Ydin 01/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2023 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Zavidovo-vuodosta 50 vuotta. YDIN KANSAKUNNAN PIIRONGIN PÄÄLLÄ 57. Pilapiirros Turkkiperformanssin kuvina Hakkerilistat lentokielloista julki Presidentti Halonen Afganistanista IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. . vuosikerta / 1 l
Helsinki M ak sa ja : Ju kk a Ke kk os en tu ki ry hm ä Oikeudenmukainen maailma on mahdollinen! Äänestä! kansanedustaja, nuorisotutkija, Helsinki Veronika Honkasalo
/ 58 KIMMO ELO Saksa Euroopan integraation takaajana / 62 MARKO ULVILA Kirjeitä pohjois-Syyriasta / 67 VILLE LUUKKANEN Sivistyksen happikato / 72 PÄIVI AIKIONIEMI Sanoja rauhanrakentamisesta YDINKOKEMUS 74 PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN Afgaaninaisten ääni kuuluu suomalaisblogissa / 77 RIITTA OITTINEN Iloa ja surua ruuasta / 81 JUHANI TOLVANEN Kuvallinen pilkka osuu ja sattuu / 83 VELIMATTI HUHTA Nimet ja kasvot / 86 KALEVI SUOMELA Asiassa vahva, tyylissä lempeä / 88 Kirjaja elokuva-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Uusilla mausteilla / 94 ASTRID NIKULA Quo vadis, Sverige. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 TIMO VESALA Metsähakkuiden väärät väitteet / 12 JENNI LEPPÄNEN Luova toiminta tarvitsee turvallisen tilan YDINHETKI 14 ARJA ALHO Sodan harmaissa / 20 ARJA ALHO Suomi Afganistanissa / 24 EETU LEHTO Lentäminen kielletty / 28 EETU LEHTO Nolla uhria / 32 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Vaaliohjelmia, vaalikoneita ja kannatuslukuja / 35 RENNY JOKELIN Kun Ydin oli vallan kovassa ytimessä / 40 ANNA HEIKKINEN Komissiot totuuden työkaluina / 44 MARKO VUORINEN Talvipulahdus Brooklynissä YTIMESSÄ 50 TARJA HALONEN Afganistan – mitä johtopäätöksiä. / 53 FOLKE SUNDMAN Onko globalisaation kulta-aika ohi. / 95 Kärnstoff / 96 LAURA LODENIUS Yhteiset sotaponnistelumme – ”Je suis” Ukraina ja Nato / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2023
Ydin-lehti ei ole uutislehti. P oikkeukselliset ajat aina pandemian alkushokista hyökkäyssodan alkuun ovat muuttaneet tiedonvälityksen asemoitumista. Propagandahan ei välttämättä ole valhetta mutta ei myöskään koko totuus. Presidentti Sauli Niinistö piti puheen suurlähettiläspäivillä elokuussa 2014. Ne ovat enemmän mielipiteitä kuin kriteerit täyttäviä uutisia. Uudessa asennossa rauhanaktivistit mutta myös asiantuntijat ja tutkijat ovat joutuneet ahtaalle. Turkki-käänteet ovat sellaisia. Se on myös rauhantyön perustaa. Hänen mielestään tieteen politisointi uhkaa tutkijoiden sananvapautta ja samalla meidän kaikkien syvällisempää ymmärrystä maailmasta. Olemmeko rauhaan sitoutumisemme vuoksi putinisteja. Olemme mielipideja kulttuurilehti. Hän sanoi myös, että diplomatian tarve oli Ukrainan kokoa suurempi. On tarve syvälliseen harkintaan, myös itsekriittiseen. Tiede ei voi politikoida. ”Ukrainan kriisin tuleva kulku on vielä tuntematon. AJATTELEN SIIS OLEN ARJA ALHO päätoimittaja O letteko huomanneet, että esimerkiksi maan suurimman lehden uutissivuilla on paljon kommentteja ja analyyseja. Siellä se kuitenkin on! Sotatieteilijä Ilmari Käihkö on kohdannut paineita, joissa asiantuntijuutta alistetaan puolustussotaa käyvälle Ukrainalle. T aidamme elää myös performanssien aikaa. Se olisi jopa vaarallista. Käihkö viittaa tammikuisessa Yle-kolumnissaan Winston Churchilliin, joka tunnusti valehdelleensa kansalaisille aikanaan varmasta voitosta. Tämä on informaatiovaikuttamista tai kuten aiemmin sanottiin, propagandaa. Tästä puhumme myös Ydin-keskustelussa. Mutta silti päätoimittajana olen valinnut linjan, joka pyrkii tarinamaailman vastakkainasettelun ja mustavalkoisuuden sijaan välittämään rikasta ja monipuolista kuvaa todellisesta maailmastamme ja aikamme ilmiöistä. Hän asetti Ukrainan konfliktin Venäjän ja lännen väliseen epäluottamuksen ja vastakkainasettelun kierteeseen, jossa se oli sekä syy että seuraus. Eikä hän ole yksin kokemuksiensa kanssa eikä kyse ole vain sodan ja rauhan kysymyksistä. Sodan ja rauhan kysymyksissä rauhan mahdollisuus loistaa poissaolollaan. Ja meidän kannattaa kuunnella vähän niitäkin ääniä, jotka varoittavat juoksemasta syvälle uuteen kylmään sotaan äkkireaktiona, sivuilleen katsomatta ja YDIN 1 / 2023 4 PÄÄKIRJOITUS. Olemmeko lehtenä huutavan ääni korvessa. Kyse on kirjoituskisasta sarjassa vetoavin tarina. Käihkö kirjoittaa: ”Sotapropagandasta kumpuava perusteeton optimismi voi johtaa pettymykseen ja väärin ratkaisuihin tavalla, joka ei lopulta palvele ketään – ei edes ukrainalaisia.” Sodan politiikan logiikka on nähdä asiat mustavalkoisina. Putinin mielestä emme varmasti. On siis alleviivattava vahvasti sitä, että tieteen tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa suurelle yleisölle, päätöksentekijöille ja tiedeyhteisölle. Ajattelen myös niin, että etsivä löytää aina ulospääsyn – myös sodasta. Kaikenlaiset julkiset katumusharjoituksetkin ovat meneillään ikään kuin jälkikäteen voitaisiin kirjoittaa kulloisiakin olosuhteita uusiksi. Luultavasti. Se on myös kriittistä ajattelua ja kilvoittelua totuuden etsimisessä
Kirjoitamme myös hakkeroiduista lentokieltolistoista. Kyllähän sinne kuopan pohjalle nopeasti tippuu. Kyseessä oli Zavidovo-vuoto ja Ydin-lehden Y. Hämmästyttävää on, että ulkoministeriö nostaa tärkeäksi operaation Natojäsenyyden hakemisessa, jota ei operaatioon lähdettäessä pidetty tärkeänä vaikkakin kumppanuus mainittiin. On siis alleviivattava vahvasti sitä, että tieteen tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa suurelle yleisölle, päätöksentekijöille ja tiedeyhteisölle. Muistelemme myös vanhoja. Kimmo Elo kirjoittaa Saksan asemasta ja siihen liittyvästä ulkoja turvallisuuspolitiikan ajattelusta, joka on kovin huonosti välittynyt Suomeen. Tarkastelemme myös siitä tehtyjä eri selvityksiä. Mutta niin mainittiin Euroopan itsenäisyyden vahvistaminen toimijana ja ennen muuta Afganistanin turvallisuustilanteen vakauttaminen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnon keinoin. Y. K evään eduskuntavaalien mielenmaisemaa kuvaa hyvin hiljattain Eduskuntatutkimuksen 20-vuotisseminaarissa Anna Kontulan käyttämä puheenvuoro niin sanottujen vanhojen ja uusien puolueiden välisistä eroista. Vaalikeskusteluissa vilahtavat valtionvelan korkomenot ovat 2,6 miljardia budjetin loppusumman ollessa 83,5 miljardia. Raja on toki tosiasia mutta eturintamaelo itse valittua. miettimään pysähtymättä. Ylipäätään Suomen asemaa geopolitiikassa – olkoonkin, että tulevaisuudessa olemme sotilaallisesti liittoutuneita – ei pidä määrittää Nato-rajaksi suhteessa Venäjään. Ydin-lehden päätoimittaja Elina Sana (entinen Suominen) piti kiinni lähdesuojasta viisikymmentä vuotta. Vuoden 2023 budjetissa muuten puolustusmenoihin käytetään 6,2 miljardia. Hän käytti affektiivisuutta ja ideologisuutta kuvaamaan eroa. Mutta ylösnousu onkin sitten toinen juttu.” Pidän hyvin historiattomana julistaa joidenkin olleen oikeassa (esimerkiksi baltit) ja joidenkin olleen väärässä (esimerkiksi suomalaiset), jota uutisvirrassa tarjoillaan lähes viikoittain. Tässä jaossa vihreät ja perussuomalaiset edustavat erilaisista näkemyksistään huolimatta affektiivisuutta. Ideologisuuteen kuuluu myös syvätieto, joka syntyy koetusta. Mutta huomio avaa kiinnostavia ulottuvuuksia. Y din-lehti tarjoaa presidentti Tarja Halosen punnitun puheenvuoron Afganistanin operaatiosta. Listojen alkuperä liittyy sekin terrorisminvastaiseen sotaan. Folke Sundman toivoo siitä myös käyttövoimaa monenkeskisen sopimisen maailmaan ja sen järjestyksen uudelleen rakentamiseen. Zeitenwende lähtee siitäkin, että pitää nähdä myös Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan. YDIN 1 / 2023 5 PÄÄKIRJOITUS. Antosen haastattelu, joka selvitti vuodon motiiveja. Opetukseenja kulttuuriin 7,8 miljardia. Radikaalia on näemmä vaatia, ettei puolustusmenojen osuus ylittäisi Naton suosittamaa – kovin harva Nato-maa siihenkään yltää – kaksi prosenttia bruttokansantuoteosuutta. Arvelen toki, että affektiivisuutta löytyy myös vanhoista puolueista etenkin silloin, kun syvätieto ei kohtaa puolueen arvoja. Ristiriitojen sovittelu ja yhteisten näkemysten hakeminen onnistuu ideologiaa ja syvätietoa edustavien puolueiden kesken paremmin kuin affektiivisten, tunteenomaisuutta korostavien välillä
/ sivu 74 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. Hän on myös Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 26 TARJA HALONEN toimi Suomen ulkoministerinä 1995 – 2000 ja tasavallan presidenttinä 2000 – 2012. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 95. / sivu 67 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. / sivu 62 MARKO VUORINEN on New Yorkissa asuva kansainvälisesti palkittu dokumentaristi, joka keskittyy töissään yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen, sukupuoliseen ja seksuaaliseen oikeudenmukaisuuteen. / sivu 88 PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN on mikkeliläinen toimittaja, joka on kehittänyt Mikael/YLE nettiradiota sekä tehnyt indiedokumenttielokuvia itselle tärkeittä aiheista. KIMMO ELO on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 81 MARKO ULVILA n tamperelainen kansalaisaktivisti ja tietokirjailija, hän vieraili lokakuussa 2022 koillisen Syyrian demokraattisella itsehallintoalueella. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eetu Lehto, ydin@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Pekka Ristelä ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Pekka Elomaa TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Hän on myös Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 86 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 44 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 77 FOLKE SUNDMAN on kansainväliseen politiikkaan eri rooleissa pitkään vaikuttanut toimija ja Suomen Rauhanliiton hallituksen jäsen. / sivu 35 & 89 VILLE LUUKKANEN on kestävän kehityksen ammattilainen, joka yrittää rauhantahto edellä ymmärtää globaalin etelän, kylmän pohjoisen ja muidenkin ilmansuuntien haasteita. / sivu 50 ANNA HEIKKINEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joka työskentelee kirjastoalalla. YDIN 1 / 2023 tekijät YDIN 1 / 2023. / sivu 58 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt yhteisölliseen kuvaukseen. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 57. / sivu 40 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. / sivu 92 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 53 KALEVI SUOMELA on rauhanaktivistina veteraanisarjassa ja Ydin-hallituksen jäsen. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 83 RENNY JOKELIN on entinen toimittaja, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Euroopan parlamentissa
YK:n piirissä neuvotellussa sopimuksessa kielletään valtioita kehittämästä, testaamasta, tuottamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhYDINASEKIELTOSOPIMUS TÄYTTI KAKSI VUOTTA YDIN 1 / 2023 Ytimekkäät Tilaisuuden tallenne löytyy www.youtube.com/watch?v=jfthc9ac7Tk&t=2560s. Sopimusta vastustivat kaikki ydinasevallat: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea sekä Nato-maat ja Yhdysvaltain ”ydinsateenvarjon” alla olevat maat Australia, Etelä-Korea ja Japani. Esimerkiksi Irlanti ja Itävalta ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus kuitenkin tuli voimaan, kun sen ratifioi tarvittava määrä valtioita. Kyse ei kuitenkaan ole EU-maista, vaan Nato-maista. Suomi ei osallistunut neuvotteluihin eikä äänestänyt sen puolesta. Ytimen toimituskunta RAUHANJÄRJESTÖT ja Vapaus valita toisin -yhdistys järjestivät 21. YDIN 1 / 2023 kaamasta niillä. Suomen kielteistä kantaa perusteltiin aikanaan ulkoministeriön kannanotoissa sillä, etteivät muutkaan EU-maat ole sitä allekirjoittaneet. 2022 Ydinasekieltosopimus kaksi vuotta -tilaisuuden, jonka yhteydessä järjestettiin rauhantyöstä työpajoja mutta syötiin myös syntymäpäiväkakkua. Sopimus kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen sopimuksen piirissä olevien valtioiden alueille. 1
YDIN 1 / 2023 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2023 ”PELKÄÄN, ETTÄ OLEMME MENOSSA KOHTI LAAJEMPAA SOTAA. EMME UNISSAKULKIEN, VAAN SILMÄT APPOSEN AVOINNA.” Pääsihteeri António Guterres 6.2.2023 YK:ssa.
Nyt Younis on vapautettu 40 vuoden vankeusvuoden jälkeen 66-vuotiaana. Yhdysvallat puolestaan uskoo sen olleen maan ilmatilassa vakoilutarkoituksissa. Avaruudessa vasta onkin lentävää tavaraa. Sitä pienempiä on 167 miljoonaa.. Younisin vankeustuomio on pisin yhtäjaksoinen palestiinalaisvangin kärsimä rangaistus. Pallo voi lentää 37 kilometrin korkeudessa. ”Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat Suomen tekemiä tärkeitä investointeja globaaliin turvallisuuteen ja vakauteen.” Siksi FINGO haluaa ettemme käännä selkäämme maailmalle. Esimerkiksi vanhojen 4 500 satelliitin lisäksi Euroopan avaruusjärjestö arvioi tammikuussa 2018, että maata kiertää vajaat 30 000 yli kymmensenttimetristä keinotekoista kappaletta. Palloja taivaalla LYHYESSÄ ajassa neljä epäilyttävää lentävää esinettä on ammuttu alas Yhdysvaltojen ja Kanadan ilmatilassa. Vappupalloa paljon suurempi ja teknisesti varusteltu pallo on lisännyt suurvaltasuhteiden jännitteitä. Mutta pallo oli Kiinan – ja se on myöntänyt asian. Tammikuussa yksin Tel Avivissa 80 000 mielenosoittajaa puolusti oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vähemmistöjen oikeuksia sekä vastusti korruptiota. Kevään eduskuntavaalien vuoksi se vetoaa niin ehdokkaisiin kuin julkiseen keskusteluun. Hävittäjät lentävät yleensä 20 kilometrin ja kaupalliset lennot noin 12 kilometrin korkeudessa. Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle Israelissa jännitteet leviävät ISRAELIN pääministeri Benjamin Netanjahua on luonnehdittu poliittisen vehkeilyn mestariksi. Sivullisten avulla hän sai yhteyden perheeseensä. Jännitteitä ovat lisänneet myös palestiinalaisalueille perustetut siirtokunnat, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia. Israelin ja palestiinalaisten väliset yhteenotot ovatkin taas kiihtyneet eikä kuolonuhreilta ole vältytty. Kiina sanoo pallon olleen reitiltä eksynyt säähavaintopallo. Ensimmäiseksi hän vieraili vanhempiensa haudalla. ”Kestävää rauhaa ja vakautta rakennetaan tehokkaimmin puuttumalla kriisien ja konfliktien juurisyihin, kuten ihmisoikeuksien polkemiseen, demokratian rapautumiseen sekä eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Hän palasi valtaan ääriuskonnollisten ja äärioikeistolaisten tuella. Tosin auton kokoinen esine ilmassa ei liene kovin harmiton. Hallituksen muodostaminen ja sen toimet ovat herättäneet tyrmistystä. Kansainvälisen painostuksen johdosta, se muutettiin elinkautiseksi. Hänen vapauttamisestaan ei kerrottu kenellekään, jätettiin vain kadulle. YDIN 1 / 2023 9 YTIMEKKÄÄT FINGO kokoaa noin 270 suomalaista kansalaisjärjestöä reilumman maailman puolesta tehtävään työhön. Karim Younis surmasi israelilaissotilaan yhteenotossa vuonna 1983 ja sai kuolemanrangaistuksen. Kiina tosin muistuttaa, että sen ilmatilassa on tehty kymmenen pallohavaintoa. Kolme niistä oli todennäköisesti harmittomia yksityisten yritysten tai kansalaisten taivaalle lähettämiä esineitä. Valtavaksi kasvanut eriarvoisuus sekä ilmastokriisin hälyttävä eteneminen ovat sotilaallisen konfliktin ohella suurimpia uhkia yhteiskunnalliselle turvallisuudelle.” Se muistuttaa vetoomuksessaan, että jo ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kuusi maailman seitsemästä ihmisestä tunsi olonsa turvattomaksi ja muistuttaa, että vain panostamalla inhimilliseen turvallisuuteen voimme saavuttaa kestävää rauhaa ja vakautta
Pienyritysten tilanne Suomessa ei liene kovin erilainen verrattuna Saksaan yleisen taloustilanteen heikentyessä. Saksa on ollut vuosia Suomen tärkein kauppakumppani. Sota kuitenkin nopeutti hintojen nousua merkittävästi. Energian kallistuminen alkoi jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Saksan Ifo Institute on julkaissut maan hidastuvan kasvun vaikutusarvion itsensätyöllistäjiin sekä pienyrityksiin, joissa on alle yhdeksän työntekijää. Jimdo-ifo Business Climate Index perustuu 1 300 yrityksen näkymien selvittämiseen, erityisesti palvelualoilla. Poikkeuksellisen nopean inflaation taustalla ovat maailmantalouden tarjontahäiriöt ja suuri kysyntä. Elokuu 2021 -30 Tammikuu 2022 Kesäkuu 2022 Lokakuu 2022 -20 -10 10 20. YDIN 1 / 2023 10 YTIMEKKÄÄT EUROOPAN talousongelmat näkyvät hidastuneina kasvulukuina ja inflaationa. Ytimen toimituskunta Talous kokonaisuutena Itsensätyöllistävät ja pienyritykset LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ ITSENSÄTYÖLLISTÄVIEN JA PIENYRITYSTEN OSALTA Lähde: Ifo Business Survey, lokakuu 2022. Kysyntää lisäsivät koronapandemia aikaisten rajoitusten purkaminen, jolloin kotitalouksien kulutusmahdollisuudet lisääntyivät. Näkymiä heikensivät pandemia-ajat, joista toipuminen on ollut vaikeata, ja nyt yleiset talousnäkymät. TALOUSNÄKYMÄT KURITTAVAT PIENYRITTÄJIÄ Suomessa puolestaan suuret työllistäjät ovat jo ilmoittaneet muutosneuvotteluista kuten Valmet Automotive, K-ryhmä, Finnair, UPM ja Stora Enso
Nyt väite ei pidä paikkaansa. Jos lasiin halutaan lisätä vettä, täytyy sitä kaataa siitä pois. ” metsiä pitää hakata, jotta metsät säilyvät hiilinieluna.” Näin esittävät usein etujärjestöt, päättäjät, metsäteollisuus, metsänomistajat ja jopa tutkijat joltakin muulta alalta kuin hiilen kierron tutkimuksesta. Metsän nettonielu maksimoituu, kun metsälle ei tehdä mitään. Nettonielussa huomioidaan myös hakkuut. Puista voidaan rakentaa hirsitaloja. Tämä on jo viisaampaa ilmaston kannalta. Sinne ei mahdu enempää hiiltä kuten ei lasiinkaan. Nielu määritellään yksikäsitteisesti veden/hiilenmäärän muutoksena tietyn aikajänteen yli. Lirutellaan sitten vettä ¼ lasin verran eli täytetään lasi puolilleen. Tällöin lasi on ollut veden nettolähteenä puolen lasin verran, ei nieluna, vaikkakin liruttelunielu – vertautuen biologiseen nieluun metsässä – on ollut ¼ lasia. O n kuitenkin hyviä syitä kaataa vettä pois. Metsähakkuiden väärät väitteet TIMO VESALA Kirjoittaja?on?meteorologian?professori?Helsingin?yliopistossa.. Jos metsään halutaan lisätä hiiltä, täytyy sitä viedä hakkuissa pois. . Tällöin myös hiilivarasto maksimoituu. Usein väite yhdistetään myös ilmastonmuutoksen hillintään. ”Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien nettohiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.” Jos päättäjät eikä metsäteollisuus tiedä tätä tosiasiaa puunkorjuun vaikutuksesta hiilivarastoon, se on hälyttävää. Pitää tarkastella nettonielua eikä biologista nielua. YDIN 1 / 2023 11 KOLUMNI. Vanha metsä saadaan toki biologiseksi nieluksi hakkaamalla ja uudistamalla. Väite pitää paikkansa, jos nielulla tarkoitetaan biologista nielua maaperässä ja kasvavissa puissa. Kaadetaan vedestä ¾ pois. Vedestä voi tehdä jääkuutioita varastoon. Jos varasto pienenee, on metsä nettolähde, negatiivinen nielu. Näillä ei kuitenkaan minimoida veden tai hiilen määrää ilmakehässä, edes vaikka lasi oli täynnä ja metsä vanha. Silti nettonielu jää negatiiviseksi, kuten vesi lasia tyhjennettäessä ja uudelleen täytettäessä. Jos metsän hiilivarasto kasvaa, metsä toimii nettonieluna. Täyden lasin nielu on nolla, mutta varasto maksimissaan. Jos tietää, mutta eivät myönnä, se on törkeää. Metsän hiiltä tarvitaan sellunkeittoon. Tavoitteena on silloin maksimoida omistajan metsästään samaa hyöty ja pitää metsä nuorena. Jos tarkoituksena on pitää vesi poissa ilmakehästä, sitä ei kannata kaataa pois. Nielua haluttaisiin ylläpitää minimoimaan hiilen määrä ilmakehässä ja tavoitteena maksimoida se metsässä. Miten nielun maksimoituminen on mahdollista, vaikka vanhaksi kasvaneen metsän nielu on lähellä nollaa. Tarvitaan vettä perunoiden keittämiseen. V anha metsä vertautuu piripinnassa olevaan vesilasiin
Forum-teatteri vaatii onnistuakseen mielen ja kehon lämmittelyä. Nuoret ansaitsevat tilan, jossa heillä on mahdollisuus pohtia yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja valtarakenteita sekä käydä keskusteluja haastavistakin aiheista keskenään ja yhdessä ammattilaisen kanssa. Nuoren täytyy luottaa siihen, että kaikki sitoutuvat yhdessä pitämään turvallisempaa ja kaikille saavutettavaa tilaa yllä ja tekemään tarvittavia muutoksia sen ylläpitämiseksi. Katsomusdialogi puolestaan vaatii taitoa ottaa ne puheeksi osana arkista toimintaa liittämällä keskustelut omiin kokemuksiin, huoliin ja huomioihin. L uottamuksen ilmapiiri mahdollistaa erityisen herkistä ja vaikeistakin asioista keskustelemisen niin, että se johtaa kestävän dialogin syntymiseen. Sloveniassa, Serbiassa, Puolassa ja Suomessa järjestetyt koulutukset pitivät sisällään niin katsomusdialogia, elokuvakasvatusta, syventymistä moniperustaiseen syrjintään elävän kirjaston kautta kuin forum-teatteria, jossa kuvitteellisiin syrjinnän tilanteisiin puututaan teatterin keinoin. T yö nuorten parissa perustuu kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Luovan toiminnan avulla voidaan saavuttaa uuden oppimisen ja oivaltamisen tasoja, joihin emme perinteisten, sanallista sekä loogista ajattelua painottavien, menetelmien avulla usein pääse. Aito yhdenvertaisuus lähtee koko yhteisöstä ja valmiudesta kyseenalaistaa omia tapoja sekä tunnistaa itsessä ja muissa olevaa moninaisuutta. Luovassa turvallisemmassa tilassa päästään käsiksi tunteisiin, joiden käsittely arjessa ei ole välttämättä sallittua tai mahdollista. Elävä kirjasto ei onnistu ilman luottamuksen ilmapiiriä, jossa osallistujien kesken on sovittu yhteisistä säännöistä. Parhaimmillaan voidaan päästä tuloksiin, jotka näkyvät niin ryhmän muuttuneissa asenteissa kuin käytöksessä. Pelkän inspiroivan tilan tarjoaminen tai leikillisten lämmittelyharjoitusten tekeminen ei tee tilasta vielä turvallista. K okeilimme Rauhankasvatusinstituutissa vuoden 2022 aikana yhteensä lähes 80 nuorisotyöntekijän kanssa luovia dialogimenetelmiä. Voimaantumisen ja osallisuuden tunteen tärkeä lähde on toisia kunnioittava tunteiden ilmaisun vapaus, jota luova turvallisempi tila ruokkii. Luova toiminta tarvitsee turvallisen tilan JENNI LEPPÄNEN Kirjoittaja?on?Rauhankasvatusinstituutin?viestintäsuunnittelija. Tällaisia ovat esimerkiksi rasismi ja katsomuksiin liittyvä vastakkainasettelu. YDIN 1 / 2023 12 KOLUMNI. Kun ohjeet on luotu nuorten omista tarpeista, niihin on helpompi kaikkien myös sitoutua. Monen luovan menetelmän ytimessä on sisäänrakennettuna ajatus turvallisesta tilasta, jossa painoa annetaan kehotietoisuudelle, tunnekasvatukselle ja läsnäololle.
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Sodan harmaissa / 20 ARJA ALHO Suomi Afganistanissa / 24 EETU LEHTO Lentäminen kielletty / 28 EETU LEHTO Nolla uhria / 32 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Vaaliohjelmia, vaalikoneita ja kannatuslukuja / 35 RENNY JOKELIN Kun Ydin oli vallan kovassa ytimessä / 40 ANNA HEIKKINEN Komissiot totuuden työkaluina / 44 MARKO VUORINEN Talvipulahdus Brooklynissä
Teksti Arja Alho Kuvat Kimmo Räisänen YDIN 1 / 2023 14 YDINHETKI. Miksei. Asiasta on kysyttävä sotatieteilijä Ilmari Käihköltä. Kuoleman vakavassa tilanteessa ei juurikaan puhuta rauhan mahdollisuudesta. YDIN 1 / 2023 14 YDINHETKI SODAN HARMAISSA Sotauutisista ja -keskusteluista on tullut vuodessa arkipäivää, kommentaattoreista julkkiksia ja jopa presidenttija kansanedustajaehdokkaita
YDIN 1 / 2023 15 YDINHETKI YDIN 1 / 2023 15 YDINHETKI
Harmaan sävyt näkyvät esimerkiksi siinä, että vaikka sotaa käydään Ukrainan ja Venäjän nimissä, eivät kaikki ukrainalaiset ja venäläiset suinkaan kannata sitä, osallistumisesta puhumattakaan. Propagandan takia kaikki hallussamme oleva tieto ei ole totta. Polarisaatio oikeuttaa vallan keskittämisen ja toisinajattelijoiden hiljentämisen tyyliin ”olet joko puolellamme tai meitä vastaan”. Venäjä on uhka. Mutta kun sodissa aiheutetaan aina kauhua ja kuolemaa, ei se tunaroinnilta ole vaikuttanut. Venäjällä on ollut selkeästi nimenomaan Ukrainaan kohdistuvia omia vaatimuksiaan eikä vain neutraliteetin suhteen. a rja : Kirjoitit kolumnissasi omia yhdistävästä viholliskuvien luomisesta. I lmarI : Vaikea jossitella, koska emme tiedä, millaisia Putinin laskelmoinnit siinä tilanteessa olisivat olleet. Mitä olisi tapahtunut, jos Nato ei olisi laajentunut Venäjän naapurustoon eikä erityisesti pyrkisi Ukrainaan. Polarisaatio on sodankäynnin, siis laajamittaisen organisoidun väkivallan, edellytys. Käytännössä propagandalla pyritään edistämään omaa asiaa muokkaamalla käsityksiä ja mielipiteitä. Tämä siitäkin huolimatta, että hyökkääjää, Venäjää, pidetään lähinnä tunarina. Kumpikaan näistä ei ole välttämättä totta. Uhkaa sitten paisutellaan ja saadaan aikaan draamaa. YDIN 1 / 2023 16 YDINHETKI A rja : Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on vuosi. Olet kirjoittanut polarisaation ongelmallisuudesta muun muassa Ylen kolumnissa viime joulukuussa Mitä tarkoitat. Venäjältä on paettu, Ukrainasta on paettu. Se on perustavaa laatua oleva ongelma. He ovat viitanneet muun muassa Donbassin kansanmur. a rja : Aamukahvipöydissä ja kotisohvilla tarvittaisiin siis kriittistä medialukutaitoa sotauutisoinnin suhteen. Kun venäläiset pyritään saattamaan suorastaan naurunalaisiksi, samalla vahvistetaan omia odotuksiamme ja haluamme lukea tällaisia uutisia. Ukrainalaisille venäläiset ovat örkkejä. Sensuurin takia meillä ei koskaan ole käytössä kaikkea sodan ymmärtämiseksi tarvittavaa tietoa. I lmarI : Toki kriittistä medialukutaitoa tarvitaan mutta pitää myös muistaa, että sodasta ja sen vaiheista kirjoittamiseen ei välttämättä ole tarvittavaa tietoa. Kirjoittelu ja kommentointi yhtäältä venäläisten tekemisistä ja niiden luonnehtimisesta epäonnistuneiksi, on tarkoitettu vahvistamaan omia käsityksiämme. Venäläisille ukrainalaiset natseja. Medialogiikka puolestaan ruokkii räväköitä otsikoita. Klikkiotsikot toimivat samalla tavalla – eikä hyvää kokonaiskuvaa helposti synny. Venäjällä sotaa ei voi kutsua edes sodaksi, koska vankeustuomiot uhkaavat. Ja sitten puhuit harmaasta mustavalkoisuuden sijaan. Sodan tulevia käänteitä on vaikea ennustaa. Edellyttäen tietysti, että olisi kiinnostusta tietää eri näkökulmista sodan todellisuudessa. I lmarI : Vertasin kolumnissa sotaa mustavalkoiseen kuvaan. Sävyt ovat kuitenkin ehdottoman välttämättömiä monimutkaisten ilmiöiden kuten sodan ymmärtämiseksi. Päinvastoin tuhot ovat hirvittäviä ja uhrien määrät molemmin puolin suuret. Yhteen ainoaan totuuteen ripustautuminen voi olla poliittisesti ja sotilaallisesti hyödyllisiä mutta ne tekevät väkivaltaa yksilöille ja inhimilliselle elämälle. Propagandan ei tarvitse olla valheellista. Ukrainan viestintä on painottanut puolustussodan oikeutusta ja perustunut enemmän tosiasioihin kuin Venäjällä, joka on jatkuvasti syyllistynyt valehteluun. Olisiko sillä ollut vaikutusta Venäjän sotatoimiin. Sosiaalinen media puolestaan on tunnepitoisia reaktioita ruokkiva alusta aina vihasta ja parodioivista kommentoinneista draamaan ja pelkoon. A rja : Jossitellaan. Sodan oloissa propaganda ja sensuuri ovat keskeisiä. Yleinen arvio kuitenkin on, että pitkäksi menee. Mutta silti oikeaa kokonaiskuvaa ei välttämättä ole tarjolla. Toisaalta mediassa näkyy toinen tapa puhua ja kirjoittaa Venäjästä. I lmarI : Muitakin sävyjä on kuin musta ja valkoinen
Lissabonin sopimuksessa on 47.2-artikla, joka velvoittaa jäsenmaita avunantoon kaikin mahdollisin keinoin, jos joku jäsenmaista joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Ukrainan osalta on selvää, että he katsovat Nato-jäsenyyden olevan tae Venäjän jo vuonna 2014 alueelliselle koskemattomuudelle ja siksi siitä on maininta Ukrainan perustuslaissa. Vaikuttaa siltä, että Natoa kohti on hivuttauduttu aika määrätietoisesti. Sitten oli isäntämaasopimus vuodelta 2014, joka oli Suomen ja Naton kumppanuustavoitteissa. Samalla se olisi rajoittanut näiden maiden suvereniteettia. Suomi on ylläpitänyt myös yhteensopivuutta Naton kanssa ja hankkinut kokemusta Nato-johtoisissa operaatioissa. a rja : Lisää jossittelua. Kun Ruotsin sosialidemokraatit halusivat puhua taloudesta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta, he tekivät vaalivedon, jotta Natosta ei tulisi vaalikysymystä.. Multilateraalista yhteistyöstä on mainittava eu:n kautta tapahtuva yhteistyö. Se, että pysyttäisiin suuremman konfliktin ulkopuolella, esimerkiksi Naton ja Venäjän välisessä konfliktissa, vaikeutuu ja jopa häviää. Olet työskennellyt Ruotsissa paljon. A rja : Tuoreet selvitykset isaf-operaatiosta Afganistanista ja joista Ydin-lehtikin kirjoittaa tässä samassa numerossa, oli operaationa Natojohtoinen. a rja : Ulkoministeriön tavoitteet operaatioon lähtiessä liittyivät turvallisuustilanteen vakauttamiseen, humanitaariseen apuun, ihmisoikeuksiin ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen. I lmarI : Afganistan on ollut yksi tapa ja instrumentti. Ruotsin maltillinen kokoomushan oli viemässä Ruotsia Natoon. I lmarI : Joissakin tilanteissa olisi ollut mahdollista, toisissa ei. Kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa ei ollut avainasemassa ennen vuotta 2007 eikä sitä ennen liioin Afganistanissa Nato-operaatiossa. I lmarI : Oma käsitykseni on, että Suomen kansa muutti kantaansa suhteessa Nato-jäsenyyteen, se johti suomalaisten poliitikkojen kannan muutokseen, joka puolestaan johti ruotsalaisten politiikkojen ja sitten Ruotsin kansan kannanmuutokseen. YDIN 1 / 2023 17 YDINHETKI haan, jota ei ole tapahtunut Sellainen vaihtoehto, ettei Nato olisi laajentunut eikä enää laajenisi tai sen olisi pitänyt pakittaa esimerkiksi poisvetämällä joukkoja entisten itäblokkiin kuuluvien maiden kohdalla, olisi ollut etupiirijakoa. Sotilasyhteistyötä oli paljon jo ennen Natohakemuksen jättämistä sekä bilateraalisesti että multilateraalisesti. Se ei jäänyt huomaamatta. Silloinen kakkoshallituksen ulkoministeri Ilkka Kanerva muotoili kuitenkin niin, että transatlanttisten suhteiden avainkomponentti oli nimenomaan kansainvälinen kriisinhallinta, käytännössä Afganistanin operaatio. Eivät niinkään Natoon. Tilanne, jossa Venäjä hyökkäsi Suomea isomman rajanaapurinsa kimppuun, sai itse kunkin pohtimaan, miten turvallisuutta nykytilanteessa voidaan maksimoida. Afganistanissa Suomi otti sittemmin enemmän vastuuta ja oli aktiivisempi tilanteessa, jota on perusteltua kutsua sodaksi. Toki vaaleilla oli tekemistä asian kanssa. Nato nähtiin turvallisuutta tuottavana. He viittaavat myös presidentti Haloseen ja Vanhasen ykköshallituksen aikaan. Olisiko Suomen turvallisuutta voitu edistää vahvistamalla tai terävöittämällä aiempaa linjausta siitä, että Suomi ei salli käyttää aluettaan sotilaallisesti toista maata vastaan. Yhdysvaltalaiset lähteet, löytyvät WikiLeaksista, näkivät selvän muutoksen siinä, että Yhdysvaltoihin skeptisesti suhtautuneet diplomaatit ja poliittiset toimijat jäivät taka-alalle. Sen toimintaperiaate on sama kuin Naton viidennen artiklan, joka on sitonut Yhdysvallat Euroopan puolustukseen. Sisäpolitiikassa tapahtuneet muutokset ovat selvityksissä jääneet Suomessa selvittämättä, jota pidän puutteena. Tosin Natoonkin liittyy ongelmia ja haittapuolia. Kävikö niin, että Ruotsin viime syksyn vaalit johtivat siihen, että sekin hylkäsi 200-vuotisen rauhantahtoisen puolueettomuutensa. Vuonna 2007 aloitti keskustaoikeistolainen Vanhasen toinen hallitus
Voi olla, että tilanne jää junnaamaan eikä jatku nykyisellä intensiteetillä. Keskeinen ongelma tilanteessa on, voiko Ukraina pakottaa Venäjän hyväksymään tappionsa. Se aiheuttaa pelkoa muissa ja siksi voidaan argumentoida, että Ukrainaa on tuettava ja sotaa jatkettava, jotta Venäjä voidaan pysäyttää. Kun resurssit hupenevat, intensiteetti vähenee ja asemasodan kaltainen tilanne vahvistuu. Puhutaan jo ammuspulasta. Ja vielä. Voidaanko Euroopassa luottaa, ettei Venäjä jatka laajentumispyrkimyksiään. Pidemmällä tähtäimellä paljon riippuu siitä, miten kumpikin osapuoli arvioi ajan merkityksen. Sosialidemokraatitkin toki heräsivät uuteen maailmaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi ja kun suomalaiset sosialidemokraatit muuttivat kantansa pääministerin ja puolueen puheenjohtaja Sanna Marinin johdolla, se vaikutti heihin. Tällä voi siis olla kauaskantoisia seurauksia. Rauhansopimus tällaisessa tilanteessa tekisi rikkomuksesta pysyvän. Voisiko Yhdysvalloilla, Kiinalla tai yk:lla – jollain muulla – olla roolia rauhanpolun löytämisessä. Ratkaisua haetaan nyt vain taistelukentillä. Putin tai hänen seuraajansa tuskin tahtovat myöntää hävinneensä sodan. Sota on kallis kaikille, Venäjälle ja meillekin. Ukrainakin tarvitsee rauhan. Olemmeko mielestäsi putinisteja vaiko sittenkin ihmisen asialla kuten itse koemme. Sotaa käydään pa. Ukrainan aika on riippuvainen muiden tuesta ja siksi sitä on vaikea kontrolloida. Jos Ukrainassa ei palata vuoden 1991 rajoille, niin normia on rikottu. Putin toivoo, että se on Venäjän puolella. YDIN 1 / 2023 18 YDINHETKI Vaalit voittaneen allianssin äänimäärä olisi muuten vain kasvanut. Siksi siellä päätöksentekijät katsovat, että sotaa kannattaa jatkaa. I lmarI : Tietenkin ihmisen asialla! Putinisteiksi tunnutaan leimattavan kaikki, jotka tuovat esille mitään Ukrainan tilanteen ongelmallisuuteen liittyvää. Ellei tule tulitaukoa, ei tule myöskään jälleenrakennusta. Avainkysymys tulee olemaan, kenen puolella on aika. Taistelut kevätkesällä tulevat todennäköisesti johtamaan isoihin tappioihin. a rja : Vaikealta näyttää mutta eihän mikään ole mahdotonta. a rja : Rauhanliike kuitenkin katsoo, että nyt on aika rauhalle. On vaikeaa nähdä, että rauhan mahdollisuus olisi lähellä. Tämä voitaisiin tulkita ei vain Venäjän nykyjohdon voitoksi, vaan viestinä etenkin Euroopassa mutta myös maailmanlaajuisesti, ettei alueellinen koskemattomuus enää ole normi. Perustavanlaatuinen ongelma Ukrainan tilanteessa on se, että Venäjä on vuodesta 2014 alkaen rikkonut suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden normia. Voi olla naiivia ajatella, että riittää. Heidän sotilasjohdostaan on kuulunut viestiä, että nyt on parannettava neuvottelutilannetta ja saatava sota loppumaan. Tässä on niin sanottu uskottava sitoutumisongelma. I lmarI : Toki monilla, eikä vähiten Yhdysvalloilla, jotka ovat tukeneet Ukrainaa eniten. Putin on myös pyrkinyt kasvattamaan Venäjän aluetta. Rauhalla olisi suuret vaikutukset myös Euroopan tulevaisuuden, turvallisuuden ja taloudenkin kannalta puhumattakaan ukrainalaisten. Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat, eu, britit ja tietysti Ukrainakin viestittävät, etteivät ole luovuttamassa. On kuitenkin selvää, että vaalit vaikuttivat. Sodathan loppuvat viime kädessä neuvotteluun. Näyttää siltä, että sota eskaloituu ja että kevätkesällä taistelut yltyvät. Kukaan ei investoi Ukrainaan ilman jonkinlaista taetta rauhasta. A rja : Millaisina näet rauhan mahdollisuudet Ukrainassa. Kun emme halua sen laajenevan, sitä käydään Ukrainassa ja ukrainalaiset kärsivät meidänkin puolestamme. I lmarI : Jos Putin pystyy osoittamaan saavuttaneensa jotain merkittävää Ukrainassa, riittääkö se hänelle. Sota siis jatkuu. Viime toukokuun jälkeen ei ole juuri tapahtunut mitään rauhanponnisteluissa. Venäjällä katsotaan ajan olevan Venäjän puolella
Paljon on puhuttu niin sanotusta Koreaskenaariosta, jossa konflikti jää ratkaisematta. Meillä on liian lyhytkatseinen perspektiivi – ehkä siksi, että sodankäynti on monessa mielessä paljon yksinkertaisempaa kuin kestävän rauhan rakentaminen. Se ei ole putinismia eikä liioin zelenskyismiä. Tehnyt kenttätyötä Itä-, Keskija Länsi-Afrikassa, sekä vuodesta 2017 lähtien Ukrainassa. Ilmari Käihkö Sotatieteiden ja kriisinhallinnan tutkija ja kriisinhallintaveteraani, joka väitteli Upsalan yliopiston Rauhan-ja konfliktintutkimuslaitoksella vuonna 2016. Jälleenrakennuksen tarve kasvaa joka päivä. Parhaillaan Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija. Työskennellyt muun muassa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa ja Yalen yliopistossa. Tämä olisi vaikeaa etenkin Ukrainalle. Ei ole mahdoton skenaario, että tilanne jää tulitaukoon tai epämääräiseen tilaan, jossa ei ole rauhansopimusta. On hyvin mustavalkoista ajatella, että jos puhuu rauhasta, olisi jotenkin vihollisen puolella. Sotimalla nyt halutaan parantaa tulevia neuvotteluasemia. Mutta voi olla myös niin, ettei rauhaa tule. Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 alkaen. Kiinnostuksen kohteet liittyvät nykyaikaiseen sodankäyntiin, sodan sosiologiaan ja etnografisiin metodeihin. Joka sodassa pitää miettiä, miten voidaan saavuttaa kestävä rauha. YDIN 1 / 2023 19 YDINHETKI remman rauhan takia, joka on aika nurinkurista. Jälleenrakennus ja investoinnit riippuvat rauhantilan uskottavuudesta. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän on painottanut nimenomaisesti tutkijan rooliaan.
Suomi osallistui Afganistanin kansainvälisiin vakauttamisja jälleenrakennustoimiin yhtäjaksoisesti lähes 20 vuoden ajan. Kirjoittaja Arja Alho SUOMI Afganistanissa YDIN 1 / 2023 20 YDINHETKI. Mitä opittiin
2000-luvun jälkipuolella tuhoisa sisällissota johti siihen, että isaf-joukoista turvallisuuden ja vakauden turvaamisen sijaan tuli konfliktin osapuoli. Afganistanin operaatio käynnistyi ensin Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian hyökkäyksestä maahan ja sittemmin yk:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta joulukuussa 2001. Isaf-operaatiota seurasi rs-operaatio (Resolute Support), joka jatkoi afgaanijoukkojen kouluttamista, avustamista ja mentorointia. 4. Kansainvälisen ja kansallisen turvallisuuden parantaminen (terrorismi, huumekauppa ja kansainvälinen rikollisuus). Afganistanin turvallisuustilanteen vakauttaminen. Tehtävät laajentuivat 2009 kapinallisten vastaiseen taistelutoimintaan. A fganistania kutsutaan usein imperiumien hautausmaaksi. Tavoitteisiin ei kuulunut Nato-yhteensopivuuden valmistelu. M onen mielikuva on, että Suomi meni Afganistaniin naisten vuoksi – eikä suotta. Ulkopoliittisen instituutin selvitykseen liittyvässä työpajassa tapahtumaketjua kuvattiin seuraavasti: ”Ongelmat alkoivat, kun Neuvostoliitto meni Afganistaniin, sitten länsi yritti saada Neuvostoliittoa ulos ja kaikkia kehotettiin taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan. 3. YDIN 1 / 2023 21 YDINHETKI. Mielikuva liittyy vahvaan ja monesti arvioituun kehitysyhteistyön panostukseen. Ihmiset eivät osanneet lukea tai kirjottaa, mutta yhtäkkiä tuotiin demokratiaa.” A fganistanissa intervention alun onnistumisten jälkeen tilanne muuttui. Suomen ja eu:n itsenäisen kansainvälisen aseman ja toimijuuden vahvistaminen. Vastuu maan turvallisuudesta siirtyi kokonaisuudessaan Afganistanin omille turvallisuusjoukoille. Yhdysvallat ei Bidenin mukaan koskaan ollutkaan Afganistanissa kansakunnan rakentamistehtävissä, vaan kitkemässä kansainvälistä terrorismia. Suomen asettamia tavoitteita kuvataan ulkoministeriön selvityksessä seuraavasti: 1. Isaf:n operatiivinen toiminta muuttui 2012 ja päättyi vuoden 2014 lopussa, jolloin monikansalliset taistelujoukot poistuivat maasta. Jälleenrakennuksen, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistäminen (demokratiaja oikeusvaltiokehitys sekä erityisesti tyttöjen ja naisten aseman parantaminen). 2. Suomi osallistui kumpaankin. Yhdysvallat tuli Afganistaniin, 2001 Afganistan oli täysin tuhottu maa. Puolustusministeriön näkökulmasta tärkeätä oli: 1. Yhdysvaltojen vetäytymispäätös johti nopeasti talibanien uuteen valtaannousuun ja näkyi kansainvälisen yhteisön poistumisena maasta syksyllä 2021 varsin kaoottisissa merkeissä. Neuvostoliittoa ei ollut, mutta muita haasteita oli. Suomen ulko-, turvallisuusja puolustuspoliittiset intressit toimia osana länsimaiden muodostamaa koalitiota, mukaan lukien suhde Yhdysvaltoihin ja kumppanuusyhteistyö Naton kanssa. Neuvostoliitto saatiin ulos, tilalle tulivat mujahideenit, sitten tulivat talibanit, jotka luotiin siinä vaiheessa, kun taisteltiin Neuvostoliittoa vastaan. Presidentti Bidenin hallinto totesi Yhdysvaltojen päässeen tavoitteisiinsa Afganistanin suhteen ja hän piti kiinni aiemmin sovitusta vetäytymisaikataulusta. Eri selvitysten perusteella (puolustusministeriö, ulkoministeriö, Ulkopoliittinen instituutti, naisjärjestöjen raportti) käy kuitenkin ilmeiseksi, että tavoitteiden suhteen oli eri painotuksia ja suoranaisia piiloagendoja, joista sitten aiheutui epäselvyyttä ja arviointivaikeuksia. Se tarkoitti monikansallisen International Security Assistant Force -operaation (isaf) perustamisesta Afganistaniin ensin IsonBritannian ja myöhemmin Naton johdolla. Suomikin oli sotaa käyvä maa. Vuoristoinen maasto, eri heimot, lukuisat puhutut kielet ja eri etniset ryhmät ovat tehneet kulloisenkin vallan vakiinnuttamisesta vaikeaa
Konkreettisena osoituksena ulkoministeriö nostaa tavoitteisiin sinänsä kuulumattoman Nato-suhteen syvenemisen ja sen osoituksena: ”Suomi, joka oli ollut Naton rauhankumppani jo vuodesta 1994, kutsuttiin osallistumaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön isaf:n toiminnan huippuvuosien jälkeen vuonna 2014.” Ulkoministeriön raportti toteaa lisäksi: ”Jälkikäteen tarkasteltuna se myös loi osaltaan edellytyksiä sille, että Suomi pystyi uskottavasti hakemaan Naton jäsenyyttä nopealla aikataululla Euroopan turvallisuustilanteen muututtua YDIN 1 / 2023 22 YDINHETKI. Naisjärjestöjen keskusliiton selvitystyö keskittyi Suomen ja Afganistanin väliseen yhteistyöhön afgaaninaisten silmin. Myös ulkoministeriö arvioi, että yhteistoiminta Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen kanssa kehitti Suomen teknistä yhteensopivuutta Naton kanssa. Afganistanin vakauden tukeminen. Sotilaallisen kriisinhallinnan toteutuneet kustannukset Afganistanin operaatioissa vuosina 2002 – 2020 olivat yhteensä 315 miljoonaa euroa. 2. Osallistumisen aikana kaatui kaksi suomalaista sotilasta ja AP /LE H TIK U VA 15 sotilasta haavoittui. Puolustusministeriö arvioi Nato-yhteistyön merkittäväksi ja hyödylliseksi. Vaikka tehdyt haastattelut eivät kuvaakaan ruohonjuuritason tasa-arvon edistymistä, korostavat ne kuitenkin juuri Suomen erityistä ja uskottavaa roolia kansainvälisessä yhteisössä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä. I safja rs-operaatioissa palveli vuosina 2002 – 2021 yhteensä 2 466 suomalaista sotilasta, joista naisia oli 52. Puolustusvoimien osaamisen ja suorituskykyjen kehittäminen kansallisen puolustuksen tarpeet huomioon ottaen. 3. Ulkopoliittisen instituutin raportissa Suomen toimijuutta kuvataan kolmen pääkehyksen kautta, jotka osin yhdistävät ministeriöiden mainitsemia tavoitteita: Suomi kumppanina, Suomi hyväntekijänä ja Suomi oppimassa
Kumppanuuksien näkökulmasta riitti, että Suomi ylipäätään osallistui interventioon… Kriittisen analyysin ja strategisen seurannan sijasta julkilausuttuihin tavoitteisiin yritettiin vastata niin kansainvälisesti kuin Suomessa korostamalla edistymistä, kun taas taisteluista ja vaikeuksista vaiettiin.” Julkisuudessa käydyssä keskustelussa loppuvuodesta 2022 arveltiin vaikeuksista vaikenemisen johtuneen poliittisesta ohjauksesta. Eupol Afganistan -operaatiossa keskityttiin voimakkaasti naispoliisien määrän lisäämiseen ja naisten aseman parantamiseen poliisiorganisaatiossa. Kehitysyhteistyön osalta Suomen tuella vaikutettiin moniin asioihin kuten perusinfrastruktuurin kehittämiseen, miinanraivaamiseen ja valtiollisten instituutioiden luomiseen. Parhaita tuloksia saavutettiin Suomen tukemilla hankkeilla terveysja opetussektoreilla. Afganistaniin kohdennettiin noin 398 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoitusta ja humanitaarista apua. Kansalaisjärjestöjen hankkeiden arvioitiin saavuttaneen asetetut tulokset pääasiassa hyvin. Kun sitä arvioitiin, eupol Afganistanin katsottiin parantaneen poliisin nauttimaa yleistä luottamusta. Naislääkäreiden työskentelyolosuhteiden rajoittamisella nyt on suora heikentävä vaikutus äitija lapsikuolleisuuteen. Mutta kestävyyttä nykytilanteessa on mahdotonta arvioida, joskin niillä on ollut merkitystä myös afgaanien oman kansalaisyhteiskunnan toimijuuden parantumisessa. YDIN 1 / 2023 23 YDINHETKI. Presidentti Tarja Halonen ja tuolloin puolustusministerinä toiminut Jyri Häkämies eivät ole olleet tietoisia tai osallisia minkään ohjauksen suhteen. merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.” Arviossa todetaan, että olisi ollut huomiota herättävää, ellei Suomi olisi osallistunut laajan läntisen maaryhmän toimintaan Afganistanissa. Ulkopoliittisen instituutin raportissa todetaan, että toiminnan suunnittelu ja arviointi muodostuivat ongelmallisiksi, ”kun tavoitteenasettelu ei ollut läpinäkyvää eikä selkeää. Yhdessä tuki ylti noin 430 miljoonaan euroon. Lukutaidon edistämisessä onnistuttiin eikä se katoa nykyisestä Talibanvallasta huolimatta. S iviilikriisinhallinnan asiantuntijoita oli Afganistanissa 140. Olihan heidän jo muutoinkin vaikea erottaa muiden maassa olevien motiiveja Yhdysvaltojen motiiveista. Lapsiluvun odote aleni 7,4:stä 3,9:ään lapseen selvityksen mukaan. Johtopäätöksenä korostetaan sitä, että Suomen kaltaisten pienten toimijoiden pitää voida vaikuttaa intervention suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Naiset osoittamassa mieltä joulukuussa 2022, kun naisten pääsy korkeakouluihin evättiin. Tosin työ jäi monilta osin kesken. Terveyden osalta arvioitiin merkittäväksi, että sekä äitiettä lapsikuolleisuus puolittuivat ja että elinajanodote esimerkiksi nousi lähes yhdeksällä vuodella 64 vuoteen. U lkopoliittisen instituutin selvityksen mukaan Suomen toimijuuden arvio on hyvin samansuuntainen kuin Norjan ja Ruotsin selvitykset. Suomen siviilikriisinhallinnassa oli keskeistä eupol Afganistan -operaatio (The European Union Police Mission in Afghanistan). Paikallisen väestön näkökulmasta kansainväliset toimijat näyttäytyivät ensisijaisesti osana lännen interventiota, jolla oli vaikutusta uskottavuuteen esimerkiksi ihmisoikeusperusteisena toimijana. Nekin ovat kriittisiä niin tulosten kuin realistisen tilannekuvan suhteen. Etenkin transatlanttisten suhteiden ja kumppanuuksien peittely osallistumisen motiiveina hankaloitti osallistumisen suunnittelua ja seuraamista. Afganistanissa tehty kehitysyhteistyö vaikuttaa olleen toissijaista, mikä on tietysti huono uutinen afganistanilaisille
Pahamaineinen No Fly List, eli lentokieltolista on osa WTC-iskun johdosta perustetun Yhdysvaltain terrorisminseulontakeskuksen (TSC) seurantalistaa. Kirjoittaja Eetu Lehto KIELLETTY Lentäminen YDIN 1 / 2023 24 YDINHETKI. Tammikuussa sveitsiläinen hakkeri löysi ja latasi listan lentoyhtiön avoimelta palvelimelta
Todellinen terroristiepäiltyjen määrä listalla on siis reilusti alle puolet kirjauksista. Palvelimien selaaminen ei ole tavanomaista internet-surffausta, joten löydöstä voisi verrata esimerkiksi siihen, että löytäisi salaisia dokumentteja talvisesta metsästä. Crimew jakoi löydöksensä oitis tuntemilleen journalisteille ja asiasta uutisoi ensimmäisenä daily dot. Viittaan tässä jutussa siihen nimellä kieltolista. Seulontalistaa ei tule sekoittaa erilliseen terroristien seurantalistaan (Terrorism watchlist). Listoja ei ollut virallisesti ennen wtc-iskua, mutta epävirallisesti lentokiellossa oli 16 ihmistä ennen vuotta 2001. Listaa aikaisemmin ylläpitänyt tsc:n johtaja Timothy Healy on tarjonnut toisinaan YDIN 1 / 2023 25 YDINHETKI. DDoSecrets jakoi listat myös Ydin-lehdelle. Kieltolista on paisunut runsaasti vuosien varrella. H akkeri Maia Arson Crimew oli tylsistynyt ja tutki huvikseen Yhdysvaltain kansallisen lentoyhtiön Commuteairin palvelinta ja teki jännittävän löydön: Tiedoston nimeltä NoFly.csv. Seulontalistalla on nimiä 251 169. Palvelimelta löytyi myös tietoja yhtiön henkilökunnasta sekä toinen mielenkiintoinen lista, selectee.csv, joka on ylimääräiseen tarkistukseen johtava matkustajien seulontalista. Listoilla on paljon salanimiä, pieniä variaatioita henkilöiden oikeista nimistä, tai samoja nimiä moneen kertaan eri syntymäajoilla. Tiedosto sisälsi koko lentokieltolistan vuodelta 2019. Kooltaan pienemmältä seulontalistalta löytyy muun muassa tunnettuja äärioikeistolaisia. Huomattavaa on myös, että joka kymmenes merkintä sisältää nimen Muhammad. Muhammad on toki maailman yleisin nimi, mutta muutenkin arabitaustaisten nimien määrä listalla on suhteettoman suuri. Jos sattuu jostain syystä olemaan harrastelijana paikalla, ne olisi vaikea olla huomaamatta. Kieltolistalla on myös joitakin tunnettuja Irlannin Tasavaltalaisarmeijan jäseniä sekä siihen yhdistetyn Sinn Féin -puolueen jäseniä sekä tunnettuja 2018 lopetetun Baskimaa ja Vapaus (eta) järjestön jäseniä. Kaikki nimet eivät viittaa erillisiin ihmisiin. Commuteair on myöntänyt vuodettujen listojen olevan aitoja. L entokieltolista sisältää hulppeat 1 556 062 nimeä. Määrä on silti huomattava
Koska nykyinen lista on jo puolentoista miljoonan kokoinen, viittaisi se algoritmiseen apuun kirjauksien lisäämisessä. Koneoppimisen käyttöä suhteessa listaan kielii myös sen löytyminen lentoyhtiön palvelimelta. Listasta riippuen lento on evätty tai henkilöt ovat joutuneet tiukkaan tarkastukseen. Se nostaa kustannukset tähän mennessä kahteen miljardiin. Kieltolistalla on vain etu-, sukunimi ja syntymäaika, joista viimeinen näyttäisi useissa tapauksissa olevan satunnainen. Vuonna 2008 lista sisälsi vain noin 2 500 nimeä. Kieltoja seulontalistat ovat olleet kiistanalaisia. Tapauksessa, jossa kaima on päätynyt listalle, lennolle pääsy siis evätään. Monesti näennäisen mielivaltaisista syistä ihmisiä on otettu kiinni Yhdysvaltain lentokentältä. Syntymäaikaa koneet eivät katso. Seulontalistalla tietää olevansa, jos tarkistuskortissa lukee ssss. Listauksessa tarkoitettaneen Vastaamon tietomurrosta epäiltyä Julius Kivimäkeä, joka on muun muassa tehnyt perättömän pommiuhkauksen yhdysvaltalaiseen matkustajakoneeseen. Merkinnän voi saada myös muista syistä. Eräs listalta löytyvä suomalainen on nimellä Juuso Kivimäki. Kieltolistan koko on tolkuton ja on mietittävä, voiko paisuneesta listasta olla hyötyä. YDIN 1 / 2023 26 YDINHETKI. Vaikka olettaisi Yhdysvaltain tiedustelun saavan jäsentiedot suoraan Talebanilta, isis:ltä ja Boko Haramilta, puhuisimme vieläkin alle sadastatuhannesta ihmisestä, joka ei riittäisi edes kattamaan Mohammad-nimisten määrää listalla. 6707795 KITZHOEFER HANS J RGEN 3168650 KITZHOEFER HANS J RGEN 6707833 KITZHOEFER HANS J RGEN 3238696 KITZHOEFER HANS J RGEN 5359914 KITZHOEFER HANS J RGEN 3168606 KITZHOEFER HANS J RGEN 3714756 KIUME ABDALLAH MWASIKI 3699236 KIUME ABDALLAH MWASIKI 5720113 KIVIL BARIS 7345235 KIVIMAKI JUUSO ANTERI 6909186 KIVIMAKI JUUSO ANTERO 6907897 KIVIMAKI JUUSO ANTERO 7345234 KIVIMAKI JUUSO ANTERI 2199970 KIVIRCIK ALI 2199974 KIVIRCIK ALI 2199969 KIVIRCIK ALI 2199973 KIVIRCIK ALI 2199968 KIVIRCIK ALI 2199972 KIVIRCIK ALI 2199971 KIVIRCIK ALI 10073090 KIWAK JAIRUS 4254973 KIWAK JAIRUS 918571 KIWAN KHALIL ANTWAN 1901560 KIWAN KHALIL ANTOINE 890407 KIWAN KHALIL ANTOINE 4125809 KIWAN RA ID 1901547 KIWAN KHALIL ANTOINE 1901549 KIWAN KHALIL AL ANTONI 1901551 KIWAN KHALIL AL ANTONI 4125810 KIWAN RAID AHMAD RASHID 1901554 KIWAN KHALIL AL ANTONI 1059870 KIWAN KHALIL ANTWAN 4125807 KIWAN RAED A R lukuja listan koosta ja kommentoinut julkisuudessa siitä, onko joku listalla vai ei. Epäilystä aiheuttavia syitä Lähde: DDoSecrets. V altiotieteen professori Marcus Holmes on arvioinut vuonna 2009, että listan ylläpitäminen maksaa noin 89 miljoonaa vuodessa. Vain joillakin thaimaalaisilla, pakistanilaisilla ja afganistanilaisilla löytyy listasta myös kansallisuus. 2011 siinä oli jo 10 000 nimeä, 2012 noin 21 000, 2013 noin 47 000, 2016 noin 81 000
Murphy oli seulontalistalla, kun hänet otettiin tarkastukseen. Listalle joutumista vastaan ei voi taistella ennen lennon peruuntumista, koska listauksesta ei tiedoteta sen kohteille. Trendi ei ole kiihtynyt minkään uusien turvatoimien myötä. Tapauksen on oltava erityisen törkeä. Neljän ikäisenä lapsi joutui vielä tarkempiin testeihin. Hänen sanomansa mukaan lentokenttävirkailija kysyi ”Oletko koskaan osallistunut rauhanmarssiin?”. Vihreiden Ralph Naderin presidenttikampanjaa koordinoinut taidekauppias Doug Stuber sanoi lentokenttäjonossa silloista presidentti Bushia tyhmäksi kuin kivi ja joutui kieltolistalle kahdeksi vuodeksi. Monet oikeusoppineet pitävät vapaata liikkuvuutta perustuslaillisena oikeutena ja pitävät ongelmallisena sitä, että ihmiset laitetaan listalle ilman oikeudellista prosessia. Donald Trumpin vuonna 2017 tekemä asetus muslimien maahanpääsyn eväämisestä on oletettavasti paisuttanut kuitenkin listaa merkittävästi vuoteen 2019 asti. Vuonna 2002 rauhanaktivistit Rebecca Gordon ja Jan Adams olivat kieltolistalla, vaikkei pitäisi olla mitään syytä olettaa heidän syyllistyvän terrorismiin. On sanomattakin selvää, ettei ole mitään järkevää syytä epäillä taaperoa terroristiksi. Tässä esimerkki moisesta: Baby Doeksi kutsuttu, vain seitsemän kuukauden ikäinen muslimiperheeseen syntynyt poika, oli seulontalistalla ja sai ssss merkinnän tarkistuskorttiinsa, jolloin lentokenttävirkailijat tutkivat jokaisen hänen vaippansa. 6707795 KITZHOEFER HANS J RGEN 3168650 KITZHOEFER HANS J RGEN 6707833 KITZHOEFER HANS J RGEN 3238696 KITZHOEFER HANS J RGEN 5359914 KITZHOEFER HANS J RGEN 3168606 KITZHOEFER HANS J RGEN 3714756 KIUME ABDALLAH MWASIKI 3699236 KIUME ABDALLAH MWASIKI 5720113 KIVIL BARIS 7345235 KIVIMAKI JUUSO ANTERI 6909186 KIVIMAKI JUUSO ANTERO 6907897 KIVIMAKI JUUSO ANTERO 7345234 KIVIMAKI JUUSO ANTERI 2199970 KIVIRCIK ALI 2199974 KIVIRCIK ALI 2199969 KIVIRCIK ALI 2199973 KIVIRCIK ALI 2199968 KIVIRCIK ALI 2199972 KIVIRCIK ALI 2199971 KIVIRCIK ALI 10073090 KIWAK JAIRUS 4254973 KIWAK JAIRUS 918571 KIWAN KHALIL ANTWAN 1901560 KIWAN KHALIL ANTOINE 890407 KIWAN KHALIL ANTOINE 4125809 KIWAN RA ID 1901547 KIWAN KHALIL ANTOINE 1901549 KIWAN KHALIL AL ANTONI 1901551 KIWAN KHALIL AL ANTONI 4125810 KIWAN RAID AHMAD RASHID 1901554 KIWAN KHALIL AL ANTONI 1059870 KIWAN KHALIL ANTWAN 4125807 KIWAN RAED A R ovat muun muassa se, jos ei ole tilannut paluulentoa tai on maksanut lippunsa käteisellä. Todennäköisin kuolemaan johtava lento-onnettomuus on käsimatkatavaran kolahtaminen päähän lentokoneen laskeuduttua. Hän oli vastannut kieltävästi mutta myönsi esiintyneensä televisiossa kritisoiden tsc:n luonutta presidenttiä George W. Ihmisoikeusasianaja Barbara Olshansky joutui useammin kuin kerran lentomatkoillaan riisumaan housunsa kaikkien matkustajien edessä. Tosiasiassa vain yksi sadasta miljoonasta kuolee vuosittain lentoon liittyvässä uhassa. Tähän työntekijä oli vastannut, että sillä pääsee listalle. Murphy kuoli vuonna 2010, mutta nimi löytyy vieläkin seulontalistalta. Kenties tehokkain lentokoneen kaappauksia estävä parannus turvallisuuteen on ollut ohjaamosta lukittava turvaovi. Presidenttien kritiikki ei enää johda listalle ja muun muassa rauhanaktivistit saavat nykyään lentää huoletta. P rincetonin yliopiston professori Walter F. Toisin sanoen, vain yksi suomalainen kuolee 18 vuodessa lentokoneessa. Lentoturvallisuus on parantunut tasaisesti vuodesta 1970, jolloin kaappaukset olivat vielä suhteellisen yleisiä. Mitä tarkoitusta lista siis palvelee. Bushia. J opa puolet ihmisistä pelkäävät terrorismin uhriksi joutumista, ja tämä korostuu lentokoneissa. Arabitaustaisten matkustusvaikeudet ovat niin harmillisen yleisiä, että ne ylittävät harvoin uutiskynnyksen. Kieltolista on kallis. Lista ei ole ollut julkinen, mutta toisinaan lennolta kielletyille on hämärästi kerrottu heidän olevan “listalla”. Pahaa aikova tuskin menee omalla nimellään lennolle. Kieltolistojen toimivuutta ei olla pystytty osoittamaan. Upotetaanko listaan kustannuksia siinä uskossa, että teknologia tekee siitä joskus kelpoisen. Wtc-iskujen jälkeen yleisölle on ollut helppoa oikeuttaa mielivaltaisia turvatoimia. Vuonna 2016 Timothy Healy sanoi, että listalla oli ollut oikeasti heidän kaimansa. YDIN 1 / 2023 27 YDINHETKI. Rauhanaktivisti ja nunna Virgine Lawinger otettiin kuulusteltavaksi poikkeuksetta hänen yrittäessään matkustaa lentokoneella. Tarkastukseen voi joutua myös aivan satunnaisesti. Lista on elävä ja siltä voi myös päästä pois. Vai tietävätkö kaikki mukana olevat listan olevan kelvoton, mutta silti ottavat kernaasti vastaan tynnyreittäin liittovaltion rahaa agenttileikkeihin
Nolla uhria Haastattelija Eetu Lehto Kuva Pekka Elomaa YDIN 1 / 2023 28 YDINHETKI
Vaikka niin olisi, ei se tee sopimuksesta mitätöntä. Siksi tässä tapauksessa nimenomaan käyttötarkoitus on syytä kieltää. Myös suurvalloilla on maine, jota niiden täytyy ylläpitää. T appajarobotit olivat minulle kohtalaisen uusi aihe, kun sain tilaisuuden osallistua verkoston tapahtumaan Sadankomitean edustajana. Soisin Suomen myös liittyvän niiden 70 maan joukkoon, jotka kannattavat sopimusneuvottelujen aloittamista. Meillä on näin ainutlaatuinen tilaisuus estää tappajarobottien käyttöönotto jo ennen kuin ne ehtivät aiheuttamaan silmitöntä tuhoa. Kaisu Kinnunen lähti maaliskuussa 2019 kohti tuntematonta. Toivon kuitenkin, että voimme asettaa uhrien määrän nollaan. Nyt hän koordinoi toimintaa Suomessa. Olen vuodesta 2020 asti koordinoinut toimintaa Suomessa muun muassa järjestämällä tapahtumia ja keskustelemalla päättäjien kanssa. YDIN 1 / 2023 29 YDINHETKI. Kasvojentunnistusohjelmiin käytetyssä datassa on ollut ongelmana, että osa ihmisistä on vähemmän edustettuja esimerkiksi etnisen taustansa vuoksi. Joku saattaa olla huolissaan siitä, etteivät suurvallat kunnioita sopimuksia. Onko vastuussa koneen rakentanut tehdas tai insinööri, koodaaja, vai se, joka on päättänyt ottaa koneen käyttöön. Mielestäni on suorastaan järkyttävää, että ihmiskuntana käytämme valtavasti resursseja järjestelmiin, joilla ei ole muuta käyttötarkoitusta, kuin ihmisten tuhoaminen tehokkaasti. Tappajarobotteihin käytettävä teknologia ei ole itsessään pahasta. Kampanjamme yksi iskulause on, että ihmisiä ei voi pelkistää ykkösiksi ja nolliksi. Samaa kysymystä voi miettiä myös itseajavien autojen tapauksessa. Berliinissä järjestettiin silloin ensimmäinen Stop Killer Robots -kampanjan kansainvälinen tapaaminen. Jännitys kuitenkin katosi pikaisesti, kun Itävallan edustaja otti minuun heti kontaktin ja kampanjan perustaja Mary Wareham tiesi minut nimeltä! Rauhantyössä autonomiset aseet kiinnosti aiheena erittäin paljon, koska tekoäly tuo mukanaan laaja-alaisesti siihen liittyviä moraalisia ja eettisiä kysymyksiä. Stop Killer Robots on kampanja, joka hakee kansainvälistä oikeudellisesti sitovaa sopimusta niiden kieltämiselle. Eriasteista itsemääräämisoikeutta käyttäviä asejärjestelmiä on jo käytössä, kuten kohteensa havaitsevat droonit. Tähän mennessä kehitys on ollut myönteistä, mutta toivoisin Suomen osoittavan enemmän aloitteellisuutta ja poliittista johtajuutta sopimuksen aikaansaamisen eteen. Tappajarobotit ovat siis autonomisia asejärjestelmiä, jotka valitsevat kohteensa ja tekevät voimankäyttöpäätöksen itsenäisesti. Vielä harmillisemmaksi tilanteen tekee se, että data jonka perusteella kone päätökset tekee, ei ole puolueetonta. Kiinnostavaa on esimerkiksi, kuka on vastuussa sotarikoksesta, kun kone tappaa siviilin. Täysin autonomisia ne eivät onneksi vielä ole. Tunsin paikallaolijoista vain silloisen koordinaattorin. Tällaisella datalla koulutettu robotti voisi tehdä tappavan päätöksen ihonvärin perusteella. Kansainväliset aseidenriisuntasopimukset ovat vähentäneet merkittävästi siviilien kärsimystä ja ovat näin paras tapa varmistaa turvallinen tulevaisuus
Niiden käyttöönoton myötä luovutamme päätöksen elämästä ja kuolemasta koneille. Vaadi kanssamme robottiaseiden kieltoa ja allekirjoita vetoomus QR-koodin takaa tai osoitteessa: https://www.stopkillerrobots.org/ KONEIDEN EI PITÄISI TAPPAA IHMISIÄ. Robottiaseet tai tappajarobotit ovat täysin autonomisia asejärjestelmiä, jotka pystyvät tunnistamaan kohteensa ja käyttämään voimaa ilman ihmisen osallistumista. Meillä on nyt tilaisuus toimia, ennen kuin tappavan teknologian kehitys on mennyt liian pitkälle
Tuellasi Rauhanliitto edistää konfliktien ennaltaehkäisemistä, kampanjoi aseistariisunnan ennaltaehkäisemistä, kampanjoi aseistariisunnan ja rauhanrakentamisen puolesta sekä vaikuttaa paremman rauhanpolitiikan puolesta. Rauha tarvitsee puolestapuhujia. Yhdessä voimme vaikuttaa aseistariisunnan ja kaikille turvallisemman maailman puolesta. Rauha tarvitsee sinua. STOP SODILLE! 17 suomalaisen rauhanjärjestön kattojärjestö Rauhantyötä vuodesta 1920 Euroopassa soditaan ja ydinaseellakin on uhkailtu. Tue vaikuttavaa rauhantyötä. rauhanliitto.fi/tue-rauhaa/tukijasenyys. Rauhantyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan
YDIN 1 / 2023 32 YDINHETKI VAALIOHJELMIA, VAALIKONEITA JA KANNATUSLUKUJA KEVÄÄLLÄ KANSALAISET RATKAISEVAT KETKÄ KÄYTTÄVÄT PUOLESTAMME EDUSKUNNASSA VALTAA. YDIN ESITTELEE PUOLUEIDEN PAINOTUKSIA JA VERTAILEE SUOMEN JA RUOTSIN EROJA. Kirjoittaja Ytimen toimituskunta. ERI VAALIKONEET ANTAVAT TIETOA PUOLESTAAN EHDOKKAISTA
Ruotsissa sosialidemokraatit ovat sinnitelleet 2000-luvulla 30 prosentin kannatuksen tuntumassa. Suomessa ennakkoon äänesti hienoisesti yli 50 prosenttia äänioikeutetuista, kun taas Ruotsissa hieman alle. Me suomalaiset olemme maailman luotettavin kansa. Ruotsin liberaalit on rinnastettu Suomessa rkp:hen, joka ei luonnollisestikaan ole täsmälleen oikea tapa. kokoomus.fi/wp-content/uploads/2023/02/ Kokoomuksen-eduskuntavaaliohjelma-selkokielinenkaannos-.pdf Kokoomus 21,3 % (Moderaterna 19,10 %) Perussuomalaiset 20,0 % (Sverigedemokraterna 20,54 %) Sosialidemokraatit 19,2 % (Socialdemokraterna 30,33 %) Keskusta 9,6 % (Centerpartiet 6,71 %) Vihreät 9,4 % (Miljöpartiet 5,08 %) Vasemmistoliitto 8,0 % (Vänsterpartiet 6,75 %) RKP 4,0 % (Liberalerna 4,61 %) Kristillisdemokraatit 3,9 % (Kristdemokraterna 5,34 %) Muut 4,2 % (Övriga 1,54 %). Viime aikoina on korostettu Suomen ja Ruotsin välisiä läheisiä suhteita ja samankaltaisuutta. eduskuntavaaleihin vetoamalla kansakuntaan ja käyttävät tunnuksissaan Suomea. Viime eduskuntavaaleissa puolue jäi 17,73 prosenttiin. Suomen äänestysaktiivisuus alkoi eriytyä pohjoismaisesta 1980-luvun lopulla, jolloin se painui alle 80 prosentin. Helmikuun tuoreimmassa – Ydin-lehti meni painoon 20. Kolmen kärki lienee kuitenkin selvä. YDIN 1 / 2023 33 YDINHETKI K evään eduskuntavaalien asetelmat eivät ole lainkaan selvät. – HS-mielipidetiedustelussa 16. O ikeistokeskustaa edustavat puolueet valmistautuvat 2. Olemme aina hoitaneet hommamme ja pärjänneet, vaikeissakin paikoissa. 4. Kokoomuksen ydinviesti on: ”Luotamme Suomeen. Muutoin eri puolueiden luvut ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Mutta suhteessa vaaleihin Suomi ja Ruotsi eroavat merkittävästi paitsi äänestysaktiivisuudessa myös erityisesti sosialidemokraattien kannatuksessa. Heikoin tulos koskaan on vuodelta 2015, jolloin sosialidemokraatteja kannatti 16,51 prosenttia äänestäjistä. Ratkaisevaa on jälleen se, miten ihmiset käyttävät äänioikeuttaan. Paras vaalitulos ajalta on vuoden 2002 kannatus, joka oli 39,9 ja huonoin 2018, joka oli 28,3 prosenttia. Ruotsin äänestysaktiivisuus oli 84,1 prosenttia, Suomen edellisissä eduskuntavaaleissa 72,1 prosenttia. Sdp ylsi lähimmäksi Ruotsin sisarpuolueen lukuja viimeksi vuoden 1995 vaaleissa, kun se sai 28,25 prosentin kannatuksen. Meillä on kaikki edellytykset jatkaa Suomen menestystarinaa vielä hienompana kuin tähän saakka.” Sen vaaliohjelma on selkokielinen ja pitää sisällään muun muassa talouden parantamisen ja velan vähentämisen mutta myös energia, osaaminen ja turvallisuus nostetaan esiin. 2. Eriytyminen äänestysaktiivisuudessa on erityisen suurta kuntavaaleissa. 2. on vertailtu Suomen poliittisten puolueiden kannatuslukuja Ruotsin viimesyksyisiin tuloksiin. Puolue kannattaa esimerkiksi ydinvoiman rakentamista
Vaalivideossa nähdään myös sotilas, joka on poikkeuksellista puolueen historiassa, jolla on ollut vahva rauhaneetos – mutta ei nyt. Huolehdimme siitä, että ikääntyvään Suomeen saadaan enemmän ihmisiä ja työtä. Sdp lähtee vaaleihin tunnuksella ”Rohkeutta olla sinun puolellasi”. vasemmisto.fi/eduskuntavaalit-2023/eduskuntavaaliohjelma E duskuntatutkimusta on tehty Turun yliopistossa jo kaksikymmentä vuotta. Ohjelma kokoaa puolueen vaatimuksia työstä, reilusta vihreästä siirtymästä luonnon itseisarvoon, arjen turvallisuudesta ja muistuttaa, että rauhantyö on tekoja. Uudet suunnitellut raidehankkeet puolue panisi jäihin. Tarkempia tietoja löytyy keskusta.fi/eduskuntavaalit-2023 Vihreät haluavat Suomen, joka suojelee elämää. Vasemmisto– oikeisto-jako toki löytyy. Talouspolitiikassa vastustetaan eu-sosialismia. Keskuksen sivuilta löytyy myös toivottavasti kansalaisia kiinnostava politiikkapuhetesti, jota on kehitetty tekoälypohjaisesti ja koneoppimisen kautta. Puolueen teemat liittyvät turvallisuuteen, parempaan työelämään ja vastuulliseen talouspolitiikkaan luontokysymysten ohella. sdp.fi/eduskuntavaalit-2023/vaaliohjelma/ sinun-puolellasi Vasemmistoliitto vetoaa reilumman huomisen puolesta kaikille eikä vain harvoille. Sen kymmenen kärkitavoitetta käsittelevät luonnon monimuotoisuutta, Suomen energiaitsenäisyyttä, koulutusta, talouden uudistamista mutta myös demokratian, ihmisoikeuksien ja rauhan merkitystä. Puolueen tavoitteissa korostetaan Suomen mahdollisuuksia uusiutuvissa energialähteissä ja olemassa olevan liikenneinfran kunnossapitoa. Laitamme julkisen talouden kuntoon oikeudenmukaisella tavalla, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa. Testiin osallistuneiden ei ole ollenkaan helppoa määrittää puhujaa puhujan puolueeseen, hajontaa on. Puolue linjaa tärkeimmät tekonsa Suomen menestyksen turvaamiseksi: Puolustamme Suomea, maamme huoltovarmuutta ja kaikkien alueiden elinvoimaa. Energiaitsenäisyyden osalta puolue visioi pienydinvoimaloita. Perussuomalaiset esittelevät maahanmuutto-, talouspoliittisen-, ulkoja turvallisuuspoliittisen sekä kriminaalipoliittisen ohjelmansa sivuillaan. utu.fi/politiikkapuhetesti.. Puolue esittää myös rahoituksen hyvinvointireformien rahoittamiseksi. Jälkimmäisessä puolue esittää kovempia rangaistuksia ja muun muassa Isis-vaimoja tuomiolle. Ideana on yhdistää puhuja poliittiseen puolueeseen. YDIN 1 / 2023 34 YDINHETKI Perussuomalaiset sen sijaan haluavat pelastaa Suomen. vihreat.fi/eduskuntavaaliohjelma-2023 V asemmistopuolueet eivät vetoa niinkään kansakunnan puolesta mutta sitä vastoin haluavat kansalaisten samaistumista niihin. Ohjelmat löytyvät perussuomalaiset.fi Keskusta puolestaan haluaa mennä eteenpäin ja ottaa vastuuta koko Suomesta
KOVASSA YTIMESSÄ Kun Ydin oli vallan YDIN 1 / 2023 35 YDINHETKI. Niin sanotun Zavidovo -vuotajan henkilöllisyys pysyi salassa viisi vuosikymmentä. Kirjoittaja Renny Jokelin Kekkonen ja neuvostojohto suuttuivat, kun salaisen EEC-muistion vuotaja hyökkäsi vallan koplausta kohtaan Ydin-lehden sivuilla
Vuonna 1961 Suomi sai jonkinlaisen sopimuksen Euroopan vapaakauppajärjestön eli Eftan kanssa. Sopimuksen katsottiin palvelevan länsieurooppalaista suurpääomaa ja vaarantavan Suomen idänsuhteet. Presidentti Kekkonen ajoi sopimusta muun muassa siksi, että ilman sitä useita Suomen keskeisiä kauppakumppaneita, kuten Britannia, joutuisi tullimuurin taakse. Suomi aloittikin neuvottelut eec:n kanssa joulukuussa 1971, ja sopimus oli valmis jo heinäkuussa 1972. Poliittinen rintamalinja meni suurin piirtein sosialidemokraattisen puolueen keskellä, jonka vasen laita oli tiukasti sopimusta vastaan – samoin kuin siitä vasemmalla olevat puolueet. Tällä kertaa kyse oli poikkeuksellisen tärkeästä vaiheesta, joissa koplattiin Suomen mahdollisuus integroitua läntiseen talousryhmään presidentti Kekkosen, Suomen ulkopoliittisen linjan takuumiehen, jatkomandaattiin. Suomen – ja Kekkosen – suunnitelma oli päästä länsiEuroopan järjestöihin siten, että samalla kun Suomi liittyisi muun muassa eec:hen se vastapainoksi solmisi sopimuksen Neuvostoliiton vetämän itäeurooppalaisen Sev-talousyhteisön kanssa. Suomi oli lähestynyt läntisiä järjestöjä 1950-luvun lopulta alkaen. Järisyttävä vuoto ja Ydinlehdessä ilmestynyt jälkijäristys lähes katkaisivat Kekkosen uran, vaaransivat Suomen idänsuhteet ja aloittivat vuotajan metsästyksen ja noitajahdin muun muassa päätoimittaja Suomista ja korkeissa poliittisissa asemissa olleita henkilöitä kohtaan. Neuvostoliiton johdon mukaan myös Nordek oli suunnattu sitä vastaan, ja se vaarantaisi Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimuksen. Suomessa oli kuitenkin myös näkyvää vastustusta eec-sopimusta kohtaan. Sillä oli selvät ylikansalliset elementit. P olitiikan toimittaja Unto Hämäläinen saattoi kertoa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (12/2022), että salaisen Zavidovo-muistion vuotaja oli presidentti Urho Kekkosen silloinen kansliapäällikkö Antero Jyränki. Hämäläinen kuvasi vuotoa ”Suomen poliittisen historian suureksi salaisuudeksi”. Se oli lähinnä tullien alentamiseen pyrkinyt liitto, joka oli huomattavasti löyhempi kuin Ranskan ja Saksan vetämä ns. S uomen ja Neuvostoliiton poliittisen johdon metsästys-, kalastus ja ryyppyreissuja oli ollut säännöllisen usein. 1960-luvun lopulla Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan kaatoi viiden Pohjoismaan suunnitelman yhteispohjoismaisen talousalueen rakentamisesta Nordekin. Tapahtumasarja sai aikoinaan, vuonna 1972, Suomen niin sanotut poliittiset mannerlaatat liikkumaan. Samoihin aikoihin Suomen ainoa minisilta eli Efta alkoi rapistua, kun Britannia, Tanska ja Irlanti suuntautuivat kohti tiiviimpää kuusikkoa. YDIN 1 / 2023 36 YDINHETKI. Niissä oli tehty luottamuksellisia sopimuksia, joista oli tihkunut tietoja, levitetty huhuja tai kerrottu sitten, kun aika oli kypsä. ”sisäkuusikko”, joka muodosti Euroopan hiilija teräsyhteisön, Euratomin ja Euroopan talousyhteisön eec:n. Eec-sopimus oli vapaakauppasopimus, mutta se ei tähdännyt syvempään talousyhteistyöhön. Eec-sopimusta ajoivat erityisesti suuryritykset ja poliittinen oikeisto, ja se sai presidentti Kekkosen hyväksynnän. Vuosi 1972 oli piste, johon kulminoituivat Suomen vuosia yrittämät hankkeet sitoutumiseksi läntiseen Eurooppaan. Asian paljasti Hämäläiselle Ydin-lehden entinen päätoimittaja Elina Sana (ent. Efta oli Britannian johtama niin sanottu ”ulkoseitsikko”. Pohjoismainen yhteistyö eteni, mutta Neuvostoliitto pudotti Suomen länsieurooppalaisesta yhteistyötä. YDIN OLI NOUSEVIEN POLIITIKKOJEN, TUTKIJOIDEN JA JOURNALISTIEN KÄYTTÄMÄ FOORUMI, JOSSA ASIOITA RUODITTIIN SUORAVIIVAISESTI JA PROVOSOIVASTI. Suominen), joka oli pitänyt lähdesuojasta kiinni 50 vuotta
Zavidovossa sopimus Kekkosen ja neuvostojohdon välillä syntyikin: Suomelle eec-sopimus, Kekkoselle jatko ilman vaaleja. Kekkosen tavoite oli, että neuvostojohto hyväksyy Suomen eec-sopimuksen ja että hänen jatkokautensa presidenttinä takaa henkilökohtaisesti, että Suomen suhteet Neuvostoliittoon pysyvät ennallaan. Kekkonen kirjasi tämän salaiseen muistioon, joka luovutettiin alle kymmenelle ministerille ja huippuvirkamiehelle. Muistiota ei saanut jakaa, mutta kaikki eivät malttaneet pysyä vaiti, vaan ”puhuivat” tai ”näyttivät” muistiota ainakin kymmenelle muulle henkilölle. Tilanteen arkaluontoisuutta kuvaa se, että vuoto oli tehtävä vaasalaisen Vasabladetin, ruotsalaisen Dagens Nyheterin ja norjalaisen Dagbladetin kautta. Jyränki päätti vuotaa Kekkosen muistion. J yränki vastusti eec-sopimusta ja piti Kekkosen aseman jatkuvaa voimistumista vallanjaon ja demokratian kannalta haitallisena. Kriisi oli valmis: eroaisiko Kekkonen, kaatuisiko taloudellinen pyrkimys länteen, uhkaisiko Neuvostoliitto Suomea vetoamalla yya-sopimukseen, kuka lentäisi ulos YDIN 1 / 2023 37 YDINHETKI. K ekkonen ja neuvostojohto raivostuivat vuodosta. Kotimaisessa politiikassa tätä valmisteltiin muun muassa yrityksillä vaientaa asiaa koskevaa keskustelua. Suomessa vuotaja ja välikädet eivät voineet luottaa suomalaiseen mediaan. Vain kolme päivää aiemmin hallituspuolueet olivat päässeet sopimukseen Kekkosen junaileman suunnitelman totuttamisesta. Keskiössä ollut henkilö oli presidentin kansliapäällikkö Antero Jyränki. Muistion keskeiset kohdat ilmestyivät kolmessa lehdessä 31. Kekkonen ilmoitti, että hän ei suostukaan suunniteltuun jatkoaikaan. Muistion sai myös kansanedustaja Erkki Tuomioja, joka toimitti käsiinsä saamastaan muistiosta ”ruotsiksi kääntämäni tiivistelmän” toimittaja Tor Högnäsille. Tämän piti tapahtua niin, että Kekkoselle annettaisiin neljän vuoden jatkoaika tasavallan presidenttinä. S aadakseen eec-sopimuksen läpi Kekkonen päätti matkustaa jälleen metsästämään Zavidovoon elokuussa 1972. Muistio piti saada julki varmasti ja heti ja ulkomaiseen levitykseen. lokakuuta 1972. Yksi kaiken keskiössä ollut henkilö kuitenkin katsoi, että asiat eivät voineet mennä niin. Kekkosen toimikausi päättyi 1974, ja jatkoaika ulottuisi vuoteen 1978 asti
Jyränki ei halunnut kirjoittaa omalla nimellään, vaan halusi, että teksti julkaistiin haastatteluna, jossa oli kysymykset ja niihin vastaisi Y. Kuka sisäpiirissä ollut luottohenkilö oli vuodon takana. Muistion vuotaja, presidentti Kekkosen oma kansliapäällikkö Antero Jyränki, pyysi hänet presidentin linnaan ja kertoi haluavansa julkaista Ydin-lehdessä artikkelin koskien Kekkosen Zavidovo-matkaa ja Suomen ulkopolitiikkaa. Elina Suomisen tultua 25-vuotiaana Ydin-lehden päätoimittajaksi oli lehti täynnä analyysejä ja vastustavia puheenvuoroja eec-sopimusta kohtaan. Samaan aikaan lehden palstoille ilmestyi nimimerkki Y. Jyrängin itse kirjoittama ”haastattelu” ilmestyi Ytimessä numero 8/72, ja lehti meni painoon heti joulun jälkeen, jolloin siitä kiikutetYDIN 1 / 2023 38 YDINHETKI. Y. Lehdessä toki myös kehuttiin Kekkosta ja vuonna 1948 solmittua sopimusta ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta (yya) Neuvostoliiton kanssa. = Y.Y. Elina Sana kertoo muistelmakirjassaan Zavidovo-vuoto ja muita järkytyksiä, että nimimerkillä kirjoittivat nuoret demarit kuten Paavo Lipponen, Jaakko Blomberg, Pertti Joenniemi, Jaakko Kalela ja Kaj Bärlund. Y. hallituksesta, kuka tai ketkä olivat vuotajia, kehen voisi ylipäätään enää luottaa. Se oli nousevien poliitikkojen, tutkijoiden ja journalistien käyttämä foorumi, jossa asioita ruodittiin suoraviivaisesti ja provosoivasti. A. Antonen. Nimimerkin piikkiin oli juttuja julkaistu Ytimessä aiemminkin. Jyränki oli valtapolitiikan asiantuntija ja vasemmistodemari. Kekkonen matkusti taas neuvostojohtajien pakeille ennen joulua 1972. Lehden vaikuttavuus oli kuitenkin paljon kokoaan suurempi. Lähes kaikki Suomen puolueet vetosivat kuitenkin Kekkoseen, että hän suostuisi nelivuotiseen jatkoon. Eec-sopimuksen vastustajia tai kyseenalaistajia oli runsaasti Ydin-lehden ympärillä, sen toimituskunnassa ja kirjoittajajoukossa. Kun vielä lisäksi merkittävä joukko suomalasia vaikuttajia vetosi presidentti Kekkoseen, että tämä ei suostuisi jatkoon ilman vaaleja, Kekkonen ilmoittikin, että hän peruu suostumuksensa. Sopimusta epäilivät useat kirjoittajat, joista monet kipusivat sittemmin ministereiksi ja jopa pääministeriksi. Tässä asioiden keskiöön tuli Ydin-lehti, piskuinen rauhanpoliittinen mielipidelehti. Antonen. S ana kertoo kirjassaan tapahtumien kulun. Vuotoon syyllisiä etsittiin Suomen rauhan ajan oloihin nähden rajulla kuulusteluvyöryllä
Suomen eec-sopimus allekirjoitettiin 5. Suominen pohtii kirjassaan olisiko hän voinut kieltäytyä julkaisemasta Jyrängin artikkelia. lokakuuta 1973 ja eduskunta hyväksyi sen 16. Y. ”Haastattelussa” todettiin edelleen, että Kekkonen oli syrjäyttänyt asioista neuvostojohdon kanssa sopiessaan sekä hallituksen että eduskunnan ja viime kädessä koko kansan. Lähdesuojan pitäminen 50 vuotta on kunnioitettava saavutus. Antosen mielestä Kekkonen vei Suomea määrätietoisesti kohti läntisiä leirejä. V asta ytimessä julkaistussa ”haastattelussa” paljastuivat muistion vuotajan eli kansliapäällikkö Jyrängin todelliset motiivit. Haastateltavan nimimerkin mukaan Kekkonen lipsui ainakin edeltäjänsä, presidentti Paasikiven linjalta, ja esitti, että Kekkosen ulkopoliittista linjaa piti arvioida uudelleen. Y. Muutamat lähipiiriin kuuluneet henkilöt käänsivät hänelle selkänsä. Antonen katsoi, että vuodosta puhuminen ja sen aiheuttaman noitajahti vuotajaa / vuotajia kohtaan oli sivuasia. YDIN 1 / 2023 39 YDINHETKI. Jutussa vielä tölväistiin hanketta jatkaa Kekkosen toimikautta ilman vaaleja neljällä vuodella ja jopa Kekkosen ikääntymistä: ”Ongelmista suurimmaksi näyttää muodostuvan se, miten toimikauden ohella myös nykyisen presidentin ikää saataisiin jatketuksi.” Kekkonen oli tuolloin 72-vuotias. Painostusta tuli viralliselta taholta, kun Suominen joutui oikeuskanslerin järjestämiin kuulusteluihin. Ydintä ja erityisesti sen päätoimittajaa kohtaan nousi ankara painostus. Kekkonen valittiin poikkeuslailla jatkamaan tointaan vuosiksi 1974 – 78 ja uudelleen vaaleilla vuosiksi 1978 – 84. Hän katsoi, että ”taitava porvarillinen” Kekkonen oli mennyt takaamaan ”Euroopan markkinatalousmaiden suuryritysten ja Suomen oikeiston sekä liike-elämän” pyrkimyksiä. marraskuuta 1973. Häntä vaadittiin paljastamaan, kuka oli Y. Kekkonen oli Neuvostoliiton johtajien kanssa käymissään neuvotteluissa koplannut oman asemansa ja Suomen mukaanmenon länsieurooppalaiseen eec-sopimukseen. Kyse oli demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta, sananvapaudesta ja kabinettipolitiikan paljastamisesta. Suominen oli kuitenkin luvannut Jyrängille lähdesuojan, jonka hän piti – Jyrängin jo kuoltua (2020) – aina jouluun 2022 asti. ANTERO JYRÄNGIN ITSE KIRJOITTAMA ”HAASTATTELU” ILMESTYI YTIMESSÄ 1972 JA LEHTI MENI PAINOON HETI JOULUN JÄLKEEN, JOLLOIN SIITÄ KIIKUTETTIIN MYÖS LÄMPIMÄISET SUOMEN MEDIALLE JUURI ENNEN UUTTA VUOTTA. Kekkonen kuitenkin sairastui ja kunnon heiketessä erosi virastaan lokakuussa 1981. Myös eräät Ydin-lehteen kirjoittaneet ”yyantoset” ja muutkin suuttuivat päätoimittajalle. Vuotajan mielestä presidentti Urho Kekkonen oli mennyt liian pitkälle. Pääasia oli miettiä sitä, miten ”yksi ainoa henkilö asettuu takaamaan kokonaisen kansan kohtaloa – erityisesti läntisten markkinatalousmaiden vaikutuksen voimistumisen suuntaan ohjattavaa kohtaloa”. Siis suomeksi: Kekkosen ja hänen seuraajiensa valtaa tuli karsia. Kun Kekkosen ympärillä pyörinyt suppea piiri vielä pysyi vaiti ja uskoi Kekkosen selvittävän kaikki ongelmat, piti ryhtyä ”perusteellisesti pohtimaan presidentin asemaa yleensä suomalaisessa valtiojärjestelmässä”. Y. Antonen. V uotajaa ei tuolloin saatu paljastettua tai varmistettua, vaikka muutamia päitä putoisikin. Y. Oli oikea journalistinen päätös antaa ”haastattelulle” foorumi. tiin myös lämpimäiset Suomen medialle juuri ennen uutta vuotta 1972. Olisi voinut, ja olisi siten päässyt elämässään helpommalla, mutta oli rohkea. Y
YDIN 1 / 2023 40 YDINHETKI Sotien, konflktien tai systemaattisen kaltoinkohtelun yhteinen käsittely on tärkeää. Työkaluja löytyy mutta niissäkin on ongelmansa. Kirjoittaja Anna Heikkinen KOMISSIOT totuuden TYÖKALUINA 40 YDINHETKI YDIN 1 / 2023
Niin sanottu siirtymäkauden oikeus (transitional justice) konseptina käsittelee tällaisten siirtymien toteutumista. Jos Petron lupaukset pitävät ja komission suositukset tuottavat kestäviä poliittisia päätöksiä, Kolumbiasta voidaan saada uusi malliesimerkki totuusja sovintokomissioiden tarpeellisuudesta ja tehosta. Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat rikosoikeudellinen esimerkki tästä, mutta 1970-luvulta eteenpäin myös hallitusten mandaateilla toimivat itsenäiset totuusja sovintokomissiot ovat olleet tärkeä työkalu konfliktien jälkipuintiin.. Etelä-Afrikan tapauksessa rikoksensa tunnustamalla ja katumusta osoittamalla sai arV iime kesänä, lähes kuusi vuotta maan hallituksen ja farc-sissien allekirjoittaman historiallisen rauhansopimuksen jälkeen, Kolumbian totuuskomissio julkaisi 900-sivuisen loppuraporttinsa. Erityisesti tämän on uskottu vaikuttavan yhteiskunnan demokratisaatioon. YDIN 1 / 2023 41 YDINHETKI Kolumbian totuuskomission raportti korostikin totuusja rauhanprosessin jatkumisen tärkeyttä maalle ja sen demokratialle. Y leisesti tällaisten komissioiden mallina on pidetty Etelä-Afrikan apartheidin jälkeistä totuusja sovintokomissiota (1995 – 2002). Ajan kuluessa on kuitenkin jouduttu toteamaan, että totuuden kautta anteeksiantoon pyrkivä prosessi toteutui vain osittain. Desmond Tutun johtama komissio keräsi yli 21 000 todistajanlausuntoa, joista osa nähtiin julkisina televisiolähetyksinä, ja se keräsi maailmanlaajuista huomiota. Viiden vuosikymmenen yli ulottuvaa konfliktia luotaavaa raporttia varten kuultiin 30 000 haastateltavaa, ja se vahvisti tuona aikana yli 450 000 ihmisen tapetun, 120 000 kadonneen ja seitsemän miljoonan joutuneen jättämään kotinsa. Samana kesänä maan uudeksi presidentiksi valittu vasemmistolainen Gustavo Petro on sanonut tukevansa suositusten toimeenpanoa. Ihmisoikeusrikkomuksien dokumentoimisen lisäksi komissio selvitti tuhoisan konfliktin syitä. Yleinen näkemys on, että jotta sisäisesti fragmentoitunut yhteiskunta voidaan paikata, tulee menneisyyden tapahtumat käsitellä turvallisen ja rauhaisan tulevaisuuden takaamiseksi. Raportin pohjalta komissio suositteli muutoksia muun muassa maan huumepolitiikkaan ja antoi myös ehdotuksensa puolustusvoimien ja poliisilaitoksen uudistamisesta
Monessa tapauksessa pitkällistä selvitystyötä vaativa prosessi on pakotettu mahdottomiin aikaraameihin, tai sen suunnittelussa ei ole otettu huomioon kaikkia käytännön vaatimuksia. Suomessakin valmista oli alun perin tarkoitus tulla jo marraskuussa 2023, vaikka komission työ keskeytyikin useaksi kuukaudeksi jäsenistön muutoksien vuoksi.. Totuuskomissiot ovat keränneet kiitoksen lisäksi paljon kritiikkiä. Sisällissodan jälkeen ainoana keinona nuoren demokratian vakauden takaamiseksi nähtiin niin sanottu ”vaikenemisen sopimus”, joka takasi sisällissodan molemmilla puolilla taistelleille armahduksen. Sen myötä otsikoihin nousivat erityisesti entisten asuntolakoulujen mailta paljastuneet useat joukkohaudat, joista monet vanhemmiltaan viedyt alkuperäiskansojen lapset saivat viimeisen leposijansa. T otuuskomissioita on perustettu tutkimaan myös historiallisia vallan väärinkäytöksiä. Geoff Dancy ja Oskar Timo Thoms kokosivat tutkimukseensa dataa tällaisista maista vuosilta 1970 – 2015. Ruotsi perusti vastaavan komission pian Suomen jälkeen. Demokratiaa onkin haettu joskus vaihtoehtoisin keinoin. Kanadassa ja Australiassa komissiot ovat ottaneet suurennuslasin alle alkuperäiskansoihin kohdistuneet epäoikeudenmukaisuudet siirtomaa-ajoista aina tähän päivään. Komission alussa visioitu kansan yhteen tuominen on jäänyt juuri sinne – vision tasolle. mahduksen, eikä rikosoikeuteen päätynyt juuri kukaan. Näistä Kanadan totuusja sovintokomissio aloitti pitkällisen työnsä vuonna 2007, ja raportti valmistui vuonna 2021. Vielä 50 vuotta sodan päättymisen jälkeen Espanja jatkaa sisäistä väittelyään siitä, saako Francon ajasta puhua, ja vaihtuvat hallitukset veivaavat sodan muistoon liittyvää lainsäädäntöä edestakaisin. Kanadan valtio on nyt maksanut noin 28 000 uhrille yhteensä yli kaksi miljardia korvauksia. Aidot sovintoja korvaustoimenpiteet jäivät hallituksilta vuosien saatossa toteuttamatta, ja apartheidiin juurensa juontavia epätasa-arvoisuuden ongelmia ei ole ratkottu. Linkkiä varsinaisiin institutionaalisiin muutoksiin totuuskomissioilla ei kuitenkaan näyttäisi olevan, vaikka niin usein toivotaan. YDIN 1 / 2023 42 YDINHETKI TOTUUSKOMISSIOITA ON PERUSTETTU TUTKIMAAN MYÖS HISTORIALLISIA VALLAN VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ. Vaikka komission työ totuuden ulostuomiseksi olisikin menestyksekästä ja jo itsessään aloittaisi yhteiskunnan haavojen paikkailun, sovintotoimenpiteiden toteutumatta jääminen voi jättää nuo haavat tulehtuneiksi. Espanja ei koskaan perustanut totuuskomissiota läpikäymään diktaattori Francisco Francon ajan julmuuksia. Suomessa päätös vastaavasta komissiosta saatiin aikaan lokakuussa 2021. Pohjoismaista Norja oli ensimmäinen, joka perusti saamelaisten totuuskomission vuonna 2017. Vakaus saatiin, mutta syvät jakolinjat säilyivät. Sen päämääränä on tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää sekä oikeuksien loukkauksia, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikka, ja niiden vaikutuksia nykytilanteessa. Totuuskomissioiden menestys myös konfliktista palautuvan maan demokratiaprosessissa on tutkitusti kaksijakoista. EteläAfrikka onkin päätynyt tilanteeseen, jossa osa kokee, että aihe on käsitelty eikä siitä tarvitse puhua, ja osa taas, ettei oikeus tapahtunut uhreja kunnioittaen. Heidän mukaansa totuuskomissiot edesauttavat demokraattista käyttäytymistä yksilötasolla, esimerkiksi lisäten osanottoa vaaleihin useilla hallinnon tasoilla
Totuuskomissiot vastaavat tähän tarpeeseen antamalla äänen laajalle joukolle kärsineitä, ja tuomalla esiin tiedon lisäksi toimenpiteitä, joiden avulla aito sovinto ja anteeksianto voidaan saada aikaan. Näistä tapauksista läpi paistaa väärinymmärrys siitä, mikä komissioiden päämäärä alun alkaenkaan on. Komissio kuitenkin äänesti esityksen itse nurin, ja asiantuntijoiden tekemä työ hukkui poliittisiin erimielisyyksiin sanamuodoista. Puhemies Wouter De Vriendtin mukaan niin konservatiivien puoluejohtajat kuin kuningashuonekin painostivat komission jäseniä äänestyksen lähestyessä, ja jo kerran neuvoteltu yhteisymmärrys katosi savuna ilmaan. M oni refleksinomainen reaktio totuuskomissioihin kuuluu usein ”eikö niille mikään riitä?”, tai ” antaisivat menneitten olla menneitä”. Ja vaikka komissio saisikin työnsä kunnialla loppuun, sen antamien suositusten toimeenpano riippuu loppujen lopuksi valtionjohdosta, ei itse komissiosta. Se sisälsi myös 128 suositusta toimenpiteiksi sovinnon edistämiseksi, joista keskeisin oli virallinen anteeksipyyntö. Yksittäisten syyllisten tunnistaminen ei auta konfliktien pohjimmaisten syiden analysoinnissa. Jatkoaikaakaan komissiolle ei myönnetty, joten vuoden 2022 mukana haudattiin myös Belgian totuuskomissio. Henkilökohtaisesti.) Komission mandaatilla asiantuntijat tuottivat lähes 700-sivuisen raportin, joka vahvisti vakavien rikosten tapahtuneen. Kesäkuussa 2020 Belgian kuningas Philippe esitti ”syvimmät pahoittelunsa” kongolaisiin kohdistuneista väkivallanteoista, ja parlamentti hyväksyi totuuskomission perustamisen alaisuuteensa. Komissioita ei perusteta menneisyyden märehtimistä varten, kun sodan jakama kansakunta halutaan tuoda jälleen yhteen tai selvittää diktaattorin ja tämän käsikassaroiden rikokset – niissä on kyse oikeudesta tulla kuulluksi. KYSE ON OIKEUDESTA TULLA KUULLUKSI.. Se tutkisi sekä kuningas Leopold II:n vallan aikaa sekä sitä seurannutta 50 vuoden ajanjaksoa, kun Kongo oli Belgian valtion alainen siirtomaa. Näin oikeuden perinpohjainen toteutuminen jatkuu myös rikosoikeudellisten tuomioiden yli, ja mikä tärkeintä – näin on mahdollista estää historiaa toistamasta itseään. Niiden avulla historian haamut pyritään saattamaan lepoon, jotta kansalaiset voivat jatkaa matkaa. Niiden lopputulos on aina epävarma, ja huonoimmassa tapauksessa todisteiden puute päästää rikolliset pälkähästä. Kansainvälisillä sotaoikeudenkäynneillä on varmasti sijansa, mutta ne suuntaavat fokuksen tekijöihin jättäen uhrit huomiotta. Ne kuitenkin vaativat aisaparikseen yhtenevän poliittisen tahtotilan. YDIN 1 / 2023 43 YDINHETKI Nyt komissiolle on pyydetty lisäaikaa vuosiksi 2024 – 2025. Sen puheenjohtaja Hannele Pokka painotti, että on kaikkien etu, että näin tärkeä prosessi tehdään huolellisesti. Tutkija Bishnu Pathakin sanoin siirtymäkauden oikeuden ja näin myös totuuskomissioiden tehtävä on ”parantaa menneisyyden haavat, sovitella nykyisyyttä ja turvata tulevaisuus”. Ovatko totuuskomissiot tarpeellisia juuri siksi, että ne ovat parasta, mihin tällaisissa tilanteissa pystymme. (Leopoldhan siis omisti aikanaan Kongon itse. Samalla kaatuivat myös ehdotukset muun muassa muistopäivästä, tutkimusapurahoista, suljettujen arkistojen avaamisesta, muistomerkistä ja kansallisesta rasisminvastaisesta toimintasuunnitelmasta. Osa komissioista taas kaatuu sisäiseen politikointiin tai niiden perustamisen motivaationa on ollut alun alkaenkin poliittisten pisteiden keräily
YDIN 1 / 2023 44 YDINHETKI 44 YDINHETKI YDIN 1 / 2023
YDIN 1 / 2023 45 YDINHETKI Talvipulahdus Brooklynissa Teksti ja kuvat Marko Vuorinen 45 YDINHETKI YDIN 1 / 2023
Coney Islandin friikkisirkusperinteiden innoittamana ja velvoittamana suuri osa talvipulahdukseen osallistuvista parista tuhannesta kaupunkilaisesta on pukeutunut taidokkaan hyvällä tai harkitun huonolla maulla rakennettuihin uintiasukokonaisuuksiin. henkilö, jolta amputoitiin jalka kaksi vuotta sitten ja pulahdus Atlanttiin merkitsi hänelle uutta alkua ja vaikeiden aikojen selättämistä. Juuri ja juuri vesirajassa koko kolmetuntisen tapahtuman ajan urheasti värjötteli ja pyrstöään rantahiekkaan iloiten löi brooklynilainen merenneito. YDIN 1 / 2023 46 YDINHETKI distää ja saa ihmiset aina välillä autuaan välinpitämättömiksi keskinäisistä eroavaisuuksistaan. Mereen itsevarmasti asteli mm. Tapahtuma on hyvä esimerkki sitä, että vaikka myös New Yorkin kaupunki jakaa, erottelee ja asettaa vastakkain, se osaa myös yhYDIN 1 / 2023. T uoreen vuoden perinteisiin New Yorkissa kuuluu se, että kaupunkilaiset suuntaavat sankoin joukoin Coney Islandin huvipuistoalueen uimarannalle pulahtaakseen kivun rajamailla tasapainoilevien huutojen saattelemana pariasteisiin Atlanttiin. Yhtä itsevarma oli neljän yli keski-ikäisen henkilön ryhmä, joka oli pukeutunut perinneasuihin, kantoi puisia keihäitä mukanaan ja veteen astuessaan he huusivat: ”Wakanda forever!” Tänä vuonna kaikkien osallistujien tavoitteena ei ollut kastautua veteen kokonaan. Meriaiheiset asut ovat tapahtumassa näyttäviä, mutta vielä näkyvämmin auringon valossa loistaa jokapäiväinen newyorkilainen monimuotoisuus. Useimmilla Polar Bear Plungeksi nimetyn tapahtuman osallistujille on nauru herkässä, mutta myös toisenlaisia tarinoita rannalla kuuli
YDIN 1 / 2023 47 YDINHETKI
Sari-Marika Durchman ADHD ja parisuhde Kuinka ADHD vaikuttaa parija ihmissuhteisiin. Kirja tarjoaa oivalluksia, joiden avulla arkea voi parantaa ja suhdetta vahvistaa. Naomi Klein & Rebecca Stefoff Näin pelastamme planeetan Kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja aktivistin ensimmäinen kirja nuorille. INTOKUSTANNUS.FI VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA kevään upeat uutuudet @intokustannus Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: Bianca Kronlöf Kirjeitä miehille Ylistetty kirjauutuus: Mitä miesten olisi aina pitänyt kuulla, mutta mitä feministit eivät ole sanoneet. Risto Isomäki Maailmanparantajan muistelmat Risto Isomäki kertoo jännityskirjailijan otteella kahden värikkään vuosi kymmenen parhaat, jo osittain unohdetut tarinat. Luke Harding Hyökkäys The Guardianin kirjeenvaihtajana Ukrainassa työskennelleen bestsellerkirjailijan väkevä kuvaus sodasta, joka muutti kaiken.
/ 53 FOLKE SUNDMAN Onko globalisaation kulta-aika ohi. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. 50 TARJA HALONEN Afganistan – mitä johtopäätöksiä. / 58 KIMMO ELO Saksa Euroopan integraation takaajana / 62 MARKO ULVILA Kirjeitä pohjoisSyyriasta / 67 VILLE LUUKKANEN Sivistyksen happikato / 72 PÄIVI AIKIONIEMI Sanoja rauhanrakentamisesta
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset koskevat sekä miehiä että naisia, sekä tyttöjä että poikia. Tämä on näkynyt etenkin konfliktija kriisialueilla, mutta jossain määrin myös usa:ssa ja Euroopassakin. Yleisemmin ne ovat liittyneet naisten terveyteen erityisesti lisääntymisoikeuteen. Afganistanin operaation yksi suurimmista opetuksista on se, kuinka suurena vaarana edelleen pidetään naisten ja tyttöjen tasa-arvoa ja voimaannuttamista. Poikkeuksellisen voimakkaasti tämä on näkynyt Afganistanissa Taliban-hallinnon valtaannousun myötä. Monessa maassa onkin menty hyvin eteenpäin tällä vuosituhannella sekä tyttöjen koulutusoikeuksissa että jopa seksuaalija lisääntymisterveydessä ja -oikeuksissa. S uurin syrjitty ihmisryhmä maailmanlaajuisesti on edelleen naiset ja tytöt. Tasa-arvo ei ole pelkkä mielipidekysymys, vaan se on ihmisoikeuskysymys. Naisten ja tyttöjen oikeuksia liikkua vapaasti, osallistua koulutukseen ja työntekoon sekä vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen on rajattu ankarasti, päinvastaisista lupauksista huolimatta. Kirjoittaja Tarja Halonen AFGANISTAN – mitä johtopäätöksiä. Maailmanlaajuinen ”anti-gender” liike ei ole vähäpätöinen asia. Sekä yk:n vuosituhat-oikeuksia koskeva ohjelma että Agenda 2030 asettavat sukupuolten tasa-arvon erilliseksi tavoitteeksi, ja se tunnustetaan todella tärkeäksi välineeksi muiden tavoitteiden kuten esimerkiksi rauhan ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. YDIN 1 / 2023 50 YTIMESSÄ. Nyt viimeisimpien vuosien aikana tilanne on muuttunut. Se edistää myös monia muita hyviä asioita yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi talouskasvua. Taloudellinen turvallisuus on tärkeä asia, mutta on mielenkiintoista havaita, että monen mielestä juuri talouskasvun ja kansantuotteen kasvattaminen tekee ihmisoikeuksista tärkeitä. Huolimatta lisäksi tehdyistä naisia ja lapsia koskevista erityissopimuksista käytännössä eteneminen tasa-arvon suuntaan kohtaa edelleen vaikeuksia. Monessa maassa on otettu askelia taaksepäin juuri naisten oikeuksissa. Uusimmista rajoitteista ilmoitettiin viime vuoden joulukuussa, jolloin kiellettiin naisten pääsy yliopistoihin
S uuri osa kansainvälisen yhteisön hankkeista, joilla tuetaan konfliktinratkaisua, rauhaa ja kehitystä, kohdistuvat alueisiin, joissa ei ole vallalla eurooppalainen valtiokäsitys. O n selvää, että Afganistanin suhteen tehtiin virheitä ja tavoitteita ei saavutettu toivotussa aikataulussa eikä kestävällä tavalla. Tytöistä ja naisista on nyt tilanteen muututtua erityinen huoli. Itse olin mukana vuoteen 2012 asti. Afganistanin operaatiosta on tehty useita selvityksiä. Suomen osallistumisessa toimintaan Afganistanissa oli alusta alkaen pyrkimys kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Julkisuudessa käyty keskustelu on antanut osin erikoisen kuvan toimista operaation yhteydessä. Lähdimme kuitenkin tuolloin tosissamme rakentamaan uutta demokraattista yhteiskuntaa. Ne olivat kolme, neljä kertaa kalliimmat kuin yleensä rauhanturvaoperaatioissa. Minulla oli aikanaan omat epäilykseni operaatioon lähdöstä. Siksikin laaja yhteiskunnallinen keskustelu onnistumisista ja epäonnistumisista Afganistanissa on sovellettavissa myös tuleviin hankkeisiin. Meillä ei myöskään ollut riittävää jatkosuunnitelmaa sen varalle, että epäonnistutaan. Yhdysvalloilla oli sotansa terrorismia vastaan, Euroopan unionissa puolestaan oli halua enemmän tai vähemmän tukea sitä. Suomelle etenkin tasa-arvoon ja erityisesti tyttöjen koulutukseen liittyvät kysymykset olivat lisäksi tärkeitä kaikessa työssä. Ymmärsimme kyllä, ettei Afganistan ollut vielä eurooppalaisen mittapuun muYDIN 1 / 2023 51 YTIMESSÄ. Historiankirjoitus on tunnetusti helpompaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Päätettäessä operaatioon lähtemisestä keskeisinä tavoitteina oli turvallisuustilanteen vakauttaminen mutta myös valtiorakenteiden korjaaminen. Suomen osallistuminen toimintaan Afganistanissa toteutui osana kansainvälistä yhteisöä kahden peräkkäisen kansainvälisen operaation, International Security Assistance Force isaf:n (2002 – 2014) ja Naton operaatioiden (2015 – 2021) kautta. isaf-operaatioon lähdettiin kuitenkin yksimielisesti. Mietin esimerkiksi operaation kustannuksia. Olisiko jossain muualla enemmän yhteistyöhalua, jonka vuoksi voisi saavuttaa enemmän. Kysyin mielessäni, voisiko samalla rahalla saada enemmän aikaan muualla tai muuta kautta. J älkeenpäin voidaan tietenkin tarkastella toimintaa ja ratkaisuja. Tavoitteena oli lisäksi kansainvälisen turvallisuuden ja samalla myös Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen. Arviot antavat myös arvokkaita näkemyksiä tuleviin kriisinhallintaoperaatioihin ja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Arviointia vaikeampaa on kertoa, mitä olisi pitänyt tehdä, jotta olisimme nykyistä paremmassa tilanteessa. Samalla nähtiin, että tämä vaatii humanitaarista apua, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä huomion kiinnittämistä naisten ja lasten, erityisesti tyttöjen, asemaan
V ieraillessani vuonna 2011 Afganistanin-operaatiossa kysyin eräältä suomalaiselta sotilaalta, mikä saa hänet palaamaan Afganistaniin uudelleen, kaiken hänen kokemansa jälkeen. Kuten selvityksissä nousee esille, parhaita tuloksia Afganistanissa saavutettiin etenkin terveysja opetussektoreilla. Tähän kiteytyy jotakin hyvin olennaista käytännön työstä ja todellisesta pyrkimyksestä rakentaa parempaa tulevaisuutta. Hän ei tiedä, mitä tapahtuu muualla eikä etenkään mitä tapahtuu kodeissa illalla ja yöllä. Kun ei ole edustustoa, ei myöskään apua tarvitsevien ole mahdollista hakea turvapaikkaa. Koskaan ei ole häpeämistä siinä, että yritetään rakentaa rauhaa ja parempaa tulevaisuutta. Moni heistä on vaarantanut turvallisuutensa pyrkiessään rohkeasti murtamaan rajoittavia rakenteita ja vaatiessaan oikeuksiaan. Kun katsomme taaksepäin, on hyvä muistaa, että Afganistanin operaatiossa on ollut mukana useita maita ja sitä myötä eri näkökulmia. Jokaisen valtionkin sisällä toimii joukko päättäjiä, joista jokainen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan. Vaikka Afganistanin turvallisuustilannetta ei ollut kyetty toistaiseksi vakauttamaan, uskon että tehty työ kantaa hedelmää myös jatkossa. Me olemme kannustaneet heitä siihen ja olleet kumppanina tässä työssä. Mikä meidän vastuumme kouluttamistamme toimittajista on nykyisessä tilanteessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei Kabulissa ole enää Suomen suurlähetystöä. Uimataito vaatii kuitenkin harjoittelua ja sinnikkyyttä. Paikallistason vaikuttaminen olikin keskeinen väylä ja työllä saavutettiin myös onnistumisia. Haluan myös erityisesti nostaa esille afgaaninaistoimittajien koulutukseen keskittyvän hankkeen, jossa olin itsekin aktiivisesti mukana. Mutta aamuisin pikkutyttöjen kävellessä kouluun turvassa, hän ajattelee: jälleen edes yksi päivä. Paikalliseen tasoon keskittyminen ei takaa aina välttämättä edistysaskeleita. Millä hinnalla, kysytään varmasti. Se joukko toimijoita, jonka kanssa operaatioon lähdetään, ei koskaan ole sama, jonka kanssa se lopetetaan. YDIN 1 / 2023 52 YTIMESSÄ. Myös meillä hallitukset ovat vaihtuneet ja tilannekuva on muuttunut. Essee perustuu puheeseen Afganistanin naisten ääni – Suomen kriisinhallinta afgaaninaisen silmin, selvityksen julkistamistilaisuudessa Musiikkitalolla 25. Hän kertoi, että partioi yhtä tien pätkää. Toisaalta on otettava huomioon, että paikalliset, järjestäytymättömät käytännöt voivat olla varsin vähän kansainvälisiä sopimuksia kunnioittavia. 2023 kaan valtio, mutta turvallisuuden ja valtiorakenteen vahvistaminen oli ennakoitua vaikeampaa epävakaassa turvallisuustilanteessa ja pirstaleisessa toimintaympäristössä. 1. Katson, että meidän tulee olla yhä kiinnostuneita heidän turvallisuudestaan ja tulevaisuudestaan. Olen verrannut kehitystä vähiten kehittyvissä maissa usein uimakouluun: on hyvä, että tekniikkaa opetetaan ja sitä, miten pysyä pinnalla. Onkin hyvä asia, että lainsäädäntövalmistelu on aloitettu virkamiestasolla koskien humanitaarista viisumia. Tätä työtä ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta meidän on pitkäjänteisesti jatkettava eri foorumeilla
Protektionismi nostaa päätään. Koronapandemia ja Ukrainan sota, pakotteineen ja vastapakotteineen, on nakertanut kansainvälisiä kauppasuhteita. Uumoillaan jopa Yhdysvaltojen ja Euroopan välisen kauppasodan mahdollisuudesta. Kirjoittaja Folke Sundman kulta-aika ohi. ONKO GLOBALISAATION YDIN 1 / 2023 53 YTIMESSÄ
2023), ettei tutkimuksen parissa koskaan ole vallinnut täyttä yksimielisyyttä globalisaation pitämisestä erityisenä ja rajoitettuna aikakautena. Onko stagnaatio ja sisäänpäin kääntyminen luomassa uusia pysyviä rajoja kansainväliseen talouteen. Näitä ovat muun muassa: • esitys talouden ja politiikan lokalisaatiosta vaihtoehtona silloiselle etenevälle globalisaatiolle; YDIN 1 / 2023 54 YTIMESSÄ. Pär Stenbäck muistuttaa kirjoituksessaan (HBL, 29. N yt kysytään, onko talouden globalisaatio tähänastisessa muodossaan tullut tiensä päähän. Mielenkiintoinen ulottuvuus on, että samat keskeiset poliittiset kysymykset, jotka olivat esillä jo 1990-luvulla yleensä ja erityisesti kansalaisliikkeiden kampanjoissa, ovat edelleen poliittisessa keskustelussa. Näiden kolmen tekijän mahdollistama talouden globalisaatio on jatkunut näihin päiviin saakka, vaikkakin finanssikriisi 2008 oli vastoinkäyminen. 1 990-luvulla pinnalla oli globalisaatiokeskustelu. Globaalia kansainvälistä kanssakäymistä oli jo ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosikymmeninä, vaikkakin kauppa oli alueellista ja lähimaiden kesken tapahtunutta. Vai onko kyse geopolitiikan aiheuttamasta taukotilasta, ”matalasuhdanteesta”, jossa kansainvälinen talous vain odottaa uusia ja parempia mahdollisuuksia. Omasta puolestani korostin erityisesti kolmea tekijää, jotka muodostivat perustan uuden globalisaatiovaiheen läpimurrolle: • kylmän sodan murtuminen, mistä seurasi uusia mahdollisuuksia poliittiselle kanssakäymiselle vanhojen blokkirajojen ylitse; • talouksien asteittainen avautuminen ja laajamittaiset toimet kaupan vapauttamiseksi ja lisäämiseksi; • teknologian mullistus, mikä ennennäkemättömällä tavalla purki esteitä sekä monenkeskiseltä poliittiselta yhteistyöltä (kansalaisyhteiskunta mukaan lukien) että taloudelliselta yhdentymiseltä. Useimmat katsoivat, että on perusteita puhua kansainvälisen talouden uudesta kehitysvaiheesta. 1. Se pysähdystila tai umpikuja, jota globaali talous nyt on kohdannut – tulevaisuus osoittaa kummasta on kyse – on suorassa yhteydessä näihin kolmeen muutostekijään: • Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on dramaattisella tavalla luonut geopoliittista vastakkainasettelua, joka monessa suhteessa muistuttaa kylmän sodan asetelmia; • vastavuoroiset talouspakotteet ja orastava protektionismi rajoittavat kansainvälistä kauppaa ja investointivirtoja; • yhteiskuntien ja talouksien voimakasta digitalisaatiota ei ole pysäytettävissä, mutta käynnistyneet strategiset pyrkimykset vähentää suurvaltojen keskinäistä riippuvuutta teknologiatuotannossa sekä erityisesti Venäjän ja Kiinan halu rajoittaa omien kansalaisyhteiskuntiensa mahdollisuuksia avoimeen kommunikaatioon voivat luoda uusia kylmän sodan kaltaisia rajoja
1990-luvulla käytiin oecd:ssa suljettujen ovien takana neuvotteluja, pääosin läntisten teollisuusmaiden kesken, monenkeskisestä investointeja säätelevästä sopimuksesta (mai). M itä vastakkainasettelusta globalisaation ja lokalisaation välillä voidaan sanoa. Erityisesti kansainvälisessä kehityspoliittisessa keskustelussa korostettiin paikallisten yhteistyökumppanien vaikutusvallan lisäämistä kehityshankkeita koskevassa suunnittelussa ja toimeenpanossa. Eräs foorumi tämänkaltaisille epävirallisille keskusteluille oli globalisaatiota ja demokratiaa käsitellyt Helsinkiprosessi, YDIN 1 / 2023 55 YTIMESSÄ. Vastareaktio oli, että eräät kansalaisliikkeet arvioivat globalisaatiota kriittisesti ja puhuivat sen laajamittaisen monenkeskisen sääntelyn puolesta. Toiset pyrkivät avoimesti torjumaan ja jarruttamaan globalisaation etenemistä ja vaativat siksi globalisaation alustoina toimineiden kansainvälisten instituutioiden purkamista. Lokalisaation eri mallit ovat esillä erityisesti kehitysjärjestöjen strategisissa keskusteluissa. Tämä oli vahvasti taustalla attac-liikkeen perustamisessa ja Maailman sosiaalifoorumin synnylle vuosituhannen vaihteessa. Lokalisaatio herätti vastakaikua. Suomalaisessa keskustelussa saivat erityistä huomiota amerikkalaisen tutkijan David Kortenin laaja teos globaalien yhtiöiden ylivallasta (Maailma yhtiöiden vallassa, Like 1995), jossa hän vaati Bretton Woodsinstituutioiden (Maailmanpankki, Valuuttarahasto) purkamista sekä tuotannon ja tavaranvaihdon erilaisia alueellisia ja paikallisia ratkaisuja. Mutta viime vuosina, erityisesti koronapandemian vanavedessä, se keinona vahvistaa kehitysmaiden mahdollisuuksia taloutensa ja yhteiskuntapolitiikkansa hallintaa, on jälleen vahvistunut. Eräs sopimusluonnos vuoti tai vuodatettiin julkisuuteen, ja mekkala oli valmis. 2000-luvun alkuvuosikymmeninä lokalisaatiokeskustelu jäi osittain taka-alalle. • kansainvälisten investointien laajentamiseen ja sääntelyyn tähdänneen mai-sopimuksen vastustaminen; • Jubilee 2000-kampanja ja sen vaatimukset vaikeimmassa asemassa olevien kehitysmaiden valtavan velkataakan helpottamisesta; • Tobinin vero keinona vähentää köyhien ja rikkaiden maiden suurta eriarvoisuutta sekä luoda tarpeellisten yhteiskunnallisten uudistusten uusi rahoituskeino. Mai-sopimuksen kaatuminen oli melkoinen sulka hattuun globalisaatiokriittiselle liikkeelle. Kehitysmaiden enemmistö Kiinan johdolla asettuivat myös vastaustavalle kannalle. Vahva paikallistalous nähtiin globaalikapitalismin vastapainona. Vähitellen uudet pohdinnat saivat kuitenkin alaa ja tavoitteena oli tasapuolisemmat pelisäännöt. Samassa hengessä britti Colin Hines puhui lokalisaation puolesta vaihtoehtona vapaakaupan ylilyönneille (Lokalisaatio, Like 2000). Lyhyesti sanottuna sopimusta pidettiin yrityksenä vahvistaa monikansallisten yritysten investointimahdollisuuksia ja heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia valvoa omia teollisia ja ympäristöllisiä etujaan. Sekä pohjoisen että etelän globalisaatiokriittiset liikkeet, kärkihahmoina muun muassa Susan George ja Martin Khor ryhtyivät voimakkaisiin vastakampanjoihin
Jubilee 2000 -kampanja sai suurta näkyvyyttä myös Suomessa. joka kokosi hallituksia pohjoisesta ja etelästä ja myös edustajia niin Davosin talousfoorumin kuin Maailman sosiaalifoorumin piiristä. Maailman kauppajärjestön wto:n piirissä pitkään kestäneet neuvottelut investointien fasilitointia koskevasta sopimuksesta ovat johtamassa sopimusluonnoksen valmistumiseen. Viime vuosina monet kehitysmaat ovat jälleen ajautuneet samankaltaiseen asemaan kuin parikymmentä vuotta sitten. Toistaiseksi uusi velkakriisi ei ole noussut kovin näkyvästi esille kansainvälisessä uutisvälityksessä ja politiikassa. Asetelmat investointien monenkeskisestä sääntelytarpeesta kääntyivät 2010-luvulla uuteen asentoon myös erityisesti Kiinan suhtautumistavan muutoksen myötä. Eräs velkojiin purrut argumentti oli se, että myös vaikeimmassa asemassa oleville kehitysmaille on annettava tilaisuus hyötyä globalisaation hedelmistä. Kansainvälisen valuuttarahaston tuoreimpien tietojen mukaan noin 60 prosentilla alhaisen tulontason maista on kestämätön velkataakka. Mutta globalisaation taantuessa tätäkään ongelmavyyhtiä ei voida sivuuttaa. Jubilee 2000 -kampanjasta tuli lyhyellä tähtäyksellä melko suuri menestys. Tämä johti muun muassa kansainväliseen kansalaiskampanjaan vaatimaan kehitysmaiden kestämättömän velkataakan huomattavaa keventämistä. Useat vakavasti otettavat raportit ja selvitykset ovat esittäneet todisteiYDIN 1 / 2023 56 YTIMESSÄ. Luonnos on selkeästi teknisempi luonteeltaan kuin aikanaan mai-sopimus, mutta myös tasapainoisempi ja investointeja ohjaavampi kestävän kehityksen tukena. Näiden ohella Kiina on nykyään merkittävä velkoja, ja lisäksi yksityiset lainat näyttelevät merkittävää osaa. Varainsiirtovero ei ole missään vaiheessa johtanut suoranaiseen läpimurtoon kansainvälisesti, mutta erilaisia versioita siitä on tutkittu ja käsitelty eri foorumeilla, muun muassa eu:n piirissä. Luotiin uusia kansainvälisiä instrumentteja velkataakan keventämiseksi ja asiaa edistettiin myös kahdenvälisin sopimuksin. K ehitysmaiden katastrofaalisiin mittasuhteisiin kasvanut velkaantuminen oli myös suuri ongelma. Sen jälkeen idea on matkaillut vuoristorataa kansainvälisessä keskustelussa. Nykyinen velkakriisi poikkeaa kuitenkin edellisestä. Silloin velkojat koostuivat pääosin teollisuusmaiden hallituksista ja kansainvälisistä rahoituslaitoksista. Kiinasta oli tullut nettoinvestoija ulkomaiden suuntaan ja kiinnostus investointien sääntelyyn kasvoi sen myötä. B ritti james tobin esitti alkuperäisen ideansa varainsiirtojen verottamisesta 1970-luvun alussa. 1990-luvun lopussa globalisaatiokriittinen attac-liike esitti Tobinverosta oman versionsa kärkilinjauksenaan. Se, että neuvottelut ovat edelleen hengissä, on pieni ihme nykyisessä reaalimaailmassa. Korviin asti velkaantuneina niillä ei ollut mitään mahdollisuuksia, ja tämä koituisi pitkän päälle myös velkojien ongelmaksi
Ukrainan onneton sotatilanne rajoittaa juuri nyt toiveita nähdä mahdollisuuksia monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön elvyttämiselle ja päivittämiselle. Omia ja maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä periaatteita ja arvoja on puolustettava. Mutta eikö voitaisi käynnistää uusi Helsinkiprosessi. Löytyisikö Saksan hallituksesta läheinen yhteistyökumppani. Hankkeena se voisi koota kiinnostuneita pohjoisen ja etelän hallitusten edustajia, kansalaisjärjestöjä, elinkeinoelämää ja tutkijayhteisöjä yhteisiin keskusteluihin globalisaation monenkeskisistä ohjausmahdollisuuksia ja -keinoista. ta ja lukuja siitä, kuinka globaali eriarvoisuus ja tuloerot ovat kasvaneet pidemmän aikaa, myös viime vuosina. Vuoden 2020 jälkeen rikkain prosentti on pystynyt haalimaan itselleen noin kaksi kolmasosaa kaikesta uudesta varallisuudesta. Samalla on kuitenkin pidettävä ovi auki sellaiselle tulevaisuuden skenaariolle, joilla maailman uusi tuhoisa blokkijako voidaan välttää, monenkeskisen dialogin sekä yhteistyön elvyttäminen ja uudistaminen säilytetään realistisena mahdollisuutena. Se, mitä jäi tekemättä globalisaation kultakaudella, voi saada nyt uuden mahdollisuuden, kun globaali koneisto yskii ja ontuu. Prosessi voisi päivittää kuvaamiani uusvanhoja ideoita: talouden lokalisaatiota, investointien monenkeskistä sääntelyä, köyhimpien maiden velkaongelmaa ja kansainvälisiä verotusmalleja. Suuret elintarvikeja energiayhtiöt ovat enemmän kuin tuplanneet voittojaan vuoden 2022 aikana ja maksaneet tuntuvia osinkoja omistajilleen. P är stenbäckin johtopäätökseen voin hyvin yhtyä. Riippumatta siitä, todistammeko tähänastisen globalisaation lopullista auringonlaskua vai johtaako sen syvä syöksy intensiteetin ja pelisääntöjen korjausliikkeisiin, tarvitsemme ehdottomasti rajat ylittävää monenkeskistä yhteistyötä. Essee on päivitetty versio Arbetarbladetissa ruotsiksi tammikuussa 2023 julkaistusta kirjoituksesta. Olisiko realistista ajatella, että pohjoismaat voisivat yhdessä selvittää tällaisen hankkeen tarvetta ja mahdollisuuksia. YDIN 1 / 2023 57 YTIMESSÄ. Venäjän suuntaan on pidettävä tiukka linja. Tämä on ollut punaisena lankana esimerkiksi Thomas Pikettyn tutkimustyössä. Globalisaation ilmeinen kriisi luo parhaimmillaan mahdollisuuksia kehittää globaalin talouden ja kaupan uusia sääntelykeinoja. Oxfamin päällimmäinen resepti näiden huimaavien epäkohtien korjaamiseksi on verotuksen kiristäminen ja uusien veromuotojen käyttöönotto niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Monet aiemmista tavoitteista hakevat uudestaan paikkaansa poliittisella agendalla. Saksan hallituksen uusi globaalipoliittinen ajattelutapa – maailmanlaajuinen Zeitenwende – edustaa tummanpuhuvassa ajassa yhdenlaista valonpilkahdusta. Oxfamin raportti kuvaa, miten maailman rikkain eliitti on jatkuvasti onnistunut lisäämään omaa osuuttaan globaalista varallisuudesta aikojen ollessa surkeitakin. Tuorein panos tähän todellisuuskuvaukseen on Oxfam Internationalin raportti Survival of the richest, joka julkistettiin tammikuussa 2023 Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä. Raportti vilisee lukuja ja tilastoja
Kirjoittaja Kimmo Elo YDIN 1 / 2023 58 YTIMESSÄ. Saksan Eurooppapolitiikka ei kuitenkaan ole koskaan perustunut ajatukselle Eurooppaa johtavasta Saksasta. SAKSA Euroopan integraation takaajana Saksaa on Venäjän hyökkäyssodan aikana moitittu kiristyvin äänenpainoin vitkastelusta, väistelystä, Venäjän ymmärtämisestä tai egoistisesta talousajattelusta
Oma tekijänsä on lisäksi se, ettei Saksa edes halua aktiivisesti ottaa itselleen Euroopan johtajan roolia. N iinpä keskustelut ukrainan tukemisesta ja keinoista sodan lopettamiseksi eurooppalaisen rauhanjärjestyksen kannalta kestävällä tavalla heijastelevat pohjimmiltaan myös jakolinjoja integraatiopolitiikan tulevaisuuskuvien osalta. Kärkevin kritiikki Saksan toimintaa kohtaan kertoo mielestäni myös ymmärtämättömyydestä suhteessa Saksan kykyyn YDIN 1 / 2023 59 YTIMESSÄ. Eu:n kontekstissa Saksa toki on – jos mittareina käytetään väestöä ja taloutta – suuri, mutta globaalisti Saksa on enintään keskisuuri valtio. Tätä ajatusmallia tukevia kommentteja nähtiin myös omien laatulehtiemme sivuilla, joissa asiaa kommentoineet tahot syyttivät Saksan toimia egoistiksi oman elintason turvaamisyritykseksi tai naiviksi yritykseksi saavuttaa yhteisymmärrys Venäjän kanssa sodan päättämiseen liittyen. Tähän vahvasti liittynyt German bashing -tyyppinen argumentointi, jolle ominaista on ollut Saksan syyttäminen siitä, että sen toimet ovat itsekkäitä ja vahingoittavat Saksan (eurooppalaisia) kumppaneita. Etenkin itäisen Keski-Euroopan, eli Saksan ja Venäjän välille jäävään osaan Euroopasta kuuluvat maat – Puola ja Viro etunenässä – syyttivät äänekkäästi Saksaa vitkuttelusta, jonka seurauksena Ukrainan kärsimykset vain pitkittyvät. Toki on niin, että Saksa on Euroopan keskeinen voima, suurin talousmahti. Eli kysymyksestä, kehitetäänkö eu:ta kohti mallia, jossa ylikansallisesti päätetään koko eu:n aluetta koskevista asioista, mukaan lukien alueelliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset, vai säilyvätkö jäsenmaat ”integraation herroina” luovuttaen eu:lle vain sen osan omasta päätösvallastaan, joka minimissään vaaditaan yhteisön toiminnan turvaamiseksi. German bashing -retoriikka heijastelee tulkintani mukaan esittäjiensä jonkinlaista pettymystä siihen, ettei Saksa yhdistymisen jälkeen olekaan halunnut muuttua normaaliksi valtioksi siinä merkityksessä, jonka sille kansainvälisen politiikan teorioiden perusteella kuuluisina ”suurena ja keskellä”. Karkeasti luokitellen kyse on klassisesta jaottelusta federatiivisen liitovaltiomallin ja suvereenien valtioiden välisen (löyhän) liiton kannattajien välillä. Eu-maiden erilaiset kannat tähän kysymykseen heijastelevat myös eroja poliittisissa kulttuureissa. Huomattavasti ongelmallisempi on oletus ”keskeisyydestä”. Poliittisesti kuva on moniulotteisempi eikä Saksa oikein asetu eurooppalaiseksi keskusvallaksi. Viimeisin näyte German bashing -retoriikasta saatiin Leopardpanssarivaunujen toimittamiseen liittyneen kiistan kohdalla. S aksaan nyt kohdistettu arvostelu ja verbaalinen ryöpytys tuo mieleen 1990-luvulla tutkijapiireissä ajoittain vilkkaastikin keskustelua herättäneet odotukset Saksan paluusta ”normaaliksi” vallaksi. Toki pitää huomauttaa, että sekä ”suuruus” että ”keskeisyys” ovat suhteellisia ja riippuvat mittakaavasta
muuttaa ja kääntää kylmän sodan aikana omaksuttua Eurooppaja ulkopoliittista linjaa, mutta myös kyvyttömyydestä hahmottaa Saksan Eurooppa-, ulkoja puolustuspolitiikan laajempaa historiallista kontekstia. Tälle pysyvälle rauhantilalle oli kuitenkin kaksi ehtoa sine qua non eli välttämätöntä ehtoa. Kohlin kaudella jatkettua idänpolitiikkaa ei kuitenkaan voi erottaa Saksan integraatiopolitiikasta, ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Yhdistyneen Saksan idänpolitiikka on kiertynyt ja limittynyt osaksi Saksan Eurooppa-politiikkaa, jonka kahtena muuna kulmakivenä ovat transatlanttiset suhteet, erityisesti Berliini –Washington-akseli sekä Ranskan ja Saksan välinen integraatiopoliittinen akseli. Kohl, toisin kuin monet muut eurooppalaiset johtajat, oli syvästi huolissaan Venäjän talouskehityksen negatiivisista heijastusvaikutuksista ei vain Venäjällä hennosti orastaneeseen demokratiaan, vaan etenkin Euroopan vakauden kannalta. Vaikka liittokansleri Olaf Scholzin kommunikointi jättääkin toivomisen varaa, Scholz on varsin tietoinen niistä historiallisista painolasteista, jotka rajoittavan Saksan vapausasteita eurooppalaisena keskusvaltana niin Euroopan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Perusta valettiin jo kylmän sodan alkuvaiheessa 1950ja 1960-luvuilla, eikä asetelma juurikaan muuttunut Saksojen yhdistymisen myötä. Tässä ajattelussa Kohl ammensi vahvasti Saksojen yhdistymisprosessin todellisuudesta. Kohlin logiikassa järjestelmämuutoksen taloudellisen onnistumisen tukeminen oli avaintekijä poliittiselle transformaatiolle kohti demokratiaa. Tähän kuuluu myös monimutkainen idänsuhteiden ja idänpolitiikan – avainsanana Ostpolitik – perintö, jonka tärkeänä osana on ollut Saksan Venäjän-suhde. Mutta Kohl näyttää myös olleen vakuuttunut siitä, että integraatiorakenteiden uudistaminen olisi välttämätöntä, jotta Neuvostoliiton hajoaminen ei johtaisi revisionistisen ja kansallismielisen ajattelun vahvistumiseen Venäjällä. Nämä kaksi maata tuovat yhteen kaksi hyvin erilaista poliittista kulttuuria, jota vaaditaan yhteisen, pan-eurooppalaisen inYDIN 1 / 2023 60 YTIMESSÄ. Kohl näyttää vilpittömästi uskoneen siihen, että Euroopan integraatio olisi ainoa tapa luoda kestävä rauhantila Euroopassa. Etenkin liittokansleri Helmut Kohl tuki aktiivisesti ylikansallisen integraatiopolitiikan rakenteiden vahvistamista. Kohlin valitsema metodi, niin kutsuttu shekkivihkopolitiikka, kytkeytyi tiiviisti Saksan Eurooppa-poliittiseen traditioon, jossa integraation ongelmia oli ratkottu talouden kautta. Hän luotti näin vähentävänsä eurooppalaisten maiden Saksaan liittyvää epäluuloa, jopa vihaa. Tavoitteena oli vakuuttaa Venäjän poliittinen eliitti siitä, että yhteistyö Euroopan kanssa hyödyttäisi Venäjää enemmän kuin jättäytyminen yhteistyörakenteiden ulkopuolelle. Itse asiassa kävi pikemminkin niin, että Saksojen yhdistyminen johti eurooppalaisten rakenteiden vahvistamiseen, kun eurooppalaiset valtiot halusivat kahlita yhdistyneen Saksan valtaa kanavoimalla Saksan mahtia Euroopan integraation resursseiksi. Ensinnäkin, Ranskan ja Saksan tulisi toimia yhdessä integraatiopolitiikan avantgardena
Tämän yrityksen epäonnistuminen on yksi osatekijä Ukrainaan sotaan johtaneessa kehityksessä. Tässä hänen ajatusmaailmansa näyttäisi olevan hämmästyttävän samankaltainen Helmut Kohlin ja Helmut Schmidtin kanssa, joiden molempien ulkopoliittiset ratkaisut tasapainoilivat sekä menneisyyden ja tulevaisuuden että itäisten ja läntisten intressien välillä. Mutta tämä Scholzin hahmottelema tulevaisuuden yksi mahdollinen eu ei myöskään ole saksalainen eu – vaan eu, joka on rakennettu vastauksena eurooppalaisiin ja globaaleihin haasteisiin. Yhtä vähän näen kuitenkin edellytyksiä sille, että Saksa olisi kykenevä ottamaan Euroopan johtajuutta. Saksan idänpolitiikka tuleekin nähdä yrityksenä estää railon repeäminen idän ja lännen välille huomioimalla myös itäiset intressit osana integraatiopoliittista kokonaisstrategiaa. Saksa on tätä myös aktiivisesti toteuttanut aina tähän päivään saakka. Saksaltahan on viimeisen reilun seitsemän vuosikymmenen ajan odotettu poliittista ja taloudellista resurssointia pääosin muiden, erityisesti Ranskan, asettamille tavoitteille. Venäjän vakuuttaminen näiden yhteistyörakenteiden hyödyllisyydestä ja lisäarvosta oli yksi keskeinen tavoite, josta tavoitteesta etäännyttiin koko 2010-luku. tegraatiopolitiikan toteutumiselle. Näyttää unohtuneen, että yksi Euroopan integraation keskeisistä tavoitteista on ollut juuri Saksan suuruuden alistaminen integraatiopolitiikan käyttöön. Kun lukee Scholzin viime kesänä Prahan yliopistossa pitämän Eurooppa-puheen, hahmottuu integraatiopoliittinen näkemys Euroopasta toimijana, joka kykenee tekemään asioita ja joka ei enää ole kansallisten intressien pelinappula. Toivottavasti Ukrainan sota on eurooppalaisille riittävä kannuste sille, että integraatiopoliittisista puheista siirryttäisiin lopultakin integraatiopoliittisiin tekoihin. Integraatiopoliittisesti en näe mitään perustetta epäillä Saksan sitoutumista eurooppalaisiin arvoihin tai integraatiorakenteisiin sen ulkopolitiikan tärkeimpänä viitekehyksenä. Tässä mielessä Scholz kytkeytyy siihen integraatiokeskusteluun, jonka kaksi edellistä merkittävää puheenvuoroa pitivät Ranskan presidentti Emmanuel Macron Sorbonnessa vuonna 2017 ja Saksan ulkoministeri Joschka Fischer Berliinissä vuonna 2000. Saksa ei kuitenkaan missään vaiheessa kyseenalaistanut läntisen yhteisön ensisijaisuutta poliittisena arvoyhteisönä. YDIN 1 / 2023 61 YTIMESSÄ. E dellä esitetyn pohjalta pidän Saksaan kohdistettuja odotuksia nopeasta johtajuuden ottamisesta ja radikaalista ulkopolitiikan uudelleensuuntaamisesta lähinnä naiiveina ja osin paradoksaalisinakin. Niin vaikeata kuin se tuntuukin olevan ymmärtää – saati hyväksyä –, on Scholzin katse akuutin tilanteen ohella myös Ukrainan sodan jälkeisessä Euroopassa. Ja toiseksi, integraatiopolitiikan tulee tavoitella sellaisia rauhan rakenteita, joiden kautta luodaan edellytykset molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle eu:n ja sen ulkopuolisten maiden kesken
T ervehdys pohjoisen ja itäisen Syyrian itsehallintoalueelta, jonne saavuin eilen Irakin Kurdistanista! Olen täällä Autonomous Administration of North and East Syria (aanes) -alueella eurooppalaisen Water for Rojava -komitean edustajana ja tuella, rakentamassa kansalaisliikkeiden yhteistyötä ja edistämässä pienimuotoista hanketukea naisten maatalousosuuskunnille ja kuntien vesilaitoksille. Marko Ulvila kirjoitti loppusyksyn vierailustaan kirjeitä ystävilleen, jotta emme unohtaisi Rojavaa. Turkkia ja Syyriaa koettelivat voimakkaat maanjäristykset helmikuun alkupäivinä. KIRJEITÄ Teksti ja kuvat Marko Ulvila pohjois-Syyriasta YDIN 1 / 2023 62 YTIMESSÄ. Mitä Rojavassa, Syyrian Kurdistanissa, sisällissodan ja nyt osin järistyksen runtelemalla alueella tehdään ja millaisissa oloissa
Turvallisuussyistä en julkaise matkan aikana mitään verkossa, sillä Turkki on onnistunut lyömään terroristisen epäilyn tai leiman kaikkeen alueella tapahtuvaan yhteistyöhön, vaikka kyseessä olisi täysin väkivallaton toiminta. innostamissa ryhmissä tai verkostoissa vaikuttavien henkilöiden toiminnan”, on paras pitää matalaa profiilia siihen asti, että olen taas kotimaan kamaralla. Osana ilmastokaaosta talvikauden luotettavat sateet ovat useana vuotena jääneet tulematta. Iskut tehdään tyypillisesti aseistetuilla lennäkeillä. Onneksi epidemiaa on saatu asettumaan siksikin, että säiliöautoja kloorikäsitellään. Hasaken, Tampereen kokoisessa kaupungissa, on kärsitty erityisen pahasti Turkin toiminnasta, sillä sen vesihuolto perustuu Turkin rajan pinnasta, Aloukin pumppaamosta saatavaan veteen. On epävarmaa, voivatko jokilaaksot kannatella nykyistä väestömäärää. Yleinen käsitys on, että yläjuoksulla oleva Turkki laskee tahallaan jokiin puhdistamatonta jätevettä. Mesopotamian aiemmin kukoistaneisiin laaksoihin on tänä kesänä iskenyt riittämättömästä veden saatavuudesta johtuva koleraepidemia ja tavallisemmat vesipulan tuottamat vaikeudet. Koillinen Syyria on alle vuosikymmenessä muuttunut vehreästä vilja-aitasta vesipulasta vakavasti kärsiväksi alueeksi. Esimerkiksi Eufrat-joen varrella oleva puolen miljoonan asukkaan Rakka on nyt koleran piinaama. Kun jopa Suomi lupasi kesäkuun yhteisymmärrysasiakirjassa Turkille estää pkk:n (Kurdistanin työväenpuolue) ja sen ”haarajärjestöjen ... Laitos on ollut enimmän ajan poissa käytöstä vuodesta 2019 alkaen, jolloin Turkki ja sen tukemat islamistiset asejoukot miehittivät vedenottamon alueen, Serekanjen (Ras al Ain) kaupungin itäpuolella. E nsimmäisenä iltana taivaalta putosivat sadekauden ensimmäiset pisarat. M atkan tunnelmaa painavat lähes päivittäiset uutiset Turkin tekemistä murhaiskuista pohjoisessa Syyriassa ja Irakissa. YDIN 1 / 2023 63 YTIMESSÄ. Moni pelkää liikkua lähellä rajaa ja olla esillä näkyvissä tilaisuuksissa. Tapasimme Hasaken vesilaitoksen johtoa. Tämä riemastutti paikallista väkeä, sillä vedestä on huutava pula ja jokaisesta sateesta ollaan iloisia. Vielä isompi ongelma on kuitenkin se, että Turkki on kylmästi pidättänyt Eufratin, Tigriksen ja Khaburin virtauksesta leijonan osan itsellään. Kolera on levinnyt juuri tällaisista syistä, kun raakavesi on saastunutta eikä sitä käsitellä ennen jakelua. Leimaan riittää se, että Abdullah Öcalanin ajattelu toimii inspiraationa. Vesilaitoksen johto kertoi itsehallinnon esittämästä vaatimuksesta, että pumppaamon alueesta pitäisi tehdä kansainvälisellä yhteistyöllä demilitarisoitu alue, jotta elintärkeä vedenottamo voisi toimia rauhassa. Koska muulla maailmalla ei ole halua tai kykyä vaikuttaa Turkin räikeästi ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia loukkaavaan vesipolitiikkaan koko Syyrialla ja Irakilla, on edessä raju sopeutuminen aikaisempaa kuivempiin oloihin. Niiden kohteena on johtavissa asemissa olevia kurdeja ja jesidejä, naisia ja miehiä, sotilaita ja siviilejä
Ilmeisesti erityisesti Iranin vastustuksen vuoksi Turkki ei ole vielä aloittanut ilmoitettua hyökkäystä. Ne toimivat monella alalla, muun muassa maatalouden alkutuotannossa, leipomoina ja kauppoina. Sen sijaan Turkin kanssa laaditussa yhteistyöasiakirjassa Suomi lupaa, ettei se tue alueen valtapuoluetta ja samalla Suomen sosialidemokraattisen puolueen sisarjärjestöä Demokraattisen liiton puoluetta (pyd). Suomen kehityspolitiikan johdonmukainen kärkitavoite on ollut naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantaminen. Esimerkiksi heinäkuussa Turkki surmasi autoon kohdistuneella lennäkki-iskulla isis:n vastaisessa taistelussa erityisen ansioituneet naispuoliset komentajat Jiyan Tolhildanin ja Roj Xabûrin. Naisten aseman parantamistyö Rojavassa ansaitsisi Suomen poliittisen ja taloudellisen tuen. Nämä siviilijohtajat ovat rakentaneet aivan poikkeuksellista tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa oikeusjärjestystä. Suomi on käytännössä kääntänyt Rojavan ja koko Lähi-idän vahvimmalle naisliikkeelle selkänsä. Rojavan vallankumouksen yksi näkyvimmistä ja todennäköisesti pysyvimmistä vaikutuksista onkin naisten vapautus ja tasa-arvo. Onkin nurinkurista, ettei Suomi tue tätä esimerkillistä toimintaa muuten kuin Syyrian presidentin Bašar al-Assadin hallinnon paljolti kontrolloiman humanitaarisen avun kautta. Erityisen järkyttäviä ovat Turkin naisiin ja jesideihin kohdistetut, sillä juuri nämä ryhmät olivat isis:n silmittömän sorron kohteena. Turkki pitää Kongra Staria pyd:n naisjärjestönä. Vaikuttaakin siltä, että Turkki nimenomaan kostaa isis:n puolesta sen valtakauden päättymistä alueella. Sen sijaan se on kiihdyttänyt murhaiskuja alueella. Kesällä Turkin presidentti Erdogan ilmoitti käynnistävänsä uuden hyökkäyssodan Syyriaan miehittääkseen jopa 30 kilometrin etäisyydeltä rajasta alueita hallintaansa. YDIN 1 / 2023 64 YTIMESSÄ. Irakin puolella Sinjarissa Turkki pommittaa jesidien perustaman itsehallintoalueen johtoa ja sivullisia. Kaikkiin hallinnon toimielimiin valitaan aina kaksi puheenjohtajaa, nainen ja mies. Alueen ”perustuslaissa” naisten vapaus on kirjattu selkein sanoin, ja naisjärjestöjen keskusliitolla Kongra Starilla on asema naisten vapautuksen toteutuksen varmistajana. Monet itsehallintoalueen näkyvimmistä poliitikoista ovat naisia. Syyskuun lopulla autoiskussa surmattiin alueen oikeushallinnon naispuolinen puheenjohtaja Zeyneb Mihemed ja hänen miespuolinen kollegansa Y?lmaz Sero. W ebinaarissa, johon osallistuin, puhujana oli Heval Gulê, eloisa ja ilmaisuvoimainen naisliikkeen veteraani. Hän kertoi, miten ja miksi osuustoiminnallinen talous on tärkeä osa naisten vapautumista ja miten Aborija Jin -organisaatio edistää naisten osuuskuntien perustamista
Keskeistä on saada pelloille vettä. Saatavuus ja hinta eivät ole enää esteenä. Water for Rojava on tukenut porakaivoon perustuvan kastelujärjestelmän rakentamista yhdelle osuuskunnalle Derikin suunnalla aivan maan koillisessa nurkassa. Jos sama vauhti jatkuu, kymmenessä vuodessa iso siivu alueen sähköstä tuotetaan auringolla. Aikaisemmin pelloista on parhaimmillaan saatu hyvät viljasadot, jos sateet ovat olleet suopeat, siemenet hyviä ja lannoitteita sekä torjunta-aineita on ollut riittävästi saatavilla. Paneeleita on kymmenittäin ja jokaisen kaupungin kadulta löytyy ainakin yksi aurinkopaneeleita myyvä kauppa. V uosi sitten käydessäni Rojavassa tarkkailin maisemaa nähdäkseni, miten aurinkosähköä on alettu hyödyntää alueen poikkeuksellisen kovan sähköpulan ja kirkkaan auringon oloissa. Verkosta tarjotaan käyttäjille sähköä vain osan aikaa päivästä. Tänä vuonna maisema on aivan toinen. Sisällissodan alettua mikään näistä tekijöistä ei ole toteutunut. Isommista aurinkosähkökentistä en ole vielä kuullut. Lisää sähköntuotantoa tarvitaan, sillä alueen suurin sähkölaitos, Eufrat-joen uomassa oleva Tabkan voimala, pyörii alle kahdenkymmenen prosentin teholla isis:n särjettyä laitteistoa ja Turkin varastettua uomassa virtaavat vedet. Koillisessa olevilla öljykentillä on tiettävästi jonkin verran kaasuturbiineja. Siellä on nyt korjattu mahtavaa kasvissatoa: autokuormakaupalla munakoisoa, sipulia, valkosipulia, tomaatteja, paprikaa ja muuta. Hämmästyksekseni näin tuolloin yksityiskäytössä vain muutamia paneeleita. Voi siis olla, että aurinkosähkön yleistyminen edellyttää isompaa muutosta myös sähköön liittyvien tulojen keräämisessä. Porakaivot eivät kuitenkaan ole ekologisesti mallikas ratkaisu, sillä pohjavesivarannot ovat rajalliset eikä pintaveden puutetta voida täysimääräisesti korvata pohjavedellä. Niiden käyttäminen on meluisaa, haisevaa ja kallista. Verkkosähkön niukkuuden vuoksi kaikilla ostovoimaisilla on käytössä aggregaatteja. Polttoaineitta ei kuitenkaan ole aina saatavilla tai sen hankinta on vaivalloista. Siksi täällä onkin alettu keskustella sadevesien keräämisestä, jotta keinokastelun tarve olisi vähäisempi ja sadevedestä isompi osa täydentäisi yläjuoksun pohjavesivarantoja. Osuuskunta jalostaa osaa näistä edelleen, ja työllistää parhaimmillaan yli 60 lähikylien pienituloista naista. Suurempia sähköinvestointeja saattaa kuitenkin rajoittaa ansaintamalli, sillä käyttäjillä ei ole mittareita vaan sähköstä maksetaan kuukausimaksua sulakekoon mukaan – jos sitäkään. YDIN 1 / 2023 65 YTIMESSÄ. Valtio tarjoaa jonkin verran dieseliä nimelliseen hintaan, loppu pitää ostaa markkinoilta. S yyrian valtion vetäydyttyä koillisesta Syyriasta alueen itsehallinto on ottanut valtion viljelymaita käyttöönsä luovuttamalla niitä naisten osuuskunnille. Uskoisin niitäkin tulevan. Maaseudulla ehkä tunnin, kaupungissa parin tunnin annoksissa muutamia kertoja vuorokaudessa
Kouluissa sallittiin vain arabian käyttäminen ja kurdeille ei myönnetty edes henkilöllisyystodistuksia. Heidän Euroopassa kymmenen vuotta asunut poikansa oli tiimimme jäsen. Käsityksenä oli, että tuhannet lapset on viety vanhemmiltaan. Itsehallinnon koulujärjestelmä lähtee omankielisestä perusopetuksesta. Ennen vallankumousta vähemmistöjen asema oli todella tukala. Lähtijöitä yhdistää perheiden korkea koulutustaso ja kohtalainen taloudellinen asema. Siirtolaisiksi lähteneiden tuki kotiväelle liikkuu Syyriaan rahanvaihtajien ja kauppiaiden perinteisiä hawala-verkostoja pitkin. Irakin Kurdistaninssa olevat konsulaatit eivät suostu antamaan aikaa edes viisumihaastatteluihin. Hawala-toimijoiden palkkiot ovat korkeat, jopa kymmenen prosenttia välitettävästä summasta. Tuntui, että huostaanoton perusteet olivat epäselvät. A suimme rojavassa eläkkeellä olevan opettajapariskunnan luona. Yllättävän suurena murheena painaa varsinkin pohjoismaissa myös huoli lasten menettämisestä valtiolle lastensuojelutoimien vuoksi. Sen toimintaa painaa niissä suoritettujen tutkintojen kelpaamattomuus muualla Syyriassa. Syyria on yk:n turvallisuusneuvoston julistamassa kauppasaarrossa eikä kansainväliset pankkisiirrot ole mahdollisia. Mutta palvelu on sujuvaa ja luotettavaa, Euroopassa talletetut rahat ovat nostettavissa useista vaihtoehtoisista paikoista muutaman päivän sisällä. Sillä voi hankkia peruselitarvikkeita enintään viikoksi. Kävimme myös Qamisholossa sijaitsevassa Rojavan yliopistossa. Syyriaan jääneet vanhemmat kaipaavat kovasti lapsiaan ja lastenlapsiaan. Eräs äiti kertoi tyttärensä koettavan oppia Ruotsissa kovasti tavat, joilla välttyisi lastensa huostaanotolta. YDIN 1 / 2023 66 YTIMESSÄ. Uusissa asuinmaissa siirtolaisten elämää koventaa avoin rasismi. Myöskään jesidit eivät pystyneet harjoittamaan vapaasti uskontoaan ja kulttuuriaan. Muiden kielten puhumista ei kuitenkaan enää rajoiteta ja vähemmistökieliä voi opiskella muutaman tunnin viikossa – jos koulu on palkannut niihin opettajia. Vierailut lasten asuinmaihin eivät käytännössä ole mahdollisia. Y ksi rojavan vallankumouksen ja itsehallinnon suurista saavutuksista on kielen, uskonnon ja kulttuurin vapaus. Kampuksia on useita ja oppianeista vahvimpia käytännön tekemiseen liittyvät alat, kuten maatalous ja insinööritieteet. Myös opettajankoulutusta on paljon. Niinpä moni vanhempi valitsee lapselleen Syyrian valtion opetussuunnitelmaa ja loppukoejärjestelmää noudattavan yksityiskoulun tai valtion ylläpitämän koulun. Lahjoitin kirjastolle kirjoja. Syyrian valtionkouluissa noudatetaan valtion opetussuunnitelmaa, johon kuuluu myös arabinationalismin korostaminen. Lasten Euroopasta lähettämä taloudellinen tuki on eläkeläisille välttämätön. Perheen toinen lapsi asuu myös Euroopassa. Kaksinumeroisten inflaatiolukujen vuoksi esimerkiksi usean vuosikymmenen virkauran jälkeen valtion eläke vastaa muutamia kymmeniä dollareita
Kiina tuottaa nyt suurimman osuuden tieteen huippujulkaisuista. HAPPIKATO Sivistyksen Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut viime vuoden ainoa mullistus. Järisyttävää oli myös, että Kiina nousi tiedemaailman ykköseksi. Kyky tuottaa uutta tietoa on avain muuhun johtajuuteen. Kirjoittaja Ville Luukkanen YDIN 1 / 2023 67 YTIMESSÄ. USA tippui kakkoseksi ja EU kolmoseksi
Suomessa ei ole enää yhtään merkittävää yhteiskunnallista voimakenttää, jonka olemassaolo riippuisi laajasta yhtenäissivistyksestä. Se ostaa markkinoilta osaamista kuten ohjelmistoja ja koneita. Suomi ei pääse siihen. Olemme luisuneet kolmestatoista kymmeneen prosenttiin. 1900-luvun vaihteessa usa ohitti Euroopan tutkimuksen mekkana. Lopputuloksena on sivistysmeren hapettuminen: ensin hiipuvat oppimistulokset, sitten laaja tieteellishumanistinen maailmankuva, lopulta kriittinen ajattelu. Työväenluokka ei tarvitse räätälihalmeita, kansalaistaitoisia kansankynttilöitä ja -johtajia. Sitten paavin ja monarkkien vastustus virvoitti kriittisen ajattelun vanhalla mantereella. V uosituhannen mittainen historiallinen kehä on sulkeutunut. Unescon kansainvälinen tavoite on viisitoista prosenttia julkisesta kulutuksesta koulutukseen. Koulutuksesta on tullut vain väline, jota voidaan rahoittaa vaihtelevasti tilanteen mukaan. Muut pohjoismaat ovat edellä. Toinen indikaattori on koulutuksen osuus julkisesta sektorista. Somen perusteella koulutus on täysin kriisissä: pojat ovat lopettaneet lukemisen, erityistä tukea ei riitä sitä tarvitseville, koulut eriytyvät sosioekonomisesti, oppilasturvallisuus heikkenee, ammattikoulupudokkaiden määrä kasvaa, korkeakouluihin pääsee vain terävin kärki… Kriisin asteesta voi väitellä. Toki Suomessa voi edelleen pienellä vaivalla saada hyvälaatuisen koulutuksen. Opettajat ja tutkijat ovat itse hukkuneet erikoisalojen lukuisiin siiloihin. YDIN 1 / 2023 68 YTIMESSÄ. Ei ole sivistyslobbya painostamassa Arkadianmäkeä tai valtioneuvoston kansliaa. ON TAPAHTUMASSA JOTAIN HYVIN VAKAVAA, SIVISTYKSEN HAPPIKATO. Alussa niskoittelevat Jukolan veljekset sivistetään väkipakolla. Kirkko ei tarvitse enää lukutaitoa. Nyt globalisaation viimeisin vaihe on singonnut Kiinan takaisin kärkeen. Tilastojen valossa Suomi on tipahtanut koulutuksen huipulta. Pimeällä keskiajalla sivistystä ja tietoa tuotiin silkkitiellä Kiinasta Eurooppaan. pisa-tulokset ovat yksi mittaristo. Elinkeinoelämä ei enää harpin ja laskutikun käyttäjiä. Sivistys ei ole elintärkeä yhteinen intressi, jota puolustettaisiin tinkimättömästi. Mutta pinnan alla on saattanut tapahtua jotain todella vakavaa: sivistyksen happikato. Suomalainen peruskoulu ei enää nosta koko ikäluokkaa, keskimäärin, maailman taitavimmaksi kuten ennen. Lopussa koko maailma ihailee Suomen huipputehokasta koulutusjärjestelmää, Sivistys-Sampoa, joka injektoi vauvasta vaariin kaikille laajat tiedot ja taidot. Eurooppa ”valistui” ja nousi maailman älylliseen johtoon. Tieteen tekeminen sai turboboostin ja hedelmöitti teollistumisen. Samoin usa ja Turkki. Suomi löytyy Portugalin ja Tšekin välistä. M eillä kansallista identiteettiä on rakennettu erityisen vahvasti sivistysuskovaisuuden ympärille. Suomalaisuuden mytologia on fresko sivistyksen voittokulusta
Kuuma kysymys on, jota ei uskalleta ääneen esittää: mitä on Eurooppa, jolla ei ole varaa sivistykseen. Ei ole Kiinalta pois, että länsieurooppalaisten 80-vuotinen rauhanosinkokausi päättyy ja Eurooppa tuhlaa vaurautensa uuteen varustelukierteeseen. Vielä muutama vuosi sitten Suomi käytti perusopetukseen tuplasti enemmän kuin puolustukseen (perusopetus viisi, puolustus kaksi ja puoli miljardia euroa). Venäjän aggressio tietysti laukaisi varustelukierteen. Eu, Norja ja Iso-Britannia käyttivät Venäjän hyökkäyksen laukaiseman energiakriisin torjumiseen vuodessa yhteensä lähes 800 miljardia euroa. Nyt puolustus (kuusi miljardia) nielee jo viidenneksen enemmän kuin perusopetus. YDIN 1 / 2023 69 YTIMESSÄ. Euroopalla oli varaa kouluttaa suuret ikäluokat ja heidän lapsensa uudelle tasolle. Sartret ja muut älyköt ajoivat kolonialismin loppua samalla kun itsenäistyneiden siirtomaiden kerma laukkasi eurooppalaisiin huippuyliopistoihin. Kaikki edellä mainitut haastavat Euroopan taloudelliseen kilpailuun, erityisesti varustelukisaan. Vallalla tuntuu olevan näkemys, että strategisesti tärkeää ei ole pelkästään varustelumenojen kasvattaminen vaan valmius kasvattaa niitä rajattomasti. YLEINEN MIELIKUVA ON, ETTÄ USA ON SOTILASMAHTI JA PERUSKOULUTUKSEN KÄÄPIÖ. Vähempi pelote ei patoaisi Venäjän imperialistisia pyrkimyksiä. Se on loppu nyt. Suomessakaan ei päästä pakoon kylmää tosiasiaa, että sivistyksestä on tullut osa geopolitiikkaa ja oppimisesta strateginen ase. Tähän asti kiinalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat tulleet eurooppalaisiin oppilaitoksiin, Suomeenkin. Euroopan puolustusmenot moninkertaistuivat käsittämättömiksi. Niin tai näin, mieleen nousee, olemmeko joutuneet klassisen Sun Tzun strategian ansaan: mahtavin voitto saavutetaan ilman taistelua. Yleinen mielikuva on, että usa on sotilasmahti ja peruskoulutuksen kääpiö. Kiina haluaa johtaa maailmaa sivistyksen supervaltana. Rauhanosinko muuttui yön yli sotalainaksi. Rauhanosinko ropisi täysillä laariin. Yhdysvallat takasi LänsiEuroopan talousihmeen sotilaallisesti ja poliittisesti. Kiinan jatkaessa akateemista nousuaan juna kääntyy. Kylmässä sodassa Eurooppa vielä kykeni ylläpitämään illuusiota itsestään sivistyksen keskipisteenä. V enäjän ja lännen vastakkaisasettelun kärjistyminen muuttaa pelitilannetta kuitenkin ratkaisevasti. Pikantti yksityiskohta on, että puolustusbudjetin suhde peruskoulutuksen resursseihin on meillä nyt sama kuin Yhdysvalloissa. V äittämättä salaliittoja, kiinan strategit ovat varmasti kelanneet kaikki skenaariot joka suuntaan. Kukaan ulkopuolinen – Yhdysvallat, Kiina tai Venäjä – ei huolehdi Euroopan hyvinvoinnista. Eurooppa joutuu kohtaamaan kauan lykkäämänsä hybriksen. Kun oman oppilaitoksen resurssipulaan tuskastunut suomalaiPUOLUSTUSBUDJETIN SUHDE PERUSKOULUTUKSEN RESURSSEIHIN ON MEILLÄ NYT SAMA KUIN YHDYSVALLOISSA. Sivistykseen oli varaa
Pelkkä passiivisen sotilaallisen pelotteen maksimointi ei riitä. Tämä on homman pointti: yhtä aikaa sekä paras strategia että korkein arvo. Sodankaltaisessa kansainvälisessä tilanteessa maanpuolustuksen merkitys korostuu. Mikä mahdollistaa Suomen kansallisen selviytymisen suurvaltojen hegemoniakamppailun runtelemassa maailmassa. Kysymys on myös universaaleista arvoista. nen tutkija suunnittelee tulevaisuutta huippututkijana, hänen katseensa kääntyy Kiinaan. Samalla potentiaalisten suomalaisten lähtijöiden määrä vähenee. Kaikki julistavat olevansa vapauden ja vaurauden asialla. YDIN 1 / 2023 70 YTIMESSÄ. Mikä kannattelee porvarillisuutta. Eurooppalaisen porvarillisuuden kantava rakenne on sivistys. Jos se (läpi)kaupallistuu, tuloksena voi banaaleimmillaan olla amerikkalaisen reality-tv:n tapainen karikatyyri elämästä. Sotilaallista ja sivistyksellistä kyvykkyyttä ei tulisi asettaa vastakkain, mutta niitä pitäisi tarkastella samasta maanpuolustuksellisesta perspektiivistä. Eurooppalaista vapautta on porvarillisuus. Jos porvarillisuus militarisoituu, tuloksena voi pahimmillaan olla yhtä aggressiivinen organismi kuin NatsiSaksa. Pienen toimijan menestyksellinen puolustautuminen pitkällä tähtäimellä globaalissa konfliktissa edellyttää erityisen suurta elinvoimaa. Jos se ja perusopetus rapautuvat, ei ole mistä ponnistaa. Eurooppalainen näkemys demokratiasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta perustuu ihanteeseen vapaiden ammatinharjoittajien yhteisöstä. Sinne hänet varmasti toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi. Muuten kansallisen identiteetin pitkä linja katkeaa. Se on vankkumatonta uskoa yksilön voimaan harjoittaa omaa ammattia tai elinkeinoa vertaistensa joukossa. Pystytäänkö edes nykyinen 40 prosentin taso säilyttämään. H arva asiantuntija uskoo, että Venäjä saadaan aisoihin nopeasti. Ja kyllä, hyökkäys on paras puolustus. Olisivatko Sibeliuksen ja Halosen perilliset pelkkiä survivalisteja suksilla. Elinkeinon harjoittaminen on aitoa porvarillisuutta vain, jos se yhdistyy saumattomasti universaalin kauneuden ja viisauden aktiiviseen tavoitteluun. Sivistystä strategiana ei tarvitse perustella pelkästään itsekkäästi kansallisella edulla. Sisällöt vaihtelevat näkökulmien mukaan. Mistä resurssit, mistä poliittinen tahto. Ymmärrys kasvaa, että pelkkä status quon paikkailu ei Suomessa riitä, jos halutaan takaisin sivistyksen huipulle. Suomen on kyettävä aktiiviseen sivistykselliseen voimankäyttöön globaalisti. Tulevaisuuden turvaksi tarvitaan laaja koulutusreformi. Sivistys-Suomi taantuu Fortress Finlandiksi. Edellinen kylmä sota kesti lähes puoli vuosisataa. Uusikin kestänee pitkään. Nykytrendien jatkuessa on hyvin vaikea saavuttaa tavoitetta kouluttaa akateemisesti 70 prosenttia ikäluokasta. Koska maanpuolustus on tärkeää, siihen tulisi suhtautua strategisesti eli itsekkäästi, kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti: mitkä kansalliset voimavarat Suomen tulisi ehdottomasti turvata, korkeimmalla tasolla, seuraavan yhden ja kahden sukupolven ajan. Ei pidä jäädä tuijottamaan pintakiiltoa. Varsinkin kun tiedetään, että akateemista suoriutumista ei ratkaista yliopistoissa, vaan varhaiskasvatuksessa
Entä kuinka sosiaalisesta mediasta tehdään turvallisempi paikka kaikille. Rauhaa digiajassa – mediataidoilla rauhaa rakentamassa Kuinka käsitellä median kriisija sotakuvastoja oppilaiden kanssa tunneilla. Koulutukset alkavat keväällä 2023 ja syksyllä 2023 rauhankasvatus.fi/rauhaadigiajassa RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA rauhankasvatus.fi. Tule täydennyskoulutukseemme, joka tarjoaa ymmärrystä ja välineitä mediasisältöjen turvalliseen, kriittiseen ja rakentavaan käyttöön, analyysiin sekä tuottamiseen opetuksessa
Kulttuurityö kaikissa eri muodoissaan on yksi hienoimpia mahdollisuuksia koskettaa yksilöiden sielulintua. Ne opettavat pysähtymään monenlaisten kokemusten äärelle: kuuntelemaan ja avautumaan. Rauha kutsuukin yksilöitä tekemään viisaita ratkaisuja. Näitä siltoja me tarvitsemme tunnistaaksemme keskinäistä veljeyttämme ihmisyydessä. Musiikki yhdistää, teatteri puhuttelee, kuvataide väreineen ja muotoineen voi jopa mykistää aikakaudesta toiseen. Näin rohkeus kasvaa ja maailma alkaa näyttää vähemmän pelottavalta paikalta. Se on täynnä positiivista energiaa. Juuri sitä, mitä tarvitaan kaikkina aikoina rauhanrakentamiseen. Ajoittain elämä asettaakin meidät kuvaannollisesti tilinpäätöstä tekemään: mihin voimamme kriisien tullen riittävät. R auhanrakentaja ei tuhlaa aikaansa epämääräisten aitojen rakentamiseen. Hän tahtoo rauhoittaa heitä, jotka ovat sielussaan eksyneet omien pelkojensa verkkoon, sillä luottamus on pelkokerrointa ohentava voima. Laulun rytmi on reipas. Parhaimmillaan ne riisuvat ihmistä ennakkoluuloistaan ja tuovat erilaisia ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Rauhan merkityksen syvyys koskettaa erityisesti, kun lähelle tulee ihmisiä, jotka ovat sen menettäneet. Lähdetkö kanssani laulamaan, rakkautta, rauhaa rakentamaan ja uutta kulttuuria ja uutta kulttuuria. Rauha ei tunnusta uhkakuvia, ei pelkoja menettämisestä tai kivusta. Yksilöinä ja kansakuntina olemme aiheuttaneet elämiemme varrella vaikeita ongelmia toinen toisillemme. Kestävän rauhan takana on syvä ymmärrys elämässä vallitsevasta syynja seuraukseneli karmanlaista. Se kehottaa pysymään positiivisen energian puolella, rakentavia aiheita kartuttaen. Tästä noustaan. Sanoja rauhanrakentamisesta PÄIVI AIKIONIEMI Kirjoittaja?toimii?Väinölä-yhteisössä,?jota?innoittaa?. Rauhanrakentaja uskoo syvästi ihmisen sisäiseen jumalaan, joka toimii itse kunkin omantunnon kautta: kenessä hiljaisempana, kenessä se on jo vahvuus sinällään. ihmisten?keskinäinen?suvaitsevaisuus?ja?inhimillisyys.. Tästä opitaan. . YDIN 1 / 2023 72 YTIMESSÄ Rakas ystävä, onko sinulla jo tehtävä. N äillä ja useilla muillakin laulujensa sanoilla ryhmämme Ihmisyydentunnustajat perustaja Martta Horjander, puhutteli aikansa nuoria 1970-luvun puolivälin tienoilta alkaen. Onko meillä rohkeutta kantaa menneisyyden painolastia, erilaisina epävarmuustekijöinä ja silti luottaa, että näin on hyvin. Hänen visionaan on rakentaa siltaa yli synkän virran
/ 95 Kärnstoff / 96 LAURA LODENIUS Yhteiset sotaponnistelumme – ”Je suis” Ukraina ja Nato / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. 74 PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN Afgaaninaisten ääni kuuluu suomalaisblogissa / 77 RIITTA OITTINEN Iloa ja surua ruuasta / 81 JUHANI TOLVANEN Kuvallinen pilkka osuu ja sattuu / 83 VELIMATTI HUHTA Nimet ja kasvot / 86 KALEVI SUOMELA Asiassa vahva, tyylissä lempeä / 88 Kirjaja elokuva-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Uusilla mausteilla / 94 ASTRID NIKULA Quo vadis, Sverige
Etelä ja itä ovat kuuluvat perinteiYDIN 1 / 2023 74 YDINKOKEMUS. Edellisen Taliban-kauden jälkeen afgaanit ovat saaneet käyttöönsä kännykät ja nettikin toimii vaikka pätkittäin. Joulukuusta 2021 alkaen julkaistun blogin käynnistyksen mahdollistivat ulkoministeriön ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön (Jokes) kertaluonteiset avustukset, jotka käytettiin juttupalkkioihin kirjoittajille sekä käännöksiin darista englanniksi. Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) palkitsi blogin tammikuussa Kehitysjournalismin palkinnolla. Suomalaiset ovat talkoilla kääntäneet tekstit suomeksi ja editoineet ne julkaisukuntoon. T aliban versio 2 väitti olevansa parannettu painos aiemmasta. Kirjoittaja Päivi Kapiainen-Heiskanen Nälkä, köyhyys ja mielenterveys ovat aiheita, joista toimittajanaiset haluavat kirjoittaa juuri nyt, kertoo Afgaaninaisen katse -blogin tekijätiimiin kuuluva afgaaninaistoimittaja. Afgaaninaisten ääni kuuluu suomalaisblogissa K un taliban-liike otti Afganistanin valtaansa elokuussa 2021, valtaosa toimittajanaisista menetti työnsä. Linjausten tulkinta vaihtelee eri puolilla maata. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan, että liikkeen linjaukset tulevat muutamalta vanhalta äärivanhoilliselta mieheltä Kandaharin provinssista. Tarkkana pitää kuitenkin olla, sillä kadulla ”ratsataan” kännyköistä merkkejä yhteyksistä länsimaalaisiin. Afgaaninaisen katse -blogin kirjoittajien nimiä ei kerrota sivustolla tai somessa, eikä heiltä julkaista kuvia, joista voisi päätellä heidän sijaintinsa. Afgaaninaisen katse on Suomen Kuvalehden verkkosivustolla julkaistava blogikokonaisuus, jossa afgaaninaistoimittajat kertovat elämästään
Eri työpajoihin osallistui hankkeen aikana runsaat 500 afgaanijournalistia ja alan opiskelijaa, joista kahdeksan valmennettiin jatkokouluttajaksi. PA U LA M YÖ H ÄN EN Päivi Kapiainen-Heiskanen. Verkosto sai oikeusministeriön Demokratiapalkinnon 2018. YDIN 1 / 2023 75 YDINKOKEMUS. LEARNING TOGETHER Yhteistyökumppani Afghan Women Journalists Union -järjestössä (AWJU) oli aikanaan liki tuhat jäsentä ja toimintaa noin 14 paikkakunnalla
Projektimuotoisena pyöritetty koulutuskokonaisuus sai rahoitusta ulkoministeriöltä vuoteen 2017 asti. Hän on ylpeä siitä, että blogissa afgaaninaistoimittajat saavat itse valita näkökulmat ja sen, miten ja mitä heistä puhutaan. Samaan aikaan tuli myös toinen iloinen yllätys eli Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi niin sanotun media fellows -apurahan, jolla kaksi liiton jäsentä, Susanna Särkkä ja Päivi Kapiainen-Heiskanen, voivat tilata terveyteen, ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä juttuja blogia varten. Vikesin kehitysjournalismin palkinto tuli hyvään aikaa, sillä tuotantorahaa ei ole ollut käytettävissä kuukausiin. Blogin taustalla oleva naistoimittajaryhmä aloitti afgaanikollegoiden koulutukset tasavertaisissa työpajoissa vuonna 2009. Uutiset iranilaisten vastarinnasta pappisvaltaa vastaan leviävät afgaaneille ilman, että talibanit voivat sitä estää. Ruohonjuuritasollakin näkyy verkon voima. Taliban etsi tuttavaani eri osoitteista syyttäen häntä länsimaisten arvojen ja kristinuskon levittämisestä. Tekijätiimille lisärahoituksen etsinnästä on tullut jatkuvaa toimintaa, jotta juttutuotanto voisi jatkua. Some-kanavilla leviää tietoa vaikkapa maan pohjoisosissa talibaneja vastaan käytävästä sitkeästä sissisodasta, jolla on esikuvansa Neuvostoliittoa vastaan käydyssä sodassa. Naiset on käytännössä suljettu neljän seinän sisälle. Toisella videolla miehet marssivat protestina ulos kesken tentin. Ennen naisille turvalliset kohtaamispaikat, kuten kylpylät tai tiettyinä päivinä vain naisille auki olleet puistot, on nekin suljettu naisilta. Naisilta on suljettu mahdollisuus myös yrittäjyyteen, kuten leipomoiden tai kahvioiden pyörittämiseen. V ikesin palkintoa vastaanottamassa ollut Eeva Koskinen ideoi aikoinaan Naistoimittajat ry:n puheenjohtajana yhteistyöhankkeen ja on antanut sille kasvot yhdessä Learning together -verkoston kanssa. Opiskelijat ovat protestoineet yliopistojen sulkeutumista naisilta. sesti vanhoillisimpiin alueisiin. T urvallisesti käytettyinä kännykät ja netti avaavat ikkunoita maailmaan ja vastarintaan. Miten maan terveydenhuollon käy, jos naisia ei valmistu vuosiin lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi tai kätilöiksi. Koko 3 000 euron tunnustus käytetään sisällöntuotantoon. Naislääkäreitä ja -sairaanhoitajia on paennut maasta suurin joukoin. Pienten ihmisten pienillä teoilla voi olla yllättävän suuri merkitys toisten pienten ihmisten elämään! YDIN 1 / 2023 76 YDINKOKEMUS. Joillakin alueilla yk pystynee tällä hetkellä järjestämään palveluita. Nyt tämäkin pelko on jälleen palannut. Työpajojen rakenne ja pitopaikkakunnat suunniteltiin nekin yhdessä. Talibanin edellisellä kaudella äidit pelkäsivät jättää teini-ikäisiä tyttöjään ilman vartiointia, koska liikkeen sotilaat saattoivat siepata heitä itselleen vaimoiksi. Käytäntö on osoittanut, että pienetkin tienestimahdollisuudet tuovat toivoa nälän ja köyhyyden piinaamassa maassa puhumattakaan siitä, että voi jatkaa itselleen merkityksellisen työn tekemistä ja pitää yhteyksiä ulkomaailmaan. Vähemmän pohdiskellaan sitä, minkälaista talibanien hyväksymä opetus olisi. Afgaaninaisen katse -blogi pyrkii jatkamaan afgaanikollegoiden tukemista. Koulutusten aiheet tulivat afgaanitoimittajilta. Kun pidätysmääräys päätyi yhden maakunnan taliban-päällikön pöydälle, hänen vaimonsa otti siitä kuvan kännykällä ja lähetti sen tuttavani vaimolle, joka usutti miehensä saman tien ulos maasta. Länsimaissa puhutaan paljon, miten tyttöjen pitäisi päästä takaisin kouluun. Hän muistuttaa, miten tärkeää on nyt nostaa naisten ääni esille, kun naiset halutaan vaientaa ja sulkea julkisesta keskustelusta. Twitter-videolla naiset kolkuttavat yliopistojen porttia ja heitä tulee talibantaistelija hakkaamaan pitkän keppinsä kanssa
Kirjoittaja Riitta Oittinen Katherine Longlyn syömistä syväluotaavassa näyttelyssä To tell my real intentions, I want to eat only haze like a hermit joukko japanilaisia käsittelee suhdettaan ruokaan ja ruumiillisuuteensa. Kaukaiseen maahan matkaaminen antoi myös etäisyyttä vaikeaan aiheeseen, eli syömiseen liittyviin ongelmiin. S ulateltuaan matkan aikana saamiaan tietoja Longly totesi olevansa kiinnostunut nimenomaan ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista: YDIN 1 / 2023 77 YDINKOKEMUS. Siitä symboloi hänen löytämänsä kuva 35 kiloiseksi laihduttaneesta, hymyilevästä tytöstä. Nimi usvaa syövästä erakosta on tullut yhden hankkeeseen osallistuneen kirjoituksesta. Sen aikana hän keskusteli terveydenhuollon ammattilaisten, antropologien, plus-mallien ja ihan tavallisten ihmisten kanssa. Longly kaivoi esiin myös tietoa roskaruuan vaikutuksesta miesten ja lasten ylipainoon. Toisaalta ”metabolain” mukaan yli viisikymmentävuotiaita kehotetaan lääkärin määräyksellä laihduttamaan, mikäli vyötärönympärys ylittää tietyn rajan. Häntä järkytti kuitenkin eniten tieto alipainoisten naisten määrän rajusta kasvusta, johon kytkeytyvät sosiaaliset paineet. Yhtäältä kalaa, riisiä ja vihanneksia sisältävää japanilaista ruokavaliota pidetään maailman terveellisimpänä. Iloa ja surua ruuasta B rysseliläinen Katherine Longly on kertonut olleensa lapsena ylipainoinen ja sittemmin pohtineensa syömistä runsaasti. Kun hän alkoi perehtyä teemaan Internetissä hakusanoilla ”lihavuus, ruokavaliot ja syömishäiriöt” haaviin tuli paljon Japania käsitteleviä tekstejä. Ruokaan ja syömiseen liittyvän laajan kentän löytyminen johti Longlyn ensimmäiseen opintomatkaan Japaniin
YDIN 1 / 2023 78 YDINKOKEMUS. Kaikki kuvat: Katherine Longly: To tell my real intentions, I want to eat only haze like a hermit
Tutkimuksellisesta otteesta kertoo se, että hänen kirjaansa laati esipuheen syömishäiriöitä tutkinut kulttuuriantropologi Maho Isono. Heidän ottamiaan valokuvia ei editoitu, joten niissä näkyy kunkin kuvaajan kädenjälki, tulkinta ja spontaanius. Ihmiset kutsuivat minua pikku-Sumoksi.” ”Nykyisin ainoa keino päästä irti epämiellyttävästä olosta on syöminen.” Visuaalisesta ja sanallisesta kartoittamisesta syntyi ensin kirja (2018) jonka nimi on sama kuin Botaniquen näyttelyllä. Hankkeessa joukko 20 – 60-vuotiaita japanilaisia kuvasi Longlyn pyynnöstä filmikertakäyttökameroilla ruokaan liittyviä ajatuksiaan, konkreettisesti ja symbolisesti. Join vain kahvia” ”Olin lapsena lihava ja rakastin ruokaa. – 5. Ruokaa käytetään moniin tarkoituksiin: kontrolloimaan omaa kehoa, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tunteiden käsittelyyn. 3. KATHERINE LONGLY TO TELL MY REAL INTENTIONS, I WANT TO EAT ONLY HAZE LIKE A HERMIT Botanique, PhotoBryssel 26. 1. Söin hyvin hitaasti, jotta ruokaa riittäisi pitkään. YDIN 1 / 2023 79 YDINKOKEMUS. Yhdessä haastattelussaan Longly on todennut, ettei syöminen ole koskaan vain teknistä. 2023 Runsaassa näytteillepanossa on myös esillä Longlyn keräämiä japanilaisia ruuan muotoisia avaimenperiä, artikkeleita, kollaaseja, kuvia ruokapaketeista ja laihdutuslääkkeistä ynnä muuta. Ruokablogien ja monien Instagram-tilien laskelmoitu, usein kaupallinen söpöys tai esteettisyys on niistä kaukana. ”Lopulta en pystynyt syömään mitään
Mukana on myös hyviä hetkiä, kuten kommentti ruuanlaiton nautinnollisuudesta koska – toisin kuin kotitöissä yleensä – siinä voi käyttää luovuutta. Longly on perehtynyt vaikeaan aiheeseen antaumuksella ja empaattisesti. Näemme lisäksi kuvia osallistujista pullukoina lapsina ja herkuista pitävän osallistujan askarteleman karamellikollaasin. N äyttelyssä on läsnä ruokaan liittyvien tunteiden kirjo. Navigointi kielija kulttuurirajojen yli ei ole voinut olla helppoa. Otoksista voi aistia hankkeen epämiellyttävyyden. Hieman ongelmallista näyttelyssä on, että joidenkin kuvien kohdalla jää epäselväksi kuka sen on ottanut tai tehnyt tai mihin tietyt mukaan valitut visuaaliset kommentit tai esineet tarkemmin ottaen liittyvät. Vaikka käsittelyssä on syömishäiriöitä, kuvissa ei ole tirkistelyn tuntua ja siellä täällä otoksissa vain vilahtaa jokin ruumiinosa. Esimerkiksi hallituksen laihdutusohjelmaan pakotettu mies dokumentoi proteiinijuomiaan, joita joutui nauttimaan senkin jälkeen, kun hänet esimerkiksi Yhdysvalloissa olisi jo luokiteltu hoikaksi. Esillepano ei ole loppuun hiottu esteettinen kokonaisuus, mutta parempi näin. Pääsääntöisesti valokuvan ja muun materiaalin yhdistäminen toimii ja runsaus kertoo syömisen sekavasta sopasta. Hanke kannustaa miettimään ruuan roolia myös länsimaisessa yhteiskunnassa, puhumattakaan nykyisestä elintarvikeja viihdeteollisuudesta. Anorektikon valokuvat koostuivat vain vähäkalorisista ruuista ja kalorittomista juomista. Mukana olleiden japanilaisten tarinat ovat liikuttavia ja traagisia, mutta myös kekseliäitä ja humoristisia. YDIN 1 / 2023 80 YDINKOKEMUS
YDIN 1 / 2023 81 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Lindqvist ja taiteilija Eric Vasström Hämeenlinnassa kärsiä kolmen kuukauden vankeusrangaistusta, johon oikeudenosasto on tuominnut heidät majesteettirikoksesta.” Näin uutisoitiin 15. Tove Jansson (1914 – 2001) puolestaan oli 1940 maaliskuussa pilkkaamassa Garmpilalehdessä Josif Stalinia, mutta lehden päätoimittaja arveli, että kriittisen sotatilanteen johdosta olisi liian uskaliasta iskeä suoraan naapurimaan johtajaa ja hän pyysi Tovea muuttamaan piirrosta pari piirua vähemmän ilkeäksi. Sitä ennen Jansson oli joutua vaikeuksiin 1938 ”vieraan ystävällismielisen valtion päämiehen loukkaamisesta”, kun hän uskalsi Garmissa pilkata Saksan johtajaa Adolf Hitleriä. Näennäinen hiljaiselo johtuu osin siitä, että julkaisualustat ovat olleet ”vääriä”. Tänään alkavat maisteri Raf. ”Vankilassa. 3. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Kuvallinen pilkka osuu ja sattuu F yren-pilalehden toimittaja Lindqvist (1867 – 1952) sekä pilapiirtäjä Eric Vasström (1887 – 1958) oli vapautettu syytteestä heinäkuussa 1913 julkaistun piirroksen vuoksi ensin raastuvanoikeudessa ja sitten hovioikeudessa, mutta sitkeä painoylihallitus lähetytti keisarillisen senaatin kautta majesteettirikospaperit tsaarille, jolta lopulta saatiin tuomio Venäjän keisarihovin pilkkaamisesta. Y htäkkiä pilapiirroksista on Rannan ansiosta tullut mediaseksikäs journalismin alue, vaikka Suomessa onkin ollut lukuisia kovan luokan tekijöitä Kari Suomalaisen (1920 – 1999) jälkeenkin. Se teki koko alueesta mukahiljaisen. 1990ja 2000-luvun viiltävin pilapiirtäjä Jari Elsilä piirsi etelästä katsoen kaukaiseen Kalevaan, ja ”päälehti” Helsingin Sanomien piirtäjät olivat Karin jälkeen vaisuhkoja. Pilapiirtäjä Ville Ranta sivalsi tussinsa säilällä Iltalehdessä tammikuussa 2023 Turkin presidenttiä ja pääsi teollaan Ruotsin television pääuutisiin ja siivitti sillä myös ehdokkuuttaan pilapiirtäjänä Vuoden journalistiksi. 1916 Suomen historian toistaiseksi ainoasta vankeustuomioon johtaneesta pilapiirroksesta
Painetussa muodossa Rannan teoksesta pääsee sitten nauttimaan seuraavana päivänä. Onko renkimiehen tanssitettavalla päässä ajan muodikas viisisakarainen kampa vai kruunu. Ville Rannasta onkin tullut Iltalehden luetuin klikkaussisältö, joka ärsyttää ja hivelee lukijoiden mieliä kuin Kari Suomalainen parhaimmillaan 1970-luvulla. Eric Vasström: Venäjän hovi tanssii Paatiossa. Hyvä pilapiirtäjä ei synny hetkessä, mikä näkyy Ville Rannassakin, joka aloitti pilapiirtämisen jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mutta mikään ei taida olla muuten muuttunut: puoli vuosisataa sitten Kari Suomalaisen piirroksia syytettiin Suomen idänsuhteiden vaarantamisesta, ja nyt 2023 Ville Rannan piirroksia syytetään Suomen Natoon liittymisen vaarantamisesta. m.o.t. Ilta-Sanomien 2020-luvun teräväkynäinen kvartetti Markus Majaluoma – Timo Mäkelä – Heikki Paakkanen – Jyrki Vainio näkyy vain painetussa lehdessä, ja Helsingin Sanomien lauantainen Pertti Jarla on myös tavoitettavissa helpoimmin painettuna. Iltalehden loistava tähti Ville Ranta löytyy sen sijaan ilmaiseksi lehden verkkosivujen ylälaidasta helposti yhdellä klikkauksella vain minuutteja sen jälkeen, kun tekijä on lähettänyt piirroksensa lehteen. YDIN 1 / 2023 82 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Painoylihallitus kätyreineen näki siinä kruunun ja hankki piirtäjälle vankeustuomion keisariperheen pilkasta. Ville Rannan pilapiirros Iltalehdessä 14.6.2022. Ville Rannan ero Kari Suomalaiseen on siinä, että Suomalainen silitti poliitikkoja myötäkarvaan toisin kuin Ranta, jonka piirrokset ovat lähempänä Yhdysvaltain ja Ranskan pilapiirtäjien terävää ilkeilyä. Samanlainen pitkäaikainen kypsyminen tapahtui myös 1960 syntyneelle Jari Elsilälle, joka joutui terveydellisistä syistä lopettamaan työnsä aivan liian varhain. Kari Suomalainenkin debytoi Helsingin Sanomissa jo 1950 saavuttaen sisällöllisen huippunsa sitten jossain 1960 – 1970-luvun vaihteessa
Ranskalaisesta kirjailijasta ja elokuvaohjaajasta Éric Vuillardista (s. Sen verran asiasta täytyy tietää, eikä se ole paljon. YDIN 1 / 2023 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Suomalaisilla on ollut onni saada Vuillard-tulkikseen erinomaisesti kääntävä Lotta Toivanen. Siitä päästään Yhdysvaltojen Vietnamissa käymään sotaan, paljon tutumpaan aihepiiriin. Suurempi ongelma on kuitenkin tämä: vaikka lukisi tutkimuksia, syventyisi imperialismiin, siirtomaajärjestelmään ja sen purkamiseen tai Itä-Aasian veriseen 1900-lukuun, tulisiko asia yhtään sen tutummaksi. Sattumanvaraisesti hyllystä poimittu lukion historiankirja mainitsee Ranskan sotilaallisen tappion Dien Pien Phussa vuonna 1954 ja kertoo taistelun merkinneen ranskalaisten lopullista vetäytymistä Vietnamista. 1968) on tulossa kuuluisuus myös Suomessa. Vaikka tietäisi, että Dien Bien Phun taisteluissa kuoli kaksi tuhatta ranskalaista ja ainakin neljä tuhatta vietnamilaista, saisiko historia ymmärrettävän hahmon. Kirjoittaja Veli-Matti Huhta Nimet ja kasvot V uillard paneutuu Euroopan ja maailmanhistorian häpeätahroihin tinkimättömällä moraalisella voimalla ja onnistuu – tekisi mieli sanoa siitä huolimatta – tekemään projektistaan täysipainoista kirjallisuutta. Tyyli on sen verran omintakeinen, että kohta voidaan puhua ”vuillardilaisuudesta”. Tulisiko se iholle niin kuin nykyään sanotaan. Ranskan valta Indokiinassa häviää historian näyttämöltä yhtä vaivihkaa kuin se on sille tullutkin
Hänen takiaan Ranskan Indokiinassa käymät taistelut on paljastettava ranskalaisten osakeyhtiöiden taisteluiksi: ”taistelu Cao Bangin tinakaivosyhtiöstä”, ”Ranskan Tonkinin hiilikaivosyhtiön taistelu”, ”taistelu Ninh Binhin kaivosyhtiön puolesta” ovat Vuillardin ehdottamia uusia nimiä. Suomalaisille hänen nimensä ei sano mitään. Hän on ottanut oppia Pontius Pilatuksen ohjeesta: katso ihmistä. Heillä on, kauniisti sanottuna, sidoksensa. Sotahistoria muuttuu taloushistorian likaiset työt tekeväksi rengiksi. Kyseessä on vietnamilainen kuli, jonka Ranskan ensimmäiset Indokiinaan nimitetyt työsuojelutarkastajat löytävät kesällä 1928 Michelin-yhtiön kumiplantaasilta lukitusta varastohuoneesta. Mies kiemurtelee lattialla ja koettaa peitellä sukuelimiään likaisella rääsyllä…” (s. Hän muokkaa menneisyyden unohtumassa olevasta poliitikosta dialektisen, jännitteisen hahmon. Siinä missä Viollette-nimi on soma, sievä, huvittavakin, ukon naama on vastenmielinen, ankara, melkeinpä häijy” (s. Pienen YDIN 1 / 2023 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. Otetaan esimerkki, niinhän Vuillard tekee itsekin: ”Mutta hahmotelmalle pitää vielä piirtää kasvot, päänuppi puvun harjalle. Mutta paitsi nimi, historian hahmoille on annettava katsomista varten myös kasvot. Sama tapahtuu monille muillekin 1950-luvulla toimineille, Vietnamin asioita käsitelleille parlamentaarikoille ja ministereille: kaunokirjallisilla mikro-operaatioilla, lausetasolla, Vuillard antaa nimille kasvot – toisin sanoen sielun. Hän on väsynyt muista syistä. ”Huoneessa makaa selällään puoliksi alaston, uupunut ja riutunut mies kahleet jaloissaan. Mitä tekee Vuillard. 12 – 13). Koska Vuillardin ”kertomukset” ovat usein vimmaisia syytekirjelmiä, hän löytää nimeämistään ihmisistä paljon huomautettavaa. Joskus Vuillard ottaa aseekseen myös huumorin. En tiedä mitä se sanoo nykyajan ranskalaisille, ei välttämättä kovin paljon. Mutta kohta amerikkalaiset saavat lukijan hymyn hyytymään. Tämän historian hahmon sidokset ovat kovin konkreettiset. Kirjan ehkä herkullisin kuvaus käsittelee Indokiinan ylipäälliköksi nimitetyn kenraali de Lattren painiskelua kielivaikeuksien kanssa amerikkalaisessa Meet the Press -ohjelmassa. 51). Tämä läheltä, kiusallisen läheltä, nähty ihminen ei enää jätä rauhaan sen paremmin kirjailijaa kuin lukijaakaan. K aikki ei Kunniallisessa vetäytymisessäkään ole aivan näin synkkää. K unniallisen vetäytymisen ensimmäinen läheltä katsottu ihminen ei kuitenkaan ole parlamenttikiireidensä ja viisikymmenluvun raskaiden ja kosteiden lounaiden uuvuttama poliitikko. É ric vuillardin käsittelyssä menneisyys menee ihon alle. Niinpä he ovat katsottavissa, menneisyyden ihmiset, ja Vuillardin silmin näkymä ei useinkaan ole kaunis. Maurice Viollettella ei todellakaan ollut nimensä mukainen naamataulu, epäsuhta nimen ja kasvojen välillä on valtava. Imperialistinen politiikka on paljastettava suuryhtiöiden politiikaksi ja kunniallisena vetäytymisenä markkinoitu operaatio siirtomaavallan romahdukseksi; rääkätty vietnamilainen pyrkii sitkeästi esiin historian varastohuoneesta. Maurice Viollette (1870 – 1960) oli parlamentaarikko ja ministeri, pitkäikäinen ja pitkän uran tehnyt Dreuxin kunnan pormestari. Ne ovat raudasta. Vuillard kertoo, miten usa:n ulkoministeri tarjoaa Indokiinan ongelmien ratkaisuksi paria atomipommia… Teos sisältää ekskursion viisikymmenluvun kansainvälisen diplomatian salaisiin kamareihin, mutta yhtä hyvin myös ranskalaisten ylimyssukujen vaiheisiin keskiajalta saakka. Nämä ihmiset tekevät historiaa, mutta eivät mielensä mukaan kuten jo Marx totesi. ”Epäsuhta nimen ja kasvojen välillä” tuottaa railon, josta koko aikakauden historia on löydettävissä
KERTOMUS. Kirjailija itse eli lapsuuttaan kirjassa kuvattujen tapausten pitkän ja likaisen jälkiselvittelyn eli Vietnamin sodan aikaan. Vuillardin meillä käännetyt teokset Päiväkäsky, 14. Parhaimmillaan Vuillard tuntuu olevan silloin, kun hän liikkuu lähihistoriassa ja tutulla maaperällä. Toki heidän suurmieshistoriassaan oli kyse aivan erilaisesta projektista kuin Vuillardilla. Ranskankielinen alkuteos Une sortie honorabe (2022). Dien Bien Phun aikaan Vuillard ei ollut vielä syntynyt. sivumääränsä Vuillard maalaa paksulti historialla. Hänen vanhempiensa sukupolvelle se oli kuitenkin ympäröivää todellisuutta. ÉRIC VUILLARD KUNNIALLINEN VETÄYTYMINEN. heinäkuuta, Kongo/Köyhien sota ja nyt Kunniallinen vetäytyminen palauttavat uskon kaunokirjallisuuden ja historiankirjoituksen yhteiselon mahdollisuuksiin. Maailmansotien välisenä aikana esimerkiksi Stefan Zweig (1881 – 1942) tai Emil Ludvig (1881 – 1948) nauttivat suurta mainetta sekoittamalla kirjallisuutta ja historiaa. YDIN 1 / 2023 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Lotta Toivanen suomentaa erinomaisesti. Uuden kirjan alaotsikkona on monimielinen sana ”kertomus”. Hänen esikuvakseen arvelen Suomessa valitettavan tuntemattomaksi jäänyttä ranskalaisen historiankirjoituksen suurmiestä Jules Michelet´tä (1798 – 1874), joka antoi auliisti äänen myös niin sanotulle tavalliselle kansalle. Koska hän viihtyy kansallisissa kipupisteissä, voi vain arvailla hänen saamansa palautteen laatua ja määrää. Pari kertaa erehdytään puhumaan keisarikunnasta, vaikka ilmiselvästi tarkoitetaan imperiumia. Teokset eivät ole tutkimuksia tai esseitä, mutta eivät romaaneitakaan. Esimerkiksi Köyhien sodan 1500luvun Saksa vaikuttaa kuvauksen mestarillisuudesta huolimatta jäävän jotenkin utuiseksi. Suomentanut Lotta Toivanen. Siltala 2023 157 s. Kreikkalaisille se oli eräs ”historian” merkityksistä. Mutta myös palkintoja on riittänyt
Tässä tapauksessa, kun kysymys on monin eri tavoin kirjoitetusta ja luetusta maamme lähihistoriasta, oleellisin kriittinen kysymys on tietysti, antaako kirja kokonaisuudessaan siitä oikean kuvan. Se on kertomus miehestä, joka ei ole likikään niin tunnettu kuin Kalevi Sorsa, mutta joka on vaikuttanut Suomen lähihistoriassa vahvasti. Suosittelen samaa kaikille. Toteutunut esitys jäsentyy seitsemäksiYDIN 1 / 2023 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kirjan esipuheessa Himanen toteaa, että kirjoittamisen ”työhypoteesiksi tuli Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan historia, sen pitkä kaari Jaakko Iloniemen näkökulmasta kerrottuna”. Toinen kirjoista on Henrik Meinanderin Kansakunnan kakkonen, esitys Kalevi Sorsan poliittisesta toiminnasta vuosina 1969 – 1993. Kun luen kirjoja, yritän aina pitää mielessäni kriittisiä kysymyksiä. Sorsakirjassa on alle 400 sivua, Iloniemi-kirjassa niitä on yli 500. Ne valottavat mielenkiintoisella ja luettavalla tavalla Suomen lähihistoriaa. Historiallinen ajankuva ja sen tulkinta tarkentuu muistelmien ja henkilökuvien kautta – ja tulee kiinnostavaksi. Ehkä näistä sivumääristä ei saa rakennettua kahden vahvan vaikuttajan painoarvojen suhdelukua: he ovat painineet eri sarjoissa. Iloniemi – eminenssi on sujuvasti ja mukaansa tempaavasti kerrottu tarina Jaakko Iloniemen elämästä ja toiminnasta. Kirjoittaja Kalevi Suomela Asiassa vahva, tyylissä lempeä V iime vuoden puolella ilmestyi pari paksua kirjaa, jotka kannattaa lukea, molemmat samasta syystä. E sipuheessa himanen kertoo, että yksi kirjan varhainen työnimi oli Kahdeksan kuvaa Jaakko Iloniemen elämästä. Suomalaiseen todellisuuteen molemmat sosiaalidemokraatit ovat jättäneet vahvan jäljen. Himasen kirja läpäisee oikein hyvin minun kriittisten kysymysteni testin, mutta monenlaisille reunahuomautuksille jää silti tilaa ja aihettakin. Toinen on Hannu Himasen kirja Iloniemi – eminenssi. Lukija tietysti myös pohdiskelee erityisesti jos pitää kuvausta kohdehenkilön ajatuksista ja toiminnasta oikeana – mitä tämän silloisista ajatuksista ja silloisesta toiminnasta on syytä ajatella nyt. Tavanomaisempi erityisesti poliittiseen elämänkertaan liittyvä kriittinen kysymykseni on tietysti, kuvaako kirjoittaja kohdehenkilönsä elämää, toimintaa ja ajatuksia tasapainoisesti erityisesti eri asioiden poliittisen relevanssin näkökulmasta; ja kuvaako oikein. Himasen kertojanlahjoja voi ylistää vilpittömästi. I loniemi – eminenssi ei ole perinteinen kronologinen elämänkerta, vaan temaattinen kertomus
Vuonna 1971 hän siirtyi lähetystöneuvokseksi Suomen yk-edustustoon New Yorkiin ja seuraavana vuonna um:n Etyk-koordinaattoriksi. Iloniemi oli paitsi Urho Kekkosen myös Mauno Koiviston neuvonantaja ja teki sitä, kuten Himanen kertoo, pragmaattisesti Kekkosen hengessä. Luonnehdinta eminenssiksi, jonka sanan kaksi sivistyssanakirjan määritelmää Himanen on oivaltavasti laittanut kirjaansa jo ennen sisällysluetteloa ja esipuhetta, kuvaa kuitenkin aivan erinomaisesti Iloniemeä itseään ja hänen asemaansa jo hänen niin sanottuna hovimiesaikanaan ulkoministeriössä, ensin kulissien takaisena vaikuttavana neuvonantajana ja sitten vähitellen yhä vaikutusvaltaisempana diplomaattina. Vuonna 1990 hänen eminenssin kaapunsa sai aina vain selvemmin ylimysten purppuraväriä, kun hänet nimitettiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan eva:n toimitusjohtajaksi, josta toimesta hän jäi eläkkeelle vuonna 2000. Se jättää ihmettelemään, miksi Himanen siellä täällä puhuu suomettumisesta. Vuosina 1973 – 1975 hän toimi Genevessä Etyk-edustuston päällikkönä. Hän oli jo 1950luvun lopulta lähtien rakentanut tiivistä suhdeverkkoa muun muassa Paasikivi-Seuran ja Ulkopoliittisen instituutin kautta maan johtaviin poliitikkoihin sekä luomalla tiiviitä suhteita mediaan. Ehkä Himasella on vielä jotakin prosessoitavaa nuoruutensa ajatusmaailman kanssa. Yhdyn vilpittömästi kiitoksiin, mutta minulle jäi sellainen tunne, että sen rinnalla Iloniemen toiminta Etyk-koordinaattorina ei saa Himaselta kaikkea ansaitsemaansa kiitosta. Kehitysapu HANNU HIMANEN ILONIEMI – EMINENSSI Docendo 2022 585 s. Himanen tuntuu arvostavan erittäin korkealle Iloniemen roolin luotsattaessa 1990luvun alkupuolella Suomea Euroopan unionin jäseneksi. YDIN 1 / 2023 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Sen jälkeen hän toimi um:ssä poliittisen osaston päällikkönä ja poliittisten asioiden alivaltiosihteerinä vuoteen 1977, jolloin hän siirtyi Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin. Se ei suinkaan merkinnyt hänen harmaan eminenssin roolinsa päättymistä. Vuonna 1983 Iloniemi jätti diplomaattiuran, palasi Suomeen ja palkattiin Suomen Yhdyspankin johtokunnan jäseneksi. Hänestä tuli ulkoministeriön (um) kehitysaputoimiston päällikkö vuonna 1965. toista luvuksi, jotka on ryhmitelty kolmen pääotsikon alle: Oppipoika, Hovimies ja Eminenssi. Iloniemi aloitti kansainvälisen kehitysavun komitean sihteerinä vuonna 1961. Hieman töksäyttäen hän kertoo kirjan esipuheessa olleensa 1970-luvulla taistolainen kommunisti, mutta muuttuneensa pian uran um:ssä auettua ”isänmaalliseksi liberaaliksi porvariksi”. oli silloin todella moderni asia
Hävitys on hurja kuvaus väkivallan läpitunkemasta kouluelämästä. On syytä ymmärtää, että totalitaariset järjestelmät todentuvat joskus jo kodeissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, leireillä, lisäksi armeijoissa, sairaaloissa, erilaisissa uskonyhteisöissä. Romaani kiskaisee suomut hyväuskoisten kasvattajien silmiltä. Siltala 2022. Oli aikuisten ja lasten heimot ja niiden välissä ylittämätön kuilu. Iida Rauman tapaus osoittaa, että poikkeusyksilö pystyy kääntämään kärsimykset taiteeksi. Ja paljonhan voidaan, kunnes ihmisenmuotoinen jäännös on väänneltävissä ja käänneltävissä ja käytettävissä vaikka miten ja vaikka mihin. Sellaisista taustoista ilmeisesti tulevat myös muita polkevat suuruudenhullut tyrannit. Turun piispalta Mari Leppäseltä oli rohkea veto valita tämä teos kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajaksi. Paikkakunnaksi nimetään Kaarina ja kirjassa käsitellään paljon paitsi ihmisiin myös Turun kaupunkiin kohdistunutta hävitystyötä. Arvojen perusta opitaan lapsina. Olen kuullut monen opettajan sanovan, ettei kuvaus ole edustava tai ettei se voi olla edes osapuilleen tosi, mutta tapauskertomukseksi Rauma on kirjansa nimennytkin. Silloin päähenkilö A ei saanut apua opettajilta tai kuraattorilta tai ylipäätään keneltäkään. TAPAUSKERTOMUS. VIIME ajat ovat pakottaneet miettimään, miten totalitaariset järjestelmät syntyvät ja mistä ja miten diktaattorit. Goffmanin mukaan totalitaarisissa laitoksissa kokeillaan, mitä ihmisen minuudelle voidaan tehdä. 1985) samoin Iida Rauman omakohtaiseksikin ymmärretty romaani Hävitys vie tarkastelemaan juurisyitä. Yleistyksiä on varottava, mutta mahdollisena kuvausta on pakko pitää ja samalla hätähuutona niiden puolesta, joiden ääni ei kuulu. Mutta ihan kuin Alice Millerin ihmisen pahuutta analysoiva teos Alussa oli kasvatus (1980; suom. Näitä kysymyksiä on toki mietitty ihmiskunnan historian ajan ja syitä on löydetty niin ympäristöstä, kasvatuksesta, poliittisista järjestelmistä kuin geeneistäkin. Varhaiskasvatus, koti, koulu ja muu lähipiiri heijastavat muuta yhteiskuntaa ja myös luovat sitä. Hävityksen päähenkilö on pätkätöitä tekevä historian opettaja, mutta suurimmaksi osaksi teos käsittelee hänen kouluaikansa väkivaltaisuutta. Toistoa ja treenaamista, yrittämistä ja taitoa tytöllä oli vaikka kuinka – esiintymisen iloa ei koskaan. Iida Rauma HÄVITYS. Sinisiä, punasia ruusunkukkia jää ontosti kaikumaan lukijan päähän. Mutta samassa mullassa muhivat nuorten itsetuhoiset ajatukset, mielen sairaudet, kouluampumiset. Joskus meidän on nähtävä, mitä emme haluaisi nähdä. 400 s. Syyttävä sormi osoittaa paitsi koululaitosta myös muuta yhteiskuntaa kohti. Maijaliisa Mattila TOTALITARISMIN SYNTYSIJOILLA YDIN 1 / 2023 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Samalla palasi mieleeni 1960luvulla ilmestynyt Erving Goffmanin pamfletti Minuuden riistäjät, jonka julkaisi Marraskuun liike. Se tekee kipeää
Kirjan päähenkilö, Tampereen yliopiston opiskelija, pestataan 1970-luvun puolivälissä ”kohorttitutkimukseen”, jossa hänen tehtävänään on raportoida entisten koulutovereidensa elämästä ja mielipiteistä. Äärivasemmiston harjoittama stalkkaus lienee ollut pienen piirin harrastusta, ja vastapainona olivat työnantajien kokoamat mustat listat vähänkin ”radikaaleimmista” henkilöistä. FINLANDIA-PALKINNON tuplavoittajan ja huippumenestyksekkään kirjailijan teoksilta odottaa ja vaatii muita enemmän. Olli Jalonen STALKER-VUODET Otava 2022 509 s. Kirja lupaa sen olevan ”lähihistoriamme henkisen ilmapiirin ruumiinavaus” ja ”hypnoottinen romaani” suomalaisen yhteiskunnan murroksesta. Eivät juuri mitenkään. Päinvastoin vieraantunut kaveruus syvenee muutamien kohdalla. Sen sijaan aito huomio on se, että itsensä kadottaa, jos jatkuvasti elää valheessa ja vääristelyssä. Päähenkilö myös aloittaa työt Indonesian suurlähetystössä, jossa tehtäviin kuuluu Indonesian totalitäärisen valtion ja väärinkäytösten valkopesu, ja ”väärien uutisten” oikaiseminen suomalaisessa mediassa ja viranomaisten piirissä. Pikkuhiljaa hänelle valkenee, että kyse ei olekaan tieteellisestä väestötutkimuksesta, vaan enemmänkin kyttäämisestä, vakoilemisesta ja ilmiantamisesta. Outous tarinassa on se, kuinka kyyläysten kohteena olleet henkilöt suhtautuvat asiaan ja ilmiantajaan, kun kaikki paljastuu. Olli Jalosen viimeisin – myös Finlandiaehdokkaana ollut Stalker-vuodet – lupaa alkuasetelmissaan paljon, mutta vähitellen tarina alkaa junnata ja suvanto seuraa toistaan. Näitä se on aika vähän. Ruumiinavauksessa eivät kuitenkaan paljastu ne valtavat muutokset, jotka noina vuosikymmeninä tapahtuivat Suomen avautuessa länteen, integroituessa muuhun Eurooppaan tai poliittisten asetelmien mullistuessa. Renny Jokelin JUNNAAVA RUUMIINAVAUS YDIN 1 / 2023 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Koemme sen tänään, kun kaikkia mahdollisia liikkeitämme valvotaan verkossa, kauppaostoksilla, luottokorttien tai vaikkapa puhelimen tai kirjastokortin käytössä. Siinä maistuu enemmänkin viime vuosien antinostalginen paluu 1970-luvulle, jota kuvataan ahdistavaksi ja ylipoliittiseksi kyyristelyn vuosikymmeneksi. Odotukseni teoksen suhteen varmasti kasvoivat sfääreihin siksi, että Jalosen vuoden 2018 Finlandia-voittaja Taivaanpallo oli niin ovelasti rakennettu ja mystisen vaikuttava tarina. Kirjan lopussa vihjataan millaista stalkkausta ”tulevaisuus” tuo tullessaan. ”Kohorttitutkimukset” olivat tähän verrattuna amatöörien puuhastelua – toki tuomittavia. JALOSEN tarina ulottuu paitsi 1970-luvulle myös parille seuraavalle vuosikymmenelle. Kumpikin toiminta oli usein jopa avointa kulttuurija toimittajapiireissä
Tärkeinä arvoina pidetään muun muassa armoa, rehellisyyttä, hyväntekeväisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Väitös avaa puolueettoman ikkunan siihen, minkälaista keskustelua islamin ja yhteiskunnan suhteesta käydään rajatulla alueella. TINGOt ja niiden tukemat koulut käyttävät kolmea konseptia opetukseen. TINGOt ja koulut eivät silpomisesta perusta, naiset nähdään suojelun kohteina. Kolmantena on YK:n kestävän kehityksen periaatteet. Eetu Lehto KESKUSTELUJA KEHITYKSESTÄ Abdalla Ali Duh TRANSNATIONAL ISLAM AND DEVELOPMENT – A STUDY ON ISLAMIC SCHOOLS IN NORTH-EASTERN KENYA AND THE PUNTLAND REGION OF SOMALIA Helsingin yliopisto 2022 240 s. Perinteiset uskonnolliset johtajat alueella eivät pitäneet tyttöjen silpomista islamin oppien vastaisena. Ensimmäisenä Maqasid al-Shariah, eli Sharian toteutuminen. Läntiset avustusjärjestöt painottavat sekulaaria kehitystä, johon TINGOt eivät usko. Ehkä poikkeavasti siitä mihin olemme tottuneet, haastateltavat pitävät yleisesti läntistä individualismia, kapitalismia ja sekularismia tietämättömyytenä. Se myös johtaa kiehtoviin kysymyksiin sukupuolten tasa-arvosta ja siitä, millä tavalla ja rajoilla läntiset ja islamilaiset kansalaisjärjestöt voivat yhdessä edistää naisten emansipaatiota. Kukaan ei tosin osaa sanoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Hänen väitöskirjansa vertailee monikansallisten islamilaisten kansalaisjärjestöjen (TINGOjen) ja paikallisten ihmisten, erityisesti perinteisten uskonnollisten johtajien käsityksiä kehityksestä. Uskonto on elämän tulkinnan lisäksi myös tapa kommunikoida. Sekulaarisuuden painottamisella ei vakuuteta paikallisia uskonnollisia toimijoita. Duh huomioi, että vaikka päämäärät TINGOilla ja sekulaareilla kansainvälisillä kestävän kehityksen toimijoilla eivät aina kohtaa, ne tarvitsevat toisiaan ajaakseen omia arvojaan. TINGOjen ja paikallisten koulujen yhteisiin kehitysajatuksiin kuului klaaniutumisen, tyttöjen sukuelinten silpomisen, ja khatin pureskelun vastustaminen. Yhteistyötä on kuitenkin tehtävä ja mielipideeroja sovitettava puolin ja toisin. Suojelun kohteena oleminen kuitenkin asettaa naiset aina riippuvaiseksi miehestä. YDIN 1 / 2023 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Modernia tekniikkaa ei kuitenkaan katsota kieroon ja sitä pyritään aktiivisesti sovittamaan yhteen islamin oppien kanssa. Islamilaisessa, kuten muussakin uskonnollisessa puheessa, on myös aina yleismaailmallisia moraalisia teemoja. Toisena Horumar, joka tarkoittaa henkisten ja fyysisten olojen kehittämistä. ABDALLA ALI DUHIN 30 kuukauden kenttätutkimus kysyy, mitä ihmiset koillisessa Keniassa ja Somalian Puntmaan valtiossa pitävät kehityksenä
Venäläiset tietävät, että korruptio rehottaa ja että se on totta. Bellingcat on tutkivan journalismin verkosto, joka on erikoistunut sotiin, rikoksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin Tärkeä henkilö dokumentin tiimissä on myös Shane Boris, yksi dokumentin tuottajista. Navalnyi-dokumentin ansio on, että se on ajankohtainen poliittinen dokumentti, jonka juonen käänteet ovat uskomattomia mutta silti järkyttävän tosia. Roher on kolmekymppinen kanadalainen ja jo palkittu elokuvantekijä. Mainetta on sittemmin kertynyt. Äärioikeistoa edustanut sotilastaustainen Jair Bolsonaro puolestaan on entinen presidentti, jolle on vaikeaa myöntää tappionsa. NAVALNYI Ohjaus: Daniel Roher Tuottajat: Odessa Rae, Diane Becker, Melanie Miller ja Shane Boris Jakelu: Warner Brors. Lula joutui sittemmin nyt kumottujen korruptiosyytteiden vuoksi vankilaan mutta aloitti kolmannen presidenttikautensa viime vuonna. Alun perin Roherin tarkoitus oli tehdä elokuva Wagner-joukoista mutta projekti ajautui vaikeuksiin. YDIN 1 / 2023 91 YDINKOKEMUS ELOKUVAT. Boris on ollut mukana aiemmin myös muissa dokumenttielokuvien menestyksissä tuottajana, joista on pakko mainita. Bulgarialainen Christo Grozev, joka on tutkiva journalisti ja Bellingcatin toimitusjohtaja, ehdotti Roherille toista aihetta: Navalnyia. Myös Fire of Love -dokumentti, jonka käsikirjoitusja tuottajaryhmään Boris kuuluu, on ehdolla Oscarpalkinnon saajaksi. Ohjaaja Spike Lee sanoi esitellessään dokumentin, että se antaa näkökulman fasismiin, joka on jo globaalia. Roher kehottaa kaikkia katsomaan dokumentin siksi, että se pitää Navalnyin elossa. Elokuva kertoo ranskalaisista tulivuorten tutkijoista. Arja Alho POKKAAKO NAVALNYI -DOKUMENTTI OSCARIN. The Edge of Democracy muutaman vuoden takaa kertoo Brasilian polarisoituneesta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, joihin liittyvät Lula da Silvan ja hänen jälkeensä Dilma Roussefin presidenttiys ja jälkimmäisen erottaminen virastaan. Ei siksi, että hän vastustaa Vladimir Putinia, vaan siksi, että hän puhuttelee venäläisiä paljastamalla instituutioihin ja valtaan pesiytynyttä korruptiota. Navalnyi on tärkeä venäläisille dokumentin tekijöiden mukaan. Pictures Kesto: 98 minuuttia PARHAANA dokumenttina Oscar-palkinnon saajaksi on ehdolla Daniel Roherin ohjaama dokumentti Navalnyi. Dokumentti alleviivaa demokraattisten instituutioiden merkitystä ja haavoittuvuutta. Dokumentti kertoo venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä, selviämisestä ja paluusta Venäjälle, jossa hänet vangittiin. Elokuva esitettiin ensimmäistä kertaa vuosi sitten tammikuussa Sundancen elokuvafestivaalilla, jossa se herätti huomiota ja tuli palkituksikin
Anna ja Kaisa Karjalaisen kolmannella levyllä on jäljellä aidon ankea asenne, mutta musiikissa on ripaus uusia… mausteita. Sekin mahdollisuus Salokoskella oli, mutta hän ei innostunut. Oli opiskeluja ja jo kotona vanhempien levyja vhs-kokoelmien innoittamana alkanut musiikintekeminen. Eino Leino oli puolestaan… no kyllähän kaikki Leinon tietävät. Anna ja Kaisa Karjalainen olivat muuttaneet kuusi vuotta aiemmin PohjoisPohjanmaan Vaalasta Helsingin Kallioon. Salokoski ja Saari tulkitsevat nyt Nocturnen upeasti. Emma Salokoski NOCTURNE Music Box Helsinki 2023. VesaMatti Loirin version rinnalla on kuunneltavissa herkkä ja voimakas, moneen suuntaan kurottava 2020-luvun Nocturne. Kappale on lohkaistu Salokosken ja Saaren albumilta Viileässä virrassa. YDIN 1 / 2023 92 YDINKOKEMUS LEVYT Emma Salokoski on arvostettu suomalainen laulaja, joka on valinnut artistiurakseen mieluummin jazzin, soulin ja kunnianhimoisen laulelman tulkitsemisen kuin pop-tähdeksi pyrkimisen. T ätä on jo odotettu! Siis tätä, että Maustetytöt palauttaa maan pinnalle: Äsken kaunis valkoinen maa enää pelkkä muisto talviöinen Central Park vain pelkkä Karhupuisto (Maustetytöt: Ei niin kovin suuri city) Neljä vuotta sitten Maustetytöt ilmestyi kuin tyhjästä. Jarmo Saari on kitaristi, säveltäjä ja tuottaja, joka Salokosken tavoin on löytänyt töitä jazzin, rockin, kansanmusiikin ja elektronisen musiikin alueelta niin, että tämä taiteellinen toiminta toi Suomi-palkinnon jo vuonna 2012. Nyt, kolmannen levynsä henkilökohtaisimmaksi mainitsemassaan kappaleessa Ei niin Uusilla mausteilla Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Maustetytöt-sisarusduo ilmestyi ennen koronapandemiaa raikastamaan suomalaista musiikkielämää. Samoin kuin hänen Nocturnensa, jota on sanottu Suomen tunnetuimmaksi runoksi. Maininnan ansaitsee myös biisin tuottanut Samuli Kosminen
Karjalaiset ovat myös solmineet työsuhteita 1980-luvun sankariensa kanssa: viime vuonna he lauloivat Agents-yhtyeen solisteina, ja he ovat mukana Aki Kaurismäen seuraavassa elokuvassa. Vai uskaltavatko ne kehystää mainosten välisen ajan Maustetyttöjen synkistä aiheista kirjoittamilla pop-lauluilla. Maustetytöt.. Onko yhtye sitten jämähtänyt paikoilleen. Pidä multasi kotimaa -kappaleessa asettaudutaan pakolaisleirillä teltassa asuvan afrikkalaissiirtolaisen asemaan ja kysytään sydäntä särkevästi: ”Mihin kodittoman voi karkottaa?” Ja nimikappaleessa raapaistaan esiin kiillotetun Suomi-kuvan pinnan alta syitä heikommin pärjäävien periytyviin ongelmiin: Itsetunnon pisarat on vaivoin kaivoon kannettu Ei voi kauhalla ottaa Jos lusikalla on annettu (Maustetytöt: Maailman onnellisin kansa) D uon suosion syy on mainittu usein: yhtye jatkaa jo 1980-luvulla suomalaisten omakseen ottamaa Leevi & The Leavingsin kaavaa yhdistäessään tragikoomiset sanoitukset iskelmällisiin melodioihin. Synkistä aiheista huolimatta Maustetyttöjen musiikki kuitenkin pikemminkin puhdistaa kuin ahdistaa – edelleen. Kolmannella levyllä Karjalaiset kertovat uskottavasti ulkopuolisuuden tunteista. A nkea, hymyttömällä huumorilla piirretty Maustetyttöjen laulujen maailma on siis ennallaan. Ei, vaikka kovin tunnistettavana jatkaakin. Hänen käsittelyssään Maustetytöt potkii entistä tiukemmin. ”Mihin se suuri ja jännittävä kaupunki katosi?”, he kirjoittivat biisin julkaisupäivänä Instagram-tililleen. Aki Kaurismäen elokuvista on puolestaan lainattu pr-kuvien ja musiikkivideoiden pelkistetty vakavamielisyys. Kolmannen levyn on tuottanut konemusiikin tekijänä kansainvälistä mainetta nauttiva Vladislav Delay, oikealta nimeltään Sasu Ripatti. Kahdella ensimmäisellä levyllä tavallisimpia aiheita olivat mielenterveysongelmat, kuolema ja epätoivoinen rakkaus. YDIN 1 / 2023 93 YDINKOKEMUS LEVYT kovin suuri city, Karjalaiset tunnustavat asettuneensa Helsinkiin. Näkökulmia on muitakin kuin kaupunkilaistuneen kolmekymppisen. Sen luulisi kuuluvan koputuksena myös kaupallisten hittiradioiden aalloille
Den så kallade anmälningsplikten ingår i det så kallade Slottsavtalet, det avtal som regeringspartierna Moderaterna, Kristdemokraterna och Liberalerna ingick på Tidö slott tillsammans med Sverigedemokraterna i oktober. Eller vad sägs om Sverige som angivarstat?! Den svenska regeringen bereder som bäst en äkta angivarlag, där personalen inom skolor och offentlig förvaltning ska förpliktas att polisanmäla människor som vistas olagligt i landet, dvs dem vi kallar papperslösa. I demokratiska länder är det inte kutym att spionera på grannar och andra för att kunna ange dem för åsikter de hyser eller bekanta de umgås med. Det som en högerregering inte genomskådar, ser folk med en djupare samhällssyn genast – det här blir en ren angivarlag. O ppositionens och de berörda myndigheternas reaktioner mot lagutkastet har inte varit nådiga. Ja, såsom i Putins Ryssland. Quo Vadis, Sverige. . S äg mig vem du umgås med, och jag ska säga dig vem du är (Euripides, 480 f.Kr. Så ska det inte vara i en demokrati och en rättsstat.” Så skriver Sveriges tidigare försvarsminister, socialdemokraten Peter Hultqvist i Dala-Demokraten. YDIN 1 / 2023 94 KOLUMNI. Yrkesroller förändras och ett auktoritärt tänkande planteras. I leken med Sverigedemokraterna går högerregeringen långt för att överhuvudtaget få agera statsledning. ”Om detta genomförs så vävs angiveriet som metod in i svenska samhällsinstitutioner. Och Vänsterpartiets Tony Haddou i ett skriftligt spörsmål till migrationsminister Maria Malmer Stenergard (m): ”Att ge någon vård, socialt stöd eller utbildning kräver en tillit som är omöjlig att uppnå om man samtidigt förväntas agera som angivare.” Han undrar om hon ämnar avstå från att lägga fram förslaget varpå hon svarar bland annat: ”Regeringen avser … att tillsätta en utredning med uppdrag att ta fram förslag till en ordning med informationsutbyte och anmälningsplikt för myndigheter i kommuner i syfte att hitta personer som befinner sig illegalt i landet.” Sverigedemokraterna förefaller att bokstav för bokstav ha dikterat innehållet i Tidöavtalets skrivning om migration och integration. Det har faktiskt betydelse vilka man leker med i sandlådan. – 406 f.Kr). ASTRID NIKULA Skribenten?är?medborgaraktivist?och?publicist.. En gammal sanning som man kan tillämpa på Sveriges borgerliga statsledning. Så som i totalitära stater som Rumänien under Ceausescu, ddr, Sovjetunionen, Nazityskland
Nu har hon gjort det. F ör femtio år sedan hade Ydin verkligen fingret på tidens puls. Vi får också ett brev från Marko Ulvila som i slutet av förra året var i Syrien. Påståendet är osant om man ser till de stödpaket Tyskland har beviljat. President Tarja Halonen betonar ändå i sin essä att Finland deltog i den internationella operationen för att stabilisera landets säkerhetsstrukturer och framför allt främja flickors och kvinnors ställning. Mycket positivt sker i Syriens kurdområden. Samtidigt med Europas värsta naturkatastrof på hundra år, jordbävningen i Turkiet, med massiva insatser för att finna offer i ruinerna, koncentrerar sig kommentatorerna på vad Finland ännu borde göra för att medlemskapet ska bli av, och man spekulerar i huruvida jordbävningen eller det kommande valet i Turkiet kan försvåra processen. Karikatyrkonstnären Ville Ranta har fått den uppmärksamhet han förtjänat. Läskunnigheten kan talibanerna inte frånta flickorna, fastän de i övrigt gör allt för att tysta landets kvinnor och flickor. I efterhand medges också att målet med operationen i Afghanistan var att harmonisera våra trupper med Nato. När sedan beslut fattades om att leverera stridspansarvagnar av typ Leopard 2 tillsammans med amerikanska vagnar har många eu-länder, bland andra Danmark och Holland meddelat att de kanske inte deltar i projektet. Så var hörs nu beskyllningarna om förhalning. Kärnstoff F ör ett år sedan anföll Ryssland Ukraina. YDIN 1 / 2023 95 KÄRNUPPLEVELSE. Jyränki kunde inte acceptera Kekkonens krav att koppla sitt fortsatta mandat till eecavtalet, för vilket han sökte Sovjetunionens stöd i Zavidovo. I samtalet med Ilmari Käihkö avslöjas hur anslutningen till militäralliansen trots allt bereddes under en ganska lång tid. Sedan dess har säkerhetspolitik stått på agendan. Kimmo Elo skriver för sin del om Tysklands linje, som har beskyllts för att förhala stödet till Ukraina. I avdelningen Ydin-kokemukset (Ydinerfarenheter) skriver Juhani Tolvanen om politiska karikatyrer och maktens reaktioner på dem. Suominen) avslöjade aldrig tidskriftens källa. Finland bidrar närmast med service. Däremot har man nästan inte alls talat om Finlands utrikespolitik. Antonen, där man uppgav orsaken till läckan. Y. Man har glidit av den väg som leder till ett avtalsbaserat och multilateralt samarbete och till mänskliga rättigheter. Det är upprörande att den så kallade västvärlden sedermera har vänt ryggen åt kurderna. Läsvärd i detta nummer är också Timo Vesalas kolumn om falska påståenden om skogsavverkning. Källan var framlidne Antero Jyränki, som var presidentens kanslichef. Ydin publicerade en intervju med Y. Särskilt väl lyckades man inom skoloch hälsosektorn. President Urho Kekkonens samtal i Zavidovo läcktes ut. Renny Jokelin redogör för händelsekedjan under det som blev en stor skandal i finländsk politik. I synnerhet i tjatet på Turkiet om att ratificera Finlands Natomedlemskap har det funnits drag av medskam. Hittills har bara Polen varit redo. Dåvarande chefredaktören Elina Sana (fd. Som motsats till humor belyser Pasi Kostiainen sångduon Maustetytöts bistra verklighet, den värld som är oss så kär i Kaurismäkis filmer
Vastaan, että vaikea sanoa. sen puolesta mielipiteen näyttäminen julkisesti, vaikkakin ukrainalaisten rinnalla seisten, ei ehkä nykyilmapiirissä ole suosituinta. K un presidentti Zelenskyillä on haasteena Ukrainassa torjua hiipivää sotaväsymystä ja kun vuosi on ollut pommeja, kurjuutta ja kuolemaa, suomalaiset mediatalot ja tutkimuslaitoksien tv-esiintyjät ovat ottaneet jaettavakseen hänen taakkaansa: olemme kaikki sodassa, sinä ja minä, yhdessä ukrainalaisten kanssa. En sano ääneen, että epäröintini johtuu siitä, että suomalaisiin on iskenyt niin vahva samaistuminen urheaan maastopukuiseen presidentti Zelenskyiin, että rauhasta puhuminen tai YHTEISET SOTAPONNISTELUMME – ”JE SUIS” UKRAINA JA NATO LAURA LODENIUS Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja. Tuotannossa ovat banderollit ja rintamerkit. Kriittinen medialukutaito kuitenkin voisi osata suodattaa ylikiihtynyttä sotapuhetta ja kaikkia YDIN 1 / 2023 96 KOLUMNI. Itäisessä Ukrainassa pienemmällä intensiteetillä muhinut sota leimahti täysmittaiseksi sodaksi koko Ukrainan alueella. Seuraan samalla toisella korvalla, tätä kolumnia kirjoittaessani, etänä kansainvälistä seminaaria 20 vuotta Irakin sodasta, joka aikanaan mobilisoi valtavan määrän ihmisiä ympäri maailmaa vastustamaan hyökkäystä Irakiin. Poliisi kyselee minulta, tuleeko Helsingissä Rauha Ukrainaan -mielenosoitukseen paljon ihmisiä. P öydälläni on megafoni. Mutta jos on kaunis päivä ja ihmisillä on myötätuntoa, niin eiköhän rauhanmarssille Kansalaistorilta Tehtaankadulle kuitenkin ihmisiä tule. Kohta on vuosi siitä, kun Venäjä päätti vyöryä yli Ukrainan rajojen joukoin ja tankein. He sanovat, ”tämä on meidän sotamme ja meidän on uskottava sotilaalliseen voittoon hinnalla millä hyvänsä ja että kaikki muu olisi petturuutta.” Sosiaalisen media-ajan “Je suis…” solidaarisuudenosoituksena on muuttunut todeksi. Mielenosoituksissa oli liikkeellä yli miljoonaa ihmistä eri puolilla – mobilisaatio sotaa vastaan, jonka kaltaista ei sittemmin olla nähty
Siksi läntinen olohuone -tsemppaus netissä maksetuilla pommeilla, joissa on jaksuhaleja ja terveisiä rintamalle, on irvokasta. Niin ukrainalaiset kuin venäläisetkin menettävät rakkaitaan silloin pitkään. Sodassa hävitään aina, vaikka ihminen sopeutujana selviytyy siitäkin. Sitä on vaikea ennustaa. Poikamme ja tyttömme eivät kuole rintamalla – ellei joku ole sinne vapaaehtoisesti hakeutunut – eikä talomme ja koulumme murene soraläjiksi pommin iskettyä eivätkä ilman isäntää ja emäntää olevat koirat samoa Helsingin raunioilla. Me emme ole päättäjiä emmekä osapuolia tässä sodassa. niitä esitettyjä ponnisteluvaatimuksia, jotta sota voitaisiin voittaa. Vaikka tilanne on “mahdoton”, pitäisi kansainvälisen yhteisön silti pystyä tukemaan myös neuvottelutietä, jotta ei vaihtoehtoja todella olisi. Venäjä on aiheuttanut sotatoimillaan sen, että he ovat jo menettäneet Ukrainan – ja paljon enemmänkin olipa heidän alkuperäinen motiivinsa ollut mikä tahansa. Se on myös kestävää ukrainalaisten tukemista. Muu Eurooppa voi joutua osapuoleksi ja sota todellistua uudelleen koko Euroopan onnettomuudeksi. Side, joka Ukrainan ja Venäjän välillä on ollut historiallisesti, on katkaistu. Siksi tarvitaan ydinaseriisuntaa. Se puolustaa itsenäisyyttään ja sitä, että ukrainalaiset itse päättävät asioistaan, huonoistakin. Näin käy, kun yritetään “jatkaa politiikkaa sotilaallisin keinoin”. U kraina puolustautuu hyökkääjää vastaan. Ja sitten se Nato ja Naton antama suoja. Sillä olisi katastrofaalisia ja laajakantoisia koko ihmiskuntaa koskevia seurauksia. Kenelläkään ei saa olla oikeutta uhata ydinaseilla. Riskinä on myös sodan laajeneminen Ukrainaa laajemmalle. Olemme lähempänä kuin koskaan sitä, että tietoisesti tai vahingossa käytetään ydinasetta. Taisteluilla vaikutetaan siihen, mitä kukin häviää ja kuinka paljon. Ihan siksikin, koska olemme ihmisiä ja ihmiselämä on ihmisen ainut. Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Tilanne on enemmän kuin vaikea, lähes mahdoton. Ei kai siitä voi muuta lausahtaa, kuin että mot = mikä oli todistettava. Kuinka kauan sotatoimet jatkuvat. Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi ja kaikki siihen liittyvät käänteet ja vaiheet, kertovat enemmän kuin tuhat sanaa tai kolumnille annettu merkkimäärä, miten Natossa aikaansaadaan päätöksiä ja yhteistä toimintaa. Tilanne on enemmän kuin vaikea, lähes mahdoton. V enäjä on autoritäärisesti johdettu ydinasevalta, jonka johto on valmis uhraamaan kansalaisiaan ja meitä muitakin. YDIN 1 / 2023 97 KOLUMNI. Sotia ei lopulta kuitenkaan voiteta, vaikka voitosta aina puhutaan. Rauhasta on aina jaksettava puhua. Vanhempamme eivät elä sähkökatkojen arjessa, saati joudu pakenemaan pommisuojaan. Arvio on, että pitkään
PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. YDIN 1 / 2023 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. ”Jos länsiukrainalaiset näkevät separatistien tukijat helposti johdateltavina hölmöinä ja venäläiset vastapuolen fasisteina, dialogia on hyvin vaikea aloittaa. Simo Ortamo arvioi keväällä 2015 ilmestyneitä reportaasikirjoja, jotka antavat äänen Krimin ja itä-Ukrainan asukkaille. Ydin otti selvää shiialaisuutta. Keskustelujutussa keskityttiin koulutukseen ja sen tasa-arvon eetokseen. PUTINISMIIN kyllästyneiden ohella Ydin valottaa numerossaan Ukrainan ajankohtaista tilannetta. Ääniä Ukrainasta Ydin-kestoaiheet MONET konfliktit jatkuvat vuosikymmenestä toiseen. Haastateltavana oli korkeasti shiia-oppinut Modhar Al-Hilou. Painopisteen piti olla erityisesti siviilikriisinhallinnassa. Rauhan turvaamisen suurin este on kuitenkin köyhyys. Se on Wallerin mukaan avain myös aseellisten konfliktien pysäyttämiseen. Useimmat ovat valtioiden ja niiden sisällä toimivien ryhmien välisisiä kuten Boko Haramin tai Etelä-Sudanin LRA. ”Pelkästään Puolustusvoimien julkaisemien tiedotteiden mukaan vuoden 2009 aikana suomalaisia joukkoja vastaan hyökättiin 23 kertaa käsituliaseilla, singoilla, tienvarsipommeilla ja itsemurhaiskuilla”, Pykälä raportoi. Rauhanlaulujakaan ei unohdettu, joista Ydin järjesti kattauksen Helsingin kirjamessuille. Afgaaniuhrien määrää ei tiedetä. Jarmo Pykälä kirjoitti välitilinpäätöstä Afganistanin operaatiosta vuonna 2014. Hän päätyi arvioon, jonka mukaan Turkki pelkää enemmän PKK:ta kuin ISISiä. Erityisen huonolta tilanne näyttää Krimin tataarien osalta.” Mark Waller kirjoitti Afrikan Unionista (AU) ja eri alueellisista yhteenliittymistä sekä niiden rooleista Afrikan konfliktinratkaisuissa. Ortamo huomauttaa, että informaatiosodankäynti on vaatinut uhrinsa. Samassa numerossa Kristiina Koivunen kysyi, miksi Turkki tukee Syyrian jihadisteja. ”Islam ei kehota islamilaisen valtion rakentamiseen, vaan kehottaa edistämään islamin arvoja, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia”, Al-Hilou sanoo. Safer Globen selvityksen mukaan Suomen kulut operaatiossa jakautuivat niin, että sotilasoperaatio vei 58 prosenttia, kehitysyhteistyö 29 prosenttia, humanitaarinen apu 8 prosenttia ja siviilikriisinhallinta 5 prosenttia tuolloin käytetyistä 515 miljoonasta
Juontajina Laura Lodenius ja Teemu Matinpuro . klo 15 –18 Arbiksen juhlasali, Dagmarinkatu 3, lähellä eduskuntataloa Keskustelemassa mm. ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta , päätoimittaja Arja Alho , rauhantutkija Tarja Cronberg , taloustieteen emeritusprofessori Pertti Haaparanta , arktisen politiikan emeritusprofessori Lassi Heininen , tutkijatohtori Noora Kotilainen , valtio-opin professori Heikki Patomäki ja turvallisuuspolitiikan tutkija Pekka Visuri . Tervetuloa! Järjestävät Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea ja Vapaus valita toisin ry. Seminaari alkaa samana päivänä järjestettävän Luontomarssin saavuttua eduskuntatalolle. Arbiksen kahvilasta voi ostaa muun muassa edullisen keittolounaan ja kahvia klo 14 alkaen. Seminaarin jälkeen on mahdollisuus jatkaa vapaamuotoisesti iltaa lähiseudun ravintolassa. AIKA PUHUA RAUHASTA Seminaari rauhanpolitiikan haasteista ja mahdollisuuksista Lauantaina 18.3
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Lun ast a ava im esi yht eise en hyv ää n: Luk uisi a tun tuv an tal oud ellis ia etu ja Tra dek an jäs eni lle . Tar joa mm e jäs eni lle mm e tun tuv ia tal oud ellis ia etu ja ja pa la uta mm e tul oks est am me väh int ää n 10 % yht eisk unn alle – niill e, jot ka sitä eni ten tar vits eva t. -20 % Kok o per he yhd ess ä syö mä än Etu ove mm e yht eis een hyv ään. Joh toa jat uks ena mm e on mer kity kse llin en om ist aju us ja inh im illis em mä n ma rkk ina tal oud en tot eut tam ine n. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Joh toa jat uks ena mm e on mer kity kse llin en om ist aju us ja inh im illis em mä n ma rkk ina tal oud en tot eut tam ine n. Lun ast a ava im esi yht eise en hyv ää n: Luk uisi a tun tuv an tal oud ellis ia etu ja Tra dek an jäs eni lle . Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. -20 % Kok o per he yhd ess ä syö mä än Etu ove mm e yht eis een hyv ään tra dek a.fi /lii ty Osu usk unt a Tra dek a on mod ern i om ist aja osu usk unt a, jok a tuo tta a yht eist ä hyv ää . -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään tra dek a.fi /lii ty Osu usk unt a Tra dek a on mod ern i om ist aja osu usk unt a, jok a tuo tta a yht eist ä hyv ää . Tar joa mm e jäs eni lle mm e tun tuv ia tal oud ellis ia etu ja ja pa la uta mm e tul oks est am me väh int ää n 10 % yht eisk unn alle – niill e, jot ka sitä eni ten tar vits eva t. tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää