VOI HYVIN VERKOSSA: TERVE.FI ERIKOISNUMERO Aivot & muisti Ex-keihäänheittäjä Hannu Siitonen ”Kuukkelin puolesta teen mitä tahansa” Uusi meditaatiosarja . Elvytä muistia . ”Ikävätkin muistot ovat tärkeitä” NRO 11/2024 . 7,90 € Muistatko kasvot vai nimet. Paranna keskittymistä Värikäs ruoka on lääkettä Musiikki huoltaa muistia Saku Tuominen ”Yhteys johonkin suurempaan kiehtoo” Aivotutkija Katri Saarikivi ”Parasta aivoille on olla möllöttää”. Poista aivosumua
#KOTIVINKKI #KODITTAJA J E N N A K U N N A S SUOMEN KODITTAJAT VÄRIKUVISSA OSA 4 SOHVAPESÄKKÖ (sof famus sof famus) LUOKKA: Olohuonekodittajat. KV_sohvapesakko_230x297.indd 103 KV_sohvapesakko_230x297.indd 103 12.12.2023 13.10 12.12.2023 13.10. Rakentaa itselleen pehmustetun kolon ja pysyttelee samassa asennossa tuntikausia. TUNNUSMERKIT: Keho kehittynyt vaaka-asennon kannalta optimaaliseksi. ÄÄNTELY: Sohvapesäkön mietiskelyn ääni muistuttaa aloittelevan bongarin korvaan kuorsausta. Kädessä lähes aina kaukosäädin tai kirja
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Keskustele aiheesta Facebookissa. 39. Lue juttu osoitteessa lue.terve.fi/tanssi Voi hyvin -lehti Miksi hiljaisuus on niin tärkeää. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ISSN 0780-1122 Lue, keskustele ja osallistu netissä ja somessa terve.fi Säännöllinen tanssiminen hoitaa muistisairauksia, ja siitä voi olla apua myös muihin kroonisiin sairauksiin. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme nyt myös iltaisin ja lauantaisin ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-15 p. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. Minkä lemmikin kanssa jaat mieluiten kotisi. Painopaikka PunaMusta Oy. lakko tai tuotannolliset häiriöt). @voihyvin Kissa, koira vai jokin muu. Vastaa kyselykisaan Instagramissa.. vuosikerta. Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Päätoimittaja Riitta Nykänen Toimituspäällikkö Sari Salonen Vastaava tuottaja Heini Lehtosalo Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Jenni Arbelius, Kirsi Hemanus, Jonna Hoffrén, Oona Hänninen, Ida Jokikunnas, Leena Lukkari, Essi Lyytikäinen, Markku Manninen, Marjo Nevala, Marjo-Kaisu Niinikoski, Hannu Niittymäki, Timo Pyykkö, Antti Raatikainen, Hannu Siitonen, Hanna Vilo ja Sanna Wirtavuori. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
?. 26 ”Ehkä olen omalla tavallani yrittänyt täyttää sitä yhteiskunnallista tyhjiötä, joka isältäni jäi.” Nasima Razmyar sivulla 22. Tyyli, meikki ja kampaus Ida Jokikunnas. Kannessa henkisyys 8 Kohtaaminen | Aivotutkija Katri Saarikivi kehottaa meitä olla möllöttämään. 16 Uutta ajateltavaa | Unohtamisen ja muistamisen välinen tasapaino auttaa meitä keskittymään olennaiseen. . 18 Kannessa | Kansanedustaja Nasima Razmyar kertoo muistojen merkityksestä. 8 . Kannen kuva Timo Pyykkö. . . Aivot tykkäävät tylsyydestä. 38 Elämänfilosofia | Saku Tuominen joutui haastamaan tapansa ajatella. SISÄLTÖ 11/2024 parantava ruoka 44 Ravitsemus | Millainen ravinto saa aivoihin vilinää. Lue asiantuntijan vinkit siitä, miten voit ruokavalinnoilla hidastaa ikääntymistä. Yksi muistoista on ylitse muiden. Entä jos kaikki olennainen onkin juuri tässä ja nyt. Tiedustelut sivulla 63
32 38 56 46 . 32 Äänimaisemat | Musiikilla on vahva vaikutus mielentilaan. ?. mystiikka 24 Luonnonihme | Muistamisella ja muistilla on oma jumalattarensa. Esimerkiksi kuorolaulu tekee hyvää aivoille. . 56 Luontosuhde | Entinen keihäänheittäjä Hannu Siitonen on intohimoinen luonnonsuojelija. 52 Meditaatio | Voi hyvin -podcast huoltaa aivoja ja muistia. hyvä olo 26 Mielenvoima | Onko sinun helppo muistaa ihmisten kasvot, mutta nimet unohtuvat samantien. Aivoterveysmeditaatiot ovat nyt kuunneltavissa. . 46 Terveys | Millainen unohtelu on normaalia ja mikä on hälytysmerkki, johon pitäisi kiinnittää huomiota. joka numerossa 7 Pääkirjoitus 63 Ristikko 64 Tutustu & Lukijat 65 Horoskooppi 66 Ensi numerossa & Paras juttu 67 Voimakuva ”Meditaatiossa opitaan rauhoittamaan hermosto tietoisen hengityksen avulla.” Oona Hänninen sivulla 53. Hänen nimensä on Mnemosyne
Valmistaja Aromtech Oy. ON GE LM ALL ISE EN IHO N KU IV UU TE EN UU TU US !. Sisältää aktiivisia probiootteja. Membrasin® Dermal -voide hoitaa tutkitusti kuivaa ja atooppista ihoa sekä lievittää kutinaa. Osta omasi apteekista tai tilaa membrasin.fi. 1. Membrasin® Atopic Skin Repair -voide on lääkinnällinen laite. Membrasin® Dermal -marjaöljykapselit antavat luonnollisen suojan ja ravitsevat ihoasi sisäisesti. 2. 3. Suomessa kehitetty, luonnollinen 3-vaiheinen Membrasin® Dermal -tuotesarja rauhoittaa ja ravitsee kuivaa ja ärtynyttä ihoa, sisältä ja ulkoa. IHORAUHAN PUOLESTA Tässä kuvassa näet pintaa syvemmälle ihosoluja. Ihosi on suurin elimesi ja tärkeä suoja kehosi puolustustuksessa ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Membrasin® Dermal -tehoöljy on innovatiivinen täsmätuote kuiville ihoalueille
Saattaa syntyä aihioita, jotka kasvaessaan saattavat muuttaa maailmaa. Ilman sitä moni idea jäisi toteuttamatta. Mitä haluat saavuttaa. Mistä unelmoit. Mielikuva saa vähitellen maalliset perustukset. Mielikuvitella mahdotonta. Ajatusenergia tuottaa hedelmää. Ehkä siitä syntyy rakennus tai jokin muu merkittävä tuotos. J okainen rakennus tai mikä tahansa muu luomus on aluksi ollut pilvilinna. VOI HYVIN | 7 PÄ ÄKIRJOITUS RIITTA NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA riitta.nykanen@a-lehdet.fi K U V A T E SS I LY Y T IK Ä IN E N JA A D O B E ST O C K P.S. Pilvilinnoja päin O maatko laukkaavan mielikuvituksen. Yliopiston pääsykokeissa pystyin muistamaan kirjan sivun, josta tieto koevastaukseen löytyi. Millainen sinun muistisi on. Kun ajatukseen yhdistää mielikuvituksen voiman, ihminen syttyy luovuuden tilaan, jossa voi tapahtua ihmeitä. Mielikuvitus on valtava voima. Pidä mielikuvasi vakaana, viljele sitä ja usko siihen. Millaisia sinun mielikuvasi ovat. Ilmentyäkseen kaikki olemassa oleva tarvitsee kuvittelun voimaa. Näin uskon ja ajattelen. Voit tutustua aiheeseen alkaen sivulta 26. Ainakaan ei pidä ryhtyä pienentelemään mielikuvitustaan. U nelmointi ei maksa mitään. Luotatko oman mielikuvituksesi voimaan. Ajatukset ovat kuitenkin elämän ja olemisen rakennuspalikoita, sillä kaikkihan saa alkunsa jonkun jostakin ajatuksesta. Tuntuuko, että mielessäsi liikkuu pilvenhattaroiden tavoin viilettäviä ajatuksia vaikka muille jaettavaksi. On ollut aikoja, jolloin mielikuvitusta on pidetty haihatteluna. Jonnin joutavana, kuten vanha kansa meillä päin sanoisi. Anna sen laukata villin hevosen lailla ja katso, mitä ajatuksistasi lopulta syntyy. Jotkut sanovat, että kannattaa ajatella isosti. Voit tarkastella elämääsi ja miettiä, mitkä unelmistasi ovat lopulta toteutuneet. Ja olisivatko ne toteutuneet, jos et olisi kiihkeästi niitä ajatellut ja mielikuvitellut. Mikään ei estä pyytämästä apua unelmallesi maailmankaikkeuden voimalta, jos sellaiseen satut uskomaan.. Saatat yllättyä. Suljin silmäni ja aloin muistaa. Omaan siis kuvamuistin. Voi olla, että aikomuksesi alkaa seljetä, saada konkreettisen muodon ja lopulta toteutua
Jatkuvan ärsyketulvan pysäyttäminen tekee hyvää kaikenikäisten ihmisten aivoille. TEKSTI MARJO NEVALA KUVAT ESSI LYYTIKÄINEN KOHTA AMINEN ”Anna ajatusten harhailla” 8 | VOI HYVIN. Mikä muu on aivoillemme hyväksi. Aivotutkija Katri Saarikivi pakotti itsensä sietämään tylsyyttä
VOI HYVIN | 9. ”Kaikenlaista mieltä kiihdyttävää tekemistä ja ärsykettä on vapaaajallakin niin paljon, että harvoin saa olla täysin jouten”, Katri Saarikivi sanoo
Irrottautuminen ei ollut Katrille helppoa. Aistia nurmen väkevän tuoksun. Pitää kännykkää kädessä, laskea se pois ja napata taas käteen. Katri innostuu helposti ja rullaa juttuja mielessään koko ajan. Hän sanoo haalivansa jatkuvasti uutta tekemistä. Joutokäynnin hetkiin tarvitaan kuitenkin täysi rauha ilman jonkun laitteen tuottaman äänen tai kuvan antamaa stimulaatiota. Mistä hän huomaa, että nyt menee liian lujaa. Kognitiivisen neurotieteilijän työ tapahtuu aivoissa ja on jatkuvaa. En jaksa enää tehdä mitään kivaa aktiivista puuhaa.” Aivot tarvitsevat Katrin mukaan pelkkää olemista, jotta ajatukset pääsisivät harhailemaan. ”Alussa luopuminen tuntui hirveältä, mutta olo ei kestänyt pitkään.” ”Se, mikä muutenkin tekee hyvää terveydelle, toimii myös aivoille.” saa vauhtia ja alkaa toimia, kun mielessä ei ole mitään stressaavaa.” Saattaa tuntua rentouttavalta, että saa ajatukset muualle äänikirjaa kuuntelemalla. Yrittäjänä hän käy luennoimassa työpaikoilla sekä tekee monenlaista tiedeviestintää. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja on parhaillaan vanhempainvapaalla. ”Huomasin silloin, että olin tarvinnut jatkuvasti jotain stimulaatiota.” Stimulaatiolla hän tarkoittaa kännykän applikaatioiden hypelöintiä, sitä, että pitää availla esimerkiksi Youtubea ja tuijotella ruutua. Piti sietää tylsyyttä ja pakottaa itsensä vain olemaan. Tuskin kukaan haluaisi olla puhelinkoukussa. Viime aikoina hän on hakenut lapsuuden muistoista vauhtia ja opetellut uudelleen olla möllöttämään. Omat tavat älylaitteiden kanssa syntyvät Katrin mukaan vaivihkaa. Yle Areenassa voi seurata hänen podcastejaan ja kolumnejaan muun muassa siitä, miten voi oppia nopeammin uutta. Myös ruoansulatus ”Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta mutta stressin näkökulmasta olla mahdollisimman vähän huolissaan.” 10 | VOI HYVIN. Olemisen tilassa on helpompi kuulla sisintään. Se lähtee liikkeelle aivoista. Sitä voi verrata vaikka tilanteeseen, kun sokerin syöminen lähtee lapasesta. TYÖSSÄÄN HELSINGIN ja Turun yliopistoissa Katri Saarikivi on johtanut ja toteuttanut tutkimusprojekteja. Syy muutoksen tarpeeseen johtuu älylaitteiden koukuttavuudesta. Voi kysyä itseltään, mitä kuuluu ja miltä tuntuu, ja odottaa rauhassa vastausta. Hän on julkaissut kirjan Aivot työssä (Otava 2018) yhdessä Minna Huotilaisen kanssa. Hän on johtanut useita tutkimushankkeita Helsingin yliopistossa ja toimii nyt Turun yliopiston FINSCI-tutkimushankkeessa vuorovaikutusvastaavana sekä tutkijana. ”Se vain tapahtuu. L apsena aivotutkija Katri Saarikivi saattoi maata pitkiä aikoja nurmikolla ja tuijotella taivaalle. Päivässä saattaa olla meneillään limittäin ja lomittain montaa erilaista tekemistä. ”Yksi selvä merkki on se, että vapaaaika ei maistu. Katsella pilviä ja kuunnella, miten kärpänen surisee korvan vieressä. Siksi pitäisikin miettiä, minkälaista elämää haluaa elää.” Laajemmasta yhteiskunnallisesta havahtumisesta kertoo kiinnostus hyvää hengitystekniikkaa opettavia tekniikoita KATRI SAARIKIVI on koulutukseltaan psykologian tohtori. Aina tekee mieli makeaa. ”Ajatusten harhaillessa elimistössä käynnistyy rentoutumisreaktio
”Neuvo pysyy samana läpi elämän ja koskee niin nuoria kuin ikäihmisiä.” karkkiämpärin. Olen luovuttanut sen suhteen, että saisin kaiken yhtä aikaa kuntoon.” Katri kertoo esimerkin. ”Lomalla monelle käy niin. voi syömisen kanssa olla niin ja näin. Jos saa itsensä liikkumaan tarpeeksi ja monipuolisesti, Katri sanoo, että meissä ihmisissä elää pikadieetin kaipuu, toive, että kerralla saisi kaiken kuntoon. Samalla hyödyt palaavat. Aivot tekevät sitä, mihin niitä treenaa. ”Välillä mietin, että mikä siinä on, että en tämän ikäisenä osaa syödä ja nukkua oikein. ”Meissä ihmisissä elää pikadieetin kaipuu. ”Yritän syödä rasvaista kalaa kerran pari viikossa ja huolehtia siitä, että saan riittävästi proteiinia. Jos huomaa, että syöminen lähti lapasesta, voi tehdä seuraavalla viikolla korjausliikkeen.” Ravintoasioissa hän luottaa ruokaympyrään. On ihanaa vain istuskella laiturilla.” ELÄMÄ ON MONESSA mielessä jatkuvaa tasapainon hakemista. Että kertaheitolla kaikki pitää saada kuntoon elämässä. Katri lohduttaa, ettei peliä ole kokonaan menetetty, vaikka otetta älylaitteista olisi vaikea irrottaa. Ja niin sen viikon syömiset menivät pitkälti karkkiämpärillä. Lihasmassan vuoksi se on erityisen tärkeää, sillä lihaskudos erittää immuunipuolustuksen kannalta tärkeitä aineita.” VOI HYVIN | 11. Tarvitaan ennemminkin joustoa. Katri tunnistaa saman aaltoliikkeen itsessään. Jos joutenolo on jäänyt tilapäisesti vähemmälle, sitä voi opetella uudelleen. Hänen siskonsa toi jokin aika hänelle kotiin kahden kilon S sekä hetkessä olemiseen ja sitä kautta stressinhallintaan keskittyviä mindfulness-harjoituksia kohtaan
”Aivot kaipaavat sitä, että ajatukset saavat harhailla”, Katri Saarikivi sanoo. 12 | VOI HYVIN. Silloin rentoutuminen käynnistyy ja syntyy tilaa kuulla omaa sisintään
AIVOTUTKIJAN OHJE kuuluu, että se, mikä muutenkin edistää terveyttä, toimii myös aivoille. ”Erilaiset harrastukset haastavat aivoja oppimisen näkökulmasta samalla, kun ne hellivät aivoja.” MUISTISAIRAUDET OVAT yleistyneet, ja niistä tiedetään entistä enemmän. Sen sanotaan lisäävän maidoneritystä. Aivot tykkäävät siitä, että niitä käyttää”, Katri sanoo. Unohtelu tai heikentynyt kyky painaa asioita mieleen voivat johtua siitä, että liiallinen stressi häiritsee aivojen etuotsalohkojen toimintaa. Tehtäisiin vähemmän ja hallitummin. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että krooninen työstressi saattaa johtaa kudostuhoon etuotsalohkojen alueella. Toisaalta uteliaisuus ja ”Toisaalta uteliaisuus ja innostus antaa virtaa aivoille ja auttaa jaksamaan.” mukaan maailmassa 55 miljoonalla ihmisellä on tällä hetkellä dementoiva sairaus. Viimeksi mainittu suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta. Myös kädentaidot aktivoivat aivoja laajasti ja edellyttävät oppimista. Maailman terveysjärjestö WHO:n ”Vanhempi ihminen voi olla nuorta parempi ratkomaan moninaisia ongelmia.” MONI TYÖELÄMÄSSÄ oleva on huolissaan niin jaksamisestaan kuin muististaankin. Tehdään enemmän mutta huonompaa laatua. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, oppiminen ja stressinhallinta. Aivojen kuorikerroksen harmaa aine vähenee. Vaikea villapuseron ohje sysää aivot töihin. Elintavoilla voi vaikuttaa sairastuvuuteen, vaikka osalla sairauden taustalta löytyy geneettinen alttius. Tärkeimmät asiat hyvinvoinnin ja aivojen kannalta ovat uni, ravinto ja liikunta. Keskittymistä yhteen asiaan kerralla sinne tänne säntäilyn sijaan. Esimerkiksi paljon puhuttu multitaskaaminen, eli monen asian samanaikainen tekeminen, on myrkkyä aivoille. Oppimisella voi kartuttaa niin sanottua kognitiivista reserviä eli tietoja, taitoja ja mahdollisesti aivokudostakin. Aivoille kierroksia vähentävä muutos tekisi hyvää. Kääntäen tiedetään, että dementian riskiä lisäävät sydänja vesisuonitaudit, ylipaino, tupakointi, alkoholin liikakäyttö ja masennus. Aivoja ja hermostoa kuormittavaa univajetta kertyy, jos uni jää jatkuvasti merkittävästi lyhyemmäksi. ”Olemme vain ajautuneet tällaiseen tilanteeseen. Samoin univaje. Lisää stressiä ja sirpaloittaa työpäiviä, kun hommia huiskitaan menemään kiireellä. Liian vähän nukkuneena muisti pätkii ja selviytyminen arjen tehtävistä heikentyy. Tällöin seuraukset näkyvät pitkään ja muistitoiminnot heikentyvät. Pienen vauvan äitinä hän syö tällä hetkellä lisäravinteena sarviapilaa. On jo nähty, että patenttien ja tieteellisten läpimurtojen määrä on laskussa. ”Samalla iän myötä, kun kokemusta ja tietoa on karttunut, vanhempi ihminen voi olla nuorta parempi monenlaisessa ongelmanratkaisussa.” Jatkuva uuden oppiminen ja pieni pinnistely tekevät aivoille hyvää. ”Moni tietää, että jos ei ole nukkunut kunnolla tai on liikaa painetta, alkaa pätkiä.” ”Vauvan kanssa oleminen on ihanaa ja motivoi jaksamaan, vaikka unirytmi meni sekaisin.” S Katrin mukaan hankaluutta voi olla työmuistissa eli siinä, pystyykö pitämään tietoa aktiivisena mielessä sekä pitkäkestoisessa muistissa. Usein ne ovat kytköksissä toisiinsa. Palautumiseen tarvitaan aikaa ja uudenlaisia työtapoja. Mikäli huomaa muistissaan pitkällä aikavälillä muutoksia, olisi tärkeää pysähtyä. Neuvo pysyy Katrin mukaan samana läpi elämän ja koskee niin murrosikäisiä kuin ikäihmisiäkin. Moni kokee, että muisti ja keskittyminen ovat parhaimmillaan pienessä paineessa.” VOI HYVIN | 13. Ne ovat tärkeä alue tarkkaavuuden hallinnalle, työmuistille sekä ajattelun joustavuudelle. Lääkkeeksi hän suosittelee työskentelytavan muutosta. ”Sopiva määrä stressiä puolestaan tukee tätä aivojen aluetta. ”Erään tutkimuksen mukaan ne, jotka ovat saaneet tehdä elämänsä aikana kognitiivisesti stimuloivaa työtä, sairastuvat muita myöhemmin dementiaan ja saavat enemmän terveitä elinvuosia. Muutokset vaikuttavat esimerkiksi muistiin. ”Onneksi aivot ovat muovautuva elin ja voivat suurimmaksi osaksi palautua tällaisesta tällistä.” Mistään pikkujutusta ei ole kyse. Keskittymiskyky saattaa heikentyä. Tekeminen on keskittynyt suoritteiden saamiseen sisällön sijaan.” Katri ehdottaa, että työn lisääntyneen hallinnoimisen ja raporttien määrän kasvattamisen sijaan keskityttäisiin olennaiseen eli työn tekemiseen. Terveyttä edistävästä elämäntavasta ja valinnoista huolimatta iän mukana aivoissa ja verenkierrossa tapahtuu muutoksia. Liiallinen stressi voi häiritä kenen tahansa muistitoimintoja
Aivan hyvin voisimme jutella enemmän toisillemme ja näyttää ventovieraillekin, että heillä on merkitystä.” Omasta aivoterveydestä kannattaa huolestua, jos unohtelu haittaa arjessa pärjäämistä tai jos itselle rakas harrastus ei enää suju. ”Hormonit auttavat jaksamaan. Empatia on syy siihen, että ihminen on pärjännyt, vaikka on muihin petoihin verrattuna fyysisesti surkea tapaus. Silloin syvennytään asioihin aivan eri tavalla kuin jos aihe ei kiinnosta. ”Empatialla näyttäisi olevan isoja vaikutuksia aivojen terveydelle.” ”Työelämässä tarvittaisiin muutos, pitäisi keskittyä yhteen asiaan säntäilyn sijaan”, Katri Saarikivi sanoo. ”Ei meillä ole ihmisistä pula vaan ihmisten välisistä yhteyksistä.” 14 | VOI HYVIN. ”Ei meillä tässä maassa ole ihmisistä pula vaan ihmisten välisistä yhteyksistä. KATRIN RANTEESSA on unta ja liikkumista seuraava älykello. YKSINÄISYYS EI ole sairaus, mutta jos ihminen kokee olevansa yksinäinen, sillä on yhteys sairastavuuteen. Samalla ystävien näkeminen on tärkeää. Empatiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei pysty kontrolloimaan sitä. Joskus se unohtuu tässä itsekeskeisessä ajassa. Hän tykkää tavata ystäviään harvoin mutta sitäkin väkevämmin. ”On mitattu useampia aivoja samaan aikaan ja havaittu, että aivojen toiminta voi tahdistua vuorovaikutuksen aikana samanaikaisesti.” Yhteistyö sujuu paremmin ja toinen ihminen tuntuu läheiseltä. ”Ei turhaa sanota, että jonkun kanssa synkkaa!” . ”Olen nukkunut vähemmän kuin tavallisesti, sillä olen nukkunut pätkissä. Ilman empatiaa meillä ei olisi vuorovaikutusta. Äskettäin perehdyin unta ja vuorotyötä koskevaan kirjallisuuteen. ”Ajatellaan, että empatia on lälly juttu, mutta sillä näyttäisi olevan tosi isoja vaikutuksia aivoterveyteen. Psykologin työssä empatiaa tarvitaan, mutta jos potilaan tunteet tarttuvat ja on itse aivan maassa, ei siitä ole hyötyä kenellekään. Katri kannustaa kuuntelemaan läheisiä ihmisiä. Ihminen on niin sosiaalinen olento.” Mikään eläin ei ole näin riippuvainen toisista kuin ihminen. Usein muistin ongelmia on itse vaikea havaita ja niiden myöntäminen saattaa olla vaikeaa. Vauva on niin palkitseva, että sillä jaksaa. On näyttöä, että yksinäisyys eli koettu epäsuhta sen välillä, kuinka paljon sosiaalisia suhteita kaipaa ja kuinka paljon niitä on, on yhteydessä kasvaneeseen dementiariskiin. En osannut odottaa, että tämä olisi näin ihanaa.” Parhaiten hän lataa akkujaan silloin, kun voi olla itsekseen. Sekin, mitä on olla ihminen. ”Nautin siitä, että on kunnolla aikaa jutella ja syventyä kuuntelemaan, mitä ystävälleni kuuluu, pikaisten tapaamisten sijaan.” IHMISET KIINNOSTAVAT Katri Saarikiveä. Vauvan syntymän jälkeen kellon lukemat muuttuivat. innostus antaa virtaa aivoille ja auttaa jaksamaan. Omassa tutkimuskentässään hän seuraa innolla vuorovaikutustutkimusta. Sen perusteella ymmärrän, että kannattaa nukkua aina, kun pääsee nukkumaan.” Uudessa elämäntilanteessa nukkumiselle täytyy Katrin mukaan varata tietoisesti enemmän aikaa. Hän tutkii empatiaa, jota tarvitsemme ollaksemme vuorovaikutuksessa toinen toistemme kanssa
Uutta ajateltavaa 16 | VOI HYVIN. ”Monet tutkijat ovat sanoneet, että unohtaminen on sääntö, muistaminen on poikkeus. Vaikka unohtaminen voi olla sairauden oire, se on myös aivojen normaalia toimintaa. Jotkut taas ajattelevat, että unohtaminen on ikään kuin muistamisen häiriö. Kaikki tiedekirjallisuudessa tunnetut supermuistajat ovat olleet äärimmäisen onnettomia ihmisiä, koska he eivät ole pystyneet unohtamaan yhtään mitään.” Ihminen ei tällöin enää osaa erottaa, mikä on tärkeää ja mikä ei. Unohtamista ei tapahdu vain yhdellä tavalla, vaan tapoja on useita: TEKSTIT HEINI LEHTOSALO KUVAT ADOBE STOCK JA KUSTANTAJAT Ammenna viisautta elämääsi. Unohtaminen on siunaus ”On sanottu, että unohtaminen on sääntö, muistaminen on poikkeus.” M ihin paninkaan avaimeni. Valtaosa siitä, mitä me koemme, unohtuu”, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Marja Saarenheimo kertoo. Muistamisen ja unohtamisen välinen tasapaino auttaa meitä keskittymään olennaiseen. Muistojen lajittelua muistettaviin ja unohdettaviin tapahtuu erityisesti nukkumisen aikana. Jos muistaisimme kaiken, elämästä tulisi hyvin uuvuttavaa, jopa ahdistavaa, sillä muistojen määrä kasvaisi hallitsemattomasti. ”Todellisuudessa sisäsyntyinen unohtaminen on siunaus. Mikäs tuon ihmisen nimi olikaan
Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että emme keskity tarpeeksi, ympärillä on häiriötekijöitä tai emme pidä itse tietoa tärkeänä. Bazar 2024. Lisähaastetta saa tekemällä 3Dpalapelejä. ”Muistin toimintaperiaate on se, että muisto muuttuu aina. Ne eivät välttämättä unohdu, vaan voivat nousta myöhemmin esiin muuntuneina tai äkillisinä muistumina, kun mieli on valmis käsittelemään niitä otollisissa olosuhteissa, kuten terapiassa. Tämä on hyväksi terveydelle, koska aivomme suodattavat näin tarpeetonta tietoa pois. Lähteenä myös: Marja Saarenheimo: Kuka minä olen. Torjunta Perinteisesti on ajateltu, että ihmisen mielellä on taipumus tukahduttaa aktiivisesti tiettyjä, yleensä traumaattisia tai ahdistusta aiheuttavia muistoja ja tunteita. Sisäsyntyinen unohtaminen Sisäsyntyinen unohtaminen suojaa aivoja ylikuormittumiselta. 1. Vastapaino 2024. Siihen tulee aineksia tästä hetkestä ja koko siitä kulttuurista, jossa elämme.” 2. ”Uusien tutkimusten mukaan asia on lähes päinvastoin, että yleensä traumaattinen muisto tulee etsimättä mieleen, se oikeastaan tunkee esiin ja sitä on vaikeata unohtaa”, Saarenheimo sanoo. Isä Turun Kaupunginteatterissa. Nykyään käsite on kiistanalainen. Isä dementoituu • Ranskalaisen Florian Zellerin näytelmä Isä kertoo muistisairauteen sairastuneesta Andrésta ( Taneli Mäkelä) tämän omasta näkökulmasta. Hiipuminen suojelee meitä ylikuormittumiselta, ja sen ansiosta pystymme paremmin omaksumaan ja käsittelemään uutta tietoa. Tästä seuraa, että emme voi muistaa tietoa tai kokemusta. 3. Tarkkaavaisuuden herpaantuminen Joskus tieto tai kokemus ei alun alkaenkaan painu kunnolla mieleen. Ratkaise arvoitus • Tunnetko jo Arsène Lupinin. Ravensbergerin The Globe 3D -palapelipallo, 540 palaa 44 e. Samalla myös hahmottamiskyky kehittyy. Sillä hetkellä muisto on epävakaa ja osa yksityiskohdista voi vain tippua pois tai korvautua toisilla. Joel Jessup: Arsène Lupinin aivopähkinät. Kirjassa on 130 ratkaistavaa pulmaa. Ne ovat hyväksi myös aivoille, sillä niitä tehdessä aivot ja kädet joutuvat tekemään yhteistyötä, mikä lisää muun muassa loogista ajattelua. 4. Palat paikoilleen • Palapelit ovat oiva keino rauhoittua. Lupinin toimintaan kuuluvat harhautukset ja vippaskonstit, ja Joel Jessupin kirjassa sinun tehtäväsi on selvittää arvoituksia ja laskennallisia pulmia. Kaikkea ei tarvitse muistaa, ja mielen kyky karsia vähemmän olennaista tietoa pois auttaa meitä asettamaan etusijalle tärkeämpiä tietoja ja kokemuksia. Tällöin aivot itse ”päättävät” unohtaa jotain ja tekevät tilaa uudelle tiedolle ja kokemuksille, ja näin unohtaminen auttaa meitä oppimaan uutta tehokkaammin. Sumentunut muisti ja kadonnut elämänhallinta aiheuttavat hämmennystä ja haasteita myös hänen tyttärelleen ja omaishoitajalleen Annelle ( Minna Hämäläinen). Maurice Leblancin vuonna 1905 luoma mestarivaras ja naamioitumisen taituri on seikkaillut muun muassa kirjoissa ja elokuvissa. Myös mieleen palauttamisen hetki on olennainen. Tämä suojaa mieltä liialta stressiltä. Muiston hiipuminen Muistikuva voi haalistua, jos sitä ei ajan kuluessa aktiivisesti muistella tai käytetä. – Miten muisti meitä määrittää. T U R U N K A U P U N G IN T E A T T E R I / O T T O -V IL LE V Ä Ä T Ä IN E N VOI HYVIN | 17
Ikävätkin muistot ovat tärkeitä. ”Muistot vahvistavat minua” 18 | VOI HYVIN. Kansanedustaja Nasima Razmyar tietää, mikä voima muistoilla on. Muistoista yksi on kuitenkin ylitse muiden. Unelmat ovat osoittautuneet pettymyksiä vahvemmiksi. Ne ovat opettaneet hänelle hyvyydestä ja kaiken suhteellisuudesta. TEKSTI SANNA WIRTAVUORI KUVAT TIMO PYYKKÖ K ANNESSA Huonoina hetkinä Nasima Razmyar ajattelee itseään teiniikäisenä, jolloin moni asia tuntui mahdottomalta
VOI HYVIN | 19
He tulivat ensin Helsinkiin vastaanottokeskukseen ja jatkoivat parin päivän kuluttua yöjunalla Rovaniemelle. ”Mieleeni on palautunut yksittäisiä muistikuvia, kuinka pakenemme bunkkereihin ja kun palaamme kotiin, kadulla ryntäilee ihmisiä. Siellä me veljeni kanssa leikimme.” Isompi muutos perheen elämään tuli lokakuussa 1992, jolloin Nasiman isä menetti vallankaappauksen seurauksena asemansa ja perhe joutui pakenemaan ”Muistan, että kasvoni peitettiin ja aikuiset puhuivat kiihtyneesti.” Suomeen. ”Meillä oli mustavalkoiset koulupuvut, ja kotona oli kiinnostavaa viettää aikaa henkilökunnan tiloissa talon alakerrassa. Moskovaan, jossa isä aloitti työnsä diplomaattina. Nasima oli ensin venäjänkielisessä leikkikoulussa, ja pian hän aloitti koulun tällä uudella kielellä, jonka hän oli oppinut yllättävän nopeasti. Afganistanissa syntynyt kansanedustaja Nasima Razmyar, 40, istahtaa Eduskuntatalon lähellä olevan kahvilan pöytään ja sanoo, että rakkaat muistot – ja niihin kuuluu myös Muisto isolla kirjaimella – ovat tehneet hänestä sen ihmisen ja poliitikon, mitä hän on. Kaikkein nöyryyttävintä isästä oli jonottaa pakolaisille annettua viikoittaista taskurahaa. Isä, joka oli ollut arvostettu diplomaatti, oli yhtäkkiä masentunut maahanmuuttaja eikä meillä ollut kotia eikä juuri muuta kuin toisemme.” POHJOISEN-MUISTOISSA äiti itki ja isä lakaisi vastaanottokeskuksen lattioita Rovaniemellä. ”Haluan olla esimerkki kaikille niille tytöille ja pojille, jotka eivät välttämättä ole syntyneet täällä tai jotka näyttävät erilaisilta, mutta ovat silti suomalaisia kuten minäkin.” LAPSUUDESTA NASIMA muistaa auringon lämmön iholla, keittiön värikkään sohvan, pihapiirin, ihanan kermaisen vaniljajäätelön lähikioskissa, isovanhempien puutarhan ja toisten isovanhempien maalaistyyppisen miljöön. Nasima tuntee vastuunsa kansanedustajana. Myös Muiston poika Juha on perheelle kuin sukulainen, hän on Nasiman ja Johanin nuorimmaisen, Jacobin, kummisetä. Silti muistoni ovat enimmäkseen lämpimiä ja turvallisia.” Ensimmäinen iso muutos oli, kun viisivuotias Nasima, pikkuveli Nomyal, isä Mohammad Daud ja äiti muuttivat 20 | VOI HYVIN. Esimerkiksi silloin kun Nasiman äiti, Kamela tekee korvapuusteja tai sämpylöitä Muiston reseptin mukaan tai kun Nasima ja hänen aviomiehensä Johan vetävät ja viikkaavat lakanoita suomalaisittain. ”Junassa oli pimeää, enkä ymmärtänyt mihin olimme matkalla ja mitä oli tapahtumassa. Muistoissa arki oli valoisaa, lämmintä ja turvallista, vaikka aikuisena hän ymmärtääkin, että maassa oli levottomuuksia ja konflikteja jo silloin. Nasima oli silloin kahdeksanvuotias. Hän oli ensimmäinen suomalainen ihminen, johon kahdeksanvuotiaan Nasiman perhe tutustui, kun he olivat tulleet pakolaisina Suomeen. Sielläkin perhe oli kiinteä ja puitteet olivat hyvät, vaikka uuden opettelua oli melkoisesti. Tämä Muisto kuoli jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, mutta Razmyarin perheessä hänet mainitaan yhä miltei viikoittain. R ovaniemellä asuvan naisen nimi oli Muisto. Muistan, että kasvoni peitettiin ja aikuiset puhuivat kiihtyneesti. Oli lehmiä, vuohia ja mehiläiskennoja sekä paljon serkkuja ja tätejä, joilta sai kuulla jännittäviä tarinoita. Nämä varhaisimmat muistot ovat Kabulista, jossa Nasima varttui keskiluokkaisessa kodissa
Nyt yritän olla stressaamatta Usein epäonnesta on seurannut hyvää ja vieläkin parempaa. Yksi hyvä ihmissuhde voi olla kotiutuvalle maahanmuuttajaperheelle pelastusrengas, onnellisen uuden elämän alku. Koulu oli minulle oman elämän ja itsenäisyyden alku.” Nasima pohtii, että oikeastaan hänellä ei ole sellaisia asioita, jotka hän haluaisi tietoisesti unohtaa. VOI HYVIN | 21. NASIMA RAZMYAR on Helsingin Lauttasaaressa asuva kansanedustaja ja Sdp:n ensimmäinen varapuheenjohtaja sekä entinen Helsingin apulaispormestari. ”Uni järkytti minua, sillä olin itse kouluikäisenä usein huolissani vanhempieni jaksamisesta ja selviämisestä.” Nasima oppi aikoinaan suomen kielen nopeasti koulukavereiltaan, mutta isä ja äiti eivät osanneet suomea yhtä hyvin kuin lapsensa. Pääsin pakoon vastaanottokeskuksen arkea, isän ja äidin surumielisyyttä sekä taloudellisia huolia. ”Olin huolissani vanhempieni masennuksesta ja jouduin toimimaan tulkkina heille, joten siinäkin mielessä huolehdin heistä. ”Muisto kutsui meidät viettämään joulua perheensä kanssa, ja sain häneltä lahjaksi ihka uuden Barbie-nuken. ”Minulle ja veljelleni hän oli kuin suomalainen mummi. ”Kun tuskailen, että miten jokin asia voikin olla niin vaikeaa, ajattelen menneisyyden kokemuksia ja saan niistä voimaa. Tervetuloa Suomeen.” Muisto kutsui Nasiman perheen kotiinsa, opetti vanhempia käytännön asioissa, byrokratiassa, ruokien valmistuksessa sekä suomen kielessä. ”Hän oli Ihminen isolla alkukirjaimella, hän välitti ja auttoi pyyteettömästi.” Nasima sanoo ymmärtävänsä kokemuksen kautta, kuinka paljon yksi ihminen voi tehdä. Nasiman esikoispoika, Jonas, oli vähän aikaa sitten nähnyt unta, jossa hän yritti pelastaa hukkuvan äitinsä. Se oli aarre, sillä perheemme elämä oli hyvin vaatimatonta, eikä meillä ollut varaa kalliisiin leluihin tai vaatteisiin.” KOULUAJOILTA NASIMALLA on paljon hyviä muistoja. Hänestä tuli perheen korvaamaton ystävä. Afganistanilaissyntyisen Nasiman perheeseen kuuluu aviomies Johan Fager sekä pojat Jonas, 8, ja Jacob, 5. Hän oli turvallinen aikuinen, jolta kehtasi kysyä nolojakin kysymyksiä. Kun vaikeista vaiheista on selviytynyt, negatiiviset muistot haalenevat ja positiiviset vahvistuvat. ”Koulu oli minulle turvapaikka, pärjäsin siellä ja sain mahdollisuuden olla osa normaalia elämää. Hän tuli luoksemme ja sanoi, että täällä on kuulemma oikein diplomaattiperhe, pitihän teitä tulla katsomaan. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli erilaisissa järjestöissä, ja vuonna 2010 hänet valittiin vuoden pakolaisnaiseksi. Ikävätkin muistot ovat tärkeitä. ”Perheemme elämä oli vaatimatonta, eikä meillä ollut varaa kalliisiin leluihin.” S Maailma kirkastui monin tavoin, kun perheen elämään käveli Muisto. Pian asiat asettuvat mittasuhteisiinsa, ja näen, ettei tämä niin hankalaa olekaan, pahemmistakin paikoista on selviydytty.” Usein epäonnesta on seurannut hyvää ja vieläkin parempaa. Opin, että täytyy olla tarkka, ettei sano kakka, kun tarkoittaa kakkua, ja että auton katolla oleva arkku on suksiboksi eikä ruumisarkku ja että mustasukkaisuus ei todellakaan ilmaise sukkien väriä.” Perhe muutti parin vuoden kuluttua Helsinkiin, ja vaikka Muisto jäi Rovaniemelle, niin ystävyys säilyi. ”Hän oli tyylikäs paikallinen nainen, jolla oli upea hattu ja tomera ote elämään
Oletko sä nyt vähän ylpee. Kun hän sanoo, että tukea pitäisi antaa myös perheille, hänellä on asiasta paitsi tietoa myös omaa kokemusta. Totta kai pahat puheet vieläkin satuttavat, mutta jonkinlaisen suojakerroksen olen kehittänyt. Millään elämänalueella mikään asia ei saisi olla liian itsestäänselvää.” Nasima luottaa itseensä, hänellä on hyvä itsetunto. ”Tuntuu hyvältä, kun näen, että voin vaikuttaa asioihin. Asiat ovat nyt oikein hyvin. Hän näkee silmissään pienen maahanmuuttajaperheen tytön, jolla on hirvittävä palo auttaa kaikkia ja olla kuin Äiti Teresa. ”Olen henkeen ja vereen jouluihminen, ja joulun vietto on iso osa suomalaisuuttani. Silloin kysyn itseltäni, että olisiko nuori Nasima luovuttanut.” Nasima kertoo, että hänellä oli jo nuorena unelma paremmasta maailmasta ja vahva halu vaikuttaa. Hän muistaa, kuinka kaikki oli vielä edessä ja moni asia tuntui olevan mahdotonta. Sittemmin isä on ollut tärkein tukijani myös politiikassa.” Aikuistuttuaan Nasima on ymmärtänyt entistä paremmin isäänsä ja tämän suuria menetyksiä. Kannattaisi olla.” . En halua, että poikieni pitäisi pelätä, kuinka minä jaksan tai pärjään.” NASIMA TÄYTTI äskettäin pyöreitä vuosia, mutta puhe neljänkympin kriisistä saa hänet naurahtamaan. ”Tälläkin hetkellä meillä on liian monta yksinäistä, jotka eivät löydä toisiaan.” Maahanmuuttajien lapset joutuvat usein auttamaan vanhempiaan käytännön asioissa. ”Mistä kaikesta se tyttö haaveilikaan ja mitä hän halusi… Jos voisin, sanoisin hänelle, että usko pois, nelikymppisenä olet päässyt jo aika pitkälle. ”Ei kriisin häivääkään. Ehkä olen realistinen idealisti.” Nasima sanoo olevansa luonteeltaan kiltti ja siitä aiheutuu hänelle myös tiettyä ristipainetta. ”Vaikka meillä oli taloudellisesti niukkaa, niin moni asia oli myös hyvin. ”Elämässäni on ollut paljon muutoksia ja pettymyksiä, mutta haluan muistaa hyvät asiat. Kunpa jokainen meistä osaisi olla Muiston tavoin ihminen ihmiselle.” Huonoina hetkinä Nasima ajattelee itseään teini-ikäisenä. Hän kertoo odottavansa innokkaasti joulua ja tuntevansa juuri tähän vuodenaikaan olevansa erityisen suomalainen. ”Tiedän, että selviän ja kestän myös sen, että asiat eivät suju niin kuin haluaisin. Taktikointi on usein falskia, ja mieluummin olen filtteritön ja aito kuin liian varovainen.” Tällä hetkellä muistot ja muisteleminen liittyvät Nasiman mielestä eniten lapsiin. Viihdyn kansanedustajana ja olen tosi sujut myös yksityisen puoleni kanssa, äitinä, puolisona ja naisena.” ”Olen aina ollut kunnianhimoinen työni ja urani suhteen, mutta jatkossa haluan panostaa entistä enemmän myös perheeseen sekä hyvään parisuhteeseen. Teki mitä vain, aina joku pahastuu. itseäni liikaa, sillä lapset vaistoavat vanhempien paineet helposti. Kun hän puolueensa Sdp:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana ottaa kantaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten lukutaitohaasteisiin, häntä kuunnellaan ja hänen mielipiteensä saavat julkisuutta. Olen aina ollut suora ja haluan olla sitä edelleenkin. ”Tälläkin hetkellä meillä on liian monta yksinäistä, jotka eivät löydä toisiaan. Perhe oli kiinteä, minua rakastettiin, minuun uskottiin ja luotettiin. ”Saan elää demokraattisessa maassa, jossa on turvaa ja rauhaa. ”Vastuu perheestä voi olla lapselle kohtuutonta.” 22 | VOI HYVIN. Hän uskoo, että kaiken perusta on rakastava lapsuudenperhe. Tunnen olevani etuoikeutettu, ja poliitikkona minulla on myös vastuu äänestäjiäni kohtaan.” OMAN TAUSTAN muistaminen on Nasimasta tärkeää. ”En halua olla epäkohtelias tai ilkeä, mutta joskus täytyy olla kova, muuten ei pärjää. Kotoaan hän on saanut myös vahvan halun olla avuksi ja uskon siihen, että jokainen voi vaikuttaa. Vaikka hetkittäin tuntuu, että ympäröivä maailma voi romahtaa, niin perusasiat ovat hyvin.” Nasima on apulaispormestarivuosien jälkeen palannut eduskuntaan, ”Elämässäni on ollut paljon pettymyksiä, mutta haluan muistaa hyvät asiat.” ja hän viihtyy tehtävässään. ”Haluan tarjota omille lapsilleni yhtä rakastavan perheen kuin minulla itselläkin on ollut. Se on koko Suomen etu.” Resilienssi on sana, jolla Nasima kuvaa omaa vahvistumistaan. Nyt hänellä on lisäksi äänestäjien valtuutus mielipiteilleen, eikä hän todellakaan aio antaa periksi. Hän on oppinut luottamaan tapaansa toimia. ”Ajattelen, että jos maahanmuuttajat pärjäävät, koko Suomi pärjää. Olen aina selvinnyt.” ISÄ JA ÄITI ovat edelleen tärkeä osa Nasiman perhettä, vaikka aviomies ja kahdeksanja viisivuotiaat pojat ovatkin kaiken keskiössä. Tietysti on myös vaikeita hetkiä, ja usein tulee ilkeää vihapostia. Nyt niitä muistoja taas kertyy.” JOULUN AIKAAN Nasima muistaa aina myös perheensä ensimmäisen suomalaisen ystävän Muiston, joka on hänelle kuin symboli yhteisöllisyydestä ja välittämisestä. Poliitikkona hän kokee olevansa tärkeä esimerkki monelle. ”Ehkä olen omalla tavallani yrittänyt täyttää sitä yhteiskunnallista tyhjiötä, mikä isäni elämään jäi, kun hän maahanmuuttajana joutui luopumaan paitsi isänmaastaan myös työstään ja asemastaan.” Isältään Nasima on oppinut, että kaikkia ei voi koskaan miellyttää
”Tiedän, että selviän ja kestän myös sen, että asiat eivät suju niin kuin haluaisin.” Nasima on aina ollut kunnianhimoinen työnsä suhteen, mutta nyt nelikymppisenä hän haluaa panostaa entistä enemmän parisuhteeseen ja perheeseen. VOI HYVIN | 23
Sitä kautta runous, taide ja musiikki liittyivät muistamiseen. Mnemosyne oli tärkeä hahmo, sillä antiikin aikana vain harvat osasivat kirjoittaa tai lukea. 24 | VOI HYVIN. Hän oli kuitenkin tärkeä hahmo Trofonioksen kulttipaikalla Lebadeiassa Boiotiassa, sillä jumalattarella oli rooli rituaaleissa. Kun ihmiset kävivät oraakkelin luona, riitteihin kuului juominen Lethen ja Mnemosynen lähteestä. Muisti oli tapa sailyttää tietoa ja tapoja sukupolvelta toiselle. Vaikka monille jumalille rakennettiin temppeleitä, joillekin pyhitettiin paikkoja, kuten Mnemosynelle. . Monissa eeppisissä runoissa, kuten Iliaassa ja Odysseiassa , jumalattaren nimi mainittiin ensimmäisten säkeiden aikana. Näin lausuja haki itse apua muistamiseen. Mnemosyneä pidettiinkin tiedon säilymisen henkilöitymänä. Lethen lähde auttoi unohtamaan murheet ja Mnemosynen lähde muistamaan oraakkelin näyt ja neuvot. Mnemosynelle ei tiettävästi ollut omistettu omia temppeleitä. Kun taiteilija antiikin aikana aloitti luomistyönsä, hän kutsui avukseen oman alansa muusan. Jumalatar synnytti myös yhdeksän muusaa eli runotarta, jotka olivat taiteiden ja tieteiden suojelijajumalattaria. K reikan mytologiassa Mnemosyne oli muistin ja muistamisen jumalatar, joka oli Taivaan jumala Uranoksen ja Maan jumalatar Gaian tytär ja titaanien sukua. TEKSTI HEINI LEHTOSALO KUVA ADOBE STOCK Tärkeät näyt LUONNONIHMEET Kreikka on kuuluisa kauniista maisemistaan. Tehtävästä kertoo jo hänen nimensä, sillä se on muodostettu sanasta mn?m. , eli muisto tai muisti
VOI HYVIN | 25
26 | VOI HYVIN. Aistit ja mielikuvitus auttavat meitä painamaan ja palauttamaan mieleen asioita. MIELENVOIMA Joillekin on luontaista hyödyntää kuvallisuutta muistamiseen. TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT ADOBE STOCK Millainen muisti sinulla on. Muitakin apureita on. Muistaminen on taito siinä missä muutkin taidot. Asiantuntija kannustaa huolen sijaan ottamaan selvää muistin toiminnasta. Moni kuitenkin ahdistuu välittömästi, kun muisti-sana edes mainitaan. On erilaisia tapoja painaa ja palauttaa asioita mieleen
VOI HYVIN | 27
Joidenkin arvioiden mukaan pitkäaikaisin näistä on hajumuisto. 28 | VOI HYVIN. Muisti tekee myös meistä sen, keitä me koemme olevamme”, tiivistää tutkimuspäällikkö, psykologian tohtori Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta. Koko elämämme tuntuu siis olevan muistimme varassa. Ilman toimivaa muistia meidän on vaikea suoriutua arjen askareista, työelämästä puhumattakaan. Vaikka muisti on yksilöllistä, se sisältää aina tiettyjä prosesseja, jotka ovat yhteydessä eri aivoalueisiimme. Etenkin työelämässä olevien kohdalla harvemmin kyseessä on silti edes alkava muistisairaus. Lopulta herää kysymys: mitä meistä jää jäljelle, kun muisti ja muistot ovat kadonneet. Meillä on monenlaisia tapoja muistaa. Ne voidaan jakaa sen mukaan, ”Tarvitsemme muistia omien kokemustemme, taitojemme ja tiedon tallentamiseen. Usein niissä on mukana aistihavaintojamme. ”Sairastumisen pelon sijaan kehottaisin ottamaan selvää muistin toiminnasta ja siitä, miten sitä voi tukea ja parantaa”, Kalakoski sanoo. ”Enemmänkin kyse on esimerkiksi stressistä, huonosta unesta tai aivojen ylikuormittumisesta.” Kalakoski on luennoinut paljon muistista. MUISTIN AVULLA hahmotamme, keitä olemme, mistä tulemme ja mihin olemme matkalla. MUISTI KOOSTUU erilaisista muistityypeistä. Muistatko mummolan tuoksut. Onko sinun helppo muistaa ihmisten kasvot, mutta ei nimiä. Tämän vuoksi muistihäiriöt ja muistamattomuus aiheuttavat usein epävarmuutta, ahdistusta, jopa pelkoa. Jäävätkö puhelinnumerot tai muut numerosarjat mieleesi kuvina. Yleisin dementiaa aiheuttava Alzheimerin tauti muuttaa ja riisuu yleensä pitkälle edetessään koko persoonan. Usein kuulee ihmisten päivittelevän, miten hatara muisti heillä on. On näkömuistia, kuulomuistia, kosketusmuistia, tuoksumuistia, kuvamuistia. Ihmisen muisti on monimutkainen järjestelmä. Hän kertoo kysyvänsä usein luentonsa alussa, onko paikalla joku, jolla on tosi hyvä muisti. O nko sinulla kanan vai norsun muisti. Meillä kaikilla lienee kokemuksia siitä, että minä tiedän kyllä tuon asian, mutta juuri nyt se ei tule mieleen tai että, se ja se sana on ihan tuossa kielen päällä, mutta en nyt pysty sanomaan sitä. Muistin avulla osa tiedosta tallentuu mieleemme ja muovaa käsitystämme itsestämme ja ympäröivästä maailmasta. ”Pyrimme täydellisyyteen eli siihen, että pystyisimme muistamaan koko ajan kaiken. Muistatko rakkaasi käden silityksen hiuksillasi. Etenkin nykypäivän tietotulvan ja jatkuvien ärsykkeiden keskellä se on mahdotonta.” Moni onkin turhaan huolissaan omasta muististaan. Herahtavatko kielellesi etelänmatkan makumuistot tai kuuletko yhä, kuinka meren aallot osuvat rantaan. Saamme jatkuvasti uutta tietoa ympäristöstämme. On luonnollista, että jokaisen muisti pätkii aika ajoin. Kalakoski korostaa, että ilman toimivaa muistia meidän on vaikea suoriutua arjen askareista, puhumattakaan työelämästä. Muisti on olennainen osa mielen ja aivojen toimintaa. Kalakoski sanoo, että meidän kaikkien muisti on rajallinen riippumatta siitä, olemmeko terveitä vai sairaita. Tästä esimerkkinä ovat muistisairaudet. ”Olisiko kerran pari joku yleisössä viitannut ja sanonut, että hänellä on aika hyvä muisti.” Onko sinun helppo muistaa ihmisten kasvot, mutta ei nimiä
P IR IT A M Ä N N IK K Ö VIRPI KALAKOSKI on tutkija, laillistettu psykologi ja psykologian tohtori. Koodauksessa aivot siis käsittelevät ja muuttavat havaintotiedon muotoon, jossa se voidaan tallentaa muistiin. Säilömuisti voidaan jakaa edelleen kahteen päätyyppiin. Esimerkiksi puhelinnumeroa voi toistaa mielessään niin kauan, kunnes ehtii kirjoittaa sen muistiin. Työmuistia tarvitaan myös erilaisissa ajattelua vaativissa tehtävissä tai kun vaikka luetaan tai lasketaan.” PITKÄKESTOINEN eli säilömuisti puolestaan on muistijärjestelmä, jossa tietoa säilytetään pitkään, jopa koko ihmiselämän ajan. Siellä tapahtuvat havainnot, ajatukset, päättelyt ja ongelmanratkaisu. Hän on myös tietoja oppikirjailija, ja hänen tutkimuksiaan on julkaistu psykologiaa käsittelevissä tiedelehdissä. Virpillä on kaksi mottoa: ”Ratkaisuja löytyy aina.” ja ”Nyt on näin.” Jos asioita toistaa, niitä voidaan säilyttää pidempään työmuistissa. Voimme esimerkiksi muistella henkilökohtaisia kokemuksia hääjuhlista tai etelän lomamatkasta. S millaista tietoa se käsittelee ja kuinka kauan tieto säilyy muistissa. VOI HYVIN | 29. Tietomuistin alle voiMitä meistä jää jäljelle, kun muisti ja muistot ovat kadonneet. Toiseen päätyyppiin kuuluu taitomuisti. Mikäli tietoa ei kerrata, työmuisti säilyttää tietoa lyhyen ajan, yleensä 15–30 sekuntia. MUISTILLA ON myös eri vaiheita. Virpi asuu Helsingissä yhdessä puolisonsa ja teini-ikäisen lapsensa kanssa. Tämän katsotaan liittyvän fyysisiin ja motorisiin taitoihin tai tottumuksiin, joita voimme tehdä ilman tietoista ajattelua. Hänellä on myös kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Onnistunut muistaminen vaatii, että havaintotieto onnistutaan koodaamaan ja tallentamaan muistiin, jotta se säilyy muistissa ja saadaan haettua säilömuistista takaisin työmuistiin. Puhutaan tietomuistista. Tärkeimmät kaksi muistityyppiä ovat lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. ”Pystymme esimerkiksi ajamaan autoa miettimättä, mitä kaikkea meidän tulee ajon aikana tehdä. Tämä muisti toimii automaattisesti, kun opittu taito on vakiintunut”, Kalakoski kertoo. Työmuistia on kuvattu mielen työpöydäksi, jossa voimme käsitellä ja muokata tietoa tilapäisesti. Muistiprosessin tiedetään koostuvan kolmesta päävaiheesta, joita ovat koodaus, säilytys ja palautus. Samoin voimme määritellä käsitteitä tai luetella faktoja, kuten että Bangkok on Thaimaan pääkaupunki. Hän toimii tällä hetkellä tutkimuspäällikkönä Työterveyslaitoksessa ja on aiemmin työskennellyt tutkijana Helsingin yliopistossa. daan luokitella vielä asiamuisti, tapahtumamuisti ja ennakoiva muisti. ”Työmuistin tehtävänä on auttaa työstämään tietoa siten, että siitä syntyy jotakin pysyvämpää pitkäkestoiseen muistiin. Tämä muistin osa sisältää tietoja, joita voimme tietoisesti muistella ja kertoa eteenpäin
Ihmisen kyky käsitellä tietoa on rajallinen kaikkina ikäkausina. ”Ikääntyminen ei silti ole tuomio muistin rapautumiselle. AIVOTERVEYS ON tärkeä tämän päivän puheenaihe. ”Palautuksen aikana tietoa saadaan takaisin mielen päälle työmuistiin, jossa sitä voidaan tarvittaessa työstää edelleen”, Kalakoski kertoo. ”Asioita, olivatpa ne sitten ihmisten nimiä tai muita muistettavia asioita, pitää toistaa ja työstää riittävästi, jotta ne muistetaan.” MUISTILISTAT ovat yksi toimiva tapa vähentää muistin kuormittumista. Kun homma on tehty, hän laittaa ruksin tehtävän viereen. Listat vapauttavat keskittymään tekeillä olevaan tehtävään. Säilytysvaiheessa koodattu tieto tallennetaan aivoihin. Usein tekemättömät työt stressaavat enemmän kuin itse tekeminen.” Asioiden kirjaaminen voi auttaa myös päästämään irti turhasta huolehtimisesta. Palautuksessa muistista haetaan tietoa. Iästä riippumatta meille kaikille yksi olennainen muistin apuri on hyvä yöuni. Kun esimerkiksi opimme jonkun uuden vieraskielisen sanan, koodausprosessin aikana sana muutetaan informaatioksi, joka voidaan tallentaa pitkäkestoiseen muistiin. Me pystymme työstämään mielessämme vain yhtä asiaa kerrallaan. On tutkitusti totta, että ikääntyminen heikentää lyhytkestoista työmuistia. Kalakoski painottaa, että muistia voi treenata kaikissa elämänvaiheissa. Se voi olla tietoista eli vaikka jonkun tiedon, kuten salasanan, muistaminen. Hän kirjoittaa kaikessa rauhassa päivittäin muistivihkoonsa listan hoidettavista asioista. Sen laatu riippuu siitä, kuinka hyvin tieto on koodattu ja kuinka usein ja tehokkaasti sitä kerrataan. Säilytys voi olla lyhyttai pitkäkestoista. Jos heräilee yöllä ja jokin asia vaivaa, sekin kannattaa kirjoittaa ylös. Hyvät nukkujan muistavat paremmin.” Terveiden elämäntapojen, monipuolisen ravinnon, liikunnan, riittävän unen ja stressinhallinnan ohella muistia voi vahvistaa itselleen mielekkään aivojumpan parissa. ”Iästä riippumatta meille kaikille olennainen muistin apuri on hyvä yöuni.” 30 | VOI HYVIN. Onkin tärkeä opetella hyvän muistamisen tekniikoita. Myös luonnossa epätasaisessa maastossa liikkuminen tekee hyvää aivoille ja muistille. Se voi myös olla tiedostamatonta, kuten esimerkiksi pyörällä ajo vuosien tauon jälkeen. Kalakoski on listaihmisiä. He eivät ole hänen mukaansa tavallista huonomuistisempia vaan ovat vain kehittäneet itselleen hyvän, muistia tukevan rutiinin. Se on olennaisesti yhteydessä muistin parantamiseen. ”Silloin voi luottaa siihen, että asiaan pystyy palaamaan aamulla.” Kalakoski kehottaa kaikkia ryhtymään listaihmisiksi. Muistin hidastuminen tarkoittaa sitä, että ihminen tarvitsee enemmän aikaa koodaukseen ja tallettamiseen. Puhumme paljon tunnetaitojen opettelusta, mutta myös muistitaitoja voi opetella ja vahvistaa”, Kalakoski sanoo. ”Muistaminen on taito siinä missä muutkin taidot. ”Listan avulla hallitsen työkuormaani ja ruksin avulla tunnen tyydytystä loppuun saatetusta työstä. Näistä tunnetuimpia lienevät ristisanatehtävät ja sudokut
Jotkut tykkäävät käyttää värikkäitä post-it-lappusia, mutta vihko toimii Kalakoskelle itselleen paremmin. nen, ettei ehdi tehdä edes todoja. KOHDENNA HUOMIO muistettavaan asiaan. 2. Muistomme syntyvät siitä, mihin olemme aiemmin keskittyneet ja mitä kokeneet. Tee harjoituskysymyksiä ja vastaa niihin. Jos olet vaikka ajatuksella kirjoittanut kauppalistan ja unohtanut sen kotiin, muistat kuitenkin kaupassa ollessasi, mitä sinun piti ostaa. TYÖSTÄ JA RIKASTA muistettavaa. ”Kuvia ja mielikuvia on usein helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja. Mielikuvitus vahvistaa muistettavaa asiaa.” . To do -listat helpottavat arkea huomattavasti. Kun tieto on pantu konkreettisesti ylös, se myös tallentuu paremmin muistiin. Oppimisen kannalta on tärkeä pyrkiä ymmärtämään asia ja liittää se suurempiin asiakokonaisuuksiin. Uuden asian linkittäminen johonkin aiemmin tuttuun nopeuttaa mieleen painamista. ”Lappuset häviävät helposti. Treenaa myös asioiden mieleenpalauttamista. Muistivihon hyvä puoli on myös se, että voin halutessani palata muistiinpanoihini.” Sana ’muistiinpano’ kuvaakin hyvin sitä, mistä listojen tekemisessä on kyse. Yleensä mielikuvia luodaan näköaistin varassa, mutta siihen voi ottaa mukaan myös muita aisteja. Esimerkiksi pitkiä numerosarjoja voi ryhmitellä. Työkaverini totesi hiljattain olevansa niin kiireiKOKEILE NÄITÄ MUISTIKIKKOJA 1. 5. ”Myös yksittäisten nimien ja sanojen opettelemisessa kannattaa käyttää muististrategioita, joita voi itsekin keksiä luovasti”, Kalakoski sanoo. KERTAA. Asioiden toisto auttaa sinua muistamaan. Jos sinulla on viikossa tunti aikaa opiskella japanin kieltä, opiskele sitä joka päivä kymmenen minuuttia. Tee siitä itsellesi rutiini. Sitä, mihin emme kiinnitä huomiota, emme myöskään voi muistaa. 6. Linkittämällä nämä muistat uuden henkilön nimen helpommin. LAADI MUISTILISTOJA. Pikkulapsetkin oppivat toistamalla. TESTAA MUISTIASI. ”Visualisoinnissa on voimaa”, Kalakoski sanoo. Jos tapaat uuden ihmisen, jonka nimen haluat muistaa, keskity hänen nimeensä. Laajempien kokonaisuuksien muistamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi keksittyjä tarinoita tai mielikuvia siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Säännöt auttavat mieleen painamisen lisäksi myös tiedon haussa muistista. VOI HYVIN | 31. Voit myös yhdistää uuden tuttavasi nimen vanhaan tuttavaasi, jolla on sama nimi. PILKO OPISKELUAIKASI lyhyempiin rupeamiin. Lähde: Virpi Kalakoski Muistitekniikkojen avulla voidaan yhdistää uutta tietoa aiempaan tietoon ja tehdä tiedosta mielekkäämpää ja helpommin muistettavaa. Tästä tuttu esimerkki on suomen kielen kielioppiin liittyvä sydän-sanan taivutus ja siihen liittyvä muistilause: ”Sydämeen mahtuu vain yksi ämmä.” MUITA KÄYTETTYJÄ muistisääntöjä ovat muun muassa alkukirjainten käyttö, numeroista kuvien tekeminen, järjestäminen, ryhmittely, aistien käyttö, linkittäminen tunteisiin, mielikuvatekniikat, mind mapit eli muistikartat sekä mielleyhtymät. Mieti myös, mitä kaikkea muuta muistettavaan asiaan sinulla itselläsi mahdollisesti liittyy. ”Kiire on muistin vihollinen. Seitsemän yksikön (8-0-1-7-9-5-3) sijasta työmuisti kuormittuu vain kolmen yksikön (801-79-53) verran. Mielikuvatekniikassa puolestaan voi muistettavasta asiasta luoda mielikuvan eli tuottaa mieleen elävä aistihavainto aiheesta. Sitä, mihin emme kiinnitä huomiota, emme myöskään voi muistaa. 4. Numerosarja 8017953 on helpompi muistaa, jos sen jakaa osiin vaikkapa näin: 801-79-53. Tämä tehostaa muistamista. Tutkimusten mukaan muistitekniikoita omaksuneiden eläkeikäisten muisti toimii usein jopa paremmin kuin kolmekymppisten, jotka eivät käytä mitään muistamista helpottavia tekniikoita. Muistamisen tueksi on olemassa erilaisia muistitekniikoita, muistisääntöjä ja kikkoja. 3. Ihmettelin, mitä hän tarkoitti, kunnes oivalsin hänen puhuvan to do -listoista eli tehtävälistoista”, Kalakoski kertoo. Voit vahvistaa harjoitusta tekemällä muistiinpanoja. Muistilistojen tekeminen ja asioiden kirjaaminen voivat auttaa päästämään irti turhasta huolehtimisesta. Visualisoi asiaa mielessäsi ja kytke se aiempaan tietoosi. ASIOIDEN HAVAINNOINTI on olennainen osa muistamista
Ä ÄNIMAISEMAT Musiikilla on sekä lyhytettä pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. 32 | VOI HYVIN
TEKSTI JENNI ARBELIUS KUVAT ADOBE STOCK Musiikki hellii mieltä ja terveyttä VOI HYVIN | 33. Tiesitkö, että pianon ja puhaltimien soitto auttaa pitämään yllä muistia. Kuoroharrastuksellakin on pitkäkestoisia, myönteisiä vaikutuksia aivoihin. Äänimaisemat ja musiikki vaikuttavat mielentilaan
Huotilainen jakaa musiikin eheyttävät vaikutukset kahteen kategoriaan. ”Jotkut nuoret sanovat, etteivät menisi kouluun ollenkaan, jos he eivät saisi kuunnella musiikkia. Rytmikkäällä musiikilla voi motivoida itseään vaikkapa imuroimaan työpäivän jälkeen, käymään lenkillä tai kohottaa omaa mielialaa. Kirkot, temppelit ja usein myös luonnon pyhät paikat, kuten uhrikivet tai luolamaalauskalliot, ovat akustiikaltaan kiinnostavia. Tällöin äänestä on etsitty syvempää yhteyttä itseen, toisiin ja usein myös korkeampaan voimaan. On hetkellinen vaikutus, joka tulee siitä, että laitetaan musiikkia soimaan ja haetaan siltä rentouttavia, keskittymistä helpottavia tai stimuloivia vaikutuksia. Siitä on haettu eheytymistä ja pääsyä arjen yläpuolelle, laajempaan tietoisuuden tilaan. Sitten on pitkäkestoinen vaikutus, joka syntyy säännöllisestä musiikkiharrastuksesta, eli esimerkiksi kuorolaulusta tai jonkin instrumentin soittamisesta. Tällöin voi käydä katsomassa, onko kaikki hyvin. Samaan aikaan äänet ja tuoksut kertovat omaa tarinaansa paikan tunnelmasta. Professori Huotilaisen tutkimusryhmän hiljattain tekemässä tutkimuksessa selvisi, että kuorossa laulaminen vaikuttaa aivojen valkean aineen nuorena säilymiseen erityisesti muistialueella. Viimeisten vuosikymmenten aikana tutkimus on mennyt harppauksittain eteenpäin, mutta niin on musiikin kuuntelukin. Erityisesti piano ja puhallinsoittimet auttoiKuorossa laulaminen vaikuttaa aivojen valkean aineen nuorena säilymiseen erityisesti muistialueella. Kuuloaisti toimii myös hälytysjärjestelmän tavoin. Luonnon pyhillä paikoilla on saatettu loitsia, rummuttaa, joikata tai laulaa ritualistisia lauluja. Monella tarkkaavaisuusvaikeuksista kärsivillä nuorilla musiikista on paljon apua keskittymiseen. Jos vanhempi on vaikkapa tottunut, että lasten huoneesta kuuluu aina pientä hälinää, hän voi yhtäkkiä havahtua siihen, että mitään ääntä ei kuulu. Musiikilla on suuri vaikutus terveyteen ja mielenterveyteen,” Minna Huotilanen kertoo. Entinen pääministeri Sanna Marin kertoi tv-ohjelmassa yökyläilevälle toimittaja Maria Veitolalle energisoivansa aamujaan kuuntelemalla kuulokkeilla The Chemical Brothers -yhtyeen Go -kappaletta samalla, kun hän meikkaa. Tieteen popularisoimisesta useasti palkittu aivotutkija, professori Minna Huotilainen on tutkinut äänen vaikutusta aivoihin jo 90-luvulta saakka. Musiikilla ja laulamisella on merkittävä rooli myös erilaisissa henkisyyteen liittyvissä kulttuureissa kautta maailman. Soittaminen vaikuttaisi olevan suotuisa harrastus aivoterveydelle. IHMISET OVAT aina kokoontuneet yhteen laulamaan ja kuuntelemaan musiikkia. Nykyään on paljon ihmisiä, joilla musiikki soi kuulokkeissa lähes tauotta. Äänet ja musiikki ovat kautta aikain toimineet myös tunnelman luojana ja keinona päästä kosketuksiin omien tunteiden kanssa. 1990-luvulla meillä oli Walkmanit, joista kuunneltiin C-kasetteja. 34 | VOI HYVIN. Itämaisissa temppeleissä on laulettu mantroja ja länsimaisissa kirkoissa virsiä. VIIME VUOSINA maailmalla on tutkittu myös soittoharrastuksen vaikutuksia aivoterveyteen myöhemmällä iällä. K uuloaisti toimii vähän samalla tavalla kuin hajuaisti siinä mielessä, että kun saavut itsellesi uuteen paikkaan, havaitset päällimmäisenä tilaa yleensä näköaistilla
Selvää on, että sosiaalisuudella on terveysvaikutuksia. Aivoaallot värähtelevät esimerkiksi delta-aalloilla (1–4 Hz), kun ihminen on vaipunut syvään meditaatioon tai kun hän nukkuu ilman unia. Useat kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että vanhemmallakin iällä aloitettu musiikkiharrastus vaikuttaa suotuisasti muistisairauksien ennaltaehkäisyssä, muistivaikeuksien lieventämisessä ja aivoterveyteen yleensä. ”Halutun mielentilan saavuttaminen näkyy mittareissa yleensä jo muutaman sekunnin päästä siitä, kun musiikki on alkanut soida.” Harva tulee ajatelleeksi, että musiikki on luonteeltaan matemaattista, rakenteellista ja arkkitehtonista. Alpha-aallot (8–12 Hz) taas liittyvät hereillä olevaan, mutta rauhalliseen mielentilaan, jossa on helppo keskittyä tai olla luova. AIVOTUTKIMUKSEN mukaan ihminen voi rentoutua musiikin avulla. Sama toimii myös niin päin, jos halutaan inspiroida itseä vaikkapa urheilusuoritukseen.” Aivotutkijan mukaan ihminen voi siis muokata omaa mielentilaansa musiikin avulla. Siksi musiikin kuuntelu voi vähentää ahdistusta, verenpainetta ja kipua sekä parantaa unenlaatua, mielialaa, mentaalista vireyttä ja muistia. Musiikki on luonteeltaan matemaattista ja arkkitehtonista. Hän on työskennellyt aivotutkijana useissa kotija ulkomaisissa yliopistoissa. A N T T I V E T T E N R A N T A VOI HYVIN | 35. ”Eli jos halutaan rentoutua ja valitaan rentouttavaa musiikkia, rentoutuminen näkyy näillä mittareilla. Uskomusten mukaan on olemassa muitakin parantavia taajuuksia, joita ihminen voi kuunnella eheytyäkseen. Hänet on palkittu tieteellisen tiedon kansantajuistamisesta. Siinä on kyse suhteista sävelten välillä. Aivot siis pääsevät todella työskentelemään kohdatessaan äänimaisemia. MINNA HUOTILAINEN työskentelee kasvatustieteen professorina, tutkii oppimista aivotutkimusmenetelmillä ja johtaa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkötiimiä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Myönteiset tulokset liittyvät osaltaan myös musiikin yhdistävään voimaan eli siihen, että musiikkia harrastetaan usein yhdessä toisten ihmisten kanssa. Myös rentoutumiseen haetaan ahkerasti apua äänimaisemista. Vaikka hän sanoisi olevansa rauhallinen, onko hän todella sitä”, Huotilainen kysyy. Ylipäätään soittaminen vaikuttaisi olevan suotuisa harrastus aivoterveyden kannalta. Youtube on täynnä erilaisia rentoutumiseen tarkoitettuja äänimaisemia, kuten isochronic tones ja binaural beats -taajuuksia. Vaikutus on voimakkain, jos S vat pitämään yllä muistia, selviytymään haastavista tehtävistä ja pitämään aivoja hyvässä kunnossa. MUSIIKIN LYHYTKESTOISIA vaikutuksia voidaan mitata esimerkiksi sydämen toiminnan, ihon sähkönjohtavuuden, hengityksen, silmien pupillien laajentumisen tai hengityksen avulla. Huotilainen kertoo, että mittaamalla saatujen tutkimustulosten mukaan musiikilla todella on valitsijan toiveiden mukaisia vaikutuksia. Äänimaiseman ei kuitenkaan tarvitse olla tietynlaista tai soida jollakin nimetyllä taajuudella. Näin pyritään kuuloilluusion kautta vaikuttamaan aivoihin niin, että aivoaallot synkronisoituisivat halutun taajuuden kanssa. Binaural beats perustuu ajatukseen, jossa luodaan äänimaisema, joka vastaa aivoaaltojen hertsejä. kuunteluun liittyy aktiivista tekemistä, kuten hyräilyä, laulua, liikettä tai vaikkapa pöydän naputtelua. Binaural beatsien idea on lähettää kumpaankin korvaan hieman erilaista ääntä niin, että aivot prosessoivat taajuuksien eroa. ”Tässä on pieni logiikkakatkos, jota voi verrata vaikkapa siihen, että jos hyvin hermostunutta ihmistä käskee sanomaan, että olen rauhallinen
”Äänen käyttämiseen voi liittyä valtavasti häpeää. Se ulottuu sateenpisaroiden ropinasta tai lehtien kahinasta delfiinien lauluun tai lintujen sirkutukseen. Aivotutkijan mukaan hertsien merkitystä on ylitulkittu. Hoitavaa ääntä käyttävä kehoterapeutti Hannele Säteentie saattaa kehoterapian aikana tuottaa ääntä asiakkaan rentouttamisen tai avautumisen tueksi. ”Kehoterapian tavoitteena on, että tunnelukkoja purkautuu mielestä ja kehosta ja ihminen voimaantuu. Esimerkiksi binaural beats -äänimaisemat perustuvat samoihin taajuuksiin: DELTA-AALLOT (1-3 Hz) ovat hitaimpia aivoaaltoja ja liittyvät syvään uneen ja meditaation syvimpiin tiloihin. Luonnon ääniin perustuva rentoutumismusiikki on nykyään aivan oma lajityyppinsä. ”Toisaalta taiteilijat voivat vapaasti inspiroitua jostakin taajuudesta ja tehdä musiikkinsa siihen. Toisaalta korkeat beta-aaltojen tasot voivat liittyä stressiin ja ahdistukseen. On aivan ihmeellinen asia, kun ihminen löytää oman äänensä omaan kehoonsa.” ”Äänen käyttämiseen voi liittyä valtavasti häpeää.” Säteentien mukaan monet meistä suomalaisista on jossain kohtaa elämän varrella hiljennetty. Äänimaisema voi vaikuttaa ihmiseen taiteen kautta, eikä aivotutkimus ulotu siihen”, Huotilainen sanoo. BETA-AALLOT (12-33 Hz) liittyvät normaalin hereillä olemisen ja aktiivisen ajattelun tiloihin, kuten keskittymiseen, ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon. Kuoleman koittaessa Suomessakin on ennen ollut itkijänaisten perinne. Silti tunteiden avautumisen ja oman äänen löytämisen myötä oma itse vahvistuu. THETA-AALLOT (3,5-8 Hz) liittyvät syvään rentoutumiseen, meditaatioon, luovuuteen ja syvän meditatiivisen tilan saavuttamiseen. ”Varmaa kuitenkin on, että kun ihminen istuu alas, laittaa kuulokkeet korville ja soimaan rauhallista äänimaisemaa, jota hän itse pitää miellyttävänä ja rentouttavana, niin hän hyvin todennäköisesti myös rentoutuu.” Jos tiettyjen hertsien kuunteleminen tuntuu aidosti rentouttavalta, niitä kannattaa siihen tarkoitukseen kuunnella. Delta-aaltoja esiintyy, kun olemme unessa ilman unia tai erittäin syvässä meditatiivisessa tilassa. Ne liittyvät rauhalliseen, mutta valppaaseen tilaan. Erilaiset laulupiirit, rumpukurssit ja oman äänen löytämiseen tähtäävät kurssit ovat nousussa. MILLAISIA HERTSEJÄ AIVOTOIMINNASSA ESIINTYY. He ikään kuin saattelivat vainajan sielua matkaan laulaen ja itkien. Se on hyvin lukitseva tunne. Tämä tila liittyy vaativaan kognitiiviseen toimintaan, oppimiseen sekä muistin ja tiedon prosessointiin. Tutkimus ei kuitenkaan vahvista ihmisen eheytymisen olevan riippuvaista juuri näiden äänien kuuntelemisesta. Samalla häpeä oman äänen käyttämisestä hälvenee.” Hannele Säteentie muistuttaa, että shamaanit ovat eri kulttuureissa käyttäneet ääntä parannuskeinona hoidoissaan. MONI MUISTAA kouluajoiltaan, kuinka Kalevalaa laulettiin yhdessä luokassa. Sitä, mikä toimii itselle mielentilan nostatukseen tai rentoutumiseen, kannattaa käyttää. Tapana on ollut, että lapsen synnyttyä hänelle lauletaan tuutulauluja. Itkijänaiset tulivat surutaloon. Moni saattaa käyttää omaa ääntään parantavasti tai voimauttavasti kuin huomaamattaan. Tila on ihanteellinen oppimiselle ja työskentelylle. Ennen kirjoitustaitoa erilaiset kansantarut ja myytit kerrottiin usein laulamalla. Lisäksi on erilaisia täydentäviä hoitomuotoja, joissa hoitajan tai hoidettavan äänenkäytöllä haetaan hyvinvointia ja voimaantumista. Musiikin vaikutus omaan mielentilaan riippuu siitä, millaisesta musiikista aidosti pitää. AIVOJEN aktiivisuutta voidaan mitata eri taajuuksilla, eli hertseillä, aivan kuten musiikkiakin. Samalla itkulaulut auttoivat kuolleen läheisiä käsittelemään suruaan. Se saattaa kuulua aikuisena hyvin kapeana ja hiljaisena puheäänenä tai kuiskailuna. Näitä aivoaaltoja on viisi päätyyppiä. Osa heistä on matkinut eläinten ääniä, kuten linnun liverrystä, naksahduksia tai suhahduksia. ”Mitä enemmän ääni ikään kuin laskeutuu omaan kehoon, sitä vahvempia ihmisen itseluottamus ja oma voima ovat.” Monet eivät uskalla olla näkyviä ja kuuluvia. Tällöin mielentila on yleensä tasapainoinen ja keskittyminen helppoa. Sellaisia ovat esimerkiksi 528 Hz, joka tunnetaan ”rakkauden taajuutena” tai 7,83 Hz, jota kutsutaan Maa-planeetan sydämen sykkeen taajuudeksi tai Schumannin resonanssiksi. Niin kävi Hannele Säteentiellekin. Mielentila on valpas ja keskittynyt. Kyllähän kaikki sellainen antaa potkua ja vahvistaa samalla omaa ääntä.” . Tiibetiläisiä äänimaljoja soitellaan jo yritysten virkistyspäivilläkin. Se piti möröt loitolla!” ”Me myös leikimme äänellä, teimme hassuja ääniä ja ihmettelimme niitä. ”Lapsena meillä oli maalla ulkohuussi. Myöhemmin teininä voimaa piti hakea kiroilulla. Samat taajuudet voidaan toistaa myös musiikissa. ALPHA-AALLOT (8-13 Hz) esiintyvät ollessamme hereillä mutta rentoutuneina. Kun sinne piti mennä pimeään vuodenaikaan, me veljieni kanssa huusimme aina kovaan ääneen koko matkan. ENTÄ OMAN ÄÄNEN käyttö eheyttävässä mielessä tai äänihoidot. Ne liittyvät korkeimpaan tietoisuuden ja keskittymisen tilaan. Jos ne tuntuvat tylsiltä tai ärsyttäviltä, vaikutus tuskin on rentouttava. GAMMA-AALLOT (25-100 Hz) ovat nopeimpia aivoaaltoja. Asioita ei uskalleta sanoa ääneen, vaan tunteet ja aito itseilmaisu jäävät kehoon jumiin tai esimerkiksi palan tunteeksi kurkkuun. Hoidossa käytän omaa ääntäni niin, että asiakas voi tulla siihen mukaan. Teksti: Jenni Arbelius 36 | VOI HYVIN
HANNELE SÄTEENTIE on kehoterapeutti, joka käyttää työssään myös ääntä. Hän toimii kouluttajana kehoterapian, energiahoitamisen ja muiden täydentävien hoitomuotojen parissa. Shamaanit ovat eri kulttuureissa käyttäneet ääntä parannuskeinona. VOI HYVIN | 37. Hän työskentelee Tampereella, mutta on kotoisin Kainuusta, kuhmolaiselta maatilalta
TEKSTI LEENA LUKKARI KUVAT ANTTI RAATIKAINEN ELÄMÄNFILOSOFIA ”Päästä irti!” 38 | VOI HYVIN. Näin ajattelee Saku Tuominen. Sen sijaan, että pyrimme aina kontrolliin, meidän pitäisi joskus päästää irti. Hänestä hyvän elämän salaisuus on merkityksellisissä hetkissä. Nyt hän kertoo, miten voimme saada niitä lisää
VOI HYVIN | 39. Saku Tuominen joutui haastamaan oman tapansa ajatella, toimia ja elää
Ne ovat hetkiä, jolloin tunnistamme, että olemme jonkin poikkeuksellisen äärellä. Uskomme, että tarkkaan suunniteltu loma on parempi kuin loma ilman tarkkoja suunnitelmia. ”Sen sijaan, että pyrimme kaikessa kontrolliin, meidän pitäisi joskus uskaltaa myös päästää irti!” Tuominen uskoo, että meillä on kyky tunnistaa hetket, jolloin kontrollista kannattaa hellittää, jos vain herkistymme huomaamaan ne. Ainutlaatuista ei ollut niinkään se, mitä sanottiin, vaan keskustelu itsessään, se hetki. Kun keskitymme vain siihen, että tilanteet ja elämä etenevät suunnitelmamme mukaan, meistä tulee sokeita kaikelle, mikä ei sovi suunnitelmaamme. Keskustelussa ei tapahtunut mitään poikkeuksellista, mutta silti se tuntui täysin poikkeukselliselta. ”Tajusin, että kyse oli jostain samankaltaisesta kuin rakastuminen tai ne hetket, jolloin saamme oikein hyvän idean, tai kun maiseman kauneus pysäyttää, kun iho menee kananlihalle.” Aikaisemmin Tuominen uskoi, että elämästä tulee sitä parempaa, mitä paremmin ihminen oppii ajattelemaan, suunnittelemaan toimintaansa ja mitä rohkeammin hän tarttuu toimeen. ”Ne ovat hetkiä, joissa on itsessään enemmän viisautta kuin meissä. ”Tajusin, että kyse oli jostain samankaltaisesta kuin rakastuminen.” ”Joskus hyvältä tuntuvat ajatukset voivat johtaa ei-toivottuun lopputulokseen ja huonolta tuntuvat voivat johtaa tosi hyvään. ”Jos kuvittelen kaikissa hetkissä tietäväni, mikä on hyvä tai oikein, niin kyllähän se tekee maailmastani aika pienen.” Sen sijaan, että jumiudumme miettimään, miten voimme tehdä elämästämme mestariteoksen, meidän pitäisi ymmärtää, että elämä itsessään on mestariteos. Mutta se taas edellyttäisi minän laittamista sivuun, mikä on meille vaikeaa, koska meidät on opetettu katsomaan maailmaa omasta näkökulmastamme. Kuvittelemme, että kokous, jolla on agenda johtaa aina parempaan lopputulokseen kuin kokous ilman agendaa. Hetkiä, jolloin koemme olevamme yhteydessä johonkin suurempaan.” MINÄKESKEINEN maailmamme saa meidät ahdistumaan, koska asiat menevät harvoin siten, miten toivoisimme niiden menevän. ”Joskus näin on ja joskus ei ole. Mutta nyt hän yhtäkkiä alkoi epäillä kaikkea tätä. O lenko ymmärtänyt olennaisen väärin. ”En edes yritä väittää, että kykenisin itse luopumaan minästä. Elämä on yllätyksiä täynnä.” Mutta silti me haluamme illuusion kontrollista. ”Kun ideointipalaverissa joku sanoo jotain isoa tai hienoa, me saatamme jättää sen huomioimatta, koska olemme etukäteen päättäneet, mihin lopputulokseen haluamme ideoinnilla päätyä.” Sen sijaan, että ajattelemme, että pitää tässä nyt jotain tehdä, voisimme kokeilla olla tekemättä mitään. Kukaan ei tiedä, mikä teko johtaa mihinkin lopputulokseen. ”Tajusin, että olen saanut elämäni parhaat ideat silloin, kun en ollut yrittänyt keksiä mitään.” MIKÄ OLI näiden poikkeuksellisten hetkien anatomia, sen Tuominen halusi selvittää. Ani harva meistä pystyy siihen. Ennemmin ajattelen, että on monta keinoa päästä hyvään lopputulokseen.” EMME TULE ajatelleeksi, että vaikka suunnitelmat usein ovat hyödyllisiä, samalla ne kaventavat näköalaamme. Olemme vakuuttuneita, että elämä, jossa on suunnitelma, johtaa rikkaampaan elämään. Tähän dramaattiseen ajatukseen Saku Tuominen havahtui noin vuosi sitten erään keskustelun päätteeksi. Kun lopetimme, tunsimme molemmat olomme hengästyneiksi.” Mitä juuri tapahtui, Tuominen jäi pohtimaan. En tarkoita, että mielestäni jompikumpi olisi parempi. Mutta jos kykenen 40 | VOI HYVIN. ”Olimme keskustelussa voimakkaasti läsnä, olimme innostuneita, mutta emme pyrkineet keskustelulla mihinkään
ELÄTKÖ SOUTAEN vai purjehtien, sitä Tuominen kehottaa pohtimaan. Käytämme vapaat hetket äänikirjojen kuunteluun, koska joutohetket täytyy ottaa hyötykäyttöön. Meditoimme, jotta olisimme läsnä, koska meille on opetettu, että se on meille hyväksi. Toinen vaihtoehto on purjehtia, jolloin voimme katsoa, mistä tuulee, ja edetä myös vähän tuulien mukaan. Tai voisimme purjehtia ja opetella hyödyntämään tuulta.” ”Elämme maailmassa, jossa läsnäolokin on suoritus.” S Soutaminen on opittu ja hyväksi havaittu tapa, jossa olemme itse vastuussa kaikesta. Tuominen ei kehota ketään jäämään tuuliajolle, tavoitteita saa ja kannattaa asettaa, mutta siihen, miten tavoitteisiin etenee, kannattaa kiinnittää huomiota. Saku Tuominen uskoo, että suuri osa hienosta hetkistä tulee tiedostamattoman läsnäolon kautta. Jopa levosta ja palautumisesta on tullut suoritus. VOI HYVIN | 41. ”Voimme soutaa kädet rakoilla suorinta reittiä vastatuuleen kohti itse määrittelemäämme päämäärää. ”Luulen, että joskus sellainen vähemmän runnova elämisen tapa voi johtaa nopeammin haluttuun lopputulokseen.” mahduttamaan jokaiseen päivään hetkiä, joissa olennaista en ole minä, niin se on jo hyvä alku.” Olemme sisäistäneet myös sen, että meidän tulisi pyrkiä koko ajan kehittymään ja tehostamaan toimintaamme. Elämme maailmassa, jossa läsnäolokin on suoritus
”Elämäni parhaat jutut olivat tapahtuneet ilman omaa vaikutustani.” ”Luulemme, että kaiken tekemisen pitäisi johtaa johonkin.” Jotta oppisi soutamisen lisäksi purjehtimaan, tarvitaan siihen Tuomisen mukaan kolmea taitoa. Unelmiin kannattaisi suhtautua aika rennosti todeten, että haluan tätä, mutta jos en saavuta sitä, niin sekin on ihan hyvä.” Jos lukitsemme kurssin kohti yhtä päämäärää emme välttämättä huomaa kaikkea kiinnostavaa, mitä kohtaamme matkan varrella. Hän asuu Helsingissä ja Le Marchessa, Italiassa. ”Hienoja asioita tulee siitä, että kykenee ottamaan etäisyyttä johonkin asiaan, jotta voi nähdä asiat vähän kirkkaammin.” UNELMISTA JA SIITÄ , miten niitä toteutetaan, Tuominen on puhunut paljon. ”Uskon, että hirveän suuri osa hienoista hetkistä tulee tiedostamattoman läsnäolon kautta. 42 | VOI HYVIN. ”Olen oppinut sen, että kun paine kasvaa, joskus kannattaa itse asiassa tehdä vähemmän ja laadukkaammin. Ensimmäiseksi meidän tulisi olla läsnä, joko tietoisesti tai tiedostamatta. ”Haluan tutkia maailmaa, joka olisi avoimempi sellaisille poluille, joita en ole koskaan nähnyt, mutta joita kohtaan tunnen imua.” Mutta mikään ei ole joko tai, Tuominen muistuttaa, vaan aina sekä että. Hän sanoo, että varmasti jonkinlaisella ahkeralla puurtamisella ja to do -listoilla on niilläkin paikkansa. Nykyään hän ajattelee toisin. Hetkissä, jolloin olemme läsnä, mutta emme kiinnitä siihen läsnäoloon huomiota.” LÄSNÄOLON ESTEENÄ on se, että täytämme olemisen tekemisellä, roikumme kännykällä, vatvomme jotain vanhaa tai olemme huolissamme tulevasta. Mutta niiden ulkopuolella on iso alue, joka voi johtaa hienompaan, jota me emme riittävästi kunnioita, jonka ääreen me emme pysähdy. ”Valitettavasti meidät on opetettu siihen, että kaikella, mitä teemme, täytyy olla jokin päämäärä. Siinä Tuominen pohtii ”kaikkea sitä, mitä en ole vielä ymmärtänyt”. Se onnistuu, kun muistaa levätä.” Tuominen tietää, että ongelmia ei voi ratkaista eikä synnyttää mitään hienoa ja uutta, jos mieli on väsynyt ja ahdistunut. Sitä edesauttaa laadukkaan ajattelun lisäksi riittävä uni, liikunta ja hyvä ravinto.” Aikaisemmin Tuominen ajatteli, että kun paine kasvaa, pitää tehdä enemmän ja tehokkaammin. ”Ajattelen edelleen, että unelmat ovat ihan hyviä, kunhan ei keskity liikaa siihen, että saavuttaisi ne. ”Korkeataajuudella tarkoitan sitä, että mieli ei olisi samea, ahdistunut tai väsynyt. ”Joku sellainen taso, jonka ääreen olen päässyt ani harvoin, mutta jossa on jotain tosi hienoa, jossa ollaan jonkun hienon äärellä.” Menneitä ratkaisuja voi toki pohtia, mutta samalla on hyvä tunnistaa, ettei kaikkea kannata märehtiä. Toiseksi meidän pitäisi olla hieman useammin agendavapaita, eli olla avoimia sille, mihin suuntaan hetki kehittyy, kun emme yritä pakottaa sitä. On tärkeää SAKU TUOMINEN on 57-vuotias yrittäjä, inspiroija, suosittu luennoitsija ja tietokirjailija, jolta ilmestyy marraskuussa uusi kirja Hetkinen (Otava). Tuominen on digitaalisen ravintolaoppaan World of Mouthin toimitusjohtaja sekä opetusalan voittoa tavoittelemattoman HundrED.orgin perustaja. Luulemme, että kaiken tekemisen pitäisi johtaa johonkin, jotta se katsottaisiin merkittäväksi tekemiseksi.” Kolmanneksi meidän pitäisi saada päiviimme kirkkautta, korkeampaa taajuutta
Entä jos se ei olekaan oikea. LAAJENNA NÄKÖKULMAA Kaikkia asioita ei kannata katsoa omasta näkökulmasta. ”Se vaatii vähän opiskelua ja työtä, mutta sellainen mahdollisuus on olemassa. ”Olin tavallaan helpottunut, ja tavallaan minulle tuli toivoton olo, koska totesin, että kaikki se, mitä olen pohtinut, on sanottu jo.” Meidän ei pitäisi koettaa tarttua hetkeen, vaan antaa hetken tarttua meihin. ELÄMÄ ON KAUNIS Minun ei tarvitse tehdä elämästä hienoa, minun pitää nähdä, että elämä on hieno. ”Olisiko elämäni merkittävästi huonompaa, jos olisin joka toisen kirjan lukemisen sijaan kävellyt enemmän metsässä. Tuominen on päätynyt siihen ajatukseen, että on hyväksyttävä: Ei ole yhtä oikeaa, on sekä että. Mutta voin sanoa, että elämäni on muuttunut rennommaksi. ”En voi sanoa, että elämästäni olisi tullut oivalluksen myöstä täydempi, se kuulostaa minusta lähinnä banaalilta. En pysty sitä lopputulemaa sanomaan. hyväksyä omat virheet, katumus ja pelot ja samaan aikaan tunnistaa, että minun ei tarvitse ajatella näitä ajatuksia. ”Koetan pitää hyvää huolta itsestäni ja läheisistäni. Keskittyä tekemään hieman enemmän hyviä tekoja muille sen sijaan, että kaikki kehittäminen liittyy itseensä.” PEREHTYESSÄÄN TAOLAISIIN viisauksiin, jotka on kirjoitettu muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua, Tuominen löysi samoja ajatuksia, joihin oli itse päätynyt omissa pohdinnoissaan. Rentouden lisäksi tunnen kiitollisuutta.” . ”Mitä jos meillä olisi vähän enemmän uteliaisuutta ja vähän vähemmän illuusiota siitä, että minä tiedän kaiken paremmin, vähän enemmän kirkkautta ja vähän vähemmän vimmaa.” Ainutlaatuisia hetkiä ei koe tavoittelemalla niitä, vaan elämällä sellaista elämää, joka avaa meitä noille hetkille. SAKUN KOLME TÄRKEÄÄ KAIKKI ON HYVIN Kaikki on ihan hyvin riippumatta siitä, miten asiat ovat. Kyse on wu wein -paradoksista, tavoittelemisen arvoisesta tietoisuuden tilasta, johon ei pääse tavoittelemalla sitä. Entä jos oikeata ei ole. ”Tajusin, että elämäni parhaat jutut olivat tapahtuneet ilman omaa vaikutustani, kun aiemmin olin aina ajatellut, että ne olivat tapahtuneet minun ansiostani.” Kun olemme uteliaita, keskitymme muihin emmekä itseemme, pidämme huolta unesta ja kehosta ja mielemme on siksi kirkas, meille voi tapahtua niitä asioita, joita toivomme. Koetan olla utelias ja nauttia siitä, mitä tapahtuu.” VOI HYVIN | 43. Mikä muuttui pohdintojen myötä. ”Jos ihminen haluaa vaikkapa kehittyä yhä paremmaksi ihmiseksi, voi ihan hyvä strategia olla lakata tavoittelemasta täydellisyyttä. Minulla on vapaus olla ajattelematta. Olen hyvin merkityksetön suhteessa maailmaan ja samaan aikaan en ole. Lukeminen kannattaa usein, mutta niin kannattaa metsässä käveleminenkin.” Koska maailmamme on polarisoitunut, meistä jokainen on osa polarisaatiota, mikä tarkoittaa myös sitä, että meistä jokainen voi vaikuttaa siihen joka päivä. Entä jos minun ei pidä ajatella parempaa maailmaa, vaan nähdä maailma hienona. Se kiehtoo minua.” OIKEA NÄKÖKULMA on aina se oma näkökulma
”Aivoille Välimeren ruokavalio on kuin lääke. Lisäksi pehmeiden rasvojen suosiminen edistää valtimoiden terveyttä, mikä auttaa myös aivoja ja muistia toimimaan hyvin. M uistitutkijat ympäri maailman ovat asiasta hyvin yksimielisiä: ravitsemus on tärkein yksittäinen tekijä, jolla voidaan hidastaa ikääntymisprosessia ja samalla ylläpitää aivojen terveyttä. Molemmat tekijät auttavat esimerkiksi ylläpitämään hyvää vastustuskykyä ja mielialaa. Heti perässä tulevat liikunta ja uni, joita ei myöskään kannata unohtaa. 44 | VOI HYVIN. Asiantuntija vinkkaa, mitä lautaselle kannattaa valita. Syö muistisi teräväksi Aivoille oikeanlainen ruoka voi olla kuin lääkettä. Gery ry:n toiminnanjohtaja Merja Suominen kertoo, että terveellisimpänä ruokavaliona kokonaisterveydelle ja sitä kautta myös aivoille pidetään perinteistä Välimeren ruokavaliota. Siinä muun muassa suositaan pehmeitä rasvoja ja syödään monipuolisesti erivärisiä kasviksia ja hedelmiä. Ne saavat runsaasti tarvitsemiaan ravintoaineita ilman kovaa rasvaa.” Tutkitusti Välimeren ruokavalio vaikuttaa edullisesti moniin eri elintoimintoihin. Sen on todettu muun muassa hillitsevän kehon matala-asteista tulehdusta, joka on monien kroonisten sairauksien taustalla. TEKSTI HANNA VILO KUVA ADOBE STOCK R AVITSEMUS Aivot tarvitsevat runsaasti ravintoaineita mutta eivät kovaa rasvaa. Se myös monipuolistaa suolistobakteerien koostumusta
Jos sinusta tuntuu, että kuitua ei vieläkään tule tarpeeksi, täydennä ruokavaliota kuitulisällä, kuten pellavansiemenrouheella, psylliumilla, kauraleseellä, vehnäleseellä tai chiansiemenillä. Siksi sitä kannattaa syödä vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Erityisesti on tutkittu mustikan vaikutusta muistitoimintoihin. Pehmeät rasvat Aivot rakastavat pehmeitä rasvoja. Ne sisältävät paljon hyvä ravintoaineita. Nykyään tarjolla on paljon uusia kotimaisia kalavalmisteita, joiden avulla ruoanlaitto on helppoa. 2. Kasviproteiinit Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ohjataan lisäämään kasvisten käyttöä. . Pyri valitsemaan viljatuotteet täysjyväisinä. Kaalit Suomalaisessa ruokavaliossa kannattaa suosia erilaisia kaaleja, kuten valko-, kukka-, parsa-, kerä-, ruusuja lehtikaalia. 5. Kotimaiset marjat Marjat ovat todellista suomalaista superruokaa. Vanhan suosituksen eli puolen kilon sijaan päivittäin olisi hyvä syödä jopa 800 grammaa kasviksia. Erityisesti kannattaa suosia saksanpähkinöitä, sillä ne sisältävät runsaasti aivojen terveyttä edistäviä omega-3-rasvahappoja. 4. Uusien tutkimusten mukaan kasviproteiinit ovat muun muassa valtimoterveyden kannalta terveellisempiä kuin eläinproteiinit. Jos kasviproteiinit ovat sinulle vielä vieraita, aloita niiden lisääminen kotimaisista herneistä. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, ja niillä on suoraan edullinen vaikutus terveyteen ja aivoihin. Hyviä vaikutuksia saat, kun syöt marjoja 1,5–2 desilitraa päivässä. 7. Kuitu on kuitenkin kokonaisterveyden lisäksi myös aivojen terveyden kannalta olennaisen tärkeää, sillä se auttaa alentamaan verenpainetta ja veren kolesterolia sekä edistää suolen toimintaa. Lisäksi ne sisältävät runsaasti polyfenolisia yhdisteitä, jotka edistävät hyvien bakteerien kasvua suolistossa. Kuitua saadaan viljoista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. 1. Niitä suositellaan syömään päivittäin pieni kourallinen eli noin 20 grammaa. Se on kaaleista miedoin eikä yleensä aiheuta kovin paljon vatsavaivoja. Pyri siis valitsemaan jogurtti, jossa on korkeintaan 1,5 prosenttia rasvaa eikä lisättyä sokeria. Kyseessä oli pieni tutkimus, mutta tulosten mukaan mustikalla oli myönteisiä vaikutuksia aivojen toimintaan. 6. Jos olet herkkävatsainen ja sinusta tuntuu, että kaalit eivät sovi sinulle, kokeile kukkakaalia. Asiantuntijana ravitsemustieteen dosentti, toiminnanjohtaja Merja Suominen Gery ry:stä VOI HYVIN | 45. Kokeile laittaa niitä puuron päälle tai jogurttiin tai valmista niistä kiisseliä. Siihen kannattaa sisällyttää vaihdellen myös erilaisia kasviproteiinilähteitä, kuten herneitä, papuja, sieniproteiinia ja kasviproteiinivalmisteita. Kaaleja ei tarvitse syödä kovin paljon, jotta niistä saa hyötyjä. Kuidut Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän kuitua ravinnostaan. Siksi ruoanlaitossa on hyvä suosia juoksevia öljyjä, kuten rypsija oliiviöljyä. Suosi vähärasvaisia ja -sokerisia luonnonjogurtteja. Valtimoterveys on olennaisen tärkeä asia aivojen ja muistin kannalta. Lisää vaikka desilitra pakasteherneitä salaatin joukkoon. Värikäs ruoka on hyvä valinta lautaselle, kun haluaa ravita hoksottimiaan. 8. Suoliston terveys on suoraan yhteydessä aivoihin ja muistiin. Eniten pehmeää rasvaa on rasvaisissa kaloissa, kuten lohessa, kirjolohessa ja makrillissa. Hyviä rasvoja keho saa myös erilaisista pähkinöistä ja mantelista. 3. Kotimaiset kalat Kala on kasviöljyjen ohella erinomainen pehmeän rasvan lähde. Syö marjoja vaihdellen, sillä eri marjoista saat erilaisia hyötyjä. Ne sisältävät runsaasti eri vitamiineja ja kivennäisaineita sekä kuitua. Luonnonjogurtti Hapanmaitotuotteet sisältävät paljon hyviä bakteereja, joista suolisto pitää. Leivän päälle kannattaa valita Sydänmerkillä varustettu rasvalevite. Sydänmerkki takaa, että margariini on vähäsuolaista ja siinä on riittävästi hyviä rasvahappoja. Vihreät vihannekset Välimeren ruokavalioon kuuluvat erityisesti maan päällä kasvavat, vihreät vihannekset. Tällä hetkellä ravitsemustutkijat pitävät hapanmaitotuotteista terveellisimpänä jogurttia. Kokeile myös korvata puolet laatikkoruoan jauhelihasta soijarouheella tai herne-, härkäpaputai kauraproteiinivalmisteella. Voit myös kypsentää vähän erilaisia kaaleja pienessä vesimäärässä ja syödä niitä pari ruokalusikallista
TERVEYS Itsestä huolehtiminen auttaa aivoterveyden ylläpidossa. 46 | VOI HYVIN
Kun keski-iässä alkaa unohdella asioita, mieleen nousee herkästi huoli. Lue, miten voit suojella aivojasi. VOI HYVIN | 47. Ovatko nämä alkavan muistisairauden oireita. Läheskään aina muistihäiriöt eivät tarkoita sairautta. TEKSTI KIRSI HEMANUS KUVAT ADOBE STOCK Mitä tehdä, kun pätkii
runsas alkoholin käyttö. ”On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä omaa verenpainettaan tai kolesteroliarvojaan. Ole sosiaalisesti aktiivinen. Elämäntapojen korjaaminen kannattaa aloittaa pienistä asioista. Periaatteessa me tiedämme, millainen elämä on terveellistä. Ikä sinänsä ei heikennä muistia, mutta asioiden prosessoiminen aivoissa hidastuu ikääntymisen myötä. diabetes . 48 | VOI HYVIN. kohonnut verenpaine . Tai pieniSUOJAA AIVOJASI . Huolehdi itsestäsi Omat verenpaine-, kolesterolija sokeriarvot on hyvä käydä mittauttamassa terveystarkastuksessa. ”Viiden sormen ohjeella tarkoitetaan viittä asiaa, jotka elintavoissa kannattaa huomioida. Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Elämäntapojen muuttaminen on toki yleensä ihmisille vaikeaa. Suojaa aivot vammoilta. Tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia muistisairauksista on myöhennettävissä, ja liikunta on siihen hyvä keino. Ne kannattaa selvittää, ja jos niihin määrätään lääkitys, se tulee ottaa säännöllisesti. Lohdullista on se, että keski-iässäkin on vielä paljon tehtävissä oman aivoterveyden ja muistin hyväksi. M uistisairaudet ovat nykyään suomalaisten kansantauteja. vähäinen fyysinen aktiivisuus . runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio . . 1. ”Tarkoitan tällä sitä, että näitä sairauksia tutkitaan ja uusia lääkekokeiluja kehitetään koko ajan.” Erityisen hyvän katsauksen siihen, miten muistihäiriöiden ja -sairauksien riskiä voi pienentää, ovat kirjoittaneet professorit Miia Kivipelto ja Mai-Lis Hellénius. Liiku säännöllisesti. Ne ovat ravinto, liikunta, uni, sosiaalinen kanssakäyminen sekä perussairauksien hoito.” tuloiset eläkeläiset saattavat syödä hyvin yksipuolisesti, koska muuhun ei ole varaa”, Pohjanvuori kertoo esimerkkejä. Heidän kirjansa Aivoterveys?–?Viiden sormen ohje , jossa on myös paljon reseptejä, ilmestyi suomeksi vuonna 2022. Käytä aivojasi. ”Voi esimerkiksi miettiä, saanko tarpeeksi unta tai mitä voisin muuttaa ravitsemuksessani. Noin 23?000 ihmistä sairastuu vuosittain muistisairauteen?–?heistä työikäisiä on noin 600. Tämä kaikki on olennaista aivoterveyden kannalta”, Pohjanvuori sanoo. ”On yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole yhtään harrastusta, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen jää niukaksi. Silti ohjeita ei aina noudateta, monesta eri syystä. ylipaino, erityisesti keski-iässä . Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä ja aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, myös läheisille. . Liikunnalla voidaan pienentää kolesteroliin, ylipainoon ja diabetekseen liittyvää muistisairauksien riskiä. Liiku tarpeeksi Liikunta on keskeinen tekijä muistisairauksien ehkäisyssä. . kohonnut kolesteroli . Kun esimerkiksi harrastamme happirikasta liikuntaa ulkoilmassa, verenkierto vilkasRISKITEKIJÖITÄ . ”Tunnelin päässä on kuitenkin jo valoa”, Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori sanoo. . Ruokailutottumuksiaan ei tarvitse remontoida radikaalisti, vaan voi aloittaa vaikka rasvan laadun vaihtamisesta tai miettiä, voisinko syödä vähän enemmän vihanneksia.” ”Pienetkin korjausliikkeet näkyvät pian omassa hyvinvoinnissa.” 2. tupakointi
3. VOI HYVIN | 49. Mustikoitahan kutsutaankin superruoaksi. Vesa Kiviniemi Oulun yliopistossa tekee tutkimusta unen glymfaattisesta järjestelmästä, joka toimii aivoissa kuin pesukone. Nuku hyvin Unen merkitystä aivoille tutkitaan nyt paljon. ”Parasta on monipuolinen, värikäs ravinto. Voi sanoa, että sydämelle terveelliset ruoka-aineet ovat myös aivoille terveellisiä”, Pohjanvuori muistuttaa ja lisää nauraen: ”Toki herkutella täytyy myös, se tuo mielen hyvinvointia.” 4. ”Siitäkin saa jo liikuntaa ja happea aivoille. ”Aivoista otetuissa toiminnallisissa kuvissa näkyy selvästi, miten paljon aivojen verenkierto on vilkastunut liikuntasuorituksen jälkeen.” Jos liikunta jää muuten vähälle, voi pyrähtää nopeasti ulkona töiden lomassa. Uusien, marraskuun lopulla julkistettavien ravitsemussuositusten mukaan meidän tulisi syödä päivittäin yhteensä 800 grammaa vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Tällaisia tutkimuksia hyödynnetään varmasti tulevaisuudessa Alzheimerin taudin hoidossa. Musiikin kuuntelu jo sinänsä tuo hyvän olon hormoneja, endorfiineja, verenkiertoon. ”Kuntoutusmuotona musiikki ja taide yleensä ovat hyvin toimivia.” Aivoterveyttä edistävät monet muutkin harrastukset, kuten lukeminen, tuu ja aivot saavat sen kuljettamaa hyvää happea. Kulttuuritai liikuntaharrastukseen voi mennä ystävän kanssa tai siellä voi tutustua uusiin ihmisiin. Sen avulla päivän aikana opitut asiat järjestyvät aivoihin ja samalla kuona-aineet poistuvat. ”Nykyisin monet nuoret laittavat ruokaa ystäväporukassa, mikä on hauska ilmiö”, Anita Pohjanvuori sanoo. Omaa aivoterveyttään Anita hoitaa muun muassa harrastamalla musiikkia, lukemalla ja liikkumalla luonnossa. Lihaa suositellaan enintään 350 grammaa viikossa. Ole aktiivinen Sosiaalinen aktiivisuus eli kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on hyvinvoinnille ja aivoterveydelle olennaista. LA U R A O JA ANITA POHJANVUORI työskentelee Muistiliiton asiantuntijana erikoisalanaan työikäisten muistisairaudet ja aivoterveys. Samoin tietysti soittaminen tai laulaminen. Tarkkaile ravintoasi Ravinto on erityisen tärkeä osatekijä aivojen terveyden kannalta. Harrastaakin voi yhdessä. Hän on työskennellyt muistiasioiden parissa pitkään, ja kaikki muistiin liittyvä on lähellä hänen sydäntään. Määrä saattaa tuntua suurelta. ”On aina hyvä tehdä asioita, joihin sisältyy uuden oppimista.” S ”Vanha suositus oli 500 grammaa, mutta sitäkin noudatti vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista. Pienetkin korjausliikkeet alkavat pian näkyä omassa hyvinvoinnissa”, Pohjanvuori sanoo. 5. Eli vaikka tietoa on, suosituksia on usein vaikea noudattaa.” Kotimaiset marjat ovat hyvä esimerkki erityisen aivoterveellisestä ruoasta. Siitä riippuu, millaiset ravintoaineet ruoasta imeytyvät aivoihin. Musiikin kuuntelu vaikkapa konsertissa tekee hyvää aivoille, sillä siinä tulee paitsi musiikin hyvää tekevä vaikutus myös sosiaalinen ulottuvuus
Aivot mukautuvat saman tekemiseen melko nopeasti, eikä se enää haasta niitä.” NYKYAJASSA SUURIN ongelma lienee arjen hektisyys ja multitaskaaminen eli monen asian samanaikainen tekeminen. ”Näiden asioiden selvittely on joskus hankalaa. 50 | VOI HYVIN. ”On kuitenkin tärkeää tietää, että kaikki huonomuistisuus ei ole merkki muistisairaudesta.” Ja yllättävää kyllä, muistisairauksissa on myös sellaisia, joiden ensimmäinen oire ei ole muistihäiriö. ”Siksi vapaa-ajalla kannattaa harrastaa päinvastaisia asioita kuin työpäivän aikana. Anita Pohjanvuori sanoo, että erilaisten muistin apuvälineiden käyttäminen on täysin sallittua. Mutta jos unohtelu alkaa olla omalle toiminnalle epätyypillistä ja herää huoli, kannattaa puhua ammattilaiselle.” Muistin toimintaan voivat vaikuttaa monet arkielämän asiat ilman, että on kyse sairaudesta. Se on lohdullista.” ”Kaikki huonomuistisuus ei ole merkki muistisairaudesta.” Palapelien tekeminen rentouttaa ja edistää aivojen terveyttä. Enemmän sairastumisen riskiin vaikuttavat elintapamme. ”Listat kauppareissuille, kalenterit ja muistilaput auttavat monessa tilanteessa. Uniongelmat tai työstressi, masennus tai muu vaikea elämäntilanne voivat sekoittaa ajatusmaailmaa. Mutta jos ne on saatu suljettua pois, voidaan paremmin selvitellä, onko unohtelun taustalla jotakin muuta.” MUISTI EI HUONONE ikääntymisen vaikutuksesta, vaikka asioiden prosessoiminen, mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen aivoissa hidastuu. Muisti voi olla vielä sairauden alussa hyvä.” Muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, johtavat dementiaan. Kun keskittyy kunnolla ruokaan?–?siitä nauttimiseen ja työkavereiden seuraan?–?saavat aivot lepoa ja vaihtelua. Ne ovat tärkeitä aivoille.” Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että nousee ylös työtuolistaan, katsoo ikkunasta ulos, venyttelee raajojaan, siirtää ajatukset viideksi minuutiksi muihin asioihin ja keskittyy väreihin ja maisemaan, tai käy happihyppelyllä ulkona. ”Tulevaisuudessa muistisairauksien tutkimukset ja hoito kehittyvät yksilöllisempään suuntaan, eli ne räätälöidään kullekin potilaalle sopivaksi. Dementia tarkoittaa oireyhtymää, ei sairautta. Tätä pohtii moni keski-ikäinen, kun avaimet tai kännykkä on hukassa tai sovittu tapaaminen unohtui. ”Tällaisten asioiden unohtaminen silloin tällöin ei ole hälytysmerkki. On selvää, että jos takana on pitkä päivä, aivot ovat kuormittuneet eikä kaikkea voi muistaa ulkoa.” Jos läheiset huomauttavat unohtelusta toistuvasti, asiaan kannattaa tarttua. ”Esimerkiksi otsaohimolohkorappeuman ensimmäiset oireet liittyvät yleensä tiedonkäsittelyn häiriöihin, kuten hahmottamiseen tai henkilön persoonallisuuden muuttumiseen. Vaikka aivojen hermosoluja häviää, solujen väliset yhteydet voivat lisääntyä uuden oppimisen ja tekemisen myötä. Se tekee aivoista toimintakykyiset ja viisaat. Mutta jos se on toistuvaa ja alkaa haitata omaa arkea, on asiaa hyvä selvittää”, Pohjanvuori sanoo ja jatkaa: ”Me painamme eri asioita mieleen, joten se että jokin asia unohtuu ja palautuu mieleen hetken päästä, on normaalia. MILLAINEN UNOHTELU on normaalia, mikä taas jo hälytysmerkki. ”Aivot mukautuvat saman tekemiseen melko nopeasti, eikä se enää haasta niitä.” ristisanat, käsityöt, tanssi ja luonnossa liikkuminen. Muistisairauksien osuus kasvaa väestön ikääntyessä, eikä Alzheimerin tauti ole niin vahvasti perinnöllinen kuin ajatellaan. Ja työssä tulisi muistaa pitää mikrotaukoja. Kunnollinen ruokailutauko on hyvä pitää töissäkin. Nähdä ystäviä, käydä teatterissa tai ulkoilla. ”On aina hyvä tehdä asioita, joihin sisältyy uuden oppimista. ”Jos siihen lisätään huonot elämäntavat, vaarallinen cocktail on valmis”, Pohjanvuori sanoo. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria
Toimeliaaseen arkeen, liikuntaan, sosiaalisiin kontakteihin ja muiden sairauksien hoitoon”, Päivi kertoo. Oma tai läheisen huoli muistista. . Ihmisten kohtaaminen on antoisaa. . ”Muistihoitajan työssä panostetaan lääkkeettömään hoitoon eli niihin voimavaroihin, joita muistisairaalla on jäljellä. Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ymmärtämisen vaikeutuminen. Päivi Karvanen nauttii ulkoilusta Hesse-koiran kanssa. Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen käyttö. MILLOIN LÄÄKÄRIIN. Mielialamuutokset tai ahdistuneisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. . Juuri eläkkeelle jääneen Päivin mielestä muistityö oli todella antoisaa. Päivi toimii yhä aktiivisesti muistiyhdistyksessä. Liikunta, lukeminen, musiikki ja käsityöt ovat hänen tapojaan hoitaa muistiaan. Päättelyja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen. Uusista tutkimuksista ja suurista odotuksista huolimatta lääkkeet muistisairauksiin ovat kuitenkin edelleen samat kuin 15 vuotta sitten. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus. . TUNNISTA hälytysmerkit, joiden takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin: . Työntekijöitä ei ole tarpeeksi, omaishoidon tukia pienennetään ja kotona asumista halutaan suosia, vaikka se ei ole aina turvallista eikä mielekästä muistisairaalle. Resurssien puute kuitenkin surettaa Päiviä. . Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita. . . . IL K K A K A R V A N E N PÄIVI KARVASELLA on takanaan 42 työvuotta terveydenhoitoalalla, joista viimeiset vuodet muistihoitajana ja -koordinaattorina. Lähde: Muistiliitto VOI HYVIN | 51. ”Ystävien tapaaminen ja lastenlasten kanssa puuhailu ovat myös tärkeitä tapoja pysyä kunnossa.” . . Taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus tai vaikeus ymmärtää kellonaikaa. Epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö. Muistihoitaja keskittyy sairastuneen voimavaroihin Muistihoitaja tukee niin sairastunutta kuin omaishoitajaakin. Sovittujen tapaamisten unohtelu. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen. 09 876 6550 Muistiliiton Muistineuvo on tukipuhelin muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä muististaan huolestuneille.
