50 ORKIDEAN VIHERHUONE Aikamatka Helsingin puutarhoihin FLORISTIN KOTI KUKKII LÄPI VUODEN Maa-artisokka Näin istutat ja kasvatat VERSOO HYVÄÄ 11–12/2019?|?HINTA 9,90 € Tee itse kranssit ja asetelmat Tage Andersenin satumainen puutarha KIEHTOVA IKIVIHREÄT HAVUKASVIT TALVI 905240 1911 PA L. V K O 20 20 2 Kukkiva T Tutustu & ihastu! UUDISTUNUT LEHTI
Ei käsittelykuluja, vain 11 € postikulut lisätään hintaan. KYLLÄ KIITOS, haluan mielelläni RETROPLAYER-musiikkilaitteen kampanjahintaan 287 €. Vain yli 18-vuotias voi tehdä tilauksen ja tarjous on hyödynnettävissä vain 1 kerran per talous. VASTAUSKORTTI Tilaa jo tänään! Postikulut on maksettu! Nimi: Katuosoite: Postinro: -toimipaikka: Puhelin: S-posti (vapaaehtoinen): RETRO Tunnus 5021909 00003 VASTAUSLÄHETYS Tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisen toimituspalvelun, säilytämme henkilötietojasi EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. • Integroidut 2 x 5W RMS stereokaiuttimet • Taajuuskorjain 5 eri ääniasetusvaihtoehdolla • Ulkoiset äänentoistovälineet yhteenliitettävissä • Liitäntä ulkoisiin kaiuttimiin (Vahvistin tarvitaan) • Audio Technican magneettinen äänirasia • Kuulokeliitäntä • Kaukosäädin • Yksityiskohtainen käyttöohje • Kiinteä puuviilukuori • Mitat (l/ s/ k): 51 x 35 x 22 (51 avoinna) cm LEVYSOITIN CD-SOITIN KASETTISOITIN USB / MP3 SOITIN DAB+ / FM RADIO ERITTÄIN HYVÄ ÄÄNENLAATU! USKOMATTOMAN MONITOIMINEN! UUTUUS NYT SUOMESSA! KAMPANJAHINTA 287 € TÄYDELLINEN JOULULAHJA! S oit a tu nn e l m a l l i s i a jo ulun kl as s ik o it a RETRO MUSIIKKISOITIN NOSTALGINEN ULKOASU – SISÄLTÄ NYKYPÄIVÄN HUIPPUTEKNOLOGIAA! VIH 2019-10 FI Retro annonse 220x280 VIH.indd 2 17.10.2019 15:38. Kaukosäädin mukana • DAB + AM / FM-radio kauniilla stereoäänellä • Bluetooth toistamaan äänitiedostoja älypuhelimelta tai tabletilta • Levysoitin 33, 45 tai 78 kier/min • Kasettisoitin • CD-soitin CDja MP3-CD-levyille • USB-portti musiikin soittoon ja tallentamiseen radiosta, vinyylija CD-levyiltä, kaseteilta, MP3-levyiltä ja Bluetoothista. Ei postimerkkiä RETRO maksaa postimaksun TILAA JO TÄNÄÄN: Puhelin 010 3236 809 www.retroplayer.fi HUOM: Saatavana rajoitettu erä, toimitetaan niin pitkään kuin varastoa riittää
62 Minnan puutarhassa Marras–joulukuun puuhat kotiin ja pihaan. n : o 11 SISÄLLYS VIH ERPIH A 3. 12 Juuri nyt Uutuudet, kirjat ja puuystävät tutkittavina. 54 Tee itse Joulun ihanimmat kranssit oksista ja varvuista. JOULUKUU 7 Kuukauden kasvi Jouluruusu 8 Kalenterissa Loppuvuoden menot, lintujen talvilaskenta. 10 Ostoslistalla Joululahjat. 11 Vihertöissä Joulukuusia kasvattava hortonomi ja vihannesviljelijä Hanna Rei
14 Koti Floristimestari Saija Sitolahti ei tingi kukista sesonkinakaan. 64 Paluu juurille Rohtonukulan historia. 36 Palava rakkaus Orkideaharrastajan yli sadan kasvin kokoelma. 70 Piha Tage Andersenin kartanopuutarha. PIHOJA JA IHMISIÄ 28 Piha Grönien kukkaisa ja rehevä kalliotontti. 24 Asetelmat Koristele joulukukat oman pihan antimilla. 59 Hyötykasvi Maa-artisokka. 65 Viherpiha vastaa Visa Lipposen vinkit kasvien tuholaisten torjuntaan. 61 Mullan alla Kasvien kaveri sienijuuri. TEEMA: JOULUN KUKAT 13 Kasvit nyt Hyasintin haastajat. SISÄLLYS 50 70 10 42 24 JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 80 Lukijoilta 82 Kukkaterapiaa 83 Ensi numerossa LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 50 Taimistojen suosikit Hauskat havut. VIH ERPIH A 4. 42 Pihat Aikamatka Helsingin puutarhojen historiaan
On tietyt ruoat, rutiinit, kukat ja tietenkin kuusi. Rakastan perinteitä ja pidän tiukasti kiinni omistani, mutta samalla sisältäni ponnistaa pieni kapinallinen. Oma pieni kapinallinen sisälläni luonnollisesti innostui Vaihtoehto hyasintille -jutusta (s. Olen jättänyt kuusen ostamatta, rosollin laittamatta ja kinkun paistamatta. Tee vaikka kranssi korallikanukasta ja skimmian kukinnoista Elsa Savalojan ohjeilla (s. Kuusen tilalle onkin tullut jättiläismäinen valaistu karahka, rosollin paikalle on paahdettu punajuuria ja kinkun sijasta syöty pelkkiä kalaherkkuja. 54) tai ota mallia Sanna Raskun upeista kukka-asetelmista (s. Ehkä havuasetelmat saavatkin tänä vuonna seurakseen kieloistutuksen. Kuusia, kukkia ja kapinointia K R E E T T A J Ä R V E N P Ä Ä VIH ERPIH A 5 VIH ERPIH A 5 PÄ ÄKIRJOITUS. TÄHÄN LEHTEEN TAITAVAT toimittajamme ovat loihtineet sinulle monta uutta ideaa, joiden avulla voit rikkoa, jatkaa tai uudistaa omia joulukukkaperinteitäsi. 24), joissa joulun perinteiset kukat on yhdistetty havuihin ja kuivuneisiin kasveihin. Joskus asetelma kestää sellaisenaan yli joulun, toisinaan havut saavat seurakseen uudet, tuoreet leikkokukat. Kapinoinnilla olen onnistunut luomaan vain uusia perinteitä. KAPINALLISUUS ON TIETENKIN pelkkää kuvitelmaa, sillä tähän mennessä olen kapinoinnilani onnistunut luomaan lähinnä uusia perinteitä. JENNY BRANDT pä ätoimittaja K J oulu on juhlista perinteisin. 13). Joulun kasveissa se tarkoittaa esimerkiksi havujen ja leikkokukkien yhdistelyä. Joka joulu rakennan maljakoihin uudenlaiset asetelmat, joiden tärkein ja pysyvin elementti on jokin havukasvi
Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti Kerro, mikä on lehden paras juttu. 26. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. meko.fi/osallistu Palkinnon arvo on 48–95 euroa. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 7596 600 (ma–pe klo 8–17) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Anna palautetta –saat paremman lehden! TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin K-Plussaa tilauksesi jatkuessa Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun. VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: Avotakka, Kotivinkki, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti ja Viherpiha Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu 1.12.2019 mennessä ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. Hinta 0,98 € / min + pvm. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin.Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli Vastaava AD, asuminen Timo Tervoja Toimitus Elsa Savaloja, Katja Reina, Sinimaria Halonen Graafikko Aino Korpela Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Internet meillakotona.fi/puutarha Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Marika Jauhiainen KANNEN KUVA Timo Pyykkö Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy Painopaikka Deviz Aikakauslehtien liiton jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. vuosikerta. Osallistut samalla arvontaan. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin.Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt)
Helleborus L II S A H Ä K L I K U V A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O VIH ERPIH A 7. Vaikka täällä pohjolassa monivuotinen kaunotar kukkii vain ani harvoin ulkona joulunaikaan, niin onneksi siitä voi nauttia sisällä ruukkutai leikkokasvina. Päätettäväksi jää vain, haluaako hurmaantua vaaleajouluruusun liidunvalkoisista kukista vai kenties tarhajouluruusujen värikkäistä ja usein kerrannaiskukkaisista risteymistä. JOULUKUU Joulun oma ruusu Jouluruusun runollisen kauniit kukat sykähdyttävät aina
Saat pihakoristeesta jouluisen, kun asettelet vesiämpäriin lisäksi vaikkapa havuja tai amarylliksen kukkia. Joulukuu oli viime vuonna 1–4 astetta tyypillistä lämpimämpi. Kuukauden ylin lämpötila, 7,2 astetta, mitattiin 4.12. -2.5 -0,4 0,1 2,1 1,8 -4,9 -3,5 1 0,1 0,4 -2,2 -5,5 -2,7 -9,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 +1 °C OULU KODIN KUKITUS Talvi on luonnossa värien puolesta yksitoikkoista aikaa – joko tasaisen harmaata tai jäisen valkoista. vietetään YK:n kansainvälistä maaperäpäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta maaperän merkityksestä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Marras–joulukuun tapahtumat 30.11. Joulupuun päivä, Metsämuseo Lusto, Punkaharju 1.12. -2.5 °C LOHJA Suukko rakkaalle! Misteli yleistyy suomalaisissa joulukodeissa. Sodankylän Tähtelässä. TÄYSIKUU Kukkakaupoissa myytävä villiparsa tuo särmää joulun kukkakimppuihin. Kymenlaakson Marttojen joulukukkailta, Kouvola VIH ERPIH A 8 MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMM. Aalto & Blomma -workshop, Turku 9.12. Bloomworksin Metsäinen jouluistutus -kurssi, Turku 4.12. D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D L Ä H D E : IL M A T IE T E E N L A IT O S K U V A T A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O , IS T O C K J A V A L M IS T A J A VIIMEISET ELÄIMET TALVIUNILLE Karhut ja mäyrät kömpivät pesiinsä talviunille useimmiten jo lokakuussa, mutta supikoira sinnittelee hereillä lumen tuloon asti, marras–joulukuuhun. Annalan perinteinen joulutori, Helsinki 30.11. JÄÄTÄVÄÄ LÄMPÖÄ Jos ilmat kylmenevät oikein reippaasti, ota ilo irti ja tee pihaan koristeeksi tunnelmallisia jäälyhtyjä. Kökarissa, Utössä. Juhlava itsenäisyyspäivän pöytäasetelma -kukkakurssi, Kuopio 4.12. Väritä siis kotisi kukkivaksi keitaaksi joulukukilla. Joulukukkien istutusilta Marttalassa, Lahti 10.12. MITÄ MITTARISSA. Ritarinkukka OODI MAAPERÄLLE 5.12. Alin, -30,2 astetta, koettiin puolestaan 23.12. Poimi floristi Saija Sitolahden vinkit kukkivaan joulukotiin alkaen sivulta 14
Viime jouluna lunta oli koko maassa – saa nähdä, miten käy tällä kertaa. OI KUUSIPUU Vaikka vanhojen rinnalle tulee uusia perinteitä, yksi on ja pysyy. Levitä lintulaudalle ateriaksi vaikkapa auringonkukan siemeniä tai ripusta puun oksaan talipallo. Hyvä uutinen on se, että sen jälkeen pahin on takana ja valo lisääntyy päivä päivältä – tarkalleen ottaen noin viisi minuuttia viikossa. Lähde: Ilmatieteen laitos RYHDY LINTUBONGARIKSI! Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus pitää kirjaa talvilintujen levinneisyydestä ja runsaudesta talvilaskennalla. Eteläisimmässä Suomessa keskimäärin 6–8 joulua kymmenestä on valkeita, Lapissa jokainen. -0,5 °C LOHJA -9,5 °C OULU VALON VOITTOKULKU Kaamoksesta kärsivän kannattaa kaivautua peiton alle 22.12., sillä silloin on talvipäivän seisaus eli vuoden lyhyin päivä. -2.5 -0,4 0,1 2,1 1,8 -4,9 -3,5 1 0,1 0,4 -2,2 -5,5 -2,7 -9,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Muista linnut! Aloita koko talven kestävä lintujen talviruokinta ensimmäisten päiväpakkasten aikoihin. Ikuisuuskysymys, johon tuskin paraskaan ennustaja osaa vastata. Lähde: Joulupuuseura Punatulkku VIH ERPIH A 9 MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMM. Kalenteri K U V A T A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O , IS T O C K J A V A L M IS T A J A TEKS TI Sinimaria Halonen JOULUKUU UUSIKUU ONKO JOULUNA LUNTA. Suomessa talvehtivat linnut kaipaavat apua ravinnonhankintaan, sillä hyönteisten löytäminen vaikeutuu sään kylmetessä. Suomalaiset hankkivat vuosittain noin 1,5 miljoonaa joulukuusta. Omista havainnoista voi ilmottaa 25.12.–7.1. Talipallopidike, 15 €, Paratiisintaimitarha.fi. Kasvatetuista joulukuusista 80 prosenttia on kotimaisia metsäkuusia. luomus.fi/talvilintulaskennat
METSÄSSÄ SAMOILIJALLE Klaus Haapaniemen suunnitteleman Taika Siimes -lasipallon haluaa pitää esillä aina, 24,90 €, Iittala. 2 3 1 5 IKUISTA KUKINTAA KAIPAAVALLE Herkkä messinkinen kynttilänjalka siivittää puutarhahaaveita, 102,45 €, Artilleriet.se. 12 cm) nostetaan hiiren korvista, 25 €, Finnish Design Shop. Maljakon halkaisija on 13 cm, 67 €, Muurla.com. MULTASORMELLE Ferm Livingin Mus-kukkaruukkua (kork. HÄNELLE, JOKA RAKASTAA LEIKKOKUKKIA Kapseli-maljakon korkeus on säädettävissä 18–28 cm:n välille. VALITSE LISTALLESI KAUNEIMMAT. K U V A T V A L M IS T A J A T 4 6 7 VIH ERPIH A 10 OSTOKSILLA. YLLÄTYKSIÄ YSTÄVILLE JOULULAHOJA ON LUPA ANTAA YSTÄVILLE JA ITSELLE. ELÄMÄSI TÄHDELLE Samettipäällysteinen tunnelmallinen tähtikoriste, 2,90 €, Granit. ESTEETIKOLLE Ilse Crawfordin suunnittelema kastelukannu (1,5 l) on jo itsessään kodin kaunistaja, 160 €, Skultuna.com. ELSA SAVALOJA VILUKISSALLE Varpaat lämpiävät Chester-lampaankarvatohveleissa, 69,95 €, Hemtex
