| ?11,90 € PUUTARHA JÄMSÄSSÄ Salainen portti ja muut kekseliäät pihaideat Plus Plus. VERSOO HYVÄÄ Katuja pihapuut ovat enemmän kuin vain koristeita RUOKAA RUUKUSSA SYÖTÄVÄT ISTUTUKSET KUKISTA JA KASVIKSISTA VÄINÖNPUTKI NÄIN KYLVÄT JA KASVATAT PÄÄRYNÄTARHA 180 HEDELMÄPUUN KOKOELMA 9 kasvia, jotka yllättävät Lapin puutarhoissa ELÄKÖÖN PUUT! 21 × Kasvata herkkusato pensasmustikoista meilläkotona.fi | ?8/2023
Myynnissä vain Meillä kotona -kaupoissa meko.fi/avotakka-maalit Sekoitimme uudet ihanat maalisävyt. Kokeile rohkeasti! Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat M A I N O S K U VA : K RI S TI IN A K U RR O N EN / A -L EH TI EN K U VA TO IM IT U S Avotakan ensimmäinen oma maalisävymallisto Inspiroiduimme 1970-luvun alun Avotakka-lehtien värimaailmasta ja suunnittelimme niiden pohjalta kuuden ajattoman kauniin sävyn kokonaisuuden Cover Storyn kanssa. Voit käyttää sävyjä yksin tai yllättävinä yhdistelminä, joko laajoina pintoina tai kiehtovina tehosteina. AV3 HELGA AV2 ESTER 02 4 A N A ÏS 02 5 O SC A R 019 MAYA
n : o 8 SISÄLLYS ELOKUU 7 Kuukauden kasvi Posliinilaukka on kivikon kaunein. 10 Kasvit nyt Maukkaita hyötypuita puutarhaan 11 Juuri näin Arboristi Jaakko Romu tietää, miten puu pitää istuttaa oikein. V I H ER P I H A. 3. 20 Ruukussa Hyötytarha astioissa 44 Pohjoisen tähdet 9 yllättävää kasvia Lapin puutarhoissa 66 Yhdessä hyvät Tommolan tilalla kasvatetaan niin perennoja kuin luumupuitakin. 8 Juuri nyt Lampaat vieraslajien kitkentätalkoissa, uusia julkaisuja ja laatikko siemenille
SISÄLLYS LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 52 Viisaat vinkit Näin onnistut pensasmustikoiden kasvatuksessa. PIHOJA JA IHMISIÄ 12 Uusi ilme Maatilan pihapiiri uudistui reheväksi. 4 ?M EI LL Ä KOTO N A . 73 Kuukauden kysymys Mistä lajeista saa kauneimpia monirunkoisia puita. FI. 24 Puutarha surisee Mehiläistarhaajan puutarha Loviisassa 33 Kasveja ja kiviä Kasvikeräilijöiden kuiva keidas TEEMA: MAHTAVAT PUUT 38 Päärynän pauloissa Kymmenien lajikkeiden päärynätarha 48 Eläköön puut! Katu ja pihapuut ovat paljon muuta kuin vain koristeita. 65 Mullan alla Härmä on viileän ja kostean kesän riesa. 59 Pihalla nyt Kesäkukkien lannoitus ja marja tarhan hoito 63 Hyötykasvi Kasvata herkullista väinönputkea. JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 74 Ensi numerossa 75 Kukkaterapiaa 52 59 66 24 Psst! Tommoloiden päärakennuksen edustalla avautuu upea perennakudelma
Olemme noin 5ja 6-vuotiaita, koivu on ehkä vajaat kolmikymppinen. 8-vuotiaana pyrin musiikkiluokalle laulamalla Karjalan kunnailla lehtivästä puusta, ja parikymppisenä interrailaajana esitin samaisen koivulle pyhitetyn kappaleen jossain Ateenan ja Istanbulin välisellä rataosuudella reppureissaajia täynnä olevan junahyttimme yhteisessä laulusessiossa. Facebook muistutti minua taannoin 11 vuotta sitten jakamastani päivityksestä. TÄMÄN NUMERON TEEMANA ovat puut. 5. Tietenkin oli, puista parhain. Laulun arvoinen Espoon koivu auttoi pitämään Outokummun koivun muistoa yllä. Heleänvihreisiin lehtiin peittynyt koivu kohosi vantterana ja tuuheana tutulla paikallaan kumpareen laella, oksisto jo korkealla rivitalon kattojen yllä. Uuden kodin keittiön ikkunasta näkyi toinen koivu, josta ei ollut kiipeilypuuksi, mutta joka auttoi pitämään Outokummun koivun muistoa yllä. En ollut käynyt vanhoilla kotikulmillani liki 50 vuoteen enkä tiennyt, oliko lapsuudenystäväni enää edes elossa. ASUIMME VARHAISLAPSUUDESSANI OUTOKUMMUSSA Pohjois-Karjalassa, ja mahtava kolmihaarainen kiipeilypuu kasvoi takapihallamme. Pelko osoittautui turhaksi. ”Miten hieno”, oli ainoa mitä sain liikutukseltani soperrettua. Isoveljeni on jo ehättänyt latvan tuntumaan, minä olen vasta sinne matkalla. Elinpituisten muistojen lisäksi ne tarjoavat meille niin paljon muuta: varjoa, suojaa, happea, hiilensidontaa, kauneutta, hyvinvointia. Vuosi kuvanoton jälkeen muutimme Espooseen. LIISA HÄKLI toimituspä ällikkö ” V I H ER P I H A. K U V A T K R E E T TA J Ä R V E N P Ä Ä J A S A T U N Y S T R Ö M PÄ ÄKIRJOITUS L O on kyllä yhä sitä mieltä, että koivu on puista parhain”. Kommenttiani kuvittaneessa rakeisessa mustavalkokuvassa kaksi lasta villapaidoissaan ja kumisaappaissaan kiipeilee puun oksilla. Pidetään puistamme huolta, myös kiipeileville jälkipolville. Neljä vuotta sitten, Kolin loman päätteeksi, koukkasimme kotiin Outokummun kautta
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). FI. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 6 ?M EI LL Ä KOTO N A . Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Toimitus Henna-Kaisa Ranta, Elsa Savaloja Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi KANNEN KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka Kroonpress Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. SEURAA MEITÄ Instagram @viherpiha Facebook Viherpiha Nettisivut meilläkotona.fi Anna palautetta – saat paremman lehden! Kerro, mikä on lehden paras juttu. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. Hinta 0,98 € / min + pvm. vuosikerta. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma–pe klo 8–18) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. meko.fi/osallistu VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: Avotakka, Ihana, Kotivinkki, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti ja Viherpiha Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu 21.11.2023 mennessä ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti PALKINNON ARVO ON 35,70–118,80 EUROA. Osallistut samalla arvontaan. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. 30. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista
H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O L Ä H T E E T N A R G S .O R G , S A R K A N P E R E N N A TA IM IS T O .F I JUURI NYT V I H ER P I H A. Posliinilaukan kukat ovat kuin kimppuja pieniä, sinisiä tiukuja. Allium sikkimense Kivikon kaunein Laukat eivät ole vain alkukesän juttu! Yksi suloisimmista laukoista availee kukkansa vasta elokuussa ja ilahduttaa niillä viikkoja. Himalajan seutujen kasvatti kestää myös Suomen talvet, kunhan sille löytää aurinkoisen ja hyvin vettä läpäisevän kasvupaikan. 7
Artikkelikokoelman on julkaissut Helsingin kaupunginmuseo. 8 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kasvien lisäksi kirjassa innostavat reseptit, kuten köynnöskrassikaprikset sekä marjalikööri 1800-luvulta. Uusia retkikohteita Uudellemaalle ja tietoa museopihojen hoidosta löydät tuoreesta digijulkaisusta Ulkona museossa – Museon pihan ja puutarhan monet mahdollisuudet. Haitallinen vieraslaji syrjäyttää kasvupaikkojen alkuperäisiä kasveja ja heikentää monimuotoisuutta. Lampaat nyhtävät kasvit suihinsa ennen kuin ne ehtivät tuottaa siemeniä, joita jokainen jättipalsamiyksilö voi muodostaa jopa 4 000. Lahottajat ovat tärkeä osa luontoa, mutta kuinka moni niitä tunnistaa. Kun Johanna puolisoineen löysi 150-vuotiaan hirsitalon ja sen villiintyneen puutarhan, alkoi omavaraisemman elämän opettelu. Yksivuotisen kasvin muut osat eivät talvehdi. Lampaita on käytetty samaan tarkoitukseen myös esimerkiksi Porissa. Arboristi ja luontokartoittaja Sami Kiema esittelee Lahottajasienet kaupunkipuissa – riskejä ja rikkautta -teoksessaan yli 60 lahottajasienilajia ja kertoo niiden merkityksestä ja miten toimia nähdessään niitä pihapuussaan. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, hän jakaa ajatuksiaan hyötypuutarhan perustamisesta ja sadon hyödyntämisestä kirjassaan Hurmaava hyötypuutarha ja vinkkejä omavaraisempaan arkeen. Mä-ää hoidan SUURIA JA TIHEITÄ kasvustoja muodostavaa jättipalsamia tavataan jo lähes koko maassamme aivan pohjoisimpia kolkkia lukuun ottamatta. FI. Välillä ne ovat tylsähköjä asvalttitai nurmikenttiä, mutta osassa museoista rehevää ja vaalittua vihreää historiaa. Lähteet: jyvaskyla.fi, vieraslajit.fi ja pori.fi Lampaat ovat ahkeria syömäreitä. Nyt näyttää siltä, että kitkentätalkoiden lisäksi jättipalsamin torjunnassa kannattaa hyödyntää laajemmin myös lampaita. Jyväskylän Vehkalammen puistossa lampaat popsivat jättipalsamia tänä vuonna jo viidettä kesää osana vieraslajien torjuntaan keskittyvää Viekas life -hanketta, jota koordinoi Suomen Luonnonsuojeluliitto. T E K S T I H E N N A -K A IS A R A N TA J A E L S A S A V A L O J A K U V A T A -L E H T IE N A R K IS T O J A V A L M IS TA J A T JUURI NY T Omavaraistelua ja sienioppia KIEHTOVAT MUSEOPIHAT Onko sinulla tapana museovierailuilla tutkailla myös puutarhaa. Jovela-nimen saanut tila on tuttu Omavarainen.fisivustolta ja Instagram-tililtä Jovelan_ johanna. Jättipalsamin siemenet säilyvät maassa, joten sama alue kannattaa kitkeä useampana vuonna. Tulokset ovat lupaavia: muhkeat jättipalsamikasvustot ovat lähes hävinneet viiden hehtaarin laidunalueilta. Kuvat on ottanut Annabelle Antas
Se sopii pöydälle, kulkee kätevästi mukana tai sen voi ripustaa puun oksalle. Hinta alk. MYRSKYLYHDYN HENKEÄ Fermobin Milanon messuilla esittelemä H.30 Ulli -valaisin käy ulos ja sisälle. T E K S T I H E N N A -K A IS A R A N TA J A E L S A S A V A L O J A K U V A T A -L E H T IE N A R K IS T O J A V A L M IS TA J A T Siemenet tallessa Moniosainen laatikko pitää huolen, että perennojen ja kesäkukkien siemenet pysyvät järjestyksessä ensi vuoden kylvöihin. LÄMMIKKEEKSI Graafinen Koodi-villahuopa on Elina Heleniuksen suunnittelema. Huopa on kudottu Suomessa, 89,90 €, Lapuan Kankurit. Tiedustelut Sisustaulkona.fi V I H ER P I H A. Mukana tulee säilytys koukku. TUKEA TARVITSEVALLE Muotoilija Iina Kettusen suunnittelema sympaattinen Lehdykkä-kasvituki valmistetaan käsin borosilikaattilasista. Tuki on 70 cm korkea, 49,90 €, Iittala. Terän ketjut voi vaihtaa ilman työ kaluja. Sophie Conranin Burgon & Ballille suunnittelema sinkittetty teräslaatikko 32 €, Hyötykasviyhdistys. Sähkökäyttöinen puutarhasaha sopii käsisahaksi tai sen voi liittää 1,25–1,7 metrin pituiseen jatkovarteen. JATKOVARRELLA TAI ILMAN Husqvarnan Aspire-sarjan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota helppokäyttöisyyteen ja säilytykseen. 9. Sarja kuuluu Power of All -akku allianssiin. 119 €
Ilahduttaa heinäkuisella kukinnallaan, myös kimalaisia. 4. Herkulliset pähkinät kypsyvät lokakuun alussa. Ilmaston lämpenemisen mahdollistama satopuu menestyy eteläisimmässä Suomessa, joskin Jyväskylässä saakka kasvaa satoa tekeviä yksilöitä. FI. 2. Mahtuu pieneenkin pihaan, aurinkoiselle ja lämpimälle paikalle. I–II?-vyöhykkeille. Havu on hyvä suojapuu pienilmaston luomiseksi esimerkiksi saksanpähkinälle. 3. I–V. METSÄVAAHTERA Acer platanoides. Kaipaa lämpimän ja syvämultaisen kasvupaikan. Greippiseltä maistuvat neulaset sopivat pieniksi hakattuina salaattiin vaikkapa talvella. T E K S T I J O E L R O S E N B E R G K U V A T A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A A D O B E S T O C K K ASVIT NY T 1. 5. I–V(VI). VALKO MULPERI Morus alba. METSÄLEHMUS Tilia cordata. 1 2 3 4 5 6 PÄHKINÖITÄ PURTAVAKSI Saksanpähkinän itäeurooppalaiset kannat ovat läntisiä sukulaisiaan talvenkestävämpiä. METSÄPUUTARHURI JOEL ROSENBERG VALITSI SUOSIKKINSA SYÖTÄVISTÄ PIHAPUISTA. SAKSANPÄHKINÄ Juglans regia. I–II. VARMEMPI SATO Kotimainen euroopanpähkinäpensas kasvattaa pienemmät pähkinät kuin ulkomaiset hasselpähkinälajikkeet, mutta on sadoltaan varmempi. EUROOPANPÄHKINÄPENSAS Corylus avellana. I–VI. Voit myös maistaa puun kukkia äitienpäivän tienoilla. LÄNNENDOUGLASKUUSI Pseudotsuga menziesii. 6. Tekee nykyään satoa eteläisimmässä Suomessa. Mitä jos keittäisit puuroa vaahteran mahlaan maalis-huhtikuussa. Kokeile kasvattaa yksirunkoisena puuna ja maista kotimaisia hasselpähkinöitä. I–V. Korkeus 10–20(–30) m. Alkukesän nuoret lehdet ovat mitä parhain salaattipohja. Maiskuta ja ROUSKUTA 10 ?M EI LL Ä KOTO N A . Lajikkeiden marjat ovat suurempia kuin kantalajin
” Arboristien kesken kerrotaan vitsiä, jossa asiakas kysyy, että miksi minun puuni ei kasva kunnolla. Puilla ei esimerkiksi ole mitään tiettyä ikää, jonka saavutettuaan ne pitää kaataa. Puu istutetaan pieneen kumpuun siten, että juurenniska jää näkyville. Puulle pitää valita kasvupaikka, jossa sille on tarpeeksi tilaa. Arboristi tiedustelee, onko se istutettu ohjeiden mukaan, ja asiakas sanoo kyllä. On tärkeää, että puun juuristo pääsee heti tekemisiin sienijuuren ja muun maan mikrobiston kanssa. Väitän, että Suomessa ihmisten käsityksiä värittävät usein myös metsätalouden opit, vaikka talousmetsän hoito on ihan eri asia kuin rakennetussa ympäristössä kasvavan puun. Taimi tuetaan alhaalta vain kolmasosan rungon pituudelta.” H E I D I HA APAL AHTI JUURI NÄIN! PUIDEN OIKEASTA ISTUTUS TAVASTA JA HOIDOSTA LIIKKUU YHÄ MONENLAISIA NEUVOJA. Usein kuvitellaan myös, että puita pitää aina leikata, jotta ne kasvaisivat hyvin. Ilman sitä kasvu on kehnoa. No, siinä se vika, arboristi vastaa. Pitää huolehtia myös siitä, ettei taimi pääse kuivumaan. Mitä enemmän juuristoa on avattu, sitä enemmän taimi kaipaa tukemista muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Taimea varten on kaivettava kunnon istutuskuoppa. Vitsi kuvaa sitä, kuinka puiden hoidosta liikkuu yhä kovin kirjavia ohjeita. 11. Taimen kiertynyttä juuristoa avataan hellästi ennen istuttamista. V I H ER P I H A. Liian usein istutetaan lähelle rakennuksia, ja sitten puita pitää leikata, joskus aika rajustikin. K U V A P IA IN B E R G Arboristi Jaakko Romu Puulle pitää antaa tilaa Jaakko Romun mukaan rakennetuissa ympäristöissä kasvavien puiden ongelmat johtuvat usein ihmisten toimista. Multa pitää tiivistää kunnolla. Se täytetään sekoituksella, jossa on kuohkeaa tuoretta multaa ja kuopasta kaivettua maata
TEKSTI M E RJA HALM E?K U VAT HAN NAK AI SA HÄMÄL ÄI N E N Kasvi kerrallaan suunniteltu 12 ?M EI LL Ä KOTO N A . Ritva ja Arto Koivusen maatilan pihapiirissä vanhat puut ja perinnekasvit kasvavat sulassa sovussa lukuisten uusien, rehevien ja monilajisten kukkapenkkien rinnalla. FI
Suomenlumpeen lehdet pysyvät pienikokoisina ja värittyvät violettiin. SILMÄN JA ELÄINTEN ILOKSI Kymmenen vuotta sitten valmistuneen 13 x 25 metrin kokoisen lammen äärellä on mukava seurata vesiliskojen ja sammakoiden touhuja. 13. Verkkomainen kangas estää kasvien kasvua lammen keskiosassa, muilta osin pohja on luonnontilassa. V I H ER P I H A
– Leimut ovat todella vanhaa kantaa. Tontin yläosassa jaloangervot ja hortensiat kukkivat näyttävästi, ja isot tiheät pensaat tuovat pihaan rehevyyttä. Kukkapenkeissä Ritva suosii isolehtisiä kasveja ja pyrkii myös käyttämään kasveja toistensa tukena. A uringonsäteet saavat sudenkorennon siivet kuultamaan pihalammella, jolla suomenlumpeen lehdet tarjoavat korennoille levähdyspaikkoja. Raameina hänellä olivat maaston monipuolisuus, pihan monet rakennukset ja kulkureitit pelloille. – Olen sijoittanut esimerkiksi ukkolaukat syysleimujen keskelle. Pihallamme on kiviä joka puolella, ja aina kolahtaa, kun lapion iskee maahan, hän huomauttaa. Syreenipensaiden keskelle on viety penkki, jolla alkukesästä voi nauttia kukintojen tuoksusta ja kuunnella linnunlaulua. Ritva kuvailee puutarhaansa aurinkoiseksi ja tuuliseksi pihapiiriksi. Istutetut alueet rajautuvat viljapeltoihin, joilla tuuli huojuttaa kaurankorsia. Vuosikymmeniä sitten siat röhnysivät lammen paikalla olleessa mudassa ja koko pihapiiri oli lehmien laitumena. Syysleimujen tuoksu leijailee ilmassa, vaikka tuuli on navakka. Liljat olen istuttanut pensaiden ja korkeiden perennojen sekaan, jotta ne pysyvät hyvin pystyssä. Näin saan piiloon laukkojen aikaisin lakastuvat lehdet. Kauneimmat ylös kaivetut kivet on puhdistettu ja käytetty istutusryhmien reunoilla. Nyt niiden tilalla on kukoistava puutarha, jossa kasvit tukevat toinen toisiaan ja maanpeiteperennamatot pitävät rikkaruohot kurissa. Vuosikymmeniä kukkineet perinnekasvit saivat jatkaa elämäänsä osana uutta puutarhaa, samoin kuin vanhat omenapuut ja tuomet. – Voiko kauniimpaa olla kuin keväällä kukkia täynnä olevat vänkyrät omenapuut. FI. Artolla oli aina istutuspaikkaa valitessa Ritvalle sama toive. Tontilla kasvaneet iäkkäät puut, kuten raidat, pihlajat ja haavat, saivat jäädä osaksi suunnitelmaa. – Kun vilja on keväisin oraalla, tuntuu kuin puutarhamme jatkuisi loputtomiin, Ritva Koivunen kuvailee. Ne olivat täällä jo muuttaessani tilalle 40 vuotta sitten, Ritva kertoo. – Haavat ovat pitkälti sata vuotta vanhoja, ja ne ovat aina olleet yhtä isoja, virnistää Arto, joka pikkupoikana ehti kiivetä pihan kaikkiin puihin. Kun ensimmäinen kasvi oli saanut ihanteellisen paikkansa yläpihan kuivalta tai alapihan kostealta alueelta, hän alkoi miettiä, mitkä kasvit ja millaiset värit sopisivat sen seuraksi. KOSKA METSÄTYÖT JA PELTOJEN HOITO pitävät Ritvan ja hänen miehensä Arton kiireisenä, oli tärkeää, että kasvit voivat hyvin ilman jatkuvaa huolenpitoa. ISTUTUSALUEET PIIRTYIVÄT RITVAN mielessä suunnitelmaksi kasvi kerrallaan. Osa puista oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että ne piti kaataa. 14 ?M EI LL Ä KOTO N A . Ja tuomenkukkien tuoksu lupaa, että kesä on kohta täällä, Ritva tunnelmoi. – Että sillä kohtaa ei ole kiveä, johon kuoppa pitää kaivaa. Kauniina kesäpäivänä selkeältä taivaalta porottava aurinko lämmittää taitavasti suunniteltuja istutusryhmiä, tuuli kahisuttaa haapojen lehtiä ja lammenpinta väreilee auringonsäteistä. Rinteen kuivalla alueella viihtyvät muun muassa kurjenpolvet, vuohenkuusamat, havupensaat ja jopa alppiruusu. Kun he päättivät luopua eläintenpidosta parikymmentä vuotta sitten, tilan nuori emäntä alkoi suunnitella puutarhaansa. Tuohon aikaan Ritvan appivanhemmat asuivat vielä tilalla. Reheviä istutusalueita on kaikkialla, minne katseensa kääntää. Sammakko venyttelee jalkojaan lammenreunustan kivellä
Erityistä: Maatilan puutarha, jossa on kosteita ja kuivia alueita sekä isoja korkeuseroja. 15. V I H ER P I H A. KOKOA JA NÄYTTÄVYYTÄ Ritva käyttää istutuksissa isolehtisiä kasveja, kuten kuunliljoja, nauhuksia ja valeangervoja, koska ne ovat näyttäviä ja peittävät maanpintaa rikkakasveilta. Mikä: Ritvan ja Arton puutarha Jämsässä Vyöhyke: III Koko: noin 1,5 ha Maa: Kallioinen tiukka savimaa, jota on parannettu puutarhamullalla ja hiekalla. Ritva on huomannut, että kirjavalehtiset kuunliljat viihtyvät valoisammassa paikassa kuin vihreälehtiset lajikkeet. Kuunliljat kestävät alapihan kostealla alueella myös aurinkoa
Kylätiestä on tullut pihatie, jota reunustavat vihertävät nurmikot ja polveilevat, ilmeikkäät istutukset. Arto ja Ritva eivät ole halunneet perustaa vanhaa perua olevia nurmialueita uudelleen, sillä kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle. FI. Siihen aikaan tien varrella oli muutamia taloja, eläinten laitumet ja 1950-luvulla kauppakin. KYLÄTIESTÄ PIHATIEKSI Arto istui pikkupoikana tukkipinon päällä ja ohjasti vuoroin isän kanssa perheen hevosta, kun se veti omasta metsästä kaadettua puukuormaa pihaa halkoneella kylätiellä. Istutusryhmät piirtyivät Ritvan mielessä suunnitelmaksi kasvi kerrallaan. 16 ?M EI LL Ä KOTO N A
Pensaat ovat keväisin täynnä valkoisia kukkia, ja syksyisin ne tarjoavat linnuille runsaasti marjoja. HELPPOHOITOISUUTTA Nurmikko on kantattu istutusalueiden reunoilta lapiolla. Kuusenkantoon kaiverrettuun syvennykseen laitettu ikkuna aukeaa pienillä saranoilla, ja sen taakse voi laittaa kynttilän luomaan vaikutelmaa asutusta talosta. V I H ER P I H A. Katto on tehty heinäseipäistä sahatuista viistoista paloista, ovi puunsuikaleista. SALAINEN PORTTI Rinteen puolivälissä oleva köynnösportti on muodostunut kahdesta suuresta aitaorapihlajasta, jotka saavat kasvaa vapaasti leikkaamatta. 17. Myös kukkapenkkien laidalle istutettu tiheä kasvi, kuten kuunlilja, estää rikkaruohojen kasvun tehokkaasti. Osassa istutuksia reunuksena on tiiliä, toisaalla Arton entiseltä työpaikalta paperitehtaalta peräisin olevaa maahan upotettua metallia ja joissain paikoin singeliä tai kiviä. ASUUKO TÄÄLLÄ JOKU
Niiden latuvalot valaisevat näkymää talvella. FI. Kasvillisuudeltaan rehevässä rinteessä viihtyvät muun muassa palavarakkaus, peipit ja happomarjat. Pallotuija jatkaa muototeemaa, ja sen viimeistelevät valkomaksaruoho ja mehitähdet. Kasvit on istutettu ihanteelliselle paikalle maaperän, valoisuuden ja kasvualustan kosteuden mukaan, joten ne pärjäävät pitkälti omillaan. MAITOAIKOJEN MUISTO Kiinanlaikkuköynnös verhoaa Arton isovanhempien käytössä ollutta maitolavaa. Maitotonkat ovat samalta ajalta. Vanha betonikansi sai paikan pyöreäksi leikatun vaahteralatvuksen alta. 18 ?M EI LL Ä KOTO N A . Havupuuvoittoinen metsä vihertää maisemaa läpi vuoden, ja kaukaisuudessa häämöttävät Himoksen rinteet. TOISIAAN TUKIEN Enimmät puutarhan kasveista ovat saaneet alkunsa siemenistä tai jakopaloista. Vettä kasvit saavat, jos ovat aivan nuupahtamassa. PYÖREITÄ MUOTOJA Kun kaivonkansi piti uusia, Ritvalle syntyi idea alueesta, jossa olisi pyöreyttä ylhäällä ja alhaalla
Polun vasemmalle puolelle Ritva istutti viiruhelpiä. Kaarevan puun Ritva löysi metsästä. Pihalta löytyy milloin mitäkin entisaikaan maahan haudattua. 19. Penkin vanhat lankut tukeutuvat pölkkyihin, jotka hän haki omasta metsästä. Sinkkiämpärissä kasvavan hurmesilkkiheinän kärjet värittyvät kesän aikana punaisiksi. Puutarhassa on useita polkuja helpottamassa kasviryhmien hoitoa. Puutarhan korkeuserot hälvenevät lukemattomilla laajoilla ja rehevillä istutusalueilla. Se kuorittiin, hiottiin ja öljyttiin ennen kuin se sai paikkansa lammenrannalta. TUNNELMAA TULELLA Nuotiopaikalla tuli sytytetään paperitehtaan massajauhimeen, jonka Arto toi entiseltä työpaikaltaan pihalle kaivurilla. POLKU POIKINEEN Tilalla ei heitetä mitään pois. Kivilohkareen päällä on tonttia kaivettaessa löytynyt vanhan vaa’an rauta. V I H ER P I H A. Tällä alueella sen leviäminen on helppo pitää kurissa
VÄRIYMPYRÄ Ruukkupuutarhassa saa värikästä satoa esimerkiksi ’Tumbling Red -tomaatista, ’Genoveser’-maustebasilikasta, ’Siam Queen’ -thaibasilikasta ja lakritsiyrtistä. Myös syötäväksi viljelty begonia ilahduttaa lautasella. TEKSTI J O HAN NA VI R EAH O?K U VAT AN NAB E LLE ANTAS Syötävän kaunista 20 ?M EI LL Ä KOTO N A . Tomaatteja, papuja, yrttejä ja syötäviä kukkia – niistä on herkullinen ruukkupuutarha tehty. FI
21. Istuta tomaattia ja basilikaa samaan ruukkuun, sillä kasvit täydentävät toisiaan paitsi maultaan myös kasvuvaatimuksiltaan: molemmat rakastavat aurinkoa ja tasaista kastelua. Myös pavut menestyvät lämpimällä paikalla – pensaspavuille riittää tueksi matala bambukaari. RUUKUSSA V I H ER P I H A. Kääpiösamettikukka ja lakritsiyrtti tuovat väriä ja makua jälkiruokiin, luomuviljelty begonia sopii salaatteihinkin. KESÄMENUN AINEKSET Tomaatit, pavut ja yrtit ovat itseoikeutettuja ruukkutarhan hyötykasveja
TUOKSUTAIVAS Luomuviljellyn jalopelargoni ’Aristo Whiten’ lehdet tuoksuvat ja maistuvat sitruksiselta, miedoissa terälehdissä puolestaan on häivähdys ketunleivän kirpeyttä. Jos kasvatat itse syötäviä kukkia, älä käytä niihin torjunta-aineita. Käytä nuppuja omista yrteistä tehtyyn seokseen tai lisää Provencen yrttiseokseen timjamin, rosmariinin, basilikan, oreganon, ranskanrakuunan ja kyntelin joukkoon. Kasvin seuraan on päässyt tähkälaventeli. FI. LEIVONTAAN JA JUOMIIN Syötäviksi kasvatetut pelargonit ja laventelit sopivat kaunistamaan kesäjuhlien kakkuja ja salaatteja. 22 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kukista voit myös tehdä laventelisiirappia leivontaan ja juomasekoituksiin. Jos mahdollista, säilö laventelia talveksi: kerää kukkavarret nuppuisina ja ripusta kuivumaan ilmavaan paikkaan
Purjo ei välttämättä pysty kasvattamaan paksuja varsia, mutta sitä voi käyttää ruohosipulin tapaan leikkaamalla latvoja ruokiin pitkin kesää. Kääpiö samettikukan auringonkeltaiset terälehdet tarjoavat ruokiin häivähdyksen sitruksista aromia. V I H ER P I H A. Nopeasti itävää ja kasvavaa salaattia ehättää kylvää laatikon laitaan pariin otteeseen. SATOA PITKIN KESÄÄ Kookkaaseen laatikkoon saa mahdutettua monenlaista herkkua. Lehtikaalin komeat lehdet koristavat istutusta aina pakkasiin asti. 23
FI. Mehiläistarhaaja Sisko Hallavainion puutarha Loviisan keskustassa kukkii ja rönsyää mehiläisille ja muille pölyttäjille sopivia kasveja. On myös tärkeää, että puutarhassa on loppukesän ja syksyn kukkijoita mehiläisten ravinnoksi. Sen jälkeen hän antaa mehiläisille talven varalle ruokaa eli sokeriliuosta. 24 ?M EI LL Ä KOTO N A . TEKSTI J O HAN NA VI R EAH O?K U VAT HAN NA MAR T TI N E N Puutarhassa surisee Sisko kerää hunajan loppukesällä talteen
25. Käytävät ja mullokset on katettu oljella. Siskon keittiöpuutarha koostuu muutamasta viljelylaatikosta sekä avomaan istutuksista. V I H ER P I H A
Kiinnitin jo myynti-ilmoituksessa huomiota siinä mainittuun mehiläispaviljonkiin. Kehäkukat, punakosmoskukat, samettikukat ja kurkkuyrtit tuovat väriä yltäkylläisen vihreyden keskelle. 26 ?M EI LL Ä KOTO N A . Aina kun talon remontilta liikeni aikaa, Sisko raivasi ja kitki maata puutarhassa. Sen kasvutapa on siitä huolimatta keveä ja niittymäinen. – Ostin tämän paikan edesmenneen mieheni kanssa vuonna 2005. Kitkennän Sisko kohdistaa unikoiden sijaan vuohenputkiin. Jättiverbena kasvattaa metrin mittaiset kukkavarret. Asuimme tuolloin vielä Helsingissä, mutta olimme etsineet vanhaa taloa puutarhoineen joltain pienemmältä paikkakunnalta jo tovin, kertoo Sisko Hallavainio. Ja onhan kasvi myös merkki hyvästä ja ravinteikkaasta maaperästä, Sisko toteaa. Täällä pitää nauttia tekemisestä, mutta oleilu on yhtä lailla sallittua. FI. Itsestään kylväytyneitä pioniunikoita nousee sieltä täältä pitkin keittiöpuutarhaa ja pihaa. Ympärillä kuuluu jatkuva tarhamehiläisten surina. Kasvi houkuttaa myös mehiläisiä ja päiväperhosia. – Nokkosta täällä näkyy vieläkin, ja niin sitä pitääkin, jotta nokkosperhoselle riittää ravintoa. Puutarha oli villiintynyt nokkosia, vuohenputkia ja muita rikkaruohoja kasvavaksi viidakoksi. Pahiten rikkaruohottuneita alueita hän taklasi no dig -menetelmin tuomalla uutta puutarhamultaa maatuvien lehtikerrosten ja pahvin päälle. R ehevässä loviisalaisessa keittiöpuutarhassa tuoksuu elokuulle. Talo myytiin huonossa kunnossa, piharakennus purkukuntoisena. Ilmassa on sopivasti kosteutta, kypsyvien omenoiden ja kukkien tuoksua. Elämä vanhassa talossa ja vanhan puutarhan kanssa on Siskolle elämäntapa
Mitä enemmän värejä ja lajeja, sen parempi, hän tuumii. jättiverbenaa, kosmoskukkia, unikoita, kurkkuyrttiä ja kehäkukkaa. 27. Sisko esikasvattaa ja suorakylvää keittiöpuutarhaansa mm. Mikä: Siskon puutarha Loviisassa Vyöhyke: II Koko: 3 300 m 2 Maa: Vanhaa savipitoista merenpohjaa, jota parannettu puutarhamullalla Erityistä: Kukkaisa mehiläispuutarha Loviisan keskustassa Kukat ja hyötykasvit kasvavat sulassa sovussa. V I H ER P I H A
Ei vain perennoja vaan myös kukkapuita, kuten lehmuksia sekä kirsikkaja omenapuita, jotka kukkiessaan keräävät mehiläisiä ja muita pölyttäjiä juhla-apajille. On tärkeää, että puutarhassa on loppukesän ja syksyn sekä aikaisen kevään kukkijoita mehiläisten ravinnoksi. Puutarhan kerrokselliset ja runsaat istutusalueet tarjoavat myös suojaa, ravintoa ja pesimäpaikkoja monenlaisille pieneliöille, kuten leppäpirkoille ja harsokorennoille. Historiallisessa rakennuksessa on aikoinaan säilytetty mehiläistarhauksessa tarvittavaa välineistöä, nykyisin sen seinillä on esillä mehiläistietoa Avoimet puutarhat -tapahtumien kautta tuleville puutarhavieraille. Hänelle oli tärkeää, että kasvit sopisivat vanhan talon ympäristöön sekä etupihan muotopuutarhamaisen alueen ja varjoisan metsäpuutarhan tunnelmiin. Nyt Siskolla on kolme mehiläisyhdyskuntaa, jotka asustelevat omissa pesissään. Nykyään hänen valintakriteerinsä uusille kasveille on, että niistä täytyy olla hyötyä mehiläisille ja sitä kautta myös luonnon hyvinvoinnille. Onneksi niitä voi auttaa puutarhassa oikeilla kasvivalinnoilla ja hoitotavoilla. – Saan vuodessa noin 30–70 kiloa hunajaa kustakin kolmesta pesästä. Ja mitä paremmin pölyttäjät viihtyvät puutarhassani, sitä suuremman sadon saan keittiöpuutarhastani. PUUTARHASSA KUKOISTAVAT TÄTÄ NYKYÄ lukemattomat erilaiset perennat ja koristepensaat. Lehtikaalit ovat saaneet kasvaa melko rauhassa tuholaisilta, sillä niiden ympärillä rönsyää runsas, samettikukista, kurkku yrtistä ja kosmoskukista koostuva lajikirjo. – Olen istuttanut muun muassa sinipiikkiputkea ja sinipallo-ohdaketta sekä varhaisia sipulikukkia. Sisko kertoo valinneensa niitä alkuaikoina lähinnä esteettisin perustein. Metsäpuutarhan laidalla koreilee myynti-ilmoituksessa mainittu mehiläispaviljonki. Kerroksellinen istutus tarjoaa suojapaikkoja ja ravintoa pihan pien eliöille. 28 ?M EI LL Ä KOTO N A . Myyn hunajaa tutuilleni sekä Loviisan tapahtumien kävijöille. Vaikka idea mehiläisten kasvattamisesta oli muhinut Siskon mielessä pitkään, vei vuosia, ennen kuin hän päätti ryhtyä mehiläistarhaajaksi. Aarno oli tuolloin 84-vuotias. SISKO RAKASTAA PUUTARHANSA kukkia. – Maailmasta on kadonnut pölyttäjiä ja pieneliöitä jo liikaa. FI. Omenapuiden alla kasvaa pallohorten siaa ja mäkimeiramia. Hän myi minulle kaksi mehiläisyhdyskuntaa sekä kannusti ja opasti minua koko ensimmäisen vuoden ajan. – Vasta kun paikallinen tarhaaja Aarno Saarinen tuli koputtamaan ovelleni yhdeksän vuotta sitten ja sanoi, että nyt olisi korkea aika aloittaa, keräsin rohkeuteni
V I H ER P I H A. Mäkimeirami sen sijaan siementää, ja sen taimia putkahtelee sieltä täältä. Pölyttäjien ansiosta omenapuut tarjoavat melko hyvän sadon joka vuosi. Se pitää hyvin puolensa rikkakasveja vastaan, mutta pysyy kompaktisti aloillaan. Väriminttu kasvaa komeaksi kasvustoksi. 29. Hedelmiä riittää sekä tuoreina naposteltaviksi että hilloiksi ja mehuiksi. Pientä patiota kehystää rehevä kasvillisuus, jossa ei rikkakasveille juurikaan jää tilaa
SISKON VINKIT MEHILÄISKASVEIHIN 1. 30 ?M EI LL Ä KOTO N A . KASVIMAAN KUKKIJAT. 3. Kate helpottaa puutarhanhoitoa, ja onhan oljella myös mukava kulkea. – Täällä meren läheisyydessä maa on usein kuivaa, sillä mereltä puhaltava tuuli painaa sateet pidemmälle mantereelle. Vuoroviljely, kumppanuuskasvit ja viherlannoitus auttavat pitämään maan hedelmällisenä ja kasvit hyvinvoivina. Mehiläisiä – ja muitakin pölyttäjiä – hyödyttäviä kasveja ovat mm. Krassia, ruiskaunokkia ja kehäkukkia Sisko käyttää ruokien ja leivonnaisten koristeina, osa kukista kasvaa hyötykasvien lomassa vain värin ja kauneuden vuoksi. loistosalvia, purppurapunalatva, sinipiikkiputki ja pallo-ohdake. Kitken, jos siltä tuntuu. Kate pidättää kosteutta, vähentää rikkakasvien valloitusretkiä ja maatuessaan parantaa maan rakennetta. Sisko kertoo myös pohtivansa keinoja, joilla voisi entisestään helpottaa puutarhanhoitoa. Kukkia riittää maljakkoon ja syötäväksi. Kuuluuhan puutarhassa myös vain olla ja nauttia. FI. Juurakot hän talvettaa pakkaselta suojassa, jolloin ne kasvavat kokoa vuosi vuodelta. Varmista, että mehiläisille riittää ravintoa myös loppukesällä ja syksyllä, jolloin ne tankkaavat talvea varten. SYKSYN TÄRKEÄT. Kylvä satokasvien väleihin mesikasveja, kuten mäkimeiramia, kurkkuyrttiä ja hunajakukkaa. Talvehtineet mehiläiset kaipaavat mettä ja siitepölyä varhain keväällä ja alkukesällä. Pavut, lehtikaalit ja muut hyötykasvit kukoistavat monilajisessa keittiöpuutarhassa. RYÖPPYÄVÄN RENTO ja sopivan villi. Sisko kasvattaa daalioita omaksi ilokseen. Istutan nykyään myös enemmän perennoja helppohoitoisempia pensaita. Kukkiva keittiöpuutarha on ilo silmälle ja mehiläisille. 2. – En ole turhan tarkka vaan annan luonnon tulla osaksi puutarhaa. Hyviä kasveja ovat sipulikukat, kuten krookukset ja narsissit, sekä puista muun muassa pajuihin kuuluva raita ja sen jälkeen kukintavuoroon siirtyvät kirsikkaja omenapuut. Siskon keittiöpuutarhassa viljelylaatikot pursuavat lehtikaalia, papuja, yrttejä – ja ennen kaikkea kukkia. Kesäkurpitsat, kurpitsat, sitruunakurkut ja avomaankurkut suikertavat olkikatteen peittämää maata pitkin. KEVÄISTÄ RAVINTOA
Versot voi tukea tai antaa suikertaa maata pitkin. 3 Omenakurkkua kasvatetaan avomaankurkun tavoin. 31. 5 Pihan kimalaisilla, mehiläisillä ja muilla mesipistiäisillä riittää puutarhassa herkuteltavaa. 1 2 3 4 5 1 Mehiläispaviljonki koreilee metsän laidalla. V I H ER P I H A. 2 Kruunutilli on oiva lisä avomaan kurkkujen säilöntään. 4 Hunaja kerätään talteen kennoista. Kuvassa aitoukonhattua
Noin 30 sentin korkuinen, kuivakukaksi sopiva laji talvehtii parhaiten läpäisevässä ja hiekkaisessa maassa. Perennat, puiden erikoismuodot ja pienikokoiset havukasvit ovat heille eniten mieleen. AURINGON KULTAA Pikkuolkikukka loistaa kullankeltaisena heinä-elokuussa. KASVIKERÄILIJÖIDEN VALTAKUNTA Mirja ja Markku Salminen ovat rakentaneet Mynämäellä sijaitsevaa 5 000 neliömetrin puutarhaansa 25 vuoden ajan ja istuttaneet kasviryhmiin yli 3 000 erilaista kasvia. Suurin osa tontista on aitosavea, jonka päälle on ajettu paksulti erityyppisiä maa-aineksia, kuten moreeneja ja kuivaa metsänpohjaa, joita on hankittu erilaisilta työmailta. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VAT R IT VA T U O M I Pääosassa sitkeät sissit 32 ?M EI LL Ä KOTO N A . Paahde, kuivuus ja maata peittävä sorakerros hillitsevät rikkakasvien rehotusta. PIIKKIPUTKELLE MIELEEN Puutarhassa kasvaa laaja joukko kuivassa paikassa viihtyviä ja hyönteisten suosimia kuivakkoperennoja, kuten kuvan alppipiikkiputkea. FI. Mirja ja Markku Salminen luottavat kasveihin, jotka pärjäävät kuivassa pihassa ilman kastelua
OMAN TIENSÄ KULKIJAT Korkean keltaisen kukinnon kasvattava tummatulikukka, sähäkän pinkki harmaakäenkukka ja sininen neidonkieli valitsevat kasvupaikkansa itse. Psst! Neidonkielen kukat houkuttelevat kiitäjiä ja mesipistiäisiä. V I H ER P I H A. Muita puutarhan kuivassa paikassa viihtyviä ja kylväytyviä lajeja ovat päivänkakkara, piikkiputket, pallo-ohdakkeet, sinipellava, partaohra ja ruusuruohot. 33
Psst! Lehtikuusi toimii penkin katseenvangitsijana. 34 ?M EI LL Ä KOTO N A . Niiden juuret hakeutuvat tiiviisti kiven kylkeen, jonne tiivistyy öisin kosteutta. HYÖTYÄ JA ILMETTÄ LUONNONKIVILLÄ Salmiset ovat huomanneet kaikkien kasviensa viihtyvän kivien kupeessa. Sen edessä kasvaa lamoava lehtikuusen erikois muoto. Kohopenkin valtias on riippakasvuinen euroopan lehtikuusi. FI
V I H ER P I H A. KIVIKON VÄRILÄISKÄT Pienikokoiset ja maltillisesti leviävät kasvit tuovat väriä pihan kivikkoryhmiin. Mehitähti ’Ohu-om-Ohu’ viihtyy muutaman sentin paksuisessa multakerroksessa. SUOJAA TUULELTA Noin 40 metrin pituinen, parin metrin korkuinen ja 3–7 metrin levyinen istutusalue reunusmuureineen antaa pihapiirille tuulensuojaa. Markku on hyödyntänyt pihalla työmailta ylijääneitä maa-aineksia. 35. Vaikutelma on villi ja luonnonmukainen, sillä kylväytyvät ja rönsyävät lajit saavat vallata vapaasti tilaa kulkureiteiltä. Reunusmuuri koostuu 60–100 millin seulotusta murskeesta ja 50 x 100 millin sinkitystä verkosta. Kivet ja maa-aines on kerätty useista paikoista, kun joku on halunnut niistä eroon. Vasta istutettu taimi saa tyvelleen 1,5-litraisen alaspäin maahan työnnetyn vesipullon, joka valuttaa vettä vähitellen pullon korkkiin tehdyn reiän kautta. VILLISTI PAAHTEESSA Sinipellava, ajuruohot ja päivänkakkara nauttivat kuivasta ja aurinkoisesta kasvupaikasta parin metrin korkuisen penkereen päällä
KESKIPIHAN KOMISTAJAT Tarhasalkoruusut ja muut multavassa maassa viihtyvät kukkijat kasvavat puutarhan keskellä. YKSI MONISTA Mirja ja Markku istuttavat vuosittain kymmenittäin erilaisia kasveja valtaviin kohopenkkeihin. 36 ?M EI LL Ä KOTO N A . Uusia siementaimia putkahtelee kasvin tyveltä. FI. Kutakin lajia tai lajiketta riittää yksi taimi, sillä pariskunta haluaa kokeilla mahdollisimman monia kasveja. Salmiset valitsevat kuiviin paikkoihin kasveja, joilla on pienet, harmaat tai nahkeat lehdet. Mirja ja Markku välttävät istutusten liiallista kastelua, jotta kasvien juuret kasvavat syvälle maahan vettä hakemaan. Ruusuruohon lisäksi tällaisia lajeja ovat esimerkiksi tähkälaventeli, tuoksuruuta ja iisoppi sekä mehikasvit. Kasvikokeilijoille kutakin kasvia riittää yksi taimi. KATTAUS PÖRRIÄISILLE Hehkuvanpunainen, heinä-elokuussa kukkiva etelänruusuruoho lukeutuu hyönteisten suosikkeihin. Yksi monista on kultajänönputki, joka kukkii keskikesästä syyskuulle
SALVIAN LOISTETTA Sinikukkaiset perennat ovat Mirjalle erityisen mieluisia kasvatteja. Jos kuivuus jatkuu viikkotolkulla, Mirja ja Markku antavat ritarinkannukselle ensiavuksi lorauksen vettä. Isot kivet auttavat myös kasvien talvehtimista. Penkin laidassa on tilaa uusille istutuksille. 37. Helppohoitoinen ja kauniin sininen ’Blauhügel’-loistosalvia kukkii viikkokaupalla, kantaa kukintonsa pystypäin ja talvehtii ongelmitta läpäisevässä maassa. Kasvusto kavahtaa rutikuivaa paikkaa, mutta talvehtii huonosti märässä maassa. Kylätien laidassa olevassa ryhmässä kasvaa muun muassa metsäkuusten erikoismuotoja. V I H ER P I H A. PITKÄ ILO Reilun metrin korkuinen Highlander-sarjan ritarinkannus ’Flamenco’ kukkii runsaasti ja pitkään. MAISEMASSA LUONNOLLISESTI Kivien rajaamat, kohollaan olevat istutukset tuovat pienetkin kasvit kauniisti esiin ja helpottavat niiden hoitoa
PALAVA RAKK AUS ”Päärynäni ovat koristepuita” Heikki Tikkala kasvattaa päärynäpuita niiden upean kukinnan, kiiltävän lehdistön ja koristeellisten hedelmien takia. FI. Lajikkeita on kymmeniä. 38 ?M EI LL Ä KOTO N A . Ne maistuvat happamilta, mutta sopivat mehuun ja siideriin makeiden lajikkeiden joukkoon. TEKSTI O U TI T Y N YS K U VAT TE IJA T U I S K U Ussurinpäärynä tuottaa runsaasti muutaman sentin kokoisia hedelmiä
Pönkkä tukee vinoon kasvaneen päärynän runkoa suojellen puuta repeytymi seltä. Neljän hehtaarin alalla on ollut mahdollista istuttaa taimia niin paljon, että osa selviää varmasti. Innostuin päärynöistä, sillä ne tuntuivat eksoottisilta. Hedelmien maun suhteen en ole kranttu, sillä päärynöillä makukirjo on paljon suppeampi kuin omenalla. Paikalla sijaitsi aiemmin vanhempieni kauppapuutarha, jonka kasvihuoneet tuhoutuivat tulipalossa. Jos olisin ollut järkevä, olisin pysynyt niissä ja muissa satoa tuottamattomissa lajeissa. Kypsymisajat vaihtelevat, ja varsinkin kesälajikkeet säilyvät huonosti. Olen keräillyt 30 vuoden aikana etenkin kestäviä venäläisiä lajikkeita, sillä olen opiskellut venäjää ja perehtynyt sikäläisiin lajiketietoihin. Omenapuita kasvaa jokaisessa pihassa, päärynöitä harvemmalla. Myöhäi simmät lajikkeet Heikki poimii loka kuussa ja kypsyttelee hedelmiä viileissä sisätiloissa jouluun saakka. Paikka on hedelmäpuille ihanteellinen länsirinne, joka on enimmäkseen vanhaa, maaperältään vaihtelevaa peltomaata. 39. Myös Saimaan läheisyys on selkeä etu aikaisin kukkivalle päärynälle, sillä keväthallat ovat täällä harvinaisia. Onko lajikkeilla suuria eroja. Täällä Taipalsaarella tiedetään myös olleen hedelmänviljelyä ennen sotia, ja rannassa olevalta laiturilta pääsi laivalla Lappeenrannan torille myymään hedelmiä. Tuesta on hyötyä niin sato aikaan kuin runsas lumisina talvinakin. Esimerkiksi ’Olga’ kukkii runsaasti ja tekee paljon satoa, mutta sen hedelmä on hapan ja sellaisenaan lähes syömäkelvoton. Lajike on myös hyvä pölyttäjä, talvenkestävä ja kaunis koristepuu. Jotkin vanhat 1900-luvun alun lajikkeet ovat vaatimattomia maultaan. ’Prazdnitšnaja’ ja ’Kafedralnaja’ ovat mielestäni erityisen hyviä kesäpäärynöitä, ’Lutsu Võipirn’ ja ’Pamjat Anzina’ taas makoisia syyspäärynöitä. Täällä on noin 180 puuta, lajikkeita on kymmeniä. Istutusvaiheessa en ajatellut, kuinka paljon satoikäiset puut tuottavat hedelmiä. V I H ER P I H A. Kuinka monta puuta kasvaa tarhassasi. Miten päärynätarhasi sai alkunsa. Olin aiemmin istuttanut tilan alueelle tammia ja lehmuksia. Kuvassa syyskuun alkupuo lella kypsyvä ’Olga’. Kesäpäärynät kypsyvät elokuun loppupuolella, syyspäärynät syyskuussa. Makeista hedelmistä tehtyyn mehuun ja siideriin ’Olgan’ änkyryys antaa mukavan pienen puraisun. Esimerkiksi ’Lada’ on kypsänä hyvänmakuinen, mutta se ylikypsyy nopeasti jauhoiseksi. Lähes kaikki myynnissä olevat päärynät ovat riittävän hyvänmakuisia
Mihin käytät sadon. Lisään istutusvaiheessa peltomaahan hiukan lannoitettua uutta multaa, puuntuhkaa ja tarvittaessa hiekkaa. Puurivistöjen alle olen istuttanut erilaisia pensasruusuja, jotka sopivat hyvin päärynäpuiden oheen. Pääry nöiden alustalla kasvaa kymme nittäin erilaisia pensasruusuja, jotka suojaavat puiden runkoja pakkasvaurioilta. Vedenpaineella toimiva puristin on kätevä, ja sillä saa mehua 50–60 prosenttia hedelmien painosta. Päärynät ovat minulle ennen kaikkea koristepuita. Itse pölytteinen syys päärynä hyötyy ristipölytyksestä. Olen vähän huithapeli enkä viitsi perehtyä istuttamiseen sen tarkemmin. Päärynän maku on parhaimmillaan juuri ennen kuin hedelmä tippuu puusta. Teen siitä tuoremehua ja siideriä yleensä noin 200 litraa. Parissa paikassa, jossa maa on jäykkää savea, olen jättänyt istutuspaikan koholle. Maku on parhaimmillaan juuri ennen kuin hedelmä tippuu puusta. Puiden juuristo kulkee laajalla alueella, ja kastelen niitä vain istuttamisen jälkeen. Useimmat lajikkeet ovat luonnostaan kauniin mallisia, mutta osa niistä, kuten ’Detskajan’, kasvaa korkeaksi ja kapeaksi. FI. Annan niiden kasvaa vapaasti korkeutta ja poistan puista vain joitakin yksittäisiä oksia. Pastöroitu mehu säilyy hanapakkauksessa ainakin vuoden. Hedelmäpoi muri on tarpeen korkeimpien puiden sadonkor juussa. Intoni kohdistuu uusien taimien istuttamiseen, ei niinkään puista huolehtimiseen. Satoaikaan nappaan puusta silloin tällöin hedelmän. Ne varjostavat puiden tyveä kevättalvella, jolloin runkoihin ei tule pakkashalkeamia. Pilaantuminen ei ole iso ongelma, sillä satoa tulee liikaa joka vuosi. Vioittuneisiin hedelmiin iskee herkästi muumiotauti, jolloin ne pilaantuvat jo puussa. Rapeamaltoinen ja keskikokoinen ’Lück’ on istutettu noin 30 vuotta sitten. Silloin kanta on puutunut ja hedelmän voi poimia kevyesti taivuttamalla. Päärynöiden leikkaamisessa periaatteeni on olla koskematta puuhun, jos näyttää siltä, ettei mitään tarvitse tehdä. 40 ?M EI LL Ä KOTO N A . Muutamalle lajikkeelle, kuten ’Tšižovskajalle’ ja ’Vekovajalle’, kuivuus aiheuttaa hedelmien halkeilua. Miten hoidat puita
Saimaan läheisyys pidentää hedelmien kypsymisaikaa syksyllä. 41. Korkea päärynäpuu on ’Lück’. Heikin päärynätarha sijaitsee länsirinteessä. Se suojaa puita keväthalloiltakin, mistä on etua varsinkin mantereisille aikaisin kasvuun lähteville lajikkeille. V I H ER P I H A
Ruvenkestävän lajikkeen malto on hyvänmakuista, pehmeää ja mehukasta. ’PAMJAT ŽEGALOVA’ Pyrus communis Myöhäinen syyspäärynä säilyy viileässä 2–3 kuukautta. ’PAMJAT ANZINA’ Pyrus communis Punaposkisen syyspäärynän sato säilyy pari viikkoa keräämisen jälkeen. Itsepölytteinen lajike vyöhykkeille I–II(III). Hedelmän malto on kovanpuoleista mutta mehukasta. Vedenpaineella toimiva puristin sopii murskattujen hedelmien mehustamiseen. 4. USSURINPÄÄRYNÄ Pyrus ussuriensis Koristepuuksi sopiva laji kasvaa 5–10-metriseksi. Mehusta Heikki valmistaa syksyn ja talven mittaan siideriä. ’LÜCK’ Pyrus communis Saksalainen syyspäärynä maistuu miedolta ja makealta. Vyöhykkeille I–III(IV). 6. ’LADA’ Pyrus communis Hyvän päärynäruvenkestävyyden omaava kesälajike kypsyy jo elokuun puolivälin jälkeen. Puusta on useita toisistaan poikkeavia kantoja. 42 ?M EI LL Ä KOTO N A . 3. 5. Viileä varasto pidentää säilytysaikaa. 1. Plussaa lajike saa herkullisesta sadosta ja ruvenkestävyydestä. Vyöhykkeille I–III(IV). Sopii suojaisille kasvupaikoille vyöhykkeillä I–III. 2. Vyöhykkeille I–IV. Vaatii pölyttäjän. Hedelmät pieniä, vihreitä ja happamia. Makeanhapokkaat, sileäja pehmeämaltoiset hedelmät pitää käyttää 1–2 viikossa. FI. Lyhyt varastointi parantaa makua. Menestyy sisämaassa paremmin kuin rannikolla. Herkullisin mehu tulee sekoittamalla useita lajikkeita. Puristimen lisäksi tarvitaan omenasilppuri ja pastörointilaite. Vyöhykkeille I–III. ’LUTSU VÕIPIRN’ Pyrus communis Virolaisen syyslajikkeen kookkaat hedelmät ovat maukkaita, mehukkaita ja sileämaltoisia
6 × PÄ Ä RY NÄ 1 3 6 2 5 4 V I H ER P I H A. 43
TEKSTI AT S O M I KKO L A. K U VAT K ARO LI I NA PA ATO S , AT S O M I KKO L A JA ALE HTI E N K U VA-AR KI S TO Vyöhykkeistä viis! Siperiankärhö kukkii Lapissa juhannuksen aikoihin. FI. Lappilainen Sodankylä on kasvuvyöhykkeellä VII, mutta silti pihoilla kasvaa tammia ja jouluruusuja. 44 ?M EI LL Ä KOTO N A . Miten se on mahdollista
Tuija kasvaa keskellä nurmikkoa. Se on siperiankärhö (I–VI). Talon ja autotallin rajaama piha on hyvin suojainen. Se lämpenee nopeasti keväisin, eikä talvimärkyydestä ole pelkoa. Ne suojaavat sitä kevättalven kuivattavalta ja liian aikaiseen kasvuun houkuttavalta auringolta. En ole myöskään koskaan suojannut köynnöstä talveksi, mutta se ei ole silti kertaakaan paleltunut 13 vuoden aikana. 45. – En lannoita köynnöstä sen kummemmin, vaan se saa sitä mitä nurmikollekin viskon. Kasvi talvehti paksun lumipeitteen alla hyvin. Kesän paiste taas yltää tulemaan latvojen yli. Hän sai ensimmäisen vaaleajouluruusunsa 16 vuotta sitten, hoiti sitä talven huolella sisällä ja istuttu keväällä puolivarjoisaan kukkapenkkiin. Se neuvotaan istuttamaan puolivarjoon ja tuoreeseen maahan, mutta tämä paikka ei kyllä ole sellainen. Vaaleajouluruusu VIELÄ 1990-LUVUN LOPUN puutarhakirjoissa jouluruusujen selviämistä Etelä-Suomessakin epäiltiin. Kaksi vuotta alasleikkauksen jälkeen Heidi Ukkolan siperian kärhö on jo muhkea. Kiviharjun omakotialue on loivaa etelärinnettä ja ympärillä kasvaa pitkiä, tuulilta suojaavia mäntyjä. Sitten niistä tuli muodikkaita joulukukkia, ja yhtäkkiä lajin harrastajia oli kaikkialla. Suuret puut suojaavat kanadantuijaa kevättalven kuivattavalta auringolta. Samalla ne kokoavat pihaan lämpöä. Siperiankärhö HEIDI UKKOLAN PIHALLA kasvaa yli kaksimetrinen, juhannuksen tienoilla valkoisena kukkiva köynnös. Kanadantuija KIRKONKYLÄN KESKUSTASSA ON matala rivitalo, jonka takapihalla ohikulkijan yllättää yli kaksimetrinen ja säännöllisen kartiomainen kanadan tuija (I–V). Itätuulilta suojaa rivitalo, pohjan puhureilta pensaikko. Sen istuttanut rouva on jo kuollut, mutta onneksi kasvi on saanut jäädä. – Tumma seinusta on päinvastoin paahteinen, enkä edes kastele kärhöä koskaan, Heidi naurahtaa. V I H ER P I H A. – Oli taivaallista, kun lumen seasta pilkisti jo seuraavana keväänä suuria valkoisia nuppuja! Nyttemmin emotaimen siemenistä on varttunut poikasiakin, Liisa iloitsee. Kasvin tyveä varjostavat sentään saniaiset ja pensasmustikat. Etelän ja lännen puolella on korkeita mäntyjä. Yksi puutarhaviljelyn kokeilijoista oli sodankyläläinen Liisa Tervahauta. Maa on alueen nimen mukaan kivistä ja hiekkaista. Runsaan lumi peitteen ansiosta jouluruusut talvehtivat Lapissa ongel mitta
– Se on istutettu likakaivojen viereen, joten sillä on ikään kuin oma lämmitys. – Vaikka vuosikasvut ovat nyt jo melkein metrin mittaisia, ruskaa puu ei osaa vielä tehdä, vaan lehdet jäävät talven tulessa vihreinä oksille, Tuuti nauraa. – Lomailimme 1970-luvun lopulla Turussa ja sain ystävän pihalta muutamia sinivuokon juuria, hän muistelee. – Ensimmäisenä vuonna se teki pari marjaa, mutta nyt viiden vuoden jälkeen satoa on tullut jo hyvin. Ruusujen lähdettyä suuret pihlajat ovat pitäneet silti kohdan puolivarjoisena. Tuuti Hietanen kertoo, että se tuotiin 1970-luvulla taimena Espoosta. Muurahaiset ovat levittäneet vuokkoja muuallekin. Sinivuokko LUONNONVARAISENA SINIVUOKKO KASVAA Suomessa suunnilleen Kristiinankaupungin, Jyväskylän ja Kotkan muodostaman kehän eteläpuolella. Silti se pysyi pitkään pensaana ja paleltui lumen yläpuolelta. Sen alla taas on soraa, joten salaojituskin on kunnossa. Taimi oli pelkkä piiska, ja sille kaivettiin myyjän ohjeiden mukaan puoli metriä syvä kuoppa. Kasvualusta on säkkimullalla parannettua peltomaata. Komea vaahtera hämmästyttää aivan Lapintien reunassa. Hiekkamaata parannettiin mullalla ja alkuun sitä lannoitettiin ja kasteltiin säännöllisesti. Niinpä lapsuutensa Savonlinnassa viettänyt Liisa Tervahauta kaipasi niitä pihaansa muutettuaan Sodankylään. Muuta hoitoa ei ole tarvittu. Sinivuokot kukkivat Sodankylässä toukokuun alkupuolella.. Kotona tuliaiset istutettiin ruusujen tyvelle talon länsiseinustalle. ’Shedraja’ on itsepölytteinen, joten se tuottaa satoa yksinäänkin. Myyjä oli Sallassa olevasta hedelmätarhastaan kuuluisa Jorma Ulkuniemi. Pensaskirsikka VIIVI TAKALAN PUUTARHASSA Torvisessa, 40 kilomeriä Sodankylän kirkonkylästä etelään, kasvaa kirsikka. Lajike on venäläinen ’Shedraja’ (I–VI(VII)), ja se ostettiin Sodankylän torilta 2017. Marjat ovat tummia ja kirpeän aromikkaita, Viivi kehuu. Viivi Takalan pensaskirsikka ’Shedraja’ tuottaa jo satoa. Varsinkin ensimmäisenä kesänä Juho-mies kasteli taimea ahkerasti. Metsävaahtera VASTAPÄÄTÄ SODANKYLÄN LIDLIÄ on punainen omakotitalo, jonka seinustalla kasvaa yli viisimetrinen vaahtera (I–V(VI)). Aika on muuttunut paljon sitten vuoden 1984, jolloin Kodin Suuressa Puutarhatiedossa kirsikoiden luvataan selviävän korkeintaan III-vyöhykkeellä
Sen on istuttanut 1980-luvun alussa Sanni Salin, 99 v, elokuvateatterin perustaneen Erkki Salinin vaimo. Metrin levyinen ja syvyinen kuoppa täytettiin hyvällä mullalla. Istutin sen teatterin öljykattilan savupiipun nurkkaan ja ajattelin, että olkoon siinä sen aikaa, jonka elää, yhä virkeä Sanni muistelee. Punaisia pikkuomenia kasvaa juuri niihin. Tuttu puutarhuri neuvoi tekemään rautakangella kolme reikää juuristoalueelle ja laittamaan niihin pari kolme kourallista syyslantaa. Minna Ylisuutari on kolmas oikealta. Kerrostalopihan upeaa siperianomenapuuta hoidetaan yhdessä. Metsätammi SODANKYLÄN FILMIFESTIVAALEILLA KÄYNEET ovat ehkä huomanneet Elokuvateatteri Lapinsuun eteläseinustalla koukeroisesti kasvavan puun. Alkuun tammi taisi paleltua lumen yläpuolelta, mutta vähitellen siitä tuli todella sitkeä puu: se selvisi jopa talven 1999 hurjasta 53 asteen pakkasesta. Sen ympärillä pörrää kimalaisia ja talon asukkaita, sillä pihaa hoidetaan yhdessä. Pienilmastolla on suuri merkitys. Siperianomenapuu VARUSKUNTA-ALUEELLA ON UPEA kerrostalopiha, jonka kohokohta viikkoa ennen juhannusta on valkoisena pilvenä kukkiva siperianomenapuu (I–V(VI)). – Olen aikoinani harrastanut puutarhan hoitoa ja 1980-luvun alussa Turussa käydessämme toin sieltä muistoksi tammen taimen. Rakennuksista muodostuu melkein suljettu sisäpiha, ja paahteiselta kadulta hohkaa lämpöä. Metsä ja rakennukset suojaavat joka puolelta. Se on Suomen pohjoisin tammi (I–IV(VI). – Istutimme puun 12 vuotta sitten. Suuret koivut ja pihlajat tasoittavat tuulia ja muodostavat latvuksillaan pihan ylle lämpöä keräävän kuvun. Sanni Salin istutti Suomen pohjoisimman tammen 1980luvun alussa. Porukan nokkanainen on Minna Ylisuutari. V I H ER P I H A. Puun viereen on rakennuttu huvimaja, jonne osa oksistakin työntyy. Öljylämmitys lopetettiin 2018, mutta enää tammella tuskin on hätää. Sen jälkeen kukkia on riittänyt! Piha on alun perin hiekkaista mäntykangasta. 47. Silti se ei kukkinut neljänä ensimmäisenä vuotenaan
FI. PUUTA PÄIN Tutkimus on tuonut meille rutkasti uutta tietoa lähipuistamme. Mikä merkitys on katuja pihapuilla, miksi niiden pitäisi antaa kasvaa vanhoiksi, ja miten puut ja dementia liittyvät yhteen. TEKSTI H E N NAK AI SA R ANTA?K U VAT ALE HTI E N K U VA-AR KI S TO 48 ?M EI LL Ä KOTO N A
Ympäristön muutos on nopeampaa kuin mihin puu pystyy reagoimaan, kertoo Kivikorpi. Helposti ajatellaan, että ainahan voi istuttaa vanhan puun tilalle uuden. Niistä, jotka seisovat katujen varsilla, taloyhtiöiden pihoilla, hautausmailla, liikenneympyröissä, kaupunkimetsissä, puistoissa ja joutomailla. TAVOITAN TOMI KIVIKORVEN satavuotiaiden lehmusten ja vaahteroiden ääreltä. Koska puut ovat evoluution valossa sopeutuneet kasvamaan metsässä, kaupunki on niille haastava paikka. Tuhkanen sanookin, ettei halua enää lainkaan käyttää tuttua koristekasvi-sanaa. Puiden alla varjossa taas voi olla 10, jopa 20 astetta vilpoisampaa kuin auringossa. Puita ajatellaan usein raaka-aineena, selluna ja terassilautoina. Hän kokee puiden arvostuksen olevan nousussa, mutta toivoo kehityksen voimistuvan edelleen. Mutta aluksi kasvualustasta voi tulla päästöjä, jotka ovat suurempia kuin puun hiilensidonta, selittää vanhempi tutkija Liisa Kulmala, joka työskentelee hiilensidontaan ja kaupunkivihreään keskittyvässä Co-carbon-hankkeessa. Jotta saisimme yhden yli 100-vuotiaan puun, meidän täytyy istuttaa lähes sata puuta. VAIKKA LÄHIYMPÄRISTÖMME PUUT näyttävät enimmäkseen keinuvan verkkaisesti tuulessa, ne tekevät koko ajan hyödyksemme asioita, joita emme näe. Siinä on iso arvostuksellinen ero edelleen. Ja pitäisikö meidän ajatella myös puutarhojemme puita osana koko kaupungin vihreyttä. Puunhoitaja vastaa puhelimeen Turun Tuomaan puistossa, missä hän johtaa arboristiporukkaa puiden kuntoseurannassa. Eikö se ole ihan surkea ikä?” riin, ja jokaisen puun kuntoa seurataan yksilönä. Yhden äärelle palataan jo seuraavana vuonna, toisen seuraava tarkastuskäynti kirjataan viiden vuoden päähän. V I H ER P I H A. Vaikka puu toimii näin taimesta asti, kadunvarsipuiden kohdalla saattaa kestää yli kymmenen vuotta ennen kuin puu on niellyt enemmän päästöjä kuin sen istutus ja hoito on tuottanut. – Jos meillä on 100-vuotias talo, sitä koskevat suojelumääräykset, mutta jos siinä vieressä on 150-vuotias puu, sen voi laittaa klapeiksi, jos se tuottaa liikaa haravoitavaa syksyisin. – Rakennetaan, puretaan, kaivetaan, ja olosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Kaupunkien hulevesiä puut voivat tutkitusti vähentää enimmillään 51 prosentilla. Maan pinnan peittävä asvaltti ei ole sama kuin vedelle ja ravinteille huokoinen metsänpohja. Ne tuottavat happea, sitovat hiiltä ja ilmansaasteita, vaimentavat melua, viilentävät ilmaa ja haihduttavat vettä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja arboristi Eeva-Maria Tuhkanen esittelee lukuja: 15–30 metriä leveä, kerroksellinen puuja pensasvyöhyke voi vähentää melua jopa puoleen ja suuri (10 ha), puustoinen puisto viilentää lämpötilaa vielä 350 metrin päässä sen reunoista 1–2 asteella. Myös saasteet rasittavat puita. 49. – Odotettu elinaika on aika paljon lyhyempi. – Mikään kasvi ei ole pelkästään koriste vaan vaikuttaa monin tavoin ympäristöönsä. Millaisia puita meidän kannattaisi silloin istuttaa. Hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi, ja osaa niistä voidaan mitata. Puiden tuomien hyötyjen odotetaan vain korostuvan ilmaston muuttuessa, kun lämpötilat nousevat ja sateet runsastuvat. – Aina, kun puut ovat hengissä ja aina, kun ne kasvavat, ne sitovat hiiltä. YKSI SY Y, MIKSI puiden pitäisi saada elää vanhaksi, liittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puut imevät yhteyttäessään hiilidioksidia ilmasta, sitovat hiiltä runkoonsa ja pumppaavat sitä maahan. Niistä on käsinkosketeltavaa hyötyä, ja ne ovat vaurautemme perusta. Niistä voi valmistaa pahvia, paperia ja kuituja sekä syödä niiden hedelmiä. Muista erillään seisova puu on alttiimpi vahingoille, vaikkapa tuulenpuuskille. Suomen puupääkaupungiksi tituleeratussa Turussa keskustan puistojen ja kadunvarsien 34 000 puuta on kirjattu puurekiste”Keskimääräinen katupuun ikä on 30 vuotta. N iistä voi nikkaroida talon ja polttaa niitä lämmöksi. Mutta mitä hyötyä meille on rakennetun ympäristön puista
– Tässä suuri on kaunista ja enemmän on enemmän. Latvuspeittävyys on vakiintunut mittariksi, jolla arvioidaan puiden määrää kaupungeissa. Summa on vasta puun korvausarvo, eli työn ja materiaalien hinta, jos puu jouduttaisiin poistamaan ja tilalle kasvatettaisiin vastaava. Hyvinvoiva maa on hiilensidonnan ytimessä, ja hiilen kannalta omalla kompostilla parannettu maa on parempi vaihtoehto kuin täyttää puun istutuskuoppa turvemullalla. Puiden läsnäolon on eri tutkimuksissa todettu laskevan stressitasoja, parantavan keskittymiskykyä, lyhentävän potilaiden toipumisaikoja kuin vähentävän rikollisuuttakin. Kehitys on hidasta. Eeva-Maria Tuhkanen näyttää kuvaa Turun Eerikinkadulla kerrostalon kupeessa kasvavasta puusta. VAIKKA VAIHDAMME NÄKÖKULMAN sellusta ja rakennusmateriaaleista ekosysteemipalveluihin, yksi asia säilyy: ihmiskeskeisyys. Sen lisäksi, että lajikirjo on vähäistä, talousmetsistä puut korjataan, kun ne ovat vasta keski-ikäisiä. Vanhan puun todellinen arvo ei siis ole yhtä kuin puun taimi plus istutustyöt, vaikka sitä summaa vakuutusyhtiöt usein Tuhkasen mukaan tarjoavat, kun on kyse kolhitusta puusta. Myös Kivikorven mielestä olisi keskeistä, että istuttaisimme oikeita puita oikeisiin paikkoihin. – Rakennettaisiin niin, että jos vaikkapa putket pitää uusia, puita ei tarvitsisi aina kaataa. Yhdysvalloissa siihen on kehitetty ohjelmisto, i-Tree, jonka laskelmat perustuvat tutkimustietoon. Laskeskelemme, mitä hyötyä puista on meille. Latvuspeittävyys on tärkeämpää kuin vaikkapa puiden lukumäärä, sillä ekosysteemipalveluista moni riippuu juuri lehtipinta-alan määrästä. Idea laskemisessa on katsoa ylhäältä, kuinka suuren osan maanpinnasta latvukset peittävät. Suomen suurissa kaupungeissa latvuspeittävyyttä pyritään systemaattisesti lisäämään, mutta Tuhkanen toivoisi myös pienempien paikkakuntien asettavan tavoitteita puuston määrän ja laadun suhteen. Kun tietoja heidän elämäntavoistaan ja sairauksistaan yhdistettiin paikkatietoihin, selvisi, että kun latvuspeittävyys asuinalueella oli yli 20 %, dementian riski pieneni 14 % yhdentoista vuoden tarkastelujaksolla. NOIN 80-VUOTIAS LEHTOSAARNI, 14 000 euroa. Se pitäisi vähintään tuplata, ja sittenkin moni puu on vasta nuori, pohtii Kulmala. 50 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Kävi ilmi, että puiden lähellä ihmiset olivat aktiivisempia, heillä oli vähemmän stressiä, he nukkuivat pidempään ja heillä oli vähemmän diabetesta, ja kaikki nämä seikat vaikuttivat dementiariskin laskuun. Koska metsätalous hyötyy eniten vain neljästä, 96 prosenttia metsiemme puustosta muodostuu männyistä, kuusista sekä raudusja hieskoivuista. Tuorein terveyteen liittyvä tutkimustulos on tältä keväältä: sen mukaan puut vähentävät riskiä sairastua dementiaan. Suomessa ohjelmiston käyttöönotto on alkutaipaleella, mutta jatkossa sillä pystytään laskemaan ekosysteemipalveluista ainakin kolme tekijää: saasteiden sidonta ja arvo vältettyinä terveydenhoitokuluina, vuotuisen hiilensidonnan ja hiilivaraston arvo sekä vältetyt hulevedet ja niiden arvo jäteveden käsittelykustannuksina. Puu kun voisi lajista riippuen elää jopa satoja vuosia. Yksi merkittävimmistä ulos jäävistä asioista on puiden vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Kehitys on tapahtunut viimeisten 150 vuoden aikana. Suuret puut pystyvät yhteyttämään enemmän, keräämään hiiltä ja sitomaan ilmansaasteita enemmän ja myös haihduttamaan enemmän, selventää Tuhkanen. Verrattain lyhyessä ajassa eliöt, jotka ovat riippuvaisia vanhoista puista, ovat joutuneet ahdinkoon. Niin pihoissa kuin kaupungin mailla mahdollisimman monet jo olemassa olevat vanhat puut tulisi säilyttää ja uusien taimien paikat suunnitella huolellisesti, jotta puut saisivat kasvaa rauhassa. Suomessa on 25 puulajia. Ekosysteemipalveluiden hinnan määritys taas on hankalampaa. Vaikka käytössä olisi i-Treen kaltainen ohjelmisto, kaikkia puiden tuomia hyötyjä on vaikea muuttaa rahaksi. – Istutuksessa ei pitäisi ajatella vain kuinka monta, vaan että puut, jotka istutetaan, istutetaan oikein ja että ne saavat sellaisen kasvupaikan ja hoidon, että niillä on mahdollisuus kasvaa isoiksi. Australialaistutkimukseen osallistui yli 100 000 yli 45-vuotiasta ihmistä kolmesta isosta kaupungista. Eikö se ole ihan surkea ikä. ”Siistien” pihojen ja puistojen ideaali on syvälle iskostunut. Monimuotoisuuden kannalta taas puilla on arvo sekä itsessään että elinympäristönä tuhansille eliöille, kuten hyönteisille ja sienille. Loppuja 21 puulajia on neljä prosenttia. – Keskimääräinen katupuun ikä Helsingissä on 30 vuotta. Vaikka puun istutuksessa tarvittava maan muokkaus on eri luokkaa asvaltilla pinnoitetulla kadulla kuin kotipihoilla, myös puutarhoissa kannattaa Kulmalan mukaan muistaa maaperän merkitys
Se on viidesosa metsälajeista. Mikäli mahdollista, pihaan voisi istuttaa useita lajeja. Kehitys on kuitenkin hidasta, sillä ”siistien” pihojen ja puistojen ideaali on syvälle iskostunut. Puun latvus on myös osa asuinympäristön vihreää tilkkutäkkiä ja komeimmillaan ehkä vasta yli sadan vuoden päästä. – Nykyään muotina ovat pienemmät puulajit, kuten tuijat ja kirsikkapuut. Kenties puut opettavat meitä katsomaan omaa aikaamme ja hyötyämme pidemmälle. Jos tilaa löytyy, hän toivoisi pihanomistajien istuttavan myös pitkäikäisiä puita, kuten mäntyjä ja tammia. Vanha puu on koloineen, onkaloineen, lahoineen sekä varjon ja auringon paikkoineen huomattavasti rikkaampi elinympäristö kuin nuori puu. Valtaosa katuja kaupunkipuistamme on lehmuksia. Tuhkanen toivoo, että ymmärrettäisiin, että puita ei saa kolhia ruohontai siimaleikkureilla tai lumenajossa. Ovathan ne olleet täällä miljoonia vuosia ennen meitä. 5 000 eliölajia on riippuvaisia nimenomaan niistä. – Mitä enemmän käytämme jotain yksittäistä puulajia, sitä haavoittuvampia me olemme. Erityisesti iäkkäiden tammien, kynäja vuorijalavien, lehmuksien ja saarnien seuralaisina elää paljon uhanalaista lajistoa, kirjoittavat metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi ja metsänhoitaja-tutkija Juha Siitonen Puiden asukkaat -kirjassaan, josta myös yllämainitut luvut ovat peräisin. JOS SUJAHDETAAN YKSITTÄISEN pihanomistajan saappaisiin, monimuotoisuutta voi omalla tontillaan tukea ensinnäkin säilyttämällä vanhat puut, vaikka niiden kanssa törmäisi pieniin haasteisiin. Vaikka puu olisi suuri, se ei kestä kaltoinkohtelua. Oma lukunsa monimuotoisuuden kannalta ovat kuolleet puut. Sen välillä, että ei tehdä mitään tai kaadetaan, on aika iso kirjo keinoja, kertoo Kivikorpi ja jatkaa: – Pääosin puunomistajat tykkäävät puistaan, eivät he halua niitä kaataa. Puu voi pärjätä sen kanssa tosi pitkään, satoja vuosia. Lähteet: Eeva-Maria Tuhkasen esitys i-Tree-menetelmä kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden arvottamisessa Livia arboristikurssille, 6/2023, Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen, Puiden asukkaat – Suomen puiden seuralaislajit, Gaudeamus 2021 V I H ER P I H A. Myös Kulmala toivoo, että pääsisimme ”tuijaperinteestä eteenpäin” ja kehuu monimuotoisuuden näkökulmasta vaikkapa pihlajaa ja haapaa. – Jos esimerkiksi jalo lehtipuu varjostaa liikaa, oikea ratkaisu on hoitoleikkaus. Edes oma pihapuu ei ole vain itseä ja nykyhetkeä varten. Lahopuut on niin pitkään nähty rumina ja vaarallisina, samoin kuin puista varisevat asiat ”roskina” sen sijaan, että ne nähtäisiin monikäyttöisenä materiaalina. ”YHTEISKUNNASTA KASVAA MAHTAVA, kun vanhat ihmiset istuttavat puita, joiden varjossa he eivät koskaan tule istumaan”, kuuluu kreikkalainen sanonta vapaasti käännettynä. Monella vain on huoli puusta, että millainen riski siinä on ja millaiseen vastuuseen voi joutua. – Puut ja lahottajat ovat kulkeneet käsi kädessä niin kauan kuin puita on ollut. Valveutuneiden hoitajien puistoissa, metsissä ja pihoilla saattaa nähdä lahoamaan jätettyjä oksakasoja ja paksuja pöllejä. Arboristin näkökulmasta meillä on ehkä liian yksipuolinen puusto. Toki tilanne on hyvä antaa ammattilaisen arvioitavaksi. Silloinkin, kun puussa on lahoa, se ei välttämättä ole turvallisuusriski. Tammi on hyvä esimerkki. 51. Ne ovat hienoja myös, mutta monesti jäävät ne isommaksi kasvavat puut istuttamatta. Sitä Kivikorpi toivoo myös kaupunkitasolla: vanhojen puiden lisäksi monenlaisia puita, sillä ilmastonmuutoksen myötä meillekin saapuvat tuhohyönteiset ja taudit ovat usein puulajikohtaisia. – Olisi mahtavaa, jos alkaisimme suosia kotimaisia, hyviä puulajeja
REILU KASTELU JA HAPAN KASVUALUSTA OVAT AVAIMET ONNEEN. PENSAIDEN VILJELY VAATII KUITENKIN HIEMAN ENEMMÄN HUOLENPITOA JA SATSAUSTA KUIN MONI MUU MARJAKASVI. OMAN MAAN MUSTIKKA 20 + 1 vinkkiä VIISA AT VINKIT PENSASMUSTIKOIDEN MAKEAT JA KOOKKAAT MARJAT MAISTUVAT KAIKILLE JA KYPSYVÄT JO MUUTAMAN VUODEN PÄÄSTÄ ISTUTUKSESTA. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI K U VAT TE IJA T U I S K U K U V A U S P A IK A T: T E IJ A T U IS K U N P U U TA R H A J A L U K E P II K K IÖ N K O E K E N T TÄ 52 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI
Puutarhamultaa voi myös muokata sopivammaksi lisäämällä siihen kalkitsematonta turvetta, männynkuorikatetta tai havumetsämaata, jossa on neulasia, käpyjä ja kaarnaa. Täyttä satoa saa kuitenkin odottaa, kunnes taimi on 5–8-vuotias. Hyväkuntoinen pensasmustikka voi kypsyttää mainion sadon vielä reippaasti yli 20-vuotiaanakin. SATOA JO VARHAIN Pensasmustikka tuottaa mukavan sadon usein jo muutaman vuoden päästä istutuksesta. Kastele ne kunnolla ennen istutusta. Tämä ehkäisee juuripaakun kuivumista. Jos kasvualustan pH on yli 5,5, kasvit alkavat oireilla. V I H ER P I H A. Happamuutta voi tarkkailla esimerkiksi apteekista tai puutarhamyymälöistä saatavilla pH-liuskoilla. MALLIA METSÄMAASTA Kasvupaikan mullan pitää olla myös kuohkea ja humuspitoinen. HAPAN ON HYVÄ Moniin muihin puutarhamarjoihin verrattuna pensasmustikka tarvitsee happaman kasvualustan. Sopiva taimiväli isoksi kasvavalle pensaalle on noin metri. 53. 4 5 1 Aurinkoisessa kasvupaikassa pensasmustikat kypsyttävät kaikista makeimmat marjat. Isot taimet sopeutuvat uudelle kasvupaikalle nuoria taimia paremmin. Jos juuristo on täyttänyt ruukun, oio ja erottele sitä varovasti. Valmiista multasekoituksista käy havuja rodomulta. 2 3 ISTUTA ISOJA TAIMIA Pensasmustikat viihtyvät kohopenkissä. Pensasmustikan taimipaakku istutetaan hieman entistä syvempään. Sopiva pH-arvo on noin 5
8 KAKSIN KAUNIIMPI Vaikka jotkut lajikkeet ovatkin itsepölyttyviä, ristipölytyksellä tulee aina parempi sato, jopa 15–20 prosenttia enemmän marjoja. Tämän takia pensasmustikoita kannattaa aina istuttaa samalle paikalle vähintään kahta eri lajiketta. 10 SÄÄSTÄ SAKSIA Pensasmustikka tarvitsee vähemmän leikkaamista kuin herukat. FI. Liian vanhat oksat tunnistaa siitä, että ne kasvavat jäkälää. Ilman sitä marjatkaan eivät kasva kunnolla. Vain vanhat, kuivat, vahingoittuneet tai maassa matavat versot poistetaan. Raakileiden kasvuvaiheessa taimi tarvitsee vettä vähintään 10 litraa 2–3 kertaa viikossa. 54 ?M EI LL Ä KOTO N A . Muista, ettei kalkki kuulu mustikkatarhaan, sillä se vähentää maan happamuutta. 11 SUURI KANSANSUOSIKKI Pohjoisamerikkalainen ’North Blue’ on Suomen viljellyin lajike. Neulasista ja kävyistä saa hyvän katteen. Vyöhykkeillä I–V kestävä lajike on saanut FinE-tunnuksen, joka on lyhenne sanoista Finnish Elite. Valitse lajikkeet niin, että ne kukkivat samaan aikaan. Vanhat oksat kaipaavat leikkausta. 7 KUNNOLLA KATETTA Koska pensasmustikoiden juuret ovat lähellä maanpintaa, ne hyötyvät maassa kosteutta pidättävästä katteesta. 6 KASTELE REILULLA KÄDELLÄ Pensasmustikat tarvitsevat paljon vettä. Elävistä katteista hyviä kasvikumppaneita ovat mansikat, ajuruohot, apilat, rönsyansikat ja muut matalat lajit, jotka eivät tukahduta pensasmustikoiden kasvua. ’North Blue’. Hyviä pareja ovat esimerkiksi ’Aino’ ja ’Alvar’ tai ’North Blue’ ja ’Chippewa’. Paras leikkausaika on kevät, mutta kesälläkin voi poistaa kuivuneita oksia, sillä ne voivat kieliä jostakin taudista, kuten mustikan versosyövästä. 9 LANNOITA MALTILLA Pensasmustikka ei tarvitse kovin vahvaa lannoitusta. FinE-kasvit ovat Suomessa tutkittuja ja ilmastollisesti kestäviä, terveitä ja käyttötai koristearvoltaan hyviä lajikkeita. Keväästä juhannukseen annettu rodolannoite riittää, myös marjalannoite sopii pensasmustikalle. Ristipölytyksen seurauksena marjoista tulee myös suuremmat. Vioittuneet versot kannattaa poistaa. Siihen sopivat vaikkapa männynkuorihake, kävyt ja neulaset tai niiden sekoitus. Pidä hyvä huoli kastelusta varsinkin taimen istutuksen jälkeen, mutta anna pensaille myöhemminkin säännöllisesti vettä. Pakkasesta mustuneet oksanpäätkin voi naksia pois. Sen marjat ovat isot, makoisat ja tasalaatuiset
Korkea ja voimakaskasvuinen ’Arto’ on FinE-lajike. V I H ER P I H A. Se menestyy kasvuvyöhykkeillä I–III. 13 SUUT MAKEIKSI Metsämustikkaamme verrattuna pensasmustikoiden sokeripitoisuus on jopa 50 prosenttia korkeampi. Isoimmat niistä painavat yli kaksi grammaa ja ovat halkaisijaltaan jopa 2-senttisiä, kun metsämustikoiden vastaavat mitat ovat noin 0,3 g ja 0,5 cm. 55. ’Chippewa’. 16 PISTÄ PAKKASEEN Pensasmustikoiden rakenne on tiivis, ja se säilyy napakkana pakastamisen jälkeenkin. ’Arto’ . Pensasmustikoiden sisusta on vaalea, joten marjojen syömisestä ei synny sotkua. 14 NÄKÖÄ JA KOKOA Pensasmustikoiden marjat ovat myös jättiläisiä. 12. Ne peittoavat metsämustikat myös C-vitamiinipitoisuudessa, mutta jäävät selvästi toiseksi antioksidanttien suhteen. Sen marjoissa on täydellinen suhde makeutta ja hapokkuutta, ja ne ovat messevän kokoisiakin. 15 KOTIMAINEN MAKUKUNINGAS ’Arto’ on monien makutestien voittaja. Yleisesti ottaen pohjoisamerikkalaiset pensasmustikat ovat kotimaisia lajikkeita isomarjaisempia. Tämän ansiosta marjat sopivat ruokien ja leivonnaisten koristeiksi myös pakastettuina. Pensasmustikan maku on valmis vasta sitten, kun marja on täysin kypsä ja kauttaaltaan värittynyt siniseksi. Suomessa saatavista lajikkeista isoimmat marjat tekevät pohjoisamerikkalaiset ’Patriot’ ja ’Chippewa’
56 ?M EI LL Ä KOTO N A . Lähteet: Tutkimusmestari Jorma Hellsténin (Luke) haastattelu ja Leif Blomqvist: Puutarhamarjamme – Lajit, kasvatus ja käyttö (Minerva 2022) K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O Pensasmustikka kukkii metsämustikkaa myöhemmin. Marjat taas kiinnostavat rastaita, jotka saattavat vahingoittaa satoa nokkimalla, joten mustikat voivat tarvita satoaikaan suojaa myös ylhäältä päin esimerkiksi rastasverkolla tai hallaharsolla. + 1 KELPAA KORISTEEKSI Pensasmustikoilla on upea syysväritys, parhaimmillaan niiden lehdet leiskuvat tulenpunaisina. Pensas kukkii alkukesällä, jolloin pölyttäjiä on hyvin liikkeellä eikä hallasta yleensä ole haittaa. Varmista, että verkko on maanrajasta tiukasti kiinni ja kireänä, etteivät siilit ja pikkulinnut tartu kiinni. 19 PITKÄ SATOAIKA Pensasmustikan marjat ovat suurissa kimpuissa, joissa voi olla kymmeniä marjoja. Saman pensaan marjat kypsyvät hieman eri aikoina, joten tuoretta marjaa riittää poimittavaksi vaikka joka päivä. Sato kypsyy lajikkeesta riippuen elokuun alussa tai kuun puolivälissä ja kestää kolmisen viikkoa. 18 NIKSI SADONKORJUUSEEN Halutessasi voit antaa koko marjaryppään kypsyä pensaassa ja poimia sen kerralla vasta sitten, kun kaikki marjat ovat täysin värittyneitä. 17. 20 MAISTUU MUILLEKIN Pensasmustikoiden versot ovat suurta herkkua niin pupuille, kauriille kuin myyrillekin, joten taimet täytyy suojata huolella verkoilla. Tarkista verkot päivittäin kiinni jääneiden eläinten varalta. Varsinkin isossa mustikkatarhassa tämä konsti nopeuttaa poimintaa. FI. Marjat kannattaa poimia täysin kypsinä, silloin maku on parhaimmillaan. Kesällä koristearvoa tuovat pensaiden kauniisti kiiltelevät lehdet sekä vaikuttavan kokoiset marjaryppäät
Tarvitset lisäksi 3 mm pyöröpuikon sekä 3 mm virkkuukoukun. Vauvannutun inspiraationa olivat keväiset koivunoksat, joissa pienet lehtinuput heräilevät eloon. MAINOS K U V A T E S S I LY Y T IK Ä IN E N Nuppu-nutun suunnittelija Suvi Lyytikäinen tunnetaan luontoaiheisista sukkamalleistaan. Luontokuviot hän jäljentää neuleisiin monivärisinä pintakuvioina. Tilaa paketti osoitteesta meko.fi/kitty-nuppunuttu 49 90 ILMAINEN TOIMITUS TARVIKEPAKETTI SISÄLTÄÄ Pirtin kehräämän kampalankaa: 100 g pääväriä, 20 g havun väriä ja 10 m oksan väriä 5 kpl nappeja ohjevihkon Huom! Puikot eivät sisälly pakettiin. Pakkaus sisältää kaiken tarvittavan: saat laadukkaat langat ja välineet sekä huolellisesti tehdyt ohjeet kauniissa Kitty-pakkauksessa. Nuttu on sopiva noin 1?3 kuukauden ikäiselle vauvalle. "Kaikki villinä luonnossa kasvava vetoaa minuun. Valitsin nuttuun luonnonvärit, jotta kuvio pääsee oikeuksiinsa." Neulo söpö Nuppu-nuttu vauvalle! Kotivinkin Kitty-tarvikepaketin avulla neulot Suvi Lyytikäisen suunnitteleman Nuppu-nutun. Opi neulomaan ihania koivun nuppuja!
Osaston suunnittelija: Avotakka-paviljonki Habitaressa 13.-17.9.2023, halli 6, osasto 6b50 YHTEISTYÖSSÄ Avotakka-paviljonki on kokonaan rakennettu puretuista rakenteista ja rakennusosista, joilla on myös tulevaisuus osana uusia rakennusprojekteja. Ensimmäistä kertaa Habitaren historiassa, mukana on täysin kierrätettävä osasto. Tule, tutustu, opi ja inspiroidu!. Paviljonki on kaunis tilakokemus sekä tiedon ja tarinoiden lähde
T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. V I H ER P I H A. Leikkaa varteen veitsellä viisto imupinta. Auringonkukat voi kerätä avonaisina tai jo nuppuisina, kun terälehdet ovat vasta avautumassa. Myös kehittymässä olevien raakileiden määrää kannattaa tarkkailla ja tarvittaessa harventaa esimerkiksi chiliä ja viiniköynnöstä. 59. PIHALLA NYT Sadonkorjuun vuoro Nyt on aika nauttia alkukauden aherruksesta ja kerätä itse kasvatettuja tuoksuherneitä ja muita leikkokukkia sekä herkutella marjaja hedelmäsadolla
Etenkin pienissä ruukuissa kasvavat taimet kärsivät herkästi ravinteiden puutteesta. KERÄÄ TUOKSU HERNEITÄ Tuoksuherne kukkii uutterasti pitkälle syksyyn, kunhan poimit kasvustosta kukkia. PENKISSÄ OLEVIEN kasvien lannoitus kannattaa yleensä lopettaa elokuussa. raskaana oleville ja maksasairauksista kärsiville ihmisille. Jos et henno kerätä kukintoja, poista kasvustosta ainakin kuihtuneet kukinnot. Palkojen ja siementen kehittyminen haittaa uusien nuppujen kasvua ja tyrehdyttää kukinnan kesken kesän. Ne aktivoivat maaperän eliöstöä ja näin edistävät ravinteiden kiertokulkua. PIHALLA NY T Kerää tuoksuherneen kukkia pitkin kesää. Tuoksuherne vaatii korkean tuen, jotta sen versot eivät taitu alaspäin ja katkea. Ota veitset tai sakset avuksi leikkojen poimimiseen ja kasvuston siistimiseen, jotta hennot varret eivät taitu ja repeile. 60 ?M EI LL Ä KOTO N A . Voiko kurkkuyrttiä syödä. HOIDA MAATA ja nakkele penkin pinnalle esimerkiksi naatteja, vihersilppua ja rikkaruohoja. Kosteasta ja lämpimästä maasta näet vapautuu eloperäisen aineksen sisältämiä ravinteita pieneliöstön hajotustoiminnan ansiosta. FI. Jos kesäkukkien lehdistö vaalenee ja kasvu hidastuu, pieni ravinnelisä voi kuitenkin olla paikallaan. Huolehdi ravinteiden riittävyydestä sijoittamalla multaan ravinnerakeita tai kastelemalla taimia nokkoskäytteellä tai ravinneliuoksella. VASTAUS: Kurkkuyrtti ei ole myrkyllinen, ja kukat ovat syötäviä. MUKAVAN KIPAKKAA Köynnöskrassin kukat ja lehdet antavat pippurisen säväyksen salaattiin ja salsa verde -kastikkeeseen. Vihreät kasvinosat sisältävät alkaloideja ja voivat olla haitallisia mm. Poista kuihtuneet kukinnot ja palot. Myös humuksen määrä maassa kasvaa, mikä parantaa kasvualustan ilmavuutta sekä vedenja ravinteiden pidätyskykyä. Voimaa kukille ASTIOISSA KASVAVAT kesäkukat kaipaavat yleensä lannoitusta koko kauden ajan, jotta ne jaksavat kukkia upeasti
2 Rötköttävätkö oksat. Jos satoa on tulossa runsaasti, poista osa tertuista jo pieninä. 61. Hoida marjaja hedelmätarhaa V I H ER P I H A. Voit leikata mustaherukkaa loppusyksyyn asti. 3 Hyvästit haavoille! Marjanpoimuri säästää näpit karviaisen piikeiltä. Lisäys onnistuu helposti rönsyistä. 7 Jouduta viinirypäleiden kypsymistä poistamalla terttuja varjostavia lehtiä. 5 Syömäkelvottomien hedelmien kompostoitumista jouduttaa murskaaminen, reipas kuivikemäärä ja monipuolinen kompostoitava aines. 6 Kerää luumukääriäisen toukan vioittamat raakileet ja maahan pudonneet hedelmät ja hävitä kompostoimalla. Näin jäljelle jääneet rypäleet kasvavat isoiksi ja maukkaiksi. Valkoja punaherukkaa kannattaa leikata pian sadonkorjuun jälkeen tai keväällä. 1 2 3 4 5 7 6 OTSIKKO 1 Kerää herukat riipimällä tai terttuineen. 4 Ahomansikka ja kuukausimansikka sopivat maanpeitteeksi marjapensaiden alustoille. Poimi punaja valkoherukan jäykistä versoista satoa varovasti, jotta et vioita lyhytversoja ja silmuja, jotka tuottavat seuraavana vuonna satoa
Suhteuta kastelu lämpötilan mukaan. Sama pätee myös tohottamiseen eli rikkaruohojen polttamiseen kuumalla liekillä. Nosta juurakko maasta ruukkuun syys-lokakuussa ennen pakkasia. Jättiverbenan pistokkaat voi laittaa kahden ruukun väliseen multatilaan. Muuten käytävän reunaan jää multava kasvupaikka rikkojen rehottaa. Leikkaa jättiverbenasta pistokkaita kevätpuolella. Jos kulkureittiä reunustaa nurmikko, kivituhkakerroksen alla olevan kantavan kerroksen tulee jatkua sen alle. Se säästää taimen voimia jäljelle jääneiden kypsyttämiseen. Juurruta ne vedessä tai muovihupulla suojattuna mullassa. Lisäksi raa’at hedelmät ovat yleensä kypsiä miedompia, mistä voi olla etua huisin tulisella lajikkeella. Kaiken a ja o on satsata hiekkakäytävän kunnolliseen perustamiseen. Myös lyhytikäisen perennan tähkäverbenan lisäys onnistuu samaan tapaan pistokkaista tai siemenistä. 5 Pssst! HULLAANNU VERBENOISTA Kyytiä siemenrikoille Säännöllinen haravointi useita kertoja kesässä auttaa pitämään polkuja ja kivituhkalla päällystettyjä kulkureittejä rikkaruohottomina. Jos kasvustossa roikkuu paljon hedelmien alkuja, poimi ainakin osa niistä raakana. Kestävämpi luonnonlaji Suloinen viinikärhö menestyy V-vyöhykkeellä saakka, mutta tarhaviinikärhöt lajikkeesta riippuen vain vyöhykkeillä I–II(III). FI. 1. Jättiverbenan kasvusto kestää kylmää, mutta sen juuristo kärsii maan jäätymisestä. 62 ?M EI LL Ä KOTO N A . Reipas rapsutus vähentää rikkojen siementen taimettumista. 2. Talvetus onnistuu valoisassa 5–15-asteisessa tilassa tai pimeässä ja viileässä paikassa. MONISTA PISTOKKAISTA. Edistä kypsymistä Chilin kypsät hedelmät kannattaa kerätä talteen, sillä ne hidastavat raakileiden kypsymistä. SÄILYTÄ TALVEN YLI. Pistokastaimet kukkivat siemenlisättyjä aiemmin. Jättija tähkäverbenan (oik.) kukintoja. Lyhennä versoja reippaasti. Myös reunan kanttaus vaatii tarkkuutta, jotta käytävä ei levene nurmikon puolelle
Loppukesä ja syksy ovat hyvää kylvöaikaa, sillä siemenet vaativat itääkseen kylmän puraisun. MONIKÄYTTÖINEN Kaikki kasvinosat juurista siemeniin ja kukkiin ovat syötäviä. Vihertävät sarjakukinnot kasvattava mausteja vihanneskasvi viihtyy parhaiten syvämultaisessa ja kosteahkossa maassa. Taimia voi istuttaa keväästä myöhäiseen syksyyn. PITKÄ KORJUUAIKA Lehtiä ja varsia voi kerätä varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VIT U S TANJA PE LLIKK A HYÖT YK ASVI V I H ER P I H A. 63. OMALAATUINEN AROMI Koko kasvi tuoksuu aromaattiselta ja maistuu makean mausteiselta. VÄINÖNPUTKI SUOMEN ALKUPERÄISEEN kasvilajistoon kuuluva väinönputki tuottaa huippuaromikasta satoa
Kolmas vaihtoehto on kylvää siemenet kylmään maahan varhain keväällä. TAIMIA JA SIEMENIÄ Putkilokasveihin kuuluvasta väinön putkesta on myynnissä sekä taimia että siemeniä, jotka voivat olla kotimaista tai ulkomaista alkuperää. VÄINÖNPUTKI KASVATA väinönputkea yksittäisja taustakasvina mieluiten aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa. • Hyvään kasvuun päässyt väinönputki kasvattaa runsaasti siemeniä. Ota talteen ohuimmatkin juuret, sillä ne ovat erityisen aromikkaita. Huom! Suojaa iho, kun käsittelet väinönputken juuria tai maanpääl lisiä kasvinosia. FI. • Valo edistää itämistä, joten jätä siemenet peittelemättä tai peittele ne hyvin ohuelti. Korjaa myös kukkavarsia nuorina, jolloin ne sopivat esimerkiksi hilloon. Istuta taimet 30–50 sentin välein kosteaan, syvämultaiseen, ravinteikkaaseen ja lievästi happamaan maahan. Kuivata varsia huoneenlämmössä viikko tai pari, minkä jälkeen siemenet karisevat herkästi. Kerää kasvista nuoria ja pehmeitä lehtiä sekä varsia keväällä, jolloin maku on miedoimmillaan. Sopiva riviväli on 50–80 senttiä. Jos keräät satoa luonnosta, ota huomioon, että putkilokasveihin kuuluu myös erittäin myrkyllisiä lajeja. VILJELE väinönputkea harjussa, jos haluat korjata aromikasta juurisatoa. Anna vain osan kukin noista karistaa maahan siemeniä, jotta vältät liiallisen kylväyty misen. MA ALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS LOK A DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD 64 ?M EI LL Ä KOTO N A . HYÖDYNNÄ myös siemeniä. KÄYTÄ SATOA tuoreena tai kuivattuna. Peitä maa katteella ja kastele penkkiä kuivina kausina, sillä kuivuus jouduttaa kukkavarsien kasvua. Kuivata pestyt ja viipaloidut juuret hyötykasvikuivurissa tai 30–35 asteessa. Väinönputken Lapissa kasvava alalaji on pienikokoisempi kuin keski eurooppalaiset kannat. ALOITA kasvatus siemenistä tai taimista. Jos kylvät väinönputken keväällä, pidä kylvöstä tai kosteaan hiekkaan laitettuja siemeniä 4–8 viikkoa 0–5asteisessa paikassa. NÄIN KYLVÄT! • Siemenet on helpointa kylvää syksyllä, jolloin ne saavat talven aikana kylmäkäsittelyn. KATKAISE varret ennen kukintaa, jos haluat kasvattaa väinönputkea monivuotisena. Kerää kukkavarret heinä-elokuussa vähän ennen siementen karisemista. Monikäyttöinen väinönputki on Pohjolan gourmetvihannes. Väinönputki kukkii 2–3 vuoden iässä ja kuolee kukittuaan. Jatka sadon hyödyntämistä syksyyn saakka. Korjaa juuret toisen kasvuvuoden syksyllä tai seuraavana keväänä ennen kasvuunlähtöä. kylvö (1–2 kk:n kylmäkäsittelyn jälkeen) syyskylvö penkkiin taimien istutus maahan sadonkorjuu (lehdet, varret, juuret, siemenet) Väinönputkesta hyödynnetään sekä ohuet että paksut juuret. Väinönputki on rauhoitettu Kainuun ja PohjoisPohjanmaan maakuntien eteläpuolella, jossa kaikkien kasvin osien kerääminen on kielletty. Se kasvattaa erityisen aromikkaita juuria. Hauduta siemenistä teetä ja käytä niitä ruokien maustamiseen. Parhaiten itävät tuoreet siemenet. Leikkaa kukkavarret pois heti niiden ilmaantuessa. Kannoilla on eroa muun muassa korkeudessa ja aromikkuudessa
Perennoista härmä on tavallinen esimerkiksi syysleimulla, astereilla, ritarinkannuksella ja ukonhatulla, hyötykasveista kurkulla, kurpitsalla ja mansikalla. V I H ER P I H A. Hernepensaan voimakas leikkaaminen saa kasvin pukkaamaan uutta, härmälle altista versostoa. Härmäistä kasvia ei pysty parantamaan, mutta oireita voi lievittää vahvistamalla kasvin puolustuskykyä. Sen versot sopivat katteeksi, ja niistä voi tehdä kasvikäytettä. Siksi sateiset ja viileät sääjaksot, tiheä kasvusto ja suojainen kasvupaikka lisäävät kasvien härmäisyyttä. Härmän tartunta ja monilla lajeilla myös itiöiden tuotto vaativat pitkäkestoista korkeaa kosteutta. Erityisen hanakasti tauti iskeytyy pehmeäsolukkoisiin kasvinosiin. Kasvupaikasta riippuen sama kasvi voi olla terve tai härmän runtelema. Peite voi olla paksu tai ohut, mutta se irtoaa lehteä hankaamalla. 2 Istuta sopivaan paikkaan. MILLOIN TARTTUU. • Katso tarkemmat ohjeet peltokortteen ja maidon käytöstä: tukes.fi > Perusaineet. Se kasvattaa lehden pinnalle, versoihin ja kukkanuppuihin vaaleaa tai harmaata peitettä, joka heikentää yhteyttämistä ja kasvin koristearvoa. MONEN KASVIN VAIVA Sienitauti piinaa monia kasveja, kuten mustaherukkaa, kuusamia, ruusuja, hernepensaita ja vaahteroita. SAIRAIDEN LEHTIEN POISTO EI JUURIKAAN AUTA SYYSLEIMUN HÄRMÄN TORJUNNASSA. Kaada kasteluvesi aina kasvuston alle, sillä veden ruiskuttaminen kasvuston päälle nostaa kosteutta pitkäksi aikaa. Kasvi voi olla täysin tai osittain härmänkestävä. 65. Härmää aiheuttavat useat eri sienilajit. L Ä H T E E T: T U T K IJ A P E T T E R I K A R IS T O , L U O N N O N V A R A K E S K U S / L U K E K A S V IN T E R V E Y S , T U K E S .F I J A K E M ID IG I. Osittain härmänkestävä laji voi kärsiä taudista nuorena ja huonossa kasvupaikassa, mutta pysyä muutoin terveenä. • Kasvinsuojeluaineista raffinoitua rypsiöljyä sisältävä Carbon Kick -valmiste on sallittu kotipuutarhurien käyttöön. Täysin härmänkestävä lajikaan ei välttämättä ole suojassa, sillä härmäsienet muuntuvat alati. Esimerkiksi vaahteran taimet voivat kärsiä härmästä nuoruusvuosinaan. Toistuvat käsittelyt pitää aloittaa ennen oireiden ilmaantumista. Jos kasvupaikan ja olosuhteiden parantaminen eivät tehoa, kasvi kannattaa korvata härmänkestävällä lajikkeella. 3 Vahvista kasvin puolustuskykyä. SELÄTÄ HÄRMÄ MISTÄ ON KYSE. Liiallista typpilannoitusta kannattaa välttää samasta syystä. TEKSTI O U TI T Y N YS K U VA AD O B E STO C K NÄIN TORJUT 1 Kastele oikein. Härmäsieni on loinen, joka ottaa ravintonsa kasvisolun sisältä. Ilmava paikka ja hyvin vettä pidättävä kasvupaikka voivat auttaa pitämään esimerkiksi syysleimun ja kellukan härmän oireita loitolla. F I MULLAN ALLA SIENITAUTI ON YLEINEN LOPPUKESÄN RIESA – TORJUNTAAN ON ONNEKSI MONTA NIKSIÄ. Myös perusaineisiin kuuluva maito sopii kurpitsojen ja kurkkujen härmän torjuntaan ja hidastamiseen. Peltokorte on hyväksytty perusaineeksi ja sallittu härmän torjuntaan useille kasveille
Se kukkii runsaasti elokuussa. Toisiaan täydentäen 66 ?M EI LL Ä KOTO N A . Eija Tommolan perennakokoelman päivänliljat kukoistavat jyrkällä rinnepellolla yhtä aikaa hänen miehensä Simo Tommolan luumupuiden kanssa. FI. TEKSTI AN NA VAR AK AS?K U VAT KR E ET TA JÄRVE N PÄ Ä Tarhapäivänlilja ’American Revolution’ on luonnossa tummempi
Silloin perennat juurtuvat syvälle, jolloin ne eivät ole niin herkkiä talvivahingoille, Eija sanoo. Katteena käytetään toistaiseksi muovia. 67. Se on vahvaa tekoa eikä murene. V I H ER P I H A. Perennaviljelmiä ei kastella keinotekoisesti
Kolmekymmentäviisi vuotta sitten he tarttuivat Tommolan tilan ohjaksiin ja keskittyivät hedelmien, marjojen ja perennojen viljelyyn. On kiehtovaa miettiä, tunnistaisivatko Tommolan nykyisen isäntäparin Eija ja Simo Tommolan edeltäjät kotipaikkansa. T ommolan suku on viljellyt maata jo ainakin 1570-luvulta lähtien. EIJALLA ON KAKSI perennojen näytemaata ja taimimyymälä, jossa on myynnissä samoja lajikkeita kuin mitä näytemailla kasvaa. Eija perusti sen viisi vuotta sitten. Muistan äidin iirispenkit ja akileijat. Uransa alkuvaiheessa hän nimittäin huomasi, että aina kun hän näki opintomatkoillaan mielenkiintoisen kasvin, sitä ei ollutkaan saatavana. Sukutila sijaitsee Keski-Suomessa Leivonmäellä, ja se lienee yksi Suomen vanhimmista, joka on edelleen toiminnassa. Ja ne ovat poikkeuksellisen komeat. Pionista seurattiin, kun muurahainen käveli ja kierteli nupussa, Eija kertoo. Valtava kokoelma on karttunut maalaistoreille suuntautuneiden taimiretkien ja puutarhaseuran Viron-matkojen tuloksena. Hän halusi korjata puutteen. Eijan ensimmäinen perennatarha oli parin aarin kokoinen. Näytemaista suurempi sijaitsee tilan etelärinteessä. – Sieltä kai se jostain lähti. Nykyisen viljelyala on kasvanut hehtaariin. FI. Tommola sijaitsee parin sadan metrin korkeuteen kohoavalla Tallimäellä, ja sen etelärinteeltä aukeaa avara maisema yli peltojen ja järvien. Kiintopisteinä kaukaisuudessa sinertää Tammimäki ja hieman lähempänä kimmeltää Rutajärven pinta. – Viime sunnuntainakin sain kaksikymmentä uutta iirislajiketta, joita minulla ei vielä ole, Eija kertoo. Tähän mennessä sukupolvi on vaihtunut Tommolassa neljätoista kertaa. Eija vastaa perennoista. Simon päävastuulla ovat kirsikka-, omenaja luumupuut sekä karviaiset ja pensasmustikat. Ehkä, sillä vaikka lypsykarja ei enää laidunnakaan tilan rinteitä kuten ennen, maisemat ovat samat. Eija Tommola on koulutukseltaan puutarhuri. Myös vaihtelu muiden harrastajien kanssa on kannattanut. Hänen miehensä Simo Tommola on agrologi. Ne ovat hänen intohimonsa, ja kiinnostus heräsi jo lapsuudessa. Kun hän viimeksi laski yhteen kaikki viljelemänsä perennalajikkeet, hän sai lukemaksi yli 3500. Hän istutti perennat vieretysten pitkiksi jonoiksi, jotka laskeutuvat lähes viivasuoraan mäen päältä laakson 1 2 68 ?M EI LL Ä KOTO N A
4 Syysleimu ’Blue Paradise’ on aamulla ja illalla kirkkaan sininen. 1 Köynnöstävä isoköynnösukonhattu muistuttaa kirjoukonhattua mutta on korkeampi. 5 Etelärinteellä on suotuisat mutta vaihtelevat kasvuolosuhteet. 69. 3 5 4 Perennoja ei tarvitse kovasti lannoittaa vanhassa peltomaassa. 09_Kuvateksti_Medium kuvateksti_kursiivi Ultimate elderberry ’Grapefruit’ ghost pepper summer fruit salad vitamin glow lingonberry ’Avocado’ arugula salad blueberry pops green papaya. Etualalla korkea ängelmä ’Elin’. Ylempänä on melko kuivaa, alempana kosteampaa. V I H ER P I H A. 09_Kuvateksti_ Medium kuvateksti_kursiivi Ultimate elderberry ’Grapefruit’ ghost pepper summer fruit salad vitamin glow lingonberry ’Avocado’ arugula salad blueberry pops green papaya. 3 Tommolassa kasvaa 80 erilaista leimulajiketta, etualalla ’Franz Schubert’. Taustalla kohoaa Tommolan satavuotias päärakennus. Päivän lämmössä sävy muuttuu liilahtavaksi. 2 Eija iloitsee, kun kasviharrastajat ja -keräilijät tekevät näytemailta löytöjä
Se ei olisi mahdollista, jos ne olisi istutettu puistomaisesti, hän sanoo. Kuin olisi Toscanassa, Simo sanoo. Viininpunavartinen väriminttu ’Beauty of Cobham’ on erikoisuus. Arkuudestaan huolimatta se talvehtii, kun sen istuttaa soraan, kertoo Eija. FI. Se on Eijalle tärkeää, koska hän haluaa, että näytemaita kiertäessä ihmiset voivat tutkia perennoja läheltä, tunnustella ja tuoksutella niitä. Kukinnan loppuvaiheessa kukan keskiosaan tulee viininpunainen ”nuppi”. Mutta Eija on toista mieltä. Eija esittelee vierailijoille tilan näytemaita ja vastailee mielellään kysymyksiin. Hän päätteli: – Jos hoidamme viisi hehtaaria mansikkaa ja kitkemme niitä – niin, hyvänen aika – kyllähän minä voin hehtaarin perennoja hoitaa samalla systeemillä! Riviviljelyn etuna on tehokkuus. – Sanon, että olen nyt vapaalla ja ehdin katsoa. Eijan vanhalla, osittain villiintyneellä näytemaalla kasvaa pitkäikäisiä perennoja, joista näkee, miten perennat viihtyessään leviävät. pohjalle asti. Hän keksi, että kasvattaisi perennoja kuten mansikoita, joita tilalla myös aiemmin viljeltiin. Kreikanakantti viihtyy kuivassa ja kuumassa paikassa. Joskus joku kuitenkin epäröi kysyä, koska aristelee vievänsä hänen aikaansa liikaa. Etualalla mantšuriankärhö. Hän kertoo kasvien ominaispiirteistä ja antaa kasvatusvinkkejä. Näkymästä tulee mieleen viinitarha. Hänellä on kerrankin aikaa perennojen verkkaiseen tarkkailuun. Silloin ne sulautuisivat toisiinsa. Tommolassa kukkii yli 70 erilaista päivänliljalajiketta pitkin kesää. Välillä pitää kiertää hitaasti ja katsoa niitä tekemättömiä töitä, Eija sanoo ja myhäilee lempeästi. 70 ?M EI LL Ä KOTO N A . Eija ei saanut ideaa riviviljelyyn kuitenkaan viininviljelystä vaan jostain suomalaisille paljon tutummasta. Kasvit myös erottuvat toisistaan paremmin
’SILOAM SHOW GIRL’ 7. ’CHRISTMAS IS’ 15. ’GREEN FLUTTER’ 11. ’LITTLE GYPSY RUDY’ 13. ’SILOAM DREAM BABY’ 10. ’APRES MOI’ 2. ’ENTRAPMENT’ 9. ’FRANS HALS’ 6. ’MOONLIGHT MASQUERADE’ 8. ’ERUPTIONS’ 4. ’LUXURY LACE’ 17. ’ROMANTIC ROSE’ 19. ’GENTLE SHEPHERD’ V I H ER P I H A. 71. ’STRUTTER´S BALL’ 20. ’DOUBLE RIVER WYE’ 16. ’RUFFLED APRICOT’ 12. ’ELEGANT CANDY’ 3. ’SCHNICKEL FRITZ’ 14. ’VOODOO DANCER’ 5. ’BLACK PRINCE’ 18. 20 × PÄIVÄ NLILJA 1 7 8 16 20 18 19 12 13 11 10 3 2 5 4 6 6 9 16 14 17 1
– Minä tykkään, kun Eija tykkää, Simo sanoo leppoisasti ja kertoo, että auttaa perennojen kanssa aina, kun vain muilta viljelyja metsätöiltä ehtii. Tuoksuva perenna kukkii elo-syyskuussa. Hänen suosikkinsa on ’Kometa’. Silloin hän piipahtaa Jyväskylään, missä sijaitsevan kerrostaloasunnon ikkunasta näkyy pelkkä asfalttipiha. – Siellä tulee aina uusia ajatuksia päähän. Kerrannaiskukkainen tiikerililja kasvaa noin 70–80 senttiä korkeaksi. Eijan mielestä siellä on hyvä meditoida ja talvisin katsella, miten perennat lepäävät lumikinosten alla. Niiden lomassa kohoavat luumupuut, jotka kantavat satoa. Talvella, kun lumihanget peittävät pellot, Tommolat lähtevät joskus omatoimimatkalle etelään. Hän noudattaa säännöllistä päivärytmiä ja sesongin kiireisimmässä vaiheessa herää, syö ja käy nukkumaan lähes kellontarkasti samaan aikaan joka päivä. EIJALLA RIITTÄÄ TYÖSARKAA tuhansien perennojen kanssa ympäri vuoden. Sen tummanpunaisessa hedelmässä on persikkainen maku. Tilan korkein kohta. Hän kertoo, että jaksamisen salaisuus piilee siinä, että on ”tekemättömän työn kanssa sovussa”. 72 ?M EI LL Ä KOTO N A . – Ihmisillä on sellainen käsitys, että päivänlilja on keltainen ja kukkii juhannuksena. Eijan mielestä perennojen ja luumujen sulava rinnakkaiselo kuvastaa hyvin sitä, miten puolisoiden kiinnostuksen kohteet tilalla lomittuvat. Niistä on selvinnyt tiukan seulan läpi alle kymmenen. – Se on ihanaa! Kun hyppään autoon ja lähden Jyväskylään, hyvä kun pysyn hereillä menomatkalla, kun rentoudun niin heti, Eija sanoo. Mutta toisinaan pitää kuitenkin ottaa etäisyyttä. Sen kukka on aivan erityisen herkullisen näköinen: aivan kuin sen kermanvaaleisiin terälehtiin olisi jostain tarttunut tummanpunaisia viinitahroja. Tallimäen jyrkkiä rinteitä sivakoidessaan hän vahtii, etteivät jänikset nakerra Simon hedelmäpuita. Päivänliljojen kukinta kuuluu Eijan mielestä kesän kohokohtiin. Hänellä on seitsemänkymmentä erilaista päivänliljalajiketta, ja osa niistä kukkii jo alkuja osa vasta loppukesästä. Mutta mitä Simo tuumii Eijan perennoista: Kiinnostavatko ne häntä. Myös hiihtäminen kuuluu Eijan talviharrastuksiin. – He ovat hyvin yllättyneitä, kun puhun punaisista ja valkoisista. Simo on testannut yli kuuttakymmentä luumulajiketta. Kevät on kiireisin. Yksi näyttävimmistä elokuun kukkijoista on ’Moonlit Masquerade’. FI. Hän nauttii työstään. LOPPUKESÄSTÄ RINNEPELLOLLA KUKKIVAT etenkin päivänliljat. Silloin taimitarhalla käy kova kuhina eikä hän ehdi edes huomata, miten koivut puhkeavat lehteen tai Simon hedelmätarha kukkii. Osa puista ei menestynyt, joidenkin hedelmien maku ei ollut riittävän hyvä, ja jotkut varistivat sadon etuajassa
Monirunkoinen puu tarjoaa myös varjoa helteellä ja vaimentaa tuulta. Peittävän latvan alta ja runkojen välistä avautuu kiehtova näkymä, ja myös käkkyräksi kasvaneet, paljaat rungot miellyttävät monen silmää. Jos leikkaat keväällä ennen kasvuun lähtöä, kasvi saattaa innostua tekemään versoja leikkuukohdan läheltä. Viljele luovuuttasi, kokeile ja ole utelias – jokin pensas saattaa kauneudellaan yllättää! Mistä lajeista saa kauneimpia monirunkoisia puita, ja miten niitä leikataan. Alaosan varjoon jäävät oksat voit poistaa sitä mukaa, kun ne kuivuvat. Tutki taimikaupassa, mitä monirunkoista on tarjolla. 73. Myös terijoensalavasta, eri tuomilajeista, mustaseljasta ja pähkinäpensaasta voi tulla vanhemmiten kauniita monirunkoisia puita, unohtamatta hedelmäpuita, kuten omenapuita sekä luumuja kirsikkapuulajikkeita, jotka eivät tee juurivesoja. Monirunkoinen puu voi olla puutarhasi koristeellinen yksittäispuu, tilanjakaja tai näkösuoja rajalla. Jos laji kuitenkin kasvattaa tyvitai juuriversoja, poista ne. V I H ER P I H A. Leikkaa mieluiten keskikesän jälkeen. Jos pihassasi on hyvin tilaa, Lotta LindholmNormaja PUUVARTISET K ASVIT hortonomi, puunhoitaja Lähetä kysymyksesi meille: viherpiha@a-lehdet.fi K ASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri KORISTEPUUTARHA Tuovi Mutanen hortonomi voit valita valmiiksi monirunkoisen hevoskastanjan, koristekirsikan, hopea pajun, pihlajan tai vaikka visakoivun taimen. Jos runkoja on liikaa, voit poistaa maata myöten myös yksittäisen rungon. Pieneen pihaan sopii syyshortensia: Jätä hortensian vuosiversojen vuosittainen leikkaus pois ja anna sen kasvaa korkeutta. HUONEK ASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri PUUTARHASUUNNIT TELU Sari Lampinen puutarha suunnittelija, MSGD MYÖS ME VASTAAMME KUUK AUDEN K YSYMYS K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O LOTTA VASTAA: Monirunkoisella puulla luot pihallesi omanlaista tunnelmaa. Voit myös poistaa vain osan oksasta oksahaaran kohdalta. Voit myös kokeilla jotain muuta matalakasvuista pensaslajia, kunhan se ei tee juurivesaa. Jos pihallasi on jo pensas, jonka haluat muotoilla monirunkoiseksi puuksi ja tiedät sen olevan sopiva laji, poista sivuoksat runkojen alaosista. Kun pensas kasvaa korkeutta, poista jälleen alaosan oksat sekä oksat, jotka tulevat jäämään latvan varjoon: ne menettävät kuitenkin lehtensä. Leveä latva peittää laajan alan kasvin suhteellisen matalaan korkeuteen verrattuna. Parhaiten rooliin soveltuvat puutai pensaslajit, jotka jo taimena haarautuvat tyvestä saakka, eivät kasvata innokkaasti juurivesaa ja kestävät sen, että alaoksia tai yksittäisiä runkoja poistetaan. Hyvä valinta poistettavaksi on kitukasvuinen runko tai toinen kahdesta lähekkäin kasvavasta rungosta. Monirunkoiset puut ovat usein oikeastaan pensaita, joiden annetaan kasvaa luonnolliseen monirunkoiseen muotoonsa. Monirunkoisiksi puiksi sopivat esimerkiksi puistoja unkarinsyreeni, mongolianvaahtera, marjaomenapensas, sirotuomipihlaja ja katsura
FI. syyskuuta H HYVÄN MIELEN SATOA Johannan omavarainen puutarha Vehmaalla 74 ?M EI LL Ä KOTO N A . 12 sivun miniopas: Näin valitset ja kasvatat komeat havukasvit Ruukkupuutarhan begoniat, kannat ja muut syyskesän kukkijat Inspiraatiota Hollannista! Upeat sipulikukkayhdistelmät K U V A A N N A B E L L E A N TA S Seuraava ilmestyy 13
K U V A G A P P H O T O S / L E H T IK U V A V I H ER P I H A. KUKK ATERAPIA A IH A N A T Y H D E S S Ä : Ka un op un aha ttu + jalo än gel mä ’H ew itt’s Do ubl e’. 75
Käytä syysistutuksiin monivuotisille kukkiville kasveille tarkoitettua Kekkilä Perennaja ruusumultaa tai kaikille pihan ja puutarhan kasveille sopivaa yleismultaa, Kekkilä Puutarhamultaa. Lue lisää ! Skannaa QR-koodi ja tutustu Syksy on parasta istutusaikaa. Syksyllä istutetut kasvit lähtevät heti keväällä hyvään kasvuun