Kukin meditaatio kestää noin 20 minuuttia.. TEKSTI OONA HÄNNINEN KUVAT ADOBE STOCK MEDITA ATIO Kun mieli on tyyni ja vakaa, keskittyminen on vaivatonta. Voi hyvin -lehden Aivoterveys -meditaatiot tuovat helpotusta mielelle ja elvyttävät aivojen toimintaa. Rauhoittava äänimaailma tasapainottaa rentoutumista, ja mieltä tyynnyttävä sanallinen ohjaus vie kuulijaa kohti vapautumista liiallisesta kuormituksesta. Keskittymiskyky on kuin lihas, jota voi vahvistaa harjoittelemalla. Sarja koostuu viidestä eri harjoituksesta, jotka on suunniteltu huoltamaan aivoja, keskittymiskykyä, muistia ja vahvistamaan voimavaroja. 52 | VOI HYVIN P ätkiikö muisti. Tuntuuko mieli sekavalta. Samalla keskittymiskyky paranee ja voimavarat lisääntyvät. Harjoitukset on suunnitellut ja ne ohjaa meditaatioja rentoutusohjaaja Oona Hänninen Henkisen kasvun Kajosta. Onko sinulla vaikeuksia keskittyä olennaiseen. Aivot kaipaavat huoltoa Uusi Voi hyvin -podcast huoltaa aivoja ja muistia. Meditaatioharjoitukset on laatinut meditaatioja rentoutusohjaaja Oona Hänninen
Harjoituksen aikana löydetään vakaa tietoisuus, jonka läpi ajatukset, tunteet ja olotilat saavat virrata vapaasti. Aivosumua voi kokea erityisesti stressaantuneena tai väsyneenä. Paranna keskittymistä Kyky suunnata huomio tietoisesti tiettyyn kohteeseen, eli keskittymiskyky, on aivoterveyden kannalta tärkeä taito. Meditaatioharjoituksen jälkeen olo on rentoutunut ja mieli kirkkaampi. Pakene tai taistele -tilan rauhoitus on meditaatioharjoitus tilanteisiin, joissa huomaat kehossasi ja mielessäsi hälytystilan oireita, kuten voimakasta hermostuneisuutta, pelkoa, ahdistusta, levottomuutta ja kiireen tuntua. Harjoitus sopii erityisen hyvin tauoksi keskelle työtai opiskelupäivää. Voit jatkaa päivääsi aivosumusta vapaana. Kyseessä on kehon luonnollinen reaktio, joka auttaa meitä toimimaan yllättävissä ja haastavissa olosuhteissa. Harjoituksessa huomio on nenän kautta hengittämisessä, mikä vähentää ylihengittämistä suun kautta ja tasapainottaa näin hermoston toimintaa. Tietoisuus itsessään pysyy avarana ja tarrautuminen ohimeneviin mielenliikkeisiin hellittää. Omaa aivoterveyttä tukee kyky tasapainottaa hermoston toiminta, kun huomaa sen olevan tarpeettomasti hälytystilassa. Elämme usein jatkuvassa OONA HÄNNINEN on meditaatioja rentoutusohjaaja, yhteisöpedagogi ja yrittäjä. Työssään hän yhdistelee osaamistaan mielenterveystyöstä, joogasta sekä buddhalaisista mielenharjoituksista. Monella on kuitenkin jatkuvasti hermostossaan lievä hälytystila päällä, mikä pitkään jatkuessaan heikentää yleistä hyvinvointia sekä aivojen optimaalista suorituskykyä. Tee Aivosumun poisto -meditaatioharjoitus, kun kaipaat lisää selkeyttä ja vireyttä mieleen. Meditaatioharjoitus harmonisoi aivojen toimintaa, mikä luo tasapainoa ja tilaa myös mielen tasolla. VOI HYVIN | 53 Aivot kaipaavat huoltoa S Kuuntele uusi meditaatiopodcast osoitteessa lue.terve.fi/aivoterveys Löydät Voi hyvin -lehden meditaatiot myös täältä: Spotify ja Apple Podcasts. Pakene taistele -tila Pakene tai taistele -tila on hermoston hälytystila uhkaaviksi koetuissa tilanteissa. 1. Kun keskittyminen on vakaa, mieli on vakaa. Ajatus ei pysy kasassa, asioita unohtuu ja mieli tuntuu sekavalta. Tee harjoitus tuetussa istuma-asennossa tai sinulle sopivassa makuuasennossa. 2. Oona nauttii yksinkertaisesta ja luonnonläheisestä elämästä ja siksi hänen lempipaikkansa on mökillä metsän keskellä. Tee harjoitus tuetussa istumaasennossa tai sinulle sopivassa makuuasennossa. Aivosumun poisto Kaikki me kohtaamme päiviä, jolloin emme ole parhaimmillamme. Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on Oonalle sydämenasia. Opit harjoituksessa tietoisen rentoutumisen taitoa, joka palauttaa kehon sekä mielen levon tilaan. Meditaatiossa harjoitellaan rauhoittamaan hermosto tietoisen hengityksen ja rentoutumisen avulla. Tällöin aivotoiminnot eivät toimi optimaalisesti ja normaalisti helpotkin asiat tuntuvat haastavilta. A N T T I V E T T E N R A N T A. 3. Heikko keskittymiskyky luo sekamelskaa aivojen tasolla, mikä heijastuu sekä omaan sisäiseen olotilaan että ulkoiseen tekemiseen
Harjoituksen aikana sekä mieli että keho uudistuvat. Vahvista voimavaroja Aivoilla on mielenkiintoinen – mutta ajoittain haitallinen – taipumus. Nykypäivänä elämme suhteellisen turvattua ja suojattua elämää, mutta aivomme toimivat edelleen tämän negatiivisen vääristymän pohjalta. Ajatukset ovat yhtä sekavaa vyyhtiä, ja tuntuu, ettei saa kunnolla otetta keskittymistä vaativista tehtävistä. Tämän vuoksi voimavarojamme pitää myös tietoisesti tukea. Ne havaitsevat herkemmin ja tallentavat muistiin tehokkaammin negatiiviset tiedot ja kokemukset kuin positiiviset. Vahvista voimavaroja -harjoituksessa vahvistetaan sisäisiä voimavaroja, kuten kiitollisuutta, myötätuntoa ja yhteyden kokemusta. Meditaatioharjoitus tukee aivojen palautumista ylikuormituksesta sekä parantaa keskittymiskykyä elvyttäen näin muistin toimintaa monin eri tavoin. 4. Lisäksi stressi, tiukat aikataulut ja paineet, esimerkiksi työstä tai velvollisuuksista, laittavat aivot koville. Aivoterveyden ja muistin toiminnan kannalta on tärkeää, että kuormituksesta palaudutaan säännöllisin väliajoin. Vakaa keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan voi tuntua haastavalta. Tee harjoitus ryhdikkäässä istuma-asennossa tai mukavassa makuuasennossa. Elvytä muistia -meditaatioharjoitus tarjoaa aivoille tarpeellisen levähdyshetken. Harjoituksessa opitaan palauttamaan huomio tähän hetkeen. Elvytä muistia Tunnistatko tilanteen, jossa tärkeätkään asiat eivät pysy mielessä tai ajatus katkeaa kesken lauseen. Aivot prosessoivat jatkuvasti valtavan määrän tietoa ja ärsykkeitä. Opit päästämään irti mielen läpi virtaavista ajatuksista ja impulsseista sekä suuntaamaan huomion haluamaasi kohteeseen. Tee harjoitus istuen ryhdikkäässä mutta rennossa asennossa selkä suorana. Tämä voi johtaa aivojen ylikuormituksen tilaan. Harjoituksessa siirrytään lempeän ohjauksen avustuksella tekemisen tilasta olemisen tilaan. Ne heikentävät negatiivisen ennakkoasenteen vaikutusta ja vähentävät näin esimerkiksi stressiä ja ahdistusta. 5. 54 | VOI HYVIN Opit päästämään irti mielen läpi virtaavista ajatuksista ja impulsseista. Voit tehdä harjoituksen makuuasennossa tai istuen. Kaikki, mikä vaikuttaa mieleemme ja tunteisiimme positiivisesti ja energisoivasti, vahvistaa resurssejamme. Onneksi keskittymiskyky on kuin lihas, jota voi vahvistaa harjoittelemalla. Ne aktivoivat myös aivojen mielihyvähormonien tuotantoa, joka lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Paranna keskittymiskykyä -meditaatioharjoituksessa kehitetään keskittymiskykyä perinteisen tietoisen läsnäoloharjoituksen avulla. Ylikuormituksen tilassa aivojen kognitiiviset toiminnot, kuten muisti, alkavat hiljalleen heikentyä. Tämä on ollut hyödyllinen ominaisuus ihmislajin eloonjäämisen kannalta. Voimavaroihin keskittyminen tukee aivoterveyttä monin eri tavoin. ärsyketulvassa, joka heikentää keskittymiskykyä entisestään. Olemme pysyneet valppaina uhkia varten ja muistaneet vaaralliset tilanteet, jotta niihin on osattu reagoida tulevaisuudessa. ?. Saatamme olla tarpeettomasti uhkakuvien, vaarojen ja negatiivisten kokemusten mielentilassa, mikä voi värittää koko kokemuksen elämästä kurjaksi. Aivot yrittävät esimerkiksi työelämässä sopeutua suureen määrään informaatiota, melua, nopeaa tahtia ja keskeytyksiä
Sucrosomial ® Iron SiderAL® FORTE rautavalmiste sisältää sukrosomiaalista rautaa (Sucrosomial®Iron) ja on tarkoitettu henkilöille, joilla raudan saanti ruokavaliosta on vähäistä tai raudan tarve on lisääntynyt. Valmistaja Biofarma. *IQVIA SellOut YTD€ 6/2024 UUDEN SUKUPOLVEN RAUTA SUKROSOMIAALINEN RAUTA Ainutlaatuinen imeytyminen Ei raudalle tyypillisiä haittavaikutuksia Ei rajoitteita ruokailun tai ottoajankohdan kanssa Sucrosomial®Iron APTEEKISTA Ravintolisä Helpottaa nopeasti närästysoireita Edistää ruokatorven limakalvojen parantumista APTEEKISTA Esolief ® on CE 0477 Lääkinnällinen laite, joka lievittää ruokatorven refluksitaudin oireita, kuten närästystä, ylävatsakipuja, hapon nousemista ruokatorveen, ärsytysyskää ja äänihäiriöitä. *IQVIA SellOut YTD€ 6/2024 UUDEN SUKUPOLVEN RAUTA SUKROSOMIAALINEN RAUTA Ainutlaatuinen imeytyminen Ei raudalle tyypillisiä haittavaikutuksia Ei rajoitteita ruokailun tai ottoajankohdan kanssa Sucrosomial®Iron APTEEKISTA Ravintolisä Sucrosomial ® Iron SiderAL® FORTE rautavalmiste sisältää sukrosomiaalista rautaa (Sucrosomial®Iron) ja on tarkoitettu henkilöille, joilla raudan saanti ruokavaliosta on vähäistä tai raudan tarve on lisääntynyt. NOPEA HELPOTUS REFLUKSIOIREISIIN JA NÄRÄSTYKSEEN Suojaa ruokatorven limakalvoja
LUONTOSUHDE Toisinaan Hannu Siitonen suuntaa retkillään erämaalammelle, joka on kaakkurin, alkulinnun, reviiri. 56 | VOI HYVIN
Ihminen on se laji, joka aiheuttaa suurta huolta. Nuorena Hannu Siitonen heitti hurjia keihäskaaria ja voitti mitaleita. TEKSTI MARJO NEVALA KUVAT HANNU SIITONEN ”Alkulinnun huuto menee ytimiin” VOI HYVIN | 57. Nyt hänet tunnetaan luontokuvaajana, joka pitää velvollisuutenaan suojella metsää ja sen asukkeja. Metsässä Hannua ei pelota edes karhu
Yksin hänen ei tarvinnut olla. Hannu ei pahastu, vaikka häntä kutsuu kuukkelihulluksi. Aktiiviaikanaan Hannu haki kuntoa ja henkistä virettä heittoihin luonnosta. Kun kuukkeli tulee ihmisen luo, se on se vanha metsästäjä, joka tulee nuotiolle. Maantien kun ylittää, voi harpata ojan yli metsään. Montrealin olympialaista tuli hopeaa ja Rooman EM-kisoista kultaa. Välillä lentää hakemaan naavoihin varastoimaansa ruokaa ja palaa taas istumaan. Kuukkeli on hieno lintu, niin luottavaisesti se tulee luokse.” Hannu kertoo vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan vanhojen metsästäjien sielu siirtyy kuukkeliin. Sillä aikaa, kun miehet olivat töissä, minun piti sytyttää nuotio ja pitää tulta yllä. ”Siihen ne tulivat. ”Kyllä luulen, että jokainen, joka kuukkelit näkee, ihastuu niihin, ja jonkinmoinen hullu hänestäkin tulee.” KOTISEUDUN METSISSÄ Hannu on liikkunut pienestä pojasta lähtien. ”Kun miehet olivat metsätöissä, minun piti sytyttää nuotio ja pitää tulta yllä.” Kuukkelimetsän kaato oli ja on yhä hirmuinen stressi Hannulle. HANNUN HUIPPUVUODET urheilijana osuivat 1970-luvulle. Tätä vuonna 2014 suojeltua, 2,7 hehtaarin kokoista kotitilansa metsää Hannu kutsuu kanahaukkametsäksi. ”Lähdimme kotipihasta ja menimme hevosella suon yli metsään. Hän pyyhkäisee sormella kännykästään esiin videoita ja valokuvia kuukkelista kaikkina vuodenaikoina, kuten istumassa pakkaspäivänä kuusen latvassa. Metsissä hän on kuin kotonaan. On liito-oravia ja lintuja. Nyt hän koettaa suojella niiden uhanalaista elinpiiriä. Sellainen hän on. Keihäs lensi useasti yli 90 metrin. leeni. Niissä hän kulkee harva se päivä. Hän on yksi menestyneimmistä suomalaisista keihäänheittäjistä. Ne tykkäävät tulla ihmisen lähelle. ”Tuossa se voi istua tuntitolkulla. Kuukkeleihin Hannu tutustui jo poikasena. Olin vähän yli kymmenvuotias.” Märät miehet tulivat metsästä nuotiolle syömään evästä ja lämmittelemään. Hannun ottamia valokuvia voi ihastella Heikki Willamon ja Hannun tekemässä kirjassa Kuukkeli – sielunlintu . Kun isä lähti 1950-luvulla monen muun miehen tavoin metsätöihin, Hannu hyppäsi hevosen vetämän reen kyytiin. Suojelualueella on vanhaa kuusimetsää, suuria kuusia ja haapoja sekä luonnontilainen puroalue. Hannu muistaa, miten hyvältä äidin hapanjuureen leipoma ruisleipä ja paistettu siankylki maistuivat talvisena päivänä. Kyllä se jäi minun mieLähin metsä humisee aivan kotitalon takana. Valokuvissa Parikkalan Melkoniemessä sijaitsevan omakotitalon keittiön ja olohuoneen seinällä, jääkaapin oven magneetissa ja Hannu Siitosen, 75, kännykän näyttökuvana. 58 | VOI HYVIN. Se oli luontaista, sillä hänen perheellään oli maatila ja metsäpalsta Parikkalassa, lähellä nykyistä kotia. Nuotiolle lensi kuukkeleita seuraa pitämään. K uukkeli on kaikkialla. Metsästä puro lorisee Hannun pihan viertä Simpelejärveen. Tuollaista kuukkelin elämä on talvella”, Hannu kertoo. Hänet tunnetaan myös yhtenä Metsän tarina -dokumenttielokuvan tekijöistä
Lapissa kuukkeleita on runsaasti. Syksyllä sienet ovat kuukkelin luontaista ravintoa. Keihäänheittäjänä hän saavutti hopeaa Montrealin olympialaisissa vuonna 1976 ja kultaa Rooman EM-kisoissa vuonna 1974. ETELÄ-KARJALASSA Parikkalan, Punkaharjun ja Savonlinnan alueella on Suomen eteläisimmät kuukkelipopulaatiot. ”Kuukkeli alkaa täyttää talvivarastoja varhain kesällä. M A R JO N E V A LA VOI HYVIN | 59. Naavaan, kaarnankoloihin ja puiden oksille kuukkeli saattaa kesän ja alkusyksyn mittaan tehdä jopa 30?000 pientä ruokakätköä. Aina kuukkelit eivät tule, vaikka hän miten viheltelisi ja kutsuisi. Reviiriuskollinen kuukkeli tarvitsee noin 100–200 hehtaarin laajuisen S Lähin kuukkelimetsä on joidenkin kilometrien päässä kotoa. Kun hän menee sinne, kuukkelit lentävät luokse. Hän on eläkkeellä työstään kunnan liikuntavastaavana. Se on minun mielestäni ihan hyvä, että ne eivät joka kerta tule ihmisen luokse eivätkä kerjää ruokaa vaan elävät metsässä omaa elämäänsä.” Hän ei syötä lintuja. Yksittäisiä, pieniä alueita on pohjoisempana, mutta harvassa. koita, se pyörittää kurkussaan tahmeaksi palloksi, joka tarttuu hyvin naavaan”, Hannu sanoo. ”Ne ovat tämmöisiä kunnon metsäkuukkeleita. Hannun perheeseen kuuluu kolme lasta ja neljä lastenlasta. Marjoja, kuten mustiHANNU SIITONEN on syntynyt vuonna 1949 Parikkalassa. Hannu sanoo niille ”terve”. Sellaista jos tarjoaa, kuukkeli saattaa lentää, napata sienenpalan nokkaansa ja kuljettaa varastoonsa. Moni hiihtäjä on kohdannut niitä taukopaikoilla. Hannu asuu Parikkalan Melkoniemessä. Hän on luontokuvaaja, joka on ottanut tuhansia valokuvia metsästä, linnuista ja eläimistä
Hannua on tapahtuneesta haastateltu valtakunnan medioihin. Nähtyäni aukkohakkuun pysäytin auton ja lähetin viestiä Tornatoriin.” Tuleva talvi näyttää, miten kuukkelien käy. Maailmalta on uutisoitu ihmishenkiä vaatineista mutavyöryistä, hirmumyrskyistä ja tulvista. Ukon kanssa lapsenlapset haluavat lähteä metsään, kun tulevat käymään Parikkalassa. Se on vähän kuin kieli, jonka oppii ja omaksuu. Eteläisessä Suomessa kuukkelia ei enää tavata kuin Etelä-Karjalassa. Naavaan se varastoi talveksi ruoat ja käyttää pesänrakennukseen naavaa ja kuusenoksia. ”Kannattaa hakea metsästä voimaa, jos on paineita tai ongelmia.” Hän tuntee velvollisuudekseen pitää luonnon puolia. Olen saanut niin paljon luonnolta ja metsältä. Papat, vaarit ja ukit löytyvät muualta päin Suomea. ”On rikkautta oppia olemaan luonnossa pienestä pitäen. Ilmastonmuutos kertoo siitä, että luonto on aloittanut vastaiskun. Metsän omistaa Tornator, puut menivät metsäyhtiö Stora Ensolle. Me ei tällä hetkellä tajuta, että luonto iskee takaisin. Raivostuiko hän. HANNULLA ON kolme tytärtä ja neljä lastenlasta. Kesän aikana kerätyt varastot tuhoutuivat kaatuneiden puiden mukana. Pienille hän on ukko. Olen iloinen siitä, että lapsenlapseni lähtevät mielellään metsään eivätkä pelkää sitä.” Toisinkin voisi olla. Sen sisällä se saattaa vaihdella pesäpaikkaa. Lailla kuukkelia ei kuitenkaan ole suojeltu, koska Lapissa laji menestyy. HANNUN PIHAPIIRISTÄ löytyy esimerkki siitä, miten pienestä isoksi kasvavat ilmiöt alkavat. ”Kyllä se tulee sydämestä. Vanhoissa kuusimetsissä, kuukkelin luontaisella reviirillä, kasvaa hyvin naavaa. Hannun mukaan omistaja oli luvannut, ettei aukkohakkuita tehtäisi kuukkelimetsässä. Vieraantuneella ei ole kaipuuta eikä tarvetta päästä metsään kulkemaan. Tunnen olevani niille velkaa. Osa meistä aikuisista on vieraantunut luonnosta. Ihminen on unohtanut, että luontoa pitäisi kunnioittaa ja suojella. Siellä laji on uhanalainen ja tarvitsee suojelua. Kuukkeli on hidas lentämään. ”Kuukkelien kotimetsää ei saisi kaataa, eikä varsinkaan suuria aukkohakkuita saa tehdä. On hetkiä, jolloin luonnon suojeleminen tuntuu mahdottoman vaikealta. 60 | VOI HYVIN. yhtenäisen metsän reviirikseen. Aukkoalueilla se on vaarassa joutua petolintujen saaliiksi.” Syyskuussa kuukkelin reviirillä Savonlinnan ja Parikkalan rajalla Soininmäessä pantiin metsää matalaksi kolmen hehtaarin alueelta. ”En ole koskaan raivonnut. Olin koko kesän kuvannut just sitä metsää, missä kuukkelit varastoivat ruokaa.” Miten Hannu reagoi. Se ei iske heti, sillä on aikaa.” Ihmisen kulutus vaikuttaa kiihdyttävästi ilmastoon, ja sillä on arvaamattomat seuraukset. ”Jos itsellä ei ole kaipuuta, voi olla vaikea ymmärtää, miksi luontoa pitäisi suojella”, Hannu pohtii. Miltei kotipihan reunassa loriseva kirkasvetinen puro muutti eräänä viime kesän päivänä väriä. Löytyykö vielä riittävän iso yhtenäinen metsäalue reviiriksi. ”Se oli ja on yhä minulle hirmuinen stressi
Sitä en ole minäkään tyrmännyt. Hän menee luontoon ja kulkee metsässä. ”Rahan valta on niin suuri. Se on ihan mieletön metaanipäästön lähde.” Hannu selittää, miten turve ja humus lähtee suolta ojia ja metsäkoneen renkaiden painamia syviä uria pitkin kulkemaan kohti vesistöjä. Valkiasuolta oli kaadettu puut sinne aiotun aurinkovoimalan tieltä. ”Kuukkeli ei ole koskaan ihmistä vihannut eikä vainonnut.” Yöuniaan Hannu ei ole metsän tai kuukkelien tähden menettänyt. Selvittää ja keskustelee. Ja vaikka onkin kuukkelihullu, niin rajansa kaikella. Loppukesästä muut poikaset lentävät katsomaan nuorimpia, jotka vielä ovat pesässä, että milloin lähdetään. Paha mieli sulaa. HANNUN 3 RAKKAINTA LUONNOSSA KUUKKELIMETSÄÄN MENO ”Muistan, miten kerran menin, eikä tuttu kuukkelipariskunta tullutkaan vastaan. Kotiin tullessa askel on keventynyt ja mieli toiveikkaampi kuin lähtiessä. Siihen stressiin hänellä on tehokas lääke. ”Kyllä Suomi tarvitsee metsätaloutta. Kova sade kiihdyttää virtausta. Eläimilläkin on tunteet.” KAAKKURILAMPI ”Joka kesä tekee mieli mennä istumaan kaakkurilammen rantaan aamusumussa.” VAPUN SEUDULLA TULEVAT RÄYSTÄSPÄÄSKYT ”Olen tehnyt ja kiinnittänyt talon räystäiden alle niille pesiä. Aktiivisena pysyminen on selviytymiskeino sekin. Mutta otetaan puu niistä talousmetsistä, jotka on jo raivattu ja joista puuta on jo kaadettu ja uutta istutettu tilalle. Mie oon ihan varma, että se oli surullinen. ”Minua kiinnostaa, miten luonto pärjää ja miten se käyttäytyy minua kohtaan”, Hannu sanoo. Lähettää sähköposteja eri osapuolille, kirjoittaa lehtiin. Eikä vesi ole vieläkään muuttunut entiselleen”, vuodesta 1973 puron virtausta seurannut Hannu kertoo syyskuun 2024 lopulla. ”Mie en ole koskaan nähnyt niin keltaista vettä kuin purossa silloin oli. M A R JO N E V A LA VOI HYVIN | 61. Tuli vain toinen niistä. Muokatusta suosta vapautuvat ravinnepäästöt kiihdyttävät vesistöjen rehevöitymistä. Hakkuu rouhaisi elintilaa kuukkelilta, jonka reviirillä suo on. Jätetään vanhat metsät ja monimuotoinen metsäluonto rauhaan!” On hetkiä, jolloin luonnon suojeleminen tuntuu mahdottoman vaikealta. Keltainen vesi virtasi suosta, jolla kasvaneet puut oli hakattu pois. Totta kai tarvitaan. Istuu kaatuneen puun päälle, hengittelee ja katselee ympärilleen. ”Kun suolta hakataan puut ja se ojitetaan, mikään ei enää sido hiilidioksidia. Ne tulevat ja lähtevät yhdessä, ketään ei jätetä.” S Hannu näyttää lepänurpuja. Tulee mieleen Eino Leinon runo, jonka yhdessä säkeessä on toivoton taisto taivaan valtoja vastaan .” Hannun on vaikea ymmärtää, miksi kuukkelilta surutta viedään hakkuilla reviirit ja elinoloja heikennetään. HAKKUISTA HANNU käy keskustelua vastaavien tahojen kanssa. Tavaraa valuu puroa pitkin Simpelejärveen. Ne ovat liito-oravan ruokaa
Yhtäkkiä on kulunut kolme tuntia, vaikka ei olisi tehnyt oikeastaan mitään. Kaakkurin kuuleminen on minulle ykkösjuttu.” On vaikuttavaa kuulla, miten luottavaisesti kaakkuri Hannuun suhtautuu. Hannu on huomannut, että ihmiset menevät kiireesti luontoon ja juoksevat reitin läpi. Haarikon suojelijat on ryhmä ihmisiä, jotka ovat esittäneet, että Haarikosta tehtäisiin kansallispuisto. Siellä saa vain olla. Niinkin voi toimia, mutta itselle olisi parempi, jos pysähtyisi. METSÄÄN HANNUA kehotti menemään myös vaimo Eeva-Liisa Siitonen. ”Kaakkuri on alkulintu, joka on ollut täällä kauan ennen ihmistä.” Hannun ja Eeva-Liisan toivomus Luonnonperintösäätiö on avannut tilin Eeva-Liisan ja Hannun nimissä Haarikon alueen suojelemiseksi. ”Aina, kun lähden jonkun kanssa metsään, kysyn ensimmäiseksi, että eihän sinulla ole mihinkään kiire.” Kiireessä aistit harvoin ovat auki, paljon menee ohi, jää näkemättä ja kuulematta. Villasukkia Eeva-Liisa kutoi sellaisen keon, että niistä riittää Hannulle ja kyläilemään tuleville lapsille ja lastenlapsille. ”Metsä on henkinen paikka, jossa voi rauhoittua. Sellainen Etelä-Karjalasta puuttuu. ”Tuonne minäkin sitten menen, kun minun aikani tulee.” . Onneksi meillä oli aikaa puhua kaikki asiat selväksi”, Hannu sanoo. Hän menehtyi kesäkuussa 2022 sairastettuaan pitkään syöpää. ”En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman metsää.” Hautakiveen Hannu teetti tutulla taiteilijalla tärkeän veistoksen. Siellä hän itki ja sieltä sai lohtua. Hannussa ääni resonoi, menee ytimiin. TOISINAAN HÄN suuntaa erämaalammelle, jonka tietää kaakkurien kotilammeksi. Hannu meni metsään suremaan. Veistos kuvaa kahta kuukkelia, jotka istuvat kuusen oksilla nokat vastatusten. Arka erämaajärvien lintu on noussut sukelluksista aivan rannalla istuvan Hannun edessä ja tarkastellut tätä hiljaa. ”Kun syöpä oli siinä vaiheessa, että tiedettiin, mihin se johtaa, Eeva-Liisa sanoi: ’nyt olet ystävien ja lastenlasten kanssa ja metsässä’.” Ennen kuolemaansa vaimo opetti Hannulle, miten hän hoitaa firmansa laskutuksen ja pesee pyykit. Luonto oli molemmille sydäntä lähellä. ”Sitten on mennyt keskelle lampea, painanut pään siiven alle ja käynyt nukkumaan. Hannu arvelee, että jokainen, joka kuukkelit näkee, ihastuu niihin ikiajoiksi. Kaakkuri on alkulintu, joka on ollut täällä kauan ennen ihmistä. Lammelta nousee sumu. He olivat yhdessä 51 vuotta. Istuu lammen rannalla, katselee ja kuuntelee. ”Äänestä tulee mystinen olo. ”Sairautta ei pystytty parantamaan. Tuntuu kuin siirtyisin ajassa menneeseen. Metsässä aika hidastuu. Sammaleessa möngertävää kovakuoriaista ei huomaa. Jos on yhtään paineita tai muita ongelmia, kannattaa hakea luonnosta voimaa”, Hannu sanoo. 62 | VOI HYVIN. Lehden alle piiloutunut sammakkokin jää näkemättä ja lahossa pökkelössä kasvavien kääpien värien hehku ihastelematta. Siellä asustaa myös kuukkeli. Sumun seasta kuuluu kaakkurin huuto. Se kävi vain katsomassa, onko tuttu kaveri, ja totesi, ettei mitään vaaraa.” Luonnossa ei tarvitse osata tehdä mitään. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajalla sijaitseva Haarikon metsäalue pitää sisällään koskia, vanhoja metsiä ja erämaajärviä. Ääni on raspikurkkuista räähkymistä, ei vienoa liverrystä
TIEDUSTELUT: Nasima Razmyarin asut kannessa ja sisäsivuilla: Violetti haalari & other stories. Takki ja neule Samsøe & Samsøe. Muut vaatteet ja asusteet kierrätysliikkeistä. samsoe.com stories.com 63 | VOI HYVIN. Gummerrus 2024. RISTIKKO 11 LAATINUT HANNU NIITTYMÄKI / TEKSTIKUVA Voi hyvin nro 10 ristikon ratkaisu ”Olen rohkaistunut pitämään puolia, nostamaan metelin tarvittaessa. Minulla on kantava ääni.” Tuija Pehkonen: Kiltti tyttö
Lukijoittemme viestit ovat tervetulleita! Kirjoita meille sähköpostitse voihyvin@a-lehdet.fi tai postiosoitteella Voi hyvin, Kirje lukijalta, 00081 A-lehdet VAIN NETISSÄ TERVE.FI Mitä tähdet kertovat meille. HALUATKO tietää horoskooppimerkkisi kuulumiset jokaiselle päivälle. Hannele Hieno irtiotto Professori Heikki Hiilamon haastattelu (Voi hyvin 10/2024) oli kuvaus aikuisen ihmisen ja tutkijan tutkimusmatkasta. Ihmiset luulevat, että olen sosiaalinen, mutta rakastan olla itsekseni ja tehdä Huono ryhti voi vaikeuttaa elämää huomattavasti. Jumalan äänen tunnistaminen voi olla haastavaa ja herättää epäilyksiä, mutta usko voi siirtää vuoriakin. Samalla voit tutustua myös astrologi Markku Mannisen kuukausija vuosihoroskooppeihin. Lue lisää muistista verkkosivuiltamme JOKAINEN on joskus huolissaan omasta tai läheisen muistista. Terveillä ihmisillä on paljon opittavaa häneltä. Tarja Kuuletko äänen. Hänellä oli mielenkiintoinen tapa hyödyntää vuorotteluvapaa. lue.terve.fi/muisti Narsisti osaa valita uhrinsa hyvin ONKO sinulla kokemusta narsistin kanssa elämisestä. lue.terve.fi/narsismi. Airi Lähetä meille postia • Mitä ajatuksia lehden jutut herättivät. Kotona nautin hiljaisuudesta enkä ole somessa. Kirjailija Neale Donald Walschista kertova juttu (Voi hyvin 10/2024) oli todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Tästä ei voi enää kuin uneksia. Lankeatko mielestäsi aina vääränlaisiin ihmisiin. asioita yksin. Se oli tarpeellinen ja hyödyllinen artikkeli, jossa oli myös mielenkiintoinen henkilöesittely. Astrologi Milja Haltsonen kertoo päiväsi tunnelman ja odotettavissa olevan suunnan sekä antaa kannustavan ohjeen päivääsi. Tiedätkö sinä, miten voit suojella aivoja tai milloin muistiongelmien takia kannattaa mennä asiantuntijan puheille. Ulkopuolisuudentunne antaa minulle vapautta olla oma itseni ja turvallisuuden tunteen, sillä olen muiden ulottumattomissa. Artikkeli aiheesta (Voi hyvin 10/2024) oli kirjoitettu hyvin ja monipuolisesti. Aiheesta on kirjoitettu paljon, mutta satuttavasta ilmiöstä ei voi kirjoittaa tai puhua liikaa. Riippuen tilastosta, narsistisia ihmisiä arvioidaan olevan noin 1–10 prosenttia väestöstä. Päivähoroskooppi on luettavissa vuoden jokaisena päivänä osoitteessa www.terve.fi. Lehdessä oli muutenkin runsaasti kiinnostavia juttuja siitä, kuinka omaan terveyteensä voi vaikuttaa. 64 | VOI HYVIN Kirjoita meille TUTUSTU, KUUNTELE , VIIHDY Positiivinen Pekka Pekka Hyysalo (Voi hyvin 9/2024) on niin positiivinen ja on päättänyt ja jaksanut mennä elämässä eteenpäin. Petra Ulkopuolinen Tunnen itseni usein ulkopuoliseksi, mutta olen kokenut tunteen voimavaraksi. Se vahvisti omaa ajatustani siitä, että ulkopuolisuudentunne on voimavara. Pirkko Suorista ryhti Voi hyvin -lehden 9/2024 juttu oli hyödyllinen muistutus siitä, että ryhdin suoristus on helppo tapa lisätä voimaantumisen tunnetta
LEIJONA 23.7.–23.8. Tammikuun 15.–19. Maaliskuun alussa syntyneille tulee tilaisuuksia tehdä jotain olennaista ja tärkeää. Huhtikuisia tämä koskee joulukuussa. Alkutalven ilonpilkahdus on sarja miellyttäviä käänteitä ystävien kanssa. Parhaat tunnelmat osuvat marraskuun viimeisiin päiviin. Tärkein päiväjakso on joulukuun 15.–17., jolloin sopivien lähimmäisten kanssa voi tunnelmoida ja nauttia tähtitorttuja. Suopea sosiaalinen tuulahdus lämmittää nyt tammikuisia joulukuun toiselle viikolle asti. Maalisoinaat ovat tarmokkaita, ja ystäväpiirin kanssa on hyvinkin hauskaa. . Joulukuun saumat ja kasvumahdollisuudet piilevät kimppaprojekteissa. Jännitteinen suhdekuvio jämähtää paikalleen koko loppuvuodeksi. Joulukuun viides alkaa kaikille vesimiehille erinomainen vaihe, joka on antoisa sekä tunne-elämän että rientojen kannalta. Joulukuun jälkipuoli ei ole harmonista aikaa, joten kannattaa miettiä sanomisiaan. 14.–20.5. HOROSKOOPPI TEKSTI MARKKU MANNINEN markku.manninen@welho.com, trijata.com K U V A T IS T O C K Astrologi Markku Mannisen laatima horoskooppi kertoo, millaiset energiat nyt vaikuttavat.. Tärkein poikkeus on huhtikuisia kirittävä tilanne, jossa tapahtuu käänne. Kuun vaihduttua on kohokohta 7.–9.12., jolloin kannattaa parveilla. Tammikuulle kestävä sarja käänteitä vihjaa johonkin suurempaan hankkeeseen. Marraskuisilla on kevyempää, jopa vähän tylsää. Kalat viihtyvät joulumarkkinoilla, ja onpa eräillä halua sukuloidakin. VOI HYVIN | 65 OINAS 21.3.–20.4. 15.–19.12. KAURIS 22.12.–20.1. Yksi jakson teema on hajamielisyyden vaara, joten tilaisuus edetä elämässä voi mennä ohi. NEITSYT 24.8.–22.9. KALAT 19.2.–20.3. Vuosi loppuu tasapaksuissa merkeissä. Arjen asiakiireitä kaatuu päälle, mutta ne hoituvat yksi kerrallaan. Vaihe tuo selkeyttä seitsenvuotiskriisiin. Lokakuisille sattuu ja tapahtuu. Marraskuun ilmapiiri on arkinen, mutta joulukuun toisella viikolla ilmapiiri lämpenee. Loppukuussa palaillaan arkisempaan menoon. Myös säpinöivä yhteydenpito kavereihin on antoisaa, mutta tunne-elämä tasoittuu. Arjen draamaa ja kohokohtia osuu päiväjaksoon 20.–22.11., jolloin juhlamieli on parhaimmillaan. Nämä ovat kaksosille tärkeitä aikoja. RAPU 22.6.–22.7. Suuren myllyn hidas mutta varma liike sijoittaa rapuja parempiin asemiin ja luontevampaan rooliin. Se voi ilmetä sisuuntumisena. syntyneiden ei pidä olla hyväuskoisia. VAAKA 23.9.–22.10. Tämä helpottuu joulukuun toisella viikolla. Tähän liittyy sarja mielenmuutoksia ja ulkoisia takapakkeja, jotka pakottavat perumaan jo tehtyjä päätöksiä. JOUSIMIES 23.11.–21.12. Heinäkuisten raisu vaihe jatkuu ja tihenee. Joulukuun alettua syyskuisilla on käänteitä suhteiden suunnalla. Kannattaa muistaa, että leijonien elämä ei ole kiinni itsestä vaan tilaisuuksista. syntyneille voi tapahtua jotain tärkeää. Lokakuisilla voi viritä jokin uudenlainen toimeentuloidea, joka saattaa lähikuukausina kantaa hedelmää. KAKSOSET 22.5.–21.6. HÄRKÄ 21.4.–21.5. syntyneillä jatkuu inspiraation ja muutoskaipuun vaihe. Mielenmuutos on tässä lievä ilmaisu. SKORPIONI 23.10.–22.11. Joulukuun alun jälkeen on vuorossa seuraelämän huippusesonki. Ajankohdan kehitysmahdollisuudet ovat lukittuneet taakkoihin, joista pitäisi hankkiutua eroon. Tunneja seuraelämää blokkaa jokin työhön tai asumiseen liittyvä huoli. Tunne-elämä on havahtunut horroksesta, ja pieniä ja keskisuuria ilonaiheita ilmaantuu kuin tyhjästä. Tätä kestää joulukuun toiselle viikolla. Vesimiesten taivaanmerkit osoittavat nyt ystäviin. Jonkinlainen irtiotto sopisi ennustusjakson lopulle. Joulukuussa suhdehakuisille härille saattaa olla luvassa jotain hyvin miellyttävää. Loppiaiseen asti jatkuu ideoiden ja ajatusten myrsky. VESIMIES 21.1.–18.2. Uusi vuosi lupaa uusia avauksia. Tähän pitkään jaksoon osuu kaksi tunnelmahuippua, joissa punnitaan ihmissuhteet
VOIT osallistua kilpailuun netissä osoitteessa terve.fi/teemat/ osallistu tai postikortilla: Voi hyvin, Paras juttu 11/24, 00081 A-lehdet. VOITTAJILLE ilmoitetaan henkilökohtaisesti, joten muistathan merkitä osoitetietojesi lisäksi sähköpostiosoitteesi tai matkapuhelinnumerosi. ENSI NUMEROSSA l hyvä olo l parantava ruoka l henkisyys l mystiikka l Seuraava ilmestyy 2.1.2025 Superfoodit 2025 Markku Mannisen vuosihoroskooppi Miten toipua pettymyksestä. 2. Voittaja saa valita palkintotilauksensa seuraavista lehdistä: Apu Terveys, Avotakka, Eeva, Kauneus ja Terveys, Maku, Meidän Mökki, Mondo, Unelmien Talo&Koti, Viherpiha ja Voi hyvin. Suora ryhti tarjoaa monta kivutonta vuotta. YHDEN PALKINNON ARVO ON 47–77 e. K U V A A D O B E ST O C K VAHVISTA immuunijärjestelmää talven varalle. PARHAAT JUTUT NUMEROSTA 9: 1. Arvomme kaksi palkintotilausta. LÄHETÄ vastauksesi 1.1.2025 mennessä. Voiko kylmää oppia sietämään paremmin?. Avoimuus, rehellisyys ja voimakas halu kehittyä ovat tärkeitä arvoja Pekka Hyysalolle. Anna Perho on kurkottanut kohti unelmiaan, vaikka häpeä nuoruudessa oli lamauttavaa. Yhden palkinnon arvo on 47–77 e. 3. Suorista ryhti vähintään kerran tunnissa, jos teet istumatyötä. Mikä oli tämän numeron paras ?juttu. Ota käyttöösi helpot ja luonnolliset vinkit. OSALLISTU kilpailuun ja voit voittaa lukemista puoleksi vuodeksi
VOIMAKUVA K U V A A D O B E ST O C K ”Mielenrauha on ymmärtäviä tekoja, syvää yhteyttä itseen ja muihin sekä ennen kaikkea itsensä ja elämänsä hyväksymistä kaikkine puolineen.” Maaret Kallio: Mielenrauha. WSOY 2024.
GÅVA GÅVA www.neostrata.fi | @neostratanordic JOULUSETTI 1 I Osta Bionic Face Serum kosteuttava seerumi, joka vahvistaa ihon rakennetta ja tarjoaa tehokkaan suojauksen. Saat Brightening Eye Cream (myyntikoko) – silmänympärysvoiteen, joka kirkastaa ja kosteuttaa silmänympärysalueen ihoa, arvo 57 €. HELLI IHOASI TALVELLA Kaksi upeaa joulusettiä nyt saatavilla NEOSTRATA-asiantuntijaltasi. Saat PHA Renewal Pads (myyntikoko) 36 hellävaraisesti uudistavaa ja kosteuttavaa lappua, jotka antavat iholle uutta hehkua, arvo 55 €. JOULUSETTI 2 I Osta Rebound Sculpting Cream ainutlaatuista peptidiä sisältävä ylellinen yövoide, joka kiinteyttää ihoa ja lisää sen täyteläisyyttä nukkuessasi. LAHJA! LAHJA!