2016 HOND A CRF Koeaj ossa ensi vuode n crossi -Hond at moto cross of natio ns – huike a show motocross | enDuro | cross countrY | triaL | suPermoto | JÄÄrata | sPeeDwaY TM EN 250 Fi Eero Remeksen kisapyörä tarjosi monta yllätystä YAMAHA YZF 2016 Parannetut 2016-mallit koeajettiin Sipoon crossiradalla KAWASAKI KX 450 F Aiempaa kevyempi ja ketterämpi 2016-malli koeajossa Hinta: 9,80€ 7/2015 OP715_kansi2015.indd 1 29.9.2015 0.06
kuvakulma715.indd 2 28.9.2015 17.24
Vastassa on vain parhaita. Rohkeasti ja kuvia kumartelematta Miro Sihvonen, Jere Haavisto ja Valtteri Malin kuitenkin ajoivat. kuvakulma715.indd 3 28.9.2015 17.24. Suomen nuori maajoukkue teki minkä pystyi mutta vielä maailman kärki menee liian lujaa. KUVAKULMA Kova paiKKa KUVA Kusti Manninen J oukkue-MM on kova paikka jokaisen maan jokaiselle kuskille. Siitä osoituksena kuva karsintaerän starttimutkasta, jonne Malin numerolla 46 runttaa rohkeasti kärjessä
Lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TilaukseT ja OsOiTTeeNMuuTOkseT Puh. Internet-palveluun osoitteessa www.offroadpro.fi tuotetaan vuorokauden ympäri uutta materiaalia. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. VasTuu VirheisTä ja reklaMaaTiOT Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. vuosikerta kaNNeN kuVa Honda Europe sisällyslueTTelON kuVaT Sami Salonen SISÄLLYS 7 _ 2015 02 Kuvakulma 07 Pääkirjoitus 09 Startit 17 Kärhän lenkki 20 Koeajo: Honda CRF 250 ja 450 26 Haastattelu: Eeli Takatalo 28 Koeajo: Kawasaki KX 450 F 32 Haastattelu: Aki Manninen 34 Koeajo: Yamaha YZ 250 F ja YZ 450 F 40 Koeajo: WP modifikaatio 42 Koeajo: Eero Remeksen TM EN 250 Fi 46 Koeajo: Beta 250 RR 2T 50 Koeajo: Petri Tervosen KTM EXC-F 280 53 Tekniikka: Vyölaukun salaisuus 54 Koeajo: Husqvarna endurot 2016 56 Haastattelu: Antoine Cancia 59 Kolumni: Totti Raittila 60 Henkilökuva: Emil Weckman 62 Motocrossin kerhojoukkueiden SM 64 Motocross of Nations 67 Kolumni: Kusti Manninen 68 Motocrossin MM-kauden onnistujat 70 Aamuposti SM enduro Riihimäki 72 International Six Days Enduro 74 Haastattelu: Tatu Moilanen 76 24 MX MX-Liiga 80 Kokeiltua 83 Seuraava numero 2016 HOND A CRF Koeaj ossa ensi vuode n crossi -Hond at moto cross of natio ns – huike a show motocross | enDuro | cross countrY | triaL | suPermoto | JÄÄrata | sPeeDwaY TM EN 250 Fi Eero Remeksen kisapyörä tarjosi monta yllätystä YAMAHA YZF 2016 Parannetut 2016-mallit koeajettiin Sipoon crossiradalla KAWASAKI KX 450 F Aiempaa kevyempi ja ketterämpi 2016-malli koeajossa Hinta: 9,80€ 7/2015 OP715_kansi2015.indd 1 29.9.2015 0.06 4 OP715_sisalto.indd 4 29.9.2015 0.11. COPyrighT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman OFFROADPro–lehden kirjallista lupaa on kielletty. 044 3200 301 S-posti: markus.strom@jmsnordic.fi MeDiaTieDOT www.offroadpro.fi /mediatiedot PaiNOPaikka SP-Paino, Nurmijärvi ilMesTyMiNeN Painettu lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. ISSN 1457-151X 16. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Keller, Tero Kiira, Tuire Aho, Janne Huhtala, Pia Byskata kusTaNTaja Santamedia Oy Kumpulankuja 4 04500 Kellokoski S-posti: info@santamedia.fi ilMOiTusMyyNTi Markus Ström Puh. 0303 9778 Avoinna arkisin klo 8-18 S-posti: tilaajapalvelu@yap.fi (viestin otsikoksi OFFROADPro) Internet: www.offroadpro.fi Kestotilaus 72,90 € Vuositilaus 82,90 € Tilausjakso sisältää 8 tuhtia painettua lehteä, sekä käyttöoikeuden internet-palveluun osoitteessa www.offroadpro.fi TOiMiTus OFFROADPro Kumpulankuja 4 04500 Kellokoski S-posti: toimitus@offroadpro.fi PääTOiMiTTaja Sami Salonen sami.salonen@santamedia.fi TOiMiTTaja Marko Vihriä marko.vihria@gmail.com ulkOasu Laura Partanen laura.partanen@santamedia.fi VakiTuiseT aVusTajaT Kusti Manninen, Totti Raittila, Hannes Kainulainen, Tuomo Seppänen, Joni Launonen, A.C
offroadpro.fi kOeajO: kaWasaki kX 450 F 28 kOeajO: eerO reMekseN TM eN 250 Fi 42 5 OP715_sisalto.indd 5 29.9.2015 0.11
(100 % suorituskyky vain 80 minuutin latauksella). NO MORE LIMITS HIljaisuus on voimaa! Ei päästöjä eikä melua. Th e ill us tr at ed ve hi cl es m ay va ry in se le ct ed de ta ils fr om th e pr od uc tio n m od el s an d so m e ill us tr at io ns fe at ur e op tio na l eq ui pm en t av ai la bl e at ad di tio na l co st . Nämä asiat avaavat täysin uusia ovia ajopaikkojen osalta ja moottoripyöräily on hyväksyttävämpää! KTM:n ensimmäinen sähköenduro on luonnollisesti tieliikennekäyttöön hyväksytty, A1-kortilla ajettava sähkömoottoripyörä. ELECTRIFYING Ph ot os : R. Lataa pyöräsi uusiutuvista energialähteistä ja olet ekologisuuden edelläkävijä. Sc he dl , H. M itt er ba ue r WWW.KTM.COM/FREERIDE-E KLIKKAA SIVUSTOLLE JA LUE LISÄÄ! KT M wi sh es to m ak e al l m ot or cy cl is ts aw ar e th at th ey ne ed to we ar th e pr es cr ib ed pr ot ec tiv e ge ar , on ly st ar t th e el ec tr ic ve hi cl e fo r th e fir st tim e af te r re ce iv in g a hi gh -v ol ta ge sa fe ty br ie fin g fr om an au th or is ed KT M de al er an d al wa ys rid e in a re sp on si bl e m an ne r in ac co rd an ce wi th th e re le va nt an d ap pl ic ab le pr ov is io ns of th e ro ad tr af fic re gu la tio ns . Uusi vihreämpi tulevaisuus ja uusia ennenkokemattomia ajohetkiä! 100 % fun, 100 % KTM! WWW.ELECTRICARENA.FI KOEAJA FREERIDE E KIRKKONUMMELLA! w w w .k is ka .c om FREERIDE E-XC OP715_paakirjoitus.indd 6 28.9.2015 18.30
Työura motskarilehtien parissa ei ole vähentänyt innostusta ajohommia kohtaan. Jotta ne toimivat kuten pitää, niiden täytyy olla yksiselitteiset ja ehdottoman tasapuoliset. Siinä finaalin jälkeen tuloksia selaillessa ja asian vatvomista foorumeilla seuratessa mietin, että kylläpä nyt menee nihkeästi, kun kaksi isoa kisaa peräkkäin muuttuu vastalauseiden kirjailuksi ja hylkypäätösten vaatimiseksi. Jos näin tapahtui, ensi kaudella ajetaan joukkuekisat toivottavasti vähemmän riitaisissa tunnelmissa. On varmasti sattuman summaa, että näin peräjälkeen osui monta kisaa, joissa kaikissa kulissien takainen peli oli melkeinpä kovempaa kuin taistelu kuskien toimesta radalla. Jos tehdään, se aiheuttaa takulla riitaa. Lataa pyöräsi uusiutuvista energialähteistä ja olet ekologisuuden edelläkävijä. Säännöt ovat erinomaisen tärkeä asia. Ei perhana näyttänyt hyvältä meikäläisen kaltaisen crossifanin silmiin sekään. Ihmisyyteen kuuluu tunteella reagoiminen ja siksi jollain tasolla kärkevän käytöksen voi yrittää ymmärtää. (100 % suorituskyky vain 80 minuutin latauksella). Miksi taustajoukoista tällaiset aloitteet sitten lähtevät. Tietysti koko maan epävarman tilanteen aiheuttamat ärtymykset ja turhautumiset säteilevät osin kisavarikoilla käyttäytymiseenkin. Tuosta taas viikko eteenpäin ja käynnissä oli kauden viimeinen crossikisa, veteraanien ja junnujen joukkue-SM. Kkl >> PÄÄKIRJOITUS SAMI SALONEN Kun Six Days Enduron hylkäysja hylkäyksien perumishässäkkä oli koko sen kilpailun kuumin puheenaihe, ja kun kultamitalit jaettiin tunkkainen maku suussa, ajattelin että se oli semmoista tällä kertaa. Mutta toinen syy voi olla siinä, että jos säännöt ovat vähänkin tulkinnanvaraiset, se avaa ovet monenlaisille tulkinnoille. Siksi syyttävä sormi ei ainakaan ensisijaisesti saa kääntyä kuskien suuntaan. Takaiskuja tuli, kun pari kovaa kuskia jäi pois ennakkosuosikkijoukkueista loukkaantumisten takia. Hän on innokas harrastekuski, jonka kipinä ajohommiin syttyi pian neljä vuosikymmentä sitten. Tiedän että siellä monen muun asian lisäksi oli esillä selkiytetty ja uudistettu joukkuekisojen säännöstö. Sc he dl , H. Ennakkoasetelmat olivat houkuttelevat. Kisapäivänä jo iltapäivästä kuuluikin sitten uutisia, jotka kyllä lässäyttivät tunnelmaa. Uusi vihreämpi tulevaisuus ja uusia ennenkokemattomia ajohetkiä! 100 % fun, 100 % KTM! WWW.ELECTRICARENA.FI KOEAJA FREERIDE E KIRKKONUMMELLA! w w w .k is ka .c om FREERIDE E-XC OP715_paakirjoitus.indd 7 28.9.2015 18.30. Taustajoukoista se taitaa useammin lähteä. NO MORE LIMITS HIljaisuus on voimaa! Ei päästöjä eikä melua. Th e ill us tr at ed ve hi cl es m ay va ry in se le ct ed de ta ils fr om th e pr od uc tio n m od el s an d so m e ill us tr at io ns fe at ur e op tio na l eq ui pm en t av ai la bl e at ad di tio na l co st . Osasyy on varmasti kovassa voitontahdossa, joka kuuluu moottoripyöräurheiluun. Nämä asiat avaavat täysin uusia ovia ajopaikkojen osalta ja moottoripyöräily on hyväksyttävämpää! KTM:n ensimmäinen sähköenduro on luonnollisesti tieliikennekäyttöön hyväksytty, A1-kortilla ajettava sähkömoottoripyörä. offroadpro.fi 7 Sami Salonen on OFFROADPron päätoimittaja. Sattumaa tai ei, kärjistynyt ja riitaisa tunnelma lajien sisällä on sellaista myrkkyä, että se 100% varmasti tekee hallaa lajeille muodossa tai toisessa. Edelleen niin crossi, enduro, CC kuin trialikin kuuluvat myös harrastuksina jokaiseen päivään. Siellä käyty 65-luokan protestisavotta veti minut ainakin jo ihan sanattomaksi. Näissä edellä kuvatun kaltaisissa kahakoissa yksi huono puoli on se, että ne usein jättävät tahran tapauksiin liittyvien kuskien paitaan. Aikanaan hieno joukkuekisa on kärsinyt inflaatiota mutta näytti taas olevan pienessä nosteessa. ELECTRIFYING Ph ot os : R. Uskotaan että lajiryhmä teki hyvät päätökset ja poisti tulkinnanvaraisuudet. Kovaa touhua Kärjistynyt ja riitaisia tunnelma lajien sisällä on sellaista myrkkyä, että se 100% varmasti tekee hallaa lajeille muodossa tai toisessa. Kuitenkin aika harvoin ne ovat radalla kaikkensa antavat kuljettajat, jotka pontevasti ovat protesteja kirjoittamassa. Eikä sovituista säännöistä tehdä poikkeuksia. Tiedän että juuri päättyi motocrossin lajiryhmän suuri syyskokous. Kiistelyä ja protesteja, hylkäyksiä ja pahaa verta. Eivät ne silti hyvää nostetta romuttaneet. M utta eihän Sixistä mennyt kuin viikko ja sitten oli vuorossa crossin joukkue-SM Mäntyharjulla. M itt er ba ue r WWW.KTM.COM/FREERIDE-E KLIKKAA SIVUSTOLLE JA LUE LISÄÄ! KT M wi sh es to m ak e al l m ot or cy cl is ts aw ar e th at th ey ne ed to we ar th e pr es cr ib ed pr ot ec tiv e ge ar , on ly st ar t th e el ec tr ic ve hi cl e fo r th e fir st tim e af te r re ce iv in g a hi gh -v ol ta ge sa fe ty br ie fin g fr om an au th or is ed KT M de al er an d al wa ys rid e in a re sp on si bl e m an ne r in ac co rd an ce wi th th e re le va nt an d ap pl ic ab le pr ov is io ns of th e ro ad tr af fic re gu la tio ns
Uskomattomat 13 kilpailuerää voittanut Febvre osoittaa mitä YZ450Fpyörällä voi saavuttaa. ROMAIN FEBVRE MXGP 2015 www.facebook.com/yamahasuomi www.yamaha-motor.fi Blue is Back... OP715_startit.indd 8 28.9.2015 18.20. Romain Febvre on MXGP-luokan maailmanmestari 2015! Romain Febvre ajoi mahtavan tulokasvuoden Yamaha YZ450FM-pyörällään voittaen MXGP-luokan 2015 maailmanmestaruuden. 2016-mallit ovat saapuneet Suomeen ja saatavilla Yamaha-jälleenmyyjältäsi. Nyt sinulla on mahdollisuus kokea uudistuneet 2016 Yamaha Off Road 4-tahtimallit
Varsinkin kauden jälkimmäinen puoli oli hänen hallintaansa. 2016-mallit ovat saapuneet Suomeen ja saatavilla Yamaha-jälleenmyyjältäsi. Townley oli vahva samalla Ernéen radalla ajetussa MM-joukkuekilpailussa myös kymmenen vuotta sitten jolloin hän ajoi eräsijat 1 ja 2 ja hävisi kokonaiskilpailun täpärästi Ricky Carmichaelille. Townley taisteli kärkitilasta molemmissa lähdöissä ja ajoi lopulta todella hienot eräsijat 6 ja 2. Karppisen sijoitus omassa luokassaan C2 oli 80. Cross Countryn SMsarja kutistui C ross countryn SM-sarja lyheni kolmen osakilpailun mittaiseksi. elokuuta järjestettäväksi aiotun 24MX SM Cross Country -sarjan osakilpailun, eikä sen tilalle löytynyt korvaavaa kilpailua. Retkeen mahtui myös syntymäpäiväjuhlat sekä bisnestapaamisia. lokakuuta. Miehikkälän Moottorikerho joutui jo kesällä perumaan 22. Hänen lisäkseen Dynasetin joukkueessa ajoivat Jukka Pylväs ja Janne Koivula. Cross countryn lajiryhmä yritti pitkään saada järjestettyä SM-osakilpailun Tammisaaressa, missä olisi ajettu kilpaa ensimmäistä kertaa. Kilpailua ei kuitenkaan järjestetä maankäyttöön liittyvien asioiden takia. Sarjan pronssia otti Justin Barcia, joka nöyrtyi viimeisessä osakilpailussa Roczenille, jääden tälle lopulta vain kuusi pistettä. Kilpailupaikka sijaitsee Säkylän varuskunta-alueella. Lisäksi alueella pelätään luvattoman ajon lisääntyvän, jos siellä järjestetään kilpailu, joka muokkaisi alueelle selvän ajoreitin. Romain Febvre on MXGP-luokan maailmanmestari 2015! Romain Febvre ajoi mahtavan tulokasvuoden Yamaha YZ450FM-pyörällään voittaen MXGP-luokan 2015 maailmanmestaruuden. Toinen erä oli enää kosmetiikkaa ja näin Jeremy Martin uusi viime vuoden tittelinsä jättäen ranskalaisen, kevään supercrossmestari Musquinin hopealle. Dungey ja Martin hallitsivat AMA-motocrossia R yan Dungeyn kausi Amerikan sarjoissa hipoi täydellistä, sillä KTM-kuljettaja varmisti keväisen supercrossmestaruuden jatkeeksi elokuussa tittelin ulkoradoilla. Karppiselle kymmenes Sixi S lovakian Sixin vanhimpana kuskina Reijo Karppinen juhlisti samalla 57-vuotissynttäreitään ja kymmenettä perättäistä osallistumistaan. Pronssia ajoi Joseph Savatgy. Nyt sinulla on mahdollisuus kokea uudistuneet 2016 Yamaha Off Road 4-tahtimallit. Viime kauden mestari Ken Roczen kärsi alkukaudesta loukkaantumisesta, mutta ajoi silti pisteille kaikissa erissä. Mickael mursi kaksi niskanikamaansa ja oli ainakin ensimmäiset viikon halvaantunut niskasta alaspäin. Uskomattomat 13 kilpailuerää voittanut Febvre osoittaa mitä YZ450Fpyörällä voi saavuttaa. Kolmannen ja viimeisen osakilpailun isäntänä toimii Rauman Seudun Moottorikerho (RaSMK) 17. Tänä vuonna 31 vuotta täyttävä vuoden 2004 MX2 luokan maailmanmestari ehti jo muutama vuosi sitten lopettamaan uransa vakavien loukkaantumisten vuoksi, mutta on kuitenkin ajanut muutamia kisoja kotimaassaan. OP715_startit.indd 9 28.9.2015 18.20. Säkylässä kilpaillaan Suomen mestaruussarjan osakilpailun lisäksi 40ja 50-vuotiaiden veteraanien sekä naisten Suomen Cupien viimeiset osakilpailut. Saksalainen jäi kuitenkin hopealle ja sadan pisteen päähän Dungeysta. Lauantaipäivässä ovat mukana myös kansalliset luokat. Pikkuluokan mestaruus sai käytännössä sinettinsä viimeisen osakilpailun avauserässä, kun kilpailuun lähes tasapisteissä lähteneestä kärkikaksikosta Marvin Musquinin pyörän kone hajosi. SM-sarjan viisi ensimmäistä kuljettajaa jakavat 4000 euron palkintorahan, minkä lisäksi palkitaan kaikkien Suomen Cup -luokkien kolme parasta. Perinteiseen tyyliin team Dynaset teki samalla matkalla viennin edistämistä kontaktoimalla Unkarissa ja Slovakiassa sekä markkinoimalla kansainvälisille kilpailijatiimeille. Säkylän kilpailupäivän päätteeksi palkitaan SMja Suomen Cup -luokkien kauden parhaat. Ranskaa MM-maajoukkuekilpailussa edustaneen Musquinin alkusyksyä synkisti Mickael-veljen vakava loukkaantuminen supercrosskilpailussa Ranskassa. Dungey voitti motocrosskauden 24:sta erästä 13. Karppisen edustaman Dynaset Hydraulics -kerhojoukkueen ajoi kisassa sijalle 65. Mies Tauposta on edelleen nopea U uden-Seelannin Ben Townley oli MM-maajoukkue kilpailun suurin yllättäjä. offroadpro.fi 9 Lisää uutisia: www.offroadpro.fi ROMAIN FEBVRE MXGP 2015 www.facebook.com/yamahasuomi www.yamaha-motor.fi Blue is Back..
Kausi lähestyy loppua, mutta lumen tuloon asti Katariinan ohjastama 50-kuutioinen KTM kiertää Etelä-Pohojammaan ratoja. V aikka motocrossissa kilpaillaan myös naisten luokassa, silti tyttökuski on harvinaisuus crossiradalla. Jirin isä Juha-Pekka voitti nuorten MM-maajoukkuekultaa vuonna 1989 ja vuotta myöhemmin aikuisten MM-hopeaa. Jokinen pitää samalla yllä sekä omaa ajokuntoa että tuntumaa lajikenttään. Vuosien varrella vauhtia on tullut lisää ja taidot kasvavat pikkuhiljaa. Katariinan ajovideo YouTubessa: 4 years old Finnish motocross Princess on track. 10 STARTIT OP715_startit.indd 10 28.9.2015 18.20. – Ei minulla ollut historian tekeminen mielessäni, vaan ylipäätään oli hienoa päästä edustamaan Suomea, Jiri Leino kommentoi. Tyttö onkin innokas treenaaja ja veljiensä tavoin kyselee seuraavien ajokertojen perään. Välillä kypärän sisältä kuuluu lauleskelua. Jos mopo joskus lähtisikin käsistä, nostaa tyttö menopelinsä ylös, se polkaistaan uudestaan käyntiin ja matka jatkuu. Lajipäällikkö ajan tasalla M otocrossin lajipäällikkö bongattiin varikolta kesken pyörän säätöhommien. – Motocrossissa kivointa on ajaminen, sanoo Katariina. Jokinen tunnetaan innokkaana harrastekuskina useammankin lajin parista. Hänestä tuli kolmannen polven Leino Sixillä. Arto Jokinen oli juuri ostanut Racing Bikestä uuden pelin ja oli ajamassa pyörään ensimmäisiä tunteja. Bou oli ykkönen 13:ssa osakilpailussa 18:sta. Bou varmisti tittelinsä ennen viimeistä osakilpailuviikonloppua. Suomen alle 23-vuotiaiden joukkue – Leino, Antti Hänninen, Joni Kaivolainen ja Mika Tamminen – sijoittui kuudenneksi, kun maailmanmestaruutta juhli Australia. Kun en voittanut, olin kakkonen, mikä on todella tärkeää sarjassa, Bou iloitsi Repsol Honda -tiimin tiedotteessa. Katariina pukee omatoimisesti asiankuuluvat ajovarusteet, mutta kypärän soljen tarkistaa aina isoveli tai vanhemmat. Katariina taitaakin jo monet lajin niksit, ajaa tapeilta ja kurvissa ojentuu sisäkurvin puoleinen jalka ohjaamaan sulavaa liikerataa. Tapaturmilta tyttö on säästynyt. Kesällä Katariina osallistui myös EPMMK:n järjestämään crossikouluun. – Haluan myös onnitella Adamia (Raga) MM-hopeasta ja hienosta MM-kaudesta. Boun ja Ragan perässä MM-pronssin otti niin ikään espanjalainen Jeroni Fajardo. Isoisä Seppo omaa myös kokemusta MM-maajoukkuekilpailusta. ”Motocrossissa kivointa on ajaminen” Leinoja kolmannessa polvessa sixillä T urun Seudun Moottoriurheilijoiden Jiri Leino teki sen kummemmin tarkkoja faktoja tarkistamatta vähintäänkin jonkin sortin suomalaista endurohistoriaa tämän vuoden MM-maajoukkuekilpailussa. Boulle yhdeksäs MM-kulta T rial-maailmaa jo lähes vuosikymmenen hallinnut Toni Bou jatkoi huikeita suorituksiaan jälleen menneellä MM-kaudella. Ajolasit viimeistelevät varustuksen. Boulla on lisäksi kahdeksan perättäin ajettua sisäratojen maailmanmestaruutta. Lisäksi erityisesti Teroisän mekaanikkotaidot ovat tärkeä osa harrastusta, Johanna-äidin toimiessa koko joukkueen huoltajana. Harjoituksia sivusta seuraava ei voi pienistä crossareista arvata, onko kuski nelivuotias tyttö vai koululaispoika, ellei näe kypärän alta pilkottavaa lettiä. Hän sanoi, että nyt on hyödynnettävä syksyn viimeiset ajokelit tarkkaan ja saatava tuntuma uuteen pyörään. – Vuosi oli mahtava ja voitin enemmän osakilpailuja kuin koskaan aiemmin. Espanjalainen otti jo uskomattomantuntuisesti yhdeksännen perättäisen maailmanmestaruutensa. Yksi heistä on neljävuotias Katariina Kankaanpää. Isoveljien esimerkki onkin ollut merkittävä innoittaja harrastuksen löytymisessä. Ilmajokelainen Katariina ajoi polkupyörällä ilman apupyöriä parivuotiaana ja nousi mopon kyytiin samoihin aikoihin, viime kesä oli jo kolmas motocrossin merkeissä. Ajokkina oli alkuun sama 50-kuutioinen Honda, jolla myös isoveljet Rami (13), Aaro (12) ja Riku (9) olivat aikoinaan aloittaneet moottoriurheilun. Talvella on enemmän aikaa taas prinsessaleikkeihin ja pääsee hiihtelemään ja luistelemaan. Mikä olisikaan parempi tapa lajipäällikölle pysyä asioista ajan tasalla, kuin käydä ahkerasti treenaamassa muiden harrastajien kanssa. Pienen crossiprinsessan kesään on mahtunut myös yleisurheilua, kalastusta ja trampoliinitemppuja
Suomen Moottoriliiton suunnitelmissa oli lähettää myös naisten maajoukkue EM-kilpailuun, mutta osallistuminen oli jo jäämässä väliin. Prätkäparkki sai kiitosta R iihimäen SM-endurossa oli yleisö-EK:lle järjestetty moottoripyöräparkki. Syyskuun lopulla ilmeni kuitenkin, että MX-liigassakin kilpailleet Hanna Reinola ja Julia Mattila päättivät lähteä kaksihenkisten joukkueiden koitokseen. Autoille tilaa ei ollut mutta motskareilla kisaa katsomaan tulleet pääsivät ajamaan jonon ohi pätkän keskipisteeseen, kioskin ja makkarakojun viereen. Sipoon moottorikerhon TM-kuljettaja oli enduron SM-päätöksessä pyörällä jo liikenteessä. Pyörille oli tasainen pysäköintipaikka ja kisaselostusta kuunnellen pysyi tuloksista ajan tasalla. Reinola & Mattila naisten EM-crossiin M otocrossin Suomen maajoukkueilla riitti kiirettä syys-lokakuun vaihteessa, sillä Team Finland oli edustettuna MM-maajoukkuekilpailussa Ranskassa, junioreiden epävirallisessa MM-maajoukkuekilpailussa Belgiassa sekä EM-maajoukkuekilpailussa Italiassa. offroadpro.fi OP715_startit.indd 11 28.9.2015 18.20. MP-parkki on rallikisoissa hyväksi todettu järjestely ja Riihimäellä se veti paikalle hienosti porukkaa katupyörineen. Tällä kertaa tosin ajaen Eero Remeksen reppupyörää ja hoitaen juottohuoltoa pätkien maaleissa. Olenius kuntoutuu Polvensa kesällä pahasti loukannut ja leikkauksen läpi käynyt Henry Olenius toipuu hyvää vauhtia
Pronssin nappasi taitelijanimellä Mopo Pojat kulkenut joukkue, jossa ajoivat Ari Virtanen, Tommi Laine ja Lari Lehtiö. Alkuperäiset crossi-iskarit vaativat herkistämistä toimiakseen kotoisilla enduropoluilla. Hopeaa otti TSMU:n ykkösjoukkue miehityksellä Marko Forsman, Markus Jaakola ja Jarno Mattila. Salstolalle Suomen mestaruus S ami Salstola marssi vakuuttavasti supermoton Suomen mestaruuteen, kun kausi päättyi Imatralla. Tuloslista tukee Mattilan väitettä, miehen nimi keikkui kisan ajan tuloksissa korkealla. Vauhtipyörään on lisätty painolevy tasaamaan moottorin luonnetta ja tuomaan sitkeyttä. Salstolan kausi Suomessa ja Virossa kulki lähes voitosta voittoon. Hopeaa pokkasi Turun MootKausi pakettiin Laitilassa torikerhon ykkösjoukkue jäsenillä Miro Åkerblom, Hermanni Koskinen ja Arthon Alanne. MXJ-luokan voitti Suomen Cup -mestari, Jalasjärven Moottorikerho/UA:n Joel Latvala. Useampikin MX65-luokassa kilpaillut kuljettaja kävi ottamassa tuntumaa ensi kauden kalustoonsa MXC-luokassa. Nyt kaudesta myös jäi jotain talteen. MX-liigamestari, HyMK:n Sampo Rainio oli heistä nopein ottaen nelossijan. Yamahan edustajana puuhaavan Mattilan pyörä on pienin muutoksin tehty YZ250-crossimallista. Sunnuntaisessa joukkuekilpailussa HyMK:n ajoi voittoon MX65-luokassa joukkueella Rainio, Lenni Niemi ja Elias Hämäläinen. Pakoputki on vaihdettu ja kaasarin kurkun ja sylinteriin väliin Mattila on testaillut eripaksuisia laippoja, joilla kaasuttajan etäisyyttä sylinteriin voi muuttaa. – Eipä noita kaksitahtisia ole tainnut olla kisoissa juuri käytössä kymmeneen vuoteen. Sitä ennen taskuun pamahti Viron titteli. Veteraaneissa juhlat järjestettiin Karkkilan Moottorikerhossa, minkä väreissä Marko Mannila, Niko Kalatie ja Petteri Gustafsson ajoivat voittoon. Suomen Cup -mestaruuden ajoi Jimi Lamminen ennen Antti Vartiaista ja Marko Peuraa. Pronssille ajoi Vantaan Moottorikerhon kakkosjoukkue kolmikolla Eelis Viemerö, Ile Halttunen ja Eero Peippo. 12 STARTIT OP715_startit.indd 12 28.9.2015 18.20. Salstola voitti nyt uransa ensimmäisen Suomen mestaruuden, mutta Viron titteli oli toinen. Mattila kertoi, että isoin muutos on TTM-Factoryssä tehdyt iskarit. Viimeiset osakilpailut olivat poikkeuksellisia siinä mielessä, että Salstolan nelipuolikkaan TM:n nelitahtikone hajosi viimeisen Viron mestikan harjoituksissa. MXB-luokassa mentiin Hyvinkään Konekerhon Toni Paakkisen tahdissa. Näillä muutoksilla ja valosarjalla sekä seisontatuella varustettu puolikas on kuulemma mainio enduropyörä eikä mahdottoman kallis. Myös nelosjoukkueessa oli alkujaan lainakuljettaja, mutta lopulta joukkue ajoi kaksipoikaisena. Isäntäseuran ykkösjoukkue oli alkuperäisissä tuloksissa voittaja, mutta lopulta kolme neljästä TSMU:n joukkueesta hylättiin. Honda palveli myös SM-kauden päätöksessä. Kieltämättä sillä tuli annettua tasoitusta. Salstola otti käyttöönsä mekaanikkonsa kaksitahtisen, kaksipuolikkaan Hondan, jolla hän oli toinen. TSMU oli ottanut sääntötulkinnan myötä kolmeen joukkueeseensa lainakuljettajan toisesta seurasta, mistä tehtiin lopulta läpi mennyt protesti. Se ensimmäinen EM-pronssi maistui kuitenkin makeimmalta. Jos se vaikka auttaisi sopimusasioissa ensi vuodelle. MXC-luokkien avoimessa kilpailussa kovinta kyytiä piti HyMK:n Miro Niemi. Moottorimuutokset ovat pieniä. TSMU Extreme Areena -kilpailun lauantaissa MX65-luokassa Lohjan Seudun Moottoriurheilijoiden Kasimir Hindersson otti voiton kaikissa erissä. Viikonlopun extrapalkinnot menivät Kawasakin, Sumeko Oy:n ja Molitor Oy:n toimesta MX65-luokassa Kawasaki-tuotepalkintojen muodossa Hermanni Koskiselle ja Rasmus Raiskille. Motorengas Oy:n lahjoittaman nastarengassetin pokkasi Elias Hämäläinen. SM-hopeaa otti Sami Uutela ja -pronssia Kalle Toronen. Pidentämällä matkaa kaasarista pyttyyn saa pehmennettyä tehon terävyyttä. Väitän, että olisin voittanut viimeisen SM:nkin, jos alla olisi ollut oma pyöräni, Imatralla kaksi kolmossijaa ottanut Salstola sanoo. Mattila herkutteli A ktiivisen kilpauransa jo päättänyt mutta ahkerasti edelleen ajava Jari Mattila fiilisteli enduron SM-päätöskisassa kaksitahtisella puolikkaalla. – SM-kulta lämmittää mieltä. M otocrosskausi paketoitiin Turun Seudun Moottoriurheilijoiden (TSMU) järjestämässä kansallisessa viikonlopussa syyskuun lopulla Laitilassa. Oy:n lahjoittaman nastarengassetin pokkasi Elias Hämäläinen
Olimme totaalin kakkonen kuitenkin ja otimme Viron mestaruussarjan hopeaa. Toinen erä jäi kyllä harmittaa, mutta nousimme pisteissä toiseksi tässä kisassa, Kunnakset viestittivät. Lenni Niemi oli sarjan loppupisteissä 24. – Toisen erän startissa olimme toisena ja sitten tipuimme kolmanneksi. – Ajoin toisessa erässä omaa ajoani, mutta viimeisellä kierroksella alkoi jännittää, koska moottori alkoi pitää ihmeellistä ääntä. Käteen jäi jokaisen erän nopein kierrosaika ja kolme erävoittoa, mihin olen tyytyväinen. Rintakoski huolsi rataa ja pyörää K arhin crossirata Riihimäellä on muutostöiden ja peruskorjauksen jäljiltä ollut paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Rainiolle ja Kunnaksille Viron hopeaa 65 -kuutioiskuljettaja Sampo Rainio sekä sivuvaunukaksikko Riku ja Lari Kunnas päättivät motocrossin Viron mestaruussarjan hopeamitaleihin. Teimme pari virhettä ja jäimme viimeisellä kierroksella uraan jumiin ja tipuimme neljänneksi. Syksyn viimeisistä hyvistä ajokeleistä nauttimaan tullut Rintakoski hikoili vuoroin rataa kiertämällä, vuoroin kaverin pyörän säädöissä autellen. 65-mestaruutta juhli Martin Michelis, joka voitti kauden kahdeksasta erästä neljä. Yksi monista puuhamiehistä radan nykykunnon takana on Arto Rintakoski. offroadpro.fi OP715_startit.indd 13 28.9.2015 18.20. Ensi vuonna koitetaan uudestaan sitä mestaruutta. Hidastin hieman vauhtiani ja toivoin, että kone kestää maaliin saakka, Rainio kommentoi viimeistä osakilpailua, missä hän ajoi toiseksi ja voittoon. Viimeisessä osakilpailussa ensimmäisen erän voittaneet Riku ja Lari Kunnas kuittasivat sivuvaunuissa yhteistulosten kakkospaikan ja ottivat sarjassa hopeaa. Paikallisen moottorikerhon aktiivisen talkootyön myötä Karhi on noussut muutaman laimean vuoden jälkeen takaisin paikalleen hienona, perinteisen tyylin crossiratana. – Hopea tuli monien vaiheiden jälkeen
Finaalissa koettiin suomalaisten kannalta epäonnea Mikko Koskisen kaaduttua taistellessaan finaalissa kolmossijasta. MM-sarjan yhteydessä ajetussa EM-sarjassa mestaruus oli matkannut jo ennen päätöstä saksalaiselle Marc Reiner Schmidtille, joka ei ajanutkaan Itävallassa. Miehet ajoivat alkuerissä kärkisijoja, mutta Kenkkilän yksi kaatuminen tiputti hänet finaalin starttiin takariviin. Chareyre pääsi juhlimaan neljättä titteliään, kun kauden viimeinen osakilpailu ajettiin 19.-20. Ranskassa. Alustavien tietojen mukaan heinäkuussa Tšekin osakilpailussa loukkaantunut polvi vaatii leikkaushoitoa, joten osallistuminen lokakuussa Las Vegasissa ajettavaan Monster Cuppiin ja Pariisin Supercrossiin on kysymysmerkki. Suzukilla ei tehdastekoista enduroa ole ja crossimallin RM125-pyörien päivityksiä ei vuosiin ole tehty. Neljä kauden seitsemästä osakilpailusta ajanut Hermunen oli kuudes. Chareyrelle neljäs MM-titteli R anskalainen Thomas Chareyre marssi supermoton maailmanmestariksi, kun sarjaa kesällä johtanut Mauno Hermunen oli loppukauden sivussa selkävamman takia. Hyvä ja halpa. Honda HRC -tiimille on tarkoitus aloittaa täysin uuden nelipuolikkaan testaaminen jo tänä syksynä, mutta todennäköisesti tämä sähköstartilla varustettu Honda CRF450 tehdaspeli nähdään MM-sarjassa vasta ensi kauden puolessa välissä. Varsin toimivan ja nykymittapuulla edullisen enduropyörän siitä ainakin saa pienin muutoksia ja Estola todisti, että SM-tasoiseen vauhtiinkin pelillä kerkiää. Asseri Kingelin ei ajanut viimeistä viikonloppua, sillä hän purki sopimuksensa italialaisen Honda-tiimin kanssa kesken kauden. Estola myhäili, että ihan omaksi ilokseen ja kokeilun vuoksi pikkunelari vaihtui piikkiin yhden kisan ajaksi. syyskuuta Itävallassa. Kenkkilä pääsi vielä kahden kilpailun tasapisteissä uusintaan MMpronssista isäntämaan Marzotton kanssa, mutta ei löytänyt radasta pitoja niin, että olisi kyennyt mitaliin saakka. Kenkkilä ja Koskinen yllättivät TeksTi: Mara Mäki-Jouppila kuva: Niclas Pöytälaakso S einäjoen Moottorikerhon Herman Kenkkilä ja Mikko Koskinen hämmästyttivät vauhdillaan FIM Flat Track Cupin ensimmäisessä finaalissa 19.9. Suomalaiset eivät muutenkaan löytäneet riittäviä lääkkeitä tarpeeseen nähden erittäin runsaasti kastellun radan liukkauteen. Kingelin oli loppupisteissä kymmenes. Yhden osakilpailun väliin jättänyt Klem jäi vaille mitalia ollen loppupisteissä neljäs. Hermunen voitti kuusi ja Chareyre kolme erää. Vastoin ennakkoluuloja Estola pisteli varsin kovaa kyytiä pyörällä, joka on ”vanhaa” mallia ja jonka testailu jäi vähäiseksi. Paulin leikkauspöydälle G aultier Paulinin MM-joukkuemestaruuden juhlinta jäi varsin kevyeksi, koska Honda HRC -tehdastiimin ranskalaistähdellä oli seuraavana päivänä tapaaminen ortopedin kanssa. Ilman Koskista uusittu finaali järjestettiin jonoksi lähtösuoralle ja eikä Kenkkilä kyennyt takamatkalta parantamaan sijoitustaan uusitussa finaalissa, tullen seitsemäntenä maaliin. Polveaan kauden aikana loukannut Toni Klem jäi kauas normaaleista sijoituksistaan viimeisessä osakilpailussa ollen yhteistuloksissa vasta 13. Tämä vei Koskisen mahdollisuuden MM-mitaliin yhteispisteissä. MM-hopeaa pokkasi italialainen Ivan Lazzarini ja -pronssia itävaltalainen Lukas Hollbecher. Viikkoa myöhemmin ajetussa toisessa, lajin maailmanmestaruuden ratkaisevassa finaalissa Italian Terenzanossa tiedettiin jo ilmajokelaisten vauhdin todettiin olevan maailman huippua. K ai Estola lähti kauden viimeisen enduron SM-kisaan 125-kuutuoisella Suzukilla. 14 STARTIT OP715_startit.indd 14 28.9.2015 18.20
Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan alueen offroad-kauppiaiden kanssa ja paikalla oli myös maahantuojien koeajokalustoa. Ruoka hyvää ja sitä oli riittävästi. Hyvinkään moottorikerhon 85-luokan kuski oli Mäntyharjun joukkue-SM -kisassa vetäissyt hypyn liian pitkäksi ja alastulossa kyynärvarren luu murtui. Nopeimmat ilmoittautuneet saivat pienen osallistumismaksun katteeksi paikan päällä niin ruokahuollon kuin ajokoulutuksenkin. Vesa Kallio Kuva: Nina Mönkkönen OP715_startit.indd 15 28.9.2015 18.20. Kipsiä on jäljellä vielä muutamia viikkoja mutta kisojen osalta kausi olikin jo miltei ajettu. Puhakainen paketissa K uluneen kesän cross country kisoissa ajokunnollaan ja vauhdillaan säväyttänyt Samuli Puhakainen oli seuraamassa Riihimäen endurokisaa käsi paketissa. 8.00-17.00 www.motopalvelu.com SEURAA MEITÄ facebook.com/motopalvelu MOTOCROSS | ENDURO | CROSS COUNTRY | TRIAL | SUPERMOTO | JÄÄRATA | SPEEDWAY Lue sinäkin. Oli kurahautaa, kivikkoa, liukasta nousua ja muuta sen semmoista. Hänelle moottoripyörät, myös crossi ja enduro, ovat kovasti tuttuja ja Viivi tuo aina tapahtumiin iloista tunnelmaa. Agenttimme Heikki Naulapää kehui tapahtuman kaikin puolin. offroadpro.fi UUDISTUNUT 2016 KTMOFFROADMALLISTO SAATAVILLA KYSY VAIHTOTARJOUS VARASTOSSA YLI 100 VAIHDOKKIA Messinkitie 5 | 16300 ORIMATTILA Pyörämyynti: 0400 492 910, 044 553 9800 Varaosat/keskus: 03 777 2255 Huolto: 040 500 4935 Avoinna ark. Ajo-opetus oli jaettu maastoon rasteiksi, joista jokainen käsitteli jotain, endurolle tyypillistä kimuranttia ajotilannetta. Tapahtumaan ilmoittauduttiin etukäteen ja osallistujamäärä oli rajattu. Team Virkin tapahtumassa viihdyttiin S yyskuun puolivälin jälkeen Ylöjärvellä pidetty Team Virkin Enskapäivä 2015 oli osallistujille mieluisa tapahtuma. Meiltä oli agentti paikalla ajamassa ja palaute oli pelkästään positiivista. Tunnelma oli ollut rento ja mukava. Team Virkki on paikallinen, aktiivinen harrastajaporukka, joka viime vuoden tapaan järjesti jälleen avoimen Enskapäivän harrastajille. Rastikoulutus ajopaikoilla oli osunut juuri nappiin ja koeajopyörien rivistö tuonut vielä viimeisen silauksen mainioon harrastepäivään. Kouluttajat rasteilla olivat kovatasoisia kisakuskeja, kansallista kärkikaartia aina Petri Pohjamoa myöten. Viivi Pumpanen toimi Enskapäivän juontajana
Kristiina Komulainen Fiilistelijä ja kiitollinen siitä ,että on lahja innostua isolla palolla asioista tai ihmisistä. Tän naisen ajaminen näyttää siltä, kuin olisi syntynyt pyörän päälle, kadehdittavan taitava. Lahjakas, mutta treenaa julmetusti. Nyt jos koskaan voi sanoa, että asenne ratkaisee. Tykkää vauhdista ja lapsena ajoi veljien kanssa cartingia. Tuttuja neitojahan he kaikki ovat, alla sähinällä ladatun porukan jäsenten oma kuvaus itsestään. Siitä siirryttiin naapurin traktorin rattiin yläasteella ja ennen ajokortti-ikää autoilla pellolle. Jos pyydät Mamin alamäkiluistelemaan, wakeboardaamaan tai hyppäämään stratosfääreistä, niin lähtee taatusti mukaan ja miettii vasta jälkikäteen, jos silloinkaan, että pitäiskö vai eikö pitäis. Mamissa on vain yksi huono puoli: hänet tavattuaan on entistä vaikeampi vedota omaa saamattomuutta yhtään mihinkään. E nduroporukoissa Trail Hunterz lienee jo monelle tuttu nimi. Nelisen vuotta sitten varasi endurokokeilun Motojyskyyn ja nyt ollaan tässä. Neljän naisen Trail Hunterz on tiimi, tai oikeastaan kaveriporukka, jossa tarmokas toiminnallisuus suorastaan pursuaa esille. Anette on ollut aikanaan Euroopan nopein nainen, lajina carting, Formula A ja ICA -luokat. YouTubesta löytyy paljonkin videopätkiä ja raportteja kun vain hakusanaksi laittaa tiimin nimen. Jenni on vasta 16-vuotias ja tulee vielä vuosien mittaan nousemaan kansainväliseksi tähdeksi. Kristiina on kotoisin maalta ja siellä mopolla metsässä kaahailu aloitettiin ala-asteella. Ei jää tuleen makaamaan. Anette Latva-Piikilä Anette ajaa siis ilman moottoria, fillarilla alamäkeä ja enduroa. TeksTi: Trail Hunterz YouTube kanava, Sami Salonen kuvaT: Trail Hunterz 16 STARTIT OP715_startit.indd 16 28.9.2015 18.20. Jennin isä on rakentanut kodin takapihalle oman kamalanpaikanleirin, missä pääsee treenaamaan niin paljon kuin lystää. Sieltä poimimme myös porukan neljän naisen esittelyt. Trail mikä. Aina välillä jostain putkahtaa ilmiö, jossa on virtaa ja virettä. Kaivelemaan jäi lapsuusajoilta motocrosskokeilut, jotka hiipuivat kaiken muun ”täysillä päin – paareilla pois” –säätämisen lomassa. Jennifer Siekkinen Aloitti trialin ajamisen yhdeksänvuotiaana, vaihtoi myöhemmin enduroon ja monipuolisen tekemisen kyllä huomaa. Kun valopallo syttyy, niin se ei jää muiltakaan yleensä huomaamatta. Mami on ajanut enduroa kolmisenkymmentä vuotta ja on heittämällä Suomen legendaarisin naisendurokuski. Menee tarvittaessa läpi kallion ja vahvuutena se, että katse on aina jo tulevassa. Maire eli Mami Jäntti Esikuva, voimahahmo, pelinrakentaja, sissi ja ehdottomasti iso sydän. Nainen kävi ajamassa MM ja EM – sarjoja yhdessä Räikkösen, Rosbergin, Hamiltonin ja Kovalaisen kanssa
Aina onneksi osasin takaisin, Silvan kertoili. Kärhän lenkki ajetaan perinteisesti radalla, joka suosii vuosien tuomaa kokemusta ja nokkeluutta ajolinjoissa. Ruusunen oli B-luokan paras ja teki parin minuutin eron muihin. – Liukasta oli, mutta kiva ajella. Kärhän lenkki oli 16-vuotiaalle Hugolle ensimmäinen kilpailu, sillä nuorukainen sai vasta prätkäkortin. Kärkikolmikon jälkeen kolme seuraavaa sijaa yleisessä menivät V40-luokan kuskeille. Sateen liukastamaa perinnepolkua ja mutaista kivikkoa. Karman kausi meni pipariksi jo heti talvella. Veteraanicupien voitot menivät Jämsään Petteri Silvanille (V40) ja Numibia Racing Teamin Karri Tikkaselle (V50). Tomi Salonen löi Petteri Silvanin vajaalla 20 sekunnilla, mutta loppupisteet menivät Silvanille 95-81. Mika Karma on pian ikänsä puolesta veteraaniluokan kuski ja häntä nuoremmilla Mellinillä ja Tirkkosellakin on ajovuosien kokemusta karttunut runsaasti. Yleisen kolmoseksi posotteli toinen Honda-kuski J-P Tirkkonen, jääden puolitoista minuuttia Karmalle. V akavasti puhuen, ehkä Mika Karman ensimmäinen yleiskisan voitto ei tullut niinkään sääolosuhteisen takia vaan loukkaantumisesta vihdoin toipuneen miehen hyvällä ajolla. Sitä oli tämän vuoden Kärhän lenkki ja se sopi Mika Karmalle. – Helppoa oli. Olisi pari pätkää mennyt vielä lisää, totesi Hugo Svärd. Takajarrua ei kolmella viimeisellä pätkällä enää ollut, Salonen totesi. Ja kun alla on Juha Salmisen entinen kilpapeli, en olisi kehdannut huonosti ajaakaan. – Pätkät olivat hyviä ja kun jousitus toimi, mikä oli ajellessa. TeksTi: Erkki Poutanen, Sami Salonen kuvaT: Sami Salonen Silvan kritisoi reitin kehnoa merkkausta. keli Karman Miko Mellin Tomi Salonen Juha-Pekka Tirkkonen offroadpro.fi 17 ENDURO XXXVIII Kärhän lEnKKI karhanlenkki.indd 17 28.9.2015 17.24. Hugo Svärdin geenit kestänevät röykytystä, sillä hänen isänsä on Päitsi-voittaja ja moninkertainen Suomen mestari Marko Laaksonen. Mäntsälän Mikko Ruusunen ja Sipoon Hugo Svärd saattavat olla tämän pitkän polun alussa. V50-luokan kisaa johti puoliväliin useampikertainen mestari Karri Tikkanen, mutta loppupätkillä HMK:n Kaj Tötterman kiristi edelle ja liki 50 sekunnin voittoon Tikkasesta. – Muutaman kerran ajoin vanhoille urille, kun ei merkkejä ollut. Svärd oli C-luokan kunkku ja jätti MENS-kerhon lupaavat Jere Lovenin ja Mika Lindqvistin taakseen. Nyt rata ja keli istuivat 300-kuutioista kaksitahti-Hussea kuskaavalle Karmalle ja yleiskisan voitto tuli yli 40 sekunnin erolla toiseksi ajaneeseen Miko Melliniin. Tomi Salonen, Petteri Silvan ja Tero Koskinen alleviivasivat kokemuksen tuomaa hyötyä niljakkaalla suomienduropolulla. Kärkikolmikosta kukaan ei ole ihan nuori poika enää. Cupin loppupisteet kuitenkin Tikkaselle 95-85. – Hyvä kilpailu perinteistä Suomi-enduroa ja hyvät maastot, joskin sateen takia oli vähän liukasta, Kone Oy:llä Hyvinkäällä laatuteknikkona työskentelevä päivän nopein mies Mika Karma totesi. Kaatumisen yhteydessä niskanikamiin tuli murtumia ja niiden parantelu, sekä hyvään ajokuntoon palautuminen veivät aikaa. Konkareiden jyllätessä kärjessä lupaavia junioreita kaivataan jatkamaan takavuosien menestysputkia
N O T A S K I N N Y J E A N S F A D 2016 PRIME FIT SQUAD THE NEXT LEVEL OF FORM FIT CHASSIS. JASON ANDERSON THORMX.COM 16_PRIME_OFFROAD PRO_dps.indd All Pages 9/18/15 8:29 AM mainos.indd 18 28.9.2015 17.25
N O T A S K I N N Y J E A N S F A D 2016 PRIME FIT SQUAD THE NEXT LEVEL OF FORM FIT CHASSIS. JASON ANDERSON THORMX.COM 16_PRIME_OFFROAD PRO_dps.indd All Pages 9/18/15 8:29 AM mainos.indd 19 28.9.2015 17.25
Nokan profiilia ja imuventtiilien nostajien muotoa on muutettu, samoin venttiilien noston määrän on lisätty. TeksTi: Sami Salonen Näkökulma: Kusti Manninen kuvaT: Zep Gori, Ula Serra, Honda Europe 20 KOEAJO honda.indd 20 28.9.2015 17.26. Tietysti on hyvä ja tärkeää käydä läpi toimenpiteet, joilla parannukset on saatu aikaan, mutta silti keskittyminen kalvosulkeisiin tuntuu hankalalta. Pikkunelarissa kehitystyön tähtäin on ollut tehon ja terävyyden lisäämisessä. Yläkierroksille on saatu 5% lisää tehoa, mikä tarkoittaa muutamaa lisähevosvoimaa. H ondan koko CRF-malliston kehitystyön projektijohtaja Tatsuhiko Asano kertoo insinöörin tarkkuudella ensi vuoden crossimalliston uudistuksista. Lisäruuti loihditaan usein kierroslukua nostamalla. Uudistusten lista ei ole mahdottoman pitkä, eikä siksi vie lopulta kauheasti aikaa. Hondan 250-kuutioisessa on Showan SFF-TAC ilmakeula ja 450-kuutioisessa Kayaban valmistama PSF2 ilmakeula. Iskariparannuksia on tehty kumpaankin malliin. Nyt 2016-malliston esittelyssä sanottiin samat asiat, mutta toisinpäin. Virtauksen parannusta on tehty sisältä erilailla muotoilluilla äänenvaimentimilla ja pakoputkella, jossa resonanssikammio laajentaa putken tilavuutta. Pikkunelarissa vaimennukset ovat vain toisessa putkessa, isossa peilissä Honda CRF 250 ja 450 Lisää LöyLyä Vuosi sitten Hondan esitellessä crossinelarinsa, oli teemana nelipuolikkaan lisäteho ja pikkunelarin parempi käsiteltävyys. Se on minua kuskin näkökulmasta kiinnostava asia, ei niinkään pakonokan noston muuttunut millimäärä. Vääntöalueella lisäystä on vain vähän, siellä on enemmänkin tasoitettu aiemman moottoriversion tehokäyrän notkoja. Näin Hondassakin, nyt sen kone venyy ylhäältä hiukan pidemmälle ja kauttaaltaan parantuneen virtauksen myötä lisäbensa ja lisäkierrokset tuovat ylös lisää voimaa. 250-kuutioisiin moottoreihin ei ylipäätään ole enää ihan helppoa useiden hevosvoimien teholisäyksiä tehdä, niiden kääntöpuolena voi tulla luotettavuuden huononeminen. Nelipuolikkaan muutoslistalla ei juuri muita asioita olekaan, siinä keulan pienet muutokset sekä pyörän mittojen pienet lisäykset ovat pääosassa. Näin tehoalueesta on tullut tasaisempi, kaasutuntuman ja vastaavuuden pitäisi olla parempi ja moottorin käyttöalueen laajempi. Vapaa-ajallaan rockbändissä rumpuja soittava, pian nelikymppinen Asano käy läpi muutoksia, joista erityisesti minua kiinnostaa vain yksi. Mäntä on aiempaa kevyempi ja puristusta on nostettu hiukan. Pääpiirteissään näillä muutoksilla ja näihin sovitetulla ruiskukartalla lisävoima on pikkunelarin moottoriin loihdittu. Kumpikin on kolmikammiojärjestelmä, rakenteellisesti erilainen mutta samaan periaatteeseen nojautuva. Imukanaviin on otettu uusi muoto HRC:n käyttämistä kisamoottoreista. Pikkunelari on saanut lisää ruutia ja nelipuolikkaan ajettavuutta on parannettu. Mielessä pyörii vain, että päästäisiinpä jo äkkiä kokeilemaan pyöriä radalle. CRF250:n tehoa on lisätty ja moottoriin on tehty lisää venyvyyttä yläkierroksille
offroadpro.fi 21 honda.indd 21 28.9.2015 17.26
Kummassakin on kolme ilmakammiota. 8 SHowA SFF-TAC ILMAKEULA Liukuputkien tiivisteiden määrän ja muodon muutoksella vähemmän kitkaa. Kevyempi mäntä ja kiertokanki. Ensimmäinen koeajosetti pikkunelarilla ei säväytä. Niiden paineen muutoksilla säädetään eri osa-alueita keulan toiminnassa. 5 Parannettu vaihderumpu. Uudistettu vaimennuksen perussäätö. 6 Laajempi tehoalue pakoputken lisäkammion ansiosta. 22 KoEAJo: HoNDA CRF 250 JA 450 honda.indd 22 28.9.2015 17.26. 7 Titaaniset pakoventtilit. vaimennus on molemmissa putkissa. Uudelleen ohjelmoitu moottorinohjaus. 4 Uudenlaiset jalkatappien rungot. 1 2 3 8 6 7 5 4 Uudistukset 2016 / CRF 250 1 Uudistettu takaiskarin perussäätö. 3 Ketjun ohjurirulla neljä milliä pienempi. Suuremmat jäähdyttäjät. Tarkempi säädettävyys, puolitetut klikkerit, ennen 4 nyt 8 per kierros. Sisempi kammio on perinteistä keulavieteriä vastaava, se vaikuttaa koko liikematkaan. 2 Äänenvaimentimet aiempaa virtaavammat. Ulommassa kammiossa enemmän painetta, lisää progressiivisuutta. Pieni tasapainokammio vaikuttaa liikeherkkyyteen ja keulan painumaan. Eli pohjaamisen estoa on lisätty, progressiivisuutta on enemmän. Ulompi kammio on liikematkan lopun, eli lähinnä pohjaamisen vaimennukseen vaikuttava. Honda on siis halunnut keuloihinsa samoja toiminnallisia parannuksia kuin muutkin, herkempää liikettä ja progressiivisempaa vaimennusta ja kantavuutta. Virtaavammat imuja pakokanavat. Korkeampi puristussuhde. 5 milliä pidempi ulkoputki, jäykempi. Rata on pirun liukas, siksi moottorin uudistuksista ei saa mitään tuntumaa. Parannukset kummankin mallin keuloissa ovat ensisijaisesti liikematkan lopussa. Samalla liikeherkkyyttä on lisätty kitkaa vähentämällä. Lisää nostoa venttiileissä. Pyörä sutii ja liirailee koko ajan niljakkaalla saviradalla, ajaminen menee kurvailuksi
Ohjauskulma on ihan aavistuksen loivempi ja etujättö millin suurempi. Pyörä oikein parkuu ylhäältä ja kiipeää pitkiin nousuihin hienon tuntuisesti. Sen akseliväli ja maavara ovat kaksi milliä suuremmat. Pyydän samalla kaksi naksua paluuvaimennusta lisää. Totta tosiaan, koneessa on pontevampi ja terhakkaampi ote nyt. Vaikka muutokset ovat vain muutamia millejä ja asteen puolikkaita, on niillä ajossa tuntuva vaikutus. Pyydän seuraavalle setille Showan iskarimekaanikolta neuvoja. Se kiertää herkemmin ja korkeammalle ja jaksaa möyrytä hienosti ylä-alueella. 4 KAYAbA PSF2 ILMAKEULA Tarkempi säädettävyys, puolitetut klikkerit, ennen 4 nyt 8 per kierros. Kuitenkin kolme vartin settiä muutoksineen antoi hyvän kuvan 2016-mallisesta CRF250:stä. 5 milliä pidempi ulkoputki, jäykempi. Siinä on nyt lisää potkua ja keula ainakin on säädettävyydeltään herkkä ja tarkka. Varsinkin kolmiportaisen karttavalikon kolmosasento, eli tehokartoista se kiertävin, on makea. Pari asiaa kuitenkin tekee siitä erituntuisen kuin tämän vuoden peli. Ketjun ohjurirulla neljä milliä pienempi. 1 2 3 4 Uudistukset 2016 / CRF 450 1 Takaiskarissa uusittu perussäätö. kierros. Näiden myötä pääsin myös tunnustelemaan huolellisemmin moottorin ominaisuuksia. Omaan makuun säädeltynä uusi Honda on minusta erittäin hyvin toimiva, nopean tuntuinen pyörä. 2016-millinen CRF450 on kolme milliä pidempi ja korkeampi. Uudistettu vaimennuksen perussäätö. Ratakin on kuivunut ja säätömuutoksella pyörästä tuli paremman tuntuinen. Keulan ulkoputket ovat aiempaa pidemmät ja paksummat. Keula siis liikkuu herkästi mutta ajotuntuma on hankala. Hankalaa on oikeastaan vain hahmottaa, mikä kammio mihinkin osa-alueeseen vaikuttaa. Etupää tuntuu kovalta. Sain säädöillä etupään omaan makuun sopivaksi ja pyörän kulkemaan mieluisassa tasapainossa. 2015-mallin pyörissä pieni ja iso offroadpro.fi 23 honda.indd 23 28.9.2015 17.26. Pyydän kolmannelle setille vielä lisäsäätöjä samaan suuntaan. 3 Uudenlaiset jalkatappien rungot, samanlaiset kuin 250:ssä. Mekatsu lisää samalla painetta myös sisempään kammioon, muuttaen keulaa sillä kovemmaksi. Ajoaikaa on vain vähän, siksi perusteellinen säätely ja vaikutusten tunnustelu ei onnistu. 5 milliä pidempi ulkoputki, jäykempi. Se täristelee käsille, vaikkakin eturenkaan pito tuntuu hyvältä. 2 Linkuston välityksiä muutettu. Nelipuolikas on pitkälti sama pyörä kuin 2015-malli. Pyörän mittoja on kasvatettu monesta kohdasta muutamalla millillä. Tasapainosäiliön paineen lisäys taas tekee sen herkemmäksi. Tarkempi säädettävyys, klikkereitä nyt neljän sijasta kahdeksan per kierros. Sen kun sai mieleen kirkkaaksi, löytyi hyvät settingit. Hän lisää painetta tasapainokammioon, näin keulan alkuliike herkistyy ja keula painuu hiukan syvempään
Samoin hyppyreistä pyörä lähtee ilmaan jotenkin eleettömämmin kuin ennen. Tärkein syy pikkunelariin vaihtamiseen oli Showan uusi SFF kolmikammio ilmakeula, jonka herkkyys ja runsaat säätömahdollisuudet vakuuttivat heti kättelyssä. 2016-mallisen CRF 250 R:n suunnittelussa toinen tärkeä tavoite on ollut saada lisää voimaa moottoriin. Huipputeho tai lisäteho on tärkeää kärkikuskeille mutta ainakin itselleni tasapainoinen, vakaa ajettavuus ja neutraali käsiteltävyys ovat ne asiat, jotka tekevät pyörästä miellyttävän ajaa ja harrastaa. Uusi nelipuolikas on vakaamman ja rauhallisemman tuntuinen. Etuiskunvaimentimien uloimpaan kammioon on lisätty ilmaventtiili, jolloin niiden pohjaamista on helppo kontrolloida paineen lisäämisellä. Koeajo yllätti positiivisesti, sillä moottorin ja pakoputken muutokset ovat tepsineet ja tehoero on todella huomattava verrattuna viime vuoden malliin. Esimerkkinä tästä on yksi radan ylämäistä, jonne kiihdytetään tiukan ja hitaan mutkan jälkeen, heti mäen alta. Kulkua ja kiihtyvyyttä löytyy, pienten uudistusten myötä vetopito tuntuu entistä paremmalta. Kitkaa on Showan mukaan onnistuttu vähentämään jopa 25% pidentämällä uloimpia liukuputkia ja muuttamalla keulan sisäisten tiivisteiden muotoa ja lukumäärää. Nämä muutamat merkittävät muutokset ovat vieneet jälleen CRF 250 R:ää aimo harppauksen eteenpäin ja niinpä allekirjoittanut nähtäneen jälleen pikkunelarin sarvissa myös ensi kaudella. Ensi vuodelle CRF 250 R:n jousitusta on jälleen hieman päivitetty ja muutosten tavoitteena on ollut erityisesti kitkan vähentäminen. Hyvä niin, koska se tuo ajoon rentoutta ja sen kautta ison pyörän laajaa tehoaluetta on enemmän aikaa hyödyntää. Ajosta jäi tuntuma, että progressiivisuutta on riittävästi, ainakaan yhtään pohjaamista ei tullut. Myös ison pelin etupäähän on joustomatkan loppuun lisätty vaimennusta runsaasti. Uudessa mallissa myös venyvyys yläkierroksilla on parantunut ja nyt pikkunelaria voi kierrättää selvästi pidemmälle. Ei vaikka yritin ja välillä oman hölmöilyn takia tössäyttelin vastapatteihin. 2015 vs. Samaan aikaan radalla ajanut Gautier Paulin kiihdytti mäkeen vielä paljon tehokkaammin mutta minulle ainakin tuo parissa sekunnissa yhdeksään kymppiin riitti hyvin. Minulla oli yhdellä setillä kypärässä kiinni Kustin GPS-mittari, joka rekisteröi nopeuksia ja kiihtyvyyksiä. 2016 V iime elokuussa allekirjoittanut vaihtoi Hondan nelipuolikkaan kaksipuolikkaaseen, koeajettuani molempia pyöriä samaisella Malpensan radalla Italiassa. Harrastajana mieluisin puoli muutoksissa on se, että ne tekevät kummastakin pyörästä helpommin ajettavia. Nä Kö Ku lm A Kus ti Ma nnin en offroadpro.fi 25 honda.indd 25 28.9.2015 17.26. nelari olivat ajotuntumaltaan enemmän samanlaisia kuin nyt. Nyt pyörä kulkee jouheammin kuin ennen. En olisi uskonut, mutta hitaasta mutkasta kolmosella lähdettynä, isommalle vaihtamatta nelipuolikas kirmasi parissa sekunnissa ylämäkeen nopeudeksi 89 km/h. Helpoimmin eron huomaa pumpatessa keulaa paikallaan, nyt niistä puuttuu aikaisemmille ilmaiskunvaimentimille tyypillinen alkukitka. Vaikka peli lähtisi mutkista kiihdyttäessä sutimaan, se ei rimpuile. Hondiin tulee siis pieniä parannuksia, jotka minusta tekevät pyöristä taas hiukan parempia
HAASTATTE LU EELI TAKATALO takatalo.indd 26 28.9.2015 17.27
