Psst! Tunnetko jo keltaja raitajuurikkaat. Mikä onni, näin hyödynnät ne! MUURAHAISET TUNNISTA PIHAN YLEISIMMÄT LAJIT KURPITSA HARRASTAJAN VINKIT JA LAJIKKEET NO DIG -PENKKI PERUSTA HELPOSTI KAIVAMATTA Plus Plus PARATIISI MUHUN SAARELLA ”Juhannuksen jälkeen puutarha saa hoitaa itse itsensä” Vehreä koti huonekasveilla MAINIOT JUUREKSET Pohjoisen luottolajit + vinkit syyskylvöihin meilläkotona.fi | ?10/2023. | ?11,90 € VERSOO HYVÄÄ. 9 × LEHTIÄ PIHALLA
K U VA T: VA LM IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/kaupat Löydä jotain odottamattoman ihanaa. HEIROL Leipurin lemppari Samppanjan värisen kakkuvuoan avulla juhlat saavat alkaa jo valmisteluvaiheessa. SEES COMPANY Hellittelyä aisteille Neljän eteerisen öljyn ja yhden tuoksukiven paketti on täydellinen lahja elämäsi tunnelmoijalle. PIHLGREN JA RITOLA Paluu tulevaisuuteen 1960-luvun rakastettu tapetti on tehnyt odotetun paluun neljässä tuoreessa värissä. Pellavapussilakanasetti alk. Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat AMOURLINEN Laadukkaseen lepoon Eurooppalaisesta pellavasta käsin valmistettu pussilakanasetti ilahduttaa joka ilta. M A I N O S 5 2 1 6 4 3. Irtopohja vuoka 28 cm 34,90 €. PLYWOOD PRINT Kestokimppu Kreetta Järvenpään kuvaama kukkaasetelma on sekä harmoninen että rönsyilevä. Autumn Perfection -vanerijuliste 38 €. LAINE PUBLISHING Viikonloppu mökillä Tyylikkään neulelehden syysnumero vie lukijansa mökille. Pikkudaalia 99 €. Aromapaketti 69,90 €. Laine 18 25 €. 192 €. Lehti sisältää 11 neuleohjetta
V I H ER P I H A. n : o 10 SISÄLLYS LOKAKUU 7 Kuukauden kasvi Karvakonnanliljalla on trooppinen ilme. 68 Kasvien pankki Helsingin yliopiston kasvimuseossa on neljä miljoonaa kasvinäytettä. 3. 22 Ruukussa Pikkuhavut, syklaamit ja muut syksyn ihanuudet. 11 Juuri näin Villi vyöhyke ry:n Jere Niemisen mielestä paahdekedot kaipaavat lisää arvostusta. 8 Juuri nyt Tarkkailua vaativat bambut, palkitut viheralueet ja uudenlainen harava. 10 Kasvit nyt Koristepensaat, jotka ilahduttavat kauniilla marjoillaan
FI. 59 Pihalla nyt Kukkasipuleita ruukkuihin ja no dig -penkin tekoa. 54 Viisaat vinkit Näin hyödynnät syyslehdet. 46 Maahan juurtuneet Perinteisten juurestemme värikäs tarina. 63 Mullan alla Tunnista pihan muurahaiset. 63 Hyötykasvi Kylvä ja kerää persiljasta satoa nyt. TEEMA: HYÖTYKASVIT 26 Satoa kurpitsoista Jaanan parhaat vinkit ja lajikkeet. 32 Kuin sademetsässä Päivin kotona viihtyy moni eksoottinen laji. 40 Kodikasta Viimeistele sisustus viherkasveilla. JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 74 Ensi numerossa 75 Kukkaterapiaa 22 12 46 Psst! Tiheästi istutetut monimuotoiset kasviryhmät tarjoavat katseltavaa ympäri vuoden. PIHOJA JA KASVIKOTEJA 12 Rauhan paikka Riiman harmonisessa puutarhassa on vanhanajan tunnelmaa. SISÄLLYS LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 53 Syyskylvöjen aika Lajit ja niksit. 67 Kuukauden kysymys Kannattaako mullan uunittaminen. 59 4 ?M EI LL Ä KOTO N A
V I H ER P I H A. ENÄÄ MEILLÄ EI nimittäin kärrätä ruohoja lehtilasteja pitkin pihoja. Onnea on lähikomposti Paljon koivuja ja nurmikkoa tietää läjäpäin lehtiä ja ruohosilppua. Istutukset olisivat sellaisia, ettei rikkakasveille jäisi tilaa, ja lehdet varisisivat nätisti perennojen ja pensaiden juurille. 5. Näin paikallisten lehtikompostien ylläpitäminen onnistuu helposti. Meillä on kuitenkin paljon nurmikkoa ja hurjasti koivuja. Jos neliöitä on kymmenen, jokaisen ruohonkorren voi vaikka kammata paikalleen. Normaalisti ruohosilppua ei tietenkään korjata eikä lehtiä haravoida hampaat irvessä, mutta välillä nurmikko ehtii venähtää käyntiemme välissä niin, että leikkuujätettä ei voi jättää paikalleen mätänemään. Hirvittävä homma, ajattelin aluksi, mutta itse asiassa ei. Hyvin pian oivalsin, ettei puutarhajätteiden roudaamisessa pihan laidalta toiselle ole mitään järkeä. Perennojen juurille, lavakaulusten katteeksi, pensaiden taakse ja loput lähimpään lehtikompostiin. Se on pakko kerätä pois. Sen sijaan nappaan saavin kainaloon ja ripottelen ruohot tai lehdet mahdollisimman lähelle lähtöpaikkaa. Tätä en tajunnut ennen omaa mökkipihaa, jossa lääniä riittää. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A T E IJ A T U IS K U PÄ ÄKIRJOITUS JENNY BRANDT pä ätoimittaja O R ivitalon pienen pihan puunaminen on aika eri juttu kuin monen tuhannen neliön hoitaminen. Systeemin kätevä puoli on tietenkin se, että kun puutarhajäte hiljalleen eri puolilla pihaa maatuu paikalleen, myös hyvää tuoretta multaa on aina lähellä tarjolla. IHANNETAPAUKSESSA PIHA TIETENKIN hoitaisi itse itsensä. Sitten tuli kolmas saunan taakse ja neljäs pellon vierelle. Kun pihaa on paljon, pitää jo miettiä, mitä siellä jaksaa tai edes kannattaa tehdä. Se tietää ruohosilppua, läjäpäin lehtiä ja tuulisen päivän jälkeen lukemattomia nurmelle pudonneita oksia. Ensimmäisenä jättipihakesänä perustin kompostialueen talon taakse. Melko pian syntyi toinen lehtikomposti tontin eteläreunaan. Onneksi tarjolla on aina myös risuja, jotka on kerätty samalla lähikomposti-periaattella
TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Hinta 0,98 € / min + pvm. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. SEURAA MEITÄ Instagram @viherpiha Facebook Viherpiha Nettisivut meilläkotona.fi Anna palautetta – saat paremman lehden! Kerro, mikä on lehden paras juttu. vuosikerta. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma–pe klo 8–18) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti PALKINNON ARVO ON 35,70–118,80 EUROA.. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. Osallistut samalla arvontaan. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. 30. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Toimitus Henna-Kaisa Ranta, Elsa Savaloja Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi KANNEN KUVA Teija Tuisku Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka Kroonpress Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. meko.fi/osallistu VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: Avotakka, Ihana, Kotivinkki, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti ja Viherpiha Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu 21.11.2023 mennessä ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
7. Tricyrtis hirta Pilkut paikallaan Jos karvakonnanliljaan ei ole aiemmin törmännyt, se todella yllättää. Pilkullisen kukan ilme on trooppinen, jopa orkideamainen. H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A G A P / L E H T IK U V A JUURI NYT V I H ER P I H A. Ja siinä se kukkii suomalaisessa perennapenkissä, syksyllä – vieläpä varjossa! Japanista kotoisin oleva kasvi kannattaa sijoittaa niin, että sen pieniä kukkia pääsee ihmettelemään läheltä
Laadukkaasta ylläpidosta palkittujen Green Flag Award -viheralueiden joukkoon on valittu seitsemän uutta kohdetta Suomessa. FI. T E K S T I H E N N A -K A IS A R A N TA J A E L S A S A V A L O J A K U V A T V A L M IS TA J A T JUURI NY T Palkitut viheralueet TUNNISTA PIISKU Kääk, mitähän piiskuja pihassani kasvaa, mietti moni, kun kesällä haitallisten vieraslajien joukkoon lisättiin kanadan-, isoja korkeapiisku. Lähde ja lisätiedot: Vieraslajit.fi Jos puutarhassasi on bambuja, estä niiden leviäminen pihan ulkopuolelle juurimatoilla ja ole huolellinen kasvijätteen käsittelyssä. Green Flag Award -tunnusta hallinnoi maailmanlaajuisesti Britanniassa ympäristöjärjestö Keep Britain Tidy ja Suomessa Viherympäristöliitto. Luonnonvarakeskus kehottaa olemaan tarkkana bambujen kanssa ja istuttamaan mieluummin kotimaisia lajeja. Lajia ei pystytty varmaksi tunnistamaan, mutta sen epäiltiin olevan pikkunietosbambu (Pleioblastus argenteostriatus). Harjun oppimiskeskus on yksityinen luonnonvara-alan oppilaitos. Viime vuonna myös Suomesta löydettiin puutarhasta karannut bambukasvusto, joka oli kooltaan useita aareja. Bambulajeja tunnetaan noin 1 400. Maailmanlaajuisesti palkittuja alueita on 2 400 seitsemässätoista eri maassa, muun muassa Australiassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Vieraslajit.fi-sivustolle on nyt julkaistu kaavio, jonka avulla haitalliset piiskut voi erottaa kotoperäisestä kultapiiskusta. Tunnuksen saivat Harju Campus Park Ravijoella, Jokilaakson matkailupuutarha Lapualla, Hupisaarten kaupunginpuisto Oulussa, Riihimäen Perhospuisto, Snellmaninpuisto Kuopiossa, Mikkelipuisto Mikkelissä ja Finby Liikuntakeskus Paraisilla. Ne ovat monivuotisia, usein suuria ja leviävät maavartensa avulla tehokkaasti jättäen muut kasvit alleen. Tarhapiiskua (kuvassa) ei haitallisten vieraslajien listalta löydy, mutta sitäkin on syytä tarkkailla: osa lajikkeista ei tuota siemeniä, mutta osa taas leviää voimakkaasti. Yhteensä tunnuksen saaneita viheralueita on Suomessa 19. Ruotsissa luonnosta on löydetty kymmeniä bambukasvustoja, Yhdysvalloissa haitallisiksi on tunnistettu erityisesti Phyllostachys-suvun lajeja. Bambu kuriin VEHREÄ, EKSOOT TINEN, upea – mutta ehkä myös tuleva haitallinen vieraslaji. Tuomaristo kiitteli muun muassa viheralueiden monipuolisia toimintoja ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Eri lajien tunnistaminen on haastavaa. Vaikka alun perin Aasiasta kotoisin olevalla bambulla on ollut maine arkajalkana, osa lajeista kestää jopa 30 asteen pakkasia. Lisätietoa greenflagaward.org 8 ?M EI LL Ä KOTO N A
V I H ER P I H A. TEKNIIKKA UUSIKSI Rakastatko haravointia. Katso ohjeet nettisivultamme: meko.fi/ amarylliksen-kasvatus. Kotimaisen Innotankin vetoja työntöharava saattaa mullistaa rutiinisi. Tuotteissa kekseliäisyys yhdistyy moderniin muotokieleen ja klassiseen materiaaliin. Huomioi tulen kanssa paloturvallisuus. Kolmen esineen sarja tulee myyntiin 2024. Laita konnaan syöttinestettä, ja ansa on viritetty, 19,90 €, Life. AMARYLLIKSET ALULLE Istuta ensimmäiset ritarinkukan eli amarylliksen sipulit nyt, niin saat nauttia kukinnasta joulukuussa. 9. Enrum-kynttiläyhdyn halkaisija 13 cm ja korkeus 28 cm, 12,99 €, Ikea. Tehoharavaksikin kutsutulla työkalulla voit siistiä pihaasi monipuolisissa asennoissa sekä työntämällä että vetämällä. Pimeisiin iltoihin Kynttilät ja lyhdyt kuuluvat juuri tähän vuodenaikaan. Haravaa voi käyttää myös pakkaantuneen lumen irrottamiseen, 29,90 €, Motonet. SYMPAATTINEN KONNA Puukomposiitista valmistettu Happy sinks -konna on ilmeikäs hedelmäkärpästen pyydystäjä. ONNEA VOITTAJALLE! Lassi Alestalon Kanto-sarja voitti Parolan rottingin ja Young Finnish Designin järjestämän suunnittelukilpailun. Syksyisiin sävyihin sopiva lyhty loihtii tunnelmaa ulos ja sisälle
