PIONITULPPAANIT KEVÄTPIHAN UPEAT PÄÄTÄHDET FENKOLIT NÄIN KYLVÄT JA KASVATAT OTA TALTEEN PÄÄRYNÄOPAS 16 SIVUA! KEVÄÄN HELMET Plus Plus TURVE HARSOSÄÄSKI TUNNISTA JA TORJU TAIMITUHOLAINEN Miksi siitä pitäisi luopua, ja millä se korvataan. VERSOO HYVÄÄ Suloiset helmililjat sopivat pihalle ja parvekkeelle Psst! Tunnetko jo ’Pink Sunrise’ -tummahelmililjan. 3/2022. | ?11,90 €. OMAN ARBORETUMIN PERUSTANUT ERKKI FRICK: ”Keskityn suuriin linjoihin, en yksityiskohtiin” meilläkotona.fi
2 kuukautta. /miljoonamoukari. Saako olla miljoona ruoanlaitosta kiinnostunutta silmäparia. Tutustu Miljoonamoukariin. 1 hinta. a-lehdet.. Miljoonayleisö
8 Juuri nyt Lumoavaa taidetta ja mielenkiintoinen vaihtoehto mullalle. 3. V IHERPIHA. 11 Vihertöissä Museonjohtaja Julia Donner miettii strategiaa ja tyhjentää hiirenloukut. 10 Kasvit nyt Upeita leikkokukkia itse kasvatettavaksi. 35 Miniopas päärynästä Tiivis tietopaketti päärynän kasvatuksesta. 58 Turpeen jälkeen Miksi kasvuturve pitäisi korvata – ja millä. n : o 3 SISÄLLYS MAALISKUU 7 Kuukauden kasvi Kevätlumipisara ponnistaa esiin lumen keskeltä
55 Hyötykasvi Aromikas fenkoli viihtyy ruukussakin. 65 Adrianin kolumni PIHOJA JA IHMISIÄ 12 Moderniin tyyliin Lehtimuotoja ja valkoisia kukkia porvoolaisessa kaupunkipihassa. JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 74 Kukkaterapiaa 75 Ensi numerossa 20 51 16 12 Psst! Päärynöitä tarjolla moneen makuun s. 66 Harrastajan arboretum Puiden ja pensaiden keräilijä rakastaa kauneutta. V IHERPIHA. TEEMA:ENSIMMÄISET KUKKIJAT 2o Ruukuttaja Herkät helmililjat hurmaavat ruukuissa ja kukkapenkeissä. 57 Mullan alla Hankkiudu eroon harsosääskistä. 40. 62 Viherpiha vastaa Miten kasvatan isokokoisen pelargonin. 4. SISÄLLYS LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 51 Sisällä nyt Huonekasvien huoltoa ja pistokkaiden juurruttamista. 28 Tulppaanien pauloissa Puutarha vaihtaa tulppaanien myötä väriä yhtä aikaa
Satoa emme luonnollisestikaan ole vielä saaneet, mutta tänä keväänä aion istuttaa puun tai kaksi lisää. Se ei tietenkään millään yltänyt kultaisilla lapsuusmuistoilla kehystetyn etelän hedelmän rinnalle. Entistä pidempien ja lämpimämpien kasvukausien ansiosta päärynän kasvattaminen onnistuu hyvin myös pohjoisemmassa. Ostin yhden puun sen kummemmin suunnittelematta tai lajikkeisiin tutustumatta. Lakkasin moneksi vuodeksi haaveilemasta päärynöistä ja niiden kasvattamisesta. Päärynöitä ei kasvanut omassa puutarhassa, eikä niitä rouskuteltu huolettomasti kuin omenia. 16-sivuinen opas löytyy lehden keskeltä, mistä se on helppo napata talteen tulevien vuosien varalle. V IHERPIHA. Kerro meille, mitä tykkäsit ja ehdota aiheita tuleviin oppaisiin! Päärynän vuosi Tänä keväänä aion istuttaa puun tai kaksi lisää. Itse asiassa niitä ei rouskuteltu lainkaan. Pienen pihan onneksi päärynää voi kasvattaa vaikka säleikkönä seinää vasten. Tilaa pihalla ei ole loputtomasti. KUN TOISSA syksynä valitsin pihallemme omenapuuta, tajusin että tarjolla on itse asiassa runsaasti myös päärynää. Ei siis ihme, että päärynä kiinnostaa yhä useampia. Hampaat upposivat kaupan tuontihedelmään äänettömästi, sillä ne olivat kypsinä pehmeitä, makeita ja mehukkaita, kuin karkkeja. 5. Kun maistoin ensimmäistä kertaa suomalaista päärynää, olin pettynyt. Näin jälkikäteen epäilen, että kyseinen yksilö saattoi olla vähän raakakin. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A T E IJ A T U IS K U PÄ ÄKIRJOITUS JENNY BRANDT pä ätoimittaja P M uistan lapsuudestani päärynän hienona hedelmänä. Tänä vuonna ilmestyy kolme miniopasta, seuraavat heinäkuussa ja syyskuussa. TÄSTÄ NUMEROSTA löydät ensimmäisen minioppaamme, jonka aiheena on – mikäs muu kuin päärynä! Oppaassa tutustut lajikkeisiin ja saat ammattilaisten vinkit päärynäpuun istuttamiseen ja hoitamiseen. Mukana on nimittäin mainiot kuvalliset ohjeet juuri tuon säleikköpäärynän kasvattamiseen ja leikkaamiseen
Anna palautetta – saat paremman lehden! Kerro, mikä on lehden paras juttu. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Toimitus Henna-Kaisa Ranta ja Elsa Savaloja Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Internet meillakotona.fi/puutarha Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Marika Jauhiainen KANNEN KUVA Teija Tuisku Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka Deviz Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma–pe klo 8–18) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. 29. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Osallistut samalla arvontaan. vuosikerta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti. TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Hinta 0,98 € / min + pvm. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: Avotakka, Kotivinkki, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti ja Viherpiha Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu 31.5.2022 mennessä ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. meko.fi/osallistu Palkinnon arvo on 48–95 euroa
Näkyykö lumen seassa jo vähän vihreää. Olo on yhtä aikaa liikuttunut ja kuplivan iloinen: se on täällä taas. Kevät! L II S A H Ä K L I K U V A A D O B E S T O C K MAALISKUU Leucojum vernum V IHERPIHA. Eikö vieläkään. 7. Ja kun krantun maineessa oleva kevätlumipisara viimein avaa herkät nuokkuvat kukkansa, sitä katsoo kuin suurinta ihmettä. Kasvin nimi Eläköön kevät! Viimeistään kevätpäiväntasauksen aikaan se taas alkaa, nietoksen herkeämätön tarkkailu
Henriette Kress, Villejä vihanneksia ja vähemmän tunnettuja marjoja, Yrtit ja yrttiterapia Henriette Kress, 2022. 1977) kirkkaasti hehkuva Auringonkeltaista Järvenpään taidemuseossa. MAALISKUUSSA INSPIROIDUTAAN KUKKATAULUISTA JA ESIKASVATELLAAN ILMAN MUOVIPURKKEJA. Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä pääsee ihastelemaan sekä suomalaisia että kansainvälisiä kukkaja puutarhamaalauksia ja sukeltamaan puutarhahistorian alkuvaiheisiin Suomessa. Hollantilaisen Rachel Ruyschin (1664–1750) kasvitieteellisen tarkka Kukkakimppu (vas.) on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa, Tamara Piilolan (s. KEVÄÄN KORVILLA T E K S T IT L II S A H Ä K L I, H E N N A -K A IS A R A N TA J A E L S A S A V A L O J A K U V A T V A L M IS TA J A T, M U S E O T J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O Luonnonkasvit lautaselle Jestas, voiko tätäkin syödä, ihmettelee lukija sivu toisensa perään, vaikka olisi aiemminkin villivihanneksiin tutustunut. PUKINEET KUNTOON Viherkasvien mullanvaihto ja esikasvatus ovat hurahtaneet jo siinä määrin käyntiin, että on syytä tarkastaa esiliinan ja työkaluvyön kunto. Sinebrychoffin taidemuseo: Linné ja pieni pala paratiisia, 28.8. Järvenpään taidemuseo: Ihmisille ja kuoriaisille – Puutarhan salaisuus, 28.8. Esillä on teoksia sekä Suomen kultakauden ajan taiteilijoilta että nykytaiteilijoilta. Pitkä puoliesiliina 34,90 € ja työkaluvyö 29,90 €, Puutarhurin Maja. Järvenpään taidemuseon näyttelyssä yhdistyvät puutarhojen kauneus ja nykyinen luontokato. Se onnistuu kasvikuvausten ja -kuvien avulla. JUURI NY T V IHERPIHA. Kotimaisen opuksen kiehtovuus ei lopu siihen. Taidetta tarhureille Kasvien ystäviä hellitään nyt kahdella näyttelyllä. Oman huoneensa ovat saaneet 1700-luvun luonnontieteilijät Carl von Linné ja Pehr Kalm. Tärkeintä on tietenkin tunnistaa kasvit, joita kerää. Mukana on nimittäin kymmeniä reseptejä, ja tavanomaisempien keittojen, pestojen ja munakkaiden ohella hauskoja tammenterhopannareita, päivänkakkararaitaa, mesiangervomarmeladia ja kulaus kuminaviinaa. 8. saakka. saakka
45 minuutin käyttöajan antava akku sopii myös muihin saman järjestelmän laitteisiin. TÄLTÄ HÄN NÄYTTI KEVÄÄLLÄ Valkoruttojuuren kukkamykerö nousee maasta varhain keväällä. TARKASTI JA KORKEALTA Akkukäyttöisessä STIHL HTA 50 oksasahassa riittää mittaa 280 senttiin asti, joten puiden leikkaus onnistuu turvallisesti maasta käsin. Eroon pikkuruukuista Soil blocker Micro on oivallinen apuri esikasvattajalle. VAIHTOEHTO MULLALLE Kekkilän Viherkasvisora on valmistettu huokoisesta hohkakivestä, joka imee ja varastoi vettä luovuttaen sitä kasville tarpeen mukaan. Punakukkainen etelänruttojuuri ja keltakukkainen japaninruttojuuri luetaan vieraslajeiksi. 399 € akulla ja laturilla, 319 € ilman niitä. Kuljetus sisältyy hintaan. Katon lappeet saa avattua. LUKSUSKYYTIÄ Bramberin kärrättävä kasvihuone, 110 × 80 × 93 cm, on valmistettu alumiinista, ruostumattomasta teräksestä ja turvalasista. MUODONMUUTOS ...JA TÄLTÄ KESÄLLÄ Kukinnan jälkeen ruttojuuret kasvattavat valtavat herttamaiset ruusukelehdet, joiden katveessa eivät muut kasvit hevin pärjää. Viherkasvisora sopii mainiosti mullattomaan viljelyyn tai sillä voi korvata osan mullasta. Tulee myyntiin alkukevään aikana. Kytkentävipu sopii sekä oikeaettä vasenkätisille. 9,95 €/5 l, Kodin Terra. Laite on kevyt, eikä kuulosuojaimiakaan tarvita, sillä moottori on hiljainen, mutta tehokas. 9. Soil blocker Micro, 31 €, Monosillagarden.fi V IHERPIHA. Suunnittelija David Le Versha, 2 495 €, Revised.com. Se prässää mullasta kerralla 20 pientä kuutiota, joissa on pieni kuoppa siemenelle
2. Exoticgarden.fi. Korkeus 50–80 cm. SIROSUDENPORKKANA ’GREEN MIST’ tuo penkkiin ja kimppuun niittymäistä vallatonta tunnelmaa. KOREATÖRMÄKUKKA ’SNOWMAIDEN’ hehkuu tuoksuvilla puhtaanvalkoisilla kukillaan. Korkeus 60–90 cm. Katso jälleenmyyjät: puutarhasielamaan.fi. MITÄ JOS TÄNÄ KESÄNÄ VILJELISIT OMAT LEIKKOKUKKASI. Monosillagarden.fi. OOPIUMUNIKKO ’HEN AND CHICKENS’ säväyttää sekä kukillaan että kuivakukka-asetelmiin sopivilla jännillä siemenkodillaan. Nelsongarden.fi. 10. Esikasvata huhti-toukokuussa tai suorakylvä sulaneeseen maahan. 1 2 3 5 6 4 HEHKEÄNÄ PITKÄÄN Aurinkoa rakastavan pallerokiurunkukan kukat kestävät maljakossa jopa pari viikkoa. PUNAKOSMOS ’APRICOT TA’ kasvattaa lukuisia lämpimän aprikoosin ja hennon roosan sävyisiä kukkia. KUKKIA KIMPUKSI V IHERPIHA. Korkeus 65 cm. Kylvä ulos, kun pakkaset hellittävät, tai esikasvata huhti-toukokuussa. Mustilagarden.fi. Ne sopivat hyvin myös kuivakukiksi. Esikasvata maalis-huhtikuussa tai suorakylvä sulaneeseen maahan. Suorakylvä toukokussa tai syksyllä. Suorakylvä varhain keväällä tai myöhään syksyllä. PALLEROKIURUNKUKKA kukkii vuolaasti kesä-elokuussa. ISOTSINNIA ’QUEENY LIME ORANGE’ kerää katseita limenvihreillä, oransseilla ja vaaleanpunaisilla kukillaan, joista osa on yksinkertaisia. 6. Korkeus 60–90 cm. 3. Esikasvata huhti-toukokuussa tai suorakylvä sulaneeseen maahan. 4. ALOITA VAIKKA NÄISTÄ IHANUUKSISTA. Hyotykasviyhdistys.fi. Korkeus 80–100 cm. KATSEENVANGITSIJA Oopiumunikon perinnelajike on saanut erikoisen nimensä ’Hen and Chickens’ (kana ja kananpojat) siemenkodistaan, joissa pienet kodat ovat kietoutuneet ison ”emokodan” ympärille kuin poikaset. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T A D O B E S T O C K J A S IE M E N T O IM IT TA J A T KASVIT NY T 1. Siemen-sarja, pakkauttaja Schetelig. Korkeus 80 cm. 5
Talossa elettiin pitkälti omavaraisina Ainon kasvattaman sadon ansiosta. Olen opiskellut taidehistoriaa ja tein graduni ja myöhemmin väitöskirjanikin Ainolan puutarhasta. Minustakin on hauska ajatella, että kasvatan palstallani samoja herneitä, perunoita ja salaatteja kuin Ainolassa aikoinaan viljeltiin. Kun Ainola tuli museokäyttöön 1974, puutarhaa muokattiin vierailukäyttöön sopivaksi ja suuri kasvimaa tehtiin nurmikoksi. Oma kiinnostukseni on aina ollut eniten puutarhan puolella, ja tulin tännekin tavallaan sen kautta. Kuinka päädyit Ainolaan. Aino Sibelius oli intohimoinen puutarhaihminen, joten puutarha ja kasvit ovat tärkeä osa Ainolaa ja sen historiaa. Kyllä, pieni näytepuutarhamme ja puutarhaopastukset ovat suosittuja. Sanonkin aina, että vastuualueeni täällä ulottuu hiirenloukkujen tyhjentämisestä strategiatyöhön. H E I D I HA APAL AH TI VIHERTÖISSÄ Ainola avautuu vierailijoille jälleen toukokuussa. Kotimuseon ainutlaatuisuus tulee paikan autenttisuudesta ja alkuperäisyydestä. Kuinka merkittävä osa puutarha on Ainolan kokonaisuudessa. Tutkijan töiden jälkeen museoala oli hyppy tuntemattomaan, mutta ajattelin, ettei minua toiste kysytä tällaiseen tehtävään. Kiinnostaako puutarha kävijöitäkin. Välillä jään itsekin ihastelemaan sitä. AINOLAN JOHTAJAN VASTUULLA OVAT SEKÄ STRATEGIATYÖT ETTÄ HIIRENLOUKUT. K U V A E S S I L Y Y T IK Ä IN E N Museonjohtaja Julia Donner ”Puutarha toi minut tänne” V IHERPIHA. 11. Mitä kaikkea työhösi kuuluu. Aino ja Jean Sibelius ehtivät asua Ainolassa 65 vuotta. Talossa on ihmeellinen, hieno tunnelma. Omenapuut ja koristeistutukset ovat kuitenkin yhä tallella. Meitä on Ainolassa vain kaksi vakituista työntekijää, minä ja puutarhuri. Miltä tuntuu työskennellä kulttuuriperinnön keskellä. Vieraiden kysymyksistä huomaa, että moni harrastaa itsekin viljelyä
TEKS TI Heidi Haapalahti K U VAT Teija Tuisku 1 2 3 6 4 4 4 5 RUUKUT VERSOVAT VIHREÄÄ Malin on koonnut ruukkuasetelmaan perennoja ja pensaita. 12. mustaselja ’Black Lace’. MODERNIIN MAKUUN Puutarhuri Malin Gustafsson ihailee linjakkaita skandityylisiä citypuutarhoja. nyppykurjenpolvi, 4. V IHERPIHA. Kuvassa 1. keijunkukka, 5. viitapihlaja-angervo ’Sem, 3. raitakuunlilja ja 6. Omassa puutarhassaan hän on yhdistänyt modernin tyylin onnistuneesti 1940-luvun pikkukaupunkimiljööseen. ruusuangervo, 2
LUMOAVAT LEHDET Komeakuunlilja ’Gold Standard’ viihtyy kirsikoiden alla padassaan vuoden ympäri. 13. Pienemmissä ruukuissa kasvavat keijunkukat ’Plum Pudding’ ja ’Citronelle’. V IHERPIHA
Kauniin pulleaksi muotoillun pensasaidan alla kukkii vaaleanviolettina pystykiurunkannusta. Malin on hieman närkästynyt, että hempeä kevään airut on levittäytynyt kasvupaikalleen omin luvin, mutta ei siitä toisaalta suurta haittaakaan ole. Viime viikot Malin on nostellut ruukkujaan sisään ja takaisin SÄÄNNÖLLISTÄ SAKSIMISTA Malin leikkaa vanhaa omenapuuta kevättalvella ja kesällä. – Tykkään paljon enemmän lehtimuodoista ja koristeellisista lehtipensaista. Kirsikkapuitakin hän leikkaa säännöllisesti, jotta puutarhan näkymät eivät menisi tukkoon. Japaninvaahterat, koristekastikat, sulkasyreenin, helmipensaan ja muut herkkukasvit Malin talvettaa pimeässä kellarissa. Kesällä on hänestä helpointa hahmottaa puun todellinen muoto. Malinin vajaan 700 neliön puutarhaa kehystää talon kanssa samaa aikakautta edustava orapihlaja-aita. Lisäksi se katoaa kevään edetessä itsestään näkyvistä. – Puutarhaa suunnitellessa pitää kuitenkin ottaa myös miljöö huomioon, eikä sellainen tyyli sopisi yhteen kotitaloni kanssa, hän huomauttaa. V IHERPIHA. T äysin moderni piha, sellainen olisi Malin Gustafssonin unelma. Kesäkukkien sijasta kasvatan ruukuissa mieluummin monivuotisia kasveja. Malin asuu muutaman korttelin päässä Porvoon vanhastakaupungista 1940-luvulla rakennetussa punaisessa paritalon puolikkaassa. Karskimmat ruukkuun istutetut koivuja pihlaja-angervot pärjäävät talven lämmittämättömässä kasvihuoneessa. KIRSIKOIDEN ALLE SIJOITETTU kookas kuunlilja-astia seisoo niillä sijoillaan vuoden ympäri, mutta valtaosa ruukkukasveista on arempaa sorttia. 14. Selkeälinjainen puutalo on alun perin rakennettu sotaveteraaneille. Kiurunkannusten tapaiset somat luonnonkasvit ja vanhanajan kukkivat perennat olisivat luonteva valinta vuosikymmeniä vanhaan pihaan, mutta Malinin puutarhassa kukkia on vain vähän, ja nekin mieluiten valkoisia
V IHERPIHA. 15. Mikä: Malinin piha Porvoossa Vyöhyke: II Koko: 693 m 2 Erityistä: Vanhaan miljööseen kauniisti istuva moderni pikkupiha
Kasvihuoneen edessä ruukussa on verijapaninvaahtera ’Atropurpureum’, etualalla runkomaiseksi muotoiltu amerikanheisi. 16. PUHTAAT VALKEAT KUKAT Malin rakastaa valkoisia kukkia, kuten omenapuun alla kukkivia balkaninvuokkoja, ja kauniita pikkupuita. V IHERPIHA
Pergolan penkillä kukkii vadillinen helmililjoja. Musta väri vahvistaa linjakkaiden rakenteiden yhteneväistä ilmettä, lisäksi se tuo näkymiin Malinin kaipaamaa modernia särmää. Silloin puutarhanhoidoksi riittää ruukkujen kastelu ja nurmikon leikkuu. Sama vaikutus on rajauskivillä, jotka reunustavat puutarhaa halkovaa sorapolkua sekä mukulakivipintoja. Tein ensimmäiset betonikivipolut vain 15 sentin pohjilla, eikä mennyt aikaakaan, kun ne alkoivat rumasti elää. Nykyään Malin on puutarha-ammattilainen, joka tekee omassa yrityksessään puutarhasuunnittelua, käytännön toteutuksia ja hoitotöitä. Vihreän sävyt hehkuvat herkkinä ja heleinä, kirsikkapuut ovat puhjenneet kukkaan. Toukokuussa Malin viettää suurimman osan ajastaan ulkona. Olin nuori ja tietämätön, kun muutin tänne vuonna 2002. Aamukahvit juon patiolla autotallin vieressä, lounaspaikkani on talon pitkällä seinällä olevalla terassilla. ulos samassa rytmissä kuin kevätsäät keikkuvat. Äkillinen kylmyys voisi vaurioittaa etenkin kasvuaan vasta aloittaneita erikoisuuksia. V IHERPIHA. Vaikka kevät teettää ruukkutreenin ja paikkojen siistimisen vuoksi paljon työtä, se on Malinista kuitenkin puutarhan parasta aikaa. Olen liikkuvainen ihminen, mutta minulle on tärkeää, että puutarhassa on paljon paikkoja myös erilaiseen oleskeluun. Kun työ pian valmistuu, Malin maalaa sen samalla mustalla maalilla, jolla kaikki muutkin puutarhan puurakenteet on käsitelty. Malin on Instagramissa @malingustafssons TUMMAPINTAINEN TILANJAKAJA Malinin itse suunnittelema ja paikallisen rakentajan toteuttama ilmava pergola rajaa puutarhan tiloja toisistaan ja antaa samalla näkösuojaa kadulle päin. Kiireisen työn vuoksi hän haluaa pitää oman puutarhansa kauniina mutta helppohoitoisena palautumispaikkana. TALON SEINUSTAN TERASSI on juuri saamassa laajennusta, sillä siitä tuli alun perin liian pieni. – Kesällä otan rennosti. Samalla se on koekenttä, jossa kokeilla uusia kasveja ja ideoita. 17. Kookkaissa ruukuissa on tarhakurjenpolvi, japaninvaahtera ’Sango-Kaku’ ja pikkusyreeni ’Palibin’. – Rakastan ulkoilmaelämää. – Perustuksiin panostamisen tärkeyden opin aikoinaan kantapään kautta. Helppo konsti hoitotoimien vähentämiseen oli jo yksistään se, että Malin hankkiutui eroon suikeroalpeista, konnanyrteistä ja muista iloisesti leviävistä perennoista, jotka hän oli alkuhuumassa istuttanut
Portinpielen puuksi hän valitsi pystyja nopeakasvuisen ruotsinpihlajan, joka antaa näkösuojaa naapurin kerrostaloille. V IHERPIHA. Luonnonkivi on Malinin lempipintamateriaali. Pyöreähköt luonnonkivet antavat kivan kontrastin muille pinnoille, ja ne muistuttavat hieman kalliota – elementtiä, jota Malin kaipaa puutarhaansa. Lämpöä varaava mukulakiveys oli Malinista luonteva valinta iltapäiväauringon patiolle. SIISTI SISÄÄNTULO Yhdistetty roskakatos ja pihavaja on Malinin omaa designia. Valinnassa painoi myös lajin kaunis syysväri. Se on Malinin mielestä helppo pitää siistinä haravoimalla, ja pinnasta tulee kova ja kestävä. KALLION KORVIKE Kirsikkapuut varjostavat puutarhan keskiosan istuinryhmää päivän kuumimpaan aikaan. Sisääntulon pintana on 0–11-millistä soramursketta. Puun alla levittäytyvä peittokurjenpolvi ’Biokovo’ kestää hyvin kuivuutta. 18
Mullan tilalle vaihdettiin noin 25 senttiä mursketta, ja kivet asennettiin 5 senttiä syvään kivituhkakerrokseen. V IHERPIHA. Kiveykset Malin toteutti itse sen jälkeen, kun kaivinkone oli tehnyt pohjatyöt. 8–16 mm singelipolun ja mukulakiveyksen välissä kulkee graniittinen R10-reunakivi. 19. VIIHTYMISTÄ VARTEN Pihasyreenin ja kirsikoiden välistä pilkottava puuterassi laajeni viime kesänä
20. Sinikukkainen lajike on ’Big Smile’. V IHERPIHA. TEKS TI Outi Tynys K U VAT Teija Tuisku KUPPOSELLINEN KEVÄTTÄ Helmililjat (Muscari) valloittavat keväisin ruukuissa ja astioissa, kahvikupeissakin. Herkät helmililjat ilahduttavat kevätruukuissa ja kukkapenkeissä. Tummahelmililja ’Pink Sunrise’ kasvattaa sirot ja herkät kukkatertut. Kukkien sulotuoksu ja mesi houkuttelevat myös pölyttäjiä. Myös helmihyasinttina tunnetusta kasvista on risteytetty paljon uusia lajikkeita, joita myydään keväällä kukkivina ruukkukasveina ja syksyllä maahan istutettavina kukkasipuleina. TUOKSUVAT HELMET Pinkkiä, sinistä vai kenties keltaista
21. LEMMIKIN SEURALAINEN Vaaleansininen väri lumoaa herkässä kevätvalossa. Samantyyppinen vaaleansininen lajike on esimerkiksi ’Peppermint’. Helmililjoja voi olla vaikea erottaa toisistaan. ’Valerie Finnis’ avaa kukkansa lemmikkien aikaan. Rotevanpuoleinen ja parinkymmenen sentin korkuinen lajike on yksi lukuisista tummahelmililjan (Muscari armeniacum) risteymistä. Tarkkaile kukkien muotoa ja lehtien leveyttä! V IHERPIHA
Lajin ruotsinkielinen nimi on osuvasti gul myskhyacint, kultainen myskihyasintti. ’Golden Fragrance’ viihtyykin puutarhassa vettä läpäisevässä maassa, joka on kesällä kuivaa. HÄIVÄHDYS MYSKIÄ ’Golden Fragrans’ -keltahelmililjan (Muscari macrocarpum) voimakastuoksuisia kukkia kannattaa kumartua nuuhkimaan, vaikka kasvi on vain 10–15 sentin korkuinen. 22. V IHERPIHA. Luonnonlaji kasvaa muun muassa Kreetan kalkkikivikallioilla
NUPPU KUIN RUMPUTIKKU Tummahelmililja on nykyisin tavallisin myynnissä oleva helmililja, mutta siitä on jalostettu useita erikoisia lajikkeita. V IHERPIHA. Isohelmililjan (Muscari latifolium) kukinto on hauskasti kaksivärinen: alaosa on indigonsininen, yläosa taittuu taivaansiniseen. Kasvin sipuleita myydään monesti nimellä Muscari parodoxum. ’Fantasy Creation’ -lajikkeen pallomaisesta nupusta avautuu syreeniä muistuttava voimakkaanvärinen kukinto. 23. HYVÄ MESIAPAJA Helmililjojen kukat sisältävät hyönteisille elintärkeää mettä. Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä kasvava laji pitää multavasta ja vettä läpäisevästä maasta. TUMMA LÄHISUKULAINEN Kyynelhyasintin (Bellevalia pycnantha) musteensiniset ja vankkavartiset kukinnot kohoavat 15–25 sentin korkeuteen. Lajike avaa nuppunsa hitaasti ja kukkii pitkään, mutta on päälajia vaateliaampi ja lisääntyy hitaammin. Apaja on yleensä syvällä kukassa, joten meden pariin pääsevät parhaiten pitkäkieliset hyönteiset, kuten erakkomehiläiset, perhoset ja osa kimalaisista
Tummaja hentohelmililja pärjäävät myös savisessa maassa, kunhan sipulit välttyvät syksyn ja talven märkyydeltä. Se sietää jakamisen ja istuttamisen uuteen kasvupaikkaan jopa kukkivana. Ihanteellinen kasvualusta on läpäisevä mutta ei kuiva kesällä koppuraiseksi. Laji kasvaa noin 20 sentin mittaiseksi. Vain alimmat kukat pystyvät muodostamaan siemeniä. MUSTIKAN SÄVYISSÄ Helmililjojen ylimmät kukat ovat neuvottomia eli niissä ei ole toimivia heteitä tai emejä. V IHERPIHA. 24. Jos kukkapenkkiä joutuu mylläämään keväällä, kasvi kannattaa siirtää uuteen paikkaan heti kasvun alkaessa, mahdollisimman suuren juuripaakun kera. Tavallinen tummahelmililja on sinnikäs laji, joka kasvattaa yleensä runsaasti sivusipuleita. VALITSE HYVÄ PAIKKA Istuta helmililjat kukkapenkkiin, puiden ja pensaiden alustoille, luonnonmukaisesti hoidetuille alueille tai harvaan nurmikkoon. Terttuhelmililjan (Muscari negleteum) alimmat kukat taittuvat mustikansinisestä purppuranmustaan, ylimmät kukat ovat hennon sinisiä. MUUTTO EDESSÄ. Meillä yleisimmät lajit tummaja hentohelmililja ovat luonnossa kosteahkojen niittyjen kasveja, jotka viihtyvät auringon ja puolivarjon kukkapenkissä. Myski-, töyhtöja keltahelmililja nauttivat kuivasta kesästä ja sopivat aurinkoiseen kivikkoon
KUPISTA MULTAAN Viileässä helmililjat pysyvät matalan topakoina, sisällä kukkavarret venyvät pitkiksi. Tuuheat tuppaat kannattaa jakaa ennen istuttamista, jotta sipuleille riittää kasvutilaa. Viileys myös pidentää kukinta-aikaa, samoin kuin kostea maa. NÄIN HOIDAT Helmililjat lisääntyvät sivusipuleista, osa myös siemenistä. Kukkivana ostetun helmililjan voi istuttaa maahan keväällä kukintojen lakastuttua. 25. Sekoita maahan sipulien istutusvaiheessa syksyllä kompostimultaa, luujauhoa tai kukkasipuliravinnetta. V IHERPIHA. Jätä ne paikoilleen, keväällä ilmestyvät uudet lehdet. Helmililja pitää keskiravinteisesta maasta. Kun kasvusto tihenee ja kukinta heikkenee, nosta lehtensä kuihduttaneet sipulit maasta ja istuta entistä harvempaan, noin 10 sentin syvyyteen. Anna keväällä nopeasti vaikuttavaa kastelulannoitetta. Moni laji kasvattaa syksyisin kapeat lehdet
Meillä kasvaa vanhoissa pihoissa kasvista toisistaan poikkeavan näköisiä kantoja. 26. ’Siperian Tiger’ -tummahelmililjan lumenvalkoisia kukkia somistaa vieno säväys sinistä. TULIKO LUNTA. V IHERPIHA. Yleensä istutusväliksi suositellaan viittä senttiä. Helmililjan kukat sijaitsevat tiheissä latvatertuissa, jotka avautuvat yleensä toukokuussa. Lehdet säilyvät pitkään vihreinä, joten helmililjat sopivat huonosti leikattavaan nurmikkoon. Sipulien väliin kannattaa kuitenkin jättää ainakin pieni rako, jotta kasville jää tilaa kasvattaa sivusipuleita. HERKISTÄ HERKIN ’Pink Sunrise’ -tummahelmililja hurmaa hennon vaaleanpunaisella värillään. Söpöliini tulee edukseen, kun sen sipulit istuttaa tuppaiksi. PIENI MUTTA SITKEÄ Valkoiset ja siniset hentohelmililjat (Muscari botryoides) ovat vähään tyytyviä sipulikukkia, jotka kasvavat 8–20 sentin korkuisiksi
R R RONSKIN ONSKIN ONSKIN Asentajantie 3, Porvoo (Veikon Kone) / Palvelemme ark. 10-19, la 10-16, su 12-16 045 348 1884 / myynti@ronskingreenhouse.fi UU TT A SU OM ES SA ! PREMIUM-TASON PREMIUM-TASON VIHERHUONE & LASITERASSI VIHERHUONE & LASITERASSI YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN Tutustu netissä osoitteessa ronskingreenhouse.fi Lyömätön hinta-laatusuhde!
V IHERPIHA. ’Blue Diamond’ ja ’Angelique’ kukkivat toistensa lomassa aurinkoisella etupihalla. 28. Seurana kasvaa lemmikkejä
’Huldine’ on melko isokasvuinen loisto kärhö. V IHERPIHA. Niiden valovoimaista kukintaa tekee mieli seurata myös aivan läheltä. Kukka kuin TEKS TI Outi Tynys K U VAT Teija Tuisku TAIDETEOS ’Blue Diamond’ lajikkeen liila väri haalistuu hurmaavasti kukan vanhe tessa. Tulppaanit – erityisesti pionitulppaanit – ovat turkulaisen Maarit Rainion kevätpuutarhan päätähtiä. Se kukkii myöhään syksyyn asti. 29. Upean ja pitkään jatkuvan kukinnan takaa riittävä lannoitus istutusvaiheessa sekä kastelu kuivana kevätkesänä
MAARITISTA ON KIEHTOVAA seurata tulppaanien koko elinkaarta pienestä piipasta kuihtumiseen saakka. Iso osa Maaritin tulppaaniharrastusta on eri lajikkeiden värien ja ominaisuuksien seuraaminen sekä ihastelu lähietäisyydeltä. Siniliila ’Blue Diamond’ on vierailumme aikaan jo ehättänyt hieman haalistua, mutta Maaritin mielestä paras on vielä edessä: kukka on kauneimmillaan vasta päivän tai parin päästä, hieman ränsistyneenä. Kun kaikki terälehdet ovat levällään, kukka on kuin ruusu tai taideteos, Maarit kuvailee suloiselta tuoksuvaa lempilajikettaan. V IHERPIHA. 30. Sipuleita hän ei raatsi heittää pois, vaan nostaa ne kukinnan jälkeen maasta ja kuivattaa ja säilyttää ne ilmavassa ulkovarastossa syksyiseen istutukseen saakka. – Kerrannainen kukka osaa räpsähtää todella tyylikkäästi. – Tämä on kuin lumpeenkukka, Maarit esittelee kämmenenkokoista kukkaa. Samankokoisine terälehtineen lajike näyttää poikkeuksellisen symmetriseltä. Sen seurana kasvavan ’Abban’ punainen kerrannainen kukka tuo Maaritista mieleen pionin. – Miten kukka voikin olla kuin viivoittimella vedetty! Tulppaanit ovat Maaritin lempikukkia, joita hän seuraa herkeämättä piipoista kuihtumiseen saakka. En vain istuta kasvia vaan myös hoidan sitä, Maarit sanoo ja korostaa riittävän lannoituksen merkitystä tulppaanien kukinnan kestolle ja hehkuville väreille. – Se vaatii työtä, mutta on toisaalta ihana ja olennainen osa puutarhaharrastusta. K evätkesä on kerrannaisten pionitulppaanien juhla-aikaa Maarit Rainion puutarhassa Turussa. Valkoisen ’Exotic Emperor’ -tulitulppaanin uloimpia kapeita terälehtiä kirjavoivat herkät vihreät raidat
Keltaiset, punaiset ja oranssit lajikkeet kukkivat omissa penkeissään. Mikä: Maaritin puutarha Turussa Vyöhyke: Ib Koko: 1 000 m 2 Erityistä: Kiilamainen metsään rajoittuva tontti. Syynä on hänen valokuvamuistinsa. Toinen puoli pihasta savea, toinen hiekkaa. 31. Kasvilajien ja lajikkeiden lisäksi hän muistaa esimerkiksi suosikkijoukkueensa Turun Palloseuran pelaajien pituudet ja painot sekä runkosarjan ja pudotuspelien maalit ja syötöt. V IHERPIHA. Vaaleanpunainen ’Angelique’ pääsee aina mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan, sillä varjossa sen kukat jäävät kalvakan valkoisiksi. Savisella takapihalla Maarit istuttaa sipulit kohopenkkeihin hedelmäpuiden alustoille. – Hiekkaisella etupihalla tulppaaneita on myös kasteltava kukinnan pidentämiseksi. Maarit hyödyntää ominaisuutta myös tilastojen ulkoa opettelussa. LAJIKKEIDEN NIMET TULEVAT Maaritilta kuin tykin suusta. Savisella takapihalla tulppaanit kukkivat kohopenkeissä kirsikoiden ja omenoiden alustoilla. Värikylläisen tulppaanikevään Maarit varmistaa istuttamalla syksyisin myös uusia sipuleita varsinkin suosikeistaan, kerrannaiskukkaisista ’Blue Diamondista’ ja ’Angeliquesta’, jotka kukkivat samaan aikaan ja sointuvat kauniisti yhteen
VIIMEISEKSI MAARIT johdattaa talon länsipuolella olevaan hedelmätarhaan, joka on juuri kauneimmillaan tulppaanien kukkiessa yhtä aikaa niiden yläpuolella oksiaan levittelevien omenaja kirsikkapuiden kanssa. KASAA KOHOPENKKI. Kevään edetessä vuoroon tulevat vaaleanpunaiset ja siniliilat tulppaanit, myöhemmin’Bright Diamond’ -liljat ja roosat ’Stargazer’-idänliljat, jotka ovat Maaritin mielestä erityisen kestäviä. Anna tulppaaneille istutusvaiheessa kukkasipulilannoitetta. Erottele syksyllä isot sipulit pienistä. Kastelu hyödyttää tulppaaneita jo ennen kukintaa ja kukinnan aikana, jos kevät on kuiva. Sieltä matka jatkuu narsissija pionialueen kautta patiolle. 32. Keskija loppukesä on upeiden liljojen aikaa. Kevään ensimmäinen kukintavuoro onkin varattu isoja mättäitä hallitsevalle ’Ruby Giant’ -tähtisahramille. Märkyys on talvella tulppaanien suurin uhka. – Tulppaanitarhani on minulle ainutlaatuinen kokemus. Maaritin KASTELE KUIVANA KEVÄÄNÄ. Portit tuovat korkeuseroja ja auttavat rajaamaan tiloja. Kukinnan aloittavat tähtisahramit, joita seuraavat tulppaanit. TULPPAANIVINKIT ”Ajattelen pihan olevan kuin liukuvärjätty.” TPS:n mustavalkoiset värit ovat pitkään leimanneet Maaritin kodin sisustusta sekä hänen pukeutumistaan. Maarit pysyttelee valitsemissaan väreissä ja lajikkeissa visusti ja toistaa niitä eri puolilla pihaa. V IHERPIHA. Muista lannoittaa myös pieniä sipuleita, jotta ne jaksavat pulskistua ja kukkia. Riennän sinne kahvimuki kourassa ja Nicolas-kissa vanavedessäni jo, kun aamuauringon ensisäteet tanssivat kukkien terälehdillä. Laatoilla katetusta sisääntulopihasta astellaan etelään avautuvalle ja tulppaanien valtaamalle etupihalle. Kosteuden turvin kerrannaiset lajikkeet kukkivat parisen viikkoa. Istuta isot sipulit penkkiin ja pienet kasvamaan kokoa vaikkapa kasvimaan laitaan. Erikoislannoitteen voimalla ne kasvattavat isoja ja hehkuvan värisiä kukkia. Etupihan kasviryhmissä on kolme vuorotellen kukkivaa pääkasvia. Laita ne kuivamaan ilmavaan ja sateelta suojattuun ulkotilaan. PUUTARHA KIERTÄÄ TALOA selkeinä tiloina, joilla kullakin on oma teemansa. Näin koko paikka vaihtaa väriä yhtenä rintamana. Tilasta toiseen kuljetaan usein erilaisten köynnösten verhoamien kaariporttien kautta. Kun lehdet näyttävät ränsistyneiltä, irrota sipulit maasta talikolla. Kukinta-aikaan myös kastelulannos on monesti eduksi. Siksi ne hyötyvät maasta nostamisesta kukinnan jälkeen. Tulppaanit kasvattavat sivusipuleita emosipulin tilalle ja pitävät kesällä kuivasta maasta. – Ajattelen pihan olevan kuin liukuvärjätty. – Tontin tasaisuus on puutarhan suurimpia ongelmia. JAOTTELE ISOT JA PIENET. Kasaa tiiviillä maalajilla tulppaanille kunnon kohopenkki, josta vesi valuu pois. Tuhannen neliön tontin takaosaan sijoittuvat hyötytarha viljelylaatikoineen ja kattovesiä keräävä lammikko. Tulppaaneissa on jotain mykistävää ja taianomaista, joka vangitsee mielen, herkistää kaikki aistit ja saa sydämen sykkimään kiivaammin. NOSTA MAASTA. Puutarhassa Maarit kuitenkin nauttii säkenöivimmistä väreistä ja varsinkin lempiväristään siniliilasta. MUISTA LANNOITTAA
3 Etualan ’Queen of Night’, vaalea 'Shirley' ja ’Purple Prince’ -lajikkeet sointuvat yhteen. 6 ’Purple Princen’ hehkuvan violetit kukat kestävät pitkään ja ovat tanakoine ja vahvoine, kovaakin tuulta ja sadetta kestävine varsineen vertaansa vailla kevätpuutarhassa. 4 'Caméléon Rouge' -nimellä ostetun tulppaanin kukka on aluksi hehkuvanpunainen, ja sitä koristavat kermanvalkeat kuviot. V IHERPIHA. Vähitellen kukka vaalenee lähes valkoiseksi. 7 ’Angelique’ kuuluu myöhäisiin kerrannaisiin lajikkeisiin. 5 ’Aamurusko’purppuraomenapuu kukkii samaan aikaan tulppaanien kanssa takapihan hedelmätarhassa. 33. 2 ’Huis Ten Bosch’ -ripsureunatulppaanin terälehtien reunat ovat kuin herkintä pitsiä. Kukka värittyy kauneimmaksi auringossa. 1 2 3 4 5 6 7 1 ’Exotic Emperor’ -tulitulppaani kasvattaa jättimäiset kukat
Täällä koko perhe saa paikan nauttia sekä sisällä, että ulkona. kasvihuoneet • lasiterassit • willabgarden.fi Uutta! Nyt ilmainen toimitus koko Suomeen Båstad • Bromma • Munkedal • Kööpenhamina • Oslo Ota yhteyttä myyjään puh 09 615 00360 Puhelinajat: ma-pe 9.00-17.00 Meidän osaavat myyjämme puhuvat sekä suomea, että ruotsia ja auttavat teitä mielellään! Luo huoneen puutarhaan Ihana paikka puutarhassa rentoutumiseen ja palautumiseen. Ajankohtaiset tarjoukset willabgarden.fi -sivustolta.
OPPAAMME AVULLA PÄÄSET OMAN PÄÄRYNÄPUUN KASVATUKSESSA MUKAVASTI ALKUUN. LAJIKKEITA ON ENEMMÄN KUIN KOSKAAN JA NIIDEN MAKU USEIN VASTUSTAMATON. PÄÄRYNÄ ELÄÄ UUTTA KULTAKAUTTAAN. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I 16 SIVUA TIETOA, INSPIRAATIOTA JA IDEOITA P MINIOPAS PÄÄRYNÄ V IHERPIHA. 35
Ei vain etelän hedelmä 3 Kasvukauden lämpeneminen ja pidentyminen mahdollistaa päärynän kasvatuksen entistä pohjoisempana. Monet uudet lajikkeet ovat kohtuullisen kokoisia, ja päärynäpuun voikin istuttaa pihalle omenapuun tapaan. Myös mallon kuitupitoisuus on korkea, joten jo yksi hedelmä täyttää tuntuvan osan päivän kuitutarpeesta. 36. Monet uudet lajikkeet kasvattavat isompia, maukkaampia ja monikäyttöisempiä hedelmiä kuin vanhat lajikkeet. Avain päärynän kasvatuksen onnistumiseen on valita aina kasvutavaltaan ja korkeudeltaan paikkaan sopiva lajike. VOIKO HEDELMÄPUULTA MUUTA TOIVOA! 1 4 T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T A D O B E S T O C K , G A P /L E H T IK U V A J A G E T T Y IM A G E S V IHERPIHA. Vau, mitä lajikkeita! Päärynävalikoima on nykyisin yltäkylläisen runsas ja monimuotoinen. Näin saat talteen hedelmän arvokkaimman ja terveellisemmän osan, runsaasti fenoleita ja kuitua sisältävän kuoren. Kokeile päärynää kombuchassa! Se antaa teelle mukavan hedelmäisen maun, jota voit terästää inkiväärillä. Päärynän voi kasvattaa myös satoja vuosia vanhaan perinteiseen tapaan tiloja ja pihaa rajaavaksi tai seinustaa koristavaksi säleikköpuuksi. Siinä missä vanhat lajikkeet sopivat enimmäkseen talouskäyttöön, uusia voi herkutella sellaisenaan. Näkösuojaksi vai säleikköön. Vanhojen lajikkeiden ja paikalliskantojen lisäksi saatavilla on kymmenittäin uusia kiinnostavia kesäja syyslajikkeita, joista useimmat ovat lähtöisin Venäjältä tai Virosta. Suomen pohjoisimmat päärynäpuut kasvavat lämpimällä kasvupaikalla Sallassa (VII). 2 Haluatko päärynäpuusta tuulentai näkösuojakasvin vai kenties kapean tilan kukkapuun, jonka latvus kohoaa katon yläpuolelle. Jorma Ulkuniemen tarhassa kasvaa kolme ’Olga’-päärynää, jotka ovat 15–25-vuotiaita, leveäkasvuisia ja 4–5 metrin korkuisia. Päärynä onkin hyvä välipala, joka nostaa verensokeria hitaanpuoleisesti ja pitää kylläisenä pitkään. Ohjeet oman säleikköpäärynän kasvattamiseen löydät sivuilta 48–49. Puun muotoilua ja leikkaamista helpottaa, kun valitset säleikköön melko hillittykasvuisen ja kasvuvyöhykkeelläsi kestävän lajikkeen. Uusien lajikkeiden kestävyydestä ja ominaisuuksista saadaan jatkuvasti lisää viljelykokemusta. Kuitupommi 5 Itse kasvatetun päärynäsadon voi syödä kuorineen, toisin kuin tuontihedelmät. Kestäviä lajikkeita suositellaan IV–V-vyöhykkeille asti, mutta myös kasvupaikan pienilmastolla on suuri merkitys puun menestymiseen. PÄÄRYNÖITÄ 10 syytä kasvattaa UUSIA HERKKULAJIKKEITA, UPEA KUKINTA JA MAHDOLLISUUS KASVATTAA ENTISTÄ POHJOISEMPANA
Suloisista ja maultaan miedoista kukista kannattaa nauttia myös keväisissä tarjoiluissa, kuten juomien, jälkiruokien, kakkujen ja muiden leivonnaisten koristeena. Nuput avautuvat kirsikoiden ja luumujen jälkeen ja parisen viikkoa ennen omenia. Kuppi kuumaa Kiiltävät päärynän lehdet sopivat tuoreina ja kuivattuina teehen. Virkistävä, hennon makea ja aavistuksen pähkinäinen juoma on valmis. Leikatut lajikeoksat voit säilyttää vaikkapa lumihangessa sanomalehteen käärittyinä. Mehukkaat lajikkeet maistuvat sellaisenaan, hapokkaat ja kovamaltoiset talouslajikkeet sopivat etenkin leivonnaisiin, säilykkeisiin ja siideriin. Toukokuinen hurmos 7 Kukat puhkeavat päärynäpuuhun aikaisin, monesti toukokuun puolivälin tienoilla. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T A D O B E S T O C K , G A P /L E H T IK U V A J A G E T T Y IM A G E S V IHERPIHA. Se onnistuu keväällä puun aloittaessa kasvunsa. Laita lehdet teekannuun, kaada päälle kiehuvaa teetä ja hauduta noin 10 minuuttia. 6 10 Monipuolinen herkku 9 Maultaan lempeä päärynä päihittää monikäyttöisyydessään muut hedelmät. Hyötämiseen sopivat oksat, joissa on pyöreitä kukkasilmuja. 37. Valkoisena pilvenä kukkiva päärynäpuu on mykistävän kaunis näky, ja yksittäiset kukat ovat isommat kuin omenalla. Se sopii hillosta salaattiin ja uunipäärynöistä likööriin. Kun kukkia napsii sieltä täältä, päärynäsatokaan ei kärsi. Jouduta kukintaa! Keväällä leikatut oksat puhkeavat kukkaan maljakossa. Liitä oksaan edellisvuotinen, lepotilassa oleva oksan pätkä. Uusia varttamalla 8 Pihalla jo ennestään kasvavaan päärynätai omenapuuhun voi lisätä varttamalla uuden päärynälajikkeen
ussuriensis) sekä jonkin verran kasvua hillitsevä ’Pyrodwarf’. Maanpinnan kattaminen ja rikkaruohojen pitäminen poissa edistää varsinkin nuoren puun kasvua. PÄÄRYNÄPUUT voivat kasvaa hyvinkin eri kokoisiksi riippuen käytetystä lajikkeesta. Varsinkin vanhojen päärynöiden joukossa on kookkaita lajikkeita. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A A D O B E S T O C K V IHERPIHA. Aikaisin lämpenevä kohopenkki on Pohjois-Suomessa eduksi kaikille puille, etelässä se vähentää syysja talvimärkyyden haittoja etenkin huonosti vettä läpäisevässä maassa. Lannoitukseen sopivat esimerkiksi kompostimulta, hedelmäja marjakasvien erikoislannoite sekä moniravinteinen yleisravinne. 38. PÄÄRYNÄPUU kasvattaa kookkaita hedelmiä ja ison sadon, kun huolehdit sen tasapainoisesta kasvusta ja elinvoimaisuudesta. PERUSTA taimelle juuristoa hellivä kohopenkki tai kumpare. Päärynäpuun menestymiseen vaikuttaa myös pohjavesi, jonka tulee olla vähintään metrin syvyydessä. AURINKOINEN ja lämmin kasvupaikka saa päärynän kukkimaan runsaasti sekä edistää sadon kypsymistä ja sokerien kertymistä hedelmiin. Jos haluat vain yhden päärynäpuun, valitse itsepölytteinen lajike tai perhepäärynä. Myös varttamisessa käytetty perusrunko eli puun juuristo-osa vaikuttaa päärynän kasvutapaan sekä talvenkestoon. Valitse siis puulle varattuun kasvutilaan sopiva lajike huolella. PUUTARHAAN on hyvä istuttaa kaksi lajiketta yhden sijaan, sillä kaikki päärynät hyötyvät toisen lajikkeen tuottamasta siitepölystä. TIESITKÖ PÄÄRYNÄSTÄ. Älä istuta päärynää tuuliselle ja hallanaralle paikalle, jotta toukokuun puolivälin tienoilla avautuvat kukat välttyvät kylmän puraisulta. Meillä tavallisia perusrunkoja ovat tarhapäärynäpuu ( Pyrus communis) ja ussurinpäärynä ( P. Päärynä viihtyy kalkitussa maassa, jonka pH on noin 6,5. Puu tarvitsee leikkaamista, raakileharvennusta, kastelua ja lannoitusta. Ristipölytyksen voi turvata myös naapurin näköetäisyydellä kasvava puu
ISOJA JA PIENIÄ HEDELMIÄ Kookkaimpien lajikkeiden hedelmät painavat yli 200 grammaa, pienimmät vain 30–50 grammaa. Isohedelmäiset lajikkeet hyötyvät oksien repeilyä vähentävästä raakileharvennuksesta. Osalla lajikkeista maltoon muodostuu kovia kivisoluja, jotka tekevät hedelmästä rakeisen. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A A D O B E S T O C K V IHERPIHA. Etenkin kesälajikkeet ovat herkullisimmillaan vain muutaman päivän ajan. Tarkkana kannattaa olla viimeistään silloin, kun ensimmäiset hedelmät tippuvat maahan. SÄILYTÄ VIILEÄSSÄ Hedelmien kerääminen hieman raakoina ja pitäminen viileässä pidentää niiden käyttöaikaa. 39. Pohjoisessa voit kerätä osan hedelmistä sisälle jouduttaaksesi kypsymistä ja pidentääksesi käyttöaikaa. H ED EL M Ä SUURIA MAKUEROJA Hedelmän malto voi olla lajikkeesta riippuen kuivaa tai mehukasta, mietoa tai aromikasta, imelää, karvasta tai hapokasta ja sileää tai karkeaa. TUNNISTA KYPSÄ PÄÄRYNÄ Hedelmän kypsyydestä kertovat tuoksu, tummat siemenet sekä lajikkeelle tyypillisen värityksen muodostuminen
Lajikkeiden vyöhykesuositukset vaihtelevat lähteestä riippuen, ja uusilla lajikkeilla ne tarkentuvat kasvatuksen myötä. Samantyyppinen lajike on ’Vaasan Päärynä’. I–III(IV) 6 ’TOHTORIN PÄÄRYNÄ’. Herkullisen päärynän malto on tiivistä, hienorakeista, mietohappoista ja mehukasta. I–IV 3 ’MLIEVSKAJA RANNAJA’ Latvialainen aikainen lajike säilyy kesäpäärynäksi hyvin. Nopeaja voimakasvuinen sekä runsaskukkainen ja -satoinen lajike sopii koristepuuksi, yleispölyttäjäksi ja talouskäyttöön. Loistava talvenkesto, hyviä kokemuksia Sallasta. Hyvä talvenja ruvenkesto. Sato kannattaa kerätä hieman raakana ja säilyttää viileässä. Aikainen kesäpäärynä tuottaa mehukkaita, makeanhappoisia ja keskikokoisia hedelmiä, joiden kuori punertuu auringon puolelta. Kullankeltaista kuorta peittää osittain kirkkaanpunainen peiteväri. Vyöhykkeen lisäksi myös kasvupaikan pien ilmasto vaikuttaa päärynäpuun menestymiseen. Kesälajikkeet 1 ’KAFEDRALNAJA’. Karvas aromiset hedelmät tuovat hapokkuutta makeista lajikkeista tehtyyn hilloon ja siideriin. Puu kasvattaa keskikokoisen pyöreän ja kauniin latvuston. I–IV(V) 5 ’RUMNAJA LETNAJA’. Herkullinen aikainen kesälajike kypsyy elokuun alkupuolella ja säilyy vain viikon. POIMIMME ASIANTUNTIJOIDEN AVULLA 20 KIINNOSTAVAA LAJIKETTA, JOISTA YKSI MENESTYY SALLASSA SAAKKA. Hyvä ruvenkesto. Satoisa, hyvä ruvenkestävyys. I–II(III) ’Lada’. Osittain itsepölytteinen. 4 ’OLGA’. Voimakaskasvuinen ja tanakka herkkulajike tuottaa mehukkaita, aromaattisia ja keskikokoisia hedelmiä, jotka kypsyvät syyskuun alkupuolella. Elo-syyskuussa kypsyvä hedelmä säilyy pari viikkoa. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T B L O M Q V IS T IN TA IM IS T O , J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I, M E E R I S A A R IO J A P U U TA R H A TA H V O S E T V IHERPIHA. I–III(IV–V) 2 ’LADA’ . Hedelmä on aromikas ja mukavasti hapokas. Sato kypsyy elokuun puolivälin jälkeen ja säilyy 1–2 viikkoa, viileässä useita viikkoja. I–III(IV) MONIA MAKUJA SAISIKO OLLA MAUSTEINEN ’PORIN PÄÄRYNÄ’, MAKEA ’JÄRVE SEEMIK’ TAI HILLOKSI SOPIVA ’OLGA’ . 40
I–II 11 ’JÄRVE SEEMIK’ . Virolaisen lajikkeen malto on hienorakeista, mehukasta ja makeaa. Syys-lokakuussa kypsyvä sato säilyy pari viikkoa. Kookasta päärynää kirjavoi ruosteenpunainen peiteväri. I–III(IV) 8 ’TSHIZHOVSKAJA’. Tsaari Mihail Fedorovich kasvatti tiettävästi lajiketta hedelmätarhassaan jo 1600-luvun alkupuolella. ’Tohtorin päärynä’. Belgialainen herkkulajike on jalostettu jo 1800-luvun alussa. Myöhäisestä kesälajikkeesta on hyviä kokemuksia varsinkin pohjoisessa. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T B L O M Q V IS T IN TA IM IS T O , J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I, M E E R I S A A R IO J A P U U TA R H A TA H V O S E T V IHERPIHA. I–II(III) 10 ’FLEMISH BEAUTY’ . Itsepölytteinen lajike sopii Etelä-Suomeen lämpimään kasvupaikkaan. Lajike on lupaava, mutta siitä on vielä melko vähän viljelykokemuksia. Kookkaita ja mehukkaita hedelmiä, joissa on paksu kuori. I–IV Syyslajikkeet 9 ’ AMERICANA’ . ”Tsaarittaren” sato voi kypsyä jo heinäkuun puolella. ’Tshizhovskaja’. Itsepölytteisen lajikkeen halkaisijaltaan 7-senttiset hedelmät ovat vihreitä ja makeita. I–III 12 ’JUKKA’. ’Kafedralnaja’. Vihreää pohjaväriä koristaa keltapunainen peiteväri. ’Olga’. ’Flemish Beauty’. Hedelmä on kookas, maukas ja melko miedonmakuinen. 41. Tarvitsee pölyttäjän, hyvä pölyttäjälajike. Omajuurisesta taimesta kasvaa pienehkö ja monesti monirunkoinen puu. ”Flaamilaisen kaunottaren” suuria hedelmiä peittää ruskeanpunertava peiteväri. Keskikokoiset hedelmät kypsyvät puussa elokuun loppupuolella ja säilyvät 2–4 viikkoa. I–III ’Tsaraskaja’. Ainoa FinE-tunnuksen (Finnish Elite) saanut päärynälajike on löydetty Elimäeltä. Hienorakeinen ja mehukas malto maistuu makealta. 7 ’TSARSKAJA’ . Suositellaan pölyttäjäksi ’Lada’-lajikkeelle. ’Mlievskaja Rannaja’
Itsepölyttyvä. ’Pamjat Anzina’. I–III 19 ’PORIN PÄÄRYNÄ’. I–III(IV) 17 ’PAMJAT ANZINA’. Myöhäisen syyslajikkeen vihreät, keskikokoiset, mehukkaat ja pehmeät hedelmät säilyvät viileässä jopa 2,5–4 kuukautta. Keltainen hedelmä on makea ja keskikokoinen. Leikkaamisessa pitää huomioida eri lajikkeet, jotta ne kaikki säilyvät puussa. 13 ’KARAMELNAJA’. I–II(III–IV) 16 ’PAMJAT ZHEGALOVA’. Hyvä ruvenkestävyys. Vyöhykesuositus vaihtelee lajikkeiden mukaan. Säilyy varastossa 1–2 kuukautta. I–III 18 ’PEPI’. Keskikokoiset ja aromikkaat hedelmät kypsyvät syyskuun puolivälin tienoilla ja säilyvät 2–4 viikkoa. Vihertävää pohjaväriä peittää violetinpunainen peiteväri. Sato säilyy viileässä ainakin 1–2 kuukautta, hyvissä olosuhteissa pidempäänkin. Tarvitsee pölyttäjän, hyvä pölyttäjälajike. Elo-syyskuussa kypsyvää satoa voi tarvittaessa jälkikypsyttää viikon sisällä. Mehukkaat päärynät ovat pieniä tai keskikokoisia. Sato alkaa nuorena, on määrältään keskitasoa ja säännöllistä. Itsepölyttyvä lajike on suosittu Pohjanmaalla. 20 ’SUVENIRS’. Ruvenkesto erinomainen. Hyviä kokemuksia myös vyöhykesuositusta pohjoisempana. I–II(III) 14 ’KUSTAVI’. Hienon paikalliskannan kookas ja herkullinen hedelmä muistuttaa ’Flemish Beauty’ -lajiketta. Hedelmät kypsyvät syys-lokakuun vaihteessa, ja niitä voi jatkokypsyttää varastossa. ’Kustavi’. Aikaisen syyslajikkeen punaposkiset ja keskikokoiset hedelmät kypsyvät syyskuussa ja säilyvät pari viikkoa. V IHERPIHA. Hyötyy raakileharvennuksesta. Suosittu virolainen lajike tulee nuorena satoikään. Itsepölyttyvä lajike tulee varhain satoikään. Hieno runsassatoinen paikallislajike kypsyy syyskuussa. Sopii lajikkeiden kokeiluun ja pihan ainoaksi päärynäpuuksi, jos naapuristossakaan ei kasva päärynöitä. I–II(III–IV) MUISTA MYÖS: PERHEPÄÄRYNÄ Puuhun on vartettu yleensä kolme lajiketta muun muassa pölyttymisen ja kypsymisajan perusteella. ’Moskovskaja’. ’Pepi’. 42. Hyvä ruvenkesto. Latvialainen lajike tuottaa erityisen miedonmakuisia ja kookkaita hedelmiä, jotka kypsyvät syyskuun puolivälin paikkeilla. I–II 15 ’MOSKOVSKAJA’. Vaatii lämpimän paikan kypsyäkseen. ’Suvenirs’. Sato korjataan viimeistään lokakuun alussa ja jälkikypsytetään tarvittaessa sisällä. Kellertävän vihreät, enintään keskikokoiset hedelmät ovat hyvänmakuisia, mausteisia ja lievästi happoisia. I–III Lajikkeita ovat suositelleet Meeri Saario / Fruticetum, Leif Blomqvist / Blomqvistin taimisto ja Panu Hiekkala / Hiekkalan tila
Muumiotautiin ei ole torjunta-ainetta. Keltaisista 0,3 mm:n pituisista munista kehittyvät nymfit ovat aluksi vihertäviä, viimeisessä toukkavaiheessa punaruskeita. Kempit imevät lehdistä nestettä ja erittävät runsaasti mesikastetta. Tauti vähenee keräämällä muumioituneet hedelmät pois ja kompostoimalla ne. Se tarttuu vain päärynäpuihin. Se leviää pääasiassa taimien mukana, joten ostettaessa kannattaa katsoa lehtien kunto. MUUMIOTAUTI Muumiotauti (Monilia fructigena) pilaa kypsyviä päärynöitä. Äkämäpunkki lehden alta. Punkilla on luontaisia vihollisia, ja monesti äkämistä löytää petopunkkeja. Torjunta on harvoin tarpeen. Hedelmän kuori pilaantuu ja halkeilee. Vioitusten seurauksena lehdet käpertyvät. Sieni talvehtii puun alle jääneissä muumioituneissa hedelmissä, joista itiöt lähtevät keväällä tuulen mukana. PÄÄRYNÄKEMPPI Päärynäkemppi (Cacopsylla pyri) on aikuisena ruskeankirjava, 2–3 mm pitkä hyönteinen, jolla on läpinäkyvät siivet. Punkkia on vaikea torjua. 43. Äkämäpunkki talvehtii silmujen suojassa. Ne tunkeutuvat vioittuneisiin tai rupisiin raakileisiin. T E K S T I L E E N A L U O T O K U V A T A D O B E S T O C K , A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A H E IK K I L U O T O RUPI Rupi (Venturia pirina) on haitallisin päärynöitä vaivaava tauti. Aurinkoinen kasvupaikka ja leikkaamalla avoimena pidetty kasvusto ovat toimivia torjuntakeinoja. Kemppi talvehtii aikuisena puiden rungoilla. Kotipuutarhoille ei ole tarjolla tehokasta torjunta-ainetta. Aurinkoisella säällä itiöt tuhoutuvat ja tartunta jää vähäiseksi. Lahoamisen nopeuttamiseksi kompostiin voi lisätä ureaa. Sillä on useita luontaisia vihollisia. V IHERPIHA. TUNNISTATKO VITSAUKSET. Tauti aiheuttaa lehtiin ja hedelmien alapinnoille mustia laikkuja. Runsas punkkimäärä aiheuttaa lehtien, versojen ja kukkien tuhoutumisen. Rupisten hedelmien kerääminen ja lehtien haravointi pois puun alta vähentävät tautiriskiä. ÄKÄMÄPUNKKI Päärynänäkämäpunkki (Eriophyes pyri) aiheuttaa lehden molemmille puolille muutaman millin laajuisia vaaleita kohoumia, jotka muuttuvat ruskeiksi
Tällöin ne säilyvät noin viikon. Lajikkeen kokoon kannattaa kiinnittää ostohetkellä huomiota, jotta välttyy runsaalta leikkaamiselta. NAPPAA NIKSIT KÄYTTÖÖN OMALLA PIHALLA! ” On kerrassaan hienoa, että päärynästä on tullut niin suosittu hedelmäpuu ja lajikkeiden määrä on lisääntynyt. Etelä-Suomessa kesäpäärynät kypsyvät nopeasti varsinkin kuumina kesinä. Puun kokoon sekä talvenkestoon vaikuttaa myös perusrunko. Lajikkeista varmimpia ovat kesäpäärynät, joiden sato ehtii kypsyä joka vuosi. Täällä IV-vyöhykkeellä ja pohjoisempana päärynäpuuta ei uskalla pitää leikkaamalla pienenä ja matalana. Muuten hedelmät tummuvat sisältä ja pilaantuvat jopa parissa päivässä. Esimerkiksi paikallislajike ’Vaasan Päärynä’ vaatii suuren ja avoimen tilan. Reilun parinkymmenen vuoden kokemukseni mukaan päärynää kannattaa leikata loppukesällä ja silloinkin varovasti. Monien meillä pitkään kasvatettujen päärynöiden hedelmät ovat mitättömiä sekä maultaan että kooltaan. MAKOISA SATO Tavoitteena runsas ja NELJÄ PÄÄRYNÖIDEN KASVATTAJAA PALJASTAVAT PUIDENSA MENESTYMISEN SALAT. Niitä on nykyään saatavana hyvät valikoimat.” Hedelmäja marjaviljelyn asiantuntija Meeri Saario, Lohja Kesälajikkeet kerättävä ajoissa ” Aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka on päärynälle Pohjois-Suomessa erityisen tärkeä, jotta hedelmät ehtivät kypsyä ja puu tuleentua eli valmistautua talveen. Typpilannoitus kannattaa antaa keväällä heti kasvun alkaessa, jolloin se on kasvin käytössä tarpeeksi aikaisin. Ainakin etelässä suosittelen istuttamaan ja kokeilemaan syyslajikkeita. Aikaisista lajikkeista hyväksi on osoittautunut esimerkiksi ’Kafedralnaja’, jolla tummuminen on monia muita lajikkeita hitaampaa. Sen sijaan virolainen ’Pepi’ jää melko kapeaksi. Pohjoisessa tarhapäärynäpuu on paras perusrunko. 44. Aikaisten lajikkeiden sato kannattaa kerätä hieman raakana, kun ensimmäiset hedelmät tippuvat maahan. Syyslajikkeen hedelmiä voi kypsyttää sisällä viikon, jos kesä meinaa loppua kesken.” Taimistoviljelijä Leif Blomqvist, Lepplax Pohjoisessa leikattava vähän T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T L E IF B L O M Q V IS T J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O V IHERPIHA. Tällöin puu kärsii helposti talvivaurioista. Raju leikkaaminen saa puun kasvattamaan valtavasti vesiversoja, mikä heikentää tuleentumista. Etelä-Suomessa on mahdollista kasvattaa hiukan arempiakin lajikkeita, kuten herkullisia ja mehukkaita ’Flemish Beautya’ ja ’Conferencea’
” Päärynäpuu näyttää kasvullaan, miten sitä kannattaa lannoittaa ja leikata. Kuopion seudulla eli III-vyöhykkeellä päärynöiden helmiksi ovat osoittautuneet ’Lada’ ja ’Kafedralnaja’, joiden sato kypsyy yleensä elo-syyskuun vaihteessa. Päärynä on voimakaskasvuinen puu, ja sen juuret saavat syvältä maasta ravinteita. Luomuviljelyssä hedelmä ei saa mitään kemikaaleja pintaansa, joten lajikkeilla tulee olla hyvä vastustuskyky päärynäruvelle ja muumiotaudille. Syyslannoitteen aika on heinäkuun lopussa tai viimeistään elokuun alussa. Satoikäiselle puulle sopiva versokasvu on noin 30 senttiä vuodessa. Puut saavat eloperäistä luomulannoitetta varhain keväällä ja ennen juhannusta. Omassa tarhassani veden tarpeesta huolehtii tihkukasteluletkut. 45. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T L E IF B L O M Q V IS T J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O V IHERPIHA. Niiden hedelmät maistuvat raikkailta, aromikkailta ja sopivan imeliltä.” Luomuviljelijä Panu Hiekkala, Kuopio Sopivasti ravinteita ja vettä Keskikesän kuivuus vähentää seuraavan vuoden satoa. Lannoitustarvetta ja samalla myös sienitautien riskiä vähentää maahan karisseiden lehtien silppuaminen ruohonleikkurilla puiden alustoille.” Pomologi Anssi Krannila, Hirvensalmi Tavoitteena tasapainoinen kasvu ” Minulla on hedelmätarhassani käytössä vain yksi sabluuna: hoidan omenat ja päärynät samalla tavalla. Päärynöideni perusrunkona on ’Pyrodwarf’, joka tekee puusta elinvoimaisen ja hillitsee kasvua sopivasti. Omille päärynäpuilleni riittää lannoitteeksi puutuhka, jota levitän kolmen vuoden välein noin 30 litraa 150 neliön alalle. Sadon ja versokasvun tasapaino on sille tärkeämpi kuin esimerkiksi omenapuulle. Muuten sienitaudit voivat pilata sadon syömäkelvottomaksi. Tuen taimet jämäkkään tolppaan ja pidän ne reilun kahden metrin korkuisina, jotta leikkaaminen ja sadonkorjuu sujuvat helposti. Jos uutta kasvua on sitä vähemmän, puuta kannattaa lannoittaa ja leikata varovasti ja kohtuudella. Keskikesän kuivuus haittaa kukkasilmujen muodostumista ja vähentää seuraavan vuoden satomäärää. Se pystyy kasvattamaan hedelmien kokoa, vaikka takana olisi kuiva sääjakso. Satoikään tuleva puu tuottaa isoja hedelmiä, mutta ilman hoitamista hedelmien koko pienenee ja puu ränsistyy vähitellen. Runsas ja mehukas sato vaatii ravinteiden lisäksi myös tarpeeksi vettä. Lisäksi kuivuus pienentää kehittyvien hedelmien kokoa. Muuten mennään äärimmäisyydestä toiseen, ja puu kasvattaa toista metriä pitkiä vuosiversoja. Monista muista kasveista poiketen päärynä hyötyy kastelusta vielä elokuussakin
2. Leikkaa loppukesällä tai syksyllä istutettua tainta vasta seuraavana keväänä. KOKEILE PÄÄRYNÄÄ MYÖS SÄLEIKÖSSÄ! T E K S T IT L O T TA L IN D H O L M -N O R M A J A J A O U T I T Y N Y S K U V IT U S M IL J A L A IN E K U V A T J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O V IHERPIHA. LYHENNÄ latvaversosta noin kolmannes, jos haluat pitää puun matalana. Suojaa puu eläimiltä runkosuojuksella ja parin metrin korkuisella verkolla. 46. Juuripaakun on hyvä olla ohuen multakerroksen peitossa. Hillittykasvuisella puulla kaksi seivästä on eduksi. Savija hiesumaalla laaja ja noin 40 sentin korkuinen kumpare tarjoaa juuristolle kuoppaa edullisemmat olosuhteet. Hiekka (0–8 mm) antaa jäykälle savimaalle ilmavuutta ja vedenläpäisykykyä. Istuta taimi oikein 1. VARAA taimelle joustavaa sidontanauhaa ja tukiseiväs. Peruslannoita ja kalkitse maa sekä paranna sitä tarvittaessa puutarha-, säkkitai kompostimullalla tai maatuneella lannalla. KIINNITÄ huomiota istutussyvyyteen, jotta taimen juurenniska jää maanpinnan tasalle ja ylimmät juuret peittyvät multaan. 1 4 2 3 5 HYVÄÄ KASVUA SAAT PÄÄRYNÄPUUSTA ILOA PITKÄKSI AIKAA, KUN ISTUTAT TAIMEN OIKEIN JA LEIKKAAT SITÄ SÄÄNNÖLLISESTI. MUISTA! Huolehdi kastelusta istutusvuonna ja seuraavana kesänä, jotta puu juurtuu hyvin. Tiivistä maa lopuksi kevyesti käsivoimin. 5. Kitke taimen tyvellä kasvavat rikkaruohot (kuvassa) ennen istutusta. Iske seiväs kovaan maahan ennen taimen istuttamista ja sido taimen runko seipääseen noin 60 sentin korkeudelta. KASTELE taimi ja istutuskuoppa jo ennen istutusta. Sekoita maanparannusaineet koko kasvualustaan. Täytä kuoppa vähitellen kastellen välillä kevyesti, jotta multa tiivistyy ja hakeutuu myös onkaloihin. 4. KUNNOSTA taimelle noin 80 sentin syvyinen ja 1,5–2 metrin levyinen kasvupaikka. 3
Vältä poistamasta läpimitaltaan yli 5 senttiä paksuja eläviä oksia. TARKISTA puun leikkaustarve vuosittain, jolloin hoito helpottuu eikä poistettava oksa ehdi kasvaa liian paksuksi. Leikkaa vahvaksi T E K S T IT L O T TA L IN D H O L M -N O R M A J A J A O U T I T Y N Y S K U V IT U S M IL J A L A IN E K U V A T J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O Poista kilpalatva ja kaikki hankaavat ja suoraan ylöstai alaspäin kasvavat oksat. POISTA toinen kahdesta kilpailevasta, lähellä toisiaan kasvavasta oksasta. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana istutuksesta päärynäpuun rakenne on tarkoitus muotoilla mahdollisimman vahvaksi, jotta oksat jaksavat kantaa painavia hedelmiä. Kuolleet oksat voit poistaa koska tahansa. Ajoita työ touko-kesäkuulle ja tee se varovasti, jottei oksa repeä tyvestään. 2. Tarkista elo-syyskuussa, onko oksa puutunut uuteen asentoonsa. Tarkoitus on saada oksankärki lähes vaakatasoon, mutta ei yli, jottei pituuskasvu tyrehdy. POISTA kaikki kuolleet, vaurioituneet ja sairaat oksat. 4. Ihanteellisessa puussa on yksi runko ja noin neljä tasaisin välein rungosta kasvavaa pääoksaa, joilla on avoin kasvukulma. Aseta oksan ja rungon väliin keppi tai lasta. Taivuta oksia Jos puussa on nuori jyrkkäkulmainen oksa, taivuta se avonaisemmaksi vahvistaaksesi puun rakennetta. V IHERPIHA. Mitä varjoisammassa paikassa päärynä kasvaa tai mitä runsaammin sitä leikkaa, sitä enemmän puu kasvaa ja sitä haasteellisempaa sitä on leikata. Voit myös taivuttaa oksaa litteällä narulla: sido toinen pää oksaan lähelle runkoa ja toinen runkoon. Suojaa runkoa pehmeällä solumuovilla. 5. Vaihtoehtoisesti voit lyhentää toista oksista oksahaaran kohdalta. 47. LEIKKAA elävät oksat ennen lehtien puhkeamista maalis-huhtikuussa tai heinäkuussa. 1. POISTA suoraan ylöspäin kasvavat oksat latvaversoa lukuun ottamatta. 3. Taivutukseen sopivat samana tai edellisenä vuonna kasvaneet oksat
Toisinaan lyhennetystä versosta kasvaa vain yksi uusi verso: Lyhennä sitä seuraavana vuonna, älä poista mitään versoa. Näin kannusleikkaat Kasvata säleikköpäärynä KEVÄT 3 Aloita kannusleikkaukset alemmista sivuhaarojen sivuversoista sekä rungosta kasvavista versoista leikkaamalla ne kolmannen silmun yläpuolelta. Alin silmu kehittyy kukaksi. Poista muut rungosta kasvavat versot heinäkuun lopussa. KESÄ 1 Kiinnitä latvasilmun alapuolelta kasvavat kaksi sivuhaaraa tukeen alkukesällä. V IHERPIHA. KEVÄT 4 Poista ylemmästä silmusta kasvanut verso ja lyhennä alemmasta silmusta kasvanut verso kolmannen silmun yläpuolelta. Käytä pehmeää sidosnarua ja sido löysästi. VALITSE SÄLEIKKÖPÄÄRYNÄKSI HILLITTYKASVUINEN LAJIKE, KUTEN ’AUNE’, ’JUKKA’ TAI ’LÜCK’. 48. KEVÄT 1 Typistä piiskataimen latva alimman, 50 cm:n korkeudella olevan tukilangan kohdalta ennen kuin silmut puhkeavat. Kaksi ylintä silmua kasvavat versoiksi. Tavoite on kasvattaa puu 4–5 tukilangan korkuiseksi
Jos sivuhaarat kasvavat voimakkaasti sivuille, typistä ne alaspäin kasvavan silmun tai oksahaaran yläpuolelta. Aloita kannusleikkaukset. Typistä edellisvuoden sivuhaaroja 1/3. V IHERPIHA. Taivuta ylimmistä silmuista kasvavat latvahaarat ylimmälle tuelle. KEVÄT 4 Typistä latva ylimmän langan kohdalta. Typistä ensimmäisistä haaroista kasvavat voimakkaat sivuversot noin neljännen lehden yläpuolelta heinäkuun lopulla. KESÄ 2 Taivuta keväällä kasvaneet sivuhaarat toiselle langalle. Jatka kannusleikkauksia. Jatka kannusleikkauksia, kunnes oksan satomäärä alkaa heikentyä. KEVÄT 2 Typistä latva toisen tukilangan kohdalta ja alempana olevia sivuhaaroja noin 1/3 terveen alaspäin kasvavan silmun yläpuolelta. Poista samalla suoraan ulospäin kasvavat versot. KESÄ 3 Taivuta uudet haarat kiinni kolmannelle tuelle, typistä sivuhaarojen sivuoksia ja poista ulospäin kasvavat oksat. Kevät 3 Kevät 4 KEVÄT 5 LÄHTIEN Tee kuten edelliskeväänä: poista ylemmästä silmusta kasvanut verso ja lyhennä alempaa kolmannen silmun yläpuolelta. KANNUSLEIKKAUS HOUKUTTELEE PUUTA KASVATTAMAAN KUKKIVIA KÄÄPIÖVERSOJA. Tämän jälkeen poista oksa tai lyhennä sitä. KEVÄT 3 Typistä latva kolmannen langan kohdalta ja toisella tukilangalla olevia sivuhaaroja noin 1/3. KESÄ 4 LÄHTIEN Jatka typistyksiä ja poista puusta suoraan ulos kasvavat oksat. 49
Meurman & Collan: Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat, 2. MINIHISTORIIKKI 1500-LUKU Päärynän kasvatus tiettävästi alkaa Suomessa. 1700-LUKU Päärynän jalostus Euroopassa alkaa Belgiassa 1920–30-LUVUT Päärynänviljely kukoistaa Suomessa. 50. 1600-LUKU Päärynää kasvatetaan Turun seudulla ainakin Suitian kartanossa. osa. Kinnanen, H: Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet. 2006. V IHERPIHA. 1947. Ilmaston lämpeneminen ja uudet lajikkeet mm. Lähteet: Alanko, T: Malva ja mulperi. Taimia tuodaan ulkomailta. 2000-LUKU Kiinnostus päärynäntuotantoon lisääntyy. Saario, M: Kotipuutarhan marjat ja hedelmät. Virosta ja Venäjältä tarjoavat kasvatukseen uusia mahdollisuuksia. 1934 Pomologi Olavi Collan esittelee 36 päärynälajiketta, joista 10 kotimaisia paikallislajikkeita. Löytää vanhoja maatiaispäärynöitä ja venäläisiä lajikkeita sekä muutaman sotavuosista selvinneen ulkomaisen lajikkeen, kuten ’Moltke’ ja ’Williams’. 2008. 2018. 1980-LUKU Puutarhaneuvos Olof Larsson alkaa elvyttää sotien jälkeen hiipunutta päärynänviljelyä. 1939–40 Suurin osa ulkomaisista päärynälajikkeista menehtyy ankarina pakkastalvina
Osa huonekasveista, kuten esimerkiksi myrtti, flamingonkukka ja adiantumi, pitää kosteana pysyvästä mullasta. 51. Niiden kastelu helpottuu, kun käytät katteita, vettä pidättävää multaa ja ruukkukastelijaa. SISÄLLÄ NYT Herätys, huonekasvit! Lisääntyvä kevätvalo innostaa huonekasvit eloon ja pukkaamaan söpöjä lehtiä ja versoja. Kapinitulehti ja hienohelma viihtyvät ahtaassa ruukussa. V IHERPIHA. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. Enkelinsiipi taas nauttii päästessään uuteen, useita senttejä entistä isompaan ruukkuun. Uusi kuohkea multa virkistää niitä ja antaa potkua kasvuun
Millainen ruukku sopii palmulle. Ne kannattaa istuttaa hiekkaiseen multaan ja pieneen saviruukkuun. Kastele tainta varovasti mullanvaihdon jälkeen, jotta vältät mullan liettymisen ja tiivistymisen. Lepotilasta heräilevä kasvi kestää parhaiten juuriston käsittelyä ja hyödyntää valoisan kevään ja kesän terhakkaaseen kasvuun. Karistele vanhaa multaa pois ja korvaa se uudella. Tiiviin pintamullan korvaaminen uudella kukkamullalla parantaa isoposliinikukan juuriston hapensaantia ja piristää kasvua. Jos kasvin haluaa pitää pienessä ruukussa, juuripaakku kannattaa jakaa. Istuta kuohkeaan ja ravinteikkaaseen multaan, kuten hiekalla tai soralla höystettyyn kukkamultaan. PIENEEN POTTIIN Märkyys on tuhoisaa mehikasveille. K ASTELE kasvi edellisenä päivänä ja istuta se kostutettuun multaan, josta ei valu vesipisaroita nyrkistä puristaessa. Ravinteikas pintamulta antaa kasville puhtia, ja kuorettuneen kerroksen poistaminen parantaa juuriston hapensaantia. VASTAUS: Palmut arvostavat syvää multatilaa. VIRKISTÄ kasvia pelkästään pintamullan vaihdolla, jos et syystä tai toisesta halua vaihtaa multaa kokonaan. Korkea ruukku auttaa pitämään mullan sopivan kosteana, mikä vähentää lehden kärkien ruskettumista. VAIHDA huonekasvi uuteen multaan, kun se näyttää kituliaalta, ruukku on täynnä juuria, multa kuivaa hetkessä tai kasteluvesi solahtaa nopeasti lautaselle. V IHERPIHA. PIHALLA NY T Uutta voimaa RYHDY mullanvaihtoon nyt. VAIHDA UUTEEN VUOSITTAIN Hienohelman ja monien muiden Asparagusten juuristo täyttää yleensä ruukun nopeasti, joten ne kaipaavat vuosittaista mullanvaihtoa ja istutusta entistä reilumpaan ruukkuun. Viimeiksi mainittu syy kertoo mullan menettäneen rakenteensa. 52. Ruukun voit salaojittaa kevytsoralla tai saviruukun paloilla
4 Pidennä kasteluvälejä istuttamalla kasvi altakasteluruukkuun tai vesisäiliölliseen amppeliin. Ruukkukatteeksi sopivat esimerkiksi koristekivet, savirouhe ja kuvan tattariakana. 6 Peitä multapinta sentin tai parin katekerroksella. Helpota kastelua Tuotetiedot: Bördy-ruukkukastelija, Scheurich Seramis-savirouhe, Esbau Eden-altakasteluruukku, Orthex Kateakana, Tattariina V IHERPIHA. 3 Paranna kukkamullan vedenpidätyskykyä kasvusammalella tai vermikuliitilla. Voit laittaa kasvin rouheeseen juuripaakkuineen. Varo kuitenkin liiallista märkyyttä: kun säilö tyhjenee, multa pysyy yleensä kosteana useita päiviä tai jopa viikkoja. Se antaa pelivaraa niin myrtin, nappisaniaisen kuin kuvan flamingonkukankin kasteluun. 1 2 3 4 5 6 OTSIKKO 1 Vuoraa kuivuudesta suutahtavan lajin, kuten adiantumin eli hiussaniaisen, juuripaakku sammalella, niin saat tasattua kosteus oloja. 53. 5 Hyödynnä katteita, jotka vähentävät haihduntaa sekä mullan kuorettumista. Arvioi mullan kosteutta sormella tunnustelemalla ennen kastelua. 2 Tökkää ruukkuun kastelupallo tai ruukkukastelija. Kasvin istuttaminen Seramis-savirouheeseen pidentää kasteluvälin jopa 3–4 viikkoon. Voit myös laittaa kasvin suojaruukkuun kostean kukkasienen, josta imeytyy vähitellen kosteutta juuripaakkuun
Totuttele niitä aluksi kylmään, niin ne eivät kavahda pientä pakkasta. 2. 3. Usein se koostuu vain kaarnan paloista. Kouli lajikkeet aikanaan erilaisiin ruukkuihin. Vedenpidätyskykyä parantaa ja kastelua helpottaa, jos kaarnan joukkoon lisätään rahkasammalta tai karkeaa turvetta noin viidesosan verran. JUURRUTA KONSTIKAS HUONEKASVI Uusi seos perhoskämmekälle Perhoskämmekkä kaipaa uudelleen istuttamista, kun sen kasvualusta lahoaa purumaiseksi. JUURET MULTAAN. Karaise! Kukkivat jouluruusut tulevat pian myyntiin. Epifyyttinä eli päällyskasvina perhosorkidea pitää ilmavasta ja nihkeän kosteana pysyvästä kasvualustasta. PERLIITTIÄ PURKKIIN. Totuta alku vähitellen olosuhteiden muutoksiin, jottei se nuupahda. Jos nimilappu katoaa tai tuhriintuu epäselväksi, tunnistat lajikkeen ruukusta. 54. Tapa sopii varsinkin kovalehtisten kasvien, kuten sitrusten, oleanterin, posliinikukan ja rosmariinin, pistokkaiden juurruttamiseen. V IHERPIHA. Tökkää pistokas perliittiin, sulje kansi ja nosta purkki valoisaan paikkaan. VALOON, EI AURINKOON. Vältä lajikesotkut Menevätkö sinulla tomaatin tai jonkin muun kasvin lajikkeet sekaisin viimeistään taimien karaisuvaiheessa. Lisäksi joukkoon voi annostella pieniä hiilen paloja tai noin ruokalusikallisen biohiiltä. Kun pistokkaassa näkyy juuria, istuta se multaan. 5 Pssst! 1. Tähän on ratkaisu! Kylvä kunkin lajikkeen siemenet omaan astiaansa – vaikkapa hedelmärasiaan – ja varusta kylvös nimilapulla. Ilmava perliitti ja lasipurkki auttavat hankalasti juurtuvien huonekasvien lisäämisessä. Lisää kostutettua perliittiä lasipurkkiin muutaman sentin kerros. Ajan mittaan juuret voivat myös täyttää ruukun tiiviinä vyyhtinä ja korkeutta kasvava orkidea kohota ylös ruukustaan. Jos seinämiin kertyy runsaasti kosteutta, avaa kansi hetkeksi
Maustefenkolista syödään hienoliuskaiset, tillin tapaan käytettävät lehdet. HYÖTYKASVI FENKOLIT ANIKSEN JA Välimeren makuihin mieltyneelle tarhurille fenkolien suku tarjoaa useita herkullisia vaihtoehtoja. T E KS TI Outi Tynys K U V IT U S Tanja Pellikka L Ä H D E : E R IT Y IS A S IA N T U N T IJ A M A R J A K A L L E L A / P R O A G R IA E T E L Ä -S U O M I V IHERPIHA. Konstikkain kasvatettava on lehtikantakimpun kasvattava salaattieli mukulafenkoli. Pronssiin vivahtava maustefenkoli eli ”pronssifenkoli” säväyttää arominsa lisäksi hienolla värisävyllään. AROMIKAS SARJAKUKINTO Kaksivuotinen kasvi kukkii helposti pitkässä päivässämme jo ensimmäisenä vuonna. 55. VALKOINEN HERKKU Lehtikannat ja lehtiruodit ovat herkullisia salaattifenkolin ruusukevaiheessa. KERÄÄ LEHDET Salaatti fenkolin aromikkaat lehdet sopivat käytettäviksi maustefenkolin tapaan
Vältä istuttamasta tainta liian syvään. • Kokeile etelässä myös keskikesän kylvöä. Etelässä voit myös kylvää fenkolien siemenet suoraan penkkiin maan lämmettyä noin 10-asteiseksi. Kasvuaika noin 75 vrk. Huonossa maassa fenkoli kasvaa hitaasti eikä ehdi tuottaa hyvää satoa ennen kukintaa. Voi talvehtia leutona talvena suojattuna ja tällöin ehtiä tuottaa siemeniä etelässä. Kasvatetaan lehtimausteena, myydään monesti ilman lajikenimeä. Pitkässä kesäpäivässämme ja kesän hellejaksoina haasteena onkin kasvattaa lehtikantakimppu ennen kukkavarren kasvua. Etenkin salaattieli mukulafenkolille on eduksi kasvua topakoittava valoisa, 15–18-asteinen paikka, kun taimi on kasvattanut noin kolme kasvulehteä. HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS LOK A taimikasvatus suorakylvö ulos istutus ulos maustefenkolin lehtisato salaattifenkolin mukulasato Punaruskea maustefenkoli säväyttää potagerissa ja kukkapenkissä. Istuta taimet ulos säiden lämmettyä. VARAA fenkoleille aurinkoinen tai puolivarjoisa paikka. FENKOLIT KASVATA fenkoleita kohopenkissä, viljelylaatikossa tai kasvatussäkissä. KARAISE taimia 1–2 viikkoa ja suojaa kasvuharsolla hallalta. NÄIN ONNISTUT! • Vältä ylipitkää esikasvatusaikaa, joka saattaa jouduttaa kukintaa. Hyvä kasvualusta on kalkittu, ravinteikas, kuohkea ja ainakin 40 sentin paksuinen. Kukkimaan innostuneen salaattifenkolin kovat ja säikeiset kasvinosat sopivat liemien, juomien ja keitoksien maustajaksi. Kasvuaika noin 80 vrk. Kasvuaika 80–90 vrk. KYLVÄ siemenet ruukkuun tai laatikkoon 3–5 viikkoa ennen istutusaikaa ja nosta kylvös mieluiten noin 20-asteiseen paikkaan. SALAATTIFENKOLIN KOMEAT KUKINNOT MAISTUVAT HERKULLISELTA JA KESTÄVÄT PITKÄÄN MALJAKOSSA. Lajikkeen etuna pidetään pitkähköä korjuuaikaa. DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD V IHERPIHA. Ihanteellinen kasvulämpötila on 15–18 astetta. Sveitsiläinen perinnelajike 1800-luvun alusta. Varaa noin kymmenkunta salaattifenkolin tainta neliölle, jos haluat pulleita ja isoja lehtikantakimppuja. Punaruskea maustefenkoli, korkeus 80–140 cm. Maustefenkolista voit saada aikaista lehtisatoa istuttamalla tai kylvämällä taimet kasvihuoneeseen huhti-toukokuussa. Kylvöstä satoon kuluu 3–4 kuukautta, joten onnistuminen riippuu kesäsäistä. HUOLEHDI kitkemisestä, kastelusta ja lisälannoituksesta. Sen sijaan alle 8 ja yli 25 asteessa lehtikantojen pullistuminen kärsii. LAJIKKEITA Salaatti fenkoli ’Fino’ Salaatti fenkoli ’Finale’ Salaatti fenkoli ’Zefa Fino’ Mauste fenkoli ”Pronssi fenkoli” ’Smokey’ ja ’Purpureum’ Yksi tavallisimmin viljellyistä lajikkeistamme. Korjaa salaattifenkoli mukulan pullistuttua – voit hyödyntää myös kasvin lehtiä ja kukintoja. KERÄÄ maustefenkolista lehtiä ja latvaversoja. Talvehtiminen kuten maustefenkolilla. • Korjaa sato ajoissa. Korkeus 70–120 cm. 56. Kiilamainen lehtikantakimppu venyy nopeasti pitkulaiseksi ja kasvattaa puisevan kukkavarren. Myös tilava ruukku käy, kunhan huolehdit säännöllisestä kastelusta ja lannoituksesta. Myös kuumuus, niukka lannoitus ja kastelu sekä tiheä istutus edistävät kukkaan virittymistä jo ensimmäisenä vuonna. Maustefenkolin eli ”saksankuminan” anikselta maistuvat siemenet ehtivät meillä kypsyä vain harvoin
Siksi taimia kannattaa kastella välillä alustalle, välillä mullan pinnalle. Aikuisten sääskien tarkkai luun ja pyydystämiseen sopivat keltaiset liima ansat. AUTTAAKO BIOTORJUNTA. Elämänkaari munasta aikuiseksi kestää 3–4 viikkoa. Kaupasta kotiin hyönteinen voi kulkeutua mullan ja kasvien juuripaakkujen sekä ruukkuvihannesten mukana. L Ä H D E B IO L O G IS E N T O R J U N N A N A S IA N T U N T IJ A K A T R IA N N A L E IN O , TA R H U R IN A P U , B IO T U S MULLAN ALLA HARSOSÄÄSKET OVAT MONELLE TUTTU RIESA. Suurin haitta koituu pienille taimille ja juurtuville pistok kaille, joiden hentoja juuria toukat syövät. Sukkula madot ovat mikroskoop pisen pieniä, kasteluveden mukana kasvualustaan levitettäviä hyötyeliöitä. Myös mullan kuivaminen ennen käyttöä tuhoaa munia, toukkia ja koteloita. Ravinnoksi kelpaavat myös taimien kasvupisteet, mullan pinnalla olevat lehdet sekä lahoava eloperäinen aines ja levät. Kasvualustan pinnalle levitettävät petopunkit ovat ahnaita rohmuja, ja niiden vaikutus kestää jopa kuukausia. PAHINTA TUHOA AIHEUTTAVAT NIIDEN LÄPIKUULTAVAT TOUKAT. Ruukun pinnassa, ohuelti mullalla peitellyt peruna lohkot houkuttelevat toukkia puoleensa. 57. Kapeahkojen siipien suonitus muodostaa heinä hankomaisen kuvion, jonka varsi alkaa siiven tyvestä. ONKO MULLALLA VÄLIÄ. MITÄ TUHOA TOUKKA TEKEE. MITEN TUNNISTAN AIKUISEN HARSOSÄÄSKEN. Hyönteinen voi myös munia multapusseihin. ENTÄ KASTELULLA. Jalat ja tuntosarvet ovat pitkät. Aikuiset sääsket ovat tummia, hoikkia ja 3–5 millimetrinn pituisia. Petopunkkeja ja sukkula matoja voi käyttää myös samanaikaisesti. Kuihtu vien lehtien poistaminen mullan pinnalta ja aluslau tasen pitäminen puhtaana vähentää sääskille tarjolla olevaa ravintoa. VOIKO TOUKKIA PYYDYSTÄÄ. Noin viikon elävä naaras munii mullan pinnalle 100–150 munaa, jotka kuoriutuvat muuta massa päivässä. Jos epäilet pakkauksen sisältävän harsosääskiä, pakasta se umpinaisessa muovipussissa kahteen kertaan muutaman päivän välein. Harsosääskiä voi elää ympäri vuoden huonekas veissa, joissa ne aiheuttavat harvoin näkyvää vahinkoa. HARSOSÄÄSKEN TOUKKA AIKUINEN HARSOSÄÄSKI V IHERPIHA. Liiallisen kastelun välttä minen ja pintamullan pääs täminen mahdollisimman kuivaksi vähentää tuhoja. Harsosääskien lisääntymis paikkana voi toimia myös bokashin multatehdas ja matokompostori. EROON SÄÄSKISTÄ T EKS T I Outi Tynys K U V IT U S Adobe Stock MISTÄ SÄÄSKET TULEVAT. Koe ansat päivit täin, nitistä toukat ja vaihda kuivahtaneet lohkot uusiin. Kylvöastiat tarjoavat harsosääsken toukille paitsi ravintoa, myös mieluisan kosteana pysyvän mullan. Toukat ovat 6–8 mm:n pituisia. Taimien altakastelu auttaa pitämään kasvualustan pinnan kuivana, mutta sääskinaaras voi munia multaan myös astian sivuissa ja pohjassa olevista rei’istä. Toukkien biotorjuntaan sopivat harsosääskipeto punkit ja isosukkulamadot. Kiinnitä niitä taimien luokse, mieluiten kasviva lojen läheisyyteen
58. Miksi siitä sitten pitäisi luopua, ja millä se korvataan. I LMAS TO P U U TAR HA Turve on ominaisuuksiltaan loistava kasvualusta. TURPEEN JÄLKEEN TEKS TI Henna-Kaisa Ranta K U VAT Johanna Myllymäki K U V I E N S O M M IT TE LU Elsa Savaloja V IHERPIHA
Tiedäthän sen tunteen, kun työntää käden vasta avattuun multasäkkiin. Mutta ei kai Suomessa: eikö maamme pinta-alasta kolmannes ole soita. Miksi näin voimakas kasvuturpeen vastustus. Kuluttajalle pitäisi siis viestiä entistä paremmin, mitä tuotteella kannattaa tehdä, ja toisaalta, mihin sitä on tarpeetonta käyttää. Ja mitäpä muutakaan voisi lappaa kesäkukkaruukkuihin, kukkapenkkiin tai kasvilavaan. Meillä ei ole ollut sellaista kulttuuria, että pitkäjänteisesti hoitaisimme omaa maaperää, pohtii Fontell. Se on helposti muokattavaa kasveille sopivaksi kalkkia ja ravinteita lisäämällä. Edullisuudessa on ollut kyse myös politiittisesta valinnasta. – Etelä-Suomessa on jäljellä hyvin niukasti ojittamattomia soita. Kasvuturve on Suomessa verrattain halpaa. P ehmeää, ilmavaa, samettista. On myös ymmärretty luonnontilaisten soiden käyneen vähiin. Siellä käytetään perinteisesti maanparannusmateriaaleja. Asia ei ole niin yksinkertainen. Usein toistellaan, että meillä on enemmän soita kuin muissa maissa. – Silloin kuluttaja voi esimerkiksi ajatella, että käytän tätä hygieenistä kasvualustaa vaikkapa raakana syötäville yrteille, selventää Fontell. Suomessa ostetaan puhtaasti pihamultaa. NELJÄ SÄKKIÄ KYMPILLÄ. KESKEISIÄ SYITÄ ON neljä: Soiden ojittaminen ja turpeennosto tuhoavat suon ekosysteemin. Tuotantoa on verotettu kevyesti, erityisesti suhteessa polton hiilidioksidipäästöihin. Kasvualustoja valmistavan Biolanin kehitysja tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell näkee, että edullinen hinta on johtanut siihen, että käytämme kasvuturvetta tuhlaillen verrattuna maihin, joissa materiaali on koko ajan ollut kalliimpaa. Tästä se lähtee: hyppysissä on kevään kasvupaketti, lupaus siitä, että siemenet itävät ja taimet lähtevät tymäkkään kasvuun. RHS kertoo puutarhojensa olevan 98-prosenttisesti turpeettomia, ja vuoteen 2025 mennessä myös kaikki kuluttajille myytävät kasvit kasvatetaan ilman turvetta. Nykyään myös tiedetään, että suot ovat merien jälkeen maailman suurin hiilivarasto, suurempi kuin metsät. Muodostuuhan säkin sisältö suurimmaksi osaksi satojen, ehkä tuhansien vuosien saatossa veden alla osittain hajonneesta kasvimassasta. PUHDASTA SE ONKIN, aika ihmeellistä jopa. – Hinta on vienyt tuoterepertuaaria todella erilaiseen suuntaan kuin vaikka Britanniassa. Tuoksukin on hyvä, juureva, tuttu ja turvallinen. Se on hapanta, kasvitauditonta, ja siinä on vain maltillisesti ravinteita. Vaikka kämmenellä on multaa, se tuntuu puhtaalta. Turvetta on hyvin saatavilla, ja viime vuosiin asti Suomi on polttanut sitä runsaasti energiaksi, jopa enemmän kuin mikään muu maa. Kun poltettavaksi kelpaavaa turvetta kaivetaan syvemmältä suosta, kasvuja eläinten kuiviketurve nousee vähän kuin sivutuotteena suon pintakerroksista. Yllä olevat kehotukset löytyvät laajasti tunnetun, vuonna 1804 perustetun Royal Horticultural Societyn nettisivuilta. Ei joka ostosta kerkeä miettiä. Kasvuturve sitä paitsi kuulostaa tuoteselosteessa hyvältä. Kun kevät koittaa, nostamme turvemultasäkin takakonttiin rivakasti, ajattelematta asiaa sen kummemmin. Se ei sisällä rikkaruohojen siemeniä, kasvitaudinaiheuttajia eikä jäämiä torjunta-aineista. 59. GO PEAT-FREE! BOGS not bags! Britanniassa turvekeskustelu on vellonut pitkään eikä enää vaihtoehtoympyröissä. Tämä ympäristöturve muodostaa noin 10 prosenttia koko nostetun turpeen määrästä. ”Niin kauan kuin turve on halpaa, vaihtoehtojen kehittäminen on kallista.” V IHERPIHA. Kuivattamalla suo ja nostamalla turve vapautetaan suohon tuhansien vuosien aikana sitoutunut hiili. Kolmas asia on vesistöihin ojitetuilta soilta kulkeutuvat ravinteet. Hyvä, kun ehtii katsoa, onko leipä ruista vai vehnää ja paljonko lasten jugurtissa on sokeria. Turvemultasäkkiä on turha valikoimasta etsiä. Suomen puustoiset suot luokiteltaisiin muualla kosteiksi metsiksi, siksi suopinta-alamme kuulostaa erityisen korkealta, kertoo Itä-Suomen yliopiston dosentti, suotutkija Teemu Tahvanainen. Ensimmäinen lause kehottaa kasvattamaan kokonaan ilman turvetta, toinen julistaa turpeen kuuluvan soille, ei pusseihin. Kyse ei tietenkään ole pelkästään kasvillisuudesta vaan myös esimerkiksi suolintujen ja hyönteisten elinympäristöstä. Suomesta katsottuna keskustelu tuntuu siltä kuin olisi itse kastanut vasta varpaan altaan veteen ja toiset olisivat kauhoneet jo syvään päähän
MAALLIKKO AJATTELISI HELPOSTI, miksei ruoantuotannosta tulevaa kasvijätettä voisi vain kompostoida materiaaliksi kasvualustoille. Isona plussana on se, että ruoko saadaan samalla pois rehevöittämästä vesiä. Meillä ei ole prosessia, jolla kasvintuhoojat tuhoutuisivat. Puutarhan kasvualustoista vähiten turvetta on Viherkompostimullassa ja sekin kierrätettyä. Materiaalivirta on jatkuva. Biolan asettaa panoksensa puukuituun ja rahkasammaleeseen, tai uusiutuvaan suobiomassaan, kuten Fontell sitä kutsuu. Se on yrityksen historian suurin investointi. – Emme käytä vaikkapa jätevesilietepohjaisia materiaaleja. Samalla käytetään ehkä jo valmiiksi niukkoja puhtaan veden varantoja. Niitä on hyvin saatavilla, sillä ne ovat metsäteollisuuden sivutuotteita, esimerkiksi mäntyhaketta sahalta. Siksi kummassakaan firmassa ei aiota ottaa Suomessa käyttöön kookoskuitua, jolla esimerkiksi Britanniassa on osin korvattu turvetta. Kookospähkinän kuoresta saatava kookoskuitu syntyy ruoantuotannon sivutuotteena vaikkapa Intiassa. Eri raaka-aineissa on ravinteita eri suhteissa, ja kasvualustan tasalaatuisuuden vuoksi saman materiaalin virta pitää olla jatkuva. Sekä Kekkilä että Biolan painottavat paikallisuutta. Kaikki käyttämämme turve tulee omilta soiltamme, joilla on ympäristölupa ja RPP-vastuullisuussertifikaatti. Kun etsitään korvaavia aineksia turpeelle, saatavuus ei ole ainoa haaste. Siitä syystä puu on osoittautunut toimivaksi korvaajaksi turpeelle. Materiaalin pitää tietenkin selvitä kasvatuskokeista, joita Biolanilla tehdään muun muassa tomaatilla. • Kasvikompostia käytetään lannoittamaan turvepohjaista multaa. BIOLAN ON KERTONUT luopuvansa turpeen käytöstä vuoteen 2040 mennessä. – Eikö kuitu kannata käyttää niillä alueilla, mistä sitä tulee. Kompostiseoksessa on myös esimerkiksi lehtiä sekä kasvihuoneviljelijöiltä peräisin olevia kasvinosia. • Järviruoko on tutkitusti toimivaa materiaalia kasvualustaan, mutta pulmana on sen heikko saatavuus. Kompostiseoksessa on esimerkiksi puukuituja, puunkuorirouhetta ja broilerinlantaa. Se on kevyttä kuljettaa, mutta kuidut pitää ennen sitä pestä hyvin, ja silti niihin voi jäädä haitallisia bakteereita tai kasvitauteja. Suomessa ne ovat pääasiassa osana turvepohjaisia kasvualustoja. Turpeesta Kekkilä ei ole luopumassa. Kookoskuitu on esimerkki kasvualusta-asian monitahoisuudesta. Euralaisfirma on jo tuonut markkinoille turpeettomia kasvualustoja ja vähentänyt turpeen käyttöä myös osassa tuttuja tuotteita. – Mustassa mullassa on noin 60 prosenttia kierrätettyä tai nopeasti uusiutuvaa materiaalia, kertoo Fontell. KEKKILÄ KERTOO KÄYTTÄVÄNSÄ kasvualustoissaan turpeen ohella muun muassa erilaisia komposteja, sammalta ja kierrätysmateriaaleja. Sillä on samoja tai osin parempia ominaisuuksia kuin kasvuturpeella, esimerkiksi vedenpidätyskyky. Kasviperäiset kompostit eivät kuitenkaan ole läpäisseet riskianalyysia Biolanilla. Siihen sisältyvät hiilipäästöjen suokohtainen laskenta ja kattavat jälkihoitosuunnitelmat, sanoo Kekkilän markkinointija valikoimajohtaja Riitta SaleniusMela. • Rahkasammalta kerätään suon pintakerroksesta. • Puukuituja kuorijakeita käytetään jo runsaasti Euroopassa. Uuden materiaalin kohdalla on varmistettava myös sen turvallisuus. Parhaillaan selvitetään, miten sammalta voi nostaa niin, että suon monimuotoisuus kärsisi mahdollisimman vähän. 60. Metsäteollisuus rullaa koko ajan, ja sivutuotteina syntyvävät hake ja hiekkaiset kuoret kuljetetaan Euraan. – Meillä ei ole ajatusta, että tuoteportfoliomme olisi täysin turpeeton. Meidän pitäisi höyryttää koko materiaali. KOTIMAISIA KORVAAJIA TURPEELLE Turvekakku tulee korvautumaan monella eri materiaalilla. kysyy Fontell. – Mukana voi olla lannoitteita, torjunta-aineita tai kasvintuhoojia. Yli kuusi miljoonaa euroa maksavan biokuitutehtaan on määrä valmistua Euraan elokuun lopussa. Mustaa multaa myydään kaksi miljoonaa säkkiä vuodessa, ja tuotteen pitää olla tasalaatuista, samaa, mihin kuluttaja on tottunut. V IHERPIHA. Ennen niiden kohdalla puhuttiin lääkejäämistä ja raskasmetalleista, tänä päivänä mikromuoveista. Leikkuualat ovat usein pieniä, esimerkiksi uimaja mökkirantoja. Emme voi ottaa sellaista riskiä. Turvetta korvaavaa materiaalia ei haluta rahdata kaukaa. Hän kertoo, että turpeelle toki etsitään ja tutkitaan vaihtoehtoja, esimerkiksi puukuitua, kuoria, järviruokoa ja sammalta. Materiaalin on käytävä läpi tarkka hygienisoiva prosessi
61. V IHERPIHA. Paljon riippuu siitä, missä määrin vaihtoehtoisia materiaaleja on saatavilla. Turvekakku tulee korvautumaan monella eri materiaalilla. Kotitarhuria se ei välttämättä haittaa, mutta ammattilaisten kasvihuoneissa opetteluvaiheen pelätään vaikuttavan satotasoihin ja viljelijöiden toimeentuloon. Ja luultavasti ensin vain osittain niin, että turpeen osuus seoksissa pienenee. Keskustelun seurauksena Itä-Suomen yliopistossa tapahtuu ensi kesänä jotain hyvin kiinnostavaa. Hän ilmoitti Biolanille, että on parempiakin tapoja hankkia rahkasammalta. Yrityksen kasvualustan toimivuus on todistettu myös Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, jossa ruokohelpeä ja järviruokoa sisältävää kasvualustaa tutkittiin tomaatin kasvatuksessa. – Meillä on ihan tarpeeksi entisiä turvealueita ja ojitettuja soita, joilla tällaista kasvatusta voitaisiin tehdä. Toisia materiaaleja on saatavilla enemmän, toisia vähemmän. Biolan joutui kohun keskelle vuonna 2020, kun kävi ilmi, että kasvualustojen tuotantoon oli kuorittu rahkasammalta luonnontilaiselta suolta Kihniön Sarvinevalla. Viimeistään silloin turpeen poltto loppunee kokonaan, mutta kasvuturpeen kohtalo on vielä arvailujen varassa. Kävi toisin kuin yleensä: Biolanin väki oli valmis kuuntelemaan. Koko toimintamalli muuttuu. Viljely voisi parantaa myös luonnontilaa ja auttaa soiden hiilivaraston suojelussa. Biolan pyysi anteeksi tapahtunutta ja käynnisti siitä selvityksen. Marinin hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. – Niin kauan kuin turve on halpaa, vaihtoehtojen kehittäminen on kallista, sanoo suotutkija Teemu Tahvanainen. Alkuperäistä suoluontoa se ei kuitenkaan palauta eikä korvaa soiden suojelua. Ruo’on, kuten kaikkien uusien materiaalien, käyttö vaatii myös kasvattajalta opettelua. Maailmanlaajuisesti kasvualustojen kysynnän ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan, todennäköisesti myös turvepohjaisten. Kuluttajapuolella vauhtia määrää myös se, vaativatko ostajat turpeettomia kasvualustoja. Korvaavan tuotteen kanssa täytyy miettiä kaikki uudelleen. ON VIELÄ YKSI materiaali, jonka ominaisuudet tekevät siitä mainion kasvualustakäytössä, ehkä jopa paremman kuin turve. Siksi lennosta emme voi kasvualustaa vaihtaa, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. Rahkasammalpellot voisivat toimia myös osana kosteikkorakentamisella tuotettuja uusia elinympäristöjä. Jos ryhmä saa luotua kasvulle hyvät olosuhteet, viimeistään kymmenen vuoden päästä korjataan viljeltyä satoa, ei luonnostaan kasvanutta sammalmattoa. – Kasvatuskokeemme osoittavat, että tässä on tasalaatuinen tuote, jolla turve voidaan korvata, sanoo Kiteen Mato ja Multa -yrityksen Aimo Turunen, joka on testaillut turpeettomia kasvualustoja 1980-luvulta asti. Materiaalit vaativat työstämistä aivan eri tavalla kuin turve, sanoo Fontell. VESISTÖJÄMME REHEVÖITTÄVÄ JÄRVIRUOKO sen sijaan on materiaali, jota kaikki ottaisivat mielellään vastaan. Sadot olivat yhtä hyvät kuin turvepohjaisessa kasvualustassa tai kivivillassa. Se on rahkasammal. Tahvanaisen tutkimusryhmä aloittaa rahkasammalen viljelyn kenttätutkimuksen entisillä turvesoilla, osin Biolanin rahoituksella. Pinta-alat ovat pieniä ja menetelmät vasta kehittymässä. – Meillä ruukutus, kastelu, lannoitus ja muut tekniikat ovat 1950-luvulta saakka kehittyneet kasvuturpeen ympärille. – Kasvualustaan ei lisätä mitään. Lähteet: Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa, Soimakallio et al., Sitra, 2020; Ruokohelpija järviruokopohjaisten materiaalien soveltuvuus tomaatin kasvualustaksi, Särkkä et al., Luonnonvarakeskus, 2016; Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivut. – Ei ole yhtä turvetta korvaavaa raaka-ainetta. YHTÄ KORVAAJAA TUSKIN on edes luvassa. Yksi tapahtuneesta tuohtuneista oli Tahvanainen. Isot toimijat eivät toistaiseksi voi nojata järviruokoon, koska sitä ei pystytä korjaamaan tarpeeksi. Järviruoko ja ruokohelpi murskataan, maadutetaan ja laitetaan säkkiin. Se tulee todennäköisesti näkymään myös säkkien hinnoissa. Turpeen poltto on viime vuosina vähentynyt Suomessa jyrkästi
Näin aidasta tulee mahdollisimman tuuhea. Vanhemmissa puissa tämän sienitaudin haitat eivät ole yhtä merkittäviä Miten leikkaan kuusiaidan. Jos lehdet eivät enää kasva kunnolla, kyse voi olla jostakin sienitaudista. 62. Kuivina ja lämpiminä kesinä tauti ei juuri etene eikä levitä itiöitäkään. y KORISTEPUUTARHA Tuovi Mutanen hortonomi kirjoita meille: » viherpiha@a-lehdet.fi » Viherpiha vastaa 00081 A-LEHDET kuin nuoremmissa. — johanna TUOVI MUTANEN VASTAA: Kuusiaita on mukava valinta, sillä se antaa vihreyttä ja suojaa ympäri vuoden. Syynä voi olla kosteuden ja pakkasen aiheuttama kuoren repeäminen. Pikkunäppy (lehtipuunkoro) Neonectria ditissima on melko yleinen lehtipuilla. Kuoleeko puu. Mitä ne ovat. y V IHERPIHA. Joten katso ensi kesänä, millaiset lehdet kasvavat oksiin. Taimia kannattaa leikata joka sivulta niin kauan kuin tämä onnistuu. Itiöpesäkkeet ovat punertavia pieniä palloja tiheässä kasassa. Oikean leikkauskohdan löydät etsimällä oksan kärjestä edellisvuoden silmut, joista kasvu on lähtenyt. Keväällä uusi kasvu erottuu pehmeänä ja vaaleanvihreänä. Jos puissa on esimerkiksi avoimia leikkuukohtia tai mekaanista vioitusta, itiöt pääsevät niistä puun solukkoon. PUUVARTISET KASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEKASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri KASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri KORISTEKASVIT Pentti Alanko hortonomi, maa talousja metsä tieteiden maisteri PUUTARHASUUNNITTELU Sari Lampinen puutarha suunnittelija, MSGD KASVITIEDE Kurt Fagerstedt kasvifysiologian dosentti, professori ME VASTAAMME VIHERPIHA VASTA A K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T L U K IJ A T, A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A A D O B E S T O C K Kuoleeko omenapuu. Jos kuusesi ovat astiataimia, voit ryhtyä leikkauspuuhaan istutusta seuraavana vuonna. Tauti etenee vanhoissa puissa hitaasti, ja ensimmäisiä oireita on oksien kuivuminen. Istutin toissakeväänä kuusiaidan ja haluan leikata sitä. Jos oksa tai haara alkaa kuivua, se kannattaa sahata pois. — hanna LEENA LUOTO VASTAA: Kuvan perusteella on hieman vaikea saada kunnollista määritystä. Voiko jotain vielä tehdä puun pelastamiseksi. Avojuuristen taimen kasvuunlähtö on hitaampaa, joten niille kannattaa antaa parin kolmen vuoden juurtumisrauha ennen muotoilun aloittamista. Hyvä leikkausaika on talven ja varhaiskevään taitteessa, kun pakkasjaksot ovat takana, mutta silmut eivät ole vielä lähteneet kasvuun. Sienitauti leviää itiöiden avulla. Vuosittainen leikkaus myös säilyttää aidan toivotunlaisena. Leikkaanko taimia sekä ulkoettä sisäsivuilta. Niitä ilmaantuu syyskesällä, jolloin ne levittävät tautia. Omenapuut ovat hyvin sitkeitä. ’Valkea Kuulas’ -omenapuuhun on alkanut tulla useita mustia kohtia
Jos haluat pelargonille puumaisemman alhaalta kaljun rungon, leikkaa sivuhaarat pois sitä mukaa kun niitä ilmestyy. Toisaalta, sellainenkin voi lisätä kasvin koristeellisuutta. Lisäksi arvomme kesälomarahan ja joulubonuksen, joiden kummankin arvo on 2000 euroa. Muussa tapauksessa rungosta tulee enemmän tai vähemmän mutkainen tai vino. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti ja voittajat julkistetaan myös nettiasiakaspalvelussamme. Pelargonit myös ränsistyvät talvella, joten leikkaaminen on samalla osa kasvin siistimistä. — kysymys meilläkotona.fi:n kautta VISA LIPPONEN VASTAA: Kyllä, jätä pelargonit typistämättä. Voit voittaa 500, 700 tai 1000 euroa. Jos haluat kasvattaa pystyn yksirunkoisen pelargonin, sinun kannattaa aloittaa sellaisen kasvattaminen joko pistokkaasta tai kaupan taimesta, jonka latvaa ei ole typistetty. 500 €, 700 € 2022) ja 1 000,00 € (30.12 500 €, 700 € .2022) Onnittelut voittajille! A-LEHTIEN VUODEN 2018 SUURARVONNASSA JAETTIIN UPEAT PALKINNOT SEURAAVILLE ONNEKKAILLE: PÄÄVOITTO: 30 000,00 € RAHAA PUHTAANA KÄTEEN KUUKAUSIVOITTO: 1 000,00 € JOKA KUUKAUDEN VIIMEINEN ARKIPÄIVÄ Leila Salonen 31.1.2018 • Hannu Marjamäki 28.2.2018 • Susanna Järvinen 31.3.2018 • Mari Olkola 30.4.2018 • Merja Papunen 31.5.2018 • Tiina Lil 30.6.2018 • Anna-Liisa Pirinen 31.7.2018 • Anne Mäki-Tuuri 31.8.2018 • Irmeli Pääkkönen 30.9.2018 • Pauliina Oijusluoma 31.10.2018 • Jukka Lauronen 30.11.2018 • Tuija Nojonen 31.12.2018 • Ulla Ylönen Tilaa suosikkilehtesi osoitteesta www.a-lehdet.fi/tilaa ja varmista, että olet mukana vuoden 2019 arvonnoissa.. Arvontaan osallistumisen ehtona on se, että sinulla on vähintään yksi lehtitilaus voimassa. Haluan samanlaiset ikkunan korkuiset pelargonit kuin mummoilla entisaikaan. y Tilaa suosikkilehtesi osoitteesta .a-lehdet.fi/tilaa www ja varmista, että olet mukana vuoden 2022 arvonnoissa Tilaajana voit voittaa joka kuukausi! Lehden tilaajana osallistut joka kuukausi kolmen rahapalkinnon arvontaan. Miten kasvatan pelargonit suuriksi. Jos jätät sivuhaarat paikoilleen, niitä voi tarpeen vaatiessa typistää. Typistämisen tarkoitus on saada pelargoni tuuheutumaan haarautumalla, jolloin se myös kukkii runsaammin. Sinulla on siis mahdollisuus voittaa jopa 16 000 euroa vuoden aikana. Onnea arvontoihin! KESÄRAHA & JOULUBONUS 2000,00 € (30.6.2022 ja 16.12.2022) KUUKAUSIVOITOT 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (31.1.2022) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (28.2.2022) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (31.3.2022) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (29.4.2022) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (31.5.2022) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (30.6.2022) € ja 1 000,00 € ( 500 €, 700 29.7.2022) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (31.8.2022) € ja 1 000,00 € (30.9.20 500 €, 700 22) 500 €, 700 € ja 1 000,00 € (31.10.2022) ja 1 000,00 € (30.11. Näin ne haarautuvat edelleen. Pensasmaisemman kasvin saat antamalla sivuhaarojen kasvaa. Jos haluat rungon kasvavan täysin suoraksi, sinun pitää heti alusta lähtien sitoa se tukikeppiin, joka on pelargonille haluamasi korkeuden pituinen. Jätänkö ne typistämättä kevättalvella
14-2448 69 90 Kasvihuone 4,5 m 2 14-2457 549,13 90 Muovijakkara/kori 14-7108 13 90 Kastelukannu 10 l 14-1988. 4,90! Seurusteluryhmä 14-7110 299,Kuljetusvaunu 14-087 109,Kasvihuone 120 x 80 x 68 cm. Pidätämme oikeuden mahdollisiin painovirheisiin, hinnanmuutoksiin ja loppuunmyytyihin tuotteisiin. PUUTARHAAN! KÄÄNNÄ KATSE Aukioloajat ma–pe: 8–20 la: 9–18 su: 10–18 Seuraa meitä @biltemasuomi ESPOO | HELSINKI | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAARINA | KEMPELE | KOKKOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | RAISIO | RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VAASA Toimitukset alk. Kasvilaatikko myydään erikseen
Jollemme kaupassa tihrusta tarkkaan vihanneksen muovipakkausta, emme voi olla varma, onko se kasvatettu perinteiseen tapaan maassa vai ympäristöoloja kontrolloimalla varastorakennuksessa, missä kasvis ei ole koskaan nähnyt päivänvaloa. Tekemämme päätökset voivat joko vakauttaa ilmastoa tai kallistaa tasapainoa niin, että nykyisenkaltaisen elämän ylläpitäminen planeetallamme vaikeutuu merkittävästi. Eikö olisi parempi hyödyntää auringon energiaa ja yhteyttävien kasvien kykyä sitoa hiiltä maahan. Me tarhurit voimme opettaa lapsiamme kasvattamaan hedelmiä ja vihanneksia, aivan kuten isovanhempammekin ovat sen aikoinaan opetelleet, jopa hengenpitimikseen. Miksiköhän näin on. 65 M itkä mielestäsi ovat kaksi arvokkainta taitoa, joita lapselle voi opettaa. Samalla tiivistämme yhteyttämme maahan – ja lyhennämme välimatkaa haarukkaan. KOLUMNI Adrian on huolissaan siitä, että olemme kadottamassa yhteyden ruokamme alkuperään. Minä haluan ensisijaisesti välittää eteenpäin tietoni hedelmien ja vihannesten kasvatuksesta ja toiseksi opettaa lasta valmistamaan niistä ruokaa. EI LIENE KAUKAA haettua sanoa, että ilmaston lämpeneminen vain kiihtyy ja energialaskut kasvavat, kun ruokaa tuotetaan lämmitetyssä ympäristössä keinovalossa ja vesiliukoisilla synteettisillä lannoitteilla. I LMAS TO P U U TAR HA. Voisimmeko olla omavaraisempia ruoantuotannossa ja tulla toimeen niukemmalla valikoimalla tuontihedelmiä ja -vihanneksia. OLEN VIIME AIKOINA käynyt mielenkiintoisia keskusteluja kokkina työskentelevän pitkäaikaisen ystäväni kanssa, joka on läpi elämänsä seurannut intohimoaan ruoanlaiton parissa – aivan kuten minä puutarhurina kasvien parissa. Vaikka meidän alamme (ruoan ansiosta) risteävät toisiaan, ne kuitenkin nähdään ja niitä opetetaan kahtena täysin erillisenä oppiaineena. Ja onhan tosiasia myös, että omassa maassa kasvatettu ruoka maistuu paremmalta. Voisiko kokin tutkintoon kuulua myös kasvinviljelyn opetusta ja puutarhurin tutkintoon ruonlaiton perusteita. Ruoan hinta hipoo nyt korkeuksia koronapandemian aiheuttaman inflaation takia, mikä osoittaa, kuinka riippuvaisia me olemme tuontiruoasta. OLEMME NYT historiallisessa käännekohdassa. Mitä on tehtävissä. Matkalla haarukkaan Voisiko puutarhurin tutkintoon kuulua ruoanlaittoa. Molemmat taidot olen itsekin aikoinaan oppinut vanhemmiltani ja isovanhemmiltani. K U V A S A N N A L E H T O Adrian Evans on englantilaissyntyinen hortonomi, jonka mielestä kaikki alkaa mullasta. Tunnen sen positiiviset vaikutukset niin kehossa kuin mielessäkin. Siirtyminen kivijalkakaupoista supermarketteihin ja pientiloilta maatalouden kansainvälisiin konglomeraatteihin on vain kasvattanut kuilua. VIIMEISEN SADAN VUODEN aikana olemme alkaneet kadottaa mullan ja haarukan välisen yhteyden. V IHERPIHA. Omassa puutarhassani etäisyys maan ja haarukan välillä on kesäisin vain 30 metriä
Vasemmalla kukkii komealehtinen liuskavaleangervo, oikealla violetti puistoalppiruusu ’Catawbiense Grandiflorum’. 66. TEKS TI Henna-Kaisa Ranta K U VAT Riina Peuhu V IHERPIHA. Viime kesänä satojen erilaisten puiden ja pensaiden keidas avautui ensimmäistä kertaa yleisölle. SUURTEN LINJOJEN LUMOA Erkki Frick on rakentanut arboretumia Kangasalla 1980-luvulta asti. S Arboretumin käytävät on päällystetty punertavalla kivituhkalla
S Erkki istutti balkaninhevoskastanjan isänsä muistoksi tämän kuolinpäivänä vuonna 1994. Pienestä taimesta on kasvanut komea puu, joka on kukkinut jo monena kesänä. 67. V IHERPIHA
– Hienolta se tuntuu, jos joku täällä käyvä innos tuu tekemään omaa pihaansa kauniimmaksi ja oloaan mukavammaksi. Vuosittain sinne kokoonnuttiin juhlimaan alppiruusu jen kukintaa kesäkuun puolivälissä. Puutarhanhoitohan tunnetusti lisää hyvinvointia. 68. Ne ovat levittäytyneet muhkeina kuusi jättiläisten katveeseen. – En ikinä tehdessäni kuvitellut, että avaisin tätä yleisölle. A lppiruusut ja atsaleat tuikkivat met sän vihreydessä oransseina, aniliinin punaisina, liiloina, vaaleanpunaisina, persikkaisina ja puhtaanvalkeina. Hurmaavasti solisevan suihkulähteen juurella kasvaa jättipoimulehteä. Sysäyksen harrastukseen Erkki oli saanut vierailtuaan Erkki on luonut metsäpuutarhaan tunnelmallisia huoneita. Sitten paikasta sai vihiä Kangasalan kaupungin matkailunedistämisväki, joka houkutteli pariskunnan avaamaan arboretumin kaikille pääsymaksua vastaan. Oksien päissä versot julista vat kasvua heleänvihreinä pampuloina. Sitä ennen Erkin ja hänen puolisonsa Leilan arbo retumissa olivat vierailleet lähinnä ystävät ja tuttavat. KUN ERKKI OLI vielä työelämässä, kollegat pankissa keräilivät kolikoita tai postimerkkejä ja ihmettelivät toisinaan Erkin harrastusta – hän kun keräili puita. Sammal on jo löytänyt uomansa niiden pinnoilta. Harvan kotitarhurin pihassa kuitenkaan kasvaa 250 eri puulajia ja lajiketta, yli 900 rodoa ja 300 muuta pen sasta. Kanadan hemlokki kurottelee polulle. Tämä on ollut ihan harrastus, kuten nyt kuka tahansa rakentaa omaa puutarhaansa, sanoo Erkki. Metsä ja maisemapuutarhaan jakautuva Arboretum Frick avattiin keväällä 2021 yleisölle ensimmäistä ker taa. Oikealla atlassetri ’Glauca’ ja lakkipuu, maanpeitteenä tuivioita. KAIKEN TÄMÄN LUONUT harrastajatarhuri Erkki Frick on äimistynyt mutta onnellinen. Tai arboretumhan siitä on tullut mikä kotipuutarhana alkoi. Hehkuvasta rodome restä nousee esiin veistoksellisia kantoja sekä patsaita, mietiskeleviä miekkosia ja ruukkuja kantavia neitoja. Pelkästään edellisenä torstaina hänen 3,2 hehtaarin puutarhansa on kiertä nyt 800 vierailijaa. V IHERPIHA. Kiemurtelevan kivituhkapolun seuraavan mutkan takaa löytyy aina uusi, harkiten tehty näkymä, jonka edessä tekee mieli henkäistä
Kauniit kermanvalkeat kukkatertut nousevat lehtien ylle heinäkuussa. Tigerstedt’ ja takana ’Helsinki University’ sekä ’Pekka’. Edesmenneen alppiruusuguru Reijo Hahkalan risteytyksen kukat poikkeavat muista alppiruusuista. Kukkatertut ovat rypälemäiset ja kukat torvimaiset. Edessä marjatanalppiruusu ’P.M.A. Erkki istuttaa erivärisiä rodoja vierekkäin ja luo niillä tilkkutäkkimäistä ilmettä. Oikealla kultasade ja keskellä leimuhevoskastanja ’Briotii’. Kilpiangervo on suurilehtinen perenna, joka viihtyy puolivarjossa ja varjossa. ’Haaga’-marjatanalppiruusun takana kohoaa siperianpihta. Idea muuriin ja oveen tuli Irlannista. 69. V IHERPIHA
Isolehtikatsuran lehtien ruska on vaaleanpunaisen, violetin ja keltaisen kirjava. Syysväri on yksi valintakriteeri, kun Erkki etsii puita ja pensaita arboretumiin. 70. V IHERPIHA. Vesi nousee pumpulla omasta rannasta, ja vesipisteitä on pelkästään metsäpuutarhassa seitsemän. Pääsisäänkäyntiä koristavat piippuköynnös ja sinisarjat. Kolibrikukka viihtyy kasvihuoneessa. Vuonna 1937 rakennettu talo oli ollut autiona ja vaati aluksi suuren remontin, kun Erkki ja Leila hankkivat sen 1981. Välissä lehdet vihertyvät. Varjoa pihaan tuovat puistoja metsälehmus. Juurikastelijan avulla vesi menee juuri sinne, minne pitääkin. Kultapuistojalava ’Wredei’ on alkukesällä ja syksyllä keltalehtinen
71. – Näky oli häkellyttävän kaunis! Myös Arboretum Mustila teki vaikutuksen: hienoja, tuntemattomia puita, alppiruusuja ja atsaleoja. Luonnossa kaikki värit sopivat yhteen. Erkille on tärkeää, että puutarha istuu luontoon ja ympäröivään metsäja järvimaisemaan. Puissa merkittävä asia on myös syysväri. Metsänpohjaa Erkki täytti turpeella ja turvepitoisella maalla, jota hän keksi pyytää rakennusliikettä tuomaan läheiseltä rivitalotyömaalta hänen pihaansa sen sijaan, että lasti olisi kipattu kaatopaikalle. Hän on kauneuden rakastaja, joka maalaa pensailla ja puilla maisemaa. Vuonna 1981 hankitun autiotilan piha vaati hurjan määrän töitä matkalla arboretumiksi. – Olen aika hätäinen luonne, en keskity yksityiskohtiin vaan suuriin linjoihin. V IHERPIHA. Esiin nousevat tumma verivaahtera ja veistosmainen männynjuurakko. Niin hän sai aikaiseksi muhkeita kohopenkkejä. VAIKKA OPPIA PENSAIDEN ja puiden hoidosta, siemenestä kasvattamisesta sekä rodojen risteyttämisestä on kertynyt valtava määrä, Erkki korostaa, ettei hän ole puutarhaguru tai kasvitieteilijä. Erkin lempipuita ovat hevoskastanjat, joilla on sekä kauniit lehdet että kukinnot. – Jos näen jossakin vaikka hienon lehden muodon tai syysvärin. Kaikki värit saavat loistaa arboretumissa. Talon ympäristö kasvoi nokkosta ja vadelmaa, nykyisen maisemapuutarhan tilalla oli viljelty pelto, ja metsä oli niin tiheä, ettei siitä päässyt kävelemään läpi. Nyt minulla on niitä tuolla kaksi. Hän tankkasi tietoa lajeista ja kasvupaikkavaatimuksista Suomen puuja pensaskasviosta, liittyi Dendrologian seuraan ja Rhododendron-kerhoon sekä imi vaikutteita vierailuilla puutarhoihin ja arboretumeihin Irlannissa, Puolassa, Ruotsissa, Unkarissa ja Norjassa. Rodo-guruksi Erkki mainitsee jo edesmenneen kaverinsa Reijo Hahkalan, jonka risteyttämiä alppiruusuja Arboretum Frickistä löytyy kymmeniä. Suosikkeja ovat sokerivaahtera, katsura sekä pihlajat, etenkin tuurenpihlaja. Sekametsästä kaadettiin puolet. – Alppiruusuissa en istuta suuria alueita samoja värejä vaan teen kuin tilkkutäkkiä. Reunassa surukuusi ’Hienohelma’. Päätin, että ryhdyn tekemään omaan metsään arboretumia. En ole kiinnostunut emien pituudesta tai lehtisakaroiden määrästä, olen kiinnostunut kauneudesta ja tunnelmasta. Pienen puun muoto oli erityisen hieno. Kasvien valintaa johdattaa intuitio. Maisemapuutarhaan tultaessa näkymä muuttuu avaraksi ja polku kuljettaa kohti järveä. Viron Hiidenmaalla, missä hän näki ensimmäistä kertaa alppiruusuja metsässä. Viimeksi jysähti, kun näin lännenpagodikanukan Arboretum Magnoliassa
Alla on kaksinkertainen tervahuopa, päällä tuplakerros omasta metsästä otettua turvemaata. 5 1. Vierasaitan viherkaton malli löytyi Norjasta. Kaljukultasade vaatii kostean mutta läpäisevän maan ja viihtyy lämpimässä paikassa. Alimmainen kerros on käännetty juuret ylöspäin, päällimmäinen on juuret alaspäin. sekä hieman kalkkia. Magnoliat kukkivat arboretumissa osittain samaan aikaan kuin rodot. 5. 2. Sen siemenet on poimittu maasta Rooman kasvitieteellisestä puutarhasta. Kiinassa luonnonvaraisena kasvava neidonhiuspuu on maailman vanhin puu. 7. Atsalea viihtyy kuohkeassa ja happamassa maassa, kuten alppiruusukin. Sisäänkäyntiä koristavat sinisarjat. 3. Aikaisimmat atsaleat kukkivat toukokuun puolivälin hujakoilla, myöhäisimmät kesäkuussa. Yllä kaartuu tammi. Metsävaahterasta jalostettu kirjovaahtera ’Drummondii’ on hankittu Virosta. 8. Leimuhevoskastanjan kauan odotettu ensimmäinen kukka. Siten kerrokset kiinnittyvät toisiinsa. Huvimajan mallina on ollut Aulangon puiston Onnentemppeli. Maisemapuutarhasta löytyy myös vanhoja tuttuja kasveja, kuten pioneja, ruusuja ja lumipalloheisi, joka viihtyy puolivarjossa. Pensasmagnolia ’Ruissalo’. 6. 4. 72. Loput 10 % on ilmavuutta tuovia käpyjä, pikkurisuja yms. 1 2 3 4 5 6 7 9 8 V IHERPIHA. Neidonhiuspuu kurottelee kohti kattoa kasvihuoneessa. Erkki sekoittaa istutusvaiheessa rodoille kasvualustan, jossa on 60 % tummaa kalkitsematonta turvetta, 20 % metsämultaa ja 10 % hiekkaa. 9
KIIREISIMPINÄ VUOSINA RODOJEN taimia syntyi Erkin käsistä 100–150. Sieltä ponnistaa nytkin riveissä kymmeniä uusia alppiruusuja ja atsaleoja. Muutama vuosi sitten hän kokeili onneaan maailman suurimmaksi kasvavan puun kanssa. – Sen kanssa on vain elettävä. Enää kasvatustahti ei ole niin kova, ja Leilakin on kysellyt, eikö arboretumissa voisi siirtyä ylläpitovaiheeseen. Erkki suojaa puuntaimia verkoilla, mutta menetyksiä tulee silti. Siitä todisteena metsäpuutarhasta löytyy pieni läntti, jota Erkki kutsuu Lastentarhaksi. Arvokkaita ovat myös kantapään kautta iskostuneet opit suurten alueiden perustamisesta ja hoitamisesta. Muistona kokeilusta kasvihuoneessa on vielä yksi mammuttipetäjä. 5 VAIKKEI ERKKI PUUTARHAGURUUTTA myönnäkään, puheen lomassa tipahtelee kultahippusia kotitarhureille. ARBORETUM ON TÄYNNÄ toinen toistaan hienompia puita, mutta kaikkea Erkkikään ei ole onnistunut kasvattamaan. Kolme taimea lähti kasvuun, ja kaksi niistä pärjäsi kaksi talvea ulkona. Kauriit kurittavat eniten nuoria havupuita. Teen niin kauan kuin on intoa. – Kun innostuu jonkun paikan tekemisestä, se kannattaa tehdä valmiiksi asti. Viime talvena ne kuitenkin kuolivat pystyyn. Kuten se, että parhaita taimistoja erikoisten puiden hankintaan ovat Arboretum Mustila, Kortesniemen taimisto ja Vakka-Taimi tai että Herkkuperunan lannos on edullisin lannoite alppiruusuille ja kuinka sekä pensaat että puut kannattaa istuttaa kohopenkkiin. – Ihan a ja o on se, että aina kun lopettaa hommat, vie työvälineet paikoilleen. Silloin aina aloitan. Jos innostuu välillä jostain muusta ja käy poukkoilemaan sinne, ensimmäinen alue jää kesken. Menetykset kuuluvat pelin henkeen. Arboretum Frick avoinna 15.5. Äskettäin hän rakensi myös puutarhavajan työkaluilleen. – Olen jo viisi vuotta päättänyt, että nyt riittää tämä siemenkasvatus, mutta sitten tulee joulu-tammikuu, eikä ole vielä mitään tekemistä. Lisätietoja: arboretumfrick.fi. Pääsymaksu (aikuinen) 5 €. 2 3 5 6 9 8 ”Menetykset kuuluvat pelin henkeen.” V IHERPIHA. – Kaveri toi minulle mammuttipetäjän kävyn Yosemiten kansallispuistosta Yhdysvalloista. 73. Tänne on monet lapiot ja puutarhasakset hukkuneet, Erkki nauraa. Suurin haaste arboretumissa ovat tällä hetkellä metsäkauriiden säännölliset vierailut. alkaen to ja su klo 12–16. Tarkkailin netistä Yosemiten olosuhteita ja päätin, että onnistun. Viimeksi Erkki sai metsäpuutarhaan valmiiksi magnoliahuoneen
Esikasvatan ruukuissa ja siirrän pikkutaimet penkkeihin.” Anja ”Tsinniat ovat uusi kokeilu viime kesältä. Tässä yksi kosmos-ihanuus viime syksyltä.” Eeva ”Keltakosmos ja jättiverbena. Se aikaistaa kukintaa.” Marja Leena ”Tämä kesämalva ja moni muu ovat joka vuosi kasvamassa.” Tuovi ”Sinivarjon veroista en toista tiedä. Ehdottomasti jatkoon!” Marisa ”Enimmäkseen olen kasvatellut harjaneilikkaa, tsinniaa, astereita ja kosmoksia. Keltakosmoksen olen esikasvattanut huhtikuun lopulta kasvihuoneessa. 74. KUKKATERAPIA A ”Ihanasti tuoksuva ja runsaasti kukkiva valkotupakka. V IHERPIHA. Viime kesänä ne kukkivat heinäkuun lopulta pitkälle lokakuuhun!” Helena AH, MITEN ANTOISAA ON KASVATTAA KESÄKUKKIA SIEMENESTÄ! KESÄN LEMPPARIT Lähetä meille oma ihana kukkakuvasi osoitteeseen viherpiha@a-lehdet.fi tai liity Facebookissa Viherpihan Kukkaterapiaa-ryhmään ja jaa kuvasi siellä
Psst! Seuraava ilmestyy 6.4. 75. Rehevä parveke Tampereella & idyllinen puutarha Oulussa K U V A T E IJ A T U IS K U V IHERPIHA. U UPEAT KEITAAT! Tutustu kiehtoviin taimistoihin ympäri Suomea Kunnosta vanhaa puutarhaa pieteetillä Upeat verenpisarat! Harrastajan parhaat vinkit ja lajikkeet
UUTTA! Kekkilä Tomaattija chilimulta sekä Kekkilä Tomaattija chililannoite auttavat tomaatit, chilit ja muut vihannekset antamaan runsaan sadon.