Oikeus surra ja muistaa Liennytys on syvempää omistautumista Työelämän oikeudet IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Ei tähtien sodalle, kyllä siviilikäytölle. TÄHTÄIMESSÄ AVARUUS 58. 2024 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. . vuosikerta / 1 l
Aija Salovaara & Sanna Pelliccioni Toivon tänään Kun maailmassa myllertää, mistä löytää toivoa. Meidän on tunnistettava tunteiden vaikutukset meihin, jotta emme päädy tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä. Minkälainen maailma olisi, jos kuuntelisimme. Tunteet ovat tärkeitä – mutta ne eivät silti aina ole oikeassa. Toivon tänään on lohdullinen ja rohkaiseva täyttökirja hetkiin, jolloin kaipaa lohdutuksen ja rohkaisun sanoja – sitä, että joku vakuuttaa: Eino Saari Kuuntelemisen taito Eino Saaren misen taito syväluotaava kirja, joka kertoo suomalaisista ammatti-kuuntelijoista ja miehestä, joka päätti opetella kuuntelemaan. Vile-Juhani Sutinen Paratiisista Finlandia-voittaja Ville-Juhani Sutisen historiallinen romaani Paratiisista kertoo kahdesta erilaisesta ihmisestä ja maailmasta uuden ajan alussa. INTOKUSTANNUS.FI VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA kevään uutuuksia! Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: Katleena Kortesuo Tunteet tapissa Kirja kertoo tunteiden vaikutuksesta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. 101 onnen päivää on syväsukellus arkisen elämän merkityksellisyyden äärelle. vaikutuksesta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Toivon tänään on lohdullinen ja rohkaiseva täyttökirja hetkiin, jolloin kaipaa lohdutuksen ja rohkaisun sanoja – sitä, että joku vakuuttaa: hyviä asioita tapahtuu. Minkälainen maailma olisi, jos kuuntelisimme toisiamme. Teos kertoo 1600-luvulla Ruotsin erämaahan lähteneistä suomalaisista ja Pohjois-Amerikkaan perustetusta Uuden Ruotsin siirtokunnasta, jonne suomalaisia karkotettiin. Eino Saari Kuuntelemisen taito Eino Saaren Kuuntelemisen taito on kaunis ja syväluotaava kirja, joka kertoo suomalaisista ammatti-kuuntelijoista ja miehestä, joka päätti opetella kuuntelemaan. vaikutukset meihin, jotta Aija Salovaara & Sanna Pelliccioni Toivon tänään Kun maailmassa myllertää, mistä löytää toivoa. Leo Stranius 101 onnen päivää Mitä jos lääkäri sanoisi sinulle, että sinulla on elinaikaa jäljellä enää 100 päivää
SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 HANNUS JUUSOLA Länsimainen kaksinaismoraali Gazassa / 12 LAURA LODENIUS Rauhantutkija Johan Galtung on kuollut – kauan eläköön Galtung! YDINHETKI 14 ARJA ALHO Maan kiertoradalla / 20 EMMA STRÖMBERG Työmarkkinoiden umpisolmu / 24 VILLE LUUKKANEN Tiiliskivistä uusi maailmanjärjestyksen basaari / 30 ARJA ALHO Työelämän ihmisoikeudet / 34 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Rautaa rajoille ja turvaa sienipilvestä / 38 KALLE SYSIKASKI Ennustuksia Venäjästä / 40 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Oikeus surra YTIMESSÄ 46 ANNA GUSTAFSSON Sota ja rauha antiikin Kreikassa / 50 MATTI VIITASAARI ”Ei rauhaa vain meidän ajallemme, vaan kaikille ajoille” / 55 SAARA PAATERO Itärajan ylittäjiä 100 vuotta sitten / 59 PASI KOSTIAINEN Hillitön, humaani ja humoristi / 63 TEEMU VAARAKALLIO Ekologinen turvallisuus – hitti vai huti. / 68 ANSA KILPELÄINEN Rauha edellyttää merkityksellistä osallistamista YDINKOKEMUS 70 JUHANA UNKURI Brando – legenda jo eläessään / 74 TEEMU VAARAKALLIO Haloo, kuuleeko FBI. / 76 JUHANI TOLVANEN Heil Hitler, meil Kosola, muil Mussolini! / 78 MAIJALIISA MATTILA Venäjä halkaisee sydämen / 81 JENNY KANGASVUO Ihmiset käsitteiden takana / 84 VILLE ROPPONEN Venäjällä suomalais-ugrilaisten ja luontosuhteen jäljillä / 87 Kirja-arviot / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Tervetuloa takaisin!/ 96 HANNA WASS Sukupuolittunut blokkipolitiikka tarjoaisi vaihtoehtoja vaaleihin / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2024
Kuitenkin on niin, että pitkittyneessä sodassa on arvioitava rehellisesti ja moninäkökulmaisesti tilannetta ja ellei näin ole, on vain kumisevaa propagandaa. Valtaosa arveli sodan päättyvän neuvotteluratkaisuun. Gazan lokakuussa alkaneessa Israelin hyökkäyssodassa on yk:n mukaan kuollut, haavoittunut tai kadonnut 100 000 ihmistä, joista valtaosa on lapsia ja naisia – siviilejä. Ukraina tarvitsee tukeamme sodan ja hävityksen lopettamiseksi, jälleenrakentamiseksi, sotavammojen ja -traumojen käsittelemiseksi, normaaliin arkeen palaamiseksi sekä vankkumatonta tukeamme ja luottamustamme, ettei aggressioilla ole sijaa kansainvälistä yhteistyötä ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa maailmassa. Gazan tragedia on riisunut naamiot. Gazaa kyllä rangaistaan kollektiivisesti. 2.) eurooppalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vain joka kymmenes uskoo – Venäjän hyökkäyssodan kestettyä kaksi vuotta – Ukrainan voittavan. PITÄÄKÖ LÄNNESSÄ OLLA RÄHMÄLLÄÄN. YDIN 1 / 2024 4 PÄÄKIRJOITUS. Kaksinaismoralistinen länsi yhtäältä tuomitsee ja toisaalta ei tuomitse. S ijaissotijoiden on helppo vaatia lisää aseita ja uhrauksia kotisohvalta. Ukraina tarvitsee tukeamme. Tuolloin noin 60 prosenttia uskoi Ukrainan sotamenestykseen. Ukrainassa on kuollut sodan aikana kauhistuttavat 10 500 siviiliä, heistä 587 lapsia, ja yli 20 000 ihmistä on haavoittunut. Arvot ovat sopivaa hyllytavaraa, eivät toimintaa ohjaavia. Muutos on dramaattinen vuoden takaisen vastaavanlaiseen tutkimukseen verrattuna. Silti eu ei ole saanut aikaiseksi minkäänlaisia sanktioita Israelin suhteen. Onkin panostettava ennaltaehkäisyyn – rauhanja konfliktien tutkimukseen, asevalvontaan ja asekaupan hämärien nurkkien valaisemiseen. Entäpä läntiset arvomme ja elämänmuotomme. On uutisia ja uutisia. Siitä huolimatta sotien ja konfliktien uhkat ovat todellisia. Kennedy, jonka liennytyspuheenvuoroista kirjoitamme lehdessämme. Vielä ei ole uskallettu puhua aseavun vuotamisesta asekaupan pimeille markkinoille tai edes korruptiosta. Se ei enää vakuuta. Mutta millaista. Mutta maan suurin päivälehti ei uutisoi tutkimuksesta mitään. Tarjolla on lähinnä iskulauseen omaisia heittoja: taistelemme läntisten arvojen ja elämänmuotomme puolesta, Ukrainan on voitettava sota, tarvitaan lisää ammuksia, lisää ohjuksia… Ja onhan aseapua ja humanitaarista tukea annettukin: 250 miljardia. Todennäköistä on, ettei kumpikaan voita tai häviä ja että neuvottelupöydässä kummankin on tingittävä tavoitteistaan.” Koskaan ei pitäisi neuvotella pelon ajamana, mutta koskaan ei pitäisi pelätä neuvotella”, sanoi John F. ARJA ALHO päätoimittaja T otta se on. Näinhän poliitikot ovat vakuuttaneet ja media uutisoinut. unrwa:n apu – josta palestiinalaisalueet ovat useiden vuosikymmenten ajan olleet riippuvaisia– on estetty tutkimatta mutta tarkoittaa alueilla kaiken inhimillisen elämän perusasioiden menetystä. yle kertoi tuoreesta (21
Toisinajattelija Navalnyi kuoli vankilassa. Ulkopoliittinen instituutti on esimerkiksi monessa mielessä kriisissä. Ajattelusta lähtee muutos. Jossain vaiheessa tutkijayhteisöissä on uskallettava käydä myös kriittinen keskustelu tutkimuksen luotettavuudesta ja tutkijoiden eettisyydestä. Voimme vain toivoa, että lukituksemme menee oikein.” Toinen esimerkki liittyy niin sanottuihin läntisiin arvoihin ja sitoutumisesta ihmisoikeuksiin, jonka on sanottu olleen myös keskeinen osa ulkoja turvallisuuspolitiikassamme. Y din-sisältö tarjoaa ajattelulle paljon syventävää tietoa. Tarjoamme myös monta näkökulmaa muistamiseen ja suruun. ”Reaktio on aina tunne, ja tunne on nopeampi kuin ajatus”. Mielessämme ovat myös ihmisoikeusaktivistit, rauhantutkijat kuten Johan Galtung, muusikot kuten Pedro Hietanen ja kaikki, jotka ovat liikuttaneet meitä eri tunnetasoilla. Ville Luukkanen huomauttaa aiheellisesti globaalin etelän roolia hahmotellessaan brics -esseessään: ”Olemme lukinneet omat turvallisuusratkaisumme hetkellä, jolloin turvallisuuden kaikki osat ovat kiivaimmassa liikkeessä. Ukraina tarvitsee tukeamme sodan ja hävityksen lopettamiseksi – ei sen jatkamiseksi. Sen tehtävä on tuottaa korkeatasoista aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. YDIN 1 / 2024 5 PÄÄKIRJOITUS. Yleisesti ottaen median vakiokommentaattorit ovat taantuneet pajattaviksi papukaijoiksi, jotka toistavat sitä, mitä halutaan kuulla – osin siksi, että julkisuus koukuttaa ja tekee ihmisistä julkisuusnarkkareita. Se kehottaa Suomea Naton jäsenenä edistämään asevalvontaa ja vähentämään riippuvuutta ydinaseista. Vain harva sanoo asian ääneen. Osin näin onkin. Anna Gustafsson kirjoittaa antiikin Kreikan sodista ja rauhanpyrkimyksistä, väitösarviossa paneudutaan Pohjolan ydinaseettomuuteen, Saara Paatero muistuttaa sadan vuoden takaisista muuttoliikkeistä. J oel haahtela kirjoitti taannoin esseessään, kuinka elämme keskellä ajattelun katoamisen tragediaa. Ihmisoikeusnäkökohdat eivät kuitenkaan paina mitään, kun julistetaan Suomen turvallisuus uhatuksi. Inhimillisesti katsoen: pahaa tekee. Tästä lähtee myös rauhanjärjestöjen asettama ydinaseseurantaryhmä. Lukuisat erinomaiset kirja-arviot numerossamme saavat ajattelemaan. Samoin hän kirjoitti asiantuntijoista, jotka suoltavat puhki kuluneita latteuksia. Eikä ajattelua taida edes olla. Vaikuttaakin siltä, että keskustelu Suomen roolista Natossa on vain vikinää asemasta komentoketjuissa. Kiitos tehtävän lunastaneille tutkijoille. Esimerkkinä keskustelu ydinasepelotteesta ja siitä, kuinka Suomen mallioppilaana pitäisi ”miellyttää” niin Natoa kuin sen keskeistä toimijaa Yhdysvaltoja. Välineellistetyn maahantulon estämiseksi kaavailtu poikkeuslaki on Suomen perustuslain ja kansainvälisten sitoumustemme vastainen. Seurausvaikutukset ovat vakavat suomalaiselle yhteiskunnalle. Ajatuksia ei kuulla. Ydinenergialain muutokselle ja ydinaseiden sallimisella maaperällämme ei ole minkäänlaisia turvallisuustai sotilaspoliittisia perusteita, päinvastoin. Mitään näkemystä Naton kehittämiselle ja roolille kansainvälisessä yhteisössä ja sen tulevaisuudessa ei ole esitetty
Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 89 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. / sivu 90 JENNY KANGASVUO on kirjailija, kriitikko ja kulttuuriantropologi. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. / sivu 14, 30 & 40 ANNA GUSTAFSSON on Ateenassa asuva toimittaja, VTM ja FM. / sivu 70 TEEMU VAARAKALLIO on valtio-opin väitöskirjatutkija ja vapaa kirjoittaja./ sivu 63 & 74 MATTI VIITASAARI on freelancer-kirjoittaja, historian ja teologian maisteri. YDIN 1 / 2024 tekijät YDIN 1 / 2024. vuosikerta) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. 58. / sivu 78 ASTRID NIKULA on toimittaja ja kansalaisaktivisti. / sivu 46 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. / sivu 24 MAIJA-LIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 88 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. / sivu 50 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 55 VILLE ROPPONEN on kriitikko ja kirjailija, joka on tarkastellut esseekokoelmissaan suomalais-ugrilaisia kansoja. / sivu 87 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 84 EMMA STRÖMBERG on journalisti. / sivu 81 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 59 & 94 VILLE LUUKKANEN on kestävän kehityksen ammattilainen. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 38 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 92 SAARA PAATERO on historiaja koulutusaiheisiin erikoistunut toimittaja. / sivu 76 JUHANA UNKURI teologian maisteri ja vapaa toimittaja. REIJO AHOLAINEN on opetusneuvoksena työskennellyt kansainvälinen koulutusasiantuntija ja tohtorikoulutettava. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Ensimmäinen avaruuskävely 1965, Lehtikuva/NASA TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 20 KALLE SYSIKASKI on Rauhanliiton hallituksen jäsen. Hänen historian gradunsa käsitteli JFK:n puheita. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 96. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen
Gazan?tapahtumat?ovat?nostaneet?pintaan?kipeät?rotusorron. käsiteltäväksi?joulukuussa?2023,. jossa?se?vaati?sotatoimien?pikaista?lopettamista?Gazassa.?Se. 10.?1.?2024. velvoittavuuteen?tuomioistuin. samankaltaista?kuin?apartheidpolitiikan?vuosina?1948?–?1994.. YDIN 1 / 2024 AF P?/ ?LE H TIK U VA kokemukset?eikä?se?halua?olla?sivustakatsojana?saman?toistuessa. että?se?katsoo?Israelin?miehityksen?palestiinalaisalueilla?olevan. virkamiestä?niin?Euroopassa?kuin. Rafahissa?lisäävät?eksponentiaalisesti?sitä,?mikä?jo?on?humanitaarista?painajaista…?Tuomioistuin?korostaa,?että?Israelin. eteläisissä?osaa. Miksi?juuri?Etelä-Afrikka??Siksi,. YDIN 1 / 2024. palestiinalaisten?turvallisuus?Gazan?alueella?(16.2.2024).”?Samaan. ”Tuomioistuin?(ICJ)?huomauttaa,?että?viimeisimmät?tapahtumat?Gazan?alueella?ja?erityisesti. Kansainvälisen?tuomioistuimen. Ytimen toimituskunta ETELÄ-AFRIKKA?nosti?kanteen. julkilausuman,?jossa?he?varoittavat,?että?heidän?omien?hallitustensa?politiikka?Israelin?ja?Gazan. Ytimekkäät Palestiinalaisten. Yhdysvalloissa?on?allekirjoittanut. välisessä?sodassa?voi?johtaa?”vakaviin?kansainvälisen?oikeuden. haluaa,?että?tuomioistuin?tutkii,. piti?olla?turvassa. viittasi?kuulemisten?jälkeen?tammikuun?lopussa. valtion?on?noudatettava?täysimääräisesti?kansanmurhaan?liittyvää?sopimusta?…ja?varmistaa. KUKA PYSÄYTTÄISI KANSANMURHAN. Gazassa.?Rafah. Israelin?valtion?sitoutumisen. loukkauksiin”.. Yli?800?ulkoasiainhallinnon. onko?Israel?syyllistynyt?kansanmurhaan
– PAKOLAISET OVAT TÄMÄN AJAN TUSKAN JA KÄRSIMYKSEN SUURLÄHETTILÄITÄ. HEITÄ PITÄÄ KUUNNELLA. SEN TOIMINTA PERUSTUU RUKOUKSEEN, KÖYHIEN PALVELEMISEEN JA TYÖHÖN RAUHAN HYVÄKSI.” Kotimaa-lehti 19. 2. 2024 YDIN 1 / 2024 8 YTIMEKKÄÄT. YDIN 1 / 2024 8 YTIMEKKÄÄT ”PROFESSORI LEONARDO GIALLORETI SANOO SOTIEN OLEVAN JUURISYY KÖYHYYDELLE JA SITÄ MYÖTEN PAKOLAISUUDELLE. GIALLORETI EDUSTAA SANT´EGIDIO -YHTEISÖÄ ROOMASSA
Seuraavana päivänä Yhdysvallat puolusti Israelia myös kansainvälisen tuomioistuimen (icj) istunnossa, jossa tuomioistuin käsitteli Israelin puolivuosisataa kestäneen miehityksen laillisuutta. Toisin kuin Yhdysvallat, eu ei ole saanut aikaan edes yksittäisiä siirtokuntalaisia koskevia pakotteita palestiinalaisiin kohdistuneesta väkivallasta ja pelottelusta Länsirannalla. Kyse ei ole siitä, etteikö Hamasin terroria tulisi tuomita, vaan siitä, että länsimaat asettavat vuosikymmenestä toiseen ihan toiset kriteerit Israelille kuin monelle muulle valtiolle. Kun Israel esittää syytöksiä yksittäisten unrwan työntekijöiden mahdollisesta osallistumisesta Hamasin terrori-iskuun, Suomi monen muun länsimaan tavoin kohdistaa rangaistuksen jo ennen tutkintaa koko järjestöön ja miljooniin palestiinalaisiin, jotka ovat riippuvaisia unrwan avusta. IsoBritannia pidättäytyi äänestämästä, kun muut 13 turvallisuusneuvoston jäsenet tukivat lauselmaa. Pelkona on nuorten demokraattien kannattajien jääminen kotiin Yhdysvaltain tulevissa presidentinvaaleissa. H elmikuun 20. M eidän on otettava vakavasti globaalin etelän kokemukset tekopyhyydestä. Myös erityisesti nuoren polven diplomaatit ovat poikkeuksellisesti arvostelleet maidensa Israel-politiikkaa. Tapauksia yhdistää lähes varaukseton poliittinen tuki, jonka Israel Yhdysvalloilta saa. Palestiinan konflikti, jossa ei ole kysymys vain Gazasta vaan pysyvästä miehityksestä ja kolonisaatiosta, on avohaava ja alleviivaamassa länsimaiden kaksinaismoraalia. E u:n ja Suomen asenne on ollut pitkälti samankaltainen. . Osa maista kuten Irlanti olisi valmiimpi tiukempiin toimiin. Länsimainen kaksinaismoraali Gazassa HANNU JUUSOLA Kirjoittaja?on?Helsingin?yliopiston?Lähi-idän?tutkimuksen?professori.. Yhdysvaltain mukaan oikeuden ei tulisi vaatia Israelin välitöntä vetäytymistä miehittämiltään alueilta. Monet nuoret Yhdysvalloista Suomeen ovat havainneet poliittisten eliittien epäjohdonmukaisuuden. Vaikka siirtokuntalaiset ovat kiinteästi Israelin valtion suojeluksessa, Israel valtiona ei koskaan joudu kollektiivisten sanktioiden kohteeksi. Olennaista on, että länsimaiden politiikka suhteessa Israeliin poikkeaa huomattavasti siitä, miten nämä kohtelevat palestiinalaisia. YDIN 1 / 2024 11 KOLUMNI. päivä Yhdysvallat torjui taas veto-oikeudellaan yk:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman välittömästä tulitauosta Gazaan. icj:n tutkimus on erillinen EteläAfrikan nostamasta kanteesta mahdollisesta kansanmurhasta Gazassa
G altung tunnettiin myös terävästä kielenkäytöstään ja radikaaleista analyyseistään muun muassa suurvaltaYhdysvaltojen roolista. Eikä Galtung ollut pelkästään akateeminen tutkija. Hän kehitti rakenteellisen väkivallan käsitettä, puhui positiivisen rauhan ja negatiivisen rauhan eroista – käsitepari, joka elää edelleen rauhan ja konfliktintutkimuksessa. Rauhanliikkeelle ja rauhanaktiiveille ainakin Suomessa, on vuonna 1970 suomennettu “rauhanomaisen puolustuksen” strategia se klassikko, johon on palattu aina uudestaan. YDIN 1 / 2024 12 YTIMESSÄ N iin rauhanaktiivien kuin rauhantutkijoidenkin kommenteista, jo ehkä muodista poismenneeksi luullun, Johan Galtungin kuoleman johdosta, huomasi miten laaja-alaisesti hän on vaikuttanut kaikkeen rauhanja konfliktitutkimukseen, mutta myös rauhantoimijoihin ja aktivisteihin ympäri maailmaa. Muistokirjoituksessaan muun muassa Ole von Uexkull, Right Livelihood -keskuksen johtaja kirjoitti Galtungista, että ”Hänen perintönsä muistuttaa meitä siitä voimasta, jota myötätunnolla, empatialla ja dialogilla voi olla... Hän puhui rauhanjournalismista sodan ja väkivaltaraportoinnin sijaan ja että näin voitaisiin edistää konfliktien ja niiden syiden ymmärtämistä. Kaikki mitä koemme tässä ajassa – sota Euroopassa, Ukrainassa, tai Gazassa – huutaa meille, että Galtungin analyysit konfliktien syistä, näkemykset niiden ratkaisemismalleista ja väkivallattomasta toiminnasta, on sitä mitä tarvitsisimme päivitettynä – juuri nyt. Hänen väsymätön pyrkimyksensä edistää väkivallattomia vaihtoehtoja, puuttua konfliktien juurisyihin, on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan.” G altung uskoi holistiseen lähestymistapaan rauhanrakentamisessa ja hän myös kehitti uutta tapaa katsoa taloutta. Silti hän oli kiistaton oppi-isä monelle heistäkin. Jopa niin, että konservatiivisemmat ja varovaisemmat rauhantutkijat vieroksuivat hänen ulostulojaan. Ja vaikuttaa edelleen. Kun meiltä kysytään vaihtoehdota: miten muuten kuin sotimalla, varustautumalla asein ja pakottamalla konflikteja voitaisiin ratkaista, siteeraamme rauhanaktiivi Gandhin, Tolstoin ja Thoreaun rinnalla Galtungia. Rauhantutkija Johan Galtung on kuollut – kauan eläköön Galtung! LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja.. Hän toimi myös itse rauhanvälittäjänä useissa konflikteissa maailmalla. Hän innoitti Sadankomitean perustajia! . J ohan galtung kuoli 93-vuotiaana. Häntä voisi sanoa rauhanja konfliktintutkimuksen isäksi
14 ARJA ALHO Maan kiertoradalla / 20 EMMA STRÖMBERG Työmarkkinoiden umpisolmu / 24 VILLE LUUKKANEN Tiiliskivistä uusi maailmanjärjestyksen basaari / 30 ARJA ALHO Työelämän ihmisoikeudet / 34 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Rautaa rajoille ja turvaa sienipilvestä / 38 KALLE SYSIKASKI Ennustuksia Venäjästä / 40 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Oikeus surra. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Satelliitit ja niiden palvelut ovat osa toimivaa arkea mutta myös sotilaallista toimintaa. YDIN 1 / 2024 14 YDINHETKI MAAN KIERTORADALLA Maan kiertoradalla on ruuhkaa ja romua. Teksti Arja Alho Kuva Pekka Elomaa YDIN 1 / 2024 14 YDINHETKI. Tero Vihavainen avaa avaruutta
Niihin voi tulla häiriöitä, luonnollisia tai tahallaan aiheutettuja, mikä voi edelleen vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen. Avaruuden hallitseminen kuuluu sotilasdoktriineihin. Kaksikäyttöisyys (toim. Tämä on mahdollistanut avaruuteen pääsyn myös pienemmille valtioille ja yksityisen sektorin toimijoille. Tällä hetkellä avaruudessa on 25 suomalaista satelliittia, kaksi on jo tullut elinkaarensa päähän ja ne on poistettu maan kiertoradalta. a rja : 1980-luvulla Ronald Reagan puhui Tähtien sodasta ja satelliittien välisestä sodasta. T ero : yk:n yleiskokous asetti vuonna 1959 copuos-komitean (Committee on Peaceful Uses of Outer Space), jonka perustehtävä on käsitellä avaruuden käyttöön ja tutkimukseen liittyviä kysymyksiä sekä valmistella sopimusja päätöslauselmaluonnoksia. Suomi liittyi siihen vuonna 2018. Muut neljä sopimusta ovat pelastussopimus, vastuusopimus, rekisteröintisopimus ja kuusopimus. Suomessa avaruuslaki katsottiin tarpeelliseksi, kun meistä oli tulossa avaruusvaltio. T ero : copuos-komitea toimii aktiivisesti. kaksikäyttötuotetta voidaan käyttää sekä siviiliettä sotilaallisiin tarkoituksiin) näkyy tänä päivänä toisin päin. eu komissio julkaisi siksi vuonna 2023 turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategian, joka tähtää osaltaan myös yhteiskunnan arkisten toimintojen jatkuvuuden turvaamiseen. A rja : Euroopan avaruusjärjestö esa aloitti tutkimusja kehitystoiminnan vuonna 1975. Avaruustoiminnan demokratisoituminen on toisaalta hyvä asia, mutta kehityksellä on kaksi puolta: toimijoiden suuri lukumäärä tuo haas. YDIN 1 / 2024 16 YDINHETKI A rja : Tähtitaivaalla nähtiin ensimmäinen Sputnik 1957, on juhlittu avaruudessa kävijöitä kuten Juri Gagarinia 1961 tai Apollon kuulentoa 1969. copuos:ssa saman pöydän äärellä on tällä hetkellä 102 maata, muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Huoltovarmuuden vuoksi on turvattava avaruuspalvelut häiriötilanteissa. Se oli suurvaltapolitiikkaa ja kamppailua suurvalta-asemasta. Valtio on vastuussa kansallisesta avaruustoiminnasta, vaikka toimija olisi yksityiseltä sektorilta. T ero : Voi sanoa, että sotilaalliset tarkoitusperät vaikuttivat vahvasti 1960ja 1970-luvuilla kilpajuoksussa avaruuteen, tutkimiseen ja innovaatioihin. Teknologinen kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että laitteiden koko ja hinta on laskenut merkittävästi. Mutta lienee selvää, että maailmanpoliittisen tilanteen kiristyminen lisää huolta avaruuden militarisoitumisesta. a rja : Yleissopimus (Outer Space Treaty) on myös se sopimus, joka kieltää joukkotuhoaseiden asettamisen kiertoradalle tai taivaankappaleelle. Aivan viime päivinä on uutisoitu Japanista, jonka luotain on laskeutunut Kuuhun. Siviilitarkoituksiin kehitettyjä innovaatioita saatetaan käyttää sotilaallisiin tarkoitusperiin, kun aiemmin mentiin sotilaallisuus edellä. Avaruus on nyt enemmän kuin koskaan kaikkien saavutettavissa. eu:n viimeisimmästä avaruusohjelmasta päätettiin vuonna 2021, sitä päivitettiin 2023, ja Suomeen saatiin avaruuslaki 2018. Kansainvälinen avaruusoikeus perustuu viiteen 1960 –1970-luvuilla tehtyyn sopimukseen, joista keskeisimpänä voidaan pitää vuoden 1967 avaruusyleissopimusta, johon myös Suomi on liittynyt. Kansainvälisillä sopimuksilla on kuitenkin haluttu pitää avaruus rauhanomaisessa käytössä. Aiempina vuosikymmeninä avaruudessa operoivat lähinnä valtiolliset toimijat, koska satelliittien rakentaminen ja vieminen maan kiertoradalle oli erittäin kallista. Ensimmäinen avaruuteen laukaistu suomalainen satelliitti oli yliopistosatelliitti, joka laukaistiin vuonna 2017 ja vuonna 2018 laukaistiin ensimmäinen kaupallinen satelliitti. Valitettavasti sen työhön pätee nykyään sama kuin ylipäätään kansainväliseen sopimiseen: vaikeata on. Kosmonauttien ja astronauttien rinnalle ovat tulleet taikonautit ja monet muut. T ero : Nykyisin avaruusjärjestelmiä hyödynnetään laajasti arkipäivässä
Tieliikenteessä voidaan puolestaan antaa etuuksia vaikkapa julkiselle liikenteelle. T ero : Avaruustoiminta voidaan jakaa viiteen osaan. Olemmekin tuottaneet viime syksynä SpaceFinland.fisivuillemme eri näkökulmista avaruusetiikkaa pohtivan artikkelisarjan. Siviilikäytön ohella sovellutuksilla on myös turvallisuuskäyttöä. Toki näiden arkipäiväisten käyttökohteiden lisäksi avaruuspalveluille on olemassa myös tiedusteluun ja turvallisuuteen liittyviä sovellutuksia. T ero : Satelliittinavigointi on minulle hyvin läheinen asia ja sulautunut laajalle osaksi yhteiskunnan toimintoja. a rja : Miten avaruusteknologia näkyy arkipäivässämme. Toisena on navigointi. Sitä pienempiä on 130 miljoonaa.. Nämä tarjoavat tieteen tekemiselle ainutlaatuiset olosuhteet, joita ei maan päällä voida saavuttaa. Satelliittitietoliikenteessä perinteisin ja edelleen suurin sovellusalue on televisioja radiolähetykset. Liikenneja logistiikkapalveluissa satelliittinavigointiin tukeutuen saadaan tavara liikkumaan sutjakkaasti. Avaruuden havainnoissa avaruussää ja auringon aktiivisuuden seuranta ovat merkittävä asia. Sääennusteet ovat iso asia kuten myös katastrofiseurannat vaikkapa maanjäristysja tulva-alueilla. Esimerkiksi, jos katastrofialueilla on maanpäällinen infra tuhoutunut, voidaan alueelle rakentaa viestintäyhteys satelliittien kautta. YDIN 1 / 2024 17 YDINHETKI teita yhteisten pelisääntöjen löytämiselle avaruuden kestävän käytön suhteen. Luin, että kiertoradoille on viety yli 10 000 satelliittia, joista toimintakykyisiä oli pari vuotta sitten 1 200, loput raatoja tai romuna. Entä muut. Satelliitit lähettävät signaaleja, joiden perusteella loppukäyttäjän vastaanotin, esimerkiksi matkapuhelin, voi laskea oman sijaintinsa. Lennonjohto pystyy ohjaamaan lentoliikennettä niin, että säästetään polttoainetta eikä kierrellä ilmassa odottamassa laskeutumislupaa. Suomelle erityispiirteinä jäätilanteen selvittäminen ja jäänmurron ohjaaminen ovat tärkeitä. Nykyään satelliittien kautta voidaan myös reitittää laajakaistaa internetin tapaan harvaanasutuilla alueilla, merellä tai ilmassa eli alueilla joilla matkapuhelinverkko ei toimi. Hyötyä on etenkin tilannekuvan luomisessa ja tapahtumien hallinnassa. a rja : Kuvaamasi esimerkit ovat kuin tietopankkia vihreän siirtymän toteuttamiselle. Alle kymmensenttisiä mutta yli sentin kokoisia palasia on arviolta miljoona. Auringon purkauksista voi tulla maahan energiapiikkejä, jotka voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä tai vikaantumisia sähköisiin järjestelmiin. Parhaitenhan me tunnemme autonavigaattorit ja matkapuhelimen karttasovellukset. Sijaintitieto on myös tärkeää pelastustoimelle ja ylipäätään viranomaisille kuten tullille ja rajavartijoille. Sitten ovat avaruusesineet… a rja : … ja uskomattoman suuri avaruusromun määrä. T ero : Kaukokartoituksen avulla esimerkiksi maaja metsätaloudessa saadaan tietoa metsänkasvusta tai peltojen lannoitusten tarpeellisuudesta. Maanpinnalta tehdyllä seurannalla voidaan selvittää pistemäisistä tilanteita mutta satelliiteilla seurantaa voidaan tehdä globaalisti ja saada laaja-alaista ja pitkäaikaista tietoa esimerkiksi ilmastomuutoksesta. Neljäs on tutkimus, kuten miehitetyt lennot tai luotaimien lähettäminen. Siinä maapalloa kiertävät satelliitit, jotka mittaavat ja havainnoivat toimintaa maanpinnalla ja ilmakehässä. Pystytään täsmätoimiin, joilla säästetään rahaa ja luontoa. Suomessa tämä on tärkeä tutkimusalue, koska maan magneettikentän ominaisuuksien vuoksi avaruussään ilmiöt ja niiden vaikutukset ovat pohjoisilla alueilla voimakkaampia. Ensimmäinen on kaukokartoitus. a rja : Voisitko kertoa käytännön esimerkkejä kerätyn tiedon hyödyntämisestä. Kolmas osa-alue on tietoliikenne, jossa satelliitteja käytetään täydentämään tai korvaamaan maanpäällisiä tietoverkkoja. Viidentenä on avaruuden havainnointi maasta käsin, esimerkiksi toisten taivaankappaleiden, maan kiertoradalla liikkuvien esineiden tai vaikkapa avaruussään ja auringon aktiivisuuden havainnointi. Samalla tavalla voidaan optimoida rahtilaivojen lähestymistä purkamaan lastiaan satamiin
Vielä pystytään elämään sen kanssa mutta jos tilanne menee huonommaksi, romu voi jopa estää tiettyjen kiertorajojen käytön. Eurooppalaiset ovat edelläkävijöitä kaukokartoituksessa. Tämä tuo tiettyä vakautta arjessa, kun kukaan ei ole riippuvainen vain yhdestä järjestelmästä. Copernicus-maahavainnointijärjestelmä tuottaa korkealaatuista tietoa esimerkiksi vesistöjen tilasta ja hiilidioksidipäästöistä. Mikäli esimerkiksi paikannustieto halutaan jakaa vastaanottimesta muille, se tulee tehdä vaikkapa matkapuhelinverkon välityksellä.. a rja : Kuinka yksityisyyttä suojataan satelliiteilla kerättävissä tiedoissa. T ero : Suomessa on hajautettu avaruushallinto. Esimerkiksi esineen tuuppaaminen kiertoradalta voisi olla mahdollista, mutta siinä tulee vastaan teknisten haasteiden lisäksi myös kansainväliseen sopimiseen ja oikeuteen liittyvät kysymykset. Olisi erittäin tärkeää, että kaikki toimijat sitoutuisivat avaruuden kestävän käytön periaatteisiin. Mitä neuvottelukunta tekee. Vastaanottimet, kuten matkapuhelimet, voivatkin hyödyntää tyypillisesti näitä kaikkia järjestelmiä paikannussovelluksissaan. Mukana on 193 jäsenvaltiota. a rja : Onko järkeä, että eri maat ovat luoneet omia järjestelmiään. eu:n avaruusohjelmassa on neljä komponenttia: 1) Galileoja egnos-satelliittinavigointijärjestelmät, 2) Copernicus-maahavainnointijärjestelmä, 3) jäsenmaiden viranomaisille suunnattu govsatcom-tietoliikennejärjestelmä sekä 4) maata kiertäviä avaruusesineitä havainnoiva sst-järjestelmä. Avaruusohjelman rahoitus tulee eu-budjetista. Tulevaisuudessa voidaan myös yrittää poistaa toimintakyvyttömiä esineitä, mutta maan kiertoratojen siivoaminen avaruusromusta ei ole helppoa. T ero : Kaikkien satelliittien operointi ja tiedonvälitys perustuu radioviestintään. eu:n avaruusohjelma on kokonaisuudessaan siviiliviranomaisten ylläpitämä ja hallinnoima. Kerätyt havaintoaineistot ovat avoimesti ja maksuttomasti kaikkien saatavilla, myös Euroopan ulkopuolella. euspa toimii toiminnassa olevien järjestelmien operoijana ja ylläpitäjänä, kun esan roolina on järjestelmien tutkimusja kehitystoiminta. Se koordinoi myös Suomen kansainvälistä yhteistyötä avaruusasioissa sekä edistää avaruusalan näkyvyyttä ja viestintää. Myös esimerkiksi eurooppalainen Galileonavigointijärjestelmä on suunniteltu yhteensopivaksi amerikkalaisen gps:n, kiinalaisen BeiDou:n ja venäläisen glonass-järjestelmän kanssa. Sen toimeenpanovastuu on eu komissiolla, jolla on tukenaan kaksi toimijaa: eu:n avaruusohjelmavirasto euspa ja Euroopan avaruusjärjestö esa. a rja : Toimit työja elinkeinoministeriössä avaruusasioiden johtavana asiantuntijana sekä avaruusasioiden neuvottelukunnan pääsihteerinä. Neuvottelukunta ohjaa kansallisen avaruusstrategian käytännön toteutusta, kehittää avaruustoimintaympäristöä sekä koordinoi hallinnonalojen yhteistyötä. T ero : eu:n avaruusohjelma-asetus (eu 2021/696) määrittää ohjelman sisällön. Avaruustoimintaan käytettävien radiotaajuuksien jakamisesta sovitaan globaalisti kansainvälisen televiestintäliiton itun puitteissa. Kaikki ymmärtävät lähiavaruudessa tarpeen romun vähentämiseksi, mutta sitovien sopimusten tekeminen on haastavaa A rja : Euroopan Unionin Galileo -paikannusjärjestelmä on siviilien hallinnoima toisin kuin sotilaallisesti johdettu GPS. Miten paljon tehdään yhteistyötä. Peukalonpään kokoisen mutterin osuessa satelliittiin noin 25 000 kilometrin tuntivauhdilla, se rikkoutuu ja samalla lähtee taas uusia pieniä ja suurempiakin sirpaleita kiitämään avaruudessa. Millainen on eurooppalainen avaruusrakennelma. YDIN 1 / 2024 18 YDINHETKI T ero : Avaruusromu on iso ongelma. Keskeistä on, että kun avaruusesineitä lähetetään, niiden toiminta suunnitellaan siten, että ne poistuvat kiertoradalta automaattisesti elinikänsä lopussa. T ero : Sinänsä satelliittinavigointia tai satelliittitietoliikennettä ei voida käyttää yksittäisten ihmisten valvontaan – niiden avulla voidaan välittää signaaleja vain maan suuntaan, ei takaisin
Satelliiteilla on rooli tiedustelussa ja tietoliikenteessä, mutta se on enemmän sotilaallisen toiminnan tukitoimintaa. SpaceFinland.fi-sivusto esittelee laajasti suomalaista avaruustoimintaa. YDIN 1 / 2024 19 YDINHETKI edullisempaa ja tehokkaampaa. Utsjoen Ursa on kääntänyt Vihavaisen navigointiesittelyn myös saameksi: satellihttasajádatdiehtu.. Mutta jos satelliitteja tai muita avaruusesineitä ryhdytään tuhoamaan sotilastarkoituksissa, syntyy vain lisää avaruusromua – ja se osuu aina omaan nilkkaan. Miltä mielestäsi näyttää tulevaisuus. Mutteri tai maalinhippu voi tehdä valloituspyrkimykset tyhjiksi ja aseista vain kiertoradan romua. Yksityisyyden suojasta toki keskustellaan jatkuvasti. a rja : Scifi ja uhittelupuheet kyllä pelottelevat. A rja : Tähtitaivaan pitäisi olla rauhan tyyssija. T ero : Avaruuden aseistaminen olisi erittäin kallista puuhaa. Avaruusasiain neuvottelukunnan, ANK, pääsihteeri. Maasta otetuissa satelliittikuvissa erottuu yksittäisiä rakennuksia, mutta esimerkiksi Copernicusjärjestelmän tarkkuus ei riitä lähellekään yksittäisten ihmisten tai ajoneuvojen tunnistamiseen. Erikoistunut avaruuspolitiikkaan ja -teknologiaan sekä avaruuspalveluiden hyödyntämiseen yhteiskunnassa. On toki kamalaa sanoa näin, mutta asejärjestelmien rakentaminen maanpinnalle on Tero Vihavainen Johtava asiantuntija työja elinkeinoministeriössä. En pidä todennäköisenä avaruuden militarisoitumista
Sosiologi Mika Helander näkee nykyisen valtataistelun työmarkkinoilla osana historiallista työn ja pääoman välistä ristiriitaa. Kirjoittaja Emma Strömberg UMPISOLMU Työmarkkinoiden YDIN 1 / 2024 20 YDINHETKI
P etteri orpon hallitus aikoo antaa useita lakiehdotuksia, jotka muuttavat työmarkkinoiden valtasuhteita työnantajien hyväksi. Sisällissodan ja Lapuanliikkeen aikana 1930-luvulla käytettiin väkivaltaa ja oltiin muutenkin vasemmistovastaisia. Vuonna 2020 seurasi seuraava yllätys, kun työnantajajärjestö Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta ja ettei se aio istua enää osapuolena neuvottelupöydässä. Työnantajien ja työntekijöiden välinen valtakamppailu ei kuitenkaan ole alkanut nykyisen hallituksen aikana. – Työttömyysvakuutus (toim. Konflikti juontaa juurensa teollistumiseen 1800-luvulla. Tämä takasi, että suurin osa työntekijöistä oli liiton jäseniä ja että ammattiliitoilla oli vahva legitimiteetti työntekijöiden neuvottelijoina. M ielenkiintoista on, että monet oikeistoa edustavat äänet nykyään vaativat, että ammattiliitot ja työttömyyskassat tulisi erottaa toisistaan ja että ammattiliiton jäsenmakTYÖNANTAJAPUOLELLA ON NYT HALUA HYLÄTÄ SOTIEN JÄLKEINEN SOPIMUSYHTEISKUNTA, JOLLA RAKENNETTIIN SUOMEEN LUOTTAMUSTA JA VAKAUTTA. Vuonna 2017 Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, ettei se enää neuvottele keskitetysti työehtosopimuksista ammattiliittojen keskusjärjestöjen kanssa. Sääntelemättömät työmarkkinat johtivat töiden perässä kaupunkien teollisuuskeskuksiin UMPISOLMU muuttavien kohtuuttomiin työolosuhteisiin ja sosiaaliseen kurjuuteen. Muutokset voivat kääntyä heitä itseään vastaan, jos työmarkkinoilla tulee levottomampaa. Mutta toisen maailmansodan jälkeen ristiriidasta tuli säännelty konflikti, johon liittyivät niiden käsittelemistä vaativat rakenteet, Helander sanoo. YDIN 1 / 2024 21 YDINHETKI. Kun uutta järjestelmää rakennettiin, myös työnantajat näkivät hyvänä, että ammattiliitot edustivat suurta osaa työntekijöistä. – Konflikti oli Suomessa hyvin avoin sotien välisenä aikana. Ammattiyhdistysliike tunnustettiin silloin legitiimiksi neuvottelukumppaniksi. ansiosidonnainen päiväraha) on keskeinen syy monille liittyä ammattiliittoon. Vuoden 1940 niin sanottu tammikuun kihlaus keskellä talvisotaa loi työmarkkinoille pohjan sopimiseen perustuvalle järjestelmälle. T yöelämän sosiologiaan erikoistunut vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander sanoo, että työnantajajärjestöjen irrottautuminen vakiintuneista neuvottelurakenteista merkitsee suurta yhteiskunnallista muutosta. Se lisäsi sopimusten pitävyyttä ja vähensi spontaanien lakkojen riskiä. Syntyi työväenliike, joka alkoi järjestäytyä ammattiliitoiksi ja poliittisiksi puolueiksi. – Työnantajapuolella on nyt halua hylätä sotien jälkeinen sopimusyhteiskunta, jolla rakennettiin Suomeen luottamusta ja vakautta. Helander huomauttaa, että pohjimmaltaan kyse on työn ja pääoman välisestä ristiriidasta. Sodan jälkeinen aika on ollut niiden järjestelmien rakentamista, jotka meillä ovat edelleen: Ammattiliiton jäsenmaksu peritään suoraan palkasta ja työttömyysvakuutus hoidetaan ammattiliittojen hallinnoimissa työttömyyskassoissa. Se on hänen mukaansa modernin historian keskeisin konflikti. Ammattiliitot ovat järjestäneet yhteisiä taistelutoimia vastatoimina heikennyksille. Viime vuosina työnantajajärjestöt ovat tehneet lukuisia siirtoja vetäytymällä yhteisten sopimusjärjestelmien ulkopuolelle. Avainsanat muutokselle ovat joustavuus ja kilpailu, mutta en usko, että he ovat oikeasti harkinneet kaikkia seurauksia. Neuvottelut siirtyivät liittotasolle. Tavoitteena oli vähentää ristiriitoja ja samalla lisätä kansakunnan puolustustahtoa Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen
Näyttää siltä, että konfliktien uskotaan johtavan parempiin tuloksiin tai sitten… Helander haluaa kuitenkin korjata: – En tiedä, uskovatko he edes siihen, mutta pääomapiirit ovat nyt vahvoilla ja he saattavat kokea epämieluisena sen, että he joutuisivat ottamaan huomioon heikomman osapuolen. Se on hyvin merkittävää, Helander sanoo. He haluavat määrätä ja päättää. Useimmat suuryritykset ovat osakeSAK:n ja STTK:n mielenosoitus STOP NYT! 1.2.2024 Senaatintorilla. – Nyt työnantajat haluavat jälleen säännellä työn ja pääoman välistä suhdetta ja vähentää molempien osapuolten halua järjestäytyä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen paineet porvarillisissa puolueissa olla lähellä keskilinjaa ovat vähentyneet ja samalla vasemmistopuolueiden on tullut entistä vaikeammaksi ajaa omaa politiikkaansa. sun verovähennysmahdollisuus pitäisi poistaa – näin halutaan vähentää kiinnostusta ammattiliiton jäsenyyteen. YDIN 1 / 2024 22 YDINHETKI. Mutta hän toteaa myös, että se on täysin johdonmukaista kapitalismin logiikan mukaan, jota on yksilökeskeisyys ja kaikkien sota kaikkia vastaan. Helander pohtii, että yleinen oikeistosuuntaus yhteiskunnassa on yksi syy sille, että työmarkkinoiden ilmapiiri on muuttunut. – Ei edes näytä siltä, että ennustettavuus olisi toivottavaa. Toinen tekijä on, että pääoma on muuttunut globaaliksi
Helander ei viittaa tässä yhteydessä vain järjestettyihin mielenosoituksiin ja muihin protesteihin, vaan myös yhteiskunnallisten jännitteiden arvaamattomiin seurauksiin, kuten lisääntyvään rikollisuuteen. 2023. Mutta he lobbaavat ja vaikuttavat kyllä kansalliseen politiikkaan jatkuvasti. Helanderin haastattelu on julkaistu Ny Tidissä 23. 12. H elander palaa kapitalismin logiikkaan ja siihen, että elinkeinoelämän edustajat eivät ole täysin ajatelleet niiden nyt ajaman agendan seurauksia. Enää ei ole suomalaisia perheitä, jotka omistaisivat yritykset, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten. – Se vähentää kiinnostusta kansallisesti säädeltyihin työmarkkinoihin. Helanderin mielestä väite siitä, että syyttömät yritykset kärsivät, jos työntekijät lopettavat työn tekemisen protestoidakseen harjoitettua politiikkaa vastaan, ei pidä paikkaansa: – Ikään kuin hallituksen harjoittaman politiikan ja liike-elämän etujen välillä ei olisi yhteyttä. – Jos ei ole venttiiliä ilmaista tyytymättömyyttä harjoitettua politiikkaa kohtaan, tyytymättömyys tulee näkymään työehtosopimusneuvotteluissa ja voi johtaa enemmän varsinaisiin lakkoihin. He ymmärtävät pintapuolisesti, mitä vaatimuksia pääoma esittää: enemmän joustavuutta, vähemmän sääntelyä. Mutta siitä voi olla varma, ettei protestointi lopu, se etsii vain uusia kanavia. Y ksi ensimmäisistä uudistuksista, jonka hallitus halusi toteuttaa työmarkkinoilla, oli lakko-oikeuden rajoittaminen. 2024 ja suosittelee tiettyjä korjauksia, joilla turvataan muun muassa työntekijöiden perusoikeuksia ennen hallituksen esityksen antamista.) – Sen sijaan että tehtäisiin kompromisseja, yritetään nyt rajoittaa mahdollisuutta ilmaista mielipiteitä ja käsityksiä. Mutta he eivät ymmärrä arvaamattomia seurauksia yhteiskunnalle esimerkiksi siitä, kun eri ammattiryhmien välinen solidaarisuus vähenee. Ideologiasta on tarkoituksenmukaista puhua laajemmassa sosiologisessa mielessä ajattelua värittävänä maailmankuvana, ei oppijärjestelmänä. – Kyllä, mutta vain pinnallisesti, jota ei ole kunnolla ideologisesti perusteltu. Ihmiset eivät ehkä osaa pukea protestiaan sanallisesti, mutta jos yritetään siirtyä enemmän ei-demokraattista ja totalitaarista suuntaa kohti, yhteiskunnalliset jännitteet kanavoituvat jonnekin ja jotenkin. (toim. 2. Poliittiset lakot saisivat kestää vain yhden päivän, ja niin kutsuttuja solidaarisuuslakkoja, joissa ammattiliitto lakkoilee painostaakseen neuvotteluja toisella alalla, olisi alistettava ”suhteellisuusarvioinnille”. yhtiöitä, joissa omistus on globaalisti hajautettu. Onko tämä ideologista. – Kaikki liittyy toisiinsa. Mutta yksi suora seuraus siitä, että lailla rajoitettaisiin ammattiliittojen järjestämiä poliittisia mielenilmauksia – mikä Helanderin mukaan on tarkempi kuvaus kuin puhuminen poliittisista lakoista – on se, että se vaikeuttaisi työehtosopimusneuvotteluja. – Toiminta on tietoista, mutta ilman analyyttista näkemystä. Se on poliitikolle kätevää, kun hän voi ajaa politiikkaansa ilman protesteja. Elinkeinoelämän keskusliitto ei edusta enää niinkään suomalaista elinkeinoelämää, vaan on enemmän lobbausjärjestö globaalille pääomalle, kuten professori Pauli Kettunen on huomauttanut. Käännös Arja Alho LE H TIK U VA / VE SA M O ILA N EN YDIN 1 / 2024 23 YDINHETKI. Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausuntonsa 13
Kiina kannattajineen puhuu äänekkäästi ”inklusiivisesta multilateralismista”. Kirjoittaja Ville Luukkanen TIILISKIV ISTÄ basaari UUSI MAAILMANJÄRJESTYKSEN YDIN 1 / 2024 24 YDINHETKI. Entä miten meidän Suomessa pitäisi asemoida itsemme. Kyynisestä valtapelistä vai vastuullisesta globaalipolitiikasta BRICSpainotuksineen. Mistä on kysymys
Sen uskottiin TIILISKIV ISTÄ YDIN 1 / 2024 25 YDINHETKI. Uuden brics+-ryhmän maissa asuu 3,5 miljardia ihmistä, ne tuottavat kolmanneksen maailman koko kansantuotteesta ja yli 40 prosenttia öljystä. yk-reformi on nimittäin yhtä vanha kuin järjestö itse. Kylmän sodan jälkeen perinteinen yk:n monenkeskisyys on vähitellen hapertunut. Samalla lännen oma talous hiipui ja kriisiytyi. Johtavat jäsenmaat ovat reagoineet pääsihteerin aloitteisiin innottomasti. Siitä lähtien monenkeskisyyden korostaminen on ollut keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Se tavoittelee Yhdysvaltain dollarin aseman pienentämistä maailmankaupassa, erityisesti öljykaupassa. Usko rapisi yllättävän nopeasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Jos paikkaa isojen poikien kabineteissa ei irtoaisi, vahvistetaan omaa peliä ja karvataan kovemmin. Niihin kuuluvat muun muassa Algeria, Kongon demokraattinen tasavalta, Bolivia, Venezuela, Indonesia ja Kazakhstan. Nykyinen pääsihteeri António Guterres on peräänkuuluttanut uudistuksia kohti vaikuttavaa, aidosti edustuksellista ja inklusiivista eli kaikki yhteistyöhön ja päätöksentekoon mukaan ottavaa, yk:ta. Se on pyrkinyt lisäämään keskinäistä kehitysluototusta. Vastakarvan pelaaminen näyttää kiinnostavan. Vaikka lännessä brics:n merkitystä on koko ajan vähätelty, globaalin hegemoniakamppailun eskaloituminen näyttää vain lisänneen sen vetovoimaa. B rics-painopiste on talous. U usliberalistinen globalisaatiokehitys saavutti huippunsa Kiinan liittyessä maailman kauppajärjestöön (wto) vuonna 2001. Tärkein havainto on silti, että vaatimukset monenkeskisen yhteistyön uudistamiseksi eivät enää ole vaatimuksia yk:n remontoimiseksi. Etelä-Afrikan liityttyä mukaan vuonna 2010, brics-ydinryhmä oli kasassa. Etelä-Afrikka on ilmoittanut yli 30 muun maan harkitsevan jäsenyyttä. olevan lopullinen niitti sille, että hiertymistä huolimatta yhteisillä säännöillä tapahtuva vapaakauppa lopettaa sodat ja luo yhtäläiset mahdollisuudet materiaaliseen hyvinvointiin. Ostovoimalla mitattuna brics+-ryhmän kansantuote on suurempi kuin maailman seitsemän suurimman talouden, g7-ryhmän. Kiinan nousun myötä multilateralismi on noussut uudestaan merkittäväksi. Lännen Ukraina-pakotteiden kiristyessä se on tiivistäS uomi hyväksyttiin yk:n jäseneksi joulukuussa 1955. Kiinan johdolla nousevat taloudet kanavoivat turhautumisensa lännen yhteistyökyvyttömyyteen käynnistämällä omansa vuonna 2006. Samaan aikaan erityisesti Kiina ja Venäjä ovat heiluttaneet kiivaasti inklusiivisen multilateralismin lippua. Vuoden 2024 alussa brics-ryhmä kasvoi viidellä jäsenellä, kun Egypti, Etiopia, Iran, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat liittyivät tiiliskiveen. Länsimaat eivät olleet valmiita tinkimään perinteisistä valta-asemistaan Kansainvälisessä valuuttarahastossa (imf), Maailmanpankissa, wto:ssa tai muissakaan yk-instituutioissa
nyt yhteistyötä vaihtoehtoisten maksujärjestelmien ja jopa yhteisvaluutan kehittämiseksi. Kiinan ja Venäjän johdolla brics+ pyrkii luomaan globaalin etelän oman kopio-yk:n. Puolueettomuus kansainvälisissä suhteissa edellyttää aina tietynlaista arbitraasia. Afrikan maiden tilanteet vaihtelevat. Heikompi maa jää vaille vahvempien turvaa. Venäjälle brics on yksi rintama usa:n vastaisessa taistelussa. brics-alusta on öljynnyt Kiinan integroitumista kehittyvien maiden talouksiin avaamalla uusia kanavia infrastruktuurin ja kaupan kehittämiseksi. Aggressiivisesta ”Go Out”-strategiasta maa on siirtynyt laaja-alaisiin turvallisuusja kehitysaloitteisiin (Global Security Initiative, Global Development Initiative), jotka edellyttävät monitasoista yhteistyötä kaikkiin suuntiin. K ylmään sotaan verrattuna maailma on tänään laajempi, monimuotoisempi ja kiikkerämpi. B rics+:n merkitys globaalissa yhteistyössä on dynaaminen ja moniulotteinen. Jotta puolueettomuus olisi järkevää, siihen pitää sisältyä mahdollisuuksia oman aseman vahvistamiseen liittoutumien välillä tapahtuvan toiminnan kautta. Liittoutumien väliin jättäytyminen on suuri riski. Kiinalle ryhmän merkitys on hienosyisempi. Mikä lopulta on brics:ä koossa pitävä sementti. Venäjän vuoden alusta alkaneella puheenjohtajakaudella ryhmä näyttää edelleen lisäävän panoksia kehittyvien maiden houkuttelemiseksi. Samoin se on auttanut laimentamaan kritiikkiä Kiinasta uutena siirtomaavaltiaana. Ympäristö iskee takaisin arvaamattomilla tavoilla. Agendalta löytyvät ilmasto, kestävä kehitys, digitaalinen talous… brics+ on linjannut laajentuvansa kolmen ”korin” (politiikka ja turvallisuus, talous ja rahoitus sekä kulttuuri ja humanitääriset asiat) kautta kansainvälisen yhteistyön tavarataloksi. Yhdysvallat on Iranin pahin vihollinen mutta Saudi-Arabian tärkein liittolainen. Suomi on elävä esimerkki onnistuneesta arbitraasista. Teknologia ja väestökehitys muuttavat talouden rakenteita. Globaalipolitiikkansa edistämiseksi Kiinan pitää toimia aktiivisesti sekä yk:ssa että muilla mahdollisilla foorumeilla. Maa pysyi sille osoitetussa paikassa suurvaltojen välissä, mutta pyrki aktiivisesti lännen resursseja hyödyntämällä tyydyttämään itäblokin poliittisia ja taloudellisia tarpeita omaksi edukseen: Suomi vahvisti sekä taloudellista kilpailukykyään että poliittista itsenäisyyttään. Yhteisöjen suhteet säröilevät ja kipinöivät BRICS+:N MERKITYS GLOBAALISSA YHTEISTYÖSSÄ ON DYNAAMINEN JA MONIULOTTEINEN. Se antaa Kiinalle mahdollisuuden valikoida ja kilpailuttaa foorumeita sen mukaan, mikä milloinkin palvelee parhaiten sen tarkoitusperiä. V astausta voi hahmottaa arbitraasin käsitteen kautta: ostaa halvalla yhdeltä ja myydä kalliimmalla toiseen. Se on ilmoittanut muun muassa perustavansa kulkutautien torjuntaan keskittyvän keskuksen, oman lääketieteellisen verkoston ja yk:n unido:n kaltaisen teollisuuskehityselimen. Ei ole kuitenkaan selvää, onko kopio myös kilpailija. Iranin ja Saudi-Arabian kahdenvälinen suhde on epävakaa ja jännitteinen. YDIN 1 / 2024 26 YDINHETKI. Vaikka Kiina ja Venäjä käyttävät bricstiiliskiveä aseena lännen hegemoniaa vastaan, muiden brics+-maiden sekä länsisuhteet että keskinäiset välit vaihtelevat laidasta laitaan. brics on yksi keskeinen solmukohta tässä rihmastossa. Maailman väkilukuisimman maan Intian asema on vieläkin monimutkaisempi sekä poliittisesti että taloudellisesti. Yhtenä inklusiivisen multilateralismin ulottuvuutena brics tarjoaa nouseville talouksille pelikentän ja -välineet juuri tähän
Mihinkään haasteeseen ei ole yksiselitteistä patenttiratkaisua. Nähtäväksi jää, mitkä verkostot voittavat: pystyykö yk uudistumaan kansainvälisten suhteiden eBayksi vai tuleeko brics+:sta globaalin turvallisuuden Amazon. Inklusiivinen multilateralismi on siis omanlaisensa paradoksi. Voimme vain toivoa, että lukituksemme menee oikein. Menetämmekö kenties historiallisen arbitraasikykymme. Siksi diplomatiariski saattaa olla suurempi. Kun muut menevät kimurantin kansainvälisen tilanteen neulansilmistä kuin Suomi aikanaan, taannumme ”toivotaan, toivotaan” -osaston matkustajiksi. Laajentuva brics+-verkosto on globaalin etelän nousukasmahdeille sekä yksi meri tutkittavaksi että lupaus uusista maista sen takana. On rampattava maailman basaareja kantapäät verillä ja tingittävä diilejä ääni käheänä. Uutta perusjärjestystä etsivässä maailmassa menestyksellinen diplomatia on enemmänkin hektistä mattokauppaa basaarista toiseen. Sen todellinen merkitys ei ole pyristely demokratiaan millään yhdellä foorumilla, vaan toimijoiden kyky operoida samanaikaisesti monissa keskenään kilpailevissa verkostoissa. Kilpailuedun saavuttamiseksi on yhtä aikaa kiihdytettävä sekä kilpailua että yhteistyötä. Riskissä on kaksi tasoa: poliittinen ja diplomaattinen. Kestävä turvallisuus edellyttää leveää näkymää sinne, mistä kriisit purskahtelevat ja missä ne ratkaistaan: ruohonjuurilla ja maanalaisissa rihmastoissa. Se markkinoi yk:ta hajautettuna alustana, eräänlaisena globaalin turvallisuuden torina: minkä tahansa toimijajoukon tulisi voida räätälöidä sille oman näköisensä pop-up-prosessi turvallisuustai kehitysongelmansa ratkaisemiseksi. Se edellyttäisi ulkopoliittiselta johdolta samanlaista rohkeutta, mikä aikanaan mahdollisti kehitysyhteistyön käynnistämisen vanhan diplomatian käenpoikana. Tehtävä diplomatiaa kuin puhkoisi uusia teitä tuntemattomiin ympäristöihin. kaikilla tasoilla. Ja mitä muita vielä pinnan alla kehittyviä rihmastoja nousee suosituiksi yhteistyöbasaareiksi. Etelä-Afrikan ulkoministeriö arvioi järjestävänsä vuosittain vajaat 200 bricskokousta! yk:ssa tämä on tajuttu. Oman porukan koordinaatiokokoukset pääkaupunkien ilmastoiduissa neukkareissa eivät riitä. YDIN 1 / 2024 27 YDINHETKI. Siinä päivitettiin Boutros-Ghalin ”Agenda for Peace” vuodelta 1992: yk:n piti edelleen vahvistua keskitettynä foorumina, joka globaalisti tukee ja täydentää usa:n kovaa ja pehmeää voimaa. S uomelle brics+:n ilmentämä turvallisuusyhteistyön ”basaarisoituminen” on pelottava näkymä. Olemme lukinneet omat turvallisuusratkaisumme hetkellä, jolloin turvallisuuden kaikki osat ovat kiivaimmassa liikkeessä. Oman turvallisuuden takaa parhaiten nimittäin se, että tietää, mitä kulman takaa on tulossa. Guterresin päivitys menee toiseen suuntaan. BRICS:Ä KOOSSA PITÄVÄÄ SEMENTTIÄ VOI HAHMOTTAA ARBITRAASIN KÄSITTEELLÄ. Arbitraasija löytöretkianalogioiden ytimessä on yksinkertainen perusasia: vaikuttava globaali yhteistyö on kovaa ja hikistä. On epätodennäköistä, että Suomelta löytyy enää tällaista kykyä. Vähän kuten löytöretkien sponsorit Portugali ja Espanja, nousevat taloudet varustavat useita venekuntia moniin suuntiin. Liittoutuminen ei muuta Suomen perusasemaa pienenä valtiona. Todellinen liikkumavara on aina suhteellisen pieni. Sotiminen on helppo ymmärtää kuluttavaksi ponnistukseksi. Pääsihteeri lanseerasi järjestölle pari vuotta sitten uuden perusdoktriinin ”New Agenda for Peace”. Joudumme konjunktuurien mukaan sopeutumaan isompien tahtoon
ja maailmalla.. Vaikuttaja, kasvattaja & asiantuntija Tehdään Tehdään rauhanliikkeestä rauhanliikkeestä muutosvoima, muutosvoima, tarvitsemme sinua! tarvitsemme sinua! Ole mukana rakentamassa Ole mukana rakentamassa rauhaa ja edistämässä rauhaa ja edistämässä aseistariisuntaa Suomessa aseistariisuntaa Suomessa ja maailmalla
Entä miten käsitellä sotaa lasten ja nuorten kanssa. RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA rauhankasvatus.fi. Miten rauhaa rakennetaan
YDIN 1 / 2024 30 YDINHETKI Teksti Arja Alho Kuva Pekka Elomaa SASK ON TYÖELÄMÄN IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ. KESKUSTELUHETKI VÄISTYVÄN TOIMINNANJOHTAJA JANNE RONKAISEN KANSSA TOI GLOBAALIN ETELÄN TYÖELÄMÄN KYSYMYKSET KAHVIKUPIN PÄÄHÄN YHTEISESTÄ AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN KAMPPAILUSTA OIKEUKSIENSA PUOLESTA. TYÖELÄMÄN IHMISOIKEUDET
Ronkainen kertoo toisen esimerkin. – Toinen asia on sitten, miten lain takaamat oikeudet toteutuvat. Tuloksena oli sosiaaliturva. Samanlaisia tuloksia on nähty myös muualla. Pohjana on Kansainvälisen työjärjestö ilo:n ratkaisu nähdä kotitaloustyö työnä. Vaikka palkat ovat matalat, ovat työolot ja turvallisuus silti kohtalaisessa hapessa. Työvoimaa on koulutettu niin, että he pystyvät kokoamaan autoja ja työ on turvattu. Niitä on kopioitu Euroopasta, latinalaisessa Amerikassa puolestaan Yhdysvalloista, Aasiassa ei niinkään ole vielä valmista. YDIN 1 / 2024 32 YDINHETKI S uomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen sask:n kahvihuoneen seinällä on kelloja, joiden viisarit osoittavat jotain muuta kuin Suomen aikaa. Mutta lainsäädännössä työelämän oikeudet on turvattu aika hyvin. Liittojen toiminnoilla on tuettu aytoimijoiden osaamisen kasvattamista ja organisoitumista. Tarvitaan myös valtiollista strategiaa. Kun sopimuksen on yhä useampi maa ratifioinut, siitä on sitten seurannut seuraavia askeleita. – Punainen lankamme on, että yritämme tukea liittoja, järjestöjä ja ihmisiä siellä missä ay-loukkaukset ovat vaikeimmat, Janne Ronkainen tiivistää. Perinteisesti sask on keskittynyt ammattiyhdistystoiminnan perusvalmiuksien turvaamiseen. – Indonesiassa sellainen on. S ask:n käytännön toiminnan ensimmäinen askel on, että lainsäädäntö on kunnossa. Vaikka väestö onkin nuorta, eläkeasioita ei voi jättää hoitamatta. Ronkainen kertoo maaesimerkin: – Filippiineillä työlainsäädännössä tehtiin parannuksia. Kiinassa eläketurvaan liittyvät kysymykset voivat haastaa koko järjestelmän. sask:n toiminnan voi tiivistää ihmisoikeuksiin, jotka se haluaa kaikille maailman työläisille. Mutta silti ay-aktiiveja vainotaan. – Yksilöllisyys purkaa perinteisiä malleja myös globaalissa etelässä. Toimintaa ja kumppaneita on toimistoja enemmän. – Kotitaloustyöntekijöillä oli pitkään kestäneitä mielenosoituksia ja jopa nälkälakko parlamentin edessä. Eläkejärjestelmien luominen tulee olemaan Ronkaisen ennustuksen mukaan yksi suurista ratkaistavista tulevaisuuden kehityskysymyksistä. Kyse on sask:n maatoimistoista, joita on tällä hetkellä Mosambikissa, Indonesiassa ja Ecuadorissa. Globaalissa etelässä työelämän ihmisoikeudet mutta myös toiminnan lähtökohdat vaihtelevat. Siellä valmistetaan jo kiinalaisia sähköautoja. Nyt painotetaan enemmän työtä oikeuksien turvaamiseksi. sask:lla on esimerkiksi Filippiineillä eräänä kumppanina pieni kotiapulaisten yhdistys, joka kuin Miina Sillanpään hengessä – ilman suurta hallinnollista kokemusta ja muutenkin pienillä resursseilla – sai huimia asioita aikaiseksi. PUNAINEN LANKA ON TYÖELÄMÄN IHMISOIKEUDET. K un myös ilo:n piirissä ajateltiin aiemmin, että talouden kehittyminen edistää demokratiaa ja samalla työoikeuksien parantumista, näin ei olekaan. Siihen tarvitaan liittojen vaikutusvaltaa. Järjestäytymisen voimaa tarvitaan, että lainsäädäntöä noudatetaan. – Se liittyy autoteollisuuden arvoketjuun ja oikeudenmukaiseen vihreään siirtymiseen. Siitä tuli Aasian ensimmäinen maa, jossa julkisen alan liitot saivat neuvotteluoikeuden. Monissa maissa on alettu tekemään jo aloitteita perinteistä työoikeutta laajemmista kysymyksistä kuten verojärjestelmän kehittämisestä, sosiaaliturvan järjestämisestä, esimerkiksi vanhemmuuteen liittyvistä, sekä tietysti demokratian tärkeydestä ja sen vahvistamisesta. Ronkainen kuvaa tilannetta: – Afrikkaa kiusaa köyhyys. Tulevaisuutta varjostaa kuitenkin, miten turvata siirtyminen sähköautoihin vai putoaako palikka pois arvoketjusta – eikä työtä ole. – Filippiineillä tehdään vaihdelaatikoita ja johdinsarjoja muun muassa Toyotalle
Puhutaan enemmän siitä, mikä kehitysyhteistyön merkitys on meille kuin itse kehitysmaille. – Uutinen oli, että valtioiden välinen kehitysyhteistyö lakkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari vastustavat sitä selkäytimellään. – Kestävän kehityksen kannalta yritysvastuuverkosto fibs tukee vahvasti tärkeää direktiiviä. T yötä tekevät ihmiset eri puolilla maailmaa ovat samassa veneessä. – Selkää käännetään globaalille etelälle. – Iso kuva maailmasta on sellainen, että talouskasvua on mutta demokraattisissa oikeuksissa, mukaan lukien ay-oikeudet, otetaankin takapakkia. tapahtunut. Se liittyy enemmän joukkokanneoikeuteen, joka on vain osa direktiiviä. Lapsityövoiman käyttö on toki edelleen laaja ongelma mutta sitä ja hikipajoja löytyy enemmän maiden omasta tuotannosta kuin kansainvälisen kaupan arvoketjuista. Mitä Ronkainen ajattelee tästä kehityksestä. Vastuullisuus, työolot ja kohtuullisen toimeentulon turvaaminen ovat tärkeämpiä. Pohjoisosista oli löydetty öljyä ja paikallista väestöä oli pakkosiirretty kylistään. Terroristeiksi luokiteltuja voitaisiin keskustelukumppanini mielestä taltuttaa paremmin koulutuksella tai vaikka osoittamalla maatilkku viljeltäväksi kuin kalliilla sotilas-operaatiolla. Ehkä löytyy kompromissi. – Oli yllättävää kuulla sotilaan ajatuksia. Lisäksi 11 Akavalaista ammattiliittoa. Pitäisi aina kannustaa: luokaa ja ammentakaa itse omasta kulttuurista ja historiasta.. Suomikin on asettautunut direktiivin vastustajaksi. – Kehitysyhteistyön osaksi katsotaan nyt avata ovia suomalaisille yrityksille. Nyt on jo uutisoitu siitä, että maaohjelmista luovutaan kuten Mosambikista ja Keniasta. Syynä olivat isis-terroristit. YDIN 1 / 2024 33 YDINHETKI SASK jäsenet Perustettu 1986 Keskusjärjestöistä SAK ja STTK. Globaalisti vastakkain ovat edelleen työ ja pääoma eikä ristiriita ole kadonnut minnekään. Sittemmin osa radikalisoitui. On ikään kuin kaksi eri suuntaan menevää trendiä, sanoo Ronkainen. Mutta uutinen ei ole monenkeskisen yhteistyön eikä liioin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön jatkuminen. Mutta mielikuvat hikipajoista ovat aika lailla vanhentuneet. Jos jossain poljetaan oikeuksia, niin voi myös tapahtua meillä, Ronkainen huomauttaa: – Kun suomalainen metsäteollisuus investoi globaaliin etelään, on meidän kaikkien intresseissä, että yritykset toimivat työelämän pelisääntöjen mukaisesti ja kunnioittavat työoikeuksia Presidentinvaalien aikana hehkutettiin miljardileikkausta kehitysyhteistyöhön – ehkäpä ehdokas Hallaahon menestyksen siivittämiseksi. Kehitysyhteistyössä käy usein Ronkaisen mielestä niin, että kopioidaan. Keskusteluissa muiden kumppaneidemme kanssa jo pelkästään pohjoismaissa, tunnelmat ovat samanlaiset: sisäänpäin kääntymisen aika on menossa. Kysyn Ronkaiselta kuluttajienkin kannalta merkittävästä eu:n yritysvastuudirektiivin kohtalosta. Kehitysvaroja myös uudelleenallokoidaan enemmän sotateknologiaan (Ukrainan tilanne) ja ylipäätään suomalaista yritystoimintaa suosivaksi. Ronkainen tapasi taannoisella Mosambikin käynnillään suomalaisen sotilaan, joka osallistui eu:n kriisinhallintaoperaatioon. www.sask.fi SELKÄÄ KÄÄNNETÄÄN GLOBAALILLE ETELÄLLE
Stubbin kanta oli neutraali. 2024) ydinenergialain muutostarpeeseen: & YDIN 1 / 2024 34 YDINHETKI. Kirjoittaja Ytimen toimituskunta RAUTAA RAJOILLE S uomen 13. Nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen. K okoomus hallitsee Suomen ulkoja turvallisuuspoliittisen linjan määrittämistä. presidentti on Alexander Stubb. turvaa sienipilvestä – Ydinasepelote on osa Naton jäsenmaille tarjoamaa suojaa. Haavisto oli väitteestä täysin eri mieltä. Stubbin mielestä ei lehden mukaan pitäisi omalla lainsäädännöllään rajata ulos mitään yhteisen puolustuksen keinoa. Sellainen oli kuitenkin ydinenergialain mahdollinen muutos. 2024) kirjoitti Stubbin ja Pekka Haaviston näkemyksistä lainmuutostarpeesta ja ydinaseiden tuomisesta Suomen alueelle. 2. 1. Pääministeri Petteri Orpo vastasi yle:n haastattelutunnilla (18. 2024). 2. Suomeen ei kuitenkaan olla tuomassa ydinaseita, eikä niiden hankkimiselle Suomen alueelle ole mitään varsinaista tarvetta, Stubb vastasi. Suomen ei tule ennalta rajata pois mitään kollektiivisen puolustuksen osa-aluetta. Hänen mukaansa Suomen pitäisi muuttaa ydinenergialakia niin, että se mahdollistaa ydinaseiden kauttakulun (yle:n presidenttiväittely 1. Iltalehti (29. Vaalikampanjaa luonnehdittiin reiluksi ja rehdiksi eikä ehdokkaiden välillä oikein haluttu löytää eroja. Stubbin kanta kuitenkin täsmentyi
Suomen poliittinen ilmapiiri pelottaa oli sitten kyse ydinaseista tai ihmisoikeuksiin sitoutumisesta. Mika Kari Suomen Nato-jäsenyys on toteutunut mutta mediatila pysyy suljettuna rauhanliikkeen näkökohdilta. Keskustan Mikko Savola toivoo hallitukselta ripeää käsittelyä ja lainmuutosta eduskuntaan tällä vaalikaudella. Myös puolustusvaliokunnan jäseniltä kysyttiin kantaa (yle 19. – Mielestäni sille on vahvat perusteet. RAUTAA RAJOILLE SUOMEN TULEE SÄILYÄ YDINASEETTOMANA, KUTEN MUUNKIN POHJOLAN. Kokoomus ei tule puheenjohtaja Jukka Kopran mukaan vastustamaan muutosta mutta ei pidä kiirehtimistä perusteltuna. 2024). Myös vihreiden Hanna Holopainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen pitivät YDIN 1 / 2024 35 YDINHETKI. Olemme silti olemassa. Kari viittasi myös useisiin puolustusja ulkopolitiikan asiantuntijoihin, joiden mukaan ydinaseiden kauttakulkuun Suomen läpi ei ole edes minkäänlaista tarvetta. Myös perussuomalaisten Jari Ronkainen vaatii ripeää etenemistä. – On Naton ydinasepolitiikka, joka sijoittaa ydinaseet tällä hetkellä ympäri Eurooppaa, mutta ei tänne Venäjän lähialueille. Kun presidentti aloittaa kautensa siitä tullaan varmasti keskustelemaan, Orpo totesi. Sosialidemokraattien Mika Karin mielestä lainmuutostarvetta ei ole. Hänen mukaansa Suomen tulee säilyä ydinaseettomana, kuten muunkin Pohjolan. 2. Hän itse sallisi yle:n kyselyn mukaan ydinaseiden kauttakulun
Britannian osalta pääministerillä on valtuudet päättää niiden käytöstä. 2024), ettei Suomen tule jatkossakaan sallia ydinaseita maaperällään. Myös inhimilliset virheet voivat johtaa ydinaseiden käyttöön. Samoin se näki tärkeäksi, että Suomi osallistuu aktiivisesti Naton ydinasepolitiikan muotoiluun ja että liittokunnan ydinsuunnitteluryhmä (npg) on yksi keino tuoda esiin Suomen tavoitteita. L ääkärit ilman rajoja – järjestön tuore raportti kuvaa karusti, kuinka Suomi kuten myös laajemmin eu:n jäsenmaat kohtelevat pakolaisia ja siirtolaisia. Ranska ei ole mukana Naton yhteisessä ydinasepelotteessa eikä sitä suunnittelevassa ja kehittävässä ydinasetyöryhmässä npg:ssä (Nuclear Planning Group). Kristillisten Sari Tanus ei osannut sanoa mutta rkp:n Joakim Strand asettui tukemaan lainsäädäntömuutosta, vaikka puolue ei ole vielä linjannut asiaa. Päätös on sidottu itsepuolustukseen ja Nato-liittolaisten puolustamiseen. Natolla ei ole omia ydinaseita. Britannian 225 ja Ranskan 290 ydinkärkeä ovat jatkuvassa käyttövalmiudessa ydinsukellusveneissä. Ongelmallista on, että pelote perustee ajatukseen ydinasevaltioiden johtajien rationaalisuudesta. Mutta: Nato-jäsenyys tuo myös Suomelle mahdollisuuksia edistää asevalvontaa LAINSÄÄDÄNTÖÄ ON ARVIOITA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN, SIIRTOLAISTEN JA MUIDEN MAAHAN MUUTTAVIEN PERUSJA IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMISEKSI. Esimerkkinä raportissa ovat Libyan pidätyskeskukset, joissa tartuntataudit riivasivat mutta myös aliravitsemus, kidutus ja väkivalta olivat yleisiä. Yhdysvalloilla niitä on 5 244, Venäjällä 5 889, Kiinalla 410, Intialla 164, Pakistanilla 170, PohjoisKorealla noin 30 ja Israelilla 90. Rauhanliikkeen asettama ydinaseseurantaryhmä, jossa on eri alojen asiantuntijoita, katsoi raportissaan (30. Ranskan ydinaseiden käytöstä päättää presidentti. Maailmassa on yhdeksän ydinasevaltiota. 1. lainmuutosta tarpeettomana eivätkä pitäneet ydinaseiden kauttakulun sallimista perusteltuna. Yhdysvallat on sijoittanut Saksaan, Hollantiin, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin noin sata niin sanottua taktista ydinasetta. ja riitojen rauhanomaista ratkaisemista. S ipri:n (stockholm International Peace Research Institute) viimeisimmän vuosiraportin 2023 mukaan maailmassa on 12 215 ydinasetta, joista noin 9 576 oli armeijoiden varastoissa, 3 844 taistelukärkeä käytettävissä ohjuksissa ja niistä noin 2 000 – lähinnä Venäjän ja Yhdysvaltojen – on korkeassa toimintavalmiudessa. S uomi on hyväksynyt Nato-jäsenyyden myötä sen, että liitto nojaa ydinasepelotteeseen. Lääkärit Ilman Rajoja on dokumentoinut YDIN 1 / 2024 36 YDINHETKI. Raportissa tuodaan esille muun muassa eu:n sopimukset kolmansien maiden kanssa ihmisten palauttamiseksi. Lopullinen päätösvalta niiden pudottamisesta on Yhdysvaltojen presidentillä. dca-sopimuksessa Suomen ja Yhdysvaltojen kesken ei ole Norjan ja Tanskan tapaan mainintaa siitä, että sopimus ei muuta ydinaseiden varastoinnin suhteen maan politiikkaa
4. asti sillä, että Venäjältä Suomeen on tullut marraskuusta alkaen noin 1 300 turvapaikanhakijaa. 12. Pitkittyessään rajasulun haitat kasvavat sen hyötyyn nähden. Parhaillaan on menossa rajamenettelyn uudistaminen turvapaikkamenettelyssä. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät. 2024 yle) että varteenotettavaa vaihtoehtoa rajasululle ei ole vielä löydetty. OLEN HUOLESTUNUT LIUKUMISESTA VÄKIVALTAISEEN TUNNETILAAN… TARVITAAN KAIKENLAISTA RAUHANTYÖTÄ. T ähän on tultu: Sakeassa, suoranaisessa sotapropagandassa ydinasesateenvarjosta, asevarustelusta, rajojen sulkemisista, etnisten vähemmistöjen syrjinnästä, ihmisoikeuksien loukkauksista ja jopa oikeusvaltion haastamisesta on tehty turvallisuusvälineitä, vaikka ne ovat kaikki turvattomuutta lisääviä. Venäjä ei edes tunnusta kaksoiskansalaisuutta, vaan se pitää heitä vain omina kansalaisinaan. I tä-suomen yliopiston professori Jussi P. – Epätietoisuus siitä, mitä tulee tapahtumaan, lisää tilanteen hankaluutta. toistuvia laittomia palautuksia eli pushbackejä esimerkiksi Puolassa, Kreikassa, Bulgariassa ja Unkarissa. Haloo Suomi, kuuleeko Suomi. Laine näki (8. Suomikin rakentaa raja-aitaa Venäjän vastaiselle rajalle. 2. Lakiehdotuksen mukaan sitä voidaan soveltaa eu:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Valtioneuvosto perusteli viimeisintä itärajan sulkemispäätöstä 14. Se katsoo, että maahantulo on tapahtunut vieraan valtion viranomaisten tai muiden toimijoiden vaikutuksesta ja että tästä aiheutuu vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle sekä yleiselle järjestykselle. Juha Hurme, Viimeinen sana 8. Suomessa on lisäksi käynnissä useita lakihankkeita siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksien kiristämiseksi ja kansainvälisen suojelun tiukentamiseksi. Lakiluonnoksen mukaan rajamenettelyä voitaisiin käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa, ei pelkästään laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteissa. Hänen mukaansa kaksoiskansalaisilta rajanylittämisen estäminen lisää jännitteitä. Nykyinen tilanne ei kuitenkaan ole hänen mukaansa kestävä ratkaisu. Niitä on vahvistettu valvontakameroilla ja lennokeilla. Esityksessä on muun muassa nykyteknologioiden hyödyntämisen mahdollisuus rajavalvonnassa. Amnestyn lausunnossa pidetään välttämättömänä, että teknisen ja radioteknisen valvonnan laajentamisen vaikutuksia arvioidaan rajan ylittävien, erityisesti turvapaikanhakijoiden, siirtolaisten ja muiden maahanmuuttavien oikeuksien kannalta ja että niitä arvioidaan perusja ihmisoikeusvaikutusten ja kansainvälisten sopimusten pohjalta. Myös perheenyhdistämistä tiukennetaan. Pushback, jolla henkilö työnnetään rajan yli käsittelemättä hänen turvapaikkahakemustaan, rikkoo monia oikeussääntöjä. 2023 YLE YDIN 1 / 2024 37 YDINHETKI. eu:n rajoille on rakennettu yli 2 000 kilometriä muureja ja aitoja, joiden tarkoituksena on pitää ihmiset poissa unionin alueelta. Rajavartiolaitoksesta annettua laki ollaan myös muuttamassa
Ennustuksia Venäjästä Kirjoittaja ja kuva Kalle Sysikaski Suositun Telegram-blogistin kirjoitukset leviävät! YDIN 1 / 2024 38 YDINHETKI
Tämä lisää levottomuutta ja muutoshaluja myös eliittien keskuudessa. Vaalit ovat tietenkin pelkkä näytelmä, mutta näytelmään kuuluu myös se, että kansalaiset saavat enemmän tilaa mielipiteen ilmaisulle. Ei meitä kaikkia pystytä pistämään vankiloihin. Nykytilanteessa lännen tulisi Ponomaryovin mukaan määrätä pikaisesti pakotteita myös ainakin 10 000 Putinin hallinnon virkamiehelle. M uutoksen koittaessa Ponomaryov suosittaa lännen strategiaksi ja ”Marshall-avuksi” keppi ja porkkana -taktiikkaa. Tämä toisi lisää painoarvoa myös presidentinvaalin aikana odotettaville protesteille ja niiden jälkeisille tapahtumille Ponomaryovin johtama Saharov-keskus kanavoi tukea Venäjän demokraattisille kansalaistoimijoille ja tukee myös ulkomaille pakenemaan joutuvia. Keskus myös kouluttaa oppositioliikkeissä toimivia venäläisiä, jotta he osaisivat tehdä demokratisoituneessa hallintokoneistossa perusteltuja päätöksiä. Tuolloin talouteen ja henkilöihin kohdistuvia pakotteita voitaisiin lieventää sitä mukaa, kun Venäjä lopettaa sodankäynnin ja suostuu vaadittuihin muutoksiin. Hän pakeni Venäjältä Georgian kautta Pariisiin, jossa hän johtaa nyt Andrei Saharov -keskusta. Ponomaryovin mukaan aseellinen taistelu johtaisi vain uuteen kaaokseen ja aseelliseen pakkovaltaan. Valtion siirtyminen yhä enemmän sotatalouteen nostattaa kuitenkin protestimielialaa. Hän arvostelee näin toisen näkyvän oppositiohahmon Garri Kasparovin lausuntoja, joiden mukaan muutos vaatii aseellista vastarintaa. T unnettu venäläinen ihmisoikeuksien puolustaja Lev Ponomaryov uskoo presidentti Vladimir Putinin poliittisen tilan kapenevan koko ajan ja johtavan lopulta siihen, että tiedustelupalvelu fsb syrjäyttää hänet. Me toimimme sekä Venäjällä että ulkomailla ja saamme toivottavasti yhä enemmän myös kansainvälistä tukea, hän sanoo. Lopulta hän päätti, ettei tahdo viettää loppuelämäänsä vankilassa. Edesmennyt Saharov oli ydinfyysikko, tunnettu sodan vastustaja ja ihmisoikeuksien puolustaja. Neuvostoliiton aikana Saharovia pidettiin kotiarestissa. Ponomaryovin mukaan Venäjän muutos demokraattisempaan suuntaan voi tapahtua vain rauhanomaisesti ja paljon aikaa vaatien. Hän arvioi Kasparovin lausuntojen johtuvan siitä, ettei tällä pitkään ulkomailla asuneena enää ole riittäviä yhteyksiä Venäjälle. Liennytykset eivät koskisi kuitenkaan sotarikollisia. Tämä johtaa siihen, että Venäjällä tullaan kokemaan isoja protesteja sekä ihmisten kokoontumisina että digimaailmassa. V enäjän hyökättyä Ukrainaan nyt 82-vuotias Ponomaryov keräsi nopeassa ajassa yli miljoona allekirjoitusta sotaa vastaan. Enemmistö venäläisistä on pitkään pyrkinyt olemaan välinpitämättömiä suhtautumisessaan Ukrainaan kohdistuneeseen hyökkäykseen. Jo koulupoikana kommunismin vastustajaksi alkanut Ponomaryov on istunut useita vankeustuomioita sekä Neuvostoliiton että Putinin Venäjän aikana. Hän oli yhdessä Ponomaryovin kanssa perustamassa vuonna 1989 sittemmin Nobelin rauhanpalkinnon saanutta ihmisoikeusjärjestö Memorialia. Venäjää ei voi natsi-Saksan tapaan miehittää, mutta maan eliitissä ollaan kiinnostuneita normaalista kanssakäymisestä lännen kanssa ja sen mahdollistamista etuuksista ja vapauksista. Lev Ponomaryov korostaa, ettei kansalaisyhteiskunta Venäjällä ole kuollut. YDIN 1 / 2024 39 YDINHETKI. Niillä pystymme osoittamaan Putinin heikkenevän kannatuksen, mikä heikentää hänen asemaansa myös eliittien keskuudessa, sanoo Ponomaryov. Ponomaryovin mukaan yksi syy 1990-luvulla alkaneen demokratiakauden surkastumiseen oli siinä, että vain kommunistit olivat tottuneet johtamaan sekä hallintoa että yrityksiä. Seuraava koetinkivi ovat Ponomaryovin mukaan maaliskuun presidentinvaalit
YDIN 1 / 2024 40 YDINHETKI Oikeus surra Teksti Ytimen toimituskunta Kuvat Pekka Elomaa 40 YDINHETKI YDIN 1 / 2024
Keskusvaalilautakunta kieltäytyi rekisteröimästä muun muassa sodan vastustajaa Boris Nadeždinia presidenttiehdokkaaksi. Ihmisiä vangitaan mielipiteittensä tähden, heitä teloitetaan ja heitä kuolee vankiloissa. Hänet oli tuomittu poliittisin perustein. 2. Näin siksi, että oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi murtui venäläisessä vankilassa 15. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mielestä Zalužnyin puheenvuoroa ei ole huomioitu riittävällä painoarvolla. Sotakoneet jauhavat ihmisiä, koteja ja tulevaisuutta raunioiksi. V enäjällä valmistaudutaan maaliskuun puolenvälin presidentinvaaleihin. Helsingin Sanomien Venäjän kirjeenvaihtaja Jenni Jeskanen kuvaili tunnelmia: Moskovassa on tuntunut siltä kuin maan päälle olisi heitetty raskas viltti. Kaikkea emme vielä tiedä mutta sen tiedämme, että Navalnyi kuoli mielipiteittensä vuoksi. YDIN 1 / 2024 42 YDINHETKI U uden vuoden alku on ollut raskas. V enäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on alkamassa kolmas vuosi. Palestiinalaisten kansanmurha tapahtuu silmiemme alla. Hirvittäviä asioita tapahtuu päivittäin eikä vain Gazassa, Ukrainassa vaan myös muualla. Ukrainan asevoimien komentaja, helmikuun alussa erotettu, Valeri Zalužnyi antoi viime vuoden loppupuolella haastattelun The Economist -lehdelle, jossa hän luonnehti sodan ajautuneen pattitilanteeseen. tai 16. Kansainvälisen yhteisön poliitikkojen puheessa muuta ratkaisua ei ole esitetty kuin asetoimitusten jatkaminen ja asetuotantoon panostaminen. Rohkeutta rauhanaloitteille ei löydy. Meillä on oikeus surra, meillä on oikeus vaatia rikoksia ihmisyyttä vastaan tehneet tuomiolle ja meillä on oikeus vaatia sotimisen sijaan rauhaa.
2.. Vasemmalla. Oikealla. 2. Mielenosoitus 24. 2. Mihail HodorkovskiKansalaistorilla 25. YDIN 1 / 2024 43 YDINHETKI Edellinen aukeama ja viereinen sivu. Kollektiivinen suru Tehtaankadulla ja Kansalaistorilla 17. Ukrainan sotaa kaksi vuotta. Kansanmurha on pysäytettävä. 2. Yllä. Rauhanjärjestöjen mielenosoitus 25
Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. 46 ANNA GUSTAFSSON Sota ja rauha antiikin Kreikassa / 50 MATTI VIITASAARI ”Ei rauhaa vain meidän ajallemme, vaan kaikille ajoille” / 55 SAARA PAATERO Itärajan ylittäjiä 100 vuotta sitten / 59 PASI KOSTIAINEN Hillitön, humaani ja humoristi / 63 TEEMU VAARAKALLIO Ekologinen turvallisuus – hitti vai huti. / 68 ANSA KILPELÄINEN Rauha edellyttää merkityksellistä osallistamista
Kreikkaa yhdistävää panhellenismin ajatusta ei vielä tunnettu. & YDIN 1/ 2024 46 YTIMESSÄ. Kaupunkivaltioiden välinen kilpailu synnytti sotia, mutta rauhaa arvostettiin ja siihen myös pyrittiin. Näiden kahden superkaupungin vihanpidon myötä konfliktit muuttuivat laajemmiksi ja vaativat yhä suurempia sotavoimia. panoksena oli ei enempää eikä vähempää kuin täysi ylivoima-asema muihin nähden. SOTA RAUHA K unnianhimoisten ja kasvunhaluisten Spartan ja Ateenan välisissä konflikteissa viidennellä vuosisadalla eaa. Kirjoittaja Anna Gustafsson antiikin Kreikassa Antiikin ajan Kreikan historiaa kerrotaan usein sotien ja konfliktien kautta. Kaupunkivaltiot toimivat omina yksikköinään ja ajoivat omaa etuaan
Sodan ja rauhan teemojen kannalta erityisesti 400-luku eaa. Monissa maalauksissa kuvataan haavoittunut sotilas ryömimässä kauhuissaan pois taistelun keskeltä. Kunniantunto, muita kohtaan tunnettu epäluulo ja kasvava kauna olivat usein riittävä syy lähteä sotimaan. Vuonna 460 eaa. H omeroksen ilias, eeppinen sotaruno, levisi Kreikassa runonlaulajien esityksinä tiettävästi jo 700-luvulla eaa. Rauha kaupunkivaltioiden välillä ei kuitenkaan pitänyt ja vuonna 431 eaa. Kuvastossa toistuu myös kaatunut sotilas, jonka ympärillä taistelu ruumiista välittämättä jatkuu. Taistelujen taukoaminen oli kuitenkin suuri ilonaihe ja aikalaiskirjoittaja kuvaa ihmisten juhlineen sodan päättymistä nauraen ääneen kaduilla. Sodan julmat realiteetit olivat hyvin keramiikkamaalarien tiedossa. Ateenan ja Spartan välille syttynyt Peloponnesolaissota oli siihenastisista sodista merkittävin. Ryöstöretket olivat keino hankkia varallisuutta aikana, jolloin valtiot elivät kädestä suuhun, eikä niillä ollut talouspolitiikkaa. Se kuvaa, kuinka rauha vaatii uhrauksia, mutta myös nöyrtymistä. Voitto Persiasta nosti Ateenan itsetunnon. syttyi sodan toinen vaihe. Sekä Ateena että Sparta pyrkivät kumpikin hallitsevaan asemaan hinnalla millä hyvänsä. Myös talous antoi syyn hyökkäykseen. Vallitsiko kaupunkivaltioissa koston ja taistelun kulttuuri, johon sota kuului luonnollisena osana. Hän kirjoitti Peloponnesolaissotien aikaan ainakin 44 näytelmää, jotka kaikki käsittelevät enemmän tai vähemmän sodan vaikutusta ihmisiin. Kasvava kansallistunto johti toisaalta demokratian kehittymiseen, mutta ykkösasema ei suosi kompromisseja. sotakuvaston tunnelataus muuttuu intensiivisemmäksi. Aristofanes ei kuitenkaan ollut puhdas rauhanaktivisti, vaikka oikeudentunto on vahvasti läsnä hänen näytelmissään. Ilias kuvaa sodan menetyksiä, julmuuksia ja kaaosta sekä kuilua siviilielämän ja sotilaselämän välillä. Vai löytyykö sotien keskeltä myös niitä, jotka ajattelivat toisin. Vaurautta ja valtaa saattoi hankkia esimerkiksi koloniasoimalla muita kaupunkivaltioita. Ilias on Kreikan vanhin tunnettu kirjallinen teos, ja on merkittävää, että se käsittelee nimenomaan sodan ja rauhan problematiikkaa. Sota, sotilaat ja taistelukohtaukset olivat myös keramiikkamaalareiden suosikkikuvastoa. Mutta pitivätkö kreikkalaiset sotaa ihmiselämään kuuluvana itsestäänselvyytenä. Maalausten kehittyessä yhä taiteellisemmiksi 500 – 300-luvuilla eaa. Vuosisadan aluksi Ateenan kaupunkivaltio joutui torjumaan persialaisten hyökkäyksiä niin maalla kuin merelläkin. Sodan ensimmäinen vaihe päättyi vuosikymmenen mittaisen tuhon jälkeen epäselvään tilanteeseen. on mielenkiintoinen. Lähes ensimmäiset ihmisiä kuvaavat maalaukset esittävät marssivia sotilaita. Y ksi tunnetuimmista sotakriitikoista on ateenalainen näytelmäkirjailija Aristofanes. Henkilökohtaisesta loukkauksesta alkaneeseen sotaan sekaantuvat lopulta myös jumalat. Komedioiden tarkoitus oli ennen kaikkea viihdyttää, eikä yleisön kansalYDIN 1 / 2024 47 YTIMESSÄ
Kostomurha sotilastoverin kuoleman vuoksi oli ymmärrettävää, vaikka sodan ulkopuolella verikosto ei ollut yleistä. Minkäänlaista sotatuomioistuinta ei ollut. Kaupunkipoliitikkojen ja kenraalien yhteistyö oli osa poliittista taktikointia, joka ehkä rajoitti voimakkaimpia sotaa vastustavia mielipiteitä poliittisissa debateissa. YDIN 1/ 2024 48 YTIMESSÄ. Sodan ja rauhan kysymykset olivat kuitenkin poliittisen puheen keskiössä. Kannattaa myös muistaa, että Ateenan ja Spartan sodat kestivät yli neljä vuosikymmentä ja välissä ollut rauha piti vain reilut kymmenen vuotta. Päätökset sodasta ja rauhasta tehtiin Ateenassa Pnyksin kukkulan rinteessä, jonne saapui arviolta 2 000 – 3 000 miestä. Taistelukohtaukset kuuluivat lähes kaikkiin taidemuotoihin. Runoesitysten, näytelmien sekä keramiikkaja seinämaalausten kautta aihe kuului myös niille kaupungin asukkaille, joilla ei ollut äänioikeutta eikä siten roolia poliittisessa päätöksenteossa. Näytelmissä oli mahdollista esittää sellaisiakin näkökulmia, jotka eivät kuuluneet poliittiseen keskusteluun. Runoilijat ja näytelmien kirjoittajat saattoivat kuitenkin olla yhteisön omatunnon ja huolten äänitorvia. Tästä huolimatta massamurhiin johtaneita hyökkäyksiä tapahtui ja säälimättömät piiritykset päättyivät täystuhoon. lismielisyyttä sopinut siksi liikaa kyseenalaistaa. Vuosien 500 – 300 eaa. Sodan vaikutusta siviileihin ei vähätelty. Julkisten paikkojen hautamuistomerkeissä ylistettiin sodassa kaatuneita sankareita. Poliittisia vastustajia nimitettiin milloin pelkureiksi, milloin väkivaltaisiksi sotahulluiksi. Näitä olivat naiset, lapset, vähävaraiset, orjat ja ne vapaat miehet, jotka eivät olleet syntyperäisiä ateenalaisia. Aristofaneen [kurs]Lysistratessa rauha saadaan aikaan, kun naiset ryhtyvät rakkauslakkoon. Perusteltua, rauhaa itseisarvona puolustavaa puheenvuoroa ei kuitenkaan ole säilynyt. Kaupungissa toimivat poliitikot valittiin äänestyksellä, mutta kaupungin ulkopuolella voimakkaat kenraalit nauttivat vähintään samantasoista vaikutusvaltaa ja arvostusta. Pragmaattinen ratkaisu, jolla vältettiin paljon monimutkaisempi ideologinen keskustelu sodan tarpeellisuudesta. Sotilaiden perheet, eli vanhemmat, puolisot ja lapset tunnustettiin sodan uhreiksi. S odan ja rauhan aiheet olivat läsnä monella tavalla ateenalaisten arjessa. välissä Ateenan kaupunkivaltio oli mukana sodissa yli sadan vuoden ajan. Osan poliitikoista tiedetään puhuneen sodankäyntiä vastaan. Sodan ylilyöntejä ei hyväksytty, mutta niistä ei rangaistu. Demokratiastaan ylpeän Ateenan poliitikot olivat 400-luvulla eaa. Sotilaan identiteetti oli tärkeä osa ateenalaisuutta, ja kaupungin teatteriyleisö koostui luultavasti suurimmaksi osaksi miehistä, jotka olivat omakohtaisesti kokeneet sodan tai ainakin saaneet sotilaskoulutusta. Niillä kerättiin kannattajia, ja taito argumentoida oli ainoa tapa kartuttaa valtaa. merkittäviä puhujia. Suojeltavat kerättiin vaihtelevalla menestyksellä kaupunkien muurien sisälle turvaan
Uskonto rajoitti myös sodankäyntiä. Antautuneen osapuolen nöyryyttämistä pidettiin tarpeettomana. Uskonto ei kuitenkaan sisältänyt minkäänlaista moraalista teologiaa, joka velvoittaisi pyrkimään rauhaan tai välttämään tappamista. YDIN 1 / 2024 49 YTIMESSÄ. Panhelleenisyyden ideologia levisikin vasta, kun oli tarpeen järjestäytyä sotaan yhteistä vihollista, jälleen kerran hyökkääviä persialaisia vastaan. Kreikkalaiset harjoittivat samaa uskontoa ja palvoivat samoja jumalia. Olihan yksi jumalista sotaisa Ares, joka tosin lähes aina kuvataan negatiivisessa valossa. Tietyissä tapauksissa laajan ja tuhoisan taistelun välttämiseksi saatettiin sopia mies miestä vastaan ottelusta, johon osallistui vain muutama sotilas. Temppeleissä toimivia pappeja ei sotkettu sodankäyntiin. Vankienvaihto saattoi kuulua rauhansopimuksen ehtoihin. Ajatus yleisestä, kaikkia kaupunkivaltioita sitovasta rauhansopimuksesta syntyi vasta 370-luvulla eaa. Optimismia tai sitoutumista rauhan jumalattaren palvontaan ei kuitenkaan palkittu. Sodan sääntöihin kuului, että rauhanneuvottelupyyntöä ei saanut jättää huomiotta. Sodissa kaikille yhteiset pyhät paikat suljettiin taistelujen ulkopuolelle. Lopulta sodat tulivat niin kalliiksi ja sisäpoliittiset ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että puolustusmahdollisuus Kreikan ulkopuolelta, erityisesti idästä tulevaa uhkaa vastaan pieneni merkittävästi. Eri kaupunkien uskonnollisia juhlia kunnioitettiin ja rituaalit edelsivät sotaa. Kuvauksia sodan henkisesti raunioittamista sotilaista löytyy, joten väkivallan mieltä vaurioittava vaikutus tunnettiin. Haavoittuneiden sotilaiden hoidosta on jäänyt vain vähän todisteita, mutta tiettävästi haavoittunutta sotilasta kunnioitettiin, eikä hoitoa ainakaan estetty. Voitettuaan Spartan meritaistelussa vuonna 375 eaa. Ateena perusti kultin rauhaa edustavan Eirene-jumalattaren ympärille. Vuosien 435 ja 404 Kreikassa solmittiin yli 50 eri mittaista rauhansopimusta ja tulitaukoa. Sovittiin tulitauoista, jotta molemmat osapuolet saattoivat hakea kaatuneet sotilaansa pois sotatantereelta. V aikka sotia riitti, monet kaupunkivaltiot onnistuivat monen vuosisadan ajan pysymään konfliktien ulkopuolella. monia keinoja pyrkiä rauhaan ja hillitä taisteluja. Kaupunki saattoi myös ostaa itsensä vapaaksi sodankäynnistä ja siten välttyä menettämästä miehiä sotilaina isompien valtioiden kiistoissa. Toisaalta haavoittuneena palannutta sotilasta saatettiin kotona hyljeksiä, sillä kuolemaa taistelukentällä myös glorifioitiin propagandatarkoituksessa. L aki antoi 400-luvulla eaa. Pienet, vain muutaman tuhannen asukkaan kaupunkivaltiot saattoivat taata turvallisuutensa pysymällä puolueettomina isompien riidoissa. Kaikkia sitovaan rauhansopimukseen pyrittiin kerta toisensa jälkeen, mutta rauha piti aina vain siihen asti, kunnes sodassa nähtiin enemmän voitettavaa. Diplomaatit oli otettava vastaan
Kennedystä kirjeessä ystävälleen Wilbur Hugh Ferrylle vuoden 1962 tammikuussa. Kennedyn salamurha on peittänyt alleen liennytyksen, jota hän edisti Neuvostoliiton Nikita Hrustsovin kanssa. Ehkä Kennedy ihmeen kautta murtautuu siihen jonain päivänä.” Näin kirjoitti pasifistinen trappistimunkki Thomas Merton presidentti John F. Hän kuitenkin kirjoitti VAAN KAIKILLE AJOILLE” YDIN 1/ 2024 50 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Matti Viitasaari ”Ei rauhaa vain meidän ajallemme, Yhdysvaltojen presidentti John F. ” minulla on vähän luottamusta Kennedyyn, en usko, että hän pystyy täysin täyttämään valtavan tehtävänsä vaatimuksia … Mitä tarvitaan, on… syvyyttä, ihmisyyttä ja tietynlaista epäitsekkyyden totaalisuutta: syvempää omistautumista. Luostarin ylemmät tahot kielsivät Mertonia kirjoittamasta ydinasevarustelua kritisoivia artikkeleita huhtikuussa 1962
Hän ei voinut edetä liennytyksessä liian nopeasti ja julkisesti, jottei häntä olisi syytetty pehmeydestä kommunismia kohtaan. Tämä salaperäisyys on tehnyt jfk:n ajatusten ja suunnitelmien selvittämisestä haastavan tehtävän. D allasissa 22. Sillä tarkoitettiin epäilyä Yhdysvaltain icbm-ohjusohjelman jälkeenjääneisyydestä Neuvostoliiton ohjelmaan verrattuna. Kennedyn presidenttiyden kriittisenä ajanjaksona – vuoden 1961 lokakuusta seuraavan vuoden lokakuuhun – kirjeitä sodasta ja rauhasta esimerkiksi Eric Frommille, Karl Sternille, Lawrence Ferlinghettille, arkkipiispa Thomas Robertsille, Henry Millerille ja Hiroshiman pormestari Shinzo Hamaille. jfk:ta voidaan kuitenkin pitää Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen liennytyksen pioneerina, mutta tähän tarvittiin käynti kuilun partaalla Kuuban kriisin aikana jolloin ”tuhon tummat voimat” – kuten jfk ydinaseita virkaanastujaispuheessaan kutsui – melkein pääsivät irti. Kirjeissään Merton vastusti sodan lisäksi myös ”täydellistä etiikan ja rationaalisuuden puutetta, joilla kansainvälistä politiikkaa tavataan harjoittaa”. Missile gap oli yksi keskeisistä vaaliteemoista. Kuuban kysymys oli myös ajankohtainen. Ted Sorensen, joka toimi Kennedyn puheenkirjoittajana ja avustajana, totesi, että monet ihmiset näkivät jfk:n elämän eri osa-alueita, mutta kukaan ei nähnyt niitä kaikkia. J fk:ta on kuvailtu erittäin introvertiksi persoonaksi, joka piti paljon asioita omana tietonaan. Kovaa linjaa ajanut Kennedy vaati kampanjan aikana usa:lta suoraa tukea Fidel Castroa vastustaneille YDIN 1 / 2024 51 YTIMESSÄ. Tutkijoiden ja kommentaattorien kannat eroavat selvästi. Vuoden 1960 vaalikampanjassa Richard Nixonia vastaan Kennedy oli nimenomaan pyrkinyt vakuuttamaan äänestäjät siitä, että nuoruudestaan huolimatta hän pystyisi taistelemaan kommunismia vastaan. Kirjeet julkaistiin kokoelmassa Cold War Letters vuonna 2006. Yksi väistämättä esille nousevista kysymyksistä on se, miten jfk lopulta täytti valtavan tehtävänsä vaatimukset. Tapahtuma sinetöi jfk:lle lähes myyttisen paikan usa:n historiassa lukemattomien tutkimusten, kirjojen ja populaarikulttuurin teosten aiheena. Toisille jfk oli presidentti, joka pyrki muuttamaan maansa suuntaa ja päättämään kylmän sodan. Lisäksi tuona aikana vallinnut kylmän sodan mentaliteetti asetti raamit sille, mitä Kennedy pystyi sanomaan julkisuudessa. marraskuuta 1963 ammutut laukaukset päättivät Kennedyn elämän ja järkyttivät Yhdysvaltojen lisäksi ihmisiä ympäri maailmaa. Osalle jfk oli vain yksi Yhdysvaltojen poliittisen koneiston tuottama kylmän sodan presidentti, joka sattui kuolemaan salamurhan seurauksena. Joillekin hän on taas jotain tältä väliltä
Kennedy onnistui veljensä Robertin, Sorensenin sekä muutaman muun kanssa estämään kiivaiden keskusteluiden jälkeen sotilaallisen iskun Kuubaan, jota kovan linjan kannattajat, kuten ilmavoimien Curtis LeMay, ajoivat. jfk oli opiskellut ensimmäisen maailmansodan syntyä ja oli hyvin tietoinen, miten suurvaltojen johtajat voisivat ajautua tuhoisaan sotaan. J fk:sta ja Robert F. Sikojenlahden maihinnousu päätyi katastrofiin ja julkisesti Kennedy otti täyden vastuun. Kulissien takana hän syytti itseään typerästä päätöksestä ja oli raivoissaan cia:lle, jonka koki johtaneen häntä harhaan. Kuuba nousi uudelleen ja kohtalokkaasti pöydälle, kun jfk:lle esiteltiin suunnitelma maihinnoususta Kuubaan. Kennedy kuitenkin teki cia:lle ja armeijalle selväksi, että mikäli kuubalaiskapinalliset epäonnistuisivat, usa ei tekisi interventiota näiden avuksi. Oli aika täyttää tehtävän vaatimukset ja lunastaa virkaanastujaispuheen lupaukset. Ehkä kokemattomuuttaan, ehkä halustaan näyttää päättäväisyyttä, hän antoi epäilyksistään huolimatta luvan edetä operaation kanssa. Ennen presidenttiyttään hän oli tuonut toimittaja Hugh Sidneylle esille skeptisyytensä uuden aseteknologian ja totaalisen sodan yhdistelmästä sekä vanhanaikaisesta sotilaallisesta ajattelusta. jfk pyrki saamaan aikaiseksi osittaisen ydinkoekieltosopimuksen ja käytti neuvotteluissa välittäjänä toimittaja ja rauhanaktivisti Norman Cousinsia. Kennedy ja Hruštšov jakoivat huolen ydinaseista, mutta molemmilla oli vastustajina kovan linjan kannattajia hallinnossa ja armeijassa, jotka näkivät liennytyspyrkimykset myöntyväisyyspolitiikkana. Puheen oli tarkoitus viestittää uuden aikakauden alkaneen ja inspiroida toiveita rauhasta. Lisäksi hän alleviivasi neuvotteluiden tärkeyttä: koskaan ei pitäisi neuvotella pelon ajamana, mutta koskaan ei pitäisi pelätä neuvotella. Kennedyn oli nyt tehtävä päätös operaation hyväksymisestä. Kriisi päättyi lopulta neuvotteluratkaisuun, jonka jälkeen Kennedy ymmärsi, miten helposti katastrofaalinen tilanne saattoi syntyä. Kennedystä Brothers-kirjan kirjoittanut David Talbot on kertonut Ted Sorensenin sekä senaattori Ted Kennedyn todenneen haastattelussa, että jfk oli peloissaan siitä, että suurvallat kompastelisivat ydinsotaan. Kovan linjan YDIN 1/ 2024 52 YTIMESSÄ. Kennedy oli kampanjan aikana jossain määrin tietoinen Eisenhowerin hallinnon suunnitelmista, mutta operaation laajuus paljastui hänelle vasta presidentiksi tulon jälkeen. Kuuban kriisin jälkeen Kennedy ja Hruštšov ymmärsivät molemmat liennytyksen välttämättömyyden. Hän otti esille puheessaan globaalin rauhan saavuttamisen haasteen ja vältti kliseitä neuvostouhasta. kapinallisille. Jännite Kuuban kanssa johti erittäin todennäköisesti kylmän sodan vaarallisimpiin hetkiin lokakuussa 1962 ohjuskriisin myötä. V irkaanastujaispuheessaan kennedyn tyyli muuttui kampanjaan verrattuna. Kennedy pyrki kampanjassaan näyttäytymään antikommunistisena haukkana
Tämän lisäksi hän muistutti Neuvostoliiton menettäneen toisessa maailmansodassa ainakin 20 miljoonaa henkeä ja kolmanneksen tuhoutuneen sen pinta-alasta. 6. Hän ehdotti uutta lähestymistapaa ja pyrkimystä kylmän sodan päättämiseksi. jfk selvensi, ettei puhunut ”Pax Americanasta”, rauhasta, joka pakotettaisiin maailmalle usa:n aseiden avulla, eikä ”haudan rauhasta” tai ”orjan turvallisuudesta”. jfk painotti, ettei ollut pakko omaksua ajatusta rauhan mahdottomuudesta ja esitti konkreettisia toimia ja tehokkaita sopimuksia rauhan käytännöllisiksi rakennuspalikoiksi. Kennedy kehotti amerikkalaisia tarkastelemaan omia asenteitaan rauhaa ja Neuvostoliittoa kohtaan. P uheella oli suora poliittinen vaikutus. jfk haastoi ajattelemaan tilannetta uudelleen. Kennedy selitti, että sekä usa:lla että Neuvostoliitolla liittolaisineen oli syvä yhteinen intressi oikeudenmukaiseen ja aitoon rauhaan. YDIN 1 / 2024 53 YTIMESSÄ. Ei myöskään rauhasta pelkästään aikalaisille, vaan rauhasta kaikille ajoille. Tätä käsittelevä puhe valmisteltiin pienessä piirissä Valkoisessa talossa, jotta ulkoja puolustusministeriö eivät sekaantuisi puheeseen. Kennedy kertoi puhuvansa rauhasta ”sodan uusien kasvojen” vuoksi. Averell Harrimanin luokseen, kehui puhetta parhaaksi amerikkalaisen presidentin puheeksi sitten Franklin D. jfk totesi, että kommunismista huolimatta amerikkalaiset voisivat arvostaa venäläisten saavutuksia tieteessä, avaruudessa, taloudessa ja kulttuurissa. 1963. kannattajien lyömiseksi Cousins kehotti jfk:ta yllättämään kaikki. jfk puheen radikaaliutta ei voi ylikorostaa: kylmä sota oli uhannut eskaloitua ydinsodaksi edellisenä vuotena ja kylmän sodan manikealainen mentaliteetti vallitsi monella taholla voimakkaana. A merican university, washington d.c., 10. Rauha oli hänen mukaansa rationaalisten ihmisten rationaalinen päämäärä. Hän puhui aidosta rauhasta, rauhasta ei pelkästään amerikkalaisille, vaan kaikille. Kennedy julisti puheensa alussa valinneensa kyseisen ajan ja paikan puhuakseen maapallon tärkeimmästä aiheesta: maailman rauhasta. Sopimukset, jotka tätä edistävät, ovat siis molempien intresseissä. Rooseveltin ja ilmoitti haluavansa tehdä rauhan jfk:n kanssa. Kohta on ikään kuin vastaus Mertonille, joka oli kritisoinut kansainvälisen politiikan rationaalisuuden puutetta. Hruštšov kutsui Kennedyn lähettiläänä toimineen W. Totaalisessa sodassa ei ollut mitään järkeä ydinaseiden aikakaudella. Neuvostoliitosta hän totesi, ettei mikään järjestelmä tai hallitus ollut niin paha, että sen ihmisten voisi katsoa olevan vailla hyveitä. Tuona päivänä Kennedy piti puheen, joka tultiin tuntemaan ”rauhanpuheena”
Puhe julkaistiin myös Pravdan sivuilla. Mertonin kritisoima rationaalisuuden ja etiikan puute kansainvälisessä politiikassa paljasti itsensä vielä monta kertaa. Neuvostoliiton suurlähettiläs Anatoli Dobrynin tuli tapaamaan Kennedyä ja kehotti heitä jatkamaan nyt aloitetulla tiellä ja solmimaan uusia sopimuksia. Iso-Britannian ulkoministeri Sir Alec Douglas-Home puhui yk:n yleiskokouksessa ”kylmän sodan lopun alusta” ja keskusteltuaan jfk:n kanssa hän totesi lokakuussa, että liennytyksen saavuttamisen prosessi Neuvostoliiton kanssa on aloitettu. Salamurha on osittain syynä siihen, että jfk:n liennytys on painunut unholaan. Sergei Hruštšov, Nikitan poika, kertoi muistelmissaan, että hänen isänsä oli romahtanut polvilleen ja purskahtanut itkuun kuultuaan Kennedyn kuolemasta. 1963 päivätyssä kirjeessään Kennedylle toivoi, että sopimus johtaisi käännekohtaan ja kylmän sodan päättymiseen. YDIN 1/ 2024 54 YTIMESSÄ. jfk tunnusti kahden kesken Andrei Gromykolle, ettei voi edetä liennytyksessä liian nopeasti, koska hänellä oli monia kovan linjan haukkoja puolueessaan. Kirkonkellot ympäri Venäjää soivat Kennedyn muistolle. Kuvat. Presidentin tie vei kuitenkin vääjäämättä Dallasiin. Keskustelun aikana Kennedy heitti ilmoille ajatuksen siitä, että usa ja Neuvostoliitto koordinoisivat yhdessä avaruusohjelmansa. syyskuuta yk:n yleiskokoukselle ja ylistettyään liennytystä hän ehdotti yhteisen kuulennon mahdollisuutta julkisesti. Tämä oli New York Timesin etusivun uutinen seuraavana päivänä ja yllätti lähes kaikki Washingtonissa, sillä tästäkin ajatuksesta Kennedy oli kertonut ainoastaan lähimmille neuvonantajilleen. Presidenttiyden katastrofaalisen alun jälkeen jfk vaikutti kasvaneen täyttämään tehtävänsä valtavat vaatimukset ja saavuttamaan potentiaalinsa. Jacques Lowen kuvasarjasta: John F. 9. Varmuudella tiedetään vain, että myös Nikita Hruštšov syrjäytettiin pian ja kylmä sota jatkui vuosikausia. Se kuitenkin loi pohjan tulevalle: osittainen ydinkoekieltosopimus johti omalta osaltaan ydinsulkusopimukseen ja tulevaan liennytykseen. Osittainen ydinkoekieltosopimus innosti myös Nikita Hruštšovia, joka 10. Kennedy 1959 – 61. Sopimuksen jälkeen molemmilla puolilla oli halua edetä liennytyksessä pidemmälle. Kennedy oli varovaisempi, sillä edellistäkään ei vielä oltu ratifioitu senaatissa. Pian tämän jälkeen solmittiin osittainen ydinkoekieltosopimus. Kennedyn vastustajat eivät myöskään olleet mielissään. cia:n raporttien mukaan kovaa linjaa kannattaneet neuvostoliittolaiset olivat tyytymättömiä politiikan uuteen suuntaan. Kennedy puhui 20. Hän oli jo edellisenä vuotena ehdottanut Kuuban kriisin jälkeen lähetetyssä kirjeessä hyökkäämättömyyssopimusta Naton ja Varsovan liiton välille ja todennut, että ihanteellisin vaihtoehto olisi molempien sotilasliittojen hajottaminen. Liennytyksestä keskusteltiin myös muualla. K ylmän sodan mentaliteetti eli kuitenkin vahvana. On tietysti mahdotonta sanoa mitä olisi tapahtunut, jos Kennedy ei olisi kuollut Dallasissa
YDIN 1 / 2024 55 YTIMESSÄ Suomen itsenäistymisen jälkeen itärajan yli tuli paljon väkeä Suomen puolelle. Kirjoittaja Saara Paatero 100 vuotta sitten ITÄRAJAN YLITTÄJIÄ YDIN 1 / 2024 55 YTIMESSÄ. Vaikka vastaanotto oli vaihtelevaa, löysivät monet Suomesta uuden alun
Itä-Karjalan epäonnistunut kansannousu vuodenvaihteessa 1921 – 1922 lisäsi Suomeen tulijoiden määrää. E rityisesti suomensukuiset ihmiset lähtivät itärajan takaa Suomen puolelle, koska kokivat, että täällä voisi olla parempia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Itä-Karjalan alue joutui näinä sekavina vuosina monta kertaa sotatoimien kohteeksi. Suomen lisäksi muuttoa tapahtui moniin muihin Euroopan maihin. Muuttajat tulivat usein Suomeen Venäjän sekasortoisen tilanteen takia. Kotiseuturakkaus ja muistot menneestä säilyivät kuitenkin mielessä, joten ihan helppoa uuteen maahan sopeutuminen ei aina ollut. Usein jää kuitenkin huomiotta, että Suomeen tuli vuosina 1918 – 1922 yli kolminkertainen määrä pakolaisia verrattuna siihen joukkoon, joka siirtyi Suomesta Venäjälle itsenäistymisen jälkeen. Tätä on kuvattu hyvin esimerkiksi kaunokirjallisuudessa sekä tutkimuksessa. Tarton rauha solmittiin vuonna 1920 Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehittämiseksi ja rajan vahvistamiseksi. Historiankirjoituksessa ja -opetuksessa nostetaan esiin, miten suomalaisia siirtyi sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjän puolelle. Veronica Shenshinin tekemän raportin mukaan kaikkiaan vuosina 1917 – 1922 Venäjältä pakeni tai karkotettiin noin kaksi miljoonaa ihmistä. Monille rajan ylittäneille Suomi oli kuitenkin vain kauttakulkumaa, ja osa Venäjän sekasortoisia oloja pakenevista ihmisistä pyrki muualle Eurooppaan. Venäjällä oli tapahtunut vuonna 1917 kaksi vallankumousta, joista jälkimmäisen seurauksena maa päätyi sisällissotaan ja muuttui Neuvostoliitoksi 1920-luvun alussa. Koska rajavalvonta ei ollut erityisen tarkkaa, ei muuttoliikettä pystytty estämään, vaikka siihen pyrittiinkin erityisesti vuodesta 1919 lähtien. Toivo Nygårdin mukaan eniten pakolaisia tuli Suomeen Vienan ja Aunuksen alueelta. Katja Hyry on tutkinut jälkiä, joita Vienan pakolaiset ovat elämästään jättäneet. Pakolaisista on kirjoitettu myös useita muita kirjoja ja tutkimuksia, ja heistä voi lukea myös tuon ajan lehdistä. Nygårdin mukaan pakolaiset sai liik. Nygård on eri vähemmistöryhmiä koskevan historiantutkimuksen pioneeri, ja käsittelee nyt jo hieman vanhassa tutkimuksessaan aihetta laajasti ja monipuolisesti. Syitä oli useita. Syitä tähän muuttoliikkeeseen oli monia. YDIN 1/ 2024 56 YTIMESSÄ V uonna 1917 tapahtuneen Suomen itsenäistymisen jälkeen suhteet entiseen isäntämaahan, Venäjään, olivat vaikeat. Esimerkiksi Suomen sisällissota vuonna 1918, tulevien vuosien heimosodat sekä Venäjän sisäinen rauhattomuus vaikeuttivat suhteiden normalisointia. Monet olivat tyytymättömiä siihen, että Itä-Karjala jäi Neuvosto-Venäjän puolelle eikä Suomi voinut puuttua alueen asioihin. Venäläisiä tuli Suomen puolelle vuoden 1917 tapahtumien jälkeen
Karjalan Sivistysseuran mukaan Suomessa arveltiin olleen keväällä 1922 33 500 pakolaista, joista alle puolet oli taustaltaan venäläisiä ja yli puolet eli noin 18 500 heimopakolaisia. Tärkeässä roolissa olivat koulut, joissa yhteinen murre ja kulttuuri yhdisti muuttaneita. Siinä puolustettiin karjalaisia epäonnisen kansannousun jälkeen, mutta toisaalta kannustettiin heitä nousemaan jaloilleen vaikeasta tilanteesta huolimatta. L uvut karjalaisten pakolaisten määrästä vaihtelevat. Valtion pakolaisavustuskeskus aloitti toimintansa vuonna 1922. Suhtautuminen aiheeseen vaihteli, sillä monet lehdet olivat tuolloin hyvin voimakkaasti sitoutuneita erilaisiin poliittisiin aatteisiin. S uomi oli sisällissodan jäljiltä vaikeassa asemassa. Suhde venäläisyyteen säilyi kuitenkin vaikeana, ja venäläistä väestöä pyrittiin karkottamaan Suomesta. Huhtikuussa 1922 julkaistiin monessa lehdessä Karjalan Keskushallituksen julistus. Suomessa nähtiin nälkää. Monet palanneet päätyivät Neuvostoliitossa pakkotyöleireille. Tämä yhdisti monia pienempiä avustusorganisaatioita yhdeksi kokonaisuudeksi. Karjalaisten itsensä aloittama kansannousu vapaan Itä-Karjalan ja parempien olojen puolesta heikensi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä. Myös esimerkiksi Vapaa Karjala -lehdessä julkaistiin huhtikuussa 1922 kirjoituksia karjalaisten koti-ikävästä ja pakolaisten tilanteesta. Keskuspaikkana oli Viipuri, mutta toiminta-alueena lähes koko Suomi. Kuten monet muutkin asiat, oli Itä-Karjalan kysymys ja pakolaisasia osin luokkakysymys. Kirkolla oli hyvin suuri merkitys tuohon aikaan, ja 1920-luvun alussa myös karjalaiset pakolaiset otettiin toiminnassa huomioon. YDIN 1 / 2024 57 YTIMESSÄ keelle politiikan, nälän ja pelon yhteisvaikutus. Vuonna 1919 perustettiin kuitenkin ensimmäinen valtion tukema avustuskomitea auttamaan inkeriläispakolaisia. Tulijoista uutisoitiin varsin säännöllisesti eri lehdissä etenkin vuonna 1922. Suomeen saapuneita pakolaisia kannustettiin opiskelemaan. Tässä vaiheessa heimoaate nähtiin esimerkiksi työväestön sanomalehdissä porvariston asiaksi. Tämä yhteisöllisyys myös lievitti koti-ikävää. On kuitenkin hyvä huomata, että yli 4 000 henkeä muutti takaisin Itä-Karjalaan jo vuonna 1922, ja tulevinakin vuosina oli paluumuuttajia. Lehdissä ilmoitettiin kuinka monta tulijaa tuli aina rajan yli tai millaisia ratkaisuja etsittiin heidän auttamisekseen. Välillä taas uutisoitiin toimenpiteistä, joita tehtiin pakolaisten hyväksi. Metsäsissien vastarinnan romahtaessa he alkoivat siirtyä Suomeen päin, jolloin Suomi tiukensi rajavalvontaa. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi Max Engman.. Suomessa toimi myös amerikkalaisia avustusjärjestöjä
Sadan vuoden takainen tilanne oli kuitenkin niin liikkumiskuin viestintämahdollisuuksien suhteen hyvin erilainen kuin nykyinen. Oikeasta toimintatavasta ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä eikä jatkosta tietoa. Rajan ylittäjät ovat taustoiltaan erilaisia ja Suomen reaktio on erilainen. Molemmilla kerroilla maiden välinen raja sulkeutui. YDIN 1/ 2024 58 YTIMESSÄ V iime syksynä ja kuluneena talvena itärajan tilanteesta on ollut jälleen paljon keskustelua. Tämä on saanut Suomen sulkemaan rajan. Yksittäiset kriisit vaikuttavat kovin poikkeuksellisilta, mutta laajemmalla tarkastelulla voi huomata muuttoliikeilmiön laajuuden. Pitkä itärajamme ei ole yleisestikään Suomelle aina helppo aihe, mutta nyt tilanne on kriisiytynyt. LUKUVIHJEITÄ Katja Hyry: Meistä jäi taas jälki – Miten Vienan pakolaiset etsivät paikkaansa, kertoivat kokemastaan ja tulivat kuulluiksi 1900-luvun Suomessa (2011). Yhteistä on kuitenkin vaikea suhde itäiseen yksinvaltaiseen naapuriin. Nykyistäkin tilannetta voi tarkastella osana laajempaa itärajaan liittyvää pakolaiskysymystä ja liikkuvuutta. Monet tulijat olivatkin suomensukuisia. Silloinkaan kaikki eivät suhtautuneet asiaan samalla tavalla, ja ennakkoluuloja esiintyi. Suomi onkin tulkinnut Venäjän päästäneen ihmisiä rajalle häirintäja painostustarkoituksessa. Toivo Nygård: ItäKarjalan pakolaiset 1917 – 1922 (1980).. Tämä onkin historiantutkimuksen tärkeä tehtävä. Osa ihmisistä on nytkin jatkanut matkaansa eteenpäin Suomen kautta muihin maihin. Esimerkiksi Seija Jalagin on todennut vuonna 2021 artikkelissaan Pelon ja toivon rajalla, että ”Euroopassa lainehtiva julkinen keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista haastaa historiantutkijoita asettamaan tämänhetkisen tilanteen laajempiin ajallisiin ja alueellisiin yhteyksiin”. Samalla voi huomata, että pakolaisuutta on ollut pitkin 1900-lukua ja osana monia vuosisadan kriisejä. Matkustamisen helpottuminen ja toisaalta myös Venäjän aktiivinen toiminta ovat vaikuttaneet liikkumiseen. Se katkaisi tiiviin yhteydenpidon rajan yli. Nykyisin tulijat ovat pääosin kolmansien maiden kansalaisia alueilta, joilla on erilaisia kriisejä. Monet pakolaiset myös muuttivat sukunimensä suomalaiseksi. Esimerkiksi murre ja ortodoksinen uskonto herättivät suomalaisissa vierastusta. Yhteistä on kuitenkin tavallista suurempien joukkojen siirtyminen rajan yli. Rajaa myös vartioidaan aiempaa tarkemmin. Vertailu sadan vuoden taakse osoittaa, että kyseessä ovat hyvin erilaiset tilanteet. Veronmaksajien rahoilla elämisestä syyttämisestä ja nimittelystä jäi tuolloin monille pitkäkestoisia ikäviä muistoja. Sata vuotta sitten koettiin, että kyse oli heimoveljistä, joita piti auttaa. Venäjän puolella saattaa olla edelleen merkittäviä määriä ihmisiä, jotka pyrkivät Suomeen. Tarkastellessa menneitä ilmiöitä voi nähdä nykyisiäkin tarkemmin. S ata vuotta sitten vallinneen tilanteen vertaaminen nykyiseen eroaa monessa asiassa. Ehkä myös suomalaisten hämmennys tilanteessa on yhteistä, vaikka saamme nykyisin aiheesta hyvin ajantasaista tietoa median tai sosiaalisen median kautta
HILLITÖN, Pedro Hietasen pitkä ura oli ainutlaatuinen, mutta poikkeuksellinen oli Pedrokin. Juttu kiteytti jo ingressissä, mistä Hietasen uralla oli kyse – se oli paitsi pitkä, myös ainutlaatuisen monipuolinen: ”Heikki ”Pedro” Hietanen on tehnyt musiikkia samalla tarmolla maan alla, kulissien takana ja kansakunnan kaapin päällä. Kirjoittaja Pasi Kostiainen humaani & HUMORISTI K un pave maijanen kuoli, soitin Pedro Hietaselle. Vaikka Maijanen ja Pembroke olivat poistuneet, oli jäljellä satoja ihmisiä, joiden kanssa viiksekäs, viime vuosikymmeninä aina mustiin pukeutunut herrasmies oli tehnyt yhteistyötä. Oli paljon ihmisiä, joille soittaa, sillä Pedro teki suomalaisessa musiikkimaailmassa poikkeuksellisen pitkän, liki 60-vuotisen ammattiuran. Soitin Janne Flinkkilälle. Itsenäisyyspäivänä 2023 Pedro Hietanen kuoli. Hän teki 2019 Yleisradiolle niin hienon Pedro Hietanenhenkilökuvan, että Pedro kehui sitä myöhemmin useasti. Hänen persoonassaan yhdistyy säntillinen työläinen ja kuriton anarkisti.” YDIN 1 / 2024 59 YTIMESSÄ. Kun Jim Pembroke kuoli, soitin Pedro Hietaselle. Hän on pitkän linjan musiikkitoimittaja kuten minäkin
Vakava sairaus oli vienyt miehen 74-vuotiaana. YDIN 1/ 2024 60 YTIMESSÄ. Haben sie benzin?“ Vitsi naurattaa edelleen, 40 vuotta sitä itse ihmisille ihmiskokeen tavoin kerrottuani. Siksi kirjoitan tähän henkilökohtaisia hajamuistoja hänestä. Miten hän tuohon vinoon katseeseen pystyikään. T ein pedrosta useita lehtijuttuja 1980-luvulta lähtien. Se opetti minulle vinon ja tarkan katseen, jollainen Pedrolla maailmaan oli. a. helmikuuta 2024. Hän oli myös arvokas lähde aikalaistapahtumiin suomalaisessa musiikkielämässä 1960-luvulta lähtien. Olihan hän julkisuuden henkilö, joka kutsuttiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle neljästi. Hänen tarinointinsa on tunnettua, mutta minulle erityisesti Pedro oli paitsi muistotai syntymäpäiväjuttujen kommentaattori, myös eri aikakausien musiikillisten motiivien avaaja. Kehuimme Pedron humaania, oikeudenmukaisuuteen pyrkivää luonnetta. Kohtasin häntä satunnaisesti muutoinkin. Hän suhtautui ihmisiin tasa-arvoisesti – kuvaavaa, etten ole koskaan kuullut keneltäkään koskaan ilkeitä tai katkeria juttuja Pedrosta. Mutta nyt Pedron tekemisistä piti puhua imperfektissä. En, vaikka hän ei ollut mikään alituinen myötäilijä, vaan omanarvontuntoinen ammattilainen, oli kyse sitten työstä muusikkona, säestäjänä, sovittajana, yhtyeen johtajana, kapellimestarina, tv-ohjelman musiikkivastaavana, levy-yhtiön tuotantopäällikkönä, radiotai tv-koomikkona, Ruisrockin juontajana… ja varmasti luettelosta unohtuu joku hänen ammatillisista rooleistaan. Siinä Pedro kertoi vitsin miehestä, joka saksaa opiskeltuaan matkusti Saksaan. L ukiovuosiini 1980-luvun alkupuolella osuu kaksi muistikuvaa Pedro Hietasesta. Lyhyen ajan sisällä on menetetty kaksi merkittävää suomalaisen musiikkielämän kokemusasiantuntijaa, kun Jussi Raittinen kuoli 13. Mies ajoi huoltoasemalle ja kysyi:”Sprechen Sie Deutsch. Hän oli varmasti maailman ainoa muusikko, joka oli ollut samalla keikalla Olavi Virran ja Tapio Rautavaaran kanssa, soittanut Wigwamin kanssa progressiivista rockia Amsterdamin Paradisossa ja laulattanut jättiyleisöä suorassa ruotsalaisessa Allsång på Skansen -tv-lähetyksessä m. Nummisen kanssa. Ensimmäinen oli radiohaastattelu yle:n Rockradiossa. Naurahdimme haikeasti hänen huumorilleen, ja sovimme tapaavamme Pedrosta puhuen. Pedro oli mainiota seuraa niin livenä kuin luurissakin. Joskus soittelimme ilman varsinaista jutuntekoa. Hän oli absurdin ystävä ja absurdin taitaja. Heikki Kalevi Hietasen, jota Dave Lindholm keksi kutsua meksikolaistyylisten viiksien takia Pedroksi, elämä tai edes työ musiikin parissa ei mahdu yhteen kirjoitukseen. Ja tietysti Pedrosta on muistoja ja kokemuksia musiikinkuluttajan ja median seuraajan näkökulmasta. Ne paljastakoot osatotuuksia, jotka tuskin muodostavat Pedrosta täydellisen skarppia kuvaa, mutta toivottavasti kuitenkin tunnistettavan otoksen
Ja toki vallitsevia rakenteita sai joskus ravistella hillittömyyden nimissä ihan muuten vain. En ollut täysi-ikäinen, joten musiikin perässä mentiin mihin tahansa – vaikka pankkikonttorin avajaisiin. T oinen kokemus liittyi live-keikkaan, jonka näin Vantaan Tikkurilassa ehkä 1983 tai 1984. Monta roolia, monta näkökulmaa. Ystävykset kertoivat juttuja vaikkapa hullusta Velipuolikuun jälkeisestä juhannuksen rumbasta 1983, jolloin keikalta toiselle lennettiin helikopterilla ja kommentoivat myös 2010-luvun erikoisia ilmiöitä vedet silmissä nauraen. Varsinkin, jos siellä oli esiintymässä duo m. Nummisen kanssa) ja kulissien takana (esimerkiksi työ levy-yhtiössä). Siellä, ahtaassa pankin konttorissa Pedro haitareineen ja m. Siellä he valitsivat asut seuraavaan Hei hulinaa tai Hui helinää -ohjelman suoraan lähetykseen, jossa he improvisoivat sketsiviihdettä ja esittivät musiikkivideoita. Ehkä kyse oli siitä, että juuri tasa-arvoisesta ja ymmärtävästä lähtökohdastaan hän näki inhimillisissä heikkouksissa koomisuutta. a. Nummisen ja Pedro Hietasen musiikki elää. He olivat yhdessä tehneet mahtavia juttuja lapsille ja aikuisille, ja Pedro oli ajankohtainen ja ihailtu hahmo Velipuolikuu-tv-suosikin musiikin sovittajana ja ruutukasvonakin. a. a. Humoristien silmä havainnoi tarkasti ja ajatus toimi kuin terävä veitsi. Kun 2012 julkaistiin cd-levyinä viimeiset julkaisematta jääneet yle:n Yömyöhä-radiohupailut Peteliuksen kanssa Serpien kylässä -nimellä, vain vähän oli muuttunut. Pian kaksivuotias lapsenlapseni rakastaa ikivihreää rallatusta Kuinka saisin rikki kookospähkinän. banjoineen soittivat hienon pikkukeikan. a. Kuten Flinkkilä kirjoitti, Pedro oli niin kansakunnan kaapin päällä (hyväksytty yhteiskunnan jäsen taiteilijaeläkkeineen), maan alla (underground-keikat muun muassa m. T ein ensimmäisen haastattelun Pedron kanssa 1980-luvun lopulla Ilta-Sanomiin. Mille naurettiin, sitä en muista. Turhantärkeily, nousukasmaisuus, sotahulluus… milloin mikäkin sai kyytiä. Mutta m. Vaikka hän teki Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa rankkaakin huumoria Hei hulinaa ja Hui helinää -tv-ohjelmissa sekä Yömyöhä-radio-ohjelmissa, sen pohjana oli useimmiten vankka oma moraalikäsitys. YDIN 1 / 2024 61 YTIMESSÄ. Se oli hauska keikka, tuli naurettua enemmän kuin juttukeikoilla yleensä. Mainittakoon, että keikan jälkeen tuo liikerakennus on purettu, Suomen valuutta on vaihtunut markasta euroksi ja koko suomalainen 1980-luvun pankkipaletti on kadonnut – ei sillä, että muistaisin, minkä lopahtaneen pankin konttorin avajaiset olivat, hop:n, Skopin vai jonkun muun. Hän ja Pirkka-Pekka Petelius veivät kuvaajan ja minut mtv:n puvustoon. Ehkä tärkeämpää on, että muistan, että naurettiin. Numminen ja Pedro Hietanen
Nyt talvella 2024 tuota kiertuetta muistelee haikeudella. Tai siitä, kuinka Rytmiin tekemässäni Pink Floyd -lehtijutussa Pedro oivallutti minut ja toivottavasti lukijatkin kuulemaan David Gilmourin poikkeuslahjan: hän soittaa kitarallaan lähinnä blues-asteikon perusääniä, mutta lataa niihin uskomattoman voiman ajoituksellaan. Suoraa lähetysaikaa, jonka aikana voi sattua kaikenlaista. YDIN 1/ 2024 62 YTIMESSÄ. Mitä vampyyri tilaa ravintolassa. Vai oliko punchlinessä vielä pedromainen lisäkierre. Varsinkin kiireisimpinä vuosina vielä 2000-luvullakin päällekkäin oli monta projektia yhtä aikaa: keikkailua Nummisen kanssa, Ritva Oksasen esitysten suunnittelua ja säestämistä, Iitin musiikkijuhlien isännöintiä, tv-töitä ja satunnaisia keikkoja – sellaisina on pidettävä huumorijuttuja Peteliuksen kanssa sekä myös Wigwamin viimeiseksi jäänyttä kiertuetta 2018. Ja sattuikin, mutta roiskimisen kokonaisuutena syntyi suomalaisen huumorin klassikkotuote, kestävää kulttikamaa siinä missä Velipuolikuu oli ollut yhtenäiskulttuurissa eläneen Suomen ilmiö. Enää ei voi kysyä. Tai siitä kuinka hän hankki monet mustista vaatteistaan tyylinerona tunnetulta muusikkotoveriltaan Remu Aaltoselta. P aljon olisi kerrottavaa. Wigwamin jäsenistä ovat sen jälkeen kuolleet Pembroke, Maijanen, kosketinsoittaja Esa Kotilainen ja Pedro. Litran kokista. Muun muassa siitä, kuinka tärkeänä Pedro piti omaa Pedro’s Heavy Gentelemenkokoonpanoaan ja sille luomiaan hillittömiä yhdistelmiä (esimerkiksi suomea taitamaton Peps Persson laulamassa Taljankan slaavilaista Huopikkaat-hittiä reggaeversiona). Miten hyvältä Wigwam kuulostikaan, kun se herätti henkiin 1970-luvun mestariteoksensa! Kun esimerkiksi Helsingin Kulttuuritalossa soivat Nuclear Nightclubin biisit, mieleen saattoi tulla, ettei olisi ollut suuri vääryys, jos aikanaan solmittu levytyssopimus Virginin kanssa olisi tuonut yhtyeelle – kosketinsoittajanaan Pedro Hietanen – kansainvälistä menestystä. Mahtavaa, että niin mtv kuin yle:kin ovat aikanaan antaneet niin vapaat kädet huumorintekijöille. Tilasiko vampyyri sittenkin Coca-Colaa. Kuulostaa helpommalta kuin käytännössä onkaan. Söimme tammikuussa Jannen kanssa aamiaisen, jolloin oli yksi puheenaihe ja hänen kauttaan iso osa koko suomalaisen musiikki-, kulttuurija viihde-elämän kenttää. Me molemmat olimme kuulleet Pedron vitsin, jollaisia hän kertoi toimiessaan aikanaan pitkään Ruisrockin juontajana – ja joka vuosi hän kertoi yhden vitsin festarin kuluessa monta kertaa. Mutta näistä ja paljon muusta Janne Flinkkilä varmasti kertoo elokuussa 2024 julkaistavassa Pedro-kirjassaan. K äsittääkseni pedro keskittyi vain harvoin yhteen hommaan kerrallaan
Kirjoittaja Teemu Vaarakallio Ekologinen turvallisuus YDIN 1 / 2024 63 YTIMESSÄ. – HITTI VAI?HUTI. Ekologinen. turvallisuuskäsityksemme. tosissaan. turvallisuus?haastaa. ottamalla?turvallisuuden
Ensimmäinen ja intuitiivisin käsitys turvallisuudesta on sen kansallinen muoto, joka edelleen dominoi ilmastonmuutoskeskustelua perinteisissä turvallisuusinstituutioissa sekä mediassa. Queenslandin yliopiston apulaisprofessori Matt McDonaldin yli vuosikymmen mittainen tutkimus havainnollistaa kansallisen-, kansainvälisen-, inhimillisenja ekologisen turvallisuuden lähestymistapojen eroja, ilmastonmuutos esimerkkinä. Siksi yhä useampi kyseenalaistaa tämän turvallisuusnäkökulman hyödyllisyyden ekologisten kriisien voimistuessa. Fossiilisten polttoaineiden mahdollistama energian lisäys ja lisäenergian käyttö luonnonvarojen muuntamiseen taloudellisiksi hyödykkeiksi on johtanut kiihtyvään kulutukseen, jonka seurauksena lisääntyneet ympäristöhaitat ovat murentaneet turvallisuustutkimuksen staattiseksi olettaman biofyysisen kehyksen. YDIN 1/ 2024 64 YTIMESSÄ. Ekologisen turvallisuuden keskeisenä ajatuksena on haastaa turvallisuuden valtiokeskeisyys ja siirtää turvallisuuden fokus ympäristötuhoa tuottavasta rakenteesta ekologian itsensä turvallisuuteen. U ppiniskaisesti valtioon ja kansainväliseen järjestelmään viitannut ja toissijaisesti inhimillisen hyvinvoinnin mahdollisuuksia pohtinut turvallisuuskeskustelu on ympäristökriisissä. Tästä näkökulmasta ilmastonmuutos ymmärretään pääasiassa kansallisena turvallisuuskysymyksenä, jossa muutettu ilmasto uhkaa pahimmillaan valtion suvereniteettia ja sen perustana olevaa kansaa, esimerkiksi lisääntyvien konfliktien, muuttoliikkeiden tai energian ja puolustustarvikkeiden saannin vaarantumisen seurauksena. Kylmän sodan myötävaikutuksella syntyneelle turvallisuustutkimuksen tieteenalalle on ollut ominaista olettaa muuttumaton ekologinen ympäristö turvallisuusteorioidensa perustaksi. Kuitenkin ne ovat juuri niitä tekijöitä, jotka ovat tuottaneet yhä turvattomamman ympäristön. Näistä lähtökohdista ilmastonmuutoksen vastauksissa korostuvat usein sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutoksen ilmenemismuotoihin, mikä vallitsevan taloudellisen rakenteen takia tarkoittaa väistämättä kompromisseja ilmastonmuutoksen juurisyihin puuttumisessa. Yhtenä vastauksena turvallisuuskäsitysten puutteisiin on tarjottu ekologisen turvallisuuden käsitettä. Suomessakin laajasti huomiota saanut ympäristöturvallisuus on pyrkinyt laajentamaan turvallisuuden alaa tutkimalla biosfäärin ja fysikaalisten ilmiöiden roolia osana kansainvälisiä ja kansallisia konflikteja, kriisejä ja riskejä. Muun muassa Ulkopoliittinen instituutti sekä vuonna 2023 Ilmastoturvallisuusfestivaalin järjestäneet Sadankomitea sekä Initiative for a Safer Climate -verkosto ovat olleet avaamassa ympäristöturvallisuuden lähestymistapoja laajemmalle yleisölle keskittymällä erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja uhkiin. M yös ympäristöturvallisuuden ensisijainen huolenaihe perinteisen turvallisuuden tavoin on ollut valtioiden suvereniteetti ja kansainvälisen järjestelmän tasapaino
Kun otetaan huomioon ylikuluttavien ihmisyhteisöjen erityinen rooli ekologioiden turvattomuudessa sekä ihmisyhteisöjen väliset epäsuhdat riskeissä ja varautumiskyvyissä, tulee määritelmä lähelle ympäristöoikeudenmukaisuuden peruskäsitteistöä. Huolen ulkopuolelle jäävät kuitenkin helposti tulevat sukupolvet sekä toislajiset eläimet. E kologisen turvallisuuden pyrkimys haastaa kansallisen-, kansainvälisenja inhimillisen turvallisuuden lähestymistapojen puutteet perustuu koko biosfäärin turvallisuuden ensisijaistamiseen. YDIN 1 / 2024 65 YTIMESSÄ. Ekologinen turvallisuus siis sijoittaa ihmiskunnan täysin riippuvaiseksi ja upotetuksi ekologiaan, pyrkien ylittämään ’ihmisen’ ja ’luonnon’ dualismin: olemme osa luontoa ja se on osa meitä. Poliittisen maantieteen tutkijan Jon Barnettin mukaan turvallisuuden lähestyminen ekologian näkökulmasta tarkoittaakin ajattelemista kokonaisuutena osien sijasta. Inhimillisen turvallisuuden näkökulma asettaa puolestaan ihmisen tai ihmiskunnan hyvinvoinnin keskeiseksi ilmastoturvallisuuden huoleksi. Varhaisessa vaiheessa ekologisen turvallisuuden viitepisteen ajateltiin olevan ekologinen tasapaino. Jos kyseessä ei olekaan ongelma, vaan pikemminkin oire ja vääjäämätön lopputulos epäoikeudenmukaisista globaaleista poliittis-taloudellisista rakenteista, kohtaamme ilmeisten eettisten ongelmien lisäksi näkökulmaan sisäänrakennetun ristiriidan, jossa se pyrkii turvaamaan ongelman aiheuttaneen järjestyksen. K ansainvälisen turvallisuuden näkökulma korostaa taas yksittäisen valtion sijasta kansainvälisen järjestelmän pysyvyyttä, mikä ilmastonmuutoksen luonteen vuoksi edellyttää sopeutumisen ja varautumisen lisäksi myös päästöjen hillintää ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Dennis Piragesin mukaan ekologinen turvallisuus muodostuu neljästä eri tasapainotilasta: paljon kuluttavien ihmisyhteisöjen ja luonnon uusiutumiskyvyn, ihmisyhteisöjen ja patogeenien, ihmisyhteisöjen ja toislajisten eläinten sekä kasvien ja ihmisyhteisöjen välisestä keskinäisestä tasapainosta. Tämä diskurssi huomioi sekä päästöjen vähentämisen että ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi eettiset näkökohdat, ja kannattaa ihmisten laajempaa osallistumista itseään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Koska yksikään valtio ei ole omaksunut inhimillistä turvallisuutta omaksi kansalliseksi politiikakseen, vaan rajannut sen yksinomaan ulkopolitiikan työkaluksi, on myös lähestymistavan implisiittinen politiikka altis epäilykselle. cop-taaperruksen alleviivaamien kansainvälisen yhteistyön käytännöllisten haasteiden lisäksi näkökulman oletus ilmastonmuutoksesta ratkaistavissa olevana ongelmana on saanut kritiikkiä. Pääasiassa kriittisessä turvallisuustutkimuksessa, kansalaisliikkeissä ja -järjestöissä sekä viime aikoina yhä useammin myös ajatushautomoissa puntaroitu ekologinen turvallisuus viittaa elämään jossain ihmisyhteisöjen, valtioiden ja kansainvälisten instituutioiden alapuolella, niiden perustana. Mutta mitä tarkalleen ottaen tarkoitamme halutessamme turvaa biosfäärille
Inhimillisen turvallisuuden näkökulma taas vastuuttaa yhteisöjä ratkaisemaan omin toimin sellaisia haasteita, joiden syyt voivat olla kaukana omasta elinympäristöstä. O lipa dualismia sitten ylitetty tai ei, tuottavat ja oikeuttavat poikkeavista turvallisuuden lähestymistavoista virtaavat erilaiset diagnoosit erilaisia prognooseja. Koska ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii vähintään globaalia yhteistyötä, resurssien uudelleenallokointia ja vastuuseen liittyvien kysymysten systemaattista käsittelyä sekä todennäköisesti ei-inhimillisen luonnon arvon tunnustamista, on yksinomaan ulkopoliittiseksi työkaluksi typistyvä inhimillisen turvallisuuden ratkaisukeskeisyys ongelmissa hahmotellessaan eristetyille yhteisöille perustuvaa turvallisuutta rajattomissa ympäristökriiseissä. Uusi fokusoituminen on perusteltu. Pahimmillaan kansallisen turvallisuuden näkökulma johtaa ympäristöongelmien kiihdyttämiseen varautumisen nimissä. Vaikka Fagan lukee syvä-ekologista kirjallisuutta valikoivasti, kritiikki on arvokas. Se kiinnittää huomiomme siihen, milloin ekologiaan vetoaminen on tosiasiassa sinällään realistisempi liike ihmisen ja hänen instituutioidensa jatkumon takaamiseksi, ja milloin aidosti radikaali vaatimus tunnustaa kaiken elämän yhtäläinen arvokkuus. Kansalliseen turvallisuuteen keskittyvä ilmastoturvallisuus on aina vaarassa tulla kaapatuksi maanpuolustuksen instituutioihin, joiden kyvyt ratkoa ympäristöongelmia ovat ilmeisen riittämättömät. Kansainvälisten yhteisöjen pyrkimykset turvata ympäristö ohittavat useimmiten ympäristökatastrofien syyt, mistä hyvänä esimerkkinä toimii eu:n pohdinta siitä, voisiko se tehdä aseellisen väliintulon Etelä-Amerikassa ehkäistäkseen Amazonin metsäkatoa, vaikka eu:n rajojen sisäinen lihatalous on yksi metsäkadon tärkeimmistä ajureista. YDIN 1/ 2024 66 YTIMESSÄ. Toisaalta ekologisesta turvallisuudesta käyty keskustelu on saanut osakseen kritiikkiä siitä, ettei se tavoitteistaan huolimatta aseta ekologiaa tärkeimmäksi suojeltavaksi. Esimerkiksi tutkija Madeleine Fagan on kirjoittanut, että nykymuodossaan edes ekologinen turvallisuus ei ylitä ihmisen ja luonnon dualismia tai aseta ekologista turvallisuutta itseisarvoiseksi lopputulokseksi, vaan alentaa ekologisen hyvinvoinnin inhimillisen turvallisuuden välineeksi. Kuitenkin kritiikki jo nyt menetetystä tasapainotiloista ja luonnon inhimillisyydestä on johtanut viitepisteen siirtymiseen biosfääristä ja ekologisista tasapainotiloista kohti ekologisten järjestelmien resilienssiä, globaalista kohti paikallisuuksia. Koska kansainvälisen järjestelmän näkökulma nojaa suvereeneihin kansallisvaltioihin ja näiden jatkuvuuksiin, koskevat samat riskit myös tätä näkökulmaa
Kuten ekologisen turvallisuuden käsite osoittaa, ei turvallisuutta löydetä ‘jostain tuolta’ sellaisenaan, vaan sitä tehdään ja tuotetaan poliittisesti juuri tässä. E kologinen turvallisuus käsitteenä on poikkitieteellinen ja haastava, eikä tämä liity pelkästään sen uutuuteen. Lisäksi kriisin juurisyihin kaivautuminen paljastaa egosentristen patologioiden merkityksen kriisin jatkuvuuksissa ja muiden turvallisuuksien sisäänkirjoitetuissa säännöissä. Se tarjoaa toimijoille systemaattisen käsitteistön ekosysteemien tunnustamiseen metakykynä selviytymiselle ja turvallisuudelle. E kologiseen turvallisuuteen nojaavan turvallisuuspolitikan painopiste on proaktiivisissa ja radikaaleissa toimenpiteissä ympäristön muutosten laajuuden ja vakavuuden minimoimiseksi ja ekosysteemien jatkuvuuksien varmistamiseksi. Koska turvallisuudelle on sekä määritelmältään että käytännöiltään ominaista asettaa yhteiskunnallisia kysymyksiä tärkeysjärjestykseen, voi turvallisuudesta käytävän poliittisen kamppailun nähdä perustellusti keskeisenä kaikissa sellaisissa kysymyksissä, joiden keskiössä on pelkän hallinnoinnin sijasta poliittiset valtasuhteet ja niiden muuttaminen. Ekosysteemien monimutkaisuus, niiden keskinäinen riippuvuus, ajallisuudet ja epävarmuudet edellyttävät kuitenkin joustavia vastauksia ja varoittavat lineaaristen, determinististen lähestymistapojen mahdottomuudesta. Koska erityisesti jälkimmäistä on globaalin pohjoisen valtioissa vähän, on luonnollista, että ekologisen turvallisuuden käsitteistöä ja praktiikkaa kehitetään pääasiassa valtion ulkopuolella ja sen varjoissa. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että myös turvallisuuden sisältö on poliittisen kamppailun alaa. Ekologinen turvallisuus sijoittaa turvallisuuden ja vakauden biosfäärin sisään ja solukkoihin. YDIN 1 / 2024 67 YTIMESSÄ. Ekologinen turvallisuus onkin kenties hyödyllisimmillään muotoillessaan turvallisuuskeskusteluun kriittisen tulokulman, joka asettaa ekologiset jatkuvuudet elämän ja politiikan ennakkoehdoksi. Ekologinen turvallisuus keskittyy siis hyvin voimakkaasti kriisin juurisyihin. Turvallisuuskin on siten historiallista, kuten esimerkiksi filosofi-poliitikko Senecan määritelmä turvallisuudesta kuolemana havainnollistaa. Vaikka ‘turvallisuus’ vaikuttaa tänä päivänä lähinnä estävän monien tärkeiden ympäristöön ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien kamppailujen etenemistä, on turvallisuus täällä jäädäkseen. Se vaatii kykyä ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutukset turvallisuuteen laajemmin kuin nyt hegemoniset turvallisuuskäsitykset sallivat, ja edellyttää halua myöntää ongelman juurisyyt. Silti myös ekologisen käsitteen normatiivinen lupaus oikeasta’ ja ‘paremmasta’ vaikuttaa toistaiseksi jääneen sattuman varaiseksi, kun sen oletettuja vastauksia ei ole kyetty yhdistämään järjestelmällisesti teoreettisiin ja ympäristöliikkeiden artikuloimiin käytännön vaateisiin ilmasto-oikeudenmukaisuuden luonteesta. Ensisijaisesti on pyrittävä lopettamaan ne toimet, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja muita ekologista kestävyyttä rapauttavia prosesseja
. Sitä rakennetaan kotona, koulussa, työpaikalla ja kahvipöytäkeskusteluissa. Työpajojen tarkoituksena on tukea nuoria, jotka haluavat toteuttaa oman solidaarisuushankkeen ja hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoilta. Vaikka jotkut äänet pääsevät yhteiskunnassa enemmän kuuluviin kuin toiset, rakennetaan rauhaa kaikkialla yhteiskunnassa jatkuvasti. Rauhaa syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sovinnon, ymmärryksen ja perusoikeuksien toteutumisen kautta. YDIN 1 / 2024 68 KOLUMNI. Rauhankasvatusinstituutin ja Opetushallituksen Toiveista totta -työpajoissa ovat alkuvuodesta korostuneet osallisuuden, anteeksiannon sekä kulttuuriperinnön vaalimisen teemat. N uorten kanssa käytävän dialogin vahvistaminen vaatii intersektionaalista lähestymistapaa ja rakenteellisten haasteiden tunnistamista, mutta myös ruohonjuuritason työtä. Rauhankasvatusinstituutissa. Jotta julkinen keskustelu säilyy moniäänisenä, on nuorten osallisuutta vahvistettava yhteiskunnan jokaisella osa-alueella. Osallisuus ei ole vain mukanaoloa, vaan aktiivista kuuntelua, keskustelua ja keskinäistä oppimista. M ilitarismin ja kovan turvallisuuden sävyttämässä julkisessa keskustelussa on tällä hetkellä liian vähän tilaa moninaisille rauhanäänille. Jokainen meistä voi pohtia, miten edistää osallisuutta omassa yhteisössä entistä yhdenvertaisemmin ja tavoitteellisemmin. Rauha edellyttää merkityksellistä osallistamista ANSA KILPELÄINEN Kirjoittaja?on?nuorempi?suunnittelija. Toiveista totta -työpajoihin osallistuneiden nuorten projektiideoista nousi esiin tarve inklusiivisemmalle osallistamiselle, rauhantaitojen kehittämiselle sekä solidaarisuuden edistämiselle niin taiteen, kansalaisvaikuttamisen kuin anteeksiannon kautta – näitä aloitteita on tärkeää tukea, sillä rauhan puolelle on asetuttava yhdessä. N uorten toiveita ja visioita rauhanomaisesta ja solidaarisemmasta yhteiskunnasta on tuettava entistä aktiivisemmin
70 JUHANA UNKURI Brando – legenda jo eläessään / 74 TEEMU VAARAKALLIO Haloo, kuuleeko FBI. / 76 JUHANI TOLVANEN Heil Hitler, meil Kosola, muil Mussolini! / 78 MAIJALIISA MATTILA Venäjä halkaisee sydämen / 81 JENNY KANGASVUO Ihmiset käsitteiden takana / 84 VILLE ROPPONEN Venäjällä suomalais-ugrilaisten ja luontosuhteen jäljillä / 87 Kirja-arviot / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Tervetuloa takaisin!/ 96 HANNA WASS Sukupuolittunut blokkipolitiikka tarjoaisi vaihtoehtoja vaaleihin / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
YDIN 1 / 2024 70 YDINKOKEMUS Kirjoittaja Juhana Unkuri Tähtipölyä leijaili Brandon vieraillessa Suomessa Unicef-lähettiläänä Brando – legenda jo eläessään M arlon brando, yksi elokuvahistorian valovoimaisimmista ja merkittävimmistä näyttelijöistä kunnostautui myös ihmisoikeustaistelijana ja poliittisena aktivistina. Voi jopa sanoa, että hän koki maailmassa esiintyvän vääryyden henkilökohtaisena loukkauksena. Pian Kingin huhtikuussa 1968 tapahtuneen murhan jälkeen Brando ilmoitti. P rotesti ei ollut jälkikäteen pohdittuna yllätys, sillä Brando oli ollut jo pitkään aktiivinen ihmisoikeusasioissa. – Monet vähemmistöt olivat Brandolle sydämen asia, hän otti epäkohtiin usein julkisesti kantaa ja arvosteli myös Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. Huhtikuun 3. Lavalle noussut nuori nainen, Sacheen Littlefeather kertoi gaalayleisölle ja katsojille ympäri maailman Brandon kieltäytyvän vastaanottamasta parhaan miespääosan Oscaria, Kummisedän Vito Corleonena. Hän oli taistellut Amerikan intiaanien rinnalla hallituksen reservaattipäätöksiä vastaan ja osallistunut kalastusoikeusmielenosoituksiin. Lisäksi Brando halusi kiinnittää huomion ajankohtaiseen Wounded Kneen -valloitukseen. Puheenvuoro sai juhlayleisöltä enimmäkseen suosionosoituksia sekä jonkin verran buuauksia. Syynä oli, että Hollywood-tuotannoissa oli syrjitty alkuperäkansoja ja heistä oli annettu vääristynyt kuva. päivä hänen syntymästään tulee kuluneeksi sata vuotta. Brandon (1924 – 2004) ehkä merkittävin tai ainakin eniten huomiota saanut yhteiskunnallinen kannanotto nähtiin vuoden 1973 Oscar-gaalassa. Tietokirjailija, vapaa toimittaja Pauli Jokisen mukaan amerikkalaisnäyttelijä hyödynsi läpi elämän arvostettua asemaansa taistellessaan vähäosaisten puolesta. Brando ystävystyi monien ihmisoikeustaistelijoiden, esimerkiksi James Baldwinin ja Martin Luther Kingin kanssa, ja osallistui aktiivisesti amerikkalaiseen kansalaisoikeusliikkeeseen
Pulkkinen tekivät vuonna 2011 Marlon Brando tuli Suomeen -dokumentin. P. Tämän jälkeen mustien avustajien tilanne korjaantui, Jokinen kertoo. – Länteen pyrkivän itäisen maan ja amerikkalaisen supertähden, poliittisesti ja kulttuurisesti mukautuvan maan ja kapinallisen näyttelijän sekä gaalaloiston ja nälänhädän kohtaaminen herätti niin paljon kiehtovia jännitteitä, että kaikki tiedonpalaset Brandon vierailusta tuntuivat lisäävän ymmärrystä sekä Suomesta että Brandosta. – Auton silloinen omistaja suostui mukaan kuvauksiinkin. YDIN 1 / 2024 71 YDINKOKEMUS luopuvansa Tilinteko-elokuvan pääroolista voidakseen omistautua kansalaisoikeusliikkeelle. Pulkkinen ja Kuosmanen löysivät Brandon Bihar-filmin brittiläisestä arkistosta. Vierailu oli hänelle epäonnekas, sillä ylirasittunut tähti sai tv-gaalan jälkeen sairauskohtauk. Brando suivaantui tästä, häipyi kuvauksista ja uhkasi jättää tuotannon. J ukka kuosmanen ja J. Vastavalmistuneessa Helsingin kaupunginteatterissa pidetty hyväntekeväisyysgaala televisioitiin useaan maahan. Vierailun aikana Brandoa kyyditettiin jenkkiraudalla, jonka dokumentintekijät saivat jäljitettyä rekisterinumeron avulla. Muita aikalaishaastateltuja olivat esimerkiksi Lenita Airisto, Aarre Elo, Heikki Seppälä, Liisa Horelli ja Peter von Bagh. Gaalassa Brando puhui laajasti lasten oikeuksien ja kehitysavun puolesta. Sittemmin hän vastusti näkyvästi Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa. Brando teki omasta mielestään parhaan roolinsa Queimada!-elokuvassa (1969), joka kertoo mustaa väestöä riistävistä valkoisista. Otimme yhteyttä moniin aikalaistodistajiin, muun muassa kaikkiin elossa olleisiin Brandon vierailua taltioineisiin valokuvaajiin. U nicefin lähettilääksi Brando ryhtyi nähtyään nälkiintyneitä lapsia Intian Biharissa. Lukuisat lehdet tekivät siitä juttuja, ja myös tv-uutiset noteerasi asian. Sen tekeminen oli Pulkkisen mukaan äärimmäisen kiinnostavaa palapelin kokoamista. – On ironista, että elokuvaa tehtäessä mustille avustajille aiottiin maksaa vähemmän kuin valkoisille avustajille, ja lisäksi mustille tarjottiin huonompaa ruokaa. Lisäksi vierailuun sisältyi muun muassa Sylvi Kekkosen tapaaminen presidentinlinnassa ja Hotelli Vaakunan terassilla pidetty pressitilaisuus. Brandon kolmipäiväinen vierailu huomioitiin Suomessa laajasti. Lokakuussa 1967 hän saapui Suomeen tuoden samalla mukanaan kuvaamansa Biharin nälänhätää käsittelevän filmin. Tuohon maailmanaikaan Brando ei aiheuttanut Helsingissä erityistä mediamylläkkää. Vierailun moottori, silloinen Suomen Unicefin pääsihteeri Gunvor Hustich oli Brandoa vastassa Seutulan lentokentällä, ja näyttelijätähti kävi myös Hustichin kotona Helsingin Munkkiniemessä
U RP O RO U H IA IN EN , M U SE O VIR AS TO MARLON BRANDO 100 VUOTTA Maalis – huhtikuu 2024 KINO REGINA Keskustakirjasto Oodi Töölönlahdenkatu 4 • Helsinki www.kinoregina.fi/teemat/marlon-brando100-vuotta. YDIN 1 / 2024 72 YDINKOKEMUS Brando saapuu Suomeen 13.10.1967, Finnair lahjoitti tähdelle puukiulun
Dokumenttia tehdessä katsoimme läpi valtavan määrän hänestä Suomessa otettuja valokuvia. B rando opiskeli nuorena näyttelemistä New Yorkissa Stella Adlerin johdolla. Tuolla vuosikymmenellä hän voitti parhaan miespääosan-Oscarin Alaston satama 1954 ja oli neljä muuta kertaa ehdolla tuon palkinnon saajaksi. – Marlon Brando oli kiistaton näyttelijäsuuruus. Paradoksaalista oli, että Brando tuli Suomeen, jossa hyväntekeväisyyttä pidettiin näpertelynä ja todelliset ratkaisut teki valtiovalta. Sittemmin Brando teki elokuvia vaihtelevaan tahtiin, mutta hänen tähtensä ei laskenut. Sen sijaan tavoitteena oli saada henkilöhahmoon lisää syvyyttä rentouden ja naturalismin kautta. – Brandosta oli hirvittävä määrä ristiriitaisia tietoja ja mielipiteitä. Hän oli mutiseva seksisymboli, laiska ja rahanhimoinen naistenmies, oikukas ja epäluuloinen, traumaattisen lapsuuden vammauttama kuvauspaikkojen kauhu, aggressiivinen ja kapinallinen uuden naturalistisen näyttelytyylin airut. – Kun olin kahlannut läpi kaiken vierailusta syntyneen materiaalin, tuli kuitenkin tunne, että hän oli vilpittömästi, päättäväisesti ja intohimoisesti nälkää näkevien intialaisten asialla. Pulkkinen toteaa, että esteettisestä ja fyysisestä näkökulmasta tarkasteltuna Brando oli erittäin valovoimainen, kuvauksellinen ja karismaattinen hahmo. – Saimme vinkin, että Brandon sydänfilmin ottanut hoitaja oli pannut anturien tieltä höyläämänsä rintakarvat talteen. – Jos Brando improvisoi kuvauksissa, ajatuksena ei ollut kehitellä lisää repliikkejä tai vahvistaa tarinankuljetusta. Kaikissa hän näyttää juuri siltä, mitä hän oli: tähdeltä.. Hän loisti niin rosoisten, realististen draamojen tähtenä kuin hurmaavana, charmikkaana sankarina, Kylmälä kuvailee. YDIN 1 / 2024 73 YDINKOKEMUS sen. Dokumentinteon aikaan jo eläkkeellä ollut hoitaja ei suostunut kuviin, mutta antoi kuvata leikekirjaansa, jossa myös nuo rintakarvat olivat: näin saimme fyysisen todisteen Brandon vierailusta, Pulkkinen naurahtaa. Brandon tähti alkoi laskea 1960-luvulla, mutta hän palasi ehdottomalle huipulle 1972 Kummisetäja Viimeinen tango Pariisissa -elokuvien myötä. Adlerin johtoajatuksena oli, että näyttelijä voi oman mielikuvituksensa avulla hahmottaa kohtauksen aikana roolihenkilön kokemat tunteet ja hänen olosuhteensa; sen sijaan näyttelijän ei tarvitse hakea tunnetiloja omien aiempien kokemustensa kautta. Tuotanto oli aika hajanaista, mutta kelläpä Hollywoodin studiokauden näyttelijällä näin ei olisi ollut, kun elokuvia tehtiin paljon. Kino Reginan ohjelmistosuunnittelijan Otto Kylmälän mukaan Brandon näyttelemisessä korostui rentous ja vahva läsnäolo. Sydänfilmissä ei kuitenkaan löytynyt mitään huolestuttavaa. Pulkkinen toteaa Brandon myös osuneen oikeaan aikakauteen, 1940ja 1950-lukujen nousevan nuorison kapinalliseen särmään. Kummisetä ja Viimeinen tango Pariisissa olivat hänelle vahvoja teini-iän kokemuksia, ja Brandon vanhemmat leffat tulivat tutuiksi elokuva-arkiston ja tv:n kautta. – Kummisedän poskitäytteet olisivat olleet vitsi jonkun muun kasvoissa, mutta Brando ei kadottanut niidenkään kanssa vaikuttavuuttaan. Nuorena kirjallisuutta ja teatteritiedettä opiskellut Pulkkinen teki gradunsa elokuvista. – Oltuaan 1960-luvulla elokuvien suhteen aika hukassa – ja aktivismin suhteen oikeissa paikoissa – hän palasi 1970-luvulla, hetkenä, jolloin amerikkalainen elokuva osasi kuvata pahuutta ilman ironisia kerroksia, alastomana ja paljastavana. Brando nousi suureksi tähdeksi 1950-luvun alussa
Martin Scorsesen Killers of the Flower Moon -elokuvan libidinaalinen lataus päihitti kuitenkin hälyttävän kalliiden lippujen muodostaman esteen, eikä suostutella tarvinnut kuin vähän. Tämän historiallisen hävityksen yksityiskohdat nousivat laajempaan tietoisuuteen toimittaja David Grannin vuonna 2017 julkaistun tietokirjan myötä. Koska kyse on öljystä, sopii verta toki odottaa, mutta tahdikkaasti alkanut väkivallan kuvaaminen kääntyy elokuvan edetessä revittelyksi. V aikka kokonaisuuden jännite ja rytmi toimivat, eivät kaikki minuutit perustele itseään sisällöllisesti yhtä vakuuttavasti. YDIN 1 / 2024 74 YDINKOKEMUS Kirjoittaja Teemu Vaarakallio Scorsesen gangsteriwestern ei ole kaivattu valkokangaskäsittely asuttajakolonialismille, vaan poliittisesti taantumuksellinen kuriositeetti. Haloo, kuuleeko FBI. Elokuva perustuu ilmeisen tarkasti siihen, mitä Grannin teoksen pohjalta sorrosta tiedetään. P alkkatyön uuvuttama isäni ei ollut käynyt elokuvissa kahdeksaan vuoteen. Vaivattomasti etenevä tarina kertoo ainakin välinpitämättömyydestä, ahneudesta ja hiljaisuudesta. Ensimmäisestä maailmansodasta palaava hömelö Ernest Brukhart (Leonardo DiCaprio) myöntyy välinpitämättömyytensä vääjäämättömänä seurauksena juonittelevan setänsä, William Halen (Robert De Niro) pahuuden airueeksi. Postuumi Oscar-ehdokkuus on perusteltu. Osageiden tappaminen ja teurastaminen onkin ajoittain niin karmaisevaa, että se melkein muistuttaa arkista öljykapitalismia. Kuten aiemmissakin Scorsesen elokuvissa, Bob Dylanin kitaristina tutuksi tulleen ja elokuussa menehtyneen Robbie Robertsonin musiikki ei alleviivaa, vaan sovittaa sävelensä taiten elokuvan muiden teemojen sisäisiin ja välisiin haperoihin. Alkuperäiskansan hallussa olevat luonnonvarat on otettava asuttajakolonialistien haltuun, ja maaoikeudet saa keploteltua kätevimmin itselleen avioliitto-oikeuden ja murhaamisen kaksoisliikkeellä. Mohawk-kansaan kuuluva näyttelijä Devery Jacobs kritisoikin väkivallan kuvittamisessa tehtyjä valintoja alkuperäiskansoja epäinhimillistäviksi. Massiivinen gangsteri-western ei harhalaukkaa 206-minuuttisesta kestostaan huolimatta sivupoluille, vaan pysyy mestarillisesti 81-vuotiaan ohjaajansa yhä tiukoissa suitsissa. Vaikutelmaa korostaa osage-hahmojen
Mutta tehdessään nämä suhteet näkyviksi elokuva tulee myös merkityksellistäneeksi itsensä poliittisena. fbi:n kiittämisen sijasta voisimme katsoa seuraavaksi Raoul Peckin fragmentaarisen montaasin Exterminate All the Brutes, joka tekee paitsi sen, mitä Killers of the Flower Moonin väitettiin tehneen, myös ylittää sen tiivistäessään viimeisessä virkkeessään elokuvan loppukohtauksen alitajuisen, vielä artikulointia odottavan esikielellisen sanoman: It is not knowledge that we lack.. Mollyn hyväuskoisuus jää täysin perustelematta ja tuntuu tämän toimijuuden häivyttämiseltä. Lily Gladstonen ansaitusti palkitun näyttelijäntyön loistokkuus Molly Burkhartina nousee osaltaan esiin juuri siksi, että käsikirjoituksen eväät rooliin ovat hyvin rajalliset. Lopun vieraannutus kertoo työryhmän reflektiivisyydestä suhteessa omaan asemaansa ja teoksen sisältöihin. P oliittinen näkökulma on korostunut myös elokuvan ylistävässä vastaanotossa. Elokuvan hiljaisimmat hahmot ovat kuitenkin osageita, ja hiljaisuus tulee siksi nostatetuksi väärien hahmojen kustannuksella. Jos tulkinnallinen kahtiajako sallitaan, ei elokuvan esteettisenä inspiraationa toimineesta Paul Thomas Andersonin There Will Be Bloodista puutu taiteellisesti mitään, ja se mitä siitä puuttuu poliittisesti, muodostaa There Will Be Bloodin ja Killers of the Flower Moonin jakojäännöksen. Jos Barbien ”poliittinen” viesti oli äänestämisen tärkeys vallankumouksellisena hetkenä, kehottaa Killers of the Flower Moon soittamaan fbi:lle, jos joku yrittää väkivalloin anastaa maasi. Poliisin ja valtion rooli jää kyseenalaistamatta, mutta muuten elokuva penkoo arkistosta ansiokkaasti esiin asuttajakolonialismin arsenaalin. Heijasteleepa tätä ”politiikkaa” sitten Yhdysvaltojen ja sen keskusrikospoliisin syntyhistoriaan väkivaltaisena asuttajakolonialismina par excellence tai liittovaltion ja fbi:n nykyiseen väkivaltaisuuteen esimerkiksi Keystone xl ja Dakota Access -öljyputkia vastustaneissa, alkuperäiskansojen johtamissa protesteissa ja muscogee-kansan maalla Atlantassa käytävässä metsäkamppailussa, on viesti kertakaikkisen harhainen. Toki muissakin hahmoissa on epätasaisuutta. Katsojaa vaivaa alati voimistuva epäuskoisuus siitä, etteivät yhteisön epäilykset Williamia kohtaan herää aikaisemmin. Siksi kritiikkikään ei voi pysähtyä elokuvateknisiin arvostelmiin, vaan elokuvan itsensä esittämä väite teoksen luonteesta on otettava vakavasti ja arvioitava tämän julistetun poliittisuuden politiikkaa. Sivurooleissa Ty Mitchellin näyttely traagisena John Ramseyna on kertakaikkisen vangitsevaa, kun taas Whaleelokuvan tähti Brendan Fraser vaikuttaa pelmahtaneen paikalle klaffin kopsahtaessa. Erityisesti Williamia näyttelevän De Niron tulkinnassa on tasoja ja arvoituksellisuutta kuin lähipizzerian falafel-annoksessa. Hollywoodilta ei tietenkään voi odottaa muuta, edes silloin kun lähtökohdat ovat ”edistyksellisiä”. Ehkä populäärin elokuvan suurin ansio on juuri näissä keskusteluissa. Di Caprion esittämä Ernest onnistuu aavistuksen paremmin, ja hänen epäilyksensä liittovaltion tarjoamaa diiliä kohtaan tavoittaa jotain periyhdysvaltaista. Näin edetessään kuvaus rajaa ulkopuolelleen kaikki yhteisön todelliset ja potentiaaliset kyvyt vastarintaan. Hiljaisuuden on toisaalta tulkittu myös korostavan väkivallan historiallista hiljaisuutta. Siksi moni kriitikko on halunnut nähdä teoksessa kaivatun elokuvan asuttajakolonialismista ja laskenut tämän jakojäännöksen kenties elokuvan suurimmaksi ansioksi. Näkemäni elokuva oli toinen. Poislähtiessä vähäsanainen isäni huokaisi, että tällaiset elokuvat tekevät joka kerta kovin vihaiseksi ihmisen julmuudesta: ”Miten joku voi olla noin ahne, kun rahaa täältä ei saa kuitenkaan mukaan?”. YDIN 1 / 2024 75 YDINKOKEMUS kehittelyn ohuus
S amaan aikaan muualla pyrittiin samaan: Ola Fogelberg kertoi Kuluttajalehden Pekka Puupään seikkailuissa useammankin kerran kohtaamisista fasistien kanssa. Garmissa Signe Hammarsten-Jansson ja Germund Paaer olivat jopa villejä: 1932 maaliskuussa Signe piirsi lehteen kansikuvan, jossa kaksi Aitosuomalaista opiskelijaa teki verta roiskuvan harakirin, jotta heidän ei olisi tarvinnut opiskella ruotsia. a. Kuvassa hakaristein koristeltuun tunikaan pukeutunut v. Merkki-museon näyttely Napit vastakkain – 1930-luku pilapiirtäjä Oki Räisäsen silmin kohottaa Räisäsen unohduksen alhosta aikakauden demokratiaa puolustaneiden pilapiirtäjien kärkijoukkoon. a. heiluttaa kirvestä ja hyppii kanteleen päällä. Oki Räisänen otti ikl:n edustajat erityisen huomion kohteeksi heittämällä kehiin ”viiltäviä kuitteja” mustapaidoista ja heidän johtohahmoistaan. Paaer puolestaan teki samana vuonna piirroksen ”Professori v. Erityisesti suomenruotsalainen pilalehti Garm (1923 – 1953) toimi omalla sarallaan kansan ärhäkkänä vahtikoirana. Eräänkin kerran lapualaiset muiluttivat Pekan kantamalla pois Pohjanmaalta. Garmin kustantaja Henry Rein onnistui suututtamaan laitaoikeiston väkeä jopa niin, että hän pääsi erään sinimustan kansanosan edustajan listalle ”ensimmäisinä keskitysleirille vietävien henkilöiden joukossa”.. Koskenniemi ylistää Hitleriä”. YDIN 1 / 2024 76 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT Demokratian vahtikoirilla riitti ja riittää töitä Kirjoittaja Juhani Tolvanen Heil Hitler, meil Kosola, muil Mussolini! O ki räisänen (1886 – 1950) on tunnettu tähän asti lähinnä erilaisten savolaissutkausten ja Savon kansanmiesten ja -naisten tallentajana
Tutkijoiden Janne Ridanpää ja Johanna Mieto kokoamaan vaikuttavaan näyttelyyn, jossa on hätkähdyttäviä uutiskuvia tuosta vaaran vuosikymmenestä, liittyy oivallinen broadsheet-kokoinen Politiikkaa ja päivän piirtoja -lehti. Siinä valotetaan 2020-luvun lukijalle, mitä oikein tapahtui Suomessa 90 vuotta sitten ja esitellään pienin henkilökuvin ajan toimijoita Hilja Riipisestä Väinö Tanneriin ja Urho Kekkoseen. NAPIT VASTAKKAIN – 1930-LUKU PILAPIIRTÄJÄ OKI RÄISÄSEN SILMIN 25. Oki Räisäsen piirustuskokoelma on tallennettu Merkkimuseon arkistoon, jonka www.merkkiin.fi-osoitteessa pääsee tutustumaan Räisäsen 5 500 päivän kuvaan. Hänen jälkeen 1950-luvulla tuli sitten Kari Suomalainen. 3. 1. 2024 MERKKI – MEDIAN MUSEO JA ARKISTO Ludviginkatu 2 – 4 • Helsinki Eikä taaskaan, 2020-luvulla, taiston tuoksinassa ole varmuutta, kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus.. YDIN 1 / 2024 77 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT S anomalehtien poliittiset pilapiirrokset tai poliittisten artikkeleiden kuvitukset alkoivat yleistyä Helsingin Sanomissa Räisäsen myötä. – 24
Jos tämä näytti ennen bisarrilta historiankuvalta, nyt lukijaa kylmää. Monesti palkittu Mihail Šiškin osallistuu koko ajan Venäjästä käytävään keskusteluun. ”Venäjän on yksin pelastettava Eurooppa”, huokaa keisarinnan hovineito Tolstoin Sodan ja rauhan alkajaisiksi. Rikoksia tehdään ”minun kansani, minun maani nimissä, minun nimissäni”. Sota vai rauha on tiivis ja pakahduttava, lähdeviittein varustettu tietopaketti, johon hän on koonnut omien kokemustensa ja tuntemustensa taustaksi todella paljon tietoa myös Venäjän YDIN 1 / 2024 78 YDINKOKEMUS KIRJAT. Yläluokan kieli oli ranska. On vaikeaa rakastaa ja hävetä samaa kohdetta. ”Putin katoaa, mutta hänen heijastamansa toiveet eivät sen vuoksi haihdu kuin savuna ilmaan.” Uusin Šiškin-suomennos sisältää 12 tietoja tunnepitoista artikkelia Venäjästä. Mieleen palaavat vanhat klassikot, esimerkiksi Tolstoi ja Dostojevski. Kirjoittaja Maijaliisa Mattila Venäjä halkaisee sydämen T uskainen, sveitsiin emigroitunut Mihail Šiškin (s. Mutta tuskan läpi kumpuaa rakkaudentunnustus kotimaalle, sen suurenmoiselle luonnolle ja kulttuurille, ihmisillekin. Teos kertaa, miten Venäjän erilaisuus ja erityisyys on survottu vuosisatojen kuluessa syvälle venäläiseen henkiseen dna:han ja käsityksen heijastumia on läntisissäkin ajattelumalleissa. 1961) kirjoittaa, että häpeä koskettaa koko maata. Šiškin vetoaa Eurooppaan ja toivoo sen olevan yhdistynyt, vahva ja inhimillinen
Näin kai tapahtuu aina diktatuureissa. Ne isä ripusti ylleen aina voitonpäivänä. Niissä sota on rauhaa, ihan Orwellin tapaan. K irjailijan oma tarina on tyypillinen. Venäjällä ei Stalinin aikaa ole perattu kunnolla koskaan. Veli joutui vankileireille. Kannattaa vilkaista, mitä historiankirjat näistä tietävät. Että muut kansat vihaavat venäläisiä ja haluavat tuhota Venäjän. varhaishistoriasta. Nöyryyttävintä vanhalle veteraanille oli saada saksalaista elintarvikeapua glasnostin aikana. – Eine Annäherung. Šiškin sanoo, että Saksa koki toisen maailmansodan jälkeen nollahetken ja siitä alkoi toipuminen. Alkuteos Russland und der Westen. Ihmisiin on iskostettu käsitys, että Venäjä on saari. Rikokset käsiteltiin. YDIN 1 / 2024 79 YDINKOKEMUS KIRJAT. Sanojen merkitys on keikautettu nurin. ”Kremlin isä voi rautaisella otteellaan pelastaa maan ja kansan ja säilyttää järjestyksen yhteiskunnassa.” Kun tämä ajatusmaailma upotetaan kansalaisiin jo lapsina, länsimaista ihmistä ahdistaa. Šiškinin kokemuksen mukaan Venäjä on vallanpitäjien toimesta sidottu eräänlaiseen perinpohjaiseen kielelliseenkin miehitykseen. Valtio ei ole koskaan ollut eikä ole kansalaisten turva, vaan miehitysarmeijan kaltainen, pelottava kontrolloija. Suom. MIHAIL SISKIN SOTA VAI RAUHA. KIRJOITUKSIA VENÄJÄSTÄ JA LÄNNESTÄ. Kunnioitus säröytyi, kun ilmeni, miten paljon oli upotettu myös pakolaisia evakuoineita aluksia. Hän puhuu Batustanista ja kaanista. Lapsena hän ihaili sotaveteraaniisäänsä ja piirteli kuvaa sukellusveneestä, jolla isä oli hänen tietämänsä mukaan upottanut vihollisia ja saanut rintamukseensa rivin kunniamerkkejä. Koulun rehtorina toiminut äiti sai potkut työstään, kun koulussa esitettiin Vysotskin lauluja. Venäläisten selviytymisstrategiaksi on tullut se, että ”opimme sanomaan yhtä, ajattelemaan toista ja toimimaan kolmannella tavalla”. Veteraani-isä tuhosi loppuelämänsä vodkalla eikä voinut ymmärtää, että Saksassa tai saksan kielessäkään voisi olla mitään hyvää, vaikka poika koetti toisin todistaa. Sirpa Hietanen WSOY 2023 222 s. Sorron ja epätasa-arvon historialla on todella pitkät juuret
YDIN 1 / 2024 80 YDINKOKEMUS KIRJAT. ”Rehellisellä työllä ei kivitalo nouse.” Korruptio läpäisee koko yhteiskunnan. Olen vuosituhannen vaihteessa tanssinut praasniekkajuhlassa valssia Arhippa Perttusen töppäreisellä tontilla vanhan, ruusuhuivisen mummon kanssa. ”Maa tekee ekologista itsemurhaa tuskin tietoisena koko asiasta”, sanoo Šiškin ja katsoo pitemmälle. Venäjällä elämän kulku voi olla se, että olet tänään oligarkki, huomenna rangaistusvanki. Šiškin siteeraa venäläisiä sananlaskuja. Tavallisten ihmisten näköpiiriin mahtuvat vain sotilaalliset konfliktit, työttömyys, elinkustannusten nousu, korruptio, rikollisuus, heikko terveydenhoito. Se on normi. Vai näkyykö sittenkin emigranttien piirissä, ehkä vähemmistökansojenkin. Vaihtoehtoja ei ole. Ortodoksinen kirkkokin on valjastettu imperiumin tukipilariksi. Miten ihmeessä suuri, koulutettu kansa antaa vallanpitäjien kävellä ylitseen, toistuvasti. Ehkä voi sanoa kuin virolaiset lähihistoriastaan: kaiken takana on pelko. Mutta prosessin alkuakaan ei vielä näy. Muunlaiset ovat vääriä. Meillä monilla on myös toisenlaisia kokemuksia Venäjästä. Hän näkee, että Kremlin vallananastajat ovat oman valtansa vankeja. Ehkä ilmarakoja vielä on. Šiškin näkee pieniä toivon säteitä, mutta himmeitä ne ovat. Toisen sananlaskun mukaan kukaan ei ole suojassa kerjäämiseltä tai vankilalta. Tätä pitemmälle ei katse kanna. Šiškinin teoksen jokainen sivu haastaa ja ahdistaakin. Šiškin uskoo silti, että kyllä sitä vielä joskus yritetään. Aivovuoto muualle on suurta ja paikalleen jääneet pitävät pään matalana. Kansa uskoo, että kyllä ”oikea tsaari” vielä järjestää kaiken. Henkisen apatian ja aineellisen niukkuuden keskellä venäläisiltä ei juurikaan riitä voimia ympäristöajatteluun, vaikka uhkat ovat ilmeiset ja ympäristöä tuhotaan surutta. Se on ”paskakratiaa”. Miten kuivakka onkaan tämän rinnalla meidän ”Rehellisyys maan perii” -fraasimme! Mutta onko sitäkään viime aikoina kuulunut. D emokratialla ei tunnu olevan Venäjällä enää mitään mahdollisuuksia. Miksi ihmisten ajattelu on niin fatalistista. Hän valahti kalpeaksi, kun näki nuoren, finninaamaisen, puolihumalaisen sotilaan. Kansa uskoo kaikkivaltiaaseen tsaariin ja se, joka voittaa sodat ja valtaa alueita, on oikea tsaari. Tai miten se yrittää olla ajattelematta. Veljeskansa muuttui yhtäkkiä ”ukrofasisteiksi”. Minun mielessäni väikkyvät Vienan Karjalan laulumaat ja avuliaat, ystävälliset ihmiset. Šiškin on sitä mieltä, että ilman perinpohjaista Putinin ajan laittomuuksien selvittämistä Venäjällä ei ole tulevaisuutta. Hän siteeraa myös Churchillia, joka on sanonut: ”Tulevaisuuden fasistit kutsuvat itseään antifasisteiksi.” Oraakkelimainen lausuma. Šiškin sanoo, että televisio on tehnyt suuresta osasta Venäjän asukkaita zombeja. Niin lohduton hänen kuvauksensa Venäjän nykytilasta on. Pitää siis tarttua hetkeen ja kaikkiin hetken tarjoamiin tilaisuuksiin. Aina voi käydä huonosti. Hän uskoo rauhanomaiseen protestiliikkeeseen. Tässä lienee yksi suomalaisen ja venäläisen mentaliteetin perusero, selityksineen. Ehkä tästä taustasta nousee myös venäläisten kyky juhlia, jota tiedän suomalaisten joskus kadehtineenkin. Väestö vähenee, kuolleisuusluvut kasvavat, väkivalta lisääntyy, apatia leviää, mielivaltaan on totuttu. Lapset leikkivät sotaa ja laulavat, että ”kun ylipäällikkö kutsuu viimeiseen taisteluun, olemme valmiita, Vova-setä”. Vai onko kysymyksessä enemmänkin toivo. Minä näin yhtäkkiä vilauksen Neuvostoliiton / Venäjän historiasta. Kuka siinä sitten ympäristöstä välittäisi. Vai tiedämmekö me – tietääkö edes Šiškin – mitä ihmisten enemmistö ajattelee
Leon muutti lapsena perheineen Wieniin, Itävalta-Unkarin keisarikunnan pääkaupunkiin. Kun Sands kutsuttiin Lvivin yliopistoon luennoimaan, hänelle tuli yllätyksenä, että Lemkin ja Lauterpacht olivat kotoisin samasta kaupungista. Puolet asukkaista oli puolalaisia, joita myös vainottiin. Ennen Neuvostoliittoa natsi-Saksa valloitti sen. K aupungilla on Sandsille myös henkilökohtainen merkitys, sillä hänen isoisänsä Leon Buchholtz oli syntyisin Lembergistä. Juutalaiset, joita oli kolmasosa kaupungin väestöstä, tapettiin. Samoihin aikoihin uuden Itävallan pääkaupungin katuja asteli myös eräs elämäänsä ja taiteelliseen uraansa pettynyt korpraali. YDIN 1 / 2024 81 YDINKOKEMUS KIRJAT. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto pakkosiirsi eloonjääneet Puolaan. Maailmansotien välissä Leon ehti kuitenkin opiskella insinööriksi, perustaa yrityksen ja elää hauskan wieniläisen varhaisaikuisuuden. Lemberg/Lviv/Lwów/Lvov on kaupunki, joka sijaitsee nykyisessä Länsi-Ukrainassa, lähellä Puolan rajaa. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin hajotti keisarikunnan, siirsi Lembergin hallinnan Puolalle ja teki Leonista kansallisuudeltaan puolalaisen. Sandsille käsitteet olivat työn kautta hyvin tuttuja, mutta henkilöt eivät. Tilalle siirrettiin venäläisiä ja ukrainalaisia. Kirjoittaja Jenny Kangasvuo Ihmiset käsitteiden takana L viv on ehtinyt kuulua Itävalta-Unkarin keisarikunnalle, Puolalle, lyhytikäisille Ukrainan ja Länsi-Ukrainan kansantasavalloille sekä Neuvostoliitolle. Ennen toista maailmansotaa Lembergissä asuivat ja opiskelivat kaksi juristia, Rafael Lemkin (1900 – 1959) ja Hersch Lauterpacht (1897 – 1960), joista ensimmäinen kehitti käsitteen kansanmurha ja jälkimmäinen käsitteen rikos ihmisyyttä vastaan. Kaupunki on ihmisoikeusjuristi Philippe Sandsin kansainvälisen oikeuden historiaa käsittelevän teoksen keskiössä
S ands jäljittää isoisänsä, Lemkinin ja Lauterpachtin tarinoita, jotka risteävät maantieteellisesti ja ajallisesti. Suom. Lauterpacht puolestaan alkoi tutkia kansainvälistä oikeutta. Titia Schuurman Teos 2023 613 s. Niinpä Lauterpacht muutti Iso-Britanniaan jo 1920-luvun alussa. Aviopari vietti kolme vuotta erillään, enemmän keskinäisten ristiriitojensa kuin sodan vuoksi. KANSANMURHAJA RIKOS IHMISYYTTÄ VASTAAN -KÄSITTEIDEN JUURILLA. Leon ja kaikki muutkin Wienin juutalaiset menettivät omaisuutensa, myöhemmin suurin osa heistä myös henkensä. Vuonna 1938 Itävalta liitettiin natsi-Saksaan. Hänkin oli huolissaan siitä, että valtiolla oli absoluuttinen valta kansalaisiinsa. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Lembergissä oli myös pogromeja, paikallisia juutalaisvainoja. Leon pakeni Pariisiin ja liittyi vastarintaliikkeeseen. PHILIPPE SANDS PALUU LEMBERGIIN. Yksilöllä ei nähty olevan oikeuksia, jotka olisivat olleet riippumattomia valtiosta. Hänestä yksilöllä tuli olla ”kansainvälisiä oikeuksia”, nykytermein kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Leonin vaimo ja lapsi, Sandsin tuleva äiti, jäivät kuitenkin aluksi Wieniin. Alkuteos ilmestynyt 2016. 1,2 miljoonan armenialaisen joukkomurha vuonna 1915 järkytti Lemkiniä: kansainvälisen oikeuden mukaan Turkilla oli ehdoton suvereniteetti, eikä ollut keinoa rangaista sitä kansalaistensa tappamisesta. Ajatus, että oli olemassa rikoksia, joista valtioita ja niiden johtajia voitaisiin tuomita kansainvälisessä oikeudessa, syntyi siis vuosikymmeniä ennen holokaustia, toisen maailmansodan päättymistä ja Nürnbergin oikeudenkäyntejä. Maailmanlaajuisten historiallisten tapahtumien keskelläkin yksilön tunteilla on valtava merkitys. Toista maailmansotaa edeltävillä historiallisilla tapahtumilla oli suuri merkitys kummankin juristin ajattelulle. Sittemmin korpraalista tuli Führer. A ntisemitismi oli voimakasta jo Itävalta-Unkarissa. YDIN 1 / 2024 82 YDINKOKEMUS KIRJAT
Sands oli mukana rikostuomioistuimen neuvotteluprosessissa. Lemkinin ja Lauterpachtin tapaan Frank oli juristi, mutta toisin kuin he, hän kannatti yksilön ehdotonta alistumista valtiolle. Kansanmurha kohdistuu ryhmään, rikos ihmisyyttä vastaan yksilöön. Saksalaismiehityksen alkaessa alueella asui 3,5 miljoonaa juutalaista, joiden tuhoamista Frank piti kunnia-asianaan. Käsitteistä kansanmurha on nykyisin käytetympi. Lauterpachtin ja Lemkinin kehittämät käsitteet ovat välineitä, joiden avulla voi jäsentää todellisuutta ja pyrkiä oikeuden toteuttamiseen myös silloin, kun toivon ylläpito tuntuu vaikeimmalta. Kirjan neljäs päähenkilö on Hans Frank, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri. Sandsille kansanmurha ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat syvästi henkilökohtaisia ja sukuperintöön liittyviä käsitteitä eivätkä pelkästään juridisia termejä. Lauterpachtin ja Lemkinin hahmottelema ajatus kansainvälisestä rikosoikeudesta toteutui kuitenkin vasta vuonna 1998. Samaan aikaan luotiin myös käsitys ihmisoikeuksista, jotka ovat riippumattomia yksittäisen valtion kansalaisilleen myöntämistä oikeuksista. Kansanmurha, josta suomen kielessä käytetään myös nimitystä joukkotuhonta, viittaa tietyn ihmisryhmän tarkoitukselliseen tuhoamiseen. Sandsin mukaan rikokset ihmisyyttä vastaan olisi kuitenkin oikeudellisessa mielessä kansanmurhaa hyödyllisempi käsite, sillä voi olla vaikea osoittaa, että tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvat ihmisoikeusrikokset ovat tarkoituksellisia. Natsi-Saksan kuudesta tuhoamisleiristä neljä (Be?zec, Sobibór, Treblinka ja Majdanek) sijoittuivat kenraalikuvernementin alueelle. Monien pakolaisvaiheiden jälkeen hän asettui Yhdysvaltoihin. L emkinin ja Lauterpachtin kehittämiä käsitteitä kansanmurha ja rikokset ihmisyyttä vastaan käytettiin ensimmäistä kertaa Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Yksittäisiä ihmisiä lukuunottamatta Sandsin isoisän, Lemkinin ja Lauterpachtin sukulaiset kuolivat holokaustissa. Frankin toimintaa ohjasi rotuajattelu, jonka mukaan slaavit ja juutalaiset kuuluivat saksalaista alempaan rotuun. Lemkin puolestaan loi juristin uraa Varsovassa, kunnes Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939. P aluu lembergiin ei ole vakavasta teemastaan huolimatta synkkä. Rikos ihmisyyttä vastaan puolestaan nostaa keskiöön yksilön ja tämän kokeman vääryyden tietyn ryhmän jäsenenä. Kansanmurhaja rikos ihmisyyttä vastaan -käsitteillä on kuitenkin keskeinen ero. Nykyisin, kun ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan ja kansainvälinen sopimusperusteisuus horjuu, Sandsin kirja on vielä ajankohtaisempi kuin vuonna 2016, jolloin kirja ilmestyi IsoBritanniassa. Ensimmäistä kertaa tunnustettiin myös, että ne ovat osa kansainvälistä oikeutta, ja että niistä voitiin syyttää valtioita ja niiden johtajia. Tätä valtaa hän johdonmukaisesti toteutti miehitetyssä Puolassa. Lisäksi kansanmurhan käsitteessä painopiste on ryhmässä, mikä voi johtaa siihen, että kansanmurhan uhriksi nimeämisestä tulee ryhmäidentiteetin merkittävä osa, jolloin ryhmien välisiä eroja korostetaan ja luodaan edellytyksiä konfliktien jatkumiselle. Frank puolestaan tuomittiin kuolemaan yhdentoista muun natsijohtajan kanssa. Juridiikka näyttäytyy toivon välineenä: yhteinen käsitys ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä rikosoikeudesta on yritys järjestää maailma sopimusperusteiseksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin Jugoslavian hajoamissotien ja Ruandan sisällissodan hirmutekojen aiheuttaman kansainvälisen järkytyksen myötä. YDIN 1 / 2024 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Lauterpacht oli mukana oikeudenkäynnin brittiläisessä delegaatiossa, kun taas Lemkin oli sinnikäs taustavaikuttaja. Ne kirjattiin Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien julistukseen
Olen itse perehtynyt sukukansojemme elämään 2000ja 2010-luvuilla ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Hukkanen on aiemmin käsitellyt tuotannossaan rajojen ylittämistä ja kulttuuristen juurten merkitystä. Ehkei se mikään ihme ole, kun isovenäläinen imperialismi porskuttaa Venäjällä. Kirjan pohjana olevat matkat on tehty 2014 – 2018. Tartuin siksi kiinnostuksella Sanna Hukkasen sarjakuvateokseen Taiga. Tänä vuonna sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana oleva Taiga tuntuu jatkavan paikallisuuden ja kulttuuristen juurien etsimisen tematiikkaa. Toivioretkellä eri kulkuvälineet junista ja busseista jokilaivoihin ja lentovehkeisiin kuljettavat sarjakuvasankareita. Kirjoittaja Ville Ropponen Venäjällä suomalais-ugrilaisten ja luontosuhteen jäljillä E nnen venäjän hyökkäystä Ukrainaan itänaapurissa saattoi vielä liikkua ja setviä suomalais-ugrilaisia kansoja, kielisukulaisiamme. Matkalla he järjestäYDIN 1 / 2024 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. T aiga punoo yhteen vaikuttavan määrän tietoa ja tunnelmia. Taiteilijan alter ego reissaa venäläisen lingvistin Annan kanssa läpi Karjalan, Kuolan Saamenmaan, Mordvan, Marinmaan, Permin Komin ja yli Uralvuorten Hanti-Mansiaan asti. Teoksen perusteella vaikuttaa siltä, ettei Vladimir Putinin valtakaudella jo pitkään heikentynyt suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen asema ole ainakaan parantunut. Hänen edellinen laajempi sarjakuvateoksensa, Pohjois-Karjalan taidepalkinnolla huomioitu Metsän peitto (Arktinen banaani 2018) ammensi kansanperinteestä
Aina ihmeelliset babuškat ilmentävät Venäjän vieraanvaraisuutta. Sarjakuva pohtii venäläisyyden keskellä elävien vähemmistöjen asemaa ja luontosuhdetta äityen välillä ekspressiivisiin sävyihin, uniin, unelmiin ja houreisiin. ETNOGRAFINEN MATKAKERTOMUS. Täyskäsi & Zum Teufel & Umpihanki 2023 280 s. Suomessa lajia on harrastanut esimerkiksi Aino Sutinen teoksissaan Taksi Kurdistaniin (Asemakustannus 2009) ja Vaimoksi vuorille (Neon Tunisia 2015). Taiga ammentaa reportaasisarjakuvan lajityypistä, joka on ollut viime aikoina nousussa kansainvälisesti. Sarjakuvajaksojen värimaailmat vaihtelevat, ja erityisesti historiaosioissa tai hahmojen humaltuessa revitellään kuvallisesti enemmän. Teos vie aivan toiseen maailmaan, joka poikkeaa hyvässä ja pahassa länsimaista. YDIN 1 / 2024 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. SANNA HUKKANEN TAIGA. Piirrosjälki on melko asiallinen ja hahmot hieman jäykkiä – vauhtiviivoja ei käytetä. Reissun kommelluksista irtoaa myös huumoria. A ihekirjon laajuuden takia monia aiheita vain raapaistaan Taigassa. Teos herättää kysymyksiä ja saa pohtimaan lisää. Sutisen teoksia monipuolisemmassa Taigassa on lisäksi väläyksiä suomalais-ugrilaisten kansojen historiasta ja mytologiasta. Ehkei kerronta suorastaan imaise mukaansa, mutta hyvin se aineiston yhdistää. Nämä sarjakuvat ilmestyivät suomeksi ja alkukielillä nimellä Fugrics (Umpihanki 2020). vät yhteisötaidehanketta, jossa vähemmistöaktivistit piirtävät omakielisisiä sarjakuvia. Vallanpitäjät ovat kauheita, mutta tavallisten ihmisten sydämellisyys sulattaa sielun. Vastaan tulleet kieliaktivistit, urbaanit nuoret, šamaanit, opettajat ja taiteilijat kertovat kansojensa vaiheista
Heitä syytettiin yhteyksistä ”fasistiseen Suomeen”. Lopulta tunnelmat tiivistyvät lähes vainoharhaisiksi, mutta ei ilman huumoria. Onko mahdollista tai edes mieltä yrittää säilyttää kulttuurisia yhteyksiä Venäjälle. Toisaalta, kuten eräs teoksen hahmoista sanoo: ”Te suomalaiset olette onnistuneet säilyttämään kielenne, mutta juurenne te olette kadottaneet”. Monet harrastavat vain yhden henkilön mielenosoituksia, koska niistä ei voi saada syytettä laittomasta kokoontumisesta. Muita vastuksia ei onneksi koeta. Taiga osoittaa sen, että vähemmistökielten kouluopetus on Venäjällä ajettu alas. Vierailu etnografisessa museossa ja nuorten etnokulttuurileirille kuitenkin näyttää, että alkuperäiskansat jatkavat perinteidensä vaalimista ja siirtämistä eteenpäin. Teoksessa piirtyy Venäjän monikulttuurisuuden lisäksi esiin rasismi, kun vähemmistöjä pidetään siellä usein aikansa eläneinä etnografisina erikoisuuksina. Kuolan saamelaisten kulttuuria ryöstöviljellään: Murmanskin poskeen pistetty etnopark myy keinotekoista saamelaisrihkamaa. Sen avulla Neuvostoliiton turvallisuuselimet iskivät 1930-luvulla vähemmistöjen älymystön kimppuun. Stalinin noustessa valtaan 1930-luvulla yhteydet napsahtivat pitkälti poikki lähes 60 vuodeksi. Vähemmistöaktivistien nykyistä poliittista sortoa ei kuitenkaan suoraan kuvata. Lingvisti Annan suulla pelätään terrorin toistumista nykyhetkessä. Monella seudulla paikallisjohtajat pykäävät valtavia rakennushankkeita, vaikka vähemmistöjen kielten ja kulttuurin vaalimiseen ei riitä rahaa. Kaikkialla sukukansojemme alueilla oma kieli näyttää kuihtuvan, eikä se siirry vanhemmalta polvelta lapsille. Entä löytyykö sääjuttujen lisäksi muuta yhteistä, kun historian purot ovat juosseet kovin eri suuntiin. Ukrainan sodan takia kontaktit kielisukulaisiin ovat vaakalaudalla. Vainot ovat juurisyy vähemmistöjen kulttuurien ja kielten yhä jatkuvalle alasajolle. Hanti-Mansiassa öljy-yhtiöt hamuavat alkuperäiskansojen maita käyttöönsä jopa luonnonsuojelualueilta tai pyhiltä paikoilta. Yksinkertaisimmillaan voimme kaikki ymmärtää muutaman kymmenen perimmäistä sanaa, kuten lumi. YDIN 1 / 2024 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kohtaukset ovat erityisen kylmääviä, koska Venäjän mediassa vastaavia syytöksiä on esitetty viime vuosinakin. Ilman kansainvälisiä tukijoita Venäjän vähemmistöt joutuvat entistä ahtaammalle. He saavat hyppiä eksoottisissa asuissa, mutta omakielinen radioasema on jo liikaa. Ehkä, mutta uhkana on sulautuminen valtakulttuuriin. Toivotaan, että enemmin tai myöhemmin tapahtuva johtajan vaihdos käynnistäisi laajemman muutoksen Venäjällä. Taiga kiehtoo ja innostaa perehtymään suomalais-ugrilaisiin kansoihin ja kieliin, jotka jatkavat kamppailuaan venäläisyyteen sulautumista vastaan. Nyttemmin mielenosoittaminen Venäjällä on tosin muuttunut lähes mahdottomaksi, sillä siitä säädetään kovia rangaistuksia. K irjassa venäjän luisu kohti diktatuuria ja johtajien palvonta, kuten matkamuistoina myytävät Putin-mukit, huvittaa matkalaisia aluksi. Vähemmistöaktivistit eivät voi vapaasti tuoda esiin omaa kieltään ja kulttuuriaan. Luonto saastuu. Hanti-Mansiassa yhteyshenkilö yrittää sabotoida sarjakuvatyöpajaa. Silloin myös yhteydet sukukansoihin voisi taas palauttaa ilolla. Ovatko suomalais-ugrilaiset kansat todella säilyttäneet ikiaikaisen luontouskontonsa ja katkeamattoman yhteyden vanhoihin perinteisiin. Ehkä yhteispohjaa voi tunnustella samantyyppisestä mytologiasta ja luontosuhteesta – joka toisaalta näyttää nykysuomalaiset luonnosta vieraantuneina. Maaseudulta kaupunkiin muuttavat assimiloituvat helposti. Taigan matkalaiset pohtivat Marinmaalla suomalais-ugrilaisia kieliä yhdistäviä sanoja. Putinin aikana on turha odottaa diktatuurin loivenemista. Historiaväläyksistä valtaosa keskittyy Stalinin terroriin. Taigan vavahduttavimpia kohtia on niin sanotun sofin:in eli ”suomalaisten kansojen vapautusliitos” jutun kuvaus
Kriittiset tiedotuskanavat on suljettu tai ne ovat lähteneet Venäjältä. VAJAA kuukausi Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan, Venäjän television ykköskanavan iltauutisten kuvaruutuun tunkeutuu nainen, joka huutaa ”Ei sotaa! Lopettakaa sotiminen” ja levittää julisteen, jossa lukee ”NO WAR”. Mutta prosessi on vasta alkanut. Oma-aloitteinen protesti muutti toimittajan ja hänen läheistensä elämän niin täydellisesti, että hän otsikoi kirjansa ensimmäisen luvun: ”Protesti on itsemurha”. Suom. Kirja maalaa synkän kuvan Venäjän muuttumisesta Putinin aikana totalitaariseksi valtioksi, jotta hallitsevat poliittinen sorto, propaganda ja valeuutiset. Siihen vaikuttavat tietämättömyys ja kansalaisten tyhmistäminen propagandalla. Into 2023 222 s. Hän asuu nyt tyttärensä kanssa presidentti Macronin lupaamassa turvapaikassa Pariisissa. ”Kaverini vitsailevat, pitäisinkö hermomyrkystä vai auto-onnettomuudesta.” KIRJA on erityisen suositeltavaa lukemista niille, jotka syyllistävät venäläisiä siitä, etteivät he kapinoi Putinin totalitaarista hallintoa vastaan. Lähetyksen keskeyttäjä, Vremjan silloinen uutistoimittaja, Marina Ovsjannikova on koulutettu, kokenut ja pätevä journalisti. Kuinka kauan ja kuinka turvallisesti, se jää nähtäväksi. Venäläinen tuomioistuin tuomitsi Ovsjannikovan viime lokakuun alussa Moskovassa poissaolevana vankilaan kahdeksaksi ja puoleksi vuodeksi ”väärän tiedon välittämisestä Venäjän armeijasta”, jolla tarkoitetaan Venäjän armeijan Ukrainassa tekemien sotarikosten paljastamista. Filminpätkä leviää nopeasti ympäri maailmaa. Ovsjannikovan mukaan valtiollisen television toimintatavat ovat ristiriidassa hänen saamansa journalistikoulutuksen kanssa: ”Nyt propagandaa kaadetaan ihmisjoukkoihin jatkuvana virtana.” HYÖKKÄYSSODAN alettua Ovsjannikova koki asemansa tvkanavalla ristiriitaiseksi: ”Olin raukka enkä saanut rohkeutta lähteäkseni, työajat olivat mukavat, ehti kasvattamaan lapsia, matkustelemaan… Sodan ensimmäisenä päivänä päätin kuitenkin, että lähden mihin vain”. Hän on kirjoittanut protestin taustoista ja seurauksista kirjan, joka on julkaistu myös suomeksi. Viranomaiset väittävät häntä länsimaiden agentiksi eivätkä usko, että hän on vain omaatuntoaan noudattanut tavallinen keskiluokkainen perheenäiti. TOIMITTAJAN TAISTELU SOTAA VASTAAN. Protestit Putinin hallintoa ja sotaa vastaan vaativat paljon rohkeutta. Lähetykseen tunkeutunut toimittaja erotetaan tv-yhtiöstä, häntä kuulustellaan ja hänet tuomitaan sakkoihin. Kirsti Era. Toinen tekijä on pelko – vallanpitäjien ja armeijan arvostelemisesta annetut rangaistukset ovat kovia. Marina Ovsjannikova NO WAR. TVtoiminta on kokonaan valtion käsissä. Reijo Aholainen PROTESTISTA MAANPAKOLAISEKSI YDIN 1 / 2024 87 YDINKOKEMUS KIRJAT
Veli-Matti Huhta TYÖSTÄ JA RUNOUDESTA YDIN 1 / 2024 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kuin kukka se kääntyy kohti historian taivaalle nousevaa aurinkoa, kirjoitti saksanjuutalainen esseisti Walter Benjamin vähän ennen toista maailmansotaa. Siitä (ja tietystä tyylin tarpeettomasta kulmikkuudesta) huolimatta teos on oivaltavuudessaan ja silkassa lukeneisuudessaan omalla sijallaan. Karhun näytelmää Prinsessa Hamlet käsittelevä teksti. Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisten suhteiden huomioiminen (ja niihin reagoiminen) erottaa Benjaminin mukaan materialistisen historioitsijan muista. 201). Virenin kirjoituskokoelma on saanut ytimekkään nimen Esseitä. Historiallista ja maantieteellistä liikkuma-alaa riittää: Sapfo ja 1600-luvun meksikolaiskirjailija Sisar Juana tekevät seuraa viime vuosien kotimaisille elokuville Metatitanic ja Eläinoikeusjuttu. Eetu Viren ESSEITÄ Tutkijaliitto 2023 270 s. 24). Harvinaista herkkua on esimerkiksi E. Voi tietenkin kysyä saako prekaarius Virenin esseemaailmasta yliotteen. Osa teksteistä on vanhoja, osa uusia, ja oman lisänsä tuovat alkujaan Virenin Benjamin-, Deleuzeja Fanon-suomennosten yhteydessä julkaistut jälkisanat. Mennyt ja nykyinen kuvastuvat toisenlaisen yhteiskunnan kuvittelemisen, kritiikin ja kamppailun kautta. MENNEISYYS liikahtelee. Virenin ajatus suurelle taiteelle ominaisesta keskipakoisesta, sisäisestä naurusta ja kapitalismin tuottamasta keskihakuisesta, ironisesta naurusta tuo mieleen Christer Kihlmanin erottelun yksilön ahdistuksesta kumpuavan vertikaalisen huudon ja joukkojen aineellisesta hädästä kumpuavan horisontaalisen huudon välillä (teoksessa Ihminen joka järkkyi). Scott Fitzgeraldin viihdeja kulttuuriteollisuuden nurjaa puolta kuvaavista Pat Hobby -tarinoista. L. Kulttuurikerrosten siivilöimät aarteet Viren asettaa nykyisen prekaarikokemuksen ja modernin palkkatyön sekä siitä kieltäytymisen valokeilaan. ”Urautuneen prekaarin” näkökulmasta voi tarkastella vaikkapa itseään rakkautta: ”Elämän viettäminen uudessa asunnossa, uudella alueella, uusien ihmisten kanssa tai vaikka uusien ruokien syöminen onkin luullakseni nykyisissä rakastumisissamme paljon suuremmassa asemassa kuin olemme koskaan ymmärtäneet” (s. Puhe on amerikkalaiskirjailija F. Tätä samaa huolellisuutta välittyy Eetu Virenin sanoista: ”Lähteä liikkeelle huonoista nykyisistä ajoista, ei vanhoista hyvistä…” (s. Sen, minkä Viren kenties pakahduttavan tunteen osalta häviää, sen hän analyysinsa hienoudessa voittaa. Ne sijoittuvat 1940luvulle, mutta edustavat kenties – jälleen Benjaminin tarkoittamassa mielessä – nykyajan esihistoriaa
Jouni Huhtanen TIETOA TIETÄMISESTÄ YDIN 1 / 2024 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tiedonhistoriaa täytyy kiittää sen selkeydestä ja johdonmukaisuudesta. Kokonaisuus on hallittu ja johdonmukainen. Näiden ja muiden teoksessa esitettyjen artikkeleiden keskeisenä tehtävänä on pyrkimys määritellä tiedonhistorian erityisala. Tiedonhistorian oppiala on vasta muotoutumassa eikä perinteellä ole tästä syystä vielä täysin vakiintuneita suomenkielisiä käsitteitä. Mikko Myllyntausta, Annastiina Mäkilä, Johanna Skurnik & Veli Virmajoki (toim.) TIEDONHISTORIA Vastapaino 2023 377 s. Tämän ongelman huomioon ottaen nyt julkaistu teos on merkittävä avaus kotimaisen tiedonhistoriallisen käsitteistön ja menetelmäopin kehittämiseksi. Asettamalla tieteellisen tiedon muiden tiedonlajien yhteyteen se onnistuu laajentamaan näkökulmaa merkittävästi, puhuttelemaan huomattavan laajaa kuulijakuntaa ja esittämään tiedon liikkuvan ja muuntuvan luonteen perinteistä tieteenhistoriaa monimuotoisemmalla tavalla. Ongelmia tuottavat ainakin tiedon tuotannon, kierron, muotojen, materiaalisuuden sekä valtasuhteiden väliset kysymykset. TIETO ja tietäminen ovat historiallisesti monimutkaisia ilmiöitä. TIEDONHISTORIA jakautuu neljään osaan, joista ensimmäinen esittelee tutkimuksen lähtökohtia ja menetelmällisiä edellytyksiä, toinen tiedon rajoja ja materiaalisia muotoja, kolmas tiedon toimijoita ja vallan kysymyksiä ja neljäs tiedonhistorian haasteita ja mahdollisuuksia. Jonkinlaisia ongelmia saattaa tuottaa kuitenkin se, että huomattava osa teksteistä nojaa yhdysvaltalaisen tieteenhistorioitsijan Lorraine Dastonin esittämiin käsityksiin. Tutkimuksen keskiöön ovat nousseet tältä osin muun muassa eri kulttuuripiirien välistä viestintää, ympäristöongelmia ja terveyspolitiikkaa koskevat keskustelut. Näistä esimerkkinä mainittakoon Mikko Myllyntaustan artikkeli matkakertomuksista osana tiedon tuottamisen moninaisuutta ja Johanna Skurnikin pohdinnat kartografian ja tutkimusmatkojen asemasta osana koloniaalisen tiedon tutkimusta. Yhdentoista tutkijan laatima Tiedonhistoria avaa näitä kysymyksiä historiallisten esimerkkien avulla. Teos esittelee tiedonhistorian uutena tutkimussuuntauksena tieteenhistorian ja aatehistorian rinnalla. Työ on tästä huolimatta temaattisesti laaja-alainen ja se nostaa hyvin esiin monia historiallisesti kiintoisia kysymyksiä tiedon luonteesta ja ajallisista muutoksista. Vaikka tämä uusi tutkimusperinne nojautuu monin osin perinteisen tieteenhistorian menetelmiin, on se lähtökohdiltaan huomattavan paljon avarampi sekä lähteiden että tutkimuskysymysten osalta
E. Hän myös mielestään paitsi käsitti, mitä käsitti, käsitti, miten sen käsitti. Heinäkuuhun 2023 mennessä Saarisen luentoja oli kirjan mukaan katsottu verkossa 2,1 miljoonaa kertaa, lähes miljoona tuntia. Kyse on sinusta -kirjassa Saarinen asettaa tarinoilleen useita tavoitteita, jotka tuntuvat saman tien katoavan. KUUNTELIJAN omille poluille saattaminen lienee Saarisen tarkoituskin. KAIKKI tämä on sanottu ja kuultu niin moneen kertaan. Tämä saattaa piillä siinä, että Saarisen tajunnanvirran tuottama poukkoileva sanasolina pitää otteessaan, kunnes kuulija itse lähtee omille teilleen. Ihan sama mikä jakso tai teema, ja heti on fiiliksissä mukana. Saarinen antaa itse esimerkin: hän ei saanut luettua Alastalon salissa -teosta, mutta innostui sen luetusta ääniversiosta. ”Käsitys ei käsittänyt, mitä se ei käsittänyt, mutta totesi itsensä pätevän kyvykkääksi käsittämään, mitä mielestään käsitti. Ja kaikki puettuina kielikukkasiin ja rönsyileviin lauserakennelmiin, joita joutuu lukemaan kolme –neljä kertaa vieläkään pääsemättä selville mihin kaikki oikein liittyy. Se on kuin tv-sarja Frendit. Saarisen ajattelemisen ajattelemista kannattaa lukemisen sijaan kyllä katsella ja kuunnella. Saarinen voisi liittyä ryhmään, nyt kun yksi miespaikka vapautui. SAARINEN FRENDEIHIN! YDIN 1 / 2024 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Saarisen mahtavat oivallukset ja hyvien ystävien poikkeuksellinen erinomaisuus. TV-slalom pysähtyy kanavalle, missä Frendit on juuri menossa. Renny Jokelin E. SAARISEN AJATUKSIA ELÄMÄSTÄ, RAKKAUDESTA & AJATTELUN AJATTELUSTA, OSA 2 WSOY 2023 277 s. Mies käsityksineen tunsi itsensä, olennaisin päälinjoin, ja kohosi suvereniteettiin.” Onko tämä näppäryys välttämätöntä kuvausta, sfääreissä olemista vai tietoista sanallistamissekoittelua. Esa Saarinen KYSE ON SINUSTA. Saarinen surkuttelee sitä, että kuuntelemista on tehty toki yli 100 vuotta, mutta tahti on hiljenemässä. Saarisen kirjan voi aloittaa ja lopettaa mistä tahansa kohdasta. Kaivamalla tekstistä löytyy toki konkreettisia ajattelun ajattelun neuvoja: ole somessa vähemmän, lue enemmän. Saarinen livenä johdattaa joillain mystisillä tavoilla yleisönsä kohti maalia, jos ei nyt maaliin saakka. Pysäytä turhanpäiväisyydet ja arkirutiinit, ja mieti missä menet ja miten elämästä voisit saada paremman. Pafos, Pipsa, Armi, ajattelun ajattelun ajattelun ajatteleminen, nuoren E
Vastaavasti liennytyksen aika tarjosi Suomelle mahdollisuuksia profiloitua monenkeskisen ydinaseriisuntaja valvontapolitiikan edistämisessä. Mitä jännitteisimmiksi suurvaltasuhteet kehittyivät, sitä tärkeämpää oli tuolloin korostaa Pohjolaa osana yleiseurooppalaista turvallisuuspoliittista tasapainoa ja vakautta. Se avaa ei-diplomatian sisäpiiriläiselle aikamoisen ikkunan. YDIN 1 / 2024 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. JUNTUSEN mielestä Nato-jäsenyys ei itsessään lukitse kantaa siihen, miten Suomi suhtautuu liittokunnan yhteiseen ydinasepolitiikkaan. Juntusen väitöskirja onkin kiinnostavaa luettavaa. Hän ei näe estettä sille, että Suomi voi Naton jäsenenä jatkaa aktiivista asevalvontapolitiikkaa.” Arja Alho SUOMI VOI VALITA YDINASEPOLITIIKKANSA Tapio Juntunen VARJONYRKKEILYÄ POHJOLASSA: YDINASEONGELMAN ALUEELLINEN HALLINTA SUOMEN ULKOPOLITIIKASSA KYLMÄN SODAN AIKAKAUDELLA. Ydinasevalvonta ja ydinaseriisuntadiplomatia lisäsivät ymmärrystä – osaamistakin – Suomen ulkoasiainhallinnossa pelotepolitiikan ja teknologisen kehityksen vaikutuksista. Tosin PYV-hanke eteni varsin vaivalloisesti. JUNTUSEN väitöstutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys Suomen PYV-politiikan elinkaaresta 1963 – 1991. Tampereen yliopisto 2024 500 s. Ydinaseiden eksistentiaalinen uhka on kuitenkin sama, jonka Suomi PYV-aloitetta tehdessään tunnisti. Ydinasevalvontaa ja -riisuntaa tutkineena hän muistuttaa, että keskusteltaessa ydinaseista on ymmärrettävä niiden olevan joukkotuhoaseita. Asevalvontaneuvotteluissa suurvallat saivat kuitenkin onneksemme aikaan läpimurtoja. Sen pitkäikäisyys selittyy Juntusen mukaan siitä, kun asiaa ”tulkitaan inhimillistä toimintaa leimaavan käytännöllisyyden logiikan ensisijaisuuden näkökulmasta.” Tutkimus asettuu kontekstiin, jossa vaikuttavat samanaikaisesti kansainväliset ydinasejärjestykset, suurvaltojen ydinasepelotepolitiikassa tapahtuneet muutokset, Pohjolan kylmän sodan aikainen turvallisuusdynamiikka sekä Suomen kytkeytyminen Neuvostoliiton puolustukselliseen etumaastoon. Johtopäätöksenä Juntunen esittää muun muassa, että PYVpolitiikka tarjoaa hyvän esimerkin hankkeesta, jossa oli koottuna kokemusperäistä tietoa Suomen ulkopolitiikan, Pohjolan turvallisuusdynamiikan ja suurvaltavetoisen ydinasejärjestyksen monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden hallinnasta. PRESIDENTTI Urho Kekkosen ajoista tuntuu olevan ikuisuus samoin kuin hänen aloitteestaan Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä (PYV). Sama mahdollisuus voi avautua nytkin, vaikkakin Pohjolassa Suomi ja Ruotsi puolueettomuuden sijaan ovat sotilaallisesti liittoutuneita
I sin senaste bok Afghanerna (på finska: Afgaanit) beskriver hon vardagslivet genom tre utvalda personer, medborgarrättsaktiva Jamila, talibankrigaren Bashir och högt utbildade Ariana som tvingas in i ett arrangerat äktenskap. Formen för hennes böcker är journalistiskt litterär och det är fakta och personer hon har mött som är själva nerven i hennes böcker. Till exempel saudiern Osama bin Laden sökte sin politiska näring i det fanatiskt religiösa Afghanistan och det var i gränslandet mellan Afghanistan och Pakistan han inredde och utrustade sina grottsystem som länge gav honom skydd. Den norska författaren och journalisten Åsne Seijerstad har skrivit flera uppmärksammade böcker om världens krisoch krigsområden (Tjetjenien, Irak) och om processer som leder till den yttersta extremism. ATT beskriva landet Afghanistan, det afghanska folket är omöjligt. Vardera stormakten skapade ett än värre kaos än det de kom för att reda upp. Förutom att tillhöra de allra fattigaste i världen har de olika stammarna och klanerna i Afghanistan tvingats leva med de mest extrema styren och härskare, Sovjetunionen och USA, talibaner och andra islamistiska inriktningar. Svaren är lika många som frågorna. (Svar: teokrati) Lever afghanerna i fred eller pågår det krig. Seijerstads första bok om afghanerna var Bokhandlaren i Kabul som utkom 2002. Är landet en republik, monarki, diktatur. USA sade sig ha samma syfte medan Nato bombade sönder det lilla av infrastruktur som fanns och invigde drönaren som effektiv dödsmaskin. Inte ens varannan vuxen är läsoch skrivkunnig. EN SOM inte låter oss glömma är den norska journalisten och författaren Åsne Seijerstad. Afghanistan befinner sig i nyhetsskugga på grund av allt annat som pockar på spaltutrymme: krigen i Ukraina och Gaza, Sudan … Det krävs spektakulära händelser för att lyfta upp det fattiga landet på tidningarnas sidor igen. När bin Laden orkestrerade attackerna mot New Yorks hjärta (9/11) jublade afghanerna. Trots förtrycket förekom en viss modernisering under sovjetockupationen. För nu är det talibanerna som styr med sharialagar, nepotism och korruption. Afghanistan är kvar i medeltiden. 536 s. Det finns så många varianter, så många ideologier, politiska och religiösa idoler. YDIN 1 / 2024 92 KÄRNUPPLEVELSE BÖCKER. HUR många av oss kan på rak arm säga vem som styr i Afghanistan just nu. Med vem, mellan vilka. Hon har tillbringat långa tider i Afghanistan och Afghanerna är ett ambitiöst bokprojekt. Miljarder västerländska pengar har pumpats in i Afghanistan och i strida strömmar har pengarna hamnat i fickorna hos pamparna i landets bräckliga styre. ” Astrid Nikula AFGHANERNA Åsne Seijerstad AFGHANER Översättare Jan Stolpe Bokförlaget Polaris 2023. De politiska och världspolitiska händelserna speglas genom dessa tre och i deras liv
Vi minns också mänskorättsaktivister, fredsforskare såsom Johan Galtung, musiker som Pedro Hietanen, som alla har berört oss på något plan. ”Jag tänker, alltså är jag”. Stjärnornas krig får stanna kvar i scifi-litteraturen. Det stöds emellertid inte av regeringens åtgärder. Han besökte Finland som Unicef-ambassadör år 1967 och ställde till med något slags mediarabalder. Också eu-finansierade satellitprojekt, såsom Galileo som används vid navigering eller Copernicus vid observation är transparenta och civilstyrda. Som sig bör. Något slags stjärnstoff fanns det också hos den sedermera mördade president John F. Ett otal bokrecensioner stämmer till eftertanke. D etta nummer bjuder också ovanligt mycket fördjupande historisk information som ökar förståelsen för de krig och konflikter som nu pockar på en lösning. Vad vi behöver just nu är det här slaget av världsledarskap. Matti Viitasaari har lusläst jfk:s tal som klart uttrycker behovet av nedrustning och avvärjande av kärnvapenhotet. Vi ger också många öppningar till minnen och till sorg. I dokumentet beskriver för sin del JP Pulkkinen Brando som seriöst oroad över nöden och svälten i världen och fullt beredd att utnyttja sin stjärnstatus för att åstadkomma en förändring. F inlands militära alliering hindrar oss inte från att ha en egen linje i förhållande till kärnvapen. Vid säkerhetskonferensen i München i februari uttryckte Finlands trettonde president Alexander Stubb sin oro över militarisering av rymden. Anna Gustafsson skriver om det antika Greklands krig och fredssträvanden, en disputation går på djupet med kärnvapenfriheten i Norden, Saara Paatero aktualiserar migrationsrörelserna för hundra år sedan. Kennedy. Förutom filmstjärna var Marlon Brando också mänskorättsaktivist. Tillsammans med ledande sakkunnig Tero Vihavainen i Ydin-debatten går vi igenom rymdteknikens många fördelar i vardagen. (Cogito, ergo sum.) YDIN 1 / 2024 93 KÄRNUPPLEVELSE. Stubb skulle godkänna genomfart men var i övrigt en förespråkare för ett öppet och internationellt Finland. Juhana Unkuri skrev 2011 ett dokument om händelserna där Brandos besök analyseras in i minsta detalj. Det är två år sedan kriget i Ukraina började, i Gaza pågår ett folkmord, Navalnyi dog i fångenskap. Gällande lag förbjuder kärnvapen i Finland. Kärnstoff Å rets första nummer bjuder på stjärnstoff. Fredsorganisationernas kommitté för kärnvapenkontroll utgår från att det ska förbli på det viset och uppmanar Finland som medlem i Nato att främja vapenkontroll och oberoende av kärnvapen. Så var förhållandet till transport av kärnvapen över finländskt territorium den fråga som delade kandidaterna i presidentvalet nyligen. Utan hänsyn till mänskliga rättigheter sluter sig Finland, skärper kraven på medborgarskap och möjligheterna till flyktingfamiljers återförening
Liisa Akimof laulaa kuitenkin tuoreen Kaikenlaista uutta tulossa -levynsä nimikappaleessa näin: Kuinka siellä vankilassa ollaan opinko mä siellä diilaamaan rupeenko mä käyttään suonensisäisti kovia huumeita. Sellaisia ei juuri ole viime aikoina tehty. T ervetuloa takaisin, Liisa Akimof! Ei nyt jäädä pohtimaan, onko vankilamaailma hänen uudessa laulussaan metafora vai ei, vaan iloitaan siitä, että hän on ylipäätään aktivoitunut tekemään ja esittämään lauluja. Bändi kuitenkin lopetti uransa 1980-luvun puolivälissä melko pian sen jälkeen, kun sen suurin hitti, suomenkielisen rockin klassikko Akimofin säveltämä ja sanoittama Kevät julkaistiin. YDIN 1 / 2024 94 YDINKOKEMUS MUSIIKKI J ohnny cash: Folsom Prison Blues, Elvis Presley: Jailhouse Rock, Jukka Raitanen: Vangin toive… populaarimusiikin historiassa on paljon merkittäviä lauluja, joissa käsitellään elämää vankilassa. Ensin hän oli mukana pääsolistina ja lauluntekijänä Tavaramarkkinat-yhtyeessä, joka oli yksi ensimmäisiä kokonaan naisten muodostamia rockyhtyeitä Suomessa. Sen jälkeen tuli vielä kymmenen vuoden. Kaikenlaista uutta tulossa Akimof yhdistää hienosti yhdessä kertosäkeessä lastenlaulumaisen hämmästelyn pelottelupuheeseen vankilamaailmasta ja ”kaikenlaista uutta tulossa”-lohkaisun, jollaiseen voi törmätä Tervetuloa takaisin! Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Liisa Akimof ei tehnyt levyjä 28 vuoteen. Sehän muistetaan, että pohjalla on hieno ura. sosiaalisen median silottelupäivityksissä, joissa menetyksetkin ovat mahdollisuuksia. Nyt on onneksi tehnyt, sillä algoritmien valmiiksi pureskeleman tarjonnan keskellä Akimof tarjoaa yllätyksiä
Sitä, että luotetaan kuulijan kykyyn paitsi nauttia hyvin tehdystä pop-musiikista, myös yllättävistä käänteistä edes laulujen sanoituksissa. YDIN 1 / 2024 95 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. Liisa Akimof. Jos ei halua laulaa mukana vankilamaailman aiheuttamista peloista, voinee eläytyä Esim. Onneksi on Akimof. Akimof on keskittynyt töihinsä tv-tuottajana, hän on tehnyt muun muassa 20 vuoden ajan Arto Nyberg -ohjelmaa. Sundqvist ja Akimof ovat tehneet lauluja, jotka kestävät aikaa. Algoritmit eivät ymmärrä yllätyksiä. Myöhemmin Blomin kautta levyjä julkaisivat muun muassa Gösta Sundqvistin Leevi & The Leavings ja Akimofin Tavaramarkkinat. Vaikka suomenkielinen popja rockmusiikki on mennyt monin tavoin eteenpäin ja varsinkin naistekijöiden määrä on moninkertaistunut hänen hiljaiselonsa aikana, Akimofin kaltaiselle, melodisia pop-kappaleita ja teräviä sanoituksia yhdistelevälle artistille on tilausta. YDIN 1 / 2024 95 YDINKOKEMUS MUSIIKKI kuluessa neljä Akimofin sooloalbumia, mutta sitten on saatu olla ilman. matalapaine -kappaleen hyviin aikeisiin. Blom uskoi, että suomalaiset ymmärtävät kappaleissa kerroksellisuutta. Akimofin uuden levyn on julkaissut hänen oma huhu-levymerkkinsä. Samaa kestävyyttä voi odottaa myös Akimofin uuden levyn lauluilta. Huumoria, ironiaa ja sitä, että synkistäkin asioista voidaan laulaa eri näkökulmista. Hän oli oikeassa. Se jatkaa Atte Blomin levyjulkaisijan elämäntyötä. A ikanaan algoritmien sijasta suomalaisen musiikin suurinta valtaa käytti Atte Blom. Suunnitelma esimerkiksi vesijuoksutreeneistä on saattanut joskus vaihtua baarireissuun – esimerkiksi matalapaineen takia kuten laulun kertojalla. Kun 1970-luvun alussa muut eivät ymmärtäneet suomenkielisen rocksanoituksen arvoa, hän otti talliinsa kaikki ensimmäiset mestarit: Hectorin, Juicen, Isokynä-Lindholmin ja Pekka Strengin
Tämä käy ilmi Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivan Progressive Politics Research Networkin tuoreesta katsauksesta. Myöskään Suomessa ei ole nähty mainittavaa äänten siirtymää sdp:ltä perussuomalaisiin sitten 2011 jytkyvaalien. S uomalaisten punavihreiden ahdinko ei ole poikkeuksellinen. Sen sijaan enemmistö keskustan aiemmin hallitsemista alueista on vaihtunut perussuomalaisiksi. Entistä suurempi osa suomalaisista sijoittaa nykyisin itsensä oikealle pikemmin kuin poliittiseen keskustaan. Siinä tarkastellaan vasemmistopuolueiden ajamaan politiikkaan liitettyjä oletuksia, jotka osoittautuvat empiirisen tutkimuksen pohjalta virheellisiksi. kene edes yhdessä muodostamaan vastavoimaa oikeistohegemonialle. Keskusta uhkaa tässä yhtälössä surkastua pysyvästi kymmenen prosentin kannatuksen puolueeksi eivätkä vasemmistopuolueet ja vihreät kySUKUPUOLITTUNUT BLOKKIPOLITIIKKA TARJOAISI VAIHTOEHTOJA VAALEIHIN HANNA WASS Kirjoittaja on yleisen valtio-opin dosentti ja varadekaani Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Yhdeksän Euroopan maan vertailusta käy ilmi, että tosiasiassa valtaosa äänistä on hävitty toisille vasemmistopuolueille ja vihreille. Näistä sitkeimpiä on käsitys sosialidemokraattisten puolueiden perinteisten äänestäjien asteittaisesta siirtymisestä radikaalioikeiston kannattajiksi. Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen Suomi siirtyi osaksi yleiseurooppalaista trendiä, jossa perinteinen talousoikeisto ja kansalliskonservatiivinen radikaalioikeisto yhdistävät voimansa toteuttaakseen talouskuria ja maahanmuuton rajoituksia painottavaa politiikkaa. Kautensa maaliskuussa aloittava presidentti edusti vaaleissa kokoomusta, josta tulevat myös pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja seuraava eu-komissaari. Perussuomalaisilla on valtiovarainministerin, sisäministerin ja oikeusmisterin tehtävien myötä vankka ote sisäpolitiikasta. Tämä antaa hallitukselle vahvan demokraattisen mandaatin viedä läpi erityisesti työmarkkinoihin ja sosiaalietuuksiin kohdistuvia uudistuksiaan. S uomalaisessa politiikassa rivit ovat nyt poikkeuksellisen suorassa. Tilanne ilmentää puoluekentän voimatasapainon syvempää siirtymää, joka voi muuttua nopeastikin. Virheellinen oletus kannatusmuutoksista on saanut monet sosialidemokraattiset puolueet päättelemään, että tehokkain keino voittaa taYDIN 1 / 2024 96 KOLUMNI
Poliittisten kantojen eriytyminen voi vaikeutYDIN 1 / 2024 97 KOLUMNI. natopoll-tutkimusprojektissamme kerättyjen kyselyaineiston perusteella myös Suomessa nuoret naiset mieltävät itsensä selvästi miehiä enemmän vasemmistolaisiksi ja liberaaleiksi. Nuoret miehet ovat aiempaa konservatiivisia, progressiivisen politiikan kannatus on kasvanut naisten keskuudessa taa esimerkiksi parinmuodostusta ja aiheuttaa siten polarisaatiota vahvistavia pettymyksen ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Rajanvalvonnan, rikollisuuden ja kansallisen edun korostuminen politiikan asialistalla vain vahvistaa radikaalioikeistopuolueiden kannatusta samanaikaisesti kun kurin ja järjestyksen puolustajiksi profiloituminen karkottaa vasemmistopuolueiden äänestäjät kilpaileviin liberaalipuolueisiin. Tutkimusnäytön perusteella tämä on rekyylistrategia. Tällä hetkellä lähes kiinni pultatuilta vaikuttavat puolueiden voimasuhteet voivat myllertyä lähitulevaisuudessa. Eri puolilta maailmaa saatujen tulosten mukaan nuoret miehet ovat aiempaa konservatiivisia siinä missä progressiivisen politiikan kannatus on kasvanut naisten keskuudessa. Suomessa vastaavaa kehitystä on nähty sdp:n ”maassa maan tavalla” -maahanmuuttolinjauksissa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja vaatimuksissa Kreikan lainavakuuksista. kaisin radikaalioikeistolle menetetyt äänet on jäljitellä niiden politiikkaa. P olitiikka on jatkuvaa pyrkimystä kohti tasapainotilaa jämähtäneisyyden ja tempoilevuuden välillä. Vaaleissa olisi tällöin valittavana kaksi toisistaan aidosti poikkeavaa vaihtoehtoa samalla kun keskusta vaa’ankielenä edustaisi jatkuvuutta niiden välillä. Nykyinen köydenvetopolitiikka, jossa vaalien voittaja ilmoittaa ainakin retoriikan tasolla tekevänsä täyskäännöksen suhteessa edeltäjäänsä, istuu puolestaan heikosti pitkäjänteisen päätöksenteon tarvetta korostavaan monikriisiseen toimintaympäristöön. Se vaatii puolueilta valmiutta reagoida nopeasti äänestäjäkunnassa havaittaviin muutoksiin ja rakentaa ohjelmatyö tutkitun tiedon pohjalle ennakko-oletusten sijaan. Yhdistyneenä äänestäjien sukupuolittuneisiin politiikkaodotuksiin kilpailu jäsentyisi miesten suosimien perusporvarien ja naisten ja sukupuolivähemmistön kannattaman punavihreän blokin välille. S ukupuolierojen vahvistuminen on yksi politiikan globaaleista megatrendeistä. Samalla kehitys vahva signaali siitä, vasemmistopuolueilla ja vihreillä on eri sektoreilla toimivien nuorten naisten keskuudessa huomattava kannatuspotentiaali. Tämä merkitsisi keskustalle uutta kukoistusta, sillä se olisi molemmille blokeille tarpeellinen hallituskumppani enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Sen realisoituminen edellyttää keskittymistä tasa-arvon, vihreään siirtymän ja vähemmistöjen oikeuksien kaltaisten kysymysten edistämiseen sen sijaan, että puolueet pyrkisivät kilpailemaan oikeistokonservatiivien kanssa samoista äänestäjistä. On mahdollista, että suomalainen politiikka alkaa vähitellen siirtyä kohti Ruotsin mallin kaltaista asetelmaa, jossa puolueet muodostavat ennen vaaleja toisilleen vaihtoehtoisiksi hallituspohjiksi asemoituvia yhteenliittymiä eli blokkeja. Perussuomalaisten nousun takana oli aikoinaan äänestäjien halu ravistella harjoitettavaa politiikkaa, jota hallituspohjan muutokset eivät juuri hetkauttaneet
Tutkija Arto Nokkala totesi kommentissaan arveluihin, että vahvistunut Nato ei halua olla riippuvainen siitä, saako se toiminnalleen YK:n mandaattia. Lehden alkusivuilla korostettiin, että kaikki artikkelit oli kirjoitettu ennen kuin Nato päätti aloittaa pommitukset Jugoslavian liittovaltiota vastaan. Sotilaallisen liittoutumisen pitkästä historiasta NOIN neljännesvuosisata sitten Ydin kokosi laajan artikkelikokonaisuuden Naton laajenemisesta itään. Mieluiten vielä meidän valitsemiemme edustajien välityksellä.” TUOMAS FORSBERG puolestaan ennusti mahdollisen Suomen Nato-jäsenyyden tapahtuvan ennemminkin identiteetin muokkautumisen tuloksena ja osana Euroopan unionin ja Natoyhteistyön kehitystä. Hänen mielestään keskustelussa piti ottaa huomioon eri tasoja, jolloin turvakeskustelun rinnalle nousi vaikutusvalta – mutta taustalla puhuttiin kuitenkin ”identiteetistä: mistä me tulemme, keitä me olemme ja mihin me olemme menossa.” Suomen suhtautumisessa ydinaseriisuntaan oli myös tapahtunut muutos, joka myötäili Nato-maiden kantoja ja joka ihmetytti asiaan perehtynyttä diplomaattia Miguel Marin-Boschia. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Hänen muistutti amerikkalaisen rauhanliikkeen näkemyksestä: Naton jäsenmäärän kasvattamisessa ja toiminta-alueen laajentamisessa on kyse voimapolitiikasta, taloudellisista voitoista ja Euroopan pitämisestä Yhdysvaltojen hegemonian alla. YDIN 1 / 2024 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. Hän myös muistutti, että ”Naton menestys perustuu siihen, että edelleen painotetaan nimenomaan sotilaallista uhkaa.” Eero Iloniemi ja Juha Valla kirjoittuvat, että ”Yhdysvallat ajoi Natosta Itä-Euroopan demokratisoitumisprosessin ja yleiseurooppalaisen rauhan takuumiestä… Laajentuminen itään tapahtui eurooppalaisten Nato-maiden vastustuksesta huolimatta.” Kirjoittajat myös työstivät kirjaa Euroopan liittovaltion tulevista rakenteista ja esittivät EU:n yhteisen puolustuksen yhdeksi puoltavaksi tekijäksi: ” Väkivaltakoneistoja on hallittava demokraattisesti. Syy saattaa olla yksinkertainen. Samoin, että ”… Slovenia ja Romania on tässä vaiheessa jätetty ulkopuolelle. Siinä missä Puola, Tshekki ja Unkari ovat asettuneet auliisti Yhdysvaltojen määräysvaltaan, Slovenia on kytköksissä Saksaan ja Romania Ranskaan”. ELINA MIKOLA pohtii voisiko Nato olla rauhanturvaaja. Suomi asettautui vastustamaan muutosta. Artikkelisarjan avasi tuolloin Lontoossa asunut vapaa toimittaja Tapani Lausti. Prahassa asunut toimittaja Kari Jyrkinen huomautti itälaajentumista markkinoidun yleislääkkeeksi kaikkeen. Niin sanotun Uusi agenda -julistuksessa ydinaseriisunta olisi muuttunut kahdenvälisestä monenkeskiseksi. Hän myös Simo Sipolan kirjoittamassa artikkelissa arveli, että EU:n liittoutumattomat maat omaksuvat vähitellen Natoon kuuluvien maiden ydinasemyönteisen kannan
3. NÄKÖISLEHTENÄ ILMAISEKSI. klo 17 – 19 Botta • Museokatu 10 • Helsinki Tilaisuudesta löytyy tallenne Vapaus valita toisin ry:n ja rauhanjärjestöjen sivuilta. www.vapausvalitatoisin.com AVOIN KUULEMINEN. Rauhanprojektina EU on muuttunut asevaraiseen turvallisuuteen luottavaksi yhteisöksi. Torstai 7. open.spotify.com/episode/38mmfv197oUYaNjX DnAaWt PODCAST Vapaus valita toisin ry:n ja Ydin-lehden julkaisema erikoisnumero pohtii EU:n roolia sodassa ja rauhassa. Kuva on kuitenkin moniulotteisempi. www.digiplus.fi/www/Ydin/2023_Erikoisnumero MYÖS MAKSUTTA YDIN-LEHDEN VERKKOKAUPASTA. Jakso kuunneltavissa maksutta Spotifyssa ilman kirjautumista ja vapaasti jaettavissa eteenpäin. ERKKI TUOMIOJA JA ARJA ALHO KESKUSTELEVAT ULKOJA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA. Kansainvälistä yhteistyötä ja sopimista tarvitaan edelleen. Mikä on EU:n rooli tulevaisuudessa. Kuuntele, tiedät enemmän ja luulet vähemmän. ERIKOISNUMERO YHDYSVALTOJEN JA SUOMEN VÄLISESTÄ PUOLUSTUSYHTEISTYÖSTÄ. Suomen paikka kartalla ei liioin ole muuttunut sotilaallisen liittoutumisen myötä