. vuosikerta / 1 l. EU-kansanäänestys jakaa Britannian kahtia Mosambikissa on laulamisen vapaus Perinteet vaarassa Etiopian suolaaavikolla UNELMA IHMISOIKEUKSISTA Martti Koskenniemi ja Thomas Elfgren uskovat, että kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti. 2016 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. 50. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO
Ilmoittaudu toimittajakoulutukseen sähköpostitse tiedotus@sadankomitea.fi. Haluatko tilata Ydin-lehden oppilaitosten lukusaleihin tai kirjastoon. Paikkoja on rajoitettu määrä, joten toimi nopeasti. Ilmoittautuminen päättyy maanantaina 4.4. Kirjastojen mahdollisuudet tilata mielipidelehtiä ovat heikentyneet säästöpaineissa. alv 10 %) • alennettu hinta opiskelijoille ja työttömille 20 € (sis. Ota yhteyttä ydin@ydinlehti.fi lahjatilauksen tekemiseksi. Paperilehden • vuositilaus 35 € (sis. Kouluttajina tapahtumassa ovat muun muassa toimittajat Jani Kaaro ja Hanna-Kaisa Hellsten sekä rauhanlehtien päätoimittajat. TARKEMMAT TIEDOT KOULUTUKSESTA WWW.SADANKOMITEA.FI/TAPAHTUMAT/RAUHANLEHTIEN-TOIMITTAJAKOULUTUS Pax, Ydin ja Antimilitaristi järjestävät LAUANTAINA 16.4. alv 10 %) • kestotilaus 28 € (sis. Koulutuksen osallistumismaksu on 10 euroa. KOULUTUSPÄIVÄN rauhanlehtiin kirjoittamisesta kiinnostuneille. Ensimmäinen numero ilmaiseksi! TILAA YDIN PAPERILEHTENÄ KOTIIN KANNETTUNA TAI APPSTORESTA DIGITAALISENA OMALLE IPADILLE. Rauhanasemalla Helsingissä järjestettävässä koulutuksessa käsitellään muun muassa lehtikirjoittamisen käytäntöjä, juttujen ideoimista ja ajankohtaisia rauhanpoliittisia kysymyksiä. alv 10 %) Tablettilehden kestotilaus maksaa 24,99 € (sis. alv 24 %). WWW.YDINLEHTI.FI WWW.FACEBOOK.COM/YDINLEHTI WWW.TWITTER.COM/YDINLEHTI
/ 12 JOHANNA PERKIÖ Perustulo tulee – vai tuleeko sittenkään. / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2016. / 34 TIMO VIRTALA Kansalaisoikeusliikkeen pitkä tie / 38 YDIN-LEHDEN TOIMITUS Tuleeko perustulosta hyvinvointivaltion käyttöjärjestelmä. / 64 NORA LUOMA Kuvitteellista tasa-arvoa Suomessa / 66 KALEVI SUOMELA Mitä nyt tulisi ajatella Marxista ja marxilaisuudesta. / 60 YDIN-LEHDEN TOIMITUS Mitä kauppasopimus Atlantin yli toisi tullessaan. / 83 LEENA GÜELL Verikukkien pisarat / 84 ARJA ALHO Reipas, rohkea ja erilainen / 86 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 SIMO ORTAMO Maan tapana ympäristötuhot / 94 OSAMA AL ALOULOU Pakolaiskriisin tulisi yhdistää Eurooppaa / 96 HETA HEISKANEN Sovittaisiinko. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Hauraat ihmisoikeudet / 20 EINI NYMAN Epäonnen vuosi Nepalissa / 23 REIJA MIKKOLA Kurjuutta paratiisissa / 28 EEVA LENNON Lipuuko Britannia irti Euroopan unionista. / 40 SIMO ORTAMO Pakolaisten puolustaja / 42 VENLA TOIVONEN Ihmisoikeuspoliisi / 46 HEIDI HÖÖK Valkoista kultaa Etiopian aavikolta YTIMESSÄ 52 JANNE RANTALA Mosambikin laulajat eivät vaikene / 56 JAAKKO BLOMBERG Mistä uhka Suomen turvallisuudelle. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LAURA LODENIUS Lupa tappaa. YDINKOKEMUS 74 TUOMAS JÄRVENPÄÄ Etelä-Afrikan uudet riimit / 78 MERJA MINKKINEN Uraani halkeaa ja kaunis luonto katoaa / 80 VAPPU TAIPALE Mitä tiedämme Afrikan terveydenhuollosta
Oletettavasti kansalaisyhteiskuntaa on kuitenkin se, että kuulumme erilaisiin yhteisöihin ja järjestöihin. Onnellisuuteen kuuluu myös luottamus. Kun astelemme vuorella raikkaassa tuulessa ja kuulemme laaksojen hyminän, olemme onnellisia. Luottamustamme selittävät kaksi indikaattoria: kansalaisyhteiskunta ja yhteiskunnan toimeenpanevat instituutiot. YDIN 1 / 2016 4 PÄÄKIRJOITUS. Aikaisemmin ajattelimme myös, että hyvinvointivaltio tuottaa meille kaikille turvallisuutta tuottavia asioita. Nuorisotutkijat vakuuttavat, että yhdenkin aikuisen hyväksyntä voi pelastaa lapsen ja nuoren, vaikka perheen elämä olisi kaaoksessa. Tutkija Juho Saari on huomannut, että vallassa on kolme puoluetta, joiden kansanedustajien ja kansanedustajaehdokkaiden enemmistön mielestä hyvinvointivaltio tekee ihmiset laiskoiksi. K ansalaisyhteiskunnasta löytyy erilaisia määritelmiä. Suomi on yksi maailman parhaimmista paikoista äideille ja pikkulapsille. Suomalaiset luottavat oikein tutkitusti toisiin ihmisiin ja instituutioihin. Vohveleita ei voi paistaa virtuaalisesti eikä tilaisuutta järjestää ilman tekijöitä. Hyvinvointivaltiosta on tullut heidän mielestään osa yhteiskunnan jäykkyyttä. JO VALKENEE KAUKAINEN RANTA ARJA ALHO päätoimittaja A leksis kiven runossa Onnelliset luultavasti kiteytyy keskeiset suomalaisille onnea tuovat asiat: luonto ja toisen rakastaminen. Maailman sarjassa olemme seitsemänneksi onnellisimpia, Euroopassa toisia. Verkostoituminen ja sosiaalinen media ovat toki in, mutta onko niistä sosiaalisen pääoman kartuttajiksi tai jonkun asian tekijäksi. Mutta osallisuuskin kasautuu. Instituutioiden luottamus perustuu puolestaan siihen, että kansalaisia kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti eikä korruptiota ole. Viime aikoina erityisesti poliisi on kunnostautunut oudoilla lausunnoilla, jotka saavat ainakin minut huolestumaan sen asenteellisuudesta ja asemoitumisesta poliittisen oikeiston ajatusmaailmaan. Vain kahdeksan ihmistä sadasta kuuluu useampaan kuin viiteen järjestöön. Tämäkin luottamus on haavoittuvainen. Instituutio toisensa perään on joutunut huomaamaan, että demokratiaan kuuluva avoimuus tuottaa yllätyksiä: skandaaleja, vuotoja ja lipsahduksia. Köyhät sentään näkevät, että myös yhteiskunnan rakenteilla on vaikutusta. Helsingin Sanomien ja tutkijoiden suuren köyhyyskyselyn tulos vuoden 2015 lopulta on hätkähdyttävä: mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi. Tämän tietävät kaikki ne, jotka ovat järjestöihmisiä: uusia jäseniä ei tule, tilaisuuksissa ovat yleensä aina samat eikä talkootyö innosta kuin ani harvoin. Kolme neljästä on joskus kuulunut johonkin järjestöön. Kun ammatillinen järjestäytyminen on meillä niin yleistä, muihin järjestöihin kuuluminen ja niissä toimiminen ei vaikutakaan enää niin vetovoimaiselta. Byrokratiatalkootkin näyttäytyvät tässä valossa Troijan hevosena, jolla pääoma siivoaa itselleen enemmän tilaa ihmisten ja ympäristön suojelun kustannuksella
Kun ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan instituutioihin ja niiden pyrkimykseen olla puolueettomia ja objektiivisia, pelko ja epävarmuus vähenevät. Tämä vahvuus ei tule loppututkinnosta tai yhteiskunnallisesta asemasta eikä se katso ikää, sukupuolta saati ihonväriä. Esittelemme rikosylikomisario Thomas Elfgrenin, joka on tutkinut rikoksia ihmisyyttä vastaan. Hänen mielestään on päivänselvää, että Suomessa esiintyy rasismia ja syrjintää. Silti toimeen on tultu. Onnellinen on vahva heikkonakin. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu on oikein ja eriarvoinen kohtelu väärin. Jaakko Blomberg aloittaa myös Ytimen 50. Toivottavasti perheen yhdistämiseen liittyvät tulovaatimukset eivät toteudu kenenkään osalta. juhlavuoden ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua käsittelevällä kirjoituksellaan. Tätä vahvuutta osoittavat joka päivä tuhannet ihmiset, jotka uskaltavat olla ihminen ihmiselle leipäjonoissa, vastaanottokeskuksissa, kouluissa, työpaikoilla tai kaduilla hymyillessään ja toista tervehtiessään. Toteamus on suorastaan kuiva. Mutta silti on vahvuutta perusasioissa. Viranomaistoiminnan pitää ehdottomasti olla rasismista ja syrjinnästä vapaata. Ei ole rodun tai uskonnon paremmuutta. Mutta kuten hän toteaa: hallitus pitää Pakolaisavun kiireisenä. Se vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Ydin keskittyy tällä kertaa ihmisoikeuksiin ja siihen, mitä voimme oppia Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeestä. Ei kuitenkaan sen suhteen, kuinka rasismiin ja syrjintään pitäisi suhtautua. V aikka Martti Koskenniemi Ydinkeskustelussamme haluaa välttää suuria sanoja ja osoittaa, että ihmisoikeuksissakin on kyse jonkun oikeudesta toisen kustannuksella, kaikkea ei voi venyttää. Osama Al alouloun kolumni suhteuttaa julkisen keskustelun huolta ”pakolaistulvasta” ja Euroopan kantokyvystä. Siinä myös Ydin-lehdellä oli panoksensa. Ei ole suurempaa ihmisoikeuksien loukkausta kuin sota. Viranomaistoiminnan pitää ehdottomasti olla rasismista ja syrjinnästä vapaata. Se vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. H yvän hauraus kauhistuttaa. Samalla myös kammo erilaisuutta kohtaan. Kaisa Väkiparta toivoo, että Pakolaisapu olisi jonakin päivänä tarpeeton. Sosiaalisen etääntymisen vaikutukset näkyvät myös poliittisessa päätöksenteossa. Ei ole oikein jättää toista ihmistä heitteille. Harva meistä täyttäisi vaatimukset. YDIN 1 / 2016 5 PÄÄKIRJOITUS
Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 84 HEIDI HÖÖK on vapaa toimittaja ja valtiotieteiden maisteri. / sivu 80 VENLA TOIVONEN on yleisen historian maisteriopiskelija. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. JAAKKO BLOMBERG on entinen suurlähettiläs, joka kirjoitti Ydin-lehdessä Suomen ulkopolitiikasta 1960ja 1970luvuilla. / sivu 74 EEVA LENNON on Lontoossa työskentelevä vapaa toimittaja, lainopin kandidaatti ja valtiotieteiden maisteri. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 20 REIJO NÄTTIAHO on helsinkiläinen vapaa toimittaja, jonka erityisalueena on viestintä sekä kasvatusja koulutusasiat. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. / sivu 78 EINI NYMAN on vapaa toimittaja ja valtiotieteiden maisteri. / sivu 88 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 66 VAPPU TAIPALE on entinen Stakesin pääjohtaja ja sosiaalija terveysministeri. / sivu 42 TIMO VIRTALA on Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri, joka kirjoittaa väkivallattomuutta käsittelevää Kertomuksia rohkeudesta -kirjaa. / sivu 56 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Simo Ortamo, ortamosimo@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Heidi Höök TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. alv 10% ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 34 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 28 NORA LUOMA on korkeakouluharjoittelija Sadankomiteassa. 50. / sivu 14, 40 & 42 MAIKKI HARJANNE on kirjailija ja sarjakuvataiteilija. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 52 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 92 JANNE RANTALA on vapaa toimittaja ja kulttuuriantropologian tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. / sivu 86 & 90 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat Rauhanaseman verkkokauppa (www.rauhanasema.fi/kauppa) Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDIN 1 / 2016 tekijät YDIN 1 / 2016. / sivu 46 TUOMAS JÄRVENPÄÄ on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen oppiaineessa. / sivu 64 REIJA MIKKOLA on ympäristöasiantuntija ja -konsultti sekä jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa./ sivu 23 MERJA MINKKINEN on yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on toimittanut kaksi rauhanlaulukirjaa, Naislaulukirjan ja Feministilaulukirjan
Olikin sopivaa, että palkintona ollut keramiikkataiteilija Miia Kallion Rauhanlaiva on suunniteltu kynttilöillä valaistavaksi. – Rauhaa rakastava hiljainen enemmistö on saamassa tarpeekseen taloudellista eriarvoisuutta luovista poliitikoista ja ihmisarvokriittisestä äärioikeistosta. Joulukuussa 2015 Timonen sai työstään Sadankomitean rauhanpalkinnon. YDIN 1 / 2016 SAKARI ”Uuninpankkopoika” Timonen on tullut monelle tutuksi maahanmuuttoa ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta käsittele-vistä blogikirjoituksistaan, joita julkaistaan Image-lehden verkkosivuilla. Hän lähetti kuitenkin puheen, joka luettiin tilaisuudessa. Timonen sai palkinnon ruohonjuuritason vaikuttamistyöstä puuttuessaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Sadankomitea myönsi palkinnon itsenäisyyspäivän matineassa Rauhanasemalla. – Yhteiskunnallisen keskustelun ja asenneilmapiirin kiristyessä on tärkeää, että esimerkiksi internetin vihapuheeseen puututaan. Siihen en pysty minä eikä kukaan muukaan yksin. Silti olen vanhan viisauden kannalla: On parempi sytyttää yksi kynttilä kuin kirota pimeyttä, Timonen totesi puheessa. Timonen ei itse päässyt paikalle. Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen yhteiskunta vaatii jokaisen panosta, eikä työtä voi sälyttää vain virkamiesten harteille, Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen sanoi palkinnon perusteista. Nyt on jäljellä enää vaikein eli äärioikeiston seireenilaulun lumoaman väestönosan herättäminen huomaamaan kansanjohtajiksi itsensä julistaneiden onton ja itsekkään ajattelun vaarallisuus. Hän on esimerkillään rohkaissut yksittäisiä ihmisiä toimimaan paremman yhteiskunnan puolesta. Minna Vähäsalo RAUHANPALKINTO UUNINPANKKOPOJALLE Ytimekkäät YDIN 1 / 2016
Neuvottelut keskeytyivät kolme päivää myöhemmin.. KUULIMME ÄÄNENNE, KUULIMME, KUN SANOITTE AINA TAVATESSAMME, SYYRIAN KANSA, SYYRIAN NAISET, MIEHET JA LAPSET, SANOITTE: RIITTÄÄ, KHALAS, KEFAYA, RIITTÄÄ TAPPAMINEN, MURHAAMINEN, KIDUTUS JA VANKILAT.” YK:n Syyrian erikoislähettiläs Staffan de Mistura vetosi rauhan puolesta 28. YDIN 1 / 2016 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2016 ”OLETTE NÄHNEET JO TARPEEKSI NEUVOTTELUJA, NIITÄ ON OLLUT JO KAKSI. TÄMÄ EI VOI EPÄONNISTUA. tammikuuta rauhanneuvottelujen aattona Genevessä
YDIN 1 / 2016 9 YTIMEKKÄÄT SUOMALAINEN rauhanturvaaminen täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Lisäksi siviilikriisinhallintaoperaatioissa on mukana suomalaisia poliiseja, lakimiehiä, rajavartijoita ja muita asiantuntijoita. Rauhansopimuksessa on tarkoitus sopia maaseudun maareformista, kapinallisten poliittisesta osallistumisesta, huumekaupan lopettamisesta ja rivitaistelijoiden armahduksesta. Hallitus ja Farc ovat käyneet neuvotteluja vuodesta 2012 alkaen. Tällä hetkellä Suomi osallistuu 12 sotilaalliseen kriisinhallintatai sotilastarkkailijaoperaatioon. Unicefin mukaan joka viides koulu on vahingoittunut tai tuhoutunut. Terveydenhoidon surkea tila ja pula lääkkeistä uhkaavat konfliktialueen lapsia uusilla tartuntataudeilla. Lisäksi valmistellaan lakia tapaturmien ja sairauksien korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä olleille. Asiantuntijat pitivät hyvin lupaavana merkkinä, että neuvotteluosapuolet olivat yhdessä pyytäneet päätöstä. Puolustusministeriö valmistelee tällä hetkellä rauhanturvaja kriisinhallintatehtävissä palvelleille veteraanistatusta. Sopimuksen myötä on tarkoitus perustaa tuomioistuin, jonka tuomiovaltaan olisi järjestön mukaan jäämässä vakavia puutteita. Se on myös tuottanut lapsille psykososiaalista apua, puhdasta vettä ja koulunkäyntitarvikkeita. Noin 200 000 lasta tarvitsisi psykososiaalista hoitoa. Osapuolet päättivät maaliskuun takarajasta syyskuussa. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezille YK:n UNEF-operaatioon joulukuussa 1956. Väkivalta, pommitukset ja pelko ovat jättäneet merkkinsä tuhansiin lapsiin lähes kaksi vuotta kestäneen sodan aikana, järjestö kertoo. Suomi on osallistunut YK:n operaatioihin muun muassa Kyproksella, Libanonissa, Israelin ja Syyrian rajalla sekä Namibiassa. Tammikuun lopussa YK:n turvallisuusneuvosto päätti rauhansopimusta tarkkailevasta siviilioperaatiosta. Yli 215 000 lasta on joutunut jättämään kotinsa Ukrainassa sodan takia. maaliskuuta. Unicef on rokottanut Ukrainassa 4,7 miljoonaa lasta. Viime vuonna sodassa kuoli 20 ja haavoittui 40 lasta. KOLUMBIAN hallituksen ja vasemmistolaisen sissiliike Farcin rauhanneuvottelut on määrä saada päätökseen 23. Viime vuosina Suomi on osallistunut myös YK:n mandaatilla EU:n ja Naton kriisinhallintaoperaatioihin muun muassa Bosnia ja Herzegovinassa, Kosovossa ja Afganistanissa. Rauhanturvaja kriisinhallintaoperaatioissa on palvellut tämän jälkeen noin 45 000 suomalaista. Ukrainassa on havaittu uusia poliotartuntoja 19 vuotta sen jälkeen kuin maa julistettiin taudista vapaaksi. Rauhansopimus päättäisi viisi vuosikymmentä kestäneen konfliktin. Neuvotteluja on käyty Kuuban pääkaupungissa Havannassa. 60 vuotta suomalaisia rauhanturvaajia Yli puoli miljoonaa lasta kärsii Ukrainan sodasta UKRAINAN sota on vaikeuttanut 580 000 lapsen elämää Venäjänmielisten joukkojen hallitsemilla alueilla ja rintaman tuntumassa, YK:n lapsijärjestö Unicef sanoo. Kolumbian rauhanneuvottelut etenevät. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ollut huolissaan siitä, että rauhansopimuksen myötä sotarikolliset saattavat jäädä ilman rangaistusta
YDIN 1 / 2016 10 YTIMEKKÄÄT HALLITUS suunnittelee vaikeuttavansa entisestään pakolaisten mahdollisuuksia saada perheensä Suomeen. Niiden hankaloittaminen jättäisi vielä useammat lapset vaikeisiin olosuhteisiin konfliktialueille, pakolaisleireille ja kehitysmaihin. Pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämispäätöksistä yli puolet koskee lapsia. Tammikuussa sisäministeriö kertoi valmistelevansa ulkomaalaislakiin muutosta. Sen astuttua voimaan kansainvälistä suojelua saavien olisi ansaittava jopa 2 600 euroa kuussa verojen jälkeen, mikäli he haluaisivat saada puolisonsa ja kaksi lasta Suomeen. PAKOLAISEN ON VAIKEA SAADA PERHETTÄÄN SUOMEEN Kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemukset Lähde: Maahanmuuttovirasto 2012 2015 PERHEENYHDISTÄMISTÄ HAKEE YHÄ HARVEMPI 2 000 1 500 1 000 500 2011 2013 2014 168 33 780 5 Lapsi Puoliso Muu omainen Huoltaja VALTAOSA SUOMEEN PÄÄSEVISTÄ PERHEENJÄSENISTÄ ON LAPSIA Kansainvälistä suojelua saaneiden hyväksytyt perheenyhdistämiset 2015. EU-direktiivin takia ehto ei tosin koskisi hakemuksia, jotka on tehty kolmen kuukauden sisällä pakolaistatuksen saamisesta. Edustustot sijaitsevat kuitenkin harvoin pakolaisten asuttamilla alueilla, ja harvalla pakolaisella on voimassa olevia matkustusasiakirjoja. Vuonna 2012 astui voimaan laki, jonka mukaan perheenyhdistämistä voi hakea vain ulkomailla oleva perheenjäsen. Perheenyhdistäminen on kuitenkin jo nyt pakolaiselle hyvin hankalaa. Lakimuutoksen jälkeen pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemusten määrä on romahtanut parista tuhannesta alle tuhanteen vuodessa. Hänen täytyy myös tehdä hakemus henkilökohtaisesti Suomen edustustosta ja matkustaa sinne laillisesti. Lakiluonnoksessa raja koskisi myös Suomen kansalaisia. Perheenyhdistämistä on kiristetty jo vuosina 2010 ja 2012
LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja.. Lupa tappaa. Emme voi tehdä voittoa toisten elämän kustannuksella. Defence News -lehti uutisoi tammikuun lopulla Suomen Patrian kaupoista. Nykyisin vain huumekauppiaat ovat sellaisia. . Jos haluamme puuttua sotien ja pakolaisuuden syihin, sota-alueille ja sotiville osapuolille ei pidä myydä lisää aseita. Abu Dhabin sotatarvikemessuilla Idexissä kaupataan Lähi-idän yksinvaltiaiden henkikaarteille ja aseryhmille erilaisia repressiovälineitä. Jemenin sisäsillisodassa sanotaan kuolleen lähemmäs 6 000 ihmistä. Nälänhätä uhkaa. Heistä puolet on siviilejä ja menehtyneet ilmeisesti ilmaiskujen seurauksena. Rauhanjärjestöt vetoavat Suomen ja EU:n päättäjiä perumaan aseluvat Lähi-idän sotiville osapuolille ja sopimaan asekaupan jäädyttämisestä alueella. Se on osa maan virallista politiikkaa ja siihen tarvitaan päättäjien lupa ja hyväksyntä. Saksassa horjutaan asian suhteen. YDIN 1 / 2016 11 KOLUMNI A ikoinaan puhuttiin kuolemankauppiaista, jotka myivät aseita sotiville osapuolille maailman konflikteissa. Asekauppa ei ole mitä tahansa kauppaa. Jemeniin itsessään ei ole voimassa olevia asevientilupia, mutta siellä sotaa käyville naapurivaltioille kauppa hallituksen luvittamana käy. Kuitenkin terrorismin vastainen taistelu on hieman hälventänyt moraalista krapulaa ja antanut vielä viikunalehden kaupalle. Monia arveluttaa Lähi-idän valtioiden ja eri osapuolten aseistaminen. Asekauppa eu-alueella on arkisesti ”siirtoja”, ja sotatarvikevienti puolustusvälinekauppaa. Kanadassa käydään kiivasta keskustelua. Siihen voi saada vientija markkinointitukeakin. Humanitaariset järjestöt syyttävät Saudi-Arabiaa ja sen liittolaisia siitä, että ne toistuvasti pommittavat esimerkiksi sairaaloita. Jemen on äärimmäisen köyhä maa. Aiemmin paperikauppiaana tunnettu Wulff-yhtiö kiteyttää alueen potentiaalin messublogissaan: ”Lähi-idän alueella on paljon puolustusteollisuuden vientipotentiaalia [--] Kova kysyntä houkuttelee alueelle myös suomalaisia pk-yrityksiä.” Aseviennille on plussaa, jos omia tuotteita on käytetty tositoimissa. Jopa Yhdysvallat on ilmaissut huolestuneisuutensa. Ihmiset eivät pääse myöskään veden ääreen sodan vuoksi. Ruotsi on päättänyt osana feminististä ulkopolitiikkaansa, etteivät he myy uusia aseita Saudi-Arabialle. Saudi-Arabia ryhtyi pommittamaan kapinallisia sisällissotaa käyvässä Jemenissä viime vuoden maaliskuussa. Yhdysvallat on eri tavoin tukenut Saudi-Arabian armeijaa myymällä muun muassa 22 000 pommia ja muuta aseistusta heidän tekemiään ilmaiskuja varten. Sen mukaan samantyyppisiä ajoneuvoja on ollut käytössä Tšadissa, Afganistanissa ja ”että Patria osallistuu myös operaatioon Jemenissä”. Vai voimmeko
T odennäköisesti perustulon suuntaisia uudistuksia tehdään lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, miten perustulokokeilu lopulta onnistuu tai vastaako kokeiltava malli ylipäätään perustuloa. Kansainvälinen media on jo ehtinyt uutisoida Suomen valmistelevan perustulon käyttöönottoa. Sosiaaliturvan kytköstä ansiotyöhön ei todennäköisesti pureta vielä lähivuosina. Onko tässä jo perustulo vai peräti jotain vielä parempaa. Hallituksen kokeilu ja tehdyt esitykset uudistaisivat sosiaaliturvaa erityisesti työn tarjonnan lisäämisen näkökulmasta. Tämä on ollut yleinen lähestymistapa perustuloa puoltavassa keskustelussa. Tämä on varmasti ollut fiksu käytännön strategia, mutta se uhkaa lopulta kääntyä itseään vastaan. Sen sijaan perustuloon usein liitetyt ajatukset henkilökohtaisen autonomian lisääntymisestä ja palkkatyölle vaihtoehtoisten ratkaisujen hyväksymisestä ovat jääneet suomalaisessa keskustelussa marginaaliin. Se antaa mahdollisuuden ratkaisuille, jotka helpottavat silpputyöntekijöiden elämää ja karsivat sosiaaliturvan byrokratiaa. Perustulokokeilun valmistelu on yllyttänyt myös vaihtoehtoisia ehdotuksia perusturvan yksinkertaistamisesta ja työn ja sosiaaliturvan yhteensovittelun parantamisesta. Tällaiset uudistukset saattavat kuitenkin luoda institutionaaliset puitteet suunnan kääntämiselle kohti ilman ehtoja maksettavaa perustuloa. Tukimuotojen yhtenäistämiselle, maksatuksen automatisoinnille, ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittelun parantamiselle sekä itsensätyöllistäjien toimeentuloturvan vahvistamiselle vaikuttaisi löytyvän puoluerajat ylittävää kannatusta. JOHANNA PERKIÖ Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.. Tulotietojen reaaliaikaisen seurannan mahdollistavaa tulorekisteriä valmistellaan. Kristillisdemokraatit ja Demarinuoret julkaisivat viime vuoden lopussa mallinsa, joiden esitettiin saavuttavan perustulon tavoitteet paremmin kuin perustulon itsensä. YDIN 1 / 2016 12 KOLUMNI P erustulon ympärillä on ollut kuhinaa ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kun hallitus julkisti suunnitelmansa kokeilun järjestämisestä. Perustulo tulee – vai tuleeko sittenkään. Liberaajatuspaja puolestaan ehti jo pari vuotta sitten tehdä oman ehdotuksensa, jolla on ollut kannatusta erityisesti kokoomusväen keskuudessa. Se vaatii kuitenkin työtä ja toimeentuloa koskevien ajattelutapojen muutosta. Riippuu siitä, mitä perustulolla tavoitellaan. Myös kotimaassa on liikkunut aiheesta jonkin verran virheellistä tietoa. Ehtoja saatetaan päinvastoin jopa kiristää ja työttömille säätää uusia ”aktivoivia” velvoitteita
/ 34 TIMO VIRTALA Kansalaisoikeusliikkeen pitkä tie / 38 YDINLEHDEN TOIMITUS Tuleeko perustulosta hyvinvointivaltion käyttöjärjestelmä. / 40 SIMO ORTAMO Pakolaisten puolustaja / 42 VENLA TOIVONEN Ihmisoikeuspoliisi / 46 HEIDI HÖÖK Valkoista kultaa Etiopian aavikolta. 14 ARJA ALHO Hauraat ihmisoikeudet / 20 EINI NYMAN Epäonnen vuosi Nepalissa / 23 REIJA MIKKOLA Kurjuutta paratiisissa / 28 EEVA LENNON Lipuuko Britannia irti Euroopan unionista. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
YDIN 1 / 2016 14 YDINHETKI Hauraat IHMISOIKEUDET Ydin keskusteli Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin johtajan Martti Koskenniemen kanssa kansainvälisen oikeuden maailmasta. Kirjoittaja Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Kävi ilmi, että ihmisoikeuksia punnitaan, asetetaan vastakkain ja tehdään poliittisia valintoja
Näin tapahtui erityisesti 1990-luvulla. Sama koskee myös Euroopan ihmisoikeussopimusta. A rjA : Mutta YK:n ihmisoikeuksien julistusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Näitä sopimuksia on kyseenalaistettu niin täytäntöönpanon kuin taustalla olevaa aatemaailmankin suhteen. M Artti : Se ei ole kiistanalainen. Näin onkin haluttu tehdä yhä useammin. Jos oikeudet ovat luovuttamattomia, miten niitä voidaan sovitella. Se mikä sopii itselle, on hienoa, ja mikä taas ei sovi, mielellään unohdetaan. Sitä vastoin 1960 –1970-luvuilla sovittuihin ihmisoikeussopimuksiin on katsottu kuuluvan valtion sisäiseen toimivaltaan liittyviä asioita. Kuitenkin jo Westfalenin rauhassa 1648 sovittiin, etteivät uskonnolliset erimielisyydet saisi enää johtaa konflikteihin. ESIMERKIKSI TURVALLISUUS ON IHMISOIKEUS. Näyttää siltä, että jos saa käännettyä asiansa ihmisoikeuksien kielelle, on tuota asiaa näin voinut voimakkaasti edistää. Ne sitten näkyivät liberalismissa, antikolonialismissa ja kansainvälisyysajattelussa. YK:n peruskirjaa, diplomaattisia suhteita sääteleviä perussopimuksia, sotilaallista voimainkäyttöä sääteleviä perussopimuksia tai muita vastaavia ei aseta kyseenalaisiksi. A rjA : Tuohan kuulostaa tutulta rusinat pullasta -politiikalta! M Artti : Kansainvälisessä yhteisössä kaikki aina hakevat rusinat pullasta. Julistuksen oikeudet on kirjoitettu yleisluontoisiksi. Lisäksi monet oikeudet ovat ristiriidassa toisensa kanssa. Ne turvaavat ja tukevat valtioita, varsinkin pieniä. M Artti : On hyvä, että käydään keskustelua. Nykyisin ei ole sellaista poliittista aatetta, joka ei kuvaisi itseään ihmisoikeuksien kielellä. Samalla turvallisuudella perustellaan tämän oikeuden rajoituksia. M Artti : Selvää on, että monenlainen traditio kääntyy ihmisoikeuksien kielelle. Ajatellaan, että ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia ja samanarvoisia ja ettei niiden välillä saisi tehdä valintoja. Niistä ei seuraa yhteiskunnallisessa mielessä kovinkaan paljoa. SAMALLA TURVALLISUUDELLA PERUSTELLAAN TÄMÄN OIKEUDEN RAJOITUKSIA.. Sitä vastoin vuoden 1966 kansainväliset sopimukset kansalaisja poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista, sivistyksellisistä ja sosiaalisista oikeuksista ovat selvästi tarkkarajaisempia. A rjA : Olet ihmisoikeuspragmaatikko ihmisoikeusidealistin sijaan. Sitten pitää käydä kamppailua sen puolesta, mitkä ovat niitä arvoja, joista pidetään kiinni. Syntyy paradoksi: ajatellaan, että ihmisoikeudet rajaavat politiikkaa – kuitenkin se, mitä nuo oikeudet ovat, ja miten niitä pitää sovitella, voidaan ratkaista vain politiikan avulla. Esimerkiksi turvallisuus on ihmisoikeus. A rjA : Ulkoministeriön sivuilta löytyy aikamoinen joukko sekä Euroopan neuvoston että YK:n ihmisoikeussopimuksia, jotka Suomi on ratifioinut tai aikoo ratifioida. Mikä ylipäätään on globaalissa maailmassa kansainvälisten sopimusten merkitys. Se kuuluu ikään kuin kansainvälisen elämän perussääntöihin. YDIN 1 / 2016 16 YDINHETKI A rjA A lho : Viime aikoina on käytetty puheenvuoroja, joissa ihmisoikeuksiin ja pakolaisuuteen liittyvien kansainvälisten sopimusten merkitys on jollain lailla kyseenalaistettu. M Artti K osKennieMi : Kansainväliset sopimukset jakautuvat tietysti erilaisiin ryhmiin. M Artti : Ihmisoikeusmaailmaan sisältyy ongelmallinen utopia. A rjA : Viittasit Yliopisto-lehdessä hiljattain ihmisoikeuskielen moniin historiallisiin kertomuksiin kuten 1800-luvun rauhanpyrkimyksiin, työväenja naisliikkeeseen. Tuolloin monet maat, mukaan lukien Suomi, alkoivat olla sitä mieltä, että ihmisoikeuksia on jo liikaa. Kuitenkin resurssit ovat rajallisia ja valinnat välttämättömiä. Moni asia voisi tulla paremmin edistetyksi ilman sopimuksia. Reaktio tuli liian myöhään. A rjA : Pidät siis hyvänä nyt käytävää keskustelua ihmisoikeuksista ja siitä, kenelle ne kuuluvat
Mitä ”monet” haluaisivat tehdä mutta eivät voi. Kuitenkin monen ihmisoikeuden toteuttaminen edellyttää toisten omistusoikeuden rajaamista. Kukaan ei ole esittänyt vakavasti pakolaissopimuksen muuttamista. On vaikea saada kiinni, mitä oikeastaan halutaan sanoa. Kuitenkin kun kysytään, haluatko muuttaa, sanotaankin, että ei. M Artti : Trendit voidaan lukea yhteenkuuluviksi. Erään tilaston mukaan maailmassa on nykyisin enemmän. Kansainvälisellä taloudella on pyrkimys irtaantua, aivan kuten taloushistorioitsija Karl Polanyi määritteli, yhteiskunnan poliittisesta kontrollista ja kiistoista. YDIN 1 / 2016 17 YDINHETKI Kuka. A rjA : Presidentti Sauli Niinistö arvioi eduskunnan aloitettua vuoden 2016 valtiopäivät, ettei Eurooppa kestä hallitsematonta kansainvaellusta ja että sietorajan ylittyminen romahduttaa arvomme. En pysty puhumaan paatoksella ihmisyydestä saati ihmisoikeuksista. Ajattelen itse niin, että demokraattisessa valtiossa on vaikea olla myöntämättä turvapaikkaa, jos henkilöllä on pakolaisstatus. M Artti : Orjuus määritellään hyvin suppeasti. Heittää pakolaiset takaisin Välimereen vai. M Artti : Olen ihmisoikeuskriittinen tutkija. Toisaalta vihjaillaan, ettei kansainvälisiä sopimuksia voida soveltaa tai että niitä pitää muuttaa. Se ei kuitenkaan ole kovin hyvä sopimus, koska se jättää pakolaisen limboon. M Artti : Oikeisto tuntuu jotenkin hakevan omaa lähestymistapaa. Ihmisoikeussopimukset ovat tärkeitä sopimuksia, joiden tehokas soveltaminen on demokraattisen valtion kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Niinistö sanoo, että sopimukset ovat tehneet mahdottomaksi tehdä sen, mitä monet maat haluaisivat tehdä. Kun olen sanonut tämän, en voi kuitenkaan olla reagoimatta oikeistolaistumiskehitykseen. Yhtäältä on syntymässä globaali alaluokka, joka pysyy paikallaan, kun sitä tarvitaan. Hän johtaa myös kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin erikoistunutta Erik Castrén -instituuttia. Ei tarvitse olla marxilainen ymmärtääkseen, että pääomalle on hyödyllistä itse asettaa omaa liikkumistaan koskevat sääntönsä. MARTTI KOSKENNIEMI on akatemiaprofessori ja kansainvälisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa. A rjA : Mutta orjuushan on kielletty. Hän sanoi myös, että jos kansainvälisiä sopimuksia tehtäisiin nyt, ne olisivat tiukempia. A rjA : Trendit ovat sellaiset, että talous erkaantuu yhä kauemmas kansallisista valtioista, mutta samaan aikaan ihmiset haluavat yhä enemmän sulkeutua kansalliseen valtioon. Toisaalta on pääoma, joka liikkuu vapaasti hakemassa työvoimaa, mistä sen halvimmalla saa. Olen liittänyt ihmisoikeudet kapitalistiseen maailmaan, jolloin oikeus omaisuuteen näyttäytyy historiallisesti tärkeimpänä ihmisoikeusteemana. Että sopimus on hyvä sellaisenaan. Pääoma haluaa irtautua sitä koskevista kansallisista määräyksistä. Kuitenkin monet joutuvat koko elämäkseen pakkotyön kaltaiseen tilaan. Tämä on ollut rakenteellinen ilmiö aina 1800-luvun puolesta välistä alkaen. Pakolainen voi saada pakolaisstatuksen, ja sopimus kieltää palautuksen, mutta se ei anna pakolaiselle subjektiivista oikeutta päästä jonnekin. M Artti : Eihän se olekaan moraalisesti saati oikeudellisesti perusteltavissa. A rjA : Tässä tulee mieleen kysymys siitä, miksi on niin paljon helpompaa sopia kansainvälisesti kaupan vapaudesta ja miksi pääoma, tavarat ja palvelut voivat kyllä liikkua mutta ihmiset eivät kuitenkaan. Myös ulkomaalaisiin kohdistuvat asenteet huolestuttavat. Se voidaan kuitenkin selittää. Olen huolestunut siitä, että oikeiston taholta asetetaan kyseenalaiseksi varsinkin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edustamat arvot. Mitä hän tarkoitti. Samoin hän sanoi, että ”joudumme pohtimaan suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todellisessa hädässä olevia vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista piittaamatta.” Itse koen, että tämä oli Geneven pakolaissopimuksen arvostelua
Pitkällä tähtäimellä ajattelen, että koko Lähi-itä pitää Turkin ohella saada Euroopan unionin jäseniksi. Vaikka oikeistolaisuus ja muukalaisvastaisuus ovat kovasti esillä, arvelen niitä kannattavien olevan vähemmistössä. Viimeisin uutinen kertoi, että 67 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhin puolisko yhteensä. EU:n laajenemisprojektin ajatukset alueiden vakaudesta ja integroimisesta Eurooppaan olivat kannatettavia. Sen alueen välittömässä läheisyydessä on tavattoman epävakaita alueita, joiden sisäiset konfliktit pakottavat ihmisiä liikkeelle. Ihan kaikkea ei vielä voida tai kehdata sanoa ääneen. Keinotekoisesti piirretyt rajat eivät tule pitämään. A rjA : Missä edistys ja kehitys sitten luuraa. A rjA : Mainitsit aiemmin, että on olemassa kätketty agenda. Eurooppa ei ole kovin yhtenäinen sen suhteen, miten ulkomaalaisten kanssa pitää toimia. YDIN 1 / 2016 18 YDINHETKI pakkotyötä tekeviä kuin koskaan aikaisemmin. Kun katsotaan Euroopan historiaa, kansainvälisyyteen ja elä. Millaisia ajatuksia herättävät piikkilangat rajoilla Unkarissa tai Tanskan tuore laki pakolaisten omaisuuden pakkolunastuksesta. Siitä tulee mieleen Nürnbergin lait vuonna 1938, jolloin natsi-Saksa takavarikoi juutalaisten omaisuutta. M Artti : Tanskan tapaus on sietämätön ja uskomaton. Tuolloin rajaksi asetettiin 5 000 Saksan markkaa. Euroopan unionin tehtävänä on olla rauhan projekti. EU:n tulee pyrkiä edistämään rauhaa ja turvallisuutta myös rajojensa läheisyydessä. Kuitenkin kun katsotaan YK:n vuosituhattavoitteita, voidaan nähdä lapsikuolleisuuden vähentymistä, tyttöjen koulutuksen lisääntymistä, naisten aseman parantumista… Maailmaa on vaikea tulkita. Sananvapaudellakin on vielä rajansa. M Artti : Trendi ei suinkaan ole tasa-arvoon päin, vaan poispäin. Taloustieteilijä Thomas Piketty ja muun muassa Oxfam-järjestö ovat osoittaneet, kuinka varallisuus keskittyy
Valitettavan harvoin tästä perusasiasta ollaan muualla samaa mieltä. Käsitteitä ja normeja voidaan käyttää vastakkaisiin tarkoitusperiin. Nyt hän on kuitenkin joutunut kovaan paineeseen. YDIN 1 / 2016 19 YDINHETKI mään ulkomaalaisten kanssa on aina totuttu. Vaikka olemme jakaantuneet ja kiivaasti eri mieltä, olemme kuitenkin sitä rauhanomaisesti. M Artti : Se on historiaton. M Artti : Olen tässäkin pragmaatikko. Kristillisdemokraattisen puolueen politiikka voi muuttua. Eroa lain ja todellisuuden välillä hallinnoi juristi. Kansainvälisen oikeuden professorina tehtävänäni on katsella muuta maailmaa. Perustuslakivaliokunta on valtavan hieno juttu. Oma kokemukseni on, että perustuslakivaliokunta tuo tarvittavaa joustavuutta mutta samalla johdonmukaisuutta poliittiseen harkintaan lainsäädäntötyössä. Unkarin ja Puolan politiikka on kovan kritiikin kohteena myös näiden maiden sisällä. A rjA : Meillä Suomessa keskustellaan aina säännöllisin välein perustuslakituomioistuimesta perustuslakivaliokunnan sijaan. Varmaan Merkelin tausta selittää sen. Vältän isoja sanoja. Saksaa voi kyllä pakolaiskriisissä seurata kiinnostuen ja jopa ihaillen. M Artti : Hänhän on toiminut hienosti. Emme aseta yhteisön perusteita kyseenalaiseksi. A rjA : On vaikuttavaa, kuinka Saksassa on vuosien varrella käyty läpi natsiajan syyllisyyttä ja miten menneestä on opittu. Minulle on tärkeää korostaa niin oikeusvaltion, ihmisoikeuksien kuin poliittisten kriisien suhteen, että Suomi kuitenkin on poliittinen yhteisö, jossa me itse määräämme. M Artti : Todellisuuden ja lain välillä on aina jännite. Lain tehtävä on olla normatiivinen. Sen pitää muuttaa yhteiskuntaa parempaan suuntaan. On kaksi olennaista asiaa: demokraattinen kansanedustuslaitos, joka säätää lait, ja riippumaton oikeuslaitos, joka soveltaa niitä, kuten lainsäätäjä on halunnut. Kansainvälisen järjestelmän eriarvoisuus ei ole tippunut taivaasta. A rjA : Mutta kyllähän perustuslaki ja kansainväliset sopimukset, onneksi, ovat torpanneet monta onnetonta hanketta. Meille pohjoiseen on syntynyt tästä valtava velka. A rjA : Mutta jos poliittinen järjestelmä on kykenemätön korjaamaan muodottomuutta ja eriarvoisuutta, juristit ottavat vallan ja alkavat määrittää paitsi politiikan tekemisen rajoja myös sen sisältöä. A rjA : Ymmärtäisin, että kyseenalaistat politiikasta tutun retorisen väitteen, jonka mukaan olisimme samassa veneessä. M Artti : Ehdottomasti perustuslakivaliokunta perustuslakituomioistuimen sijaan! Sehän sitouttaa poliittiset päätöksentekijät perustuslakiin, kun kaikilla poliittisilla ryhmillä on valiokunnassa edustajansa. EHDOTTOMASTI PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN SIJAAN! SEHÄN SITOUTTAA POLIITTISET PÄÄTÖKSENTEKIJÄT PERUSTUSLAKIIN.. Tuo ero ei kuitenkaan saa kasvaa liian suureksi. Kun vaikkapa oikeusvaltiokäsitettä käytetään poliittisesti hyvin vastakkaisissa merkityksissä, sisältö jää hämäräksi. Tämä on hyvin arvokasta. Se ei voi olla vain kuvaus siitä, mitä yhteiskunnassa tehdään. Järjestelmä joutuisi kyllä koetukselle, jos valiokunnan jäsenet sanoisivat, että täällä ollaan vain tekemässä poliittisia päätöksiä. Kaikki ovat sen kannalla mutta tarkoittavat eri asioita. Mutta eivät he ole koskaan näin sanoneet. A rjA : Julkisessa keskustelussa käy usein, että monet käsitteet tyhjentyvät. Se on tuotettua: yksi rikastuu toisen köyhyydestä. Olisi ollut historiallisesti valtavan traagista, jos Saksassa olisi käännetty selkä pakolaisille tai jos Saksa olisi antanut fasistisille ja rasistisille teoille ja puheille tukea. Uskon, että liittokansleri Angela Merkel tulee jäämään historiaan juuri näistä syistä. M Artti : Se olisi todella hurjaa. Jos näin käy, laki häviää
YDIN 1 / 2016 20 YDINHETKI. Valtavan maanjäristyksen jälkeen hyväksytty perustuslaki suisti maan poliittiseen kriisiin, joka on edelleen umpisolmussa. YDIN 1 / 2016 20 YDINHETKI Nepalia on vuoden aikana ravistellut kaksi suurta kriisiä. Nepalin pääkaupungissa on pulaa bensiinistä, kun epävirallinen kauppasaarto on tyrehdyttänyt polttoainekuljetukset Intiasta. Epäonnen vuosi Kirjoittaja Eini Nyman Kuva Mark Harris Nepalissa Kathmandun paikallisbussit ovat pullollaan väkeä
Sen seurauksena nepalilaisia on kurittanut viimeiset kuusi kuukautta niin kutsuttu epävirallinen kauppasaarto. Epävirallisen kauppasaarron takia tavaraliikenne Intiasta Nepaliin on tyrehtynyt pahasti. Syyskuussa hyväksytty perustuslaki suisti maan poliittiseen kriisiin. Vastalauseena he ovat estäneet raja-asemilla tavararekkojen ajon maahan. Nyt hän elättää itsensä vapaana toimittajana. Uuden perustuslain piti olla edistysaskel, mutta lopputulos laukaisi etniset mellakat Terain alueella Etelä-Nepalissa. Maanjäristys vauhditti seitsemän vuotta vatvotun perustuslain hyväksymisen. Maata on ravistellut kaksi suurta kriisiä. Monarkian kaataneesta maolaiskapinasta on kulunut vasta vuosikymmen. Kokkauskaasun puuttuessa ihmiset tekevät ruokansa avotulella. Huhtikuussa iso 7,6 Richterin maanjäristys tappoi jälkijäristyksineen yhteensä noin 9 000 ihmistä. K athmandulaistunut madheesi ja toimittaja Praveen Kumar Yadav on vastikään menettänyt työnsä korkeakoulun opettajana. Toimeentulo on epävarmaa. Köyhät ja sitkeät jonottavat päivätolkulla valtion säännöstelemää normaalihintaista bensiiniä. – Syytä ei sanottu suoraan, mutta oli ilmeistä, että työsuhteen loppuminen johtui aktiivisuudestani madheesiliikkeessä, hän kertoo. Nepalissa elää yli 120 etnistä ryhmää. Paikallisbussien katot ovat pullollaan väkeä. Tavalliselle kansalle kriisi on ollut humanitaarinen, sillä myös ruoan ja polttopuiden hinnat ovat nousseet ja lääkkeistä on ollut pulaa. Huoltoasemilla kiemurtelee kilometrien pituiset jonot. Kansannousu on profiloitunut erityisesti madheesien liikkeenä. Terain alueella asuvat madheesit ja tharut eivät olleet tyytyväisiä jakoon, koska se pilkkoi yhteisöjen asuinalueet eri hallintoalueisiin. Muutama poliitikko onkin jäänyt kiinni kytköksistä bisnekseen. Pitkittynyt perustuslakiprosessi on ollut jatkuvaa neuvottelua vallanjaosta etnisten ryhmien välillä. Painostuskeino on ollut voimakas, sillä Nepal on äärimmäisen riippuvainen Intian tuonnista. Arviolta 600 000 nepalilaista menetti kotinsa. Polttoaineen hinta on moninkertaistunut, ja siksi siitä nauttii lähinnä ylempi keskiluokka. Uusi perustuslaki jakoi Nepalin seitsemään hallinnolliseen alueeseen. Vaikka köyhien ja etnisten vähemmistöjen asiaa ajaneet maolaiset saatiin mukaan hallitukseen, valta on edelleen pääosin niin kutsuttujen kukkula-alueiden yläkastisten käsissä. Ihmisoikeusasianajaja Dipendra Jha on kohdannut vastaavanlaisia tapauksia useita. Syyskuussa alkaneen polttoainekriisin kuvittelisi vähentävän saastemääriä, mutta ilmaan sekoittuu nuotioista leijuvaa mustaa savua. Yli 50 ihmistä on menettänyt poliisin kovissa otteissa henkensä. Yläluokan huhutaan hyötyvän mustasta pörssistä. Siitä lähtien kauppatavara Intiasta ei ole päässyt normaalisti maahan. Vaikka liikennettä on normaalia vähemmän, musta pörssi pitää huolen siitä, että osa autoista ja moottoripyöristä liikkuu. Madheesien syrjintä ei ole Kathmandussa harvinaista. Protesteissa on UUDEN PERUSTUSLAIN PITI OLLA EDISTYSASKEL, MUTTA LOPPUTULOS LAUKAISI ETNISET MELLAKAT TERAIN ALUEELLA ETELÄ-NEPALISSA.. Sen seurauksena pulaa on etenkin bensiinistä ja kaasusta. N epalilaiset kutsuvat kulunutta vuotta epäonnen vuodeksi. Esimerkiksi madheesit, jotka todellisuudessa edustavat noin kolmasosaa kansasta, olisivat aliedustettuina parlamentissa. YDIN 1 / 2016 21 YDINHETKI K athmandun laakson sakea ilma yskittää ja kuristaa kurkkua
– Tämä on osa valtaapitävien hajota ja hallitse -taktiikkaa. Eikä väite ole täysin tuulesta temmattu. N epalin suhde Intiaan on ristiriitainen ja kimurantti. Se on ollut helppo työkalu, sillä Intia on kautta historian nähty ikävänä isoveljenä, joka puuttuu liian innokkaasti pienen naapurivaltion asioihin. SOSIAALINEN MEDIA JA KATUJEN GRAFFITIT HUUTAVAT INTIAA PERÄÄNTYMÄÄN – ISKULAUSEENA ON BACK OFF INDIA!. Osa vallankahvassa olevista pahadeista pelkääkin Intian vaikutusvallan kasvua, jos madheesit saisivat oman osavaltion ja enemmän valtaa. – On ison valtion velvollisuus puuttua naapurimaan epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin, jotka ovat kasvualustaa konflikteille, sanoo Dipendra Jha. Pahadit pelkäävät, että jos madheesienemmistöiset osavaltiot perustetaan, Intia saa yliotteen Nepalin rikkaista luonnonvaroista. Ison naapurimaan roolista kauppasaartoon vallitseekin hyvin ristiriitaisia näkemyksiä. Hupenevien vesivarojen Intia on jo pitkään ollut kiinnostunut alueen joista. Kathmandun valtakeskittymässä madheesit nähdään erityisen uhkaavina, sillä heidän kulttuuriset ja kielelliset siteensä Intiaan ovat vahvat. Madheesien johtajilla on tiiviit suhteet Intiaan. Terain alueesta on muodostunut valtataisteluiden lähde, sillä se on luonnonvaroiltaan rikas. Suhteellinen vaalitapa ja näin suurempi edustus parlamentissa ovat yhtälailla heidän intresseissään, Dipendra Jha sanoo. Osa madheeseista uskoo silti, että kauppasaarto on ollut ainoa toimiva voimakeino ajaa syrjityn kansanosan oikeuksia. Neuvottelut perustuslakimuutoksista ovat kesken. Myös tharut ja muut alkuperäiskansat ovat tyytymättömiä perustuslakiin. Artikkeli on toteutettu ulkoministeriön toimittajamatka-apurahalla tammikuussa 2016. Madheesien johto on kehottanut lopettamaan rajasulut. Valtaapitävät ovatkin käyttäneet Intiakorttia nostattaakseen kukkula-alueiden asukkaiden eli padahien kansallismielisyyttä ja Intian vastaisuutta. Madheesien ja intialaisten välisiä avioliittoja solmitaan runsaasti. N epalin kauppasaarto on sangen sekava vyyhti sisäja ulkopolitiikkaa. Sosiaalinen media ja katujen graffitit huutavat Intiaa perääntymään – iskulauseena on Back off India! Toisaalta Intiaa ihaillaan ja jäljitellään. Madheesit puolestaan väittävät, että Intian intressissä on vakaa naapurivaltio. Samalla vallassa olevat ovat saaneet siirrettyä huomion pois siitä, että kriisissä on lopulta kyse nepalilaisten vaatimuksista ja hallituksen kyvyttömyydestä vastata niihin. Madheesit kohtaavatkin syrjintää ja jopa rasismia. Kauppakriisi hellitti vihdoin helmikuussa, mutta poliittinen tilanne on edelleen umpisolmussa. – Vaikka kauppasaarto on ohi, taistelu oikeuksista jatkuu, vakuuttaa toimittaja Praveen Kumar Yadav. Lopulta he kärsivät siitä myös itse, kun taas maan eliitti on käärinyt voittoja mustan pörssin bensiinimarkkinoilla. Myös nyt käynnissä olleen kriisin aikana johto on vieraillut naapurissa tiheään. Yleinen käsitys on, että Intia tukee madheesien vaatimuksia. Siksi Intia vaatii perustuslakia, joka turvaisi etnisten ryhmien oikeudet ja tasapuolisen edustuksen parlamentissa. He puhuvat hindisukuista maithalin kieltä. YDIN 1 / 2016 22 YDINHETKI kuitenkin ollut mukana myös muita Nepalin vallanjaossa syrjään jääneitä etnisiä ryhmiä, esimerkiksi tharuja
YDIN 1 / 2016 23 YDINHETKI Madagaskarin ainutlaatuista luontoa suojellaan kansallispuistoissa. Jyvien sekaan tyhjennetään paristo estämään tuholaisia.. Ovatko luonnon ja ihmisten edut sovitettavissa yhteen. Kurjuutta Teksti ja kuvat Reija Mikkola PARATIISISSA Kasketulle pellolle kylvetään seuraavaksi riisiä. Niiden liepeillä ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä
Vuonna 2003 Madagaskarin presidentti julisti, että maa aikoo kolminkertaistaa kansallispuistoalueensa. Miten ainutlaatuisia metsiä ja niiden monimuotoisuutta voisi suojella niin, että myös paikallisten ihmisten hyvinvointi tulisi huomioiduksi. Kriitikot sanovat, että kyläläisten saamat hyödyt luonnonsuojeluhankkeista ovat tulleet liian hitaasti. Suuri osa kylän asukkaista käyttäisi empimättä loppuun kaikki tarjolla olevat resurssit selviytyäkseen, oli se kestävää tai ei. On vaikea sanoa, voiko hyvinvointia ja luonnonsuojelua edistää, kun ihminen on menettänyt ”alkuperäisen” suhteensa luontoon. – Pula-aikoina syömme pelkkää maniokkia kolmesti päivässä. Aina he eivät onnistu. YDIN 1 / 2016 24 YDINHETKI R anomafanan kansallispuisto sijaitsee Madagaskarin kaakkoisosassa. Tuhannen hengen kylässä ei välttämättä ole käymälöitä. Useat tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei tässä todellisuudessa ole onnistuttu kovin hyvin. Saimme siemeniä ja kotieläimiä. Ne ovat olleet lyhytkestoisia eivätkä ole jakautuneet tasapuolisesti. R anska valtasi Madagaskarin siirtomaakseen 1800-luvun lopussa. Madagaskar on yksi maailman köyhimmistä maista. Monin paikoin kyläläiset ovat kaataneet käyttöönsä jääneet metsät. Monet alueen kylien asukkaista elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Hygieniataso ja terveydenhuolto ovat huonolla tolalla. Tämän päätöksen seurauksena monet kyläläiset häädettiin heidän käyttöönsä luvatuilta mailta, jotka liitettiin puistoon. Sitten he käskivät meitä pysymään kilometrin säteellä omasta kylästämme. On vaikeaa määrittää, mikä korvaisi metsänkäytön menetyksen, kun siihen liittyy niin paljon muutakin kuin vain maa-alaa ja materiaalisia resursseja. Lihaa syömme silloin, jos jokin kanoistamme sattuu kuolemaan, eräs nainen kertoi. Puistossa elää mieletön luonnonrikkaus, Madagaskarin ainutlaatuinen luonto kameleontteineen ja makeineen. Kyläläiset nähdään monesti uhkana luonnonsuojelulle. Eräs vanha kyläläinen kuvaili siirtomaakauden aikaa: – Ranskalaiset tulivat kyläämme ja antoivat meille henkilöllisyyskortit. Lapsia menehtyy edelleen hoidettavissa oleviin tauteihin. SITTEN HE KÄSKIVÄT MEITÄ PYSYMÄÄN KILOMETRIN SÄTEELLÄ OMASTA KYLÄSTÄMME.. Vaikka kouluja ja terveyspalveluita on toki rakennettu, luonnonsuojelun ja hyvinvoinnin tukemisen yhdistäminen ei ole helppoa. RANSKALAISET TULIVAT KYLÄÄMME JA ANTOIVAT MEILLE HENKILÖLLISYYSKORTIT. – Emme me oikeastaan silloin ymmärtäneet, mitä puiston perustaminen merkitsi. Ranomafanan alueella paikalliset asukkaat eivät ole historiallisesti pystyneet päättämään omista asioistaan. Kolme vuosikymmentä myöhemmin kansallispuiston perustamisen yhteydessä kyläläisiltä kyseltiin, mitä he haluaisivat korvauksena maiden menestyksestä. Ihmisillä on kova paine täyttää tämän päivän perustarpeet. Puiston liepeillä asuvat ihmiset käyvät kuitenkin päivittäistä selviytymistaistelua. Paikalliset kyläläiset eivät täytä ihannoitua alkuperäiskansan roolia, jossa eletään harmoniassa luonnon kanssa. Niiden loputtua olimme samassa pisteessä kuin ennen puistoa, mutta viljelymaata oli vähemmän, puiston työntekijänä tuolloin toiminut mies selitti. R anomafanan kansallispuisto mainitaan toisinaan malliesimerkkinä osallistavasta luonnonsuojeluprosessista
YDIN 1 / 2016 25 YDINHETKI Madagaskarin ainutlaatuisista makeista suurinta, indriä tavataan nykyään vain saaren koillisosassa. YDIN 1 / 2016 25 YDINHETKI
Niinpä se on yksi avaintekijöistä, kun pohditaan hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun kohtaamista. On vaikea uskoa, että syynä olisi tosiaan laiskuus. Niin kansalaisjärjestöjen kuin kansallispuiston edustajat puhuvat usein kyläläisten ”laiskuudesta” ja oma-aloitteisuuden puutteesta. Ihmiset iloitsevat, kun sato onnistuu. Joissain kylissä, missä metsää ei enää ollut, kylän vanhimmat muistelivat niitä kaivaten:. He ovat onnellisia, kun he katselevat ihmisiä töissä pellolla. Kyläläiset kyselivät myös neuvoja, miten suojella metsiään ulkopuolisten tahojen hakkuilta. – Kyläläisiä pitää valvoa jatkuvasti, jos halutaan saada jotain aikaan. Mutta miksi niin monet hankkeet ovat epäonnistuneet. Maanviljely on heille elämäntapa. Aliravitsemus on alueella yleinen ongelma. Maanviljely tuottaa ihmisille paljon muutakin kuin vain ruokaa. Agriculture-sanan culture-osaa ei voi ohittaa. – Metsämme on meille elinehto. Eräs selitys on se, ettei hankkeissa huomioida riittävästi paikallista kontekstia. Mitään ei muuten tapahdu, totesi alueella toimiva opas. YDIN 1 / 2016 26 YDINHETKI – Silloin satoi enemmän ja me keräsimme metsästä herkullista hunajaa. Nämä ovat viitteitä siitä, että heiltä voisi löytyä kykyä ja halua hallinnoida luonnonresursseja. Uutta viljelyalaa ei kuitenkaan voi ottaa käyttöön, koska maat kuuluvat kansallispuistoon. Olemme saaneet pidettyä sen itsellämme, sillä emme kaskea metsää ja säännöstelemme hakkuita, eräs kyläläinen arveli. Hankkeessa ei ollut huomioitu maanviljelyn kulttuurisidonnaisuutta ja perinteiden merkitystä. Monet hankkeet kestävät kuitenkin vain niin pitkään, kun toimintaa valvotaan ja aktiivisesti edistetään. Paristot avattiin ja myrkyllinen sisältö tyhjennettiin riisinjyvien sekaan ennen kylvöä. Se on työintensiivistä, epäekologista ja sillä on heikko ravintoarvo. M aanviljely on keskeistä kyläläisten hyvinvoinnille. Kyläläiset tietävät, milloin rapujen pyydystyksessä on pidettävä taukoa – jos pyydystettävät yksilöt ovat vielä liian pieniä, rapukanta ehtyy. Niinpä tämä tekniikka hiipui. Joillain kylillä on edelleen hallussaan metsäalueita, joita he oma-aloitteisesti hallinnoivat. K ehityshankkeissa ruoantuotannon ongelmia on yritetty ratkoa antamalla kyläläisille resursseja, opettamalla tehokkaampia viljelytekniikoita ja kertomalla ravinnon monipuolisuuden merkityksestä terveydelle. He saavat metsästä muun muassa puuta, hunajaa, rapuja ja lääkekasveja. Esimerkiksi eräässä kylässä oli esitelty uusi ja tehokkaampi riisinviljelymenetelmä. Joillain alueilla sadon turvaamiseksi on käytetty paristoja tuholaisten torjuntaaineena. Kylissä on kuitenkin talkooperinne; ihmiset haluavat tehdä peltotöitä yhdessä. Käytettävää konetta pystyi käyttämään vain yksi henkilö kerrallaan. Ruoantuotantomenetelmissä on paljon alueellisia eroja. Joissain kylissä perinteet ovat lähtökohtaisesti kestävämmät: niissä viljellään vihanneksia, käytetään viljelykiertoa eikä harjoiteta kaskiviljelyä. Perinteisiin viljelymenetelmiin kuuluu metsien säilymistä uhkaava kaskiviljely. Se myös vaikuttaa merkittävästi luonnonsuojeluun. Myös mittava riisinviljely tuottaa omat haasteensa. Väestö kasvaa kovaa vauhtia. Emme selviäisi ilman sitä. Ruoantuotannon haasteita ovat viljelyalan riittämättömyys sekä maaperän köyhtyminen. PARISTOT AVATTIIN JA MYRKYLLINEN SISÄLTÖ TYHJENNETTIIN RIISINJYVIEN SEKAAN ENNEN KYLVÖÄ. On epävarmaa, tiesivätkö kyläläiset paristojen myrkyllisyydestä. JOILLAIN ALUEILLA SADON TURVAAMISEKSI ON KÄYTETTY PARISTOJA TUHOLAISTEN TORJUNTAAINEENA. Söimme kaiken herkullisen hunajan kera
Toisaalta voidaan ajatella, että olemme kaikki yhtä lailla keskeneräisiä, mutta kehittymiskykyisiä – vain ihmisiä. Tilanne on haastava. Kirjoittaja matkusti Madagaskarille osana Aili Pyhälän tutkimusryhmää. Miten biodiversiteetin suojelu voidaan priorisoida maissa, joissa ihmiset näkevät nälkää. Kaikkia perinteitä ei voi itseisarvoisesti pitää koskemattomina. Entä mikä on muutoksen määränpää, ja kuka sen määrittelee. Kuka päättää, mitä tulee voida muuttaa ja millä ehdoilla. Voidaan kysyä, onko luonnonsuojelu oikeastaan kulttuurin muuttamista ja onko tämä muutos oikeutettua. Samalla on asioita, joita olisi voitava muuttaa. Luontoa on suojeltava. Kun kirjoitan joidenkin ruoantuotantomenetelmien tai perinteiden olevan kestäviä tai hyviä ja toisten huonoja, syyllistyn itse tiettyyn länsimaiseen ylimielisyyteen. YDIN 1 / 2016 27 YDINHETKI H yvinvointi on asia, jota ei voi määritellä ulkoapäin. Paikalliset lähtökohdat olisi huomioitava ja niitä olisi kunnioitettava. Tilanteissa, joissa luonnonsuojelu ja hyvinvointi kilpailevat keskenään, tarvitaan yhdistelmä ympäristöhaittojen ja -ratkaisujen tuntemusta sekä perinteistä ympäristötietoa ja kulttuurin ymmärrystä sisältä käsin. Ihmisillä on oltava mahdollisuus määritellä itse, mitä se heille tarkoittaa ja mikä heille on tärkeää. Ihmisten tavat ja tottumukset suhteessa ympäristöön ovat tutkitusti yksi vaikeimmista asioista muuttaa. Pääsemme perimmäisten luonnonsuojeluun ja hyvinvointiin liittyvien moraalisten kysymysten äärelle. Jotta hyvinvointia voisi tukea ruoantuotannon kautta, olisi ymmärrettävä, että siihen tarvitaan muutakin kuin pelkkää tekniikkaa. Nuori perheenäiti kuorii maniokkia haastattelun lomassa.. On aika unelmoida ratkaisuista, joissa yhdistyvät parhaat puolet siitä, mitä me ihmiset olemme tähän mennessä oppineet. Se on lähtökohtaisesti hyväksyttyä ja jopa toivottua. Ensisijaisen tärkeää on, että asioita punnitaan oikeasti tasavertaisessa yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa. Matkan rahoitti Helsingin yliopiston Global Change and Conservation -tutkimusryhmä, jota johtaa Mar Cabeza. Muuten ei saavuteta kestäviä ratkaisuja eikä pohjaa uudistuksille. On olemassa hyviä perusteluja sille, että alkuperäiskansojen suhteen olisi tiukempi koskemattomuus. Mitä asioita taas tulee kunnioittaa ja vaalia. Parempi terveys, hygienia ja ravitsemus tuottavat konkreettista hyvinvointia. Länsimaissa on paljonkin asenteita ja perinteitä, joita kyseenalaistetaan. Vaihtoehtoiset menetelmät olisi sovitettava kulttuuriin tai perinteeseen yhteistyössä kyläläisten itsensä kanssa
Brexit eli Britannian lähtö eu:sta voisi koitua kohtalokkaaksi koko unionille. Komission into painaa päälle ja edetä integraation ja laajentumisen tiellä miltei mekaanisesti vaikutuksista piittaamatta on kyseenalaistettu. LIPUUKO BRITANNIA IRTI EUROOPAN UNIONISTA. B ritannian konservatiivinen pääministeri David Cameron on päättänyt järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä 23. Cameronin asettama haaste eu:lle on jo rohkaissut muitakin vaatimaan uudistuksia. YDIN 1 / 2016 28 YDINHETKI Kirjoittaja Eeva Lennon Britit pääsevät kesäkuussa äänestämään maansa jäsenyydestä Euroopan unionissa. kesäkuuta. Varsinkin Euroopan vasemmisto harkitsee nyt yhdessä Euroopan unionin uudistamista sen sisältä käsin. Kansanäänestys saattaa kuitenkin olla kohtalon kysymys myös koko Euroopan unionille. Pakolaiskriisi kyseenalaistaa. Hän neuvotteli helmikuussa Euroopan unionin johtajien kanssa Britannian uusista jäsenehdoista. Pelissä on Cameronin uskottavuus ja Britannian suunta. Työväenpuolueen kannattajat ratkaisevat saarivaltion suunnan. Sitä ei uhkaa vain eurokriisi vaan myös ideologinen kriisi. Nyt sekä Puolassa että Unkarissa ovat uhattuina median vapaus ja riippumaton oikeuslaitos. Jos Cameron voittaa ja Britannia jää unionin jäseneksi, kysymys Britannian jäsenyydestä on ratkaistu yhden tai ehkä monenkin sukupolven ajaksi. Euroopan unioni on vakavien kriisien kourissa. eu:n pitäisi olla demokratian, oikeusvaltion ja sananvapauden nimeen vannovien valtioiden yhteisö
Miltei kaikki taloustieteilijät puoltavat Britannian eu-jäsenyyttä. Cityssäkin silti halutaan Britannian jäävän eu:hun, sillä ulkopuolella myös sen asema Euroopan suurena finanssikeskuksena olisi uhattuna. Lontoon Cityn pankkikeskuksessa ei olla ihastuneita eu:n finanssisektorin sääntelypyrkimyksistä. Kun kampanja alkaa, ainakin kuusi ministeriä ja kolmannes puolueen kansanedustajista – 50 – 70 kansanedustajaa – kampanjoi jäsenyyttä vastaan. Se suosii jäsenyyttä kaikista näistä syistä. Britannian ero voisi olla lopullinen naula eu:n arkkuun: muutkin maat voisivat ryhtyä tekemään lähtöä Euroopan unionista. BRITANNIAN ERO VOISI OLLA LOPULLINEN NAULA EU:N ARKKUUN: MUUTKIN MAAT VOISIVAT RYHTYÄ TEKEMÄÄN LÄHTÖÄ EUROOPAN UNIONISTA.. Jos Britannia eroasi Euroopan unionista, se todennäköisesti menettäisi kaikki nämä sijoitukset. Niihin kuuluvat erityisesti vihreät, joiden mielestä eu on tärkeä ympäristöyhteistyön väline. Toisen merkittävän taloudellisen edun Britannia ja kaikki jäsenet saavat siitä, että Euroopan unioni neuvottelee niiden puolesta kymmenien ulkopuolisten maiden kanssa solmittavia kauppasopimuksia. – Minä vihaan eu:ta, mutta aion äänestää jäsenyyden puolesta, koska eu on ainoa, mitä on meidän ja monikansallisten suuryritysten välissä, julisti The Guardian -lehdessä tunnettu vihreä radikaali-kolumnisti George Monbiot. Maailman suurimman kauppablokin vaikutus näissä neuvotteluissa on tietenkin aivan toinen kuin yksityisen maan painoarvo. Siitä se kaiken kukkuraksi saa erilaisina avustuksina ja tukiaisina miltei puolet takaisin. Monet heistä kokisivat lähdön Euroopan unionista katastrofina, sillä Britannia hyötyy jäsenyydestään poikkeuksellisen paljon. Keskustapuolue liberaalidemokraatit on Britannian EU-ystävällisin puolue. Kaikki tämä korvaa runsain mitoin Britannian “jäsenmaksun” eli osuuden eu:n budjetista. Unionin sisämarkkinoilta jalansijaa etsivät ulkomaalaiset yritykset sijoittavat mieluiten juuri Britanniaan, joka on ainoa suuri englanninkielinen maa eu:ssa. Jäsenyyttä puolustavat myös kaikki ne, jotka näkevät eu:n helpottavan Britannian kansainvälistä yhteistyötä. YDIN 1 / 2016 29 YDINHETKI Schengenin sopimuksen vapaasta liikkuvuudesta. Hän ilmoittaa äänestävänsä jäsenyyden puolesta, koska hän ei halua maansa olevan syypää eu:n hajoamiseen. P ääministeri david Cameronilla on kaksi tavoitetta: pitää Britannia eu:ssa ja johtamansa konservatiivinen puolue koossa. Britannian jäsenyydestä voi olla montaa mieltä, mutta Euroopan unioni on kesyttänyt Saksan ja taannut Euroopalle rauhan ja vakauden. Varsin kiintoisa on The Financial Timesin kommentaattorin Gideon Rachmanin kannanotto. Puolue on jäsenyyskysymyksessä niin eripurainen, että hänen on ollut pakko sallia äänestämisen vapaus jopa omalle hallitukselleen. Oli Britannia sitten mukana tai ei, sen etujen mukaista on, että unioni jää henkiin ja Manner-Eurooppa on vakaa ja rauhallinen
He kantavat huolta pääasiassa maahanmuutosta. Cameronin onnettomuudeksi neuvotteluMONET JÄSENYYDEN PUOLUSTAJAT PELKÄÄVÄT, ETTÄ KESÄKUUN LOPPUPUOLELLE PÄÄTETTY ÄÄNESTYSAJANKOHTA JÄÄ PAHASTI PAKOLAISKRIISIN JALKOIHIN.. kesäkuuta. A lun perin David Cameron julisti panevansa Britannian ja eu:n suhteet uusiksi neuvottelujen avulla. Jeremy Corbyn saarnaa varjohallituksen kauhuksi julkisesti sitä vastaan ja heikentää siten Työväenpuolueen sanomaa jäsenyyden puolesta. Vasemmisto ei hyväksy tätä ulkomaalaisen työkansan syrjintää, joka tekee siitä halpatyövoimaa. Aikaisemmin muuttaneiden lapsilisät pysyvät nykytasolla vuoteen 2020 saakka. Kuitenkaan Cameronin neuvottelujen saalis ei ainakaan näillä näkymin mullista Britannian ja eu:n suhteita. Muut jäsenmaat suostuivat vain siihen, että uusien tulokkaiden lapsille maksetaan heidän kotipaikkansa tason eikä Britannian tason mukaan. Työväenpuolueen vasemmistolainen johtaja Jeremy Corbyn toivoo maansa jäävän Euroopan unioniin. YDIN 1 / 2016 30 YDINHETKI Ä ärioikeistolaisen ukip-itsenäisyyspuolueen neljä miljoonaa kannattajaa ja huomattava osa konservatiiveista äänestävät jäsenyyttä vastaan. David Cameron olisi halunnut myös tehdä lopun lapsilisistä, joita maahanmuuttajat ovat saaneet lähettää kotiin jääneille lapsilleen. Britannialle on myös suotu erioikeus sanoutua irti Euroopan unionin mahdollisesta yhdentymiskehityksestä. He elävät siinä utopistisessa toivossa, että Britannia voisi toteuttaa sosialismia paremmin eu:n ulkopuolella. Hän on silti siitä vähemmän innostunut kuin edelliset johtajat Tony Blair tai Ed Miliband. Tosin hänen puristamiaan myönnytyksiä eritoten Lontoon Cityn suojaksi ei kannata aliarvioida. Cameron pyrkii hillitsemään maahanmuuttoa vähentämällä tulokkaiden oikeutta työperäiseen sosiaaliturvaan neljän ensimmäisen vuoden aikana. Työväenpuolueen kampanja ja äänestäjät ovatkin ratkaisevassa asemassa kansanäänestyksessä. Kompromissina veto astuu voimaan, jos Britannian parlamentti esittää sen ja 52 prosenttia muidenkin eumaiden maiden parlamenteista liittyy siihen. Vasemmisto kääntyi Britanniassa Europan unionin ystäväksi 1980-luvun lopulla, jolloin konservatiivien rautarouva Margaret Thatcher toteutti uusliberaalia politiikkaa. Britannian parlamentin täydellistä veto-oikeutta eu-lainsäädäntöön Cameron ei silti saanut. Se on saamassa vetooikeuden eu:n sisämarkkinoille kaavailtuun finanssilainsäädäntöön. Uusien neuvottelujen tuloksilla höystettynä jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys 23. Työväenpuoluetta rassaa vakava riita Britannian ydinaseen uusimisesta, mutta eukysymyksessä puolue ja ammattiliitot ovat varsin yhtenäisillä linjoilla. Kaikki mielipidetutkimukset osoittavat, että brittiäänestäjät eivät ole kovin kiinnostuneita eu:sta. Työväenpuolueen pitäisi saada aikaan oma voimakas kampanjansa jäsenyyden puolesta. eu sosiaalisine sopimuksineen alkoi näyttää paljon Britanniaa vasemmistolaisemmalta voimalta. Vain toistakymmentä varsin tuntematonta Työväenpuolueen kansanedustajaa aikoo äänestää jäsenyyttä vastaan. Se huolettaa Työväenpuolueen johtohahmoja. Muuten puolueen äänestäjät saattaisivat nähdä äänestyksen David Cameronin kansanäänestyksenä ja tuntisivat kiusausta äänestää konservatiivista pääministeriä vastaan
Heidän mukaansa se saisi muitta mutkitta neuvoteltua hyvät kauppasopimukset eu-maiden kanssa, koska sen kauppa niiden kanssa on pääasiassa tuontivoittoista. Myös britit käänsivät viime toukokuun vaaleissa selkänsä Työväenpuolueelle ja koalitiohallitukselle. Äänestäjien enemmistö kannattaa taas eu:sta lähtöä, vaikka pakolaiset eivät edes pääse Britanniaan asti. Osa Brexitin kannattajista haluaisi Britannian seuraavan Norjan tai Sveitsin esimerkkiä. Sitä osoittivat jo skotit sanoessaan ei Skotlannin itsenäistymiselle. Vielä suurempi eripuran aihe on tulevaisuuden visio Britanniasta eu:n ulkopuolella. Se pysyisi siis Euroopan sisämarkkinoilla solmimalla vapaakauppasopimuksen eu:n kanssa. He eivät ole kyenneet esittämään yhtenäistä vaihtoehtoa eu:n jättävälle Britannialle. Brexit merkitsisi Britannialle hyppyä tuntemattomaan. Monet jäsenyyden puolustajat pelkäävät, että kesäkuun loppupuolelle päätetty äänestysajankohta jää pahasti pakolaiskriisin jalkoihin. Silloin “jäsenmaksu” ja alueen työntekijöiden maahanmuutto-oikeus kuitenkin jäisivät ennalleen. eu-jäsenyyden vastaiset voimat eivät ole saaneet koottua rivejään. Nyt yleinen mielipide on säikähtänyt pakolaisten kansainvaellusta. Ennen Euroopan pakolaiskriisiä jäsenyyden kannattajat ja vastustajat olivat jo tasoissa. P ääministeri cameron ei halua antaa ei-kampanjalle aikaa selvittää nykyistä sekasortoaan. Eroa kannattava Douglas Carswell näkee Britannian tulevaisuuden eu:n ulkopuolella jonkinlaisena avoimena lännen Singaporena. He antoivat David Cameronin konservatiiveille enemmistön parlamentin alahuoneeseen. Ne olivat joka tapauksessa huomattavasti mittavammat kuin Cameronin saalis uusissa neuvotteluissa. E uroopan unionin suunnalta on jo uhattu, että eroamispäätöksen jälkeisistä neuvotteluista tulisi “veriset”. Jo nyt jäsenyyden vastustajilla on kaksi järjestöä: Faragen Leave eu sekä entisen konservatiivin ja nykyisen Ukipin jäsenen Douglas Carswellin johtama Vote Leave. Saarivaltakunta joutuisi alistumaan sisämarkkinoiden sääntöihin ilman, että sillä olisi äänivaltaa eu:n päätöksissä. Erimielisyyttä riittää vielä muistakin kysymyksistä. Nigel Farage uneksii taas eristäytyvästä “Linnoitus-Britanniasta”, joka ottaisi takaisin rajojensa valvonnan. Brexitin kannattajat muista puolueista eivät halua alistua Ukip-puolueen karismaattisen puheenjohtajan Nigel Faragen johdettavaksi, sillä heitä pelottaa äärioikeistolaisuuden leima. YDIN 1 / 2016 31 YDINHETKI tuloksena saavutetut uudistukset ovat vieneet huomion jäsenyyden eduilta. Sopii vain kuvitella, miten Ranska toimisi niissä. Sen sosialistihallitus haluaisi todistaa oman maan voimakkaalle äärioikeistolle, että unionista lähdetään vain verissä päin. ÄÄNESTÄJISTÄ 54 % KANNATTI JA 46 % VASTUSTI EU-JÄSENYYTTÄ HELMIKUUN ALKUPUOLELLA.*. David Cameron luottaa brittien konservatiivisuuteen ja tuntemattoman vaihtoehdon pelkoon. Se aiheuttaisi melkoisia mullistuksia myös Britannian sisäpolitiikassa. Heidän mielestään sitä kannattaisi lykätä. Siksi osa lähdön puolustajista ja varsinkin Ukipin jäsenet väittävät, ettei Britannian tarvitse tehdä vapaakauppasopimusta eu:n kanssa. * What UK Thinks: EU -sivuston kokoama keskiarvo kuudesta mielipidetiedustelusta 5.–20.2.2016
www.mitenmeppiaanesti.fi Puolesta: Hautala Greens/Vihr Pietikäinen EPP/Kok Jäätteenmäki ALDE/Kesk Jaakonsaari S&D/SDP Kumpula-Natri S&D/SDP Torvalds ALDE/RKP Kyllönen GUE/Vas Väyrynen ALDE/Kesk Äänestys 8.9.2015 perusoikeuksien tilanteesta EU:ssa kohta 44: [parlamentti] pitää erittäin valitettavana, ettei neuvosto ole vielä hyväksynyt vuonna 2008 annettua ehdotusta direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on asettanut tämän direktiivin ensisijaiseksi tavoitteeksi; kehottaa neuvostoa jälleen hyväksymään ehdotuksen mahdollisimman pikaisesti. Neuvoston on vihdoin otettava yhdenvertaisen kohtelun takaava direktiivi käsittelyyn mahdollisimman nopeasti. Vastaan: Sarvamaa EPP/Kok Virkkunen EPP/Kok Halla-aho ECR/PS Poissa: Ruohonen-Lerner ECR/PS Takkula ALDE/Kesk Tyhjää: Tulisiko neuvoston ajaa syrjimättömyyttä?. Hyväksyttiin 393–272
Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Rekisteröidy Innon kantaasiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta, myös aletuotteista. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. UUSI KAUPPA! INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. Marianne Jidhoff -dekkareissa rikokset tapahtuvat komeissa puitteissa, samppanja virtaa ja jokaisella on jotain salattavaa. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin. intokustannus.fi/rekisteroidy. Naomi Klein TÄMÄ MUUTTAA KAIKEN Tuhokapitalismin nousun ja No Logon kirjoittajan toiveikkain kirja. WWW.INTOKUSTANNUS.FI 5 € HINNASTA POIS! KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA UUSIASIAKAS2016 Denise Rudberg YKSI TAPPAVA SYRJÄHYPPY Riehuuko Tukholman yläluokassa murhaaja. Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE. Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto MARIMEKKO Tutkivien toimittajien kirjoittama teos perustuu yli sataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin. Andy Weir YKSIN MARSISSA Suositussa romaanissa astronautti Mark Watney kamppailee hengestään Marsissa. ”Kun raha puhuu, yhteiskunta vaikenee.” Taloustuntija ja poliitikko Esko Seppänen tietää, mistä Suomi puhuu ja mistä vaietaan. Riittävätkö kekseliäisyys, insinööritaidot ja hirtehishuumori pelastamaan hänet
Silmäni ovat nähneet Jumalan valtakunnan loiston.” Kysyin Martin Luther Kingin ystävältä ja työtoverilta, emeritusprofessori Bernard Lafayetteltä, mitä mieltä hän oli tästä yhteensattumasta. Kingin työtoveri Bernard Lafayette kertoo, mitä nykypolvi voi oppia 1950ja 1960-lukujen kansalaisoikeustaistelusta. En sure mitään, enkä pelkää ketään. YDIN 1 / 2016 34 YDINHETKI Martin Luther King Jr. Ja minä olen katsonut sieltä alas, ja nähnyt luvatun maan. Mutta minulle sillä ei ole väliä, sillä olen käynyt vuoren huipulla. ”Meillä on edessämme vaikeat ajat. Kuten kuka tahansa, minäkin haluaisin elää pitkän elämän – pitkäikäisyydellä on paikkansa. Kaiuttimista kuului Kingin viimeiseksi jäänyt saarna, jonka hän piti päivää ennen kuolemaansa. kastettiin, jossa hän kävi lapsena sunnuntaisin, jossa hän piti ensimmäisen saarnansa, jossa hän isänsä tapaan toimi pappina ja jossa hänet lopulta, 39-vuotiaana, siunattiin haudan lepoon. Tammikuun aurinko paistoi sisään värikkäiden ikkunamaalausten läpi. Ja siksi olen onnellinen tänään. Haluan vain toteuttaa Jumalan tahdon. Saarnansa viimeisessä kappaleessa hän viittasi suorastaan profeetallisesti omaan kuolemaansa. Kansalaisoikeusliikkeen Teksti ja kuvat Timo Virtala pitkä tie T unnustan liikuttuneeni kyyneliin astuessani Atlantassa sisään Ebenezerin baptistikirkkoon, jossa Martin Luther King, Jr. Mutta haluan teidän tietävän tänään, että me, kansakuntana, pääsemme tähän luvattuun maahan. on haudattu Atlantassa Ebenezerin baptistikirkon kupeeseen. Lafayette muistutti Kingin saaneen noihin aikoihin yksitoista tappouhkausta päivittäin.. Hän on antanut minun nousta ylös vuorelle. Voi olla, etten pääse sinne teidän kanssanne. Mutta nyt se ei liikuta minua
T apasin lafayetten hänen työhuoneessaan Martin Luther Kingin perustaman Southern Christian Leadership Conference (sclc) -järjestön toimistossa. Se sijaitsee samalla kadulla Ebenezerin kirkon kanssa. Kansalliskaartin sotilaat seisovat kuvassa kiväärit olalla bussin keskikäytävällä vartioimassa matkustajien turvallisuutta. kastettiin ja siunattiin haudan lepoon Ebenezerin baptistikirkossa, joka sijaitsee Georgian pääkaupungissa Atlantassa. YDIN 1 / 2016 35 YDINHETKI Jo edellisellä viikolla King oli pitänyt puheen siitä, miten hän haluaisi tulla muistetuksi hautajaisissaan. Viimeisinä vuosinaan King oli jo laajentanut kampanjointiaan etelän tummaihoisten kansalaisoikeuskamppailusta Vietnamin sodan vastustamiseen ja köyhyyden vastaiseen taisteluun. Myös tämä puhe nauhoitettiin, ja nauha soitettiin hänen hautajaisissaan. Lafayette kertoo viimeisestä keskustelustaan Kingin kanssa. King oli toivonut heidän institutionalisoivan ja kansainvälistävän toimintaansa. T änään, lähes puoli vuosisataa myöhemmin ja 75-vuotiaana, Lafayette tekee yhä samaa työtä. Oli tullut aika yksittäisten kampanjoiden sijaan vaikuttaa kouluihin, yliopistoihin ja vankiloihin, tuoda väkivallattomuus osaksi järjestelmää. Seinillä roikkui kunniakirjoja, kuva Lafayettestä Kingin kanssa, lehtiartikkeli ensimmäisestä sit-in -kampanjasta sekä kuva, jossa nuori Lafayette istuu bussissa muiden Freedom Ride -aktivistien kanssa. Emeritusprofessori ja aktivisti Bernard Lafayette oli Kingin työtoveri 1950ja 1960-lukujen kansalaisoikeusliikkeessä.. Hän kertoo lähinnä vangeille suunnatusta ohjelMartin Luther King Jr
Aiheen historiaan ja aiempiin yrityksiin perehdyttiin huolella. King ei suinkaan ollut ainut Intiassa opintomatkalla käynyt. Lafayette korostaa, ettei väkivallattomuustyössä ole kyse konfliktien kiistämisestä tai edes hävittämisestä vaan konfliktien hallinnasta. Toisin kuin väkivalta, konfliktit ovat väistämätön, parhaimmillaan jopa hyödyllinen osa elämää. Nykyisin hän on muun muassa vieraileva professori Emoryyliopistossa, SCLC:n varapuheenjohtaja ja nuorten kansalaisoikeuskampanjoiden neuvonantaja. Johtajat valittiin huolella ja kampanjat toteutettiin kurinalaisesti. Hän joutui toimintansa ansiosta useita kertoja sekä pidätetyksi että pahoinpidellyksi. Mielenosoituksiin ei menty suoraan, vaan ensin kokoonnuttiin ja tarkistettiin, että kaikki ymmärsivät väkivallattomuudessa pysymisen tärkeyden ja ettei kenelläkään ollut mukanaan aseita. Kun Lafayettelle esitettiin epäilyksiä väkivallattomuuden toimimisesta, hän vastasi vertaamalla väkivallattomuutta lentokoneeseen. Hän on ollut myös mukana perustamassa Rhode Islandin yliopiston rauhantutkimuskeskusta. Jos viimeksi mainittu kuulostaa ylimitoitetulta, se ei ollut sitä. Kaduille ei lähdetty poistamaan vääryyttä yleisellä tasolla, vaan lopettamaan rotuerottelu Montgomeryn julkisessa liikenteessä. YDIN 1 / 2016 36 YDINHETKI masta, joka tarjoaa vaihtoehtoja väkivallalle noin viidessäkymmenessä maassa. Hän oli mukana lukuisissa sit-inprotesteissa ja Freedom Ride -bussikampanjassa. Chicagosta oli rekrytoitu etelän kampanjoihin jengiläisiä. Olemmehan ihmisten kanssa tekemisissä joka päivä, niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin, hän sanoo. Heidän joukossaan oli niitäkin, joiden käsityksen mukaan taskuveitsi ei ollut ase, Lafayette kertoo. Aktivistit perehdytettiin väkivallattomuuteen, jota opetettiin muun muassa sosiodraaman keinoin. Tästä syystä tarvitaan alan koulutusta. Kingin kirjoitusten ja Lafayetten puheiden perusteella sen onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli perusteellinen ennakkovalmistelu ja strateginen suunnittelu. Näiden taitojen opetus pitäisi olla kouluissa oppiaineena siinä missä matematiikkaakin. Samasta syystä historiallisiin esimerkkeihin – sekä onnistuneisiin että epäonnistuneisiin – on paneuduttava huolella. Kansalaisoikeustaistelun aikana surmansa saaneiden kuvia Center for Civil and Human Rights -museossa.. Noin yleensä he olivat Lafayetten mukaan oikein hyviä väkivallattomuustaistelijoita. Lentokone ei toimi ilman sitä ohjaavaa lentäjää. Myöskään väkivallattomuus ei itsessään toimi, jos ei ole ketään, joka osaa sitä käyttää. – Me kaikki tarvitsemme tässä asiassa koulutusta ja harjoittelua. Kampanjoilla oli selvä aloitus ja lopetus sekä konkreettiset tavoitteet. M itä voimme ottaa opiksi Yhdysvaltain kansalaisoikeuskamppailusta 1950ja 1960-luvuilla. Kokemuksia riittää jaettavaksi, sillä 1960-luvulla hän toimi sekä Nashvillen että Selman kansalaisoikeusliikkeen johtajana
Kymmenen päivää myöhemmin heidät pahoinpidellään ja bussi sytytetään tuleen. Joukko opiskelijoita lähtee bussimatkalle pohjoisesta etelään kokeillakseen, toimiiko rotuerottelukielto osavaltioiden välisessä julkisessa liikenteessä. Kesän aikana kampanjaan osallistuu noin tuhat ihmistä. Little Rockin lukioon Arkansasissa valitaan yhdeksän tummaihoista opiskelijaa. 1967 Korkein oikeus kaataa päätöksellään eri ihonväriä olevien avioliittokiellot koko maassa. King valitaan sen puheenjohtajaksi. Boikotti kestää 13 kuukautta ja siihen osallistuu noin 50 000 ihmistä. Laajoja protesteja ja mellakoita, joissa kuolee kaksi ihmistä. 1964 Martin Luther King Jr. 1965 Kolme marssia Selmasta Mongromeryyn äänestyssyrjinnän lopettamiseksi. King pitää I Have a Dream -puheensa. YDIN 1 / 2016 37 YDINHETKI YHDYSVALTOJEN KANSALAISOIKEUSLIIKE 1960 Sit-in-protestit. Protestit leviävät etelävaltiossa uima-altaille, teattereihin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Civil Rights Act: liittovaltio kieltää syrjinnän rodun, värin, uskonnon, sukupuolen tai kansallisuuden perusteella. 1955 Kansalaisoikeusaktivisti Rosa Parks kieltäytyy luovuttamasta istumapaikkaansa bussissa valkoihoiselle miehelle Montgomeryssa Alabamassa. Talossa olleet Kingin vaimo Coretta, heidän kymmenenviikkoinen tyttärensä ja Corettan ystävätär selviävät vaurioitta. Heistä noin 400 vangitaan. saa Nobelin rauhanpalkinnon 35-vuotiaana. Parksin pidätys johtaa bussiboikottiin, jota koordinoimaan valitaan 26-vuotias pastori Martin Luther King Jr. Voting Rights Act: liittovaltio takaa äänestysoikeuden jokaiselle yhdysvaltalaiselle. 1957 Southern Christian Leadership Conference perustetaan koordinoimaan kansalaisoikeusliikettä. Kolmannessa on mukana 25 000 ihmistä ja kansalliskaarti suojelee marssijoita. Neljä pyhäkoulutyttöä kuolee pommiräjähdyksessä baptistikirkossa Birminghamissa. Vihainen kannattajajoukko kerääntyy talon edustalle, mutta King saa heidät rauhoittumaan. He aloittavat opintonsa lopulta armeijan suojelemana.. Toisella marssilla kuolee yksi ihminen. murhataan Memphisissä Tennesseessä. 1961 Freedom Ride -kampanja. Ensimmäinen päättyy veriseen sunnuntaihin, kun paikalliset viranomaiset pahoinpitelevät rauhanomaisia marssijoita. Kansalaisoikeusaktivisti Malcom X murhataan New Yorkissa. 1963 250 000 ihmistä osallistuu marssille Washingtoniin. Neljä tummaihoista opiskelijaa istuu vain valkoisille tarkoitettuun lounaskahvilaan Woolworthin lounasravintolassa Greensborossa, PohjoisCarolinassa. 1956 Martin Luther Kingin kotitalon kuistilla räjähtää pommi Montgomeryssa. 1968 Martin Luther King Jr
Paikalla oli muun muassa Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntasuhteiden johtaja ja professori Olli Kangas, joka valmistelee perustulokokeilua. Lisäksi vihreät, vasemmistoliitto ja Demarinuoret esittelivät tilaisuudessa omia perustulomallejaan. Mikäli arvellaan, että työmarkkinoiden pysyväksi piirteeksi ovat tulleet silpputyö ja pitkäaikaistyöttömyys, perustulolle on tilausta. Mikäli uskotaan, että täystyöllisyys on mahdollinen, uudistuksen merkitys vähenee. Perustulomallin säästöjä rajoittaa viime kädessä perustuslaki, joka turvaa vähimmäistoimeentulon. Ensi vuonna käynnistyvä perustulokokeilu voi johtaa mullistuksiin työikäisten sosiaaliturvassa. Vapaus valita toisinverkoston keskustelutilaisuudessa esiteltiin kokeilua ja erilaisia perustulon malleja. Lisäksi järjestelmällä pitäisi saada aikaan säästöjä. käyttöjärjestelmä. Tuleeko perustulosta hyvinvointivaltion J uha sipilän hallitus aikoo aloittaa perustuloon liittyvän kokeilun ensi vuonna. Sen 19. Työttömyysloukku puolestaan syntyy, kun työn vastaanottaminen ei kannata. Nykyjärjestelmässä on sekä tuloettä työttömyysloukkuja. Näin voi käydä, jos samalla menettää esimerkiksi oikeutensa asumistukeen tai joutuu maksamaan päivähoitomaksuja. Professori Olli Kangas kehotti pohtimaan, millaiseksi työmarkkinoiden oletetaan kehittyvän tulevaisuudessa. pykälän mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välittömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä on linjannut, että perustulon myötä työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Sosiaaliturvan kannustavuudesta onkin puhuttu liki kaksikymmentä vuotta. Perustulo olisi merkittävin työikäisiä koskeva sosiaaliturvan uudistus vuosikausiin. Vapaus valita toisin -verkosto järjesti perustulosta keskustelutilaisuuden helmikuun alussa Helsingin yliopiston Kaisa-talossa. Tuloloukussa käytettävissä olevat tulot eivät kasva, vaikka bruttotulot nousisivat. YDIN 1 / 2016 38 YDINHETKI
Siksi ei ole helppoa löytää kokeilumallia, jolle on sekä oikeudelliset edellytykset että tieteellisesti pätevät ehdot. Lisäksi maksettaisiin muun muassa asumisen tukea. Työtakuulla päästään käsiksi myös pitkäaikaistyöttömyyteen. Kun uudet teknologiat vievät ihmisiltä työpaikkoja, tuottavuutta lisäävästä kehityksestä pääsisivät osingon muodossa kaikki osallisiksi. Yleistulossa on mukana asumiseen ja perhetilanteeseen liittyviä tukia. Se toimii käytännössä kuin negatiivinen tulovero. K eskustelussa ja alustajille esitetyissä kysymyksissä tuli esille työtakuun merkitys. Vasemmistoliiton malli liittyy enemmän tulonjakoon. Tutkija Johanna Perkiön mukaan vihreiden esittämä malli on enemmän järjestelmän uudistamiseen keskittyvä. M iten kelan Olli Kangas hahmottelee suunnittelemaansa kokeilua. Sitran strategiajohtaja Paula Laine korosti arvokysymyksiä. YDIN 1 / 2016 39 YDINHETKI. Palvelujen tukea tarvitaan joka tapauksessa, sillä raha ei yksin riitä. Kokeilussa olisi myös alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Perustuslaki lähtee kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Työmarkkinoiden muutokseen liittyy vahvasti myös teknologian kehitys. Sekä vihreät että vasemmistoliitto ovat tehneet uraauurtavaa työtä perustulon kehittämisessä ja rahoitusmallien löytämisessä. Takuutulo vastaa nykyistä viimekätistä toimeentuloturvaa. S osiaalidemokraateilla on vuosien varrella ollut enemmän tai vähemmän kielteinen suhtautuminen perustuloon. Myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra aikoo kirittää perustulokeskustelua työpajoilla. Jos ei ole tuloja, saa takuutuloa, ja jos taas on, takuutulo alkaa leikkautua pois. Perustuloa voikin pitää eräänlaisena sosiaalisena osinkona. Kankaan mukaan kokeilu saatetaan toteuttaa valtakunnallisesti niin, että satunnaisotoksella valitaan perustuloa saavat ja kontrolliryhmä. Paikallisesti kokeiluun voidaan liittää myös sosiaalityön ja työvoimahallinnon palveluja. Nyt kuitenkin myös sosiaalidemokraatit valmistelevat kevään kuluessa yleisturvaehdotustaan nuorisojärjestönsä Demarinuorten aloitteen pohjalta. Aktiivitulo puolestaan palkitsee työmarkkinoilla olemisesta. Perustulosta tuskin tulee sen tasoinen, ettei työtuloja tarvittaisi. Lisäksi on hänen mukaansa päätettävä, halutaanko sosiaaliturvassa lisätä tai vähentää progression merkitystä, kannustavuutta tai erilaisia tulonsiirtoja. Yleisturvassa olisi kolme elementtiä: takuutulo, yleistulo ja aktiivitulo. Demarinuorten Matias Mäkynen korosti lisäksi tulevan kansallisen tulorekisterin avaavan mahdollisuuksia automatisoida joitakin toimintoja sosiaaliturvan osalta. Verotuksella leikattaisiin perustuloa pois työtulojen kasvaessa. Vaikka malleissa on paljon samaa, eroakin löytyy. Vapaus valita toisin -järjestön verkkosivuilla www.vapausvalitatoisin.com voi seurata koko kaksituntisen tilaisuuden annin. Asiakkaan kannalta se merkitsisi ripeämpää ja ajantasaisempaa elämäntilanteen ja turvan hallintaa. Malleissa perustulon taso vaihtelee vihreiden 560 eurosta ja vasemmistoliiton 750 euroon
Pakolaisten puolustaja Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta puolustaa työkseen pakolaisten ihmisoikeuksia. Hänen mukaansa pakolaiskriisissä on kyse ennen kaikkea väkivaltaa ja kriisejä pakenevien hädästä. Kirjoittaja Simo Ortamo Kuva Pekka Elomaa YDIN 1 / 2016 40 YDINHETKI
Välillä siellä on hauskaakin vääntää. Niin kauan kun emme puutu kriisien syihin ja leikkaamme kehitysyhteistyöstä, joudumme elämään seurausten kanssa. Toivoisin, että Pakolaisapu olisi tarpeeton joku päivä. Euroopan unionin pakolaispolitiikka on järjetöntä. Se oli outo tilanne. YDIN 1 / 2016 41 YDINHETKI. Perheenyhdistäminen on kuitenkin päinvastoin hyvin hallittu keino tulla Suomeen. Ihmisoikeudet tai perustuslaki eivät paljon paina hallituksen päätöksenteossa. Toisaalta minun ei tarvitse laittaa henkilöäni peliin samalla tavalla kuin vaikka Nasima Razmyar, joka on pakolaistaustainen kansanedustaja. Nyt presidentti Sauli Niinistö käytti lähes samoja sanoja. A loitin työni Pakolaisavun viestinnässä suunnilleen viikko perussuomalaisten jytkyn jälkeen vuonna 2011. On myös ihan loistavaa, mitä kaikkea me samalla asialla olevat keksimme siellä. Ennen maahanmuuton vastustajat keskustelivat keskenään Hommafoorumilla. Pakolaisapu menetti lähes puolet tuestaan, vaikka tarve meidän työllemme on suurempi kuin koskaan. T oivoisin päättäjien ymmärtävän, että pakolaiskriisi on maailmanlaajuinen. He ovat selvinneet kauheista oloista ja löytäneet uuden elämän alkuun. Luulen, että sosiaalisen median yleistyminen on vaikuttanut keskustelun sävyyn. Myös lakien valmistelu lausuntokierroksineen on nopeampaa kuin aikaisemmin. Heistä 90 prosenttia asuu köyhissä maissa. P olitiikan teko on nyt tiukkaa. Keskustelu on muuttunut valtavasti viidessä vuodessa. Edustan Pakolaisapua myös omalla nimelläni Twitterissä. Silti Euroopan maat tekevät kaikkensa, etteivät he pääsisi käyttämään oikeuttaan. Viime vuonna se teki kolme maahanmuuttoa koskevaa linjausta, joita viedään nyt lainsäädäntöön ja käytäntöön. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen. Oli hienoa huomata, että ihmiset halusivat auttaa. Nyt he möykkäävät Facebookissa, Twitterissä ja kaikkialla. Olimme melkoisessa pyörityksessä syksyllä, kun turvapaikanhakijoita tuli Suomeen aikaisempaa enemmän. Lakiluonnoksessa nelihenkisen perheen yhdistäminen vaatisi 2 600 euron kuukausituloja verojen jälkeen. Kun kehitysjärjestöt irtisanoivat ihmisiä, monet iloitsivat avoimesti. Uskon silti, että se joukko on yhä hyvin pieni. Hallituksen mukaan suunnitelma on tapa rajoittaa hallitsematonta maahanmuuttoa. Heillä on siis oikeus kansainväliseen suojeluun. Perhe tukee kotoutumista, ja perhe-elämän viettäminen on ihmisoikeus. Pakolaisten oikeuksien puolustaminen on tässä tilanteessa vaikeaa. Ihmettelen, miten hän jaksaa. Tässä työssä auttaa eteenpäin, kun kohtaa pakolaisia ja kuulee heidän tarinoitaan. Tuntuu, että pakolaisten oikeuksia kiristetään hinnalla millä hyvänsä. Kun kansanedustaja Teuvo Hakkarainen puhui halventavilla sanankäänteillä turvapaikkaa rajalla hakevista ihmisistä, kaikki tuomitsivat sen. Se ei ole Suomen tai Euroopan kriisi, vaan sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevien ihmisten. Vastustamme sitä, että hallitus aikoo vaikeuttaa perheen saamista Suomeen. Pakolaisapu sai paljon lahjoittajia ja vapaaehtoisia. Media oli paljon yhteydessä. Yhdeksän kymmenestä syyrialaisesta saa turvapaikan Euroopasta. En saa hirveästi henkilökohtaista vihapostia. Kun he hymyilevät ja nauravat, näkee ihmisen mielettömän sinnikkyyden ja toivon. Toisaalta hallitus leikkasi ensi töikseen valtavasti kehitysavusta. Harva pakolainen tai suomalainenkaan ansaitsee sellaisia summia! Laki asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan. Siihen on vielä matkaa. H allitus pitää Pakolaisapua nyt kiireisenä. Silloin pakolaispolitiikka nousi kunnolla julkiseen keskusteluun, vaikka perussuomalaiset eivät saaneetkaan tavoitteitaan politiikassa läpi. Pakolaisuus on seuraus konflikteista ja ihmisoikeusloukkauksista
YDIN 1 / 2016 42 YDINHETKI Kirjoittaja Venla Toivonen Kuva Pekka Elomaa Entisen Jugoslavian ja Ruandan sotarikoksia tutkinut poliisi Thomas Elfgren on huolissaan Suomen kahtiajakautumisesta. IHMISOIKEUSPOLIISI YDIN 1 / 2016 42 YDINHETKI. Politiikka ei saa estää ihmisoikeuksien ja oikeuden toteutumista
Ei Suomi tule irtautumaan näistä. Hän toivoo kuitenkin, että muistaisimme Isisin taustalla syntymekanismit siitä puhuessamme. Arvot tulevat virkamiesten osalta aina ennen politiikkaa riippumatta poliittisesta agendasta. Juuri nyt tarvittaisiin liennytystä enemmän kuin koskaan. Elfgren oli vuodesta 1995 lähtien Haagin sotarikostuomioistuimen palveluksessa tutkimassa Jugoslavian hajoamissotien sotarikoksia. Suomessa on Elfgrenin mukaan voimistunut ilmapiiri, jossa asioita pitää sietää. P oliisina thomas Elfgren on selvitellyt lähihistorian kaameimpia rikoksia Jugoslaviassa ja Ruandassa. Poliisina jo 40 vuotta työskennelleen Elfgrenin mukaan on päivänselvää, että suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyy rasismia ja syrjintää. Elfgren johti Kroatian yksikköä, jossa tutkittiin kroaattien sotarikoksia. Hänen mukaansa etniset jakolinjat vaikuttivat työskentelyyn ja. Huoli suomalaisten jakautumisesta ei ole Elfgrenin mielestä turha. Tilanteessa, jossa yhteiskuntakeskustelu on jakautunutta ja syyttelevää, presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa kaivoi “poteroita syvemmälle”. K ysyttäessä turvapaikanhakijoiden mahdollisesti aiheuttamasta turvallisuusuhkasta, Elfgren alkaa kerrata Isisin syntyhistoriaa Saddam Husseinin hallinnon raunioilta. Poliisin rooli tässä tilanteessa on pitää huoli kaikkien kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta. Silloin ollaan vaarallisilla vesillä. – Uskon, että Suomi ei esitä varaumia esimerkiksi pakolaissopimukseen tai eu-sopimuksiin. – Jos viranomaiset eivät kanna huolta omasta tehtävästään yhteiskunnan subjektiivisen turvallisuudentunteen ylläpitäjänä ja jos media unohtaa roolinsa kriittisenä yhteiskunnan tarkastelijana, mennään Suomessa vaan huonompaan suuntaan. Hän on itse joutunut muistuttamaan virkamiehiä tästä perustehtävästään. Elfgrenin mielestä Suomessa käyty keskustelu turvapaikanhakijoista ja Suomen suhteesta kansainvälisiin sopimuksiin on turhaa. Elfgren toteaa poliisin resurssien olevan rajatut, mutta yhteisen arvopohjan tulisi olla kaikkien poliisien jakama. – Niinistön viesti saatettiin ymmärtää monella tavalla. Niiden puolesta taisteleminen on hänen mukaansa poliisin tärkein tehtävä. – Huolestun, jos virkamiehen vastuut ja velvollisuudet värittyvät jonkin ideologian mukaan. – Ei voi puolustaa universaaleja perusoikeuksia ja samaan hengenvetoon laittaa niille jotain hintalappua. Hän kertoo saaneensa kansainvälistä työkokemusta uransa alusta lähtien. Olen kuitenkin tutustunut väkivaltaan neljäkymmenen vuoden ajan. – On itsestään selvää, että Irakin ja Syyrian alueilta pakenevat ihmiset ovat joutuneet jollain tavoin konfliktin osallisiksi. Elfgreniä selvästi ärsyttää keskustelun historiattomuus puhuttaessa Isisistä. – Poliisina ainoa ohjenuorani oli ollut siihen saakka tehdä työ mahdollisimman hyvin ja Suomen lakia noudattaen. YDIN 1 / 2016 43 YDINHETKI R ikosylikomisario Thomas Elfgren suhtautuu intohimoisesti perusoikeuksiin. Näen sen luonnollisena seurauksena, sillä Isisin ja muiden taustalla on katkeroituneita ja vihaisia ihmisiä. – Tuomitsen terrorismin täysin. Minulla oli naiivi usko siitä, että yk:n alaisessa instituutiossa asiat tehtäisiin viimeisen päälle oikein. Esimerkkejä kansan jakautumisesta ja syntipukkien nimeämisestä löytyy lähihistoriasta niin 1990-luvun Ruandasta kuin entisestä Jugoslaviastakin. Suomalainen rikosylikomisario aloitti työnsä suurin odotuksin, mutta joutui kohtaamaan kansainvälisen reaalipolitiikan vaikutukset
YDIN 1 / 2016 44 YDINHETKI
– Sen keskustelun pitää alkaa siitä, että onko meillä edes halua saada heitä jaloilleen. Thomas Elfgren – Syntynyt vuonna 1954 – Työskentelee keskusrikospoliisin rikosylikomisariona. Hän pääsi kuitenkin vapaalle jalalle vain vuoden vankeuden jälkeen, kun tuomio kumottiin. T homas elfgren arvostelee myös Kansainvälistä rikostuomioistuinta icc:tä. – Politiikasta puhuttiin kiertoilmauksin. Kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin parhaimmillaan tuottanut Elfgrenille onnistumisen hetkiä. Yhteistyö paikallisten oikeusviranomaisten kanssa oli poikkeuksellisen sujuvaa kansainvälisen oikeusapuyhteistyön näkökulmasta. Esimerkkinä Elfgren mainitsee niin kutsutun land grabbing -toiminnan. Elfgren ei näe yhtä asiaa varten räätälöityjä kansainvälisiä tuomioistuimia toimivana ratkaisuna. – Ruandassa sain suuremman vapauden tehdä työtä kuin kansainvälisessä poliisityössä koskaan aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2011 kroaattikomentaja Ante Gotovina tuomittiin 24 vuoden vankeusrangaistukseen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Elfgrenin mielestä perinteisestä kehitysavusta tulisi luopua ja ottaa kehitysmaat tasavertaisiksi yhteistyökumppaneiksi. K ehitysyhteistyö on aihe, josta Thomas Elfgren voisi puhua pitkään. Hän johti Porvoossa asuneen ruandalaispastori François Bazaramban joukkotuhontasyytteiden tutkintaa. Elfgren vietti Ruandassa tutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn valmistelun parissa viisi vuotta ja muistelee aikaa lämmöllä. Siitä on tullut hänen mukaansa afrikkalaisten valtionpäämiesten tuomioistuin. Meillä oli tutkinnan aloittamisesta viidessä vuodessa hovioikeuden päätös. icc:n kohdalla näin ei tapahdu. Toiminta palveli tiettyä poliittista tarkoitusta, ja tässähän se dilemma juuri olikin. Se on tutkinnan laajuuden huomioon ottaen huippusuoritus. Bazarambra tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hän kertoo kokeensa entisessä Jugoslaviassa kovan ammatillisen ja henkisen pettymyksen. – yk:lla on hieno ja ylevä periaate siitä, että kerätään ihmisiä eri puolilta maailmaa tekemään työtä yhdessä saman asian ääressä. – Johti Porvoossa asuneen ruandalaispastorin joukkotuhontasyytteiden tutkintaa. Elfgrenin mukaan globaalilla tasolla pitäisi keskustella huomattavasti vakavammin siitä, miten kehitysmaita autetaan. Itse katsoin tätä asiaa hyvin tiukasti suomalaisena poliisimiehenä ymmärtämättä suurvaltapolitiikan tai maailmanpolitiikan painoarvoa. Erityisen huolissaan hän on siitä, että suuryritysten valta on monissa kehitysmaissa suurempaa kuin valtioiden poliittinen valta. Se soveltuu äärimmäisen huonosti toimintaan, jossa joudutaan tekemään erittäin vaativaa juridista työtä. – Kohdemaiden verotusjärjestelmät ja poliittiset järjestelmät eivät ole kehittyneitä. – Oikeuskäsittelyjen pitäisi heijastaa sitä, että ollaan kansainvälisen rikosoikeuden kehdossa. Yksityishenkilöt, yritykset ja kehitysmaiden hallitukset ostavat ja vuokraavat valtavia maa-alueita. Tutkintaa tehtiin yhteistyössä muun muassa Yhdysvaltojen kanssa ja viidessätoista Afrikan valtiossa. – Suhtautuu intohimoisesti perusoikeuskysymyksiin ja kehitysyhteistyön parantamiseen.. – Tutki Haagin sotarikostuomioistuimen palveluksessa sotarikoksia entisessä Jugoslaviassa. Tämän hetkistä toimintaa Elfgren kuvaa nykypäivän siirtomaaherruudeksi. YDIN 1 / 2016 45 YDINHETKI resursseihin. Kansalaiset eivät saa asianmukaista kompensaatiota siitä, mitä heiltä otetaan
YDIN 1 / 2016 46 YDINHETKI Valkoista kultaa Etiopian aavikolta Teksti ja Kuvat Heidi Höök 46 YDINHETKI YDIN 1 / 2016
Nyt rakennettava tie ennakoi muutosta perinteiselle elinkeinolle. YDIN 1 / 2016 47 YDINHETKI Kamelikaravaanit ovat kuljettaneet suolaa Etiopian aavikolta vuosisatojen ajan. 47 YDINHETKI YDIN 1 / 2016 Kamelikaravaanit lähtevät liikkeelle aamuyöllä välttääkseen paahtavaa aurinkoa.
Valkoista kultaa, sanottiin. YDIN 1 / 2016 48 YDINHETKI S atojen ja taas satojen kamelien karavaaniletka on kulkenut jo pitkään tasaista tahtia aavikolla, kun aurinko nousee horisonttiin. Vesi jää suolan päälle 10 – 20 senttimetrin syvyiseksi järveksi, kunnes se haihtuu pois.. Joulukuussa suola-aavikolla koettiin jotain harvinaista: vesisade. Alueella on kidnapattu ja tapettu turisteja, joten sinne matkustaminen vaatii turvamiesten läsnäolon. Alueella asuvia afarilaisia pidetään sitkeänä kansana. Aikoinaan sitä käytettiin Etiopian alueella valuuttana. Matka kestää useita päiviä. Suolaa aavikolla riittää. Suolaa osSuola-aavikko sijaitsee Eritrean rajan lähellä. Paimentolaiset kulkevat kameleineen suolaaavikolle yhä muinaista kauppareittiä pitkin. Pääelinkeinonaan he hallinnoivat ylpeänä alueen suolakauppaa. Lämpötila 125 metriä meren pinnan alapuolella on usein yli 50 astetta. Perillä he hakkaavat käsikirveillä maasta suorakulmaisia, lähes neljän kilon suolaharkkoja. Koillis-Etiopiassa Afarin osavaltiossa sijaitseva Danakilin syvänkö tunnetaan maailman kuumimpana ihmisen asuttamana paikkana. Ne pinotaan kamelien, muulien ja aasien selkään ja kuljetetaan kaupunkiin
He hurauttavat kamelien ohi räpsimään valokuvia suolankaivajista ja ajavat muutamassa tunnissa takaisin kaupunkiin. Suolakaupasta riippuvaiset paikalliset kokevat tien uhkana. YDIN 1 / 2016 49 YDINHETKI tavat eritoten maanviljelijät, jotka tarvitsevat mineraalia eläinrehuun. Jo nyt suolakaivoksilla lappaa joka päivä turisteja nelivetomaastureillaan. Vaikka tie helpottaa suolan kuljettamista, se saattaa myös mahdollistaa kansainvälisten kaivosyhtiöiden pääsyn suolamarkkinoille. Suolankaivajat hakkaavat suolaharkkoja paahtavassa kuumuudessa. Pian valmistuva tie ennakoi muutosta perinteisille suolakaravaaneille. He hörppivät vettä nahkaleileistä, jotka on täytetty lähteestä matkan varrella.. Afarilaiset tahtovat kuitenkin jatkaa vuosisatoja vanhaa elinkeinoaan. Paluumatkallaan moni pohtii, kuinka monen kamelin suolalasti mahtuisi yhteen jeeppiin ja kuinka nopeasti se olisi jo perillä
Sulfiitti, rikki ja muut mineraalit saavat maiseman muistuttamaan ulkoavaruutta.. YDIN 1 / 2016 50 YDINHETKI Suolamuodostelmat törmäilevät toisiinsa kuin pienet mannerlaatat. Ne muodostavat jopa kymmenen metrin korkuisia suolavuoria. Aavikon oudoin luonnonmuodostelma on Dallolissa
/ 60 YDIN-LEHDEN TOIMITUS Mitä kauppasopimus Atlantin yli toisi tullessaan. YDIN 1 / 2016 51 YDINHETKI Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. / 64 NORA LUOMA Kuvitteellista tasa-arvoa Suomessa / 66 KALEVI SUOMELA Mitä nyt tulisi ajatella Marxista ja marxilaisuudesta?. 52 JANNE RANTALA Mosambikin laulajat eivät vaikene / 56 JAAKKO BLOMBERG Mistä uhka Suomen turvallisuudelle
Lehdistönvapauden alalajeista erityisesti painovapaus on kuitenkin taiteilijan ilmaisunvapautta selkeämmin omistajan, ei niinkään ajattelijan, vapautta. Myös Mosambikissa tällaisella demokratiakäsityksellä on paljon vaikutusvaltaa. Mosambikin yksipuoluevalta vangitsi vastustajiaan, mutta salli sodanvastaiset laulut. Teksti ja kuva Janne Rantala Ilmaisunvapaus on elänyt eteläisessä ja keskisessä Afrikassa runollisessa muodossa jo kauen ennen länsimaisia ihmisoikeusjulistuksia. Maa saa budjettitukea 19 länsimaalta, ja ulkomaisia kansalaisjärjestöjä on tusinoittain. Media ja kansalaisjärjestöt painottavat usein lehdistönvapautta. EIVÄT VAIKENE Mosambikin laulajat L änsimaissa demokratiaa ajatellaan useimmiten edustuksellisuuden, puoluejärjestelmän ja lehdistönvapauden kaltaisten instituutioiden kautta. Mosambikissa, kuten koko eteläisessä ja keskisessä Afrikassa, on ainakin 200 viime vuoden ajan vallinnut niin sanottu poeettisen luvan periaate siihen liittyvine käytäntöineen. Harva kiistää sitä, etteikö lehdistönvapaus olisi parempi kuin sensuuri tai monipuoluejärjestelmä yleisesti ottaen parempi kuin yksipuoluevalta. Esimerkiksi muusikon ilmaisunvapauden mittaamiseksi ei edelleenkään ole lehdistönvapausindeksien kaltaisia vertailevia mittareita. Se on esimerkiksi YK:n ihmisoikeuden julistusta ja luultavasti myös valistuksen ihmisoikeusjulistuksia vanhempi alueellinen ilmaisunvapauden käytäntö. Mosambikilaiset kuitenkin elävät siinä määrin musiikillisessa yhteiskunnassa, että heidän hyvinvointiinsa ja vapauteensa vaikuttaa näitä poliittisia instituutioita ja vapauksiakin enemmän muusikon ilmaisunvapaus. Se ei sellaisenaan riitä mittaamaan yhteiskunnan demokraattisuutta. Monesti unohtuu, että ilmaisunvapauteen kuuluvat myös oikeus osoittaa mieltä sekä taiteilijan ilmaisunvapaus. YDIN 1 / 2016 52 YTIMESSÄ
Mosambikilainen räppäri Azagaia on saanut osansa markkinasensuurista, tosikkojen kritiikistä ja viranomaistoimenpiteistä. Vuonna 2008 hän sai kutsun yleisen syyttäjän puheille, sillä häntä epäiltiin kapinaan yllyttämisestä. Leroy Vail ja Landeg White kuvaavat klassikkoasemaan kohonneessa teoksessaan Power and The Praise Poem monin tapausesimerkein, kuinka kuninkaita, siirtomaaherroja ja elinikäisiä presidenttejä on loukattu näiden kasvojen edessä. Käsitteen kehitti etnomusikologi Hugh Tracey, joka tutki 1940-luvulla Mosambikissa chopi-kansan musiikkikulttuuria. YDIN 1 / 2016 53 YTIMESSÄ. Poeettinen lupa merkitsee tavanomaisia käytöstapoja rikkovan yhteiskuntakritiikin sallimista, kun se esitetään runollisessa muodossa
M osambikilaisyleisön odotuksena on aina näihin päiviin asti ollut, että musiikissa on sanoma. Monien musiikin tutkijoiden mukaan muun muassa jazzin, afropopin, spirituaalien ja taistelulaulujen merkitystä siirtomaavallan ja apartheidin vastaisessa taistelussa on lähes mahdotonta liioitella. Monia valmiita ja usein polttavan ajankohtaisia levyjä joudutaan odottamaan kuukausia, kun niillä ei ole levy-yhtiöiden tukea. Vasemmistolainen Frelimo-puolue hallitsi Mosambikia yksinvaltaisesti YDIN 1 / 2016 54 YTIMESSÄ. Esimerkiksi Ghorwanen ja Salimu Muhamedin sotaa vastustavat laulut nousivat radiohiteiksi Mosambikin sisällissodan aikana 1976 –1992, vaikka maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä. Räppärit julkaisevat yhteiskunnallisia olosuhteita kuvaavia ja vallanpitäjiä kritisoivaa musiikkia yhä lähes viikoittain, mutta enimmäkseen omakustanteina. Yleinen syyttäjä kutsuikin räppäri Azagaian puhutteluun vuoden 2008 mielenosoitusten jälkeen epäiltynä valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Nykyään kansan huolenaiheita välittävät muun muassa yhteiskuntakriittiset rap-muusikot, kansanmuusikot ja afrojazzin taiturit. Se on säilynyt itsenäistymisten jälkeisissä oikeistoja vasemmistodiktatuureissa sekä kansainvälisten rahoituslaitosten määräämien rakennesopeutusohjelmien aikana. Hallitukset ovat toki eri aikoina monin tavoin pyrkineet rajoittamaan muusikkojen vapautta, mutta useimmiten pelko kansan suututtamisesta on estänyt vallanpitäjiä vahingoittamasta heitä. Vailin ja Whiten mukaan poeettisen luvan periaate on kestänyt suurten afrikkalaisten imperiumien kuten Shaka Zulun ja Gungunhanan kuningaskuntien nousun ja tuhon, eurooppalaisvalloituksen ja siirtomaavallan. Syytteeltä räppärin pelasti se, että rujoa yhteiskunnallista todellisuutta ja sitä seuraavaa kansannousua kuvaava kappale Povo no Poder, Kansa vallassa oli nauhoitettu vasta kansannousun jälkeen. Vuonna 1975 saavutetun itsenäistymisen jälkeen vallanpitäjät ovat kuitenkin monin keinoin pyrkineet rajoittamaan poeettisen luvan käyttöä. Sanoma on voinut olla valistava tai moralistinen, mutta myös vallanpitäjien ja heidän toimiensa terävä arvostelu on ollut suhteellisen yleistä. Ainoa sallittu radiokanava ja studio olivat valtion omistuksessa. JAZZIN, AFROPOPIN, SPIRITUAALIEN JA TAISTELULAULUJEN MERKITYSTÄ SIIRTOMAAVALLAN JA APARTHEIDIN VASTAISESSA TAISTELUSSA ON LÄHES MAHDOTONTA LIIOITELLA. L aillistettu ennakkosensuuri soittokieltolistoineen ja rajalla rikottuine äänilevyineen on ollut Mosambikissa käytössä ainoastaan siirtomaa-aikana. Varsinainen hömpän tekeminen ei aiemmin edes tullut muusikoiden mieleen. Vallanpitävät ja räppärit itsekin uskovat, että musiikki vaikutti suurmielenosoitusten syntyyn vuosina 2008 ja 2010
Yksipuolueaikana lähes kaikki kriittisimmät kappaleet laulettiin yhdellä maan parista kymmenestä paikallisesta kielestä. Lienevätkö yksipuoluejärjestelmän aikaiset portinvartijatkin, kuten Radio Moçambique -yleisradioyhtiön tuottajat, juontajat ja journalistit, ymmärtäneet laulajan ilmeisen sarkasmin siitä mitenkään häiriintymättä. N ykyään valtiollista sensuuria yleisempää on markkinasensuuri. Laulun väitteen siitä, että Bilibizassa oppii paljon uutta, voi toki hyvällä tahdolla tulkita sen vallitsevan oikeutuksen vahvistamiseksi. YDIN 1 / 2016 55 YTIMESSÄ. Salimu Muhamed joutui vuonna 1982 uudelleenkoulutusleirille pohjoiseen Cabo Delgadon lääniin, jossa hän joutui myös kidutetuksi. Leirille lähetettiin virallisesti oppimaan positiivisia yhteishyvän arvoja, joita itsenäisessä Mosambikissa tarvittiin. Niin yhteiskunnallisen musiikin veteraanit kuin nuoret räppäritkin valittavat, että sponsorit ja pääasialliset televisiokanavat eivät huoli artisteja, joilla on sanottavaa. Vapauduttuaan hän levytti leirin nimen mukaan nimeämänsä radiohitin Bilibiza, jossa hän virtuoosimaisen pisteliäästi sivalsi raakaa vankileirijärjestelmää. Propagandaa kovemmatkin keinot olivat käytössä yksipuolueaikana. Toinen versio tästä artikkelista on ilmestynyt Uutistamo-tiedemediasivustolla. uutistamo.fi/mosambik-arvostaa-vallanpitajille-raksyttavia-muusikoitaan VALLANPITÄVÄT JA RÄPPÄRIT ITSEKIN USKOVAT, ETTÄ MUSIIKKI VAIKUTTI SUURMIELENOSOITUSTEN SYNTYYN VUOSINA 2008 JA 2010. Mosambikissa monet menestyneimmistä artisteista ovat nyt teleoperaattorien ja pankkien tukemia televisiosta tuttuja kasvoja. Tämä rajoittaa yleisön tiedonsaantia ja mahdollisuuksia nauttia maailman musiikillisesta rikkaudesta. Kaupallisella kanavalla, jolla on 100 –200 kappaleen soittolista, on oikeastaan soittokielto valtaosaan kaikesta musiikista. Silti juuri kantaa ottavat artistit ovat yhä niin kulttuuriväen kuin kansankin arvostamia. vuosina 1975–1994. Syytä leirirangaistukseen ei koskaan paljastettu. Heidän tuli ylistää sen johtajia, kuten presidentti Samora Machelia. Tämäkään ei vaientanut laulajaa. Se pyrki varmistamaan poliittisella ohjauksella ja propagandalla, että artistit julistaisivat Mosambikin vallankumouksen arvoja. Onkin historian ironiaa, että viime vuosina mosambikilaisräppärit ovat mobilisoineet toistuvasti Machelin äänen ja ideat, kun he ovat arvostelleet nykyisiä vallanpitäjiä ja yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Historioitsija Gerhard Liesegangin mukaan laulajien ei luultavasti sallittu laulaa portugaliksi, koska hallitus pelkäsi enemmän kansainvälisen yhteisön kuin kansan reaktioita. Kuitenkin jo laulajan sarkastinen äänensävy sekä tallenteella että nykyään live-esityksessä paljastavat ainakin tavalliselle musiikinkuulijalle, että kaikki Bilibizan opit tuskin olivat vallanpitäjien toiveiden mukaisia
Suomen turvallisuudelle. Kirjoittaja Jaakko Blomberg MISTÄ UHKA S uomessa käytiin 1960 –1970-luvun vaihteessa vilkasta keskustelua ulkoja turvallisuuspolitiikan sisällöstä ja suunnasta. Tiivistetysti ilmaistuna kritiikki on lähtenyt siitä, että uuden ulkopolitiikan puolustajat asettivat pääpainon luottamuksellisten idänsuhteiden kehittämiselle ja näin korostivat yya-sopimuksen merkitystä Suomen politiikan peruskivenä.. Ilmassa oli monenlaisia paineita ja pyrkimyksiä. Osallistuin itse hallitsevan ulkopoliittisen linjan arvioimiseen ja arvostelemiseen. Tämän ryhmän esittämiä ajatuksia oli kehitelty perusteellisissa keskusteluissa sekä Ulkopoliittisen instituutin työryhmissä että Sadankomitean piirissä pitkin 1960-lukua. Keskusteluun osallistunut Jaakko Blomberg arvioi nyt, että kiistan osapuolilla oli lopulta samat tavoitteet. YDIN 1 / 2016 56 YTIMESSÄ Uuden ulkopolitiikan kannattajat arvostelivat Suomen ulkopoliittista suuntaa 1960ja 1970-lukujen vaihteessa myös Ydinlehden sivuilla. Itsekin mukana ollut Osmo Apunen on selostanut näitä keskusteluja melko yksityiskohtaisesti Ulkopoliittisen instituutin historiaa käsittelevässä kirjassaan Silmän politiikkaa (2012). Julkaisin useita artikkeleita Ydin-lehdessä ja muualla, esimerkiksi Ulkopolitiikka-lehdessä. Olin mukana ryhmässä, jonka kirjoituksia ja puheita alettiin kutsua uudeksi ulkopolitiikaksi. Arviot ovat olleet pääosin kriittisiä. Poliittisen historian tutkijat ovat omistaneet paljon huomiota tämän ryhmän toiminnalle ja vaikutukselle
Kumpikaan ei kiistänyt toisen linjaa sinänsä, kysymys oli painotuksesta. Everstijuntan ja uuden ulkopolitiikan ristiriita 1970-luvun alussa (Kanava 4 –5/2008). Epäsuorasti arvostelu koski myös presidenttiä, joka antoi virkamiesryhmän vetää linjaansa. Sekä everstijuntta että uuden ulkopolitiikan ryhmä panostivat Suomen turvallisuuden vahvistamiseen ja maan selviytymiseen mahdollisessa kriisitilanteessa. Ydin-lehden 6/1969 artikkelissa Suomen lännenpolitiikka kirjoitin, että ”Suomen koskemattomuus tulee tai ei tule uhatuksi vain länsiliittoutumien taholta”. Artikkelin tarkoitus oli hakea näille kahdelle vastakkaiselle lähestymistavalle yhteistä pohjaa. Uuden ulkopolitiikan ryhmä ei arvostellut presidentti Kekkosta vaan ulkoministeriössä johtavan roolin saavuttanutta virkamiesryhmää, jota kutsuttiin milloin everstijuntaksi, milloin tohtorikoplaksi (vaikkeivät kaikki olleet tohtoreita tai everstejä). On myös muita näkökulmia tuohon keskusteluun. Jos lännessä ymmärrettiin ja tunnustettiin Suomen halu ja kyky pysyä puolueettomana kriisin syttyessä, länsi olisi myös kunnioittanut sitä. Puolueettomuuspolitiikan korostaminen tarkoitti itsenäisen turvallisuuspoliittisen päätöksentekokyvyn ylläpitämistä eli etäisyyden ylläpitämistä Neuvostoliittoon. Historiankirjoituksen valtavirran käsitykset tiivistää Juhani Suomen tuota ajanjaksoa (1968 –1972) käsittelevän Urho Kekkosen elämäkertateoksen nimi, Taistelu puolueettomuudesta. Uusi ulkopolitiikka taas rakensi turvallisuutta huolehtimalla siitä, että Neuvostoliitto voisi luottaa Suomen noudattavan yya-sopimuksen velvoitteita. Kysymys oli Suomen selviytymisestä. Toteamusta selittää se, että tuo näkemys – uhka tulee lännestä – hallitsi suomalaista julkista turvallisuuspoliittista keskustelua ja paljolti myös ajattelua. Pelkistetysti ilmaistuna Kanava-artikkelini otsikko ilmaisee eron. SEKÄ EVERSTIJUNTTA ETTÄ UUDEN ULKOPOLITIIKAN RYHMÄ PANOSTIVAT SUOMEN TURVALLISUUDEN VAHVISTAMISEEN JA MAAN SELVIYTYMISEEN MAHDOLLISESSA KRIISITILANTEESSA.. YDIN 1 / 2016 57 YTIMESSÄ Ryhmän ajattelun on katsottu väheksyneen puolueettomuuspolitiikkaa Suomen aseman ja turvallisuuden perustana. Sillä olisi ollut merkitystä myös kriisitilanteessa, jossa Suomen etujen mukaista olisi ollut välttää yya-sopimuksen mukaista sotilaallista yhteistyötä. Everstijuntta haki turvallisuutta puolueettomuuspolitiikan vahvistamisen kautta. Ryhmän henkinen johtaja oli Max Jakobson. Kun nyt palaan aiheeseen, tarkoitukseni on taas, ei vastakohdan korostaminen, vaan yhteisen etsiminen. Peruste oli ilmeinen: yya-sopimuksen mukaan uhan lähde oli Saksa tai muu sen kanssa liittoutunut valtio. P alasin itse tuohon keskusteluun vuonna 2008 artikkelissa, jonka otsikko oli Puolueettomuus vastaan luottamus. Niiden keinot vain olivat erilaisia
Asiaan antoi uutta pontta Ruotsissa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen alkanut historiallinen selvittely maan asemasta kylmän sodan aikana. Niiden mukaan yya-sopimusta pidettiin sotilasliittoon verrattavana. Ydin-lehden artikkelissa lähdin siitä, että puolueettomuuden korostaminen kriisin kärjistyessä olisi heikentänyt Neuvostoliiton luottamusta Suomen aikeisiin noudattaa yya-sopimuksen velvoitteita. Toisaalta on selvää, että Moskovassa oli erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka Suomea tulisi kohdella tilanteesta riippuen. YDIN 1 / 2016 58 YTIMESSÄ Jaakko Blombergin artikkeli Suomen lännenpolitiikka Ydin-lehdessä 6/1969. Historiankirjoituksen valtavirta on silti arvioinut puolueettomuuspolitiikan ja itsenäisyyden tavoittelun oikeaksi. ”On selvää, että Suomi ei voi estää idän ja lännen strategisen mielenkiinnon kohdistumista Pohjolaan ja estää turvallisuutensa uhkaamista, mutta se voi vähentää sen todennäköisyyttä vahvistamalla Neuvostoliiton Suomea kohtaan tuntemaa luottamusta.” Kun keskustelua ja linjanvetoa arvioidaan jälkeenpäin, on syytä pitää mielessä, että näitä näkemyksiä koetellutta kriisitilannetta ei kylmän sodan aikana syntynyt. Samanaikaisesti Ruotsi oli kuitenkin solminut salaiset sopimukset ennen muuta Yhdysvaltain ja Iso-Britannian mutta myös Norjan ja Tanskan kanssa sotilaallisesta avusta sodan syttyessä. S uomen toimintalinjaa kylmän sodan aikana arvioitaessa on meillä jäänyt vähälle huomiolle se, miten Neuvostoliiton turvallisuusedut heijastuivat Pohjois-Euroopassa ja erityisesti Suomen kohdalla yya-sopimuksen merkityksessä. Laajan katsauksen aiheeseen antaa Mikael Holmströmin kirja Den dolda alliansen (2011). Virallisesti Ruotsin politiikka oli rauhanaikana liittoutumattomuutta, joka tähtäsi puolueettomuuteen sodan aikana. Nämä sopimukset tulivat päivänvaloon vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Pääsy Neuvostoliiton asiaa koskeviin asiakirjoihin on rajallista, mutta Suomeen kantautui aika ajoin Neuvostoliiton sotilasjohdon lausuntoja. RUOTSI OLI KUITENKIN SOLMINUT SALAISET SOPIMUKSET ENNEN MUUTA YHDYSVALTAIN JA ISOBRITANNIAN MUTTA MYÖS NORJAN JA TANSKAN KANSSA SOTILAALLISESTA AVUSTA SODAN SYTTYESSÄ.
Ei välttämättä luotettu siihen, että Neuvostoliito kunnioittaisi yya-sopimuksen kirjainta ja henkeä. Neuvostoliiton luottamus siihen, että Suomi kieltäytyisi yhteistyöstä lännen kanssa Neuvostoliittoa vastaan, ei olisi välttämättä riittänyt perusteeksi luopua hyökkäävästä puolustusoperaatiosta Suomen alueen kautta. YDIN 1 / 2016 59 YTIMESSÄ Ruotsin päätös turvautua sotilaalliseen apuun perustui käsitykseen, että idän ja lännen konfliktin syttyessä Neuvostoliitto mahdollisesti tai jopa todennäköisesti tunkeutuisi nopeasti Suomen ja Ruotsin alueiden läpi Pohjois-Atlantin rannikon tukikohtiin. Keinot sitä varten olivat kuitenkin verraten heikkoja. Missä toisaalta kulkee historiankirjoituksen raja, kun kysytään, mitä olisi tapahtunut jos?. Toinen asia on, mille kannalle presidentti Urho Kekkonen olisi asettunut tällaisessa tilanteessa. Joka tapauksessa voi kysyä, olisiko ollut Suomen etujen ja turvallisuuden mukaista vastustaa voimakeinoin Neuvostoliiton puolustuksellista hyökkäystä Suomen alueella ja sen kautta. On muistettava, että idän ja lännen aseellisen konfliktin sattuessa osapuolet olisivat myös voineet pitää etujensa mukaisena jättää Suomi ja Ruotsi sodan ulkopuolelle puolueettomiksi. On yhtä vaikea sanoa, olisiko suostuminen yhteistyöhön ollut Suomelle hyväksi, jos tällainen tilanne olisi tullut vastaan. Tämän arvion perustana oli tietoisuus Neuvostoliiton vakiintuneesta hyökkäävästä puolustusstrategiasta, joka edellytti puolustusta mahdollisimman kaukana maan rajojen ulkopuolella. Pelkistetysti ilmaistuna sekä everstijuntta ja uuden ulkopolitiikan ryhmä aliarvioivat – kumpikin omalla tavallaan – Neuvostoliiton turvallisuusetujen vaatimuksia Suomen suunnalla. S uomen puolustusvoimien johdossa varauduttiin Neuvostoliiton voimakäyttöön kriisitilanteessa Suomea vastaan, jos se ei suostuisi Neuvostoliiton vaatimukseen sotilaallisesta yhteistyöstä yya-sopimuksen mukaisesti. Puolustusasemat oli siirrettävä vihollisen alueelle niin nopeasti kuin mahdollista. Uuden ulkopolitiikan ryhmän tavoitteena oli kyllä välttää Suomen joutuminen osapuoleksi idän ja lännen konfliktissa. Varautuminen oli salaista ja sen tehtiin ilman papereita: sotilasjohto osasi tarvittavat käskyt ulkoa
YDIN 1 / 2016 60 YTIMESSÄ Yhdysvallat ja Euroopan unioni neuvottelevat TTIP-kauppasopimuksesta, joka vapauttaisi kauppaa maailman kahden suurimman talousalueen välillä. Mitä kauppasopimus Atlantin yli AL EX G D / CO LLE CT IF KR AS N YI / ST O P TT IP YDIN 1 / 2016 60 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Ydin-lehden toimitus TOISI TULLESSAAN. Se sisältäisi kuitenkin monia demokratian ja sääntelyn kannalta kyseenalaisia kohtia
Sopimukseen suunniteltu sijoittajansuoja siirtäisi yrityksille kuuluvan oikeusturvan parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolelle ja antaisi yrityksille mahdollisuuden kyseenalaistaa demokraattisia päätöksiä. Kuten kaikki vapaakauppasopimukset, myös ttipsopimus vaikuttaisi toteutuessaan merkittävällä tavalla demokratiaan. ttip-neuvottelut ovat osa historiallista ja laajaa kaupan vapauttamisen prosessia. Pahimmillaan tämä voi merkitä, että yritykset voivat estää myös yleishyödyllisiä tarkoituksia kuten ympäristön tai terveyden suojelua varten tehtävän sääntelyn tai vaatia valtiolta korvauksia tällaisesta sääntelystä aiheutuvista kustannuksista. T tip-sopimus on laaja ja kattava vapaakauppasopimus. Mikäli sopimus toteutuu, se synnyttää uusia ylikansallisia hallinnon instituutioita, joiden tehtävänä on valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa ja edistää transatlanttista sääntely-yhteistyötä. Ydin on tiivistänyt sen johtopäätökset. YDIN 1 / 2016 61 YTIMESSÄ L yhenne ttip tulee sanoista Transatlantic Trade and Investment Partnership, Transatlanttinen kauppaja investointikumppanuus. Neuvottelut sopimuksesta pitäisi saattaa loppuun tänä vuonna. Vaikka uusien hallintoelinten toimenkuva on selkeästi poliittinen, ne eivät ilmeisesti tulisi olemaan demokraattisesti valittuja ja poliittisesti vastuunalaisia. Sen tavoitteena on helpottaa yritysten pääsyä markkinoille, sovittaa yhteen sääntelyä ja edistää investointeja. Jonkinlainen takaraja on Yhdysvaltojen presidentinvaalit loppuvuodesta. Toinen sopimukseen sisältyvä ja demokratian kannalta merkittävä ongelma liittyy sääntely-yhteistyöhön. Sopimuksen puoltajat uskovat sen kasvattavan Euroopan unionin alueella bruttokansantuotetta puolella prosentilla ja vahvistavan Euroopan asemaa talousmahtina. Mikään riippumaton tutkimus ei tosin puolla tätä varsin vaatimatonta kasvuarviota. eu on nyt esittänyt Yhdysvalloille investointisuojan uudistamista niin, että muun muassa valtioiden sääntelyoikeutta korstettaisiin ja välimiestuomioistuimen toimintaa kehitettäisiin. VAIKKA UUSIEN HALLINTOELINTEN TOIMENKUVA ON SELKEÄSTI POLIITTINEN, NE EIVÄT ILMEISESTI TULISI OLEMAAN DEMOKRAATTISESTI VALITTUJA JA POLIITTISESTI VASTUUNALAISIA.. Kansalaisjärjestö Attac julkaisi vuosi sitten tutkija Marko Juutisen kirjoittaman ja Palkansaajasäätiön rahoittaman raportin ttip -sopimuksen tavoitteet ja kritiikki – onko huoleen syytä. Sopimuksella on myös muita vaikutuksia, joista on käyty laajaa kansalaiskeskustelua. Kyse on Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kauppasopimuksesta, josta neuvotellaan parhaillaan. Ne avaisivat oven integraation syventämiselle ilman demokraattisia päätöksiä. Varsin kielteiset näkemykset ttip-sopimuksesta ovat johtaneet myös Euroopan unionin puolella osittaisiin uusiin arvioihin
Jos nykyiset päättäjät allekirjoittavat ttip-sopimuksen, tulevat he samalla sinetöineeksi markkinoita suosivan päätöksen ylikansallisella tasolla myös tulevien hallitusten puolesta. Tällaisia ovat muun muassa eu:n kemikaaliturvallisuuden, kasvihuonekaasujen, polttoaineiden laadun ja biopolttoaineiden tuotantovaatimuksia koskevat kriteerit. On odotettavissa, että ttip-sopimus voi johtaa käytäntöjen muuttumiseen ja siten suojelun tason heikkenemiseen. Julkistalouden rahoitusongelmien kannalta huonolta näyttää myös se, että sopimus jatkaa rahoituspalveluiden osalta eu:ssa talouskriisin hoitamiseksi toteutettua talouskuripolitiikan, rakennemuutosten ja sopeuttamisohjelmien linjaa. Esimerkiksi eu:n nykyinen muuntogeenistä gmo-ruokaa ja elintarviketurvallisuutta koskeva sääntely tuottaa kuluttajan ja ympäristön kannalta korkeamman suojelun tason kuin Yhdysvaltain vastaava sääntely. ttip-sopimus ei sinällään muuttaisi eu:ssa voimassaolevaa gmo-ruokaa ja elintarviketurvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä. ttip-sopimuksella ei suoraan olisi tällaisia vaikutuksia. YDIN 1 / 2016 62 YTIMESSÄ Palvelukaupan ja julkisten hankintojen osalta ttip-sopimuksen suurimmat ongelmat liittyvät sen epäsuoriin vaikutuksiin. Vaikka virallisissa tiedonannoissa väitetään, ettei sopimus heikentäisi eu:n korkeatasoista lainsäädäntöä, neuvotteluosapuolten huomattavasti toisistaan poikkeavat tavat määritellä ”korkea suojelun taso” jättävät liiJOS NYKYISET PÄÄTTÄJÄT ALLEKIRJOITTAVAT TTIP-SOPIMUKSEN, TULEVAT HE SAMALLA SINETÖINEEKSI MARKKINOITA SUOSIVAN PÄÄTÖKSEN YLIKANSALLISELLA TASOLLA MYÖS TULEVIEN HALLITUSTEN PUOLESTA.. eu:n nykyinen korkea suojelun taso kuitenkin perustuu käytännössä siihen, että eu rikkoo Maailman kauppajärjestö wto:n sopimuksia. Sääntely-yhteistyön tiivistämisellä pyritään vähentämään myös alueiden välillä tällä hetkellä vallitsevia kaupan teknisiä esteitä. Valtioiden rahoituspohjaa niin ikään heikentäviin rahoitusmarkkinoiden ongelmiin, kuten veronkiertoon, sopimuksessa ei esitetä ratkaisuja. Sopimus ei vaikuttaisi muun muassa kansallisten hankintakriteerien sisältöihin vaan ainoastaan laajentaisi ne koskemaan useampia toimijoita. Monen mielestä tämä olisikin toivottavaa. ttip-sopimus tulisi toteutuessaan mitä ilmeisimmin heikentämään valtion roolia markkinoiden säätelijänä. Käytännössä sopimus voi kuitenkin johtaa pelättyihin vaikutuksiin epäsuorasti, mikäli sen myötä kovenevat tehokkuusvaatimukset ja kilpailu pahentavat julkistalouksien kestävyysvajetta. Kärjistyksiin taipuvaisessa kansalaiskeskustelussa sopimuksen pelätään toimivan välineenä julkisten palveluiden alas ajamiseksi ja niitä koskevien laatuvaatimusten heikentämiseksi. T tip-sopimuksella euroopan unioni ja Yhdysvallat sitoutuvat lähentämään voimassaolevaa sääntelyään
Kestävää kehitystä ja työoikeuksia sopimus ei näyttäisi ainakaan vahvistavan: sopimuksen myötä voimistuva kilpailu voisi päinvastoin epäsuorasti heikentää mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä ja työoikeuksien vahvistamista Euroopassa. Immateriaalioikeuksien osalta sopimuksen tavoitteet omaisuudensuojan vahvistamisesta voivat johtaa verkonvalvonnan kiristämiseen ja siten yksityisyyden suojan vaarantumiseen. Niin sanottu demokratiavaje on ongelma myös eu:n sisäisessä hallinnossa. Sen perusteella kansalaisten huolta turvallisuudesta ja sopimuksen ympäristövaikutuksista ei voi todeta aiheettomiksi. Eräs sopimuksen ongelmaryppäistä liittyy sääntöihin ja globaaleihin standardeihin. www.attac.fi/julkaisut/raportit ON TODENNÄKÖISTÄ, ETTÄ RIITOJEN RATKAISUSSA KAUPPAOIKEUDELLINEN NÄKÖKULMA TULISI KOROSTUMAAN MUUN MUASSA PERUSOIKEUKSIEN, IHMISOIKEUKSIEN JA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN KUSTANNUKSELLA.. Menettelyyn ei myöskään sisälly valitusoikeutta. K oska neuvottelut ovat edelleen käynnissä, arviot sopimuksen todellisista vaikutuksista ovat luonteeltaan oletuksia. Energiasektorilla sopimuksesta seuraava eu:n energiantuonnin painopisteen siirtyminen Venäjältä Yhdysvaltoihin lisäisi todennäköisesti kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, kun taas eu:n energiariippuvuus Venäjästä vähenisi. Kansainvälisen talousjärjestelmän ja hallinnon ydinongelmiin kuuluu kuitenkin juuri demokraattisten instituutioiden heikkous. Sopimusta tulkittaisiin Maailman kauppajärjestö wto:n vapaakauppasopimusten ja wto-tuomioistuimen päätösten mukaisesti. Globalisoituneessa maailmassa valtioiden ja alueiden välisen yhteistyön vahvistamista voidaan lähtökohtaisesti pitää hyvänä asiana. On todennäköistä, että riitojen ratkaisussa kauppaoikeudellinen näkökulma tulisi korostumaan muun muassa perusoikeuksien, ihmisoikeuksien ja ympäristölainsäädännön kustannuksella. YDIN 1 / 2016 63 YTIMESSÄ kaa tulkinnanvaraa. Transatlanttista integraatiota eteenpäin vievällä sopimuksella voitaisiin periaatteessa nostaa myös demokratia kansallisten rajojen yläpuolelle. Niiden toteutumisen todennäköisyys riippuu eurooppalaisen demokratian vahvuudesta ja siitä, mitä eurooppalaiset sopimukselle haluavat tehdä. Sopimuksella on määrä vahvistaa myös patenttioikeuksia ja yhtenäistää rinnakkaislääkkeitä koskevia käytäntöjä, mutta muun muassa kansallisiin lääkkeiden hintojen säätelyjärjestelmiin ei käsillä olevan tiedon mukaan oltaisi puuttumassa. Nyt neuvoteltavan sopimuksen tavoitteena se ei näytä olevan. Vaikka ihmisten toimeentulo, työelämä ja kulttuuri ovat nykyisin kaikkialla monin tavoin sidoksissa globaaleihin ja kansainvälisiin kehityskulkuihin, vahvoja eurooppalaisia puolueita ei ole, ja demokratiaa hallinnoivat yhä kansalliset puolueet
Euroopan unionin perusoikeusviraston selvitys toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan ensimmäisen artiklan mukaan ihmisarvo on loukkaamaton ja sitä on kunnioitettava ja suojeltava. Samaan aikaan Suomessa 47 prosenttia naisista on kokenut joko fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, mikä on toiseksi eniten Euroopassa. ”Tyttöjä ei saa lyödä”, sanotaan usein pienille pojille siksi, että ajatellaan tyttöjen olevan heikompia. Tämänhetkisessä julkisessa keskustelussa monet epäilevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomea niin kutsutusti epätasa-arvoisemmissa maissa on vähemmän väkivaltaa naisia kohtaan. Väkivaltaan syyllistyy yleensä puoliso tai muu tuttu. Tosiasia on, ettei ketään saa lyödä.. Väkivalta on kuitenkin yleistä ja sillä on pitkä historia, joten vain viime aikoina saapuneita ei siitä voida syyttää. Tasa-arvoisessa Suomessako sitten tyttöjäkin nykyään saa lyödä. Vain Tanskassa väkivaltaa on Suomea enemmän. Kirjoittaja Nora Luoma Kuvitteellista TASA-ARVOA SUOMESSA V iime kesänä euroopan tasa-arvoinstituutin (eige) vertailussa Suomi oli sukupuolten välisessä tasa-arvossa toisena Ruotsin jälkeen. Tilastojen valossa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää on kuitenkin paljon. Väitteet siitä, että lähinnä turvapaikanhakijat ja muut maahan muuttaneet syyllistyvät väkivaltaja seksuaalirikollisuuteen, ovat virheellisiä. Toisaalta nykyään naisiin kohdistuu väkivaltaa entistä enemmän myös työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa. Neljännessä artiklassa kielletään kidutus ja epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen. YDIN 1 / 2016 64 YTIMESSÄ Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana
Näiden palveluiden turvaaminen vaatii poliittista tahtoa, jota ei näytä löytyvän. Ottaen huomioon alussa mainitut Suomen saamat moitteet kansainväliseltä tasolta, naisiin kohdistuva väkivalta tulee ymmärtää laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan sisäänrakennetuksi. YDIN 1 / 2016 65 YTIMESSÄ Suomalaiset naisjärjestöt ottivat yhdessä kantaa viime elokuussa nykyisen hallituksen haluun supistaa rahoitusta lähisuhdeväkivallan uhrien palveluista. Naisten ryhmä on selvästi yliedustettuna perheja seksuaalisen välivallan uhreissa. artiklassa kielletään syrjintä, myös sukupuoleen perustuva syrjintä. Euroopan tasa-arvoinstituutin vertailussa Suomi sai selvästi keskiarvoa paremmat pisteet naisten valta-asemissa. Suomessa on käyty julkista keskustelua esimerkiksi tyttöja poikalasten eroista, kasvatuksesta ja niin kutsutusta sukupuolineutraalista kasvatuksesta. Silti Suomen saama kokonaispistemäärä 72,7 jää kauas sadan pisteen tavoitteesta. Samalla kuitenkin suomalainen yhteiskunta on selvästi sukupuolittunut, eli ihmiset identifioidaan sukupuolen mukaan ja laitetaan joko miesten tai naisten ryhmään. artiklassa vahvistetaan oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Nykyinen hallitus ei myöskään ole tehnyt sukupuolivaikutusten arviota päätöksistään. Naisiin kohdistuva väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia, koska se on sidoksissa yhteiskunnan valtasuhteiden epätasa-arvoon ja syrjintään. Suomessa on eurooppalaista keskiarvoa enemmän naisia politiikassa ja yritysten johdossa. Väkivalta ei ole syy vaan seuraus tavasta kohdella eri tavalla naisia ja miehiä. Näennäisestä tasa-arvosta, esimerkiksi naisten verrattain korkeista työllisyysluvuista, huolimatta Suomi on silti maa, jossa naisia syrjitään. eu:n peruskirjan 47. Naisiin kohdistunutta väkivaltaa ja seksuaalista häirintää yleisesti vähätellään ja siitä syyllistetään valitettavan usein uhria, myös viranomaisten taholta. Kirjoitus on julkaistu Pax-lehden numerossa 1/2016.. Täällä vain joka kymmenes kumppanin tekemästä väkivallanteosta ilmoitetaan poliisille, kun koko eu:n keskiarvo on 22 prosenttia. Ennen kuin Suomessa aletaan syytellä erityisesti maahan vasta tulleita, tarvitaan järeitä keinoja ratkaisemaan yhteiskunnan rakenteellista väkivaltaa naissukupuolta kohtaan. Johtaako tämä siihen, että kun pojat kasvavat aikuisiksi, heillä on puutteita taidoissa ratkaista konflikteja puhumalla. Muuan muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tekemän arvion mukaan naisiin kohdistuvalla väkivallalla on pitkät kulttuuriset perinteet Suomessa. Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa turvakodit ja matalan kynnyksen palvelut väkivallan uhreille. Naisiin kohdistuva väkivalta on usein hävetty asia, jonka katsotaan kuuluvan yksityisen piiriin ja siksi siitä ei usein ilmoiteta poliisille. Samalla tytöt menestyvät poikia paremmin koulussa ja ovat taitavampia erityisesti äidinkielessä. Rauhankasvatuksen lisääminen kouluissa saattaisi ennaltaehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Peruskirjan 21. Kokevatko he kielellisesti taitavamman ja koulutetumman naisen uhaksi
Mitä nyt tulisi ajatella. Kirjoittaja Kalevi Suomela MARXISTA JA MARXILAISUUDESTA. Marx oli ennen kaikkea 1800-luvulla vaikuttanut yhteiskuntatieteilijä, jonka ajatukset ovat inspiroineet sekä yhteiskuntatieteiden kehitystä että sosialistista politiikkaa. YDIN 1 / 2016 66 YTIMESSÄ Karl Marx on edelleen ajankohtainen, mutta perin toisella tavalla kuin yleensä ajatellaan
Seminaarien alustusten pohjalta kirjoitetut artikkelit eivät juurikaan tuo esiin mitään uutta, saati että vakuuttaisivat lukijan Pääoman ajankohtaisuudesta. Viime vuonna ilmestyi antologia Marxin Pääoman ajankohtaisuus. Se on koottu kolmen seminaarin alustuksista. JO H N JA BE Z ED W IN M AY AL L. Toinen on tuntemattomampi 1800-luvulla vaikuttanut yhteiskuntatieteilijä. Pian sen ilmestyttyä tulin kehaisseeksi kirjaa Mary Kaldorille, joka peri London School of Economics -yliopistossa Desain professuurin. Hän tuhahti siihen, että ”niinpä, mutta Meghnadhan on uusliberaali”. Se luonnehdinta taitaa edellyttää uusliberalismin käsitteen melkoista venyttämistä. Järjestäjät olivat kuitenkin kutsuneet seminaareihin alustajia ennakkoluulottomasti Marx-uskovaisen piirin ulkopuoleltakin. Ikonisoituna laajalti ja väkevästi olemassa ollut, ja valitettavasti sellaisena vieläkin sinnittelevä Marx on Taanilalle paitsi tyhmä, myös tyhmistyttävä ja raskaasti väärinkäytetty. Olihan Desai sentään ollut vuosikymmeniä Englannin Labour-puolueen aktiivinen jäsen. Hannu Taanila ei ole yllättävä nimi, mutta kirjan raikkain anti on häneltä. Ensimmäinen on useimpien tuntema marxismi-leninismin ja sen antikommunististen vastustajien ikonisoima Karl Marx. 1800-luvulla elänyt yhteiskuntatieteilijä Marx sen sijaan ansaitsee arvonantomme. Seminaarit järjesti Karl Marx -seura ja kustantaja TA-Tieto yhdessä Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa. Kun mielikuva Karl Marxista oli vapautunut assosiaatiosta Neuvostoliittoon, hänessä voitiin nähdä profeetallinen yhteiskuntatieteilijä. Meghnad Desain kirja Marxin kosto (2002) on tässä mielessä omaa luokkaansa. Tyylilleen uskollisena ilotulittaen Taanila tekee eron kahden Marxin välillä. Tämä Karl Marx oli tiiviisti oman aikansa tiedeyhteisön jäsen. Valtavan lukeneisuutensa ja uraa uurtaneen yhteiskunta-analyysinsa vuoksi hän oli sekä arvostettu että kiistelty. Sitten tulee Taanilan uskontunnustus: ”sillä hän antoi ihmiskunnalle kapitalismin käsitteen”. Seminaarit järjestettiin aina uuden osan ilmestyessä Marxin kolmiosaisen Pääoman uudesta tarkistetusta suomennoksesta. Marxin merkitystä tulee arvioida tässä taustassa. Mutta toisaalta, mene ja tiedä. Klassikoksi kirja sai valtavan menestyksen. YDIN 1 / 2016 67 YTIMESSÄ K un vuonna 1998 Kommunistisen manifestin ilmestymisestä tuli kuluneeksi 150 vuotta, monet kustantajat ottivat pamfletista uusia painoksia. Yllättäen kirjaa rupesivat kehumaan myös uusliberaaleina tunnetut talouselämän kommentaattorit
Marx näki siis Weberin tavoin kapitalismissa sen valoisan puolen, mutta myös sen synkän puolen. Kannattaa kuitenkin panna merkille, että myös Marx, eikä vain Kommunistisessa manifestissa vaan myös Pääomassa, näki selvästi porvarillisen yhteiskunnan valtavan dynamiikan. Pääoman hallitsemaa maailmaa hän kuitenkin kutsui porvarilliseksi yhteiskunnaksi. Sitä, mitä tässä sosiaalisessa suhteessa tapahtuu, Marx kutsui riistoksi. Voidaanko siis sanoa, että Marx oli Weberiä etevämpi sosiologi. YDIN 1 / 2016 68 YTIMESSÄ – Mutta Marx on kuollut, Taanila sanoo. Kun Taanila ylisti Marxia kapitalismi-käsitteen lanseeraajana, hän ajatteli käsitettä Marxin, ei Weberin merkityksessä. Onko kapitalismi sanana juurtunut kieleemme pikemminkin Max Weberin ansiosta. Liedman nimeää transformaatio-ongelmaksi sen ilmeisen pulmallisen suhteen, joka on arvon ja hinnan välillä. Se lisää kumuloituvan osaamisen ja tieteen avulla räjähdysmäisesti työn tuottavuutta ja kehittää jatkuvasti uutta tuotantoteknologiaa. Siinä pääoman omistaja, yrittäjä-kapitalisti, maksaa työläisilleen palkan muodossa vain elämisen kannalta välttämättömän vähimmäismäärän siitä arvosta, jonka nämä tuottavat. Meghnad Desain tapaan myös ruotsalainen Sven-Eric Liedman näkee paljon vaivaa tuoreessa ja monin tavalla erinomaisessa Marxin tuotantoon painottuvassa elämänkertakirjassaan Karl Marx – En biografi (2015) selostaakseen, miten Marxin lisäarvoteoria (siis riiston teoria!) liittyy työnarvoteoriaan. Jos Marx olisi käyttänyt sanaa kapitalismi, hän olisi tarkoittanut erityistä sosiaalista suhdetta, hänen kielellään tuotantosuhdetta. Weberille kapitalismi tarkoitti sitä legitiimiä rahan ansaitsemisen motiivia, joka ”protestanttisen etiikan” mukaisesti sai porvarillisen yrittäjän säästämään, ahkeroimaan ja sijoittamaan. Sen Marx oli omaksunut Adam Smithiltä ja muilta taloudellisen liberalismin uranuurtajilta. – Se, miten vapautua kapitalismista, ihmisten on tänään ajateltava ja tehtävä ihan itse. Marxille se merkitsi välttämättömien aineellisten edellytysten, tuotantovoimien korkean tason, rakentumista kommunistisen, eli tasa-arvoisen ja yhteisöllisen, yhteiskunnan synnyttämiseksi. Max Weberille kapitalismi oli paitsi legitiimi myös yhteiskunnallisesti edistyksellinen toiminnan motiivi. Työnarvoteorialla tarkoitetaan hyödykkeiden tai kaupattavien tuotteiden oikean vaihtoarvon määräytymistä niiden valmistamiseen tarvittavan työmäärän mukaan. Marxille se olisi ollut epäoikeudenmukaisen yhteiskunnallisen riistosuhteen nimi, joka ei ollut vain erityinen vääryys, vaan yleinen vääryys, vääryys itsessään. Hän antaa ymmärtää, että tähän, samoin kuin moneen muuhunkaan kysymykseen, JOS MARX OLISI KÄYTTÄNYT SANAA KAPITALISMI, HÄN OLISI TARKOITTANUT ERITYISTÄ SOSIAALISTA SUHDETTA, HÄNEN KIELELLÄÄN TUOTANTOSUHDETTA.. M arx puhui paljon pääomasta, saksaksi das Kapital. Erotuksen, Marxin kielellä lisäarvon, kapitalisti pitää itsellään
Oli lähdettävä siitä, että hinnat – eli siinä mielessä tuotteiden arvot – määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun Marx oli myös sitä mieltä, että kaikkien ihmisten työvoima on ainakin likimäärin yhtä arvokasta ja että sen arvoa voidaan mitata oikeastaan vain tehtyinä työtunteina, hän tulee epäsuorasti ilmaisseeksi, miten hän käsitti ihmisten taloudellisen tasa-arvon. Kun proletaarilla, eli palkkatyötä tekevällä ihmisellä, ei ole muuta myytävää kuin työvoimansa, se merkitsi Marxin mukaan porvarillisessa pääomien hallitsemassa yhteiskunnassa työntekijän kannalta useita ikäviä asioita: muun muassa taloudellista riistoa, vieraantumista omasta työstä sekä joutumista katalan tavarafetisismin (nykykielellä konsumerismin) takia pönkittämään porvarillista järjestelmää. YDIN 1 / 2016 69 YTIMESSÄ Marx yksinkertaisesti ei ehtinyt elämänsä aikana antaa lopullista vastaustaan. Marx käytti kommunismin käsitettä nimenä sille yhteisöllisyydelle, jonka varaan ihmiskunnan olisi hyvä rakentaa taloudelliset ja poliittiset instituutionsa. Britanniaan ja osiin muihin Euroopan maihin jo syntyneen osuustoiminnan omassa piirissä tämä visio oli olemassa täysin Marxista riippumatta. Kaikki muu vain sotkee selvää asiaa. Se oli heille samalla ideologinen inspiraatio arkisille ponnisteluille. Marxin työnarvoteoriaan pohjautuvan lisäarvoteorian voi siis nähdä moraliteettina. Osuuskauppaliikkeen palveluksessa työurani tehneenä ja suuren osan siitä liikkeen aatteellisissa keskusjärjestöissä työskennelleenä minua on suuresti viehättänyt, että Marx näki osuustoiminnallisissa yrityksissä tuotannollisen ja kaupallisen toiminnan organisoitumisen tulevaisuuden mallin. Siitä on todisteena käsite Co-operative Commonwealth, joka osuustoiminta-ihmisille oli nimi heidän laajemmalle koko yhteiskuntaa koskeneelle tulevaisuuden utopialleen. Siten nähtynä se Marxin käsitys, että lisäarvon riistäminen työntekijöiltä ei ole vain erityinen, vaan yleinen vääryys, tulee ymmärrettäväksi. Mutta ehkä ongelmaa ei ollutkaan. Kuitenkin intuitiivisesti, jos halutaan ottaa huomioon kaikki jonkin tuotteen aikaansaamiseksi tehty työ sekä kohtuullinen osuus niiden työkalujen ja laitteiden aikaansaamiseksi tehdystä työstä, joita on tarvittu tuotteen aikaansaamiseksi, työnarvoteoria tarjoaa houkuttelevan tavan nähdä kauppatavaran oikea arvo. J o marxin aikana taloustiede oli omaksunut yleisesti kannan, ettei se voi nojata työnarvoteoriaan. Se on tämän päivän ihmisille hämäävää, koska käsite on liittynyt seitsemän MONILLA MARXIN KÄSITTEILLÄ, TEORIOILLA JA VISIOILLA AINA MATERIALISTISESTA HISTORIANKÄSITYKSESTÄ USKONTOJEN ASEMAAN IHMISKUNNAN KULTTUURIEN KEHITYKSESSÄ ON VALTAVAA HEURISTISTA VOIMAA.. Marxin innovatiivinen lisä tähän ajattelutapaan oli nähdä myös työntekijöiden työvoima tavarana eli kauppatavarana tai hyödykkeenä
Marxin tulevaisuuden visiossa väikkyi sosiaalisen vallankumouksen jälkeinen luokaton yhteiskunta kokonaan ilman kapitalismia. Näin Bernstein siis näyttää pysyneen viime kädessä samanlaisena utopistisosialistina kuin Marx itse. Sosiaalidemokraattisten ja sosialististen puolueiden lisäksi samoja polkuja ovat kulkeneet demokraattisten maiden suuret kommunistiset puolueet, ennen kaikkea Italian ja Ranskan puolueet, mutta myös piskuinen Suomen kommunistinen puolue, joka toimi laajemman sosialistisen liiton skdl:n vaikutusvaltaisena jäsenjärjestönä. Useimmat näistä ovat kuitenkin joko varsin tai melko lähellä neuvostomarxismia. Hän esittelee sivukaupalla marxilaisia ajattelijoita. Monilla Marxin käsitteillä, teorioilla ja visioilla aina materialistisesta historiankäsityksestä uskontojen asemaan ihmiskunnan kulttuurien kehityksessä on valtavaa heuristista voimaa. Niitä kulkien syntyisi kuitenkin bernsteinilaisittain vain sosialismin edellytyksiä. Sen takia häntä pidetään modernin sosiaalidemokratian isänä. Pragmaattinen bernsteinilainen sosiaalidemokratia menestyi poliittisesti. Eikö kaikkien näiden puolueiden toiminnassa niiden rakentaessa eurooppalaisia hyvinvointivaltioita ole itse asiassa ollut kysymys sosialistisen ajattelun realisoimisesta tässä ja nyt. YDIN 1 / 2016 70 YTIMESSÄ vuosikymmenen ajan Neuvostoliittoon ja marxismi-leninismiin eli ahdistavaan totalitaariseen diktatuuriin ja sen legitimoineeseen rujoon ideologiaan. ”Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike” on hänen kuolemattomaksi jäänyt iskulauseensa. Sama on valitettavasti koskenut myöhemminkin sosialismin ja sosiaalidemokratian teoreetikoiden ajattelua. Tähän rooliin hänet istutettiin kuitenkin vasta paljon myöhemmin, varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen uudelleen perustetussa sosiaalidemokraattisessa puolueessa. Filosofisesti Bernsteinin Marx-kritiikki jäi onnettomalla tavalla vajaaksi. Mutta ovatko näitä polkuja kulkien saavutetut edistysaskeleet vain sosialismin edellytyksiä. S ven-eric liedmanin kirja, niin mainio kuin onkin, johtaa lukijan harhaan etsiessään vastausta kysymykseen Marxin ajankohtaisuudesta. Ne joihin toisen maailmansodan jälkeinen MARXIN TULEVAISUUDEN VISIOSSA VÄIKKYI SOSIAALISEN VALLANKUMOUKSEN JÄLKEINEN LUOKATON YHTEISKUNTA KOKONAAN ILMAN KAPITALISMIA.. Neljännesvuosisata Neuvostoliiton kuoleman jälkeenkään tämä assosiaatio ei ole poistunut. Se kehitti etenkin Saksassa ja Itävallassa, mutta myös Pohjoismaissa suosituksi tulleen ajatuksen, että työväenliikkeen toiminnalla on kolme tärkeää polkua: ammattiyhdistystoiminta, parlamentaarinen toiminta ja osuustoiminta. S osialistisen ajattelun ja politiikan kehityksessä Eduard Bernstein on tärkeä avainhahmo. Ne ovat inspiroineet sekä yhteiskuntatieteiden kehitystä että kehittyvää sosialistista politiikkaa
Siihen nojaten eurokommunistinen liike irtautui neuvostomallisen puoluediktatuurin ajatuksesta ja sovitti sekä poliittisen toimintansa että tulevaisuutta koskevat visionsa edustukselliseen liberaaliin demokratiaan. Sosialismi on yhteiskuntien modernisaation esiin nostama poliittinen ajattelutapa liberalismin tapaan. Se vastaa välttämättömän infrastruktuurin – sekä fyysisen että tieteellis-teknologisen POLIITTISENA FILOSOFIANA SOSIALISMI YLITTÄÄ LIBERALISMIN PYRKIESSÄÄN TOTEUTTAMAAN SEN YDINARVOT MYÖS TALOUDELLISESSA MIELESSÄ.. Sellaisena se nojaa, kuten klassinen liberalismi, Ranskan suuren vallankumouksen iskusanoihin vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Sama moite pitää kohdistaa myös siihen muodikkaaseen yhteiskuntatieteeseen, joka luokittelee kapitalismin eri muotoja sen mukaan, kuinka laaja hyvinvointivaltio on ja miten yhteiskunnan sosiaalitoimi on järjestetty. Poliittisena filosofiana sosialismi ylittää liberalismin pyrkiessään toteuttamaan sen ydinarvot myös taloudellisessa mielessä. Jürgen Habermas sentään mainitaan. Hegemonian käsite viittaa sellaiseen hyväksyvään legitimiteettiin, jolla väestön suuri enemmistö suhtautuu johonkin poliittiseen ajattelutapaan tai instituutioon ja joka on syntynyt vapaassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ilman pakkoa. Eurooppalaiset hyvinvointivaltiot on rakennettu hegemonisen vallan avulla. Esimerkiksi John Maynard Keynesin nimeä ei löydy koko kirjassa. Se on tarkoittanut lähes koko poliittisen kentän kattanutta konsensusta aina kulloinkin esille nousseista reformeista. Sosialismia ei ole syytä ymmärtää minään yhteiskunnan tai edes sen talousjärjestelmän lopullisena tilana, jonka sosialistit haluavat saavuttaa, vaan yhteiskuntafilosofiana. YDIN 1 / 2016 71 YTIMESSÄ sosiaalidemokratia ja demokraattisten maiden kommunismi on nojannut, lähes loistavat poissaolollaan. Tästä muodista voi nostaa esimerkiksi Richard Sennettin ja hänen kirjansa Uuden kapitalismin kulttuuri. Filosofisesti pelkistäen: sosialistinen politiikka perustuu etiikkaan, joka näkee kaikissa tuotantoprosesseissa, ei vain kaksi vaan kolme osapuolta. Tällaisessa ajattelussa kapitalismin käsitettä käytetään yhteiskuntakäsitteen synonyymina, jolloin se menettää täysin analyyttisen teränsä. Se suhtautuu kuitenkin kriittisesti liberalismin poliittiseen taloustieteeseen. Vasemmistolta on intellektuaalista alamittaisuutta, jos se ei näe toteutunutta kehitystä sosialistisena edistyksenä. Italialaisen kommunistin Antonio Gramscin Liedman mainitsee, muttei ymmärrä tämän täysin käänteen tekevää osuutta älykkään marxilaisuuden ja yhteiskuntateorian kehityksessä. Kapitalistin ja proletaarin lisäksi läsnä on lisääntyvästi vaikutusvaltaisena demokraattinen valtio. Gramsci pohjasi tärkeän hegemoniakäsitteensä Marxin ajatuksiin yhteiskunnan taloudellisesta perustasta ja kulttuurisesta ylärakenteesta. Hyvinvointivaltio on merkinnyt ja merkitsee vähemmän kapitalismia ja samalla toimivampaa markkinataloutta. Markkinatalous ja kapitalismi eivät voi kurinalaisessa ajattelussa olla synonyymeja
Siksi julkinen valta on tuotantoprosesseissa syntyvän arvon legitiimi jakaja riippumatta verotuksen muodoista. Vasemmistoon on tässä katsannossa syytä lukea myös vihreä liike. Niistä voi lisäksi muodostua myös poliittinen ja sosiaalinen katastrofi, ellei vasemmisto kykene omalla valistustoiminnallaan tarjoamaan ihmisille realistisempaa ja inhimillisempää maailmankuvaa. O nko siis se sosiaalinen vallankumous, josta sosialistit 1800ja 1900-luvun taitteen vuosikymmeninä unelmoivat, toteutunut. YDIN 1 / 2016 72 YTIMESSÄ osaamisen – tarjoamisesta ja kehittämisestä. Julkisen vallan monet roolit on tietysti rahoitettava. Jos minun olisi nimettävä, mikä on vasemmiston tärkein tehtävä nyt, sanoisin että se on ihmisten kansalaistumisen määrätietoinen edistäminen koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen keinoin. Rationaalinen kansalaisuus, joka edustaa samalla korkeaa älyllistä ja korkeaa moraalista tasoa, voi nojata sekä liberaaliin että sosialistiseen eetokseen ja maailmankuvaan. Marxia ja marxilaisuutta koskeva pohdiskelu huipentukoon siksi suositukseen, että vasemmiston tulisi modernisoida omaan käyttöönsä Kommunistisen manifestin lopettava iskulause uuteen muotoon: kaikkien maiden kansalaiset liittykää yhteen! RATIONAALINEN KANSALAISUUS, JOKA EDUSTAA SAMALLA KORKEAA ÄLYLLISTÄ JA KORKEAA MORAALISTA TASOA, VOI NOJATA SEKÄ LIBERAALIIN ETTÄ SOSIALISTISEEN EETOKSEEN JA MAAILMANKUVAAN.. Olen Reichin kanssa samaa mieltä. Niiden näkökentässä on vain pelkoja, joita aiheuttavat maahanmuuttajat, toiset valtiot tai sellaiset ylikansalliset yhteisöt kuin Europan unioni. Amerikkalainen Robert Reich on nimennyt modernien yhteiskuntien ihmisen kolmeksi rooliksi olla samanaikaisesti kuluttaja, sijoittaja ja kansalainen. Hän sanoo, että ihmiset samaistuvat liiaksi kahteen ensin mainittuun rooliin ja aivan liian vähän viimeksi mainittuun. Hyvinvointivaltiosta on kuitenkin kierolla ja ilmeisen vaikeasti käsitettävällä tavalla tullut omien ihanteidensa edelleen toteuttamisen, laajentamisen ja yleistymisen este. Nämä liikkeet ovat jo nyt modernisaation näkökulmasta älyllinen ja moraalinen katastrofi. Kutistuneessa maailmassamme, joka periaatteessa tunnustaa kaikkien ihmisten yhteisen ihmisyyden ja ihmisten tasa-arvon, rationaalinen kansalaisuus sen sijaan ei voi nojata nationalistiseen populismiin. Niiden perspektiivissä yhteiskunnan poliittiset peruskysymykset eivät koske työn ja pääoman välisen suhteen järkevää ja oikeudenmukaista järjestämistä. Demokratiaan mahtuvat sekä Max Weber että Karl Marx. Kyllä, osittain, hyvinvointivaltioissa! Mutta varsinkin globaalisti ajatellen ollaan vasta historian alussa. Eurooppa on nyt täynnä nationalistisia – separatistisia tai protektionistisia –, populistisia tai suorastaan uusfasistisia poliittisia liikkeitä. Sosiaalivaltio palveluineen ja tulonsiirtoineen ei tässä asetelmassa ole hyväntekeväisyyttä, vaan legitiimi osa työntekijöiden ansiota
74 TUOMAS JÄRVENPÄÄ Etelä-Afrikan uudet riimit / 78 MERJA MINKKINEN Uraani halkeaa ja kaunis luonto katoaa / 80 VAPPU TAIPALE Mitä tiedämme Afrikan terveydenhuollosta. / 98 Pala historiaa. YDIN 1 / 2016 73 YTIMESSÄ Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. / 83 LEENA GÜELL Verikukkien pisarat / 84 ARJA ALHO Reipas, rohkea ja erilainen / 86 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 SIMO ORTAMO Maan tapana ympäristötuhot / 94 OSAMA AL ALOULOU Pakolaiskriisin tulisi yhdistää Eurooppaa / 96 HETA HEISKANEN Sovittaisiinko
Hänen tyylilajinsa on kwaito, joka on eteläafrikkalaista elektronista musiikkia. 74 YDINKOKEMUS MUSIIKKI YDIN 1 / 2016. YDIN 1 / 2016 74 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Quite a White Ou riimittelee katunuorten slangilla
75 YDINKOKEMUS MUSIIKKI YDIN 1 / 2016. Tilanne muuttuu entistä kummallisemmaksi, kun valkoinen mies tervehtii yleisöään sujuvasti isiXhosan kielellä ja huudattaa nuoren yleisönsä mukaan perinteiseen esi-isille annettavaan tervehdykseen: – Tamaku! Makhosi! DJ aloittaa tervehdyksen aikana taustamusiikin ja Quite a White Ou alkaa räpätä edelleen isiXhosan kielellä: – Olen valkolainen, ajan polkupyörällä ja palan auringossa. Siksi hän riimittelee Nelson Mandelan äidinkielellä. Mustaihoisen yleisön joukosta astuu ringin keskelle itähelsinkiläistä hipsteriä muistuttava valkoinen mies lierihatussa ja tiukoissa farkuissa. Kirjoittaja Tuomas Järvenpää Kuvat Ruramai Rudo Musekiwa ETELÄ-AFRIKAN UUDET RIIMIT K apkaupunkilaisessa langan esikaupungissa jykevät bassolinjat halkovat ilmaa kuuman päivänpaisteen alla. DJ kuuluttaa esiintyjän nimen: Quite a White Ou! Yllätyksekseni taiteilijanimen takana ei olekaan edellisten esiintyjien kaltainen itsevarmuutta uhkuva katunuori. En syö lampaanpäitä grillillä ja välttelen peloissani julkisia kulkuneuvoja. YDIN 1 / 2016 75 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Valkoihoinen räppäri haluaa murtaa rotuihin liittyvät ennakkoluulot Etelä-Afrikassa. Kadun liikenteen keskeyttäneessä ringissä musiikkiin sekoittuu isiXhosanja englanninkielinen puheensorina, kun väkijoukko odottaa seuraavan räppärin esitystä
– Toisaalta, myös monet kaupunkien xhosa-nuoret eivät osaa enää omaa kieltään. Tässä ympäristössä yhteiskunnallinen asema on nopeasti luettavissa ihmisen käyttämästä kielestä ja puhetavasta. Kun Etelä-Afrikan apartheid-hallinto kaatui vuonna 1994, maan uuteen perustuslakiin kirjattiin kaikkiaan yksitoista virallista kieltä. Charnock näyttää olevan ainoa maan mediassa esiintyvä valkoihoinen, joka käyttää isiXhosaa sujuvasti. – En pidä itseäni varsinaisena muusikkona, vaan performanssitaiteilijana. Ihmiset valitsevat niin väärin. YDIN 1 / 2016 76 YDINKOKEMUS MUSIIKKI T apaan craig charnockin muutama päivä esiintymisen jälkeen. – Mielestäni suurimmat esteet meille valkoisille isiXhosan oppimisessa ovat olleet psykologisia. Käytännössä kaikki bantukieliä äidinkielenään puhuvat käyttävät joko englantia tai afrikaansia työelämässä, jossa virheetön ”valkoinen” aksentti on hyvin haluttu taito. Viimeisten riimien jälkeen yleisö vaatii jo äänekkäästi lisää, mutta hattupäinen ”valkolainen” kiittää yleisöään ja katoaa nopeasti ringin keskeltä ihmisjoukkoon. Suurin osa myös pelkää, mitä tämä anteeksipyytäminen tarkoittaisi ja mihin se johtaisi”, Charnock kertoo. Hänen musiikkigenrensä on kwaito – eteläafrikkalainen elektronisen musiikin muoto. – Yhdessä ensimmäisistä puheistaan itsenäisen maan presidenttinä Nelson Mandela totesi, että kaikkien eteläafrikkalaisten tulisi nyt alkaa puhua toistensa kieliä sovinnon ja uuden tulevaisuuden nimissä. Genressä riimitellään katunuorten omalla slangilla. Charnockin mukaan hänen kielenopetuksensa eroaa aiemmasta opetuksesta asenteellisella tasolla. Hänen musiikkivideotaan Ndingumlungu, Olen valkoihoinen, on tällä hetkellä katsottu satojatuhansia kertoja eri sosiaalisen median palveluiden kautta. Järjestö toimii Kapkaupungin alueella ja järjestää isiXhosan opetusta. Nämä psykologiset syyt liittyvät tämän maan haavoihin, joista ei vieläkään puhuta avoimesti. Mukana ovat valkoisen väestön kielet afrikaans ja englanti sekä yhdeksän eri bantukieliperheen kieltä. K apkaupunkilainen muusikko Craig Charnock, eli Quite a White Ou on noussut viime vuosina Etelä-Afrikassa omalaatuiseksi mediailmiöksi. Vaikka Etelä-Afrikkaa on usein pidetty kielitasa-arvon mallimaana, Mandelan julistus kuulostaa tänä päivänä utopistiselta. Se, että me etuoikeutetut valkoiset opettelisimme isiXhosaa, olisi paras tapa antaa tälle kulttuurille arvo yhteiskunnassa. C harnockille kwaito-artistina esiintyminen on ollut ensisijaisesti tapa tehdä tunnetuksi hänen luotsaamaansa pientä Ubuntu Bridge -kansalaisjärjestöä. Eteläafrikkalaisessa yhteiskunnassa tämä kieli näyttäytyy arvottomana. Miksi elämme pimeydessä, kun voisimme loistaa auringossa. Sitä on perinteisesti pidetty mustien nuorten katukulttuurina. Valkoisuuteen liitettävien stereotypioiden käsittelyn kautta kyseenalaistan tavan, jolla rotua pidetään luonnollisena ilmiönä, Charnock kertoo. KIELIMUURIN VUOKSI SUURIN OSA VALKOISISTA IHMISISTÄ EI OLE OSANNUT TODELLA PYYTÄÄ ANTEEKSI SITÄ, MITÄ APARTHEIDIN AIKANA TAPAHTUI.. Juuri kielimuurin vuoksi suurin osa valkoisista ihmisistä ei ole osannut todella pyytää anteeksi sitä, mitä apartheidin aikana tapahtui. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo ei ole kuitenkaan lieventynyt itsenäisessä Etelä-Afrikassa, vaan sen sijaan se on kärjistynyt äärimmilleen. Tämä oli vahva viesti siitä, että rotuerottelun sijaan uusi Etelä-Afrikka tulisi perustumaan tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle. Kertosäkeessä mies huudattaa villinä suosiotaan osoittavan yleisönsä jälleen mukaansa: – Kun meitsi sanoo valkolainen, te sanotte jou! Valkolainen! – Jou! Seuraavassa säkeistössä riimit muuttuvat sävyltään vakavammiksi: – Olen huolissani maastamme
Äidinkielenään sitä puhuu noin 15 prosenttia. Parantajaa hänestä ei lopulta tullut, mutta isiXhosan kielen hän sen sijaan oppi kokemuksen myötä. Tämäkin kertoo siitä, että kulttuurivaihtoa on tapahtunut Etelä-Afrikassa ihmisryhmien välillä historian saatossa enemmän kuin usein ajatellaan. Vuosia sitten hän sai vahvan kutsumuksen unissaan afrikkalaisilta esi-isien hengiltä, jotka vaativat häntä omakseen. isiXhosa-kieli – Bantukieli, jolla on yli kahdeksan miljoonaa puhujaa enimmäkseen Etelä-Afrikassa. Heistä osa on alkanut harjoittaa sangoman ammattia. Koulutusjärjestelmän kielenä on englanti ja afrikaans. – Opetuskielenä monissa peruskouluissa ensimmäisillä luokilla. Charnock hämmästyy, mutta kertoo tajunneensa, että kielten elvyttäminen musiikin kautta on kehittymässä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. K uinka charnock itse sitten oppi kielen. Muusikko Quite a White Ou eli Craig Charnock näyttää olevan EteläAfrikan mediassa ainoa valkoihoinen, joka käyttää isiXhiosan kieltä. – On tunnettu naksausäänteistään, jotka ovat kehittyneet alueen alkuperäiskansojen khoisankielten vaikutuksesta. Niillä kaikilla on oma kolonialismin perintönsä kannettavanaan. – Kielipoliittisesti tilanteenne Suomessa ei kuulosta kovin erilaiselta kuin meillä Etelä-Afrikassa, hän toteaa erotessamme. – Näen edelleen vanhan xhosa-kansanperinteen tapana oppia syvää myötätuntoa sekä ympäristöämme että niitä ihmisiä kohtaan, jotka näyttäytyvät meille erilaisina ja vieraina, hän sanoo. Bantukulttuureissa tämä tarkoittaa kutsumusta ryhtyä perinteiseksi kansanparantajaksi ja tietäjäksi eli sangomaksi. Heistä suurin osa asuu maaseudulla Itä-Kapin maakunnassa. Hänestä vaikuttaa siltä, että historiallisesti periytyvät ennakkoluuloiset asenteet ovat suurimpia esteteitä marginalisoitujen kielten elvyttämisessä moderneissa yhteiskunnissa. – Maan toiseksi puhutuin kieli isiZulun jälkeen. Sen jälkeen kehotamme heitä oppimaan lisää kielen puhujilta, joita todella on kaikkialla kaupungissa, Charnock sanoo. Kerron artistille haastattelun päätteeksi, että myös Suomessa on uhanalaisia kieliä, kuten inarinsaame ja karjala, joita on elvytetty nykymusiikin keinoin. Charnock innostuu yhtäläisyydestä ja kertoo aikovansa tutustua suomalaisugrilaisten kielten tilanteeseen ja vähemmistömusiikkiin. Eräänä keinona on ollut esimerkiksi peruskoulujen kanssa yhteistyössä tehty projekti, jossa opiskelijat lähetettiin haastattelemaan isovanhempiaan. Yleensä sangomat ovat mustaihoisia, mutta esi-isät ovat Etelä-Afrikassa puhutelleet myös Charnockin kaltaisia keskiluokkaisia eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisiä. YDIN 1 / 2016 77 YDINKOKEMUS MUSIIKKI – Usein isiXhosan opetus keskittyy yksityiskohtaisesti palvelutilanteisiin, mutta me yritämme antaa opiskelijoille vain perusteet. Kutsumuksensa aikaan Charnockilla oli vain vähän käsitystä xhosa-kulttuurista. – Yksi Etelä-Afrikan yhdestätoista virallisesta kielestä. Tästä huolimatta hän muutti maaseudulle perinteisten parantajien opettelemaan sangomien taitoja. YDIN 1 / 2016. Ulkopuolisille suunnattujen kurssien lisäksi Ubuntu Bridge -järjestö pyrkii vahvistamaan kielen arvostusta xhosa-yhteisöjen sisällä
/ Törsäilystä loppu, säästö kunniaan / Puu tuuli aurinko voimanlähteiksi / Ei takaisin luontoon, vaan luonto takaisin / kehitymme valtavaksi voimaksi/emme luovuta. Sävelmä on vanhasta amerikkalaisesta spirituaalista I Shall Not Be Moved. Kansalaisoikeusliike omaksui sen 1960-luvulla kuvaamaan joukkovoimaansa. Kirjoittaja Merja Minkkinen URAANI HALKEAA JA KAUNIS LUONTO KATOAA Y mpäristölauluja on syntynyt vihreän liikkeen, poliittisten ja hengellisten järjestöjen, mutta myös riippumattomien säveltäjien ja sanoittajien tai yksittäisten kansalaisten tekeminä. YDIN 1 / 2016 78 YDINKOKEMUS MUSIKKI Ympäristöliikkeen laulut ovat varoittaneet ydinvoimasta, puolustaneet luonnon monimuotoisuutta ja kiinnittäneet huomiota ilmastonmuutokseen. Vihreän liikkeen merkkipaaluna tunnettu Koijärvi-liike käytti vuonna 1979 samaa melodiaa, muuttamalla sanoja vain hiukan.. Kuten yhteiskunnallisten liikkeiden lauluille yleensä, niille on tyypillistä tilapäisyys, kollektiivisuus ja joustava muoto. EVY:n (Energiapoliittinen yhdistys – Vaihtoehto ydinvoimalle) mielenosoituksissa laulettiin 1970-luvulla Roland von Malmborgin sanoitusta Kärnkraften skall stoppas, suomeksi Emme luovuta. Virsi tai hengellinen hymni on muuttunut uuden tekstin myötä tulisieluiseksi taistelulauluksi. Sanoja on tehty tuttuihin melodioihin ja tekijöitä on saattanut olla useita. Ydinvoima kieltoon, emme luovuta / kehitymme valtavaksi voimaksi/emme luovuta. Niiden historia on vielä kirjoittamatta
Nimi viittaa korkeimpaan lämmönnousuun, jonka maapallo ja ihmiskunta kestävät. Kolmen viimeksi mainitun sanat Numminen oli poiminut suoraan lakija asiakirjateksteistä. Eppu Normaali julkaisi Akun tehdas -levyllään vuonna 1980 Mikko Saarelan ja Mikko Syrjän Suomi-ilmiön. Nuotteja, sanoituksia ja muistitietoa voi lähettää osoitteeseen merja.minkkinen@elisanet.fi.. Puolet siitä on jo saavutettu. Hän uskoo, että Suomessa ydinvoimasta ei ole haittaa. YDIN 1 / 2016 79 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Koijärven puolesta emme luovuta / Uikut, huitit, ruutanat jälkipolville / Pumppu, penger, maata viljelijöille/Vesipiirin jääräpäät, ojanperkuu seis / Valtiovalta toimeen, lait ajantasalle / Puolesta maaseudun ja meidän kaikkien. Albumin kolme täysosumaa ovat Sirutyhtyeen esittämä, Jukka Siikavireen sanoittama ja Nacke Johanssonin säveltämä Joutsenlampi Pjotr Tšaikovski-sitaatteineen, Jarkko Laineen ja M. Vuonna 1991 julkaistu kappale Lämpö nousee ennakoi helmikuun helteitä, läpivuotisia pyöräilykelejä ja Kauppatorin tulvavalleja. Y mpäristötietoisuus väistyi 1980-luvulla osin juppitrendin tieltä, mutta ei täysin. Tällä vuosituhannella Rajaton-yhtye teki yhdessä Jaakko ja Pekka Kuusiston kanssa teemalevyn Kaksi astetta (2014). A. Kirjoittaja kerää aineistoa ympäristölaulukirjaa varten. L ähtölaukauksen ympäristötietoisuudelle antoivat luonnonsuojeluvuosi 1970 ja Love Recordsin tuolloin julkaisema levy Suojele luontoa, ihmistäkin. Nummisen haikean runollinen Kaunis luonto katoaa sekä levyn päättävä, Baddingin laittamattomasti tulkitsema Hymyile Miss Universum. Samaan aikaan alkuvuodesta 1970 Arvo Salo sanoitti uudelleen espanjalaisen kommunistiaktivisti Julian Grimaun teloituksesta kertovan laulun. A-puoli koostuu kantaaottavien ja sodanvastaisten laulujen klassikoista. Ensimmäinen säkeistö varoitti kiihtyvästä asevarustelusta. Ensimmäisten lauluntekijöiden joukossa siihen reagoi Pekka Ruuska. Kertoja on olevinaan ydinvoimamyönteinen ja isänmaallinen henkilö. Se on suomalaisen ympäristörockin klassikko. Huomattavaa on, että kappale kirjoitettiin kuusi vuotta ennen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta, vuosi Yhdysvaltain Harrisburgissa tapahtuneen Three Miles Island -voimalan onnettomuuden jälkeen. Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa?/ Tottahan toki, muun muassa Olkiluodossa./ Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri/ on täydellisiä joka nippeli ja rööri./ Uraani halkeaa/ ja tuottaa lamppuun valkeaa/ mutta millään muilla mailla/ kuin Suomella se ei oo riskiä vailla. Kiina-ilmiöön viitaten kappale vastustaa ydinvoimaa, mutta tekee sen hirtehisen ironisesti. Nummisen säveltämät Luonnonsuojelujenkka, Jäteveden määritelmä, Vesioikeustango sekä Rauli Badding Somerjoen tulkitsema Vesioikeusrock. Mulle kertoivat siitä taas liian myöhään / ympäristömme meiltä myrkyttää saasta / veden täyttää se saasta / ja maan ja ilman / veljet, me hukumme paskaan, hukumme paskaan.” Kuten arvata saattaa, Saastalaulua laulettiin lähes yhtä innokkaasti kuin Hymyile, Miss Universumia. 1990-luvulla ilmastonmuutos alkoi olla kiistaton tosiasia. Viimeisen kertosäe ”sillä maailma hukkuu paskaan/ me vain luemme lehtiä” kaikui 1970-luvun alussa tiheään vasemmiston nuorisojärjestöjen leireillä ja kesätilaisuuksissa. B-puolella luontoteeman avaavat M. A. Mulle kertoivat siitä taas liian myöhään/pommit on tehty vahvat kuin maailmanloppu/ ydinpommit ja kärjet/ja kantolaitteet/ihminen viisas, sulta hengen ne riistää. Käyttäjien joukossa se tunnettiin paremmin Paskalauluna. Toinen säkeistö toi mukaan ympäristökatastrofin. Kello käy ja lämpö nousee
Harjoitettu toiminta oli biolääketieteellistä. Kauan ennen kolonialismia jo 1500-luvulla Timbuktun yliopistossa opetettiin lääketiedettä. Kaikkialla hoidon ja parantamisen keskuksena olivat sotilassairaalat tai lähetyssairaalat. Toisaalta tuli keskityksen perinne. J ean-germain gros piirtää kirjassaan Healthcare Policy in Africa historiallisen kaaren Afrikan terveydenhuollon kehityksestä. Miesten piti olla pakkotyöhön kykeneviä ja voimakkaita, kun taas naisten tuli olla ”fyysisesti sopivia” eli hedelmällisiä. Kansanparantajat taas tuomittiin pakanallisina. Samalla maat perivät hierarkkisen hallintojärjestelmän. Kolonialismin jälkeisen ajan Jean-Germain Gros näkee jakautuvan kahteen vaiheeseen, ensin vuosiin 1957– 1975 sekä vuodesta 1975 nykyisyyteen. Jean-Germain Gros kertoo, kuinka siirtomaa-ajan perintö ja lännen vaatimat talousuudistukset ovat vaikeuttaneet perusterveydenhuollon parantamista. S iirtomaavalta jätti pitkän varjon terveydenhuoltoon. varoitukseksi muille joukoille. Pakkotyö synnytti lääketieteen historiaan mustia sivuja. Ihmiset olivat biovoimaa. Grosin mukaan terveyspolitiikka oli mikrokosmos, jossa näkyi koko siirtomaajärjestelmän epäoikeudenmukaisuus. Kulttuurien ja kansojen vaiheissa tiede haalistui, ja ihmisten parantaminen jäi perinteisen lääketieteen haltuun. Kansanterveyden perinnettä ei ollut, eikä sitä pidetty tarpeellisena rakentaa. Toisaalta länsimaiset lääkärit toimivat työvoiman arvioijina kaivoksissa ja plantaaseilla. YDIN 1 / 2016 80 YDINKOKEMUS KIRJAT Kirjoittaja Vappu Taipale Mitä tiedämme Afrikan terveydenhuollosta. Niillä ei ollut mitään meka. Me puhuisimme poppamiehistä ja noitatohtoreista. Kun siirtomaaisännät ottivat mantereen haltuunsa, koko Afrikan mantereelle syntyi hyvin yhdenmukainen terveydenhuollon toimintakaava. Itsenäistyvillä mailla oli korkeat tavoitteet kansanterveyden suhteen. Kapinoiville tehtiin jopa raaja-amputaatioita Afrikan mantereen terveydenhuollosta on kirjoitettu hyvin vähän
Alma-Atan kansainvälinen terveyskonferenssi ja sen julistus vuonna 1978 nousevat kirjassa ”tärkeimmäksi kansainväliseksi terveysaloitteeksi koko vuosisadalla”. Länsimaat tarjosivat kehitysapua runsain mitoin, ja mukana tulvi läntisiä konsultteja ja neuvonantajia. nismia, jolla viedä päätöksiä käytäntöön. YDIN 1 / 2016 81 YDINKOKEMUS KIRJAT Jean-Germain Gros HEALTHCARE POLICY IN AFRICA. Sen jälkeen tulivat ulkoiset shokit: maataloustuotteiden hinnat laskivat, kuparin hinta laski, öljyn hinta nousi. INSTITUTIONS AND POLITICS FROM COLONIALISM TO THE PRESENT Rowman & Littlefield, Lanham 2016 302 s. Afrikassa Alma-Atan julistuksen iskulause ”Terveyttä kaikille vuonna 2000” merkitsi kansaterveyspyrkimysten legitimointia uudelleen ja uutta alkua hyville pyrkimyksille. Monissa maissa oli vallankumouksia, toistuvia vallankaappauksia ja sisällissotia. Talousahdingossaan Afrikan maiden johtajilla ei ollut mitään edellytyksiä vastustaa lainaehtoja, jotka edellyttivät politiikan muutosta. Julistuksessa perusterveydenhoito nostettiin ensimmäistä kertaa kansainväliseksi tavoitteeksi. Suomi kunnostautui tässä kansainvälisessä innostuksessa ja ilmoittautui mallimaaksi. Grosin arvion mukaan moderni Afrikan valtio oli ulkoisten toimijoiden luomus. Meidän valmiutemme olivat aivan toista luokkaa kuin Afrikan mantereen maiden. Monet maat kärsivät luonnonkatastrofeista: tulvia, myrskyjä, kuivuutta. M aailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nousivat 1980-luvulla terveyspolitiikan ylimmiksi vartijoiksi. LÄNSIMAAT TARJOSIVAT KEHITYSAPUA RUNSAIN MITOIN, JA MUKANA TULVI LÄNTISIÄ KONSULTTEJA JA NEUVONANTAJIA.
Hänen kirjansa täyttää siis suurta mustaa aukkoa. Ruandan presidentti Paul Kagame onnistui luomaan uuden tehokkaan hallinnon ja yhteisen vision Ruandasta keskituloisena markkinataloutena. Sen ongelmatkin ovat samanlaisia: kustannusten nousu ja maksujen keruun viivästyminen, kysynnän kasvu ja lisääntyvä omavastuu. H iv-aids yllätti sekä Afrikan maat että lännen. Vuonna 2011 maa käytti jopa neljänneksen budjetistaan terveydenhuoltoon. Oxford Handbook of Public Policy vuodelta 2006 ei sisällä yhtään artikkelia Afrikasta, Gros murehtii. Projekteja riitti, mutta kansanterveystyö jäi vähiin. Ebolaepidemia taas loi tämän päivän haasteen koko Afrikan terveydenhuollolle. Toiseksi on muistettava, että Afrikan maiden terveydenhuolto ei ole vain heidän omissa käsissään. Suomellahan on perinteisesti ollut enemmän yhteistyötä Itä-Afrikan maiden kanssa, mutta suuret terveyspolitiikan käänteet ovat yllättävän samanlaisia. Grosin kokemukset ovat pääosin LänsiAfrikan maista, mutta yhteneväisyydet ovat suuria myös Itä-Afrikan kehityksen kanssa. Samalla se näytti lännen paniikin ja ylireagoinnin; taas saatiin vahvistusta ennakkoluuloille. Jos Afrikan maat aikovat selvitä tulevaisuuden haasteistaan, on vain yksi tie: on panostettava vihdoinkin perusterveydenhuoltoon. Ylimieliset talouspakotteisiin ja julkisten palvelujen leikkauksiin uskovat lännen päättäjät eivät ole ymmärtäneet Afrikan ongelmia. Jean-Germain Gros korostaa kolmea näkökulmaa. Monien toimien ytimessä on Grosin mukaan ”optimismin arroganssi”. Afrikkalaisten omat ennakkoluulot lännen pahantahtoisuudesta sekoittivat palettia ja johtivat kokonaisten ikäkohorttien tuhoon. Ghana on ”länsimaisin”. Etuuksia leikattiin, toimia yksityistettiin. Jean-Germain Gros suhtautuu kirjassaan hyvin kriittisesti Maailmanpankin ja IMF:n toimiin. Botswana on omaleimaisin politiikassaan, ”ainoa kehitysmaa ja hyvinvointivaltio samanaikaisesti”. Afrikan mantereen terveyspolitiikasta kirjoitetaan vähän. – En ole terveysministeri, olen projektien ministeri, valitti ystävämme Leonardo Simao, joka oli tuohon aikaan Mosambikin terveysministeri. Kolmanneksi Afrikan maiden on ymmärrettävä, että maiden välinen yhteistyö on välttämätöntä; taudit eivät tunne rajoja. Nyt elämme YK:n kestävää kehitystä korostavan Global Compact -järjestelmän ja Yhdysvaltain Millennium Challenge Corporation -apuohjelman aikaa. MAAILMANPANKKI JA KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO IMF NOUSIVAT 1980-LUVULLA TERVEYSPOLITIIKAN YLIMMIKSI VARTIJOIKSI.. Rikkailla mailla on oma vastuunsa historiasta ja nykyisyydestä. Tuki on edelleen ehdollista lainanantoa, mutta rahoitus kohdistuu enemmän infrastruktuuriin kuin projekteihin. YDIN 1 / 2016 82 YDINKOKEMUS KIRJAT Terveydenhuollosta tuli yksityinen hyödyke. Kolonialismin ajoista asti freudilainen uskomus Afrikan seksuaalisuudesta oli elänyt voimakkaana, vaikka Sigmund Freudista oli jo päästy eroon länsimaisessa lääketieteessä. Ei uskottu taudin leviämistapoihin, ja lääkkeitä etsittiin perimätavoista. Tosin viime vuosien uutiset sekaantumisesta Kongon sotaan eivät ole rohkaisevia. Jos jotakin hyötyä tästä vaiheesta jäi, se liittyy vallan hajauttamiseen, jota muuten Afrikan maissa oli vähän, hän arvioi. Onneksi tätä kirjoitettaessa epidemian alkumaat on julistettu vapaiksi ebolasta. J otta ei vetäisi vain yleisiä johtopäätöksiä, Jean-Germain Gros on paneutunut lähemmin kolmen maan terveydenhuoltoon. Ruanda taas joutui tekemään äkkikäännöksen 1993 kansanmurhan jälkeen
Itsekkyys söi sydämen. 2. Kirjoittaja Leena Güell Verikukkien pisarat 1 Mereltä kuuluu huutoa, maattomat, turvattomat lapset. Vetten syvyyksistä kohoaa kaamea murina. 2. Ymmärrätkö. Ahneus pehmensi aivot. Taivas kiljuu. Heidän viimeinen henkäyksensä lentää uniisi. Routapatjaa kodittomalle. 2016 Barcelona YDIN 1 / 2016 83 YDINKOKEMUS. Verikukkien pisarat putoilevat hartioillemme syövyttäen ihoomme reikiä. Pommeja pakenevilla ei ole ammattiyhdistystä. Rannat täyttyvät verikukista, joita omat lapsesi poimivat tulevaisuudessa. 2 Euroopan Unionin alaston rumuus: Piikkilankaa maattomalle. Sormi suussa. Merihevoset ja tähdet hautaavat pääkallot. Eurooppalainen istuu sohvalla TV:n edessä. Kuka tappaa lapsiani. Vanha Eurooppa yrittää peitellä häpeäänsä: Poliitikkojen kyvyttömyys tarjota humanitääriseen katastrofiin humaanista ratkaisua. Äärikapitalismin raato lemuaa. Kivileipää nälkäiselle. Tulevat sukupolvet kysyvät meiltä: miksi ette antaneet heidän nälkäänsä lämpimiä leipiä. Maa huutaa. Vetten syvyyksistä kohoaa kaamea murina. Pirstaleina elämä, rinnassa kauhu. Voi ei, taas pakolaisuutisia. Raivostunut rummutus kuuluu miljoonista kohduista! Naisten maito ulvoo! Kuka tappaa. Kyynisyys on syövän nimi. Vain vapaaehtoisjärjestöjen Enkelit juoksevat mereen syleilemään vielä elossa olevia nääntyneitä verikukkien seassa itkien koko ihmiskunnan puolesta. Kuuletko. Marihevoset ja tähdet koristavat hautoja
En ole osannut eläytyä miehen ja isän malliin. Hänen sarjakuviaan julkaistiin Kotiliedessä, Me Naisissa ja Ilta-Sanomissa. Arkielämän kokemukset selittävät myös sen, miksi lastenkirjoista ja sarjakuvista usein puuttuu mies ja isä. Sarjakuva on hänestä hyvä muoto. Tutusta ympäristöstä on kuitenkin hyvä löytää aina jotakin uutta ja yllättävää, Harjanne sanoo. Hän murtautui aikanaan miehiseen sarjakuvamaailmaan. YDIN 1 / 2016 84 YDINKOKEMUS. Niin, miksi Maikki Harjanne alkoi tehdä sarjakuvia paitsi siksi, että se on hauskaa. Ajat ovat muuttuneet konemaisiksi ja inhimillinen kontakti on väistynyt. Siihen kuuluu kuvakirjoja ja sarjakuvia niin lapsille kuin aikuisille, matkakirjoja, novelleja, runoja ja kuvitettu omaelämäkerta Ilmaiset monot. Maikki oli reipas ja rohkea lapsi, joka heitti sotaorvoille jaetut ilmaiset monot jokeen. Se kasvatti itsenäisiä lapsia. Työn alla on koko ajan jotain. Se oli monelle yllättäen vaikea tehtävä. – Kun olin kuviksen opettaja, annoin oppilaille tehtäväksi tarkkailla koulumatkaa ja piirtää sitä jotakin. Vähemmän olisi parempi, myös lapsille. Valitettavasti sarjakuva oli myös aika aliarvostettu taiteenlaji. Lasten maailmaan pitää kuulua Maikin mielestä sadut ja leikit. Voi olla, että näemme vielä myös uusia sarjakuva-albumeita. Olisiko mielikuvituskin konemaistunut. – Minulla ei ollut muutakaan tekemistä. Kaikki tunsivat toisensa ja lapset kulkivat aivan vapaasti metsissä ja erilaisissa leikeissä. – Isäni kuoli sodassa ennen kuin synnyin. Harjanne murtautui aikoinaan miehiseen sarjakuvamaailmaan. – Lapsuuteni Inkeroisten tehdasyhteisö oli kuin suojattu kylä. Kun joku toinen ottaa eläkkeellä rennosti, Maikki ottaa rennosti ja tekee töitä. Huomautus on ironinen. Niitä voi tehdä nopeasti. Harjanteen tuotanto on siis hengästyttävä. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut noin 100 teosta, tehnyt animaatioita ja tekstiilitaidetta. Luontoelämysten onkin todettu vähentävän verenpainetta, hidastavan pulssia ja tyynnyttävän mieltä. Hän ammentaa aiheensa arkielämästä ja sen pikkuoivalluksista. Luonto on Maikki Harjanteelle tärkeä. – Silloin oli hauskaa opettajaa. Vaikka hän itsekin värittää kuviaan, aikuisten värityskirjat ajan ilmiönä kummastuttavat häntä, samoin fantasian tulva viihdemaailmassa. – Sitä ei voi sanoa edes työksi, kun se on niin hauskaa tekemistä. M inttu, vanttu ja Santtu ovat Harjanteen lastenkirjojen hahmoja. Kirjoittaja Arja Alho Kuva Maikki Harjanne Reipas, rohkea ja erilainen M aikki harjanne on taiteen monitaituri. Monipuolinen taiteilija Maikki Harjanne ottaa rennosti ja piirtää sarjakuvaa. Harjanne pohtii nyky-ympäristön hurjaa visuaalisuutta ja kuvaärsykkeiden valtavaa määrää. Hän voi istua päiväkausia ja katsella metsää ja sen pieniä liikkeitä
Mutsi ja Mixi sarjakuvahahmosta Mixi tuli miksi siksi. Rakkautta pohdittiin vuonna 1999. YDIN 1 / 2016 85 YDINKOKEMUS
Viinikkaa hoitanut psykiatri totesi, että sairaalassa ollessaan hän oli vaikean sielullisen järkytyksen vallassa. JO talvisodan kokenut konepistoolimies Elias H. Hän sai heinäkuussa 1944 hermoromahduksen ja pakeni. Osa mielensä murtaneista ei selvinnyt rintamakokemuksistaan hengissä. Historiantutkija Ville Kivimäen Tieto-Finlandialla palkittu väitöskirjateos Murtuneet mielet – Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 tuo esiin vähemmän tunnettuja asioita toisen maailmansodan tapahtumista Suomessa. Tapausta selvitettiin vielä sodan jälkeen. Kokemastaan huoYDIN 1 / 2016 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Esittelen kaksi väitöskirjassa käsiteltyä potilastapausta. Eräs syy psykiatrista hoitoa tarvitsevien sotilaiden lisäykselle oli suhtautuminen Suomen ja Neuvostoliiton rajan ylittämiseen. Viinikan tapaus kuvastaa, kuinka hermonsa menettäneitä rintamamiehiä pahimmillaan kohdeltiin. net määrättiin takaisin yksikköönsä sotaoikeuden tuomittavaksi. Kaikkiaan sotien aikana psykiatriseen hoitoon hakeutui lähes 24 000 miestä. Psykiatrin mukaan sellaista kauhunilmettä mitä hänessä näkyi, tuskin voi näytellä. Tästä kuultuaan hän yritti itsemurhaa. LÄÄKETIETEEN kandidaatti Urpo Viinikka oli toiminut jatkosodan aikana joukkosidontapaikan lääkärinä Syvärillä ja Laatokan Karjalassa. Kranaatti tuhosi hänen telttansa ja löi hänet tajuttomaksi. selvisi kuin ihmeen kaupalla täysosumasta jatkosodassa. Uhan kanssa eläminen oli keskeinen haaste rintamamiehille. Kaikki rintamamiehet eivät kestäneet näitä olosuhteita vaan murtuivat ja joutuivat psykiatriseen hoitoon. Kivimäen väitöskirjassa kuvataan asiakirjoihin pohjautuen laajasti psykiatrista hoitoa tarvitsevien sotilaiden taustoja ja syitä sille, miksi heidän hermonsa pettivät rintamalla. Viinikka tuotiin sotasairaalan psykiatriselle osastolle, josta häTUNTEMATTOMAT POTILAAT TALVIJA JATKOSOTA MURSIVAT TUHANSIEN SUOMALAISSOTILAIDEN MIELEN. Pikaoikeudenkäynnissä rintamalla Viinikka tuomittiin kuolemaan sotapelkuruudesta, ja tuomio pantiin välittömästi toimeen. Kivimäki selvittää myös psykiatrien toimintaa ja heidän taustojaan. TALVIja jatkosodan etulinjan olosuhteille oli leimallista jatkuva kuoleman ja väkivallan läsnäolo. Jälkipolvet ovat saaneet nähdä ja kokea nämä sodan olosuhteiden vaikutukset vanhemmissaan vuosia myöhemmin monenlaisina psyykkisinä sairauksina. Jatkosodan alussa vuoden 1941 heinäkuun alusta joulukuun loppuun oli hoidettu 4 813 suomalaissotilasta, joiden päädiagnoosi oli psykiatrinen. Myös Väinö Linna kuvaa ansiokkaasti Tuntemattomassa sotilaassa, kuinka rintamamiesten käsitysten mukaan oltiin rosvoretkellä vanhan rajan ylityksen jälkeen
sai psykopaattisen eli sairasmielisen luonneja reaktiohäiriön. Hän sai verenkiertolääke Cardiazolaa, joka aiheutti potilaille muun muassa kovia kouristuksia. Lähes 24 000 miestä sai nähtävästi erilaista mielenterveydellä hoitoa. Donnerilla oli keskeinen rooli sota-ajan psykiatrisen diagnostiikan määrittelyssä ja standardisoimisessa. Lääkintäeverstiluutnantti Sven E. Reijo Nättiaho YDIN 1 / 2016 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Välirauhan aikana vuosina 1940– 1941 psykiatreilla oli paremmin aikaa perehtyä asiaan ja pohtia talvisodan antamia opetuksia. Osastolla hän käyttäytyi levottomasti, piileksi, repi papereitaan ja pelotteli muita potilaita. Siihen emme saa tarkkaa vastausta. JATKOSODAN aikana puolustusvoimissa palveli lähes 60 psykiatria. Kuinka paljon rintamalla mielensä murtaneita, rintamalta paenneita tai muuten epäselvissä olosuhteissa joukko-osastoistaan kadonneita ja rintamakarkuruudesta syytettyjä teloitettiin. Mitään virallista ohjeistusta ei talvisodan kuluessa ehditty antaa. novointisena ja sekavana Elias H. Ville Kivimäki MURTUNEET MIELET – TAISTELU SUOMALAISSOTILAIDEN HERMOISTA 1939– 1945 WSOY 2013 475 s. Ennen talvisodan syttymistä sotapsykiatriaa ei juuri tunnettu eikä sitä ollut tarvittu. Kivimäen tutkimuksen mukaan sotilaiden psyykkisten häiriöiden lääketieteellinen nimeäminen osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Lisäksi olivat varsinaiset fyysiset haavoittumiset ja pelkästään kenttäsairaaloissa hoidetut sotilaat. Psykiatri Donner rakensi luokittelun kahden ääripään, sielusyntyisen ja fyysisperäisen häiriön, väliin. Talvisodan aikana ei ollut kokonaiskuvaa siitä, mitä diagnooseja psyykkisesti murtuneille sotilaille pitäisi antaa – mitä ilmeisimmin se riippui puhtaasti kulloisenkin psykiatrin henkilökohtaisista käsityksistä. MIKSI psyykkiset sotavammat olivat niin vaikea asia armeijalle ja sotakäyvälle yhteiskunnalle – ja yhä vieläkin, kun taistelujen päättymisestä on kulunut 70 vuotta, tutkija Kivimäki kysyy. Diagnoosiksi Elias H. Tällaisia sairaskertomuksia tutkija Ville Kivimäki on käynyt valtavasti läpi sotavuosien 1939– 1945 psykiatristen arkistojen avauduttua. Hänet passitettiin Kuopion Niuvanniemen mielisairaalaan. lähettiin rintamalta sotasairaalan psykiatriselle osastolle. Esimerkiksi vuoden 1941 tutkimusotoksessa yli neljä viidestä psykiatriseen hoitoon joutuneesta sotilaasta palveli rintamalla ja erityisesti kiväärikomppanioissa. Väitöskirjassaan Kivimäki kuvaa hyvin, millaista sotapsykiatrien toiminta oli ja kuinka murtuneita mieliä hoidettiin. Talvija jatkosodan aikana sotasairaaloissa hoidettiin lähes 700 000 sairaustapausta. Eristyshuoneessa hän yritti rikkoa paikat ja näki ilmeisesti näkyjä
Siellä kuviinsa voi saada kommentteja, kuten tietoa kuvien henkilöistä, paikoista, tapahtumista tai jopa vaatetuksesta. Aihetta taustoittavassa tekstissään hän toteaa, ettei kieleemme ole vakiintunut sanaa kuvaamaan nimettömien – tai nimettömiksi jääneiden – valokuvaajien tuotantoa. Se on Harri Kalhan mukaan lähellä ite-taidetta. Riitta Oittinen YDIN 1 / 2016 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. KANSANVALOKUVAUKSEN MAAGINEN MAAILMA Maahenki 2014 304 s. Tosin kirjassa on esillä myös ammattimaisten, joskin nimettömiksi jääneiden kuvaajien ateljeekuvia, joihin termi ei aivan istu. Teema on anonyymiksi jäänyt kansanvalokuvaus. Todennäköisesti monien kohdalla lisäinformaatio olisi vaatinut erillistä salapoliisityötä, joka ei kirjan esteettisen näkökulman vuoksi ole tarpeellista. Mielipiteenvaihtoa kaipaaville verkossa on monenlaisia ryhmiä ja portaaleja löytövalokuvista, amatöörivalokuvista tai historiallisista valokuvista ylipäätään kiinnostuneille. Vielä useampi on todennäKurkistusaukkoja arkeen Harri Kalha – Harri Tahvanainen NIMETTÖMÄT. Kauan sitten ikuistetut hetket avaavat lukemattoman määrän kurkistusaukkoja myös nykyisyyteen. Nimettömillä kuvaajilla ja kohteillakin kun on alkujaan ollut identiteetti. Varsinkin vanhojen valokuvien virtuaalinen levittäminen ja kommentointi herättää myös eettisiä kysymyksiä. TEKIJÄT sanovat haluavansa osoittaa maailman olevan täynnä vastentahtoisia valokuvallisia mestariteoksia. köisesti penkonut nimenomaan sukuvalokuviaan. Tärkeintä kuitenkin on, että runsaasti kuvitetun teoksen kantava teema on rakkaus valokuviin. NIMETTÖMÄT on kahden Harrin henkilökohtaisella otteella tekemä valokuvakirja. Tämän kaltaisten otosten parissa katsojalle jää mahdollisuus kehitellä näkemänsä ympärille tarina tai selitys. Eräs tällainen on Facebookin ryhmä Tempus fugit – vanhoja valokuvia. Moni meistä onkin huomannut ullakoilta tai kirpputoreilta löytyneiden valokuvien on erityslaatuisen viehätyksen. Kuvien yhteydessä on vähänlaisesti tietoja, yleensä vain aika, paikka ja kuvatyyppi. Mukana on hulvattoman mielikuvituksellisia näppäilyjä ja asetelmia, arkielämän riemua meillä ja muualla: katolleen keikahtanut auto, hula-hula-vanteen pyörittäjä ja potalla istuva lapsi. Sen pahvikantinen, ystävällinen ulkomuoto sopii hyvin yhteen sisällön kanssa. Kalha esitteleekin nimekkeen valokuvittelija, eli valolla kuvitteleva harrastelija, joka rakastaa kuvien ottamista
TYÖLLISYYS SOSIAALIDEMOKRAATTIEN POLITIIKASSA SUOMESSA 1975–1998 Into 2015 omaksumista. Sarjat ovat Heikki ja Kaija (1960–70), Rintamäkeläiset (1970-luvulla), Tankki täyteen (1970ja 1980-luvun taitteessa), Reinikainen (1980-luvun alku), Sisko ja sen veli ja Fakta homma (1980-luku) sekä Kyllä isä osaa (1990-luku). Sami Outinen kuvaa hyvin eri argumentteja SDP:n talousja työllisyyspoliittisissa linjauksissa. Anni Lahtinen JENNI HOKKA tarkastelee kuulumisen politiikan näkökulmasta TV2:n seitsemää kotimaista sarjaa neljältä vuosikymmeneltä. Outinen lienee kuitenkin oikeassa sosialidemokraattien talouspoliittisten neuvonantajien keskeisestä roolista. Mutta merkitsikö työllisyyden ensisijaisuudesta luopuminen uusliberalistisen politiikan SDP valitsi tiensä Sami Outinen SOSIAALIDEMOKRAATTIEN TIE TALOUDEN OHJAILUSTA MARKKINAREAKTIOIDEN ENNAKOINTIIN. KUULUMISEN POLITIIKKA YLEN TV2:N ARKIREALISTISISSA SARJOISSA. SDP sitoutui kuitenkin julkisiin palveluihin, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja hyvinvointivaltioon niiden takaajana erittäin tiukasti. Erityisesti Mauno Koiviston markkinamyönteisyys samoin kuin Paavo Lipposen rooli kolmannen tien kannattajana korostuu. Yhtäläisyys löytyy saksalaisten puoluetovereiden markkinaehtoisemman linjan omaksumisesta Bad Godesbergin kokouksessa. Hokka löytää sarjoista hyvinTelevisio kertoi hyvinvointivaltion tarinan vointivaltion murenemisen tarinan, tarinan yhteiskuntaluokista modernisaatioprosessissa sekä tarinan avioliitosta on sukupuolten välisenä kamppailua. Tampere University Press 2014 YDIN 1 / 2016 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kun televisiosta on muodostunut ikään kuin moderni työväentalo, Hokan luokkaan, sukupuoleen ja hyvinvointivaltion merkitykseen liittyvien kysymysten käsittely ja toisiinsa kietoutuminen antaa draamallisia vastauksia yleisiin havaintoihin suomalaisen yhteiskunnan muuttumisesta. Arja Alho Jenni Hokka KAKKOSELTA KAIKELLE KANSALLE. Sarjojen kritiikkien kautta avautuu lisäksi tarina siitä, miten rahvasta ja tavallista kansaa on eri vuosikymmeninä kategorisoitu. SDP:N luopui työllisyyden keskeisestä roolista talouspolitiikassaan Bad Sillanpään suljetussa kokouksessa
Tutkimus siis avaa syventävän näkökulman romaanin henkilöhahmoihin. Analyysi osoittaa, että romaanin henkilöhahmoista edellä mainitut kaksitoista ovat merkittävän ja jatkuvan sisäisen konfliktin kantajia. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että sisäisiä konflikteja olisi vain Kariluodolla. Tuon ryhmäriippuvuuden vastakohtana on itsenäisyys, joka ilmenee pakoiluna ja ryhmän jättämisenä. Sisäiset konfliktit saavat aikaan merkittäviä seurauksia. Juhani Laineen mukaan Tuntematonta sotilasta on pidettävä romaanina, jossa konfliktit dominoivat ja jossa ne ovat teoksen rakennetta määräävä tekijä. Tuntemattomassa sotilaassa on kuitenkin kyse henkilöhahmoista, joten heistä saadaan tietoa ainoastaan kirjan sivuilta. Riitaojan riippuvuus ryhmästään on niin voimakas, että hän pyrkii kaikin voimin pysyttelemään mukana ja hoitamaan tehtävänsä patruunankantajana. Ne ohjaavat ja selittävät heidän toimintaansa. Väitöskirja Henkilöhahmon sisäinen konflikti Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas tarkastettiin Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa joulukuussa. Samalla on kyse henkilöhahmon minuudesta: siitä kätketystä ja peitetystä, joka sekin tulee esille ja paljastuu pala palalta. Sadisti Lehto pelkää hylkäämiskokemusten leimaamana sitä, mitä samalla haluaa. Lisäksi sisäisen konfliktin analyysi nostaa hahmoista esille uudella tavalla syventävää ainesta. Laineen mukaan merkittävä sisäinen konflikti tarkoittaa tässä yhteydessä sellaista, joka vaikuttaa voimakkaasti henkilöhahmoon. ANTISANKARI Riitaojan sisäisen konfliktin voi tiivistää seuraavasti. Ulkoiset seikat ja kätketyt sisäiset ominaisuudet paljastuvat Linnan tekstistä vähitellen. Tämä henkilöhahmojen piirre vaikuttaa myös kirjan muihin konflikteihin. Jatkuvilla sisäisillä konflikteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä konflikteja, joiden vallassa henkilöhahmo näyttää olevan lähes alituisesti. PÄÄTULOKSENA tutkimuksessa esitellään 12 henkilöhahmoa, joilla on sisäinen konflikti. Näin syntyy syvällinen kuva henkilöhahmon ulkoisista ilmentymistä ja sisäisestä elämästä (tunteet, toiveet, halut, pelot). Hänellä on kaksi kilpailevaa halua eli kaksi vaikeasti ratkaistavaa tarpeentyydytyksen suuntaa: toimia sotilaana ja paeta pois tuosta tehtävästä. TUTKIJA Juhani Laineen väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia ovat Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan (1954) henkilöhahmojen sisäiset konfliktit, miten ne ilmenevät ja millaisia vaikutuksia niillä on. Hän pelkää läheisiä ihmissuhteita, jotka kuitenkin viimekädessä RISTIRIITAINEN SOTILAS YDIN 1 / 2016 90 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Esimerkkinä sisäistä konfliktia potevista olen poiminut väitöstutkimuksesta muutaman tunnetun romaanihenkilön ja heihin mielestäni hyvin osuvat tutkija Laineen päätelmät
Upseerina hän sijoittuu henkisesti päällystön ja miehistön välialueelle, sillä hän elää alaistensa joukossa. Lehdon vaikeus läheisiin ihmissuhteisiin ilmenee muiden torjumisena ja ihmisten vihaamisena sekä sadistisina ääritiloina. Juhani Laine HENKILÖHAHMON SISÄINEN KONFLIKTI VÄINÖ LINNAN ROMAANISSA TUNTEMATON SOTILAS Jyväskylä Studies in Humanities 269 Jyväskylän yliopisto 2015 271 s. Lopulta hän johtaa alikersanttina nurisematta ryhmäänsä ja sen taistelutoimintaa. LISÄKSI Laine on löytänyt merkittäviä ja jatkuvia sisäisiä konflikteja Korpelalta, Kotilaiselta, Mäkilältä, Salolta, Karjulalta, Jalovaaralta ja Korsumältä. Viimeksi mainittuja ovat avuttomien sotavankien ampumiset, Riitaojan jatkuva rääkkääminen ja vihollissotilaiden ruumiitten häpäiseminen. Vastapoolina sille on hänen halunsa olla upseeri, joka välttää sodan arkipäivässä ohjesäännön tiukkaa noudattamista ja ankaraa kuria. Samalla Lehto edustaa hegemonista maskuliinisuutta, jossa hallitseva asema perustuu alistamiseen ja sivuuttamiseen. tekisivät hänen elämästään ihmisen elämän. Hurraaisänmaallinen kotiväki ja sodan alkamisesta iloitsevat ystävät odottavat SuurSuomen syntyä ja idän ikivastustajan nitistämistä. Se ohjaa hänet sisällissodan vääryyksillä värittyneeseen suhtautumiseensa ja synnyttää isänmaan arvottomaksi manaamista, kapitalismin kritiikkiä, oman armeijan arvostelua sekä vihollismaan ja sen sotilaiden ihannointia. Toisaalta Lahtinen haluaa pysyä henkisesti ja fyysisesti mukana ryhmänsä toiminnassa. Hän veljeilee alaistensa kanssa, mutta ei pysty sulautumaan muiden upseerien joukkoon. Esimerkiksi Honkajoella, Rokalla, Lammiolla ja Hietasella ei ole romaanin sivuilla ilmenevää sisäistä konfliktia. Samalla hän haluaa täyttää kotiväen toiveet loistavasti menestyvästä vänrikistä. Reijo Nättiaho YDIN 1 / 2016 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Edellinen tapahtuu puheen tasolla, jälkimmäinen toiminnan tasolla. Koskelan haluaa kuulua upseerien joukkoon, mikä tarkoittaa armeijan johtamisja toimintatapojen hyväksymistä. Epävarma Kariluoto haluaa täyttää velvollisuutensa ja samalla päästä selville mitä häneltä odotetaan. Kariluodolle on ehdottoman tärkeää hoitaa tuo tehtävä myytinmukaisesti ja oikealla tyylillä: hän haluaa käydä sotaa korkeaisänmaallisen tradition ja fraseologian velvoittamana. Juhani Laine tuo väitöstutkimuksessaan uutta ja mielenkiintoista tietoa Väinö Linnan luomista ja suomalaisten hyvin tuntemista romaanihenkilöistä. Salapunainen Koskela on rahvaanomainen, vähä-ääninen, vähäpuheinen ja hieman kömpelö upseeri. Epäkommunisti Lahtinen on selkeästi suuntautunut kommunismiin. Hän esittelee myös ilman sisäistä konfliktia toimivat henkilöt
Kyseessä on melankolinen levy, jossa kaikki suodattuu kuolemafiltterin läpi sekä sanojen että sävelten osalta. Tämä on levy, joka jää mieleen. Suuresti arvostamani David Bowie menehtyi syöpään. YDIN 1 / 2016 92 YDINKOKEMUS LEVYT. 2. 1. Aavemaisuutta lisää Bowien itsensä laulamat taustat. Artistit täydentävät toisiaan hyvin. Kauko Röyhkän mörinän leikkaa onnistuneesti Anna Inginmaan kuulaan kirkas laulu kokeneen Hypnomen-yhtyeen Sami Niemisen urkumaton, Pekka Laineen tyylikkään kitaransoiton ja kaikkivoivan rytmiryhmän taatessa maukkaan kuuntelukokemuksen. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. 3. 1. Minulle ennestään tuntematon ja enimmäkseen suomalaisista muusikoista koostuva Hexvesselyhtye soittaa hemmetin hyvän kuuloista rokkia. Ehjä kokonaisnäkemys paikkaa kappaleiden (joista selkeimmin erottuu edukseen komea balladi Green Gold) epätasaisuutta. 2. Poljento on enimmäkseen rauhallinen, lähes unenomainen. Se ammentaa selkeästi 60-luvun rockin perinteistä pehmeitä soundeja myöten. Väliin joidenkin kappaleiden osat ovat väkisinprogeiltun sekavia eivätkä sovi sen muuhun rakenteeseen. Ennen kuolemaansa Bowie ehti kuitenkin julkaista vielä yhden albumin, jolla hän tekee tiliä taiteilijuutensa kanssa. Albumin ikään kuin ajastaan irti olevat kappaleet ovat ällistyttävän hyviä. David Bowie piti viimeiseen asti kiinni tuotantonsa tuoreuden tunnusta, mutta sairauden haurastuttama ääni ei jätä rauhaan. Tämän kokoonpanon synnyintarinan haluaisin kuulla. Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen HUOMINEN ON UNI Stupido Records Hexvessel WHEN WE ARE DEATH Century Media David Bowie BLACKSTAR ISO/Columbia Records DAVID BOWIE PITI VIIMEISEEN ASTI KIINNI TUOTANTONSA TUOREUDEN TUNNUSTA, MUTTA SAIRAUDEN HAURASTUTTAMA ÄÄNI EI JÄTÄ RAUHAAN. 3. Tasokkaiden ja linjakkaan tuotannon ansiosta albumi pysyy hyvin kasassa. Tässä on potentiaalia monivuotiseen yhteistyöhön sekä listaja keikkamenestykseen
YDIN 1 / 2016 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT JÄTTILÄINEN (2016) • Ohjaus:AleksiSalmenperä • Käsikirjoitus:PekkoPesonen • Rooleissa:JoonasSaartamo, JaniVolanen,PeterFranzén, ElenaLeeve,SaaraKotkaniemi ONvuosi2007.Nuorivirkamies Jussi(Joonas Saartamo)saa valmisteltavakseenpoikkeuksellisenpäätöksen.SenmyötäKainuuseeninvestoitaisiinmiljooniaeuroja.Sadatihmisetsaisivat töitä.IsourakkaauttaisiJussia etenemäänurallaan.Hänpääsisi vaikutusvaltaistenmiestenkanssametsälle. Aleksi Salmenperänohjaama Jättiläinenondraamaelokuva todellisestaympäristökatastrofista.Samallasekertootodentuntuisentarinansuomalaisista hyväveli-verkostoistajamaan tavasta.Kunkaikkihyötyvät,ei ympäristöongelmistapuhumista katsotahyvällä. SamaanaikaanTalvivaaran kaivosyhtiöntoimitusjohtaja PekkaPerä(Jani Volanen)poseeraaeturivinpoliitikkojenkanssa kaivoksenavajaisissa.Hänpiiskaatyöntekijöitäännopeisiin suorituksiinkovassapaineessa. Vaikkatrillerirakentuuympäristöluvanvirkamieskäsittelynympärille,katsojapysyytekijöiden otteessa.TuloksenaonSuomessaharvinaisenrohkeaelokuva. Simo Ortamo 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELY H EL SI N KI F IL M I MAAN TAPANA YMPÄRISTÖTUHOT YDIN 1 / 2016 TalvivaarantoimitusjohtajaPekka PerääesittäväJaniVolanentutkii kaivoksensaastuttamaaojaa.. PäätöskoskeeTalvivaaran nikkelikaivoksenympäristölupaa.Jussihoitaatyönsäjasaa ympäristöneuvoksenpaikan. Kaivosaikootuottaauraania.Siitäontiedettykokoajan,paljastaaGeologiantutkimuskeskuksellatyöskenteleväAda(Saara Kotkanniemi). Elokuvassavuorottelevat Pohjois-Suomenaluehallinnossa työskentelevänvirkamiesJussin jahänenesimiehensä(Peter Franzén)konfliktiksimuuttuva fiktiivinentarinasekäTalvivaarankaivoksentodellisiavaiheitakuvaavatjaksot.Yhdessäne rakentavattuhoisantragedian korruptiosta,jokaeivarsinaisesti rikolakia. Myöhemminhänymmärtää,etteihänelleollutkerrottukaikkea. OhjaajaSalmenperäjakäsikirjoittajaPekko Pesonenosaavat pitäätarinantiukastiaisoissa. Kunkaivoksensaostusaltaatalkavatvuotaa,hänpainostaaviranomaisiavaikenemaanasiasta
Nykyinen pakolaiskriisi ei ensinnäkään ole loppumassa pian, eikä se ole Euroopan viimeinen haaste. Toiseksi, niin kauan kuin sodat jatkuvat, on ihmisiä, jotka pyrkivät Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. P eriaatteessa euroopan unionin jäsenmaat tiedostavat, että pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii yhteistä vastausta unionin tasolla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi helmikuussa puheessaan valtiopäivien avajaisissa, että länsimainen ja eurooppalainen arvoperusta on uhattuna pakolaiskriisin vuoksi. Käytännössä ne kuitenkin keskittyvät ajamaan itsekkäästi omia etujaan, mikä on ristiriidassa unionin periaatteiden kanssa. Euroskeptiset poliitikot käyttävät pakolaiskriisiä todisteena siitä, että Euroopan unionin projekti ja Schengensopimus eivät enää toimi. Euroopan unionin vastustajat ja muut pakolaiskriisin avulla pelkoa lietsovat tahot hyödyntävät unionin koordinoinnin puutetta tuhotakseen historian menestyksekkäimmän ja yhtenäisimmän ylikansallisen yhteistyöprojektin. Juutinrauman silta, josta oli viime vuosina muodostunut kanOSAMA AL ALOULOU Kirjoittaja on syyrialainen opiskelija, joka suorittaa maisterintutkintoa Åbo Akademin International Human Rights Law -linjalla. P elko, paniikki ja nationalistiset refleksit ovat palanneet takaisin julkisuuteen. Itävalta on keskeyttänyt Schengenin sopimuksen noudattamisen. Ukrainan sota on haastanut Euroopan unionin idänpolitiikkaa, mutta se on löytänyt järkeviä ratkaisuja ongelman käsittelemiseksi. Hän väittää, että se voi sitä vastoin tuhota koko Euroopan. PAKOLAISKRIISIN TULISI YHDISTÄÄ EUROOPPAA Eurooppa selviytyi vuoden 2008 talouskriisistä, vaikka se oli valtava. Uskon, että pakolaiskriisin tehokas ratkaisupolitiikka osoittaa heidän olevan väärässä. Tämä on johtanut konflikteihin maiden välillä ja luonut paniikkia koko maanosassa. Esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini muistuttaa jatkuvasti, ettei Euroopan unioni kykene ratkaisemaan pakolaiskriisiä. Tässä voi olla hiven totuutta, mutta se ei ole koko tarina. Suomi on lisännyt Ruotsin vastaisen rajan valvontaa. YDIN 1 / 2016 94 KOLUMNI. Euroskeptikot eivät ole ainoita, jotka käyttävät pakolaiskriisiä uhkakuvien maalaamiseen. Nykyisessä tilanteessa on huomioitava kaksi asiaa
Sen alueella elää yli 500 miljoonaa asukasta, ja YDIN 1 / 2016 95 KOLUMNI. Olen samaa mieltä valtionvarainministeri Alexander Stubbin helmikuisen lausunnon kanssa siitä, että EU on sairastunut ja sitä pitää puolustaa. Parin miljoonan turvapaikanhakijan majoitus ei pitäisi olla ongelma Euroopan unionille. Tuskin monikaan eurooppalainen olisi valmis palaamaan 1940-luvulle. Tuolloinhan Suomi olisi vastassa ensimmäisenä maana. Tässä tilanteessa se voisi tarkoittaa Venäjän kautta Eurooppaan suuntautuvaa liikennettä. Niiden ylläpito on kallista ja tehotonta, eikä niiden toiminta ole yhtenäistä. Unionin pitäisi toimia jopa rajojensa ulkopuolella, mikä tarkoittaisi humanitaarisen avun tehostamista ja poliittista painostusta luoda turvallisia vyöhykkeitä konfliktialueilla. Sen sijaan järkevä ja koko unionin kattava suunnitelma voisi lievittää paniikkia ja pelkoa. Tämän lisäksi Euroopan unionin tulisi tukea Kreikkaa poliittisesti ja taloudellisesti. se vastaanottaa kolme miljoonaa maahanmuuttajaa vuosittain. Tilanteesta ei olisi koskaan tullut kriisiä. Unionin tulisi perustaa yhteiseurooppalainen turvapaikkaja rajanvalvontajärjestelmä. Salakuljettajaverkostojen pysäyttäminen on olennainen osa kriisin ratkaisemista. Ainutlaatuista eurooppalaista yhtenäisyyttä ei olisi. Mikäli luopuisimme Euroopan unionin projektista tai Schengenin sopimuksesta, Eurooppa palaisi maailmansotien jälkeiseen tilaan. Unionin jäsenmaiden koordinoitu toiminta olisi voinut ratkaista pakolaiskriisin, mikäli maat eivät olisi keskittyneet ajamaan omia etujaan ensin. Eräässä vaiheessa Libanon vastaanotti noin 10 000 syyrialaispakolaista vuorokaudessa. Pakolaiset etsivät aina uusia reittejä. Euroopan unionin on täysin mahdollista ratkaista nykyinen pakolaiskriisi, mikäli Libanonin kokoinen maa selviää suhteellisesti paljon vakavammasta pakolaistilanteesta. Sen alueella elää yli 500 miljoonaa asukasta, ja se vastaanottaa kolme miljoonaa maahanmuuttajaa vuosittain. Ihmisvirrat ovat olleet ennustettavissa ja olisivat yhä hallittavissa. Tällä hetkellä EU:ssa on 28 jäsenmaata, mikä tarkoittaa 28 erillistä turvapaikkaja rajanvalvontajärjestelmää. Myös Turkin on kannettava siinä vastuunsa. E n usko, että pakolaiskriisi olisi syy hävittää tähän saakka menestyksekäs EUprojekti. Tämä on todellinen hätätilanne. Parin miljoonan turvapaikanhakijan majoitus ei pitäisi olla ongelma Euroopan unionille. Libanonissa joka neljäs asukas on Syyrian pakolainen. salliset rajat ylittävän integraation symboli, on nyt menettänyt tämän merkityksensä Tanskan ja Ruotsin välisten rajantarkastusten myötä
Äänensävyt ovat kireitä. HETA HEISKANEN Kirjoittaja osallistui tutkijana Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa. Kysellään luontohavainnoista. Kuka tai ketkä käyttäisivät esimerkiksi luonnon puhevaltaa. Kunnes aletaan puhua kummallekin yhteisistä asioista. Sovittelussa osapuolet ovat tasavertaisessa asemassa ja etsivät puolueettoman sovittelijan avulla ratkaisua kiistaansa. -tutkimushankkeeseen, on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa ja toimii rikosja riitasovittelijana. YDIN 1 / 2016 96 KOLUMNI. Puhua kuitenkin pitäisi. Siinä tapauksessa meillä ei ole puhuttavaa, toinen jyrähtää. Miehet eivät katso toisiaan, vaan tuijottavat tiukasti sovittelijoita. Y mpäristösovittelu on varsin uusi sovittelumuoto Suomessa. Miesten silmät kirkastuvat. Vaan kun ei sopimisesta tahdo tulla mitään. SOVITTAISIINKO. Jos ei aidata, mitä sitten pitäisi tehdä. Sovittelu on ollut Suomessa jo pitkään käyKuka tai ketkä edustaisivat puolueetonta yleistä etua ympäristösovittelussa. Tämä on periaatekysymys, toinen sanoo. Nyt sovitellaan. Kahvia ei ole, ja takit on jätetty käden ulottuville. Osapuolet eivät ole keskustelleet kymmeneen vuoteen. Aidataanko alue vai ei. N euvottelupöytä on pyöreä. Neuvottelu meinaa tyssätä tykkänään. Kumpikaan ei halua joustaa
Kiitos siis lapinpöllön kumpikin myönteli, että yhteistyö on kummallekin tärkeää. Ympäristökiistoista keskustellaan sen sijaan useimmiten kuulemistilaisuuksissa, tuomioistuimissa ja keskustelupalstoilla. Näistä rajoituksista huolimatta sovittelua voi jo nykyisellään soveltaa kaavakiistoihin ja etenkin niiden ennaltaehkäisyyn. tössä rikosja riita-asioissa. Eräs ympäristösovittelun ominaispiirteistä on myös laaja osallisten piiri. Saamelaisten kotiseutualueella pitäisi myös varmistaa alkuperäiskansan oikeuksien toteutuminen. Epäilevät erkit voivat tosin kysyä, mitä eroa sovittelulla silloin on kuulemisja osallistumismenettelyihin nähden. Lapinpöllöstä tehty näköhavainto. R ikosja riitasovittelussa on mahdollista sopia asioista oikeudellisesti sitovasti. Kaavamenettelyssä sovittelun tuloksena taas ei voi syntyä sitovaa sopimusta, sillä se sotisi väistämättä kunnanvaltuuston toimivaltaa vastaan. Luonteva lähtökohta osallisten määrittelemiselle olisi nykyinen ympäristölainsäädänYDIN 1 / 2016 97 KOLUMNI. tö asianosaisuudesta. P alataan vielä sovittelupöydän ääreen. Kun toista voi katsoa silmiin ja kätellä lähtiessä, voi keskustella jo vaikeammistakin asioista. Osapuolia on yleensä paljon. Kuka tai ketkä edustaisivat puolueetonta yleistä etua ympäristösovittelussa. Y mpäristösovittelua on kokeiltu Suomessa muun muassa SOMARIhankkeessa Turun seudulla. -hankkeessa, joka kartoitti Lapissa ympäristösovittelun mahdollisuuksia. Miten löytää kompromissi, jos näkökulmat ovat kaukana toisistaan. Tällaisiin johtopäätöksiin päädyttiin Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa. Sovitteluideologia taas puoltaisi sitä, että kaikki, joilla on asiaan intressi, saavat halutessaan osallistua. Tällöin sovittelun oppeja voi ajatella järjestelmän sijaan työkalupakkina. Millaista ympäristösovittelu sitten olisi. Vastaavanlainen on toki mahdollista Suomessakin. Parhaimmillaan sovittelun avulla voitaisiin ehkäistä ennakolta ympäristökiistojen syntyä tai lyhentää niiden kestoa. Hankkeessa selvisi, että sillä on useita erityispiirteitä. Asiasta tarvittaisiin jonkinlainen linjaveto. Parhaimmillaan ne ohjaavat lopputulosta. Sellaisia ei nimittäin tehdä vuosittain, ja luontoihmiselle siitä kuuleminenkin on iso asia. Kiinnostus ympäristösovitteluun on nyt suurta, koska muun muassa kaavakiistat kuormittavat oikeusasteita ja pitkittävät hankkeiden toteutumista. Viimekädessä kaava-asiat eivät ole sovittavissa ohi kunnallisen päätöksenteon. Ympäristönsuojelijatkaan eivät aina ole samaa mieltä ympäristöviranomaisten kanssa, vaikka kumpikin taho edustaisi yleistä etua. Alankomaissa, jossa ympäristösovittelua hyödynnetään maankäyttöä koskeviin kiistoihin, voidaan päättäjille tehdä suosituksia. Sovittelun työskentelymallit, puolueettomien sovittelijoiden käyttö ja osallisten laajempi määrittely tekisivät kaavoituksesta oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa. Myös hallinto-oikeus, kuntien itsemääräämisoikeus ja muut oikeusnormit luovat omat reunaehtonsa sovittelulle. Yleinen etu voi puoltaa toisaalta ympäristönsuojelua ja toisaalta taloudellista toimintaa. Se on kuitenkin monesti varsin suppea ja vaihtelee laeista riippuen. Kuka tai ketkä käyttäisivät esimerkiksi luonnon puhevaltaa. Kaavakiistoissa edellä mainitut asiat muuttuvat todeksi. Ympäristösovittelussa tulee huomioida yleinen etu, jonka määrittämiseen tarvitaan tietoa ja asiantuntijoita. Esimerkiksi kaava-valmisteluun voi osallistua satoja ihmisiä, yrityksiä ja järjestöä. Mikä asia oli ratkaiseva. Näistä kaikista puuttuu puolueeton fasilitaattori ja kaikkien osapuolien tasa-arvoinen äänivalta. Sopimuksen sitovuus rinnastuu tuomioistuimen tuomioon, jos sen käy vahvistuttamassa. Sovittelun ansiosta osapuolet välttävät pitkän ja kalliin oikeudenkäynnin tuomioistuimessa. Keillä kaikilla on oikeus osallistua sovitteluun
Tämä on ilmennyt ensinnäkin niin, että muiden perusoikeuksien turvasta ei ole paljonkaan välitetty [--] Toisaalta taas omaisuusturvasäännöstä on jatkuvasti ruvettu tulkitsemaan yhä tiukemmin niin, että mm. ”Ensi vuoden toukokuussa järjestettävässä kansanäänestyksessä briteille annetaan tilaisuus aloittaa vaalitavan demokratisointi.” Ydin 3/2010 YDIN 1 / 2016 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. Vuonna 2010 Britannian politiikka näytti kulkevan kohti konsensusta ja demokraattisia uudistuksia. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. ”KUN David Cameron ja Nick Clegg astuivat kameroiden eteen aurinkoisena toukokuun päivänä pääministerin virka-asunnon ruusutarhassa, monet pitivät sitä tervetulleena merkkinä uuden aikakauden alusta Britannian sisäpolitiikassa. Oli kuin uusi huomen olisi koittanut, kun kaksi nuorekasta poliitikkoa ilmoitti sopineensa hallitusyhteistyöstä.” Toimittaja Erkki Toivanen kirjoitti Ydin-lehden numerossa 3/2010 Britannian uudesta pääministeristä David Cameronista artikkelissaan Konsensuksen ja koalition uusi Britannia. ”Suomessa – toisin kuin monessa muussa maassa – perusoikeuksissa on kuitenkin yksipuolisesti korostettu omaisuuden suojaa. Maan sisäpolitiikka oli kokenut suuren muutoksen, kun hallituksen muodosti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kaksi puoluetta, Cameronin konservatiivit ja ”EHKÄ kaikkein jyrkimmin eduskunnan mahdollisuuksia suorittaa uudistustoimintaa rajoittaa kuitenkin kasalaisten perusoikeuksien meillä saama erityislaatuinen merkitys.” Oikeustieteen kandidaatti Heikki Karapuu arvosteli Suomen perustuslain taantumuksellisuutta Ydin-lehden numerossa 1/1973 julkaistussa artikkelissaan Perustuslait yhteiskunnallisen uudistustyön esteinä. Perusoikeuksien tuli hänen mukaansa ”taata kansalaisille ehdoton oikeus vaatia valtiota noudattamaan sellaista sosiaalipolitiikkaa, että jokaisella kansalaisella on kohtuullinen toimeentulo ja elintaso.” Monet perusoikeudet nousivat perustuslakiin vasta vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa. Ongelmana oli hänen mukaansa omaisuuden suojan kieroutunut tulkinta. hinnankorotusten kieltäminen, vuokralaisten irtisanomissuojan lisääminen, jokamiehen onkimisoikeuden laajentaminen ja vapunpäivän tekeminen palkalliseksi vapaapäiväksi on katsottu sen vastaiseksi.” Karapuu vaatikin parantaBritannian kansanäänestys – vaalitavasta Perustuslaki rajoitti kansalaisten oikeuksia maan muiden perusoikeuksien suojaa. Cleggin liberaalidemokraatit
Sarjakuvien tyylien ja teemojen monimuotoisuus tekee lukukokemuksesta varmasti yllättävän. Sarjakuvat vaihtelevat yhtäjaksoisista tarinoista yksittäisten kuvien sarjoihin, samoin myös toteutustavat vaihtelevat tekijän mukaan. 10 € rauhanliitto.fi TUOREITA KUULUMISIA rauhasta SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI! sadankomitea.fi Sadankomitea. Sadankomitea on pasifistinen ja antimilitaristinen rauhanjärjestö, jolle rauha on ainoa ratkaisu. Vain yhdessä voimme vaikuttaa! Jäsenyys on kannanotto turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. 15 € Rauhanmerkkikangaskassi Naisten ja miesten mustia alushousuja valkoisella rauhanmerkillä, koot S–XL. Liity nyt Rauhan tiellä ANTIMILITARISTINEN SARJAKUVA-ANTOLOGIA Kirjan tekijöinä on joukko suomalaisia sarjakuvataiteilijoita, muun muassa Sarjakuva-Finlandialla palkittu Tiitu Takalo. TILAA & KATSO MUUT RAUHANTUOTTEET VERKKOKAUPASTA! rauhanasema.fi/k auppa TILAA RAUHANLIITON KUUKAUSITTAINEN UUTISKIRJE