MIKÄ IHMEEN RIEJU?. LIIKENNEVAKUUTUSUUDISTUKSEN 3 MOKAA ENDUROSEIKKAILU BULGARIASSA TOUKOLA VÄLÄYTTI ERZBERGISSÄ MILLAISELTA NÄYTTÄÄ SM-MOTOCROSS. 11,50 € KIMI KOSKINEN TOTEUTTAA UNELMAANSA 04 24 ESPANJALAINEN ESPANJALAINEN MORSIAN MORSIAN MITÄ KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN MAKSAA
Nähdään marraskuussa Tampereella!
Nähdään marraskuussa Tampereella!
62 Sipoossa kaasutellaan EM-enduroa 64 Kerhojen sankarit, Mikko Mustonen 66 Toukolan Erzberg 70 Näin asennat tarrasarjan 72 Aaltonen podiumille Luxemburgissa 75 Seuraavassa numerossa 4 XRACING OFFROADPRO 04/2024. SISÄLTÖ 04 6 Pääkirjoitus 8 Etsimessä 12 Aamukahvi 15 Varikkopassi 16 Pasin porinat 18 Forsellin sukuun jälleen mestaruus 19 Mieleenpainuvimmat pyöräni, Ilkka Heinäaho 20 Tulevaisuuden tähti, Onni Kämäri 22 Ikimuistoisin kisani, Antti Hellsten 24 Uuden liikennevakuutuslain mokat 26 Enduroseikkailulla Bulgariassa 34 Koskinen toteuttaa EM-unelmaansa 40 Bussilastillinen suomalaisia Latviassa 42 Testissä Suomeen saapuneet Riejut 48 Mitä kilpailun järjestäminen maksaa 54 Mukavaa yhdessäoloa metsässä 56 Sipoon varikkotaulut 57 Mertsalmen blogi: Päiväni ”hard enduro -kuskina” 58 Miltä näyttää uudistunut SM-motocross
COPYRIGHT Kaiken lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman Xracingin kirjallista lupaa on oikeudellisen edesvastuun uhalla kielletty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 pv kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. ILMOITUKSET Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista Xracingille tai kolmannelle osapuolelle. TOIMITUSEHDOT Laista, asetuksista ja viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä alkaen ja koskevat myös aiemmin tehtyjä tilauksia ja ilmoitusvarauksia. Päätoimittaja: JANI HOVI Ulkoasu: Vakituiset avustajat: MARKO VIHRIÄ KARI SALMINEN JUHA KOLLANUS JARI MATTILA JONTY EDMUNDS ADAM WHEELER STEVE MATTHES TUOMO SEPPÄNEN A.C. Jos Xracing julkaisee tilaamatta lähetettyjä kuvia tai kirjoituksia, katsotaan tekijän luopuneen kyseisen materiaalin tekijänoikeuksista Xracingin hyväksi lähettäessään materiaalin. Xracingin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä voida julkaista, Xracing ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. KELLER PASI JÄRVIÖ Kustantaja: JH Finland Oy Sähköposti: jani.hovi@xracing.fi Tilaukset: www.xracing.fi/lehti JA N I H O V I KANSIKUVA_Juha Kollanus XRACING OFFROADPRO 04/2024 5. MATERIAALI Xracing vastaa vain tilaamistaan kuvista ja kirjoituksista
Hyvää kesää, JANI HOVI 6 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Luultavasti ihan siihen määrään en pääse, mutta jos ollaan lähellä sitä lukua, niin se olisi hyvä. Lisäksi kun tämän vuoden kilpailu ajetaan vielä Pohjois-Espanjassa, niin reittien pitäisi olla myös melkoisen hienoja. Sen verran olen itsestäni näiden kaikkien vuosien aikana oppinut, että tarvitsen usein jonkin asian saavuttamiseksi motivaattorin. Tuosta reissusta jäi todella hyvien muistojen lisäksi pieni välilevyn pullistuma, jonka takia oikean käteni kaksi sormea olivat puuduksissa parin vuoden ajan. Sen sijaan minä ja Jaska tulemme varmasti taistelemaan itsemme voittamisesta, joka tulee konkretisoitumaan maaliin pääsyllä. PÄ Ä KI RJ OI TU S Kohti paellaa ja härkätaisteluita M e kaikki teemme erilaisia päätöksiä päivittäin. Omalta kohdaltani päätöksen suurin syy oli se, että nyt on aika ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta treenaamaan. Juha vetää täysillä ja me varmistelemme Jaskan kanssa perässä. Sen sijaan kaikki kotimaista enduroa seuraavat ihmiset ovat varmasti kiinnittäneet huomiota tänä vuonna elämänsä kevättä ajavaan Juhaan. Olen aina seurannut harjoitusmääriä niin sanotusti tehokkaana harjoitusaikana. Tätä tekstiä kirjoittaessani on Sixiin aikaa tarkalleen neljä kuukautta, eli samalla vauhdilla ajotunteja pitäisi tulla vielä 50. Jospa tänä vuonna tuon kokemuksen saisi jätettyä väliin. Ensimmäiseen kahteen kuukauteen treenitunteja on tullut viikoittain keskimäärin vajaat kuusi, eli vauhdissa ollaan. Tämän takia joukkueemme taktiikka onkin selvä. Kerätään talteen vain ne pelkät hyvät muistot. Tähän asti päätös on ollut mielestäni todella hyvä, mutta voin kuvitella, että vielä jossain vaiheessa kyseenalaistan oman päätöksentekokykyni. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sykemittarin asetukset on asetettu siten, että mittaus pysähtyy ajoja pyöräilyharjoituksissa aina, kun liike lakkaa. Jotkut päätöksistä ovat parempia kuin toiset ja jotkut jäävät mietityttämään pidemmäksi ajaksi. Niinpä tulin siihen lopputulokseen, että miksipä en lähtisi Sixille ja sen takia olisi pakko hankkiutua edes jonkinlaiseen kuntoon. Edessä on vielä paljon treenitunteja ennen kuin pääsemme nauttimaan työn hedelmistä Espanjaan. Mitä Sixille lähteminen sitten vaatii harjoittelumielessä. Tämä on varmasti varsin yksilöllistä, mutta minä asetin itselleni minimitavoitteeksi 5 tuntia tehokasta harjoittelua viikossa. Ja kyllä. Minä tein hyvä päätöksen. Parin viimeisen vuoden aikana kuntoilu on jäänyt liikaa taka-alalle kaikenlaisten kiireiden takia. Ensimmäisen ajoin vuonna 2015 Slovakiassa. Mikä sitten ajaa nopeimmat vuotensa jo aikaa sitten nähneen harrastajan Sixille. Tämän vuoden Sixi on itselleni vasta toinen. Ajotunteja sulalla maalla on kesäkuun puoleen väliin mennessä takana 25 ja siihen olen myös tyytyväinen. Tietyllä tavalla kilpailusta tulee varmasti varsin muistorikas, sillä haluamme joukkuetovereitteni Juha Puotsaaren ja Jaakko Karikuusen kanssa samalla kunnioittaa myös ystävämme Sami Pölläsen muistoa. Tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä, mutta voin jo etukäteen ilmoittaa, että emme tule taistelemaan kerhojoukkuekisan voitosta. Vanhempi Puotsaari täräytti Nummelan Nostotalkoissa yleiskilpailun kolmanneksi ja kellotti esimerkiksi SM-kilpailuna ajetussa Toukokuunajossa yhdelle maastokokeelle yleiskilpailussa kuudenneksi nopeimman ajan. Matka kisan alkuun on vielä pitkä, mutta lopulta se tulee yllättämään aivan samoin, kuin talvi aina yllättää autoilijat. L opuksi vielä muutama sana meidän joukkueestamme. Sami osasi aina arvostaa Sixiä ja hän ajoi ensimmäisen Sixinsä vuonna 1991. Itse tein jo muutama kuukausi sitten päätöksen lähteä ajamaan tämän vuoden Six Days Enduron, joka kaasutellaan Espanjassa lokakuun puolessa välissä
Jotta tilaajat pääsevät lukemaan tätä sisältöä, tulee heidän rekisteröityä verkkopalveluun ja syöttää sinne asiakasnumeronsa. Mikäli et ole vielä rekisteröitynyt sivuille ja liittänyt asiakasnumeroasi tilille, niin tässä siihen kertausta. Kun olet rekisteröitynyt verkkopalveluun ja kirjautunut sinne sisään, vie osoitin tuon saman -painikkeen päälle ja valitse sieltä kohta: OMA KÄYTTÄJÄTILINI. J atkossa Xracing OFFROADPro -verkkopalvelusta tulee löytymään entistä enemmän sisältöä lehden tilaajille. Asiakasnumero on numerosarja, joka alkaa L-kirjaimen jälkeen ja päättyy ensimmäiseen välilyöntiin. Ensi vuoden aikana tulemme lisäämään entisestään tilaajamateriaalia, jotta voimme tarjota tilaajillemme entistä enemmän vastinetta rahoilleen. Luo käyttäjätunnus Mikäli sinulla ei ole vielä luotuna käyttäjätunnusta verkkosivullemme, mene osoitteeseen www.xracing.fi ja vie osoitin (hiiri) verkkosivulla valikkopalkin oikeassa reunassa olevan -painikkeen päälle. Klikkaa tuota painiketta ja lisää sen jälkeen avautuvaan valikkoon asiakasnumerosi ja lehden takakannessa näkyvä nimi ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen sinulle avautuu valikko, jossa ovat käyttäjätietosi. Esimerkiksi jos lehden takakannessa on numerosarja L123456 000 100, niin asiakasnumerosi on 123456. Noudata sen jälkeen annettuja ohjeita käyttäjätilin luomisessa. Mistä löydän asiakasnumeron. Tämän jälkeen rekisteröinti on valmis. Muista jättää L-kirjain pois, eli syötä pelkästään numerosarja. 2.. Samassa valikossa on sininen painike, jossa lukee: LIITÄ ASIAKASNUMERO KÄYTTÄJÄTUNNUKSEEN. 1. Valitse avautuvasta valikosta kohta: LUO UUSI KÄYTTÄJÄTILI. MONIPUOLINEN VERKKOPALVELU Miten yhdistän käyttäjätunnuksen ja asiakasnumeron. Asiakasnumerosi löydät painetun lehden takakannesta osoitetietojen ensimmäiseltä riviltä. 3. TILAAJIEN EDUT Kun olet rekisteröitynyt ja liittänyt tiliisi asiakasnumerosi, pääset jatkossa lukemaan ja katsomaan tilaajille tarkoitettuja juttuja, videoita ja kuvakoosteita
8 XRACING OFFROADPRO 04/2024
Kärjessä on nähty hyvää taistelua ja täydet puomit tuovat oman mielenkiintonsa. KUVA_Jani Hovi ET SI M ES SÄ XRACING OFFROADPRO 04/2024 9. Toivottavasti tästä ryhmästä saataisiin tulevaisuudessa mahdollisimman monta kuljettajaa MX2ja MX1-luokkiin. MOTOCROSSIN MX125-LUOKAN SM-erät ovat olleet mielenkiintoista katsottavaa alkukaudesta
10 XRACING OFFROADPRO 04/2024
KUVA_Jani Hovi ET SI M ES SÄ XRACING OFFROADPRO 04/2024 11. TIITUS ENJALA urakoi tänä vuonna enduron SM-sarjan lisäksi myös EMja MM-sarjoissa. Enjala onkin yksi niistä nuorista suomalaisista kuljettajista, jotka panostavat täysillä enduroon ja pyrkivät tekemään lajista itselleen ammatin
Speedway Speedway, kansallinen Routakallion speedwayrata, Seinäjoki Seinäjoen Moottorikerho ry 3.8. Pari vuotta sitten kilpailuun lisättiin hopealuokka, jonka reitti on ollut kultaluokan reittiä helpompi. Speedway Suomi sarjan joukkuekilpailu Routakallion speedwayrata, Seinäjoki Seinäjoen Moottorikerho ry 6.-7.7. Tapahtuma palaa vuoden tauon jälkeen perinteiseen formaattiin, eli perjantaina kilpailussa ajetaan prologi ja lauantaina varsinainen kilpailu. Cross Country Kansallinen extreme Ellivuori Ski Center, Sastamala SISU Enduro ry 24.-25.8 Motocross SM, kansallinen Alavus Alavudenseudun Moottoripyöräilijät ry 31.8. Trial SM, Suomen Cup, kansallinen Nokia Hämeen Moottorikerho ry 27.7. A A M U K A H V I MINNE MENNÄ: HEINÄ-SYYSKUU J ärjestyksessään viides SISU Extreme -kilpailu kaasutellaan Ellivuoressa 23.-24. Viime vuoden hopealuokan reittiä vaikeutetaan puolestaan hieman. Speedway Pariajon SM-finaali Kauniskankaan Moottoriurheilukeskus, Haapajärvi Haapajärven Moottorikerho ry 23.-24.8. Hopealuokka ajaa tänä vuonna esimerkiksi perinteisen hiekkalaatikon ylös, joka luo varmasti uusia haasteita kuljettajille. Enduro Sprint, kansallinen Karhula Karhulan Moottorikerho ry 27.7. Enduro SM, kansallinen Hiekkaharjun kartano, Konnevesi Konneveden Moottorikerho/UA ry 31.8.-1.9 Supermoto SM, Suomen Cup, kansallinen Saarlammen FK-rata, Imatra Imatran Moottorikerho ry 31.8-1.9 Motocross Nuorten SM, Suomen Cup, MX-liiga, kansallinen Pulakorven Motocrossrata, Miehikkälä Helsingin Moottorikerho ry 7.-8.9. Luonnollisesti myös katsojille on luvassa sitä kautta jotain uutta. SISUun uusi luokka Päivämäärä Laji Luokat Paikka Järjestäjä 6.7. Motocross Classic Pippon Moottoriurheilukeskus, Lahti Salpausselän Moottorikerho ry 20.7. Enduro SM, kansallinen Vesivehmaan lentokenttä, Vesivehmaa Salpausselän Moottorikerho ry 12.9. Speedway kansallinen Kymin speedwayrata, Kuusankoski Kuusankosken Moottorimieskerho ry 10.-11.8 Motocross Nuorten SM, Suomen Cup, MX-liiga, kansallinen Hyvinkään Motocrossrata, Hyvinkää Hyvinkään Moottorikerho ry 10.8 Speedway Suomi sarjan joukkue Kaanaan Moottoriurheilukeskus, Velaatta Hämeen Moottorikerho ry 17.-18.8 Enduro EM, SM, Suomen Cup Sipoon Moottorikerhon rata-alue Sipoon Moottorikerho ry 17.8. Motocross SM, kansallinen Mansikin Motocrossrata, Karkkila Karkkilan Moottorikerho ry 20.7. Motocross SM, kansallinen Komostenkylän Motocrossrata, Heinola Heinolan Moottorikerho ry 07.9. Prologi tullaan ajamaan yhteislähtönä, jolloin yleisö saa enemmän katseltavaa ja illasta tulee todella tiivistempoinen. Näin ollen sen läpiajamiseen ei vaadita extremetaitoja, vaan perusendurokuljettajat pystyvät myös osallistumaan kilpailuun. Supermoto SM Hyvinkään Kartingrata, Hyvinkää Reko Racing Club ry 6.8. Tämän vuoden kisareitti kokee myös muita uudistuksia ja ennen kaikkea sen rakenne tulee muuttumaan. Kun SISU Extreme alun perin näki päivänvalon, kisattiin vain yhdessä luokassa. elokuuta. Motocross Nuorten SM, Suomen Cup, MX-liiga, kansallinen Iisalmen Moottoriurheilukeskus, Iisalmi Ylä-Savon Moottorikerho ry 13.-14.7. Reittiä tullaan ajamaan osittain toiseen suuntaan ja tietyt paikat tullaan ajamaan eri järjestyksessä, joten kuljettajat saavat vaihtelua aiempiin vuosiin nähden. Enduro Suomen Cup, kansallinen Forssa Forssan Moottoriseura ry 27.-28.7 Motocross Nuorten SM, MX-liiga, kansallinen Kuivassuon Motocrossrata, Rauma Turun Moottorikerho ry 27.7. Tänä vuonna kisassa nähdään ensimmäistä kertaa myös pronssiluokka, jonka reitti tulee olemaan helpompi kuin mitä viime vuonna hopealuokan reitti oli. Xracing OffroadPro 05/2024 -lehti 12 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Samaan aikaan kilpailun järjestäjät ovat päättäneet vaikeuttaa myös kultaluokan reittiä, joka olikin viime vuonna kärkikuljettajille hieman helppo
Testin suoritimme Imatralla ajetussa HEF-tapahtumassa, jossa renkaalle tuli tehokasta ajoaikaa neljä tuntia ja viisi minuuttia. Renkaan sisään laitoimme testiin vanhan, pehmenneen solurenkaan, joka oli kuitenkin vielä täysin ehjä. Valitettavasti tuloksena oli ainakin ensi alkuun varsinainen pohjaan palanut pannukakku, joka heikensi kuljettajien vakuutusturvaa, toi lisämaksuja ja aiheutti entistä enemmän tulkinnanvaraisia asioita. Myös märällä renkaassa oli kuitenkin hyvä pito ja etenkin paljaalla kalliolla se esiintyi edukseen. Ainakin kahdessa ensimmäisessä SM-kilpailussa erissä on riittänyt paljon katsottavaa ja kisat ovat olleet hyviä. MX1ja MX2-luokkien yhdistäminen samaan lähtöön SM-motocrossissa oli päätös, joka jakaa mielipiteitä. Rengas oli myös todella vakaa ajettava, sivuttaispidon ollessa hyvä. 1 2 1 2 K U LJ ET TA JI EN K ER TO M A A HINTA: 129 € MAAHANTUOJA: Motosyncro PITOA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN H ard Enduro nostaa päätään myös Suomessa ja harrastajat tulevat koko ajan myös tietoisemmiksi miten lajia kannattaa harrastaa. Kivisissä mäissä rengas piti hienosti ja eteni suoraan, kuten myös paljaalla kalliolla. Kotimaisten motocrosssarjojen osallistujamäärät ovat laskeneet radikaalisti alkukauden aikana. Ainoa kritiikki testissä kohdistui renkaan sivuttaispitoon märällä säällä. Miro Sihvosen ajaminen Brasiliassa, Harri Kullaksen ajaminen Brasiliassa ja USA:ssa, sekä Jere Haaviston ajaminen Saksassa on nostanut suomalaisten mielenkiintoa kyseisien maiden sarjoja kohtaan. Kun muistellaan esimerkiksi ensimmäistä Sisu Extreme -kilpailua, lähtivät monet kuljettajat kisaan normaaleilla endurorenkailla ja samalla he joutuivat antamaan tasoitusta niille, jotka laittoivat alle ääriolosuhteisiin tarkoitetun takarenkaan. XRACING TESTAA: BORILLI 7 DAYS EXTREME SS HYVÄÄ • Hinta/ laatusuhde • Pito etenkin kuivalla HUONOA • Sivuttaispito märällä XRACING OFFROADPRO 04/2024 13. Kun puhutaan renkaan kestoiästä, niin neljän tunnin ajon jälkeen rengas oli siinä kunnossa, että kunnon pidon saamiseksi rengas tulisi kääntää. Testin aikana meillä oli hyvä tuuri, sillä keli vaihteli auringonpaisteesta vesisateeseen. Voidaankin sanoa, että pehmeäseoksinen takarengas on hard enduron tärkein ”varuste”, kun lähdetään kunnon kivikkoon. Muutamissa pienissä vinoissa kallioportaissa huomasi, että rengas lähti sivusuunnassa hieman luistamaan. Renkaan runko ei ole itsessään mikään massiivinen, vaan varsin normaali. Lajin viihdearvon ja yleisön kannalta se on ollut täysin oikea päätös. PEUKUT ELI TOMAC, Cooper Webb ja Romain Febvre joutuivat kaikki kesken kauden sairaslomalle peukalovammojen vuoksi. Yleinen taloustilanne, vakuutusasiat ja tietynlainen erikoinen tila kotimaisessa crossissa ovat varmasti ainakin osittain syynä tähän pudotukseen. Me päätimme ottaa testiin Borilli 7 Days Extreme SS -renkaan, joka vaikuttaa 129 euron hinnaltaan varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Renkaan päälle laittaminen sujuu helposti ja silloin huomaa myös, että kyse on todellakin extremerenkaasta. Kaikki odottivat liikennevakuutusuudistusta vesi kielellä ja sinapit rinnuksilla. Kuivalla säällä rengas toimi erittäin hyvin ja pito oli hyvä. Tällä tarkoitamme sitä, että nappuloiden välissä on paljon tyhjää tilaa, jolloin rengas puhdistuu nopeasti ajossa huonollakin säällä. Luonnollisesti renkaan käyttöikään vaikuttaa paljon myös maasto jossa sillä ajetaan, eivätkä esimerkiksi Erzbergin kaltaisessa louhoksessa renkaan käyttötunnit ole lähelläkään tuota määrää. 3 ”Motocrossin harjoituspäivänä pitäisi ajoa kertyä tunnista puoleentoista, tai jopa kaksi tuntia”, SML:n valmennuspäällikkö Tomi Konttinen ohjeistaa. Esimerkiksi Kuopion MX-liigassa oli mukana lopulta 203 kuljettajaa ja Siilinjärven SMviikonloppuna 213. Onkin todella hienoa, että voimme seurata suomalaisten kuljettajien menoa ympäri maailmaa. Kun vesisade saapui, muuttuivat olosuhteet merkittävästi liukkaammiksi. Tämän jälkeen voisi arvioida, että renkaalla on edessään vielä muutama hyvä käyttötunti, mutta tämän jälkeen rengas alkaa olla parhaat päivänsä nähnyt. Kyse ei ollut merkittävästä asiasta, mutta muuten pidon ollessa hyvä, kiinnitti tuohon asiaan huomiota. Kun rengasta katsoo päällepäin, kiinnittyy huomio heti siihen, että se on varsin avara
A A M U K A H V I JU A N PA B LO A C EV ED O MUISTATKO KUN pohdimme vuonna 2015, onko Suomessa tilausta extreme-endurolle. Samalla myös luokan palkintorahapottia nostetaan ja tänä vuonna jaossa on palkintorahaa peräti 2 000 euroa. Vastaavia huhuja on ollut liikkeellä myös aiemmin ja Husqvarna onkin vähentänyt tukitoimintaansa sarjassa parin viime vuoden aikana. Tuolloin Helsingissä oli jo järjestetty superenduron MM-osakilpailu, mutta muuten laji oli varsin lapsenkengissä. STYLE CHECK: SM-MOTOCROSS, SIILINJÄRVI VS Arttu Sihvonen Jasper Haavisto Kasimir Hindersson Sampo Rainio SX2-LUOKKA SX2-luokka sai suuren suosion viime vuonna Tampere Supercrossissa ja tänäkin vuonna nuoret suomalaiset pääsevät ajamaan tuhansien katsojien eteen ja tuomaan omia tukijoitaan esille. Huhujen mukaan Husqvarna vetäytyisi kokonaan pois motocrossin MM-sarjasta tehdastiimin tai tehtaan tukeman tiimin osalta. Aiempina vuosina SX2-luokka on ajanut vain yhden lähdön illassa. Lajin suosio ja huomioarvo ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Jo tuolloin ongelmana oli, että laji kyllä kiinnosti, mutta kilpailujen järjestäminen ei ollut taloudellisesti järkevää. Saattaakin olla, että Jeffrey Herlings on ainoa itävaltalaisryhmän kuljettaja, joka ajaa tehdastiimissä MXGP-luokassa. Kuljettajien ja yleisön toiveesta kilpailun järjestäjät haluavat antaa enemmän ajoaikaa tänä vuonna SX2luokalle ja tällä kertaa kuljettajat ajavat kolme lähtöä illassa. Samat huhut kertovat, ettei GASGAS jatkaisi enää MXGPsarjassa Jorge Pradon lähtiessä Amerikkaan. Nyt asiassa on menty eteenpäin ja kuljettajamäärät ovat nousseet Suomessakin, mutta yhä edelleen esimerkiksi SISU Extremen järjestäminen on taloudellisesti haastavaa. 14 XRACING OFFROADPRO 04/2024. KOVIA HUHUJA Motocrossin MM-sarjan varikolla liikkuu kovia huhuja Pierer Mobility Groupin ensi vuoden kisasuunnitelmista
Erno Aro vastasi myös viihteestä ja tapahtuma käynnistyikin Aron esittämällä Finlandia-hymnillä. TUTTUJA IHMISIÄ PYÖRÄILEMÄSSÄ ENDURON JA NYKYISIN SÄHKÖMAASTOPYÖRIEN puolelta tuttu Kimmo Hurri on järjestänyt alan ihmisille jo neljänä vuonna KH Invitational -tapahtuman. Pojat 40 -luokan kuittasi nimiinsä puolestaan Janne-kolmikkoa edustanut Janne Rantanen ja V50-luokan ykkönen oli entinen trialmestari ja Vantaan Moottorikerhon puuhamies Pasi Jaatinen. Vaikka tulokset olivatkin sivuseikka, niin kisan jälkeen kaikki niitä tutkivat innolla. Näin ollen kaiken hauskanpidon ohella mitattiin myös kuljettajien välistä paremmuutta. Pasi Jaatinen ei ehtinyt jäädä palkintojen jakoon, mutta onneksi hänelle löytyi sijaisnäyttelij ä. Tapahtuman ideana on koota ihmiset pitämään hauskaa sähkömaastopyörien parissa. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Twentyfourmedia / Antti Hellsten Oskari Kantonen on tottunut polkemaan ”luomupyörällä”, mutta tällä kertaa mies nähtiin sähkömaastopyörän ohjaimissa. Eliittiluokan voittoon polki Päijänteen ympäriajon voittaja Aleksi Jukola ennen enduropoluilta tutuksi tullutta Niki Aholaa ja tapahtuman isää Kimmo Hurria. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin kesäkuun alussa ja paikalla oli kolmisenkymmentä alan ihmistä. V50-luokan kakkonen oli Kivistön endurolegend a Jukka Viirret. VA R IK K O P A S S I: K H IN V IT A T IO N A L Tässä porukassa on Päitsivoittoja, Suomen mestaruuksia, MM-pisteitä ja World Cup -mestaruuskin. Kuten jokaisessa isommassa tapahtumassa, paikalla oli myös leirintäalue. Kilpailun kärkikolmikko Aleksi Jukola (kes.), Niki Ahola ja Kimmo Hurri. Päivän aikana pyöräiltiin reilut 40 kilometriä ja lisäksi päivään mahtui myös kuusi nopeatempoista ja lyhyttä maastokoetta. Neljäs kisassa oli Antti Kujanpää ja viides Toni Eriksson. XRACING OFFROADPRO 04/2024 15
Puserrettuani suurimman jännityksen kohden kunnallistekniikkaa, oli aika hypätä Tunan satulaan ja kaasuttaa Tuomisen residenssiin. Tuntia myöhemmin olin jo iloisena kaasuttelemassa ”Pappiksellani” pitkin Orimattilan katuja. Kyseessä oli jo 22 kertaa järjestetty veteraanimopojen kokoontumisajo, jossa kierretään Vesijärvi mopoilun ilosanomaa levittäen. Ovikellon renkutuksen sijaan avasimme ikkunan alla hieman Pappiksen tankin korkkia, jolloin Laaksonen singahti täydessä ajovarustuksessa mopojen luo. Polkaisimme kaksipyöräiset klassikkomme käyntiin ja aloitimme moottorimarssin kohti Messilän rantaa, josta Vesijärven kierto alkoi. Päädyin aina muodikkaaseen mustaan pukuun, sillä halusin kunnioittaa tilaisuutta. Seuraavana aamuna kurvasin Pappiksella töihin ja se aiheutti hilpeyttä työyhteisössä. Alueelle virtasi jatkuva mopojen tulva ja katselimme tilanteen kehittymistä hämmennyksen vallassa. Niin meinasivat olla kalsarinikin, sillä jouduin herätessäni ottamaan juoksuaskelia ehtiäkseni ajoissa saniteettitiloihin. Viimeisen sysäyksen antoi eräs kollegani sanoessaan: ”Kyllä tuohon ikään pitäisi edes kerran omistaa Pappa-Tunturi”. Kenraaliharjoitus sujui molempien osalta ilman ongelmia, joten pystyimme loput päivät keskittymään karderoopin valintaan. Olen ollut usein katsomassa Lahden satamassa, kun vanhojen mopojen lähes päättymätön letka kulkee ohitse. Hetkessä ilman täytti kaksitahtisen pakokaasun tuoksu. Saavuimme paikalle hyvissä ajoin, mutta silti suuri hiekkakenttä oli jo täyteen ahdettu vanhoista mopoista. Nyt, kun kanssani arkisen aherruksen jakavat herrasmiehet ryhtyivät kaivelemaan vanhoja mopojaan tallin uumenista, koin, että tästä ei voi jäädä pois. Tuolloin harkintakykyni petti ja leimattuani kellokortin, ampaisin oitis naapurikylään kaupoille. Karavaani lähti liikkeelle rauhallisesti 16 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Lastasimme mopot peräkärryyn ja ajoimme Lahteen, jossa joukkueemme kolmas jäsen Peetu “Full Send” Laaksonen nukkui vielä Ruususen unta. Pian järjestäjän edustaja Kalevi Heikkinen lausui juhlavasti: ”Käynnistäkää moottorit!”. KÖYHÄN MIEHEN PÄITSI I nnostuin oitis, kun työkaverini alkoivat hehkuttaa vanhoilla mopoilla ajettavaa Classic Vesijärvi-Kierros -nimistä tapahtumaa. Tässä kohtaa tapahtumaan oli enää kolme päivää, joten päätimme työkaverini Antti “Tunan tanssittaja” Tuomisen kanssa suorittaa noin 40 kilometrin koeajon. Päivä valkeni aurinkoisena, mutta tiet olivat öisen ukkosen jäljiltä märkiä
Vaikka Laaksonen oli mäkisillä osuuksilla vaikeuksissa, paikkasi hän tilannetta erittäin ahnaalla kaasukädellä, joka on tunnetusti poikamiehen vahvaa osaamisaluetta. Letka ajoi Viitailasta Asikkalan kirkolle, jossa kestopäällyste vaihtui hetkeksi hiekkatiehen. Seisoimme hetken kansan ihmeteltävänä, kunnes kaasutimme kohden horisonttia. Letka eteni kohti päivän toista taukopaikkaa, Vääksyn kanavan Majakkapaviljonkia. Tapahtumaan osallistui yhteensä käsittämättömät 360 mopoa. Satamaan saavuttaessa siipimieheni Laaksonen ja Tuominen kaarsivat kotejaan kohden. Otin sadeasun päältäni ja pääsin kaasuttelemaan jälleen mustassa puvussa. Tienvieri täyttyi hurraavista ihmisistä, kun kaarroimme Hollolan kirkonkylän suuntaan. Ei auttanut kuin hypätä mopon selkään pissaa pidätellen, sillä uskoin keski-ikäisen rakkoni kestävän seuraavalle taukopaikalle. Tummat pilvet ja napakka tuuli enteilivät kosteaa kotimatkaa. Pitkä, hämmentävä ja naurun täyteinen päivä oli viimein päätöksessään, kun nykäisin kotipihassa Tunturin keskijalalle tasan kello 18.00. Reilun puoli tuntia kestänyt taukoamaton puheensorina katkesi kuin veitsellä leikaten, kun Heikkinen ohjeisti letkan liikkeelle. PASI JÄRVIÖ XRACING OFFROADPRO 04/2024 17. Suuntasimme Vääksystä Vesivehmaan lentokentälle. Oma vuosimallin 1975 Tunturini kirmasi huippuja karvan yli 50 km/h, kun Tuomisen 1985-mallinen rikkoi niukasti 40 km/h nopeuden. Tempaisin Tunturista kaasuvaijerin tiukalle, sillä tärinä ei ollut tehnyt hyvää rakolleni, joten päätin nostaa marssivauhtia. Toiminnan miehenä olin asiaan varautunut ja kaivoin sadevermeet tarakalta. Eihän kyseessä mikään Päijänteen ympäriajo tietenkään ollut, mutta ehkä sellainen köyhän miehen Päitsi kuitenkin. Itse Vesijärven kierto oli mitaltaan hieman alle 100 km, mutta minulle kertyi kotimatkoineen ajoa yhteensä 130 km. Ajelin tovin nätisti jonossa, kunnes näin kaukaisuudessa jyrkän mäen ja siellä muutaman kävelyvauhtia etenevän mopon. Ensimmäisellä siirtymällä olimme huomanneet mopojen kulkupuolen riittävän odotettua paremmin. Lisäksi teiden varsilla oli mielettömän paljon väkeä vilkuttamassa ja kannustamassa. Mäen jyrkentyessä mopo toisensa jälkeen alkoi hyytyä ja osaa jo työnnettiin tien laidassa. . Tovin turinoinnin jälkeen hyppäsin vielä kerran Tunturin satulaan ja hurautin 30 kilometrin matkan kotiin. Nautimme siellä hieman virvokkeita sekä pikkusuolaista. Samalla myös taivaalta alkoi tipahdella nestettä niskaan. Armoton moottoreiden kiljunta ja täysin holtittomat ajolinjat toivat vahvasti mieleen Panssari CC:n ensimmäisen kurvin kaoottisen tunnelman. Viimeinen siirtymä vei meidät takaisin Messilän rantaan, josta koko show starttasi. Pitkän suoran jälkeen edessä oli jyrkkä ylämäki, joka vielä kaiken lisäksi kääntyi oikealle. Jätin Tunan parkkiin huoltohallin nurkalle ja ponkaisin kastelemaan lentokentän lepikkoa. Erityisesti mutkaisilla osuuksilla meno oli kuin Rovanperällä Power Stagella. poliisisaattueessa. Vaikka vauhti ei päätä huimannut, niin oli outoa ajaa kilometrin mittaisessa mopoletkassa ja katsella kuinka lähes jokaisen talon pihassa oli kansaa vilkuttamassa. Tunturihan antoi sen, minkä siltä pyysin ja olin hetkessä lentokentällä. Itse halusin nähdä koko spektaakkelin aina katkeraan loppuun saakka, joten pysyin letkan mukana. E nsimmäisen siirtymän jälkeen kurvasimme Viitailan seurojentalon nurmikentälle. Camping haistoi myös ylämäet jo kaukaa ja Tuominen tarjosikin Laaksoselle mäissä työntöapua Tunturin loputtoman väännön turvin. Satamassa oli helteisenä päivänä melkoisesti väkeä ja ilmeet olivatkin paljon puhuvia, kun sataman aukio täyttyi savuttavista ja pärisevistä museolaitteista. Kolmikon tyylikkäin, mutta samalla hitain laite oli Laaksosen KTM Camping vuodelta 1969. Hiljalleen letkan vauhti alkoi kiihtyä ja ensimmäisen kilometrin jälkeen näin ensimmäiset tien sivuun hyytyneet mopedit. Tuo suoranaista kuohuntaa lähtöalueella aiheuttanut klassikko ylsi vain noin 35 km/h huippuihin. Maalissa palkittiin muun muassa tyylikkäin kuljettaja sekä hienoin mopo. Päätin vielä käydä tyhjentämässä rakkoni, mutta kesken pisuaarille jonottamisen kuulin Heikkisen jo klassiset sanat: ”Käynnistäkää moottorit!”. L ähtiessämme Vesivehmaalta kohti Lahtea, oli sää melkoisen epävakaa. Pääsimme kuitenkin täysin kuivina Lahden Mukkulaan, jossa oli lyhyt tauko ennen juhlallista paraatiajoa Lahden satamaan. Päivän päätteeksi kroppa oli tärinästä ja pitkälle miehelle hieman puutteellisesti suunnitellusta ajoergonomiasta johtuen melkoisen jumissa. Apua oli kuitenkin tulossa, sillä letkan perässä kulki useampi huoltoauto
Kelkka matkaa ilmassa kohti rataa. SM-sarjan puolella hän ajoi Tuupovaaran Moottorikerhon riveissä. Menestystä on tullut kiitettävästi ja usko vielä parempaan tekemiseen on edelleen vahva. Kuluvalla kaudella osallistumiset Joensuun ja Kirkniemen MM-osakilpailuihin tuottivat lopputuloksissa neljännen sijan MM-sarjassa. FORSELLIN PERHEEN TUOREIN MESTARI Saga Forsell voitti nuoresta iästään huolimatta snowcrossin Suomen mestaruuden ja pärjäsi hyvin myös MMradoilla. Samoin Sagan molemmat veljet ovat ajaneet kilpaa snowcrossia. Kuulostaa äkkiä ajatellen hurjapäiden hommalta. 19-vuotias Saga Forsell aloitti kilpailemisen kolmisen vuotta sitten. Saga aloitti kelkkailun enemmissä määrin kortin saatuaan lähinnä reiteillä ajellen. Aiemmin kilpavoimistelua harrastanut Saga uskoo voimistelun ja crossfitin antaneen hänelle hyvät pohjat kilpailemista varten. Sijoitus parani neljällä sijalla edelliseen vuoteen verrattuna. Hänellä on käytössään kirjaimellisesti kotirata, joka sijaitsee hänen kotitilansa pellolla. Snowcrossissa kroppa on taatusti kovilla ja sen kestämiseen hyvä fysiikka on ehdoton perusedellytys. MM-sarjan jälkeen oli vuorossa kotimaisen kauden päätSAGA FORSELL SAGA FORSELL TEKSTI & KUVAT_Timo Eronen tävä SM-osakilpailu Ukkohallassa, josta Saga varmisti itselleen naisten luokan Suomen mestaruuden. Saga on valmistunut lähihoitajaksi. Siitä kunnialla läpi kohti etusuoraa ja ensimmäinen maltillinen hyppy. Naisten kelkkailu on nousujohteisessa suunnassa. Saga Forsell on nyt näyttänyt kykynsä snowcrossin parissa. 18 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Laskeuduttaessa Öhlinsin iskunvaimentimet huutavat hoosiannaa, mutta suoriutuvat vaimennuksesta mallikkaasti nyt, kuten myös lopuista 600 metrin radan koetuksista. Tila käy ahtaaksi kaarteessa. Jossakin vaiheessa kuitenkin kipinä kilpailemiseen alkoi kyteä ja snowcross alkoi kummitella mielessä (enemmän kuin enduro tai sprint). MM-sarjassa Saga edusti joensuulaista Jokikone Racing Teamia. Adrenaliini alkaa ryöpytä, kun Polaris 600 R -kilpakelkka repii ranteita venyttäen kohti ensimmäistä kaarretta. Snowcrossissa Sagaa viehättävät vauhti ja näyttävyys, sekä itsensä haastaminen. Luonnollisesti myös oman perheen antama tuki on ollut ensisijaisen arvoista. Työnkuva Savonlinnassa on tällä hetkellä voimistelun valmentaja. Moottorikelkoilla kilpaileminen ei ole mitään uutta Forsellin perheessä. Saga itse kertoo omiksi vahvuuksikseen hyvän fyysisen kestävyyden ja rohkeuden. Aiemmin täytyi lähteä harjoittelemaan joko Parikkalaan tai pohjoisen suuntaan Tuupovaaraan. Lajin harjoitteluun Saga on saanut hyvät mahdollisuudet. Hän on noussut suorastaan rytinällä lajin parhaimpien joukkoon, vaikka ajovuosia ei vielä kovin monta takana olekaan. Tästä on hyvä jatkaa. Vaikka perheen isä on lajin kahdeksankertainen Suomen mestari ja veljetkin ovat ajaneet kilpaa, ei silti ole itsestäänselvyys, että perheen tytärkin ottaa lajikseen snowcrossin. Aiemmin kisoissa naisten lähdöissä oli 5-7 kuskia, mutta nykyään ollaan jo toisella kymmenellä ja harrastajamäärät ovat edelleen nousussa. Isä Tuomo ajoi omana aikanaan kahdeksan Suomen mestaruutta, niin snowcrossin kuin enduronkin parista. Lähettäjä näyttää 15 sekunnin taulua, vihreä valo syttyy. Tätä kestää seuraavat kymmenen minuuttia plus yksi kierros. Toinen on maalilinjalla, eikä se ole yhtä maltillinen. Saga Forsell on yksi heistä. Ajaminen Jokikone Racing Teamissa on mahdollistanut omalta osaltaan kilpailemisen kustannusten puolesta. Sykkeet saa tosi helposti lukemiin 180-190. Sagan kisakelkan markkinahinta on kymmenen tuhannen euron kalliimmalla puolella. Kuntoa laji kyllä vaatii, sillä yksi kilpailu koostuu harjoituksista sekä alkueristä ja finaalista, jolloin kokonaisajoaikaa tulee vajaa tunti. E dessä snowcrosskilpailun lähtösuora, vierellä valmiina kymmenkunta kilpailijaa. Oheisharjoitteluna Saga ajaa motocrossia ja käy vielä aiemman lajinsa, eli telinevoimistelun ryhmäliikunnassa. Saga Forsell teki kuitenkin niin ja nyt hän on perheen tuorein Suomen mestari
ILKKA HEINÄAHO 1971 Suzuki TM400 Tämän pyörän ostin käytettynä Karjalaisen Timolta Laajavuoren mäkiajojen kisapaikalla. Classic motocrossissa sillä on myös oma legendaarinen maineensa, koska se on tavattoman voimakas ja tavattoman huono ajaa. M IE LE E N P A IN U V IM M A T P Y Ö R Ä N I C M Y CM MY CY CMY K xracing_heinäkuu.pdf 1 17.6.2024 18.16. Koko laite painoi 74 kiloa. Joka tapauksessa sillä on ajettu pitkälti toistasataa kilpailua ja rikki se ei ole mennyt kertaakaan. Se on sitä vielä tänä päivänäkin, mutta ajoominaisuuksista ei voi puhuakaan, vaikka paljon sitä myös muutettiin. Välillä vaihdettiin tankkia ja maarataa varten toiselle puolelle pidempää jalkatappia ja matalaa satulaa. Millään ei ollut niin helppo voittaa kuin sillä. 1973 Trimaha 125 Tämä on sellainen pyörä, jossa 1952 vuosimallin Triumph Tiger Cupin runkoon laitettiinYamahan kaksisylinterinen 125-kuutioinen moottori, johon vaihdettiin rr-kitti kaasuttimineen, sylintereineen, kansineen, pakoputkineen ja niin edelleen. Voitin sillä myös yhteensä 10 Suomen mestaruutta jäältä ja maaradalta. 1987 Rotax LC128 (KTM 125) Tämä oli 125-kuutioinen, hyvin nopea, luistiohjattu moottori, joka on yleensä käytössä C-luokan mikroautossa. Koko talven aikana vaihdoin siihen vain yhden männänrenkaan. Minä ajoin jäärataa ja voitin sillä Suomen mestaruuden. Vaihdoin maaradalle myös vaihdepolkimen oikealle puolelle, koska siitä oli apua. Se on myös minulla edelleen. Runkoa siitä madallettiin, painopistettä alennettiin ja vaihdettiin eri mittaista takahaarukkaa. Siinä on 45-millinen kaasutin ja onnistuin saamaan siihen myös tehtaan RN-tyypin sylinterin, kannen ja pakoputken. Olisihan noita pyöriä niiden 150 erilaisen ajamani joukossa muitakin, mutta nämä kolme ovat erityisesti jääneet mieleeni. Se moottori toimi kuin kello. Se oli todella nopea pyörä. Kaverini ajoi sillä puolestaan mikroautolla C-luokan Suomen mestariksi. Se otti tuollaiset 14 000 kierrosta. Lajista riippuen vaihdettiin lisäksi aina vain etujarrua ja pyörien kokoa sekä renkaita. Tuohon aikaan jäällä käytettiin vinopäisiä nastoja, joiden pito on paljon tasaisempaa ja parempaa kuin nykyisillä. Edessä oli mopon 19-tuumainen. Takapyörä oli alkuperäinen 17-tuumainen. Kyseessä oli kimppamoottori, sillä ostimme sen kaverini kanssa yhdessä. Vääntöä ei ollut yhtään, mutta kyllä kulki. Ajoin sillä kaksi vuotta jääja maarataa ja voitin joka ainoan kilpailun lukuun ottamatta sitä, joka keskeytyi Kokkolassa joukkokolariin. Minulla oli tämä moottori kiinni 125-kuutioisen KTM:n rungossa ja kaverillani se oli kiinni C-luokan mikroautossa. Ajoin tällä pyörällä 99 eri lajien kilpailua 10 vuoden aikana. Jalkatappeina toimi suora jäykkä puikko läpi rungon. Se oli ihan puhtaasti maasepän pajassa rakennettu pyörä. Lähdössä jäin aina, mutta suorilla muut olivat kuin pujottelukeppejä. Siinä oli suurin piirtein mopon keula, etupyörä ja jarrut sekä pieni matala satula
Tämän kauden SM-sarja on lähtenyt hienosti käyntiin ja olet toisena MX85-luokassa kahden kilpailun jälkeen. Jeffrey Herlings, koska hänellä on hieno ajotyyli ja hän osaa ajaa kovaa jokaisella radalla sekä hyvällä että huonollakin kelillä. Onko motocross ollut sinulle aina ykköslaji, vai oletko harrastanut myös muita lajeja aktiivisesti. TULEVAISUUDEN TÄHTI: Onni Kämäri 20 XRACING OFFROADPRO 04/2024. sija vuonna 2021 ja SM:ssä MXC/A-luokan 5. Tavoitteesi motocrossissa pitkällä tähtäimellä. Suomen mestaruus ja käydä ajamassa kisoja myös ulkomailla. Miten innostuit moottoripyöristä ja aloitit ajamisen. Talvella tulee paljon lasketeltua ja myös hiihdettyä. Alavus, koska se on pehmeää hiekkaa ja siellä on paljon korkeuseroja. Jatkan samanlaista harjoittelua, mitä olen tähänkin asti tehnyt. Missä asiassa sinun tulee vielä kehittyä. Motocross on aina ollut ykköslajini. sija vuonna 2023 Tukijat. MX-liigassa MX65-luokan 2. Iskän kautta. Esikuvasi. Ajoin ensimmäisen kisani vuonna 2016 Turussa 24MX Junior Winter Challengessa. Ajan 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi pyöräilen paljon, teen juoksulenkkejä ja käyn kuntosalilla. Aloitin ajamisen noin 3-vuotiaana Yamaha PW:llä Milloin ajoit ensimmäisen kilpailusi ja millaiset muistot siitä jäi. Suosikkiajopaikkasi. Kallioinen Rent, LMD Service, Mikkolan Maatila, Tawastiatrans Oy, Isännöitsijätoimisto Pohjola Oy, TTM Factory, Fiftyone Graphics, iskä ja äiti. Välillä harjoittelen yksin, mutta yleensä harjoittelen omien kilpakumppaneideni kanssa. Lisäksi lähtöharjoittelua pitää tehdä. Vahvuutesi ajamisessa. NIMI, IKÄ JA KILPALUOKKA: Onni Kämäri, 14 vuotta, MXC/A PYÖRÄ: KTM SX 85 Parhaat saavutuksesi. Miten harjoittelet. Muistan kisoista kumilankalähdöt ja sen, että pienessä hallissa tulivat välillä seinät vastaan. Näin saadaan treeneissä myös hyvää kisaa ja kehitystä. Millaiseen harjoitteluun keskityt nyt, jotta tuloksena olisi mestaruus. Lähdöissä olisi parannettavaa, koska niillä on erässä iso merkitys ja ne ovat olleet minulla epäonnistuneita. Kuinka paljon harjoittelet yksin, vai käytkö ajamassa aina muiden kanssa. Minulla on hyvä kunto ja jaksan ajaa koko erän täysillä maaliin
Hotelli ei todellakaan ollut minun makuuni ja jo sen puolesta oli hankala aloittaa kisaaminen. V uonna 2008 ajoin e n s i m m ä i s t ä kertaa MM-sarjaa ja kaikki oli uutta, outoa ja jännittävää, koska en ollut myöskään kovin paljon käynyt vielä ulkomailla. Lopulta levitin kaikki pyyhkeet sängylle ja nukuin kaikki yöt vaatteet päällä, ettei ainakaan sängystä tarttuisi mitään tauteja minuun. Seuraavana päivänä ostin paikallisesta kaupasta sandaalit, että pystyin edes astumaan suihkun lattialle. Ulkoapäin hotelli vaikuttikin ainakin silmämääräisesti olevan ihan ok, mutta kun pääsimme huoneeseen, niin karu totuus valkeni. Suihku oli niin likainen, etten voinut sinne edes ensimmäisenä iltana mennä, koska en tiennyt minkä jalkasilsan tai taudin sieltä saa. Huone edusti vanhaa itäblokin tyyliä ja siellä oli superlikaista. Silloin sarjan neljäs osakilpailu ajettiin Puolan Kwidzynissä. Kun astui peremmälle, niin hämähäkit ja torakat juoksivat edeltä karkuun. Matkustimme into piukeana paikalle ja saavuimme perille iltamyöhään. Siinä sanoimme, että tämä on pakko olla vitsi, koska autot ovat aidatulla alueella, jossa on vartijat ja ANTTI HELLSTEN ANTTI HELLSTEN 2008 EM ENDURO PUOLA KWIDZYN 22 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Muutaman tunnin sain kuitenkin lopulta nukuttua ennen kuin oli aika nousta aamupalalle. Sängyssä oli rikkinäiset ja likaiset lakanat ja lisäksi huoneessa oli todella kylmä. Lähdin matkaan perheeni kanssa, emmekä me olleet varanneet hotellia, vaan se oli hoidettu toisten toimesta. Siinä aamiaispöydässä joku tuli sitten sanomaan, että meidän autoomme on murtauduttu ja kaverilta on viety koko auto. Ennakkoon oli varmistettu, että hotellin pysäköintialue on aidattu ja siellä on vartiointi ja valvontakamerat ja kaikki kunnossa, että kalusto pysyy tallella. Seinät olivat kuin paperia, kaikki mahdolliset ja mahdottomat äänet kuuluivat huoneeseen. Sitten siirryimme hotelliin, jonka taso oli myös varmistettu, koska jo 17-vuotiaana arvostin hygieniaa ja puhtautta sekä myös sitä, että hotellilla on mukava viettää vähäistäkin vapaa-aikaa
Hotellin infosta saatiin onneksi tulkkausapua ja Google Translatoria apuna käyttäen selviteltiin asiaa. Lopulta meitä kuitenkin uskottiin ja poliisit lupasivat alkaa etsiä kalustoamme. Seistolan Matti alkoi puolestaan selvittää minulle lainapyörää ja minulle järjestyikin Bartosz Obluckin treenipyörä, joka oli tosin 250-kuutioinen kaksitahtinen, kun taas oma pyöräni oli 125-kuutioinen. Sunnuntai menikin sitten sormi paketissa kisoja katsellen. Viimeisellä eli kolmannella kierroksella olivat nuoren pojan voimat jo aika lailla vähissä, koska pyörä oli kuitenkin tehoiltaan aivan eri luokkaa kuin 125-kuutioinen. Sanoimme, että onhan siellä vartijat ja valvontakamerat, joista näkee, mitä on tapahtunut. Vastauksena meille kerrottiin, että vartijat eivät ole nähneet mitään ja valvontakamerat ovat sattumalta juuri sinä yönä olleet rikki. Painuimme kuitenkin pihalle katsomaan ja taas karu totuus valkeni. Kävin sillä treeniradalla ajamassa ja rajultahan se tuntui, koska en ollut sellaista ennen edes kokeillut. Kaverin auto puuttui ja meidän automme oli tyhjä. Kun pääsin varikolle, sanoin vanhemmilleni, että tämä oli tasan viimeinen kerta kun joku muu varaa hotellin ja säästetään ehkä 200-300 euroa. Kaikki kuitenkin sanoivat, että totta kai ajat kun tänne asti on tultu ja kaikki on saatu järjestymään. Kyseessä voi olla tiukin kamppailu, upein voitto, katkerin tappio, tai oikeastaan ihan mitä tahansa. Seuraavaksi kutsuttiin poliisit paikalle ja käytiin keskustelu huitomalla, koska poliisit eivät puhuneet kuin puolaa, jota meistä ei ymmärtänyt kukaan. Mietimme siinä sitten, että tämä oli tässä ja lähdetään kotiin. KISA , JOTA EN VARMASTI UNOHDA! TEKSTI_Kari Salminen KUVAT_Henri Salminen XRACING OFFROADPRO 04/2024 23. Mietin hetken ja totesin, että tottahan tuokin on, ei muuta kuin viivalle. Olin siinä vaiheessa heittämässä pyyhkeen kehään ja mietin, että ei tässä ole mitään järkeä ja huonoimmassa tapauksessa vielä loukkaan itseni. valvontakamerat. Lopputuloksena päädyimme poliisiasemalle, jossa meitä syytettiin vakuutuspetoksen yrityksestä, koska poliisin mukaan itsehän me sen olimme järjestäneet. Kisa, jota en varmasti unohda, on juttusarja, jossa tutut kuljettajat kertovat, mikä on ollut kisauralta parhaiten mieleen jäänyt tapahtuma. Tämä kisa pysyy siksi mielessäni, että siellä mikään ei onnistunut edes vahingossa. Silloin kyllä ajattelin, että ei jumalauta, miksi me emme lähteneet heti kotiin. Tarkkalan Marko alkoi kuitenkin selvittää, että isäPentti on tulossa paikalle ja hän voisi tuoda ajovarusteet minulle. Lauantaipäivä saatiin käyntiin ja muutama pätkä meni vähän opetellessa. Koska tähän hommaan menee muutenkin rahaa aivan älyttömästi, niin homma ei enää siihen kaadu kun minä varaan tästä lähtien itse sellaiset hotellit, joissa viihtyy ja on hyvä olla, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näin myös sen jälkeen aina tein. Niinhän minä täräytin sen sitten puuhun sillä lopputuloksella, että oikean käden nimetön sormi murtui ja kisa oli minun osaltani siinä
TEKSTI_Jani Hovi pariin sataan euroon, kun kuljettajan vahinkoja ei enää korvata. Arvioitiin, että liikennevakuutuksen hinta putoaa UUSI LIIKENNEVAKUUTUSLAKI YLLÄTTI KAIKKI HOUSUT KINTUISSA Uutta liikennevakuutuslakia valmisteltiin todella pitkään ja hartaasti. Virhe 1 Lakia valmistelleet ihmiset luottivat siihen, että kuljettajapaikkasuojan poistuminen vakuutuksista pudottaisi automaattisesti vakuutusten hintoja. Vaikka Finanssivalvonta seuraa liikennevakuutusten hinnoittelua, eikä niin sanottua ”ryöstöhinnoittelua” saisi olla, on liikennevakuutuksen hinnoittelu ollut tähänkin asti todella kirjavaa eri yhtiöiden välillä. Kun 1.6. Tämän asian takia ei monellakaan ole suurta luottoa tahon kykyyn edesauttaa hintojen putoamiseen. Kenelläkään ei vain valitettavasti ole tietoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Voidaankin sanoa, että kaikki ei todellakaan mennyt putkeen ja vaikuttaa jopa siltä, että selvitystyö asian eteen oli jäänyt tekemättä. Miten ihmeessä näin pääsi käymään. Eli vakuutuksen kattavuus oli pudonnut, mutta hinta oli noussut. Vaikuttaa siltä, että kukaan ei kuitenkaan selvittänyt vakuutusyhtiöiltä, mitä tämä oikeasti tarkoittaa. Kun se lopulta astui voimaan, ilmoilla oli epätietoisuutta ja hintasekamelskaa enemmän kuin tarpeeksi. Otetaan tähän väliin konkreettinen esimerkki hinnoista. Tuolloin hänen saamansa hinta vakuutukselle oli 1822,48 euroa. Lisenssin omistaminen tai esimer24 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Milloin harjoittelu ei ole kilpailuun tähtäävää ja milloin se taas on. Asioiden piti muuttua selkeämmäksi, tulkinnanvaraisuuden poistua ja ennen kaikkea vakuutusten hintojen piti pudota. Lakiuudistuksen innoittamana kyseinen harrastaja kysyi kesäkuun alussa uutta tarjousta samasta yhtiöstä ja tällä kertaa hänelle tarjottiin vakuutusta hintaan 1959,20 euroa. Hyvä niin, mutta tilalle tuli paljon suurempi ongelma. K esäkuun alussa astui voimaan uudistus, jonka piti palauttaa ihmiset takaisin offroadlajien pariin. Suomen Moottoriliitto jopa myönsi tämän kertoessaan verkkosivuillaan toukokuussa, ettei liikennevakuutusten hinnoittelusta ole vielä tarkkaa tietoa ja totesi, että hinta tarkentuu, kun vakuutusyhtiöt arvioivat omat tuotteensa uuden lain näkökulmasta. Ja jos ollaan tarkkoja, niin jopa laki määrää yrityksien tavoittelemaan voittoa. Virhe 2 Suljetun paikan käsite haluttiin pois laista sen vuoksi, että tulkinnanvaraisuus poistuu. Tulevatko vakuutukset putoamaan heti satoja, jopa tuhansia euroja, kuten kuviteltiin. Lakiin kirjattiin, että kilpailuissa ja niihin liittyvissä harjoitustoiminnoissa liikennevakuutuksessa ei ole kuljettajapaikkasuojaa, vaan vahingot tulee korvata joko vapaaehtoisella tai lisenssin vakuutuksella. Vuosi sitten eräs harrastaja kysyi 125-kuutioiselle motocrosspyörälleen liikennevakuutusta vakuutusyhtiöstään. Koko termi poistettiin laista ja ongelmasta päästiin eroon. koitti, muuttui homma entistä sekavammaksi ja vaikutti siltä, että lakia valmistelleet ihmiset eivät edes tienneet mitä tekivät, vaan olettivat asioita ja toivoivat parasta. Enää ei tarvitse miettiä sitä, onko rata-alue suljettu vai ei. Tässä vaiheessa kaikkien kannattaa muistaa, että vakuutusyhtiöt, kuten muutkin yritykset, tavoittelevat voittoa toiminnastaan. Elettiin haavemaailmassa ja toivottiin parasta. Lisäksi kuljettajapaikkasuoja ei ole voimassa lajiharjoittelussa, jos se on ohjattua tai valvottua, harjoitusohjelman mukaista harjoittelua, joka tähtää kilpailuihin. Mitä sitten tapahtuu tulevaisuudessa, on pimennossa, mutta tällä hetkellä voidaan sanoa uudistuksen menneen totaalisen pieleen. Lopputuloksena tulkinnanvaraisuus kasvoi, vakuutusten kokonaishinnat nousivat ja korvaavuus väheni
Rekisteröimättömien pyörien luvattu merkittävä vakuutushintojen putoaminen vain mietityttää edelleen monia. Tällä hetkellä kaikki on niin sekavaa, että se jarruttaa etenkin enduropyörien myyntiä. Oli hyvä ajatus, että SML avasi kysymys/vastaus -palstan asian tiimoilta verkkosivuilleen. Virhe 3 Kolmas iso virhe uudessa laissa ei tullut yllätyksenä, tai ei ainakaan toivottavasti. kiksi jonkun kilpailun ajaminen ei tee kaikesta harjoittelusta ainakaan SML:n kumppanin Pohjola Vakuutuksen mielestä kilpailuun tähtäävää. Voidaan myös kysyä, miten joku voi edes kirjata lakiin näin tulkinnanvaraisen asian. Kuitenkin vastauksen lukija saattaa luulla vastausta faktaksi ilman, että kiinnittää yksittäiseen ”mahdollisesti” tai ”todennäkö i s e s t i ” s a n a a n sen suur e m p a a h u o m i ota, koska m e i d ä n etujamme ajava liitto vastasi asiaan näin. Tämä siksi, että sitä ei ole kenelläkään. Otetaan esimerkiksi rekisterissä olevalla enduropyörällä tähän asti ajanut yrittäjä, jonka liikennevakuutus on maksanut 600 euroa vuodessa. Silti yrittäjä ei saa liikennevakuutuksen kaltaista vakuutusta itselleen. Vain hetkeä aiemmin SML:n pääsihteeri on kertonut, että lakimuutoksen yksi suurimmista tavoitteista oli poistaa kaikenlainen tulkinnanvaraisuus ja siinä onnistuttiinkin suljetun alueen määritelmän kanssa. Kun kuljettajapaikkasuoja jää vakuutuksesta osin pois, ei vakuutuksen hinta putoa yhtään ainakaan kesäkuun alkupäivinä. Tiedottamisen ympäripyöreys Ihmiset olivat luonnollisesti kiinnostuneita uudesta laista jo ennen sen vahvistumista ja etenkin sen jälkeen. On vain harmittavaa, että valtaosa vastauksista pitää sisällään termejä: ”on oletettavaa”, ”lain hengen mukaista”, ”todennäköisesti” ja ”on mahdollista”. Nimittäin yrittäjien osalta vakuutusturva putoaa merkittävästi ja mikäli tilalle haluaa ostaa edes lähelle samaa olevan vakuutusturvan työkyvyttömyyden osalta, on hintalappu melkoinen. Ihmiset ovat epävarmoja, kannattaako hankkia rekisterissä oleva pyörä vai niin sanottu punakilpinen. Toivottavasti asiat selkeytyvät ja hintoihin saadaan pikaisesti selvyys. Sen vuoksi SML:n kaltaisen tahon onkin kyseenalaista antaa ihmisten vakuutusturvaan liittyviin kysymyksiin vastauksia, jotka perustuvat vain omiin päätelmiin. Rehellisesti sanoen ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun miettii, miten asioita on oikein valmisteltu. Varmaa tietoa ei siis moneenkaan kysymykseen ole. Kun vastauksiin lisätään vaikkapa sana ”todennäköisesti”, menettää vastaus täysin merkityksensä. Tämä lisäsi SML:n tarvetta tiedottaa jäseniään asiasta. Tämä onkin aivan totta, mutta puheista jätetään yleisesti pois se fakta, että rahallakaan ei saa liikennevakuutuksen kaltaista vakuutusta. Yksi pieni ryhmä tätä jää tätä erityisesti kaipaamaan, mutta tuo ryhmä on meidän lajeissamme merkittävä. SML ja ennen kaikkea vakuutusyhtiöt puhuvat suu vaahdossa, että nyt kannattaa ottaa lisävakuutuksia itselleen. Kuljettajapaikkasuojan poistuminen liikennevakuutuksesta, tai niiltä osin kuin se poistuu, tarkoittaa vakuutussuojan merkittävää putoamista. Pohjola Vakuutuksen edustajat sanoivat toukokuun lopussa yhteisessä webinaarissa, että näitä asioita tullaan selvittämään jatkossa ja tutkimaan tapauskohtaisesti. Mikä sitten tekee, sitä ei tunnu tietävän kukaan. Samaan aikaan luotiin kuitenkin toinen peikko ja vieläpä suurempi. Tämä kuvaa hyvin tilanteen sekavuutta. Kun yrittäjä ottaa itselleen kattavan vakuutuksen, joka on voimassa myös moottoripyöräilyssä, on hintalappu helposti parituhatta euroa vuodessa. Tällä hetkellä vakuutusten hintojen mukaan järkevintä on hankkia kilvellinen pyörä. ”REHELLISESTI SANOEN EI TIEDÄ PITÄISIKÖ ITKEÄ VAI NAURAA KUN MIETTII, MITEN ASIOITA ON OIKEIN VALMISTELTU.” XRACING OFFROADPRO 04/2024 25
Moni ajattelee, että nämä asiat eivät toteudu samalla reissulla, mutta me pääsimme kokemaan kaiken tämän ja todella paljon muuta Bulgariassa. Loputtomasti enduropolkuja mahtavissa maisemissa, hyvää ruokaa, suomalainen sauna ja hauskanpitoa yhdessä neljän päivän ajan. Romanian rajanaapuri Bulgaria on yksi näistä maista, joissa ajopaikkoja on runsaasti ja maastot ovat myös todella hienoja. Rehellisesti voinkin sanoa, että matkasta tuli yksi omista kohokohdistani enduron parissa. Itä-Euroopasta on nykyisellään muodostunut hard enduron ja endurosafarien unelmapaikka. Romania on varmasti kaikille lajin harrastajille tuttu paikka Red Bull Romaniacsin myötä, mutta muitakin hienoja paikkoja löytyy. Suurin syy tähän on siinä, että ajopaikkoja löytyy tuolta suunnalta varsin runsaasti ja kaiken lisäksi ajopaikat hakevat vertaistaan muualta maailmasta. Syystä tai toisesta mieleeni tulee ensimmäisenä, että taas yritetään turistia huijata, eivätkä hommat mene lainkaan sovitusti. Korkeuseroja riittää suomalaiseen makuun riittävästi, eikä perinteistä suomikivikkoa juurikaan löydy. Meidän neljän päivän matkamme aikana sain kuitenkin huomata, että olin totaalisen väärässä. Kaikki meni juuri niin kuin oli sovittu ja paremminkin. 26 XRACING OFFROADPRO 04/2024. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Jani Hovi & Jani Lehto A loitetaan tämä tarina sillä, että myönnän suhtautuneeni varsin varauksella ajatukseen lähteä Bulgariaan ajamaan endurosafaria
Vaikka kaikki eivät tunteneet toisiaan, sama sävel löytyi nopeasti ja juttu luisti hienosti. Tästä asiasta voidaan syyttää turkulaista enduropersoonaa Mika Vuorta. Kentälle saavuttuani törmäsin ensimmäisenä lähtöaulassa Kaj Rönnqvistiin, joka oli myös lähdössä samalle reissulle. Vuori on kokenut Gotlannin kävijä ja on jo vuosia sitten ajautunut Bulgariaan endurosafarille yhdessä toisen turkulaisen Jarmo Aitan kanssa. MA TK AL LA XRACING OFFROADPRO 04/2024 27. Edellisenä päivänä pakkasin ajovarustekassini täyteen ja otin matkaan täyden ajovarustesetin. Vähitellen portille kokoontui meidän kaiken kirjava joukkomme, pois luettuna kaksi miestä, jotka tulivat eri lennoilla. Koska lentomme lähti jo sianpieremän aikaan klo 06.15, starttasin auton kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää aamukolmen jälkeen. Entisen enduroammattilaisen ja nykyisen Motosyncro-kauppiaan kanssa pääsimme turvatarkastuksista läpi ja suuntasimme kohti lähtöporttia. Tuolloin aikataulut eivät sallineet lähteä reissuun, mutta nyt safarin ajankohta osui juuri vapaaseen viikonloppuun, joten päätin lähteä mukaan. Vuokrapakettiin olisivat kuuluneet myös ajovarusteet, mutta koska ei voi tietää miten kaikki varusteet sopivat urheilulliseen vartalooni, oli turvallisinta ottaa omat varusteet mukaan. Kaksikko on käynyt Enduro Max -nimisen yrityksen endurosafareilla jo lähes 10 vuoden ajan ja Vuori houkutteli minua mukaan jo vuosi sitten. Luonnollisesti Vuori kertoi kaiken reissun mahtavuudesta etukäteen, mutta kyllähän hämäläinen ymmärtää olla uskomatta sokeasti turkulaisten juttuihin, joten lähdin reissuun kuitenkin pienellä varauksella. XR ACING . Hauskuutta vuorien katveessa Turkulaiset houkuttelivat Bulgariaan Miksi sitten lähdin endurosafarille maahan, jota kohtaan minulla on ennakkoluuloja
Hitaasti, mutta varmasti hissi nousi kuitenkin ylimpään, eli kolmanteen kerrokseen ja pääsin huoneeni ovelle. Kokeneemmat konkarit kertoivat heti, mitä pitää tehdä. Saavuttuani uima-altaalle, huomasin olleeni hidas. Alku-, pääja jälkiruuat syötyämme osa porukasta suuntasi saunaan, jonne itsekin liityin. Liityin seuraan ja samalla huomasin pöydällä olevat ruokalistat, joista osa porukkaa oli jo tilauksensa tehnyt. Kun yhden välilaskun jälkeen saavuimme Sofian lentokentälle ja saimme tavarat kokoon, oli meitä vastassa Enduro Maxin autonkuljettaja pakettiautosta tehdyllä pikkubussilla. Hotelli oli ulospäin siistin näköinen ja tuo mielikuva vain parani, kun astelimme sisälle. Se ei suinkaan johtunut seurasta vaan siitä, että en oikein viihdy ahtaissa tiloissa. Automme huoltovalojen palaessa pääsimme pois Sofian keskustan alueelta ja suuntasimme kohti vuoristoa, josta osa hehkui valkoisena lumesta. Mitä hinta sisältää: Kuljetukset lentokentältä hotellille ja takaisin, majoituksen all inclusive -paketilla (kaikki ruuat ja juomat hotellilla), pyörävuokran, polttoaineet, huoltopalvelun ja lounaan ajopäivinä reitin varrella olevissa ravintoloissa. Esimerkkinä kolme ajopäivää, neljän yön majoitus, hintaan 1280 €. Tällä kertaa en käyttänyt hissiä, vaan kävelin portaat suosiolla alas. Mitä maksaa: Tarjolla erilaisia paketteja. Kun pääsin portaat ylös, unohdin tuon ajatuksen. Luonnollisesti me muut tottelimme ja nappasin huoneen avaimen vastaanotosta. 25 asteen lämpötila piti kuitenkin huolen siitä, että tuo lumi suli vauhdilla pois. Laukut nopeasti huoneeseen ja sen jälkeen uima-altaan reunalle syömään. Seuraavan yllätyksen koin, kun avasin huoneeni oven. Olin sattumalta saanut todellisen penthousen. Jätin nopeasti laukut huoneeseen ja suuntasin takaisin alakertaan. Vesikiulua ei nimittäin ollut missään, sillä tapana ei ollut heittää vettä kiukaalle. Majoituimme hotelli Aquiloniin, joka erottui muuten jo parhaat päivänsä nähneistä muista rakennuksista. ”HÄMÄLÄINEN YMMÄRTÄÄ OLLA USKOMATTA SOKEASTI TURKULAISTEN JUTTUIHIN, JOTEN LÄHDIN REISSUUN KUITENKIN PIENELLÄ VARAUKSELLA.” INFO Safarijärjestäjä: EnduroMax Bulgaria, ollut toiminnassa 16 vuotta. Pieni ja viihtyisä aula / ravintola oli ensimmäisenä vastassa. Saimme juuri ja juuri kaikki miehet ja tavarat mahtumaan autoon, joten matka kohti Banya Villagea alkoi. Oven takana minua nimittäin odottivat kierreportaat. Hotellissa oli aivan normaali suomalainen sauna, mutta yksi puute siellä oli. Periaatteessa täysi all inclusive -endurosafari. Onneksi suomalaiset kuitenkin keksivät nopeasti keinot ja muovilasi toimikin hienosti. Vastaus tuli nopeasti. Ylhäällä minua odotti iso olohuone / keittiötila ja erillinen makuuhuone. Näkymä hotellihuoneen ikkunasta pieneen Banyan kylään. Ja tilaa vain niin paljon kuin jaksat syödä, mutta muista, että ruokaa ei jätetä.” Tätä sääntöä me noudatimmekin kaikki päivät ja voisin väittää, ettei kukaan lähtenyt tältä reissulta kevyempänä kuin tuli, vaikka ajoimmekin kolme pitkää päivää. Uutena poikana talossa kysyin, mitä täällä kannattaa tilata. Osa ryhmästä istui leppoisan näköisesti altaan reunalla, nauttien jo ensimmäistä colaa. Kaikki näytti todella siistiltä ja samalla mietin, kuinka väärässä olinkaan ennakkoluulojeni kanssa. Kun raahasin ajovarustelaukkuani noita ahtaita kierreportaita ylös, mietiskelin, että tavallinen huone olisi kyllä ollut mukavampi. Parin tunnin matka sujui rattoisasti reissussa aiemmin olleiden kertoessa meille muille innokkaille, mitä on luvassa. Hissistä saunaan Viimein saavuimme Banyaan, vajaan tuhannen asukkaan pikkukylään, joka oli ensi silmäyksellä kaunis, mutta myös karu. ”Tilaa ihan mitä vaan, kaikki on hyvää. Kalusto: Yli 30 GASGAS-moottoripyörää, 300 cc kaksitahtisia ja 350 cc nelitahtisia. Ensimmäinen ilta sujuikin saunoen, uiden ja luonnollisesti vielä iltapalan merkeissä. Lisätietoa: www.enduromaxbg.com 28 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Kun ahtauduimme Aitan kanssa pientäkin pienempään hissiin, mietin, että en todellakaan halua jäädä jumiin hissiin
Ilmeisesti olimme oppaan mielestä kokeneita mäkiin, sillä luvassa olikin melkoinen aamupäivä. Aku Mannila päivän lounaan kimpussa. Tarjolla oli 350-kuutioisia nelitahtisia ja 300-kuutioisia kaksitahtisia GASGAS-pyöriä. Paikalla oli iso huone, jossa sai vaihtaa ajovarusteet, tai jos omia ei ollut, sai valita sopivat. Malttamattomana vedin ajovarusteet päälle ja marssin pyörien luokse. Näinhän se homma menee kotosallakin, eli asiassa ei ollut epäselvyyttä. Vilkaisin tuntimittariin, joka kertoi pyörällä ajetun 450 tuntia. Hyppäsin pyörän päälle ja huomasin, että pakoputken puolen sivumuovi oli rikki ja sen takia jalan liikuttaminen oli hankalaa. Välittömästi eteeni talutettiin vastaava pyörä, mutta selvästi siistimmässä kunnossa oleva. Osa päätti kävellä pajalle, jossa pyörät meitä odottivat. Toisaalta, eipä vajaan tuhannen ihmisen kylässä mihinkään varsinaisesti pitkä matka olekaan. Briiffauksen jälkeen pakettiauto odotti meitä ulkona. Ajelimme niittyjä pitkin kohti varsinaisia maastoja, mutta ennen kuin niihin pääsimme, pysähdyimme pienessä rinteessä. Katsoin tuntimittariin ja totesin pyörässä olevan 151 tuntia. Samalla käytiin läpi muutamia perussääntöjä liittyen pyöriin. Se on melkoisen paljon ja siltä se näyttikin. Kolmantena päivänä jouduimme turvautumaan yhteistyöhön, jotta Jarmo Aitan pyörä saatiin rotkosta ylös. XRACING OFFROADPRO 04/2024 29. Nopeasti perään kerrottiin kuitenkin, että normaalit naarmut ja muut kuuluvat asiaan, mutta jos esimerkiksi katkaisee lokasuojan kaatuessaan, eikä sitä pystytä korjaamaan, joutuu sen maksamaan. Näissä ryhmissä oli vain viitisen kuljettajaa per ryhmä, kun meitä taas oli matkassa 10. Kävelymatka kesti viisi minuuttia, joten matka ei todellakaan ollut pitkä. Saavuimme hetken kuluttua pajalle, jossa pyörät odottivat. Marssin oman pyöräni luo ja mietin, kuinka monta kertaa se oli mahdollisesti pyörinyt vuorenrinnettä alas. Samalla meiltä kyseltiin, millaisella pyörällä haluamme ajaa. Oppaamme ajatti meitä muutamia mäkiä ylös ja alas ja tajusin, mistä on kyse. Itse kuuluin siihen harvaan porukkaan, joka päätti ottaa nelitahtisen, jollaiseen olen tottunut kotosallakin. Sanoin asiasta ryhmämme vetäjälle ja hän totesi, että vaihdetaan pyörää. Kun pyörää katsoi tarkemmin, olivat kaikki kahvat ja polkimet ehjiä, tanko suorassa ja muutenkin kaikki näytti olevan kunnossa. Erittäin hyvän aamupalan jälkeen porukkamme koottiin yhteen tilaan, jossa meille käytiin läpi tulevien ajopäivien säännöt ja muut asiat. Olin luonnollisesti tyytyväinen vaihtoon. Viimein tuli meidän ryhmämme vuoro startata liikkeelle kaupungin laidalla sijainneelta pajalta. Meidän ryhmämme pyörät olivat letkan hännillä, sillä lisäksemme paikalla oli myös kaksi muuta ryhmää. Ajaminen käyntiin Ensimmäinen aamu Banyassa valkeni aurinkoisessa säässä. Periaatteessa jokainen kuljettaja on vastuussa pyörästään, eli jos jotain rikkoo, joutuu sen maksamaan. Ajettuamme suomalaisittain uskomattomissa maisemissa ensimmäisen tunnin, laskeuduimme verEnsimmäisen päivän lounaspaikka sijaitsi hienon lammen rannalla. Laitoimme ajovarustekassit kyytiin ja osa porukasta hyppäsi ohjaamoon, osa taas pakettiauton takakonttiin. Ensi silmäyksellä katsoin pyöriä ja totesin, että päällisin puolin ne olivat nähneet parhaat päivänsä. Hän katsoi, millaisia ajomiehiä oikein olimme ja miten selviämme mäistä ylös
Pysäköimme pyörät paikoilleen ja tässä vaiheessa kaikki pystyivät kertomaan mekaanikoille, jos pyörissä oli jotain vikaa. Edessä oli vielä parin tunnin matka takaisin pajalle ja moni huokaisi helpotuksesta, koska loppupäivän aikana ajettiin pääosin helppoja polkuja, eikä enää tarvinnut työntää. Lammen rannalla ollut kuvankaunis ravintola sai ulkona sijainneisiin pöytiin jo hieman väsyneitä endurokuljettajia. Kello näytti iltapäivällä lähes viittä, kun saavuimme takaisin Enduro Maxin pajalle. Tässä vaiheessa täytyy täsmentää, että teimme sen hymyssä suin. En nyt tässä lähde erittelemään, kuka mäen pääsi ajamalla ylös ja kuka ei. Lähes sanomattakin oli selvää, että työnsimme porukalla pyörämme mäen päälle. Tämä oli myös meillä edessä. Luvassa oli siis hieman haastavampi paikka, josta ei edes opas päässyt ajamalla. Moni tilasikin jo uima-altaalle pientä purtavaa, enKaj Rönnqvist joutui ottamaan hieman lepoa kesken ensimmäistä ajopäivää. Aukealla paikalla ollut mäki ei näyttänyt alhaalta aluksi vaikealta, mutta ryhmästämme moni joutui huomaamaan, että sellainen se kuitenkin oli. Pyörän äänistä kaikki pystyivät päättelemään, että siellä hän työnsi pyöräänsä mäkeä ylös. Edellä ollut opas lähti vauhdilla ajamaan tiheässä metsikössä olleeseen ylämäkeen. Vaihtoehtona oli viedä varusteet takaisin hotellille kuivumaan, mutta me kaikki päätimme jättää ne kuivumaan pajalle, jonka jälkeen suuntasimme hotellille. Moni kokeneempi tietääkin tässä vaiheessa, että kun mennään alaspäin, mennään hetken kuluttua takaisin ylös. Mukavan jutustelun ja todella hyvän ruuan jälkeen oli jälleen aika hypätä pyörien päälle ja jatkaa matkaa. 25 asteen lämpö oli saanut kuitenkin kuljettajat niin janoisiksi, että kenenkään pyörässä ei ollut mitään vikaa, vaan kaikki suuntasivat vauhdilla jääkaapin luo, jonka jälkeen riisuimme ajovarusteet. Tulimme pientä metsäpolkua, jota pitkin ei ollut tuona keväänä mennyt vielä jäljistä päätellen kukaan. Saunaan, uimaan ja syömään pitkän kaavan mukaan. Viat korjattaisiin aamuun mennessä. rattain jyrkkää ja pitkää rinnettä alas. Ei siitä sen enempää tällä kertaa. Kun aamupäivä oli taittunut jo reilusti iltapäivään, saavuimme viimein ensimmäisen päivän lounaspaikkaan. Teimme tilauksen oppaamme avustuksella ja nautimme pitkän lounaan. Sen verran on kuitenkin pakko kertoa, että Aitta ja perässä tullut Henri Petman päättivät tehdä keskelle rinnettä GASGAS-kasan. ”MARSSIN OMAN PYÖRÄNI LUO JA MIETIN, KUINKA MONTA KERTAA SE OLI MAHDOLLISESTI PYÖRINYT VUORENRINNETTÄ ALAS.” 30 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Kun viimein kaikki pääsivät mäen päälle, oli aika viettää ensimmäinen kunnon tauko ja ihailla maisemia, jotka olivat häkellyttävän upeat. Nopeasti opas häipyi näkyvistä, mutta kuulimme kyllä, mitä tapahtuu. Illan kuvio oli kaikille selvä. Itsekseni hetken mietin, kuinka etuoikeutettuja olemmekaan, kun saamme ajaa enduroa täällä. Toki hymy vaihtui nopeasti puuskutukseen ja hengenhaukkomiseen, mutta kuvaannollisesti ottaen me kaikki hymyilimme. Punnerrusta Kun lähdimme taas liikkeelle, ajelimme paikoin vauhdikkaita ja paikoin pienempiä metsäpolkuja, kunnes saavuimme aamupäivän varsinaiseen jumppapaikkaan
Edelläni mennyt Aitta horjahti hieman tien reunalla rotkon suuntaan ja sen jälkeen tapahtui väistämätön. Sykemittariin kertyi kolmen päivän aikana ajoaikaa yli 10 tuntia. Ajoimme rinteessä ollutta vanhaa tienpohjaa, johon oli kaatunut puita. Tässä tapauksessa kaikille viihdettä järjesti Motosyncro-kauppias Rönnqvist. Päivä noudatteli hyvin pitkälle ensimmäisen päivän kaavaa, mutta edessä olivat täysin uudet reitit. Heti kun kävi selväksi, että Aitta on kunnossa, sai hän kuulla ajotaidoistaan. Mahtavat maisemat ja hauskanpitoa Toinen ajopäivä käynnistyi yhtä hienoissa olosuhteissa kuin ensimmäinen ja edessä oli jälleen kuuma päivä. Tuohon päivään mahtui vielä todellisia hard enduropolkuja, koska osa poluista oli talven jäljiltä todella huonossa kunnossa. Pohdimme porukalla, miten pyörä saadaan rotkosta ylös, mutta onneksi oppaallamme oli mukana köyttä, jolla se onnistui. Tällä kertaa lähdimme Banyan kylästä hieman kauemmas ja samalla maasto muuttui. Välillä pysähdyimme jälMika Vuori on toiminut porukan puuhamiehenä ja hänellä onkin monen vuoden kokemus Bulgarian safareilta. Päivän mieleenpainuvin hetki nähtiin aamupäivällä. Pysähdyimme vanhan, keskellä ei mitään sijainneen motocrossradan viereen. XRACING OFFROADPRO 04/2024 31. Niistä ei päässyt kunnolla ajamalla, mutta tämä oli sitä, mitä meidän porukkamme odottikin. Aitta putosi todella jyrkkää rinnettä kymmenisen metriä pyörän kanssa. Puiden takia jouduimme välillä menemään aivan tien reunaan ja se koitui Aitan kohtaloksi. nen kuin siirryimme sisälle tarinoimaan päivästä ja testaamaan mikä ruokalistalla oli parasta. Tällä kertaa aamupäivällä ei ollut niin suuria punnerrusharjoituksia, mutta ohjelmaa siihenkin mahtui. Kolmas päivämme Bulgariassa oli välipäivä ajamisesta. Tällä kertaa pyörä vain takertui rinteessä olleisiin pensaisiin ja jäi jumiin. MyBeta-kauppias Jani Lehto poseerasi kameralle. Toiset kohdat olivat jyrkempiä, toiset loivempia ja jokainen sai valita itselleen sopivan vaihtoehdon. Osa porukkaa kävi päivällä tutustumassa läheiseen laskettelurinteeseen, joka oli osittain auki ja osa vietti päivän puhtaasti lepäämällä. Pari ensimmäistä päivää maaperä oli ollut hieman savipohjainen, mutta nyt edessä oli hieman enemmän hiekkaista maastoa ja todella hienon näköisiä kallioita. Päivä olikin maisemien osalta reissuin upein ja kaikki olivat siitä samaa mieltä. Sanomattakin oli selvää, että toinenkin ilta sujui ensimmäisen illan tavoin yhteisissä merkeissä. Enduron MM-sarjaakin aikanaan kiertänyt Rönnqvist päätti hylätä pyörän keskellä rinnettä, eikä se olisi normaalisti muodostunut ongelmaksi. Emme halunneet pelkästään ajelua helpoilla poluilla, vaan haastettakin sai hieman olla. Osa porukkaa suunnitteli, että lähdemme ajamaan tuolloinkin, mutta emme saaneet oppaita lähtemään sunnuntaina metsään, joten päivästä tuli kaikille vapaapäivä. Oli päätöspäivän vuoro ja suuntasimme jälleen uusille poluille. Toinenkin ajopäivä oli venähtänyt jo pitkälle iltapäivän puolelle ennen kuin pääsimme lounaalle, jonka jälkeen matka jatkui takaisin kohti lähtöpistettä. Paikalla oli eräänlainen suuri ”kuoppa” josta oli monta reittiä pois. Lopulta parin miehen voimin pyörä saatiin jyrkässä rinteessä olleesta pensaasta irti ja pääsimme jatkamaan matkaa. Kyseessä on nimenomaan liikkeelläoloaika, josta on otettu kaikki pysähdykset ja tauot pois
Saunoen, uiden ja syöden. Kun viimein kello läheni jo puolta kuutta, olimme jälleen perillä lähtöpisteessä. Muu porukka sai ihailla muiden suorituksia aivan oman halunsa ja jaksamisensa mukaan. Iloinen enduroporukka kolmantena ajopäivänä. Olisihan tässä nyt vielä päivän tai kaksi jaksanut, mietiskeli moni. Oli myös hienoa, että vaikka mukana oli eritasoisia kuljettajia, kaikki menivät todella hyvin samassa porukassa. Lisää polkuja olisi vielä tarjolla, eikä kaikkiin paikkoihin tuohon aikaan vuodesta edes päässyt, lumen peittäessä korkeimmat vuoret. Enduro Maxin reitit ovat todella hyviä ja kolmen päivän aikana emme oikeastaan ajaneet samoja polkuja. Tavo Andressoo näyttää porukalle miten ylämäkiä ajetaan. Muutamat siirtymäreitit olivat samoja, mutta pääosin ajoimme eri polkuja. Monissa vaikeimmissa mäissä oli tarjolla helpompia ja vaikeampia reittejä, joista sai oman maun mukaan valita. Unohtumaton kokemus Kokonaisuutena reissusta voidaan sanoa, että kaikkien enduroharrastajien kannattaa kokea se, jos vain suinkin mahdollista. Takana oli mahtavat kolme ajopäivää ja tunnelma oli väsynyt, mutta samalla hieman haikea. Lisäksi monessa paikassa pysähdyimme ajamaan mäkiä ylös, jolloin halutessaan pystyi vain keräämään voimia ja katsomaan kun muut ajavat. Kun tähän yhdistetään vielä todella laadukas majoitus, todella hyvät ruuat, suomalainen sauna ja uima-allas, oli tämä todellinen endurokuljettajan taivas. Kaikki varmasti tässä vaiheessa arvaavat, että kolmannen ajopäivän jälkeinen ilta sujui vanhaan malliin. leen ajamaan mäkiä ylös ja alas, tai ainakin ne ajoivat, jotka halusivat. Maisemat enduron ajamiseen olivat todella upeat. ”POHDIMME PORUKALLA, MITEN PYÖRÄ SAADAAN ROTKOSTA YLÖS, MUTTA ONNEKSI OPPAALLAMME OLI MUKANA KÖYTTÄ, JOLLA SE ONNISTUI.” 32 XRACING OFFROADPRO 04/2024
Aaltoilevien GALFER-jarrulevyjen ansiosta nautit paremmasta jarrutuntumasta ja maksimaalisesta jännityksestä jokaisessa tilanteessa. #GetOnTheGas Älä yritä matkia kuvattuja ajokohtauksia, käytä aina suojavaatteita ja noudata sovellettavia tieliikennesääntöjä! Kuvatut ajoneuvot voivat poiketa joiltakin osin tuotantomalleista, ja joissakin kuvissa voi olla valinnaisia varusteita, jotka ovat saatavilla lisämaksusta. /GASGAS ’25/TRIAL RANGE/GET ON THE GAS LUE LISÄÄ! Ph ot os : W id en Pr od uk ti on. @gasgas.official www.gasgas.com GASGAS ’25 LAUNCH TRIAL IT OUT/ ‘25 TRIAL Valmistaudu unohtumattomiin ajokokemuksiin vuoden 2025 mallistollamme! Parannetut vaihteistot takaavat sujuvammat vaihdot ja lisäävät luotettavuutta niin trial-kilpailuissa kuin viikonlopun hupiajoissa. Sama vaihdepoljin kuin TXT GP -pyörissämme takaa TXT RACING -malleille lisää kestävyyttä ja saumattomat vaihdot
Kimi Koskisella on nyt takanaan kuusi EM-sarjan osakilpailua, joista yksi jäi väliin kuumeen takia. 34 XRACING OFFROADPRO 04/2024. EMsarjan osakilpailuja on vielä viisi jäljellä
Hän oli silloin 16-vuotias nuorimies, joka teki heti päätöksen, että haluaa joskus vielä kiertää koko EM-sarjan. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, Koskinen elää EM-unelmaansa, viimeisenä mahdollisena vuotena. Koskinen ajoi ensimmäisen EMosakilpailunsa vuonna 2019 juuri Kegumsissa ja ajoi itsensä heti suoraan kilpailueriin. Perhe ja tiimi tukivat hänen päätöstään, minkä jälkeen asioita ruvettiin jälleen edistämään. Jälleen kävi toisin, kun jalkavamma esti ajamisen. Sittemmin ajaminen on parantunut ja samalla autossa vietettyjen öiden määrä kasvanut. Ensin sen piti tapahtua kaudella 2021, mutta olkapäävamma vesitti nämä suunnitelmat. Ollaan Latvian Kegumsissa, kauden kuudennessa EMX250-luokan EM-osakilpailussa. Kausi ei ole ollut helppo ja etenkin alkukaudesta pitkä kisatauko näkyi jäykkänä ajamisena. Koskinen testasi uutta pyörää ja piti varsinkin sen rungosta. E letään kesäkuun alkua vuonna 2024. Jälleen EM-sarjan ajaminen lykkääntyi ja kilpailemiseen tuli vuoden tauko. Yhtenä isona kysymysmerkkinä olivat pyörä ja sen varaosat. Sitten Koskinen voitti kaudella 2022 MX2-luokan Suomen mestaruuden ja oli seuraavana talvena valmistautumassa Italiassa EMX250-luokan EM-sarjaan. Sama ruljanssi aloitettiin uudelleen vuoden 2023 loppupuolella. KIMI KOSKINEN KIMI KOSKINEN TEKSTI_Henry Ahola KUVAT_Noora Hyvärinen XRACING OFFROADPRO 04/2024 35. On perjantaipäivä ja istumme Sprinterin markiisin alla Kimi Koskisen kanssa. Tosin sillä erotuksella, että iso osa hankinnoista ja tavaroista oli jo olemassa. Kaikki oli hankittu ja tehty jo edelliselle kaudelle, mutta loukkaantumisen vuoksi ne jäivät käyttämättä. Siellä hän kaatui harjoituksissa ja mursi jalkansa pahasti. Nyt GASGAS toi markkinoille uuden runkomallin vuodelle 2024. Paketti uudelleen kasaan Vuoden 2022 lopulla varaosat, pyörät, varusteet, auto ja kaikki tarvittava oli hankittu ja asiat tehty niin, että EM-sarja kierretään kokonaisuudessaan kaudella 2023. Suomalainen on kiertänyt kaikki alkukauden EM-osakilpailut ja kerännyt niistä 13 EM-pistettä. Jalkavammasta toipuessaan Koskinen ilmoitti lähipiirilleen, että seuraava kausi tulee olemaan hänelle viimeinen mahdollisuus osallistua EMX250-luokan EM-sarjaan, koska aikaisempaa 23 vuoden ikärajaa laskettiin kahdella vuodella. Tiimin kanssa mietittiin KOLMAS KERTA TODEN SANOO Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, elettäisiin nyt Kimi Koskisen elämässä vuotta 2021, mutta kuten niin usein motocrossissa, näin ei tapahtunut
Mukana oli kaikki tarvittava, mitä talven harjoitteluun ja EM-sarjan kiertämiseen vaaditaan. Minulla oli vuoden tauko kisoista ja käytännössä olin yli puoli vuotta ajamatta kokonaan. Lopulta päätös oli ajaa EM-sarja 2023 mallin pyörillä, koska kaiken materiaalin uudelleen hankkiminen sekä alustan ja moottorin rakentaminen olisivat tulleet todella kalliiksi. Latvian kohdalla, eli noin kauden puolivälissä, auton mittariin oli tullut jo yli 21 000 kilometriä ja polttoaineeseen kulunut rahaa yli 7 000 euroa. Uusi auto hankittiin myös siksi, että sarjan kiertäminen olisi mahdollisimman mutkatonta, eikä ainakaan auto aiheuttaisi lisäharmia. Espanjan kilpailu ajetaan Madridin lähellä olevalla intu Xanadún keinotekoisella, savipintaisella radalla, joka möyhitään ja kastellaan läpikotaisin. Talven treenit päätettiin ajaa edellisen vuoden tapaan Italiassa, mistä Koskinen vuokrasi yhdessä Eero Peipon kanssa asunnon talveksi. Nyt ei käytännössä ollut aikaa testaamiseen, vaan piti saada tunteja alle ja itsensä valmiiksi ennen EM-sarjan alkua, Koskinen perusteli pyöräasiaa. Kun Suomesta lähdetään kiertämään tuollaista sarjaa ja valmistaudutaan talvi ulkomailla, on väistämätöntä, että auton matkamittari pyörii melkoista tahtia. pitkään ja hartaasti mitä pyörän kanssa tehdään. Vanha pyörä lähti sitten kärryn kyydissä takaisin kotiin, Koskinen kertasi talven kulkua. Madridin intu Xanadún radalla ajettavaan EMX250-luokan avausosakilpailuun Koskinen suuntasi kaksin mekaanikkonsa Toni Käyhtyn kanssa. Viikko ennen EM-sarjan alkua ohjelmassa oli yksi Espanjan mestaruussarjan osakilpailu, jotta Koskinen saisi edes yhden kisastartin alle, sillä edellinen kilpailu oli ollut vuonna 2022. Asunto sijaitsi Azzano d’ Astin kylällä, jonne kaksikko suuntasi heti vuoden vaihteen jälkeen pakettiauto ja peräkärry täynnä tavaraa. Minulla oli edelliseltä vuodelta valmiina tuntia ajettu pyörä, joka oli valmiiksi hyvissä säädöissä niin iskunvaimentimien kuin muidenkin osien suhteen. ”UUSI AUTO HANKITTIIN MYÖS SIKSI, ETTÄ SARJAN KIERTÄMINEN OLISI MAHDOLLISIMMAN MUTKATONTA, EIKÄ AINAKAAN AUTO AIHEUTTAISI LISÄHARMIA.” 36 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Samassa tilassa sijaitsevat Koskisen sanojen mukaan olohuone, makuuhuone ja keittiö. Koskiset olivat hankkineet aiemmin myös uuden pakettiauton, joka oli rakennettu juuri niihin tarpeisiin, mitä EM-sarjan kiertäminen vaatisi. Olen nyt ajanut tänä vuonna yli 100 tuntia ja niissä tunneissa kuluu melkoisesti kaikkea. He majoittuivat Sprinterin välitilassa ja takakontissa olivat kilpailemiseen tarvittavat tavarat. Myös yksi uusi pyörä tuli rullakossa meille rekan kyydissä ja samassa lähetyksessä oli myös lisää öljyä. Espanjaan ja takaisin Italian asunto oli vuokrattuna huhtikuun loppuun asti, mutta kun EMsarja alkoi maaliskuun lopussa Espanjasta, niin jo heti maaliskuun alussa auton navigaattoriin laitettiin osoitteeksi motocrossin Mekka, Red Sand, jossa harjoittelu jatkui. Tästä muodostuneet syvät ja pitkät urat Koskinen muistaa varmasti pitkään, eikä välttäSprinter on rakennettu vastaamaan EMsarjan kiertämisen tarpeita. Nukkumapaikkoja on yhteensä kolmelle. Varusteita ja varaosia Posti sitten kuljetti meille vielä tarpeen mukaan lisää
Jo vuonna 2023 Koskisen oli tarkoitus lähteä kiertämään EM-sarjaa ja kaikki pyörästä lähtien oli laitettu valmiiksi. Asunnon vuokrasopimus loppui ja edessä oli kuukauden jakso autossa asuen. Seuraavaksi sarja siirtyi viikon tauon jälkeen Ranskaan, jossa edessä oli ennakolta ainakin suomalaisista lähtökohdista kauden vaikein rata. Loukkaantuminen kuitenkin lykkäsi reissuun lähtöä. Vettä satoi jälleen, mutta EM-luokat välttyivät pahimmalta kurakisalta. Paljon kuraa ja EM-pisteet taskuun Italiassa ei EM-pistetili vielä auennut, mutta tekemisessä oli positiivinen kehityssuuntaus. Tekemisestä puuttui kaikki rentous ja oli hirveä jännitys, joka teki ajamisesta tosi jäykkää, Koskinen kertoi avauskilpailustaan. Ranskastakin sain pisteitä taskuun vieläpä radalta, mistä vähiten odotin tulosta, Koskinen kertoi Kegumsin varikolla perjantaina. Latvian Kegumsin pehmeä hiekkarata oli ennakolta suomalaiselle hyvä näytön paikka ja hän asetti itselleen tavoitteekseen ajaa pisteitä molemmista eristä. Jälleen Koskinen nappasi avauserästä kuusi EM-pistettä ja oli Portugalin avauserän tapaan 14. Viikonloppu päättyi kuitenkin lyhyeen Koskisen kaaduttua jo ensimmäisen erän kolmannessa mutkassa. Kurakisa muuttaa aina vähän ennakkoasetelmia ja niiden voi sanoa sopineen suomalaiselle, joka nappasi Portugalin avauserästä sijan 14 ja kuusi EMpistettä. mättä parhaimpana muistonaan. Kun kahdessa ensimmäisessä kilpailussa olivat säät suosineet, niin nyt edessä oli täysi vastakohta. KIMI KOSKINEN KIMI KOSKINEN XRACING OFFROADPRO 04/2024 37. Kimi Koskinen toteuttaa parhaillaan pitkäaikaista haavettaan kiertää täysi EMsarja East MX:n väreissä. Espanjan kilpailussa ei ollut omalta osaltani mitään hyvää. Näin Kegumsin viikonloppu oli taputeltu ja edessä reilun viikon tauko ajamisesta. Sarjan alku Espanjassa oli todella vaikea, mutta sen jälkeen ajaminen sekä tekeminen ovat kehittyneet oikeaan suuntaan ja olemme saaneet napsittua joitain pisteitä. Kisapaikalle ei ollut heidän Italian asunnoltaan kuin noin kolmen tunnin ajomatka ja Koskisen totesikin, että tuntui kuin olisi kotoa lähtenyt kisoihin. ruutulipun heiluessa. Portugalissa tuli vettä taivaan täydeltä. Kaikki tarvittava Palataan asioissa vähän taakse päin ja käydään läpi mitä ja keitä Pyöränä Koskinen käyttää poikkeuksellisesti vuosimallin 2023 GASGASia. Sen jälkeen edessä olikin kävely ambulanssiin, jolla matka jatkui radan medical centeriin, jossa Koskisen kyynärpäähän ommeltiin viisi tikkiä. Kauden viides EM-sarjan kohtaaminen oli Saksassa Teutschenthalin radalla, mutta kisa jäi suomalaiselta väliin kuumeen noustua viikonlopun aikana. Kilpailun jälkeen kaksikko KoskinenKäyhty palasi takaisin Italian asunnolle valmistautumaan seuraavaan osakilpailuun, joka ajettiin Pohjois-Italiassa Arco di Trentossa. Kaksikko suuntasi kilpailukalenterin mukaisesti ensin Portugaliin, jossa miteltiin Euroopan herruudesta kolmannen kerran tällä kaudella. Tämä ei kuitenkaan aiheuta harmia EM-sarjan kannalta, sillä seuraava osakilpailu on heinäkuun lopulla Belgian Lommelissa
Iskunvaimentimien huoltoon saimme apua Samuli Arolta, joka vinkkasi Italiassa tutusta kaveristaan, joka on nyt kevään huoltanut minun iskunvaimentimeni. Espanjan avausviikonloppuna emme tunteneet ketään ja olimme aivan kahdestaan Tonin kanssa. Olemme yrittäneet aina katsoa sellaisen paikan, että olisi jotain kameroita tai liikennettä, koska suurin pelko on siinä, että herää aamulla kontti tyhjänä, Koskinen kertoo yöpaikoista. Nyt alkaa löytyä tuttuja varikoilla ja on useampia ihmisiä kenelle moikata. Kimi avaa auton sivuoven ja esittelee, että tässä on meidän olohuoneemme, keittiö ja makuuhuone. Joitain hankintoja olemme tehneet myös paikallisesti, kuten esimerkiksi öljynsuodattimia ja jotain muuta pientä. Uusi pyörä saapui rullakossa rahtina Suomesta ja vanha pyörä lähti peräkärryn mukana takaisin. Talvella reissuun lähdettäessä mukana oli vielä peräkärry sekä jo aiemmin mainittu Eero Peippo, joka oli myös harjoittelemassa. Koskisella on ollut mukanaan EM-sarjaa kiertäessä. Tavarat ovat sitten huvenneet ja yksi pyörä on vaihtunut uuteen. Kun tähän lisätään laadukas endurokäyttöön säädetty KYB-jousitus, ei ole väliä, kuinka tekninen maasto sinua odottaa. Meillä oli paljon tavaraa mukana, kun lähdimme Suomesta tänne ja sitä on tullut lisää Postilla. Toni on puolestaan tehnyt koneremontit ja muut tarvittavat täällä itse. Koskisen mukana kiertää kaksi pyörää. Peippo suuntasi aiemmin Suomeen ja peräkärry matkasi Eliel Lehtisen auton vetokoukussa Suomeen Italian EM-osakilpailun jälkeen. Käyhty on toiminut Koskisen mekaanikkona jo hänen ensimmäisessä EM-osakilpailussaan vuonna 2019, joten kaksikolla on pitkä historia ja he tuntevat hyvin toisensa. Positiivinen kokemus Vaikka kausi on vielä pahasti kesken, toteaa Koskinen kokemuksen hyvin positiiviseksi ja opettavaiseksi. Takatilassa sijaitsee WC. (Hinta sisältää autoveron 2080,42€ ja Alv 24%) www.kawasaki.fi #kawasakisuomi 38 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Varikolla verkostot ovat kasvaneet ja radoista ja kilpailemisesta on saatu paljon oppia. Tammikuussa Italiaan lähti kaksi pyörää, huima määrä varaosia, muoveja, öljyä, renkaita ja muun muassa 100 litraa Panta-kisabensaa. Hän on vaihtanut muun muassa neljä mäntää täällä kenttäolosuhteissa, Koskinen kertasi. Vanha pyörä lähti peräkärryn kyydissä Suomeen ja Koskisen mukana reissua eteenpäin jatkoi kaksi pyörää. Yksittäisinä kilpailuina ne ovat kuitenkin aika kovia panostuksia, kun sarjatilannetta ajatellen ei tällä hetkellä mitalista taistella. Siellä on kuulemma hyvä sarja, jossa on kova taso, Koskinen tuumasi tulevaisuuden suunnitelmistaan. KIMI KOSKINEN KIMI KOSKINEN Uudessa Kawasaki KX300X -valkokilpiendurossa yhdistyy kaikki pienen ja ison pyörän edut, jolla saavutat etulyöntiaseman muihin nähden. Brittikuskien kanssa olemme käyneet väliviikoilla treenaamassa. Ihan koko alkuvuotta kaksikko ei ole autossa yöpynyt, mutta noin puolitoista kuukautta sitäkin on tullut tehtyä ja siitä viimeinen reilu kuukausi yhtäjaksoisesti. He ovat myös houkutelleet ensi vuodeksi ajamaan Englantiin. Hän pohtii lähempänä osallistumistaan Turkin ja Espanjan osakilpailuihin. Tämä laite on suunniteltu juuri sinua varten. Rekisteröitynä valkokilpiseksi 13 990€ + toimituskulut. Hänen tulevaisuuden suunnitelmansa ovat myös kansainvälisissä kilpailuissa, ja tahtotila on jatkaa kilpailemista jossain sarjassa Euroopassa, vaikka iän puolesta se ei tule enää EMX250-luokassa olemaan mahdollista. Kun lähdetään miehistöstä liikkeelle, niin Koskinen on kiertänyt kaikki aiemmat viisi EM-osakilpailua kahdestaan mekaanikkonsa Toni Käyhtyn kanssa, joka oli mukana myös talven harjoitusmatkalla. Olemme yöpyneet vähän kaikkialla: Radoilla, huoltoasemilla, leirintäalueilla, levähdyspaikoilla ja välillä meren rannalla. Kuten aiemmin mainittiin, Koskiset olivat hankkineet ja rakentaneet jo aiemmin pakettiauton juuri EM-sarjan kiertämistä varten. Ennen ensi kautta ja ikärajan täyttymistä Koskisella ovat edessään vielä ainakin Belgian, Ruotsin ja Sveitsin EM-osakilpailut. Kevyellä ja ketterällä rungolla varustettu voimakas 300cc liukulaakerimoottori ei säikähdä rankkojakaan olosuhteita
Uudessa Kawasaki KX300X -valkokilpiendurossa yhdistyy kaikki pienen ja ison pyörän edut, jolla saavutat etulyöntiaseman muihin nähden. Rekisteröitynä valkokilpiseksi 13 990€ + toimituskulut. Tämä laite on suunniteltu juuri sinua varten. Kevyellä ja ketterällä rungolla varustettu voimakas 300cc liukulaakerimoottori ei säikähdä rankkojakaan olosuhteita. Kun tähän lisätään laadukas endurokäyttöön säädetty KYB-jousitus, ei ole väliä, kuinka tekninen maasto sinua odottaa. (Hinta sisältää autoveron 2080,42€ ja Alv 24%) www.kawasaki.fi #kawasakisuomi
Tiimi on sisällyttänyt pakettiin kaiken tarpeellisen matkoista majoitukseen sekä pääsylipuista ruokailuihin radalla. Tälle vuodelle linja-auto oli vaihtunut isompaan ja väkimäärä oli kasvanut jo yli 50:een. 40 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Tarjolla oli lämpimän ruuan lisäksi pientä purtavaa sekä juomia. Tämän vuoden matkalla oli mukana myös vieraita, jotka olivat reissussa jo viime vuoden niin sanotulla neitsytmatkalla. TEKSTI_Henry Ahola KUVAT_Noora Hyvärinen VA R IK K O PA S S I: M M -M O T O C R O S S , L A T V IA Vieraille oli varikolla tiimin tiloissa tukikohta, jossa pystyi viettämään aikaa erien välissä ja jossa myös ruokailu toteutettiin. Matkan vieraina näki paljon suomalaisilta motocrossvarikoilta tuttuja kasvoja sekä muun muassa useita moottoripyöräliikkeiden työntekijöitä. Bussi jatkoi Tallinnasta matkaa kohti Latvian pääkaupunkia Riikaa, jossa sijaitsi myös viikonlopun majoitus Radisson Blu Conference Spa hotellissa. Etäisyys Riiasta Kegumsin motocrossradalle on ajallisesti autolla noin tunnin mittainen. Molempina kilpailupäivinä tarjoiltiin varikolla yksi lämmin ateria ja vierailla oli koko päivän niin sanottu tukikohta, jossa pystyi oleilemaan. Bussilastillinen suomalaisia Latvian MM-osakilpailussa on aina normaalia enemmän suomalaiskuljettajia, mutta niin on myös suomalaisyleisöä. Linja-auto lähti tänä vuonna liikkeelle Hämeenlinnasta perjantaiaamuna kello 5.00 ja kiersi Lahden kautta Länsisatamaan. Varikolla tiimillä oli rivissä kuusi 3x6 pop up -telttaa, joista neljä oli käytössä pelkästään matkan vieraille. Viikonlopun jälkeen kotimatka Suomeen alkoi maanantaiaamuna Riiasta ja virallisesti maankamaralla Helsingissä bussi oli kello 18.30. Kotimainen Silve Racing -tiimi on kehittänyt kilpailuun avaimet käteen VIP-paketin, joka keräsi tänä vuonna mukaan jo yli 50 vierasta. Lauantaina sekä sunnuntaina bussi kuljetti matkustajat hotellilta radalle ja takaisin. Tämän jälkeen se palasi samaa reittiä takaisin Hämeenlinnaan, kuin oli menomatkalla tehnyt. Laivamatkalla vieraat nauttivat buffetin antimista. T iimi järjesti Petteri Silvennoisen johdolla vastaavan bussimatkan ensimmäistä kertaa viime vuonna. Saapuminen radalle tapahtui molempina päivinä noin kello 11 aikaan ja paluu hotellille oli illalla, kun tapahtumat radalla olivat loppuneet
Vieraat olivat panostaneet rekvisiittaan ja kuskeja radalla kannustivat muun muassa Jere Haaviston pyörää mukailevat moottorisahat. Tarjolla oli muun muassa paellaa ja naudan ulkofilepihviä suoraan Vainion Teurastamolta. Reissussa vieraita oli yhteensä yli 50 hengen joukko. Toisin kuin Suomessa, varsinaista anniskelualuetta ei ollut, vaan juomia sai nauttia kaikkialla katsomoalueella. Varsinkin sunnuntaina ratasekä varikkoalue olivat täynnä katsojia. XRACING OFFROADPRO 04/2024 41. Kegumsin radalta löytyi useita hyviä katselupaikkoja läheltä rataa maavallien päältä. Lämpimän ruuan lisäksi tarjolla oli kahvia ja virvokkeita. Silve Racing -tiimin henkilökunta vastasi tarjoiluista ja puitteista läpi viikonlopun. Osa vieraista oli tuttuja kasvoja jo viime vuoden vastaavalta reissulta. Markus Silvennoisen johdolla tiimi valmisti vieraille ruuat. Vaikka ilma oli epävakaa, viikonloppuna kohdalle sattui vain muutama sadekuuro
Niinpä mekin pääsimme testaamaan, millaisista pyöristä on oikein kyse. TEKSTI_Jani Hovi & Jari Mattila KUVAT_Juha Kollanus & Rieju 42 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Espanjalainen morsian on viimein Suomessa, kun pari vuotta sitten markkinoille tulleet Riejun enduropyörät ovat saaneet Suomen maahantuojan
J otain vanhaa, jotain uutta ja jotain lainattua, näitähän vanhan sanonnan mukaan jokaisella morsiamella pitää häissä olla. Riejun enduroilla on ehditty jo parin vuoden aikana kilpailla tehdastiimin voimin enduron MM-sarjassa ja onpa Riejulla ajettu naisten luokassa MM-osakilpailujen voittoihinkin. Suomalaisillekin merkki on tullut enduropuolelta tutuksi ja tiimin tehdaskuljettajana on ajanut moni maamme huippukuljettaja. Black Toro Capitalille jäivät kuitenkin kaupan jälkeen vielä Gas Gasin valmistuksessa käytetyt koneet ja pyörien piirustukset, jotka yhtiö myi lähes naapurissa Gironassa majaansa pitäneelle Riejulle. Lopulta vuonna 2019 tilanne muuttui täysin, kun KTM Industries AG osti Gas Gasin moottoripyörien valmistuksen silloiselta omistajalta Black Toro Capitalilta. Tuon kaupan seurauksena pyörien valmistus Espanjassa päättyi ja siirtyi Itävaltaan. Vuosien varrella mopot kehittyivät kohti nykyisiä malleja. Vanhana tässä tapauksessa toimii Gas Gasin vanha teknologia, jota on höystetty Riejun omilla uusilla kehityksillä. Jari Mattila ja Jani Laaksonen ajoivat merkin väreissä menestyksekkäästi, mutta vielä paremmalla menestyksellä Gas Gasilla ajoivat Petteri Silvan ja Petri Pohjamo, jotka molemmat toivat merkille maailmanmestaruuden. Tätä kaikkea samaa on myös Riejun uusissa enduropyörissä. Tuota pyörää kutsuttiin virallisesti mopoksi ja se käynnisti yrityksen uuden vaiheen. Rieju enduro mallit 2024 Espanjalainen morsian TESTISSÄ TESTISSÄ 90-vuotias yritys Gas Gasilla on vahvat perinteet etenkin Espanjassa, mutta myös muualla maailmassa. Samalla yritys rakensi myös muita erilaisia pyöriä, keskittyen vahvasti kuitenkin mopoihin ja kuutiotilavuuksiltaan pienemmillä moottoreilla varustetXRACING OFFROADPRO 04/2024 43. Lainattuna puolestaan toimivat laadukkaat komponentit, joita Rieju pyörissään käyttää. Kaikki tämä menestys on tapahtunut varsin nopeasti, sillä ensimmäiset Riejun endurot tulivat tehtaasta ulos vasta vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Jo vuonna 1934 perustettu Rieju on tullut vuosien aikana tunnetuksi etenkin mopojen valmistajana ja tuossa tuoteryhmässä se on saanut Suomessakin varsin vahvan jalansijan. Tämä kertoo siitä, että pyörä on ollut jo vuosien ajan potentiaalinen menestyjä, mutta muuten yrityksen historiaan mahtuu värikkäitä vaiheita. Rieju aloitti tarinansa kuitenkin alun perin polkupyörien tarvikevalmistajana ja myös itse polkupyörien valmistajana. Täysin puhtaalta pöydältä Rieju ei kuitenkaan pyöriään lähtenyt kehittämään, sillä kaiken pohjana on Gas Gasin vanha tekniikka. Vuonna 1945 Rieju valmisti ensimmäisen polkupyöränsä, jossa oli moottori. Hard enduron puolella Alfredo Gomez toimii puolestaan merkin tehdaskuljettajana ja kuten kaikki tietävät, on Gomez yksi lajin huippunimistä. Nämä vaiheet liittyivät yleensä taloudellisiin asioihin ja yritys tuntui menevän konkurssiin vähän väliä
Moottorit ovat ehkä Riejun parasta antia. Vakiona pyörissä on Michelin Enduro Medium -renkaat, jotka ovat endurokäyttöön todella toimivat. Tämän lisäksi tarjolla ovat myös erikoismallit: Six Days Argentiina ja Alfredo Gomez -replica, joita löytyy ainoastaan 300-kuutioisina. Sen lisäksi pyörässä on yhä kiinni myös starttipoljin, jonka avulla käynnistys onnistuu myös. tuihin pyöriin. Kaasuun vastaavuus ja tehon ulostulo miellyttävät varmasti monia harrastajia. Laadukkaita komponentteja Riejulla on täysveristen enduroiden mallistossaan 250ja 300 -kuutioiset, kaksitahtiset mallit. Mallien erot Racingja Pro -malleissa olevat erot eivät ole suuria, mutta eroja toki löytyy. Six Days Argentiina -mallissa on Pro-mallin osien lisäksi täysi FMF-pakoputkisto titaanisella äänenvaimentimella, Crosspron pohjapanssari linkkusuojalla ja lisäksi siniset jäähdyttimen letkut. Kaasuttimena toimii 38 mm Keihin PWK ja siihen on kytkettynä VForce 4 -läppärunko. Riejussa on Maguran hydraulinen kytkin ja pyörien runko on vanhojen Gas Gasien tapaan teräksinen. Mallisto on jaettu periaatteessa kahtia ja molemmista kuutiotilavuuksista löytyvät Racingja Pro -mallit. 44 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Pro-mallissa on vakiona tuuletin, X-Trigin anodisoidut T-kappaleet, Goldspeedin pyörien navat, DLC-pinnoitetut liukuputket keulassa, kelluvat NG:n jarrulevyt, Polisportin moottorinsuojat ja Renthalin tanko sekä tupit. Tosin esimerkiksi vuonna 1979 Rieju toi markkinoille TT 505 -enduromallin ja merkki nähtiin mukana Six Days Endurossa vielä 1980-luvun puolivälin tietämissä. Näiden mallien lisäksi Riejulla on myös 200ja 300 -kuutioiset Ranger-mallit, jotka ovat ”kevytversioita” varsinaisista enduromalleista ja vastaavia kuin esimerkiksi markkinoilla oleva Betan Xtrainer. Vuonna 2020 Rieju otti sitten uuden askeleen offroadmoottoripyörien saralla tuodessaan markkinoille uudet, täysveriset enduromallit, jotka pohjautuvat Gas Gasin pyöriin. Rungon geometria vaikuttaa myös hyvin paljon samalta kuin viimeisten Espanjasta tulleiden Gas Gasien. Kun katsotaan Racingja Pro -malleja, voidaan todeta pyörissä olevan varsin laadukkaita komponentteja. Huomio kiinnittyy ensimmäisenä KYBin jousitukseen, Nissinin jarruihin ja Excelin vanteisiin, jotka kertovat omaa kieltään siitä, että Rieju on halunnut pyöriinsä tunnettuja ja luotettavia komponentteja. Riejun pyörissä on perinteiset kaasuttimet, eikä suoraruiskujärjestelmää, jollainen nykyisin monesta pyörästä löytyy. Racingja Pro -mallit ovat kuitenkin niitä, joita luultavasti Suomessa tullaan myymään. Pyörissä on nykymaailman tapaan sähköstartti ulkoisella starttimoottorilla. Ne ovat myös Six Daysja Gomez -mallien lähtökohdat
• Tasapainoakselin puuttuminen tuo hieman lisätärinää. 50 kuution ero on jokseenkin tuntuva. MIINUKSET • Tiukoissa kurveissa pyörä puskee hieman ja meinaa nousta pystyyn. Oli siis aika päräyttää uusi Rieju tulille ja ottaa maistiaiset. Jopa aivan yläkierroksilla isompi Rieju on vakiona raikas PLUSSAT • Molempien mallien moottorit ovat pirteitä ja vastaavat kaasuun hyvin. Karttoja myös 300-kuutioisessakin on kaksi ja valintani on vakio. Miltä maistuu. Tuntuma jalkatappeihin on hyvä. Pyörästä löytyy kaksi moottorin karttaa, joita voi vaihtaa ohjaustangossa olevasta napista. Näin se vaikuttaa ainoastaan kierrosherkkyyteen ja moottorin maksimikierroksiin. Aloitetaan 250-kuutioisesta mallista. Eroa on Jos kaipaa ajoonsa hieman sporttisuutta aktiivisempaa tyyliä, niin valinta on 250-kuutioinen, joka tarjoaa kilpailukykyisen moottorin. Pyörässä on lisäksi AXP:n paksu pohjapanssari linkkusuojalla, jarrulevyjen suojat, metalliset jäähdyttimien suojat, AXP:n ketjunohjain, paksummasta materiaalista tehty koneistettu kytkinkoppa, ruostumattomasta teräksestä valmistetut jalkatapit, LED-etuvalo, nostolenkit edessä ja takana, Mitaksen Terra Force -extremerenkaat, joita Gomez itsekin käyttää ja 12-hampainen eturatas, joka sopii paremmin hard enduroon. Kun vaihtelee karttaa näiden kahden välillä, ei vaikutus ole kovin suuri. • Vakiosäädöissä jousitus on liian löysä myös kevyemmälle kuljettajalle. Sen vahvuus on kuitenkin alaja keskiteho. Kun hyppää Riejun päälle ja tutkailee sitä ympäriinsä, se luo hyvin samanlaisen vaikutelman kuin mikä muukin nykymarkkinoilla oleva endurokilpapyörä. Testin suoritimme perinteisessä suomalaisessa enduromaastossa, jossa oli sekä hiekkaosuuksia että kivikkoa. Tämän johdosta ajamisesta tulee hieman rauhallisempaa ja jouheampaa. Rieju käyttää pyörissään KYB:n jousitusta, mutta lähtökohtaisesti jousituksen säädöt ovat yllättävän pehmeät. Testasin molempia, mutta karttojen välillä ei todellakaan tarvinnut pähkäillä. Riejun rattaiden vakiovälitys ja vaihteistovälitys istuvat kohtalaisen hyvin moottorin luonteeseen. Moottori on todella hienon tuntuinen ja helpon letkeä ajaa. Pro-mallissa on X-Trigin T-kappaleet, jotka eivät kuitenkaan ole säädettävät. Kaasuttimen ollessa hyvissä säädöissä, moottori vaikutti sporttisen raikkaalta, tehokkaalta ja helpolta ajaa. XRACING OFFROADPRO 04/2024 45. Nissinin jarrut ovat eittämättä alansa huippua ja ne toimivat todella hyvin. Valittavissa on vakio ja mieto. Kaksipuolikkaan moottori on hyvä. • Pyörissä on käytetty erittäin laadukkaita komponentteja. Riejun maahantuojana Suomessa toimii porilainen TopMotor, joka järjestikin meille pyörät testiin. • Hinta / laatusuhde on molemmissa malleissa erittäin hyvä. Valinta oli vakio, vaikka molemmat olivat toimivia. Ajettaessa hitaampia ja hieman jouheampia kurveja, kolmosvaihde oli oiva, mutta kytkimellä oli hiukan ampaistava kurveissa pyörää paremmille kierroksille ja räväkämpään kiihtyvyyteen. Testissä meillä oli ajossa 250-kuutioinen Racing-malli, sekä 300-kuutioinen Six Days -malli. Penkki ja pyörän muoviosien muotoilu on kohtalaisen suoraviivainen ja raikas. Kytkintuntuma on hyvä ja jarrutuntuma Nissinin napakka. Koska Riejun moottori on varustettu perinteisellä kaasuttimella, niin vaikutus on vain sytytyspuolella, eikä polttoaineen saannissa. R ie ju en du ro m all it 20 24 Gomez-replikassa on puolestaan OXA:n valmistama pakoputkisto, joka on suunniteltu tuomaan pyörään lisää voimaa ja vääntöä alakierroksille. Moottori on hieno ja toimivuus hyvä kauttaaltaan. Vääntöä ja voimaa tulee 300-kuutioisesta sen verran hienosti, että jos 250-kuutioisella sai vauhdittaa menoa hieman kytkimellä, niin 300-kuutioinen lähtee hienosti pelkällä kaasulla kolmosvaihteellakin. Jos taas haluaa jouheutta ja hieman laiskempaa menoa moottorilta, niin 300-kuutioinen on siihen loistava. Vaihteet ykköseltä kolmoselle ovat tiuhat ja käytännössä ykköstä ei tarvitse kuin aivan hitaissa extreme-olosuhteissa. Moottori tuntuu sopivalla kierrosalueella oikein raikkaalta, samoin ylemmillä kierroksilla
Riejun käyttämät vakio iskunvaimennussäädöt on enemmän tehty harrasteja extremekäyttöön, tai sitten rauhattomuus tulee pyörän rungosta. Myös pyörien äänimaailma on raikkaan ja hienon kuuloinen. Riejun kaksitahtiset enduropyörät ovat edelleen kaasuttimella varustettuja, joten ne antavat räväkämmän tunteen ja erilaisen luonteen moottorista kuin ruiskuversiot. Kun ajaessa alkoi keskittyä hieman enemmän juuri tiukkoihin kurveihin ja pyörän ajettavuuteen, niin mutkat alkoivat taittua helpommin ja etupää seurasi paremmin linjaa. Samanlaiset ajettavat Molempien pyörien perusajettavuus vaikutti kohtalaisen samalta. Jopa niin pehmeä, että pyörästä on vaikea ottaa enemmän irti ja ajaminen muuttuu rauhattomaksi ja jopa työlääksi. Tälle nostan peukkuni pystyyn. Liikkuminen pyörän päällä on helppoa ja loogista. 46 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Kiinnitin huomiota myös siihen, että molemmat moottorit vastasivat hyvin kaasuun, kaasutuntuman ollessa hereän mukava. Jos verrataan näitä kahta moottorikokoa, niin yksinkertaisesti 250-kuutioisella pitää olla aktiivisempi ja se on aggressiivisempi. Tiukemmissa kurveissa pyörä ei ole äärimmäisen ketterä kääntymään ja antaa hieman raskaan tuntuman pyörään, vaikka kurviin oli vakaa mennä sisään. Perusryhti on pyörässä hyvä ja jopa perä tuntuu kohtalaisen korkealta. Riejujen jousituksessa on käytetty tuttua ja toimivaa KYBin jousitusta edessä ja takana. R ie ju en du ro m all it 20 24 ja Six Days mallissa oleva FMF:n pakoputkisto antaa kiertävyyttä hienosti. Se voi myös olla syy, että meno vauhdikkaimmilla osuuksilla ei ole kovin vakaata. Rieju on piristävä uutuus myös Suomen enduromarkkinoilla, joilla on varmasti paikka pyörälle. Nissinin etujarru on tehokas ja räväkkä. Jousitus on hempeä ja hyvä kivikossa sekä juurakossa. Riejun ajattavuus, jousitus ja muotoilu ovat tämänhetkistä nykypäivää, joten niiden osalta muistot vanhasta Gas Gasista ovat pölynohuet. TEKNIIKKAA: 2024 RIEJU ENDUROMALLIT 250 MR RACING 300 MR RACING 250 MR PRO 300 MR PRO Moottori Yksi sylinteri, kaksitahtinen Yksi sylinteri, kaksitahtinen Yksi sylinteri, kaksitahtinen Yksi sylinteri, nelitahtinen Kuutiotilavuus 249,5 cc 299,3 cc 249,5 cc 299.3 cc Poraus/Isku 72/72 mm 72/72 mm 72/72 mm 72/72 mm Käynnistys Sähköstartti/ käynnistyspoljin Sähköstartti/ käynnistyspoljin Sähköstartti/ käynnistyspoljin Sähköstartti/ käynnistyspoljin Vaihteisto 6 vaihdetta 6 vaihdetta 6 vaihdetta 6 vaihdetta Polttoaineen syöttö Keihin PWK 38 Keihin PWK 39 Keihin PWK 40 Keihin PWK 41 Kytkin Märkä, monilevyinen Magura Märkä, monilevyinen Magura Märkä, monilevyinen Magura Märkä, monilevyinen Magura Runko Kromi-molybdeeni teräs Kromi-molybdeeni teräs Kromi-molybdeeni teräs Kromi-molybdeeni teräs Takarunko Alumiini Alumiini Alumiini Alumiini Ohjaustanko Neken Neken Renthal 997 Renthal 998 Etu iskunvaimennus KYB Ø 48 mm KYB Ø 48 mm KYB Ø 48 mm KYB Ø 48 mm Taka iskunvaimennus KYB KYB KYB KYB Jousto etu/taka 300/311 mm 300/311 mm 300/311 mm 300/311 mm Etu-/takajarru Nissin, jarrulevy Ø 260/220 mm Nissin, jarrulevy Ø 260/220 mm Nissin, jarrulevy NG Ø 260/220 mm Nissin, jarrulevy NG Ø 260/220 mm Etu-/takavanne 1.60 x 21’’; 2.15 x 18’’ Excel 1.60 x 21’’; 2.15 x 18’’ Excel 1.60 x 21’’; 2.15 x 18’’ Excel 1.60 x 21’’; 2.15 x 18’’ Excel Etu-/takarengas 90/90-21”, 140/80-18” Michelin Enduro 90/90-21”, 140/80-18” Michelin Enduro 90/90-21”, 140/80-18” Michelin Enduro 90/90-21”, 140/80-18” Michelin Enduro Akseliväli 1 480 mm 1 480 mm 1 480 mm 1 480 mm Istuinkorkeus 950 mm 950 mm 950 mm 950 mm Bensatankin tilavuus 9.8 l 9.8 l 9.8 l 9.8 l Kuivapaino 105 kg 105 kg 105 kg 105 kg Hinta (+autovero) 9 390 € (1 198,18 €) 9 490 € (1 648,23 €) 10 490 € (1 342,69 €) 10 590 € (1 844,66 €) Tiedot ovat valmistajan antamia. Hallintalaitteiden asetukset ja säädöt Riejussa tuntuivat sopivan makuuni hyvin ja pyörän päällä oli helppo tuntea rento ajofiilis ja hallittavuus. On hienoa, että Rieju ei ole valinnut täysin omaa polkuaan, vaan luottaa siihen työhön, jota Gas Gas on myös menestyksekkäästi enduron racingmaailman huipulla luonut. Riejut ovat helppoja ajaa jouheasti kääntyvässä maastossa ja antavat äärimmäisen helpon ja hienon kikkailufiiliksen teknisessä maastossa muun muassa hyvällä moottorillaan sekä kytkin -ja jarrutuntumallaan. 300-kuutioisella on helppo vain ajella ja keskittyä muuhun tekemiseen pyörän päällä hienon ja tasaisenvoimakkaan moottorin ansiosta. Kokonaisuudessaan Riejut on rakennettu ja varusteltu hyvillä ja tunnetuilla osilla. Takajarru on tehokas, mutta juustomaisen pehmeä, joka ei leikkaa kuitenkaan rajusti kiinni. Moottorit ovat hienoja ja ne herättävät minussa muistoja hyvistä Gas Gas moottoreista, etenkin 300-kuutioisen osalta. Kun vauhtia on enemmän ja joustomatkaa käytetään lisää, niin se on pehmeä
f i s u p e r c r o s s t a m p e r e . T a m p e r e S u p e r c r o s s @ s u p e r c r o s s . f i
Usein kilpailu vaatii myös hieman perusteellisemman huollon radalle. Endurokilpailussa huoltokulu saattaa puolestaan tulla Mitä kilpailut maksavat. Lopputulokseksi saadaan jopa kymmenien tuhansien tulot, joka ei kuitenkaan todellisuudessa ole se, mitä järjestävä seura kilpailusta nettoaa. K ilpailujen tulot ovat usein melko nopeasti ja yksinkertaisesti laskettavissa, kun kerrotaan osallistumismaksu kilpailuun osallistuvien kuljettajien määrällä ja lisätään yhtälöön hieman kioskituloja. Pakolliset asiat Kun alue ja paikka on tiedossa sekä varmistettu, täytyy seuraavaksi täyttää lakija sääntömääräisiä asioita, kuten kilpailulupa, yleisötilaisuuslupa, ajanotto ja ensiapu sekä lääkäri. Yleisötilaisuuslupa anotaan puolestaan Poliisilta ja se maksaa noin 35 euroa. Tässä on eri lajien välillä melko huomattava ero. Hintahaitari tähän kululuokkaan on varmasti joistain satasista aina muutamiin tuhansiin euroihin. Suomessa on muutama moottorikerho, joilla on oma ajanottojärjestelmä, mutta lähes poikkeuksetta kaikki ostavat tuon palvelun ulkoiselta palveluntuottajalta. kilpailussa käytettyjen teiden kunnostuksesta. Kuluja on vaikeampi hahmottaa, mikäli ei ole toiminut kilpailun järjestelytoimikunnassa, jossa näitä lukuja on käyty läpi ja tarvittavia asioita kilpailutettu. Kilpailujen osallistumismaksut nousevat ja rokottavat harrastajien lompakoita. Endurossa esimerkiksi ympäristölupa saattaa maksaa jossain jopa yli 1 000 euroa. Viime vuosien inflaation sävyttämien kustannusnousujen rinnalla tuntuu pahalta, että myös kilpailemisen kustannukset ovat nousseet. Näiden lupien puolesta voi virallisesti järjestää kilpailun ja SML:n luvan ansiosta kilpailun toimitsijat, yleisö ja osallistujat ovat vakuutettuna tuplaturvalla. On kuitenkin seuroja, jotka joutuvat vuokraamaan kilpailupaikat muualta. Kun moottorikerho päättää järjestää kilpailun, niin ensimmäisiä vahvistettavia ja varattavia asioita on kilpailupaikka. Suurimmassa osassa tapahtumia paikka tai paikat löytyvät järjestävältä seuralta itseltään, eikä se tuota lisäkustannuksia. Me avaamme noita maksuja ja sitä, miltä se näyttää järjestävän kerhon vuosibudjetissa. Lähdetään käymään kronologisessa järjestyksessä näitä läpi siitä alkaen, kun kilpailua lähdetään suunnittelemaan. Heti alkuun täytyy todeta, että kuluerät sekä niiden muodostuminen vaihtelevat todella paljon eri paikkakuntien ja kilpailujen välillä. Motocrosskilpailuissa kulu on suurempi, koska rataa joudutaan huoltamaan ennen kilpailua, kilpailun aikana sekä vielä sen jälkeenkin. Kilpailuun tarvittavat vakuutukset ovat näin hoidossa järjestäjän puolelta. Kilpailulupa anotaan Suomen Moottoriliitosta ja sen kustannus SM-osakilpailussa on 550 euroa. Motocrossissa käytetään lähes poikkeuksetta MYLAPS-ajanottojärjestelmää ja endurossa on puolestaan TEKSTI_Henry Ahola KUVAT_Jani Hovi & Adobe Stock 48 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Seuraavaksi täytyy järjestää ajanotto
”ENDUROSSA ESIMERKIKSI PELKKÄ YMPÄRISTÖLUPA SAATTAA MAKSAA JOSSAIN JOPA YLI 1 000 EUROA.” XRACING OFFROADPRO 04/2024 49
Säännöt määräävät, että radalla täytyy olla yksi ambulanssi. Lajimme ovat myös vaativia tapahtumia ensihoidolle, koska aina ei ambulanssilla päästä paikalle ja tarvitaan mönkijää tai muuta vastaavaa laitetta avuksi. Suomessa on muutamia tahoja, jotka erikoistuneet juuri moottoriurheilutapahtumien tekemiseen. ”MOTOCROSSISSA KULUT OVAT YLI 20 000 EURON LUOKKAA JA ENDUROSSA PYÖRITÄÄN NOIN 4 000-6 000 EURON LUOKASSA.” 50 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Lajit ovat myös nopeatempoisia ja valitettavasti välillä sattuu hieman vakavampia loukkaantumisia, joten ensihoidon tulee olla kokeneita ammattilaisia, että kaikki saadaan kunnialla hoidettua. Tällöin kuluerä on työlukuna noin 600-1 500 euroa. Kokonaislasku on noin 4 000 euron luokkaa. Vaatimusten tiukentuessa ja inflaation kurittaessa hintoja ovat luonnollisesti myös nämä palvelut kallistuneet vuosien varrella. Kilpailun sijainti määrittää, kuinka monta ambulanssia tarvitaan ja onko esimerkiksi lääkärin pakko olla paikalla. Näissä on isompi haitari paikkakuntien välillä, koska Poliisi lopulta sanelee Päijänteen ympäriajon kannalta on äärettömän tärkeää, että kilpailulla on yhteistyökumppaneita. Moottorikerhoista löytyy myös omasta takaa muutamia henkilöitä, joilla on järjestyksenvalvojan lupakortti, mutta useassa tapauksessa joudutaan kuitenkin turvautumaan ulkoa ostettaviin järjestyksenvalvojiin. Motocrossissa kilpailun suurin kuluerä on usein ensiapu ja lääkäri, jotka ovat lakija sääntömääräisiä. Viikonlopun kilpailun ensihoitoryhmän hinta sisältäen ambulanssin sekä lääkärin, on työlukuna noin 6 000-8 000 euroa. Varsinkin motocrossissa täytyy kilpailussa olla vielä yleisömäärästä ja kilpailijoista riippuen tietty määrä järjestyksenvalvojia. Suomessa on joitain kilpailupaikkoja, joissa ei tarvita lääkäriä, kun sairaala on riittävän lähellä, mutta suurimmassa osassa kilpailuja täytyy olla lääkäri, että tapahtuman saa järjestää. Kalkun ajanotto, joka toimii niin sanotuilla tarrapondereilla. Endurossa ajanotto on huomattavasti halvempaa ja maksaa noin 500-600 euron luokkaa. Pelkillä osallistumismaksuilla ei saada kilpailun kuluja peittoon. Usein niitä täytyy olla kuitenkin kaksi kappaletta, sillä tiukka aikataulu ei anna mahdollisuutta, että kilpailu on tauolla, koska odotellaan ambulanssin paluuta takaisin radalle. Motocrossissa ajanotto maksaa lähes poikkeuksetta noin 1 500-2 000 euroa, minkä lisäksi kerho tilittää vielä vuokraponderit, joiden maksu on tullut MOTTI-palvelussa ilmoittautumisen yhteydessä. Endurossa pärjätään kevyemmällä miehityksellä, koska säännöt määräävät, että paikalla tulee olla ensiapuvalmius, johon riittää esimerkiksi SPR:n ensiapuryhmä
Samalla se on varmasti vaikeimmin järjestettävä kilpailu, mitä Suomessa meidän lajeissamme ajetaan. Kun on kilpailu, jossa ajetaan vain yksi maastokoe kertaalleen ja sirkus siirtyy Lahdesta Jämsään ja sieltä järven toista puolta takaisin Lahteen, sekä sitten vielä seuraavana päivänä Lahdesta Vantaalle, on selvää, että kulut ovat melkoiset. 50 hengen väki2024 PÄIJÄNTEEN YMPÄRIAJON KULUT Talkoolaisten majoitus ja ruokailukustannukset 12 800 € Reittikustannukset, sis. Työlukuna tässä voidaan käyttää 1 500-2 500 euroa. Ympäristölupa eri kunnissa maksaa pahimmillaan jopa tuhat euroa ja reittimerkkejä kilpailuun menee 14 000 kappaletta. Tällä hetkellä jokaisen kilpailun takana on kymmenittäin talkoolaisia, jotka työskentelevät useita päiviä, että kilpailu saadaan järjestettyä. Nyrkkisääntönä on, että 100 ihmistä kohti tarvitaan 1 järjestyksenvalvoja. reittimerkit 12 900 € Luvat 4 900 € Koulutus 760 € Palkinnot 3 500 € Tulospalvelu 2 200 € Toimitsijoiden kilometrikorvaukset (ajanotto + muut) 12 850 € Markkinointi/tiedotus (käsiohjema, julisteet yms.) 7 700 € Liikenteenohjaus ja telttavuokra (suljettu varikko) 4 500 € Ensiapu + ambulanssi 4 600 € Yhteensä 66 710 € XRACING OFFROADPRO 04/2024 51. Tämän vuoden Päitsin ajanotossa kiersi 72 henkilöä. Myös luvat ja kustannukset kasvavat suuriksi, kun kilpailussa ajettiin tänäkin vuonna 26 eri maastokoetta. Tapahtuma vaatii jopa tuhat talkoolaista ja heistä reilusti yli sata kiertää koko tapahtuman. Päitsi, kuten muutkin kilpailut, tehdään täysin talkoovoimin, mutta kilpailu, jossa kierretään pelkästään maastokokeiden perässä yli 500 kilometrin mittainen kierros aiheuttaa muista kilpailuista huomattavasti poikkeavia kuluja. Hänen mukaansa koko MM-sarjaan menee tuo määrä reittinauhaa. Heidän ruokailusekä majoituskustannuksensa ovat suuri kuluerä kilpailussa. Isona kuluna sarakkeista esiin nousee vielä toimitsijoiden kilometrikorvaukset, joka on ollut 12 850 euroa. Talkoolaiset ovat elinehto Vaikka lakija sääntömääräiset asiat on saatu täytettyä, ei kilpailua saada järjestettyä ilman isoa joukkoa talkoolaisia. Itse viikonloppuna täytyy olla kilpailunjohtaja, sihteeri, tuomariston sihteeri, ympäristöpäällikkö, katsastuspäällikkö ja niin edelleen. PÄITSIN KULUT OMAA LUOKKAANSA PÄIJÄNTEEN YMPÄRIAJO on lajiemme tunnetuin kilpailu, joka omaa pitkän historian. Viime vuosina jokainen on saanut lukea jopa uutisia siitä, miten kilpailuja on jouduttu perumaan, koska talkooväkeä ei ole löytynyt. Talkookulttuuri on nykyään vähenemään päin, mutta se on vaarallinen ilmiö kilpailujen osalta. Kilpailu tarvitsee kymmeniä talkoolaisia viikonlopun aikana sekä valmistaviin asioihin jo viikolla ennen kilpailua. Vaikka ilmoittautumismaksuja on jouduttu nostamaan vuosien varrella, ovat myös kaikki kulut nousseet. Silloin kun Päitsi ajettiin MM-kilpailuna, sarjan promoottori lupasi tarjota reittinauhat, mutta meinasi pyörtää puheensa kun kuuli, että tarvittava määrä oli 150-170 km. Kun katsoo Päitsin tämän vuoden kululaskelmaa, ovat luvut kaiken muun paitsi ensiavun ja ambulanssin kohdalta aivan poikkeuksellisen suuret. tarvittavan järjestyksenvalvojien määrän. Silti nuo hinnankorotukset eivät ole mitään siihen nähden, jos joudutaan ostamaan lisäksi henkilökunta kilpailuihin. Näiden lisäksi tarvitaan motocrosskilpailussa vielä muun muassa vähintään 25 ratatuomaria, lipunmyyjät ja kioskihenkilökuntaa. Hintahaitarin alapäähän voi päästä, mikäli löydetään joku paikallinen yhdistys, joka tekee tätä hieman talkoohengellä, mutta mikäli joudutaan turvautumaan alan yrityksiin, nousee hinta väkisin jopa vielä korkeammaksi
Hyvälle ja maittavalle talkoolaisen eväspaketille voidaan laskea hinnaksi noin 25-30 euroa per päivä. Talkookustannuskaan kilpailuviikonlopussa ei siis ole pyöreä nolla, vaan juuri talkooruuasta sekä eväistä koituu seuralle kustannuksia. Yleisiä ovat olleet pokaalit tai lautaset, mutta viime vuosina suosiota ovat nostaneet myös palkintoplatet. Kilpailuviikonloppu on kuitenkin vain kirsikka kakun päälle, kun kaikki valmistelut on saatu tehtyä. Palkintojen hinnaksi laitetaan 750 euroa, joka toteutuu varmasti suurimmassa osassa kilpailuja. Tässäkin hevosella pääsee ja rahalla saa, mutta yleisellä tasolla kustannus on tuota luokkaa. Tärkeitä lisäpalveluja Usein kilpailuista löytyy myös äänentoistoa ja selostaja, jotka kustantavat työlukuna 3 0004 000 euroa. Tässä, kuten edellä mainituissa asioissa on paljon eroja jo siitä lähtien, myydäänkö kilpailuihin lippuja ja minkä tasoisesta kilpailusta on kysymys. määrällä kilpailun saa juuri vietyä läpi, mutta kaikille tulee pitkä ja hikinen päivä. Täytyy siis hankkia jonkinlaisia bajamajoja tai WC / suihkukontteja. Motocrossissa yleinen kulusarake näyttää tässä kohtaa varmasti noin 2 000 euroa. Kilpailujen massiivinen markkinointi ei ole kovin yleistä, mutta tehokas, fiksu ja hyvin suunnattu markkinointi maksaa yleensä siihen panostetut eurot takaisin. Suomessa harvinaisemmat palkintorahat tai palkintotuotteet voivat kuitenkin olla oivia markkinoinnin ponnisteluja. ”SILTI NUO HINNANKOROTUKSET EIVÄT OLE MITÄÄN SIIHEN NÄHDEN, JOS JOUDUTAAN OSTAMAAN LISÄKSI HENKILÖKUNTA KILPAILUIHIN.” 52 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Se nostaa Sanomattakin on selvää, että ilman talkooväkeä ei kilpailuja pystytä järjestämään. Äänentoiston lisäksi monesti kilpailualueen hygieniatilat eivät ole riittäviä ilman pieniä lisäyksiä. Jos lippumiestä on vaikea löytää radan takamutkaan mäkäräisten syötäväksi, niin vielä vaikeampaa on löytää bajamajan siivoajaa kilpailun jälkeen. Tästä muodostuukin helposti noin 1 500-2 000 euron kulu. Kilpailun oikea tulos on varmasti kuljettajille aina kovin ja tärkein juttu, mutta siitä jaettavat palkinnot ovat hyviä kannustimia sekä arvostavia osoituksia suorituksista. Talkootyöhön kuuluu tietysti olennaisena osana ruokaja kahvitarjoilu tapahtuman ajan. Suomen kilpailuissa palkintoihin ei ole mitään tarkkaan sääntöä. Palkinnot ovat myös markkinointia. Näille voidaan heittää työlukuna hinnaksi siivouksineen noin 1 000 euroa
Kioski tarvitsee talkoolaisia ja se on myös elinehto tälle palvelulle. Motocrossissa kokonaistulot nousevat parhaimmillaan yli 30 000 euron, mutta vastaavasti kulut ovat huomattavasti kalliimmat kuin endurossa, jossa kokonaistulo pyörii noin 10 000 euron paikkeilla. Molemmissa lajeissa puhutaan muutaman tuhannen euron tuotosta kun kilpailu on onnistunut. Toki kerholle jäävä osuus on ehkä noin puolet, kun kioskihankintojen hinnat vähennetään. Kilpailun epäonnistuessa seura tekee sillä muutaman tuhannen euron tappion. Jutun liitteenä on kaksi viime vuonna toteutettua kilpailua, joista näkyvät niiden todelliset tulot ja menot. Ovatko kilpailut lopulta edes kannattavia. Hyvänä päivänä isossa yleisötapahtumassa sillä voidaan kuitenkin tehdä jopa yli 5 000 euron myynti. Seuraavana tärkeänä tavoitteena kilpailulla on saada seuralle muutaman tuhannen euron tulo, jolla voidaan järjestää leirejä ja koulutusta jäsenille sekä ylläpitää seuran ajopaikkaa. Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys, jota on hyvä pohtia. Motocrossissakin ilmoittautumismäärä on tärkeä, mutta kuluja saadaan katettua myös lipputuloilla. Kioski on hyvää tuloa kilpailulle, mutta senkään tuotto ei ole puhdasta vaan myös siitä syntyy kuluja. Jos kisoja järjestettäisiin puhtaasti rahasta, niin jo ajat sitten olisivat tulleet yhtiöt, jotka näitä tekevät ja seurat olisivat vain yhtenä operaattorina projektissa. Usein myös kioskituotto on isompi. Eikä ainakaan sillä ilmoittautumismaksulla, jonka olemme tottuneet maksamaan. Seuroja pyörittävät ja talkoita tekevät kilpailijoiden lähipiirit, jotka haluavat järjestää kilpailun omalla kotiradalla tai -reitillä siksi, että oman seuran kuljettajilla olisi myös kotikilpailu. Jos me harrastajat emme järjestä kilpailuja toisillemme, ei niitä tule kukaan muukaan tekemään. Kilpailut ovat kuitenkin seuroille vuoden tärkeimpiä tapahtumia. MOTOCROSSKILPAILUN ESIMERKKI Kilpailun tulot Osallistumismaksut 18 500 € Pääsyliput 5 398 € Sponsoritulot 1 200 € Kioskin myynti 5 975 € Yhteensä 31 073 € Kilpailun kulut Kilpailulupa, SML 550 € Yleisötilaisuuslupa, poliisi 35 € Ajanotto + ponderit 3 912 € Äänentoisto 2 000 € Kuulutus 967 € EA-päivystys & Lääkäri 6 400 € Vuokrakaivinkoneet + kuljetukset 1 537 € Järjestyksenvalvonta 2 000 € Bajamajat 600 € WC-konttien siivous 150 € Palkinnot 1 200 € Valvojan matkakorvaus 300 € Talkooruokailu 2 560 € Kioskin kulut 5 021 € Yhteensä 27 232 € Taulukon luvut perustuvat toteutuneeseen kilpailuun. Eri kerhojen kanssa puhuttaessa ilmeni, että monessa paikassa talkoolaisten puuttuessa kioski on jouduttu ulkoistamaan, eikä siitä ole tullut mitään tuloja kerholle. Näin ei saisi käydä, eikä moottorikerhojen talous kestä tappiollisia kilpailuja, koska juuri kilpailu on yksi niistä harvoista tulonlähteistä, joita seuralla on. Endurossa määräävänä tekijänä on yleensä ilmoittautumismäärä, sillä kilpailuihin harvemmin myydään lippuja. Vaikka lajien tulot ja kulut ovat hyvin erilaiset, niin yhdistävä tekijä on kilpailusta todellisuudessa kerholle jäävä tuotto. toki kilpailun kuluja, mutta parhaassa tapauksessa se tuo paikalle nimekkäitä kuljettajia, joka tuo taas lisää maksavia katsojia. XRACING OFFROADPRO 04/2024 53. ENDUROKILPAILUN ESIMERKKI Kilpailun tulot Osallistumismaksut 10 275 € Käsiohjelma mainokset 600 € Yhteensä 10 875 € Kilpailun kulut Kilpailulupa, SML 505 € Yleisötilaisuuslupa, poliisi 30 € Meluilmoitus 200 € Ajanotto 520 € EA-päivystys (Ambulanssi) 680 € Master-pyörien polttoaineet 200 € Reittimerkit 500 € Tiemaksu / jälkikunnostus 200 € Palkinnot 700 € Valvojan matkakorvaus 200 € Tuomarien matkakorvaus 200 € Saunailta talkooporukalle 400 € Käsiohjelma 400 € Sekalaiset kulut 600 € Yhteensä 5 335 € Taulukon luvut perustuvat toteutuneeseen kilpailuun. Miksi kilpailuja järjestetään. Motocrossissa kulut ovat yli 20 000 euron luokkaa ja endurossa pyöritään noin 4 000-6 000 euron luokassa. Kolmas tärkeä syy on lajille yhteiskuntavastuullinen teko eli järjestää kilpailu lajin harrastajille. Kun on käyty kulusarakkeita läpi kohta kohdalta, niin kilpailussa on monia eri kulueriä, joista muodostuu yhdessä yllättävän iso luku. Näiden lisäksi kilpailussa on käytetty seuran ajopaikkoja, jotka ovat olleet kiinni kilpailun takia ja siten menetetty niistä normaalisti tulleita tuloja
Hopeareitti on puolestaan sellainen, joka ei eroa juurikaan perinteisen enduron reiteistä. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna pidetään hauskaa Porissa, jonka jälkeen vieraillaan taas Kouvolassa. Tänä vuonna HEF-tapahtumia järjestetään yhteensä kahdeksan. herkässä. Moni ei voi millään ymmärtää homman hauskuutta ja itsensä todellista haastamista, mutta se ei osallistujia haittaa. Kaksi eritasoista reittiä Tapahtumissa on yleisesti ottaen kaksi eritasoista reittiä. Vaikka pyörää välillä punnerretaan ylös hampaat irvessä, on hymy kuitenkin todella TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Juha Kollanus Neljä tuntia tuskaa ja hulluutta, joka tehdään täysin hymyssä suin. Vantaalla saatiinkin todella hyvää esimakua siitä, mitä on luvassa kauden aikana. Homma sai alkunsa Vantaalta, jonka jälkeen siirryttiin Kouvolan kautta Imatralle. Se näkyi myös ulospäin, heijastuen samalla myös tapahtumassa mukana olleisiin kuljettajiin. Itsekin tuon neljä tuntia reittiä läpi ajaneena pääsin useampaan kertaan näkemään, kuinka hard enduron harrastajat puhaltavat yhteen hiileen. Tapahtuman järjestäjät tekivät suurella sydämellä todella paljon pyyteetöntä työtä onnistumisen eteen. Mistä sitten oikein on kyse. Hyvän mielen tapahtumia 54 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Tätä kaikkea hard enduro on ollut jo muutaman vuoden ajan Suomessa ja nyt lajiin pääsee tutustumaan todella matalalla kynnyksellä HEF-tapahtumasarjan parissa. Niin sanottu kultareitti on monesti haastava ja sen läpi pääsemiseen tarvitaan aiempaa taustaa hard endurosta. Ei ole mitään väliä, vaikka nappanahkakenkämiehet pitävät koko hommaa järjen köyhyytenä, kunhan itsellä on hauskaa. Tapahtumiin voi osallistua yhtä lailla trialpyörällä, kuin enduropyörällä. Elokuussa tapahtuu Siilinjärvellä ja Pornaisissa. Jotkut taas ovat ajaneet kierroksen ja jutelleet sen jälkeen mukavia varikolla muiden kanssa pitkään, jonka jälkeen ovat lähteneet ajamaan taas kierroksen. Vuoden viimeinen tapahtuma järjestetään Kalpalinnassa. Tapahtumien on tarkoitus tarjota kaikille enduroharrastajille mahdollisuus käydä testaamassa hard enduroa ja haastaa sitä kautta itseään. Kauden ensimmäisissä tapahtumissa jotkut kuljettajat ovat kiertäneet ahkerasti reittiä koko neljän tunnin ajan. Ei KILPAILU Hard Enduro Finland Välillä pyörä ei vain mene sinne, mihin kuljettaja suunnittelee sen menevän. H ard Enduro Finland -tapahtumasarja näki päivänvalon toukokuun alussa Vantaalla, jossa vajaat 50 kuljettajaa taiteili neljä tuntia Hanskallion kivikoita ja kallioita ylös ja alas. Kaikissa tapahtumissa on neljä tuntia ajoaikaa ja sinä aikana saa ajaa niin paljon kuin itse haluaa
Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin suositella tapahtumia kaikille vähänkin haastavammasta endurosta pitävälle kuljettajalle. ainakaan sellaisen mielestä, joka on tottunut ajamaan paikoissa, joissa on pieniä mäkiä tai kivikkoa. Sama rentous ja tekemisen ilo paistoi pienestä järjestäjäporukasta myös siellä. Vantaan avaustapahtuman lisäksi kävin ajelemassa myös Imatran tapahtumassa. Vaikka väsy painaa, niin hauskaa on. Joskus on pakko turvautua muiden apuun, jotta ajo pääsee jatkumaan. Samalla kuitenkin 95 % reitistä oli mukavaa, ajettavaa polkua. Tämä kuva kiteyttää tapahtumien luonteen. Tapahtumaan osallistuneille kuljettajille tarjottiin hieno ja sopivan haastava reitti, jota kelpasi kiertää neljän tunnin ajan. XRACING OFFROADPRO 04/2024 55. Onpa kyseessä sitten normaali endurokilpailu tai vaikkapa Sisu Extreme, niin kilpailuihin on aina helpompi lähteä, kun pääsee ajamaan yhdessä muiden kuljettajien kanssa vieraille reiteille. Hopeareitillä oli juuri sopivasti haasteita ja luultavasti jokainen sitäkin reittiä kiertänyt kuljettaja joutui työntämään pyöräänsä jossain vaiheessa. Tämä houkuttelee normaalisti ehkä yksin ajavia kuljettajia ajamaan porukalla ja ehkä hieman vaikeammissa maastoissa, joihin on normaalisti tottunut. Kultareitillä oli puolestaan hieman enemmän teknisiä ja vaikeita osuuksia, mutta valtaosa siitäkin reitistä oli mukavan ajettavaa. Tämä taas edesauttaa sitä, että osallistumiskynnys oikeisiin kilpailuihin pienenee. Kaikilla on hauskaa ja osallistumiskynnys on todella matala. Jos on tottunut ajelemaan motocrossratoja tai helppoja metsäpolkuja, saattaa hopeareitti tuntua vaikealta, mutta reitillä ainakin pääsee haastamaan itseään. Kokonaisuutena täytyy sanoa, että tämän kaltaisia tapahtumia lajimme kaipaa
TEKSTI & KUVAT_Jani Hovi 56 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Kilpailun tiimellyksessä moni kuljettaja ei tauluja edes huomioi, mutta toiset katsovat niitä joka kierroksella. Sipoon varikkotaulut Motocrosskilpailuissa varikkotauluissa on varsin monenlaista tietoa, välillä tärkeää ja välillä vähemmän tärkeää. Tässä katsaus kauden ensimmäisen SM-osakilpailun varikkotauluihin
Hamiksen ajama joenpohjakin löytyi lopulta, mutta ajovideot eivät jälkeenpäin katsottuna näyttäneet somemateriaalilta, vaikka ajaessa hurjalta tuntuikin. Joku toinen kuski onneksi tulkkasi hommaa siinä eväidensä ohessa, että finanssipuoli saatiin hoidettua. Avoimin mielin lähdin kuitenkin kokeilemaan ja viettämään erilaista ajopäivää. Terveisin HANNA #28 MERTSALMEN MATKASSA: XRACING OFFROADPRO 04/2024 57. Ossi hoitti tiedustelijan roolia menestyksekkäästi ja pari kertaa heitimme ympäri, kun tuli jotain (minulle) turhan haastavaa vastaan. Toki sateiden vuoksi pyörät olivat melko nopeasti punertavassa savilimassa. Siispä suuntasimme Pro Parkiin, josta mielikuvana oli Instagram-päivityksien perusteella lähinnä se, kun Hamish McDonald vetää joenpohjaa kovalla syötöllä. Aloitimme crossitestillä, joka oli minunkin mielestäni ihan ajettavaa pätkää. Emme siis ajaneet missään vaikeimmissa paikoissa, joka ehkä oli ihan hyvä asia, koska crossipyörä ei välttämättä muutenkaan olisi ollut paras peli siihen tai omat taidot riittäviä. PÄIVÄNI ”HARD ENDURO -KUSKINA” K irjoittelenpa vähän tarinaa talven treenireissulta ja poikkeuksellisesta päivästä Genoa Pro Parkissa eli hard enduro -puistossa. Suosittelenkin menemään, jos sattuu pyöriskelemään Genovan nurkilla mopon kanssa. Ratamaksua menimme maksamaan kerhorakennukseen, jonka laajennusosa oli tehty valokatteen tyyppisestä muovista. Toiselle extremekierrokselle en kuitenkaan lähtenyt vaan annoin hartialukon hieman sulaa. Maksuasiat hoituivat erittäin ystävällisellä palvelulla, vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan. Polkuja meni ristiin rastiin ja suuntasimme vain alaspäin. Sisällä oli kylmästä kelistä huolimatta oikein mukavan lämmintä, koska kamina oli mansikkana. Omakin ajo alkoi sujua vähän rennommin isoveljen peesissä ja alkupäivän extremetestiä olisi varmasti kannattanut kokeilla vielä uudelleen. ”Kyllä te sitten huomaatte, jos olette menneet liian pitkälle” S innehän me sitten lähdimme. Tauolle palattiin autolle ja viereen tuli paikallisia harrastajia, jotka olivat hyvin hämmästyneitä suomikuskeista ja fiiliksissä siitä, että olin tullut autolla sinne asti. Molemmin puolin laaksoa oli merkittynä kilpailutyyppisesti crossitesti, extremetesti sekä pari endurotestiä ja laakson keskellä oli ns. Laittomaltahan se tuntui siellä kivisellä ojanpohjalla ajella, vaan eipä se sitä ilmeisesti ollut. Sanotaanko näin, että oudokseltaan olin aika pulassa, mutta mikäpä siinä kun oli henkilökohtaisia apujoukkoja eikä juurikaan yleisöä. Lopulta löytyi kääntöpaikalta vaikuttava alue, emmekä lähteneet sen pidemmälle. Joki oli siis laakson pohjalla ja sen molemmin puolin oli reittejä, jotka menivät uomaan tai sen yli. Se ei menoa haitannut ja onneksi kulutusosia oli siinä kohtaa reissua menossa vaihtoon jo muutenkin. Alueella oli myös trialratoja ja rakennettuja esteitä. Vaikka olen aiemmin endurossakin kisannut ja nykyisin ajan edelleen talvella spooria, niin kesäendurosta olen kyllä melko vieraantunut ja lähtökohtaisesti kivikko ja mäet ajatuksena hikoiluttavat. Taustaksi sen verran, että Pohjois-Italiassa oli satanut aika reippaasti vettä ja kaikki crossiradat olivat kiinni. Se oli myös niin lähellä ulko-ovea, että sai tosissaan katsoa, ettei esimerkiksi kaatunut sen päälle. freeride-alue. Crossitestin vieressä oli extremetesti, joka meni rinnettä ylös alas ja Ossin yllyttämänä lähdin sinnekin testailemaan. Alkukankeuden jälkeen ajo lähti siis sujumaan paremmin ja erityisen iloinen olen, että jäähdyttimet säilyivät ehjinä ja mopo muutenkin seuraavaan päivään treenikelpoisena. Tiedustelimme heiltä, missä mahtaa olla se joenpohja josta olimme nähneet videota. Vaikka itse pidänkin enemmän Italian crossiradoista, niin tämä oli hauska reissu ja hieno muisto! En olisi uskonut, että tällaisia paikkoja edes on olemassa. Ainut ohje omistajalta oli, että ”ajakaa missä haluatte”. Ajamaan oli kuitenkin päästävä ja tilannetta edesauttoi toki se, että enduroa harrastava isoveljeni Ossi oli käymässä. Ohjeena oli, että tuosta vuorenrinnettä alas polkuja pitkin ja siitä joenvartta/jokea pitkin niin pitkälle, että alkaa näyttää liian vaikealta. Ajoalue oli siis kahden vuorenrinteen välissä
Voidaankin sanoa, että ulkopuolisin silmin katsottuna näyttää siltä, että kotimainen motocross elää ja voi hyvin kahden pääluokan osalta. Asian tiimoilta käytiin jopa tulikivenkatkuista keskustelua, mutta Siilinjärvellä tilanne oli jo rauhallinen. Kun arvioidaan luokkien yhdistämispäätöstä neljän ajetun erän jälkeen, oli se täysin oikea ainakin kilpailun viihdearvon osalta. Siilinjärvellä kuljettajia oli yhteensä 44 ja tuosta määrästä 19 ajoi MX1-luokassa. Luonnollisesti kaikki lajia enemmän seuraavat tiedostavat, että sarjalla annettiin tekohengitystä luokkien yhdistämisen avulla, sillä valitettavasti muuten homma näyttäisi melkoisen aneemiselta. Uudistunut motocrossin SM-sarja on polkaistu käyntiin kahden ensimmäisen osakilpailun voimin, joten onkin aika tehdä välitilinpäätös siitä, miltä homma on näyttänyt ennen heinäkuun puolessa välissä Karkkilassa ajettavaa kilpailua. 58 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Lisäksi Siilinjärvellä Sampo Rainio osoitti, että MX2-luokan kalustolla voi ottaa hyvän startin ison luoT älle kaudelle suurimpana muutoksena sääntöihin tuli MX1ja MX2-luokkien ajaminen samassa lähdössä, mikäli kyseisten luokJere Haavisto on hallinnut odotetusti kauden kahta ensimmäistä SM-osakilpailua ja johtaa sarjaa täysin pistein. MX2-luokka pikkuveljen asemassa Sipoon SM-avauksen jälkeen oli paljon puhetta siitä, että MX2luokan kuljettajat ovat eriarvoisessa asemassa ja heidän keskinäinen kilpailunsa kärsii, kun seassa ovat MX1-luokan kuljettajat tehokkaammilla pyörillään. Näin ollen luokkien väliset kuljettajamäärät ovat olleet kohtuullisen tasoissa. Kahdessa ensimmäisessä kilpailussa määrä onkin ollut alle tuon luvun. Nyt olemme nähneet neljä erää täyttä toimintaa ja täysiä puomeja. TEKSTI & KUVAT_Jani Hovi kien kuljettajamäärä on alle 49. Sipoon SM-avauksessa mukana oli 42 kuljettajaa, joista 20 ajoi MX1-luokassa. Miltä näyttää motocrossin SM-sarja
On toki fakta, että MX2-luokka jää valitettavasti pikkuveljen rooliin tällä formaatilla. Ensimmäisen kierroksen jälkeen MX2-luokkaa johtanut Rainio oli koko letkassa kolmantena ja luokassa kakkosena ollut Santeri Oinonen puolestaan 10. Startissa sillä joutuu väkisinkin antamaan tasoitusta ja usein pikkuluokan kuljettajien väliin ehtii kiilata monta ison luokan kuljettajaa. Varjonen oli luokassa kolmantena ja koko joukossa 13. kan pyöriä vastaan ja myös ohittaa raskaalla radalla MX1-luokan kärkikuljettajia. Miltä näyttää motocrossin SM-sarja. Mikäli MX2-luokka olisi ajanut omassa lähdössään, olisimme saattaneet nähdä hyvinkin hienon kilpailun Rainion XRACING OFFROADPRO 04/2024 59. Samoin kuljettajan oma fiilis voitosta ei voi olla samanlainen, ajaako hän maaliin viidentenä tai ensimmäisenä. Esimerkiksi Siilinjärvellä luokan toisen erän voiton otti Miro Varjonen, joka teki todella hienon nousun erän aikana. Varjonen oli startin jälkeen sijan 15 tuntumassa koko joukon osalta ja oli ruutulipulla erän viides. Hän kuitenkin voitti MX2luokan kisan, vaikkakin paikalla olleen normiyleisön joukossa on vaikea ymmärtää, että viidenneksi tullut kuljettaja voitti. Harmittavasti vain Rainion erä jäi tuolloin kesken toiselta sijalta muutama kierros ennen maalia. Samoin, vaikka Rainio osoittikin, että MX2-luokan pyörällä voi ottaa hyvän startin, niin pyörässä on kuitenkin 200 kuutiota vähemmän kuin MX1-luokan pyörissä. Otetaan esimerkiksi tuo Varjosen voittama Siilinjärven toinen erä
Kuitenkin katsottaessa kaksikon kierrosaikoja, olisi ollut hyvinkin mahdollista, että MX2luokan omassa erässä olisi käyty hyvä kaksinkamppailu. Luonnollisesti kaikki eivät kiinnitä huomiota siihen kuka takana on, vaan omasta sijasta yritetään pitää kynsin ja hampain kiinni, joka tuo yleisölle nähtävää. Molemmissa kilpailuissa on muMelissa Mäntylä (158) on hallinnut naisten SMsarjaa, Hanna Mertsalmen ollessa puolestaan selvästi sarjan toiseksi nopein kuljettaja. On ollut myös mielenkiintoista nähdä, kuinka jotkut kuljettajat osaavat taktikoida erässä ja katsovat ketä vastaan ajavat kilpaa. 60 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Esimerkkinä vaikkapa tilanne, jossa kuljettaja johtaa jo MX2-luokkaa, eikä takaa tule välitöntä uhkaa. Kisaerissä radalla on paljon niin sanottua säpinää ja paljon nähtävää yleisölle verrattuna siihen, että 20 kuljettajaa pelkästään kiertää rataa. 125-kuutioisissa hienoa vääntöä MX125-luokka on ollut myös SMpäivän piristysruiske. Miro Varjosen kausi ei lähtenyt parhaalla mahdollisella tavalla käyntiin, mutta Siilinjärvellä kaikki meni nappiin ja nuorukainen nousi SM-sarjan kärkeen. On myös selvää, että kisatiimellyksen aikana ei välttämättä tule edes mietittyä luokkia ja taktiikkaa. Kuitenkaan aina ei tuolla asialla ole mitään merkitystä, kuten esimerkiksi Sampo Rainio osoitti Siilinjärven toisessa erässä, kun hän jahtasi oman luokkansa johtopaikalla ajaessaan edellä mennyttä MX1-luokan Matias Vesteristä ja onnistui vielä ohituksessakin. Jos perässä tulee toisen luokan kuljettaja, joka vaikuttaa olevan selvästi nopeampi, päästävät jotkut tällaisissa tilanteissa hänet helposti ohi. Kauden neljän ensimmäisen erän aikana on nähty kolme eri erävoittajaa ja myös hienoa taistelua radalla. On turha kuluttaa omia voimiaan ja mahdollisesti hidastaa omaa menoaan sillä, että yrittää pitää takaa tulevan kuljettajan selkänsä takana, jos sillä ei ole pisteiden kannalta mitään merkitystä. Taktiikkaa Vaikka otammekin huomioon nämä seikat, niin silti uudistus on ollut onnistunut. ja Varjosen kesken, mutta tässä tapauksessa Varjonen taisteli letkassa MX1-luokan kuljettajia vastaan, eikä päässyt edes lähelle Rainiota. Välillä taas MX2-luokan kuljettaja ei yritä väkisin ohittaa edellä olevaa MX1-luokan kuljettajaa, jos sillä ei ole merkitystä
XRACING OFFROADPRO 04/2024 61. Silloin myös lauantaille saataisiin yksi SM-luokka, joka saisi näin paremmin huomiota. Yleisöllä on nähtävää ja se houkuttelee taas lisää yleisöä katsomoon. Päivällä on turhan paljon mittaa kahdeksan lähdön takia etenkin nyt, kun selvästi MX1ja MX2-luokan yhdistetystä lähdöstä, sekä MX125kana ollut yli 40 kuljettajaa, joka on myös todella hyvä asia. Näitä lähtöjä yleisö odottaa ja kaksi muuta lähtöä ovat olleet tähän asti eräänlaisia ”täytelähtöjä”. Tällöin yleisö jaksaisi varmasti istua paremmin päivän loppuun asti katsomossa, kun päivä ei olisi niin pitkä. Kokonaisuus Alkukauden kahden ensimmäisen SM-päivän osalta on ollut hienoa nähdä, että katsomoissa on ollut todella mukava määrä yleisöä. Kausi on kuitenkin vielä pitkä ja toivottavasti naisissakin nähdään jatkossa tiukkaa taistelua. Yleisön kannalta ajateltuna SM-päivää pitäisi ehdottomasti tiivistää. Mertsalmella on potentiaalia haastaa Mäntylää, mutta kahdessa ensimmäisessä kilpailussa sitä ei ole vielä nähty. Karkeasti voidaan sanoa, että Melissa Mäntylä ajaa erävoittoon ja Hanna Mertsalmi sijoittuu toiseksi, oli tilanne erän alussa lähes mikä tahansa. Hän on SM-sarjassa kolmantena. MX125-luokan tavoin neljässä ensimmäisessä erässä on nähty kolme eri erävoittajaa ja luokan neljän kärki on 13 pisteen sisällä toisistaan. Lisäksi muista luokista poiketen, ei naisten luokassa ole nähty vielä ainakaan alkukaudesta kunnon taisteluja ja kaksinkamppailuja. Voittajan kanssa samalla kierroksella maaliin ajoi seitsemän kuljettajaa ja pienin ero kahden kuljettajan välillä ruutulipulla oli 10 sekuntia. MX85-luokan osalta tilanne on kuitenkin sikäli positiivinen, että luokan kärjessä on ollut hyvää taistelua. Motocrossin SM-sarja jatkuu heinäkuun puolessa välissä Karkkilassa, jonka jälkeen suunnataan Alavuden kautta Heinolaan. Tätä asiaa en tarkoita pahalla asian yhteydessä, mutta tapahtumien valossa näin vain on käynyt. Tämä luo mielenkiintoa kisaeriin, joissa voittaja voi olla kuka tahansa. Aleksi Pirinen on nostanut vauhtiaan talven aikana ja nuorukainen johtaakin MX85luokan SM-sarjaa. Samaan aikaan saataisiin sunnuntaita tiiviimmäksi, jolloin paikalle tulee enemmän yleisöä. Näyttävyyttä kaivataan ja toivottavasti sitäkin on luvassa, kun kausi etenee. todella suuria, josta esimerkkinä vaikkapa Siilinjärven ensimmäinen erä. Eelis Viemerö on voittanut alkukauden aikana yhden SM-erän ja johtaa MX125-luokan SMsarja yhden pisteen turvin. Tämän kauden osalta formaatti on paketoitu, mutta ensi kauden osalta voisi miettiä, pitäisikö esimerkiksi MX85ja MXD-luokkien ajaa vuoroviikonloppuina SM-päivänä ja TOP250-päivänä. Lisäksi myös kuljettajien kannalta on hienoa ajaa yleisön edessä. Varsinaisesti miltään suurilta arvokilpailuilta eivät tapahtumat ole näyttäneet, sillä kymmenkunta beach flagia ei vielä suurta urheilujuhlan tunnetta luo. Tämä tuo kerhoille tuloja jos lippuja kilpailuun myydään. Päinvastoin kuin kahdessa edellä mainitussa lähdössä, on MX85ja MXD-luokissa ollut valitettavan vähän kuljettajia, määrän ollessa molemmissa luokissa 20 tietämissä. Tämä auttaisi myös kuljettajia, koska yleensä kaikilla on sunnuntaina kiire kotiin ja valmistautumaan alkavaan työviikkoon. luokan lähdöstä on muodostunut tietynlainen kohokohta päivään. Kuljettajien väliset erot ovat olleet Arttu Sihvonen on ollut MX1-luokan suurin yllättäjä alkukaudesta. Kauden päätöskilpailu ajetaan syyskuun puolessa välissä Orimattilassa. Sen sijaan naisten luokassa tilanne on toinen
Sitten hommat sujuvat helpommin jatkossa heiltäkin. Suomalaisnäkökulmasta kiinnostavin on ilman muuta Sipoon osakilpailu, joka on samalla SMosakilpailu ja luonnollisesti myös Sipoon Moottorikerhon 70-vuotisjuhlakilpailu. emenduro.fi Kilpailukeskuksen osoite: Öljytie 618, Sipoo Aikataulu: Molemmat kilpailupäivät alkavat klo 9.00 Maastokokeet: 3 kpl / kierros, joista kaksi kilpailukeskuksen yhteydessä. missä vaiheessa järjestelyt ovat. Edellisen kerran EMpisteistä ajettiin samoilla alueilla kaksi vuotta sitten. Tänä vuonna panostamme myös vielä lisää yleisön viihtyvyySipoo järjestää jälleen enduron EM-kisan 62 XRACING OFFROADPRO 04/2024. TEKSTI_Kari Salminen KUVAT_Jani Hovi INFO Ajankohta: 17.-18.8.2024 Kilpailun nettisivu: www. Sarjan toinen osakilpailu ajettiin San Marinossa juhannuksen aikoihin. Sarjan kolmas osakilpailu ajetaan Sipoon Moottorikerhon isännyydessä. Mitalit päästään puolestaan jakamaan marraskuun alussa Saksan Woltersdorfissa. Pari vuotta sitten tuli ikään kuin harjoiteltua ja vaikka se ulospäin näyttikin hyvältä ja kaikki meni periaatteessa hyvin, niin hiukan jäi hampaankoloon, että haluaisi vielä kerran tehdä kaiken hiukan paremmin. Kun kilpailun alkuun oli aikaa vielä pari kuukautta, niin päätimme kysäistä Sipoon Moottorikehon puheenjohtajalta Esa Virtaselta, mikä innosti järjestämään jälleen EM-tasoisen kilpailun ja Enduron EM-sarjassa ajetaan tällä kaudella neljä kaksipäiväistä EM-kilpailua. Kolmas osakilpailu tuo kilpailijat Suomeen ja Sipooseen elokuun puolivälissä. Tämä takaa myös isomman osallistujamäärän, joka miellyttää paitsi järjestävää kerhoa, varmasti myös katsojia. Samalla saavat nuoremmat hyvää oppia kisojen järjestämisestä kun näkevät mitä on tapahtunut ja miten kaikki on sujunut. Kilpailusta voidaan odottaa myös tasokasta, sillä Sipoon kerho ei ole ensimmäistä kertaa järjestämässä EM-kisaa. Vaikka viime kerralla saimmekin kansainväliseltä tasolta oikein hienoa palautetta, niin ainahan parantamisen varaa jää. Pääsyliput: Tapahtuma on ilmainen E nduron EM-sarja käynnistyi tänä vuonna Italian Castiglion Fiorentinosta jo maaliskuun loppupuolella
Reitti on periaatteessa valmis, eikä pieniäkään muutoksia pitäisi enää tulla. Eihän EM-kisa eroa juurikaan SM-endurosta, niin tässä pääsee helposti kokeilemaan, kannattaako lähteä ulkomaan kisoihin. Kolmonen on aivan uudessa paikassa Kulloon kivimurskaamon alueella. Tämä on myös hieno mahdollisuus esimerkiksi Bluokan kuljettajalle. Sipoo järjestää jälleen enduron EM-kisan XRACING OFFROADPRO 04/2024 63. Tämä on yleinen ongelma nykypäivänä ja mitä tasokkaammasta kilpailusta puhutaan, sitä enemmän tarvitaan myös sekä tekijöitä että tukijoita. Aina tietysti kaikki on silti mahdollista. Sipoo isännöi EM-enduroa onnistuneesti myös vuonna 2022. Kun helmikuun lopulla varmistui, että Sipoo saa kisan, olikin jo aika käydä reitin kimppuun. Samoin jouduttiin aikataulun takia jättämään myös viimeinen maastokoe ajamatta. Lisäksi tämä on huomattavasti halvempi kokeilu kuin lähteä MM-enduroon. Väkeä tarvitaan Kilpailujen järjestäminen ei kuitenkaan onnistu itsestään vain sormia napsauttaen, vaan aina tarvitaan myös melkoinen joukko ihmisiä. Onneksi aina on kuitenkin väkeä löytynyt. Kaikki on toki paljon virallisemman tuntuista kun on radan tarkastajaa ja juryn kokousta ja vaikka mitä. Hommahan menee niin, että ensin käydään läpi kaikki omat kaverit ja käsketään heidän pyytää omia kavereitaan mukaan. Sama työmäärä Sipoossa ajetaan samassa kisassa myös SM-pisteistä. Nehän ovat siinä meidän omalla rata-alueellamme. Kun saadaan arvokilpailu Suomeen, niin onhan nuoren kuljettajan helpompi lähteä kokeilemaan täällä vauhtiaan ulkomaan kuljettajia vastaan. Sinne tulee sellainen extremetyylinen maastokoe. Apua saadaan myös muilta kerhoilta ja on myös annettava kiitosta, että kun asiasta on tiedotettu, niin jopa aivan lajin ulkopuolisiakin on ilmoittautunut mukaan auttamaan. Nyt on otettu opiksi ja pyritään aikatauluttamaan homma niin, ettei sama toistu, Virtanen lupailee. Talkooväen löytämisessähän se suurin työ on. Uskon, että reitti tulee olemaan tosi hyvä, koska siitä pidettiin viimeksikin. Ehdottomasti on kehuttava myös Sipoon kuntaa, joka on kiitettävästi ollut mukana antamassa apua. teen ja erityisesti kisaravintolaan. Suurin huolenaihe myös Virtasella on talkooväen saanti. Tehdään yhdessä hyvä kilpailu, Virtanen toivottaa. EM-tasoisesta kilpailusta Virtanen löytää myös muunkin hyödyn, kuin pelkästään arvokisan tuoman näkyvyyslisän. Se vain harmittaa, kun tahtoo aina mennä aivan viime tippaan ennen kuin saadaan nimi paperiin, että on todella lupautunut tulemaan. Koskaan ei kuitenkaan väkeä ole liikaa, joten tervetuloa vain mukaan kaikki halukkaat. Mikäpä olisi mukavampaa kuin kisan seuraaminen täydellä vatsalla, etenkin kun ruokapuolesta vastaa ravintolakokki, Virtanen kehaisee. Reittiinkään se ei juuri vaikuta, yksi pieni reittimuutos jouduttiin viimeksi tekemään. Muutama muukin Euroopan maa halusi aluksi kisaa, mutta pikku hiljaa hakemuksia vedettiin pois. EM-kisan järjestämisen voisi kuvitella lisäävän työmäärää melkoisesti, mutta Virtasen mielestä näin ei ole. Siitä jää kuitenkin aina oma muistonsa, että on ajanut myös EM-kilpailun, Virtanen pohtii. Tutuissa maastoissa Kilpailun suunnittelu alkoi jo viime vuoden puolella ja joulukuussa alkoi kuulua huhuja, että kisan saaminen Sipooseen saattaisi onnistua. Nyt se on vielä parempi, koska se aiempi pitkä siirtymäosuus on nyt lyhyempi. Kaikenlaisia ohjeita vain tulee enemmän, mutta ei se juuri työmäärään vaikuta. Ykkösja kakkosmaastokoe ovat samoja kuin toissa vuonna. Myöskään huollon ei tarvitse liikkua rata-alueelta mihinkään, niin se lisää turvallisuutta ja helpottaa asioita kaikkien kannalta, Virtanen selvittää. Tämän vuoden reitti noudattaa aika paljon kahden vuoden takaista linjaa
Kerhojen sankarit Sisu on pieni ja motivoitunut ryhmä MIKKO MUSTONEN MIKKO MUSTONEN MOOTTORIKERHOJEN toimintaa kannattelevat talkoolaiset, nuo ahkerat työmyyrät, jotka painavat pitkää päivää grillimakkarapalkalla. Tämä juttusarja paneutuu kerhojen ahkeriin ja hiljaisiin puurtajiin. 64 XRACING OFFROADPRO 04/2024
Pitkän tähtäimen tavoitteena me haluamme luoda SISUsta kansainvälisesti merkittävän kilpailun, Mustonen paljastaa. Hanke kotimaisesta hard enduro -kilpailusta oli tuohon aikaan varsin kunnianhimoinen, sillä lajin varsinaisia harrastajia ei juurikaan ollut. Mustonen nostaakin esiin kerhon tiedotuksesta vastaavan Jussi Huhtasen, jonka panosta hän pitää erityisen arvossa. Mustonen onkin jo pitkään ihmetellyt, miksi monet kerhot jättävät mainostamisen ja itsensä esille tuomisen tekemättä. Reittiä ei voi enää tehdä liian helpoksi, koska kuljettajien taso nousee koko ajan. Jokaisen talkoon jälkeen SISU-porukan tunne kilpailun järjestämisestä vain vahvistui ja kerho päätti, että vuonna 2020 Ellivuoressa kilpaillaan. Vuonna 2019 Ellivuoren maastot olivat paikoin pahasti umpeen kasvaneet ja reitin teko täysin nollapisteestä vaati satoja työtunteja. Samaan aikaan kun toinen puolikas ydinporukasta järjesti moottoripyöräsuunnistusta, oli toinen puolikas Kalpalinnassa tekemässä reittiä. Meillä oli visiona, että luomme jotain uutta lajikentälle. Pyrimme olemaan helppo kerho lähestyä ja esimerkiksi jäsenmaksumme on varsin maltillinen. K aarinassa elämänsä ensimmäiset 32 vuotta viettänyt Mikko Mustonen löysi vaimon Tampereen lähettyviltä. SISU uutta luomassa SISU Enduro ry on nimenä edelleen melko tuore tapaus, mutta sen juuret ovat varsin syvällä. Vaikka kerho on saanut paljon näkyvää aikaan verrattain lyhyessä ajassa, tähyää Mustonen joukkoineen yhä suurempien mäkien huipuille. Tykkään ideoida ja visioida asioita. SISU Extreme on kehittynyt vuosi vuodelta ja tämän vuoden suurin uudistus on yhä vaativampi Kultaluokka. Ne mustat pohjat olisi kiva saada, mutta jos niitä ei tule, niin ei se maailmaa kaada. En arvannut saavani mitään palkintoa ja ehdin lähteä kotimatkalle ennen palkintojen jakoa, Mustonen huokaisee. Toiminta näytti niin hienolta, että hän päätti hankkia itselleen elämänsä ensimmäisen kurapyörän. Kultaluokan reittiä ei tavallinen harrastaja pääse läpi, eli se on todella haastava. Ensimmäisenä vuonna moni tuli ihan ilmarenkailla, eikä pyörissä ollut juurikaan hard-suojia. Askelmerkit tulevaan valmiina SISU Enduron jäsenkirjalla on tällä hetkellä 61 nimeä. Silloin se kiinnostaa myös yhteistyökumppaneita, joka tarkoittaa euroja ja sen myötä on paremmat resurssit järjestää tapahtumia, Mustonen tietää. Minulla on jo nyt neljälle vuodelle askelmerkit miten tätä saisi isommaksi, Mustonen päättää. Se sopi tähän meidän fiksaatioon, sillä ei niissä maastoissa oikein crossikisaa voinut järjestää, mutta hardiin paikka sopi loistavasti, Mustonen muistelee. Mustosen mukaan kerhon ydinryhmä on kymmenen henkeä. SISU Enduro Ry on onnistunut luomaan kotimaisen enduron lajikenttään uusia, hieman kivikkoisempia polkuja ja näin nostanut hard enduron suosituksi lajimuodoksi. On hienoa tuottaa jotain onnistunutta ja olla osana ryhmää, joka mahdollistaa muille kokemuksia. Kerho pohjautuu vuonna 1979 perustettuun matkamoottoripyöräilyyn keskittyneeseen Kyrösjärven Seudun Moottoripyöräkerhoon. Samalla hän löysi myös uuden harrastuksen. Koska hard endurossa kuljettajamäärät ovat hyvässä nousussa, on SISU Extremen talkooväki päättänyt vastata huutoon. Mustonen kokee, että tiedotus on pieni vaiva siinä kokonaisuudessa, mitä kilpailun järjestäminen vaatii. Olen minä muutaman kisan pyrkinyt ajamaan vuodessa, koska kisoissa on aina oma tunnelmansa. Siitä sitten ovat kehittyneet niin SISUn järjestelyt kuin kuljettajien tasokin, Mustonen kertoo. Luonnollisen sukupolvenvaihdoksen myötä myös nimi päivitettiin kerhon nykyistä toimintaa paremmin kuvaavaksi. SISU Extremen vaikutukset lajikentässä alkavat näkyä yhä vahvemmin, sillä tänä kesänä Hard Enduro Finland järjestää yhteensä kahdeksan ajotapahtumaa. Hän toimii kerhon reittipäällikkönä, jonka varsin laaja-alaiset tehtävät sopivat paremmin kuin hyvin Mustoselle. Kerran olen ajanut pokaaleille, mutta sekin jäi Sipooseen. Perus endurokilpailulle 100 katsojaa on jo ihan ok määrä, mutta meille se olisi karmea epäonnistuminen. Mustonen löysi melko nopeasti itselleen ajokavereita ja innostui myös osallistumaan kilpailuihin. SISU Extreme on kerännyt varsin hyvin katsojia eikä se ole missään nimessä sattumaa. Kerhon aktiivisesta ydinrungosta kertoo hyvin kesäkuun alussa toista kertaa järjestetty SISU Enduro GPX -suunnistus. Idea kilpailuun lähti hieman yllättäen motocrossin puolella mainetta niittäneeltä Markku “Maico-Mara” Pesoselta. Olemme pieni ja motivoitunut ryhmä. Ellivuoressa ajettavan SISU Extremen lisäksi kerho järjestää tänä kesänä myös HEF:n päätöstapahtuman Kalpalinnassa. Mara tästä ensimmäisenä suunsa avasi, että Ellivuoressa pitäisi ajaa pitkästä aikaa kilpaa. Yhtenä kerhon tukijaloista toimii Mikko Mustonen, jolle enduro oli vielä vuosikymmen sitten täysin vieras laji. C-luokassa ainakin vielä toistaiseksi kilpailevan Mustosen harrastaminen on pysynyt sopivan rentona, eivätkä tavoitteet ole kiveen hakattuja. Lisäksi tänä vuonna tulee myös Pronssiluokan reitti kisaan mukaan. Muuttokuormaa Ylöjärvelle ajaessaan Mustonen näki sattumalta muutaman enduropyörän ajavan aivan uuden kotinsa läheisyydessä. Pystymme tarjoamaan apua ja erityisesti hardin puolella meillä on paljon annettavaa, Mustonen uskoo. SISUn tiivis ryhmä on jakanut vastuut tasaisesti, jottei kenenkään harteille kerry kohtuutonta taakkaa. Silverskiniä oli toki jo tuolloin järjestetty, mutta halusimme tehdä kunnollisen hard enduro-kilpailun. Kasvatamme skaalaa molemmista päistä, jolloin pystymme tarjoamaan sopivaa haastetta niin lajin pariin haluaville, kuin jo kilpatasolle edenneille. Kerho on tullut tunnetuksi SISU Extreme -kilpailusta, joka on ajettu neljänä vuonna Ellivuoren haastavissa maastoissa. Reilussa viidessä vuodessa Mustonen on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana SISU Enduron ydinryhmää. Meillä pitää puhua katsojamäärästä luokkaa tuhat, jolloin saamme reitin varteen tunnelmaa ja tapahtuman tuntua. INFO: Nimi: Mikko Mustonen Ikä: 39 Kerho: SISU Enduro Ry Jäsenenä: 5 vuotta Harrastukset: Enduro, moottorikelkkailu ja jääkiekko TEKSTI_Pasi Järviö KUVAT_Mustosen arkisto XRACING OFFROADPRO 04/2024 65
”ALUN VIRHE MAKSOI MINULLE JA MYÖS SE, ETTÄ VÄSÄHDIN TÄYSIN CARL´S DINNERISSÄ.” 66 XRACING OFFROADPRO 04/2024
Ajoit vuonna 2018 enduron EMsarjan, mutta sen jälkeen ”hävisit kartalta”. Silloin kuitenkin huomasin, että paikat eivät olleet minulle liian vaikeita, vaan ainoastaan kuntoni oli surkea. 80-kuutioisella pyörällä trialissa kisannut Toukola siirtyi enduron pariin siinä vaiheessa, kun jalat ylsivät maahan 125-kuutioisen pyörän päältä. Saavuimme kisapaikalle keskiviikkona veljeni ja tyttöystäväni kanssa. Luonnollisesti olen katsonut paljon videoita kisasta ja miettinyt paikkoja, joita siellä ajetaan. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Juha Kollanus & Jani Hovi TONI TOUKOLA TONI TOUKOLA Toukola on keskittynyt täysin harjoittelemiseen kahden viime vuoden aikana ja se näkyykin miehen ajossa. Erzberg on ollut minulle aina ”se” kilpailu. Määrätietoisesti harjoitteleva Toukola kävi kaksi vuotta sitten harjoittelemassa SISU Extremessä ja voitti kisan vuosi sitten. Moni suomalainen haaveilee Romaniacsista, mutta minulle Erzberg on aina ollut se kovin juttu. 2 4-vuotias Toni Toukola aloitti moottoripyörällä ajaminen neljän ikäisenä. Tänä vuonna Toukola teki puolestaan uuden aluevaltauksen ajamalla legendaarisessa Erzbergrodeossa sijalle 60. Sitten vuonna 2022 olimme kaverin kanssa ajamassa pari päivää ennen kuin SISU Extremen ilmoittautuminen umpeutui. Vuonna 2018 Toukola ajoi koko enduron EM-sarjan ja oli parhaimmillaan neljäs päiväkohtaisissa tuloksissa. Tänä vuonna hän kävi harjoittelemassa Erzbergissä ja ensi vuonna nähdään, jatkuuko sama kaava. Sen teinkin ja vuonna 2023 voitin kilpailun. Vuorokausi töitä, kolme päivää treeniä loin kuitenkin pelkästään sellaista kikkailua, eikä mitään kunnon endurotreeniä. Voitinkin tuolloin kisan prologin, mutta sitten varsinaisessa kisassa minulta loppui aivan täysin kunto. Samaisen kisan mies voitti viime vuonna. Aloitin silloin työt palomiehenä ja työrytmini on sellainen, että olen 24 tuntia töissä ja sitten kolme päivää vapaalla. Päätin silloin, että nyt rupean treenaamaan täysillä ja tulen takaisin kilpailuun seuraavana vuonna. Tänä vuonna osallistuit legendaariseen Erzbergrodeoon. Perjantaina pääsimme tutustumaan prologin reittiin, mutta varsinaiseen kisareittiin ei saanut mennä tutustumaan. Aivan perinteiseen tyyliin Toukolan ajoura ei kuitenkaan käynnistynyt, sillä hän aloitti ajamisen trialin parissa. Kaikkina vapaapäivinä olen vain treenannut ja jonain päivinä kahteenkin kertaan. Menin silloin syksyllä armeijaan ja sen jälkeen ajaminen vain jäi. Tietysti myös rahoituksen kerääminen on ollut yksi osa-alue valmistautumisessa, eikä se ole ollut aina helppoa. Kaksi vuotta sitten Toukola teki paluun ja ajoi SISU Extremen. Miten valmistauduit kilpailuun. Me jututimme Suomen tämän hetken kovinta hard enduro kuljettajaa. Kyse ei siis todellakaan ollut mistään viiden tähden reissusta. Rupesin jo viime kesänä treenaamaan kisaa varten. Olen kuitenkin tiedostanut, että kisa kestää neljä tuntia ja olen yrittänyt tehdä systemaattisesti pitkiä harjoitteita. Olimme liikkeellä Transitilla, jonka takakopissa minä nukuin. XRACING OFFROADPRO 04/2024 67. Sain siinä päähänpiston, että ilmoittaudunpa kisaan mukaan. Olen seurannut sitä vuosia ja olen aina halunnut sinne ajamaan. Vaikka kaikki näytti hyvältä, kisaaminen päättyi tuohon vuoteen, eikä miestä näkynyt missään. Miten prologi osaltasi sujui. Minulla oli kyllä koko ajan pyörä ja armeijan jälkeen kävin aina silloin tällöin ajamassa. Miksi päätit lähteä mukaan. Luonnollisesti Suomessa ei pääse harjoittelemaan aivan samanlaisissa paikoissa kuin kisassa on ja etenkin talvella treenaaminen hard enduroon on hankalaa. Oman haasteensa toi vielä sade, kun varusteet olivat märkinä vähän koko viikonlopun. Se oli tietysti aivan luonnollistakin. Kun Toukola sai ajokortin, rupesi hän myös kisaamaan endurossa. Ajaminen oli silToni Toukola on noussut nopeasti Suomen hard enduron kovimmaksi kuljettajaksi. Mitä tapahtui. Veljeni nukkui puolestaan auton ulkopuolella teltassa. Miten kilpailua edeltävät päivät sujuivat
Kyllähän se vei voimat aivan täysin, vaikka olinkin hyvässä kunnossa. Ja yksi kuski lähti ennen kuin lippu heilui, jolloin kaikki lähtivät liikkeelle. Se on myös henkisesti todella raskasta, kun kivikko vain jatkuu ja jatkuu. SEN TEINKIN JA VUONNA 2023 VOITIN KILPAILUN.” 68 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Ei se oikeastaan ole mikään supervaikea, mutta kun koko ajan täytyy pompotella etupyörää jonnekin, niin se on todella raskasta. Lauantaina toisella yrittämällä sää oli paljon parempi, mutta silloin takajarruni hävisi kesken ajon. Vietit siellä itsekin aikaa vajaat kaksi tuntia. Sitten heti metsäosuuden alussa tein aivan typerän mokan yhdessä helpossa mäessä ja tulin sen alas. Tänä vuonna ei ollut älyttömän kuuma muuten, mutta se kivikko oikein hohkaa kuumuutta ja paikka oli melkoinen pätsi. Olin matkassa numerolla 101 ja kun tuli minun vuoroni lähteä reitille, satoi vettä ja oli paikoin niin paljon sumua, etten nähnyt kunnolla eteeni. Samalla tietysti kaikki ensimmäisen rivin kuskit tulivat minusta ohi ja myös muutama toisen rivin kuskeista. Kun moottorit piti olla sammutettuina, niin joku käynnisti pyöränsä. Kun sitten pääsin siitä matkaan, niin kisan alku sujui ihan kohtuullisen hyvin, eikä reitillä ollut mitään todella vaikeaa. Ajo itsessään ei kuitenkaan ollut hyvää. Itselläni startti oli kohtuullinen ja menin metsäosuudelle sijan 25 tuntumassa. Pyörä oli solmussa ja hanskat heti märkänä. Tulos oli ihan ok, eli pääsin pääkisan ensimmäiseen riviin (50 parhaan joukkoon), kuten suunnittelinkin. Minultakin loppui juotava kivikon puolessa välissä, kun ”PÄÄTIN SILLOIN, ETTÄ NYT RUPEAN TREENAAMAAN TÄYSILLÄ JA TULEN TAKAISIN KILPAILUUN SEURAAVANA VUONNA. Sen jälkeen kaikki käynnistivät pyöränsä. Carl´s Dinner on monille todellinen kärsimysnäytelmä ja tänä vuonna se oli pidempi kuin koskaan ennen. Olin kuitenkin vain sekunnin hitaampi kuin ensimmäisenä yrityksellä, vaikka ajoin ilman jarrua ja huonommalla reitilläkin. Millainen se oli. Miten sunnuntain pääkisa lähti osaltasi liikkeelle. Samanlaista sekoilua siellä on aiemminkin ollut lähdössä, joten se ei sinällään ollut suuri yllätys. Koska se on niin pitkä, niin tuntui, että koko kisa oli pelkästään sitä kivikkoa. Lähtö itsessään oli todella sekava ja melkoinen kaaos
Sen jälkeen oli vuorossa onneksi viimeinen huolto, jonka jälkeen ehdin ajaa vielä Machinen nousun ennen kuin ajoaika tuli täyteen. Siihen asti mihin pääsin ajan puitteissa, suoriuduin hyvin vaikeissa paikoissa. Myös Ruotsin Battle of Vikingsin pääkisan ajaminen kiehtoisi. Erzberg vaatii kuitenkin todella paljon trialtaitoja. Mutta muuten en oikein osaa sanoa. Saattaa hyvinkin olla, että Romaniacsin kaltainen kisa olisi minulle tuloksellisesti parempi. Olisiko Romaniacsin kaltainen kilpailu sinulle parempi. oli vielä tunti matkaa huoltoon. Käytän kaiken aikani tähän lajiin ja sanon itselleni, että harrastelen hommaa, enkä ota sitä turhan tosissani. Tiedän, että kisassa ei ole minulle mitään mahdotonta. Kesällä tulen tietysti ajamaan HEFtapahtumia Suomessa, jotka ovat todella hyvää treeniä. Ajan tänä kesänä tietysti SISU Extremen. Jos syksyllä löytyy joku hyvä kisa Keski-Euroopasta ja saan rahat järjestymään, niin ehdottomasti lähden. Nyt tiedän mitä pitää tehdä ja on vain oltava vielä paremmassa kunnossa. Kun pääsin Carl´s Dinnerin viimein loppuun, niin sitten edessä oli yksi monista ylämäistä, jossa väsymyksen takia heitin nurin. Carl´s Dinnerin kivikossa mietin, etten aja enää ikinä moottoripyörällä, mutta se ajatus haihtui nopeasti mielestä. Samaan aikaan kuitenkin tiedän, että tämä on minulle totista hommaa ja haluan pärjätä. Olit tuloksissa 60. Tähtäätkö tosissasi hard enduron huipulle ja mitkä ovat tavoitteesi. Sinulla on vahva tausta perinteisestä endurosta ja hyvä perusvauhti. Pitäisi löytää joku kunnon louhikko, jossa voi treenata pitkiä vetoja. En ehkä kuitenkaan sijoitukseen. Olen tyytyväinen siihen, että pääsin kisaan mukaan. Samaa olen itsekin miettinyt ja on totta, että Erzberg suosii trialkuljettajia, etenkin koska Carl´s Dinner on niin pitkä. Pitäisi treenata tuollaisissa paikoissa, niin jaksaminen paranee. Olisi mahtavaa, jos joskus pääsisi siihen tilanteeseen, että ajamisesta saisi vähän rahaa. XRACING OFFROADPRO 04/2024 69. Olin siellä viimeksi Eddie Karlssonin jälkeen kakkonen ja sinne haluaisin myös mukaan. Alun virhe maksoi minulle ja myös se, että väsähdin täysin Carl´s Dinnerissä. Millaiset ovat kisasuunnitelmasi tälle vuodelle. Tykkään ajaa kisaa, mutta luonnollisesti raha näyttelee merkittävää roolia. Oletko tyytyväinen kisaan. TONI TOUKOLA TONI TOUKOLA Toukola juhli viime kesänä Sisu Extremen voittoa. Haaveena on myös päästä Erzberg joskus aikarajan puitteissa maaliin, se olisi todella kova juttu. On ihan eri asia ajaa tuolla vaikkapa kaksi tuntia kivikkoa, kuin neljä tuntia perusenduroa Suomessa. Nyt jäi samanlainen fiilis kuin vuoden 2022 SISUn jälkeen
TEKSTI & KUVAT_Pasi Järviö TEIPPAAJA_Antti Tuominen Tarrasarjan asennus on suositeltavaa tehdä uuteen muovisarjaan, mutta nykyiset tarramateriaalit pysyvät todella hyvin kiinni myös hieman ajetuissa muoveissa. Ne tarjoavat oivan mahdollisuuden saada pyörään persoonallisuutta ja näköä. Näin voit varmistaa, ettei tarroja puutu ja ne sopivat pyörään. Aloita teippausoperaatio puhdistamalla muovit kaikesta liasta ja rasvasta. Nykyaikaisen tarrasarjan asennus hoituu helposti kotitallissa. Näin asennat tarrasarjan 1 2 Enduroja motocrosspyörien kustomoidut tarrasarjat ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Levitä tarrasarja aluksi pöydälle tai lattialle ja sovittele tarrat alustavasti paikoilleen. Tämä hoituu esimerkiksi jarrukliinerillä tai muulla rasvanpoistoaineella. Näin etenkin sivumuovien saumakohtien teipit saa kohdistettua toisiinsa. 70 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Asennus on helpointa tehdä muovien ollessa kiinni pyörässä
XRACING OFFROADPRO 04/2024 71. Näin asennat tarrasarjan 3 4 Omalla kohdallani tarrasarja tarjoaa mahdollisuuden erottua massasta, sillä vauhtini ei sitä ainakaan positiivisessa mielessä tee. Lopputulos miellyttää ainakin omaa silmääni ja sehän tässä projektissa on se, millä eniten on merkitystä. Näin tarra ei ime itseensä likaa. Usein erityisesti muovien kaarevat kohdat saattavat nostaa tarran reunan rypylle. Tarrojen liimapinta kestää irrotusta useampaan kertaan, mikäli et ole painellut tarraa kunnolla kiinni. Liian kovalla ja terävällä lastalla painelu voi tehdä jälkiä tarroihin. Kun tarran paperi on vedetty kokonaan pois liimapinnasta ja tarra on paikoillaan muovissa, voit painella sen kiinni joko käsin tai lastalla. Kun kaikki tarrat on asennettu, käy pyörä huolellisesti läpi, ettei tarroissa ole kuplia tai ryppyjä. Irrota liimapintaa peittävä paperi siitä nurkasta, josta aiot aloittaa tarran liimauksen. Lastan käytössä on syytä olla tarkkana, että se on riittävän joustava ja pehmeä. Tahdoin pyörästäni hillityn tyylikkään, mutta halusin säilyttää merkille tunnusomaisen värimaailman. Tee sama tarkistus vielä uudelleen vuorokauden päästä asennuksesta tai ennen kuin lähdet ensimmäisen kerran ajamaan. Kuplat ja rypyt voi poistaa lämmittämällä niitä varovasti kuumailmapuhaltimella tai viiltää mattopuukolla kuplaan reikä ja painella se alas. Älä poista koko paperia, vaan irrota se hiljalleen tarraa asentaessasi. Mikäli tarra menee vinoon, voit huolettaa nostaa sen irti ja asentaa uudelleen
Ainoa asiakas en kuitenkaan ollut, sillä kaksi heppua notkui baaritiskillä. 1970-luvulla itse road racingiä kilpaa ajanut Seppänen on nykyisin eläkkeellä, mutta seuraa edelleen moottoripyöräilyä aktiivisesti. TEKSTI & KUVAT_Tuomo Seppänen vat baaritiskillä samoilla palleilla kuin edellisenä iltana, eikä laseissa ollut tuoremehua. Ajellessani kohti kisapaikkaa, mietiskelin ihmisten monimuotoisia käyttäytymismalleja. 125-kuutioisissa ajoivat Antit Kallonen ja Pyrhönen ja 500-kuutioisissa Miska Aaltonen. Vehviläinen puolestaan kiilasi kympin sakkiin molemmissa erissä ajaen eräsijat 9 ja 8. Ei sekään isommin yllättänyt, että sama meno jatkui myös sunnuntaiaamuna. Illalla kun palasin radalta majapaikkaan, niin ei ollut yllätys, että kaverukset sammalsivat juttujaan samoilla sijoilla. Vuonna 2000 motocrossin MM-sarjaa kolusi monta suomalaispilottia, eikä lähtökohtaisesti huonoilla odotuksilla. Aaltonen kipusi podiumille Luxemburgissa VUOSI 2000 kuului motocrossin evoluutiovuosiin. Belgialaisen pyörästä vastasi mekaanikko Pete Lehto, TUOMO SEPPÄNEN on toiminut valokuvaajana ja toimittajana moottoripyörämedioissa vuosina 1992 2016. Tuolloin harjoiteltiin jo kaikkien kolmen kokoluokan ajattamista samoissa kisoissa. Isoimmassa luokassa Radson-tiimin Husqvarnaa tuolloin kyytinyt Miska Aaltonen päräytti avauserässä viitoseksi ja jälkimmäisessä kakkoseksi. Suomalaisiakin vilahteli tuloslistoilla jokaisessa luokassa ja heitä nähtiin myös podiumilla. Lentokenttähotelli oli aika hiljainen viikonloppuna ja sain perjantai-iltana istuskella päivällisellä hotellin ravintolassa itsekseni. Jussi Vehviläinen kyyti saksalaisen Sarholz-tiimin Hondaa ja Marko Kovalainen, joka kiinnitettiin kesken kauden italialaiseen Freetime-Yamaha -tiimiin, jonka taustalla oli muiden muassa laulaja Eros Ramazzotti. Siinä syödessäni kuulin väkisin kavereiden koko ajan kovaäänisemmästä keskustelusta, että he ovat suomalaisia. Smets ajoi tuohon aikaan KTM:n tehdaskuskina ja oli päämies jengissä nimeltä ”Finnish gang”. Yli sadassa motocrossin MMosakilpailussa mukana kiertänyt Seppänen on tuttu näky myös enduron, road racingin ja jääradan parista. Annoin heidän olla omassa rauhassaan ja vetäydyin yöpuulle. 250-kuutioisissa oli mukana kaksi ns. semitehdastiimeissä ajavaa pilottia. Kovalainen oli avauserässä 11 ja keskeytti toisessa. Päädyin lopulta buukkaamaan itseni Luxemburgin lentokentän Ibikseen, lähinnä sen vuoksi, että sinne oli helppo löytää, eikä matkakaan kisapaikalle ollut kuin 30 kilometriä. Turkulainen oli totaalin kolmonen ja pääsi / joutui osallistumaan lehdistötilaisuuteen kisan Yamahalla voittaneen Marnicq Bervoetsin ja kakkosen, Joel Smetsin kanssa. Lisäksi huomioin, että baarimikko kaatoi kaveruksille koko ajan lisää juomaa. Tässä juttusarjassa Seppänen kertaa omalta uraltaan mieleenpainuvimpia tapahtumia. Vaikka Miska Aaltosen kipuaminen podiumille ei ollut jokapäiväistä, jäi tuo Luxemburgin kisa silti mieleeni aivan toisista asioista. Pikkuluokan pilotit eivät Ettelbrugissa pisteille sijoittuneet, mutta isommissa luokissa jokainen kiilasi pisteille. Kun menin aamupalalle, kaverukset istuiV MUISTOJA MUISTOJA MENNEILTÄ MENNEILTÄ AJOILTA AJOILTA 72 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Yksi näistä kolmen luokan kisoista, joissa suomalainen kipusi pallille, oli Luxemburgin Folkendangessa vuoden 2000 elokuussa ajettu kilpailu. Hotellihaun yhtenä kriteerinä oli tuolloin saavutettavuus, sillä GPS-laitteista ei nähty edes unia. Haeskelin netistä majapaikkaa varsin myöhään ja hakualuetta oli laajennettava kun Ettelbrugin ja Folkendangen lähitienoo oli täyteen buukattu. Vielä kuitenkin ajettiin kaksi erää / kisa
Paul Cooper (18) otti holeshotit 250-luokan ensimmäisessä erässä vierellään Suzukikaksikko Joshua Coppins (7) ja Mickaël Pichon (15). Ison luokan Husqvarna taipui hyvin turkulaisen käskemänä. Jussi Vehviläinenkin (28) on hyvissä asemissa. Vas Ari Skog, Pete Lehto, Joel Smets ja A-J Kemppaine n. XRACING OFFROADPRO 04/2024 73. KTM.n tehdastiim i oli 2000-luvu n alussa aika pitkälle suomalaist iimi, Joel Smetsin sanoin ”finnish gang”. Aaltonen kipusi podiumille Luxemburgissa Miska Aaltonen oli 500-kuutioisten kuutonen kaudella 2000
74 XRACING OFFROADPRO 04/2024. Peter Johansson koppasi kauden päätteeksi pronssisen mitalin. Smets voitti kauden 32 erästä kuutta vaille kaikki. Suomalaist oimittajan työpäivä venyi Ettelbrugis sa, koska piti odotella lehdistötila isuutta. Kallonen kasasi 12 ja Pyrhönen 11 pistettä. Antit Kallonen ja Pyrhönen löytyivät listalta peräkkäisiltä sijoilta 35 ja 36. Brittipilotti Jamie Dobb korjasi hopeat ja jenkkikuski Mike Brown pronssit. Pikkuluokassa tittelin vei KTM-pilotti, etelä-afrikkainen Grant Langston, joka varmisti mestaruutensa jo Heinolassa ajetussa toiseksi viimeisessä kisassa. 250-kuutioisten tittelin korjasi sveitsiläisessä Pamo-Honda -tallissa ajanut ranskalaispilotti Frederic Bolley. Jussi Vehviläinen löytyy 15 sijalta 79 pisteellään. jousituksesta Ari Skog ja moottorit rakenteli A-J Kemppainen. MUISTOJA MUISTOJA MENNEILTÄ MENNEILTÄ AJOILTA AJOILTA Jussi Vehviläinen ajoi kaudella 2000 saksalaisessa Sarholtz-Honda -tiimissä. Voittaja Marnicq Bervoets puhuu ja Joel Smets ja Miska miettivät omiaan. Miska Aaltonen oli toisen kerran peräkkäin luokan MM-kuutonen. Aaltonen kasasi kauden kisoista 201 MMpistettä ja kaasutteli neljä kertaa erissä kolmen sakkiin. Maanmies, Suzukin tehdaspilotti Mickaël Pichon oli kakkonen ja Jan de Grootin Kawasaki-tiimissä ajanut Pit Beirer kolmas. Miska Aaltonen tarjosi harvinaista herkkua sijoittumal la isossa luokassa kolmoseks i. Joel Smets kuittasi 500-kuutioisten mestaruuden ylivoimaisella tavalla kasaten 583 pistettä kun hopeamies Bervoets sai kokoon 432. Tuohon aikaan vain 15 parasta sai vaivojensa palkaksi MM-pisteitä. Mainittakoon tässä välissä, että tuohon aikaan yksi KTM-lyhenteen selityksistä kuului ”Kemppi Tekee Moottorit”. Marko Kovalainen kasasi kauden aikana 84 pistettä ja oli sarjan 13
5/2024 ilmestyy 12.9.2024 Seuraavassa numerossa: ONNI HEINON MEKAANIKKOELÄMÄ MM-SARJASSA SIXI LÄHESTYY ENSIKERTALAINEN TRIALKISOISSA SM-SARJAT LÄHENEVÄT LOPPUAAN Tilaa oma Xracing OFFROADPro -lehti www.xracing.fi/lehti Nähdään marraskuussa Tampereella! XRACING OFFROADPRO 04/2024 75