. 51. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Kamppailu Elysée-palatsista Pakolaisten kaupunki Suuri sote-puhallus. 2017 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa KANSA KADUILLA Demokratia ei hengitä ilman toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. vuosikerta / 1 l
4. Päivän kestävä koulutus on tilaisuus sinulle, joka kirjoitat tai haluat kirjoittaa juttuja rauhanlehtiin. TERVETULOA Vapaus Valita Toisin -yhdistyksen mukana edistämään yhteiskunnallista keskustelua ja osallistumaan monipuolisiin ja laadukkaisiin tilaisuuksiin. Lisätietoja ohjelmasta ja aikatauluista sekä ohjeet ilmoittautumiseen julkaistaan pian. Lisätietoja MINNA VÄHÄSALO SADANKOMITEAN JÄRJESTÖKOORDINAATTORI TIEDOTUS@SADANKOMITEA.FI 040 167 9660 RAUHANLEHTIEN TOIMITTAJAKOULUTUS 8. Osaamisesta ja osallistumisesta kasvaa muutosvoima – yhdessä toimien! LIITY (10 €) JÄSENEKSI FI25 5780 3820 0678 40 VIESTIOSAAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI Pax, Ydin ja Antimilitaristi järjestävät toimittajakoulutuksen lauantaina 8.4. 2017. Koulutuksessa käsitellään lehtiartikkelin suunnittelua ja tarjoamista toimituksiin. TEEMOINA demokratia, vapaus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja kestävä kehitys ja kuinka nämä pohjoismaiset arvot saadaan toteutumaan tämän päivän Suomessa ja maailmassa. Tutustumme myös kolmeen erilaiseen rauhanpoliittiseen lehteen ja ajankohtaisiin rauhankysymyksiin
Lopetetaan sota! Milloin. / 42 ARJA ALHO Matkalla rauhaan / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Mitä me tehdään. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 KIRSI KOIVUPORRAS Luokittelua / 12 LAURI HANNIKAINEN Mitä saimme tietää Itä-Aleppon kapinallisten sotapolitiikasta. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Uskotko henkesi pääomasijoittajalle. Nyt! YTIMESSÄ 50 JOHANNES JAUHIAINEN Tekemättömiä töitä Ranskan vaaleissa / 54 TOMI KIILAKOSKI Nuorten vaikuttamistapojen kirjo / 58 MIKAEL BÖÖK Ääniä vasemmalta / 66 VAPPU TAIPALE Ebola-virus yllätti maailman / 71 JAAKKO KIANDER Työeläkejärjestelmän tulevaisuus / 73 TAINA MÄKELÄ Kurdinaisten kamppailu YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Ottoja Oliver Stonen kamerasta / 82 KRISTIINA TUURA Omaa tarinaa piirtämässä / 84 EERO SUORANTA Varpusen rohkeus / 86 SIMO ORTAMO Ruoka on politiikkaa / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 KAISA LEINO Pitkiä letkuja ja anteeksipyytelemätöntä iloa / 94 TIMO MIELONEN Eduskunnan vaadittava selvityksiä varustautumisesityksiin / 96 PEKKA PELTOLA Armeijatta itsenäistynyt Suomi / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2017. / 20 HENRIK LAHTINEN Isien vuoro / 24 MARJATTA PÖLLÄNEN Rauha toteutuu arjessa / 30 FRANCESCO MOISÉS BASSANO Pakolaisten kaupunki / 35 BIRGIT COUFAL Onnellinen loppu Itävallassa – toistaiseksi / 40 SIMO ORTAMO Saako robotti tappaa
Yhdenvertaisen kohtelun pitäisi olla itsestään selvää. Hän koki, ettei ole tullut kuulluksi. Sitä ne kuitenkin harvoin ovat. Y lin laillisuusvalvoja oikeuskansleri Jaakko Jonkka ilmaisi huolensa lainsäädännön tasosta ja lakien perustuslainmukaisuudesta. Yhtä tärkeää on, että ne ovat perustuslain mukaisia. Eikä tämä ilmiö rajoitu vain Yhdysvaltoihin. On käsittämätöntä, miten suurpiirteiYDIN 1 / 2017 4 PÄÄKIRJOITUS. Tietämättömyys historiallisista kehityskuluista ja maailmanpolitiikan kipupisteistä vain vahvistuu, kun tietofirmat räätälöivät valtavan (dis) informaation kunkin ennakkoluuloja ruokkivaksi kuplaksi, jossa on turvallista köllötellä kuin oravaisen kuusen latvassa. Hallituksen toimintakertomuksista puolestaan tulee esille, kuinka vähän tietoja lainmuutosten toimivuudesta kootaan. Presidentti Donald Trumpin uhmakas ja egosentrinen kielenkäyttö on ehtymätön lähde sosiaaliselle medialle. Perustuslaki kun määrittää, miten kansalaisia on kohdeltava ja miten vallankäyttö jakautuu. Ongelmia on ollut lainmuutosten vaikutusten arvioinnissa ja pykälien selkeydessä sekä myös taustaselvittelyissä. Koulutuksen eriarvoisuus ja kriittisen tiedonkäsittelyn valmiuksien puuttuminen ovat tehneet mahdolliseksi oman elämänsä karikatyyrin nousun kansakunnan kaapin päälle. Arvelen kuitenkin, ettei Donald Trump istu presidenttikauttaan loppuun asti. Hän on altis skandaaleille, mutta hän voi olla myös populistisuudessaan uhka amerikkalaiselle rautaiselle järjestykselle, jossa tunnetusti raha ja turvallisuuskoneisto puhuvat. Silti hallitus on antanut joukon esityksiä, jotka asettavat ihmiset lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. Arvaamattomuudesta on tullut moninkertaisesti enemmän maailmanpolitiikkaa hallitseva tekijä kuin aiemmin. Ongelma ei rajoitu vain maahanmuuttajien syrjivään kohteluun. Pykälät tarvitsevat tulkitsijansa. Kansalaisten oikeuksien kannalta on tärkeää, että esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät lait ovat ymmärrettäviä. Eduskunnalle on viime vuosikymmeninä annettu noin tuhat esitystä vaalikausittain. Näin ei käynyt. ITSEVALTIUS, HARVOJEN VALTA JA KANSANVALTA ARJA ALHO päätoimittaja M aailman kirjat ovat epäjärjestyksessä – elleivät sekaisin. Räikeintä on maahanmuuttoviraston toiminta. Samalla kun naurattaa, myös pelottaa. Sitä voisi luulla, että kun amerikkalaiset pudottivat atomipommin vuonna 1945, he olisivat valmentaneet niin kansalaisiaan kuin päätöksentekijöitään suureen vastuuseen luomalla maailman parhaimman kaikille kuuluvan koulutuksen. Toki sekin voi merkitä myös hyvää: muiden on oltava herkempiä, ketterämpiä ja valmiimpia keskusteluille, jotta kansainvälinen yhteisö voi ylipäätään toimia minkään globaalin haasteen edessä
Totta onkin, että aikaa menee, pitää olla erilaisia näkemyksiä, jotta parhaat vaihtoehdot löytyvät ja on oltava altis arvioitavaksi. Poliittisten puolueiden pitäisi asemoida itsensä osaksi kansalaistoimintaa ja lähivaikuttamista. Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski kirjoittaa toisesta näkökulmasta: nuorten demokratiaasenteista. Tosiasia on, että kaikilla puolueilla on ollut vaikeuksia saada ehdokkaita kuntavaaleihin. Jos näin jatkuu ja ehdokkaat löytyvät tulevaisuudessa yhä harvempien joukosta, poliittinen järjestelmä tulee kykenemättömäksi ylläpitämään demokratiaa. Ei siis ihme, että kansalaiset olettavat puolueiden hoitavan asiat ja kuvittelevat niillä olevan omat sisäiset kasvattamonsa uusien päättäjien synnyttämiseksi. Miten on mahdollista, että meistä on tullut sivustakatsojia. Y hteiskunnallisesti suurimerkityksellisestä sosiaalija terveydenhuollon palvelujen uudistamisesta, sotesta, on tullut kuin valas, johon on kiinnittynyt kaikenlaisia loisia. Harvainvallan haamu on jo liikkeellä. Niistä on kuitenkin tullut osa edustuksellisen demokratian rakennetta. Monet kuntalaisista pitävät poliittista päätöksentekoa aikaa vievänä, repivänä ja epäkiitollisena. YDIN 1 / 2017 5 PÄÄKIRJOITUS. Jonkinlainen murros on menossa. Isoissa kaupungeissa ongelmat eivät ole yhtä ilmeisiä. Harvainvallan haamu on jo liikkeellä. Lohdullista on, että tavalliset ihmiset tekevät, tukevat ja auttavat – ja osoittavat mieltään. Kun vielä juttelin Salimin ja Neametullahin kanssa, en voinut olla ajattelematta kaikkia niitä lapsia ja nuoria, jotka nyt ovat juuttuneet Turkkiin Euroopan vetäytyessä kuoreensa. Se tarkoittaa, että osallisuudella ja osallistumisella on tulevaisuutta. Sitä voi kutsua suureksi puhallukseksi, josta myös hus:n toimitusjohtaja Aki Lindén puhuu keskustelussamme. sesti se noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Vielä käsittämättömämpää on, että poliittinen päättäjä sallii tällaisen venytyksen. Kun oikein venytetään, kukaan ei ole mielivaltaiselta kohtelulta turvassa. Kevään kuntavaalit saavat pohtimaan lähivaikuttamisen toimivuutta. Y din-lehti aukoo vuoden 2017 ensimmäisessä numerossa näköaloja osallisuuteen sekä myös päivän kuumiin kysymyksiin, rauhantyötä unohtamatta. Mutta vain haukuilla ei elä edes poliitikko. Johannes Jauhiainen puolestaan Ranskan vaaleista, joissa oikeistopopulismi joko etenee tai sitten ei, kuten Birgit Coufal omassa Itävalta-jutussaan rohkenee toivoa. Suomessa yritetään toteuttaa nyt jotain sellaista, jota ei ole missään muualla. Yhtiö ja yksityinen eivät istu ennaltaehkäisevään toimintaan, lastensuojeluun ja perheiden tukemiseen tai ylipäätään hoitamaan vakavasti sairaita ihmisiä, joilla on muutakin tekemistä kuin miettiä itse, mitä haluavat hoidoksi. Yksi kummallisimmista on valinnanvapauden nimissä esitettävä yhtiöittäminen, jossa maan hallitus aikoo antaa yksityisille toimijoille etulyöntiaseman lain voimaantulosäännöksissä
/ sivu 66 PIRITA TOLVANEN on helsinkiläinen kuvittaja-graafikko. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. / sivu 73 SIMO ORTAMO on ulkomaantoimittaja ja poliittisen historian maisteriopiskelija. / sivu 30 VAPPU TAIPALE on lääkäri ja rauhanaktivisti. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@helsinki.fi HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Seppo Heinonen / Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 71 TOMI KIILAKOSKI on filosofian tohtori ja Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija. / sivu 92 MARJATTA PÖLLÄNEN on eläkkeellä oleva vapaa toimittaja Kangasalta. / sivu 20 KAISA LEINO on filosofian maisteri, sarjakuvaopettaja ja viestinnän osaaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 58 KRISTIINA TUURA on helsinkiläinen tilataitelija jaPiirtämällä näkyväksi – Illustrating Me -näyttelyn koordinaattori. / sivu 10 GIACOMO SINI on italialainen kuvajournalisti. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 24 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 35 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 14 JOHANNES JAUHIAINEN on politiikan tutkimuksen maisteriopiskelija sekä Ranskan ja MENA-alueen politiikkaan ja kulttuuri-ilmiöihin erikoistunut freelance-toimittaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. alv 10% ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 54 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. 51. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat PDF-versiona Ytimen verkkokaupasta: www.holvi.com/shop/ydin-lehti Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDIN 1 / 2017 tekijät YDIN 1 / 2017. / sivu 40, 86 & 88 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 82 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. / sivu 90 HENRIK LAHTINEN on sosiaalipolitiikkaan ja ruoantuotannon ongelmiin perehtynyt vapaa toimittaja. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 58 BIRGIT COUFAL on Suomessa asuva itävaltalainen toimittaja. / sivu 24 TAINA MÄKELÄ on toimittaja. / sivu 50 JAAKKO KIANDER on valtiotieteiden tohtori sekä työeläkeyhtiö Ilmarisen talousja hallintojohtaja. FRANCESCO MOISÉS BASSANO on italialainen toimittaja, joka on erikoistunut juutalaiseen maailmaan ja vähemmistökysymyksiin. / sivu 93 JYRKI LUUKKONEN on Ylöjärvellä asuva valokuvaaja. / sivu 30 MIKAEL BÖÖK on kirjastoaktivisti
YDIN 1 / 2017 ”OLEMME turvapaikanhakijoita Irakista. Irakista tulleita on Suomessa 7 000 – 8 000. Luulimme, että Suomi haluaisi auttaa. Haluamme heidän vastaavan meille. Melkein kaikilla meillä on kielteinen turvapaikkapäätös. He antavat kielteisen päätöksen yhdeksälle kymmenestä. Missä ovat ihmisoikeutemme?” Simo Ortamo TULIMME HAKEMAAN TURVAA Ytimekkäät SIM O O RT AM O YDIN 1 / 2017 Irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat osoittivat mieltään Helsingin Rautatientorilla käännytyksiä vastaan helmikuun lopussa. Ytimelle puhunut mielenosoittaja ei halunnut kertoa nimeään.. Kun tulimme tänne, he muuttivat mieltään. Puhumme kaikkien pakolaisten puolesta. Ensin he antoivat meille majoitusta ja apua ja nyt haluavat lähettää meidät pois. Vuonna 2015 Suomen hallitus lupasi avata ovet irakilaisille pakolaisille, koska Irak on vaarallinen. Emme tulleet tänne rahan takia tai huvin vuoksi vaan hakemaan turvaa. Vaadimme maahanmuuttovirastoa muuttamaan päätöstään ja lopettamaan karkotukset. Osoitamme mieltämme, koska maahanmuuttovirasto väittää Irakin olevan turvallinen maa ja haluaa käännyttää meitä sinne. Irakissa on vaarallista. Ainakin neljä tai viisi käännytettyä on jo kuollut siellä. Olemme ihan tavallisia ihmisiä ja haluamme vain turvallisen paikan
helmikuuta. YDIN 1 / 2017 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2017 ”JOS TRANSSUKUPUOLISET IHMISET EIVÄT VOI KÄYTTÄÄ YLEISIÄ VESSOJA, ME EMME VOI MENNÄ KOULUUN, MENNÄ TÖIHIN, KÄYTTÄÄ TERVEYDENHUOLLON PALVELUITA… KYSE ON SIITÄ, VOIMMEKO OLLA OLEMASSA JULKISESSA TILASSA.” Näyttelijä ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen puolestapuhuja Laverne Cox MSNBC-kanavan haastattelussa, 23
Se tulee mahdollistamaan sen, että voimme elää turvassa ilman pelkoa ja vihaa, Ben-Abba sanoi lausunnossaan. Rauha vastaa meidän etujamme. Tutkimus: Vaaliehdokkaat viestivät somessa toisiaan piikittelemällä LAAJAAN verkkoaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan eri puolueiden vaaliehdokkaiden keskinäinen vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on suurelta osin syyttelevää ja aggressiivista. Haaretz-sanomalehti raportoi, että Alonin and Ze’evin suorittaessa aikaisempaa vankeusrangaistustaan viime joulukuussa Israelin armeija siirsi heidät vankilasta toiseen heitä tukeneen mielenosoituksen jälkeen. Toisin kuin YK:n johtamissa rauhanneuvotteluissa, joiden uusi kierros järjestettiin helmikuussa Sveitsin Genevessä, Astanan kokouksessa ei ollut mukana Syyrian poliittista oppositiota vaan ainoastaan aseellisia oppositioryhmiä. – Dialogi eri puolueiden ehdokkaiden välille syntyi usein siitä, että kritisoitu ehdokas alkoi puolustaa itseään, kertoi tutkija Matti Nelimarkka Aalto-yliopiston tiedotteessa. Neuvottelujen tuloksena Venäjä, Turkki ja Iran julistivat perustavansa komission valvomaan maahan julistetun tulitauon noudattamista. Esimerkiksi Facebookissa nokittelevat kommentit keräsivät sävyltään neutraalimpia enemmän tykkäyksiä, ja ehdokkaat vastasivat aktiivisesti toisten esittämiin syytöksiin. Naispuolisia aseistakieltäytyjiä tukeva Mesarvot-järjestö kuitenkin pitää toistuvia siirtoja yrityksenä nujertaa vangitut aseistakieltäytyjät henkisesti. – Miehitys vahingoittaa myös meitä israelilaisia. – Näissä olosuhteissa Venäjän julistama tuki YK:n rauhanprosessille on pelkkää puhetta, Mühlberger arvioi UPI:n julkaisemassa kommentissa. Tutkimuksessa olivat mukana Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston HIIT-tutkimusyksikkö sekä Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC.. Ehdokkaiden kinastelu myös vaikuttaisi houkuttelevan yleisöä. Armeijan mukaan Alonin ja Ze’evin siirrossa oli kyse rutiinitoimenpiteestä. Alonin ja Ze’evin mukaan heille kerrottiin, että tulevaisuudessa heidät siirrettäisiin uuteen vankilaan jokaisen vastaavan tukimielenosoituksen yhteydessä. Syyrian hallitus ja kapinalliset neuvotteluissa Astanassa Kolme aseistakieltäytyjää vangittu Israelissa ISRAELILAISET Atalia Ben-Abba, Tamar Alon ja Tamar Ze’evi ovat saaneet vankeustuomion kieltäydyttyään palvelemasta Israelin armeijassa ja osallistumasta palestiinalaisalueiden miehitykseen, kertoi War Resisters’ International helmikuussa. – Ehkä ehdokkaiden oli helpompaa sivuuttaa äänestäjän esiin nostama kysymys kuin kilpailijan syyttävä viesti, arvioi verkkojulkisuuden tutkija SallaMaaria Laaksonen. YDIN 1 / 2017 9 YTIMEKKÄÄT KAZAKSTANIN Astanassa pidettiin tammikuussa ensimmäiset Syyrian sisällissodan rauhanneuvottelut, joihin osallistui sekä Syyrian hallituksen että kapinallisten edustajia. Ben-Abba tuomittiin ensimmäistä ja Alon sekä Ze´evi puolestaan jo viidettä kertaa. Vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että ehdokkaat nostivat usein esille kilpakumppaneiden virheitä ja huonoa käytöstä, pyrkien ilmeisesti mustamaalaamaan tai häpäisemään toista ehdokasta tai tämän puoluetta. – Astanan neuvottelut eivät ole vaihtoehto Geneven neuvotteluille, vaan yksi askel lisää, sanoi Kazakstanin varaulkoministeri Roman Vassilenko AlJazeeran mukaan. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijan Wolfgang Mühlbergerin mukaan Astanan neuvottelujen ajoitus kertoo siitä, kuinka niitä tukenut Venäjä haluaa hyödyntää hallituksen joukkojen Aleppossa saavuttaman voiton jälkeistä tilannetta määritelläkseen Syyrian tulevaisuutta
Moni suomalainenkin voi paremmin muuttaessaan lämpimämpään ja vähäsateisempaan vyöhykkeeseen. Lähde: Tilastokeskus Arto Salmela VERTAILU EUROOPAN ETELÄN JA POHJOISEN VÄLILLÄ ELINAJANODOTE (TYTTÖJEN JA POIKIEN KESKIARVO) POHJOISJA ETELÄ-EUROOPASSA: 74,9 80,7 73,7 83,8 Etelä-Eurooppa: Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali 1980 2014 ETELÄ-EUROOPPA POHJOLA ELINAIKAODOTE KESKIARVO ELINAIKAODOTE KESKIARVO MUUTOS VUOSIA +10,1 +5,8 Pohjola: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. EteläEuroopassa saadaan esimerkiksi UV-säteilyä runsaasti myös talvikuukausina. Ilmeisesti EUsäädökset ja vilkas kanssakäyminen ovat muutoksen perussyy. EU pitää niistä tilastoja kiitettävästi yllä. Terveydenhoito on Pohjolassa hyvää tasoa, mutta näiden lukujen perusteella Välimeren maissa on vuosina 1980–2007 tapahtunut valtava muutos, jossa sikäläinen järjestelmä on kehittynyt lähes samalle tasolle. YDIN 1 / 2017 10 YTIMEKKÄÄT NELJÄ Pohjoismaata ja neljä Välimeren maata: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali. Tulos on yllättävä: vaikka Etelä-Eurooppa rämpii talousvaikeuksissa, elinajanodote alueella on kohonnut nopeasti. Näiden kahden eurooppalaisen maaryhmän ero on uskomattoman suuri lähes kaikkien indikaattorien mukaan. On ilmeistä, että Välimeren ilmasto ja ruokavalio vaikuttavat elinajanodotteeseen. Tulos on kuitenkin niin radikaali, että tietojen oikeellisuus epäilyttää
Sosiologi Harley Bergroth puhui hiljattain Helsingin Sanomissa koetuista arvottomien ja arvokkaiden ihmisten luokista. Arvokkaat ihmiset käyvät töissä ja kuluttavat . Arvokas voi olla köyhänäkin, hyvänä esimerkkinä yhteiskunnallisesti aktiiviset opiskelijat, joilla on paljon sosiaalista pääomaa ja globaali maailma hyppysissään. Kiitetty ja kiistelty elokuva kertoo tarinaa Suomesta, jossa jokin on nyrjähtänyt paikoiltaan. Vastaa niin kuin tuntemattomalle kysyjälle kerrotaan: rauhallisesti, kiihkotta. K ahtia jakautumisen sijaan Suomi on ehkä ennemmin jakaantunut useisiin uusiin luokkiin. Työttömät eivät ole homogeeninen ryhmä, kuten eivät ole maahanmuuttajat, opiskelijat tai akateemiset asiantuntijatkaan. Eliittiä onkin monen silmissä se hyvin koulutettu asiantuntijatyötä tekevien joukko, joka ei välttämättä itse identifioi olevansa eliittiä. . Kävin katsomassa Elina Hirvosen dokumentin Kiehumispiste hiljattain DocPoint -festivaaleilla. Tämän tekstin alussa puhui mies, joka edustaa ehkä tyypillisintä mielikuvaamme syrjäytyneestä. Tuli avioero, työpaikka meni alta ja terveys petti. Arvottomuuden kokemiseksi ei kuitenkaan tarvitse elää köyhyysloukussa. Miten se on mahdollista. Tunnen monta maahanmuuttajaa, jotka identifioisivat itsensä helposti arvottomien luokkaan, koska eivät koe olevansa osallisia yhteiskunnassa. ja ovat mielikuvissa valkoisia. He kokevat, että on olemassa eliitti, joka ei kuuntele heidän huoliaan, ja että kaikki yhteiskunnan ydinlupaukset on petetty, sanoi Hirvonen Ylen haastattelussa tammikuussa. Eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen edellyttävätkin, että pystymme Suomessa asuvina ihmisinä kohtaamaan toisemme – ja myöntämään, että myös me itse voimme olla osa ongelmaa. Arvottomien luokkaan joutuneet eivät ole talouselämän kannalta hyödyllisiä. – Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kokevat jäävänsä täysin syrjään. Kamera ei näytä kasvoja, enkä muista tarinaa sanasta sanaan jälkikäteen, mutta sen perussanoma on tuttu. Tarina ei kuitenkaan kerro, kokiko hän itse niin. Virallistenkin määritelmien mukaan osallisuus on sekä kokemusta että konkreettisia perusoikeuksia, kuten mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen sekä työhön ja toimeentuloon. He ovat pudonneet köyhyysloukkuun esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. YDIN 1 / 2017 11 KOLUMNI M ies kertoo tarinaa. Sitten tulivat pakolaiset, mutta samassa leipäjonossa heitä ei ole näkynyt. Luokittelua KIRSI KOIVUPORRAS Kirjoittaja?on?Ytimen?entinen?toimitussihteeri.. Osallisuuteen kuuluu myös mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua tasavertaisena kansalaisena päätöksentekoon
Suurten tiedotusvälineiden kuten Helsingin Sanomien luoman kuvan mukaan sodassa oli kaksi osapuolta: julma pommittaja ja siviiliväestö. Siviilien joukkoon piiloutuminen ja heidän käyttämisensä ihmiskilpinä tekee kaupungin valloittamisen vaikeaksi. Itä-Aleppon tapauksessa tiedotusvälineet epäonnistuivat pahoin. joulukuuta, kun kapinallisilla oli hallussaan enää pieni alue, Helsingin Sanomat heräsi kertomaan, että yk:n mukaan kapinalliset olivat estäneet siviilejä pakenemasta ja käyttivät heitä ihmiskilpinä. LAURI HANNIKAINEN Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori.. Helsingin Sanomien tahdittamaa virttä veisasivat muun muassa Ylen A-studio ja Ykkösaamu. Helsingin Sanomat kertoi marraskuussa, etteivät turvakäytäviksi sovitut käytävät olleet turvallisia. En kiistä sitä, että Syyrian armeija ja Venäjän ilmavoimat lienevät syyllistyneet sotarikoksiin. Kyseessä on räikeä sotarikos, mutta se jäi Suomessa huomaamatta. Tämä tapahtui siviiliväestön kustannuksella. Kapinallisten sotapolitiikkaa ei arvioitu lainkaan. Sota on julmaa – ja oikeussääntöjen loukkaaminen tekee siitä vielä julmemman. Vastapuoli reagoi kapinallisten sotapolitiikkaan sodankäynnin keinoin. Piirittäjien edetessä kapinallisia pääsi pakenemaan. Jos ja kun kapinalliset käyttivät siviilikohteita taistelutoimintaan, niistä tuli väistämättä sotilaallisia kohteita. Toimivien sairaaloiden tarkoituksellinen pommittaminen on räikeä sotarikos, mitä edes kapinallisten taistelutoiminta sairaaloissa ei olisi oikeuttanut. Ne pommittivat kaikkia Itä-Aleppon sairaaloita ja YK:n suurta avustussaattuetta. Mitä saimme tietää Itä-Aleppon kapinallisten sotapolitiikasta. YDIN 1 / 2017 12 KOLUMNI T iedotusvälineet raportoivat huolestuneesti viime vuoden lopulla ItäAleppon piirityksestä ja Syyrian ja Venäjän ilmavoimien pommituksista, jotka aiheuttivat suurta tuhoa siviiliväestölle. Siviiliväestö ei paennut Itä-Alepposta aiemmin, koska kapinalliset olivat estäneet sen. Vihdoin 15. Meillä on oikeus saada tiedotusvälineiltä monipuolista informaatiota voidaksemme muodostaa valistuneita mielipiteitä. Oliko siviileille siis turvallisempaa pysyä piiritetyssä ja pommitetussa kaupungissa. Miksi siviilit eivät paenneet pommitusten jaloista. Kapinallisten, joiden valtaosa oli islamisteja, toiminta oli sinänsä ymmärrettävää. Kuva alkoi näyttää yhä enemmän siltä, mikä se loogisesti ajatellen oli. Toista sodankävijää eli kapinallisia luonnehdittiin vain lyhyesti
Lopetetaan sota! Milloin. / 20 HENRIK LAHTINEN Isien vuoro / 24 MARJATTA PÖLLÄNEN Rauha toteutuu arjessa / 30 FRANCESCO MOISÉS BASSANO Pakolaisten kaupunki / 35 BIRGIT COUFAL Onnellinen loppu Itävallassa – toistaiseksi / 40 SIMO ORTAMO Saako robotti tappaa. / 42 ARJA ALHO Matkalla rauhaan / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Mitä me tehdään. Nyt!. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Uskotko henkesi pääomasijoittajalle
Aki Lindén kertoo, miksi niin ei pitäisi tehdä. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Suomen julkinen terveydenhuolto on laadultaan Euroopan kärkeä ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Nyt sairauksien hoidosta ollaan lohkaisemassa rahakas siivu yksityisille toimijoille. YDIN 1 / 2017 14 YDINHETKI Uskotko henkesi PÄÄOMASIJOITTAJALLE
On ehkä populistista sanoa, että eihän meillä ole kuin kaksi ongelmaa: terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille pääsy. Näin voitiin pitää veroprosentti ja terveyskeskusmenot alhaalla. Kun oli niukkaa resurssien suhteen, uskallettiin tehdä valtava priorisointi. Julkiset terveyspalvelut lääkärikäyntien osalta eivät toimi siellä, missä on tarjolla eniten yksityisiä palveluja. A ki : Kunnallinen terveydenhuolto jakaantuu niin, että 40 prosenttia on perusterveydenhuoltoa ja 60 prosenttia erikoissairaanhoitoa. Toinen syy on kielteinen eikä hyväksyttävä. Nyt se on kääntynyt heikkoudeksi. Meillä on jo 28 terveyskeskuksen toimintoa kunnossa. Eräs suuri kaupunki oli ohjeistanut terveyskeskuksensa ajanvarauksen niin, että ensin kysyttiin, onko vakuutusta ja jos oli, kehotettiin kääntymään yksityisten palvelujen puoleen. Se on kuitenkin tietoisen politiikan tulosta. A ki : Kunnat käyttävät noin 3 500 euroa asukasta kohden sosiaalija terveysmenoihin. Muistellaanpa kansanterveystyön eetosta, se on se hyväksyttävä syy. Kun lapsi lähtee kouluun, kerrottaisiin, että tämän päivän kouluajat on jo annettu, soittakaa yksityiselle! Koulut olisi resursoitu vain osalle ikäluokasta! A rjA : Tämähän on mielenkiintoista. Kela-korvausta hammashoitoon saatiin odottaa kauan. Joitain asioita on vuosien varrella siirtynyt perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiireille, koska on ollut järkevää, että isommat kokonaisuudet vastaavat niistä. Harva uskaltaa sanoa, että terveyskeskuksen tehtävä olisi pyörittää massiivista sairausvastaanottoa. Otetaan esimerkiksi hammashuollon historia, joka on menestystarina. Sitten vasta laajennettiin julkisia palveluita aikuisväestölle. Monella eri mittarilla katsottuna rapakunnossa ei olla, mutta kuntien kyvyssä selvitä kasvavista sote-menoista väestön ikääntyessä on suurta vaihtelua. 3 – 4 prosenttia kunnan sote-budjetista on resursoitu lääkäreiden vastaanottotoimintaan. Lasten ja nuorten hampaat hoidettiin ensin ja saatiin monille ikäluokille pysyvästi terveet hampaat. Miksi pääsy lääkärille ei ole kunnossa. YDIN 1 / 2017 16 YDINHETKI A rjA : Mikä sinusta on hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa. Siihen on kaksi taustasyytä, ensimmäinen on ymmärrettävä mutta toinen ei. Helsingissä se tarkoittaisi 25, Espoossa kymmenen miljoonaa. Tämähän voidaan panna koska tahansa kuntoon! Nyt on lääkäreitä saatavissa virkoihin hyvin. Hölmöläiset taitavat olla asialla. Kansantalouden mitassa selvitään alle 200 miljoonan lisäpanostuksella. Sitähän yksityisellä sektorilla tehdään: ”Nuha tai naarmu – tunnissa vastaanotolle”. Tämä ennaltaehkäisyn eetos elää terveyskeskusjärjestelmän sisällä. Näillä alueilla julkinen terveydenhuolto on itse asiassa mitoitettu vain 60 prosentille asukkaista. Korkeimmillaan meillä oli kymmenen milISOISSA KAUPUNGEISSA JULKINEN TERVEYDENHUOLTO ON MITOITETTU VAIN 60 PROSENTILLE ASUKKAISTA.. Julkisen rahoituksen osuus kaikesta terveydenhuollosta on puolestaan noin 75 prosenttia, eli kansalaiset maksavat ”suoraan omasta taskustaan” 25 prosenttia, mikä on eurooppalaisittain erittäin paljon. Ei sen tarkoitus ollut ensisijaisesti keskittyä vain sairauksien hoitoon. Kun ihmiset kysyvät toisiltaan, että kävitkö terveyskeskuksessa, he eivät tarkoita kaikkiaan niitä yli 30 erilaista palvelua, joita terveyskeskukset tarjoavat, vaan he tarkoittavat käyntiä terveyskeskuslääkärillä. Tästä menettelystä kaupunki sai toki oikeusasiamieheltä huomautuksen. Kansanterveystyö lähti sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisystä. Kun lisäpanostus kohdennettaisiin lääkärihoitaja-työparille, saataisiin neljä miljoonaa käyntiä lisää. Isoissa kaupungeissa on koko ajan pidetty julkisen rinnalla mittavat yksityiset palvelut hyvin toimeentuleville ja muillekin. Sitten ongelmaa yritetään ratkaista lisäämällä juuri niitä, kun empiria puhuu toista. Ajattele jos koululaitos toimisi samalla tavalla
Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla käytetään vähiten yksityisiä palveluja. Väestön ikääntymisen vuoksi ja muihin maihin verraten meillä pitäisi olla noin 11 – 12 miljoonaa perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä. Eniten niitä käytetään rikkaimmassa kunnassa Kauniaisissa, mutta myös paljon entisillä teollisuuspaikkakunnilla. Uuden ja lisävalinnanvapauden kautta tarjotaan pottia yksityisille toimijoille. Pienet lääkärikeskukset on jo ostettu ketjuihin, kun ne katsoivat, etteivät pärjää kilpailussa suurten kanssa. Tätä asiaa selittää tehtaiden sairaskassat. Se on poliittisesti kuitenkin porvarillisimpia alueita Suomessa. A ki : Kun sote-uudistuksella pitäisi leikata sote-menojen kasvusta kolme miljardia, laajan valinnanvapauden tuominen oheen maksaakin miljardin enemmän. Tästä esimerkkinä on Kauppalehdestä lukemani lääkärikeskuksen perustaneen yrittäjän kommentti syksyltä 2016: ”Ensimmäinen vuosi menee vielä tappiolla, mutta jos keväällä tulee hyvä flunssakausi, pääsemme voitolle.” Lausunnolla oleva lakiluonnos sotepalvelujen valinnanvapaudesta on epämääräinen ja puutteellinen. YDIN 1 / 2017 17 YDINHETKI joonaa käyntiä, nyt käyntimäärät ovat pudonneet 7 – 8 miljoonaan. A rjA : … josta nyt tehdään laillinen yhtiöperusteisen valinnanvapauden nimissä. 2019 alkaen, mutta kuntien yhtiöittämisvelvoite joulukuuhun 2020 mennessä.. On menossa ennennäkemätön manööveri. Meillä on ollut mielenkiintoinen – sanoisin jopa lainvastainen – rinnakkaiselo... Populistisin perustelu, jonka olen kuullut, on ”nyt pääsee köyhäkin yksityislääkärille”. Kuulin juuri, että valinnanvapaus toteutetaan jo 1.1. A ki : Tämä menee nyt paasauksen puolelle. Se on lahjakirja yksityisille terveysjäteille. Osakeyhtiö on väline ja sen tarkoituksena on liikevaihdon ja voiton kasvattaminen. A rjA : Käyntimäärien kasvattamiseksi suunnitellaan kuitenkin järjestelmämuutosta
Ja että hallitusta johtaa pääministeri, jolle Suomi on firma. Osa erikoissairaanhoidosta olisi myös sote-alueilla. YDIN 1 / 2017 18 YDINHETKI Yksityiset toimijat kuopivat jo, kun julkisella on edessään samaan aikaan historiansa suurin työnantajasiirto! 500 kunnan ja kuntayhtymän 200 000 työntekijää siirtyvät ensin maakunnille. A rjA : Tämän kaiken vielä ymmärrän, mutta mistä tuli lisävalinnanvapaus ja vielä kalkkiviivoilla. Kun näin olen sanonut, on minulle vakuutettu, että ortopedit voivat toimia sekä firmassa että julkisessa sairaalassa. Kaikki paikat tulevat olemaan syksyllä 2018 täynnä mainoksia yksityisistä sote-palveluista, kun julkisella ei ole vielä edes yhtiöitä! A rjA : Nyt pitää palata perusasioihin. A ki : Surullisinta on, että niiden kuuden maakunnan, jotka ovat jo rakentaneet integroidut sosiaalija terveyspalvelut (EteläKarjala, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu ja Päijät-Häme), on nyt purettava nämä rakenteet ja yhtiöitettävä peruspalvelut ja erikseen vielä osa erikoispalveluista. Kun keskusta halusi 18 maakuntaa ja kokoomus niitä vähemmän, ratkaisuksi tuli keskustan haluama 18 ja kokoomuksen haluama laaja valinnanvapaus. A rjA : Eikä varmaan ole sattumaa, että juuri kokoomus haluaa valinnanvapauden ja että sen monet poliittiset toimijat ovat siirtyneet yksityisten terveysjättien palvelukseen. Nyt ollaan monien vääntöjen jälkeen siinä vaiheessa, että 18 maakuntaa järjestää palvelut. Valtiohan rahoittaa nyt maakunnat. A rjA : On varmaan selvää, että maakunnalle tulee ajan myötä verotusoikeus ja ihan pieniä maakuntia ei voi olla. Välttämätöntä se on ainakin 1.1. Siinä oli perustuslakiin liittyviä ongelmia. Tästä syystä onkin tämän rinnalla päätetty, että päivystäviä sairaaloita on 12, eikä 18. Sitten kesällä 2012 tuli vaihe, jolloin haluttiin antaa kaikki palvelut maakuntien keskuskaupungeille. 2019, jolloin ei ole muita julkisia edes tarjolla. Siitähän on tullut nyt uudistuksen tärkein osa, kun seuraa julkista keskustelua. Aluksi oli tarkoitus integroida sosiaalija terveydenhuollon palvelut ja järjestää niitä isommissa kokonaisuuksissa paitsi laadun, myös kustannusten hallitsemisen vuoksi. Tämä eteni hieman muuntuneena Kataisen hallitusohjelmaan 2011. Mutta todellisuudessa maakunnan väestöpohjan pitää olla terveydenhuollon kannalta 300 000, jotta erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestäminen onnistuu. Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti elokuussa 2009 viiden erityispalvelupiirin ja 40 – 60 sote-alueen luomista. A ki : Maakuntia kuten kuntiakin voi toki olla pieniä ja isoja. Pannaan hyvin toimivat käytännöt palasiksi! Kun keskussairaalasta pitää irrottaa esimerkiksi kahdeksasta ortopedistä neljä erilliseen yhtiöön, on vaara, että alueelta loppuu ortopedinen päivystys. En siis vastusta valinnanvapautta periaatteessa, mutta vastustan julkisen rahoituksen siirtoa yksityisten pääomasijoittajien pussiin. Tarkoitus on, että 18 maakuntaa järjestää sosiaalija terveydenhuollon palvelut. A rjA : Tuntuu siltä, että yritämme nyt toteuttaa jotain sellaista, mitä ei missään ole edes kokeiltu.. Sitten tekisin palveluanalyysin kaikessa rauhassa ja palaisin vasta tämän jälkeen valinnanvapauteen erilaisten palvelujen tuottajien suhteen. A ki : Valinnanvapauden taustalla lienee poliittinen kauppa. Pelkään, että kilpailijat pitävät huolen, ettei se käy. Sitten keksittiin keväällä 2014 yhdessä opposition (Keskusta, perussuomalaiset) kanssa viiden sote-alueen malli. Mutta ne olisivat kuitenkin olleet liian heikkoja huolehtimaan erikoissairaanhoidosta ja järjestelmässä olisi ollut myös demokratiavaje. A ki : Talousteorian mukaan terveyspalvelut eivät oikein istu markkinoille, jossain määrin kilpailu ehkä sparraa. A rjA : Minä muodostaisin nyt maakunnat ja antaisin niille sote-palveluiden järjestämisvastuun ja sallisin sen, että kunnat voivat tuottaa peruspalveluja. Minä hankkisin ammatinharjoittajilta ja firmoiltakin tarkkojen sopimusten pohjalta eräitä sote-palveluja, joita ihmiset voivat sitten valita julkisten rinnalla. Kunta olisi ollut vain maksumies. A ki : Kerrataan tosiaan lyhyesti sote-uudistuksen historiaa
Jos sivistyspalveluissa ajateltaisiin myös näin, kunta saisi järjestää opetuksen ja rahoittaa sen, mutta ei saisi antaa rehtoreille valtaa toteuttaa annetuissa rajoissa hyvää opetusta kouluissa. Järjestäminen on hallinnollista, eivätkä hallintoihmiset ole parhaita tuotannonjohtajia. A ki : Kun toimistojuristit kirjoittavat lakia, vaarana on, että he eivät tunne toimintaa. A ki : Ranskalaisen tutkijan Bruno Palierin mukaan laaja julkisesti rahoitettu valinnanvapaus tarkoittaa kahta bkt-prosenttiyksikköä nykyistä kalliimpaa järjestelmää. Ei sinne mahdu kilpailemaan kaksi tai kolme erillistä kokonaisjärjestelmää. Vain yhtiöt voivat tuottaa sote-palveluja. Mutta ei se ole meillä mahdollista. A rjA : Ilmeisesti myös tutkimusten mukaan valinnanvapaus yhtiöiden kesken ymmärrettynä – vaikka on niin kaunis sana – on kallis. A rjA : Monet ovat sitä mieltä, että valinnanvapaus voi myös keskittää palveluita. Meillä voi valita terveyskeskusten välillä, voi valita lääkärien ja hammaslääkärien välillä. Säätiöiden, yliopistojen, osuuskuntien ja muiden tuottajien luominen vie aikansa. On toiminut hyvin, mutta maksupiikki ei ole ”auki” vaan hallinnassa. A rjA : Voisiko keskustelustamme tulla selkeämpää ja tärkeämpää viestiä kuin että valinnanvapauslakia ei pidä säätää tässä aikataulussa eikä edellyttää yhtiöitä! Aki Lindén on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri ja valtiotieteilijä HUS:n toimitusjohtaja vuodesta 2010, aiemmin toiminut muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana 2001 – 2010, Länsi-Suomen lääninlääkärinä, Porin perusterveydenhuollon johtajana sekä terveyskeskusja yksityislääkärinä. A rjA : Palataan vielä tähän yhtiöittämiseen. Vakuutusyhtiöt ovat tämän jo oivaltaneet. Mutta eihän se tarkoita, että pitää olla yhtiöitä! Tuottaja voi olla vaikkapa maakunnan palvelulaitos. Sehän johtaisi rahoituskriisiin. Jos pidetään siitä kiinni, etteivät kulut saa nousta, se voi toteutua vain kahdella tavalla: joko nostetaan asiakasmaksuja tai ohennetaan palveluiden sisältöä. On meillä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (yths), mutta ei juuri muita. YDIN 1 / 2017 19 YDINHETKI A ki : Maailmassa on laajoille väestöpohjille toteutettu valintaan perustuvia palveluketjukokonaisuuksia preventiosta elinsiirtoihin. Tällöin verorahoin maksetuista sote-palveluista tulee yksityisille toimijoille sisäänheittotuote, joiden rinnalla myydään lisäpalveluna itse maksettavia hoitoja. Usa:n terveydenhuolto on kokonaisuutena maailman tehottomin ja kallein! Rahaa menee ylitarjontaan, kilpailuun ja oikeudenkäynteihin. A ki : Järjestämisessä ja tuottamisessa on se logiikka, että ne vaativat erilaisia ominaisuuksia. Soten projektijohtajan Tuomas Pöystin mukaan kunnat eivät tule saamaan oikeutta tuottaa maakunnalle palveluita. Siinä voi käydä niin, että julkisella rahalla saa minimipalvelun ja kun haluaa jotain muutakin, potilaiden itse maksamat kustannukset karkaavat käsistä. Pitäisi perustaa erilaisia opetusyhtiöitä, joista oppilaat valitsevat ja kunta antaa rahan mukaan. Meillä on hus:ssa 10 000 vuotuisen kaihileikkauksen tarve. Ja eihän Ruotsissakaan ole yhtiöitä julkisella puolella! Suomesta puuttuvat kaiken lisäksi lähes kokonaan ”non-profit-private” -tyyppiset palveluiden tuottajat, joita on useimmissa maissa. Se on Suomessa neljä miljardia euroa. Pienimpien maakuntien väestöpohjat ovat alle 100 000 asukasta. Ja jos ja kun kunnat haluavat tuottaa, olisi se kova kilpailuvaltti, koska kunnalliset palvelut ovat tutumpia kuin suuressa osassa Suomea vielä toteuttamista vailla oleva maakunta. Puolet niistä tehdään itse, näin turvataan koulutus ja osaaminen, puolelle kaihileikattavista annetaan palveluseteli. Yhdysvaltojen parhaimmat sairaalat ovat muuten ei voittoa tuottavien tahojen ylläpitämiä
YDIN 1 / 2017 20 YDINHETKI Isien tarpeellisuuteen lastenkasvatuksessa ollaan entistä enemmän heräämässä, mistä yhtenä osoituksena on isä-lapsi-toiminnan suosion kasvu. vuoro Kirjoittaja Henrik Lahtinen Kuva Kari Yli-Kyyny Isien. Asiantuntijoiden mukaan kehitettävää kuitenkin riittää
– Ihminen kuuluu niihin harvalukuisiin lajeihin, joissa isien kanssakäyminen lasten kanssa on luonnollista ja hyödyttää jokaista osapuolta. Parantamisen varaa olisi myös toiminnan markkinoimisessa, jonka pitäisi hänen mukaansa olla kattavampaa ja systemaattisempaa. – Epävarmojen tulevaisuusnäkymien alla on stressaavaa työskennellä eikä toiminnan suunnittelulle välttämättä jää silloin motivaatiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan viidakon lakeihin vetoaminen johtaa kuitenkin tässä yhteydessä harhaan. Isä-lapsi-toiminta on yksi erinomainen keino lähentää lasten ja isien välistä suhdetta, Mäkelä sanoo. Käytännössä kuitenkin usein juuri miespuolisilla huoltajilla on käytössään sellaista korvaamatonta kasvatuspotentiaalia, jota hyödynnetään liian vähän. Psykiatrinen sairaanhoitaja ja isä-lapsi-ryhmän pitkäaikainen vetäjä Petri Lundahl näkee kuitenkin toiminnassa paljon puutteita erityisesti sen organisoimisen suhteen. Ryhmien vetäjillä olisi kuitenkin hyvä olla taustalla jonkinlaista ammatillista koulutusta, koska ryhmissä voi tulla eteen aika vaikeitakin asioita. Lundahlin mielestä toiminnalle on kysyntää selvästi tarjontaa enemmän etenkin pienillä paikkakunnilla. YDIN 1 / 2017 21 YDINHETKI I sä hiekkalaatikolla ei enää aikoihin ole ollut kovin eriskummallinen ilmiö, mutta vielä 2010-luvullakin myytti äidistä ensisijaisena kasvattajana elää sitkeästi. Ihmisen aivotoiminnan mekanismit ovat sellaiset, ettei ole optimaalista tukeutua vain äidin tarjoamaan hoivaan. Suomen nmky:n KÄYTÄNNÖSSÄ USEIN JUURI MIESPUOLISILLA HUOLTAJILLA ON KÄYTÖSSÄÄN SELLAISTA KORVAAMATONTA KASVATUSPOTENTIAALIA, JOTA HYÖDYNNETÄÄN LIIAN VÄHÄN.. Tärkeintä on se, että lapsi saa erilaisia kasvatusmalleja useilta eri kasvattajilta, jotka ovat voimakkaasti sitoutuneita lapsen elämään. I sä-lapsi-toiminta on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja asiakkaat ovat olleet voittopuolisesti tyytyväisiä palvelun tasoon. Perinteisten näkemysten puolustajien mukaan äitien suurempi vastuu lastenkasvatuksesta perustuu biologisiin faktoihin, joita sukupuoliroolien kyseenalaistamiseen tähtäävät ajatusmallit eivät ota huomioon. – On arvokas asia, että isät ja lapset saavat olla mukana päättämässä asioista ja että toiminta on muutenkin vapaamuotoista. Toisaalta on vetäjien henkilökohtaisistakin ominaisuuksista kiinni, miten asiakkaiden sitouttamisessa onnistutaan. Peruskoulutusten ohella olisi syytä harkita tähän hommaan erikseen räätälöityä koulutusta, Lundahl arvioi. Lundahlin mielestä eritasoisten toimijoiden sitoutuneisuus olisi avainasemassa toiminnan onnistumisessa. Mäkelä muistuttaa, että sukupuoli sinänsä ei ole oleellisin tekijä. – Siksi liputan erityisesti miestyön puolesta. V uosina 2007 – 2013 neljä nmky:n jäsenyhdistystä tutki isä-lapsi-toiminnan vaikuttavuutta ja kehityshaasteita kahdessa eri hankkeessa, joihin osallistui satoja lapsia ja isiä. Toiminnan sisällöllinen laatu puolestaan nousisi Lundahlin mukaan ammatillisuuden korostamisella. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi toiminnan projektiluonteisuus sekä jatkuvuuden ja kattavuuden puute
Inkisen mukaan muita toiminnan kehityshaasteita ovat kiireettömyyden vaaliminen, toiminnan arkipäiväistäminen ja yksinkertaistaminen sekä isien ja lapsien vuorovaikutuksen tukeminen. Isä-lapsi-ryhmän vetäjä Petri Lundahl poikansa Einon kanssa.. Mukaan voivat tulla niin vauvat kuin teini-ikäisetkin. Isä-lapsi-toimintaa on järjestetty jo useita vuosikymmeniä. Esimerkiksi NMKY ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat isä-lapsi-toiminnan suuria valtakunnallisia järjestäjiä. Etenkään nuorisoala ei ole vielä löytänyt kunnolla isälapsi-toimintaa osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Pienillä paikkakunnilla toimintaa ei usein ole ollenkaan. Niitä ei ole vielä ilmaantunut, mutta toivoa ei ole menetetty. Toiminnan alueellinen eriarvoisuus on merkittävää. Aluksi toiminta keskittyi enemmän isien ja poikien väliseen yhdessäoloon, mutta nykyään lapset ovat vahvasti mukana sukupuolesta riippumatta. Vapaamuotoista toimintaa, jonka organisoimisessa isät ovat usein vahvasti mukana. Kehittämistä estää ja hidastaa varsin ennalta arvattava tekijä. YDIN 1 / 2017 22 YDINHETKI Isä-lapsi-toiminta pähkinänkuoressa Ei-lakisääteinen palvelumuoto, jota järjestävät lähinnä kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Inkisen mukaan vapaaehtoisuus on toiminnan ydin ja hänen mielestään erityisesti nuorisotoiminnan näkökulmasta olisi kustannustehokasta hyödyntää aikuisten vapaaehtoisuutta leirija retkitoiminnan järjestämisessä. kehitysjohtaja Ari Inkisen mukaan kumpikin hanke osoitti isä-lapsi-toiminnan olevan monessa mielessä hyödyllistä. – Panostus todellakin kannattaa, oli näkökulmana sitten nuorisotoimelle kuuluva vapaaajan laadun kehittäminen tai sosiaalityölle ominainen toimintakyvyn parantaminen. Samalla hän korostaa, että asiakaslähtöisempää olisi, jos isä-lapsi-toimintaan voisi liittyä suoraan lastensuojelun, diakoniatyön tai aikuissosiaalityön kautta. – Käynnistämme edistämistoimet heti, kun saamme resursseja. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että esimerkiksi ihmisten toimintakyvyn parantamiseen tähtäävässä toiminnassa on hyvä olla mukana myös ammattilaisia. Toiminnassa ei tavallisesti ole ikärajoituksia. Yleensä kaikille halukkaille tarkoitettua, mutta saatetaan järjestää myös pelkästään erityistä tukea tarvitseville perheille esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimena
– Syy oli yksiselitteisesti raha. – Syötiin eväitä ja höpöteltiin mitä mieleen tuli. Lundahlin mielestä isä-lapsi-toiminta on loistava ennaltaehkäisevän työn muoto. Silti toiminta päätettiin eräänä päivänä lakkauttaa. Kerran viikossa kokoontuneen ryhmän toiminnallinen sisältö vaihteli kaikenlaisesta lapsilähtöisestä puuhastelusta aikuisten välisiin keskusteluihin isyyden haasteista. Samalla äidit saivat kerrankin kaivattua omaa aikaansa. Isä-lapsi-iltojen vapaamuotoinen ja asiakaslähtöinen toimintakulttuuri oli erityisesti Siirtolan mieleen. Myytti miesten puhumattomuudesta murtui heti alkumetreillä, Lundahl vakuuttaa. Siirtolan mukaan tapaamiset lähensivät monien isien ja lasten suhdetta sekä antoivat voimia ja työkaluja jaksaa perhe-elämän haasteissa. – Isät olivat arkaluontoisissakin asioissa hyvin valistuneita ja aloitteellisia. Isät olivat toimintaan erittäin sitoutuneita ja asiakkaita kävi pitkänkin matkan takaa. Miksi pitää ensin sattua jotain vakavaa, että herätään. – Enkä puhu vain isä-lapsi-toiminnasta vaan kaikesta ennalta ehkäisevästä työstä. YDIN 1 / 2017 23 YDINHETKI PETRI LUNDAHL ehti vetää Helsingin kaupungin järjestämää isä-lapsiryhmää Torpparinmäen perhetalolla kymmenisen vuotta. Poikansa Matiaksen kanssa Torpparinmäen isä-lapsi-tapaamisissa ahkerasti käynyt helsinkiläinen Risto Siirtola järkyttyi myös päätöksestä lopettaa toiminta. Toivottavasti saamme jatkossa päättäjiä, jotka osaavat antaa inhimilliselle hyvinvoinnille sille kuuluvan arvon.. Lapset saivat puuhailla, mitä halusivat. Lundahlin mukaan aika lasten kanssa ilman äidin läsnäoloa osoittautui isille erityisen tärkeäksi, oli kyse sitten yli 10-vuotiaista tai ihan pienistä lapsista. ”En ollut uskoa todeksi” – En ollut uskoa todeksi, että noin hieno juttu ajetaan alas. Hänen mukaansa rahaa kyllä löytyisi, jos olisi poliittista tahtoa. Päättäjät väittivät jatkavansa toimintaa kaupungin omilla työntekijöillä, mutta todellisuudessa se loppui siihen paikkaan, Lundahl harmittelee. Juuri siksi sen alasajo tuntuu hänestä erityisen typerältä. Pojallanikin on illoista pelkästään tosi mukavia muistoja. Siirtola on samoilla linjoilla. – Panostus ennaltaehkäisevään työhön maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin
PROFESSORI TARJA VÄYRYSEN MUKAAN TAMPEREELLA KÄSITTEITÄ EI OTETA ANNETTUINA, VAAN NIIHIN PANEUDUTAAN KRIITTISESTI JA MONITIETEELLISESTI. YDIN 1 / 2017 24 YDINHETKI toteutuu arjessa RAUHA TAMPEREELLA ON SUOMEN AINOA RAUHANTUTKIMUSKESKUS. Teksti Marjatta Pöllänen Kuva Jyrki Luukkonen
– Tutkija voi lähestyä myös taiteen kautta ilmiötä jonkin ihmisryhmän marginalisoinnista tai hiljentämisestä, kun oikeudet eivät toteudu, hän kertoo. Hän väitteli 1995 tohtoriksi väitöskirjalla, joka käsitteli rauhanvälityksen toimintamalleja. – Meillä on aidosti monitieteellinen yhteisö. Yhä mukana taprissa ovat emeritusprofessorit Tuomo Melasuo ja Osmo Apunen sekä tunnetut tutkijat Pertti Joenniemi ja Unto Vesa. – He osaavat ajatella omilla aivoillaan ja ilmaista itseään paremmin kuin oma polveni. Nyttemmin tutkitaan esimerkiksi sitä, miten ihmiset liikkuvat sotien vuoksi ja miten tämä näkyy Euroopassa laajemminkin. Tuolloin mielenkiinto kohdistui erityisesti globaaleihin ongelmiin ja kysymyksiin. Sitten muodostettiin ammattitutkijoiden tutkimusinstituutti lähinnä väitöskirjavaiheessa olleista tutkijoista. Parin vuoden päästä keskus täyttää puoli vuosisataa. Aiemmin kokemusta karttui omassa väitösyliopistossa Kentin yliopistossa Canterburyssa Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Rauhantutkimus on ollut alusta lähtien monitieteellistä.. Suomen Akatemiassa vierähti viisi vuotta akatemiatutkijana. Keskuksen perustamista edelsi muiden muassa kehitystutkimuksen ja rauhantutkimuksen keskustelukerho Turussa ja Tampereella. Pöytäkeskustelut nousevat yleensä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, esimerkiksi terrorismista ja ääriliikkeiden noususta, populismista ja maahanmuutosta. Väkeen ovat aikanaan kuuluneet esimerkiksi Vilho Harle ja Raimo Väyrynen, joka ei ole Tarja Väyryselle sukua. Väyrynen kehuu nuoria. Väyrynen ei raski pitää verhoja. Näin on luonnehdittu Rauhanja konfliktintutkimuskeskus Taprin johtoon 2014 valittua professori Tarja Väyrystä. Päätoimittajana hän toimi nelisen vuotta pohjoismaisessa Cooperation and Conflict -lehdessä. – Rauha toteutuu arkipäiväisinä tapahtumina, Väyrynen sanoo. Eteläinen Tampere näkyy hyvin kevättalven auringossa Tampereen yliopiston kirjaston Linnan kuudennen kerroksen ikkunoista. Oma työhuone on nyt noin puolella joukosta. N yt väyrysen päivät täyttyvät muun muassa laajassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa. Rauhanprosessit ymmärretään Väyrysen mukaan laajasti, niin, että rauhansopimuksen solmiminen on vain yksi askel. Haastattelupäivänä Väyrynen kirjoitti konferenssipaperia saamelaisten taiteilijoiden Suohpanterror-ryhmästä. Väyrysellä itsellään on koulutus nimenomaan rauhanja konfliktintutkimuksen alalta. Professoreita ei pidetä auktoriteetteina. YDIN 1 / 2017 26 YDINHETKI M enestynyt, korkeatasoinen, tasainen. Naisten asema sodissa ja rauhanprosesseissa on vahvasti mukana. Yhdysvaltalaisten ajattelijoiden mukaan toisen maailmansodan kauhut eivät saaneet toistua. Tutkijapuolella on eri tieteenalojen edustajia. Tutkimusjohtajana Väyrynen työskenteli taprissa jo vuosina 2000 – 2008. – Toinen maailmansota oli suuri eettinen vaikutin tutkimusalan syntyyn. Näitä ei ehkä sanottu ääneen, mutta taustalla ne kyllä vaikuttivat. Joukossa on esimerkiksi poliittisesta historiasta ja kansainvälisestä politiikasta väitelleitä. Erikoistutkija Marko Lehden johtamaan kansainväliseen maisteriohjelmaan otetaan vuosittain parikymmentä opiskelijaa eli vain viitisentoista prosenttia hakijoista. – Viime aikoina on talossa keskusteltu vierailleen brittiprofessorin ansiosta Britannian eu-erosta ja Yhdysvaltojen vaaleista. Siinä tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten maahanmuuttajapojat kohtaavat kantaväestöä. – Professorina ohjaan väitöskirjan tekijöitä ja tutkimusjohtajana huolehdin siitä, mihin suuntaan tutkimus kehittyy, hankin rahoitusta ja hoidan hallinnollisia tehtäviä. Konferensseissa käyn harkiten ja valikoiden, jotta uutta tietoa kertyisi, hän kertoo. – Tutkimus on nykyään muodikkaasti ihmislähtöistä ja eri tieteenalojen lähestymistapoja käyttävää
Vuonna 1966 perustettu keskus tutkii ennen kaikkea konflikteja ja sotateollisuutta. Hänellä on ollut tiiviit yhteydet myös suomalaiseen rauhantutkimukseen. Norjalainen Oslon Rauhantutkimusinstituutti prio on vielä vanhempi. Sen sijaan epävakaus jatkuu. – Ruotsi on investoinut alaan muuallakin kuin Tukholmassa. Avainsana on verkostoituminen. Monia suomalaisiakin vaivaa nyt sodan pelko, kun maailmanpoliittiset kuviot ovat muuttumassa nopeasti ja yllättävin tavoin. TAPRI Tampere Peace Research Institute eli Rauhanja konfliktintutkimuskeskus Tapri perustettiin eduskunnan asetuksella 1969 ja alkoi toimia 1970luvun alussa. Miten tiede ja järjestöt voivat kohdata. Emerituksineen, tohtoriopiskelijoineen ja -tutkijoineen TAPRI on noin 30-henkinen työyhteisö.. – Tämä tuo yhteen järjestöt ja on samalla tutkimusta. Jo Galtungin nimi antaa pohjoismaisille keskuksille tunnettuutta. Meillä on kriittistä rauhantutkimusta, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys. Väyrysen mukaan on kuitenkin monia tapoja tutkimuksen ympärille kohonneet muurit. Niistä suurin ja tunnetuin on Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuskeskus sipri (Stockholm International Peace Research Institute). – Tampereen yksi vahvuus on, että tapri on maailmalla tunnettu brändi. Väyrysellä on itsellään valtioneuvoston kanslian rahoitus tieteen kärkihankkeeseen vajaaksi vuodeksi. Tarja Väyrynen luonnehtii Ruotsia alansa suurvallaksi. Syntyy vaikutelma ennustamattomuudesta. – Tutkimusrahoituksen hakijoilta edellytetään vaikuttavuuden arviointia. YDIN 1 / 2017 27 YDINHETKI T aprilla on pohjoismaisia kollegayhteisöjä. – Tutkijoiden pitäisi saada työrauhaa siihen, missä olemme parhaimmillamme. Ruotsissa on ollut päinvastainen linja, siellä haluttiin investoida koulutukseen. Tiedon kulkua esimerkiksi Suomessa sodan kokeneille voi pitää hankalana. – Toivon sen ymmärtämistä, että kireinäkin taloudellisina aikoina tieteelliset, koulutukselliset ja teknologiainvestoinnit kantavat jatkossa. Rauhantutkimus ei ole iltaruskon alaa, jos Väyryseltä kysytään. Sen perusti vuonna 1959 sadan kirjan ja tuhannen tieteellisen artikkelin mies Johan Galtung. Väyrysen mukaan Suomestakin voi tulla merkittävä rauhantutkimuksen keskus. Tanskalaisilla oli oma Kööpenhaminan instituuttinsa copri, joka kuitenkin yhdistettiin isompaan yksikköön eli ulkopoliittiseen instituuttiin konservatiivihallituksen aikana. Hän tutkii naisjärjestöjen roolia konfliktinhallinnassa Kolumbiassa ja Burundissa sekä sitä, miten suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat ottaneet sukupuolitematiikkaa toimintaansa. Sekin olisi jo jotakin, ettei taloutta enää kiristettäisi. Sillä on vahvaa osaamista ja tutkijoita. Muuten opiskelijaryhmät vain kasvavat ja kurssitarjotin kaventuu. – Olen sen verran optimisti, etten näe sodalla olevan mahdollisuutta. On muun muassa ikääntyneiden yliopisto ja oma suomenkielinen rauhantutkimuslehti Kosmopolis. Nyt on harrastettu rakenteellisia uudistuksia lähes joka toinen vuosi ja taloutta kuristettu. Tulosten hyödyntämiseen otetaan kansalaisjärjestöjä mukaan, esimerkiksi maahanmuuttajiin liittyen Punaista Ristiä. Uudenlainen terrorismi on noussut ja iskuja on tehty Euroopassakin. Käsitteitä ei oteta annettuina, vaan niihin paneudutaan kriittisellä ja monitieteellisellä ajattelulla. Tutkimustyön tulokset piilevät tietokoneiden ja englannin kielen takana. V äyrynen on kertonut arvostavansa myös kansalaisjärjestöjen työtä. Copri oli erikoistunut turvallisuuden kriittiseen tutkimukseen. Poliittiset päättäjätkin ovat ymmärtäneet sen hyödyn päätöksenteolle. Opetusministeriön alaisuudesta keskus tuli Tampereen yliopiston osaksi 1995
TRUMP EI LUE KIRJOJA ...MUTTA JOS LUKISI, SUOSITTELISIMME NÄITÄ. Jarmo Nieminen VIAPORIN KAPINA 27,90 € Petri Laukka PIENI KANSA PYRISTELI 24,90 € Bastian Obermayer & Frederik Obermaier PANAMAN PAPERIT 27,90 € Heikki Hiilamo MAAILMA TUPAKKAYHTIÖIDEN VALLASSA 19,90 € Slavoj Žižek UUSI LUOKKATAISTELU 19,90 € Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA 29,90 € intokustannus.fi BESTSELLER! BESTSELLER!
Monet pakolaiset ovat löytäneet turvapaikan köyhästä mutta monikulttuurisesta ja solidaarisesta kaupunginosasta. PAKOLAISTEN KAUPUNKI Teksti Francesco Moisés Bassano Kuvat Giacomo Sini. YDIN 1 / 2017 30 YDINHETKI Basmane on kaupunki Izmirin kaupungin sisällä Länsi-Turkissa
Eurooppaan pääsemisestä tuli käytännössä mahdotonta Euroopan unionin ja Turkin viime keväänä solmiman pakolaissopimuksen takia. Yhteiselo päättyi Turkin itsenäistymissotaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Basmane on säilyttänyt Izmirin alkuperäisen monikulttuurisen sielun. Heistä suurin osa on Syyrian kurdeja ja arabeja, jotka eivät ole päässeet jatkamaan matkaansa Egeanmeren yli Kreikkaan. Izmirissä on kuitenkin näihin päiviin asti asunut Etelä-Turkin kurdeja ja romaneja. Kreikkalaiset ja armenialaiset kaupunginosat tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1922, ja turkkilaiset joukot surmasivat tai karkottivat kaupunginosien asukkaat. B asmanen kaupunginosa on kukkulalle kipuavien jyrkkien katujen sokkelo. Jotkut taas ovat romahtaneet raunioiksi, joita käytetään haisevina kaatopaikkoina. Talon seinillä on kurdien YPG-joukkoja kannattavia graffiteja.. Kielten tunteminen on pääsylippu Basmanen kaupunginosaan Länsi-Turkin Izmirissä. Sen laittomasti rakennetuissa taloissa asuu enimmäkseen Syyrian vastaiselta rajalta kotoisin olevia kurdeja. Nyt Izmirissä elää yli 300 000 pakolaista. Turkin hallituksen ja kurdijärjestö pkk:n väliset taistelut leimahtivat uudelleen vuonna 2015. YDIN 1 / 2017 31 YDINHETKI G aziler-kadun kulmassa kebabkauppias Emre kertoo, kuinka ostaa vesipullo turkiksi, arabiaksi ja kurdiksi. Aleksanteri Suuren rakennuttaman linnan juurella sijaitsee Basmanen korkein alue, Kadifekale. Kreikkalaiset, armenialaiset, eurooppalaiset ja turkkilaiset elivät kaupungissa sovussa vuosisatoja. Ei olekaan tavatonta nähdä talojen seinillä graffiteja, jotka ylistävät pkk:n vangittua Rojavan kurdien asuttama talo Kadifekalessa, Basmanen kaupunginosan korkeimmassa osassa. Jotkut vanhat talot on maalattu kirkkailla väreillä
Keskuksen yläkerrassa afrikkalais-turkkilainen tekstiilityöläinen Yalcin jakaa itse ruokaa ja vaatteita kaupunginosan köyhimmille. Myös monet pakolaisia auttavat järjestöt voivat käyttää tilaa. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi opetusjärjestelmässä on puutteita, ja monilta puuttuu virallisia todistuksia. KAPILAR-YHTEISÖ PYRKII KÄYNNISTÄMÄÄN KESKUSTELUA MUUN MUASSA FEMINISMISTÄ, YMPÄRISTÖNSUOJELUSTA JA VÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSISTA.. – Täällä on paljon lapsityötä. Se ei tapahdu hetkessä, Kap?lar-keskuksessa työskentelevä paikallinen nainen kertoo. Turkin ja Euroopan unionin välisen pakolaissopimuksen myötä rajat sulkeutuivat. Keskuksessa vapaaehtoisena työskentelevän Selinin mukaan pakolaiset kohtaavat paljon ongelmia. Pakolaisilla on nykyään tapana osoittaa uskollisuutta hallitukselle osallistumalla sitä tukeviin joukkokokouksiin. On tärkeää kannustaa perheitä lähettämään lapsia kouluun, Yalcin sanoo. Hollantilainen Julie päätti jäädä vaihto-opintojensa jälkeen Turkkiin työskentelemään avustusjärjestöissä. Basmanessa asuviin perheisiin on vaikea saada yhteyttä. Aiheet ovat Turkissa hyvin vaikeita. K aupunginosassa työskentelee monia vapaaehtoisjärjestöjä. Vapaaehtoiset auttavat asukkaita lakiasioissa ja kielen ymmärtämisessä. – Monet turkkilaiset uskovat valtion tukevan pakolaisia enemmän kuin kantaväestöä. Praxis on muusikkoryhmä, joka kiertää Basmanea opettaen erityisesti naisia ja lapsia soittamaan. Pakolaiset ovat kätevää työvoimaa, koska heille voi maksaa puolet vähemmän kuin turkkilaiselle työntekijälle. Basmanen sykkivä sydän on Kap?lar, noin vuosi sitten avattu yhteisökeskus. – Syyrian arabeille on omat koulunsa, mutta kurdeille niitä ei ole ollenkaan, Selin sanoo. Nyt monet pakolaiset aikovat jäädä Turkkiin toivoen saavansa jonain päivänä kansalaisuuden. Vapaaehtoisten mukaan hallitusta kannattavat järjestöt yrittävät lietsoa kiistoja arabien ja kurdien välillä. Lisäksi se jakaa lääkkeitä, siteitä ja shampoota sekä Basmanessa että epävirallisilla pakolaisleireillä. Keskuksen tarkoituksena on edistää kaupunginosassa asuvien kurdien ja arabien sopeutumista ja auttaa heitä kohtaamaan turkkilaisia. Hänen mukaansa rasismi johtaa usein hyökkäyksiin pakolaisia vastaan. Hän kertoo, että epävirallisia pakolaisleirejä on yhä olemassa, mutta niitä usein siirretään paikasta toiseen toimittajien hämäämiseksi. – On tärkeätä parantaa luottamusta ihmisten kesken kaupunginosassa ja koko kaupungissa. K eskuksessa toimiva mutta itsenäinen Kap?lar-yhteisö pyrkii käynnistämään keskustelua muun muassa feminismistä, ympäristönsuojelusta ja vähemmistöjen oikeuksista. Soittimet ovat usein tavallisten ihmisten lahjoittamia. Maanomistajat saattavat maksaa poliisille, jotta leirit perustetaan heidän pelloilleen. Siellä on viikoittain työpajoja lapsille, siellä opetetaan turkkia ja englantia, järjestetään kulttuuritapahtumia ja pidetään kaikille avointa keittiötä. Tämä helpottaa pakolaisten työllistämistä peltotöihin. Waha-järjestö taas antaa lääketieteellistä ja psykologista neuvontaa erityisesti naisille. YDIN 1 / 2017 32 YDINHETKI johtajaa Abdullah Öcalania tai Syyriassa taistelevia ypg-kurdijoukkoja. Kielitaidon puute on suuri ongelma. Viime heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen monia Izmirin asukkaita on alkanut pelottaa puhua toimittajille ja valokuvaajille. Monilla perheillä ei ole niihin varaa. Joitain pakolaisia auttavia keskuksia suljettiin, kun niitä oli syytetty yhteyksistä vallankaappaajiin. Hän näyttää meille listan kalliista merkkituotteista, joita valtion koulut vaativat oppilailta
Vähän sanoja, paljon hymyjä ja paljon odotuksia. – Jonakin päivänä aion käydä Vatikaanissa. Lapset tarvitsivat enemmän valoa, ja ilma oli saastunutta. Nour lopettaa innokkaan puhumisensa ja pyytää äitiään vaihtamaan kanavaa. N aser on 50-vuotias entinen irakilaissotilas, joka tuli maahan vuonna 2014. Nour haaveilee pääsevänsä Saksaan, jossa hänen selkärankansa voitaisiin leikata. Lääkkeet eivät auta, ja lääkärit eivät anna toivoa. Yksi lapsista on ollut vuoteenomana jo kuukausia. Täällä vuokrat ovat kalliimpia, ja joudun maksamaan sähköstä ja kaasusta. Kaksi hänen kuudesta lapsestaan on hiv-positiivisia. Kuuluu laukauksia ja pommien räjähdyksiä. Nourin puhuessa televisiouutiset kertovat presidentti Bashar Al-Assadin joukkojen valtaamasta Alepposta. Olen yrittänyt ottaa kuukausia yhteyttä yk:n virkailijoihin, mutta en ole saanut mitään vastausta, Naser kertoo. Soittaja on Nourin isä, joka on yhä Damaskoksessa. – Hän voisi selvitä, jos voisin mennä Hollantiin. Veljeni on Alankomaiden kansalainen, mutta Turkin hallitus ei päästä meitä lähtemään, koska voisimme anoa siellä turvapaikkaa. Hän elää epävarmoissa olosuhteissa Bucan kaupunginosassa. Rakastan kirkkoja, ja opiskelin Libanonissa kolme vuotta kristityssä koulussa, hän sanoo. Hän on menettänyt molemmat jalkansa tulehduksessa, mutta onnistui pakenemaan Damaskoksesta äitinsä ja veljensä kanssa. – En voinut jäädä Basmaneen. Häntä ei pelota, ja hän kutsuu meidät siniseen taloonsa. Turkin lain mukaan johonkin muuhun maaAfrikkalais-turkkilainen Yalcin työhuoneessaan Kap?lar-keskuksen yläkerrassa.. YDIN 1 / 2017 33 YDINHETKI N our on 27-vuotias palestiinalaistaustainen syyrialaisnainen. Onneksi naapurit antavat meille ruokaa, hän kertoo. Pienen huoneen toisessa päässä tietokoneeseen tulee Skype-puhelu, johon hänen sohvalla istuva veljensä vastaa. Yhdellä on syöpä, joka johtuu todennäköisesti Isis-järjestön käyttämistä kemiallisista aseista. Siellä hän voisi ehkä jatkaa oikeusopintojaan. Nour on hyvin päättäväinen
Kauppojen ikkunoista ovat kadonneet lähes täysin pelastusliivit, joita Kreikkaan yrittäneet pakolaiset ostivat. Hinnat ovat halvempia kuin muualla kaupungissa. Joillekin, kuten Youssefille tai Aishalle, Izmiristä on tullut mahdollisuus rakentaa uudelleen tulevaisuus. Turkin valtio ei kuitenkaan välttämättä takaa turvapaikanhakijalle avustusta. Nyt Kaksi syyrialaista ja turkkilainen nainen laittamassa ruokaa Kap?lar-keskuksen puutarhassa. hän on onnistunut jatkamaan lääkärinopintojaan Izmirin yliopistossa. Ehkä sisällissodan hävittämiin Damaskokseen ja Aleppoon kaipaavat voivat tuntea olonsa kotoisaksi näillä kaduilla. Pakolaiset kutsuvat monen kohtaloksi koitunutta Egeanmerta Kuolleeksimereksi. Basmanen juna-asemaa ympäröivät kadut ovat todellinen basaari syyrialaisten omistamine ravintoloineen ja kojuineen. Käännös Simo Ortamo. 21-vuotias syyrialainen Aisha osaa täydellisesti turkkia, ja auttaa muita pakolaisia virallisissa asioissa. Turvapaikanhakija ei missään tapauksessa saa poistua kaupungista pitkään jatkuvan käsittelyn aikana. Turvapaikan saaminen Euroopan unionista on kuitenkin lähes mahdotonta, sillä lähes kaikki pakolaiset on rekisteröity Turkissa ennen pakolaissopimuksen solmimista. YDIN 1 / 2017 34 YDINHETKI han pyrkivän turvapaikanhakijan on asuttava yhdessä kahdestakymmenestä virallisesta pakolaisleiristä tai viranomaisten päättämässä kaupungissa. Toisille Eurooppa ja unelma sen vapaudesta ovat yhä kaukaisempia. Koillis-Syyrian Qamishlin kaupungista kotoisin oleva 24-vuotias kurdi Youssef taas virui kaksi vuotta Syyrian hallinnon vankilassa. I zmirissä kuulee myös onnellisempia pakolaiskohtaloita
Onnellinen loppu Itävallassa – toistaiseksi YDIN 1 / 2017 35 YDINHETKI. Lopullisessa äänestyksessä äärioikeisto jäi tappiolle, mutta sen suosio on edelleen huolestuttavan korkealla. Kirjoittaja Birgit Coufal Itävallan presidentinvaalit venyivät pitkiksi ja ehtivät jo herättää epäilyksiä maan demokratian toimivuuden suhteen
Lukiessani näihin aikoihin fpö:n ja Norbert Hoferin Facebook-fanisivuja en tiennyt, itkeäkö vaiko nauraako. Sekä puolueen populistiset ja äärioikeistolaiset kommentit että sen kannattajien niille antama tuki ja rasistinen vihapuhe saivat minut tajuamaan, kuinka fpö käyttää hyväksi ihmisten pelkoja ja vahvistaa ennakkoYDIN 1 / 2017 36 YDINHETKI. Sen sijaan joidenkin viranomaisten todettiin rikkoneen vaaliprosessin ohjesääntöjä. On syytä korostaa, että vilppiä tai vaalitulosten manipulointia ei havaittu. Itävallan presidentinvaalit pitivät ihmisiä jännityksen vallassa useista syistä, aina äärimmäisen tasaisesta ennakkoäänestyksestä ja menettelyvirheiden takia mitätöidyistä tuloksista äänestyskuorten puutteelliseksi paljastuneeseen liimapintaan. Jälkimmäisellä kierroksella Van der Bellen voitti kisan hyvin kapealla 0,7 prosenttiyksikön marginaalilla. Hänestä oli määrä tulla Itävallan kahdestoista presidentti. Heinäkuun 1. Luodaan ensin katsaus vauhdikkaisiin tapahtumiin alkaen huhtikuusta 2016, jolloin vaalien ensimmäinen kierros käytiin kuuden ehdokkaan välillä. USEIMMAT AIKAISEMMAT VAALITULOKSET OLISI ITÄVALLASSA PITÄNYT MITÄTÖIDÄ SAMOISTA SYISTÄ, MUTTA KUKAAN EI OLLUT VIENYT NIITÄ OIKEUTEEN! J a voittaja on jälleen kerran Alexander Van der Bellen – tällä kertaa ilman, että tulosta haastettiin oikeudessa! Kokenut 73-vuotias, jolla on tiiviit suhteet maan vihreään puolueeseen, tulee toimimaan Itävallan presidenttinä seuraavien kuuden vuoden ajan. PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN TOTESI JOIDENKIN VIRANOMAISTEN RIKKONEEN VAALIPROSESSIN OHJESÄÄNTÖJÄ. Useimmat aikaisemmat vaalitulokset olisi Itävallassa pitänyt mitätöidä samoista syistä, mutta kukaan ei ollut vienyt niitä oikeuteen! Presidentinvaalien viimeisen kierroksen tulokset oli nyt virallisesti mitätöity ja uusintakierrosta suunniteltiin lokakuulle 2016. Vaikka tällaiset asiat eivät periaatteessa ole sallittuja, käytännössä ne eivät ole harvinaisia. Joissain laskentakeskuksissa postiäänestyksen tulokset esimerkiksi laskettiin vaalipäivän iltana sen sijaan, että ne olisi käsitelty seuraavan päivän aamuna, kuten Itävallan laki vaatii. Sen näkemyksen mukaan ne olivat myös tarpeeksi merkittäviä, jotta ne olisivat voineet kumota täpärän lopputuloksen. Fpö ei kuitenkaan hyväksynyt tätä täpärää tappiota ja haastoi sen oikeudessa. päivänä Itävallan perustuslakituomioistuin päätti, että vaaliprosessissa oli tosiaan ollut vähäisiä menettelyvirheitä. Näiden takia maan seuraavan johtajan valitseminen myös kesti epätavallisen pitkään. Tämä herätti vahvoja ja tunteikkaita reaktioita Itävallan poliittisen kentän kaikilla puolilla, kuten myös ulkomaillakin. Äärioikeistolaisen Itävallan vapauspuolueen (fpö) Norbert Hofer sekä sitoutumaton ehdokas Alexander Van der Bellen tulivat ensimmäiseksi ja toiseksi ja siis suuntasivat oletettavasti viimeiseen äänestykseen, joka pidettiin toukokuussa
Julkisuudessa häntä vaadittiin koko ajan äänekkäämmin luopumaan asemastaan tämän eturistiriidan takia, mutta Hofer jätti vaatimukset itsepäisesti huomiotta ja jatkoi onnellisena väliaikaisessa roolissaan. Pian niistä alkoi kuulua valituksia: jotkin virallisista palautuskuorista avautuivat postissa ja niiden sisältämät äänet piti mitätöidä. Presidentin roolin saivat hoidettavakseen Doris Bures, Karlheinz Kopf sekä mielenkiintoista kyllä myös Norbert Hofer. J oten mitä sen jälkeen tapahtui. päivälle. Van der Bellenin oli pitänyt vannoa virkavalansa heinäkuun 9. päivänä, mutta tuomioistuimen päätöksen jälkeen nämä suunnitelmat vedettiin viemäristä alas. PRESIDENTIN ROOLIN SAIVAT HOIDETTAVAKSEEN PARLAMENTIN ALAHUONEEN KOLME JOHTAJAA. Lokakuun äänestyksen edellä ne itävaltalaiset, jotka olivat päättäneet äänestää postitse, vastaanottivat heille lähetetyt ennakkoäänestysliput. Koska Hofer ei ollut tunnustanut tappiotaan, hän siis päätyi osaksi komissiota, joka hoiti hänen edelleen tavoittelemaansa virkaa. Heinz Fischer oli toiminut täydet kaksitoista vuotta Itävallan presidenttinä ja luopui virastaan heinäkuun 8. Toisen kierroksen uusinnan oli määrä tapahtua lokakuun 2. luuloja yhteiskunnassa. Sen sijaan Fischerin korvasi väliaikaisesti komissio, joka koostui Itävallan kansallisen neuvoston eli parlamentin alahuoneen kolmesta johtajasta. Tässä vaiheessa tapahtui uusi yllätyskäänne. Saksankieliset naapurit, kuten Sveitsi ja Saksa, irvailivat Itävallalle ja epäilivät maan uskottavuutta toimivana demokraattisena valtiona. päivä ja valinnan hetki oli jälleen lähestymässä. Oikeistopoliitikoista on tullut jälleen huolestuttavan vahvoja Itävallassa – maassa, jossa on siinä suhteessa jo valmiiksi traaginen historia. päivä sisäministeri Wolfgang Sobotka viimein ilmoitti, että äänestyskuorten puutteellisen liiman takia uusintakierros siirrettäisiin joulukuun 4. Tilannetta paheksuttiin jälleen laajalti mediassa. Ei ole varmaa, miksi asiasta vastannut painotalo ei ryhtynyt ensimmäisen virheen jälkeen toimiin estääkseen tilanteen toistumisen – presidentinvaalien uusintakierros kun oli hyvin epäonninen hetki liimalle pettää uudemman kerran. Tämän takia päätös piti erikseen hyväksyä parlamentissa. päivänä. KOSKA HOFER EI OLLUT TUNNUSTANUT TAPPIOTAAN, HÄN SIIS PÄÄTYI OSAKSI KOMISSIOTA, JOKA HOITI HÄNEN EDELLEEN TAVOITTELEMAANSA VIRKAA. Myöhemmin uutisoitiin, että ongelmia kirjekuorien kanssa oli kohdattu jo Itävallan ylioppilaiden liiton vaaleissa edeltävän vuoden keväänä. YDIN 1 / 2017 37 YDINHETKI. Epäselvyyttä kesti, kunnes syyskuun 12. Itävalta oli erikoislaatuisessa tilanteessa, sillä laki sallii vaalien lykkäämisen vain ehdokkaan kuoleman johdosta
Van der Bellen sen sijaan uskoo vahvaan eu:hun, solidaarisuuteen ja yhtenäisyyteen. Tuo ei ole totta. Unionin sijaan hän kannattaa Donald Trumpia ja Vladimir Putinia. Tuo on valetta. Hän edustaa liberaalia demokratiaa ja kritisoi tilaisuudessa ankarasti Trumpia. Alexander Van der Bellen puhumassa "Ja zu Europa Mut zu Veränderung" (”Kyllä Euroopalle – rohkeus muuttua”) -konferenssissa Berliinissä viime vuoden maaliskuussa. Henkilökohtaisemmalla tasolla hänet myös tunnetaan aseharrastajana, joka kantaa mukanaan Glock-merkkistä pistoolia. Keskustelun aikana Hofer kävi koko ajan aggressiivisemmaksi, pilkaten ja mustamaalaten poliittista vastustajaansa sen sijaan, että olisi hyödyntänyt tätä viimeistä mahdollisuutta ennen vaaleja esitelläkseen omia suunnitelmiaan ja ideoitaan. J oulukuun ensimmäisenä päivänä ehdokkaat osallistuivat viimeiseen televisioituun kaksintaisteluunsa. Pureva väittely nosti jälleen esiin huomattavat mielipide-erot ehdokkaiden välillä. Hoferia pidetään populistina, joka edustaa tiukkaa muslimivastaista kantaa ja on skeptinen eu:n suhteen. Keskustelun aiheena olivat turvallisuus, armeija, Brexit ja Euroopan unioni, diplomaattisuhteet EU:n ulkopuolisiin maihin sekä sisäpoliitikka. Jokainen yritys käydä lämminhenkistä väittelyä kariutui hänen toistaessaan kerta toisensa jälkeen yksittäisiä Van der Belleniä vastaan suunnattuja fraaseja: ”Uskomatonta. Sinä valehtelet taas… ja taas! Taas! Valehtelet koko ajan!” Hän ei kuitenkaan selittänyt väitteitään yhtään sen tarkemmin. BU N D ES TA G SF RA KT IO N BÜ N D N IS 90 /D IE G RÜ N EN , CC BY 2.0 YDIN 1 / 2017 38 YDINHETKI
VdU perustettiin vuonna 1949 ja toimi enemmän tai vähemmän järjestönä, joka toivotti tervetulleeksi (entiset) kansallissosialistit toisen maailmansodan jälkeen. Valitettavasti fpö:n historian valossa nämä seikat eivät näytä yllättäviltä. Hofer kuuluu Marko-Germania -nimiseen järjestöön, jonka jäsenet uskovat valtionrajat ylittävään ”saksalaiseen isänmaahan”. T ulos on rohkaiseva verrattuna muualta päin maailmaa kuuluviin uutisiin, kuten Donald Trumpin nousuun valtionpäämieheksi Yhdysvalloissa. Näin ollen lopullinen äänestystulos oli jälleen suosiollinen Van der Bellenille, tällä kertaa entistä suuremmalla voittomarginaalilla: hän sai 53,8 prosenttia äänistä Hoferin joutuessa tyytymään 46,2 prosenttiin. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että fpö:n häviöstä huolimatta Hofer onnistui vakuuttamaan 46 prosenttia Itävallan äänestäjistä soveltuvuudestaan presidentiksi. Fpö kehittyi puolueesta nimeltä Itsenäisten liitto eli VdU (Verband der Unabhängigen). Ruiskaunokki oli pangermanististen nationalistien symboli 1800-luvulla, minkä lisäksi natsit käyttivät sitä salaisena tuntomerkkinään kansallisosialistisen puolueen toiminnan ollessa kiellettyä Itävallassa vuosina 1934 – 1938. Rasististen ja populististen kantojensa lisäksi puolue ajaa antifeminististä politiikkaa. Ehdokkaiden välisten erojen takia oli selvää, että vasemmistoon kallistuvat äänestäisivät Van der Belleniä ja oikeistolaiset Hoferia. Itävalta siis valitsi vihreän presidentin. Sen pääosin miespuolisten poliitikkojen mukaan naisen tehtävä on pysyä kotona ja huolehtia lapsien hankkimisesta. Näihin aikoihin pääosin ss-joukkoihin kuuluneet sotavangit palasivat maahan ja ohjasivat nuoren demokratian politiikkaa taas oikeaa laitaa kohti. Ei ole epäilystä siitä, että vakaumuksellisia kansallissosialisteja ja sotarikollisia oli itävaltalaisten siinä missä saksalaistenkin keskuudessa. Tässä väittelyssä Hofer ei onnistunut näyttäytymään presidentin virkaan sopivana, koska hoki syytöksiään hedelmällisen keskustelun käymisen sijaan – eräässä vaiheessa hän jopa syytti Van der Belleniä siitä, että tämä ”ei osaa lukea”. Monet näistä ihmisistä olivat saaneet helposti armahduksen rikoksistaan ja saattoivat rauhassa jatkaa Itävallan politiikassa osana VdU:ta. Hän teki historiaa olemalla Euroopan ensimmäinen suorissa vaaleissa valittu presidentti, jonka tausta on vihreässä puolueessa. Äärioikeistolaisuus ei kuitenkaan kuulu parlamenttiin tai vallankahvaan Itävallassa tai missään muuallakaan maailmassa. Äänioikeutetuista poikkeuksellisen suuri määrä, 74,2 prosenttia, päätti käyttää ääntään. päivänä 2017. Itävalta kutsuu itseään mielelleen ”Hitlerin ensimmäiseksi uhriksi”, koska se liitettiin natsi-Saksaan vuonna 1938. Van der Bellen vannoi vihdoin virkavalansa Itävallan presidenttinä tammikuun 26. Pysäytetään se siis heti alkuunsa! YDIN 1 / 2017 39 YDINHETKI. Vuonna 1956 VdU muuttui fpö:ksi, jona se nykyään tunnetaan. Väheksymättä niitä itävaltalaisia, jotka nousivat silloin vastarintaan ja usein maksoivat siitä hengellään, yleisesti ottaen Itävalta kuitenkin pikemminkin toivotti Hitlerin tervetulleeksi. Seuraavat parlamenttivaalit pidetään kuitenkin vuonna 2018, ellei jopa aikaisemmin, ja koko ajan kasvavan fpö:n johtaja Heinz-Christian Strache tulee olemaan innokas pääsemään liittokansleriksi. Hoferin on myös nähty pitävän ruiskaunokkia takinliepeellään erilaisissa virallisissa tilaisuuksissa. Todellinen ratkaiseva tekijä tulisi olemaan, kumpi pystyisi voittamaan puolelleen näiden välissä olevat epävarmat äänestäjät. Sisällyksettömyydestään huolimatta Hoferin sanat valaisivat hänen tapaansa käyttäytyä, eikä hän saanut itseään näyttämään mitenkään hyvältä
Ainakin 50 valtiota kehittää tällaisia asejärjestelmiä. H onkAsAlo : Laitteet myös pienenevät koko ajan. Teksti ja kuva Simo Ortamo Kuka on vastuussa, jos robotti tappaa. Sotilaskohteet on ensinnäkin erotettava siviilikohteista. Nämä päätökset ovat vaikeita ihmisillekin, ja niitä on hyvin vaikea koodata robotille. Myös teknologian hinta halpenee. YDIN 1 / 2017 40 YDINHETKI. Jo nyt Yhdysvallat tekee lennokeillaan iskuja, joita ohjataan tuhansien kilometrien päässä Yhdysvaltojen maaperällä. Tappavaa voimaa käytettäessä on noudatettava kolmea periaatetta. J Ani l eino , Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja: Jo nyt on olemassa asejärjestelmiä, joissa ihminen ainoastaan painaa nappia automatiikan tehdessä kaiken muun. Sen voi määritellä yksinkertaisesti niin, että tappamispäätöksen tekee ihmisen sijasta asejärjestelmä. H onkAsAlo : Suurin ongelma on moraalinen. Yhdysvallat on kehityksessä vielä pitemmällä. l eino : Tärkeä kysymys on, kuinka sodankäynnin sääntöjä voi soveltaa robotteihin. J ArnA P etmAn , tutkijatohtori Erik Castrén -instituutissa: On arvioitu, että Britannialla on käytössä järjestelmiä, joista voisi poistaa ihmisen vuonna 2030. Näissä järjestelmissä on autonomian piirteitä. Nanoteknologia voi tuoda mahdollisuuden rakentaa ampiaisen kokoisia tappajarobotteja. Saako robotti tappaa. Voiko autonomisia aseita kieltää. Siviiliuhrien välttämiseksi on tehtävä kaikki varotoimenpiteet. Esimerkiksi itsestään ajavien autojen teknologiaa voi hyvin soveltaa myös asejärjestelmiin. Eräs uhka on, että asejärjestelmät päätyvät terroristijärjestöjen käsiin. Voidaanko ihmisen vastuu siirtää koneelle. Kun ihminen päättää tappaa, hän tuntee elämän ainutkertaisuuden ja päätöksen lopullisuuden. Autonomiaa kehitellään myös siviilipuolella. Asiantuntijat keskustelivat helmikuun lopussa tappajaroboteista Sadankomitean ja Rauhanliiton järjestämässä tilaisuudessa Kirjasto 10:ssä Helsingissä. Voimaa ei myöskään saa käyttää niin, että siviilit tai siviilikohteet kärsivät kohtuutonta vahinkoa suhteessa sotilaalliseen hyötyyn. Autonomiset aseet eivät ole utopiaa vaan jo lähes todellisuutta. A ntero H onkAsAlo , Tekniikka elämää palvelemaan -yhdistys: Tappajarobotti tarkoittaa autonomista asejärjestelmää. P etmAn : Kyse on lopulta ihmisyydestä
Rikoksia on myös vaikea todistaa ulkopuolelta, jos koneita käyttävä valtio ei halua tehdä yhteistyötä. Paras vaihtoehto olisi, jos joukkojen komentajalla olisi vastuu. Kaikissa vaihtoehdoissa on ongelmansa. P etmAn : Autonomisten aseiden sääntelystä neuvotellaan tällä hetkellä Genevessä yk:n tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen yhteydessä. Stop Killer Robots Sadankomitea ja Rauhanliitto ovat mukana robottiaseiden kieltoa vaativassa kampanjassa Kampanja pyrkii vaikuttamaan valtioihin, jotta ne kieltäisivät autonomiset aseet Maailman valtiot neuvottelevat autonomisten aseiden sääntelystä YK:n puitteissa Robottiaseiden kieltoa vaatii 19 valtiota, joista valtaosa sijaitsee Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa stopkillerrobots.org Jarna Petman (toinen vas.), Antero Honkasalo ja Jani Leino Tappajarobotit-tilaisuudessa. Koneita kehitetään, koska niistä on hyötyä asevoimille. Kone ei sitä tiedä, ja siinä on ratkaiseva ero. Sen sijaan voisi olla mahdollista saada aikaan sopimus, joka vaatisi ihmisen päätöksentekoa kaikissa autonomisen aseen käytön vaiheissa. Teknologia suojaa yhä paremmin omia sotilaita. l eino : Vaikka kaikki maat eivät olisi mukana sopimuksessa, se kannattaisi silti tehdä. Keskustelua veti Sadankomitean järjestökoordinaattori Minna Vähäsalo. Jos voitaisiin edes pitää ihminen mukana päätöksentekoketjussa, se olisi kestävämpi ratkaisu. Vastuussa voi olla koneen taistelukentälle lähettänyt ihminen, koneen valmistanut yritys tai konetta käyttävän sotilasosaston komentaja. Neuvottelut eivät näytä johtavan niiden täydelliseen kieltoon. Tämä tekee täydellisen aseistariisunnan entistä ajankohtaisemmaksi. Pelkoni on, että säännöistä huolimatta teknologia on tekemässä laillisesta tappamisesta helpompaa kuin koskaan ennen. Yksinkertainen kielto ei edes olisi mahdollinen. Kenellä on vastuu, jos koneen käyttäminen vaatii esimerkiksi kymmenen sotilaan päätösketjun. H onkAsAlo : Toisin kuin esimerkiksi miinojen tai rypäleaseiden suhteen, autonomisissa aseissa on kyse kaikissa aseissa käytettävästä teknologiasta. P etmAn : On kolme vaihtoehtoa ratkaista se, kuka on vastuussa autonomisen aseen mahdollisesti tekemästä sotarikoksesta. Esimerkiksi kansainvälinen rypäleasekieltosopimus on niin laaja, ettei aseita enää juuri valmisteta tai osteta. Esimerkiksi valmistajan vastuu tekisi perustavanlaatuisesta rikoksesta korvausasian, joka hoidettaisiin vakuutusyhtiön kautta. l eino : On suuri vaara siitä, että vastuuta pakoillaan siirtämällä se koneelle. Tähän mennessä on vaadittu, että komentaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää alaisensa aikeista tehdä sotarikos. Roboteilla on sodankäynnin näkökulmasta monia etuja: ne eivät näe nälkää tai väsy, eivätkä ne villiinny sotaoloissa tekemään sotarikoksia. Se vaatii kuitenkin sodankäynnin sääntöjen uutta tulkintaa. YDIN 1 / 2017 41 YDINHETKI
Teksti ja kuva Arja Alho YDIN 1 / 2017 42 YDINHETKI. He tulivat Suomeen yksin ala-ikäisinä turvapaikanhakijoina. Matkalla rauhaan Salim ja Neametullah lähtivät kumpikin tahoillaan Afganistanista pakoon sotaa ja väkivaltaa. Kummankin äidit patistivat poikansa lähtemään
Viljelimme maissia, perunaa ja porkkanaa. Minä lähdin aamuvarhain isän kanssa pellolle ja tulin myöhään takaisin. Talibanit halusivat aina tietää, mitä oli tekemässä ja mihin menossa. Kylässämme ei ollut koulua eikä lääkäriä, ei sähköä eikä kenelläkään tietenkään kännykkää. Hän esitti joulujuhlassa Oi niitä aikoja -laulun, joka on tunnettu myös Afganistanissa. Se on lähellä koulua. Neametullahin kylässä oli moskeija ja koraanikoulu. Hän haluaa oppia kaiken suomalaisesta kulttuurista. Neametullah puolestaan oli mukana työpajassa, jossa tehtiin rap-sanoituksia ja opeteltiin soittamaan rytmisoittimia. Minä mietin, että mitä ihmettä se tarkoittaa. Salim on nimittäin täyttänyt juuri 18 vuotta. Salim ja Neametullah tiesivät vain, että Iraniin on suunnistettava. Turkin rajalla häntä pahoinpideltiin, kun sedän järjestämä yhteyshenkilö piti rahat ja jätti hänet pulaan. Kummankin pojan isät kuolivat, ja elämä hankaloitui. Salim painii – vaikka seuraa ei ole lähellä ollenkaan – ja Neametullah pelaa pöytätennistä. – Toivon voivani joskus päästä katsomaan perhettäni. Edessä olisi ollut päätyminen vastentahtoisesti taliban-taistelijaksi. Kuljimme hevosilla ja aaseilla. Kun Salim tuli Suomeen loka-marraskuussa 2015, hän oli lukuja kirjoitustaidoton. Hän haluaa maatalouskouluun. Neametullah tietää, että on aika mahdotonta saada perhe Suomeen, mikä surettaa häntä. Neametullahin naapurikylään pudotettiin amerikkalaiskoneesta pommeja. Oli piileskeltävä poliiseja ja viranomaisia. S alim kertoo omasta kotikylästään: – Asuin pienessä kylässä vuorten keskellä eristyksissä. – Peruskoulun jälkeen haluan mennä ammattikouluun ja opiskella puusepäksi. Autotietä ei ollut. Reppu ja tavarat jäivät mereen matkalla Turkista Kreikkaan. Hänen matkansa Haaparantaan ja Ouluun oli hyvin vaikea. Kaipaan heitä mutta en kotimaatani. Kummatkin pojat myös harrastavat koulunkäynnin ohella. Salim tietää, että on käytävä koulua ja opiskeltava, jotta voi saada työtä. Mukana on riipus entisestä elämästä kuten Neametullahillakin. Myös Neametullah haluaa opiskella. Mutta täällä Suomessa olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Vain kerran hänelle on huudeltu ikävästi. Suomessa Neametullahin lempiaine on suomen kieli. Koulussa he opiskelivat muun muassa matematiikkaa ja historiaa. Täällä on turvallista, sanoo Salim. Kun olin lähtenyt sotaa pakoon, piti yrittää päästä Eurooppaan, josta en ollut kuullut mitään, kertoo Neametullah. Salim on käynyt jo hevostalleilla ja lammastilalla auttelemassa. – Istuin luokassa ja opettaja sanoi, että sano A. YDIN 1 / 2017 43 YDINHETKI. Kiristynyt lainsäädäntö ei kuitenkaan ole huonontanut hänen kohteluaan. – On vaikea selittää suomeksi miltä tuntuu, kun elämä on turvatonta ja oma kotimaa on vaarallinen, sanoo Salim. – Kyllä minä jännitän. Salim matkusti kolme kuukautta yksin Suomeen. Nyt molemmat ovat saaneet oleskeluluvan. Nuoruuden vimma selvitä on ihmeellinen. Vaihtoehtoja oli kaksi: käännytys takaisin Afganistaniin tai sitten Syyriaan. – Asuin setäni luona vuoden, mutta en voinut saada sinne oleskelulupaa. Miten osaan asua yksin. Millaisia leikkejä Salim on mahtanut leikkiä sisarustensa ja kylän muiden lasten kanssa. Saanko suomalaisia ystäviä. – Kaipaan perhettäni ja vuoria. Edessä on myös muutto vastaanottokeskuksesta omaan asuntoon Siuntiossa. Suomessa hän kävi ensimmäistä kertaa myös lääkärillä. Meni päiviä ilman ruokaa ja juotavaa. Salim laulaa myös hyvin kauniisti. – Ei meillä ollut ollenkaan leikkikaluja niin kuin suomalaislapsilla. Meillä oli lehmiä ja lampaita. Siellä oli sukulaisia. Kun täytän 18 vuotta, muutan Lohjalle. Minua askarruttaa, mitä pieni poika voi tehdä vuoristokylässä, jota taliban-liike hallitsee
Lopetetaan sota! Milloin. YDIN 1 / 2017 44 YDINHETKI Mitä me tehdään. Nyt! Teksti Ytimen toimituskunta Kuvat Lehtikuva
JA RM O M AT ILA IN EN. YDIN 1 / 2017 45 YDINHETKI EEC:tä vastustava mielenosoitus, 1973
Mielenosoitusten innoituksen aiheet liittyvät työhön, toimeentuloon ja elämisen edellytyksiin, mutta myös kansainväliset ja muut yhteiskunnallisesti polttavat kysymykset ovat saaneet ihmiset liikkeelle. Niiden pitää kertoa muutamalla sanalla se, mitä halutaan. Samoin kuin puolueiden pitää uudistua, myös yhdistysja järjestötoiminnan pitää elää ajassa – kansalaistoiminnan pulssin mukaan. Mielenosoitus Tsekkoslovakian miehitystä vastaan, 1968. Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan, jotta demokratia hengittäisi. Mielen ilmaisijat ovat harvoin valtapyramidin huipulla, mutta osoittamalla mieltä he ottavat vallan käsiinsä, kuten viime syksynä Peli poikki -mielenosoituksessa. Kun vuonna 1968 huudettiin ”Viva Dubcek!”, se tarkoitti samalla tuen antamista prahalaisille, jotka kokivat neuvostotankkien vyörymisen kaduilleen ja maan miehityksen. Kansalaistoimintaa parhaimmillaan: toimintaa yhteiseksi hyväksi. Mielenosoituskuvat eri vuosikymmeniltä – tällä kertaa Ydin-lehden ilmestymisen eri vuosikymmeniltä – kertovat, että parlamentaarisen toiminnan rinnalle ja vauhdittajaksi on tarvittu aktiivisia kansalaisia, jotka kokoontumalla yhteen ja esittämällä näkemyksiään haluavat vaikuttaa suoraan tehtäviin päätöksiin. PE KK A H AR AS TE. Mitä se kertoo yhteiskunnastamme. YDIN 1 / 2017 46 YDINHETKI M ielenosoitusten iskulauseet ovat taideteoksia. Ainakin sen, ettei kansalaisyhteiskunta ole vielä henkitoreissaan, vaikka erilaisilla yhdistyksillä ja yhteisöillä onkin pulaa aktiivisista jäsenistä. Suomalaiset osaavat osoittaa mieltään. Rauhan vaatimukset, sotien ja konfliktien lopettaminen ja asevarustelun kieltäminen ovat kaikkialla maailmassa ja kaikkina aikoina keränneet ihmisiä kaduille ja toreille
Opiskelijamielenosoitus opintotuen uudistamiseksi, 1977. YDIN 1 / 2017 47 YDINHETKI Rauhankulkue Helsingissä, 1983. H EIK KI KO TIL AIN EN ILK KA RA N TA
YDIN 1 / 2017 48 YDINHETKI Meillä on unelma -mielenosoitus avoimen ja monikulttuurisen Suomen puolesta, 2015. N IC LA S M ÄK EL Ä
50 JOHANNES JAUHIAINEN Tekemättömiä töitä Ranskan vaaleissa / 54 TOMI KIILAKOSKI Nuorten vaikuttamistapojen kirjo / 58 MIKAEL BÖÖK Ääniä vasemmalta / 66 VAPPU TAIPALE Ebola-virus yllätti maailman / 71 JAAKKO KIANDER Työeläkejärjestelmän tulevaisuus / 73 TAINA MÄKELÄ Kurdinaisten kamppailu. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
Se ei tosin olisi helppoa: entisen presidentin Nicolas Sarkozyn aika on jo ohi, ja. Kirjoittaja Johannes Jauhiainen TÖITÄ RANSKAN VAALEISSA Tekemättömiä R anskan oikeistoon kuuluvassa tasavaltalaiset-puolueessa kuohui alkuvuodesta: puolueen ehdokas François Fillon joutui korruptiokohun keskelle, koska oli maksanut puolisolleen ja lapsilleen palkkoja tekemättömistä avustajantöistä. Hänen pääsynsä toiselle kierrokselle olisi kuitenkin epätodennäköistä. Kohu sai puolueen rivit hajoamaan hetkeksi, mutta senaattorien pienimuotoisen kapinan jälkeen Fillon on jatkanut kampanjointia. Jotta toisella kierroksella ei kisattaisi oikeiston ja äärioikeiston välillä, vasemmiston kannattajien pitäisi asettua yhden ehdokkaan taakse. Mahdollista onkin, että tasavaltalaisten kabineteissa hiotaan suunnitelmaa B eli Fillonin korvaamista toisella ehdokkaalla. Konservatiivilehti Le Figaron helmikuussa teettämän mielipidemittauksen mukaan Fillon saisi ensimmäisellä kierroksella yli kaksikymmentä prosenttia äänistä. YDIN 1 / 2017 50 YTIMESSÄ Ranskan presidentinvaalit ovat jännitysnäytelmä, jossa suurin osa ehdokkaista yrittää esittää ulkopuolisen roolia
Samanlainen tilanne voisi toteutua nytkin. Entisen pääministerin häviö on osoitus puolueen tyytymättömyydestä presidentti François Hollanden hallituskauteen. Le Pen julisti euforisesti, ettei kyseessä ole maailmanloppu vaan uuden maailman alku. Mielipidemittausten mukaan Le Pen ei pysty punnertamaan kannatustaan yli kolmeenkymmeneen prosenttiin. Hän vain sattui olemaan riittävän suosittu juuri kun entistä valuuttarahaston johtajaa, sosialistipuolueen presidenttiehdokkaaksi povattua Dominique. Ehkä siksi, että Le Penin äänestäjille kelpaa ainoastaan Le Pen – muut ehdokkaat ovat heidän mielestään epärehellisiä elitistejä, minkä takia nyt jos koskaan on aika ottaa Ranska takaisin. Monen muun populistin tapaan Le Pen vaikuttaa kuitenkin kestävän kohuja paremmin kuin muiden puolueiden ehdokkaat. Lisäksi on syytä muistaa, että Jean-Marie Le Penin päästyä toiselle kierrokselle vuonna 2002 vasemmiston kannattajat asettuivat Jacques Chiracin taakse pysäyttääkseen Le Pen vanhemman pääsyn Élysée-palatsiin. Toimittaja oli kysynyt Le Peniltä tämän henkivartijalle maksetuista, tekaistuista euavustajan palkkioista. Lisäksi Fillon ei lausuntojensa perusteella luovu ehdokkuudestaan kuin pakon edessä. Gallupit ovat pitkään ennustaneet Le Penin pääsyä toiselle kierrokselle, mutta voisiko hänestä tulla presidentti. Kansallisen rintaman Marine Le Pen taas sai lisäpotkua Donald Trumpin voitosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kyselyiden vastaajat eivät pelkää tai häpeä sanoa kannattavansa kansallista rintamaa. Helmikuussa sosiaalisessa mediassa levisi video, jossa tämän turvamiehet poistavat kovin ottein toimittajan yleisötilaisuudesta. Vastaus on ei. YDIN 1 / 2017 51 YTIMESSÄ Alain Juppé kärsi rökäletappion esivaaleissa. Le Penin sisäpoliittiset linjaukset taas ovat kuin populistin käsikirjasta: yhdistelmä anti-elitismiä, protektionismia ja maahanmuuttovastaisuutta. Esivaalit päättyivät Hamonin voittoon. Sosialistipuolueessa taas käytiin kiivaat esivaalit, joissa vastakkain olivat entinen pääministeri Manuel Valls sekä entinen europarlamentaarikko ja kulttuurija opetusministeri Benoît Hamon. Uudistaessaan kansallista rintamaa hän on Trumpin tavoin voittanut puolelleen vanhoja, taantuman runtelemia teollisuusalueita. Palkkioiden epäillään päätyneen kansallisen rintaman puoluetoimistolle. Hollande oli alkujaan kompromissiehdokas, jota kansa ei koskaan täysin omaksunut. V asemmisto on presidentinvaaleissa hajaantunut: laitavasemmalla porskuttaa konkari Jean-Luc Mélenchon. Hänen uudessa maailmassaan Ranska ei kuulu Euroopan unioniin tai Natoonl, ja Krim on osa Venäjää. Näkymätöntä kannatusta ei siis ole ja jytkyä on turha odottaa. M yös le penin kampanja on herättänyt hämmennystä. Asiantuntijoiden mukaan kansallinen rintama on ollut politiikassa sen verran pitkään, että heidän kannatuksensa on vakiintunut
Hamon taas pitää Ranskaa monimuotoisena yhteiskuntana, jossa vähemmistöuskontojen edustajat ovat yhtä ranskalaisia kuin kuka tahansa Pierre tai Jacques. Nykyisen hallituksen epäsuosio sai myös entisen valtiovarainministeri ja investointipankkiiri Emmanuel Macronin perustamaan oman puolueen vaaleja varten. Nyt Macron voi etäännyttää itsensä kaikista hallituksen epäsuosituista päätöksistä ja samalla kerätä irtopisteitä omista saavutuksistaan ministerinä. Aihe on ajankohtainen. Toisin kuin Valls, Hamon kannattaa vastikkeetonta perustuloa, rohkeampaa ympäristöpolitiikkaa ja kannabiksen dekriminalisaatiota. Hallintotuomioistuin tosin kumosi kiellon laittomana. Jos Macron pyrkii esiintymään politiikan sisäpiirin ulkopuolisena ehdokkaana, niin tekee myös Hamon, joka erosi Hollanden hallituksesta koettuaan sen politiikan liian oikeistolaiseksi. S elvä ero sekä oikeiston ja vasemmiston että vanhan ja uuden vasemmiston välillä löytyy ulkoja maahanmuuttopolitiikassa. Esimerkiksi Valls ja osittain myös Macron edustavat blairilaista vasemmistolaisuutta, kun taas Hamonin progressiivinen sosiaalipolitiikka tuo mieleen Bernie Sandersin ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Hän SYVÄT JAKOLINJAT RANSKAN VASEMMISTOSSA JOHTUVAT MYÖS GLOBAALEISTA TRENDEISTÄ.. Vaikka Vallsista voi sanoa paljon hyvää, hänen käsityksensä monikulttuurisuudesta kuuluu menneisyyteen: hänen mielestään hunnut on kiellettävä yliopistoissa ja se, että Franprix-ketjun kaupasta saa halal-tuotteita eikä lainkaan alkoholia, on uhka yhteiskunnalle. Poliittista islamia kolmenkymmenen vuoden ajan tutkinut François Burgat erehtyi helmikuisessa seminaarissaan Ammanin Ranskan instituutissa puhumaan myös presidenttivaaleista: ”Ranskan politiikassa harva ymmärtää arabimaailmaa tai islamia. Esimerkiksi kesällä 2016 eräät pormestarit kielsivät burkinin eli muslimien suosiman uimapuvun käytön. YDIN 1 / 2017 52 YTIMESSÄ Strauss-Kahnia syytettiin seksuaalisesta väkivallasta New Yorkissa. Syvät jakolinjat Ranskan vasemmistossa johtuvat myös globaaleista trendeistä. Oli sitten kyseessä silmänkääntötemppu tai ei, niin Macron saa mielipidemittausten mukaan laajimman kannatuksen yli puoluerajojen. Hamon on tässä asiassa valonpilkahdus ja poikkeus, mutta en usko hänen voittavan.” Hamonin maahanmuuttopolitiikka perustuu integraatioon assimilaation sijasta. Ranskassa on viime vuosien aikana kiistelty äänekkäästi uskonnon roolista julkisissa tiloissa. Ne myös ennustavat hänen voittavan toisella kierroksella sekä Fillonin että Le Penin. Kätevää, eikö vain. Kisan kiihtyessä myös Macron on joutunut tulemaan pois mukavuusalueeltaan ja puolustamaan julkista terveydenhuoltoa vastalauseena Fillonin suosimalle leikkauspolitiikalle
POLIITIKOT EUROOPASSA JA MAAILMALLA OVAT YHÄ VERKOTTUNEEMPIA, MUTTA LUOTTAMUS POLITIIKKAAN ON ROMAHTANUT. Myös Ranskan sotilaallista väliintuloa Libyassa on pidetty epäonnistuneena ja harkitsemattomana. Siksi jopa Macron, École Nationale d’Administrationissa tutkinnon suorittanut entinen investointipankkiiri, pyrkii markkinoimaan itseään järjestelmän ulkopuolisena ehdokkaana. François Fillon taas on suhtautunut unioniin kriittisesti, mutta luultavasti pidättäytyisi tekemästä mitään äkkinäistä tai peruuttamatonta Ranskan eu-suhteille. Nyt riskinä on, että toisella kierroksella kisataan oikeiston ja äärioikeiston välillä. Ehkä Hamon on hakenut mallia Justin Trudeaulta, joka on laajentanut kanadalaisten kokemusta omasta identiteetistään. Hamonin linjaa selittävät myös Ranskan hallituksen arabikevään aikana tekemät suuret virheet. Mikäli vasemmiston kannattajat haluavat mieluisan edustajan Élyséepalatsiin, heidän tulisi asettua yhden ehdokkaan taakse. Ensimmäinen niistä on radikalisoituminen. Tässä on kyse ei ainoastaan Ranskan vasemmiston hajaantuneisuudesta vaan myös laajemmasta ongelmasta, johon on löydettävä ratkaisu. Inklusiivisen politiikan toivotaan ennaltaehkäisevän nuorten liittymistä väkivaltaisiin ääriryhmiin. Ulkopolitiikan muutoksista Ranskan vasemmistossa kertovat esimerkiksi Hamonin senaatissa tekemä aloite Palestiinan valtion tunnustamisesta sekä Macronin lausunto, jossa hän sanoi Ranskan läsnäolon Algeriassa olleen miehitys. YDIN 1 / 2017 53 YTIMESSÄ haluaa normalisoida eri pukeutumistyylejä ja ruokavalioita sekä vähentää vähemmistöjen kokemaa ulkopuolisuuden tunnetta. Tällä hetkellä Hamonin, Macronin ja Mélenchonin yhteinen kannatus hipoo viittäkymmentä prosenttia. Saksassa luultavasti arvostettaisiin Macronin talouspolitiikkaa, Brysselissä taas pidettäisiin etuna Hamonin EU-taustaa ja englannin taitoa – aika harva ranskalainen poliitikko nimittäin puhuu sujuvaa englantia. Poliitikot Euroopassa ja maailmalla ovat yhä verkottuneempia, mutta luottamus politiikkaan on romahtanut. Tämä johtaisi väistämättä konservatiiviseen, palveluja kutistavaan ja nationalistiseen politiikkaan seuraaviksi viideksi vuodeksi. Le Pen olisi luonnollisesti täysi katastrofi, joka veisi Brexitin ja Trumpin jälkeen euroeliitin viimeisetkin yöunet. Yhdysvaltalaisen The Soufan Groupin tutkimustilastoista ilmenee, että Lähi-idässä ranskankieliset ovat suurin eurooppalaisten vierastaistelijoiden ryhmä. Ja mieluiten jokin muu kuin palkkojen maksaminen tekaistuista töistä. Kun mielenosoitukset alkoivat Tunisiassa, ulkoministeri Michèle Alliot-Marie tarjoutui lähettämään sotilaita tukemaan diktaattori Zine al-Abidine Ben Alia. Hamonin politiikka saattaa olla reaktio kahteen ilmiöön. E uroopan unionille kelpaisivat mainiosti sekä Emmanuel Macron että Benoît Hamon
Niinistö totesi puheessaan: ”Tyytymättömyys kuuluu demokratiaan. Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäistä massaa, vaan heillä on monenlaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Hän tulkitsi sekä Brexitin että Donald Trumpin kannatuksen taustalla olevan lisääntyvää tyytymättömyyttä yhteiskunnan vallitsevaa tilaa kohtaan. T asavallan presidentti Niinistö kiinnitti elokuussa 2016 huomiota suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiseen puhuessaan suurlähettiläspäivillä. Olennaista on minne, miten ja minkälaisten toimijoiden johdossa se kanavoituu. YDIN 1 / 2017 54 YTIMESSÄ Kirjoittaja Tomi Kiilakoski Nuorten asenteet demokratiaa kohtaan herättävät niin huolia kuin toiveitakin. Hän näki jaon menestyjiin ja yhteiskunnan reunalla rimpuileviin tyytymättömiin. Jos se aktivoi kansalaisia rakentavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tästä on vain hyötyä.” NUORTEN VAIKUTTAMISTAPOJEN kirjo. Presidentti luki erilaisia tilastotietoja suomalaisista nuorista ja näki huolestuttavia merkkejä
Nuorten suhde yhteiskuntaan määrittyy huolen ja toiveikkuuden ristisidoksessa. On hyviä syitä ajatella, että perinteinen äänestämiseen kietoutuva poliittinen aktiivisuus jakautuu epätasaisesti ja johtaa siihen, että hyväosaiset nuoret ovat yliedustettuina äänestämisessä. Nuorisotutkijat ovat kysyneet aiheellisesti, missä määrin poliittisia puolueita ylipäätään kiinnostaa nostaa agendalleen nuorten asioita tai käydä käsitteellisiä kamppailuja, joiden avulla voidaan käsitellä nuorille merkityksellisiä asioita. Nuorien ajatellaan olevan jonkinlainen osoitin yhteiskunnan tuleville kehityssuunnille. NUORIEN AJATELLAAN OLEVAN JONKINLAINEN OSOITIN YHTEISKUNNAN TULEVILLE KEHITYSSUUNNILLE.. Tutkimusten kokonaiskuva ei muodosta yhtenäistä harmonista kuviota, missä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Heidän äänestysaktiivisuutensa oli 47 prosenttia, kun äänestysprosentti kaikkinensa oli 69 prosenttia. Sami Borgin ja Hanna Wassin mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli matalin 18 – 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tutkimuksissa on analysoitu eri tavoin, miten nuorten poliittista aktiivisuutta voi selittää. L änsimaiden äänestyskäyttäytymistä leimaa useimmissa maissa se, että nuoret äänestävät vähemmän innokkaasti kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Usein tietysti myös toiveet yhteiskunnan uudistamisesta ja elinvoimaistamisesta paikannetaan samaan ryhmään. YDIN 1 / 2017 55 YTIMESSÄ Niinistön puhe on esimerkki poliittisesta pohdinnasta, jossa yhteiskunnalliset ongelmat tai huolet paikannetaan erityisesti nuoriin. Monet edustuksellisen demokratian kriitikot ovat myös todenneet, ettei numeron kirjoittaminen muutaman vuoden välein äänestyskopissa ole järin vahvaa demokraattista toimintaa. Nuorten kiinnostus edustuksellista demokratiaa kohtaan on muita sukupolvia vähäisempi. Tämän voi olettaa tarkoittavan, että heidän äänensä kuuluu selkeämmin asioista päätettäessä. Tulokset vahvistavat sitä, mitä on tiedetty. Nuoret eivät ole koskaan yhtenäinen massa, vaan nuoruuksia voi elää toteen monella eri tavalla. Ainakin jos ajattelee, että äänestämällä osallistuminen on demokratiakiinnostuksen yksi keskeinen mittari. Kodin keskustelukulttuuri – puhutaanko kotona yhteiskunnallisista asioista tai poliittisista kiistakysymyksistä – selittää myös nuorten halukkuutta äänestää. Koulutustaustalla on vaikutuksensa: korkeasti koulutetut äänestävät enemmän. Olennainen merkitys on vanhempien koulutustasolla ja heidän aktiivisuudellaan. Vuoden 2013 kuntavaalien äänestysprosentteja voitiin analysoida sähköisen äänestyksen tietojen perusteella. Siksi nuorten toiminta on ollut jatkuneen kiinnostuksen kohteena, ja myös nuorisotutkimuksissa on analysoitu pitkään nuorten demokraattista toimintaa. Tulokset olivat nuorten osalta hätkähdyttävän alhaisia: äänestysprosentti mateli hieman yli 30 prosentin lukemissa
Tällöin luodaan tarina vanhan puoluepolitiikan korvautumisesta uudella politiikalla, jonka ominaispiirteitä löydetään nuorten päivittäin käyttämistä välineistä ja kulttuurisen ilmaisun keinoista. Niihin osallistuminen ei edellytä vahvaa yhteistoimintaa ja tähän kuuluvaa sitoutumista yhteisiin menettelytapoihin ja aikatauluihin. Heidän vastapainonaan vajaa kolmannes hyödynsi joko vähän tai ei ollenkaan vaikuttamisen kanavia. Tällöin on pyritty tekemään perinteinen dialektinen kumoaminen: aktiivisuuden ja passiivisuuden vastakohdat osoitetaan hedelmättömiksi, ja ne ylitetään tuomalla käsitteellisiin peleihin uusi siirto. T ilastojen taakse menevä tutkimus on pyrkinyt kyseenalaistamaan kahden edellä mainitun näkökulman. Nuoret joko passiivisiksi tai aktiivisiksi jakava dualismi korvataan puhumalla luottamuksen ja epäluottamuksen välisistä suhteista. Vuonna 2014 julkaistussa nuorisobarometrissa Vaikuttava osa kysyttiin sekä nuorten itsensä käyttämiä että heidän tehokkaiksi kokemiaan vaikuttamisen kanavia. Jakolinjat nuorten välillä näkyvät myös poliittisen aktiivisuuden osalta. Heidän passiivisuutensa on aktiivista laatua. Erittäin tai melko paljon harrastuskeinoja oli käytössään kolmellakymmenellä prosentilla nuorista. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Youtube-videot tai hip hop -kappaleet. Vaikuttaminen kasautuu vahvasti nuorten maailmassa. On esitetty, että nuorten poliittisen toiminnan ymmärtämiseksi täytyy katsoa uudenlaisia tapoja politikoida ja politisoida erilaisia ympäristössä olevia asioita. YDIN 1 / 2017 56 YTIMESSÄ Ä änestäminen ei houkuttele nuoria vastaavalla tavalla kuin heitä vanhempia. Huomionarvoista näissä vaihtoehdoissa on se, että ne ovat toimintoja, joita nuoret voivat tehdä yksilöinä ja itsenäisesti. Yksilöllistymisen on nähty olevan yksi nuorten elämää määrittävä megatrendi, jonka leviämistä tukevat sekä nuorisokulttuuriset lähtökohdat että nuoriin kohdistuva yksilöllinen hallinta valitsemisen pakkoineen, uravalintoineen sekä itsenäisesti kannettavine urariskeineen. Järjestyksessä neljä tärkeintä vaikuttamisen tapaa, joihin nuoret olivat itse osallistuneet, olivat palautteen antaminen palvelusta, äänestäminen, aloitteen allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. Nuorten yhteiskunnallista toimijuutta tutkinut Rhys Farthing on vaatinut uudenlaisten toimintamallien ymmärtämistä poliittisena – joko täydentävänä tai vaih. Tällöin korostetaan, että ainakin joillekin nuorille äänestämättömyydessä on kyse siitä, ettei haluta osallistua järjestelmään, johon ei lähtökohtaisesti luoteta. Tämä noin kolmannes vastaajista yhdisti perinteisiä vaikuttamisen keinoja uudenlaisiin toimintamalleihin. Tällöin kiinnitetään huomiota esimerkiksi kulutusja elämäntyylivalintoihin, kuten kasvissyöntiin, digitaalisten välineiden käyttöön keskustelun ja väittelyn areenoina, suoraan toimintaan tai erilaisiin nuorisokulttuurisiin tapoihin tuoda oma näkemyksensä esiin. Sama pätee vaikkapa liikunnallisiin harrastuksiin tai nettikäyttäytymiseen
Jokainen voi myös tehdä pieniä vallankumouksia omassa arjessaan esimerkiksi ostopäätöksillään, joilla saa aikaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia.” Suomi on maa, jossa presidentti ja vaihtoehtoartisti jakavat saman huolen eriarvoistumisesta. YDIN 1 / 2017 57 YTIMESSÄ ERILAISIA YHTEISKUNTAKRIITTISIÄ LIIKKEITÄ PITKÄLLÄ AIKAJÄNTEELLÄ TUTKITTAESSA ON NÄHTÄVISSÄ, ETTÄ AKTIVISTIT HAKEUTUVAT VUOROPUHELUUN PERINTEISTEN EDUSTUKSELLISTEN RAKENTEIDEN KANSSA. Erilaisia yhteiskuntakriittisiä liikkeitä pitkällä aikajänteellä tutkittaessa on nähtävissä, että aktivistit hakeutuvat vuoropuheluun perinteisten edustuksellisten rakenteiden kanssa. Älä irtaudu. Kansainvälistä, rajat ylittävää aktivismia tutkinut nuorisotutkija Sofia Laine on jakanut viimeaikaisia yhteiskuntakriittisten liikkeiden toimintamalleja neljään eri tapaan. Ensimmäisessä on kyse suoran demokratian käytänteistä poliittisen järjestelmän ulkopuolella. Poliittinen toiminta pyrkii objektiivisen ja tarkan tiedon tuottamiseen. Tietointensiivisen ajan politiikka on kamppailua oikeudesta tiedontuottajan asemaan. Toisena vaikuttamisen tapana osallistutaan muuttamalla omia kuluttamisen ja elämäntapoja. Vaikuta yhteiskuntaan. Mitään jyrkkää katkosta ei näytä olevan vaan pikemminkin jatkumoita tai liukumia eri vaikuttamisen keinojen välillä. Voi tietysti väittää, että vastaavia poliittisen toiminnan malleja on ollut aiemmin. Neljäs tapa on kerätä isoja mielenosoituksia ja massaprotesteja epäkohtia kohtaan. Näihin aktivismin muotoihin kytkeytyvä sosiaalisen median vaikuttaminen kuitenkin tuo niihin selkeitä uusia elementtejä. Moni tekeekin näin, vaikka kaikki eivät.. Tämän toiminnan tehtävänä on kuitenkin vaikuttaa sekä politiikkaan että talouteen. Kolmantena mallina on tuottaa vaihtoehtoista asiantuntijatietoa ja osallistua keskeisinä pidetyistä aiheista käytävään keskusteluun vaihtoehtoisten näkökulmien tuottajana. Y lelle uuden vuoden tervehdyksen tehnyt hip hop -artisti Paleface jakoi presidentti Niinistön huolen eriarvoistumisesta. toehtoisena toimintatapana perinteiselle poliittiselle osallistumiselle. Tällöin politiikan lähtökohtana on henkilökohtainen muutos, joka saa aikaan kollektiivista liikettä. Myös ratkaisu on sama: Osallistu rauhanomaisesti. Esimerkkejä tästä ovat Espanjan talouskuria vastustanut Indignados-liike tai Occupy-liike, jotka ovat muodostaneet pitkäkestoisia vaikuttamisen tapoja. Joulukuussa 2016 eläinoikeusaktivismista väitellyt Pia Lundbom totesi liikkeen vaihtaneen poliittista tyyliä suorista iskuista mielipidevaikuttamiseen, jossa tarjotaan kuvamateriaalia ja osallistutaan yleisen mielipiteen muokkaamiseen. Hän toivoi, että kukin löytäisi oman tapansa liittyä yhteiskuntaan, ja totesi: ”On paljon yhteiskunnan rajat ylittävää aktivismia, joukkorahoituskampanjoita ja muita vaikutusmahdollisuuksia
YDIN 1 / 2017 58 YTIMESSÄ Mikael Böökin mukaan vasemmiston on määriteltävä uudelleen suhteensa ydinaseisiin, internetiin ja terrorisminvastaiseen sotaan. Ääniä Kirjoittaja Mikael Böök Kuvitus Pirita Tolvanen VASEMMALTA 58 YTIMESSÄ YDIN 1 / 2017
Vasemmistolaisten historiallisten muodostelmien vastuu korkearikasteisen uraanin ja plutoniumin sekä ydinasejärjestelmien yhä jatkuvasta tuotannosta on musertava. Neuvostoliiton poistuttua näyttämöltä voisi luulla, että ne, jotka uskoivat ydinaseistuksen oikeutukseen, olisivat jo tässä vaiheessa ymmärtäneet sen olleen Josif Stalinin aikaisen neuvostohallinnon päätöksestä lähtenyt kammottava historiallinen erehdys ja strateginen virhe. Suuri osa vasemmistosta on kuitenkin tunnustanut uskonsa ydinasepelotteeseen. Niin tekivät myös sosialidemokraatit. J os minulta kysyttäisiin, miksi katson kuuluvani edelleen poliittiseen vasemmistoon, lähtisin liikkeelle historiallisesta käänteestä, joka tapahtui elokuussa 1945. Erityisesti kommunistit lisäsivät ydinaseet puolustusvoimiinsa. Vasemmisto haluaisi suistaa finanssipääoman ja ylikansalliset yhtiöt niiden suunnattomista valta-asemista ja purkaa maailman sotateollis-akateemiset kompleksit. Maan sosialistiset, kommunistiset ja post-kommunistiset puo. Euroopan unionissa keskeinen esimerkki on Ranskan vasemmisto. YDIN 1 / 2017 59 YTIMESSÄ T oimikoon Emile-Auguste Chartierin mietelause 1920-luvun alkupuolelta vasemmistolaisuuden määritelmänä: ”Kun minulta kysytään, onko vasemmistoja oikeistopuolueiden tai vasemmistolaisten ja oikeistolaisten erolla enää mitään merkitystä, mieleeni tulee heti ensimmäiseksi ajatus, että kysyjä ei taatusti ole vasemmistolainen.” Vasemmistolaiset eivät tahdo hyväksyä kapitalismia ja imperialismia. Oikeistolaiset puolestaan jotenkin unohtavat kertoa pankkeja ja korporaatioita koskevista suunnitelmistaan. Ja mikä tärkeintä, oikeistolla ei näytä olevan mitään halua päästä eroon sotateollis-akateemisesta kompleksista. Tuolloin Yhdysvaltain lentokoneet pudottivat atomipommit Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkien ylle. Ydinaseet eivät ole koskaan puolustaneet ketään yhtäkään vihollista vastaan eikä ole mahdollista, että vasemmisto – tai ylipäänsä mikään poliittinen suuntaus tai valtio – voisi voittaa mitään ydinasein käytävää sotaa. Sotateollis-akateemisessa kompleksissa hallitus, akateeminen tiede ja ydinasejärjestelmien valmistamiseen tarvittavat teolliset tuotantolaitokset sotkeutuvat monimutkaiseksi mutta mahtavaksi kokonaisuudeksi. Oikeiston kannattajat eivät edes halua mainita näitä, vaan puhuvat mieluummin ”vapaiden markkinoiden” ja ”globalisaation” siunauksista. Siksi meidän vasemmistolaisten täytyy epäillä, että he aikovat jatkaa kapitalistista järjestelmää ikuisuuksiin ja vieläpä murskata meidät, tarpeen vaatiessa myös väkivaltaisesti, mikäli vaihtoehtomme, jota me kutsumme sosialismiksi, alkaisi päästä voitolle. Olisin kuitenkin valmis myöntämään, että nämä joukkotuhoaseet ja muut vastaavat aseet ylittävät perinteisten poliittisten, mukaan luettuna vasemmistolaisten ja oikeistolaisten, ideologioiden spektrin
YDIN 1 / 2017 60 YTIMESSÄ
Palmen tapaus on valaiseva. Meitä on haukuttu epärealistisiksi ja hyödylliseksi idiooteiksi ellei suorastaan cia:n, kgb:n tai jonkun muun vastaavan organisaation agenteiksi, koska olemme vaatineet ydinaseiden riisuntaa ja sotateollis-akateemisen kompleksin purkamista. Palme joutui kuitenkin kääntämään takkinsa, yleisen mielipiteen muutoksen mutta erityisesti oman puolueensa naisliiton painostuksen takia. Britannian työväenpuolueen johtajat ovat oppositiossa ollessaan hieman empineet tai jopa arvostelleet maansa ydinaseistusta. Albert Einstein, Bertrand Russell, Albert Camus ja George Orwell 1940ja 1950-luvuilla sekä Alva Myrdal, E.P. YDIN 1 / 2017 61 YTIMESSÄ luejohtajat, sellaiset kuin François Mitterrand, Georges Marchais, François Hollande ja Jean-Luc Mélenchon ovat kaikki olleet sitä mieltä, että ydinaseet ovat välttämättömiä Ranskan puolustamiseksi. Thompson, Mary Kaldor ja Rudolf Bahro 1980-luvulla ovat vasemmistolaisia merkkihenkilöitä, jotka ovat puhuneet, kirjoittaneet ja tehneet paljon ydinaseriisuntaliikkeen kehittämiseksi. Edellä kirjoittamani saattaa tuntua kovin epäoikeudenmukaiselta niitä vasemmistolaisia kohtaan – ja meitähän on tuhansia – jotka vuosi toisensa jälkeen ovat pyrkineet nostamaan ydinaseriisunnan poliittiselle agendalle. 1950ja 1960-luvuilla Palme yritti päinvastoin hartiavoimin vaikuttaa siihen, että Ruotsista tulisi ydinasevaltio. Ymmärrän, etten ole ydinasevasemmistoa tuomitessani ensimmäinen. Ydinaikakauden poliittinen vasemmisto on puolestaan mieluummin pannut päänsä hiekkaan kuin tunnustanut molemminpuolisen täystuhon realiteetin. Haluaisiko joku oikeistolaiseksi itsensä kokeva lukija kenties lisätä luetteloon joitakin nimekkeitä oikeistolaisia henkilöitä. Silti hän ei voinut ennakoida ydinaikakautta. Mielenkiintoista kyllä, Ruotsin sosiaalidemokraattien johtaja ei suinkaan vastustanut oman maansa ydinaseistusta poliittisen uransa alussa. Emme voi tietää, miten hän olisi niiden edessä reagoinut. Lupaan olla kuulolla ja olen valmis lisäämään heidät viisaina pitämieni ihmisten joukkoon.. Pääministerikaudellaan Palme esiintyi johdonmukaisesti ja äänekkäästi niin idän kuin lännen ydinasevaltioiden kriitikkona, kunnes murhaaja ampui hänet Tukholman Sveavägenilla vuonna 1986. Vasemmisto on sanalla sanoen kieltäytynyt tiedostamasta ydinaseiden ylimääräävää asemaa. K arl marx näki mahdolliseksi, ettei kumpikaan taistelevista yhteiskuntaluokista pääsisi voitolle, jolloin osapuolet saattaisivat hävittää toinen toisensa. Jeremy Corbynillä saattaa vielä olla mahdollisuus välttyä edeltäjiensä opportunismista. Hallitukseen päästyään he ovat kuitenkin kaikki lakanneet vastustamasta maansa ydinaseistusta saati että olisivat pyrkineet vapauttamaan Britannian epästrategisista ydinaseista. Tietääkseni oman maansa ydinaseriisuntaliikettä tukeneita vasemmistolaisia pääministereitä on tähän mennessä ollut tasan kaksi: Olof Palme ja hänen uusiseelantilainen kollegansa David Lange
Puoluemuodon sijasta m5s on tukeutunut poliittisiin paikallisryhmiin, joita muodostetaan eräänlaisen netissä toimivan deittiohjelman, Meetupin, avulla. Gagnonin sanoin ”Venäjälle ja Kiinalle jää vain yksi vaihtoehto: ne joutuvat vastaamaan samalla mitalla”. Kaikkien kolmen edellytyksenä oli internet, aivan kuten luterilaisen uskonpuhdistuksen edellytyksenä oli vuonna 1516 kirjapainotaidon mediamullistus. Hän perustelee väitettään viittaamalla kansainvälisessä rauhanliikkeessä arvostetun Bruce Gagnonin tutkimuksiin. YDIN 1 / 2017 62 YTIMESSÄ Niin kutsuttu kylmä sota ei ole päättynyt. Lisäksi m5s-liikkeen osallistujista suurin osa lienee. Mutta mitä tulisi tehdä internetille ja internetissä. Entä jos noita lauseita sovellettaisiin internetin tarkasteluun. Internetinkin osalta vasemmisto epäilemättä kaipaa kritiikkiä, mutta rakentavan ja järkevän ohjelman esittäminen on vaikeampaa kuin ydinaseiden kohdalla. Sen johtaja Beppe Grillo on lähempänä vasemmistolaisia ihanteita kuin Britannian itsenäisyyspuolue ukipia, Donald Trumpia tai republikaanien teekutsuliikettä. Tästä en, vasemmistolaisena, ole samaa mieltä. Gagnonin mukaan Yhdysvallat pyrkii avaruusjoukkojensa laatiman Vision 2020 -asiakirjan sanoin ”kontrolloimaan ja hallitsemaan avaruutta”. Viiden tähden liike on osannut käyttää internetiä älykkäästi ja jopa tehokkaammin kuin piraattipuolueet, joille se on sukua. Venäjän ja Kiinan johtajat voisivat joko yhdessä tai erikseen vastata Yhdysvaltain ja Naton ydinstrategioihin myös esimerkiksi tarkoin harkituilla ja todennettavissa olevilla omien ydinaseidensa vähentämisillä. Miten se voisikaan päättyä niin kauan kun ydinaseet, sotateollis-akateemiset kompleksit ja globaalinen sotatalous jatkavat olemassaoloaan. Grossmanin mukaan on todennäköistä, että Trump aikoo investoida rutkasti avaruusaseisiin. Tavoite on selvä: ydinaseriisunta, maalla, ilmassa, merellä sekä avaruudessa olevien ydinasejärjestelmien hävittäminen. E delleen ajankohtaisen Karl Marxin mukaan ”ihmiskunta asettaa itselleen aina vain sellaisia tehtäviä, jotka se kykenee ratkaisemaan”, ja ”lähemmin tarkasteltaessa havaitaan näet aina, että itse tehtävä nousee esiin vain silloin kun sen ratkaisemisen materiaaliset edellytykset ovat jo olemassa tai ainakin muodostumisensa prosessissa”. Vuoteen 2016 mahtui kolme muutosta ennakoivaa äänestystä: kansanäänestys Britannian eu-erosta eli Brexit, Donald Trumpin vaalivoitto ja lopuksi kansan massiivinen ei-ääni Matteo Renzin politiikalle Italiassa. Luin juuri Counterpunch-lehdestä Karl Grossmanin artikkelin Donald Trumpista ja avaruusaseista. Jokainen tietää sydämessään, että joukkotuhoaseet pitäisi hävittää ja sotateollis-akateeminen kompleksi muuttaa rauhanomaiseksi ja ekologisesti kestäväksi toiminnaksi. Italian Viiden tähden liike (Movimento delle Cinque Stelle, M5S) tarjoaa erityisen opettavaisen ja myös innoittavan esimerkin monesta syystä
Olemme todistamassa modernin valtiojärjestelmän hajoamista – sen, jonka syntyvuodeksi voidaan asettaa 1516, 1648, 1789 tai 1815 riippuen siitä, miten historiaa luetaan. Kirjastonhoitajien tehtäväkentän ei tarvitse ajatella kokonaan muuttuvan. Tehtävä on liian tärkeä jätettäväksi Googlelle, Facebookille, Amazonille ja vastaaville kapitalistisille korporaatioille. Internet on tuonut johtamisen problematiikkaan uuden ulottuvuuden, jonka voi esittää myös näin: kykenevätkö nykyiset poliittiset puolueet ja valtiolaitokset johtamaan internetiä. Internetin myötä on syntynyt eräänlainen globaali kaksoisvalta, joka jatkunee kunnes ”uusi järjestelmä” voittaa. Mielestäni eivät. J os internet on ”ihmiskunnan tehtävien ratkaisun materiaalinen edellytys”, ja jos tehtävänä on uuden poliittisen järjestelmän rakentaminen, silloin on varmasti korkea aika ruveta hahmottamaan uuden järjestelmän piirteitä. Ajatelkaamme vaikkapa WikiLeaksin huikeita poliittis-taloudellisia asiakirjakokoelmia, alati kasvavaa monikielistä Wikipediaa tai uudenaikaisia tieteellisiä kirjastoja kuten SciHub ja Public Library of Science. Italian Viiden tähden liike on samalla vanhan järjestelmän hajoamisen oire sekä reaktio sitä vastaan. Mutta he ovat myös kutsutut hoitamaan digitaalista kirjastoa eli internetiä. Monet heistä ovat tosin työttömiä tai muulla tavoin valtaapitävien kuten Matteo Renzin, Italian vasemmiston perinnön tuhlaajapojan, uusliberalistisen politiikan uhreja. On myös todettava, että internet tuo muutoksia johtamisen luonteeseen varsinkin, jos tekoälylle suodaan yhä suurempi rooli inhimillisten asioiden hoidossa. Osittain se on ehkä myös uuden, internetiin perustuvan poliittisen järjestelmän edelläkävijä. Ketkä muut voisivat tulla kysymykseen assangejen, snowdenien ja elbakyanien manttelinperijöinä kuin kirjastonhoitajat?. YDIN 1 / 2017 63 YTIMESSÄ nuoria, hyvin koulutettuja ja teräviä. Toisaalta m5s-liikkeen yllä leijuu tärkeä ja jokseenkin huolestuttava kysymys: kykenisikö m5s todellakin johtamaan Italiaa. Muistilla tarkoitan ulkoista muistia, johon tallennamme ulkomaailmaa erilaisten merkkien ja kertomusten muodossa. Tämä kaksoisvalta-tilanne on tosin 2010-luvulla muotoutunut lähinnä sidosryhmien hallinnaksi, jossa ylikansallisten yhtiöiden ja pankkien valta korostuu kansallisvaltioiden demokratian ja vallanjaon merkityksen vastaavasti hiipuessa. Mitä tapahtuu, kun tietokoneohjelmien algoritmien annetaan yhä suuremmassa määrin ohjata ihmisten toimintaa ja elämää. Ajatukseni perustuu siihen tosiasiaan, että digitalisaatio merkitsee loppujen lopuksi muistimme muodonmuutosta. Juuri poliittisen johtamisen ongelmiin tunnettu italialainen vasemmistofilosofi Antonio Gramsci esitti mainioita huomioita, jotka varmasti ovat tarpeen vielä nykyäänkin. Oma vakaumukseni on, että niin kutsutuille muistiorganisaatioille, erityisesti kirjastolle ja kirjaston henkilökunnalle lankeaa entistä tärkeämpi rooli ja poliittinen vastuu niin tulevassa kuin nykyisessä poliittisessa järjestelmässämme. Heidän tulee tietenkin jatkaa tiedon luomisen helpottamista yhteisöissään
Lisäksi sen olisi torjuttava vasemmiston piirissä suosittu mutta perusteeton tulkinta, jonka mukaan 9/11 olisi selitettävissä kostona globaalin etelän ja erityisesti islaminuskoisten kansojen vuosisatoja kestäneestä imperialistisesta riistosta ja sorrosta. Pohjimmiltaan he pyrkivät vain kärsivällisesti säilyttämään ja järjestämään ulkoista muistiamme ja esittämään sitä kaikille mahdollisimman vähällä viiveellä. syyskuuta 2001 toimineet lentokonekaappaajat Saudi-Arabian virkamiehiin, vakoilijoihin ja kuningashuoneen jäseniin. Saudi-Arabian rooli tapahtumissa on edelleen jatkoselvitysten tarpeessa. Mikä tärkeintä: kirjasto on lähes universaali julkinen laitos. YDIN 1 / 2017 64 YTIMESSÄ Lehdistö ja media ovat kautta historian manipuloineet julkista mielipidettä ja kiihottaneet kansoja sotiin. huom.: Europhysics News on vertaisarvioimaton uutislehti. Kirjastot poikkeavat tässä suhteessa edukseen. Muuten internet jää ongelmaksi, joka estää ongelman (poliittisen järjestelmän kriisin) ratkaisun sen sijaan, että auttaisi sitä. Sivut paljastavat keskinäisten yhteyksien verkoston, joka linkittää 11. Lehti julkaisi myöhemmin uuden artikkelin, jossa väitteet kumottiin.. Kirjastonhoitajat eivät jahtaa skuuppeja, eivätkä he ole myymässä yleisöjään mainostajille. Vasemmiston olisi määriteltävä uudelleen suhteensa syyskuun 11. Pidemmässä historiallisessa perspektiivissä internet on tämän päivän laajennus kirjastoon, uusi lisäys ulkoisen muistimme säilyttämisen, organisaation ja jakelun teknologiaan. Kirjastoja sekä kirjastojen ja kirjastonhoitajien yhteenliittymiä on joka maassa. Kirjasto on yhtä globaali kuin internetkin, joskin sen solmukohtien määrä vaihtelee maasta tai alueesta riippuen. Se korosti artikkelin julkaisun yhteydessä, että kyse on spekulaatiivisesta artikkelista, jonka väitteet ovat sen kirjoittajien omia. Kirjastonhoitajien etiikka on sopusoinnussa vapaiden tietokoneohjelmistojen kehittäjien arvostusten kanssa. V iidestoista vuosi New Yorkin World Trade Centerin tornien sortumisen jälkeen on tuonut tapahtumien selvityksen kannalta jännittävän uuden tiedon. Ei siksi, että kirjastonhoitajat olisivat parempia tai ”objektiivisempia” kuin journalistit, vaan siksi, millaisia kirjastot ovat instituutiona. Kapitalististen korporaatioiden saama yliote internetin ohjelmistoihin, laitteistoon, kaapeleihin ja satelliitteihin on toki murrettava. Virallinen 9/11-tarina opettaa, että parikymmentä kiihkouskovaista arabiterroristia päätti kohdistaa mahtavan iskun ”läntisiä arvojamme” * Toim. Euroopan fyysikoiden Europhysics News -uutislehti julkaisi artikkelin, jonka selitys WTC-tornien sortumisen syystä poikkeaa viranomaisten antamasta selityksestä.* Heinäkuussa julkaistiin myös vihdoin niin sanotut 28 sivua eli yli kymmenen vuotta salassa pidetty osa Yhdysvaltain edustajainhuoneen virallisesta 9/11-raportista vuodelta 2004. päivän tapahtumiin ja terrorismin vastaiseen sotaan. Vasemmiston ja kirjastonhoitajien tehtävänä on ”tappaa yhtiö” vapauttaakseen internet
Ihmiset on manipuloitu pelkäämään terroristeja siinä määrin, että he hyväksyvät mitä rikollisia tekoja tahansa, joita heidän hallituksensa ja sotajoukkonsa päivittäin kohdistavat usein juuri muslimimaiden asukkaisiin niin sanotussa terrorisminvastaisessa sodassa. Väite islamin rauhanomaisuudesta on kuitenkin vain suhteellinen totuus, sillä ovathan eri uskontokunnat eri historiallisissa vaiheissa osoittaneet olevansa milloin enemmän milloin vähemmän rauhanomaisia. Luonnos hyväksyttiin suurella ääntenenemmistöllä helmikuussa 1984. V ielä pari sanaa Euroopan Unionin vasemmistolaisille kannattajille ja kriitikoille – olenhan eurooppalainen. Tämä niin sanottu Ventotenen manifesti syntyi toisen maailmansodan aikana Ventotenen karkotussaarella, Mussolinin ollessa vielä Italian diktaattori. Kannatan Ventotenen manifestin hahmottavaa politiikkaa edellyttäen, että Euroopan unioni irtaantuu Yhdysvaltojen ja Naton ydinasestrategiasta, kuten Spinelli jo vaati, ja hankkiutuu eroon amerikkalaisista ja omista ydinaseistaan.. Sen jälkeen Euroopan hallitukset hautasivat Euroopan parlamentin päätöslauselman kenties ikuisiksi ajoiksi – ellemme joskus löydä takaisin Ventotenen manifestin mainitsemalle vaikealle ja epävarmalle tielle. Eipä ihme, jos tähän tarinaan uskovat ihmiset alkoivat pelätä islamia ja muslimeja aikaisempaa enemmän! Toisaalta on kovasti korostettu, eikä vähiten juuri vasemmistolaisten tai yhdysvaltalaisittain liberaalien taholta, että islam on rauhanomainen uskonto ja että 9/11-iskuilla ja niitä suorittaneilla fanaattisilla islamistiterroristeilla ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. Toisaalta monet pelkäävät tulevansa leimatuiksi islamofobeiksi. Lisäksi erityisesti islamilaisissa valtioissa – kuten Saudi-Arabiassa – ilmenevä poliittinen islam on realiteetti, joka hämärtää ja monessa tapauksessa poistaa uskonnon ja politiikan välisen eron. YDIN 1 / 2017 65 YTIMESSÄ vastaan ohjaamalla lentokoneita ihmisiä täynnä oleviin pilvenpiirtäjiin ja Pentagoniin. Jos tilanne pysyy ennallaan, länsimaiden valtaa pitävät eivät voi kuin jatkaa imperialistisia ja terrorismin vastaisia sotiaan. Näin he unohtavat tukea ja rohkaista demokratian ja vapauden todellisia puolustajia muslimimaissa: poliittisen islamin kriitikoita, uskonnon ja valtion eroa vaativia sekä naisten oikeuksien puolesta kamppailevia ihmisiä Saudi-Arabiassa, Iranissa, Marokossa, Algeriassa, Tunisiassa, Egyptissä, Afganistanissa ja muissa maissa, joissa hallitaan juuri poliittisen islamin avulla. ”Edessämme oleva tie ei ole helppo eikä varma mutta sitä täytyy kulkea ja se tullaan kulkemaan”, julistivat Eugenio Colorni, Ernesto Rossi, Altiero Spinelli ja Ursula Hirschmann ”vapaan ja yhdistetyn Euroopan” manifestinsa päätteeksi. Vasemmisto puolestaan ei voi muuta kuin pettää omat ihanteensa ja liittolaisensa. Yli 40 vuotta myöhemmin Altiero Spinelli laati Euroopan parlamentille Euroopan unionin perussopimuksen (eli perustuslain) luonnoksen
Moottoripyörätaksi kuljetti yhden ensimmäisistä uhreista satojen kilometrien päähän etsimään apua tunnetulta parantajalta, mutta sekä uhri että parantaja kuolivat. Tämä muoto yllätti kaikki: se levisi vauhdilla ihmisestä toiseen. YDIN 1 / 20167 66 YTIMESSÄ. Kunnioitetun parantajan hautajaisiin kerääntyi joukkoja laajalti. Sairaus siirtyi nopeasti Guinean, Liberian ja Sierra Leonen pääkaupunkeihin muuttuen laajaksi urbaaniksi ilmiöksi. Koko maailma yllätettiin. Antropologi Paul Richards kertoo tuoreessa kirjassaan Ebola: How a People’s Science Helped End an Epidemic (2016), millaisia ponnistuksia viruksen pysäyttämien vaati. Antropologi Paul Richardsin mukaan kansainvälinen yhteisö ei osannut kuunnella heitä. 27 hautajaisvierasta kuoli, ja virus kulkeutui satojen kilometrien päähän vieraiden mukana. Länsi-Afrikassa levinnyttä epidemiaa ei olisi saatu kuriin ilman paikallista väestöä. Siihen aikaan tiedettiin taudin leviävän metsän eläimistä ihmisiin. Kirjoittaja Vappu Taipale EBOLAVIRUS yllätti maailman J oulukuussa 2013 kaukaisessa Kaakkois-Guineassa tavattiin ensimmäiset ebola-tartunnan uhrit
Myös tautiin kuolleen ruumis voi levittää virusta. Hallitusten uskottavuus väestön joukossa ja valmius selvitä maailmanluokan kriisistä olivat heikkoja epidemian puhjetessa. Ebola on huonosti leviävä, mutta erittäin tarttuva virus. Paul Richards EBOLA: HOW A PEOPLE’S SCIENCE HELPED END AN EPIDEMIC Zed Books, 2016 300 s. Pisarakin ruumiin eritteistä riittää siirtämään taudin osuessaan suuhun, silmiin, nenään, ihon haavaumiin tms. Guinea oli aluksi Ranskan siirtomaa, ja käyttää edelleenkin ranskan kieltä hallinnossaan. Sierra Leone taas oli brittien kruununsiirtomaa, joka perustettiin vuonna 1787 brittien joukoissa Yhdysvaltojen itsenäisyyssodassa taistelleiden vapaiden mustien asuinalueeksi. Sierra Leonea repi kymmenen vuotta kestänyt sisällissota, joka päättyi vuonna 2002. Taudissa on kolmen päivän ”kuiva” vaihe, jolloin sitä on vaikea erottaa tavanomaisesta malariakohtauksesta. Kuolleisuuden arvioidaan olevan 25 – 90 prosenttia. Maiden väestö ja perheet ovat kytkeytyneet toisiinsa pitkäaikaisten kauppareittien välityksellä, jotka eivät noudata maiden rajoja. Seuraavat kolme päivää, ”kostea” vaihe, ovat äärimmäisen tartuttavia, koska potilas yskii, oksentelee ja ripuloi. Maa itsenäistyi 1958 kovaotteisen Sékou Tourén johdolla, ja sen poliittiset olot ovat olleet epävakaat vallankaappauksineen viime aikoihin asti. Kolme epidemian satuttamaa maata kuuluvat maailman köyhimpiin ja sekasortoisimpiin. Vaihe päättyy joko kuolemaan tai toipumiseen. YDIN 1 / 2017 67 YTIMESSÄ. Kahden perättäisen, raa’an ja verisen sisällissodan jälkeen siellä toteutettiin 2000-luvun alussa yk:n suurin aseidenriisuntaoperaatio. Paikallisessa kulttuurissa vainajan peseminen ja hänen hyvästelemisensä koskettelemalla ovat välttämätön osa jäähyväisiä ja tae koko lähiyhteisön sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liberia perustettiin 1822 vapautettujen amerikkalaisten orjien siirtokunnaksi
Keskukset tarjosivat maksutonta hoitoa ja ruokkivat sairaat maksutta, mikä auttoi väestöä hyväksymään hoidon. Taudin pitkän itämisajan vuoksi jokaisen kontaktihenkilön vointi oli tarkistettava päivittäin. Ebolaan liittyi myyttejä ja uskomuksia, joita media, huhut ja juorukanavat levittivät tehokkaasti. Kansainvälinen reaktio oli myöhäinen ja sen käynnistyminen hidasta. Yksittäisiä tapauksia saattaa vielä ilmetä, mutta epidemia voitettiin. Paniikki valtasi rationaalisetkin toimijat. Mukana oli satoja kansalaisjärjestöjä, tuhansia asiantuntijoita ja vapaaehtoisia sekä kymmeniä tuhansia sotilaita. EBOLAAN LIITTYI MYYTTEJÄ JA USKOMUKSIA, JOITA MEDIA, HUHUT JA JUORUKANAVAT LEVITTIVÄT TEHOKKAASTI. Epidemia raivosi vuonna 2014 ja saatiin kokonaisuudessaan hallintaan seuraavana vuonna. M aailma joutui taistelemaan sekä uutta ennen kokematonta epidemiaa että sen synnyttämää paniikkia vastaan. Yksin Sierra Leonessa tämä merkitsi 96 768 rekisteröityä kontaktia, mikä merkitsi suunnatonta logistista ponnistusta. Liberia eristi pääkaupunkinsa Freetownin suurimman slummin ja ympäröi sen sotilailla, jotka jopa avasivat tulen slummista karkaavia asukkaita vastaan. Jätteiden hävittäminen vaati polttoainetta. Britannian hallitus kielsi lennot englanninkielisiin Sierra Leoneen ja Liberiaan. Poliittiset toimijat ebola-epidemian maissa toimivat viiveellä. Palvelevia puhelimia tarjottiin väestölle. Ranskan presidentti François Hollande liittyi kieltoon, mutta salli solidaarisuudesta lennot ranskankieliseen Guineaan. Hoitohenkilökunta oli varustettava täysillä suojavaatteilla, joten he eivät voineet työskennellä kuumuudessa kovin pitkiä toveja. Sairastuneita oli 28 000 ja taudista selvinneitä 17 000. Saman vuoden elokuussa se joutui julistamaan kansainvälisen hätätilan. Sairastuneille rakennettiin hoitokeskuksia paikallisten päälliköiden alueille. YDIN 1 / 20167 68 YTIMESSÄ. Tosiasiassa monilla alueilla epidemia oli jo laantunut ennen avun saapumista. Maailman terveysjärjestö who tuli mukaan torjumaan ebolaa maaliskuussa 2014. Aiemmista keskuksista oli huhuttu, että niissä metsästetään sairastuneiden elimiä luovutettavaksi. Kaikki sairastuneiden kanssa kontaktissa olleet ihmiset oli tavoitettava ja karanteeneja oli rakennettava. PANIIKKI VALTASI RATIONAALISETKIN TOIMIJAT. Samoin määrättiin vainajat poltettaviksi, mikä sai kyläläiset toimimaan omin neuvoin traditionsa mukaisesti. Sierra Leone kielsi rangaistuksen uhalla vainajien pesemisen. Yhdysvaltalaiset sotilasjoukot saapuivat Liberiaan samassa kuussa. Vuoteen 2016 mennessä kaikki kolme maata on julistettu vapaiksi ebolasta
Viimeinen liina eli kangastilkku kuolleelta kuului nuorimmalle sukulaiselle. Mistä uudet, jos ne olivat ainoat. HAUTAJAISRIITIT OPITTIIN SUORITTAMAAN TURVALLISESTI. Sairaiden kuljettaminen erityisiin hoitopisteisiin oli vaikeaa huonojen yhteyksien ja pitkien matkojen vuoksi. Tietoa levitettiin massiivisesti radion, julisteiden ja kovaäänisautojen avulla. ”[Länsimaisella] tieteellä ei ole Afrikassa hyvä maine, sitä on käytetty liikaa politiikan tai liike-elämän tarpeisiin”, Richards toteaa. Viisaat päälliköt ohjasivat joukkojansa. Richards kertoo kyläyhteisöjen toiminnasta, jossa tapahtui spontaania oppimista. VIISAAT PÄÄLLIKÖT OHJASIVAT JOUKKOJANSA. Paul Richardsin näkemyksen mukaan valistusta painotettiin liikaa ottamatta paikallista väestöä mukaan: ”Riskikäyttäytymistä ei voida estää korostamalla pelkästään lääketieteellistä riskiä.” Ihmiset toimivat kaikkialla muiden motiivien pohjalta, ja läheisen ihmisen tarpeet ovat korkealla prioriteeteissa. PAUL RICHARDS KERTOO KYLÄYHTEISÖJEN TOIMINNASTA, JOSSA TAPAHTUI SPONTAANIA OPPIMISTA. Hautajaisriitit opittiin suorittamaan turvallisesti. Kuollut pestiin, läheiset kävivät koskettelemassa häntä. Ohjeissa ei osattu ottaa huomioon väestön köyhyyttä. Läheisten hoitaminen oli paikallisen väestön mielestä eettinen velvoite, jos tauti oli päässyt toiseen vaiheeseen asti. Hän puKANSAINVÄLINEN REAKTIO OLI MYÖHÄINEN JA SEN KÄYNNISTYMINEN HIDASTA. Jopa piiritetyssä slummissa löytyi yhteisiä rakenteita, jotka auttoivat taistelemaan taudin leviämistä vastaan. YDIN 1 / 2017 69 YTIMESSÄ. Kukaan ei neuvonut, miten suojautua, kun oksentelevaa sairasta kannettiin paareilla maastossa kohti hoitopistettä. who:n asiantuntijat eivät olleet yksimielisiä siitä, pitikö väestölle antaa neuvoja kotihoitoa varten. Osan mielestä neuvominen olisi epäeettistä, olivathan sairasta hoitavat suurimmassa riskissä itse sairastua. Yksinkertainen suojautuminen hoitotyössä oli sekin ongelma: mistä muovipusseja, mistä kertakäyttösadetakkeja. TOSIASIASSA MONILLA ALUEILLA EPIDEMIA OLI JO LAANTUNUT ENNEN AVUN SAAPUMISTA. Kirjassa on monia tapausselostuksia ja tarinoita. Niissä kehotettiin polttamaan kaikki materiaali, kuten patjat, pyyhkeet ja huovat, jotka olivat olleet kontaktissa sairaan kanssa. Kuolleen valmistaminen hautaan oli tärkeä osa yhteisön surua. W ho:n ensisijainen lähestymistapa oli valistus. Hänen tuli kerätä siihen hiekkaa kuolinpaikalta, huuhtoa se joen vedessä ja kuivattaa liina muistoksi. Myöhemmin laadittiin kuitenkin kotihoitoohjeet
VOITAISIINKO MIEHIÄ VALISTAA MIESTEN KIELELLÄ JA KÄYTÄNNÖILLÄ, JUOPPOJA LÄHESTYÄ HEIDÄN ELÄMÄNSÄ RIITTIEN KAUTTA. Sitä haastetaan jatkuvasti uuden tutkimustiedon kautta. Mielen ja käyttäytymisen suhteet ovat moninaiset, eikä toiminta johdu pelkästään ihmisyksilön älyllisistä funktioista, vaan myös häntä ympäröivästä sosiaalisesta todellisuudesta ja vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Ei riitä, että väestöön pumpataan ”oikeaa” tietoa siinä toiveessa, että tieto ohjaa käyttäytymisen muutoksia. Richards lukeutuu durkheimiläiseen koulukuntaan. Näiden vuoksi ebola-epidemiassa kävi vaikeaksi määrätä ihmisten käyttäytymistä hoivan tai hautaamisen suhteen. Ihmiset ovat rationaalisia olentoja, joita oikea tieto terveydestä ja terveyden edistämisestä ohjaa. Epidemiaa hillitsevien käytäntöjen syntyminen tapahtui spontaanin oppimisen kautta, mutta siellä täällä, ilman yhteistä tavoitteellista ohjausta. Ei riitä, että tietoa kertyy, se olisi tärkeä saada myös yhteiseen käyttöön. Väestö oli välttämätön toimija kansainvälisen avustusoperaation rinnalla. Paul Richardsin kirja haastaa ajattelemaan monia käytänteitä ja uskomuksia. huukin niin sanotusta kansan tieteestä. Voitaisiinko miehiä valistaa miesten kielellä ja käytännöillä, juoppoja lähestyä heidän elämänsä riittien kautta. Länsi-Afrikan riittejä on turha kummastella. Afrikan tuntijoita on paljon. Epidemian raivotessa paikallinen väestö otti tilanteen haltuunsa. Vaikka who saa kritiikkiä osakseen, sitä riittää myös antropologeille. P aul richardsin kirja on nopealukuisesti kirjoitettu ja mielenkiintoinen kuvaus valtavasta prosessista. Who suurena toimijana korosti väärien tietojen oikaisemista: kunhan ihmiset vain saisivat oikeaa tietoa, he toimisivat sen mukaan. Olisiko sellainen ollut mahdollista kansainvälisten toimijoiden taholta. YDIN 1 / 20167 70 YTIMESSÄ. Se olisi voinut ehkä tapahtua helpommin ja nopeammin, jos väestöä olisi kuunneltu. Ebola-epidemian keskeinen kysymys täten on, miten uskomukset ja ideat vaikuttavat toimintaan. Tämä on tavallaan who:n toiminnan kivijalka. Ilman väestön omaa toimintaa epidemiaa ei olisi saatu haltuun. Mutta kelpaisiko kansan tiede, paikallisyhteisöjen osaaminen. Kollektiivinen emotionaalinen tila ohjautui riiteistä käsin. who:n on samalla tunnistettava, että ”oikea” tieto on muuttuvaista. Etnografina ja antropologina hän tarkkailee ihmisyhteisöjen elämää toiminnan, riittien ja tekniikoiden kautta. Miksi alan tutkijat ja professorit eivät tuoneet osaamistaan ja tietojaan esille. MUTTA KELPAISIKO KANSAN TIEDE, PAIKALLISYHTEISÖJEN OSAAMINEN. Afrikasta, epidemioista tai antropologiasta kiinnostuneita se ravitsee, mutta sopii helppolukuisena muidenkin käsiin. Länsimaisissa yhteisöissä on yhtä lailla riittejä, joita ehkä ei vain huomata
Kirjoittaja Jaakko Kiander TULEVAISUUS E läketurvan historia on pitkä: kansleri Bismarck loi Saksaan yleisen vanhuuseläkkeen jo vuonna 1891. YDIN 1 / 2017 71 YTIMESSÄ Suomalaisen työeläkejärjestelmän synty oli monien kompromissien tulos. Ilman riittävää sosiaaliturvaa jokainen meistä on taloudellisesti riippuvainen – joko työtilaisuuksista tai henkilökohtaisesta varallisuudesta. Sosialidemokraattien kuuluisassa Forssan ohjelmassa vuodelta 1903 eräs keskeinen tavoite oli sellaisen sosiaalivakuutusjärjestelmän luominen, joka tarjoaisi työväelle työkyvyttömyys-, vanhuusja perhe-eläkkeen. Sen sijaan eläketurvan laajentuminen koko kansan etuudeksi eteni hyvin hitaasti. Vaatimuksena oli myös, että sosiaalivakuutusta hoitavan laitoksen hallinnon pitäisi olla vakuutettujen valitsema. Sosiaalivakuutuksella tavoiteltiin vasemmiston retoriikassa ”vapautumista taloudellisen riippuvaisuuden kahleista”. Ajatuksena oli, että paremmat etuudet voidaan aina rahoittaa taloudellisen kasvun ja korkeampien verojen ja maksujen avulla. Keskeistä oli kuitenkin perusajatus järjestelmän kollektiivisuudesta ja yhteisvastuusta ja siitä, että vakuutettujen kannalta järjestelmä toimi kuin itsestään. Suomeen virkamiesten eläkkeet tulivat venäläisen käytännön mukaisina jo autonomia-ajan alkuvaiheessa. H yvinvointivaltion kasvuvaiheessa eläkejärjestelmän aluksi niukkoja ja rajattuja etuuksia parannettiin jatkuvasti. Tämä tavoite on ajankohtainen edelleen. Työeläkejärjestelmän. Tältä pohjalta rakentui suomalainen työeläkejärjestelmä, jolle ominainen sekamuoto – osittain julkinen ja osittain yksityinen ja osittain rahastoiva – oli tulos työmarkkinaosapuolten kompromisseista ja poliittisista voimasuhteista. Samalla se oli keskeinen askel pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa Suomeen. Tavoitteen toteutuminen kesti lähes 60 vuotta
Muihin teollisuusmaihin verrattuna eläkeläisten köyhyys on Suomessa kuitenkin verraten vähäistä. Riskit liittyvät toisaalta taloudelliseen ja toisaalta sosiaaliseen ja institutionaaliseen kestävyyteen. Koska jokainen uusi sukupolvi näyttää olevan edellistä pienempi, väestöllinen huoltosuhde tulee pysymään jatkuvasti heikkenevällä uralla. Lisäksi Eläketurvakeskuksen tekemät kyselyt osoittavat, että huomattava osa väestöstä pitää eläkejärjestelmää epäoikeudenmukaisena. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää tällä hetkellä suhteellisen vakaalta. Uusliberaalit näkisivät mielellään, että työeläkkeitä korvattaisiin markkinaehtoisella lisäsäästämisellä. Kotimaisten libertaarien lisäksi myös EU:n komission eläkepoliittiset kannanotot osoittavat jossain määrin tähän suuntaan. Tällöin päädyttäisiin hyvinvointivaltion murentumiseen ja takaisin aikaan, jolloin yhä useampi olisi taas ”taloudellisesti riippuvainen”.. Niiden yhteisvaikutuksena on suljettu varhaiseläkekanavia, sovittu eläkeiän nostamisesta ja elinaikakertoimesta, heikennetty eläkeindeksiä ja muutettu eläkkeen määräytymistä siten, että perusteena ei ole enää loppupalkka vaan kaikki työuran ansiot. Jos tavoitteet työurien pidentymisestä eivät toteudu, seurauksena on heikko eläkekertymä ja riski vanhusköyhyydestä niille, joiden työtulot jäävät vähäisiksi. Muutosten seurauksena eläkkeiden määräytyminen on muuttunut oikeudenmukaisemmaksi. Ennen 1990-lukua vakuutetut eivät maksaneet mitään, vaan työnantaja vastasi yksin kaikista kuluista. Tästä aiheutuvaa kustannuspainetta voidaan kompensoida sijoitustuotoilla ja maahanmuutolla. Indeksikritiikin taustalla on huoli siitä, että työeläkkeiden vuosikorotukset ovat pieniä. YDIN 1 / 2017 72 YTIMESSÄ 1990-luvun laman myötä näkemys hyvinvointivaltion taloudellisesta kestävyydestä muuttui synkemmäksi, minkä takia jo pitkään tiedossa ollut väestön ikärakenteen muutos alkoi näyttää entistä uhkaavammalta. T aloudellisen kestävyyden parantaminen on saattanut heikentää eläkejärjestelmän sosiaalista kestävyyttä. Taustalla on ollut työmarkkinajärjestöjen yhteinen näkemys siitä, että työeläkemaksujen taso ei saisi olla enempää kuin noin 25 prosenttia suhteessa palkkoihin. Selvimmin tämä näkyy siinä, että köyhyysriski keskittyy yksinasuviin yli 75-vuotiaisiin naisiin. Kansalaisaloitteessa konkretisoitui laaja tyytymättömyys niin kutsuttuun taitettuun indeksiin. Samalla tulevien eläkkeiden nykyarvoa on leikattu. Niinpä työeläkejärjestelmää ryhdyttiin kolmikannassa tehdyillä kompromisseilla sopeuttamaan niukemmalta näyttävään tulevaisuuteen. Epäoikeudenmukaisuusarvio puolestaan perustuu siihen, että huomattava osa eläkeläisistä on pienituloisia samalla kun joillekin maksetaan suuria eläkkeitä. Hyvinvointivaltion tavoitteiden kannalta tulevaisuudessa on uhkia. Vuoteen 2020 mennessä vakuutettujen maksuosuus on kuitenkin nousemassa jo lähes kolmannekseen
Nyt monet liikkeen naisaktivistit viruvat vankilassa. Kirjoittaja Taina Mäkelä KAMPPAILU Kurdinaisten. YDIN 1 / 2017 73 YTIMESSÄ Turkin kurdiliike on soveltanut feminismiä käytännön elämässä
V errattain uudella ja kurdiliikettä lähellä olevalla hdp-puolueella oli keskeinen asema Kaakkois-Turkissa vielä vuonna 2015. ypg-kurdijoukkojen hymyilevät naistaistelijat kukkahuiveineen ovat tunnuksenomaista kuvastoa vastineena pimeille fasistisille voimille. Kylissä ja kaupunginosissa taas toimii yleensä erillinen naisten neuvosto osana paikallisneuvostoa. Sen ohjelmissa kommentoijiksi valitaan naisia. Naisten oikeuksien puute sekä partiarkaalinen järjestelmä alettiin yleisesti nähdä peruspilarina nationalistiselle sovinismille ja valtion väkivaltaisille rakenteille. Meidän täytyy tuhota politiikka, joka on väkivallan ja naisten ulossulkemisen takana, kommentoi Ayla Akat kja:n tehtäviä Open Democracy -sivuston haastattelussa. Minua kiinnosti erityisesti, millä tavoin feministinen teoria näkyisi käytännön tasolla. Muutin kurdien asuttaman Bakurin alueelle Kaakkois-Turkkiin vuonna 2014 juuri ennen Isisin hyökkäystä kurdien hallitsemaan Kobanen kaupunkiin, joka sijaitsee rajan tuntumassa Syyriassa. Se on luonut yhteisen foorumin naisjärjestöille ja edistänyt rauhanprosessia. Me haluamme olla osa jokaisen päätöksen taustalla olevaa keskustelua, päätösten kehittymistä, tuottamista ja toimeenpanemista korkeimmalla tasolla. Alueella toimii muun muassa naisten uutissivusto Jinha, joka uutisoi alueen päivittäisistä tapahtumista nimenomaan feministisestä näkökulmista. Feminismi sulautui osaksi imperialismin ja fasismin vastustusta, kun naisten vapautus asetettiin kansallisen vapautuksen edelle. Naisten rooli yhteiskunnassa nostettiin kurdiliikkeessä vastarinnan keskiöön 1990-luvulla. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme pysäyttää naisiin kohdistuvan väkivallan. – Tämä on kaikille naisille. YDIN 1 / 2017 74 YTIMESSÄ N aispuoliset kurdisissit ovat saaneet paljon pinnallista mediahuomiota taistelussaan Isis-järjestöä vastaan Pohjois-Syyrian Rojavassa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt taistelijoiden ideologinen tausta, ruohonjuuritason organisoituminen ja orastava muutos naisten oikeuksissa, rooleissa ja heihin kohdistuvissa asenteissa niissä yhteisöissä, joista he ovat lähtöisin. Vapaiden naisten kongressi (Congress of Free Women, kja) on eräänlainen kattojärjestö. Sillä oli enemmistö monissa kaupunginvaltuustoissa, ja se oli hyvin aktiivinen ruohonjuuritasolla. Huolimatta Kobanen taistelujen aiheuttamasta kaaoksesta ja kaiken keskellä viriävästä väkivaltaisesta kansannoususta oli heti selvää, että naisten järjestäytymisellä omiin ryhmiinsä ja neuvostoihinsa oli paljon painoarvoa. Hdp on Turkin PUHEENJOHTAJUUS JAETAAN HDP-PUOLUEEN ERI TASOILLA AINA PUOLIKSI NAISJA MIESJOHTAJAN KESKEN.. Naiset ovat taistelleet miesten rinnalla kurdijärjestö pkk:n sissiarmeijoissa 1980-luvulta lähtien eri konflikteissa Iranissa, Irakissa, Turkissa ja Syyriassa. Organisaation systemaattinen patriarkaalisten käytäntöjen ja asenteiden purkaminen on kuitenkin uudempaa perua
YDIN 1 / 2017 75 YTIMESSÄ puolueista ainoa, jolla on selkeä feministinen kanta. Tämän luokan tietoisuus seksuaalisesta häirinnästä täysin miesvaltaisella työmaalla pikkukaupungissa on poikkeuksellista. Olin kävelyllä laitakaupungin tyhjillä kaduilla, kun huomasin humalaisen miehen seuraavan minua. Puolue kuitenkin arvosteli jyrkästi sekä hallituksen päätöstä hajottaa Istanbulin Gezi-puiston protestit että armeijan toimettomuutta Kobanen taisteluiden aikana. VALTAOSA FEMINISTISEN UUTISSIVUSTO JINHAN TOIMITTAJISTA ON VANGITTU JA TOIMISTOT SULJETTU.. Työmaan rakennusmiehet huomasivatkin pieneksi yhteenotoksi kehkeytyneen kohtaamisen kiusaajani kanssa ja ajoivat miehen pois. Hän voisi viedä minut kaupungin naisten sosiaalikeskukselle, jossa voisin saada tarvittaessa emotionaalista ja käytännön tukea. Eräs henkilökohtainen kokemukseni hdp:n johtamassa Vanin kaupungissa vuonna 2015 on pieni valaiseva esimerkki siitä, kuinka feministinen teoria voi ulottua käytännön tasolle. Naisten sosiaalikeskukset olivat osa laajempaa tukijärjestelmää, jota hdp rakensi alueella. Puolue sai kesäkuussa pidetyissä ensimmäisissä vaaleissa 13 prosenttia äänistä ja 80 kansanedustajaa. Osastolla oli kaupungin entisen ja vastikään vangitun toisen pormestarin Gülten Kisanakin mukaan oikeus tarkkailla ja arvioida kaikkia kaupungin investointiohjelmia sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Se mitä sen jälkeen tapahtui, sai minut feministinä yllättymään iloisesti. Esimerkiksi Diyarbakirin kaupunginhallinnon osana järjestäytyi naisasioiden erikoisosasto, joka oli ainoa laatuaan Turkissa. Miesten reagointi tilanteeseen osoitti, että yhteisössä oli selkeästi keskusteltu tällaisista tapahtumista ja niiden käsittelemisestä. En ole aiemmin kokenut tilannetta, jossa seksuaaliseen häirintään on vastattu sekä terveellä ”yleisön” reaktiolla että valmiilla institutionaalisella tukirakenteella, jonka ensisijainen tehtävä on palvella häirinnän kohteeksi joutunutta. Se keskittyi kolmeen päätavoitteeseen: vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lisäämään naisten koulutusta ja tietoisuutta oikeuksistaan sekä auttamaan naisia oppimaan uusia taloudellista itsenäisyyttä edistäviä taitoja. Se näkee naisten voimaannuttamisen perustana vahvalle demokratiakehitykselle. Käytännöllä tavoitellaan tasa-arvoa ja yritetään välttää vallan keskittymistä. Vaalien korkean kymmenen prosentin äänikynnyksen takia hdp:n ei uskottu saavan kansanedustajia. Oikaisin pellon poikki kohti rakennustyömaata siinä toivossa, että siellä olisi mahdollisia silminnäkijöitä ja apua mikäli sille tulisi tarvetta. Puheenjohtajuus jaetaan hdp-puolueen eri tasoilla aina puoliksi naisja miesjohtajan kesken. Usein häirintä on normalisoitua tai päätyy enintään kiusaajan kovisteluun. Sen jälkeen he kutsuivat minut teelle. Rakennusmiehet vakuuttivat yhteen ääneen, että minun olisi parasta vain istua ja odottaa, kun he soittaisivat hdp:n naispuolisen toimistotyöntekijän noutamaan minut paikalta. Tämä yhdisti turkkilaisia vasemmistolaisia ja vähemmistöryhmittymiä ja toi heitä hdp:n piiriin. Hdp oli valmistautumassa kesän 2015 parlamenttivaaleihin ensimmäistä kertaa omana puolueenaan
– Monet miehet eivät halua nähdä menestystäni kurdien naisliikkeen tuloksena. A k-puolueen tuhoamistaktiikasta huolimatta kurdiliikkeen feministinen rakentaminen jatkuu aseellisen taistelun taustalla. Kurdinaisten mittava taistelu fasistisia voimia vastaan sekä rohkeus lähes mahdottomalta näyttävän vastustajan edessä innostaa ja voimaannuttaa naisia ja liikkeitä Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Oman menestykseni takana on naisliikkeen voima. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin vaimo taas väitti naistenpäivän puheessaan haaremien olleen koulutuslaitoksia naisille. Tällä hetkellä on vähintäänkin epäselvää, kuinka monet kurdiliikkeen voitoista selviävät instituutioissa tai lainsäädännössä. Viime kuukausina paikallisilta neuvostoilta ja valtuustoilta on riisuttu valta, ja valtuutetut on vangittu. Moni hdp:n kansanedustaja ja suuri osa Kaakkois-Turkin pormestareista ja näkyvistä puolueja järjestöaktivisteista, esimerkiksi tässä tekstissä mainitut Ayla Agat ja Gülten Kisanak, istuvat vankilassa. Kollektiiviset teoriat ja käytännön tukirakenteet, jotka monin paikoin maailmaa ovat jääneet yksilöllisen maailmankatsomuksen jalkoihin, ovat kurdiliikkeessä usein etualalla. Turkissa järjestettiin uusintavaalit marraskuussa 2015, kun ak-puolue ei saanut enemmistöä. YDIN 1 / 2017 76 YTIMESSÄ K aikki nämä voitot on saavutettu syvästi patriarkaalisessa yhteisössä, jonka normeja lähes jatkuva jonkinasteinen sotatila voisi helposti militarisoida ja muuttaa maskuliinisempaan suuntaan. Meidän täytyy yhdistyä imperialistisia ja uskonnollisia ryhmiä vastaan, jotta vapaus ja demokratia voivat toteutua.. Paikallisesti se muokkaa monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja tuottaa tietoa eri yhteisöille. Vasemmistolaisen Afganistanin solidaarisuuspuolueen puhenainen Selay Ghaffar totesi Roj-TV:n haastattelussa Kobanen taisteluiden aikana, että Lähi-Idän ja Afganistanin naiset kärsivät samoista ongelmista. Kurdiliike ja etenkin sen feministiset toimijat ovat ak-puolueen entistä sukupuolittuneemman tuhoamistaktiikan suosikkikohteita. Liikkeen johtohahmot, kuten esimerkiksi Gülten Kisanak, ovat muistuttaneet asiasta haastatteluissaan. Yritän selittää ja kumota tämän väärän käsityksen. Heinäkuussa 2016 maassa tapahtui vallankaappausyritys. Uusin hyökkäys naisten oikeuksia vastaan on oikeusministerin aloite saada läpi laki, jonka mukaan alaikäisen raiskauksesta tuomitut voisivat saada vapauden, mikäli he menevät naimisiin uhriensa kanssa. – Ilman Lähi-idän naisia vapautta ei koskaan tule. Voitot ovat merkittäviä myös Turkkia hallitsevan ak-puolueen naisvihamielisen kielenkäytön valossa. Tapahtumien jälkeen hallitus on hyökännyt suoraan oppositiovoimia ja kansalaisjärjestöjä vastaan. Tämä ei ole mikään tyhjä saavutus lamaannuksen ja pelon vallatessa alaa joka puolella. Kurdistanin ja Afganistanin naiset taistelevat oman verensä kautta saadakseen vapauden. Valtaosa feministisen uutissivusto Jinhan toimittajista on vangittu ja toimistot suljettu. Sen sijaan he haluavat uskoa, että Gülten on erityislaatuinen. Turkin varapääministeri julisti taannoin, että naisten ei tulisi nauraa julkisesti
78 ARJA ALHO Ottoja Oliver Stonen kamerasta / 82 KRISTIINA TUURA Omaa tarinaa piirtämässä / 84 EERO SUORANTA Varpusen rohkeus / 86 SIMO ORTAMO Ruoka on politiikkaa / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 KAISA LEINO Pitkiä letkuja ja anteeksipyytelemätöntä iloa / 94 TIMO MIELONEN Eduskunnan vaadittava selvityksiä varustautumisesityksiin / 96 PEKKA PELTOLA Armeijatta itsenäistynyt Suomi / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
Salvador kertoo El Salvadorin sisällissoOliver Stone on hyvä tarinankertoja ja tarinoillaan hän saa ajattelemaan. Käsikirjoittaminen ei Stonelle riittänyt. Nyt minäkin tulin tietoiseksi Oliver Stonesta. Hän voitti ensimmäisen Oscarinsa käsikirjoituksestaan elokuvaan Midnight Express (1978), jonka ohjasi Alan Parker. Stone vitsailee olleensa kaupungin parhaiten palkattu käsikirjoittaja, kun Scarface ilmestyi 1983. Jossain vaiheessa hän halusi kirjailijaksi, mutta ollessaan Vietnamissa hän tuli siihen tulokseen, että kuva on kommunikaation muotona ainutlaatuinen. Hänen tuotannostaan voi esimerkiksi löytää avaimen Yhdysvaltojen ulkopolitiikan ymmärtämiseen.. YDIN 1 / 2017 78 YDINKOKEMUS Kirjoittaja Arja Alho OTTOJA OLIVER STONEN KAMERASTA O liver stone ei ole aktivisti. Puolet on hänen mukaansa unohtunut, mutta puolet jäänyt kokemuksiksi. 1960ja 70luvuilla hän matkusti paljon ja näki paljon. Hän halusi mennä eteenpäin. Sitä ennen Stone oli etsijä. Hän sanoo olevansa elokuvanja draamantekijä, vaikka onkin kirjoittanut yhdessä Peter Kuznickin kanssa kantaaottavan teoksen The Untold History of the United States, josta hän on tehnyt myös dokumenttisarjan. Elokuvan tekeminen oli näiden välillä tehty kompromissi. Aluksi Stone menestyi enemmän käsikirjoittajana. Brian de Palman ohjaamassa elokuvassa Al Pacino tekee ikimuistettavan roolisuorituksen Tony Montanana. Kun näin sen elokuvateatterissa, kokemus oli järisyttävän ahdistava. Syntyi elokuva Salvador, joka sai ensi-iltansa vuonna 1986
Häntä nimittäin kiinnostaa muistelmateoksen kirjoittamista enemmän tiedostaa, mitä ajat, jotka hän on elänyt, ovat merkinneet ja onko hän ymmärtänyt niistä mitään. Pidin kovasti JFK:stä sekä Nixonista (jossa Anthony Hopkinsin roolisuoritus on huikea), puhumattakaan Wall Streetistä ja sen jatko-osasta Wall Street: Money Never Sleeps. El Salvadorin likaisessa sisällissodassa murhattiin myös ihmisoikeusaktivisti Marianella Carcia Villas keväällä 1983. Oli järkyttävää kuulla, että vastikään tapaamani vaikuttava nainen oli kidutettu kuoliaaksi. YDIN 1 / 2017 79 YDINKOKEMUS dasta, arkkipiispa Oscar Romerosta, joka murhattiin kesken messun, ja samalla vapautuksen teologiasta, vasemmistosisseistä sekä Yhdysvaltojen rahoittamista kuolemanpartioista. Stone on tehnyt sittemmin elokuvia, joilla on yhteys amerikkalaiseen poliittiseen historiaan. Väitän niiden olevan finanssikapitalismin olemuksen viiltävää analyysia, jossa ihailu vaihtuu inhoon ja päinvastoin. Stone on myös tehnyt paljon hienoja Vankilasta vapautunut finanssiguru Gordon Gekko (Michael Douglas) kohtaa idealistisen nuoren pankkiirin (Shia LaBeouf) elokuvassa Wall Street: Money Never Sleeps (2010).. Sitä on sanottu yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista. Luin jostakin, kuinka Stone pohti 30 vuotta sitten tekemäänsä elokuvaa. Se kuvaa häntä hyvin henkilönä. Sitten tuli Platoon, ensimmäinen Stonen Vietnamin sotaa käsittelevästä trilogiasta ja samalla myös ensimmäinen Vietnamin sodassa itse olleen ohjaajan muistiinpanoista ja kokemuksista tehty elokuva
Kennedy saavat armon säälimättömien kirjoittajien edessä. Stone ja Kuznick osoittavat, kuinka Yhdysvallat omaksui reilut sata vuotta ajatuksen, että sen on voitava laajentua. Kuznick korosti Untold history -teoksen ilmestyttyä eri keskusteluissa juuri sitä, kuinka Edward Snowden (Joseph Gordon-Levitt) tiedustelupalvelu NSA:n leivissä elokuvassa Snowden (2016).. YDIN 1 / 2017 80 YDINKOKEMUS dokumentteja muun muassa Fidel Castrosta sekä viimeisimpänä elokuvan tietovuotaja Edward Snowdenista (kts. Myös Barack Obama joutuu kritiikin kohteeksi, koska kiitti Vietnamin sodan 50-vuotispuheessaan amerikkalaisia sotilaita rohkeudesta ja urheudesta. Vietnamin sodan syndrooman ymmärtäminen on Stonen ja Kuznickin mielestä tärkeää. Roosevelt ja John F. Kansakunnan perustajista Thomas Jefferson oli ollut toista mieltä: hänestä Yhdysvaltojen ei pitäisi ryhtyä valloittajaksi. Ydin 4/2016). Ruumiita alkoi syntyä miehitetyillä alueilla Kuubassa, muualla Latinalaisessa Amerikassa, Filippiineillä… Yhdysvaltojen käymien sotien lista on kauhistuttavan vaikuttava. Yhdysvaltain presidenteistä oikeastaan vain Franklin D. Stonekin ymmärtää, ettei Obama puhunut itse sodasta vaan sotilaista. Voisiko niistä yhtään ennustaa juuri presidentiksi valitun Donald Trumpin linjaa. Obaman piti kuitenkin olla imperiumin ääni ja kiillottaa mennyt sekä unohtaa ja pyyhkiä pois ikävät asiat, sellaiset kuin Vietnam, Irak, Kuwait tai El Salvador. Imperialistisen Euroopan esimerkki sai Yhdysvallat kuitenkin kiirehtimään ryhtymistä suoran ja epäsuoran sotimisen politiikkaan bisnesmiesten innokkaalla tuella. M utta mitä Stone haluaa sanoa Untold History -kirjallaan ja dokumenttisarjallaan Yhdysvaltojen politiikasta
Tämä tarkoitti muun muassa sikojen teurastusta. Kuvitelkaa, kuinka valtava muistomerkki se olisikaan, jos jo nyt vaikuttavan monumentin tilalla olisi sellainen, jossa olisi kaikkien uhrien nimet. Henry Wallace nousi maatalousministeriksi 1930-luvun laman aikaan. Gerald Ford ehti julistaa jo viikko ennen sodan päättymistä, että Vietnam on unohdettava, että se kuuluu menneisyyteen ja on katsottava tulevaisuuteen. Vietnamin sodan suhteen tosiasiat ovat jääneet taustalle. Tuntemattomaksi sankariksi nousee Henry Wallace: jos hänestä olisi tullut Yhdysvaltojen presidentti Harry Trumanin sijaan, Yhdysvallat ei ehkä olisi pudottanut atomipommia eikä kylmää sotaa olisi tullut, arvelevat kirjoittajat. YDIN 1 / 2017 81 YDINKOKEMUS konservatiiviset voimat haluavat kirjoittaa mieluisamman historian tulkinnan ja vyöryttää sitä kansakunnan muistiin. Ne toki päätyivät nälkää näkevien ruoaksi, mutta samalla maataloustuottajien niistä saama hinta nousi tarjonnan vähetessä. Stonen ja Kuznickin – ja monen Oliver Stonen elokuvan – tärkein viesti on se, kuinka merkittäviä kulloisenkin presidentin neuvonantajat ovat päätöksenteolle sekä kuinka vahva ote vallasta tiedustelutoiminnalla ja sotateollisuudella kulisseissa on. Wallace toimi myös Rooseveltin varapresidenttinä, mutta hänet vaihdettiin Trumaniin, joka presidentiksi noustuaan määräsi atomipommien pudottamisesta Hiroshimaan ja Nagasakiin. Wallacen mielestä piti kuitenkin ymmärtää, että ruokaa on tuotettava myös muille ja että näin voitaisiin välttää sotia. Kuten moni tarkkanäköinen keskustelija on huomauttanut, Trumpinkin neuvonantajista näkee, onko hänellä intressiä purkaa bisneksen ja turvallisuuskoneiston lujaa liittoa, joka näyttää hallitsevan niin demokraattien kuin republikaanien aikana. Erityisesti Ronald Reaganin aikana historiaa siistittiin oikeistolaisille piireille mieluisaksi ja siinä myös onnistuttiin. Valtaosa amerikkalaisista on sitä mieltä, että juuri pommit lopettivat sodan. Silti imperiumit kaatuvat. Bushin retoriikassa puhuttiin Vietnamin kohdalla vain sodasta, mutta Afganistanin suhteen Neuvostoliiton invaasiosta! Vietnamin sodan muistomerkkiin Washingtonissa on kaiverrettu kaikkien 58 286 sodassa kaatuneen sotilaan nimet. Wallace myös kannatti vuoropuhelua ja tietojen jakamista Neuvostoliiton kanssa muun muassa atomipommin suhteen – jotta sitä ei käytettäisi. Kysymykseen on helppo vastata katsomalla esimerkiksi Steve Bannonia, jonka tausta on salaliittoteorioita levittelevän Breitbart Newsin johtajana.. Hän toteutti varsin ikävän hankkeen, jolla maataloustuotteiden ylitarjonta saatiin hoidettua ja lamasta irrottautuminen alkoi. Entisen puolustusministerin Robert McNamaran mukaan sodassa kuoli 3,8 miljoonaa vietnamilaista ja satoja tuhansia laosilaisia, kambodžalaisia ja muita. Tähän mennessä Amerikasta on tehty suurta valloitusten politiikalla, josta eivät ole hyötyneet tavalliset amerikkalaiset vaan suuryritykset halpatyövoiman ja halpojen raaka-aineiden muodossa. Stone ja Kuznick arvelevat, että jos historia on mikään mittari, näin käy myös Yhdysvalloille. Y hdysvalloista tuli erityisesti atomipommin vuoksi omasta mielestään voittajia, ja voittajat puolestaan ovat hyviä. Esimerkiksi republikaanien George W. Niin kävi tsaarinaikaiselle Venäjälle, ottomaanien valtakunnalle, Itävalta-Unkarille ja myöhemmin suuriksi itsensä kokeneille Britannialle, Ranskalle, Saksalle, Japanille ja aikanaan myös Neuvostoliitolle. K irjassaan stone ja Kuznick leikittelevät mitä jos -ajatuskuluilla. Hän halusi kolonialismin päättymistä ja maailmanrauhan rakentamista. Yhdysvaltojen presidenteillä on puheistaan huolimatta – tai sitten niiden mukaisesti – sotaisat historiat. Presidentti Donald Trump sanoo tekevänsä Amerikasta taas suuren. Ihan niin asiat eivät menneet
Suunnittelemme pakoa Irakista. Hallituksen ja terroristien taistelun jälkeen se on kasvanut suuremmaksi. Useat osallistujista eivät olleet koskaan aiemmin piirtäneet mitään tai tienneet, mikä sarjakuva on. Saavuttuamme Suomeen ja unelmoidessamme pelastumisesta pyörre on kasvanut yhä suuremmaksi.” Näin irakilainen turvapaikanhakija Haiden kertoo kokemuksistaan elämänsä ensimmäisessä sarjakuvassa, jonka nimi on Kadoksissa. – Melkein kaikki olivat saaneet negatiivisen turvapaikkapäätöksen, oli pimeää ja kylmää, pakko vaan odottaa eikä mitään tekemistä, epäYDIN 1 / 2017 82 YDINKOKEMUS. Sarjakuvatyöpajat järjestettiin syksyn ja talven aikana vastaanottokeskuksissa Helsingissä, Kontiolahdella ja Lieksassa. Haidenin ja kymmenien muiden turvapaikanhakijoiden sarjakuvat ovat esillä Piirtämällä näkyväksi – Illustrating Me -näyttelyssä. – Sarjakuva Wake up with coffee kuvaa mielestäni tosi hyvin Märäjälahden vastaanottokeskuksen tunnelmia, kertoo Sanna Hukkanen, yksi pajojen ohjaajista. Ohjaajien tehtävänä oli rohkaista turvapaikanhakijoita löytämään uusi taito itsessään ja huolehtia siitä, että sarjakuvan sanoma on ymmärrettävä ja välittyy muille. T yöpajoissa käytettiin ruohonjuurisarjakuvan työtapaa, joka on Maailman sarjakuvat ry:n kehittämä matalan kynnyksen menetelmä. Sarjakuvatyöpajojen tarkoituksena on tarjota turvapaikanhakijoille vaikuttamiskanava itseilmaisun kautta ja saada heidän kokemuksiaan suomalaisyleisön luettavaksi ja koettavaksi. Kirjoittaja Kristiina Tuura Omaa tarinaa piirtämässä ” olemme olleet taistelujen pyörteessä Irakissa. Turvapaikanhakijoiden sarjakuvat tekevät heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan näkyviksi suomalaiselle yleisölle. Sen mukaisesti sarjakuvan tekemistä lähestyttiin turvapaikanhakijoiden omista ajatuksista, kokemuksista ja haaveista käsin. Hanke on toteutettu Maailman sarjakuvat ry:n ja Hei Helsinki ry:n yhteistyönä ja sitä on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Sen hän piirsi vastaanottokeskuksessa järjestetyssä työpajassa. Sitä kautta lopputuloksena ei ole ainoastaan sarjakuva vaan myös keskustelu, jonka se herättää. Tarkoitus oli, että sarjakuvissa kerrotaan omakohtaisia tarinoita tekijälle tärkeistä aiheista
Hänen tapansa kirjoittaa oli tarkka ja hän tiesi tismalleen, miten muodostaa tarina kokemuksistaan. Ihmiset siis nukkuivat! Suurin osa keskuksen asukkaista nukkui päivän valoisan ajan ja valvoi sitten öisin. toivo kintereillä. Työ oli sekä piirtäjille että pajojen vetäjille monien kielten sekamelskassa haastavaa. Samalle sivustolle täydentyy myös näyttelykiertueen ohjelma. Kaikkien tarinat eivät kuitenkaan päätyneet näyttelyyn saakka, kertoo sarjakuvakouluttaja Suvi Ermilä. Osallistujia oli kaikkiaan neljästätoista eri maasta. Viidesosa piirtäjistä oli naisia. Sarjakuva Kadoksissa. Siellä oli sellainen joukkomasennus päällä. Tilanne, jossa muut vastaanottokeskuksen asukkaat olisivat lukeneet sarjakuvan, olisi ollut liian julkinen. – Eräs nainen alkoi piirtää henkilökohtaista ja rankkaa tarinaa, johon liittyi muun muassa hyväksikäyttöä. Piirtämällä näkyväksi – Illustrating Me -näyttely kiertää kahtena kopiona Suomea koko vuoden 2017. Nuorin heistä oli viisivuotias poika Guineasta ja vanhin oli 54-vuotias mies Irakista. YDIN 1 / 2017 83 YDINKOKEMUS. Sarjakuva Wake up with coffee. Lisäksi kaikki työpajoissa tehdyt sarjakuvat ovat esillä osoitteessa illustratingmecomics.com. Tarinan valmistuttua hän kuitenkin veti sarjakuvansa pois
”Huligaani Varpunen” esimerkiksi jakoi kondomeja ja työskenteli ilman korvausta ilotalossa kiinnittääkseen huomiota seksityöläisten oikeuksiin. Suurelta osin käsivaralta ja välillä kätketyillä kameroilla kuvatuissa kohtauksissa näytetään, kuinka Ye joutuu pidätetyksi, kuinka hänen kotiinsa hyökätään ja kuinka hän lähtee pakomatkalle 13-vuotiaan tyttärensä Yaxinin kanssa. F eministisellä aktivismilla on Kiinassa yli satavuotinen historia, mutta se on aina myös kohdannut vastarintaa. Väkivallan uhka tuntuu käsinkosketeltavalta Wangin pohtiessa kuvamateriaalinsa suojelemista ja aktivistien kuvatessa lausuntoja siltä varalta, että he kuolevat epämääräisissä olosuhteissa. DocPoint -festivaaleilla Helsingissä näytetty Hooligan Sparrow on tiivistunnelmaisempi kuin monet fiktiiviset jännityselokuvat. Viisikkoon kuuluneet naiset olivat muun muassa vallanneet miestenvessoja kiinnittääkseen huomiota naisille tarkoitettujen julkisten wc-tilojen puutteeseen sekä pukeutuneet tekoverellä sotkettuihin morsiuspukuihin vastustaakseen perheväkivaltaa. Heihin kuuluvat esimerkiksi vuonna 2015 pidätetty ”feministinen viisikko”, jonka jäseniä puolustanut asianajaja Wang Yu on keskeisessä roolissa myös Hooligan Sparrow’ssa. Miehet ovat molemmissa samoja: poliiseja, rikollisia kovanaamoja ja näiden takana vaikuttavia valtaapitäviä. Toisessa tarinassa nainen on ohjaaja Nanfu Wang, joka yrittää tehdä aiheesta dokumenttia. Elokuvassa näytetyssä mielenosoituksessa Yellä taas oli kyltti, jossa hän kehotti tyttöjä hyväksikäyttänyttä rehtoria jättämään lapset rauhaan ja menemään mieluummin sänkyyn vaikka hänen kanssaan. Nykyään kommunistinen puolue pelaa naisten oikeuksien suhteen kaksilla korteilla: puolue vakuuttaa olevansa tasa-arvon asialla ja katsoo vapauttaneensa naiset feodaalisten perinteiden kahleista, mutta se myös vainoaa aktivisteja – erityisesti näiden vastustaessa sen omia ihmisoikeusloukkauksia. Kirjoittaja Eero Suoranta Varpusen rohkeus H ooligan sparrow kertoo kaksi toisiinsa kietoutuvaa tarinaa, joissa molemmissa on sama konflikti: on nainen, joka haluaa paljastaa ongelman, ja miehiä, jotka haluavat pysäyttää hänet. Valtion kontrollista huolimatta Kiinassa on useita feministejä, jotka hyödyntävät kampanjoinnissaan tehokkaasti nettiä, julkisia performansseja ja omia ruumiitaan. On tuskin ihme, että Ye on saanut YDIN 1 / 2017 84 YDINKOKEMUS. Hooligan Sparrow -dokumenttielokuva näyttää, millaista luovuutta ja rohkeutta vaatii taistelu ihmisoikeuksien puolesta Kiinassa. Myös Ye Haiyanin tempaukset ovat osoittaneet suurta luovuutta, hirtehisestä huumorintajusta puhumattakaan. Ensimmäisessä tarinassa nainen on aktivisti Ye Haiyan, lempinimeltään ”huligaani Varpunen”, joka vaatii oikeutta seksuaalisesti hyväksikäytetyille tytöille
Vaikka Hooligan Sparrow on aiheensa puolesta rankkaa katsottavaa, juuri Ye Haiyanin elämänasenteen ja valloittavan persoonan ansiosta elokuva pitää katsojan otteessaan. Asianajaja Wang Yu elokuvan tapahtumat käynnistävässä mielenosoituksessa. A LIT TL E H O RS E CR O SS IN G TH E RIV ER YDIN 1 / 2017 85 YDINKOKEMUS. tukea esimerkiksi yhtäläisen räävittömänä tunnetulta toisinajattelija-taiteilija Ai Weiweiltä. Aktivistin ja tämän tyttären optimismi ja sanoinkuvaamaton rohkeus luovat uskoa siihen, että kamppailu ihmisoikeuksien puolesta on mahdollista voittaa. HOOLIGAN SPARROW (2016) Ohjaus: Nanfu Wang Saatavilla iTunesissa, Netflixissä ja Amazon Videossa A LIT TL E H O RS E CR O SS IN G TH E RIV ER Ye Haiyan tempauksessa, jossa kiinnitettiin huomiota YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen. On vaikea olla nauramatta ja nyökkäämättä, kun Ye kertoo bordellissa ollessaan väittäneensä olevansa valtionhallinnon lähettämä työntekijä, koska ”me tarvitsemme hieman huumoria elämässämme”
Valokuva voi muuttaa käsityksiä arkipäiväisestä aiheesta. Ruokateollisuus mullistaa jatkuvasti ihmisten elinolosuhteita ja hävittää kokonaisia ekosysteemejä. Animalia ja sen edeltäjä Koe-eläinten suojelu ry sekä Oikeutta eläimille -järjestö ovat muuttaneet järkyttävillä kuvillaan monen RUOKA ON POLITIIKKAA Kukka Ranta. Kukka Rannan kuvissa taas on senegalilaisia kalastajia, jotka etsivät elantoa Euroopasta kansainvälisten kalastusalusten tyhjennettyä kalavedet. Esimerkiksi Pablo Piovano paljastaa raastavilla kuvillaan, kuinka sairaudet ja epämuodostumat ovat lisääntyneet Argentiinan maaseudulla. Sarjassa Ryöstetty meri.. Poliittisen valokuvan festivaali 2017 osoittaa ruoantuotannon olevan viime kädessä poliittinen kysymys. Kirjoittaja Simo Ortamo V alokuvaaja Tim Franco kuvaa maanviljelijöitä, jotka jatkavat perinteistä elinkeinoaan Kiinan Chongqingin alati kasvavan kaupungin juurella. Samaan aikaan soijapelloille on levitetty tehokkaita torjunta-aineita. YDIN 1 / 2017 86 YDINKOKEMUS Poliittisen valokuvan festivaali 2017 käsittelee ruokaa ja etenkin sen tuottamista. Valokuva voi tuoda uuden näkökulman jokapäiväiseen ruokaan. Festivaali esitteleekin suomalaisen eläinoikeusaktivismin historiaa valokuvan keinoin. E läimille ruokatuotanto merkitsee usein lyhyttä ja tuskallista elämää
4. Tim Franco. Hän on kuvannut tuotantolaitoksia, jotka hyödyntävät alan uusimpia keksintöjä. Niiden ansiosta voidaan esimerkiksi tarjota porsaille lajityypillinen käymälä ja vähentää nautojen parissa leviäviä tauteja ilman antibiootteja. Festivaalin päänäyttely on Suomen valokuvataiteen museossa Helsingin Kaapelitehtaalla. Lisäksi se levittäytyy Helsingin kaupungin tiloihin Virka-galleriaan ja kulttuurikeskus Stoaan. Sarjassa Food. YDIN 1 / 2017 87 YDINKOKEMUS Poliittisen valokuvan festivaali 2017 Suomen valokuvataiteen museossa 29. Sarjassa Metamorpolis.. Samaan tapaan vaikuttavat Paula Humbergin kuvat kalaverkkoihin kuolleista pyöriäisistä ja saimaannorpista. Ruoantuotannon eettisiä kysymyksiä monipuolistaa alankomaalainen Henk Wildschut. asti käsityksiä eläinten kohtelusta. 5. 3. Myös aihepiiri laajenee ruoantuotannosta muun muassa ruokahävikkiin ja ruokailuun. asti Virka-galleriassa 28. Henk Wildschut: Torsius Ei, Putten (2012). asti Kulttuurikeskus Stoassa 30
Coates on selvästi pettynyt rasististen rakenteiden pysyvyyteen. Hän kannustaa poikaansa silti kamppailemaan, koska se on ainoa mielekäs tapa selviytyä. Hänen silmissään mustien kehojen tuhoaminen on olennainen osa amerikkalaista perintöä. Ja miksi valkoisiksi itsensä uskovat ihmiset eivät näe maassaan vallitsevaa epätasa-arvoa. Se käy keskustelua mustien ajattelijoiden tradition ja ajankohtaiskeskustelun kautta. Kirja on suuresta aiheestaan huolimatta hyvin henkilökohtainen. Siksi Coates ei vaivaudu kaunistelemaan tai selittelemään mielipiteitään Yhdysvaltojen rotusuhteista. Aikuisiällä kuolettavaa voimaa on saanut pelätä poliisin taholta. Miksi television valkoiseen lähiöunelmaan sijoitetut sarjat tuntuvat tapahtuvan toisella planeetalla. Hän itse kohtasi kuoleman uhkan jo lapsena, kun toinen musta poika osoitti häntä ohimennen aseella. Mustien naisten, siirtolaisten tai sukupuolija seksuaalivähemmistöjen aseman käsittely jää vähemmälle. Sen selväsanaisuutta on ihailtu ja sen pessimismiä ja luokkanäkökulman puutetta arvosteltu. Hän on käsitellyt The Atlantic -aikakauslehdessä rasistisen asuntopolitiikan historiaa ja presidentti Barack Obaman retoriikkaa, jota hän pitää turhan sovittelevana. COATES on Yhdysvalloissa tunnettu kirjoittaja. Hän on kirjoittanut kirjan 15-vuotiaalle pojalleen, joka joutuu kasvamaan mustaksi mieheksi Yhdysvalloissa. Coates ei pyri välttämättä vastaamaan kysymyksiinsä. Se ei ole tyhjentävä kuvaus afroamerikkalaisten kokemuksesta. Between the World and Me on saanut Yhdysvalloissa paljon lukijoita etenkin vasemmalle kallellaan olevien liberaalien parissa. Sen sijaan hän kertoo omien kokemuksiensa kautta, miten on oppinut kyseenalaistamaan yhä tarkemmin ja syvemmin vallitsevat ajatusmallit ja näkemään historian pitkät varjot. Kirjaa ei ole kirjoitettu valkoisille lukijoille. MIKSI mustat amerikkalaiset eivät voi tuntea oloaan turvalliseksi nähdessään poliisin. Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelee yhdysvaltalainen musta toimittaja Ta-Nehisi Coates kirjassaan Between the World and Me. Hän ei usko, että mustien oma aktivismi voisi niitä murtaa. Simo Ortamo Ta-Nehisi Coates BETWEEN THE WORLD AND ME Spiegel & Grau 2015 152 s. RASISMIN SYNKKÄ PERINTÖ YDIN 1 / 2017 88 YDINKOKEMUS KIRJAT
käännös: Kajsa Öberg Lindsten VAIETTUJA TARINOITA YDIN 1 / 2017 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kuten kirjailija itse sanoo: ”En kirjoita sodasta, vaan ihmisistä sodassa. Olen sielun historioitsija.” Arja Alho Svetlana Aleksijevits KRIGET HAR INGET KVINNLIGT ANSIKTE Ersatz 2012 448 s. SODALLA ei ole naisen kasvoja -teos on käännetty aikoinaan suomeksi ja se julkaistaan laajennettuna versiona Keltaisessa kirjastossa tänä keväänä. Heidän tarinansa välittävät veren ja pelon tuoksun, yksittäisten kohtaamisten ja pienten iloa tuottavien sattumusten merkityksen kylmässä, ankarassa ja kauhistuttavassa sodassa. Tai että partisaaninaisen oli tukahdutettava vastasyntynyt vauva kuoliaaksi, ettei vihollinen kuulisi pienintäkään ääntä. He saivat samoja kunniamerkkejä, joihin suuren isänmaallisen sodan veteraanit sonnustautuvat voitonpäivänä mutta jotka nämä naiset ovat kätkeneet piirongin laatikon pohjalle. HAASTATELTAVAT naiset eivät kerro yhdestäkään taistelusta eivätkä kaiva karttoja esiin. Naisten sanoista kuulee helpotuksen ja vapautumisen tunteen, kun pitkään vaietuista asioista on voinut kertoa. Ensimmäinen versio ilmestyi jo 1985 – muutaman vuoden viiveellä, koska teosta pidettiin liian pasifistisena ja naturalistisena. Naisia on aina ollut sodissa, mutta Neuvostoliitossa he toimivat myös tarkka-ampujina, lentäjinä, lääkäreinä, sairaanhoitajina ja partisaaneina. Sodalla ei ole naisen kasvoja on tärkeä kirja, jonka soisi luettavan ei vain historian vuoksi vaan siksi, että sodalla on tosiaan ollut myös naisen kasvot. Miten loppumattoman pitkiä päiviä olikaan pyykkäreillä, jotka pesivät vaatteita sekä sairaaloiden ja sidontapaikkojen tekstiilejä, tai kirurgeilla, joiden piti leikata potilaita vuorokauden ympäri. Tuntuu pahalta ja käsittämättömältä, että nuori tyttö on ollut mukana panssarivaunujen kolonnassa, tehtävänään vetää palavista tankeista vaikeasti haavoittuneita miehiä ja raahata heitä sidontapaikalle. Sodan jälkeen nimittäin naisten sotaponnistelut kääntyivät epänaisellisiksi ja luonnottomiksi, eikä niistä sopinut puhua. Haastattelut kuitenkin poikivat alati kasvavan ja laajenevan prosessin, ja laajennetun laitoksen viimeisimmät merkinnät ovat kymmenen vuoden takaa. Heitä oli kaikkiaan noin miljoona. Satuin kuitenkin lukemaan dokumentaarisen muistelukirjan ruotsiksi joululomalla, Tukholman kirjakaupat kun olivat pullollaan Nobel-voittajien teoksia. Aleksijevits aloitti kirjahankkeensa haastattelemalla sodassa olleita venäläisiä naisia. En kirjoita sodan historiasta, vaan tunteiden historiasta. Valkovenäläinen toimittaja ja kirjailija Svetlana Aleksijevits sai palkinnon vuonna 2015
Tähän tapaan SKDL:n ja SKP:n kannatus nousi aina läsnä olevasta kurjasta arjesta. Todellisuuteen tämä kuvaus pohjautui ainoastaan siinä mielessä, että kommunismin kannattajat todellakin asuivat korvessa, lähes tiettömien taipaleiden takana, missä Pohjan Voima -lehdet ja muu tieto jaettiin nyrkkipostissa ja suusta suuhun hiihtäen tai kävellen. Eemeli Lakkala muuten oli evankelisluterilaisen kirkon jäsen kuolemaansa asti. Näkökulma on kuitenkin SKP:n eliitin sijasta länsilappilaisen kommunistijohtajan Eemeli Lakkalan. Allardtin mukaan korpikommunismissa pyrittiin lyhyen aikavälin taloudellisten etujen saavuttamiseen osana sellaista työväenliikettä, jolla ei ollut organisatorista historiaa eikä vahvaa perinnettä. Näistä jälkimmäisen edustajien toimintaa hän luonnehti päämäärättömäksi ja epävarmaksi. Hänen pääjakonsa oli etelässä ja lännessä esiintyvän teollisuuskommunismin sekä idässä ja pohjoisessa pulppuavan korpikommunismin välillä. Saarnaajiin ja agitaattoreihin Lapissa oli totuttu, mutta lestadiolaisten luvatessa autuutta tuonpuoleisessa vasemmistolaiset saarnasivat, että autuutta voi lisätä jo rajan tällä puolella yhdistämällä voimat muun muassa Kemi-yhtiötä vastaan metsäja uittotyömailla. Hän taisteli jo 1920-luvulla työttömyyttä sekä eriarvoisuutta vastaan ja loi vaikealla 1930-luvulla salaisen SKP:n puolueorganisaation Länsi-Lappiin. KORPIKOMMUNISMI -käsitteen lanseerasi tutkija Erik Allardt 1960-luvulla. Se, mistä olisin kirjassa odottanut enemmän pohdintaa, on uskonnon suhde vasemmistolaisuuteen. KRUUNUNTORPAN POJASTA KOMMUNISTIJOHTAJAKSI YDIN 1 / 2017 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. – Pienen kruununtorpan pojasta kasvoi 1930-luvulla Tornionjokilaakson ensimmäinen kommunistijohtaja – todellinen korpikommunisti. Itseoppinut kynämies oli ahkera kirjoittaja ja loistava puhuja, kuvailee Myllymäki päähenkilöään. Lakkalan lähimmäiseen vetoavat henkilöominaisuudet, auttamishalu ja suvaitsevaisuus, kulminoituivat monipuoliseen ilmaisutaitoon. Timo Antero Korhonen Arvo Myllymäki KORPIKOMMUNISTI KOLARILAINEN EEMELI LAKKALA VAINOTUSTA VALLANKÄYTTÄJÄKSI Into 2016 290 s. ARVO MYLLYMÄEN kirjoittama elämäkerta Korpikommunisti kuvaa vasemmistolaisuuden nousua kansalaissodan jälkeisen vainon kautta merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi suomalaisessa politiikassa. Kolarilaisen pitkä marssi kulki illegaalisen ajan kommunistijohtajasta sotien ajan turvasäilöjen, ”Pärmin pirujen”, työleirien ja kuritushuonetuomion kautta vapauteen syksyllä 1944
Oli ruukin johto ja osa työntekijöitä, jotka kuuluivat valkoiseen leiriin. Oli punaiset, joista osaa kuvattiin pahimmiksi punikeiksi. Näin myös kerrottiin tuleville sukupolville tarinaa siitä, kuinka kansalaissota on tulkittava. Arja Alho RAKKAUDESTA RUUKKIIN YDIN 1 / 2017 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Poliittisen toiminnan kannalta erilaisilla liikkeillä aina raittiusaatteesta vapaakirkolliseen toimintaan oli yhteisössä merkitystä, samalla kun kieli sekä yhdisti että erotti. Poliittinen aktiivisuus ei kummunnut köyhyydestä sinänsä. Kansalaissota 1918 merkitsi vastakkainasettelua ja yhteisön puhdistamista. Kaihovirran tutkimus herättelee henkiin menneiden sukupolvien kokemukset, tehtaan äänet ja arjen huolet. Billnäsin ruukki perustettiin 1649. Hän arvelee, että menneen ymmärtämisen kautta voimme paremmin ymmärtää nykyistä postpoliittista vaihetta, jossa vastakkainasettelun ajan väitetään olevan ohi. ”Harhaanjohdetuilta” jäivät perheet eikä heidän leskiensä ja lastensa asema ollut helppo. EN STUDIE AV FOLKLIGT POLITISKT AGERANDE BLAND BRUKSARBETARNA I BILLNÄS CA 1900–1920 Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi vid Åbo Akademi Hansaprint 2015 452 s. Kaihovirta osoittaa monia samankaltaisuuksia poliittisen toiminnan kehityskulkuihin myös muissa pohjoismaissa. dernisaation merkityksen ruukin ihmisten arkisissa askareissa. Luokka ei siksi ollut pelkästään identiteettiä määrittävä kategoria. Työntekijät alkoivat itse käsikirjoittaa patruunan aiemmin sanelemaa paikallista elämänmenoa. Se kuitenkin näkyy pohjoismaissa myös uusina konflikteina – lähiöiden ongelmina ja populististen liikkeiden nousuna. Ruukin toiminta kasvoi muutamien metallimiesten työstä massatuotannoksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kunnes sitten taas kuihtui tyhjiksi tehdassaleiksi. Punaisten haudat olivat jossain muualla kuin hautausmailla, usein metsissä. Tuloksena on monipuoliseen aineistoon perustuva tutkimus paitsi ruukin, myös kyläyhteisön vaiheista viime vuosisadan alkupuolelta aina 1920-luvulle. Ruukin työntekijöiden yhteenkuuluvuudella ja sosiaalisen edistyksen tavoittelulla oli merkitystä poliittisen tietoisuuden ja toiminnan kannalta. Paternalistisesta roolijaosta vapautuminen ei kuitenkaan tarkoittanut traditioista luopumista: hyvän tehdastyöläisen tunnusmerkki oli, että mies piti huolta perheestään. Väitöskirja voitti Svenska Litteratursällskapet i Finlandin Mauritz Hallberg -palkinnon 2016. Heistä tehtiin syntipukkeja. Työvoimaa muutti alueelle ja kieliolosuhteet muuttuivat kuten myös tehtaan patruunan asema yhteisössä. Kulttuurihistoriallisen ymmärryksen kautta hän tekee näkyväksi Suomen historian mullistukset sekä myös moMatias Kaihovirta OROLIGA INFÖR FRAMTIDEN. MATIAS KAIHOVIRTA kertoo rakastuneensa Billnäsin ruukkiin ja halunneensa tietää alueesta enemmän
Muut projektit ja sooloalbumit ovat varmasti tehneet hyvää, sillä jonkinlainen tuoreus on säilynyt pienen paussin jälkeen levyttämään palanneen Pintandwefallin uudella levyllä. 3. Monen soittimen taitaja on jättänyt sopivasti rosoja soittoon – kaiken ei tarvitse olla sliipattua, mutta jälki ei silti kuulosta vaivaannuttavalta vaan nautinnollisen ilahduttavalta. 2. 3. Kitarat helisevät, rämisevät ja murjovat herkästä voimakkaaseen ulottuvalla skaalalla. Vähällä huomiolla päässeen Salaliiton toinen täyspitkä albumi on hienoa suomenkielistä kitaravetoista rokkia selkein pop-vaikuttein. Monia bändejä kolunneiden muusikoiden soittotaito on Salaliitossa hioutunut hienosti yhteen, kaikki vaikuttaa mukavan orgaaniselta. 1. Jaakko Tolvin sävellykset ovat yleensä leikkisiä ja monisyisiä, niin nytkin. Neljän soittoniekan laulu on monipuolista, löytyy stemman, kuorolaulun ja falsetinkin käyttöä. 2. Sanoituksista ja sovitusratkaisuista löytyy alleviivaamatonta huumoria, jota korostaa harvoin koluttuja sopukoita löytävä lakoninen lauluääni. Tolvi MUISTIKKAKUKKA Äänetön 2017 Salaliitto MELANKOLIA Plastic Passion 2017 SANOITUKSISTA JA SOVITUSRATKAISUISTA LÖYTYY ALLEVIIVAAMATONTA HUUMORIA, JOTA KOROSTAA HARVOIN KOLUTTUJA SOPUKOITA LÖYTÄVÄ LAKONINEN LAULUÄÄNI. YDIN 1 / 2017 92 YDINKOKEMUS LEVYT. Parhaimmistoa ovat pitkät biisit, ja vaikka materiaali on hivenen epätasaista, on kaikissa kappaleissa oma koukkunsa. 1. Se pitää mielenkiintoa yllä, varsinkin kun kaihoisia ja meneviä biisejä on lätkitty sopivasti lomittain. Sanoituksissa luonnonilmiöt viiltävän kylmistä tuulista ja lumisateesta säärintamien rajoihin kertovat ehkä samalla sisäisestä mielenmaisemasta. Useassa yhtyeessä luovuuttaan ilmentävä Tolvi saa soololevyillään kenties omaperäisimmät ideansa julki. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. Pintandwefall RED AND BLUE BABY Svart Records 2017 J
SatavuotiaanSuomenkevät ontäynnäTomppaa:Dome Karukoskenodotetunelokuvan ensi-iltaonovellajaTurunKaupunginteatterinTom of Finland -musikaalipyörähtikäyntiin tammikuussa.Touko Laaksosen taiteenfanitovatodottaneet tätäkevättäsekäinnoissaanettä kauhuissaan.Laaksosentöistäja TomofFinland-ilmiönmerkityksellisyydestävoijapitäätoki keskustella,muttaTurunKaupunginteatterinmusikaalimuistuttaaTompantarinantärkeimmästäpalasesta:pojasta,jolla olikynäjailoluoda. Toukokuunalkuunastipyörivällemusikaalilletoivoopitkää ikää,menestystäjasuurempia lavoja.SekuuluusamaankategoriaanmuidenLGBT-musikaaliklassikoiden,kutenThe Rocky Horror ShownjaHedwig and the Angry Inchinkanssa. Kaisa Leino 93 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT O TT O -V ILL EV ÄÄ TÄ IN EN PITKIÄ LETKUJA JA ANTEEKSIPYYTELEMÄTÖNTÄ ILOA YDIN 1 / 2017 ToukoLaaksonen(OlliRahkonen) piirroksensa(TuukkaRaitala)kanssa.. YDIN 1 / 2017 93 YDINKOKEMUS ELOKUVAT TOM OF FINLAND -MUSIKAALI • Libretto: TuomasParkkinen • Sävellys: JussiVahvaselkä jaJoriSjöroos • Ohjausjakoreografia: ReijaWäre • Turunkaupunginteatterissa6.5.asti TURUNkeskustanläpipurjehtiessatuleeväistämättäkin mieleen,että112-päiväonerinomainenajankohtamennäkatsomaanvirkapukuisiamiehiä teatteriin.Kaduillapoliisitja palomiehetkeräilevätesityksiensätarvikkeitaautoihin,mutta Logomonlavallapäästäänvasta vauhtiin.Täälläpamputovatkiiltäviäjaletkutpitkiä. Tom of Finland-musikaalia onupeaakatsoasamastasyystä kuinLaaksosenkuvia–siksi,että seonanteeksipyytelemätönja iloinen.Riemukkaatlauluosatja hyvätväliheitotsaavatkatsojan kipristelemäännaurusta.Toisaaltamusikaalikäyttääkuitenkin lajinsakeinojaoikein,sillävain (hyvintehdyissä)musikaaleissa sydäntäsärkeväkohtausvoi vaihtuavilliinlaulunumeroon näinsulavasti,vaikuttamatta kömpelöltä.ToukonjaVelinmakuuhuonekohtauksessasekä Toukonyksinlaulussasodan runtelemanmetsänkeskelläon sellaistaherkkyyttä,jokatekee Tom of Finland-musikaalista ihmeellisen
Varsinainen hankintapäätös ajoittuisi vasta vuoteen 2021. Lopulliseen hintaan vaikuttavia tekijöitä on runsaasti, esimerkiksi valuuttakurssimuutokset, raaka-aineiden hintakehitys tai työvoimakustannusten muutokset. Hävittäjien ja laivaston alusten hankinta on kuitenkin vain osa niiden kokonaiskustannuksia. Parhaillaan arvioidaan hävittäjävalmistajien toimittamia vastauksia tietopyyntöihin, jotta tarjouspyyntö voitaisiin lähettää ensi vuoden helmikuussa. Hankintaprosessin pituudesta johtuen arviot hankintahinnasta ovat parhaimmillaankin vain arvioita. Mikäli eduskunta antaisi siunauksen puolustusselonteolle ja siinä esitetyille varustautumissuunnitelmille, se tarkoittaisi käytännössä avoimen piikin avaamista puolustusvoimille ja tulevien hallitusten käsien sitomista. Kyse on mittavista hankinnoista, sillä yksinomaan hankintakustannusten arvioidaan nousevan 8,2 – 11,2 miljardiin euroon. Laivaston uusien alusten rakentaminen alkaisi vuonna 2019 ja päättyisi 2024. EDUSKUNNAN VAADITTAVA SELVITYKSIÄ VARUSTAUTUMISESITYKSIIN TIMO MIELONEN Kirjoittaja on Sadankomitean puheenjohtaja. E rityisesti hornet-hävittäjien korvaaminen on pitkällinen hanke. Uusilla hävittäjillä aiotaan lentää 30 vuotta YDIN 1 / 2017 94 KOLUMNI. Puolustusselonteon tulisi määritellä Suomen puolustuspolitiikan suunta ensi vuosikymmenen puoliväliin saakka. Se vastaa noin neljän vuoden puolustusbudjettia. Yleisten suuntaviivojen lisäksi selonteolla haetaan poliittista hyväksyntää ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseen sekä laivaston alushankinnoille. Lisäksi Suomen kansantalouden tila ja maailmantalouden heilahtelut asettavat omat reunaehtonsa. V altioneuvoston puolustusselonteko on jatkoa viime vuonna julkistetuille ulkoja turvallisuuspoliittiselle selonteolle sekä sisäisen turvallisuuden selonteolle
Esitetäänhän niissä esimerkiksi uusien panssarien hankkimista maavoimille ja nykyisten modernisointia, kyberpuolustuskyvyn kehittämistä, uutta asejärjestelmää maihinnousuveneiden torjuntaan merivoimille sekä sodanaikaisen reservin kasvattamista 50 000 sotilaalla. ja aluksilla purjehtia aina vuoteen 2050 saakka. Nyt näin ei ole, sillä selonteossa käyttökustannuksista ei esitetä mitään ja hankintakulujenkin rahoitusesitys on epämääräinen. Puolustusselonteon eduskuntakäsittelyssä kansanedustajien tulisikin vaatia riittävän yksilöity selvitys ilmaja merivoimien suurhankkeiden käyttökustannuksista ja kirjata se puolustusvaliokunnan mietintöön. Mikäli eduskunta antaisi siunauksen puolustusselonteolle ja siinä esitetyille varustautumissuunnitelmille, se tarkoittaisi käytännössä avoimen piikin avaamista puolustusvoimille. Kun nykyinen puolustusbudjetti on noin 2,8 miljardia euroa ja siitä puolustusmateriaalihankintoihin on osoitettu noin 475 miljoonaa euroa, selonteon kirjausta ei voi pitää realistisena. Puolustusselonteon mukaan ne ”toteutetaan budjettirahoituksella vuosina 2019 – 2031”. Käyttökustannukset ovatkin näiden varustautumissuunnitelmien suurin kustannuserä. talousarvion, johon sisältyy arvio vuotuisista tuloista sekä määrärahoista. Toinen olennainen lisäselvityksiä vaativa asiakokonaisuus on se, miten ilmaja merivoimien suurhankinnat aiotaan rahoittaa. Merivoimien hankinnassa olemassa olevaa vertailukohdetta ei ole, mutta suomalaiselle laivanrakennusosaamiselle ei ole ylivoimainen tehtävä arvioida uusien alusten käyttökustannukset. Lisäksi puolustusselonteon eduskuntakäsittelyssä tulisi vaatia laskelmia selonteon esitysten kustannusvaikutuksista. Jotta eduskunta voisi käyttää perustuslain sille myöntämiä valtaoikeuksia, sillä tulisi olla riittävän yksilöity käsitys siitä, mihin se on poliittisesti sitoutumassa, mikäli ilmavoimien ja laivaston suurhankinnat sekä muu puolustusselonteossa esitetty varustautuminen hyväksytään. Käyttökustannukset tosin jakautuvat pitkälle ajalle, mutta ne ovat samalla hankintapäätösten suoranainen seuraus. Mikäli hankintojen hintalappu on selonteossa esitetty 11,2 miljardia, puolustusbudjetista lähes miljardi kohdistuisi hävittäjien ja laivaston alusten hankintoihin joka vuosi. P erustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hankinnan jälkeen käyttökustannuksia voidaan myynnin ohella merkittävästi supistaa ainoastaan pitämällä hävittäjät lentokonehalleissa ja alukset laiturissa. Käyttökustannukset on mahdollista arvioida, sillä ilmavoimien kaavailevat uudet hävittäjät ovat kaikki käytössä olevaa kalustoa. Lisäksi perustuslain mukaan eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan valtion YDIN 1 / 2017 95 KOLUMNI
Yhteenotto johti lopulta 1902 – 03 koko Suomen sotaväen ja sitä hallinnollisesti johtaneen senaatin sota-asiain toimikunnan lakkauttamiseen. K un suomi siirtyi sadannelle poliittisen itsenäisyyden vuodelleen, on hyvä palauttaa mieleen historiallisia tosiasioita siitä erikoisesta vaiheesta, joka johti Suomen itsenäistymiseen. Keisarin menettely johti Suomessa laajoihin kutsuntalakkoihin. 12. Tammikuun alussa Suomen itsenäisyyden tunnustivat Ruotsi, Ranska, Saksa, Tanska ja Norja.” Sille, että Suomi armeijattomana itsenäistyi eritoten kultakautensa kulttuuritekojen ja jopa urheilusuoritustensa ansiosta (Tukholman olympialaiset 1912, joissa Suomi jo esiintyi omana kansakuntanaan, ja muun muassa Hannes Kolehmainen), ei ole toistaiseksi YDIN 1 / 2017 96 KOLUMNI. Maan puolustaminen ja nyt myös suomalaiset jäivät kokonaan Venäjän armeijan murheeksi.” Tästä käy selvästi ilmi, että kun Suomi valtiollisesti itsenäistyi, sillä ei ollut ollenkaan armeijaa. Sitä vaihetta otsikoi virallinenkin historiankirjoitus näin: ”Armeijaton kansa saa kansallisen armeijan”. Mutta maailman tapahtumat eli häviö ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän vallankumous 1917 johtivat siihen, että armeijaton Suomi saattoi julistautua itsenäiseksi 6. 1917. Armeijan kunniaksi ja ansioksi ei Suomen itsenäistymistä mitenkään voi siis lasARMEIJATTA ITSENÄISTYNYT SUOMI PEKKA PELTOLA Kirjoittaja on Vilppulassa toimivan teosofisen Väinölä-yhteisön jäsen ja kuvataiteilija. kea, vaikka jääkäriliikkeen nuoret miehet olivat lähteneet salaa Saksaan sotilaskoulutukseen, koska Venäjän ei tietenkään uskottu antavan hyvällä itsenäisyyttä Suomelle. Historiankirjoitus jatkaa: ”Näin Suomen valtioelimet ohittaen keisari antoi 1901 julistuskirjan ja uuden asevelvollisuuslain, jotka käytännössä hävittivät Suomen sotalaitoksen erikoisaseman. Historia jatkaa: ”Kun ilmeni, etteivät Ruotsi ja länsivallat olleet valmiita tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä ennen Venäjää, Svinhufvud kävi hankkimassa Leninin johtaman kansankomissaarien neuvoston tunnustuksen itsenäisyydelle vuoden viimeisenä päivänä Pietarissa
Syy ja seuraus tapahtuu tässäkin asiassa, joten täytyisi olla niin viisas valtiojohto, ettei se lähtisi provosoitumaan kenenkään uhittelusta, vaan uskaltaisi toimia järkevästi ja itsenäisesti. pysymään armeijattomana kansana. Eihän jääkäriliikekään koskaan päässyt taistelemaan Venäjää vastaan, vaan sen väkivaltauho kääntyi kansalaissodassa omia suomalaisiamme kohti. Mutta osataanko suuntaa muuttaa ja menneisyyden erehdyksistä ottaa oppia. On niin totuttu siihen, että vain väkivaltaisen taistelun kautta on vapauduttu suurempien kansojen vallasta. Jos halutaan kulkea rauhanomaista tulevaisuutta kohti, silloin olisi lähdettävä aseidenriisuntaa toteuttamaan myös kansakuntana. Sillä me kaikki tiedämme hänen sanoneen ”Jokainen, joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” ja kehoittaneen ”rakastamaan vihollisiamme”. Aavistuksia uudenlaisesta menettelystä on Suomessa ilmennyt myöhemminkin, kuten Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjoissaan: ”Kesällä 1967 oli voimakkaana mielessäni ajatus, etten voi toimia tasavallan presidenttinä, koska olen sitä mieltä, että puolustusvoimat voidaan lakkauttaa.” N ykyään yleinen kehitys on jälleen viemässä huonoon suuntaan, koska ei ymmärretä sitä selvää johdonmukaisuutta, että asevarustelu johtaa sotaan, niin kuin tapahtui 1930-luvullakin. Eivät Baltian maatkaan käsittäneet oman verettömän itsenäistymisensä arvoa, vaan ryhtyivät heti rakentelemaan omia armeijoitaan. On tietenkin selvää, että kehitys aseettoman Suomen suuntaan tapahtuu yksilö yksilöltä, pikkuhiljaa ja pienin askelin, mutta niitä pystytään kyllä ottamaan, kun kehityksen suunta on selvillä. Tilanne kärjistyi surulliseksi sisällissodaksi, kuten tällä hetkellä Syyriassa. Tietysti myös väkivaltakeinoilla voi itsenäisyyden saavuttaa tai sitä puolustaa, kuten Suomi teki talvisodassa, mutta se ei suinkaan ole paras mahdollinen keino. Vapaaehtoinen asevelvollisuus olisi ensimmäisiä askeleita, kunnes kaikki sotaan valmistautuminen suljetaan pois, ja jätetään taaksemme ikävänä historiana ja museotavarana. Pieni askel siihen suuntaan olisi se, että annettaisiin kunnia väkivallan asemasta sille kansallisen identiteetin luomiselle ja niille kulttuuriarvoille sekä henkisille periaatteille, jotka johtivat Suomen valtiolliseen itsenäistymiseen melkein sata vuotta sitten. osattu antaa riittävästi arvoa. Tai tarvinneeko sanoa sitäkään, minkä taloudellisen helpotuksen ja siunauksen sotilasmenojen vähentäminen toisi jokaiselle Suomen kansalaiselle. Ikävä kyllä Suomi ei osannut suoralta kädeltä aloittaa uutta rauhankulttuuria pyrkimällä YDIN 1 / 2017 97 KOLUMNI. Ja tarvinneeko sanoa, että sellainen menettely olisi sopusoinnussa myös alkuperäisen kristinuskon ja Jeesuksen opetuksen kanssa. Sille, että Suomi armeijattomana itsenäistyi eritoten kultakautensa kulttuuritekojen ja jopa urheilusuoritustensa ansiosta, ei ole toistaiseksi osattu antaa riittävästi arvoa
PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. 32-vuotiasta Jeania puolestaan mietitytti maan taloustilanne. YDIN-LEHDEN numerossa 5/1992 Henrik Slotte kirjoitti tunnelmista Ranskassa ennen Maastrichtin sopimusta koskevaa kansanäänestystä. ”Kansanäänestyksen alla ovat sanat ”päätöksenteko” ja ”demokratia” saaneet hyvin isänmaallisen vivahteen”, Slotte kirjoittaa. Lama-ajan ongelmat ja leikkaukset olivat tapetilla esimerkiksi Matti Heikkilän tekstissä kahden kerroksen sosiaalipolitiikasta, Aki Lindénin arviossa terveydenhuollon säästöjen epätasaisista vaikutuksista sekä Raija Julkusen analyysissä naisten asemasta työmarkkinoilla. ”Tässä on itse asiassa paljon positiivistakin. ”Arvojärjestykset ja painotukset muuttuvat”, Määttänen sanoi laman vaikutuksista. ”Moni ranskalainen ei todellakaan tiennyt syksyn kynnyksellä, mitä paljon kohua aiheuttanut sopimus itse asiassa merkitsisi, mutta jokaisella on oma haaveensa tai pelkonsa siitä, mitä se voisi olla.” Slotten mukaan monet nuoret ranskalaiset myös pohtivat, kelpuutettaisiinko Ranska ylipäänsä yhteiseen Eurooppaan. ”Se oli vitsi: kukaan ei osannut kuvitella työtöntä arkkitehtiä.” Määttäsen haastattelu oli osa teemakokonaisuutta nimeltä Mitä hyvinvointivaltion jälkeen?, joka toteutettiin yhdessä Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan seuran kanssa. Kun identiteettiä ei voi hakea työnteosta, sen voisi löytää rehellisemmin, esimerkiksi omasta itsestään.” YDIN 1 / 2017 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. ”Lyonissa muistetaan hyvin muutaman vuoden takainen nousukausi, aika, jolloin EY-maissa meni lujaa ja oli varaa sekä investoida että törsätä. Silloin käytiin ihan eri tavalla ravintoloissakin, sanoo Jean haikaillen.” Kun Ranska sanoi ”oui” Arkkitehdin odottamaton työttömyys ”VIELÄ muutama vuosi sitten, kun meille Lahdessa ehdotettiin mahdollisuutta liittyä työttömyyskassaan, me naurettiin koko ajatukselle”, kertoi Ytimen numerossa 7 – 8/1992 haastateltu arkkitehtiopiskelija Tarja Määttänen. Ranskalaisten niukka enemmistö päätyi kannattamaan EU:n perustamiseen johtanutta sopimusta, mutta myös kansallisen päätäntävallan menettämisestä huolestuneita oli monia
ppd.fi Painoja digipalveluiden kokonaisratkaisujen asiantuntija. Painotalo Plus Digital, kavereiden kesken PPD.