Myrkyllinen. NÄMÄ KORISTEPENSAAT KERÄÄVÄT KATSEET VIELÄ PITKÄÄN SEN JÄLKEEN, KUN LEHDET OVAT KARISSEET. Pensas ilahduttaa syksyisin kirkkaanpunaisilla luumarjoillaan ja punertavalla ruskallaan. 3. I–II(–IV)-vyöhykkeille. LÄNNENMAHONIA kypsyttää siniharmaat marjatertut ainavihantien lehtien lomaan syyskesällä. 6. HURMEHAPPOMARJAN soikeat kirkkaanpunaiset marjat koristavat pensasta pitkään. KOIRANHEISI on kotimainen lehtokasvi, joka arvostaa kosteutta pidättävää kasvupaikkaa etenkin auringossa. 4. I–V. I–V. KIRSIKKASORVARINPENSAS on syksyllä todellinen katsemagneetti karmiininpunaisine kotahedelmineen ja oransseine siemenineen. I–II(–V). 1 2 3 4 5 6 TYYNENMEREN RANNIKOLTA Mahonian marjoja on kasvin kotiseudulla Pohjois-Amerikan luoteisosissa perinteisesti keitetty hilloiksi ja mehuiksi. Jos kaipaat vaihtelua tutun valkolumimarjan rinnalle, kokeile hollanninlumimarjan punaisen eri sävyisiä lajikkeita, kuten ’Amethyst’ ja ’Mother of Pearl’. Leveä pensas kasvaa aurinkoisella paikalla noin parimetriseksi. Ruska värjää lehdet valkoisiksi tai vaaleanpunaisiksi. Kasvi on myrkyllinen, mutta kypsät marjat ovat myrkyttömiä. FI. Vahapintaiset marjat hohtavat oksilla talveen saakka, mikäli linnut eivät saavu apajille. I–VII (kotimaiset kannat). Parrasvaloissa MARJAT 10 ?M EI LL Ä KOTO N A . HELMIOMENAPENSAS eli marjaomenapensas saa lukuisat pienet marjamaiset hedelmät piikkisten oksiensa lomaan syyskesällä, ja punaiset helmet jäävät ilahduttamaan talventuloon saakka. VALKOLUMIMARJA kasvattaa sitä enemmän marjoja mitä aurinkoisemmassa paikassa pensas kasvaa. VALKOISTA VAI PUNAISTA. 5. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T A D O B E S T O C K , A L L O V E R P R E S S J A A -L E H T IE N A R K IS T O M Y R K Y T Y S T IE D O T: H U S .F I/ M Y R K Y T Y S T IE T O K E S K U S J A M U S T IL A .F I K ASVIT NY T 1. Ihmisille kasvi on myrkyllinen. Varjon ja puolivarjon pensas kasvaa noin 30–70-senttiseksi ja arvostaa lumensuojaa. I–V. 2
Suomessa on monia harjuseutuja, joiden etelätontit sopisivat mainiosti tähän käyttöön. Ehkä syynä on se, että paahdekedot näyttävät ihmisten silmissä helposti joutomailta. Esimerkiksi Villi vyöhyke -yhdistyksemme toteut tamia paahdeketoja Tampereen seudulla on jouduttu aitaamaan, koska niitä on luultu autojen parkkipaikoiksi. Varsinkin vasta perustettuina niiden kasvillisuus on harvaa ja sen lomasta pilkistelee soraa. Kasvualustana on soraa ja hiekkaa, johon kylvetään lähialueilta kerättyjä siemeniä ja niistä kasvatettuja taimia. Paahdeketojen perustaminen on melko helppoa ja hyvin palkitsevaa. On myös näyttöä, että hyönteisille on merkitystä, että ravintokasvi on niiden elin ympäristölle läheistä kantaa.” H E I D I HA APAL AHTI JUURI NÄIN! Jere Niemisen luotsaamalla Villi vyöhyke -yhdistyksellä on toimintaa enimmäkseen Pirkanmaalla. AURINKOISET, SORAPOHJAISET YMPÄRISTÖT LISÄÄVÄT LUONNON MONIMUOTOISUUTTA. Lähisiemenet ovat tärkeä osa monimuotoisuuden vaalimista. Niiden arvoa ja merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ei kuitenkaan vielä tunneta yhtä hyvin kuin vaikkapa niittyjen tai pörriäiskasvien. 11. ” Paahdekedot, kuten hiekkaja sorapohjaisten harjujen aurinkoiset etelärinteet, ovat äärimmäisen tärkeitä ympäristöjä monelle harvinaiselle kasville ja hyönteiselle, jotka ovat sopeutuneet korkeisiin lämpötiloihin. Jo 3–4 vuodessa niiltä alkaa löytyä harvinaisiakin hyönteisiä. Olen pohtinut, että yksi ratkaisu tietoisuuden lisäämiseksi voisi olla paahdepuutarhojen ja paahteen kasveilla toteutettujen viherkattojen suunnitteluun satsaaminen. K U V A R II N A P E U H U Villi vyöhyke -yhdistyksen puheenjohtaja Jere Nieminen Paahdekedot kaipaavat arvostusta V I H ER P I H A. Esimerkiksi netistä tilatut tietyn lajin siemenet ovat usein geneettisesti eri kantaa kuin lähiympäristön kasvipopulaatio, jota emme halua rapauttaa
Rauhan paikka Riima Randviir vaalii Muhun saarella sijaitsevassa puutarhassaan luonnonläheisyyttä, harmoniaa ja vanhanajan tunnelmaa. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VAT TE IJA T U I S K U 12 ?M EI LL Ä KOTO N A . Riima yhdistelee kasveja taitavasti toisiinsa. Sen takana näkyy elefanttiheinä ’Strictus’, anatolianpaloyrtti ja ikikaura ’Saphirsprudel’. FI. Etualalla leyhyvä rantavehnä on istutettu ruukkuun, koska se voi muuten levitä liikaa
V I H ER P I H A. Ainavihannat havukasvit, kuten kartiovalkokuusi ja hopeakuusi ’Glauca Globosa’, sekä isoäidin aikaiset omenapuut tekevät näkymistä kiinnostavia ympäri vuoden. Talon etuseinää verhoaa lumikärhö ’Paul Farges’. 13
– Aikoinaan täällä kasvoi paljon hyötykasveja, ei niinkään kukkia. Sen kummemmin suunnittelematta hän ryhtyi rakentamaan istutusalueita. 14 ?M EI LL Ä KOTO N A . Se viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla eikä kavahda kuivuutta. Kaukasiantörmäkukka ’Perfecta’ kukkii pitkälle syksyyn. HÄNEN PUUTARHAESIKUVANSA ON Tasha Tudor (1915– 2008). Alkuun hänellä oli vain mielessään kuvia siitä, miltä lopputulos tulisi näyttämään. Minulle oli tärkeä säilyttää isoäidin aikaiset puut, vanhat tuijat ja isot omenapuut, Riima kertoo. Tasainen tontti jäsentyi kasvien avulla luontevasti Riima tekee juhannuksen jälkeen korkeintaan kevyitä puutarhatöitä, kuten kukinta-aikaa pidentävää kuihtuneiden ruusujen poistoa. Sitä ennen hän oli remontoinut miehensä Priidun kanssa kauttaaltaan perheen 120-vuotiaan kotitalon, joka kuului alun perin Riiman isoäidille. Riima alkoi rakentaa puutarhaansa toden teolla vuonna 2007. Originellin amerikkalaisen lastenkirjojen kuvittajan sadunomaisessa puutarhassa Vermontissa on viehättävää menneen maailman lumoa, jollaista Riima haluaa vaalia omassakin puutarhassaan. Kissanpäivistään täysin siemauksin nauttiva kolli on kuin piste i:n päällä nostalgisen maalaispuutarhan levollisessa tunnelmassa. K uistilla nukkuvan Voldemar-kissan tasainen kuorsaus säestää pikkulintujen iloista liverrystä Riima Randviirin puutarhassa Muhun saarella. FI. Viron kolmanneksi suurin saari sijaitsee Itämerellä mantereen ja Saarenmaan välissä. Kuistin edustan ruukkukokoelman rungollinen laakeripuu kestää pientä pakkastakin, joten se saa olla paikoillaan jouluun asti
Mikä: Riiman puutarha Muhun saarella Virossa Koko: Tontti 7000 m², josta puutarhaa noin kolmasosa Maa: Hiekkapohja, jota parannettu kompostilla sekä lehmänja hevosenlannalla Erityistä: Monipuolisia kasviyhdistelmiä, joissa on paikkansa myös luonnonlajeille. V I H ER P I H A. Riima on remontoinut miehensä Priidun kanssa satavuotiaan kotitalon kauttaaltaan. Talon edustan ryhmässä kasvaa mm. sormustinkukkia, ryytisalvioita, jaloruusu, elefanttiheinä ’Morning Light’, kultatuija ’Sunkist’ ja hopeakuusi ’Glauca Globosa’. 15
Riima on istuttanut kuunliljojen ja kotkansiipien seuraan peikonpähkinä pensaan, riippapunapyökin ja ’Inversa’-riippakuusen. Omenapuiden alla levittäytyvän varjotarhan multapintaa peittää kosteutta pidättävä hakeja lehtikate. FI. 16 ?M EI LL Ä KOTO N A
Se paljastuu vähä vähältä siellä kulkevalle, kaikki ei näy kertavilkaisulla. Vasemmalla on lännenhopeapensasta, oikealla kukkii laventeli. erikokoisiin ja -muotoisiin puutarhahuoneisiin. Puutarhakasvien seassa pilkahtelee myös luonnonkasveja, kuten tuijan kylkeä pitkin kiipeävä hiirenvirna tai polulle tupsahtanut kotkansiiven taimi. Osa sisäkasveista ulkoilee kesän talon suojaisilla seinustoilla. Kaikille on tilaa. Riimalle puutarha on yksi iso kokonaisuus. Enimmäkseen värimaailma on viileitä ja hillittyjä pastellisävyjä, mutta Riima on sekoittanut joukkoon myös harkittuja lämpimiä väriläikkiä. POSLIININMAALAAJANA TYÖSKENTELEVÄ RIIMA ajattelee, että puutarhassa kasvit ovat kuin hänen siveltimensä jälkiä. Villisikojen vierailun jälkeen nurmikko on jonkin aikaa myllätyn näköinen, mutta ei sekään ole niin vakavaa. Siihen kuuluvat niin luonnonkasvit, linnut, lepakot, siilit kuin pienemmätkin otukset. – Uskon, että minulla tulee aina olemaan kasveja, vaikka asuisinkin kaupungissa. Koristekasvien sekaan on ripoteltu yrttikasveja, esimerkiksi laventelia, iisoppia ja salviaa. Salaiset nurkkaukset ovat hänestä tärkeitä tunnelmanluojia. Taloa lähimpänä on viihtyisä patio ja ruukkuistutuksia, nurkan takana tilliltä tuoksuva hyötytarha ja soma pieni kasvihuone. Riima pitää ajatuksesta, että puutarha on kuin vehreä syli, johon voi uppoutua. Pihalampi on puutarhan uusimpia alueita. Nyt puutarhassa kasvaa useita satoja perennoja, reilusti yli sata ruusua, kymmeniä lehtipuita ja -pensaita sekä havuja. V I H ER P I H A. Muualla puutarhassa nurmikko yhdistää luontevan rennot, orgaanisesti kaartuilevat kasviryhmät ja pihalammen toisiinsa. Sopivat lajit valikoituivat vähitellen kokemuksen karttuessa ja taitavammilta tarhureita kysellen. Ne ovat tärkeä osa minua ja elämäntyyliäni. Talvikausina puuvartiset lajit antavat muotoja näkymille, kun muu kasvillisuus on kuihtunut pois. Talon lähellä puutarhaa rajaa kauniisti ikääntynyt kiviaita. Aikaisemmin Riimalla oli kokemusta vain huonekasveista, joita hänellä on yhä runsas kokoelma. Joskus kauriit syövät puiden alaoksat, mutta silloin hän vain leikkaa loputkin rungoista näkyviin. Riiman mielestä pieni ripaus modernia muotokieltä tekee näkymistä kiinnostavan, siksi veden äärellä on kaksi Verner Pantonin suunnittelemaa Pantontuolia. Riima huomauttaa, että monipuolisen kasvillisuuden ansiosta puutarhassa on aina kiinnostavaa katseltavaa, vaikka paras kukinta-aika olisikin jo ohi tai vasta tulossa. 17
FI. Taustalla kohoaa valkosalava ’Tristis’. PARTAHÖYHENHEINÄ PUNAHATTU SORMUSTINKUKKA Kesän lopulla perennojen ja ruusujen kukinta hiipuu, silloin koristeheinät nousevat päärooliin. 18 ?M EI LL Ä KOTO N A
19. SORMUSTINKUKKA VUORENKILPI KEIJUNKUKKA ELEFANTTIHEINÄ KREIKANAKANTTI NORSUNHEINÄ V I H ER P I H A. Isoäidin aikaiset puut ovat Riiman puutarhan kehykset
Luo puutarhaan pesintäja juomapaikkoja pikkulinnuille ja muillekin eläimille. Sen tarkoitus on tuottaa riemua ja rauhaa. Kymmenkunta istumapaikkaa – penkkejä ja tuolipareja – ovat kaikki tarkoin valittuja näköalapaikkoja. Riima käyttää kasvuvoimaksi vain luonnonmukaisia lannoitteita, lähinnä syksyn lehdistä ja sadonkorjuuja kitkentäjätteistä tekeytynyttä kompostia. Jaa puutarha kasvien ja rakenteiden avulla useampaan osaan eli puutarhahuoneisiin. Myös multapintaa peittävä hakekerros helpottaa hoitotoimia. Riima on istuttanut taimet hyvin tiheästi, jotta rikkakasveille ei jäisi juurikaan kasvutilaa. LUONNONLÄHEISY YDEN IHANNE ULOTTUU myös puutarhanhoitoon. Toisin kuin moni muu puutarhaharrastaja, Riima ei haaveile puutarhansa laajentamisesta. Riima kasteleekin ainoastaan ruukkutaimia. – Puutarhan pitää olla sellainen, että siitä voi enimmäkseen vain nauttia. Paahdekausina nurmikkoa ei leikata lainkaan vaan se saa kasvaa tavallista pidemmäksi. RIIMAN VINKIT LEVOLLISEEN TUNNELMAAN 1. Tuholaistorjunnasta vastaavat puutarhan pikkulinnut ja hyötyhyönteiset. ’Wild Edric’ on kestävä David Austin -ruusu. Suunnittele istutusalueet niin, että kasvien lomasta avautuu näkymiä myös muualle puutarhaan. Niiden avulla luot harmonisen ja valoisan vaikutelman puutarhaan. Näin syntyy intiimi ilmapiiri. Riimalla se kukkii hyvin jopa omenapuun varjossa. Juhannuksen jälkeen en enää tee mitään, siitä eteenpäin vain nautin kesästä. Etenkin koristeheinät tuovat kasviryhmiin kepeyttä. 2. Puutarha hoitaa itse itsensä. Hempeät siniset, liilat, vaaleanpunaiset ja valkoiset sävyt sopivat hyvin yhteen. Sen lisäksi maahan on lisätty toisinaan myös lähitiloilta ostettua lehmänja hevosenlantaa. ILMAVAT ISTUTUKSET. Ne ovat ahkerassa käytössä, sillä Riiman mielestä puutarha on ehdottomasti parhaimmillaan, kun sitä voi tarkastella kaikessa rauhassa paikallaan istuskellen. 3. Keväällä saattaa hetkittäin tuntua työläältä ja kyllästyttääkin, mutta kun työt on tehty, tulee rauha. FI. 4. Luonnon äänet rauhoittavat mieltä, ja pienten puutarhavieraiden elämää on hauska tarkkailla. VAALEA VÄRIMAAILMA. LUONTO LÄHELLÄ. SULOISIA SOPUKOITA. Hiekkapohjan päälle kertynyt, paksuksi kasvanut multakerros takaa hyvän kasvun ja pidättää sopivasti kosteutta. ’Tuscany Superb’ -ranskanruusun kukkien terälehdet ovat kuin violettia samettia. 20 ?M EI LL Ä KOTO N A
2 Piikkiakantti on lähes metriseksi kasvava eteläisen ilmaston perenna. 21. 3 Himalajantyräkki ’Fireglow’ on näyttävä koko kesän. 4 Rohtopunahattu tarvitsee talvehtiakseen kasvupaikan, johon ei jää kosteutta. Taustalla happomarjoja, isopukinjuurta, ’Six Hills Giant’ -mirrinminttua, rohtopunahattua ja rantavehnää. 1 2 3 4 5 1 Partahöyhenheinät viihtyvät aurinkoisella ja kuivalla kasvupaikalla. 5 Angervo (Spiraea japonica) ’Macrophylla’ saa lisää väriä loppukesällä V I H ER P I H A. Syksyllä sen lehdet saavat vielä kauniit ruskavärit
Lasitettu parveke tai katettu terassi on sille ulkona paras paikka. FI. Nyt on ihanien syysistutusten aika! TEKSTI E LSA SAVALO JA?K U VAT AN N I K A C H R I S TE N S E N Hehkeinä syksyyn KUIN PERHOSPARVI Luonteikas isokukkainen syklaami antaa näyttävyyttä yksinkertaiseenkin istutukseen. Leikittele toistolla, ruosteisilla ruukuilla tai pelkistetyllä vihreällä, niin tututkin kasvit saavat uutta twistiä. Kastele syklaamia tasaisesti. Kukkavarsissa toistuvat hienosti ruukun ruosteiset sävyt, ja persoonalliset kukinnot ovat kuin perhosten lepattava parvi. Varo kuitenkin liikakastelua ja vältä veden joutumista kukkiin tai lehtiin. Kasvi viihtyy viileässä, mutta ei kestä paria pakkasastetta kylmempiä lämpötiloja. Taustalla näkyvät ilmeikkäät hopealangat. 22 ?M EI LL Ä KOTO N A . Saatavilla on kolmea erikokoista syklaamia ja lukuisia erilaisia lajikkeita. Hopeavitja pehmentää sekä istutuksen muotoa että sävymaailmaa
V I H ER P I H A. Ne eivät kestä kovia pakkasia, mutta säilyvät siitä huolimatta vehreinä kevääseen asti. Kanerva ’Skyline’ toistaa sypressin pystyä kasvutapaa ja rikkoo hienosti asetelman symmetriaa. Helmeilevänä putouksena alaspäin ryöppyävät lankaköynnökset ovat hyvä vastapari jämäkille sypresseille. 23. Korkeutta ryhmään tuovat ainavihannat sypressit. RUUKUSSA LUOTA VIHREÄÄN Erilaisten vihreiden kasvien ruukkuryhmä korostuu upean ruskan sävyttämässä ympäristössä
Persoonallisen hopealangan muoto on hyvin hallittu, vaikka kasvi on samalla olemukseltaan myös melko villi. LISÄÄ DRAMATIIKKAA Nimensä mukaisesti syklaami ’Rembrandt’ on kaksivärisine lehtineen ja syvänpunaisine kukintoineen kuin luotu suoraan taiteilijan siveltimestä. Jalallisessa ruukussa matalakin kasvi saa lisää näyttävyyttä. Jalallisten ruukkujen säännöllisen muotoisia pensastädykkeitä täydentää matalampaan ruukkuun istutettu vapaamuotoinen lajike. Ruosteen väriset ruukut sulautuvat täydellisesti syksyn sävyihin. Kulhomaisessa istutusastiassa syklaamit ryöppyävät hehkuvana purona hopealankojen keskellä. Hebet sopivat oivallisesti syksyn istutuksiin, sillä ne kestävät pientä pakkasta ja säilyvät pitkään vehreinä. Kolmen erikorkuisen ruukun sijaan asetelmassa leikitellään onnistuneesti toistolla. 24 ?M EI LL Ä KOTO N A . RIKO RYTMIÄ Toisto ja sen hienovarainen rikkominen tekee pensastädykkeiden (Hebe) ryhmästä kiinnostavan. FI. Laji sietää hyvin kuivuutta ja säilyy kauniina läpi talven
25. Varrellisena saat kaalillesi hauskan ja ilmavan ilmeen. Kasvi on helppohoitoinen ja kestää pientä pakkastakin. Poista kaalista varovasti alimmat lehdet. Koristekaali ei välttämättä kaipaa rinnalleen muita kasveja, mutta se sopii loistavasti myös monilajisiin istutuksiin. V I H ER P I H A. UUDISTA ILMETTÄ Pitsireunainen koristekaali tuo väriä ja rehevyyttä syysistutuksiin
PALAVA RAKK AUS Kurpitsat jatkavat keruun jälkeen kypsy mistään ja väritty mistään huoneen lämmössä. Jaana Salmelaa viehättää kurpitsoissa niiden valtava kasvuvoima ja vauhti sekä hedelmien upeat muodot, värit ja maut. Usein myös niiden maku syvenee lyhyen kypsytyksen myötä. FI. TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VAT TE IJA T U I S K U ”Reilu lannoitus on sadon salaisuus” 26 ?M EI LL Ä KOTO N A
Kurpitsojen lehvästö on kaunis, ja lajikkeiden hedelmissä on hurjasti eroja muodon, koon, värin, määrän ja kasvuvauhdin suhteen. Käännän ennen kurpitsojen taimien istutusta maahan reilusti yli vuoden ikäistä kompostia. On hieno seurata, kuinka yhdestä siemenestä itää topakka taimi, josta kasvaa kesän aikana suuren osan kasvimaata peittävä rehevä kasvi. Ja vaikka satoa ei aina niin valtavasti tulisikaan, kasvatusprosessi itsessään on minusta palkitseva. Näyttää kivalta, kun kehä-, ruisja auringonkukat nousevat näkyville suurten lehtien keskeltä. Alkukesästä ja kesän lopulla harsot ovat tarpeen, jos on kylmää tai halla uhkaa. Joskus kylvän myös alkukesällä nopeakasvuisia salaatteja ja retiisejä kurpitsojen kupeeseen. Jos hidastelee, sato saattaa jäädä pieneksi, jos sen kesän lämmin jakso on lyhyt. Mikä viljelyssä on vaikeinta. Reilu lannoitus. Ne ovat kertakaikkisen hienoja kasveja niin ulkomuodoltaan kuin kasvuvoimaltaan. Kylvökukatkin sopivat kurpitsojen sekaan. Taimien istutuksen ajoitus: Jos hätäilee, taimi juroo kylmässä maassa. Meillä on kotikanala, ja käytän kanojen pehkulla terästettyä kompostia kaikkialla puutarhassa. Kuinka hoidat kurpitsoja kesän aikana. 27. Kurpitsan varsi on monesti niin sitkeää ja kovaa, että sen katkaisemisessa tarvitaan terävää veistä. Kasvuvaiheessa hedelmään sattuneet osumat näkyvät kurpitsan kuoressa arpimaisina jälkinä. Näin kurpitsoilla on alusta lähtien mukavasti ravinteita käytössä. Pavut ja maissit ovat kurpitsan kumppanikasveja, joten kasvatan niitä kurpitsojen lähellä. Mitkä muut lajit sopivat kurpitsapenkkiin. Kuvassa on ’Red Kuri’. Niiden sato on jo mennyt parempiin suihin siinä vaiheessa, kun kurpitsat alkavat vallata enemmän kasvualaa. Lisälannoituksena käytän yleensä tuoretta ruohosilppua, jota levitän kurpitsojen ympärille katteeksi. Miksi kasvatat kurpitsoita. Jotkut lajikkeet tekevät hirmu pitkiä versoja, toiset pysyvät hyvin aloillaan. Jo muutamasta kurpitsasta saa paljon syötävää. Kastelen, V I H ER P I H A. Mikä on kunnon kurpitsasadon salaisuus. Joka vuosi istutusajankohdan arpominen on sellaista sääennusteiden ja kalenterin kanssa pelaamista
Olen joskus laittanut ruokaa kurpitsasta, joka oli unohtunut koko talveksi keittiöön. Se käy töpöttämällä poikakukalla joka puolelta tyttökukan emiötä. 28 ?M EI LL Ä KOTO N A . Yleensä pörriäiset ovat hoitaneet kiitettävästi pölytystyöt, mutta välillä autan kukkien hedelmöittämisessä, kun samasta kasvista on sopivasti auki hedeja emikukinnot. ’New England Pie’ -lajikkeen hedelmä killuu melkein kahden metrin korkeudessa. Laitan niille jo alusta alkaen paljon tuhdimman lähtölannoituksen ja lannoitan vielä kesän mittaan useasti esimerkiksi ruohosilpulla ja nokkoskäytteellä, jotta taimilla riittää varmasti virtaa jättimittaiseen kasvuun. Myös keskenkasvuisia kurpitsoja voi käyttää, mutta ne eivät juurikaan kestä säilytystä, eikä niiden makukaan ole kehittynyt täyteen mittaansa. Se oli vielä keväälläkin ihan hyvä. jos ei saada sateita. Mitkä ovat kypsän kurpitsan tuntomerkit. Valmiin kurpitsan kuori tuntuu kovalta muovilta. Ne tunnistaa siitä, että varren ja nupun välissä näkyy pieni pallero. Poikakukan varsi on suora. Ruohosilpun lisäksi käytän katteina tarpeen mukaan myös olkea tai kitkentäjätteitä. Pölyttyneistä tyttökukista kasvaa hedelmiä. Siihen ei jää jälkeä, vaikka painaisi kynnellä. Kastelen taimia muita enemmän ja kyttään kukkien avautumista ja pölytystä. Jos haluaa kurpitsasta oikein kookkaan, täytyy jättää kasvamaan vain pari hedelmän alkua ja napsia loput pois. Muutama kurpitsan taimi tuottaa muhkean sadon. Meillä on onneksi hikevä maa, jossa riittää kosteutta yleensä vähän pidemmänkin poutajakson ajan. Kurpitsat tekevät poikaja tyttökukkia. Versojakin on hyvä karsia, jotta kaikki kasvuvoima ohjautuu hedelmien paisuttamiseen. Kesän aika saatan panna poikki pitkiä versojen lonkeroita, jos ne kulkevat ihan hulluun suuntaan. Tällaiset kurpitsat kestävät todella pitkää varastointia huoneenlämmössä. Tavallisiin talvikurpitsoihin verrattuna jättikurpitsat vaativat enemmän työtä. Kun kurpitsaa koputtaa, kuuluu kumea ääni. Kuinka viljellään jättikurpitsa. FI. Käytän vanhoja kattotiiliä kurpitsojen kasvualustoina, jotta syksyisen maan kosteus ei pilaa kypsyviä hedelmiä. Kurpitsat kiipeävät kärhillään helposti tukea vasten. Yleensä en kuitenkaan raaski katkoa kovin paljon, koska sinne tänne levittäytyvät lonkerot ovat minusta niin hienoja
Jos tilaa on vähän, lonkeroita voi katkoa reippaastikin. V I H ER P I H A. 29. Jaanan kurpitsat saavat kasvaa ja vallata melko vapaasti alaa laajan kasvimaan takaosissa
1. Satoisa, maukkaat hedelmät. JÄTTIKURPITSA ’RED KURI’ Cucurbita maxima Hokkaidonkurpitsoihin kuuluvaa lajiketta pidetään joidenkin lähteiden mukaan samana kuin ’Uchiki Kuria’. Siksi sitä nimitetään myös hokkaidonkurpitsaksi. Harson alla kurpitsat jatkavat kasvuaan tavallista pidempään. JÄTTIKURPITSA ’UCHIKI KURI’ Cucurbita maxima Melko pienikokoinen talvikurpitsa on kotoisin Japanista. KESÄKURPITSA ’LONG PIE’ Cucurbita pepo Pitkulaisen ja satoisan lajikkeen hedelmäliha on erinomaista esimerkiksi leipiin ja piiraisiin. FI. Kuori muuttuu kypsyessään vihreästä ensin keltaiseksi ja lopulta oranssiksi. Kasvusto pysyy kohtalaisen kompaktin kokoisena. Jaana on kasvattanut kummallakin nimellä myytäviä lajikkeita rinnakkain, ja hänestä ne eroavat toisistaan esimerkiksi satoisuuden suhteen. KESÄKURPITSA ’EARLY PROLIFIC STRAIGHTNECK’ Cucurbita pepo Nimensä mukaisesti satoisa lajike on suosittu etenkin Yhdysvalloissa. 30 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kuori muuttuu kypsyessään tummanvihreästä syvän oranssiksi. 6. 7. 5. KESÄKURPITSA ’SWEET DUMPLING’ Cucurbita pepo Kypsyessään lajikkeen kylkiin ilmestyvät tummanvihreät raidat. Pähkinäiseltä maistuvat hedelmät jäävät melko pienikokoisiksi. JÄTTIKURPITSA ’NEW ENGLAND PIE’ Cucurbita maxima Perinteisen amerikkalaisen kurpitsapiirakan raaka-aines. KESÄKURPITSA ’VEGETABLE SPAGHETTI’ Cucurbita pepo Spagettikurpitsaksi kutsutun lajikkeen noin parikiloisten hedelmien sisustasta tulee pastan tapaista nauhaa, kun se keitetään tai kypsennetään uunissa. 2. KESÄKURPITSA ’YELLOW CROOKNECK’ Cucurbita pepo Kiinteämaltoinen ja poikkeuksellisen maukas perinnelajike. 3. Jos luvassa on kuitenkin pitkä kylmä kausi, Jaana poimii hedelmät suosiolla pois. Kasvimaa on pienen kävelymatkan päässä kotitalosta, joten Jaana kuljettaa kurpitsasadon säilöön kottikärryillä. Melko myöhäinen. 4. 8
31. V I H ER P I H A. Ne ovat usein perinnelajikkeita, joiden hedelmäliha pysyy hyvälaatuisena ja maukkaana silloinkin, kun kurpitsan antaa kasvaa kookkaaksi ja kovakuoriseksi. 1 2 7 6 8 2 1 5 3 8 × KURPITSA 4 TALVIKURPITSAN TAPAAN Varsinaisten talvikurpitsojen lisäksi myös joitakin kesäkurpitsojen sukuun kuuluvia lajikkeita voi kasvattaa talvikurpitsan tapaan
Kasvilamput loistavat ikuista kesää vuodenajasta riippumatta. Päivi Kilposen koti Pohjois-Norjassa on kuin sademetsän ja aavikkopuutarhan sekoitus. FI. TEKSTI JA K U VAT RO NJA H O N KO Rakkaudesta vihreään 32 ?M EI LL Ä KOTO N A . Ruukku on raskas, mutta alustan pyörien avulla sitä on helppo liikutella. Peikonlehti Monstera deliciosa ’Thai Constellationin’ ruukku on valmistettu betonilla vahvasti päällystetystä katiskaverkosta
V I H ER P I H A. Mehiruusukkeiden siemenet hän on idättänyt pintakylvönä hyvässä valossa ja 17–21 asteen lämmössä tuorekelmun alla. 33. Moni Päivin aaloeista, paunikoista ja mehiruusukkeista on tullut taloon siemenenä
Eniten Päivillä on erilaisia mehikasveja. Päivi on istuttanut aavikkoasetelmaksi valtavasti mehejä, kuten pulleamuotoisen pallerotyräkin Euphorbia obesa sekä siemenestä kasvattamansa aaloen Aloe gariepensis. Jykevässä betoniruukussaan lattialla poseeraa kirjavalehtinen hybridipeikonlehti, Monstera deliciosa ’Thai Constellation’. – En suoraan sanottuna pidä juopoista kasveista, sillä olen aika laiska kastelija, suorastaan kuivattaja, Päivi naurahtaa. Ilmakasvit asuttavat seinälle nostettua terraariota, mehiruusukkeet, tyräkit, kaktukset, aaloet ja muut mehikasvit huoneen aavikkonurkkausta. Varsinainen kasvivillitys antoi tuolloin kuitenkin vielä odottaa itseään. P ohjois-Norjan Tromssassa kesä on valoisa, mutta talvi pitkä ja pimeä. Kasvihuonemaisen vehreyden juuret juontavat pariin huonekasvipistokkaaseen, jotka Päivi sai parikymppisenä opiskelijana Oulussa. Vaikka kastelukannuilla on kokoa, valtaosa kasveista ei ole kovin janoista sorttia. Tromsøyan saarelle tähyävän kaksion olohuone on niin rehevästi kasvitettu, että tunnelma ehtii vaihtua neljän metrin matkalla vuoristosta aavikolle ja sademetsästä tasangolle. Ensin Päivin piti opiskella muun muassa kuvataiteita, tehdä kesätöitä kalatehtaassa Norjassa, rakastua maan luontoon ja lopulta muuttaa Norjaan pysyvästi. Päivi Kilposen kodissa lamput kuitenkin loistavat ikuista kesää vuodenajasta riippumatta. Ylimääräisiä akvaariovalaisimia pyöritellessään hän alkoi aprikoida, josko lamput voisivat olla hyödyksi myös huonekasveille. – En enää edes muista mitä tai mistä niitä sain, mutta kun yllättäen sain ne menestymään, aloin innostua huonekasveista, Päivi muistelee. 34 ?M EI LL Ä KOTO N A . Valon merkityksen Päivi oivalsi vasta akvaarionsa myötä. Amppeleissa on eniten erilaisia lehtikaktuksia ja posliinikukkia. Vuoriston asukkeina komeilevat eteläafrikkalainen herttalyhty sekä pörröinen bolivialainen apinanhäntäkaktus. – Kokeilin ison akvaarion monimetallilamppuja ”Olen aika laiska kastelija, suorastaan kuivattaja.” Päivin kotona tunnelma on paikoin kuin sademetsässä. Vähäinenkin kastelu voi silti olla liikaa, jos kasvi ei saa riittävästi valoa. Mehikasviharrastuksensa alkutaipaleella Päivillä kävikin kasvikato aina talvikaudella, kun hän ei vielä ymmärtänyt asioiden yhteyttä. FI. Ne ovat valikoituneet hänen suosikeikseen pääasiassa siksi, että ne kestävät hyvin kuivuutta. IKKUNOITA VERHOAVAT LUKUISAT trooppisten alueiden epifyytit, kuten lehtikaktukset ja posliinikukat
Mehimaailma on Päivin suunnittelema ja rakentama. 35. Veden voi poistaa letkun avulla. V I H ER P I H A. Molerkerroksen alla piilevät suodatinkankaalla päällystetyt uuniritilät ja muovilaatikot, joihin kasteluvesi valuu
Hän sumuttelee ilmakasveja päivittäin ja upottaa kuukausittain veteen, jossa on orkidea ravinnetta. Tillandsia-terraarion sisustuksen Päivi on tehnyt muotoilemastaan ja maalaamastaan saumausvaahdosta. 36 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI
Kasvivaloilla on positiivisia sivuvaikutuksia Päiviin kaamoksen aikaan. Linna on päällystetty eri sävyisillä korjausmassa akryylimaalikerroksilla. Lavasteissa tehtiin niiden avulla paljon juksausjuttuja. Osviittaa valon määrästä tietyssä kohdassa huonetta saa esimerkiksi älypuhelimen valaistusvoimakkuusmittari-sovelluksilla. 09_Kuvateksti_Medium kuvateksti_kursiivi Ulti mate elderberry ’Grapef ruit’berry ’Avocado’ arugula salad blueberry pops green papaya. 37. Kaikki valaisimet kytkeytyvät päälle ja pois ajastimien avulla, sillä muuten Päivin aamut ja illat olisivat yhtä katkaisijoiden perässä konttailua. V I H ER P I H A. Päivi on rakentanut kaktuslinnakkeen liimaamalla ja ruuvaa malla polyuretaanilevyn paloja yhteen. SITTEMMIN PÄIVI ON siirtynyt led-valaisimiin, jotka vievät paljon vähemmän virtaa eivätkä juurikaan lämpene. Istuskelen aamulla kasvien lähellä ja saan energiaa valosta ja kasvien vihreydestä. Päivi pitää myös huolta, että kaikissa hänen ruukuissaan ja ruukkurakennelmissaan on reiät pohjissa. – Täällähän ei talvella aurinko nouse kahteen kuukauteen. – Olen ollut työharjoittelussa Oulun kaupunginteatterissa ja oppinut siellä esimerkiksi saumausvaahdon käyttöä ja sen päällystämistä laastilla. – Etenkään aloittelevat harrastajat eivät yleensä hahmota valon ja sen määrän merkitystä kasvin hyvinvoinnille. Pörröinen bolivialainen apinanhäntäkaktus Cleistocactus colademononis ja moni muu amppelikasvi on saanut asumuksekseen Päivin valmistaman ruukun. HUONEKASVIT OVAT PÄIVILLE monimuotoinen harrastus, sillä hän tekee kasveilleen myös ruukkuja ja jopa rauniomaisia rakennelmia monenlaisista materiaaleista. Pohjassa on reikä, josta vesi valuu pois. Vaikka ikkunasta näyttäisi tulevan paljon valoa, se ei riitä etenkään huoneessa kauempana oleville kasveille. kasveille, ja nehän tosiaan pelittivät – mehitkin selvisivät hyvin talvesta. Hän vinkkaileekin niistä mielellään esimerkiksi Facebookin kasviharrastusryhmissä. Siitä kasvihulluuteni sitten alkoi. Näin vesi ei jää kasvien juurille seisomaan ja aiheuttamaan juurimätää. Kaamos tekee minut väsyneeksi, mutta olen huomannut, että kasvivalojen käytön myötä olen ollut talvella pirteämpi. Ideoita, tekniikoita, työvälineitä ja raamit rakentamiselle hän on saanut paitsi kuvataideopinnoista myös teatterin puolelta. Kokemuksensa osin oman kantapään, osin sattuman kautta hankkinut Päivi on nykyään todellinen kasvivalojen tietopankki. Minulla oli täällä kasvihuonevalaisinkin jossain vaiheessa, sellainen oikea pikku aurinko, mutta se lämmitti asuntoa ihan hirveästi. Kasvivaloilla on positiivisia sivuvaikutuksia myös kasvien hoitajaan erityisesti kaamoksen aikaan. Saumausvaahdosta valmistettujen ruukkujen etuna on, että ne ovat todella kevyitä
Osa Päivin kasveista onkin tuliaisaarteita ulkomaanmatkoilta – esimerkiksi lapalehden miesystävä on ostanut Päiville ravintolan pöydästä Mallorcalla ja jättipaunikkolajikkeen hän on saanut reissussa lahjaksi pistokkaana. FI. Siemenkasvatuksen myötä pääsee myös käsiksi harvinaisuuksiin, kuten kirjavalehtiseen burmaneväpalmuun Caryota mitis ’Variegata’. – Näin kasvista kuvia netissä ja ihastuin sen kauneuteen ja erikoisuuteen. Kuvittelin, että löytäisin sen jossain vaiheessa matkoillani, mutta niin ei käynytkään. Yksi tällaisista on ollut erittäin hidaskasvuinen ja harvinainen eteläafrikkalainen viuhka-aaloe Aloe plicatilis, jota hän etsi useita vuosia. Välillä toki konkarikin kohtaa kasvatuksessa haasteita. Ne kuolivat, mutta kaksi palmua minulle jäi. Mehikasveille Päivi käyttää ilmavaa, kosteutta sitovaa ja tasaisesti luovuttavaa punasaviraetta, moleria. SUURI OSA PÄIVIN kasveista on saanut alkunsa siemenestä, sillä Norjaan saa tietyin rajoituksin tilata siemeniä lähes mistä vain. Salvadorintillandsia T. Myöhemmin hän on onnistunut näkemään lajin Uhlig Kakteen -kauppapuutarhalla Saksassa. Vasemman reunan mukulatillandsia Tillandsia bulbosa on miehen nyrkin kokoinen. – Kaikki Rare Palm Seeds -verkkokaupasta tilaamani burmaneväpalmun siemenet itivät, mutta lähes jokaisessa taimessa ensimmäiset lehdet olivat aivan valkoisia, vailla lehtivihreää. – Se on ainoa kerta, kun olen nähnyt sen jossakin muualla kuin itselläni. Norjaan saa tuoda Euroopan maista viisi huonekasvia kerrallaan. Tillandsiat ovat asuttaneet terraarion pieninä, mutta tungosta on jo. Olen kokeillut myös hienojakoista kookoskuitua, mutta en pidä siitä, miten se painuu ajan kuluessa. 38 ?M EI LL Ä KOTO N A . – Janoisimmat kasvit olen vaihtanut takaisin pelkkään multaan, mutta suurin osa kasvaa multasekoituksissa, joissa on mullan lisäksi kaarnaa ja reilusti hiekoitukseen tarkoitettua kevytsoramursketta. Hän on kokeillut moleria myös muille huonekasveilleen, mutta huomannut sen kuivuvan niille liian nopeasti tai olevan muuten epäsopiva. xerographica oikealla voi kasvaa liki metrin levyiseksi. Toisinaan Päivi myös sinnikkäästi metsästää jotain tiettyä kasvia ulkomailla. Pidän siitä enemmän kuin helposti mullan pinnalle nousevasta Leca-sorasta tai perliitistä. Kasvualustallakin on suuri merkitys kasvien hyvinvoinnille. Lopulta Päivi sai tilattua kasvin norjalaisesta kasviverkkokaupasta, jonka valikoimaan se yllättäen ilmestyi. – Multana käytän halvinta puutarhamultaa mitä löydän. Siihen hän tutustui norjalaisen kasviryhmän kautta
3 Vanda-orkidea kukkii näyttävästi ja kauan. 4 Paljon valoa vaativat loistomehipuut Aeonium arboreum ja kirjavalehtinen rahapuu Crassula ovata ’Variegata’ kukoistavat tehokkaiden lamppujen alla. V I H ER P I H A. Ylähyllyn neulavehka Rhaphidophora tetrasperma ja posliinikukka Hoya latifolia f. Päivi käyttää led-työvalaisimia (200 W, 25 600 lm, 4 000 K). Paljasjuurisena lasiastiaan sijoitettu kasvi saa vettä ja lannoitetta juurien upotuskastelussa. 39. 1 4 2 3 1 Takaseinän kasvit pärjäävät mainiosti lähes täysin keinovalon varassa. 2 Harvinainen kirjavalehtinen burmaneväpalmu Caryota mitis ’Variegata’ on Päivin siemenkasvatti. albomarginata venyvät kattoon asti
Voit asetella ruukut hyllyn päälle tai halutessasi puhkaista ruukuille reiät levyyn, kuten hyllyn ohjeessa nettisivuillamme meko.fi/riippuva-yrttihylly. REI’ILLÄ TAI ILMAN Riippuva hylly on helppo tehdä jämälaudasta tai sopivasta pätkästä liimapuulevyä. Kasvit viimeistelevät kodin sisustuksen! TEKSTI H E N NAK AI SA R ANTA H U O N EK ASV I EN N I M I STÖ N AS IANT U NTIJA VI SA LI P P O N E N Nyt on kodikasta A -L E H T IE N A R K IS T O / M A R IA K A L M I Ikkunapaikka 1 Kirjorönsylilja Chloro phytum comosum on luovuttanut ikkunapaikan keittiöpuutarhan kasveille, jotka tarvitsevat sitä enemmän valoa. FI. Katosta riippuva hylly on toimiva paikka kasvikokoelmalle silloin, kun ikkunalaudoilla ei ole tilaa tai niitä ei ole ensinkään. Amppelinurkkaus, kokonainen kasvihylly tai vehreä kylpyhuone. 40 ?M EI LL Ä KOTO N A . Talon asukas on nikkaroinut kätevän yrttihyllyn itse. Sitä kannattelemaan käyvät ketjut tai teräsvaijeri
A -L E H T IE N A R K IS T O / R II T TA S O U R A N D E R A -L E H T IE N A R K IS T O / M A R IA K A L M I V I H ER P I H A. Keskellä on kiinanruusun Hibiscus rosasinensis pistokas. 41. Niitä tuovat pystylinjaiset kaktukset Cereus hexagonus ja Stenocereus stella tus sekä oikean reunan pylvästyräkki Euphorbia trigona. VILLIÄ JA HALLITTUA 2 Rentona laskeutuvat muratti Hedera sp. ja alahyllyn rionjuoru Tradescantia flumi nensis kaipaavat vastapainokseen selkeitä muotoja. Seinillä rönsyää William Morrisin Golden Lily -tapetti, lattiaa ruuduttavat Pukkilan Natura-laatat
KASVEJA HEDELMIEN SIEMENISTÄ Huonekasveja on hauska kasvattaa kotona syötyjen vihannesten ja hedelmien siemenistä. Kun kasvupaikka on tarpeeksi valoisa, purppurajuorun lehtien tumma sävy säilyy ja kasvi saattaa ilahdut taa myös pienin kukin, jotka puhkeavat ver sojen päihin. Asukas on kasvattanut taimet siemenestä. FI. Sopiva rytmi löytyy, kun kokeilet sormella, että pintamulta on kuivahtanut ennen seuraavaa kastelukertaa. Keittiön hyllylle on kerätty sielukkaita esi neitä, joiden kaveriksi lasipurkeissa kasvavat cayennepippurit sopivat täydellisesti. Avokadot ja chilit ovat monille jo tuttuja, mutta oletko kokeillut kasvattaa mangoa, kiiviä, karambolaa, kurkumaa tai papaijaa. Lasipur keissa näkyvät kiehtovasti myös kasvien juu ret. Upea ruukku on Atra Arts nimellä keramiikkaa tekevän Marika Honkatukian käsialaa. 3 42 ?M EI LL Ä KOTO N A . Paraatipaikalla 4 Kasvit ja (kasvi)tapetit ne yhteen soppii! Helppohoitoinen purppura juoru Tradescantia pallida patsas telee Boråstapeterin Rabar ber tapetti taustanaan. Kasvata kaupan hedelmistä tai vihanneksista napatuista siemenistä kasveja vain sisällä, älä ulkona, jolloin et vahingossakaan levitä kasvitauteja. ÄLÄ HUKUTA JUORUA Kastele juorua kerralla kunnolla mutta harvahkoon tahtiin. Jos istutat pohjareiättömiin lasipurkkei hin, tee pohjalle kunnon salaojitus. A -L E H T IE N A R K IS T O / M IK K O K A A R E S M A A A -L E H T IE N A R K IS T O / M IK K O K A A R E S M A A Juuret esillä Aina ei tarvitse tavoitella mahdollisimman tuuheaa kasvua: myös ilmavuus on kaunista
43. Jos kylppäri on lisäksi kalseahko, kasvit karkottavat sen tunnelman hetkessä! Tätä viihtyisää kylpytilaa vehreyttävät pikkukentiapalmu Howea forsteriana (vas.), sen takana lyyraviikuna Ficus lyrata ja köynnösparsa Asparagus falcatus. A -L E H T IE N A R K IS T O / J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I V I H ER P I H A. A -L E H T IE N A R K IS T O / M IK K O K A A R E S M A A KASVIKYLPY 5 Onni on ikkuna kylpyhuoneessa, sillä se on mainio paikka kosteasta ilmasta nauttiville kasveille
Hyvä apuväline on valon määrää mittaava puhelinsovellus. A -L E H T IE N A R K IS T O / J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I HYLLYN TÄYDELTÄ 6 Hylly hoitotason kera on kasviharrastajan unelma. Sen alaosaan saa sujautettua piiloon hoitotarvikkeet ja tyhjät ruukut. FI. Tason keskustaa vehreyttää pesäraunioinen Adenium nidus ’Crissie’, sen takana kahta ruukkua asuttaa ihmepensas Codiaeum variegatum. Sam sungin Frame-televisio piiloutuu galleria seinän keskelle. Talviajaksi kasvit kannattaa siirtää lähemmäs ikkunaa tai satsata kasvivaloihin. Vasemmalla kilpipiilean Pilea peperomioides ylle kaartuu pikkukentiapalmu Howea forsteriana. Keskellä valuu korallikaktus Rhipsalis sp. RIITTÄÄKÖ VALO. Kukkapöydän kolmikon muodostavat pystysulkasaniainen Nephrolepis cordifolia ’Duffii’ (vas.), köynnösparsa Asparagus falcatus ja unelma Asparagus setaceus. Edessä punotussa ruukussa on anopinkieli Sansevieria ’Fernwood’, sen vieressä kirjovehka Dieffenbachia ’Green Magic’. Sen ruutuun voi vaihdella taidetta. Hyllyn reunaa laskeutuu varjomuratti Hedera helix, muhkea pallo ylätasolla on kodinonni Soleirolia soleirolii. Kuvan kaluste löytyi käytettynä: sen aiempi koti oli kosmetiikkakauppa! Asukas tykkää kasvattaa viherkasvikokoelmaansa pistokkaista. A -L E H T IE N A R K IS T O / C A M IL L A H Y N Y N E N Nurkat vehreiksi 7 Rehevät kasvit täydentävät olohuoneen runsasta ja leikkisää ilmettä. 44 ?M EI LL Ä KOTO N A . Vaihtoehtoja löytyy haulla ”Light meter”. Toista nurkkaa hallitsee jättipeikonlehti Monstera deliciosa
Eri tasoille aseteltuina kasvien yksityiskohdat tulevat hienosti esille. Lajikeleikki Asetelma, jossa on saman kasvisuvun eri lajeja ja lajikkeita, on kerrassaan kiehtova. ’Pink Dragon’. A -L E H T IE N A R K IS T O / J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I A -L E H T IE N A R K IS T O / A N N A B E L L E A N TA S 8 V I H ER P I H A. 45. Letkeyttä juurakkovehkojen rinnalle tuo muorinkukka Peperomia tetraphylla ’Hope’. Amppelikasvit vasemmalla: varjomuratti Hedera helix, kultaköynnös Epipremnum aureum, kultaimarre Phlebodium aureum ja kaarisulkasaniainen Nephrolepis exaltata. A -L E H T IE N A R K IS T O / J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I KERROSKAUPALLA 9 Näky, johon kelpaa herätä aamulla! Asukas nappasi idean amppelinurkkaukseen kahvilasta ja toteutti sen makuuhuoneeseensa. Kasvualusta saisi olla läpäisevä mutta silti jatkuvasti hieman kostea – älä päästä sitä kuivumaan kokonaan. ALOKASIAN ALOITUSPAKETTI Sijoita juurakkovehkat hajavaloon, jottei auringonpaiste pääse vioittamaan niiden kauniskuvioisia lehtiä. Sumuttele lehtiä. Tasolla kirjojuoru Tradescantia zebrina ja muorinkukka Peperomia prostrata. Oikealla: ihmepensas Codiaeum variegatum, kirjorönsylilja Chlorophytum comosum, alimpana huonearalia Fatsia japonica. baginda ’Dragon Scale’ ja A. Juurakko vehkat ovat Alocasia zebrina, A. Valkoinen kerrosamppeli on Ikean vanhaa mallistoa
46 ?M EI LL Ä KOTO N A . TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VAT TE IJA T U I S K U K U VAU S PAI KK A AN NAL AN P U U TAR HA Maahan juurtuneet Punajuurikkaat nostetaan ennen muita juureksia, sillä ne eivät kestä kovin hyvin kylmää. FI. Perinteisillä juureksilla on niin vankka rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa, että niiden voisi luulla kasvaneen täällä ammoisista ajoista lähtien
47. Sadonkorjuun jälkeen juurekset saavat kuivahtaa ensin kasvimaalla, jotta enimmät mullat varisevat pois. V I H ER P I H A
48 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Porkkanoiden väri kimarassa vasemmalta oikealle on isokokoinen keltainen syyspork kana ’Gold Nugget’ F1, oranssi syyspork kana ’Autumn King’, sekä ’Rainbow’ F1 sekoituksen valko ja violetti juurisia kesä porkkanoita
Juuresten siemenet kylvetään simppelisti suoraan kasvupaikalle joko syksyllä juuri ennen lumen tuloa tai keväällä pian lumien sulettua. Varret listitään eli leikataan poikki terävällä veitsellä ennen varastointia. Porkkanan nostoa 1940luvulla. Lundén korosti myös sitä, kuinka juureksilla voi ruokapulan aikoina kätevästi korvata leipäviljojen ja leivän kulutusta. Alkukesällä taimia harvennetaan. Kaikkinainen kestävyys on tehnyt juureksista pohjoisten tarhureiden luottolajeja. Lundénin mukaan punajuurikkaasta sai myös hyvää ”kahvinsijaketta” eli korviketta. PORKKANOITA JA PUNAJUURIKKAITA pidetään perinteisinä suomalaisina vihanneksina, mutta oikeasti ne ovat verrattain tuoreita tapauksia ruokapöydissämme. 49. Juurespenkkejä kastellaan ja kitketään tarpeen mukaan. K U V A M U S E O V IR A S T O V I H ER P I H A. Harvennusjätteetkin ovat kelpo raaka-aineita keittiössä esimerkiksi salaatin osana. Molempien viljely yleistyi Suomessa vasta parisataa vuotta sitten. Vielä 1900-luvun alussa puutarhakirjailija Ossian Lundén kannusti viljelemään enemmän juureksia ja muistutti, että vaikka ne ovatkin ravintoarvoiltaan viljoja heikompia, esimerkiksi porkkana antaa aaria kohden monin verroin suuremman kokonaissadon ja yli kaksinkertaisen määrän hiilihydraatteja kuin ohra. Juurikasvien sadonkorjuu on syksyn viimeisiä töitä kasvimaalla, sillä mullan alla oleva sato säilyy pitkään hyvänä, vaikka halla olisikin jo ehtinyt puremaan ja mustuttamaan maanpäällisiä osia. Niistä saa satoa Lapissakin, eikä niiden viljely ole rakettitiedettä. Esimerkiksi porkkanaa sekä punajuurikkaiden lehtiä ja varsia käytettiin pula-aikoina jauhojen jatkeena. Itse asiassa ensimmäiset yöpakkaset vain petraavat etenkin palsternakkojen mausteisen makeaa aromia. T alikko työntyy kevyellä polkaisulla kuohkeaan multaan. Juurekset säilöttiin talveksi kellariin tai maahan kaivettuun aumaan. Kun kesä on ohi, sato on valmista. Sen avittamana porkkanat ja pals ternakat nousevat maasta helposti kokonaisina, pitkien juurtensa kärkiä myöten. Kellarissa tai maan alle kaivetussa aumassa juurekset säilyvät kaikin puolin kunnossa pitkälle kevääseen. Porkkanoiden ja muiden varasto juuresten nostamisessa on tärkeää, että sato säilyy ehjänä
K U V A K IR S T I J Ä R V IN E N , M U S E O V IR A S T O 50 ?M EI LL Ä KOTO N A . Luultavasti palsternakka oli tullut pohjoiseen Eurooppaan jo roomalaisten mukana. Historiallisten lähteiden mukaan oransseja porkkanoita kuitenkin kasvatettiin Espanjassa jo satoja vuosia aikaisemmin. FI. Varsinainen viljelykasvi porkkanasta tuli luultavasti noin tuhat vuotta sitten Lähiidässä. Hollantilaisten kasvinjalostajien ansiosta oranssit porkkanat valtasivat loppujen lopuksi maailman. Lämpimillä Palsternakasta on yleisesti saatavana vain muutamia lajikkeita. Helvi Niinimaa ja Eila Laine haraavat punajuurikaspeltoa Auralan kartanossa Hollolassa 1943. Kestävyydestään huolimatta palsternakan suosio ei koskaan noussut meillä kovin suureksi, ja pian se sai tehdä tilaa porkkanalle. Vasta viime vuosina sitä on alettu arvostaa muunakin kuin liemijuureksena. Sillä oli maine rehukasvina, joka antoi lihalle, voille ja maidolle erityisen hienon aromin. Palsternakalla on maassamme pidemmät juuret, sillä siitä löytyy merkintöjä ainakin 1700-luvulta. Suositun legendan mukaan oranssit porkkanat kehitettiin oranssia väriä tunnustavan Hollannin kuningasperheen kunniaksi 1500-luvulla. Porkkanaksi sen tunnistaa viimeistään tutusta, omalaatuisesta porkkana-aromista, jota löytyy nykyään myös trendikkäistä hajuvesistä. Keltajuurikkaat ovat punajuurikkaita miedomman makuisia. TÄNÄ PÄIVÄNÄ PORKKANA on Suomen suosituin vihannes. Eurooppaan se saapui Espanjan kautta arabien matkassa. Juureksilla voitiin pula-aikoina korvata leipäviljan käyttöä. Keskiajalla siitä oli kehitetty pulleajuurisempi viljelymuoto. Palsternakkasadon voi jättää talveksi maahan ja kerätä vasta keväällä heti maan sulettua. Alun perin porkkanan juuri oli keltainen tai sinertävän punainen, joskus valkoinen. Tavallisin ’White Gem’ on vuodelta 1860. Alkuun aromikasta juuresta kasvatettiin vain lääkeeksi. Tällöin kyseessä on kuitenkin ollut villiporkkana, jonka juuri on nykyporkkanaan verrattuna ohkainen, väriltään rusehtava tai vaalea. Sen historia on osin epäselvä, mutta tiettävästi sitä on hyödynnetty jo esihistoriallisena aikana lääkekasvina. Niistäkin löytyy muutamia pyöreitä ja pitkäjuurisia lajikkeita
51. Punajuurikkaiden viljely yleistyi Suomessa vasta 1800luvulla. V I H ER P I H A. Keltaja raitajuurikkaiden historia on meillä vielä lyhyempi
Hienoimman makuisina hän piti pieninä poimittuja punajuurikkaita. 52 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Ne koristavat myös tulivuoren purkauksessa vuonna 79 hautautuneen Pompeijin bordellin freskoja. Ne olivat luultavasti peräisin Egyptistä, minkä vuoksi niitä kutsutaan yhä egyptiläisiksi lajikkeiksi. Tämä näkyy yhä lajikkeiden nimissä. ’Ägyptische Plattrunde’ on vuodelta 1870. Pääosin porkkanat toki popsittiin tuolloinkin ruokina. Ossian Lundén kehui lajin hyväksi puoleksi kestävyyden lisäksi myös sitä, että kaikkia sen osia voi syödä. Kypsistä porkkanoista valmistettu ja ranskalaisella paloviinalla terästetty liemi taas käy kurkkukipuisen kurlausvedeksi. ja toim. Keskiajalla punajuurikas mainittiin Kaarle Suuren lakikirjassa keittiökasvina, joita keisari määräsi viljeltäväksi maatiloillaan. Suomessa porkkanaa käytettiin lääkkeenä vielä 1800-luvullakin. Ensimmäisiä pyöreitä punajuurikkaita kasvatettiin tiettävästi Egyptin seudulla. Jaatinen: Kodin puutarha (WSOY, 1949); Irma Voipio: Vihannekset – lajit, viljely ja sato (Puutarhaliitto, 2001); Keittiökasveja kotitarpeeseen, Brinkhallin puutarhaopas 1804 (suom. Suomeen punajuurikkaat tulivat vasta 1800-luvulla, mutta 1900-luvun alussa lajia viljeltiin jo Lappia myöten. Roomalaiset pitivät punajuurikkaita lempeä nostattavana afrodisiakkina. ’Barbabietola di Chioggia’ on 1840-luvulta. Hienoimpina lajikkeina hän piti karotteja eli pallomaisia kesäporkkanalaatuja. Turun akatemian professori Gabriel Bonsdorff opastaa vuonna 1804 laatimassaan keittiöpuutarhaoppaassa, että raa’at porkkanat sopivat madoista kärsiville. viljelyalueilla Kiinassa, Japanissa ja Intiassa viljellään tosin yhä paljon punaisia ja keltaisia porkkanoita. PUNAJUURIKKAAT SEKÄ NIIDEN lähisukulaiset raita-, keltaja valkojuurikkaat ja mangoldit polveutuvat kaikki Välimeren hiekkaisilla rannikoilla kasvavasta rantaeli merijuurikkaasta. Alkuun punajuurikkaasta tunnettiin vain pitkäjuurisia laatuja, mutta 1500-luvulla litteän pyöreät juurikkaat yleistyivät. Tämän takia Lundén neuvoi kylvämään punajuurikkaat kahteen kertaan, “ensin aikaisin keväällä, jolloin kylvetään pyöreitä laatuja kesätarpeiksi, ja toinen kerta 10–14 päivää myöhemmin, talvitarpeita varten” Lähteet: Ossian Lundén: Keittiökasvikirja (Otava, 1921); John Forti: The Heirloom Gardener (Timber Press, 2021); Frans Salonen & K. Irma Lounatvuori SKS, 2010); carrotmuseum.co.uk Raitajuurikkaita kasvatettiin alkujaan Italiassa. Ossian Lundénin mukaan porkkana sopi esimerkiksi muhennoksiin, vanukkaisiin, soppiin, sillisalaatteihin, omenoiden tai karviaisten kanssa keitetyksi hedelmävoiksi. Länsimaissa värikkäitä porkkanoita löytyy varsinkin perinnelajikkeista
TEKSTI H E I D I HA APAL AHTI?K U VA ALE HTI E N AR KI S TO SY YSK YLVÖ SOPII monelle vihannekselle, yrtille ja yksivuotiselle kesäkukalle. Ripottele siemenet kylvövakoihin tai tee hajakylvö ja peittele mullalla. Syyskylvöihin sopivia lajeja: Kasvikset ja yrtit • Karhunlaukka • Kaurajuuri • Mustajuuri • Palsternakka • Persilja • Pinaatti • Porkkana • Retiisi • Ruohosipuli • Salaatit • Salaattisikuri • Tarhamaltsa • Tilli • Vihersipuli • Vuonankaali Kylvökukat • Espanjanneito • Isosilkkikukka • Kaliforniantuliunikko • Kehäkukka • Koristeporkkana • Ruiskukka • Tarhaneito • Tuoksuampiaisyrtti • Unikot V I H ER P I H A. Tiivistä pinta. VALMISTELE kylvöpaikka samaan tapaan kuin keväällä: Kitke rikkakasvit ja tasoita maa. KÄY TÄ syyskylvössä apuna lämpimässä säilytettyä pussimultaa tai hienoa hiekkaa, jos maa on ehtinyt jo jäätyä. Syksyn kylvöistä syntyneet taimet ovat myös vantteria ja kookkaita jo varhain, joten ne selviävät usein voittajina alkukesän tuholaisten iskuista. Sen ansiosta siemenet lähtevät kasvuun aikaisin keväällä, usein heti, kun maa on sulanut. MERKITSE kylvöt huolellisesti, sillä kevääseen mennessä kylvöpaikka ja sinne kylvetyt kasvitkin ovat saattaneet unohtua. Tiivistä multa ja kastele kunnolla, jotta siemenet painuvat varmasti kiinni maahan. Tee näin: ODOTA , että maa on kunnolla jäähtynyt kylmäksi eikä luvassa ole enää lämpimiä jaksoja. Näin sato valmistuu tai kukinta alkaa aikaisemmin kuin vasta keväällä tehdyistä kylvöistä. Kylvä myös SYKSYLLÄ JUURI ENNEN TALVEN TULOA TEHTÄVÄ SYYSKYLVÖ ANTAA TAIMILLE VARASLÄHDÖN KEVÄÄLLÄ. Tarkista kullekin lajille sopiva kylvösyvyys esimerkiksi siemenpussin kyljestä. Ripottele siemenet maan pinnalle ja peittele kylvös multatai hiekkakerroksella. 53. Syyskylvön ideana on se, että siemenet eivät lähde itämään syksyllä vaan vasta seuraavana keväänä
HEILUTA HARAVAA JA OTA LEHDET HYÖTYKÄYTTÖÖN – TAI JÄTÄ HARAVOIMATTA JA ANNA KASTEMATOJEN TEHDÄ TYÖ PUOLESTASI. SYKSYN LEHDET HYÖDYKSI 17 vinkkiä VIISA AT VINKIT PUISTA VARISEVALLE LEHTISADOLLE ON KÄYTTÖÄ PITKIN PUUTARHAA. FI. TEKSTI T U OVI M U TAN E N K U VAT ALE HTI E N K U VA-AR KI S TO JA AD O B E S TO C K 54 ?M EI LL Ä KOTO N A . KERÄÄ LEHDET KATTEEKSI, MUHEVOITA MULLAKSI TAI SISUSTA SIILILLE PESÄ
55. Kun lehtien vihreä hajoaa, näkyviin tulevat kesällä piiloon jääneet keltaiset karotenoidit. Ota niiden ravinteet talteen! Haravointi on mukavaa talkoohommaa, joka sopii kaiken ikäisille. Siksi lepällä ei ole ruskaa, vaan se luovuttaa lehtensä maaperään vihreänä. Etenkin nuorilla puilla vanhat lehdet säilyvät puussa jopa talven yli, kunnes kevään uusi, hennon vihreä kasvu syrjäyttää ne. Sen jälkeen pieneliöt hajottavat lehtiä, kunnes niistä vapautuneet ravinteet ovat jälleen puun käytössä. Valtaosa lehtipuista valmistautuu kylmään kauteen keräämällä lehtivihreän arvokkaat ainesosat talteen. 4 5 1 Putoavat lehdet vilkuttavat värikkäät hyvästit kesälle ja kasvukaudelle. Syyskoivu pukeutuu keltaiseen. Kuivuneet lehdet pysyvät usein sitkeästi kiinni oksissa myöhäiseen syksyyn saakka. TAMMI TARRAA Tammen mutkalaitaisten ja kovapintaisten lehtien syysväri on kellanruskea. Kasvukaudella se ottaa tarvitsemansa ravinteet maasta veden mukana. KOIVU KERÄÄ Lyhenevä päivänpituus on koivulle valomerkki talven lähestymisestä. IKILIIKKUJA Puu kierrättää ravinteita nerokkaasti. Puun ja bakteerin yhteistyö takaa lepälle riittävän typen saannin, joten sen ei tarvitse kerätä typpeä lehdistä talteen runkoon ja juuriin. V I H ER P I H A. Yhteyttämistyönsä päättäneet lehdet se varistaa juurelleen. 2 3 LEPPÄ LUOVUTTAA Leppien juurinystyröissä elää ilmakehän typpeä sitovia bakteereja
Multa on valmista puutarhakäyttöön seuraavana syksynä. Ulota katekerros vähintään puolen metrin etäisyydelle pensaasta. 3. On tärkeää, että materiaalit ovat kuivia. Kahden vuoden kuluttua se tavallisesti on muuttunut käyttökelpoiseksi mullaksi”. 12 PENSAAN JUUREEN Vedestä ja ravinteista kilpaileva nurmikko on kehnonpuoleinen kumppani sekä marjaettä koristepensaille. Frans Salosen ja Arvo Haapasen Uusi puutarhakirja vuodelta 1947 neuvoo valmistamaan huonekasveille multaa puiden ja pensaiden maahan karisseista lehdistä: ”Ne [lehdet] kerätään syksyllä kasaan ja niihin sekoitetaan vähän kalkkia. Liuota litra kanankakkarakeita sangolliseen vettä ja kaada lannoitevesi säkkiin lehtien joukkoon. Lehtisilppu on nurmelle oiva lisä. Peittele paljas pinta lehtikerroksella tai sekoita lehdet kevyesti maan pintakerrokseen. 6 KASVIMAAN KATTEEKSI Sadosta tyhjentynyt kasvimaa tai kasvulaatikko on altis rikkaruohottumiselle. Valmista! 9 TALVEN TURVAKSI Ilmava lumipeite on erinomainen pakkassuoja. 4. Säilytä lehtisäkki suojaisessa paikassa, kääntele ja pöyhi säkkiä välillä. Jos lunta ei ole riittävästi, kokeile arkojen lajien talvehtimisavuksi lehtisuojaa. Parhaita ovat pihlajien, pajujen tai leppien tapaiset pienet ja pehmeät lehdet, jotka maatuvat sukkelaan eivätkä haittaa tulevan kevään kylvötouhuja. Puunlehdet pakkautuvat kuitenkin helposti tiiviiksi kerrokseksi, joka muuttuu mullaksi hitaasti. Sulje säkki ja tee siihen talikolla reikiä. Vuoden kuluttua kasa käännetään huolellisesti, jotta se multaantuisi tasaisesti. Kasaa seos kasvin tyvelle vasta kun maanpinta on jäätynyt. 10 PUSSIMULLAKSI 1. Kesällä kasaa kastellaan lantavedellä. 8 KOMPOSTIIN Puutarhajätteiden kompostointi onnistuu hyvin ilman lämpökompostoria. 5. Voit vielä peittää lehtisuojan kevyesti pakkaspeitteellä, joka ehkäisee lehtien kastumista. Silppua nurmikolle putoavat lehdet ajamalla niiden yli ruohonleikkurilla. Vaahteran lehtikulta on arvotavaraa myös nurmikon pintaan silputtuna. Jouduta prosessia sekoittamalla lehtien joukkoon kuivempaa ja karkeampaa materiaalia, kuten haketta tai risuja sekä typpipitoista materiaalia, kuten nurmikon leikkuujätettä tai kanankakkaa. Vältä nurmea pensaiden juurella, kata sen sijaan juuristoalue maata muhevoittavilla lehdillä. 2. Jätä kuitenkin pensaan tyvi ilman katetta, jotta kostea lehtimassa ei haudo varsien kuorta. FI. 5–10 sentin kerros ehkäisee niin kosteuden haihtumista kuin siemenrikkaruohojen kasvua. 56 ?M EI LL Ä KOTO N A . Sekoita kovia lehtiä ja oksanpätkiä ilmavaksi seokseksi. Kerää suuri jätesäkki täyteen koivun lehtiä ja karkeaa haravointijätettä. 7 SILPUKSI Tammen ja vaahteran kookkaat ja kovat lehdet hajoavat hitaasti. 11 HUONEKASVEILLE Kokeile myös vanhoja niksejä. Se lisää orgaanisen aineen määrää nurmiheinien juurella, kuohkeuttaa pintamaata ja elähdyttää maan pieneliöstöä. Käännä komposti seuraavan kesän aikana pari kertaa
Muualla pihalla voit hyvin olla suurpiirteinen, mutta rappujen edustalta, portailta ja terasseilta lehdet on syytä lakaista huolellisesti. Pehmeä matto suojaa polun kulumisen paljastamia puun juuria vaurioilta ja tuntuu lempeän sileältä jalan alla. 57. V I H ER P I H A. 15 SIILIN TALVITÄKIKSI Siili viettää puolet vuodesta horroksessa talvipesässään, ja suojaisalle kololle on tarvetta myös poikasten syntyessä sekä kesän päivätorkuilla. Turvallinen pesä rakennetaan maalaamattomasta laudasta ja sisustetaan hyvin kuivatuilla lehdillä. Siili hyötyy monimuotoisesta pihasta, josta löytyy pesäpaikkoja. 14 MADON RUOAKSI Madot kierrättävät eloperäistä ainesta tehokkaasti syödessään kuolleita kasvinosia. Neulaspolulla askel on pehmeä ja hiljainen. Jos sopivia paikkoja on niukasti, auta siiliä nikkaroimalla sille oma kortteeri. Lierot kuohkeuttavat ja ravitsevat maaperää. Ilman lieroja lehdet maatuisivat paljon hitaammin. Maahan putoavat lehdet eivät ole roskaa – älä liioittele puutarhan putsauksessa. 17 VARO LIUKKAUTTA Kovalle pinnalle kasautuvat kosteat lehdet muodostavat helposti kengän alta luistavan maton. Kastemato kiskoo lahoavia lehtiä maanalaiseen käytäväänsä, sulattaa lehtiaterian koko lieronruumiinsa mittaisessa ruuansulatuskanavassa ja pullauttaa päätteeksi ravinteikkaan ulosteen takaisin maaperään. Ohjeet löydät esimerkiksi täältä: siilikiikarissa.fi/talvipesan-rakentaminen. Yöpakkaset lisäävät liukkautta, joten etenkin aamulla ulko-ovesta kannattaa astella varovasti. Pesäpaikka voi sijaita lehtija risukasassa, tiheässä pensaistossa tai vaikkapa ulkovaraston alla. 13. 16 JALAN ALLE Havupuiden kovat ja kapeat lehdet eli neulaset maatuvat lehtipuiden pehmeitä lehtiä hitaammin. Levitä puiden karistamat neulaset pihapolun käytävämatoksi. Syksyn liukas lehtikeli päättyy vasta, kun oksat ovat paljaat
Tilaa paketti osoitteesta meko.fi/kitty-satamapipo Osta trendikäs SATAMA-PIPOTARVIKEPAKETTI! Värivaihtoehtoja on kaksi: liila ja kaurapuuro KITTY-PAKETTI SISÄLTÄÄ: Filcolana Peruvian Highland Wool (100 % villa) -lankaa 100 g (liila tai kaurapuuro) • Järbopyörö puikko (koko 4,5 mm, pituus 40 cm) • 4,5 mm sukkapuikot kavennuksiin • ohjevihko 39 90 ILMAINEN TOIMITUS! MAINOS Helpon ohjeen on suunnitellut huippusuosittu Joona Höri.
Valmisteluja kevääksi Oletko jo kokeillut kukkasipulien istutusta ruukkuihin. Tulppaani kärsii enemmän märkyydestä kuin pakkasesta. Kasaa penkki kaivamatta pihalla tarjolla olevista syksyn kasvinjätteistä. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. 59. Sipulien kylmäkäsittely onnistuu sekä sisällä viileässä että ulkona, mutta sisällä juurtuvat sipulit ehtivät kukkaan ulkona yleensä jo talvella. Lokakuu on hyvää aikaa istuttaa kukkasipuleita ruukkuihin. Näin syksyllä on myös hyvä aika perustaa no dig -penkki, joka hyödyttää maaperän eliöstöä. PIHALLA NYT V I H ER P I H A
Ensimmäisenä kukkaan ehtivät krookukset, helmililjat ja muut aikaiset lajit. OTOLLINEN talvetuslämpötila sipuliruukulle on 5–10 astetta, kylmäkäsittelyn pitää kestää vähintään 2,5 kuukautta. VASTAUS: Lämpökäsitellyt hyasintit kukkivat yleensä 2,5–3 kuukauden kuluttua istutuksesta. Narsissit ja muut sipulit kannattaa istuttaa läpäisevään multaan. Jälkimmäisessä tavassa maahan kaivetaan kuoppa ja ruukku peitetään mullalla. Kuinka kauan jouluhyasintin hyötö kestää. Monessa kerroksessa MONILAJINEN , tiheä ja kerroksittainen ruukkuistutus kukkii näyttävästi ja pitkään. Talvisuojaus pelkillä puiden lehdillä tai havun oksilla voi pahentaa tuhoja, sillä se tarjoaa eläimille lokoisat olot tehdä tuhojaan. Kasvatus jouluksi onnistuu mullassa tai vedessä hyasinttimaljakossa. Sipulit voi myös peitellä karkealla hiekalla. Tämä perinteinen tapa sopii etenkin narsisseille ja muille lajeille, jotka eläimet jättävät rauhaan. SUOJAA MYYRILTÄ Jos peittelet sipulilaatikon maahan tai kasvihuoneeseen, suojaa eläimille maistuvat lajit, kuten tulppaanit ja sahramit. KUKKIA VAI LEHTIÄ. Jos nostit tulppaanit maasta kukinnan jälkeen, tässä vinkki: iso sipuli kukkii yleensä seuraavana keväänä, teräväkärkinen kasvattaa vain lehtiä. Nosta ulos valoon kevättalvella. ULKONA sipuliruukun kylmäkäsittely onnistuu vaikkapa kompostikasaan tai aumaan peiteltynä. Suojaamaton istutus voi tarjota myyrille ja hiirille todellisen herkkukätkön. Suojaamiseen sopii tiiviisti paikoilleen asetettu myyräverkko tai muu silmäkooltaan alle 13-millinen verkko. Niiden yläpuolelle sopivat sinija helmililjat, krookukset ja kevätkurjenmiekat. Peittele alimmaksi esimerkiksi tulppaanit, liljat ja narsissit. PIHALLA NY T 60 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kastele varovasti mullan kuivahtaessa. FI. Sipulien tulee kuitenkin olla selvästi irti toisistaan, jotta taudit eivät leviä kasvista toiseen
6 Levitä päällimmäiseksi 20–40 sentin kerros multaa. Laatikoita parempi valinta on muoviton rullittain myytävä rakennuspahvi. 2 Levitä seuraavaksi tuhti kerros puiden lehtiä. Voit hyödyntää niin paikalla olevaa multaa, kompostia kuin bokashimultaakin. Kasaa sen jälkeen kohopenkki kerros kerrokselta erilaisista käsillä olevista aineksista. Perusta no dig -penkki V I H ER P I H A. Kate suojaa maata syyssateilta ja rikkaruohojen kasvulta. 7 Peittele penkki puiden lehdillä, naateilla tai vihersilpulla. Halutessasi voit lisätä penkin pohjalle risuja tuomaan penkkiin ilmavuutta. 1 2 3 4 5 6 7 OTSIKKO 1 Muhkea kohopenkki on hyvä tapa aloittaa no dig -viljely, jossa maata ei käännetä. Jos paikassa kasvaa nurmea, käännä lapiolla tuppaat ylösalaisin. 61. 4 Höystä penkki vihreillä ja typpipitoisilla aineksilla. Vältä pahvilaatikoiden käyttämistä rikkaruohojen tukahduttamisessa, sillä ne saattavat sisältää muovia. Kitke aluksi monivuotiset rikkaruohot juurineen. 5 No dig -penkkiin sopivat myös ruukkuistutusten mullat ja juuripaakut. 3 Voit lisätä penkkiin muun muassa naatteja, perennojen varsia ja muita kasvitähteitä
Loppukesällä istutetut mukulat ehtivät kukkaan jo samana vuonna. 4. Mukulat talvisuojaan Miekkaliljojen (Gladiolus) talvetukseen sopii lähes mikä tahansa asuinhuonetta viileämpi tila autotallista viileäkaappiin ja eteiskomeroon. Istuta ruukuissa kasvavat perennat ja monivuotiset maustekasvit syksyllä maahan. Kestäviä ja kauniita lajikkeita on kolme: ’Seija’, ’Saarenmaa’ ja ’Herttoniemi’. Noin 10 sentin korkuisesta syysahramista on olemassa useita lajeja ja lajikkeita. Ruukussa kasvavat gladiolukset voit myös nostaa varastoon astioineen päivineen. Nuput nousevat maasta syyskuun lopun tienoilla, jolloin lämmöstä on pulaa. Kasvihuoneen etuna on sateensuoja. Istuta kasvit penkkiin ja kasaa päälle muhkea keko kuivia syyslehtiä. Parhaiten syysahrami viihtyy aurinkoisessa paikassa ja läpäisevässä maassa, joka ei muutu rutikuivaksi kesällä. Talvehtimista edistää kompostin päällä oleva sateensuoja. Irrota varret mukuloista vasta, kun ne ovat ratisevan kuivia. FI. 5 Pssst! SIIRRÄ RUUKUSTA MAAHAN TALVEKSI Syksyllä kukkiva krookus Syksyllä kukkivien krookusten eli syysahramien mukulat istutetaan loppukesällä tai syksyllä. Meillä tavallisimpia ovat liilakukkaiset risteymät. Myös osa kesäkukista, kuten kesäkynttilä ja hortensia, saattaa selvitä talven yli maahan istutettuna. 62 ?M EI LL Ä KOTO N A . PEITTELE KOMPOSTIIN. Peittele paikka puiden lehdillä tai talvisuojaturpeella. 1. KOKEILE KESÄKUKILLA. Hyvä paikka kasvin juuripaakulle voi löytyä puutarhakompostista. PARANNA TALVEHTIMISTA. Mukuloiden nostoaika koittaa, kun pakkanen on puraissut lehdistöä. Siksi suloiset kukat pysyvät yleensä ulkona supussa ja avautuvat vain sisällä maljakossa. 2. HYÖDYNNÄ KASVIHUONETTA. Tunnetko jo FinE-asterit. Monivuotinen keijunkukka talvehtii maassa. 3
KYLMÄNKESTÄVÄ SUKU Kasvusto kestää useita pakkasasteita, joten satoaika jatkuu pitkälle syksyyn. AROMIKAS LEHTIVIHANNES Juuripersiljan lehdet sopivat mausteeksi lehtipersiljan tavoin. Niiden maku on voimakas. Kasvista on kolme viljelymuotoa: kulinaristien suosima silopersilja, koristeellinen kähäräpersilja sekä aromaattinen juuripersilja. Siemenet voi myös kylvää kevättalvella penkkiin tai laatikkoon. KAKSIVUOTINEN KASVI Persilja kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja kukkii toisena vuonna. Syyskylvöstä hyötyy eniten pitkän kasvuajan vaativa juuripersilja. PERSILJA PITKÄÄN JATKUVA lehtisato ja mausteiset juuret palkitsevat persiljan kasvattajan syksyllä. 63. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VIT U S TANJA PE LLIKK A HYÖT YK ASVI V I H ER P I H A
Peittele siemen 1–2 sentin syvyyteen. TASOITA ja kastele suorakylvössä kylvövako hyvi. HALUATKO KASVATTAA TALVEN YLI. KORJAA lehtipersiljan satoa pitkälle syksyyn saakka leikkaamalla kasvustoa muutaman sentin korkeudelta. Kitke rikkaruohot ja peitä maa eloperäisellä katteella. Aromikkuudestaan tunnetun silopersiljan lehdet ovat isot ja tummanvihreät. Otollinen pH on 6–7. KUNNOSTA kasvupaikka valmiiksi jo syksyllä, jos haluat kylvää persiljan helmi-huhtikuussa. Kukkineesta kasvustosta voi kerätä kesän mittaan kylvösiemeniä. Persilja kasvaa parhaiten hyväravinteisessa maassa, joka pidättää hyvin vettä. Voit myös poimia kasvustosta uloimpia lehtiä. Kasvusto pärjää parhaiten läpäisevässä maassa lumen tai lehtien suojassa. Persilja itää nopeimmin 20 asteessa, joten kasvuharso on eduksi aikaisessa kylvössä. AIKAISTA lehtipersiljan satoa ja esikasvata taimia keväällä 4–8 viikkoa. Ripottele siemenet suoraan potteihin 5–10 kappaleen ryppäissä. HARVENNA juuripersiljan kylvörivi jo alkukesällä. • Talvehtineen persiljan satoa voi jouduttaa nostamalla kasvin kasvihuoneeseen tai ruukkuun. PERSILJA KASVATA lehtipersiljaa ruukussa, laatikossa ja penkissä sekä koristeellisena reunuskasvina. esikasvatus istutus maahan kevätkylvö maahan talvikylvö/aikainen kylvö kasvihuoneeseen syyskylvö lehtisato juuripersiljan juurisato Koristeellinen persilja sopii penkin reunuskasviksi. Persilja kuuluu tillin ja porkkanan tapaan sarjakukkaisten heimoon, joita ei kannata kasvattaa samassa paikassa peräkkäisinä vuosina. FI. Suosittu juuripersilja kasvattaa keskipitkiä juuria. KOKEILE syyskylvöä läpäisevään maahan kohopenkkiin loka-marraskuussa. • Osa juuripersiljan sadosta voi jäädä odottamaan varhaiskevään korjuuta. Hyvä härmänkestävyys. TAMMI HELMI MA ALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS LOK A MARRAS JOULU DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD 64 ?M EI LL Ä KOTO N A . Kasvustoa kannattaa saksia alkukesällä voimakkaasti, jotta kukkavarren kehittyminen hidastuu. LAJIKKEITA ’Grüne Perle’ ’Moss Curled 2’ ’Gigante di Napoli’ / ’Gigante d’Italia’ ’Laura’ ’Hal blange’ Tummanvihreä ja erityisen sammalpoimuinen kähäräpersilja. Lajikkeilla on eroa kestävyydessä. MUISTA vaihdella kasvupaikkaa pitääksesi kasvuston terveenä. Syksyllä satoaikaa pidentää kasvuston peittäminen esimerkiksi puiden lehdillä. Silopersiljat kasvavat kähäräpersiljaa korkeammiksi ja vaativat enemmän kasvutilaa. Ota huomioon, että maukkaat juuret maistuvat myös myyrille. Korjaa loppukesällä ohuita juuria naatteineen, kun kasvutila käy ahtaaksi. Suosittua kähäräpersiljaa myydään myös nimellä ”Sammalpoimuinen”. Huolehdi kastelusta ja anna lisälannoitusta kesän mittaan. Maukas ja koristeellinen silopersilja omaa hyvän härmänkestävyyden. Jätä pääsatokausi lokakuulle. • Talvehtinut persilja tuottaa lehtisatoa keväällä kylvettyä aiemmin
Pihamauriainen eli sokerimuurahainen hakeutuu usein etenkin kevätalvella ja keväällä sisätiloihin makean ravinnon perässä. Muurahaismyrkyt vahingoittavat kaikkia hyönteisiä ja valuvat sadeveden mukana ympäristöön. Toimi näin: Jos mauriaisista on haittaa, kastele, lannoita ja lisää varjostusta. Lisäksi pesässä voi olla useita kuningattaria. Toimi näin: Torjunta on vaikeaa. TORJU VAIN TARVITTAESSA. Ravinnoksi kelpaavat hyönteiset, mesi ja kirvojen erittämä mesikaste. KELTIÄISET Näin tunnistat: Työläiset ovat kellanruskeita ja 2–4,5 millimetrin pituisia. Mauriaiset tekevät sokkeloisia käytäviä maanpinnan alle. Lajien väritys vaihtelee punaruskeasta kellertävään. Ne viihtyvät kivien, lautojen ja laattojen alla sekä esimerkiksi ruohomättäässä, mansikkamuovilla katetussa penkissä, kasvihuoneessa, ruukussa ja viljelylaatikkossa sekä sokkelin vierustalla. Ne pystyvät elämään monenlaisissa paikoissa nurmikosta kukkapenkkeihin ja laatoituksiin. Parhaiten ne viihtyvät hiekkapitoisessa ja kuivassa maassa. Kuningatar asuu syvällä maassa, joten esimerkiksi kuumalla vedellä torjuminen on vaikeaa. Jos viholaiset pesivät ongelmallisessa paikassa, pesää voi yrittää kaivaa ylös ja siirtää, mutta muniviin kuningattariin käsiksi pääseminen voi olla vaikeaa. Levitä sisätiloissa ja kasvihuoneessa murkkujen kurkkureitille hajusteita, kuten kanelia tai cayennepippuria, älä jätä muurahaisille maistuvia makeita ruokia saataville. Pesä on yleensä kasvien juurien tukema, ja sen kohdalla kasvin tyvellä voi olla multakasa. MAURIAISET Näin tunnistat: Työläinen on 2–5 millimetrin pituinen ja väriltään tummanruskea tai musta. Mieluisat olot voi tarjota kasvihuoneen penkki, ruukku, viljelylaatikko tai kiven alusta. Kasvien ympärillä näkyy usein multakasoja. 65 OPETTELE TUNNISTAMAAN PIHAN YLEISIMMÄT MUURAHAISET. Tiivistä ja kastele maata sekä lannoita sitä esimerkiksi kompostimullalla tai kananlannalla. VIHOLAISET Näin tunnistat: Työläiset ovat neljän millimetrin mittaisia ja keltiäisiin verrattunia vartaloltaan solakoita. Keltiäiset elävät täysin maan alla, ja ne saavat ravintonsa pääasiassa hoitamistaan juurikirvoista. Keltiäiskuningattaria parittelulennolle lähdössä. Toimi näin: Keltiäisistä on harvemmin suurta haittaa, mutta ne voivat tehdä maasta liian ilmavaa, jolloin kasvi kärsii kuivuudesta. Viholaiset pistävät kipeästi takaruumiissa olevalla pistimellään. V I H ER P I H A. Sama pätee muihinkin muurahaislajeihin.. A S IA N T U N T IJ A J A L Ä H T E E T: P R O F E S S O R I H E IK K I H E L A N T E R Ä , O U L U N Y L IO P IS T O N E K O L O G IA N J A G E N E T II K A N Y K S IK K Ö , T U K E S .F I J A O T O K K A T IE T O .F I MULLAN ALLA VÄLTÄ TORJUNTA-AINEITA Muurahaiset ovat ekosysteemien tärkeitä osia, pyri niiden kanssa rauhalliseen rinnakkaiseloon. Unohda torjunnassa myös suola, ruokasooda ja aspartaamia sisältävät virvoitusjuomat, joiden käyttö puutarhassa on kielletty. TEKSTI O U TI T Y N YS?K U VAT AD O B E S TO C K MURKKUJA PIHALLA. Muurahaisista tuholaisiksi luokiteltavia lajeja ovat ainoastaan hevosmuurahainen ja matkailijan mukana leviävä faaraomuurahainen
Hanki omasi lehtipisteistä tai Meillä kotona -kaupoista meko.fi/sukkalehti 12 90 Uusi lehti!
Kannattako se. Kasvualustojen joukossa on myös vähemmän lahonneita aineksia, kuten pieniä oksia, kaarnanpaloja tai kookoskuitua, ja uunissa kuumenettaessa ne voivat muodostaa tulipaloriskin ja huonosti palaessaan myös häkää. Samoin turve ja kookosrouhe alkavat melko nopeasti kipunoida, eikä mielestäni niiden etukäteen kostuttaminen yhtään pienennä tulipaloriskiä. Lisäksi mullan lannoitevaikutus heikkenee, sillä kuumennus haihduttaa lannoitteita mullasta. Somessa näkee viherkasvimultaa ”uunitettavan” ötököiden välttämiseksi. Kasvualustan mikrobien tärkeyttä korostaa se tosiasia, että tutkimusten mukaan mikrobit suodattavat ilmasta ei-toivottuja yhdisteitä tehokkaammin kuin kasvit. PUUVARTISET K ASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja PUUTARHASUUNNIT TELU Sari Lampinen puutarha suunnittelija, MSGD MYÖS ME VASTAAMME KUUK AUDEN K YSYMYS K U V A A -L E H T IE N A R K IS T O VISA VASTAA: Huonekasvien multaa tai mitään muutakaan kasvualustaa ei pidä missään nimessä kuumentaa uunissa ennen käyttöönottoa. Mullan kuumentaminen varmasti tappaisi ne, mutta yhtä hyvin niitä voi tulla jonkin ostotai saantikasvin mukana, eikä kasveja silti kukaan uuniin laita tuholaisten pelossa. Ostomullan mukana voi toki tulla harsosääskiä tai muita ötököitä. V I H ER P I H A. Harsosääsket ovat kuitenkin suhteellisen harmittomia, ja niiden lisääntymisen voi ehkäistä helposti antamalla kasvien mullan kuivahtaa kastelujen välillä. Kun vesi on jäähtynyt, voi kasvualustan levittää kuivahtamaan jollekin alustalle siksi aikaa, kunnes liika vesi on haihtunut ja kasvualusta on vielä sopivan kosteaa istutusta varten. Uuniin siis vain sinne tarkoitettua ruokaa, eikä mitään muita aineita! Jos ehdottomasti haluaa kuumentaa ostamansa kasvualustan, suosittelen ottamaan tarvitun määrän kasvualustaa kuumuutta kestävään astiaan ja kaatamaan päälle kiehuvaa vettä. Muista ötököistä harmillisia ovat oikeastaan vain juurikirvat, joita olen itsekin saanut kaupan ostomullan mukana. 67. Jos harsosääsket lisääntyvät, se on merkki joko liikakastelusta tai ruukussa liian tiiviiksi pakkaantuneesta mullasta. Toki tämäkin tapa tuhoaa kasvualustan hyödyllisiä mikrobeja ja vähentää siinä olevia ravinteita. Ne myös parantavat kasvien hyvinvointia, sillä ne vapauttavat kasvualustasta ravinteita, etenkin typpeä, kasvien käyttöön. Kuumentamisen kestosta riippuen se tuhoaa joko kaikki tai suuren osan mullassa olevista hyödyllisistä mikrobeista. HUONEK ASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri Lähetä kysymyksesi meille: viherpiha@a-lehdet.fi K ASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri KORISTEPUUTARHA Tuovi Mutanen hortonomi Mullasta suurin osa, ja kookoskuidusta kaikki, on orgaanista ainesta. Esimerkiksi kookoskuitu syttyy tulitikulla todella herkästi ja palaa salamannopeasti
Helsingin yliopiston kasvimuseon kokoelma sisältää lähes neljä miljoonaa kasvinäytettä. TEKSTI AN NA VAR AK AS?K U VAT KR E ET TA JÄRVE N PÄ Ä JA SAT U N YS TRÖ M P I I R RO KS E T MARJA KO I S TI N E N / LU O N N O NTI ETE E LLI N E N KE S K U S M U S EO Kiehtova kasvimuseo 68 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Museon historiaan liittyy niin yksi Suomen pääministereistä kuin tunnettu toisinajattelijakin
Arkkitehti Gustav Nyströmin suunnittelema kasvimuseo edustaa hollantilaistanskalaista tiilirenessanssia ja jugendia. Kirjahyllyt yltävät lattiasta kattoon, ja ilmassa leijuu vanhojen kirjojen tuoksu. RASKAAT PEILIPARIOVET AVAUTUVAT kirjastoon museon ensimmäisestä kerroksesta. Nyt Väre tarjoaa Viherpihan lukijoille harvinaisen tilaisuuden kurkistaa sen saloihin. 69. Sen kasvitieteen yksikön varajohtajana toimii tällä hetkellä yli-intendentti Henry Väre. V I H ER P I H A. Rakennus on Museo viraston suojelema. Rakennus on kasvimuseo, joka kuuluu Helsingin yliopiston luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Sen pääsisäänkäynti on koristeltu männynkävyin, tammenlehvin ja ruusuin, ja kulkua valvovat korkeuksistaan kaksi viisauden pöllöä. Hänet tunnetaan myös radiosta Luonto ilta-ohjelman asiantuntijana. Sisällä on hämärää. Kasvimuseo on avannut ovensa suurelle yleisölle vain kolme kertaa. Hän aloittaa museon esittelyn kirjastosta, koska se on hänestä sen sydän. K aisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa seisoo mäen päällä vaaleankeltainen linnamainen rakennus
Silloin tutkija Pehr Kalm palasi Suomeen Pohjois-Amerikan matkaltaan ja toi mukanaan kasvikokoelman. ’Huvitus’-omena on lähtöisin hänen tarhastaan. Kolmasosa siitä talletettiin Turun Akatemiaan, mutta Turun palossa vuonna 1827 Akatemian kaikki kokoelmat tuhoutuivat. Kasvitiede kasvoi alana kohisten, ja uusi rakennus eli nykyinen kasvimuseo valmistui edeltäjänsä paikalle vuonna 1903. Sen jälkeen näyte toimisi todisteena uudesta lajinimestä, ja voikukka liitettäisiin prässättynä kokoelmaan. 70 ?M EI LL Ä KOTO N A . Väre käyttää esimerkkinä voikukkaa: Jos se löydettäisiin tänä päivänä, siitä tallennettaisiin tyyppinäyte. Siitä muistuttaa mustavalkoinen valokuva, jonka Väre näyttää massiivisen vuolukivitakan kulmalta huoneessa, joka toimi aikoinaan johtajan ruokasalina. PIIRTÄMISELLÄ ON EDELLEEN tärkeä rooli. Se on sen lajinimen referenssi. Näin se olisi kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Väre kertoo, että muita kiinnostavia nimiä ovat esimerkiksi museonjohtaja, professori Carl Reinhold Sahl berg, joka harrasti eläkepäivinään omenoiden viljelyä. FI. Heidän poikansa oli ympäristöfilosofi Pentti Linkola, joka asui lapsena museossa. Myös kuuluisat von Wrightin taiteilijaveljekset piirsivät siellä kasveja. Kasvimuseo on Väreen mukaan kuin luonnon pankki tai muisti. Tulipalon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin. MUTTA MITEN KASVIMUSEO sai alkunsa. Väre kehuu hiljattain eläköityneen museomaisteri Marja Koistisen kädenjälkeä. ”Kasvimuseota ei ole koskaan perustettu vaan se on syntynyt.” Kaikki kasvien tieteelliset nimet perustuvat johonkin julkaisuun – vanhaan tai uuteen. Ne ovat peräisin putkilokasveista, sienistä, sammalista, jäkälistä ja levistä. Sen suunnitteli Näytteen etiketin merkinnoistä selviää, että kruunuvuokko on kerätty Rauhaniemen puutarhasta Jyväskylästä keväällä 1957. Virka-asuntoon kuului myös lastenhuone ja henkilökuntaan lastenhoitaja. – Jokaisen Unioninkadun varrella olevan rakennuksen piti osoittaa tsaarin loisteliaisuutta. Niissä on tuhansia ääriviivapiirustuksia. Tärkeimpiä ovat tyyppinäytteet. Sen syntymävuotena pidetään vuotta 1751. K R U U N U V U O K O N K U V A : L U O N N O N T IE T E E L L IN E N K E S K U S M U S E O arkkitehti Gustav Nyström, joka sai tehtäväkseen suunnitella arvorakennuksen, koska sen vierestä kulki Pietarista Helsinkiin johtava Unioninkatu. Museon kokoelmissa eli herbaariossa on 3,7 miljoonaa Suomesta ja muualta kerättyä näytettä. Vuonna 1831 Kaisaniemeen valmistui kasvitieteen laitokselle puurakenteinen rakennus, jonka ympärille perustettiin puutarha. KASVIMUSEON JOHTAJAT ASUIVAT museon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa virka-asunnossa 1950-luvulle asti. Kasvimuseon tutkijasta Aimo Kaarle Cajanderista tuli myöhemmin Suomen pääministeri. Valokuvassa yliopiston rehtori, professori Kaarlo Linkola aterioi puolisonsa Hilkka Margaretan kanssa. Löydön tehnyt tutkija laatisi sille tieteellisen kuvauksen ja nimeäisi sen. – Sillä on merkitystä tästä hamaan tappiin, sanoo Henry Väre. Hän on kuvittanut Retkeilykasvion (1998) ja Suomen puuja pensaskasvion (2021). – Aina, kun tieteelle kuvataan uusi laji, niin siitä pitää olla niin sanottu tyyppinäyte. Jos olisi rakennettu TakaTöölöön, se olisi ollut joku lautahötiskö, miettii Väre. Sitä ei ole koskaan perustettu vaan se on syntynyt, sanoo Väre. Alan kirjallisuus ei siis siinä mielessä koskaan vanhene vaan se säilyttää tarkoituksensa
1 4 5 7 6 2 3 1 Leinikkikasvien heimon siemennäytteitä hiirenhännästä, ketokylmänkukasta ja niittyleinikistä. Kauniisti koristeltu ovi johtaa herbaarioon. 7 Museomestari Sanna Laineella on käsissään sammalesta kerätty tyyppinäyte Quatemalasta vuodelta 1826.. 6 Lakritsirouskunäytteissä on voimakas lakritsan tuoksu. 5 Johtaja Kaarlo Linkolan (1888–1942) muotokuva kasvimuseon käytävän seinällä (kesk.). 2 Yli-intendentti Henry Väreen lempipaikka kasvimuseossa on sen kirjasto. Vanhimmat näytteistä on kerätty 1800-luvun lopulla. 3 Rakennuksen arkkitehtuuri ja sisustus huokuvat arvokkuutta. 4 Carl von Linnétä esittävä patsas on sijoitettu porrastasanteelle. Siemenet on kerätty 1970-luvulla
Väre varistaa itiöemiä alustalle ja kertoo, että sienet tunnetaan uutterasta tutkimustyöstä huolimatta Suomen eliölajistosta huonoiten. LEVEÄ PORTAIKKO JOHTAA museon toiseen kerrokseen. FI. Kokoelma levittäytyykin nykyisin kaikkialle museon tiloihin, ja käytännössä koko museorakennus on kuin yhtä herbaarioita. Tyyppinäytteet ovat kasvimuseon kokoelman tärkeintä omaisuutta. Väre kertoo, että kasvimuseolle lahjoitetaan uusia näytteitä, mutta vain osa hyväksytään kokoelmiin esimerkiksi näytteiden päällekkäisyyden, huonon kunnon tai puutteellisten keräystietojen vuoksi. Se ei saa menettää olemustaan, sanoo Väre. Keltakurjenmiekkanäyte on kiinnitetty aluspahviin kapeilla ikkunateipin paloilla. Se tulee kestämään vuosia, mutta jonain päivänä kasvimuseon herbaario avautuu koko maailmalle. Näyte on kiinnitetty A3-kokoiselle pahviarkille huolellisesti. Kokoelma kasvaa ja elää koko ajan. Sen puolessa välissä lukee kultaisin jugend-kirjaimin Herbarium. KASVIMUSEON AULAN SEINÄLLÄ on vanha maalaus, jossa Kaisaniemi on metsän peitossa. Rauhoitettuja kasveja ja EU:n luontodirektiivilajeja ei kuitenkaan saa kerätä ilman lupaa eikä kerätä näytteitä luonnonsuojelualueilta, Väre tähdentää. Sisältä paljastuu kärpässieninäyte vuodelta 1979: vaaleita itiöemiä kosteuden ja toukat estävässä muovipussissa. Pitää myös huomioida, että kun piirros painetaan kirjaan, sen tulee kestää pienennös. Väre avaa niistä yhden ja ottaa hyllyltä kansion. Koska tilaa on rajallisesti, uuden kokoelmaan liitettävän näytteen tulee kartuttaa kasviin liittyvää tietoa esimerkiksi sen levinneisyyden tai taksonomian näkökulmasta. Vanha herbaario on täynnä korkeita, puisia herbaariokaappeja. V A IV A IS K O IV U N K U V A N L IS E N S S I: C R E A T IV E C O M M O N S .O R G , L IS E N S S I C C B Y 4 .0 72 ?M EI LL Ä KOTO N A . Metsää ei enää ole, mutta kasvitieteellinen puutarha on kuin vehreä keidas keskellä Helsinkiä. Osa kokoelmista on lisäksi Kansalliskirjaston kellarissa. Väre on juuri lukenut esimerkiksi rusko-orakkaasta: – Sitä on seitsemää lajia, kun sen DNA:ta on katsottu. – Siinä meidän idolimme, toteaa Väre. Niistä paljastuu koko ajan lisää tietoa uusien tutkimusmenetelmien ansiosta. Vanhasta Praktikumista löytyy Fennoskandian alueelta kerättyjä putkilokasveja. – Hän, joka muutti kaiken. Parhaillaan on käynnissä näytteiden digitointi. – Jotta kasvista tulisi itsensä näköinen, se on piirrettävä pikkutarkasti. Museo tähyää kokoelmineen myös tulevaisuuteen. Kukinto on ruskea, koska keltainen väri ei säily hyvin. Väre ottaa toivomuksestamme esille metallisesta arkistointikaapista keltakurjenmiekan. Välitasanteella on jalustalla Carl von Linnén rintakuva: kiharretut hiukset ulottuvat harteille ja liivin lomasta pilkottaa röyhelöpaita. Professorien huoneet sijaitsivat alun perin leveän käytävän varrella. Koristeellisesta etiketistä käy ilmi, että Gunnar Stenberg poimi sen Ahvenanmaalta Godbyn kylästä 16.6.1918. VAIN MURTO-OSA MUSEON näytteistä mahtuu vanhaan herbaarioon. Onneksi. – Päätavoitteena ei ole nopeus vaan kestävyys. Periaatteessa näytteet ovat ikuisia, jos ei tule tulipaloa tai tulvaa
Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämästä Suomen lajitietokeskuksesta (laji.fi) löytyy havaintotietoja ja digitoituja kuvia eri lajeista. Vaivaiskoivunäyte on kerätty 3. Myös ilmaiseen Retkikasviosovellukseen on koottu paljon tietoa kasveista. Näyte on peräisin Lapin maakunta museosta. 3. Näytteitä säilyte tään herbaarion puukaapeissa. Kasvimuseon kokoelmaan tallennetaan näytteitä eri puolilta Suomea. V A IV A IS K O IV U N K U V A N L IS E N S S I: C R E A T IV E C O M M O N S .O R G , L IS E N S S I C C B Y 4 .0. Suomessa kasvavien putkilokasvien levinneisyyskartat löytyvät myös verkosta (kasviatlas.fi). heinä kuuta vuonna 1985. Museomaisteri Marja Koistisen piirros metsäalve juuresta. Koistiselle on myönnetty Linnean Societyn tunnustus. 2. KASVEISTA VERKOSSA 1. Niitä on aikoinaan käytetty lääkkeenä. Keskimmäisessä lasipullossa on Guyanasta peräisin olevia muskotti pähkinän hedelmiä. Ne on koristeltu taidokkain kaiver ruksin. Niiden perusteella laaditaan levinneisyyskartat ja määritellään uhanalaiset lajit
marraskuuta 74 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. T TARHURIN LAHJAT Katajakranssi, kukkakynttilä ja muut ihanat DIY-ideat Viisaat vinkit: Näin ruokit lintuja pihalla talven yli Piet Oudolfin suunnittelema perennakeidas Tukholman lähiössä Kotimaisia vanhan ajan pioniaarteita vaalitaan Jokioisissa K U V A A N N A B E L L E A N TA S Seuraava ilmestyy 15
KUKK ATERAPIA A IH A N A T Y H D E S S Ä : Ko rist eka stik ka ’K arl Fo ers ter ’+ syy sas ter i ’A da Ba lla rd’ K U V A G A P P H O T O S / L E H T IK U V A V I H ER P I H A. 75
Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. ” ” Miten Mikkelin seutu on ottanut kaksoiskuntalaiset huomioon palveluissaan. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. ” ” ” JANI HALME, PARIKKALA AURORA LEMMA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. JENNI ARBELIUS KERTOO AVUSSA NRO 29/23.. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. HEIDI LEHIKOINEN KIRJOITTAA AVUSSA NRO 24/23. KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI MARIA PALDANIUS, ROVANIEMI JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA HEIDI LEHIKOINEN, VUOKATTI KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. ” Missä Turun saaristossa sijaitsee Pohjoismaiden ainoa, pysyvä Salvador Dalí yksityisnäyttely. Mistä saamelaislakikiistassa on todella kyse. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. ” ” ” TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. JENNI ARBELIUS KERTOO AVUSSA 4/23. ” ” ” Olin ollut oikeassa, että pessimistijutussa on lunastamatonta potentiaalia. ” ” ” JANI HALME, PARIKKALA AURORA LEMMA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU ISMO TUORMAA, NURMES TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. Lue Apu joka viikko! KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA HEIDI LEHIKOINEN, VUOKATTI KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. ISMO TUORMAA RAPORTOI AVUSSA NUMERO 26/23. Minkälaisia arkelogisia aarteita löytyi Turun torin parkkihallityömaalta. Avun 12 maakuntakirjeenvaihtajaa kertovat ne tärkeät, kiinnostavat ja koskettavat tarinat, jotka tapahtuvat yllättävän lähellä. Avun 12 maakuntakirjeenvaihtajaa kertovat ne tärkeät, kiinnostavat ja koskettavat tarinat, jotka tapahtuvat yllättävän lähellä. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. MARIKA LEHTONEN KIRJOITTAA AVUSSA 3/23. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. Avun 12 maakunta kirjeenvaihtajaa kertovat ne tärkeät, kiinnostavat ja koskettavat tarinat, jotka tapahtuvat yllättävän lähellä. ” KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. ” KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. JENNI ARBELIUS KERTOO AVUSSA 4/23. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. ” ” ” TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. MARIKA LEHTONEN KIRJOITTAA AVUSSA 3/23. Lue Apu joka viikko! TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. ” ” Miten Mikkelin seutu on ottanut kaksoiskuntalaiset huomioon palveluissaan. Lue Apu joka viikko! ” KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI TUIJA SORJANEN, IVALO JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA HEIDI LEHIKOINEN, VUOKATTI KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. TUIJA SORJANEN RAPORTOI NUMEROSSA 1/23. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. TUIJA SORJANEN RAPORTOI NUMEROSSA 1/23. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. Vanha porukka oli istunut timantin päällä. ” ” ” JANI HALME, PARIKKALA AURORA LEMMA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. Minkälaisia arkelogisia aarteita löytyi Turun torin parkkihallityömaalta. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. Mistä saamelaislakikiistassa on todella kyse. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. ” ” Suuri muutos pitää saada aikaan vaurioituneilla alueilla, ei parhailla. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun