Xracing OFFROADPro 05/2024

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUURTAPAHTUMA. SIPOO EM-ENDURO. 11,50 € KAHDEN VIIKON TAITEILU 05 24 SÄHKÖSUSI KARKKILASSA HEINO ELÄÄ UNELMAANSA KUOLEMA JOHTI TURVALLISUUTEEN SAMAT KIVET, UUSI FORMAATTI HUSQVARNAN JA KAWASAKIN UUTUUDET MIKSI JÄRJESTÄÄ MIKSI JÄRJESTÄÄ SUURTAPAHTUMA
SISÄLTÖ 05 6 Pääkirjoitus 8 Etsimessä 12 Aamukahvi 14 Pasin porinat 16 Hävinnyt sähköposti vei Suomen MM-enduron. 18 Tulevaisuuden tähti, Jimi Marttila 20 Varikkopassi 22 Ikimuistoisin kisani, Ilkka Heinäaho 24 Miksi järjestää kansainvälisiä arvokisoja. 28 Kahden viikon taiteilu 34 Classic enduroa Saksassa 37 Testissä Kawasaki KX300X 40 Heino elää unelmaansa 46 Kuolema johti turvallisuuteen 50 Lohjalle uusi offroad-myymälä 52 Sähkösusi vauhdissa Karkkilassa 56 Mertsalmen blogi: Kun matkustaminen ei mene putkeen 58 Prätkäkuskit fillarikisoissa 60 Samat kivet, uusi formaatti 62 Testissä Husqvarnan uudet crossit 66 Karkkilan kurat 68 Kerhojen sankarit, Henry Olenius 70 Sixi lähestyy vauhdilla 72 Joukkuekisa ilman suomalaisia 75 Seuraavassa numerossa 4 XRACING OFFROADPRO 05/2024
MATERIAALI Xracing vastaa vain tilaamistaan kuvista ja kirjoituksista. Xracingin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. ILMOITUKSET Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista Xracingille tai kolmannelle osapuolelle. TOIMITUSEHDOT Laista, asetuksista ja viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä alkaen ja koskevat myös aiemmin tehtyjä tilauksia ja ilmoitusvarauksia. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä voida julkaista, Xracing ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. KELLER PASI JÄRVIÖ Kustantaja: JH Finland Oy Sähköposti: jani.hovi@xracing.fi Tilaukset: www.xracing.fi/lehti JA N I H O V I KANSIKUVA_Jani Hovi XRACING OFFROADPRO 05/2024 5. Päätoimittaja: JANI HOVI Ulkoasu: Vakituiset avustajat: MARKO VIHRIÄ SAMI SALONEN KARI SALMINEN JUHA KOLLANUS JARI MATTILA JONTY EDMUNDS ADAM WHEELER STEVE MATTHES TUOMO SEPPÄNEN A.C. COPYRIGHT Kaiken lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman Xracingin kirjallista lupaa on oikeudellisen edesvastuun uhalla kielletty. Jos Xracing julkaisee tilaamatta lähetettyjä kuvia tai kirjoituksia, katsotaan tekijän luopuneen kyseisen materiaalin tekijänoikeuksista Xracingin hyväksi lähettäessään materiaalin. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 pv kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta
Ammattiurheilijoiden tasolla asia on yleensä ymmärretty, vaikka tosin sielläkin tapahtuu ylilyöntejä. Jos ja kun sinulla on tällaisia pakonomaisia tarpeita, niin kannattaa hieman miettiä asiaa. Älä hyvä ihminen julkaise kyseisiä kuvia omalla urheilijatililläsi. Millaisen esimerkin saavat kaikki ne nuoret kuljettajanalut, jotka seuraavat sinua sen vuoksi, että heidän mielestään olet kova kuljettaja ja he haluavat ehkä olla samanlaisia isoina kuin sinä. Onko heidän mielestään hienoa, että heidän brändiinsä yhdistetty urheilija esiintyy julkisesti kyseisellä tavalla. Siksi helposti miettii, ettei asialla ole mitään väliä. OFFROADEXPO -MESSUILLE ei ole sisäänpääsymaksua. Siitä huolimatta myös meidän urheilijoillamme on yhtäläinen vastuu toimistaan somessa, vaikka seuraajia olisi vain tuhat. LIPUT VAIHDETAAN sisääntuloportilla rannekkeiksi. Muistakaa kuitenkin, että te olette urheilijoita ja teillä on faneja. Supercross Areenalle alle 6-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi pääsylipullisen aikuisen seurassa. Kaljatölkki kädessä, tupakka suussa tai sammuneena sohvalla. PÄ Ä KI RJ OI TU S Älä ole (känni) ääliö somessa! E hkä olen vain vanha ja kärttyisä ukko, mutta minulla nousevat aina niskakarvat pystyyn, kun näen sosiaalisessa mediassa urheilijan tekemiä täysin idioottimaisia päivityksiä. Urheilijoiden tulisi aina pitää mielessä, että monet nuoret seuraavat heitä somessa ja he ovat näille nuorille esimerkkiä näyttäviä idoleita. Enkä oikeastaan tiedä, kenen mielestä ne edes ovat nykypäivänä ”siistejä juttuja”. Tuolloin tuntuu luonnollisesti todella hienolta idealta laittaa someen kuva, kun ollaan kaljatölkki kädessä ja silmät ristissä, tai sammuneena pusikossa. Jos sinun on pakko julkaista kännikuvia, niin luo sitten vaikka aivan oma sometili, johon et laita mitään urheiluun liittyvää ja tee siitä yksityinen. Meidän lajiemme parissa toiminta on monen osalta enemmän harrastamista, eivätkä välttämättä kaikki edes miellä itse itseään urheilijaksi. Ehkä ne ovat reilun parikymppisen urheilijan mielestä todella hienoja päivityksiä, mutta valitettavasti niitä tehtäessä ei ole asiaa mietitty yhtään. Onpa heitä sitten 10 tai 1 000 000. S uomessa ei asioista puhuta näin suurissa mittakaavoissa, sillä meillä urheilijoiden seuraajamäärät ovat vain murto-osia siitä, mitä isossa maailmassa. Deeganin, kuten monen muunkin supertähden, pitäisi aina muistaa oma asemansa ja sitä kautta myös vastuunsa somessa. Rannekkeet oikeuttavat edestakaiseen sisäänpääsyyn Supercross Areenalle lipun voimassaolopäivän aikana. Suuren seuraajajoukon somessa kerännyt Deegan väitti kuitenkin näin seuraajilleen, joista iso osa uskoi sokeasti, mitä heidän idolinsa sanoi. Edistääkö tämä käytös sitä, että saat jatkossa mahdollisesti jopa uusia tukijoita. Varmasti ei. Paitsi, että minun kaltaiseni tiukkapipot pitävät kyseisiä päivityksiä tyhminä ja annat nuorille seuraajillesi huonon esikuvan, niin mieti, mitä mahdolliset tukijasi miettivät. Toisaalta ymmärrän myös, että nuoret urheilijat eivät välttämättä ajattele koko asiaa. Deeganin ja Hymasin kaltaiset asiat eivät ole meidän lajiemme ongelmia Suomessa, mutta sen sijaan syystä tai toisesta joillakin urheilijoilla on pakonomainen tarve julkaista somessa kuvia, kun ollaan kavereiden kanssa juhlimassa ja juomassa alkoholia. Vauhdikasta syksyä, JANI HOVI LIPUNMYYNTI ON AUKI LIPPUJEN HINNAT Kahden päivän liput Ennakkoon aikuiset 79,90€, lapset 6-15v 39,90€ Päiväliput perjantai 8.11.2024 Ennakkoon aikuiset 39,90€, lapset 6-15v 19,90€ Päiväliput lauantai 9.11.2024 Ennakkoon aikuiset 49,90€, lapset 6-15v 29,90€ Aiempina kertoina loppuunmyydyn Tampere Supercrossin loput ovat nyt myynnissä ja ne voi ostaa ennakkoon Ticketmasterin kautta. 6 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tämä taas puolestaan sai aikaan sen, että Deeganin fanaattiset seuraajat vihasivat Hymasia ja buuasivat hänelle täysin turhaan. Urheilijoiden käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa on asia, johon valitettavan harva urheilija kiinnittää huomiota. Te olette fanienne esikuvia ja teillä on vastuu ja velvollisuus urheilijana käyttäytyä sen mukaisesti. Suuressa maailmassa esimerkkejä on paljon, mutta esille voidaan nostaa vaikka Haiden Deegan, joka väitti omassa somessaan Chance Hymasin kaataneen hänet tarkoituksella Spring Creekin osakilpailun toisen erän startissa. Jokainen, jolla on yhtään objektiivinen näkemys, näki videolta, ettei näin ollut. Tämä tekee urheilijan somekäyttäytymisestä entistä tärkeämpää ja myös vastuullisempaa
Rannekkeet oikeuttavat edestakaiseen sisäänpääsyyn Supercross Areenalle lipun voimassaolopäivän aikana. LIPUNMYYNTI ON AUKI LIPPUJEN HINNAT Kahden päivän liput Ennakkoon aikuiset 79,90€, lapset 6-15v 39,90€ Päiväliput perjantai 8.11.2024 Ennakkoon aikuiset 39,90€, lapset 6-15v 19,90€ Päiväliput lauantai 9.11.2024 Ennakkoon aikuiset 49,90€, lapset 6-15v 29,90€ Aiempina kertoina loppuunmyydyn Tampere Supercrossin loput ovat nyt myynnissä ja ne voi ostaa ennakkoon Ticketmasterin kautta. LIPUT VAIHDETAAN sisääntuloportilla rannekkeiksi. OFFROADEXPO -MESSUILLE ei ole sisäänpääsymaksua. Supercross Areenalle alle 6-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi pääsylipullisen aikuisen seurassa.
8 XRACING OFFROADPRO 05/2024
”KAIKILLA SANKAREILLA ei ole viittaa.” Jani Koskenniemi oli Sipoon EM-enduron extremetestillä talkootöissä auttamassa kuljettajia kallioportaalla. Kaikeksi onneksi Koskenniemi ei satuttanut itseään. KUVA_Jani Hovi ET SI M ES SÄ XRACING OFFROADPRO 05/2024 9. Mies laittoi todellakin itsensä likoon yrittäessään pelastaa kuljettajia putoamasta kalliolta alas ja yrittäessään auttaa kaikkia viimeiseen asti, putosi hän itsekin kertaalleen kalliolta alas
10 XRACING OFFROADPRO 05/2024
KUVA_Jani Hovi ET SI M ES SÄ XRACING OFFROADPRO 05/2024 11. Etelä-Pohjanmaan ystävällisyys ja leppoisa meno sai lähes kaikki toivomaan, että kilpailu nähdään kalenterissa myös ensi vuonna. ALAVUS TEKI paluun SM-kalenteriin tänä vuonna ja kilpailut yhdellä Suomen upeimmista motocrossradoista sujuivatkin jälleen todella onnistuneesti
Enduro SM, joukkue SM, kansallinen Haaralankankaan MX-rata, Jämsä Jämsän Seudun Moottorikerho ry 28.9. Uuden formaatin ansiosta illan aikana nähdään peräti kuusi finaalia, joissa panokset ovat kovat, sillä huippukuljettajat ovat mukana kaikissa finaaleissa. Cross Country Motopalvelu Endurance Kantele, Pukkila Mäntsälän Enduroseura ry 14.-15.9. Juhlavuoden kunniaksi myös kilpailun formaatti tulee muuttumaan. Cross Country SM, Suomen Cup, kansallinen Ollosten MX-rata, Orimattila Orimattilan Moottorikerho ry 5.10. Normaaliin tapaan palkintorahat jaetaan, kun illan voittaja selviää viimeisessä finaalissa. Lisäksi kahden sprintfinaalin tulosten mukaan karsitaan kuljettajat myös kahteen jännittävään väliaikakisaan. SX2-luokan tavoin näissä finaaleissa ratkaistaan lähtöjärjestys illan ratkaisevaan finaaliin, jonka tulosten mukaan jaetaan palkintorahat. Enduro kansallinen Jyhnäharjun moottoriurheilurata Mikkelin Moottorikerho ry 1.11. Myös varsinaisen supercrossluokan formaatti muuttuu. Xracing OffroadPro 06/2024 -lehti Uusi kisaformaatti Tampere Supercrossissa T ampere Supercrossissa vietetään tänä vuonna juhlavuotta, sillä kilpailu on järjestyksessään jo 10. Trial SM, Suomen Cup, kansallinen Turenki Riihimäen Enduro Seura ry 6.10. Molemmat väliaikakisat ovat Tampereella täysin uusia, joten yleisöllä on paljon uutta nähtävää. Trial Kerhojoukkue SM Turenki Riihimäen Enduro Seura ry 12.10. A A M U K A H V I MINNE MENNÄ: SYYS-LOKAKUU Päivämäärä Laji Luokat Paikka Järjestäjä 14.9. 12 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Motocross Kerhojoukkue SM, kansallinen Santakankaan MX-rata, Pori Porin Moottorikerho ry 28.9. Trial SM, Suomen Cup, kansallinen Kavilannummen MX-rata Salon Moottorikerho ry 5.10. SX2-luokka on ajanut tähän asti vain yhden lähdön illassa, mutta nyt luokka pääsee ajamaan yleisön edessä kolme kertaa illan aikana. Kolmen finaalin formaatti tarkoittaa myös sitä, että kaikki huippukuljettajat nähdään kolmessa lähdössä illan aikana ajamassa toisiaan vastaan. Perinteiset alkuerät jäävät ohjelmasta pois ja niiden tilalla ajetaan kaksi sprintfinaalia. Kaksi ensimmäistä lähtöä ovat niin sanottuja sprintfinaaleja, joiden perusteella ratkaistaan varsinaisen finaalin lähtöjärjestys. Motocross SM, kansallinen Ollosten MX-rata, Orimattila Orimattilan Moottorikerho ry 21.-22.9. Cross Country SM, Suomen Cup, kansallinen Kiteen aimo Kiteen Moottoripyöräklubi ry 19.10
Mitä jatkossa. Lähdet tänä vuonna Sixille ja ajat samassa kerhojoukkueessa kuin Tiitus Enjala ja Niko Puotsaari. Ensinnäkin haluan päästä maaliin. Vauhti oli todella hyvää. Sipoon EM-enduro oli jälleen piristävä tuulahdus kansainvälistä menoa Suomessa. Sipoossa kilpailua rakensi pieni, mutta sitäkin tehokkaampi ryhmä. Viktor Leppälä on tämänkin kauden aikana ehtinyt osoittaa, että vauhtia riittää aina maailman tasolle asti. 10 ”Haluan vain jatkaa samalla tavalla, koska aina kun voittaa mestaruuden, haluaa vielä enemmän tehdä sen uudelleen.” Chase Sexton kertoi motocross-sarjan mestaruuden varmistumisen jälkeen. Samalla Kullas lunasti paikan SMX-sarjan kolmeen finaaliin, oltuaan 20 parhaan joukossa supercrossja motocrosssarjojen yhteispisteissä. Fakta on kuitenkin se, että ajossa oleva epävarmuus on pakko saada kuntoon, sillä kansainvälisissä karkeloissa on pakko pysyä pystyssä. Kun ei pysty ajamaan erissä kisaa itseään vähän parempien kuljettajien kanssa, niin ei tule rutiinia ja kehitystä. Nyt olen siinä tilanteessa, etten haluaisi ajaa ainakaan Suomessa motocrossia. Uuden lain myötä kansainvälisten kilpailujen järjestäminen Suomessa muuttui lähes mahdottomaksi ja etenkin speedwaykilpailuja on jouduttu perumaan kalliiden vakuutusten takia. Treeneissä ei koskaan pysty ajamaan niin kovaa kuin kisoissa ja sen takia kilpailut ovat tärkeitä. Todella monessa kilpailussa tuli kaiken maailman starttikasoja ja teknisiä ongelmia, enkä päässyt ajamaan kokonaisia eriä ja sellaisessa oikeassa porukassa. Nyt Koskinen on suuntaa katsetta jo enduron pariin. Ikäni puolesta tämä oli viimeinen kausi kuitenkin motocrossissa EMX250-luokassa. Valitettavasti tulokset eivät olleet aivan sitä, mitä nuorukainen itse odotti, tai myöskään muutkaan. Ongelmaksi muodostui se, etten saanut ehjiä eriä. Vaikka kaikki asiat eivät menneet aivan kuin elokuvissa, niin siitä huolimatta Sipoo onnistui jälleen kisaisännyydessä. Syksyllä lyödään mietintämyssy päähän ja pohditaan mitä ajetaan. Kun tämän lisäksi myös taustat tulevat kuntoon, on Leppälällä mahdollisuudet vaikka mihin. En ole miettinyt vielä ensi vuoden osalta mitään. Tuollaisella tasolla pitää olla hyvä rutiini ja ajaa kovaa. Ajoit Sipoon EM-enduron ja vaikka lopputulos ei ollutkaan hyvä, mutta ennen keskeytystä ehdit ajamaan kaksi todella hyvää pätkäaikaa. Siitä saa todella hyvän käsityksen siitä, mitä enduro on MM-tasolla. Ja mitä olemme treeneissä käyneet ajamassa, niin vauhti on ollut myös hyvää lähes kylmiltään. En lähtenyt hakemaan mitään Euroopan mestaruutta. Miten motocrossin EM-sarja omasta mielestäsi meni. Tiesin, että hommasta tulisi vaikeaa ja tarkoitus oli ajaa kisa kerrallaan. Vanhan toistoa, mutta liikennevakuutus on yhä suurin puheenaihe lajeissamme, eikä positiivisessa mielessä. XRACING OFFROADPRO 05/2024 13. Pitkät ajopäivät, pätkien kävelyt, renkaanvaihdot ja kaikki muut. 5 MINUUTTIA: KIMI KOSKINEN PEUKUT DUCATISTA TULI kymmenes eri moottoripyörävalmistaja, joka nähtiin motocrossin MM-sarjassa tänä vuonna. Harri Kullaksen ajaminen Amerikan motocross-sarjassa on ollut hienoa katsottavaa. Enduro houkuttaa ja siihen saattaisi olla myös tilaisuus. Minulla on hyvät kaverit enduropuolella ja he auttavat minua. Kullas käänsi katseita sarjassa ja sai paljon huomiota myös Amerikan mediassa. Mutta mitä, se on vielä auki. 1 1 2 2 K U LJ ET TA JI EN K ER TO M A A Kimi Koskinen lähti tällä kaudella kiertämään EMX250-luokan EM-sarjaa. Mitä odotat kisalta. Niihin olit varmasti tyytyväinen. Sixi on todella hyvä paikka päästä harjoittelemaan enduroa. Olen ihan täysin noviisi sillä puolella ja tarvitsen paljon apua. Varmaa on se, että jossain ajan ja joitain ajan
Kun vihdoin pääsin valittamaan vaivoistani erikoislääkärille, oli kaksintaistelustani lepän kanssa kulunut tasan kaksi kuukautta. PEUKALOISEN RETKET K eväällä oli kaikki katettuna valmiiksi kaikkien aikojen endurokesälle. Aiemmat kokemukseni olivat hieman horjuttaneet uskoani maan terveydenhuollon tilaan, mutta nyt muuttui ääni kellossa. Kohdalleni osui kenties pubivisoja päätyökseen pyörittävä henkilö, sillä hoitajan toiminnassa oli vahva arvailun leima. Sitten muistin, että minähän tässä potilas olen, joten pidin kädet omalla puolellani. Hän tempaisi sormeen sellaisen siteen, että vartin päästä peukalon pää alkoi sinertää. Hetken lääkäreiden Googlea selatessaan hän neuvoi jatkamaan lastan pitoa kuukauden ajan. Sanoin asuvani Orimattilassa, joten tuska kuuluu arkeen. Lääkäri hieman hymähti ja alkoi puhua nauhurille lausuntoaan. Ylipitkiksi venyneiden talkoopäivien johdosta olin tuossa kohtaa ylittänyt jonkinlaisen harmituskäyrän lakipisteen, eikä välitön kipu peukalon tyvessä aiheuttanut mitään tunnereaktiota. PASI JÄRVIÖ 14 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Poistuin paikalta muutamassa minuutissa ja lähdin kotiin odottamaan vakuutusyhtiön lupaa varata tapaamisen käsitohtorille. Peukalo on revähtänyt, mutta tapahtuneesta on niin kauan aikaa, ettei sille enää kannata mitään tehdä. Pääsin nopeasti yksityiselle lääkäriasemalle, jossa minut otti vastaan kunniakkaasti harmaantunut herrasmies. Elän nyt enduron osalta uutta kevättä ja kivuista huolimatta ajo maistuu kenties paremmalle kuin koskaan. Kertasin, mitä sormelleni oli tapahtunut ja hän totesi, että tämä vaatii erikoislääkäriä ja magneettikuvauksen. Ymmärsin tässä kohtaa poistua huoneesta. En saanut minkäänlaista sympatiaa, vaan lääkäri nappasi kädestäni kiinni j a painoi peukalollaan kipeään kohtaan. “Potilas on nyrjäyttänyt oikean käden peukalon vääntäessään tikkua.” Yritin sopertaa, että kyseessä ei ollut mikään tikku, vaan reilu peukalon paksuinen nuori leppä. Astellessani hänen perässään hoitohuoneeseen, huomasin, että lääkäri kulki voimakkaasti selkä kyyryssä ja olin jo lähellä tarttua häntä kädestä kiinni tarjotakseni tukea. Koska kuukauden kuluttua eivät kivut olleet hellittäneet, aloin pohtia uutta lääkärikäyntiä. Nimeni kaikui lääkäriaseman käytävällä lähes sotilaallisella nuotilla ja singahdin huoneeseen kuin aliupseerikurssille hinkuva alokas. Hieman verkkaisen liikkumisen mies korvasi kuitenkin erittäin ripeällä palvelulla. K oska työterveysasema ei täysin minua vakuuttanut, otin yhteyttä vakuutusyhtiöön. Otin siteen pois ja kävin seuraavana päivänä noutamassa apteekista kunnollisen lastan sormeeni. Viimeisiä pallomerkkejä kiinnittäessäni huomasin nuoren pajukon kasvavan ojanreunalla ikävästi juuri merkkien edessä. Käsilääkäri luki nopeasti aikaisemman lausunnon, jossa oli mielestäni hieman korjattavaa. Tässä huumassa menin lupautumaan Kanteleella ajettavaan Motopalvelu Enduranceen, joten ei muuta kuin peukut pystyyn, että siellä ollaan iskussa. Maksan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta vuosittain ison kasan euroja, joten homma meni sen piikkiin. Lääkäri oli sitä mieltä, ettei sormi pahemmaksi mene ellen uudelleen väännä sitä ympäri. Saisin kyllä ajaa, jos kipu ei haittaa. Lastakaan ei auttanut kipuihin muutamassa viikossa, joten menin työterveyslääkärin juttusille. Hänen hetken tunnusteltuaan diagnoosi oli selkeä. Noin viikon päästä sain aikaiseksi käydä työterveydessä näyttämässä vihoittelevaa peukkuani. Hieman väsyneenä otteeni ei ilmeisesti ollut täysin metsurin käsikirjasta, sillä onnistuin lepän katkaisun ohessa vääntämään peukaloni ympäri. Utelin oitis, voisinko kivuista huolimatta ajaa enduroa vai pitääkö sormea lepuuttaa vielä kauan. Kaikki meni kuitenkin mönkään, kun talkoopäissäni riehuin Toukokuunajon reittiä kuntoon. Pyörä oli kuin räätälöity toiveitteni mukaan, olin löytänyt uusia ajokavereita ja olimme saaneet lisää ajoreittejä lähiseudulle. Luvassa meni reilu viikko, koska aiemmat lääkärit olivat hieman verkkaisia lähettämään lausuntojaan. Tämä innokas nuorehko tohtori väänteli sormea sellaisiin asentoihin, että mikäli se ei ollut sijoiltaan ennen vastaanotolle tuloa, niin tämän jälkeen se ainakin oli
Rakennettu haasteisiin P ho to s: IN D G , Lu ke Ta lb ot P le as e m ak e no at te m pt to im ita te th e ill us tr at ed rid in g sc en es , al w ay s w ea r p ro te ct iv e cl ot hi ng an d ob se rv e th e ap p lic ab le p ro vi si on s of th e ro ad tr af fic re gu la tio ns ! Th e ill us tr at ed ve hi cl es m ay va ry in se le ct ed d et ai ls fr om th e p ro d uc tio n m od el s an d so m e ill us tr at io ns fe at ur e op tio na l eq ui p m en t av ai la b le at ad d iti on al co st . Koe jotain Poikkeuksellista. hu sq va rn am ot or cy cl es .c om. Vuoden 2025 FE 350 on modernin teknologian taidonnäyte. Täynnä innovaatioita, jotka takaavat, että enduro ei tule olemaan enää koskaan entisellään
Olipa todellinen syy sitten mikä tahansa, niin Suomessa suunnataan katseet jo vuoteen 2026. C M Y CM MY CY CMY K xracing_syyskuu(1).pdf 1 28.8.2024 21.02 16 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tämä tieto oli myös Viron järjestäjätaholla, joka oli kilpailusta neuvotellut. Tietojemme mukaan Viron MM-enduro piti kaasutella Paikusessa viikko Suomen kilpailun jälkeen. Suomeen tuli tieto, jonka mukaan järjestäjät eivät olleet vastanneet promoottorin lähettämään sähköpostiin kesällä ja Suomi oli pudotettu sen takia pois kalenterista. Tarina sai jatkoa elokuun alussa, kun kisakalenteri julkaistiin. K aiken piti olla kunnossa Suomen MM-enduron osalta. Asiaa ei heille tietääksemme ilmoitettu sarjan promoottorin toimesta aiemmin, vaikka toisin oli luvattu. Elokuun alussa julkaistussa kisakalenterissa on kahdeksan MMviikonloppua, joka on enemmän kuin moneen vuoteen. Tietojemme mukaan kaikki oli sovittu MM-sarjan promoottorin kanssa ja suomalaiset kisajärjestäjät odottelivat enää sitä hetkeä, jolloin sarjan kalenteri julkaistaan virallisesti. Ehkäpä sitten Veikö kadonnut sähköposti Suomen MM-enduron. Kalenteri julkaistiinkin elokuun alussa, mutta viikko ennen tuota kaikki muuttui. Viron järjestäjät saivat tiedon tapahtuneesta siinä vaiheessa, kun he lukivat julkaistun kalenterin. TEKSTI & KUVAT_Jani Hovi Suomen ja Portugalin pitkän välimatkan johdosta kyseistä sähköpostia ei Suomen järjestäjien mukaan ollut koskaan edes saapunut, joten tilanne muuttui hankalaksi. Tähän pikapäätökseen eivät suomalaiset järjestäjät suostuneet, jonka takia kilpailua ei Suomessa nähdä. Tässä vaiheessa nimittäin huomattiin, että myöskään Viro ei ole kilpailukalenterissa mukana. Portugalista käynnistyvä sarja vierailee Espanjassa, Ruotsissa, Romaniassa, IsoBritanniassa, Ranskassa, Italiassa ja päättyy Saksaan. Kuitenkin viikko ennen kalenterin julkaisua kaikki muuttui. Suomessa piti ajaa ensi kesänä enduron MM-sarjan osakilpailu ja kisa piti kaasutella Vesivehmaalla. Eli aikaan, jolloin piti ajaa Suomen ja Viron osakilpailut. Toivottavasti tuolloin Suomeen saadaan MM-enduro ja Vesivehmaalla nähdään maailman huiput. Kaikki järjestäjämaat ovat tuttuja MM-sarjassa, mutta kilpailujen määrä on poikkeuksellisen suuri. Kun katsotaan sarjan kilpailujen päivämääriä, kiinnittyy suomalaisittain huomio siihen, ettei heinäkuussa ajeta yhtään MMkilpailua. Alun perin kilpailu piti ajaa heinäkuussa, mutta nyt promoottori tarjosi kilpailua järjestettäväksi koulujen päätösviikonloppuna, käytännössä siis pahimpaan mahdolliseen aikaan Suomessa. Lieneekö tässä kuitenkin oikea syy siihen, miksi Suomessa ja Virossa ei ajeta MMkilpailua
C M Y CM MY CY CMY K xracing_syyskuu(1).pdf 1 28.8.2024 21.02
Motocross on aina ollut ykköslajini, mutta olen myös lasketellut kilpatasolla. 8.00-17.00 | www.motopalvelu.com Messinkitie 5 | 16300 ORIMATTILA Pyörämyynti: 0445539800 | 0447260093 | 0400492910 Varaosat/keskus: 03 777 2255 Huolto: 040 500 4935 Avoinna ark. Suosikkiajopaikkasi. Tukijat. Tavoitteesi motocrossissa pitkällä tähtäimellä. Esikuvasi. Harjoitteletteko te yhdessä, vai käytkö ajamassa itsekseen. Minun pitäisi pyrkiä lyhentämään jarrutusmatkoja ja työstämään pyörää paremmin hyppyreissä. Radalla on paljon korkeuseroja ja se tekee siitä hienon. NIMI, IKÄ JA KILPALUOKKA: Jimi Marttila, 13 vuotta, MXC/A PYÖRÄ: KTM SX 85 Parhaat saavutuksesi. Olet ottanut tänä vuonna melkoisen ison harppauksen eteenpäin vauhdillisesti ja olet ajanut jo erävoittoihin, sekä myös totaalin voittoon tällä kaudella. Miten harjoittelet. TULEVAISUUDEN TÄHTI: Jimi Marttila Messinkitie 5 | 16300 ORIMATTILA Pyörämyynti: 0445539800 | 0447260093 | 0400492910 Varaosat/keskus: 03 777 2255 Huolto: 040 500 4935 Avoinna ark. Uin, juoksen, poljen kuntopyörällä ja teen erilaisia kehonhallintaan liittyviä harjoitteita. Olen harjoitellut paljon ja lisäksi ajanut kilpailuja ulkomaille kovatasoisessa seurassa. sija vuonna 2023. Ajaa motocrossia ammattilaisena. Mistä tuo vauhti on tullut. Herlings on taas ”sand king” ja itse tykkään eniten hiekka radoista Miten innostuit moottoripyöristä ja aloitit ajamisen. Kuntoilen paljon ja sitä kautta olen hyvässä kunnossa. Milloin ajoi ensimmäisen kilpailusi ja millaiset muistot siitä jäi. Näin Dungeyn ajavan televisiossa ja se oli niin cool. Edustat Helsingin Moottorikerhoa, jolla on useita nopeita junioreita. Vuonna 2020 ajoin yhdeksänvuotiaana Sipoo MX-liigassa 65-kuutioisten luokassa. Asumme Vaasassa, joten harjoittelen useimmiten itsekseni. 8.00-17.00 | www.motopalvelu.com KTM EXC-MALLIT UUDEN 2024 PYÖRÄN OSTAJALLE 1500€ STARTTIRAHAA! GASGAS EC 2024 MALLIT TARJOUSHINNOIN! EC 300 10 790€ TEEMME MYÖS VAIHTOKAUPPAA! VAIHDOSSA OFFROAD, STREET, ATV. Team Vainio, Hartman Oy Vaasa, Masacon Oy. SM-osakilpailuvoitto MX85-luokassa Alavudella tänä vuonna. KYSY TARJOUS! 18 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Olen kisoissa huomannut, että näillä osa-alueilla häviän kisakavereille eniten. Alavus. Harjoittelen aina mahdollisimman monipuolisesti. Ryan Dungey ja Jeffrey Herlings. Siitä on jäänyt mieleen ratakävely Kim Savasteen kanssa. Missä asiassa sinun tulee vielä kehittyä. Lisäksi olen periksiantamaton, joka on puolestaan luonteenpiirteeni. Vahvuutesi ajamisessa. Onko motocross ollut sinulle aina ykköslaji, vai oletko harrastanut myös muita lajeja aktiivisesti. MX-liigassa MX65-luokan 3. Kisakaudella harjoittelu on enemmän ajamista, mutta kisakauden jälkeen teen enemmän kuntoja lihaskuntoharjoituksia. Isä osti minulle crossipyörän, kun olin nelivuotias ja innostuin heti ajamisesta. sija vuonna 2022 ja MX85-luokassa 3
KYSY TARJOUS!. Messinkitie 5 | 16300 ORIMATTILA Pyörämyynti: 0445539800 | 0447260093 | 0400492910 Varaosat/keskus: 03 777 2255 Huolto: 040 500 4935 Avoinna ark. 8.00-17.00 | www.motopalvelu.com KTM EXC-MALLIT UUDEN 2024 PYÖRÄN OSTAJALLE 1500€ STARTTIRAHAA! GASGAS EC 2024 MALLIT TARJOUSHINNOIN! EC 300 10 790€ TEEMME MYÖS VAIHTOKAUPPAA! VAIHDOSSA OFFROAD, STREET, ATV. 8.00-17.00 | www.motopalvelu.com Messinkitie 5 | 16300 ORIMATTILA Pyörämyynti: 0445539800 | 0447260093 | 0400492910 Varaosat/keskus: 03 777 2255 Huolto: 040 500 4935 Avoinna ark
Hermannin Haljalan fanituotekaupassa kävi kuhina. Mikko Tontti analysoimassa edellisen päivän kisatuloksia Sipoon varikolla. Saunakatsomo Alavuden crossiradalla. VA R IK K O PA S S I Mikko Puro testasi, olisiko pyörä lentänyt mäen päälle superman -asennossa. KUVAT_Jani Hovi & Kari Hassinen Peetu Juupaluoma esitteli Sipoossa vuoden 2025 hattumuotia. 20 XRACING OFFROADPRO 05/2024
Näillä suorituksilla ei oltaisiin pärjätty olympialaisissa. Eero Remes oli palkannut omat hierojat kisaan mukaan. Ettäs tiedätte! Joku löysi sammakon maasta! Maatalousajoneuvot ovat tarpeen myös motocrossissa. XRACING OFFROADPRO 05/2024 21. WWW.XRACING.FI WWW.XRACING.FI LISÄÄ KUVIA: Aleksi Vesanto ei tyytynyt poraamaan reikiä ilmanpuhdistimen koteloon, vaan vei homman astetta pidemmälle
Jarno puolestaan jäi meistä kierroksella. Hänelläkään ei ollut kilpailukykyistä ajokkia. Lisäksi siinä kurvissa oli vastassa kerrostalon kiviseinä. Jännitettä välillemme lisäsi tietysti tuo yhteisen tyttöystävän asia. Martin kisa jäi kesken kun pyörä rikkoutui. Urheasti hän kuitenkin ajoi katetulla, kapeasarvisella Yamahallaan, jolla ei tietenkään ollut mitään mahdollisuuksia menestyä, ILKKA HEINÄAHO ILKKA HEINÄAHO 1971 HARJUN AJOT JYVÄSKYLÄ SUOMI 22 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Aivan sattumalta sitten kerran paljastui, että entinen työkaverini ja kova kilpakumppanini Ilpo Saari oli myös hyvin aktiivisesti kiinnostunut morsiamestani. Minä ajoin sinä vuonna koko SM-sarjan ja taisin olla loppupisteissä SM-pronssilla. Nyt kun miettii, että jos jarrut olisivat pettäneet siinä alamäessä, niin silloin tätäkin tarinaa kertoisi joku muu ja aivan toisella tavalla. Edelläni olivat Jarno Saarinen ja Martti Pesonen. Harri voitti silloin ja Reino oli kolmas. Koska Harjun Ajot oli SM-osakilpailu, niin tietysti mukana olivat myös Jarno ja Martti. Se alamäki päättyi nimittäin lähes 90 asteen asfalttimutkaan, joka puolestaan vaihtui muutaman kymmenen metrin päästä mukulakivetykseksi. Ilpo johti muutaman kierroksen, kunnes onnistuin alamäen jarrutuksessa sorapinnan jarrupatit nurmikon kautta kiertäen ohittamaan. Tosin hänestä ei kuitenkaan sittemmin kummallekaan emäntää tullut. Huonoille kuskeille en kuitenkaan hävinnyt. Eihän sitä tietenkään nuorena miehenä ja kisan tiimellyksessä ajatellut. Minulla ei siis ollut ajokkia tuohon kisaan, vaikka olinkin mukaan ilmoittautunut. Kuulin, että samanlainen tilanne oli myös Ilpolla. Minä sain pyöräni Reino Santalalta ja Ilpo sai pyöränsä Harri Nyholmilta. Ilpon tavoite sen sijaan saattoi olla vain tuossa kisassa minun päihittämiseni. Kumpikin meistä etsi aktiivisesti sopivaa ajokkia kisaan ja miten ollakaan, onnistuimme lainaamaan täsmälleen samanlaiset 250-kuutioiset Bultaco Pursang Mk3 -pyörät. Tuo alamäki oli muuten melkoisen jyrkkä. Kun tuli meidän lähtömme, niin kisa alkoi tuimana. Olin jo myynyt pois Bultaco Pursang Mk2 pyöräni, jolla olin ajanut vuoden 1969 jälkeen kaikkiaan viisi SM-kultaa. Silloin ei tarvinnut neuvoa kummallekaan moottoripyörällä ajoa, ei minulle eikä myöskään Ilpolle. Kas kun suostuivatkin lainaamaan! He ajoivat siihen aikaan junioriluokassa. Kaikki meni kuitenkin onneksi hyvin. Reino ei kestänyt katsoa loppuun asti, vaan lähti kesken kamppailumme varikolle. Mainittakoon, että Harri ja Reino katselivat vähän aikaa yhdessä meidän kisaamistamme. A rmeijan jälkeen vuonna 1971 työskentelin Tikkakosken konepajan asetehtaalla jyrsijänä ja asustelin silloisen tyttöystäväni luona Jyväskylässä. Siinä vaihdettiin vielä viitosvaihteelle, joten vauhtia oli taatusti enemmän kuin olisi ollut järkevää. Elettiin toukokuun loppua ja hyvää vauhtia lähestyivät Harjun Ajot, jotka ajettiin 31.5
Pois oli lähdettävä! Kisa, jota en varmasti unohda, on juttusarja, jossa tutut kuljettajat kertovat, mikä on ollut kisauralta parhaiten mieleen jäänyt tapahtuma. Tuolloin vuonna 1971 oli paikalla 7 000 maksanutta katsojaa. Hän nimittäin vei minut ensimmäisen kerran vuonna 1958 Harjun kisoja katsomaan. Kyseessä voi olla tiukin kamppailu, upein voitto, katkerin tappio, tai oikeastaan ihan mitä tahansa. Yli 250-kuutioisten luokan voitto Bultaco El Bandito 350:llä oli lopulta minulle yksi urani helpoimmista. Aiempina vuosina oli luultavasti vielä enemmän. KISA , JOTA EN VARMASTI UNOHDA! TEKSTI_Kari Salminen KUVAT_Matti Verkkonen XRACING OFFROADPRO 05/2024 23. Pitkällä radalla voitin myös vuonna 1969 silloin omalla Pursangillani. Minulta pääsi itku ja pissa tuli housuun. Soili on myöhemmin kertonut Jarnon jo tulomatkalla Jyväskylään arvelleen, että ”Ei noille leveäsarvisten pyörien kuskeille Harjulla pärjää millään”. Vuodelle 1971 Harjun rataa lyhennettiin lähes kolmasosalla. Ei varmasti olisi menestys ainakaan ajotaidoista ollut kiinni. koska suuri osa radasta oli sorapintainen. Ilpo taituroi urheasti toiseksi jollain katupyörällä, varsinaiset TT-kuskit AJSja Matchlesspyörineen kuitenkin selvästi päihittäen. Ei olisi varmastikaan edesmennyt isäni uskonut, että näkee vielä nuo tulokset. Olin silloin 7-vuotias. Minulle jäivät ikuiset ennätykset sekä pitkälle, että lyhyelle kierrokselle. Ensimmäiset ajot Harjulla tapahtuivat vuonna 1952. Jarnon olisi pitänyt kaivaa esiin vanha Tunturi Puch 250 SG:nsä, jolla hän menestyi hienosti jääradoilla muutamia vuosia aiemmin. Kun ensimmäisen lähdön ”piikit” pärähtivät silmieni eteen, niin muistan, miten jonkun kuljettajan kypärä hipaisi olkipaalia
Suomen kokoisessa maassa haasteita on monia ja suurimmat liittyvät tietysti talouteen ja talkooporukkaan. Kilpailun tekeminen vaati kuitenkin todella isot ponnistelut pieneltä, mutta sitäkin tehokkaammalta ydinryhmältä. Suomen Moottoriliitto ei ota kilpailua järjestettäväksi ja riskiä itselleen, joten nykyisellään riski kaatuu järjestävän kerhon niskaan. Sipoossa kaasuteltiin elokuun puolessa välissä onnistunut EM-enduro. K ansainvälisten arvokilpailujen järjestäminen ei ole enää nykypäivänä mitenkään yksinkertaista. Miksi kenenkään kannattaa porata kallioon 500 reikää reitin merkkausta varten ja viettää metsässä päiviä. TEKSTI & KUVAT_Jani Hovi 24 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Jos ajattelemme esimerkiksi motocrossin MM-kilpailua, on siitä koituvat todelliset kulut normaalilla sopimuksella noin 500 000 euroa. Taloudelliset riskit ovat suuret työmäärään nähden, joten miksi ihmeessä kerhon kannattaa järjestää arvokilpailut. Ja oikeastaan hyvä niin, sillä moottorikerhoilla ei ole kapasiteettiä tuon kaltaista kilpailua hoitaa kokonaisuudessaan. Kilpailun järjestämisen taito on, mutta kun samaan aikaan pitäisi kerätä kasapäin yhteistyökumpMiksi järjestää kansainvälisiä arvokilpailuja. Ja tänä päivänä ne kerhot, jotka haluavat tuollaisen riskin ottaa, ovat vähissä
Miksi arvokilpailuja pitää olla. Miksi järjestää kansainvälisiä arvokilpailuja. Endurossa työmäärä on usein moninkertainen motocrossiin verrattuna, kuten myös tänä vuonna Sipoossa nähtiin. Siinä missä motocrossin MM-sarjan promoottorille pitää maksaa normaalin taksan mukaan 300 000 euroa, endurossa selviää 30 000 eurolla. XRACING OFFROADPRO 05/2024 25. Eikö olisi vaan helpompaa järjestää MX-liiKimi Koskinen ja muut nuoret suomalaiset kuljettajat pääsivät vertaamaan omaa vauhtiaan EM-sarjan kärkikuljettajien vauhtiin Sipoossa. Enduron osalta kulut ovat eri luokkaa. Ja EM-endurossa vieläkin huomattavasti pienemmällä summalla. Toki on myös sanottava se, ettei se helppoa ole ja edellyttää lähes poikkeuksetta järjestävän kaupungin tai kunnan taloudellisen tuen. Enduron puolella suurin ongelma tuleekin monesti juuri työmäärästä ja siitä, että talkooporukka on nykyisin todella vähissä. Tämä ei luonnollisesti näytä hyvää esimerkkiä muille vastaaville tahoille, jotka miettivät kilpailun järjestämistä. Endurossa nämä ovat sellaisia summia, jotka osaavat kerhot saavat vielä kasaan ja taloudellisessa mielessä kilpailujen järjestäminen on mahdollista. Ilman tätä porukkaa kilpailu ei olisi onnistunut. Noin 10 hengen ydinryhmä teki kymmeniä, jos ei jopa satoja tunteja per henkilö töitä kisan eteen ennakkoon. Ammattimainen tapahtumanjärjestäjätaho huomasi ensimmäisen vuoden jälkeen, ettei saa kilpailua taloudellisessa mielessä mitenkään järjestettyä ja vetäytyi pois. Lisäksi kun kilpailut eivät ole taloudellisessa mielessä mitään kultakaivoksia, on maksullisen henkilökunnan ottaminen mahdotonta. paneita ja markkinoida kisaa, niin monelta kerholta tämä ei onnistu. Eikä homma onnistu monesti edes ammattilaisilta, kuten varmasti monet muistavat Lahti Eventsin osalta. Miksi ihmeessä sitten pitää järjestää arvokilpailuja
Luonnollisesti kaiken järjestäminen ei onnistu moottoriliitolta, vaan siinä vaaditaan paikallisten moottorikerhojen apua. Lisäksi Suomessa ajettavat arvokilpailut antavat meidän kuljettajillemme näytönpaikkoja ja mahdollisuuden lähteä testaamaan omaa vauhtiaan maailman huippujen seuraan. Näille pienille pojille luotiin esikuvia, joista osa tuli lajin pariin pelkästään sen takia, että pääsivät seuraamaan kilpailua. Heinola on tehnyt onneksemme ansiokasta työtä ja ovat järjestäneet MM-kilpailuja vielä nykyvuosinakin, joskaan eivät joka vuosi, eikä aivan joka toinenkaan. 26 XRACING OFFROADPRO 05/2024. gakisoja ja helppoja endurosprinttejä, jotka tuovat yleisesti ottaen kerhoille kohtuullisen tuoton työmäärään nähden. Moottoriliiton palkatusta henkilökunnasta pitäisi löytyä joku, joka vastaa projektista. Sipoon EMenduron extremetesti oli rakennettu kallion päälle, johon järjestäjät porasivat 500 keppiä reittinauhaa varten. Eihän tämä ole missään nimessä pelkästään arvokilpailujen puutteen syytä, mutta varmasti pieni osa tulee myös siitä. Samoin moottoriliitolla pitäisi olla taho, joka hoitaa yhteistyökumppaneiden hakemisen kyseisille kilpailuille. Mutta ihanteellisessa mallissa SML olisi se ulkopuolinen promoottori, joka ottaisi kilpailun järjestämisen vastuulleen. Ne pienet pojat, jotka katsoivat aikoinaan vaikkapa Pekka Vehkosen taistelua Dave Strijbosia vastaan Hyvinkäällä, näkivät suomalaisen kuljettajan ajavan maailman huipulla ja varmasti miettivät, että tuonne minäkin haluan. Motocrossin puolella oikeastaan elämme jo sitä tilannetta, sillä kilpailuja on järjestetty valitettavan harvakseltaan Suomessa. Suomen uskottavuus kansainvälisellä taholla on myös yksi asia, mikä puoltaa MM-kilpailujen järjestämistä. Syyt kilpailujen järjestämisille ovat moottoripyöräilyä yleisesti tukevia ja ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntaavia. Luonnollisesti enduron puolella samat faktat pitävät kuin motocrossissa, eli arvokilpailuissa pienet pojat ja tytöt pääsevät katsomaan omia idoleitaan ja sitä kautta he ajautuvat ehkä lajin pariin. Jos arvokilpailuja ei ajeta, niin tavallaan putoamme MM-kartalta pois, eikä myöhemmin kilpailujen saaminen Suomeen ole niin itsestäänselvyys. Radat ja maisemat ovat tuttuja, kaikki kilpailun ympärillä on tuttua ja yleisesti ottaen on huomattavasti helpompaa ajaa MMtai EM-kilpailu Suomessa, kuin ulkomailla. Kustannukset Suomessa ajettavassa kilpailusta ovat luonnollisesti huomattavan paljon pienemmät kuin Keski-Euroopassa ajettavasta kilpailusta. Enduron puolella on myös selvää, että Suomen kulta-ajat ovat takana ja monet muut maat ovat ajaneet meidän ohi. Niin taloudellisessa mielessä, kuin organisoinnissakin. Sen lisäksi suomalaisilla on aina etulyönti asema kilpailuissa, jotka ajetaan kotimaassa. Sitä kautta harrastajamäärät lisääntyivät ja kun määrät ovat suuria, seuloontuu usein siitä massasta myös maailmanhuippuja. Mitä tapahtuisi, jos Suomessa ei enää järjestettäisi arvokilpailuja. SML:n rooli Kun miettii syitä, miksi Suomessa pitäisi järjestää tasaiseen tahtiin arvokilpailuja, tulee mieleen väkisinkin Suomen Moottoriliitto. Suomen Moottoriliiton tärkein tehtävä on tukea suomalaista moottoripyöräilyä ja mikä onkaan tärkeämpää tukea kuin järjestää kansainvälisiä arvokilpailuja. Väkisin tulee mieleen, että se on ajanut osaltaan suomalaiset tilanteeseen, jossa sekä maailmalla ajavien suomalaisten kuljettajien määrä että kotimaan kisojen kuljettajamäärät ovat pudonneet merkittävästi
Trialista jääspeedwayhin, Six Days Endurosta Hämeenlinnassa supercrossiin Olympiastadionilla. Tässä tapauksessa myös kilpailun voitot ohjautuisivat moottoriliitolle, jolloin kilpailu toimisi samalla varainhankintana. ”SUOMESSA AJETTAVAT ARVOKILPAILUT ANTAVAT MEIDÄN KULJETTAJILLEMME NÄYTÖNPAIKKOJA.” XRACING OFFROADPRO 05/2024 27. Valitettavasti Kotkan Six Days Enduro vuonna 2011 meni taloudellisesti erinäisistä syistä kansankielellä sanottuna ”täysin munilleen” ja tuon kilpailun tappiota kirjattiin alas vielä vuosien ajan. Kukaan ei ole astunut Mäkelän saappaisiin moottoriliitossa ja jos katsotaan tämän hetken tilannetta, niin kukaan ei ole astumassakaan. Itse asiassa Suomen Moottoriliitto perusti 2009 erillisen yhtiön, Finnmotorace Oy:n, jonka tehtävänä oli järjestää arvokilpailuja Suomessa. Valitettavasti kaukana takana ovat ne ajat, kun SML:ssä työskennellyt Eppu Mäkelä järjesti liiton nimissä onnistuneita arvokilpailuja Suomessa. Eikä moottoriliiton tämän päivän strategiaan kyseinen järjestely sovikaan. Onneksi on yhä henryoleniuksia ja esavirtasia, jotta näemme Suomessa kansainvälisen tason kilpailuja ja lajimme elää yhä. Ei ole, mutta onneksi vielä näin tapahtuu. Ja esimerkiksi Sipoon enduron kohdalla kerho teki kilpailulla myös rahaa omaan kassaan, jolloin työlle saatiin katetta. Onko yksittäisen moottorikerhon tehtävä ottaa taloudelliset riskit sen vuoksi, että he tukevat suomalaista moottoripyöräilyä ja tekevät töitä satoja tunteja rakkaudesta lajiin. Sen jälkeen SML on ottanut takaaskeleen kilpailujen järjestämisen kanssa. Kerhot hoitaisivat kilpailujen käytännön järjestämisen, jota SML ohjaisi ja kerhot saisivat tästä työstä myös korvauksen. Toki on sanottava, että kaksi vuotta sitten kilpailu tuotti tappiota, eli silloin kaikki työ tehtiin ilmaiseksi ja annettiin myös vähän rahaa pois, jotta pystyttiin tekemään hyvää Suomen moottoripyöräilylle
Kahden viikon taiteilu 28 XRACING OFFROADPRO 05/2024
XRACING OFFROADPRO 05/2024 29. Ehdotin asiaa GASGAS Nordicin Juha Salmiselle, joka innostuikin asiasta ja lupasi GASGASin toimittavan minulle pyörän ajoon. Edellytin mestarin lähtevän myös minulle kilpailuun avustajaksi, johon hän suostuikin. Minulle kuitenkin kävi näin, kun päätin pystyväni ajamaan trialkilpailun kahden viikon harjoittelulla. Tänä vuonna katsoin jo ajoissa kalenteria ja totesin, että heinäkuun alussa ajettava Racing For Fun -trialkilpailu Puujaassa sopisi omaan aikatauluuni ja aloin viedä asiaa eteenpäin. Välillä kannattaa toki olla tarkkana, ettei tule luvattua liikoja ja laitettua itseään liian pahaan paikkaan. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Simo Kuuslampi R eilu vuosi sitten avasin suuni väärässä paikassa ja totesin, että kyllähän minä voin tulla ajamaan yhden trialkilpailun. Viime vuonna tuota tilaisuutta ei valitettavasti kuitenkaan tullut, sillä omat aikatauluni eivät osuneet yhteen kisakalenterin kanssa. Ihmisellä täytyy olla haasteita, jotta mieli pysyy virkeänä
Tämä tarkoittaa kuuden tunnin harjoittelua kuutena päivänä viikossa. Sekään ei ollut helppoa ennen kuin sain siihen vinkkejä. Edessä oli kuitenkin muutama pakollinen vapaapäivä trialista, kun lähdimme poikani jääkiekkoleirille Kuortaneelle, jolloin kävin ajamassa myös Sotka CC:n. Itse piti kuitenkin pysyä täysin paikallaan, eikä pyörää saanut missään nimessä puristaa jaloillaan. Samaan aikaan huomasin, että vaikka olenkin tänä kesänä ajanut kohtuullisen paljon enduroa, on trialin ajoasento niin täysin erilainen, että käteni kipeytyi melkoisesti. Tommi Ahvala harjoitteli ajamista vuodessa 1 400 tuntia. Sitten kun siirryttiin pieneen rinteeseen, nousi vaikeusaste moninkertaisesti. Harjoituksen tiimellyksessä totesimmekin Salmisen kanssa, että minun pitää keskittyä aluksi perusasioihin ja jatkaa kahdeksikon ajamista kotipihassa. Kun juhannusaattoiltana kiersin kahdeksikkoa pihalla, mietin, mitä trialin ajaminen huipputasolla vaatii. Aluksi kävin kahtena päivänä ajamassa yksin ja tuskailin, kuinka vaikeaa homma oikein on. Kun reissumme Kuortaneelle käynnistyi, sain Mikko Leivolta viestin. Ennen tätä olen ajanut tasan yhden ainoan kerran trialpyörällä pari vuotta sitten. Aivan suunnitelmien mukaan ei valmistautuminen kisaan mennyt, sillä sain pyörän käyttööni vain reilut kaksi viikkoa ennen kisaa. Jo pelkän kahdeksikon ajaminen tasamaalla oli haastavaa ja tiesin tästä haasteesta tulevan minulle vaikean. Itse en kuitenkaan rakentanut työhuoneeseeni treenipaikkaa, vaan pysyin pihalla pyörimässä ennen kuin siirryin metsään muutaman päivän kuluttua. Siellä hän tasapainotteli illat pyörällään. Määrät tuntuvat uskomattomilta, mutta niillä määrillä on noustu maailman huipulle. Tämäkin tuntuu varsin uskomattomalta ja ennen kaikkea homma tuntuu siltä, että täytyy olla hieman hullu. Siis oikeasti 1 400 tuntia! Se tarkoittaa keskiarvollisesti lähes neljää tuntia joka päivä. ”TÄMÄKIN TUNTUU VARSIN USKOMATTOMALTA JA ENNEN KAIKKEA HOMMA TUNTUU SILTÄ, ETTÄ TÄYTYY OLLA HIEMAN HULLU.” 30 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tai sitten vain äärettömän määrätietoinen ja uskoa omaan tekemiseensä. Kun älysin kallistaa pyörää allani, se kääntyi. Britanniassa lajin huipuilla on ollut yleinen lausahdus: 6 x 6. Jo silloin totesin, että homma on täysin erilaista kuin mihin olen tottunut. 1400 tuntia treeniä vuodessa Tätä teinkin seuraavien päivien ajan lähes kyllästymiseen asti. Mestari Salminen oli valjastanut käyttööni tällä kertaa uuden GASGAS TXT GP 300 -mallin, jossa oli kaikki herkut lajin harrastamiseen. Ahvalan ollessa nuori, hän ei viettänyt talvia Keski-Euroopassa, vaan omassa autotallissaan. Aloitimme harjoittelun Salmisen kanssa asfaltilla kahdeksikon ajamisella. Sen toki ymmärsin, että pyörästä tämä homma ei tule jäämään kiinni. Kuvankauniissa pyörässä oli Akrapovicin pakoputkisto ja paljon sellaisia osia, joista en vanhana enduromiehenä ymmärtänyt mitään. Hänen oli tarkoitus lähteä valmentamaan minua seuraavalla viikolla, mutta Xracingin netEnnen kilpailua kaikki kuljettajat kokoontuivat ohjaajakokoukseen kuuntelemaan lajipäällikkö Jörgen Nylundin ohjeistusta kisaa varten
Samalla mietin, kuinka pikkutarkasta lajista on kyse, etenkin huipputasolla. Tästä harjoituskerrasta olikin todella paljon hyötyä, sillä tein monia pieniä asioita täysin väärin. Aikaa ei ollut kuulemma hukattavaksi, sillä homma näytti sen verran huonolta. Niin tapahtuikin ja kun laskeuduimme Suur-Hattulaan sunnuntaina kello 15 aikaan, olin jo kello 16 treenaamassa Leivon johdolla. Käteni kipeytyi kipeytymistään ja sovimme sunnuntaina illalla Leivon kanssa seuraavat treenit torstaille. Hyötyä enduroon Keskiviikkona suuntasin Hämeenlinnan Moottorikerhon enduron kerhokisaan. Niinpä sovimme, että Leivo tulisi valmentamaan minua heti kun saapuisin Kuortaneelta kotiin. Juha Salminen toimi avustajana kilpailussa, mutta edes ammattimiehen opeilla ei pystytty ihmeisiin. Painon siirto pyörän päällä ja jaloilla työskentely olivat asioita, joilla sain nopeasti parannettua ajoani. XRACING OFFROADPRO 05/2024 31. Toki tiedän, että nämä perusasiat tulevat selkärangasta niillä, jotka lajia ovat paljon harrastaneet, mutta tason noustessa tulee uusia asioita vastaan. Tapeilta seisaaltaan ajaminen tuntui todella helpolta enduropyörällä ja jotenkin se tuntui luonnolliselta. tisivuilla julkaistu video sai Leivon huolestumaan. Rehellisesti myönsinkin, että tuon lyhyen harjoituspyrähdyksen aikana ei minulle ollut tullut vielä mitään varsinaista luottoa pyörään. Jo juhannuksen aikaan huomasin, että Trialin yhteisöllisyys tulee esiin siinäkin vaiheessa, kun jaksoihin tutustutaan porukalla ennen kilpailua. Sitä ennen kävin tiistaina ajamassa Leivon ohjeiden mukaan trialpyörällä normaalia ajoa, jotta pyörästä tulisi minulle tutumpi. Trialkyynärpää jomottaa Moni ei varmastikaan tiedä Leivon historiaa, joten kerrataan se nopeasti. Kisan aikana mietiskelin, kuinka paljon lyhyt trialin harjoittelu on kehittänyt minun enduron ajamistani. Leivo antoi minulle monta pientä vinkkiä, joiden avulla sain ajostani paikoin paljon parempaa. Trial on todella paljon vaikeampi laji, kuin miltä ulospäin näyttää. Tiistaina ajoin pyörällä hidasta enduropolkua rauhalliseen tahtiin lähes tunnin ajan, jotta pyörä tulisi tutummaksi. En esimerkiksi tiennyt, miten pyörä käyttäytyy äkillisissä tilanteissa ja se on tietysti äärettömän huono asia. Paitsi että hän on kiertänyt työkseen trialnäytöksien kanssa ympäri maailmaa, hän on kiertänyt aikanaan myös trialin MM-sarjaa ja tuntee todellakin lajin salat
SM-kisoissa luokkia on peräti 11 ja kun kilpailuissa on kuljettajia mukana yleensä alle 50, on tilanne hieman erikoinen. Jo tämän lyhyen trialkokeilun perusteella voin sanoa, että kaikkien endurokuljettajien kannattaisi kokeilla trialia ja myös harrastaa sitä, sillä se parantaa varmasti enduron ajamista. Niinpä pääosin tyydyinkin katselemaan muiden ajoa ja kuuntelemaan Leivon ohjeita. 32 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Luonnollisesti tämä ulottuvuus tuo myös oman hauskuutensa. Kokonaisuudessaan RFF-kilpailu oli formaattina todella mukava. Valitettavasti omalta osaltani harjoitukset loppuivat lyhyeen, sillä käteni ei yksinkertaisesti kestänyt ajamista. Näin ollen päätin lääkitä itseäni Buranalla ja jääpusseilla. Tällä kertaa sain mukaani myös kaksi muuta trialharrastajaa Hämeenlinnasta. Se onkin yksi asia, mikä tekee trialista hauskaa. Treenien jälkeen yritin selvittää, olisiko kyynärpäähän saanut kortisonipiikin vielä seuraavana päivänä, mutta se osoittautui loma-aikaan hankalaksi. Samalla jokainen pääsi seuraamaan muiden ajoa, josta pystyi itsekin oppimaan. Lisäksi kolmessa luokassa on myös junioriluokat. Reitillä oli kuusi jaksoa, jotka kaikki ajettiin neljään kertaan. Puujaan RFF-kisassa kovin luokka oli TR2 ja siitä mentiin alas TR7-luokkaan asti. Kysyin ilmoittautumisia vastaanottaneelta trialin lajipäällikkö Jörgen Nylundilta, mihin luokkaan minun kannattaa ilmoittautua. kun olin ajamassa enduroa kivikkoisella ja hitaalla polulla, oli kytkimen käyttö jollain tavalla helpompaa ja luonnollisempaa kuin aiemmin, juuri trialin ajamisesta johtuen. Halusin toki haasteita, mutta kyllä niitä sainkin. Leivo teki harjoituksissa meille pari erilaista jaksoa, joita ajettiin vuorotellen. Kaikeksi onneksi tämä tapa lopulta toimi. Porukka jaettiin ryhmiin ja ryhmien kesken kiersimme jaksolta toiselle. Niitä varten, joille trialin luokat eivät ole tuttuja, käydään ne nopeasti läpi. Kisaa edeltävänä torstaina suuntasin jälleen Leivon johdolla harjoituksiin. Luultavasti kyseessä olikin Hämeenlinnan Moottorikerhon ensimmäiset trialyhteisharjoitukset kymmeniin vuosiin. Tiesin, että treenini eivät todellakaan olleet tuottaneet tulosta siihen malliin kuin olisin toivonut, mutta siitä huolimatta ilmoittauduin TR5-luokkaan. Samalla huomasin, kuinka sosiaalisesta lajista on kyse. Hän sanoi, että mikäli haluan pitää hauskaa ja ajella, niin minun kannattaisi ilmoittautua TR6-luokkaan. Jälkikäteen mietittynä se oli ehdottomasti kahden viikon harjoittelun jälkeen väärä luokka. Jos taas treenini olivat tuottaneet tuloksia, kannattaisi minun ilmoittautua TR5-luokkaan. Kaikki ryhmät ajoivat aina yhden Jaksojen jälkeen iloitsimme porukalla osan onnistumisia ja samalla naureskelimme pienille kommelluksille. Koska nyt kyse oli RFF-kilpailusta, oli luokkia kuusi. TR1-luokka on kovin luokka ja siitä eteenpäin luokkien taso putoaa. Kun taidot loppuvat, on jalka välillä vaan pakko laittaa maahan. Trialissahan luokkia riittää todella runsaasti ja ulkopuolisen silmin vaikuttaakin siltä, että kilpailuissa on lähes jokaiselle oma luokka. Haastava luokka Kisa-aamuna saavuin paikalle Puujaahan ajoissa ja marssin ilmoittautumaan. Vaikka jouduinkin lauantaina kilpailun aikana syömään lisää Buranaa ja pitämään välillä kesken kisan jääpussia kädessäni, ei käsi lopulta haitannut ajamista
Vaikka minusta ei koskaan trialajajaa tulekaan, niin trialin ajamisesta on todella paljon hyötyä enduroon ja ennen kaikkea se on jollain perverssillä tavalla myös hauskaa. Koska nyt joku on kuitenkin kiinnostunut, niin sijoituin kilpailussa TR5-luokassa viimeiseksi. En lähde tässä ke r t a a m a a n omia suorituksiani kisan aikana sen tarkemmin, mutta yleisellä tasolla voin todeta, että sain kokea sen, mitä trial todellisuudessa on. Salminen teki parhaansa ja neuvoi minua jaksoilla, mutta monessa paikassa nuo neuvot unohtuivat saman tien. Kilpailun jälkeen oli vaikein hetki, kun jouduin luovuttamaan Salmiselle takaisin kisapyöräni. Kaikesta huolimatta homma oli hauskaa. Ihaillen katselin omassa ryhmässäni olleen Jukka ”Jana” Penttilän ja monen muun kuljettajan eleetöntä ajoa, kun samaan aikaan itse tuskailin jokaisen kiven kanssa ja kulutin hirvittävät määrät energiaa. Vaikka moni ei niin ajattelekaan, oli päivä ainakin minulle todella raskas. Muutamassa paikassa tuntui jo hyvältä ja välillä tuli jopa pientä onnistumisen iloa. Huomasin heti ensimmäisillä jaksoilla, että paitsi taito, myös henkinen puoli ja keskittyminen täytyy olla kohdallaan. Kyllä ensi kerralla on pystyttävä ajamaan TR5-luokassa edes yksi jakso nollilla. ”VALEHTELISIN, JOS SANOISIN, ETTEN OLISI INNOSTUNUT LAJISTA TÄMÄN KAHDEN VIIKON HASSUTTELUN AIKANA.” Tältä näytti koko kilpailunaikainen sykemittaus. Samaa kertoi myös sykemittari kisan jälkeen. Tämä viimeinen asia on ainut, mikä minua jäi harmittamaan päivässä. jakson kaksi kertaa, jonka jälkeen siirryttiin seuraavalle jaksolle. On kuitenkin tunnustettava, että kisan loppua kohti käsistä rupesi puhti loppumaan. Jalkakosketuksia tuli jatkuvasti, samoin myös puhtaita vitosia. Keskisyke vajaan viiden tunnin aikana oli 110 bpm ja maksimisyke 160 bpm. Se on samaan aikaan äärettömän vaikeaa ja turhauttavaakin, koska pienissäkin kivissä riittää haasteita. Kun ajoin kisapaikalta kotiin, mietin jo oman trialpyörän hankkimista ja harrastamisen jatkamista. Sykkeet olivat olleet paikoin todella korkealla. Koko päivään mahtui näin ollen 24 jaksoa, joten maksimissaan tarjolla oli 120 virhepistettä. XRACING OFFROADPRO 05/2024 33. Monet kilpailun jaksoista olivat minun taitotasolleni aivan liian vaikeita. Oma ajoni meni alussa ihan totaalisesti hätäilyksi, vaikka siihen ei ollut mitään syytä. Keräsin päivän aikana 89 pistettä, enkä saanut nollattua yhtään jaksoa. Niin erilaista trialin ajaminen on enduroon verrattuna. Valehtelisin, jos sanoisin, etten olisi innostunut lajista tämän kahden viikon hassuttelun aikana. Päivän aikana ajoni kehittyi ainakin omasta m i e l e s t ä n i . En myöskään pystynyt rauhoittamaan heti alussa ajoani, vaikka tiedostin ongelman
Siellä on järjestetty useasti myös MM-osakilpailuja. Ne keräävät paikalle runsaslukuisen kuljettajajoukon lisäksi myös paljon katsojia. Kilpailun varikko oli klassisen moottoripyörävalmistajan MZ:n vanhan tehtaan pihalla. Kilpailussa oli mukana yli 350 kilpailijaa 13 maasta. Yksi suosituimmista kilpailuista ajettiin kesäkuussa Saksassa. Zschopaun ympäri perinteisellä tyylillä Classic endurokilpailut ovat varsin suosittuja Keski-Euroopassa. Olin kuullut kisasta paljon ja seurannut sitä myös Youtubesta, joten päätin lähteä myös itse ajamaan tuon kilpailun. Zschopau on varmasti tuttu paikka monelle enduroa seuraavalle. Kilpailun järjestää vuosittain paikallinen moottorikerho MSC MZ Zschopau. TEKSTI_Timo Koivula KUVAT_Denis Günther, Corinna Geissler, Minna Viitanen & Timo Koivula KILPAILU Classic Enduro, Saksa S aksan Zschopaussa juhannuspäivänä ajettu perinteikäs classic endurokilpailu ”Rund um die MZ-Stadt Zschopau” oli järjestyksessään jo 22. Tehtaassa on nykyisellään 34 XRACING OFFROADPRO 05/2024
Ilmoittautumislomakkeeseen tuli liittää valokuva pyörästä, jotta raati saattoi katsoa, onko pyörä asianmukaisessa kunnossa. MZ aloitti moottoripyörien valmistuksen jo 1920-luvulla ja hallitsi muun muassa International Six Days Trial -kilpailua lähes koko 1960-luvun. Suljettu varikko oli Wildeckin linnan pihalla. Ilmoittautuminen tapahtui klassikkokilpailuun kuuluvalla tavalla kirjeitse. Kilpailun varikko aukesi kilpailuviikon torstaina, jolloin valtaosa kilpailijoista saapui varikolle ja alue täyttyi toinen toistaan vanhemmista ja hienommista klassikoista, niin pyöristä kuin kulAamun ensimmäinen maastokoe osoittautui liukkaiden takia haastavaksi. Muutaman kuukauden kuluttua ilmoittautumisesta tuli kilpailuun hyväksyntä, jälleen kirjeenä. Nytkin mukana kilpailussa oli lukuisia MZ-pyöriä. mielenkiintoinen enduromuseo. XRACING OFFROADPRO 05/2024 35
Kilpailua pidetään klassikkopyörille yleensäkin haastavana, mutta tänä vuonna sateet tekivät reitistä vielä haastavamman iäkkäimmille pyörille. Yleisöä olikin saapunut paikalle monituhatpäinen joukko ja paikalla oli myös kuuluttaja äänessä. Luokkia oli useita vuosimallin ja kuutiotilavuuden mukaan. Itse olin kisassa vuosimallin1989 KTM 125GS -pyörällä, joka oli pyöräkirjon uusimmasta päästä. Yleisömaastokoe ajettiin hyppyrimäen viereisellä niittyrinteellä. Zschopau sijaitsee Erzgebirgen vuoristossa ja siirtymätaipaleella oli muutamia kiperiäkin yläja alamäkiä. Oli mahtavaa nähdä oikein vanhoja pyöriä jo varikolla sekä mukana tositoimissa ja tutustua ihmisiin. Varsinainen yleisömaastokoe oli crossitesti hyppyrimäen juurella olevassa rinteessä. Tuloksiin otettiin mukaan myös eräänlainen ”tasoitus” pyörän ja kuljettajan iän mukaan. Myös kuraisempia osuuksia oli reitille otettu mukaan. Kilpapyörien vuosimallihaitari oli välillä 1955-1990. Kilpailun vanhin pyörä, DKW RT 125, vm 1955. Viimeisten pyörien lähtiessä reitille aurinko kuitenkin tuli esiin ja kisa ajettiin mainion kirkkaassa säässä. 36 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Kilpailua edeltävänä yönä satoi kohtalaisesti vettä ja vielä aamukin oli sateinen. Tekninen katsastus keräsi paikalle myös yleisöä ja katsastukseen saavuttiin kuuluttajan kertoessa tarinaa kuskeista ja pyöristä. Reitti ajettiin kolmeen kertaan ja kilpailupäivälle kertyi pituutta 7 tuntia. Ensimmäinen maastokoe oli tehty kaltevalle nurmipellolle, joka muuttui nopeasti kuraiseksi luistinradaksi ja osoittautui varsin hankalaksi. Aikatarkastusaseman jälkeen päästiin itse asiaan ja siirryttiin kunnon metsäsiirtymille. 55 km pituisen reitin ensimmäinen puolikas ennen aikatarkastuspistettä kulki pääosin helppoja peltoja sekä metsäja sorateitä pitkin. Nämä molemmat olivat hyvin lyhyitä noin 100 m pitkiä testejä. Kilpailu oli kokonaisuudessaan todella hieno ja erinomaisesti järjestetty. Reitti on todella maukas ja tapahtuman ilmapiiri mainio. Ajokortti ja eurooppalainen sairausvakuutuskortti riittivät dokumenteiksi kuljettajan osalta. Yksi luokka oli pyhitetty ainoastaan MZ EG 250 -pyörille. Seuraavana vuorossa olivat nykyenduroon verrattuna vähän erikoisemmat erikoiskokeet, kiihdytystesti ja myöhemmin trialtesti. Kiihdytystestissä kiihdytettiin lähtövaloilta niin kerkeästi kuin suinkin maalivalokennolle ja trialtesti luonnollisesti pyrittiin ajamaan jalkakosketuksitta. Kilpailun erikoisuuksiin kuului lyhyt tyyliajotesti eli trialtesti. Keskeytysprosentti olikin suuri, sillä lopulta lähes puolet joutui heittämään leikin kesken. Perjantaina oli katsastuksen vuoro, joka hoidettiin saksalaisella järjestelmällisyydellä. KILPAILU Classic Enduro, Saksa jettajistakin. Siirtymillä avautuivat mahtavat maisemat. Jos classic enduro on lähellä sydäntä, kannattaa ehdottomasti lähteä tulevina vuosina Zschopauhun kilpailemaan
Kawasaki KX300X-pyörän. Tähän asti Kawasaki-kuljettajat ovat Kawasaki-kuljettajat ovat ajaneet 250tai 450-kuuajaneet 250tai 450-kuutioisilla nelitahtisilla pyötioisilla nelitahtisilla pyörillä, mutta tänä vuonna rillä, mutta tänä vuonna mukaan liittyi myös mukaan liittyi myös kolmas vaihtokolmas vaihtoehto. Onko siinä kisakuskille voittava siinä kisakuskille voittava paketti tai harrastajalle paketti tai harrastajalle mahtava sunnuntaipyörä. Pyörä pohjautuu täysin 250-kuuPyörä pohjautuu täysin 250-kuutioiseen motocrosspyörään, mutta tioiseen motocrosspyörään, mutta suurimpana muutoksena on Atsuurimpana muutoksena on Athenan valmistama 296 henan valmistama 296 kuutioinen sylinterikitti. Tai kenties molemmat. Tai kenties molemmat. KL Servicen ravicen raMiltä tuntuu, kun Miltä tuntuu, kun motocrossratojen yhteen motocrossratojen yhteen tehokkaimmista pyöristä tehokkaimmista pyöristä laitetaan isompi ”pytty” laitetaan isompi ”pytty” kiinni ja valjastetaan kiinni ja valjastetaan enduropoluille. Me päätimme ottaa asian Me päätimme ottaa asian selvää ja otimme testiin selvää ja otimme testiin Kawasaki KX300X-pyörän. Kawasaki KX300X Kyllä tärähtää TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Juha Kollanus K awasaki on varsin tuttu awasaki on varsin tuttu näky parin viime vuonäky parin viime vuoden aikana myös Suoden aikana myös Suomen enduropoluilla. kuutioinen sylinterikitti. men enduropoluilla. Pyörästä löytyy seisonmuutettu. Tämä tuo pyörään lisää Tämä tuo pyörään lisää vääntöä alaja keskivääntöä alaja keskikierrosalueille, eli pekierrosalueille, eli perinteisesti niille alurinteisesti niille alueille, joita perus eneille, joita perus enduroharrastaja käyttää duroharrastaja käyttää paljon. KL Serehto. mahtava sunnuntaipyörä. Janne Suomisen vetämän KawaJanne Suomisen vetämän Kawasaki Racing Team Sumekon kulsaki Racing Team Sumekon kuljettajat ovat nakutelleet hyviä sijettajat ovat nakutelleet hyviä sijoituksia SM-sarjassa joituksia SM-sarjassa ja viime vuonna Kawaja viime vuonna Kawasakin kannalta vuoden sakin kannalta vuoden kruunasi Pek-Kone Kakruunasi Pek-Kone Kawasaki Racing -tiimin wasaki Racing -tiimin Ville Miesola, joka Ville Miesola, joka nappasi SM-pronsnappasi SM-pronssia. tun mallin jättämän aukon. Renkaina toimivat Dunlop pyörä. Pyörästä löytyy seisontajalka, kahvasuorat, etuvalo, retajalka, kahvasuorat, etuvalo, rekisterikilven jatke, mittari ja luonkisterikilven jatke, mittari ja luonnollisesti myös 18-tuumainen takanollisesti myös 18-tuumainen takapyörä. Tähän asti sia. kentama 300X on nimensä mukaikentama 300X on nimensä mukaisesti 300-kuutioinen nelitahtinen, sesti 300-kuutioinen nelitahtinen, joka täyttää kahden edellä mainijoka täyttää kahden edellä mainitun mallin jättämän aukon. Onko enduropoluille. Renkaina toimivat Dunlop TESTISSÄ TESTISSÄ XRACING OFFROADPRO 05/2024 37. Lisäksi pyörän KYB-jousitukseen on tehty uudet säädöt entukseen on tehty uudet säädöt enduroa varten ja pyörän välitystä on duroa varten ja pyörän välitystä on muutettu. Lisäksi pyörän KYB-jousipaljon
Lisäksi oman hankaluutensa tuo se, että pyörä sammuu melkoisen helposti hitaammissa paikoissa. En edes ajamisen alussa halua ajatella, miltä tehokkaampi kartta tuntuu perinteisessä ”suomiendurossa.” Hetken ajamisen jälkeen todella nopeaan kaasunvasteeseen tottuu, etenkin nopeilla poluilla. Jarrujen tuntuma on hyvä ja ennen kaikkea jämäkkä, kuten kisapyörämäiseltä laitteelta voikin odottaa. Testipyörässä on kiinni niin sanottu vihreä kartta, joka on neutraali. Kun mietitään sitä, mihin KX300X -pyörä pohjautuu, on selvää se, että kyseessä täysi kisapyörä. Tämä kombinaatio takaa sen, että pyörä todellakin pysähtyy. Alkuun pyörän ääni on jopa häiritsevän kova ja väkisinkin tulee mieleen, miten sillä pääsee kotimaan endurokilpailuissa äänenmittauksesta läpi. Myöhemmin asiaa selvittäessä maahantuojalta saankin kuulla, etten ole yksin tämän ongelman kanssa, mutta siihen on olemassa jo ratkaisu. KX250 on niittänyt menestystä ympäri maailman ja yleisesti ottaen sitä pidetään yhtenä parhaista, jos ei parhaana vakipyöränä omassa luokassaan. Lisäksi, kun pyörässä ei ole kartanvalitsinnappia tangossa, niin kartan vaihto ei käy aivan lennosta. ”SALAMANA SE AJATUS, ETTÄ PYÖRÄ REAGOI KAASUUN TODELLA NOPEASTI.” 38 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tämän takia onkin järkevää kehittää itse sopiva kartta pyörään, tai sitten käyttää valmiiksi laadittuja ja testattuja karttoja, jotka pystyy itse lataamaan pyörään. Pyörään voi nimittäin itse ajaa valmiin uuden tehokartan, jonka säätöjen avulla tuosta ongelmasta päästään eroon. Ja tietysti iso ero on se, että pyörän saa laitettua suoraan rekisteriin. Moottori, jousitus ja pyörän ajettavuus ovat niitä valtteja, jotka pyörässä ovat. Ja luonnollisesti siitä, millaisilla poluilla ajaa. Geomax Enduro -renkaat. Ajon aikana mietiskelen myös sitä, että pakoputken päähän laitettava ”noise killeri” voisi ensinnäkin pudottaa vähän pyörän ääniä ja samalla luoda vähän vastusta kaasulle, joka pehmentää hieman alkutäräytystä. Etenkin kilpailuissa reitti on yleensä monipuolista, jolloin läpi linjan pehmeämpi kartta ei toimi. Vaihteen ollessa vapaalla ja kaasua kääntäessä huomaa nimittäin heti, että pyörä reagoi kaasuun salamana ja todellakin tärähtää. Kawasaki käyttää pyörässä Nissinin jarruja ja edessä on 270 mm jarrulevy, sekä takana 240 mm jarrulevy. Mutta hitaammassa kivikossa pyörä on paikoin hieman hankala ja töksähtelevä ajettava. Kyse on kuitenkin hienosäädöstä ja kuljettajan tottumuksista. Tämän takia onkin pakko myöntää, että odotukset olivat todella suuret, kun hyppäsin KX300X -pyörän ohjaimiin. Pientä hienosäätöä Kun pyörän painaa napista käymään ja vääntää kaasua, tajuaa hyvin nopeasti pyörän luonteen. Saman tietty saa aikaan esimerkiksi Akrapovicin äänenvaimennin tai koko pakoputkisto. Laadukkaat komponentit Jos tuntuu siltä, että pyörä lähtee liikkeelle kuin rusakko makuulta, niin se myös pysähtyy todella hyvin. Toki pyörään voi laittaa mukana tulevan ”pehmeän”kartan, mutta lähes poikkeuksetta se ei ole optimiratkaisu. KYB:n jousitus on monille tuttu ja turvallinen, joka tarjoaa enPyörän käsiteltävyys on erittäin hyvä, ja yhtälailla se kääntyy hyvin kurveissa ja on vakaa suorilla. Kun pyörällä lähtee ajamaan, vahvistuu salamana se ajatus, että pyörä reagoi kaasuun todella nopeasti. Kovavauhtisilla reiteillä ja pehmeässä hiekassa ajettaessa kaipaa pyörään räjähtävyyttä, kun taas sitten kivikkopolulla tilanne on toinen
Lisäksi pyörässä voi luonnollisesti säätää tangon paikkaa T-kappaleissa. Muutama asia on sellainen, joka menee pyörän ostajan hankintalistalle. Mutta painavammalla tai pitkällä kuljettajalla etenkin takajousi on liian pehmeä. Motocrosspyörien tapaan KX300X:ssä on nimittäin tavalliset ketjut, jotka eivät ole parhaat mahdolliset endurokäytössä. Jousitus käyttäytyy niin kuin voi odottaa, eikä tee mitään arvaamatonta. Pyörästä huokuu ”motocrossmaisuus” ja sellaiselta se myös tuntuu. Komponentit ovat laadukkaita ja lopulta pyörä vaatii vaan kovaa ajoa. Kawasakin puheet siitä, että pyörän jousitus on säädetty uusiksi enduromalliin, pitää todellakin paikkaansa. Samoin hankintalistalle menee myös pohjapanssari, sillä motocrossiin suunniteltu pohjapanssari on auttamatta liian kevyt ja liian vähän suojaava enduroon. K aw as a k i K X 30 0X nen kaikkea juurikin sitä turvallisuutta. Kun puhutaan kuljettajan pituudesta, löytyy Kawasakista yksi hieno ominaisuus ja sen jalkatappien korkeuden säätö. Kun puhutaan laadukkaista komponenteista, niin on luonnollisesti pakko mainita myös Renthalin Fatbar -tanko, joka tuntuu istuvan ainakin allekirjoittaneen käteen hyvin. TEKNIIKKAA: KAWASAKI KX 300 X Moottori Yksi sylinteri, nelitahtinen Kuutiotilavuus 296 cc Poraus/Isku 85/52.2 mm Käynnistys Sähköstartti Vaihteisto 5 vaihdetta Polttoaineen syöttö Suorasuihku Ø 44 mm Kytkin Märkä, monilevyinen Sytytys Digital DC-CDI Runko Alumiini Takarunko Alumiini Etu iskunvaimennus KYB Ø 48 mm Taka iskunvaimennus KYB Uni-Trak Jousto etu/taka 314/316 mm Etu/taka jarru Nissin, jarrulevy Ø 270/240 mm Etu/taka rengas 90/90-21”, 140/80-18” Dunlop Enduro Akseliväli 1480 mm Maavara 335 mm Istuinkorkeus 950 mm Bensatankin tilavuus 6.2 l Paino, ilman polttoainetta 109.2 kg Hinta (sis. autovero) 13.990 € ( sis. autovero 2.080,42 €) Pyörä on varsin linjakas ja Kawasakin tapaan todella viimeistellyn näköinen. Tämä palvelee etenkin lyhyempiä kuljettajia, jotka varmasti mielellään laittavat jalkatapit yläsäätöön. Mutta yhtälailla myös perusharrastaja pystyy nauttimaan ajamisesta ja pitämään sillä hauskaa. Jousitus saattaa tuntua monen mielestä vähän liiankin pehmeältä ja varmastikin kuljettajan optimipaino jousitukselle on noin 70 kiloa. Mutta hieman pidemmälle kuljettajalla tanko on varmasti parempi hieman edemmässä, jolloin saa paremmin painoa tangon päälle ja perästä pois. Oletuksena tanko on pyörässä takaasennossa, kun testipyörässäkin oli. Niiden avulla pyörästä saa parhaan irti. Testien aikana päädyin itse siihen ratkaisuun, että ”laskin keulaa läpi” enemmän, jolloin sain painetta paremmin keulaan. XRACING OFFROADPRO 05/2024 39. Yhteenveto Kokonaisuutena voidaan sanoa, että KX300X on todellisen kisamiehen työkalu ja sillä varmasti pystyy voittamaan. Kuitenkin molempien osalta on todettava, että aivan sellaisenaan pyörä ei ole kummankaan käteen täydellinen, vaan vaatii pieniä säätötoimenpiteitä
Nyt Heino on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka elättävät itsensä motocrossin MM-sarjassa. TEKSTI_Henry Ahola KUVAT_Noora Hyvärinen 40 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Hän elää samalla omaa unelmaansa Hollannissa. Onni Heino teki mekaanikon töitä usean vuoden ajan Tampereella, mutta samalla hän haaveili salaa työskentelystä isommilla areenoilla
Heino elää unelmaansa MM-sarjassa ONNI HEINO ONNI HEINO XRACING OFFROADPRO 05/2024 41
Heino ei epäillyt hetkeäkään, vaan pakkasi laukkunsa ja suuntasi vanhan työkaverinsa kanssa kohti Supersportin MM-sarjaa. Ensin motocrossia ja haaveena MM-sarja, kuten lähes kaikilla pikkupojilla. Isän innoittamana hän on ollut lajien parissa jo pienestä saakka. L atvia, Kegums ja F&H Racing -tiimin niin sanotut hospitality-tilat. Heinolla on moottoripyöräilijälle tavallinen historia. 42 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Toki pikkupoikana haaveillaan MM-sarjassa kilpaa ajamisesta, eikä Heino silloin osannut varmasti vielä kuvitella itseään työskentelemässä sarjassa nykyisessä roolissaan. Onni Heino tietää tarkalleen, missä jokainen osa ja pultti sijaitsee omalla työpisteellään. Hän työskenteli neljän osakilpailun ajan Vesa Kallion pyörittämässä Petronas Honda -tiimissä. Aina kisareissuihin lähtiessään Naukkarinen heitti Heinolle saman kysymyksen, että lähdetkö mukaan. Heino on pienestä asti toiminut lajin parissa ja oivasti samalla oppinut myös rakentamaan sekä korjaamaan moottoripyöriä. Vastaus oli aina sama vähän humoristisestikin: ”Lähden”. Naukkarisen ja Silvánin yllyttämänä Haaveammatti mekaanikkona olemisesta oli Heinon mielessä kytenyt jo pitkään, mutta sen tuominen konkretian tasolle oli vain kaukainen ajatus. Heinolle avautui paikka kesken kauden, Kuskilla on kisaviikonlopuissa mukana kaksi pyörää, mutta varapyörää harvoin joudutaan käyttämään. Viime kesänä tuli lopulta päivä, jolloin Naukkarinen kysyi oikeasti: ”Lähdetkö todella mukaan”. Tuo taito on kehittynyt ja hioutunut vielä työuran aikana, sillä Suomessa hän on toiminut ensin moottoripyörämekaanikkona Yamaha Centerillä Tampereella, minkä jälkeen hän siirtyi Loukko.comin palvelukseen, kun uusi myymälä avattiin Pirkkalaan. Kuvassa Heino ajaa varapyörän pois ratavarikolta erän päättymisen jälkeen. Kyydissä on Prugnieres päämekaanikko Luigi ”Cippa” Rossini. Hänen kanssaan jo Yamaha Centerillä huoltopuolella työskenteli Antti Naukkarinen, joka toimi myös Kallio Racingin mekaanikkona supersportin MM-sarjassa. Sittemmin laji vaihtui enduroon ja iän karttuessa myös työnteko nousi esille. Sisään meidät on päästänyt suomalainen Onni Heino, 26, joka toimii tiimissä motocrossin MM-sarjan MX2-luokan kuljettaja Quentin Marc Prugnieresin kilpailumekaanikkona. Kisapyörissä käytetään muun muassa titaanipultteja
Hän kävikin keskusteluja jo asian tiimoilta ja Hermanni Haljalan mukaan olisi päässyt, mutta reissuun olisi tarvinnut lähteä siltä istumalta. Silloin Heino ei ollut valmis vielä sitä ratkaisua tekemään, vaan ajoi vielä itse hetken kilpaa, kunnes ajatus päässä kypsyi. Heino sai paljon oivaa oppia ratamoottoripyöräilyn puolelta, missä datan keruu ja muut ovat vielä pidemmälle vietyjä kuin motocrossvarikolla. kun tiimistä oli lähtenyt mekaanikko kesken kauden pois ja hän sai tämän paikan. Syksyllä aloin miettiä, olisi sittenkin pitänyt lähteä Hermannin Onni Heino toimii ensimmäistä kauttaan kisamekaanikkona kuljettaja Quentin Prugnieresille F&H Racing team:ssä. ONNI HEINO ONNI HEINO ”TÄMÄNHETKINEN SOPIMUKSENI TOSIAAN KATTAA TÄMÄN VUODEN, MUTTA TARKKAAN EN VIELÄ JATKOSTA TIEDÄ.” XRACING OFFROADPRO 05/2024 43. Ensimmäisestä päivästä lähtien, kun menin Yamaha Centerille töihin, haaveilin GP-mekaanikon urasta, mutta enhän minä uskaltanut edes sitä kenellekään ääneen sanoa, kun kasasin siellä jotain perämoottoria, Heino naurahtaa. Työt Loukolla jatkuivat, mutta töissä työkaverit alkoivat enduron maailmanmestarin Petteri Silvánin johdolla kannustaa Heinoa lähtemään ammattimekaanikon uralle
Lopulta kyse oli ehkä enemmän siitä, että he kannustivat minua tulemaan töihin, kuin siitä, että he olisivat kyseenalaistaneet taitojani, Heino muistelee käyntiään Hollannissa. matkaan. Ainoastaan työtahti hiukan hiipuu neljän jälkeen. Tiimillä on hienot varikkopuitteet ja se käyttää nykyisin muodissa olevaa lasista rekan perävaunua. Suomalainen on tiimissä töissä verokortilla, mikä on harvinainen ratkaisu kilpatiimissä työvoimaa hankittaessa. Perjantaina on pyörän katsastus ja starttiharjoitukset, lauantaina harjoitukset, aika-ajot ja karsintaerä sekä sunnuntaina kaksi kilpailuerää. Juuri sinne, mihin hän oli pikkupoikana haaveillut pääsevänsä. Petteri sanoi heti, että tietää paikkoja, ja lupasi palata seuraavana päivänä asiaan, Heino kertoo F&H Racing -diilin synnystä. Tein pajalla joitain pieniä hommia ja he ilmoittivat, että tervetuloa tammikuussa. Tiimi toimii kuitenkin tehdastiimin tavoin ja kaikki puitteet sekä resurssit ovat siihen olemassa. Silvennoinen oli soittanut Marc de Reuverille, entiselle MM-sarjan kuljettajalle, jonka mekaanikkona taas hän itse oli toiminut aiemmin ja sittemmin he ovat ystävystyneet. Eikä aikaakaan, kun Heino matkusti Hollantiin yhden yön reissulle ja kävi näyttämässä tiimille taitonsa. Heino hyppäsi kuitenkin ikään kuin suoraan kirkkaisiin valoihin MXGPvarikolle. Suoraan parrasvaloihin F&H Racing -tiimi toimii MX2-luokan MM-sarjassa ja omien sanojensa mukaisesti vetäytyi Kawasakin tehdastuesta tälle vuodelle, koska se rajoitti liikaa. Silvennoinen oli kertonut de Reuverille, joka toimii nykyään F&H Racingin valmentajana, että hänellä on mekaanikko teille. Tiimi haki vain kisamekaanikkoa, mutta minulle olisi sopinut ihan hyvin myös treenimekaanikon paikka. Heino palkattiin tiimiin suoraan Quentin Marc Prugnieresin kisamekaanikoksi. Yleistä on, että monet mekaanikot aloittavat uransa yksityiskuljettajien kautta tai pienempien tiimien mukana. ONNI HEINO ONNI HEINO 44 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Nyt tulevat välillä päivät vähän pitkiksi viikolla, kun ei MXGP-kilpailuviikonloppu on kisamekaanikoille kiireinen. Henkilöstöäkin on kuin tehdastiimissä, kun paikalla ovat muun muassa mekaanikoista Heinon lisäksi tiimin harjoitusmekaanikko Alex Forato sekä päämekaanikko Luigi ”Cippa” Rossini. Yleensä Heino tekee lauantain jälkeen pyörään perusteellisemman huollon. Otin sitten Petteri Silvennoiseen yhteyttä ja kysyin, pystyisikö hän auttamaan minua työpaikan hankinnassa. Tiimi oli jo aiemmin palkannut harjoitusmekaanikon ja haki juuri kisamekaanikkoa. Latvian kilpailussakin tiimissä on ajamassa vain Prugnieres MX2-luokassa, kun tiimin toisena kuljettajana toimii naisten MM-sarjan kuljettaja Courtney Duncan. Hänellä on työaika 7-16, mutta hän kertoo usein jäävänsä töihin vielä työajan jälkeenkin jatkamaan hommia
Tämänhetkinen sopimukseni tosiaan kattaa tämän vuoden, mutta tarkkaan en vielä jatkosta tiedä. ole sellaista ”actionia”. Työ on juuri sitä, mistä Heino on haaveillut pienestä asti ja palkkaus on vertailukelpoinen vastaaviin moottoripyöräasentajan töihin Suomessa. Näin Heinolla on käytössään riittävä määrä osia, mikä mahdollistaa tällaisen valmistelun ja osien kierrätyksen. Missä tiimissä tai mikä hänen roolinsa tulee olemaan, on vielä epäselvää, mutta varikolla ovat jo kyselyt alkaneet, miten on ensi vuonna käytettävissä tai onko jo sopimusta. Toistaiseksi olen tykännyt ja haluan varmasti jatkaa MM-sarjassa. Mitään hätää ei ole kuitenkaan tullut, eikä kiirekään ole vielä päässyt yllättämään, Heino toteaa, kun kausi lähenee puoliväliään Latvian osakilpailun aikaan. Hänen tämänhetkinen sopimuksensa kattaa vain tämän vuoden, mutta jo nyt on selvää, että hän tulee jatkamaan MMsarjassa myös ensi vuonna. Tarvitaan myös suhteita, että tuntee oikeat ihmiset, jotka päättävät asioista, Heino avaa polkua ammattimekaanikoksi. Suomessa hän on käynyt vain kertaalleen keväällä Panssari CC:n aikoihin. Asunnossa on kolme kerrosta, iso keittiö ja olohuone, minkä lisäksi jokaisella on oma huone. Asunto on perinteinen hollantilainen rivitalohuoneisto, joka on kapea, mutta korkea. Siitä tuli sitten Silvánilta heti palaute, että ei tänne kukaan ole ikinä tuurilla päässyt. Kuljettaja on kehittynyt kauden mittaan koko ajan ja Heino nauttii työstään. Heinon asenne ja suhtautuminen työhönsä vaikuttaa muutenkin hyvin määrätietoiselta. Uuden työpaikan ovi aukesi Loukolle loppuvuodesta 2022 ja vuoden päästä hänellä oli taskussaan sopimus motocrossin MMsarjaan kisamekaanikoksi. Lopulta hän aloitti työt tiimissä tammikuussa ja on siitä lähtien asunut Hollannissa. Kun sain paikan, menin johonkin möläyttämään, että sain sen tuurilla. Sopimusta tehtäessä tästä ei tarvinnut neuvotella, vaan ehdotettu tarjous sopi heti suomalaiselle. Hämeenlinnalainen Heino on oiva esimerkki ja esikuva siitä, miten pienen pojan haaveista voi tulla totta. Sunnuntain kilpailuerien väliä tiimin porukka varoitteli, että siinä on kiire pestä pyörä, vaihtaa kytkin ja laittaa pyörä kuntoon. Palkkauksesta voi todeta, että taloudellisesti ei ole hätää ja toimeen tulee hyvin, koska käytännössä ei ole mitään kuluja, Heino kertoo. Nykyisellä sopimuksellaan hänelle jää paremmin rahaa itselleen kuin Suomessa, sillä kuten aiemmin mainittiin, sopimukseen kuuluvat asuntoetu ja kilpailuissa myös ruuat. Latvian osakilpailu on yhdeksäs MM-osakilpailu ja edessä on vielä sen jälkeen 11 osakilpailua tälle kaudelle. Hän valmistelee kaikki osat valmiiksi pajalle ja kun hän saapuu sinne pyörän kanssa, niin ei tarvitse kuin purkaa ja koota. Poissa kotoa Tiimin päämaja sijaitsee fyysisesti Hollannissa 40 minuutin ajomatkan päässä Rotterdamista pohjoiseen. Hän on jo valmiiksi rasvannut linkut ja muut osat, jolloin ei tarvitse alkaa ensin puhdistaa purettuja osia, vaan voi suoraan koota pyörän huolletuilla osilla. Olen sitten koettanut saada aikaa kulumaan vähän putsailemalla lisää osia sekä tehnyt jarruja ja muita komponentteja valmiiksi, Heino kertoo suhtautumisestaan. Hän on viihtynyt tiimissä hyvin ja tulee erinomaisesti toimeen kuljettajan kanssa, vaikka heillä onkin kahdeksan vuotta ikäeroa. Pitää tietysti olla osaaminen hyvällä tasolla, mutta jos aktiivisesti on lajin parissa sekä työskentelee pyörien kanssa, niin varmasti on edellytykset päästä riittävälle taitotasolle. Tätä tietysti edesauttavat F&H Racing -tiimin hyvät resurssit. Hän asuu kimppakämpässä yhdessä treenimekaanikon ja kuljettajien kanssa. Itse en ole kokenut asiaa niin, enkä ole juuri joutunut stressaamaan. Heino on kiertänyt tiimin kanssa kaikki alkuvuoden valmistavat kilpailut, vaikka niin sanotut ”pre season” -kilpailut ovat treenimekaanikon vastuulla. Jatkoa luvassa Prugnieres on tällä hetkellä MMsarjassa kymmenentenä ja kauden tähän asti paras eräsijoitus on Saksan osakilpailun kuudes sija avauserästä. ”PALKKAUKSESTA VOI TODETA, ETTÄ TALOUDELLISESTI EI OLE HÄTÄÄ JA TOIMEEN TULEE HYVIN, KOSKA KÄYTÄNNÖSSÄ EI OLE MITÄÄN KULUJA.” XRACING OFFROADPRO 05/2024 45. Heinolla olisi ollut mahdollisuus aloittaa tiimissä heti syksyllä jo niin sanotun ”try out” -kokeilun jälkeen, mutta hän halusi hoitaa jo aiemmin sovitun olkapään korjausleikkauksen ensin ja hetken kuntouttaa olkapäätään. Kisamekaanikon työhön kuuluu myös kuljettajan infoaminen näyttötaululla ratavarikolta käsin. Kyselyt ensi vuodesta ovat myös alkaneet, joten varmasti joku paikkakin sitten löytyy, Heino valottaa tulevaisuuden suunnitelmiaan. Hänet oli jo palkattu pätevänä ajoneuvoasentajana Yamaha Centerille, mutta silti hän ei uskaltanut edes ääneen sanoa haavettaan ammattimekaanikon urasta. Heinon asumisjärjestelyt tulevat työsuhde-etuna. Aluksi kaikki varoittelivat minua, että tässä hommassa on kauhea kiire koko ajan ja kovat paineet
Tuolloin työkseen lääkärinä toiminut Leatt hyppäsi ensiapuhenkilön ja poikansa kanssa mönkijän kyytiin ja suuntasi kohti loukkaantunutta kuljettajaa. Tästä eteenpäin myynti lähtikin nousuun ja yritys kasvoi. Samaan aikaan kun kehitimme tuotetta, kehitimme myös testausmenetelmiä, jotta saimme mahdollisimman hyvän ja turvallisen tuotteen. Vuonna 2007 Racer X -lehti nosti tuen vuoden tuotteeksi ja samaan aikaan itse halvaantunut David Bailey ylisti tukea ja suositteli kaikkia käyttämään sitä. BMW pyysi Leattia tiimeineen Saksaan testaamaan tuotetta heidän omaan laboratorioonsa. Samaan aikaan riitti kuitenkin myös haasteita. Lopulta 90 % kuljettajista ryhtyi pitämään niskatukea Dakarilla. K aikki alkoi vuonna 2001, kun moottoripyöräilystä koko ikänsä kiinnostunut ja itsekin ajamista harrastanut Chris Leatt meni nelivuotiaan poikansa kanssa katsomaan paikallista moottoripyöräkilpailua Etelä-Afrikassa. Yhteistyö KTM:n kanssa johtui siitä, että ennen niskatukien aikaa Dakar-rallissa kuoli joka vuosi joku niskavammoihin, mutta niskatuen esittelyn jälkeen ei kuolemia tullut vuosiin. Muistan sen kuin eilisen päivän. Hän oli pudonnut päälleen ja oli todella huonossa kunnossa. Vuotta myöhemmin Leatt perusti omaa nimeään kantavan yrityksen, josta on sittemmin tullut tuttu brändi miljoonille ihmisille. Niskatuen avulla näistä päästiin eroon, Leatt muistuttaa. Fyysiset laboratoriotestit osoittivat, että Leattin tietokoneella tehdyt testit olivat todella tarkkoja. Tämä johtikin lopulta siihen, että Leatt ryhtyi tekemään yhteistyötä BMW:n ja KTM:n kanssa. Teimme paljon tietokonemallinnuksia, joilla laskimme iskun voimaa ja suojan tehoa, Leatt selvittää. Niskojen murtumat Dakarilla johtuivat aiemmin siitä, että kuljettaja osui kovassa vauhdissa kiveen tai kamelinruohoon ja lensi siitä päin tangossa olevaa navigointijärjestelmää. Kaatunut kuljettaja oli minun tuttuni Alan Selby, jonka kanssa olin ajanut. Tämän jälkeen Leatt omisti aikansa sille, että pystyisi mahdolKuolema sai aikaan turvallisuutta Tutun kuljettajan kuolema moottoripyöräkilpailussa toimi lähtölaukauksena Chris Leattille, joka halusi parantaa turvallisuutta ja ehkäistä vakavia loukkaantumisia lajissa, jota hän on itse harrastanut lähes koko elämänsä ajan. 46 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Teimme tuotetta, jollaista ei ollut ennen tehty. Se oli minulle silmiä avaava hetki, etenkin kun poikani oli mukana, Leatt kertoo. Kilpailun aikana yksi kisaajista tuli vuorilta alas kertomaan, että kanssakilpailija oli kaatunut ja samalla loukkaantunut pahasti. Luonnollisesti tuotteille ei ollut myöskään mitään testausjärjestelmää. Ensimmäiset versiot niskatuesta Leatt valmisti omassa autotallissaan ja sovitti niitä ahkerasti perheenjäsenillään, ennen kuin pystyi valmistamaan ensimmäiset niskatuet myyntiin vuonna 2004. Tuosta eteenpäin tahti vain kiihtyi ja kahden vuoden päästä Leattin niskatuet tulivat myyntiin Amerikassa. Vuonna 2006 BMW otti yhteyttä Leattiin kuultuaan testauksista. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Leatt lisuuksien mukaan jatkossa ehkäisemään tämän kaltaisia tilanteita ja ryhtyi kehittelemään niskatukea. Meillä oli kaikki tarvittavat välineet mukanamme ja yritimme elvyttää häntä, mutta valitettavasti emme onnistuneet siinä
Tutkimus on tehty vuosina 2009 2018. XRACING OFFROADPRO 05/2024 47. Eteläafrikkalainen Chris Leatt on itse ajanut cross countrya vuosien ajan ja harrastaa nykyisin myös maastopyöräilyä. Ilman niskatukea 239 kpl Niskatuen kanssa 26 kpl Kriittinen kaularankavamma 89 % todennäköisempi ilman niskatukea Luvut perustuvat riippumattoman Action Sports EMS -yrityksen tutkimukseen, jossa mukana oli 8529 kuljettajaa
Tutkimme, mitkä ovat meidän mielestämme parhaat ratkaisut turvallisuusongelmiin ja kehitämme tuotteen sitä kautta. Niskatuen hyödyt ovat kiistattomia loukkaantumistapauksissa Kuolema (johtuen kaularankavammasta) 69 % todennäköisempi ilman niskatukea Ilman niskatukea 4 kpl Niskatuen kanssa 1 kpl Ei-kriittinen kaularankavamma 75 % todennäköisempi ilman niskatukea Ilman niskatukea 702 kpl Niskatuen kanssa 109 kpl Luvut perustuvat riippumattoman Action Sports EMS -yrityksen tutkimukseen, jossa mukana oli 8529 kuljettajaa. Rintaja selkäsuojissa ei ollut otettu huomioon niskatukea ja sen vaatimuksia ja se vaikeutti tuen käyttämistä. Kun katsotaan vaikkapa freestyle-motocrosskuljettajia, niin osa heistä pitää t-paitoja päällään ja hyppii hulluja temppuja. Onpa kyse sitten niskatuesta, polvituesta, kypärästä tai muusta tuotteestamme, me lähestymme asiaa turvallisuuden kannalta. Tätä samaa mantraa jotkut valmentajat kertovat myös polvituista. Uusia tuotteita Alkuvuosina niskatuen ongelmana oli sen käyttäminen rintaja selkäsuojan kanssa. Seuraavana vuonna markkinoille tuli koko ajovaatemallisto. Olemme ylpeitä siitä, että pystymme tarjoamaan motoristeille ja myös maastopyöräilijöille täydellisen paketin. Vuotta myöhemmin markkinoille tuli Leattin ensimmäinen polvituki, joka oli tuolloin uraa uurtava C-Frame. Monet motocrosshuiput eivät käytä myöskään rintaja selkäsuojaa, koska eivät pidä siitä. Rakennamme tuotteen turvallisuuden ympärille, Leatt kertoo. E n s i m m ä i s e t markkinoilla olleet mallit olivatkin varsin massiivisia, eivätkä sallineet juurikaan pään liikettä. Tutkimus on tehty vuosina 2009 2018. Luvut perustuvat riippumattoman Action Sports EMS -yrityksen tutkimukseen, jossa mukana oli 8529 kuljettajaa. Vähitellen Leatt lisäsi tuotevalikoimaa. Vuonna 2013 esiteltiin nuorille kuljettajille tarkoitettu Fusion 2.0 Junior -suoja, jossa on samassa paketissa rintaja selkäsuoja, sekä niskasuoja. Vuonna 2015 Leatt esitteli ensimmäiset kypäränsä ja ajohanskansa. Kaikki suojat tuntuvat päällä ollessaan jossain määrin, mutta niin tekevät myös esimerkiksi autossa turvavyöt. Vuonna 2018 markkinoille tulivat Leattin BulletProof -ajolasit ja seuraavana vuonna esiteltiin 5.5 FlexLock -ajosaappaat, joita kehiteltiin ja testattiin kolmen vuoden ajan. Näin ollen Leatt pystyy tarjoamaan moottoripyöräharrastajille täydellisen ajovarustepaketin. Tutkimus on tehty vuosina 2009 2018. Kaikissa näissä tuotteissa niskatuki on huomioitu ja ne toimivat hyvin yhtenäisenä pakettina, vaikka molempia pystyykin käyttämään myös erillään. Silti niiden käyttäminen lisää turvallisuutta, Leatt tietää. Vuosien aikana mallit ovat kuitenkin kehittyneet ja tuet ovat muuttuneet. Siitä huolimatta kun katsotaan moni huippukuljettajia, ei niskatukea käytetä niin paljon kuin kuviteltaisiin. Niskatuen kiistaton hyöty Lähes siitä lähtien kun niskatukia on ollut markkinoilla, ovat jotkut ihmiset kyseenalaistaneet sen hyödyn ja kritisoineet sen haittaavan ajoa. 48 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Ehkä vielä pahempaa on, että jotkut valmentajat kertovat nuorille kuljettajille, että niskatuki vaikuttaa suoritukseen, eikä sitä kannata pitää. Tämä ajoikin Leattin tilanteeseen, että se rupesi itse valmistamaan vuonna 2010 rintaja selkäsuojia, sekä suojapaitoja. Samaan aikaan markkinoille tulivat myös uudet 6.5 ja 5.5 -mallit niskatuesta
Kuolemantapauksia (kaularankavammasta johtuvia) tutkimukseen mahtui viisi, joista neljässä kuljettajalla ei ollut niskatukea. Näin ollen ei kriittisen kaularankavamman saaminen on 75 % todennäköisempää ilman niskatukea. Niskatuen kanssa 291 kpl Solisluun murtuminen 45 % todennäköisempää ilman niskatukea Ilman niskatukea 443 kpl Luvut perustuvat riippumattoman Action Sports EMS -yrityksen tutkimukseen, jossa mukana oli 8529 kuljettajaa. Niskatuesta on merkittävä hyöty vammojen ehkäisemisessä, vaikka kaikkeen niskatukikaan ei pysty. XRACING OFFROADPRO 05/2024 49. Meillä on tarkat laskelmat siitä, kuinka paljon voimaa vaaditaan esimerkiksi rintarangan murtumiseen, tai sydänvammaan. Ei kriittisiä kaularankavammoja tutkimukseen kirjattiin yhteensä 811, joista peräti 702 oli sellaisia, joissa kuljettajalla ei ollut niskatukea. Näissä reilussa 8 500 tapauksessa 265 kuljettajaa sai vakavan kaularangan vamman. Näissä tapauksissa 239 kuljettajaa ajoi ilman niskatukea ja 26 niskatuen kanssa. Ensimmäiset niskatuen suunnittelumallit Leatt valmisti tavaroista, joita hän löysi kotoaan. Kun käytetään niskatukea, sen tehtävänä on jakaa iskun voimaa myös muualle kehoon. Tutkimus on tehty vuosina 2009 2018. Tuki suunnitellaan niin, että se rikkoutuu ennen kuin esimerkiksi näitä asioita tapahtuu, Leatt paljastaa. Myös muita vastaavia tutkimuksia aiheesta löytyy ja kaikki kertovat samaa tarinaa. Suuri osa Leattin työstä tapahtuu tutkimuslaboratoriossa, jossa hän on viihtynyt jo yli 20 vuotta. Tutkimuksessa käsiteltiin 8 529 kuljettajan lausuntoja heidän onnettomuuksistaan ja tutkimuksen data oli korutonta kertomaa. Vuonna 2009 käynnistyneeseen tutkimukseen kasattiin tietoja lähes 10 vuoden ajan, ennen kuin se julkaistiin vuonna 2018. ja niistä hyvä esimerkki on ensiapupalveluja Amerikassa tarjoavan Action Sports EMS:n tekemä tutkimus. Näin ollen vakavan kaularankavamman saaminen ilman niskatukea ajettaessa on 89 % todennäköisempää. Koko iskua emme saa luonnollisesti niskalta pois, mutta voimme vähentää sitä merkittävästi. Kun kuljettaja kaatuu ja pää osuu maahan, kohdistuu monissa tapauksissa koko voima niskaan ja sen takia lopputulos saattaa olla joskus tuhoisa
50 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Yhä edelleen itOffroad-harrastajille uusi myymälä Rasmira Race Shop palvelee Lohjalla enduroja motocrossharrastajia hyvällä asenteella. Tällä alueella ei ole kunnollista offroadmoottoripyöriin keskittyvää liikettä ja sitä kautta ajatus myymälän avaamisesta tuli. Lisäksi liike myy myös vaihtopyöriä. Pyrimme panostamaan siihen, että meillä on hyllyssä mahdollisimman paljon varaosia ja tarvikkeita kaikkiin merkkeihin. Ketjut, rattaat, renkaat, öljyt ja muut perustuotteet löytyvät suoraan mukaan. Jari pyöritti aikanaan pienimuotoista tarvikemyyntiä omasta autotallistaan, mutta maaliskuussa avautuivat ensimmäistä kertaa virallisen kivijalkamyymälän ovet. Sen, mitä ei ole hyllyssä, saamme kyllä todella nopeasti. K eväällä Lohjalle avattu Rasmira Race Shop on enduroon ja motocrossiin erikoistunut moottoripyöräliike, jossa tiskin takana on monille motocrossharrastajille tuttu Miska Kumaja. Löysimme hyvän liiketilan ja kun itsekin on tullut harrastettua motocrossia pienestä lähtien, niin tämä oli aika luonnollinen valinta, Miska Kumaja kertoo. Tuotemerkeistä valikoimissa ovat muun muassa Fly, Bell, Acerbis, Leatt ja X-Brand -ajolasit. Lisäksi meillä on todella moneen eri pyörään mäntäsarjat ja paljon muuta varaosaa myös hyllyssä. TEKSTI & KUVAT_Jani Hovi sekin kilpaa ajava Kumaja pyörittää liikettä yhdessä isänsä Jari Kumajan kanssa, jonka monet lajin harrastajat myös tuntevat. Tavoitteena on, että harrastaja saa tuotteet heti mukaansa ja ajaminen voi jatkua. Moottoripyörien puolella Rasmira Race Shop toimii TM:n ja Fanticin jälleenmyyjänä. Fanticin valikoimasta löytyvät myös mopot ja kovassa suosiossa olevat sähkömaastopyörät. Parilta tukkurilta saamme tavarat seuraavaksi päiväksi tänne, jos tiKetjut, rattaat, jarrupalat ja muut kulutusosat ovat Rasmira Race Shopissa hyllytavaraa. Tarvike ja varaosapuolella Rasmira Race Shopin merkittävimmät tukkurit ovat Bihr, Parts Europe ja Knobby. Miska Kumaja on harrastanut motocrossia lähes koko ikänsä ja hänet on nähty SM-radoilla myös tänä vuonna
Rasmira Race Shop löytyy Lohjalta osoitteesta: Sauvonrinne 19. Tulevaisuudessa Rasmira Race Shop tuleekin keskittymään tietoisuuden lisäämiseen, joka on uudelle toimijalle todella tärkeä asia. Kumaja tekee yhteistyötä Lohjan Seudun Moottorikerhon kanssa, jota kautta liikkeeseen saapuu myös uusia ihmisiä. Nyt se on oikein hyvä. Alusta lähtien tyypilliset asiakkaat ovat enduroja motocrossharrastajia, mutta vähitellen asiakaskunta on laajentunut. Kivijalkaliikkeen lisäksi avautunut verkkokauppa pitää myös Kumajan kiireisenä. Verkkosivut löytyvät puolestaan osoitteesta: www.rasmiraraceshop.fi Hyllystä löytyy kattavasti Maximan voiteluaineet ja muut tuotteet. Ovesta astelee jatkuvasti sisään uusia asiakkaita, joka kertoo myymälän tietoisuuden lisääntymisestä kaiken aikaa. Fly on noussut maailmalla suureen suosioon ja amerikkalaismerkin tuotteet löytyvät myös hyllystä. Sen avautuminen kesti meillä hieman pidempään kuin myymälän, jotta saimme siitä toimivan. Kun myymälä on ollut nyt avoinna vajaat kuusi kuukautta, näkee Kumaja selvästi jo muutosta asiakaskunnassa. Verkkokauppa vaatii myös oman työnsä, jotta se on aina ajan tasalla. Luonnollisesti palvelemme asiakkaita nykymaailman tapaan myös verkkokaupan avulla. XRACING OFFROADPRO 05/2024 51. Yritämme opettaa ihmiset siihen, että esimerkiksi ketjujen ja rattaiden takia ei tarvitse lähteä Espooseen tai Vantaalle, vaan ne saa myös tästä kotikylältä. laamme ne edellisenä päivänä ennen iltakuutta, Kumaja jatkaa
Miksi sitten Stark Vargia ei ole nähty ulkoradoilla. Akku sähkösuden Akilleen kantapää. Sen jälkeen näitä kilowattien voimalla kulkevia menopelejä on myyty meidänkin korpimaassamme jo useita kymmeniä. Mutta missä ihmeessä nämä sähköiset ulvojat oikein luuraavat. Me laitoimme pyörän kisatestiin Karkkilan hienolla radalla. J ulkaisun jälkeen kului kuitenkin tovi ennen kuin pyöriä oli saatavilla tavallisille kuluttajille ja Suomeen ensimmäiset Starg Vargit rantautuivat syksyllä 2023. tien siivittämänä molempina päivinä kolmanneksi. Tässä sähköisessä pedossa on voimaa kuin nälkäisessä susilaumassa. Kotimaisilla kisaradoilla niitä ei juuri ole bongattu, lukuun ottamatta Tampereen Supercrossia, jossa Espanjan härkä Jorge Zaragoza ajoi huippustartSTARK VARG STARK VARG Sähkösusi irti Karkkilan radalla Vuonna 2021 motocrossmaailma kohahti, kun ennestään tuntematon moottoripyörämerkki Stark julkaisi täysiverisen Varg-sähköcrossipyöränsä. Portaattomasti säädettävä tehoalue yltää aina 80 hevosvoimaan saakka ja laadukkaat KYB:in iskunvaimentimet ja Brembon jarKuten jo Tampereen supercrossissa nähtiin, startit ovat Stark Vargin ehdoton vahvuus. Selvää on, että syy ei piile pyörän ajo-ominaisuuksissa tai tehokkuudessa. Sama sävel jatkui myös Karkkilassa, kun Manninen nappasi molempien erien lähdöt nimiinsä. Yhdistetyssä harjoituksessa ja aikaajossa akkua kului 44 % TEKSTI & KUVAT_Kusti Manninen 52 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Starkin ohjaustankoon sijoitetun Android-puhelimen Stark appista helppo katsoa erilaisia tietoja ajon jälkeen
Stark Vargia ei myöskään ole hyväksytty kilpailemaan MXGP-sarjaan, eikä maailmalta kantautuneiden kokemusten mukaan pyörän akku kestäisikään koko erän pituutta täysillä ajettaessa. Akkukapasiteettia löytyy 6 kWh, joka valmistajan mukaan pitäisi riittää MXGP:n eli motocrossin kuninkuusluokan kilpailun 30 minuutin ja kahden kierroksen pituiseen erään. Vaihtoehtoisesti akun kestoksi luvataan jopa kuusi tuntia rauhallista polkuajoa. Akun kestävyys on ollut kuitenkin alusta asti se iso kysymysmerkki, joka on hidastanut Starkin ilmestymistä lähtöpuomin taakse. Testataan peto! Päätimme ottaa sutta niskasta ja selvittää, mihin Stark Vargin akku riittää oikeassa motocross-kisassa. Testipaikaksi valikoitui Karkkilan TOP250-luokka, jossa erät ovat hieman SM-eriä lyhyempiä. Tosin silloin ei ole kyse täysverisestä endurosta, vaan enemmänkin suden iltakävelystä. Ajattelimme myös, että kovapin”TOISESSA STARTISSA MANNINEN OLI JO HIEMAN PAREMMIN HEREILLÄ, JA TULOKSENA OLI JOPA SELVEMPI HOLESHOT.” XRACING OFFROADPRO 05/2024 53. STARK VARG STARK VARG Sähkösusi irti Karkkilan radalla rut täydentävät kokonaisuutta
Supercross-tyyppisellä radallamme pystyi ajamaan jopa puolitoista tuntia yhdellä latauksella. Testikuljettajaksi valikoitui Seppo Manninen, joka on entinen SM-tason kuljettaja. Ikäviä yllätyksiä välttääkseen Stark kuskien kannattaakin ennen kisoihin suuntaamista testata lataus aggregaatilla. Testiä varten saimme käsiimme kaksi Stark Varg -pyörää. Näin kisaa edeltävissä testeissä asetuksiksi valikoitui miedompi 60 hevosvoiman ja 60-prosenttisen moottorijarrun asetus. Stark Vargin loistava vääntö ja se, ettei tarvitse vaihtaa, tarkoitti silti sitä, että Manninen kaarsi ensimmäisestä mutkasta ulos kisan Äänettömästi rataa kiertävä Stark keräsi katsojien jakamattoman huomion. Yllättäen maksimilla eli 80 hevosvoimalla startit olivat hitaampia kuin 60 hevosvoiman asetuksella. failsafe-tilaan, joka laskee huipputehoa. Lainapyöriin ei asennettu keulaa lukitsevaa starttiapuria, joten sen osalta annoimme hieman tasoitusta startissa. Sähkö-Seppo radalla Mannisen seitsemän vuoden kisatauko näkyi ensimmäisen erän lähdössä, kun hän ensin ajoi melkein puomiin ja sen jälkeen myöhästyi hieman reaktioissa. Kisavalmistelut ja lataus Kisavalmistelut olivat huomattavasti helpommat kuin polttomoottoriversiolla. Alastaro Experiencen lainapyörä oli varustettu perinteisellä jalkajarrulla. Kisavalmisteluiksi riitti pyörän pesu, ketjujen rasvaus, renkaiden vaihto ja pyörän tarroittaminen. Akun kesto eri olosuhteissa Testaaminen sujui hyvin ja erityisesti kotiradalla oli mukavaa, koska pystyimme ajamaan kellonajoista välittämättä. tainen rata voisi vähentää akun kulutusta sekä olla armollisempi seitsemän vuoden tauon jälkeen kilparadoille palaavalle kuljettajallemme. 80 hevosvoiman huipputeho tekee kuitenkin ajamisesta helposti kulmikasta muualla kuin pehmeällä hiekalla. Teknisellä ja suhteellisen kovapintaisella radalla akun kesto oli noin 30-45 minuuttia riippuen kuljettajasta. Syynä tähän on se, että pyörän kontrollointi on hankalampaa maksimiteholla. Vantaan pehmeällä, mutta täysin sileällä radalla, jossa ajetaan täyskaasulla lähes koko ajan, akku riitti vain 23 minuutin pituiseen erään ennen siirtymistä ns. Sen sijaan rajussa treenikunnossa olleella Hyvinkään hiekkaradalla akku kesti 29 minuuttia yhdellä latauksella. Starkin maahantuoja Biketeamilta lainattu pyörä oli varustettu pelkillä käsijarruilla, jossa normaalin kytkinkahvan tilalla oli takajarru. Pehmeällä alustalla maksimitehoa on helpompi hyödyntää myös startissa. Manninen ilmoittautui TOP250-luokan Bryhmään, joka ajoi kisaerät A-ryhmän kanssa samassa. Toisaalta sähkömoottorin erittäin tarkka reagointi “kaasun” kääntämiseen tekee lähdöstä helpompaa. Ne lisäsivät pyörän kokonaispainoa, mutta ajossa sitä ei juuri huomannut, sillä hyrrävoimien puuttuminen tekee pyörästä todella kevyen tuntuisen niin mutkissa kuin ilmassakin. Lyhyestä totuttelusta johtuen Manninen päätyi ajamaan kisan jalkajarrullisella versiolla, vaikka käsijarrullinen versio olikin enemmän molempien kuljettajien mieleen. Sähköinen peto starttikuopissa Sähköpyörien ehdoton vahvuus on vaihteiden puuttuminen ja hyvä vääntö. Testeissä käytimme lataamiseen Hondan 4,5 kW aggregaattia, mutta latauksen onnistumiseksi pyörän valikoista tuli rajoittaa latausnopeutta 6 ampeeriin. 54 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tämä pätee erityisesti kovalla alustalla. Stark Vargit tulevat vakiona erittäin kevyillä ja ohuilla sisärenkailla. Siksi erityisesti starteissa sähköpyörät ovat kuin kotonaan. Karkkilassa saimme kuitenkin latausvirrat kerhon isosta aggregaatista, jolloin lataus tapahtui keskimäärin 8 ampeerin teholla. Akun kestossa oli selkeitä eroja riippuen eri olosuhteista ja kuljettajan ajotyylistä. Ne rikkoutuvat helposti, joten kisaa varten vaihdoimme solut eteen ja taakse. Stark Vargeissa teho ja moottorijarru ovat vapaasti säädettävissä pyörään kuuluvan puhelimen asetuksissa. Ennen kisaa testasimme eri hevosvoimamäärillä starttaamista
Pyörän huollon helppous, mahdollisuus ajaa ilman huolta äänistä ja erityisesti erinomainen suorituskyky sekä ajettavuus vetoavat varmasti lajin harrastajiin. Rauhallisemmalla vauhdilla ajettaessa akun kesto ei ole ongelma normaalipituisissakaan kisaerissä. Maaliin tultaessa akkua oli jäljellä vielä 32 %. Kuljettaja itse oli positiivisesti yllättynyt tuloksesta ja oli sitä mieltä, että sähköpyörän selkeästi kevyempi ja yleensäkin helpompi ajettavuus mahdollistivat kisavauhdilla ajamisen ja molempien erien kunnialla maaliin ajamisen. Erien välissä on kuitenkin syytä olla vähintään kahden tunnin tauko, jolloin lataus on mahdollista suorittaa ilman isompaa stressiä ja aikaa jää tarvittaessa myös pyörän pesemiseen. Erän edetessä väsymys vei parhaan iskun ajamisesta, mutta kaatumisilta sentään vältyttiin. johdossa. Se on omimmillaan erissä, joiden pituus on maksimissaan 20 minuuttia + 2 kierrosta. Akkua jäi 34 %, josta voidaan päätellä, että mitä kuluneempi rata ja väsyneempi kuski, sitä vähemmän akkua kuluu erän aikana. Tuloksena oli kokonaistulosten 11. Hätätapauksessa sillä olisi voinut ajaa toisen erän maaliin. Vaikka erien välissä oli mukavasti aikaa, päätettiin lataus keskeyttää 80 % kohdalla ja käydä pesemässä pyörä ennen täyteen lataamista. Sitten se tärkein kysymys: Onko Stark Varg valmis motocrosskisohin. XRACING OFFROADPRO 05/2024 55. Maalissa Manninen oli yhteistulosten 14. Kärkeen mutta ei karkuun Toisessa startissa Manninen oli jo hieman paremmin hereillä, ja tuloksena oli jopa selvempi holeshot. Siinä vaiheessa, kun akkujen kesto paranee ja on mahdollista ajaa huippuvauhtia myös täyspituisia motocrosseriä, näemme näitä sähköpetoja puomin takana varmasti myös SM-erissä. ja B-luokan kolmossija. Toisen erän pituus oli 23 minuuttia 37 sekuntia, mutta ajoaika siirtymisten ja tutustumiskierroksen kanssa oli jälleen hieman yli 30 minuuttia. Ensimmäisen erän jäljiltä akku latautui täyteen yhdessä tunnissa ja 36 minuutissa. Manninen pysyi letkan keulilla noin puoli kierrosta ennen kuin kärkipaikka vaihtoi omistajaa. Ensimmäinen erä kesti kymmenen kierrosta eli 22 minuuttia ja 13 sekuntia. Onko Stark Varg valmis kisaradoille. Todella pehmeällä radalla erän pituus saisi olla muutaman minuutin lyhyempi, tämä siis nopealla kuljettajalla. Yhteistuloksissa Manninen oli B-luokan neljäs. On selvää, että jatkossa sähköpyörät tulevat lisääntymään niin treenikuin kisaradoillakin. Pesurin varressa luottopakki Tuomas “Tume” Jokinen. Kotimaisissa kisoissa Stark soveltuu erinomaisesti seniori-, veteraanija TOP250-luokan kisoihin, mutta täyspitkissä SM-erissä akun riittävyys voi radasta ja kuljettajasta riippuen olla liian pieni. Toisen erän jälkeen pyörässä oli jäljellä vielä 34 % latausta, kuljettajassa sen sijaan %. Lataus suoritettiin kahdessa osassa, koska emme malttaneet odottaa akun latautumista loppuun, vaan kävimme välillä pesemässä pyörän kun akussa oli 80 % varausta. Aikaa siihen kului lämmittelykierros mukaan laskettuna 31 minuuttia ja 48 sekuntia. Vastaus on kyllä, mutta pienellä varauksella. Kärkikuskeja hitaampi vauhti ja kaksi kaatumista kuitenkin verottivat sijoitusta. ja B-luokan viides
Toisessa hävisi takajarru heti alussa ja ajaminen oli vähintäänkin haastavaa kuluneella radalla. Lähdin liikkeelle kilpailua edeltävänä viikonloppuna ja ajoin Virossa treeniä ja yhden kisankin, jonka jälkeen menin crossikaverin luokse Liettuaan treenaamaan ja kyläilemään. Korkeintaan lepo jäi vähän suunniteltua vähemmäksi. Noin kolmen tunnin hakurallin päätteeksi vähiten huonoksi vaihtoehdoksi tuli ottaa Jonille Wroclawin kentältä vuokra-auto, jolla hän sai ajaa kisapaikalle. Tähän vähiten huonoon suunnitelmaan kuului, että Jonin pitäisi lähteä viimeistään 16.15 Varsovan kenttää kohti ja se olisi täysin tehtävissä, mikäli kilpailuaikataulu ei viivästyisi. Ongelma ratkesi, uusi matkustussuunnitelma oli valmiina ja pystyin rauhassa valmistautumaan kisaan. Olin maalissa ja autolla n. Aikaa oli nimittäin vielä 900 kilometriä. Lähdin tekemään matkaa ja päätin, että ratkaisen tilanteen, kun olen ajanut perille asti ja mietin matkalla vaihtoehtoja. Lähdin keskiviikkoiltana kaverilta kisapaikkaa kohti ja siinä navigaattoria laittaessa oli mahtavaa todeta, että se Obornikin rata, johon olin koko ajan ollut menossa ja ajomatkoja katsellut aiemmin, olikin väärä. Onneksi olin varannut koko päivän muutenkin pyörän laittoon, varikon kasaukseen ja lepoon, niin ehdin tekemään ne pitkälti valmiiksi itse ja tämä ei sinällään vaikuttanut juuri päivään. Aikataulu oli laskettu napakaksi, mutta 56 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Sopiminen reissusta tapahtui jo onnekseni pari viikkoa ennen kilpailua ja sain olla rauhallisin mielin ja valmistautuminenkin oli helpompaa. Toki kaverini Joni pelasti ja tuli mekaanikoimaan kisaviikonlopuksi, mutta aikataulusyistä hänen oli taitettava matkat lentämällä. Tulolennon piti olla perjantaina kentällä klo 10 ja näin ollen mekaanikon piti olla paikalla siellä oikealla kisaradalla noin puolen päivän aikaan. Sen jälkeen ostin uuden paluulipun ja suunnitelma oli, että välittömästi toisen erän päättymisen jälkeen hänen on lähdettävä ja ajettava Varsovan kentälle 360 kilometriä. Oli kuitenkin rauhallista suorittaa ja varma olo kun kaikki oli järjestyksessä. Olipa siis kerran Puolan EM-kisa, johon matkustin yksin autolla Suomesta. 16.08, joten siihen jäi mekaanikolle ruhtinaallisesti aikaa vaihtaa vaatteet ja lähteä huristelemaan lentokentälle pitkän päivän päätteeksi. I tse kisat sujuivat kaksijakoisesti; ensimmäinen erä oli siihen astisista ehdottomasti paras ajollisesti. Oli hauskat pari päivää tutustua liettualaiseen kulttuuriin ja vieraanvaraisuuteen. Ajoin loppumatkan kisapaikalle torstaina ja aloin googlettamaan lentoja ja lentokenttiä sekä kaikkia mahdollisia matkustusvaihtoehtoja. Kirjoittelenpa hieman yhdestä ikimuistoisesta, kesäkuisesta keikasta. HANNAN MATKATOIMISTOSTA PÄIVÄÄ! M inun matkatoimistoni kautta tulee pääosin priimaa, mutta toisinaan järjestän myös hieman tapahtumarikkaampia reissuja. Oikea Obornikin crossirata sijaitsee 180 kilometrin päässä tästä toisesta. Kukaan ei varmaan ylläty, että mekaanikon lentoliput olivat hankittuna sinne toiseen Obornikiin ja niiden puitteissa olisi kisapäivänä joutunut lähtemään radalta siinä heti ensimmäisen erän jälkeen. Suora lento oli kuitenkin peruttu yön aikana ja Joni matkasi pompun kautta Puolaan, ollen lopulta perillä kisapaikalla noin klo 16
Siinä kohtaa ei ollut aikaa käydä autoa läpi tai tarkistella mitään muutakaan. Soiteltiin taas noin 40 kilometriä ennen lentokenttää ja pohdimme mitä tehdään. Seuraavalta henkilöltä kysyttäessä täti ohjasi alakertaan. Totesimme, että tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa: Joko ostan vielä kolmannen paluulipun, mutta silloin Joni ei ehdi millään maanantaiaamuksi töihin. Eikä mennyt edes tiukalle. Se on välillä reissussa semmoista Joni, varmaan lähdet uudelleenkin. Tarina muuttui kuitenkin vielä vähän jännittävämmäksi noin 100 kilomeriä ennen määränpäätä. MERTSALMEN MATKASSA: HANNAN MATKATOIMISTOSTA PÄIVÄÄ! pieni vara oli kuitenkin jätetty, koska vuokra-autokin piti tankata ja palauttaa. Onneksi vuokra-autoksi oli valikoitunut uudenkarhea Fiat 500 ja pienestä koosta ei ollut ainakaan haittaa tässä tilanteessa. K aikkien kiemuroiden jälkeen mekaanikko juoksi hiestä märkänä Finnairin portille ja kysyi refleksinä suomeksi, että joko koneeseen pääsee. Toinen vaihtoehto on vetää kylmästi piennarkaistaa oikealta ruuhkan ohi. Alakerrassa jonkinlainen tullimies ohjasi lopulta oikealle tiskille ja Joni heitti avaimet siihen ja lähti juoksemaan kohti turvatarkastuksia. Joni juoksi terminaaliin sisään ja kysyi ensimmäiseltä vastaan tulleelta työntekijältä missä vuokra-autojen kioskit sijaitsevat. Selvää oli, ettei Joni tule millään ehtimään koneeseen liikenteen ollessa vähän väliä pysähdyksissä. Stuertti oli alkanut nauramaan, kun näki hiestä märän matkalaisen ja kertoi, että aikaa oli vielä 10 minuuttia koneen lähtöön, että hyvin ehti. Ruuhkaa oli ja navigaattorin lukemat alkoivat olla jo hälyttäviä, eikä ollut toivoakaan, että Joni olisi voinut pysähtyä matkalla. Illalla myöhään campingalueelle mennessä se oli kuitenkin mennyt kokonaan kiinni, toista ei löytynyt lähimailtakaan ja lopulta parkkeerasin auton huoltoaseman oven viereen ja kävin siihen nukkumaan. Tästä rikkomuksesta on kulunut jo sen verran aikaa, että sen kehtasi kertoa ja yllätyksekseni auton vuokrafirmakaan ei ole lähestynyt minkäänlaisella kirjeenvaihdolla. Vuokra-auton palautus meni luonnollisesti myös kuin elokuvissa. Heräsin kuitenkin jo ennen kuutta siinä motarin metelissä ja lähdin jatkamaan matkaa, joka tuli sen verran mukavasti, että lopulta siirsin laivaa ja painoin yhdellä pysähdyksellä Tallinnaan. Vain kolme autoa kuulemma tööttäsi, vaikka puolalaisellakin mittapuulla tämä suoritus oli noh, ainakin hieman kyseenalainen. Ystävällinen mies ohjasi yläkertaan. Oikea palautusruutu oli löytynyt tuurilla ensiyrittämällä. Terveisin HANNA #28 XRACING OFFROADPRO 05/2024 57. Yläkerrasta ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaisia liikehuoneistoja. Minä pakkailin autoa itsekseni varikolla ja pidin peukkuja, että aikataulu pitää ja saadaan mekaanikko koneeseen, kotiin ja ajoissa töihin maanantaina. Itsehän lähdin ajelemaan Tallinnaa kohti ja tarkoitus oli olla laivassa tiistaina aamupäivällä. Joni valitsi jälkimmäisen ja posotti viimeiset 40 kilometriä menemään kuuleman mukaan noin 80km/h autojonojen ohi oikealta
Tapahtuman suosiosta kertoo jotain sekin, että tänä vuonna mukana oli 400 kuljettajaa. Kilpailu on kahden päivän mittainen ja se ajetaan perinteisen endurokilpailun formaatilla. Kilpailu starttasi liikkeelle perjantaina kello 18, Samuli Puhakainen nappasi eRaceluokan kolmannen sijan ja oli nopein ”motoristi” kisassa. Prätkäkuskit pitivät hauskaa Jämsässä Otsikko saattaa tuntua tutulta ja vanhan toistolta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Toki alla on tällä kertaa sähkömaastopyörä, jolla meno ei ole ihan niin jouheaa kuin enduropyörällä, mutta sateesta huolimatta hymy on huulilla. Mikä ihme sitten on Himos Epic. Tuo hymy yhdistettynä leppoisaan tunnelmaan onkin varmasti juuri se syy, miksi todella moni nykyinen ja entinen enduroja motocrosskuljettaja lähti tänäkin vuonna mukaan Himos Epic -kilpailuun. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Antti Hakonen KILPAILU Himos Epic K yllähän se vanhan endurokuljettajan mieltä lämmittää, kun on starttaamassa vesisateen saatellessa Haapajoen maastokokeelle, eikä lähtökyltissä ole mittana kuin kolme kilometriä. Lyhyesti sanottuna se on maastopyörien ”mini Päitsi”, joka ajetaan Jämsässä. Tällä kertaa useampi meidän lajimme harrastaja oli Jämsässä sähkömaastopyörän kanssa, kun vuorossa oli erittäin suosituksi tapahtumaksi noussut Himos Epic. 58 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Kilpailussa ovat mukana perinteiset maastopyörät ja nykyisin etenkin motoristien suosiossa olevat sähkömaastopyörät
Edellä mainittujen lisäksi oli Jämsässä hauskaa pitämässä myös monta muuta moottoripyöräkuljettajaa, jotka ovat ottaneet maastopyöräilyn omaksi harjoitusmuodokseen. Etenkin perjantaina nähtiin monen kuljettajan viettävän huollossa pidemmän aikaa, koska he halusivat ajaa viimeiset maastokokeet pimeässä valojen kanssa. Jokaiselle kuljettajalle oli annettu oma lähtöaika, mutta muuten meno oli todella vapaata. Kun kuljettaja ohitti maastokokeen lähdössä olleen portin, antoi laite valoja äänimerkin. Lauantaina reitille starttasivat myös ns. Kun verrataan näitä maksuja meidän normaalin endurokilpailumme osallistumismaksuun, hinnat ovat kalliimpia. Maaliin saavuttiin pääosin iltakymmenen ja puolen yön välissä. Oskari Kantonen on tuttu näky myös Himos Epicissä, mutta tällä kertaa Kantosten suvun maine lepäsi Oskarin isän Vesa Kantosen harteilla. puolimatkalaiset, eli omassa luokassaan pelkästään lauantaina ajaneet kuljettajat. Vastaavasti hitaimmat sähköpyöräluokassa olleet kuljettajat viihtyivät maastokokeilla lähes viisi tuntia. Kisa jatkui lauantaina aamulla, jolloin edessä oli kahdeksan maastokoetta. Lisäksi molemmilla huoltotauoilla oli tarjolla jos jonkinlaista kisaevästä. Myös enduropuolelta monille tuttu Riku Ruokolahti oli kisassa kuudes. Viikonlopun kovimmat kuljettajat kuluttivat aikaa viidellätoista maastokokeella reilut kaksi ja puoli tuntia. Jos halusi päästä halvalla, niin helmikuun loppuun mennessä ilmoittautuneet pääsivät täydelle matkalle mukaan 75 eurolla. Leppoisaa menoa Kuten sanottu, kyseessä oli maastopyörien endurokilpailu, mutta meno oli huomattavasti leppoisampaa kuin mihin me olemme moottoripyörien parissa tottuneet. Kilpailun kovimmassa eRaceluokassa Samuli Puhakainen ajoi lopulta kisan kolmanneksi ja jäi voitosta vain puolitoista minuuttia. jolloin poljettiin luokasta riippuen kuusi tai seitsemän maastokoetta. Puolessa välissä oli huolto, jossa sai vaihtaa akun tai ladata sitä. Jälleen päivän puolessa välissä oli huoltotauko, jossa sai vaihtaa tai ladata akun. Tämä tarkoitti sitä, että maastokokeiden lähdössä ja maalissa ei tarvinnut olla henkilökuntaa. Toki lajit ovat erilaisia, mutta ehkäpä vastaavanlaista tekniikkaa olisi hyvä miettiä myös meidän endurossamme. Kilpailussa käytettiin ajanotossa SIAC-ajanottosirua, jonka toiset laittoivat kiinnikkeellä ranteeseen tai pyörän ohjaustankoon, tai vaikkapa juomareppuun. Ainakin Päitsillä sillä säästäisi pitkän pennin. Naisten eRace-luokassa toiseksi polki puolestaan Esmeralda Vesterinen, joka on varmasti monille myös tuttu moottoripyörien puolelta. Rengasrikot oli varsin yleisiä perjantaina toisella maastokokeelle ja reitillä nähtiinkin monta kuljettajaa renkaanvaihtopuuhissa. Enduron maailmanmestari Petri Pohjamo on tuttu näky kilpailussa myös aiemmilta vuosilta ja TM-maahantuoja oli mukana myös tänä vuonna. Sama asia toistui maastokokeen maalissa. Siirtymillä vietettiin se aika, mikä haluttiin, samoin tauolla. Motocrossradoilta tuttu Joona Ylipahkala nappasi voiton eYoungsters -luokan puolimatkan kilpailussa. Siitä huolimatta kilpailijoita riitti, eikä valitusta maksuista kuulunut. Lopulta eTrail-luokan voittoon ajoi motocrossja cross country -uransa lopettanut Miro Lehto, joka oli mukana kisassa ensimmäistä kertaa. XRACING OFFROADPRO 05/2024 59. Pohjamo kellotti eTrail-luokan pohja-ajan perjantain ensimmäiselle maastokokeelle, mutta satutti sitten polvensa ja joutui keskeyttämään. Reitin mitta oli yhteensä reilut 100 kilometriä, josta maastokokeiden mitta oli 55 kilometriä. Maailmanmestari ja nuoria huippuja Tänä vuonna enduroja motocrosskuljettajat olivat kilpailussa todella hyvin edustettuina. Säästämisestä puheen ollen täytyy vielä mainita, että kilpailun ilmoittautumismaksu täydelle matkalle oli kesäkuun alun jälkeen 105 € ja puolikkaalle 95 €. Väkisinkin tuli mieleen, kuinka paljon edellä lajissa ollaan ajanotossa verrattuna meidän enduroomme, jossa yhdellä maastokokeella täytyy olla käytännössä neljä ihmistä huolehtimassa ajanotosta. Samaan aikaan moni laittoi myös valot kiinni pyörään, sillä aivan kärkeä lukuun ottamatta muut joutuivat ajamaan ainakin yhden maastokokeen hämärässä. Kilpailulle oli toki annettu päättymisaika, mutta se oli käytännössä niin myöhään, ettei kenelläkään ollut ongelmia sen tiimoilta
Samat kivet, uusi formaatti Trialia on ajettu yli 100 vuotta ja aina lähes aina samalla mallilla virhepisteitä laskien. Reikäpeli, pistebogey, scramble tai best ball tuovat vaihtoehtoja ydinlajiin -lyöntipeliin. Vajaat 50 vuotta sitten sääntöihin lisättiin 2 vp, vuosituhannen vaihteessa jaksokohtainen aika, mutta mitään muuta uutta ei ole keksitty tai oikeastaan edes kokeiltu. Kuka muistaa miten pesäpalloa pelattiin ennen jaksot, supervuoro ja kotiutuslyönti kilpailun tuloa. durosta. TEKSTI_VMK tiedotus KUVAT_Kristian Hedlund M onessa urheilulajissa kilpailumuotoja on uudistettu tai muokattu rajullakin kädellä. Lajin uutta nousua tukeakseen trial-aktiivit kokeilivat uutta formaattia Pasi Pajusen johdolla Vantaalla. Pienen iloisessa kaveriporukassa. Kokeilutajatkavaa Jussi Haapasta. Elecesteenä ajaa huikeaa trilia. Tai miten lentopallossa sai pisteen vain omasta syötöstä. Kokeilutapahtumaan osallistuneet kuljettajat pahtumaan osallistuneet kuljettajat pitivät tapahtumaa yleisesti onnispitivät tapahtumaa yleisesti onnistuneena ja raikkaana lisänä kautuneena ja raikkaana lisänä kauden muiden tapahtumien lomassa. Kokeilimme nyt tällaista forKokeilimme nyt tällaista formaattia, jossa kaikki kuskit taitotamaattia, jossa kaikki kuskit taitotasosta riippumatta aloittavat samalta sosta riippumatta aloittavat samalta tasolta. Kierrokselta parhaiten selvinneet etenivät seuraavalle tasolle ja vähemmän ajaneet jatkoivat helpompaa reittiä. Onnistuneilla ajosuorituksilla eteni vaativimmille jaksoille silla eteni vaativimmille jaksoille tai jäi ajamaan helpompia jaksoja tai jäi ajamaan helpompia jaksoja iloisessa kaveriporukassa. Pallopeleistä golf on ylivoimainen paitsi tasoitusjärjestelmänsä osalta niin myös pelimuotojensa moninaisuuden puolesta. Pelimuotoja on kehitetty harrastajien ja huippu-urheilijoiden motivaation kasvattamiseksi tai tapahtuman seuraamisen helpottamiseksi. Electric Motionin sähkötrial pyörällä tric Motionin sähkötrial pyörällä ajanut Ahvala taituroi itsensä voitajanut Ahvala taituroi itsensä voittoon uskomattoman hienolla ajoltoon uskomattoman hienolla ajollaan, ennen toista ikuisesti ajamista laan, ennen toista ikuisesti ajamista jatkavaa Jussi Haapasta. Kokeilussa mukana oli Suomen Kokeilussa mukana oli Suomen terävin kärki, vähemmän ajaneita terävin kärki, vähemmän ajaneita harrastajia ja entisiä maailmanharrastajia ja entisiä maailmanmestareita niin trialista kuin enmestareita niin trialista kuin endurosta. Sama haaste lienee sama ainakin endurossa, missä kärjelle mieluisa nousu on harrastajan painajainen. Pienen lisän tapahtumaan toi myös ajon lisän tapahtumaan toi myös ajon päätteeksi järjestetty yhteinen ruopäätteeksi järjestetty yhteinen ruokailu, jossa jokainen pääsi kertaakailu, jossa jokainen pääsi kertaa60 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tasolta seuraavalle Trialin haaste on jaksojen vaikeusaste ja kuljettajien isot tasoerot. den muiden tapahtumien lomassa. nipuolistaa trialia voisi kehittää. Vuonna 1992 trialin maailmanVuonna 1992 trialin maailmanmestaruuden voittanut Tommi Ahmestaruuden voittanut Tommi Ahvala näytti ettei 52 ikävuotta ole vala näytti ettei 52 ikävuotta ole esteenä ajaa huikeaa trilia. Trialin kokeilemassa ”formaatissa” lähdettiin helposta liikkeelle ja edettiin kierros toisensa perään vaikeampiin jaksoihin. Tapahtuma on aina suurempi kuin kilpailu Tapahtuman pääasiallinen tarkoiTapahtuman pääasiallinen tarkoitus oli järjestää harrastajille kokeitus oli järjestää harrastajille kokeilumielessä, jotain muutakin kuin lumielessä, jotain muutakin kuin pelkkä normi kilpailu, sekä saada pelkkä normi kilpailu, sekä saada palautetta miten uusia tapoja mopalautetta miten uusia tapoja monipuolistaa trialia voisi kehittää. Trial formaatti kokeilun näyttämönä toimi Vantaan Moottorikerhon trial-alue, minne ratamestari on loihtinut viisi hyvin monipuolista jaksoa. Miksei sama toimisi myös MP-urheilussa ja sitä trial-väki lähti ennakkoluulottomasti kokeilemaan. Onnistuneilla ajosuorituktasolta
Koko porukka starttasi samaan aikaan viideltä eri jaksolta eikä perinteisiä jonoja ja ruuhkia syntynyt. Pajunen ajoi trialia itse juniorina, Pajunen ajoi trialia itse juniorina, mutta siirtyi golfin ja jääkiekon mutta siirtyi golfin ja jääkiekon pariin useammaksi vuosikymmepariin useammaksi vuosikymmeniksi. Haastetta riitti koko päiväksi, vaikeusasteen kasvaessa ei pelottanut ja sopiva jännitys siitä, riittäkö oma ajo seuraavalle tasolle teki päivästä mielekkään. Mikäli tapahtumissa pystytään tarjoamaan harrastajille muutakin kuin pelkät jaksonauhat metsässä uskon, että tämänkaltaisille tapahtumille on kysyntää, jatkaa Pajunen. Yhteisöllisyys oli vahvasti keskiössä ja siinä onoli vahvasti keskiössä ja siinä onnistuttiin erinomaisesti, kertoo tanistuttiin erinomaisesti, kertoo tapahtuman järjestelyistä vastannut pahtuman järjestelyistä vastannut Pasi Pajunen. Tulevaisuuden toiveena on saada järjestettyä enemmän mielekkäitä tapahtumia niille harrastajille, jotka nyt ei pahemmin tapahtumissa käy. maan päivän onnenhetket ja selitmaan päivän onnenhetket ja selittämään virheensä. Pajunen kertoo, että halusi järjestää tapahtuman Vantaalla koska perinteikkään moottorikerhon VMK:n harrastuspuitteet pääkaupungin välittömässä läheisyydessä ovat vertaansa vailla. Samanlaista innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta kaipaan kaikkiin muihinkin lajeihin. Kaikesta ajamisesta taukoa pitänyt Pasi Jaatinen oli mukana Juha Salmisen, Tommi Ahvalan, Staffan Floesselin ja Janne Lindqvistin kanssa samassa ryhmässä. Ekana tulee mieleen Päitsi nelihenkisesti yhdellä pyörällä, endurosuunnistus pokerrun hengessä tai endurosprint samalla ”kierros kierrokselta vaikeutuvalla” ajatuksella. Koko porukka oitiin sellaisenaan. Juha Salminen nähtiin pitkästä aikaa trialpyörän päällä kilpailussa. maailmasta. Ehdottomasti kesän hauskin päivä ja mieletön idea kaimalta. XRACING OFFROADPRO 05/2024 61. Pajunen haluaa olla jatkossakin osana VMK:n trial-toimintaa ja pyrkiä kehittämään asioita niin, että kaikilla on kiva harrastaa kiehtovaa moottoriurheilulajia. Reaaliaikainen tuloskortti oli sekin sovellus golfista, kuten viisihenkiset ryhmät jotka myös tuomaroivat itse itseään. Ideoita syntyy, kunhan vaan uskaltaa ideoida, kiteyttää Jaatinen kokeilun tunnelmat. Kokeilutapahtumassa golfista Kokeilutapahtumassa golfista tuttu yhteislähtö eri väyliltä kopituttu yhteislähtö eri väyliltä kopioitiin sellaisenaan. Yhteisöllisyys tämään virheensä. Palo takaisin pyörän päälle niksi. Kilpailun jälkeen kaikki kokoontuivat ruokailemaan ja juttelemaan kilpailusta. Kun Staffan Floesselin, Janne Lindqvistin, Juha Salmisen, Tommi Ahvalan ja Pasi Jaatisen kokemus moottoripyöräilystä yhdistetään, ei puhuta kymmenistä vuosista, vaan useammasta sadasta vuodesta. Pasi Pajunen. Palo takaisin pyörän päälle on tuonut 57-vuotiaan kirkkonumon tuonut 57-vuotiaan kirkkonummelaisen takaisin maastoon ja tulimelaisen takaisin maastoon ja tuliaisina on repullinen intoa sekä toiaisina on repullinen intoa sekä toinen mokoma ideoita muiden lajien nen mokoma ideoita muiden lajien maailmasta
Samaan aikaan nelitahtiset mallit ovat saaneet merkittävän päivityksen, jota ei ulkoisesti helposti huomaa. TC 300 -pyörästä löytyy myös kaksi erilaista ”tehokarttaa”, joita voi vaihtaa tangossa olevalla kytkimellä. Husqvarna TC300 & FC350 2025 3 00-kuutioinen kaksitahtinen pyörä on tullut tutuksi Husqvarnan enduromallistosta, mutta nyt Husqvarna tarjoaa myös motocrosskuljettajille uuden TC 300 -mallin. Nykymaailman tavoin sähköstartilla varustetuissa Husqvarnan kaikissa kaksitahtisissa malleissa on EFI-järjestelmä, jossa ruiskusuuttimet sijaitsevat läppärungon pohjassa. Kaksitahtisten markkinat ovat edelleen varsin suuret ja oikeastaan ne tuntuvat kasvavan koko ajan. Tämän ansiosta pyörissä on parempi vääntö alakierroksilla ja kaasunvaste on tarkka. TEKSTI_Jani Hovi & Jari Mattila KUVAT_Jani Hovi esittelee nimittäin TC 150 -mallin. Näistä huomio kiinnittyy ehdottomasti 300-kuutioiseen malliin. Pyörässä on viisivaihteinen Panklin vaihdelaatikko ja Husqvarnan mu62 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Tämän ovat monet valmistajat huomanneet ja Husqvarnan osalta siihen on myös reagoitu. Aiemmin Husqvarnan mallistossa olivat TC 125 ja TC 250 -mallit, mutta nyt markkinoille tulee kaksi uutta mallia. TC 300 -mallin lisäksi Husqvarna Kaksitahtista voimaa Husqvarnan vuoden 2025 motocrossmallistossa uutena tähtenä loistaa TC 300 -uutuusmalli, joka osoittautuikin ensimmäisissä testeissä varsin onnistuneeksi
Joustavuutta on saatu lisää muuttamalla moottorin kiinnikkeitä ja rungon vahvuutta tietyissä kohdissa. Näiden kahden vuoden ajan Husqvarna on kerännyt palautetta ja yksi harvoista kritiikeistä on kohdistunut pyörän runkoon. Vaikka kaksitahtiset ovat tärkeitä Husqvarnalle, luonnollisesti nelitahtiset ovat niitä, joita eniten myydään. TESTISSÄ TESTISSÄ kaan pyörän moottorista irtoaa 57 hevosvoimaa. Nyt Husqvarna on saanut palautetta siitä, että teräsrunko tuntuu liian jäykältä, jolloin kurviajaminen ei ole parasta mahdollista. Näiden palautteiden johdosta Husqvarna onkin muuttanut runkoaan melkoisesti. Luonnollisesti rungon muutokset eivät saa vaikuttaa pitkittäissuuntaiseen joustavuuteen ja tämä on otettu huomioon suunnitUuden TC 300 -mallin kaasuvaste oli todella tarkka ja se teki ajamisesta helppoa. Mikään salaisuus ei ole, että esimerkiksi Amerikan tehdaskuljettajat ovat asiaa kritisoineet. Näin pyörä on kilpailukykyinen myös 450-kuutioisten nelitahtisten keskuudessa. Husqvarnan nykyinen runkomalli tuli vuoden 2023 mallistoon, eli niillä on ehditty ajaa nyt kaksi vuotta. Ulkoisesti katsottuna muutokset vuodelle 2025 eivät ole suuria, ainoastaan värityksessä on pieni ero. Geometria on pysynyt samana, mutta huomio on keskitetty rungon kiertojäykkyyteen ja rungosta on pyritty saamaan ”anteeksiantavampi” ja joustavampi. XRACING OFFROADPRO 05/2024 63. Perinteisesti teräsrunko, jollaista Husqvarnakin käyttää, on alumiinirunkoa joustavampi, jolloin siinä on parempi tunto. Kun pyörää ruvetaan katsomaan tarkemmin, huomataan kuitenkin muutoksia
Kaasun vaste on herkkä ja reagoiva. Keskialue on tasainen, mutta vahva ja sen jälkeen huomio kiinnittyy siihen, miten puhtaasti ja ylhäälle 300-kuutioinen kaksitahtinen venyy ja naukuu. Ennen kaikkea moottori naukuu hienosti ja pyörä on nopea. Kun ajatellaan, että 125tai 150-kuutioinen on liian tehoton, niin valinta on helposti ollut 250-kuutioinen. Jos vielä jotain loistavaa moottoriin kaipaa, niin se on hienoinen kaasutinpyörän alavääntö pienille kierroksille ja pienelle kaasun asennolle. Moottori tarjoaa voimaa ja on lineaarisen nelitahtimainen, mutta sitä kaksitahtisen kuuluisaa hittiä löytyy myös sopivasti. Molemmat antavat hieman erilaisen tuntuman, mutta moottorin toiminta ja käytettävyys ei karttojen välillä muutu, vaan molemmat toimivat hienosti. Vaihteiden välinen symmetria on hyvin looginen ja tasainen. Tervetullut uutuus TC 300 on odotettu ja erittäin tervetullut tuotantopyörämalli suoraan Husqvarnan MX-linjastolta. Käytännössä kuitenkaan minun allani ei ollut väliä kumpi kartoista oli päällä. Me saimme testiimme uuden TC 300 -mallin, sekä FC 350 -mallin. Jos taas puntaroi kaksitahtisen ja nelitahtisen välillä, joissa ero ajettavuudessa on onneksi vielä tänä päivänä erilainen, niin uusi TC 300 tarjoaa siihen väliin vaikean valinnan. Samalla jousitus on saanut myös uudet säädöt, samoin myös esimerkiksi linkuston pulttien halkaisijaa on pienennetty. Moottori on hyvin herkkä vastaamaan kaasuun ja käyntiääni on puhdas. 300-kuutioinen kaksitahtimoottori käy ja kukkuu puhtaasti tehdasasetuksilla kelissä kuin kelissä, eikä tarvitse välittää kaasuttimen säädöistä. ”MOOTTORI TARJOAA VOIMAA JA ON LINEAARISEN NELITAHTIMAINEN, MUTTA SITÄ KAKSITAHTISEN KUULUISAA HITTIÄ LÖYTYY MYÖS SOPIVASTI.” 64 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Vaikka vertailukohdetta ei tällä kertaa ollut, olen siitä aivan varma. Kaksitahtisen kevyempi ja ketterämpi hallittavuus monessa radan eri paikassa antaa paljon erilaista tuntumaa ajoon. Testi suoritettiin Vantaan Vauhtikeskuksen radalla. Moottori antaa varmasti lisää alavääntöä verrattuna 250-kuutioiseen. Moottori on tehokas ja hieno ja näin pyörä on äärimmäisen nopea. KokonaisuuRunkouudistusten myötä pyörien ajettavuus parani entisestään. Vakiorattaiden välityksellä tosin tuntuu, että vaihteet 1, 2 ja 3 ovat kohtalaisen pitkiä. Keskija yläkierrosalueelta moottori on äärimmäisen vahva. Juuri tuo viisikymmentä kuutiota kaksitahtisen moottorin osalta antaa kohtalaisen paljon eroa kaksitahtisten mallistosta. Ruiskukoneiden ylärekisteri on todella kehittynyt. Moottori on herkkä ja antaa hyvin napakan potkun, kun sitä kaipaa. Muutokset ovat monen mielestä pieniä, mutta monelle huomattavia. Keskeltä potkaisee ja ylhäältä venyy. Toinen kartoista tarjoaa lisää herkkyyttä, aggressiivisuutta, sitkeyttä ja kierrosvenyvyyttä. Se on erittäin hyvä ja positiivinen lisä mielestäni juuri harrastajan näkökulmasta. Vaikka merkki on tuottanut jo tovin ruiskumallisia 2-tahtisia crossipyöriä, niin vasta nyt oli 300-kuutioisen vuoro putkahtaa markkinoille. Ihailen kuinka hienoa moottoria on vinguttaa äärimmäisyyksiin vaihteella kuin vaihteella ilman, että venyvyys alkaa kärsiä, tai moottori alkaa nikotella vastaan ja kaivata suurempaa vaihdetta. Moottorin luonne on hyvä ja kohtalaisen tasainen. Jos minun pitäisi tehdä tuo valinta, niin homma olisi kohtalaisen helppo. Nyt valintaa vaikeuttaa ero 250ja 300-kuutioisen välillä. Kahden moottorin kartan välillä on eroa, mutta ei liian isoa, vaan sopivasti, jotta sen huomaa. telussa
Jopa niin paljon, että se vastaa lähes 450-kuutioisen tehoja. Se saa homman tuntumaan helpommalta kuin mitä se todellisuudessa on. Se luo tunteen, jossa löytyy sopiva suhde myös omaan aktiivisuuteen pyörää ajaessa. Se antaa osviittaa ainakin minulle siihen, että ajaminen uudella rungolla ja iskunvaimenninsäädöillä ei ollut missään suhteessa ainakaan hankalampaa kuin ennen. Kun pyörä itsessään on hyvä ja helppo ajaa, niin 300-kuutioisen kaksitahtisen moottorin kanssa alla on nopea ja ketterä peli. 350-kuutioinen tarjoaa sopivassa suhteessa pikkunelaria ja 450-kuutioista molemmista suunnista katsottuna. Tämä luo ainakin minulle aina signaalin siitä, että pyöriä on helppo käsitellä, käännellä ja ne saa menemään sinne, minne niiden haluaa menevän. Tähän en käsitä syytä, sillä vakio tyhjäkäyntikään ei tuntunut olevan alhainen. Pyörän rungossa on vuodelle 2025 tapahtunut suuria muutoksia. TEKNIIKAA: HUSQVARNA TC 300 Moottori Yksi sylinteri, kaksitahtinen Kuutiotilavuus 293,2 cc Poraus/Isku 72/72 mm Käynnistys Sähköstartti Vaihteisto 5 vaihdetta Polttoaineen syöttö Keihin EFI, Ø 39 mm Kytkin Märkä, monilevyinen DDS-kytkin, Brembo hydraulinen Sytytys / moottoriohjaus Vitesco Technologies EMS Runko 25CrMo4 teräs Takarunko Alumiini, vahvistettu polyamidella Etu iskunvaimennus WP XACT-USD, Ø 48 mm Taka iskunvaimennus WP XACT, linkullinen Jousto etu/taka 305/293 mm Etu/takajarru Ø 260/220 mm Etu/takavanne 1.60 x 21”; 2.15 x 19” Excel Ohjauskulma 63,9° Akselinväli 1,490 mm Maavara 346 mm Istuinkorkeus 946mm Bensatankin tilavuus 7,2 l Paino, ilman polttoainetta 99,6 kg Hinta 11.690 € Kun verrataan keskenään 2025 mallin runkoa (sininen) 2024 mallin runkoon (valkoinen), on erot merkittävät jo silmämääräisestikin. Ihastun kuitenkin moottoriin, joka on helppo ja tehokkaan tuntuinen ajaa. Pyörät kääntyivät hyvin ja loivat tunteen, että niillä oli helppo tehdä mitä halusi ja aikoi. Moottori nostaa kierroksia pikkunelarin omaisesti ja on yläkierroksilla äärimmäisen vahva ja venyvä. Suurimmat muutokset löytyvät moottorin ohjauksesta. Vaikka en olisi ollut tietoinen rungon muutoksista, niin sanon, että pyörän käyttäytyminen näissä tilanteissa oli helppoa ja linjakasta. Kun suurimmat muutokset vuoden 2025 mallissa löytyvät rungon osalta, niin radan ollessa aivan tasainen ja peilaaminen edelliseen malliin pelkällä muistikuvalla on äärimmäisen hankalaa, on vertaaminen lähes turhaa. Koettaessani kahta erilaista karttaa ja shifterimoodia samaan aikaan, pyörä oli kohtalaisen herkkä sammumaan pienillä kierroksilla toisella kartalla. Voimaa löytyy, mutta sillä pystyy kuitenkin olemaan hieman aggressiivinen kaasun käytön kanssa. Pyörien hallintaan ja käytökseen oli erittäin helppo päästä sisään. Kun ajattelee kokonaisuudessaan näitä kahta uutta 2025-mallin Husqvarnaa, niin uusi TC 300 on uusi pään sekoittaja MX-radoille. Jos haluaa kaksitahtisen ketteryyttä, niin tällä pääsee laiskempi ja painoltaan suurempikin kuljettaja huippuvauhtiin ja ajon tuottaman äärimmäisen fiiliksen löytäminen on jotain erityistä. Toisella kartalla ja asetuksella tuon kanssa ei tarvinnut olla hereillä ja tuntuma moottoriin oli erilainen. Ennen kaikkea huomio kiinnittyi tiukkojen mutkien tekoon, jota harrastimme molemmilla pyörillä kuvauksia tehdessämme. Moottori tarjoaa voimaa, jota on helppo käyttää ja hallita, mutta sitä löytyy yllättävän paljon. FC 350 helppoa käsiteltävyyttä 2025 mallin moottorin muutokset ovat maltilliset. Sillä on todella hienoa ja kilpailukykyistä ajaa isompia nelitahtimoottoreita vasten radalla, 250-kuutioisista puhumattakaan. Nelitahtimalliston tarjoamat muutokset antavat puolestaan paremman ja helpomman tuntuman ajamiseen, kääntyvyyteen ja pyörän hallintaan. Keskialueen teho on voimakasta, mutta ei niin repivää. Tämän lisäksi myös runkomateriaalin paksuutta on muutettu kriittisistä paikoista. XRACING OFFROADPRO 05/2024 65. H u sq va rn a TC 30 & FC 35 20 25 tena kaksitahtinen moottori tarjoaa jo hyrrävoimiltaan erilaisuutta ajoon. Näiden kahden pyörän ajettavuus oli joka tapauksessa helppoa ja loogista. FC 350 on moottorin tehoiltaan äärimmäisen hyvä ja tarjoaa kovia hevosvoimia. Uudet päivitykset tarjoavat hieman herkempää kaasun vastetta, sekä pyörimisherkkyyttä, jota yritän peilata aiempaan FC 350 -malliin, mikä on kohtalaisen vaikeaa muistella
Tässä aamupäivän tapahtumat valokuvina. Liekö joku miettinyt lajinvaihtoa, kun nämä ajosaappaat odottivat pesupaikalla omistajaansa todella pitkään. 66 XRACING OFFROADPRO 05/2024. KILPAILU SM-Motocross, Karkkila TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Kari Hassinen Karkkilan kurassa Aina välillä olosuhteet tekevät motocrossista haastavaa, etenkin saviradalla. Näin kävi tämän vuoden Karkkilan SM-motocrossissa, jossa aamun aika-ajot ja ensimmäiset kisaerät vietiin läpi varsin kosteissa olosuhteissa
Pesupaikalla riitti tavallista enemmän ruuhkaa. Välillä pyörä ja kuljettaja piti tuoda radalta traktorikyydillä. XRACING OFFROADPRO 05/2024 67. MX85-luokan pistekärki Aleksi Pirinen otti myös karkkilalaisen mutakylvyn. Extreme endurosta tutut vetoliinat olivat käytössä myös Karkkilassa. Vannoutunut Honda-mies Lari Lehtiö nähtiin radalla GASGASilla. Keltaiset liput tulivat tutuksi aamupäivän aikana. Yhdessä tekeminen on aina paljon hauskempaa
68 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Kerhojen sankarit Kisakuski talkoolaisena HENRY OLENIUS HENRY OLENIUS MOOTTORIKERHOJEN toimintaa kannattelevat talkoolaiset, nuo ahkerat työmyyrät, jotka painavat pitkää päivää grillimakkarapalkalla. Tämä juttusarja paneutuu kerhojen ahkeriin ja hiljaisiin puurtajiin
Yritin tehdä siitä sellaista, josta itse tykkäisin ja pääsisin ajamaan kilpailua jonka ajamista nauttisin. H enry Olenius on ollut osa Sipoon Moottorikerhon jäsenistöä jo viisivuotiaasta asti. Nykyisin hän vaikuttaa kerhon hallituksessa ja toimii kerhon varapuheenjohtajana. Tämä on ikävä vammakierre on tarjonnut Oleniukselle mahdollisuuden osallistua entistä enemmän Simk:n talkootoimintaan. Meillä on aika hyvin aktiivista talkooporukkaa ja Sipoon crossirata on yksi Suomen parhaista radoista. Nykyään kilpailut ovat keskimäärin aika helppoja, niin ehkä tämä tuli hieman yllätyksenä osalle. Kiireinen juhlavuosi Sipoon Moottorikerho juhlii tänä vuonna 70-vuotistaivaltaan ja on tehnyt sen melkoisella tyylillä. A-luokan kuljettajat kun omaavat usein perusharrastajista poikkeavia näkemyksiä erityisesti reitin suhteen. Enduron SM mitalisti Henry Olenius on kaikille kotimaista enduroa seuraaville tuttu kuljettaja. Erityisesti extremetestiltä kilpailukeskukseen kulkenut siirtymä haastavine mäkineen ja ojineen otti mehut irti monesta kuljettajasta. Kerho järjesti keväällä motocrossin SM-sarjan avauskilpailun ja elokuussa enduron EM-sarjan osakilpailun. Olenius on kärsinyt viime vuodet pahoista polvivammoista, jonka vuoksi hänen kilpaileminen on ollut hyvin satunnaista. Tiesin ennen kilpailua, että siirtymistä tulee kritiikkiä kun oli mäkiä ja kuraa. Vaikka Olenius on katkonut räväkällä ajotyylillään monet lippusiimat, on hän niitä myös kilometritolkulla asettanut paikoilleen. Näin kiireisen kesän jälkeen kerhon talkooväki on taatusti ansainnut pienen tauon, mutta taustalla suunnitellaan jo kovasti tulevia koitoksiin. Asiat on ihan kohtalaisella mallilla, mutta aina voisi mennä paremmin. INFO: Nimi: Henry Olenius Ikä: 30 Kerho: Sipoon Moottorikerho Jäsenenä: 25 vuotta Harrastukset: Enduro ja talkoiden tekeminen TEKSTI_Pasi Järviö KUVAT_Jani Hovi XRACING OFFROADPRO 05/2024 69. Tämä oli myös Oleniuksen strategia reittiä piirtäessä, sillä kyseessä oli EM-osakilpailu, joten vaativuuden piti olla eri luokkaan kuin sarjakilpailuissa. Sipoon EM-viikonlopun yksi suurimpia puheenaiheita oli pitkät ja raskaat siirtymät. Lähes kokonaan kalliolla kulkenut extremetesti asetti omat haasteensa merkkaukselle, mutta lukuisten työtuntien ja satojen porattujen reikien jälkeen pätkästä tuli erittäin hieno kokonaisuus. Taloudellisesti nyt on aika vaikeat ajat ja myös nämä vakuutusasiat sotkevat tilannetta. Halusin, että järjestämme todella makean SM-kilpailun. Kerhon ratoja pidetään hyvässä kunnossa ja rata-alueen sijainti on hyvä. Oleniuksen into talkootoimintaan on alunperin kummunnut kotikasvatuksesta, sillä hänen äitinsä on toiminut useamman vuoden kerhon puheenjohtajana. Olenius ei ole koskaan arkaillut liata käsiään, joten monenlaiset talkootyöt ovat tulleet miehelle tutuiksi. Olenius on näet ollut koko kilpauransa ajan erittäin aktiivinen talkoolainen Sipoon Moottorikerhossa. Silti reitin merkkaus ja muu reitin teko sujui sutjakkaammin kuin viimeksi, Olenius kiittelee. Eli reitti oli oikeasti haastava ja tiesin, että muutama paikka ei kestä ajaa kuin kaksi kierrosta. Kun menimme paikalle tajusin, että tästä voisi tulla aika hyvä extreme pätkä. Olenius innostui ottamaan suurempaa roolia järjestelyissä kun Sipoossa alettiin suunnitella enduron SM-sarjan osakilpailua vuodelle 2021. Olimme tehneet jo valmiit kiertoreitit ja helpotimme siirtymiä pitkin viikonloppua. Tämän vuoden EM-kilpailua suunnitellessa Miettisten maastokoe olisi ollut jälleen mahdollinen, mutta Olenius ryhmineen halusi muutosta. Sipoon EM-osakilpailu keräsi paikalle hyvin yleisöä ja reitti sai erityisesti maailmalla kilpailemaan tottuneilta kuljettajilta runsaasti kiitosta. Halusimme kuitenkin reittiin jotain uutta ja kun crossiradan ympäristö on niin toimiva, haimme muutosta extremestä. Ei Suomessa pysty kilpailuja tekemään ilman talkoolaisia ja on tärkeää jo ihan lajien jatkuvuuden kannalta, että niihin osallistuisi ihan kaikentasoiset kuljettajat, Olenius painottaa. Tällaiseen kahden arvokilpailujen kesään ei moni kerho nykypäivänä kykene. Meillä oli tosi hyvä meininki talkoissa vaikka tänä vuonna oli hieman aikaisempaa vähemmän porukkaa. Seuraavan vuoden EM-kilpailussa reitti noudatti samaa kaavaa. Olihan se melkoinen neljän viikon rypistys. Myös ratojen kunnon tiedottaminen sosiaalisessa mediassa on vähintäänki kiitettävällä tasolla ja kilpailut keräävät kehuja järjestelyistä. Joten Olenius katsoo melko luottavaisena tulevaisuuteen ja yksi mikä on varmaa, tulee Simk:n innokas porukka järjestämään vielä monet hienot kilpailut. Kerhon varapuheenjohtaja Olenius on kuitenkin hieman huolissaan aktiivisten harrastajien määrän vähentymisestä. Sipoon EM-kilpailu 2024 Olenius on saanut melko vapaat kädet Sipoon endurokilpailujen reittien suunnittelun suhteen ja toivoisikin myös muiden kilpakuljettajien osallistuvan kilpailujen suunnitteluun. Pitkän maastosiirtymän pahimmat kohdat olivat hyvin Oleniuksen tiedossa ja niitä varten oli suunnitelmat valmiina. Isossa kuvassa Simk:lla on asiat melko hyvässä jamassa. Lopulta en päässyt sitä edes itse ajamaan, kun keväällä meni eturistiside poikki, Olenius harmittelee. Koronaaikana harrastajamäärät kasvoivat jonkin verran, mutta nyt tuntuu, että ajajien määrä on taas vähentynyt. Etenkin, jos ajajamäärät lähtisivät jälleen hieman nousuun niin varmasti meidän tulevaisuus on valoisa. Oleniuksen on voinut nähdä kirmaavan Simk:n motocrosskilpailuissa muun muassa sinistä lippua heiluttamassa ja heti erän päätyttyä kuskaamassa mönkijällä radan varteen hyytynyttä pyörää. Se oli ihan tarkoitus, että ensimmäinen kierros olisi kuljettajille hieman shokki. On tämä meidän kerholta ollut todella hieno vuosi kun on kahdet isot kisat pystytty viemään kunnialla läpi, Olenius myhäilee. Ennen kilpailua Olenius myöntää talkooporukan olleen hieman harvalukuinen, mutta kilpailupäivinä apua tuli muun muassa naapuri kerhoista. Meillä on aina koko perhe osallistunut talkoisiin ja muihin järjestelyihin. Se olisi helpottanut meidän työtä todella paljon, kun Miettiset ovat hoitaneet itse käytännössä kaiken pätkän osalta. Vuonna 2021 Sipoon SM-enduron reitti koostui Sipoon motocrossradan motocrossja endurotesteistä sekä Miettisten extremetestistä. Virtasen Esa ehdotti kivimurskaamoa ja olin hieman skeptinen sen suhteen
Kahtena ensimmäisenä päivänä kuljettajat ajavat eri reittejä, mutta kolmantena ja neljäntenä päivänä ajetaan samaa reittiä. Viides ja samalla viimeinen varsinainen kisapäivä ajetaan jälleen uudella reitillä ja järjestäjien mukaan viidennen päivän reitti on teknisesti vaikein. Olen jälleen todella mielissäni siitä, että saamme kilpailuun parhaat mahdolliset kuljettajat ja heillä kaikilla on mielessään vain voitto. Tänä vuonna Galicia toivottaa tervetulleeksi yli 30 maan kuljettajat. Kilpailun reitin yhteismitta on noin 1 300 kilometriä. USA onkin voittanut kolme mestaruutta seitsemänä edellisenä vuonna, joten se on kiistatta yksi suurimmista suosikeista myös tänä vuonna. Voitimme kahdeksan vuotta sitten juuri Espanjassa ensimmäisen World Trophy -tittelin ja lähdemme toistamaan nyt sitä tempHermanni Haljala (kuvassa.), Samuli Puhakainen ja Roni Kytönen juhlivat MM-pronssia Junior Trophyssa vuonna 2022. lokakuuta alkavaa Six Days Enduroa viidennen kerran. Jokaisena päivänä kuljettajat ajavat kaksi kierrosta, eli yhteensä kuusi maastokoetta ja 260 kilometriä. Antti Kallosen johtama joukkue voitti historiansa ensimmäisen mestaruuden kahdeksan vuotta sitten Navarrassa, joten sillä on hyviä muistoja Espanjasta. Luvassa on rankka kuuden päivän mittainen kilpailu, jossa kaikki on mahdollista. Vajaan yhdeksän tuhannen asukkaan Silleda toimii kilpailun keskuspaikkana ja kilpailukeskus sijaitseekin kaupungin messukes600 kuljettajaa Sixillä Enduromaailman suurin ja arvostetuin kilpailu, Six Days Enduro kaasutellaan tänä vuonna jälleen Espanjassa. Perinteiseen tyyliin kuudentena päivänä kilpailussa ajetaan loppucrossi, joka kaasutellaan kilpailukeskuksen vieressä. Meillä on mahtavat tulokset viime vuodelta ja haluamme toistaa sen menestyksen. TEKSTI_Jani Hovi KUVAT_Future7media kuksen alueella. 70 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Kuuden päivän aikana kilpailun reitit vievät kuljettajat ympäri Galician maakuntaa ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös pyhiinvaelluksen päätepistekaupunki Santiago de Compostelan alueelle, joka on myös tunnettu endurokaupunki. Ensimmäisen kerran kilpailu ajettiin El Escorialissa vuonna 1974 ja 11 vuotta myöhemmin La Cerdanyassa. Suosikkeja ja haastajia World Trophy-joukkueiden puolella USA lähtee kilpailuun hallitsevana mestarina. E spanja isännöi 14. Näin ollen voidaankin odottaa, että neljännestä kisapäivästä saattaa tulla viikon rankin, sillä se ajetaan todella kuluneella reitillä. Viiden ensimmäisen kisapäivän reitti koostuu kolmesta maastokokeesta per kierros, kierroksen pituuden ollessa noin 130 kilometriä. Granada isännöi kilpailua vuonna 2000 ja Navarrassa ratkaistiin joukkuemestaruudet vuonna 2016. Nyt koko kolmikko on mukana aikuisten maajoukkueessa
USA:n lisäksi myös Italia saanee jalkeille vahvan joukkueen, samoin kestosuosikki Ranska. Kerhojoukkueiden puolella sen sijaan nähdään runsaasti suomalaisväriä, kun yhteensä seitsemän joukkuetta lähtee kisaan mukaan. Joukkueessa on mukana kaksi viime vuoden mestaria, kun Dante Oliveira ja Johnny Girroir olivat joukkueessa mukana myös Argentiinassa. Iso-Britannia olisi MM-sarjan pohjalta ehkä suurin voittajasuosikki, mutta joukkueessa on merkittäviä poisjääntejä. Viime vuonna mestaruuden vienyt USA palaa kilpailuun täysin samalla joukkueella kuin viime vuonna, eikä sille löydy ennakkoon vastusta. Ranskan lisäksi nimittäin mestaruudesta taistelevat todella tiukasti Italia ja Ruotsi. Myös Ruotsi on varmasti mukana mitalitaistossa, mikäli saa kaikki huiput terveinä mukaan joukkueeseen. XRACING OFFROADPRO 05/2024 71. Ennakkoon mietittynä junioreiden taistelusta tulee kuitenkin todella tasainen, mikäli kaikki suosikit saavat lopulta parhaat mahdolliset kuljettajat mukaan. Brad Freeman ja Nathan Watson eivät ole joukkueessa mukana, sillä heidän Beta-tiiminsä ei tue kuljettajia Six Days Endurossa. Suomen Trophy -joukkue: Roni Kytönen, Hermanni Haljala, Samuli Puhakainen, Eemil Pohjola Suomen kerhojoukkueet: Sami Sainio, Markus Raekallio, Mikko Puro Reijo Karppinen, Anssi Alahuhta, Toni Vanhakarhu Jani Hovi, Jaakko Karikuusi, Juha Puotsaari Aleksi Alanne, Toni Laaksonen, Mika Paavola Viivi-Maria Mäkinen, Juha Mutanen, Toni Torpakko Taru Hakulinen, Miikka Raekallio, Pasi Koivu Tiitus Enjala, Niko Puotsaari, Kimi Koskinen pua, Kallonen kertoi. Junioreiden puolella Ranska saapuu kilpailuun puolustavana mestarina ja se on myös tänä vuonna yksi suurimmista suosikeista. Ylivoimaisesti kovimmassa suomalaisessa kerhojoukkueessa ajavat Niko Puotsaari, Tiitus Enjala ja Kimi Koskinen. USA:n joukkuettakaan ei voi unohtaa. Eemil Pohjola edustaa jälleen Suomea, kun jämsäläinen on osa Trophy -joukkuettamme. Kun puhutaan tähdistä, niin kotiyleisön silmissä kirkkain tähti tulee olemaan Josep Garcia. Myöskään naisten puolella ei suomalaisväriä nähdä. Naisten puolella on käytännössä vain yksi suosikki. Näin Steve Holcombe jää joukkueen yksinäiseksi tähdeksi. Suomen värejä kilpailun pääluokassa puolustavat Roni Kytönen, Hermanni Haljala, Samuli Puhakainen ja Eemil Pohjola. USA oli yksi ensimmäisistä maista, joka julkaisi joukkueensa tämän vuoden kilpailuun. Nähtäväksi jää, nostaako hurmos joukkueen muiden kuljettajien tasoa ja pystyvätkö espanjalaiset nousemaan podiumille. Ennakkoon mietittynä Suomi tullee taistelemaan sijoista 5-7, mutta kuten monta kertaa aiemminkin on kilpailussa nähty, mitä tahansa voi tapahtua. Suomella ei ole lainkaan joukkuetta mukana Junior Trophyssa. Kaiken mennessä kohdalleen, on joukkueella mahdollisuus sijoittua kerhojoukkueissa korkealle. Heidän lisäkseen joukkueessa ovat tänä vuonna Craig Delong ja Josh Toth
Lieveilmiöt nousivat tuolla matkalla melkein itse asiaa tärkeämmiksi. Minulle henkilökohtaisesti Suomen poisjäänti kisoista oli harmillinen tapahtuma, sillä buukkasin itselleni halvan lennon Washingtoniin siinä vaiheessa kun oletin, että Suomen joukkue olisi paikalla. Ferry säesti hyvin kaasutellen Open-luokan Kawasakillaan erissä neloseksi ja kakkoseksi. Tosin aivan päinvastaisesta syystä. Vuoden 2007 kisa järjestettiin pitkän tauon jälkeen USA:n kamaralla Budds Greekin radalla Marylandissa. Joko lähden matkaan, tai yritän keplotella lääkärintodistuksella rahat takaisin matkavakuutuksesta. Kaikki tuohon aikaan economy-luokan lipuilla lentävät tiesivät, että kun lippu on maksettu, sitä ei voi muuttaa, eikä rahoja palauteta. kilpailuun. Anteeksi vielä siitä. Yksi tuon kisamatkan huonoista puolista oli, että jouduin tuhkatiheään selittelemään Suomen poisjääntiä. Pikkuluokassa (MX2) Kawasakia kuskannut Villopoto voitti molemmat ajamansa erät ja sen kolmannen kuittasi Carmichael, joka oli toisessa ajamassaan erässä kolmas edellään Villopoto ja Australian Chad Reed. Ensimmäisen kerran asia nousi esiin jo Dullesin kentän passitarkastusjonossa, kun takanani jonottanut FIM:n motocrosskomission puheenjohtaja Wolfgang Srb tenttasi minua. Yli sadassa motocrossin MMosakilpailussa mukana kiertänyt Seppänen on tuttu näky myös enduron, road racingin ja jääradan parista. Majoituskapasiteetti oli radan lähitienoilla rajallinen, joten minullakin oli majapaikka Solomonsissa, reilun 40 kilometrin päässä radalta. Useassa keskustelussa nousi esiin kysymys, miksi rikas Suomi ei joukkuetta lähettänyt, vaikka köyhemmätkin maat samoilta nurkilta, kuten Eesti ja Latvia, olivat mukana. Tässä juttusarjassa Seppänen kertaa omalta uraltaan mieleenpainuvimpia tapahtumia. Oltiinpa mitä mieltä tahansa, niin Budds Greekissa ajettiin syyskuussa 2007 kilpaa ilman Suomen joukkuetta. Tie Solomonsin ja radan välillä tuli tutuksi varsinkin, kun välillä sai ajella pitkät tovit kävelyvauhtia amissiheimolaisten hevoskärryjen perässä. Budds Greek motocross Park sijaitsee maaseudulla ja crossirata on osa motorsportkompleksia, jonka pääosassa on Maryland International Raceway -nimellä kulkeva dragstrip. Saatoin silloin monessa yhteydessä lausua kielteisen sävyisiä kommentteja Suomen Moottoriliitosta. Terveyteni oli syyskuussa hyvä, joten löysin itseni Lufthansan jumbosta istumassa persaukisten osastolla kisaa seuraamaan matkaavien juopuneiden brittien vierestä. Keskustelun kärki oli se, miksi Suomi ei lähettänyt joukkuetta ko. Muutaman päivän palloilu Washingtonissa ja sen museoissa kisan jälkeen oli myös laatuaikaa. Isäntien kolmikko Ricky Carmichael, Ryan Villopoto ja Tim Ferry näytti kaapin paikan ylivoimaisella esityksellään. Näin jälkikäteen voin todeta, ettei reissu ollut yhtään hasV MUISTOJA MUISTOJA MENNEILTÄ MENNEILTÄ AJOILTA AJOILTA 72 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Joukkuekisa ilman suomalaisia VUODEN 2007 MM joukkue motocross, eli Motocross des Nations aiheutti keskustelua lähes yhtä paljon kuin Foxhillin hopeisiin mitalijuhliin päättynyt kisa vuonna 1998. Suomen osallistumista puoltavat perustivat mielipiteensä yleensä siihen, että olihan joukkue läsnä myös vuoden 1999 kisassa Brasiliassa ja se reissu oli vieläkin kalliimpi. 1970-luvulla itse road racingiä kilpaa ajanut Seppänen on nykyisin eläkkeellä, mutta seuraa edelleen moottoripyöräilyä aktiivisesti. Suomessa vedottiin siihen, että joukkueen lähettäminen valtameren taakse olisi ollut turhan kallis operaatio. Kilpailullisesti Budds Greekin kisa ei noussut suurten joukkoon. TEKSTI & KUVAT_Tuomo Seppänen sumpi. Ranskan kolmikko Sébastien Pourcel, Nicolas Aubin TUOMO SEPPÄNEN on toiminut valokuvaajana ja toimittajana moottoripyörämedioissa vuosina 1992 2016. Minulla oli siis kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa
Team USA vuosimallia 2007. Vas. Jenkkien crossikiso issa muistetaan poikkeukse tta entisajan mestareita . Budds Greekissa ääneen pääsi muun muassa Danny (Magoo) Chandler. Ryan Villopoto, Tim Ferry, Ricky Carmichael ja tiimin vetäjä Roger de Coster. Joukkuekisa ilman suomalaisia Greatest of all times, Ricky Carmichael osaa ottaa yleisönsä. XRACING OFFROADPRO 05/2024 73
Tunsin pientä häpeää suomalaisjoukkueen puuttumisesta katsellessani ja kuunnellessani heimokansan kannustajien mesoamista. Onneksi virolaisten leirissä oli muutama hyvää suomea puhuva kaveri, joten sain haukkua Suomen Moottoriliittoa myös omalla äidinkielelläni. Yksi äänekkäimmistä kannustusjoukoista erosi valtavirrasta ja oli leiriytynyt radan sisäpuolelle tiukan neulansilmämutkan laitaan. Tupa oli täysi kisapäivänä ja isäntien voittoisa meno piti katsomon hereillä metelin ollessa sen mukaista. Anteeksi vielä kerran siitä. ja Pierre Alexander Renet jätettiin kakkoseksi. Tanel Leok oli tuolloin uransa huipulla ja hinasi joukkueensa yhdenneksitoista kaasuttelemalla MX1-luokan Kawasakillaan eräsijat 7 ja 5. Stefan Everts ja Ricky Carmichael. Kolmikko Tanel Leok, Aigar Leok ja Gert Krestinov ei parhaimpaansa pystynyt. Veljeskansamme miehitti osaltaan kisan lehterit. Budds Greekin äänimaailma 23.9.2007 oli korvia huumaava. Belgian trio Steve Ramon, Jeremy van Horebeek ja Ken de Dycker taipui ranskalaisille pisteen. MUISTOJA MUISTOJA MENNEILTÄ MENNEILTÄ AJOILTA AJOILTA Budds Greekissa lämmitettiin yleisöä kahden mestarin kunniakierroksella. 6/2024 ilmestyy 1.11.2024 Seuraavassa numerossa: KAIKKI TAMPERE SUPERCROSSISTA TESTISSÄ SHERCON ENDUROT JA KAWASAKIN UUSI KX250 MELKEIN TEHDASPYÖRÄ MESTARUUDET RATKESIVAT Tilaa oma Xracing OFFROADPro -lehti www.xracing.fi/lehti 74 XRACING OFFROADPRO 05/2024. Jokaisella meistä on oma kuninkaam me. Sini-musta-valkoisia lippuja heiluttava virolaisjoukko metelöi suomensukuisella äänenpainolla kannustaen joukkuettaan, jolla oli eväät nousta jopa mitalisijojen tuntumaan
6/2024 ilmestyy 1.11.2024 Seuraavassa numerossa: KAIKKI TAMPERE SUPERCROSSISTA TESTISSÄ SHERCON ENDUROT JA KAWASAKIN UUSI KX250 MELKEIN TEHDASPYÖRÄ MESTARUUDET RATKESIVAT Tilaa oma Xracing OFFROADPro -lehti www.xracing.fi/lehti XRACING OFFROADPRO 05/2024 75
76 XRACING OFFROADPRO 05/2024