5 TAPAA SELVITTÄÄ PH-ARVO ITSE VÄRIKYLVYSSÄ KELTAISTEN KUKKIEN PIHA RANSKANRAKUUNA KASVATA OULUN KORKEUDELLA ASTI Plus Plus Näin saat kesäkukat säilymään talven yli ISTUTA NYT TULPPAANIT 24 suosikkilajiketta, istutusja hoitovinkit + kasvata myös ruukussa. meilläkotona.fi |?9/2024?|?11,90 € VERSOO HYVÄÄ 16 × Runsaasti vettä kestävät perennat Upea varjotarha Hiidenmaalla ONKO MAA HAPAN
Osaston suunnittelija: Yhteistyössä: Tule mukaan! AVOTAKKAPAVILJONKI HABITARESSA 11.–15.9.2024 Halli 6, osasto 6b60 . Messukeskus, Helsinki
3. TEEMA: SYKSYN KUKKASIPULIT 11 Kasvit nyt Keväästä keskikesään kukkivat laukat. 9 Juuri nyt Syötävä puisto Joensuussa ja biohajoava kate. 8 Juuri näin Pihavaloja ei kannata pitää päällä läpi yön, sanoo MMM Hanna Mattila. SISÄLTÖ V I H ER P I H A. SYYSKUU 7 Kuukauden kasvi Isoauringonkukka ’Evening Sun’. 29 Lumoavat tulppaanit 12 sivun miniopas täynnä tietoa ja inspiraatiota kevätkukkien kuningattaresta
55 Hyötykasvi Rakuunat. Psst! Haaveiletko tulppaanin luonnonlajeista vai lajikkeista. FI. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 4 ?M EI LL Ä KOTO N A . Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. KANNEN KUVA GAP Photos / Lehtikuva LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 41 Kuukauden kysymys 42 Viisaat vinkit Näin talvetat kesäkukat. Tilatut lehdet toimitetaan forcemajeurevarauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakkotai tuotannolliset häiriöt). 48 Taimistojen suosikit Parhaat kasvit sadepuutarhaan. 52 Pihalla nyt Syysilme ruukuille ja kompostimulta hyötykäyttöön. vuosikerta. 57 Mullan alla 5 tapaa mitata mullan pH. 66 Kolumni JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 67 Ensi numerossa 20 52 SISÄLLYS Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Konseptisuunnittelija Henna-Kaisa Ranta Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Kustantaja A-lehdet Oy Toimitusjohtaja Heli Arantola Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka PunaMusta Tampere Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma-pe 8-20 ja la 10-15) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. 58 Esikuvana kantopuutarha Vehreä ja viileä varjotarha Viron Hiidenmaalla. 31. PIHOJA JA IHMISIÄ 12 Värikylpy Keltaisten kukkijoiden keidas. 20 Kokoaan suurempi Syyspiha vanhan tammen ympärillä
Tästä voimaantuneina raivasimme metrin lisää uusille istutuksille. Ensi vuonna sitten seuraava metri. Viime kesänä istutetut kasvit ovat ottaneet paikkansa, eikä rikkoja juuri joukossa näkynyt. Niinpä päätin antaa pöheikön rehottaa sellaisenaan. Istutuslapion sijasta hain varastosta raivaussahan. Nyt kun taas ehdimme mökille, pihaprojekti jatkuu. Sukulointia, synttärijuhlia, konsertteja ja jalkapalloa. Kaksi vuotta pihan keskellä jököttänyt multakasa on poissa (kiitos talkooporukalle!) ja tilalla kasvaa oikein tuuhea nurmikko (kiitos sateille!). Siinä vasta taistelu! Aiempina vuosina olen pitänyt alueet ruodussa, mutta tänä vuonna nostin kädet pystyyn. Miten edistyy pihaprojekti, tuskailin puolisolle jo ennen kuin kesä oli ehtinyt edes alkaa. KUN KAUDEN ALUSSA saavuin siemenperunoiden kanssa kasvimaalle, vastassa oli täysi viidakko. 5. Kun mökillä ehtii piipahtaa vain viikonloppuisin, huomaa, kuinka paljon viikossa ehtii tapahtua. Viime kesänä tehdystä työstä ei vaikuttanut olevan enää jälkeäkään. Toukokuussa istutettu niittyalue ei näyttänyt juuri paremmalta. Näin ne hommat etenevät, pala kerrallaan! Ja mikä parasta, kesä on ehkä lopussa, mutta puutarhavuosi vielä hyvässä vauhdissa. Myös perennapuolella koettiin onnistumisia. Entäpä sitten sorapolut. V I H ER P I H A. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A T E IJ A T U IS K U PÄ ÄKIRJOITUS JENNY BRANDT pä ätoimittaja P K atselin jo keväällä huolestuneena kalenteria. Kasvu oli kyllä runsasta, mutta mahdollisia niittykukkia oli vaikea erottaa rikkojen seasta. Kaikenlaista kesäohjelmaa oli luvassa niin paljon, että tiesin jo valmiiksi mökkiviikkojen ja -päivien käyvän vähiin. MUTTA MAHTUI KESÄÄN ilonpilkahduksiakin. Eikä aina niin hyvään suuntaan. Pala kerrallaan Istutuslapion sijasta hain varastosta raivaussahan. Ruohotupsut saivat kasvaa ja apila kutoa verkkojaan polun poikki. Suunnitelmissa on monta syysja lokakuun viikonloppua pihaja istutuspuuhissa
Lehti-imuri/-puhallin LBS 2600 Teho 2600 W. 4,85! Pidätämme oikeuden mahdollisiin painovirheisiin, hinnanmuutoksiin ja loppuunmyytyihin tuotteisiin. 14-087 109,Ulkokalusteiden suojapeite Pyöreä, Ø 2 m 14-172 17,90 Suorakulmainen, 2,5 x 1,7 m 14-173 19,90 17 17 90 90 Suojapeite, 90 g/m² 1,6 x 1,85 m 14-9020 3,50 2,85 x 3,8 m 14-9021 6,50 3,8 x 5,7 m 14-9022 13,90 33 50 50 3 90 Alk. 45-313 11 90. 230 V. 18-580 Pallogrillin suojapeite Mitat 71 x 56 cm 14-170 77 50 50 Puutarhavaunu, 96 x 48 cm Enimmäiskuorma 250 kg. Alk. Irrotettavat sivulaidat. 36 90 Lehtiharava, 43 cm Varsi (Ø 24 mm) myydään erikseen. Aukioloajat ma–pe: 8–20 la: 9–18 su: 10–18 Seuraa meitä @biltemasuomi Toimitukset alk. 14-398 4 50 Kompostikehikko, 530 l Yhden seinäelementin mitat 68 x 88 cm. Imuritoiminto hienontaa lehtijätteen tehokkaasti
Kahteen metriin kohoava lajike on haaroittuva, joten kahvitassin kokoisia kukkia on luvassa enemmän kuin yksi. Helianthus annuus Illan viimeiset säteet Se on täydellinen kukka heittämään lämpimän haikeat jäähyväiset kesälle. H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A G A P / L E H T IK U V A JUURI NYT V I H ER P I H A. 7. 'Evening Sun' -isoauringonkukan murretut punaisen sävyt ja kultainen kajo tuovat mieleen mailleen painuvan auringon
Tämän vuoksi meillä Lahden kaupungissa testataan syksymmällä katuvalaistuksen värilämpötilan muuttamista sinisestä lämpimän kellertäväksi eli noin 3 000:sta kelvinistä alle 2 000:een. Himmeät alaspäin suunnatut tunnelmavalot ja kynttilälyhdyt ovat hyönteisten kannalta parempi valinta kuin kirkkaana loistavat kohdevalot.” JUURI NÄIN! PIHAVALAISTUSTA EI KANNATA PITÄÄ PÄÄLLÄ LÄPI YÖN, SANOO MAATALOUSJA METSÄTIETEIDEN MAISTERI HANNA MATTILA. Kannustan miettimään, onko kaikki ulkovalaistus todella tarpeen, ainakaan läpi yön. Hyönteisten kannalta pahimpia ovat kirkkaat sinertävät valot, joita on esimerkiksi monissa LED-valaisimissa. Tietysti turvallisuusseikat pitää myös ottaa huomioon vaikkapa kulkureittien valaisussa. KIRKAS VALO VETÄÄ yöllä liikkuvia hyönteisiä puoleensa magneetin lailla ja harhauttaa niitä toimittamasta normaaleja öisiä askareitaan, esimerkiksi ravinnon hakemista, suunnistamista tai lisääntymistä. Itse olen myös kytkenyt pihavalojen liiketunnistimen pois päältä, etteivät valot tule päälle esimerkiksi tuulessa tai eläinten liikkuessa pihalla. Öisin palavat kirkkaat valot, kuten katuja pihavalaistus, sotkevat yöaktiivisten hyönteisten elämää ja voivat osaltaan aiheuttaa pölyttäjäkatoa. Valosaaste myös sekoittaa esimerkiksi ihmisten, eläinten ja kasvien vuorokausirytmiä, muuttolintujen suunnistusta ja lintujen pesintää. FI. Yövalot ovat vaarallisia siksikin, että niiden takia eläimet eivät enää saa pimeydestä suojaa saalistajia vastaan. V äitän, että öisen valaistuksen vaikutuksista pölyttäjiin puhutaan paljon vähemmän kuin muista pölyttäjiä tukevista teoista, kuten hallitusta hoitamattomuudesta, pölyttäjille mieluisista kasvivalinnoista tai niittyjen merkityksestä. Osa katuvaloista voidaan myös kytkeä ainakin osaksi aikaa yöstä pois päältä. T E K S T I H E ID I H A A P A L A H T I J A K U V A A D O B E S T O C K Yövalo hämää pölyttäjiä ”Pahimpia ovat kirkkaat sinertävät valot.” Hanna Mattila, projektipäällikkö, Lahden kaupunki 8 ?M EI LL Ä KOTO N A . Jos kuitenkin haluamme tehdä kaikkemme pölyttäjien hyvinvoinnin eteen, myös tämä seikka tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. ULKOVALOJA SAA NYK YÄÄN melko edullisesti, joten niitä myös käytetään yhä useammassa puutarhassa
– Biohajoavuustesteissämme kuukauden jälkeen levityksestä maaperästä ei löydy jäämiä pyrolyysinesteestä, kertoo vanhempi tutkija Marleena Hagner. Muun muassa niitä on saanut menneenä kesänä napsia vapaasti Joensuun syötävissä puistoissa. Tanskalaisen Verner Pantonin vuonna 1980 suunnittelemasta pöytävalaisimesta on tehty ladattava versio, joka on näppärä ottaa terassille mukaan pimeän illan tunnelmointiin. Siksi puistot on viety nyt kartalle, kertoo Joensuun kaupungin ilmastokoordinaattori Tuuli Hyppänen tiedotteessa. Viherpiha ja Finnish Design Shop kuuluvat samaan A-lehdet-konserniin. Ajatuksena on tarjota vaihtoehto katemuoveille, joita käytetään maataloudessa, viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Kun kate on levitetty maahan, se kovettuu pahvimaiseksi pinnaksi ja estää rikkakasvien kasvua yhden kasvukauden ajan. Verpanin Pantop Portable -ladattava pöytävalaisin, 30 cm × 18 cm, 155 e, Finnish Design Shop. JUURI NY T T E K S T I H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A T V A L M IS TA J A T Marja-aronia Ota veikkonen! OMENOITA , aronioita, viinimarjoja ja kirsikoita. Valaisinta saa useissa väreissä. LUONNONVARAKESKUKSEN tutkijat ovat kehittäneet nestemäisenä levitettävän katteen. Lisätietoja osoitteessa: joensuu.fi/syotavat-puistot VALO MATKASSA SOMA KUIN kellokukka. Katetta on testattu esimerkiksi marjapensaiden alla. Seuraavaksi haussa on yritysyhteistyökumppani, jotta kateinnovaatiosta syntyisi tuote. – Kun uusien kasvien istuttamisesta keskusteltiin, selvisi, että syötäviä kasveja on puistoissa kyllä jo paljon, mutta niiden olemassaolo ei ollut kovin hyvin yleisessä tiedossa. Satoa tuottavia puita ja pensaita on istutettu 24 kohteeseen, lähinnä puistojen ja leikkipaikkojen yhteyteen. V I H ER P I H A. 9. Sen lisäksi, että nestemäinen kate on biohajoava, sen hiilijalanjälki jäisi pieneksi, sillä katteen materiaalit tulevat teollisuuden sivuvirroista. Raaka-aineina on veden lisäksi selluteollisuuden jäämäkuitua sekä grillija biohiilituotannossa syntyvää pyrolyysinestettä. Lisätietoa hankkeesta: www.luke.fi/fi/ projektit/plastlife-t54 Rikkakasvit kuriin Kate on levitettäessä vellimäistä. Valmistaja lupaa seitsemän tuntia valoa yhdellä latauksella. Kate vaikuttaa rikkakasveihin myös kemiallisesti pyrolyysinesteen sisältämien happojen takia. Syötävät puistot on nyt myös merkitty kartalle kaupungin nettisivuille
Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. PALKINNON ARVO ON 35,70–118,80 EUROA.. meko.fi/osallistu VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: AVOTAKKA, IHANA, KOTIVINKKI, MAKU, MEIDÄN MÖKKI, UNELMIEN TALO&KOTI JA VIHERPIHA Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. Rakas lukija, mielipiteesi on tärkeä! Kerro, mikä on lehden paras juttu. Osallistut samalla lehtiarvontaan
Kukinta touko– kesäkuussa, korkeus 30–40 cm. Maahantuoja Schetelig, katso jälleenmyyjät: schetelig.com. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuten muutkin laukat. Kodin Kukat, puutarha.com. Korkeus 15–30 cm. Korkeus 50–100 cm. 11. NÄILLÄ LAUKOILLA VÄRITÄT PIHAA KEVÄÄSTÄ PITKÄLLE KESÄÄN. Yhdestä sipulista kasvaa useita kukkavarsia. Maahantuoja Schetelig, katso jälleenmyyjät: schetelig.com. Sopii muiden laukkojen tapaan hienosti myös leikkokukaksi. NYT ON AIKA ISTUTTAA SIPULIT MAAHAN. 4 KELTALAUKKA hehkuu pienillä kullankeltaisilla kukillaan touko–kesäkuussa. 5 NAPOLINLAUKKA kasvaa 20–30 cm:n korkuiseksi ja hurmaa pienillä, tuoksuvilla kukillaan touko–kesäkuussa. Nelsongarden.fi. 2 OREGONINLAUKKA ’EROS’ avaa herkät tähtimäiset kukkansa kesäkuussa. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T M Y Y J Ä T J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O K ASVIT NY T 1 LAUKKA ’OSTARA’ on tanakkavartinen viinija pallolaukan risteymä, jonka leveät lehdet säilyvät pitkään hyvännäköisinä. Korkeus 30–35 cm. 6 LAUKKA ’RED MOHICAN’ säväyttää viininpunaisilla mohikaanikampausta muistuttavilla kukinnoillaan kesä–heinäkuussa. Kukinta kesä– heinäkuussa. 3 KERÄLAUKKA ’ROSY DREAM’ kasvattaa pörröisen näköiset vaaleanpunaiset kukinnot 50–60 cm korkeiden varsien päähän. Viherpeukalot.fi. Korpikangassiemen.fi. Tähtiä ja palloja 1 2 3 4 5 6 V I H ER P I H A
TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VAT TE IJA T U I S KU 12 ?M EI LL Ä KOTO N A . Hyvän olon värikylpy Porvoolaisen Tarja Heikkilän puutarhan kaunein aika koittaa syyskesällä ja syksyllä, jolloin loistavan keltaiset perennat yltyvät täyteen hehkuunsa. FI
Etualalla kukkii sinipallo-ohdake, preeria-auringonkukka ja liilahtava rohtosuopayrtti. 13. V I H ER P I H A. Puutarhan hoitaminen on Tarjalle tasapainottelua villin rehotuksen ja järjestelmällisyyden välillä
14 ?M EI LL Ä KOTO N A . Tuuhea humalaportti johdattaa keltaisten perennojen huomaan. Metsätulppaanit, kultatyräkit, keltavaleunikot ja monet muut lajit tuottavat elämyksiä pitkin kesää, mutta kauden tähtihetki koittaa syyskesällä komeiden perennojen avatessa nuppunsa. K ultapallon painavat kukkavarret nuokkuvat raskaina, kompassikukan ja isohirvenjuuren pienet auringonkeltaiset kukat huitelevat korkealla pään päällä. Noin 50 metrin päässä hänen kotiKultapallo ja kaitaröyhytatar ovat kuin luodut toisilleen niin kasvutavaltaan kuin olemukseltaankin. Ryöppyävän runsasta porvoolaista kukkatarhaa hoitaa käsityöläinen ja risutaiteilija Tarja Heikkilä, joka on istuttanut kotipuutarhaansa koko joukon keltaisia kukkijoita. Iso piha antaa mahdollisuuden leikkiä keltaisen runsaudella ja kookkaillakin perennoilla, hän sanoo. Hiekkakäytävät halkovat ja samalla jäsentävät kulmikasta istutusaluetta. Matalaa lajistoa edustavat tuuheana kasvustona kukkiva syyskaunosilmä ja sinne tänne kylväytynyt keltasauramo sekä vasta terälehtiään availeva syyshohdekukka. Silloin Tarjan lempiväri leiskuu pihalla täydessä loistossaan. TEHOSTAAKSEEN LEMPIVÄRINSÄ TENHOA Tarja on istuttanut aurinkoiselle alapihalleen laajoja perennaistutuksia, joissa kasvaa korkeita ja voimakaskasvuisia perennoja. FI. – Rakastan keltaista väriä, ja sitä täällä riittää
Erityistä: Risupihaniminen paikka toimii Tarjan kotipuutarhana sekä risutöiden työja kurssitilana. 15. Mikä: Tarjan puutarha Porvoossa Vyöhyke: II Koko: Tontti 1,3 ha. Tarja on koostanut kukkaniityn siemenseoksen useista lajeista, kuten punakosmoksista, ruiskaunokeista ja unikoista. Maa: Keltaisten perennojen alue on savinen. Istutukset noin 1 000 m²:n alalla. Reunassa kasvaa monivuotinen pietaryrtti. V I H ER P I H A
Keltaisen alueen keskellä on pieni aukio tuoleineen. Istutusalueen reunassa oleva sorakaistale helpottaa pitämään kultapalloja ja muita voimakaskasvuisia lajeja aisoissa. 16 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI
Näin loppukesällä kultapallo ja preeria-auringonkukka ovat pihan huomiota herättävimmät lajit. – Istutus on niin runsas ja valovoimainen, että voin ihailla keltaisuutta keittiön ikkunastakin käsin. Hän on ratkaissut ongelman antamalla kultapallolle reilusti tilaa ja tukemalla sen kasvuston kevyillä metallisilla kasvituilla. 17. Asteri säestää kultapalloa siniliiloilla kukillaan, kaitaröyhytatar herkillä vaaleilla kukinnoillaan. Se on minulle hyvän olon väri. – Juuri tällaista tavoittelen – villejä penkkejä, joissa on paljon kasvimassaa. Preeria-auringonkukka pysyy hyvin pystyssä sadesäällä. V I H ER P I H A. – On ihanaa olla keltaisen värin keskellä värikylvyssä. Syyspäivänhattu kasvaa lähes parimetriseksi ja kukkii syyskuun lopulle asti. Keltainen yhdistetään lämpöön, aurinkoon, voimaan ja toivoon. – Jos kasvi viihtyy hyvin, se yleensä myös leviää. Penkkien hoito on tasapainottelua villiyden ja järjestelmällisyyden kanssa. Se sai alkunsa liki 30 vuotta sitten pian Tarjan taloon muuttamisen jälkeen. KELTAISTEN KUKKIJOIDEN SYLEILY YN – soralla ja laatoilla päällystetylle alueelle – puikahdetaan rehevästä humalaportista. ”Juuri tällaista tavoittelen – villejä penkkejä, joissa on paljon kasvimassaa.” Kompassikukka kurottelee korkealle kultapallojen ja syysastereiden keskellä. Tarja onkin rajannut penkit ja nurmikon noin 15 sentin levyisellä sorakaistaleella, josta on helppo poistaa juurien kautta leviävät perennat. TARJAN HAAVEENA on oppia luomaan perennoista aina vain kerroksellisempia istutuksia, jotka olisivat paitsi pölyttäjille hyödyllisiä myös helppohoitoisia. Monet keltakukkaiset perennat ovat vahvakasvuisia ja leviävät nopeasti. Tärkeä rooli on myös vieruskavereilla, vanhalla maatiaisasterilla ja kaitaröyhytattarella, jotka tukevat kultapalloa sivulta päin ja rajoittavat sen leviämistä. talostaan sijaitsee vanhin ryhmistä, noin 80 neliön kokoinen, muodoltaan kulmikas alue. Sen sijaan kultapallon kerrannaisiin kukkiin kerääntyy sateella vettä, jolloin pitkät varret rötköttävät raskaina muiden kukkien päällä. – Jos kultapallon sitoo tiukkaan nippuun narulla, syntyy kuristettu vaikutelma. Ne ovat Tarjasta vahvoja ja kauniita perennoja, mutta sijoittamisen ja vieruskavereiden suhteen vaativia. Pieni tupas kultapalloa taas näyttää orvolta, Tarja pohdiskelee
FI. KELTAISTA KOKO KESÄKSI. Pietaryrtti eli ”nappikukka” kukkii tontilla siellä sun täällä. – Sama on kaikkien keltaisten kukkijoiden kanssa. Pensaskärhön hedelmystöt ovat kuin koristeita. 3. Keltaiset, päivänkakkaroita muistuttavat mykerökukat tuovat Tarjan mieleen pienet lamput, jotka tuikkivat syyskuun alun iltavalossa. KUKKIA HYÖNTEISILLE. TARJAN PERENNAVINKIT KELTAISEEN PUUTARHAAN 1. 2. On aivan kuin joku olisi sytyttänyt valon puutarhaani. Viimeksi mainitun kuihtuneet kukinnot kannattaa poistaa kylväytymisen estämiseksi. Muista syyskesän lisäksi myös kevään ja kesän kukkijat. Sävyä edustavat useimmat loppukesän perennat auringontähdestä syyspäivänhattuun ja kompassikukkaan. RUNSASTA JA YLTÄKYLLÄISTÄ. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi nauhukset, kirahvinkukka ja auringontähti. Valitse perennoja, joista on iloa kimalaisille, perhosille ja muille hyönteisille. Väriyhdistelmästä pääsee nauttimaan soikealla, noin 50 neliön kokoisella kukkaniityllä, jonne Tarja on kylvänyt yksivuotisia kukkia. Luo rehevyyttä isoon tilaan istuttamalla vahvakasvuisia ja helppohoitoisia perennoja, kuten kultapalloa, isohirvenjuurta, kaitaröyhytatarta ja preeria-auringonkukkaa. Tarja pitää myös pinkin ja liilan sävyistä, sillä ne sopivat hänestä mainiosti yhteen keltaisen kanssa. Silkkiunikot ja kesäharsot ovat jo antaneet periksi, mutta punakosmos, ruiskaunokki, maurinkiiltomalva ja monet muut lajit pilkuttavat niittyä pienillä kukillaan. 18 ?M EI LL Ä KOTO N A . Hienoja lajeja ovat esimerkiksi kaukasianpioni, esikot, kevätvuohenjuuri, metsäunikko, metsätulppaani, kultatyräkki sekä maanpeitekasveista suikeroalpi ja rönsy ansikka. Kukkamerta silmäilevän Tarjan katse hakeutuu keltasauramoiden kukkiin. KAIKISTA KELTAISEN SÄVYISTÄ Tarjalle mieluisin on täyteläinen keltainen, jota hän kuvailee kirkkaaksi, puhtaaksi ja loistavaksi
1 2 3 1 Kukkaniitty ilahduttaa keskikesästä pitkälle syksyyn. 5 Auringontähti on loistava hyönteiskasvi, mutta kylväytyy hanakasti. 4 5 V I H ER P I H A. 3 Tummatulikukka kasvattaa ravinteikkaassa maassa monivartisen kukinnon. 19. 2 Preeria-auringonkukka leviää nopeasti, mutta on pintajuurisena helppo kitkeä. 4 Yksivuotisen reunuspietaryrtin siementaimia tupsahtelee penkistä
Seijan pihalla kukkivat muun muassa kuutamo-, mustilan-, syys-, pallo-, samettija kiinanhortensiat. 20 ?M EI LL Ä KOTO N A . Seija ja Toni Sjöberg halusivat säästää tonttinsa vanhan tammen ja perustivat pihan sen ympärille. FI. Myös kivet ovat täällä saaneet uuden elämän. TEKSTI JA K U VAT H E I KKI R AU TI O Kokoaan suurempi Hortensiat ilahduttavat kukinnallaan kesän lopulta syksyyn
21. Koriste omenapuu ’Kirjailija’ on kasvanut 20 vuodessa komeaan mittaan. Kivimuurin takana pilkistävät tuivio ja keltajapaninangervo ’Golden Princess’. V I H ER P I H A. Tammen alla on aina kasvanut kielomatto
22 ?M EI LL Ä KOTO N A . – Tammi on kuulemma istutettu 1950-luvulla. Kaikki alkoi, kun Tonin vanhemmat laittoivat tontinhakuilmoituksen paikallislehti Ulvilan Seutuun. Hän on hoitanut puutarhaa yhdessä Tonin kanssa yli 20 vuotta. PANTTERIKUVIOISEEN HUPPARIIN ja pinkkeihin puutarhakäsineisiin sonnustautunut Seija on henkeen ja vereen puutarhaihminen. Se on kaivettu tikulla 15-senttisenä taimena Helsingistä Kätilöopiston pihasta, Seija kertoo. Sen edessä ovat pikkukanadanhemlokki ’Jeddeloh’, tuivio ja kartioalbertankuusia. Sisäänkäyntiä somistaa muun muassa lumikärhö. Hyvä mittatikku huvimajalle – sjöbergiläisittäin “Paviljehville” – on sen vieressä kasvava majesteettinen tammi, jonka syksyn kultaamat lehdet loistavat auringossa. Ohuesta metallista tehty koristeellinen, neljä metriä korkea rakennelma voisi näyttää suureelliselta toisessa ympäristössä, mutta Seija ja Toni Sjöbergin puutarhaan se istuu kuin olisi siihen tehty. – He saivat yhden vastauksen. Pienen kukkulan laella on pyöreä näköalapaikka ja kupolikattoinen huvimaja. Tonin vanhempia tarjottu tontti ei kuitenkaan kiinnostanut, sillä se sijaitsi heidän mielestään liian syrjässä, muutaman kilometrin päässä Amerikkalaisen kirjailijan Tasha Tudorin cottage garden -tyylinen puutarha toimi Seijalle inspiraation lähteenä pihan alkuaikoina. Väriä tuo komeamaksaruoho. FI. Riippajalava antaa pihalle luonnetta. K iviportaiden päässä odottaa yllätys. Myöhemmin hän innostui myös japanilaisesta puutarhatyylistä. Avokuistin suojaan Seija kokoaa hallanarkoja kasveja, kuten sinisarjoja, ennen talvisuojaan viemistä
Seija haaveilee saavansa pihaan vielä oikean kivestä tehdyn japanilaisen lyhdyn. Useita eksoottisia puulajeja. Tontti rajautuu tiestä komealla syreeni aidalla. 23. Mikä: Seijan ja Tonin puutarha Ulvilassa Vyöhyke: II Koko: 1 200 m 2 Maa: Hiekkamoreeni Erityistä: Puutarhassa hyödynnetty runsaasti tontin omia kiviä. V I H ER P I H A. Komeamaksaruoho, pikkukanadanhemlokki ’Jeddeloh’ ja vuoritatar viihtyvät istutuksen etualalla
Paviljongin alla on pihan vesivaranto, jossa sijaitsee neljä 1 000-litran vesitankkia. 24 ?M EI LL Ä KOTO N A . HARAVA VIUHUU SEIJAN käsissä rytmikkäästi. – Tontti sijaitsi nuoruuteni lenkkireitin varrella. Myös anoppilan hyvin hoidettu ja kaunis puutarha innostivat panostamaan omaan pihaan. Toisen puoliskon hankki Tonin veli perheineen. Seija piti myös tontin mäkisestä maastonmuodosta. Alkujaan neliön muotoinen tontti jaettiin keskeltä kahtia. Niihin pumpataan katolta pihan kaivoon johdettua sadevettä. Pihaa kaivettaessa löytyi myös runsaasti kiviä, ja Seija halusi käyttää niitä mahdollisimman paljon. Seija ja Toni teettivät pihasuunnitelman porilaisella Juhani Moisiolla heti, kun he olivat ostaneet tontin. – Ihailin Moision taimiston hienoja cottage garden -tyylisiä näyteistutuksia ja halusin pihallemme jotain samanlaista. Mantšurianvaahteran kaunis syysväri ei petä. – Vaikka joka kivenkolosta en lehtiä haravoikaan, pidän yleensä ainakin kulkuväylät siistinä. – Tiesin heti, että haluan sen puolen, jossa on tammi. Ennen kuin talo oli valmis. Puutarha on 1 200 neliön kokoinen, mutta siitä on saatu hyvällä suunnittelulla kokoaan suuremman oloinen. Pihasuunnitelman lähtökohdat löytyivät valmiiksi tontilta. – Tammi antoi heti vanhan puutarhan tuntua. Olen ammatiltani kampaaja ja pidän värien sommittelusta. FI. Ulvilan keskustasta. Paviljehvi on saanut lempinimensä Pirunpelto-tv-sarjan Kovaljehviksi nimetyltä konnalta. Lyhdyn takana kasvaa atsaleoita, kivien välissä liuskalehtinen mustaselja ’Golden Tower’, joka on kestävämpi vaihtoehto japaninvaahteroille. Olin aina ihaillut sen maalaismaista miljöötä, soratietä ja reunalla kasvavaa komeaa syreeniaitaa. Talon taakse jäänyttä tammea hän ei kuitenkaan ollut nuorena rekisteröinyt. Paviljonki tulee vielä joskus peittymään ’Pohjantähti’-köynnösruusun, tuoksuköynnöskuusaman ja köynnöshortensian valkoisten kukkien alle. Seija sen sijaan oli myyty
– Lehtipuiden mutkittelevat rungot ovat kauniita myös talvella, kun niissä on lumikuorrute. 25. PIHASUUNNITELMAN RUNKO ON SÄILYNYT alkuperäisenä, vaikka osa kasveista on ehtinyt vaihtua. – En osaa selittää, miksi pidän kivistä. Uudemmissa istutuksissa Seija on hakenut vaikutteita japanilaisen puutarhan kasveista, kuten kelta-atsaleasta, puistoatsalea ’Illusiasta’ ja ’Tarleenasta’ sekä sinialppiruususta. Kolmannen vuoden hortonomiopiskelija on päässyt jo jakamaan puutarhaosaamistaan lähipiirissä. Pihalla ovat menestyneet hienosti erikoisuudet kuten amurinkorkkipuu, amerikanlakkipuu ja pikkulehtikatsura. Pihan keskelle jääneen tammen seuraksi Seija on istuttanut monia puita. Balkaninhevoskastanjan hieno lehtimuoto ja näyttävät kukinnot miellyttävät hänen silmäänsä. PUUTARHA EI OLE Seijalle enää vain rakas harrastus, vaan siitä on kehkeytymässä hänelle uusi ura. Seija halusi tammen pariksi toisenkin isoksi kasvan lehtipuun. – Ainakin kiviä ja japanilaisvaikutteita suomalaisella otteella. – Niiden väriyhdistelmä on keväisin mieletön. Seijalla on tällä hetkellä työn alla Anette-tyttären puutarha, jonne on tulossa tuttuja elementtejä. Ehkä se liittyy siihen, että ne tuovat pihaan ikiaikaisuutta. Tontilta puretuista rakennuksista saatiin lisää kiviä ja niistä tehtiin pengerryksiä ja muureja. V I H ER P I H A. Pergolaan on istutettu köynnöshortensia ja tarha-alppikärhö ’Albina Plena’. Seija on halunnut kokeilla kaikkia mahdollisia kasveja paitsi keltaisia kukkijoita. Havut tuovat talvipihaan väriä. Ilman niitä puutarha ei olisi hänen mielestään oikea puutarha. Japaninsiipipähkinä on nyt viisimetrinen, mutta vielä Seija odottaa sen kukintaa, 30–50 senttiä pitkiä norkkoja
SEIJAN VINKIT SYYSPUUTARHAAN 1. Perennoista myös enkelinperhoan gervo saa syksyllä leiskuvan punaisen värin. RÄISKYVÄÄ PUNAA. KUKKIA PAKKASIIN. 2. Muurin päällä kasvavat japaninhappomarja ja pikkusyreeni sekä kääpiökoreanpihta ’Silberlocke’. Tuleva bonsai. 4. Sorapiha vaihtuu talon edessä betonikiveykseen. VANILJAN TUOKSUA. Kello köynnös kestää myös pientä hallaa. Ne voi vat parhaimmillaan kukkia loka–marras kuulle asti. Seija on ohjannut sen kasvua taivutetulla harjateräksellä. FI. Mänty on sinnitellyt 10 vuotta ruukussa. Muista yksivuotiset köynnökset. Tammen kanssa syysloistosta kilpailee rusokirsikan hehkuvan punainen ruska. Syysmyrkky liljan isoa krookusta muistuttava kukinta on syyspihalla iloinen yllättäjä. 26 ?M EI LL Ä KOTO N A . Jos kaipaat syys pihaan kirkkaan punaisen ruskan saavia kasveja, kokeile mantšurian vaahteraa, rusokir sikkaa, pallesor varinpensasta tai pensasmustikkaa. 3. Istuta kukkasipu leita myös syksyksi. Tiesitkö, että kat sura tuoksuu vanil jaiselta, kun sen lehdet kellastuvat. SYKSYN YLLÄTTÄJÄ. Tuoksu voi säilyä myös jo varisseissa lehdissä
V I H ER P I H A. 27. Uurnassa komeilevat kanerva, keijunkukka ja koristeheinä. 5 Seija hyödyntää ruukuissaan sammalta ja muita luonnon omia materiaaleja. 2 Talon itäpuolella, autotallin päädyssä kohoaa kaksi rautatienomenapuuta. 4 Seijalla on parikymmentä ruukkuistutusta. Amurinkorkkipuun alla viihtyy yakushimanalppiruusu ’Schneekissen’. 1 2 3 5 4 1 Takapihalla on Seijan japanilaishenkinen puutarha. 3 Atsaleoiden syysvärit vaihtelevat vuodesta riippuen oranssista punaiseen
29. P A P U K A IJ A T U L P P A A N IN K U V A A D O B E S T O C K MINIOPAS PODETKO TULPPAANIKUUMETTA. TEPSIVÄ ROHTO LÖYTYY SILEISTÄ SIPULEISTA JA HÄIKÄISEVÄN VÄRIKKÄISTÄ KUKISTA. TEKSTI T U OVI M U TAN E N LUMOAVAT TULPPAANIT 12 sivua TIETOA, INSPIR A ATIOTA JA IDEOITA V I H ER P I H A
Vanhoja erikoislajikkeita havitteleva joutuu näkemään vaivaa, mutta sitkeydellä ja onnella palan tulppaanihistoriaa voi saada omaan puutarhaansa. Tulppaanien väriympyrässä on aukko vain sinisen kohdalla. TULPPAANEJA SYKSYLLÄ ISTUTETTAVAT SIPULIKUKAT VILLITSEVÄT, INSPIROIVAT JA TARJOAVAT KEVÄÄN UPEINTA VÄRITERAPIAA. Täysi väriympyrä 2 Talven jälkeen värejä ei yksinkertaisesti voi olla liikaa. Kukkavärit ovat peräisin pääosin kahdesta väriaineesta: karotenoidit antavat terälehdille keltaisia sävyjä, antosyaanit punaista, purppuraa ja violettia. Salapoliisityötä 1600-luvulla ihailtiin tulppaanien viirullisia muotoja. Pääset mukaan yllättävälle tulppaanimatkalle nettisivustolla tulipsinthewild.com. Keltainen tulppaani tarkoittaa kukkaiskielellä toivotonta rakkautta, punainen rakkaudenjulistusta. FI. Kuvien ohessa on lyhyet lajiesittelyt ja kartta löytöpaikasta. Kukkakaupasta löytyvä sininen tulppaani on värjätty. Yksi historiallisista lajikkeista on vuoden 1620 ’Zomerschoon’, jonka terälehdissä yhdistyvät herkullisesti mansikanpunainen ja kermanvalkoinen. Villejä löytöjä 3 Viisi kasvieksperttiä aloitti 1990-luvulla projektin, jossa he etsivät ja kuvasivat tulppaanien luonnonlajeja niiden alkuperäisessä elinympäristössä. Kun aineiden pitoisuudet muuttuvat, myös kukan väri muuttuu. Valkoharmaan kauden nuuduttama tarhuri voi unohtaa harmoniat ja soinnuttelut. Kirkas oranssi, leiskuva liila, vihreäraitainen, sähäkkä pinkki, auringonkeltainen, karmiininpunainen, syvä violetti – kaikki käy! Tulppaanit tarjoavat kevään kukkeinta väriterapiaa, sillä niiden väriympyrä pyörähtää lähes täyden kierroksen. Erikoinen väritys johtui viruksesta, joka heikensi sipulien elinvoimaa, ja vain kaikkein kestävimmät säilyivät vuosikymmenestä toiseen. Nämä nykyajan kasvimetsästäjät matkasivat yli kaksikymmentä vuotta tulppaanien perässä Lounais-Ranskasta ja Algeriasta aina Pakistaniin ja Kazakstaniin saakka ja löysivät karuilta vuorilta ja aroilta yli 40 villiä tulppaania. Yltäkylläinen kirjo on kasvikunnassa esiintyvien yhdisteiden ansiota. 1 4 K U V A T T U O V I M U TA N E N , A D O B E S T O C K J A A -L E H T IE N A R K IS T O 10 syytä rakastaa MINIOPAS 30 ?M EI LL Ä KOTO N A
Historiallisiin seikkailukirjoihin erikoistuneen Alexandre Dumas’n Musta tulppaani on vanhanaikaisen romanttinen tarina miehestä, joka onnistuu kasvattamaan himoitun värisen kukan. Pelkästään tulppaaneja istutetaan vuosittain 800 eri lajiketta. Ensimmäiset punaiset ja valkoiset leikot ehtivät sopivasti jouluksi, ja alkuvuosi on silkkaa värikkäiden kimppujen juhlaa. Reissuun 6 Vakavan tulppaanikuumeen tartuttama kasvienystävä matkaa keväällä sipulikukkien viljelyn ykkösmaahan Hollantiin. Tulppaaneilla ja 1630-luvun Amsterdamilla on osansa myös Deborah Moggachin Tulppaanikuumeessa. Kausi alkaa huhti–toukokuussa luonnonlajeilla ja päättyy myöhäisimpiin liljaja papukaijatulppaaneihin kesäkuun puolivälin tienoilla. Vain lyhyt hengähdystauko, ja tulppaanit kukkivat puutarhassa aina kesän korvalle saakka. Jo kilometrien pituiset kukkapellot mykistävät ja aiheuttavat tulppaaniähkyä. 75 vuotta sitten avatussa puistossa käy kahden kevätkuukauden aikana lähes 1,5 miljoonaa vierasta. 5 Puolet vuodesta 7 Tulppaanien kausi kestää lähes puoli vuotta. Molemmista kirjoista on myös tehty elokuva. On kuitenkin viisasta varautua siihen, että matkan aikana kuume saattaa pikemminkin nousta kuin laskea. Selkeälinjaisten tulppaanien seurana ovat erityisen somia alkukesän herkät lajit, kuten lemmikki, tarhakylmänkukka, narsissivuokko ja amerikankullero. Viileänä keväänä tulppaanit kukkivat pitkään, lämpimänä keväänä kukinta on lyhyt ja kiihkeä ryöpsähdys. Usein kukinta-ajat menevät lomittain ja päällekkäin, sillä myös kevään ja alkukesän säät vaikuttavat ajoitukseen ja kestoon. Keukenhofin puutarhaan kannattaa varata kokonainen päivä. 31. Venytä kautta Valitse puutarhaasi tulppaaneja useasta ryhmästä, niin saat nauttia kukinnasta koko kevään. Perennakaverit 9 Istuta tulppaanien viereen samaan aikaan kukkivia perennoja. K U V A T T U O V I M U TA N E N , A D O B E S T O C K J A A -L E H T IE N A R K IS T O 10 Tulppaanitarinoita 8 Hollannin vaurastuvan väestön 1600-luvulla vallannut tulppaanimania on kutkuttanut monia tarinankertojia. V I H ER P I H A
Tulppaanit ovat olleet jalostajien suosiossa vuosisatoja, lajikkeita on kehitetty huikeat 40 000 erilaista. Vaikka tulppaaneja ei kasva Suomessa luonnonvaraisena, ne loistavat alkukesästä lähes jokaisessa puutarhassa. Turkin kielessä tulppaania kutsutaan nimellä lale. Osa luonnonlajeista on harvinaisuuksia. K U V A G A P /L E H T IK U V A Vasemmalta oikealle tulppaanit ’Black Parrot’, ’Pretty Lady’, ’Christmas Exotic, ’Elegant Lady’, ’White Marvel’ ja ’White Parrot’. Kasvitieteellisiksi tulppaaneiksi kutsutaan usein niin aitoja luonnonlajeja kuin niitä lähellä olevia nimettyjä lajikkeita. 32 ?M EI LL Ä KOTO N A . TULPPAANIEN monimuotoisuuden ansiosta niillä on paikkansa niin kivikkopenkissä, villissä perennaryhmässä kuin säntillisessä muotopuutarhassa. Metsätulppaanin sipuleita on istutusaikaan yleisesti myynnissä, kun taas suvitulppaania onnistuu löytämään lähinnä erikoiskaupoista. KASVITIETEESSÄ tulppaanien suku kuuluu liljakasvien heimoon. TUHAT JA YKSI TULPPAANIA TULPPAANIEN alkukoti on Keski-Aasian vuoristossa, josta niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu aina Pyreneiden niemimaalle saakka. Esimerkiksi siroterälehtinen ’Elegant Lady’ kuuluu Liljakukkaiset-Ryhmään ja viimeisten joukossa kukkiva, polkkakarkin värinen ’Carnaval de Nice’ Kerrannaiset Myöhäiset -Ryhmään. Esimerkiksi lummetulppaani ja raitatulppaani ovat luonnonlajeja – tarhalummetulppaanit ja tarharaitatulppaanit taas omat lajikeryhmänsä. Suku voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: luonnonvaraisiin lajeihin ja pitkälle jalostettuihin lajikkeisiin. VALTAOSA puutarhojen ja puistojen tulppaaneista kuuluu kuitenkin pitkälle jalostettuihin, kookkaiden tarhatulppaanien joukkoon. FI. Kun kasvia alettiin viljellä Euroopassa, se nimettiin tulppaaniksi turkin turbaania tarkoittavan sanan tülbent mukaan, sipulin pyöreähkö muoto kun muistutti moninkertaisesta kankaasta kiedottua päähinettä. Jotta tähän monenkirjavaan ja sekalaisten sukulaissuhteiden porukkaan saadaan tolkkua, se on jaettu ryhmiin lähinnä kukan muodon ja kukinta-ajan perusteella
TALVEN YLI PIMEÄSSÄ Säilytä ruukkua talven yli pimeässä tai peitettynä 5–10-asteessa. Kastele lopuksi. 33. R U U K U SS A ILMAVUUTTA JUURILLE Laita ruukun pohjalle salaojitus esimerkiksi ruukunsirpaleista estämään mullan liiallista vettymistä. Nosta valoon, kun tulppaanin versot ovat reilusti näkyvissä – tähän kuluu yleensä noin kolme kuukautta. K U V IT U S TA N J A P E L L IK K A K U V A G A P /L E H T IK U V A SUIPPO PÄÄ PINNALLE Ruukkutulppaanit ovat ihana tapa aikaistaa kevättä. Aseta sipulit viimeistään marrasjoulukuussa ruukkuun kuin munat kennoon: lähekkäin, mutta ei kiinni toisiinsa. Peitä hiekalla niin, että sipulin kärkiosa jää reilusti näkyviin. V I H ER P I H A. LÄPÄISEVÄ MULTA Lisää salaojituksen päälle paksu kerros hiekansekaista multaa
sprengeri. Viihtyessään laji lisääntyy sivusipuleista. Lajikkeita ’Persian Pearl’ (kuvassa), ’Albo Coerulea Oculata’ ja ’Little Beauty’. 4–5 7 METSÄTULPPAANI T. 5–6 5 TÄHTITULPPAANI T. 4–5 2 PARVITULPPAANI T. Kukan erikoinen muoto pääsee oikeuksiinsa selkeää taustaa vasten. 5 HAAVEILETKO VIEHKEISTÄ LUONNONLAJEISTA VAI LEISKUVISTA LAJIKKEISTA. Siro laji on kotoisin vuorten kivikkoisilta rinteiltä, missä se leviää hiljakseen rönsyjen avulla. VALITSE NÄISTÄ! 1 5 9 K U V A T A -L E H T IE N A R K IS T O TULPPAANIKUUMEESEEN L E H T IK U V A /G A P P H O T O S 34 ?M EI LL Ä KOTO N A . Lajikkeita mm. saxatalis. Myös puutarhassa laji viihtyy kuivassa, jopa paahteisessa paikassa. urumiensis. Soma lemmikin seurassa. humilis. praestans. clusiana. 6 4 SYREENITULPPAANI T. 20–25 cm, . FI. 5–6 10 ITALIANTULPPAANI T. 5 3 SUVITULPPAANI T. Melko harvinaisen, myöhäisimmän villitulppaanin sirot kukat suorastaan hehkuvat. Yksi aikaisimmista lajeista, tähtimäisten kukkien kuihduttua koristeelliset siemenkodat. Monenlaisille alueille sopiva kapealehtinen pikkutulppaani leviää muodostaen vähitellen tiheän mättään. 10–15 cm, . Kukat sulkeutuvat pilvisellä säällä. Pärjää myös kosteammassa paikassa, kunhan maa on läpäisevää. 20–30 cm, . 4–5 9 KREIKANTULPPAANI T. 25–30 cm, . Aidon lajin kukat loistavan oranssinpunaiset, viljelyssä yleisesti lajikkeita, kuten ’Shogun’ ja ’Fusilier’. 6 8 BUHARANTULPPAANI T. Kukka tuoksuva. Oli jo ottomaanien suosiossa, nykyään ainoastaan viljeltynä lajikkeena. Sivusipulien, siemenien ja rönsyjen avulla lisääntyvä laji voi löytyä villiintyneenä vanhasta puutarhasta. 12 luonnonlajia 1 KÄÄPIÖTULPPAANI Tulipa turkestanica. Viihtyy auringossa, mutta ei kaikkein kuivimmassa paikassa. orphanidea. 10–15 cm, . 15 cm, . 4–5 11 KAUKASIANTULPPAANI T. Kukat ovat muuhun kokoon nähden suuret. 5–6 12 NOKKATULPPAANI T. Peruslaji tulenpunainen, lajikkeita eri värisiä. 4–5 6 TERTTUTULPPAANI T. 40–50 cm, . 25 cm, . 15–25 cm, . 15–25 cm, . Kasvaa villinä Kreikan metsäaukioilla, sirot varret suoristuvat kuppimaisen kukan avautuessa. Eteläaasialainen laji on saanut nimensä botanisti Carolus Clusiuksen mukaan. 30–40 cm, . ’Flava’ ja ’Hageri Splendens’. undulatifolia. ’Acuminata’ (Neo-Ryhmä). Heinämäisen kapeat, harmaanvihreät lehdet. Varhainen ja sopeutuva laji, jonka kukissa vaaleita tai punaisen sävyjä. linifolia. 30 cm, . sylvestris
2 6 10 11 12 7 X X X X X L E H T IK U V A /G A P P H O T O S A D O B E S T O C K 3 4 8 L E H T IK U V A /G A P P H O T O S L E H T IK U V A /G A P P H O T O S L E H T IK U V A /G A P P H O T O S L E H T IK U V A /G A P P H O T O S A D O B E S T O C K V I H ER P I H A. 35
FI. 13 17 21 14 18 22 15 19 23 X X X X X X X X X X X X L E H T IK U V A /G A P P H O T O S A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K 36 ?M EI LL Ä KOTO N A
5 15 TRIUMFTULPPAANI ’PAX’ (Triumph-Ryhmä). 20 cm, . 45–60 cm, . Matala ja tanakka lajike, jolla raitatulppaaneille tyypillisesti koristearvoa myös lehdissä. V I H ER P I H A. 5–6 18 KESÄMALJATULPPAANI ’MAUREEN’ (Yksinkertaiset Myöhäiset-Ryhmä). Niissä on tällä hetkellä yli 3 000 rekisteröityä lajiketta. 40 cm, . 40–50 cm, . 5–6 20 PAPUKAIJATULPPAANI ’BLACK PARROT’ (Papukaija-Ryhmä). 50–70 cm, . 37. Pitkään kukkiva lajike vuodelta 1953, käy myös varhaiseen hyötöön. 5–6 16 TOUKOPIONITULPPAANI ’MONTE CARLO’ (Kerrannaiset Aikaiset-Ryhmä). 6 21 VIHERRAITATULPPAANI ’GROENLAND’ (ViridifloraRyhmä). Kestävävartinen, myöhäinen ja pitkään kukkiva 1980-luvun lajike, jonka sirot kukat tuoksuvat miedosti. 5–6 19 KESÄPIONITULPPAANI ’ANGELIQUE’ (Kerrannaiset Myöhäiset-Ryhmä). Suurikukkaisia, pitkävartisia lajikkeita kutsutaan leikkokukkina usein ranskalaisiksi tulppaaneiksi. Hempeänsävyinen lajike kuuluu terälehtien vihertävistä raidoista tunnistettavaan ryhmään. 30–40 cm, . 5–6 16 20 24 A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K A D O B E S T O C K Tulppaanit on jaettu 15 eri lajikeryhmään. Terälehtien väri lähenee mystistä mustaa tulppaania. 50–60 cm, . 40–50 cm, . Rekisteröity 1942, sopii raikastamaan moniväristä ryhmää. 4–5 14 TOUKOMALJATULPPAANI ’APRICOT BEAUTY’ (Yksinkertaiset Aikaiset-Ryhmä). RHS:n palkitsema lajike on ehkä saanut nimensä haikaran siivenkärkiä muistuttavista terälehtien reunoista. 6 23 RIPSUREUNATULPPAANI ’BLUE HERON’ (CrispaRyhmä). 40–60, . 30–40 cm, . Kevyt varjo jatkaa kukinta-aikaa. Pitkään kukkivalla lajikkeella on erityisen kauniin muotoiset kukat. 35–45, . 5–6 22 LILJATULPPAANI ’BALLERINA’ (Liljakukkaiset-Ryhmä). 6 24 KESÄPIONITULPPAANI ’BLUE DIAMOND’ (Kerrannaiset Myöhäiset-Ryhmä). Vuoden 1937 lajike kukkii viimeisten joukossa. 50–60 cm, . 12 jalostettua lajiketta 13 TARHARAITATULPPAANI ’RED RIDING HOOD’ (Greigii-Ryhmä). 5–6 17 DARWINHYBRIDITULPPAANI ’APELDOORN’ (Darwinhybridi-Ryhmä). Romanttisen puutarhan klassikon hurmaava hattarakukka haalistuu vähitellen lähes valkeaksi. Sekä punaiset että keltaiset ’Apeldoorn’-lajikkeet ovat tunnettuja pitkäikäisyydestään. Klassinen, tuoksuva suosikkilajike
Maanalaisen osan ansiosta varteen saa kymmenisen senttiä lisäpituutta. ” Odotan tulppaanien kukintaa koko talven, sen turvin jaksan kevääseen. Ihanimmissa tulppaanikimpuissa on erilaisia sävyjä, muotoja ja kokoja, kerrannaisia ja yksinkertaisia. Kun valitsee eri aikoihin kukkivia lajikkeita, puutarhasta voi poimia kimppuja pitkin kevättä. Yhtenä vuonna nostin sipulit kukinnan jälkeen ylös, kuivattelin kesän ajan ja istutin syksyllä takaisin maahan. Näyttäviin pääkukkiin kannattaa yhdistää sitovia ja pehmentäviä lajikkeita. Tulppaaneista on tullut minulle vuosi vuodelta tärkeämpiä, nykyään istutan niitä kaikkiin perennapenkkeihin, yhteensä 600–700 sipulia. Tämä on minusta näppärää ja stressitöntä, ja voin vaihdella värejä vaikka joka vuosi. Ei siihen mene kuin reilu tunti. Leikoksi kasvatettavat voi istuttaa tavallista tiheämpään, lavakaulukseen mahtuu 300 sipulia. Ajoituksen kanssa voi myös hiukan kikkailla. Tarhureiden parhaat 38 ?M EI LL Ä KOTO N A . Meille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kukan koko, muoto ja pitkä varsi. Pidän kookkaista ryhmistä ja yksinkertaisista lajikkeista, vakioina ovat esimerkiksi valkeat ’Catherina’ ja ’Hakuun’ sekä vaaleanpunainen ’Pink Impression’. Kun ensimmäiset pakkaset palelluttavat perennojen lehdet, asettelen sipulit mullan pinnalle ja istutan ne sitten yksitellen paikoilleen. Sipulilaarit ovat minun karkkikauppani.” Rita Junkkarinen, tulppaaniharrastaja, Kuopio Värit vuodeksi kerrallaan ” Jos leikkokukat innostavat, tulppaani on ehkä helpoin kaikista. FI. Rakastamme ’Avant Gardea’ ja ’Beachberryä’! Tulppaanit kestävät maljakossa pisimpään, kun ne kerää juuri ennen avautumista. MAIJU JA SANNALIINA KERÄÄVÄT TULPPAANIT UPEIKSI KIMPUIKSI. Jos juhliin aiotut kukat näyttävät avautuvan ennen aikojaan, nuppuiset tulppaanit voi nostaa maasta sipuleineen ja säilyttää pystyasennossa viileässä ja pimeässä parikin viikkoa. Ne eivät kuitenkaan jaksaneet kukkia, joten sen jälkeen olen vetänyt kukkineet sipulit varsineen kokonaan pois. Pikarililjat, lemmikit ja norjanangervon tai syreenin oksat taas tuovat rentoa puutarhailmettä.” Maiju Koskela ja Sannaliina Mononen, Kukkatarhurit, Helsinki ja Siuntio Iloa omista leikoista K U V A T K U K K A TA R H U R IT J A R IT A J U N K K A R IN E N KASVATUSVINKIT RITA ISTUTTAA PUUTARHAANSA SYKSYLLÄ SATOJA SIPULEITA. Tilaan sipulit suoraan Hollannista viimeistään heinäkuussa, mutta etsin löytöjä vielä loppusyksyllä puutarhakaupoissa
Voit suojata tulppaanit maan alla liikkuvilta myyriltä istuttamalla sipulit jyrsijäverkosta muotoillun kehikon tai erityisen istutuskorin sisälle. Jätä sipulien välille vähintään 10–15 senttiä, aseta sipuli maahan terävä kärki ylöspäin. ANNAMME VASTAUKSET YLEISIIN TULPPAANIEN KASVATUKSEEN JA HOITOON LIITTYVIIN KYSYMYKSIIN. 5 Miten istutustyötä voisi helpottaa. Valitse aurinkoinen paikka, jossa on vettä läpäisevä maa. Yksitellen istutettaessa hyviä apuvälineitä ovat istutuskaira tai 2–3 tuuman maapora. Matalahkot luonnonlajit menestyvät kesäkuivilla paikoilla ja leviävät viihtyessään omin toimin sivusipuleista ja kypsymään jätetyistä siemenistä. Isoille määrille on helpompaa kaivaa yksi laakea kuoppa. K U V A T K U K K A TA R H U R IT J A R IT A J U N K K A R IN E N 2 Myyrät popsivat sipulit suihinsa, mitä teen. Toisaalta myös uudet ihanuudet ovat helppoja, jos niihin suhtautuu kuin yhden kauden kukoistaviin kesäkukkiin. Istutuskokoisessa sipulissa on valmiina kaikki tarvittava, joten yhden kevään kukinta onnistuu ilman lannoitusta. Kokeile metsä-, parvi-, kääpiö-, terttuja buharantulppaaneja. Tulppaanisi on alkanut tehdä sivusipuleita emosipulin kylkeen. Istuta tulppaanien kaveriksi hieman myöhemmin nousevia perennoja, joiden joukkoon kellastuvat lehdet peittyvät – esimerkiksi kuunliljoja, pioneja tai punalatvaa. 6 Voiko sipulit istuttaa jo syyskuussa. Nosta sipulit maasta lehtien lakastuttua, säilytä kesän ajan ilmavasti viileässä ja istuta syksyllä takaisin kosteaan ja lannoitettuun maahan. Nosta sipulirypäs maasta, erottele pikkusipulit toisistaan ja istuta ne yksitellen takaisin. Mitä tapahtui. Kastele. Kuohkeuta, lannoita ja kalkitse maa. Kaiva sipuleille yhtenäinen kuoppa tai istuta ne yksitellen. Suomen kesä ei ole aina aroseutujen lajille ihanteellinen, joten voit jäljitellä luontaista kasvurytmiä. MITEN HOIDETAAN JA MIKSI EI KUKI. 3 Pitääkö lannoittaa. Jos taas haluat kasvattaa samoja tulppaaneja useamman vuoden, sipulin pitää vahvistua kasvukauden aikana. V I H ER P I H A. Tulppaanien suvussa on elinvoimaltaan hyvin erilaisia lajeja ja lajikkeita. Kukkimiskokoon kasvaminen vie aikansa, joten jos et halua käyttää kukkapenkkiäsi taimitarhana, istuta sipulit pulskistumaan lavaan tai vaikka kasvimaan reunaan. Peitä katteella, jos maa uhkaa jäätyä istutuksen jälkeen. Tarhatulppaanien varmimpia tapauksia +1 Onko olemassa helppoja tulppaaneja. Sopiva istutussyvyys on kolme kertaa sipulin korkeus. Odota, kunnes maa on kunnolla jäähtynyt, optimilämpötila on alle 10 astetta. Jos haluat vähemmän sivusipuleita, istuta sipulit syvempään. Myös kasvukauden säät vaikuttavat, sillä maan olisi hyvä olla keväällä kostea ja kesällä kuiva. Jos pakkaskausi uhkaa, maan jäätymistä voi hidastaa haravoimalla lehtiä istutuspaikan pinnalle. 8 Miten kätken tulppaanien kuihtuvat lehdet. 7 Tulppaanini kukki vielä viime vuonna, mutta nyt maasta puskee vain pehko lehtiä. Voit käyttää hyvin palanutta kompostia tai varta vasten sipulikukille tarkoitettu lannoitetta. ovat yleensä vanhat darwinhybridit, kuten ’Apeldoorn’ ja ’Golden Apeldoorn’, jotka voivat pärjätä vuosikymmeniä ilman erityisiä toimia. Tähän se tarvitsee sekä yhteyttäviä kasvinosia että ravinteita. 39. Sipulien pitää kuitenkin ennättää kasvattaa juuria ennen talvea. 4 Minne isokukkaiset tulppaanit katoavat. 1 Minne ja miten istutan tulppaanin sipulit. Aloita lannoitus kukinnan alussa ja jatka sitä niin pitkään kuin lehdet säilyvät vihreinä. Leikkaa siemenkota pois, mutta jätä varsi ja lehdet keräämään energiaa seuraavaan kukintaan
Summa vastaa yli kolminkertaisesti tavallisen kauppiaan vuosituloa. 1633 Yhdestä ainoasta sipulista maksetaan Hollannissa 5 500 guldenia. 1800-LUKU Tarhatulppaanien viljely yleistyy Suomessa. 1634–1637 Tulppaanimania. 1960-luku Tulppaanien sairaus tunnistetaan mosaiikkivirukseksi. 2017 Suomi saa juhlavuonnaan lahjaksi Alankomaissa jalostettuja Suomi 100 -tulppaaneja. 1550-LUKU Suurlähettiläs de Busbecq lähettää Konstantinopolista (nyk. Myös metsäja parvitulppaaneja istutetaan puutarhoihin. Sipuleilla käydyn keinottelun vuodet päättyvät, kun sijoituskupla puhkeaa historian ensimmäiseen pörssiromahdukseen. 1300– Luonnonvaraisina kasvavia tulppaaneja ihaillaan Osmanien valtakunnassa, jossa niitä aletaan myös kasvattaa puutarhoissa. Istanbul) tulppaanin sipuleita Carolus Clusiukselle Wienin keisarilliseen lääkekasvipuutarhaan. FI. 1673 Elias Tillandz mainitsee tulppaanin julkaisussaan Turun seudun kasveista. 40 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kirjavista broken tulip -muodoista tulee erityisen haluttuja ja samalla keino ansaita rahaa. N. 1593 Clusius tuo mukanaan kokoelman harvinaisimpia sipuleita tullessaan professoriksi Leidenin yliopistoon Hollantiin. Lähteet: amsterdamtulipmuseum.com; Carolyn Fry: The Plant Hunters (Andre Deutsch, 2012); garden.org/plants; sipulimyyjien sivustot MINIOPAS Tulppaanin MINIHISTORIIKKI 1928 Tulppaanitutkimuksessa tapahtuu läpimurto, kun brittitutkija Dorothy Cayley havaitsee, että himoitut väripoikkeamat johtuvat kasvitaudista. 1620– Tulppaaneista löytyy yksilöitä, joiden kukat ovat viirullisia
Niiden lajikkeista voi silti löytyä puutarhaasi sopivia kasveja. Näin ne myös talvehtivat paremmin. Viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’) ja muut juuristonsa kautta leviävät koristeheinät sen sijaan tarvitsevat riittävän syvälle ulottuvat juuriesteet. Kukapa voisi vastustaa upeiden röyhykukintojen lämpimiä beigen ja ruskean sävyjä syysauringon paisteessa, kun useimmat muut kasvit jo lopettelevat kukintaansa. Kun valitset koristeheinää, kiinnitä erityistä huomiota kasvin leviämistapaan. 41. Keskikorkeat, pystyt heinät, kuten koristekastikka (Calamagrostis × acutiflora) ’Karl Foerster’, asettuvat hienosti perennojen tai havujen joukkoon kolmen tai viiden taimen ryhminä. Tuulenvireessä heilahtelevat koristeheinät tuovat eloa ja liikettä muun kasvillisuuden joukkoon. Ne Lähetä kysymyksesi meille: viherpiha@a-lehdet.fi K ASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri KORISTEPUUTARHA Tuovi Mutanen hortonomi onkin suositeltavinta istuttaa näyttäväksi kasvustoksi erilliselle istutusalueelle. V I H ER P I H A. Varjoon eloisuutta tuovat myös heleänvihreä katvesara (Carex siderosticta) sekä kellanvihreä, bambua muistuttava palmusara (Carex muskingumensis). Miten käyttää koristeheiniä puutarhassa, ja mikä heinä sopii aurinkoon ja mikä varjoon. Aurinkoisessa paikassa isosiniheinä ’Transparent’ (Molinia cearulea subsp. Lajikkeita löytyy niin auringonpaisteeseen kuin puutarhan varjoisammallekin paikalle. Esimerkiksi nurmilauhan (Deschampsia cespitosa) lajikkeet ’Goldschleier’ ja ’Goldtau’ leviävät harvoin siemenestä. Heinät kannattaa jättää talventörröttäjiksi elävöittämään puutarhaa. Niiden pystyt tai sirosti kaartuvat linjat sopivat yhdisteltäviksi perennojen, havujen, sipulikukkien ja matalien pensaiden kanssa. Perennapenkkiin ja muun kasvillisuuden joukkoon koristeheinät sopivat niin yksittäin kuin muutaman taimen ryhminä. Isosiniheinä ’Transparent’. PUUVARTISET K ASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEK ASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri PUUTARHASUUNNIT TELU Sari Lampinen puutarha suunnittelija, MSGD MYÖS ME VASTAAMME KUUK AUDEN K YSYMYS K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O SARI VASTAA: Koristeheinät ovat monikäyttöisiä, terveitä ja helppohoitoisia kasveja, jotka sopivat lähes jokaiseen puutarhaan. Matalat heinät, kuten varjossa viihtyvä kirjavalehtinen japaninsara (Carex morrowii ’Variegata’), ovat mainio lisä istutusten etuosiin. Jotkin lajit leviävät liiaksi siemenistä tai vahvan juuristonsa avulla. Alasleikkaamisen tai hellän haravoinnin aika on vasta keväällä ennen kasvuun lähtöä, kun maa on vielä jäässä. Ne antavat pihaan rentoa, luonnonmukaista ilmettä. arundinacea) on ilmavine kukintoineen upea näky kohotessaan muun kasvillisuuden ylle
TEKSTI O U TI T Y N YS K U VAT R IT VA T U O M I JA ALE HTI E N K U VA-AR KI S TO VIISA AT VINKIT 42 ?M EI LL Ä KOTO N A . TALVETA KESÄN AARTEET 15+1 vinkkiä ÄLÄ TURHAAN HEITÄ KESÄKUKKIA SYKSYLLÄ MENEMÄÄN, VAAN KOKEILE NIIDEN SÄILYTYSTÄ TALVEN YLI. FI 42 ?M EI LL Ä KOTO N A . MONET LAJIT OVAT ALKUJAAN MONI VUOTISIA JA PÄRJÄÄVÄT MEILLÄ TALVEN VIILEÄSSÄ VARASTOSSA, OSA MYÖS SISÄLLÄ IKKUNALLA. OTA KÄYTTÖÖN NIKSIT, JOIDEN AVULLA SAAT KESÄKUKAT SELVIÄMÄÄN VUODESTA TOISEEN. FI
3 4 Testaa erilaisia talvetuspaikkoja. Talvella kasvit ränsistyvät enemmän tai vähemmän, mutta voit uusia ne pistokkaista kevään tullen. 43. Vaikka kasvit karistavat lehtiään, tyveltä voi hyvinkin keväällä versoa uutta kasvua. KUNHAN ON VIILEÄ Siirrä pasuunakukka ja muut lehtensä karistavat kasvit viileään tilaan, joka voi olla pimeä tai valoisa. Harkitse myös lehtensä säilyttävien lajien talvetusta pimeässä, jos tarjolla ei ole valoisaa tilaa. 1 2 NOSTA IKKUNALLE Selätä talvi hoitamalla muun muassa kirjoliisukkaa, värinokkosta ja verenpisaraa huonekasvien tavoin. Jalohortensioista kiitollisimpia talvetettavia ovat saman vuoden versoilla kukkivat lajikkeet. Lisävalosta on etua, mutta talvetusta kannattaa kokeilla vähässäkin valossa. Moni kesäkukka on yllättävän sitkeä ja selviää monenlaisissa oloissa. Verenpisara kasvaa kesä kesältä muhkeammaksi. Mitä lämpimämpi paikka on, sitä enemmän valoa tarvitaan. V I H ER P I H A. Ne mahtuvat poteissaan pieneen tilaan talveksi, ja pikku taimet selviävät monesti talvesta isoja emokasveja paremmin. Juurruta vaikeasti korvattavasta kasvista reilusti pistokkaita, niin varmistat sen säilymisen. PISTOKKAAT POTTEIHIN Ota kesäkukista pistokkaita myös loppukesällä ja syksyllä. Nosta ruukku lähelle ikkunaa mahdollisimman kauas patterista. VALOA LEHTEVILLE Pidä lehtensä talven yli säilyttävät lajit, kuten pelargonit, verenpisarat, kesäkoisot ja tulikruunut, talven yli valoisassa ja viileässä paikassa
Tuoksuheliotrooppi. Jättiverbenan taimikasvatus siemenestä on konstikasta. Erityisen kylmänarkoja ovat pehmeäja ohutlehtiset kasvit, kuten ahkeraliisa ja verenpisara. Hyvin kylmää kestävienkin lajien, kuten jättiverbenan ja kesäkynttilän, taimet kannattaa ottaa ajoissa sisälle, sillä alhaiset lämpötilat stressaavat kasveja ja voivat heikentää niiden kuntoa. Lyhennä niiden versoja reippaasti ennen sisätiloihin nostamista. Ole erityisen tarkkana, jos talvetat kasveja huonekasvien lähellä. Ripsiäiset ovat lähestulkoon kaikkiruokaisia, ja vihannespunkeille maistuvat monet kasvit pasuunakukasta murattiin. FI. Pasuunakukka. Mustasilmäsusanna. 6 ÖTÖKÄT SYYNIIN Tarkista kasvit tuholaisten varalta ennen kuin nostat ne sisätiloihin. Kirvat ovat tavallisia esimerkiksi verenpisaroilla. 44 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kokeile juurakon talvettamista. 7 PAKKASTA PAKOON Vie kesäkukat sisätiloihin ennen kuin lämpötila laskee pakkasen puolelle. 8 PENKISTÄ RUUKKUUN Jos olet istuttanut kesäkukan penkkiin, nosta se maasta syksyllä ja istuta kosteahkoon multaan ruukkuun tai ämpäriin. Jos multa säilyy pitkään litimärkänä, juuristo kärsii ja saattaa mädäntyä syksyllä tai talven mittaan. Tapa sopii monille lajeille, kuten narsissitupakalle, jättiverbenalle ja kelloköynnökselle. 5 VARO MÄRKYYTTÄ Suojaa kasvi syyssateilta ja anna ruukussa olevan mullan kuivahtaa vaikkapa kasvihuoneessa tai seinustalla ennen varastoon nostamista
11 PIDÄ SILMÄLLÄ Pidä kasveja silmällä talvetuksen ajan ja poista niistä kuihtuvia ja huonoja lehtiä. Lehtikirvoja verenpisaralla. Terve ja hyvin kehittynyt juuristo auttaa kasvia selviämään talven koettelemuksista. Jos joudut ahtamaan ruukkuja vieri viereen, harvenna tuuheita kasveja poistamalla niistä versoja. V I H ER P I H A. Tarkkaile myös lehdistöä, jonka ryhdin ja värin muutokset antavat osviittaa kasvin kastelutarpeesta. Anna mullan kuivaa tai kuivahtaa selvästi kastelujen välillä. Kuvateksti Viileä ja valoisa paikka on paras huonemalvalle. Pelargoni mahtuu leikattuna pienempään tilaan. Hyvä nyrkkisääntö on kastella tainta talven aikana yhtä monta kertaa kuin lämpömittarissa on asteita. 10 VETTÄ VAIN VÄHÄN Ota huomioon, että viileässä talvetuspaikassa kasvi on lepotilassa tai sen elintoiminnot ovat hitaita, jolloin vedentarve on vähäinen. Pyydykset auttavat havaitsemaan tihulaiset ajoissa ja helpottavat niiden kurissa pitämistä. Lue lisää tuholaisista ja niiden torjunnasta: meko.fi/ huonekasvien-tuholaiset. Tarkkaile etenkin kevättalvella ja keväällä kasvupisteitä, lehtihankoja ja lehtiä, sillä lisääntyvä valo saa tuholaiset kömpimään esiin ja lisääntymään. 45. Testaa mullan kosteutta sormella tai nostamalla pieni kasvi ruukusta. Kastelutarpeeseen vaikuttavat lämpötilan lisäksi ruukkukoko ja kasvin lehtimassa. Asuinhuoneen ikkunalla viikoittainen kastelu voi kuitenkin olla tarpeen. Viritä kasvien lähelle keltaisia liimapyydyksiä, joihin kirvat, jauhiaiset ja ripsiäiset takertuvat. Jos lukema on viiden asteen luokkaa, kasville riittää viitisen kastelukertaa talvessa. Poista varastoon vietävistä kasveista myös huonot lehdet ja kukinnot. Hyvä ilmankierto varastossa auttaa kasveja pysymään terveinä. 9 SAKSI PIENEMMÄKSI Lyhennä pelargonin, verenpisaran, pasuunakukan ja muiden kookkaiden kasvien versoja, jotta saat ne mahtumaan varastoon. Kostuta multaa kohtuudella, älä kastele sitä litimäräksi
Vaihda ruukkukasveille uusi kuohkea ja ravinteikas multa. Leikkaa vahvoista versoista 10–15 sentin mittaisia pistokkaita ja poista alimmat lehdet. Maljaköynnöksen pistokkaita. Hyödynnä kasvuharsoa totuttelussa, se suo jaa tuulilta, valolta ja kylmältä. Aloita lannoitus 2–4 viikon kuluttua istutuksesta tai mullanvaihdosta. Jättiverbenan taimi odottaa istutusta. Hortensiaa kannat taa kuitenkin leikata säästeliäästi silmujen ollessa vielä kiinni, sillä runsas typistys myöhästyttää kukin nan alkamista. 13 LEIKKAA JA TYPISTÄ Poista kasveista kuivu neet versot ja lyhennä versoja. Pistokaslisäys sopii lukuisille talvetettaville lajeille pelargoneista jättiverbenaan ja mal jaköynnöksestä helio trooppiin. Kokeile molempia tapoja, etenkin jos laji on itsellesi uusi. Jättiverbena keväällä. Istuta kasveja säiden lämmettyä ruukkuihin ja penkkeihin. Poista ohuet versot kokonaan ja lyhennä vahvoja versoja hyväkuntoisen silmun yläpuolelta. Kookkaiden ruukkujen kasveille riittää, kun uusit vain pintamullan. Useimmat lajit hyötyvät reippaasta saksimisesta, joka saa ne tuuhistumaan. 14 OTA PISTOKKAITA MYÖS KEVÄÄLLÄ Juurruta leikatuista ver sonpätkistä uusia tai mia. 12 VARASTOSTA LÄMPIMÄÄN Tuo varastossa talvehtineet kasvit valoisaan ja lämpimään paik kaan maalis–huhtikuussa, kun kasvu käynnistyy. Lisää kastelua vähitellen. 15 HISSUKSEEN ULOS Totuta kasvi ulkoilmaan asteittain, kun säät ovat lämmenneet. 46 ?M EI LL Ä KOTO N A . Siirrä aluksi ulos vain lyhyiksi ajoiksi ja lisää ulkoilua vähitellen. FI. Leikkaa hortensiaa vain vähän. Monet lajit kasvattavat juuria niin vesilasissa kuin mullas sakin. Aikaista kukintaa nostamalla kasvi aluksi kasvihuoneeseen tai suojaamalla se kasvuharsolla
+1 Omissa talvetuspaikoissa viihtyvät kasvit ja sopiva kastelutahti löytyvät kokeilemalla. Isolankaköynnös. Talvettaisitko jonkin näistä. Isokirjopeippi. Kelloköynnös. Lumihiutale. Kesäkynttilä. V I H ER P I H A. Maljaköynnös. Keijunmekko. Narsissitupakka. 47
Harjunpään taimisto K U V A G A P P H O T O S / L E H T IK U V A LUE LISÄÄ sadepuutarhasta ja hulevesien talteenotosta: meko.fi/sadevedettalteen Rantakukka on kaunis loppukesän kukkija, joka on omiaan niin kosteissa painanteissa kuin kukkapenkissäkin. Pinsiön taimisto 3. FI. SADEPUUTARHAN SANKARIT Ohjaa pihan hulevedet istutuksille. Nämä perennat kestävät ajoittain runsastakin vettä! TEKSTI M I N NA H I E TAK AN GAS K U VAT TAI M I S TOT, ALEH T I E N K U VA-AR KI S TO JA FOTO LIA 48 ?M EI LL Ä KOTO N A . Särkän perennataimisto 2. TAIMISTOJEN SUOSIKIT Ia Ib II III IV IV/V V V/VI VI VI/VII VII VIII KASVUVYÖHYKKEET JA TAIMISTOT 1 3 2 1
Luhtaesikko (Primula sieboldii) ilahduttaa kukinnallaan jo varhain. 6–7 MIKÄ. MIKSI. Varstasara (Carex pseudocyperus) sopii hyvin hulevesikasviksi, sillä se viihtyy kosteassa, jopa hyvin märässä maassa. Tätä hyvin kestävää kotimaista luonnonlajia kannattaa ehdottomasti kokeilla. ”Viime talvena meillä tulvi taimistolla, mutta luhtaesikko ei ollut moksiskaan.” Jari Särkkä | Särkän perennataimisto | sarkanperennataimisto.fi | Raahe | Vyöhyke V Varstasara Terttualpi Luhtaesikko MIKÄ. Litteät lehdet ovat kauniin heleänvihreät. Nuokkuvat emitähkät antavat saralle omanlaisen ilmeen. Kukkien väreissä riittää valinnanvaraa: saatavilla on eri sävyjä vaaleanpunaisesta valkoiseen ja violettiin. MIKSI. Kesä–heinäkuulle ajoittuva kukinta on runsainta auringossa, mutta terttualpi viihtyy myös puolivarjossa. MIKSI. ?-??, 20–25 cm, . Kasvi leviää juurakon avulla, muttei ongelmaksi saakka. ?-??, 40 cm, . Eteläisessä Suomessa luonnonvaraisena kasvava varstasara tykkää humuspitoisesta turvemultamaasta. Paikkaa istutusryhmässä valitessasi ota huomioon, että kukinnan jälkeen luhtaesikon lehdet voivat lakastua ja hävitä kokonaan näkyvistä. Se sopii mainiosti sadepuutarhan keskikorkeaksi kukkijaksi. Vajaan puolen metrin korkuiseksi kasvava terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) on mukavan pystykasvuinen laji. 5–6 K U V A G A P P H O T O S / L E H T IK U V A V I H ER P I H A. MINNE. MINNE. Lähes koko maassa kosteikoissa ja rannoilla kasvava terttualpi kukoistaa komeimmin ravinteikkaassa turvemultamaassa, mutta se ei ole toisaalta vaatelias maan suhteen. Seuralaisiksi sadepuutarhaan 40 sentin välein istutettavalle varstasaralle sopivat rantakukka sekä kaunoja keltakurjenmiekka. Viime talvena meillä taimistolla tulvi, ja hyvä esimerkki luhtaesikon kyvystä sietää märkää oli se, ettei se ollut moksiskaan. ?-??, 60–70 cm, . Istuta se hulevesi-istutuksessa isompien perennojen, vaikkapa purppurapunalatvan ja rantatyräkin, väliin. MINNE. Etelä-Suomessa se voi aloittaa kukinnan jo toukokuun lopulla, Raahessa se kukkii kesäkuussa. Tähkät ilmestyvät heinäkuussa, ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat myöhemmin kellanruskeiksi ja alkavat nuokkua. Istuta lajin taimet 30–35 sentin välein. 49. 6–8 MIKÄ. Valoisassa kasvupaikassa viihtyvä kasvi leviää juuriston avulla ja tekee mättäitä
Keltakurjenmiekkaa (Iris pseudacorus) on pitkään kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa kosteikkojen ja vesiaiheiden äärellä. Vihreälehtinen on hulevesikohteeseen varmempi ja kestävämpi valinta. Luonnossamme kasvava pohjanrantakukka (Lythrum salicaria) on sadepuutarhan loppukesän kukkijoita. Siemenet itävät hyvin, joten uusia taimia saa helposti. ?-??, 80–150 cm, . ”Pidän rantakukasta, koska se on todella monipuolinen. 7–8 50 ?M EI LL Ä KOTO N A . Siksi istuttaisin suikeroalpin sadepuutarhassa istutusryhmän reunamille korkeampien perennojen juurelle. ?-??, 60–100 cm, . MIKSI. Luonnossa keltakurjenmiekka kasvaa esimerkiksi ojissa ja matalassa vedessä, kotipihassa sille sopii ravinteikas puutarhamulta. Punavioletit kukat koristavat sitä pitkään. Nopeasti ja voimakkaasti leviävä keltakukkainen maanpeittokasvi tekee vaivatta leveitä kasvustoja, versot kasvavat pitkin maata ja juurtuvat helposti. MINNE. Rantakukan korkeus vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka sille on tarjolla vettä. MIKSI. Istuta taimet 35 sentin välein maahan, joka pidättää kosteutta. MIKSI. ?-?, 5 cm, . Laji leviää juurakon avulla ja siemenistä. FI. Matalana maanmyötäisesti suikertava perenna ei kavahda märkää kesällä, mutta se ei tykkää talvella, jos sen kasvupaikka on painanteessa ja liian märkä. Se sopii myös niitylle.” Marjaana Lepänjuuri | Pinsiön taimisto | pinsiontaimisto.fi | Hämeenkyrö | Vyöhyke III Keltakurjenmiekka Suikeroalpi Pohjanrantakukka MIKÄ. Pidän rantakukasta, koska se on todella monipuolinen: erinomainen hulevesija kosteikkokasvi, mutta sopii myös muihin pihan istutusryhmiin ja pihaniitylle. Istuta taimet 40–50 sentin välein. Se pysyy hyvin pystyssä, vaikka onkin melko korkea. Suikeroalpi menestyy niin valossa kuin varjossa. Taimien istutusväli on 30–40 senttiä. Jos haluat rajoittaa leviämistä, poista siemenkodat tai jaa kasvusto. Sen kukat houkuttelevat myös mehiläisiä ja perhosia. Helppohoitoisesta perinnekasvista tulee peittävä, ja miekkamaiset lehdet ovat näyttävät. MINNE. Suikeroalpia (Lysimachia nummularia) on saatavilla vihreäja keltalehtisenä. 7 MIKÄ. Korkeus voi vaihdella vajaasta metristä puoleentoista sen mukaan, kuinka paljon vettä on saatavilla. 6–7 MIKÄ. Muiden kosteikkokasvien lisäksi jaloangervot sopivat kivasti rantakukan seuraan. MINNE
Se on punaisia ja valkoisia lajikkeita kestävämpi. MIKSI. Olen istuttanut sitä rantakukan kanssa samaan takaa nousevaan istutusryhmään ja laittanut taustalle isojaloangervoa, joka ei tykkää ihan niin kosteasta maasta. MINNE. 7–8 V I H ER P I H A. MINNE. Istuta taimet 50 sentin välein ja rajaa viiruhelpi jo istuttaessa, sillä se leviää nopeasti. Seuralaiset eivät saisi olla kovin hanakasti leviäviä, vaan samanlaisia pieniä perennoja, jotka pysyvät kuosissaan. ?-??, 100 cm, . 7–8 MIKÄ. ?-??, 100 cm, . MINNE. MIKSI. MIKSI. Jaa kasvi muutaman vuoden välein. Se menestyy kostean maan lisäksi jopa matalassa vedessä eikä kärsi ajoittaisesta kuivahtamisesta. 15 sentin välein istutettavilla taimilla teet kivoja pieniä yksityiskohtia hulevesi-istutukseen. Laji onkin edukseen ja korostuu tummempaa vihreää vasten. 51. Rantatädyke viihtyy hapahkossa maassa, eli se ei vaadi kalkitusta. Muista, että lehdet kannattaa siistiä vasta keväällä. Koristearvo on vaaleissa lehdissä, joita käytän myös kimpuissa. Valkokukkainen amerikanrentukka on karkki kukkiessaan keväällä! Tutun rentukkamme tavoin se on hyvin talvenkestävä. ”Rantatädyke ’Blue Shades’ ei vaadi jakamista eikä ole muutoinkaan työläs.” Heidi Eriksson | Harjunpään taimisto | perennat.fi | Karijoki | Vyöhyke III Viiruhelpi Amerikanrentukka Rantatädyke ’Blue Shades’ MIKÄ. Maan on hyvä olla amerikanrentukalle vain keskiravinteinen, sillä liian voimakkaassa maassa talvehtiminen heikentyy. Viiruhelpi on todella sopeutuvainen, kunhan sillä vaan on kosteutta pidättävä multa. Myös leikkokukkana hyvin toimiva rantatädyke ’Blue Shades’ tykkää multavasta ja ravinteikkaasta kukkapenkistä ja jopa kosteutta pidättävästä savimaasta. Se ei vaadi jakamista eikä ole muutoinkaan yhtään työläs. Sitä voi istuttaa rantatädykkeen, rantakukan ja tarha-alpin seuraan. 5 MIKÄ. Viiruhelpi (Phalaris arundinacea) kukoistaa silloinkin, kun vettä sataa pitkään ja paljon. Rannoilla ja niityillä kasvavan rantatädykkeen (Veronica longifolia) tavoin myös ’Blue Shades’ on kasvupaikan suhteen sopeutuvainen. Esimerkiksi matala räpyläsara on hyvä kumppani. ?-??, 20 cm, . Toukokuussa kukkiva amerikanrentukka (Caltha leptosepala) on soma pieni perenna, siitä tulee korkeudeltaan ja halkaisijaltaan vain parikymmensenttinen
Punalehtiset keijunkukat elävöittävät ruukkuryhmää, jossa kasvaa pensasbasilika, minttu ja muita yrttejä. FI. OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. Jo muutama uusi taimi tekee ihmeitä – saat vehreyttä ja kauneutta istutuksiin kylmistä öistä huolimatta. Monien lajien loisto jatkuu pitkään, mutta osa menettää puhtinsa kesän jälkeen. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U PIHALLA NY T Ruukkujen syysehostus Säänkestäviä piharuukkuja on kiva somistaa uusilla kasveilla sitä mukaa, kun syksy etenee. Kaiva huonokuntoiset taimet pois ja korvaa ne esimerkiksi sinikatajilla, tuijilla, kanervilla tai keijunkukilla. 52 ?M EI LL Ä KOTO N A
Sinikataja, kanerva ja tuija. Varpukasvista on saatavana myös säväköitä värjättyjä kasveja. Leuto syksy, valoisa ja lämmin kasvupaikka sekä mullan pitäminen kosteana edistävät nuppujen avautumista. Ilmeikkään, pieneen tilaan sopivan istutuksen voi sommitella pelkästään niistä. Tarkkaile mullan kosteutta myös sadekuuron jälkeen, sillä tuuhea kasvusto voi johtaa sadeveden ruukun ulkopuolelle. Samanlainen kasvutapa rauhoittaa erivärisistä kasveista koostuvaa kokonaisuutta. Syyskasvina myytävän pallokrysanteemin kasvusto on kookas sen juuristoon verrattuna, joten se vaatii lämpimänä syyspäivänä yllättävän paljon kastelua. Kellanvihreät, tummalehtiset ja muut erikoiset kanervat aloittavat kukintansa yleensä myöhään. Kuivana syksynä ja sateensuojaisessa paikassa taimet vaativat säännöllistä kastelua. 2. 53. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, sen solukko menettää vettä ja kestävyys heikkenee. Pidä multa kosteana, mutta vältä märkyyttä. Uudet nuput ja kukat odottelevat vuoroaan kuihtuneiden kukkien alla. ELINVOIMAA KRYSSALLE 1. Pienellä huolenpidolla saat ne pärjäämään pitkälle talveen ja jopa kevääseen. Monessa sävyssä KANERVAT (Calluna) ilahduttavat suloisten pikkukukkiensa lisäksi myös lehdistöllään. Kurry-yrtti eli italianolkikukka ja muut harmaalehtiset kasvit kestävät hyvin kylmää. Tärkeintä on pitää huolta kastelusta pakkasiin ja maan jäätymiseen asti. Voit parantaa tuijien, katajien ja muiden ainavihantien lajien kestävyyttä sijoittamalla ne tuulensuojaiseen paikkaan, mikä vähentää haihduntaa ja samalla neulasten kuivamisen riskiä talvella. 1 2 V I H ER P I H A. Muista siis nyppiä ruskettuneet kukat, jotta uudet kukat pääsevät esiin. Kuivuus lyhentää kukintaa ja ränsistyttää kasvin ennen aikojaan ja heikentää kylmänkestoa. Psst! VIHREÄN NÄLK Ä ÄN Muista kastella! Havukasvit ja tuuheat kanervat tuovat eloa ja vehreyttä piharuukkuihin
Kompostimulta on yleensä kypsää 6–12 kuukauden jälkikompostoinnin jälkeen. Sekoita sitä kasvualustan joukkoon, kun istutat monivuotisia kasveja. Lisää niitä syksyn mittaan, jotta multa pysyy katteen suojissa talven ajan. Muutoin puolikypsä komposti kannattaa hyödyntää vasta keväällä joko katteena tai maanparannuksessa pintamultaan sekoitettuna. 6. 5. 3. FI. Kypsä kompostimulta sopii katteeksi kaikille pihakasveille, niin yrteille, perennoille kuin pensaillekin. Levitä penkin katteeksi puiden lehtiä tai viherainesta. 1. Tällöin sen joukossa erottuu vielä esimerkiksi kzananmunankuoria ja oksasilppua. Levitä alimmaksi ilmavaa ainesta, vaikkapa perennojen varsia. Sen etuna on vilkas mikrobitoiminta ja maata elävöittävä vaikutus. PIHALLA NY T 2 3 4 5 Katso ohjeet kompostin kerrostamiseen: meko.fi/ kompostin-syystyhjennys 54 ?M EI LL Ä KOTO N A . Levitä katetta 5–10 sentin kerros. Jos olet jälkikompostoinut kompostimultaa noin 1–2 kuukautta ja kääntäminen nostaa sen lämpötilaa, massa on vielä puolikypsää. 2. Sipulikukat kärsivät helposti märkyydestä, joten älä vuoraa sipuleita kosteutta pidättävällä kompostilla. Kypsä kompostimulta vaikuttaa maassa pitkään. 1 6 Komposti hyödyksi Kypsällä kompostimullalla lannoitat kasveja ja parannat maata. Kypsällä kompostilla kohennat viljelylaatikon maan muhevaksi, jolloin penkki on keväällä istutusta tai kylvöä vaille valmis. Kypsän kompostin sisältämät ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa ja vapautuvat kasvien hyödyksi vähitellen. 4. Sekoita kompostia myös hyasinttien ja muiden kukkasipulien istutusmultaan. Syksyllä tällainen kompostimulta sopii lavan tai kohopenkin pohjalle multakerroksen alle
Ranskanrakuuna kaipaa huolenpitoa, jotta se säilyy elinvoimaisena – parhaiten talven selättävät nuoret kasvustot, joiden voimakasta myöhäistä sadonkorjuuta on syytä välttää. LEMPEÄ RANSKANRAKUUNA Maustekasvi on venäjänrakuunaa hentokasvuisempi ja arempi. V I H ER P I H A. 55. RYYTIMÄINEN VENÄJÄNRAKUUNA Rotevakasvuinen viljelymuoto talvehtii myös Pohjois-Suomessa. Venäjänrakuunan etuna on kestävyys ja helppohoitoisuus. KORKEUS VAIHTELEE Ranskanrakuuna kasvaa yleensä 50–80 sentin, venäjänrakuuna reilun metrin korkuiseksi. Lehtien maku on voimakas. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VIT U S TANJA PE LLIKK A HYÖT YK ASVI RAKUUNAT MONIVIVAHTEISET ja aniksenmakuiset lehdet tekevät ranskanrakuunasta yhden herkullisimmista mausteyrteistä
KORJAA satoa vähitellen kevätkesästä syksyyn. Kuivien varsien leikkaamisen jättäminen kevääseen auttaa ehkäisemään jääpoltetta ja keräämään lunta juurakon suojaksi. • Jotta kasvi ehtii varautua talveen, versoja kannattaa saksia reippaasti ainoastaan heinäkuun lopulle saakka. Leikkaa versoista alkutai keskikesällä 10–15 sentin pätkiä. Maanparannukseen ja lannoitukseen sopivat esimerkiksi kompostimulta ja vihersilppu. Siksi ranskanrakuuna kannattaa uusia jakamalla kolmen tai jopa parin vuoden välein. Laita pistokkaat kuohkeaan multaan, suojaa ne ilmavasti muovihupulla ja juurruta valoisassa paikassa. MA ALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD Latvuksissa sijaitsevat kukat ovat vain 2–3 millimetrin kokoisia. Leikkaa versoja istutusvuonna säästeliäästi. Parhaimmillaan lehtien maku on ennen kukintaa. Suoraan maahan kylvettäessä ripottele siemenet tasaiseen kylvöriviin ja peittele ohuelti hienojakoisella mullalla. FI. KYLVÄ venäjänrakuunan siemenet ruukkuihin huhti–toukokuussa, ranskanrakuunaa ei voi lisätä siemenistä. • Elinvoimainen ja nuori juurakko talvehtii parhaiten. RAKUUNAT KASVATA rakuunoita aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikassa. • Lumettomina pakkasjaksoina ranskanrakuuna hyötyy suojaamisesta esimerkiksi havun oksilla, puiden lehdillä tai kasvuharsosta tehdyllä mytyllä. 56 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kohopenkki on suositeltava talvimärkyyden välttämiseksi. NÄIN KASVATAT RANSKANRAKUUNAA • Ranskanrakuunaa on mahdollista kasvattaa Oulun korkeudella asti, kun kiinnität sen talvenkestoon huomiota. • Venäjänrakuunasta kasvaa meillä myös vanhoja kasvikantoja, joiden aromikkuudessa on vaihtelua. Voit myös laittaa pistokkaat juurtumaan ensin vesilasiin. Taimettuminen vie 2–3 viikkoa 20 asteessa. d. SAATAVUUS • Ranskanrakuunaa (Artemisia dracunculus Sativa-Ryhmä) ja venäjänrakuunaa (A. LISÄÄ rakuunoita jakamalla sekä latvaja välipistokkaista. kylvö (venäjänrakuuna) jakaminen keväällä jakaminen loppukesällä (venäjänrakuuna) pistokaslisäys sadonkorjuu Voit pätkäistä venäjänrakuunan 10–15-senttiseksi, kun haluat kuivattaa tai pakastaa satoa. Ihanteellinen maa on multavaa, kalkkipitoista, keskiravinteista ja läpäisevää. Loppukaudella kasvista voi napsia tuorekäyttöön lyhyitä verson pätkiä. GlaucaRyhmä) on myynnissä sekä taimina että ruukkuyrtteinä. JAA kasvusto muutaman vuoden välein ja suitsi leviämistä. Seuraavana kesänä venäjänrakuuna kestää pari leikkuukertaa. Tällöinkin kasvustoon kannattaa jättää 15–20 sentin korkuinen sänki. Esikasvatus on suorakylvöä suositeltavampaa, sillä siemenet ovat pieniä ja niiden itäminen on hidasta. Aurinkoinen paikka ja läpäisevä maa ovat tärkeitä
Valmiit pH-testit ovat helppokäyttöisiä ja antavat tuloksen heti. Toinen konsti on sekoittaa pari ruokalusikallista ruokasoodaa muutamaan ruokalusikalliseen multaan. MAAN PH-ARVON SELVITTÄMINEN KANNATTAA JO IHAN KASVIEN HYVINVOINNIN TAKIA. Tarkimman tuloksen antaa kuiva multa. Kerää samalta alueelta ainakin 10 lapionkärjellistä maata useasta eri kohdasta, jotta saat edustavan näytteen. HAPAN VAI EMÄKSINEN. 2. Sekoita näyte ennen mittausta, uita indikaattoriliuskaa seoksessa 1–2 minuutin ajan ja toista mittaus useita kertoja. ETIKKA JA RUOKASOODA Suurpiirteisen arvion pHarvosta saat sekoittamalla astiassa pari ruokalusikallista multaa ja pari ruokalusikallista etikkaa. V I H ER P I H A. 5. Siksi näytteen kannattaa antaa kuivua useita päiviä huoneenlämmössä, yön yli 35 asteessa tai parisen tuntia noin 80 asteessa. TARJOLLA ON USEITA KOTIKONSTEJA. 3. PH-MITTARI Kotipuutarhureille on myynnissä myös erilaisia pH-mittareita, joiden toiminta perustuu kahden elektrodin väliseen jännite-eroon. LABRA-ANALYYSI Tarkimman tuloksen maan pH-arvosta saat teettämällä maanäytteestä laboratorioanalyysin. 4. OTA EDUSTAVA NÄYTE Tutki nurmikko, perennaryhmä, kasvimaa ja muut alueet yksi kerrallaan. Samalla saat maasta muutakin tietoa aina maalajista multavuuteen ja ravinnetilanteseen. Kaapaise näytteet 10–20 sentin syvyydestä ja sekoita ne ämpärissä. Kuplinta viittaa emäksiseen multaan, jossa on paljon kalkkia. A si a n tu n ti ja n a ke m is ti Jo h a n n a P u ra n en MULLAN ALLA MITTARILLA SAA SUUNTAAANTAVAN KÄSITYKSEN HAPPAMUUDESTA. 57. PH-LIUSKAT Mullan happamuuden arviointiin sopivia pH-liuskoja saa muun muassa apteekeista. Yleensä mittareissa on yksi tai kaksi anturia, jotka työnnetään kosteaan multaan 5–15 sentin syvyyteen. TEKSTI O U TI T Y N YS K U VA AD O B E S TO C K 5 TAPAA MITATA: 1. Muista noudattaa pakkauksen ohjeita. Myös saunan jälkilämpö sopii kuivaamiseen. Sekoita seos hyvin, peitä astia muovilla ja anna näytteen laskeutua 15–30 minuuttia. Laita astiaan 100 ml multaa ja lisää tislattua vettä 250 ml. Jos seos alkaa kuplia, multa on hapanta. Poista oksat ja kivet ja hienonna multa jauhemaiseksi. Osa mittareista on tarkoitettu vain maaperän happamuuden mittaamiseen, osa soveltuu myös nesteille. TESTIPAKKAUS Valmiit testipakkaukset sisältävät happamuusarvon mittaamiseen kaiken tarvittavan, kuten koeputken, vettä ja pH-tabletteja
Jalopuiden katveessa Anne Eesmaan varjotarha Hiidenmaalla on levollinen yhdistelmä vihreän sävyjä, vaihtelevia lehtimuotoja ja hiljalleen lahoavaa puuta. FI. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VAT TE IJA T U I S K U 58 ?M EI LL Ä KOTO N A
Annen varjotarha on täyteläisimmillään sydänkesällä, mutta keväällä sitä koristavat lukuiset kukkivat jouluruusut ja muut varhaiset kukkijat. V I H ER P I H A. 59
Remonttikin oli mittava, sillä talosta piti ”Haluan tehdä puutarhassa kävelyretkiä.” Kiemuraisista rangoista ja puiden juurista kootut reunukset korostavat varjotarhan luonnonläheistä tunnelmaa. Ne kuuluivat aikoinaan Annen isoäidille, joka eli talossa yli 90-vuotiaaksi. FI. Anne siivosi paikkoja miehensä kanssa ensimmäiset viisi vuotta. Kierrän koko puutarhan joka aamu ja ilta, mutta varjotarhaan pysähdyn usein pidemmäksi aikaa. Paksuja puiden runkoja pitkin nousee ainavihantaa murattia, kasviryhmien reunuksiksi aseteltujen jykevien pöllien ja kelottuneiden, kuhmuraisten kantojen ja karahkojen pinta on kauniisti patinoitunut tai sammalten koristama. 60 ?M EI LL Ä KOTO N A . Muualla kaikkiaan puolen hehtaarin kokoisessa Toominga talun puutarhassa sydänkesän perennat kukkivat iloisesti röyhyten, mutta varjotarha on kuin oma erityinen maailmansa. ANNEN PUUTARHA SIJAITSEE Viron rannikolla Hiidenmaalla Pühalepan kylässä. Anne vietti hänen luonaan kaikki lapsuutensa kesät. K un aurinko paahtaa täydeltä taivaalta ja lämpötila on kavunnut hellelukemiin, Anne Eesmaan löytää varmimmin hänen laajan ja monipuolisen puutarhansa perällä sijaitsevasta varjotarhasta. Isoäidin viimeisinä vuosina sekä talo että puutarha olivat päässeet pahasti rapistumaan. Sen tunnelma tuntuu melkein hartaalta, ja luonnonläheisissä näkymissä jujuna ovat kukkien sijasta kiehtovasti vaihtelevat lehtimuodot, kaiken kattava vehreys ja hillitty harmonia. Kun tuuli heiluttaa puiden lehtiä, valo alkaa leikkiä varjotarhan kasvien pinnoilla ja nurmikolla. Perimätiedon mukaan talon vanhimmassa osassa on toiminut kauppa jo 1800-luvun lopulla. Anne perheineen on asunut vanhaa puutaloa 23 vuoden ajan, mutta talo ja sen puutarha ovat hänelle tuttuja jo lapsuudesta. – Puutarhani pitää olla suuri, koska haluan tehdä täällä kävelyretkiä. Tänne keskipäivänkin kova valo siilautuu lempeänä ja raikkaan vihreälle himertävänä ainakin satavuotiaiden tammien, jalavien, hevoskastanjoiden ja muiden jalojen lehtipuiden latvustojen lomasta
V I H ER P I H A. 61
Kivikon aika on nyt jo täysin Puutarhakasvien lomassa kasvaa luonnonlajeja. Annen jo lapsuudessa syttynyt puutarhainnostus syveni muuton jälkeen nopeasti niin, että pian hän päätyi opiskelemaan alaa paikalliseen puutarhakouluun. uusia lähes kaikki kattoa myöten. Äitini puutarhassa kasvoi niiden lisäksi runsaasti muitakin koristekasveja. KASVIMÄÄRÄ ON YHÄ MITTAVA , sillä nykyään koko puutarhassa kasvaa noin pari tuhatta lajiketta, mutta Anne on koonnut ne kauniiksi ryhmiksi erilaisiin puutarhahuoneisiin. Varsinkin villisikalauma on ei-toivottu vieras, koska se voi tehdä lyhyessä ajassa paljon tuhoa. Puutarhakasvien lomassa kasvaa harkitusti viehkoja luonnonlajeja, kuten päivänkakkaroita, kellokasveja ja sinivuokkoja, jotka muistuttavat Annea isoäidin ajoista. – Isoäidin puutarha oli niin kuin kaikilla muillakin Hiidenmaalla siihen aikaan, eli täällä oli kunnon perunapelto ja kasvimaa sekä pioneja ja syysleimuja. Valtaosa puutarhan rakennustöistä on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opintojen myötä hän löysi oman puutarhatyylinsä. Anne ja Ivo Eesmaa remontoivat täydellisesti Annen isoäidin talon, joka on rakennettu 1800-luvulla. Olen siirtänyt niistä monia tänne. FI. Annella ei ollut aiemmin ollut omaa puutarhaa, koska perhe asui tätä ennen kerrostalossa. Uudistuksissa hyödynnettiin kuitenkin mahdollisimman paljon vanhoja materiaaleja, sillä Annesta tuntui tärkeältä säilyttää paikan historiallinen henki. – Suosikkejani puutarhassa ovat kivikko ja varjotarha, vaikka ne ovat oikeastaan kaikin tavoin toistensa vastakohdat. 62 ?M EI LL Ä KOTO N A . Osa niistä oli menestynyt ihan mukavasti, toiset hiipuneet pian pois, mutta kokonaisuus oli hajanainen. Niiden huippuhetket osuvat sopivasti eri aikoihin. Samaan aikaan puutarhaa myös aidattiin, sillä lähistöllä liikkuu paljon luonnoneläimiä. Tilan vanha navetta on muokattu Annen tyttären perheen kesäasunnoksi, mutta ulkoapäin se näyttää lähes alkuperäiseltä. Hän kertoo kuitenkin perineensä puutarhaharrastuksensa pohjan omalta äidiltään. Aiemmin Anne oli halunnut kokeilla kaikkea mahdollista ja hamunnut itselleen sekalaisen seurakunnan kasveja, monenlaisia erikoisuuksiakin
4 Kilpihärkylä ’Dahlem’-lajikkeen ainavihannet lehdet ovat poikkeuksellisen koristeelliset. Nahkamaisten lehtien reunat ovat laineilla. 63. 7 Himalajanadiantumin (Adiantum venustum) ilme on siro ja herkkä. V I H ER P I H A. 8 Hirvenkieli ’Crispa’ on pystykasvuinen saniaislajike. 3 Anne on sommitellut alvejuuria, hirvenkieliä ja muita pieniä saniaisia puupöllien sekaan. 6 Annen puoliso Ivo on toteuttanut varjotarhan ilmeikkäät puuveistokset. 5 Suomen luonnostakin tutun kivikkoalvejuuren ’Crispa’-lajikkeen lehdet ovat kiharaiset. 1 4 5 7 6 2 3 1 Sammalet ilmestyvät itsekseen koristamaan puupintoja. 2 Matalakasvuinen kilpihärkylä (Polystichum setiferum) viihtyy runsasmultaisella kasvupaikalla
VARJOTARHA ON VIILEÄ, vihreä ja hämyinen. 64 ?M EI LL Ä KOTO N A . Sen rakennusmateriaalina on käytetty ilmeikästä, hiljalleen lahoavaa luonnonpuuta. Anne kertoo hieman huvittuneena, että joillekin hänen ystävistään ne eivät riitä mihinkään. Jättiläinen ja kaikki muutkin kuunliljalajikkeet kestävät Annen kokemusten mukaan kuitenkin yllättävän hyvin kuivuutta, vaikka veden puute selkeästi verottaa niiden kokoa. Kontrastit ovat hienovaraisia, kuten lehtien vihreän sävyjen eroja tai niiden kiiltoasteen vaihteluja varjohiippojen samettisesta matasta ainavihannan mahonian lehtien hohtavaan korkeakiiltoon. Anne tosin harmittelee, että vierailumme aikaan kesällä 2023 on ollut jo pitkään poikkeuksellisen kuivaa, eivätkä monet varjoperennatkaan ole saavuttaneet tavanomaisia mittojaan. ohi, se on parhaimmillaan toukokuussa. VIHREÄN KESKELTÄ NOUSEE sieltä täältä esiin vain yksittäisiä kukkia, kuten näyttäviä marhanliljoja. Niiden runkoja pitkin kiipeilee muratteja. FI. Rehevien muotojen vastapainoksi penkkien eturivin paikat on varattu siroille ja herkkäpiirteisille lajeille, esimerkiksi Adiantumeille eli hiussaniaisille. Hevoskastanjat, lehmukset ja muut isot jalopuut luovat puutarhaan hämyisen ja levollisen tunnelman. Kasvit ovat täällä reheviä ja monet melko isokokoisiakin. – He ihmettelevät, mikä puutarha se sellainen on, jossa ei ole juuri lainkaan kukkia. Tässä hän ihailee piippuköynnöstä. Esimerkiksi yksi hänen ylpeytensä, maailman suurimpana kuunliljalajikkeena pidetty ’Empress Wu’ kasvaa yleensä ainakin puolitoistametriseksi, mutta nyt se on jäänyt paljon pienemmäksi. Anne Eesmaa ottaa vastaan puutarhavieraita, mieluiten pienryhmiä. Vierailusta on sovittava ennakkoon: toomingatalu@gmail.com. Viileä varjotarha on parhaimmillaan sydänkesällä. Minä kuitenkin pidän varjotarhastani juuri tällaisena. Kuunliljojen lisäksi varjossa viihtyy esimerkiksi lukuisia jouluruusuja, imiköitä ja saniaisia. Lehtimuotojen erot kiehtovat Annea. Täällä oleminenkin on kuin jonkinlaista meditaatiota, Anne kuvailee hymyillen ja silittää yhden puuvanhuksensa uurteista kaarnaa. Anne kertoo, että tarhan esikuvana on englantilaisten puutarhojen stumpery eli kantopuutarha. Varjotarha on hyvänä juuri tällä hetkellä, kun kuunliljatkin ovat kasvaneet täysikokoisiksi
Kantopuutarha on varjotarhan tyylisuuntaus, jossa kantoja ja muuta puuainesta käytetään istutusalueiden reunuksina ja katseenvangitsijoina. Luonnonläheisen tyylin alkulähde on viktoriaanisen aikakauden Englannissa, jossa oli muotia asetella puhdistettuja kantoja mahdollisimman näyttävästi esille kasvillisuuden keskelle. K U V A G A P P H O T O S / L E H T IK U V A. MIKÄ IHMEEN KANTOPUUTARHA
Avaan netistä multalaskurin. Voit seurata projektia Instagramissa @olipa_kerran_talo Ja taas mennään! Yritän löytää kierrätetyt kivet, jotka olisivat juuri oikean korkuiset ja sävyiset. Vilkaisen henkilöautoamme ja tajuan, että sillä tämä kuljetus ei nyt hoidu. Lopulta ajan elokuun hämärässä syvällä eteläsuomalaisessa metsässä olevalle tontille, joka voisi olla true crime -podcastin kansikuva. Sovin naapurin maajussin kanssa, että hän kuskaa mullat tulevan penkin nurkalle. Ennen kuin yhtäkään lahoa seinähirttä oli vaihdettu, olin jo tilannut saliin ihanan tapetin ja ostanut kirpputorilta kasan huonekaluja. ENÄÄ EI TARVITA kuin kaivinkone! Sen paikalle saamiseksi järjestän työmaapalaverin, johon tutun Markun kanssa kuuluu tuumaileva kävely, reilusti tauotettu puhe ja sen päätteeksi syntyvä suunnitelma: näin tämä tehdään. Ja sitten vain mullat traktorilla penkkiin ja ahkerasti ansiotöihin, että jättipenkkiin saisi hankittua (rautakaupasta) riittävästi sormustinkukkaa, tuoksukurjenpolvea, sinipallo-ohdaketta, kuparisaraa… ”Sitten tulee mieleen, että penkkihän pitää myös reunustaa jollain.” 66 ?M EI LL Ä KOTO N A . Näin tämä tehdään KOLUMNI K ukkapenkki, sehän on soma. Muodikas kohopenkki ei rimmaa talon graniittisen kivijalan kanssa, joten seuraava tehtävä on löytää sopivat reunakivet. FI. Se on lähes yhtä helppoa kuin saada kasvimaa kukoistamaan ilman kastelua. T E K S T I A N N A P E R H O K U V A A N T T I R A A T IK A IN E N ANNA PERHO Valmentaja, toimittaja ja kolumnisti, joka kunnostaa 1800-luvun lopussa rakennetun talon puutarhaa Ypäjällä. Mullan alle pitää asetella biohajoava suodatinkangas, jonka haen, kuinkas muuten, rautakaupasta. KASVIT OLEN TOKI jo valinnut: sormustinkukkaa, tuoksukurjenpolvea, sinipallo-ohdaketta, kuparisaraa… Toimin kuin aikanaan talon remontin kanssa. Mutta lupsakka myyjä ei ole luvannut turhia: siellä odottaa sievä kasa täydellisiä kiviä, jotka hän ajaa talolle mielevään hintaan. Lisäksi alan oivaltaa muitakin asioita. Pelkkä mullan kaataminen maahan ei riitä. Koneella kuoritaan maata sen verran, että kivet saa upotettua hiukan maan sisään, kankaan päälle. Ähtärissä olisi sopivat! ”Kuljetuksen hinnaksi arvioimme 1 400 euroa”, myyjä kirjoittaa, ja kirjaudun ulos palvelusta. Selaan yökaudet nettikirppiksiä. Syötän penkin mitat sinne ja sitten syötän ne uudestaan, mutta määrä ei muutu. Ylipäätään olen kiitollinen, siunattu ja onnellinen kontakteistani ihmisiin, joilla on peräkärryjä, haarukoita, auroja, pakettiautoja ja erikokoisia traktoreita. Multaa tarvitaan yhdeksän tonnia. Muistelen keväistä Unelmien kukkapenkki -kurssia, jossa puutarhaguruni Lea Rauta varoitti odottamasta kukoistavaa kukkamaata, jos sitä ei jaksa perustaa kunnolla. SITTEN TULEE MIELEEN, että penkkihän pitää myös reunustaa jollain. Sellaisen haluan talon eteen, joten ei muuta kuin hakemaan vähän multaa rautakaupasta
K U V A T E IJ A T U IS K U Instagram @viherpiha Facebook Viherpiha Nettisivut meilläkotona.fi SEURAA MEITÄ Psst! Ensimmäisinä kukkaan ehättävät ’Purple Emperor’, ’Matrona’ ja muut tummalehtiset lajikkeet. 67. + Hortonomin puutarha peurojen mailla Tyylikkäät viherkasviyhdistelmät VIIMEISET KUKKIJAT Harrastajan näyttävät ja pakkasia uhmaavat maksaruohot V I H ER P I H A. Syksyn Syksyn Seuraava numero ilmestyy 9.10
Hunajainen SAM Oy SAM Metsähunaja on puhdas hunaja suoraan metsästä. Haluamme toiminnallamme kannustaa mahdollisimman korkealaatuisen hunajan tuottamiseen. Hunajainen SAM Oy on suomalainen toisen sukupolven perheyritys. Meille tärkeintä on koko ketjun hyvinvointi. Kaikki hunajamme ovat tarkkaan tutkittuja ja testattuja aitoja, puhtaita & hellävaroen käsiteltyjä luonnontuotteita.. Jämäkän jämerä hunaja on maultaan voimakkaan metsäinen ja paahteinen. Niin luonnon, alkutuottajien kuin suomalaisten kuluttajienkin