meilläkotona.fi |?8/2024?|?11,90 € VERSOO HYVÄÄ Psst! Syötävät kukat sopivat vaikka salaattiin. 9 × PERHOSET NÄILLÄ KASVEILLA HOUKUTTELET PUUJA IDÄNLILJAT HARRASTAJAN VINKIT JA SUOSIKIT MEIRAMIT NÄIN KYLVÄT JA KASVATAT Makeat marjapensaat etelästä pohjoiseen Plus Plus Ällistyttävän rehevä taimisto Lapissa HELPPO SATO JOKA VUOSI Monivuotiset vihannekset ilahduttavat kasvimaalla ja perennapenkeissä MARIAN JA ANTONION MODERNI HYÖTYTARHA ”Kasvihuoneen persimonin toimme häämatkaltamme Espanjasta.”
Mustikka-tapetti 102 €. 19,99 €. Arsène Lupinin aivopähkinät 20,90 €. 426,72 €. K U VA T: VA LM IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/kaupat Löydä jotain odottamattoman ihanaa. Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat KIRJA Pähkinä purtavaksi Osaatko ratkoa mestarivarkaan 130 arvoitusta. SELKA Työn touhua Sano heipat huonolle työergonomialle! Säädettävä työpöytä SOPIVA S alk. MAZE INTERIOR Hattu naulaan Järkevät säilytysratkaisut pitävät kodin hyvässä järjestyksessä. M A I N O S KUNSKAPSTAVLAN Koppoti koppoti Yksinkertaisen leikkisä juliste tuo skandihenkeä kotiin. Dalahästen-juliste alk. 415 €. Bill-hattuhylly 169 €. Haiku-matto alk. VM CARPET Rivi kerrallaan Villasta kudottu matto rytmittää ja rauhoittaa huoneen sisustusta. PIHLGREN JA RITOLA Marjametsällä Kaikista parhain mustikkapaikka löytyy tietenkin kotoa. 5 6 4 2 3 1
46 Taimistojen suosikit Makoisat marjapensaat etelästä pohjoiseen. TEEMA: SATOA VUODESTA TOISEEEN 40 Viisaat vinkit Näin kasvatat parsaa, päivänliljaa ja muita monivuotisia satokasveja. SISÄLTÖ V I H ER P I H A. 11 Kasvit nyt Preeriapuutarhan loppukesän kukkijat. 9 Juuri näin Perustuijille on vaihtoehtoja, sanoo suunnittelija Tuula Ihamuotila. 3. 8 Juuri nyt Vehreä pysäkki ja voittajadaalia. ELOKUU 7 Kuukauden kasvi Keltatörmäkukka
PIHOJA JA IHMISIÄ 12 Metsän kainalossa Maisemasuunnittelijan mökin kasvikeidas. 53 Meiramit Näin kylvät ja kasvatat. LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 34 Lepatusta pihalle Kutsu perhosia kasveilla. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. 57 Kuukauden kysymys 66 Kolumni JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 67 Ensi numerossa 4 ?M EI LL Ä KOTO N A . Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. KANNEN KUVA Johanna Myllymäki 22 28 SISÄLLYS Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Konseptisuunnittelija Henna-Kaisa Ranta Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Kustantaja A-lehdet Oy Toimitusjohtaja Heli Arantola Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka PunaMusta Tampere Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. 31. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 50 Pihalla nyt Siemensatoa kukista. vuosikerta. FI. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. 55 Mullan alla Pihan hyödylliset mikrobit. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma-pe 8-20 ja la 10-15) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. 22 Moderni ote Tyylikäs ja satoisa keittiötarha. 28 Tuoksutaivas Harrastajan upeat puuja idänliljat. Tilatut lehdet toimitetaan forcemajeurevarauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakkotai tuotannolliset häiriöt). 58 Toinen maailma Ällistyttävä Tornionlaakson puutarha
Voiko sellaisiakin olla. Käyn usein ystäväni kanssa kävelyllä pientalovaltaisessa lähiössämme Itä-Helsingissä, jossa uusia omakotitaloja kohoaa tasaista tahtia. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A K A R O L II N A P A T O S PÄ ÄKIRJOITUS LIISA HÄKLI toimituspä ällikkö V M ikä ihme! Tuija. VIIDESSÄKYMMENESSÄ VUODESSA on tapahtunut melkoinen tuijavallankumous, myös omassa päässäni. Eihän tuijassa mitään vikaa ole, hittikasvi on syytön sen yksipuoliseen käyttöön. ENNEN KUIN PÄÄSIN pitemmälle, ystäväni ehätti väliin. Nuokin tuijat huitelevat pian viidessä metrissä, jos niitä ei leikata, paasasin ystävälleni. Olin aivan ihmeissäni. Jotain katajamaista siinä mielestäni oli, mutta eniten muistan ihmetelleeni kasvin nahkeita litteitä lehtiä. Vihreän vietävissä Ympäröikö meitä vain tuijanvihreä todellisuus. Olimme koko suku kokoontuneet serkkujeni mökille Puumalaan joskus 1970-luvun puolivälin tienoilla, ja setäni esitteli uutta istutustaan, jolla oli sama nimi kuin serkullani, hänen tyttärellään. – En ymmärrä, miten voit inhota jotain kasvia noin paljon, hän tokaisi. Kun talo on valmis, sen eteen ilmestyy pitkä ojanne, johon pian sujahtaa rivi kartiotuijan taimia tonttia rajaamaan. Niiden kaava on lähes aina sama: Moderni townhouse suurine kadulle päin antavine ikkunoineen rakennetaan muutaman metrin päähän tiestä. Onneksi vaihtoehtoja on tarjolla. V I H ER P I H A. 5. – Tässä maassa säädellään vähän kaikkea, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, mitä kasveja katua vasten istutetaan ja miten niitä hoidetaan. Erään tällaisen kohdalle pysähdyimme taannoin. Kommenttia odottamatta siirryin suoraan tulevaisuuden uhkakuviin: – Mieti, miltä täällä voi näyttää kymmenen vuoden päästä. Puutarhasuunnittelija Tuula Ihamuotila kertoo niistä – ja tuijan kasvatuksen saloista – sivulla 9. Sen sijaan, että kävelyillä kurkimme pihoihin ja katselemme talojen julkisivuja, ympäröikö meitä vain taivasta hipova tuijanvihreä todellisuus. En ollut moisesta havusta kuullutkaan, saati sellaista nähnyt
Kahva puuta, asteikko 1–8 cm. 1 l 40 kpl 85-8030 2 l 25 kpl 85-8031 3 l 20 kpl 85-8032 5 l 20 kpl 85-8033 Säilytyspurkit, 15 kpl Erikokoisia läpinäkyviä ja kannellisia purkkeja, jotka ovat mikroaaltouunin ja pakastuksen kestäviä. Lämmönkestävyys -30 – +500 °C. 4,85! Pidätämme oikeuden mahdollisiin painovirheisiin, hinnanmuutoksiin ja loppuunmyytyihin tuotteisiin. 37-166 4 90 4 50 Marjanpuhdistin Halkaisija 36 cm 37-617 Marjapoimuri 37-616 11 50 6 50 Sienikori 36 x 25 x 15 cm 37-548 7 90 Pakastepussit Elintarvikkeiden pakastamiseen ja säilyttämiseen. Aukioloajat ma–pe: 8–20 la: 9–18 su: 10–18 Seuraa meitä @biltemasuomi Toimitukset alk. 85-5172 70 3 pkt 1,60 Aiempi hinta 5,90 JA SIENIMETSÄÄN! KAIKKI MARJA. 85-1027 6 90 Sieniveitsi, 75 mm Taitettava veitsi, harja, pinsetit ja ketju. Piirakkavuoka, lasia Halkaisija 28 cm, korkeus 3,5 cm. Alennustuotteiden aiempi hinta on alin hinta 30 päivää ennen hinnanmuutosta
7. Keltatörmäkukka kurottelee sorjilla versoillaan kasvinaapurien ylle ja kukkii parhaimmillaan viikkokaupalla perhosten ja mehiläisten riemuna. Scabiosa ochroleuca Tuulenvireen tanssittama Se on soma nupussa, hurmaava kukkiessaan ja veikeä vielä siemenpallona. Eikä tämän kukan tanssi tyssää yhteen vuoteen, sillä keltatörmäkukka on perenna. H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A G A P P H O T O S / L E H T IK U V A JUURI NYT V I H ER P I H A
Järjestön 25 hengen tuomaristo kehui uuden Dalina Maxi Starburst Pink -daalian kukkien vuokkomaista muotoa, upeaa väriä ja houkuttelevuutta. Cozy Publishing, 2024. Mittaamisesta vastaavat Metropolia ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Monimuotoisuutta mitataan ja seurataan antureiden ja kasveista otettavien eDNA-näytteiden avulla. Kauniisti kuvitetusta teoksesta saa myös vinkkejä oman leikkotarhan kukkien valintaan ja kimppujen sidontaan luonnolliseen ja rentoon tyyliin. MITÄ KAIKKEA puut tarjoavatkaan meille ja kuinka vähän huomaamme niitä arvostaa. Daalian on jalostanut hollantilainen Florensis. Siksipä maailmankuulun Kew Gardensin puita 40 vuotta hoivannut Tony Kirkham on eläkepäivillään kirjoittanut niille ylistyslaulun. Pysäkit ovat osa vihreän infrastruktuurin ratkaisuja tarjoavaa PilotGreen-hanketta, jota koordinoi Forum Virium Helsinki. Niiden katto ja seinämät on peitetty monivuotisilla koristekasveilla ja luonnonlajeilla, jotka kukkivat pitkään ja houkuttelevat mahdollisimman paljon pölyttäjiä. Upeat kuvitukset sytyttävät halun istuttaa puutarhaan (tai ruukkuun) vaikka kyyhkyspuun. Katso lisää: forumvirium.fi/projektit/pilotgreen TÄHTIAINESTA DAALIAT ovat innostaneet tarhureita jo tovin, joten ei ole yllätys, että koristekasviteollisuuden kattojärjestö Fleuroselect päätti tänä vuonna antaa FleuroStar-palkinnon (2024–25) daalialle. LÄHIKUKAT ovat tulleet viime vuosina tutuiksi lehtien sivuilla, sosiaalisessa mediassa ja hyvällä tuurilla kimppuina marketissa. Nemo Kustannus, 2024. Perniössä kukkia kasvattava Anna-Maija Niittynen valottaa ilmiötä kirjassaan Missä kukat kasvavat. FI. Pysäkki pölyttäjille TÄNÄ KESÄNÄ Helsinkiin on valmistunut kaksi vehreää raitiovaunupysäkkiä uuden Kalasatamasta Pasilaan kulkevan ratikkareitin varrelle. Siitä toivotaankin alalla ensi kauden hittiä. Puut esittelee kiehtovia tapauksia pohjoisista havupuista Välimeren ikivihreään korkkitammeen. – Kyseessä on pilottihanke, jonka avulla selvitämme, voisivatko vehreät ratikkapysäkit vähentää kaupunkeja kuumentavaa lämpösaarekeilmiötä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, kertoo pysäkkien vehreyttämisestä vastaava Adrian Evans Innogreenistä. MAAILMAN PUITA JA LÄHIKUKKIA 8 ?M EI LL Ä KOTO N A . JUURI NY T T E K S T I H E N N A -K A IS A R A N TA J A A N N A K A U P P IN E N K U V A T V A L M IS TA J A T J A F O R U M V IR IU M Yhteen pysäkeistä on istutettu koristekasveja, toiseen luonnonlajeja
Lisäksi tuijia pitää muistaa leikata säännöllisesti, jos niistä haluaa kasvattaa tasaisen aidan. Pienet taimet ovat toki hankintahinnaltaan edullisia, mutta ne vaativat paljon vaivannäköä kasvaakseen komeiksi. Tuija on alun perin suokasvi, joten se viihtyy parhaiten kosteassa maassa. Tavallisessa puutarhassa tuijat tarvitsevatkin usein kastelua, ja varsinkin nuoria taimia pitää myös varjostaa keväisin. Kaupungeissa tontit ovat usein pienet, joten ymmärrän, että tiiviillä tuija-aidalla haetaan ympärivuotista näkösuojaa naapureista. Niistä saa ryhdikkään sisääntulon vaikkapa pilvikirsikkaan yhdistettynä. Puuvartisia lajeja ja ehkä perennojakin yhdistelevä aidanne olisi paljon parempi ja myös visuaalisesti kiinnostavampi vaihtoehto. SUOMALAISTEN UUSI SUOSIKKIKASVI ON MAINETTAAN VAATIVAMPI. Esimerkiksi ’Holmstrup’ kasvaa hillitysti ja pysyy säännöllisen muotoisena. Havuryhmissäkin tuijat ovat hienoja, mutta niihin löytyy paljon koristeellisempia vaihtoehtoja kuin jokapaikan ’Smaragd’ja ’Brabant’-lajikkeet. Ensinnäkään ne eivät ole lainkaan niin helppohoitoisia kuin monesti kuulee sanottavan. Tuijille on kyllä paikkansa pihassa, jos vain olosuhteet ovat niille sopivat. Myös pallotuijat ovat monikäyttöisiä.” H E I D I HA APAL AHTI JUURI NÄIN! Tuula Ihamuotila kehottaa muistamaan myös varjossa viihtyvän kauniin hibatuijan, joka on tuijien lähisukulainen. ”VÄITÄN, ET TÄ TUIJIEN suuri suosio ei perustu faktoihin. Toisaalta monotoninen tuija-aita ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta suositeltava. K U V A T IM I K U O S M A N E N Puutarhasuunnittelija Tuula Ihamuotila Tuijille on vaihtoehtoja V I H ER P I H A. Kuiva, aurinkoinen kasvupaikka sopisi esimerkiksi katajalle luontaisesti paremmin. 9. Mutta oikeasti tuija-aita vie yllättävän paljon tilaa ja kasvaa todella korkeaksi
Osaston suunnittelija: Yhteistyössä: Tule mukaan! AVOTAKKAPAVILJONKI HABITARESSA 11.–15.9.2024 Halli 6, osasto 6b60 . Messukeskus, Helsinki
ALPPIPIIKKIPUTKI säväyttää heinä–elokuussa käpymäisillä kukinnoillaan ja koristeellisilla sinisenliiloilla suojuslehdillään. 2. Noin metrinen perenna arvostaa tuoretta, multavaa maata, kuivuutta se ei siedä. Eri oranssin sävyihin vivahtava kukinta ajoittuu heinä–syyskuulle. 4. Viihtyy tuoreessa multavassa maassa. 5. TARHAKÄRSÄMÖ ’WALTER FUNCKE’ on niukkatai keskiravinteisen ja läpäisevän maan melko lyhyt ikäinen perenna. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T A -L E H T IE N A R K IS T O K ASVIT NY T 1. ISOSINIHEINÄ ’TRANSPARENT’ kasvattaa loppukesästä punertavat kukinnot, jotka kohoavat 1,5–2 metriin. KAUNOPUNAHAT TU ’WHITE SWAN’ kukkii elokuulta pitkälle syksyyn. Noin 1–1,5-metrinen perenna arvostaa runsasmultaista ja tuoretta kasvualustaa. 3. Tuoreen ja ravinteikkaan maan perenna on arka talvimärkyydelle, joten istuta se vettä läpäisevään maahan. Kauniisti kaartuvat lehdet. Loppukesän LUMOOJAT 2 3 4 5 6 V I H ER P I H A. SY YSHOHDEKUKKA ’SAHIN’S EARLY FLOWERER’ tarjoaa leimuavaa väriä elokuusta pitkälle syksyyn, kunhan muistat poistaa kuihtuneet kukinnot. NÄILLÄ AURINKOA RAKASTAVILLA PERENNOILLA LUOT PENKKIIN AITOA PREERIAPUUTARHAN TUNNELMAA. 6. Korkeus 60–70 cm. HYVÄ PAIKKA Jos mahdollista, valitse isosiniheinälle paikka, jossa ilta-aurinko paistaa sen takaa. Korkeus 50– 80 cm. Hieno myös talventörröttäjänä. Istuta runsasmultaiseen, hiekkapitoiseen maahan. VIRGINIANTÄDYKKÖ ’ALBUM’ esittelee soihtumaisia kukintojaan heinä– syyskuussa. 1 MOLEMPI PAREMPI Valkokukkainen ’Album’ tuo valoa penkkiin, mutta jos kaipaat väriä, valitse sinikukkainen kantalaji, virginiantädykkö. Vastavalossa kukinnot hohtavat taianomaisesti. Korkeus 70–100 cm. 11
TEKSTI PAU L A R ITAN E N NÄR H I. Pihalla yhdistyvät luontorakkaus ja kokeilijan innostus. Metsän kainalossa Maisemasuunnittelija Jaani Turunen löysi kesämökiltään Porvoossa lapsuuden maisemansa. FI. K U VAT J O HAN NA M Y LLY MÄKI 12 ?M EI LL Ä KOTO N A
Luonto lähellä elää kesän etenemisen mukaan. KAIKEN KESKELLÄ Jaanin mökin etupuolen luiska on tasoiteltu käyttöpihaksi ja kivetty betonikivillä. V I H ER P I H A. Korkoerojen hallinnassa on käytetty tontin omia luonnonkiviä. 13. Oleskelupaikan ympärillä avautuvat näkymät pihalammelle, istutuksille ja metsän reunaan
FI. – Vanhoissa puissa on aina osa kuollutta. Vaikka istutetuista kasveista osa kuolee, luonnonkasvit selviytyvät. Piharemontti eteni askel kerrallaan: välillä eteen tuli kallio tai valtava kivi. 14 ?M EI LL Ä KOTO N A . Loppukesän helteessä ilma täyttyy pörriäisten surinasta ja puron solinasta. Puut, kivet ja kalliot tekevät tontista minulle erityisen. Pitkäaikainen toive toteutui, kun leppälintu löysi pesimään tontille ensimmäistä kertaa. Metsäinen tontti veti puoleensa eränkävijää. Talon takana kajastavat luonnonkalliot ja mäntyvoittoinen metsä. Huleveden viipymisen tehostaminen ja ravinteiden kierto pitävät yllä vehreyttä. Alas tietä kohti laskeutuessa maa muuttuu valumavesien kostuttamaksi lehdoksi. Korkeusvaihtelut ovat Jaanin mieleen, eikä hän voisi kuvitellakaan mökkiään tasamaalle. Isoimmat järkäleet jätettiin maiseman kohokohdiksi. Telkkä pesii mäntykankaalla jo kolmatta kertaa. Jaani suunnitteli etupihan ja kutsui rakentamiseen tutun viherrakentajan koneineen. Kivillä pengerrettiin tonttia ja jaettiin tiloja. Pensaikot eivät ole vihreää massaa, vaan joukossa kasvaa puna-, keltaja kirjavalehtisiä kasveja. Ihmettelen ajatusta, että luonnonkasvi on rikkaruoho ja vain taimistosta ostettu arvokas. KUOLLEET PUUT JAANI jättää kelottumaan paikoilleen ja lahottajien hyödyksi. – Tasapaksu vihreä näyttää elottomalta, joten rikon vaikutelmaa tarkoituksella. Jylhät kalliot, havumetsä ja kivenmurikat muistuttivat hämmästyttävän paljon pohjoissavolaista kotimaisemaa. Kasvupaikkoja on auringosta varjoon ja kallioista kosteikkoon. Jokaisen polunmutkan takaa paljastuu uusi näkymä. Maisemasuunnittelija Jaani Turunen hankki Porvoon idyllisessä pikkukylässä sijaitsevan kesämökin kaksitoista vuotta sitten. – Vain järvenranta puuttui, mutta veden kaipuun täyttää nyt pihalampi. Puut, pensaat ja perennat kasvavat kerroksellisesti toistensa lomassa ja vieressä. Tunnin ajomatkan päässä kotoa löytyi maisema, joka sai sydämen nyrjähtämään. Suosikkejani ovat erilaiset vaahterat, seljat, heisiangervot, punalehtinen pähkinäpensas, sypressit ja katajat, jotka tuovat näkymään särmää. Kuolleen ja elävän yhdistäminen kauniisti on kiinnostava haaste. Erityisen ylpeä Jaani on istuttamiensa rataspuun (Trochodendron aralioides), riippakeltasalavan (Salix alba ’Vitellina Tristis’) ja punalehtisen hondoneli täysikuuvaahteran (Acer shirasawanum ’Yasemin’) menestyksestä. Ei jokaista kuollutta oksaa tarvitse mennä leikkaamaan pois, niilläkin on tarina. Kasvivalinnoilla hän pyrkii voimistamaan maastonmuotoja. Talon takana kalliotasannetta jatkettiin betonikiveyk sellä, jonka pohjatyöt tehtiin maaston mukaan. Korpipaatsamat, varvikko, sananjalat, kanervat ja rantakukat ovat levinneet paikkaan itsestään. Lahopuuta on polkujen peittona ja niiden reunoilla. Kivettyjä käytäviä reunustavat koristeheinät ja maanpeittoperennat. – Luonto on esikuvani myös puutarhassa, vaikka puutarhakasveja ja erikoisuuksia istutuksissa käytänkin. Lahoa on elävien kasvien oksistossakin. MÄENRINTEESSÄ SIJAITSEVAN mökin ympärille on raivattu piha, jonka pintoja peittävät kiveykset ja puupatiot. Puukiipijä on vakituinen vieras ja mustarastaiden konsertti kaunista ja kaihoisaa. – Luonnonkasvien ja istutettujen kasvien yhdistely on järkevää. Turvat ja kultakalat talvehtivat lammessa, jossa kasvavat raatteet, keltakurjenmiekat ja lumpeet. K uivaa on ollut, mutta metsän kainalossa sijaitseva mökkipuutarha ei ole auringon porotuksesta moksiskaan. Hiekan ja mullan alta löytyi kallio, joka piti kaivaa näkyviin. – Kun aloitin paikan kunnostamisen, puita oli pakko kaataa, vaikkei olisi raatsinut. Lehtopöllöt availevat äänialaansa
Niistä syntyivät jykevät portaan nousut. Ruskea sävy sopii hyvin paikalta löydettyihin kiviin. Tasolta toiselle johtavat graniittiportaat ovat reunakiviä, jotka aiemmin tukivat valtatien reunaa. Askelman etenemää on kasvatettu kiviainestäytöllä. Mikä: Jaanin kesämökkipiha Porvoossa Vyöhyke: II Maa: Kalliota, moreenia ja savea Koko: 3 700 m 2 Erityistä: Pihalla kasvaa luonnonkasveja sekä satoja erilaisia istutettuja puita, pensaita ja perennoja. 15. V I H ER P I H A. TASOLTA TOISELLE Pihaa on pengerretty luonnonkivillä, paikalta löydetyillä ja ostetuilla
Niiden joukossa viheriöi pesäkuusi ja kevätkesällä kukkivat atsaleat. Etualalla kasvaa ainavihantia katajia, tuiviota ja luonnonkanervaa. Taustan piirtävät kalliovuortenkataja (Juniperus scopulorum ’Blue Arrow’), täysikuuvaahtera (Acer shirasawanum), kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta), keltamustaselja (Sambucus nigra ’Aurea’) ja oikealla riippakeltasalava (Salix alba ’Vitellina Tristis’). FI. ”Vain järvenranta puuttui tontilta, mutta veden kaipuun täyttää nyt pihalampi.” 16 ?M EI LL Ä KOTO N A . KUIN MAALAUS Istutusten suunnittelu on vaatinut Jaanilta tarkkaa värisilmää ja vankkaa harkintaa
Taustalla komeilee isolehtinen keisaripuu (Paulownia tomentosa). Lumpeet, rentukka ja rantakukka kukkivat. KONTRASTIA KASVUSTOON Vehreys kaipaa sävyjä, väripilkkuja sekä erilaisia lehtimuotoja ja -kokoja elävöittämään näkymää. 17. Isokasvuiset vesikasvit sitovat ravinteita, joten niitä tarvitaan puhdistamaan kala-altaan vesiä. Vedessä kasvaa keltakurjenmiekkaa, järviruokoa ja järvikaislaa sekä osmankäämiä. Lumipeite suojaa puuntaimia pakkaselta. PIKKUPUITA RUUKKUUN Astioihin istutetut kuuset, männyt, pihlajat ja lehtikuuset ovat esillä kesän ja talvehtivat puutarhan suojaisassa paikassa. V I H ER P I H A. Punalehtiset japaninhappomarjat ja kirjavat kuunliljat toimivat katseenvangitsijoina ryhmää katseltaessa. HULEVEDET HYÖTYKÄYTTÖÖN Hulevedet kootaan katolta rännejä pitkin vesiaiheen yläaltaaseen, josta ne virtaavat lampeen. Vaikka viileää sisätilaa ei talvetuspaikaksi ole, kokeilut herkemmillä kasveilla voi toteuttaa omalla riskillä
Muita Jaanin lempilajeja ovat muun muassa hondoneli täysikuuvaahtera, japaninvaahterat, koreanvaahtera, koreanja shikokunperhosvaahtera, huntuvaahtera, mantšurianvaahtera, mongolianvaahtera ja niverävaahtera. 18 ?M EI LL Ä KOTO N A . VALLOITTAVAT VAAHTERAT Vaahterat kuuluvat Jaanin suosikkeihin, koska valikoima on suuri ja monipuolinen. FI. Moni kukkiva puu jää kauneudessa toiseksi, kun pikkuvaahteran (Acer tataricum) kehittyvät siemenet hehkuvat auringossa viikosta toiseen kuin kukat tai jalokivet
Aika pitkään kasvit saavat kasvaa omillaan, kunnes on kurinpalautuksen aika. KOHTUUDELLA KASVUTILAA Joskus myös sallivalla kädellä hoidettavassa puutarhassa täytyy poistaa jotain, jotta kaikille riittää elintilaa. Vesikasvitkin vaativat perkaamista, jotta lammen pinta ei ala nousta ja tasapaino eri lajien välillä säilyy. V I H ER P I H A. 19
”Puutarhassa kuolleen ja elävän yhdistäminen kauniisti on kiinnostava haaste.” KASVIEN KATSELUSUUNNAT Polkuja pitkin kulkiessa avautuu yhä uusia näkymiä ja yksityiskohtia. 20 ?M EI LL Ä KOTO N A . Tiheä havupallo on kääpiömustakuusi. Vasemmalla kohoaa lawsoninsypressi ’Yvonne’. Oikealla on leikkaamalla muotoiltu metsämänty, jota pitkin kiipeilee viiniköynnös. Sen edustalla kasvavat hokkaidonvaahtera, koreanpihta ja purppurahappomarja ’Helmond Pillar’. Vaikka hän on istuttanut taimia pikkuhiljaa, kokonaisuus on pysynyt hallittuna. FI. Jaani on miettinyt kasvien katselusuunnat tarkasti
Linnut ja vaskitsat saavat suojaa ja ravintoa. Jos kuuden viikon kuluttua kääreeseen kurkattaessa juuret ovat muodostuneet, oksa leikataan irti ja istutetaan ruukkuun jatkamaan juurtumistaan. Kuorta poistetaan rungon paksuuden verran tai sitä leveämmältä. KASVIT SITOVAT MAAN Kävelyalueiden kiveyksille ja kivipoluille ei välttämättä tarvita reunakiveä, vaan ne voi rajata myös kasvillisuudella. Lawsoninsypressi ’Yvonne’, hibatuija, kuunliljat ja ahomansikat sitovat juurillaan maata. LUONNON PARHAAKSI Pihanhoidossa Jaanin tavoitteena on biomassan maksimointi, joten hän pilkkoo kaikki kasvijätteet metsänpohjaan pieneliöiden hyödyksi ja tulevaksi humukseksi. Verson ympärille kiedotaan kosteaa rahkasammalta ja paketti suljetaan tiiviisti muovin sisään rautalangalla. LISÄÄ PUITA ILMAJUURRUTUKSELLA Japaninvaahterasta saa lisätaimia ilmajuurrutuksella. 21. Joskus voikukat työntävät kiveä, mutta pääosin kivet ovat pysyneet paikoillaan. V I H ER P I H A. Kannot ja oksat sopivat metsäpolkujen painanteiden täytöksi, ja puunrungot reunustavat istutuksia. Kuoritun kohdan yläpuoli käsitellään juurrutushormonilla
Oikealla etualalla on Antonion suosikki kengurunkoiso. 22 ?M EI LL Ä KOTO N A . Ruukuissa vasemmalla on punapyökki ja kasvihuoneen oven molemmin puolin kesäpäivänhattu ’Prairie Green Eyes’. Oikealla ruukuissa paju Salix magnifica, keltamänty ja Firmiana simplex -puulaji. Kasvihuone sijaitsee lähempänä taloa kuin varsinainen keittiötarha. FI
TEKSTI H E ID I HA APAL AHTI?K U VAT TE IJA T U I S KU Auringon hellimät V I H ER P I H A. 23. Maria Jaatisen ja Antonio Cueva Urracon tyylikäs ja satoisa keittiötarha sijaitsee ihanteellisella paikalla etelärinteessä
Maa täällä on kovaa ja savipitoista, joten kasveilla on iso työ juurtua. Tarkoituksena on rakentaa vielä toinenkin kasvihuone ja hyödyntää siinä remontista säilöön otetut ikkunat. Alkuun istutimme tänne todella monia puiden taimia. Sen toiselle puolelle on tulossa ruusutarha, toiselle kuusiaita ja sen taakse hedelmätarha. Aiempaa kokemusta meillä oli lähinnä viherkasvien hoidosta, ja Antoniolla myös oliivipuista. Tontilla kasvoi metsikön lisäksi vanhastaan vain iso omenapuu, kaksi marjapensasta sekä paljon heinikkoa. Käytännössä teemme tosin usein niin, että toinen on kolmivuotiaan poikamme kanssa, jotta toinen voi sen aikaa keskittyä täysillä puutarhaan. Siellä kasvaa kesäkurpitsoja, porkkanoita ja kevätsipulia sekä ’Batavia Grandes Lagos’ -jäävuorisalaattia. ” Kasvihuoneen kupeessa on pieni lavatarha. Puutarhanhoidosta on nopeasti tullut meille rakas yhteinen harrastus. Heinikko on niin vahvaa, että sen tukahduttamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin peittää maa ensin pariksi vuodeksi muovilla. Menetimme tuolloin monia ihan tavallisia ja yleisesti kestävinäkin pidettyjä lajeja. Lähempänä taloa on lisäksi kasvihuone, jossa on sopivan lämmintä ja suojaisaa esimerkiksi rosmariinille ja persimonille, jonka toimme repussa häämatkaltamme Espanjasta. Olemme pilkkoneet muutostyöt useaksi pienemmäksi projektiksi ja tehneet ne valmiiksi, sillä luonto valtaa puolivalmiit pian takaisin. O lemme asuneet täällä Kirkkonummen maaseudulla mieheni Antonion kanssa nyt viisi vuotta. Lähes hehtaarin kokoinen tonttimme on valo-olosuhteiltaan ja pinnanmuodoiltaan ihanteellinen puutarhaksi, sillä se on etelään viettävä rinne. VARSINAINEN KEITTIÖTARHAMME SIJAITSEE hieman kauempana talosta pellon reunalla. FI. Keräämme ideoita matkoilta, puutarhaohjelmista ja kirjoista. Se ei oikein onnistunut. Kokemus sai meidät muuttamaan lähestymistapaamme tyystin toiseksi. Antonio haaveilee, että vielä joskus saisimme satoa myös persikoista. 24 ?M EI LL Ä KOTO N A . Meille oli tärkeää löytää talo, jossa olisi tilaa ison puutarhan rakentamiselle. Hän on kotoisin Andalusiasta Etelä-Espanjasta, ja hänen perheellään on siellä yhä oma oliivitarha. 09_Kuvateksti_Medium kuvateksti_kursiivi Ultimate elderberry ’Grapefruit’ ghost pepper summer fruit salad vitamin glow lingonberry ’Avocado’ arugula salad blueberry pops green papaya. Ajattelimme, että niiden kanssa pitää kiirehtiä, koska puilla kestää niin kauan kasvaa isoiksi. Isompia töitä teemme yhdessä, kun lapsi nukkuu tai on mummulassa hoidossa
25. V I H ER P I H A. Viime kesänä he kasvattivat parsaja keräkaalia sekä punalehtistä ’Scarlet’-lehtikaalia. Mikä: Marian ja Antonion keittiötarha Kirkkonummella Vyöhyke: Ib Koko: Noin 200 m 2 Maa: Savea, jota on parannettu osto mullalla Erityistä: Modernilla otteella toteutettu tyylikäs hyötytarha Maria ja Antonio pitävät kaikenlaisista kaalikasveista
Keräkaalien suojana on koko kesän ajan tiheäsilmäinen kaaliverkko. Niitä on tällä seudulla niin paljon, että näemme niitä päivittäin. Penkit on reunustettu tiilillä, käytävät ovat hiekkaa. Se päästää läpi kosteuden, mutta ei lämmitä kuten harso, sillä kaalit viihtyvät viileässä. Varsinkin silloin, kun lähipellolla viljellään rypsiä, kaalit olisivat kirppoja mustanaan, jos emme käyttäisi kaaliverkkoja. Keittiötarhan ilme on selkeämpi ja graafisempi kuin muun puutarhamme, jonne olemme hakeneet inspiraatiota esimerkiksi ihailemaltamme hollantilaiselta puutarhasuunnittelijalta Piet Oudolfilta. Tilavissa viljelypenkeissä savimaan päällä on 15–20 cm kerros multaa, juurikasveilla enemmänkin. Toinen haaste ovat kirpat. Etualan penkissä kasvaa ’Marian’ -lanttuja, omista siemenistä kasvatettuja kääpiösamettikukkia sekä keltaja punasipuleita. MONET SANOVAT, että on täällä ihan hirveästi työtä, mutta ei se meistä itsestämme tunnu yhtään siltä. 26 ?M EI LL Ä KOTO N A . EMME TAINNEET IHAN ymmärtää, kuinka paljon harmia kauriista koituu. Meillä ei ole maakellaria, mutta vihanneksia varten on oma jääkaappi. Aurinko paistaa ja lämmittää paikkaa iltaan asti niin, että myös paprikat tekevät siellä hyvin satoa. Mietimme, olisiko torjuntaeliöistä apua. En oikein osaa edes kuvailla sitä tunnetta, mitä itse kasvatettu minussa herättää. On ihanaa saada omin käsin aikaan jotakin kaunista, olla ulkona ja kerätä satoa. Emme varsinaisesti tähtää omavaraisuuteen, mutta omaa satoa riittää helposti jouluun asti. Keittiötarha on jo verkon suojissa, ja tavoitteemme on, että lähivuosina koko tontti on kunnolla aidattu. Yritimme miettiä kaikenlaisia karkotuskasveja, mutta pian totesimme, että ainoa toimiva konsti on tarpeeksi korkea aita. FI. Viljelemme ihan tavallisia lajeja eli kaikkea sellaista, mistä pidämme, kuten lanttua, herneitä, sipuleita, kaaleja, purjoja sekä kesäja talvikurpitsoja. Härkäpapuja on paljon, tomaattejakin neljä pitkää riviä. Antoniolle ne tosin ovat talviruokaa, koska Andalusiassa härkäpapua viljellään talvivihanneksena.” Maria ja Antonio Instagramissa: @auringonlaita Keittiötarhan ilme on selkeän graafinen. Tomaatteja tulee niin paljon, että teemme niistä kastiketta, jonka umpioimme. Esimerkiksi näin kesällä tuoreet härkäpavut maistuvat herkullisilta ihan vain pannulla paistettuina. Olemme kasvissyöjiä ja pidämme yksinkertaisesta, maukkaasta ruoasta
Monet vihannekset ehtivät tehdä Suomenkin kesässä monta satoa, kun jaksotat kylvöt kevääseen ja alkukesään. Alalämpö jouduttaa siementen itämistä, ja runsaassa valossa taimista kasvaa tanakoita. Talvikurpitsoista on helppo saada iso sato lämpimällä ja ravinteikkaalla kasvupaikalla, kunhan huolehtii kastelusta. VILJELE KURPITSAA. Tilavat taimihyllyt, kasvivalot ja lämpömatto ovat hyvä apu kevään taimikasvatukseen. Kiertoviljely eli kasvien kasvupaikan vaihtaminen vuosittain pitää huolta maasta ja ehkäisee kasvitauteja ja -tuholaisia. Antonio kieputtaa tomaatteja tukilankaan. Kaalit ovat monien ötököiden herkkua, mutta tiivis verkko antaa tehokkaan suojan tuholaisilta. Avomaaviljelyssä ovat lajikkeet ’Scotia’, ’Chalk’s Early Jewel’ ja keltahedelmäinen ’Dwarf Awesome’. Näin saat nauttia tuoreesta sadosta mahdollisimman pitkään. 5. Jokaista ryhmää viljellään samalla paikalla neljän vuoden välein. Siinä kasvit jaetaan neljään ryhmään eli ravinnerohmuihin (kurpitsat, kaalit), juurikasveihin, lehtivihanneksiin ja palkokasveihin. ESIKASVATA. MARIAN JA ANTONION VINKIT KEITTIÖTARHAAN 1. Kaaliverkko ei lämmitä toisin kuin harso, sillä kaalit viihtyvät viileässä. V I H ER P I H A. Kokeile esimerkiksi herneiden, härkäpapujen, punajuurikkaiden ja lehtivihannesten uusintakylvöä. Verkon voi pitää paikoillaan vaikka koko kasvukauden tai ainakin alkukesän ajan, kun hyönteisiä on eniten liikkeellä. Hyvät muistiinpanot ja kylvösuunnitelma auttavat varmistamaan, että kierto toteutuu kaikkien lajien osalta. 27. VERKOTA KAALIT. 6. Tavallisin viljelykierto on 4-vuotinen. KIERRÄTÄ KASVEJA. KYLVÄ MONTA KERTAA. Säleikköön ohjattu vaaleahedelmäinen persikka ’Shimizu Ice’ kypsyttää satoaan kasvihuoneen lämmössä. Kovakuoriset hedelmät säilyvät huoneenlämmössä kuukausikaupalla. 2. 3
Idänlilja ’Virtuoso’ kasvaa siimeksessä, mikä pidentää kukinnan kestoa. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VAT R IT VA T U O M I Liljoja on lähes kaikkialla Mikaelan laajassa puutarhassa. Idäneli orientaalililjojen kukat katsovat yleensä ylöspäin. FI. PALAVA RAKK AUS KESÄINEN TUOKSUTAIVAS Suurikukkaiset ja makealta tuoksuvat puuja idänliljat ovat porvoolaisen Mikaela Stjernbergin lempikasveja. ’Virtuoson’ vaaleanpunaisissa kukissa on ruskeita pilkkuja. 28 ?M EI LL Ä KOTO N A
V I H ER P I H A. Erilaiset kasvupaikat pidentävät kukinta-aikaa. Lajikkeiden nimet ovat hänelle epäolennaisia. Liljojen voimakkaan tuoksun takia Mikaela leikkaa maljakkoon aina vain yhden kukan. 29. Poistan kukasta heteet, ettei siitepöly tahraa pöytäliinaa. Kaunein kukinta-aika kestää yleensä pari kolme viikkoa. Yläpihallani maa on hiekkamoreenia, johon voin kaivaa istutuskuopan ilman pelkoa siitä, että vesi jää seisomaan. Mikaela valitsee liljat kukkien värin ja kauneuden perusteella. Hän poistaa siitä heteet, jottei siitepöly tahraa pöytäliinaa. Laitan uuteen penkkiin aina vähintään 50 sentin kerroksen puhdistamolietteestä valmistettua ravinteikasta multaa ja sekoitan sen joukkoon vähän kalkkia. Suojaan ’Golden Splendour’ -lajikkeen kukat ovat keltaiset, nuput punertavat. Joskus leikkaan yhden kukan maljakkoon ja lisään sen seuraksi muita kukkia. Aloin rakentaa puutarhaani yli 20 vuotta sitten ja ihastuin liljoihin heti. Kuvassa ’Beverly Dreams’ -puulilja. Lämpimän keltainen kukkija on ostettu väärällä nimellä. Liljoille suositellaan aurinkoista paikkaa, mutta minulla ne kukkivat hyvin myös penkeissä, jonne aurinko paistaa vain muutamia tunteja päivässä tai siilautuu puiden oksiston läpi. Noin 1,5 metrin korkuista risteymää myydään meillä niin keisari-, trumpettikuin kuningasliljankin nimellä. Mikä sai sinut hurahtamaan liljoihin. Niiden tuoksuva kukinta alkaa heinäkuussa ja jatkuu elokuulle. Alapihalla maa on kovaa savea, joten siellä liljat kasvavat kohopenkeissä. Idänliljat ja puuliljat ovat näyttäviä, ja ne erottuvat kauas isossa puutarhassa. Sipulit pitävät läpäisevästä maasta ja kärsivät liian märässä maassa. On ihanaa, kun puutarhassa kävellessä liljojen makeaa tuoksua kantautuu eri suunnista. Idänliljoissa ja puuliljoissa on niin voimakas tuoksu, että yksi kukka riittää sisätiloihin. Minkälainen kasvupaikka on liljoille hyvä
Samalla tavalla kuin perennoja. Laitan sipulit maahan noin 10 sentin välein, jotta saan niistä näyttävän ryhmän. Käytän sitomiseen pehmeää narua – rautalanka nirhaisi varret poikki niiden heiluessa tuulessa. Lisäksi vesimyyrät tekevät tuhojaan penkeissä. Kastelen aika vähän, sillä en ehdi käydä kaikkia penkkejä läpi viikoittain. Korkeat ja raskaat kukkavarret taipuvat helposti sateessa ja tuulessa. FI. Kuinka usein ja miten istutat sipulit. Siksi pidän istutusta odottavia liljoja talven yli jääkaapissa ja istutan ruukkuihin huhtikuussa. Puuliljat ja idänliljat ovat pitkälle jalostettuja kasveja, joten ne taantuvat vähitellen. Istutan niitä myös keväällä, mutta silloin täytyy varoa, etteivät sipulit pääse kuivumaan. Mikaela tukee liljat harjateräksen pätkillä ja narulla. Istuttamisen jälkeen maa tiivistyy, jolloin sipulit ovat helposti liian pinnassa. Niiden vatsapuoli on musta, joten maasta niitä ei löydä. Liljat vaativat runsasta lannoitusta, jotta ne kasvattavat rotevat varret ja näyttävät kukinnot. Istutan mieluiten syyskuun aikana, sillä sipulien on hyvä ehtiä juurtua ennen talvea. Ovatko liljakukat kasveissa riesana. Tuen liljat harjateräksen pätkällä, sillä kaatosade kaataa korkeat liljat usein maahan. Jos lehti näyttää vähänkään ruskehtavalta, katson, näkyykö lehden alapinnalla munia tai toukkia. Liljakukot ovat aina kasveissa, joihin osuu aurinko. Ruosteinen tukikeppi sulautuu kasvustoon ja kestää vuosia. Jos en onnistu nappaamaan kukkoa ensimmäisellä kerralla, niin toisella yrityksellä sitten. Teen aamuisin ja iltaisin pihakierroksen punaisten kukkojen varalta. Kun hallanvaara on mennyt, istutan liljat maahan. Kun liikutan kasvia, laitan sen alapuolelle astian, sillä liljakukot pudottautuvat nopeasti maahan. Valkoisen liljan lajikkeesta ei ole tietoa. Liljojen sulotuoksu levittäytyy lähes kaikkialle puutarhaan. Sipulikasveina liljat kestävät hyvin kuivuutta, mutta riittävä vedensaanti kasvattaa upeita kukintoja. Jätän syksyisin penkkiin lehtiä ja levitän keväällä yleislannoitetta. istutusalueen myyräverkolla, jotta vesimyyrät eivät pääse tekemään tuhojaan syksyn ja talven aikana. Mikaela lannoittaa ja kastelee liljoja samalla lailla kuin niiden seurana kasvavia koristeheiniä ja perennoja. Siksi istutan vuosittain uusia sipuleita. 30 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kuvan puulilja on ’Purple Lady’. Ohje on istuttaa sipuli kolme kertaa sen korkeutta syvemmälle, mutta usein peittelen ne hieman tätäkin syvemmälle. Miten hoidat liljojasi
31. ’Pretty Woman’ -lajikkeen alustalla kukkii päivänliljoja ja valkoista tarhaväriminttua. Puuliljat ovat korkeita, tanakoita ja suurikukkaisia. V I H ER P I H A
Se kasvaa noin metrin pituiseksi. 2. PUULILJA ’FRISO’ Pitkään kukkivan lajikkeen kukat ovat punavalkoiset ja tuoksuvat. 7. IDÄNLILJA ’VIRTUOSO’ Lajikkeen tuoksuvissa vaaleanpunaisissa kukissa on punaisia pilkkuja. PUULILJA ’PRETTY WOMAN’ Lajike kasvattaa suuret vaaleankeltaiset kukat, joissa voi myös häivähtää punaista. Oikealla kukkiva lajike on ’Purple Lady’, valkokukkainen sen vierellä on tuntematon. 8. Moniväriset tuoksuvat kukat nuokkuvat hieman alaspäin. PUULILJA ’HONEYMOON’ Keltainen tuoksuvakukkainen lajike on ollut meillä suosittu vuosikausien ajan. FI. IDÄNLILJA ’LOVELY GIRL’ Pystykasvuisen lajikkeen tunnistaa helposti pilkullisista keltavalkoisista kukistaan. 5. 8 × LILJASUOSIKKI Puuliljojen nimellä myytävät lajikkeet on saatu risteyttämällä idänliljoja esimerkiksi keisarililjojen kanssa. PUULILJA ’BEVERLY DREAMS’ Lajike kasvattaa korkeita mutta tukevia kukintoja. Hyvin menestyessään se kasvaa yli parimetriseksi monien muiden lajikkeiden tavoin. 1. 3. 6. PUULILJA ’PURPLE LADY ’ Lajikkeen fuksianpunaisen värin voimakkuus vaihtelee. Kukat halkaisijaltaan jopa 20 cm. Lajikkeet kuuluvat Orienpet-lajikeryhmään, ja ne tunnetaan myös OT-hybridien nimellä. Se kasvaa noin metrin pituiseksi. 4. Terälehdissä on vaaleita ja vihertäviä kuvioita. IDÄNLILJA ’MOTHER’S CHOICE’ Valkoisen lajikkeen kukat ovat suuret ja tuoksuvat. 32 ?M EI LL Ä KOTO N A . Se kasvaa reilun metrin korkuiseksi muiden idäneli orientaalililjojen tapaan. Tuoksuvakukkainen
1 6 2 7 8 3 4 5 Liljojen lajikkeisto on yltäkylläisen runsas ja monimuotoinen. 33. V I H ER P I H A
TEKSTI T U OVI M U TAN E N. Lepatusta ja nakerrusta Kutsu perhosia puutarhaasi kasveilla. K U VAT T U OVI M U TAN E N JA ALE HTI E N AR KI S TO Luonnossa kosteikoilla kasvava rantakukka pärjää puutarhassa kuivemmallakin kasvupaikalla. 34 ?M EI LL Ä KOTO N A . Pitkään jatkuva kukinta ja erityisen sokeripitoinen mesi houkuttavat myös sitruunaperhosta. FI. Aikuisilla ja toukilla on omat suosikkinsa
35. Talvemme on kuitenkin liian ankara, joten syksyn tullen on edessä muutto etelään. Amiraalit vaeltavat Suomeen eteläisestä Euroopasta, ja aikaisimmat saapujat ehtivät tuottaa täällä uuden sukupolven. V I H ER P I H A
Aikuisen ravinto on nestemäistä: mettä, mahlaa tai ylikypsien hedelmien mehua. Nokkosperhonen. Lentävä aikuinen munii munan, josta kehittyy toukka. Puutarhan parhaat meden tuottajat ovat usein perinteisiä ja yksinkertaiskukkaisia lajeja, myös monet luonnonlajit ovat oivallisia. Kun toukka on rouskutellut riittävästi ravintoa ja kasvattanut kokonsa moninkertaiseksi, se kehrää ympärilleen kotelon. NOKKONEN maistuu monelle toukalle, mutta osa kelpuuttaa ruoakseen vain tietyn kasvilajin. PERHOSELÄMÄÄ ainoastaan nurmija konnantatar. Varhain kukkiva paju tarjoaa aikuisina talvehtiville perhosille ensimmäisen aterian. Pikkuapollon toukka syö pelkästään pystykiurunkannusta, uhanalaiselle kultasiivelle kelpaavat PIHAN PARHAITA PERHOSKASVEJA • asterit • verbenat (yv.) • leimut • maksaruohot • mäkimeirami • nauhukset • olkikukat (yv.) • punahatut • punalatvat • syyssyrikkä • tsinniat (yv.) • värimintut Etenkin yöperhosten suosimia • illakot • koristetupakat (yv.) • köynnöskuusamat • pihasyreeni • rohtosuopayrtti • varjolilja 36 ?M EI LL Ä KOTO N A . Suruvaipalle ja haapaperhoselle vastustamattomia ovat tarhurin hikiset varpaat. Pientareiden voikukat, virnat, apilat ja ailakit ovat erinomaisia mesikasveja, samoin maitohorsma, ohdakkeet ja maitiaiset. FI. AURINKOINEN, suojainen ja runsas kukkamaa on perhosten paratiisi. PERHOSILLA on täydellinen muodonvaihdos, ne muuttavat muotoaan elämänsä aikana neljä kertaa. Kotelon suojissa kehittyy siivellinen aikuinen, joka on kuoriuduttuaan valmis ensimmäiseen lentoonsa
Laji muistuttaa naurisja kaaliperhosta, mutta poikkeaa niistä elintavoiltaan. Herukkaeli liuskaperhonen. Toisin kuin Suomeen vaeltavat ja täällä heikosti talvehtivat sukulaisensa, lanttuperhonen talvehtii meillä kotelona hyvin. Kaaleja mieluummin se munii taskuruohojen ja kanankaalien laisille luonnonlajeille. Aikuisena talvehtiva laji munii munat yksittäin nokkosen, herukan, koivujen, pajujen tai vadelman lehdille. YKSI YLEISIMMISTÄ Pihan vaaleasiipinen liihottelija on usein lanttuperhonen, yksi yleisimmistä päiväperhosistamme. V I H ER P I H A. Aikuinen suosii ohdakkeita, karhunputkea ja verbenaa. Takasiipien alapinnan juovat erottavat keisarinviitan parhaiten muista isoista hopeatäplistä. Lanttuperhonen. Kaikkien kolmen toukkien ruokaa ovat ristikukkaiset kasvit, mutta lanttuperhosesta on kasvimaalla vähiten haittaa. Keisarinviitta. Kun siivet ovat supussa, alapinnalla näkyy valkoinen C-kirjaimen muotoinen viiru. Lehden alapinnalta voi löytää ruokailevan toukan. NIMESSÄ C-KIRJAIN Herukkaperhosen hyvä tuntomerkki löytyy siipien repaleisen oloisista reunoista. VERBENAN YSTÄVÄ Aiemmin vain maan eteläosissa tavattu keisarinviitta on parissakymmenessä vuodessa runsastunut ja levinnyt Etelä-Lappiin asti. Naaras munii männyn tai tammen rungolle kaarnan rakoihin. 37. Syksyllä kuoriutuvat toukat talvehtivat ja lähtevät keväällä etsimään ravinnokseen orvokkeja. Yksityiskohta on antanut perhoselle sen tieteellisen lajinimen: c-album, c-valkea
Sopivat kasvihoukutukset saavat perhosen kuitenkin laskeutumaan hetkeksi. Aito kulttuuriympäristöjen laji käy puutarhan kukilla, suosikkeja ovat syreenit, varjolilja ja köynnöskuusama. Jo pikkutoukan takapäässä erottuu kova piikki, peräsarvi. Voikukat ja kurjenpolvet ovat suosiossa etenkin aamun mesitankkaukseen, sarjakukkaiset lajit kutsuvat munintaan. Laji talvehtii kasvin varteen kiinnittyneenä kellertävänä kotelona. Ritariperhonen. FI. Syreenikiitäjän toukka. SYREENILLÄ HERKUTTELIJA Syreenikiitäjän toukan ruokavalio on puutarhapainot teinen. Aikuinen etenee pitkiäkin matkoja nopeasti liitäen. Parhaiten maistuvat pihasyreenin ja pensas angervojen lehdet, mutta myös omenapuu, vadelma ja kuusamat kelpaavat. Syreenikiitäjä. Aikuinen lentää kesäyön hämärässä, mutta jää päivällä lepoasennossa suojavärinsä vuoksi helposti huomaamatta. K U V A L E H T IK U V A Lähteet: Forsman & Vesikko: Päiväperhoset Suomen luonnossa (Otava, 2017); Mikkola & Tanner: Perhospuutarha (Tammi, 2001); suomen-perhoset.fi 38 ?M EI LL Ä KOTO N A . KESÄYÖN KIITÄJÄ Pinkkimustaraitainen syreenikiitäjä on jopa 12 sentin siipivälillään suurin vakituisista perhosistamme. VIIPYY VAIN HETKEN Ritariperhonen on kookas ja voimakas lentäjä. Komean toukan voi löytää puutarhassa väinön, vuohen tai jättikarhunputkelta, kasvimaalla porkkanan, liperin, tillin tai fenkolin varrelta. Kesän aikana jopa 10 sentin mittaiseksi kasvanut toukka talvehtii maassa karikkeen seassa ruskeana kotelona
V I H ER P I H A. Se käy mielellään kukilla ja mahlavuodolla, jonka tuoksun se voi erottaa jopa 60 metrin päästä. Useimmilla puutarhoissa tavattavilla perhoslajeilla on kaksi sukupolvea kesässä. sitruunaperhonen amiraaliperhonen keisarinviitta lanttuperhonen herukkaperhonen syreenikiitäjä ritariperhonen neitoperhonen DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD ?HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS Neitoperhonen talvehtii aikuisena kylmässä ulkorakennuksessa ja lähtee liikkeelle varhain keväällä. 39. MILLOIN NE LENTÄVÄT
SELVITÄ MYÖS, MITÄ HERKKUAARTEITA PUUTARHASTASI JO LÖYTYY. FI 40 ?M EI LL Ä KOTO N A . JOS HALUAT KASVEJA, JOTKA TUOTTAVAT HELPOSTI SATOA VUODESTA TOISEEN, LISÄÄ VIHANNESMAALLESI TAI PERENNA PENKKIISI MONIVUOTISIA VIHANNEKSIA. TEKSTI E LI NA KI LP I N E N K U VAT J O HAN NA M Y LLY MÄKI VIISA AT VINKIT 40 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. SATOA VUODESTA TOISEEN 17 vinkkiä RAPARPERI JA PARSA OVAT TUTTUJA MONIVUOTISIA VIHANNEKSIA , MUTTA TIESITKÖ, ETTÄ MYÖS KUUNLILJAA, VUOHEN KELLOA JA PÄIVÄNLILJAA VOI SYÖDÄ
3 Moni monivuotinen vihannes antaa satoa keväällä, kun yksivuotiset ovat vasta lähdössä kasvuun. Myrkyllisistä lajeista saat tietoa muun muassa täältä: hus.fi/haku/myrkytystietokeskus. Jos olet epävarma, kysy neuvoa asiaan paneutuneelta henkilöltä tai ota avuksi luotettava kasvio. Ensimmäisen parin vuoden jälkeen hoidoksi riittää lähinnä ympäröivän maan kattaminen, kasvien harventaminen ja ravinteiden antaminen silloin tällöin. OTA OPPIA LUONNOSTA Istuta monivuotisia vihanneksia monikerroksisiin sekaviljelmiin. Kitkemisen ja kastelun voi lähes unohtaa! 1 2 TIEDÄ MITÄ SYÖT Kerää syötäväksi vain kasveja, jotka tunnistat varmasti. Saksankirveli tuottaa runsaasti satoa, ja sitä voi lisätä jakamalla. VÄHEMMÄN TYÖTÄ Jos arvostat helppohoitoisia satokasveja, monivuotiset vihannekset ovat oiva vaihtoehto. Monilajisissa kasvustoissa kasvit tukevat toinen toisiaan, vaativat vähemmän hoitoa ja pysyvät paremmin terveinä kuin sellaisissa, joissa kasvit on sijoiteltu omiin ryhmiinsä. V I H ER P I H A. 41
FI. 8 LANNOITA MALTILLA Varo lannoittamasta vihanneksia liikaa nopealiuokoisilla typpilannoitteilla. 5 TÄYDENNÄ PERENNAPENKKIÄ Aurinkoisessa penkissä viihtyvät syötävistä perennoista mm. Köynnöspinaatti. 42 ?M EI LL Ä KOTO N A . Hyvin käynyt komposti riittää. Joskus näitä kasveja kutsutaan myös syötäviksi perennoiksi. Esimerkiksi hertta-aralia, kuunliljat, kotkansiipi, tarhakalliokielo ja karhunlaukka viihtyvät mainiosti puolivarjoisassa ja hieman kosteassa paikassa. VÄHINTÄÄN KOLMIVUOTIAAT Monivuotisiksi vihanneksiksi kutsutaan kasveja, jotka elävät vähintään kolmivuotiaiksi ja tuottavat syötäviä osia, joita voi korjata kasvin kuolematta. 7 PIDÄ LEVIÄVÄT ERILLÄÄN Istuta herkästi leviävät kasvit erilleen muista. 9 ÄLÄ SIIVOA SYKSYLLÄ Jätä syksyn lehdet suojaamaan viljelmiäsi. Nokkonen ja vuohenputki on helpompaa pitää aisoissa, jos istutat ne esimerkiksi kaivonrenkaaseen. 6 PIDENNÄ SATOKAUTTA Joillakin varhaisvihanneksilla, kuten kuunliljalla ja kotkansiivellä, on varsin lyhyt satokausi. Nokkonen. Lehtimassa suojaa monivuotisten kasvien juuristoa pakkaselta ja juuristo puolestaan sitoo lehdistä vapautuvia ravinteita ja estää niiden huuhtoutumisen. 4 MUISTA VARJOISAT NURKAT Hyödynnä puiden ja pensaiden alusia tai talon pohjoisseinustaa. laukat, malvat ja mustajuuri ja ruohovartisista lehtivihanneksista hyvänheikinsavikka, köynnöspinaatti ja pinaattihierakka. Raparperi. Liian typpipitoisessa maassa monet vihreät vihannekset ja esimerkiksi malvat keräävät nitraatteja, jotka muuttuvat elimistössä myrkyllisiksi nitriiteiksi. Pidennä satokautta istuttamalla kasveja pihan eri puolille. Aurinkoisilla paikoilla saat satoa nopeammin, varjoisammasta kolkasta myöhempään. Myös sadonkorjuu ja kasvuston niittäminen tarvittaessa on silloin helppoa
Kerää satoa mieluiten varhain aamulla, jolloin versot ovat rapeita ja täynnä nestettä. 43. 11 HERKUTTELE SINIKUUNLILJALLA Kaikki kuunliljalajikkeet ovat syötäviä. Eniten aikaa vievä hoitotoimenpide on yleensä sadonkorjuu – koska sato voi olla valtava. Yksi herkullisimmista on sinikuunlilja, jonka lehden rakenne on miellyttävä. 10 TOTUTTELE UUSIIN MAKUIHIN Totuttele monivuotisten vihannesten makuihin pikkuhiljaa. Kokeile sekoittaa salaattiin isohietasinappia ja vuohenkelloa. Kuunliljan versoista saat herkullista paistamalla kevyesti pannulla tai höyryttämällä nopeasti ja tarjoamalla voin tai öljyn ja suolaripauksen kanssa. Hyviä lajikkeita ovat ’Elegans’, ’Cherry Berry’, ’Fire and Ice’ ja ’Blue Umbrellas’. Korjaa kuunliljan versot keväällä, kun ne ovat vielä rullalla. Kaikki nuoret versot voi poimia, sillä kasvi ehtii kasvattaa kesän aikana uudet lehdet ja kukat. Poimi vain muutamia versoja kasvia kohden, ettei kasvusto heikkene liikaa. Kotkansiipi. 12 OIKEA HETKI KOTKANSIIVELLE Poimi kotkansiiven versot 10–15 sentin mittaisina ennen kuin lehdet ovat kehittyneet. Komeamaksaruoho. Kuunlilja. 13 KUIN PARSAA Voit käyttää sekä kotkansiiven että kuunliljan versoja parsan tavoin. Keitä kotkansiiven versoja huolellisesti 15 minuuttia ennen käyttöä. Komeamaksaruoho sopii salaatteihin ja on herkullista naposteltavaksi sellaisenaan. Aloita korvaamalla tutuista resepteistä pinaatti, lehtikaali ja mangoldi hyvänheikinsavikalla, merikaalilla tai köynnöspinaatilla. Lehtien alkujen tulisi olla vielä tiukasti rullalla ja ohuen, ruskeaa paperia muistuttavan kuoren peitossa. K U V A A D O B E S T O C K K U V A A D O B E S T O C K V I H ER P I H A
laukkoja •. 16 SOPII MYÖS KORISTEKASVIKSI Monilla monivuotisilla vihanneksilla on kaunis kukinto, ja useimmat ovat kauniita varsinaisen satokautensa jälkeen. Voit syödä kukkia sekä raakana että paahdettuna. vuohenkelloa •. Juttua varten on haastateltu maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorista ja agrologi, maisemasuunnittelija Marja Nuoraa. 15 SYÖTÄVÄÄ KUKKALOISTOA Perennapenkistä voit napsia lautaselle syötäväksi myös esimerkiksi •. 14 PÄIVÄNLILJOJA LAUTASELLE Tiesitkö, että päivänliljan kukassa on raikas ja makea maku. Särmälaukka. Terälehdet ovat paksuja ja rapeita, ja niiden koostumus muistuttaa enemmän vihannesta kuin kukkaa. rohtosalkoruusua •. K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O Merikaali Merikaali. tuoksuorvokkia •. Lähteenä on käytetty myös teosta Weiss, Sjöberg, Larsson: Monivuotiset vihannekset (Kurmakka Organic Food, 2022). FI. Päivänlilja. malvoja •. Pillisipuli. 44 ?M EI LL Ä KOTO N A . Koristekasveiksikin sopivat vaikkapa merikaali, ilmasipulit ja laukat. ukonkelloa •. Monivuotisten vihannesten kasvattaminen on usein yksivuotisia helpompaa. sikuria Syötävät kukat sopivat mainiosti esimerkiksi salaatin väripilkuksi
Kotkansiipi •. KUUKAUSIA KESTÄVÄ SATOKAUSI Ensimmäisistä monivuotisista vihanneksista saat satoa pian roudan sulamisen jälkeen. Hyvänheikinsavikka •. Herttamerikaali Keskikesän syötäviä: •?Päivänliljan, mustajuuren ja eri kellokasvien kukkanuput •?Hertta-aralian, merikaalin ja ukonpalon parsakaalimaiset kukinnot Loppukesän syötäviä: •?Euroopanmerikaalin uudet lehdet •?Hapron lehdet •?Ilmasipulin latvasipulit •?Maa-artisokan ja mukulapähkämön mukulat •?Piparjuuren ja sokerijuuren juuret 17 Merikaali Agrologi, maisema suunnittelija Marja Nuora on istuttanut omaan puutarhaansa Karjalohjalle runsaasti monivuotisia vihan neksia ja opettelee hyödyntämään niitä ruoanlaitossa. Nuokkulaukka •. Keskikesällä syötäväksi riittää kukkasatoa, ja osa kasveista antaa satoa syyskylmiin saakka. Alkukesän syötäviä: •. Kuunliljojen versot •. 45. V I H ER P I H A. Tarhasuolaheinä •
Tornionlaakson taimitarha 3. Ahosen taimisto 2. Mäkisenmäen taimisto Sarjahopea pensas eli syy s oliivi menestyy aurinkoisella paikalla I–II vyöhykkeillä. TEKSTI M I N NA H I E TAK AN GAS K U VAT TAI M I S TOT, SAI L A K AR H U, ALE H TI E N K U VA-AR KI S TO, AD O B E S TO C K JA GAP P H OTO S / LE H TI K U VA JOHAN ON MARJAT! 46 ?M EI LL Ä KOTO N A . Nämä iki-ihanat marjapensaat ovat herkkupihan parhaimmistoa. TAIMISTOJEN SUOSIKIT Ia Ib II III IV IV/V V V/VI VI VI/VII VII VIII KASVUVYÖHYKKEET JA TAIMISTOT 1 3 2 1. Taimistot valitsivat satoisat suosikkinsa, joista moni viihtyy pohjoisessakin. FI
Leikkaa säännöllisesti harventamalla: poista vanhimpia oksia keväällä ennen silmujen puhkeamista. ”Pystykasvuisella ’Marski’-mustaherukalla korvaat perinteisen pensasaidan.” Pertti Ahonen | Ahosen taimisto | ahosentaimisto.fi Karstula | Vyöhyke V Makeasinikuusama Marjatuomipihlaja ’Obelisk’ Mustaherukka ’Marski’ MIKÄ. 47. Marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia) ’Obelisk’ on koristeja hyötykasvi samassa paketissa. Saat tästä 1,5 metriä leveästä ja korkeasta pensaasta pienessä tilassa jopa 3–5 kiloa marjoja hyvänä vuonna ja hyvällä paikalla. 5–6, I–VI MIKÄ. Mustaherukka (Ribes nigrum) ’Marski’ on kestävä, varma ja terve FinE-lajike. ?, 100–150 cm, . MINNE. MINNE. Marjat ovat makeimpia aurinkoisella paikalla. kamtschatica) tunnetaan myös hunajamarjana. Makeita, paljon C-vitamiineja ja antioksidantteja sisältäviä marjoja voit popsia sellaisenaan tai säilöä. ?-??, 100–150 cm, . Makeasinikuusama (Lonicera caerulea var. Taimiväli on 2 metriä, aidassa metrin. Kasvualustaksi kelpaa normaali puutarhamaa. Kapeakasvuinen ’Obelisk’ mahtuu pieneen pihaan. Hunajamarjat ovat itsepölytteisiä, mutta hyötyvät ristipölytyksestä. Ne kelpaavat hyvin myös linnuille, joten poimi ne heti kypsymisen jälkeen. ’Wojtek’ on hyvin satoisa lajike, jonka siniset, pitkulaiset marjat ovat jopa kolmisenttisiä. Hoitoleikkaukset pitävät pensaan ilmavana ja tuottoisana. 5–6, I–VII MIKÄ. Tämä valkokukkainen, pystykasvuinen pikkupuu tai pensas tunnetaan myös nimellä saskatoon. MIKSI. ?-??, 200–300 cm, . 5–6, I–V V I H ER P I H A. Lajike on itsepölytteinen, joten yksikin pensas tuottaa satoa. MIKSI. Tällä pystykasvuisella ja rotevaversoisella monikäyttökasvilla korvaat myös perinteisen pensasaidan. MIKSI. Parhaiten saskatoon viihtyy keskiravinteisessa, läpäisevässä hiekkamultamaassa, mutta se on vaatimaton kasvualustan suhteen. Kookkaat, aromikkaat marjat ovat mustaherukoiden aatelia. ’Marski’ ei ole ronkeli kasvualustastaan, mutta kasvaa rehevimmin, kun kaivat 50–60 cm leveän ja syvän istutuskuopan ja korvaat savitai hiekkamaan hyvällä mullalla. Ruskaväri on komean oranssi. Marjat maistuvat hilloissa ja mehuissa muiden marjojen kanssa. MINNE. Harvenna nuoren pensaan versoja vuosittain niin, että uusista versoista jää jäljelle 5–6 voimakkainta
Eniten tyrni tykkää läpäisevästä maasta, mutta se menestyy hyvin myös savimaassa. Isomarjainen ’Vertti’ on kaikista herukoista ehdoton suosikkini – marjat ovat kaikista makeimmat ja vähähappoisimmat. Se menestyy ja marjoo meillä erittäin hyvin, mutta on vielä melko tuntematon. MIKSI. Jos haluat marjoja, istuta hedeja emiyksilöitä. MINNE. MINNE. Paljon C-vitamiinia sisältävä marja on todellista superfoodia. MIKSI. Jos haluat viherherukoiden kasvavan erillään toisistaan, istuta taimet metrin välein. ?-??, 140–150 cm, . Viherherukka ’Vertti’ on mustaherukan (Ribes nigrum) muunnos. Tyrni voi levitä juurivesoista, tosin meillä se ei sitä juurikaan tee. Pystykasvuista herukkaa ei tarvitse tukea. 5–6, I–VII MIKÄ. 6, I–VII ”Minusta viherherukka ’Vertissä’ on aavistus melonin makua.” K U V A S U O M E N P U U TA R H A K A U P P IA A T 48 ?M EI LL Ä KOTO N A . 6, I–VI MIKÄ. Kaikkien marjapensaiden tavoin saat makeimmat marjat aurinkoisella paikalla. Suosittelen istuttamaan taimen paikkaan, jonka ei tarvitse olla täydellinen ja jossa se saa kasvaa rehottaa. Täällä pohjoisessa tyrni (Hippophaë rhamnoides) on tosi suosittu – ihmiset arvostavat, että luonnossa kasvaa niin terveellinen marjakasvi. Voit keväisin napsia pois vanhimpia oksia, kun pensas alkaa risuuntua. MIKSI. ?-??, 140–150 cm, . FI. Isomarjainen, aikaisin kypsyvä ja talvenkestävä mustaherukka (Ribes nigrum) ’Melalahti’ on kotoisin Paltamosta Kainuusta. ’Vertti’ on todella terve ja talvenkestävä lajike. Lajike ei ole ollenkaan vaativa, mutta eniten se tykkää tuoreesta, läpäisevästä ja ravinteikkaasta peruspuutarhamaasta. Meillä pohjoisessa ei sen jälkeen kannatakaan lannoittaa, koska muuten pensas tekee vain lehteä eikä marjo. Tyrni on hopeisine lehdistöineen nätti myös koristepensaana. Minusta maussa on aavistus melonia. Pystykasvuisena sitä ei tarvitse tukea. Pensas nauttii läpäisevästä maasta, mutta on muuten vaatimaton kaveri. Helppohoitoinen pensas ei tarvitse muuta kuin riittävästi vettä ja lähtölannoituksen ensimmäisenä kesänä. Silja Kroschel | Tornionlaakson taimitarha | tornionlaaksontaimitarha.fi | Tornio | Vyöhyke VI Tyrni Viherherukka ’Vertti’ Mustaherukka ’Melalahti’ MIKÄ. Meillä parhaiten menestyvät ’Tytti’ ja ’Tarmo’ sekä yksi oululainen kanta. ?, 100–300 cm, . Suuret, makeat marjat ovat ihanimmat tuoreina, mutta ne sopivat myös pakastukseen. MINNE
5, I–VIII MIKÄ. Pensas on aluksi hidaskasvuinen ja toisinaan hieman arka, mutta vahvistuttuaan se on talvenkestävä ainakin kakkosvyöhykkeellä saakka. Syysoliivilla on kiiltävät hopeiset lehdet, joten se sopii muiden vihreälehtisten kasvien kanssa samaan ryhmään. ?-??, 150–200 cm, . Aluksi hitaasti kasvava pensas sopii yksittäiskasviksi tai ryhmiin aurinkoiselle tai puolivarjoisalle kasvupaikalle. MINNE. MIKSI. Tuoksuvin, keltaisin kukin kesäkuussa kukkiva nelikkomarja eli kultaherukka (Ribes aureum) ’Black Saphir’ muodostaa heinä– elokuussa mustat, suuret ja aromikkaat marjat. Vitamiinipitoiset marjat ovat makeanhapokkaat, ja niistä voi tehdä hilloa, syödä sellaisenaan tai käyttää kuivattuina. 49. Ne sopivat tuorekäyttöön, mehuksi tai hilloksi. Toinen tunnettu lajike on hieman matalakasvuisempi ’Black Gem’. 6, I–V MIKÄ. ’Otson Karkkia’ voit käyttää niin pienissä pihoissa kuin laajemmissakin istutuksissa. Aurinkoisella ja lämpimällä paikalla viihtyvä sarjahopeapensas (Elaeagnus umbellata) tunnetaan myös syysoliivina. Vaikka marjat ovat pieniä, niitä tulee yhteen pensaaseen paljon. 6, I–II ”Nelikkomarjalla on kaunis kukinta, hyvä tuoksu, makea marja ja upea ruska.” V I H ER P I H A. MIKSI. MINNE. Janne Ikola | Mäkisenmäen taimisto | makisenmaki.com Iitti | Vyöhyke II Pensaspuolukka ’Otson Karkki’ Nelikkomarja Sarjahopeapensas MIKÄ. Nelikkomarja antaa nelinkertaisen ilon: sillä on kaunis kukinta, hyvä tuoksu, makea marja ja upea punainen ruska. Terve, helppohoitoinen ja kestävä pensaspuolukka (Vaccinium vitis-idaea) ’Otson Karkki’ on Suomen luonnosta löydetty puolukkakanta. Istuta taimet 20–30 sentin välein. Nelikkomarja on osittain itsepölytteinen, mutta se hyötyy ristipölytyksestä eli pihaan kannattaa istuttaa siitä myös toinen lajike. Satoisa, koko Suomessa menestyvä lajike tuottaa tavalliseen puolukkaan verrattuna poikkeuksellisen suuria marjoja. MIKSI. ?-??, 20–30 cm, . ?, 100–200 cm, . Tuuheakasvuisena ja kiiltävälehtisenä se on erityisen kaunis maanpeitekasvi ja mainio valinta vaikkapa luonnonmukaisesti hoidettavalle tontille, sillä se kestää jonkin verran tallausta. Lajike viihtyy niukkaravinteisessa, turvepitoisessa ja vettä läpäisevässä paikassa. Kasvi on itsepölytteinen, mutta ristiinpölytys muiden sarjahopeapensaslajikkeiden kanssa lisää satoa. MINNE
50 ?M EI LL Ä KOTO N A . T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U PIHALLA NY T Kukkia ja siemensatoa Kesä kypsyttää kehäkukan, palsternakan ja monien muiden kukkien, vihannesten ja yrttien siemenet kerättäväksi seuraavaksi kasvukaudeksi. Punakosmoksen vanhat kannat tuottavat siemeniä runsaasti ja kylväytyvät. FI. Vaikka monet lajit, kuten tarhakehäkukka ja ruiskaunokki, kylväytyvät yleensä hyvin itsekin, myös niiden siemeniä kannattaa ottaa talteen vastaisen varalle. OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. Osalla lajeista taas kukkavarsien katkominen on tarpeen liiallisen leviämisen suitsimiseksi. ”Aino” kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi
Ruiskaunokin miedot terälehdet säilyttävät kuivattuina värinsä. Tarhakehäkukka. Jos haluat kehäkukan pysyvän mahdollisimman samanlaisena, kasvata vain yhtä lajiketta. 1 2 V I H ER P I H A. 2. Kellanruskeiksi kypsyneitä siemeniä on hyvä kerätä paitsi mausteeksi myös seuraavan vuoden kylvöihin, sillä yleensä korianteri kylväytyy heikosti itse. Ota talteen siemeniä useista taimista, jotta jälkeläistö säilyy monimuotoisena. Tarhakehänkukan (Calendula officininalis) keltaiset ja oranssit peruslajikkeet ja pienikukkainen peltokehäkukka (C. Älä kuitenkaan poista kaikkia siemeniä, jotta kasvustoon jää hedelmystöjä kypsyttämään siemeniä seuraavaksi vuodeksi. Psst! JATKOA KUKINNALLE Sopivasti siemeniä Kuihtuneiden kukkien nyppiminen pidentää ja parantaa tarhakehäkukan kukintaa. 51. Pitsimäiset valkoiset sarjakukinnot pikkuisine kukkineen maistuvat yrttimäisen raikkaalta ja makealta. KERÄÄ JA KYLVÄ 1. Raakoja, pehmeitä ja vihreitä siemeniä kannattaa ainakin kokeilla esimerkiksi wokeissa, joihin ne antavat omintakeisen mausteisen säväyksen. Seuraa yrttien ja kukkien kasvua ja kukintaa, jotta saat kerättyä siemeniä parhaimmista yksilöistä. Koko korianteri käyttöön KAIKKI korianterin kasvinosat ovat syötäviä aromikkaasta juuresta latvaan. Ota huomioon muun muassa sadon tai kukinnan aikaisuus, satoisuus ja kukinnan runsaus. Sen sijaan osa kerrannaisista ja erikoisenvärisistä lajikkeista tuottaa heikonpuoleisesti siemeniä ja kylväytyy heikosti. Keväällä maasta putkahtelevat taimet pärjäävät vähemmällä hoidolla kuin uuteen paikkaan siirretyt. arvenis) kukkivat yleensä vuodesta toiseen ilman tarhurin kylvöapua. Eri lajikkeet voivat risteytyä keskenään. Ripottele kurkkuyrtin, harjaneilikan ja muiden helposti kylväytyvien lajien siemeniä toivomiisi kasvupaikkoihin
PIHALLA NY T Oikea kasvupaikka on syysleimulle korvaamaton. 2. 6. Jatka syysleimujen kukintaa istuttamalla eri aikaan kukkivia lajikkeita ja kantoja. Lisää uusia taimia lohkomalla nyrkinkokoisia juurakon kappaleita kasvuston laitamilta. Septoria-laikkutauti talvehtii lehdissä, joten kasvintähteiden kompostointi voi vähentää vioitusta ainakin hieman. Niiden joukossa on vahvoja, terveitä ja helppohoitoisia kasveja. 52 ?M EI LL Ä KOTO N A . 1 2 3 4 5 6 Elinvoimaa leimuille Hoida syysleimuja oikein, jotta ne kukkivat kauniisti ja pysyvät terveinä. Märässä ja tiiviissä maassa kasvusto voi kärsiä tyvija juuristotaudeista. Yleensä jakaminen on eduksi noin kuuden vuoden välein. Kaikista myöhäisimmillä sorteilla se jatkuu jopa pakkasiin asti. Edistä leimun terveyttä istuttamalla se aurinkoiseen paikkaan, jossa tuuli kuivattaa kasvuston nopeasti sateen ja yökosteuden jäljiltä. Kun kukinta alkaa heiketä, jaa kasvusto joko elo-syyskuussa tai keväällä. Kuivuus aiheuttaa alalehtien ruskettumista ja kuivumista. Kasvata leimuja kuohkeassa ja vettä pidättävässä maassa. Kokeile maatiaiskantoja. Floxin kukinta voi alkaa jo heinäkuussa tai vasta syyskesällä. 1. 4. 5. 3. Kokeile leimujen kasvupaikan vaihtamista entistä otollisemmaksi, jos jauhomainen härmäsieni peittää leimujen lehdet kesäisin. FI
MYÖS LUONNOSSA Mäkimeiramia kasvaa meillä yleisesti kotipuutarhoissa ja villinä lounaisessa osassa maata. MEIRAMIT KESTÄVIN ORIGANUM-SUVUN lajeista on mäkimeirami, joka herkästi valtaa kasvutilaa kylväytymällä. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VIT U S TANJA PE LLIKK A HYÖT YK ASVI V I H ER P I H A. Kreikanmäkimeirami jää meillä monesti lyhytikäiseksi, mutta sen lehdet maistuvat aromikkailta, eikä kylväytymistä tarvitse suitsia. MONIMUOTOINEN SUKU Lehtien aromikkuus ja voimakkuus vaihtelevat lajin, alalajin ja kasvikannan mukaan. MESIAPAJA Mehiläiset ja muut pölyttäjät arvostavat mäkimeiramin sokeripitoista mettä sekä pitkää kukintaa. Sukuun kuuluu myös makeahkolta maistuva ja kylmänarka maustemeirami. 53
• Latvaversojen leikkaaminen pitkin kesää pitää kasvin tuuheana. Mäkimeirami kestää ensimmäisen kasvukauden jälkeen yleensä kaksi sadonkorjuuta, jossa varret katkaistaan noin 10 sentin korkeudelta. SUOSI suorakylvön asemasta taimikasvatusta, sillä siemenet ovat pikkuruisia. KASVATA MYÖS MAUSTEMEIRAMIA • Meillä yksivuotisena kasvatettava laji vaatii aurinkoisen ja suojaisan paikan, jotta se tuottaa hyvän sadon. KUIVATA versot huoneenlämmössä tai mieluiten 30–40 asteessa. • Mäkimeiramin kirjavaja keltalehtiset lajikkeet lisätään kasvullisesti pistokkaista tai jakamalla, joten ne hankitaan taimina. • Kasvuston tulee olla ilmava, jotta pienet lehdet säilyvät terveinä. Kylvä samaan pottiin 5–10 siementä, taputtele siemenet kevyesti mullan pinnalle tai peitä ne erittäin ohuelti. Juuristo kärsii herkästi märkyydestä. • Maustemeirami viihtyy kalkitussa ja keskiravinteikkaassa maassa, joka on ilmavaa ja vettä läpäisevää. Hillittykasvuisina ja talvenarkoina ne soveltuvat ruukkukasvatukseen ja suotuisille kasvupaikoille. kylvö ruukkuun (suositeltava) suorakylvö maahan istutus maahan (kylvöja ostotaimet) kasvuston jakaminen sadonkorjuu MÄKIMEIRAMI JA KREIKANMÄKIMEIRAMI DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD 54 ?M EI LL Ä KOTO N A . SAKSI kreikanmäkimeiramia ja muita arkoja lajeja ja lajikkeita reippaanpuoleisesti vain kerran kesässä. LEIKKELE versoja kesän mittaan ja korjaa pääsato ennen kasvuston täyttä kukintaa. Taimet ovat hallanarkoja. SUOJAA talvenarat meiramit lumettomina pakkasjaksoina esimerkiksi havunoksilla tai talvisuojaturpeella. Niitä kestävämpi on noin 15 sentin korkuinen, tuuhea ja vaaleanpunakukkainen ’Compactum’. FI. Voit kasvattaa niitä myös ruukussa. Rajoita mäkimeiramin kylväytymistä leikkaamalla kukinnot. Kasvatukseen sopii myös valoisa ikkuna. • Noin 6–8 viikon esikasvatus jouduttaa ja varmistaa satoa. Esikasvata taimia 4–6 viikkoa. Kuivattava pääsato kannattaa korjata ensimmäisten kukkien avautuessa. MA ALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS Meiramin mesiapaja houkuttelee pölyttäjiä, kypsät siemenet lintuja. Viljelylaatikko, ruukkukasvatus ja kasvihuone parantavat lämpöoloja. SAATAVUUS • Origanum-sukuun kuuluu monimuotoinen joukko kasveja. Nuoret yksilöt talvehtivat parhaiten, joten uudista kasvustoa pistokkaista tai jakamalla. MEIRAMIT KASVATA mäkimeiramia ja kreikanmäkimeiramia aurinkoisessa paikassa ja läpäisevässä, kalkkipitoisessa maassa. Siemenmyynnissä on yleisimmin kreikanmäkimeiramia ja mäkimeiramia sekä yksivuotista maustemeiramia. Katkaise versosto heinäkuussa reilun 20 sentin korkeudelta, jotta kasvi ehtii kerätä voimaa talven varalle. Voit myös talvettaa ne viileässä paikassa
Mikrobistoa on mahdollista monipuolistaa itse, mistä on lukuisia hyötyjä terveydelle. Suojaa tynnyri eläinten jätöksiltä ja kastele viikkokausia astiassa seisseellä vedellä pelkästään koristekasveja. Jos taas omalta pihalta tai palstalta korjatut kasvikset näyttävät silmämääräisesti puhtailta, voit hyvillä mielin popsia ne sellaisenaan. Se hyödyttää ihmisiä, kasveja ja luontoa. Erityisen suuri merkitys tällä on salaateilla, yrteillä ja muulla raakana syötävällä sadolla. MULLAN ALLA VAIKUTA HYÖDYLLISTEN MIKROBIEN LAJISTOON PIHAPUUHISSA JA SADON KÄSITTELYSSÄ. V I H ER P I H A. Kasteluun sopii tuoreenpuoleinen ja puhtaalta näyttävässä astiassa oleva sadevesi. VÄLTÄ PAHIKSET Kasvisten pinnoille voi kertyä myös haitallisia ja tauteja aiheuttavia mikrobeja. Puutarhassa eloperäinen lannoitus ja maanparannus on paras keino monipuolistaa maaperän pieneliöstöä ja vilkastuttaa samalla hajotustoimintaa ja ravinteiden kiertokulkua. Hyödyllisiä mikrobeja on huuhtelulta turvassa kasvien soluväleissä, eikä huolellinenkaan pesu riitä poistamaan niitä kaikkia kasvisten pinnalta. Siksi viljelytapoihin, kuten kasteluveden puhtauteen ja lannan kompostointiin, kannattaa kiinnittää huomiota. 55. Elimistössä asuu miljardeittain mikrobeja, jotka ovat ihmiselle elintärkeitä. HUUHTELE MULTA POIS Huuhtele vedellä pölyiseltä ja multaiselta näyttävä sato, kuten salaatit ja maahan pudonneet omenat. SYÖ KASVIKSIA MONIPUOLISESTI Kasvilajeilla on erilaiset mikrobistot, joten monipuolinen kattaus erilaisia kasveja rikastuttaa meille ihmisille hyödyllisten mikrobien kirjoa. Hyödyt niistä työskentelemällä puutarhassa ja liikkumalla luonnossa. Kaupasta ostettu sato kannattaa ainakin huuhdella. TEKSTI O U TI T Y N YS K U VA ALE HTI E N AR KI S TO / TE IJA T U I S K U LISÄÄ HYVIKSIÄ ELOPERÄINEN LANNOITUS RIKASTUTTAA MIKROBISTOA Lä h te et : FT R a ija Ta h vo n en ja R u o ka vi ra st o. Eniten niitä on suolistossa, mutta myös kaikilla muillakin pinnoilla ihosta hiuspohjaan ja limakalvoihin esiintyy mikrobeja. fi TIESITKÖ. TOUHUA PUUTARHASSA Mullan sisältämät hyödylliset mikrobit voivat siirtyä elimistöön hengitysteiden ja ihon kautta
TARTU TEL A AN, S AHA AN JA TAPET TIIN! • 8,90 € UUSI LEHTI UNELMIEN TALO&KOTI -LEHDEN TEKIJÖILTÄ 8 90 Hanki omasi lehtipisteistä tai Meillä kotona -kaupoista meko.fi/100-diy-ideaa 100 Diy ideaa_ilmo_205x280.indd 10 100 Diy ideaa_ilmo_205x280.indd 10 17.6.2024 11.45 17.6.2024 11.45. kotiin pa rh aa t. | 10 D IY ID E A A K O T II N 20 24 100 DIY-IDEAA Parhaat Maalaa, tuunaa & tee itse! KALUSTEIDEN VÄRIKYLPY UNELMIEN SÄNGYNPÄÄDYT SAMA KAAPPI, MONTA ILMETTÄ KEKSELIÄÄT TAPETTIRATKAISUT PERSOONALLISET PORTAIKOT KEITTIÖIDEN YLLÄTYKSET KAUNEIMMAT RUUTULATTIAT IDEASTA SOHVAPÖYDÄKSI Romusta rakkaaksi LAATIKOSTO, PUUTARHAPÖYTÄ, VARJOSTIN, HYLLY, ALLASKAAPPI, SÄILYTYSBOKSIT..
Pintojen ensimmäinen hento viherrys on yleensä levää. — Esko V I H ER P I H A. PUUVARTISET K ASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEK ASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri PUUTARHASUUNNIT TELU Sari Lampinen puutarha suunnittelija, MSGD MYÖS ME VASTAAMME KUUK AUDEN K YSYMYS K U V A T E S K O M E U R O N E N J A A -L E H T IE N A R K IS T O TUOVI VASTAA: Uusien betonilaattojen pinta on sileä ja materiaali luontaisesti hyvin emäksistä. Ajan, käytön ja säänvaihteluiden myötä laattojen pintakerros kuitenkin kuluu ja karhenee ja myös pH-arvo alenee. Mikäli omalle pesurille ei ole tarvetta, laitteen käyttöohjeineen voi lainata kätevästi konevuokraamosta. Mikäli haluat pitää laatat paljaana kasvustosta, avainsana on säännöllinen siivous ja kunnon välineet. Esimerkiksi pesubetonilaatan kivirouhepinta on karkea, koska silottava hienoaines on jo laattaa valmistettaessa pesty pois laatan pinnasta. Jos käsin harjaus ei tuota toivottua tulosta, pese laatoitus painepesurilla tai tarkoitukseen suunnitellulla terassipesurilla. Myös tavallisiin painepesureihin on saatavilla terassin pesuun tarkoitettuja lisäosia. Riittävän usein toistuva putsaus estää kasvuston muodostumisen kokonaan. Sauma tiivistyy vasta sateen tai kastelun jälkeen, joten lisää hiekkaa tarvittaessa myöhemmin. Suosi työssä vesipesua ja mekaanista puhdistusta, vältä kemikaaleja ja muoviyhdisteitä sisältäviä materiaaleja kaikissa vaiheissa. Puhdista raot saumaraudalla, harjaa pinta jäykällä harjalla ja huuhtele irtonainen aines pois. 57. Laattojen päälle kertyy lähes olematon kerros kivipölyä ja orgaanista ainesta. Kun pesty pinta on kuivunut, kunnosta laattojen saumaus. Ajan kanssa joukkoon voi ilmestyä myös vaativampia lajeja, ja sammalet ja heinät täyttävät vähitellen saumat ja kolot. Jos käytät painepesurin omaa suutinta, testaa sopivaa tehoa ensin pienelle alalle, sillä liian kova paine voi vahingoittaa laatan pintaa. Valitse hiekan karkeus saumojen leveyden mukaan, esimerkiksi raekoko 0,1–0,6 mm sopii myös kapeisiin rakoihin. Oleskelualueen betonilaatat keräävät likaa. Tuovi Mutanen KORISTEPUUTARHA hortonomi Lähetä kysymyksesi meille: viherpiha@a-lehdet.fi K ASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri Puhtaanapito on sitä helpompaa, mitä sileämpi laatan pinta on. Jos laattojen välit on saumattu hiekalla, vältä suihkuttamista suoraan saumoihin. Vaikka vuosia vanha betoni on edelleen karu kasvualusta, sinnikkäimmät eliöt alkavat selviytyä sen pinnalla. Levitä saumaushiekkaa kuivan laatoituksen päälle ja harjaa hiekkaa pehmeällä harjalla, kunnes raot täyttyvät. Miten ne saisi kunnolla puhtaiksi. Harmaan betonipinnan vihertyminen voi tarhurista riippuen harmittaa tai olla tavoiteltavaa, ajan kanssa syntyvää elävää patinaa
TEKSTI AT S O M I KKO L A?K U VAT K ARO LI I NA PA ATO S Myyntikasvihuoneessa on vaikea uskoa, että nyt ollaan Lapissa. Päärynäpuu ja japaninsiipi pähkinä hipovat kattoa, mutta silti lämmitystä ei ole talvellakaan. 58 ?M EI LL Ä KOTO N A . Sitä pyörittää jo toisessa polvessa suomalais-saksalais-argentiinalainen Kroschelien perhe. Toinen maailma Tornionlaakson puutarha ällistyttää rehevyydellään. FI
V I H ER P I H A. 59
Pensaistakin suurin osa lisätään itse, mutta omenapuut ostetaan muualta. Siljan vanhemmat Pirjo Lindholm-Kroschel ja Axel Kroschel perustivat taimiston 1983. – Äiti ja isä istuttivat sen 25 vuotta sitten, kertoo Tornionlaakson Puutarha & Unelmien yrittäjä Silja Kroschel. Ampiaiset sen sijaan syövät hedelmät hyvällä halulla. Siljan äiti on kotoisin täältä. Tärkeimpiä kasviryhmiä ovat päivänliljat, kuunliljat, luppiot ja pionit. Niiden jälkeläisiä on myynnissä kymmenkunta lajiketta. Mutta suurimman vaikutuksen tekevät lehtien vaihtelevat värit, muodot ja koot sekä kasvutapojen vaihtelevuus. Yllättävän moni selvisi. Taimipottien seassa on saviruukuissa täysikasvuisia näytekasveja. On vaikea uskoa, että ollaan Lapissa tai edes Suomessa. Toisaalta he kokeilivat kaikkea mahdollista ja testasivat, mitkä kasvit oikeasti selviävät Lapissa. Edempänä kukkii päivänliljoja, kuunliljoja ja jaloangervoja. 1 2 60 ?M EI LL Ä KOTO N A . K un astuu sisään suureen kasvihuoneeseen, tuntuu kuin siirtyisi elokuvaan. Oma puutarha perustettiin kuitenkin tänne Lappiin. Olemme kokeilleet tehdä niistä siideriä, piirakkaa, hilloa ja vaikka mitä, mutta ei niistä ole tullut hyviä. Venäläinen ’Olga’-päärynä. Niiden juuret yltävät 1990-luvulle, jolloin Kirovski oli Tornion ystävyyskaupunki. Eikä täällä ole lämmitystä. Ja sen juuret olivat paikallisessa perinteessä: pariskunta kiersi lähikyliä pyytämässä kukkapenkeistä pistokkaita. FI. – Hedelmät ovat kypsänä hailakan keltaisia ja maistuvat parkkisen karvailta. Ensimmäisenä vastaan tulee kiiltävälehtinen, kattoon yltävä hedelmäpuu. Perennat ovat kokonaan omaa tuotantoa. KUKAAN EI OIKEIN tiedä, montako lajia ja lajiketta on nykyään myynnissä – joskus laskennassa on päästy noin tuhanteen. – Tämä muovihuone on jumalattoman vanha, jostain 1990-luvun alusta. Niiltä ajoilta valikoimassa on yhä paljon pohjoisia kantoja. Siellä hän rakastui Axel-nimiseen nuoreen puutarhuriin. Kaupunginpuutarhuri Raimo Lindqvist toi sen kasvitieteellisestä puutarhasta tuliaisena ruusuja. Nuorena tyttönä hän lähti opiskelemaan puutarha-alaa ja muutti koulun jälkeen Saksaan töihin. Ja sitten on vielä venäjänruusut. Kaikki on romanttisen patinoitunutta. Paikka on Kourilehdon kylässä, 17 kilometriä Torniosta pohjoiseen
Valkoiset marjat tulevat hyvin esille ruska-aikaan. 5 Erisävyisten lehtien sinfonia jatkuu ulkona. Syyshortensiat, tähtiputket, siperiantädykkeet ja ukonkellot rehottavat puutarhan reunoilla. 4 Helmipihlajan lehdet ovat koristeelliset. V I H ER P I H A. 2 Siljan vanhemmat Pirjo ja Axel perustivat puutarhan 1983. Eläkeläisinäkin he ovat mukana sen töissä. 61. Etualan ruukussa kukkii alppitähti. Suurten koivujen takana vilkkuu Siljan koti. 1 Taimihuone on täynnä kauniita yksityiskohtia. 09_Kuvateksti_ Medium kuvateksti_kursiivi Ultimate elderberry ’Grapefruit’ ghost pepper summer fruit salad vitamin glow lingonberry ’Avocado’ arugula salad blueberry pops green papaya. 3 5 4 Kukaan ei oikein tiedä, montako lajia ja lajiketta on nykyään myynnissä. 3 Pikkupunaluppio ’Little Angel’ kasvaa vain 30 sentin mittaiseksi ja kukkii heinä–elokuussa
FI. ”Muovihuone on jumalattoman vanha, jostain 1990-luvulta.” Kasvihuoneen lounaispäätyyn on koottu kivikkokasveja. 62 ?M EI LL Ä KOTO N A . Vaaleat ranskantulikukat kukkivat komeasti ja houkuttavat kimalaisia mesiaterioille
Pienilehtiset luppiot taas tuovat kontrastia suuriin lehtiin, esimerkiksi kirjavalehtinen ’Little Angel’. – Maahumala ja rönsyansikka sietävät varjoa ja kukkivat aikaisin. – Piikkien pelätään satuttavan lapsia ja lemmikkejä, Silja nauraa. Kesätöitä on meiltä kyselty viimeksi vuonna 2000. Turpeen sijaan kasvualustana käytetään kompostia. 63. Kuten Lapissa joka alalla myös Tornionlaakson Puutarha kerää asiakkaansa laajalta alueelta, Etelä-Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Ruotsistakin. Tornionlaakson taimiston valikoimassa on yli 30 päivänliljaa. Erilaisia kuunliljoja on tarjolla nelisenkymmentä lajiketta. Siksi niille kannattaa istuttaa aikaisin herääviä kaverikasveja. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, sillä Saksassa puutarhoilla käy kuulemma vapaaehtoisia kitkijöitä. Jumaltenkukka on loistava pari, sillä se kuihtuu kokonaan heinäkuun lopulla. Sipulikukat ovat tietysti hyviä, mutta kavereita löytyy perennoistakin. – Ne nousevat täällä kesäkuun alussa, mutta elonmerkkejä voi joskus joutua odottamaan juhannukseen saakka. Pienimmät, kuten ’Snow Flakes’, ovat vain 20 cm korkeita. ’Comet’ on niistä suurimpia. Kasvien taitava yhdistely on todella Siljan erityisosaamista! NYKYÄÄN LAPISSA ON enää kaksi oikeaa puutarhaa: Tornionlaakson puutarha ja Rissasen puutarha Sodankylässä. Pirjo ja Axel käyvät onneksi töissä vielä eläkeläisinä. Ilmeikkäät naamiot ja komeat ruukut tervehtivät kasvihuoneeseen tulijoita. Vaikka ajat ovat muuttuneet, 1980-luvun alun ekologinen idealismi on tällä yhä voimissaan. Ne ovat Siljan itse tekemiä – hän on myös keraamikko. Valitettavasti ruusut eivät ole nyt muodissa. – Tänäänkin oli iso porukka Kalixista ja Uumajasta. Lapissakin kuunliljat kehittyvät reheviksi, mutta se vaatii aikaa ja kasvurauhaa. Nettimyyntiä ei ole, sillä aika ei riitä lähetysten tekoon. Sinilehtinen ’Bressingham Blue’ taas rehottaa metrisenä. Kitkeminen on Pirjon lempipuuhaa. – Ne ovat hullun kestäviä! Kukinta on kesäkuussa, mutta pitkin loppukesää puhkeaa vielä yksittäisiä säälikukkia. – Silja taas on tehty myyntityöhön, heittää Pirjo väliin. Lajikkeesta riippuen pensaat tulevat 0,5–1,8 metrin korkuisiksi. Sama ongelma on koko Suomessa, Silja huokaa. Hevosenlannan käyttö on koevaiheessa. V I H ER P I H A. Lannoitteeksi viskotaan kanankakkaa, eikä sitäkään tarvita paljoa. Meillä on vain yksi työntekijä, puolalainen rouva, joka ajaa talvella huskyja. Isot kukat huojuvat metrin korkeudessa. – Suurimpia ongelmia alalla on, ettei nuorta työvoimaa saa mistään
Koen, että olen oppinut työn ohessa riittävästi. Värivalinnoilla on siis ekologisia vaikutuksia. Ruohosilppukate suojaa rikkaruohoilta. – Valkoiset ja vaaleat kukat ovat olleet trendi jo pitkään. SILJA TEKEE MYÖS puutarhaneuvontaa ja pihasuunnitelmia. Aloilleen asettumiseen vaikutti myös perheen perustaminen. Väriyhdistelmät yllättävät! Syyshohdekukka ’Moerheim Beauty’ hehkuu syyskaunosilmien ja kermanväristen heinien kanssa. – Ruotsissa pihat ovat mysig (viihtyisiä). Ne käynnistyvät aina olemassa olevaan pihaan tutustumisella. Mutta joissain asioissa käytännöllisyys unohtuu täälläkin. – Nuorena ajattelin, että kaikkea muuta! Mistään näistä aloista en kuitenkaan lopulta tykännyt, joten tulin jatkamaan tätä äidinmaidossa saatua hulluutta. Torjunta-aineita ei käytetä, vain korkeintaan luomuruiskutteita. FI. ’Olga’-päärynäpuun ei pitäisi enää selvitä VI-vyöhykkeellä, mutta kasvihuoneessa se tekee hurjasti hedelmiä. – Meillä on hirveästi linnunpönttöjä pienten hyönteisten torjuntaa varten. Tulevaisuudessa Silja aikoo pienentää puutarhan pinta-alaa, jotta sitä on mahdollista hoitaa kunnolla. Äitiysloma loppui, kun kasvukausi alkoi. Miten vertaisit pihoja rajajoen eri puolilla. – Se tulee olemaan edelleen taimisto, mutta nykyistä puistomaisempi ja elämyksellisempi. Useimmat maatiaisperennat, eli ne helpoimmat ja kestävimmät lajikkeet, ovat juuri keltaisia, samoin kevään ja alkukesän kukkijat. Pohjois-Suomessa tällainen ajattelu toimii todella huonosti. Minusta luontoa pitäisi arvostaa enemmän puutarhassakin. Toisaalta kasvien rytmi määrää työn rytmin. Harakan pojat syövät etanoita ja muita ötököitä. Perhosetkin suosivat voimakkaita värejä. Suomessa tärkeämpää on käytännöllisyys ja toiminnallisuus. – Sanon asiakkailleni, että puutarhasi ei ole olohuoneesi jatke vaan luontoa. Lehdet jäävät maahan ja maatuvat sinne. Ja ikinä ei haravoida. – Lapsen tultua on pitänyt luopua perfektionismista ja hyväksyä tietty kaaos. Haukat ja pöllöt taas pitävät myyräkannat kurissa. Keltainen taas tuntuu olevan inhokkiväri. Voit seurata puutarhaa Instagramissa @puutarhaunelmat ja Facebookissa @tornionlaaksonpuutarhaunelmat 64 ?M EI LL Ä KOTO N A . SAKSAN KIELI ja kirjallisuus, taidekasvatus, ryhmädynamiikka ja keramiikka. Silja on opiskellut niitä mutta ei varsinaisesti puutarha-alaa. Puoliso, muusikko Saverio Maccne löytyi Buenos Airesista 2010 ja tytär syntyi 2022
65. 7 X VÄ RIÄ POHJOISEN PUUTA RH A A N PURPPURAHEISIANGERVO ’LADY IN RED’ JÄTTIPOIMULEHTI KELTAREUNAKUUNLILJA ’AUREOMARGINATA’ TÄHKÄPÄHKÄMÖ ’HUMMELO’ TARHAJALOANGERVO ’AMETHYST’ TARHAPÄIVÄNLILJA ’FRANS HALS’ ROHTOSUOPUTKI V I H ER P I H A
Tässähän sitä sopivaa kasvustoa nyt on, ja vieläpä ilmaiseksi. Massan seassa on käytäviä, aukiota ja eräänlainen maja, jonka sain aikaiseksi, kun karsin hullusta syreenipuskasta traktorin peräkärryn verran vesiversoja ja kuolleita oksia. Ruohonleikkurin tappoi irtokivi. Hieroessani kortisonia pitkin jomottavaa kroppaani pohdin, miksi lähdin tähän. Turha käyttää tuhottomasti energiaa sellaisen poistamiseen, joka menestyy ihan itselT E K S T I A N N A P E R H O K U V A A N T T I R A A T IK A IN E N ”Villi epämäärä puutarhassa on runsaudessaan näyttävää.” ANNA PERHO Valmentaja, toimittaja ja kolumnisti, joka kunnostaa 1800-luvun lopussa rakennetun talon puutarhaa Ypäjällä. Noin niin kuin melkein. Rikkakasvit ovat rumia ankanpoikasia, joiden potentiaalia ei vain ole vielä hoksattu. Sähkötrimmeri ylikuumentui, meni shokkiin ja sammui. Kolmen päivän riehumisen jälkeen piha näytti jo perin erilaiselta. AAMULLA ASTELIN PUUTARHAAN uudella asenteella. Alku sujui hyvin, mutta sitten alkoi Panin, villin luonnon jumalan, vastaisku. PÄÄTIN OLEVANI UUDEN puutarhanhoitotyylin, itsepetoksellisen anarkismin, edustaja. Ainahan sitä jankutetaan, että hanki vain kasveja, joille kasvupaikka sopii. FI. Vaikka käyttäisin kaikki elämäni päivät täältä pakkasiin, en saisi rikkoja kitkettyä. Nokkosten polte kihelmöi yöllä ihon pinnassa. Strategiani on tämä: villi epämäärä puutarhassa on, jos ei jaloa, niin runsaudessaan näyttävää. Karhunköynnökselle viritin Blair Witch -elokuvan rekvisiitalta näyttävän oksakehikon, johon se voi kietoutua. Eihän mikään ole niin kestävää nurmikkoa kuin voikukka! Ohdakkeet ovat oikeasti kauniita, ja pillikkeissä on vallan veikeä kukka, joista mehiläinen voi imeä mettä. 66 ?M EI LL Ä KOTO N A . Sateista riehaantunut ukontatar oli kaikkialla, minne katseeni osui. Anarkismi on sitä, että viis veisaa kasveille annetuista leimoista. Miksi en raivaisi pihalle oleskelualueita ja käytäviä, joita vihermassa reunustaa. Ei siis kitkemistä, vaan eräänlaista kuvanveistoa. Sitten kukat lakastuivat, ja yhtäkkiä piha näytti nuutuneelta joutomaalta. Katselin turpoavaa kuuta, joka kuiskasi vastauksen: jos et voi voittaa, liittoudu. Itsepetos taas on sitä, että kun raivaamiani muodostelmia katsoo illalla viinilasin kera, mutta ilman silmälaseja, niin voi kuvitella olevansa englantilaisessa muotopuutarhassa. Huomasin kurjenpolvien ympärille kietoutuneen karhunköynnösesiintymän. Miksi niittää jotain niin kaunista kuin yöttömässä yössä hehkuva leinikkien meri. Tartuin teräaseisiin ja aloitin Operaatio Heinäkuun, jonka tavoitteena oli tuoda puutarhaan kuria ja järjestystä. Voit seurata projektia Instagramissa @olipa_kerran_talo lään, puhisin. Anarkismia ja itsepetosta KOLUMNI K un pihan rikkaruohot alkoivat juhannuksen alla kukkia, pidin viikatetta vakan alla
67. SYKSYN VÄRIKYLPY Keltaisena hehkuva puutarha Porvoossa K U V A T E IJ A T U IS K U Instagram @viherpiha Facebook Viherpiha Nettisivut meilläkotona.fi SEURAA MEITÄ Seuraava numero ilmestyy 11.9. Osallistut samalla lehtiarvontaan. PALKINNON ARVO ON 35,70–118,80 EUROA. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. meko.fi/osallistu VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: AVOTAKKA, IHANA, KOTIVINKKI, MAKU, MEIDÄN MÖKKI, MEIDÄN TALO, UNELMIEN TALO&KOTI JA VIHERPIHA Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. 12 sivun miniopas tulppaaneista Näin talvetat kesäkukat Parhaat perennat sadepuutarhaan V I H ER P I H A. Rakas lukija, mielipiteesi on tärkeä! Kerro, mikä on lehden paras juttu
Lahjasoluvanhemmuus. Apu_360_205x280_uusi ilme.indd 1 Apu_360_205x280_uusi ilme.indd 1 29.2.2024 8.49 29.2.2024 8.49. LATAA SE Lataa Apu360-sovellus. Ja lukuisia muita pelottomia juttuja