Ydin 01/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta / 1 l. . 54. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. 2020 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa Ympäristö ja turvallisuusajattelu Israelin ja Palestiinan yhteiselo USA:n presidentit elokuvissa JYRKKÄ EI LAAHAUKSELLE Uusi vuosikymmen tarvitsee myös alkuvoimaista uhmaa ja energiaa.
9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . V oi t ki rj au tu a si sä än pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äl lä ti la aj at un nu ks el la . til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. 9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. ?. 32 R ai l B al ti ca n ki vi n en ti e. M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . ?. 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . 42 19 00 4 6 41 48 88 67 80 48 Ei ko sk aa n yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po lt to ai n et ta te ko äl yl le . V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 2 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOPOLITII KKA Sosiaalinen luottoluokitus. VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. P el is sä ov at yk si ty is yy s ja sa n an va pa u s. til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. V oi t ki rj au tu a si sä än pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äl lä ti la aj at un nu ks el la . 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . 34 V en ez u el a P er u ss a. Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). Voit myös tilata pelkän sähköisen lehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Ulkopolitiikan uudessa podcastissa sukelletaan tänä vuonna Suomen EU-puheenjoht ajuuteen. Kaikkien uusien tilaajien kesken arvomme alkuvuodesta 2020 neljä lippua Savonlinnan oopperajuhlille La Traviatan näytökseen! 10,40€ PA L. ?. VKO 202 0-5 867 804 -19 04 2019 | EI KOSKAAN YKSIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So si aa lin en lu ot to lu ok it u s. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. V al ik oi m a n äk yy le h de n ti la u ss iv u lla n et is sä . 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. Voit myös tilata pelkän sähköisen lehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Ulkopolitiikan uudessa podcastissa sukelletaan tänä vuonna Suomen EU-puheenjoht ajuuteen. www.ulkopolit iikka.fi/podcas t Kuuntele lehden omaa podcastia! *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. M ih in Su om i yr it tä ä va ik ut ta a Eu ro op an un io ni ss a. as ia ka sp al ve lu @ ul ko po lit iik ka .fi ?| ?0 9 43 2 77 7 Ti laa pa lki ttu Ul ko po lit iik ka * 42 € V uo si ke rt a (o pi sk el ijo ill e 28 €) si sä lt ää di gi le hd en Ti la aj al ah ja ks i sa at va lit se m as i ki rj an . Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . ti la u ks et : w w w .u lk op ol it iik ka .fi /t ila a. K ai kk ie n u u si en ti la aj ie n ke sk en ar vo m m e al ku vu od es ta 20 20 n el jä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aj u h lil le La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PA L. w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). ?. ?. Mihin Suomi yrittää vaikuttaa Euroopan unionissa. ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. V al ik oi m a n äk yy le h de n ti la u ss iv u lla n et is sä . M ih in Su om i yr it tä ä va ik ut ta a Eu ro op an un io ni ss a. K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL. Kaikkien uusien tilaajien kesken arvomme alkuvuodesta 2020 neljä lippua Savonlinnan oopperajuhlille La Traviatan näytökseen! 10,40€ PA L. 42 19 00 4 6 41 48 88 67 80 48 Ei ko sk aa n yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po lt to ai n et ta te ko äl yl le . ?. V oi t m yö s ti la ta pe lk än sä hk öi se n le hd en tu tu st um is hi nt aa n os oi tt ee ss a w w w .u lk op ol it iik ka .f i U lk op ol it iik an uu de ss a po dc as ti ss a su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee nj oh ta ju ut ee n. M ih in Su om i yr it tä ä va ik ut ta a Eu ro op an un io ni ss a. ?. P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. ?. w w w .u lk op ol it iik ka .f i/ po dc as t Ku un te le leh de n om aa po dc as tia ! *L eh ti pa lk it ti in vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na ai ka ka us le ht en ä (E di tki lp ai lu n am m at ti -, jä rj es tö ja as ia ka sl eh ti en sa rj a) . |. V al ik oi m a n äk yy le h de n ti la u ss iv u lla n et is sä . V oi t m yö s ti la ta pe lk än sä hk öi se n le hd en tu tu st um is hi nt aa n os oi tt ee ss a w w w .u lk op ol it iik ka .f i U lk op ol it iik an uu de ss a po dc as ti ss a su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee nj oh ta ju ut ee n. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). as ia ka sp al ve lu @ ul ko po lit iik ka .fi ?| ?0 9 43 2 77 7 Ti laa pa lki ttu Ul ko po lit iik ka * 42 € V uo si ke rt a (o pi sk el ijo ill e 28 €) si sä lt ää di gi le hd en Ti la aj al ah ja ks i sa at va lit se m as i ki rj an . ?. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. Lu e Ul ko po lit iik ka a sä hk öi se sti ! U lk op ol it iik ka -l eh de n sä hk öi se n nä kö is le hd en lu ku oi ke us si sä lt yy ti la uk se en . V oi t ki rj au tu a si sä än pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äl lä ti la aj at un nu ks el la . K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL. 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. ?. ?. tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * 42 € Vuosikerta (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. ?. Pelissä ovat yksityisyys ja sananvapaus. 32 R ai l B al ti ca n ki vi n en ti e. V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * 42 € Vuosikerta (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . Mihin Suomi yrittää vaikuttaa Euroopan unionissa. 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 2 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOPOLITII KKA Sosiaalinen luottoluokitus. ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . 9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. K ai kk ie n u u si en ti la aj ie n ke sk en ar vo m m e al ku vu od es ta 20 20 n el jä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aj u h lil le La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PA L. 34 V en ez u el a P er u ss a. K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL. P el is sä ov at yk si ty is yy s ja sa n an va pa u s. Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . 9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . YD IN 1 / 20 20 w w w .yd in leh ti.fi. ?. ti la u ks et : w w w .u lk op ol it iik ka .fi /t ila a. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. ??32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezuela Perussa???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansalaiset jättävät jälkeensä dataa, joka on polttoainetta tekoälylle. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. ??32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezuela Perussa???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansalaiset jättävät jälkeensä dataa, joka on polttoainetta tekoälylle. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. w w w .u lk op ol it iik ka .f i/ po dc as t Ku un te le leh de n om aa po dc as tia ! *L eh ti pa lk it ti in vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na ai ka ka us le ht en ä (E di tki lp ai lu n am m at ti -, jä rj es tö ja as ia ka sl eh ti en sa rj a) . Lu e Ul ko po lit iik ka a sä hk öi se sti ! U lk op ol it iik ka -l eh de n sä hk öi se n nä kö is le hd en lu ku oi ke us si sä lt yy ti la uk se en . Pelissä ovat yksityisyys ja sananvapaus. Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. P el is sä ov at yk si ty is yy s ja sa n an va pa u s. P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. ?. ti la u ks et : w w w .u lk op ol it iik ka .fi /t ila a. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. ?. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. 34 V en ez u el a P er u ss a. P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . Lu e Ul ko po lit iik ka a sä hk öi se sti ! U lk op ol it iik ka -l eh de n sä hk öi se n nä kö is le hd en lu ku oi ke us si sä lt yy ti la uk se en . VKO 202 0-5 867 804 -19 04 2019 | EI KOSKAAN YKSIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So si aa lin en lu ot to lu ok it u s. www.ulkopolit iikka.fi/podcas t Kuuntele lehden omaa podcastia! *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. V oi t m yö s ti la ta pe lk än sä hk öi se n le hd en tu tu st um is hi nt aa n os oi tt ee ss a w w w .u lk op ol it iik ka .f i U lk op ol it iik an uu de ss a po dc as ti ss a su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee nj oh ta ju ut ee n. 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. |. VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. |. 42 19 00 4 6 41 48 88 67 80 48 Ei ko sk aa n yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po lt to ai n et ta te ko äl yl le . ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. 32 R ai l B al ti ca n ki vi n en ti e. til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. K ai kk ie n u u si en ti la aj ie n ke sk en ar vo m m e al ku vu od es ta 20 20 n el jä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aj u h lil le La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PA L. VKO 202 0-5 867 804 -19 04 2019 | EI KOSKAAN YKSIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So si aa lin en lu ot to lu ok it u s. Lue Ulkopolitiikkaa sähköisesti! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden lukuoikeus sisältyy tilaukseen. M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . w w w .u lk op ol it iik ka .f i/ po dc as t Ku un te le leh de n om aa po dc as tia ! *L eh ti pa lk it ti in vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na ai ka ka us le ht en ä (E di tki lp ai lu n am m at ti -, jä rj es tö ja as ia ka sl eh ti en sa rj a) . ?. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. ?. Lue Ulkopolitiikkaa sähköisesti! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden lukuoikeus sisältyy tilaukseen. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. as ia ka sp al ve lu @ ul ko po lit iik ka .fi ?| ?0 9 43 2 77 7 Ti laa pa lki ttu Ul ko po lit iik ka * 42 € V uo si ke rt a (o pi sk el ijo ill e 28 €) si sä lt ää di gi le hd en Ti la aj al ah ja ks i sa at va lit se m as i ki rj an . 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL
/ 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2020. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Vesi ja maa / 20 EERO SUORANTA Taiwan jatkaa tasapainoilua / 24 TARU SALMENKARI Puita istuttamalla oikeistopopulismia vastaan / 30 ANNA HEIKKINEN Vastuuta pakoilematta / 34 JUSKA JUTILA Milan Jovanovicin rankka vuosi / 40 KATRI PAJUSOLA Digivaikuttamisen keinot / 44 ARJA ALHO Tasa-arvo avaimena kehitykseen / 46 GIACOMO SINI Ensin koti ja sitten kaikki muu YTIMESSÄ 54 TEEMU VAARAKALLIO Zeitgeistina turvallisuus / 58 PERTTI JOENNIEMI Perinteiset uhkakuvat joutuvat väistymään / 62 OTTO KYLMÄLÄ Keisareita ja narreja – Yhdysvaltain presidentit elokuvissa / 68 KALEVI SUOMELA Onko Suomessa kansalaisrintamahallitus. / 73 MAIJALIISA MATTILA Sotien pitkät varjot / 76 ANTTI RAJALA Myötätuntokasvatuksella fasismia vastaan YDINKOKEMUS 78 VILLE ROPPONEN Kohti ihmiskeskeisyyden jälkeistä aikaa / 82 RIITTA OITTINEN Rockia laahausta vastaan / 84 ARJA ALHO Särkyneessä Syyriassa / 86 JUHANI TOLVANEN Parittomat kaverukset / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Siirtolaisten lauluja / 94 VEIKKO RÄNTILÄ Kapitalismi jakaa muruja / 96 SALAADO QASIM Onko nuorilla mahdollisuuksia vaikuttaa. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 PEKKA RISTELÄ Työmarkkinoilla uusi ja vanha maailma vastakkain / 12 KAISU KINNUNEN Miksi rauhan utopioita tarvitaan
Recep Tayyip Erdoganin Turkki ei ole ollut mikään demokratian mallimaa, mutta silti ihmiset eivät ole antaneet periksi: Erdogan hävisi paiYDIN 1 / 2020 4 PÄÄKIRJOITUS. Arabikevät pyyhkäisi kuin myrsky. Sunnimuslimeilla ohjeisiin vaikuttavat oppineiden konsensus, shiioilla arvovaltaisen oppineen tulkinta. Totalitaariset rakenteet taipuivat, mutta eivät vielä taittuneet. Sillä on ruokittu viholliskuvien luomista. Nyt ”sharia” tai ”kalifaatti” jo sanoina herättävät pelkoa. Hän päätyi äärimmäiseen ratkaisuun ja poltti itsensä. Shiialaisuuden ja sunnilaisuuden erot taas juontavat kauas historiaan profeetta Muhammedin ja hänen serkkunsa imaami Alin asemaan sääntöjen määrittämisessä. Muutoksen toiveita huudettiin tuuleen. Mutta paine muutoksiin on edelleen olemassa. Ydin jatkaa alueen kriisien syitten tutkimista Palestiina-Israel-asetelmasta keskustelulla toimittaja Hannu Reimen kanssa. Ydin-keskustelussa Turkista, Syyriasta, Irakista ja Iranista tammikuussa 2020 toimittajat Tom Kankkonen, Antti Kuronen ja Liisa Liimatainen analysoivat Lähi-idän poliittista tilannetta. O rientin (idän) ja oksidentin (lännen) tunteminen ilman jommankumman asettamista paremmaksi voisi edesauttaa vastakkainasettelun sijaan yhteiseloa ja hyödyllistä vuorovaikutusta. Teko puhutteli järkyttävyydessään arabimaiden yksinvaltaisten hallintojen alamaisia, kaltaisiamme tavallisia ihmisiä. Ottomaanien kalifaatti päättyi 1920-luvulla Mustafa Kemal Atatürkin uudistuksiin, jotka modernisoivat Turkin. Yhteistä ja myönteistä kehitystä monessa alueen valtioissa on kansalaisyhteiskunnan sinnittely ja vahvistuminen äärimmäisissä paineissa. Samalla on vahvistettu äärioikeistoa, mutta aiheutettu myös kyvyttömyyttä ratkaista globaaleja ongelmia, jotka edellyttäisivät yhteistyötä. Muslimeille sharia on kuin elämänohjeet pelastuksen polulle. ORIENTIN PELOSTA MYÖNTEISEEN ARJA ALHO päätoimittaja T unisialainen vihanneskauppias sai joulukuussa 2010 tarpeekseen korruptiosta, rikkaiden rikastumisesta, työttömyydestä ja ainaisesta toimeentulon huolesta. Egyptissä veljeskunta pitää parhaillaan valtaa. Siihen tarttuivat Al Qaida samoin kuin myöhemmin Isis. Se on koonnut yhteen erityisesti sunneja. Sharian luonne johtaa kuitenkin helposti uskonnon ja politiikan, yksityisen ja julkisen sekä moraalin ja lain rajojen häipymiseen. Unelma uuden kalifaatin tulemisesta on kuitenkin elänyt erityisesti Muslimiveljeskunnan parissa. Arabinationalismin kirvelevän tappion jälkeen kuuden päivän sodassa 1967 Israelia, hepreankielisten juutalaisten valtiota, vastaan veljeskunta on levittäytynyt kuin varkain eri puolilla arabimaailmaa. Tässä piilee totalitarismin uhka ja se on totisesti realisoitunut monessa arabimaassa. Myrskyä seurasi miltei kaikkialla pahin mahdollinen: veriset sisällissodat, sotilasdiktatuurit ja hirmuhallitsijat
Aihe sivuaa niin hävittäjähankintoja, pakolaisuutta kuin ympäristökriisin aiheuttamia toimintavaatimuksia. Lapsia pidetään aina jo heidän ikänsä perusteella haavoittuvina: lapset tarvitsevat meiltä erityistä suojelua ja apua oikeuksiensa käyttämisessä. 1. Kun Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusja ihmisoikeuksien toteutuminen, hänen mukaansa turvaaminen viittaa nimenomaan aktiiviseen toimintaan. Turvaamisvelvollisuus ulottuu sekä perustuslain turvaamiin oikeuksiin että kaikkiin Suomen ihmisoikeusvelvoitteisiin. Keskitysleirit edustavat äärimmäistä totalitarismin muotoa. Demokratia ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Niemisen mukaan on niin, että jos viranomaiset eivät ryhdy mihinkään toimiin positiivisesta toimintavelvoitteesta huolimatta, on todennäköistä, että lasten oikeuksia on loukattu. Totalitarismin suhteen Arendt avaa ideologian tärkeällä tavalla: monimutkainen todellisuus korvataan yhdellä idealla, joka selittää kaiken. Ott Liisa Nieminen on harvoja pitkäjänteisesti perheitten ja lasten oikeuksiin perehtyneistä ja kirjoittaneista oikeustieteilijöistä. Iranissa ja Irakissa osoitetaan edelleen mieltä hallintoja vastaan eikä Syyriassakaan sisällissodan kukistaneen Bašar al-Assadin asema ole entisellään. kallisvaalit. H olokaustin uhreja muistettiin Auschwitzin vapauttamisen muistopäivänä 27. Kysymys al-Holin suomalaisista orvoista lapsista tai nyt Kreikan pakolaisleireillä olevista alaikäisistä turvanhakijoista ja heidän sijoittamisestaan muihin eu-maihin on lopulta hyvin yksinkertainen. Kun turvallistaminen vaatii vihollisen, se helposti johtaa vastakkainasetteluun ja viholliskuviin. Arabit ansaitsevat mieluummin solidaarisuuttamme kuin demonisointia. YDIN 1 / 2020 5 PÄÄKIRJOITUS. Meidän ei siis tarvitse pohtia, olemmeko itse tai ovatko ahdingossa olevat lapset hyviä tai pahoja, kuuluuko lasten oikeuksien turvaaminen Suomelle vai voimmeko ulkoistaa sen jollekulle muulle. Myönteinen turvallistaminen korostaa yhteistyötä ja solidaarisuutta – ja antaa demokratialle mahdollisuuden. Energia kannattaa panna myönteiseen uhmaan. Tämä avaa myös yhden idean ja totalitarismin välistä yhteyttä tässä ajassa hyvin: on vain yksi selkeä selitys kaikelle tai sitten muitten laatima salaliitto tätä selkeää selitystä vastaan. Totalitaarisuus haastaa sitä koko ajan. Totalitarismissa ihmisten oma tahto ja kyky ajatella itse nujerretaan. Filosofi Hannah Arendt puolusti kirjoituksissaan juuri poliittista toimintaa ihmisen olemassaolon vapautena. Teemu Vaarakallio kirjoittaa kiinnostavasti turvallistamisesta ja sen yhteydestä demokratiaan. Joistakin asioista tehdään myös liian vaikeita. Se taas voi johtaa demokratian kaventamiseen. Olemme eu:n jäsenvaltio, olemme sitoutuneet ihmisoikeusvelvoitteisiin, elämme ja toimimme oikeusvaltiossa ja kun vielä meillä on kykyä huolehtia haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, teemme sen lain velvoittamina ja siksi, että se on oikein. Liisa Nieminen painottaa sitä, että julkisen vallan positiiviset toimintavelvoitteet ulottuvat kaikkiin ihmisiin, mutta erityisen korostuneita ne ovat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohdalla. Arabit ansaitsevat mieluummin solidaarisuuttamme kuin demonisointia
YDIN 1 / 2020 tekijät YDIN 1 / 2020. Huomautukset 14 päivän kuluessa. EEKKU AROMAA on yhteiskuntatieteiden maisteri, alueellisen setlementtityön johtaja ja rauhanaktivisti. / sivu 82 KATRI PAJUSOLA on tutkijapohjainen vapaa toimittaja. / sivu 34 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. / sivu 46 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja. 54. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Heikki Kemppainen TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 88 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 92. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 34 MAIJA JÄSKE on VTT sekä tutkijatohtori Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskissa. / sivu 68 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 78 TARU SALMENKARI on Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen dosentti. / sivu 91 TIMO ANTERO KORHONEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 30 PERTTI JOENNIEMI toimii tutkijana Karjalan tutkimuslaitoksella Itä-Suomen yliopistossa. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 58 JUSKA JUTILA on Balkanin maihin intohimoisesti suhtautuva vapaa kirjoittaja. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. / sivu 14, 30 & 44 ANNA HEIKKINEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. / sivu 73 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 86 TEEMU VAARAKALLIO on ilmastoaktivisti ja vapaa kirjoittaja, joka opiskelee maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 90 SRDJAN MANCEV on serbialainen valokuvaaja. / sivu 24 GIACOMO SINI on italialainen kuvajournalisti. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 92 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 40 VILLE ROPPONEN on toimittaja, esseisti ja tietokirjailija. / sivu 54 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p
Ytimen toimituskunta ERISTYKSISSÄ PARATIISISAARELLA Ytimekkäät DA VID ST AN LE Y, CC BY 2.0 YDIN 1 / 2020. – Minun työni on nyt varmistaa, että veneitä ei tule, uhosi pääministeri Scott Morrison ilmoittaessaan keskuksen uudelleenavaamisesta. Vuonna 2001 maa kieltäytyi kansainvälisen lain vastaisesti päästämästä norjalaisen rahtilaivan merihädästä pelastamia turvapaikanhakijoita saarelle, ja vuosina 2003 – 2018 Joulusaarella toimi pidätyskeskus, jonka epäinhimillisiä oloja kritisoivat muun muassa YK ja Amnesty International. Joulusaaren lisäksi Australia on eristänyt turvapaikanhakijoita Naurulle sekä Papua-UudelleGuinealle kuuluvalle Manuksen saarelle. Myös näiden leirien oloja on kritisoitu laajalti: esimerkiksi The Guardian julkaisi vuonna 2016 yli 2 000 dokumenttia, jotka sisälsivät todistusaineistoa Naurulla pidettyjen lasten pahoinpitelystä ja hyväksikäytöstä. Toisin kuin vuosia päätöksiä odottaneiden turvapaikanhakijoiden, karanteenissa olevien australialaisten suunnitellaan viettävän saarella vain kaksi viikkoa. Vuodesta 1958 lähtien Joulusaari on ollut Australian territorio, ja 1980-luvulla sille perustettiin kansallispuisto, joka kattaa nykyään 63 prosenttia saaren pinta-alasta. YDIN 1 / 2020 300 kilometrin päässä Indonesian Jaavasta sijaitseva Joulusaari sai nimensä vuonna 1643, jolloin Englannin Itä-Intian kauppakomppanian kapteeni William Mynors sattui purjehtimaan joulupäivänä sen ohi. Australian hallitus avasi keskuksen uudestaan viime vuoden helmikuussa parlamentin päätettyä sallia sairaiden turvapaikanhakijoiden tuomisen Australian mantereelle hoitoa varten. Kaivostoiminnan ja luonnonkauneuden lisäksi Joulusaari on tullut tunnetuksi osana Australian turvapaikkapoliittista puskurivyöhykettä. Vaikean maaston takia saari jäi vähälle huomiolle siihen asti, kun sieltä löydettiin fosfaattia vuonna 1887, minkä jälkeen Iso-Britannia otti saaren haltuunsa. Tämän vuoden helmikuussa Australia alkoi myös eristää saarelle omia kansalaisiaan, joita on evakuoitu Kiinan koronavirusalueilta
YDIN 1 / 2020 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2020 ”TOIVON, ETTÄ KIINALAISET VOIVAT OPPIA TÄSTÄ JOTAIN. tammikuuta. EIVÄT LENTOTUKIALUKSET, EIVÄT LAITTEET, JOTKA PYSTYVÄT LASKEUTUMAAN KUUN PINNALLE, EIVÄTKÄ MYÖSKÄÄN YDINKÄRJET, JOILLA VOIDAAN TAATA MOLEMMINPUOLINEN TUHO USA:N KANSSA, TAI EDES P4-TASON LABORATORIOT […] VAAN TIEDONVÄLITYKSEN VAPAUS SEKÄ ITSENÄINEN OIKEUSLAITOS.” HBO:n Chernobyl-televisiosarjaa koskeva kiinalainen nettikommentti, douban.com, 25. MIKÄ PYSTYY PITÄMÄÄN MEIDÄT TURVASSA
– Translain uudistamisen lähtökohtana tulee olla työryhmän esittämä laaja malli, joka perustuu ihmisen omaan ilmoitukseen. Päätös tehtiin kaksi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun rohingyoja alkoi paeta rajan yli Myanmarin armeijan aloitettua etniset puhdistukset. Niinistö: Suomen edistettävä vanhoja ja uusia asesopimuksia Työryhmä: nykyinen translaki altistaa syrjinnälle TRANSLAINSÄÄDÄNNÖN uudistamisen valmistelutyöryhmä on todennut, että nykyinen translaki ei kaikilta osin täytä ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. – Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Ne eivät ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme. Laajemmassa mallissa sukupuolen vahvistaminen taas perustuisi joko hakemukseen, johon sisältyisi puolen vuoden harkinta-aika, tai ilmoitusmenettelyyn. – Nykyinen oikeustila altistaa transsukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt syrjinnälle ja muille oikeudenloukkauksille, muistiossa todetaan. Työryhmän esittämästä kahdesta uudistusmallista suppeampaan kuuluisi pelkästään lisääntymiskyvyttömyyden sekä lääketieteellisen selvityksen vaatimuksen poistamisen. Sen lisäksi meidän on syytä edistää kumppaneidemme aloitteita, joilla pyritään tuomaan uusia osapuolia ja uusia asejärjestelmiä yhteisten rajoittamisen ja hallinnan piiriin. Työryhmän helmikuussa julkaiseman muistion mukaan uudistamistarve kohdistuu erityisesti oikeudellisen sukupuolen vahvistamiseen liittyvän lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseen, mutta myös esimerkiksi muunsukupuolisten henkilöiden asemaan. – Hallitus on kokenut tarpeelliseksi pitää yllä rohingyalasten toivoa tulevaisuutta kohtaan laajentamalla koulutusta ja ammattitaitojen opetusta kattamaan heidät, kertoi Bangladeshin ulkoministeri Masud bin Momen. – Lasten koulutuksen etuja ei voi yliarvioida, ja niiden positiiviset vaikutukset ulottuvat heidän yhteisöihinsä ja laajempaan yhteiskuntaan, totesi Amnesty Internationalin Saad Hammadi päätöksestä. Muut vaihtoehdot eivät riitä itsemääräämisoikeuden takaamiseksi, kommentoi Setan puheenjohtaja Sakris Kupila asiaa järjestön tiedotteessa. Puheessaan Niinistö muistutti myös muista turvallisuusuhkista, kuten ilmastonmuutoksesta, sekä rasismin ja vihapuheen torjumisen tärkeydestä. Bangladeshin rohingyalapset pääsevät kouluun MYANMARISTA paenneiden rohingyojen lapset tulevat saamaan jatkossa käydä koulua Bangladeshissa, ilmoitti maan hallitus tammikuussa. Niinistö kommentoi puheessaan Suomen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, joista yhtenä hän mainitsi kylmän sodan aikaisten ydinaserajoitusten raukeamisen. Tähän vuoteen asti Bangladeshin hallitus on kieltänyt rohingyoja käymästä koulua, koska se on pelannut näiden jäävän maahan pysyvästi. – Viisikymmentä vuotta sitten voimaan tullut ydinsulkusopimus on yhä tärkein instrumentti ydinaseiden leviämisen estämiseen. Bangladeshissa on tällä hetkellä vuoden 2017 jälkeen ja sitä ennen paenneet yhteen laskien noin miljoona rohingyaa, joista lähes puoli miljoonaa on lapsia. – Kansainvälinen yhteisö on avainroolissa varmistettaessa, että Bangladeshin hallituksella on tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvittavat resurssit.. – Jäljellä on vain Yhdysvaltain ja Venäjän uusi START-sopimus, mutta senkin voimassaolon jatkamisella on jo kova kiire, presidentti totesi. YDIN 1 / 2020 9 YTIMEKKÄÄT SUOMEN on syytä pitää elinvoimaisena kansainvälinen ydinsulkusopimus sekä edistää aloitteita, joilla rajoitetaan uusien asejärjestelmien käyttöä, muistutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa helmikuussa
Jälkimmäiseen joukkoon kuuluva Yhdysvallat on myös ainoa OECD-maa, jossa ei ole maanlaajuista oikeutta palkalliseen äitiysvapaaseen, joskin yksittäiset osavaltiot ovat luoneet asiasta omia säädöksiään. Mahdollisuus isyyslomaan ei myöskään välttämättä tarkoita, että sitä käytetään hyödyksi. YDIN 1 / 2020 10 YTIMEKKÄÄT VUONNA 2018 OECD-talousjärjestöön kuuluvista maista kolmessakymmenessä oli käytössä erillinen palkallinen isyysvapaa tai osa palkallisesta vanhempainvapaasta oli varattu isien käyttöön. Myös myönnetyn rahallisen etuuden suuruus vaihtelee maittain: OECD:n mukaan paikallista keskipalkkaa ansainnut isä sai vuonna 2018 palkkansa kanssa samansuuruista isyysrahaa yhdessätoista eri maassa, mutta Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa etuuden suuruus keskipalkkaiselle työntekijälle oli keskimäärin vain 19,2 prosenttia palkasta. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa vanhempien tasaarvoa ja suhdetta lapseen sekä helpottaa esimerkiksi sateenkaariperheiden elämää. Maissa, joissa isien käyttöön oli varattu palkallista vapaata, sen yhteenlaskettu pituus vaihteli muutamasta päivästä EteläKorean 52,6 viikkoon. Vertailussa ei ole otettu huomioon sellaisia vapaita, joiden käyttäjästä vanhemmat voivat päättää keskenään. Yksinhuoltajat saisivat käyttää molemmat vapaat, ja raskaana olevalle vanhemmalle myönnettäisiin lisäksi erillinen, noin kuukauden kestävä päivärahajakso. Esimerkiksi Japanissa vain kuusi prosenttia isistä pitää vapaata lapsensa syntymän jälkeen, ja heistäkin yli 70 prosenttia on vapaalla alle kaksi viikkoa. Ytimen toimituskunta PALKALLINEN ISYYSVAPAA SEKÄ ISILLE VARATTU PALKALLINEN VANHEMPAINVAPAA JA HOITOVAPAA OECD-MAISSA VUONNA 2018, VIIKKOINA 0,4 1,0 1,4 Portugali Belgia Luxemburg Ruotsi Islanti Norja Suomi Saksa Itävalta OECD:n keskiarvo Slovenia Espanja Liettua Australia Tanska Viro Irlanti Puola Yhdistynyt kuningaskunta Latvia Chile Tsekki Unkari Meksiko Turkki Italia Kreikka Alankomaat Kanada Israel Uusi-Seelanti Slovakia Sveitsi Yhdysvallat 0,8 2,0 4,0 4,3 8,1 8,7 9,0 10,0 13,0 14,3 19,3 22,3 28,0 Ranska 52,0 Japani 52,6 Etelä-Korea. Suomessa hallitus ilmoitti helmikuussa aikovansa uudistaa perhevapaita siten, että molemmat vanhemmat saisivat sukupuolesta riippumatta pitää jatkossa oman 6,6 kuukauden vapaan, josta toiselle voisi luovuttaa yhteensä 2,3 kuukautta. Maan ympäristöministeri Shinjiro Koizumi herätti tammikuussa kansainvälistä huomiota ilmoittamalla pitävänsä ensimmäisenä japanilaisena ministerinä isyysISYYSVAPAA EI OLE MAAILMALLA SELVIÖ Lähde: OECD vapaata, vaikka hänkin aikoo olla vapaalla yhteensä vain kaksi viikkoa kolmen kuukauden aikana. Kuudesta jäljelle jäävästä maasta Kanadassa erillinen isyysvapaa oli käytössä vain Quebecin provinssissa
Työmarkkinoilla on nyt uusi ja vanha maailma vastakkain. Kun työnantajapuoli on halunnut halventaa kalliiksi väittämäänsä suomalaista työtä tai – ehkä oikeasti – lisätä omistajille päätyvää osuutta työn tuloksista, se on vaatinut enemmän samaa työtä samalla vanhalla hinnalla. Tämäkö on suomalaisen työelämän suurin haaste. Työnantajat haluavat enemmän työtä samalla rahalla tai – kääntäen – maksaa vähemmän palkkaa per työtunti. . Työntekijöitä ei ole painostettu työehtojen heikennyksiin, ja tulipa Marin jo kansainvälisesti tunnetuksi aikaisemmista työajan lyhentämistä koskeneista pohdinnoistaan. Työntekijöiden tahto on tietysti päinvastainen. Työnantajien pyrkimyksissä ei selvästikään ole kyse yksittäisten yritysten tai alojen työvoiman tarpeesta tai menestyksestä, vaan työnantajapuolen koordinoidusta strategiasta. Onneksi juuri nyt näyttää siltä, että ratkaisut kallistuvat varovasti uuden maailman suuntaan. Työnantajapuolen sitkeyttä pitää kiinni vanhan maailman strategiastaan saattaa selittää myös vaikeus luopua työnantajamyönteisen oikeistohallituksen ajasta. Työmarkkinoilla uusi ja vanha maailma vastakkain PEKKA RISTELÄ Kirjoittaja?on?SAK:n?kansainvälisten?asioiden?päällikkö.. Juha Sipilän hallitushan halusi työntekijöitä painostaessaan nimenomaan pidentää työaikaa ja halventaa työtä. Kun kiista 24 työtunnista nähdään tässä kokonaisuudessa, kyse ei olekaan mitättömästä pikkuasiasta. YDIN 1 / 2020 11 KOLUMNI K äynnissä oleva työmarkkinoiden neuvottelukierros on näyttänyt monen silmissä erikoiselta. Työelämän sanotaan olevan murroksessa, mutta neuvotteluissa riidellään 24 työtunnista. Hallitus on myös päättänyt panostaa osaamiseen ja työtä luoviin kestävän kehityksen investointeihin. Pidennettyyn työaikaan takertuminen on vanhan maailman strategia. Asetelman voi tiivistää näin: työehtoneuvotteluissa on nyt uusi ja vanha maailma vastakkain. Laajemmassa yhteiskunnallisessa kuvassa kiistan voi kuitenkin nähdä myös mielenkiintoisempana. Muuhun viittaavista ylevistä puheista riippumatta näyttää olevan niin, että suomalaisen elinkeinoelämän mielestä Suomi menestyy ennen muuta pitkillä työajoilla ja halvalla työllä. Sipilän hallituskaudella vanhan maailman strategiaa edusti johdonmukaisesti sekin, että investointeja koulutukseen ja tutkimukseen leikattiin voimakkaasti. Teknisesti ottaen neuvotteluasetelma on toki mitä perinteisin. Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten lähtökohdat ovat olleet toisenlaiset
Rauhan utopian kauneus on siinä, että kaikki voivat kuitenkin sen allekirjoittaa. Hiljaisena kytevä ajatus paremmasta tulevaisuudesta sammuu ja tilalle nousee pessimistinen ajatus, ettei mitään ole tehtävissä. KAISU KINNUNEN Kirjoittaja?on?Sadankomitean?puheenjohtaja.. Maailmanrauha on utopia. Ja kun toimimme rohkeasti yhdessä sen saavuttamiseksi, utopistiset ajatukset alkavat näyttää epäilijöillekin mahdollisilta. Eikö se ole utopistista. Silti kuvitellaan, että on ikään kuin kypsää tyrmätä maailmanrauhan tavoittelijat haihattelijoina. Kysymys on ymmärrettävä maailmassa, jossa media antaa tilaa peloille, asevarustelua perustellaan turvallisuudella ja tulevaisuuden näkymiä rakennetaan uhkakuvien kautta. Se on vaihtoehto, joka luo toivoa tulevaisuudelle. Meidän ei kuitenkaan tarvitse tyytyä vaihtoehdottomuuteen. Tosiasiassa meillä on toisemme, ja tarvitsemme toisiamme jatkuvasti. Samalla meille uskotellaan, että kaikesta on selvittävä yksin ja epäonnistumisista saa syyttää vain itseään. Siihen tarvitsemme ajatuksen paremmasta maailmasta – ajatuksen, joka ohjaa toimintaamme, antaa sille päämäärän ja tekee siitä tavoitteellista. Jos tuntuu, että vaihtoehtoja ei ole, on helppo luovuttaa ja hyväksyä ”brutaali realismi”, jonka mukaan jokainen on vastuussa vain itselleen. Maailmanrauha on mahdollinen vain, jos uskomme sen olevan ja toimimme yhdessä sen saavuttamiseksi. Tarvitsemme mielikuvitusta luomaan ja rakentamaan vaihtoehtoja. Kaikki hyötyvät, jos uskallamme kuvitella paremman maailman. Voisi sanoa, että realistisesti vain yhdessä toimiminen voi johtaa muutokseen. Utopialla tarkoitetaan ihanneyhteiskuntaa, ja se, jos jokin on tavoittelemisen arvoista. Maailman tila saattaa näyttää epätoivoiselta, jolloin usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin voi kärsiä. . Miksi rauhan utopioita tarvitaan. YDIN 1 / 2020 12 KOLUMNI M inulta kysytään usein, ajattelenko ihan oikeasti maailmanrauhan olevan saavutettavissa. Tarvitsemme utopioita. Tänä päivänä todellista rohkeutta on uskaltaa unelmoida. Kyllä, maailmanrauhan tavoittelu on utopistista, ja juuri siksi niin tärkeää
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Vesi ja maa / 20 EERO SUORANTA Taiwan jatkaa tasapainoilua / 24 TARU SALMENKARI Puita istuttamalla oikeistopopulismia vastaan / 30 ANNA HEIKKINEN Vastuuta pakoilematta / 34 JUSKA JUTILA Milan Jovanovicin rankka vuosi / 40 KATRI PAJUSOLA Digivaikuttamisen keinot / 44 ARJA ALHO Tasa-arvo avaimena kehitykseen / 46 GIACOMO SINI Ensin koti ja sitten kaikki muu
YDIN 1 / 2020 14 YDINHETKI VESI JA MAA Toimittaja Hannu Reime tuntee Palestiinan ja Israelin. Juutalaisten ja arabien yhteiselo voi rakentua vain tasavertaisuudelle. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Kielen, kulttuurin ja politiikan syvällisenä tuntijana Reime ei mainitse kertaakaan öljyä, mutta oikeuden veteen ja maahan kyllä
YDIN 1 / 2020 15 YDINHETKI YDIN 1 / 2020 15 YDINHETKI
Samoin Jordan-joen laakso, joka on veden kannalta tärkeä alue. A rjA : Trumpin visiossa ei ole kuultu palestiinalaisia. Kyse on myös hepreankielisten tulevaisuudesta. Ehkä kyseessä ulkovaltojen osalta oli holokaustin jälkeinen huono omatunto. Israel on pieni maa, mutta eivät palestiinalaisetkaan ole mikään pieni ryhmä, vaan osa suurta arabimaailmaa. Vaikka kriisi on asuttajakolonialismin aiheuttama, on se myös kahden kansakunnan välinen konflikti, jossa osapuolina ovat hepreaa puhuvat juutalaiset ja Palestiinan arabit, jotka samalla kuuluvat suurempaan arabien kansakuntaan. Näiden kahden kansakunnan välit pitäisi saada sellaisiksi, etteivät ne sulje toisiaan pois. Se muistuttaa Pohjois-Amerikan ja Australian asuttamista, jossa alkuperäinen väestö oli tiellä ja piti työntää pois. Jossain vaiheessa voimasuhteet voivat kuitenkin muuttua. Siitä ei taida tulla vuosisadan diiliä, vaikka hän itse luonnehtii sitä historialliseksi. Tilanteen tekee erityisen vaaralliseksi se, että Israelilla on ydinase. Siksi kaikkien kannalta on äärimmäisen tärkeätä löytää rauhanomainen ja kaikille osapuolille myönteinen ratkaisu. YDIN 1 / 2020 16 YDINHETKI A rjA : Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on julkistanut hiljattain uusimman Lähi-idän rauhansuunnitelmansa. Äärimmäisen oikeiston hellimä ajatus Israelissa onkin, että Jordaniasta tehtäisiin palestiinalaisvaltio. Arabimaailma on tällä hetkellä erittäin sekavassa ja heikossa tilassa. Minusta on tavattoman hieno saavutus, että heprean kieli ja kulttuuri on saatu herätettyä henkiin. A rjA : Vesi on todellakin tärkeä, koska sillä on yhteys elämisen edellytyksiin. Muutoin sille käy samoin kuin vanhoille ristiretkivaltioille 1100-luvulla, tai sitten ydinsodan holokaust tekee kaikesta lopun. Myöskään Jerusalemin asemaan ei ole ratkaisua. Israelilla on valttikortit käsissään, koska se on vahva. Diktaattorien hallitsemat arabimaat ovat pitäneet Israelin vahvana. Palestiinalaisille oma valtio olisi vähemmän itsenäinen kuin Etelä-Afrikan apartheidin aikaiset bantustanit. A rjA : Palataan sodanjälkeiseen aikaan vuoteen 1948, jolloin juutalaisvaltio perustettiin. Pakolaisuuteen kuuluu kuitenkin oikeus jossain vaiheessa palata takaiAIEMPIA NEUVOTTELUJA ON KUVATTU PIZZAN JAKAMISEKSI SAMALLA KUN TOINEN SYÖ SIITÄ KOKO AJAN PALOJA.. Mieluiten koko entisen brittiajan mandaatti-Palestiinan, mutta niin, että sinne jäisi mahdollisimman vähän ”alkuasukkaita”, arabeja. Pidän erityisesti arviosta, jonka Matzpen, vasemmistolainen antisionistinen järjestö, esitti aika pian kesäkuun 1967 sodan jälkeen. Sillä on ulkovaltojen, erityisesti Yhdysvaltojen, tuki. Tilanne on hyvin epäsymmetrinen. Mutta samalla valtaosa palestiinalaisista joutui pakolaisiksi ja he ovat sitä edelleen. H Annu : Trumpin visiona, jolla nimellä se kulkee, on liittää siirtokunnat Israeliin. Israelilaiset voidaan pelastaa pelastamalla palestiinalaiset. Demokratisoitumisen paineet ovat suuret. H Annu : Israel haluaa sionistisen ideologian ja ohjelman mukaisesti mahdollisimman paljon maata ja resursseja vanhasta Palestiinasta. H Annu : Aiempia neuvotteluja on kuvattu pizzan jakamiseksi samalla kun toinen syö siitä koko ajan paloja. Mutta kun luonnehdit Israelin toimia asuttajakolonialismiksi, eikö palestiinalaisten kannalta ole uhkana, ettei kohta ole mitään maata, jossa valtio voi olla. Kyse on pohjimmiltaan asuttajakolonialismista. Pakolaiset, palestiinalaiset ja palestiinalaisten tulevaisuus ja rajat ovat kaikki aspekteja pääkysymyksestä, joka on Israelin tulevaisuus keskellä arabimaailmaa. Erojakin tietysti on
Sionismi oli yhdenlainen vastaus antisemitismiin, mutta vastaus, jossa hyväksyttiin antisemiittien omituinen ajatus, että juutalaiset olisivat vieras elementti Euroopassa. Egyptin arabinationalisti Gamal Abdel Nasserista sitten tuli sellainen. Heidän äänenkannattajansa 1950-luvulla oli Israelin kommunistinen puolue. Tämä puhuisi sen puolesta, että Israel olisi syntynyt holokaustista huolimatta. Ulkopuolinen maailma taisi unohtaa heidät kokonaan. Voitto sodassa on kuluneina vuosikymmeninä vahvistanut sionismin fanaattisinta muotoa, erityisesti siirtokunnissa. Heidät tunnustettiin Kirjan kansaksi. Kuitenkin nämä levottomuudet johtivat 1990-luvulla rauhanponnisteluihin. Mutta jo ennen toista maailmansotaa alueella oli vajaat puoli miljoonaa juutalaista, joilla oli kielensä, kulttuurinsa ja omat yhteiskunnalliset rakenteensa ja talouselämänsä. A rjA : Fanaattisuus johti myös pääministeri Jizhak Rabinin salamurhaan 1995 vuosi. H Annu : On mielenkiintoista pohtia, olisiko Israel syntynyt ilman holokaustia. H Annu : Juutalaisia pidettiin uskonnollisena ryhmänä. Nyt myös Yhdysvallat kiinnostui Israelin tukemisesta. Oli vanha ja syntyi uusi yhteisö. Palestiinalaisten pakolaisuutta Israelin itsenäistyttyä kutsuttiin toki katastrofiksi, al Nakba. Uusi yhteisö lähti sionismista, mutta sitäkin oli hyvin erilaista. Israel näytti heikolta mutta olikin vahva, mikä on strategisesti erinomainen tilanne. YDIN 1 / 2020 17 YDINHETKI sin omaan maahansa. Koska olemme vieraita Euroopassa, me tarvitsemme oman valtion, päätteli sionistisen liikkeen perustaja Theodor Herzl. Mutta ilmapiiri holokaustin jälkeen toki suosi ajatusta juutalaisvaltion perustamisesta. Ne taas taittuivat vuosien 2008 ja 2014 humanitaarisiin tragedioihin Gazassa. Tavallaan sionismi muutti sitten tilanteen. H Annu : Ennen kuin mennään tähän, on hyvä muistaa, että palestiinalaiskysymys oli pitkään lähes unohduksissa. Länsiranta oli tuolloin Jordanian miehittämä ja Gaza Egyptin. Arabivähemmistö, joka jäi Israeliin sen itsenäistyttyä, oli sotilashallinnon alaisena 1966 saakka, mutta toisaalta arabeilla oli edustus Knessetissä. Myös monet muut kulttuurisionistiset ajattelijat näkivät jo varhain tulevan konfliktin juutalaisten ja arabien välillä. Monet juutalaiset muuttivat 1930ja 40-luvuilla Palestiinaan ei niinkään ideologista syistä vaan yksinkertaisesti pakoon sortoa ja holokaustin jälkeistä kaaosta Euroopassa. Antisemitismi puolestaan oli taantumuksen vastausta Ranskan vallankumoukselle: Napoleon oli vapauttanut juutalaiset ja antanut heille täydet kansalaisoikeudet. Ben Gurion, Israelin ensimmäinen pääministeri, piti uhkana Israelille, mikäli arabimaailmasta nousisi sille kokoava johtaja. Sitä edelsi ensimmäinen intifada, kansannousu, kuuden päivän sodan aiheuttamaa miehitystilannetta vastaan. Kuuden päivän sodan jälkeen entinen brittihallinnon Palestiina oli kokonaan Israelin hallussa. Vuonna 1994 Yhdysvalloista muuttanut fanaatikko ampui Hebronissa kolmisenkymmentä rukoilevaa muslimia. Siinä niin juutalaiset kuin arabit toimivat tasavertaisina. Tosin Palestiinan valtiota ei esimerkiksi Yhdysvallat eikä Suomi ole tunnustanut. Tämä lienee yksi suurista munauksista, joita Lähi-idässä on tehty. A rjA : Palestiinan valtio julistettiin perustetuksi 1988. Ennen vuoden 1967 sotaa arabimaissa käytettiinkin kovaa kieltä, oli verenhimoisia lausuntoja. Juutalaisuus ei ollut poliittista. Siihen ei tietenkään ole vastausta. Mutta vuoteen 1967 saakka esillä oli erityisesti Egyptin, Syyrian ja Israelin välinen konflikti. A rjA : Ymmärtäisin, että tuohon aikaan, siis ennen Israelin valtion perustamista, juutalaiset ja arabit elivät kutakuinkin sovussa. Oli kulttuurisionismia, esimerkkinä esseisti Ahad Ha´am, jossa ei tavoitella omaa valtiota
Kun alueen arabit kerran mieltävät itsensä palestiinalaisiksi, Trumpin mielestä heidän asumansa alue voitaisiin liittää tulevaan Palestiinan valtioon. Tämä Orbán on muuten Israelin nykyisen pääministerin Benjamin Netanjahun hyvä ystävä! Sanana antisemitismi on kummallinen. Palestiinalaisten keskuuteen on vuoden 1967 jälkeen syntynyt hierarkia. Trumpin aikana Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ja maassa on enemmän jakautuneita mielipiteitä myös suhteessa Lähi-itään. A rjA : Antisemitismi on nostanut uudelleen päätään. Se on kuin Yhdysvaltojen keskilänsi, joka on olemassa, mutta kukaan ei osaa tarkalleen määritellä rajoja. A rjA : Ryhdytään vetämään keskustelua yhteen. Tätä fanaattisuutta täydentävät kristityt sionistit, niin sanotut ”Israelin ystävät”, jotka tulkitsevat maailman tapahtumia Ilmestyskirjan valossa lopun ajan profetiana ja odottavat Jeesuksen toista tulemista. Palestiinan pakolaiset ovat sitten vielä oma ryhmänsä. Hyvä esimerkki on Unkarin Viktor Orbán, joka on kampanjoinut George Sorosia vastaan vanhoin antisemitistisin perustein. Israelissa on strategisten asioiden ministeri. Eri rauhansopimuksissa on ollut kyse kahden valtion ratkaisuista ja niitä on hiertänyt siirtokunnat. Voisi kuvitella, että tehtävällä olisi jotain tekemistä sotilaallisten toimien kanssa, mutta ei ole. Naton komentajanakin toiminut Alexander Haig ilmoitti olevansa pro Israel siitä syystä, että se on kuin suuri amerikkalainen lentotukialus: ”Se ei voi upota, eikä sen kannella palvele yhtään amerikkalaista sotilasta.” Tällä hän halusi kuvata Israelin luotettavuutta Yhdysvaltojen kannalta. Todellinen syy on tietenkin strateginen. Esitetään kaikenlaisia pötypuheita ja uskotaan jopa, että Israel manipuloi Yhdysvaltoja. Gazahan on kuin suuri vankila. Turussakin tuhrittiin juuri synagogaa. Maailmassa, jonka pitäisi olla yhdentymässä, rakennetaan nyt muureja, ohitusteitä, tunneleita, tarkastuspisteitä – ja vain israelilaisten ja palestiinalaisten eristämiseksi toisistaan. Trumpin suunnitelmassa on tärkeä yksityiskohta: Vihreällä linjalla vanhan aselevon alueella on kolmio, jossa asuu arabeja. Antisionismi puolestaan rajoittui ennen toista maailmansotaa juutalaisten omaan keskuuteen. Tietenkin he vastustavat. Mutta kyllä internetistä löytyy uskomattoman paljon antisemitististä materiaalia, jota naamioidaan antisionistiseksi. Se korvasi 1800-luvulla aiemman kristittyjen juutalaisvastaisuuden. Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on esimerkiksi täysin vailla perusteita syytetty antisemiitiksi. Omasta puolestani en koe olevani missään tapauksessa antisemitisti, mutta arvostelen kyllä Israelin valtiota ja sen harjoittamaa politiikkaa. Vedetäänkö liian helposti yhtäläisyyksiä Israelin valtion politiikan ja antisemitismin välille. YDIN 1 / 2020 18 YDINHETKI Nobelin rauhanpalkinnon jälkeen, kun hän, Shimon Peres ja Jasser Arafat saivat sen. Tähän liittyy Yhdysvaltojen tuen motiivien arvuuttelu. Maantieteellisesti Israel-Palestiina on hyvin pieni alue. On totta, ettei antisemitismi ole kadonnut mihinkään. Sanotaan, että antisemitismiä on sekä oikealla että vasemmalla. H Annu : Puhe uudesta vasemmistolaisesta antisemitismistä on aika lailla pötypuhetta. Heprea on seemiläinen kieli samoin kuin arabiakin. Kuka haluaisi muuttua toimivan valtion kansalaisesta bantustanin asukkaaksi. Vanhalla Palestiinalla ei ole oikeastaan tarkkoja rajoja. H Annu : Fanaattisuutta ilmentää myös kolmannen temppelin rakentamissuunnitelmat Kalliomoskeijan ja Al-Aqsan päälle. Mutta onko näin todellisuudessa. Parhaassa asemassa ovat Israelin arabit, sitten Itä-Jerusalemin, Länsirannan ja pohjimmaisena Gazan palestiinalaiset. Keskeinen tehtävä on mielipidevaikuttamista niin, että Israeliin kohdistuva kritiikki nähtäisiin juutalaisvastaisuutena, antisemitisminä. Mitkä ovat mielestäsi kolme asiaa, jotka voivat taata rauhanomaisen rinnakkainelon
Hannu Reime työskenteli Ylen radiouutisissa yli 40 vuotta ja on nyt vapaa toimittaja. Saudi-Arabia on keskiaikainen maa, jota hallitaan modernilla tekniikalla. Pessimismi ei johda mihinkään. Kolmas ja rauhanomaisen ratkaisun perusta on, että Palestiinan arabeja ja Israelin juutalaisia kohdellaan tasavertaisesti, kahtena kansakuntana, joilla on samat kansalliset oikeudet maassa, jota lyhyeksi jääneen brittivallan aikana kutsuttiin Palestiinaksi. Kahden kansan luvattu maa (Suomen Rauhanpuolustajat/Like, 2003 /2011) sekä Ihmiskielen ihmeitä (Into Kustannus, 2017).. H Annu : Muutos voi tulla arabimaailmasta. En ole kuitenkaan pessimisti. Mutta ei Bašar alAssadin valta ole enää sama kuin vuonna 2011. A rjA : Jos näin kävisi ja jos vielä demokratia vahvistuisi arabimaailmassa, Lähi-itä näyttäisi aivan erilaiselta. Hän on julkaissut teokset Israel/Palestiina. Kaikki nämä muutospaineet tulevat johtamaan parempaan – ellei sitten tule katastrofia. Samat paineet ovat edelleen olemassa. YDIN 1 / 2020 19 YDINHETKI Palestiinan ja Israelin välillä. Toinen on se, että tätä toimintaa tukeva miehitys päättyy. Arabikevään seuraukset olivat kammottavat Syyriassa. H Annu : Ensimmäinen asia on, että asuttajakolonialismi, palestiinalaisten maan ja resurssien ryöstäminen, päättyy. Egyptissä on sotilasdiktatuuri
Presidentti Tsai Ing-wenin auttoivat toiselle kaudelle niin Hongkongin mielenosoitukset kuin kilpailevan puolueen epäonnistunut ehdokasasettelukin. Esimerkiksi kansanäänestyksiä ei tällä kertaa käytetty vaalikamppailun työkaluina, eikä vaalien yhteydessä nähty suuria mielenosoituksia, kommentoi Turun yliopiston kollegiumtutkija, dosentti Mikael Mattlin Ulkopoliittisessa instituutissa vaalien jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. TASAPAINOILUA Taiwan jatkaa Kirjoittaja Eero Suoranta T ammikuun 11. Mattlinin mielestä presidenttikisaa kiinnostavammiksi osoittautuivat tällä kertaa Taiwanin (toiselta nimeltään Kiinan tasavallan) lakiasäätävän yuanin eli parlamentin vaalit, joissa dpp säilytti enemmistönsä, vaikka menettikin seitsemän edustajanpaikkaa. – Taiwanilaisella mittapuulla nämä vaalit olivat varsin tapahtumaköyhät. Kiinan johdon peloista huolimatta Tsai ei välttämättä tule ajamaan Taiwanilla läpi radikaaleja muutoksia. Merkillepantavaa oli myös varsin korkea 75 prosentin äänestysYDIN 1 / 2020 20 YDINHETKI. päivänä Taiwanilla nähtiin historiallinen äänisaalis, kun Demokraattisen edistyspuolue dpp:n Tsai Ing-wen valittiin toiselle presidenttikaudelle yli kahdeksalla miljoonalla äänellä. Vaikka 57,1 prosenttia äänistä saanut Tsai peittosi toiseksi tulleen Han Kuo-yun yli 18 prosenttiyksikön erolla, vaaleja ei välttämättä voi kuvailla erityisen dramaattisiksi
Toinen olivat Hongkongin mielenosoitukset ja niiden taustalla ollut kansantasavallan halu tiukentaa otettaan erityishallintoalueestaan, jotka saivat Manner-Kiinaan etäisyyttä pitävän ja itsenäisyyteen päin kallistuvan dpp:n näyttämään entistä paremmalta vaihtoehdolta. Kuomintangin suunnitelmana oli käyttää Taiwania tukikohtana mantereen takaisinvaltauksessa sekä samalla juurruttaa oma kiinalaiseen nationalismiin perustuva aatemaailmansa saaren väestöön. Ensimmäisellä kaudellaan presidentin kannatusta söivät niin talousongelmat, muutokset Taiwanin virkamiehiä suosivaan eläkejärjestelmään kuin sähkökatkoksia aiheuttanut yritys luopua asteittain ydinvoimasta. – Tämä tarkoittaa, että ihmiset eivät ehkä tukeneet Han Kuo-yuta ehdokkaana, mutta he eivät vastusta Kuomintangia puolueena, Chen sanoo. Taiwanin lainsäätäjistä 73 valitaan enemmistövaalilla, yksi kustakin vaalipiiristä, ja 34 suljetuilla listavaaleilla suhteellista vaalitapaa käyttäen. Vuonna 2018 dpp hävisi paikallisvaalit ja Tsain kannattama ehdotus tasa-arvoisesta avioliittolaista hylättiin kansanäänestyksessä, vaikka lakiasäätävä yuan äänesti sen puolesta vain alle vuosi myöhemmin. Saari liitettiin alun perin osaksi Kiinaa 1600-luvulla, jolloin sinne alkoi muuttaa maan eteläosista sikäläistä kiinalaisväestöä. Koululaisia rangaistiin paikallisten kielten puhumisesta ja historiantunneilla kerrottiin Taiwanin olleen aina ollut osa Kiinaa. T sain kannatuksen kuitenkin käänsi kuitenkin nousuun kaksi saaren ulkopuolella käynnistynyttä tapahtumaketjua. – Kuomintangissa käydään yleensä valtataistelua vaalien alla. Mao Zedongin kulttuurivallankumouksen hyökätessä mantereella kaikkea vanhaa vastaan Kuomintang esitti itsensä ”aidon” kiinalaisuuden viimeisenä puolustajana. Sen ehdokkaaksi noussut Han Kuo-yu oli onnistunut yllättäen voittamaan Kaohsiungin pormestarinvaalit vuonna 2018 ja hänen nostattamansa populistisen aallon arveltiin voivan tuoda uutta eloa kalkkiutuneeseen puolueeseen. YDIN 1 / 2020 21 YDINHETKI. Vaikka molemmat pääpuolueet saivat yhtä paljon edustajia listavaaleissa, vaalipiirikohtaisissa kamppailuissa dpp:n 46 edustajaa voittivat reilusti Kuomintangin saamat 22 paikkaa. Siellä on liian paljon ihmisiä, jotka kysyvät ”mitä minä tästä hyödyn?”, sanoo Mattlin. – Tällä kertaa ne saivat, mitä halusivat. Kokemattomana pidetyn nousukkaan valinta herätti myös tyytymättömyyttä puoluehierarkiassa ylempänä olleissa poliitikoissa. Oma vaikutuksensa vaalien tulokseen oli myös Taiwanin vanhan valtapuolueen, kiinalaisnationalistisen ja konservatiivisen Kuomintangin omilla vaikeuksilla. Ensimmäinen oli Kiinan ja usa:n välinen kauppasota, joka vauhditti Taiwanin taloutta. Taiwanin 1980-luvulla alkanut demokratisoituminen loi kuitenkin tilaa Kiinasta erillisen aktiivisuus, sillä Taiwanilla ei ole ennakkotai postiäänestystä. – Ulkomaisilla medioilla on aina tapana painottaa Kiina-kysymystä, ikään kuin Kiinasuhteet olisivat tärkein syy kaikkeen, mitä Taiwanilla tapahtuu, huomioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. P uoluepolitiikan taustalla jyllää kiinalaisina itseään pitävien määrän vähentyminen Taiwanilla. – Yhteiskunnan itsensä osalta Taiwan voi olla hyvin konservatiivinen, kuvailee Helsingin yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen. Vuonna 1895 Taiwanista tuli Japanin siirtomaa, ja 1949 Kiinan tasavallan Kuomintang-johtoinen hallitus vetäytyi sinne hävittyään sisällissodan kommunisteille, tuoden mukanaan pääosin mandariinikiinaa puhuvia mannerkiinalaisia. Vielä vuosi ennen vaaleja Tsain voitto näytti kuitenkin paljon epätodennäköisemmältä. Kuomintangin ehdokasasettelu kuitenkin osoittautui kautta linjan epäonnistuneeksi, mikä näkyy Hanin tappion lisäksi myös lakiasäätävän yuanin vaalien tuloksissa. – Jos Kuomintang olisi vain voinut valita jonkun, joka olisi kykenevämpi ohjaamaan maata, se olisi voinut muuttaa vaalien suunnan
Kansliarakennukselta alkava samanniminen tie nimettiin jo vuonna 1996 Ketagalanbulevardiksi pohjoistaiwanilaisen alkuperäiskansan mukaan. Presidentin kansliarakennus Taipeissa rakennettiin alun perin japanilaisen kenraalikuvernöörin käyttöön, ja vuosina 1946 – 2006 sitä kutsuttiin saarta hallinneen diktaattorin kunniaksi Chieh Shou (”kauan eläköön Tsiang Kai-sek”) -saliksi. JIA N G /W IK IM ED IA CO M M O N S YDIN 1 / 2020 22 YDINHETKI
Samaan aikaan Tsailla tulee olemaan takanaan entistä kapeampi enemmistö lakiasäätävässä yuanissa. Perinteisesti suurin osa näistä paikoista on mennyt Kuomintangille, jonka perustamilla ”palveluasemilla” on edelleen merkittävä rooli alkuperäiskansojen yhteisöissä. VAIKKA UHITTELU VAIKUTTAA OSUNEEN KIINAA OMAAN NILKKAAN, JULIE CHEN EI USKO, ETTÄ TSAI TULEE ANTAMAAN VIRALLISTA ITSENÄISYYSJULISTUSTA. Samalla hän kuitenkin mainitsee amerikkalaisen Brookings-instituutin raportin, jonka mukaan Kiinan joka tapauksessa vihamielinen suhtautuminen voi saada Tsain kuuntelemaan itsenäisyysmielisiä kannattajiaan aikaisempaa enemmän. Taiwanin eroja Kiinaan painottavana presidenttinä Tsai Ing-wen onkin omalla kaudellaan korostanut saaren monikulttuurisuutta ja luvannut parannuksia alkuperäiskansojen asemaan. YDIN 1 / 2020 23 YDINHETKI. S yynä xin uhkauksiin on kommunistisen puolueen pelko siitä, että Taiwan lakkaisi kutsumasta itseään ”Kiinan tasavallaksi” ja julistautuisi muodollisesti itsenäiseksi valtioksi. Muutamaa päivää ennen vaaleja alkuperäiskansojen edustajat myös julkaisivat avoimen kirjeen vastauksena Kiinan presidentti Xi Jinpingille, joka oli julistanut Kiinan olevan valmis ”jälleenyhdistämään” Taiwanin mannermaan kanssa jopa voimakeinoin. Vaikka uhittelu vaikuttaa osuneen Kiinaa omaan nilkkaan, Julie Chen ei usko, että Tsai tulee antamaan muodollista itsenäisyysjulistusta. identiteetin nousulle. – Lainsäädännössä tullaan käymään jatkuvaa vääntöä, mutta tämä on demokratian hyvä puoli, Chen toteaa. Oma lukunsa ovat Taiwanin alkuperäiskansat, jotka muodostavat noin kaksi prosenttia saaren väestöstä ja myös valitsevat lakiasäätävään yuaniin kuusi edustajaa. Tätä nykyä yli puolet saaren asukkaista pitää itseään pelkästään taiwanilaisina, vajaa 40 prosenttia sekä kiinalaisina että taiwanilaisina ja vain alle neljä prosenttia pelkästään kiinalaisina. – Hän ei ole kovin provokatiivinen, vaan varovainen ja harkitsevainen poliitikko, Chen arvioi. – Taiwanin tulevaisuus kansakuntana on kaikkien kotimaallamme asuvien etnisten ryhmien itsenäisesti päätettävissä, Taiwanin alkuperäiskansat mukaan luettuna, kirjeessä sanotaan. Tammikuussa sekä dpp että kmt kuitenkin kritisoivat Kiinan toimia, joiden seurauksena Taiwan ei saanut osallistua who:n uutta koronavirusta koskevaan hätäkokoukseen. Kirjeessä he huomauttivat, että Taiwanin alkuperäiskansat eivät ole koskaan olleet osa Xin mainitsemaa ”kiinalaista kansakuntaa”, sekä kehottivat Kiinaa luopumaan ”vääristyneestä” historiankäsityksestään. Kiina on painostanut Taiwania muun muassa pysäyttämällä mannerkiinalaisten turistiryhmien vierailut saarelle sekä estämällä sitä osallistumasta Maailman terveysjärjestö who:n kaltaisten yk-organisaatioiden toimintaan. Kuomintang onkin viime vuosina lähentynyt vanhaa vihollistaan Kiinan kommunistista puoluetta, jonka kanssa se on sentään samaa mieltä siitä, että Taiwan ja Manner-Kiina ovat yhtä maata. Vuonna 2016 hänestä tuli myös ensimmäinen Taiwanin johtaja, joka pyysi anteeksi heidän vuosisatoja jatkunutta sortoaan. Ei siis ole mitenkään varmaa, että presidentti saisi toisella kaudellakaan uudistuksiaan sellaisenaan läpi. Tammikuun vaaleissa dpp onnistui kuitenkin nostamaan paikkaosuutensa yhdestä kahteen. Tsain hallintoa on kuitenkin kritisoitu muun muassa alkuperäiskansojen maita uhkaavien rakennusprojektien jatkumisen sallimisesta. – Kukaan Kuomintangin ehdokas ei voi ottaa selkeästi kantaa identiteettikysymykseen, koska sillä, mitä heillä on sanottavanaan, ei voiteta vaaleja nykypäivän Taiwanilla, sanoo Mattlin
OIKEISTOPOPULISMIA VASTAAN Puita istuttamalla Teksti ja kuva Taru Salmenkari YDIN 1 / 2020 24 YDINHETKI. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on hyökännyt kansalaisaktivismia vastaan, mutta Maattomien liikkeen Luiz Zarrefin mukaan vastarintakin kukoistaa
– Kun Bolsonaro puhuu mst:stä, hän puhuu kaikista yhteiskunnallisista liikkeistä Brasiliassa, toteaa tammikuussa Helsingissä vieraillut mst:n koordinaattori Luiz Zarref. – Agroekologista tuotantoa ei voida kieltää, mutta julkisia ohjelmia sen tukemiseksi on pienennetty merkittävästi, Zarref huomauttaa. Monet mst:n asutuksista sijaitsevat julkisilla mailla, jotka nyt aiotaan yksityistää. Bolsonaron hallintokaudella aktivistien murhaluvut ovat nousseet entisestään. Pahiten mst:hen on iskenyt maaomaisuuden yksityistäminen. Esimerkiksi ohjelma, jolla hallitus osti perheviljelmiltä ja alkuperäisasukkaiden yhteisöiltä elintarvikkeita kouluruokailuun ja muihin julkisiin keittiöihin, on lopetettu. Zarref on huolissaan siitä, että bolsonarolainen retoriikka on vaikuttanut sotilaspoliisiin sekä syyttäjiin, joiden ratkaisut ihmisoikeusja ympäristökysymyksissä ovat muuttuneet entistä konservatiivisemmiksi. Maattomien liike on vallannut käyttämättömiä maita, joiden uudelleenkäyttöönoton perustuslaki on sallinut. Hallinnon leikkaukset ovat myös lakkauttaneet mst:n maataloustuottajia hyödyttäneitä agroekologian tutkimus-, rahoitusja koulutusohjelmia yhdeksän eri ministeriön alaisuudessa. M st:n tausta Työläisten puolueen (pt) liittolaisena on kääntynyt sitä vastaan oikeiston otettua vallan vuonna 2016. Väkivallanteot ovat paikallisia, eivät institutionaalisia. Hankintoja tehtiin myös mst:n asuttamilta pienviljelijöiltä. Tällöin jo jäsenyys organisaatiossa riittäisi rikostuomioon. Mst:n asutuksilla maa on kuulunut valtion maareformi-instituutin hallinYDIN 1 / 2020 25 YDINHETKI. – Todellisuudessa vaalit olivat polarisoituneet ja demokraattiset voimat saivat 47 prosenttia äänistä. Maanvaltaajia on häädetty sotilaspoliisin tuella tiluksilta, joita he ovat viljelleet jopa vuosikymmeniä. Nyt sen maaoikeusaktivisteihin kohdistuu oikeustoimia ja väkivaltaisia hyökkäyksiä. Maaseudun liikkeet ovat esteinä hallituksen tavoitteelle yksityistää ja riistää luonnonvaroja ympäristöstä piittaamatta. O ikeistopopulistisen Jair Bolsonaron presidenttikaudella ei ole helppoa olla kansalaisaktivisti Brasiliassa. Mediakaan ei enää tuomise ihmisoikeusloukkauksia. Bolsonaro on nimitellyt mst:n aktivisteja rikollisiksi, jotka saa tappaa. Brasilian Maattomien liike (mst) on vuosikymmeniä ajanut köyhyyden voittamista valtaamalla maata ja tekemällä kaupunkien köyhistä maataloustuottajia. Vasemmistopresidentti Dilma Rousseffin syrjäyttämisestä lähtien Brasilian oikeisto on johdonmukaisesti ajanut julkisen omaisuuden yksityistämistä, työläisten oikeuksien kumoamista ja ympäristönsuojelunormien höllentämistä. Uusliberaalit hallitukset ovat lakkauttaneet ohjelmia, jotka pt loi tukemaan pienviljelijöitä ja köyhiä. Bolsonaro on hyökännyt kovasanaisesti maaseudun kansanliikkeitä vastaan, koska ne ovat selvinneet poliittisista kriiseistä paremmin kuin hajaannuksessa oleva ammattiyhdistysliike. – Bolsonaro ei itse palkkaa yksityisiä militioita, mutta hän innoittaa sotilaspoliiseja ja suurmaanomistajia, jotka syyllistyvät väkivaltaan, Zarref sanoo. Mikäli paikallisoikeus on estänyt poliisia häätämästä heitä, presidentti on pannut armeijan asialle. Hänen hallituksensa on ehdottanut rikollisliigoja vastaan säädetyn lain ulottamista koskemaan myös kansanliikkeitä. – Vaikka Bolsonaro sai äänistä 53 prosenttia, hän hallitsee kuin hänellä olisi sadan prosentin tuki, Zarref sanoo. – Mst on valikoitunut Bolsonaron silmätikuksi näkyvänä ja tunnettuna voimana. Kansallisella tasolla Bolsonaron politiikan vaikutukset mst:hen ovat vähäiset, vaikka paikalliset aktivistit ovat vaarassa joutua väkivallan tai häätöjen kohteeksi
– Euroopassa äärioikeisto vastustaa pakolaisia, mutta Bolsonaro hyökkää valtiota vastaan tavoitteenaan oikeuksien purkaminen, Zarref sanoo. taan, jolloin viljelijät eivät ole voineet siirtää käyttöoikeuttaan eteenpäin. Osa maasta ja sen tuotosta on voitu osoittaa yhteisiin hankkeisiin, kuten koulujen tai teiden rakentamiseen. Yhteisöllisyys ja yhteistyö, joille mst:n ohjelmat perustuvat, on vaarassa. Bolsonaron aikana hyökkäys julkista valtaa vastaan on kiihtynyt entisestään. Nyt mst:n asutusten viljelijät saavat lunastaa edullisesti maanomistusasiakirjat. Kaupunkien lähellä pienviljelijöillä on houkutus myydä maatilkkunsa rakennusyrityksille, kun taas kauempana suurmaanomistajat kärkkyvät mst:n valtaamia maita. YDIN 1 / 2020 26 YDINHETKI. – Tämä on kuin hallinnon vastainen hallinto. Mst näkee tämän hyökkäyksenä maattomien liikettä ja osuuskuntatoimintaa vastaan: yksityisomistus kaupallistaa maan arvon ja nakertaa yhteisöjen yhtenäisyyttä
– Meillä Brasiliassa ei perusteta hyvän elämän ohjelmia Pachamamaan (Äiti Maahan). Se on myös käyttänyt alkuperäispuulajien istutuskampanjaa taistelussa Stora-Enson puoleksi omistaman Veracelin eukalyptusviljelmiä vastaan. Puunistutusohjelma on myös keino rakentaa laajempaa yhteiskunnallista liittoutumaa Bolsonaron ajan Brasiliassa: sitä voidaan toteuttaa yhdessä niin alkuperäiskansojen yhteisöjen kuin kaupunkilaisnuorisonkin kanssa. Luiz Zarrefin puheessa toistuvatkin ekologiset tavoitteet suojella puiden avulla jokia ja eläinten elinympäristöjä. L uiz zarrefin luotsaama mst:n metsitysohjelma aikoo istuttaa sata miljoonaa puuta viljelysten ympärille, koulujen pihoille, kaupunkeja ympäröiville joutomaille sekä puistoihin. Niinpä ohjelmamme lähtevät tästä brasilialaisesta todellisuudesta. Zarref ei näe tulevaisuutta synkkänä. – Bolsonaro ei ole rakentanut ympärilleen puoluetta, joten hänen ajattelunsa ei ole vakiintunut Brasilian politiikassa. lua. Samalla hankkeen ekologinen puoli täydentää mst:n perinteistä panostusta maataloustuotantoon. Liike tuokin perinteisen köyhyyden vastaisen luokkapolitiikan rinnalla entistä näkyvämmin esille jo pitkään edistämiään ekologisia ja sukupuolten tasa-arvoisuuden tavoitteita. – Kun oikeisto on hyvin organisoitunut ja sanavalmis, myös kansanliikkeiden pitää mobilisoitua entistä vahvemmin, Luiz Zarref toteaa. – Naapurimaissa, kuten Ecuadorissa, ympäristöajattelu perustuu erilaiseen perinteiseen, Zarref analysoi. Tärkeää on myös luoda uudenlaista sosialismia. Kansanliikkeet tarjoavat todellisia ratkaisuja elinolojen parantamiseen, toisin kuin uusliberaali politiikka. Puut tuottavat elintarvikkeita ja rakennusmateriaaleja vähävaraisille. Ohjelma antaa myönteistä näkyvyyttä mst:lle laajemman yleisön parissa yhteisomaisuuden, luonnon ja ilmaston puolustajana. Kansallinen metsitysohjelma on uusi, mutta kahdessa Brasilian osavaltiossa mst:llä on jo parinkymmenen vuoden kokemus metsityksestä. O ikeistopolitiikan paineessa mst:lle on tärkeämpää rakentaa kansanliikkeiden rintamaa kuin pyrkiä Bolsonaron syrjäyttämiseen. – Ajatus siitä, että inhimillisempi kapitalismi on mahdollinen, on tulossa päätepisteeseen. Zarref pitääkin mst:n puunistutusohjelmaa keinona suojella yhteisomaisuutta, kuten vesistöjä: samoin kuin mst:n suosimassa luonnonmukaisessa viljelyssäkin, puidenistutuksessa on kyse ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta yhteiseksi hyväksi. Suunnanmuutos on yhä mahdollinen. Mst on myös luonut uusia yhteyksiä taiteilijoiden, opiskelijoiden, ympäristöliikkeen ja feministien kanssa. Muuallakin mst on istuttanut hedelmäja kaakaopuita osana maataloustuotantoa ja terveellisen luomuruuan kasvattamista. Mst torjuu päästökauppaan liittyvien puunistutusten tapaiset yritykset kaupallistaa luontoa. Rintamassa vahvistetaan yhteyksiä niin perinteiseen vasemmistoon, muihin maaseudun liikkeisiin kuin kaupunkien luomuruuasta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneisiin tahoihin. Sen ideologian mukaisesti tuotanto on yhteistyötä, ei kapitalistista voitontavoitteYDIN 1 / 2020 27 YDINHETKI. KUN OIKEISTO ON HYVIN ORGANISOITUNUT JA SANAVALMIS, MYÖS KANSANLIIKKEIDEN PITÄÄ MOBILISOITUA ENTISTÄ VAHVEMMIN. – Vasemmisto ei kykene torppaamaan oikeiston monien kanavien kautta käymää hyökkäystä yksin. Puuistutukset ovat osa mst:n taistelua eriarvoisuutta vastaan
Kyllä! Tahdon tukea antimilitaristista journalismia ja tilaan Antimilitaristin. Antaumuksella alistumatta. Vuositilaus (15 €) Irtonumero (2 €) TILAUKSEN MAKSAJA Nimi: Sähköposti: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: TILAUKSEN SAAJA (jos tilaat lahjaksi) Nimi: Sähköposti: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki | antimilitaristi.fi Tilaa Antimilitaristi tällä lomakkeella tai osoitteessa: kulttilehdet.fi/antimilitaristi. Antimilitaristi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.. PIIKKI MILITARISMIN LIHASSA Antimilitaristi on mielipidelehti, joka pureutuu ajankohtaisiin ja yleismaailmallisiin aiheisiin aseistakieltäytymisen, sodan ja rauhan, kansalaistoiminnan ja erilaisten tapahtumien saralla erityisesti nuorten näkökulmasta
26 Milla Peltonen ERAKOT OMINTAKEISTEN SUOMALAISTEN ELÄMÄNTARINOITA 26 90 21 90 26 90 21 90 21 90 26 90. Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi KEVÄÄN KIINNOSTAVIMMAT UUTUUDET Mikko Jakonen KONFLIKTI TALOUS JA POLITIIKKA Miriam Attias & Jonna Kangasoja ME JA NE VÄLINEITÄ VASTAKKAINASETTELUJEN AIKAAN Anna Kontula MUURI MATKA MAAILMAN SUURIMPAAN VANKILEIRIIN Kurt Sontheimer HANNAH ARENDT SUUREN AJATTELIJAN ELÄMÄ Joseph E. Stiglitz EURO VOIKO EUROOPPA SELVITÄ HENGISSÄ YHTEISESTÄ VALUUTASTA
YDIN 1 / 2020 30 YDINHETKI VASTUUTA PAKOILEMATTA LAURA NOLAN JÄTTI TYÖNSÄ GOOGLELLA VASTALAUSEENA KEINOÄLYJÄ PENTAGONILLE KEHITTÄVÄLLE PROJECT MAVENILLE. NYT HÄN KAMPANJOI AUTONOMISIA ASEJÄRJESTELMIÄ VASTAAN. NE ETSIVÄT, VALITSEVAT JA TUHOAVAT KOHTEENSA ILMAN IHMISEN VÄLIINTULOA. Kirjoittaja Anna Heikkinen Kuva Pekka Elomaa
YDIN 1 / 2020 31 YDINHETKI YDIN 1 / 2020 31 YDINHETKI
Niin kauan kuin on laillista kehittää ja rakentaa autonomisia aseita, joku tulee sitä myös tekemään. Kenelle se virheen sattuessa lankeaa. Kuinka suuressa vastuussa on esimerkiksi droonin matkaan lähettänyt kenraali. E ettisten kysymysten lisäksi robottiaseiden problematiikkaan liittyy vastuu. On käytännössä mahdotonta ennustaa algoritmien kaikkia potentiaalisia TYÖNTEKIJÖILLÄ ON OIKEUS TIETÄÄ VÄHINTÄÄN KATEGORISELLA TASOLLA, MITÄ HEIDÄN TYÖNANTAJANSA VALMISTAA.. YDIN 1 / 2020 32 YDINHETKI L aura nolanin vierailu Helsingissä on lyhyt ja hektinen: haastattelut ja tapaamiset seuraavat toinen toistaan kampanjamatkoilla. Kuinka teknologiayritykset sitten saadaan kieltäytymään asevalmistajien tarjoamista rahakkaista, mutta eettisesti arveluttavista yhteistyösopimuksista, joissa kehitetään esimerkiksi autonomisia asejärjestelmiä. Kokeneen ohjelmistosuunnittelijan asiantuntemus on kovaa valuuttaa. Onko koneen tai ohjelmiston suunnitellut insinööri syyllinen sen tekemiin virheisiin. Hän päätyi yhdeksi robottiaseiden vastaisen kampanjan keulakuvista. Työntekijöillä on oikeus tietää vähintään kategorisella tasolla, mitä heidän työnantajansa valmistaa, oli se sitten turva-alan laitteistoa tai puolustusvoimien tarpeisiin tehtäviä ohjelmistoja, Nolan sanoo. Mielestäni ei. – Systeemisellä tasolla asevoimat toki ovat vastuussa, jos ne ovat hyväksyneet kyseisten aseiden käytön, mutta kuinka systeemiä voi rangaista. Tehtävää ohjaavat liikennesäännöt, joita myös muut tiellä liikkujat pyrkivät noudattamaan, ja toimintaympäristö on täynnä ohjeistavia elementtejä, kuten teiden viivoja ja liikennemerkkejä. Mutta tietävätkö osana pitkää valmistusketjua työskentelevät ihmiset aina, mitä heidän työnsä tuloksilla tehdään. Kuultuaan työskennelleensä Googlella projektissa, joka tuottaisi keinoälysovelluksia usa:n puolustusministeriölle, Nolan nousi jättiyhtiötä vastaan ja sai aikaan mediamylläkän. Meillä on eettinen vastuu viedä tieto epäkohdista eteenpäin johtavalle taholle, tai tarvittaessa yhtiön ulkopuolelle. Nykyajan konflikteissa on jopa usein epäselvää, kuka on vihollinen ja kuka ei. Tänään Nolan puhuu Aalto-yliopiston opiskelijoille. – Hyvä kysymys. – Onko moraalisesti perusteltua, etteivät ne paljasta projektiensa sisältöjä. – Itseään ajavan auton tehtävä on päästä paikasta a paikkaan b. Jatkuvasti muuttuvat ja vaikeasti ennustettavat ympäristöt aiheuttavat enemmän riskejä. Lisäksi autoja voidaan testata autenttisessa ympäristössä. Sotatilanne on aivan toisenlainen, kuten myös koneen saama tehtävä. On vaikeaa osoittaa selkeää vastuun ketjua, jos lopulliset päätökset tekee kone, Nolan sanoo. Niin pienet kuin suuretkin yritykset houkuttelevat vastavalmistuneita hyvällä tulotasolla ja mielenkiintoisilla työtehtävillä. Sopimus myös selventäisi ja tukisi niin maiden kuin kansalaistenkin välistä yhteistä moraalikäsitystä siitä, ettei autonomisia aseita voida hyväksyä. – Yhtiöillä on usein pitkä lista periaatteita ja eettisiä ohjeistuksia, mutta ne voivat silti sanoa yhtä ja tehdä toista. Hän käyttää usein vertausta itseohjautuviin autoihin. – Kieltosopimus on varmasti yksi parhaita tapoja. Suuret teknologiayritykset vetoavat usein liikesalaisuuksiin, kun vaatimuksia toiminnan läpinäkyvyydestä esitetään. Nolan muistuttaa, että algoritmien testaaminen sotatilanteessa on käytännössä mahdotonta: Koneet osaavat reagoida totutulla tavalla vain siihen, mitä niille on opetettu, eivätkä ne ymmärrä kontekstia
– Kampanjointi on ollut palkitsevaa, ja haluan rohkaista ihmisiä liittymään. Autonominen asejärjestelmä tekisi samat päätökset täysin kontekstia huomioimatta – silmänräpäyksessä. Kampanjamme on jo tarjonnut alustavaa tekstiä sopimuksen pohjaksi, josta keskustelu voitaisiin aloittaa. Tämä selittää osin myös vallitsevan apatian ja toimimattomuuden asian suhteen täällä Euroopassa. Siksi pohdimme joskus, olisiko kampanja pitänyt nimetä toisin, mutta ”killer robots” oli tarttuva termi. Minulle on tärkeää, että voin vaikuttaa ja tuoda oman henkilökohtaisen näkökulmani ihmisten tietoon. Monet muutkin teknologia-alan työntekijät haluavat käyttää osaamistaan koko ihmiskunnan hyväksi, Nolan sanoo. Monet eteläisemmät valtiot kannattavat sopimusta, mutta toistaiseksi yksikään länsimaa ei ole puolustanut sitä yhtä voimakkaasti. Vasta-argumenttina kuulee usein, että on mahdotonta tarkoin määritellä ”riittävä ihmiskontrolli”, ja että pelkkä yleinen ohjeistus olisi siksi parempi kuin tiukka kieltosopimus. – Jos poliittista tahtoa löytyy, määritelmistä pystytään kyllä päättämään. Millaista on olla yksi suuren kampanjan keulakuvista. N olan ei ole jättänyt päivätyötään, vaan kampanjoi vapaa-ajallaan. En sano, että se olisi helppoa, mutta riittävän ihmiskontrollin määreellekin voidaan ehdottomasti antaa rajat: ihminen tarvitsee muun muassa tarpeeksi aikaa ja tarpeeksi laajan kontekstin vastuulliseen päätöksentekoon. – Käsitteiden määrittely ei tietenkään ole mahdotonta, sitä on tehty aina. Onko jonkin mittakaavan katastrofi välttämätön, jotta ymmärrettäisiin, kuinka vakava uhka autonomiset asejärjestelmät ovat. Nolan muistuttaa Walesin prinsessa Dianan maineesta maamiinakiellon puolestapuhujana. N euvottelut autonomisia aseita koskevasta sopimuksesta yk:ssa ovat kestäneet jo vuosia, eikä loppua näy. – Kampanjassamme on monia tekoälyyn erikoistuneita eksperttejä, mutta meitä ohjelmistojen luotettavuuteen perehtyneitä on huomattavasti vähemmän. ONGELMANA ON VALLITSEVA YHTEISYMMÄRRYS SIITÄ, ETTÄ NÄITÄ ASEITA EI TULLA KÄYTTÄMÄÄN LÄNNESSÄ, VAAN GLOBAALISSA ETELÄSSÄ.. – Suunnittelemattomia hyökkäyksiä tulee tapahtumaan vaillinaisen teknologian seurauksena, Nolan arvioi. Nyt olisi tarjolla ainutkertainen mahdollisuus jäädä historiankirjoihin tämän sopimuksen maaliin saattajana, hän naurahtaa. Euroopan mailta puuttuu täysin moraalinen johtajuus tässä asiassa. Joudumme muistuttamaan ihmisiä yhä uudestaan, että vastassamme ei ole elokuvan terminaattori. – Emme halua ihmisten elävän näitä koneita peläten. Me tiedämme, että ongelmat eivät tule koputtelemaan kotiovellemme. Haluamme levittää yhteisymmärrystä siitä, että niitä ei voi hyväksyä. – Ongelmana on vallitseva yhteisymmärrys siitä, että näitä aseita ei tulla käyttämään lännessä, vaan globaalissa etelässä. YDIN 1 / 2020 33 YDINHETKI toimintamahdollisuuksia, kun ne joutuvat vuorovaikutukseen kaoottisen ulkomaailman kanssa, ja kaikista pieninkin autonominen osa voi käyttäytyä odottamattomalla tavalla. Kukaan meistä ei silti ole huolissaan superälykkäistä roboteista. – Tarvitsemme esikuvan, esitaistelijan
Milan Jovanovicin RANKKA VUOSI YDIN 1 / 2020 34 YDINHETKI. Teksti Juska Jutila Kuvat Srdjan Mancev Korruptiota tutkineen toimittajan kotiin tehtiin polttopulloisku Serbiassa joulukuussa 2018. Iskun tilaajaksi epäiltyä entistä kunnanjohtajaa ei ole vieläkään tuomittu oikeudessa
YDIN 1 / 2020 35 YTIMEKKÄÄT. Vuoden 2010 tienoilla hän alkoi osallistua rikosten ja korruption kitkemiseen tutkivana journalistina. Ennen eläköitymistään Milan Jovanovic toimi poliisina, mistä hän sai vuonna 1984 kunniamerkin
Jela Deljanin kärsii edelleen traumaperäisistä oireista. Muutama vuosi sitten tilanne kuitenkin muuttui. Milan Jovanovicilla on hengitysvaikeuksia, joiden vuoksi hän käyttää lisähappea. Hän kertoo katselleensa televisiota yläkerrassa, koska pariskunnalla on tapana katsella eri kanavia. Sitten loppuivat rahat. Järjestön tavoite on tukea itsenäistä mediaa, parantaa journalismin laatua ja vahvistaa tiedotusvälineiden roolia demokratian vahtikoirana. YDIN 1 / 2020 36 YDINHETKI. Vuosi sitten joulukuussa Milan Jovanovic yski nokea keuhkoistaan ja haukkoi henkeä talonsa pihalla, vaimonsa tukemana, pelkässä pyjamassa. Matorcevic sai vakavia vammoja ja hänen leukaluunsa murtui. Varttia vaille kolme kuulin laukauksen, jotain rapinaa ja lasin rikkoutumisen. – Juoksin alakertaan. A lkoivat vaikeat ajat. Tähänkin asuntoon yritettiin murtautua parin viikon päästä, joulukuun lopussa. Grockan poliisin apulaispäällikkö vahvisti myöhemmin, että autotallin edestä oli löytynyt hylsy. M arraskuun 2019 lopussa tuhopoltosta muistuttaa ulospäin enää nokeentunut läiskä valkoisessa rappauksessa. Paikalla on myös kaksi Serbian turvallisuuspalvelun miestä ja päätoimittaja Željko Matorcevic vaimoineen. Yksityiset ihmiset, ystävät ja kollegat ovat auttaneet palon jälkien siivoamisessa ja lahjoittaneet varoja talon jälleenrakentamiseen Slavko Curuvijan säätiön kautta. Kyse oli kuitenkin muusta. Ampuminen viittaa siihen, että Jovanoviceja yritettiin estää pakenemasta palavasta talosta. Jovanovic julkaisi artikkeleitaan ensin Blicissä, yhdessä Serbian luetuimmista päivittäislehdistä. Jelan ensimmäinen ajatus oli, että Milan olisi saattanut kaatua. Mies jatkoi hakkaamista, kun Matorcevic kaatui maahan. Pariskunta asui alkuun ystävien luona, ja vuokrasi sitten asunnon Belgradista. Meitä vastaan hyökättiin muissa medioissa, mutta emme koskaan kiinnittäneet siihen suurtakaan huomiota. Sitten hän siirtyi tekemään yhteistyötä paikallisuutisiin keskittyvän uutisportaali Žig infon päätoimittajan Željko Matorcevicin kanssa. T ie tekee mutkan. 2018, Jela Deljanin valvoi vielä vähän ennen kolmea. – Minä todella rakastin sitä työtä, Jovanovic sanoo. – Juoksin ulos ja näin, että autotallimme on tulessa, meidän talomme! hän kertoo. Kun hän ei eläkkeelle jäätyään voinut enää osallistua rikosten ja korruption kitkemiseen poliisina, hän alkoi vuoden 2010 tienoilla penkoa asioita tutkivana journalistina. Ympärillä levittäytyvät pellot ja pari naapuritaloa. Valkoinen talo seisoo loivassa rinteessä. Milan ja hänen vaimonsa muuttivat takaisin hiiltyneeseen taloonsa. Luoja nähköön, ettei tällaista tapahtuisi kenellekään. Lokakuun alussa 2018 Željko Matorcevicin kimppuun kävi kadulla nuori mies, joka yllättäen löi häntä päähän. Kun tuntemattomat henkilöt yrittivät sisään parvekkeen ovesta, Milan huusi Jelalle, että tämä toisi hänen aseensa, mikä pelotti tunkeutujat tiehensä. Milan oli makuulla, siinä vaiheessa jo savun ympäröimä ja tokkurassa. Kyse ei siis ollut pelkästä pelottelusta ja omaisuuden tuhoamisesta. Sinä yönä, 12.12. Milan Jovanovic ja hänen vaimonsa Jela Deljanin toivottavat meidät tervetulleiksi. Milan Jovanovic esittelee kunniamerkkiä, joka myönnettiin ansioituneille poliiseille Belgradin poliisilaitoksen täytettyä 40 vuotta vuonna 1984. Kylpyhuone oli noen mustaama, autotalli ja siellä ollut auto palaneet kokonaan. – Se oli kamalaa, voit uskoa. Turvallisuuspalvelun mies selittää, että kunniamerkki myönnettiin herra Jovanovicille, koska hän oli ”Belgradin paras poliisi”. Sekä happikone että lääkkeet tuhoutuivat palossa. – En nukkunut sinä yönä. Asunnon sijainnin piti olla vain poliisin ja Jovanovicien ystävien tiedossa. – Me teimme sitä pari vuotta, eikä meillä ollut ongelmia ennen kuin nyt
Tämän jälkeen naapurukset ajoivat kotiin. – Me olimme erittäin kiinnostuneita selvittämään, kuinka hän onnistui tekemään sen. Viranomaiset ovat vaatineet Jovanoviceja todistamaan, että heidän talonsa on laillisesti rakennettu. He eivät tunteneet Milan Jovanovicia, eikä hän heitä. Hiekanvärisessä laskuvarjojääkärin takissaan hän sopisi saksalaisen etsiväsarjan päähenkilöksi. – Hän hallitsee varjoista, vaikka ei enää olekaan kunnan johtaja paperilla, olemalla puolueen johtokunnan jäsen. Hänen tehtävänään oli varmistaa, että junavaunut ovat kunnossa ja jarrut toimivat. Kuulusteluissa selvisi, että turvamies oli aiemmin lainannut 350 euroa 25-vuotiaalle nuorukaiselle, jolle hän sitten antoi tehtäväksi auton polttamisen tietyssä osoitteessa 500 euron palkkiota vastaan ja sopi, että velka selvitetään myöhemmin. Hänen mukaansa poliisitutkimuksissa oli selvinnyt, että Simonovic olisi pyytänyt poliisiviranomaista määräämään jonkun sytyttämään Jovanovicin talon tuleen. Hän jopa perusti rakennusyhtiön, jotta kaikki kunnan alueen rakennustyöt annettaisiin hänen yhtiölleen, ja hän allekirjoittaa kaikki paperit budjetoitujen varojen siirtämisestä yhtiölleen, ja sitä kautta hänen taskuihinsa, kuvaa Jovanovic tilannetta. 2019. Vuosina 2003 – 2008 hän toimi parlamentin jäsenenä liikenneja viestintäkomiteassa sekä diasporakomiteassa. Turvallisuuspalvelun mies selittää, kuinka kansion päälle oli pudonnut vaatekasa, jonka ansiosta se oli säästynyt. Teon motiivi oli raha, vieläpä melko vähäpätöinen summa. Nuorukainen puolestaan pyysi naapurissa asuvalta tutulta 37-vuotiaalta naiselta kyytiä lähteäkseen ostamaan tupakkaa. Kun nainen oli pysäyttänyt auton, nuorukainen oli noussut ulos ja poistanut autosta rekisterikilvet. – Se oli Jumalan tahto, hän sanoo ja viittaa taivaalle. Željko Matorcevic kuitenkin arvioi hänen käyttävän edelleen valtaa edistyspuolueen kautta. Kun he alkoivat tutkia asiaa heille selvisi, että omaisuus oli peräisin ”suuren mittakaavan varkauksista.” – Hän varastaa kunnan budjetista ja kahmii rahat itselleen. Kasvojen ilmeet vaihtelevat surumielisestä epäluuloiseen. Aikaisemmin Simonovic työskenteli rautateillä vaunujen tarkastajana. Željko Matorcevic kertoo, että jo ennen murhapolton yritystä kunnan taholta tehtiin kaikenlaista pientä kiusaa: Jovanovicien talosta katkaistiin vesi, Matorceviceilta sähköt. Vuoden 2012 lopussa hänet nimitettiin Serbian rautateiden toimitusjohtajaksi. Oltuaan tammikuun lopusta 2019 lähtien pidätettynä 30 päivää Simonovic erosi kunnanjohtajan tehtävistä saman vuoden maaliskuussa. S erbian presidentti Aleksandar Vucic ilmoitti Grockan kunnanjohtaja Dragoljub Simonovicin pidätyksestä lehdistötilaisuudessa 25.1. Mies kävi rikkomassa Jovanovicin autotallin ikkunan ja heitti polttopullon siitä sisään. Belgradissa vuonna 1959 syntyneellä Dragoljub Simonovicilla on konetekniikan ja taloustieteen koulutus. A lun perin Jovanovic kiinnitti huomionsa siihen, että Simonovic, joka asuu Vrcinissä kuten hänkin, alkoi äkkiä käyttää paljon rahaa. Todisteet löytyvät tästä kansiosta. Sitten mies, joka siihen asti oli elänyt vaatimatonta elämää, alkoi rakennuttaa valtavia taloja, ostaa kiinteistöjä, perustaa yrityksiä, ajaa hienoilla autoilla ja käyttäytyä ylimielisesti. Poliisiviranomainen, jonka Simonovic laittoi asialle, delegoi tehtävän Grockan kunnassa työskentelevälle 41-vuotiaalle turvamiehelle. Nyt Milan Jovanovic esittelee pihamaalla kansiota, jossa on reunoistaan hiiltyneitä papereita. Nainen oli kysynyt, mitä hän teki, mutta mies ei ollut vastannut, vaan kieltänyt kyselemästä. Jovanovic on kirjoittanut artikkeleita korruptiosta Serbian rautatieyhtiössä ja Dragoljub YDIN 1 / 2020 37 YDINHETKI
Oikeus piti selitystä postin lakon vuoksi uskottavana. Mitään tällaista ei olisi päässyt tapahtuLEHDISTÖNVAPAUDEN huippukausi Serbiassa ajoittuu vuosiin 2005 – 2009, jolloin maan sijoitus kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä oli parhaimmillaan 48. Tyttären paras ystävä putosi terassilta ja kuoli. Lehdistönvapausindeksi on Toimittajat ilman rajoja -järjestön keräämiin tietoihin perustuva arvio lehdistönvapauden tilasta 180 eri maassa. O ikeudenkäynnin simonovicia ja iskun toteuttamisessa mukana olleita miehiä vastaan oli määrä alkaa huhtikuussa 2019, mutta Simonovic tai hänen asianajajansa eivät saapuneet paikalle. Oikeudenkäynnin oli määrä jatkua polttopulloiskun vuosipäivänä 12.12. Iskun varsinainen toteuttaja ei ilmestynyt paikalle, ja oikeus antoi hänestä pidätysmääräyksen. Instituutioiden, jotka eivät toteuta tehtäväänsä. Simonovic puolestaan uhkaili yleistä syyttäjää sanoen, että tämä ei enää jatkossa tule toimimaan syyttäjänä. Hän on nostanut kuusi rikossyytettä Simonovicia vastaan. Simonovicin väärinkäytöksistä vuodesta 2012 lähtien. Simonovic on tehtaillut viisitoista syytettä Matorcevicia vastaan samalla kaavalla. Syytteet eivät ole johtaneet tuomioihin. Simonovic puolestaan haastoi Jovanovicin, Matorcevicin ja Žig infolle haastatteluja antaneen kunnan tarkastajan oikeuteen kunnianloukkauksesta toukokuussa 2019 vaatien noin 2 500 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä ja maineen vahingoittamisesta. Suurin osa maan tiedotusvälineistä on nyt hallitsevan puolueen omistuksessa. Puolustus vetosi siihen, että haastetta ei ollut toimitettu perille. Vuonna 2019 Serbian sijoitus romahti sijalle 90, mikä vastaa Unkarin, Israelin ja Liberian sijoitusta. 2019. – Ongelma on instituutioiden hiljaisuus. – Kukaan ei ottanut vastuuta tämän tytön kuolemasta, Jovanovic sanoo. Toukokuulle siirretty käsittely keskeytyi heti syyttäjän luettua syytteet, koska puolustuksen asianajajalla oli toinen oikeudenkäynti samaan aikaan. Simonovicin lähipiirissä on tapahtunut myös selitystä vaille jääneitä kuolemantapauksia, Jovanovic kertoo. Hän kertoo, että Simonovic on aiemmin tuomittu alaikäisen tytön kidnappauksesta ja vaaliuurnien tuhoamisesta vaalien aikana Dražanjin kylässä. Simonovicin täti hukkui vesisäiliöön epämääräisissä olosuhteissa. YDIN 1 / 2020 38 YTIMEKKÄÄT. Milan Jovanovicin mukaan Simonovic ja hänen lähipiirinsä ovat sekaantuneet useisiin rikoksiin. Syytetty poliisiviranomainen muutti kertomustaan ja väitti, että hänet olisi aikaisemmin pakotettu nimeämään Simonovic iskun tilaajaksi, vaikka hän oli toiminut omasta aloitteestaan. Hän myös järjesti tyttärelleen syntymäpäiväjuhlat talossa, jossa oli aitaamaton terassi. 2010-luvulla tilanne on jatkuvasti heikentynyt. Populistinen keskustaoikeistolainen Serbian edistyspuolue nousi valtaan 2012. Myöhemmin viivästyksiä on selitetty sairastapauksilla
– Minä en tiedä kaikkea, hän toteaa. Kevyesti harmaantunut herra selittää luottavansa siihen, että oikeus tulee selvittämään, onko herra Simonovicista vaaraa herra Jovanovicille vai ei. K ysyn milan Jovanovicilta, miksi hän asuu täällä, paikassa, jossa hänen henkensä on uhattuna. Onko heistä mukava tulla töihin, vai raastavatko ristiriidat heidän sydäntään. Nimi tulee siitä, että heille järjestetään bussikyyti mielenosoitukseen ja voileipiä välipalaksi. maan, jos ne huolehtisivat tehtävistään, sanoo Matorcevic. Milan Jovanovic esittelee tulipalossa säästynyttä kansiota, joka sisältää todisteet siitä, että Jovanovicien talo on laillisesti rakennettu. YDIN 1 / 2020 39 YTIMEKKÄÄT. Turvallisuuspalvelun työntekijä siirtyy levollisin mielin suorittamaan seuraavaa tehtävää. Turvallisuuspalvelun miehet arvioivat keikkansa kestävän oikeuden päätökseen asti. Serbiassa mielenilmauksiin palkinnon toivossa tai rangaistuksen pelossa osallistuvia kutsutaan ”voileipäihmisiksi”. Oikeudenkäyntien yhteydessä on nähty myös Simonovicia tukevia mielenosoituksia. – Olen kotoisin täältä, jälkikasvuni on täällä, kaikki esi-isäni ovat täältä. Tämä on sukutalo. Kysyn heiltä, kokevatko he asemansa ristiriitaisena suojellessaan hallituksen kriitikoita. Silloin selviää, mikä Simonovicin rooli on ollut – tai miten vahva hänen yhteiskunnallinen asemansa nykyisin on. Miehet nauravat minulle
Digivaikuttamisen KEINOT YDIN 1 / 2020 40 YDINHETKI. Kirjoittaja Katri Pajusola Nettivaikuttamisen parissa työskentelevät nuoret aktivistit pohtivat kysymystä siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaatio tuo yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle
YDIN 1 / 2020 41 YDINHETKI. Mutta varmastihan kyse on vallasta, kun on julkisesti puhumassa jostain. Tuntuu kuitenkin kummalliselta ajatella itsellä olevan paljon valtaa, koska minähän juuri taistelen ja kritisoin monia instituutioita ja henkilöitä, joilla on valtaa, Verwijnen sanoo. Joitain ison joukon vaatimuksista saavutettiin, mutta ei liikkeen lopullista tavoitetta. Kolehmaisen mukaan jonkin aiheen pysyminen agendalla on taistelu jokapäiväisen politiikan tilasta. – Silakkaliike pyrkii osallistamaan rivikansalaisia antirasistiseen työhön. Haluan aktivismin avulla valita sen vaikeimman ja polttavimman asian ja pyrin vaikuttamaan siihen. Tuntui vaikealta tietää, kenen toiveita ja vaatimuksia oli siinä tosi isossa ryhmässä esittämässä. – Ilmastoheräämiseni tuli yllättävän myöhään, mutta varsinkin nyt, kun homma ei ole vielä hoidossa ja ilmastosta oppii koko ajan lisää, ei ole kiire muuhun aktivismiin. – Olen ehkä jo lapsuudenkodin peruja aktivistityyppiä, kehitysapua tai turvapaikanhakijoiden auttamista. – Vaikka en halunnut olla mikään diktaattorijohtaja, olin kuitenkin kampanjalle ”se naama” eli minua pyydettiin moniin paikkoihin edustamaan ja puhumaan isoille joukolle. Voidaan siis erottaa käsitteet valta ja näennäinen valta. H elsingin yliopiston Tiedekulmassa tammikuussa järjestettyyn keskusteluun osallistuneista aktivisteista kukin ajaa omaa hankettaan ja aihealuettaan, joiden teemat vaihtelevat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja yhdenvertaisuuden puolustamisesta mielenterveystyöhön. Positiivisuus ja vakavastiotettavuus ovat Silakkaliikkeessä tosi isoja teemoja, kun yritetään osallistaa ihmisiä positiivisuuden kautta. Verwijnen kertoo olleensa mukana myös monessa muussa rasisminvastaisessa työssä. – Keskustelen paljon institutionaalisesta rasismista ja piilorasismista, jota tapahtuu rakenteissa. Vaikuttamisen välineenä kaikilla on netti ja sosiaalinen media, yhdellä tosin myös muodollista valtaa kaupunginvaltuutettuna ja europarlamentaarikkona. Ehdottomasti saatiin silti aikaan liikettä oikeaan suuntaan ja vaikutusta! E rityisesti yhdenvertaisuusasioihin huomionsa kiinnittävä nuori helsinkiläinen someaktivisti Fatima Verwijnen on ollut perustamassa Suomeen uutta Silakkaliikettä, joka on rauhanomainen liike jakamattoman ihmisarvon, luonnon, tieteen, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta. Tuntuu valheelta ja narsistiselta ajatella itsellä olevan valtaa, kun vallan keskiö on juuri sitä, mitä haluan murtaa – eli jakaa valtaa niille, joilla sitä ei tässä yhteiskunnassa ole. – Alussa postasin omalle Facebook-seinälleni Ilmastoveivi 2019 -kampanjasta. Ylipäätään halu jeesiä. Hän kuitenkin täsmentää, että tämän merkitys tuntuu enemmän vastuun ja luottamuksen kuin vallan kautta. Kolehmainen kertoo turhautuvansa aktivismissa siihen, että aktivistilla on valtaa vaatia, mutta poliittisia päätöksiä ei pysty kuitenkaan pakottamaan: päättäjät kyllä sujuvasti kuuntelevat aktivistia ja kahvitkin tarjoavat, mutta eri asia sitten on, mitä pöytäkirjaan kirjoitetaan. – Katson vallan käsitettä vähemmistöperspektiivistä. Kolehmainen tuntee, että hänellä on valtaa silloin, jos Ilmastoveivistä tullaan kysymään, miten hän jonkin asian tekisi. Verwijnen kertoo, että hän haluaa vaikuttaa tuomalla suomalaisen rasismin ongelman näkyväksi puhumalla siitä somessa. Tilaisuudessa toimittaja Ina Mikkola kysyi keskustelijoilta, mikä on ollut vaikuttavin teko heidän tähänastisessa toiminnassaan ja kuinka paljon he kokevat, että heillä on valtaa. Siitä se sitten lähti ihmisten aktiivisuuden ansiosta, vastaa ilmastoaktivisti Laura Kolehmainen. – Kyllä Ilmastoveivillä ja itsellänikin oli valtaa, mutta mihin se sitten kiteytyi. – On tullut tunne vallasta, kun omilta yhteisöiltä on saanut positiivista palautetta toiminnasta. Vaikka siis se, että mustat eivät saa töitä, on se konkreettinen ongelma, ei n-sanan käyttö. Ongelma on vain siinä, miten puhua rasismista positiivisesti
Ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle Fatima Verwijnen, Ina Mikkola, Alviina Alametsä, Kasper Strömman ja Laura Kolehmainen. YDIN 1 / 2020 42 YDINHETKI. LE N N O N ITRA U H AN LÄ H ET TIL ÄÄ T JA H EL SIN G IN YL IO PIS TO N YH TE ISK U N N AL LIS EN M U U TO KS EN O PIS KE LIJ O ID EN AIN EJÄ RJE ST Ö KU M O U S RY – Kun sain positiivisen vastineen mummolta Kuopiosta, tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että tämä toimii! Tajusin, että nihilistinen retoriikka ei ole se ainoa tapa vaikuttaa, vaan parempi on kommunikoida juttuja myös kivan kautta, kuvailee Verwijnen. V ihreiden kaupunginvaltuutetun ja tuoreen europarlamentaarikon Alviina Alametsän mielestä vaikuttaminen on innostavaa ja siihen liittyy myös valtaa ja vastuuta, kun täytyy varmistaa, että kaikki menee niin kuin pitää
Ääripäinä somettajaa uhkaa loppuunpalaminen, mutta palkintona taas toimii voimaannuttaminen. – Meemikulttuurilla eli huumorilla voidaan abstraktia politiikkaa hieman lähentää ihmisiin. – Omalla kohdallani katson, että Terapiatakuu-kampanjan kansalaisaloitteen vireillepano oli merkittävin tähänastinen kansalaisaktiivisuuden osoitus. – Valta on mielestäni nykyjärjestelmässä balanssissa Suomessa. Europarlamentissa vaikuttamaan pääsee sitten vielä laajemmalla skaalalla. Toisaalta minäkin uskon, että vaikuttamisen tavoissa on käynnissä muutos. YDIN 1 / 2020 43 YDINHETKI. IHMISIÄ AUTTAA, JOS JOKU PYSTYY TARJOAMAAN VAIKKA PITKÄN RAPORTIN HELPOSTI YMMÄRRETTÄVINÄ PALASINA. Alametsä ei kuitenkaan tunne olevansa varsinaisesti someinfluensseri. Toivon, että kampanjan avulla saadaan muutosta mielenterveyspolitiikkaan Suomessa. T elevisiojuontaja, graafikko ja someinfluensseri Kasper Strömman kertoo pitäneensä jo vuosia blogia, jossa hän on tuonut vakavia aiheita kevyeen valoon ja siten tehnyt niistä helpommin lähestyttäviä. – Sosiaalisesta mediasta ajattelen, että se on alusta, jota kannattaa käyttää, koska se on helppo tapa saada isoja muutoksia aikaan. Esimerkiksi itse uskon vaalikampanjoinnissa kadulla jutteluun enemmän kuin someen. – Somen käyttö saattaa hermostuttaa, mutta itse menen logiikalla, että kun on oma itsensä ja edistää vain niitä asioita joihin uskoo, ei voi mennä kovin pahasti pieleen. Miten sosiaalisessa mediassa siis voitaisiin mennä seuraavalle tasolle ja aidosti käydä rakentavaa keskustelua. Poliitikot eivät yleensä tee päätöksiä, jollei ole ihmisiä vaatimassa muutosta, ja kadulta on vaikea saada lakia käytäntöön. Mielenterveys tai eriarvoisuuden kitkeminen eivat ole olleet niin paljon muiden poliitikkojen agendalla. En tiedä, mikä impakti yhteensä on, tai onko sitä edes tärkeä tietää. Tsemppauksen osoittaminen someaktivistille, joka julkisesti puolustaa hyvää asiaa, voi silti olla merkittävä juttu, joka antaa aktivistille voimaa. Itse en olisi varmasti päättämässä ilman somea tai varsinkaan äänestäjiä, Alametsä pohtii. – Kaupunginvaltuutettuna olen nyt kuitenkin ollut hyvin iloinen siitä, mitä politiikalla on mahdollista saada aikaan, myös nopeita muutoksia. Mikkola haluaa kannustaa myös ”think big” -ajatteluun, koska sosiaalisen median välityksellä aktivismi voi tänä päivänä olla maailmanlaajuista. Ongelmana vain on, että päättäjät eivät aina tee, mitä lupaavat. Strömmanin mukaan täytyy silti valita, mihin energiansa pistää: tärkeämpää saattaa olla vaikka kirjoittaa rakentava juttu kuin yötä myöten vääntää asioista netissä. Sillä on oma arvonsa. – Se on haastava kysymys, kun kukaan ei ole vastuussa keskusteluista, joita käydään, eivät myöskään ylirasittuneet moderaattorit, Verwijnen sanoo. – Uskon, että jos maailmaa halutaan muuttaa, se tehdään sekä kadulla, vaikka somessa, että parlamentissa. Ennen Alametsä ajattelikin, että aktivismi on politiikkaa nopeampi tapa vaikuttaa. SILLÄ ON OMA ARVONSA. Vastineet somekirjoituksiini eivät ole olleet kovin pahoja, ja vihapostikin on ehkä metoo-kampanjan ansiosta vähentynyt. Fakta kuitenkin on, että kun kirjoitan vakavista asioista hauskalla kulmalla, kukaan ei koskaan lähetä vihapostia, Strömman toteaa. Molempia puolia siis tarvitaan. – Kaiken keskustelun tulee joka tapauksessa lähteä toisen kunnioittamisesta, vaikka olisi eri mieltäkin, määrittelee puolestaan Mikkola. – Päätin kaksi vuotta sitten ryhtyä influensseriksi, koska mielestäni siinä on kiva vähän sekoittaa kevyitä ja vakavia asioita. Keskeinen kysymys kaikessa somettamisessa on jaksaminen ja ajan käyttö. Ihmisiä auttaa, jos joku pystyy tarjoamaan vaikka pitkän raportin helposti ymmärrettävinä palasina
Tasa-arvo avaimena kehitykseen Haastattelija Arja Alho Kuva Kimmo Räisänen YDIN 1 / 2020 44 YDINHETKI
Afrikan unionin suhteen Mlambo-Ngcuka on luottavainen. Vaikka Afrikassa on kasvavia talouksia, eriarvoisuus on suuri ongelma. Siksi Mlambo-Ngcukan mielestä on tärkeätä luoda yhteyksiä nuorempiin sukupolviin ja kannustaa heitä olemaan aktiivisia. Kaikkialla on ihmisiä ja valtioita, jotka uskovat tasa-arvoon, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen samoin kuin ilmastonmuutoksen torjumisen välttämättömyyteen sekä maahanmuuttajien ja heidän oikeuksiensa turvaamiseen. Tavalliset ihmiset kannattelevat tätä maailmaa edelleen. En olisi voinut uskoa aikanaan, että yliopistoista valmistuu nykyään niin paljon nuoria. Ei pidä tuijottaa vain bruttokansantuotteeseen vaan keskittyä todelliseen tasa-arvon edistymiseen. Samaa voi nähdä myös valtioiden tasolla. – Ne, jotka ovat feministisen agendan takana, haastavat muukalaiskammoa, homofobiaa, mutta myös ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Suomessa voimme Phumzile Mlambo-Ngcukan mukaan olla muiden pohjoismaiden kanssa muutoksen tekijöitä ja osoittaa, että sukupuolten tasa-arvo on toteutettavissa. Mutta kyse on muodollisista rakenteista. Y hdistyneiden kansakuntien tasaarvojärjestö UN Women edistää naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia. Olen kuitenkin toiveikas, että ymmärrämme tasa-arvon merkityksen läpikäyvänä periaatteena kaikessa yhteiskuntapolitiikassamme. Mlambo-Ngcukan mukaan on huolestuttavaa, että on valtioita, jotka käyttävät veronmaksajien varoja sellaiseen yhteiskunnalliseen ohjelmaan, joka edesauttaa syrjimistä, suvaitsemattomuutta ja kansalaisoikeuksien polkemista. Edistystä sukupuolten tasa-arvossa on tapahtunut, mutta on otettu myös taka-askeleita. Laajat ruohonjuuritasolle ulottuvat muutokset puuttuvat. Entä Etelä-Afrikka. Mitä hän ajattelee tasaarvosta maailmalla juuri nyt. – Olemme vasta toipumassa kymmenvuotisesta Jacob Zuman kaudesta, joka oli takaisku sukupuolten tasa-arvolle. Sen työn pohjana on Pekingin naisten maailmankonferenssin päätös julistaa sukupuolten tasa-arvo ihmisoikeudeksi sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva YK:n yleissopimus. – Tärkeätä on edistää korruption vastaista taistelua ja vahvistaa hyvää hallintoa. Kymmenen vuotta toimineen UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka on tullut aamulennolla New Yorkista Suomeen vauhdittamaan Generation Equality -kampanjaa, jolle hän toivoo tukea. P humzile mlambo-ngcuka on etelä-afrikkalainen ja hän on ollut keskeinen toimija apartheidin jälkeisen uuden Etelä-Afrikan rakentamisessa. Enemmistöstä ei ole kyse. Nyt ei pidä olla hiljaa. Etelä-Afrikan Cyril Ramaphosasta on tulossa puheenjohtaja ja hän on ottanut keskeiseksi tavoitteeksi juuri sukupuolten tasa-arvon edistämisen. – Oikeastaan demokratiasta on muodostunut fasadi. Yhtäältä on edistystä naisten johtajuudessa ja osallisuudessa. Meillä on sukupuolten tasa-arvon täyttäviä hallituksia. Hän aikoo jatkaa seuraavana aamuna Nairobiin. – Kuvani on kaksinainen. Siksi yhdenkin muutoksentekijänaisen merkitys on suuri: power of one. Luotan heihin. Siksi haluan puskea ihmisiä sanomaan mielipiteensä ja seisomaan rohkeasti tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden rintamassa. Pekingistä alkaneen prosessin on tultava äänekkääksi. – Mutta voimme hukkua hiljaisuuteen. – Maailma on nyt hyvin jakautunut. Kyse ei ole vain kansalaisyhteiskunnan joistakin toimijoista. Tarvitsemme sukupolvirajat ylittävää toimintaa ja yhdistäviä liittoumia. Ensimmäistä kertaa oman sukupolveni aikana olen voinut nähdä piilevän rasismin nousevan. Tasa-arvo ei toteudu vielä yhdessäkään maailman maassa. YDIN 1 / 2020 45 YDINHETKI. Parlamentteihin on valittu päättäjiä, jotka ajavat selvästi fasistisia päämääriä. Miten hän näkee niin Afrikan mantereen kuin Etelä-Afrikankin merkityksen tasa-arvon edistämisessä
YDIN 1 / 2020 46 YDINHETKI Ensin koti ja sitten kaikki muu Teksti ja kuvat Giacomo Sini Vallatussa tornitalossa Livornossa asuvat vierekkäin eri taustoista tulevat perheet. 46 YDINHETKI YDIN 1 / 2020. Ammattiliiton tuella he ovat myös valmiita osoittamaan mieltään muiden häätöuhan alla elävien puolesta
47 YDINHETKI YDIN 1 / 2020. YDIN 1 / 2020 47 YDINHETKI Marokkolainen Adil korjaamassa sähkökaapin ovea La Cignan tornitalon ulkopuolella
Paikalliset kutsuvat sitä La Cignan torniksi ympäröivän kaupunginosan mukaan. Nykyään La Cignassa asuu yli 50 italialaista ja ulkomaalaissyntyistä perhettä, jotka elävät sen kuudessa alimmassa kerroksessa. – Minulla oli pieni yritys, jossa oli tusinan verran työntekijöitä, hän kertoo erään tapaamisen aikana. Samaan aikaan kellarikerroksista löytyi vesivahinkoja. Vuonna 2016 kaksikymmentä perhettä päätti vallata rakennuksen usb-ammattiliittoon kuuluvan vuokralaisja asukasjärjestö asiausb:n sekä paikallisen oikeutta asuntoon puolustavan komitean tuella, jolloin tornista tuli Livornon suurin muuten asuntoa vailla olevien asuinpaikka. Nykyään hän on yksi paikallisen moskeijan aktiiveista. Kolmen vuoden ajan tornissa on pidetty viikoittaisia kokouksia, joissa päätetään sen ylläpidosta sekä yhteisten tilojen siivousvuoroista. ”Olen paljon velkaa La Cignan ihmisille ja ammattiliitolle”, hän sanoo.. Nykyään hän on yksi rakennuksen edustajista ja asia-liiton aktiivisimmista jäsenistä. YDIN 1 / 2020 48 YDINHETKI Y hdeksäntoistakerroksinen tornitalo kohoaa keskellä Livornon pohjoisten lähiöiden autioita katuja Toscanassa. Rakennuksen suunnitteli 1980 – 90-luvuilla insinööri Luigi Piazza, jonka ajatuksena oli tehdä siitä ensimmäinen askel koko alueen uudelleensyntymisessä. Aikaisemmin tornissa asunut Gianfranco puhuu usein näissä keskusteluissa. Youssef työskenteli aikaisemmin keittiöapulaisena, mutta menetti työnsä sairastuttuaan. Kaksi vuotta myöhemmin tyhjä rakennus huutokaupattiin noin 20 miljoonalla eurolla. Kävi kuitenkin toisin: rakennustyöt loppuivat 90-luvulla, ja vuonna 2006 tornitalon omistava yhtiö meni konkurssiin
Järjestö alkoi toimia vuonna 2006, jolloin tilanne oli hyvin erilainen kuin nyt, hän kertoo. – Ensimmäinen valtaus järjestettiin kriisin ollessa pahimmillaan, Giovanni kertoo. Teen tätä työtä, koska tajusin, että solidaarisuus on tärkeä ase. Sen jälkeen Gianfranco häädettiin kotoaan, koska hän ei pystynyt enää maksamaan vuokraansa. Käännekohta oli vuonna 2012, jolloin yhä useampia perheitä uhattiin häädöllä. Useimpien muiden mentyä nukkumaan puhelin soi: seuraavana aamuna tullaan häätämään keskustassa asuva perhe ja tarvitaan mahdollisimman monta ihmistä saapumaan paikalle tukemaan heitä. Uutisen kertoo Giovanni, nuori asia:n maakunnallinen edustaja. Tällöin osa asumisoikeuskomiteasta päätti liittyä ammattiliittoon, hylkäämättä kuitenkaan poliittista kamppailuaan. – 95 prosenttia häädöistä johtui siitä, että vuokrasopimusta ei ollut uusittu, ja vain viisi prosenttia liittyi vuokrarästeihin. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut. – Nykyään olen täysiaikainen ammattiliittoaktiivi ja olen saanut pitkän kamppailun jälkeen kaupungin vuokra-asunnon. Minä ja muut osakkaat olimme pahasti veloissa. Me tiedämme, ketkä ovat meidän puolellamme ja keihin me voimme luottaa, ja me emme ole valtaajia oman etumme takia, vaan niiden puolesta, jotka ovat samassa tilanteessa kuin me. – Ennen liiton perustamista asumisoikeuskomitea tarjosi ensimmäisenä tukea asuntoa vailla oleville perheille. La Cignan viikoittaisissa iltakokouksissa päätetään rakennuksen ylläpidosta ja yhteisten tilojen siivousvuoroista sekä suunnitellaan toimintaa häätöuhan alla elävien puolesta.. YDIN 1 / 2020 49 YDINHETKI – Talouskriisin takia jouduimme maksuvaikeuksiin ja yritykseni piti lopettaa
Tämä ei kuitenkaan riittänyt pysyväksi ratkaisuksi. Livornossa asuin yhdessä muiden ihmisten kanssa ja maksoin vuokraa, johon minulla ei ollut varaa, joten menin elämään yksin asuntovaunuun. Lapsien lähtiessä kouluun Youssef, 53-vuotias marokkolaismies, joka on asunut Italiassa vuodesta 1998, siivoaa asuntonsa sisäänkäyntiä. – Asuin ennen Barissa, mutta minun piti muuttaa sieltä töiden takia. Pian sen jälkeen päädyin työkyvyttömyyseläkkeelle.” > Yhteiskäytössä oleva tila rakennuksen kolmannessa kerroksessa. ”Työskentelin osuuskunnassa ja jouduin olemaan onnettomuuden takia kuusi kuukautta poissa töistä. YDIN 1 / 2020 50 YDINHETKI K ahvin tuoksu täyttää tornitalon käytävät aina aamuisin. Aikaisemmin olin tiskaaja ja keittiöapulainen, hän kertoo siemail< Maurizio (oik.) oli yksi tornitalon ensimmäisistä asukkaista. Sitten Youssef sai kuulla asia-liitosta, joka auttoi häntä saamaan asuinpaikan La Cignasta.. – Sitten sairastuin enkä voinut enää tehdä töitä. lessaan juuri haudutettua marokkolaista teetä
Niiden perässä juoksee Barbara, viisikymppinen nainen, joka asuu tornissa tyttärensä Giulian kanssa. päivään saakka. Tämän takia kylmänä joulukuun aamuna noin 200 ihmistä, joista osa on tullut muualta Toscanasta, on kerääntynyt tornitalon juurelle odottamaan ulosottomiestä. – Kaupungissa on tyhjiä ja käyttämättömiä taloja, mutta niitä ei saa käyttää. Me olemme ja tulemme olemaan täällä aina, kun jotakuta uhkaa häätö, hän sanoo. Hän pitää tauon ja katsoo rakennusta. Tornitalon arkista ilmapiiriä on häirinnyt viesti Livornon tuomioistuimelta: rakennuksessa asuvat perheet aiotaan häätää välittömästi sen suurelta osin omistavan San Teodoro -yhtiön vetoomuksesta. Meidän on mobilisoiduttava puolustamaan tätä tilaa päivä ja kokoontuminen toisensa jälkeen sekä oltava aina paikalla puolustamassa kaupungin muita talonvaltauksia. – Ensin tulee koti, katto pään päälle, ja sitten kaikki muu. Jos määräys pannaan täytäntöön, 110 ihmistä jää vaille asuntoa. – On tärkeää, että niin monet ovat tulleet ilmaisemaan solidaarisuuttaan tänä aamuna. Luca-niminen nuori mies ottaa seinältä banderollin ja lukee ylpeydestä karhealla äänellä: – Jos ostatte La Cignan, tietäkää, että ostatte myös meidät. Käännös: Eero Suoranta.. Livornon kunta on ilmoittanut, että sillä ei ole mahdollisuuksia vastata tällaisen mittakaavan kriisiin. Giovanni ilmoittaa, että julkisen vallan väliintuloa on lykätty tammikuun 31. Erityisesti kunnan omistamat asunnot hylätään ja niiden annetaan homehtua, hän sanoo vihaisesti, sytyttäen samalla savukkeen ja siemaisten kahvia pienessä kodissaan. YDIN 1 / 2020 51 YDINHETKI Joukko koiria syöksyy ulos rakennuksen pääsisäänkäynniltä ja alkaa juosta ympäri valtaisaa pihaa
Tutustu materiaaliin osoitteessa: rauhankasvatus.fi/nuoret-rohkeat RAUHA ON ROHKEUTTA.. Nuoret & Rohkeat -harjoitukset videoineen tarjoavat välineitä käsitellä vaikuttamista yhdessä nuorten kanssa
54 TEEMU VAARAKALLIO Zeitgeistina turvallisuus / 58 PERTTI JOENNIEMI Perinteiset uhkakuvat joutuvat väistymään / 62 OTTO KYLMÄLÄ Keisareita ja narreja – Yhdysvaltain presidentit elokuvissa / 68 KALEVI SUOMELA Onko Suomessa kansalaisrintamahallitus. YDIN 1 / 2020 53 YDINHETKI Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. / 73 MAIJALIISA MATTILA Sotien pitkät varjot / 76 ANTTI RAJALA Myötätuntokasvatuksella fasismia vastaan
Nuori mies oli asialla myös kymmenen vuotta myöhemmin, tällä kertaa Turussa. Šokista selvittyään julkinen keskustelu asemoitui tukevasti mielenterveyden, koulukiusaamisen, syrjäytymisen ja varhaisen puuttumisen kaltaisten sosiaalipoliittisten kysymysten ympärille. Ympäristökriisin nopea eteneminen lisää turvallisuudenkaipuuta, mutta turvallisuus ei ole viaton projekti. Silmittömän väkivallanteon seurauksena surmansa sai tällä kertaa vain kaksi sivullista, mutta sosiaalipolitiikan sijasta viitekehys tapahtumien merkityksellistämiselle rakennettiin kansainvälisen terrorismin, tiedustelun, poliisin kyvykkyyksien ja rajaturvallisuuden varaan. YDIN 1 / 2020 54 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Teemu Vaarakallio TURVALLISUUS Zeitgeistinä V uosina 2007 ja 2008 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset pysäyttivät Suomen: Jokelassa nuori mies surmasi kahdeksan ja Kauhajoella kymmenen kanssaopiskelijaa. Pahimmillaan vaarana on demokratian kaventuminen
Edellä mainitun kaltaiset dynaamiset edut ovat lisänneet lukuisten yhteiskunnallisten toimijoiden houkutusta turvallistaa tärkeimmiksi katsomiaan kysymyksiä. Erityisen ahnaasti turvallistuminen on edennyt suomalaisessa lainsäädännössä: oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusen johtamassa tutkimusprojektissa pantiin merkille, että siinä missä 90-luvun alussa turvallisuuspuhetta löytyi vain noin joka kuudennesta esityksestä, oli Juha Sipilän hallituksen esityksistä noin 40 prosentissa viittauksia turvallisuuteen. Kuten esimerkit osoittavat, on inhimillisellä kärsimyksellä ja menetyksillä vain epäselvä yhteys siihen, mitkä asiat nousevat turvallisuuskysymyksiksi normaalin poliittisen harkinnan yläpuolelle. Ajatuksena on, että mitä dynaamisemmin, suoraviivaisemmin ja nopeammin voimme puuttua ympäristökriisin juuYDIN 1 / 2020 55 YTIMESSÄ. Kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat olleet turvallistamisen pioneereja aina 70-luvulta saakka. Objektiivisen uhkien määrittelyn sijasta erityisesti kansainvälisen politiikan tutkimuksessa onkin pitkään keskitytty turvallistamiseen, eli niihin kirjoitettuihin tai ääneen lausuttuihin puheakteihin, joilla asiakysymyksen käsittely siirretään tavallisesta poliittisesta ongelmasta turvallisuuden viitekehykseen. Koska turvallisuus nähdään yhteiskunnassa hyvin usein vastaansanomattomana arvona, on turvallisuusargumenttia vaikea vastustaa. Turvallisuuspoliittisiin syihin vedoten uhka-arviot ja päätöksen perusteena toimivat skenaariot ovat pienen puolustuspoliittisen asiantuntijajoukon salassa valmistelemia, eikä niitä voida turvallisuussyistä altistaa julkiselle keskustelulle. Selitystä turvallistamistrendille voidaan hakea esimerkiksi nopeatahtisen yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttamasta hallitsemattomuuden tunteesta, johon olemme pyrkineet vastaamaan laajentamalla turvallisuuden käsitettä aina vain uusiin asiakokonaisuuksiin. Kansalaisen demokraattiset osallistumismahdollisuudet kutistuvat merkityksettömiksi, kun harvat ja valitut turvallisuusekspertit linjaavat, miksi kymmenen miljardin ylimääräinen, valtiontalouden ulkopuolinen hävittäjähankintoihin osoitettu rahoitus on ainut vaihtoehto Suomen suvereniteetin turvaamiseksi. E rinomaisena esimerkkinä turvallistamisen mahdollistamasta etuajo-oikeudesta toimivat paljon puhuttaneet hävittäjäkaupat. Sukupuolittuneen kotiväkivallan tapaisten banaalien, tässä ja nyt tapahtuvien uhkien rinnalle ovat nousseet ilmastokriisin kaltaiset ajallisesti ja maantieteellisesti vaikeammin hahmotettavat globaalit epävarmuudet. Tämän turvallisuudeksi kutsutun poikkeustilan perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa nopeampi uhkakuviin puuttuminen jonkin suojelemisen arvoisen kohteen pelastamiseksi. Siksi sen käyttö on usein toimijoiden valitsema retorinen strategia, joka mahdollistaa asian käsittelyn normaalien poliittisten sääntöjen, kuten avoimuusperiaatteen, osallistumismahdollisuuksien tai budjettirajoitteiden ulkopuolella
Tämän etukäteen tunnustamalla ja tunnistamalla voimme vaikuttaa siihen, että teknokraattinen mandaatti laajenee tiedeyhteisön, ei maanpuolustuksen tai väkivaltamonopolin piirissä. risyihin, sitä suurempi on mahdollisuus säilyttää biosfääri turvallisena. Koska turvallistaminen vapauttaa päätöksenteon monista demokraattisista ja kansantaloudellisista vastuista, on se ollut ympäristöliikkeelle luonnollinen strateginen työkalu dynaamisuuden lisäämiseksi ja milloin Äiti Maan, milloin sivilisaation suojelemiseksi. Tämän hetken kansainvälisesti kiinnostavimmat ympäristöliikkeet Extinction Rebellion ja Fridays for Future ovat tunnistaneet turvallistamisen taian: ne rakentavat kuvaa meihin kaikkiin kohdistuvasta uhasta, joka vaarantaa jotain meille arvokasta. Toisaalta ekologisen jälleenrakennuksen tai sotatalousmobilisaation kaltaisten ehdotusten tekninen toteutus edellyttää väistämättä politiikan suoraviivaistamista ja asiantuntijavallan lisäämistä. Kuten nimetkin vihjaavat, on koululaisten ilmastolakkoliikkeen turvallistamispuhestrategiana tulevaisuuden pelastaminen, Extinction Rebellionilla taas myös ihmislajia uhkaavan sukupuuttoaallon pysäyttäminen. Kenties vielä demokraattisen avoimuusperiaatteen ja keskusteluperinteen kaventamista vaarallisempaa on turvallisuusdiskurssin taipumus viholliskuvien rakentamiseen. Vaikka tämä teknokraattinen kehitys on demokratialle haaste, voidaan siihen varautua huolellisella suunnittelulla. Tässä kiidossa on kuitenkin vaarana, että ei-toivotut seuraukset viuhuvat ohi kenenkään huomaamatta. Monialaisen yhteiskunnallisen harkinnan sijasta vastuu sysätään korostetusti turvallisuusja maanpuolustuseksperteille demokratian tuonpuoleiseen, ja ratkaisuehdotuksina tarjotaan kansalaisvapauksien rajoittamista, turvallisuusektorin laajentamista ja kovempia rajoja. Kuten hävittäjähankinnat osoittavat, piilee turvallistamisen nurjalla puolella väistämättä vaara demokratian kaventumisesta, vastakkainasetteluiden rakentamisesta sekä perinteisen turvallisuuskoneiston aktivoitumisesta sellaisissa kysymyksissä, joista se olisi paras pitää mahdollisimman kaukana. Molemmat liikkeet käyttävät turvallistamista taidokkaasti ja laaja-alaisesti nostaakseen ilmastokysymyksiä yhä pontevammin politiikan ja julkisen sfäärin agendalle, sekä rakentaakseen laajoja ilmastokysymykseen keskittyneitä kansanrintamia. Mikäli ilmastokriisistä kehystetään turvallisuuskysymys, johtaa se pahimmillaan samojen polkujen aktivoitumiseen kuin Turun puukotus. Olipa vihollinen sitten arvaamaton Venäjä, kiihkoideologinen terroristi tai ”pakolaisaalto”, on uhalla oltava muoto, YDIN 1 / 2020 56 YTIMESSÄ. Valtiontalouden budjettiraameista irtaantuminen auttaisi varmasti lähes minkä tahansa yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemisessa, mutta turvallistamisen magiikkaan liittyy valitettavasti myös erottamattomia sivuvaikutuksia. Y mpäristösektorilla hurjalla vauhdilla etenevä turvallistaminen osoittaa huolen ajankohtaisuuden
K oska turvallistaminen vaatii konkreettisen vihollisen, on mahdollisuuteen luonnollisten ympäristökatastrofien turvallistamisesta suhtauduttu varauksella. Tällainen rajojen logiikka ei ole ideologisesti vapaata tai kehity tyhjiössä: jos vastaamme ilmastokriisiin rakentamalla viholliskuvia, tulevat vastakkainasettelusta elävät ja sen oikeuttavat ideologiat voimistumaan entisestään. Tästä näkökulmasta liikkeiden esillä pitämät oikeudenmukaisuuden ja osallistumisen teemat ovat positiivisia signaaleja, joihin turvaamalla voidaan sopeutua myös välttämättömiin demokraattisen tilan muutoksiin. Ympäristökriisin – ja erityisesti sen aiheuttamien muuttoliikkeiden – turvallistamiseen liittyy siksi vaara kyynisestä ja polarisoituneesta maailmasta. Koska sekä turvallistamisen hyödyt että haitat ovat kiistattomia, on etsittävä myös vaihtoehtoisia narratiiveja laajalle yhteiskunnalliselle murrokselle. Ilmeisimpänä, vaan tuskin ainoana, vaihtoehtona voidaan ajatella 80-luvun lopun tapahtumia Itä-Euroopassa, jossa nopean muutoksen narratiivi rakennettiin turvallisuuspuheen sijasta solidaarisuuden, luopumisen ja vapautumisen ympärille. Erityisesti ympäristösektorilta löytyy esimerkkejä myös positiivisesta turvallistamisesta, jossa turvallistaminen on johtanut syvenevään yhteistyöhön eri intressiryhmien välillä vastakkainasettelun sijasta. Luopumisen ja solidaarisuuden puolustaminen turvallisuuden kyllästämässä zeitgeistissä on vastakkainasettelua vaikeampaa, mutta sen onnistuessa saatamme tulla pelastaneeksi samalla myös demokratian. Laajamittaista yhteiskunnan jälleenrakennusta suunnittelevien ilmastoliikkeiden on säilytettävä analyyttinen sensitiivisyytensä turvallistamiseen erottamattomasti liittyviä vaaroja kohtaan, ja varauduttava niihin ennakoivasti. Antroposeenisen ympäristökäsityksen yleistyminen on kuitenkin johtanut uudenlaiseen tilanteeseen, jossa ympäristöuhkista on entistä helpompaa asettaa vastuuseen ihmisiä ja kollektiiveja: maastopaloja, voimakkaampia hirmumyrskyjä ja merenpinnannousua on entistä vaikeampaa mieltää luonnollisina prosesseina. Kun meidät on ensin jaettu meihin ja muihin, on muut helpompi ampua raja-aidoille tai hukuttaa Välimereen. YDIN 1 / 2020 57 YTIMESSÄ. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan liikkeiden tulee itse vaikuttaa diskurssin suuntaan. jotta olemme valmiita tekemään kompromisseja sinänsä tärkeiksi katsomistamme kansalaisvapauksista ja laillisuusperiaatteista. Antroposeeni on antanut ympäristöliikkeille mahdollisuuden rakentaa uhkakuvia myös vastakkaiseen suuntaan, alhaalta ylöspäin: Greta Thunbergin puhutellessa päättäjiä suoraan hän maalaa kuvaa vastuuttomasta tulevaisuusrosvojen joukosta, kun taas Extinction Rebellionin analyysissä on läsnä syvempi systeeminen ulottuvuus, jonka mukaan myös epäonnistuneet poliittiset ja taloudelliset vallankäyttäjät ovat fataalisti epäonnistuneen uusliberaalin järjestyksen uhreja
Kansainvälisen järjestelmän muutokset ja kilpailuvaltioiden nousu vaativat identiteetin muutosta sekä varojen suuntaamista lähes tarpeettomaksi käyneestä asevarustelusta globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Kirjoittaja Pertti Joenniemi PERINTEISET UHKAKUVAT joutuvat väistymään YDIN 1 / 2020 58 YTIMESSÄ
Muutos maailmankansalaisiksi saattaa toteutua etenkin nuorempien sukupolvien osalta, mutta useimmista meistä ei tähän ole. Uuden, nykyhaasteita vastaavan itseymmärryksen sijasta tuloksena on identiteettikriisi ja pyrkimys pitäytyä epätoivoisesti kansalliseen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen nojaavissa lähtökohdissa. Se merkitsi ainakin miespuolisille kansalaisille yleensä asevelvollisuutta, joka paitsi tasa-arvoisti, myös tarjosi väylän osallistumiselle johonkin sankarilliseen, arjen yläpuolelle kohoavaan ja yleensä yleväksi koettuun. T oki myös nykymaailma tarjoaa merkittäviä haasteita ennen kaikkea ilmastonmuutoksen muodossa, mutta ne eivät ole valtiokeskeisiä samaan tapaan kuin perinteiset turvallisuushaasteet. Ne edellyttävät siten myös identiteettimuutosta siinä mielessä, että itseymmärrys on yhä useammin kyettävä ankkuroimaan maailmanlaajuisiin, valtiolliset rajat ylittäviin haasteisiin. Ongelmat eivät pysähdy rajoille eivätkä ole yksittäisten valtioiden hallittavissa vaan vaativat nimenomaisesti laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä. YDIN 1 / 2020 59 YTIMESSÄ. Kansainvälistä järjestelmää ei siten määrittänyt valtioiden perimmäinen samankaltaisuus kilpailuvaltioina vaan nimenomaisesti erilaisuus ja kansalliseen suvereniteettiin nojaava erilläänolo. Muutos on varsin merkittävä suhteessa vanhaan westfalenilaiseen valtioiden väliseen järjestelmään, jolloin sodan koettiin olevan potentiaalisesti aina läsnä valtioiden välisissä suhteissa. V altiot ovat nykyään ensisijaisesti markkinaja kilpailuvaltioita. Määrittävänä tekijänä on edullisen aseman tavoittelu niiden välisessä, samankaltaisuuteen perustuvassa hierarkiassa. Valtiot kilpailevat – ja kilpailu saattaa myös olla ajoittain varsin kiivasta, kuten se on viime aikoina ollut varsinkin Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä – mutta ne ovat viime kädessä kuitenkin samalla pelikentällä. Yhteistyötä saattoi toki olla sotilaallisten liittoumien muodossa, mutta liitot olivat ensisijaisesti intressipohjaisia ja siten varsin epävakaita. Siinä missä markkinavaltioiden maailma tarjoaa kansalaisille itseymmärryksen ennen kaikkea kuluttajina, oli vanhassa varusteluvaltioiden maailmassa tarjolla huomattavasti dramaattisempia, ylevämpiä ja kestävämmäksi koettuja identiteetin rakennuspuita. Antoihan vanha voimapolitiikan ja jatkuvan sodanuhkan maailma kansalaisille mahdollisuuden asemoitua isänmaan puolustajana ja varjelijana. Keskeisinä arvoina olivat itsenäisyys, riippumattomuus, alueellinen koskemattomuus sekä valtiollisten rajojen tiukka vartiointi. Itsenäisyyden ja riippumattomuuden korostaminen tai pyrkimys varjella rajojen loukkaamattomuutta eivät toimi näiden luonteeltaan globaalien haasteiden yhteydessä. Niiden merkitys ja kansainvälinen asema määräytyy siitä, mitä niillä on panna peliin suhteessa muihin valtioihin taloudellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti
Todennäköistä kuitenkin on, että myös toinen kaasuputki vähitellen valmistuu ja näin tapahtuu siitä huolimatta, että Yhdysvallat on presidentti Trumpin johdolla aivan projektin loppuvaiheessa asettanut projektiin liittyviä sanktioita. Vaikka Nord Stream 1 on ollut ongelmitta toiminnassa jo useamman vuoden, on toisen vastaavan putken rakentamisesta tullut elämää suurempi kysymys siitäkin huolimatta, että kyseessä on kansainvälinen yhteishanke, johon venäläisten yritysten ohella osallistuu myös saksalaisia, ranskalaisia ja hollantilaisia toimijoita. Siihen olisikin vaikeaa vastata ilman, että paljastetaan koko puuhan lepäävän poliittisesti tyhjän päällä. Perinteinen turvallisuuspoliittinen tematiikka tarjoaakin tähän hyvän lähtökohdan ja siten on ymmärrettävissä, että varustelumenot ovat Euroopassa nykyään samalla tasolla kuin ne olivat 1980-luvulla kylmän sodan kuumimpaan aikaan. K ansainvälisen politiikan luonteen muutosta kuvaa hyvin se, että myös mahdolliset konfliktien aiheet joudutaan ainakin Euroopassa hakemaan kasvaneen keskinäisriippuvuuden maailmasta. Viimeinen klassinen ja varsinainen valtioiden välinen voimapoliittinen mittelö koettiin Euroopassa itse asiassa jo yli puoli vuosisataa sitten ja sekin oli Varsovan liiton sisäinen selkkaus Neuvostoliiton hyökätessä parin liittolaismaan tukemana Tšekkoslovakiaan. Aseellisia konflikteja on toki esiintynyt myös Euroopassa, mutta ne ovat 1990-luvun alkupuolelle ajoittuneiden Jugoslavian hajoamissotien tai Georgian vuoden 2008 sodan tapaan olleet lähtökohtaisesti sisäisiä kiistoja, joihin ulkoiset toimijat ovat sitten eri syistä puuttuneet. Varustelu jatkuu ja mittaa otetaan kuvitelluista vastustajista järjestämällä mittavia sotaharjoituksia tai syyllistymällä ajoittain provokatiivisiin toimiin esimerkiksi loukkaamalla naapurimaan ilmatilaa. Ratkaisevia ovat kuitenkin viime kädessä kilpailuvaltioiden maailman säännöt ja ne ohittavat tässäkin yhteydessä vanhan voimapoliittisen maailman vaateet, jolloin Nord Stream 2 varsin todennäköisesti normalisoituu ensimmäisen putken tapaan osaksi eurooppalaista yhteistyötä. Mukana on myös suomalainen Fortum saksalaiskytkentöjensä kautta. Voisi itse asiassa hyvin väittää, että olisi rauhanpoliittisesti varsin perusteltua pyrkiä nimenomaisesti sitouttamaan Venäjä erilaisten yhteishankkeiden muodossa osaksi kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmaa eikä eristää sitä tavalla, joka ruokkii ja vahvistaa Venäjän muutenkin hellimiä ja kaipaamia menneisyyshakuisia viholliskuvia. Kysymys mahdollisen sodan poliittisista ja yhteiskunnallisista syistä ei tässä yhteydessä kiinnosta juuri ketään. Meneillään oleva Itä-Ukrainan sota noudattaa samaa kaavaa, eikä Krimin valtaukseen ole reagoitu sotilaallisin keinoin vaan kohdistamalla Venäjään taloudellisia sanktioita. Tämä merkitsee myös sitä, että sotilaallinen logiikka eristäytyy varsinkin Euroopassa vielä nykyistä voimallisemmin omaksi erilliseksi ja omalakiseksi saarekkeekseen. Ne ovat viime vuosina kasvaneet olennaisesti siitä huolimatta, ettei vastakkaisia sotilasliittoja kylmän sodan tapaan enää ole, ja poissa on myös kapitalismin ja sosialismin välinen vastakkaisuus. YDIN 1 / 2020 60 YTIMESSÄ
On kuitenkin selvää, että monille meistä tämä muutos on identiteettipoliittisesti erittäin haastava. Vaikka ilmastonmuutos etenee hitaasti, ovat sen vaikutukset kuitenkin varsin konkreettisia. Voisi hyvin olettaa, että nämä konkreettiset uhat vähitellen pakottavat suuntaamaan varat itsetarkoituksellisesta ja siten lähes tarpeettomaksi käyneestä asevarustelusta todellisten turvallisuusongelmien ratkaisuun. Perinteinen kansallinen identifioituminen on varsinkin turvallisuutta koskevien kysymysten yhteydessä korvattava samaistumisella paljon laajempaan yhteisöllisyyteen, eikä vaihtoehtoja juurikaan ole. YDIN 1 / 2020 61 YTIMESSÄ. Jacob Jordaensin (1593 – 1678) maalaus Allegoria Westfalenin rauhasta vuodelta 1654. Ne ilmenevät esimerkiksi luonnon köyhtymisen, merenpinnan nousun tai lisääntyvien maastopalojen muodossa. Nuoremmalle sukupolvelle nykytilanne on herkullinen siinä mielessä, että se tarjoaa ainakin potentiaalisesti ohituskaistan valtaan
Parhaimpia median hyödyntäjiä ja myyttien vahvistajia ovat olleet yhdysvaltalaiset presidenttiehdokkaat. Viimeisen sadan vuoden aikana viihdeteollisuuden esittämä kuva poliitikoista on muokannut äänestäjien asenteita. Kirjoittaja Otto Kylmälä – YHDYSVALTAIN PRESIDENTIT ELOKUVISSA Keisareita narreja & YDIN 1 / 2020 62 YTIMESSÄ
P opulistisella kampanjalla vaalit voittanut amerikkalainen poliitikko, joka halutaan erottaa virasta, koska hänen tiimissään on roistoja. Nykyinen istuva presidentti taas on ensimmäinen tosi-tv-presidentti. Tästä syystä myös tänä vuonna järjestettävät äärimmäisen tärkeät presidentin vaalit kiinnostavat ympäri maailmaa. Trumpin Ukraina-skandaali perustui juuri tähän taktiikkaan hänen halutessaan voittaa vaalisota Joe Bidenia vastaan jo ennen kuin se oli edes alkanut. Kennedy hyötyi suunnattomasti historian ensimmäisistä televisioiduista vaaliväittelyistä. YDIN 1 / 2020 63 YTIMESSÄ. Trump lupasi rakentaa muurin Meksikon rajalle eli katkaista tiedon, liikeyhteydet ja kehityksen. Kirjasta on tehty kaksi elokuvaversiota vuosina 1949 ja 2006. Hän vetosi korruption taisteluun ja vihaisiin iskulauseisiin. Sosiaalista mediaa ja populaarikulttuuria hyödyntävä Barack Obama oli melkein ensimmäinen stand up -presidentti. Kyllä, vastaus on tietenkin Willie Stark! Willie Stark on Robert Penn Warrenin romaanin Kaikki kuninkaan miehet (1946) keskushenkilö. Ennen esivaaleja demokraattiehdokkaita on huima määrä, mutta selkeät suosikit ovat olleet alusta asti entinen varapresidentti Joe Biden sekä senaattorit Bernie Sanders ja Elizabeth Warren. Jälkimmäinen tehtiin kymmenen vuotta ennen nykyisen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valintaa, joten nykypäivänä elokuvan katsominen aiheuttaa kylmiä väreitä. Fiktiivisen Starkin tavoin myös Trump voitti populistisella retoriikalla. Starkin vaalilupauksena oli rakentaa teitä, kouluja ja siltoja – yksinkertaisesti parantaa infrastruktuuria, tietoa ja kulkuyhteyksiä. Historiallisesti presidentin vaalit on Yhdysvalloissa voitettu oikealla mediakuvalla, ja varsinkin demokraateilla on aina ollut erityisen tärkeä suhde kulloisenkin valtamediaan hyödyntämiseen. Franklin D. Jo 1940-luvulla puhuttiin Yhdysvaltojen vuosisadasta ja amerikkalaisetkin kutsuisivat maataan vaikutusvallaltaan imperiumiksi, ellei sillä olisi ikäviä konnotaatioita entisen hallitsijan Ison-Britannian suuntaan. Yhdysvaltoja on kuitenkin mahdoton eristää muusta maailmasta: Se vaikuttaa melkein jokaisen valtion elämään, dominoi viihdekuvastoa ja kaupankäyntiä. Hän lupasi muurata Yhdysvallat tietämättömyytensä sisälle. Trumpin suosituissa kerääntymisissä huudettiin kuorossa, että vastaehdokas Hillary Clinton pitäisi lukita tyrmään, ”lock her up”, kun taas Steven Zaillianin elokuvaversiossa Willie Stark huutaa nyrkki pystyssä, että vastaehdokkaat tulisi naulata seinään, ”nail them up”. S unzi kirjoittaa Sodankäynnin taito -kirjassaan, että sodankäynnin korkein taide on kukistaa vihollinen ilman taistelua. Tämänkaltainen minimaalisten voimavarojen käyttäminen ja vaivattomuuden projisointi ulospäin näkyy vaaleissa loanheittona: kandidaattien menneisyydestä kaivetaan kaikki epäilyttävä vuodettavaksi lehdistölle, joka sitten kantaa raskaimman työn. Roosevelt saavutti suosiota radion kultakaudella, joka auttoi poliota sairastanutta pyörätuolipotilasta ylläpitämään kuvaa vahvasta johtajasta. Nuori ja komea John F
Dokumenttielokuvan klassikoihin kuuluvat Robert Drew’n John F. Sellaiset elokuvat kuin Kaikki kuninkaan miehet ja The Ides of March (2011) lainaavatkin nimensä Shakespearen Julius Caesarista ja kansanperinteestä, kohottaen henkilöhahmonsa kuninkaiden ja keisarien tasolle. Samaa mediapelin sääntöjen vääristämistä ovat harjoittaneet niin Silvio Berlusconi omalla mediaimperiumillaan kuin Vladimir Putin lukuisilla topless-poseerauksilla. Vuosien saatossa sekä dokumenttielokuvat että fiktiot ovat ottaneet vaalitaistelun rakenteelliseksi kehykseksi, koska se tarjoaa loogisen draaman kaaren. Fasistidiktaattori Benito Mussolini osasi rakentaa itsestään karskin maskuliinista kuvastoa laskettelemalla lumista rinnettä alas Italian auringon lämmittäessä hänen kuohkeita rintalihaksiaan. Fiktioelokuvan puolella vaalitaistelu on tuonut oivan kilpailuasetelman, jonka aikana hyödynnetään sofistikoituja pelistrategioita ja shakespearemäisiä juonitteluja. Yhdysvaltojen lähiaikojen politiikan pyörremyrsky on ollut Donald J. Republikaanien Alaskasta metsästetty varapresidenttiehdokas ja Game Change -elokuvan keskiössä oleva ilmiö Sarah Palin taas tuli tunnetuksi bimbomaisista lausunnoistaan ja kärkevyydestään, jonka jälkeen häntä ryhdyttiin kutsumaan mediassa ”huulipunaa käyttäväksi pitbulliksi”. Ennen häntä lähihistorian poliittisia ääripäitä mediakuvastonsa suhteen oli demokraattiehdokas John Kerry, jonka mediapreesensiä vieraannutti kansan miehestä se, että hän osasi puhua ranskaa. Jopa Suomessa Atte Järvisen luoman tv-sarjan Sipoon herttuan (2018 – 2019) toinen kausi rakentuu kunnanvaltuuston puheenjohtajuusvaaleille. Vaalit toimivat kauden lävistävänä punaisena lankana, koska muuten eksentriset hahmot ja farssimaiset juonikäänteet karkaisivat helposti käsistä. V alta ei korruptoi pelkästään moraalia, vaan myös peilikuvan: hulluimmat poliittiset mediakuvat eivät löydy fiktion vaan faktan puolelta. SEKÄ DOKUMENTTIELOKUVAT ETTÄ FIKTIOT OVAT OTTANEET VAALITAISTELUN RAKENTEELLISEKSI KEHYKSEKSI, KOSKA SE TARJOAA LOOGISEN DRAAMAN KAAREN. Trump. Hänen vaalikampanjansa ja kohta päättyvä ensimmäinen hallintokautensa ovat nostaneet uutistempoa niin, että satiirikot eivät mahda pysyä kärryillä. Jälkimmäinen otti nimensä Stanley Kubrickin kylmän sodan aikaista kauhun tasapainoa satirisoivasta Tohtori Outolempi (1964) -elokuvasta: ”sotahuone” on dokumentissa vertauskuvallisesti komentokeskus, josta johdetaan kentällä olevia jalkaväkijoukkoja. Elokuvien ytimessä on kuitenkin muistutus henkilökohtaisesta vastuusta, omien tekojen seurauksista ja siitä, että myös patsaat kuolevat. Amerikkalaisessa politiikassa spinnauksella on pidemmät perinteet kuin Suomessa – rapakon takana mainosmaailmasta tuttu manipulointi ja tarinankerronta henkilökultin vahvistajana ovat osa yhdysvaltalaisen preYDIN 1 / 2020 64 YTIMESSÄ. Kennedyn esivaalikampanjaa seuraava Primary (1960) ja Bill Clintonin vaalimatkan dokumentoinut War Room (1993). Myös dokudraamat, kuten Recount (2008) ja Game Change (2012), ottivat kimmokkeensa tosielämän vaalitaisteluista, keskittyen valtapeleihin ja sisäpiirin politikointiin
Y hdysvaltojen historian suurin henkilö on Abraham Lincoln. Tästä syystä hänestä on tehty monia eri elokuvatulkintoja, joista jopa absurdi Abraham Lincoln: Vampire Hunter (2012) on pohjimmiltaan kuvaus vahvasta miehestä, joka taistelee vääryyden voimia vastaan. TRUMPIN VAALIKAMPANJA JA KOHTA PÄÄTTYVÄ ENSIMMÄINEN HALLINTOKAUSI OVAT NOSTANEET UUTISTEMPOA NIIN, ETTÄ SATIIRIKOT EIVÄT MAHDA PYSYÄ KÄRRYILLÄ. Fiktioelokuvien puolella presidenttimyytti heiluu harvemmin näin ääripäihin. Tämä ulottuu myös siihen, mitä arvoja ja luonteenpiirteitä ihmiset arvostavat presidenttiehdokkaissa. Dave ja Head of State). Huippusuositun tv-sarjan West Wing (1999 – 2006) aikana sarjaa katsoneet olisivat olleet valmiita äänestämään Martin Sheenin esittämää Josiah Bartletiä presidentinvaaleissa. Vaikka viihdeja elokuvateollisuus vaikuttavat ajoittain triviaaleilta ja kevyiltä, niillä on suuri merkitys ihmisten mielikuvien muokkaajina. On vaikea sanoa, miten Sheenin periamerikkalaiseen imagon ja uskottavuuden kävisi, jos katsojat tietäisivät, että hän on oikealta nimeltään Ramón Estévez. Inhimilliset piirteet tai farssimaisuus syntyvät, kun ”kansanmies” nostetaan väkijoukosta massan yläpuolelle (mm. Konsepti kuulostaa surrealistiselta unelta tai South Parkin vitsiltä, mutta todellisuudessa tämä on vaalikampanjoinnin taidetta. Sheenin suoraselkäinen ja maltillinen liberaali vetosi katsojiin aikakaudella, jolloin George W. Hänen perintönsä edustaa suoraselkäistä moraalia ja puoluerajat ylittävää oikeudenmukaisuuden tajua. Sarjakuvamaisessa katastrofielokuvassa Jack Nicholsonin pöllämystynyt presidentti kuolee melkeinpä ensimmäisten joukossa ja maailman pelastaa lopulta muistisairas mummo sekä hänen kantrilevynsä. Sheenillä oli kokemusta poliitikkojen tulkitsemisesta, sillä hän oli aikaisemmin esittänyt John F. sidenttiehdokkaan dna:ta. Bush edusti intellektuaalista rappiota ja globaalia häpeää. Kennedyä minisarjassa Kennedy (1983) ja Robert Kennedyä tv-sarjassa Missiles of October (1974). Mars hyökkää (1996) oli loistava näpäytys samana vuonna ilmestyneelle Independence Day -elokuvalle (1996), jossa presidentti pelastaa viime hetkellä urhoollisesti koko maailman. Samana vuonna ilmestynyt Steven Spielbergin Lincoln (2012) on empaattinen muotokuva ameYDIN 1 / 2020 65 YTIMESSÄ. Joskus normina ovat hillitty American President (1995) tai kennedymäistä komeutta edustava Candidate (1972), mutta useimmiten kyseessä on kuitenkin suoraselkäinen moraalinen johtaja. Tällä hetkellä meneillään olevissa demokraattien esivaaleissa ehdokas Elizabeth Warren on hyödyntänyt vaalikiertueellaan myös koiraansa: hänen ollessaan estyneenä koira on kiertänyt kaupunkeja ja sen kanssa on voinut ottaa valokuvia harkiten lavastetuissa tilanteissa. Republikaanipresidentti toimi nuoruudessaan lakimiehenä, mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan sisällissodan vaikeista vuosista, orjuuden lakkauttamisesta ja traagisesta salamurhasta
Julkisella paikalla tapahtuneet ennenaikaiset kuolemat ovat luoneet näistä kahdesta presidentistä marttyyrejä, amerikkalaisen politiikan myyttisiä pyhimyksiä, joita edes raa’at visuaaliset kuvaukset tai vampyyrifantasiat eivät pysty romuttamaan. Muutamien päivien tapahtumia jaksottaa Jackien Life-lehdelle antama haastattelu ja muutamat takaumajaksot, mutta keskiössä on silti intiimi lähikuva surusta ja rakkaudesta, joka tuo tärkeän lisänsä presidenttimyyttiin. K uten aiemmin todettua, elokuvilla ja massaviihteen kuvastolla on suuri vaikutusvalta meidän arvojemme ja maailmankuviemme muokkaamisessa. Fonda esitti Fordin elokuvissa myös villin lännen sheriffi Wyatt Earpia ja Vihan hedelmien Tom Joadia, joten nuoren Lincolnin rooli täydentää suoraselkäisyyden trilogian. W. iltana vuonna 1865. Ironista kyllä samaa lausetta käytettiin Mike Nicholsin ohjaamassa Bill Clintonin seksiskandaalia peilaavassa satiirissa Päävärit (1998). Chileläinen Pablo Larraín taltioi autenttisuutta tavoitellen tämän brutaalin tapahtuman elokuvaansa Jackie (2016). Elokuva keskittyy kuitenkin Kennedyn salamurhaa seuranneisiin päiviin ja Jackie Kennedyn suruun samalla kun hän joutuu pitämään rohkeasti kulissia yllä, lohduttamaan lapsiaan ja muuttamaan uuden presidentin tieltä Valkoisesta talosta. Griffith näytti murhan jo Kansakunnan synty -elokuvassa (1915), Spielbergin ja Fordin elokuvat loppuvat ennen tragediaa. Vaikka D. John Fordin versiossa Nuori herra Lincoln (1939) legendaarisena valtionpäämiehenä nähtiin koko kansan Henry Fonda. YDIN 1 / 2020 66 YTIMESSÄ. Jos John Wayne oli Fordille maskuliinisuuden ja machoilun perikuva, Fonda oli moraalin: kuten James Stewart oli Frank Capralle, Fonda oli Fordille ainoa vaihtoehto edustamaan Yhdysvaltojen moraalista selkärankaa. rikkalaisesta johtajasta suurten mullistusten keskellä. Lincolnista kuitenkin muistetaan useimmiten hänen salamurhansa, jossa John Wilkes Booth ampui hänet teatteriaitioon huhtikuun 15. Elokuvien ja tv-sarjojen myyttejä vahvistava vaikutus tuottaa sekä VAIKKA VIIHDEJA ELOKUVATEOLLISUUS VAIKUTTAVAT AJOITTAIN TRIVIAALEILTA JA KEVYILTÄ, NIILLÄ ON SUURI MERKITYS IHMISTEN MIELIKUVIEN MUOKKAAJINA. Lincoln esitellään mietteliäänä, mutta erittäin empaattisena johtajana, joka Wilmingtonin hyökkäyksen sattuessa ei sorru paniikkiin vaan kertoo kaskuja George Washingtonista ja nostattaa yhteishenkeä. Kennedyn salamurhan kuvaukseen elokuvahistoriassa: Dallasin aurinkoisena marraskuun päivänä televisiokameroiden objektiivien läpi tallennettu salamurha on julkinen salaisuus. Nuori herra Lincoln maalaa valtionpäämiehestä kuvan nöyränä ja ystävällisenä maalaismessujen halonhakkuumestarina, mutta ennen kaikkea miehenä, joka saattaa oikean asian loppuunsa. Hän puolustaa vangittuja poikia vihaiselta väkijoukolta kuin Atticus Finch kirjassa Kuin surmaisi satakielen (1960) ja kun tuomari ehdottaa, että Lincoln antaisi oikeusjutun jollekin kokeneemmalle asianajajalle hoitaakseen, Lincoln sanoo, ettei hänellä ole tapana vaihtaa hevosia keskellä virtaa. Silotellun kunnioittava toteutus on mielenkiintoista verrattuna John F
TAI PIKEMMINKIN MITEN MÄÄRITELLÄÄN, KUKA EI ENÄÄ KELPAISI PRESIDENTIKSI. Elokuvat myös heijastelevat ja ennakoivat yhteiskunnassa pintaa nousevia arvoja ja voivat muokata meidän käsitystämme siitä, mikä tulevaisuudessa on normaalia. Nyt vallassa on lukuisia konkursseja tehnyt kiinteistökeplottelija ja patologinen valehtelija, joka nousi kuuluisuuteen tosi-tv-formaattien kautta, asetettiin ensimmäisellä kaudellaan virkasyytteeseen ja jatkaa skandaalista toiseen koskemattomana. rooliettä käyttäytymismalleja. Chris Rockin elokuvassa Head of State (2003) esittämä kunnanvirkailija on yllätysvalinta eikä häntä saattaisi kuvitella lanseeraamassa Obaman lailla uutta terveydenhoitouudistusta. Obaman ensimmäisen vaalivoiton aikaan monet The New York Timesin ja The Guardianin kaltaiset arvostetut sanomalehdet kuuluttivat, kuinka Hollywood-elokuvien kuvaukset mustista presidenteistä olivat raivanneet tietä Obamalle. Myöskään katastrofien ja kriisien kanssa painivia Morgan Freemania (Deep Impact, 1998) tai Dennis Haysbertia (tv-sarja 24, 2001– 2010) ei näkisi istuvan presidentin ovaalissa työhuoneessa. Aikana, jolloin elokuvat sekä komediaja keskusteluohjelmat ovat entistä poliittisempia, ”maailman vaikutusvaltaisin mies” Obama vieraili ohjelmissa muistuttaen enemmän koomikkoa kuin parodian kohdetta. Kirjassaan The American President in Film and Television Gregory Frame tarkastelee, kuinka Hollywood-tuotannot valmistelivat meitä Barack Obaman valintaan. Amerikkalainen valtavirtaviihde ei seuraa enää yhtä linjaa vaan kritiikkiä esitetään tiuhaan ja kärkkäästi, mutta laittamalla egonsa syrjään Obama pystyi hallitsemaan satiirikot ja narrit. Obaman ajoitus oli oikea, mutta kuten muutkin presidentit hän onnistui mediahallinnallaan luomaan vaikutelman rennosta ja karismaattisesta johtajasta, joka Bush nuorempaan verrattuna ei ole pelkästään tahattomasti hauska. Mielikuvat ovat melko synkkiä. Miten tästä eteenpäin määritellään, että kuka kelpaa presidentiksi. Frame kuitenkin kritisoi oikeutetusti ilmiötä, koska Obamaa ja elokuvissa nähtyjä tummaihoisia presidenttejä ei yhdistä oikeastaan muu kuin ihonväri. Tai pikemminkin miten määritellään, kuka ei enää kelpaisi presidentiksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut lopullisesti äänestäjien hänestä muodostamaan mielipiteeseen, koska sanat ja teot olivat oikeita. On huolestuttavaa, jos fiktiivisten vaalielokuvien moraaliset opetukset eivät enää pidä paikkaansa oikeassa elämässä, vaan Caesar saa jatkaa korruptoitunutta hallitsemista ja vääryydet paljastava Brutus joutuu tyytymään vain paljastuskirjaan ja podcastiin. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN MÄÄRITELLÄÄN, ETTÄ KUKA KELPAA PRESIDENTIKSI. Jos Obaman voiton aikoihin hehkutettiin, että Hollywood-kuvaston hienoinen avarakatseisuus raivasi tietä mustalle presidentille tai että frankcapramaisten elokuvien ja Martin Sheenin moraalinen johtajuus vahvistivat äänestäjien uskoa yhteiseen arvomaailmaan, niin mitä tapahtuu tulevaisuudessa. YDIN 1 / 2020 67 YTIMESSÄ. Tulevaisuus näyttää synkältä, mutta onneksi kohta on vaalit. Ronald Reagan väärinkäytti valtaa valkokankaalla esittämällä rikollista muun muassa elokuvassa The Killers (1964)
Kirjoittaja Kalevi Suomela ONKO SUOMESSA kansalaisrintamahallitus. YDIN 1 / 2020 68 YTIMESSÄ. Ison-Britannian EU-eron jälkeen on edelleen tärkeää kehittää kansalaisuuteen nojaavaa yhteistoimintaa, jotta ”kansalainen” tarkoittaisi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin entistä useammin poliittista osallistujaa ja vaikuttajaa
YDIN 1 / 2020 69 YTIMESSÄ. En aio pohdiskella, tekikö konservatiivien David Cameron virheen järjestäessään lupauksensa mukaisesti kansanäänestyksen, vaikka itse kannatti unioniin jäämistä. Se on tässä tilanteessa tietysti viisasta, hyödyllistä ja erittäin tarpeellista pohdiskelua, sillä lopullisten ehtojen hiomiseen on vielä vuosi aikaa. On ollut kaikkien eurooppalaisten onni, että eu:n perussopimukset ovat alusta lähtien ilmaisseet selvästi, että unionin jäsenyys edellyttää valtiolta demokraattista halHUIKEASTI KIIHTYNYT GLOBALISAATIO ON VUOSI VUODEN JÄLKEEN TEHNYT EU:STA AINA VAIN PAREMMAN IDEAN. Näen asian kokonaan toisin: Blairin puolueensa ideologiaan ja sen ydinperiaatteisiin kohdistama uudistus (New Labour!) toi puolueen nykyaikaan ja oli erittäin tervetullut. Kaikki rationaaliset kommentaattorit miettivät nyt, miten eron voi toteuttaa niin, ettei siitä synny aivan hirvittäviä menetyksiä yhtäältä Britannialle itselleen ja toisaalta eu-maille. Sisämarkkinat ovat olleet – ja ovat – kaikkien jäsenmaiden kiistämätön etu. Miksi tähän tragediaan on jouduttu. Siitä on seurannut, että Labourilla ei ole ollut oikein minkäänlaista eu-politiikkaa. Syyt tragediaan ovat syvemmällä, ennen kaikkea Labourin politiikassa ja Labourin kannattajien poliittisessa tietoisuudessa. Tietysti Jeremy Corbynin haaste puolueen uskottavuuden uudelleen rakentamisessa Blairin jälkeen oli mutkikas. Siis oikein tulkittuna! E uroopan unionilla on historiansa, joka palautuu ideana maailmansotien välisen ajan yleiseurooppalaisiin ajatuksiin, käytännössä kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeiseen tarpeeseen vakauttaa pysyvä rauha ennen kaikkea Saksan ja Ranskan välillä. Noiden vuosien jälkeen huikeasti kiihtynyt globalisaatio on vuosi vuoden jälkeen tehnyt eu:sta aina vain paremman idean. K irjoitan tätä esseetä tammikuun viimeisenä päivänä; huomenna Iso-Britannia ei enää ole Euroopan unionin jäsen. Sitten hän itse pilasi puolueensa ja sen kannatuksen ryhtymällä kiihkeästi tukemaan Yhdysvaltojen Lähi-idän sotapolitiikkaa. Jotkut meillä Suomessa ovat tuominneet Tony Blairin (ja siinä sivussa myös Paavo Lipposen) viheliäisen uusliberaalin politiikan kätilöksi. Mutta silti! Sen sijaan, että olisi keskittynyt eu:n toimintakyvyn ja uskottavuuden ideologiseen – sillä sitähän vain voi oppositiossa tehdä! – parantamiseen, hän on koko puheenjohtajakautensa ajan ollut omituinen aidallaistuja suhteessaan Euroopan unioniin. En ole ollut koskaan marxilaisten slogaanien huutelija, mutta ajattelen, että oikein tulkittuna kehotuksessa ”Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!” on paljon järkeä. Kortit jäivät niiden populistien käteen, jotka Britannian järkyttävän keltaisen lehdistön tuella rupesivat huutamaan, että ”meidän on saatava itsenäisyytemme ja oma päätösvaltamme takaisin”
On haaste oppimiselle, että unioni ei ole aina unionin sisäisissä suhteissa myöhemmin ymmärtänyt oikein sitä, mikä Brysselin elinten ja jäsenmaiden hallintojen välillä koetaan viisaaksi ja demokraattiseksi – huolimatta siitä loistavasta ideologisesta innovaatiosta, joka sisältyy sanaan ”subsidiariteetti”. SE ON SITÄ KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI. Samalla on viisasta kehittää kieltä niin, että sana ”kansalainen” saa yhä useammin merkityksen ”poliittinen osallistuja ja vaikuttaja”. Sen määräävät ihmiset – mutta vain niiden vakiintuneiden sosiaalisten suhteiden puitteissa, jotka ihmiset ovat itse rakentaneet. Toisen maailmansodan voitto oli tulkittu demokratian voitoksi totalitaristisesta fasismista, ja se oli syytä varmistaa. Muistamme ”liian käyrät kurkut” -direktiivin herättämän yleisen pahennuksen, vaikka siinäkin ”suora” järki taisi lopulta voittaa. O len edellä pohtinut Euroopan unionia ja Yhdistyneitä kansakuntia demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sitoutumisen ja sitouttamisen kansainvälisinä instituutioina. Ja on erittäin tärkeää, että Euroopan unioni jäsenmaineen on sitoutunut yk:n demokratiaja ihmisoikeusnormistoon – sen ylläpitämiseen, sen toteuttamiseen ja sen kehittämiseen. Yhteinen, vapaaehtoisesti hyväksytty normisto on joka tapauksessa ainoa kaikkien vapauden tae. Jumala, kohtalo, sallimus tai tähtitaivaan asento eivät määrää, mitä politiikassa tapahtuu. Euroopan unionin demokratian kehityksen historiaan kuuluu myös se tärkeä keskustelu, joka käytiin ”linnake-Eurooppa” -pelkojen takia. Se on sitä kansallisesti ja kansainvälisesti. lintoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. YHTEINEN, VAPAAEHTOISESTI HYVÄKSYTTY NORMISTO ON AINOA KAIKKIEN VAPAUDEN TAE. Jos uskomme ihmisten vapaaseen tahtoon, niin Palme on oikeassa. Voidaan sanoa yksikantaan: Euroopassa meidän kaikkien tulee ymmärtää, että olemme paitsi oman maamme, myös Euroopan ja maailman kansalaisia. Laajasti ottaen kansalaiset voivat tahtoa jotakin vain demokratioissa. Maailman kehityksen kannalta on ollut perustavan hieno asia, että toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet kansakunnat -järjestö. Siinä oli perimmältään kysymys niistä mielikuvista – ja käytännöistä – jotka määrittävät eu:n paikkaa maailmassa. Onko se ympäröivää maailmaa ”kuppaava” taloudellinen hegemoni, vai reiluihin taloudellisiin suhteisiin ja kehitysmaiden kehitykseen sitoutuva partneri. Ruotsin pääministeri Olof Palmen väitetään sanoneen, että politiikka on tahdon asia. Vanhahtava käsite ”alamainen” sopii oikein hyvin niiYDIN 1 / 2020 70 YTIMESSÄ. Puolan, Unkarin ja eräiden muidenkin eu:n jäsenmaiden huolestuttava kehitys korostaa sen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvan sitoutumisen merkitystä, jonka maa lupaa pitää voimassa tultuaan hyväksytyksi unionin jäseneksi
LAAJASTI OTTAEN KANSALAISET VOIVAT TAHTOA JOTAKIN VAIN DEMOKRATIOISSA. Älykkäät ihmiset eivät kuitenkaan ole koskaan luopuneet sosialismista liberalismin filosofian ja kapitalismin teorian kritiikkinä. hin tilanteisiin, joissa tahtomisen ja vaikuttamisen mahdollisuus puuttuu. Sosialismin maineen menetystä oli edistänyt tehokkaasti jo maailmansotien välisenä aikana totalitaristinen Neuvostoliitto, toisen maailmansodan jälkeen sen tuhotyö tässä asiassa oli definitiivistä. Silloin syntynyt chartisti-liike oli mielenkiintoinen sekoitus sekä demokratian että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua. Kansalaisuus kuuluu demokratiaan ja demokratia kuuluu kansalaisuuteen. Jos demokratiana pidetään vain yleistä äänioikeutta, niin demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu nykyaikaisessa merkityksessä ovat itse asiassa samanikäisiä liikkeitä, ja molemmat ovat peräisin Englannista. Koska Saksa hävisi ja jaettiin toisen maailmansodan jälkeen, kesti kauan ennen kuin saksalainen sosiaalidemokratia otettiin jälleen vakavasti, ja kun se tapahtui, spd oli jo luopunut sosialismi-sanan käytöstä. Tästä sanastakaan ei voida luopua, koska me tarvitsemme sen käsitteen, johon sana viittaa. YDIN 1 / 2020 71 YTIMESSÄ. Se voidaan pelastaa vain liberalismin kritiikkinä ja yhteiskuntateoriana, joka auttaa meitä suunnistamaan oikein. Sitä taustaa vasten Brexit näyttäytyy aina vain surullisempana taka-askeleena. Maailmansodan jälkeinen nationalismi eurooppalaisen fasismin ja saksalaisen natsismin muodossa tekivät siitä 1930-luvun alussa väkivaltaisesti lopun. Sitä ei kuitenkaan voida pelastaa minkään taloustai yhteiskuntajärjestelmän nimenä. Syntyi poliittinen taloustiede, jota edustivat esimerkiksi Adam Smith ja David Ricardo. Demokratian alkukotina viitataan yleensä Englantiin ja Magna Cartaan vuodelta 1251. Olen Axel Honnethin kanssa samaa mieltä: sosialismin käsite on pelastettava. Edustuksellisuuden laajeneminen lainsäädännössä on kuitenkin ollut pitkä ja hidas prosessi. Paljon nuorempaa perua on taistelu sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta. Syntyi myös sen kritiikki, jota puolestaan edustivat muun muassa Robert Oven, Charles Fourier, Pierre-Joseph Proudhon ja tietysti Karl Marx. Sekin sai alkunsa Englannista, teollisesta vallankumouksesta 1700ja 1800-lukujen vaihteessa. Ei siis ollut ihme, että uusi yhteiskunta ja ennen kaikkea sen uusi talous haluttiin ottaa haltuun myös intellektuaalisesti. He kaikki samaistuivat sosialismiin ja kommunismiin, joita monet pitivät silloin synonyymeina. Sosialismista tuli marxilaisessa muodossa työväenliikkeen valtaideologia, koska Saksassa 1870-luvulla uskomattomalla vauhdilla kasvanut sosiaalidemokraattinen puolue otti sen omakseen ja levitti sitä pian tehokkaasti sekä pohjoiseen että etelään. Teollinen vallankumous on ollut ihmiskunnan historiassa valtavan dynaaminen vaihe
Kysymys on yleensä yksityisen ja julkisen rajaviivan vetämisestä järkevästi – ja sitten poliittisesti hyvin vaikeasta asiasta, eli riittävän julkisen rahoituksen turvaamisesta. Toissa vuonna Mouffelta tuli uusi kirja samasta tematiikasta nimellä For a Left Populism. T ässä mielessä aikamme eräs kaikkein mielenkiintoisimpia hahmoja on poliittisen teorian professori Chantal Mouffe Westminsterin yliopistossa. Chantal Mouffelle keskeinen pohde on poliittinen mobilisaatio; miten päästä eteenpäin. Mouffen yhteiskunta-analyysi on viiltävän terävää ja selväjärkistä. Demokratia on hänelle luovuttamaton lähtökohta. Kysymys on tulevaisuuteen suuntautuvan poliittisen ilmapiirin ja kansalaisuuteen nojaavan yhteistoiminnan luomisesta. Siitä olisi vain lyhyt matka ideologisesti tosi jämäkkään luonnehdintaan: kansalaisrintamahallitus. Yhdyn täydestä sydämestäni hänen toivotukseensa. Kysymys on kuitenkin aina poliittisista prioriteeteista ja kansalaisuuden ottamisesta vakavasti. Mielenkiintoista oli, että tämä keskustan strategi ei pitänyt enää lainkaan luonnehdinnasta ”punamulta” vaan suositteli mieluummin käytettäväksi ilmaisua ”punavihreä kansanrintama”. Seppo Kääriäinen toivotti Sanna Marinin hallitukselle menestystä ja pitkää ikää. Se ei tapahdu missään tapauksessa puolueiden ulkopuolella, mutta moniaineksinen kansalaisja kansalaisjärjestötoiminta on kuitenkin avainasemassa. Hän ei ole kumoamassa markkinataloutta, vaan rakentaa kaikkien ihmisten aktiivista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa hyvin paljon samoin periaattein kuin saksalainen Sahra Wagenknecht toissa vuonna suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Raha ilman ahneutta – Kuinka pelastautua kapitalismilta. En ole Mouffen kanssa samaa mieltä siitä, että tässä asiassa vasemmistoa auttaa positiivisen asenteen omaksuminen populismin käsitteeseen, pikemminkin päinvastoin. Teoreettisesti asetelma ei ole hirvittävän vaikea, vaikka se on sitä poliittisesti. EUROOPASSA MEIDÄN KAIKKIEN TULEE YMMÄRTÄÄ, ETTÄ OLEMME PAITSI OMAN MAAMME, MYÖS EUROOPAN JA MAAILMAN KANSALAISIA. Hän oli tavattoman toiveikas, suorastaan innostunut. Kuuntelin hiljattain tunnetun, aktiivipolitiikasta jo pois jääneen keskustavaikuttajan Seppo Kääriäisen ajatuksia Suomen näkymistä nyt, kun ohjaksissa on Sanna Marinin hallitus. Häneltä tuli jo vuonna 1985 erinomainen kirja Hegemony and Socialist Stategy: Towards a Radical Democratic Politics, jonka toisena tekijänä oli hänen aviomiehensä Ernesto Laclau. Tarvitaan selväsanaisuutta ja älyllistä rehellisyyttä, samoin tarvitaan avoimuutta, mutta ennen kaikkea tarvitaan suvaitsevaisuutta, empatiaa ja kykyä kuunnella. Siksi vasemmiston näkökulmasta katsoen kysymys on siitä, miten rakennetaan hegemoninen, vasemmiston arvoja edistävä poliittinen blokki. YDIN 1 / 2020 72 YTIMESSÄ
Kirjoittaja Maijaliisa Mattila VARJOT Sotien pitkät K eski-ikäinen nainen istuu Norrtäljessä keittiön pöydän ääressä ja itkee. Sotalapsien ja muiden kotoaan revittyjen kokemukset paljastavat, kuinka ihminen jättää osan itseään kaikkialle, mihin on joskus asettunut. Kaikki yhteydet menneeseen katkesivat. Hän oli siis sotalapsi. Listan viimeinen on karjalaa ja tarkoittaa isoisää. Onko hän tulossa hulluksi. Hän on opiskellut monia kieliä, kuten latinaa, kreikkaa, sanskriittia, albaniaa… Mutta mistä tulevat nämä sanat, joita hän ei tunne. Paperille tulee sellaisia sanoja kuin saksalainen, koira, kana, kukko, ilma, sotilas, pöytä, kukka, leipä, tyttö, poika, täti, äiti, isä, vaija… Nainen löysi pienen sanakirjan ja totesi, että sanat ovat suomea. Alkoivat mykkyyden vuodet. Nyt tämä iäkäs nainen ihmettelee, kuka valitsee meille muistot. Hän, ihan oikea polyglotti, kokee, ettei kotoaan riistetyn kokemuksille ole sanoja millään kielellä. Ruotsin kielen vivahteiden hallinta kehittyi paljon keskimääräistä paremmaksi. Mistä ne tulevat. Kuinka pitkäksi aikaa sota voi koteloida kaiken. Vastassa olivat vieraat ihmiset. Tunnemyrsky oli raju ja seuraavana syksynä eli vuonna 1975 nainen meni Tukholman yliopistoon opiskelemaan suomea. Aavesärkyä jäi. Käsi isoäidin kädessä hän lähti päättymättömälle matkalleen. Lapsuus oli päättynyt talvisodan alkamiseen, jolloin hän oli viisivuotias. Käsi on alkanut kirjoittaa paperille outoja sanoja. Hän on kääntänyt paljon Suomen kirjallisuutta ruotsiksi, mutta äidinkieli ei koskaan palannut kunnolla. YDIN 1 / 2020 73 YTIMESSÄ
KAIKESTA PÄÄTELLEN IHMISMIELESSÄKIN ON PIMEÄÄ AINETTA, JOHON MIKÄÄN TUTKIMUS JA KUVAUS EI ULOTU. Elämänsä lopulla, vakavasti sairaana, tämä sörmlantilainen maailmankansalainen kirjoitti vaikuttavan tilityskirjan Livets ax (1992). Jag vill ingå i denna tystnad, där man förnimmer den frid, som gives bara av nåd i det land som är avlägset land.” (”Haluan kotiin omalle maalleni. H aastattelin 1990-luvun alkupuolella jo ikääntynyttä kirjailija Paavo Rintalaa Tukholman Suomitalon (Finlands institutetin edeltäjän) lavalla. Ruotsissa asuvat suomalaiset voivat käydä vanhassa kotimaassa usein eikä paluumuuttokaan ole kovin hankalaa. Eero oli kommentoinut lakonisesti: ”No, sinä olet ruotsalainen.” Tämän jälkeen Delblanc otti selvää ja tiesi. YDIN 1 / 2020 74 YTIMESSÄ. Puhumattakaan niistä, jotka eivät voi koskaan palata tai pääsevät korkeintaan kurkistelemaan ja kaihoilemaan syntymäseuduilleen, jotka ovat muuttuneet tunnistamattomiksi. Hän sanoo: ”Jag vill hem till mitt land. Kun kuva oli otettu, oli taisteltu monta vuorokautta ja Eeron kasvot muistuttivat pääkalloa savuke suussa. Arpeutuneeksi luultu evakkouden haava repesi yhtäkkiä ja ilmassa leijui yhteinen, kipeä kokemus, vaikkei Ruotsiin muutto yhtä tuskallista tai dramaattista ole ollutkaan kuin sotaa paenneiden. Hän on tuotannossaan kuvannut riipaisevasti Euroopan hirveää vuosisataa, jolloin ”kieli oli puhuttu loppuun”. Nuori matkakumppani ei tiennyt Suomen sodista mitään. Kuinka hirvittäviä määriä tätä pimeää ainetta syntyy kaiken aikaa kaikissa sodissa. Sen jälkeen hänet oli ”tuuleen kirjoitettu”. Hän totesi kyynelsilmin, ettei ole mistään kotoisin. Mutta kaikesta päätellen ihmismielessäkin on pimeää ainetta, johon mikään tutkimus ja kuvaus ei ulotu. Paikka on heissä ja he paikassa, jäännöksettömästi. Yhdellä Manitoban-matkalla Delblancin hyttikumppanina oli ollut suomalainen Eero, joka oli näyttänyt hänelle ruttaantunutta amatöörivalokuvaa. Mistä siis ahdistus. Niinpä uuteen paikkaan menijä tai entiseen palaaja ei ole ihan kokonainen. Hän oli yhdeksänvuotias, kun tuli lähtö Viipurista. Salillinen ruotsinsuomalaista yleisöä hiljeni kummallisesti. Se näkyy tuotannostakin. Tarvitsin oman vanhenemiseni, ennen kuin ymmärsin ja tunsin omakohtaisesti, että ihminen jättää osan itseään kaikkialle, mihin on joksikin aikaa asettunut. Kun kuuntelen häntä, ajattelen, että pimeästä aineesta fyysikoiden tarkoittamassa mielessä en käsitä yhtään mitään. Koska paikat sen paremmin kuin ihmisetkään eivät pysy ”entisinä”, voi lopulta kaivata vain ”villin kirsikkapuun maahan”, kuten teki monet irtirepimiset kokenut Sven Delblanc. Haluan olla osa sitä hiljaisuutta, jossa tuntee rauhan, jonka saa kaukaisessa maassa vain armosta.”) Tällaista kaipuuta eivät ikänsä paikallaan pysyneet ihmiset koskaan koe, koska he ovat yhtä paikkansa kanssa
Vain hänen kaltaisensa näkevät todella kauas mutta kovaan hintaan, niin kuin Eeva-Liisa Manner: Saapua viimein kevyenä, väsyneenä, ilman sanoja, telttaa ja eläinten myötätuntoa meren rannalle, nähdä ruumiillaan tämä kaikki: Hyytyvä valo ja pitkät ankarat aallot, kova avaruus, joka kiertää, vingahtaa, ja vitkaan jäätyvät tuulet YDIN 1 / 2020 75 YTIMESSÄ. Maailma ei ole rauhoittunut, mutta kutistunut se on, ja hän sanoo, että afrikkalaiskylässä on kanat ja kukot ja ihmisten lämpöinen sekamelska kuin Karjalassa. Melkoisella viipeellä alan ymmärtää Rintalan kyyneleitä, näennäisesti juurevan Delblancin kaipuuta, Mannerin ikuista vierautta ja vanhan, Ruotsissa asuvan sotalapsen ikävää, jolla ei mitään tarkkarajaista kohdetta enää ole. WIKIMEDIA COMMONS A jatuksiini palaa vielä Viipurista lähtenyt Eeva-Liisa Manner, sotapakolainen hänkin, joka löysi Espanjan Churrianasta jotain samaa, mitä menetetyssä Viipurissa oli. Suomalaisia sotalapsia matkalla Ruotsiin kesäkuussa 1941. Hän haluaisi mennä kuolemaan erääseen afrikkalaiseen kylään, jossa hänellä on pieni lapsenlapsi
Myötätuntokasvatuksella fasismia vastaan ANTTI RAJALA Kirjoittaja?toimii?tutkijatohtorina?Helsingin?yliopistossa. Myötätunto on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen ja koulutuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä. Tarvitaan kriittistä myötätuntoa, joka on tilapäisen avun lisäksi epäoikeudenmukaisiin ja kärsimystä tuottaviin rakenteisiin puuttumista. Mikä saa meidät huomaamaan toisten tarpeet, välittämään niistä sekä toimimaan toisten hyväksi. Myötätuntotaitojen opettaminen ei kuitenkaan riitä, ellei samalla muuteta ympäröivää kulttuuria. Tavalliset ihmiset kehittivät upean junien järjestelmän, joka vei uhrit Auschwitziin nopeasti ja tehokkaasti, mutta eivät välittäneet, mitä näille tapahtui siellä. Kun ihmiset asetetaan kilpailemaan toisiaan vastaan, toisen menestys on uhka omalle hyvinvoinnille. Pitää kääntää katse myös omaan toimintaan, joka voi ylläpitää esimerkiksi syrjiviä rakenteita. Adorno asettaa kasvatukselle perimmäisen tehtävän: ei ikinä enää Auschwitziä! Adorno toteaa, että hirmuteot ovat mahdollisia, kun ihmiset menettävät kykynsä myötätuntoon ja tulevat välinpitämättömiksi toisten kärsimykselle. Esimerkiksi taide ja kirjallisuus voivat auttaa ymmärtämään toisen asemaa. ja?työskentelee?Suomen?Akatemian?tutkimusprojektissa. Myös se, että emme toimi, on teko. Se vaatii rohkeutta kyseenalaistaa asioita sekä ymmärrystä inhimillisen kärsimyksen yhteiskunnallisista syistä. . Myös arjen kohtaamisilla on merkitystä; kun elämänpiirit ja asuinalueet eriytyvät, samastumispinta pienenee. Mutta mitä on myötätuntokasvatus. YDIN 1 / 2020 76 KOLUMNI F ilosofi Theodor Adornon essee Kasvatus Auschwitzin jälkeen on tullut valitettavan ajankohtaiseksi. Myötätunnon?rakentuminen?varhaiskasvatuksen?arjessa.. Kykyämme myötätuntoon testataan jälleen. Vihapuhe ja viholliskuvat kyseenalaistavat kokonaisten ihmisryhmien inhimillisyyden. Mikä on seuraava askel, jos emme reagoi häkeissä viruviin lapsiin ja pakolaisten keskitysleirejä muistuttaviin oloihin. Myötätuntoiset ihmiset puuttuvat asioihin ennen kuin on liian myöhäistä. Kyvyttömyys samastua toisiin on Adornon mukaan keskeisin psykologinen ehto sille, että jotain Auschwitzin kaltaista voisi jälleen tapahtua. Myötätunnon opettamista tärkeämpää on, että toiminta varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja työpaikoilla on inhimillistä
YDIN 1 / 2020 77 YTIMESSÄ Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. / 98 Pala historiaa. 78 VILLE ROPPONEN Kohti ihmiskeskeisyyden jälkeistä aikaa / 82 RIITTA OITTINEN Rockia laahausta vastaan / 84 ARJA ALHO Särkyneessä Syyriassa / 86 JUHANI TOLVANEN Parittomat kaverukset / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Siirtolaisten lauluja / 94 VEIKKO RÄNTILÄ Kapitalismi jakaa muruja / 96 SALAADO QASIM Onko nuorilla mahdollisuuksia vaikuttaa
Teollisen ihmisen jyrsimäjäljet, sukupuuttoaalto, villin luonnon tuho vierittävät yhteiskunnat ja teknologian, talousjärjestelmän ja elämäntapamme väistämättä järistykseen. Edessä on kulttuurimurros, jonka kaikkia vaikutuksia ei vielä pysty ennakoimaan. Tandemina luettuna teokset täydentävät toisiaan. I lmastonmuutoksen ja ympäristökriisin uhat aletaan tiedostaa. Kirjoittaja Ville Ropponen KOHTI IHMISKESKEISYYDEN JÄLKEISTÄ AIKAA Kaksi tuoretta esseeteosta pohtii eri näkökulmista ihmisen ja ympäristön suhdetta. Haasjoki kaartelee taivaalla, ensyklopedisesti sfääreissä, Kaihovaara iskee kyntensä lihaan, pihaan ja puuhun. Pauliina Haasjoki ja Riikka Kaihovaara poikkeavat toisistaan kirjoittajina ja näkökulmissaan. Jos ihminen lajina edes selviää! Kaksi tuoretta esseeteosta lähestyy kuumottavia kysymyksiä kiinnostavasti eri tavoin. Miltä elollinen maailma näyttää, jos ihminen ei olekaan kaiken keskipiste. Haasjoen esseet ovat muodoltaan kokeilevampia, mutta ajattelijana Kaihovaara on radikaalimpi. Apollinen Haasjoki ja dionyysinen Kaihovaara ovat nykyesseistiikan Bonnie ja Clyde, Jekyll ja Hyde tai Putin ja Medvedev: lukija saa täyslaidallisen aikalaiskuvausta ja filosofiaa; sivilisaatiokritiikkiä piisaa, joskin melko läntisestä vinkkelistä, molempien kirjoittajien kulttuuriviitteissä kun painottuvat kotimaisuuden lisäksi Yhdysvallat. YDIN 1 / 2020 78 YDINKOKEMUS
Hän kritisoi rajatonta kehitysuskoa, joka huipentui avaruusohjelmassa. Mutta hän ei kirjoita näkyviin, kuinka taloudellisesti oikeudenmukainen jälkifossiilinen yhteiskunta tulisi järjestää kirjoittajan itsensä kaltaisten koulutettujen keskiluokan älykköjen asiantuntijapuheenvuorojen ulkopuolella. Teoksen nimi viittaa siihen, miltä maa näyttää kuvattuna aurinkokuntamme laidalta, josta elollinen eksoplaneetta jo tunnistettaisiin. Yksilön kulutusvalinnoista ei ole kyse, vaan kollektiivisesta muutoksesta. Ensimmäinen pohtii maailmanloppua, tieteisfiktiota ja faktoja ympäristön tilasta. Talouskasvu ja hyvinvoinnin tahkoaminen perustuvat osin eläinten tehostettuun hyväksikäyttöön. Haasjoen luontokäsitys kärsii eräänlaisesta ”söpöydestä”. Seuraavat 20 vuotta ratkaisevat, kuljetaanko kohti pannuhuonetta vai tasapainoisempaa tilaa, jossa voi opetella selviämään, uskoo Haasjoki. Teoksen parhaita esseitä ovat ”Villi tulevaisuus” ja ”Muunlajiset”. Kuinka siirtymä ekologiseen yhteiskuntaan tulisi tehdä. Neljässä pitkässä esseessä Haasjoki harjaa tieteiskirjallisuutta, elokuvia ja nykytaidetta. YDIN 1 / 2020 79 YDINKOKEMUS. Arvostelun kohteena on usko ulkopuolisiin ratkaisuihin, kun ratkaisut olisi jokaisen tehtävä itse. H aasjoen Himmeä sininen piste liitää läpi lukemattomien aiheiden, jotka kiertyvät kahdelle radalle, avaruuteen ja maapallon kohtaloon ympäristökriisissä. ”Muunlajiset” pohtii käsityksiä eläimistä nyt, kun planeetan nisäkkäistä 96 prosenttia on ihmisiä ja kotieläimiä. Hän sukkuloi fysiikasta faabeleihin, somekeskusteluista avaruusolentoihin ja eläinten tietoisuuteen. Kapitalismia sekä tuloja varallisuuseroja Haasjoki kritisoi sivulauseessa. Haasjoki erittelee siirtymää ihmiskeskisestä ajattelusta posthumanistiseen. Haasjoki tarkastelee tuotantoeläimiä, niiden kärsimystä: eläinten ja ihmisten alistava kohtelu kulkevat käsi kädessä, vakuuttelee esseisti. Parhaimmillaan Haasjoki luo hienoa synteesiä ja ajankuvaa, heikoimmillaan teksti hajoaa liikaan abstraktiuteen ja kokemusvajeeseen, vaikka käsitteellinen ilmaisu sinänsä onkin perusteltua teoksen merkityskentissä. Haasjoki pohtii ilmastonmuutokseen varautumista ja ekologista teknologiaa. Teoksen esseeminä tuntuu ilmentävän ongelmia, joihin nykyihminen on ympäristökriiPauliina Haasjoki HIMMEÄ SININEN PISTE Poesia 2019 319 s. KOLLEKTIIVISEN MUUTOKSEN EI TARVITSE OLLA VAIN KIELTÄYMYSTÄ JA RAJOITUKSIA, VAAN UUSI TAPA ELÄÄ VOI OLLA PAREMPI JA MIELEKKÄÄMPI. Sen ei tarvitse olla vain kieltäymystä ja rajoituksia, vaan uusi tapa elää voi olla parempi ja mielekkäämpi. Esimerkiksi petojen petoluonteen kauhistelu tai oletus tuotantoeläinten ihmisenkaltaisista tunteista vaikuttaa perustuvan ihmiskäsitysten sijoittamiseen luontoon, jossa niitä ei ole. Haasjoen peräänkuuluttamat humanismi (jotenkin laajennettuna myös eläimiin) ja verenvuodatuksen kielto ovat hyviä ihanteita, mutta on vaikea uskoa niiden pohjaavan biologiaan
Haasjoesta poikkeavasti Kaihovaaralle humanismi on luontoa tuhoavan modernin hiljainen rikoskumppani. Hänestä ihminen on kaikessa osa luontoa, ei erillinen. Erilaisten myyttien, kuten ”jalon villin”, puhkominen on osuvaa, vaikka ei aina kovin uutta. Kaihovaara sanoo suoraan: ympäristökatastrofeja on aina edeltänyt demokratian puute, sikailevan yläluokan loiskasvu. Taustalla kulkevat pohdinnat puhtaudesta ja liasta, hallinnasta ja kaaoksesta. Vain yhdessä kohtaa hän vaikuttuu linnuista ja pohtii västäräkin kokemusmaailmaa. Esseissä syntyy dialektinen piiri: esitetään väite ja sen jälkeen se pyritään kumoamaan ja niin edelleen. Se on ruma ja epäjärjestelmällinen ja versoaa myös ihmisen hylkäämille joutomaille. Kaihovaara perkaa kulttuurin ja luonnon rajanvetoa. Kaihovaara ei vastaa. Pitäisikö humanismi sitten hylätä ja mitä se tarkoittaisi. Ihmisen on luovuttava ajatuksesta, että Riikka Kaihovaara VILLI IHMINEN JA MUITA LUONTOKAPPALEITA Atena 2019 224 s. Hän elää representaatioiden ja individualismin maailmassa. Ja läpi teoksen määritellään ”villiyttä”. Esikoisteoksena Villi ihminen on reväyttävä ja panee ajatukset kuhisemaan, vaikka sen pohjimmiltaan romanttinen vire ei ehkä kaikkia miellytä. Kaihovaaraa ruotii asioita pitkälti organismien ja kehollisuuden kautta. Esseisti viittoilee yhdysvaltalaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin, Timothy Mortonin ”pimeästä ekologiasta” John Zerzanin anarkopritivismiin ja Gary Snyderin luontoesseistiikkaan. Villin ihmisen yhdeksässä esseessä kairaudutaan käsityksiin luonnosta ja ihmispsyykestä ja kaikkea hierotaan vasten modernia. sissä jämähtänyt. Hän ei liiku luonnossa, eikä kuvaa sitä. Esseeminä on tarkkailija, joka käsitteellistää mieluummin kuin toimii. Minä tarkkailee tietokoneensa ruutua, puhuu somesta ja feedistään, kertoo vegaaniudestaan, ahdistuu eläintuotannosta, mutta vaikuttaa vieraantuneelta luonnosta. Kaihovaara näkee luonnon moneutena, jossa on kaikki, julmuus ja kauhukin. Esseiden taustalla on posthumanistinen ajattelu. Läpi teoksen kulkee ihmiskeskeisyyden kritiikki. Vahvimman valtaa vai kaiken elollisen samanarvoisuutta. YDIN 1 / 2020 80 YDINKOKEMUS. Kaihovaaralle luonto on muutakin kuin raaka-ainevarasto tai söpö ja heikko, suojelun kohde. K aihovaaran Villi ihminen lähestyy aiheitaan konkreettisemmin. Omaa elämäntapaansa ja sen ekologista kestävyyttä hän ei esittele, eikä pura. Tavanomaisemman alun jälkeen teoksen esseet riehaantuvat rönsyille, mutta rihmasto pysyy kasassa dialektisen ja iskevän tyylin ansiosta
Luettuanne painukaa korpeen, ystävät – yhdessä – sillä nyt ei ole aika kasvattaa betonikuorta. Kaihovaaran esseesubjekti on Haasjoen tapaan hänkin kaupunkilainen, mutta näyttää peuhaavan luonnossa enemmän, eräretkeillen, siirtolapuutarhaa viljellen, kasviksia hapattaen, kompostoiden, pyrkien kohti ekologisempaa elämäntapaa. Kaihovaara näyttää elonkehän kyvyn korjata itsensä. Villi ihminen pohtii uusvanhaa luontoyhteyttä, juurtumista paikalliseen luontoon, jossa sen rönsyily järjestää kaiken. Villi ihminen on oudon voimaannuttava kirja, vaikka kaikista väitteistä ei voi olla samaa mieltä, ei tarvitsekaan. Päinvastoin tulisi päästää ennakoimaton elinvoima itseemme, sillä sitä luonto merkitsee. Maapallon ensimmäiset elinmuodot, bakteerit, vallitsevat yhä planeettaa. Luonto uusintaa itsensä ihmisen jälkeenkin ja vaikka ihminen tuhoaisi kaiken elämän, luonto olisi voittanut, ”sillä kuolema on osa elämää”. Heideggerilaisessa autenttisuuden kaipuussaan ja radikaalissa rousseulaisuudessaan se on läpeensä kulttuurinen käsitys, vaikka vastustaa kulttuuria. hän voi hallita luontoa, ensin turmelemalla ja sitten suojelemalla. Kaihovaara ruotii ihmisyyden pimeitä puoliakin päinvastoin kuin Haasjoki, joka jää pyörimään moralismiin ja hakee lähinnä ylätason ratkaisuja ekokriisiin. Luonnon historiassa on toistunut useita joukkosukupuuttoaaltoja ja eliöt ovat joskus itse aiheuttaneet tuhonsa, ehkä myös dinosaurukset. V illin ihmisen keskeisiä esseitä -ovat ”Pimeän mielen ekologia”, ”Kulttuuri suolessamme” ja ”Myytti nimeltä antroposeeni”. Antroposeeni hävittää ihmisen, ja siksi ihmisen huoli luonnontuhosta on ”pelkoa oman perseemme puolesta”, väittää Kaihovaara. Kirjallisuus muuttaa käsityksiämme todellisuudesta. KENTIES IHMINEN ONKIN BAKTEERIEN ORJA, JOKA ON NOUSSUT KAPINAAN YRITTÄESSÄÄN TUHOTA ELONKEHÄN, POHTII KAIHOVAARA. Anarkoprimitivistinen usko kulttuurin ja lopulta symbolisen järjestelmänkin poisjuurimisen jälkeen esiin pulpahtavasta kokemuksen aitoudesta on silti huvittava. Akateemisen filosofisia Kaihovaaran pohdinnot eivät ole, vaan hän pyörittelee ajatuksia kaunokirjallisen kahleetta. Kenties ihminen onkin bakteerien orja, joka on noussut kapinaan yrittäessään tuhota elonkehän, pohtii Kaihovaara. Ympäristökriisi on ratkaistavissa vain yhteistoiminnalla, kollektiivisin ratkaisuin, ei kääntymällä toisiamme vastaan. YDIN 1 / 2020 81 YDINKOKEMUS. Kaihovaaralle ihminen ei ole yksilö, vaan ekosysteemi. Esseisti valottaa suolistobakteerien merkitystä ja mahdollista yhteyttä aivoihin. Hän vetää vastaavuuksia biologisten toimintojen ja psyyken välille, versoamisesta mätänemiseen. Entä jos modernisaatio ei olekaan nousua yliihmisyyteen, vaan ihmisen sukupuuton katalyytti. Entä jos ihmismielen käsittäisi koneen sijaan ekosysteemiksi, pohtii Kaihovaara. Kaihovaara suunnistaa nihilismin tuolle puolen, sillä nihilismikin on ihmiskeskeinen käsite. Tuhoudummeko juuri siksi, että olemme eläimiä. Hänen mukaansa tulisi antautua villiydelle, heittäytyä pimeään, jotta yhteiskunnat nyrjähtäisivät uuteen suuntaan. Kaikkien eliöiden tapaan ihminen katsoo asioita omasta navastaan käsin ja käyttää muita hyödykseen. Jotta näin ei kävisi, tarvitsemme tuoreen yhteyden elonkehään ja itseemme – olemmehan osa luontoa
Löytyihän niitä vaikka kuinka, kuten ”Ei koskaan enää sotaa” ja ”Totuus löytyy Koskenkorvasta”. Paikassa vallitsee hyvä tunnelma ja palvelu on sujuvaa. Nykyisin tästä vuoden 1981 alkuperäisestä levystä maksetaan noin 1 200 euroa. Lisäksi Terveet Kädet oli varsinkin pohjoisen Suomen juttu, mihin näyttelyn nimi ”Tornion kevät” viittaa. Oranssin pienlehtiarkistosta löytynyt, Helsingissä tehty T. Kaupan ohessa on galleria. Sen ovat perustaneet Pertti Kurikan Nimipäivien (pkn) yhtyeen soittajat, yhteistyökumppaninaan aikuisille kehitysvammaisille tarkoitettu Lyhty ry kulttuuripajoineen. V aikka punk oli nelisenkymmentä vuotta sitten tajuntaa räjäyttävää ja kuin virkistävä uusi alku pitkän talven jälkeen, on pakko tunnustaa Terveiden Käsien jääneen mieleeni vain ilmiön osana – ja juuri huvittavan nimensä vuoksi. Sekotavarakaupan valikoimissa on taidetta, marginaalista musiikkia ja vastuullisesti tuotettuja taidetuotteita: painokankaita, t-paitoja, kortteja, koruja, keittiötarvikkeita, pienlehtiä, pehmoleluja ja vaikka mitä. Sen pisin kappale ”Minä haluan paljon rahaa” kesti alle minuutin. Seinällä on kopio tämän hardcore punk -yhtyeen toisesta ep:stä, jonka kannen kuvat Kemppainen on ottanut. Tuho-julkaisu no 1 (1982) totesi: ”Suomen punkin nykyinen taso on niin YDIN 1 / 2020 82 YDINKOKEMUS. Myynnissä oli yhtyeen kasetteja ja nokkamies Läjä Äijälän elämäkertaa Kulttibändien kuningas (2018). Myyjänä toiminut Sami Helle (ex-Pertti Kurikan Nimipäivät) kehui uunituoretta Terveet Kädet -fanipaitaansa, johon oli painettu sama kuva, joka on tämän arvion yhteydessä. Pelkkä niiden katseleminen saa hyvälle tuulelle. Rock laahausta vastaan -ep oli ensimmäinen julkaisu. Teksti Riitta Oittinen Kuva Heikki Kemppainen Rockia laahausta vastaan H elsingin vallilassa sijaitsee Pertin valinta, joka kulkee myös nimellä sekotavarakauppa. Pertin valinnan Terveet kädet -näyttely tuo pääkaupunkiin pohjoisen punkin valoa ja uhmakasta energiaa. Tähän syytä lienee helsinkiläisyydessäni ja varmaan sukupuolessanikin: ainakin näyttelyn avajaisyleisö oli hyvin miesvoittoinen. Tosin vailla valtakunnallista mainetta bändi ei ollut. Kun viimeksi kävin Pertin valinnassa, siellä valmistauduttiin toimittaja Heikki Kemppaisen Terveet Kädet -valokuvanäyttelyn avajaisiin. Puodissa myös pyörinyt Pertti Kurikka alias Kalevi Helvetti (ex-Pertti Kurikka) ja minä yritimme muistaa yhtyeen kappaleita, joita Sami avuliaasti googlasi
Inspiraatiota kuvaamiseen antoivat muun muassa englantilaisen musiikkilehti New Musical Expressin (nme) valokuvaajat. Tarkkasilmäinen löytää kuvista myös herkullisia yksityiskohtia, kuten mainostypografiaa, elektroniikkaa, vaatevalintoja sekä katukuvaa kerrostaloineen ja autoineen. TORNION KEVÄT: TERVEET KÄDET 40 VUOTTA HEIKKI KEMPPAISEN VALOKUVIA 1980– 1984 Pertin valinta (31. heikko, et tk on kai paras alallaan.” Tällaista ”parhaudella” arvottamista voi pitää ristiriitaisenakin, varsinkin kun punkista on kyse. Oli miten oli, yhtyettä pidetään Suomen ensimmäisenä hardcore-bändinä. Se saavutti mainetta myös maailmalla. Esillä olevista töistä monet ovat ennen julkaisemattomia. Kaikkiaan näyttelykokonaisuudesta välittyy alkuaikojen punkin henki, ja uhmakas energia; anarkia, itse tekeminen ja maailmantuska lyövät kättä, huumoria unohtamatta. Ehkä tämän vuoksi osasta kuvia huokuu myös outoa rauhallisuutta, jopa melankoliaa, nostalgiasta puhumattakaan. Kemppainen on todennut, että kuvissa on aivan erityinen sävy ja vivahde, jota on nykyisen kuvatulvan aikana vaikea tavoittaa. Glamourin sijasta näemme arjen sosiaalihistoriaa. Mustavalkokuvista hehkuu pohjoisen valoa pieneen galleriaan ja Helsingin ikuiselta tuntuvaan, lumettomaan pimeyteen. Heikki Kemppainen itse innostui punkista nähdessään televisiosta Sex Pistols -yhtyeen 1970-luvun lopulla. 3. Ne tavoittavat bändin elinympäristöä ja 1980-luvun tunnelmia onnistuneesti. Näyttelyn ripustus on kikkailematon: kuvien on annettu puhua. Koska filmi oli kallista, kuvaushetkellä jokaisen kuvan ja ruudun joutui miettimään tarkkaan. Terveet Kädet Kemppainen löysi Torniossa vuonna 1980, jolloin hän myös aloitti yhtyeen kuvaamisen. 2020 asti) Aleksis Kiven katu 48, Helsinki ke – pe 12 – 18, la 10 – 16 www.pertinvalinta.fi YDIN 1 / 2020 83 YDINKOKEMUS
Kolme kameramiestä tallensi kahden vuoden ajan Amanin johtaman sairaalan toimintaa aina vuoden 2018 evakuointiin asti, käytännössä henkensä kaupalla. Korviin sattuu. Samoin meikit, seurustelu ja hauskanpito ystävien kanssa. N uoren naisen elämään voisivat kuulua puutarhan huumaavat tuoksut, joista hänen vanhempansa välittävät kännykkäkuvia. Elokuvan ohjaaja Feras Fayyad on palkittu syyrialainen dokumentaristi, joka asuu nykyisin Tanskassa ja jonka Last Men in Aleppo vuodelta 2017 keräsi jo paljon huomiota. Kirjoittaja Arja Alho Särkyneessä Syyriassa L entokoneiden jylinä vyöryy rintalastan alle ja nostaa nopeasti sykettä. Bunkkereista haetaan turvaa. Silti elämään kuuluu myös ystävyyden ja ilon hetkiä. Kumihanskoista on puhallettu ilmapalloja! YDIN 1 / 2020 84 YDINKOKEMUS. Dokumenttielokuva The Cave näyttää nuoren lastenlääkärin silmin, mitä Syyrian sodassa tapahtuu – kansainvälisen yhteisön silmien alla. Amani on kuitenkin valinnut raskaan, mutta omien sanojensa mukaan rehellisen elämän. Itkua pahempaa on katsoa Amanin silmin mykistyneitä, pölyisiä ja vertavuotavia lapsia ja heidän huolesta suunniltaan olevia vanhempiaan – tai niitä taaperoita, jotka istuvat avuttomina aivan yksin. Kuvamateriaali salakuljetettiin Syyriasta. Sinkoilevat sirpaleet ja rikkoutuva betoni tappavat ja haavoittavat. The Cave on myös henkilökuva Amani Ballourista, nuoresta lastenlääkäristä ja sairaalan johtajasta. Ghoutassa eletään arkea sodan, kärsimyksen ja pelon keskellä. Lääketieteen mahdollisuudet auttaa ovat vähäiset, mutta lohduttavat kosketukset ja sanat sitäkin korvaamattomat. Pommit moukaroivat rikottua kaupunkia. Siinä oli myös omaelämänkerrallisia osia. Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin DocPoint 2020:n ohjelmistoon kuuluva The Cave vie katsojan Syyriaan, itäiseen Ghoutaan, 15 kilometrin päähän Damaskoksesta. Hän joutuu kamppailemaan oikeudestaan olla itsenäinen, työtä tekevä nainen osin vanhoillisessa muslimiyhteisössä, mutta myös valinnastaan jäädä viideksi vuodeksi äärimmäisiin olosuhteisiin hoitamaan pieniä lapsipotilaitaan. Amani ei säästä itseään eikä menetä inhimillisyyttään. Amanille järjestetyt 30-vuotisyllätyssynttärit paljastuvat popcornin tuoksusta. Kodit, kaupat ja toimistot muuttuvat sinistä taivasta vasten valtaviksi pölypilviksi
Silti näin on tapahtunut ja tapahtuu yhä. Yk on vahvistanut sariinin käytön Ghoutassa 2013. Sairaaloita ei saa pommittaa, kemiallisia aseita ei saa käyttää, mitään aluetta ei saa saartaa niin, etteivät siviilit saa ruokaa eivätkä lääkkeitä. Dokumentissa voi katsoa lamaantuneena kaasusta haukkovia lapsia ja aikuisia, joiden vaatteet on poltettava ilman, että tilalle olisi mitään päälle puettavaa. Kemiallisia aseita on käyttänyt Syyrian sisällissodassa ilmeisimmin kumpikin osapuoli, mutta Ghoutan tapauksessa varmuudella Syyrian hallinto. Kun se ei saanut venäläisten tukemilla ilmahyökkäyksillä eikä saarrolla Ghoutaa ja sen kapinallisia antautumaan, käytettiin kloori-iskua. Raunioituneessa sairaalassa ja sen alla olevissa bunkkereissa on pieniä vauvoja keskoskaapeissa. Meidän silmiemme alla. Perheet istuvat pimeissä maanalaisissa käytävissä. D okumentti on arabiankielinen ja tekstitetty englanniksi. Kaupunginosasta tulee autio ja sairaala on evakuoitava. Kirurgi Salim Namour ei voi leikata potilaitaan anestesiassa, mutta hän tarjoaa puhelimensa kautta klassista musiikkia kivunlievitykseksi. Haavoittuneita tuodaan kotikärryillä ja paareilla. Ja siitä, kuten muistakin kokkausten onnistumisista, voi naljailla hyväntahtoisesti levähdystaukojen aikana toisilleen. Tai siitä, miten mutkikkaat poliittiset liittolaisuudet vaikuttavat niin Syyriassa kuin isisin vastaisessa taistelussa, tai siitä, miten on selitettävissä kansainvälisen yhteisön täydellinen voimattomuus. D O CP O IN T/D AN ISH D O CU M EN TA RY PR O D U CT IO N YDIN 1 / 2020 85 YDINKOKEMUS. THE CAVE Ohjaaja: Feras Fayyad Käsikirjoitus: Alisar Hasan, Feras Fayyad Kesto: 1 h 35 min Vuoden 2020 parhaan dokumentin Oscar-ehdokas Traileri: https://www.youtube.com/watch?v=TaZkwBWuN2A Keittolevyllä valmistuu riisistä ruokaa lääkäreille ja hoitajille. Missään ei pidä kokea samaa kuin mitä syyrialaiset, tässä tapauksessa erityisesti itäisen Ghoutan sairaalan työntekijät ja asukkaat, ovat joutuneet kokemaan. Leikkaussaleja pestään. Oikeastaan mitään tekstejä ei tarvita eikä edes taustatietoa arabikevään odotusten muuntautumisesta pahimmaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi, veriseksi sisällissodaksi. Sitten ovat sariinija kloori-iskut
YDIN 1 / 2020 86 YDINKOKEMUS. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Parittomat kaverukset H arvapa tietää tai muistaa, että taiteilijat Arvo Turtiainen (1904 –1980) ja Henrik Tikkanen (1924 –1984) olivat ystäviä ja matkatovereita. Tuosta matkasta oululainen sarjakuvantekijä Aapo Kukko on tehnyt yhden viime vuosien upeimmista sarjakuvaromaaneista nimeltä Sosialisti ja nihilisti. Turtiainen matkustaa tutustumaan Italian parlamenttivaaleihin ja Tikkanen matkustaa pois Suomesta. Turtiainen oli runoilija ja kommunisti, ja vasemmalle kallellaan ollutta kuvataiteilija Tikkasta Turtiainen kutsui Nihilistiksi. Miehet tekivät keväällä 1948 myrskyisän matkan Euroopan halki Italiaan Tikkasen isältään saaman hopeisen hedelmävadin suomien rahojen turvin. Italian huhtikuun 1948 vaaleissa Kristillisdemokraatit palasivat valtaan – eikä vähiten cia:n massiivisen rahoituskampanjan ansiosta. Viinanhuuruinen matka oli ilmeisen tärkeä ainakin Tikkaselle, sillä hän muisteli Turtiaista kymmenien sivujen ajan viisiosaisen osoitetrilogiansa teoksessa Majavatie 11: ”Turtiainen… järjesti uudelleen porvarillisen sisikuntani niin ettei se enää koskaan palannut entiselleen.” Myös Arvo Turtiainen kirjoitti matkasta ja miesten suhteessa Vesa Karosen toimittamassa Minun maailmastani -kirjoituskokoelmassa. Sosialistin ja nihilistin tarina päättyy kesäkuuhun 1948 ja Turtiaisen kirjoitelmaan kommunistijohtaja Palmiro Togliattin ampumisesta. 160-sivuinen tarina ei tekijän mukaan ole ”elämäkerta tai dokumentti” vaan ”tarina luovan työn merkityksestä”. Viime vuosien hienoimpiin kuuluva sarjakuvaromaani nostaa keskiöön kahden taiteilijan matkan sodanjälkeiseen Italiaan sekä luovan työn merkityksen. Kukon kuuden vuoden urakka kutoo taitavasti yhteen kahden miehen sotakokemukset ja niiden pohjalta hapuillen nousevan suhteen. Miesten tiet erkanevat jossain vaiheessa Bolognassa, mutta yhtyvät taas Roomassa
YDIN 1 / 2020 87 YDINKOKEMUS. (2019) avaavat jokainen aivan uudella tavalla kohteittensa maailmaa. Ja lisää on luvassa: Aapo Kukko valmistelee seuraavaksi poliitikon ja pasifistin Yrjö Kallisen sarjakuvallista elämäntarinaa. Juomapolitiikkaa sosialistin ja nihilistin tapaan. Niin Jesse Matilaisen Suomen suurin kommunisti (2017) kuin Timo Mäkelän Neiti Brander Aapo Kukko SOSIALISTI JA NIHILISTI Arktinen Banaani / Zum Teufel / Täysi Käsi 2019 176 s. (2018), Reetta Niemensivun Maalarisiskot (2019) sekä Annukka Mäkijärven, HannaReetta Schreckin ja Iida Turpeisen Ellen T. Kukko on ottanut taitavasti käsittelyyn tuon vain muutaman viikon ajanjakson, jossa nousevat tarinan nykyhetken ohella esiin myös miesten sodan aikaiset muistot. Fiktiiviset elämäkerrat ja/tai siivut taiteilijoiden ja poliitikkojen elämästä ovat uusi, ilahduttava aluevaltaus suomalaisessa sarjakuvassa
Eekku Aromaa Nura Farah AURINKOTYTTÖ Otava 2019 253 s. Aviomies Abdullah käy kotona kääntymässä ja palaa sitten töihinsä Saudi-Arabiaan sekä jättää vaimonsa äitinsä kanssa odottamaan kaukana kodista ja rakkaista ihmisistä. Siinä missä Aavikon tyttäret on hieno esimerkki siitä, mihin esiteininä Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat voivat pystyä (ja julkaistukin kenties osin siksi, että tekijä oli ensimmäinen kirjan suomeksi kirjoittanut Suomen somalialainen), Aurinkotyttö seisoo omilla jaloillaan – tai paremminkin kauniisti etenevien, toteavien ja tiiviiden lauseidensa varassa. MINNA CANTH 70-LUVUN SOMALIASSA YDIN 1 / 2020 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Miesten hallitsemassa maailmassa niin opiskelijamieheen rakastunut Shamsu kuin Minna Canthin Johannat, Anna Liisat ja Marit kärsivät, mukautuvat muiden tahtoon ja menettävät sen, mikä heille on arvokasta. Teoksen epäuskottavimmassa osassa Shamsu tutustuu suomalaiseen, erikoisia tasaarvosaarnoja pitävään kehitysyhteistyötyöntekijään. Vaikka hän on kotona ollut isälleenkin tärkeä, aviomiehen luona Shamsu saa arvostusta vain uusien poikalasten synnyttäjänä. Toivottavasti Nura Farah kirjoittaa jo sukusaagansa seuraavaa osaa. Anopilleen hän kelpaa vain raskausaikana, kun hän kasvattaa suvun uutta jäsentä, sen jälkeen hänellä ei enää ole arvoa. AURINKOTYTTÖ on Nura Farahin toinen teos ja seuraa saman suvun elämää kuin esikoinenkin, Aavikon tyttäret. Shamsu löytää tavan oppia lukemaan metsän kätkössä, mutta joutuu isänsä päätöksen mukaan solmimassaan pakkoavioliitossa piilottelemaan taitoaan kuin Anna Liisa avioliiton ulkopuolista raskauttaan. 1970-luvun Somalia on samalla tavalla naisilleen julma kuin Canthin kuvaama 1800-luvun Suomi. Aavikon tyttärissä päähenkilö Khadija etsi paikkaansa ja joutui tahtomattaan vaikutusvaltaisen miehen toiseksi vaimoksi, turvautui noituuteen ja lopulta ystävystyi miehensä ensimmäisen vaimon kanssa sekä aloitti tiensä kohti kylän vaikutusvaltaisimman naisen asemaa ja suurperheen äidin roolia. Aurinkotyttö kertoo hänen tyttärestään, opiskelusta haaveilevasta Shamsusta, sekä samalla vieraasta ja tutusta todellisuudesta. Tämä juonenkäänne kaiketi kuitenkin tarvitaan, jotta rakkaus ja patriarkaatti voivat jälleen voittaa kirjan loppuratkaisussa
Edellisestä virkkeestä voi myös alleviivata sanan ”eurooppalainen”, sillä vaikka Di Cesare puhuu ”filosofian” sokeista pisteistä ilman määritteitä, hän ei viittaa esimerkiksi intialaiseen, kiinalaiseen tai islamilaisen maailman ajatteluun. Kielellisestä ilmaisusta revitään irti kaikki mahdollinen, kun ”kommuunin” ja ”immuunin” kaltaiset käsitteet asetetaan vastakkain ja mikroskoopin alle. Näiltä osin varmasti haastava käännösurakka on hoidettu kunnialla kotiin, joskin esimerkiksi erikoisen ”vankuttaa” -verbin toistuva käyttö pistää suomennoksessa silmään. MUUTTOLIIKKEEN FILOSOFIAA Suom. Pysyvästi vieraana ei suinkaan ole mikä tahansa ”maahanmuuttopoliittinen” pamfletti. Pysyvästi vieraana on kuitenkin selväsanainen yhden asian suhteen: linnake-Euroopalle ei ole mitään pitäviä perusteita, ja Eurooppa pettää omat periaatteensa kieltäytymällä tarjoamasta turvapaikkaa sitä tarvitseville – tai ylipäänsä erottelemalla ”siirtolaiset” ”pakolaisista” ja luomalla kriteerejä sille, kenellä on oikeus elää. RANSKAN vallankumouksen yhteydessä annettu ihmisja kansalaisoikeuksien julistus jätti jälkeensä avoimen kysymyksen: kuka on kansalainen, ja mikä erottaa hänen oikeutensa ihmisen oikeuksista. Vaihtoehdot nykymenolle etsitäänkin Raamatusta, muukalaisen hahmosta, jota muukalaisuudestaan huolimatta koskevat samat lain kuin juutalaistakin. Donatella Di Cesare PYSYVÄSTI VIERAANA. Eero Suoranta SIIRTOLAISTEN OIKEUKSIEN JULISTUS YDIN 1 / 2020 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tapani Kilpeläinen niin & näin 2019 308 s. Osa Di Cesaren syväluotauksista on varsin mielenkiintoisia, kuten ”turvapaikan” käsitteen juuret antiikin asylloissa, jotka tarjosivat suojaa niin vainotuille kuin rikollisillekin. Kirjassa käydään läpi kreikan ja heprean etymologioita, Derridaa ja Heideggeria, Rooman perustamisen historiaa ja niin edelleen. Osa taas saa mannereurooppalaista filosofista tyyliä vähemmän tuntevan raapimaan päätään ja miettimään, mitä tekemistä tälläkään nyt oli muuttoliikkeiden kanssa. Italialaisen filosofi Donatella Di Cesaren mukaan vastakkain ovat oikeastaan ihmisoikeudet ja valtion suvereenisuus, minkä takia nykytilanteessa ihmisoikeudet on paradoksaalisesti suotu vain kansalaisille. Pelkästään tämän totuuden lausumisen takia Di Cesare nousi juuri eniten arvostamieni nykyfilosofien listalle. Tutkaillessaan tämän ristiriidan paljastavaa siirtolaisuutta Di Cesare päätyy kyseenalaistamaan liberaalin ajatuksen yhteiskuntasopimuksesta, kansalaisuuden ja etnisyyden välisen yhteyden sekä ehkä ennen kaikkea ajatuksen siitä, että maan asukkailla on oikeus päättää, keiden kanssa he asuvat yhdessä
Muurmannissa nämä teurastukset alkoivat 1937. Yksi hänen haastattelemistaan on vuonna 1924 Tuulomajoella syntynyt Sven Lokka, kirjailija ja taidemaalari. Alueella ilmestyi kaksi suomenkielistä lehteä sekä lääninlehti suomeksi ja venäjäksi. Tarja Lappalaisen ja Martti Turtolan Stalinin tappamat hahmottelee kukoistavan suomalaisyhteisön tuhoamisen Stalinin väkivaltakoneiston puserruksessa 1930-luvun loppupuolelta alkaen. Erityisesti nämä autenttiset haastattelut ja kirjalliset aikalaismuistelut tekevät teoksesta tutustumisen arvoisen. Kahdesta kirjoittajasta johtuen asiaa tarkastellaan eri näkökulmista: Lappalaisella lähtökohtana ovat yksilön kokemukset lähes aikalaiskertomuksina, Turtola taas hallitsee prikaatit, komppaniat, Mäntyvaaran torjuntavoiton ja muun sotahistorian, missä ei oikeastaan ollut kovinkaan paljon uutta Lapin historiaan perehtyneelle. Mielenkiintoisen Stalinin tappamista tekeekin Lappalaisen osuus kirjassa, joka kuvaa yksilötason kokemuksia Stalinin väkivaltakoneiston toiminnasta. Timo Antero Korhonen KUOLANSUOMALAISEN UNELMAN HAJOAMINEN Tarja Lappalainen ja Martti Turtola STALININ TAPPAMAT. Ilmapiirin kiristyessä Norjassa osa kveeneistä eli Suomesta tulleista muutti myös myöhemmin Kuolaan. SUOMALAISTEN Jäämeren rantojen asutukselle antoivat sysäyksen nälkävuodet 1800-luvun puolivälin jälkeen: Suomesta muutettiin Norjan Ruijaan ja Venäjälle Kuolan niemimaalle. Vuonna 1926 suomalaisia asui Muurmannin alueella viidessäkymmenessä eri paikassa. Teloitusten lisäksi suomalaisia karkotettiin Vienanmeren vastarannalle Arkangelin erämaihin, mikä käytännössä tarkoitti nälkäkuolemaa. Suomenkielisiä kouluja oli 24. MUURMANNIN SUOMALAISTEN PITKÄ JA MUSTA YÖ Docendo 2019 322 s. 2000-luvulla tehdystä haastattelusta ja Lokan omista muistelmista Lappalainen piirtää tarkan kuvan Muurmannin suomalaisten kokemuksista 1900-luvun alkupuoliskolla. YDIN 1 / 2020 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Suomalaisten alkuajat olivat Kuolassa menestystarina: ahkerina ja sinnikkäinä he saivat Jäämeren Venäjän puoleisen alueen kukoistamaan. Lokka oli yksi tunnetuimpia kuolansuomalaisia, jonka äidin vanhemmat tulivat Muurmannin rannoille todennäköisesti Kuusamosta ja isä tuli Kuolaan 1918 Sompion Lokan kylästä. Jos on aukkoja Lapin historian suhteen, niin sitä suuremmalla syyllä suosittelen
Kansalaisen näkökulmasta Rinteen väitöskirja auttaa ymmärtämään, mitä kansanedustajat tekevät käyttäessään puheenvuoroja eduskunnassa, ja tarjoaa selityksiä sille, miksi puheen muodot vaihtelevat päätöksentekoprosessin eri vaiheissa ja areenoilla. Rinne DELIBERATIVE REPRESENTATION IN PARLIAMENT Helsingin yliopisto 2020 243 s. Tämä konteksti kuvaa hyvin erimerkiksi valiokuntatyöskentelyä. Rinne tuo edustamisen eri kontekstit ja keskustelun eri motiivit kirkkaaseen päivänvaloon. JENNI RINTEEN tuore väitöskirja valtio-opin alalta tarkastelee täysin uudella tavalla kahta demokratian keskeistä elementtiä: edustamista ja puntaroivaa keskustelua. Affirmatiivinen konteksti viittaa edustajien väliseen vuorovaikutukseen ja puntarointiin eduskuntaryhmissä sekä muissa yhteyksissä, joissa kansanedustajat kartuttavat asiantuntemustaan. Tähän asti julkisessa keskustelussa on pidetty yllä jopa melko mustavalkoista kuvaa siitä, miten päätöksiä puntaroidaan ja tehdään eduskunnassa. Rinteen tutkimuksessa deliberaatio nähdään kommunikatiivisena toimintana, vuorovaikutuksena yhtäältä kansanedustajien välillä, toisaalta kansanedustajien ja muun yhteiskunnan välillä. Performatiivisella kontekstilla Rinne viittaa täysistuntokeskusteluun, missä tuodaan julkisuuteen jo tehtyjen päätösten perusteluja sekä kritisoidaan päätöksiä (ja niiden taustalla olevia ryhmiä) erilaisin retorisin keinoin. Deliberatiiviselle kommunikaatiolle keskeistä on näkemysten, vaatimusten ja perusteluiden vaihdanta ja reflektio, eli puntarointi. Rinne haastattelee suomalaisia kansanedustajia ja nivoo kahta politiikan teorian suuntausta käsitteellisesti lähemmäs toisiaan. Rinteen väitöskirjan keskeisenä analyyttisena kehikkona toimii jako kolmeen edustamisen kontekstiin, joille on ominaista tietyntyyppinen keskustelu ja strategiset motiivit. Operatiivinen konteksti sen sijaan vallitsee siellä, missä pääasiallinen pyrkimys on saada asioita eteenpäin ja tehdä kompromisseja eri näkemysten välillä. Tämä teoreettista ja empiiristä analyysia ansiokkaasti yhdistävä väitöstutkimus tarjoaa tuoreen näkemyksen siihen, mitä edustaminen demokraattisissa prosesseissa oikeastaan on, ja miten se muokkaa poliittisten toimijoiden edellytyksiä eri näkemyksiä puntaroivaan keskusteluun. Maija Jäske PUNTAROINTIA PARLAMENTISSA YDIN 1 / 2020 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Niiden pohjalta toivottavasti mediakin tarttuu useammin myös kansanedustajien maltillisiin, puolueiden yli yhteistyötä rakentaviin puheenvuoroihin. Kansanedustajat sen sijaan löytävät tutkimuksesta hyödyllisiä käsitteitä ja luokitteluja kuvaamaan omaa työtään ja vuorovaikutustaan eri konteksteissa. osoittaa, että kansanedustajien kommunikaatio ja puhe voidaan ymmärtää erilaisina deliberatiivisina tekoina, ei pelkästään äänestäjien kalasteluna tai muina strategisina pyrkimyksinä. Deliberatiivisen edustamisen käsitteen kautta Rinne Jenni M
Yllättävä siksi, että asialla on monessa muussa projektissa ansioitunut nelikko. Karjalainen oli vuodesta 1973 lähtien Lännen-Jukan oppipoika ja ”kenties näiden oppien ansiosta hän on ollut yksi suosituimmista laulaja-lauluntekijöistä Suomessa”. Karjalaisen Lännen-Jukka on aktivoitunut, vaikka uusia levyjä ei hetkeen ole saatukaan. Musiikkina kuullaan muun muassa Lännen-Jukan sovituksia vanhoista amerikansuomalaisista kappaleista – ja ihan uutta Lännen-Jukkaa. Joel Melasniemi muistetaan Ultra Brasta ja Scandinavian Music Groupista, Axel Ehnström edusti Suomea Euroviisuissa nimellä Paradise Oskar, Alpo Nummelin on soittanut Ruusut-yhtyeessä ja Chisun bändissä ja Kyösti Salokorven yhtyeitä ovat olleet muun muassa Ihmepoika ja Atlético Kumpula. Legendan mukaan J. Karjalaisen sanoin: et ole yksin. Heidän kirjoittamia hittejään ovat levyttäneet monet kotimaiset huippuartistit Jenni Vartiaisesta Munamieheen ja Isac Elliotiin. Yksi alkuvuoden yllättävimpiä yhtyeitä on helsinkiläinen Folkhem. Siirtolaisten lauluja Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Folkhem tarjoaa agit popia YDIN 1 / 2020 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. Kuluvan kevään aikana Teatteri Avoimet Ovet astuu Amerikan laivaan Helsingissä, ja esittää Suomen ensimmäistä amerikansuomalaiseen kansanmusiikkiin perustuvaa musikaalia Sontiainen – Balladi koti-ikävästä. Karjalaisen alter ego, joka levytti amerikansuomalaisia lauluja bluegrasspohjaisina sovituksina, kun Karjalainen bändeineen taannoin vietti taukoa. LännenJukka on J. ”Lännen-Jukka” eli Karjalaisen mytologiassa vuosina 1900 –1981. Vai mitä pitäisi ajatella yhtyeestä, joka laulaa kappaleessa Kuolemantähti näin: Kun kommunismi on enää meemi / Pelkkä mausoleumista nouseva Lenin / Ei oo vaihtoehtoja ei tulevaisuutta / Ollaan jumis kuolemantähdel / Jonka rakensi Reagan ja Thatcher / Ei oo vaihtoehtoja / Ees valo ei pääse pakoon T änä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Lännen-Jukka muutti tarinan mukaan Amerikkaan. Ehkä yllätys on sekin, että nelikko julistaa olevansa poliittinen yhtye. Ensisinglellä kappaleiden melodiat tarttuvat, mutta sanoitusten ansiosta Folkhemin musiikille on heti oma lokero: agit pop. Mutta Lännen-Jukalle voi sanoa J. Ennen kaikkea tämän suomalaisen superbändin jäsenet tunnetaan nykyisin biisintekijöinä
He menivät töihin – ja tekivät töitään ainakin hetkittäin laulaen. YDIN 1 / 2020 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Lännen-Jukka ei tosiaankaan ollut yksin: Noin 350 000 suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan. & T-Bones -yhtyeessä vuosikymmenten ajan ansiokkaasti mustaa amerikkalaista musiikkia toteuttanut pariskunta Aija ”Honey B” Puurinen ja Esa Kuloniemi on tehnyt Brooklynin Satu -kokoonpanoineen kaksi levyllistä akustisesti ja puoliakustisesti soitettua ”epookkia, joka ammentaa voimakkaasti suomalaisesta ja amerikkalaisesta kansanmusiikista”. Levylle Miettinen on koonnut vanhoista arkistonauhoista osittain jo unohtuneita amerikansuomalaisen työväenliikkeen lauluja. Materiaalia hän kaivoi erityisesti Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksestä. E ikä kahta ilman kolmatta: myös Aija Puurtinen & Brooklynin Satu sanoo olevansa ”musiikin keinoin toteutettu aikamatka amerikansuomalaiseen siirtolaisuuteen ja sen mielenmaisemaan”. Räp-artistina ja -tietokirjailijana sekä muun muassa folk-musiikin historioitsijana ansioituneen Palefacen eli Karri Miettisen Laulava Unioni -yhtye julkaisi hiljattain albumin Tie vapauteen. Haiskuul romäns! Amerikansuomalaisten laulut ovat osa Suomen ja myös Yhdysvaltain historiaa. M yös paleface on löytänyt amerikansuomalaisten vanhat laulut. Suuri osa heistä oli parikymppisiä miehiä. Puurtisen ja Kuloniemen Brooklynin Satu -projektia on tukenut muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö. Karjalainen esittämässä Lännen-Jukan lauluja. Suomalaissiirtolaisten on sanottu muodostaneen aktiivisimman etnisen ryhmän yhdistyksessä 1920. Honey B. Laulukielet ovat suomi ja fingelska. J. Musiikki auttoi heitä kotoutumaan Yhdysvaltoihin
T yöväenliikkeen varhaisina vuosina tiedettiin, että kapitalismi tuottaa eriarvoisuutta, valtaeroja ja taloudellisia kriisejä. Tällöinhän joudutaan puuttumaan rikkaiden ja mahtavien asemaan, suuriin pääomatuloihin sekä tuotantopääoman ja rahoituspääoman omistukseen. tu tai uskallettu asettaa tavoitteeksi. Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher väitti tuloerojen kasvun vähentävän köyhyyttä. Tällöin tuloerot kaventuivat ja hyvinvointivaltio rakennettiin. Hänen tutkimuksestaan saadaan vastauksia siihen, miten tuloerot, varallisuuserot ja köyhyys ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tietoisuus kapitalismin dynamiikasta haperoitui ja työväenliike suostui moniin myönnytyksiin uusliberalistisen talouspolitiikan toteuttamisessa. Taloudellisten erojen tasoituksessa etusijalle on nostettu köyhyyden torjunta, joka on äärimmäisen puutteen korjaamista, usein muiden palkansaajien maksamilla verotuloilla. Samalla hän käsittelee myös talouspoliittisia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Ruotsalaisen sosiologin Göran Therbornin eriarvoisuutta koskevan tarkastelutavan mukaan kysymys tuloja varallisuuseroista koskettaa sekä elämän ehtoihin sosiaalisesti rakentuvaa eriarvoisuutta että resurssien eriarvoisuutta. Tähän uusliberalismin opinkappaleeseen on uskottu laajasti. Samaan aikaan rikkaat ovat rikastuneet. Tuomalan tutkimuksesta saadaan muun muYDIN 1 / 2020 94 KOLUMNI. T ätä taustaa vasten taloustieteilijä Matti Tuomalan tuore selvitys Markkinat, valtio & eriarvoisuus (Vastapaino) on äärimmäisen tärkeä. Kysymystä oikeudenmukaisuudesta, talouden ja yhteiskunnan toimivuudesta ei heidän taholtaan esitetä. Eriarvoisuuden kasvua ei ole aina edes tiedostetKAPITALISMI JAKAA MURUJA VEIKKO RÄNTILÄ Kirjoittaja on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. Sijoittajatahoja edustava henkilö on esittänyt, että verokeskustelun kateus ja katkeruus kannattaisi kääntää kiitollisuudeksi ja kannustaviksi esimerkeiksi, koska rikkaiden varallisuuden kasvusta hyötyvät kaikki. Usa:ssa talousnobelisti Josef Stiglitz on todennut, että kapitalismi on talousjärjestelmänä rikki eikä amerikkalainen unelma ole ollut mahdollista enää vuosikymmeniin: keskiluokan tulot ovat 25 vuoden takaisella tasolla ja alimpien tulojen reaaliarvo on alempi kuin 60 vuotta sitten. Sodan jälkeen kansallisen kapitalismin kaudella työväenliike onnistui pakottamaan pääoman kompromisseihin
Jos sanotaan, että sosiaalidemokratia on tehnyt historiallisen tehtävänsä, on jäänyt jotakin huomaamatta tai ymmärtämättä. Ginikertoimella mitaten 1995 – 2000 käytettävissä olevien tulojen ero kasvoi Suomessa nopeammin kuin muissa oecd-maissa. Sen osuus kasvoi melkein saman verran kuin alimman 70 prosentin osuus laski. Kun nyt ylpeillään sillä, että Suomen tuloerot eivät ole vielä kärjekkäimpiä maailmassa, johdonmukaista on myös estää käynnissä oleva kehitys tähän suuntaan. Varallisuusverotus on otettava käyttöön ja suurten perintöjen verotusta on kiristettävä. Tuloja varallisuuserojen osalta ei ole kysymys yksinomaan resurssien jakautumisen oikeudenmukaisuudesta vaan kaiken kaikkiaan yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja luottamuksesta. K un funktionaalinen tulonjako vääristyy, yhteiskunnan toimivuus häiriintyy monella tavalla. Sen keskimääräinen veroaste on sama kuin keskimääräistä tuloa saavien. Tuomala toteaa, että yhteiskunta on palaamassa plutokratiaan, varallisuuteen perustuvaan perimykseen, kuponginleikkaajien yhteiskuntaan. YDIN 1 / 2020 95 KOLUMNI. Ylimmän kymmeneksen ja alimman 90 prosentin välillä ero on kasvanut koko tarkasteluajan. Suuret varallisuudet peritään: rikastuminen tapahtuu omistamisella, ei työnteolla. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on osoittanut, että osakkeisiin, kiinteistöihin, maahan ja niin edespäin sijoitettu pääoma kasvaa nopeammin kuin kansantulo. Kun nyt ylpeillään sillä, että Suomen tuloerot eivät ole vielä kärjekkäimpiä maailmassa, johdonmukaista on myös estää käynnissä oleva kehitys tähän suuntaan. Keskustan lukittua nykyisen hallituksen budjetin verokertymän kasvun työllisyyden kasvuun jäävät valtavasti kasvaneet pääomatulot samaan aikaan koskemattomiksi ja julkinen valta vaikeroi alijäämiensä kanssa. assa seuraavat tiedot:1993 – 2000 käytettävissä olevien tulojen kokonaiskasvusta meni suurituloisimmalle prosentille noin viidennes. Sitä paitsi varallisuus voi kasvaa ansiottoman arvonnousun kautta ja tuotantopääoma voi samaan aikaan vähentyä, mikä vähentää tuottavuutta. Forssan kokouksessa 1903 sosiaalidemokraatit asettivat muun muassa seuraavat kolme tavoitetta: yhtäläinen progressiivinen verotus eri tuloille, ankarampi verotus ansiottomille tuloille, kuten ansiottomalle arvonnousulle, korkotuloille ja perinnöille, sekä ilmoitusvelvollisuus verotettavalle omaisuudelle. Perusratkaisuja tähän tilanteeseen tulee hakea pääomatuloverotuksen tekemisestä vastaavalla tavalla progressiiviseksi kuin ansiotulojen verotus. Lisäksi ylin promille koko tulonsaajaväestöstä kasvatti vuosina 1990 – 2007 tulo-osuutensa viisinkertaiseksi. Kun verotulot kerätään yhä enemmän palkoista, heikkenee myös julkistalouden tulopohja. Suurituloisin prosentti tulonsaajista kasvatti vuosina 1990 – 2000 tulo-osuutensa yli kaksinkertaiseksi
Vastaajat tunsivat pystyvänsä vaikuttamaan kotia koskeviin päätöksiin, mutta sen ulkopuolella mahdollisuudet jäivät pienemmiksi kuin Pohjoismaissa yleensä. Vastaavasti kyselyyn vastanneet eivät ajatelleet, että eduskunnan kaltaiset poliittiset toimielimet edesauttaisivat osallistuSALAADO QASIM Kirjoittaja työskentelee opettajana, EU-uralähettiläänä Helsingin yliopistossa sekä Rauhan ja Hyvinvoinnin järjestön puheenjohtajana. Lisäksi nuorten ja lasten vaikutusvalta esimerkiksi hallinnollisissa asioissa näyttäytyi heille pienenä. Hallinnon ja median kohdalla vastaajat kuitenkin kokivat, että heidän mielipiteillään ei ole paljonkaan väliä. 2019 julkaistu mielipidekirjoitus nuorten heikoista vaikutusmahdollisuuksista Omastadi-hankkeessa, jossa kaupunkilaiset saavat äänestää julkisten varojen käytöstä. Aapron mielestä hanke oli pettymys, sillä huolimatta nuorten äänestysmahdollisuuksista ”tätihankkeet” voittavat aina, koska aikuiset äänestävät nuoria aktiivisemmin. Hieman yli kolmasosa tunsi, että heitä kuunnellaan joskus. Oppilaskuntien ja auttavien puhelinten koettiin edistävän merkittävimmin oikeutta saada äänensä kuuluviin. Y k:n lasten oikeuksien sopimuksen 12. V altioneuvoston vuonna 2011 tekemän kyselyn mukaan lähes puolet nuorista ja lapsista oli sitä mieltä, että aikuiset kuuntelevat heitä lähes aina. Onko nuorilla todellisia mahdollisuukONKO NUORILLA MAHDOLLISUUKSIA VAIKUTTAA. YDIN 1 / 2020 96 KOLUMNI. Vain 14 prosenttia koki, että heitä ei kuunnella lainkaan. Yhden kuvan osallisuuden toteutumisesta antaa lukiolaisen Tatu Aapron Helsingin Sanomissa 4.11. artikla velvoittaa sopimusvaltiot takaamaan lapsille oikeuden mielipiteidensä vapaaseen ilmaisemiseen sekä mahdollisuuden tulla kuulluksi lasta koskevissa hallinnollisissa sekä oikeudellisissa toimissa. Mielipidekirjoitus kuvastaa nuorten huolta omista vaikutusmahdollisuuksistaan päätöksenteossa. Osallisuuden edistäminen on ollut tärkeää suomalaiselle lapsija nuorisopolitiikalle jo 1990-luvun puolestavälistä lähtien, ja se on turvattu myös Suomen lainsäädännössä. sia osallistua päätöksentekoprosessiin, vai onko osallistuminen vain näennäistä
Vähättely on valitettavan tuttua esimerkiksi nuorten ilmastoaktivismin parissa, kun aikuiset eivät ota nuorten huolta ilmastosta tosissaan vaan kutsuvat heidän mielipiteitään ”aivopesun” tulokseksi ja ”ilmastohömpötykseksi”. Se vahvistaa heidän kokemustaan yhteisöön kuulumisesta ja osallisuudesta, mikä auttaa ehkäisemään esimerkiksi syrjäytymistä. Nuorten mielipiteitä siis vähätellään eikä heidän kanssaan haluta keskustella. Kyse ei olekaan siitä, etteivätkö nuoret tietäisi ja haluaisi vaikuttaa, vaan syy löytyy aikuisista, jotka asioista päättävät. Nuoret siis tuntuvat olevan hyvin tietoisia omista mahdollisuuksistaan osallistua päätöksentekoon, mutta heidän äänensä jää silti usein puuttumaan. Tämän asenteen tulisi muuttua, jotta nuorten osallistuminen kasvaisi merkittävästi. Nuorilla on mahdollisuuksia osallistua, mutta heitä täytyy auttaa ja kannustaa siihen enemmän. Olisi silti tärkeää, että nuoret tulisivat näkyvämmin mukaan myös päätöksenteon pariin. Asiasta voidaan kysyä pikaisesti aiemmin, mutta niitä ei kirjata ylös tai käsitellä vakavasti. mismahdollisuuksia paljoakaan. Nuoria ei nimittäin kuunnella tarpeeksi vakavasti, mikä heijastuu siihen, että heiltä kysytään asioista mielipidettä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. YDIN 1 / 2020 97 KOLUMNI. Nuoria pidetään vähäpätöisempinä, kokemattomampina ja keskenkasvuisina ihmisinä, joille tärkeintä on oppiminen, ei vaikuttaminen. Muutosta on tapahtunut erityisesti paikallisella tasolla, mutta kansallisella ja kansainvälisellä kentällä nuoret eivät sen sijaan ole osallisina päätöksissä. Nuoria ei nimittäin kuunnella tarpeeksi vakavasti, mikä heijastuu siihen, että heiltä kysytään asioista mielipidettä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Asian muuttamiseksi tarvittaisiin aitoja kohtaamisia ja asennemuutosta aikuisilta: jos nuorten mielipiteitä vähätellään, eivät he uskalla pian ilmaista niitä ollenkaan. Avuksi tähän tarvitaan niin kouluja kuin yhteiskunnallisia järjestöjäkin. Vielä tänäkään päivänä monet nuoret eivät usko yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämä näkyy erityisesti nuorten alhaisessa äänestysprosentissa. Monet kunnat ovat myös ottaneet nuoret mukaan nuorten osallisuusja kuulemisjärjestelmän kehittämiseen. Sen sijaan koulut sekä paikalliset nuorisovaltuustot ja Lasten Parlamentti koettiin vaikutusvaltaisiksi, joskin vain niiden kohdalla, jotka olivat tietoisia näiden elinten toiminnasta. Näyttää kuitenkin siltä, että nuoret sukupolvet ovat tietoisia omista vaikutusmahdollisuuksistaan eivätkä pelkää haastaa vanhempia omilla mielipiteillään. Onkin tärkeää, että nuoret voivat vaikuttaa päätöksiin edes vähän. P ositiivista on kaikesta huolimatta se, että esimerkiksi vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan nuorten vaikuttajaryhmien ja -valtuustojen tilanne on parantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana
Esimerkiksi rauhanliikkeeseen kuuluvat järjestöt olivat joutuneet harkitsemaan toiminnan siirtämistä maan alle tai Serbian ulkopuolelle. Vaikka plantaasitalous on hallinnut Brasilian ympäristösuhteita 1500-luvulta lähtien, sieltä löytyy Krögerin mukaan myös alkuperäiskansojen oikeuksia tukevien keräilyreservaattien kaltaisia uraauurtavia toimintamalleja: ”Vaihtoehtoiset uudistukset on toteutettu ennen kaikkea kansalaisyhteiskunnan edistyksellisen siiven vastarinnan, kiistelevän toimijuuden ja yhteiskunnallis-ympäristöllisten kansanliikkeiden leviämisen vaikutuksesta.” Brasilian ympäristöä koskevista uhista Kröger nostaa esiin erityisesti suurmaanomistamien haluaman uuden metsälain, johon kuului armahduksia laittomasti metsää kaataneille sekä mahdollisuus metsittää hakkuualueita uudelleen yksilajisilla puuplantaaseilla. SIMO HELLSTEN kirjoitti Ytimen numerossa 5/2000 Serbian Naton ja länsimaiden vastaisen sodan ulottumisesta myös kansalaisjärjestöihin, jotka Slobodan Milosevicin hallitus pyrki leimaamaan lännen ”vasikoiksi”. Hellstenin mukaan Serbian kansalaisjärjestöt tarvitsivatkin kipeästi tukea ulkomaisilta vastineiltaan. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Artikkelissa kerrotaan, että serbialaisia kansalaisaktivisteja oli pidätetty perusteettomasti ja kidutettu, minkä lisäksi järjestöjä oli uuden terrorismin vastaisen lain turvin estetty saamasta rahoitusta ulkomailta. ”Paras tapa toimia nyt ovat vetoomukset Serbian hallinnolle paikallisten järjestöjen toiminnan sallimiseksi – korostaen omaa aikaisempaa Naton pommitusten vastaista toimintaa.” Serbipoliisit ja pasifismi Keräilijöitä ja plantaaseja YTIMEN Brasilia-teemanumerossa 3/2012 Markus Kröger loi katsauksen ympäristökysymyksiin maassa. ”Jo aikaisemmin olivat useimmat sodanvastaiset tapahtumat järjestetty ”feminismiä käsittelevinä”, sillä pasifismi saa serbipoliisin karvat nousemaan pystyyn”, Hellsten kirjoittaa. Taustalla vaikuttaa maan talouden riippuvaisuus luonnonvarojen viennistä. ”Esimerkiksi Suomen metsäyritykset hyötyvät laajalti uudesta metsälaista sekä halvoista tuotantokustannuksista, kuten myös kotimaiset lihantuottajat.” YDIN 1 / 2020 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA
Lahjoita MobilePaylla: 84857 Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2019/602. (Poliisihallitus 12. 7. 2019 – 11. 2021. Liity Sadankomiteaan tai lahjoita sadankomitea.fi. 2019) Toimeenpanoaika 12. 7. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 7. Haluatko maailman ilman aseita