| . meilläkotona.fi | . 11,90 € VERSOO HYVÄÄ Vinkit kasvihuoneeseen ja parvekeviljelyyn Uudet hyötykasvit, pro-vinkit & kylvökalenteri KASVATA OMA SATO! PERMAKULTTUURI OPI KESTÄVÄN VILJELYN SALAT LAVATARHA NÄIN PERUSTAT JA KASVATAT KATEVILJELY NO DIG -GURUN PARHAAT OPIT. 2/2024
Isotsinnia Oklahoma Salmon -siemenet 4,90 €. Laine 19 -käsityölehti 25 €. PAROLAN ROTTINKI Auringonsäteet talteen Kokoa huonekasvit nauttimaan lisääntyvästä luonnonvalosta. M A I N O S LAINE PUBLISHING Käsitöiden kohtaaminen Neulelehden talvinumero on saanut inspiraatiota keramiikkastudioilta. INNOLUX Designklassikko Yksinkertaisen tyylikäs valaisin on muotoilija Yki Nummen käsialaa. Lemmikkiöljy alk. LODGE CAST IRON Yes, chef! Vihanneslaatikon jämätkin näyttävät vetovoimaisilta wokattuna. Rottinkinen kukkapöytä 199 €. 5 6 4 2 3 1. Valurautainen wokkipannu 123,90 €. KUKKATARHURIT Ennusteessa kukkasato Oletko suunnitellut keväällä alkavaa puutarhakautta. Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat ECOIL Karvaiselle kotoilijalle Tuoksuton öljy sopii karvakaverin ihon ja tassujen hellimiseen. K U VA T: VA LM IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/kaupat Löydä jotain odottamattoman ihanaa. Kupoli-pöytävalaisin 229 €. 11,80 €
16 Satoa sadon perään Johanna Vireaho viljelee herkkuja lavatarhassa, ruukuissa ja kasvihuoneessa. 3. Hän antaa vinkit lavojen rakentamiseen ja keittiöpuutarhaan. n : o 2 SISÄLLYS UPEAT PUUTARHAT 7 Keväinen potager Tulppaanit tuovat väriä vasta vihertävien raparperien ja mustaherukoiden äärellä Lauran hyötytarhassa. V I H ER P I H A. 56 No dig -kasvimaa Englantilainen Charles Dowding hoitaa tarhaansa maata kääntämättä ja kertoo, miten kateviljelmän perustaminen onnistuu
50 Kestävää viljelyä 20 viisasta vinkkiä permakulttuurin saloihin. OTA TALTEEN 33 Hyötytarhan kevättyöt 34 Kylvökalenteri Ajoita yrttien ja vihannesten kylvöt. JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 67 Ensi numerossa 26 40 6 KANNEN KUVAT Hanna Marttinen 4 ?M EI LL Ä KOTO N A . Miten se onnistuu. 40 Tarhurien herkut Kuuden viljelijän tärpit ykköslajinsa kasvatukseen. FI. 39 Satoa parvekkeelta Valitse oikeat lajit ja ruukut. 37 Sopiva kasvihuone Haluatko kasvarin oleskeluun vai viljelyyn. SISÄLLYS KIEHTOVIA HYÖTYKASVEJA 26 Hittilista Herkullisimmat klassikot ja kiinnostavimmat uutuudet. 44 Sopivasti omavarainen Riitta Peräisen perhe syö oman maan satoa lähes ympäri vuoden. 36 Hyötytarhan syystyöt NIKSEJÄ VILJELYYN 32 Näin esikasvatat Vinkit kylvöistä koulintaan
Se alkoi jo silloin, kun en omistanut omaa pihaa tai palstaa. Oli vain parveke, jonka jokaisen neliön halusin hyöty(kasvi)käyttöön. Eikä huolta, jos kotonasi ei ole tilaa taimien esikasvatukseen, ehdit mukaan myös myöhemmin keväällä, kun poimit valmiit taimet puutarhamyymälästä. Onko ihanampaa kuin sateessa virkistyneet lehtikaalit. 5. Ah! Vähitellen olen oppinut, että koristekasveillakin on paikkansa. K U V A T H A N N A M A R T T IN E N J A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I PÄ ÄKIRJOITUS JENNY BRANDT pä ätoimittaja P Y rttejä ikkunalaudalla, kurkkuja parvekkeen köynnöskukkalaatikossa, munakoiso ruusuruukussa ja perunasäkki portaiden vieressä. Voisin istuttaa monia hyötytarhan kasveja ihan vain ulkonäön vuoksi. Miksi kasvattaa parvekkeella kukkia, kun voi kasvattaa kurkkuja, on ollut mottoni jo vuosia. MIELESTÄNI HYÖTYKASVEISSA YHDISTYVÄT hyöty ja huvi täydellisellä tavalla. MUTTA TAAS on se aika vuodesta, kun ei muistella kasvitauteja eikä puutarhan tuholaisia tai pieleen menneitä istutuskokeiluja. Tervetuloa hyötytarhurin kotiin ja parvekkeelle! Olen aina ollut puutarhassa hyötykasveihin kallellani. Jos sinä et ole vielä hurahtanut oman sadon kasvattamiseen, nyt on hyvä hetki aloittaa. Viime kesänä jouduin myöntämään puolisolle, että kesäkukat näyttävät kyllä kuistilla kivemmilta kuin latvamätää potevat tomaatit tai kirppojen kaluamat lehtikaalit. Nyt selataan siemenluetteloita, ladataan saunan lauteet ja ikkunalaudat täyteen taimiruukkuja ja aletaan valmistautua kesään. Onko ihanampaa kuin kukkiva kirsikkapuu, uutta puhkuva raparperi tai elokuun sateissa virkistyneet lehtikaalit. Lisäksi monessa hyötykasvissa kaupan päälle tulevat myös ne kukat! En ehkä kehtaa edes tunnustaa kuinka monta minuuttia (tuntia) tuijottelin viime kesänä esimerkiksi kesäkurpitsan ja munakoison kukkia. Parvekkeellani kasvaa peruna! V I H ER P I H A
Potagerin vieressä oleva pihavaja on Lauran miehen ja isän rakentama. FI 6 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Sen kuistilla kukkii joka kevät tulppaaneja, jotka Laura peittelee talveksi potagerin penkkiin. 6 ?M EI LL Ä KOTO N A
7. 7 V I H ER P I H A. Kevät saapuu potageriin Vihertävät mustaherukat ja raparperit sekä värikkäät tulppaanit ovat varma merkki uudesta kasvukaudesta Laura Kopun keittiöpuutarhassa. Kerrannaiskukkainen tulppaani ’Dream Touch’ säväyttää suurilla pionimaisilla kukillaan. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VAT J O HAN NA M Y LLY MÄKI V I H ER P I H A
FI. Ryhdikkään ja selkeän perus tan keittiötarhalle luovat seitsemän viljelylaatikkoa, jotka Laura rakensi isänsä kanssa valuharkoista kolme vuotta sitten. ILMEIKÄS, TOIMIVA JA tunnelmaltaan intiimi. Paikka on Lauran vanha lapsuudenkoti ja hänen perheensä nykyinen vapaaajankoti, jonka puutar han hänen isoäitinsä perusti jo sotien jälkeen. P ellolta puhaltaa toukokuinen vii leä tuuli, mutta Laura Kopun pota gerissa rustiikkinen pihavaja, tiili sokkelinen kasvihuone ja vanha piharakennus tarjoavat mukavasti suojaa. Potagerin penkeissä vihertää vasta raparperia, pari talvehtinutta palsternakkaa ja ruohosipulia. 8 ?M EI LL Ä KOTO N A . Pihavajan ja kasvihuoneen rajaamassa potagerissa on lämmin ja suojaisa pienilmasto. Pota ger on viimeisen 15 vuoden aikana kokenut Lauran käsissä melkoisen muodonmuutoksen – sen tilalla oli aiemmin isoäidin vanha, heinittymään päässyt lam mastarha. Penkin reunalla tepsuttelee Vastamusta-kissa. Se hyödyttää etenkin paljon lämpöä vaativia lajeja, kuten kurpitsoja ja kurkkuja. Kesällä näky on toinen, kun monenlaiset vihannek set pavuista kesäkurpitsaan ja kukat daalioista tsin nioihin antavat parastaan. Sel laista keittiöpuutarhaa Laura kertoo jo heti alussa tavoitelleensa ja sitä varten halunneensa tänne kes Kasvihuoneen kohopenkit lämpenevät keväällä nopeasti istutuskuntoon
Mikä: Lauran ja Jonin keittiöpuutarha Loimaalla Vyöhyke: III Koko: 2 500 m 2 Maa: Tiivistä savea Erityistä: Maalaistalon laajan pihapiirin potager, jossa kohopenkit ja runsaasti kierrätysmateriaaleja. Kirpputorilta löydetyt kalusteet asettuvat potagerin keskelle. V I H ER P I H A. Niiden oranssia väriä pehmentää punaruskea hiekkapinta. Taustalla kukkii Lauran siemenestä kylvämä omenapuu. 9
Laura ja Joni suosivat pitkäikäisiä ja helppohoitoisia rakenteita sekä kierrätettyjä materiaaleja. 10 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. FI 10 ?M EI LL Ä KOTO N A . Harjateräksiset kehikot muodostavat portin potageriin. Kesällä niitä vasten kiipeilee muun muassa tuoksuherneitä ja salkopapuja
Rakennusten lisäksi potageria rajaavat harjateräksestä ja raudoitusverkosta kootut kehikot, joissa kasvaa muun muassa emikäpyjä tuottava humala ja ystävältä jakotaimena saatu karhunvatukka. – Ajelin ympäri Turkua hakemassa ikkunoita. Alumiinirunkoinen kasvihuone tarjoaa tuulensuojaisen oleskelupaikan, josta on näkymät lähes kaikkialle pihapiiriin. Noin 15 neliön kokoinen huone on 3,5 metriä korkea, ja siellä on harkoista valetut rapatut penkit. Hän istutti juurtuneet taimet potagerin laitaan aikomuksenaan siirtää ne myöhemmin toisaalle, mutta elinvoimaiset herukat tuuhistuivat vauhdilla ja saivat jäädä paikoilleen. Istutuslaatikot mitoitimme myöhemmin niiden mukaan, Laura kertoo. Irrotimme lasit pokista ja leikkasimme ne yksitellen lasiveitsellä. Laura ja Joni löysivät sen mustan alumiinirungon käytettynä ja rakensivat siihen valuharkoista sokkelin, levensivät ovea ja leikkasivat vanhoista ikkunoista uudet lasit. 11. Reunimmaisessa laatikossa kasvavien mustaherukoiden taimet Laura on lisännyt isoäidin vanhojen suurimarjaisten pensaiden taivukkaista. – Tomaatit kasvavat niin korkeiksi, että kiipeilen penkkien reunoilla ylimpiä terttuja poimiessani. Laura kasvattaa tulppaaneja myös isossa saavissa, jonka hän nostaa talveksi kasvihuoneeseen. Kaarevien lasien leikkaaminen oli hanKasvit kasvavat kohopenkeissä, koska puutarhan maa on jäykkää savea. Pihan toinen kasvihuone toimii suojaisana oleskeluja saunan vilvoittelupaikkana. – Nyt ne ovat pihan parhaimmat marjapensaat. V I H ER P I H A. Yksivuotisista lajeista Lauran suosikkeja ovat tuoksuherneet ja satoisat salkopavut, joista hän kasvattaa useita lajikkeita. täviä rakenteita ja erikorkuisia kasveja pikkupuista marjapensaisiin. Puurunkoiseen, tomaattien kasvatukseen pystytettyyn kasvihuoneeseen he ovat käyttäneet vanhoja kerrostalon ikkunoita ja roskalavalta kerättyjä tiiliä. KIERRÄTYSMATERIAALEJA LAURA ja hänen miehensä Joni Hautalahti hyödyntävät potagerissa mahdollisimman paljon
Tummanvihreät havupallot ovat Lauran muotoilemia metsäkuusia. Maasta nostamisen ajankohta vaikuttaa kukintaan. RUUKKUTULPPAANIT KUKKIVAT PIHAVAJAN kuistilla joka vuosi tuoden väriä potageriin varhain kasvukauden kynnyksellä. – Jos haluan aikaisen kukinnan, nostan ruukut maasta hyvissä ajoin. Monet perennat, kuten päivänliljat ja pionit, on Lauran isoäiti aikoinaan istuttanut puutarhaan. kalaa, mutta onnistui lopulta, ja kasvihuoneesta tuli heti uusi suosikkipaikkamme, Laura kuvailee. Vuorimännyt pysyvät vuosittaisten leikkausten ansiosta pieninä ja tuuheina palloina. Ruukkujen voi myös antaa olla pitkään viileässä maassa, jolloin tulppaanit kukkivat myöhemmin. Keväällä hän nostaa sipuliruukut maasta tulppaanin lehtien pilkottaessa – tai jo aiemmin, jos hän haluaa ottaa potagerin penkin käyttöön. – En olisi itse halunnut niin tujua väriä, mutta ne olivat keväällä aivan upeita ja kukkivat pitkään. Sen jälkeen tajusin, että tulppaaneita pitää olla kaiken värisiä. Laura istuttaa sipulit loka-marraskuussa 30–40-senttisiin muoviruukkuihin, jotka hän upottaa potagerin penkkeihin ja peittelee 10–20 sentin multakerroksella. Aiemmin Laura istutti ainoastaan vaaleanpunaisia ja liiloja tulppaanilajikkeita, mutta muutama vuosi sitten hänen poikansa Toivo ihastui kauppareissulla keltaoranssiin lajikkeeseen. FI. Niiden lisäksi hän leikkelee myös metsämäntyjä. 12 ?M EI LL Ä KOTO N A
Pellonlaidassa olevasta istumapaikasta avautuu Lauralle rakas levollinen maisema. 13 V I H ER P I H A. 13. V I H ER P I H A. Ränsistynyt keinu on saanut Lauran ja Jonin käsissä uuden maalipinnan ja laudoituksen. Laura nauttii peltomaiseman katselusta
2. Perusta penkit ja lavat niin, että yletyt niiden keskelle kummaltakin puolelta. Varaa käytäville riittävästi leveyttä kottikärryjen kulkea. 14 ?M EI LL Ä KOTO N A . Rajaa keittiötarha rakenteilla ja kasveilla, kuten vadelmilla ja säleikössä kasvavilla omenapuilla ja pavuilla. Asettele leveisiin penkkeihin astinkiviä hoitoa helpottamaan. Laura uppoutuu pihatöihin lomilla ja viikonloppuisin. Kosmokset ja korkeat daaliat tuovat väriä loppukesään, tulppaanit kevääseen. Hiekkakäytäviä voi pehmentää kylvämällä tai istuttamalla kangasajuruohoa niiden reunoille. KEHYSTÄ TILA. TEE KÄYTÄVÄT LEVEIKSI. LAURAN VINKIT POTAGERIIN 1. 4. ”On ihanaa, kun varpaatkin ovat mullassa”, hän sanoo. LUO VAIHTELUA. Tarhasta muodostuu oma pieni maailmansa, kun sillä on seinät. Kasvualustassa hän hyödyntää kaikkea eloperäistä ainesta, kuten kompostimultaa ja toisinaan myös hevosenlantaa. Istuta koristeja hyötyköynnöksiä, pieniä puita ja marjapensaita tuomaan keittiötarhaan korkeuseroja ja kolmiulotteisuutta. Laura pohjustaa penkit ja viljelylaatikot risuilla ja puiden lehdillä. FI. MITOITA PENKIT. 3
3 Arovuokko kukkii touko-kesäkuussa. 4 V I H ER P I H A. 15. 5 Lauran isä on rakentanut piharakennuksen nurkalle ulkohuussin. 1 2 3 5 1 Metsämänty on muotoiltu kolmipalloiseksi kasviksi. Kun tulppaanien varret ovat kuivuneet, Laura erottelee sipulit ja säilyttää piharakennuksessa syksyyn saakka. 2 Tulppaanien muoviruukut on helppo sujauttaa ämpäreihin. 4 Idänunikko on Lauran isoäidin istuttama perenna
TEKSTI J O HAN NA VI R EAH O K U VAT HAN NA MAR T TI N E N Basilika ’Magic Blue’ on koristeellinen ruukkupuutarhaan sopiva lajike. Myös basilikan kukat ovat syötäviä. Satoa sadon perään Johanna Vireaho tavoittelee pienestä keittiötarhastaan mahdollisimman runsasta satoa. 16 ?M EI LL Ä KOTO N A . Korjattavaa riittää lavatarhasta, kasvihuoneesta ja ruukuista. Yksivuotinen yrtti houkuttaa erityisesti kimalaisia ja mehiläisiä. FI
17. Lehtikuusesta tehty terassi yhdistää kasvihuoneen, kesäkeittiön ja taustalla olevan seinäpergolan yhtenäiseksi alueeksi ja tarjoaa ruukkupuutarhalle otolliset olosuhteet. V I H ER P I H A
Lavatarha-alue muodostaa keittiöpuutarhassa oman kokonaisuutensa. Loppukesällä tai alkusyksyllä kylvän vielä aasialaisia lehtivihanneksia ja retikkaa. Monivuotisia hyötykasveja, kuten raparperia, marjatuomipihlajaa, mustaherukkaa ja marjoja tekevää kiinanlaikkuköynnöstä ’Dr Szymanovski’, olen istuttanut koristekasvien lomaan muun muassa metsän laidalle. Kasvihuoneessa teen talvikylvöjä laatikoihin, talvenkestäviin betoniruukkuihin ja muovirasioihin. Valmistelen viljelylaatikot talvikylvöille edellisenä syksynä ja peitän ne filmivanerilevyllä, joka on talvella helppo siirtää sivuun. Kylvän osan lajeista jo talvella, ja sen ansiosta pääsen aloittamaan sadonkorjuun jo varhain keväällä. Joka vuosi teen erilaisia kasvikokeiluja, sillä se kuuluu puutarhatoimittajan työni luonteeseen – haluan oppia tuntemaan mahdollisimman monien erilaisten kasvien tarpeita ja kasvutapoja. OMAN SADON KASVATUS on isossa roolissa puutarhassani, vaikka viljelyala onkin tontin kallioisesta ja osittain jyrkästä rinnemaastosta johtuen neliömäärältään suhteellisen pieni. Keittiöpuutarhani koostuu pienestä lavatarhasta, kasvihuoneesta ja sen laidalla olevasta avokasvimaasta sekä terassin ruukkupuutarhasta. Valitsen uudelle viljelykaudelle kasveja, jotka ovat suhteellisen kestäviä, helppohoitoisia ja kauniita, mutta ennen kaikkea sellaisia, joita kasvispainotteista ruokaa syövä perheeni haluaa lautaselleen. ” 18 ?M EI LL Ä KOTO N A . Tavoitteenani on kasvattaa mahdollisimman paljon satoa, ja siksi jaksotan kasvukauden aina kahteen tai kolmeen satoon. Pyrin siihen, että missään ei ole kesällä tyhjää tilaa sadonkorjuun jälkeen, vaan maa jatkuvasti tuottaa uutta syötävää. Johanna pyrkii kasvattamaan kasveja viljelylaatikoissa kerroksellisesti ja ajoittaen kylvöt ja istutukset niin, että hän voi saada samalta alalta pari kolmekin satoa. Talvikylvöistä olen saanut parhaimmat kasvattamani retiisit ja persiljat, mutta myös pinaatti, rukola ja mitsuna sekä kukista tuoksuherneet ovat onnistuneet hyvin. Kun ensimmäinen sato on herkuteltu, kylvän tilalle esimerkiksi salaattia ja papuja, jotka syödään tai säilötään kesällä. FI. Kaikkia kasveja ei tietenkään voi kasvattaa näin tiuhaan tahtiin, mutta nopeasti satoa tuottavia lajeja kannattaa ehdottomasti hyödyntää uusintakylvöissä. H eti kun kevät alkaa häämöttää, intoni viljelyyn herää
7 Tomaatti ’Osu Blue’ on alkuun vihreänmusta, mutta kypsyy tummaksi ja miedon makuiseksi. 4 Tarhaojukkaviini ’Zilgan’ rypäleet saavat kypsyä rauhassa, jotta maku muuttuu makeaksi. 8. Jos kesä ei ole suotuisa, kasvit on helppo nostaa sisälle kuistille kypsymään. 5 Paprikat Johanna kasvattaa ruukuissa. 8 Kiinansipulin kukkanuppuja voi freesata pannulla voissa tai yksittäisiä kukkia riipiä ruokiin. 2 Härkäpapu ja herne ovat hyviä proteiinin lähteitä ja sopivat myös viherlannoituskasveiksi. 3 Osa tomaateista kasvaa kookkaissa ruukuissa, joihin Johanna istuttaa 2–3 tainta ja sitoo ne bambukeppeihin. 6 Ruukkuvadelma kasvaa tavallisia vadelmalajikkeita kompaktimmin. 1 4 5 7 6 2 3 1 Kehäkukka ’Bronzed Beautyn’ terälehtiä voi käyttää esimerkiksi salaateissa
Halusin tilaa oleiluun ja työskentelyyn, mutta myös reilut viljelylaatikot, tiiliseinän, pariovet ja leveän käytävän. Viime vuonna istutin kaikkiaan 35 tainta, joista kymmenkunta mahtui kasvihuoneen viljelylaatikkoon, loput pääsivät ulos kasvarin seinustalle suuriin taimiruukkuihin. Aluskasvillisuus auttaa pitämään mullan kosteampana kuin jos aurinko pääsisi suoraan porottamaan paljaalle multapinnalle. Aion aloittaa pensasja amppelitomaattien kasvatuksen jo tammi-helmikuussa, jotta saan satoa entistä aikaisemmin. On ylellistä, kun aamun voi aloittaa kulkemalla pihan poikki kasvihuoneeseen. Isäni, mieheni ja minä rakensimme sen yhdessä alumiinirunkoisista vanhoista ikkunoista, vanhoista tiilistä, kevytharkoista ja pitkästä puutavarasta. 20 ?M EI LL Ä KOTO N A . Tomaatin taimet esikasvatan pääsääntöisesti itse siemenistä. Kasvihuoneeni toisessa viljelylaatikossa kasvatan tarhaojukkaviini ’Zilgaa’ ja aprikoosipuuta ja niiden alla retiisiä, salaattia ja lehtikasveja. Kasvihuoneessa kasvatan ennen kaikkea tomaatteja. Hän leikkaa ne keväisin, jotta ne pysyvät tiiviinä. Tuoreita tomaatteja riitti joulukuulle, joten jäin tavoitteestani noin kuukauden. FI. Näin selviän vähemmällä kastelulla ja saan myös enemmän satoa. VIIME VUODEN KASVATUSTAVOITTEENI oli, että nelihenkinen perheeni olisi tomaattien osalta omavarainen puolen vuoden ajan. Tomaattien alle laitan kerroksellisesti kasvamaan basilikaa, persiljaa, rukolaa ja rehevästi rönsyävää uudenseelanninpinaattia. Satoa siemenestä kasvattamani kuusivuotias aprikoosi ei ole vielä tuottanut, toisin kuin kahdeksan vuotta sitten avomaalle istuttamani ’Maira’-persikka. KASVIHUONE ON SUOSIKKIPAIKKANI. Toivossa on hyvä elää. Mikään ei maistu paremmalta kuin kesän kypsyttämä tomaatti. Kirsikkatomaatteja kasvatan naposteluun, luumutomaatteja leivän päälle viipaloitavaksi sekä kastikkeisiin ja keittoihin. Kasvihuoneessa rönsyävät tarha ojukkaviini ’Zilga’ sekä kasvihuone kurkut, joiden alla kurottelee ensimmäistä vuottaan kokeilussa oleva monivuotinen lehtikaali. Runkotomaattien kanssa odottelen helmi-maaliskuun vaihteeseen, sillä kevät korkeaksi kasvavien lajikkeiden kanssa sisätiloissa on hieman hankalaa. Kun oven avaa, tulvii vastaan lämpö ja tomaattien tuoksu. Lavatarhan etualan laventelit Johanna on kasvattanut siemenestä lähes 20 vuotta sitten. Olen nyt toiveikkaana asettanut saman päämäärän tälle vuodelle
Tasaa pohjamaa. 21. Sijoita viljelylaatikot niin, että käytävistä tulee vähintään 60 senttiä leveät. Katteet maatuvat, ja niitä on hyvä lisätä muutaman vuoden välein. Lannoita kasveja säännöllisesti, jotta ylläpidät kasvua ja saat hyvin satoa. Ensimmäisenä vuonna kasviaines maatuu ja multapinta tiivistyy. NÄIN RAKENNAT LAVATARHAN 1. Lisää joukkoon typpipitoista kanantai hevosenlantaa kiihdyttämään maatumista. Lisää uutta multaa ja maatunutta kompostia aina tarvittaessa. Päällystä käytävät katteella, soralla tai kivituhkalla. 3. Aseta sanomalehtien päälle risuja ja muita kasvitai puutarhajätteitä sekä vanhoja ruukkumultia. Valitse lavatarhalle suojaisa, lämmin ja valoisa paikka, jossa valtaosa hyötykasveista viihtyy. Viljelylaatikot kestävät paremmin mullan kosteutta, jos käsittelet puun kyllästysaineella. 2. Monivuotiset voimakasjuuriset rikkakasvit, kuten elämänlanka, juolavehnä ja vuohenputki, on syytä ensin kitkeä juurineen. Maatuessaan aines vapauttaa lämpöä ja ravinteita kasveille. 5. Kivituhkista vaivattommin on hienojakoinen 0-3 mm:n aines, joka tiivistyy kovaksi eikä tarjoa siemenrikkaruohoille jalansijaa kovin helposti. Lisää laatikoihin kunnon kerros hyvää ruokamultaa. Näin mahdut kulkemaan laatikoiden väleissä kottikäryillä ja hoito on helpompaa. Tukahduta pohjamaassa oleva nurmikko tai hennot rikkaruohot levittämällä pohjalle reilu kerros sanomalehteä. V I H ER P I H A. 6. 4. Käytä apuna linjalankaa, jos haluat laatikot tarkasti suoriin riveihin
Kirsikkatomaatti ’Bronzy’ MUODOSTAA KAUNIITA, KUPARISEEN SÄVYTTYVIÄ TERTTUJA. Basilika ’Genovese’ KASVAA KASVIHUONEESSA TOMAATTIEN ALUSKASVINA. FI. 5 X JOH A NNA N SUOSIKKI Kiinansipuli MONIVUOTINEN MAUSTEKASVI, JONKA ALKUKESÄN LEHTISATOA VOI LEIKATA TUOREKÄYTTÖÖN TAI PAKASTAA. SATOISAN TOMAATIN MAKU ON MAKEA JA PARHAIMMILLAAN TUOREENA. 22 ?M EI LL Ä KOTO N A . KUKKII LOPPUKESÄLLÄ. Pavut VIOLETTI PENSASPAPU ’PURPLE TEEPEE’, TAITEPAPU ’MAXI FILET’ JA MUUT PAVUT ANTAVAT HYVÄN JA MONIVÄRISEN SADON RUUKUISSA. Timjami VIIHTYY RUUKUISSA AURINKOISELLA TERASSILLA. KASVIT VIIHTYVÄT SAMANLAISISSA KASVUOLOISSA JA TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN HYVIN MYÖS RUOISSA. VERSOT ON HELPPO LEIKATA GRILLAUSHETKIIN, MUTTA MYÖS PAKASTAA TALVEN VARALLE
Oikealla kurottaa monivuotinen lehtikaali, jonka taimen hän löysi Myllypellon taimilta Mäntsälän Ohkolasta. 23. Johanna viljelee kasvihuoneessa suurissa, muuratuissa viljelylaatikoissa ja ruukuissa. V I H ER P I H A
4. 3. Epäonnistumisia sattuu aina – älä lannistu niistä, vaan kokeile uudestaan. 24 ?M EI LL Ä KOTO N A . Etualan laatikko on varattu monivuotisille sipuleille ja lehtikasveille, taaempi kaaleille. Paranna maata vuosittain ja lannoita kasveja säännöllisesti. Nauti tekemisestä ja uuden oppimisesta, älä vain suorita. SATSAA MULTAAN. On esimerkiksi tärkeää, että vettä on helposti saatavilla. Johanna on Instagramissa @johannavireaho Piha tarjoaa Johannalle elämänmittaisen seikkailun. Vuodet ja olosuhteet ovat aina erilaisia. Uusia kylvöjä voi tehdä vaikkapa keskikesän jälkeen retiisin ja pinaatin paikalle. 4. Lajija lajikekokeilut tuovat kasvatukseen mielenkiintoa ja uusia makuelämyksiä lautaselle. Eloperäinen kompostimulta vilkastuttaa maaperän mikrobien ja pieneliöiden toimintaa, parantaa maan rakennettaa ja tarjoaa kasveille lannoitetta. Suunnittele keittiöpuutarha toimivaksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Jo muutamasta ruukusta saat satoa, kokeile esimerkiksi yrttejä. Kylvöjen ajoittamisella ja kasvien kerroksellisuudella saat hyödynnettyä pienen tilan tehokkaasti. Hänen uusin kirjansa yrteistä ilmestyy maaliskuussa. KOKEILE JA OPI. JOHANNAN VINKIT KEITTIÖPUUTARHAAN 1. ALOITA YRTEILLÄ. Käytä hyvälaatuista multaa viljelylaatikoissa ja ruukuissa, joissa multatila on rajallinen. Mieti, mitä, miten ja missä haluat kasvattaa. 2. Listaa ylös haaveet ja käytännön ratkaisut, jotka helpottavat tarhan perustamista ja viljelyä. Kun kasvatat taimia itse siemenistä, on lajikevalikoima huomattavasti runsaampi kuin valmiiksi kasvatetuissa taimissa. FI. TEE LISTA HAAVEISTA. KASVATA SIEMENESTÄ
Ruukuissa Johanna kasvattaa yleensä yrttejä sekä kukkia syötäväksi, koristeeksi ja leikoksi. V I H ER P I H A. Kasvihuoneen ympärillä on tilaa ruukkupuutarhalle. 25
?, 40 cm 6 JÄTTIKURPITSA ’VALENCIANO’ Talvikurpitsoista saa vähällä vaivalla hyvän ja pitkään säilyvän sadon. Viljellään yksivuotisena, suorakylvö. Vieressä kasvava hedelajike parantaa satoa. Kauniin liidunvalkean lajikkeen 4–5-kiloisiksi kasvavien hedelmien liha on makeaa. Yksivuotinen, vaatii esikasvatuksen. Yksivuotinen, vaatii esikasvatuksen. ?, 3–5 m 7 OMENA ’DACE’ Vf-ruvenkestogeeniä kantava talvilajike tulee aikaisin satoikään. Matalasta lajikkeesta on helppo kerätä 1 3 6 Kokosimme yhteen herkuimmat klassikot ja kiinnostavimmat uutuudet. Niiden maku on makeanhapan. ?, 2,5 m 9 VIINIKÖYNNÖS ’SOMERSET SEEDLESS’ Kasvihuoneiden yleistyessä viiniköynnösten suosio vain kasvaa. Niissä on hedelmäinen maku ja vain miedosti poltetta. ?, 3–4 m, I–III 4 KOMATSUNA ’MALACHAI’ Aasialainen nopeakasvuinen lehtivihannes tunnetaan myös nimellä vihannessinappi. Viljellään yksivuotisena, pitkä taimikasvatus. Kypsiä siemeniä voi käyttää kuin kvinoaa. ?, 70 cm 3 KIINANLAIKKUKÖYNNÖS Tutun koristeköynnöksen hyötylajikkeet tekevät pienehköjä pitkulaisia ja karvattomia hedelmiä, jotka ovat kuin minikiivejä. Sen kiiltävien, löyhänä ruusukkeena kasvavien lehtien maku on mukava sekoitus kaalia ja mietoa sinappia. Se on satoisa ja lähes piikitön. Vaatii esikasvatuksen. TEKSTI H E I D I HA APAL AH TI HYÖTYTARHAN HITTILISTA lehtisatoa. ?, 1,5–2 m, I–III(–IV) T E IJ A T U IS K U / A -L E H T IE N A R K IS T O B L O M Q V IS T IN TA IM IS T O IM P E C TA F R Ö H A N D E L 26 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. ?, 100 cm 2 CHILIPAPRIKA ’BIQUINHO’ Koristeellinen lajike tuottaa runsaasti sieviä parisenttisiä hedelmiä. Viljely onnistuu myös ulkona suojaisella kasvupaikalla. Hedelmät ovat suuret, mehukkaat ja aromikkaat, ja niitä tulee paljon. Sato jälkikypsytetään lyhyesti ennen käyttöä. Lajikkeesta on punainen ja keltainen versio. ’Somerset Seedless’ on kestävimpiä siemenettömiä rypäleitä tekevistä lajikkeista. Rypäleet ovat makeat, ja niissä on mansikkainen vivahde. ?, 3–5 m, I–III(–IV) 8 VIIDAKKOKURKKU Minikokoisia vesimeloneja muistuttavista hauskoista pikku hedelmistä saa kasvihuoneessa helposti suuren sadon. Kasvikset 1 VADELMA ’RUBY BEAUTY’ Matala ja runsaasti haaroittuva kääpiölajike sopii ruukkuvadelmaksi. ?, 45 cm 5 MEKSIKONREVONHÄNTÄ ’GREEN THUMB’ Amaranteiksi kutsutut revonhännät ovat näyttäviä niin kukkapenkkien täytteenä kuin kasvimaallakin. Ruukussa kasvava taimi on paras talvettaa viileässä varastossa. Niillä on myös koristearvoa
2 4 7 8 9 5 N E L S O N G A R D E N F A TA L II .N E T T E IJ A T U IS K U / A -L E H T IE N A R K IS T O P U U TA R H A TA H V O S E T IM P E C TA F R Ö H A N D E L P U U TA R H A TA H V O S E T V I H ER P I H A. 27
10 14 18 11 15 19 12 16 20 K O D IN K U K A T L A R S V IK E N G A P /L E H T IK U V A K O D IN K U K A T N E L S O N G A R D E N B L O M Q V IS T IN TA IM IS T O H E ID I H A A P A L A H T I A D O B E S T O C K R U N Å B E R G S F R Ö E R 28 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI
?, 1,5–2 m 11 PIHVITOMAATTI ’GIGANTOMO’ Vahva, satoisa ja taudinkestävä jättitomaatti. Monen mielestä lajike on vähemmän kitkerä kuin punasikurit yleensä. Istukasjuurakoista kasvaa noin kaksinkertaiset kasvukauden aikana. ?-??, 2–3 m, I–II(–III) 14 PERUNA ’LAURA’ Punaisen kuoren alla on voimakkaan keltainen malto. Väri hiipuu kypsennettäessä. Maukkaan, tummanpunalihaisen F1-lajikkeen yksittäinen tomaatti voi kasvaa jopa yli yhden kilon painoiseksi. ?-??, 35 cm 16 INKIVÄÄRI Inkiväärin juurakoista on melko helppo kasvattaa huipputerveellistä syötävää ruukussa tai kasvihuoneessa. ?, 60 cm 17 TALVITOMAATTI ’PIENNOLO GALATINO’ Italialaiset talvitomaattilajikkeet ovat paksukuorisia ja kiinteitä. Tulee satoikään varhain. Yksivuotinen, vaatii esikasvatuksen. Esikasvatus tai suorakylvö. ?, 1,3 m 13 MUSTASELJA ’SAMPO’ Ammattilaisten suosiman lajikkeen kukkatertut ovat tavallista suuremmat ja aromikkaammat. Satokausi kestää kauan. Yksivuotinen, esikasvatus tai suorakylvö. ?, 2–3 m 21 PUNASIKURI ’ROSA DEL VENETO’ Värikkäät lehdet tuovat kaunista kontrastia salaatteihin. Yksivuotinen, suorakylvö. Lähes piikitön, joten sadonkorjuu on helppoa. Pensaan marjatkin ovat suuremmat ja makeammat kuin luonnonkannalla. ?, 1,5 m 18 PRONSSIFENKOLI Hienoliuskaiset lehdet sekä siemenet maistuvat lakritsilta. Parhaimmillaan ruukkuviljelyssä, jolloin taimet on helppo siirtää suojaan talvetettavaksi. Ne säilyvät sisätiloissa niin hyvin, että niistä saa tuoretta satoa talven keskelläkin. Emipensas tarvitsee pölyttäjäkseen hedepensaan. Lehdet sopivat tuoreina ja kuivattuina jälkiruokiin ja teehen. Yksivuotinen F1-lajike, vaatii esikasvatuksen. ?-??, 50–60 cm 19 TYRNI ’EVA’ Erityisesti pohjoiseen sopiva lajike tekee poikkeuksellisen suuret ja makeat marjat. Monivuotinen, mutta meilllä talvenarka laji. 10 SALAATTIKURKKU ’FLAMINGO’ Suosikkilajike on satoisa, aikainen ja kestää hyvin härmää. ?, 1,5–2,5 m 12 SOKERIMAISSI ’HOOKER’S SWEET INDIAN’ Aikainen ja kompaktin kokoinen perinne lajike mahtuu pienenkin hyötytarhan kaunistukseksi. Sadonkorjuu on loppusyksyllä. Erikoismuoto kasvaa yhtä hyvin kuin vihreäkin versio ja antaa upeasti kontrastia niin kasvimaalla kuin kukkapenkissäkin. 29. Taudinkestävän herkkuperunan maku on aromikas. Sen pienehköjen tähkien jyvät ovat kypsinä upean violetit ja herkullisen makuiset. Perunoihin erikoistuneen ruotsalaisen Larsvikenin valinta vuoden 2024 perunaksi. Se kasvaa parhaiten kasvihuoneessa, mutta viljely onnistuu myös suojaisalla paikalla ulkona. Yksivuotinen, esikasvatus tai suorakylvö. ?-??, 70 cm 15 SITRUUNAMELISSA ’MANDARINA’ Tutun sitruksisen yrtin lajikkeessa on selvä mandariiniaromi. ?-??, 15 cm 13 17 21 V IH E R L A S S IL A T E IJ A T U IS K U / A -L E H T IE N A R K IS T O Z E TA S V I H ER P I H A. Sadonkorjuu syksyllä. Pitkä kasvusto tarvitsee tukemista. ?, 2–3 m, I–VI 20 SOKERIHERNE ’LOKFÖRARE BERGFÄLTS JÄTTEÄRT’ Veturinkuljettajan mukaan nimetty kookas ruotsalainen perinnelajike tekee suuria ja maukkaita palkoja. Yksivuotinen, vaatii esikasvatuksen
Kerrannaiskukkaisista lajikkeista saa näyttäviä koristeita vaikkapa kakkuihin, mutta yksinkertaiset ovat parempia pörriäisten näkökulmasta. Myös siemeniä voi syödä. Kaksivuotinen, kylvö touko-kesäkuussa. ?-??, 80 cm 23 TARHASALKORUUSUT Kaikkien malvojen tapaan kukat ovat hyvin miedon makuiset. Kuihtuneita kukkia ei tarvitse nyppiä . FI. Yksivuotinen F1-lajike, vaatii esikasvatuksen. Yksivuotinen, suorakylvö lämpimään maahan. ?-??, 70 cm 26 TATTARI Ikivanhan viljelykasvin sievissä vaaleanpunertavissa tai valkoisissa kukissa on ihana tuoksu ja mieto tattarin maku. Hyvin mietoja kukkia voi käyttää kaikkeen koristeluun sekä tuomaan väriä esimerkiksi teesekoitukseen tai keksitaikinaan. Yksivuotinen, suorakylvö. Syötävät kukat 22 RUISKUKKA ’RED BOY’ Syötävien kukkien klassikon kasvatus onnistuu aloittelijaltakin. Myös daalian kookkaat mukulat ovat syötäviä, mutta silloin on varminta valita viljelyyn luomutuotettuja juurakoita. Kaikenlaisten ruokien ja leivonnaisten koristeluun. ?, 150 cm 24 LEIJONANKITA ’MADAME BUTTERFLY PINK’ Kerrannaiskukkaisten leijonankitalajikkeiden terälehdissä sanotaan olevan vähiten lajille tyypillistä karvasta makua. ?, 65–90 cm 25 K ESÄBEGONIA ’BIG RED’ Helppohoitoisen kesäkukan suurissa ja hehkuvanpunaisissa kukissa on mukavaa rapeutta ja raikas, hieman suolaheinää muistuttava puraisu. ?, 40–150 cm 22 24 26 23 25 27 A -L E H T IE N A R K IS T O M Y L L Y P E L L O N TA IM E T A -L E H T IE N A R K IS T O IM P E C TA F R Ö H A N D E L K U K K A TA R H U R IT H E ID I H A A P A L A H T I 30 ?M EI LL Ä KOTO N A . ?, 50 cm 27 DAALIAT Daalioiden muhkeat kukat tai yksittäiset terälehdet ovat näyttäviä syötäviä koristeita. Laji on hyvä maanparantaja ja pörriäiskasvi
Syvällinen seikkailija Ja sen lehti* Eeva-ilmo_205x280.indd 1 Eeva-ilmo_205x280.indd 1 8.12.2023 16.20 8.12.2023 16.20
11 KARAISE TAIMET ennen kuin istutat ne ulos lopullisille kasvupaikoille. Basilikat, tomaatit ja muut lämpöä arvostavat lajit itävät nopeasti esimerkiksi lattialämmityksen tai lämpömaton päällä. Jatka kastelua aina vähän kerrallaan mutta usein. 2 KASTELE MULTA erillisessä astiassa niin, että se tulee kauttaaltaan kosteaksi, mutta ei läpimäräksi. Totuttele niitä ulkoilmaan pikkuhiljaa 1-2 viikon ajan. Tiivistä mullanpinta tasaiseksi, jotta siemenet päätyvät samaan syvyyteen ja itävät tasaisesti. 32 ?M EI LL Ä KOTO N A . 3 LISÄÄ MULTA kylvölaatikkoon, potteihin tai muuhun käyttämääsi kylvöastiaan. Nosta aluksi varjoisaan paikkaan ja peittele hallaharsolla. 11 5 TARKISTA SIEMENTEN kylvösyvyys siemenpussista. Älä päästä multaa kuivumaan, mutta varo myös liikakastelua. Seoksesta on hyötyä etenkin pitkän kasvuajan vaativille lajeille, kuten chileille, munakoisolle ja latva-artisokalle. 7 PEITÄ ASTIAT ilmavasti läpinäkyvällä, rei’itetyllä muovikelmulla ja aseta lämpimään, 20-25-asteiseen paikkaan itämään. Tiivistä multa taimen ympärillä ja kastele hellävaraisesti. FI. 6 KASTELE MULTA varovasti sumuttelemalla tai nostamalla kylvöastiat esimerkiksi vettä sisältävään uunivuokaan, kunnes mullan pinta kostuu. Nosta taimi varovasti kylvöpuikon tai lyijykynän avulla mullasta, pidä kiinni lehdistä, älä varresta. Jos aloitat esikasvatuksen ennen maaliskuuta, taimet tarvitsevat lisävaloa 10-12 h vuorokaudessa. 8 TARKISTA K YLVÖKSET päivittäin. 10 ALOITA LANNOITUS parin kolmen viikon kuluttua koulinnasta. Kaikista pienimmät siemenet on kätevä kylvää hiekkaan sekoitettuina. 4 K YLVÄ SIEMENET hajakylvönä laatikkoon tai 1-3 siementä jokaiseen taimipottiin. Istuta aiempaa syvempään niin, että taimimulta ylettyy alimpiin lehtiin. Kun siemenet itävät, poista muovikelmu ja nosta kylvökset valoon. Peittele siemenet ohuelti mullalla, hiekalla tai vermikuliitilla, jätä valoa vaativat lajit mullan pinnalle tai ripottele päälle ohut kerros vermikuliittia. 1 VALITSE K YLVÖIHIN kuohkeaa kylvö-, taimitai kaktusmultaa. Sekoita halutessasi joukkoon noin puolet kosteutta pidättävää, hienojakoista vermikuliittia ja/tai viidesosa lisäkuohkeutta tuovaa perliittiä. Sijoita LED-valaisin aivan taimien yläpuolelle. Etenkin herkkäjuuriset kurkku, maissi ja kurpitsa kannattaa kylvää potteihin, mistä niitä ei tarvitse koulia eli siirtää isompaan astiaan kasvamaan. K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T A -L E H T IE N K U V A T O IM IT U S vinkkiä esikasvatukseen Jos aloitat kylvöt ennen maaliskuuta, anna orastaville taimille lisävaloa. Kastele pikkutaimia kevyesti kastelukannulla tai sumuttamalla. Myös taimien alalehtien kellastuminen ja kasvun hidastuminen ovat merkkejä ravinteiden puutteesta. 9 KOULI HAJAK YLVET Y T taimet ruukkuihin, kun ensimmäiset aidot kasvulehdet ovat puhjenneet sirkkalehtien jälkeen
Muista varoa tekemästä tuhoa viljelypenkeissä, joihin olet tehnyt viime vuonna syyskylvöjä tai istuttanut vaikkapa talvivalkosipuleita! K YLVÄ ENSIMMÄISENÄ kylmää sietäviä lajeja. Silloin se ei enää tarraa kiinni lapioon ja tuoksuu mehevän muhevalta. Satoa on odotettavissa noin kolmen kuukauden kuluttua. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI. Voit vielä varmistaa maalämpömittarilla, että multa on vähintään 10-asteista. K U V A A D O B E S T O C K Kylmänkestävän härkäpavun siemenet pääsee kylvämään varhain. Suojaa alkuun taimet harsolla. Harsolle on käyttöä sekä avomaalla että kasvihuoneessa. 33. MUOKKAA KASVIMAAN tai viljelylavan multapintaa kevyesti kuohkeammaksi esimerkiksi talikon piikin kärjillä ja tasoita sitten rautaharavalla. Samalla voit sekoittaa maahan kevätlannoituksen sekä edelliskesän katteiden ja kasvustojen jäänteet. Kasvu on hitaampaa kuin huoneenlämmössä, mutta valoisassa ja viileässä varttuu tanakoita taimia. Voit tehdä kylvöjä myös suoraan kasvihuoneessa. Siemenet eivät idä kuivassa maassa, eivätkä nuorten taimien pienet juuret vielä yllä syvälle maahan hakemaan lisäkosteutta. SAKSI MONIVUOTISIA yrttejä vasta sitten, kun niihin on ilmestynyt uutta kasvustoa. V I H ER P I H A. Niiden lisäksi myös härkäpavun voi kylvää aikaisin keväällä. Niitä ovat seuraavan aukeaman kylvötaulukossa porkkanan ja ruohosipulin tapaiset lajit, jotka sopivat myös syysja talvikylvöihin. Viljelylavan päällä voit käyttää harson sijasta esimerkiksi vanhaa ikkunalasia. HYÖDYNNÄ KASVIHUONET TA taimikasvatuksessa ja siirrä sinne sisätiloista viileässä viihtyvät taimet, kuten kaalit ja salaatit. HUOLEHDI kastelusta, sillä keväällä voi olla pitkiä kuivia kausia. Kylvä, kastele ja suojaa kyl mä ltä Hyötytarhan kevättöiden aika koittaa, kun maa on sopivasti lämmennyt. PEITÄ K YLVÖKSET harsolla, se jouduttaa itämistä ja suojaa pikku taimia kylmältä sekä mahdollisilta tuholaisilta. Riittää, että saat tehtyä siihen kylvövakoja. Eteläisessä Suomessa voit päästä kasvimaan puuhiin jo huhtikuussa, pohjoisessa saatat joutua odottamaan kesäkuun korvalle asti. Harson tai lasin avulla voit myös jouduttaa kohmeisen mullan lämpenemistä kylvöjä varten. ALOITA K YLVÖT kasvimaalla vasta sitten, kun maa on sulanut ja hieman kuivahtanut. Tässä vaiheessa kuivat käppyrät on helppo tunnistaa ja leikata pois. Multaa ei ole tarpeen möyhiä syvältä
Y K S IV U O T IS ET T H M H T K H E S L M J A N IS R U O H O B A S IL IK A JU U R IP ER S IL JA K A M O M IL LA SA U N IO K ES Ä K Y N TE LI K O R IA N TE R I M A U S TE K IR V EL I M A U ST ES A M ET TI K U K K A M IT S U B A P ER S IL JA SA LA AT TI FE N K O LI S H IS O TI LL I Y R T TI S EL LE R I M O N IV U O T IS ET T H M H T K H E S L M J K A R H U N LA U K K A K IIN A N S IP U LI LA V EN TE LI LI P S TI K K A M EI R A M I O R EG A N O P IL LI S IP U LI R O S M A R IIN I* R U O H O S IP U LI SA K SA N K IR V EL I SA LV IA S IT R U U N A M EL IS SA TI M JA M I V IH ER M IN T TU K Y LV Ö K A LE N TE R I Yr ti t ja m au st ek as vi t * va a ti i ta lv et uk se n ta lv ik yl vö es ik a sv a tu s su or a ky lv ö sa d on ko rj uu sy ys ky lv ö (k u n m a a o n jä ä h ty n y t)
T H M H T K H E S L M J C H IL I D A IK O N EN D IIV I H ER N E H Ä R K Ä PA P U JÄ T TI S IP U LI K A A LI T, K ER IV ÄT K A U R A JU U R I K ES Ä K U R P IT SA K U K K A K A A LI K U R K U T K YS SÄ K A A LI LA M O P IN A AT TI LA N T TU LA T VA -A R TI S O K K A LE H TI K A A LI M A LA BA R IN P IN A AT TI M A N G O LD I M EL O N IT M U K U LA S EL LE R I M U N A K O IS O M U S TA JU U R I T H M H T K H E S L M J N A U R IS PA K S O I PA LM U K A A LI PA LS TE R N A K K A PA P R IK A PA R SA K A A LI PA V U T P IN A AT TI P O R K K A N A P U N A JU U R IK A S P U R JO R ET IIS I R ET IK K A R U K O LA R U O TI S EL LE R I R U U S U K A A LI SA LA AT IT SA LA AT TI S IK U R I S O K ER IM A IS S I TA LV IK U R P IT SA TA TS O I TO M A AT TI V ih an ne ks et
Porkkanoiden myöhäinen sadonkorjuu parantaa niiden makua ja rakennetta. Tämä estää rikkakasveja valtaamasta tyhjentynyttä kasvimaata ja helpottaa kylvöjen aloittamista keväällä. Jos käytössäsi on kastelujärjestelmä, tyhjennä se ja vie lämpimään varastoon. FI. 36 ?M EI LL Ä KOTO N A . KITKE VILJELYPENKIT rikkakasveista ja peittele multapinta esimerkiksi lehtikatteella. Varastoi ne niin, että saat otettua ne helposti käyttöön heti keväällä. Ehkä innostut vielä kokeilemaan syyskylvöjäkin. Ei haittaa, vaikka se olisi kylvöjen aikaan jo hieman kohmeista. Syksyllä kylvettävien siementen on tarkoitus lähteä kasvamaan vasta keväällä. Kerää talteen myös kasvihuoneen automaattisten avaajien patruunat. Pisimpään sadonkorjuun kanssa voi vetkutella lehtikaalien, palsternakkojen, talviporkkanoiden ja muiden pitkään syksyllä kasvuaan jatkavien juuresten kanssa. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O KORJAA TALTEEN loputkin vihannessadosta ennen maan jäätymistä tai kovia pakkasia. Ne kestävät hyvin muutamia pakkasasteitakin. Siivoa sitten kasvihuone huolellisesti ja kerää kaikki kasvijätteet kompostiin. KERÄÄ KASVITUET , hallaharsot ja viljelylavojen lasikannet suojaan. JÄTÄ ainakin palkokasvien kasvustot juurineen paikoilleen. Ne parantavat maata ensi vuoden viljelyä varten. Muista kuitenkin, että punajuurikkaat eivät kestä kylmää yhtä hyvin kuin muut juurikasvit! POIMI KASVIHUONEESTA raakileet ja anna niiden kypsyä loppuun sisätiloissa. Poimi, siivoa ja kylvä Syksyllä kasvimaa ja -huone tyhjätään sadosta ja penkit valmistellaan ensi vuotta varten. ISTUTA talvivalkosipulit paikkakunnasta riippuen syyskuun lopulla tai lokakuussa. Lehtikate suojaa paljasta multapintaa syyssateilta. ODOTA SY YSK YLVÖJEN kanssa niin kauan, että maa on kunnolla jäähtynyt
2 HANKI RIIT TÄVÄN ISO kasvihuone. Tasaisena pysyvän lämmön ansiosta kasvukausi on hieman pidempi kuin lasihuoneessa. Sokkelin voi muurata itse tai hankkia valmiin terassokkelin maa-ankkureineen. 37. Asenna se tasaiselle ja routimattomalle pinnalle. Kasvihuoneen runko voi olla alumiinia tai puuta. Pienessä kasvihuoneessa ilma ei kierrä hyvin, ja siellä on kasveille helposti liian kuumat ja kosteat, mutta kasvitaudeille suotuisat olot. V I H ER P I H A. Moni valitseekin lasihuoneen kattoon kennolevyn. Esimerkiksi runkotomaatti ja kurkku kasvavat usein yli parimetrisiksi, onhan niille tarpeeksi tilaa. Kennolevyn huonoihin puoliin lukeutuu sen kellastuminen ajan saatossa. 1 VALITSE KASVIHUONE tarpeesi mukaan. Noin 2,5 metriä leveään huoneeseen mahdut sijoittamaan hyllyjä molemmille puolille. 6 SELVITÄ PAIKALLISELTA rakennusvalvontaviranomaiselta, tarvitsetko luvan kasvihuoneen rakentamiseen. Läpinäkyvä lasi on kennolevyä kauniimpi ja monen mielestä se ainoa aito kasvihuonemateriaali. Maapohjaisilla penkeillä varustettu kasvihuone on armollisempi kastelijalle ja lisäksi tarjoaa yhteyden maaperän hyödylliseen eliöstöön ja mikrobistoon. Tällöin joudut kuitenkin kastelemaan kasveja usein. Huolellinen perustus on erityisen tärkeää lasikasvihuoneelle. Alumiini on edullisempi ja helppohoitoisempi vaihtoehto, puu taas kaunis ja luonnonläheinen valinta, joka hyvin huollettuna kestää pitkään. 6 3 PUNTAROI kasvihuoneen materiaaleja. Haluatko sen kasvatusta, oleskelua vai kenties molempia varten. Vuonna 2025 voimaan tulevan uuden lain mukaan saat rakentaa alle 30 m²:n kasvihuoneen ilman rakentamislupaa, naapurin suostumuksen tarvitset silloinkin. 4 HALUATKO LAATOITETUN vai maavaraisen lattian. Jos routa pääsee liikuttamaan kasvihuonetta, seinät voivat särkyä ja ovet mennä epäkuntoon. K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T E IJ A T U IS K U / A -L E H T IE N K U V A T O IM IT U S vinkkiä kasvihuoneeseen Haluatko lasivai kennohuoneen, kasvit maahan vai ruukkuihin. Lasi ei kuitenkaan pidätä lämpöä hyvin. 5 SIJOITA KASVIHUONE tuulensuojaisaan ja valoisaan, mieluusti iltatai aamuaurinkoiseen paikkaan. Jos haluat kulkea kottikärryillä kasvihuoneeseen, varmista, että oviaukko ja käytävät ovat vähintään 60 senttiä leveät. Mitä haaveilet kasvattavasi ja kuinka paljon. Lasi voi särkyä esimerkiksi lumikuorman painosta. Kun sää viilenee, lämpö karkaa. Jos haluat viljellä viiniköynnöstä tai muita syväjuurisia kasveja, ne tarvitsevat tilaa kasvaa maahan. Noin 8–10 m² on jo hyvä koko kasvatusta varten, 15 m²:n huoneessa mahdut myös oleskelemaan. Pyydä myös naapuriltasi suostumus, jos haluat sijoittaa huoneen lähelle tontin rajaa. Voit latoa esimerkiksi tiilistä tai betonikivistä koko kasvihuoneen ja kasvattaa kaikki kasvit ruukuissa, säkeissä tai lavoissa. Se pidättää lämpöä ja hajauttaa auringonsäteet, jolloin kasveja ei tarvitse varjostaa. Varmista, että huone on riittävän korkea ja leveä. Se päästää auringonsäteet läpi niin tehokkaasti, että huonetta täytyy helteillä varjostaa. Kasvattamisessa usein paras on tukeva 6–10 mm:n kennolevy
Ja lukuisia muita pelottomia juttuja. Lataa Apu360-sovellus. LATAA SE APU360_PRINT_217x280mm 1 APU360_PRINT_217x280mm 1 11.12.2023 10.08 11.12.2023 10.08. Nainen, joka haluaa olla kalju. Enemmän sitä, mikä kiinnostaa
Ne kestävät ulkona myös talvet, ja kosteus haihtuu niistä hitaammin kuin saviruukuista. Samoin pyörillä liikkuvat metallialustat. 8 3 HYÖDYNNÄ TILA katosta lattiaan, jos mahdollista. Ripusta paahteisella paikalla ikkunoiden eteen valoverho tai varjostuskangas suojaamaan kasveja auringolta. 7 MONET YRTIT ja vihannekset tuottavat satoa 20 senttiä syvässä kasvualustassa, mutta marjapensaat tarvitsevat jo 60 senttiä syvän ruukun ja puut noin 80-senttisen multatilan. Avoimella parvekkeella kasveja voi joutua suojaamaan tuulelta. K O O N N U T H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A T A -L E H T IE N A R K IS T O 1 OTA HUOMIOON ilmansuunta, kun valitset kasveja, sillä kasvien valovaatimukset pätevät yhtä lailla parvekkeella. Kirsikkatomaatit ja mansikat taas viihtyvät mainiosti amppeleissa tai hyllyillä, joista ne pääsevät roikottamaan versojaan rennosti alaspäin. 2 JOS PARVEKKEESI on lasitettu, kasvatuskausi on ihanan pitkä, mutta tila voi kuumentua kesällä liiaksikin. Useimmat hyötykasvit viihtyvät hyvin tavallisessa puutarhamullassa. Tarkista kuitenkin, että materiaali soveltuu syötävien kasvien viljelyyn. Kapeaan tilaan sopii esimerkiksi pilariomenapuu. 39. Esimerkiksi eteiseen kenkien alle myytävät muovikaukalot ovat tarkoitukseen käteviä. 6 VALITSE KASVUALUSTA kasvien mukaan. 5 SALAOJITA ruukut reilusti esimerkiksi kevytsoralla. Useimmat hyötykasvit tuottavat hyvän sadon aurinkoisella etelään tai länteen katsovalla parvekkeella, kun taas salaatti, yrtit, kaalit ja mangoldi tuottavat satoa varjoisammassakin. Parvekkeella voi kasvattaa myös pieniä hedelmäpuita, joiden kokoa voi hallita leikkaamalla. Lisälannoituksena toimii tarvittaessa esimerkiksi bokashimulta tai bokashinesteellä ladattu biohiili, joka myös pidättää kosteutta kasvualustassa. Kasvatit sitten ruukuissa, säkeissä tai lavoissa, muista huolehtia siitä, ettei kasteluvesi pääse valumaan lattialle. Kasvata sekaisin syötäviä kukkia, kuten krassia tai orvokkia, ja värikkäitä tai kaunismuotoisia lehtivihanneksia ja yrttejä, kuten palmukaalia ja punalehtistä basilikaa. Puut ja pensaat vaativat ruukulta myös leveyttä. V I H ER P I H A. Ruusuja salkopavut, köynnöspinaatti tai viiniköynnökset luovat parvekkeelle kauniit vihreät seinät. Vaihda monivuotisten kasvien ruukkujen pinnalta multaa joka kevät ja muista lisälannoitus. Jos ruukun pohjassa on reikä, aseta se alustalle, josta liika vesi ei pääse valumaan parvekkeen lattialle. Istuta ne vähintään 50 senttiä leveään astiaan. 4 SATSAA SUURIIN mutta kevyisiin ruukkuihin. 8 YHDISTÄ HYÖT Y ja kauneus. Muovitai termoruukut ja kasvatussäkit ovat parvekeviljelyssä käteviä, vaikka eivät kauneudessa saviruukuille pärjäisikään. vinkkiä parvekkeelle Istuta kasvit suuriin, kevyisiin ruukkuihin ja ripusta amppeleihin. Laseja kannattaa pitää ainakin osittain auki sekä viilennyksen että pölyttäjien vierailujen vuoksi
Kuusi viljelijää paljastavat parhaat vinkkinsä tomaattien, sokerimaissien, kaalien, valkosipuleiden, viiniköynnösten ja sienten kasvatukseen. FI. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VAT ANT TI VET TE N R ANTA JA ALE HTI E N K U VA-AR KI S TO TARHURIEN HERKUT 40 ?M EI LL Ä KOTO N A
Lisälannoitan niitä myös bokashinesteellä ja fermentoituneella nokkosvedellä. Varsinkin kasvukauden alussa on tärkeää saada riittävästi lämpöä. Tomaatit ovat hirveän anteeksiantavia. Suojainen etelärinne olisi paras, maalajilla ei kokemukseni mukaan ole juuri väliä. Heirloom-lajikkeista voi hyvin kerätä omia siemeniä seuraavan vuoden viljelyksiin. Se onnistuu eteläisessä Suomessa jo toukokuun alussa. 41. Useimmat kookkaat runkotomaatit vaativat kasvihuoneen, mutta avomaallekin löytyy paljon tosi hyviä lajikkeita. Kypsän maissin tunnistaa siitä, että tähkän tupsu tummuu ja tähkän pää muuttuu tylpäksi. Jos aikoo kasvattaa paljon maissia, suorakylvö on kätevintä. Ne toipuvat nopeasti, vaikka olisivat päässeet kuivahtamaan ja lerpahtamaan, ja katkenneesta versosta voi juurruttaa uuden taimen. Bokashista tomaatit tykkäävät. Laitan heti muovin päälle, jotta lämpösumma lähtee kasvuun. Meidän oloissamme hankalinta on saada lämpösumma riittävän korkeaksi. Ne jatkavat kypsymistään sisällä, joten niistä saa tuoretta tomaattia pitkään. Yhden pitkän rivin sijasta taimet pitää istuttaa neliön muotoon, jotta ne pölyttyvät kunnolla. Tuore maissi on niin hyvää, että sitä voi syödä vaikka sellaisenaan raakana. Samalla paikalla voi viljellä vain yhtä lajiketta, koska ristipölytys voi heikentää sadon makua.” Tomaattiharrastaja Linda Wirtanen Tomaatit pitävät bokashista ” Omakasvatettua tomaattia maistettuaan ymmärtää heti, miksi tomaatteja kannattaa viljellä itse. Meillä ’Laukaus’ kypsyy usein ensimmäisenä, vaikka pihvitomaatti onkin. Tomaatteja on minusta melko helppo kasvattaa, kunhan valitsee lajikkeen olosuhteiden mukaan. Viljelypaikallakin on iso merkitys. Helpoimpia ovat nopeasti kypsyvät laadut. Toisaalta tykkään talvitomaateista, joista käytetään nimeä Piennolo. Biohiili on hyvä juttu varsinkin ruukkuviljelyssä, koska se pidentää kasteluvälejä.” V I H ER P I H A. Pensastomaatit mahtuvat myös parvekkeelle. Maissin viljelijä Thure Lindeberg Sokerimaissi vaatii lämpöä ” Ensimmäiset sokerimaissini kasvatin jo 1980-luvun lopulla, kun tulin Jenkeistä takaisin kotiin. Sanoisin, että maissi on keskivaikea vihannes. Käytän apuna muovia tai harsoa ja kasvatan vain aikaisia lajikkeita
Se on tärkeää varsinkin alkukaudesta, kun taimet ovat pieniä. Yksittäiset kynnet säilyvät huonosti. Tuholaisten suhteen se on kuitenkin yhtä arka kuin muutkin. Kyssäkaali on siitä helppo kaalilaji, että se kasvaa tosi nopeasti. Onnistunut torjunta esimerkiksi tiiviin verkon avulla helpottaa paljon. Kesän mittaan kaalit tarvitsevat paljon vettä, kuivuus on niille kaikille huono juttu. Keväällä istutettavien lajikkeiden viljely ei minusta maksa vaivaa. Valkosipulit pitää muistaa nostaa ajoissa, koska muuten sipuleiden kynnet alkavat erkaantua eikä valkosipuleita saa nostettua kokonaisina. FI. Monella kaalilajikkeella on pitkä kasvuaika, talvikaaleilla jopa reilusti yli 120 päivää. Keväällä piipat nousevat heti lumien sulettua, täällä Pohjois-Karjalassa joskus vapun tienoilla. Tämä tarkoittaa, että taimista täytyy pitää huolta monen kuukauden ajan. Se voi tehdä kylmän vuoksi jopa pienen ”hätänupun”, mikä pilaa sadon. Valkosipuliharrastaja Heini Kultanen Valkosipuli hyötyy kastelusta ” Minusta tuntuu, että talvivalkosipulista saa satoa melkein ilmaiseksi. Kuivuuden vuoksi valkosipuli voi tuleentua liian aikaisin, jolloin sato jää pieneksi. Meillä on kuiva moreenimaa, joten kesällä pitää kastella, vaikka olkitai ruohosilppukate auttaakin pidättämään kosteutta ja säästää kitkemiseltä. Hyvä lumipeite suojaa valkosipulia tuholaisilta ja taudeilta, talvikosteus on pahasta. Esimerkiksi kylmä kevät voi aiheuttaa ongelmia, vaikka muuten kaalit viihtyvät melko viileässä lämpötilassa. Siskoni Anna käyttää sitä myös koristekasvina kaalikioskiamme somistavissa istutuksissa.” 42 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kukkavarren poisto kasvattaa sipulikokoa. Kaalilajikkeita valitessa kannattaa siis syynätä tarkkaan kasvuajat. Sato säilyy pitkään hyvänä huoneenlämmössä.” Kaalin kasvattaja Sami Vaihia Tuholaiset tykkäävät kaaleista ” Suurin piirtein kaikki tuholaiset tykkäävät kaaleista, mikä tekee niiden viljelystä haastavaa. Lehtikaali on toinen aloittelijalle sopiva. Samalla annan peruslannoituksen. Varmistan oikean ajan raaputtelemalla multaa taimen juurelta, että näkyykö siellä jo sipulia. Meillä sitä istutetaan monta kertaa kesässä. Varsinkaan kukkakaali ei tykkää kevätkylmistä yhtään. Suosin takuuvarmoja siperialaisia kantoja kuten ’Irkutsk’ ja ’Daugava’. Se johtuu varmaan siitä, että valkosipulin kynnet istutetaan maahan jo syksyllä
Herkkusienet ovat poikkeus, niiden kasvualustana on komposti. Tarhaojukkaviini ’Zilga’ on minusta edelleen niin hyvä, että mietin usein, miksi edes etsiä muita. Niitä ovat esimerkiksi siitake, osterivinokas ja viime aikoina trendisieneksi noussut siiliorakas. Se on kestävä, ja sen sato ehtii hyvin kypsyä. Olkisilpussa viihtyvä osterivinokas on minusta selvästi helpoin laji, koska se kasvaa niin nopeasti. Pitää muistaa, että luonnossakin sienet elävät olosuhteissa, joissa on koko ajan kosteutta tarjolla. Suurin osa sadoista viiniköynnöksistäni kasvaa tunneleissa. Eihän se vaadi oikeastaan kuin paljon leikkausta, yleensä ei tarvitse edes kastella. Se on aikainen, ja sen vihreissä rypäleissä on hienoa muscat-aromia eikä juuri lainkaan siemeniä. Leikkauksen ansiosta rypäleistä kasvaa niin isoja, että siemenetkään eivät haittaa. Lajikkeissa on todella isoja eroja. Ensimmäisenä talvena sekin voi tosin vaatia suojausta. Nopeus on hyvä ominaisuus kontaminaatiota vastaan, mikä voi aiheuttaa ongelmia sieniviljelyssä. Toinen suosikkini on ’Dovga’. Toinen tärkeä asia on vesi. Kasvu on niin valtavaa, että versoja pitää leikata vähintään kaksi kertaa kesässä ja usein vielä sittenkin, kun rypäleet alkavat kypsyä, jotta ne saavat varmasti tarpeeksi valoa. Varsinkin talvella kuiva huoneilma voi aiheuttaa hankaluuksia.” Viinitarhuri Helena Tiililä Leikkaus kasvattaa rypälekokoa ” Periaatteessa viiniköynnös on minusta helpompi kuin moni muu laji. Tämän vuoksi kasvualustan puhtaus on tärkeää. Viiniä ’Zilgasta’ ei yleensä tehdä, mutta se sopii hienosti mehuihin, hyytelöihin sekä syöntirypäleeksi. Talveksi se tarvitsee pakkaspeitteen.” V I H ER P I H A. Jostakin syystä herkkusienten viljely ei kuitenkaan ole kovin suosittua Suomessa, vaikka niille sopivia viljelypaikkoja löytyisi monesta kellarista. Sieniviljelijä Stéphane Poirié Sienet tarvitsevat kosteutta ” Sienten kotiviljelyyn sopivat lajit, joiden rihmastot kasvavat selluloosassa tai ligniinissä eli esimerkiksi puuhakkeessa, sahanpuruissa, olkisilpussa tai vaikkapa kahvinpuruissa. 43. Kontaminaatio tarkoittaa, että joku viljeltyä sientä paljon vauhdikkaammin kasvava homesieni valtaa kasvualustan. Minulla on köynnöksiä niin paljon, että käytännössä leikkuutyötä riittää koko ajan. Jos kasvualusta on kuiva, sienet eivät lähde kasvamaan
K U VAT TE IJA T U I S K U Sopivasti omavarainen 44 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI 44 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Kannattaako kylvöt aloittaa mahdollisimman varhain. Riitta Peräisen perhe syö oman maan satoa suuren osan vuotta. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI. Mitä kaikkea se vaatii
Tämän takia Riitta on sekoittanut multaan omatekoista biohiiltä kosteutta pidättämään. Osasta keittiöjätteistä Riitta hapattaa bokashia. Riitan itse kasvattamien taimien lisäksi multaan pääsyä odottavat myös idätetyt siemenperunat ja sipuli-istukkaat, ja siemenlaatikosta löytyy pussikaupalla lisää kylvettävää. Alkuperäistä pientä lavatarhaa on laajennettu lavakauluksilla. Monet siemenet Riitta on kerännyt edellisvuosina omista kasveistaan. Lannoitteena hän käyttää omaa kompostia ja kompostin suotonestettä. VARSINKIN KAUPUNKIPIHALLA LAVAVILJELY on Riitasta paras ratkaisu. 45. Peräisten kuusihenkisen perheen 1950-luvun omakotitalon tontin takaosaan on perustettu kymmenkunta erikokoista viljelylavaa ja kasvihuone Riitan hyötyviljelyharrastusta varten. Hän on huomannut, että se on varsinkin tomaattien mieleen. Maapohjaisissa viljelylaareissa on 60 cm multaa. Jyväskyläläisen omatarveviljelyn kursseja vetävän Riitta Peräisen toukokuisen hyötytarhan monenkirjavaa taimikattausta tutkiessa mieleen tulevat lapsuuden isotädin kahvipöytä ja sen seitsemät sortit. K aikkea on. Lisäksi lavat on tarvittaessa helppo peittää harsoilla, jotka suojaavat taimia alkukesän kylmiltä säiltä tai pihapiirissä päivystäviltä rusakoilta. Kitkemistäkin on vain vähän. Niissä varataan pelkästään perunamaata varten puoli aaria henkeä kohden. Itse viljellyt vihanRiitan kasvihuone on upotettu maahan, jotta siellä on helpompi työskennellä. Se ei ole hänen viljelyssään ykköstavoite, vaikka ei käy kieltäminen, että tämän kokoisilta viljelmiltä saa muhkean sadon. Lavoista saa samalta alalta enemmän satoa kuin perinteisellä avomaan kasvimaalla, koska niissä voi viljellä tavallista tiheämmin ja kasvuolosuhteet ovat avomaata suotuisammat. Lavaviljelyn ainoa haittapuoli on se, että lavojen multa tuppaa kuivumaan herkästi. Loppujen lopuksi Riitan hyötyviljelmien pinta-ala ei kuitenkaan ole suuren suuri, kaikkiaan ehkä parin aarin verran. Lisäksi on vielä pottumaa, marjatarha ja hedelmäpuita. Lämpökompostori pöhisee täydellä teholla, sillä se pysyy talvellakin sulana lämpimässä varastossa. RIITTAA VOISI hyvällä syyllä kutsua sellaiseksi, mutta hän itse tuntuu hieman vierastavan sanaa. Joka tapauksessa se on kaukana siitä, mitä vanhojen viljelyoppaiden laskelmissa suositellaan omavaraisuuden tavoittelijoille. OMAVARAINEN. Viime vuosina viljelyalaksi on päätynyt myös lasten vanha hiekkalaatikko. V I H ER P I H A
Sekin on omaa tuotantoa, sillä hän tarhaa mehiläisiä lapsuudenkotinsa tiluksilla maalla. Riitan mukaan ympärivuotinen sataprosenttinen omavaraisuus toteutuu vain yrttien suhteen. Itse kasvattamalla pääsee käsiksi myös sellaisiin ylellisyystuotteisiin, joista voi muuten vain haaveilla. Sitä paitsi mahdollinen säästö riippuu paljon viljeltävistä lajeista – lavatarhan perustamiskustannuksista puhumattakaan. Kotimaisia pottuja, porkkanoita ja muita perusjuureksia saa ruokakaupasta edullisesti ympäri vuoden, mutta esimerkiksi hintavampien yrttien ja lehtivihannesten kohdalla omaan satoon satsaaminen voi hyvinkin lyödä leiville. Samaan aikaan omat tomaatin taimeni ovat vielä aivan Oman siemenvaraston inventaario ja uusien siementen hankinta, itujen kasvatus tuoresadoksi Tomaattien, purjojen ja basilikan esikasvatus alkaa, istutuspenkkien valmistelua kasvihuoneessa, osallistuminen puutarhaseuran siemenvaihtoon, hedelmäpuiden leikkaus Useimpien vihannesten esikasvatus alkaa, perunoiden esikasvatus mullassa Esikasvatettujen taimien kouliminen ja karaisu, raparperin ja monivuotisten yrttien sadonkorjuu alkaa, hedelmäpuiden kukinta, viljelylavojen valmistelu kylvöjä ja taimia varten, ensimmäiset kylvöt viljelylavoihin, taimien istuttaminen kasvihuoneeseen, perunoiden idätys ja istutus, sipulin istutus, lavojen suojaus harsoilla, jos kylmää Tomaattien ja muiden kylmänarkojen taimien istutus lavoihin, perunoiden multaus, nopeasti kasvavien vihanneslajien uusintakylvöjä, varhaisperunat valmistuvat RIITA N VILJELY V UOSI TA MMI – HELMI M A A LIS H U HTI TOU KO K ESÄ 46 ?M EI LL Ä KOTO N A . OMENAPUUT OVAT VIELÄ tiukasti nupussa, mutta Riitan kasvihuoneen kookkaimmissa tomaatin taimissa killuu jo ensimmäisiä raakileita. Pulleiden maajuurien maku on herkullinen ja koostumus mukavan murea, aivan toista maata kuin kaukomailta rahdattujen ja usein tikkuisten inkiväärien. Minusta on niin hienoa, että voin kasvattaa juuri sitä mitä tarvitsen ja kerätä satoa, kun se on parhaimmillaan. nekset, hedelmät ja marjat riittävät pitkälle talveen, mutta enin osa sadosta kuluu tuoreena. – Tärkeintä minulle on se, että saamme syödä omia kasviksia. Eurolla tai parilla ostetusta siemenpussillisesta voi kasvattaa kymmeniä lehtikaaleja, salaatteja tai paksoita. En kuitenkaan halua käyttää viljelyyn niin paljon aikaa, että saisimme esimerkiksi varastovihanneksia. FI. TALOUDELLISTA HYÖTYÄ RIITTA ei usko viljelystä koituvan, tai ainakaan sillä ei ole hänelle merkitystä. Riitta nauttii oman maan inkiväärit mieluiten hunajan joukossa. Riitta on huomannut, että eksoottinen inkivääri on helppo saada viihtymään kasvihuoneessa. Kurkuistakin varmaan riittäisi säilöttyinä syötävää täysin omiksi tarpeiksi, mutta säilykkeet tekevät perheessä niin huonosti kauppansa, että Riitta lahjoittaa mieluummin osan sadosta tuoreeltaan naapureille. Omaa perunaa riittää ainakin jouluun asti, mutta totta puhuen tähän vaikuttaa se, että urheilua harrastavat lapsemme tykkäävät enemmän pastasta ja riisistä. Ruokakaupassa niiden kilohinnat huitelevat helposti yli kymmenessä eurossa
Puutarhani on niin viileässä paikassa, ettei kannata tehdä mitään yhtään sen aikaisemmin, Riitta kertoo. – Ryhdyn kylvöihin vasta maaliskuun lopulla. 47. Kuinka aikaisin talvella Riitta oikein on aloittanut taimikasvatuksen. Kurpitsojen ja kurkkujen tapaiset rotevakasvuiset lajit taas tuppaavat venähtämään turhan pitkän taimikasvatuksen aikana niin suuriksi, että niiden käsittely on hankalaa. Eikä helpotuksesta voi huokaista vielä siinäkään vaiheessa, jos suojatit on saanut jollakin ilveellä säilytettyä hengissä ulos istutukseen asti, sillä varttuneemmat taimet tuppaavat sopeutumaan vaihteleviin ulko-oloihin nuoria taimia huonommin. Reippaasti kasvaneiden taimien salaisuus on optimaalisissa kasvuoloissa. Lämpökompostorin hoitoa ja bokashointia, hedelmäpuiden suojaaminen rusakoilta Omenoiden ja luumujen sadonkorjuu, karhunvadelmat alkavat kypsyä, tomaattien satokausi Lavojen valmistelua seuraavaa vuotta varten, inkiväärin sadonkorjuu, päärynät kypsyvät Aukkopaikkojen istutuksia salaattipenkissä, valkosipuleiden nosto maasta, kirsikat, herukat ja hunajamarjat kypsyvät, kurkut kypsyvät Siementen kerääminen, hillojen ja yrttisuolan valmistus HEINÄ ELO SY YS LOK A MARRAS-JOULU V I H ER P I H A. Hätähousukylväjien logiikka kulkee jotenkin niin, että mitä aikaisemmin taimikasvatuksen aloittaa, sitä parempi. Lämpimissä ja valoisissa olosuhteissa taimet saavat niin tehokkaan startin kasvuunsa, että kylvöt voi ottaa rauhassa. rääpäleitä ja odotan niiden kukkivan ehkä joskus juhannuksen aikaan. HELPOSTI KEULIVAT kylväjät ajautuvat Riitan mukaan ongelmiin usein myös siksi, että taimia kylvetään todelliseen tarpeeseen nähden hurRiitta aloittaa taimikasvatuksen melko myöhään, vasta maaliskuussa. Tätä Riitta yrittää tähdentää myös viljelykursseillaan, sillä varsinkin aloittelevilla tarhureilla on hänen kokemuksensa mukaan tapana hötkyillä esikasvatuksen kanssa. Ensimmäisten kevätauringon säteiden nostattamassa viljelyinnostuksessa tulee helposti viis veisattua kylvökalentereista tai siemenpussien ohjeista. Alkukeväällä päivänvaloa on kuitenkin tarjolla armottoman niukasti, joten etukenossa kylvetyistä taimista kasvaa ilman kasvivaloja yleensä honteloita ja heiveröisiä. Peräisten ison omakotitalon olohuoneen ikkunoiden eteen on keväisin viritetty tilava hyllykkö, jonka hyllyjä reunustaa LED-valolista. Ensimmäisenä vuorossa ovat juuri tomaatit
Helposti kyllästyville Riitan vinkki on vaihdella lajikkeita pitkin matkaa. 48 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kylvöjen suhteen ei myöskään kannata tyhjentää koko pajatsoa kerralla, vaan nopeasti kasvavia lajeja on kätevä kylvää pieniä määriä pitkin kevättä ja vielä kesälläkin. Riitta kasvattaa erilaisia jättikurpitsoita ja spagettikurpitsaa. Otan sieltä pikku taimia ja istutan niitä sadonkorjuusta syntyneisiin aukkopaikkoihin pitkin kesää. jasti liikaa. Näin välttyy hukkumasta vaikkapa retiiseihin jo alkukaudesta. – Meillä kuluu paljon salaatteja. Juurakot on istutettu vasta kaksi vuotta sitten, joten niiden pitää antaa voimistua ennen kuin alkaa verottaa kasvustoa. FI. Suosin siemensekoituksia ja teen niistä hajakylvöjä laatikkoon. Odotuksesta on luvassa mahtipalkinto, sillä omasta maasta poimitun parsan maku on aivan omissa sfääreissään. Näin helpolla salaattipenkki näyttää aina runsaalta. Todella tuore parsa on niin makeaa ja mureaa, että sitä ei välttämättä tarvitse edes kypsentää. Tungoksessa taimet voivat huonosti, ja niitä on hankala hoitaa. Keltasipulit istutetaan istukkaista. Raparperin lisäksi monivuotisista yrteistä saa varhaissatoa touko-kesäkuussa. Kurpitsat säilyvät huoneenlämmössä seuraavaan kevääseen asti. Suuri osa sipulisadosta syödään Riitan perheessä kesän mittaan. Niihin lukeutuu periaatteessa myös parsa, mutta sen viljely on hieman vaativampaa ja kysyy myös pitkäjänteisyyttä. Riitankin kasvimaalla parsan piipat olisivat jo periaatteessa sadonkorjuuvaiheessa, mutta ne saavat vielä tämän vuoden jatkaa keskeytyksettä kasvuaan. Esimerkiksi salaattilajikkeissa on valtavasti makuja ulkonäköeroja. Lisäksi hölläkätinen kylväminen tuhlaa turhaan siemeniä ja kylvömultaa. Edellä mainittujen lajien istuttaminen on hänen mielestään helpoin konsti aloitella omavaraisempaa elämää – tai ylipäänsä hyötyviljelyharrastusta. Alkuun päästyään raparperin ja yrttien taimet ja muut niin sanonut monivuotiset vihannekset tuottavat runsaasti satoa minimivaivalla. Varmuuden vuoksi on usein järkevää kylvää muutama ylimääräinen taimi, mutta normaalin kokoiseen kasvihuoneeseen ei hyvällä tahdollakaan mahdu kasvamaan viittäkymmentä tomaatin taimea. Riitta täydentää salaattilavaa pitkin kesää. Lavakauluksesta loppuu tila jo kolmannen kesäkurpitsan taimen kohdalla. VAIKKA KEVÄT ON ollut pitkään poikkeuksellisen kylmä, Riitta on jo kerännyt ensisatoa raparpereista, saksankirvelistä ja muista monivuotisista yrteistä
10 × K ASVIS ALOITTELEVALLE OM AVA R AISTELIJALLE V I H ER P I H A. Lyhyt esikasvatus kannattaa. 6 VALKOSIPULI Jo yhdestä lavakauluksellisesta saa syötävää koko talveksi. Kaunis myös koristekasvien joukossa. 9 VARHAISPERUNAT Herkuttelemaan pääsee parhaimmillaan jo juhannuksena, eikä perunoita loppukesällä uhkaavasta rutosta tarvitse kantaa huolta. 49. 3 LEHTIKAALI Terveyspommista voi kerätä yksittäisiä lehtiä pitkin kesää loppusyksyyn saakka. 4 MANGOLDI Punajuurikkaiden mutkaton mutta näyttävä sukulainen, jota voi kylvää lisää monta kertaa kesässä. 8 KESÄKURPITSA Pari taimea riittää pitkälle. Sato säilyy pitkään hyvänä huoneenlämmössä. 10 PENSASPAVUT Köynnöspapua kestävämpi laji tekee satoa viileänäkin kesänä. 5 RAPARPERI Kevään klassikko, joka tekee muhevassa maassa runsaan sadon vuodesta toiseen. Pieneltäkin alalta saa paljon satoa. 7 AVOMAANKURKKU Lämpimässä lavassa kurkkuja vain tulee ja tulee, kunhan huolehdit kastelusta. Monikäyttöiset hedelmät sopivat myös säilöntään. 2 SALAATIT Nopeakasvuinen ja helppohoitoinen miedon makuinen kasvis maistuu kaikille. 1 MINTUT, MÄKIMEIRAMIT JA MUUT MONIVUOTISET YRTIT Istutusvuoden jälkeen yrtit pärjäävät pitkälti omillaan
SEN TAVOITTEENA ON HELPPOHOITOINEN JA OMAVARAINEN PUUTARHA, JOKA TARJOAVAA SYÖTÄVÄÄ TARHURILLE SEKÄ MONELLE MUULLEKIN LAJILLE. FI. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI K U VAT TE IJA T U I S K U AS IANT U NTIJA LU M IA H U H DAN PÄ Ä-JAI S K U VAU S PAI KK A B E YO N D B U C K TH O R N S KOTITI L A 50 ?M EI LL Ä KOTO N A . VILJELE KESTÄVÄSTI 20 vinkkiä VIISA AT VINKIT HALUATKO PEREHTYÄ PERMAKULTTUURIN SALOIHIN. MAAN KUNTOA KOHENTAVAN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTTA LISÄÄVÄN VILJELYTAVAN ESIKUVANA ON LUONTO
OTA MALLIA LUONNOSTA Permakulttuurin periaatteet sopivat ekologiseen puutarhanhoitoon. KARTA KAIVAMISTA Tee uudet istutukset maan pinnan päälle kohopenkkeihin. Laaja kasvivalikoima varmistaa myös sen, että satoa kertyy, vaikka jonkin kasvin kohdalla kaikki mahdollinen menisi mönkään. Hellävaraisen hoidon seurauksena maan kunto kohenee sekä lannoittamisen tarve ja rikkakasvien määrä vähenee. KASVATA MONENLAISTA Saat pieneltäkin alalta monipuolisesti syötävää, kun viljelet vieretysten mahdollisimman monenlaisia ja mieluiten eri aikoina satonsa kypsyttäviä lajeja. 3 4 Englanninkielinen termi permanent culture tarkoittaa kestävää elinympäristöä. Sekaviljelmiä kutsutaan kasvikilloiksi. Lumia HuhdapääJaisin permakulttuurikasvimaa on jaettu lohkoihin, joissa kasvaa rinta rinnan yrttejä ja vihanneksia. 51. Opettele ottamaan mallia luonnosta ja kaikkien sen elementtien vuorovaikutuksesta: miten maaperä toimii, mitkä kasvit viihtyvät luonnostaan missäkin, kuinka vesi kulkee, ja minne sitä luontaisesti kertyy. Maan muokkaaminen haittaa mullassa työskentelevien pieneliöiden toimintaa ja heikentää maan rakennetta. V I H ER P I H A. 1 2 ISTUTA KILTOIHIN Muodosta kasveista ryhmiä, joiden lajit hyödyttävät ja tukevat toisiaan: sitovat typpeä, kuohkeuttavat maata juuristollaan, houkuttelevat hyötyhyönteisiä, suojaavat maan pintaa tai harhauttavat tuholaisia tuoksullaan
Sen ansiosta maa pidättää jatkossa entistä paremmin vettä. FI. 9 PEITÄ KATTEILLA Kata paljas maa esimerkiksi oljella, lehdillä, kasvisilpulla tai -jätteillä. Lahotessaan katteesta kertyy maahan hiljalleen lisää eloperäistä ainesta eli humusta. Kuution kokoisia muovitankkeja löytää edullisesti esimerkiksi nettikirpputoreilta. Nokkoslitku sopii kaikille kasveille. Rakennusten katoilta kertyvä sadevesi on kätevää johdattaa säilöön tankkeihin ja käyttää myöhemmin tarpeen mukaan. 52 ?M EI LL Ä KOTO N A . Erilaisia katemateriaaleja. Kerää ja varastoi sadevettä kastelua varten. 7 SUHTAUDU RENNOSTI RIKKOIHIN Jos itsestään paikalle ilmaantunut kasvi ei häiritse kylvettyjen tai istutettujen lajien kasvua, anna sen jatkaa kasvuaan taimien seurassa. Monipuolinen kasvillisuus houkuttaa hyönteisiä. 10 LISÄÄ BIOHIILTÄ Hyödynnä risuista tai muusta eloperäisestä aineksesta valmistettua biohiiltä. Ruohosipuli, kehäkukka ja monet muut kukat myös tarjoavat koko kesän siitepölyä ja mettä pörriäisille. Kirjaa muistiin vuosittain ainakin viljelysuunnitelmasi sekä tärkeimpiä huomioita kasvukauden ajalta. Jos käytössäsi on kaivovettä, sitä kannattaa nostaa tankkeihin lämpenemään, sillä kasvit eivät pidä kylmästä vedestä. Katekerros ehkäisee rikkakasveja, ja maa säilyy sen alla lämpimänä, pehmeänä ja kuohkeana. Se sopii myös kompostin kuivikkeeksi. 5 RAKASTU MAATIAISIIN Suosi luonnonlajeja ja vain vähän jalostettuja maatiaiskasveja, sillä ne ovat pitkälle jalostettuja lajikkeita sitkeämpiä. Ne vaativat vain vähän hoitoa ja sietävät usein hyvin kuivuutta. Esimerkiksi kurkkuyrtin tai hunajakukan siementaimista ei yleensä koidu muille haittaa. Usein sateet ja suurin kastelun tarve osuvat kuitenkin eri aikoihin, joten vettä täytyy varastoida kastelua varten. Esimerkiksi veteen lisätystä nokkostai raunioyrttisilpusta tekeytyy jo muutamassa päivässä typpipitoista kastelulannoitetta. Laimenna ennen käyttöä vedellä 1:10. 8 KÄYTÄ VETTÄ VIISAASTI Suosi kastelussa sadevettä vesijohtoveden sijasta. Se sitoo kosteutta ja ravinteita kasvien käyttöön sekä parantaa maata ja maan pieneliöstön elinoloja. Unikot ja muut kylvökukat lisäävät monimuotoisuutta. Katteen avulla ehkäiset myös kosteuden haihtumista maasta. 11 TEE OMAT LANNOITELITKUT Älä osta lannoitteita vaan hyödynnä oman pihapiirin aineksia. Biohiiltä on helppo valmistaa itse hiilettimellä. 6 SATSAA SUUNNITTELUUN Monipuolisen kasvivalikoiman viljely vaatii järjestelmällisyyttä varsinkin alkuvaiheessa
Se on helppo ja vähään tyytyvä kasvatti, josta saat satoa jopa pelkkään maan päälle levitettyyn paksuun olkikatteeseen tai lehtikasaan istutettuna. Monipuolinen kasvilajisto kohentaa maaperän terveyttä ja kasvattaa kokonaissatoa. Tämän takia perunaa kutsutaankin pioneerikasviksi. Pölleihin on istutettu sieniymppejä. Mäkimeirami. Istuta sieniympit koivupölleihin tai lehtipuupuruun. Retiisin siemen palkoja. Yleisimpiä kotikasvatukseen sopivia sieniä ovat osterivinokkaat ja siitakkeet. Esimerkiksi kukkimaan virittyneiden retiisien mukulat ovat puisevia, mutta niiden sijasta voit käyttää ruoaksi rapsakoita siemenpalkoja. 14 KERÄÄ SIENISATOA Kasvata itse sieniä, niin pidennät sienien satokautta ja monipuolistat ruokavaliota. V I H ER P I H A. Spiraalin yläosan etelään antava puoli sopii esimerkiksi rosmariinille, pohjoispuolella maanrajassa viihtyvät vaikkapa sitruunamelissa ja minttu. Se tarjoaa pienellä alalla ihanteellisen kasvupaikan kaikenlaisille yrteille kuivasta ja lämpimästä paahteesta kosteaan ja varjoisaan. 15 ISTUTA YRTTISPIRAALI Kokoa lämpöä varaavista tiilista tai kivistä ja mullasta alaspäin viettävä, kotilon kierrettä muistuttava yrttispiraali. 13 OTA PERUNA AVUKSI Viljele perunaa. Tarjoamansa sadon lisäksi kasvi kuohkeuttaa kovaa maata, vähentää rikkakasveja ja muutenkin valmistelee kasvupaikkaa paremmaksi seuraavien vuosien viljelylajeja varten. 12 HANKI UUTTA PURTAVAA Käytä satoa luovasti, niin saat uusia makuelämyksiä ja kasvatat kokonaissadon määrää. 53
17 KIERRÄTÄ AINEKSIA Olemassa olevien resurssien hyödyntäminen on keskeinen tekijä permakulttuurisessa ajattelussa. Kasvimaan käytävät on peitetty remontista jääneellä purulla. Suosi niitä aineksia, mitä pihaltasi tai lähiympäristöstä on jo valmiiksi saatavissa – vaikkapa jämäpuuta viljelylavojen rakennustarpeiksi tai puuhaketta ja -purua polkujen katteeksi. Jos haluat lisätä sitä turvallisesti syötäville kasveille, jälkikompostoi säiliöstä tyhjennettyä kompostimassaa vähintään yhden talven yli siten, että se jäätyy läpikotaisin. Aurinkopaneelien lisäksi Beyond Buckthorns -tilalla hyödynnetään omaa biokaasua. Se tuo silkkaa säästöä ja on osa omavaraisuutta. 18 VIETÄ ENERGIAPIHIÄ ELÄMÄÄ Tee puutarhan hoitotoimet käsipelillä – tai ainakin isoille moottorikäyttöisille koneille on harvoin tarvetta. 19 SÄÄSTÄ SIEMENET Kerää siemenet omista kasveista. Säilytä suuri osa sadosta ilman sähkölaitteita esimerkiksi kuivattuna huoneenlämmössä tai hapatettuna tai pikkelöitynä kellarissa. Humala. Lumia antaa osan purjoista kukkia. 54 ?M EI LL Ä KOTO N A . Voit nostaa energiaomavaraisuuttasi sähköä tuottavilla aurinkopaneeleilla. Esimerkiksi porkkanan ja persiljan siemeniä pitää odottaa kaksi vuotta. FI. Kaliforniantuliunikko. Permakulttuurin kasvit ovat monipuolisia: yhtä aikaa koristeellisia, syötäviä ja ötököille mieleen. 16 HYÖDYNNÄ HUUSSIJÄTE Kunnolla kompostoitunutta huussijätettä voi käyttää koristekasvien maanparantamiseen. Helpointa on kerätä siemenet kurpitsan ja herneiden tapaisista lajeista, joiden siemensato kehittyy jo ensimmäisenä vuotena. Unikon, herneiden, kehäkukkien ja valkosipuleiden siemeniä
20 MUISTA KYLÄVARAISUUS Omavaraisuus on ihan hieno tavoite, mutta kaikkea ei voi eikä edes kannata tehdä itse. 55. Härkäpapu ja peruna tukevat toistensa kasvua, ja samalla ne muokkaavat maata paremmaksi. Myös työkoneiden jakaminen kannattaa! V I H ER P I H A. Kylävaraisuus tarkoittaa sitä, että voit vaikka naapureiden kanssa sopia sadon jakamisesta: yksi viljelee valkosipuleita kaikille, toisen kesäkurpitsoita koko kulmakunnalle
No dig -guru Charles Dowdingin kasvimaa Etelä-Englannissa on perustettu maata kääntämättä. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VAT C HAR LE S D OW D I N G Kaivamatta paras 56 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Kasvun perustana on paksu kerros kompostia
Alhaalla oikealla on vime elokuussa perustettu uusin no dig -alue. Etualalla vasemmalla kasvaa kurpitsaa. 57. V I H ER P I H A. Charles Dowdingin kotitila Homeacres on valjastettu kompostikateviljelyyn
58 ?M EI LL Ä KOTO N A . Charles testaa kahdessa vierekkäisessä koepenkissä no dig -menetelmän toimivuutta. FI. Vasemmalla on perinteisin menetelmin perustettu ja hoidettu viljelypenkki, oikealla no dig -penkki
Koska maata ei kaiveta tai käännetä, maan pieneliöstö ei häiriinny. K U V A A D A M W O O D V I H ER P I H A. Charlesin Homeacres-tilalla Somersetissä tehdyt videot ja kuvat kertovat seikkaperäisesti no dig -viljelystä, siis menetelmästä, jossa viljelypenkit peitetään säännöllisesti kompostikatteella eikä maata koskaan kaivella. Opiskeluaikana heräsi kuitenkin kiinnostus kasvissyöntiin ja puhtaaseen ruokaan, ja pian valmistumisensa jälkeen Charles päätti omistautua viljelylle, Charles Dowdingilla on lähes 40 vuoden kokemus no dig viljelystä. Vanhemmat vannottivat, ettei poika seuraisi heidän jalanjälkiään, ja Charles lähtikin yliopistoon opiskelemaan maantiedettä. Vielä merkittävämpänä syynä menetelmänsä maailmanvalloitukseen hän pitää ilmastonmuutosta ja yleistä ympäristötietoisuuden nousua. Kiireisen no dig -gurun aikataulussa on vapaata vasta iltamyöhällä, sillä viime aikoina päivät ovat kuluneet tiiviisti kuvauksissa. Hän kasvoi maitotilalla Somersetissä eteläisessä Englannissa. – Olen viljellyt näillä samoilla menetelmillä jo lähes 40 vuotta, mutta aiemmin en saanut ajatuksilleni juuri minkäänlaista julkisuutta, hän kertoo. – No dig tekee hyvää maan pieneliöstölle, jonka merkitystä on vasta viime aikoina alettu ymmärtää. 59. Lisäksi no dig -viljely sitoo maahan hiiltä. Julkaisut ovat keränneet maailmanlaajuista huomiota sosiaalisessa mediassa: Charles Dowdingin YouTube-tilillä on yli 600 000 tilaajaa, Instagramissakin seuraajien määrä lähentelee puolta miljoonaa. CHARLES DOWDING on viljellyt koko ikänsä. Hän uskoo, että kateviljelystä on tullut niin suosittua pitkälti juuri sosiaalisen median ansiosta. C harles Dowding vaikuttaa hieman voipuneelta mutta hyväntuuliselta videohaastattelun alkaessa. Koronapandemia näkyi Charlesin mukaan selvänä kasvupiikkinä hänen some-kanavillaan, kun koteihinsa jumiin jääneet ihmiset innostuivat puutarhaharrastuksesta
Seuraaviin vuosiin mahtui no dig -viljelyä niin Zambiassa kuin Ranskassakin, mutta lopulta Charles perheineen palasi takaisin Somersetiin 1990-luvun lopulla ja perusti sinne salaatin viljelyyn keskittyvän kaupallisen vihannespuutarhan. Samalla hän tajusi harmistuneena, että vastaava työmäärä olisi edessä joka vuosi. – Stout neuvoi käyttämään katteena heinää, mutta huomasin jo ensimmäisenä kesänä, että etanat viihtyivät todella hyvin heinäkatteen alla. vanhempien toiveista huolimatta. Stout oli amerikkalainen kateviljelyn pioneeri, jonka ensimmäinen aihetta käsittelevä teos ilmestyi jo vuonna 1955. Mutta minulle savimaa sopi hyvin, sillä aiemmissa puutarhoissani olin oppinut, että se on mitä parhain no dig -viljelyssä. Itse asiassa minun oli mahdollista hankkia Homeacres vain siitä syystä, että naapurit pitivät maan laatua täällä niin hirveänä, ettei kukaan muu halunnut ostaa tilaa, Charles kertoo ja nauraa. (Kirjan suomenkielinen käännös Vaivatonta puutarhanhoitoa – kateviljelyn opas ilmestyi vasta 1986.) Stoutin lailla Charles luopui kokonaan maan kääntämisestä ja alkoi levittää katteita viljelypenkeilleen kerran vuodessa. Tilan kasvillisuus oli villiintynyttä ja maa hyvin rikkaruohoista, mutta Charlesilla oli valmiit suunnitelmat jälleen uudelle no dig -puutarhalle. Sitä varten muuttokuormaan kuului myös lasti kompostia. Viljelypinta-alat kasvoivat vuosi vuodelta, ja vihannessadolle löytyi hyvin ostajia, mutta 1990-luvun alussa Charles halusi kokeilla jotain uutta. Erilaisista salaattilaaduista kootut pussit olivat myyntimenestys paikallisissa ruokakaupoissa. Talvella se on hyvin märkää, kesällä kovin kuivaa. Suorakylvöjen sijasta Charles suosii esikasvatettuja taimia. Päästäkseen eroon rikkakasveista hän käänsi maan ja muokkasi viljelypenkit käsin. Ensimmäisen kaupallisen vihannestarhansa hän perusti kotitilan laidunmaille 1980-luvun alussa. 60 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. KOMPOSTIKATTEEN ANSIOSTA TYÖ muuttui helpommaksi. – Maa täällä on todella savipitoista. HOMEACRESIN TILASTA TULI Charlesin koti vuonna 2012, kun hänen piti avioeronsa jälkeen löytää itselleen uusi viljelypaikka. Menetin niille monia taimia. Työläs perinteinen viljelymenetelmä meni pian kokonaan uusiksi, kun Charles luki Ruth Stoutin teoksen No Work Gardening. Päädyin kokeilemaan katteena kompostia, ja etanaongelmat loppuivat siihen. Uusia taimia istutetaan viljelypenkkeihin pitkin kesää sitä mukaa, kun niiltä kerätään satoa
Charles peittää rikkakasvien valtaaman uuden penkin joskus muovikatteella. Katos suojaa kompostilaareja vettymästä liikaa. Charles poimi 'Purple Graffiti' -kukkakaalia lokakuussa. Sen aukkoihin istutettiin kasvamaan 'Red Kuri' -kurpitsoja ja 'Crown Prince' -kesäkurpitsoja. K U V A A N N A S H E P H E R D Kaikki tilan kasvijätteet kompostoidaan ja valmis komposti hyödynnetään katteena. Etelä-Englannissa satoa saadaan ympäri vuoden. Toukokuun alun vihannestoimitus on lähdössä paikalliseen pubiin. 61. Charles keskittyy nykyään no dig -menetelmien opettamiseen ja kirjoittamiseen, mutta hän viljelee vihanneksia pienimuotoisesti myös myyntiin. V I H ER P I H A
CHARLESIN VILJELYMENETELMÄT ja rikkakasvien vähäisyys vihannespenkeissä olivat herättäneet huomiota jo edellisellä tilalla käyneissä vieraissa, joten Charles päätti keskittyä uudessa puutarhassaan lähinnä viljelymenetelmien opetukseen ja kirjoittamiseen. Ylhäällä no dig -penkki, alhaalla perinteinen penkki. Penkkeihin istutetaan joka vuosi samaan aikaan samat taimet ja lopuksi niiden sato punnitaan. Tilalla viljellään yhä salaatteja ja muitakin vihanneksia myyntiin, mutta entistä pienimuotoisemmin. FI. – Nykyään intohimoni on kertoa ihmisille no dig -viljelystä, sillä se tekee puutarhanhoidosta niin paljon palkitsevampaa ja vähemmän työtä vaativaa. Kaiken lisäksi no dig -penkin sato syntyy pienemmillä työpanoksilla, koska paksu Koepenkkien kasvua seurataan pitkin kautta punnitsemalla molemmista penkeistä kerätty sato huolellisesti. Toinen on tehty perinteiseen tapaan maata kääntämällä, toinen edustaa no dig -tyyliä. Hän on julkaissut vuodesta 2007 lähtien kaikkiaan 14 viljelyopusta. TODISTEEKSI MENETELMÄN TOIMIVUUDESTA Charles perusti kymmenen vuotta sitten kaksi saman kokoista, vierekkäin olevaa vihannespenkkiä. Kasvijätteet kerätään laitimmaisiin laareihin. Kun ne ovat tekeytyneet puolivalmiiksi kompostiksi, ne yhdistetään keskimmäiseen laariin, jolloin muihin laareihin mahtuu taas lisää. Harmi kyllä yhtäkään niistä ei ole käännetty suomeksi. Kolmiosaisen kompostin idea on yksinkertainen. Sadon määrä kasvaa, ja samalla maan kunto kohenee. 62 ?M EI LL Ä KOTO N A . Säännöllinen kirjanpito paljastaa, että no dig -penkki tuottaa säiden vaihtelusta huolimatta joka vuosi vähintään saman verran satoa kuin toinen penkki, usein jonkin verran tätä enemmän
Ne nousevat katekerroksesta kevyesti naatista kiskaisemalla. Perinteisen tyylin penkkiä taas rikkakasvit riivaavat, ja se kärsii helposti kuivuudesta. Charles kasvattaa sipuleita sekä istukkaista että siemenistä. Muhkea sipulisato levitetään ensin kuivahtamaan aurinkoon viljelypenkin päälle. Kuivaksi päässeessä penkissä suuri osa kastelusta ei edes imeydy kunnolla maahan vaan valuu pois kuin vesi hanhen selästä. Eikö menetelmässä ole mitään miinuspuolia. Sopiiko se aivan jokaiselle tarhurille. No dig -perunoita varten katekerrokseen tehdään viilto, josta siemenperuna ujutetaan noin viiden sentin syvyyteen. Hän miettii vastaustaan pitkään. Se sopii hankalinakin pidetyille maalaaduille. 63. Väitän kuitenkin, että siitä eteenpäin kaikki käy helpommin. K U V A N IC O L A S M IT H kompostikate ehkäisee tehokkaasti rikkakasveja ja pidättää niin hyvin kosteutta, että kastelutarve vähenee. Myönnän, että no dig -puutarhan perustaminen vaatii usein vähän enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä kuin perinteiset menetelmät. CHARLES KERTOO JO TOTTUNEENSA kysymyksiin, onko no dig -viljely todella niin auvoista kuin miltä se hänen puheissaan kuulostaa. Koska uudet mukulat kasvavat melko pinnassa, kesän aikana perunapenkkiin lisätään kompostikerros, jotta perunat eivät saisi valoa ja vihertyisi. Sadonkorjuu on mutkatonta, koska pottuja ei tarvitse kaivella ylös maan uumenista. V I H ER P I H A. Tavallisesti perunoiden istutusta varten maahan kaivetaan vako, johon siemenperunat asetellaan ja peitellään. Hyötykasveista ainoastaan perunan viljely vaatii Charlesin mielestä tarhurilta hieman enemmän vaivannäköä. Hyötyviljely on minun erikoisalaani, mutta samat periaatteet pätevät myös koristekasveille. No dig -viljely sopii mainiosti hankalillekin maalaaduille. – Minun on oikeasti vaikea keksiä mitään
6. Jos maa on kovin kuoppaista, tasoita se lisäämällä kuoppiin maata tai kompostia. Siemenkylvöä varten painele kompostiin uria esimerkiksi haravan tai sormen avulla. Charles levittää uutta kompostia tyhjenneen penkin katteeksi.. Täytä koko penkin ala 15 cm paksulla kompostikerroksella. Hoida no dig -penkkiä kesän mittaan kitkemällä pois rikkakasvit ja kastelemalla tarpeen mukaan. Jos maa on kuivaa, kastele pahvikerros kunnolla. Pituudella ei ole suurta merkitystä, mutta suositeltava leveys on 120 cm. Kastele penkki hyvin. Penkin vaatima kastelu riippuu säistä sekä kompostikerroksen koostumuksesta. Tasoita pinta lopuksi haravan lappeella ja kastele huolellisesti. 3. Voit asetella lankut pahvin päälle penkin reunoiksi. Tiivistä jaloilla tamppaamalla koko penkin pinta-ala. Istuta taimet hieman entistä syvempään. Suunnittele penkkien koko etukäteen. Kaiva istutuslapiolla tai -puikolla kompostikatteeseen koloja taimia varten. Pahvi maatuu noin 8–12 viikossa ja estää enimpien rikkakasvien kasvua. Vahvat monivuotiset rikkakasvit kasvavat uusiin penkkeihin pahvikerroksesta huolimatta, joten varaudu poistamaan niitä tuoreista penkeistä. Valmistele viljelypaikka poistamalla maasta suuret kivet ja ainakin enimmät osat puuvartisten kasvien juurakoista. Ne ovat väliaikainen tuki, jonka tarkoitus on pitää komposti siististi paikoillaan. Tätä leveämpien penkkien hoitaminen on hankalaa, ja kapeat penkit hukkaavat turhaan käytössä olevaa viljelyalaa. Asettele pohjaksi kerros pahvia siten, että se ulottuu noin 15 cm tulevan penkin laitojen ulkopuolelle. Peitä penkki harsolla tuholaisten varalta. ALOITA NO DIG -VILJELY CHARLES DOWDINGIN OPEILLA Lokakuussa suuri osa porkkanoista on nostettu. 4. Lisää no dig -penkkeihin jatkossa vuosittain noin 3 cm:n kerros uutta kompostia. 8. Levitä kompostikuorma. K U V A E D W A R D D O W D IN G TARVIKKEET: ruskeaa pinnoittamatonta pahvia, josta on poistettu mahdolliset teipit ja metalliniitit • iso kuorma kompostia • lankkuja ja kiviä tai tiiliä, jos haluat penkkiin reunukset TYÖKALUT: kastelukannu • harava • kottikärryt • istutuskauha ja -puikko 1. Se edistää myös taimien kasvua ja siementen itämistä. Jos haluat reunukset, tue lankut kompostikerrosta vasten pystyyn kivien tai tiilien avulla. Leikkaa kaikki kasvillisuus matalaksi. 2. 7. 5
Perustamisvaiheen jälkeenkin ostokompostilla voi täydentää omaa puutarhakompostia. Hyvin palanut lanta on sopivaa kateainesta, kuten myös sieniviljelmien käytetyt kasvualustat. Viljelypenkkien väliset polut Charles peittää puuhakkeella. K U V A E D W A R D D O W D IN G V I H ER P I H A. Silloin pitää vain varautua kitkemään, eivätkä ensimmäiset sadot välttämättä ole kovin suuria. Sen eteen kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa, sillä se helpottaa jatkossa puutarhan hoitoa, Charles Dowding kannustaa. Pahvin käyttö penkin pohjalla kompostikatteen alla säästää paljon aikaa ja vaivaa, sillä se estää enimmät rikkakasvit alkuvaiheessa. RIITTÄÄKÖ KOMPOSTIA. Esimerkiksi hevostalleille kertyy lantakompostia usein riesaksi asti. – Suosittelen heti alkuun paksua kompostikerrosta, mutta no dig -viljelyn voi toki aloittaa hyvin pienelläkin kompostimäärällä. 65. Perustamisvaiheessa no dig -menetelmä vaatii niin paljon kompostia, että harvalla on moista määrää omasta takaa. Hän muistuttaa, että sopivaa kompostia voi hankkia monista lähteistä edullisesti tai jopa ilmaiseksi. – Ymmärrän, että alussa voi tuntua hankalalta saada tarpeeksi kompostia
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 31. PALKINNON ARVO ON 35,70–118,80 EUROA.. SEURAA MEITÄ Instagram @viherpiha Facebook Viherpiha Nettisivut meilläkotona.fi Rakas lukija, mielipiteesi on tärkeä! Kerro, mikä on lehden paras juttu. meko.fi/osallistu VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: AVOTAKKA, IHANA, KOTIVINKKI, MAKU, MEIDÄN MÖKKI, MEIDÄN TALO, UNELMIEN TALO&KOTI JA VIHERPIHA Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. Osallistut samalla lehtiarvontaan. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma–pe klo 8–18) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. vuosikerta. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Toimitus Henna-Kaisa Ranta, Elsa Savaloja Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka PunaMusta, Tampere Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa
K U V A T E IJ A T U IS K U Seuraava ilmestyy 6. maaliskuuta VALKOISEN LUMOISSA Pilvi perusti puutarhan lempivärinsä mukaan. V I H ER P I H A. 67 V Kaikki tomaateista – parhaat lajikkeet ja kasvatusniksit Maijan väriä vaihtava kevätpuutarha Helsingissä Keukenhofin puisto Hollannissa on sipulikukkien keidas Psst! Valkoiset pionit hohtavat kesäiltoina kauas
TUNNUSMERKIT: Saattaa pysyä tunteja samassa asennossa. TUNNUSMERKIT: Yrittää tyhjentää metsät sienistä ja kulkee tuliaishillopurkki kainalossa. HILLOAJA (o m e n a u s s os e x) LUOKKA: Keittiökodittajat. JOULUTTAJA (n u u t t i k o r i s t e l e m u s) LUOKKA: Sisustusja ruokakodittaja. #KOTIVINKKI #KODITTAJA J E N N A K U N N A S SUOMEN KODITTAJAT VÄRIKUVISSA SOHVAPESÄKKÖ (s of fa m u s s of fa m u s) LUOKKA: Olohuonekodittajat. TUUNARI (s t rö m s ö in s p ira t u m) LUOKKA: Sisustuskodittajat. TUNNUSMERKIT: Kuopii pihaa jo helmikuussa ja lukee illalla sängyssä siemenluetteloa. TUNNUSMERKIT: Huvittelee siirtelemällä huonekaluja ja metsästää täydellistä sohvatyynyä. MULTAKÄMMEKKÄ (t a im it u s e x t re m u s) LUOKKA: Pihakodittajat. TUNNUSMERKIT: Näkee aidanseipäässä sängynpäädyn ja pillissä himmelin. PYYHKÄISIJÄ ( p u t s i s m a k s im u s) LUOKKA: Siivouskodittajat. Ylikehittyneet kämmenlihakset. JAUHOKÄMMEKKÄ (C a c c u s m a x im u s) LUOKKA: Keittiökodittajat. Kädessä lähes aina kirja. TUNNUSMERKIT: Kutsuu taikinajuuriaan nimeltä. TUNNUSMERKIT: Siivoaa ohimennessään tiskipöydän ja suoristaa maton hapsut. TUNNUSMERKIT: Pitää suvun villasukissa ja yrittää varastoida lankoja muidenkin reviireille. NEULOOTIKKO ( Virc c a u s s u c c a d e m u s) LUOKKA: Käsityökodittajat. TUNNUSMERKIT: Alkaa valmistella joulua loppiaisena ja hyräilee Kulkusia kesällä. YLIMÖÖPELI (in n o v a t u s h a b it a r iu m) LUOKKA: Sisustuskodittajat. KV_kaikki_230x297.indd 103 KV_kaikki_230x297.indd 103 11.12.2023 14.23 11.12.2023 14.23