Myyntimme kolme työntekijää oikeastaan jättivät hommansa, joten jonkun oli paikattava tilannetta. Nopeasti työ vei kuitenkin mukanaan ja Takatalon silmissä siintää visio kovasta myynnin ja markkinoinnin tekijästä. Rakennus on edelleen oma. On kiva huomata, että Leevi on supermotivoitunut ajamisen suhteen. Mulla oli yli yhdeksän keskiarvo, ja myös Stigellin Henu (Henric) ja Söderbergin Ludde on hyviä koulussa, 22-vuotias Takatalo muistuttaa. Enkä viitsi kisata, koska treenaamattomana kolisee. J ossain määrin harmittaa, että ilmoilla on sellaista stereotypiaa, että suomalaiset crossikuskit ovat tyhmiä. Ei mulla oikein olisi muuhun aikaakaan. Silti esimerkiksi pikkuveljeni Leevi kisaa Hondalla, jota myös myymme. Samassa yhteydessä oli Takatalon-perheen nimissä Teboil-huoltoasema, mutta liiketoiminta myytiin hiljattain. En ole suunnitellut työpaikan vaihtoa, mutta on se hyvä olla tutkinto, Takatalo painottaa. Joitain ajatuksia minulla on sellaisen bisneksen suuntaan, missä ”myytäisiin” urheilijaa. Endurokokeilukin loppui lyhyeen, vaikka kivaa oli. Urheiljan markkinointia Eeli keskittyy nyt yritystoimintaan, mutta ajaminen tuskin jää kokonaan. Offroadin arvoa ylös Takatalo on motocrossmies, mutta Takatalo Oy:ssä on syytä hallita katupyörien ja mopoautojen myynti. SM-sarjassa sijat 10-15 ovat mahdollisia. Asiat rullasivat kuitenkin nopeasti eteenpäin. Otan tosin asiat vähän turhankin henkilökohtaisesti ja haluan saattaa ne nopeasti päätökseen. Kuva myyntityöstä on laajentunut, kun pyöräkauppojen lisäksi vastuulle on tullut sisäänostoa, markkinointia ja monipuolisesti päivittäistoiminnasta vastaamista. Takatalo kertoo oppineensa viimeisen kahden vuoden aikana paljon. Eeli Takatalon oli tarkoitus ajaa täysillä motocrosskausi 2014 ja laittaa sitten pillit pussiin. En ole ihan perustyöntekijä, mutten johtajakaan. Luulen, että hän siirtyy ensi kaudeksi MX2-luokkaan. Viimeisessä erässä irtosi kauden paras, kakkossija. Lukion jättäminen kesken jäi kaivelemaan, mutta olen nyt suorittanut oppisopimuksella merkonomin-tutkinnon. En ole lahjakas kuski, vaan pääsin kovalla treenillä siihen asti kuin pääsin. Urheiluelämä ainakin kiinnostaa. Siinä opiskelu suoritetaan verkkokurssina töiden jälkeen. Enduron ajaminen oli helkkarin hauskaa, mutta minulla ei vain ole aikaa ja mahdollisuuksia treenata. Se ei ole huono juttu, vaan olen itsekin halunnut sitä. Seuraavaksi haen monimuotopuolelle opiskelemaan myynnin ja markkinoinnin tradenomiksi. Oman ajamisensa kohdalla Takatalo viettää hiljaiseloa. Touhuamme paljon yhdessä crossiin liittyen ja muutenkin. Takatalo Oy:llä on menestyvä moottoripyöräliike pyöräja varaosamyynteineen sekä huoltoineen Salossa. Hän ei ole asettanut itselleen paineita ajamisesta, enkä minäkään. Olen ollut täällä lapsenakin enemmän kuin päivähoidossa. Olen ollut pyöräpuolella niin paljon kesätöissä, että pohja oli erinomainen, kun pari vuotta sitten tulin ensimmäistä kertaa kunnolla töihin. Täystyöllistetty Takatalon ei pitänyt tehdä täyttä työpäivää talvella 2013-14, vaan puolikasta ja valmistautua täysillä SM-kauteen 2014. Meillä on edelleen suhteellisen pieni miehitys, ja mulla puolestaan paljon töitä ja teen pitkää päivää. Offroadin osuus on noussut kolmasosaan toiminnasta. Salolainen oli palannut Amerikassa vedetyn ulkoratakauden 2013 jälkeen kotiin ja siirtynyt työelämään perheyritykseen pyöräliikkeeseen. Minua kiinnostavat urheilijan yhteistyökumppannuusasiat, joissa pitäisi puhua sponsoroinnin sijaan nimenomaan yhteistyöstä. Eeliä kuusi vuotta nuorempi Leevi-veli sijoittui menneellä kaudella MXJ-luokassa kuudenneksi. Kawasakikin on osa valikoimaamme, Takatalo luettelee. Jäin nopeasti työntekoon koukkuun, Takatalo innostuu. Olen siellä välimaastossa. Samoin on Salon keskustassa sijaitsevan Neste-kylmäaseman rakennus ja samassa yhteydessä toimiva kahvila. Tänä vuonna pyörän mittariin on tullut kolme varttia. Hän treenaa paljon, on määrätietoinen ja pääsi urheilupainotteiseen lukioon. Olemme edelleen myös monimerkkitalo, vaikka viime vuodet ovat kulminoituneet offroadissa Husqvarnaan. EIVÄT OLE TYHMIÄ Crossikuskit TeksTi ja kuvaT: Marko Vihriä offroadpro.fi 27 takatalo.indd 27 28.9.2015 17.27. Kiinteistöliiketoimintaa on perheessä muutenkin. Eeli on ylpeä siitä, miten offroad-puolen toimintojen merkitys on noussut yrityksessä hänen aikanaan. Takatalolla on ollut hyvät lähtökohdat työntekoon, sillä onhan hän yrittäjän poika. ”Pomomieheksi” hän ei kuitenkaan itseään kutsu. Olen kasvanut prätkäkaupan ympärillä ja oppinut paljon. Haluan kouluttautua tradenomiksi vähän varmuuden vuoksi
28 KOEAJO kawasaki.indd 28 28.9.2015 17.28. KTM:llä on kyllä laittaa peliin vastaheitto, ja täyden tankin polttoainemääriä laskemalla oranssi pyörä on tehtaan faktoilla kevyempi. Yhtä kaikki, Kawasaki on panostanut vuosimallin 2016 ison nelarinsa keventämiseen, kaventamiseen ja tehonlisäykseen. VOI EDELLEEN KARSI PAINOAHAN A TeksTi: Marko Vihriä Näkökulma: Sami Salonen kuvaT: Sami Salonen, Marko Vihriä Kawasaki KX450F Kun painoa vain voi karsia edelleen motocrosspyöristä, lupaa Kawasakin markkinointiteksti KX450F:n olevan lajimaailman kevyin
Koneessa tuntuu riittävän kiitettävästi käyttökelpoista puhtia, vaikka uudistetun äänenvaimentimen päästä kuuluukin ”pihahdusta” muistuttava soundi. Tehtaan käppyröiden perusteella tehoa ja vääntöä on saatu lisää koko kierrosalueelle. Tuote on siitä kehittynyt, ja nykyään käytössä on kolmikammioinen versio. Maahantuojan puolelta hypättiin apuun ja näytettiin Showa SFF-Air TAC -ilmakeulan säätämisen onnistuvan helposti. Vasemmassa putkessa sijaitsevat vaimennuselementit sekä niiden naksut. Edelleen toki ohjaus oli liikkeissään herkkä, mikä piti muistaa esimerkiksi isoimmista hypyistä vetisen pehmeään alastuloon laskeuduttaessa. Kawan tehontuotto ei myöskään ole merkkimaailman aggressiivisinta, vaan kone tuntuu suosivan vääntävää alaja keskialuetta. Pyörä ei tunnu ahtaalta, muttei myöskään liian pitkältä tai korkealta. Hitaan ajon puristusvaimennuksen naksuja vaihtelimme omille ajovuoroillemme, jolloin saimme takapäätä paremmin kummallekin mieleiseksi. Kolmosvaihde on hyvä yleisvaihde, kuten monessa muussakin pyörässä. Yleispätevä kone Moottorin puolesta Kawasakin kohdalla voidaan puhua voimasta, jota hiljainen ääni pakoputken päästä hämää todenteolla. Minulla oli tarvetta naksujen kiristämiselle. Vaihteiden renkkaaminen onnistuu kokonaisuudessaan helposti, offroadpro.fi 29 kawasaki.indd 29 28.9.2015 17.28. Ilmakeulan ihanuus Painonhallinta ei ole vain dieettilehtien ja supervoimapainonpudotustyttö Jutta Gustafsbergin ideologiaa. Näillä termeillä voi myös kuvailla Kawasakin vuosimallin 2016 KX450F:ää. Painoa on karsittu moottorista sekä rungosta ja tankin sekä satulan aluetta madallettu. Ilmakeula on sinänsä edelleen pieni mysteeri, vaikka Kawasakiin se tuli ensi kerran jo vuosimalliin 2013. Lähtötilanteessa putket olivat varsin ylhäällä, eli keula alhaalla, jolloin etupää haukkaili aavistuksen turhan hanakasti. Muutimme etupään toimintaa myös laskemalla keulaputkia alemmas T-kappaleissa. Edes jäähdyttimiensuojat eivät levitä haaroja levälleen eteen istuessa, mikä sekin on mukava asia. TeksTi: Marko Vihriä Näkökulma: Sami Salonen kuvaT: Sami Salonen, Marko Vihriä K awasaki KX450F on vuosimallina 2016 koeajon perusteella aiempaa kevyempi, sirompi ja vahvempi. Koeajossamme lähdimme kuitenkin ensin tutustumaan iskunvaimentimiin. Muutos oli tervetullut ja riitti tuomaan jämäkkyyttä. Yleisesti tasapaino etuja takapään välillä oli hyvä ja pyörä eteni ennakoitavasti. Takavaimentimessa emme muuttaneet esijännitystä, vaikka siihen olisi saattanut olla hifistelemällä syytä. Meno rauhoittui putkia laskemalla, ja hiekkapatteja oli vakaampi ajaa. Muuten tehoja oli helppo hallita ja kenties juuri matalamman takapään ansiosta vetopito oli huikea. KX450F onkin näppärän luonteinen ja kokoinen pyörä, jonka päällä on helppo liikkua seisten ja istuen. Keskityin myös ylävartalon pitämiseen keulalla. Asiaa helpotti tyhjäkäynnin lisääminen, sillä omaa ajotyyliä on vaikea lähteä muuttamaan. Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että testiajossa piti keskittyä siihen, ettei pyörän keula noussut mutkien loppupuolella yli vallien. Polvilla saa otteen rungosta, mikä auttaa pyörän käsittelyssä. Lopulta päädyimme tilanteeseen, jossa keula alkoi olla mukavan herkkä, mutta pamahteli jarrupattisarjoissa ja muutamissa hitaammissa pudotuksissa pohjaan. Kyse ei ollut räjähtävästä voimasta, vaan ikään kuin nykimisestä. Ainoa haaste moottorin ulosantiin liittyen oli se, että tehot hyppäsivät aivan nollakaasulta lähdettäessä. Se näin lyhyesti uudesta Kawasaki KX450F:stä, jonka maistit otettiin Hyvinkään hiekkaradalla hyvissä oloissa vesisateiden jäljiltä. Oikeanpuoleisen putken alapäästä suojakorkki auki ja venttiilin kautta pumpulla lisää ”tasapainottavaa” ilmaa keulaan. Kun minuutteja alkoi kertyä mittariin, ilmakeula herkistyi herkistymistään. Jo monen vuoden ajan pyörätehtaat ovat esittelyissään nostaneet esiin kaksi asiaa: pyörän pudonnut kokonaismassa ja moottorin lisääntynyt teho. Asiaa helpotti se, kun muistin siirtää turhan takana olleen takamukseni eteenpäin satulassa. Alle 80-kiloinen testaajamme sai kokonaispainuman vajaaseen kymmeneen senttiin, kun allekirjoittaneen lähelle 90 kiloa menevä massa nosti lukeman reippaaseen kymmeneen senttiin. Meille tarjottiin tehtaan paketista purettu pyörä, jonka sisäänajon aikana etupää tuntui tahmealta. Tarvitaanko sitä välttämättä enempää, ei todennäköisesti, mutta toisaalta kaikkeahan me ihmiset himoitsemme aina lisää. Kawasakissa asia ei kuitenkaan korostu niin paljon kuin ehkä joissakin toisissa pyörissä, ja hiukankin aggressiivisempi ajo vaatii kyllä kakkosja nelosvaihteidenkin selausta. Oikeanpuoleisessa putkessa on kolme ilmakammioita, joista kahden painetta säädetään putken yläpään venttiileistä ja balanssipuolta alapäästä
USEITA UUDISTUKSIA Aggressiivinen ulkoasu ja grafiikat Ilmanottoaukot satulan alla (Euro-mallissa toinen ummessa, USA-mallissa kummatkin auki) Kapeampi ja kevyempi alumiinipalkkirunko Merkittävä painonpudotus, yli 3 kiloa verrattuna vm. Tangon vasemmalla reunalla on starttiavustimen aktivointinappi. Kawasakin oikeanpuoleinen putki on kolmikammioinen, joten myös alhaalla on venttiili. Lisäksi kolme vaihdettavaa ECUliitintä ja yksi starttiasetus Uudistunut, kevyempi, tehokkaampi, vääntävämpi ja kierrosalueilta muuttunut, 450-kuutioinen nelitahtimoottori Aiempaa hiljaisempi pakoputkisto Matalampi satulan ja tankin alue sekä kapeampi jäähdyttimien alue (jäähdyttimien paikkaa muutettu) Kawasaki KX450F:n hinta on 8890 euroa 30 KOEAJO: KAWASAKI KX 450 F kawasaki.indd 30 28.9.2015 17.28. Lajin suunnittelulinjaus kutistaa moottoreita, keskittää massaa ja kasvattaa tehoja sekä vääntöä – näin myös Kawasakilla. Ilmakeulat ovat tulleet jäädäkseen. 2015 Mahdollisuus säätää moottorinohjausyksikön karttaa KX FI Calibration Kit -työkalulla
Sinänsä kivaa on myös se, että nyt moottorinohjausyksikön karttoja voi muokkailla itse erikseen ostettavalla KX FI -kalibrointilaitteella. Myös vaijerikytkin on herkkä ja tuntuma hyvä. Pito on siis parempi. Linja pysyy tutun kawasakimaisena, vaikka nyt matalamman takapään myötä on haettu vielä enemmän Amerikan markkinoita houkuttelevaa muotoilua. Mutta eipä siitä haittaa ollut, päin vastoin, oli hyvä naksutella säätöjä läpi. Vaikka merkki ei juuri laita panoksia lasten 65ja 85-kuutioisiin pyöriin, saavat pikku ja iso nelari päivitystä jatkuvasti. Kawasakin elektroninen starttiavustinkin (launch control) saa kiitosta. Voi olla, että tehtaiden kovan kilpailun keskellä uudistuksista puristetaan kaikki hyöty irti, jopa asettamalla iskareiden perussäädöt vähän ylikorostetun keveiksi. Sama utelu heitetään ilmoille riippumatta siitä, onko ajopäivä lehdistön tapahtuma vai yleisölle avoin. Tankoa kiinnekkeissä taaksepäin, perän paluuta hitaammalle, keulaputkia enemmän läpi T-kappaleissa ja sisäänvaimennusta tiukemmalle. Karttojen omatoiminen muuttaminen vaatiikin varmasti perehtymistä ja jonkin tietynlaisen ominaisuuden kaipuuta. Starttiavustin heittää kehiin moottorinohjausyksikön kartan, jolla takapyörä ei lyö tyhjää yhtä helposti. Ei siihen onneksi taida kukaan muukaan pystyä, absoluuttisen kilomäärän arviointi on hakuammuntaa. Se on mitoitukseltaan tiivis paketti, jossa nykytyylin mukaan massaa on keskitetty pyörän painopisteen ympärille. Kevyen tuntuinen kyllä, mutta ainakin hiekalla vähän hankala ajaa. Nä Kö Ku lm A Sam i Salo nen offroadpro.fi 31 kawasaki.indd 31 28.9.2015 17.28. TUNSITKO ERON. Ajotuntuman takia vaihtelimme myös tangon paikkaa. sillä laatikko toimii sulavasti. Euro-Kawasakin ostajille vinkkinä voi heittää sen, että amerikkalaisissa malleissa ilmansuodattimelle ohjataan ilmaa pyörän kummaltakin kyljeltä satulan alta. Muodistettu ruiskukartta on tasoittanut tehoaluetta entisestään. Muutokset moottorissa, kanavien parantunut virtaus ja kahdeksan milliä kampiakselin pystylinjan etupuolelle sijoitettu sylinteri ovat tuoneet moottorin käyntiin herkkää rullaavuutta. Tätä kautta joku kenties lähtee hakemaan pirteämpää ja venyvämpää yläkierrosaluetta. Tunne oli aluksi melkein kumipallomainen. Ainakin minun makuuni perusnaksuilla jousitus oli todella nopealiikkeinen. Toisaalta polttoaineensuihkutusjärjestelmä on sen verran kätevä jo ihan itsessään, että se säätelee toimintaansa vallitsevien olosuhteiden mukaan automaattisesti. Se on helppo kytkeä päälle ohjaustangon napista ja merkkivalo ilmaisee asetuksen olevan päällä. Ajettavuudessa sen sijaan pyörän keventynyt olemus tuntui selvästi. Pois se kytkeytyy kolmosvaihteella, ei esimerkiksi nappia uudelleen painelemalla. Miellyttävä kokonaisuus Kokonaisuutena homma tuntuu rokkaavan Kawasakilla. Yli kolme kiloa pois tämän päivän crossipyörästä on selkeä painonpudotus. Muutama tällainen toimenpide ja jo vain pyörä istui Hyvinkään hiekalle. Varsinkin siksi, että oma ”laiska” ajotyylini korostui ja paino oli helposti liian takana mutkissa. Tai sitten perussetti oli paremminkin kovalle radalle tarkoitettu. Ilmakeula tarjoaa hienot mahdollisuudet muokata keulan toimintaa, mutta toki sen, kuten perinteisen jousikeulankin toimintojen opettelu vaatii perehtymistä. Tällaiset muutokset, jotka tekevät moottorista tasaisemman ja helpommin ajettavan, tuovat myös sitä keveyden tunnetta. Kaikkein etummaisimmassa asennossa tanko tuntui todellakin olevan edessä. Kawa tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa tangonkiinnikkeitä neljään eri asentoon, joten valinnanvaraa löytyy. Ja eron kyllä huomasi. Äänien takia Euro-mallissa aukoista on auki vain vasemmanpuoleinen, kun oikea on suljettu. En kylläkään pysty reilun sadan kilon pyörästä perstuntumalla sanomaan, onko painoa lähtenyt tai tullut lisää kolmisen kiloa. Samalla tosin karisi osa pompottelevan kevyestä tuntumasta ja tilalle (onneksi) palasi Kawan tuttu, järkkymättömän vakaa ajettavuus. Kawan 450-kuutioinen on virallisten lukemien mukaan keventynyt selvästi. T uon kysymyksen kuulee aika usein uudistuneen pyörämallin koeajopäivillä. Tuntuma on suorastaan siro, ajossa pyörä on keveän tuntuinen käsitellä. Sen myötä tuli tuntumaa iskareihin ja hiekalle sopiva säätö löytyi aika helpolla. Asetukset tallennetaan erillisiin liitinkappaleisiin, joita on tarjolla vakiona kolme. Huomasinko sen itse ja huomasivatko muut. Jokseenkin aina, kun joku pyörämalli on muuttunut, uudistunut, keventynyt tai vaikka saanut lisää alatehoa, tuppaa monen mielessä pyörimään se, huomaako eron. Ilmakeula oli tässä hyvä, sen kovuutta muutettiin painetta hiukan lisäämällä. Iskareiden vakiosäädössä taisi olla myös hakusessa keveyden tuntu. Kun vahva alavääntö tulee ulos helpommin hallittavassa muodossa, muuttuu ajaminen tietysti kevyemmän tuntuiseksi. Aiemmin Kawassa oli vain valmiiksi kartoitetut liitinkappaleet (miedompi, vakio, aggressiivisempi). Se toi toki tilaa ohjaamoon, mutta sai jo muutenkin herkän ohjauksen kääntyilemään vähän turhan äkkipikaisesti. Ilmaa ei voi vain pumppailla tai päästää ulos venttiileistä, vaan pitää sisäistää kolmen kammion yhteispeli sekä ylipäätään se, mitä vaimentimet tekevät ja mitä eivät ja missä kohtaa rataa
Kaatumisella ei ollut mitään merkitystä. Manninen uskoo sen olleen ratkaiseva isku tittelin kohtalossa. Aki Manninen kukisti pahimman uhkaajansa, Miro Sihvosen, motocrossin MX2-luokan Suomen mestaruussarjan viimeisen osakilpailun ensimmäisessä erässä kahdella kymmenyksellä. Sihvonen toki karkasi kärjessä. Kolmen viikon huonosti nukutut yöt olivat tiessään, kun henkinen kantti piti tärkeimmällä hetkellä. Välillä osuu, kun kisataan, Manninen kommentoi suostumatta sanomaan kumman syy kolari oli. Jos Haavisto olisi ajanut ohi eikä kaksikko kaatunut, olisi Manninen menettänyt yhden sijan. Haavisto oli sarjan kärjestä vain kahdeksan pisteen päässä. A ki Manninen, 19, ei myönnä, että kolarointi Jere Haaviston, 16, kanssa toiseksi viimeisen SM-osakilpailun kakkoserässä olisi saanut edes hetkeksi ajattelemaan mestaruuspeliä. Ei sen kääntymistä Miro Sihvosen, 16, saati maassa vieressä hetken aikaa maanneen Haaviston suuntaan. Ensimmäisen erän keskeytys koneen sylinterialueen ”räjähdettyä” oli sitä vastoin laittanut hermopelin ylikierroksille. TeksTi ja kuvaT: Marko Vihriä OIKEALLA HETKELLÄ Vahva 32 HAASTATTE LU AKI MANNINEN manninen.indd 32 28.9.2015 17.28. Sihvonen otti Mannista Hyvinkäällä kiinni 29 pistettä ja nousi sarjan kakkospaikalle neljän pisteen päähän Mannisesta. Samoin kävi, kun Manninen jatkoi ajamista neljäntenä Waltteri Koskisen ohitettua kaksikon
Hyvän joukkueen Suomi sinne sai. Kävin myös pari kertaa omatoimisesti harjoittelemassa Heinolassa, Manninen kertoo. Sinä päivänä tuli ajoa kolme tuntia, mutta setti oli sen arvoinen. Oletin kyllä, että tulevalta Suomen mestarilta olisi kysytty kiinnostusta edustustehtävään. Teimme saman jo viime vuonna, jolloin olin myös kova Heinolassa. Se auttoi. Keskityin kyllä mestaruuden ottamiseen, mutta nukuin huonosti monena yönä. Vehviläinen laatii Mannisen fysiikkatreeniohjelman, auttaa ajamisessa ja on säännöllisesti yhteydessä puhelimitse ja sähköpostilla. Tänä vuonna Vehviläinen veti Manniselle treenit Heinolan lisäksi Kuopion ja Siilinjärven SM-osakilpailujen alla. Lisäksi ajoin kesällä enemmän. Olin ainoastaan viimeisessä osakisassa parempi, kun hänellä oli ranteen veneluu murteilla. Työelämään Manninen pyrkii nyt, kun kausi on ohi. Mietin koko kolme viikkoa Hyvinkään ja Heinolan välillä, että tulisi jo se viimeinen kisa. Manninen pyrkii harjoittelemaan jokaisella SM-osakilpailuradalla vähintään kerran ennen kilpailua. Tiesin myös, että voittamalla Sihvosen ensimmäisessä erässä, tulee toisesta erästä ”helppo”. Manninen valmistui keväällä autoasentajaksi, mutta sen jälkeen hän keskittyi täysin motocrossiin. Espanjakaan ei valaise kautta 2016 Viikko Suomen mestaruuden jälkeen Manninen kävi voittamassa Suomen mestaruuden kerhojoukkuekilpailussa Hyvinkään väreissä yhdessä Lari Jukolan ja Valtteri Malinin kanssa. Suomen mestaruus oli kovan työn takana, ja pitkään sen ottaminen kesti. Ei kysytty. Olin henkisesti vahva juuri oikealla hetkellä ja osoitin kykyni kovassa paikassa. Mannista ei kuitenkaan haittaa, ettei hän ollut mukana maajoukkuetehtävissä. Muuten kaikki on auki. Kyseessä oli vuonna 2010 MXJ-luokan Suomen Cupin voittaneen Mannisen ensimmäinen SM-titteli. Nyt pystyin muistamaan edellisen kisan ajolinjoja ja yhteinen treenimme toi vielä lisää. Siitä viikko ja Malin, Sihvonen sekä Haavisto pukivat Suomen maajoukkueen ajopaidat ylleen MM-maajoukkuekilpailussa. Aki Manninen ehti irvistää muutaman kerran kauden aikana, mutta pääasiassa erinomaisten tulosten takia. Nuoria kuskeja kansainvälisiltä radoilta, Manninen aloittaa aiheen käsittelyn. Kolmen ajotunnin paikkatreeni Manninen kiittää menestymisestään Jussi Vehviläistä, joka on toiminut hänen valmentajanaan vuodesta 2009 alkaen. Team Finland -teksti näyttäisi totta kai hyvältä omassa ajopaidassa, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa. Muistin kisoissa, mitä Jussi oli minulle opettanut ja mitä asioita olimme käyneet läpi. Ja MM-maajoukkuekilpailun aikaan hän nautti olostaan Toni Matikaisen ja Miika Oinosen kanssa Espanjassa, minne hän varasi lomamatkan SM-kerhojoukkuemestaruuden varmistuttua. Henric Stigell oli viime vuonna niin saatanan kova, ettei vauhtini vain riittänyt hänen tahtiinsa. Ranskan Erneen kova savirata olisi ollut hurja haaste. Ennen SM-päätöstä Manninen kävi Vehviläisen opastuksessa Heinolan radan läpi ”metri metriltä”. Ensi kaudesta Manninen sanoo ainoastaan sen, ettei jatka MX2-luokassa. Viime vuonna irtosi SM-hopea ja kaudelta 2012 SM-pronssi. Sihvonen voitti Heinolassa, mutta kun Manninen jäi kakkoseksi vain parin pisteen päähän, oli mestaruus Hyvinkään Moottorikerhon kuljettajan. Tähän kauteen lähdin aiempaa kovemmalla peruskunnolla. Tiesin olevani vahva Heinolassa, siis kovemmalla alustalla. offroadpro.fi 33 manninen.indd 33 28.9.2015 17.28
Yamaha YZ250F ja YZ450F Lisää tasapainoa Yamaha tuo 2016-mallisiin nelareihinsa lisää suorituskykyä tasapainon kautta. TesTikuski: Erno Aro TeksTi: Sami Salonen ja Erno Aro kuvaT: Ilari Suhonen / MVP74.com 34 KOEAJO yamaha.indd 34 28.9.2015 17.31. Uudistukset moottoreissa ja parannukset ajettavuudessa pohjaavat kaikki täydellisen tasapainon löytymiseen
Pyörä on nyt varustettu starttiavustimella (LCS). Uudistuksilla on selkeä päälinja. Niiden vahvoihin puoliin kuuluivat veitsentarkka ohjattavuus ja erinomaisen hyvä kiihtyvyys. Mies on crossiväelle tuttu kuljettaja, jonka kilpauraa kampittivat pahat loukkaantumiset. offroadpro.fi 35 yamaha.indd 35 28.9.2015 17.31. Nelipuolikkaan osalta 2016-mallissa on haluttu varmistaa, että startit päättyvät hole shottiin jatkossakin. Järjestelmää kytkeytyy pois päältä kun vaihtaa kolmosen pesää, se toimii vain pikkuvaihteilla. Koeajon kommentit ja tunnelmat ovat päivän pyörillä Sipoon rataa kiertäneen Erno Aron antamia. Yamaha YZ250F ja YZ450F muuttuvat melko vähän kaudelle 2016. Näihin ajotilanteisiin Yammun nelareissa oli jo tämän vuoden malleissa muskelia varsin hyvin. OFFROADPron testikuskina Yamahat ajaa Erno Aro. Rungon ja takajousituksen mittasuhteiden ansiosta Yamahat purevat rajusti pitoa kiihdytyksissä. Tämä Launch Control System toimii tunnetulla tavalla. Ohjaustangon painikkeesta se aktivoidaan ennen starttia, sitten kaasu pohjaan ja järjestelmä huolehtii tehon ja kierrosten sopivasta leikkauksesta ja siten takarenkaan maksimaalisesta pidosta lähtöhetkellä. Siksi ei ole ihme, että starteissa sinisillä peleillä on usein tultu ekaan mutkaan kärjessä. Suorilla kaikki lataavat kaasu auki, ohitukset tehdään mutkin mennessä ja erot takana tuleviin revitään kurveista ulos kiihdytettäessä. Teknisesti erittäin taitavana kuskina tunnettu Aro ajoi parhaimmillaan SM-kärkivauhtia ja pystyi erävoittoihin. On aika hieno homma, että juuri täältä kiertue alkaa. Kuntoutumiset kolhuista veivät kuitenkin aikaa ja söivät motivaation ajaa tosissaan kilpaa. Itse kokeilin uudistuneet nelarit vain lyhyesti, saadakseni näppituntumaa pyörien muutokseen aiempaan verrattuna. Usein käy niin, että Euroopan isommat crossimaat ovat kiertueiden aloitusmaita. Taito ja tekninen ymmärrys ovat tallessa nykyisin harrastecrossia ajavalla Arolla, siksi mies on juuri oikea valinta testaamaan uudet pyörät. S ipoon crossiradan varikko on sininen. Yamahan suunnitteluryhmässä on ehkä ajateltu, että sekunninkymmenykset nipistetään mutkissa. 2015-malliset pyörät jo osoittivat suorituskykynsä. Yamaha on tuonut Hollannista kiertuerekkansa Suomeen, Sipoon radalta alkaa Yamahan suuri koeajokiertue, jossa lehdistö pääsee ensi kerran koeajamaan 2016-uutuukisia. Nyt kuitenkin meille tarjoillaan ensimmäisinä mahdollisuus kokeilla ensi kaudeksi uudistuneita pyöriä
Joko jäykemmillä vietereillä tai simmitystä muuttamalla. – Ajettavuus on johdonmukaista. Yhdellä vaihteella pystyi ajamaan paljon pidempään, kolmosella pärjäsi suurimman osan kierroksesta. Minun 170-senttiselle varrelleni ja 71 kilon painolle iskareiden kantavuus oli sopiva. Kuitenkin samalla pyöristä, erityisesti pikkunelarista jäi toivelistalle parempi tunne rungon ja jousituksen tasapainoon. Se katkaisee nyt laulun vähän liian aikaisin ja pakottaa vaihtamaan isompaa pykälää pesään. Siksi hän kaipasi lisää paukkua pikkunelariin yläkierroksille: – Moottorin vastaaminen kaasuun on tarkka ja hyvä. Se tuo luottamusta pyörään. Sipoon crossiradalle yleisöpäivänä tuli lähes 200 koeajajaa. Erno Aron kommentit pikkunelarin ajettavuudesta alleviivaavat tehtaan kehitysryhmän osuneen oikeaan muutoksissaan: – Massoja on siirretty taas vieläkin lähemmäs pyörän painopistettä, niin lähelle svinginakselia kuin mahdollista. Yhtään enempää ei olisi aikatauluun mahtunut eikä 13 koeajopyörää olisi isompaan riittänyt. Suomesta alkanut kiertue oli täällä menestys. 36 KOEAJO: YAMAHA YZ 250 F JA YZ 450 F yamaha.indd 36 28.9.2015 17.31. Nyt pikkupelin moottorin pyöriviä massoja on tasapainotettu, ja sillä saatu aikaan kaivattua terävyyttä. Kevennysten vastapainoksi kamEuroopan Yamaha teki suuren satsauksen pyöräyttäessään liikkeelle koeajokiertueen. Eivät ne kyllä pohjanneet kertaakaan mutta jotta saisin pyörän itselleni kulkemaan mieluisassa korkeudessa, tarvitsisin kantavuutta. Toisaalta tarkka ohjattavuus ja keulan hyvä pito mahdollistavat linjan leikkaamisen ulkoa sisälle kesken mutkan, kuvaille Aro. Mäntä on 2016-mallissa laelta täysin litteä ja sillä on palotilan virtausta parannettu. Se pysyy linjallaan ja on todella vakaa myös pitkissä vallimutkissa. Samoin moottorin käynti oli herkempi, rullaavampi, toteaa Aro Itselleni jäi samat tuntemukset moottorin luonteesta. Ne ovat varma konsti saada moottoriin kierrosherkkyyttä ja terävyyttä. Minun makuuni ja painolleni iskarit ovat hiukan pehmeät. Erno Aron perusvauhti on edelleen aika kovaa ja mies on tottunut ajamaan nelipuolikkailla. Peli osuu helposti ja tarkasti juuri siihen spooriin mihin sen tähtää. Yamahan menestys USA:n sarjoissa on varmasti ollut syynä pieniin korjauksiin joita 2016-malleihin on tehty. Se korosti pyörien supertarkkaa ohjattavuutta ja tarkkuutta osua valituille ajolinjoille. Ajaessa hiukan välttelen rajoittimen asti kierrättämistä, ajoni on rennompaa kun pysyn yläkierroksillakin rajoittimen alapuolella. 2016-malleihin Yamaha teki pienet muutokset kahteen sellaiseen osa-alueeseen, joka ei täysin miellyttänyt kaikkia kuskeja. – Ohjattavuus on edelleen todella tarkkaa. – Olen 187 senttiä pitkä ja painan 84 kiloa. Samoin teho ja vääntö alhaalta keksikierroksille asti. Oikeastaan se osui minulle ihan täydellisesti, pyörä painui mutkissa ja kiihdytyksissä kunnolla, sain siten hyvän pidon renkaisiin mutta silti pyörä kulki ryhdikkäästi. Meillä on Ernon kanssa kokoeroa aika paljon. Herkkyys ottaa kierroksia voi nyt osin tulla moottorin uudistuksistakin. Moottorin jouhea luonne kyllä miellytti mutta jotenkin siihen kaipasi lisää terhakkuutta. – Koeajossa oli myös Akrapovicin putkella ja GYTR-sytkällä varustettu malli. Toinen seikka liittyy pikkunelarin tehoalueeseen. Mäntä on myös aiempaa kevyempi ja pyörään on yläkertaan tehty muitakin pieniä kevennyksiä. Keulapainoinen ajotuntuma on poissa molemmista pyöristä, jousituksen loistava tasapaino tekee Yammuista nyt erittäin helpon tuntuisia pyöriä ajaa. Erityisesti 250-kuutioisessa se tuntui selvästi. YZ250F nostaa kuitenkin kierrokset todella herkästi rajoittimeen ja sitä vasten tulee törmättyä puolihuomaamattomasti. Ihan ylhäällä tulee rajoitin vastaan yllättävän äkkiä. Pyörä on todella vakaa ja hyvä puoli on sekin, että tuntuma säilyy koko ajan samanlaisena radan erilaisissa kohdissa. On helppo ajaa vallin yläreunaa pitkin kova vauhti säilyttäen. Keula ei ollut painava mutta ohjauksessa oli etupainoisuuden tunne. Sanoisin, että tarvittava yläkierrosten venyvyys ja lisäpaukku tulee pelkällä vaimentimen vaihdolla. Paremmin virtaavalla änkkärillä 250F kirmasi hienosti ja se oli minun makuuni sopiva ”laiskan miehen” laite. Vielä tämänvuotisissa pyörissä ajotuntuma oli merkille ominainen, hiukan etupainoinen. Se tuo tasapainoa kokonaisuuteen; sanoo Aro
Starttiavustin (LCS) aktivoidaan peukalopainikkeella. Nelipuolikkaan ajosettien jälkeen pääosa Erno Aron kommenteista on samoja kuin mitä hän totesi kaksipuolikkaasta: – Ohjattavuus ja osumatarkkuus on isossa pelissä yhtä huikea kuin puolikkaassa. Kaikki nämä muutokset yhdessä uusitun ruiskukartan kanssa ovat entisestään parantaneet pikkunelarin kiihdytyspitoa ja ajettavuutta sileissä kurveissa. Olimme koeajojen jälkeen Ernon kanssa yksimielisiä siitä, että YZ250F on näennäisen pienistä uudistuksista huolimatta muuttunut entistä paremmaksi. GYTR lisävarusteita löytyy nyt aiempaa laajempi valikoima ja ne tulevat myyntiin kuluttajille Yamahakauppiaiden kautta. Tämä menee kuin itsestään ja varsinkin radan vaikeissa kohdissa nelipuolikas on minusta helpompi ajaa kuin pikkunelari. Pyörä kulkee kevyesti, kuin soljuen pitkin rataa, sanoo Erno. Nyt tuli myös todettua se, että pyörä sopii mitoiltaan varsin erikokoisille kuskeille. – On helppo ajaa. Runko on svinginakselin yläpuolelta aiempaa paksumpi. Lisäys on tehty siksi, että sen avulla kampuran tasapainoa on parannettu. Juhlavuoden mallissa on retroväritys ja GYTR-herkkusarja. Pyörä on helppo ajaa ja se on nopea. offroadpro.fi 37 yamaha.indd 37 28.9.2015 17.31. piakselin limppuihin on lisätty hiukan painoa. Etujarrulevyt ovat nyt 20 milliä aiempaa suuremmalla halkaisijalla. Takaiskari ja linkusto ovat samat isossa ja pienessä nelarissa, jousen jäykkyydessä on eroa
– Se on vakaa ja tarkka, iskarit ovat hienossa tasapainossa ja renkaiden pito säilyy tautisen hyvin ihan sileissä mutkissakin. Tulee luottoa pyörään. Olemassa olevan voiman parempi käsiteltävyys on toinen pääkohta. Sinne on parannusta tehty uudenlaisilla nokka-akseleilla, joilla venttiilien nostoa ja ajoitusta on muutettu. Erno Aro tekemässä pieniä säätömuutoksia. Nyt offsettiä on kaksi milliä enemmän, eli keulaputket ovat ohjausakselin keskikohdasta kaksi milliä 38 KOEAJO: YAMAHA YZ 250 F JA YZ 450 F yamaha.indd 38 28.9.2015 17.31. Pakoventtiilit aukeavat nyt hiukan enemmän ja imuventtiilit hiukan jyrkemmin ja nosto alkaa myöhemmin. OFFROADPron testikuskia kohdeltiin kuin tehdaskuskia, mekatsuja oli ympärillä sekä Suomen Yamahalta että Hollannista. YZ450F:n kohdalla Yamaha on keskittynyt parantamaan vain muutamaa osa-aluetta. Kaikki pyörän liikkeet ovat ennakoitavia, se kulkee loogisesti ja siksi sillä on rento ajaa. Startit ovat tärkeä osa, siksi pyörässä on starttiavustin nyt vakiona. Kytkintä ja vaihteistoa on myös hiukan päivitetty. Helpompaa käsiteltävyyttä, parempaa pitoa ja tunnokkaampaa etupäätä on haettu T-kappaleiden muutoksilla
Pyörien ominaisuus siirtää painoa tehokkaasti tuntuu selvästi mutkista ulos kiihdytyksissä. Sehän on kyllä hieno mutta vaikea sanoa oliko siinä enemmän ja parempaa ruutia kuin vakiossa. Sitä on pirun vaikea arvioida kun vakiossakin voimaa on ihan sairaasti joka alueella, naurahtaa Aro. Erno päättää tämän koeajosession hyvään tiivistykseen 2016-mallisten nelari-Yammujen olemuksesta: – Nyt se alkaa vasta aivan kirkkaasti näkyä, mihin Yamaha on tähdännyt tällä erikoisella moottorikonseptillaan. – Se juhlamallinen peli, jossa on erikoismuovit ja putket ja sähköt ja kaikki. – Teho tulee ulos kuitenkin pehmeästi ja silti tuntuma kaasuun on tarkka. Erno Aroa uusi nelipuolikas miellytti ilmiselvästi paljon. Mies kertaa innolla fiiliksiään radalla ison pelin kanssa: – Vaikka voimaa on paljon, ja kaikilla kierrosalueilla. Nyt nuo pelit lunastavat niitä odotuksia, mitä uusi rakenteellinen ratkaisu antoi. 60-vuotisjuhlamalli väritys on vanhaa tyyliä ja Febvren kisanumero tätä päivää. Keulassa on jäykemmät vieterit ja vaimennuksen perussäätö on jämäkämpi. Se välittyy hienosti suoraan radan pintaan. edempänä. Ennen se vähän häiritsi, nyt imuääni on vaimennettu pois. Ihan ajomukavuuden kannalta hyvä homma on sekin, että enää putsarikotelosta ei kuulu sitä rohisevaa imuääntä. offroadpro.fi 39 yamaha.indd 39 28.9.2015 17.31. Vetopito on julma ja pyörä lähtee kiihtymään tasaisen tehokkaasti, luikertelematta missään tilanteessa
Salminen siirtyi ammattilaisradoilta Husqvarnan tuotepäälliköksi mutta miehet jatkoivat ajatusten pallottelua. Pähkinänkuoressa se tarkoitti kantavuutta, joka pitäisi pyörän ryhdikkäästi ajoasennossa mutta samalla äärimmäistä liikeherkkyyttä ja suurta progressiivisuutta. Tuloksen ja loppupäätelmän antaminen on hankalaa, koska tulos perustuu ajotuntemuksiin eikä niinkään mitattuihin faktoihin. Vaimennin pysyy ajossa pidempään viileämpänä ja sillä saavutetaan tasalaatuinen toiminta. Ensimmäisestä ajopäivästä lähtien Nurmelan protoiskarista jäi vankka kuva erittäin hyvin toimivana iskunvaimentimena. Iskarin koeajaminen on aika monimutkainen asia. Kun tämä epäkohta korjataan ja männänvarsi modifoidaan virtaavammilla osilla, astutaan vaimentimen toiminnassa aivan uudelle tasolle. Muutos mahdollistaa shimmityksen muokkaamisen kenelle tahansa, riippumatta kuljettajan tasosta ja vauhdista. Paluuvaimennuksen säädin alkaa vaikuttamaan myös tehokkaammin ja muutoksen myötä säätönaksuja löytyy kaksinkertainen määrä. WP modifikaatio Tästä on aikaa jo jokunen vuosi. Pyörä muuttui selvästi helpommin ajettavaksi ja ennakoitavan vaAri Nurmela: Ydin pähkinänkuoressa WP :n linkullinen 50mm takaiskunvaimennin on ollut käytössä jo vuodesta 2011 tietyissä KTM pyörissä ja myös kaikissa uusissa Husqvarnoissa vuodesta 2014 lähtien. Näin suurella painumalla kiihdytyspito tuntui aivan mahdottoman hyvältä ja pyö40 KOEAJO nurmela.indd 40 28.9.2015 17.32. Näkökulmia koeajoon toivat aiemmin kesällä kokeillut WP:n Trax ja Öhlinsin TTX, sekä tietysti WP:n vastaava vakioiskari. Iskarista on tälle kaudelle tehty monelle kuskille painon ja ajotyylin mukaan räätälöity versio. Nurmela teki prototyyppejä joita kaksikko testaili. niinkään hakeneet kuskikohtaista säätöä. Kului aikaa, mutta lopulta näiden kokeilujen johdannaisena Nurmela valmisti mielestään toimivaa modifikaatiota hyödyntävän prototyypin. Tässä koeajosetissä keskityimme vain iskarin muutoksien kautta tulleisiin eroihin verrattuna vakioon. Hänen iskaripuolen luottomiehensä Ari Nurmela oli löytämässä ratkaisun miesten yhteisen kehitysprojektin tiimoilta. Se mikä yllätti, oli iskarin kantavuus suurellakin painumalla. Alkuperäisenä männänvarren öljynvirtaus on hiukan hidas ja se aiheuttaa haasteita shimmitykselle. Itse suosin omana perussäätönä melko syvään painuvaa takapäätä. Protoiskarilla pystyin menemään huomattavan suuren painuman alueelle. Hinta vaimentimen tekemiselle pyörii haarukassa 280-330€, riippuen osista joita muutoksiin joutuu käyttämään. Pyörä lähti ilmaan aina suhteellisen vakaassa asennossa. Vakio-WP:ssä käyttämästäni 95-97 millin painumasta pystyi menemään jopa 104107 millin painumaan, ilman että perä laahasi yhtään. Myös vaimentimen lämpöongelmat motocrossja endurokäytössä liittyvät tähän. Emme NurmelaN proto rän kulku hiekkamutkien valleissa oli supervakaata. TeksTi ja kuvaT: Sami Salonen S alminen ja Nurmela olivat testanneet ja kehitelleet takaiskunvaimentimeen rakenteellista muutosta, jolla saataisiin aikaan yhdistelmä Salmisen haluamia ominaisuuksia. Tuntui melkein siltä, että mitä kovemmin uskalsi patteihin rykäistä, sen vakaammin pyörä eteni. Sillä saan pyörääni kaipaamani vakautta. Multimestari Juha Salminen oli päättelemässä huikeaa kilpauraansa. Perä oikein liimautui radan pintaan kovissakin jarrupateissa eikä antanut lainkaan potkua. Vakiona paluuvaimennuksen säätimessä on 4 naksua kierroksella ja muutettuna löytyy 8 naksua. Ne kylmät luvut eivät suoraan kerro iskarin vaikutuksesta pyörään ja ajettavuuteen. Mittaamiseenkin on olemassa laitteita, mutta niilläkin saadaan vain mekaanisia arvoa. Niistä suorimmin osaa kertoa kuljettaja, ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Iskunvaimennin on rakenteellisesti sama kuin vuonna 2011. Peli ei lähtenyt kertaakaan spooreista ilmaan vinossa eikä tuplanokkien ärsyttävää potkua juuri tuntunut. Ero vakioon oli suuri. Nämä ominaisuudet toimivana yhdistelmänä ovat ammattimiesten mieleen ja tuovat tietysti myös harrastekuskeille pyörään parempaa ajettavuutta. Perä melko matalana kulkeva pyörä tuntui silti ketterältä eikä terävätkään kiihdytyspatit lyöneet kertaakaan läpi. Muutoksella saavutetaan parempi pito, pintapehmeys, progressio ja nopeampi paluuliike. Nopeat jarrupatit olivat toinen bravuuri. Hyppyreiden lähtöjen urat ja tuplanokat olivat protoiskarilla melkoista ilotulitusta. Kokeiluja ajettiin sekä Hyvinkään että Sipoon crossiradoilla, ja ajokertojen myötä proton erinomaisuus vain korostui. Sillä ajaneet ovat kehuneet vaimentimen toimintaa muutoksen jälkeen kovastikin. Pääsimme koeajamaan Ari Nurmelan räätälöimää iskaria, vertaillen sitä pyörän alkuperäiseen usealla eri radalla
Muutetun iskarin vertailu alkuperäiseen vakioiskariin kävi helposti iskaria varikolla ajosettien välissä vaihdellen. Ari Nurmelan rakentama muutos perustuu iskarin varren öljyn virtausnopeuden muuttamiseen. Koska kyse oli ensisijaisesti muutoksen vaikutuksen vertailu, ei Nurmelan säätämiin klikkereihin puututtu tällä kertaa. Asiantuntemukseni ei riitä julistamaan ehdotonta totuutta mutta kokemukseni perusteella rohkenen sanoa, että muutettu WP iskunvaimennin on todella hyvä. Se tuntuu saavan aikaan paljon vakiota laajemman ominaisuuksien käyttöalueen. Varovaisesti arvioiden sanoisin, että jopa Öhlinsin TTX:ään verrattuna proto-WP toimi ennakoitavammin ja tarjosi paremman ajettavuuden. Eron huomaa siitäkin, että vakioiskarin kanssa ihan hyvältä tuntuva etuhaarukka oli todella eri paria kun takapäässä joustoa toi runsaasti modifioitu prototyyppi. kaaksi. Iskarissa on erinomaista liikeherkkyyttä tuomaan todella hyvää pitoa. Silti se on progressiivinen ilman ”kovaa kulmaa”, liike on sulava ja iskari kantaa pyörän todella hienosti ryhdissään. offroadpro.fi 41 nurmela.indd 41 28.9.2015 17.32
Peli on valmiina Riihimäelle ja seison sen vieressä uteliaana. E1-luokassa viimeiseen osakilpailuun seitsemän pisteen johdosta ennen Christophe Nambotinia startannut Remes oli kotimaassa valmistautumassa Riihimäen SM-kisaan. Suurin yllätys oli se, kuinka tavallinen pyörä se lopulta on. Loppupelissä Remeksen pyörä on varsin arkinen laite, jota on suurella työllä ja taidolla säädetty istumaan kuskinsa ajotapaan täydellisesti. Mestarin TEKSTI JA KUVAT: Sami Salonen Eero Remeksen TM EN 250 Fi 42 KOEAJO Remes_TM.indd 42 28.9.2015 17.33. Odotin moottorin olevan repivän kireä kisamoottori, sellainen joka pudottaa harrastekuskin satulasta. Eero Remeksen TM EN 250 Fi tarjosi yllätyksiä. Veikkasin jousituksen olevan tehdastiimin suuri salaisuus, yhdistettynä Technical Touchin komponentteihin, sellaisiin joita kukaan ei voi ostaa. Arvailuni menivät metsään. Katselen laitetta suunnasta ja toisesta, etsien yksityiskohtia, joita löytää vain tehdaspyörästä. P uolitoista viikkoa ennen MM-sarjan päätöstä avautui mahdollisuus kokeilla, millaisella pyörällä Eero Remes hakee uransa ensimmäistä maailmanmestaruutta. Eero on edellisen illan laittanut pyörää iskuun tulevaa SM-kisaa varten. Remes kysyy naurahtaen, että olenko pettynyt, kun pyörä onkin varsin tavallisen oloiJos viime viikonloppuna ajettu enduron MM-sarjan päätösosakilpailu sujui Eero Remekseltä toivotulla tavalla, on tässä koeajossa tuoreen maailmanmestarin pyörä. Peli on identtinen sen pyörän kanssa, jolla Remes kisaa MM-sarjassa. Treenien lomassa pääsin kokeilemaan pyörää, jolla Remes ajoi alkukauden MM-osakilpailut ja loppukauden kotimaan kisat
Se on vakiosta muutettu virtaavammaksi, vaimennin on lyhyt ja pullea. Pyörän iskarit eivät ole ulkomaalaista salatiedettä vaan täysin kotimaisen osaamisen tulosta. Vakio-osista on pyöristetty kulmia, hiottu särmiä, niitä on kevennetty ja vahvistettu. Tangon kiinnikkeet ovat matalalla ja tanko todella takana, lähellä kuljettajaa. T-kappaleet ovat mittatilaustyötä. Muutama aivan spesiaali palikka löytyy. Kytkimen työsylinteriä on muutettu siten, että liike on vakiota herkempi. Siksi hänelle on Brembolla tehty jarruosat, joissa sylintereiden koolla on saatu yhdistettyä kova jarruteho, lyhyt kahvan liike ja tarkka tuntuma jarruun. Sen on Brembo räätälöinyt Remeksen toiveiden mukaan. Pienemmät pyörivät massat tuovat yhdessä ruiskukartan kanssa erittäin tarkan kaasutuntuman ja herkästi rullaavan käynnin. KYB:n 48-milliset keulaputket ja Renthalin tanko kiinnittyvät kappaleisiin, jotka on koneistettu alumiinista Eeron mittojen mukaan. Myönnän olevani yllättynyt, en pettynyt, ja kyselen Eerolta moneen kertaan, onko tämä varmasti nyt hänen kisapyöränsä. Ja totta tosiaan, etuhaarukassa on stanssit alkaen kaudesta 2013, sen jälkeen keulaa on vain huollettu ja säädelty mutta aihio on pari vuotta käytetty. Moottorissa on Eeron mukaan pieniä mekaanisia muutoksia. Remeksen tehdaspyörässä suurin osa osista on alkuperäisiä tuotantopyörän osia. Kiinnikkeen paikkaa on siirretty muutama milli. Kytkin on muuten alkuperäistä vastaava. Tällä on saatu Remeksen toiveen mukainen painuma takapäähän. Näin siksi, että ”ykköskartta” tarjoaa paremman kaasutuntuman ja alakierrosten terävyyden. Vakiota moottoria on muutettu ensisijaisesti ruiskukartan osalta. Ohjaustangon ja etunumerokilven välissä oleva tehokarttavalitsin on Eeron mukaan sikäli turha, että hän ajaa aina samalla, terävällä tehokartalla eikä oikeastaan koskaan vaihda miedompaa karttaa käyttöön. Kampiakseli on saman tapaan kevyt kuin crossimallissa. Hän myhäilee, että ei asiaa muutkaan olisi arvanneet. Jo kaudeksi 2013 täällä räätälöitiin Eeron toiveiden mukaan vakioista sellaiset patukat, joilla maailman kärkivauhtia ajetaan. Eero ajaa terävällä ja tehokkaalla etujarrulla. Tämä osaltaan selittää pyörän terävän ja rapean käyntiäänen. Remes halusi tuttuja kotimaisia osaajia taakseen iskariasioissa ja sanoo, että tänä vuonna vain Pete ja Jussi ovat koskeneet hänen jousitukseensa. Äänenvaimennin on tehdastiimin käsityönä tehty änkkäri. Eero pääsee taas naurahtamaan hölmistyneelle ilmeelleni. pyörä offroadpro.fi 43 Remes_TM.indd 43 28.9.2015 17.33. Vaikka alkuun totesin pyörän olevan melko tavallinen, on siinä tehdaspyörille tyypilliseen tapaan kaikki yksityiskohdat viimeistelty. Samalla kun kuuntelen naama kysymysmerkkinä, Eero heittää lisää löylyä kiukaalle, kysyen, uskoisinko keulan olevan 2013-vuoden mallia. Iskaria ei siis ole lyhennetty vaan pieni madallus on tehty linkustomuutoksella. Kaikessa näkyy ja tuntuu suuri määrä työtunteja, joilla pelin toimivuus ja luotettavuus on hierottu sekä kuskille käteen sopivaksi että kestäväksi ja nopeaksi. Niistä tällä kaudella vastuussa ovat TM:n maahantuoja, ex-maailmanmestari Petri Pohjamo ja IceOnen sekä Antti Pyrhösen ex-mekaanikko Jussi Heikkonen. Pyörän takahäkki on vakio mutta Remes haluaa perän kulkevan hiukan matalampana. Remes haluaa mahdollisimman laajan ja tasaisen tehoalueen. Kyllä se on, FIM:n leimoja löytyy sieltä täältä, samoin iskarimiesten stanssaamia merkintöjä numeroiduista jousitusosista. Mies kertoo, että ilmoitti tehtaalle heti alkuun, ettei ala pelleilemään iskariasioissa. Sen sisällä oleva reikäputki on lähellä crossivaimentimessa käytettyä mallia ja endurovaimentimen kammiot on poistettu käytöstä. Samoin etujarru on yksittäiskappale. TM Racingin alkuperäisestä takaiskarista ja KYBin vakiosta etuhaarukasta on muutoksin tehty MM-huipputason iskarit. Riuhdon ajokamppeet ylle ja palaan pörräämään pyörän ympärille. Remeksellä pyörii käytössä viisi settiä iskareita, joista osa on ajossa, osa huollossa ja pakettia kierrätetään koko ajan. Alkuperäisillä sähköosilla toimivan pyörän karttaa on säädetty huolellisesti, testaus on tehty maastoissa ja ajotilanteissa. nen. Takaiskarin linkustoa on muutettu yhden kiinnikkeen osalta. En malta kunnolla kuunnella kaikkia yksityiskohtia, on niin hirveä hinku päästä koeajamaan pyörällä pieni lenkki
Kuvassa ylin kiinnityspultti on se, jonka paikkaa on muutettu perän madaltamiseksi. Pyörä on sirompi ja kevyempi kuin miltä näyttää. Kompaktin kokoiselle lehtimiehelle Eeron pyörä sopii mittasuhteiltaan kuin nyrkki silmään. Kotelon ilma-aukot on teipattu umpeen paremman kaasutuntuman saavuttamiseksi. 44 KOEAJO: EERO REMEKSEN TM EN 250 Fi Remes_TM.indd 44 28.9.2015 17.33. Takajarrulevy ja satula ovat vakiotavaraa mutta pienellä muutoksella. Brembo on tehnyt Eerolle jarrusatulan mittatilaustyönä. Änkkäri on spesiaaliosa, vakiomallia virtaavampi. Satulaan tehty reikä tuo pehmeämpää tuntumaa jarruun. T-kappaleet ovat käsityötä, niissä tangonkiinnike on mittojen mukaisessa paikassa. Tankki on vakionakin satulan alla ja putsarikotelo satulan edessä. Iskarit ovat Pete Pohjamon ja Jussi Heikkosen muutostöiden tulosta. Tarra paljastaa keulavietereiden jäykkyydeksi maltilliset 4.2 Nm
Lupaan yrittää, mutta muistutan, että minun taitoni eivät ihan riitä sellaiseen tulitukseen, kuin mitä Remes ylläpitää ajaessaan. Käynti on rikkaammalle säädetyn ruiskukartan ansiosta muhkeaa. Hän kysyy minun painoni ja toteamme minun olevan vajaat kymmenen kiloa Eeroa painavampi. Muutoin olemme melko samankokoiset, siksi kahvat ja tanko ja muut mitat osuvat minulle kohdalleen. offroadpro.fi 45 Remes_TM.indd 45 28.9.2015 17.33. Tämä on yksi niistä monista yksityiskohdista, joita Eeron pyörään on tehty, kaasu, etujarru ja kytkin on kaikki herkistetty muutoksilla. Rohkeampi tulonopeus eri radan kohtiin antaa aina vain vakaamman ja pehmeämmän ajotuntuman. Seuraavilla ajoseteillä piiskaan peliä rohkeammin myös yläkierroksille. Jousitus painuu mutkissa juuri sopivasti, varmistaen mahtavan kiihdytyspidon. Touhotan Eerolle, että en olisi ikinä uskonut, kuinka helppo ja miellyttävä hänen kisapyöränsä on. Se ei ole ollenkaan niin äkäisen tuntuinen kuin oletin. Päinvastoin, luonteeltaan kone on hyvin enduromainen, tasavahva veto alkaa ihan vääntöalueen alakierroksilta ja jatkuu rajoittimeen asti. Kaasukahvassa on reilu välys ja sen liike on erittäin herkkä. Eero Remes sanoo käyttävänsä vain paria iskareiden säätöä, lähinnä kovan saven ja pehmeän hiekan välillä hän vaihtaa säätöä. Moottori on erittäin tasainen ja jouhea. Kertaan myhäilevälle Remekselle tuntemuksiani. Paikallaan iskarit tuntuvat todella herkiltä ja melkein pehmeiltä. Pyörä kulkee täysin eleettömästi niin hiekkapatissa kuin niljakkaassa kivikossakin. TM muuttuu sen vakaammaksi mitä lujemmin sillä uskaltaa ajaa. Jousitus nielee joka ikisen kiven, juuren ja patin ilman temppuja. Vakiota lyhyemmällä vaihdekepillä sujautan ykkösen pesään ja lähden matkaan. Erikoinen yhdistelmä helppoa ajettavuutta, tarpeen mukaan pehmeyttä ja silti samassa paketissa räjähtävää suorituskykyä. Paljon kevyempi, helpompi ja miellyttävämpi tämä pyörä oli ajaa, kuin mitä osasin yhtään odottaa. Tätä varten Eero on säätänyt ja teettänyt pyörästään upeasti toimivan kompromissin. Remes tykkää ajaa reilulla perän painumalla ja tarkistaa, että vapaa vajoama on noin 37 millissä, se voisi mennä jopa 40 milliin asti. Hän sanoo, että toki peli etenee miellyttävästi keskikaasulla mutta moottorin luonne paljastuu vasta, kun käyttää koko kierrosaluetta. Kokeilen vielä Eeron hiekkasäätöä ja kyllähän muutaman naksun muutos tekee ison eron. Remes ajaa kavennetulla ohjaustangolla, vakioleveydestä on sahattu pois liki kolme senttiä. Pyörä tuntuu todella kevyeltä liikutella, sen täyteen tankattu ajopaino on noin 116 kilon tuntumassa. Olen todella yllättynyt, kuinka monipuolisesti toimiva ja laaja-alainen tämä pyörä ajossa on. Iskarit kuitenkin kantavat aivan täydellisesti nopeampien kohtien isommat patit ja kulmat. Jousituksen ominaisuudet korostuvat vauhdissa ja pyörä alkaa kulkea ”pinnassa”. Pyörästä tulee vielä helpompi ajaa hiekkapatissa mutta sen muu ajamisen helppous vähenee. Kuten arvata saattaa, Remeksen pyörä on nopeaan etenemiseen tuunattu laite. Iskareiden pitää toimia ihan hitaassa rytäämisessä, mutta silti myös todella nopeassa crossipatissa. TM on aivan supervakaa ajettava. Olen aivan täpinöissä, koska pyörä tuntuu ihan täydelliseltä ajaa. Nyt saan asiasta vain esimakua niissä radan kohdissa, joissa pystyn kaasuttamaan kovaa. Tunnustelevalta ajolenkiltä palaan reitin varrella menoani katselevan Remeksen viereen koilottaen suu vaahdossa. Sieltä paljastuu runsaasti raakaa voimaa ja herkästi ylös kiertävä moottorin luonne. Remes sanoo, että juuri sellainen hänen kilpurinsa on. Satula on napakka muuta ei ylikova. Se kääntyy tarkasti haluttua ajolinjaa pitkin ja tiukkoja vekkejä voi tehdä tunnokkaan takajarrun avustuksella melkeinpä helposti. Jos osaisin ja uskaltaisin paiskata pyörää kovemmin, se toimisi sen paremmin. Remes ajaa aika maltillisilla vieterijäykkyyksillä ja on siksi Pohjamon ja Heikkosen kanssa modifioinut iskareihin kantavuuden vaimennuksen puolelle. Moottorin käynti on yllättävän pehmeä ja lähes tärinätön. Se tuntuu toisaalta varsin tavalliselta enduropyörältä mutta toisaalta siinä on selvä huippumiehen käden jälki. Ja kaikessa siltä väliltä. Ohjattavuus on neutraali, samalla tavalla eleetön ja ennalta arvattava kuin pyörän muukin käytös. Remes kehotta minua antamaan kunnolla happea. TM tuntuu paljon sirommalta kuin miltä se näyttää, muhkeat muoviosat hämäävät silmää. Ammattimiehenä Eero tarkistaa takaiskarin painuman ennen koeajoa. Huippuvauhtia varten pyörän pitää olla luotettavan tuntuinen, rauhallinen ja ennakoitava
Mutakylvyssä TEKSTI: Sami Salonen KUVAT: Pete Tuupainen, Hannes Kainulainen Beta 250 RR 2T 46 KOEAJO beta.indd 46 28.9.2015 17.34. Takaiskarin painuma kuskin kanssa säädettiin noin 100 milliin ja keulan vaimennuksista paluuta nopeutettiin hiukan ja sisäänvaimennusta kiristettiin. Kävin kokeilemassa pyörää yhden kerran ennen kisaa. Moottorissa Betalla on parikin ihan makeaa toimintoa. Betan kaksipuolikkaassa on merkille ominainen ajotuntuma. Tohmajärvi Enduron pitkä rata ja lähes pelkästään maastossa ajettavat siirtymät olisivat sinällään riittäneet yli oman tarpeen perusteelliseen koeajoon. Ajoin tällä säädöllä läpi koko kisakoeajon. Ero ei ole suuri ja osin se varmastikin johtuu erittäin jämäkästä satulasta. Kaksitahtisella puokillla on kuitenkin paikkansa ja siksi halusimme kisakoeajon muodossa testailla pyörän ominaisuuksia. Vakiosäädöstä muutokset menivät siihen suuntaan, että keulaputkia laskettiin vähän läpi T-kappaleista, tarkoituksena hakea vakautta kivikkoon ja juurakkoon. Vielä kun kisaksi valikoitui Suomen pisin yksipäiväinen endurokilpailu, oli kunnon koeajon ainekset koossa. Nykypäivän suuntaus suosii kovaa penkin foamia ja sen osalta Beta on trendin harjalla. Tohmajärvi Endurosta muodostui suunniteltua rankempi koeajorypistys. Öljyä ei tarvitse sekoitella bensan sekaan, vaan tuorevoitelujärjestelmä huoBetan kaksitahtisen 250-kuutioisen koeajo päätettiin tehdä ajamalla sillä kilpaa. Koeajo kilpailun muodossa on jo lähtökohtaisesti perusteellinen tapa koeajaa pyörä. B etan mallistossa kaksitahtinen puolikas on jäänyt hiukan 300-kuutioisen saaman huomion varjoon. Silloin täysin vakion pyörän kahvat, polkimet ja tanko käänneltiin oman maun mukaisiin asentoihin ja iskareiden klikkerit naksuteltiin mieluisiin säätöihin. Kisapäivän aattona vettä ryöppysi taivaalta aivan älyttömästi. Pyörä tuntuu hiukan isommalta verrattuna enduropyörämerkkien yleiseen tuntumaan. Penkki on kova ja sen takia istuen ajaessa tuntuu, kuin istuisi hiukan korkealla. Se tiesi runsaasti lisää haastetta kilpailuun ja varmisti reitin olevan todellista Suomi-enduroa sanan perinteisessä merkityksessä. Säiden haltija toi kuitenkin vielä lisäelementin kokeiluun
Varustelultaan Beta on kaikin puolin kisavalmis pyörä. Etuhaarukassa tuntui tietyissä ajotilanteissa jähmeyttä. Takaiskarissa on aika passeli yhdistelmä jämäkkää kantavuutta ja liikeherkkyyttä. Sen ansiosta kierrosten nousu vääntöalueelta ylöspäin, ja säätimen avautuminen on tarkkaa ja portaatonta. offroadpro.fi 47 beta.indd 47 28.9.2015 17.34. Moottori käy miellyttävästi ja tehoalue on tasainen. lehtii sopivan öljymäärän bensaan erillisellä öljypumpulla. Samoin pakoaukon säädin on modernisti sähkötoiminen. Beta 250 RR 2T. Satulan alla oleva säiliö riittää useampaan bensatankilliseen ja mittariston varoitusvalo ilmoittaa, kun öljy alkaa olla vähissä. Osin se selittyy uutuudenkarheutena mutta ei kokonaan. Pakoputki ja äänenvaimennin ovat FMF:n Betalle valmistamia. Tämä puoli tuli todella tarpeeseen kuraisen Tohmajärvi Enduron reitillä, missä moneen kertaan piti pitoa hakea liukkaassa kivikossa ja juurakossa. Mukavinta tehon luonteessa on vääntöalueen sitkeys, jonka ansiosta Betalla voi ajaa melkein kuin trialpyörällä, sitkistellen ja hakien takarenkaalle pitoa
Muhkeasta palkintovuoresta Nikanderin olohuoneeseen matkasi myös yleiskisan voittajalle varattu taulutelevisio. Nyt ne jouduttiin kiertämään. Päivän edetessä reittimuutoksia jouduttiin tekemään koko ajan lisää. En jäänyt yhtään kaipaamaan 300-kuutioisen muhkeampaa alavoimaa, päinvastoin 250-kuutioisen sitkeä ja jouhea moottori oli Tohmajärvellä nappivalinta. Kaksi vuotta sitten reitti oli todellista herkku-enduroa. Sachsin valmistamien iskareiden tasapaino on hyvä mutta joissain ajotilanteissa vaimennus tuntui tahmealta. Runko ja moottori tuntuivat koko kisapäivän pelaavan joka tilanteessa moitteetta. Betan 250-kuutioiseta kaksitahtisesta jäi raskaan ja kuraisen päivän päätteeksi hyvä vaikutelma. Nopeammissa kohdissa sitten taas jousitus kantoi hyvin, varsinkin kun patikko oli isompaa. Sen takia monet reitin kohdat jouduttiin jättämään pois jo heti kisan alkuvaiheessa. Monin paikoin reitti olisi pituutensa ja vaativuutensa puolesta kelvannut vaikka SM-osakilpailun näyttämöksi. Sen myötä hiukan tököttävä toimivuus saattaa poistua mutta uusia settinkejä ei tässä koeajossa vielä ollut mahdollista kokeilla. 48 Uusi KX450F voimakkain ja vahvin ikinä! Mallivuoden 2016 KX450F-crossipyörässä on säädettävät jalkatapit ja ohjaustanko, entistäkin kapeampi runko sekä päivitetyt jousituksen ja moottorin ominaisuudet. Näin ollen pienikin puute varsinkin keulan herkkyydessä ja progressiivisuudessa korostuivat enemmän, kuin jos olisi ajettu optimaalisissa olosuhteissa helppoa rataa. Palkintoja Tohmajärven Enduroseura oli muutenkin hankkinut kisan yhteistyökumppaneilta valtavan määrän. Sade pehmitti ja liukasti radan pahasti. Harmi siksi, että kuivalla kelillä monet reitille rakennetut hienot paikat olisivat päässeet oikeuksiinsa. Sen sijaan semmoinen suurin piirtein kakkosvaihteella ajettava vauhti ei iskareille osunut. Joka luokassa jaettiin pokaalien lisäksi tavarapalkintoja, edellä mainitun telkkarin lisäksi kuskien talleihin lähti perämoottoria ja painepesuria ja vaikka mitä arvokasta palkintoa. beta.indd 48 28.9.2015 17.34. Nikander vei jälleen voiton T ohmajärvi Enduron voitto meni toissavuoden tapaan Roni Nikanderille. Vesisade kuitenkin vesitti hienon kisan. Takarenkaan pito säilyi jopa märässä kivikossa ja hitaassa vauhdissa liikeherkkyys oli hyvää. Palkintoja riitti kasakaupalla. Instagram.com/ kawasakisuomi Facebook.com/ kawasakisuomi Maahantuoja: www.sumeko.. alv 24 %. Ilman kaatosadettakin tämän vuoden kisa olisi ollut aika vaikea ja raskas. Nelareihin verrattuna kaksitahtinen on aika kevyt ja ketterä pyörä, varsinkin kun rata on meille tyypillistä maastoa. Takaiskari pelasi paremmin ja suorastaan loisti kivikkonousuissa ja muissa hitaissa paikoissa. Lopulta kilpailun johto teki oikean päätöksen ja kisa liputettiin maaliin noin kuuden tunnin ajon jälkeen. Nyt tämän vuoden rata oli jo lähtökohtaisesti haastavampi. Kaikessa näkyi järjestävän seuran suuri talkootyön määrä ja innostus omaa kisaa kohtaan. Kaasarisäädöt tuntuivat koeajopyörässä osuneen kerralla kohdalleen, edes vesikeli ei aiheuttanut rökellystä pitkienkään vääntöalueella ajeluiden jälkeen. Terävämmällä kartalla peli herää äkäisemmin ja tuntuu crossimaisemmalta, kuivalla radalla sekin olisi voinut olla hyvä valinta ainakin erikoiskokeille. Yksittäiset kivet ja juuret pääsivät napauttamaan vähän läpi ja se toi ajoon hiukan pompahtelevaa tunnetta. Taivaalta ryöppysi vettä kaatamalla kisaa edeltävänä päivänä, sade jatkui yön yli ja vielä kisa-aamukin avautui tihkuisena. Sadetta se ei kestänyt vaan muuttui monelle kuskille selviytymistaisteluksi. Voimaa tulee tarpeen mukaan käyttöön ja sitä riittää. Jousituksen puolella sen sijaan pyörälle tuli pientä miinusta. Kaikki kisan järjestelyt olivat toissavuoden tapaan viimeisen päälle hoidettu. www.kawasaki.. KOEAJO: BETA 250 RR 2T Ohjaustangossa olevasta katkaisijasta saa käyttöön kaksi tehokarttaa. Nyt vakion lisäksi tarjolla oli miedompi kartta ja se oli toimiva vaihtoehto liukkaalle ja vaikealle radalla. Nyt on tarjolla parasta kilparadoille! Suositushinta 8 890 € sis. B1-luokan voittaneen Jani Leppäsen matkaan lähti pytyn lisäksi myös perämoottori. Asiassa kannattaa ottaa huomioon se, että rata ja keli olivat koeajossa varsin vaikeassa kunnossa. Tehtaan tiedon mukaan he ovat reagoineet asiaan ja Sachs on muuttanut perussäätöä herkemmin virtaavaan suuntaan. Tehon luonnetta on helppo säädellä sytkäkartalla ja pakoaukonsäätimen perusasetuksilla
Nyt on tarjolla parasta kilparadoille! Suositushinta 8 890 € sis. Uusi KX450F voimakkain ja vahvin ikinä! Mallivuoden 2016 KX450F-crossipyörässä on säädettävät jalkatapit ja ohjaustanko, entistäkin kapeampi runko sekä päivitetyt jousituksen ja moottorin ominaisuudet. Instagram.com/ kawasakisuomi Facebook.com/ kawasakisuomi Maahantuoja: www.sumeko.. www.kawasaki.. alv 24 %. beta.indd 49 28.9.2015 17.34
Pete kertoo, että tämän edeltäjä oli perusmallin pikkunelari. Nyt 43-vuotias metallialan yrittäjä ajaa enduroa sydämensä kyllyydestä. Työja elämäntilanne on seestynyt ja vakautunut, mahdollistaen mieluisten asioiden harrastamisen. Mies muotoilee asian varsin ytimekkäästi sanoen, että perheellä ei ollut rahaa pojan harrastuksiin. Kipinä ja polte ajohommiin kuitenkin oli ja se säilyi kauan. Haaveesta tuli totta, kun mies päätti hankkia kaikki tarvittavat palikat unelmapyöräänsä. Viime talvena pyörän ostopaikasta, Motopalvelusta otettiin yhteyttä ja tarjottiin vaihtoa Siximalliin. Tervonen sanoo, että nyt kun vihdoin vuosien ajan töitä puurrettuaan hänellä on mahdollisuus hankkia pyöriä ja harrastaa, niin sitä tehdään nyt niin että riittää. Kuten mies itse Nyt jo veteraani-ikäisellä Petri Tervosella oli pitkän aikaa haave omaan makuun täydellisesti sopivasta enduropyörästä. Tervonen tarttui hyvään tarjoukseen ja teki kaupat, häntä miellytti kovasti Siximallin hyvä vakiovarustelu. Enduron B-luokassa ajavalla Tervosella oli ollut jo kerran aiemmin pikkunelari, jossa oli ollut 280-kuutioinen kitti kiinni. P oikavuosinaan Tervosella ei ollut mahdollisuutta ajaa enduroa. Nykyinen pyörä on 2015-mallinen Six Days Edition. Sen jälkeen kalustona on ollut useampikin kolmesatanen, pari Hondan pikkunelaria ja nyt menossa on Kotarin 250-nelari. TeksTi ja kuvaT: Sami Salonen Haave toteutui Haave 50 KOEAJO tervonen.indd 50 28.9.2015 17.35. Vuonna 2010 mies hankki enduropyöräksi Yamaha WR 450:n, joka kuitenkin pian vaihtui Kotarin 300-kuutioiseen. Tervonen pääsi lopulta aloittamaan enduroharrastuksen vasta aikuisena
Molemmilla tavoilla moottorin laaja käyttöalue mahdollistaa yhtä sujuvan ajon. Eli käytännössä kun Tervosen pyörällä ajaa vaikkapa kiven tai tukin yli, heti kun takapyörä on ylittänyt esteen ja on ilmassa, Traxin alapään venttiili aukeaa ja tavallaan ohittaa paluuvaimennuksen. Petellä on mutkaton suhtautuminen pyöräänsä ja harrastukseen ylipäätään. 30 lisäkuutioita ja tarkasti säädetty moottorinohjaus tuovat mehevää muhkeutta alakierroksille. Muutos osui ensi yrittämällä kohdalleen. Täydellisen 280-sarjan kaikkine osineen hommasi keravalainen SE-Team ja se asennettiin pyörään Motopalvelun huollon puolella. Tervonen hankki sen RacePro Centeristä ja se muutettiin shimmityksellä enduroon sopivaksi. Pito säilyy helposti mutkista ulos kurvatessa, vaikka polunpohjalla irtokiveä ja jauhomaista hiekkapölyä pyöriikin. Satsaukset ja hankinnat ovat kannattaneet, koska nyt pelillä on hienoa ajaa ja se toimii juuri kuin mies oli haaveillut. Moottori on nykyisellään vakiota miellyttävämpi ajaa mutta jousitus se vasta hyvä onkin. Asennuksen jälkeen ajovalmis pyörä kävi vielä Viaberissa, Harri Piensalmen penkissä säädettävänä. Tämän toiminnon ansiosta takarengas tulee maahan nopeammin kuin vakioiskarilla. Alateho, ja sen sitkeys ovat niin hyvää, että koko kierroksen voi ajaa kolmosvaihteella. Ne ovat hänelle se juttu, joka tarjoaa ja varmistaa pyörään sellaisen ajettavuuden, että jokainen treenipäivä tai kisa on nautintoa. Tervonen sanoo, että on kauan haaveillut oikein viimeisen päälle huipputasoisista iskareista. Hän sanoo, että koska tekee töitä ahkerasti, huolehtii perhevelvollisuudet, ei polta eikä juopottele, niin silloin voi käyttää liikenevän rahan harrastamiseen. Nyt Petri Tervosella on omien sanojensa mukaan unelmiensa pyörä ajossa. Hän muistuttaa vielä erikseen, että vaikka kitti sinällään on ajovalmis, sen säädättäminen kannattaa. Vasta sen jälkeen siitä saa kaiken herkun irti ja pyörän ajettavuus offroadpro.fi 51 tervonen.indd 51 28.9.2015 17.35. Eipä asia yllätä, hyvää ajettavuutta sopiikin odottaa WP:n kalliimman pään laatupaketilta. Ajopaikaksi valikoitui miehen vakituinen treenimesta, Vantaan Hansakallion tunnetusti vaativa endurorata. Näin voi tehdä jos siltä tuntuu, tai sitten voi täräytellä laiskasti kolmosella. Ja taas tämä parantaa kuvailee, harrastajalle alavoimaisempi kittipyörä tarjoaa paljon enemmän ajomukavuutta ja siksi Pete kitin halusi myös uuteen Siximalliinsa. Omien alojensa ammattilaiset hoitivat homman ja valmista tuli kerralla. Tai no, maastopyöräily on toinen pahe, johon panoksia uppoaa mutta enduro on se intohimo. Tuon ajatusmallin kautta pyörään valikoitui sen nykyiset iskarit. Se on vähän niin kuin miehen ainoa pahe, enduroon hän käyttää mielellään aikaa ja rahaa. Siksi Tervonen ei näe mitään outoa siinä, että panostaa harrastukseensa. Ne satsaukset lopulta hyödyttävät kehoa ja mieltä, toimivat siis juuri kuten harrastauksen kuuluukin. Pääsin tekemään pienen koeajon tällä varsin spesiaaliksi rakennetulla pyörällä. Tästä tapahtumaketjusta Pete on varsin tyytyväinen. Kakkoselle voi tiputtaa tiukemmissa mutkissa ja nelosta voi kastaa muutamalla suoralla. Huippukeulan pariksi samasta paikasta mukaan lähti WP:n Trax takaiskari, jonka säätöjä piti pari kertaa hakea, ennen kuin se istui täydellisesti Tervosen makuun. Enduroa ajatellen Traxin takaiskari osuu kuin nappi silmään. Petri Tervosen KTM EXC-F 280 pääsee oikeuksiinsa optimaalisesti toimivan moottorin ansiosta. WP:n 48-millinen Cone Valve etuhaarukka on tehdasasetuksissa ollessaan crossikeula. Kone vastaa kaasuun tarkasti mutta pehmeästi. Siis juuri sitä harrastajan herkkua, mitä mies lajilta hakee. Laadukkailla komponenteilla ja huolella rakennettu pyörä antaa sen minkä siltä voi odottaa. Traxissahan on toiminnallinen ominaisuus, jonka ansiosta iskari palautuu painumasta todella nopeasti täyteen iskupituuteensa heti, kun paine sitä vastaan vähenee
Tarvitseeko B-luokan kuski harrastepyöräänsä kalliita erikoispalikoita. Trax ja Cone Valve toimivat hienosti yhteen. Iskarit ovat herkkiä reagoimaan säätöihin ja parhaat ominaisuudet saa irti kun naksut ovat juuri oikeissa säädöissä. Flekti oikean puolen jäähdyttäjän takana varmistaa jäähdytyksen myös hellekelillä. Minun ja Tervosen painoerosta johtuen laitan perän paluuta ihan aavistuksen hitaammalle ja keulan paluuta nopeammalle. Jos rahavarat vain antavat myöten, niin juurikin minunkaltaiseni harrastekuskin kannattaa rakentaa pyörästään tähän tapaan oma unelmapyöränsä. Pääsyy Tervosella Siximallin hankintaan oli sen hyvä varustelu vakiona. Ehdottomasti kannattaa, tekisin ja tarvitsee. Kuvassa näkyvä oranssi kytkimen sylinterin koterlo on yksi monista lisäosista. Pieni muutos mutta iso vaikutus, pyörä miellyttää ajossa entistä enemmän. KOEAJO: PETRI TERVOSEN KTM EXC-F 280 52 tervonen.indd 52 28.9.2015 17.35. WP:n Cone Valve haarukka on lähtökohtaisesti crossikeula, josta muutoksin syntyy erinomaisesti toimiva enduropyörän etupää. Pyörän ajettavuus on vakaata ja varman tuntuista, se etenee rauhallisesti ja ilman yllättäviä liikkeitä. Pete tykkää ajaa Renthalin tangolla. Eloksoidut T-kappaleet ovat nekin Siximallin perusvarustusta. pitoa kun rengas on mahdollisimman paljon radan pinnassa. Pohdinta ei kauaa kestä, vastaan itselleni joka kohtaan että kyllä. Tekisinkö itse omasta pyörästäni noin suurilla muutoksilla oman makuni mukaisen. Paja on kokenut tekijä omalla alallaan ja sarja tulee asennusta vaille valmiina. WP Traxin erikoisuus on sen paluuliikkeen vapauttava mekanismi, sen vaikutuksen tuntee vaikkapa isompien kivien tai terävien pattien yli ajaessa. Mietin ajolenkkien jälkeen, että kannattakohan tällainen satsaus. Pyörään syntyy hetkessä luottamuksen tunne ja siksi sillä on aika helppo ja kevyt ajaa. Takarattaan vieressä oleva kovamuovinen kehä estää ketjuja juuttumasta pinnojen ja rattaan väliin jos ketjut tippuvat pois päältä. 280-kuution kitti on Athenan valmistama. Haan Wheelsin navat ja Excelin kovemmat A60 kehät, sekä sileä levy ovat laatutavaraa. Silloin hienosta harrastuksesta saa vielä enemmän irti ja se kaikki on satsausta omaan hyvään mieleen, ajon sujuvuuteen ja turvallisuuteen
Vahva, suojattu ketju voi napsahtaa poikki ja sitä ei korjaa muulla kuin varalukolla. . Tasapää ruuvimeisseli on ristipäätä tarpeellisempi. Kisoissa tai treeneissä, jos kahva tai ketjut ovat poikki keskellä metsää eikä työkaluja ole mukana, edessä on hikinen työntömatka. . Samoin iskareiden klikkerisäädöt ovat tasakantoja. Silvan esitteli vyölaukkunsa sisällön ja antoi meille vinkit oleellisen sisällön pakkaamiseen. Remonttiin voi tarvita jatkoksi palan ketjua, se kannattaa pakata mukaan. Varsinaisen laukkuosan molemmin puolin on pienet taskut, joihin tulee vaihtohanskat, pieni teippirulla ja talouspaperia. Silvanilla on laukussaan myös pieni, kenttämallinen ketjunkatkaisin, jota jatkoshommassa tarvitaan. . Polkimet, kahvat ja jarrupalat kuuluvat hyvin varustautuneen kuskin vyölaukkuun. Ilmankin niitä voi onnistua nilkuttamaan ongelman sattuessa pois metsästä, mutta pelimies pakkaa ne varalta mukaan. Ajaessaan ammattilaisena maailmanmestaruuksiin johtaneella urallaan, Petteri Silvan sai lisänimen Professori. . Nykytyylillä ajettaessa vyölaukkua ei enää samaan tapaan pidetä mukana, mutta tekniikkamurhe voi iskeä edelleen. Jokainen työkalu ja tarvike on mietitty ja harkittu, yhtään turhaa nippeliä ei mukana kanneta. T-avaimet ovat näppäriä käyttää ja niiden hylsyt yhdessä kiintoavainten kanssa kattavat monen äkkinäisen remontin avaintarpeen. . offroadpro.fi 53 TEKNIIKKA vyolaukku.indd 53 28.9.2015 17.37. Laukun selkää vasten tuleva puoli pitää olla topattu ja sen vetoketjun päälle tuleva läppä soljilla suljettava. . Sopivia kiintoavaimia ja lenkkejä ei tarvita montaa mutta niiden pitää olla oikeaa kokoa. Varatulppa ja tulpanavain ovat tarvikkeita, joita harvoin maastossa tarvitsee. Pyörivä kahvakumi tai irti revennyt ilmanohjain, ne pystyy parsimaan helposti nippareilla. Kaiken varalta ja varmistuksena Petteri Silvanilla on laukussaan myös oman pyöränsä moottorinohjauksen varaplugi, jolla mahdollisen ECU-ongelman kohdatessa sytkälle ja ruiskulle saa uuden, terveen kartan. Mutta jos ne puuttuvat, ei ongelmaa korjaa millään virityksellä. Vahvoja nippusiteitä ja pätkä rautalankaa, niillä korjaantuu moni vika. Tulppa kotelossaan ja siihen sopiva avain ovat edelleen perusvarustusta. Kevyet pihdit joissa on sivuleikkuri, voivat pelastaa pulasta. . . Joskus voi tulla tilanne, että kelin tai radan takia vaikkapa AT-asemalla täytyy klikkereitä vähän säätää. Silvan varmistaa hylsyjen pysymisen tallessa kiepauttamalla vähän teippiä hylsyn ja avaimen liitoskohtaan. Näin laukku ei hakkaa selkää ajossa, se ei täyty kuralla eikä sieltä työkalut pääse putoilemaan ajon aikana. Nimi juontui miehen viileän analyyttisestä tyylistä, joka näkyy jopa vyölaukun valmistelussa. Vyölaukun salaisuus TeksTi ja kuvaT: Sami Salonen E nnen enskakuskeilla oli aina mukana vyölaukku, jossa oli ainakin varatulppa ja muutama työkalu. . Mitä vyölaukkuun oikeastaan kannattaa mukaan pakata. Jos vaikkapa metsäkoneuralta rautalangan käikäle kietoutuu takanavan ympärille, tulevat pihdit enemmän kuin tarpeeseen. Pari pientä T-avainta ja niihin tarpeellisen kokoiset hylsyt. Vyölaukku itsessään pitää olla tukeva ja kunnollinen. . Vyölaukku meni pois muodista mutta se on edelleen yhtä tärkeä kuin ennenkin. Ketjulukko ja pala ketjua. Varmista pyöräsi pultinkantojen koko, 13-millin lenkillä ei tee mitään jos pultti on 12 millin kannalla. Näin T-avaimissa on aina valmiina ja tallessa neljä eri kokoista hylsyä. Pari-kolme kiintoavainta yleensä riittää huoltoihin kenttäolosuhteissa. Tasapäällä voi vääntää ja kammeta ruttuun mennyttä osaa ja esimerkiksi letkuja läppärunkoklemmarit ovat usein tasakannalla
Takaiskarista kiristin paluuta ja nopeutin sisäänvaimennusta. Kartta vaihtuu pyörän käydessä, vaihtumisen aktivoitumiseen vaaditaan kaasun sulkeminen ja kierrosten tippuminen tyhjäkäyntiin. Siitä voi oikealla peukalolla helposti ajon aikanakin napsauttaa käyttöön vaihtoehtoisen tehokartan. Näin vaikkapa CC-kisaa ajatellen voi ottaa vaihtokartaksi miedomman version, ja napsauttaa se käyttöön jos kisan lopulla tuntuu, että miedompi tehokin riittäisi väsyneelle kuskille. WP:n nelikammiokeula on mielestäni hyvä perusrakenne kotimaista enduroa ajatellen. Kliksujen määrässä liikuttiin maltillisella alueella, 3-5 naksua vakiosta. Kotariin verrattuna Husseissa on linkullinen takaiskari ja etuhaarukkana WP:n nelikammioinen 4CS-haarukka. Kivikkorytäämisessä pyörä oli omimmillaan. Jousitus tekee ison vaikutuksen Husqvarnojen ajettavuuteen. Erot tehokarttojen välillä tuntuivat minusta selkeiltä. Nuo rakenteelliset erot, sekä iskareiden perussäädöt tuovat aika ison eron jousituksen lähtökohtaiseen toimintaan. Mielestäni eroa näiden kahden merkin välillä on ajettavuudessa aika paljonkin. Hain tällä pyörän asentoon vähän lisää takapainoisuutta, vakauttaakseni sitä patikossa ja mielestäni säätömuutos oli hyvä. Kapasiteetista kertoo sekin, että samaa perusrakennetta hyödynnetään eri set-upilla crossimallistossa ja se on silti muunneltavissa herkkäliikkeiseksi endurokeulaksi. Radan pattisempia kohtia varten muutin säätöjä siten, että kiristin keulan sisäänvaimennusta ja nopeutin ulosvaimennusta. Vakiokartalla vastaavuus kaasuun tuntui parhaalta mutta varsinkin isommilla moottoreilla varustetut mallit olivat hankalassa kivikossa helpompia ajaa miedompaa tehokarttaa käyttämällä. Liikeherkkyys ja pehmeys on Hussen -16 mallisten enduroiden etupään selkein ominaisuus. Sen laaja käyttökapasiteetti mahdollistaa monipuoliset perussäädöt. Husqvarnan enduromallisto ei uudistu ensi vuodelle merkittävästi. Uuden malliston ensimmäiset koeajoyksilöt olivat tarkastelussa jo elokuun puolivälissä hyvinkääläisessä enduromaastossa. Polun kivikkoisella osalla kaiken kaikkiaan iskareiden hempeys takasi hyvän pidon ja ajotuntuman. Husqvarnaa koskien usein esitetään kysymys, kuinka pyörä eroaa KTM:n vastaavista malleista. Keulaputket olivat muutaman millin vakiota enemmän läpi T-kappaleista. Katkaisimeen voi valita vakiokartan lisäksi mieluisensa vaihtokartan, satulan alla olevasta säätimestä tehdään valinta vaihtoehtoiselle kartalle. Pääpiirteissään sanottuna, mielestäni KTM on crossimaisempi ja Husqvarna enemmän kivikko/juurakkopoluille tehty perinteisempi enduropyörä. muutoksin TEKSTI: Sami Salonen KUVAT: Juha Salminen (ajokuvat), Sami Salonen Husqvarna endurot 2016 Pienin 54 KOEAJO husse_endurot.indd 54 28.9.2015 17.37. Hiekkapattisella koeajoradalla keulaa piti sisäänvaimennuksilla jopa vähän hidastaa ja hakea sen kautta kantavuutta etupäähän. S uurin uutuus on tehokartan valitsin (Map Switch) kaasun puolella ohjaustangossa
Jarrulevyjä on uudistettu. Pinnat ovat aiempaa kevyemmät ja takaratas kovempaa materiaalia. Penkinpäällinen on aiempaa kestävämpi ja pitävämpi. Ensimmäistä kertaa työnjako meni niin päin, että Juha Salminen otti valokuvat kun lehtimies ajoi. Etuakseli on nyt ohuempi, 22 millinen, T-kappaleiden offset on 22 milliä. FE 250ja FE 350-malleissa vaihdelaatikkoa on uudistettu ja moottorien voitelua parannettu. Nelikammiokeulassa ja takaiskarissa on nyt uudistettu perussäätö. Tehokartan pikavalitsin on vakiona, siihen haluamansa vaihtokartan voi määrittää satulan alla olevasta päävalikosta. FE 450ja FE 501-malleissa DDS-kytkintä on uudistettu. Husqvarna endurot 2016 offroadpro.fi 55 husse_endurot.indd 55 28.9.2015 17.37. Värit ja grafiikat ovat saaneet uutta ilmettä
on kaikki kaikessa Huolellisuus 56 HAASTATTE LU Antoine CAnCiA Villopoton_mekaanikko.indd 56 28.9.2015 17.38
Villopoton pyörässä ainoastaan muoviosat ovat samat kuin vakiopyörässä. Kun ammattilaisuus kuljettajana osoittautui mahdottomuudeksi, Antoine päätti tähdätä motocrossin huipulle mekaanikkona. Yleensä kuljettajat käyvät kisaviikoilla noin kolme kertaa ajamassa ja tekevät sen lisäksi kuntoharjoittelua joka päivä joko pyöräilemällä, lenkkeilemällä tai kuntosalilla. Harjoitusmekaanikon päävastuuna on pitää harjoituspyörät huippukunnossa ja näyttää treeneissä kuljettajalle kierrosaikoja, mutta myös analysoida pyörän ja kuljettajan toimintaa ja antaa palautetta. Olinkin siellä ensin vuoden kisamekaanikkona ja sen jälkeen kolme vuotta harjoitusmekaanikkona, ennen kuin viime vuonna siirryin tänne Kawasakin tehdastiimiin, kertoo Cancia. – Tietenkin kisamekaanikkona olemisessa on enemmän hohtoa, mutta toisaalta harjoitusmekaanikkona olet paljon läheisempi kuljettajan kanssa, koska vietät pääosan viikosta yhdessä hänen kanssaan. Mikäli minulla vain on aikaa yritän myös viikolla käydä seuraamassa kuljettajani harjoituksia, TeksTi ja kuvaT: Kusti Manninen koska silloin saan huomattavasti kattavamman käsityksen kuljettajan ja pyörän toiminnasta ja mahdollisista kehityskohteista, toteaa Cancia. MXGP-luokassa kilpailevassa Monster Energy Kawasaki -tehdastiimissä työskentelee toistakymmentä henkilöä, joilla kaikilla on oma tarkka työnkuvansa. Ilmeisesti tein vaikutuksen, sillä minulle tarjottiin jo seuraavalla viikolla työpaikkaa MX2-luokassa kilpailevasta CLS Pro Circuit Kawasaki -tiimistä. Kisamekaanikko taas varmistaa kisakaluston toiminnan, mutta toisaalta myös pyrkii auttamaan kuljettajaa saamaan itsestään kaiken irti kilpailuissa. Ylikokoiset jäähdyttimet auttavat pitämään pyörän optimaalisessa toimintalämpötilassa. Cancialla on selkeä näkemys kisaja harjoitusmekaanikon roolin hyvistä ja huonoista puolista. Perinteisesti mekaanikot aloittavat yleensä alemmilta sarjatasoilta yksityiskuljettajien mekaanikkona ja vähitellen pääsevät yhtä parempiin tiimeihin, mutta Antoinen tie huipulle oli hieman erilainen. Vaikka koulussa keskityttiin pääasiassa autourheiluun on hänellä koulutuksen myötä valmiudet toimia mekaanikkona missä tahansa moottoriurheilulajissa. Nykyisin tiimeissä on huomattavasti enemmän henkilökuntaa ja jokaiselle on oma tarkka tehtävänsä. Kuljettajat käyvät yhteensä kuusi kertaa radalla MM-kisaviikonlopun aikana, joten mekaanikolla riittää puuhaa aamusta iltaan. offroadpro.fi 57 Villopoton_mekaanikko.indd 57 28.9.2015 17.38. Villopoto luottaa pyörässään Showan SFF kolmikammio ilmakeulaan ja Xtrigin t-kappaleisiin. V ielä 1990-luvullakin mekaanikon toimenkuvaan tehdastiimissäkin kuului pyörien testauksen ja huollon lisäksi mm. OFFROADPro sai harvinaislaatuisen mahdollisuuden päästä tutustumaan tehdastiimin kulissien taakse ja jututtamaan Ryan Villopoton kisamekaanikkona tällä kaudella työskennellyttä 27-vuotiasta Antoine Canciaa. Harjoitusmekaanikko tärkeässä roolissa Nykyään kaikilla huippukuljettajilla on erikseen harjoitusja kisamekaanikko, mutta on edelleen ensiarvoisen tärkeää, että kuljettajan ja mekaanikon välillä on hyvä luottamussuhde. Starttiapurissa on kaksi eri nappia, joista valitaan kullekin lähtöalustalle sopiva. Viikonloput ovat kisamekaanikon arkea Motocrossin MM-sarjassa ajetaan 18 osakilpailua ympäri maailmaan ja lisäksi vielä joukkue MM-kilpailut, joten matkapäiviä kertyy mekaanikolle todella paljon. Rekan mukana kilpailusta siirtyy ainoastaan sen kuljettaja, mutta esimerkiksi teltan pystytyksessä ja purussa tarvitaan myös tiimin muun henkilökunnan apua. Hän opiskeli ensin koneinsinööriksi ja sen jälkeen erityisessä kilpamekaanikkokoulussa Etelä-Ranskassa. Nykyään suurin osa MM-sarjan mekaanikoista lentää kaikkiin kisoihin ja Cancian mukaan se onkin yksi suurimmista muutoksista mekaanikon ammatissa. – Valmistuttuani koulusta kävin kisoissa esittäytymässä muutamille tiimeille ja jakamassa käyntikorttejani. autonkuljettajan, kokin, valmentajan ja pyykkärin työt. Kuten lähes kaikki muutkin huippumekaanikot myös Cancia ajoi nuorempana itse motocrossia
Meille tulee paljon osia suoraan tehtaalta Japanista, mutta kehittelemme niitä myös itse. Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia hänestä, mutta silti yllätyin kuinka mukava hän oli. Meillä lähes kaikkien osien käyttöikä on valmiiksi määritelty ja esimerkiksi runko vaihdetaan neljän kisan välein. – Jokaisen ajosession jälkeen ensimmäiseksi lataamme pyörästä kaiken datan talteen. – Ranskalaisena on pakko sanoa, että parasta oli kun viime vuonna voitimme joukkueiden maailmanmestaruuden, varsinkin koska voittajajoukkueessa oli kaksi tiimimme kuljettajaa. Sen jälkeen pesen ja kuivaan pyörän, vaihdan tarvittaessa uudet renkaat ja kytkinlevyt ja tarkistan koko pyörän. Meidän täytyy tietysti käyttää tiimin sponsoreiden tuotteita pyörissämme ja päämekaanikko loppujen lopuksi päättää pääasiassa mitkä osat valitaan. Yritän vain tehdä työni mahdollisimman hyvin ja ajatella että jos jokin hajoaa niin se hajoaa. Mikä sitten on parasta ja mikä pahinta tehdasmekaanikon työssä. titaanipultit vaihdetaan säännöllisesti ja painoa säästetään jopa poraamalla reikiä alusprikkoihin. Pahinta on kun vaivalla rakentamamme tehdaspyörät ja -osat tuhotaan kauden päätteeksi. Työni on aina sama riippumatta kenen kanssa työskentelen, mutta kieltämättä Ryanin kaltaisen supertähden kanssa tulee hieman paineita. Cancia on aikaisemmin työskennellyt mm. Kisamekaanikko ei kytkimen vaihtamisen lisäksi juurikaan avaa moottoria tai iskunvaimentimia, vaan hän saa ne valmiina ja huolehtii ainoastaan niiden laittamisesta pyörään kiinni. Kaikki pultit ja tapit varmistetaan rautalangalla. Alessandro Lupinon ja Steven Frossardin mekaanikkona. Mutakisoissa peseminen vie huomattavasti enemmän aikaa ja toisaalta jos kuljettaja kaatuu ja rikkoo pyöräänsä, niin välillä voi olla jopa vaikea ehtiä tehdä kaikkia huoltotoimenpiteitä ajoissa. Hiilikuitunen tankki on italialaisen CRF Compositin valmistama ja noin 300 g kevyempi kuin alkuperäinen. Joka kisan jälkeen puran pyörän kokonaan, tarkastan kaikki osat ja vaihdan ne tarvittaessa. 58 HAAStAtteLU: Antoine CAnCiA Villopoton_mekaanikko.indd 58 28.9.2015 17.38. Jäähdyttimen kannessa olevasta mittariteipistä voidaan tarkkailla jäähdytysnesteen lämpötilaa. Hän tiesi tarkasti mitä halusi pyörältään ja esimerkiksi jousitusta säätäessä osasi suoraan sanoa montako naksahdusta hän haluaa jotain säätöä muuttaa. – Tiimit kehittävät koko ajan uusia osia, testaavat niitä ja tuovat niitä kisoihin. titaaniset jalkatapit ovat tehdastiimien vakiotavaraa. Toisaalta osa titaanipulteista vaihdetaan joka kisaan, koska toisin kuin tavalliset teräspultit ne eivät veny ollenkaan vaan rasituksen ollessa riittävän suuri ne katkeavat. Kilpailu on kovaa ja siksi myös kilpakalustoa kehitetään jatkuvasti. Datan kerääminen on uskomattoman kehittynyttä nykyään ja tiedämme tarkalleen mitä pyörä tekee missäkin radan vaiheessa. Onneksi vanhat pultit menevät kuitenkin kierrätykseen, sillä titaani on varsin kallista, kertoo Cancia. Villopoto tietää mitä haluaa Tehdastiimeissä on yleensä varsin selkeä kuvio, että kun tiimiin tulee uusi kuljettaja hänelle määrätään kisaja harjoitusmekaanikot tiimin sisältä ja vain harvoissa tapauksissa mekaanikko seuraa kuljettajaa tiimistä toiseen. Pyörässä on nimikoitu jäähdyttimen ylivuotosäiliö. tehdaskalusto on täynnä eksoottisia materiaaleja kuten magnesiumia, titaania ja hiilikuitua. Kisapyörä ei ole koskaan täysin valmis Tämän hetken kilpapyörissä käytetään jo niin monimutkaista teknologiaa, että yhden henkilön ei ole mahdollista hallita kaikkia osa-alueita täydellisesti vaan tiimistä löytyy myös päämekaanikko, kaksi iskunvaimennin insinööriä, moottorimekaanikko ja elektroniikkavastaava. takahäkki on tehty kokonaan hiilikuidusta. Sen analysointi ja soveltaminen ei ole kuitenkaan helppoa ja opiskeltavaa riittää, mutta se on tulevaisuus, miettii Cancia. Elektroniikan merkitys on tänä päivänä todella suuri. – Oli hienoa päästä työskentelemään Ryanin kanssa ja harmi, että kausi jäi kesken loukkaantumisen vuoksi. Joka tapauksessa ne muutamat viimeiset kierrokset ovat todella stressaavia, valottaa Cancia kauden kokemuksiaan Villopoton kanssa. Rungot leikataan palasiksi ja niin edelleen, ainoastaan yksi pyörä jätetään tiimimme museoon, kertoo Cancia. Tälle kaudelle hän kuitenkin sai kuljettajakseen yhden lajin suurimmista tähdistä, amerikkalaiskuljettaja Ryan Villopoton
On paljon helpompi kirjoittaa sääntöjä yksilökisaan, kuin kolmen kilpailijayksilön ja joukkueenjohtajan muodostamalle joukkueelle. offroadpro.fi 59 N iin Sixillä kuin motocrossin joukkue-SM:ssäkin nähtiin taas kerran, miten vaikea laji joukkuekisa on näissä yksilölajeissamme. Vuodesta 1989 saakka kuulutushommia tehnyt Raittila on ollut motocrossin sisäpiirissä koko ikänsä ja ajatuksia lajin sisältä ja sen kehittämisestä löytyy vuoren varmasti. Siihen ei varmasti ole yhtä ainoaa selittävää syytä. Jo Mäntyharjun kisan sunnuntai-iltana kuulin, että asia tulee lajiryhmän pohdittavaksi, ja hyvä niin. Allekirjoittaneen silmissä kumpikaan vastalauseen rustannut taho ei ainakaan kerännyt lisää arvostusta. Kuitenkin joitain asioita on hyvä skaalata kotoisiin olosuhteisiin sopivammaksi, vähemmän rajoittavaksi. Valitettavasti tällaiset tapahtumat tuskin lisäävät halukkuutta lähteä näihin vapaaehtoisiin talkoisiin. Henkilökohtaisten kisojen testipenkkejä, eli kilpailuja on parikymmentä vuodessa, joukkuekisoja vain yksi. Penalttiminuutilla Ludden sijoitukseksi erästä olisi tullut yhdestoista kolmannen sijaan, eli HMK:n joukkueen pistemäärä olisi lisääntynyt kahdeksalla. Mikäli Ludde Söderbergin pyörä olisi kisan ensimmäisen erän jälkeen todettu pakoputkiston vuodon takia mittauskelvottomaksi ja näin jälkitarkastuksessa hylätty, ainoa sääntöjen kohdan 031.7.2 tuntema seuraamus olisi ollut yhden minuutin lisääminen Ludden loppuaikaan. Mäntyharjun sunnuntaita seuraillessa tuli mieleen vanha matemaattinen kaava, jonka mukaan vastalauseita ja tuomariston käsittelyä on joukkuekisassa saman verran tai enemmän kuin kauden muissa kisoissa yhteensä. On toki luonnollista, että halutaan sääntöjen noudattamista ja se tehdään omaan sääntöjen tulkintaan nojaten. Mäntyharjun joukkuekisojen kahdesta tuomariston ratkaisemasta asiasta toisella ei olisi loppujen lopuksi ollut mitään vaikutusta lopputulokseen, vaikka sääntöjä oltaisiinkin tulkittu toisella tavalla. Totti Raittila on toiminut vuodesta 2003 vuoteen 2013 kotimaisen motocrossin ajanoton toteuttajana ja äänenä. Sääntöjen todennäköinen tarkentaminen tekee toivottavasti pohjaa tilanteelle, jossa kotoisesta joukkuekisastamme saataisiin edes hiukan enemmän samantyyppinen The Tapahtuma, kuin Joukkue-MM:stä. Oli todella sääli, että hienon motocross-kauden päätöksessä koettiin tilanne, jossa kisan voittajaa joudutaan selvittelemään tunnin ajan suljettujen ovien takana. KOLUMNI TOTTI RAITTILA OP715_kolumni_totti.indd 59 28.9.2015 17.39. Nykyisellään lähes kaikki säännöissä on suoraan FIM:n MM-sääntöjen mukaista ja hyvä niin, koska on aivan turhaa yrittää keksiä pyörää, tulta tai dynamiittia uudestaan. Mutta aivan varmasti ainakin taustajoukkojen henkilökohtaisia kisoja suurempi merkitys on yksi syistä. Miksi joukkuekisat ovat niin vaikeita. Nyt Mäntyharjun kokemusten perusteella voidaan todeta, että korjaamisen, tai ainakin tarkentamisen varaa on ainakin pyörien katsastamiseen liittyvissä asioissa. Lähimmäksi loppupisteissä yltäneistä joukkueista vain TamMC olisi saanut toiselle erän ajajalleen yhden sijan paremman tuloksen. Mutta jos kanssakilpailija kohtaa ongelmia, täytyykö siitä kuitenkaan yrittää ulosmitata maksimihyötyä omalle joukkueelle. Vaikeat joukkuekisat Jos kanssakilpailija kohtaa ongelmia, täytyykö siitä kuitenkaan yrittää ulosmitata maksimihyötyä omalle joukkueelle. HMK:n piste-ero seuraaviin joukkueisiinhan oli lopputuloksissa toistakymmentä pistettä. Itse asian ytimeen. Kilpailun tuomaristo ja toimitsijat joutuivat tilanteessa suomeksi sanottuna paskamaiseen rakoon. Eli kerholippuja, -asuja, räikkiä ja paineilmatorvia, kaikenkaikkiaan lisää elämää katsomoihin! Toivottavasti joukkuekisaan saadaan tulevaisuudessa mukaan (myöskin MM:n tapaan) SM-sarjan promoottori, ja tätä kautta aivan erilainen ennakkomarkkinointi. Katsastussääntö on juuri tällainen asia, varsinkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa läheskään kaikilla ei takuulla ole mahdollista saada kauden päättävään kisaan kahta kunnollista pyörää mukaan. Slovakian kuuden päivän Spede Showhun en ole syvemmälti paneutunut, joten jätän tuon aiheen suosiolla muiden pähkäiltäväksi. Sääntöjen laatiminen joukkuekisoihin on taas monestakin syystä enemmän kuin vaikea prosessi. Saattaa kulua vuosia, ennenkuin huomataan, että säännöissä on korjaamisen varaa. Näin mahdollistetaan urheilullisempi lopputulos
Samalla nuorukainen otti yhden askeleen eteenpäin pitkällä polulla kohti ammattilaisuutta. Olin onnellinen omasta, mutta myös perheeni puolesta, koska he ovat tehneet todella paljon minun vuokseni, kiittelee Weckman perhettään. Sipoolaisen Peter ”Wekku” Weckmanin nimi lienee tuttu kotimaista enduroa 1990-luvulla seuranneelle harrastajalle. Emil aloitti motocross harrastuksensa jo kolmevuotiaana apupyörillä varustetulla minimopolla. Kun vihdoin sain kultamitalin kaulaani tunne oli uskomattoman hieno. Onneksi startti onnistui hyvin ja voitto sekä mestaruus tuli selvällä erolla. Askel lähempänä AmmAttilAisuuttA Emil Weckman Emil Weckman sinetöi EMX150-sarjan Euroopan mestaruuden sarjan päätöskisassa Lommelilla. Muutaman viime vuoden aikana Weckmanien nimi on taas palannut kansainvälisille tuloslistoille Peterin pojan, 13-vuotiaan Emil Weckmanin toimesta. Harrastus meinasi loppua lyhyeen, kun Emil hyppäsi mopollaan pienestä hyppyTeksTi ja kuvaT: Petteri Santamäki 60 HENKILÖKU VA weckman.indd 60 28.9.2015 17.39. Weckmanin suurimpia saavutuksia kansainvälisillä enduropoluilla ovat kaksi Six Days voittoa Suomen joukkueessa ja kaksi henkilökohtaista EM-pronssia. L ommellissa viimeisen kisastartin lähdössä käteni tärisivät niin paljon, että oli vaikea saada kaasu pysymään tasaisena
Muutamana viimeisenä kautena ajoa on tullut lähes 250 tuntia ja tälle kaudelle ajoa tulee todennäköisesti jo yli 300 tuntia. Siirtymistä täksi kaudeksi Hondan sarviin ja EMX150-sarjaan puolsi usean osakilpailun mittainen sarja. Yksi tärkeimmistä syistä on varmasti se, että Emil on ajanut nuoresta iästään huolimatta todella paljon. – Pituuteni puolesta siirtyminen piikkiin tai pikkunelariin ei olisi vielä kehitykseni kannalta järkevää. Kisamatkoilla isä huolehti pyörästä, äiti varusteista ja ruokahuollosta, tiimipäällikkö Kusti Manninen matkajärjestelyistä ynnä muista ja minä ajamisesta. – Aamulla herään ja käyn lenkillä joko pyörällä tai juosten. Kavereille ei hirveästi ole aikaa, mutta toisaalta lähes kaikki kaverini on motocrossin parista ja heitä näen sitten treeneissä ja kisoissa, kertaa Weckman tavallista päivärytmiään. Jos johdan heti lähdöstä saakka, minun on hiukan vaikea syttyä taisteluun. Julkisuus on osa ammattiurheilijan työtä, mutta tietysti kun on oikeasti maailman huipulla kuten joku Villopoto, se voi olla välillä ahdistavaa, pohtii Weckman. Kaatuminen pelästytti ja Emil jätti ajamisen muutamaksi viikoksi ennen kuin veri veti takaisin moottoripyörän selkään. Menestyksen myötä Weckman on saanut myös huomiota sekä kotimaassa, että ulkomailla, aiheuttaako se paineita. offroadpro.fi 61 weckman.indd 61 28.9.2015 17.39. Sen jälkeen teen usein jotain huoltohommia pyörille eli pesen niitä, vaihtelen renkaita ja öljyjä ja niin edes päin. Kuten monella muullakin nuorella motocrossarilla, Weckmanilla on selkeä näkemys mitä haluaa motocross uraltaan. Hymyileväisen ja kiltin oloisen Weckmanin pinnan alla piilee voitontahtoinen taistelija, joka rakastaa kilpailemista. Kausi 2014 meni totutellessa isompaan pyörään ja tuloksena EMX85-luokan EM finaalista oli 15. Sen jälkeen syön aamiaisen ja teen koulutehtäviä, jotka äiti antaa minulle kerran viikossa. Viime syksynä Weckmanit tekivät suomalaisittain harvinaisen ratkaisun ja Emil siirtyi kotikouluun. – Tavoitteena on ottaa ensi vuonna jälleen voitto EMX150-luokasta, sen jälkeen siirtyä EMX250-luokkaan, jossa ajaa muutaman vuoden, josta sitten seuraavaksi MX2-luokkaan. Kotikoulu on monelle vielä tuntematon juttu, mutta Weckmanien syynä päätökseen olivat lähinnä talvella tapahtuvat kuukausien mittaiset harjoitusmatkat Etelä-Eurooppaan, jotka tekivät normaalikoulun käynnin hankalaksi. Emilillä on myös erittäin vaikea keliakia ja vakavaan allergiseen reaktioon riittää jos esimerkiksi ruuan valmistuksessa käytetyt välineet ovat olleet kosketuksissa viljan kanssa. Jos kaikki menee suunnitellusti ajan ensi vuonna jälleen EMX150-luokassa ja pyrin uusimaan mestaruuden. Weckmanien perheessä harjoittelu on suunnitelmallista ja Emil esimerkiksi mittaa lepoja ortostaattisen sykkeen eron joka aamu, jolloin voidaan välttää ylikuntoa tai sairaana treenaaminen. Minulla on aina kisamatkalla omat eväät mukana, koska en halua ottaa riskiä, että sairastuisin ennen kilpailua, miettii Weckman. Onhan se tietysti hienoa, että jotkut MM-kuljettajat jo moikkailevat minulle ja kyselevät miten menee, kertoo Weckman. Honda Europe tulee huolehtimaan kalustostani Manninen Bros Honda -tiimin kautta ja mahdollisesti käyn tänä talvena myös Italiassa treenaamassa Honda JTechin kanssa. ristä rikkoen apupyörät ja kaatui. Ensimmäiset merkit Emilin mahdollisuuksista nousta lajin huipulle saatiin vuonna 2013, kun hän sijoittui neljänneksi EMX65-luokan Euroopan mestaruusfinaalissa Englannissa. – En tiedä mikä kilpailussa minua kiinnostaa, ehkä se on se jännitys kun painetaan ensimmäiseen mutkaan kylki kyljessä tai taistellaan voitosta kaikin voimin. Tämän jälkeen MXGP-luokkaan ja sieltä sitten Amerikkaan, kertoo Weckman suunnitelmistaan. Osaan jo oikeastaan tehdä kaiken muun paitsi koota moottorin. Olen innostunut pyöräilystä todella paljon, on mukavaa kun voi tehdä pidempiä lenkkejä ja nähdä erilaisia paikkoja, kertoo Weckman harjoittelustaan. Niihin menee yleensä muutama tunti tai joskus teen koko viikon tehtävät päivässä, niin loppuviikon voin keskittyä muuhun. Oli hienoa kun kaikki EMX150-kisat ajetaan MM-sarjan yhteydessä, joten pääsimme ajamaan kunnon radoille ja näimme miten maailman parhaat kuljettajat toimivat niin radalla kuin radan ulkopuolellakin. Mikä sitten tekee Weckmanista niin hyvän motocrossarin. Aikaisemmin kävin myös lenkillä, mutta tänä vuonna sain maantiepyörän ja nykyään käyn sillä ajamassa lähes päivittäin. Viime kaudella matkustimme kisoihin pääasiassa asuntoautolla, mutta nyt kisoihin voitiin mennä lentämällä ja kisapaikalla oli pyörät, teltat, polttoaineet ja työkalut valmiina. – Ei oikeastaan, ihan mukava että varikolla tunnistetaan ja tullaan kysymään nimikirjoitusta. Samoin Honda Europe on ollut yhteyksissä amerikkalaiseen Geico Honda -tiimiin, jos kävisin alkuvuodesta testaamassa heidän 150-kuutioista kisapyöräänsä, valaisee Weckman ensi kauden suunnitelmiaan. – Maailman huippukuljettajista ainakin Ryan Villopoto ja Ryan Dungey ovat noudattaneet gluteiinitonta ruokavaliota, joten en usko että keliakiasta on juurikaan haittaa motocrossarille. – Ero edelliseen vuoteen verrattuna oli todella suuri. Kun isä tulee töistä, menemme usein ajamaan ja siinä meneekin usein iltaan. sija. Se on merkittävä etu EMX85-luokkaan nähden, jonka mestaruus ratkaistaan kerrasta poikki systeemillä. – Tehokasta ajoharjoittelua minulle tulee keskimäärin 4 5 kertaa eli noin 5 8 tuntia viikossa. Vihaan häviämistä, mutta ajettaessa mestaruuspisteistä yritän katsoa kokonaistilannetta ja ottaa riskejä vain silloin kun on pakko. Tiimistä kehutaan Weckmanin aitoa kiinnostusta motocrossiin, kykyä ottaa palautetta vastaan ja valmiutta tehdä kovasti töitä menestyksen eteen
Hyvinkään Aki ManTekniset ongelmat 62 MOTOCROS S KERHOJOUK KUEIDEN SM joukkue_SM.indd 62 28.9.2015 17.40. SM-kerhojoukkuekilpailujen takuujyrä, Vantaan moottorikerho, oli liikkeellä nuorella joukkueella Miro Sihvonen, Teemu Lahtinen ja Karl-Robert Reinike. Joukkueen ykköstykki Harri Kullas oli samaan aikaan MM-osakilpailussa Amerikassa ja viime vuoden MX1-luokan Suomen mestari Santtu Tiainen oli Hollannin mestaruussarjan osakilpailussa. Toinen oli HyMK:n Lari Jukola, Söderberg sinnitteli maaliin kolmantena. Tekniset ongelmat värittivät ensimmäistä erää Ensimmäisessä erässä Kuopion moottorikerhon Jaro Pääkkönen aloitti vahvasti kärjessä, HMK:n Ludde Söderbergin seuratessa lähituntumassa. Teknisiä vikoja oli muutenkin tavallista enemmän. Lopulta Väätäinen vielä sairastui juuri ennen kisaa ja joutui jättämään ensimmäisen erän väliin. Kisan suurimpiin ennakkosuosikkeihin kuuluva Helsingin moottorikerho koki kovan kolauksen kisaa edeltävällä viikolla, kun hallitseva MX1-luokan Suomen mestarin Henric Stigelin solisluu murtui. VMK:n tilanteen erikoiseksi teki se, että Sihvonen oli ensimmäistä kertaa kilpailemassa 350-kuutioisella pyörällä ja tällä kaudella piikkiluokassa ajaneet Lahtinen ja Reinike olivat mukana 250-kuutioisilla nelareilla. ja protestit pääosassa Suomalaisen motocrossin kesäkauden perinteisesti päättävä kerhojoukkueiden SM-kilpailu ajettiin välivuoden jälkeen taas Mäntyharjulla. Vaikka joukkuekisa onkin vuosien saatossa menettänyt arvostustaan, herättää se aina suuria tunteita motocross-kansan parissa. HMK harkitsi jo kisan väliin jättämistä, mutta viime hetkellä Suomen moottoriliiton valmennuspäällikkö Tomi Konttinen saatiin houkuteltua mukaan Ludde Söderbergin ja Toni Erikssonin rinnalle. Toisella kierroksella Söderberg nousi kärkeen ja johti erää jo seitsemällä sekunnilla, kun pyörän jalkatappi irtosi. Jere Haaviston oli tarkoitus ajaa Tampereen MC:n joukkueessa, mutta niin ikään Heinolan kilpailussa selkäänsä hieman loukannut Haavisto päätti jättää kerhojoukkuekisan väliin ja keskittyä seuraavan viikonlopun MM-joukkuekilpailuun. Neljäs oli erän yllättäjä Vantaan Teemu Lahtinen ja viides Toni Eriksson. Jukola kuitenkin kaatui edellisen viikonlopun MX2-luokan viimeisessä SM-kisassa Heinolassa ja löi päänsä rajusti. Söderbergille lisämurhetta toi erässä hajonnut pakoputki. Jo ennakkoon oli tiedossa, että Siilinjärven Vesan mahdollisuudet mestaruuden uusimiseen olivat melko laihat. Kun se ajetaan kolmimiehisin joukkuein, myös taktikoinnilla on suuri merkitys. Hyvinkään moottorikerhon joukkueen muodostivat tuore MX2-luokan Suomen mestari Aki Manninen, Valtteri Malin ja Lari Jukola. Jukolan osallistuminen oli vielä alkuviikosta epävarmaa, mutta lopulta nuorukainen nähtiin mukana kisassa särkylääkkeen voimin. Nyt Siiven joukkueen muodostivat MX2-luokan kalustolla ajavat Jyri-Pekka Nurmonen, Joona Marin ja Roope Väätäinen. Söderbergin vauhti tippui merkittävästi ja Pääkkönen ajoi selkeään voittoon. TeksTi ja kuvaT: Kusti Manninen J oukkuekilpailu on ainoa motocrossin Suomen mestaruuskisa, joka ratkaistaan yhdessä kilpailussa
Jostain syystä näin ei kuitenkaan tehty ja pyörä meni vielä äänimittauksista läpi, joten tulos jäi voimaan. Junnola vastasi joukkueen parhaasta tuloksesta ajamalla molemmissa erissä toiseksi. Sihvonen vei toisen erän Viime vuonna SM-pronssille Rauman Seudun Moottorikerhon joukkueessa ajanut, mutta tälle kaudelle Turun Seudun Moottoriurheilijoihin vaihtanut Joni Roos johti toista erää alle kierroksen, ennen kuin Vantaan Moottorikerhon Miro Sihvonen otti paikkansa kärjessä ja ajoi selkeään voittoon ennen TamMCC:n Teemu Keljoa ja Roosia. Ennakkosuosikkina kisaan lähti Kouvolan Moottorikerho joukkueella Joonas Näppi, Mauno Nieminen ja Tatu Junnola. Toisessa erässä sain keskinkertaisen startin ja jossain vaiheessa pakoputkeen tuli taas reikä ja pyörä alkoi käydä huonosti. Hopealle ajoi Imatran joukkueen Matias Vesterinen, Atte Litmanen ja Selim Vainikka. Yritin vain seistä yhdellä jalalla ja hain toiselle jalalle tukea tunkemalla sitä rungon väliin. Lopussa vielä pakoputki hajosi ja olin varma, että minut liputetaan pois radalta. – Joukkueen puolesta kisa meni hyvin, mutta olen todella pettynyt omaan ajooni. Sihvonen hiljensi vauhtia mutta ajoi silti maaliin erän voittajana. Ensimmäisessä erässä joko jalkatapin sokka tai kiinnitystappi katkesi ja ajoin puoli erää ilman jalkatappia. Kolmas oli Valtteri Malin, neljäs Ludde Söderberg ja viides Turun Moottorikerhon Miro Lehto. Helsingin moottorikerho nousi hopealle Söderbergin ja Erikssonin tasaisilla suorituksilla. Turun Seudun Moottoriurheilijat tekivät kuitenkin asiasta protestin ja Reiniken suoritus hylättiin. Tästä maistiaisen sai myös Miro Sihvonen, joka huomasi erän puolessa välissä, että etuvanteesta oli katkennut pinnoja. Koska KTM:ssä ei ole käynnistyspoljinta, Konttinen joutui työntämään pyörän käyntiin. offroadpro.fi 63 joukkue_SM.indd 63 28.9.2015 17.40. Maalissa hän oli sijalla 26. Karsintaerään tuli harmittava keskeytys, kun bensaletkun liitin hajosi. Syynä yllättävänkin hiljaiseen tulokseen oli luultavasti se, että Söderbergin putki oli ratkennut sen väliosasta ja näin ollen kovin ääni suuntautui lähinnä sivulle, eikä kohti pyörän takaosaan, josta mittaus suoritetaan. Konttinen yritti startata pyörää, mutta muutaman yrityksen jälkeen sähköstarttia pyörittävästä akusta loppui virta. Erää sävyttivät jälleen tekniset ongelmat, sillä HMK:n Tomi Konttisen pyörä sammui lähtöpuomille. Hienosti Tomi Konttinen osoitti joukkuehenkeä lähtemällä mukaan, vaikka ajotunteja ei ollut kuin nimeksi, sanoo Söderberg. Sen jälkeen ajoin vain varmistellen maaliin veren valuessa leuasta, kommentoi Söderberg hopeamitalia. Vielä palkintojenjakoa odotellessa luulimme olleemme hopealla, joten mestaruus oli yllätys, kertoi Malin. Mestaruuden voittaneen Hyvinkään moottorikerhon Valtteri Malin vastasi joukkueen parhaasta suorituksesta, mutta porvoolaiskuljettaja ei ollut tyytyväinen suoritukseensa. Junioreissa ennakkosuosikki selkeään voittoon SM-kerhojoukkuekilpailun yhteydessä ajettiin myös junioreiden kerhojoukkuekilpailu, jolla ei kuitenkaan ole SM-arvoa. Se oli jäykkää ja täytyy myöntää, että rata ei ole mikään suurin suosikkini. Tulokset uusiksi protestin kautta Vantaan Moottorikerho ehti jo juhlia mestaruutta. nisen ja Vantaan Karl-Robert Reiniken pyörien moottorit hajosivat ja he joutuivat keskeyttämään. Vuosia sitten oli mahdollista katsastaa yksi pyörä varalle koko joukkueen käyttöön. Sihvonen stumppaamisesta huolimatta voittoon Jaro Pääkkönen aloitti viimeisen erän kärjessä, mutta Miro Sihvonen nappasi helposti kärkitilan itselleen ja alkoi tehdä eroa muuhun joukkoon. Kisan viimeisessä mutkassa Sihvonen kuitenkin sammutti pyöränsä ja jostain syystä pyörä ei meinannut lähteä millään käyntiin. Vielä ennen viimeistä erää oli hyvä fiilis voiton suhteen, mutta kun erässä ohitin Mannisen kierroksella, luulin mitalin karanneen käsistä. Toiseksi noussut TamMC:n Teemu Keljo ehti nousta aivan tuntumaan, ennen kuin Sihvosen pyörä lopulta käynnistyi ja hän ajoi voittajana maaliin. VMK kysyi järjestäjältä asiasta ennen viimeistä erää ja ilmeisesti Reinikelle annettiin lupa ajaa Sihvosen varapyörällä. Nykyisen säännön mukaan varapyörä voi olla ainoastaan kahden, saman sponsorilisenssin omaavan kilpailijan käytössä. – Oma kisani oli kyllä melkoista selviytymistaistelua. Sen myötä VMK sai tuloksen ainoastaan neljästä erästä ja putosi lopputuloksissa sijalle 19. Söderbergin pyörälle tehtiin ääntenmittaus erän jälkeen ja ennakko-odotusten vastaisesti tulos oli selkeästi maksimiäänirajojen alle jäävä 104 desibeliä ja Söderberg sai pitää sijoituksensa. Sitten selvisi, että Reinikelle toiseen erään lainattua Sihvosen varapyörää ei oltu katsastuksessa nimetty Reiniken varapyöräksi. Ilmeisesti se vähän vaikutti keskittymiseen ja kaaduin lyöden leukani ohjaustankoon. Tuore Euroopan mestari Emil Weckman oli päivän paras kuljettaja voittamalla molemmat kisaerät ja johdatti näin Sipoon moottorikerhon pronssille yhdessä joukkuetoverinsa Viktor Juseliuksen ja Kimi Koskisen kanssa. Mäntyharjun rata edustaa profiililtaan perinteistä suomalaista motocross-rataa, jossa on paljon hidastushyppyreitä ja hyppyjä tasamaalle, joten pyörät olivat kovilla. – Siihen nähden, että joukkueemme vahvin lenkki Henric Stigell katkaisi solisluunsa viime viikolla ja olimme jättämässä koko kisan väliin, pitää hopeaan olla tosi tyytyväinen. Neljäs oli HyMK:n Valtteri Malin ja viides HMK:n Toni Eriksson. Protestin myötä Turun Seudun Moottoriurheilijat nousivat pronssille, neljäs oli Tampereen MC ja viides TSMU:n kakkosjoukkue Joona Saari, Jarno Mattila ja Peltsi Pohja
USA:n joukkueen MXGP-kuljettaja Barcia aloitti erän kärjessä, mutta Ranskan MX2-kuljettaja Musquin nousi noMotocrossin joukkue MM-kilpailu ajettiin kymmenen vuoden tauon jälkeen Ranskan Erneessä. Amerikan joukkue oli karsintojen toinen ja kolmas Belgia. Karsintaerien hurjin tilanne nähtiin kun Englannin joukkueen Max Anstien pyörään tuli tekninen ongelma ja hänen rullatessa hitaasti radan isomman alamäkihyppyrissä, Itävallan Rascal Rauchenecker hyppäsi suoraan hänen päälleen. USA aloitti vahvasti Ensimmäisessä finaalierässä olivat puomilla MXGPja MX2-luokat. Suurimpana ennakkosuosikkina kilpailuun saapui viime vuoden mestari Ranska väkivahvalla joukkueellaan. otti omAnSA Ranska TeksTi ja kuvaT: Kusti Manninen 64 MOTOCROS S MOTOCROSS OF NATIONS MXoN.indd 64 28.9.2015 23.08. Kotiyleisönsä edessä ajavan Ranskan ohella vahvin mestariehdokas oli USA joukkueellaan Cooper Webb, Jeremy Martin ja Justin Barcia. Ranska kuitenkin osoitti kaapin paikan lauantaina ottamalla kaikkien kolmen karsintaerän ykköspaikan nimiinsä. J oukkueessa ajoivat MXGP-luokan tuore maailmanmestari Romain Fevbre, saman luokan hopeamitalisti Gaultier Paulin ja Amerikan ulkosarjan tämän kauden hopeamitalisti ja MX2-luokan kaksinkertainen maailmanmestari Marvin Musquin. Kolarissa loukkaantunut Anstie joutui jättämään sunnuntain kisan väliin, joten Englanti menetti mahdollisuutensa mitaleille
Meteli oli valtava kun yli 50 000 katsojaa eli mukana kisassa. Paulin aloitti kuudentena ja USA:n kaksikko Barcia ja Webb niukasti kymmenen parhaan ulkopuolella. Maalissa Horebeek oli neljäs ja Martin viides. Tähän kiteytyy 2015 MXoN. Webb pääsi kuitenkin nopeasti pystyyn ja ajoi maaliin toisena. USA:n toinen kuljettaja Jeremy Martin teki hyvää nousua ja pääsi jopa kaatuneen Musquinin tuntumaan, mutta joutui lopulta tyytymään viidenteen sijaan. peasti toiseksi ja kaksikko aloitti armottoman väännön erävoitosta. Ensimmäisen erän jälkeen USA johti kilpailua ennen Ranskaa ja Sveitsi oli kolmantena. Barcia ja Musquin vuorottelivat useampaan otteeseen kärjessä, joka lopulta ratkesi ranskalaisen kaatumiseen ja hän putosi neljänneksi Venäjän Evgeny Bobryshevin ja Saksan Max Naglin jälkeen. Ranskan joukkue sankan kotiyleisön edessä. musquin pikkuluokan nopein kuljettaja MX2-luokka oli alle tunnin tauon jälkeen taas tositoimissa ja sai seurakseen Open-luokan. Febvren ylivoimaa kolmannessa erässä Koko viikonlopun erinomaista vauhtia ylläpitänyt Uuden-Seelannin veteraanikuljettaja Ben Townley säntäsi kärkeen Febvre kannoillaan. Ranskan Romain Febvre ja USA:n Cooper Webb kaksintaistelussa. Huonon startin ottanut Ranskan Marvin Musquin näytti muille miten pikkupeliä käsketään ja nousi ohi USA:n Jeremy Martinin, Belgian Jeremy Van Horebeekin ja Englannin Dean Wilsonin kolmanneksi. Webb kuitenkin pysyi hyvin Febvren vauhdissa, kunnes kaatui väistäessään kierroksella ohitettavaa kuljettajaa. Kolmikon suoritus sytytti Ranskan fanit hurmokseen. offroadpro.fi 65 MXoN.indd 65 28.9.2015 23.08. USA:n Cooper Webb otti startin nimiinsä, mutta erän edetessä Ranskan Romain Febvre tuli vääjäämättä ohi
Webb sai hyvän vauhdin päälle ja ohitti joukkuetoverinsa Barcian ja nousi jo kuudenneksi, mutta sammutti pyöränsä vain muutaman mutka myöhemmin. ja Malinin 11. Suurin haaste oli rata, joka oli todella vaikea syvien urien ja isojen hyppyreiden vuoksi. Pakko myöntää, että kyllä tämä kisa jännitti myös paljon enemmän kuin esimerkiksi EM-sarjan kilpailut. Barcia sen sijaan alkoi tehdä vahvaa nousua ja ohitti Venäjän Evgeny Bobryshevin ja Ranskan Paulinin. Parhaamme yritettiin, mutta se ei nyt vain riittänyt näissä kisoissa. Suomen joukkue alisuoriutui Suomesta Erneehen matkasi ennennäkemättömän nuori joukkue Jere Haavisto, Miro Sihvonen ja Valtteri Malin. Ennakkoon tiedettiin, että edes päästäkseen finaaliin joukkueen pitäisi pystyä ylittämään itsensä, mutta valitettavasti näin ei käynyt ja joukkueen kohtalona oli karsiutuminen. B-finaalissa Malin aloitti vahvasti kärkiviisikossa ennen kuin satutti nilkkansa kaatumisessa ja joutui keskeyttämään. Webb yritti vielä saada Paulinin kiinni, mutta ranskalainen ajoi varmasti viidentenä maaliin, joka riitti Ranskan maailmanmestaruuteen. Febvre nousi kärkeen ja ajoi tasaisen varmasti voittoon Townleyn taistellessa maaliin upeasti toisena. Haavisto oli erässä 21. Miro Sihvonen pääsi kohtalaisen hyvin sinuiksi isomman, 350-kuutioisen pyöränsä kanssa, mutta kaatumiset verottivat tulosta ja Sihvonen oli B-finaalissa vasta sijalla 18. Niin ikään 16-vuotias Haavisto ja 18-vuotias Malin ajoivat tällä kaudella EMX250 EM-sarjaa, jossa Haaviston paras eräsijoitus oli 12. Lauantain karsintaerässä sattuneessa kolarissa pyörän jäähdytin rikkoutui ja hän joutui keskeyttämään. Tästä otetaan oppia ja nyt lähdetään parantamaan suoritusta ensi viikonloppuna ajettavaan Coupe de l'Avenir nuorten joukkuekisaan, kommentoi Sihvonen. – Ei tämä hyvin mennyt. USA oli toinen ja aina vahva Belgia kolmas. 66 MOTOCROSS OF NATIONS MXoN.indd 66 28.9.2015 23.08. Valtteri Malinin viikonloppu oli ongelmia täynnä. Jere Haavisto ei saanut vauhtia päälle missään vaiheessa ja raju kaatuminen lämmittelykierroksella antoi huonoimmat mahdolliset lähtökohdat B-finaaliin. 16-vuotias Sihvonen ajoi tänä vuonna EMX125 EM-sarjassa viidenneksi
Sunnuntai-iltana sarjan pääsponsori Monster Energy järjesti kauden päätösjuhlat sarjan kuljettajille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Tässä hieman tunnelmia Ernéen yöstä kuvakoosteen muodossa. KOLUMNI KUSTI MANNINEN Suomalaisen motocrossin monitoimityökalu Kusti Manninen on ajanut crossia vuodesta 1989 ja siinä sivussa toiminut motocrossin lajiryhmässä, kuvannut crossivideoita ja -valokuvia, toiminut apuselostajana kisoissa, pyörittänyt motocrossnettisivustoa, suunnitellut velipoikansa kanssa ajovarusteita ja crossiratoja, harrastanut crossiturismia, järjestellyt crossileirejä sekä supercrosskisoja ja kirjoitellut lehtijuttuja OFFROADProhon. Päivällä he kannustavat suosikkejaan raivokkaasti ja öisin he juhlivat vähintäänkin yhtä raivokkaasti. Sanomattakin selvää, että tunnelma oli katossa. Voitolla yöhön Paulin peukuttaa Raketit ja pommit paukkuivat Mää ja Wilssoni Marvelous Marvin Sauhua… Parit napakat Bobby! Yhtä hymyä MXoN.indd 67 28.9.2015 23.08. offroadpro.fi 67 M aajoukkueiden MM-kilpailu on motocrossin suurin tapahtuma ja tänäkin vuonna kilpailua oli saapunut seuraamaan yli 50 000 katsojaa. Kuva Kertoo enemmän Kuin 1000 sanaa Sanomattakin selvää, että tunnelma oli katossa. Illan pimentyessä kisan leirintäalue muuttuu festivaalin ja sotatantereen välimuodoksi, jossa musiikki pauhaa, moottorisahat ja torvet huutavat, ilotulitteet räjähtelevät, pikkumopot pärisevät ja kokot palavat
MM-kauden onnistujat Motocrossin Ennakkoon katsottuna tämän vuoden motocrossin MM-sarja oli varsinkin MXGP-luokassa vahvin vuosikausiin, mutta loukkaantumiset karsivat ennakkosuosikkeja kovalla kädellä. ||| Gautier Paulin Honda HRC -tiimin ykköskuljettaja Gautier Paulin (nro 21) sijoittui MXGP-luokassa hopealle ja siinä mielessä hänelle kuuluu kaudesta ruusu. M XGP-luokassa kahdeksankertainen maailmanmestari Antonio Cairoli putosi mestaruustaistosta kyynärpäävamman, USA:n mestari Ryan Villopoto häntäluun murtuman, Belgian Clement Desalle olkapääja polvivamman ja Kevin Strijbos lonkkamurtuman vuoksi. Risuihin taas antaa syytä se, että muiden kärkikuljettajien loukkaannuttua superlahjakkaalle ranskalaisella tarjottiin mestaruutta lähes kultalautasella, mutta Paulinin tulokset jäivät jostain syystä odotettuja vaisummiksi. Hän johti sarjaa vielä Assenin MM-osakilpailuun tullessa, mutta kolmessa viimeisessä osakilpailussa paineet alkoivat näkyä virheiden muodossa ja Gajser nappasi mestaruuden nenän edestä. Erneessä Jonassin taival päättyi jo karsintaerän kaatumisessa tapahtuneeseen loukkaantumiseen. Sopeutuminen uuteen pyörään ja tiimin on vaatinut aikansa ja Tšekin osakilpailussa loukkaantunut polvi teki loppukaudesta vaikean ranskalaistähdelle. TeksTi: Kusti Manninen kuvaT: Kusti Manninen, Tuomo Seppänen 68 MOTOCROS S MXoN.indd 68 28.9.2015 23.08. Loukkaantumisista huolimatta molemmissa luokissa nähtiin myös hienoja onnistumisia ja yllättäviä nousijoita. Hurjan näköisessä tilanteessa Anstielta murtui lapaluu ja yksi niskanikama. MM-joukkuekilpailu katkesi Anstien kohdalla varsin brutaalisti, kun hänen pyöräänsä tuli tekninen vika ja hänen rullatessa pohjia myöden radan isoimmassa alamäkihyppyrissä kanssakilpailija hyppäsi hänen päälleen. Pauls Jonass Herlingsin loukkaannuttua KTM tehdastiimin MX2-luokan odotukset kasaantuivat nuoren Pauls Jonassin (nro 35) hartioille. max Anstie Max Anstien MM-kausi alkoi varsin tahmeasti, kun hän loukkasi olkapäänsä avausosakilpailussa Quatarissa ja joutui sen vuoksi jättämään seuraavan osakilpailun Thaimaassa väliin. Vauhti kuitenkin parani kauden puolessa välissä, ja loppujen lopuksi englantilaisnuorukainen kirjasi yhteensä yhdeksän erävoittoa tililleen. MX2-luokassa kaksinkertainen maailmanmestari ja suurin ennakkosuosikki Jeffrey Herlingsin kausi loppui lonkan sijoilta menoon Tšekin MM-osakilpailussa
Pikkuluokassa pyöräänsä aggressiivisesti ajanut ranskalainen on isoon pyörään siirtyessään muokannut ajotyyliään rauhallisempaan suuntaan ja tuloksena oli ylivoimainen voitto MM-sarjassa ja tuplavoitto myös MM-joukkuekisassa. Nuori slovenialainen lunasti odotukset voittamalla luokan maailmanmestaruuden ja luonnollisesti ansaitsee ruusun. Bobryshevin kausi sujui nousujohteisesti ja vaikka erävoitto jäi uupumaan, oli kausi kokonaisuutena ruusun arvoinen menestys. Hyvän loppukauden ajanut Kullas saapui Ranskaan toisen kotimaansa Viron joukkueessa ja saalisti eräsijat 12 ja 15. Loppupisteissä saksalainen oli kuudes. offroadpro.fi 69 MXoN.indd 69 28.9.2015 23.08. Tulokset Englannista eivät olleet toivottuja, mutta kaikki muuttui kun hänet kutsuttiin loppukaudeksi Husqvarnan tehdastiimiin MX2-luokkaan paikkaamaan loukkaantunutta Alexander Tonkovia. Romain Febvre Kauden positiivisin yllättäjä Romain Febvre on ruusunsa ansainnut. Harri Kullas Harri Kullas lähti kauteen tarkoituksena keskittyä Englannin mestaruussarjaan ja ajaa ainoastaan muutamia MM-osakilpailuja. Yhteistuloksissa Viro oli neljäs. Joukkuekilpailussa Gajser oli liikkeellä 450-kuutioisella pyörällä, mutta edes hänen last chance erän voittonsa ei riittänyt nostamaan Slovenian joukkuetta finaaliin. Brittikuljettajan kauden ehdoton kohokohta oli Lommelin MM-osakilpailu, jossa hän voitti molemmat erät näytöstyyliin. Joukkuekisasta tuloksena oli eräsijat 8 ja 11. Evgeny Bobryshev Venäjän karhu Evgeny Bobryshev (kuvassa oikealla) ajoi ensimmäistä kertaa ehjän MXGP kauden ja kuittasi itselleen pronssia. Harva osasi etukäteen odottaa Febvreltä näin vahvaa suoritusta MXGP tulokaskaudelta. Shaun Simpson Jo hieman ikuisen lupauksen leiman saanut Shaun Simpson ajoi uransa parhaan MM-kauden ja sijoittui neljänneksi. MM-joukkuekilpailussa Bobryshev oli todella vahvassa iskussa ja ajoi eräsijat kaksi ja neljä. tim Gajser Ennen kauden alkua Tim Gajser oli yksi MX2-luokan ennakkosuosikeista. Kullas otti tilaisuudesta kaiken irti ja oli podiumilla heti ensimmäisessä kilpailussaan Latviassa. Joukkuekilpailun ensimmäisessä erässä Nagl oli hienosti kolmas, mutta toinen erä päättyi keskeytykseen. Saksan osakilpailussa Nagl kuitenkin loukkasi nilkkansa ja joutui jättämään viisi osakilpailua väliin. max nagl Max Nagl (kuvassa etualalla) oli huimassa vedossa alkukaudesta ja näytti olevan matkalla maailmanmestaruuteen. Gajser jäi tällä kaudella neljässä erässä ilman pisteitä, joten viimeisessä erässä varmistunut mestaruus ei tullut helpolla
70 ENDURO AAmupoSti Sm Riihimäki riihimaki.indd 70 28.9.2015 21.04. Päivän päätteeksi Remes nappasi yleiskisan voiton ja Roni Nikander varmisti uransa yhdeksännen Suomen mestaruuden. Se saatiin tyylikkääseen päätökseen Riihimäellä syyskuun lopulla kaksipäiväisen kisan muodossa. Marko Tarkkala kiirehti maaliin yleisen kolmantena. Nikander ei varmistellut. Nikander jatkoi siitä mihin lauantaina jäi ja nappasi yleiskisan voiton. E1ja E2-luokkien mestarit kruunattiin jo Riihimäkeä edeltäneessä Jämsän osakilpailussa. Hännisen ja Kaivolaisen taistelu olisi varmasti jatkunut ruutilipulle asti ilman Hännisen kaatumista. Hän satutti selkänsä rajussa kaatumisessa ja yritti vielä ajaa viimeiset erikoiskokeet mutta joutui keskeyttämään. Roni Nikander varmisti E3-luokanSuomen mestaruuden ensimmäisenä kisapäivänä. Koko kauden U20-luokan herruudesta ankaraa vääntöä käyneet Joni Kaivolainen ja Antti Hänninen lähtivät päätöspäivään tiukasta tilanteesta. Pahin uhkaaja Marko Tarkkala oli sen verran perässä pisteissä, että hänen mahdollisuutensa olivat enemmänkin teoreettiset. Nuorten kuskien U20-luokassa jännite säilyi vielä sarjan päätöspäivään, sunnuntaille. Kirittäjänä toimi pistäytymisen SM-sarjaan tehnyt Eero Remes, jonka vauhtiin Nikanderkaan ei yltänyt. Taistelu oli kuitenkin komeaa ja sitä oli hieno seurata. Kuten miehen tapana on, hän lähti kovalla asenteella ja tinkimättömällä tyylillään heti ensimmäisen päivän ensimmäisestä erikoiskokeesta alkaen hakemaan yleiskisan voittoa. Joni Kaivolainen tiesi, ettei ole pakkovoiton edessä mutta kärkisijoitus vaaditaan mestaruuteen. Hyvä päätös M estaruuksien osalta jännitettävää jäi vielä sarjan päätöskisaan Riihimäelle. Hän piti hermonsa kurissa ja sijoitus koko viikonlopun hienosti ajaneen Lari Jukolan perässä kakkosena riitti varmistamaan Kaivolaiselle U20 Suomen mestaruuden. Siellä Kytönen Motorsportin Husqvarnakuskit Antti Hellsten (E1) ja Eemil Pohjola (E2) varmistivat Suomen mestaruutensa. Remes jätti toisen kisapäivän väliin, lähtien jo valmistautumaan MM-sarjan päätökseen. Heidän välinen piste-eronsa oli pienehkö, Kaivolainen oli hiukan niskan päällä. Kisakohtaiset tulokset sekä SM-pistetaulukot: www.kalkku.fi TeksTi ja kuvaT: Sami Salonen Enduron SM-sarja tarjosi tällä kaudella yhdeksän osakilpailun muodossa mielenkiintoisen ja laadukkaan sarjan. E3-mestaruus oli vielä Riihimäellä katkolla, vaikkakin sinne vankassa pistejohdossa startanneen Roni Nikanderin niskassa ei suurta painetta ollut. Antti Hänninen ajoi vahvasti, tehden kovia pätkäaikoja aina kisan loppupuolelle asti
Sen myötä SM-kisojen järjestäminen helpottunee ja jos tarjolla on kauden aikana niin sähäkkää sprinttiä kuin perinne-enskaakin, silloin SM-osakilpailut voisi hyvinkin pyhittää SM-tason mukaisiksi, aikataulultaan vaativiksi mestaruuskisoiksi. Lupia isojen maa-alueiden käyttöön ei irtoa helposti. Sprinttien vastapainona toinen kisaformaatti voisi silloin olla kansalliset kisat, joissa reitti olisi perinteisempää enduroa. Osa haluaa melkein päinvastaista. hännisen matka katkesi kaksi pätkää ennen toisen päivän maalia. Jos taas tehdään pidempää pätkää pienelle alueelle, tulee esimerkiksi reitin merkkauksesta todella haastavaa. Sekä crossissa että endurossa nopea Lari Jukola ajoi kotikisassaan luokan ykkösja kakkossijat. Harrastajakunnan toiveet eivät ole yksiselitteisiä. Hyvä päätös hyviä päätöksiä K isaa oli seuraamassa reitin varrella aika paljon lajin harrastajia, kokeneita konkareita myöten. Ne voisivat tarjota sitä sähäkkyyttä, jota muutoin on hankala rakentaa perinteiselle enduroradalle. Koko kautta on leimannut kiihkeä keskustelu endurokisojen tarpeesta uudistua. Pitkiä erikoiskokeita tai maastosiirtymiä ei niin vain mistään tekaista. CC-kisojen reitillä, saman kisaviikonlopun aikana cross country -kisojen kanssa voisi onnistua enduro-sprinttien ajaminen. Joni kaivolainen joutui ajamaan molemmat päätöspäivät tosissaan Antti hännistä vastaan kisatessaan. Yleisö seurasi kiinnostuneena Remeksen ajoa, jossa ei ole mitään yksittäistä erikoisuutta vaan nopeus tulee kovasta perusvauhdista ja tasaisen tehokkaasta etenemisestä. Toiveita ja vaatimuksia tuntuu kuitenkin olevan paljon, ja niin minä kuin muutkin esittävät innolla ideoitaan. kaksikon taistelut ovat olleet koko kauden yhtä tiukkoja. Kolmas taho, jota ei sovi ollenkaan unohtaa, on se ryhmä joille pitäisi pystyä tarjoamaan leppoisammin ajettavia kisoja. Vauhdikkaita, modernin enduron linjan mukaisia pätkiä, yhdistettynä vaativiin siirtymiin. Toiveita on monia mutta ratkaisut eivät ole ihan yksinkertaisia. Osa kisoja nyt kiertävistä kaipaa enemmän enduromaisuutta kisoihin. Mihin lajiryhmä ensi kauden osalta Kaj Töttermanin johdolla päätyykään, se nähdään. Niiden keskellä ei ole helppoa linjata kokonaista lajia. Nuoret nousevat kuskit tarvitsisivat sen tyylin mukaisia kisapätkiä kehittyäkseen oikeaan suuntaan. Pitkät, perinteisen enduron tyyliset erikoiskokeet ovat kaukana siitä, mitä EMja MM-tasolla tänä päivänä ajetaan. offroadpro.fi 71 riihimaki.indd 71 28.9.2015 21.04. Riihimäen kisavarikolla ja pätkien varrella näitä mielipiteen vaihtoja käytiin osin vielä Jämsän osakilpailun hengessä. Toiveena on siis pidemmät erikoiskokeet ja maastossa ajettavat siirtymät. Näiden toiveiden ja harrastajakunnan ideoiden edessä lajijohtaja Kaj Tötterman joutuu nyt tekemään päätöksiä. Suunta on kuitenkin oikea, uskotaan että nyt tehdään hyviä päätöksiä. Eero Remes ajoi Riihimäen kisan ensimmäisen päivän ja oli nopein. Lajiryhmän linjaus, jossa SM-kisat vapautetaan tarkasta formaatista, on hyvä. Näin halutaan lajia lähemmäs sen alkuperäistä, luotettavuusajon tyyliä. Ennakkoon lajiryhmältä on jo tullut tietoa, että oikeita päätöksiä taitaa olla tulossa. Uudistusta, tai oikeastaan selkiytystä ensi kauden kisoihin tuntuu kaipaavan yksi jos toinenkin. Varmaa on, että nyt harrastajien ääntä on kuultu. kaatumisessa sattunut selkä vaati lääkärin tarkastuksen
Slovakiassa käydyn kisan tuloksia sävyttivät kabinettipelit, joiden takia mitaleihin jäi hapan sivumaku. 72 ENDURO ISDE SlovaKIa isde.indd 72 28.9.2015 17.41. Suomen Trophy-joukkue nousi mitalitaisteluun ja oli kiinni MM-pronssissa. Ranska nousi kisan kärkeen ja sanasota kulisseissa oli valmis. Maan joukkueet johtivat aikuisten, junioreiden ja naisten luokkia. Tarkastuspisteen ohittaneet kuskit syyttivät huonoa merkkausta. Monen paikalla olleen mielestä hylkäämisen peruminen oli epämääräinen päätös. Ranskan miesten maajoukkue vei kisan voiton mutta tapahtumia sävytti hylkäyspäätökset ja niiden purku. Eksymisen voisi helpommin ymmärtää jos kyseessä olisi ollut joukko harrastekuskeja, mutta nyt asian ytimessä olleet kahdeksan kuljettajaa kuuluvat maailman eliittiin. Lähinnä crossin puolella pärjännyt Sipes oli Sixin nopein kuski. World Trophy ranskaan Ranskan maajoukkue vei nimiinsä Six Daysin voiton. TeksTi: Sami Salonen kuvaT: Pole Position Communication, Kaj Rönnqvist, Jonty Edmunds / Future7Media, Husqvarna V ielä pari viikkoa Sixin päättymisen jälkeenkään tilanne mitalijoukkueiden tulosten suhteen ei ollut täysin selvä. Outo väite, koska monta sataa mutta kuskia osasi ajaa reitin sen merkkejä seuraten. Näin tapahtui, ja sen myötä Ranska, USA, Italia, Espanja ja Englanti tipahtivat alaspäin tuloslistoilla. Ranskan joukkueen kaulaan kultamitalit kuitenkin ripustettiin ja siitä Australian joukkue oli ymmärrettävästi avoimen kiukkuinen. Ratkaisuista johtunutta tympeää makua ei Aussien osalta liennyttänyt edes se, että maan juniorit ja naiset voittivat omat sarjansa. USA:n joukkueen Ryan Sipes oli yksi kovista yllättäjistä. Kisan aikana kahdeksan kuskia viiden eri maan joukkueesta jätti yhtenä kisapäivänä reittitarkastuspisteen käymättä. Vahvasti ajanut Australian maajoukkue jyräsi kohti Sixi-voittoa ja kisaviikon loppupuolella näytti jo siltä, että Australia tekee hattutempun. Asian viimeistä päätöstä ei ehkä vieläkään ole tehty. Hylkäämispäätös päätettiin kuitenkin perua. Sääntöjen mukaan asiassa ei ole epäselvyyttä, tarkastuspisteen ohittaminen johtaa hylkäykseen
Samoin Junior Trophy -joukkue oli kuudes ja naisten maajoukkue otti nelossijan. Suomen Trophy-joukkue ajoi kuudenneksi. Naisten Trophyn kolmikko oli Sanna Kärkkäinen, Marita Nyqvist ja Taru Koskinen. Eero Remes ajoi maajoukkueen kapteenina koko viikon kovia tuloksia. Ensi vuonna Espanjan Sixillä kun tulostaso on tasaisempi, Suomi nousee jälleen mitalikantaan. Karppinen oli samalla kisan vanhin maaliin ajanut kuljettaja. Suomen joukkueet jäivät mitaleitta, vaikka yksilötasolla kuskit onnistuivat ajollisesti ja vauhdillisesti hienosti. aamuruuhka EK:n lähtöpäässä, pätkän poistaminen sekoitti aikataulua ja aiheutti ruuhkaa. Vauhtia kuitenkin selvästikin löytyy nuorissa ja naisissa. offroadpro.fi 73 isde.indd 73 28.9.2015 17.41. Eero Remeksen johdolla Trophyssä ajoivat Antti Hellsten, Henric Stigell, Mika Barnes, Eemil Pohjola ja Matias Savo. Ranskan Trophy-joukkue vei kultamitalit mutta tuloksiin jäi hapan sivumaku. Tekniikkamurheet ja yksittäiset notkahdukset verottivat joukkueiden tulosten tasaisuutta ja näin kovien vastustajien kanssa kilpaillessa se riitti tiputtamaan meidän joukkueitamme tuloslistoilla alaspäin. oFFRoaDPron jokkue ajoi kerhojoukkueiden kisassa hyvän tuloksen. DYNaSET Hydraulics kerhojoukkueessa Reijo Karppiselle osallistuminen oli kymmenes vuosi peräkkäin. Tasaisuus oli jälleen valttia, aivan kuten Sixeillä aina. Henric Stigell osoitti jälleen, että crossin Suomen mestarilta sujuu myös enduro. Junior Trophyn muodostivat Joni Kaivolainen, Antti Hänninen, Jiri Leino ja Mika Tamminen. Reijon lisäksi joukkueessa ajoivat Jukka Pylväs ja Janne Koivula. Mikko leppäselle tuli pikakomennus kerhojoukkueeseen, siksi rengastyöt ja pyörän rakennus jäivät ihan viime hetkeen. Joukkueena Mikko leppänen, arto Kallioinen ja Heikki Santala saivat osansa kisaviikon kolhuista mutta taisteli maaliin komeasti
Motocross on lähipiirin ajanviete, jolloin reissussa ollaan perjantaista sunnuntaihin ja välillä käydään vain katsomassa kisoja. Ruotsalo itsessään sijaitsee 15 kilometrin päässä Kokkolan keskustasta. Iisalmikin on lähellä, kun sinne on 220 kilometriä. Alavudelle ei ole edes 200 kilometriä. Kun sitä kuitenkin ollaan liikkeellä, miksei viihtyisi koko viikonloppua radalla. Pohjoisen Kierroksella teimme myös muuta kuin crossijuttuja. Moilasen lähin kilpailu on Raahessa, minne on kotoa Kokkolan Ruotsalosta matkaa 120 kilometriä. Myös Moilasen harjoitusja kisakaveri MXB-luokasta, Matti Kungas, on kilpailuissa samassa porukassa. HARRASTUS Kokkolassa perheensä kera asuva Tatu Moilanen, 31, on kiertänyt jo usean vuoden aktiivisesti MXB-luokan kilpailuja. Kilpailumatkat ovat satojen kilometrien mittaisia, mutta se ei haittaa. – Ja tietenkin olemme reissussa koko viikonlopun, koska on kiva katsoa veljenpojan kisaamista lauantaina ja sitten ajaa itse sunnuntaina. Moilasten kohdalla voidaankin puhua perheitä yhdistävästä harrastustoiminnasta, jossa ainakin MX-liigan viikonloput kuluvat perjantaita myöten crossivarikoilla. Välillä käymme myös katselemassa SMja MM-osakisoja yhdessä. Harrastusta asuinpaikan ehdoilla Vajaan 50 000 asukkaan Kokkola ei ole sinänsä kovin pohjoisessa. Ouluun on matkaa 200 ja etelään Vaasaan 120 kilometriä. Naapuripilttuussa on tavallisesti Tatun veli perheineen, sillä veljenpoika Arttu Moilanen kilpailee MXC/C-luokassa. Muuten toki kilpailumatkoilla on yhteen suuntaan usein 400–500 kilometriä. – Asuntovaunu on kasvanut perheen mukana. Oli vähän pakkokin panostaa vaunuun, koska radoilla ei juuri palveluja ole. Ja kun meitä on reissussa Puolen suvun TeksTi ja kuvaT: Marko Vihriä 74 HAASTATTE LU TATU MOILANEN tatu_moilanen.indd 74 28.9.2015 17.43. Matkassa kulkee mukana koko perhe ja vähän muutakin sukua. Moilaset asuvat ”päätien” varressa vanhassa omakotitalossa, jonka he ovat remontoineet nykyaikaiseksi. Maantieteellisesti tämä Keski-Pohjanmaan taloudellinen ja hallinnollinen keskus sijaitsee Suomineidon puolivälissä. M oilasella ja hänen Jenni-vaimollaan on kolme lasta. Hän on Moilasen vaimon serkku, joten samaa sukua. – Kisareissut menevät yleensä hyvin ja lähdemme kotoa liikkeelle hyvissä ajoin perjantaina, koska saamme sovittua työajat siten. Nyt on hyvä olla, kun on viisi valmista sänkyä ja pöytäryhmästä saa isälle makuupaikan, Moilanen juttelee. – Minä ja Matti olemme tunteneet toisemme lapsesta saakka ja harjoitelleet sekä kisanneet samoissa paikoissa. Nousupisteiden valossa A-luokkakin olisi kutsunut, ellei Moilanen olisi anonut itseään MXB-tasolle. Jenina, 3, ja Jadele, 1, keskittyvät ainakin vielä muihin puuhiin, mutta varikoilla heidät näkee viikonlopusta toiseen. Vaihdoimme nykyiseen viime vuoden kesällä Pohjoisen Kierroksen aikaan. Jare, 5, harrastaa motocrossia. Viisihenkisen perheen matkassa on myös Tatun isä, joka toimii muun muassa mekaanikkona. Matkaa tulee tietenkin tehtyä autossa, mutta radalla lapsille riittää touhua ja kisojen katselua. Pohjanlahden reunalta on kuitenkin varsin pitkä matka kilpailuihin, joiden pääpaino on etelässä
Tämän vuoden kahden viikonlopun, eli kahden kilpailun Kierros oli vaisu. Oli viileää ja kosteaa eikä savirata kuivunut ja se tosiaan kunnostettiin vasta kesäkuuksi, Moilanen muistuttaa. – Se olisi ollut hyvä, pehmeä hiekkarata. Treenipaikkoja valitsemassa Kokkolassa on suhteellisen hyvät harjoitusolosuhteet. MXB-luokan MX-liigassa hän oli viides vuonna 2011. Moilasen kuluva kausi on ollut haastava eivätkä kärkipään sijoitukset ole kuuluneet hänelle. Vaatii kuitenkin järjestelyä lähteä Kierrokselle, ottaa töistä lomaa ja sopia muut kuviot. Menneen kesän Pohjoisen Kierrokseen Moilasille tuli extra-ajanviettoa, kun pari vuotta mönkijällä ajaneelle Jare-pojalle otettiin ensimmäistä kertaa reissuun mukaan Yamaha PW50 -mopo. Kerho ei saanut radalle ympäristölupaa, minkä takia Outokumpu kielsi radalla ajamisen. – Arkipäivinä saisi olla vähintään yksi kisa, mielellään kaksi. Välillä hän oli Steelcrossin, eli raahelaisen kerhon jäsen. – Kerhossa on vähän kisakuskeja eikä toimintaa ole vieläkään kovin paljoa. Kukaan ei enää jaksanut pyörittää kerhoa, jolla ei myöskään ollut rahaa, Moilanen muistelee juniorivuosiaan. Ruotsi houkutteli Moilasen kilpauraan mahtuu myös sellainen ajanjakso, jolloin perheen suunta vei useammin ruotsalaisiin kuin kotimaisiin kilpailuihin. – Meillä oli sinne se sama 500 kilometrin matka kuin kisoihin Suomessa. Etelässä Pietarsaaren radalle on 55 kilometriä. – Kisoja on kuitenkin erittäin mukava ajaa. – Himangalla on pari innokasta talkoolaista, joten rata huolletaan parin viikon välein. Yksi SM-supercrosskisan järjestäminen silloisella ravirata-alueella meni niin paljon tappiolle, että kerhon toiminta oikeastaan lamaantui. Yksi taho valitti radasta, kun jotkut ajelivat hänen maidensa läpi radalle ja radalta pois. Kolmospaikka oli otettavissa vielä viimeisessä osakilpailussa, mutta avauserän kaatuminen käytännössä sinetöi pelin. Moilanen ja Kungas ovat niin sanotusti kantavia voimia K-GMK:ssa, missä on Moilasen laskujen mukaan yhteensä kuusi lisenssikuljettajaa. – Vaihdoimme kerhoa Raaheen, missä oli eloa. – Kokkolan Moottorikerho toimi aktiivisesti 1990-luvun puoliväliin. Minulla ei ole ikinä ollut kuntoa SM-sarjaan, kun ei sitä oikein ole MXB-luokkaankaan. Lisäksi siellä ajettiin viikonlopun kumpanakin päivänä, Moilanen muistelee. iso sukulaisporukka, riittää avuliaita käsiä sekä leikkija juttuseuraa, Moilanen muistuttaa. Ihanteellinen ratapaikka ei ole toki sijainnut enää kymmeneen vuoteen kaupungin kupeessa, vuoden 2011 asuntomessualueen lähellä, Outokummun tehtaiden vieressä. Tatu Moilanen (oik.) ja Matti Kungas ovat ajaneet kavereina motocrossia jo yli pari vuosikymmentä. Pohjoisen suunnasta löytyvät 80 kilometrin päästä Pyhäjoki ja 120 kilometrin päästä Raahe. Moilanen sijoittui MX-liigassa 32:ksi jätettyään viimeisen osakilpailun väliin. Kausi 2014 meni Moilasella pilalle jo toukokuussa, kun häneltä murtuivat lapaja solisluu. Moilanen ei ole koskaan ollut aivan huippuja, mutta ajanut kuitenkin kilpaa kaikki nämä vuodet. Kokkolan Puolukan rata on savipohjainen, jonka pintaan on levitetty hiekkaa, mikä tekee radasta liukkaan. Nykyäänkin olisi kiva, jos kisaa saisi ajaa viikonlopun kumpanakin päivänä, kun kerran ollaan liikkeellä. Ei täällä nyt sentään lunta ja pakkasta niin pitkään ole, mutta varsinkin tänä vuonna oli huonot kelit. – Rata on pohjavesialueella, mikä varmaan vaikutti ympäristölupapäätökseen. Moilanen kaipaa kilpailuja myös Pohjoisen Kierrokselle. Treenija kisareissut kuljetaan yleensä kimpassa. – MX-liigan lisäksi kisoja ei oikein ole. Kyseessä on pitkäaikainen perinne, jonka on syytä pysyä elossa ja vireänä. Muuten Outokumpua ei olisi rata haitannut, Moilanen kuvailee. Menestyminenkin on mieleeni, mutta SM-sarja ei silti kiinnosta. Pitäisi myös tietää ajoissa, missä kisat järjestetään. – Minut on nostettu A-luokkaan kaksi kertaa, mutta olen aina anonut itseni MXB:hen. Täytyy kuitenkin muistaa, että meitä taisi olla viimeksi yhtä monta 1990-luvun alussa. Samana vuonna hän voitti kansallisen kilpailun erän Oulussa ja vei Pohjoisen Kierroksen yhteistuloksen. Siellä sai ajaa enemmän kuin Suomessa, missä oli treenit ja yksi 10 minuutin kisaerä. Ruotsissa vedettiin treenien lisäksi kaksi 15 minuutin erää. Hiekkaradan erottaa kyllä edelleen metsän keskeltä. Kokkolan kerhon lisenssikuskiksi palasin vuonna 2011. Sinänsä tietysti ”hauskaa”, että samalla alueella ovat toiminnassa Outokummun ja Kemiran isot tehtaat sekä jätevedenpuhdistamo. Rovaniemellä onnistuttiin ajattamaan kaikki MX-liigaluokat yhdessä päivässä, joten varmasti muuallakin – ja sitten toisena päivänä sama homma. Moilanen aloitti motocrossin seitsenvuotiaana ja siirtyi sääntöjen mukaisesti kansallisiin kilpailuihin sinä vuonna, jolloin täytti 12 vuotta. Lihaksiin oli tullut vaurioita ja ne olivat pitkään voimattomat. Moilanen ottaisi kilpailukalenteriin myös mielellään muitakin kuin MX-liigan osakilpailuja. offroadpro.fi 75 tatu_moilanen.indd 75 28.9.2015 17.43. – 80-kuutioisella kisatessani aloimme kiertää Pohjois-Ruotsin kisoja. Moilanen tykkääkin enemmän Himangan radasta, joka on kuitenkin Kokkolan rataa pienempi. Aikataulujakin voisi ehkä miettiä, varsinkin sitä kaksipäiväisyyttä. – Sen verran pohjoisessa tämä osa maata on, että esimerkiksi Kokkolan rata oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa kesärengaskunnossa vasta kesäkuussa. Myös budjetti on liian pieni SM:iin. Moilaselle lähin virallinen rata sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Kokkolasta Jyväskylän-tien varressa eikä Himangan radallekaan ole kuin 25 kilometriä. Paraneminen venyi ja hän pääsi töihinkin vasta helmikuussa 2015. Kokkolan kerhon kantavia kuskivoimia RollsRoycen alihankkija Ferromekilla CNC-koneistajana toimiva Moilanen edustaa nykyään Kokkolan Moottorikerhoa (K-GMK)
Vantaan kakkoserään lähdettiin hakemaan titteliä sekä Kytösen että Reiniken leirissä. Asetelma oli sama kuin ensimmäisessä erässä, ja kärkikolmikko paineli nipussa karkuun muilta. 24MX MX-Liiga 24 MX MX-liigan kahdeksas osakilpailu järjestettiin vaihteeksi kotimaisen motocrossin suosituimmalla alueella, kun usein aiemmin päätös on vedetty muualla kuin eteläisessä Suomessa. Isojen pyörien luokista kenties viihdyttävimmän näytöksen tarjosi MX125-luokan lopullinen kärkikolmikko: Jämsän Seudun Moottorikerhon Roni Kytönen ja VMK:n Karl-Robert Reinike sekä Teemu Lahtinen. Imatralla sarjakärkeen noussut Kytönen oli kakkonen ja kertaalleen tangon yli heittäytynyt Reinike kolmas. Kenties se oli syynä siihen, että syyskuiseen koitokseen lähti mukaan suuri joukko kuljettajia, pitkälti yli 250 ajajaa. Reinike kiitti ja kuittasi ykkössijan. 76 MOTOCROS S cup_liiga.indd 76 28.9.2015 17.44. Totaalin sijan 23 napannut Jouko Näätänen kurvailee vierestä. Erän puolivälissä Lahtinen kaatui vauhdilla hyppyrissä. Hän keräsi kamansa ja ajoi maaliin kolmantena sekä MX-liigapronssille. Kytönen oli lähellä kauden toista erävoittoaan, mutta viimeisen kierroksen ohittelu kierroksella jääneistä ei onnistunut. Reinike oli pudonnut sarjan ykköspaikalta Imatralla, kun ensimmäinen erä päättyi pyörän sähkövikaan. Lahtinen johti erää, mutta Kytönen ja Reinike painostivat aivan kannassa. Harraste-luokan voittanut Marko Kyyhkynen (127) ja yhteistulosten kolmanneksi ajanut Jouni Koskinen jutuilla Koskisen voittoisan ensimmäisen erän jälkeen. Seitsemäs MX-liigakausi vedettiin läpi Vantaan ajosuunnaltaan muutetulla radalla, jolla kausi myös korkattiin. Lahtinen runttasi avauserässä nopeasti kärkeen ja piti paikkansa ruutulipulle. Lahtisen mahdollisuudet olivat ohuet. SeitSemäS kauSi paketiSSa TeksTi ja kuvaT: Marko Vihriä 24MX MX-liigan viimeinen osakilpailu toi ratkaisut neljän avoinna olleen mestaruuden kohtaloon syyskuun alussa
Reinike jäi osakilpailuvoitostaan huolimatta sarjan hopealle, kahden pisteen päähän Kytösestä. Sampo Rainio lähti juhlatuulella MX65kakkoserään, kun mestaruus varmistui avausstartissa. Toisen erän Kalatie joutui keskeyttämään lennettyään mutaan tökänneen pyöränsä tangon yli. Kyseessä on Mertsalmen ensimmäinen titteli, kun aiemmat kuusi mestaruutta oli vienyt silloinen Ylä-Savon ja nykyinen Vantaan Moottorikerhon edustaja Sanna Kärkkäinen. Toiseen erään Rainio lähti iloisissa tunnelmissa pupunkorvat kiinnitettyinä kypäräänsä. Rainion kannalta harmittavasti kuitenkin maaliin pitää tulla pyörän kanssa. Hänen loppukauden saldonsa sisälsi neljä ykköstilaa viidestä erästä, mitkä nostivat hänet sarjan pronssille. Mertsalmen kannalta kausi päättyi harmittavasti polven eturistisiteen katkeamiseen Jämsän EM-endurossa, minkä takia Yamaha-kuljettaja ei päässyt MX-liigan päätöksen kanssa samaan aikaan järjestettyyn MM-maajoukkuekilpailuun Slovakiaan. MX65:n hopea matkasi Turun Seudun Moottoriurheilijoiden Miro Varjoselle, jolla oli suuri piste-etumatka Karkkilan Moottorikerhon Kaapo Kalatiehen Vantaalle saavuttaessa. Nummela otti naisten pronssia. Entinen SM-sarjalainen paukutti aika-ajon pohjat sekä kaksi tyylipuhdasta erävoittoa. Kakkoserä oli hänen heiniään. Rainion pyörän ketjut tekivät tenän rankkojen vesisateiden muokkaaman radan mutaurassa eikä poika saanut pyöräänsä enää liikkeelle. Se varmisti hänelle viime kauden hopean perään MX-liigamestaruuden. Mestaruuden vei omien sanojensa muNiklas Lehmuskoski (116) lähti kokeilemaan kilpailemista muutaman vuoden tauon jälkeen ja tulos oli varsin vakuuttavaa MXB:ssä. Tiukat ratkaisut ”kassareissa” MXC/C-luokan ykkönen Vantaalla oli isäntäseuran Niko Hirvonen, joka otti kaksi erävoittoa. Rainio kulkikin varikolla numerolla yksi varustettu paita yllään. Jämsäläinen luokkatulokas otti näin tittelin viime kauden MXC/A-luokan Suomen Cupin jatkoksi. Lapsisankarit kilpailivat paikoitellen kosteissa oloissa, esimerkiksi starttisuoralla näytti MX65-luokassa tältä. Leikki meni kuitenkin jännäksi, kun jälleen kerran ylivoimaisena radalla esiintyneen KTM-kuljettajan ajo jäi ensimmäisessä erässä kesken alle kymmenen metriä ennen maalia. offroadpro.fi 77 cup_liiga.indd 77 28.9.2015 17.44. Enduron Euroopan mestaruuden tänä vuonna voittanut Kärkkäinen ajoi MX-liigassa vain kaksi ensimmäistä osakilpailua, joiden jälkeen mentiin Mertsalmen tahdissa. Mestarit muissa maisemissa Aikuisharrastajien MXB-luokan oli jo varmistanut Jalasjärven Moottorikerho/UA:n (JaMoKe) Miika Latvala, joka jätti Vantaan osakilpailun väliin opiskelijavaihdon takia. Lehmuskoski ei yllättynyt voitostaan, mutta seuraavaa kilpailuaan hän ei osannut ennakoida. Yhden osakilpailun väliin jättäminen ja Imatran ensimmäisen erän keskeytys tiesivät sitä, ettei korkeammalle ollut mahdollisuuksia. Viime kauden MX65-luokan pronssimitalisti JaMoKe/UA:n Jere Harju otti nyt MXC/C-luokan hopeaa. Vantaalla herra ja hidalgo oli Turun Moottorikerhon Niklas Lehmuskoski, joka palasi kilpailuihin muutaman vuoden tauon jälkeen. Poika ei montaa sekuntia ihmetellyt tilannetta, vaan otti ajanottolaitteen irti pyörästään ja juoksi maalilinjan yli. Samalla koko kärkikolmikko jätti hyvästit MX65-luokan MX-liigalle ja heidät nähdään ensi kauden alussa 85-kuutioisten pyörien satulassa MXC/C:ssä. Viikko Vantaan kilpailun jälkeen Kytönen varmisti MXJ-luokan Suomen Cupissa viidennen sijan. Anu Nummela onnitteli Ria Virtasta tämän MXliigahopeasta. Rainio odotetun nopea Kaikkein nuorimpien kuljettajien, 7-11-vuotiaiden, MX65-luokassa Hyvinkään Moottorikerhon (HyMK) Sampo Rainio tarvitsi Vantaalta yhden pisteen ottaakseen mestaruuden. Myös naisten MXD-luokan titteli oli laitettu jakoon, kun Padasjoen Moottoriurheilijoiden Hanna Mertsalmi kasvatti piste-etumatkansa mestarillisiin mittoihin jo edellisessä osakilpailussa. Rainio kuittasi silti 13:nnen sijan, sillä hän ehti ohittaa monta kuljettajaa vähintään kierroksella. Tampere Motocrossin Arto Laine ja Vantaan Moottorikerhon Toni Nieminen sinetöivät hopeaja pronssimitalien kohtalon tässä järjestyksessä Lavangossa. MXD:n hopean otti Vantaalla erät voittanut Hyvinkään Moottorikerhon Ria Virtanen ja pronssin Kangasalan Moottorikerhon (KaMoKe) Anu Nummela. Yhden erävoiton kauden aikana poikaan ajaneet Varjonen ja Kalatie olivat iloisia hopeaja pronssimitaleistaan. Kalatie voitti kauden ensimmäisen eränsä avausstartissa, mikä piti toiveet hopeasta elossa
Luukas Reinikainen, 118p. Taavetti Vähäkoski, 139p. Taavetti Vähäkoski, 139p. Sampo Rainio, 368 pistettä 2. Yht. Maiju Mäki, 211p. 3. 5. Toni Nieminen, 219p. Tino Toikkanen, 155p. Elisa Arokoski, 181p. Lassi Torniainen, 161p. 3. Yht. 8. Tobias Koukku, 296p. 24MX-, RacePros-, Sinisaloja Mitas-tarrat kelpasivat lukuisille junioreille. Laura Kurkinen, 169p. 2. 8. 4. Ville Nikkanen, 241p. 5. Miro Åkerblom, 232p. Kakkospaikan ajoi Sipoon Moottorikerhon Viktor Juselius, joka jäi neljän pisteen päähän pronssille. Laura Kurkinen, 169p. 3. Anton Kuivalainen, 109p. 6. 7. Inka Koskela, 160p. Tino Linna, 202p. Jimi Laitinen, 195p. 10. 4. 5. 4. 8. 113 ajajaa MX125 1. 7. Leevi Jalonen, 193p. Jasper Haavisto, 167p. 41 ajajaa MXD 1. Lassi Torniainen, 161p. Viktor Juselius, 257p. Leevi Jalonen, 193p. Yht. Kasimir Hindersson, 240p. Antti Luoto, 117p. 5. Maiju Mäki, 211p. Nuutti Hakoluoto, 220p. 8. Rauman Seudun Moottorikerho Kuka voittaa. 10. 8. 9. Julia Mattila, 232p. Mestaruutta juhli Suonenjoen Moottorikerhon Aapo Lukkarinen, joka ajoi Juseliuksen tapaan pisteille kauden kaikissa erissä. 4. Matias Latvala, 131p. 7. Miika Latvala, 292p. Hermanni Koskinen, 221p. Turun Moottorikerho palkitsi luokkansa nopeimman kierrosajan tehneet TMK-Tietokeskus Centerin lahjakortilla ja Turun Seudun Moottoriurheilijat startit napanneet ajajat TSMU Extreme Areena -lahjakortilla. Ville Schadewitz, 128p. Kasper Kangasniemi, 256p. Timi Nyman, 211p. Yht. 5. Kasper Kangasniemi, 256p. Sarjataulukot: www.mylaps.com/en/championships/212400 kaan varmistellen Vantaalla ajanut ja erien kakkossijat napannut HyMK:n Tobias Koukku. Kasimir Hindersson, 240p. 2. Hanna Mertsalmi, 338p. 6. 3. Osakilpailun voiton otti Salpausselän Moottorikerhon Leevi Timonen, mikä riitti nostamaan hänet hopealle. 10. Kristian Aatsinki, 232p. 9. 7. Miika Latvala, 292p. 3. Tobias Koukku, 296p. Nuutti Hakoluoto, 220p. Arttu Laukkanen, 136p. Arto Laine, 244p. Harri Knif, 109p. Eemeli Mäkilä, 136p. 5. 10. Tobias Koukku sai pyyhkiä kuraa kasvoiltaan MXC/Cluokan mestarina. 8. Otto Jousa, 162p. 24MX MX-LIIGA 2015 MX65 1. 4. Jouni Leskinen, 90p. 5. 2. Otto Jousa, 162p. Roni Kytönen, 326p. Tiukassa sarjassa seuraavina tulivat Kouvolan MC:n Ville Nikkanen, Mäntsälän Moottorikerhon Kristian Aatsinki ja Ylivieskan Moottorikerhon Kasperi Hämäläinen. 5. Jere Harju, 265p. Luukas Reinikainen, 118p. 7. marraskuuta Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Jere Harju, 265p. 24 ajajaa MXB 1. 7. 80 ajajaa Yhteensä 407 eri ajajaa kauden aikana. Matias Latvala, 131p. Viktor Juselius, 257p. Tami Suuronen, 164p. 6. 4. 10. Jere Rönkkö, 150p. 3. 7. 8. Kristian Aatsinki, 232p. 5. 9. 10. Miro Varjonen, 312p. Yhteensä 72 ajajaa MXC/C 1. 10. Niko Hirvonen, 239p. Kasperi Hämäläinen, 215p. Ville Rontu, 169p. Miro Varjonen, 312p. MX-liigakausi juhlistetaan päätökseensä 24MX MX-liiga Gaalassa Tampereen supercrossin yhteydessä 7. 4. Karl-Robert Reinike, 324p. 6. 3. Miro Åkerblom, 232p. Elias Hämäläinen, 141p. 10. 8. 6. Peetu Aalto, 119p. 2. Harri Knif, 109p. Yht. Anu Nummela, 291p. Yht. Tino Toikkanen, 155p. Toni Nieminen, 219p. 4. Anu Nummela, 291p. 9. 7. 6. Niko Hirvonen, 239p. 77 ajajaa MXC/B 1. Hermanni Koskinen, 221p. Hanna Mertsalmi, 338p. Hanna Reinola, 144p. 9. Elisa Arokoski, 181p. MXC/B-luokassa käytiin tiukin kamppailu kärkisijoista, sillä seitsemän ensimmäistä kuljettajaa oli lopulta 49 pisteen sisällä toisistaan. Eemeli Mäkilä, 136p. 8. 24 ajajaa MXB 1. Antti Luoto, 117p. Teemu Lahtinen, 310p. Peetu Aalto, 119p. Arto Laine, 244p. Teemu Lahtinen, 310p. 6. Jenni Ahonen, 173p. Elias Hämäläinen, 141p. 3. 80 ajajaa 24MX MX-LIIGA 2015 MX65 1. Hanna Reinola, 144p. Roni Kytönen, 326p. 2. Jasper Haavisto, 167p. 8. Yht. 3. Ria Virtanen, 303p. 77 ajajaa MXC/B 1. Emppu Aro, 119p. 2. 113 ajajaa MX125 1. Aapo Lukkarinen, 264p. 5. Kasperi Hämäläinen, 215p. Ria Virtanen, 303p. Kaapo Kalatie, 277p. Samuli Launonen, 177p. 2. Kangasalan Moottorikerho 27.6. 5. Nelospaikan Kasper Kangasniemi voitti avauserän, mutta oli toisessa viides. Emppu Aro, 119p. Matti Kungas, 99p. KaMoKen poika jäi pisteen pronssista. Ville Rontu, 169p. 7. MOTOCROSS: 24MX MX-LIIgA 18.4. 6. Teijo Häkänen, 136p. Sampo Rainio, 368 pistettä 2. 4. Jenni Ahonen, 173p. Ville Schadewitz, 128p. 10. 8. 6. 9. 2. 6. 7. 5. Karl-Robert Reinike, 324p. 3. Kaapo Kalatie, 277p. Matti Kungas, 99p. Jimi Laitinen, 195p. Aapo Lukkarinen, 264p. 7. Yht. Samuli Launonen, 177p. Ville Nikkanen, 241p. 4. Anton Kuivalainen, 109p. 10. 6. 9. Tino Linna, 202p. 9. 4. Timi Nyman, 211p. Palkintojenjaon sivussa jakoon lähti myös Monster Energy -energiajuomia sekä 24MX-lahjakortteja. 4. Julia Mattila, 232p. Yhteensä 72 ajajaa MXC/C 1. 9. Teijo Häkänen, 136p. Jouni Leskinen, 90p. Siitä huolimatta, että Honda-kuljettaja kaatui kakkoserän starttimutkaan. 24MX MX-liigan tapojen mukaisesti kuljettajat saivat palkinnoksi pokaalit sekä erilaisia tuotteita. 3. 2. Jämsän Seudun Moottorikerho 17.10. FinMX ja Motorengas antoivat Mitas-takarenkaan tsempparille, joka oli MX65luokan B-finaalin voittanut Ile Halttunen. MXC/B:n kanssa samoissa erissä ajanut, MX-liigan ulkopuolinen MXC/A-luokka oli Sipoon Moottorikerhon Emil Weckmanin heiniä. Continental Foods jakoi kuljettajille Blå Band -retkiruokia. 3. 10. 10. 9. 41 ajajaa MXD 1. Arttu Laukkanen, 136p. 50-kuutioisten pyörien näytösajossa oli kevään kilpailun tapaan parisen kymmentä innokasta ja iloista lasta näyttämässä yleisölle, mistä crossiharrastus voi alkaa. Leevi Timonen, 260p. Tami Suuronen, 164p. 6. Suomen mestaruuden 1500 euroa top 5: 1500€, 1200€, 700€, 400€, 200€ 8 1 M e d i a F i n l a n d , SMcrosscountry 78 cup_liiga.indd 78 28.9.2015 17.44. Yht. 7. 2. Yht. 9. Jere Rönkkö, 150p. 8. 9. Inka Koskela, 160p. Leevi Timonen, 260p
Rauman Seudun Moottorikerho Kuka voittaa. Suomen mestaruuden 1500 euroa top 5: 1500€, 1200€, 700€, 400€, 200€ 8 1 M e d i a F i n l a n d , SMcrosscountry 18.4. Suomen mestaruuden 1500 euroa top 5: 1500€, 1200€, 700€, 400€, 200€ 8 1 M e d i a F i n l a n d , SMcrosscountry cup_liiga.indd 79 28.9.2015 17.44. Kangasalan Moottorikerho 27.6. Jämsän Seudun Moottorikerho 17.10. Jämsän Seudun Moottorikerho 17.10. Kangasalan Moottorikerho 27.6. 18.4. Rauman Seudun Moottorikerho Kuka voittaa
Lähtökohtana Husabergissä oli juuri puhdistetut, mutta jo 20 tuntia ajoa nähneet stefat sekä pölysuojat keulaputkissa. Nyt huoltotoimiin tehtiin poikkeus ja ajettiin sekalaisessa maastossa sekä motocrossradoilla yhteensä yli 15 tuntia tehollista ajoa. SKF:n mud scraper kelpaa kovempaankin ajoon, erityisesti Hondan ilmakeulassa se puoltaa paikkaansa. Sarjan hinta esimerkiksi MP-Racingin verkkokaupassa on 42 euroa. Stefoihin asti kura ja muta ei ollut vielä päässyt. SKF mud Scraper TEKSTI JA KUVAT Jani Partanen S KF toi markkinoille jo 2013 EICMA:n messujen aikaan mud scraperin enduroja motocrosspyörien etujousitukseen. SKF:n mud scraper toimi kokeilun ajan todella mallikkaasti ja puhdisti sekä keräsi isoimmat ylimääräiset maa-ainekset itseensä, eikä päästänyt niitä varsinaisen pölysuojan alle stefan kiusaksi. 25 ajotunnin jälkeen keula oli auki ja keulaan tehtiin shimmaukseen muutoksia, mutta samoilla stefoilla sekä pölysuojilla keula kasattiin takaisin nippuun. Kokonaan huoltotoimista SKF:n mud scraper ei vapauta, mutta helpottaa harrastajan elämää kummasti sekä pidentää stefojen ja pölysuojien kestoikää huomattavasti. SKF:n mud scraperia on saatavilla ainakin WP:n, Showa:n, KYB:n sekä Marzocchi:n keulaputkiin. Tuollainen herkempi stefa on myös herkempi päästämään ilmaa sekä öljyä keulan ulkopuolelle, mutta nyt sitä ei kaikista odotuksista huolimatta ole tapahtunut. Sarjoja myy esimerkiksi TTM Factory Forssassa sekä MP-Racing Hyvinkäällä. Hiukan 15 ajotunnin jälkeen koekäyttö oli pakko keskeyttää ja Hinta 42 € (MP-Racing ) Maahantuoja Oy SKF Ab, Espoo +358 20 7400 700 http://www.skf.fi SKF MUD SCRAPER tutkia vahingot, sillä ilman SKF:n mud scraperia oleva keulaputki alkoi vuotaa öljyä. Kyseessä ei siis ole mikään uunituore uutuus, mutta oli saatavilla Suomessa vasta viime syksynä. 15 ajotunnin jälkeen alkoi vakio keulaputki vuotaa keulaöljyjä ulos” SKF:n mud scraperilla varustettu keulaputki toimi vielä moitteetta” SKF:n mud scraper oli kerännyt itseensä suurimman osan ylimääräisestä maa-aineksesta” 80 KOKEILU OP715_kokeilu.indd 80 28.9.2015 17.45. Huomion arvoista on se, että kyseisessä keulassa on käytetty Kawasakin herkempiä keulan stefoja, joissa on vain yksi jousikiristin, kun Hondan omissa niitä on kaksi. Keulaputken joutuu toki irrottamaan asennuksen ajaksi, jotta ylemmän liukuputken suojaholkki saadaan keulaputkesta pois ehjänä. Ainoa huolto pölysuojille sekä keulaputkille tuona aikana oli painepesuri. Tuona aikana mud scraperit otetiin vain kerran alas ja puhdistettiin. Päätimme kokeilla onko tuotteesta mihinkään kotimaisissa enduromaastoissa sekä motocrossradoilla. Kokeilun aikana toisessa keulaputkessa oli paikoillaan SKF:n mud scraper, toisen jätimme vakiokuntoiseksi. Tuo ajomäärä piti sisällään syksyn kurakelejä enduron parissa sekä Kärme Kustaan kiemurat. Kokeilu sisälsi myös yhden kansallisen endurokilpailun. Testipyörinä toimivat Husaberg TE125 sekä ilmakeulalla varustettu Hondan CRF450. Nyt ajotunteja on kasassa yhteensä 51 syksyn, talven sekä kevään sekalaisissa keleissä ja kertaakaan keula ei ole päästänyt ilmoja tai öljyä pihalle. SKF mud scraperin asentaminen on hyvin helppoa. Nyt mud scraperit ovat molemmissa keulaputkissa paikoillaan ja takana on jo yli 90 ajotuntia samoilla stefoilla, eikä ongelmia ole ilmaantunut uudelleen. Pölysuojan alle oli päässyt jo ihan merkittävästi ylimääräistä savea, hiekkaa sekä mutaa. Hondan ilmakeulan kanssa kokeilu aloitettiin juuri huollon jälkeen ja scraperit molemmissa liukuputkissa paikoillaan. Normaalisti stefat ja pölysuojat kyseisessä pyörässä puhdistetaan jokaisen ajon jälkeen
Kevyin ja viilein Kenny ja Sinisalo ovat suojapaitoja, joten ymmärrettävästi riisutumpi UFO-panssari tuntui ajossa kevyimmältä yllä. Yläosasta suoja voisi olla leveämpikin, jotta lapaluut olisivat tehokkaammin suojien peitossa. Värivaihtoehtoja on useita ja muotoilu on moderni. Kiristysremmit kulkevat selkäsuojan alaosasta etupuolen alaosaan, joten panssari pysyy hyvin paikoillaan, vaikka yläosa kääntyy vartalon liikkeiden mukana. Suojaa ja käyttömukavuutta tuo pehmeä sisäpinta. Jostain syystä kovike on kuitenkin jaettu kahteen osaan. Samalla hän vertaili niitä itsellään käytössä olevaan malliin. Yrjänäisellä itsellään on Sinisalo Body Armor -suojapaita. Toki rako suojien välissä ei ole yhtä iso kuin Sinisalossa, jossa vetoketju kulkee keskellä. UFO:ssa on syvennykset rintaja selkäsuojassa, jolloin niskatuen voi laittaa niitä vasten. Suojapaidoissa vivahdeeroja Sekä Kenny että Sinisalo antavat kattavasti suojaa eri puolille ylävartaloa. Paidoissa on myös hihat, joissa on kyynärpääsuojat. Lasten suojapaidoissa on samat ominaisuudet kuin aikuistenkin versioissa. UFO on kaikin puolin ”siistein” näistä kolmesta, sillä se on kuin aikuisten panssari. Kennyn selkäsuoja on pitkä, joten se saattaa ulottua häiritsevän alas, jopa takapuolen päälle. Istuvuutta lisäävät etuja takasuojien alaosat, jotka on nivelletty yläosista. Munuais/ tukivyö kruunaa kokonaisuuden. Tutkailimme valikoimaa myös itse, mutta Yrjänäisellä oli varsin selkeä käsitys kolmesta panssarista. UFO:lla on kyllä itselläänkin tarjolla niskatuki. Toki esimerkiksi Leatt ohjeistaa käyttämään tukea suoraan kehoa vasten (paita voi olla välissä). KENNY, UFO & SINISALO Malli Suojapaita Värit Musta-kelta-puna Hinta 109 euroa Maahantuoja Storm Motor Oy, www.storm-motor.fi KENNY PERFORMANCE Malli Suojapanssari Värit Useita Hinta 89 euroa Maahantuoja AllRight Oy, www.allrightshop.fi UFO KIDS REACTOR 2 81 OP715_kokeilu.indd 81 28.9.2015 17.45. Maahantuojista Storm Motor Oy toi vertailuun Kenny Performance -suojapaidan, jonka hinta on 109 euroa. Osista koottu selkäsuoja antaa kuitenkin erinomaisesti suojaa leveästi selkärangan ympärillä. Panssari ei niin sanotusti häiritse ajaessa. Kennyssä vetoketju on etuosan sivussa, mikä mahdollistaisi yhtenäisen rintasuojan. Toisaalta kaikki suojat pysyvät varmasti yllä takkina. Vaikka säätöjä onkin, eivät kyynärpääsuojat tai tukivyö välttämättä osu sille kohdalla, mille ne irrallisina haluaisi laittaa. Yksi tyypillinen mahdollisesti heikkous on se, että suojapaidoissa suojat ovat juuri niillä paikoilla kuin ovat. Suojaa on paljon ja tukivyö pitää paitaa paikoillaan. Toisaalta UFO:ssa ei ole suojia olkapäille, vaikka harteiden yli muovikaaret kulkevatkin. On kovikkeet etuja takapuolella sekä olkapäissä ja suojaa olkavarsille. Kylkien alaosalle tulee hyvin suojaa muovikovikkeilla ja myös rinta sekä selkä ovat varsin kattavasti muovisuojien peitossa. Vaikka paidan ”runko” on verkkokangasta, on paita kuumempi ja painavampi kuin perinteisemmät panssarit. Selkäsuoja on kuitenkin paksu pehmustekerros mukaan lukien vakuuttavan oloinen. offroadpro.fi LaSTeN paNSSarIT TEKSTI JA KUVAT Marko Vihriä J unnukuljettaja Eelis Yrjänäinen, 9, kävi pyynnöstämme kokeilemassa kahta erilaista lasten suojapanssaria. AllRight Oy:ltä saimme 89 euron arvoisen UFO Kids Reactor 2 -rintapanssarin
KYLLÄ KIITOS! C M Y CM MY CY CMY K supercross_mainos_bike.pdf 1 9.10.2014 17.01 LATAA NYT ILMAISEKSI C M Y CM MY CY CMY K supercross_mainos_bike.pdf 1 9.10.2014 17.01 LATAA NYT ILMAISEKSI OP715_seuraava.indd 82 28.9.2015 23.49
GGN Gotlanti tarjosi taas sitä itseään. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Tunnus 5020876 00003 Vastauslähetys KYLLÄ KIITOS! Tilauksen maksaja Nimi Lähiosoite Postinumero -toimipaikka Tilauksen saaja (täytä mikäli eri kuin maksaja) Nimi Lähiosoite Postinumero toimipaikka Hinnat voimassa 31.12.2015 asti. OP neuvoo Ohjeet etuhaarukan säätöihin. OFFROADPro 8/2015 ilmestyy 3.12.2015 Ryan Villopoto Risteyskohdassa kilpauran jälkeen. Tilaan -lehden! 4 nron kestotilauksena, 39,90€ 8 nron kestotilauksena, 72,90€ 8 nron määräaikaisena tilauksena, 82,90€ Leikkaa irti ja pistä postiin! C M Y CM MY CY CMY K supercross_mainos_bike.pdf 1 9.10.2014 17.01 LATAA NYT ILMAISEKSI C M Y CM MY CY CMY K supercross_mainos_bike.pdf 1 9.10.2014 17.01 LATAA NYT ILMAISEKSI OP715_seuraava.indd 83 28.9.2015 23.49
314,99 € 104,99 € 29,90 € 598,00 € 14,90 € 21 + 19” NASTARENKAAT MICHELIN AC 10 KETJURATASPAKETTI 520 X-RENGAS TUULITAKKI 24MX WATERPROOF 79,90 € RAVEN STRIKE: Yksi harvoista Roll-off laseista jossa on huurtumisen estävä tuplalinssi. Kestävä kovakuorinen laukku johon mahtuu jopa 5 kpl Roll-off laseja! ENDURO-PAKETTI: RAVEN STRIKE + 24MX AJOLASILAUKKU XL 59,90 € -25% Raven Strike roll-off lasit tuplalinssilä! Myös 21+18” sekä 19+16” Laadukas X-rengas ketju Kevyt alumiininen takaratas MARKKINOIDEN EDULLISIMMAT! 24MX XL Ajolasilaukku Asiakkaamme rakastavat meitä! Meillä on paljon loistavia asiakasarvioita Asiakkaamme rakastavat meitä! Meillä on paljon loistavia asiakasarvioita 24mx.fi | info@24mx.fi | 09-31 58 21 08 163,00 € OP715_takakansi.indd 84 28.9.2015 17.47. Näiden lasien kanssa näkyvyys säilyy myös kaikkein kuraisimmissa olosuhteissa! 24MX XL AJOLASILAUKKU: Suurempi kuin alkuperäinen