Meillä kasvatetaan metsäkuusien lisäksi serbianja mustakuusta sekä palsamipihtaa. NINA RIIHIMA A MONI PANEUTUU JOULUKUUSEN VALINTAAN AIKAA SÄÄSTÄMÄTTÄ. Hoito suunnitellaan niin, että lopputuloksena on tuuhea ja kauniin kartiomainen kuusi. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI. En kestäisi aattona katsoa kuusta miettien, että tuoltakin olisi pitänyt leikata ajoissa. Tunnistan monia asiakkaita, ja he puolestaan kyselevät tuttujen myyjien perään. Oksien leikkaukset aloitetaan, kun taimi on kolmivuotias ja niitä jatketaan kerran vuodessa myyntivuoteen asti. Kyllä, ehdottomasti. OLETKO JOULUIHMINEN. Marraskuussa valmistaudumme joulusesonkiin ja markkinoimme kuusia kuluttajille. Verkotamme kuuset ja säilytämme ne ulkona sateelta ja lumelta suojattuina. OVATKO MIELTYMYKSET JOULUKUUSISSA PYSYVIÄ. Oikein kovalla pakkaskelillä oksat ovat herkkiä katkeamaan. TÄHTÄIMESSÄ KYMPIN KUUSI MITÄ SINULLA ON PARHAILLAAN TYÖN ALLA. Kuuset kaadetaan joulukuun vaihteessa. Istutuksesta myyntikuntoon menee kahdeksan vuotta. Puun on oltava täydellinen. ERITYISESTI NIIN TEKEE HANNA REI, JONKA PERHETILALLA KASVATETAAN KUUSIA MYYNTIIN. Silloin ilmankosteus on sopiva eivätkä kuuset ole jäässä. Ensimmäisinä vuosina huolehditaan lähinnä kasvupaikasta niittämällä ympäristöä. HANNA REI, 37, ON PAIMIOLAINEN HORTONOMI JA VIHANNESVILJELIJÄ, JONKA VETÄMÄLLÄ HOLMAN TILALLA ON KASVATETTU JOULUKUUSIA JO PARIKYMMENTÄ VUOTTA. Kuusen toivotaan sopivan sisustukseen eikä huonekaluja haluta siirtää. Joulukuusen kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa. Vielä kymmenen vuotta sitten etsittiin Aku Ankasta ja amerikkalaisista elokuvista tuttuja, leveitä ja oikein tuuheita kuusia. Ne säilyvät parhaiten, kun ne kaadetaan nollakelillä. Nyt suunta on sirompiin ja pienempiin kuusiin päin. Parasta on kasvun seuraaminen ja se, että näkee aiempien hoitotoimenpiteiden vaikutuksen. KUUSET MYYDÄÄN TURUN JA SALON SEUDULLA. Kuusen hankinta on osa joulun perinteitä, ja siksi ostopaikkakin pysyy monella samana vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Lajivalikoima on monipuolistunut. Pidän myös siitä, että viljelijänä voin elää luonnon rytmin mukaisesti, kun työtehtävät vaihtuvat vuodenajan mukaan. Paras palaute on se, kun asiakkaat sanovat aina ostaneensa meiltä. K U V A S U V I E L O VIH ERPIH A 11 VIHERTÖISSÄ. Ulkoilma takaa parhaan säilyvyyden. Joulukuusen valintaan perehdyn erityisen huolellisesti. Joulu on minulle ensisijaisesti kristillinen juhla, ei tavarapaljoutta korostava markkinatapahtuma. PARAS SAAMASI PALAUTE
Ne putoavat vasta keväällä, kun uudet lehdet työntävät ne tieltään. En kuitenkaan ole vielä raaskinut sahata sitä pois. Reseptit, pienet askartelut ja lempeät vinkit itsensä hellimiseen ja kodin kaunistamiseen rytmittävät marraskuusta helmikuuhun jaksotettua kirjaa. IHANA TALVI SAA TULLA KIRJOJEN KAUTTA talvi alkaa tuntua parhaalta vuodenajalta. Osallistu sinäkin Itä-Suomen yliopiston Puut lähellämme -tutkimukseen kertomalla omasta ystäväpuustasi tai muuten läheisestä puusta. Talvella puuystäväni tervehtii takaisin kahisuttamalla ruskettuneita lehtiään. OMENA, TALIPALLO VAI KYNTTILÄ. Alumiininen Myst tree -kynttelikkö (korkeus 53 cm) 220 €, Artilleriet.se. Ohjeita on sisäja ulkotilojen koristamisesta aina kynttilöiden valamiseen ja käpyvalosarjaan. Gummerus. Talvikirja Inspiroidu ja nauti talvikuukausista on hyggeilijän unelmaa. T E K S T I E L S A S A V A L O J A K U V A T V A L M IS T A J A T T E K S T I H E ID I H A A P A L A H T I K U V A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O LINTUJEN ILOKSI VIH ERPIH A 12 JUURI NY T. Kyselylomakkeen löydät osoitteesta: uef.fi/fi/web/puutlahellamme/osallistu. KOTI JA RAVINTOLA SAMASSA TALOSSA Yhdessä ornitologien kanssa suunniteltu pikkutalo on talvella ruokinta-automaatti ja kesällä pikkulintujen pesäpönttö, 49,90 €, Viherkauppa.fi. Vaikka ei lukisi riviäkään tai tekisi yhtään ohjetta kirjoista, ne tarjoavat nautinnollisia hyvänolon hetkiä. Puuystäviä etsitään! Kasvimaani laidalla kasvaa tammi. Molemmat ovat ulkoasultaan viimeisteltyjä ja kauniita. Poista pallosta muoviverkko ennen kuin laitat sen syöttötelineeseen, 14,50 €, Hyotykasviyhdistys.fi. Kaikki kirjan työt ovat kauniita. Jos siivekkäiden ruokahuolto on jo turvattu, omenan voi korvata kynttilällä, 7,90 €, Granit. Se ei ole muotovalio vaan kasvaa toispuoleisena ja kaipaisi sahaa, sillä yksi alaoksista sojottaa kulkureitille päin. Aina kun kuljen tammeni ohi, sipaisen oksaa. Maija Tiensuun ja A nnabelle Antasin kirja esittelee 20 tapaa nauttia talvesta. HILJAA, HILJAA LEIJAILEE Hiutale on kaunis katsella, myös talipallolla varustettuna. Docendo. Yksinkertaisimmillaan ruokinta-automaatti on piikki renkaassa. Kamalan kaunis Vanhan omenapuun oksistoa muistuttava kynttilänjalka antaa puheen aihetta juhlapöydässä tai aiheuttaa ainakin ihmetystä. Hänelle, joka pitää käsillä tekemisestä ja luonnonmateriaaleista Tiina Rinteen Aito tunnelma Koristele koti luonnonmateriaaleilla on oikea ideapankki
KEIJUNLILJA (Gloriosa superba ) on joulukimppujen maaginen lumooja. KIELO (Convallaria majalis ) oli suosittu joulukukkana jo 1800-luvun lopulla, ja nyt kasvi tekee uutta paluuta. KESTÄÄ KYLMÄÄ Skimmiasta saa pitkälle talveen kestävän ilon vaikkapa ovenpieleen. Kastele taimia säästeliäästi. VIH ERPIH A 13 KASVIT NY T. Punaiset tiiviit kukkatertut sopivat täydellisesti joulunajan asetelmiin. 6. Sumuttele tätä trooppista kasvia usein. 3. Jos rakastat tuoksuja ja nostalgiaa, tämä on sinulle. 2. Useimmista kaktuksista poiketen tämä suku arvostaa tasaisen kosteana pysyvää multaa. KORALLIKAKTUKSET (Rhipsalis ) heleänvihreine, ohuine varsineen ovat kuin eksoottinen versio minihavuista. Joulun tunnelmanluojaksi sopii sen punertavalehtinen ’Ruby Ripple’ -lajike. SKIMMIA on uskomattoman monipuolinen pensas: se ilahduttaa sisällä huone kasvina ja leikkona sekä ulkona syysruukkukasvina. 1. Toisinaan ainavihanta laji selviää kevääseen saakka, jolloin sen voi istuttaa ulos puutarhaan. Keijunliljaa myydään myös ruukkukasvina. VAIHTOEHTO HYASINTILLE 6 1 2 3 4 5 KEVÄT JOULUN KESKELLE Kielon voi itsekin hyötää jouluksi nostamalla kukkasilmulla varustetun juurakon syksyllä viileään ja marraskuun lopulla huonelämpöön. 4. 5. UURREMUORI (Peperomia caperata ) on hurmannut monen huonekasvifriikin suloisen kurttuisilla lehdillään. MEHIRUUSUKKEET (Echeveria-risteymät) ovat jo itsessään niin koristeellisia, että jouluasetelma on valmis, kun vain kokoat kasvit yhteen kauniille vadille. Eikä sitä välttämättä tarvitse sitoa yhteen muiden kasvien kanssa: jo yksi kukkaverso maljakossa hehkuu trooppista lämpöä ympärilleen. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A F L O R A D A N IA MITÄ JOS TÄNÄ JOULUNA KORISTELISIT MEHIKASVIN TAI LUMOUTUISIT KEIJUNLILJASTA
TEKS TI Johanna Vireaho KU VAT Hanna Marttinen TULE JOULU KUKKAINEN VIH ERPIH A 14. T Floristimestari ja yrittäjä Saija Sitolahti ei tingi kukista edes kiireisenä joulusesonkina
VIH ERPIH A 15. Afrikantähdikit Saija laittaa vedellä täytet tyihin kukkaputkiin. Joulukuusta koristavat oikeat kukat. Leikko amaryllis pysyy hyvänä pitkään ilman vettä
Floristimestari leikittelee mielellään eri kukkalajeilla ja -lajikkeilla eikä käytä juurikaan kukkasientä. – Isoäidilläni oli keittiössä iso hyllykkö, jossa oli aina pieniä kukkia maljakoissa. Hyasintti on kaunis myös leikkona ja sopii siron eukalyptusoksan kanssa pieneen maljakkoon pikkujouluajan kukaksi. Kukista ei Saijan kodissa tingitä edes joulun alla, vaikka kiireinen kukkasesonki työllistää niin, että yrittäjän oma koti jää yleensä silloin vähemmälle huomiolle. S anonta ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” ei pidä paikkansa floristimestari-yrittäjä Saija Sitolahden kohdalla. Vehreä mutta raikas tunnelma jatkuu eteiseen ja sieltä olohuoneeseen ja keittiöön, jossa arkisia puuhia piristävät leikkokukat. – Pieni katseenvangitsija syntyy jo kauniista lautasesta ja yhdestä vahahyasintista. Huolettomuus huokuu myös Saijan kotona. Muistan Saija saa asetelmista näyttävät käyttämällä erikorkuisia maljakoita, joihin hän asettelee yksittäisiä kukkavarsia ja leikkovihreiden oksia. Jo ulko-ovella aistii, että tässä kodissa luonto ja kasvit ovat läsnä: perinteisen puutalon ovenpieleen on ripustettu kranssi ja rappusia somistavat havupallot. Vahalla päällystetyt sipulit ovat Saijan mielestä hyviä, sillä ne ovat edullisia, helppoja ja ilahduttavat kotona pitkään. VIH ERPIH A 16 VIH ERPIH A 16. Viime vuosina asetelmat ovat tulleet luonnollisemmiksi ja rennommiksi, ja leikkokukkien rinnalla voi vilahtaa oksia, kuivakukkia ja jopa ränsistyneitä lehtiä. Floristimestarin kotona joulun odotus alkaakin aina siitä, kun ensimmäiset hyasintit saapuvat marraskuussa Järvenpään Kukkataloon, yritykseen, jota hän on luotsannut jo yli 25 vuoden ajan. Siivouksesta voi vähän tinkiä – riittää, että laittaa tavarat kaappiin ja lakaisee nopeasti, Saija kiteyttää. SAIJA SEURAA AHKERASTI kukka-alan trendejä ja käy muun muassa Hollannissa inspiraatioja työmatkoilla. – Kukilla ja kynttilöillä saan luotua helposti upean joulutunnelman ja kauniin kodin viikonlopuiksi. Useimmiten Saija tekee asetelmia yhden kukan maljakoiden tai pullojen ryhmiin, kanaverkkoon tai esimerkiksi luonnonmateriaaleista sidottuun pohjaan
Lehtipuiden ja -pensaiden muodot sekä havukasvit erottuvat puutarhassa hyvin talviaikaan. VIH ERPIH A 17. Saijan perhe asuu vuonna 2005 valmistuneessa, maalaismiljööseen sopivassa puutalossa Mäntsälässä. Mikä: Saija Sitolahden koti Ohkolassa, Mäntsälässä. Koko: tontti 4 000 m², talo 220 m² Erityistä: Joulukukkien rooli tunnelman luojana
Lasisylinterimaljakot ja kynttilälyhdyt on somistettu havuilla ja ohuella kukkasidontaan tarkoitetulla spiraalilangalla. Pieni katseenvangitsija syntyy jo kauniista lautasesta ja yhdestä vahahyasintista.. Vahahyasintti ei ruukkua kaipaa
Vaikka Saija rakastaa värejä, hän suosii joulukukissa klassisempaa tyyliä ja valikoi kotiinsa valkoisia joulukukkia ja niiden pariksi havuja. Kukka-alalla pitkään suositut puuteriset sävyt, runsas vihreys, kuivakukat, heinät, messinki ja kupari näkyvät yhä vahvemmin myös joulukukissa. vieläkin hyllykön asetelmat, ja tiedän sen vaikuttaneen myös minun tapaani koristella kukilla. Saija koristelee muhkean oksakranssipohjan kävyillä ja lasisilla kukkaputkilla, joihin hän sujauttaa tilanteen mukaan uusia leikkokukkia. Pienestäkin asetelmasta on iloa. On ihanaa luoda omia joulukukkaperinteitä! Perinteisten joulukukkien rinnalle on tullut muitakin kukkia, esimerkiksi ruusua, neilikkaa ja eukalyptusta. Yksittäisen kukan sijaan kokonaisuutta määrittelee nykyään ennen kaikkea väri. Myös joulukukien käyttö on muuttunut. VIH ERPIH A 19. Juhlavaa pöytäkranssia sulostuttavat jouluruusut. Saija on sujauttanut ruusuja yhden kukan maljakoihin ja käärinyt sammalesta joulupallot. Keittiön pöydällä on tavallisesti leikkokukkia, mutta joulun alla sitä kaunistaa juhlaan sopiva sommitelma. – Ennen joulukukkia ostettiin lahjaksi, nyt niillä sisustetaan kotia ja tehdään paljon itse. Jaan pieniä kukka-asetelmia joka puolelle, mutta olohuoneessa ja ruokapöydässä kukkakimppujen ja asetelmien pitää näkyä
Saija ripustaa kuusenkoristeiksi oikeita kukkia, paperisia lumihiutaleita, joulupalloja ja valonauhaa. VIH ERPIH A 20. Joulukuusi tuo kotiin hyvän tuoksun
Saija pitää väreistä, mutta suosii valkoisia joulukukkia ja havuja. Vihreässä kranssissa on käytetty muun muassa erilaisia havuja, lehtikuusen oksia ja eukalyptusta. Koristeena on aitoja käpyjä.. Kranssit kuuluvat jouluun
Lue lisää Saijan joulukukista hänen blogistaan: jarvenpaankukkatalo.fi/saijan-blogi. Viimeistään aattona viimeistelen tunnelman leikoilla, sillä joulu ei tule ilman kukkia. Asettele maljakot ja kynttilät tunnelmalliseksi ryhmäksi. SUOSI ASETELMISSA LEIKKOKUKKIA. Loppusilauksen tuovat kranssiin liimattavat koristeet ja pellavanauha. KUKKIVAAN JOULUKOTIIN Saijan vinkit ERITYISESTI LEIKKOKUKAT KUULUVAT Saijan mielestä juhlaan. Saija neuvookin kokeilemaan tuttuja ruukkukasveja, esimerkiksi joulutähteä, maljakossa. Amaryllis on monipuolinen ja tyylikäs joulukukka. KÄYTÄ AMARYLLIKSEN KUKKIA ERI TAVOIN. Laji pärjää ilman vettä, ja Saija on koristellut leikkoamarylliksen kukilla joskus jopa joulukuusen. Jos et pidä perinteisistä joulukukista, käytä niitä uudella tavalla tai valitse jokin muu mieleisesi kasvi. Ei ole oikeaa tai väärää joulukukkaa. Luo sisäänkäyntiin ja eteiseen lämminhenkinen ja kotoisa tunnelma joulukukilla, kransseilla ja lyhdyillä. – Leikkokukkia voi hankkia päivän pari ennen joulua, jolloin ne ehtivät hieman aueta ja ovat parhaimmillaan juuri h-hetkellä. Vaha-amarylliksen voi laittaa sellaisenaan lautaselle tai laakealle vadille lepäämään, jolloin kukka kääntyy aina ylöspäin, kohti valoa. Kukan voi myös ripustaa amppelin tapaan ylösalaisin roikkumaan esimerkiksi katosta. Kimput ovat nyt rentoja, näyttäviä ja luonnollisia, ja niissä käytetään erilaisia kukkia ja leikkovihreää. Suunnitelmatkin ovat jo valmiina: Pohja kiedotaan oman pihan villiviinistä leikatuista, pitkistä versoista ja siihen sidotaan heiniä ja kuivia osmankäämiä. Nähtäväksi jää, kuinka viime tippaan kranssin teko jää, mutta varmaa on, että sellainen ovesta löytyy tänäkin vuonna. Jouluiset ruukkuistutukset tuovat tunnelmaa pitkäksi ajaksi, mutta kukat maljakossa kruunaavat varsinaisen juhlapäivän. Jotta joulutunnelma olisi täydellinen, on ulko-ovessa Saijan mielestä oltava kranssi. OLE ROHKEA JA LUOTA OMAAN MAKUUSI. Leikkokukkana amaryllis kestää pitkään ilman vettä. Jouluna maljakoissa on esimerkiksi tuoksua tuovaa hyasinttia, afrikantähdikkiä ja herkkää isotähtiputkea. Lopputulos on juhlava joka tapauksessa. Ritarinkukan eli amarylliksen kukkien aukeaminen kestää muita pidempään, joten kasvista saa pitkäkestoisen ilon. Pari vuotta sitten joulun alus oli yrittäjälle niin kiireinen, että kranssin teko jäi jouluaattoon. Makuuhuoneen senkin päälle on koottu viherkasveja ja leikkokukkia sesongin mukaan. VIH ERPIH A 22. Omaa lempijoulukukkaansa Saija ei osaa nimetä edes pohdinnan jälkeen. TOIVOTA VIERAAT TERVETULLEIKSI JOULUKUKILLA. Jo muutamasta leikkokukasta saa runsaan asetelman, kun jaat kukkia yhden kukan maljakoihin tai pulloihin. – Yleensä yritän luoda kunnon kukkajoulun hyvissä ajoin. Ulkona voit hyödyntää koristelussa myös käpyjä, sammalpalloja ja erilaisia havuja
Saijan kotitalon ovenpieltä ja portaita somistavat lyhdyt, sammalpallot, havut ja kranssit.
Ruskettuneet heinät ja syyshortensian kukinnot sekä lepän ja männyn oksat korostavat lajikkeen hempeää väritystä. Kastele joulutähteä tasaisesti niin, että annat mullan pinnan hieman kuivahtaa kastelujen välillä. UUSISSA SÄVYISSÄ Rakastettu joulutähti lumoaa uusilla lajikeväreillä, kuten tässä haalean persikkainen ’Autumn Leaves’. TEKS TI Sanna Rasku KU VAT Katri Haavisto VIH ERPIH A 24. LUONNOLLISESTI YHDESSÄ Unohda hileet ja bling-bling – tänä vuonna joulukukat koristellaan puutarhan ja luonnon omilla antimilla. Pidä huoli, ettei kasvi saa vetoa
Jouluruusu pitää viileästä, joten jos mahdollista, nosta asetelma yöksi esimerkiksi kuistille tai lasiterassille. JOULUN KUKAT HEHKUU MYÖS PIMEÄSSÄ Ilman lehtiä vuolaasti kukkiva kuulaan valkoinen jouluruusu ’Verboom Beauty’ on joulukukkien kuningatar. Astioiden väliin on helppo asetella männyn oksia ja paristoilla toimivat pienet LED-valot. Tässä se on istutettu valkoiseen koristeruukkuun, joka on upotettu lasiastian sisälle. K U V A U S P A IK K A P A IM IO N V A N H A A S U N N O K S I K U N N O S T E T T U J U N A -A S E M A / T IL A S IS U S T U S VIH ERPIH A 25
Kastele havuja säännöllisesti, pintamulta saa kuitenkin hieman kuivahtaa. Tämä asetelma on ihanan helppo tehdä vaikkapa lasten kanssa. HEINÄÄN KÄÄRITYT Lumoavan kerrannaiskukkaisen ’Exotic Nymph’ -ritarinkukan puhdistetut sipulit on kääräisty kuivaan heinätukkoon, joka on kiinnitetty juuttinarulla. Riittää, että suihkuttelet sipulia muutaman päivän välein. Osta hyasintti ja ritarinkukka nuppuisena, niin saat nauttia kukinnasta mahdollisimman pitkään. Lasipallot, kanelitangot ja mausteneilikat viimeistelevät betonitarjottimelle tehdyn asetelman. VIH ERPIH A 26. Sypressilajikkeiden ’Top Point’, ‘Elwoodii’ ja ‘Boulevard’ ruukkujen ympärille on kiepautettu rypistynyttä vahapaperia, joka on sidottu kiinni juuttinarulla. KUIN MINIJOULUKUUSIA Eri sävyisten vihreiden ruukkusypressien koristeeksi riittää muutama jänönhännän ja järviruo’on verso. Ritarinkukka säilyy näinkin kauniina pitkään, sillä kasvi ei tarvitse paljon kastelua
Elävöitä asetelmaa vaikkapa sananjalan kuivuneilla lehdillä ja kesäkukkana toimineen pagodipuun kauniin mallisilla oksilla. Hyasintti pitää viileästä paikasta ja niukasta kastelusta. VIH ERPIH A 27. YHDESSÄ JONOSSA Perinteiset valkoiset ja vaaleanpunaiset hyasintit saavat uuden ilmeen, kun istutat ne pitkänmalliseen betoniruukkuun. Jos kasvi alkaa nuokkua, tue kukkavarsi tukikepillä
Gun-Viol ja Karl-Erik Grönin puutarhasta on kasvanut kukkaisa ja rehevä siitä huolimatta, että sen haasteina ovat kylmät merituulet ja kallioinen tontti. TEKS TI Heidi Haapalahti KU VAT Teija Tuisku KESKELLÄ Kukkien 1 2 3 VIH ERPIH A 28
3 Grönien rehevä puutarha alkaa jo kadunvarresta. Havukasvien ja koristeheinien joukossa kukkii pioneja ja keijunkukkia. 4 VIH ERPIH A 29. 4 Rungollisen teresanruusun alla viihtyvä daalia on vanhaa kantaa Gun-Violin lapsuudenkodista. Käytävän reunassa kasvaa kaunokaisten rivistö, toisella puolella kukkii pioni ’Karl Rosenfeldt’. 2 Gun-Viol on löytänyt lehtoängelmät, pionit, syysleimut ja muut kestävät lajit kokeilujen myötä. 1 ’Caroline’ on Suomen luonnossakin yleisen peurankellon vaaleanpunakukkainen lajike
– Merituuli on pahasta monelle kasville. Grönit hankkivat vanhan puutalonsa 1960luvun puolivälissä. Kasvillisuus on sen ansiosta niin rehevää, ettei rikkakasveille riitä tilaa siementää. Kasviryhmät ja kauniit näkymät kiertävät talon joka nurkkaa, kutkuttavasti kiemurtelevissa poluissa vuorottelevat erilaiset kivipinnat ja siistiksi leikattu nurmikko. – Tässä oli ennen vanhaan venevaja, kun ostimme lisää tonttimaata. Puutarhan takaosassa kuljetaan kalliota pitkin. Vaikka tilaa on vain reilut tuhat neliömetriä, puutarha tuntuu paljon kokoaan suuremmalta. Oleskeluunkin on varattu puutarhassa hyvin tilaa, mutta Grönit tunnustavat, että omenapuiden varjoon asetelluilla puutarhatuoleilla tulee harvoin istuttua pitkiä aikoja, sillä silmiin osuu aina jotakin tekemätöntä työtä. NOIN KOLMESSAKYMMENESSÄ VUODESSA tontti on täyttynyt kasveista, ja sen pinta-ala on lohkottu monenlaisiin vehreisiin puutarhahuoneisiin. Selkeät reunukset viimeistelevät siistin yleisilmeen. Kun lapset kasvoivat, Gun-Viol ja Karl-Erik alkoivat rakentaa puutarhaa. L okit kirkuvat ja kaklattavat lähes pilvettömällä taivaalla, merivesi kimmeltää ja säihkyy auringossa. Kun isännänviiriä liehuttava tuuli hetkeksi tyyntyy, makeat kukkaisaromit ja sileäksi ajellun nurmikon vihreän heinäinen tuoksu tuntuvat helteisessä ilmassa. Istutusalueillamme on paksu kerros hyvää ruoka multaa. Gun-Viol ja Karl-Erik Grönin puutarha sijaitsee aivan Merenkurkun rannalla, vastapäätä Pietarsaaren vanhaa satamaa. Kesä on siellä juuri nyt kauneimmillaan, sillä ruusujen lisäksi myös pionit ja monet muut näyttäväkukkaiset perennat ovat täydessä kukoistuksessaan. Korotimme aitaamme kolmen lankun verran, jotta puutarha olisi suojainen silloinkin, kun puut ovat varistaneet lehtensä. VIH ERPIH A 30. Puutarhamme on perustettu vanhan merenpohjan ja kallion päälle, Karl-Erik kertoo. Kohopenkit ovat tällaisen paikan toinen pelastus. Ensimmäiset vuosikymmenet sen pihamaa oli avaraa jalkapallonurmea pariskunnan poikien pallopelejä varten. Gun-Viol kiittelee, kuinka sen lämpöä varaava ja hohkaava pinta muokkaa merenrannan puutarhan pienilmastoa suotuisammaksi
Mikä: Gun-Violin ja Karl-Erikin puutarha Pietarsaaressa Vyöhyke: IV Koko: 1 200 m 2 Erityistä: Runsas ja vehreä kukkatarha meren rannalla VIH ERPIH A 31. ’Punakaneli’ ja ’Valkea Kuulas’ -omenapuiden latvusten alla kukkii kuukausimansikoita, jotka tekevät satoa koko kesän ajan
2 ’Valkea Kuulas’ -omenapuun alla kukkii nimetön valkokukkainen pioni. 1 2 3 VIH ERPIH A 32. Monivuotinen perenna viihtyy auringossa ja puolivarjossa. 1 Viherhuoneelle johtavan käytävän varrella kasvaa oikealla pylvästuijia, kultatuija ja hopeakuusi, vasemmalla kuunliljojen ja kultatyräkin takaa löytyy pesäkuusi ja kiinanpioni ’Festiva Maxima’. 3 Pienikukkainen ja ilmava perhoangervo keventää uhkeita kukkia
Talon varjoisalla kulmalla pääosassa ovat kuunliljojen, kilpiangervojen ja pensasangervoaidan erilaiset lehtimuodot. VIH ERPIH A 33. Isotöyhtöangervon takana kohoaa rungolliseksi leikattu syreeni
Hän laskeekin nykyään myyvänsä enemmän taimia kuin ostavansa. Sekin on todella tärkeää, Gun-Viol huomauttaa. VIH ERPIH A 34. Muistan, kun he jäivät kerran matkamme ajaksi kotiin kastelemaan. Monen Rungolliseksi muotoillun lumipalloheiden edessä kukkii vaaleanpunaista rönsytiarellaa. Tuuliselle paikalle istutetut puut täytyy tukea erityisen huolellisesti, sillä muuten ne kasvavat helposti vinoon. TALTUTA TUULIA. Suojaa arat kasvit talveksi esimerkiksi kuivilla lehdillä, pakkaspeitteillä tai talvensuojaturpeella. Ilmojen viiletessä kivipinnat luovuttavat lämpöä ja tasaavat siten myös yöja päivälämpötilojen eroa. Joitakin kasviharvinaisuuksia Gun-Viol on metsästänyt sinnikkäästi vuosikausia. Kumpikaan pojistamme taas ei piittaa puutarhasta. Ilman tukea puiden taimet myös juurtuvat tavallista huonommin, sillä juuristo repeilee puun rungon heiluessa tuulessa. Esimerkiksi virolaista alkuperää oleva puksipuu on menestynyt Pietarsaaren IV-kasvuvyöhykkeellä jo vuosia, vaikka sitä pidetään yleisesti vain aivan eteläisimmän Suomen erikoisuutena. Valtaosa puutarhan kasveista on kuitenkin kestäviä, kiitollisesti kukkivia perennoja, joita maustavat koristeelliset lehtija havupensaat. Gun-Viol ja Karl-Erik viihtyvät omassa puutarhassaan koko kesän. – Todelliset rariteetit ovat kiehtovia, mutta olen lapsesta asti rakastanut kaikenlaisia kasveja. Reilun tuhannen neliön tontti ei kuitenkaan vaikuta umpeen istutetulta, sillä nurmialueet ja rungollisiksi leikatut korkeat pensaat ja pikkupuut säilyttävät ilmavuuden tunnun. Gun-Violin LISÄÄ LÄMPÖÄ KIVILLÄ. Istuta puutarhan laidoille tuulensuojaksi aidanne pensaista ja puista. Meri lämmittää syksyisin rannikkoseutuja. Kasveja on vuosien saatossa kertynyt puutarhaan niin paljon, että Gun-Viol voivottelee puolitosissaan, että uusia ei enää mahdu minnekään. Useat uhkarohkeat kokeilut ovatkin tuottaneet tulosta. SUOJAA TALVEKSI. Lumi on erinomainen lämmöneriste, mutta rannikolla lumimäärät jäävät usein manneralueita vähäisemmiksi. VINKIT MERENRANTAPUUTARHAAN – Pidämme molemmat puutarhan hoitamisesta niin paljon, että eihän se edes tunnu oikealta työltä. Palattuamme saimme kuulla mutinoita, että kyllä ihmisten, joilla on tällainen puutarha, pitäisi hoitaa se ihan itse, Karl-Erik nauraa. Havukasvit antavat parhaan ympärivuotisen suojan. Ota ilo irti puutarhasi jatkoajasta ja istuta sinne runsaasti myöhään kukkivia perennoja ja syksyisiä kausikukkia. NAUTI PITKISTÄ SYKSYISTÄ. – Vähintään kuihtuneita kukintoja riittää aina poistettavaksi. Siinä taisikin olla heistä paljon tehtävää. TUE PUIDEN TAIMET. Mutta kyllä me myös yritämme muistaa pysähtyä nauttimaan tästä kaikesta. GUN-VIOL JA KARL-ERIK ovat kokeilleet puutarhassaan melkein kaikkien mahdollisten puutarhakasvien kasvatusta, ja monien lähestulkoon mahdottomienkin. Kallio ja muut pihan kivipinnat sekä tiilet lämmittävät ja tasaavat meren läheisyydessä olevan puutarhan pienilmastoa varatessaan päivällä auringon lämpöä. Oikeastaan vain kirkkaan keltaiset tai syvän violetit kukkijat jätän väliin, sillä minusta ne eivät käy yhteen punaisen talomme kanssa. kasviharrastajan himoitsemasta sinikämmenestä hän löysi ensin tavallisen vaaleanviolettikukkaisen muodon, sitten alkoi tehdä mieli myös lehtokasvin vielä harvinaisempaa valkokukkaista muotoa. Omasta puutarhasta kertyneillä siemenja jakotaimilla täytetty peräkärry on kesäisin tuttu näky Pietar saaren torilla
Kalliopinnalta laskeudutaan nurmikolle muutaman rapun verran. VIH ERPIH A 35. Tuurenpihlajan alla kasvaa hapsutöyhtöangervoa, pallotuijaa, ’Caroline’-peurankelloa, keijunkukkia ja maksaruohoja
Hän hankki lisää perhoskämmeköitä ja kokeili sitten puikkokämmeköitä. On pitkulaista kukkaa, pyöreää terälehteä, suuria terttuja ja yksittäisiä kukkia. Ne tulevat kirjavina kukkivista orkideoista. Sen kaksi Sinikka Pollarin viherhuoneessa kasvaa yli sata orkideaa, jotka yllättävät omistajansa kukinnallaan joka kerta. Ympäri vuoden vähintään joku niistä on kukassa. – Orkideoille on yleistä, että ne tuoksuvat muutaman tunnin päivässä – jotkut aamulla, jotkut iltapäivällä tai illalla, Sinikka kertoo. Ne kaikki ovat aamusieluja: tuoksu on uhkeimmillaan aamupäivällä. K T uoksu on kuin astuisi kukkakauppaan. Sinikka sai haastavaksi luulemansa orkidean viihtymään ja kukkimaan uudelleen. Totaalisesti innostus räjähti käsiin Sinikan muutettua Kajaanista Helsinkiin kesällä 2011. Kauneimmillaan ovat parhaillaan vaniljantuoksuinen puikkokämmekkä, mustapippurinen lukkikämmekkä ja useat voimakastuoksuiset nystykämmekät. Hän tietää, mistä puhuu. Hän osti asunnon, jossa on varta vasten viherhuoneeksi suunniteltu kuuden neliön tila. – Ajattelin, että minähän hallitsen tämän, hän naurahtaa. TEKS TI Elina Kilpinen KU VAT Jirina Alanko KIEHTOVAT ORKIDEAT VIH ERPIH A 36 VIH ERPIH A 36 PALAVA RAKKAUS. Orkideaharrastaja Sinikka Pollarin kerrostaloasunnossa leijuvat trooppiset aromit. KAIKKI LÄHTI LIIKKEELLE ystävältä lahjaksi saadusta perhoskämmekästä parikymmentä vuotta sitten. Hänen orkideakokoelmaansa kuuluu pitkälti toista sataa kasvia 40–50:stä eri orkidealajista
Sinikka hankkii orkideansa lähinnä netistä tilaamalla tai joka toinen vuosi järjestettävästä suuresta orkideanäyttelystä, johon tarhat eri puolilta maailmaa tulevat esittelemään ja myymään kasvejaan. Ensimmäisenä Helsingin-vuotenaan hän lähti näyttelystä yli 20 uutta orkideaa mukanaan.
VIH ERPIH A 38. Viherhuoneessa sälekaihtimet varjostavat paahteelta. Talvella kasvilamput antavat lisävaloa. Lämmitystä ei ole, mutta Sinikka säätelee lämpötilaa sulkemalla tai avaamalla viherhuoneen ja muun asunnon välisen oven. Ilmankostutin tupruttaa vesihöyryä
Se on haastavaa ja kiehtoo Sinikkaa. KAUNEIMPINA JA KIEHTOVIMPINA Sinikka pitää Cycnoches-suvun orkideoitaan. Se todella puhkeaa kukkaan. Talveksi ne pudottavat lehtensä, ja jäljelle jää vain karu juurimukula, bulbi, johon kasvi varastoi ravintoaineensa. Jos Sinikka epäröi kasvin menestymistä, hän jättää ostamatta. VÄLTÄ TUHOLAISET. – Se on voitonhetki, kun kastelen kukkia ja huomaan, että täällähän on nuppuja. Valkoiset, terälehden kärjistä hennon vaaleanpunaiset kukat olivat upea näky, mutta toivat mukanaan yllätyksen. Osa talvehtii rutikuivana. Oli talvi, enkä voinut edes viedä sitä ulos lemuamaan, Sinikka muistelee. Pidä uudet kasvit muutaman viikon erillään muista. – Rakastan sitä, miten niin ruma bulbi muuttuu niin suureksi kaunottareksi. Useimmille riittää kesällä kastelu kerran viikossa, talvella joka toinen viikko. Useimmille sopii alusta, jossa on kaarnaa, sammalta, hiiltä ja perliittiä, mutta ei multaa. Sinikan VIH ERPIH A 39. Se on helppo sekoittaa itse. Aloita lannoittaminen orkidealannoitteella kasvukauden alkaessa, pidä taukoa kukinnan ja lepokauden ajan. Kevään tullen mukula alkaa versoa uutta vihreää ja kasvattaa lopulta näyttävät, useita viikkoja kestävät kukat. Siellä viihtyvät erityisesti helokämmekät ja ilmajuuriset vandat. Katleijat ja kirjavalehtiset lajikkeet tarvitsevat valoa muita enemmän. Saihan hän. Liian lannoittamisen huomaa vioittumista kasveissa. ORKIDEAVINKIT seinää ovat pelkkää ikkunaa. Älä jätä vettä seisomaan juurille tai kasvupisteeseen. Ennen kuin hän hankkii uuden lajin, hän perehtyy sen hoito-ohjeisiin ja muiden harrastajien kokemuksiin. Hän valitsee lajeja, joiden arvioi pärjäävän viherhuoneessaan. Kukinnan alkaminen yllättää aina. HUOLEHDI TASAISESTA KOSTEUDESTA. Pienikin siirto saattaa aiheuttaa sen, että kasvi kärsii. Monet tykkäävät myös yöja päivälämpötilan vaihtelusta. Osa lajeista kastellaan upottamalla veteen, toisia voi kastella juurelle. Parikymmentä kasvia kuoli, ja monet nuupahtivat. Useimmat orkideat pitävät valosta, mutta eivät suorasta paahteesta. LANNOITA SOPIVASTI. ANNA VALOA JA VAIHTELEVAA LÄMPÖÄ. – Kukat haisivat kuin hevostalli. Hän halusi kokeilla, saisiko hankalassa maineessa olevan Aerangis biloba -enkelikämmekän kukkimaan. Kerran hän teki poikkeuksen. En siirrä niitä yleensä edes viherhuoneen ikkunalta toiselle. Jos huoneilma on kuiva, hanki ilmankostutin. Perhosorkidean kasvupisteeseen ei saa jäädä vettä seisomaan tai muuten kasvi kuolee. ERI ORKIDEAT VAATIVAT erilaista huolenpitoa. Pari vuotta sitten Sinikan taloyhtiössä vaihdettiin ikkunat. Orkideat kaipaavat uuden kasvualustan muutaman vuoden välein. Jos tuholaisepidemia pääsee valloilleen, kourallinen leppäkerttuja auttaa. Ne olivat viihtyneet hyvin pienessä vedossa eivätkä sopeutuneet uusiin, tiiviisiin ikkunoihin. – Ne viihtyvät omilla paikoillaan. Siitä orkideat eivät pitäneet. VAIHDA ALUSTA. Osasyy vaurioihin oli muutaman viikon evakkomatka sisälle asuntoon. Pian muuton jälkeen viherhuone alkoi täyttyä yhä erikoisemmista orkideoista. Kukat haisivat kuin hevostalli. Jos löydät tuholaisen, poista se, siirrä kasvi pois muiden luota ja sivele lehdet Neo-Amiseptiin kostutetulla pumpulipuikolla. Tarkista viikoittain, ettei kasveissa ole villakilpikirvoja tai punkkeja
VIH ERPIH A 40. Kukkii ahkerasti: Sinikan kasvi teki edellisen kukinnan loputtua heti uudet kukkavarret. Viihtyy huoneoloissa ja kukkii pitkään. 5 NYSTYKÄMMEKKÄ Oncidium pupukea Helppohoitoisessa kasvissa on vaniljalta tuoksuvat, vaaleankelta-valkoiset kukat. Nuput ja terälehdet ovat röpelöisiä. Roikkuvakukkaiset kymbidit ovat haastavimpia Sinikan orkideoista. 4 LUKKIKÄMMEKKÄ ’ORANGE DELIGHT’ Brassia-risteymä Väli-Amerikasta kotoisin olevan lajikkeen pitkulaiset, terävänmalliset terälehdet tekevät kukista hämähäkkimäiset. Amppelissa kasvavalla 'Ice Cascade' -kymbidillä on hyvä kukkavuosi. Ohutlehtinen, joten säännöllinen kastelu on tärkeää. Ei saa kuivua liikaa. Sinikka arvioi, että kukinta kestää ainakin kuukauden. Helppo kasvi aloittelijalle. 3 LUKKIKÄMMEKKÄ ’RISING STAR’ Brassia-risteymä Kelta-violeteissa kukissa on mieto, mutta pirteä mustapippurin tuoksu. Viihtyy olosuhteissa, joissa on suhteellisen korkea kosteus. 2 COCLEANTHES AMAZONICA Eteläja Keski-Amerikasta kotoisin oleva kämmekkälaji tekee yksittäiset, valkoiset kukat. Viihtyy hyvin kotiolosuhteissa ja kukkii pitkään. 1 NYSTYKÄMMEKKÄ Oncidium-risteymä Näyttävät, tummanpunaiset kukat, joissa on valkoinen keskus. Lajike on helppo kasvatettava ikkunalaudalla, se ei vaadi lisävaloa. Tertut ovat suuria, ja nuppuja on valtavasti. Siksi Sinikka pitää niitä parvekkeella aina pakkasiin asti. Ne vaativat kylmäkäsittelyn kukkiakseen uudestaan
1 3 2 5 4 5× K Ä M MEKK Ä VIH ERPIH A 41
Vain muutama on enää voimissaan! TEKS TI Teija Alanko K AR T TA Anja Reponen AIKAMATKA PUUTARHOIHIN H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O J . W E IN M A N N 17 3 7 – 17 4 2 VIH ERPIH A 42. Tutustu joukkoon Helsingin kiehtovimpia puutarhoja Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. W
Pyöreää suihkulähdettä ympäröivät vuorenkilvet, orvokit ja verenpisarat. Nuori ylioppilas on pyöräillyt vuonna 1893 toverinsa kanssa Sinebrychoffin puistoon, jossa helsinkiläiset saivat käydä kävelemässä. VIH ERPIH A 43 VIH ERPIH A 43
4. Burtz oli monessa mukana: laivanvarustuksessa, olutpanimossa, palttinakutomossa ja silkkitehtaassa. BYSTRÖMIN TUPAKKAPLANTAASIT Tupakkaplantaaseja nousi Hietalahden rantaan Kamppiin vuodesta 1753 alkaen. Puutarhassa koristeena kasvatettua ruusumalvaa käytettiin myös ruokiin ja lääkkeeksi. ERHARDIN KEITTIÖPUUTARHA Tullin ylitarkastaja Henrik Johan Erhard asui itäisessä kaupunginosassa vuodesta 1728 lähtien. Hänen keittiöpuutarhastaan kerättiin porkkanaa, palsternakkaa ja tarhaportulakkaa. Vuonna 1761 naapurikorttelissa Sunnin piipputehtaassa syttynyt tulipalo tuhosi valtiopäivämieheksi kohonneen Nils Burtzin talon sekä muut naapuruston suuret puutalot. Mahtoikohan Burtz kasvattaa myös mulperia. Burtz kuoli neljä vuotta myöhemmin, mutta ehti aloittaa kaupungin ensimmäisen kolmikerroksisen kivitalon rakennuttamisen. Ryytimaalla kasvatettiin pellavaa ja kuitukasvi hamppua. W . J . Creutz oli perinyt nuorena Malmgårdin kartanon Pernajasta ja saanut myöhemmin, kolmannen avioliittonsa myötä, myös Sjundbyn kartanon Siuntiosta, jonne hän oli perustanut hedelmätarhan ja lähes hehtaarin kokoisen ryytitarhan. Lääkekasvimaalla menestyivät ravinnoksikin sopiva kiiltomalva, syötäviä siemeniä tuottava rohto oopiumiunikko sekä kipulääke, myrkyllinen hullukaali. Palsternakasta käytettiin juuren ohella myös hentoja kevätversoja, mehevän hapan tarhaportulakka taas kelpasi muhennoksiin ja keittoihin. 5. BURTZIN PUUTARHAPALSTA Viaporin rakentamisen alkaessa 1748 porvarisvalansa vannonut Nils Burtz asui puutalossa nykyisen Senaatintorin eteläreunalla. Tupakanviljely säilyi kannattavana autonomian ajalle saakka, jolloin venäläinen tupakkatuotanto alkoi kilpailla kotimaisten tehtailijoiden kanssa. Puisto täydentyi omenaja päärynäpuilla sekä ruutanalammilla ja niiden ympärille istutetuilla Hullukaali on jo antiikin aikainen särkylääke, hallusinaatiokasvi ja puudutusaine, jota käytettiin myöhemmin myös tuholaismyrkkynä. Nykyään se on yksi Helsingin vanhimmista taloista. 2. Helsinkiläisiä oli vain noin 1 500, asuintontteja alle 300 ja muutamilla niistä puutarhatilkkuja pienimuotoiseen viljelyyn. Vuonna 1820 Erhardin tontille kohosi kivitalo laivanvarustaja Johan Henrik Heidenstrauchia varten. Maaherra Ernst Johan Creutzin uuteen virkataloon kuului tuohon aikaan poikkeuksellisen suuri puutarha. 1. Byströmin komeassa tupakankuivausladossa lähellä Espoon tullia – nykyisen Mannerheimintien ja Bulevardin kulmassa – oli suuret salit ja kattoikkunat. CREUTZIN PUUTARHA Maaherran residenssi rakennettiin vuonna 1657 silloisen satamalaiturin läheisyyteen, nykyisen Ritarihuoneen puistikon nurkalle. Ainakin sipulinviljelyä hän kokeili puutarhapalstallaan, vaikka kasvi ei tuolloin ollutkaan mikään uutuus vaan Ruotsissa tunnettu viljelykasvina jo satojen vuosien takaa. Talo valmistui hänen leskensä Elisabet Kyhlin omistukseen 1775. Tietoa sen kasveista ei kuitenkaan ole säilynyt, sillä äkkipikainen Creutz ei tiettävästi panostanut muistiinpanoihin istutuksistaan. Mahtoikohan Burtz kasvattaa myös hyödyn ajan muotikasvia mulperia ja silkkiperhosen toukkia silkkitehdastaan varten. Ne toimivat mahdollisesti innoittajina myös Helsingin virkatalon kookkaaseen puutarhaan. 3. Byström ahnehti lisää tupakkamaata vuokralle ja vuonna 1775 onnistui saamaan sitä ”ikuiseen omistukseensa” vain 500 kuparitaalarilla, vaikka antoi plantaaseilleen ranskalaiset nimet Fatigue, Pénible ja Inquiétude – Rasitus, Vaikeus ja Huoli. Paikalla oli jo 1600-luvulla ollut peltotilkkuja ja kasvimaita, ja vuonna 1758 sieltä oli löydetty terveyslähde. BYSTRÖMIN HUVIPUUTARHA Pormestari Anders Byström vuokrasi 1774 myös niityn ja kaivohuoneen nykyisen Oopperatalon ja Hesperian puiston tietämiltä. Kun tupakkasato oli saatu kuivattua talveen mennessä, ladossa esiintyivät kustavilaisen ajan kiertävät teatteriseurueet. Byström perusti niitylleen huvipuutarhan, johon istutettiin käytäviä sadoista vaahteroista ja metsälehmuksista. 1837 talo myytiin Venäjän keisari-suuriruhtinaan Helsingin-residenssiksi ja 1921 rakennus kunnostettiin Suomen Presidentinlinnaksi. Porvari ja pormestari Anders Byström tuotti kaupungin tupakkakehräämölle vuosittain pari tuhatta kiloa jopa hollantilaista laatua parempia tupakanlehtiä. Puut siirrettiin metsästä, mikä oli kaupungeissa tavallista tuohon aikaan. Erhardin tontilla hyödynnettiin myös ruotsalaiskaupungeissa jo keskiajalla tunnettua kriikunaa sekä jälkiruokamarjoja ahomansikoita, vadelmia ja mustikoita. Tontilla kasvoi myös muun muassa tarhamaltsaa, hullukaalia ja pellavaa. Helsinki oli siirretty 17 vuotta aiemmin Vironniemelle ja ehtinyt jo palaa kerran. P A L M S T R U C H 18 2 , S V E N S K B O T A N IK VIH ERPIH A 44 VIH ERPIH A 44
HELSINGIN KAUPUNKIPUUTARHAT 1650–1917 a l e k s a n t e r i n k a t u m a n n e r h e i m i n t i e u n i o n i n k a t u T Ö Ö L Ö N L A H T I S U O M E N L A H T I b u l e v a r d i N y k y i n e n o o p p e r a t a l o A l e k s a n t e r i n k a t u 2 2 H i e t a n i e m e n r a n t a B u l e v a r d i 1 8 – 2 M a r i a n k a t u 2 p o h j o i s e s p l a n a d i 1 2 3 4 5 6 7 8 9 VIH ERPIH A 45 VIH ERPIH A 45
1 3 salavilla ja kirsikkapuilla. VIH ERPIH A 46. Boijen puutarhan rakennukset ja istutukset olivat jääneet puutarhaan, mutta sinne kuljetettiin meriteitse myös palosta säilyneitä kasveja Turun akatemian puutarhasta sekä noin 800 ulkomaista lajia Pietarin kasvitieteellisestä puutarhasta. Engelin suunnittelema puutarhan johtajan virkatalo oli valmistuessaan 1833 yksi komeimmista puurakennuksista Helsingissä. 6. W E IN M A N N 17 3 7 – 17 4 2 , P H Y T A N T H O Z A -I C O N O G R A P H IA S IG N E B R A N D E R / H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O T E N G S T R Ö M F R E D R IK / M U S E O V IR A S T O H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O Kasvitieteellinen puutarha Pitkäsillalta nähtynä. Puutarhassa kasvatettiin hedelmäpuita ja muita puutarhatuotteita, joskin kaupungin vuokraehtojen mukaan tupakanviljely oli kielletty. Pietarilaisvaikutteinen kasvitieteellinen puutarha valmistui vuonna 1832. Kaupunkilaisille kasvihuoneista oli muutakin iloa: he saivat tuoda sinne J . Byström taisi suunnitella myös ulkoilmaravintolaa puutarhaansa. Tämä kummallinen määräys oli ristiriidassa virallisten tupakanviljelysuositusten kanssa. Ehkäpä Helsinki halusi tällä taata kaupungin politiikassa vaikuttaneelle pormestari Anders Byströmille tupakankasvatusmonopolin. Kukkulalle sijoitetut rakennukset kuuluivat puutarhureille, jotka tuohon aikaan usein asuivat työmaallaan. Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812, ja kun Turku paloi 1827, yliopisto puutarhoineen päätettiin siirtää Helsinkiin, Boijen ja puutarhuri Edbomin entiselle plantaasille. W . BOIJEN PUUTARHAPLANTAASI JA KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Maaherra Hans Henrik Boije perusti kaupallisen puutarhaplantaasin kaupunginhakaan, nykyiseen Kaisaniemeen, vuonna 1763. Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli puurakenteiset lämmitettävät kasvihuoneet eksoottisten kasvien kokoelmaa varten. Lähteen ansiosta huvipuutarhassa harrastettiin myös 1700-luvulla suosittua ”kaivonjuontia” eli terveysvesien nauttimista, johon liittyivät lähteen ympärille tehdyt kävelyretket. Lisäksi puutarhaan istutettiin runsaasti kotija ulkomaisilta lahjoittajilta saatuja kasveja. Komean barokkipuutarhan muotoon rakennettu vuokraplantaasi koostui säännöllisistä suorakaiteen ja kolmion mallisista viljelypalstoista sekä puurivistä ja puoliympyrän muotoisesta aukiosta. Mutta kaivohuoneoikeudet umpeutuivat, eikä kaupunki suostunut pidentämään puiston vuokrausta Byströmin tekemästä anomuksesta huolimatta
4 Nykyinen Mannerheimintie ja Hakasalmen huvila vuonna 1908 Kansallismuseon tornista nähtynä. Carl Walleenin mielestä Hakasalmen maisema oli eräs kaikkein viehättävimmistä pohjoisnavan läheisyydessä. 4 H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O VIH ERPIH A 47. Portulakka kasvoi Turun seudulla jo 1600-luvulla Elias Tillandzin aikaan. 3 Tarhaportulakka sipulien seurassa. 2 Kasvitieteellisen puutarhan vanhat kasvihuoneet noin vuonna 1870. Tiehen rajautuu Carl Walleenin rakennuttama kiviaita. 5 Hakasalmen huvilan puistoa 1900-luvun alussa. 2 5 1 Näkymä Sinebrychoffin puiston tornista pohjoiseen noin vuonna 1870. Ensimmäiset, Engelin suunnittelemat puiset kasvihuoneet rakennettiin 1832–1835. Kasvihuoneiden takana kohoaa Sinebrychoffien talo Bulevardilla
Pensasaidoille ja lehtimajoille hän oli kaivanut syvät istutuskuopat ja täyttänyt ne lannalla sekä hyvällä mullalla, jota hän oli siirrättänyt omalle tontilleen Senaatintalon rakennustyömaan alta. W . Puutarhaan pääsi portista vain aukioloaikoina. Tieteellisen kasvikokoelman ohella kasvitieteellisestä puutarhasta kehkeytyi myös kävelypromenadi ja oleskelupuisto, sosiaalinen näyttäytymispaikka yläluokkaisille kaupunkilaisille. Nyt [...] maa on muokattu, käytävät reunustettu ruusuilla ja kukkalavat valmiina.” Engel oli istuttanut erinomaisesti menestyvät puut ja pensaat, jotka pehmensivät puutarhan symmetriaa. 7. Seuraavan vuoden kesäkuussa Engel kirjoitti ystävälleen: ”Pystytin kolmelle sivulle korkean aidan [...] ja tein penkit ja istutukset. Engelillä riitti aikaa ja tarmoa myös omaan puutarhaansa Vanhan kirkon pappilan naapurissa Bulevardilla. P A L M S T R U C H 18 4 , S V E N S K B O T A N IK 1 2 3 VIH ERPIH A 48. Suunnittelemaansa, uunilla varustettuun talvipuutarhaan Engel istutti yli 400 ruukullista kasveja: pelargoneja, hortensioita, sinisarjoja, muratteja, pasuunoita, kärsimyspassioita, kääpiöhedelmäpuita ja alppiruusuja. Talvipuutarhan takaseinällä oli kadulle päin suuret ikkunat, joista ohikulkijat pääsivät kurkkimaan kasvirunsautta. Suuri metallirunkoinen Palmuhuone valmistui 1889. Karamzin oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka perusti Helsingin Diakonissalaitoksen, panosti sosiaalityöhön ja naiskasvatukseen, mutta oli myös puutarhakulttuurin mesenaatti. Engel väitti, ettei Helsingissä vielä tiedetty kauniista puutarhoista mitään ja arveli poikkeuksellisen kasvimaailmansa herättävän siksi ihmetystä ja ihastusta. N Y B L IN / H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O J . L. ENGELIN PUUTARHA Helsingin uudelleenrakentamiskomitean arkkitehdillä C. Hän sai sen valmiiksi 1825. Rakennusvuosi on yhä nähtävissä alkuperäisen pääsisäänkäynnin yläpuolella. viherkasvejaan talvihoitoon. Puutarhan monista kukista vain salkoruusut eivät sopeutuneet helsinkiläisoloihin. L. 1 C. 3 Aurora Karamzin 90-vuotissyntymäpäivänään 3.8.1898 Hakasalmen huvilan takaterassilla. Engelin talo Bulevardilla valmistui 1829 ja purettiin 1883. Pensas kasvoi myös Sinebrychoffin puistossa. 2 Pehr Kalm toi Suomeen 1751 amerikkalaisia orapihlajia pensasaitakasveiksi. Alue oli aidattu, jottei lähistöllä laiduntava karja eksyisi vanhaan laidunhakaan
Pienempiin kasvihuoneisiin oli istutettu tuon ajan suosittuja huonekasveja: begonioita, krysanteemeja ja pelargoneja sekä kaktuksia. Kesällä 1876 puutarhassa vietettiin yksityiset teekutsut Aleksanteri II:n ja keisarinna Marian kunniaksi näiden saapuessa Helsingin teollisuusnäyttelyyn. VIH ERPIH A 49. Suomen puutarhanviljelyseuraan kuuluneelle Walleenille naureskeltiin, että oli typeryyttä tärvätä rahaa kiviröykkiöihin, mutta taiteilijasielu näki Töölön ympäristön tulevaisuuden täynnä elämää ja luonnonkauneutta. Lähteitä: Alanko, T. 2010. Kasvihuonepuutarhurin täytyi hallita huoneiden lämmitys, tuuletus, kastelu, lannoitus, tuholaisten torjunta ja ehkä pölytyskin. Anna suunnitteli maisemapuutarhatyylisen puiston saksalaisen, Pietarissa harjoitelleen puutarhurinsa Christian Bohnhofin kanssa. Töölönlahteen rajautuvan Hakasalmen maasto sopi mainiosti englantilaistyyliseen vapaamuotoiseen maisemapuutarhaan. Pala Hakasalmen puistoa elää yhä Talvipuutarhan Palmuhuoneessa. Yli satavuotias kamelia tuotiin 1917 huvilalta, joka katselee nyt kukkulaltaan hyvin toisenlaista Töölönlahtea, Oodia ja avaraa kansanpuistoa. Puisto oli kesäisin avoinna kaupunkilaisille 1900-luvullakin, kun isäntäpari Paul ja Fanny Sinebrychoff vietti aikaansa espoolaiskartanoissaan. Helsinki-Seura; Liski, M., Ruoff, E. Panimonjohtaja Pavel Sinebrychoffin vaimo Anna oli hienostunut helsinkiläisdaami, hyväntekijä ja intohimoinen kukkien ja puutarhojen harrastaja. Puistoa koristivat orapihlajat, hevoskastanjat, lehmukset, vaahterat, lehtikuuset, harvinaiset punapyökit sekä Helsinkiin 1700-luvun puolivälissä Viaporin linnoituksen kautta saapuneet syreenit. Vanhoja suomalaisia puutarhoja, Otava. Karamzin palkkasi pietarilaisen Carl Mu?llerin puutarhaliikkeen uudistamaan puiston. Lavatarhojen satoa myytiin lehti-ilmoituksilla. (toim. HAKASALMEN PUISTO Salaneuvos Carl Walleen vuokrasi 1842 Hakasalmen kallion venäläisen kasarmin, nykyisen Lasipalatasin, takaa 25 hopearuplan vuositaksalla. 9. Kasvihuoneiden rakennusja lämmitystekniikka oli kehittynyt 1820-luvulta alkaen, ja siinä riitti opeteltavaa. Sinebrychoffien puutarhurit kaiketi onnistuivat työssään, sillä he niittivät palkintoja puutarhanäyttelyissä. Entisaikain Helsinki XII. L. Kirjeet. SINEBRYCHOFFIN PUISTO Sinebrychoffien 1819 perustetun olutpanimon ja neljä vuotta myöhemmin rakennetun asuintalon kyljessä oli suorakulmaisten käytävien, neljän istutuslohkon ja pyöreän koristelammen puutarha, joka laajeni 1830-luvulla puistoksi. 2018. Puistohistoriallinen selvitys. Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista, SKS; Engel, C. Walleenin kuoltua 1867 hänen tytärpuolensa Aurora Karamzin vuokrasi Hakasalmen 30 vuodeksi 49 000 markalla. Hakasalmen ja Hesperian puistot. 1850 kaupunki myi tontin eteläpään ratapihaksi, ja 12 vuotta myöhemmin valmistunut rautatie turmeli Hakasalmen näköalaa. Suurten lavatarhojen kukkia ja vihannessatoa myytiin lehti-ilmoituksilla helsinkiläisille. 2001. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:10 / Katuja puisto-osasto; Ruoff, E. & Saarikko, J./Näkymä Oy. Samalla hautautui kaupungin alkuperäinen suunnitelma puistokäytävästä Mannerheimintien ja Kaisaniemen välille. Walleen käänsi selkänsä Helsingin kehitykselle ja vuokrasi etelärinteensä venäläisille vihannestarhureille. S T Å H L B E R G / H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O T IM IR IA S E W IV A N / H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O Sinebrychoffin puiston länsisyrjälle katseenvangitsijaksi rakennettu uusklassinen huvimaja vuonna 1918. Huvilalla oli kasvihuone ja sen etelään viettävässä rinteessä hyötytarha. Walleen ihaili Engelin luomaa kaupunkipanoraamaa ja uskoi erinomaisen terveytensä johtuvan Hakasalmesta avautuvan näköalan tuottamasta mielihyvästä. Hakasalmen puisto ei kauaa saanut vihannoida, kun kasvava kaupunki alkoi vaatia veronsa. Hän toteutti unelmaansa muiden mielipiteistä välittämättä, ja jo puolivalmista Hakasalmen puistoa kehuttiin matkaoppaassa. 8. Sundman, M.) 1989. Bohnhofista kehkeytyi 1872 jopa Suomen ensimmäinen kukkakauppias Esplanadille. Kesäisin kaupunkilaisille avoinna olevaan puistoon tehtiin nurmikenttiä kukkaistutuksineen ja kaivettiin vapaasti kaarteileva lampi, jossa oli ruutanoita ja pieni keinosaari kaarisiltoineen ja huvimajoineen. Talvipuutarhan viihtyisissä kasvihuoneissa kasvatettiin huonekuusia, laakeripuita ja sorvarinpensaita, palmuhuoneissa palmujen ohella myös lehtibegonioita ja saniaisia. Yhtä sisäänkäynneistä rajasi köynnöskasvien verhoama katos, portaita ja parvekkeita koristivat viherkasviruukut
Puutarha Tahvoset 3. TEKS TI Minna Hietakangas KU VAT Taimistot, Matti Lahtinen ja Teijo Nikkanen / Luke Ia Ib II III IV IV/V V V/VI VI VI/VII VII VIII KASVUVYÖHYKKEET JA TAIMISTOT 1 3 2 1. HAVUJEN HAUSKAT KUJEET Ikivihreät havut muodostavat moninaisen sakin, johon mahtuu niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin erikoisuuksia. Taimistoviljelijät esittelevät suosikkilajinsa. Hongiston taimisto 2. Pinsiön taimisto VIH ERPIH A 50 TAIMISTOJEN SUOSIKIT
Kumppaniksi sopivat kapeat ja pystykasvuiset havut. ’Jääkärin’ lempipaikka on kuiva ja tuulinen. ’Jääkäri’ kasvaa savisessakin maassa, muttei siedä seisovaa vettä. , 0,7–1,5 m, I–VI ’Jääkäri’ ’Lalli’ VIH ERPIH A 51. Vanhanakin kapea Picea abies f. ’Lalli’ on yksittäisenä pensaanakin nätti, mutta siitä saa pienellä leikkaamisella myös matalan aidan. Se on todella hyvännä köinen, kuin puksipuu. ’Jääkäri’ on kotimainen kataja, jonka olen usein tavannut tienpos kesta tai pellonkulmasta. 70 sentin korkeuden se saavuttaa 10vuotiaana. Sinertävän sävyinen ’Lalli’ on kestävä havu, joka pärjää Rovaniemellä saakka. Kultasurukuusi piristää istu tusryhmiä ja sopii esimerkiksi muuta man kuusen seuraksi tai rajaaidaksi tontille. Juniperus communis ’Lalli’ menestyy missä vaan, jopa savi maassa, mutta kasvupaikka ei saa olla märkä. Samaan ryhmään istuttaisin katajia ja tuiviota, mutta ’Jääkäristä’ saa vaih toehdon kuusiaidallekin. ”Kotimainen kataja ’Lalli’ pärjää Rovaniemellä saakka.” Kultasurukuusi Timo Saarimaa | Hongiston taimisto | hongistontaimisto.fi Koski Tl | Vyöhyke II/III MIKÄ. MINNE. Juniperus communis ’Jääkäri’ on raikkaanvihreine neulasineen niin suomalaisen näköinen puu: havun voi kuvitella kasvamassa kallion päällä järvimaisema taustalla. 10vuotiaana sen korkeus on yleensä 3 metriä ja leveys 1,2 metriä. Se kasvaa jämäkäksi kartioksi, melkein pylväs mäiseksi. Sen kaveriksi sopivat katajista vaikkapa kotimaiset ’Lotta Svärd’ ja ’Lalli’ tai rohtokataja. MIKSI. Tämä koti maisen metsäkuusen erikoismuoto ei ole maanperän suhteen ronkeli vaan menestyy jopa savimaassa. MINNE. Aitaan ’Lallin’ seuraksi voi laittaa muutaman metrin välein vaikka pylväskatajaa. MINNE. Se sietää myös varjoa, mutta kasvaa siellä harvempana. Valoisassa paikassa kasvaes saan kultasurukuusi pysyy tuuheana, mutta se sietää myös hieman varjos tusta. Se kestää talvet vii tosvyöhykkeelle saakka. Riippuvaoksainen kultasuru kuusi on juhlallinen näky pihassa. Kotimainen kataja ’Lalli’ kas vaa hitaasti pensasmaiseksi. Uusien versojen keltainen väri viher tyy juhannuksen jälkeen. pendula aurea mahtuu myös pieniin kaupunkipihoihin esimerkiksi näkö suojaa antamaan. MIKSI. , 20–30 m, I–V MIKÄ. Varjoisassa ja suo jaisassa paikassa ilma seisoo liikaa. , 3–6 m, I–VI MIKÄ. MIKSI. Kuivassa paikassa se peittää maata tyynymäisenä, rehevämmässä se varttuu jopa puoleentoista metriin. Kasvualusta voi olla kuiva tai tuore, mutta mielel lään vähäravinteinen ja runsashiek kainen
Tsuga canadensis tarvitsee lähelle esimerkiksi rakennuksen suojaamaan sitä pahimmilta tuulilta. MIKSI. Pidän myös tämän kiinankatajan villistä ja vapaasta kasvutavasta. Tällaisia keskikorkeita havuja on melko vähän. Pylväsmäinen timanttituija ’Golden Smaragd’ hehkuu raikkaan keltavihreänä. , 2–4 m, I–III (IV) MIKÄ. Hauskannäköinen, tiheästi kasvava Thuja occidentalis -lajike on helppo havu, kun se saa kasvaa multavassa, kosteutta pidättävässä maassa. MIKSI. , 1 m, I–IV ’Golden Smaragd’ ’Blue Alps’ VIH ERPIH A 52. Myös matalat purppuraheisiangervot ’Little Angel’ ja ’Tiny White’ viininpunaisine lehtineen tuovat kivasti kontrastia, samoin kiinankataja ’Blue Alps’ ja pesäkuusi. Valitsisin samaan istutusryhmään esimerkiksi matalia pensasangervoja, kuten verhoangervo ’Lumikin’, pikkukeijuangervoja tai keltajapaninangervoja. Kotipihassani sen kaverina kasvaa kevätatsalea, joka saa punertavan syyspuvun. Varsinkin pienen taimen oksat vähän harottavat – joku oksa on pidempi ja joku lyhyempi. Kokeile tätä havua myös vyöhykesuositusta pohjoisempana. Kaunis sinivihreä kiinankataja ’Blue Alps’ kasvaa koristeellisesti, luonnonkatajien tyyliin. Se sopii mainiosti pihaan joulupuuksi tai muutaman puun ryhmäksi. MINNE. , 8–20 m I–II MIKÄ. Keltainen väri voimistuu hieman talviaikaan, kesän kasvu on raikkaan vaaleanvihreää. Valkokirjokanukka ’Ivory Halo’ ja tarhakotakuusama ’Ebony and Ivory’ ovat myös upeita pareja hemlokille. Matalista havuista istuttaisin hemlokin seuraksi rohtokatajan tai tuivion. Auringossa havun väristä tulee kauniimpi. ”Sinivihreän ’Blue Alpsin’ kasvutapa on villi ja vapaa, rennosti harottava.” Kanadanhemlokki Ilpo Koivu | Puutarha Tahvoset | tahvoset.fi Raasepori | Vyöhyke Ib MIKÄ. MINNE. Kanadanhemlokin oksien kärjet riippuvat koristeellisesti. MINNE. Neulasista tulee aurinkoisella ja kuivahkolla paikalla alta hopean sävyiset. Juniperus chinensis ’Blue Alps’ on mainio havu penkereen tai muurin päälle, samoin isojen kivien lomaan matalahkojen havujen tai pensaiden seuraksi. MIKSI. Kaveriksi valitsisin vaikkapa pallohortensioita, syyshortensioista ’Little Lime’, ’Bombshell’ ja ’Bobo’ ovat sopivan matalia, samoin revontuliatsaleat ja kotimaiset atsaleat. Älä istuta sitä liian lähelle seinää, jotta se mahtuu kasvamaan vuosikymmeniä. ’Golden Smaragd’ on parhaimmillaan pienenä ryhmänä tai yksittäin muiden havujen seassa. Hemlokissa minua viehättää siro kasvutapa, se on hyvin kevyt havu
Ympärille käyvät vaikkapa sinilaakakataja, seppelvarpu ja lamoherukka, perennoista keltalehtinen suikeroalpi ’Aurea’ on söötti pallokuusen kanssa. MIKSI. Virginianpihta Abies fraseri muistuttaa sukulaistaan palsamipihtaa, mutta kasvaa hitaammin ja jää matalammaksi. Pehmeät neulaset ovat sinertävänvihreät. Lisäksi se mahtuu myös pienempään pihaan. Istuttaisin pallokuusen ryhmään muiden havujen seuraan, sillä se on liian pieni olemaan vain yksin. Sinikuusi vaatii aurinkoisen kasvupaikan. Kotimainen ’Sampon Pallo’ on kiva vaihtoehto ulkomaisille pallokuusille. Neulasten siniharmaa väri ja kuusen tuuhea olemus eivät jää pihassa huomaamatta. Yhdysvalloissa sitä viljellään joulukuuseksi. MIKSI. , 3–5 m, I–III MIKÄ. MINNE. Rutikuivassa tai märässä maassa se ei kuitenkaan menesty. Istuttaisin ’Fat Albertin’ ryhmään, sillä yksin se näyttää pieneltä. Havu sopii pihaan yksinään tai tontin reunoille muutaman puun ryhmiin. Eikä tällä metsäkuusen värisellä pallokuusella ole kauheasti vaatimuksia valon tai maan suhteen. Tämä Picea pungens on menestynyt meillä taimiston puistossa hyvin, vaikka emme ole varjostaneet sitä kevättalvella ahavalta. ’Sampon Pallo’ käy monenlaisiin ympäristöihin, niin maalle kuin modernimpaankin kaupunkimiljööseen. , 2–3 m I–V MIKÄ. Samanlaisessa maassa viihtyvät atsaleat ja hortensiat ovat sille hyviä kumppaneita. MINNE. ”Suomalainen ’Sampon Pallo’ käy niin maalle kuin kaupunkimiljööseenkin.” Marjaana Lepänjuuri | Pinsiön taimisto | pinsiontaimisto.fi Hämeenkyrö | Vyöhyke III/IV ’Fat Albert’ MIKÄ. Hidaskasvuista havua ei myöskään tarvitse leikata. Sitä esiintyy luonnossa Pohjois-Amerikassa Appalakkien vuoristossa. Kaveriksi sopivat samanlaisessa ravinteikkaassa hiekkamultamaassa viihtyvät punalehtiset pensaat ja perennat, kuten kääpiöpurppurahappomarja, keijunkukka ’Black Beauty’ ja syysmaksaruoho ’Jose Aubergine’. MIKSI. Sinikuusi ’Fat Albert’ on muhkea havupuu. Virginianpihta kasvaa luonnossa erittäin happamassa maassa. MINNE. , 8–15 m, I–III (IV) ’Sampon Pallo’ Virginianpihta VIH ERPIH A 53. Varjoisaan kohtaan tulee aukko, joten älä istuta viereen isoa puuta, kuten koivua tai vaahteraa. Sympaattisen näköinen Picea abies ’Sampon Pallo’ on löytynyt Suomen luonnosta. Virginianpihdasta varttuu säännöllisen kaunis kartio. Pihdat ovat kuusia hieman vaativampia maan suhteen: maa saisi olla tuore ja melko ravinteikas. Viime vuosina pihaharrastajien iloksi on tullut monia pihtoja
KRANSSITALKOOT Sekoita oksiin ja varpuihin kukkakaupan antimia ja loihdi ihanimmat joulunajan kranssit. VIH ERPIH A 54. Lehtien lomaan kiinnitetyt skimmian ja vahakukan oksat tuovat veikeää väripirskahdusta. Näitä on hauska tehdä porukalla! TEKS TI Elsa Savaloja KU VAT Timo Pyykkö KU K AT JA TARVIK K EE T Järvenpään kukkatalo RÖNSYILEVÄÄ VIHREÄÄ Iloitteleva ikivihreä pikkuruskus taipuu kauniisti kranssin muotoon. Sido rautalangalla valmiiseen metalliseen kranssipohjaan useita ruskuksen oksia, jotta kranssista tulee runsas
Huomaa asette lussa, että kolmiomaisilla safarikukan kävyillä ja skimmian kukinnoilla on selkeä suunta. PIHTAAN PUETTU Muhkea pihtakranssi on sidottu olki pohjaan. Lisää havua tasaisesti ulko ja sisäkehälle. VIH ERPIH A 55. ITÄMAISIA VAIKUTTEITA Nuoresta männynoksasta saa leikkisän tunnelmallisen kranssin. Poista ylimääräiset oksat ja lisää ilmavuutta karsimalla neulasia. Sommittele lehtikuusen oksat kranssin pinnalle ja kiinnitä ne hakasilla. Pätki paksua rautalankaa 4–5 sentin mittaisiksi pätkiksi ja taivuta ne Ukirjaimen muotoisiksi hakasiksi. Lisää mukaan skimmian ja safarikukan oksia tasaisin välein. KRANSSIT KLASSISEEN MAKUUN Vihreää, punaista ja ruskeaa yhdiste lemällä syntyy klassikkokranssi. Sido marjakuusen ja sypressin oksia metalliseen kranssipohjaan. Viburnum davidii heiden marjat ovat siron kranssin kepeät koristeet
HAVUMETSÄN HENKEEN Pörheän kutsuvaan kranssiin on sidottu tuijaa, katajaa ja metsäkuusta. Siisti kranssin muotoa tarvittaessa oksasaksilla. Heinä tuo rentoutta muuten jämäkkään havukranssiin. Hopeabruniat loistavat havujen lomasta kuin tähdet. Saat kranssista runsaan ja uhkean, kun käytät pitkiä havun versoja. Sido eri havuja ensin nipuiksi ja kiinnitä niput rautalangalla kranssipohjaan. VIH ERPIH A 56
Kranssin ei tarvitse olla pyöreä. VIH ERPIH A 57. Lisää nippuihin vahakukkaa tuomaan kranssiin pilkahtelevaa koristeellisuutta. HALLITUN HUOLETON Mustikanvarvuista saat hauskasti levittäytyvän kranssin, kun jätät versot pitkiksi. Sido kranssi ilmavasti useasta oksasta, niin lopputulos on mahdollisimman näyttävä. Norkot ja pohjaan rautalangalla sidotut pienet koristekävyt ovat kuin luonnon omia koristeita. Yhdistä varvut nipuiksi ja sido metallipohjaan. Versoihin sidotut skimmian kukinnot ovat kuin helmiä. Muistathan jokamiehenoikeudet, kun keräät kranssin aineksia luonnosta! VALMIINA JOULUUN Punaversoinen korallikanukka on kuin luotu joulukransseihin. Oksat on sidottu metallirenkaaseen, jotta muotoa on helpompi hallita. Sido risut vaikkapa sydämen muotoon! KUULASTA ROSOA Lepän oksista saat yhtä aikaa herkän ja runsaan kranssin
Jyrsijöitä ja pakkasia vastaan! Vinkit ruusujen talvisuojaukseen meko.fi/ruusujen-talvisuojaus Trendikkäin puutarha roikkuu ilmassa – tee kokedamat itse meko.fi/kokedama Joulukuusen hoito ja kastelu – näin kuusi säilyttää neulasensa meko.fi/joulukuusi Kauniisti kuivuva kanervakranssi ja 370 muuta kukka-ideaa meko.fi/syksyiset-kranssit + +
VÄRIEN KIRJO Maa-artisokan mukula on väriltään vaalea, punertava, kellertävä tai liila. Malto on kellertävä tai punertava. Koska kuori puuttuu, juures nahistuu nopeasti. TEKS TI Outi Tynys KU VIT US Tanja Pellikka MAAARTISOKKA MUHKUROITA JA RYHMYJÄ Mitä pienempi mukula, sitä sileämpi on sen pinta. NOPEASTI NAHISTUVA Mukulan pintaa peittää kuoren sijaan päällysketto eli epidemi. Mukulat sopivat niin höyrytettäviksi, sipseiksi, uunijuureksiksi, soseeseen, keittoon kuin raakoina salaattiinkin. Herkkä vatsaisen on parempi nauttia maa-artisokkaa pieninä annoksina, sillä mukulat sisältävät inuliinia, josta muodostuu ilmavaivoja aiheuttavaa fruktoosia. MONIPUOLISUUS JA KESTÄVYYS tekevät maaartisokasta syyssesongin ehdottoman herkun. VIH ERPIH A 59 HYÖTYKASVI. Sitkeä asterikasvi pärjää lähes hoidotta, mutta kasvupaikan vaihtaminen, lannoitus ja kastelu palkitsevat puutarhurin suurella sadolla
Jos keität juureksen, leikkaa pintaan viilto ja purista malto ulos. • Jos päätät siirtää mukulat uuteen kasvupaikkaan, varo, ettei maahan jää pieniäkään mukuloita. NÄIN ONNISTUT! • Vältä tiheitä kasvustoja, jotka lisäävät pahkahomeen riskiä. Soseen voi esimerkiksi pakastaa. Se hidastaa maan jäätymistä. • Kasvata maa-artisokkaa esimerkiksi metalliverkolla vuoratussa viljely laatikossa, jos pihassa on vesimyyriä. ISTUTA mukulat syksyllä tai keväällä 20–40 sentin välein 10–15 sentin syvyyteen tasamaalle tai matalaan harjuun. VIH ERPIH A 60. Jääkaapissa mukulat säilyvät nahistumatta vain viikon tai parin. HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS LLLLLLL LLLL Sadonkorjuu syksyllä Istutus ja harvennus Sadonkorjuu keväällä Kevätistutus ja -harvennus Maavarsimukuloissa on silmuja, joista ilmaversot lähtevät keväällä kasvuun. • Jos oma kasvikantasi on ollut viljelyssä Suomessa 1940-luvulla tai aiemmin, ilmoita siitä Luonnonvarakeskuksen Kasvinpolku-tietojärjestelmään: kasvinpolku.luke.fi/kasvinpolku. Pienimpien istukkaiden kannattaa antaa pulskistua maassa kaksi vuotta ennen korjuuta. Suojauksesta on etua myös pitkinä lumettomina pakkasjaksoina, sillä syvä jäätyminen voi heikentää kasvuunlähtöä. Parin sentin kokoinen istukas tuottaa hyvän sadon, kun maassa on kylliksi ravinteita. Ihanteellinen pH on 6–7. KOKKAA sato pian nostamisen jälkeen tai säilytä viileässä haihtumiselta suojattuna. RONSKI HARJAUS RIITTÄÄ. PIDENNÄ satokautta levittämällä maan pinnalle esimerkiksi olkia tai puiden lehtiä. Etenkin isot mukulat on hyvä harjata ensin tai keittää kokonaisina. MAA-ARTISOKKA PUHDISTA MULTAISET JA MUHKURAISET MUKULAT ENNEN KÄYTTÖÄ. • Kotipihoissa kasvaa pääosin vanhoja ja satoisia kantoja, jotka kuuluvat vaalimisen arvoiseen kasviperintöömme. Voit myös kerätä satoa varhain keväällä, ennen kuin mukulat lähtevät kasvuun. • Tue lamoava kasvusto vaikkapa narulla, sillä osa maa-artisokan kannoista voi rehahtaa jopa kolmimetrisiksi. Jokainen maahan jäänyt silmu kasvattaa verson. • Vaihda kasvupaikkaa, mikäli kasvuston elinvoima hiipuu. HARVENNA tiheää kasvustoa syksyllä tai keväällä, jos kasvatat artisokkaa monivuotisena samassa paikassa. Sienitauti kuihduttaa varsien alaosia ja heikentää kasvustoa. • Tutulta tai Maatiaiselta hankittu satoisa kanta on varma valinta pitkän päivän olosuhteisiimme. Neliölle mahtuu noin kuusi tainta. Pidä vanhaa penkkiä silmällä seuraavana vuotena. KORJAA mukulat vasta syyskuun lopussa ja loka–marraskuussa. KÄYTÄ maa-artisokan mukulat kuorineen tai kuorittuina. DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD Osa maa-artisokan kannoista ehtii kukkia EteläSuomessa varsinkin lämpiminä vuosina. VANHA KASVIKANTA • Suomessa maa-artisokan mukulat myydään monesti ilman lajikenimiä, mutta KeskiEuroopassa kasvista on saatavilla useita lajikkeita. LANNOITA maa ennen istutusta esimerkiksi kompostimullalla ja levitä penkkiin alkuja keskikesällä vaikkapa ruohosilppua. Kastelu pitkinä kuivina kausina lisää satoa
PUUTARHASSA JA PELLOLLA Viljelysmailla keskeisin on keräsienijuuri eli arbuskelimykor ritsa, joka voi toimia symbioosissa useimpien puutarhakasvien kanssa. SIENTEN JA KASVIEN LIITTO EROTTAMATON KIMPPA Sienijuureksi eli mykorritsaksi kutsutaan sienen ja kasvin juuriston muodostamaa rakennetta. ESIINTYVÄT KAIKKIALLA Yli 90 prosenttia kasveista toimii symbioosissa maassa elävien sienten kanssa. Kanervasienijuuret hyödyttävät kanervan lisäksi mustikkaa ja puolukkaa sekä puutarhakasveista atsaleoita, alppiruusuja ja pensasmustikoita. Jos taas maassa on runsaasti fosforia ja typpeä, sienestä voi tulla kasvin loinen. Jos sienijuuri toimii tehokkaasti, jopa viidennes yhteyttämistuotteista voi koitua sienen eduksi. Sienijuuria esiintyykin kaikissa ekosysteemeissä pelloista metsiin ja puutarhoihin. VIH ERPIH A 61. Sienirihmastot kasvavat kasvien juurten ympärillä ja osittain myös niiden sisällä. VASTALAHJA KASVILTA Sieni saa kasvilta hiilihydraatteja. Lisäksi sienijuuri suojaa kasveja maassa olevilta taudinaiheuttajilta. Yhteispeli on ihanteellista, sillä siitä hyötyvät sekä kasvi että sieni. Niiden ansiosta metsäpuut ja varpukasvit pärjäävät karussa maaperässä. TEKS TI Outi Tynys KU VA iStock PIIRROS Aino Korpela MULLAN ALLA SIENIJUURI PUIDEN JA VARPUJEN LIITTOLAINEN Myös meillä yleiset pintaja kanervasienijuuri pystyvät hajottamaan eloperäistä ainesta kasvien hyödyksi. A S IA N T U N T IJ A N A M A U R IT Z V E S T B E R G L IS Ä T IE T O A : R IH M A N K IE R T Ä M Ä T – K A S V IE N J A S IE N T E N E R O T T A M A T O N E L Ä M Ä -K IR J A HIILIHYDRAATTEJA VETTÄ JA RAVINTEITA VÄLTÄ MAAN MUOKKAUSTA Keräsienien määrää ja yhteistyötä kasvien kanssa lisäävät muun muassa eloperäinen hidasliukoinen lannoitus, maan kääntämisen ja muokkaamisen välttäminen sekä sienijuuria suosivien kasvien viljely. Edut näkyvät etenkin fosforin, typen ja hivenravinteiden saannissa, mikä ilmenee niin kasvin elinvoimana kuin hyvänä satonakin. SIENIJUURI ELI MYKORRITSA ON VALTAVA EKOSYSTEEMIPALVELU, JOKA VÄHENTÄÄ LANNOITUSJA KASTELUTARVETTA JA AUTTAA KASVEJA PYSYMÄÄN TERVEINÄ. Sienijuuria suosivia hyötykasveja ovat esimerkiksi sipulikasvit, herneet, virnat, mansikat, omenat ja vadelmat. Sienijuuristo tehostaa kasvin ravinteidenja vedenottoa. Pintasienijuuri liittoutuu useimpien kotoisten puulajiemme kanssa
Ne näyttävät kauniilta jäätyneessä lyhdyssä. Laita kakkuvuokaan (tai muuhun astiaan) puolukanvarpuja tai vaikkapa oksia ja marjoja. 3. MARRAS–JOULUKUUSSA T E K S T I M IN N A H IE T A K A N G A S K U V A T A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A A D O B E S T O C K Minna Hietakangas Puutarhuri ja toimittaja, joka rakentelee pikku hiljaa savitan tereesta perheen kesäkeidasta. Nosta astia sisälle ennen kuin vesi on jäätynyt kokonaan. Sytytä kynttilä lyhdyn keskelle. Toivelistalla pakkanen TULISIPA PAKKASÖITÄ! Kauniita jäälyhtyjä on helppo tehdä, vaikka oikean jäätymisajan löytäminen vaatii joskus hieman kärsivällisyyttä. Tässä vaaditaan hieman tarkkaavaisuutta: tarkkaile lyhdyn jäätymistä mieluummin liian usein kuin harvakseltaan. Näillä ohjeilla teet lyhdyn alkutalven iloksi: 1. Lyhdyn jäätymisaika riippuu täysin pakkasesta ja astian koosta, mutta pikkupakkasilla kakkuvuoka jäätyy sopivaksi yön aikana. 5. 2. Lyhdyn pitää antaa jäätyä riittävästi, muttei umpijäähän. VIH ERPIH A 62 VIH ERPIH A 62 MINNAN PUUTARHASSA. Parhaita lyhdynjäädyttämiskelejä ovat riittävän kipakat pakkaset. 4. Kumoa lyhty ulos astiasta. Anna kakkuvuo'an olla niin kauan lämpimässä, että jää alkaa irrota sen reunoista. Täytä astia vedellä ja jätä jäätymään
PYÖREÄ KILPIPIILEA SOMA KILPIPIILEA pyöreine tummanvihreine lehtineen kuuluu viherkasvisuosikkeihini. KASVATA ITSE RITARINKUKKA 1 Tyhjennä kukkaruukut kasvimaalle, perennapenkkiin ja puiden ja pensaiden juurille. Heinät ovat minusta erityisen kauniita koristeita talviterassille. TIESITKÖ. Herkimpien sekä nuorten puiden ja pensaiden harteille voit kietaista pakkaspeittoja. Siksi pihan arimmat kasvit on hyvä peitellä, kun maa alkaa jäätyä. Kauneimmillaan se on minusta aivan minikokoisena. •KASTELE seuraavan kerran vasta, kun kukkavarsi tulee esiin. Pese ruukut ja nosta ne suojaan. •ISTUTA sipuli ruukkuun, jonka pohjassa on reikä. Talvisuojaukseen voi käyttää juuristoalueelle levitettävää, vettä hylkivää suojaturvetta tai kuusenhavuja ja lehtiä, joilla itse aina vuoraan arimmat koristeheinät, syysvuokon ja jouluruusun. Etsi valmiiksi lumikola ja -lapio ja tarkista niiden kunto. PERINTEISTÄ JOULU TÄHTEÄ ON NYKYÄÄN SAATAVILLA VAIKKAPA LOHEN-, APRIKOOSIN-, KANELINJA ROSEN SÄVYISENÄ. Valitettavasti talvet ovat nykyisin sitä sun tätä: meillä Etelä-Suomessa pysyvä lumipeite on monina vuosina jäänyt maahan vasta tammikuussa. Samoin sellaiset talvet, jolloin vesija räntäsateet sulattavat lunta vedeksi, joka jää seisomaan kasvien juurelle ja jäätyy. •KASTELE hyvin ja sijoita ruukku valoisaan paikkaan. Peittoa päälle Upean amarylliksen eli ritarin kukan (Hippe astrum) kasvatus tuo tullessaan ihanan joulun odotuksen. Kun niitä tarvitaan, et halua tuhlata aikaa niiden penkomiseen varastosta – varsinkaan jos ne ovat edellisen talven jäljiltä huonossa hapessa. Kasveille kurjimpia ovat vähälumiset talvet. 2 Painele maahan tukikepit puiden kevätsuojia varten. 3 Kerää ulkoilulenkillä luonnosta koristeita: mustikanja puolukanvarpuja, sammalta, pudonneita oksia. Hyvä paikka on pohjoiseen tai itään aukeava ikkuna. Pilea peperomioides tykkää kasvaa huonekasville tarkoitetussa tavallisessa mullassa valoisassa paikassa, mutta suora auringonpaiste on sille liikaa. Hyvänä lumitalvena jopa herkkä ruusumanteli selvisi minulla istutuslaatikossa ilman peittoa. Olen huomannut, että kilpipiilea ilmoittaa hieman nuokkuvilla lehdillään, milloin on aika saada vettä. Ruukku on sopivan kokoinen, kun sipulin ja ruukun reunan väliin jää pari senttiä. Jos talvi suo lunta, kasaa sitä talven mittaan kasvien juurien tyvelle ja päälle. Kevyet varjostuspeitot voit levitellä aikanaan myös suoraan puiden ja pensaiden oksille. Laiskaa kastelijaakaan se ei rankaise, sillä multa saa kuivahtaa kastelujen välillä. TEE NÄIN: •LIOTA sipulin juuria yön yli vedessä, jotta ne imevät vettä ja juurtuminen nopeutuu. BONGAA KUKKAKAUPASTA TAI PUUTARHALIIKKEESTÄ ’AUTUMN LEAVES’, ’CINNAMON STAR’, ’LEMON SNOW’ JA ’WINTERSUN’. Pidä sen jälkeen kastelu niukkana, jottei varsi suotta veny mittaa. 4 Piipahda puutarhaliikkeiden joulumyyjäisissä tekemässä löytöjä. Muista aina pyytää maanomistajalta lupa kasvien keruuseen. MUISTILISTA VIH ERPIH A 63 VIH ERPIH A 63. Laita pohjalle lekasoraa ja tavallista kukkamultaa. LUMIVAIPPA suojaa talvella kasveja. Kukinnasta pääset nauttimaan noin 5–8 viikon kuluttua istutuksesta. Istuta sipuli niin, että siitä jää näkyviin vähintään kolmasosa. Perennat siistin vasta keväällä, koska kuihtuneet kasvinosat suojaavat niitä
Kansanlääkinnässä kasvia oli käytetty jopa juoppohulluuden hoitoon. Kasvin nykyinen ruotsinkielinen nimi hjärtstilla viittaa sydämenrauhoittajaan. Nukulaa on kasvatettu Ruotsissa jo viikinkiajalla, 800–1050-luvuilla, mutta kasvin käyttötarkoituksesta tuolloin ei ole varmuutta. Kasvi myös rauhoitti tehokkaasti vatsaa ja helpotti välillisesti vatsan kouristusten aiheuttamia rytmihäiriöitä. Viikinkiajan jälkeen keskiajalla nukulaa tiedetään jo viljellyn rohdoksi, ja ruotsalaisissa kaupunkikaivauksissa tämä lääkeyrtti tulee usein vastaan. W . Nukulaa ei juuri mainita synnytysrohtona vanhemmassa, tavallisen kansan käytössä olleessa kirjallisuudessa. ROHTONUKULA K U V A J . 1500-luvun lääketieteellisissä teksteissä nukulaa suositeltiin rohdoksi synnytykseen, sillä kasvin uskottiin helpottavan kipuja, rauhoittavan tuskaista ja pelokasta äitiä ja stimuloivan kohdun supistumista. Nukula on säilynyt puutarhajätteen joukossa siemenjäänteinä, mutta ruotsalaistutkijat Heimdahl ja Vretemark ovat löytäneet myös merkkejä nukulanhedelmäteen käytöstä synnytyksen lääkinnässä. Puutarhajäänteenä se voi sinnitellä sopivalla kasvupaikalla vuosikausia ilman hoitoa ja kylväytyä itsestään. Turun akatemian lääketieteen professori Elias Tillandz listaa rohtonukulan Turun seudun kasveja esittelevässä teoksessaan Catalogus Plantarum vuodelta 1683 ja antaa sen nimeksi Sydämen Wahvistus Yrti. Teija Alanko on hyötykasvien historiaa tutkiva kasvi arkeologi, jonka kirja Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista julkaistiin viime vuonna. Pelättiin myrkyllisiä kasveja, mutta teologinen oppi myös kehotti synnyttämään kivulla. ON SILTI KUMMALLISTA, että nukulan jo keskiajalla tunnettu käyttötarkoitus synnytyksen lievittäjänä ei ole päätynyt suomalaisiin teoksiin. Kasviarkeologi Jens Heimdahl arvelee, että tieto ja taito kasvin käytöstä on saattanut siirtyä naisten kesken suullisena perintönä. Koko verso voitiin hänen mukaansa silputa ja kuivata kukkien puhkeamisen aikoihin ja keittää teeksi. Brittibotanistien Gerard & Johnson teoksessa The Herbal (1597/1633) rohtonukulan todettiin tappavan kaikenlaiset vatsan madot sekä parantavan kouristuksia ja kramppeja, minkä vuoksi yrtistä tehtyä jauhetta annettiin viiniin sekoitettuna hankalaan synnytykseen ja kuukautiskipuihin. Lähes parisataa vuotta myöhemmin Elias Lönnrot suosittelee nukulaa ”päänkolottajaa” ja sydänkipua vastaan. Professori Toivo Rautavaara (1905–1987) tunsi nukulan hyvänä sydänlääkkeenä. Nukulan uskottiin rauhoittavan tuskaista ja pelokasta äitiä. Sydäntä tarkoittavan tieteellisen nimensä cardiaca kasvi sai, koska sitä pidettiin tehokkaana sydänlääkkeenä. Kätilöille tärkeän kasvin vaikutus saatettiin pitää tarkoituksella salamyhkäisenä hiljaisena tietona, sillä esimerkiksi 1500-luvun Englannissa kirkko oli epäluuloinen kätilöitä ja yrttilääkintää kohtaan. P A L M S T R U C H 18 4 , S V E N S K B O T A N IK VIH ERPIH A 64 PALUU JUURILLE. Sydämen Wahvistus Yrtinä tunnettua nukulaa on käytetty myös synnytyksen lievittämiseen ja juoppohulluuden hoitoon. TEKS TI Teija Alanko A lun perin Etelätai Kaakkois-Euroopasta kotoisin olevaa rohtonukulaa (Leonurus cardiaca) voi tavata Suomessa puutarhakarkulaisena, mutta se ei ole haitallinen vieraslaji eikä uhkaa alkuperäisiä luonnonkasveja
Katso myös meilläkotona.fi:stä, onko joku jo vastannut kysymykseesi. K U V A S A N N A L E H T O Kasvit syynissä ”Tuholaiset ovat jatkuva riesa, sillä ne ilmestyvät huomaamatta johonkin kasviin, josta ne leviävät muihinkin. Nettisivuillemme on kertynyt satoja päteviä asiantuntijoiden vastauksia. Kasvien säännöllinen tarkastaminen vähentää haittoja, koska silloin voin ryhtyä ajoissa toimenpiteisiin tuholaisten hävittämiseksi. Tärkeintä on kuitenkin syynätä läpikotaisin jokainen uusi kasvi ja leikkokukkakimppu, koska tuholaiset tulevat useimmiten niiden mukana.” VISA LIPPONEN, KASVITIETEILIJÄ VIH ERPIH A 65 VIHERPIHA VASTA A. KYSY MEILTÄ Haluamme auttaa sinua viherpulmissa, kysy meiltä ja asiantuntijamme vastaavat sinulle. Tietyt kasvit ovat toisia alttiimpia tuholaisille, ja ne pitää tutkia vähintään kerran kuussa, toisille riittää muutama kerta vuodessa
Joitakin vuosia sitten päärynäpuussa oli kirvoja, lieneekö sillä osuutta. Satoa tulee joka vuosi runsaasti, mutta päärynät ovat aika pieniä ja kuoressa on mustia pisteitä ja kovia kohtia. ONKO SE MYRKYLLINEN. Se ei varsinaisesti ole myrkyllinen, mutta sisäisesti nautittuna se on voimakkaasti laksatiivinen ja aiheuttaa pahimmillaan ripulia. Se vaivaa vain päärynöitä. — paula VISA LIPPONEN VASTAA: Kasvi on rohtoaaloe (Aloe arborescens). y K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T L U K IJ A T J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O VIH ERPIH A 66 VIHERPIHA VASTA A KORISTEKASVIT Pentti Alanko hortonomi, maa talousja metsä tieteiden maisteri ME VASTAAMME kirjoita meille: » meilläkotona.fi » viherpiha@a-lehdet.fi » Viherpiha vastaa 00081 A-LEHDET HYÖTYKASVIT Teija Heinonen puutarhuri PUUTARHASUUNNITTELU Sari Lampinen puutarhasuunnittelija, MSGD KASVITIEDE Kurt Fagerstedt kasvifysiologian dosentti, professori PUUVARTISET KASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEKASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri KASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri. Kostea ja lämmin sää edistävät sieni-itiöiden kasvua. Sieni talvehtii maahan pudonneissa lehdissä. Mikä vaivaa ’Pepi’ -päärynöitä. Jotkin lajikkeet ovat alttiita saamaan ruven. Päärynärupeen ei ole torjunta-ainetta, mutta pudonneiden lehtien ja viallisten hedelmien kerääminen kompostiin vähentää sieni-itiöiden leviämistä. Rohtoaaloen ulkoinen käyttö on turvallista. y MIKÄ KASVI. Sen sijaan voit käyttää lehdissä olevaa nestettä ihon palovammojen ja haavojen hoitoon, koska sillä on antiseptisiä ja suojaavia ominaisuuksia. Tauti aiheuttaa kesällä ensin lehtien alapinnoille ja myöhemmin myös hedelmien pinnoille mustia laikkuja. — rapsu LEENA LUOTO VASTAA: Kuvassa on päärynäruven (Venturia pirina) vikuuttamia hedelmiä. Päärynöissä oli todennäköisesti päärynäkemppejä eikä kirvoja. Kuivuessaan neste muodostaa suojaavan kalvon ja nopeuttaa vaurion paranemista. SE KASVAA MADEIRALLA. Leikkaa kasvista alin lehti ja puserra leikkauspinnasta iholle ohut kerros paksuhkoa geelimäistä kasvinestettä. Aina pitää kuitenkin muistaa se mahdollisuus, että yliherkät ihmiset voivat saada sen käytöstä ihottumaa. Hedelmät voivat myös halkeilla. Sieni tuhoutuu kompostissa. Niiden erittämä uloste eli mesikaste voi tahria hedelmät, ja niiden pintaan tulee nokisieni
Ilman lämmitystä lämpötila on voi nut laskea taimien kannalta öisin liian alas ja päivällä puolestaan kuu muus kohota liian korkeaksi ilman tuuletusta. Savimaan viljavuutta on hyvä parantaa esimerkiksi kom postilla ja karkealla hie kalla ennen taimien istuttamista. ESIKASVATIN ’SUMMER PURPLE’ -LAJIKKEEN HUHTIKUUSSA JA ENNEN ULOS ISTUTTAMISTA PIDIN SITÄ KASVIHUONEESSA. KASVIT OVAT 120 CM KORKEITA JA MONIHAARAISIA, MUTTA EIVÄT TEE SATOA. Ravitse puuta levittämällä vaikkapa hyvin maatu nutta kompostia tai kaupan lannoitteita paljalle maapin nalle toukokuussa muutaman vuoden välein. Kuivalle hiekkamaalle neljä vuotta sitten istutetun pyökin kasvuvauhti on tyrehtynyt. Erittäin hyvä! Pyökki ei juurikaan vaadi leik kausta, eikä heikkokuntoisesta puusta saisi hyväkun toista leikkaamalla. Onkohan multa loppunut kesken, kuivuus pysäyttänyt kasvun vai ovatko sääolosuhteet pyökille liian kovat Suomen etelärannikolla. Olet myös huolehtinut siitä, ettei nurmikko kasva run gon tyvelle saakka ja että puulla on peh meä runkosuoja, joka ei hankaa kuoreen haavoja. Miten puusta saisi tuuheamman. Kalkitse puun ympärillä olevaa maaainesta säännöllisin väliajoin, esimerkiksi joka toinen vuosi maalishuhtikuussa lumen päälle. Kukintojen puuttuminen voi toki johtua myös muista tekijöistä. Savi ja kalkki pitoinen moreenimaa on varsin hyvä. VOIKO VERSOA JA LEHTIÄ HYÖDYNTÄÄ. Parsakaalien ihanteellinen kasvulämpötila on 15–20 astetta, ja vaikka lajike ’Summer Purple’ sie tää kuumuutta hieman paremmin, niin pitkäaikainen, paikoin lähes 30 astetta hipova helle ei tee hyvää senkään sadon muodostumiselle. Kerrot lisäksi taimien olleen kasvihuoneessa. — paula TEIJA HEINONEN VASTAA: Uskoisin viime vuoden poikkeuksel lisen kuuman kesän olleen pääsyy viljelyn epäonnistu miselle. Parsakaalista voi syödä myös v arret ja lehdet. Sen sijaan kasvualustan olosuh teita kannattaa parantaa! Pyökki viihtyy hiekkapitoisessa, lämpimässä maassa, mutta se ei saisi kuivua liikaa. Saitko pidettyä huoneen tasa lämpöisenä vuoro kauden ympäri. Esi merkiksi taimivaiheessa ulos siir tämisen jälkeen tilapäinen kylmyys tai yhtäjaksoinen viileä kausi (alle +10 astetta) voi vaikuttaa nega tiivisesti sadon muodostumiseen. — timo LOTTA LINDHOLM VASTAA: Puullasi on riit tävästi valoa ja tilaa maan päällä. y VIH ERPIH A 67. Moreenilla tar koitetaan sekalajitteista kivimurskaa, jossa on kai kenkokoisia raekokoja savesta lohkareisiin. MIKÄ MENI PARSAKAALIN KASVATUKSESSA VIIME VUONNA PIELEEN. Parsa kaalit suosivat myös kohopenk kiä ja tykkäävät kalkki pitoisesta maasta. Säästä 1/3 hiekkamaasta ja sekoita siihen 1/3 savimaata ja 1/3 hyvää kalkkipitoista puutarhamultaa ja täytä donitsikuoppa tällä maaainek sella niin, että uusi maanpinta on selvästi nurmen ylä puolella. Epäilen, että istutuskuo pan tarjoama kasvutila on lop punut kesken. Toivotaan, että pyökkisi saa lisää kasvuvauhtia, kun sen juuret pääsevät kasvamaan uuteen hyvään kas vualustaan. Eri asia on, mais tuvatko puutuneet kasvinosat kovin hyvälle. Savi sitoo kosteutta ja ylläpitää kas vualustassa pyökille sopivan kosteustasapainon. Voisit nyt laajen taa alkuperäistä istutuskuop paa kaivamalla kuopan ulko puolelle donitsin muotoisen kehän 30–50 cm:n syvyyteen ja niin laajalle kuin vain jak sat. y Miten saan pyökin menestymään. Ei kun paremmalla onnella kokei lemaan ’Summer Purplen’ viljelyä ensi kesänä! Sen rinnalla voit myös kasvattaa muutakin parsakaali lajiketta, jos kasvimaaltasi löytyy tilaa. Kastele lopuksi ja kata paljas maanpinta hak keella tai kesällä ravinteikkaalla nurmisilpulla. Kun tarjolla on enää kuivaa ja vähäravinteista hiekkamaata, puun kasvu tyrehtyy
Sen sijaan kaivovedessä on monilla alueilla fluoria sen verran, että se voi aiheuttaa oireita her kimmille kasveille. Muutaman kuukauden kuluttua ilmes tyvät lehtiin läiskät. — eeva VISA VASTAA: Kasvisi on jokin tuoksut raakkipuun (Dracaena fragrans) lajik keista. Eri tuo temerkeissä on aina hieman erilainen koostumus valmiiksi lisät tyjä ravinteita myöten. ONKO KYSEESSÄ JOKU VIRUSTAUTI. Kasvuolosuhteilla on myös merkitystä. Suomen vesijohtovedessä fluoria ei ole kovin kaan paljon, mutta ajan myötä sitä voi kertyä mul taan. — katriina PERTTI RAJALA VASTAA: Valitettavasti kuvassa näyttää todellakin olevan vadelman virustauteja. fi/laboratoriopalvelut/ kasvitutkimukset. y. MITÄÄN ÖTÖKÖITÄ EMME OLE LÖYTÄNEET. Silloin lehdet eivät saa riittävästi vettä, ja osa niistä kuivuu ja muuttuu ikään kuin kimalteleviksi. y Miksi rahapuun lehdet kimaltavat. Ruoka virastolla on kuluttajalle suunnattuja kasvitutki muspalveluja, voit tutus tua niihin heidän nettisi vustollaan: ruokavirasto. Nii hin ei ole lisätty kovinkaan pal jon lannoitteita, joten kasvikaan ei niistä kärsi. Se kärsii joko kasteluvedestä, lannoituksesta tai mullasta johtuvasta asiasta. Lehtien päiden ruskettuminen sekä laidoilta kohti lehden keskiosaa etenevä ruskettuminen on tyypillinen oire fluorista kärsivälle tuoksutraakki puulle. Tal vella lämpöpatterin lähellä pidetty tai liian pimeässä oleva kasvi voi oireilla samalla tavalla. Kimallusta on kuihtu neiden lehtien pinnoilla. Tosin maan kautta ja jopa siitepö lyn mukana voivat jotkut virukset levitä. VADELMATARHANI ’GLEN AMBLE’ -LAJIKKEISIIN ON TULLUT MARJOJA HUONOHKOSTI. Voi olla, että tuoksu traakkipuusi ei pidä käyttämäs täsi mullasta. Kuvasi kaltai sia oireita esiintyy helposti silloin, kun kasvi istute taan liian isoon ruukkuun, jolloin osa juurista mätä nee. Oikean kokoisessakin ruu kussakin osa juurista voi mädäntyä liikakastelun seurauksena, ja oireet ovat samat. Suuri osa saastuntaläh teestä on peräisin villi vadelmista, joista kirvat levittävät niitä tarhava delmaan. Koska myös vedessä juurruttamasi ja multaan istuttamasi latvapistokkaat saavat samat oireet, syy voi olla myös käyttämässäsi mullassa. — anu VISA VASTAA: Kasvillasi on jotakin pie lessä, ja se liit tyy melko varmasti sen juuristoon. Suuret ruskeat ja kuivuvat läiskät tulevat myös taimiin, jotka on kasvatettu niin, että terve latva on pantu ensin veteen muutamaksi viikoksi ja sitten multaan. y VIH ERPIH A 68 Miksi traakkipuu ruskettuu. Jos syy ei ole fluori pitoisessa kas teluvedessä, niin kokeile seu raavaksi lat vapistokkaan istuttamista tai mimultaan. Jos tahdot varmistaa viruslajin, se vaatii labora toriotutkimuksia. Kasteluvedestä multaan kerääntyneet suolatkin voivat aiheuttaa samanlaisia oireita, samaten liikalan noitus, etenkin fosforin kerääntyminen multaan. Vadelmalla on toistakym mentä omaa virustautia
Markkinoija: Perrigo Suomi Oy | www.aco.fi C A N O 17 12 15. Kuivan ihon tehokosteuttaja. Älä käytä, jos olet yliherkkä karbamidille tai jollekin apuaineelle. VAIN APTEEKISTA Canoderm® 5 % emulsiovoide, karbamidi. Vältä tuotteen joutumista silmiin, sieraimiin, korviin, avohaavoihin tai limakalvoille. Canoderm kosteuttaa ja pehmentää ihoa sekä vahvistaa ihon suojakerrosta. LÖYDÄT CANODERM VOITEEN APTEEKISTA. Canoderm on Aco ihonhoitotuotteiden eniten käytetty voide, ja sen sisältö perustuu lähes 80 vuoden kokemukseen ihonhoidosta. Lue pakkausseloste huolellisesti. Hyvinvoivassa ihossa vallitsee tasapaino veden ja rasvojen välillä. Voide rauhoittaa ja lievittää kuivan ihon kutinaa ja estää atooppisen ihottuman uusiutumista. Emulsiovoide voi aiheuttaa ohimenevää kirvelyä tai lämmön tunnetta. Itsehoitovalmiste eri syistä johtuvan kuivan ihon kosteuttamiseen ja atooppisen ihottuman uusiutumisen estämiseen. Pakkauskoot: 100 g tuubi, 210 g tuubi ja 500 g pumppupullo. Vanhenemisen myötä ihon kosteustasapainosta huolehtiva suojakerros heikkenee ja jos ihossa on liian vähän vettä, se kuivuu
Taiteilija Tage Andersen yhdistää kartanopuutarhansa taidokkaasti osaksi ympäröivää satumaista luontoa. TEKS TI Anna Varakas KU VAT Kreeta Järvenpää LUMOAVA GUNILLABERG VIH ERPIH A 70
”Joka aamu tulen tänne ensi töikseni kastelemaan”, Tage kertoo.. Teräsrunkoinen kasvihuone on taiteilija Tage Andersenin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 2013
Ne helähtelevät rytmikkäästi lammen pintaan. – Kun perustin Gunillabergin, haasteenani oli, että miten voisin hyödyntää täällä kolmen vuosikymmenen aikana kertynyttä tuotantoani sekä tehdä uusia paikan Tage Andersen rakastaa liljoja. Aluksi Tage haluaa esitellä päärakennuksen edessä seisovan taideteoksen. Hän onkii hunajankeltaisen kukinnon kepin nokkaan ja kohottaa sen valoa kohti. Vuonna 1967 Tage avasi oman kukkakaupan ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin nimeään kantavan liikkeen Huset Tage Andersenin. 12-vuotiaana hän valmistui kondiittoriksi, mutta leipomon sijaan pestautui kukkakauppaan töihin. Seuraa syvä huokaus, liikutuksesta. Sinapinkeltaisen hatun alta pilkistävät harmaat hiukset on sidottu löyhälle sykerölle niskaan, ja kultasankaisten silmälasien takaa tuikkivat sinertävät silmät. Tiheä sekametsä päättyy mäen harjalle, ja eteen aukeaa keltaisten syysmaitiaisten täplittämä viheriöivä laidun. Aidan pielessä vierailijaa tervehtii vankkarakenteinen, ranskalaisrotuinen ardennierhevonen nimeltään Kasimir. Tage Andersen on Tanskan merkittävimpiä floristitaiteilijoita. M etsästä kantautuu laukauksen ääni. Tage pysähtyy tammitynnyreistä rakennetun tornin viereen. Se seisoo tukevasti keskellä pyöreää vesiallasta kullankeltaisen heinäniityn ympäröimänä. Kymmenisen vuotta sitten hän osti Ruotsista, Smålandin maakunnasta vanhan säteritilan. Vaitonaisena hän tarkastelee iltapäiväauringon valossa kimaltelevaa liljaketoa ja painaa kätensä rintaansa vasten. Hänellä on yllään ruskea kangaspaita, jossa on ohuita sinisiä raitoja, sekä puoleen sääreen yltävä työessu. Jämerä puusauva heilahtaa, kun taiteilija Tage Andersen kurottaa kuningasliljan norjaa vartta. Se heilauttaa kiiltävän mustaa harjaansa. Mutkitteleva hiekkatie johtaa Gunillabergiin. VIH ERPIH A 72 VIH ERPIH A 72. Tornin yläkerroksista tipahtelee vesipisaroita. Liljapuutarha on kooltaan noin 100 × 40 m. Gunillabergin kartanopuutarhan viereisillä metsämailla on käynnistynyt jahti. Hän syntyi vuonna 1947 Thyn kaupungissa Tanskan koillisosassa. TAGE ANDERSEN, 72, ilmestyy kartanon etupihalle päärakennuksen keittiönpuoleisesta sivuovesta. Hän on istuttanut 1600-luvulta peräisin olevan luonnontilaisen puutarhan paikalle tuhansia erilaisia liljalajikkeita, kuten ’Regale ’, ’Regale Album’, ’ Golden Splendor’, ’African Queen’ ja ’Pink Perfection’. – Tämä on ensimmäinen teos, minkä tein tänne. Tai oikeammin harmaan vihertävät, kuten Tage myöhemmin korjaa pilke silmäkulmassaan
VIH ERPIH A 73 VIH ERPIH A 73. Gunillaberg on yksi Smålandin maakunnan parhaiten säilyneitä karoliinisen ajan kartanoita. Heinikkoa ympäröivien hiekkakäytävien reunat pidetään siisteinä ja ne haravoidaan aina aamuisin. 1600-luvulla se toimii aatelismies Johan Printzin metsästysmajana. Osa keltaisesta päärakennuksesta on peräisin 1600-luvun puolivälistä. Sen edessä kasvaa kesäisin kukkaniitty
Takana näkyvässä kaupassa on myynnissä taimia, ruukkuja, koriste-esineitä ja kirjoja. Ruukuissa kasvaa sinilyijykukkaa ja pieniä kellolobelioita. Tage Andersenille mieluinen mustavalkoruudullinen aihe toistuu eri puolilla Gunillabergiä. VIH ERPIH A 74
innoittamia teoksia. VIH ERPIH A 75. Se on myös hänen lempipaikkansa. – Kun saan jonkin idean, tartun heti toimeen. Parhaillaan hän valmistelee jättikokoisen laskostuvan vaasinsa esillepanoa osana Veronassa esitettävää Romeo ja Julia -balettinäytöstä . Polkuja reunustaa pitkäksi venähtänyt ruohikko. KÄVELYSAUVA KUMAHTELEE RYTMIKKÄÄSTI betonisia lattialaattoja vasten. Tage tunnetaan parhaiten hulppeista kukka-asetelmistaan ja kiehtovasta Kööpenhaminan liikkeestään. Joskus se on tosin välttämätöntä, jotta voisin kuvailla ideaani toisille. Vasem malla sisäänkäynnin edessä Tagen suunnittelema uniikki tuoli. Gunillabergin kasvihuone, orangeri, on Tagen luomuksista suurin. Uskon, että olen onnistunut autenttisen kokonaisuuden luomisessa. Rehevät viikunaja Näkymä päärakennuksesta etupihalle on komea. Usein improvisoin enkä juuri koskaan etukäteen piirrä tai kirjoita. Tage kävelee verkkaisesti ruukkuistutusten lomitse, ja hänen perässään kipittävät mäyräkoirat Kobolt ja Katalpa. ”Uskon, että olen onnistunut autenttisen kokonaisuuden luomisessa.” Laitumia kiertävät puun rungoista käsintehdyt aidat
– Kameliat kukkivat pinkin, roosan ja valkoisen eri sävyissä. Andersen osoittelee ohi kulkiessaan: Begonia, Crinum, Punica, Araucaria, Camelia, Camelia, Camelia ja Camelia. Kasvihuoneen sivusta aukeaa käynti lehtikuusten varjostamalle sillalle ja ruohopolulle. Kukinta alkaa marraskuussa, ja kauneimmillaan se on helmikuussa. Silloin pidämme ovet auki myös yleisölle. VIH ERPIH A 76. Sininilyijy kukan, lyhtyaulion ja köynnöskoison kukat ryöpsähtelevät alas korkeuksista. Polku johdattaa köynnöstävistä kärsimyskukista tehdyn barokkipaviljongin ja peililammen ohi syvemmälle puutarhaan. ”Kun saan jonkin idean, tartun heti toimeen.” Kasvihuoneen nurkkapöydälle on koottu kaunis asetelma Andersenin lempikamelioita. Kaunis asetelma on vain valikoitu osa hänen 80 kamelian kokoelmastaan. Näkymä päärakennuksen sisätiloista eteisestä työhuoneeseen. Sammaloituneen puupöydän kannelle on koottu Andersenin aarteita, kamelioita. Sisustus ja monet kalusteet, kuten taustalla näkyvä sohva, ovat Tage Andersenin suunnittelemia. 2000-luvulla, kun kamelioita oli vielä toista sataa, hän kiersi niiden kanssa näyttelyissä ympäri Ruotsia ja Tanskaa. laakeripuut sekä kukkivat oleanterit kurottelevat kohti kasvihuoneen kattoikkunoita. Niiden kukinta-aika keskellä Pohjolan talvea tekee niistä kiehtovia kasvatettavia
Kärryssä on Tage Andersenin veistos Aorta, taustalla näkyvät jättimäiset lintuhäkit. Laakeripuut ja monet kukkapensaat on istutettu ruukkuihin. Istutukset uudistetaan joka kevät ennen Gunillabergin avaamista yleisölle.. Gunillabergin maaperä ei ole kovin ravinteikasta
Se löysi pysyvän sijoituspaikan metsäpuutarhan siimeksestä.. 9. 4. Tage Andersenin vesi-installaatio oli hänen ensimmäinen teoksensa Gunillabergissä. 6. Komeasarviset Göingen vuohet ovat muiden Gunillabergin eläinten lisäksi tärkeitä Tage Andersenille. Runkoihin on kiinnitetty Ditte Reijersin valurautaisia pikkulintuja ja Anna Kinmanin keraamisia päärynöitä. Idea syntyi, kun päärynäpuut eivät kestäneet talven kylmyyttä ja kuolivat. 2. Pääsisäänkäynti kasvihuoneeseen, missä järjestetään myös erilaisia tanssija musiikkitapahtumia. 3. Tilalta löytyy monenlaisia kauniisti harmaantuneita puuaitoja. Näkymä pääsisäänkäynnin puoleisesta portista kartanon etupihalle. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. Peililammen vieressä sijaitsee sammaloitunut päärynäpuurivistö. Myös yleisö-wc on yksityiskohdiltaan tunnelmallinen. 8. Erivärisistä kauniisti köynnöstävistä kärsimyskukista on rakennettu näyttäviä paviljonkeja. Myös astia on Tagen suunnittelema. Vanhoista kasvihuoneen ikkunoista rakennettu huvimaja toimi aiemmin osana Tagen puutarhanäyttelyitä. 5. 7. Koristetupakka yhdistyy kauniisti erilaisiin luonnonkukkiin, kuten syysmaitiaisiin ja pietaryrtteihin
Tage jatkaa verkkaista kävelyään. Tänne, ehkä jopa 1600-luvulta peräisin olevan vanhan puutarhan paikalle, Tage on istuttanut tuhansia kuningasliljoja. Ja tuolla on upea ’Pink Perfection’, hän esittelee. – Tuo keltainen on ’African Queen’. Sen kuvajainen välkehtii salaperäisesti lammen tummanpuhuvassa pinnassa. Tage istahtaa hetkeksi hämyisään huvimajaan. Saada kaksi ääripäätä, vaatimattomuus ja suureellisuus, kohtaamaan toisensa harmonisesti. VIH ERPIH A 79. – Gunillabergissa oli luontevaa työskennellä tiiviissä yhteydessä ympäröivän luonnon kanssa. Iltapäiväauringon viistot säteet poimivat ylväinä nuokkuvia keltaisia, violetteja ja valkoisia kukintoja heinien lomasta kuin parrasvaloihin ikään. Päärakennuksen viereisestä paviljongista leviää herkullinen, avotulella hiljalleen kiehuvan sipulikeiton tuoksu. Jyrkät luonnon portaat laskeutuvat liljapuutarhasta alas rehevään metsäpuutarhaan. Lammen yläpuolelle on ripustettu ruotsalaisen keraamikko Anna R. Laitumelta kantautuu ensin lauman johtajan, Eloisen, ja sen jälkeen koko lammaslauman määkivä vastaus. Gunillaberg ei ole tavallinen kartanotila tai -puutarha. Tage laskeutuu varovasti, mutta pysähtyy kesken laskun. Haavat ja koivut varjostavat niitä, joten niiden täytyy kasvattaa pituutta yltääkseen kohti valoa. Haasteenani oli saavuttaa tasapaino näiden kahden välillä. Lähde ja lisätietoja: Tage Anderserns Gunillaberg: Mitt smålandska paradis -kirja (2014). – Eloise, mitä kuuluu. Tage naurahtaa. Kinmanin keraaminen taideteos Flow. – Liljojen varret ovat lähes kaksimetrisiä. Polku kipuaa jyrkkänä rinnettä ylös, kunnes se putkahtaa yllättäen takaisin kartanon etupihalle. METSÄPOLKU KIEMURTELEE kainaloihin asti yltävien villivadelmapensaiden ja saniaisten läpi tekolammelle ja huvimajalle. Se on pikemminkin kuin elävä ympäristötaideteos, jossa vanhat kartanorakennukset, viheralueet, puutarhat sekä pelloilla laiduntavat eläimet sulautuvat toisiinsa yhdeksi pakahduttavan kauniiksi luontoelämykseksi. tage-andersen.com Gunillaberg on kuin elävä taideteos. Tavoitteenani oli saada luonnon ja kulttuurin välinen raja ikään kuin ”kellumaan”. Luonto on täällä hyvin vaatimatonta, kun taas oma luovuuteni ja teokseni ovat päinvastaisia. Hän huhuilee vastakkaiselle rinteelle laitumen suuntaan. 2 3 5 6 8 9 HUUMAAVA LILJOJEN TUOKSU terästää aistit. Ja mikä ihmeellisintä: Gunillabergin kierroksen päätyttyä havaitsee, miten vanhan aitan porstuan pielessä kukkiva nokkonen on yhtä kaunis kuin laakeripuun juurelle istutettu tuoksuorvokki
Jotta seuraava sukupolvi olisi suvaitsevaisempi, rakentavampi ja kaikin puolin fiksumpi kuin edelliset, me kannustamme heitä lukemaan. Se on aina yhtä kiinnostava. Mirja, Hyvinkää AIVAN HUIKEAN ihana numero! Lehdestä löytyi monta ”parasta juttua”, ja se oli kaunis myös yleisilmeeltään, kuviltaan. Juttu kannustaa itseä nikin kokeilemaan ensi vuonna jotain uutta. Erityisesti van hat perinteiset ruukkukukat on unohdettu lähes kokonaan, eikä niitä kukkakaupoista kaan tahdo enää saada. Päivi, Porvoo JUTTU Nina Petelius-Lehdon hyötykasvi tarhasta oli hieno: upeaa, että Nina on niin hyvin perehtynyt ei vain eri kasveihin, vaan vieläpä niiden eri lajikkeisiin ja hoitaa niitä hyvää satoa saaden. Tilaa Apu Juniori osoitteesta apujuniori.fi/tilaa Uutuuslehti Apu Juniori AJ_brändi_koko_110x280.indd 1 05/02/19 14:24. Apu Juniori on lasten ajankohtaislehti, jota lukemalla lapsi oppii ymmärtämään ja ajattelemaan, oivaltamaan ja ratkomaan. Minna, Viitaniemi PIDIN KOVASTI japanilaistyylisen pihan esit telystä. Kauniit kuvat ilah duttavat lehdessä, eikä mainoksia ole liikaa. Kirjoita meille: viherpiha@a-lehdet.fi Maailman voi lukea paremmaksi paikaksi. Ritva, Helsinki LUKIJOILTA VIIME NUMERON TEEMANA OLIVAT SYYSPUUTARHAT. Kiitos. Toivon myös sisäkukille/viher kasveille enemmän omaa palstatilaa, vaikka tämä onkin ”puutarhalehti”. Seija, Etelämaa KAIPAAN ENEMMÄN kasvatusohjeita, vähem män kuvia ihmisten pihoista. Heikki, Salo ME VASTAAMME -PALSTA voisi olla kah denkin aukeaman kattava. PIENET VINKKIJUTUT kuten Talvivalkosipuli ovat mielenkiintoisia ja innostavat kokeile maan jotakin uutta. VIERAILIMME MUUN MUASSA KOTKAN PALKITUISSA PUISTOISSA NIIDEN SUUNNITTELIJOIDEN KANSSA
Osamaksuihin laskuissa lisätään maksutapalisä (paperilasku). Hinnat sisältävät arvonlisäverolain mukaisen arvonlisäveron. Maku-lehti tarjoaa herkullisia ruokaelämyksiä jokaiselle viikonpäivälle! Klassikoiden klassikko margherita • Cacio e pepe • Kasviscalzone • Uppopaistettu fritta • Kolmen täytteen marinara • Nutelladippi Klassikoiden klassikko margherita • Cacio e pepe • Kasviscalzone PIZZAOPIT PIZZAOPIT PIZZAOPIT VUODEN LEHDET -50 % Tilaa nyt! vain 32 € norm.64 € Jatkuva tilaus A-lehtien jatkuva tilaus on tavallista reilumpi. Pakkasyön jälkeen ihana ilma aamulla. Tutustumistarjous on voimassa kotimaassa uusille tilaajille 31.12.2019 asti. @ vihreitaunelmia JAA HIENOT KASVIJA PIHAKUVASI INSTAGRAMISSA #viherpihahelmi INSTAGRAM @viherpiha FACEBOOK @viherpiha NETTISIVU meilläkotona.fi SUOMEN SUURIN RUOKALEHTI meilläkotona.fi 7/2018 9,90 € ARKIRUOKAA RIISTASTA Klassikoiden klassikko margherita • Cacio e pepe • Kasviscalzone • Uppopaistettu fritta • Kolmen täytteen marinara • Nutelladippi ILLANISTUJAISTEN HITTIHERKKUA 26 + Lindströmin peltilihis, chorizopiilot, parmesaanilastut, kinkkuviikunat, puolukkaraakakak ku, täydellinen juustotarjotin & viileimmät drinkit juuri nyt Hulluna maa-artisokkaan Napolin Etelä-Italian parhaat punkut Klassikoiden klassikko margherita • Cacio e pepe • Kasviscalzone Napolin Napolin PIZZAOPIT Tämä pizza ei kaipaa kaulinta! LEIVO LAKUSTA noitapilli, mokkapalat & mutakakku HYVÄN ELÄMÄN MAKU! Ruokarakkautta on: Kepeä arki. Vohvelien tuoksu lauantaiaamuna. Juhlat, joissa syödään hodareita. /tilaus Tarjouskoodisi: pu9mk411 3112MK_tarjous_110x280.indd 1 30.11.2018 17.14. TILAA HELPOSTI NETISTÄ: maku.. Uunituore hapanjuurileipä. Tilaus jatkuu, kunnes toisin päätät. Pavlova tiistaina. Tilauksesi ollessa voimassa sinulla on jatkuva voittomahdollisuus A-lehdet Oy:n Suurarvonnassa. /asiakaspalvelu. Lisätietoa ja arvonnan säännöt: www.a-lehdet.. @ salla.sonkkila Ensimmäiset syyskukat. Saat jokaisen jakson alkamisesta tiedon 1 kk ennen, jotta voit rauhassa päättää jatkosta. Korvapuusti niin kuin ukki teki. Jatkuva tilaus laskutetaan kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Pizzaperjantai kuin Napolissa. Tilaajan nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointiin tietosuojalainsäädännön mukaisesti
-. -. Eeva Melkein kuin suoraan puutarhasta: Loviisan Kukasta saa ostaa torstaisin ja perjantaisin Knippu baarista haluamiaan leikkokukkia ja sitoa niistä itse kimpun. VIH ERPIH A 82 VIH ERPIH A 82 KUKKATERAPIAA. <3 -Tea Pirteää oranssia syksyyn. -Sari Lähetä meille oma ihana kukkakuvasi osoitteeseen viherpiha@alehdet.fi tai liity Facebookissa Viherpihan Kukkaterapiaaryhmään ja jaa kuvasi siellä. -Outi Pehmeitä syksyn värejä. LUKIJAT IKUISTIVAT LEIKKOKUKKANSA KUVIKSI. Mi?na Asiakkaan tuoma kiitoskimppu. -Helvi Kun aikoinaan lopetin tupakoinnin, annoin itselleni pysyvän luvan ostaa kukkia niin usein ja niin paljon kuin mieli tekee. <3 -Kerttu Parvekeamppelista riittää kukkasia myös keittiön pöydälle. Syksyinen ”blush”kimppu neilikoista, mustikan varvuista ja sananjaloista. Harjaneilikat. KAUNIISTI MALJAKOSSA VAIKKA PUUTARHA ONKIN JO SAATELTU TALVILEVOLLE, EI KUKINNALLE NÄY LOPPUA
Englantilaistyylinen Huovilan puisto Näin kasvatat omat taimet siemenistä Ota mallia! Kiehtovat kasviyhdistelmät S SITRUKSIA KOTIPIHALTA Poimi harrastajan parhaat vinkit R IT V A T U O M I. Seuraava ilmestyy 8.1. Psst! ’Limetta Rossa’ tuoksuu huumaavan ihanalta
Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* tunnetuin ja kokonaisuudessaan paras vuokravälittäjä. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Haluatko myydä asuntosi kätevästi. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi. Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. p. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. 010 2327 300, www.vuokraturva.?. Käytämme mm. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon