23 VINKKIÄ KASVATA PUU SIEMENESTÄ Vesiaihe luo tunnelmaa Kasvimaalla Vesimeloni, artisokka ja muut kokeilut Ooh! Punaiset perennat VERSOO HYVÄÄ ELOKUU 8/2019?|?HINTA 9,90 € MICHAEL LUTHERILLA ON 500 LAJIKETTA R RUUSU HURMAA PUUTARHA ROVANIEMELLÄ Tutustu & ihastu! UUDISTUNUT LEHTI
14 Piha Michael Lutherin lumoava ruusupuutarha Vaasan kupeessa. 24 Pinnalla Inspiraationa Chelsea Flower Show: somista putouksilla ja muilla vesielementeillä. 12 Juuri nyt Uutuudet, vierailukohteet ja kiinnostavat kirjat. 13 Vihertöissä Taiteilijakodin puutarhuri Sirpa Oksa. ELOKUU 9 Kuukauden kasvi Sinipiikkiputki 10 Kalenterissa Elokuun menot, syyslannoitus, loppukesän kukkijat ja lintujen paluumuutto. n : o 8 SISÄLLYS VIH ERPIH A 3
46 Viisaat vinkit Näin istutat puun siemenestä. 62 Paluu juurille Sitrushedelmien historiaa. TEEMA: KIEHTOVAT KASVIT 34 Palava rakkaus Anniina Rikala on istuttanut Porkkalan kartanon puutarhaan 40 erilaista saniaista. 40 Parhaat palat Marie Björklundin hyötytarha tuottaa satoa jatkuvasti. 66 Visiitti Helle Bolgenin runsas puutarha Tanskassa. 63 Viherpiha vastaa Leena Luoto ottaa rennosti puutarhassa. 59 Mullan alla Tunnetko maan eri kerrosten tehtävät. 52 Taimistojen suosikit Punaiset perennat. SISÄLLYS 24 66 10 46 14 JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 73 Lukijoilta ja Ensi numerossa 74 Kukkaterapiaa LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 57 Hyötykasvi Näin kasvatat minttuja. VIH ERPIH A 4. PIHOJA JA IHMISIÄ 28 Piha Renata Mojzerin unkarilainen puutarha Rovaniemellä. 60 Minnan puutarhassa Vinkit elokuun puutarhapuuhiin
Pihanraivaajat LIISA HÄKLI toimituspä ällikkö K U V A T E IJ A T U IS K U VIH ERPIH A 5 PÄ ÄKIRJOITUS. Yhtä kaikki, mitään ei ollut enää tehtävissä. Torpan viereiset kukkapenkit olivat juolavehnän valtaamat, mutta mitä enemmän niitä kitki, sitä enemmän ne paljastivat aarteitaan: akileijoja, sammalleimua, päivänkakkaraa, ruskoliljaa, kurjenkelloa, myskimalvaa, palavaarakkautta. Mies istutti pari uutta omenapuun tainta vanhojen marjapensaiden ja raparperien viereen. Juhannusruusut äkkäsin tien reunasta korkean heinikon seasta vasta, kun ne puhkesivat kukkaan. ”Paikka on teidän” (vuokraemäntä). ”Tahdon!” (mies). Näin sieluni silmin, miten herkullisen kauniilta kaikki näyttäisi. Omenapuiden latvat olivat hävinneet, viljelylaatikot jälleen tyhjiä. U L umet olivat tänä keväänä vasta juuri sulaneet, kun saavuimme pihapiiriin ensimmäisen kerran. KEVÄT OLI LÄMMIN, kukinta eteni vauhdilla. Päätimme myös hyödyntää viljelylaatikoita, tyhjiä kun olivat. Kylvin vihanneksia ja kukkia sekaisin ja näin sieluni silmin, miten herkullisen kauniilta kaikki näyttäisi loppukesästä. ”Tahdon!” (minä). Olemme rakastuneet tähän paikkaan, viestittelin vuokraemännälle, kun olin harventanut ensimmäiset salaatit. EMME TIEDÄ TARKKAAN, koska ne tulivat, silminnäkijöitä ei ollut. Nyt odotan, että syysleimut paljastavat värinsä. Olimme kaikessa intoilussamme unohtaneet sen tärkeimmän: peura-aidan. Punamullattu pieni torppa, pari ikivanhaa omenapuuta ja pihasyreenejä, kolme viljelylaatikkoa. Syreenit notkuivat saaristolle tyypillisissä liilansinisissä kukinnoissaan, omenapuiden saldo oli niukempi, seitsemän kukkaa. Se jääköön ensi vuoteen. Taustalla meri
KUKKIVA MIELI “Siveltimen vedot tapeteissa tekivät vaikutuksen. Jätä jälkesi – me autamme Viherpiha_8_440x280_K-Rauta.indd 1 12.6.2019 7.54. Tehdä juuri itsensä näköistä. Taiteilija tekee työnsä hänelle tärkeistä asioista, ja minulle tärkeää on uusia ajatuksia pursuava mieli.” Kreetta Järvenpää, valokuvaaja UUSI VAN GOGH –TAPETTIMALLISTO K-RAUDASTA Tuntuu hyvältä nähdä oma kädenjälki
Taiteilija tekee työnsä hänelle tärkeistä asioista, ja minulle tärkeää on uusia ajatuksia pursuava mieli.” Kreetta Järvenpää, valokuvaaja UUSI VAN GOGH –TAPETTIMALLISTO K-RAUDASTA Tuntuu hyvältä nähdä oma kädenjälki. KUKKIVA MIELI “Siveltimen vedot tapeteissa tekivät vaikutuksen. Tehdä juuri itsensä näköistä. Jätä jälkesi – me autamme Viherpiha_8_440x280_K-Rauta.indd 1 12.6.2019 7.54
Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti Anna palautetta –saat paremman lehden! Kerro, mikä on lehden paras juttu. meko.fi/osallistu Palkinnon arvo on 225 euroa. KANNEN KUVA Katja Lösönen Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy Painopaikka Deviz Aikakauslehtien liiton jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Osallistut samalla arvontaan. Kaikkien verkossa palautetta antaneiden kesken arvomme 1.9.2019 KitchenAid One Touch -kahvinkeittimen. KitchenAid One Touch -keittimellä voit keittää 1–12 kuppia. Keittimessä on 24 tunnin ajastin, tippalukko ja Gold Tone -kestosuodatin. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 7596 600 (ma–pe klo 8–17) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Hinta 0,98 € / min + pvm. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli Vastaava AD, asuminen Timo Tervoja Toimitus Elsa Savaloja, Katja Reina, Sinimaria Halonen Graafikko Kanerva Karvinen Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköposti viherpiha@a-lehdet.fi ja etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Internet meillakotona.fi/puutarha Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Marika Jauhiainen TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin K-Plussaa tilauksesi jatkuessa Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. vuosikerta. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 26. Kahvin vahvuuden ja määrän valitseminen käy helposti yhden painikkeen tekniikalla. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin.Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty
Piikkiputket säväyttävät myös trendikkäissä kuivakukkakimpuissa sekä leikkoina maljakossa. Teräksen hohtoa Huomio kukkapenkissä on taattu, kun sinipiikkiputki avaa teräksensiniset, hivenen futuristisen näköiset kukintonsa loppukesästä. Vältä siirtämästä kasvia, ettei juuri vahingoitu. Eryngium planum L II S A H Ä K L I K U V A F O T O L IA VIH ERPIH A 9. Mitä enemmän aurinkoa kasvi saa, sitä intensiivisemmän väriseksi kukinnot värjäytyvät. Kimalaisia ja perhosia houkutteleva perenna antaa parastaan aurinkoisessa paikassa, kuivassa, hiekkapitoisessa maassa. ELOKUU Sinipiikkiputki kasvattaa mehevän paalujuuren
Lisätietoa: maarit.heinonen@luke.fi Uskoisitko tätä vadelmaksi. Valkosipulifestivaalit, Kerava 17.—18.8. Loviisan wanhat talo t KERÄÄ SATO AAMULLA Elokuu on puutarhurille yhtä sadonkorjuujuhlaa. Viime vuonna helteet jatkuivat elokuun ensimmäisiin päiviin asti. Kukkakuhhaus, Rääkkylä 24.8. Lannoita satoa tuottavat kasvit vasta sadonkorjuun jälkeen. Alkukuusta lämpötila kohosi Lohjalla 24,5 asteeseen ja Oulussa lähes samoihin lukemiin, 23,5 asteeseen. Ilmoittaudu 5.8. Annostele puille lannoite 20–30 senttimetrin syvyisten reikien kautta, jotta janoinen nurmikko ei ehdi apajille ensin. DAALIOIDEN AVOIMET OVET Kasviharrastaja Pasi Hurtén esittelee mittavaa vanhaa daaliakokoelmaansa Paraisilla 11.8. Keltamarjaiset vadelmat ovat punaisia vattuja miedompia, mutta maultaan makeita. Lajikkeita ovat mm. mennessä, paikkoja on vain rajallinen m äärä. Lepaa 2019, Hattula 17.8. ’Golden Queen’ ja ’Fallgold’. Lannoita ainakin perennat, nurmikko, hedelmäpuut ja pensaat. Maasta nostetaan ainakin perunoita, porkkanoita ja punajuuria. Taimipäivä Mustilan arboretumissa, Elimäki 24.—25.8. Ajoita sadon kerääminen aamuun, jolloin kasvien lehtien nestejännitys on parhaimmillaan. 24,5 14,4 16,1 18,9 21,8 15,8 14,7 23,5 17,6 20,1 11,7 13,4 16,1 13,3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 23,5 °C OULU MITÄ MITTARISSA. Myös puutarhamarjat ja kesäomenat, kuten ’Huvitus’ ja ’Valkea Kuulas’, ovat kypsiä poimittaviksi. MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMM VIH ERPIH A 10. Elokuun menot 15.—17.8. D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D L Ä H D E : IL M A T IE T E E N L A IT O S K U V A T IS T O C K J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O , 24,5 °C LOHJA RAVINTOA JUURILLE Varmista kasvien onnistunut talvehdinta ja tulevan vuoden kukinta ja sato syyslannoituksella kuun alkupuolella. Hurtén on kerännyt perinnekantansa ympäri Eteläja Keski-Suomea
Ripusta puuhun lepakkopönttö, sillä lepakot ovat loistavia tuholaistorjujia: lepakko voi pyydystää jopa 2 700 hyönteistä yössä. Päivänkakkaramaiset kukat hehkuvat elo–syyskuussa. Valmis taudu hallaöihin asentamalla kasvihuonee seen lämpöpatteri tai puhallin. Lepakkopönttö, 51 €. Lämpimänä ja kosteana kesänä kuusi saattaa venähtää pituutta jopa kymmeniä senttejä. Anna merkkipäivien kunniaksi puulle hali, ota osaa paikkakuntasi aktiviteettiin tai suuntaa sieniretkelle. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea pitkin viikkoa. KATSE LATVAAN Havupuiden kasvukausi vetelee viimeisiään. Pieni Taimipuoti. Siistiin kellariin on mukava säilöä kauden marjoista ja hedelmistä keitetyt hillot ja mehut. KELLARI KUNTOON Valmistaudu sadonkorjuuseen siivoamalla ja tuulettamalla kellari. LEPAKOSTA APURI Elokuussa lepakoiden määrä kasvaa kolmanneksella, sillä poikaset jättävät pesänsä. Varaa mukaan tyhjä kori haperoille, rouskuille ja tateille. Kalenteri K U V A T IS T O C K J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O , TEKS TI Sinimaria Halonen ELOKUU Kuvateksti_seliteteksti BONGAA KAHLAAJA Alkusyksy on lintubongarille antoisaa aikaa, sillä monet lajit ovat jo aloittaneet muuttomatkansa. Männyn pituuskasvuun kuluneen kesän säät eivät vaikuta, vaan pituuskasvua ohjaa viime vuoden elokuussa kasvatettujen neulasten määrä. Syyshohdekukka on loppukesän kukkapenkin vetonaula. Varman päälle pelaava suuntaa matalille rannikoille ja kosteikoille ihailemaan kahlaajia, kuten mustavikloja, töyhtöhyyppiä, rantasipejä ja suosirrejä. Istuta penkkiin kaveriksi esimerkiksi elefanttiheiniä. MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMM VIH ERPIH A 11. 24,5 14,4 16,1 18,9 21,8 15,8 14,7 23,5 17,6 20,1 11,7 13,4 16,1 13,3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Lisälämpöä kasveille Auringon säteet lämmittävät kasvihuoneen ikkunoista päiväsaikaan, mutta yölämpö tilat saattavat tippua jo niin alhaisiksi, että lisälämmitykselle on tarvetta. Töyhtöhyyppä 14°C 13°C LUONTO VIETTÄÄ TUPLAJUHLIA Suomen luonnon päivää ja Marttojen valtakunnallista sienipäivää vietetään 31.8
Mullbacka-pöytävalaisin ulkokäyttöön, 59 €, Ikea. Elokuun iltoihin. Hälyttävää on, että samassa ajassa, kun ihmisten määrä on kaksinkertaistunut, hyönteisten määrä on puolittunut. Teräsleukoihin poimitut marjat ohjautuvat kätevästi 0,5 l säiliöön, 26,90 €, Hankkija. METSÄÄN MENIJÄLLE Perinteisellä metallipiik kisellä poimurilla ämpäri täyttyy nopeammin. Pimenevistä, lämpimistä illoista saat ikimuistoisia tunnelma tuokioita hyödyntämällä siellä täällä akkukäyttöisiä ulkovalaisimia. -kirjassa Anne Sverdrup-Thygeson valottaa hyönteisten monimuotoista ja ihmeellistä maailmaa. OUTOA TAIKAA Tien varrella vilahtaa kaistale rehevää puutarhaa ja outo joukko ihmishahmoisia betoniveistoksia – leikkiviä lapsia, taitavia mutta totisia joogaajia, remakasti nauravia tai ilkeästi ilvehtiviä ukkoja ja akkoja. Lisätietoa www.patsaspuisto.net sekä Mystinen puutarha -kirja (toimitus Kimmo Heikkilä, 2019). Yli 500 puistoon sijoitettua patsasta käyvät kiehtovaa vuoropuhelua niitä ympäröivän runsaan kasvillisuuden kanssa. Poimurin puu villa pussi on pestävä, 22,90 €, Motonet. Lapsille tietysti omat varusteet mukaan. y Parikkalan patsaspuisto on avoinna ympäri vuoden. Jos hyönteiset katoavat ... Ja jopa itse kuolema. Veijo Rönkkösen elämäntyönä vuosikymmenten aikana syntynyt puisto on tunnelmaltaan ainutlaatuinen sekoitus outoa mystiikkaa ja supisuomalaista ITE-taidetta. Niillä on valtavasti elintärkeitä ja ainutlaatuisia tehtäviä sekä ihmisten, eläinten että luonnon kannalta. T E K S T IT E L S A S A V A L O J A K U V A T V A L M IS T A J A T T E K S T I H E ID I H A A P A L A H T I K U V A K IM M O H E IK K IL Ä SATO TALTEEN VIH ERPIH A 12 JUURI NY T. Johtoja ei ole, eikä pisto rasi oita tarvita. Parikkalan patsaspuistoa ei voi olla huomaamatta Kuutostietä pitkin ajaessaan. ISOJEN ASIOIDEN ÄÄRELLÄ KASVIEN JA HYÖNTEISTEN suhdetta ihmiseen pohditaan kahdessa Minervakustannuksen kirjassa. Valaisin kestää sadetta ja kosteutta. KUROTTAA KORKEALLE Fiskars QuikFit -hedelmäpoimu rilla yltää jopa kuuteen metriin, kun sen yhdistää saman sarjan teleskooppi varteen. Aikuisten poimuri 4,99 € ja lasten malli 3,99 €, Tokmanni. Mitähän kasvit oppivat ja muistavat. Riitta Angervuo ja Aarre Leskinen kertovat kirjassaan Kasvien salainen elämä , mitä tutkimuksissa on selvinnyt kasvien älykkyydestä ja miten ne kokevat kasvuympäristönsä. PIIKKIEN LOMASTA Tyrnipoimuri on kotimaisen tuotekehittelyn tulos
ASKOLASSA ASUVA SUUNNITTELUHORTONOMI JA VIHERALAN OPETTAJA KEUDAN SAAREN KARTANOSSA. MINKÄ SOISIT YLEISTYVÄN PIHOISSA UUDESTAAN. Niinpä nykyisessäkin puutarhassa on kaksi pientä kasvihuonetta, kasvimaa, hedelmäpuita ja marjapensaita. K U V A J IR IN A A L A N K O MIKÄ SINULLA ON NYT TYÖN ALLA. Nyt pihallani on työn alla kohotettu muotohyötypuutarha. Ne kiinnitetään kireästi kiinteisiin puukehikkoihin, jotta linnut eivät tartu niihin. Puutarhaa ei yritetä väkisin pitää samanlaisena kuin se aikanaan oli. Osa ei halunnut ollenkaan kukkivia kasveja pörriäisten takia. Huonosti kasvaville kasveille etsitään uusi paikka. MITÄ TYÖSI ON OPETTANUT. Ne tuottavat runsaan ja puhtaan sadon. Annan kaikkien kukkien kukkia, paitsi vuohenputkien. Silloin istutetut puut ovat nyt valtavia ja ovat muuttaneet valoisan puutarhan osin varjoisaksi. Monimuotoisuus ja kerroksellisuus ovat hyväksi. Lue lisää www.jarvenpaa.fi. Siksi muotopuutarhassa viihtyvät nykyään lähinnä kuunliljat. Kulkureitit kulkevat kukkien ehdoilla, kunnes ne ajetaan alas tuleentumisen jälkeen. Suvirannan omenapuut on pidetty matalina ja hyvänmuotoisina. Apunani minulla on viheralan opiskelijoita. Marjapensaiden päälle levitetään verkot heti, kun marjat alkavat saada väriä. MITEN TYÖSI NÄKYY VAPAA-AJALLA. Näin keskikesällä työni on lähinnä kitkemistä ja kastelemista. SIRPA OKSA, 55. Täällä on aina arvostettu luonnonkasveja, niin tekevät nykyisetkin asukkaat, Järnefeltin tyttärenpoika Juhani Kolehmainen ja hänen vaimonsa AnnaKaisa. Voikukatkin ovat tärkeitä mehiläisten takia. VIH ERPIH A 13 VIHERTÖISSÄ. Sain tästä muistutuksen, että omenapuita pitää uskaltaa leikata riittävästi. NINA RIIHIMAA y Suvirannassa järjestetään opastuksia, joille toivotaan ennakkoilmoittautumista. Pihassa viihtyvät kaikki pienimmästä ötökästä nelijalkaisiin asti, kun siellä on puuvartisia kasveja, sipulikasveja ja kukkivia kukkia. Suvirannan rakentamisen aikaan 1900-luvun alussa arvostettiin hyötytarhaa. Työni ja vapaa-aikani eivät juuri eroa toisistaan: teen puutarhatöitä melkein vuorokauden ympäri, joskus unissakin. Onneksi tilanne on muuttumassa. Suviranta rakennettiin hevoshakaan. Verkkojen alle mahtuu poimimaan seisaallaan. Joitakin vuosia sitten toivottiin steriilejä, kivivoittoisia pihoja, joissa olisi aina siistiä ja hoito olisi helppoa. Keväällä nurmikolla kasvaa kelta-, valkoja sinivuokkoja, mukulaleinikkejä ja kiurunkannuksia. MITEN MUSEOPUUTARHAN HOITO EROAA MUISTA. TAITEILIJAKODIN PUUTARHURI SIRPA OKSA HOITAA EERO JÄRNEFELTIN SUVIRANTA-ATELJEEKODIN PUUTARHAA JÄRVENPÄÄSSÄ KUNNIOITTAEN 1900-LUVUN ALUN HENKEÄ. TYÖHÖN KUULUU EERO JÄRNEFELTIN TAITEILIJAKODIN PUUTARHAN HOITO TUUSULANJÄRVEN RANNALLA
TEKS TI Anni Kiviniemi KU VAT Katja Lösönen VIH ERPIH A 14 VIH ERPIH A 14. Sen tarhuri Michael Luther on kovalla työllä saanut menestymään mitä vaativimpia lajikkeita. RUUSUMEREN LUMOA Stundarsin idyllisessä kylässä Vaasan kupeessa kukoistaa yksi Suomen kenties kauneimmista ruusutarhoista
Michael leikkaa ja siistii niitä haaroittumisen ja kukinnan edistämiseksi. VIH ERPIH A 15. Edellisvuoden versoilla kukkivat ruusut tekevät joskus jopa kolmen metrin vuosiversoja
Ne ovat pakottaneet hänet kehittämään istutusja talvisuojauskikkoja, joiden ansiosta hänen puutarhassaan kukoistaa myös mitä herkimpiä ruusukaunottaria. – Hulluus iski täydellä teholla, enkä vieläkään ole parantunut. 2000-luvun alussa 2 000 neliön tontti kävi pieneksi, mutta onneksi Michael sai luvan käyttää 1 500 neliötä Mustasaaren kunnan viheraluetta. Joka vuosi muutama uusi lajike pääsee kokeiluun. Harrastus on laajentunut alkuperäisistä kestävistä pensasruusuista mitä erilaisimpiin moderneihin pensas-, ryhmäja englantilaisiin ruusuihin. Tilaa porkkanalle ja perunalle on nykyään kuitenkin vain vähän, hän nauraa. VIH ERPIH A 16 VIH ERPIH A 16. K K ovin opettaja Michael Lutherin ruusukorkeakoulussa ovat rannikon tuuliset ja kylmät, joskus jopa lumettomat talvet. Lutherit muuttivat taloonsa 1970-luvulla. Michael haluaa puutarhassaan ensisijaisesti nauttia ruusuistaan, mutta myös kerryttää kokemusta ja ymmärrystä siitä, millaiset ruusut näillä leveyspiireillä voivat pärjätä ja mitä kaikkea se vaatii. Kirvat jätetään lintujen ja leppäkert tujen hoidettaviksi, toukat ja nuppuja syövät vattukärsäk käät Michael poimii käsin pois. – Valitsen kokeiluun yleensä sellaisia lajikkeita, joilla on jotain annettavaa: ulkonäkö, tarina tai historia. Useat puutarhurit pitävät ruusuja liian haastavina kasveina. Lopullinen ruusuhurahdus tapahtui, kun Michael tutustui ruusuja saaristossa viljelevään Ingmar Lindqvistiin. – Esimerkiksi juhannusruusut tai vaikka ’Thérèse Bugnet’ ja ’Louise Bugnet’ ovat erittäin vaatimattomia maaperän ja kasvupaikan suhteen. – Kun lapset muuttivat pesästä 1990-luvulla, siirryimme vaimoni kanssa enemmän huvipuolelle, Michael hymyilee istuessaan nyt valtavan kukkaloiston ja ruusumeren ympäröimänä. Michaelin ruusu tarhassa tuholaisia ei häädetä myrkyillä. Yksi nyrkkisääntö Michaelilla kuitenkin on, ja se pätee kaikkialla: mitä vaativampi ruusu on, sitä enemmän pitää kantaa huolta huolellisesta istuttamisesta, hoidosta ja talvisuojauksesta. Hän nojaa vahvaan kokemukseen puutarhassaan, jota vaikeat talvet kurittavat. Michael Luther on verraton tietopankki siitä, miten harvinaiset ruusukaunottaret saa viihtymään III-vyöhykkeellä. Michaelin puutarhassa kasvaa tällä hetkellä noin 500 erilaista ruusulajia ja -lajiketta. Toki pihan läpi on kulkenut jopa 200 sellaista ruusua, jotka eivät ole länsirannikon talvia kestäneet. Ja sitten on vaativia nirppanokkia, jotka eivät tahdo menestyä millään, hän harmittelee. – Aluksi tonttimme oli matala ja kostea, mutta kunnan maiden myötä rakensimme pienen kukkulan, mikä toi enemmän vaihtelua ja elämää. Olen haalinut kaikkea villiruusuista pitkälle jalostettuihin lajikkeisiin, hän luettelee. Harva ruusukokeilu hylätään kuitenkaan kerrasta, vaan sille annetaan pari kolmekin mahdollisuutta. Kokeilen joka vuosi muutamaa uutta lajiketta ja istutan ne mielestäni mahdollisimman soveltuvaan paikkaan. Suuri perhe panosti hyötytarhaan, ja pihamaalla kasvoi lähinnä perunaa, porkkanaa ja muuta syötävää. Yleensä pensasruusut ja varsinkin tarhakurtturuusujen perheeseen kuuluvat lajikkeet ovat helppohoitoisia ja kiitollisia. Michael kuitenkin muistuttaa, että lajikkeita on tarjolla koko skaala
Ruusutarha on täydentynyt hiljalleen, osa kerrallaan. Mikä: Michael Lutherin puutarha Stundarsissa Vyöhyke: III Koko: pinta-ala 3 500 m 2 Erityistä: 500 erilaisen ruusun tarha, jossa kokeillaan myös herkimpiä lajikkeita. Nyt se on täynnä tuoksua, tunnelmallisia polkuja ja puutarhahuoneita. VIH ERPIH A 17
Suurin osa ruusuista on vartettuja eli niiden maanpäällinen osa on eri lajia kuin juuristo. Minimissään varttamiskohdan on oltava 15 senttiä maanpinnan alapuolella. Siellä ruusuilla suositaan savipitoista maata, mikä taas ei meillä talvien vuoksi toimi ollenkaan. Ruusuja myydään sekä paljasjuurisina että astiataimina. Koska routa etenee aina ylhäältä alaspäin, ruusu pitää istuttaa riittävän syvälle. Varttamiskohta on siksi pyrittävä saamaan niin syvälle maahan, että vaikka maanpinta jäätyisi ja varsi kuolisi, syvemmältä vartetusta osasta voi vielä nousta uusia versoja. Koska oma puutarhani on savipitoinen, olen panostanut maan parannukseen lisäämällä hiekkaa, kompostia ja turvetta. Istutuksen pääsääntö on huolehtia veden valumisesta pois ruusun ympäriltä. Michaelin mukaan Keski-Euroopassa ruusuilla pätevät eri säännöt kuin meillä Pohjolassa. Olen jopa käyttänyt istutuksessa salaojaputkia, jotta vettä ei kerry liikaa. Jos vesi jää seisomaan, syksyn ensimmäiset pakkaset tekevät kasvista heti selvää jälkeä. Veden on myös päästävä pois savikuopasta. Oman puutarhansa priimapaikat Michael varaa aina vaativimmille ruusuilleen, joiden täytyy saada vähintään kuusi tuntia suoraa aurinkoa päivässä. – Itse hankin pääasiassa paljasjuurisia ruusuja, sillä tilaan niitä usein Euroopasta ja toimitus on silloin helpompaa. ISTUTA KOHOPENKKIIN z RUUSUT RAKASTAVAT aurinkoa . Istuta ne siis mahdollisimman valoisaan ja lämpimään paikkaan. Jotta ruusu varmimmin selviytyisi talvesta, se kannattaa istuttaa keväällä. Ruusun menestykseen istutustyylillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Kestävämmät lajikkeet joutuvat joskus tyytymään varjopaikkoihin. Valitsen aina ensisijaisesti omajuurisia, en vartettuja ruusuja, koska silloin voin olla varma, että juuresta nouseva kasvusto on juuri se haluttu ruusu. – Sama sääntö koskee omajuurisia ruusuja. Jos istutus jää syksyyn, ruusu ei aina ehdi juurtua kunnolla, jolloin vaikea talvi koituu helposti sen kohtaloksi. Ruusu kannattaakin aina istuttaa kohopenkkiin, joka on 15–20 senttiä maanpintaa korkeammalla ja muodoltaan kalteva. – Täällä ei riitä, että kaivetaan kuoppa saveen ja lisätään hiekkaa. Silloin ruusuun todennäköisesti jää riittävästi elävää kasvustoa, vaikka pintaosat paleltuisivat. Jos yläosa paleltuu, juuresta kasvaa vain villiruusua. Astiataimen multapinta kannattaa myös aina upottaa noin 15 sentin syvyyteen. VIH ERPIH A 18. Michaelin vinkit ruusujen ystäville 1. Paljasjuuriset täytyy istuttaa viimeistään juhannuksena, mutta ruukussa kasvatetun taimen istutuskausi on pitkä
Joskus leikkaaminen voi pelastaa ruusun. Joskus leikkaaminen voi pelastaa ruusun. Edellisen vuoden versoilla kukkivat lajikkeet saattavat parhaimmillaan tehdä jopa kolmen metrin vuosiversoja. 2. – Leikkaan nuput pois, jotta ruusu laittaisi kukinnan sijaan kaikki voimansa seuraavasta talvesta selviämiseen. Kukinnan voi aina yhdeltä vuodelta uhrata. VIH ERPIH A 19. Isoja ruusuja kannattaa sentään leikata, jotta ne eivät valtaa liikaa tilaa ja säilyttävät muotonsa. LEIKKAA VAIN TARVITTAESSA Valtaosa Michaelin ruusuista kukkii jatkuvasti pitkin kesää. Osa taas kukkii ensin runsaasti, pitää pienen tauon ja jatkaa sen jälkeen pienemmällä kukinnalla syksyyn saakka. Monet uudestaan tai jatkuvasti kukkivat ruusut paleltuvat talven aikana niin alas, että on välttämätöntä leikata kuolleet versot hyvin läheltä maan pintaa. – Koska meillä Suomessa kesä on lyhyt, en ole harrastanut lisäleikkausta kovin paljon, Michael tunnustaa. Silti ne kukkivat hyvin kesällä saman vuoden versoilla. Erityisesti jos herkkä ruusu on paleltunut maan tasalle ja uusia versoja alkaa nousta tyvimullan sisältä vasta heinäkuussa, Michael ei päästä niitä kukkimaan. Niitä Michael leikkaa pitkin kesää haaroittumisen ja seuraavan kesän kukinnan lisäämiseksi. RUUSUJEN LEIKKAUKSELLA voi edistää kasvin haaroittumista ja kukintaa, joskin se samalla myös myöhentää nuppuaikaa ja kukkimista
Kerran kukkivat pensasruusut tarvitsevat lannoitusta korkeintaan kerran vuodessa. – Sahanpuruun sekoitettua lantaa ei saa suoraan käyttää, vaan sen pitää maatua pari kolme vuotta terpeenien erittymisen vuoksi. Jos ruusu on uudestaan kukkiva, se saa myös kevätlannoituksen. Lisäksi hän antaa kukille vähätyppisempää perunalannoitetta, joka on ruusulannoitteen halvempi versio. MUISTA SYYSLANNOITUS Michael testailee ja kehittää jatkuvasti keinoja, miten saisi herkimmätkin ruusulajikkeet selviämään III-vyöhykkeellä. Syksyllä kerätty puhdas lanta ehtii puolestaan talven aikana palamaan täydelliseksi lannoitteeksi. Se edistää kasvin tuleentumista eli talvilepoon asettumista ja antaa voimaa selättää seuraavan talven pakkaset. VIH ERPIH A 20. Koska Michaelilla on valtavasti lannoitettavaa, hän suosii rakeita, ettei lannoitevettä tarvitse kantaa tolkuttomia määriä. Lannoitteen pitää imeytyä maahan, ja ruusun pitää ehtiä hyödyntää se. – Syyslannoitteen nimi on kuitenkin väärä, sillä sitä ei pidä antaa syksyllä vaan elokuun puoliväliin mennessä. Keväällä Michael lisää lantaa, kesällä biologisen käymälän typpipitoista nestettä. Jatkuvasti tai uudestaan kukkivien ruusujen kukinnasta saa mahdollisimman runsaan, jos niitä lannoittaa 2–3 kertaa kesä-heinäkuun vaihteeseen asti. Kasvukautta pitäisi olla 6–7 viikkoa jäljellä, kun syyslannoite levitetään. Meillä kasvukausi päättyy syyskuun loppupuolella. 3. Keväisin myös Michaelin ruusut saavat juurilleen mustaa kultaa eli palanutta hevosenlantaa. Syyslannoitus on kuitenkin ruusulle se kaikista tärkein ravinne. RUUSUTARHURILLE hyvät hevostallisuhteet ovat kullanarvoiset. – Sekoitan istutuskuoppaan joko kompostia tai lantaa, kalkkia sekä luujauhoa
Jos se on selvinnyt 3–4 talvea, se on jo paremmassa turvassa. – Itse käytän hiekkapitoisen maan lisäksi kahta muuta suojaa: haravoituja lehtiä sekä risuja, jotka levitän vasta, kun maanpinta on parin sentin syvyydeltä ehtinyt jäätyä. Tavallinen turve ei myöskään kelpaa, sillä se imee liikaa vettä. Lisämaa kohottaa penkkiä vuosien varrella. Michael levittää kuivia lehtiä erityisesti arkojen ruusujen ympärille, sillä vähälumisina talvina ilmava mutta kiinteä lehtipeite korvaa osittain suojaavan lumen vaikutuksen. Siinä ruusun juuren tai varren ympärille lisätään talveksi 20 senttiä korkea keko läpäisevää multaa. Sen jälkeen lisään niiden päälle risuja varjostamaan tulevan kevään auringolta. Huolellinen tyvimullitus parantaa vaativien ruusujen talvenkestoa. VIH ERPIH A 21. Jos havut jättää paikoillaan maan sulamiseen asti, neulaset ehtivät karista ja niistä erittyä maahan terpeenejä, jotka ovat ruusuille myrkkyä. Lisäksi syksyllä vesi valuu paremmin pois ruusun läheltä, ja jäätymisen riski pienenee. Risusuojauksen hän tekee niille ruusuille, jotka kukkivat edellisvuoden versoilla eivätkä kestä kevätahavaa. Tyvimullituksessa ei saa käyttää kompostia, sillä tarkoituksena ei ole ravita kasvia. SUOJAA TALVEKSI Ruukussakin viihtyvä ryhmäruusu ’Ingrid Bergman’ vaatii talvisuojauksen. Kun maanpintaa näin nostetaan ruusun ympärillä, roudan pureutuminen ruusun juuriin kestää kauemmin. Havuja Michael ei käytä, sillä ruusujen talvisuojaa ei saa ottaa pois ennen roudan sulamista. LUMEN SUOJAAVAA vaikutusta ruusuille ei voi yliarvioida. Liian aikaisin levitettyinä lehdet kastuvat ja homehtuvat. Paras materiaali on hiekkapitoinen tai kuivana pysyvä maa-aines, kuten talvensuojaturve. 4. – Taivutan ruusunoksat syksyllä pensastuilla alas. – Ruusun ensimmäinen talvi on hankalin. Sen voi siksi halutessaan kerätä keväällä pois. Ruusun ensimmäinen talvi on hankalin. Pohjanmaan rannikolla talvet voivat kuitenkin olla lumettomia, ja niitä vastaan Michael on kehittänyt omat keinonsa. Mitä enemmän lunta kertyy, sitä paremmin ruusut pärjäävät. Kevätahavassa ruusun versot lämpiävät ja kuivuvat maalis-huhtikuun auringossa, kun ruusu ei vielä pysty nostamaan vettä jäätyneestä maasta
70–80 cm, 7–9 3 'PINK GROOTENDORST' Neilikkaruusu Kestävä ja kiitollinen pensasruusu. Ei vaadi talvisuojausta. 100–120 cm, 7–10 4 'WOLLERTON OLD HALL' Austinruusu / moderni pensasruusu Upeasti tuoksuva lajike vaatii tyvimullituksen talveksi. Vaatii talvisuojauksen. 100–150 cm, 7–10 5 'RÖDHÄTTE' Floribundaruusu Ensimmäinen floribundaruusu on vuodelta 1911. Paleltuu helposti maan tasalle. 1 ' OH WOW' Moderni pensasruusu Kaksivärinen ryhmäruusumainen lajike, jolla on mieto tuoksu. Talvenkestävyys enintään kohtalainen, vaatii talvisuojauksen. noin 70 cm, 7–10 6 'BARONESSE' Floribundaruusu Nostalginen ryhmäruusu, jonka kerrannaiset kukat säilyttävät värinsä hyvin. Poulsenin jalostaman lajikkeen tuoksu on mieto tai olematon. Taivuta myös varret alas ja suojaa lehdillä. ”Punahilkka” vaatii talvisuojauksen. Suuret kukat tuoksuvat heikosti. Vaatii talvisuojauksen. Näin osa varsista säilyy talven yli, jos lunta on runsaasti. Suositellaan kasvuvyöhykkeille I–III (IV). 70–80 cm, 7–10 2 'INGRID BERGMAN' Teehybridiruusu Tanskalaisen Poulsenin vuonna 1983 jalostama lajike. 60–70 cm, 7– 1 2 3 4 5 6 VIH ERPIH A 22. Kukat kestävät sadetta hyvin
100–120 cm, 7–10 11 'ROBIN HOOD' Myskiruusu Brittiläisen Pembertonin vuonna 1927 jalostama lajike. 70–80 cm, 7–9 12 ’ROKOKO’ Floribundaruusu Upeasti tuoksuva, vuonna 1987 jalostettu ryhmäruusu. Paleltuu helposti maan tasalle ja vaatii talvisuojauksen. 80–120 cm, 7–9 9 'HOPE FOR HUMANITY' Kandalainen pensasruusu Tunnetaan myös Punaisen Ristin ruusuna, ja osa taimien myyntihinnasta menee järjestön tukemiseen. 120–150 cm, 7–10 10 ’PEGASUS’ Austinruusu / moderni pensasruusu Hennon aprikoosin ja keltaisen väriset, tuoksuvat kukat. Vaatii talvisuojauksen. Michaelin puutarhassa se on paleltunut maanrajaan saakka. Kukkien tuoksu on mieto tai olematon. Lajike vaatii talvi suojauksen. Suojaa tyvimullittamalla. 70–90 cm, 7–9 8 'LUCY IRENE' Moderni pensasruusu Kanadalainen ruusu, jonka talvenkestävyys on kohtalainen. 7 ’PAPAGENO’ Teehybridiruusu Isokukallinen, miedosti tuoksuva lajike. Pystykasvuinen lajike paleltuu helposti lumirajaan tai maan tasalle. 60–80 cm, 7–9 7 9 8 10 12 11 VIH ERPIH A 23. Lajike paleltuu helposti maan tasalle ja vaatii talvisuojauksen. Pärjää paremmin alastaivutettuna ja suojattuna
VEDEN VALLASSA Ryöppyäviä putouksia, hiljaisia noroja ja peilityyniä vedenpintoja. Modernit, luonnon inspiroimat vesiaiheet keräsivät katseita tämän vuoden Chelsea Flower Show’ssa. Saniaiset, koiranputket ja nyt niin kovin trendikkäät Cirsium rivulare ’Atropurpureum’ -ohdakkeet tuovat ympärille villin luonnonläheistä ilmettä. MUURIN SISÄLTÄ Helen Elk-Smithin suunnitteleman mallipihan keskiössä on kivestä rakennettu suojamuuri, josta vesi valuu vuolaana norona kuparista kourua pitkin kivenlohkareille. TEKS TI Johanna Vireaho KU VAT Hanna Marttinen VIH ERPIH A 24
VIH ERPIH A 25. PINNALLA ITÄMAINEN PIENOISMAISEMA Virtaava vesi ja vehreä kasvillisuus tarjoavat kiireiselle nykyihmiselle rauhoittavan pakopaikan, myös kotipihalla. Katsuyuki Ishiharan suunnittelema Green Switch -puutarha on rakennettu pienten putousten ja purojen sekä niitä täydentävien erilaisten sammalten ja havu bonsaiden varaan. Siperiankurjenmiekat ’Shirley Pope’ nousevat maalauksellisesti rantakiveyksen keskeltä ja tarjoavat hillityn väripilkahduksen puutarhaan. Tummavetistä allasta ympäröivä kasvillisuus on istutettu polveilevasti, luontoa jäljittelevään tyyliin. Sormivaleangervoiden, rentukoiden ja nauhusten keskeltä kurottelevat tarhakulleron ’Cheddar’ kermanvalkoiset kukkapallot. KOSTEIKKO LUONNOLLISESTI Luonnon monikerroksiset kosteikot ja vesiniityt ovat olleet inspiraationa suunnittelija Paul Hervey-Brookesin mallipuutarhalle
MODERNI LUMMELAMPI Vesiaihe syntyy vaikka vanhaan kaivinkoneen kauhaan! Tässä kukintaansa vielä odottava lumme on päässyt istutuskorissaan veden keskelle, vesirajaa vihreyttää mentolilta tuoksuva vesiminttu. Sellaisia ovat esimerkiksi kääpiölumpeet ’Aurora’, ’Star of Siam’ ja ’Rubra’. Jos haaveilet vastaavanlaisen vesiaiheen rakentamisesta, valitse siroja lumpeita, jotka viihtyvät matalassa vedessä. Altaan pohjalla voisi myös käyttää soramaista allassubstraattia, joka sitoo pölyä ja likaa. VIH ERPIH A 26. Soran alle istutettu japaninulpukka on kuin kotonaan lämpimässä, noin 30 sentin syvyisessä vedessä. Sora jatkuu luontevasti altaan reunalla saniaisten ja kurjenmiekkojen katteena. Kääpiölumpeille riittää 30–70 senttiä syvä vesi. PALA JAPANIA Kazuto Kashiwakuran ja Miki Saton mallipiha on suunniteltu kampon eli japanilaisen yrttilääkinnän harjoittajalle, ja kaikilla sen kasveilla uskotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia
Ilopillerinä ympärillä kukkii rentokallioinen. VIH ERPIH A 27. Michelle Brownin suunnittelemassa mallipihassa matalat ’Black Scallop’ -akankaalit toistavat kasvillisuuden tummavoittoisia sävyjä, keltavihreät hakoheinä ’Aureola’ ja kalmojuuri ’Ogon’ taas tarjoavat niille raikasta kontrastia. Laakealla metallivadilla vedenpinta säilyy peilimäisen tyynenä, ja pikku allas toimii samalla myös lintukylpynä. LAAKEAA PINTAA Vesiaihe voi myös olla istutusalueen katseenvangitsija. Vesi on helppo vaihtaa ja hyödyntää kasvien kasteluun
Renata Mojzer on rakentanut Rovaniemelle puutarhan, jonka kasvillisuus kestää pohjoisia olosuhteita. TEKS TI Heidi Haapalahti KU VAT Teija Tuisku SISUNNÄYTE Unkarilainen 1 2 3 VIH ERPIH A 28. Mausteena on matkatuliaisia, jotka muistuttavat kotiseudusta eteläisessä Unkarissa
3 Renata sai asterin naapureilta 50-vuotislahjaksi. 1 Renata on yllättynyt, kuinka komeasti paksoi kasvaa. Ne olivat jo menossa polttopuiksi, mutta Renata sai hakea ne puutarhaansa. 2 Mojzereiden lemmikki on myös unkarilaista alkuperää. 4 Vuorenkilpien, kotkansiipien ja ajuruohon keskelle kasvoi itsekseen koivu, joka on saanut jäädä paikoilleen. Koko perhe pitää sen miedon retiisimäisestä mausta. Szilva on rodultaan pumi. Puuportaiden jykevät hirret ovat naapurilta. 4 VIH ERPIH A 29
Heidän tontiltaan oltiin viemässä kiviä kaatopaikalle, mutta minä pysäytin autot ja pyysin, että jät täisivät ne meille. K aikki tuttavamme ja sukulaisemme olivat vakuuttuneita, että elä minen tai ainakin puutar hanhoito täällä kylmässä ja karussa pohjoisessa olisi täysi mahdottomuus, Renata Mojzer nauraa muistellessaan reilun parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia. ” VIH ERPIH A 30. Alun perin ajatuksena olikin raken taa vain pieni alue talon lähelle ja jättää muut paikat luonnontilaan, mutta puutarhainnostus vei minut mennessään, Renata kertoo. Hän tiesi, että viini köynnösten riviväleissä voi hyvin kasvattaa herneitä ja että magnoliat kukkivat maalis kuussa, pian niitä seuraavat kirsikat, syreenit ja ruusut. En käsittä nyt, miksi rakennustar kastaja ehdotti niiden kaa tamista. Nyt ymmärrän! Tänäkin kesänä olen hara voinut pois 1 200 litraa havunneulasia. Niinpä kaikki kasvit kuolivat. Mojzerit huomasivat viihtyvänsä uudessa ympäristössä niin hyvin, että muutaman rivi talossa vietetyn vuoden jälkeen he päättivät rakentaa Ounasrinteeseen oman talon. Pääosa kasvillisuudesta on tuttuja ja tur vallisia pohjoisen perusperennoja – sinilatvoja, siperiankurjenmiekkoja, kotkansiipiä, töyhtö ja jaloangervoja, unikkoja, verihanhikkeja ja vuorenkilpiä. Talon edessä kasvavat pilvikirsikka ja tuttavalta saatu sembramänty. Renata oli kyllä tutustunut puutarhanhoi toon jo lapsuudessaan. Ne happa moittavat maata, mikä on pahaksi perennoille. ALIMMALLA TASOLLA, KIVIMUURIN ja marja pensaiden takana piilossa, on suuri trampo liini. Pidän puista, joten jätimme rakennusvai heessa tontille kaksitoista isoa mäntyä. – Enhän minä tiennyt mistään mitään. Ylinnä on terassi ja tasainen nurmikenttä, keskitasossa pyöreän ruohokehän keskellä kasvaa yksi puutarhan komeista männyistä. Olosuhteet kotiseudulla Szegedin kaupungissa eteläisessä Unkarissa lähellä Serbian rajaa olivat kuitenkin hyvin erilai set kuin Rovaniemellä, jossa talvi on pitkä ja keväällä kaikki kasvit alkavat yhtäkkiä kasvaa ja kukkia lähes samaan aikaan. Ryhmässä kukkii myöhemmin kesällä esimerkiksi ukonhattuja sekä peuranja vuohenkelloja. Renata on jo suunnitellut, mitä kasveja hän istuttaa sen tilalle. Ne ovat löytyneet yrityksen ja erehdyksen kautta. – Ihastuimme etelärinteiseen tonttiin, joka päättyy kauniiseen mus tikkametsään. Rena tan instrumentti on viulu, hänen miehensä Antal soittaa fagottia. Valta osa kivistä on omalta tontilta, mutta isoim mat murikat ovat peräisin naapureilta. Renata on koonnut keskim mäiselle tasanteelle männyn ympärille kasveja sinivalkoisella teemalla. Ne on tuettu suurten kivien avulla. – Pidimme talkoot orkesterin kanssa ja rakensimme pengerryksiä yhdessä. Monet alussa tekemäni vir heet olen saanut korjat tua, mutta jotkut valintani hankaloittavat hoitotyötä yhä. Kasvit ovat pääosin tuttuja ja turvallisia pohjoisen perusperennoja. Reilussa kymmenessä vuodessa puutarha on levittäytynyt ja laajentu nut kolmeen talolta alas päin laskevaan tasoon. Mojzereiden nuorinkin tytär on 17vuotias, joten pomppupaikka on nykyään vähällä käytöllä. Nuori unkarilainen muusikkopariskunta oli kuitenkin päättänyt muuttaa Rovaniemelle ja aloittaa työt Lapin kamariorkesterissa. Lavoissa kasvavat paksoit ja retiisit täytyy suojata iltaisin verkoilla met sästä poikkeavien jänisten varalta. Kehän ulkolaidalle Renata on sijoittanut pie nen hyötytarhan. Kokeilin vain kaikenlaista
VIH ERPIH A 32. Renata istuttaa kesäkukka ruukkuihin myös maahumalaa ja muita monivuotisia kasveja tuomaan täyteläisyyttä. Renatan SIIRRÄ LUONNOSTA Istuta koriste kasvien seuraan luonnonkasveja. Myyntipöydiltä saattaa löytää var sinkin keväisin ja syksyisin hyvin edul lisia taimia, jotka ovat jo valmiiksi sopeutuneet kotiseu tusi olosuhteisiin. Monet luottolajit ovat päätyneet tänne naapurustosta vaihdokkaina tai lahjoina, kuten Limingasta ystävän puutarhasta kotoisin oleva terijoensalava. Se on tullut minulle niin tärkeäksi, että kaipaan tänne silloinkin, kun vierailemme perheidemme luona Unkarissa. Muutamat Unkarin kasvituliaisistakin viihtyvät Mojzerien lailla hyvin Lapissa. TUTKI TAIMIPURKIT Joskus puutarhamyy mälän taimien jou kossa saattaa kasvaa jotain muutakin kuin varsinaista kauppa tavaraa. Eirauhoitet tujen lajien taimia voit kerätä joka miehenoikeuksilla pieniä määriä luon nosta, älä kuiten kaan kerää luvatta muiden mailta. Ruohosipuli leviää yrttiruu dukossa, sillä Renata antaa sen siementää. Myöhemmin kesällä kukkivat ruskoliljat Renata löysi sattumalta lähiluonnosta ollessaan lenkillä Szilva-koiran kanssa. ANNA KASVAA Tuulien mukana puu tarhaan saapuu usein lähiseudun puuston siemeniä. Yli määräiset on helppo nyhtää pois, kun ne ovat vielä nuoria. Usein tällaisia taimia saattoi myös löytää edullisemmin tutunkauppana kuin puutarhamyymälän valikoimista. Ekstratai mikin voi olla kelpo kasvi, joten selvitä sen laji ennen kuin kitket pois. Jos pidät puista, jätä esimer kiksi osa itsekseen ilmestyneistä koivun taimista kasvamaan paikoilleen. Antalin veljen puutarhasta tuotu lipstikka on talvehtinut ilman ongelmia, ja sieltä kotoisin oleva kerrannaiskukkainen valkoinen syreeni kukkii vuodesta toiseen kesän alussa. Hän käyttää yrttiä paljon ruoanlaitossa varsinkin keväisin. Seuraavalla ulkoilukerralla hän otti lapion mukaansa ja siirsi sipulit omaan kukkapenkkiinsä. – Olen ylpeä, että olen kantapään kautta oppimalla onnistunut luomaan omannäköiseni puutarhan. Esi merkiksi yleinen hopealeh tinen pelto hanhikki on mitä kestävin amppeli kasvi. KOLUA KIRPPUTOREJA Monet puutarhurit vievät ylimääräi set siemen ja jako taimensa mieluummin kirpputorille kuin heittävät ne kompos tiin. Se pärjää olemattomalla hoi dolla. VINKIT EDULLISIIN TAIMIHANKINTOIHIN PUUTARHAA RAKENTAESSAAN RENATA pani merkille, että paikallisiin olosuhteisiin tottuneet kasvit pärjäsivät muita paljon paremmin. Esi merkiksi timjami purkista voi löytyä onnenkantamoisena vaikkapa harmaalepän pikku taimi, jonka voit siirtää omaan ruukkuun varttumaan ja istuttaa myöhem min puutarhaan
Vihanneslaarien takana on karviaisia, valko-, punaja mustaherukoita ja purppuraomenapuu ’Makamik’. Penkin kaariin kasvaa punakoisoa. 2 Lehtosinilatvojen ympärillä kasvaa jaloangervoja ja konnantatarta. Siperianunikot saavat levitä kaikkialle puutarhaan. 1 2 3 1 Renatasta paksoi sopii esimerkiksi wokkiin tai raastettuna korealaiseen kimchiin. VIH ERPIH A 33. 3 Renata viettää hyötytarhan penkillä aikaa iltaisin, jolloin sinne paistaa aurinko
TEKS TI Johanna Vireaho KU VAT Hanna Marttinen SATUMAISET SANIAISET V aikka on lämmin, aurinkoinen päivä, suurten kuusten ja mäntyjen katveessa on vilpoisaa. Joukossa on sekä hennon pitsimäisiä että majesteettisen ylväinä kohoavia lajeja. Esimerkiksi kotkansiipi kestää yllättävän hyvin kuivuutta ja valoisaa kasvupaikkaa. KASVUALUSTALLA ON SANIAISILLE tärkeä merkitys. Sellaisen tekeminen vaatii aikaa, ja muutama kesä ehti vierähtää ennen kuin vihdoin pääsin sitä toteuttamaan, Anniina kertoo. Hänen apunaan käytännön toteuttamisessa on ollut maisemasuunnittelun opiskelija Sanna Sainivuo. S Anniina Rikala on loihtinut Porkkalan kartanon maille, metsän siimekseen saniaisten valtakunnan. Lahokantojen ja suurten kivien joukossa saniaiset levittelevät vihreän eri sävyisiä lehtiään ja tuovat lähes taianomaista tunnelmaa metsän pohjaan. Anniina ja Sanna ovat perustaneet saniaismetsän suurten puiden siimekseen, jossa on varjon ohella myös paikkoja, joissa valo pääsee leikittelemään latvusten väleistä. Nykyään Anniina luotsaa päätyönään kartanon puutarhaa ja puutarhamyymälää. – Haaveilin saniaismetsän perustamisesta pitkään. Halusin siihen samaa kosteutta, raikkautta ja rauhoittavaa tunnelmaa kuin aidossa saniaismetsässä. Olemme Anniina Rikalan lapsuudenkodin, Porkkalan kartanon, mailla Lammilla. – Kaikki saniaiset eivät ole varjon kasveja. Nelisenkymmentä eri lajia ja lajiketta on kuin kotonaan kivien ja lahopuiden kupeessa. Anniina on paneutunut eri lajeille sopivaan VIH ERPIH A 34 PALAVA RAKKAUS
Tarha-adiantumi on siro ja ilmava saniaislaji, joka kasvaa ravinteikkaassa maassa noin 30–40 sentin korkuiseksi. VIH ERPIH A 35
Japaninhiirenporras värittyy hopeaan, purppuraan ja viher tävään. Erikoinen väritys on alkukesällä voimakkaimmillaan. VIH ERPIH A 36. Kasvusto talvehtii varmimmin havunoksien alla. Keväällä saniaisen ruskettuneet, kuolleet lehdet voi jättää maahan tai leikata pois
Anniina kehottaa välttämään kaupan pus simultaa. Istuta saniaisia met säpuutarhaan esimer kiksi alppiruusujen, atsaleoiden ja horten sioiden kumppaneiksi. Lisää maahan haketta, puoliksi maatunutta kompostia, turvetta ja neulasia, niin saat kosteutta pidättävän ja samalla humuspi toisen ja vettä läpäi sevän kasvualustan. Varmista hellekausina, että saniaiset eivät pääse kuivahtamaan. Hänen suosikkejaan ovat pienet ja sirot lajit, joiden herkkyyttä on lumoavaa tarkas tella lähietäisyydeltä. Toisaalta myös kook kaat saniaiset sykähdyttä vät massiivisella, rehevän viidakkomaisella olemuk sellaan. – Teimme istutusalueita kivien väleihin ja rajasimme niitä turveharkoilla, jotka ovat nyt sammaloituneet hienosti. – Erityisesti herkkälehtiset adiantumit kai paavat ilmavuutta juurilleen. Saniaiset eivät liiem min kaipaa lannoitus ta ja hoitoa, vaan ne pärjäävät istutuksen ja juurtumisen jälkeen aika lailla omillaan. Kasvu kohti saniaista on alkanut. KATA KEVÄÄLLÄ. ISTUTA LÄPÄISEVÄÄN MAAHAN. Taimet eivät kuitenkaan saa kuivua, vaan ne tarvitsevat tasaista kosteutta. Keväällä voit lisätä katteeksi kompostoitua hevosenlantaa tai maa tunutta kompostia. – Walesin prinssi Charlesin Highgroven kantopuutarha on suuri inspiraation lähteeni. Prinssi Charlesin kantopuutarha on ollut suuri inspiraatio. Kylvä itiöt taimimultaan ja pidä kylvös kosteana. – Kotkansiipi on mieles täni aina kaunis. VALITSE SEURALAISET. – Tummaraunioisen pieniä lehtiä on suo rastaan kumarruttava katsomaan. Toimme laho materiaaleiksi kantoja, haketta, sahanpurua, turvetta ja männynneulasia. TIETOA SANIAISTEN kas vatuksesta puutarhoissa on saatavilla vain vähän – tai ei ainakaan suomen kie lellä. Lehden alle ilmaantuvat itiöt tummenevat, kypsyvät ja varisevat maahan. VINKIT SANIAISTEN KASVATUKSEEN alustaan, ja metsänpohjaa on parannettu niin, että se jäljittelisi lajien luonnonoloja. Jos haluat kasvattaa sani aisia itiöistä, odota kunnes lehden alapuo lella olevat itiö pesäk keet tummuvat. Itä minen voi kestää kauan! Osaa saniaisista, esi merkiksi kotkan siipeä ja metsäimarretta, voit myös lisätä jaka malla. Anniinan VIH ERPIH A 37. Muuten ne yleensä pär jäävät ilman kastelua. Poimi kokonainen lehti ja laita se paperipussin sisälle, itiöt putoavat pussin pohjalle kyp syttyään. Myös ripsu reunainen soreahiirenpor ras ’Frizzeliae’ herättää aina huomiota. ILAHDUTTAVINTA SANIAISISSA ON Annii nasta se, että ne viihtyvät hämyisissä metsi köissä ja ovat yllättävän helppohoitoisia. KASTELE TARVITTAESSA. Saniaiset lisääntyvät itiöiden avulla. Varaa saniaisille varjoisa tai puoli varjoisa paikka. Valta osan sen noin 40 erilaisesta lajista ja lajik keesta hän on päätynyt tilaamaan virolai sesta tukkutaimistosta. Varasin myös kalkittua turvetta, sillä esimerkiksi hirven kielisaniainen viihtyy melko emäksisessä kas vualustassa. Jos maassa on sopivasti kosteutta, itiöt itävät ja alkeisvarsikko alkaa kehittyä. Myös kookkaat peren nat, kuten sormivale ja töyhtöangervo, sekä herkät tarhakallio kielo ja tuoksumatara ovat oivallisia seura laisia. LISÄÄ ITSE. Anniina on hakenut ideoita englanninkielisistä kirjoista, vaikka kaikkia niissä mainittuja lajeja ei meidän leveysasteilla voi kaan kasvattaa. Siellä kasvaa luke mattomia erilaisia saniaisia! Oman saniaismetsänsä lajeja Anniina on joutunut etsimään läheltä ja kaukaa
Poista kuolleet lehdet leikkaamalla. Siro saniainen viihtyy metsänpohjan katteena, kivien lomassa tai vaikka alppiruusujen alla. Maahan voi lisätä kuivia lehtiä tai kompostia. Lehdet ovat ainavihannat ja voivat kevätauringossa saada vioituksia. Laji sietää kunnon varjoa. Helmisaniaisen nuoren taimen lehdet eivät vielä ole lajille tyypillisesti liuskoittuneet. Pääosin härkylät ovat ainavihantia. Kasvualustan on hyvä olla ilmava ja vettä läpäisevä, mutta silti kosteahko. 6 JAPANINHIIRENPORRAS Athyrium niponicum Varjoisten tai puolivarjoisten paikkojen laji viihtyy neutraalissa tai happamassa, kuohkeassa kasvualustassa. Koristeellinen soreahiirenporras ’Frizelliae’ kasvaa 15–30 sentin mittaiseksi. 4 PIIKKIHÄRKYLÄ Polystichum aculeatum Härkylät kaipaavat humuspitoista, ravinteikasta kasvualustaa. Itiöt kehittyvät erillisiin itiöpesälehtiin, jotka kuivuvat syksyn ja talven aikana. Sopivalla paikalla se kasvaa jopa 60 senttiä leveäksi kasvustoksi. 3 SOREAHIIRENPORRAS 'FRIZZELIAE' Athyrium filix-femina Saniainen viihtyy neutraalissa tai happamassa, kuohkeassa ja humuspitoisessa kasvu alustassa. Saniainen viihtyy parhaiten puolivarjoisalla kasvupaikalla. Pyöreäliuskaiset, melko pehmeät lehdet tummuvat nopeasti, kun sää syksyllä kylmenee. Piikki härkylä on kasvualustan happamuuden suhteen joustava: sille sopii neutraali, kevyesti hapan tai kevyesti emäksinen kasvualusta. 2 TARHA-ADIANTUMI Adiantum pedatum Lajin varret ovat sirot ja tummat, lehdet levittyvät viuhkamaisesti varren päähän. 1 HELMISANIAINEN Onoclea sensibilis Melko kestävä laji, kunhan se saa kasvaa rauhassa kostealla paikalla, ilmavassa kasvu alustassa. Ensi numerossa esittelemme Anniina Rikalan luotsaaman Porkkalan kartanon puutarhan. VIH ERPIH A 38. Kasvualusta saa olla neutraali tai emäk sinen, kostea ja vettä läpäisevä. 5 TUMMARAUNIOINEN Asplenium trichomanes Laji kasvaa tiiviinä, pienikokoisena mättäänä
1 3 6 2 5 4 6 × SA NIAINEN VIH ERPIH A 39
Pitkäksi venytetyn kasvukauden ansiosta hänen perheensä saa nauttia tuoreista vihanneksista keväästä myöhäiseen syksyyn. Marie Björklund kerää kasvimaaltaan jatkuvasti satoa ja kylvää uutta tilalle. TEKS TI Heidi Haapalahti KU VAT Teija Tuisku V VILJELY KIILAA KAIKEN EDELLE VIH ERPIH A . 40
LÄMMÖN YSTÄVÄ Latva-artisokka 'Green Globe' on vanha ja varmana pidetty lajike. Lämpimänä viime kesänä se tuotti suuren sadon. VIH ERPIH A . 41
Yhtä kauan minulla on ollut kasvimaa. 42. Maa täällä Kruunupyyn maaseudulla on hyvää, mutta olen parantanut sitä entisestään monin keinoin. Nostan sen ylös ja jätän olkien päälle. Joskus penkin reunalta voi tupsahtaa esiin joku rikkaruoho, mutta ei se ole vakavaa. TILAA MYÖS KUKILLE Kasvimaan etuosan pyöreän penkin keskustassa kasvaa korkeita auringonkukkia ja latva-artisokkia. Siitä lähtien viljelyintoni on vain kasvanut ja hyötytarhani laajentunut. Minulla oli ennen tapana tehdä kaikenlaisia käsitöitä kotonakin, mutta tuntuu, että viljely on kiilannut kaiken edelle. Kasvatan kaiken lautareunaisissa laareissa tai lavakauluksissa, etukulmassa on muita suurempi pyöreä viljelypenkki, jonka olen reunustanut muurikivillä. Ensimmäisenä kylvövuorossa ovat retiisit, salaatit ja pinaatit. Käytäviä peittävän kuori katteen alla on katekangasta ehkäisemässä rikkaruohoja, mutta viljelypenkit ovat täysin maapohjaisia. Näin aikaisin voi hyvin laittaa kasvamaan esimerkiksi pinaatin, rukolan, mizunan ja sareptansinapin siemeniä, jotka itävät kylmässäkin maassa. Se on mukavan rentouttavaa, loputtoman kiehtovaa ja jollakin tavalla terapeuttistakin. Takakulmalla sijaitsevan kasvihuoneen rakensimme mieheni Jonaksen fammun vanhoista ikkunoista. PARAS AIKA VUODESTA on kevät, kun saan aloittaa kasvimaalla kaiken uudelleen alusta. Peitän kylvökset läpinäkyvällä muovilla. ” VIH ERPIH A . Teen ensimmäiset kylvöt kasvihuoneeseen jo maaliskuussa. Lannoitan bokashilla, kanan kakalla ja pottapissalla. Ulkona aloitan toukokuun alussa. Reunalle Marie on istuttanut kesäja talvikurpitsoja. Multa säilyy kuohkeana ja kosteana kasvien väliin levittämäni olkikatteen alla. O lin 19-vuotias, kun sain ensimmäisen pienen kasvihuoneeni. Olen ammatiltani käsityönopettaja, mutta olen ollut nyt neljä vuotta kotona lastemme Fannyn, Theon ja Mollyn kanssa. Lisäksi saa vielä maukasta syötävää! Kasvimaani on noin 20 metriä kanttiinsa ja täynnä erikokoisia ja -korkuisia viljelypenkkejä. Se nahistuu nopeasti auringossa ja riutuu olemattomiin. Siinä on minusta hyvin paljon samaa kuin käsitöissä. Multa säilyy kuohkeana olkikatteen alla. Pidän siitä, että ne tuottavat muutamassa viikossa satoa. Se suojaa pikku taimia kylmettymästä. Sekin hoitaa ja lannoittaa maata, että kierrätän vihanneslajeja joka vuosi uudelle kasvupaikalle
Esimerkiksi punajuurikas on hyvänmakuinen mehevästä juuresta lehdenkärkiin. Nopeakasvuisia lajeja, kuten retiisejä, salaatteja ja muita lehti vihanneksia, voi hyvin kasvattaa hitaasti tekeytyvien lajien lähellä, sillä niiden sato valmistuu ennen kuin pitkän kasvuajan lajit vaativat loppukesästä enemmän kasvutilaa. 2 Ota huomioon, että monien vihannesten eri lajikkeilla on eripituiset kasvuajat. Samalla pääset kätevästi eroon keittiöjätteistä. Se vain innostaa kasveja tekemään sitä lisää. MARIEN VINKIT JATKUVAAN SATOON Lehtikaalien taimet odottavat istutusta kasvimaalle. 43. 8 Tutustu ruotsalaisen Sara Bäckmon kirjoihin ja kotisivuihin osoitteessa sarabackmo.se. 5 Huolehdi vihannesten kaste lusta ja lannoituksesta koko kesän, niin ne tuottavat hyvin satoa. Se aikaistaa niiden satoa. 6 Kokeile esimerkiksi pork kanoiden, palsternakkojen ja persiljan syyskylvöjä. 1 Perehdy vihannesten kasvu aikoihin, jotta voit kylvää mah dollisimman monipuolisesti ja tiiviisti. Marie käyttää niiden varsia ja meheviä lehtiä tavallisen pinaatin tapaan. Osan punajuurikkaista voi poimia myös keskenkasvuisina. Hänellä on koke musta ja kiinnostavia ajatuksia kylvöjen ajoittamisesta ja mahdolli simman ympärivuotisesta viljelystä. Esimer kiksi kesäporkkanat kasvavat paljon nopeammin kuin talviporkkanat. 3 Kerää satoa usein. Reheväkasvuiset 'Rubra' -malabarinpinaatit kiipeävät kasvihuoneen seinää pitkin. Makeat sokeriherneet ovat Mollyn, Theon ja Fannyn herkkuja, joita he saavat vapaasti napsia. Pienet kokonaisina keitetyt punajuurikkaat ovat herkkua voin ja suolan kanssa. 4 Opettele hyödyntämään satoa mahdollisimman monipuolisesti. VIH ERPIH A . 7 Lannoita bokashilla, se antaa vihanneksille hyvin kasvuvoi maa. Harsoilla sekä muovi ja kasvisuojilla voi pidentää viljelykautta yllättävän paljon
44. M A RIEN SATOSUOSIKIT Tomaatti 'Indigo Cherry Drops' 'INDIGO ROSE' -LAJIKKEEN PARANNELTU VERSIO Kirsikkatomaatti 'Ildi' RUNSASSATOINEN LAJIKE Kurkku 'Longo di China' JOPA PUOLIMETRISEKSI KASVAVA KASVIHUONELAJIKE Cantaloupe meloni 'Charentais' NOIN KILON PAINOISET HEDELMÄT Vihannesportulakka KIRPEÄN HAPPOISILTA MAISTUVAT LEHDET Tomaatti 'Brandywine' MAUKAS PERINNELAJIKE VIH ERPIH A
Siemenet kannattaa kylvää aikaisin helmikuussa, sillä latvaartisokka on hidaskasvuinen. Bataatin kasvukausi on pitkä, ja sadonkorjuu koittaa vasta syksyllä. KAUNIS JA HERKULLINEN Marie antaa osan lehtikaaleista kasvaa suuriksi. Kerään satoa ja kylvän koko ajan jotakin uutta, jotta saisimme tuoretta syötävää vielä loppusyksylläkin. Rakastan sitä tunnetta, kun huomaan jonkin itäneen ja jatkavan kasvuaan rehevänä. On hauska nähdä, mitä siitä vielä tulee. Marie kokeilee aina jotain uutta. VIH ERPIH A . Tilaan pääosan siemenistä alkuvuodesta muutamasta nettisiemenkaupasta, mutta tunnustan, että siemenpusseja tarttuu aina mukaani myös ruokakaupan siemenhyllystä. Seuraavaksi pakastan ensimmäisen kaalipenkin sadon ja kylvän tilalle salaattia ja nopeakasvuista kesäporkkanaa, joka ehtii valmiiksi vielä ennen syksyä. Viljelen kasvihuoneessa joka kesä myös muita meloneja, kurkkuja, ananaskirsikkaa, paprikoita, munakoisoja, malabarinpinaattia ja tomaatteja. Tämä on tärkein syy, miksi harrastan viljelyä, vaikka onhan se tietysti mukavaa saada satoakin. Vesimelonin hedelmä on heinäkuussa jo tennispalloa suurempi. Herkulliset kukkanuput ovat valmiita elokuussa. Tykkään myös testata erikoisuuksia. ULKONA PARAS ONNISTUMISENI on varmaankin latva-artisokka. Esikuvani on Sara Bäckmo, joka viljelee perheelleen syötävää Etelä-Ruotsissa lähes ympäri vuotisesti. Uusia kokeiluja kasvihuoneessa ovat esimerkiksi bataatti ja vesimeloni. Bataatti ’Erato Orange’ on kasvanut hyvin, mutta eihän sitä vielä tiedä, kuinka paljon mullan alta löytyy satoa. Vietän paljon aikaani ulkona lasten kanssa. Heillä on omat leikkinsä tuossa vieressä, ja kasvimaa on minun leikkipaikkani. Eniten kasvatan kaaleja ja pinaattia, koska pakastan niitä paljon talveksi. Lehtikaalit ovat minusta myös todella koristeellisia, varsinkin punaiset lajikkeet. 45. Se tarvitsee vain lämpimän kasvupaikan ja paljon lannoitusta. 'Midnight Sun' -lajike käy koristeestakin. Se tarkoittaa myös sitä, että en ota viljelystä mitään stressiä.” Seuraa Marie Björklundin kasvimaapuuhia Instagramissa @imittlillaparoland VÄRIKIMARA PERUNOISTA Ylhäällä 'Blue Congo', keskellä 'Bellarosa' ja alhaalla parsaperuna, joka tunnetaan myös nimillä 'Asparges' ja 'La Ratte'. Moni pitää sitä vähän vaikeana, mutta olen saanut hyvin satoa
SIEMENET VOIT KERÄTÄ PUISTA TAI HANKKIA VAIKKAPA KASVITIETEELLISISTÄ PUUTARHOISTA. TEKS TI Tuovi Mutanen KU VAT Erkki Makkonen, A-lehtien kuva-arkisto ja Fotolia ASIANT U NTIJA Don Welsh 23 vinkkiä VIH ERPIH A 46 VIH ERPIH A 46 VIISAAT VINKIT. TAI MITÄ JOS PERUSTAISIT OMAN PUULAJIPUISTON, ARBORETUMIN. ERITYISEN HIENOA ON, JOS PUUN ON KASVATTANUT ITSE SIEMENESTÄ SAAKKA . SIEMENESTÄ PUUKSI PUUNTAIMEN ISTUTTAMINEN OMAAN PIHAAN ON AINA HIENO HETKI
Kerää vain valmiita, kuivia ja karisevia siemeniä ja kypsiä marjoja. VIH ERPIH A 47. Kasvitieteellisissä puutarhoissa ja luonnonsuojelualueilla siementen keruu on sen sijaan pääsääntöisesti kielletty. Pihojen, puistojen ja tienvarsimetsien lajimäärä saattaa yllättää. 3 kookasta: metsävaahtera, makedonianmänty, lehtikuuset. 3 hillittyä: tähkävaahtera, koreantuija, lännenhemlokki. 4 5 1 Aloita puiden kasvatus alueesi tutuista lajeista. AINA VALMIINA! Pidä aina mukanasi pieniä, suljettavia pusseja. LAJEJA ALOITTELIJALLE Kasvaako lähelläsi näitä aloittelijalle sopivia puulajeja. 2 3 SALLITUT SIEMENET Muista varmistaa, että siementen kerääminen paikalta on sallittua. SIEMENPOSTIA Varsinaisten siemenliikkeiden lisäksi monet arboretumit ja kasvitieteelliset puutarhat myyvät puiden siemeniä. Suuria määriä tarvitseva voi tilata siemeniä myös grammoittain. Maahan pudonneita kasvinosia on luvallista kerätä metsistä ja puistoista. Esimerkiksi Arboretum Mustilan harrastajapussien siemenmäärät riittävät hyvin kotipihan tarpeisiin. Pitsilehtisestä hubeinpihlajasta kasvaa pyöreä latvainen pikkupuu. Siemeniä saattaa löytyä yllättävistä paikoista ja yllättäviin aikoihin. 3 kukkivaa: kirsikkasorvarinpensas, purppuraomenapuu, kirsikat. Älä kuitenkaan unohda siemeniä muovipussiin, sillä etenkin marjat homehtuvat nopeasti
10 JÄÄKAAPPIIN TAI ULOS Sekoita käsiteltävät siemenet ilmavaan ja kosteaan aineeseen, kuten hiekkaan tai vermikuliittiin, ja laita seos kellariin tai jääkaappiin 1–3 asteeseen lajin tarvitsemaksi ajaksi. Kova pähkinä on esimerkiksi tammilla, kota hevoskastanjoilla, aukeava kota poppeleilla, mehevä marja pihlajilla, kaksilohkoinen lohkohedelmä vaahte roilla ja palko hernepensailla. Käsit telyyn tarvittava aika voi vaihdella kuukaudesta puoleen vuoteen. Voit myös tehdä kylmä käsittelyn matkimalla luontoa: kylvä siemenet syksyllä ja jätä kylvö laatikot talveksi ulos suo jaiseen paikkaan. Huomioi myös eri vuodenajat. Lehti puut kuuluvat koppisiemenisiin, joilla siemenet muodostuvat kukan umpi naisessa sikiäimessä. Vieraile puu tarhoissa, puis toissa ja arboretumeissa. Entä ruskaväri. Havupuut kuuluvat siten paljassiemenisiin kasveihin. Millaisen puun haluaisit omaan pihaasi. Miltä runko ja oksat näyttävät talviasussa. Vermikuliitti 3 litran pussi, 4–7 € 9 KYLMÄÄ KYYTIÄ Lähes kaikki pohjoisilta leveysasteilta kotoisin oleva puuvartiset lajit vaativat itääkseen siementen kylmäkäsittelyn, jolla jäljitellään kasvin luonnollisen kasvuympäristön olosuhteita. VIH ERPIH A 48. Millainen on puun kukinta. Tutustu lajeihin ja lajikkeisiin niiden kasvu paikoilla, tee muistiinpanoja ja ota valokuvia. 7 PALJAANA TAI PIILOSSA Havupuiden siemenet kehittyvät emilehtien pinnalla. Lehtipuilla on monia erilaisia hedelmiä. Hedelmöityksen jälkeen sikiäimestä kehittyy hedelmä, 8 TUNNISTATKO HEDELMÄT. 6 TUTKI JA TUTUSTU Puu on pitkäikäinen kumppani, joten kotipihan puut kannattaa valita huolella
11 VIH ERPIH A 49. Kellarissa tai varastossa talvehtivia kylvöksiä on puolestaan muistettava tarvittaessa kastella. Siemenet eivät idä ilman kosteutta, mutta myös liika märkyys on haitallista. 13 ITÄMISEN EHDOT Siemen tarvitsee itääkseen vettä, happea ja lämpöä, osa lajeista myös valoa. Varmista, että kaikkia on jatkuvasti tarjolla tarpeellinen määrä. Jos astia täyttyy vedellä, siemenet kelluvat pinnalla tai hukkuvat hapen puutteeseen. Peitä ohuella multakerroksella lajit, jotka eivät tarvitse valoa itääkseen. Suuret siemenet on kätevää kylvää yksitellen. Sama seos käy koulituille pikkutaimillekin. Kun ensimmäiset varsinaiset kasvulehdet ovat kehittyneet, kouli pikkutaimet yksitellen omiin taimiruukkuihinsa. Jokainen siemen voi itää vain kerran. Jos kylvölaatikot ovat ulkona, niiden pohjassa täytyy olla reikiä, joiden kautta liika vesi pääsee valumaan pois. 12 KYLVÄ JA KOULI Ripottele pienet siemenet harvakseltaan kylvömullan pinnalle styroksitai eineslaatikkoon, taimiruukkuun tai kasvi lavaan. Niukkaravinteinen ja ilmava hiekka-turveseos tai kaupan kylvömulta sopii kylvöalustaksi kaikille puiden siemenille. Esimerkiksi hevoskastanjoiden ja jalo pähkinöiden kookkaat siemenet on helppo pudotella sormella kasvualustan pintaan painettuihin kuoppiin
Männyn harottavan sirkkalehtikimpun erottaa helposti vaahteran kahden sirkkalehden taimesta. 18 ITUA VAI EI. Tee siksi kylvöistä aina hyvät muistiinpanot. 17 PITKÄJUURISIA Muun muassa hevoskastanjat, pähkinäpensaat ja tammet kasvattavat ensitöikseen pitkän paalujuuren, joka katkeaa koulittaessa helposti. Lähilajien tai lajikkeiden tunnistaminen voi sen sijaan olla mahdotonta. Mitä pienempi siemen, sitä lähemmäs pintaa se on kylvettävä. 16 SIEMENRUOKAA Puiden siemenet ovat monen pikkujyrsijän herkkua ja talvi ravintoa. 15 MONTAKO SIRKKAA. Kylvösten päälle levitetty tiheä metalliverkko estää jyrsijöiden ja lintujen vierailut. VIH ERPIH A 50. Nämä lajit onkin syytä kylvää syvään kasvualustaan tai korkeaan ruukkuun. Siemenen koko kertoo sen sisältämästä ravintovaraston määrästä. Jos kylvökset eivät idä, syitä voi olla monia: kasviroskan joukossa ei ollut siemeniä, kerätyt siemenet eivät olleet kypsiä, siemenet ovat paleltuneet kovissa pakkasissa, esikäsittelyt ovat olleet puutteelliset tai aikaa ei ole vielä kulunut tarpeeksi. Tammenterhojen ohella kylvöksistä saattavat kadota erityisesti lehmusten, makedonianmännyn ja sembrojen ravinteikkaat siemenet. Nimilappuihin merkinnät kannattaa tehdä lyijykynällä, sillä sen jälki ei haalistu auringossakaan. 14 KAIKKIA KOKOJA Puuvartisten kasvien siementen koot vaihtelevat seychellienpalmun parinkymmenen kilon painoisesta siemenestä aina alppiruusujen pölymäisen pieniin siemeniin
Tutustu myös Dendrologian Seuran julkaisuihin. Vai keskittyisitkö pelkästään havupuihin. PIENENÄ MAAILMALLE Taimia ei tarvitse kasvattaa suuriksi ennen lopulliselle paikalle istutusta. Jalavien siemenet, tammenterhot ja pähkinät on kuitenkin paras kylvää heti niiden kypsyttyä. Jos tilaa riittää, perusta oma puulajipuisto. pirunnuija ja samettisumakki. Myös marjakuusien siemenlisäys vaatii kasvattajalta kärsivällisyyttä. Puuharrastajan peruskirjasta Suomen puuja pensaskasviosta on tekeillä uusi painos, johon on tulossa 200–300 uutta lajia ja tietoa siementen tarvitsemista esikäsittelyistä. KÄRSIVÄLLISELLE Orapihlajien siemenet voivat viivytellä itämisensä kanssa useita vuosia. Voit istuttaa koulitut pikkutaimet paikoilleen jo itämisvuoden syksyllä, jolloin ne tottuvat alusta pitäen kasvupaikan olosuhteisiin. Muista suojata ne jyrsijöiltä! SIEMENSÄILÖ Valtaosa puiden siemenistä säilyy itämiskykyisenä vuosia, jos pidät niitä paperipussissa pimeässä ja kuivassa, +1–5-asteisessa paikassa. Don Welshin kahden hehtaarin arboretumissa IV-vyöhykkeellä kasvaa 350 eri lajia. 19 HALUATKO LISÄTIETOA. Eteläisemmistä lajeista oikukkaita idätettäviä ovat mm. Aloita vaikka yhdestä suvusta, esimerkiksi vaahteroista tai pihlajista. 20 21 22 + 1 VIH ERPIH A 51
Särkän perennataimisto 3. Poimi ammattilaisten valitsemat suosikit omaan perennapenkkiisi. TEKS TI Minna Hietakangas VIH ERPIH A 52 TAIMISTOJEN SUOSIKIT. Ia Ib II III IV IV/V V V/VI VI VI/VII VII VIII KASVUVYÖHYKKEET JA TAIMISTOT 1 3 2 1. Oulujoen taimisto Idänunikon kerrannais kukkaista, hehkuvan punaoranssia lajiketta näkee etenkin vanhoissa puutarhoissa. Harjunpään taimisto 2. K U V A T T A IM IS T O T , A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O , L E H T IK U V A , M A T T I L A H T IN E N J A F O T O L IA PUNAISEN HEHKUA Lämmin punainen säväyttää puutarhassa
Tarhakurjenmiekka tykkää kuivahkosta, vettä läpäisevästä hiekka mullasta ja kohopenkistä. Hybridipioni ”Tarhakurjenmiekka ’Red Orchid’ ei jää toisten kasvien jalkoihin.” Heidi Eriksson | Harjunpään taimisto perennat.fi | Karijoki | Vyöhyke III/IV MIKÄ. Muista istuttaa ne lähelle maanpintaa, multaa tulee ruukkutaimen juuripaakun päälle vain sentin verran. Älä istuta vieruskasveja tyvialueelle, mutta ympärille voi laittaa sipulikukkia, kurjenpolvia ja esikkoja. MIKSI. Silloinkin kun Dianthus barbatus aloittaa kasvuaan, se on hyvännäköinen ja tuo kontrastia. MIKSI. Itse olen istuttanut sen kaveriksi matalia tulppaaneja ja krookuksia sekä lemmikkejä ja valkoista verikurjenpolvea. Persoonallinen kurjenmiekka on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. MINNE. , 40–60 cm, 6–7 MIKÄ. Versot ja lehdetkin ovat tummanpunertavat. Usein istutan harjaneilikkaa perennapenkin reunaan. officinalis ’Red Charm’ kukkii taimistollamme, ihmiset ihastuvat siihen. Vesi ei saa seisoa pionin juurella. MINNE. ’Sooty’ on kaksivuotinen, ja kun annat sen kylväytyä, siementaimia alkaa tulla. Kun pihaa kunnostettiin, siellä ne olivat yhä! MINNE. Kun hehkuvanpunainen hybridi pioni Paeonia lactiflora x P. Tummanpunainen harjaneilikka ’Sooty’ kukkii pitkään. Itselläni pioni ja valkoinen varjolilja ovat herkullinen pari kukkiessaan yhtä aikaa. Koska tarhakurjenmiekalla on paksu, maanmyötäisesti kasvava juurakko, se pitää istuttaa lähelle maanpintaa. Harjaneilikan eteenkin voi laittaa syksyllä kukkivaa perennaa, esimerkiksi reunusasteria. Tummanpunainen, suurikukkainen tarhakurjenmiekka ’Red Orchid’ säväyttää istutusryhmässä. Neilikat ovat mieluisia piipahduspaikkoja myös perhosille ja pölyttäjille. , 80–100 cm, 6–7 MIKÄ. MIKSI. Tämä Iris germanica pitää hyvin paikkansa penkissä, se ei jää toisten kasvien jalkoihin. Itse olen laittanut sorakatteen ympärille. Sitä voi yhdistää monenlaisten vieruskasvien, kuten vaikkapa sinivioletin salvian ja valkoisen punatähkän, kanssa. Pihan paraatipaikalle. Taustalla voi olla vaikka valkoista jaloangervoa – myös vaaleanpunainen jaloangervo ’Bressingham Beauty’ on tosi hempeä kumppani. Olen istuttanut harjaneilikkaa myös heleänvihreän pallo tuijan lähelle, ne näyttävät tosi makeilta yhdessä. , 50 cm, 6–8 Tarhakurjenmiekka Harjaneilikka VIH ERPIH A 53. Pionit ovat erittäin helppoja kohopenkissä läpäisevässä maassa. Puutarhurivaarini istutti pohjoisessa 1930-luvulla pioneja, jotka olivat myöhemmin vuosikausia hoitamatta
Vaikka tämä perinneperenna on liki metrin korkuinen, se pysyy hyvin pystyssä. Kuumalla paikalla lehdistö ränsistyy, joten älä istuta sitä ihan etummaiseksi. Palavarakkaus on kestävimpiä punakukkaisia perennoja. Palavarakkaus tarvitsee pystyjä, korkeita perennoja vierelleen. Kukinnossa on kymmeniä yksittäisiä kukkia. Palavarakkaus siementää, muttei leviä hurjasti eikä häiritse muiden perennojen kasvua. Siksi se kannattaakin istuttaa keskelle perennaryhmissä. Saksankurjenmiekka sopii vieruskaveriksi, samoin keltakukkaiset perennat, kuten kevätvuohenjuuri. MINNE. Karheakarvainen lehdistö jää noin 30 sentin korkeuteen, mutta kukkavarret kurottavat jopa 70 senttiin. Istuttaisin kumppaneiksi vaikkapa sinistä siperiankurjenmiekkaa ja kaunokurjenmiekkoja. Voimakkaan värinen Lychnis chalcedonica tuo upeaa hehkua istutusryhmään. MIKSI. MINNE. , 80 cm, 7–8 Idänunikko Palavarakkaus VIH ERPIH A 54. Punaruusujuuri ”Vaikka palavarakkaus on liki metrin korkuinen, se pysyy hyvin pystyssä.” Jari Särkkä | Särkän perennataimisto sarkanperennataimisto.fi | Raahe | Vyöhyke V MIKÄ. Oranssinpunainen idänunikko ’Olympia’ on hyvin perinteinen, vanha maatiaiskasvi. MINNE. Idänunikko leviää juurakolla, muttei karkaile liiaksi. Lämmöstä nauttiva Papaver orientale ränsistyy kukinnan jälkeen, lehdistö voi kadota kokonaan. 30 sentin välein istutettava Rhodiola kirilowii var. , 40 cm, 5–6 MIKÄ. Se on hyvin vanha perenna, meidänkin paikkakunnallamme siitä on tietoja sadan vuoden takaa. Eteen voisi istuttaa esimerkiksi verikurjenpolvea, joka pöyhistyy, kun punaruusujuuri on kukkinut. Tämä kerrannaiskukkainen, kestävä unikko on todella näyttävä perenna kukkiessaan. Naapurikasviksi sopii mainiosti esimerkiksi jalopähkämö, jonka lehdistön suojiin idänunikko jää piiloon. MIKSI. Se kukkii pidempään kuin yksinkertainen unikko. Nimenomaan tätä lajiketta on viljelty pitkään. Tämän kestävän, mutta aluksi hidaskasvuisen perennan kukinta on komea. Sopiva istutusväli sille on 35 senttiä. Kukinnan jälkeen kannattaa leikata tai typistää kukkavarret, muuten kasvi ränsistyy. MIKSI. , 70 cm, 6–7 MIKÄ. Punaruusujuurta näkee pihoissa varsinkin Pohjois-Suomessa. Hyvä istutusväli taimille on 30–35 senttiä. Vältä runsasta lannoittamista, sillä silloin on vaara, että tämä korkea perenna rojahtaa nurin. rubra viihtyy läpäisevässä hiekkamullassa ja kestää kuivuutta. Palavarakkaus tykkää auringosta ja läpäisevästä hiekkamultamaasta
Pionit viihtyvät läpäisevässä ja hiekkapitoisessa maassa. Verihanhikin syvänpunaiset kukat komistavat aurinkoisella paikalla olevaa istutusryhmää pitkään keskikesällä. Kellomaiset punaiset kukat avautuvat hieman myöhemmin kuin violettikukkaisen perusmuodon. Kukkien punainen väri on harvinainen ja kiehtova. Myös kasvin hopeanvihreä lehdistö hehkuu kauniisti valossa. Potentilla atrosanguinea ’Red’ on hyvä peruskasvi puutarhaan. Talvimärkyys koituu sen turmaksi, maan on syytä olla kuivahko ja hiekkapitoinen. ’Paula Fay’ sopii yhteen muiden pionien tai lehtevien, isojen perennojen kanssa. Yhdistämällä muita tarhakylmänkukkien lajikkeita samaan istutukseen saat nauttia kukinnasta pitkään. Tarhakylmänkukka ’Röde Klokke’ tuo väriä kevääseen ja alkukesään. Se peittää maata kivasti, muttei lähde leviämään villisti kasvupaikaltaan. Paeonia ’Paula Fay’ on menestynyt hyvin jo pitkään taimiston pionipenkissä. MIKSI. Pulsatilla vulgaris ’Röde Klokke’ viihtyy läpäisevässä maassa. Himalajalta kotoisin olevan laji on hyvin helppohoitoinen ja kestävä. MINNE. Parhaiten se sopii kivikkotarhaan muutaman kappaleen ryhmänä. Pitää malttaa odottaa pionien kasvamista isoksi eikä siirrellä niitä paikasta toiseen. Tarhakylmänkukka tyytyy melko vähään eikä ole konstikas kasvattaa. MIKSI. Kylmänkukkien karvaiset nuput ovat kauniit, samoin nukkaiset lehdet. Pionit ovat kärsivällisen kasvattajan kasveja, mutta sinänsä helppoja, niille pitää vain antaa kasvurauha. MIKSI. Jo muutamalla taimella saa ison alueen helposti reheväksi. Matti Kulju | Oulujoen taimisto taimisto.net | Muhos | Vyöhyke V Hybridipioni ”Verihanhikki peittää maata kivasti, muttei lähde leviämään villisti.” MIKÄ. Vaikeuksia voi tulla, jos sen laittaa liian multavaan maahan ja lannoittaa liikaa. Suurin virhe on käyttää liian turvepitoista kasvualustaa tai istuttaa pioni savimaahan kosteaan ja varjoiseen paikkaan. , 20/40 cm, 7 MIKÄ. Paljon eri lajikkeita sisältävä pionipenkki on säväyttävä näky. , 70 cm, 6–7 MIKÄ. Taimistollamme verihanhikki kasvaa kivikkoryhmässä yhä alkuperäisellä paikallaan – yli 25 vuotta istuttamisen jälkeen. ’Röde Klokke’ -lajike on varsin kestävä meilläkin, muttei aivan yhtä sitkeä kuin tavallinen perusmuoto. MINNE. , 25 cm, 5–6 Verihanhikki Tarhakylmänkukka VIH ERPIH A 55. Hybridipioni ’Paula Fay’ hurmaa tulipunaisine puolikerrottuine kukkineen. MINNE. Parhaiten verihanhikki sopii minusta rinteisiin ja kivikkoryhmiin
meilläkotona SEU R A A M EI TÄ meilläkotona_fi Hehkuvat perennat Päivänhatut ja muut loppukesän perennat ovat nyt kauneimmillaan. Hyötykasvit kannattaa nauttia tuoreeltaan, mutta ylimääräisestä sadosta on iloa myös säilöttynä. Kurkkaa ohjeet hyötykasvien korjaamiseen. meko.fi/elokuun-perennat Tervetuloa kotiin! Näyttävä kimppu pöydälle Rakkain kukkakimppu valmistuu oman puutarhan helmistä. Nappaa kauden perennojen ja auringossa välkehtivien heinien istutusvinkit. Yhdistä erilaisia kukkia ja kevennä koristeheinillä. meko.fi/omenapuun-leikkaus Korjaa sato talteen Elokuu on sadonkorjuun aikaa. meko.fi/sadonkorjuu. Leikkauksen voi tehdä onneksi myös kesällä. Katso video. meko.fi/kukkakimppu Omenapuu kuntoon Jäikö omenapuu kevätkiireiden keskellä leikkaamatta. Poimi vinkit kestävään kimppuun
Kokeilijan iloksi mintuista jaloste taan alati uusia lajikkeita, joiden tuoksussa voi aistia appelsiinia, sitruunaa ja jopa laventeliakin. Monet niistä myös kukkivat kauniisti houkutellen pölyttäjiä. Mintut ovat koristeellisia, nopea kasvuisia ja helppohoitoisia kasveja niin ruukkuun kuin penkkiinkin. TEKS TI Outi Tynys KU VIT US Tanja Pellikka MINTUT OIKEITA JA VALEMINTTUJA Vain Mentha -suvun lajit ovat oikeita minttuja. VIH ERPIH A 57 HYÖTYKASVI. Muiden sukujen kasveja kutsutaan valemintuiksi. TUOKSU, AROMIKKUUS ja lukemattomat makuvivahteet takaavat mintulle paikan rakastetuimpien yrttisukujen joukossa. LISÄÄ KASVULLISESTI Useimmat mintut lisätään kasvullisesti maavarren pätkistä tai pistokkaista. KERÄÄ PITKIN KESÄÄ Lehdet ovat aromikkaimmillaan kukinnan alkaessa
RAVITSE minttua etenkin kasvuston leikkaamisen jälkeen. LISÄÄ uusia taimia rönsyistä ja maavarren pätkistä. Maasta kaivetuissa rönsyissä pitää olla vähintään yksi silmu, mieluusti useampiakin. Moni kestävä laji, kuten piparminttu, rönsyää voimallisesti ravinteikkaassa maassa. Koristeellinen muoto on kähäräminttu. Kastele tainta lannoitevedellä, jotta se spurttaa nopeasti uuteen kasvuun ja ehtii kerätä voimia. HUOMIOI leviäminen, jos istutat minttuja hentojen kasvien joukkoon. MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS Viherja puolanmintun kylvö, taimikasvatusaika 1,5–2 kk Taimien istutus ulos Lisäys rönsyistä ja pistokkaista Satoaika Lisäys rönsyistä DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD Minttujen kukinnot ovat pörriäisten mieleen. • Leikkaa minttujen talvehtineet versot vasta keväällä. Voimakaskasvuinen, mm. SIJOITA taimi aurinkoon tai puolivarjoon. Voit kiskaista taimesta myös tyvipistokkaan, jossa on jo juuret valmiina. Talvehtii hyvin. Jos haluat kuivattaa tai pakastaa suuren määrän lehtisatoa, leikkaa kasvusto heinäkuussa 10–15 sentin korkeudelta ja uudelleen elokuun lopussa 15–20 sentin korkeudelta. MITÄ TALVEN AREMPI MINTTU LAJI TAI -LAJIKE ON, SITÄ MALTILLISEMMIN SIITÄ KANNATTAA KERÄTÄ SATOA SYYSPUOLELLA. Raikas maku juomiin, talvehtiminen epävarmaa. ananakselta ja omenalta tuoksuvia lajikkeita. Maku miedohko. Se saa taimen aloittamaan kasvun, jolloin jo alkutalven pakkaset voivat tuhota sen. Istutuskesänä kasvusto kestää vain yhden korjuukerran. LAJEJA Piparminttu Viherminttu Marokonminttu Pyöröminttu Harmaaminttu Omenaminttu Voimakas ja tavallinen. VIH ERPIH A 58. KATA maa esimerkiksi ruohosilpulla, oljella tai eloperäisellä katekankaalla. Hyväkuntoiset taimet selviävät parhaiten talven yli. Peittele pätkät 5–10 sentin syvyyteen maahan tai ruukkuun. • Anna mintun kerätä voimia talvehtimiseen äläkä leikkaa versoja voimakkaasti enää syyskuussa. MINTUT KASVATA minttuja yksija monivuotisena viljelylaatikossa, penkissä ja ruukussa. Runsaskukkainen, kestävä ja korkea. Jos sopivaa tilaa ei ole, sisätilojakin kannattaa kokeilla. Suosittu, voi lisätä myös siemenistä. • Talveta kirjavalehtisistä lajikkeista ja muista talvenaroista mintuista ainakin tupas viileässä paikassa. Kukinnoista voi hauduttaa teetä, yksittäiset kukat sopivat salaattiin. NÄIN ONNISTUT! • Uusi rönsyistä tai jakotaimista elinvoimansa menettänyt kasvusto ja vaihda samalla paikkaa. Korkeaksi kasvava harmaalehtinen laji. Aito piparminttu ei tuota siemeniä. LEIKKAA ja juurruta taimia pistokkaista, joissa on 2–3 lehtiparia. Parhaiten minttu viihtyy ravinteikkaassa ja multavassa, vettä läpäisevässä maassa, jonka pH on 6,5–7. Suojaa ulkona talvehtivat mintut lumet tomana pakkasjaksona esi merkiksi puiden lehdillä tai pakkaspeitteellä. Varaa niille oma paikka ja rajoita suikertelua. Esimerkiksi viherja harmaaminttua voi lisätä myös kylvämällä keväällä. KORJAA versoja, lehtiä ja kukkia pitkin kesää
Peittävä, monilajinen kasvisto, eloperäinen aines ja maan rauhoittaminen kääntämiseltä pitävät yllä multavuutta ja ilmavuutta. Hyvärakenteinen maa on ilmavaa. Vesi pidättyy keskikokoisiin huokosiin, ilma kulkee isoissa. Karikeja humuskerrokset esiintyvät luonnossa, kateviljelyssä sekä paikassa, jossa kasvinjätteet jätetään maahan maatumaan. ELIÖIDEN VALTAKUNTAA Humuseli lahoamiskerros muodostuu maan eliöstön jo osittain hajottamasta kasvinjätteestä, jota maaperäeläimet ja pieneliöstö hajottavat edelleen. TEKS TI Outi Tynys PIIRROS Valpuri Kerttula POHJAMAA TILAA JUURISTOLLE Pääosa juuristosta suikertelee kivennäisainesta ja humifioitunutta eloperäistä ainesta sisältävässä muokkauseli ruokamultakerroksessa. MAAN NELJÄ KERROSTA VIH ERPIH A 59. MULLAN ALLA KULLAKIN MAAN KERROKSELLA ON OMA KORVAAMATON TEHTÄVÄNSÄ. Pohjamaan paksuus vaihtelee kymmenistä senteistä metriin. Kasvit saavatkin tästä 10–20 senttiä paksusta kerroksesta suuren osan ravinteistaan. SUOJAAVA LEHTIKERROS Lehdet, neulaset ja muu eloperäinen kasvijäte muodostavat karikekerroksen, joka suojaa maata niin sateelta kuin paahteeltakin. Lierojen sekä kasvien juurien jättämät kanavat kuohkeuttavat myös pohjamaata, mikä parantaa sadeveden imeytymistä ja maan kaasujen vaihtoa. Muutamia senttejä paksu kerros tarjoaa ravintoa kastelieroille ja maan pieneliöstölle. KARIKEKERROS MUOKKAUSELI RUOKAMULTAKERROS HUMUSKERROS VESIJA RAVINNEVARASTO Kasvien pääjuuret työntyvät veden ja ravinteiden ottoon pohjamaahan saakka, kunhan se on tarpeeksi pehmeää. Ne myös tuottavat limaja humusaineita, jotka lujittavat maan mururakennetta
Molemmat nauttivat kosteista öistä ja vähitellen viilenevistä keleistä. Jaa keväällä ja kesällä kukkineet perennat alkusyksystä, jolloin ne ehtivät juurtua hyvin. Jo löytyi suosikki ELOKUUSSA T E K S T I M IN N A H IE T A K A N G A S K U V A T H A R R I H IE T A K A N G A S J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O MUISTILISTA 1 Elokuu on mainiota aikaa istuttaa nurmikko, kylvätpä sen siemenistä tai asennat valmiin siirtonurmikon. Jo löytyi kanervistakin suosikki: kapinkellokanerva osui silmään ensimmäisen kerran puutarhaliikkeessä viime syksynä. Ja mitäpä olisi syysistutus ilman valkoisia ja räväkänpinkkejä syklaameja. VIH ERPIH A 60 MINNAN PUUTARHASSA. 2 Siirrä kuun lopulla monivuotiset lajit ruukusta maahan. Syyslannoitus vahvistaa kasvien talvenkestoa. Syysheinänä ruukussa olen käyttänyt esimerkiksi kuparisaraa. Monissa lajikkeissa lehtisuonet erottuvat jännästi: punaiset lehtisuonet säväyttävät limenvihreissä lehdissä. Kesämieltä pitkälle syksyyn LOMIEN ja kesäreissujen aikana ruukkupuutarhassa kesäkukkijat usein väsähtävät. Ja heti tuo roosakukkainen ihanuus kotiutui meille sisäänkäyntiä ja takapihan terassia somistamaan. Itselläni kasvaa koreanpihdan katveessa jo toista kesää tomera lankaköynnös, vaikka se on maanpeitekasvina periaatteessa yksivuotinen. 4 Kun annat typettömän syyslannoitteen kasveille ennen elokuun puoltaväliä, ne ehtivät hyödyntää lannoitteen ravinteet ja hivenaineet ennen talven tuloa. Heinillä ruukku istutukseen saa luotua näppärästi korkeutta ja kolmi ulotteisuutta. Mutta värikkäät syysistutukset ruokkivat kesämieltä pitkälle syksyyn! Suosikkejani ovat esimerkiksi keijunkukat, syklaamit ja koristeheinät. Keijunkukkien Heuchera suvussa on lehtivärejä mistä valita, limestä tummanpurppuranpunaiseen ja oranssinhehkuiseen. 3 Näyttääkö penkissä ahtaalta. MITÄ kauemmin puutarhaa rakentelen, sitä useammin huomaan, kuinka jokainen kasvi löytää oman paikkansa pihasta, ruukusta tai maljakosta, vaikka se ei olisi ollut omalla lempparilistalla. Minna Hietakangas Puutarhuri ja toimittaja, joka rakentelee pikku hiljaa savitan tereesta perheen kesäkeidasta. Etelä-Afrikasta kotoisin oleva kellokanerva tykkää muiden Erica -suvun kanervien tapaan tasaisesta kosteudesta aina siihen saakka, kun pakkaset saapuvat. Muista kastella syklaamia juurelle, sillä se ei tykkää vedestä kukillaan ja lehdillään
Sitä ryhmään tuovat kaunopunahattu ja happomarja ’Rose Glow’. Niille löytää hyötykäyttöä vaikkapa nikkaroimalla istutusaltaan. Niinpä keittiöni ikkunasta näkyvä lehtevänvihreä istutuspenkki sai vähän särmää ja kontrastia. Ja onhan se vaan ihmeellistä, että jääkaapin vihanneslaatikon nurkasta löydetyt nuutuneet ja puolivahingossa itäneet perunat tuottavat hämmästyt tävän mää rän uusia herkkuja. Siemenkodat ovat koristeellisia kuivakukkina, mutta näin sujuu siementen kerääminen: VALMISTA JÄMÄ LAUDOISTA Jäikö terassista jämä lautoja. 3 Kylvä perenna penkkiin ensi kesän iloksi! SIEMENTEN METSÄSTYSTÄ Istutusryhmät tuppaavat kasvamaan pihassani, vaikka alun perinkin pyrin istuttamaan ne kerralla riittävän tiiviiksi ja reheviksi. 2 Odota, että siemenet varisevat itsekseen pussin pohjalle. Me teimme laudoista altaan parissa kesässä nätisti harmaantuneen ”laiturimme” eli terassin jatkeeksi. Ja makua! Perunat ja kirsikka tomaatit maistuvat kaupasta ostettuihin kavereihin verrattuna – no, niin paljon enemmän. Ja mikä sen parempaa, sillä korkealla matalampien perennojen yllä huojuva Allium hollandicum hou kuttaa pörri äisiä pihaan. On hauskaa katsoa sen kasvavan ja kehittyvän – ja menevän joskus omia polkujaan. 1 Kerää siemen kodat paperi pussiin. Mutta sitten kun istutusryhmää katselee kesän kuukausina, juolahtaa joskus mieleen, että jokin nurkka kaipaa pientä täydennystä. PURPPURAA VIHREÄN PARIKSI VOI SITÄ puutarhurin onnea, kun ensimmäisen kerran saa satoa omista viljelylaatikoista. Voi sitä makua! Muutamista sipuleista istuttamani ukkolaukka leviää siemenistä iloisesti pitkin pihaani. VIH ERPIH A 61. SIIVOUS TALKOIDEN AIKA: ELOKUUSSA KÄYN KESÄN VILLITSEMÄÄ PUUTARHAA LÄPI. Tämä pyöreä, pienehkö Berberis thunbergii on soma ilmestys: lehdissä on viininpunaista ja roosaa. Puutarha ei ole koskaan valmis, lempilauseeni kuuluu. SIISTIN PENSAITA JA PUITA JA NAP SIN KUIHTUNEET KUKAT POIS. Lapsellekin ne maistuvat sellaisenaan. Muista eristää allas sisäpuolelta esimerkiksi patolevyllä, jotta multa ei pääse kosketuksiin puun kanssa. Pitkään kukkiva roteva kaunopunahattu vetää puoleensa perhosia kuin magneetti. Makeat tomaatit ovat huumaa van herkullisia uunissa paahdet tuina tai yrttien ryydittämässä tomaattisalsassa
Hän oli huolissaan sitrusten pärjäämisestä ruotsalais ilmastossa, varsinkin kun orange rian kasvit olivat kalliita ja vaikeasti saata villa. Appelsiini (C. maxima) geenejä. limon) 1100luvulla. Välimeren maihin perus tettiin appelsiiniviljelmiä, ja eurooppalaislin noihin ja kartanoihin rakennettiin elegantteja kasvihuoneita, orangerioita, joissa kasvatettiin appelsiinipuita ja muita vaativia ainavihantia kasveja. Teija Alanko on hyötykasvien historiaa tutkiva kasvi arkeologi, jonka kirja Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista julkaistiin viime vuonna. Ruotsin tiettävästi ensimmäinen kaakeli uuneilla lämmitettävä orangeria rakennet tiin 1560luvulla Tukholmaan kuningas Erik XIV:lle, joka halusi tuoreita hedelmiä myös talvis aikaan. Siitä valmistettiin virvoitusjuomaa, limonataa. Niissä kas vatettiin talvisin sitrusten ohella myös muita arkoja ulkomaisia kasveja. TEKS TI Teija Alanko E nsimmäinen sitrushedelmä Euroo passa oli hienoarominen sukaatti sitruuna (Citrus medica), jota kas vatettiin jo roomalaisaikaan. W E IN M A N N 17 3 7 – 17 4 2 , P H Y T A N T H O Z A -I C O N O G R A P H IA . Pomeranssi ja sitruuna tunnetaan vain viljeltyinä. V O L . Pomeranssi mehua meni pomerans sipaloviinaan, jota käytet tiin vilustumiseen. aurantium) saapui Eurooppaan 1000luvulla ja sitruuna (C. Ruotsissa kasveille tarvittiinkin talvi huoneiden lisäksi myös kesäorangeria. K A N S A L L IS K IR J A S T O . II I. Tuoreita sitruunoita käytettiin kartanon talousresepteissä kevät esikko viinin valmistukseen ja hedelmistä puristettua mehua sitruunakakkuun. Sitruuna taas sisältänee pomeloa ja sukaattisitruunaa. Alkuperältään ne ovat itäaasia laisia risteymiä. SITRUKSET K U V A J . Orangeriat saivatkin nimensä appel siinilta (englanniksi ja ranskaksi orange). sinensis) saapui Eurooppaan vasta 1400luvulla. Tuoreita sitruunoita käytettiin Louhisaaren kartanossa kevätesikko viiniin. Pomeranssissa on toden näköisesti mandariinin (C. Tukholman hovissa nautittiin itse kasvatetuista sitruksista jo 1600-luvulla, Suomessa satakunta vuotta myöhemmin. Arabialaiset olivat tuo neet sitruunan 900luvulla Palestiinaan ja Egyptiin ja edesauttoivat seuraavilla vuosisa doilla yhdessä ristiretkeläisten kanssa sen kulkua Välimeren maihin. Fagervikin ruukin kartanon orangeriassa appelsiini ja sitruuna puut tuottivat hedelmiä orkideoiden ja kame lioiden seurassa. Pomeranssivedeksi puolestaan kutsuttiin tuo reista hedelmänpaloista, viinistä ja hiivasta tehtyä juomaa. Molempia sitruksia hyödynnettiin moni puolisesti. 1700luvun lopun ohjeissa sitruunan ja pomeranssin kuorta tarvittiin paloviinan maustamiseen ja tislaa miseen, mutta myös ranskalaiseen vanuk kaaseen. S A R JAS S A K E R R O M M E T U T T UJ E N K ASV I E N H ISTO R I ASTA VIH ERPIH A 62 PALUU JUURILLE. W . Tukholman hovissa 1600luvulla vaikuttanut puutarhasuunnittelija André Mol let kutsui kasvihuonetta pomeranssihuoneeksi. Ruotsalainen Abraham Hu?lphers kertoi matkapäiväkirjassaan vuonna 1760 vierailleensa ”kauneimmassa Suomessa näkemässään puutarhassa Fagervikissä” ja sen suuressa kasvihuoneessa, jossa kasvoi muun muassa pomeransseja. 1200luvulla sitruu naa kasvatettiin nykyisen Italian alueella. Pomeranssi (C. Myös Louhisaaren kartanolla lienee kas vanut sitruunoita, ja 1800luvun alussa sinne tilattiin Lyypekistä ainakin pomeranssin tai mia. reticulata) ja pomelon (C. Suomessa orangeriat eli ansarit yleistyivät hyödyn aikakaudella 1700luvulla
VIH ERPIH A 63 VIHERPIHA VASTA A. Onhan puutarha osa luontoa. Näin jää aikaa nauttia puutarhasta. Puutarhassa vallitsevat samat lain alaisuudet kuin luonnossa. Nettisivuillemme on kertynyt satoja päteviä asiantuntijoiden vastauksia. Katso myös meilläkotona.fi:stä, onko joku jo vastannut kysymykseesi. Luonnolla on oma aikataulunsa, ja sen huomioiminen helpottaa puutarhahoidossa.” LEENA LUOTO, BIOLOGI, LUONTOJA PUUTARHA-ALAN YRITTÄJÄ KYSY MEILTÄ Haluamme auttaa sinua viherpulmissa, kysy meiltä ja asiantuntijamme vastaavat sinulle. Monesti puutarhanhoidossa pääsee helpommalla, kun ottaa mallia, miten jotkin asiat hoituvat luonnossa. K U V A M IL K A A L A N E N Luonto pihalla ”Tarkastelen puutarhanhoitoa biologin ja tutkijan, mutta myös puutarhaharrastajan silmin. Nykyään kannetaan turhaan huolta, jos kasvissa on muutama syöty lehti, jokin otus kapuaa vartta pitkin tai nurmikko ei viherrä heti keväällä
Tulikukkaa kasvaa Suomessa myös luonnossa. Lisää pensasaidan eteen laajahkoina ryhminä varjossa viihtyviä perennoja. Tulikukat ovat näyttäviä kaksivuotisia koristekasveja, ja ne viihtyvät aurinkoisella paikalla hiekkatai soramaassa. y K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T L U K IJ A T J A L O T T A L IN D H O L M KORISTEKASVIT Pentti Alanko hortonomi, maa talousja metsä tieteiden maisteri ME VASTAAMME kirjoita meille: » meilläkotona.fi » viherpiha@a-lehdet.fi » Viherpiha vastaa 00081 A-LEHDET HYÖTYKASVIT Teija Heinonen puutarhuri PUUTARHASUUNNITTELU Sari Lampinen puutarhasuunnittelija, MSGD KASVITIEDE Kurt Fagerstedt kasvifysiologian dosentti, professori PUUVARTISET KASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEKASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri KASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri VIH ERPIH A 64 VIHERPIHA VASTA A. Jopa sinivaleunikko (Meconopsis betonicifolia) saattaa viihtyä erinomaisesti tällaisessa paikassa. Se kuitenkin lienee joku meillä puutarhoissa kasvatetuista tulikukkalajeista, esimerkiksi akan-, huopa-, jättitai rohto tuli kukka. Mitä istuttaisin. Ennen kasvien istutusta muokkaa yhtenäinen istutusalue. Huoletto mimpia ovat varjossa viihtyvät perennat. Haluan poistaa nurmikon ja sen keskellä olevan tuoksuvatukan. Pensaat tarvitsevat vähintään 50 senttiä ja perennat 40 senttiä syvän kasvualustan. Kata istutusalue lopuksi kaakaonkuoritai koristekatteella. Kasvi vasta aloittelee kukintaansa, ja siksi en voi sitä varmuudella määrittää. Jätä sokkelin ympärille puolen metrin sepelikaista ja varmista, että maanpinta viettää poispäin rakennuksesta. Talvella talomme pohjoispuolelle tippuvat kattolumet, ja kesällä aurinko paistaa vain aamuvarhain. Sijoita matalimmat perennat eteen ja korkeammat taakse. Aloita istuttaminen sijoittamalla alueen takaosaan rivi lumikuormaa kestävää taikinamarjaa. Istutusalueellesi sopivat esimerkiksi kotkansiipisaniaiset (Matteuccia struthiopteris), vihreälehtiset rotkolemmikit (Brunnera macrophylla), kuunlijoista (Hosta) erityisesti vihreäja sinilehtiset lajikkeet, jaloangervot (Astilbe) mieluiten alueen keskivaiheille, valkotäpläimikkä (Pulmonaria saccharata), tarhavarjohiippa (Epimedium x rubrum), tuoksukurjenpolvet (Geranium macrorrhizum), varjoyrtti (Pachysandra terminalis) sekä pikkutalvio (Vinca minor). Niitä eivät katolta putoavat lumet haittaa. — sirkka PENTTI ALANKO VASTAA: Se on jokin tulikukka (Verbascum). Myös jouluruusuja (Helleborus) kannattaa kokeilla. Näistä ukontulikukka on alkuperäinen ketokasvi, muut ovat tulleet ihmisten mukana, osa jo kenties rautakaudella. y MIKÄ KASVI ILMESTYI PIHALLEMME. Kasvata siitä 2/3 sokkelinkorkuinen leikattu pensasaita, joka tuo kaivattua korkeutta perennaistutusten taustalle. — vuokko GGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGG SARI LAMPINEN VASTAA: Monivuotisista kasveista löytyy paljon vaihtoehtoja talonne pohjoispuolelle
Mansikoilla voi olla myös korvakärsäkkäitä, joiden toukat elävät maassa. Lehtikärsäkkäiden tuhot ovat aika harvoin kohtalokkaita, eikä niitä ole tarpeen torjua, mutta jos mansikkamaalla elää korvakärsäkkäitä, niin silloin voidaan niiden maassa eläviä toukkia torjua sukkulamadoilla. Kerää toukat ja tuhoa ne. MYÖS PUUN LATVA JA OKSIEN LATVAT TUM MUVAT JA NÄYTTÄ VÄT KUIN NE OLISI POLTETTU. Taudin saastuttamat versot kuolevat, ja lopulta puu voi näyttää tulen kärvistämältä. MIKÄ VAIVAA PÄÄ RYNÖITÄNI. Ravistele pensaita, jolloin toukat tippuvat katteelle. Versokuolemat ja mustuneet hedelmät voivat toki viitata myös muuhun. Tee tuhoojailmoitus viraston sivuilla ruokavirasto.fi tai lähetä sähköpostia. Toinen keino on vaihtaa mansikkamaan paikka. Kysymyksesi mukaan jokin ötökkä syö ilmeisesti angervon lehdet. Sekä omenapuissa että mansikoilla elää useita kärsäkäslajeja, yleisimmät ovat lehtikärsäkkäät, joiden aikuiset kuoriaiset vikuuttavat kasvien lehtiä. Toukat ovat jopa 20 mm kokoisia ja vihreitä väriltään. Myös pakkasvauriot vioittavat puiden runkoja ja versoja, ja keväthallat pilaavat kukkia ja mustuttavat kehittyviä raakileita. Kärsäkässukkuloita käytetään biologisena torjuntakeinona. Taudin edetessä hedelmät näivettyvät ja lehdet lakastuvat. Jos toukkia on paljon, aseta töyhtöangervojen alle kangaskate. — timo LEENA LUOTO VASTAA: Kuvassa on jokin kärsäkäslaji, mutta sen tarkemmin lajia ei kuvasta pysty määrittämään. Mustuneet päärynän alut ja kuihtuneet lehdet jäävät kiinni oksiin. — kaija GGGGGGGGGGGGGGGGGGGG PERTTI RAJALA VAS TAA: Töyhtöangervon tuholaisia tunnetaan vähän. Lehtiin muodostuu kuoliolaikkuja, ja myös kukinnot voivat ruskettua. — aune TEIJA HEINONEN VASTAA: Kysymyksessä saattaa olla ruusukasvien heimoon kuuluvalle päärynälle tuhoisa bakteeriperäinen tauti tulipolte, joka leviää muun muassa saastuneiden kasvien, hyönteisten ja lintujen välityksellä. Voit myös käyttää pyretriiniruiskutetta, mikäli haluat käyttää kemiallista torjuntaa. Tartunnan saaneen puun nuoret versot alkavat nuutua ja nuokkua alaspäin. Aikuisia kärsäkkäitä voi poimia käsin pois. MITEN SAAN SEN POIS MANSIKOISTA JA OMENA PUISTA. Mikäli päärynäpuunne oireet jatkuvat tai pahenevat, ilmoita tautiepäilystä Ruokavirastoon. Muun muassa sienija bakteeritaudit aiheuttavat tummia laikkuja päärynän lehtiin ja hedelmiin ja kuihduttavat kokonaisia oksia. TOI SESSA PUUSSA EI OLE LAIKUKKAITA LEHTIÄ, MUTTA PÄÄ RYNÄN ALUT SILTI TUMMUVAT. Liitä mukaan kuvia taudinmääritystä varten. Angervonlehtipistiäinen (Nematus spiraeae) on pienehkö pistiäislaji, jonka toukat voivat syödä angervon lehdet kaljuksi. Kannattaa tarkkailla, millaista ja kuinka paljon tuhoa kuvan kärsäkkäät saavat aikaan. y MIKÄ ÖTÖKKÄ. Muita tulipoltteelle alttiita kasveja ovat muun muassa omenapuut, tuomija orapihlajat, tuhka pensaat, pihlajat ja ruusukvitteni. TOISESSA PÄÄRYNÄ PUUSSA LEHDET OVAT LAIKUKKAITA JA PÄÄRYNÄN ALUT MUSTUVAT. y VIH ERPIH A 65. Pyretriini on luomuhyväksytty tehoaine. y Mikä syö töyhtö angervot
TEKS TI Heidi Haapalahti KU VAT Teija Tuisku KLASSISEN MODERNI VIH ERPIH A 66. K Keraamikko Helle Bolgenin puutarha Tanskan maaseudulla koostuu vehreistä huoneista, joissa hän yhdistelee kiehtovasti kierrätystä, kauneutta ja kasvirunsautta
VIH ERPIH A 67. Niiden kanssa kasvavat ’Choco late’isovalkolatvat ja keijunkukat sekä tiibetinkirsikka. Talon päädyssä kukkivat kurjenpolvet sekä ’Limelight’-japaninhortensiat
Kasvit ja rakenteet ovat siellä tasaveroisesti yhtä tärkeitä. Kaikki muukin huoneessa on kierrätettyä paitsi maalit ja lasit. Vaikka leikatut pensasaidat rajaavat joitakin puutarhahuoneita, ne on trimmattu niin mataliksi, että katse pääsee vaeltamaan niiden yli vierei4 3 VIH ERPIH A 68 VIH ERPIH A 68. Aikaisin keväällä Helle viettää mieluiten aikaa kasvihuoneen näköalatorninakin toimivassa yläkerrassa. Vierailumme aikaan elokuussa päivänliljat ja ruostekukat leiskuvat ja loimuavat siellä lämpimissä punaisen ja oranssin sävyissä, anatolianpaloyrttien keltaisista kukista on jäljellä enää hauskat siemenpompulat. Tanskalaisen keraamikon Helle Bolgenin kaksikerroksinen kasvihuone kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen joukkoon. PUUTARHA LEVITTÄYTYY LUONTEVASTI noin 2 000 neliön alalle talon läheisyyteen. Mustakehyksisessä lasitalossa on tilaa niin paljon, että vähitellen kypsyvien tomaattien ja chilien lisäksi sitä riittää hyvin myös leppoisalle oleilulle hyvinvoivien huonekasvien keskellä. Sekä valossa että katvepaikoissa kasvaa myös erilaisia koristeheiniä, jotka leyhyvät vähän väliä ilmavirrassa. Siellä on lämmintä silloinkin, kun muualla on vielä viileää. Ne tuovat rytmiä ja runsautta näkymiin. – Kun tulimme tänne, näkymät olivat täysin peitossa, vaikka talomme sijaitsee korkealla mäen päällä. Kaiken kukkuraksi siinä on kaksi kerrosta. Varjoon Helle on valinnut kuunliljojen ja kurjenpolvien tapaisia sinikukkaisia lajeja sekä saniaisia ja muita lehtiperennoja. Hän on asunut perheineen täällä eteläisen Själlannin maaseudulla reilun 20 vuoden ajan. Räiskyvimmät monilajiset istutukset sijaitsevat talon aurinkoisilla seinustoilla. O n kasvihuoneita ja sitten on Kasvihuoneita. Osa perennoista on istutettu kookkaisiin ruukkuihin. Hellen rakkaus väreihin näkyy kasviryhmien runsaassa väripaletissa. Sinä aikana satavuotiaan komean tiilitalon ympärille on kasvanut mielenkiintoinen ja klassisella tavalla moderni, monista vehreistä huoneista rakentuva puutarha. Mietimme, miten saisimme ne hyödynnettyä. Tanskalaisen tavan mukaan talon ympärille istutetaan aina pensaita ja puita tuulensuojaksi, mutta me halusimme avata yhteyden maisemaan, pelloille ja horisontissa siintävälle merelle. – Kasvihuone sai alkunsa siitä, että mieheni sai kattotuolit ilmaiseksi. Se on poikkeuksellisen suuri ja näyttää kauniilta sekä ulkoa että sisältä. Kasviryhmien välillä levittäytyvä nurmikko tekee yleisvaikutelmasta levollisen ja avaran. Tämän vuoksi puutarhassamme ei ole koskaan täysin tyyntä. Oikeastaan samaan tapaan on syntynyt koko puutarhakin, paikan ja materiaalien ehdoilla. Minä suunnittelen ja mieheni Peter nikkaroi, Helle kertoo
5 Kasvimaata reunustaa matala puksipuuaita. 2 Helle on sekoittanut ruostekukista, ’Crimson Pirate’ja ’Ed Murray’ -päivänliljoista sekä anatolianpaloyrteistä värikkään cocktailin. 1 5 1 Kasvimaan pergolassa röyhyää tarhaviinikärhö ’Etoile Violette’. 4 Kasvihuoneessa on tilaa myös ruukutuspöydälle. 2 VIH ERPIH A 69 VIH ERPIH A 69. Etualalla kasvaa kehäkukkia ja lehtikaaleja. 3 Puutarhan kompostialue on poikkeuksellisen kaunis
Hänen mallistoonsa kuuluu paljon kasvija lintuaiheita, kukkavaaseja, lintulautoja ja ruukkuja. siin huoneisiin. Tummat puupinnat tuovat ryhtiä vihreävoittoisiin näkymiin. Inspiraationsa Helle hakee mieluiten omasta puutarhasta sekä sen runsaan kasvillisuuden suojissa viihtyvistä pikkulinnuista. Olen taustaltani somistaja, joten pidän väreillä ja rakenteilla leikkimisestä. Puksikanojen vieressä heiluu koristekastikka ’Overdam’. Luonnonläheistä keramiikkaa on myynnissä pihapiirin viehättävässä pajassa. Helle haluaa kohottaa arkiset pihaelementit tavallisuuden yläpuolelle. Se oli jäänyt jälkeen aiemmalta asukkaalta, joka valmisti posliininukkeja. Puutarhan reuna-alueet sulautuvat luontevasti ympäröivään luontoon. Kimmokkeena sille toimi talossa jo valmiiksi ollut keramiikkauuni. – Ensiksi tein pienen yrttija vihannestarhan talon lähelle, sitten istutusalueet vain lähtivät laajenemaan. HELLE ALOITTI KERAMIIKAN teon aikoinaan yhtä spontaanisti kuin puutarhankin rakentamisen. Hänen elämäniloinen ja rempseä asenteensa oli kuin raikas tuulahdus hieman jähmeään perinteiseen puutarhakulttuuriimme. Kasviyhdistelmien lisäksi monet Hellen suunnittelemista puutarhan rakenteista ovat niin suurenmoisia, että tulee suuri kiusaus kopioida niitä omaankin kotiin. Harkitusti sijoitetut pergolat ja portit, kasvimaan lavakaulukset ja aidat on kaikki maalattu mustiksi. VIH ERPIH A 70. Minusta on hauska maalata puutarhassa kukkien ja lehtien väreillä ja muodoilla. Siellä nurmikko muuttuu villiksi heinikoksi ja sitten metsiköksi. Eniten ajatteluuni on vaikuttanut tanskalainen puutarhalegenda, nyt jo edesmennyt taiteilija Anne Just
VIH ERPIH A 71. Luonnonläheisissä perennaryhmissä kasvaa ’Azure Rush’ -kurjenpolvia, nukkajäkkärää, ’Overdam’-koristekastikkaa, ’Morning Light’ -elefanttiheinää ja hopeamarunaa
Kantikkaisiin lavakauluksiin rajatun kasvimaan lehtikaalien ja kehäkukkien keskellä taas kohoaa rimakattoinen pergola, jonka penkillä kitkijä voi hetkeksi istua varjossa ja levähtää. Upean kanalarakennuksen tyyli jatkuu myös ulkotarhassa, jossa Hellen kanaparvi kuopsuttelee maata ruusupensaiden keskellä. Tummat puupinnat tuovat ryhtiä vihreävoittoisiin näkymiin. Puutarhan laitamilla kulkevalla vaikuttavan jyhkeällä halkoaidalla on silläkin myös käytännöllinen merkitys. Rakenteita yhdistävällä värillä on myös käytännöllinen syy, sillä se mahdollistaa sekalaisen kierrätyspuutavaran käytön tyylistä tinkimättä. Helle on halunnut kohottaa arkipäiväisimmätkin puutarhan elementit tavallisuuden yläpuolelle. VIH ERPIH A 72. Vaaran uhatessa linnut voivat pelmahtaa piiloon pensaiden suojiin. Koristepensaat ovat täällä myös hyötykasveja, sillä ne luovat kanoille varjostusta ja turvallisuuden tunnetta. Pienemmässä versiossa se löytyy kanatarhan portista. Kun talvi riisuu puut paljaiksi ja kylmät tuulet puhaltavat, Helle ja Peter lämmittävät taloaan siihen pinotuilla puilla. Kanatarhaan kuljetaan runsaan perennaryhmän läpi, jossa kasvaa punalehtistä ’Xenox’-maksaruohoa, ’Halcyon’-tarhakuunliljoja sekä ’Summer Dance’ -ukontatarta. Yleensä esimerkiksi komposti piilotetaan pihan perälle, mutta hän on suunnitellut siitä näyttävän linnakkeen, jonne kuljetaan jalokärhön verhoamasta satumaisesta harjakattoisesta pergolasta. Värin lisäksi monia puutarhan rakenteita yhdistää myös harjakatto, käytännöllisyys ja kauneus. Mustiksi maalatut rakenteet sopivat yhteen sekä vihreäettä punalehtisten kasvien, kuten lehtikaalien ja ’Purpurea’ -tarhamaltsan, kanssa. Sama harjakattorakenne toistuu suuremmassa mittakaavassa kasvihuoneen vieressä kohoavassa ilmavassa köynnösmajassa
Niina, Vaasa PIDÄN KOVASTI artikkeleista, jotka näyttävät, kuinka luonnonkukat sopivat puutarhaan ja kuinka puutarhaa voi hoitaa luonnon ehdoilla. Ajankohtaista olisi käsitellä sitä, kuinka ilmaston muuttuminen ja sään ääriilmiöt vaikuttavat tavallisiin puutarhoihin ja niiden kasvivalintoihin. MAAN YSTÄVISTÄ kertova juttu oli tosi mielenkiintoinen! Pitäisi itsekin malttaa antaa rikkakasvien kasvaa ja peittää maan pinta heinällä tai oljilla. Samoin luonnon aidot tuoksut ovat minulle tärkeitä. Kiitos. Saija, Maarianhamina TOIMITUS VASTAA: Hei Saija, kiitos hyvästä ja mielenkiintoisesta juttuvinkistä! LUKIJOILTA VIIME NUMERON TEEMANA OLI PIHALLA VIIHTYMINEN. Topi, Oulu PIDÄN TOSI paljon kasviesittelyistä, varsinkin Taimistojen suosikit -osiosta! Olisi kiva nähdä lehdessä esiteltävistä pihoista ilmasta otettuja kokonaiskuvia. Erityisesti pidän lehden kuvitustyylistä ja siitä, että kuvatekstit ovat tarkkoja, yksityiskohtaisia. Toivoisin myös laajempia esittelyjä työvälineistä ja -laitteista, lannoitteista ja kasvualustoista. PERENNAVILJELIJÄ JARI SÄRKKÄ ANTOI VINKIT POHJOISEN PUUTARHAN PERUSTAMISEEN. Jari Särkän 23 vinkkiä olivat todellakin viisaita ja tarpeellisia. Raija, Kemijärvi OLEN JUURI nyt kiinnostunut perhosia ja hyönteisiä houkuttelevista kukista. Anne, Parhalahti HIENOA, ETTÄ lehti otti huomioon myös meidän pohjoisessa asuvien puutarhat. Kirjoita meille: viherpiha@a-lehdet.fi Lumoudu pasuunakukista Koko kylän hyötypuutarha ISTUTA syksyn hehkua ruukkuihin Seuraava Viherpiha ilmestyy 28.8.
<3 <3 Eeva Rakentamisen jäljiltä luonto on alkanut itse muokata ”ongelmarinnettä”. -Anne Lähetä meille oma ihana kukkakuvasi osoitteeseen viherpiha@a-lehdet.fi tai liity Facebookissa Viherpihan Kukkaterapiaa-ryhmään ja jaa kuvasi siellä. -Anne Häränsilmää kasvaa mökillä runsaasti. 3-vuotiaan tyttäreni ensimmäinen itse poimima kukkakimppu. -Merja Harvinainen valkoinen huopaohdake. VIH ERPIH A 74 VIH ERPIH A 74 KUKKATERAPIAA. -Sari Mökkitien varrelta metsäkurjenpolvet. Kaisa Lemmikkejä, leinikkiä ja valkoapilaa. Puna-apilaa tienvarressa. Kati Rohtovirmajuurella on kauniin herkkä kukinto. LUONNON HELMASSA KAUNIIT JA VÄRIKKÄÄT LUONNONKUKAT ILAHDUTTAVAT TIENPIENTAREILLA, MALJAKOISSA JA LUKIJOIDEN KUVISSA. Näky on kaunis vielä iltahämärällä
Myös saunan lauteet kannattaa pinnoittaa heti uusina. Uudista kodin tilat edullisesti LASKE NANOKÄSITTELYN HINTA: Mainos. JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN jälkeen kullekin pinnalle levi tetään sille parhaiten sopiva nanopinnoite, jonka anne taan kuivua kohteesta riip puen muutamasta tunnista vuorokauteen. Myös eteisen lattia sekä ulkotiloja voidaan pinnoittaa. Puhdistuksen Jos kylpyhuoneen tai saunan pinnat näyttävät nuhjuisilta, voit uudistaa ne helposti ilman remonttia nanopinnoituksella. – Saamme lähes poikkeuk setta pinnat puhtaiksi, vaikka niissä olisi kalkkia, ruostetta, hometta tai muuta hankalasti irrotettavaa likaa. Pinnoite on väritön ja kestää käytössä useita vuosia. Koko työ on valmis 1–2 päivässä. Se kestää hyvin myös erilai sia puhdistusaineita, mutta useimmiten puhdistamiseen riittää lämmin vesi ja mikro kuituliina. Nanopinnoitusta tarjoaa Suomessa Nanoksi Finland Oy, jolla on koke musta jo tuhansista kohteista. Nanopinnoitteilla voidaan suojata kaikenlaisia pintoja, esimerkiksi keittiön välitiloja, tasoja ja rosteripintaisia kodinkoneita. Pinnoite hylkii vettä ja rasvaa, ja sen avulla kylpyhuoneen lattia ja seinäpinnat suojataan niin, ettei lika pääse tarttu maan ja imeytymään esi merkiksi saumoihin. Niiden käyttöikä pitenee suojauksen ansiosta 10–15 vuotta. Nanopinnoitus valmistuu parissa päivässä. Laksin mukaan erityisen hyödyllistä on pinnoittaa uudet märkätilat. Puhdistuksen ja pinnoituk sen yhteydessä tehdään tar vittaessa pieniä huoltotöitä. Pinnoite on hengit tävä, joten sen alle mahdolli sesti pääsevä kosteus haihtuu pois. Teemme puhdistustyön aina itse, koska vaatimustasomme on korkea, kertoo yrittäjä Jukka Laks Nanoksista. – Kiinnitämme tai vaih damme irtolaatat ja uusimme tarvittaessa laatta ja siliko nisaumat, Laks kertoo. Suojatulta pinnalta on helpompi poistaa vedestä aiheutuneet kalkki ja ruos tejäämät, eikä home pääse tarttumaan pinnoitteen päälle. NANOKSI.FI/ HINTALASKURI VETTÄ JA LIKAA HYLKIVÄ nanopinnoite on nopea ja helppo vaihtoehto kylpy huoneremontille. Se on onnistuneen lopputulok sen kannalta oleellisen tärkeää. Puhdistusmenetelmät vaihtelevat kohteen likaisuu den mukaan. Ennen nanopinnoitusta ammattilaiset puhdistavat pinnat huolellisesti. Nanopinnoitteen avulla kylpyhuoneen käyttöikä pite nee, puhdistus helpottuu ja puhdistusaineiden käyttö vähenee
Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. 010 2327 400, www.myyntiturva.. 010 2327 300, www.vuokraturva.?. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* tunnetuin ja kokonaisuudessaan paras vuokravälittäjä. Käytämme mm. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi. p. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Haluatko myydä asuntosi kätevästi. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti