Viherpiha 07/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Y IHANA YRTTITARHA + Tunnetko jo aromikkaat mausteperheet. | ?9,90 € VERSOO HYVÄÄ NÄIN KASVATAT AASIALAISET LEHTIVIHANNEKSET KIRSIKKAPUUT HARRASTAJAN NIKSIT JA SUOSIKIT KILPIRIKKO JA MUUT HYVÄT KOSTEIKON LAJIT. 22 vinkkiä, joilla saat vesiviisaan puutarhan Plus Plus Psst! Iisoppi on kuin kotonaan muotopuutarhassa Kovasta savimaasta upea potager meilläkotona.fi | ?7-8/2021
Laadukas Apu Luonto vie sinut luontoretkelle erilaisiin kiinnostaviin luontoaiheisiin korkealaatuisen journalismin keinoin. Apu. Sitä tarvitsee jokainen.. Tilaa Apu Luonto : apu.?/lehti Apu löy y luonnosta. Kun stressi iskee tai häly ahdistaa, metsä tulee apuun. Luonto on lopu oman kiehtova aihe – ei siis ihme e ä myös siitä lukeminen rentou aa
10 Kasvit nyt Koristeheinät keräävät katseet loppukesällä. n : o 7-8 SISÄLLYS HEINÄ-ELOKUU 7 Kuukauden kasvi Lumoava lumme ’Marliacea Albida’. 22 Yrttiperheet Maut nipussa: raikkaasta makean lakritsiseen. V IHERPIHA. 8 Juuri nyt Kattoniitty, tehdaspuisto ja kartanotunnelmaa henkivä suihkulähde. 68 Hunajata sulle Nora vaalii Suomen alkuperäistä mehiläisrotua tummaa mehiläistä. 11 Vihertöissä Tutkija Maarit Heinonen tietää, miten suomalainen pelargoni selvisi ajoista, kun se ei ollut muodissa. 3
38 Palava rakkaus Kirsikkapuiden kukoistus on toteutunut unelma. 46 Viisaat vinkit Käytä vettä harkiten. SISÄLLYS LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 57 Pihalla nyt Pidä tomaatti terveenä ja opi kukkien kuivatuksen salat. 67 Adrianin kolumni PIHOJA JA IHMISIÄ 12 Yrttitarha Upeassa puutarhassa asustavat muistot. 52 Taimistojen suosikit Kasvit vesiaiheen äärelle. 61 Hyötykasvi Aasialaiset kaalit antavat satoa pitkälle syksyyn. 63 Mullan alla Avomaan kylvön sudenkuopat. 64 Viherpiha vastaa Mikä vaivaa ruusuja. 30 Piha Satoa savimaasta. TEEMA: VESI PUUTARHASSA 44 Puron tarina Stefan kaivoi lammen lapiolla ja maisemoi sen liuskekivillä. JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 74 Kukkaterapiaa 75 Ensi numerossa 68 30 12 Psst! ”Puutarhassa ei saa olla mitään järkevää”, sanoo Maje. 4. 8 V IHERPIHA
Ylivoimaiseksi suosikkihyönteisekseni valikoitui kuitenkin mehiläinen: miten älykkäitä nämä hunajantuottajat ovatkaan! Ne viestivät toisilleen makoisasta kukka-apajasta pyörimällä pesässä kahdeksikon muodossa samalla takaruumistaan värisytellen. Löysin itseni kirmaamasta perhoshaavin kanssa. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A T E IJ A T U IS K U PÄ ÄKIRJOITUS LIISA HÄKLI toimituspä ällikkö P E ntomologiaa, kuulostaapa tylsältä, tuskailin parikymppisenä puutarhatieteiden opiskelijana kurssikaverilleni. Mitä laajempaa kaarta mehiläinen tanssii, sitä kauempaa herkkukukat löytyvät. 5. Pesätanssin pyörteissä V IHERPIHA. PIAN LÖYSIN ITSENI kirmaamasta perhoshaavin kanssa kedoilla ja niityillä, välillä myös opiskelija-asuntolan käytävillä, mikroskopoimasta kärpäsiä niiden kuoriutuessa koteloistaan (ei heikkohermoisille) ja ihmettelemästä kirvaemojen tapaa lisääntyä suvuttomasti synnyttämällä eläviä kloonipoikasia. En muista, että olisin koskaan muuttanut mieltäni niin nopeasti kuin juuri entomologian kohdalla. Mehiläistanssi kertoo paitsi kukkien sijainnin myös sen etäisyyden pesästä. Nuori nainen ei ole vain tyytynyt harmittelemaan pölyttäjien viimeaikaista katoa vaan tekee jotain asian – ja meidän kaikkien – hyväksi. OLINKIN HALTIOITUNUT, kun toimittaja Anna Varakas ja valokuvaaja Kreetta Järvenpää tarjosivat juttua omasta alkuperäisestä mehiläisrodustamme, uhanalaisesta pohjolan tummasta mehiläisestä, ja niitä Qvidjan tilalla Paraisilla tarhaavasta Nora Mäntysaaresta. Löydät jutun tämän numeron sivulta 68 alkaen. Ovi avautui, luennoitsija saapui juosten paikalle kulunut nahkasalkku kainalossaan, hyppäsi luentokorokkeelle kuin rocktähti ja alkoi ääni innosta väristen kertoa hyönteisten taruakin ihmeellisemmältä kuulostavasta elämästä. Olin ollut into piukalla jotakuinkin kaikista aineista, mutta hyönteistiede tökki – ennen kuin kurssi oli edes alkanut. Syvä niiaus
Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Toimitus Sinimaria Halonen, Henna-Kaisa Ranta, Elsa Savaloja Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Internet meillakotona.fi/puutarha Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Marika Jauhiainen KANNEN KUVA Teija Tuisku Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Asumisen mediaryhmän vetäjä Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka Deviz Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. 28. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Osallistut samalla arvontaan. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. meko.fi/osallistu Palkinnon arvo on 48–95 euroa. Anna palautetta – saat paremman lehden! Kerro, mikä on lehden paras juttu. Hinta 0,98 € / min + pvm. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. vuosikerta. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti. VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: Avotakka, Kotivinkki, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti ja Viherpiha Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu 23.11.2021 mennessä ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma–pe klo 8–18) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta
Kasvin nimi Lammen päätähti Kaarisilta, riippapajuja ja tyyni vedenpinta täynnä suloisia lumpeita. L II S A H Ä K L I K U V A G A P / L E H T IK U V A HEINÄELOKUU Nymphaea ’ Marliacea Albida’ V IHERPIHA. Olisiko yksi niistä ollut meillä Pohjolassakin kestävä ’Marliacea Albida’ vuodelta 1880. Impressionisti Claude Monet’n lummelampi ei luultavasti olisi yhtä ikoninen ilman ranskalaista lakimies-taimistoviljelijää Joseph Bory Latour-Marliacia. Miehet olivat tutustuneet Pariisin maailmanäyttelyssä 1889, missä Latour-Marliac oli esittelemässä uusia lummejalosteitaan. Monet tilasi lumpeita taimistolta kolmeen otteeseen. 7
– Tänä vuonna tehdaspuutarha leviää katutasoon. Jos olet huivi-ihmisiä Etevä Mansikka -huivi on nappivalinta, 30 €, Marimekko. Kyse on paitsi asukkaiden viihtyvyydestä ja kiinteistön arvosta, myös hulevesien hallinnasta, luonnon monimuotoisuudesta sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta. V IHERPIHA. Tavoitteena on tehdä Finlaysonin alueesta yhtenäinen viihtyisä viheralue, jossa kasvien ja hyönteisten monimuotoisuus kukoistaa. Viime vuonna luotu kattoniitty loistaa entistä runsaampana, mutta se oli vasta alkua, kertoo vihersuunnittelusta ja -rakentamisesta vastaava Santeri Urhonen. Kannattaa kurkata Helsingin kaupungin ja konsulttiyritys Rambollin tuottama infopaketti aiheesta. Tehdaspuistoon, noin hehtaarin alueelle, istutetaan runsaasti monivuotisia kasveja ja nähtävillä on taiteilijoiden suunnittelemia veistoksellisia hyönteishotelleja. Yhtiökokous, täältä tullaan! Asfalttipihoista pihapuutarhoihin -infopaketti osoitteessa helsinginilmastoteot.fi. Parkkipaikka vai puita, pensaita, perennoja ja paikkoja monenlaisille puuhille. VAIHDETAAN MAISEMA Katseletko parvekkeelta taloyhtiön parkkista ja haaveilet erilaisesta näkymästä. Havainnekuva Ramboll. Lisätiedot finlaysonartarea.fi. Kasvit vaimentavat melua, parantavat ilmanlaatua ja haihduttavat tontille kertyvää vettä. ASFALTTI VÄISTYY ELÄMÄN TIELTÄ T E K S T I H E N N A -K A IS A R A N TA J A E L S A S A V A L O J A K U V A T V A L M IS TA J A T JUURI NY T Mansen uusi vihreä sopukka Jos tiesi vie kesällä Tampereelle, poikkea Finlaysonin tehdasalueella, josta puuhataan taideja viherkeidasta. HEINÄKUUSSA KÄYSKENNELLÄÄN KATTONIITYLLÄ JA LOHKOTAAN MANSIKKAKAKKU KUKKAPÖYDÄLLÄ. ASUSTEET KESÄKUNTOON Kevyt ja hengittävä vehnän oljesta käsityönä valmistettu hattu suojaa auringolta, 245 €, Enhats.com. 8. Siihen on tiivistetty tietoa kerrostalopihojen vehreyttämisen hyödyistä
TAUON PAIKKA Hillerstorpin Marstrand-puutarhakeinussa aika pysähtyy, 619 €, Ellos. MUODONMUUTOS ...JA TÄLTÄ ISONA Astilboides tabularis viihtyy puolivarjossa, ja sen jättilehdet muodostavat upean taustan muille kasveille. Teräspöytä sopii myös ulos. Kork. 25 cm, 619 €, Fds.fi. Varma kukkija Alexander Girard suunnitteli leikkisän kukkapöytänsä jo vuonna 1977. 160 cm, halk. 100 cm, 950 €, Pikkirilli.fi KAUNIISTI KÄSILLÄ Koristeellinen teline puutarhaletkulle on valurautaa, 29,90 €, Puutarhurinmaja.fi. 142 €, Skanno. 9. TÄLTÄ HÄN NÄYTTI TAIMENA Kilpiangervo puskee maasta myöhään, mutta kasvaa hurjaa vauhtia ja peittää näkyvistä kevään sipulikasvien kuihtuvat lehdet. OMA VESIAIHE Hiven kartanon henkeä omaan puutarhaan. V IHERPIHA. Hinta alk. Myös kermanvaaleat kukinnot ihastuttavat. Flower Table -pöydän halk. Suihkulähde on valkobetonia. 60 cm, kork. LUO KUKKIVA PUU Keraamisessa Roseaumaljakossa on kaksi kokoa (pienen korkeus 45 cm ja ison 60 cm) ja kolme värivaihtoehtoa
Noin metrin korkuinen lajike sopii isoon ruukkuun yksinään tai loppukesän värikkäiden kukkijoiden joukkoon. 6,50 €, Kodinterra.fi. 3. 6. ELEFANTTIHEINÄ ’RED CHIEF’ hurmaa punaruskeilla röyhyillään, jotka syksyä kohden muuttuvat hopeanhohtoisiksi. Arka laji vaatii talvetuksen sisällä viileässä. PAMPAHEINÄ ’PUMILA’ rakastaa valoa ja lämpöä. 12,90 €, Flör.fi. HOPEATOPPO kasvattaa puolipallomaisen, sinivihreän kasvuston. Tähkämäiset kukinnot avautuvat kesä-heinäkuussa. Komeat kukinnot elo-lokakuussa. 17,95 €/3 astiatainta, Viherpeukalot.fi. Toimitus elokuun lopulta lähtien. Vaatii talvisuojauksen. 26,99 €, Plantagen.fi. Viihtyy auringossa, kosteassa ja läpäisevässä maassa. Istuta kosteahkoon kasvualustaan. 2. KOKEILE NIITÄ MYÖS RUUKKUPUUTARHASSA! 1 2 3 5 6 4 EKSOOTTINEN VILUKISSA Eteläamerikkalaisen pampaheinä ’Pumilan’ komeat silkkiset kukinnot sopivat hyvin myös kuivattaviksi. Korkeus 40–70 cm. 10. Korkeus 100–120 cm. KIRJOSINIHEINÄ ’VARIEGATA’ tuo kirjavilla lehdillään ja heinä-syyskuun röyhyillään eloa auringon ja puolivarjon perennatai havupenkkiin. 15,90 €, Flör.fi. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T P U U TA R H A M Y Y M Ä L Ä T KASVIT NY T 1. Korkeus 30 cm. Toimitus elokuun lopulta lähtien. HURMESILKKIHEINÄ kasvattaa heinä-syyskuussa hopeat röyhyt, jotka tulevat hienosti esiin vähitellen punertaviksi muuttuvaa lehdistöä vasten. Kuivan, aurinkoisen paikan laji, korkeus 20–40 cm. LOPPUKESÄ ON KORISTEHEINIEN KULTA-AIKAA. 19,95 €/6 astiatainta, Viherpeukalot.fi. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kosteassa, läpäisevässä maassa. RANTAVEHNÄ on kuivan ja aurinkoisen paikan laji, jonka sinivihreä pysty lehdistö ja heinä-elokuussa kukkivat oljenväriset tähkät keräävät katseita. Korkeus 120 cm. HEINIEN HAVINAA V IHERPIHA. 5. 4
On aina jännittävää kuulla, mikä on saanut ihmiset säilyttämään jotakin tiettyä kasvia sukupolvelta toiselle. Jostakin syystä todella monen pelargonin tarina vie menetettyyn Karjalaan, josta ne ovat kulkeutuneet siirtokarjalaisten matkassa. Tutkimusaineistona on lähes sata kotipelargonia Suomesta. Ihmettelen, miten ne on saatu säilymään sekavissa oloissa. Heidän ansiostaan pelargonit ovat säilyneet nekin ajat, kun ne eivät ole olleet muodissa. Millainen on suomalaisen pelargonin tyypillinen tausta. Kaupunkien energiapiheiksi rakennetuissa kerrostaloissa ei yleensä ole kasveille sopivan viileitä talvetuspaikkoja. K U V A S U V I E L O Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen ”Kasveilla on monta tarinaa” V IHERPIHA. LÄHES SATA SUOMALAISTA KOTIPELARGONIA ON PÄÄSSYT TUTKIMUKSEN KOHTEEKSI. Parhaimmillaan ne ovat niin vahvoja ja yksityiskohtaisia, että tuntuu kuin astuisi sisään elokuvaan. Ne linkittyvät moniin ihmisiin ja paikkoihin vuosikymmenten ajalta, joten ne ovat arvokas osa kasvihistoriaamme. Kasvien tarinat. Olisiko niin, että evakkoon lähteneet ovat vaalineet kasvejaan erityisen tarkkaan, koska niihin liittyi muistoja rajan taakse jätetystä kodista. Millä tavoin niitä tutkitaan. Jos sinulla on omakohtaista tietoa kasvista, lähetä sähköpostia: maarit.heinonen@luke.fi. Yleensä se juontaa maaseudun vanhoihin taloihin. Mikä sinua pelargoneissa kiinnostaa eniten. 11. Kotimaiset pelargonit ovat pitkään olleet suosittuja kasviharrastajien parissa. Naisväki on kasvattanut ja jakanut pistokkaita eteenpäin. Sen historiaa ei tunneta hyvin. Miksi pelargonit kiinnostavat nyt. Selvitämme niiden monimuotoisuutta ja sukulaisuuksia perehtymällä niiden ulkoisiin tuntomerkkeihin. Tavoitteenamme on, että nämä pelargonit olisivat yhä useamman ihmisen saatavilla. H E I D I HA APAL AH TI VIHERTÖISSÄ Maarit Heinosen käsissä oleva ’Kaisa Kallio’ on vanha suomalainen pelargoni, joka on saanut nimensä presidentin puolison mukaan. Pelargoneista otetaan myös dna-sormenjäljet ja pistokkaiden antajat haastatellaan, jotta kasvien tarinat saadaan muistiin. Onko tutkimuksessa löytynyt yllätyksiä
Osa niistä on alkuperäisessä käytössä, osa istutusastioina tai puutarhakoristeina. ILON KAUTTA i TEKS TI Heidi Haapalahti K U VAT Teija Tuisku Maje Forstén aloitti puutarhansa rakentamisen surutyönä. Hän haluaa vaalia siellä hauskoja muistoja ja antaa mielikuvituksensa laukata vapaana. Kauppapuutarhan peruina Maje Forsténin puutarhassa on yhä lukuisia vanhoja kottikärryjä. 12. V IHERPIHA
Hän ostaa sitä keväisin valmiina taimina. Sinisenä kukkiva iisoppi ja kellanvihreäkukkainen, maltillisesti paikoillaan pysynyt jättipoimulehti ovat sähäkkä yhdistelmä. V IHERPIHA. 13. Etualan jättiverbena on yksi Majen suosikki. Niiden takana nousevat kartiotuijien topat
Tarhasalkoruusut ovat kaksivuotisia kaunottaria. P uhelinlinjan toiseen päähän laskeutui syvä hiljaisuus, kun Maje Forstén ker toi ystävälleen, että hän on kymmenen vuoden odotuksen jälkeen vihdoin löy tänyt uuden miehen, kaikin puolin täy dellisen Davidin, ja että komistus oli jo ehtinyt muuttaakin hänen luokseen Kemiönsaareen. Parin tunnin matka kotiin Espooseen alkoi kuitenkin pian tuntua liian pitkältä, ja niin lopulta Fors ténit muuttivat Kemiönsaarelle kokonaan. V IHERPIHA. 14. Täällä mielikuvitus len tää. Ajattelen, että puutarhani on kuin aikuisen leikkimökki, ja saan tehdä kaiken juuri niin kuin haluan. Hän pyöritti pitkään omaa atel jeeompelimoaan Helsingin keskustassa ja hoiti kahta poikaansa. – Rakastan leikinlaskua ja jek kuja ja viljelen niitä myös puutar hassani. Majen äiti jatkoi hyötytarhansa hoitamista. Äiti ajatteli jät tää paikat oman onnensa nojaan, mutta minä lupasin, että teen hänelle hänen viimeisen puutar hansa. Kun puutarhan toiminta lakkasi, leik kokukkien taimikasvatukseen käytetyt lavat jäivät tyh jilleen. 1960luvulla sedät kasvat tivat tilalla sijainneessa kauppapuutarhassaan valtavat määrät isokukkaisia ja värikkäitä neilikoita, jotka olivat silloin muodissa. Kasvatan vain kesä kukkia, koska minusta puutar hassa ei saa olla mitään järkevää. Siitä tulisi Majen yrttitarhan uusi katseenvangitsija. Se kesä oli eräänlaista suru työtä. Taustalla näkyvä tuulimylly on rakennettu tilalle 1700-luvulla. Jouluna äiti kuoli. MAJE PERI ÄITINSÄ talon ja puutar han ja alkoi muokata niitä vapaaai kanaan vähitellen oman näköi sikseen. Hän kasvatti siellä porkkanaa, perunaa, papuja ja muita vihanneksia niin paljon, että oli melkein omavarainen koko talven ajan. Majen elämä vei jo nuoruusvuosina pääkaupunkiseudulle. Täällä hän oppi lapsena puutarhanhoitoa Magdalenaäitinsä ja setiensä työtä seuratessaan. Ensin ne kasvattavat lehtiruusukkeen ja seuraavana vuonna kukkivat. Vuosien mit taan sekä talossa että puutarhassa lähestulkoon kaikki on tehty täysin uusiksi. Michel angelon kuuluisan Davidpatsaan ihmisen kokoinen kopio oli pitkän etsinnän jälkeen löytynyt patsasliik keestä Muurlasta. Ystävä kuulosti niin järkyttyneeltä, että lopulta Majen oli pakko paljastaa, että hän vain vitsaili uudesta puu tarhapatsaastaan, joka oli juuri tullut perille. – Vuoden 2004 alussa äidillä todettiin parantuma ton syöpä, ja hän tiesi, ettei jaksaisi enää tehdä puu tarhassa mitään. Tämän on vain tarkoitus tuottaa iloa! Laaja maalaispuutarha aurinkoisella Kemiönsaa rella on kuulunut Majen suvulle jo pitkään. ”Lupasin, että teen äidilleni hänen viimeisen puutarhansa.” Yrttitarhaan istutettu Zetasin puutarhamyymälästä löytynyt hopeapäärynä tuo Majen mieleen Välimeren oliivipuut
15. Majen mielestä kärhökaarien rytmittämä, David-patsaaseen päättyvä yrttitarhan pääkäytävä on puutarhan paras näkymä. V IHERPIHA. Mikä: Majen sukupuutarha Kemiönsaarella Vyöhyke: Ib Koko: noin 3 500 m 2 Erityistä: Vanhan kauppapuutarhan paikalle perustettu yrttitarha on saanut mallia vanhoista luostaripuutarhoista
Tuuheaseinäisen humalamajan humalaköynnökset muistuttavat tilan vanhasta panimosta. 16. Se sijaitsi 1700-luvulla takana näkyvän kuusen paikalla. V IHERPIHA. Maje siirsi sen läheltä löytämänsä taimet puutarhaan
Piha on Majelle leikkimökki, jossa pelataan hänen säännöillään. 17. V IHERPIHA
3 Maje on teettänyt pienen vesiaiheen paikallisella sepällä. V IHERPIHA. 18. 4 Kookkaiksi kasvavat rungolliset ’Magic Mountain’ -basilikat toistuvat siellä täällä yrttitarhassa. 1 3 4 2 1 Maje pitää ruosteesta ja samojen kasvien, kuten rungollisten pallotuijien, toistamisen tuomasta jatkuvuuden tunteesta. 2 Taukoja lueskelupaikan taustalla kasvaa säleikköpäärynä
Edessä kukkii ikivanha syysasteri. Maje on hakenut harjateräksestä taivuteltuun ilmavaan huvimajaan iglun muotoa. 19. V IHERPIHA
Tykkään rososta ja ruosteesta, en ole ollenkaan pikkusievä. Harjateräksestä muotoiltu kevyt huvimaja valmistuu nopeasti ja sopii kaikkiin puutarhatyyleihin. Majen mielimateriaalia ovat harjateräkset. – Syreenimajaan tekemäni betonisista tuoleista koostuva teos tuo mieleeni suvun kesken vietetyt hilpeät kesäjuhlat. VAIKKA MAJE on tehnyt puutarhan oman makunsa mukaan, menneiden sukupolvien muistot kulkevat mukana kaikkialla. Hyvä sääntö on ajoittaa isoimmat työt niin, että ne valmistuvat viimeistään juhannukseen mennessä. Vanhat luostaripuutarhat olivat Majen esikuvana yrttitarhalle. On hauska yhteensattuma, että sen omistajan isoisä on täältä kotoisin. – Kun suunnittelen jotakin uutta, tiedän heti, miltä se tulee valmiina näyttämään. Suunnittele puutarhan projektit siten, että aikaa jää myös kaikesta kauneudesta nauttimiseen ja rentoon oleiluun. Maje keksi karsia valkokylkiset rungot paljaiksi oksista, jolloin koivikosta syntyi puutarhaan puurivistöjen rytmittämä huone. Jos haluat näkösuojaa tai kevyttä varjoa, istuta majan ulkoreunoille kiipeämään sirorakenteisia yksivuotisia köynnöksiä kuten ruusupapua tai mustasilmäsusannaa. Esimerkiksi vanha potkupallo on saanut pintaansa hopeamaalia ja näyttää nyt erehdyttävästi klassiselta puutarhapallolta, jollaiset ovat koristaneet hienoja puutarhoja jo satoja vuosien ajan. V IHERPIHA. Haluan, että puutarha säilyy minunkin aikanani samanlaisena ilon paikkana. Vanhoille tädeilleni vaikkapa jonkun perheenjäsenen nimipäivät riittivät syyksi kattaa pöytä koreaksi, pukeutua leninkeihin ja herkutella kermakahveilla ja baakelseilla. VARAA AIKAA OLEMISEEN. Vallaton mielikuvitus on kehitellyt muillekin tilalta löytyneille rojutavaroille ihan uutta käyttöä. Säännöllisellä leikkaamisella saat parhaan lopputuloksen. Rungoiltaan paljaiksi karsitut puut antavat puutarhan näkymiin ilmaa ja ryhtiä, ja samalla niiden kauniit rungot tulevat entistä paremmin esille. Maje rakastaa sieltä täältä putkahtelevia unikkoja, joiden nuppujen aukeamista on hauska seurata. Näkymät vievät ajatukset jonnekin eteläisen Euroopan ikivanhoihin puutarhoihin. Majan katossa killuu vanha kristallikruunu. Mehiläiset ja kimalaiset pörräävät ahkerina yrttien, salkoruusujen, silkkiunikoiden ja muiden kesäkukkien kukinnoissa. VINKIT HYVÄNMIELEN PUUTARHAAN Vanhan kauppapuutarhan käytännöllisten lavojen tilalla kasvaa nyt upea ja iloisen sokkeloinen yrttitarha, jonka keskikäytävää rytmittävät kärhökaaret. Aloita alaoksien karsiminen, kun puu on vielä nuori. Enkä voisi kuvitellakaan tänne mitään romanttista ruusutarhaa. Loppukesän voi omistaa lomailuun ja kevyisiin hoitotoimiin. Käytävän päässä koiruohon, iisoppien, aaprottien, salvioiden, rakuunoiden ja laventeleiden keskellä kohoaa uljas David-patsas. Kasvivalinnoissa Maje luottaa paikallisten puutarhureiden Annikan ja Charlotan osaamiseen. Myös värit ovat minulle todella tärkeitä. Jos joku taimi ei näytä viihtyvän, kilautus jommallekummalle usein auttaa. Keväällä mahlaa herkästi vuotavia lajeja, kuten vaahteroita, koivuja ja kirsikkaja luumupuita, on varminta leikata loppukesällä tai varhain kevättalvella, kun ne ovat varmasti vielä lepotilassa. Majen KARSI ALAOKSIA. Maje paljastaakin sen, että hänellä oli aluetta rakentaessaan mielessään muinaiset luostaripuutarhat. TAIVUTA HARJATERÄSTÄ. Joka tammikuussa typistettyjen pikkupuiden latvustot muodostavat musiikkisalille ilmavan vihreän katon. Koivujen lomassa järjestetään nykyään kesäisin esimerkiksi pieniä konserttitapahtumia. – Toinen lempipuutarhamyymäläni on legendaarinen Zetas Tukholmassa. Äidin kunniaksi kasvatan kuitenkin punaisia kukkia, vaikka se ei ole yhtään minun lempivärini. Niistä on rakennettu köynnöskaaria sekä yrttitarhan humalamaja, jossa terästangot muodostavat M-kirjaimen Magdalena-äidin muistoksi. 20. Äidillä oli tapana istuttaa koivuja, kun hän oli kyllästynyt johonkin osaan puutarhassa
21. 2 Muotoleikattu koivikko toimii tarvittaessa pienenä ulkoilmakonserttisalina. Sen muodot ovat sokkeloinen yhdistelmä geometrisiä linjoja. Se on myös lasten suosikkipaikka villiin juoksenteluun. 1 2 1 Maje halusi, että yrttitarhasta tulisi oma maaginen maailmansa. V IHERPIHA
22. Tutustu hurmaavalta tuoksuvien yrttiperheiden tuttuihin ja tuoreempiin jäseniin. T EKS T I Heidi Haapalahti K U VAT Teija Tuisku NÄKÖÄ JA MAKUA Ihana-aromisista yrteistä kerätty kimppu sopii kesäisen kattauksen keskipisteeksi. V IHERPIHA. Y AROMIKKAAT YRTTIPERHEET Mausteiset, sitruksiset, yrttiset..
Eniten mentoliöljyä sisältävän piparmintun maku voi tuntua jopa tyrmäävän voimakkaalta. Monivuotisten minttujen uskomattomaan laajaan ja monipuoliseen Mentha-sukuun kuuluu lukuisia ihastuttavia lajeja ja lajikkeita. Trendikkäimpien lajikkeiden maussa ja tuoksussa tuntuu esimerkiksi herkullisia inkiväärin tai sitruunan vivahteita. 23. Hallanarkaa yrttiliisukkaa kutsutaan myös kuubalaiseksi oreganoksi. Se saa suussa aikaan tutun viileän ja miellyttävän raikkaan tuntemuksen. gracilis MINTTU ’HILLARY’S SWEET LEMON’ Mentha picata YRTTILIISUKKA Plectranthus amboinicus Minttujen kaltaisten yrttien maun tärkein tekijä on mentoliöljy. Aitojen minttujen lisäksi mentolisia aromeja löytyy myös muun muassa yrttiliisukasta sekä tavallisesti teeyrttinä käytetystä huiskuvuorimintusta. Kaikissa mintuissa on myös mukavaa makeutta. V IHERPIHA. 6 × MENTOLINEN RANTAMINTTU ’THAI’ Mentha arvensis MAROKONMINTTU ’MOROCCANI’ Mentha spicata MANSIKKAMINTTU ’STRAWBERRY’ Mentha piperita MAKEUTTA JA VIILEÄÄ RAIKKAUTTA INKIVÄÄRIMINTTU ’GINGER’ Mentha . Sen mehevissä lehdissä maistuu mintun ja oreganon lisäksi myös timjami
Yksivuotisen korianterin maku jakaa mielipiteitä. Se sopii liemikuution korvikkeeksi. Monesta se on raikas, pippurisen persiljainen ja hieman sitruksinen. Lähes yhtä mieto on yrttiselleri, jonka maku on kevytversio juuritai ruotiselleristä. Toisten suussa se maistuu saippualta. 24. crispum LIPERI Levisticum officinale Mausteisen makuisten yrttien voimakkuusaste vaihtelee lempeästä persiljasta tymäkkään lipstikkaan, korianteriin ja kurry-yrttiin. Yksivuotisen kurry-yrtin eli italianolkikukan harmaiden lehtien lämmin aromi muistuttaa intialaista curry-mausteseosta. Niiden maku on kukkaisa, makea ja sitruksinen. Persiljoiden hento maku on sekoitus makeutta ja kitkeryyttä. 5 × M AUSTEINEN KURRY-YRTTI Helichrysum italicum KORIANTERI Coriandrum sativum SILOPERSILJA Petroselinum crispum var. Herkkusuiden mielestä silopersiljalajikkeet ovat hienostuneemman makuisia kuin Suomessa perinteisesti kasvatettu kähäräpersilja. Siihen on ainakin osittain geneettinen syy. Lipstikan eli liperin väkevä tuoksu taas tuo mieleen kotoisan lihakeiton. Vaikka et pitäisikään korianterin lehdistä, maistele kasvin pestyjä juuria ja siemeniä. HIENOSTUNEITA JA TYMÄKÖITÄ AROMEJA V IHERPIHA. neapolitanum KÄHÄRÄPERSILJA Petroselinum crispum var
5 × SITRUKSINEN V IHERPIHA. Sitruunaheinää käytetään erityisesti itämaisten ruokien mausteena. Sitä käytetään meillä useimmiten teeaineksena, mutta se sopii yhtä lailla itämaisiin curryihin ja patoihin. Sitruunaverbenassa ja sitruunaheinässä on voimakkain sitrusaromi. Ainakin tutusta basilikasta, timjamista ja piparmintusta löytyy sitruksisia lajikkeita. Meillä tunnetuin sitruunainen yrtti on sitruunamelissa. Sen somia lehtiä käytetään yleensä jälkiruokien ja juomien mausteeksi, mutta se sopii myös kalaja kasvisruokiin. Se on niin hidaskasvuinen, että se on parasta hankkia valmiina taimena. 25. Vanhat lehdet voivat olla epämiellyttävän kovia, joten poista ne laakerilehden tapaan ruoasta ennen tarjoilua. Ehkä siksi, että se menestyy meillä hyvin ja tekee helposti satoa. SITRUUNABASILIKA ’LEMON’ Ocimum basilicum SITRUUNAHEINÄ Cymbopogon citratus SITRUUNAMELISSA Melissa officinalis SITRUUNATIMJAMI ’DOONE VALLEY’ Thymus citriodorus SITRUUNAVERBENA Aloysia triphylla Sitruunaa lehdissä Sitrushedelmien raikas ja hieman makea, helposti tunnistettava aromi tuoksuu yllättävän monenlaisissa yrteissä. Sitruunaheinän voi myös korvata helppohoitoisemmalla sitruunaverbenalla
Välimeren keittiön rakastettu oregano on Suomen luonnossakin kasvavan mäkimeiramin alalaji. Nykyään enemmän koristekasvina käytetty iisoppi on myös pippurinen. Lähi-idän monikäyttöisessä mausteseoksessa za’atarissa maistuvat oreganon ja maustemeiramin lisäksi myös timjami, sumakki ja paahdetut seesaminsiemenet. Pippurin korvaajat Kaikissa pippuriseen yrttiperheeseen luettavissa yrteissä on makean kipakkaa pippurista lämpöä sekä hieman karvautta. 26. Sen itseoikeutettuja jäseniä ovat kaikki meiramit ja oreganot, talvikynteli sekä sen vienompi ja hienompi sukulainen suvikynteli, joka kasvaa yksivuotisena. Niitä käytettiin pippurin sijasta entisaikojen Euroopassa, kun aitoa pippuria ei vielä tunnettu. Kotoinen mäkimeirami on lähisukulaistaan vahvemman makuinen, mutta kumpikin niistä sopii kreikkalaisen tomaatista, kurkusta, paprikasta, sipulista, oliiveista ja fetajuustosta kootun horiatiki-salaatin mausteeksi. MAUSTEMEIRAMI Origanum majorana PENSASKRASSI Tropaeolum majus TALVIKYNTELI Satureja montana MÄKIMEIRAMI Origanum vulgare IISOPPI Hyssopus officinalis 5 × PIPPURINEN V IHERPIHA. Krassien lehdet ja kukat ja siemenet ovat syötäviä, ja niissäkin on enemmän tai vähemmän pippurista potkua
Rakuunaa on sekä ranskalaista että venäläistä. Saksankirvelin lehdet ovat parhaimmillaan nuorina, mutta sen siemenetkin kannattaa kerätä. Niitä yhdistää lakritsaisen makea aromi. Yksivuotisen maustekirvelin maku on saksankirveliä elegantimpi. 27. LAKRITSAISEN MAKEAA TUOKSU SAMETTIKUKKA ’ANISATA’ Tagetes lucida RANSKANRAKUUNA ’FRENCH TARRAGON’ Artemisia dracunculus LAKRITSI SAMETTIKUKKA ’IRISH LACE’ Tagetes filifolia SAKSANKIRVELI Myrrhis odorata KANELIBASILIKA ’CINNAMON’ Ocimum basilicum TILLI Anethum graveolens ANISIISO Agastache foeniculum V IHERPIHA. Venäläinen rakuuna on kestävä, mutta maussa se häviää ranskalaiselle, joka on meillä talvenarka. Saksankirvelin makeutta voi hyödyntää myös lisäämällä sitä marmeladeihin, jolloin sokerin määrää voi vähentää. Silputtu ranskanrakuuna viimeistelee esimerkiksi klassisen béarnaisekastikkeen. Se on osa klassista ranskalaista fines herbes -yrttisilppua, johon kuuluvat myös ranskanrakuuna, silopersilja ja ruohosipuli. Italialaiset ja thai-basilika lajikkeet ovat yleensä monikäyttöisempiä keittiössä kuin vaikkapa vaniljaja kanelibasilikat. 6 × A NIKSINEN Aniksisia yrttejä on paljon. Parhaimmillaan ne ovat melkein yhtä makeita kuin aniskarkit
Kokeile sitä myös valkosipulin sijasta kimchin mausteeksi. 3 × VALKOSIPULINEN V IHERPIHA. 28. Kuvernöörinkukassa on myös selvä valkosipulin tuoksu ja maku. Karhunlaukka on leveälehtinen lehtokasvi. Sekä kiinansipulin että karhunlaukan valkoiset kukat ja kukkanuput ovat herkullisia. Monivuotisesta lajista löytyy sekä vihreälehtinen että valkoraidallinen muoto. Sen silputut versot sopivat varsinkin itämaisten ruokien maustamiseen. Suomessa se on kuitenkin tavallisempi puutarhan kasvattina, sillä kasvia löytyy luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalta ja maamme lounaisosista. Kiinansipuli muistuttaa olemukseltaan tavallista ruohosipulia, mutta sen lehdet ovat hieman tätä leveämmät. KARHUNLAUKKA Allium ursinum KUVERNÖÖRINKUKKA Tulbaghia violacea KIINANSIPULI Allium tuberosum Kynsilaukan sukulaiset Valkosipulin vahvasta tuoksusta ei voi erehtyä. Vaaleanvioletteja kukkiakin voi syödä. Sitä kutsutaankin toisinaan valkosipuliyrtiksi. Samaa voimakasta vivahdetta löytyy monesta muustakin Allium-suvun edustajasta, varsinkin karhunlaukasta ja kiinansipulista
Vanhemmiten oksat puutuvat. Ripusta pienet yrttiniput kuivumaan ilmavaan ja valolta suojattuun paikkaan. 3 x uutuusyrtti OMINTAKEINEN TRIO 1 2 3 Lähteet: Elina Vuori/Myllypellon taimet, Annamarta Borgen: Minun yrttini (Otava, 1977), Heidi Haapalahti & Teija Tuisku: Makutarhuri (Tammi, 2016), James Wong: Grow to flavour (Octopus Publishing Group, 2015), Lena Israelsson: Gourmetträdgården (Bonnier Fakta, 2015) Kuivaaminen on useimmille yrteille hyvä säilöntätapa. Kumpikin niistä on ollut tavallinen yskänlääkkeen aines. Tällaisia yrttejä ovat esimerkiksi rosmariini, timjamit eli ajuruohot sekä laventeli. Laventelin raikkaan havuinen, hieman makea ja kamferimainen tuoksu on helppo tunnistaa. Muiden tatarkasvien tapaan sekin on nopeakasvuinen, Suomen oloissa yksivuotinen. Silloin niitä voi käyttää vaikkapa eksoottisina cocktailtikkuina. Monivuotisen kasvin hienoliuskaiset lehdet sopivat varsinkin nuorena juomien mausteeksi. Molempien maku on niin vahva, että nekin voivat helposti jyrätä hennommat maut. Ruokien maustaminen sillä on taitolaji, sillä jos laventelia ropsahtaa vähänkin liikaa, se peittää kaiken alleen. Yksivuotinen laji on oleellinen osa japanilaista keittiötä. 29. Se on keskeinen mauste esimerkiksi vietnamilaisessa pho-keitossa. 3 Vihannestattaren toinen nimitys vietnaminkorianteri viittaa kasvin makuun ja kotiseutuun. Sen raikas maku muistuttaa eniten korianteria, mutta on hyvin omaleimainen. Rosmariinissa ja timjamissa on samantapaisia voimakkaan lämpimiä aromeita. Shison kauniissa, lajikkeesta riippuen punaisissa tai vihreissä lehdissä on monitahoisen mausteinen tuoksu, jonkinlainen sekoitus basilikaa, minttua, sitrusta, pippuria ja kanelia. V IHERPIHA. Ne sopivat myös melkein minkä tahansa ruoan maustamiseen, samoin kuin makeisiin leivonnaisiin ja juomiin. 2 Shisoa kutsutaan myös perillaksi ja veripeipiksi. 1 Kolayrtin eli aaprottimarunan ’Cola Plant’ -lajikkeen tuoksu muistuttaa hämmentävän paljon maailman myydyintä virvoitusjuomaa. Kuivattaessa rosmariinin lehtien karvasaineet häviävät ja yrtti muuttuu entistäkin miellyttävämmän makuiseksi. Niitä voi oikeastaan kuvailla vain niiden omalla nimellä. Vihreän shison lehtien sanotaan maistuvan punaisia voimakkaammilta. MUUTAMIEN YRT TIEN aromi on niin omalaatuinen, etteivät ne sovi minkään yrttiperheen jäseneksi
30. L Marja Leena ja Martti Ikosen kasvimaalla puolikypsä katekomposti pitää savimaan kuohkeana, sadot ovat runsaita ja sinappi houkuttelee ötökät kaalien kimpusta. TEKS TI Outi Tynys K U VAT Teija Tuisku LIEROJA JA LEMPEITÄ KUKKIA V IHERPIHA
31. Keltaisena merenä kukkivat kesäpäivänhatut ovat usein talvehtineet Marja Leenan iloksi. V IHERPIHA. Kukkien määrä keittiö tarhassa lisääntyy vuosi vuodelta
Kallioisessa rinteessä oli vain pieni vanha talo, sauna, kellari ja vaja, mutta pihalta avautuivat näkymät laajoille peltoaukeille jokilaaksoon. Osan siemenistä laitan kurkkusalaattiin, osa jää seuraavan vuoden kylvöihin. Levitämme keväisin mönkijän peräkärryllä monen monta kuormaa kompostia kasvi-, perunaja kukkamaalle sekä marjaja hedelmätarhaan. Se kuhisee rapsikuoriaisia, ja kaalit puolestaan pysyvät ehjinä. Vihannesten ja kukkien lisäksi Marja Leena ja Martti kasvattavat viherlannoitusja maisemakasveja, kuten auringonkukkaa ja veriapilaa. ” V IHERPIHA. Kun maata pöyhöttelee, siellä kiemurtelee aikamoisia lieroja. Ulkona kirpat ja muut ristikukkaisten kasvien tuholaiset syövät villirukolan reikäiseksi, mutta kasvihuoneesta saan kerättyä ehjiä lehtiä. KASVIHUONEESSA KASVAA KURKKUJEN, tomaattien ja viiniköynnöksen lisäksi yrttejä, jotka peitän talveksi tuplaharsolla. Kasvijäte hellittelee myös matoja. Opimme, että kivikovaan maahan täytyy lisätä jotakin eloperäistä, jotta siinä voi kasvattaa juurikasveja. Kun sinappi alkaa kellastua elokuussa, leikkaan versot kuivumaan. Haluan kasvattaa kaikki ainekset kurkkusalaattiin tilliä, piparjuurta ja sinapinsiemeniä myöten. Hunajakukkaa Marja Leena on kylvänyt sekaisin ruiskaunokkien ja veriapilan kanssa, ja kasvustossa riittää pörriäisiä koko kukinta-ajan. 32. SATO RIITTÄÄ MEILLE pitkäksi aikaa: perunat ja juurekset noin yhdeksän kuukautta, kaalit puoli vuotta sekä kurkut, tomaatit ja kurpitsat säilöttyinä koko vuodeksi. Ruohosipuli, salvia ja villirukola heräävät varhain keväällä ja antavat satoa aikaisin. Oli vuosi 1982, ja päätimme mieheni Martin kanssa ostaa tämän paikan. Nyt olemme tehneet tuttavuutta Sipoon savimaan kanssa lähes 40 vuotta. Kylvän keltasinappia toukokuussa kaalien ympärille houkutuskasviksi. Timjami ja silopersilja talvehtivat osin vihreinä. Jos siemeniä ehtii varista maahan, ne itävät pian, ja saan kerättyä aromikkaita lehtiä salaattiin myöhään syksyyn. Pakastan lehtiä tomaatin kanssa hienoksi silputtuna ja lisään seosta jäisenä suoraan Tarhasalkoruusut kuuluvat komeimpiin kukkijoihin. Heinäkuussa keltaisena kukkiva kasvusto on myös pölyttäjille hurja magneetti. Runsaan kompostoinnin ja Martin ahkeroinnin palkaksi saamme hyviä satoja. K errostaloasumisen jälkeen tuntui kuin taivas olisi auennut. Meillä on useita vanhanajan komposteja, joihin menevät ruohosilppu, puiden lehdet sekä kasvimaaja keittiöjäte
Kurkkujen ja tomaattien lisäksi tilaa on varattu myös viiniköynnökselle ja yrteille. 33. Mikä: Marja Leena ja Martti Ikosen piha Sipoossa Vyöhyke: Ib Koko: Pinta-ala 3 600 m 2 , josta hyötykasveilla noin 600 m 2 Erityistä: Valtavasti satoa tuottava piha kulttuurimaiseman keskellä Myös kasvihuone hyötyy kompostimullan antamasta elinvoimasta. V IHERPIHA
Myös purjot saavat viisisenttisen kerroksen katekompostia. Ripaus kanankakkaa ja hyvä multaus elokuussa takaavat muhkean ja maukkaan sadon. Puolikypsä ja karkea kompostimulta eli katekomposti pitää maan pehmeänä, tuo elävyyttä ja lannoittaa. VIHANNEKSET, JUUREKSET, YRTIT, marjat ja hedelmät ovat aina olleet minulle etusijalla, mutta kukkia on lisätty kasvimaalle vähitellen. Lisäksi Martti asentaa penkkiin tihkukastelun. Silloin tavanomaiset kivut ja kolotukset häipyvät mielestä. Kymmenmetrisen kurpitsaja kurkkupenkin sekä myös papupenkin katteena käytämme mansikkakangasta, joka jää talveksi paikalleen. Loka-marraskuussa nostamme purjot juurineen saaviin maakellariin, missä ne säilyvät ainakin maaliskuun alkuun. Katettu maa lämpenee keväällä nopeasti ja aikaistaa istutusta. Lempikasvejani ovat kesäpäivänhattu, kosmoskukka ja piiankieli. 34. Villirukolan maku on todella ärtsy, mutta pakastus miedontaa sitä. Pihaa ympäröi avara kulttuurimaisema. ruokiin. Silloin sujuvat kylvöt ja istutukset, taimien harvennus, kitkeminen ja kastelu. Levitämme sitä ruohosilpun kanssa sipulimaan riviväleihin antamaan voimaa ja estämään rikkakasveja. Auringonlaskun jälkeinen aika on uskomattoman kaunis; taivaan värit vaihtuvat nopsaan ja ovat usein myös hyvin erikoisia. Kukat tuntuvat hymyilevän minulle ja nyökkäilevän ymmärtäväisesti. SAVIMAA KOVETTUU HELPOSTI sateella. Ikoset ovat muuttaneet savisen tantereen muhevamultaiseksi hyötytarhaksi. Kasvimaalla voin seurata auringon vaipumista peltojen ja kaukaisen metsän taakse. V IHERPIHA. SUURIN OSA KASVIja kukkamaistamme on koko päivän täydessä auringossa, siksi illat ovat mieliaikaani. Vaikka päivänhatut ovat meillä yksivuotisia, ne ovat usein talvehtineet kuivalla heinällä suojattuina. Ne kukkivat pitkään, kylväytyvät ja tuottavat uusia väriyhdistelmiä. Hetki on ohikiitävä eikä palaa toista kertaa samanlaisena.” Kukat tuntuvat hymyilevän ja nyökkäilevän minulle. Silloin haluan olla aitiopaikalla ja tallentaa tuokion sieluni sopukoihin, usein myös kameran muistiin. Kauden aluksi vedämme kankaan sivuun, lisäämme reippaasti kypsää kompostimultaa, kasaamme 20 sentin korkuisen kohopenkin ja laitamme kankaan takaisin
3 Salkoruusujen ja muiden malvakasvien kukat sopivat esimerkiksi salaattiin ja teehen. 1 2 3 4 5 8 6 7 1 Tsinnioita kasvaa keittiötarhassa joka kesä. 5 Keltasinappi houkuttelee ötökät parsakaalin kimpusta. 4 Kesäpäivänhatut kylväytyvät kasvimaalla. Se on kestänyt hyvin myöhäissyksyn märkyyden savimaassa. Niiden siemenkodat tunnistaa nimilapuista. 6 ’Red Velvet’ -liljaristeymä kukkii runsaasti ja pitkään heinä-elokuussa. 35. 7 Pioniunikon siemenet kerätään kauneimmista yksilöistä. Ne myös pysyvät terveinä vettä pidättävässä maassa. V IHERPIHA. 2 Purjo saa puolikypsää katekompostia, joka pitää maanpinnan ihanan kuohkeana. 8 Kompostilla parannettu maa innostaa salkoruusut upeaan kukkaan
6 Vähennä harvennustarvetta tekemällä siemenille kylvönauha pehmeästä taloustai wc-paperista. Suola tehostaa myös värin kuivumista. Aurinkovärjäys onnistuu sisällä ja tyynessä paikassa ulkona. 5 Istuta talvehtineita punajuurikkaita keväällä maahan. Kostuta puuvilla-, silkkitai pellavakangas kevyesti suihkuttamalla ja levitä sille telalla tai leveällä pensselillä väriseosta (Emo-ruiskuemulsio + väripigmentti). Levitä nauha kosteaan maahan, kastele hyvin, peittele mullalla ja huolehdi kylvöksen kosteudesta. Ravistele sitten suola ja kasvit pois ja kiinnitä väri silittämällä kangas leivinpaperin läpi. Raikas saunajuoma tulee esimerkiksi sitruunahapolla tehdystä aroniamehusta ja sitruunanmakuisesta virvoitusjuomasta. Muuhun väripintaan saat kuviointia sirottelemalla sille merisuolaa. 1 Hauduta tyrnin tuoreista ja kuivatuista lehdistä teetä. 36. Ripottele siemenet toisen liuskan päälle toivotuin välimatkoin, asettele päälle toinen suikale ja paina kiinni. Anna kankaan kuivua auringossa tai yön yli huoneenlämmössä. Käytä mukulat kananmunan kokoisina, jolloin ne ovat sileitä ja herkullisia. Tyrnin lehdet sopivat teehen tuoreena ja kuivattuna. Keittiötarhan satoa syödään muodossa tai toisessa ympäri vuoden. Kuoret saat helposti pois, kun keität mukuloita muutaman minuutin ja puristat sen jälkeen sisuksen kuoresta. Aurinkovärjätty kangas on laminoitu tarjottimeksi. Kasvien alla väri säilyy kosteana muun pinnan kuivuessa ja kasvien yksityiskohdat piirtyvät esiin. Saat kimppuihin kauniin röpelöisiä leikkokukkia ja omia kylvösiemeniä seuraavaksi vuodeksi. Lisää niitä kylmiin juomiin jääpalojen asemasta. Lisäksi tyrni on hieno pensas ja maisemakasvi, jonka arvokas marjasato hyödyttää myös lintuja. Keitä tai paahda mukulat sen jälkeen kypsiksi. Asettele värin päälle alassuin kukkia, lehtiä ja versoja. Huuhtele hyvin, nosta kuivumaan mahdollisimman sileänä ja silitä kosteana. Leikkaa rullasta pitkiä ja kapeita suikaleita, erottele kerrokset ja kostuta ne. Voit myös tehdä nauhoja hyvissä ajoin ja säilyttää ne rasiassa. V IHERPIHA. Kirjorevonhäntä on punarevonhäntää pystykasvuisempi, joten se sopii myös muiden kasvien väleihin. 7 Kokeile helppoa aurinkovärjäystä kasveilla. 3 Pakasta viinirypäleitä yksittäin ja terttuina. Muista kirjoittaa paperiin, mitä siemeniä nauhassa on. 4 Istuta tuulensuojaksi maa-artisokkaa. MARJA LEENAN VINKIT KASVIEN KÄYTTÖÖN Kirjorevonhäntä kasvaa kesän mittaan toista metriä korkeaksi. 2 Käytä revonhännän (Amaranthus) nuoria lehtiä pinaatin tapaan
Aina hillitty Usein rajoja rikkonut /. Tilaa Eeva: lue.eeva.fi/uusi Roolien takana. Suomen luetuin naistenlehti uudistui
38. Vain Iivarien istuttamat maltillisen kokoiset hapankirsikat, kuten ’Chokoladnaja’ ja ’Fanal’, ovat suojassa huppujen alla. Tuulenpuuska oli edellisyönä riuhtaissut verkon pois, ja rastaat olivat päässeet tummien marjojen kimppuun. PALAVA RAKKAUS Sirpa Iivarin puutarhassa kasvaa noin 15 kirsikka puuta. ’Fanalin’ sadon Sirpa pakastaa kivineen ja keittää talvella mehuksi ja hilloksi. Parimetriset ’Tontu’ ja ’Arthur’ kypsyttävät mehukkaita marjojaan verkkohuppujen suojissa, mutta ’Leningradin Mustassa’ ei näy ainuttakaan kirsikkaa. – ’Fanal’ on hapokas, mutta tummamehuisena morellikirsikkana se antaa vispipuuroon todella kauniin punaisen värin. Pihasaunan yllekin kohoaa kymmenien vuosien ikäinen valtava hapankirsikka ’Sikkolan Kuulasmarja’. TEKS TI Outi Tynys K U VAT Teija Tuisku KOUKUSSA KIRSIKOIHIN K irsikkapuita on Sirpa ja Sakari Iivarin tontilla kaikkialla – pihapiirissä, kirsikkatarhassa ja pellon laidalla. V IHERPIHA. – Tutut ovat ihmetelleet, että miten ihmeessä tarvitsen kirsikoita näin paljon. Hän johdattaa ihan ensimmäiseksi pihapiirin alapuolella sijaitsevalle etelärinteelle katsomaan vaateliaina pidettyjä makeakirsikoita, joiden sokerisen makeaa satoa Iivarit herkuttelevat suoraan puusta. K Sirpa ja Sakari Iivarin puutarhassa Korpilahdella vanhat perinteiset hapankirsikat kukoistavat uusien herkullisten makeakirsikoiden rinnalla. – Mustarastaita tulee kerralla noin 10–15 linnun parvi, joka syö kirsikat aivan hetkessä, Sirpa kertoo. No en tarvitsekaan, mutta puita on vain niin hauska kasvatella, Sirpa kertoo. Lintuparville heinäkuinen kirsikka-aika on tontilla yhtä juhlaa, sillä ne pääsevät pyrähtämään esteettä vanhojen, monimetrisiksi kasvaneiden hapankirsikoiden latvuksiin. ’Arthur’ on yksi kolmesta makeakirsikka lajikkeesta
V IHERPIHA. 39. Miltei kaikki makeakirsikat vaativat toisen lajikkeen eli ristipölytyksen tuottaakseen satoa. Makeakirsikoiden sato kypsyy yleensä heinäkuun alkupuolella. Virolainen ’Arthur’ tunnetaan myös nimellä ’’Kristiina’’
3. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Latvian Matala’ (I–V) sekä ’Schedraja’ eli ’Pohjolan Helmi’, jonka kestävyydestä on hyviä kokemuksia myös pohjoisessa. ’Lumikki’ kasvaa noin kaksimetriseksi, vyöhykesuositus I–IV (V). NUKKAKIRSIKKA Prunus tomentosa Marja on vaalea ja hyvänmakuinen. Vanhoissa pihapiireissä kasvaa maatiaiskantoja, joista osa on nimetty lajikkeiksi. TUNNETKO KIRSIKAT. – ’Fanal’ on sopivasti hapokas, ja se antaa vispipuuroon upean punaisen värin, hän sanoo. PENSASKIRSIKKA Prunus cerasus Hapankirsikan matalakasvuisia lajikkeita kutsutaan pensaskirsikoiksi. MAKEAKIRSIKKA ELI IMELÄKIRSIKKA Prunus avium Makeiden marjojen koko ja väri vaihtelevat. 40. V IHERPIHA. ’Sikkolan Kuulasmarja’ on amarellityyppinen hapankirsikka. Morellikirsikka Marja on tummanpunainen ja sen mehu punaista. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Leningradin Musta’ (I–IV-vyöhykkeille) ja ’Stella’ (I–II (III)). Tämä I–IV-vyöhykkeille suositeltu lajike kasvaa korkeaksi ja leviää voimakkasti juurivesoista. 2. Sirpan suosikki hapankirsikoista on ’Fanal’, jonka sadon hän pakastaa kivineen ja keittää talvella mehuksi ja hilloksi. Vaateliain kirsikoista, kestävyys vaihtelee lajikkeen mukaan. Marjat voivat olla keltaiset, punaiset tai tummanpunaiset. 1. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Varjomorelli’ (I–III) ja ’Fanal’ (I–III) sekä FinE-maatiaiskanta ’Rauhalan Morelli’ (I–III (IV)). Tummamarjaisen ’Tontu’-makeakirsikan satoikä alkaa nuorena. HAPANKIRSIKAT Prunus cerasus Amarellikirsikka Kirkkaanpunainen marja on hapahko ja sen mehu kirkasta. Tavallinen lajike on esimerkiksi ’Sikkolan Kuulasmarja’, joka on saanut FinE-tunnuksen. 4
SUOJAA MARJASATO. Istuta taimet suojaisaan ja aurinkoiseen paikkaan. Linnut eivät ole takertuneet kiinni verkkoihin, sillä niille riittää puutarhassa yllin kyllin suojaamattomia satopuita. 41. Myös kestävien ja helppohoitoisten hapankirsikoiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, sillä Sakari on levitellyt maasta kaivamiaan ’Sikkolan Kuulasmarjan’ juurivesoja pitkin poikin pihapiiriä. VANHA PERINNETILA ja 1887 rakennetun talon pihapiiri tarjosivat ihanteelliset lähtökohdat hedelmäpuista innostuneille Sirpalle ja Sakarille heidän muuttaessaan tänne 11 vuotta sitten. KALKITSE MAA. Lajikkeet ’Tontu’ ja ’Arthur’ istutettiin saman tien ja verkkonsa juuri menettänyt ’Leningradin Musta’ pari vuotta myöhemmin. – Pian tänne muuton jälkeen hurahdin täysillä kirsikoihin. Vältä hallanarkaa paikkaa, sillä pakkanen vioittaa herkästi kukkaja kasvusilmuja. Suojaa puut myös jäniksiltä ja myyriltä. Pihapiirin pohjoispuolella kasvaa myös tuulelta suojaava metsikkö ja sen kivinen maaperä on vettä läpäisevää, jota hedelmäpuut arvostavat. Runsas typpilannoitus kasvattaa herkästi paleltuvia versoja. VINKIT MAKEAKIRSIKOILLE Sirpan Hapankirsikka ’Fanal’ saa suojakseen verkkohupun. VARMISTA PÖLYTYS. Innostuksen makeakirsikoihin sytytti kuuden vuoden takainen käynti leivonmäkeläisellä Tommolan tilalla, jossa kasvoi Sirpan hämmästykseksi useita hyvin menestyviä lajikkeita. – On aivan uskomatonta, että kirsikat kasvavat täällä näin isoiksi, hän myhäilee. Perusta kohopenkki, jos märkyys on uhka. HELLI AURINGOLLA. Istuta ainakin kaksi tainta, joista toinen on hyvä yleispölyttäjä, esimerkiksi ’Tontu’. TUE TOPAKASTI. Vaikka tila sijaitsee Korpilahdella III-vyöhykkeellä, järvien läheisyys ja sijainti korkealla mäellä tekevät tontin pienilmastosta tuntuvasti suojaisamman. Ravitse syyslannoitteella ja hyötykasvien kevätlannoitteella. Tue taimi jämäkällä seipäällä. Anna satoikäiselle puulle vettä pitkinä poutajaksoina. Tilalla oli aiemmin asunut puutarhuripariskunta, joka oli istuttanut vuosikymmenten aikana useita hapankirsikan kantoja ja lajikkeita, kuten esimerkiksi ’Sikkolan Kuulasmarjaa’ ja ’Rauhalan Morellia’ eli ’’Pihtipudasta’’. Kastele tainta istutusta seuraavana kahtena kesänä. Hillittykasvuiseen Gisela 5 -perusrunkoon vartetut makeakirsikat ovat tuottaneet satoa jo noin kolmen vuoden kuluttua istutuksesta. Lähes kaikki makeakirsikat vaativat ristipölytyksen, ja myös itsepölyttyvät lajikkeet hyötyvät toisen lajikkeen siitepölystä. Vanhojen perinteisten ja uusien makeiden kirsikkapuiden menestyminen on Sirpalle kuin toteutunut unelma. Sirpa kertoo pienestä saakka unelmoineensa satoisista hedelmäpuista, sillä hänen lapsuudenkodissaan Pohjois-Pohjanmaalla tuulisen pellon laitaan istutetut puut paleltuivat aina toinen toisensa perään satoa tuottamatta. Sirpa on lapsesta saakka unelmoinut hedelmäpuista. Kiristä verkko tiukasti tai käytä varjostusverkkoa, jotta linnut eivät takerru kiinni. V IHERPIHA. Hyvä pH on 6,5–7. Makeakirsikalle tulee helposti heikko ja vänkyräinen runko. Kun marjat alkavat punertaa, pussita latvus tiiviiseen huppuun. Kalkitse istutuspaikka ja sirottele parin vuoden välein puun alustalle puutuhkaa tai kalkkia. AVITA KASTELEMALLA. Puut ovat kasvattaneet leveän latvuksen sekä vänkyräisen rungon – Sirpa onkin huomannut tukemisen olevan makeakirsikoilla erityisen tärkeää. Vedenpuute aiheuttaa raakileiden karisemista, kuivaa kautta seuraava sade taas marjojen halkeilua
Vyöhykkeille I–III. 2 HAPANKIRSIKKA ’ARTTULA’ Prunus cerasus Kestävä amarellityyppinen lajike, jonka marjat ovat täysin kypsinä melko makeita. Puut tuottavat aikaisin satoa ja vaativat vähän kasvutilaa. V IHERPIHA. Lajike onkin makein Sirpan ja Sakarin hapankirsikoista. 5 HAPANKIRSIKKA ’FANAL’ Prunus cerasus Itsepölytteinen ’Fanal’ kuuluu morelleihin. Vyöhykesuositus I–IV (V). ’Sikkolan Kuulasmarja’ kasvattaa runsaasti juurivesoja, joista on helppo kasvattaa uusia puita. 42. Värjää mehun, puuron ja hillon upean punaiseksi. Kastelu kuivana kautena ja rikkaruohojen kitkeminen tyvialueelta on niille tärkeää. ’Tontu’ on vartettu ’Arthur’ja Leningradin Musta’ -lajikkeiden tapaan hillittykasvuiseen Gisela 5 -perusrunkoon. 1 MAKEAKIRSIKKA ELI IMELÄKIRSIKKA ’ARTHUR’ Prunus avium Virolainen lajike tuottaa makeita syömämarjoja, mutta puu on kärsinyt Sirpan ja Sakarin makeakirsikoista eniten talvista. Itsepölytteinen lajike on suosittu ruskeanpunaisten ja maukkaiden marjojensa ansiosta. Vyöhykkeille I–IV(V). 3 MAKEAKIRSIKKA ’TONTU’ Prunus avium Upean tummanpunainen marja on Sirpan mielestä herkullisin kirsikoista. Hieno ja luotettava lajike tuoremarjaksi ja säilöntään. 4 PENSASKIRSIKKA ’CHOKOLADNAJA’ Prunus cerasus Suklaamorelliksi kutsuttu lajike on kasvutavaltaan pensastava ja matala, joten se sopii myös pieneen pihaan. ’Tontu’ menestyy vyöhykkeillä I–II (III). Kaikki makeakirsikat kasvattavat leveän latvuksen ja vaativat jämäkän tukiseipään. Morellityyppinen pensaskirsikka ’Chokoladnaja’ kasvaa vain parin metrin korkuiseksi. Vyöhykesuositus I–II (III–IV). Ristipölytytys toisen lajikkeen kanssa suurentaa satoa merkittävästi
1 3 2 5 4 5 × KIRSIKK A V IHERPIHA. 43
STEFAN KNOPMANIN JA HÄNEN VAIMONSA PUUTARHASSA ESPOOSSA KAIKKI KLASSISET ELEMENTIT OLIVAT JO PAIKOILLAAN, VAIN VESIAIHE PUUTTUI. 44. Matalin kohta on paikassa, jossa puro laskeutuu lampeen, ja siitä lampi syvenee loivasti 60 senttiin. TEKS TI Elsa Savaloja K U VAT Johanna Myllymäki Viisi metriä pitkässä purossa on korkeuseroa pari metriä. ”SUURI TYÖ TOI ISON ILON” V IHERPIHA. Näin veteen päätyneet siilit ja koirat pääsevät helposti pois lammesta
Sillä olikin helppo kokeilla erilaisia muotoja ja mitoittaa sopivaa kokoa. Kerään suurimmat haavilla ja tyhjennän lammen pinnalla kelluvan sähköisen suodattimen eli skimmerin päivittäin. Projektiin meni koko kesä, syksy ja vielä seuraavakin kevät. Hiekan päälle levitin juurimaton, sitten tuli allaskumi. Reunakivinä Stefan on käyttänyt kiviliikkeestä ostamaansa rakkakiveä. Englantilaisista puutarhalammista sain idean, että allaskumin saa piiloon, kun laittaa liuskekiviä hiukan lammen reunan yli. Linnut kylpevät mielellään purossa ja lammen matalassa vedessä. Ensi numerossa kerromme Stefanin bambuharrastuksesta. Kiviä oli paljon, ja niiden yhteen sovitteleminen oli haastavaa. 2 | Hyvä muoto Kun lammen muotoa suunnitellaan, apuna kehotetaan käyttämään vesiletkua. Tarkoitus oli tehdä japanilaistyylinen pelkistetty vesiaihe, eli vettä ja kiviä. Puron pohjankin olen tehnyt erilaisilla suurilla liuskekivillä. On makuasia, miten paljon roskia sietää. Puron solina on Stefanista ihanan rauhoittava ääni, joka virkistää mieltä kuumalla säällä. Kun pääsimme vaimoni kanssa yhteisymmärrykseen, otin lapion esille. Kaivoin käsin, koska työn edetessä on aikaa miettiä erilaisia ratkaisuja. Kaivamisessa menikin koko kesä. Etelä-Korean kirkasvetiset purot, joiden pohjalta loistaa vaalea kallio, ja Englannin hienot puutarhalammet inspiroivat Stefania oman vasiaiheen suunnittelussa. Sieltä vesi kiertää piilotettua letkua pitkin suodattimeen, jossa vesi puhdistuu biologisesti. 1 | Oikea paikka Halusin lammesta puutarhan katseenvangitsijan, joten sen paikka oli itsestäänselvä: rinteen alapuolella oleva tyhjä nurmikko keskellä pihaa. Sitten vesi kulkee UV-lampun ohi, joka tappaa viherlevää ja auttaa pitämään veden kirkkaana. Ei ollut helppoa luoda luonnollisen näköistä puroa, jossa silmä lepää. 3 | Maisemointi kivillä Vuorasin lammen pohjan hienolla hiekalla, koska pohjassa ei saa olla teräviä kiviä, juuria tai muuta, joka voisi puhkaista allaskumin. Pohjan pitää olla tarkkaan vaaterissa, sillä muuten vesi juoksee vain toista reunaa pitkin. Tyhjennän lammen vuosittain ja pesen sen painepesurilla. 4 | Puhdistus ja huolto Pumppu on lammen pohjalla. V IHERPIHA. 45. Suodatin ei oikeastaan ole välttämätön, jos lammessa ei ole kaloja. Muut luonnonkivet rikkovat muuten helposti syntyvää tiiliskivimäistä vaikutelmaa. Koska puutarhamme oli jo ennestään rehevä, en kaivannut lampeen enää vesikasveja. Sen jälkeen vesi ohjataan letkua pitkin puron yläpäähän
KOKOSIMME VINKIT, JOIDEN AVULLA KERÄÄT JA OHJAAT SADEVETTÄ, VALITSET OIKEITA KASVEJA, JA KASTELET VAIN TARPEESEEN JA OIKEAAN AIKAAN. VIISA AT VINKIT VESIVIISAS PUUTARHA SE KIMALTAA, SOLISEE, LORISEE, HEIJASTAA JA PISAROI. 46. TE KS TI Tuovi Mutanen K U VAT A-lehtien kuva-arkisto ja Getty Images 22 vinkkiä V IHERPIHA. VESI TUO ILOA, ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, JA SITÄ ON VAIN RAJALLINEN MÄÄRÄ
Kasvit ottavat myös tärkeät ravinteet maasta veteen liuenneina suoloina. V IHERPIHA. Myös kasvin tarvitsemat ravintoaineet kulkevat juurista lehtiin veden mukana. Vettä tarvitaan yhteyttämiseen, nestejännityksen ylläpitoon ja lämpötilan säätelyyn. Se jäätyy, sulaa ja virtaa takaisin mereen tai järveen. Jo dinosaurukset joivat aikoinaan samaa vettä, jota me käytämme nyt. 2 3 VUODEN VESI Suomessa sataa keskimäärin reilut puoli metriä vuodessa. Ilmaston muuttuessa kuivuudesta kärsitään yhä useammassa maassa. Vesi kiertää, mutta sen määrä pysyy samana. Tulppaanit virkistäytyvät sateessa, vaikka keväällä ei yleensä vettä taivaalta paljon kerry. Vähiten vettä tulee keväällä, ja suurimmat sademäärät saadaan heinä-elokuussa. Kaikki vuorokausisateiden ennätykset ovat kolmelta kesäkuukaudelta. YKSI VESI Vesi on jatkuvassa liikkeessä. 47. 4 5 1 Suomessa riittää puhdasta vettä. Se lämpenee ja kohoaa höyrynä ilmaan, tiivistyy ja sataa pisaroina maahan. Kasvi ei pysty ottamaan ravinteita kuivasta maasta. Silti kannattaa opetella käyttämään vettä järkevästi myös puutarhassa. VÄLTTÄMÄTÖN VESI Kaikki kasvit tarvitsevat vettä elintoimintojensa ylläpitoon. Vaikka syksyllä on enemmän sadepäiviä, ovat kesäsateet usein syystihkuja rankempia. Kaikesta maapallon vedestä vain 3 prosenttia on suolatonta, ja vain 1 prosentti tästä suolattomasta vedestä on helposti käytettävissä. YHTEINEN VESI Monessa muussa maassa puhtaasta makeasta vedestä on pulaa
48. Luontaisia pinnanmuotoja, korkeuseroja ja veden keräytymistä kannattaa käyttää hyödyksi pihan ratkaisuissa. Jo lehtien ulkonäkö paljastaa monta sopeutumiskeinoa. Erilaiset kasvupaikat ovat puutarhan rikkaus, sillä ne mahdollistavat monimuotoisen kasvivalikoiman. Sillä voi myös estää kapillaarisen vedennousun siellä, minne vettä ei haluta. Jos vesi ei pääse imeytymään, se valuu maanpintaa pitkin pihan matalimpaan kohtaan. 7 VESIREITTEJÄ PITKIN Veden reittejä pihalla on helppo hahmottaa, kun muistaa, että vesi valuu alaspäin. Silloin juuristokerroksen syvyyteen jäävä vesi on heti kasvien käytössä. Lehtien ruusukeasento toimii suppilona, joka auttaa kasvia keräämään kastepisarat tarkasti talteen. Läpäisevässä maassa vesi imeytyy maahan. 8 RUTIKUIVAA JA LITIMÄRKÄÄ Pienellekin pihalle mahtuu monenlaisia kasvupaikkoja. Niiden vahatai karvapeite vähentää veden haihtumista ilmarakojen kautta. V IHERPIHA. 9 SITKEÄT SUKKULENTIT Sukkulentit eli mehikasvit ovat sopeutuneet kuivuuteen. Kun valitset lajit olosuhteiden mukaan, myös kastelun tarve vähenee. 6 RAEKOOLLA ON VÄLIÄ Maaperässä vesi varastoituu maarakeiden väliin jääviin huokosiin. Rakeiden ja huokosten koko vaikuttaa siihen, miten vesi säilyy maassa ja mihin suuntaan se kulkee. Älä siis kastele arviolta, vaan tunnustele maan kosteutta pintamaata syvemmältä. Nämä lajit ovat kuitenkin vetisessä ympäristössä kuin kotonaan: keltakurjenmiekka, kierreröyhyvihvilä, luhtalemmikki, niittykullero ja rantatädyke. Entä jos ojaa ei täyttäisikään, vaan istuttaisi siihen kosteutta kaipaavia rantakasveja. Karkea sora ei sitä vastoin pidätä vettä, vaan päästää sen valumaan aina pohjaveteen saakka. Jossain kohden on kuivaa, jossain varjoista ja kosteaa. Joskus lehtien lurpottamisen syy voi kuitenkin olla muu kuin kuivuus. Jos maassa on runsaasti humusta tai hienojakoista kivennäisainetta, maa pidättää hyvin vettä. 10 VARPAAT VEDESSÄ Liika vesi on vähintään yhtä haitallista kuin veden puute. Puutarhan sitkeät sukkulentit löydät maksaruohojen ja mehitähtien suvuista. Suurin osa maakasveista kärsii märässä kasvualustassa nopeasti hapen puutteesta. Sopisiko hankala painanne ajoittain lammikoituvaksi imeytyspaikaksi. Paksut lehdet varastoivat veden kuivien kausien varalle. Keltakurjenmiekka 11 TUTKI JA TUNNUSTELE Kokenut kastelija huomaa vedenpuutteen kasviensa nuutuneesta ilmeestä
15 KATA JA PEITÄ Jos maanpinta on paljas, pieni vesimäärä haihtuu helposti. 49. Lehtotaponlehti 13 SUIHKUA JA PISAROITA Pienten viljelmien kastelu hoituu hyvin pelkällä kastelukannulla. 14 MONTAKO LITRAA. Vettä pieniksi pisaroiksi jakava suutinosa on tarpeen taimien kasteluun, isommille kasveille riittää pelkkä nokka. Kastele maahan istutettuja kasveja taimivaiheen jälkeen harvakseltaan, mutta reilusti kerralla. Silloin vesi ehtii mennä sinne, minne pitääkin. 12. Mitä kookkaampi kasvi on, sitä suuremman suihkun se kestää. Voit estää sekä haihtumisen että eroosion peittämällä maanpintaa erilaisilla katteilla. Huolehdi itämisja taimivaiheessa tasaisesta kosteudesta, mutta kastele myöhemmin vain tarpeeseen. V IHERPIHA. Monivuotisten kasviryhmien kaunein kate syntyy matalista maanpeittolajeista. Kova ryöppy taas irrottaa pintamaata ja vie sen parhaat palat mennessään. Maan pitää kastua koko juuristoalueen syvyydeltä. Kaikkein paras kasteluilma on kuitenkin pienellä sateella. Ruohosilppu sopii katteeksi kasvimaalle, jossa tarvitaan paljon ravinteita. Parempi hetki kastelulle on varhainen aamu tai myöhäinen ilta. Sopivia kertakastelumääriä: • kylvöt ja pikkutaimet 10 litraa neliölle (10 mm:n sade) • kasvimaa tai perennapenkki 30 litraa neliölle (30 mm:n sade) • vastaistutettu puu 30–50 litraa • vastaistutettu pensas 20 litraa 16 OIKEAAN AIKAAN Aurinkoisena päivänä kasteltaessa iso osa vedestä haihtuu nopeasti taivaan tuuliin ehtimättä imeytyä juuristokerrokseen saakka. Perennoille sopii hieno lehtipuuhake, pensaiden juurelle karkeampi kuorikate
20 TAIVAALTA TALTEEN Syöksytorveen kiinnitettävä vedenkerääjä on helppo tapa kerätä kattovesiä. Vaikka vesijohtoveden käyttö on helppoa, kannattaa sen käytössä noudattaa vesiviisautta: tarpeeseen, tarpeeksi ja oikeaan aikaan. V IHERPIHA. Yksinkertaisimmillaan se on käännettävä nokka, josta vesi valuu tynnyriin. 18 HULEVESI = HYÖTYVESI Hulevedeksi sanotaan vettä, joka valuu pois pihan kovilta pinnoilta, kuten katoilta tai laatoitukselta. Isojen alueiden kastelua helpottaa sadettaja. Kaikkea hulevettä ei kannata ohjata edes viemäriin, vaikka tontti olisi viemäriverkossa. Täytä taipuisa letku vedellä, niin saat siirrettyä sillä vettä alempana olevaan astiaan. Rakennuksen ulkoseinään asennettu hana helpottaa veden käyttöä pihalla. Hulevesi on ilmaista, sopivan lämpöistä ja valmiiksi lähellä. Kun kulkureitit ja oleskelualueet rajoittuvat istutusalueisiin, voi veden ohjata kallistuksilla suoraan kasveille. Vesi tuo iloa, valoa ja ääntä. 21 VEDÄ VESIKETJU Osaatko käyttää lappoa. Jos vettä tarvitaan säännöllisesti kauempana rakennuksista, voi vesijohdon vetää sinne jo valmiiksi. Tämä on aitoa lähivettä! 20 17. Kaltevassa maastossa tai pienillä korokkeilla voit tehdä kattovesille säilöjen ketjun. Älä piilota vettä, vaan hyödynnä sen varastointi ja ohjaus osana pihasi ilmettä. 50. Joissakin malleissa syöksytorveen kiinnitetään putki tai letku, jolloin keräilyastiat voivat sijaita kauempana – siellä missä vettä tarvitset. 19 SOPIVASTI KALLELLAAN Pintojen kallistukset määräävät, minne vesi kulkee. Siitä riittää vettä pitkäksi aikaa! 22 VERKKOVETTÄ VIISAASTI Kun kuivuus uhkaa kasveja eikä sadevesi riitä, on turvauduttava vesijohtoverkkoon. Mitä enemmän pihalla on läpäisemättömiä pintoja, sitä enemmän hulevettä syntyy. Sitä ei ole puhdistettu juotavaksi vesijohtoveden tapaan, mutta se soveltuu mainiosti pihan tarpeisiin. Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille
T EKS T I Minna Hietakangas K U VAT Taimistot, A-lehtien kuva-arkisto ja Adobe Stock ja GAP /Lehtikuva V IHERPIHA. 52. Särkän perennataimisto 3. KOTONAAN KOSTEIKOSSA Näillä taimistojen valitsemilla, vedessä ja veden äärellä kukoistavilla kasveilla kruunaat pienen tai isommankin vesiaiheen. Paratiisin taimitarha 2. TAIMISTOJEN SUOSIKIT Ia Ib II III IV IV/V V V/VI VI VI/VII VII VIII KASVUVYÖHYKKEET JA TAIMISTOT 1 3 2 1. Harjunpään taimisto Kilpirikosta saa lähes trooppista vihreyttä lammen äärelle
Pienestä altaasta lumme on hyvä nostaa syksyllä ja laittaa ämpärissä viileään varastoon. Se on läheistä sukua monille tutuille huonekasveille, kuten kirjo-, viirija huonevehkoille, peikonlehdelle ja flamingonkukille. Kirjokalmojuuri (Acorus calamus ’Variegatus’) on kalmojuuren näyttävämpi, kirjavalehtinen muoto. Pitkään kukkivat lumpeet ovat vesiaiheen kuningattaria! Jos vesiaihe on maapohjainen, sinne on aina helppo istuttaa lumme, jonka versot kasvavat ylös pohjasta. Voit istuttaa suovehkan multaan vesiaiheen reunalle tai se voi kellua altaan pinnalla. Lumpeista (Nymphaea) vesiaiheen kruunaavat valkolumme ’Alba’ tai kuvan punakukkainen ’Attraction’, joka on punakukkaisista lumpeista kestävin. Kaveriksi sopii esimerkiksi ratamosarpio, jolla on keveät, pilvimäiset kukat. Se lähtee suikertamaan veden pinnalla, juurakko kasvaa vaakasuoraan. Voit laittaa sen myös vesikasviruukkuun. MINNE. Muista, että kaikki vesiaiheet ovat erilaisia. Ryhdikäs kalmojuuri muistuttaa keltakurjenmiekan kasvustoa, mutta sen erottaa miellyttävän aromaattisesta, sitruunaisesta tuoksusta. Kääpiölumpeelle tosin riittää 30 senttiäkin. Kukkaa ympäröivä valkoinen tukilehti houkuttelee pölyttäjiä. 6–8 MIKÄ. MINNE. Tykkään myös suovehkan kauniista sydämenmuotoisista lehdistä. Pieniin vesialtaisiin sopii kääpiölumme ’Aurora’. MINNE. Jos tilaa on, kannattaa istuttaa isoja kasveja veteen, sillä ne puhdistavat sitä. Lumpeet viihtyvät erisyvyisessä vedessä, mutta yleisesti vettä on hyvä olla vähintään puoli metriä. Isossa maapohjaisessa altaassa on erilaiset olosuhteet kuin pienessä muovialtaassa. Jos suovehka leviää liiankin innokkaasti, kasvustoa voi helposti nykiä pois. Meillä taimistolla kirjokalmojuuri viihtyy ja leviää hyvin piha-altaassa, jossa on kumipohja. 53. 6–7 V IHERPIHA. Suovehka kasvaa luonnossa kosteikoissa aivan pohjoista Lappia lukuun ottamatta, joten se on todella kestävä kasvi. MIKSI. ?, 60–150 cm , . Miekkamaiset, litteät lehdet ovat valkoraitaiset. 6–7 MIKÄ. Syvään altaaseen voit jättää kasvin talvehtimaan. MIKSI. ?-?, 10–20 cm , . Muista silloin lannoittaa, jotta kasvi jaksaa kukkia. ?-??, 50–200 cm , . MIKSI. Valkokukkainen suovehka (Calla palustris) muodostaa laajoja kasvustoja vesiaiheen pinnalle tai reunoille. ”Ryhdikäs kirjokalmojuuri tuoksuu miellyttävän sitruunaiselta.” Sanna Elo | Paratiisin taimitarha | paratiisintaimitarha.fi Pori | Vyöhyke II Suovehka Lumme Kirjokalmojuuri MIKÄ
MIKSI. Perennan lehdistö on kuin kärjellään seisova kolmio, se tekee lehdet nätisti sivuille. MIKSI. Myös tämä kestävä kosteikkokasvi kasvaa luonnonvaraisena lähes koko maassa. Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) kestää myös ajoittaista vedessä oloa tosi hyvin. Se viihtyy parhaiten ravinteikkaassa maassa, muttei ole ronkeli sen suhteen. Tällä pystykasvuisella keltakukkaisella perennalla on nimensä mukaisesti terttumaiset kukinnot, jotka nousevat lehtihangoista. 6–7 MIKÄ. Istuttaisin rentukan 30–35 sentin välein vesirajaan, sillä se voi lillua välillä vedessäkin. Helppohoitoinen rentukka kestää märkyyttä, eikä se kukkaan päästyään ole moksiskaan kylmästäkään keväästä. Vesiaiheen äärelle sopiva sinikukkainen kaunokurjenmiekka (Iris setosa) muistuttaa siperiankurjenmiekkaa. Taimet on hyvä istuttaa 30–35 sentin välein, jotta kasvusto on tiheä ja tuuhea. Kaunokurjenmiekalle riittää mainiosti normaali multa, mutta kasvualustan olisi hyvä olla tarpeeksi syvä ja tuore. Pallorentukka ’Multiplex’ on kerrannaiskukkainen. Se kestää hyvin olla uppeluksissakin aika ajoin. ?-??, 40–50 cm , . Pyöreähkölehtinen laji sopii myöhemmin kukkivan luhtalemmikin seuraan. Kaunokurjenmiekka pärjää itselläni rantakortteikossa, jossa vesi seisoo aina välillä. 6–7 V IHERPIHA. MINNE. Rentukka (Caltha palustris) aloittelee kukinnan etelässä jo toukokuussa, meillä pohjoisempana kukinta on enemmän kesäkuun ilo. Terttualpi leviää jonkun verran, muttei rikkaruohoksi kuitenkaan, ja liikoja kasvustoja saa helposti nykäistyä pois. MIKSI. Sen kukinta alkaa kesäkuun puolella Etelä-Suomessa, meillä Raahessa se on yleensä heinäkuun alussa parhaassa kukassa. Kotikonnuillaan Pohjois-Amerikassa se kasvaa suokasvina. MINNE. Tämä luonnonkasvi menestyy niin auringossa kuin varjossakin. 5–6 MIKÄ. MINNE. Puolivarjossa tai varjossa se ei tarvitse niin märkää maata kuin aurinkoisella paikalla. ”Kaunokurjenmiekka kestää hyvin olla uppeluksissakin välillä.” Jari Särkkä | Särkän perennataimisto | sarkanperennataimisto.fi Raahe | Vyöhyke V Rentukka Kaunokurjenmiekka Terttualpi MIKÄ. ?-?, 30 cm , . Se tykkää mehevästä mudasta, lahonneesta lehtimassasta ja kompostimullasta sekä turvepitoisesta maasta. Istuta taimet 40–50 sentin välein, naapuriksi sopii vaikkapa niittykullero. Laji viihtyy lammen matalassa rantavedessä, jossa menestyvät myös rantakukka sekä kaunoja keltakurjenmiekka. 54. ?, 60–80 cm ,
MINNE. Kukinto on vaaleanpunainen pallukka, lehdet jopa 50–60 senttiä halkaisijaltaan. Ravinteikkaasta ja multavasta kasvualustasta pitävä, uljaan pystykasvuinen luonnonperenna on takuuvarmoja suosikkejani. Niittykullero on perinnepihojen kasvi, mutta sopii monenlaisiin pihoihin ja istutuksiin. 6–7 MIKÄ. Kilpirikko on erittäin peittävä, tiiviiksi matoksi levittäytyvä kasvi, jonka alle ei pääse rikkakasveja. Keltainen niittykullero (Trollius europaeus) on pohjoisen luonnossa kosteiden jokirantojen ja tulvaniittyjen kasvi, joten se menestyy kosteassakin kasvupaikassa. Sitä ei suotta kannata siivota syksyllä vaan jättää lehdet maatumaan ja juuriston suojaksi. ?-??, 60–80 cm , . Samaan istutusryhmään sopivat hienosti myös tarha-alpi ja sinikukkaiset kurjenmiekat. Myös savimaassa se pärjää. Komea kilpirikko (Darmera peltata) on siitä hauska, että sen kukat tulevat ensin, sitten vasta lehdet. Se on kuukaudenkin verran kukassa, toukokuun lopulta aina juhannuksen tienoille. Niittykullero kehystää kauniisti vesiaihetta, mutta menestyy tavallisessakin kukkapenkissä. MINNE. MIKSI. Helppohoitoinen kasvi on alkukesän ihana valopilkku. MINNE. Roosanvärinen rantatädyke (Veronica longifolia) ’Pink Shades’ tykkää eniten ravinteikkaasta, kosteasta tai märästä kasvualustasta. Se kasvaa myös savimaassa, jonne ei aina ole helppo löytää kasveja. Se kestää veden vaihtelua kasvupaikalla eikä tarvitse mitään paapomista. Sitä voi käyttää myös leikkokukkana – pitkä kapea kukinto on kiva yhdistää kimppuun esimerkiksi kiinanritarinkannuksen ja koristeheinien kanssa. MIKSI. Sillä saa vehmautta pienellä vaivalla, pari taimea neliölle riittää. 5–6 MIKÄ. Heidi Eriksson | Harjunpään taimisto | perennat.fi Karijoki | Vyöhyke III ”Niittykullero kestää mainiosti veden vaihtelua eikä tarvitse paapomista.” Rantatädyke ’Pink Shades’ Niittykullero Kilpirikko MIKÄ. ?-?, 60–80 cm , . 5–6 K U V A W W W .J E L IT T O .C O M V IHERPIHA. Jos pihassa on iso lampi, istuttaisin kilpirikkoa sen rannalle laajaksi alueeksi ja vaikkapa nauhuksia kilpirikkojen taustakasviksi. 55. Kilpirikko on nätti koko kasvukauden – kukittuaan se muodostaa vihreän rauhoittavan taustan, syksyllä lehdistö värjäytyy kuparinpunaiseksi. MIKSI. Rantatädyke kestää jämäkästi pystyssä niin tuulessa kuin sateessakin. Rantatädyke pärjää monenlaisissa kasvuoloissa ja -paikoissa. ?-??, 50–60 cm , . Koska rantatädyke leviää reippaasti, huolehdi siitä, että sillä on hyvin tilaa ja riittävän voimakaskasvuiset naapurit
Etu on voimassa kotimaassa 25.8.2021 asti. Lehtipisteissä lehti tulee myyntiin hintaan 6,90 €. Sopii sekä . TILAA UUSI ERIKOISLEHTI Parhaat 100 ideaa jouluun 2021 ennakkotilaajan etuna VAIN 5 €! (norm. 6,90 €) ENNAKKOTILAAJAN ETU SINULLE!. TILAA: meko.. + parhaat vinkit paketointiin. /tutustu-5e Lehti ilmestyy 8.9.2021 ja postitetaan sinulle kotiin kannettuna. ilistelijälle että näpertelijälle. Mukana myös pienet lahjaideat kuten itse tehdyt makeiset, leivät, käsityöt, saippuat, kynttilät ym. ilistelijän oma lehti on täällä taas! Kaikki joulunodottajan ihanimmat koristelut sisälle ja pihalle yksissä kansissa! Tee ihanat ovikranssit, kauniit kynttiläasetelmat ja hauskat piparikoristeet, ihanat kukkaistutukset, kekseliäät joulukortit ja paljon paljon muuta. Paljon tunnelmallisia ideakuvia mutta myös DIY-ohjeita. Viime vuoden hitti, supersuosittu, jokaisen joulu
57. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. Kun poistat tomaatin alalehtiä ja varkaita, edistät ilman liikkumista kasvustossa ja näin autat sitä pysymään terveenä. Tomaattien vuoro Kasvihuoneessa tomaatit valmistuvat nyt korjattaviksi palkiten tarhurin ponnistelut makoisilla hedelmillään. Satoa riittää pitkään, joten jatka ötököiden tarkkailua ja lannoitusta sekä suitsi rehotusta, jottei kasvari rehahda tiheäksi viidakoksi. Teline kannattelee pihvitomaatin möhkälemäisiä hedelmiä estäen tertun vioittumisen. PIHALLA NYT V IHERPIHA. Kuoren laikkuisuus johtuu korkeaksi kivunneesta lämpötilasta
Kosteassa ja lämpimässä taimet kasvattavat vetistä, taudeille altista solukkoa. VASTAUS: Ne ovat mannaa harmaahomeelle. Sienitauti tuottaa itiöitä, jotka leviävät ilman välityksellä muihinkin kasveihin. Miksi tomaatin huonot lehdet kannattaa poistaa. Toinen tapa edistää hedelmien kypsymistä on poistaa tomaatista vain ylimmät kukkatertut, jolloin latva jatkaa kasvuaan. Vältä ristipölytys muiden chilien kanssa suojaamalla verso pölyttäjiltä harsopussilla ennen kukkien avautumista ja ravistele kasvustoa päivittäin. PIHALLA NY T Pidä tomaatti terveenä HUOLEHDI kasvihuoneen tuuletuksesta ja siitä, että ilma pääsee kiertämään kasvustossa. V IHERPIHA. Liiallinen karsiminen vähentää yhteyttämistä, mikä hidastaa kasvua ja raakileiden kehittymistä. Latvan katkaisu 6–8 viikkoa ennen kauden päättymistä saa kasvin keskittämään puhtinsa hedelmien kypsyttämiseen. RAKSAUTA lehdet siististi irti taittamalla, kun kasvissa on hyvä nestejännitys. PARANNA ilmankiertoa poistamalla tomaatin alalehtiä ja sivuversoja eli varkaita. Tomaatin vanhat, heikosti yhteyttävät alalehdet joutavat pois. Iso repaleinen haavapinta avaa harmaahomeelle pääsyreitin kasviin. Etenkin isohedelmäisillä lajikkeilla kukkaterttuja kannattaa poistaa myös latvotuista taimista. Lisäksi kanta saattaa jäädä vihreäksi. SIEMENIÄ CHILISTÄ Haluatko chilistä mahdollisimman samanlaisia siemenjälkeläisiä. 58. Poista lehtiä vähitellen kypsymässä olevaan terttuun saakka. VOIMAA KYPSYMISEEN Tavallinen tomaatti tuottaa yleensä 4–6 terttua satoa kesän aikana. Auringon porotuksessa hedelmä myös kasvattaa kovemman kuoren kuin hajavalossa. Vältä katkaisemasta kirsikkatomaattien latvaa liian aikaisin, sillä lämpimänä kesänä ne jaksavat usein kasvattaa yllättävän paljon satoa. Ylenpalttinen lehtien poisto myös vähentää varjostusta ja kuumentaa kasvihuoneen aurinkoisella säällä, mikä haittaa tomaatin punaisen väriaineen muodostumista
Hyötykasvikuivuri on eduksi kokonaisten ja tiiviiden kukkien kuivaamisessa. Peittele kukat kokonaan rakeilla kahdeksi tai kolmeksi, enintään viideksi päiväksi. Kuivaa kesän kukkaloisto V IHERPIHA. 5 Helminukkajäkkärän varret taipuvat suloiseksi kranssiksi tai punokseksi muutamassa minuutissa samalla tekniikalla kuin voikukkaseppele. Orvokit ja muut syötävät kukat ilahduttavat prässättyinä myös tarjoiluvatien ja annosten koristeina. 6 Laventeli ja muut solukoltaan kuivakat kasvit, kuten esimerkiksi sinipiikkiputki ja neilikka, kuivuvat nopeasti. Lopputulokseen vaikuttavat kasvilajin ja kukkien värin lisäksi kuivaustapa sekä olosuhteet. 2 Paperin välissä prässääminen tallettaa pionin terälehdet ja muut litteät kasvinosat niin kortteihin kuin kasvioihinkin. Otollisin paikka on hämärä tai pimeä tila, jossa on hyvä ilmanvaihto. 2 1 3 4 5 6 1 Ritilän päällä ruusut kuivuvat ilmavasti vaikkapa potpourriin ja teesekoitukseen. Ilmavat kimput ja niput kuivuvat parhaiten – tiivis kimppu homehtuu herkästi. Silikageelillä kuivatut kukat sopivat vain koristekäyttöön. 4 Silikageeliä, kuten kissan kristallihiekkaa, voi käyttää hienon hiekan tapaan kukkien kuivaamiseen. Harmaakarvaiset lehdet ja paperimaiset mykerökukinnot kuivavat nopeasti ja säilyttävät hyvin värinsä. 3 Alaspäin roikottaminen on vaivattomin kuivaustapa kasveille. 59
3. OTA TALTEEN AJOISSA Siemenet ovat kypsiä, kun hedelmää suojaava verhiö on kuivunut vaaleanruskeaksi ja hedelmä kypsynyt oranssiksi tai keltaiseksi. Näin kasvusto pysyy satoisana viikosta toiseen. Myös keväällä ja kesällä lisätty eloperäinen aines ravitsee kasveja, sillä mikrobitoiminta vapauttaa ruohosilpun sisältämiä ravinteita kasvin käyttöön. Kokeile tunnelia myös salaattivuonankaalille, jonka ruusukesatoon kuluu kylvöstä 8–12 viikkoa. Viljelytunneli Nelson Garden Hyödynnä silppua Useimmille vihanneksille voi levittää ruohosilppua heinäkuun ajan, mutta typpipitoinen lannoitus kannattaa lopettaa pari viikkoa ennen sadonkorjuuta. Salkopavut talteen Muista kerätä papuja lehtien lomasta. V IHERPIHA. 60. 5 Pssst! 1. Näin varmistat hyvät siemenet. KERÄÄ SIEMENIÄ ANANASKIRSIKASTA Pidennä satoaikaa Tunnelia kannattaa hyödyntää kylvöksille ja istutuksille koko kasvukauden. VALKKAA PARHAAT Kerää siemenet parhaista yksilöistä ja mieluiten useasta taimesta. Muista tuulettaa kasvustoa lämpimällä säällä tai nostaa suojus sivuun. Miksi et kasvattaisi sitä siemenestä – kasvi tuottaa niitä runsaasti! 2. MAUKAS JA HELPPO Herkullisesta ananaskirsikasta eli karviaiskoisosta on tullut vuosi vuodelta suositumpi laji. Viileinä jaksoina tunneli jouduttaa esimerkiksi pinaatin, sinappien, maustekirvelin, korianterin ja salaatin kasvua sekä suojaa sateelta ja näin estää sadon multaantumista. Vielä elokuussa viherkatetta on hyvä hyödyntää esimerkiksi sellerillä, purjolla, kaaleilla ja palsternakalla, joiden kiivain kasvu ajoittuu syyskesään. Kylvä sen siemenet heinäkuun lopussa tai elokuun alkupuolella
MONIKÄYTTÖISIÄ Korjattaviksi sopivat miniversot, pienet lehdet ja koko kasvit. Nopeakasvuisimpien sorttien lehtiä ja miniversoja pääsee maistelemaan 2–3 viikon kuluttua kylvöstä. Myös kukat ovat syötäviä. ERI LAJIKERYHMIÄ Lehtien värien, muotojen ja makujen kirjo tuo pirteyttä salaattiin ja lämpimiin ruokiin. TEKS TI Outi Tynys K U V IT U S Tanja Pellikka V IHERPIHA. Ne virittyvät helposti kukkimaan alkukesän pitkässä päivässä, joten kylvöt on hyvä ajoittaa keskikesään. 61. HYÖTYKASVI AASIALAISET KAALIT MIETOJA JA PIRTEÄN KIPAKOITA. Lajien ja lajikkeiden kestävyydellä on kuitenkin eroa. Lehdistä ja ruusukkeista kasvaa mureita, kun taimet saavat tarpeeksi vettä ja ravinteita. Aasialaisissa lehtivihanneksissa on monen makuisia kaalikasveja. KYLMÄNKESTÄVIÄ Sato jatkuu pitkälle syksyyn
KOSTEAHKO SÄÄ JA 15–20 ASTEEN LÄMPÖTILA OVAT KASVULLE IHANTEELLISIA OLOSUHTEITA. HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS LOK A kevätkylvö kevätkylvön sato keskikesän kylvö keskikesän kylvön sato Miniversot, pienet lehdet ja harvennustaimet maistuvat miedoimmilta. 62. Kaalikasvit kestävät ainakin lyhytaikaisia miinukselle painuvia mittarilukemia. Istuta pottitaimet muilta kasveilta vapautuviin paikkoihin, kun niissä on sirkkalehdet ja pari kolme kasvulehteä. Voimakas maku muistuttaa rukolaa. NÄI N O N N I S T U T! • Korjaa satoa vähitellen ennen kuin se menettää rapeuttaan ja makuaan. NAPSI tiheästä kylvöksestä harvennustaimia. Maistuu kaalilta ja sinapilta. KUNNOSTA vettä pidättävä ja kohtalaisen ravinteikas penkki. Hyvä kylvöaika alkaa kesäkuun lopulla ja jatkuu heinäkuun loppuun. Myös liilaruotisia lajikkeita. Helppo ja nopeakasvuinen, myös versokasvatukseen. Myös etanat pitävät sadosta. Katso siemenpussista lajikkeelle sopiva kasvutiheys ja viljelyohjeet. KYLVÄ siemenet 0,5–1 sentin syvyyteen. AASIALAISET KAALIT AJOITA kylvö kukintariskin takia keskikesään. Kukkiva kasvi menettää herkullisuutensa tai sato jää olemattomaksi. KYLVÄ toinen erä nopeakasvuista lehtivihannesta, kuten japaninkaalia, tatsoikaalia tai vihannessinappia. Liuskoittuneet lehdet ovat kipakan makuisia. Myös lehdet syötäviä. Lehdet voivat olla vaaleantai tummanvihreät tai punaiset. L A J I K E RY H M I Ä Japaninkaali (mizuna) Kailaan (härmekaali) Kähäräsinappi Pinaattikiinankaali (pak-choi) Sareptansinappi Sellerikaali (choi sum) Tatsoikaali Vihannessinappi (komatsuna) Helpon ja nopeakasvuisen kasvin lehdissä on pirteä pippurinen säväys. Kasvatus onnistuu myös ikkunalla, ulkoruukussa ja viljelylaatikossa sekä syyskesällä ja keväällä kasvihuoneessa. Kukkaversot syödään nuorina, jolloin ne ovat mureita ja mietoja. Ohuet parsakaalimaiset kukkavarret korjataan nuppuvaiheessa. KASTELE tarpeeksi ja lisälannoita tarvittaessa, jotta taimi kasvaa maukkaaksi ja rapsakaksi. DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD V IHERPIHA. Helppo ja nopeakasvuinen laji, voi kylvää useita kertoja kesässä. Kuivuus ja kuumuus kitkeröittävät makua ja edistävät kukkavarren kasvua. Sopiva pH on 6,5–7,5. Esimerkiksi kokonaisia pinaattikiinankaalin ruusukkeita voi yleensä korjata 6–8 viikon kuluttua kylvöstä. Pienet lehdet syödään raakoina, isot paksuruotiset lehdet ja ruusukkeet kypsennettyinä. Kirppoja voi esiintyä syksyyn saakka, ja kaalikoilla on kesän aikana 2–3 sukupolvea. Punalehtiset lajikkeet ovat erityisen koristeellisia. Myös ruukkukasvatukseen. Kasvista voi korjata lehtiä tai koko ruusukkeen. Näin osa kasveista mahtuu kasvamaan isoiksi. Pinaattikiinankaalin ja kailaanin taimia voit myös esikasvattaa 2–3 viikkoa. SUOJAA taimet hyönteisverkolla tai harsolla. Myös aikainen kevätkylvö vähintään viisi asteiseen maahan on mahdollinen, mutta pitkä päivä ja viileys saattavat virittää taimet kukkaan
Vihannesten siementen pakkauksessa on merkintä sen sulkemisajasta tai itävyysmäärityksen ajankohdasta. VANHA SIEMEN Useimpien vihannesten ja kukkien siementen itävyys säilyy hyvänä muutamia vuosia. 2. 7. Etenkin hitaasti taimettuvan lajin, kuten palsternakan ja porkkanan, kylvöksen kastelussa kannattaa olla tarkkana. Nilviäiset ja metsähiiret toisinaan syövät pienet taimet maan rajaan saakka. LIIAN KUIVAA Itämään alkanut siemen ja pieni siementaimi tuhoutuvat, jos maa kuivuu liikaa itämisja taimettumisvaiheessa. Salaatin itävyyttä voi puolestaan haitata, jos lämpötila harson alla nousee liian korkeaksi helteisenä jaksona. 63. T EKS T I Outi Tynys K U V IT U S Aino Korpela 1. 6. 5. 4. Esimerkiksi tilli on hyvin altis taimipoltteelle, ja siksi vuoroviljely on sille erityisen tärkeää. KOVA MAANPINTA Hienojakoinen hiesu ja savi saattavat sateiden seurauksena liettyä ja sen jälkeen kuorettua. Vesi turvottaa siemenen 2. Itämisen vaiheet: 1. Sirkkajuuri työntyy esiin 3. LIIAN MÄRKÄÄ TAI KUUMAA Jos maa on liian viileää ja märkää, siemen voi mädäntyä. Huonot säilytysolot, kuten kuumuus tai toistuva kostuminen ja kuivuminen, voivat heikentää siemenen elinvoimaa ja säilyvyyttä. Varsinkin pieni siemen sisältää vain vähän vararavintoa, jota tarvitaan maan pinnalle taimettumiseen. Kuohkeassa maassa siemenen voi kylvää hieman syvempään kuin tiiviissä maassa. TAUDIT KIUSANA Maassa on useita taimipoltetta aiheuttavia sieniä, esimerkiksi Fusarium, Pythium ja Alternaria, ja ne voivat tuhota kasvin jo ennen sen taimettumista tai vasta myöhemmin. Pavun, maissin, kurpitsan ja kurkun siemen kylvetään kuohkeaan ja vähintään 10-asteiseen maahan. Jos maalaji kuorettuu herkästi, peitä kylvös kuohkealla hiekkapitoisella mullalla. Sirkkavarsi lähtee kasvuun 3. VÄÄRÄSSÄ SYVYYDESSÄ Oikeassa kylvösyvyydessä siemen pysyy itämisvaiheessa kosteana ja jaksaa nousta maan pinnalle. Ne voivat tehdä tuhojaan salakavalasti myös kasvustokatteen alla. Kullakin lajilla on oma minimilämpötilansa, jossa se pystyy itämään. PAREMPIIN SUIHIN Linnut saattavat nokkia esimerkiksi herneen, maissin ja pavun siemenet, jos kylvöstä ei ole peitelty kasvuharsolla. MULLAN ALLA EPÄONNISTUIVATKO ALKUKESÄN KYLVÖT. TÄSSÄ SEITSEMÄN SYYTÄ, MIKSI TAIMET JÄIVÄT HAAVEEKSI. KYLVÖT PIELESSÄ. SIRKKAJUURI SIRKKAVARSI V IHERPIHA. Kova maanpinta voi jopa estää taimettumisen
En halua vahingoittaa vedessä viihtyviä vesiliskoja, sukeltajia ja vesimittareita. Suosittelen altaaseesi monivuotista hapsiluikkaa ja yksitai monivuotista vesisätkintä. Uposlehtiset kasvit ovat erityisen tärkeitä tasapainon saavuttamiseksi. Osalle lajikkeista riittää veden syvyydeksi vain 20–30 cm – nämä lajikkeet talvetetaan kellarissa. Tätä kesä-heinäkuussa kukkivaa köynnösruusua näkee enää ihmeen vähän puutarhoissa, vaikka se on talvenkestävä vyöhykkeillä I–VI. — antti PENTTI ALANKO VASTAA: Kuvassa näyttää olevan suomenköynnösruusu ’Pohjantähti’, ruotsiksi ’Polstjärnan’. Pieneen altaaseen sopii esimerkiksi allaslumme. Olen kuullut, että kasvit voivat auttaa. Miedosti tuoksuva, 3–6-metriseksi kasvava ’Pohjantähti’ on kotimainen jaloste, jonka taimitarhaviljelijä Harald Wasastjärna on jalostanut vuonna 1937. kirjoita meille: » meilläkotona.fi » viherpiha@a-lehdet.fi » Viherpiha vastaa 00081 A-LEHDET PUUVARTISET KASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEKASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri KASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri KORISTEKASVIT Pentti Alanko hortonomi, maa talousja metsä tieteiden maisteri PUUTARHASUUNNITTELU Sari Lampinen puutarhasuunnittelija, MSGD KASVITIEDE Kurt Fagerstedt kasvifysiologian dosentti, professori ME VASTAAMME VIHERPIHA VASTA A MIKÄ ON TÄMÄ KUIVAHKOSSA RINTEESSÄ KASVAVA PENSAS. Vesisätkin kasvattaa uppeluksissa olevien lehtien lisäksi myös veden pinnalle nousevia lehtiä. 64. Se ei vaadi niin hyvää kasvupaikkaa eikä huolellista hoitoa kuin sen jalommat kumppanit, loistoköynnösruusun eri lajikkeet. Uposlehtisiä kasveja voit ostaa akvaarioliikkeiden sekä pihalampiin erikoistuneiden liikkeiden verkkokaupoista.Lumpeita on hieman laajemmin saatavissa. y Vesisätkin Hapsiluikka V IHERPIHA. — iris SARI LAMPINEN VASTAA: Kyllä, voit käyttää kasveja leväongelman ratkaisuun kahdella eri tavalla: istuttamalla altaan pohjalle uposlehtisiä vesikasveja, jotka kilpailevat samoista mineraalisuoloista kuin levät, sekä kelluslehtisiä kasveja, jotka varjostavat vedenpintaa ja estävät auringonvalon pääsyä veteen. Kelluslehtisiä kasveja taas on sopivasti, kun ne peittävät vähintään kolmanneksen veden pinta-alasta. y K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T L U K IJ A T, A D O B E S T O C K J A G A P /L E H T IK U V A Miten ehkäisen levää piha-altaassa. Istuta niitä runsaasti altaan pohjalle
Ruusu näyttää resuiselta, mutta ensi keväänä siihen kasvavat uudet lehdet. Pensaan kasvuolojen parantaminen vähentää tuhoja, jotta pensas jaksaa kasvattaa uudet lehdet paremmin. y ONKO TÄMÄ JONKIN KASVIN SIEMEN. Opin, että niitä on syytä säännöllisesti leikata. Rusehtunut käärö on jäänyt jäljelle jonkin kääriäistoukan vierailusta. Kesällä lehdille ilmestyvät aikuiset kuoriaiset, jotka syövät pensaan kasvattamat lehdet jälleen. Jos pistiäistoukkia näkyy runsaasti lehdillä, ne kannattaa poimia pois tai pudottaa maahan vesisuihkulla, muiden otusten suhteen ei torjunta ole tarpeen. Lehdissä olevat reiät ovat perhostoukan tekemiä. Nälvikäs viihtyy heisissä, jotka kasvavat hieman kituliaasti ja joiden kasvupaikka on kuiva ja aurinkoinen. Sekä aikuinen kuoriainen että sen toukka syövät lehdet repaleisiksi. Kaikki ruusujen lehdet on nakerrettu. y MIKÄ ÖTÖKKÄ SYÖ LUMIPALLOJA KOIRANHEIDEN LEHDET HARSOMAISIKSI. Ötökkätieto.fi -sivustolta löydät kaikista lisätietoja. V IHERPIHA. y Vaaleanunnakääriäisen tai muun perhosen toukan syöntija koteloitumisjälkiä. Myös ruusukaskas on imenyt lehtiä, mutta senkin aiheuttamat vioitukset jäävät vähäisiksi, lähinnä kosmeettiseksi haitaksi lehtien pinnassa. Jokin tuholainen vaivaa ruusuja. 65. Mutta myös otuksia, jotka eivät ole syypäitä pahimmin näkyviin vioituksiin. Lopuksi se on koteloitunut lehteen, josta sitten aikuinen perhonen on kuoriutunut. Jos toukkia on runsaasti, niin pyretriiniä sisältävän torjunta-aineen ruiskuttaminen lehtien alapinnoille tuhoaa toukat. LÖYSIN KASVIMAALTA. Ruusunmailapistiäisen toukat ovat todennäköisesti syöneet lehdet rangoiksi. Nälvikkään tuhoja voi vähentää ruiskuttamalla nuoret versot keväällä ennen lehtien puhkeamista rypsiöljyä sisältävällä kevätruiskutteella, ja kesällä pienet toukat kannattaa pudottaa vesisuihkulla heti, kun havaitsee ensimmäisiä vioituksia. Kirvat ovat jo häipyneet, ja osa on loisittu. Mikä avuksi. — reijo PENTTI VASTAA: Kuvassa on mangon siemen, joka on kenties kompostin kautta päätynyt puutarhan multiin. — leena LEENA LUOTO VASTAA: Kuvan ruusuissa on monesta eri syystä johtuvia vioituksia. Eniten lehtiä on nakertanut todennäköisesti ruusumailapistiäisen toukat, jotka nekin ovat jo poistuneet. — epätietoinen LEENA VASTAA: Heisien lehtien syöjä on heisinälvikäs. Sumakkikasvien heimoon kuuluvan trooppisen mangon (Mangifera indica) siemen on helppo tunnistaa sille tunnusomaisista juovista ja muodosta. Ne eivät tee reikiä lehtiin. Nuorena opiskelijana minulla oli tapana kasvattaa mangosta ja muista kaupasta ostettujen hedelmien siemenistä huonekasveja. Keväällä kuoriutuvat toukat syövät lehdet ja pudottautuvat maahan koteloitumaan. Heisinälvikäs munii syksyllä pensaan nuoriin versoihin talvimunat, yleensä lähelle verson kärkeä. Muuten ne kasvoivat pian liian korkeiksi ja niissä oli lehtiä vain latvoissa
Vihreä lasipullo täydentää trendikkäästi myös huonekasveista koottua rykelmää. Ulrika Gyllstadin tyynynpäällinen on valmistettu Ruotsissa kudotusta puuvillasta. Nappaa ideat ja osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista! 1 5 Vihreä koti 3 M A I N O S KLASSINEN VALAISIN House Doctorin teollisuustyylinen, metallinen riippuvalaisin sopii moneen tilaan: se valaisee pienen eteisen ja antaa kohdevaloa ruokailutilaan. Sen voi myös ripustaa yöpöydän ylle tai sohvan päätyyn sivupöydän yläpuolelle. 62,10 €. Monographin setissä on kaksi kokoa: 30 × 30 × 33 cm ja 26 × 26 × 28 cm, 57,20 €.. 57,48 €. AINA TARPEELLINEN Jakkara on mainio monitoimikaluste. LOOTUSTEN VIEMÄÄ Lumoavilla lootuksenkukilla kuvioitu tyyny lunastaa paikkansa viherpeukalon sohvalla. Skultunan kolmen erimuotoisen kupin yhdistelmä tuo hohdokkuutta kattaukseen sekä sisällä että ulkona. 32,90 €. PULLON HENKI Muodokkaat lasipullot ovat nyt suosittuja sekä skandinaavisissa että bohotyylisissä sisustuksissa. K U V A T V A L M IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/vihrea-sisustus 2 6 4 KÄTEVÄT MONITOIMIBOKSIT Tukevat laatikot tarjoavat käytännöllistä säilytystilaa. Pulloihin voi asetella esimerkiksi luonnosta kerättyjä oksia tai yksittäisiä kuivakukkia. Ne sopivat mainiosti esimerkiksi Lundian mäntyhyllyyn. TYYLIKÄS TUIKKUASETELMA Kulhomaisten tuikkukuppien kiiltävä messinkipinta antaa lisähohdetta kynttilöistä hehkuvalle valolle. Ah, mikä kesäinen vehreys! Vihreä väri valloittaa – kurkkaa sisustustoimittajan tuotetärpit, joilla tuot ajankohtaiset sävyt kotiin. Kuppien halkaisija 4 cm, korkeus 4,5 cm. Supertrendikäs väri sopii niin kaupunkikodin kuin mökinkin sisustukseen. Niistä voi myös koota työpöydän päälle kätevän seisomatyöpisteen. 87,80 €. Varjostimen halkaisija 28 cm, 125,70 €. Tyyny tuo kesän harmaalle sohvalle ja näyttää eksoottiselta tummanvihreällä sohvalla. Hübschin suorakaiteen mallista ja massiivitammesta valmistettua tukevaa pallia voi käyttää myös pienenä sivutai kukkapöytänä. Kauniin sävyinen kuusenvihreä jakkara sopii yhtä hyvin mökille kuin kaupunkikotiin
V IHERPIHA. Olen sinä aikana huomannut selvän muutoksen myös omassa puutarhassani. Ja miksipä se ei olisi. Yhtä hyvä tilanne ei ole pelloilla ja puutarhoissa, missä kuivaan maahan rummuttava rankkasade aiheuttaa eroosiota etenkin viettävillä rinnemailla. Sateetkin ovat muuttuneet. HULEVESIEN VARASTOINTI SAISI tulevaisuudessa olla normikäytäntö uusia taloja rakennettaessa. K U V A S A N N A L E H T O Adrian Evans on englantilaissyntyinen hortonomi, jonka mielestä kaikki alkaa mullasta.. Joka pisara talteen Nykyään saan salaateista ylimääräisen sadon tai kaksi. Tämä ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollista 15 vuotta sitten. Itselläni on tapana levittää kompostikatetta keväisin kaikille istutuksilleni. Olivathan pihakaivotkin kiinteä osa jokaista puutarhaa vielä muutama vuosikymmen sitten. Eloperäinen kate auttaa muodostamaan maahan paremman rakenteen, ja sen ansiosta vesi pidättyy maarakeiden väleihin ja pysyy juurten ulottuvilla. AJOITTAISTEN KOVIEN RANKKASATEIDEN takia veden talteenotto ja varastointi ovat puutarhoissa aina vain tärkeämmässä roolissa. Mitä tehdä, jotta maan rakennetta saisi parannettua ja vettä varastoitua paremmin. KOLUMNI Adrian on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset omassa puutarhassaan. ALOIN KIRJOITTAA ja luennoida ilmastonmuutoksen vaikutuksista puutarhoihin ja puutarhanhoitoon yli 10 vuotta sitten. Vastaistutetussa kasviryhmässäkin on yleensä runsaasti tilaa taimien väleissä – ja paljasta maanpintaa, josta arvokas vesi pääsee haihtumaan aurinkoisena ja kuumana kesäpäivänä. Alkuvuodesta sain olla mukana mielenkiintoisessa projektissa: suunnittelin puutarhan, johon tehtiin tehokas sadeveden keruujärjestelmä. ME IHMISET KENTIES alamme tottua pitkiin kuumiin hellejaksoihin ja niitä seuraaviin nopeisiin, hyvin voimakkaisiin sadekuuroihin. KATTEET PIDÄTTÄVÄT VETTÄ tehokkaasti ja välittömästi, maanpeitekasvit kunhan ehättävät verhoamaan maan pinnan. 67 L uin hiljattain artikkelin, jossa brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam ja sveitsiläinen jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re arvioivat G7-maiden talouksien supistuvan seuraavan 30 vuoden aikana kaksi kertaa enemmän kuin koronapandemian aikana, jos maailman keskilämpötila kohoaa 2,6 asteella. Tavanomaisen taloa ympäröivän salaojakaivon sijaan asensimme maan alle pari 1 500 litran vedenkeruusäiliöitä, joihin kaikki sadevedet talon katolta johdetaan. Kasvukausi on pidentynyt, ja voin nykyään kylvää siemeniä aikaisemmin keväällä ja saada nopeakasvuisista salaateista ylimääräisen syyssadon tai kaksi. Tämä johtuu ilmastonmuutoksen vaikutuksista paitsi sään ääriolosuhteisiin myös maatalouden tuottavuuteen sekä ihmisten terveyteen ja lämpöstressiin. Kuivina kausina säiliöihin kertyneen sadeveden saa nopeasti käyttöön käynnistämällä uppopumpun, joka on liitetty vesiletkuun
Nora Mäntysaari tarhaa uhanalaisia pohjolan tummia mehiläisiä Qvidjan tilalla Varsinais-Suomessa. V IHERPIHA. 68. TEKS TI Anna Varakas K U VAT Kreetta Järvenpää NORA MEHILÄISMAASSA Nora irrottaa mehiläisten kittivahalla kittaamat hunajakehät toisistaan. Kun mehiläiset ovat kylläisiä, ne rauhoittuvat ja tarhuri voi jatkaa työskentelyään pesän ympäristössä. Hän tietää, millaiset mesikasvit mehiläisiä kiinnostavat
Mökit on maalattu Tikkurilan Vinha-ulkomaalilla, maaseudulle tyypillisellä punamullanvärisellä Torppa-sävyllä. Nora on valinnut mehiläisilleen puiset mökit, jotka ovat styroksimökkejä ekologisempi vaihtoehto. Se syttyy hyvin ja palaa sopivalla nopeudella. 69. V IHERPIHA. Savuttimen sisällä poltetaan kananmunakennoa
Hän tuprauttaa savuttimella pesän lentoaukosta sisään savua ja kertoo, että sisällä olevat mehiläiset valmistautuvat jättämään pesän. Siitepöly on sen näköistä, että apilassa on käyty, ja myös mesi on vähän sen oloista. NORA LÄHESTY Y PUNAMULLAN värisiä pikkumökkejä. – Kohta kerään sadon. Hän kiertää aktiivisesti puhumassa mehiläisten puolesta ja vetää ötökkähotelli-kursseja. Myös talvella ne ”Siitepöly on sen näköistä, että apilassa on käyty.” 2 1 V IHERPIHA. 70. Nora silmäilee tummien mehiläisten täplittämää kennoa: – Täällä on hunajaa tulossa. Ne nököttävät villivadelmapuskien, apiloiden, pajukon ja pitkäksi venähtäneen ruohon ympäröiminä. Ne ovat värisävyltään yleensä muita tarhamehiläisiä tummempia ja noin puolitoista senttiä pitkiä. Hänen Hello honey -hunajansa ovat löytäneet niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin lajihunajien ystävät. Hän on tarhannut mehiläisiä nelisen vuotta, ja hänellä on nykyisin yhdeksänkymmentä mehiläispesää ympäri Etelä-Suomea. Tummat mehiläiset ovat sopeutuneet hyvin pohjoisiin sääoloihin, ja ne osaavat esimerkiksi rajoittaa poikastuotantoaan, jos ravintoa ei ole tarjolla riittävästi. NORA ON SUURI mehiläisten ystävä. Tummat mehiläiset ovat Suomen alkuperäinen mehiläisrotu. Viime vuonna Noran pitkäaikainen haave toteutui, kun hän sai tarhattavakseen pohjolan tummia mehiläisiä. Hän asettelee leveälierisen suojahatun, vetää paksut nahkahanskat käsiinsä ja ottaa metsänlaitaan parkkeeratun farmariauton takaluukusta teräksisen savuttimen. Se on vaaleaa. Silloin Nora voi rauhassa siirtää syrjään pesän katon ja nostaa pihdeillä kehän ylös. Nora on myös yksi harvoista tummiin mehiläisiin erikoistuneista tarhureista Suomessa. Ensin mehiläistarhuri Nora Mäntysaari, 30, vaihtaa Minna Parikan kennokuosiset designtennarit vaaleankeltaisiin kumisaappaisiin ja sitten hän pujottautuu kokovalkoiseen suojapukuun. – Nyt alkaa lähestyä se hetki, että ystävyyteni mehiläisten kanssa päättyy, Nora sanoo pilke silmäkulmassaan. Mutta sen sijaan, että ne lähtisivät heti lentoon, ne vetäytyvät pesän uumeniin ja ahmivat vatsansa täyteen hunajaa. Alun perin ne ovat kotoisin Ruotsista, ja ensimmäiset tummat mehiläiset tuotiin Suomeen Turun seudulle 1700-luvun loppupuolella, Nora kertoo. S uojavarusteisiin sonnustautuminen sujuu varmoin ottein
2 Suomessa tummien mehiläisten tarhaukseen on erikoistunut vain prosentti mehiläistarhaajista. Lisäksi rotua on myös Ruotsissa ja Norjassa. 5 Qvidjan toiminta tähtää lajien monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parempaan hiilensidontaan. 71. 6 Nora on agronomi, ja hänellä on mehiläistarhaajan ammattitutkinto. 3 4 5 6 7 V IHERPIHA. 3 Tarhamehiläiset ovat kukkauskollisia ja käyvät yhden lennon aikana vain tietyssä kukassa. 7 Noran Hello honey -lajihunajat ovat saaneet useita palkintoja. 4 Pohjolan tummien mehiläisten sävyissä on jonkin verran vaihtelua, mutta yleensä ne ovat väriltään tummempia kuin muut tarhamehiläiset. 1 Hunajakukka kukkii jopa kuuden viikon ajan
Noran tummien mehiläisten pesät sijaitsevat Paraisilla, Qvidjan tilalla. Nora kertoo, että esimerkiksi hunajakukan pitkä kukinta-aika tekee siitä erinomaisen mesikasvin, ja lisäksi sen siitepöly on hyvälaatuista. Tilan omistavat Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta. Sieltä tummat mehiläiset lentävät keräämään mettä linnan pihoille, pelloille, niityille ja ojan pientareille. Mehiläisen ja muiden pölyttäjien on helpompi vähän heikommallakin kelillä käydä hakemassa siitä mettä. 72. Kasveilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka houkuttelevat mehiläisiä. Kesällä ne toisaalta tuottavat muita tarhamehiläisiä vähemmän hunajaa, mutta ne osaavat hyödyntää paremmin luonnosta löytyviä hajanaisia mesilähteitä. Vadelman salaisuus piilee sen kukassa. Nora istuu Qvidjan tilan puutarhurille aikoinaan kuuluneen vanhan talon portailla. Vadelma on mehiläisten tärkein satokasvi Suomessa, ja se kasvaa ympäri maata. Siinä on vähemmän vettä, jolloin mehiläisten ei tarvitse tehdä pesässä yhtä paljon työtä sen kuivattamiseksi. Tärkein mehiläisten satokasvi Suomessa on kuitenkin metsävadelma. Qvidja on Noran mielestä kuin Liisa Ihmemaassa -kirjasta. QVIDJA ON NORASTA niin ihmeellinen paikka, että se muistuttaa häntä Liisa Ihmemaassa -kirjasta. Hän kertoo aiemmin pelänneensä mehiläisiä, mutta oppineensa, että ne pistävät vain puolustautuakseen. V IHERPIHA. Erityisen hyviä ne ovat keräämään mettä kanervan kukista. Toinen vähemmän tunnettu medenlähde on jalopuista kuten lehmuksesta saatava kirvojen tuottama makea mesikaste. kuluttavat vähemmän ravintoa kuin muut tuontirodut. – Sen kukka on alaspäin, jolloin se ei ole niin herkkä vaikkapa sateelle, joka pesee kukasta meden pois. Ja totta: mäen harjalla kohoava Suomen vanhin kartanolinna saa kaikessa satumaisuudessaan vierailijan ihmettelemään, että voiko tämä paikka olla Suomessa. Apilansukuisen valkomesikän väkevä mesi on taas muita sokeripitoisempaa. Nora on nähnyt mehiläistensä hyörivän ainakin hunajakukissa, valkoja alsikeapiloissa sekä joskus myös puna-apiloissa – tosin ne eivät Noran mukaan kiinnosta mehiläisiä yhtä paljon, koska niiden kukissa on pidempi teriö, ja mehiläisillä on lyhyt kieli. Se tuottaa mettä monenlaisissa olosuhteissa ja, jos lentosäät suosivat, niin silloin mehiläispesien paino nousee selvästi. Kivilinnalta on linnuntietä matkaa vain noin puoli kilometriä Noran mehiläistarhalle
QVIDJASSA KAIKKI TÄHTÄÄ luonnon monimuotoisuuden maksimoimiseen, jopa metsänhoitoa suunnitellaan harvinaisen isoapolloperhosen lentoreittien mukaan, Nora kertoo. Qvidjan tryffelitarha kukkii kevätkesällä keltaisenaan voikukkaa, ja niiden annetaan kukkia siellä myös pitkään. Kun mehiläiset surisevat ja ilmassa tuoksuu hunaja ja mehiläisvaha, on tunnelma lähes meditatiivinen. – Olen tykästynyt valkomesikkään. Mutta mikä mesikasvi on hänestä erityisen kiinnostava. Noran mielestä mehiläistarhurin työssä on parasta se, kun saa puuhastella pesillä yksin. Kolmantena ja neljäntenä kesänä jatkuu apiloiden kukinta. Toinen Noralle tärkeä asia on erilaisten hunajien fiilistely. Hän pitää kirjaa kasvien kukinta-ajoista, koska se vaikuttaa suoraan mehiläispesien toimintaan. Keväällä aikaisin kukkivat pienet sipulikukat sekä yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut ja toisaalta loppukesän kukat, kuten apila ja auringonkukka, ovat mehiläisille tärkeitä mesilähteitä. Kun miettii esimerkiksi voikukkaa, niin toisen rikka on toisen rikkaus. V IHERPIHA. 73. Se onnistuu parhaiten vähentämällä nurmikonleikkuuta ja suunnittelemalla puutarhan kasvivalikoima siten, että sieltä löytyy kukkivia kasveja läpi kasvukauden. – Nyt on menossa kakkosvuosi eli mesikkävaihe, ja toistaiseksi on mennyt aika suunnitelmien mukaan, Nora naurahtaa. Myös Nora on perustanut omia mesikasvipeltoja. Luonnon kukkien annetaan kukkia rauhassa ja hevosten ja nautojen laidunseoksiin lisätään apilaa. Nora seuraa tarkkaan luonnossa tapahtuvia muutoksia myös vapaa-ajallaan. Se on semmoinen outo, ja niin hyödyllinen! ILTAPÄIVÄN AURINKO PAINUU Noran mehiläispesillä metsän latvustojen taakse. Hän kertoo olevansa hieman yllättynyt siitä, miten helppoa mesikasvipellon perustaminen on. Voikukka on loppukevään ja alkukesän tärkein mesikasvi kaikille pölyttäjille. Se myös sitoo maaperässä typpeä ja on isojen juuriensa ansioista hyvä maanparannuskasvi. Niissä erilaiset mesikasvit kukkivat toistensa perään. Erityisesti pajun ja voikukan kukinta keväällä vaikuttaa koko kauden onnistumiseen. Noran mehiläistarhan läheiselle pellolle on kylvetty pölyttäjiä ajatellen iso lajikirjo erilaisia kasveja, kuten keltasinappia, öljypellavaa, kruunupäivänkakkaraa, maloppia ja kevätrapsia. Nora kannustaa myös kotipuutarhureita lisäämään mesikasvien määrää. – Se on ihan parasta, miten kasvin alkuperä vaikuttaa niin paljon. Juuri kukaan ei tunne sitä, ja siitä tulee mielenkiintoista hunajaa. Ensimmäisenä kesänä pääkukkana oli hunajakukka, ja toisena kesänä sitä seurasi valkomesikkä. Mehiläisten surinaan yhtyvät heinikossa sirittävät hyönteiset ja kauempana Qvidjan laitumilla hirnuvat hevoset. Siitä voi tulla upeaa voikukkahunajaa, ja pölyttäjät rakastavat sitä. Vaikka valkoinen kukinto on vaatimaton, niin se tuoksuu tosi hyvältä
Anita Valkoinen kerrannainen ihanuus ’Maria Sklodowska Curie’. Anne Tarhakellokärhö ’Aljonushka’, ja yläpuolella kiipeilee ’Jackmanii ’. 74. Minna Tämän kevään tulokas puutarhassa, loistokärhö ’My Darling’. Ilona Lähetä meille oma ihana kukkakuvasi osoitteeseen viherpiha@a-lehdet.fi tai liity Facebookissa Viherpihan Kukkaterapiaa-ryhmään ja jaa kuvasi siellä. KUKKATERAPIA A PYYSIMME TEILTÄ HURMAAVIA KÄRHÖJÄ JA NIITÄ MYÖS SAIMME! Pihallani kasvaa loistokärhö ’Multi Blue’. TÄHTIEN LOISTETTA Väriä vihreyden keskelle! Siw ’The President’ ja Jackmanii-Ryhmän loistokärhöt sopivat hyvin yhteen. Sanna V IHERPIHA. Jutta Hauska kaksivärinen ilmestys
Vanhojen omena lajikkeiden kiehtova historia Vinkit kukkien siementen keräämiseen Näin viljelet rohdoskasvi kamomillasauniota KUKKIA JA HYÖTYKASVEJA Lapsiperheen valloittava puutarha Siuntiossa V IHERPIHA. K Seuraava ilmestyy 26.8. 75. K U V A K R E E T TA J Ä R V E N P Ä Ä Psst! Auringonkukat ovat kylväytyneet itse sinne tänne