50. vuosikerta / 2 l. . IhmIselle, jolle väkIvallattomuus ja vastuu maaIlmasta ovat IntohImo. kathmandun tiilet kylmää säätä taiwaninsalmella turkkilaiset salaliittoteoriat. 2016 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa Unia menneisyydestä Kirjallisuudessa kohtaavat historialliset totuudet ja mielikuvituksen vapaus
Liity Rauhanliiton tukijäseneksi! Maailma kylässä 28.– 29. Haaraosassa on nepparikiinnitys. Värillinen printti on painettu Suomessa. 7. loViisa esittelee toimintaansa ja myy kannatustuotteitaan kesän tapahtumissa. 7. Materiaali on valkoista reilun kaupan luomupuuvillaa. 5. Saatavissa kesätapahtumissa ja verkkokaupassa. HelsinKi Faces etnofestival 6.– 7. Kaisaniemen puisto HelsinKi Työväen musiikkitapahtuma 29.– 30. FisKars loviisan rauhanfoorumi 5.– 7.8. 25 € www.rauhanasema.fi/k auppa. www.rauhanliitto.fi/toiminta/jaseneksi Rohkea on rauhan kannalla! Sadankomitea Tukijäseneks i käTeväsTi neTissä! Lapsissa on tuLevaisuus – kesän tuoteuutuutena ”all the arms We need” -body Koko 68 – 74 (6 –12 kk) Body on lyhythihainen. 8. Tue laadukasta rauhankasvatusta ja asiantuntevaa työtä aseistariisunnan ja inhimillisemmän maailman puolesta. ValKeaKosKi Pax-festivaali 31
sisällys 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 Anni lAhtinen Sodan lietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa / 12 suldAAn sAid Ahmed Miten estää nuorten radikalisoituminen. ydinhetki 14 ArjA Alho Unta enemmän / 20 Tran Van Huen muistoa kunnioittaen / 21 ydin-lehden toimitus Oikeus perheeseen – kauas äiti katoaa / 22 Aleksi kuitunen Sensuurista ja propagandasta avoimeen kirjastokulttuuriin / 26 eero suorAntA Yhden Kiinan monet tulkinnat / 30 mAri FAbritius Kadotettujen opiskelijoiden kohtalo puhuttaa Meksikossa / 34 eero suorAntA Kiina ja pehmeän vallan etsintä / 38 ArjA Alho Vauhtia ja vaarallisia tilanteita / 40 simo ortAmo Viro ja menneisyyden paino / 42 miA hemming Lapsia hankitaan kolmistaan ja nelistään / 43 iinA lievonen-thApA Tiilet pinossa ytimessä 48 elinA liikAnen Sodan jäljet Espanjan nykykirjallisuudessa / 54 hAnnu reime Espanja vuonna 1936 – solidaarisuutta ja kyynistä politiikkaa / 60 nils torvAlds Eurooppa suuren kriisin partaalla / 64 mikko mäenpää Kohti uutta yhteistyötä / 69 steFAn rAndström Sunny ways, people! / 72 peter lodenius Suuri salaliitto Turkkia vastaan ydinkokemus 78 ritA dAhl Moninaisuuden puolustaja / 81 leenA güell Liejusta kuuluu itkua / 82 kAisA leino Kylmin kevät reaktorin hehkussa / 84 kAisA leino Tarinoita vastaanottokeskuksista / 86 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 simo ortAmo Kasarilapset kävivät täällä / 94 hAnnA huumonen Valejulkaisut vaarantavat sananvapauden / 96 eero mAnninen Nuoret eivät luovuta / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2016
Tupatarkastuksessa kun kurkistetaan maton alle, sieltä löytyvätkin veroparatiisit, huono johtaminen sekä halu kuoria kerma julkisen rahoituksen palveluista ja into taputella kylläisenä vatsaa. Markkinatalouskin on moninainen. Kun hallituksen pitäisi lupauksensa mukaan nostaa työllisyyttä, se on itse ollut irtisanojien etujoukossa. Se on osin kilpailua ja vapaata hinnanmuodostusta, osin suunniteltuja ja päätettyjä pelisääntöjä. Mutta kun konkreettiset esitykset on ladottu pöytään, kyse onkin markkinavetoisesta mellastamisesta, jonka jalkoihin jäävät niin ihmiset kuin ympäristökin. Se ei ole vain ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden takaava väkivaltakoneisto, vaan edellytysten ja julkisten hyödykkeiden tarjoaja, kuten esimerkiksi infran tai koulutuksen. Mikko Mäenpää kiteyttää epäluottamuksen ytimen: ei ole yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Yhteiskunnallisen arvion hyvästä korvaavat liiketaloudelliset laskelmat. Irvikissa vastaa sen riippuvan siitä, mihin haluaa päätyä. Luultavasti hän jopa nirsoilee: ei suostu siivoamaan toimistoja, vaikka töitä olisi tarjolla toisella paikkakunnalla. Normien purku vaikutti järkevältä byrokratian kitkan vähentämiseltä. Se muodostuu julkisesta, yksityisestä ja kansalaisyhteiskunnasta. Jotkut laskevat siihen myös perheen. Päiväunia arja alho päätoimittaja L iisa kysyy Ihmemaassa Irvikissalta neuvoa, minkä tien valitsisi. Yksityinen on viemässä elintilaa julkiselta ja kansalaisyhteiskunnalta. Y hteiskunta on moninainen. Hallitus lupasi ohjelmassaan, että ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Ne ovat yksilöiden omaa syytä. Vuoden päivät on kipuiltu kilpailukykysopimuksen kanssa. Köyhyys ja työttömyys eivät ole näille neuvonantajille yhteiskunnallisia kysymyksiä. Teatteriohjaaja Esa Leskisen huono uni YDIN 2 / 2016 4 PääKirjoiTuS. Tämä on mahdollista vain silloin kun ei ymmärrä, että kansantaloustiede ja liiketaloustiede ovat eri asioita. Yhteiskuntaa on ryhdytty siivoamaan pankkien ekonomistien neuvojen mukaisesti. Suomi on nyt oy. Valtiokin on moninainen. Viime eduskuntavaaleista on vuosi. Irtisanottu professori ei vain nyt ollut riittävän työhaluinen. Kun kaikki mitataan rahassa, ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista tulee kauppatavaraa ja elämästä kulutuspäätöksiä. Kapitalismiin kuuluvat luonnolliset monopolit. Pimeintä ovat asenteet. Joissain muissa tehtävissä ei kehdattaisi tulla neuvomaan, mutta rahahan tunnetusti sokaisee. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.” Mutta toisin on käynyt. Sairauksien hoito huutokaupataan, teille ja rautateille määritetään kilohinta, metsille on kuutiohinta. Tätä kysytään nyt myös Suomessa. Niiden instituutioiden neuvojen mukaan, jotka ovat vyöryttäneet riskinottonsa laskun ”vanhanaikaisille” valtioille ja viime kädessä veronmaksajille. Yhtiöittäminen vie keskeiset valtion ja yhteiskunnan toimet liikesalaisuuden taakse. Yksityisen mittari on raha
Kuinka paljon on ikuisesti. Annammeko tulevaisuuden valua entistä eriarvoisemmaksi, jolloin tila fasismiin liittyville ratkaisuille kasvaa. eu:n ja Turkin välinen sopimus pakolaisuudesta tuntuu todella pahalta. Vai ryhdymmekö toimimaan tasa-arvoisuuden puolesta, jolloin kasvatamme hyvää ja jaamme sitä kaikille. Scifi-elokuvissa yhteistä hyvää ei ole osattu jakaa. Joskus vain yksi sekunti. Yhä itsevaltaisemmaksi käyvä presidentti saa toimia entistä röyhkeämmin, koska eu:n jäsenvaltioilla on sisäisiä jännitteitä suhteessa pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon. Siitä kirjoittavat sekä Elina Liikanen että Hannu Reime. 1990-luvun sukupolvikokemus oli luultavasti vapautua ritualistisista osallistumistavoista. Sen verran meiltä menee aikaa päättää. Peter Lodenius kirjoittaa Turkista. Sen verran meiltä menee aikaa päättää. Ajan henki siirtyi hyvinvointivaltion rakentamiseksi ja uskoksi politiikan mahdollisuuksiin. Liisa kysyy Ihmemaassa kanilta: Kuinka paljon on ikuisesti. Etninen profilointi ei kuulu avoimeen demokratiaan eikä monikulttuurisuuteen, jollainen Suomi on aina ollut. Todellinen ongelma on kuitenkin eu:n jäsenmaiden lähiöissä, joissa syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ongelmat tuottavat radikalisoitumista ja se taas terroritekoja pelon lietsomiseksi. K un nuoret vihaiset miehet ja naiset perustivat 1966 Ydin-lehden, sukupolvikokemus oli toimia järjestöissä ja perustaa pieniä lehtiä, joissa kirjoitetaan suuria ajatuksia. Kani vastaa, että joskus vain yksi sekunti. Hän puhuu vihasta, joka on todellisuutta. Jos demokratia kutistuu yhä edustuksellisemmaksi ja yksinvaltaisemmaksi, aktivismi kiertää demokratian. Niissä ovat vastakkain omistava luokka ja sen hallitsemat koneet sekä maahan sidotut työläiset, joitten työpanosta joko tarvitaan tai ei pääoman liikkuessa sinne, mistä se saa suurimman lisäarvon. on eriarvoistumisen ja kriisiytymisen maailma. Ei Kanada mikään ongelmavapaa vyöhyke ole, mutta sen kyky toimia ja saada taas asioita aikaiseksi on inspiroivaa. Kun mikään sivilisaatio ei ole ikuinen, onko meidän sivilisaatiomme rappioitumisen syynä raha ja hyöty. 1980-luvun sukupolvikokemus oli vapautua säännöistä ja pöytäkirjoista. Espanjan sisällissotaa on monessa mielessä tärkeää tutkia, koska historia on syklistä. Siihen puuttuvat myös kolumnistimme Hanna Huumonen ja Suldaan Said Ahmed. Kasinolla onni odotti ottajaansa. Stefan Randström kirjoittaa Kanadasta, jota hän kehottaa pitämään silmällä. Silti sitä tapahtuu! Kansainvälisyys on parasta rauhan työtä. Yhtenäiskulttuurin puolustajien ja rasistien kannattaisi tehdä opintomatka sinne, kuten myös poliittisten puolueiden rakenteiden uudistajien. YDIN 2 / 2016 5 PääKirjoiTuS. Kaikella tällä on yhteytensä poliittiseen järjestelmään. Ajan henki siirtyi uusliberalistiseen ideologiaan mahdollisimman suuresta vapaudesta markkinoiden mallin mukaan. Esittelemme nuoren naisen, Ruka Toivosen
Rita Dahl on kirjailija ja toimittaja. / sivu 88 & 91 simo oRtamo on toimittaja ja poliittisen historian maisteriopiskelija. / sivu 69 hannu Reime on vapaa toimittaja, joka ennen eläkkeelle siirtymistään työskenteli yli 40 vuotta Ylen radiouutisissa. alv 10% ilmoituskoot ja -hinnat (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € julkaisija Ydin-julkaisut ry. / sivu 60 nils toRvalDs on Euroopan parlamentin jäsen sekä entinen Ylen kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa. / sivu 86 & 87 PiRita tolvanen on helsinkiläinen kuvittajagraafikko. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 54 kalevi suomela on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. tilaushinnat 35 € vuositilaus, sis. / sivu 7 & 38 maRi FabRitius on Meksikon politiikkaan erikoistunut poliittisen historian maisteriopiskelija. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. / sivu 64 Reijo nättiaho on helsinkiläinen vapaa toimittaja, jonka erityisalueena on viestintä sekä kasvatusja koulutusasiat. 50. / sivu 42 aleksi kuitunen on vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja sekä filosofian maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. / sivu 92 steFan RanDstRöm on Torontossa asuva elokuvantekijä ja journalisti. Huomautukset 14 päivän kuluessa. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi toimitussihteeRi Eero Suoranta, eero.suoranta@helsinki.fi hallituksen Pj Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ulkoasu Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová taitto Teppo Jäntti kannen kuva Ryhmäteatterin arkisto, Liisa Ihmemaassa tilaukset ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 40 & 93 niklas PiiPaRinen on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat Rauhanaseman verkkokauppa (www.rauhanasema.fi/kauppa) Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDin 2 / 2016 tekijät YDIN 2 / 2016. vuosikerta) PainoPaikka Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 22 kaisa leino on englantilaisen filologian maisteriopiskelija ja sarjakuvaopettaja. / sivu 43 elina liikanen on kirjallisuudentutkija ja akateeminen pätkätyöläinen. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 48 PeteR loDenius on toimittaja ja kirjan Turkki pintaa syvemmältä kirjoittaja. / sivu 78 Pekka elomaa on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 60 YDin-lehti Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Päätoimittaja Arja Alho, p. / sivu 72 mikko mäenPää työskenteli palkansaajajärjestöissä vuodesta 1981 vuoteen 2014, viimeksi STTK:n puheenjohtajana. / sivu 30 mia hemming on freelance-toimittaja. / sivu 82 & 84 iina lievonen-thaPa on visuaalisen viestinnän ammattilainen, jolle Nepal ja sen kulttuuri ovat osa elämää
Tuolloin he tapasivat myös Wakuziban. kalle Havumäki, Sami Helle ja Markus Vähälä Radio Valosta vierailivat Tansaniassa vuonna 2014. Ydin-lehden toimituskunta Wakuziban esiintymistä Tansaniassa www.youtube.com /watch?v=-SiGRwznbOQ Lisää aiheesta www.radiovalo.fi/fi/ blogi/salama SaLaMaROCkia TaVaSTiaLLa Ytimekkäät PE KK a EL O M aa YDiN 2 / 2016. Kehitysvammaisten toimittama Radio Valo käynnisti kansainvälisen yhteistyön tansanialaisen Radio Jamii -yhteisöradioaseman kanssa muutama vuosi sitten. Konsertin järjestivät Lyhty ry, Radio Valo, Liikunnan ja kulttuurin kehitysyhteistyöjärjestö Liike ry sekä journalistien kehitysyhteistyöjärjestö VIKES. 2016. Hän syntyi sokeana, mutta ei ole antanut vammansa rajoittaa mahdollisuuksiaan. Hyvin alkanut musiikillinen yhteistyö Wakuziban kanssa sai nyt jatkoa, kun kummatkin esiintyivät Salamarock -hyväntekeväisyyskonsertissa 6. Konsertilla kerättiin varoja muun muassa vammaisten toimittajien työskentelyyn Jamii FM:llä Mtwarassa. Olen myös ymmärtänyt, että eri tavoin vammaisten ihmisten tulisi työskennellä yhdessä ja auttaa toisiaan.” Näin pohtii tansanialainen laulaja ja imitaattori Wakuziba. Tavastialla pidetty konsertti oli muutenkin varsinaista ilotulitusta. Mukana olivat muun muassa Pertti kurikan Nimipäivät, Samae koskinen, antero Lindgren, kari Peitsamo, Juustopäät ja karkkipäivä. 4. Kalle Havumäki tunnetaan myös räpparinä nimellä MC koo. YDIN 2 / 2016 ”Vaikka vammasi olisi suurempi kuin kykysi, voit silti oppia monia asioita, kuten olemaan reilu ja antelias
Monet uutisMediat ovat sarjakuvaMaisia parodioita oMasta itsestään, Miljardöörit näyttävät pitävän Medioiden oMistaMista harrastuksena. saMalla Miljardöörit rajoittavat vauraiden ihMisten toiMintaa koskevaa uutisointia. 5.. YDIN 2 / 2016 8 YTiMEkkÄÄT 8 YTiMEkkÄÄT YDiN 2 / 2016 ”Media on epäonnistunut. vakavalle tutkivalle journalisMille ei näytä löytyvän enää rahoitusta.” Panaman papereiden anonyymin vuotajan avoin kirje sanomalehti Süddeutsche Zeitungille 6
Niemelä on ainakin viides journalisti, joka on karkotettu Turkista tai jonka pääsy maahan on estetty tänä vuonna. YLL tuomitsi karkotuksen ja ilmaisi huolensa sananvapauden tilasta Turkissa. Vetoomuksen kansikuvanaan julkaissut Publishers Weekly -lehti kertoo, että kirjojen vienti Kuubaan on ollut sallittua hyvin rajoitetussa määrin vuodesta 1988 lähtien. toukokuuta. – Niemelän karkottamiseksi nähty vaiva osoittaa, että päätökselle ollaan luomassa lainvastaista perustelua, Kaçan sanoi. Uutistoimisto Bianetin mukaan Niemelä pidätettiin epäiltynä vakoilusta sekä kurdien PKKja KCK-järjestöjen puolesta toimisesta. Suomessa asiasta kertoi julkisuuteen Yleinen Lehtimiesliitto (YLL), jonka jäsen Niemelä on. Kaçan kiinnitti huomiota epäjohdonmukaisuuteen syytösten sekä viranomaisten toiminnan välillä. – Kuubalaisilla kustantamoilla on vaikeuksia hankkia jopa kirjantuotannon raakamateriaaleja, kuten paperia ja mustetta, kirjoittaa Smashwords -ekirjapalvelun perustaja Mark Coker vetoomusta tukevassa sähköpostissa palvelun käyttäjille. Vetoomus julkaistiin ennen presidentti Barack Obaman vierailua Kuubaan maaliskuun 21. Suomalainen toimittaja karkotettiin Turkista kustantajat vetosivat kuuban kauppasaarron lieventämiseksi YLi 50 merkittävää amerikkalaista kustannusalan toimijaa vetosi maaliskuussa Kuuban kauppasaarron poistamiseksi kirjojen ja oppimateriaalien osalta. Niemelä oli Turkissa kirjoittamassa kirjaa matkailusta. sekä positiivista yhteiskunnallista muutosta. Heidän mukaansa kirjat edistävät ymmärrystä eri kulttuurien välillä, taloudellista kehitystä, ilmaisunvapautta – Presidentti Recep Tayip Erdoganin hallinto käyttää mielivaltaisesti Turkin lainsäädäntöä arvostelun tukahduttamiseen. päivä. Lain epäselvyyden takia harvat kustantajat ovat kuitenkaan yrittäneet saada lupaa viedä kirjoja maahan. Vetoomuksen allekirjoittajat toteavat, että ihmisillä kaikkialla on oikeus päästä käsiksi kirjoihin ja kirjallisuuteen. Terrorismin vastaiset lait mahdollistavat pitkät tuomiot normaalista journalistisesta toiminnasta ja rikoslaki presidentin tai valtion halventamisesta, YLL sanoo tiedotteessaan. Lisäksi YLL:n mukaan maassa oli vuoden alussa vangittuna 30 turkkilaista journalistia ja vireillä lähes 2 000 oikeudenkäyntiä presidentin kunnian loukkaamisesta. YDIN 2 / 2016 9 YTiMEkkÄÄT FREELaNCE-TOiMiTTaJa Taina Niemelä karkotettiin Turkista 3. – 22. huhtikuuta ja karkotettiin kuulustelujen jälkeen. Kyseessä oli ensimmäinen virassa olevan Yhdysvaltojen presidentin vierailu Kuubassa vuoden 1928 jälkeen.. Samalla hänelle määrättiin 13 kuukauden matkustuskielto Turkkiin. – Kirjasaarto on vastoin amerikkalaisia ilmaisunvapauden ihanteita, vetoomuksessa sanotaan. Niemelä pidätettiin Itä-Turkissa sijaitsevassa Vanin kaupungissa 26. – Koska niin suuri osa kansainvälisestä kustannustoiminnasta kulkee Yhdysvaltojen kautta, kauppasaarto vaikeuttaa kuubalaisten kirjailjoiden ja kustantajien mahdollisuuksia tavoittaa laajempi yleisö. – asiakkaani ei ole esitetty syyllistyneen mihinkään selkeään tekoon tai rikokseen, kommentoi Niemelän asianajaja Mahmut kaçan Bianetin mukaan
Etenkin aasian, Lähi-idän sekä Itäja Keski-Euroopan valtiot kasvattivat sotilasbudjettejaan. Tyynenmeren saarista kiistaa käyvät valtiot, kuten Japani, Indonesia, Filippiinit ja Vietnam, kasvattivat sotilasbudjettejaan. YDIN 2 / 2016 10 YTiMEkkÄÄT aSEVaRuSTELu lisääntyi viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen. Kiina käytti 13 prosenttia maailman sotilasmenoista. Yhdysvallat oli viime vuonna ylivoimaisesti suurin asevarustelija. Summa on yli 12-kertainen samana vuonna annettuun kehitysapuun verrattuna. Venäjä kasvatti sotilasmenojaan 7,5 prosentilla taloustaantumasta ja valtion öljytulojen romahduksesta huolimatta. Sotilasmenot taas laskivat amerikan mantereilla, Länsi-Euroopassa ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen myös afrikassa. Lähde: Stockholm International Peace Research Institute SIPRI www.sipri.org/research/armaments/milex/recent-trends MaaiLMaN SOTiLaSMENOT kaSVaVaT TaaS Lähde: SIPRI 36 % Yhdysvallat MaaILMaN SOTILaSMENOT 2015 12 % Kiina 5,2 % Saudiarabia 4 % Venäjä 3,3 % IsoBritannia 3,1 % Intia 3 % Ranska 2,4% Japani 2,4 % Saksa 2,2% EteläKorea 25,4 % Muut. Saudi-arabia ohitti Venäjän maailman kolmanneksi suurimpana asevarustelijana, vaikka sen budjettia rasitti öljyn alhainen hinta. Se vastasi yli kolmasosasta maailman sotilasmenoista. Se kuitenkin kutisti sotilasmenojaan 2,4 prosentilla. Viime vuonna Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden sotilasmenot eivät kuitenkaan vähentyneet edellisten vuosien tahtia. Sotilasbudjettejaan ovat suurentaneet etenkin Venäjän ja Ukrainan rajanaapurit. Vuoden 2011 jälkeen Yhdysvaltain sotilasmenot ovat vähentyneet 21 prosenttia, sillä se on vetänyt pois valtaosan Irakiin ja afganistaniin sijoitetuista joukoistaan. Yhteensä valtiot käyttivät sotilasmenoihin viime vuonna noin 1 510 miljardia euroa (1 676 mrd. Se lisäsi asevarusteluaan 7,5 prosentilla. Puola kasvatti sotilasmenojaan 22 prosenttia, Romania 11 prosenttia ja Liettua jopa 33 prosenttia. Maailman valtiot kasvattivat sotilasmenojaan vuonna 2015 noin prosentilla, kun aikaisempina vuosina menot olivat hieman laskeneet. Keski-Euroopan sotilasmenot ovat kasvaneet kahden edellisen vuoden ajan. dollaria), Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri arvioi
Valmisteilla on myös Euroopan unionin uusi ulkoja turvallisuuspolitiikkaa koskeva globaalistrategia. Kotimaisilta selonteoilta ja eu:n globaalistrategialta toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Kiristyneessä ilmapiirissä asevarustelu ja uhittelu vain pahentavat tilannetta entisestään – historia osoittaa kyseiset valinnat kaikkea muuta kuin rauhaa ja turvallisuutta edistäviksi. Sitä se ei ainakaan enää ole, vaan siitä on tullut uudelleen niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin voimannäyttöpaikka. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan keskiössä pitäisi olla kestävän rauhan ja turvallisuuden edistäminen pitkällä aikavälillä. Ja jos niin, tarkoittaako tämä todellisia tekoja vai jäävätkö ne vain juhlapuheisiin. Eurooppa-salissa, Helsingissä. Tämänhetkisessä keskustelussa on vahvasti esillä puhe varautumisesta pahimpaan, ennen kaikkea Venäjän arvaamattomaan käytökseen. 6. Keskeistä on, miten muuttunutta toimintaympäristöä kuvataan ja seurataan. Edellinen on vuodelta 2003. YDIN 2 / 2016 11 KOLUMNI N iin suomen kuin Euroopankin turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa. Tätä ei pidä tulkita sotilaalliseksi hyökkäykseksi vaan päinvastoin. Suomi voisi olla entistä aktiivisempi kestävän rauhan ja turvallisuuden edistäjä lähialueillaan. Sadankomitea järjestää Itämeren turvallisuus -seminaarin 9. Toiveissa ja peloissa herää seuraavanlaisia kysymyksiä: Tunnustetaanko, että sotilaallisen voimapolitiikan aika on ohi. Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa ANNI LAhtINeN Kirjoittaja?on?Sadankomitean?pääsihteeri.. Nyt sen osana on tehty erillinen selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, minkä lisäksi tehdään vielä erikseen selonteot puolustuksesta sekä sisäisestä turvallisuudesta. Suomi voisi olla aktiivinen rauhan edistäjä Itämerellä, tuoda eri osapuolia yhteen sekä tukea rakentavia keskusteluyhteyksiä, tavoitteena alueen rauhoittaminen sotaharjoituksilta ja varustautumiselta. Asiakirjoilta ja niihin liittyviltä keskusteluilta odotetaan strategisuutta, analyyttisuutta sekä pidemmälle tulevaisuuteen katsovaa turvallisuuspolitiikkaa. Aiemmin Suomessa on tehty hallituskauden aikana ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko. Voisimme aloittaa Itämerestä, josta on aikoinaan puhuttu rauhan merenä. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät Sadankomitean verkkosivuilta: www.sadankomitea.fi. Tämä aika kaipaa enemmän puhetta aseistariisunnasta kuin asevarustelusta. Jos halutaan rauhaa, tulee rakentaa rauhaa – ei sotaa! . Tartutaanko todellisten turvallisuusuhkien ratkaisuun, kuten ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeiden ja terrorismin hoitoon. Sen sijaan, että pohdimme varustautumisen ja sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuuksia, voisi tässä tapauksessa klassinen ”hyökkäys on paras puolustus” -puhe olla järkevämpää
Myös poliisin niin sanottu ulkomaalaisvalvonta on vanhanaikaista ja vaarallista. Sellainen matalan kynnyksen paikka voisi auttaa monia nuoria. Moni Suomessa syntynyt ja kasvanut nuori kokee, ettei kuulu tänne eikä myöskään vanhempiensa kotimaahan. Ei ole isoja moskeijoita eikä kesällä islamilaisilla yhteisöillä omia leirikeskuksia. Nyt uudessa maahanmuuttajataustaisessa kaveriporukassa paperit kysytään kaikilta.” Näin kertoo puoliksi belgialainen Sabri, joka on altistunut ääriliikkeiden värväyspropagandalle. Miten estää nuorten radikalisoituminen. Etninen profilointi eli paperien kysyminen ulkonäön tai ihonvärin perusteella on väärin ja rasistista, eihän suomalaisuus ole ihonväristä kiinni. SULdaaN SaId ahMed Kirjoittaja on Ei väkivallalle -verkoston perustaja.. Täällä heitä pidetään ulkomaalaisina ja siellä taas suomalaisina ja länsimaalaistuneina. Lähiöissä, joissa nuorisotyöttömyys on korkea, pitäisi tehdä paljon ennaltaehkäisevää työtä, esimerkiksi perustamalla maksuttomia monipuolisia liikuntakeskuksia, joissa on nuorisoja sosiaalityöntekijöitä sekä kuntovalmentajia ja psykiatreja. Nämä kaikki antavat kasvupohjan radikalisoitumiselle. Kaikkien näiden toimijoiden pitäisi olla saman katon alla. Se myös vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta ja luo siten pohjaa radikalisoitumiselle. ”Ennen minulla oli vain valkoihoisia belgialaisia ystäviä ja poliisin ratsioissa ainoastaan minulta kysyttiin paperit. On vanhanaikaista, että on sosiaalityöntekijä, joka istuu jossain virastossa ja tekee siellä päätöksiä. Suomessa moni musliminuori kokee, ettei heillä ole samanlaisia mahdollisuuksia ja aktiviteetteja kuin esimerkiksi kristityillä nuorilla. Juuri silloin, kun ei ole toivoa tulevaisuuden suhteen ja nuori kokee, ettei ole yksilönä tasa-arvoinen muiden kanssa, on helppo altistua kaiken maailman ääriliikkeiden värväystoiminnalle. YDIN 2 / 2016 12 KOLUMNI R adikalisoituminen on pitkä prosessi ja vaihtelee jokaisen kohdalla, mutta yleensä radikalisoituneita yhdistää ulkopuolisuuden tunne, näköalattomuus ja syrjinnän kokemukset yhteiskunnassa
14 ArjA Alho Unta enemmän / 20 Tran Van Huen muistoa kunnioittaen / 21 Ydin-lehden toimitus Oikeus perheeseen – kauas äiti katoaa / 22 Aleksi kuitunen Sensuurista ja propagandasta avoimeen kirjastokulttuuriin / 26 eero suorAntA Yhden Kiinan monet tulkinnat / 30 mAri FAbritius Kadotettujen opiskelijoiden kohtalo puhuttaa Meksikossa / 34 eero suorAntA Kiina ja pehmeän vallan etsintä / 38 ArjA Alho Vauhtia ja vaarallisia tilanteita / 40 simo ortAmo Viro ja menneisyyden paino / 42 miA hemming Lapsia hankitaan kolmistaan ja nelistään / 43 iinA lievonen-thApA Tiilet pinossa. Ydinhetki Ydinhetki kertoo asioista paikan päältä ja ihmisten kautta
Ehkäpä siksi, että teatteri on aikansa peili. YDIN 2 / 2016 14 YDINHETKI Unta ENEmmäN Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja Esa Leskinen on tarkkanäköinen aikamme analysoija. Kirjoittaja Arja Alho Kuvat Tanja Ahola ja Esa Leskinen
Samoin, että se on hyvin haastava myös näyttelijöille. Ei ole mikään sattuma, että tekstit elävät edelleen. A rjA : Shakespearen tragedioissa ja komedioissa on aina lähtökohta. Shakespearella on sonetti: silmät kiinni näen parhaiten. Kävin alkutekstin läpi ja sovitin sitä vähän. Kotona oli kirjahyllyssä Shakespearen kootut teokset ja luin nämä näytelmät 10-vuotiaana. Lisäksi pitää olla ajatus mukana, muuten se ei elä. Hänellä oli vain tyhjä lava. Tässä tapauksessa on pakko olla, koska ne on kirjoitettu riimiin. Oli maahisia, keijuja ja noitia, oli alinen maailma. Niiden kautta synnytetään myös konflikti, joka sitten ratkeaa. Mikä innoitti sinua tarttumaan juuri Kesäyön uneen. Myös taikamaailmassa on valtajako, jossa keijut ovat alamaisia. Järki on aina hyödyn ajattelua. Miten Kesäyön unessa. Järki johtaa harhaan. E sA : Se on kaikki sisäistä, alitajuisen ylistystä. Esko Salminen taisi luonnehtia, että se on kuin vuorta kapuaisi ennen kuin teksti soljuu luontevasti. Mihin hyöty tähtää. Jos joku muuttuu, riimi ei toimi. Täytyy todella nostaa kääntäjille hattua. E sA : Vaikea tietää oliko hän omassa ajassaan moderni. Kesäyön unen ristiriidat syntyvät, kun rakkauden kohteet vaihtuvat. Teatteri on esittävää, ollaan kirjaimellisesti näyttämöllä. Mikä on Kesäyön unen lähtökohta. Esimerkiksi Romeossa ja Juliassa rakkaus, joka kantaa yli kuolemankin. Ratkaisut löytyvät mielikuvituksesta. Jää vain järki ja se johtaa harhaan. Kun repliikissä sanotaan ”kylläpä nummella tuulee”, katsojan pitää kuvitella se. Hänen tragedioissaan, erityisesti kuningas-sarjassa, on valtaa ja väkivaltaa. E sA : Kesäyön unen on suomentanut Lauri Sipari. A rjA : Mutta tämähän on suuressa ristiriidassa rationaalisen aikamme kanssa! Kaiken pitää olla siistissä pinossa ja selitettävää. E sA : Se on mielikuvituksen ylistystä. Myös Kesäyön unelma on luokkanäytelmä. Othellossa puolestaan tuhoava mustasukkaisuus ja petos. A rjA : Olen lukenut, että Shakespeare on erittäin vaikea käännettävä. A rjA : Shakespearen hahmot ovat paitsi mielenkiintoisia myös hyvin moniulotteisia. NEuvoNI YrITYSjoHTajIllE oN, NuKKuKaa ENEmmäN! uNEN maaIlmaSSa aINoaSTaaN NäKEE ENEmmäN.. Todellisuus on muuten sellainen, etteivät näyttämöllä puhutut repliikit ole kovinkaan tarkasti alkuperäisen tekstin mukaisia. E sA : Kesäyön uni on hyvä näytelmä! Shakespeare on hieno kirjoittaja. On duunarit, tässä tapauksessa käsityöläiset, jotka tekevät näytelmää aatelisille. Niissä oli taikuutta. Oliko se nyt Marlene Dietrich vai Greta Garbo, joka sanoi, että rakkaus on ikuista mutta kohteet vaihtuvat. Neuvoni yritysjohtajille on, nukkuSHaKESpEarElla oN SoNETTI: SIlmäT KIINNI NäEN parHaITEN. Shakespeare on hullujen, rakastuneiden ja runoilijoiden puolella! Mutta Shakespeare on myös vallan kirjailija. Mutta noin yleisesti ottaen, en ole mikään erityinen Shakespeare-fani. Minulla on kolme lempinäytelmää: Myrsky, Macbeth ja Kesäyön uni. Ellei uskalla mennä alitajuiseen, ei löydä elämää. Näytelmässä valta murtuu. Hän on luonut hyviä tarinoita ja mielenkiintoisia henkilöitä. YDIN 2 / 2016 16 YDINHETKI A rjA : Huhtikuussa tuli kuluneeksi 400 vuotta William Shakespearen kuolemasta. Järjen ja tajuisen ylivalta näkyy kaikessa! Vaikka siinä, kuinka kaikki yritysjohtajat kehuskelevat, miten vähän he nukkuvat! Siinä näkyy sisäisen halveksunta, joka on äärettömän typerää. Kun kaikki on hyötyä, voi kysyä: mitä hyötyä on hyödystä. Yli puolet tekstistä on mittaa, siis riimiä. Tämän Bertolt Brecht varasti Shakespearelta. Vallan pyörä murskaa kaiken alleen. A rjA : Sanotaan, että Shakespeare mullisti aikansa teatterin. E sA : Se onkin modernin kriisiä. Ne tekivät valtavan vaikutuksen
Se ei ollut aluksi teatteri. Kuka tahansa ajatteleva ihminen näkee talouteen ja hyötyyn liittyvät mekanismit ja kuinka ne aiheuttavat köyhyyttä ja eriarvoisuutta, ilmastokriisin… Tämä on aivan kestämätöntä. A rjA : Ei varmaan olekaan selkeää puoluepoliittiseksi katsottavaa aatetta. Tarkoitukseni oli mennä Kauppakorkeakouluun. Toki tuona aikana perustettiin myös Ydinlehti, jonka 50-vuotista taivalta juhlistamme. A rjA : Käsitteet menevät uusiksi. Sehän murskaisi heidän maailmankuvansa. Kalle Holmbergin, Ralf Långbackan ja Kaisa Korhosen kaltaiset tekijät. A rjA : Tästähän on Neil Blomkampin. Teatterissa pystyi olemaan toisten ihmisten kanssa. Se oli sillä selvä enkä ole asiaa sen jälkeen kyseenalaistanut. ikävuoteen osuu herkkä ja merkityksellinen vaihe. 1980-luvulla oli bisneksen ja taiteen liitto, joka oli täysin epäkapinaa. Päinvastoin kuin se toinen luokka, joka lääketieteen kehityksen ja geenimanipulaation turvin elää 500-vuotiaiksi. E sA : Toki. Mutta on kapitalismikritiikkiä, Occupy-liikehdintää ja muuta. Nyt olen vihainen keski-ikäinen mies. Enemmän kuin koskaan tarvittaisiin politiikkaa. Ensi-ilta 18. Tästä tulevaisuuden tutkijat ovat oikeasti huolissaan. Mennään sinun elämäsi innoituksen hetkiin. 6. Kasvun rajat ovat nähtävillä. kaa enemmän! Unen maailmassa ainoastaan näkee enemmän. A rjA : Ajatellaanpa aikaa vain vähän taaksepäin. Nyt ei ole. A rjA : Voisin kuvitella, että suomalaisen nuorison kapinan 1960-luvulla muotoili parhaiten teatteri. Se on selvää jopa oikeistolaisille talousteoreetikoille, mutta ideologisista syistä he eivät voi myöntää totuutta. E sA : Tämä taitaa päteä minuun. Kuolo korjaa kaiken, kaikki häviää, valta, rakkauskin, mutta kauneus jää. Mutta entäpä silloin kun olit 17-vuotias. Yhteiskunnallinen teatteri on noussut vasta viimeisen 5 –10 vuoden aikana. Se on myös kollektiivisia kokemuksia muotoileva ikä. Se on myös Shakespearen hallitseva teema. Tulee kaksi eri ihmislajia, jotka eivät voi lisääntyä keskenään: apinat ja yli-ihmiset. Nykyaikana ei ole liikettä, on yksittäisiä tekijöitä, jotka ajattelevat mitä ajattelevat. Niin työn kuin kasvun. 2016. Minähän olin ystävällinen nuori mies. A rjA : Nyt ollaan jo taiteen metaforassa. Se herättää suorastaan vihaa. Nuorisotutkijat liittävät osallistumisen ja nuorison kapinan Karl Mannheimin sukupolviteoriaan ja että juuri noin 17. Lukion toisella luokalla se iski: minusta tulee taiteilija. He kuolevat varhain. Mutta se ei jotenkin pääse nykyisen poliittisen järjestelmän läpi. Aika pian ryhdyin ohjaamaan. E sA : Ehdottomasti. Kerroit jo 10-vuotiaan pojan sukelluksesta taikamaailmaan. Kesäyön uni Suomenlinnan kesäteatterissa. Olen noussut sitä vastaan, mitä maailmassa tapahtuu. Minusta piti tulla kirjailija, mutta hyvin nopeasti se kääntyi. Sitten on suorastaan toinen laji ihmisiä, jotka ovat täiden syömää ja sairauksien runtelemaa sakkia, joilla ei ole paikkaa mihin mennä eikä voimaa nousta sieltä. E sA : Minulla on mielessäni kauhudystopia. E sA : 1990-luvun alussa, kun ryhdyin tekemään teatteria, ei ollut mitään kapinaa. Se on nyt ratkaisevasti erilaista kuin silloin 1960-luvulla, kun oli selkeä aate. Hänellä on hieno sonetti: ”Ei ruhtinaitten kultapatsaat, ei marmorikaan, voi näitten säkeitteni voimaa tavoittaa.” Tässä terveiseni myös Suomen hallitukselle: valta ja raha katoavat, mutta pysyvää on se kauneus, minkä ihminen löytää itsestään. Nythän minusta on tullut myös kirjailija. On harvalukuinen joukko ihmisiä, jotka omistavat koneet – myös älytyötä tekevät – ja kaiken niiden tuottaman pääoman. YDIN 2 / 2016 17 YDINHETKI Esa leskinen on ohjaaja ja näytelmäkirjailija
Viljelemme taas maata. Miksi meidän sivilisaatiomme olisi poikkeus. E sA : Tämä on valitettavasti todennäköisempi skenaario kuin se, että hyvä jaetaan. Saatanat, mä teen teistä pilkkaa! Viha on paras komedian lähde niin katsojille kuin tekijöille.. Kehitysusko on harhaa. Olet sanonut, että komedia on maailman syvällisin taiteenlaji ja hyvin vaikeaa. Mikä on se pakko, globaali ja järkyttävä kriisi, joka pakottaa muutokseen ja millä hinnalla. Meni miltei puolitoista tuhatta vuotta ennen kuin päästiin lähellekään samaa. Voi olla, että elämme vielä maailmassa, jossa ei ole internetiä, sähkö on säännösteltyä ja tarjolla vain rikkaille. Sivilisaatiot murenevat. Kun näkee asioiden huonon tolan. Tämä osaaminen tuhoutui. Antiikin Kreikan aikana kehitettiin hyvin monimutkainen Antikytheran kone, joka osasi ennustaa auringonpimennykset ja laskea taivaankappaleiden sijainnit. A rjA : Nyt on pakko ajatella tragediaa ja komediaa. Maa on niin saastunut ja ylikansoittunut, että yli-ihmiset ovat muuttaneet omalle avaruusalukselleen köyhien kamppaillessa älykoneiden kanssa selviämisestä. A rjA : Et taida olla edistysuskoinen. Ahdistustaidetta on helppo tehdä. Oletko pessimisti. E sA : Pessimisti tässä asiassa. YDIN 2 / 2016 18 YDINHETKI elokuva Elysium, jota Matt Damon tähdittää. Aina mennään myös taaksepäin. E sA : Toki. E sA : On vaikeata leikata vakavan ja komedian välillä. Mutta, että sille pystyy nauramaan, on vaikeaa. A rjA : Nauruun kykenevä luultavasti pystyy muutokseen
E sA : Allekirjoitan. A rjA : Älyllistä laiskuutta. Esimerkkinä vaikka tämä leikkauspuhe. Ei tule tasa-arvoisempaa ja turvallisempaa vaan eriarvoisempi ja turvattomampi kehitys. Aika nousee heitä vastaan. Olemme liian kilttejä kielteisessä mielessä. Kaikki, jotka asiasta jotakin oikeasti ymmärtävät, tietävät, että toisinkin voi toimia. A rjA : Olet kuitenkin taiteilija. Mutta leikkauspuhe menee läpi. Se on ollut sen päätoimi. A rjA : Ehkä siksi tuudittaudutaan, ettei näistä satunnaisista purskahduksista tule mitään. Hegemonian muuttamisen kannalta avainpelaaja. E sA : Jos meillä olisi samaa, hallitus olisi jo kaatunut. On vain kovin sääli, että se on purkautumassa fasismin logiikan mukaan 1930-luvun malliin. Olen egalitaristi, en pidä siitä, että toisia sorretaan. Kaikki mitä ennustimme Neljäs tie -näytelmässä tapahtuvan, näyttää toteutuvan. Jälkikäteen nähdään, että niistä muodostui yhteiskunnallisen murroksen aika. Kaikki nämä mattiapuset ja heidän kumppaninsa ovat jo eilisen miehiä. Päinvastoin, he tuovat lisäarvoa. Esimerkkinä vaikka Ranskan työreformit ja niistä nousseet mielenosoitukset. Allekirjoitatko vihan ilmapiirin hallitsevuuden. E sA : Suoranaista tyhmyyttä. Mutta millä hinnalla. E sA : Aktivismia on arkitoiminta ja puhuminen. ETENKIN mE Täällä SuomESSa olEmmE ErITYISEN HErraNpElKoISIa. Olen vihainen tästä ajattelun kieltämisen totalitarismista. Toivon kollektiivista järkiintuloa. Aktivismin verkostoilla ei ole johtajia, ne ovat itseohjautuvia eikä niillä ole yhteistä aatetta. A rjA : Miksi ei uskalleta. E sA : Kyse on ihmisestä. E sA : Aivan varmasti. oN ToDElla mIElIKuvITuKSEToNTa oTTaa vIHaN KoHTEEKSI HElpoIN ja puoluSTuSKYvYTTömIN KoHDE.. A rjA : Olet kyllä hyvin poliittinen! E sA : Tietenkin. Nyt uusliberalismista on tullut ideologia. A rjA : Kansalaiskulttuureissa on eroja. A rjA : Etenkin, jos ajatuksesi ovat vallitsevaan nähden vääränlaiset. Eihän hallitus ole tehnyt mitään muuta kuin lisännyt epäluottamusta. E sA : Tulee neljännen tien jatko-osa. Etenkin me täällä Suomessa olemme erityisen herranpelkoisia. On todella mielikuvituksetonta ottaa vihan kohteeksi helpoin ja puolustuskyvyttömin kohde. En kuitenkaan ole sillä tavalla pessimisti, etten uskoisi kaikkien niiden, jotka puhuvat vain rahasta ja jotka lisäävät eriarvoisuutta maksimoidakseen oman hyötynsä, tulevan häviämään. YDIN 2 / 2016 19 YDINHETKI A rjA : Sinun sukupolvikokemukseesi 1980-luvun lopulta liittyy kasinotalous ja yksilöllistyminen, vai liittyykö. Poliisiautot paloivat, mutta olennaisempaa on, että ihmiset toimivat ja hallitus pyörsi päätöksensä. Mekanismi toimii näin silloin kun ei uskalleta haastaa todellisia syitä saati valtaa. Mitä tekisit. A rjA : Meillä tehdään välikysymys, mutta hallitus ei siihen koskaan kaadu. Hallitus kuitenkin tavoittelee luottamusta ja kaikille parempaa yhteiskuntaa 2025. Uusliberalistinen maailma on nyt mahdollinen silloisen ajan hengen vuoksi. Epäluottamuksen ja vihan ilmapiirissä voi käydä muutoksen suunnalle huonosti. Silloin se oli uutena ajatuksena vapauttava, mutta kääntyi sitten dogmiksi, joka peittoaa alleen ajattelun. Aktivismi ja edustuksellinen demokratia ovat irtikytkeytyneitä. Viha kohdistuu ”niihin”, ulkopuolisiin. Sinähän kuulut nyt valtaa pitävien sukupolveen. Suomeen tulleet 30 000 turvapaikanhakijaa ja tänne mahdollisesti jäävät 13 000 pakolaista eivät liity mitenkään mihinkään ongelmistamme. Et taida ostaa tätä lupausta. E sA : En tietenkään. Mutta on myös propagandaa. Jos ajattelet, olet joko joku perkeleen dosentti tai kommunisti
Esitämme syvimmät surunvalittelumme hänen leskelleen, hyvälle ystävällemme Le Thi Kimille ja heidän perheenjäsenilleen. YDIN 2 / 2016 20 YDINHETKI Tran Van Huen muistoa kunnioittaen Me entiset Tricontin, Demon sekä Suomi-Vietnam Seuran aktivistit ja muut haluamme osoittaa kunnioitustamme hyvälle ystävällemme Tran Van Huelle, joka kuoli rauhallisesti kotonaan rakkaiden omaistensa ympäröimänä 95 vuoden iässä 11. Se aika määritteli meidän sukupolvemme. Ericksson, Tom Grönberg, Auli Hakulinen, Tarja Halonen, Satu Hassi, Viveca Hedengren, Sakari Hänninen, Raila Kannisto, Nella Keskisarja, Kalevi Kivistö, Anja Koski-Jännes, Katri Kosonen, Jaakko Laakso, Jyrki Lappi-Seppälä, Liisa Liimatainen, Jorma Lindfors, Olli ja Tuula Linsiö, Paavo Lipponen, Peter Lodenius, Mikko Lohikoski, Jouko Loikkanen, Matti Louekoski, Börje Mattsson, Reijo Miettinen, Jarmo Mäkelä, Ulf Sundqvist, Carita Nyström, Johannes Pakaslahti, Pekka Peltola, Mikko Pyhälä ja Pia Sovio-Pyhälä, Matti Railio, Jukka Rislakki, Kalevi Suomela, Riitta Suominen ja Arja Alho. Hue ja Kim antoivat tarkoitusta elämällemme. Sekä Hue että Kim valloittivat sydämemme ja antoivat meille tärkeitä opetuksia diplomatiasta, solidaarisuudesta ja Vietnamin kulttuurista. Helsingissä 12. Siihen aikaan koko maailma eli Vietnamin aikaa. Useat Huen ja Kimin henkilökohtaisista ystävistä tulivat sittemmin Suomen johtajiksi kuten presidentiksi, parlamentin puhemieheksi, hallituksen ministereiksi ja muihin tärkeisiin tehtäviin. maaliskuuta 2016, Ho Tši Minhin kaupungissa Vietnamissa. maaliskuuta 2016 Annlis ja Gerd Söderholm, Ilkka ja Vappu Taipale, Märta Tikkanen, Nils Torvalds, Manna Tuominen, Erkki Tuomioja, Monica von Bonsdorf, Matti Ahde, Ele Alenius, Petteri Baer, Marianne Bargum, Atte Blom, Kanerva Cederström, Lars D. Se aika on nyt kaukana, mutta muisto heistä on aina lähellä. Hue vietti viisi vuotta Suomessa 1970 –1975, kun taas Kim vietti täällä kaksi ja puoli vuotta. Hue tuli tunnetuksi kaikkialla Suomessa vaikuttavista puheistaan Yhdysvaltain ja sen liittolaisten Vietnamissa tekemiä sotarikoksia vastaan sekä koskien Vietnamin kansan suurta kärsimystä ja sankarillista taistelua
Kun vielä Suomen lähetystöverkostoa on karsittu, matkoja voi tulla useita – eikä tähän ole varaa. Pakolaisen perheenjäsenen on tehtävä se itse lähimpänä olevassa Suomen suurlähetystössä. Vuonna 2013 vain yksi lapsi sai huoltajansa Suomeen. Kun vuonna 2011 yhdistämishakemuksia jätettiin vajaa 2 000, viime vuonna niitä jätettiin enää noin 500. Se kertaa perusfaktat, oikoo väärinkäsityksiä ja kysyy perustavanlaatuisia kysymyksiä perheen käsitteestä, lapsen edusta ja ihmisoikeuksista. Perheenyhdistämishakemuksen jättäminen on todella vaivalloista. Eduskunnassa puolestaan käytiin ajankohtaiskeskustelu 3. Se kertoo useista todellisista perheenyhdistämistapauksista, myös suomalaisten yrityksistä yhdistää perheensä. Oikeus perheeseen – kauas äiti kaikkoaa Teksti Ydin-lehden toimitus K ansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenyhdistämisen edellytyksenä on jatkossa riittävä toimeentulo jo aiemmin kiristettyjen ehtojen ohella. 5. Suomessa opiskelevien tai työskentelevien ulkomaalaisten perheenjäsenet jättivät viime vuonna reilut 4 000 oleskelulupahakemusta, Suomen kansalaisten ulkomaalaiset perheenjäsenet puolestaan reilut 2 000. Sekä Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö että rkp:n Carl Haglund ovat yksittäisten kansanedustajien ohella korostaneet perheenyhdistämisen merkitystä kotoutumisen kannalta. Perheenjäsenen on myös oleskeltava laillisesti maassa hakemusta jättäessään. Monelle pakolaiselle passin tai viisumin hankkiminen on käytännössä mahdotonta, samoin kuin myös matkustusasiakirjojen ja erilaisten käännöstyötä edellyttävien todistusten hankkiminen perhesiteen osoittamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että perheenyhdistämisiä sallittaisiin vastaisuudessa enemmän. Vastapaino julkaisi hiljattain kirjan Perheenyhdistäminen. YDIN 2 / 2016 21 YDINHETKI Pakolaisten perheenyhdistämisestä on tehty poliittisilla päätöksillä lähes mahdotonta. Maahanmuuttoviraston mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenet ovat olleet pienin ryhmä perhesiteen perusteella haettavissa oleskeluluvissa. perheenyhdistämisestä. Erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden on vaikeaa saada perheensä Suomeen. Se maksaa itsensä takaisin paitsi rahana, myös yhteiskuntarauhana ja inhimillisenä pääomana. Tämä tulee koskemaan myös niin sanottuja vanhoja perheitä. www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen /taysistunnon_verkkolahetykset/tallenteet /Sivut/default.aspx. Kotoutuminen taas ehkäisee ongelmia, jotka aiheuttavat syrjäytymistä. Maahanmuuttovirasto kuitenkin ennakoi, että hakemuksia tullaan jättämään enemmän tulevaisuudessa. Hallituksen esityksen mukaan turvapaikan saaneilla ja kiintiöpakolaisilla pitäisi olla vähintään 2 600 euron nettotulot kuussa, jotta he voivat saada maahan puolisonsa ja kaksi lastaan. Kiristyneet säännökset romahduttivat perheenyhdistämishakemukset, mitä vielä tulovaatimukset vauhdittanevat. Kirja antaa puheenvuoron viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja maahanmuuttajille. Sitä ei voi panna vireille enää Suomesta käsin. Muut 156 päätöstä olivat kielteisiä. Uusi elämä uudessa maassa on mahdollista aloittaa vain, kun ei tarvitse kantaa huolta perheestä
YDIN 2 / 2016 22 YDINHETKI Liettuan kirjastot etsivät keinoja uudistua ja toimia avoimen keskustelun tiloina. Sensuurista ja propagandasta Teksti ja kuvat Aleksi Kuitunen avoimeen kirjastokulttuuriin
Viime kesänä nähtiin merkittävä symbolinen muutos Vilnan kaupunkikuvassa, kun neuvostoaikaiset patsaat poistettiin Neris-joen ylittävältä Vihreältä sillalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että ideologisen työn ohessa kirjastot tarjosivat kansalaisille myös nykyisenkaltaisia kirjastopalveluja. Itsenäistymisen jälkeen kirjastojen aineistoista onkin poistettua suuria määriä ideologista kirjallisuutta. Tosin kirjastot eivät tuohon aikaan olleet kovin viihtyisiä: ne sijaitsivat vanhoissa rakennuksissa, katot vuotivat, ja kirjastoon tullessa oli noudatettava tiukkoja käyttäytymissääntöjä. ITsENäIsTYmIsEN jälKEEN KIrjasTojEN aINEIsToIsTa oNKIN poIsTETTua suurIa määrIä IDEologIsTa KIrjallIsuuTTa.. Toisaalta saman kirjaston aikuistenosastossa, joka sijaitsee viereisessä rakennuksessa, on modernisointi vielä edessä. Ihmisten ajattelutapojen ja näkemysten muuttuminen vei pitkän aikaa. Itsenäistymistä seuranneen kirjastoremontin jälkeen kävijäja lainausmäärät lähtivät kasvuun. Lähes 50 vuoden ajan neuvostovallan alaisena ollut Liettua aloitti itsenäistymisensä jälkeen massiivisen remontin julkisissa kirjastoissa. Maan kaikkia kirjastoja koskeva Libraries for Innovation -projekti aloitettiin vuonna 2006. 10) on hyvä esimerkki modernista ja monipuolisesta kirjastosta, jossa on omat huoneensa eriikäisille lapsille, sokkeloisia käytäviä seikkailunjanoisille, Xbox-pelikonsoli sekä viihtyisä shakinpeluunurkkaus. Sosialismin aikaisen ilmapiirin voi aistia vielä myös monien kirjastojen käytävillä. Vanhat arkistohyllyt ja huonekalut muistuttavat menneistä ajoista niissä kirjastoissa, joita ei ole modernisoitu uuden aikakauden mukaisiksi. Liettuassa kirjastojen modernisointi onkin eräänlaisessa murrosvaiheessa. Kansalliskirjaston tietokeskuksen johtajan Rimalda Kvietkauskienen mukaan kirjastojen modernisaatio on otettu lämpimästi vastaan, vaikka matkan varrella on kohdattu myös ongelmia. Neuvostoliiton perintö näkyy myös Liettuan varsin laajassa kirjastoverkostossa, joka tosin on viime vuosikymmenten ajan ollut supistumaan päin. V ieraillessaan liettuan moderneimmissa kirjastoissa voi hämmästys olla suuri, jos mielikuvissaan näkee ne edelleen neuvostorealismilla sisustetuiksi museoiksi. Neuvostoaikana kirjastot sensuroivat aineistoa ja toimivat osana propagandakoneistoa. Esimerkiksi A. Täällä sisustus on tuttua neuvostotyyliä ja monet yksityiskohdat kertovat kirjaston historiasta. Itsenäistymisen myötä kirjastot haluttiin palvelemaan koko kansaa ja toimimaan avoimen keskustelun ja tiedonhankinnan tiloina. Utenan kirjaston informaatio-osaston johtaja Laima Lapiniene sanookin, että neuvostoajoilta peräisin olevat mielikuvat pölyisistä kirjakammioista olivat haasteena, kun kirjastoja alettiin modernisoimaan. Modernisaation myötä myös teknologia haluttiin tuoda osaksi kirjastomaailmaa ja työntekijöiden ammattitaitoa pyrittiin parantamaan. YDIN 2 / 2016 23 YDINHETKI L iettuassa neuvostohistoriaa ei varjella samalla tavoin kuin maan vanhoja kaupunkeja ja linnoituksia. Sirpit ja vasarat ja muut Neuvostoliitosta muistuttavat jäänteet ovat pikkuhiljaa siirtymässä historiaan. Mickeviciaus viesoji -kirjaston lastenosasto Vilnan keskustassa (Traku g. Neuvostohistorian suojeluun ja hävittämiseen liittyvä keskustelu on kuitenkin edelleen ajankohtainen puheenaihe. – Finanssikriisi hidasti projektin etenemistä NEuvosToaIKaNa KIrjasToT sENsuroIvaT aINEIsToa ja ToImIvaT osaNa propagaNDaKoNEIsToa. Projektin tavoitteena on modernisoida ja remontoida kirjastot ja tuoda niihin ajanmukaista teknologiaa, kuten tietokoneita
Myös pääkaupungin ulkopuolella on merkkejä kirjastojen modernisaatiosta. Väkiluku on tällä hetkellä alle kolme miljoonaa sen ollessa vielä vuonna 1990 lähes miljoonan enemmän. erityisesti vuosina 2008 –2010, mutta vuonna 2011 työ saatiin taas käyntiin ja projektin osalta siirryttiin toiseen vaiheeseen. Kirjastojen uudistusprosessi näkyy jo esimerkiksi Vilnan keskuskirjaston (Žirmunu g. Samassa ajassa julkisten kirjastojen määrä kaikki osastot mukaanluettuna on pudonnut 1 700:sta 1 300:aan. IHmIsTEN ajaTTEluTapojEN ja NäKEmYsTEN muuTTumINEN vEI pITKäN aIKaa. Rahaa ei ole loputtomasti ja tulevaisuudessa kirjastoja tulee olemaan vähemmän, mutta ne ovat varustelultaan ja palveluiltaan entistä parempia, Kvietkauskiene visioi. – Neuvostoajan jäljiltä maassa on varsin paljon kirjastoja, oikeastaan niitä on liikaa alhaiseen väkilukuun nähden. U tenan kirjastossa työskentelevä Lapiniene sanoo itsenäistymisen ensimmäisinä vuosina kirjastojen työntekijöiden tehneen valtavasti työtä matkustellen ja neuvotellen ulkomaisten kollegoiden kanssa siitä, miten kirjastoista saataisiin tehtyä tiloja, jotka ovat samaan aikaan vapaita, avoimia ja käyttäjäystävällisiä. Myös pohjolan kirjastopalveluilla oli merkittävä vaikutus siihen, mihin suuntaan Liettuan kirjastoja alettiin kehittämään.. Utenan kaupunki oli ensimmäisten joukossa tuomassa internetiä ja tietotekniikkakoulutusta kirjastoihin. NEuvosToajoIlTa pEräIsIN olEvaT mIElIKuvaT pölYIsIsTä KIrjaKammIoIsTa olIvaT HaasTEENa, KuN KIrjasToja alETTIIN moDErNIsoImaaN. Liettuan koillisosassa sijaitsevassa Utenan kaupungissa aloitettiin muutama vuosi itsenäistymisen jälkeen laaja Open Society Fund Lithuania -säätiön rahoittama palvelujen uudistamisprosessi, jonka myötä kaupungin kirjastosta tuli eräänlainen suunnannäyttäjä koko maan kirjastopalveluille. Kirjastojen tulevaisuutta linjatessaan Kvietkauskiene sanoo tavoitteena olevan panostaa määrän sijaan laatuun. Yhtenä syynä tälle on Liettuassa tapahtunut nopea demografinen muutos viime vuosikymmeninä. YDIN 2 / 2016 24 YDINHETKI – Skandinaavinen malli tuntui houkuttelevimmalta ja sopivimmalta meidän käyttöömme, Lapiniene kertoo. Valoisalta näyttää myös kirjaston tulevaisuus, sillä uuden kirjaston myötä kävijämäärät ovat lähteneet kasvuun. Alunperin 1970-luvulla rakennetusta yksikerroksisesta kirjastosta on tullut sivistyksen ja harrastusmahdollisuuksien keskus, josta löytyy laajan kirjallisen aineiston lisäksi esimerkiksi soittimia sekä 3D-tulostin. 6) modernisoinnissa, joka valmistui vuoden 2015 alussa. Kun vuonna 2008 valmistunutta uutta kirjastoa suunniteltiin, tarkoituksena oli rikkoa historiasta juurtuneet mielikuvat suljetusta kirjastosta ja tehdä siitä avoin ja valoisa oppimisen ja tiedon keskus. Rakennus sai lisää kerroksia ja samalla tilat ja aineistot päivitettiin ajanmukaisiksi
Työväentutkimus 2016 -vuosikirjan teemana maahanmuutto. Vuosikirja ilmestyy marraskuussa 2016. Mielenrauha: miten konflikteista toivutaan. Kolme näKöKulmaa rauhaan ydinlehti.fi facebooK.com/ydinlehti twitter.com/ydinlehti lauantaina 22. 10. Vuosikirja sisältää artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyte-esittelyjä ja kirjaarvioita, joissa eri tieteenalojen ammattilaiset käsittelevät julkaisun teemaa sekä muita työväestöön ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita eri näkökulmista. Hinta 10€ Tilaukset perinne@tyovaenperinne.fi Irtomyynti Työväenliikkeen kirjasto (Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki) ja Kurvin Kirja (Hämeentie 48, 00500 Helsinki) www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 4.–5.11.2016 Työväenliikkeen kirjasTossa Sörnäisten rantatie 25 www.tyovaenperinne.fi/tky Maailmanrauha: miten konfliktit ratkaistaan. 2016 helsingin Paasitornissa Varaa aiKa ydin-lehdelle! tule, tilaa, toimi! 50 vuotta. Yhteiskuntarauha: miten konflikteja ehkäistään
Teksti ja kuva Eero Suoranta. YDIN 2 / 2016 26 YDINHETKI Yhden Kiinan monet tulKinnat TuTkija jyrki kallio ennusTaa Taiwaninsalmelle kylmää ja myrskyisää sääTä. eTeenpäin luoviminen vaaTii luovaa diplomaaTTisTa ajaTTelua menneisyyTeen juuTTumisen sijaan
tämän takia manner-Kiinan johto suhtautuu puolueeseen erittäin epäluuloisesti, vaikka tsai ing-wen onkin lupautunut ylläpitämään vallitsevaa tilannetta. YDIN 2 / 2016 27 YDINHETKI I tä-aasian poliittinen sää näytti hetken ajan aurinkoiselta, kun manner-Kiinan johtaja Xi Jinping sekä taiwanin Ma Ying-jeou tapasivat Singaporessa viime marraskuussa. Kallion mukaan tsain voitto johtui sekä muuttuvista identiteeteistä että Kuomintangin epäonnistuneena pidetystä talouspolitiikasta. Virallisesti on siis vain yksi valtio, jota johtaa joko Kiinan kansantasavallan hallitus Pekingissä tai sitten Kiinan tasavallan hallitus taiwanilla. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan luopunut vaatimuksestaan toisen hallitsemaan alueeseen, vaan katsoo edelleen olevansa koko Kiinan oikeutettu hallitsija. Jyrki Kallion mukaan sopimuksen keskeinen ongelma kuitenkin on, ettei se tosiasiassa ole konsensus. M anner-kiinan ja taiwanin nykyinen tilanne juontaa juurensa vuoteen 1949, jolloin silloisessa Kiinan tasavallassa käyty sisällissota päättyi kommunistisen puolueen voittoon. – ilmeisesti ma Ying-jeou laski sen varaan, että tapaaminen olisi tosiaan lisännyt Kuomintangin kannatusta, ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio arvioi. Sodan hävinnyt Kuomintang pakeni taiwanille ja kommunistit julistivat Kiinan kansantasavallan syntyneen. – Yksi osa näitä nöyryytyksiä on se, että taiwan irtautui manner-Kiinasta erilliseksi poliittiseksi toimijaksi, Jyrki Kallio selittää. Pelkästä halusta etääntyä manner-Kiinasta ei ollut kyse. Jos taiwan kuitenkin julistautuu itsenäiseksi, Kiinan johto on valmis turvautumaan sotilaalliseen voimaan saaren irtautumisen estämiseksi.. Yksimielisyys yhden Kiinan olemassaolosta on vahvistettu niin sanotussa vuoden 1992 konsensuksessa, jonka manner-Kiinan johto ja Kuomintang ovat hyväksyneet. – ulkopuolisesta näkökulmasta näytti heti varmalta, että vaikutus on täsmälleen päinvastainen. – tämä on asia, jota Kiinan kommunistinen puoluekaan ei oikein ymmärrä, Kallio lisää. Suurimmalle osalle tämä tarkoittaa nykyään kansantasavaltaa, joskin monilla näistä maista on myös epävirallisia yhteyksiä taiwanille. dpp edustaa taiwanilla kasvavaa joukkoa äänestäjiä, jotka kokevat olevansa nimenomaan taiwanilaisia eivätkä kiinalaisia. Kommunistinen puolue oikeuttaa valtansa historiallisella kertomuksella, jonka mukaan juuri sen ansiosta Kiina on toipunut suurvaltojen aiheuttamista nöyryytyksistä. osa dpp:n kannattajista haluaisi saaren irrottautuvan kokonaan Kiinasta ja julistautuvan itsenäiseksi taiwanin tasavallaksi. Koska myös Kiinan talouskasvu riippuu itä-aasian vakaudesta, sen ei ole kannattavaa olla liian aggressiivinen taiwanin suhteen. – Sen perussisältö on, että on vain yksi Kiina, ja manner-Kiina laittaa pisteen tässä vaiheessa. historiallisessa tapaamisessa Xi pääsi esiintymään jalomielisenä valtiomiehenä ja ma saattoi luoda lähestyviä vaaleja varten vaikutelmaa siitä, että juuri hänen Kuomintang-puolueensa pystyy takaamaan hyvät mannermaasuhteet. M anner-kiinan johdolle taiwanin takaisin saamisessa on kyse sekä kansantasavallan sotilaallisen aseman vahvistamisesta että kasvojen säilyttämisestä. taiwanilla tammikuussa pidetyssä vaaleissa presidentiksi nousi ennustetusti Tsai Ing-wen, jonka edustama demokraattinen edistyspuolue (dpp) sai myös enemmistön parlamenttiin. Kuomintang laittaa siihen pilkun ja jatkaa: ”… mutta kummallakin osapuolella on siitä yhdestä Kiinasta oma tulkintansa.” – Ja dpp ei ole koskaan hyväksynyt koko tämän konsensuksen olemassaoloa, Kallio lisää. Kiinan kansantasavalta vaatii muita maailman valtioita noudattamaan niin sanottua yhden Kiinan politiikkaa, jonka takia ne voivat ylläpitää diplomaattisia suhteita vain toiseen osapuolista
uutta voitaisiin kuitenkin luoda myös taiwanin sisällä. Kungfutselaisesta filosofiasta peräisin oleva periaate on esimerkki kulttuuriperinnöstä, joka edelleen yhdistää manner-Kiinaa ja taiwania – politiikasta huolimatta. – tähän peliin ei pitäisi mennä mukaan, Kallio painottaa. – Kymmenen vuotta sitten tämäntyyppiselle ratkaisulle olisi voinut olla taiwanilta edellytyksiä, mutta kun katsoo, miten ihmiset identifioivat itsensä gallupeissa, niin yhteys Kiinaan heikkenee koko ajan. lisäksi kommunistinen puolue katsoo yhden Kiinan politiikan koskevan myös tiibetiä, jonka Kiinan kansantasavalta liitti itseensä vuonna 1951. Syy on sama kuin tsai ing-wenin ja dpp:n vaalivoitossa: taiwanilaiset eivät enää koe olevansa kiinalaisia samalla tavalla kuin ennen. K ommunistinen puolue on tähän mennessä neuvotellut taiwaninkysymyksestä mieluiten vanhan vihollisensa Kuomintangin kanssa. Sen sijaan vuosina 2000 –2008, jolloin dpp oli edellisen kerran vallassa, suhteet saaren ja mannermaan välillä kylmenivät selkeästi. Se vaatisi tsai ing-weniltä rohkeutta ajaa eteenpäin esimerkiksi kuolemanrangaistuksesta luopumisen ja sukupuolineutraalin avioliiton kaltaisia uudistuksia. Siinä yksi ja yhtenäinen Kiina olisi enemmän tai vähemmän symbolinen kattorakenne, jonka sisällä mannerKiina ja taiwan toimisivat käytännössä itsenäisinä toimijoina. – hallitsijan tulee toteuttaa oikeudenmukaisuutta ennen kaikkea muuta, Jyrki Kallio tiivistää. – luovalla ajattelulla voisi olla mahdollista, että dpp:n kanssa voitaisiin saada aikaiseksi jotain uutta ja eteenpäin vievää. eu ei sinänsä ota kantaa siihen, mikä on taiwanin asema. Kallio kuitenkin myöntää, että aika on saattanut ajaa ehdotuksen ohi. Kallion mukaan moni eumaa on kuitenkin ”haksahtanut” siihen, että ne ovat yhdessä Kiinan kanssa tehdyissä julkilausumissa sanoneet taiwanin olevan osa Kiinaa, ja siten lipsuneet eu:n yhteisestä kannasta. K allio on huolissaan myös siitä, kuinka monet euroopan unionin maat ovat tehneet liian suuria myönnytyksiä kansantasavallan vaatiman yhden Kiinan politiikan suhteen. tällainen luova ajattelu voisi johtaa esimerkiksi sellaiseen ratkaisuun, jota Kallio on ehdottanut yhdessä tutkija Mikael Mattlinin kanssa. – Kiina ei ymmärrä, että olisi rakentavampaa pyrkiä parantamaan suhteita taiwaniin ja taiwanilaisiin ottamalla huomioon ne realiteetit, jotka siellä saarella vallitsee. Kallio näkee, että taiwanilla on mahdollisuudet nousta edistyneiden demokratioiden eturintamaan itä-aasiassa. KIINa EI Ymmärrä, ETTä olIsI raKENTavampaa pYrKIä paraNTamaaN suHTEITa TaIwaNIIN ja TaIwaNIlaIsIIN oTTamalla HuomIooN NE rEalITEETIT, joTKa saarElla vallITsEvaT.. – monessa eu:n jäsenvaltiossa nämäkin puurot ja vellit menevät sekaisin ja nähdään, että yhden Kiinan politiikka tarkoittaa sitä, että tiibetin asemaa ei saa millään tavalla kyseenalaistaa, Kallio moittii. YDIN 2 / 2016 28 YDINHETKI – mun pelkoni on se, että siinä vaiheessa Kommunistinen puolue ei enää tarkastele tilannetta rationalistisesti. Jyrki Kallio pitää kuitenkin dpp:n karsastamista virhearviona. – eu:n näkökanta on alunperin ollut se, että on vain yksi Kiina, mikä tarkoittaa sitä, että diplomaattisuhteita pidetään yllä vain Kiinan kansantasavaltaan
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa, sitä ennen työskennellyt 15 vuotta ulkoministeriössä pääosin Aasiaan liittyvissä tehtävissä. YDIN 2 / 2016 29 YDINHETKI jyrki Kallio Syntynyt vuonna 1965. Kääntänyt suomeksi klassista kiinalaista proosaa sekä kungfutselaisen filosofian ydinteoksen Mestari Kongin keskustelut. Filosofian lisensiaatti (Itä-Aasian tutkimus) ja valtiotieteiden maisteri (kansainvälinen politiikka). YDIN 2 / 2016 29 YDINHETKI
Meksikossa Kadotettujen opiskelijoiden kohtalo puhuttaa Kirjoittaja Mari Fabritius Kuva Armando Simonin YDIN 2 / 2016 30 YDINHETKI. Hallituksen ”historiallisen totuuden” mukaan Ayotzinapan 43 kadonnutta opiskelijaa kuolivat paikallispoliisin ja huumekartellin käsissä. Riippumaton tutkimusryhmä ja uhrien omaiset epäilevät kuitenkin virallista tulkintaa tapahtumista
Kolme kartellin jäsentä tunnusti kuulusGraffiti Ayotzinapassa vaatii oikeutta presidentti Enrique Peña Nietolta. Virallisen version mukaan opiskelijat katosivat, kun poliisi hyökkäsi heitä kuljettaviin busseihin Igualan kaupungissa syyskuun 26. syyskuuta 2014. CC BY 2.0 YDIN 2 / 2016 31 YDINHETKI. Pormestari piileskeli useita viikkoja, kunnes hänet saatiin kiinni ja pidätettiin. 43 Ayotzinapan maaseudun opettajaoppilaitoksen opiskelijaa joutui tahdonvastaisesti kadotetuiksi, eikä heidän kohtalostaan ole tähän päivään mennessä täyttä varmuutta. Estääkseen vaimonsa puhetilaisuuden häiritsemisen Abarca määräsi rikollisjengeihin sotkeutuneen paikallispoliisin tulittamaan opiskelijoiden bussia. Paikallispoliisi luovutti opiskelijat Guerreros Unidos -huumekartellille. Tämän version mukaan opiskelijat olivat matkalla mielenosoitukseen. Opiskelijoiden liikehdintä herätti huolta Igualan kaupungin pormestari José Luis Abarcassa, jonka vaimon oli määrä puhua Igualassa samaan aikaan pidetyssä tilaisuudessa. M eksikon guerreron osavaltiossa sijaitseva pieni Ayotzinapan kylä ja sen opettajaoppilaitos joutuivat verisesti maailmankartalle 26. Meksikon oikeusministeriö ja koko maan hallitus julistivat jo varhain tietävänsä ”historiallisen totuuden” opiskelijoiden kohtalosta. päivä. Perjantain myöhäisten tuntien tapahtumista on useita versioita, mutta maailmalle kantautunut viesti oli selvä. Kolme opiskelijaa ja kolme sivullista kuoli tulituksessa
Oikeusministeriö sen sijaan on pyrkinyt omassa versiossaan tähdentämään, että kyseessä on ollut ainoastaan paikallispoliisin ja paikallistason poliitikkojen sekaantuminen rikollisjärjestöihin. Lisäksi hallitus on julistanut, että Innsbruckin laboratoriossa tutkituista näytteistä on tunnistettu kaksi kadonnutta opiskelijaa. Sieltä löytyi oikeusministeriön alaisissa tutkimuksissa pahoin hiiltyneitä ruumiita. Tutkimusryhmän mukaan 43 ruumiin polttamiseen tarvittaisiin 60 tuntia ja lähes 60 000 kiloa puuta, renkaita ja polttoainetta. Loppuraportin perusteella Zerónia ja muuta oikeisministeriön tutkijakuntaa on syytä epäillä todisteiden vääristelemisestä. On epäselvää, mitä tapaukselle tämän jälkeen tapahtuu. Monet pelkäävät aiheesta, että tutkimukset jäävät yksin hallituksen kontolle eikä selvyyttä asiaan sen myötä koskaan saada. Hallituksen ”historiallinen totuus” ruumiiden luovuttamisesta rikollisjärjestöille, polttamisesta kaatopaikalla ja heittämisestä jokeen kiistettiin Inter-American Commission on Human Rights -komission asettaman riippumattoman, monitieteellisen tutkimusryhmän tekemissä tutkimuksissa. Omaiset eivät väsy vaatimuksessaan saada tietää, mitä heidän lapsilleen tosiasiassa tapahtui. Raportin mukaan on mahdollista, että jokeen on jälkikäteen aseteltu muovipusseja ja tutkimusympäristöön levitelty luotien hylsyjä. O maisten epäilyksille on jalansijaa. Huolimatta riippumattoman tutkimusryhmän raportin nostamasta protestimylläkästä hallitusta kohtaan, oikeusministeriön tutkimuksia johtanut Tomás Zerón on yhdessä hallituksen kanssa pitänyt tiukasti kiinni ”historiallisesta totuudesta”. Lisäksi raportin mukaan ”historiallinen totuus” perustuu suurelta osin tunnustuksiin, jotka on hankittu kiduttamalla. Riippumaton tutkimusryhmä tuli mukaan tapauksen tutkintaan uhrien omaisten, hallituksen ja ihmisoikeuskomission yhteisellä sopimuksella. Huumekartellin jäsenten todistajanlausuntojen mukaan ruumiit poltettiin 14 tuntia kestäneessä valtavassa roviossa. Riippumaton tutkimusryhmä on puolestaan tuonut loppuraportissaan ilmi epäselvyyksiä oikeusministeriön asettaman tutkimusryhmän työskentelyssä. Sen mukaan ruumiiden polttamisesta kaatopaikalla ei ole tieteellisesti pitäviä todisteita. Kadonneiden omaiset eivät ole kuitenkaan suostuneet uskomaan viranomaisten selvitystä opiskelijoiden kohtalosta tai tapahtumien kulusta. R iippumattoman tutkimusryhmän mandaatti loppuu huhtikuun viimeinen päivä, minkä jälkeen ryhmä poistuu maasta. Joesta ja kaatopaikalta otettuja näytteitä tutkittiin tunnustusten jälkeen Innsbruckin yliopiston laboratoriossa Itävallassa. Sen ensisijaiseksi rooliksi muodostui teknisen tuen tarjoaminen eri tutkintalinjoille. Tämän jälkeen he olivat tappaneet opiskelijat, polttaneet ruumiit läheisellä kaatopaikalla ja heittäneet jäännökset muovipusseissa jokeen. Hallitus vahvisti oikeusministeriön alaisten tutkimusten myötä kaikki 43 opiskelijaa kuolleiksi tammikuussa 2015. Kadonneiden opiskelijoiden omaiset ovat olleet aktiivisia ja pitäneet osaltaan huolen, ettei tapaus pääse unohduksiin tahdonvastaisten katoamisten ja väkivaltaisuuksien riivaamassa maassa. teluissa, että paikallispoliisi oli luovuttanut opiskelijat heille. Opiskelijoiden omaiset näkevät riippumatYDIN 2 / 2016 32 YDINHETKI. ”Ayotzinapan isät” -nimellä tunnettu omaisryhmä on järjestänyt tiiviillä tahdilla mielenosoituksia ja tempauksia ja nostattanut tietoisuutta tapahtumista muun muassa Euroopan-kiertueen avulla. Loppuraportissa esitetään, että tapahtumayönä eri tason poliisit ja armeija tekivät suunnitelmallista yhteistyötä estääkseen nuorten pakenemisen tapahtumapaikalta, ja turvallisuusjoukot sekä rikolliset toteuttivat ennakkoon suunnitellun hyökkäyksen opiskelijoita kohti
yk on kehottanut hallitusta avaamaan uudelleen kaikki riippumattoman tutkimusryhmän suosittelemat tutkintalinjat sekä vahvistamaan tutkimuksia. Amnestyn mukaan maassa vallitseva rankaisemattomuuden kulttuuri asettaa tuhannet ihmishenget vaaraan. R iippumattoman tutkimuskomission lisäksi muun muassa Amnesty International on tuonut esiin merkittäviä puutteita tapauksen tutkinnassa. Heille ”historiallinen totuus” on keino saada kansalaisille nopeasti vastaus siihen, mitä opiskelijoille tapahtui, minkä ansiosta tapaus jäisi pikku hiljaa unohduksiin. Kaikkien meksikolaisten puolesta on kuitenkin toivottava, että maassa löydetään tahtotila avata tapahtumaketju vielä alusta asti ja antaa tosiallinen mahdollisuus ”historiallisen totuuden” ulkopuolisille vaihtoehdoille huolimatta siitä, että riippumaton tutkijaryhmä on poistumassa maasta. Vuonna 2006 alkaneen huumeiden vastaisen sodan jälkeen Meksikossa on tapahtunut yli 100 000 väkivaltaista kuolemaa ja yli 26 000 tahdonvastaista katoamista. yk on tuonut esiin myös riippumattoman tutkijaryhmän kokemat vaikeudet tapauksen puolueettomassa tutkinnassa. Niiden iskulauseissa vaaditaan opiskelijoiden palauttamista elävänä ja todetaan hallinnon olevan syypää tapahtumiin. Tutkijat eivät yk:n mukaan saaneet edetä kaikissa tutkintalinjoissa, erityisesti niissä, joissa oli osallisina hallinnon, armeijan tai poliisivoimien edustajia. Massakatoaminen sekä rumat viiveet ja kompastelut sen hoidossa ovat vieneet pohjan presidentti Enrique Peña Nieton väitteiltä, joiden mukaan väkivalta olisi saatu Meksikossa kuriin poliisin paremmalla keskinäisellä yhteistyöllä. NIIDEN IsKulausEIssa vaaDITaaN opIsKElIjoIDEN palauTTaMIsTa EläväNä ja ToDETaaN HallINNoN olEvaN sYYpää TapaHTuMIIN. Yk puolestaan on sanonut julkilausumassaan, että Ayotzinapan tapaus asettaa kokeeseen hallituksen halun ja kyvyn rikollisen väkivallan ja korruption torjumiselle. MIElENosoITuKsIa opIsKElIjoIDEN MuIsTollE järjEsTETääN YHä sääNNöllIsEsTI. Päinvastoin, monien mielestä tapahtumat ovat tuoneet hirvittävällä tavalla esiin Meksikon viranomaisten keskuudessa vallitsevan läpitunkevan korruption ja koko hallintokoneiston veljeilyn rikollisjärjestöjen kanssa. Maassa vallitsevan läpitunkevan rankaisemattomuuden kulttuurin myötä valitettavan harva taitaa tosiasiassa jaksaa uskoa, että tapaus joskus ratkeaisi ja mahdolliset syylliset tuomittaisiin. Monien mielestä tapahtumat ovat jäävuoren huippu ja osoittavat, miten pohjiaan myöten mädäntynyt meksikolainen oikeusjärjestelmä onkaan. Tutkimuksia ei ole tehty riittävällä tarkkuudella ja hallitus on keskittynyt yhteen, ”historiallisen totuuden” mukaiseen tutkintalinjaan. Merkittävässä osassa maan tahdonvastaisista katoamisista viranomaisten tai armeijan edustajat ovat osallisina tapahtumiin. V aikka hallitukselle opiskelijat ovat jo kuolleet, muut tahot pitävät heitä yhä tahdonvastaisesti kadotettuina. Huolestuttavaa on myös, että pelkästään vuosina 2010 –2013 Meksikon kansalliselle ihmisoikeuskomitealle ilmoitetusta 7 000 kidutustapauksesta yksikään ei johtanut tuomioon kiduttajalle. Tapaus ei ole päässyt unohduksiin: mielenosoituksia opiskelijoiden muistolle järjestetään yhä säännöllisesti. Vain hyvin marginaalinen osa tapauksista on selvitetty. toman tutkijaryhmän lailla, että hallituksen viralliselta versiolta puuttuvat vedenpitävät todisteet. YDIN 2 / 2016 33 YDINHETKI
Kasvattaakseen ”pehmeää valtaansa” Kiina panostaa PR-kampanjoihin ja kansainväliseen mediatoimintaan. ja pehmeän vallan etsintä Kirjoittaja Eero Suoranta Kiina YDIN 2 / 2016 34 YDINHETKI. Strategian onnistuminen riippuu viime kädessä siitä, kuinka viehättävänä Kiina näyttäytyy ulkomaiselle yleisölle ja potentiaalisille yhteistyökumppaneille
Myös ei-valtiolliset yhtiöt ovat kiinnostuneet Kiinan ulkopuoliselle yleisölle suunnatuista uutisista. Tämä on jatkoa vuonna 1999 käyttöön otetulle ”ulosmenostrategialle”, jossa kiinalaisia yhtiöitä kannustetaan investoimaan ulkomaille. Viime aikoina markkinoinnin avuksi on otettu muun muassa nettivideot, joilla on mainostettu esimerkiksi Kiinan uusinta viisivuotissuunnitelmaa. Investointien seurauksena kiinalainen uutistuotanto on saavuttanut merkittävän aseman muun muassa monissa Afrikan maissa, joissa paikalliset mediat ovat hyödyntäneet esimerkiksi Xinhuan auliisti tarjoamia kansainvälisiä XI JINpINg oN JulIsTaNuT HaluavaNsa lEvITTää KIINalaIsIa arvoJa ulKomaIlla sEKä ”NäYTTää maaIlmallE KIINalaIsEN KulTTuurIN vIEHäTYsvoImaN”. päivänä uutistoimisto Reuters julkaisi artikkelin, jonka mukaan viisi kansainvälisesti toimivaa pr-toimistoa on osallistunut Kiinan hallituksen järjestämään tarjouskilpailuun uudesta imagonrakennuskampanjasta. Alibaban mukaan yksi syy hankinnalle oli parantaa mielikuvaa Kiinasta ulkomailla, jonka se katsoo vaikuttavan myös omiin taloudellisiin näkymiinsä, esimerkiksi yhtiön osakkeiden hintaan. Kommunistisen puolueen mielestä länsimainen media antaa Kiinasta yksipuolisen ja vääristyneen kuvan, mitä vastaan se on jo vuosia pyrkinyt taistelemaan. Suunniteltu pr-kampanja on nähtävästi osa Kiinan johdon pyrkimystä parantaa maan imagoa sekä kasvattaa Kiinan niin sanottua ”pehmeää valtaa” (englanniksi soft power). cctv:n mukaan sen englanninkielisellä kanavalla on jo yli 200 miljoonaa katsojaa Kiinan ulkopuolella, minkä lisäksi yhtiön kansainväliset kanavat lähettävät ajankohtaisohjelmia ranskaksi, espanjaksi, venäjäksi ja arabiaksi. Internet-alan yhtiö Alibaba julisti viime joulukuussa aikovansa ostaa hongkongilaisen South China Morning Post -lehden. Ulosmenostrategian myötä esimerkiksi Kiinan keskustelevisiokanava cctv sekä valtion Xinhua-uutistoimisto ovat laajentaneet toimintaansa Afrikassa sekä lisänneet kirjeenvaihtajiensa määrää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Alunperin puhtaasti taloudellinen strategia on myöhemmin saanut myös kulttuurillisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen johtaja Xi Jinping onkin julistanut haluavansa levittää kiinalaisia arvoja ulkomailla sekä ”näyttää maailmalle kiinalaisen kulttuurin viehätysvoiman”. YDIN 2 / 2016 35 YDINHETKI. Esimerkiksi länsimaisia pr-toimistoja hyödynnettiin jo vuonna 2008 Pekingin olympialaisten yhteydessä, jolloin vallassa oli Xi Jinpingin edeltäjä Hu Jintao. S uoran pr-toiminnan lisäksi Kiina on pyrkinyt vaikuttamaan kansalliseen imagoonsa laajentamalla ulkomaille suunnattua mediatuotantoaan. Vaikka Alibaba on sanonut, ettei Kiinan hallituksella ollut roolia kaupan syntymisessä, ovat yhtiön väitteet länsimaisen uutismedian puolueellisuudesta lähellä kommunistisen puolueen retoriikkaa. Reutersin saamien tietojen mukaan Kiinan valtioneuvoston tiedotustoimisto pyysi pr-toimistoilta esityksiä siitä, mitkä ovat Kiinan tärkeimmät imago-ongelmat, sekä näyttöä niiden kyvyistä uudenlaisten median muotojen hallitsemisessa. Englanninkielinen lehti on tunnettu tavastaan käsitellä mannerkiinalaisen median välttelemiä aiheita, kuten poliittisia skandaaleja. Tarjouskilpailuun väitetysti osallistuneet yritykset eivät kommentoineet tietoja. H uhtikuun 22
M edian lisäksi ”pehmeä valta” kattaa monia muitakin osa-alueita – termin alunperin keksinyt Joseph Nye määritteli sen kyvyksi saada tahtonsa läpi viehätysvoiman avulla pakottamisen tai taloudellisen korvaukYDIN 2 / 2016 36 YDINHETKI. Poliittisesti arkaluontoisena tai moraalittomana pidetyn aineiston lisäksi viranomaiset voivat puuttua yllättäviinkin asioihin. uutisia. Ero on huomattava, jos Kiinan viihdeteollisuutta vertaa vaikkapa japanilaisen tai korealaisen populaarikulttuurin suosioon maailmalla viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2011 annettu ohjeistus käytännössä kielsi aikamatkailua käsittelevät televisio-ohjelmat, koska niiden katsottiin suhtautuvan historiaan liian kevytmielisellä tavalla. Kuten uutismediankin kohdalla, kiinalaisen viihdeteollisuuden tulee myös ottaa huomioon sensuuri, joka kohdistuu erityisesti suurelle yleisölle suunnattuihin teoksiin. Suurten kotimaisten markkinoiden takia yksityiset kiinalaiset yhtiöt eivät myöskään ole viime aikoihin asti nähneet tarpeelliseksi tähdätä ulkomaille, kun taas valtionyhtiöiden toimintakulttuuria on pidetty liian konservatiivisena viihdeteollisuuden kaltaisille luoville aloille. 3,5 miljardin dollarin kauppa oli tähän mennessä suurin kiinalainen investointi amerikkalaiseen elokuvatuotantoon. Jalansijan saaminen on kuitenkin ollut hitaampaa länsimaissa, joiden omilla uutismedioilla on paremmat resurssit ja joiden päättäjät sekä kansalaiset ovat epäluuloisempia Kiinan aikomusten suhteen. Poliittisten paineiden takia kiinalaisen median onkin vaikea uutisoida merkittävistä Kiinaa koskevista aiheista, vaikka sillä pitäisi olla etulyöntiasema juuri niiden suhteen. Vaikka kansainväliselle yleisölle suunnatulla sisällöllä on enemmän liikkumavaraa, ei siinäkään voida juuri käsitellä Tiibetin aseman tai Kiinan ihmisoikeustilanteen kaltaisia kysymyksiä. Panostus on nähtävästi tarpeen, sillä kiinalaiset elokuvat ovat kyllä voittaneet palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla, mutta niistä on harvoin tullut ulkomaisen suuren yleisön suosikkeja. Syitä huonoon menestykseen on todennäköisesti useita, kuten kielelliset ja kulttuurilliset erot kiinalaisen ja kansainvälisen yleisön välillä. Esimerkiksi kiinalainen Wandayhtymä osti vuonna 2012 merkittävän amerikkalaisen amc-elokuvateatteriketjun, ja viime tammikuussa se hankki itselleen Legendary Entertainment -elokuvastudion. Menestys on ollut rajattua myös muilla viihdeteollisuuden aloilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaupallisesti menestynein kiinankielinen elokuva on edelleen vuonna 2000 ilmestynyt Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme. YHDYsvalloIssa KaupallIsEsTI mENEsTYNEIN KIINaNKIElINEN EloKuva oN EDEllEEN vuoNNa 2000 IlmEsTYNYT HIIpIvä TIIKErI, pIIloTETTu loHIKäärmE. U utismedian lisäksi ”ulosmenostrategia” on koskenut myös viihdealaa, kuten elokuvia. Esimerkiksi kiinalaiset televisio-ohjelmat ovat tuottaneet voittoja ulkomailla, mutta lähinnä vain muissa Aasian maissa sekä ulkomailla asuvien kiinalaisten keskuudessa. Kiinan johdon näkemyksen mukaan median tehtävä on toimia kommunistisen puolueen äänitorvena, minkä takia maassa harjoitetaan kattavaa mediasensuuria
Esimerkiksi Oxfordin yliopiston apulaisprofessori Todd H. Lähteenä on käytetty myös Helsingin yliopiston Konfutse-instituutin 12. YDIN 2 / 2016 37 YDINHETKI. Twitterin sekä muiden sosiaalisten median palveluiden tilanne kiteyttää hyvin ristiriidan Kiinan edustaman taloudellisen potentiaalin sekä vapaan ja sensuroimattoman median ihanteen välillä. Jos kansainväliset mediayhtiöt pyrkivät jatkossakin tekemään yhteistyötä kiinalaisten toimijoiden kanssa, ne voivat päätyä tekemään päätöksiä, joita ne mieluummin eivät kommentoi julkisesti. sen sijaan. Eräs esimerkki Kiinan vetovoimasta saatiin huhtikuussa, jolloin Twitterin uusi Kiinan toiminnoista vastaava toimitusjohtaja Kathy Chen lähestyi cctv:tä viestillä, jossa hän ilmaisi halunsa ”kertoa Kiinan tarina” yhteistyössä televisioyhtiön kanssa. oN EpäsElvää, KuINKa palJoN posITIIvINEN uuTIsoINTI TaI KaNsaINvälIsEsTI mENEsTYvä vIIHDETEollIsuus pYsTYY lIsäämääN KIINaN vETovoImaa, Jos sEN polIITTINEN JärJEsTElmä EI muuTu. Ei ole myöskään varmaa, että Kiinan johto loppujen lopuksi hyötyy pehmeän vallan haalimisesta niin paljon kuin se tuntuu olettavan. Kiinan omat markkinat ovat niin houkuttelevia, että esimerkiksi amerikkalaiset elokuvayhtiöt ovat etsineet yhteistyökumppaneita Kiinasta kiertääkseen maan asettamia rajoituksia ulkomaisten elokuvien levitykselle. K iinalla on kuitenkin käytössään maailman toiseksi suurimman talouden mukanaan tuomat resurssit, joita se on jo hyödyntänyt vahvistaakseen asemaansa globaaleilla mediamarkkinoilla. Toisin kuin sotilaallisia tai taloudellisia resursseja, pehmeää valtaa ei voi noin vain käyttää valtiollisten päämäärien ajamiseen, sillä sen tehokkuus riippuu viime kädessä muiden maiden ja niiden kansalaisten suhtautumisesta. Twitteriä käyttävät myös cctv, Xinhuauutistoimisto ja kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan päivälehti – sekä monet ulkomailla asuvat kiinalaiset aktivistit ja toisinajattelijat, jotka ilmaisivat nopeasti huolensa yhtiön ja Kiinan valtiollisen median lähentymisen suhteen. Tilaisuudessa esitelmöivät Renmin-yliopiston apulaisprofessori Jiang Chang, Helsingin yliopiston professorit Julie Yu-Wen Chen ja Xenia Zeiler sekä tutkija Teemu Naarajärvi. Hallin mukaan ei ole olemassa selkeää näyttöä ”viehätysvoiman” eduista valtiollisella tasolla. Pääsy Twitteriin on estetty Kiinassa, mutta yhtiö myy silti palvelujaan esimerkiksi sellaisille kiinalaisille yrityksille, jotka haluavat markkinoida tuotteitaan ulkomailla. Onkin epäselvää, kuinka paljon positiivinen uutisointi tai kansainvälisesti menestyvä viihdeteollisuus pystyy lisäämään Kiinan vetovoimaa, jos sen poliittinen järjestelmä ei muutu. Pehmeän vallan ainesosien keskinäistä tärkeysjärjestystä on kuitenkin vaikea arvioida. huhtikuuta järjestämää keskustelutilaisuutta ”Media and China’s Image Branding from a Comparative Perspective”. Pehmeän vallan on katsottu koostuvan muun muassa vetovoimaisesta kulttuurista, taitavasta diplomatiasta sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisista puoleensavetävistä poliittisista arvoista. Sanamuodoltaan viesti muistutti Xi Jinpingin kiinalaiselle medialle antamia ohjeita. Esimerkiksi Kiinan perinteisen kulttuurin rikkaus on kyllä länsimaissa yleisesti tiedossa, mutta mielikuva sen ihmisoikeustilanteesta on huomattavasti negatiivisempi
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtaja Ruka Toivonen on antimilitaristi ja feministi. Rukan toinen jalka on aina kadulla ja toinen käsi toiminnassa. Kirjoittaja Arja Alho Kuva Pekka Elomaa YDIN 2 / 2016 38 YDINHETKI
Sitten on arsenaali siviilipalvelusmiehiä, jotka pyörittävät monia toimintoja. Se on kuitenkin feministinen kysymys: kuka suojelee ja ketä. Ilmapiiri on tosi kireä. Ruokaa, ei aseita -kesäleirien pyörittäminen on sellaista. Portugalin rajaviranomaiset pysäyttivät meidät ja totesivat, että olemme uhka järjestykselle ja maan turvallisuudelle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Nato-jäsenyyttä pitäisi vastustaa. Sodan jaloissa siellä on tiukka paikka. En näe sitä mielekkäänä. Ollaan militarisoimassa ja aitaamassa toisia ulkopuolelle. Lähdimme bussilla mielenosoitusmatkalle Lissaboniin ja Nato-kokoukseen. Suomi on käytännössä tehnyt hyvin pitkään tiivistä Nato-yhteistyötä. Nyt rajoja ollaan panemassa kiinni. Minulle aktivismi sopii. Samoin pitää vapautua ajatuksesta ikuisesta progressiosta. Se ei ole kestävää ja johtaa vain konfliktien syntymiseen. Kesto on kaksinkertainen asepalvelukseen nähden. Tässä saattaa olla takana yritystä avata tasa-arvo-ongelmaa. Nyt eletään pimeitä aikoja. Voi myös kysyä, onko mielekästä teettää sivareilla puoli-ilmaista työtä aikana, jolloin työmarkkinoista on tullut pätkittäiset ja nuoret joutuvat tekemään silpputyötä. Mutta edelleen siviilipalvelus on rangaistuksenomainen. Pitää päästä pois kaikkea hallitsevasta välttämättömyysajattelusta. akl:n tehtävä on toimia aseistakieltäytyjien edunvalvontajärjestönä. Pidän konkreettisesta tekemisestä. Natoa vastaan pitää osoittaa mieltä. Ei päästy koskaan perille. On tapahtunut kapeutumista valkoiseen ja heteroon, muunlaisia poljetaan. Uskon, että vapaalla liikkuvuudella saadaan aikaan paljon hyvää, vaikka siihen liittyykin pelkoja. 13-vuotiaana päätin ihan itse mennä Irakin sodan vastaiselle marssille. Meillä on jo nuorisotakuu, eikä se ole onnistunut työllistämään. Toimintaan tulin mukaan viitisen vuotta sitten. Nato on sotilasorganisaatio ja samalla sotakoneisto. Siitähän ajatus Euroopan unionistakin on syntynyt. P arasta rauhantyötä on kansainvälisyys. Liittyminen alkaa olla jo lähinnä symbolinen kysymys. Silloin ryhdyin pohtimaan, että tässä täytyy olla takana jotakin muutakin kuin pahat ihmiset. Tästä mahtavasta jutusta ei vain puhuta. Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Vasemmistolta on tullut avauksia kansalaispalveluksesta. YDIN 2 / 2016 39 YDINHETKI. Se on ollut toimiva projekti. Tästä pitäisi keskustella enemmän. Että on kyse vallasta, rahasta ja että tämän täytyy liittyä kapitalismiin. Siellä rakennetaan feminististä, antirasistista ja yhteiseloon perustuvaa pienten autonomioiden demokratiaa. Joittenkin paikka on toimia tasaisemmin ja edustuksellisemmin, mikäs siinä. Ehkä se nähdään vasta jälkeenpäin. Anarkismi kiinnostaa nyt, koska aletaan olla väsyneitä vanhoihin valtarakenteisiin ja kysytään, ovatko parlamentaariset välineet riittäviä vanhan vallan järjestyksen muuttamiseen. Eri maiden välinen yhteistyö on avain hirveän moneen ongelmaan. A seistakieltäytyjäliitto on antimilitaristinen nuorten rauhanjärjestö. Etuoikeutetut ja omassa kuplassaan elävät sanovat, että onpas paljon vihapuhetta, mutta eivät tajua, kuinka se on todella muuttanut tilannetta ja todellisuutta siitä, millaiset ihmiset ansaitsevat onnellisen elämän. Vielä on aika hatara käsitys mihin ollaan menossa. Matkanjärjestäminen mielenosoitusreissuille myös. On tärkeää samalla suunnata katse lähialueiden konflikteista myös Eurooppaan. Askartelin mukaani rauhanmerkin. Monet 2000-luvun lakimuutokset ovat olleet akl:n tavoitteiden suuntaisia. Euroopassa ovat kansalliset armeijat ja sitten ylikansalliset, on sotateollisuutta ja kovaa varustelua. He sulkivat Schengenrajan. Suuri innoituksen lähteeni on Rojava, Syyrian Kurdistan
Viro ja meNNeiSyydeN paiNo V iro ja Suomi ovat kaksoisveljiä, mutta eivät identtisiä, sanoo entinen suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Viro ja muu maailma pitävät tapahtumia miehityksenä ja kansainvälisen oikeuden vastaisena. – Menneisyyden taakka on tärkeä ymmärtää, kun puhutaan Viron mielenmaisemasta, Blomberg korostaa. Kun vuonna 1939 Suomen ja Viron elintaso oli suunnilleen sama, vuonna 1989 Suomi oli viisi kertaa rikkaampi. Venäjän ulkopolitiikkaan taas on kuulunut niin sanottu maanmiespolitiikka eli venäjänkielisten vähemmistöjen suojelu ulkomailla.. Syitä eroavaisuuksin ulkosuhteissa ja talouspolitiikassa voi etsiä muun muassa historiasta. Venäjän valtion mukaan Baltian maat liittyivät Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti vuonna 1940. Viro on tehnyt Suomesta poikkeavia valintoja turvallisuusja talouspolitiikassaan. Neuvostoaikana muuttaneet jäivät ilman uudelleen itsenäistyneen Viron kansalaisuutta. YDIN 2 / 2016 40 YDINHETKI Teksti ja kuva Simo Ortamo Nyky-Viron mielenmaisemaa selittää vaikea historia, entinen suurlähettiläs Jaakko Blomberg uskoo. Hän edusti Suomea suurlähettiläänä Virossa 2000-luvun alussa. Blomberg luennoi Viron lähihistoriasta ja sen suhteista naapurimaihin Työväenliikkeen kirjastossa huhtikuussa. N euvostoajan raskas historia on rasittanut etenkin Viron suhteita Venäjään. Maiden välistä rajasopimusta ei ole vieläkään ratifioitu. Myös Viron venäjänkielisten asema on hiertänyt maiden suhteita. Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991, mutta viimeiset venäläiset sotilasyksiköt lähtivät maasta vasta vuonna 1994. Etenkin toisen maailmansodan aikana alkanut Viron neuvostoaika muutti paljon
Niin sanottu pronssisoturikiista vuonna 2007 kärjisti Viron ja Venäjän välejä. – Jos Venäjä ryhtyisi lisää kiusaamaan Baltian maita eikä Nato voisi vastata, sen uskottavuus kärsisi, Blomberg sanoo. Ja euroon Viro liittyi vuonna 2011.. Blombergin mukaan on ollut Naton intressien mukaista integroida Baltian maat järjestelmiinsä. Ukrainan kriisin myötä kärjistynyt jännite Venäjän ja lännen välillä on heijastunut myös Baltiaan ja Itämeren alueelle. Esimerkiksi Suomen kannan mukaan Viron toimet olivat kohtuullisia, Jaakko Blomberg sanoo. – Viime vuosikymmenen alussa ja finanssikriisin jälkeen Viron talous on kuitenkin kasvanut vauhdilla, kiitos erityisesti voimakkaan panostuksen informaatioteknologiaan. Sekä Venäjä että Nato ovat järjestäneet suuria sotaharjoituksia rajan tuntumassa. Jaakko Blombergin mukaan Baltian maat kokivat päätöksen itsestään selväksi kylmän sodan ajan kokemusten takia. Venäjä ja monet Viron venäjänkielisistä protestoivat, kun hallitus päätti siirtää Tallinnan keskustassa sijainneen puna-armeijan muistomerkin toisaalle. V iro ja muut Baltian maat liittyivät sotilasliitto Natoon vuonna 2004. Neuvostoaikana ammattiliitot olivat täysin riippuvaisia kommunistisesta puolueesta ja järjestivät lähinnä lomamatkoja. – Venäjä ei saanut sille varsinaisesti tukea. Viron hyvinvointirakenteet ovat jääneet vaatimattomaksi. – Tuloksena on ollut kaksi Viroa: se, joka menestyy, ja se joka ei. Valtio on järjestänyt kielikursseja, ja vuoden 1992 jälkeen 130 000 venäjänkielistä on saanut maan kansalaisuuden. Neuvostoliiton suunnitelmatalouden jälkeen talousajattelua on hallinnut Jaakko Blombergin mukaan markkinausko tasaveroineen. H istorialla on ollut vaikutuksensa myös virolaiseen talouspolitiikkaan. Nyt tilanne on toisenlainen. Venäjä käynnistikin lakia vastaan kampanjan etyj:n ja yk:n komiteoissa. – Venäjä mukautui silloin yllättävän helposti Baltian maiden Nato-jäsenyyteen, Blomberg sanoo. Blombergin mukaan Virossa ymmärrettiin jo 1990-luvulla, että venäjänkielisten integraatio on tärkeää. Järjestäytymistä vieroksuttiinkin pitkään, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen se on vahvistunut. YDIN 2 / 2016 41 YDINHETKI Jaakko Blomberg. Ennen vuotta 2014 Natolla ei ollut puolustusjärjestelyitä Baltiassa, toisin kuin esimerkiksi Puolassa. Viro on ollut eräänlainen markkinaliberalistinen koelaboratorio. Pohjoismaisesta mallista ovat puhuneet lähinnä Viron sosiaalidemokraatit. Virolle muistomerkki symboloi miehitystä, Venäjälle voittoa fasismista
YDIN 2 / 2016 42 YDINHETKI Kirjoittaja Mia Hemming Lapsia hankitaan koLmistaan ja neListään A pilaperhe tarkoittaa perhettä, jota on ollut perustamassa useampi kuin kaksi vanhempaa. Apilaperheissä toivotaan usein, että kaikki lapsen tosiasialliset vanhemmat voitaisiin tunnustaa juridisiksi vanhemmiksi, tai että tuomioistuin voisi ainakin vahvistaa lapselle erotilanteessa tapaamisoikeuden myös muihin, ei-juridisiin vanhempiin. Parhaimmillaan apilaperhe tarjoaa lapselle mahdollisuuden elää kolmen tai neljän vastuuta kantavan aikuisen rakastamana. Myös etävanhemman asema on hankala, esimerkiksi juridisen isän vanhempainvapaan pitäminen edellyttää asumista lapsen äidin kanssa. Jos elämä apilaperheessä sujuu muuten jouhevasti, haasteet perhemuotoon liittyen ovat kohtuullisia. Tai että koulussa ei haluta antaa Wilma-tunnuksia kuin korkeintaan kahdelle vanhemmalle, Moring selittää. Projektipäällikkö Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta huomauttaa, etteivät myöskään huoltajuusjärjestelyt toistaiseksi tue apilaperheitä. A pilaperheissä laaditaan usein keskinäinen sopimus vanhempien välisistä roolija vastuujaoista. Kolmiapilaperheessä pariskunta on hankkinut lapsen tai lapsia yhdessä itsellisen henkilön kanssa. – Kuitenkin varmaan aina on ollut apilaperheitä: lapsia on hankittu kolmistaan ja nelistään, Moring sanoo. Sopimuksella ei myöskään ole minkäänlaista oikeudellista merkitystä yli lapsen edun. Apilaperheet kuuluvat sateenkaariperheisiin eli lapsiperheisiin, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaalitai sukupuolivähemmistöön. Neliapilaperheessä pariskunnat hankkivat lapsen yhteisellä päätöksellä. Anna Moring huomauttaa, että sateenkaariperheistä tilastoissa näkyvät vain rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvat perheet. – Sopimuksella on jonkin verran merkitystä yleisessä tuomioistuimessa, mutta ei esimerkiksi mahdollisessa lapsen tapaamisoikeutta koskevassa riitatilanteessa. – Lapselle voidaan oikeusteitse määrätä enintään kolme huoltajaa, Moring kertoo. Ja vain samassa taloudessa lapsen kanssa asuvalle juridiselle vanhemmalle maksetaan kotihoidon tukea. Ja mitä useampi vanhempi ja isovanhempi, sitä todennäköisemmin lapsi ei jää ilman tukea sitä tarvitessaan. Väestöliitto, Perheaikaa.fi. Siinä saatetaan sopia vaikkapa lapsen asumisen ja etävanhempien tapaamisen järjestämisestä, elatuksesta, huoltajuudesta sekä lasta koskevasta päätöksenteosta. Juridisesti kaikkien vanhempana toimivien vanhemmuutta ei voida vahvistaa, sillä tämänhetkisen lainsäädännön mukaan lapsella voi olla enintään kaksi keskenään samaa tai eri sukupuolta olevaa vanhempaa. – Erotilanteissa ainoastaan juridisella vanhemmalla on lapsen tapaamisoikeus. – Yhteisön sisällä sopimus on moraalisesti hyvin sitova, ja sen loukkaaminen nostattaa moraalista paheksuntaa. Lähteenä käytetty myös: Sateenkaariperheet ry, Apilaperhe pohdittavaa kolmen tai neljän vanhemman perheille. – Kuten että päiväkodissa ei muisteta informoida kaikkia vanhempia
43 YDINHETKI Kaupungin ilmapiiri on edelleen hektinen ja elämä kaduilla jatkuu samaan malliin kuin ennenkin.. YDIN 2 / 2016 43 YDINHETKI Tiilet pinossa Kuvat ja teksti Iina Lievonen-Thapa Miltä Kathmandu näyttää vuosi maanjäristyksen jälkeen
Buddhalaiset kauempaa vuoristoistakin tulevat pyhiinvaellukselle Boudhanathiin. YDIN 2 / 2016 44 YDINHETKI Maailmanperintökohde Boudhanath on yksi maailman suurimmista stupista eli buddhalaistemppeleistä. Korjaustyö etenee stupalla kovaa vauhtia.
Osa kotinsa menettäneistä asuu kuitenkin vielä väliaikaisissa, pellistä tehdyissä mökeissä. Järistys ja sitä seuranneet voimakkaat jälkijäristykset jättivät pelon seuraavasta. Tuhot näkyvät edelleen selvästi ja jälleenrakennuksen eteneminen on hidasta. Paikallisten kanssa ensimmäisiä kuulumisia vaihdettaessa keskustelu kulkeutuu järistykseen vielä nyt – vuotta myöhemminkin. Durbarin aukio, Kathmandun sydän ja yksi Nepalin kuuluisimmista unescon maailmanperintökohteista, vahingoittui pahasti ja odottaa yhä korjaustöiden aloitusta. Arvokkaat vanhat ehjät tiilet on pinottu mahdollista uusiokäyttöä varten. Erityisesti Kathmandun laakson rinteillä olevia perinteisiä kivestä, tiilestä ja savilaastista valmistettuja taloja on vaurioitumisen vuoksi autioitunut. He aikovat myydä tontin ja rakennuttaa uuden maanjäristyksen kestävän talon tasaisemmalle maalle.. Vaurioituneita rakennuksia, joiden korjaustyöt eivät ole vielä alkaneet, tuetaan puuparruilla. Durbarin aukiota ympäröivällä Basantapurin alueella sortuneet talot ovat jättäneet tyhjiä aukioita. YDIN 2 / 2016 45 YDINHETKI N epalissa 25.4.2015 tapahtuneesta tuhoisasta maanjäristyksestä on kulunut tasan vuosi. Vanha talo myytiin toiselle perheelle, joka asuu nyt peltimökissä talon lähellä. Kuvan talossa monen sukupolven ajan asunut suku muutti jo kymmenen vuotta sitten uuteen betonitaloon. Moni kaupunkilainen on lähtöisin perinteisestä talosta. Kathmandun laakso on yksi Etelä-Aasian nopeimmin kasvavista metropoleista ja uusia monikerroksisia omakotitaloja nousee tiuhaa tahtia. Se vaati tuhansia uhreja sekä tuhosi koteja ja kulttuurisesti tärkeitä rakennuksia. Ne, joilla on varaa, rakennuttavat moderneja, maanjäristyksen kestäviä betonitaloja. Eikä ihme, pieniä jälkijäristyksiä tulee edelleen. Vuoristoalueen voimakkaat tuulet saattavat pyyhkäistä peltimökit mukanaan, jolloin mökki pitää rakentaa uudelleen
Basantapurin Hanuman Dhoka Darbar -museo ja siihen kuuluva vanha kuninkaan palatsi (oik.) odottavat korjauksen aloittamista. YDIN 2 / 2016 46 YDINHETKI Naapurin tyttö on tullut leikkimään autioituneen talon rehevöityneelle pihalle. Ennen maanjäristystä palatsi oli yhdeksänkerroksinen.. Naapuri hyödyntää aurinkoista pihaa muun muassa pyykkien kuivattamiseen ja vuohien ruokkimiseen
48 ElINa lIIKaNEN Sodan jäljet Espanjan nykykirjallisuudessa / 54 HaNNu REImE Espanja vuonna 1936 – solidaarisuutta ja kyynistä politiikkaa / 60 NIls ToRvalDs Eurooppa suuren kriisin partaalla / 64 mIKKo mäENpää Kohti uutta yhteistyötä / 69 sTEfaN RaNDsTRöm Sunny ways, people! / 72 pETER loDENIus Suuri salaliitto Turkkia vastaan. YDIN 2 / 2016 47 YDINHETKI Ytimessä Ytimessä on laadukkaita esseitä, joissa kirjoittajat valottavat ajankohtaisia kYsYmYksiä ja ottavat kantaa
Tasavaltalaiset hävisivät sodan, mutta heidän kansainvälisten kannattajiensa ansiosta Espanjan sisällissota tunnetaan maailmalla nimenomaan tasavaltalaisesta näkökulmasta. Kaunokirjallisuudella on ollut merkittävä rooli tässä debatissa. Espanjaan matkusti kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia taistelemaan tasavaltalaisten puolella kenraali Francon johtamia kapinallisia vastaan. Konfliktista kasvoi pian laajamittainen sisällissota. Maahan saapui myös tasavaltaa tukevia journalisteja ja kirjailijoita, jotka raportoivat tapahtumista ja julkaisivat sotaa käsitteleviä kirjoja. Se sai myös kansainvälisen luonteen, sillä Saksa ja Italia tukivat kapinallisia joukkoja ja Neuvostoliitto tasavaltalaisia. Sodan jÄljET Espanjan nykykirjallisuudessa. Kirjoittaja Elina Liikanen E spanjan sisällissota alkoi heinäkuussa 1936, kun joukko oikeistolaisia kenraaleja yritti kaapata vallan toisen tasavallan kansanrintamahallitukselta. Sisällissodasta tuli 1930-luvun aatteellisen ja poliittisen kamppailun symboli. YDIN 2 / 2016 48 YTIMESSÄ Espanjan sisällissodan syttymisestä on kulunut 80 vuotta, mutta keskustelu konfliktin syistä ja seurauksista jatkuu edelleen. Niistä tunnetuimpia ovat Ernest Hemingwayn Kenelle kellot soivat (For Whom the Bell Tolls, 1940), George Orwellin Katalonia, Katalonia (Homage to Catalonia, 1938) ja André Malrauxin Toivo (L’Espoir, 1937)
Hävinneen osapuolen uhrien julkinen muistaminen ja sureminen oli diktatuurin aikana mahdotonta. Diktatuurin päättymisen jälkeisinä vuosina Espanjassa julkaistiin paljon muistelmia ja elämäkertoja, mutta sisällissota ja diktatuuri nousivat merkittäviksi aiheiksi kaunokirjallisuudessa ja julkisessa keskustelussa ylipäätään vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Hävinneitä kohdeltiin ”pettureina” ja heihin kohdistui ankaria sortotoimenpiteitä (teloituksia, vankilatuomioita, pakkotyötä, omaisuuden takavarikointia, lapsenryöstöjä…). Nämä pääosin 1960-luvulla syntyneet, demokratian aikana aikuistuneet espanjalaiset eivät aikaisempien sukupolvien tapaan kantaneet syyllisyyttä menneisyyden tapahtumista tai pelänneet niiden kriittistä tarkastelua. 1956) Beatus Ille (1986) kuvasivat tasavallan puolella taistelleiden ihmisten kokemuksia diktatuurin aikana. Aluksi teoksen julkaiseminen Espanjassa kiellettiin, mutta sensuuriviranomainen muutti mieltään kuultuaan, että ulkomailla teoksen kanteen painettaisiin markkinointitarkoituksessa teksti ”kielletty Espanjassa”. Sisällissotaa seurasi lähes neljänkymmenen vuoden diktatuuri, jonka aikana historiaa oli mahdollista kuvata ainoastaan voittajien näkökulmasta. 2000-luvun alussa niin kutsuttu sodan lastenlasten sukupolvi alkoi vaatia sisällissodan ja diktatuurin aikaisten tapahtumien selvittämistä. Demokratian aikana uransa aloittaneen kirjailijasukupolven ensimmäiset sisällissotaa ja sen perintöä käsittelevät romaanit julkaistiin Espanjassa 1980-luvun puolivälissä. Toisaalta monet espanjalaiset, erityisesti nuoret, halusivat irtisanoutua menneisyyden painolastista ja keskittyä nauttimaan vastasaavutetusta vapaudesta. YDIN 2 / 2016 49 YTIMESSÄ Espanjassa tilanne on toinen. ESpanjaSSa TIlannE on ToInEn.. Pelon ilmapiirin vuoksi myös monissa perheissä vaiettiin sodan aikaisista ja sen jälkeisistä kokemuksista. Sekä Julio Llamazaresin (s. E nsimmäinen sisällissodan puolueettomaan kuvaamiseen pyrkinyt espanjalainen romaani oli José María Gironellan Sypressit uskovat jumalaan (Los cipreses creen en Dios, 1953). Teokset jäivät kuitenkin vähälle huomiolle. 1955) Luna de lobos (1985) että Antonio Muñoz Molinan (s. Vasta vuosituhannen vaihteessa Espanjassa alkoi ilmestyä runsain määrin maan lähimenneisyyttä tarkastelevia romaaneja. Monet heistä tunsivat, että sodan hävinneen osapuolen kokemista vääryyksistä oli vaiettu liian kauan. Sodan ja diktatuurin aikaisten joukkohautojen avaamisesta liikkeelle lähtenyt lähimenneisyyden tapahtumien selvittely TaSavalTalaISET hÄvISIvÄT Sodan, MuTTa MaaIlMalla ESpanjan SISÄllISSoTa TunnETaan nIMEnoMaan TaSavalTalaISESTa nÄkökulMaSTa. Francon kuoleman jälkeen Espanjassa pelättiin uuden sisällissodan syttymistä ja orastavan demokratiaprosessin kariutumista, minkä vuoksi konflikteja herättävien aiheiden käsittelyä välteltiin. Nämä teokset herättivät myös suuren yleisön kiinnostuksen, sillä ne linkittyivät osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua
Romaanit tarjosivat lukijoille erilaisia tulkintamalleja ja ottivat kantaa kysymyksiin siitä, mikä on menneisyyden merkitys nykyhetkessä tai mitä menneisyydestä tulisi tietää, muistaa ja oppia. Yksi romaaneja yhdistävä piirre on solidaarisuus sisällissodan hävinneitä ihmisiä ja diktatuurin uhreja kohtaan – näin espanjalainen kirjallisuus lähestyy maailmankirjallisuudessa hallinnutta tasavaltalaista näkökulmaa. Ne myös saavuttavat usein laajemman lukijakunnan kuin historialliset teokset. YDIN 2 / 2016 50 YTIMESSÄ ja uudelleenkäsittely oli pitkälti poliittisen vasemmiston ajama projekti. E dellä mainituista yhteisistä piirteistä huolimatta espanjalaisissa nykyromaaneissa on havaittavissa kolme varsin erilaista tapaa esittää menneisyys: kokemuksellinen, rekonstruktiivinen ja kyseenalaistava tapa. Esimerkiksi Emma Riverolan kirjeromaani Cartas desde la ausencia (2008, ”Kirjeitä poissaolosta”) kertoo Neuvostoliittoon lähetettyjen sotalasten tarinan: he eivät voineet palata kotimaahansa lähes kahteenkymmeneen vuoteen, sillä Stalin ei halunnut päästää heitä Francon hallitsemaan Espanjaan. Ignacio Martínez de Pisónin. Teoksissa kuvataan kuitenkin varsin vähän itse sotaa tai ajankohdan ideologisia kamppailuja. Siksi onkin mielenkiintoista kysyä, millaista kirjallista muistia kaunokirjallisuus rakentaa Espanjan lähihistorian tapahtumista. Tällaiset yksilöiden kokemusta korostavat romaanit pyrkivät usein luomaan ymmärrystä ja empatiaa sodan ja diktatuurin ”punaisia” uhreja kohtaan. Monesti teoksissa sekoittuvat fakta ja fiktio ja lähdeluettelot romaanien lopussa ovat yleisiä. Kirjailijat ovat kiinnostuneita lähinnä siitä, kuinka sota ja diktatuuri vaikuttivat tuolloin eläneisiin ihmisiin ja myöhempiin sukupolviin. Näin lukijasta tulee ikään kuin historian tapahtumien todistaja tai kanssakokija. Kokemukselliset romaanit ovat melko perinteisiä historiallisia romaaneja, jotka kuljettavat lukijan menneisyyden tapahtumien keskelle ja antavat tälle mahdollisuuden elää mukana päähenkilö(ide)n kokemuksissa. Julkisen kiistelyn myötä sisällissotaa ja diktatuuria käsitteleviä romaaneja ei enää nähty pelkästään fiktiivisinä tarinoina, vaan myös poliittisina kannanottoina sekä välineinä ymmärtää menneisyyttä. Oikeisto ja katolinen kirkko puolestaan vastustivat kiivaasti ”menneisyyden haavojen uudelleen avaamista”. Vaikka kaunokirjallisuus ei ole historiankirjoituksen tavoin sidottua tiedon totuudenmukaisuuteen, romaanit tutkitusti vaikuttavat ihmisten maailmankatsomukseen, asenteisiin ja arvoihin. Romaanit suosivat tavanomaisia kerronnan keinoja, mikä helpottaa lukijan uppoutumista tarinamaailmaan ja kasvattaa teosten potentiaalista lukijakuntaa. Kaikki espanjalaiset nykyromaanit eivät kuitenkaan kuvaa sisällissotaa ja diktatuuria tasavaltalaisesta näkökulmasta. Tutkin viime vuonna julkaistussa väitöskirjassani sitä, kuinka sisällissodan lastenlasten sukupolveen kuuluvat (1960ja 1970-luvuilla syntyneet) kirjailijat kuvaavat teoksissaan Espanjan sisällissotaa ja Francon diktatuuria. Kirjailijat pyrkivät monesti myös tuomaan julkisuuteen vähemmän tunnettuja historiallisia tapahtumia
Näin romaanit korostavat, että lähihistorian sisäistäminen on sekä henkilökohtaijulkISEn kIISTElYn MYöTÄ SISÄllISSoTaa ja dIkTaTuurIa kÄSITTElEvIÄ roMaanEja EI EnÄÄ nÄhTY pElkÄSTÄÄn fIkTIIvISInÄ TarInoIna, vaan MYöS polIITTISIna kannanoTToIna SEkÄ vÄlInEInÄ YMMÄrTÄÄ MEnnEISYYTTÄ.. Kirjallisuudessa menneisyyden tapahtumista syntyvä kuva riippuu tietysti pitkälti siitä, millaisten henkilöhahmojen ja/tai kertojien silmin niitä seurataan. Kyseessä on usein tuntemattomaksi jäänyt isovanhempi, jonka tarina muuttaa päähenkilön käsitystä itsestään, omasta perheestään sekä ympäröivästä yhteiskunnasta. Teoksissa tarkastellaan myös historian ja fiktion välistä suhdetta, sillä monissa romaaneissa kertoja-päähenkilö kirjoittaa tutkimastaan aiheesta fiktiivisen, semifiktiivisen tai ei-fiktiivisen kirjan. Bestsellereitä tehtaileva Lorenzo Silva on puolestaan pyrkinyt maksimoimaan Carta blanca (2004, ”Vapaat kädet”) -romaaninsa lukijakunnan rakentamalla päähenkilön, joka puolustaa tasavaltaa, mutta samaistuu silti Francon puolella taisteleviin muukalaislegioonalaisiin, joihin ennen sotaa itsekin lukeutui. Teokset heijastavat sodan lastenlasten sukupolven kokemusta, sillä menneisyys on niissä läsnä ainoastaan toisten ihmisten kokemusten ja kertomusten kautta. Romaaneissa on usein kirjailijaa muistuttava kertoja-päähenkilö, joka tutkii jotain menneisyyden tapahtumaa nykyhetkestä käsin. Rekonstruktiivisissa romaaneissa tarina historiallisesta tutkimustyöstä yhdistyy päähenkilön kasvukertomukseen. YDIN 2 / 2016 51 YTIMESSÄ romaanissa Dientes de leche (2008, ”Maitohampaat”) menneisyyttä tarkastellaan sodan voittajiin lukeutuvan perheen näkökulmasta, minkä vuoksi romaani välittää lähes nostalgisen kuvan diktatuurin ajasta. Vastaavasti menneisyyden vääryyksiä tutkiva ja esille nostava kertoja-päähenkilö esitetään roolimallina lukijalle. Riverolan teoksessa lähes kaikki henkilöhahmot ovat vasemmistolaisia. Tapahtumien kulkua selvittäessään päähenkilö toimii historioitsijan tavoin: hän etsii tietoa eri lähteistä, vertailee ja tulkitsee tietoja ja pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan tapahtuneesta. Tutkimuksen edetessä kertoja-päähenkilö samaistuu sodan häviäjiin tai diktatuurin uhreihin lukeutuvaan henkilöön, joka kuvataan moraalisesti esimerkillisenä hahmona. Martínez de Pisónin romaani ei tarjoa yhtä terävää kuvaa diktatuurin ajasta, sillä teos keskittyy henkilöhahmojen sisäisen elämän kuvaukseen, jolloin tapahtumien historiallinen ja poliittinen konteksti jää vähälle huomiolle. R ekonstruktiivinen menneisyyden esittämisen tapa on selvästi suosituin keino käsitellä sisällissodan ja diktatuurin perintöä. Romaani kuvaa silti varsin kriittisesti kommunismia ja tasavaltalaisten toimintaa, sillä monet henkilöhahmoista ovat tarkkanäköisiä eivätkä pelkää kyseenalaistaa omia tekojaan. Kirjan lopussa päähenkilö kuolee taistellessaan tasavallan puolesta, mutta tulee samalla maksaneeksi vanhan kunniavelkansa legioonalaisille. Romaanit pohtivat sitä, kuinka tieto ja kokemukset välittyvät sukupolvelta toiselle ja kuinka jokainen sukupolvi tulkitsee niitä omalla tavallaan
Toisin kuin kokemukselliset ja rekonstruktiiviset romaanit, kyseenalaistavat teokset eivät tavoittele toden tuntua, vaan korostavat omaa sepitteellisyyttään ja rakennettua luonnettaan. Salamiin sotureiden kertoja-päähenkilö on kirjailijan tavoin nimeltään Javier Cercas. Teokset myös alleviivaavat Espanjan lähimenneisyyden synkimpiä puolia, muun muassa poliisiväkivaltaa, kidutusta ja korruptiota. Näin ne muistuttavat lukijaa siitä, että kirjallisuus ei tarjoa todellista saati neutraalia kuvaa menneestä, vaan jokaisen tarinan taustalla on kirjailija, jolla on omat tietoiset tai tiedostamattomat tavoitteensa. Puhtoisten sankarien ja uhrien sijaan teosten päähenkilöt ovat usein vastenmielisiä, ristiriitaisia tai muuttuvaisia hahmoja. Kyseenalaistavat teokset kiinnittävät lukijan huomion nykyromaaneissa esiintyviin tyypillisiin kerronnan keinoihin ja pyrkivät osoittamaan, kuinka ne muokkaavat käsitystämme menneisyydestä. Useimmat niistä kuitenkin eroavat esikuvastaan poliittisen viestinsä osalta: niiden ensisijaisena tavoitteena ei ole sovinnon luominen, vaan pikemminkin historian vääryyksien julkituominen. Näin ne kyseenalaistavat historiantulkintoja, jotka vähättelevät diktatuurin aikaisen repres. Salamiin sotureiden saaman valtavan suosion seurauksena Espanjassa on 2000-luvulla julkaistu kymmeniä rakenteeltaan Cercasin teosta muistuttavia romaaneja. Teos rinnastaa espanjalaisen falangistikirjailijan Rafael Sánchez Mazasin ja kuvitteellisen kommunistin Antoni Mirallesin elämäntarinat. Romaani korostaa anteeksiannon teemaa ja pyrkii purkamaan sisällissodan osapuolten välistä vastakkainasettelua, tosin lähinnä kyseenalaistamalla henkilöhahmojen ideologisen ja poliittisen vakaumuksen. Tunnetuin rekonstruktiivisen tyypin romaani lienee Javier Cercasin poleeminen Salamiin soturit (Soldados de Salamina, 2001). Samalla nämä romaanit haastavat myös vallitsevia historiantulkintoja. S isällissotaa ja diktatuuria kuvaavien romaanien suosio on johtanut Espanjassa niiden yhdenmukaistumiseen. Vaikka teoksessa on runsaasti vihjeitä, jotka paljastavat kertojan olevan fiktiivinen hahmo, monet (varhaiset) lukijat erehtyivät pitämään teosta ei-fiktiivisenä. Salamiin soturit esittää sekä Sánchez Mazasin että Mirallesin uhreina: Miralles hävisi sodan ja joutui maanpakoon; Sánchez Mazas sen sijaan voitti sodan, mutta hävisi kirjallisuudenhistorian, sillä kertojan näkemyksen mukaan hänen teoksensa on unohdettu nyky-Espanjassa kirjailijan poliittisen taustan vuoksi. YDIN 2 / 2016 52 YTIMESSÄ sen että kansallisen itseymmärryksen edellytys. Meksikossa syntyneen Jordi Solerin teos Los rojos de ultramar (2004, ”Merentakaiset punaiset”) puolestaan käsittelee maanpakolaisuuden vaikutuksia ihmisen ja tämän jälkeläisten psyykeen ja identiteettiin. Kyseenalaistavat romaanit myös vaikeuttavat lukijan samaistumista päähenkilöihin. Esimerkiksi Benjamín Pradon romaanin Mala gente que camina (2006, ”Pahat ihmiset, jotka kävelevät”) keskiössä on ”punaisilta” vanhemmilta varastettujen ja Francoa kannattaville perheille adoptoitavaksi annettujen lasten kohtalo
Latinalaisamerikkalaisen diktaattoriromaanin perinnettä jatkava teos antaa äänen seniilille, kuolemaa lähestyvälle Francolle, joka muistelee nuoruutensa voimantuntoa ja karmivia ”urotekojaan”. E dellä kuvatut menneisyyden esittämisen tavat suuntaavat lukijan huomion erityypisiin kysymyksiin ja palvelevat osin eri tavoitteita. sion ja sosiaalisen kontrollin laajuutta ja ankaruutta. Kirjallisen muotonsa osalta kyseenalaistavat romaanit eivät ole yhtenäinen ryhmä. Kirjallisuus on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien osa kollektiivista neuvottelua siitä, mitä menneisyydessä tapahtui ja kuinka tapahtunutta tulisi käsitellä nykyhetkessä. Tomás Valin Llegada para mí la hora del olvido (1997, ”Unohtamiseni aika on saapunut”) käsittelee Espanjan väkivaltaista menneisyyttä mustan huumorin ja satiirin keinoin. YDIN 2 / 2016 53 YTIMESSÄ MEnnEISYYTTÄ voI hYödYnTÄÄ vÄkIvallan ja SYrjInnÄn oIkEuTTaMISEEn, MuTTa ToISaalTa MYöS EpÄoIkEudEnMukaISuudEn vaSTuSTaMISEEn ja SuvaITSEvaMMan YhTEISkunnan rakEnTaMISEEn. ¡Otra maldita novela sobre la guerra civil! on puolestaan Rosan nuoruudenteoksen – melko kaavamaisen ja kömpelön sisällissodan perintöä käsittelevän romaanin – uusintapainos. El vano ayer -romaanissa sisällissotaa ja diktatuuria ”vastuullisesti” kuvaavaa teosta kirjoittava kirjailijahahmo kokeilee eri tyylilajeja, juonikuvioita ja tekniikoita ja pohtii niiden tarkoituksenmukaisuutta. Toisinaan kritiikki kohdistuu myös niihin espanjalaisiin, jotka antoivat hiljaisen tukensa diktatuurille. Niiden ohella on mielenkiintoista pohtia myös sitä, kuinka kirjallisuus ylipäätään on vaikuttanut lähimenneisyyden tulkintaa koskevaan kiistaan Espanjassa. Historiallisten lähteiden ja silminnäkijöiden kertomusten sijaan Val uskoo mielikuvituksen voimaan ja kykyyn muokata käsityksiämme menneestä. Kirjailija on kuitenkin lisännyt teokseen fiktiivisen lukijahahmon, joka kritisoi pisteliäästi teoksen puutteita jokaisen luvun lopussa. Mielestäni on selvää, että yksi espanjalaisen nykykirjallisuuden keskeisistä tavoitteista ja saavutuksista on ollut sodan hävinneiden ihmisryhmien sekä diktatuurin uhrien kirjoittaminen takaisin osaksi maan historiaa ja kollektiivista muistia.. On selvää, että romaanit ovat osaltaan luoneet ja ylläpitäneet julkista keskustelua ja ohjanneet sitä aihevalinnoillaan. Omia tai toisten kokemuksia voi käyttää väkivallan ja syrjinnän oikeuttamiseen, mutta toisaalta myös epäoikeudenmukaisuuden vastustamiseen ja suvaitsevamman yhteiskunnan rakentamiseen. Isaac Rosan romaaneissa El vano ayer (2004, ”Turha eilinen”) ja ¡Otra maldita novela sobre la guerra civil! (2007, ”Taas yksi pahuksen romaani sisällissodasta!”) tarinan keskeyttävät jatkuvasti metanarratiiviset kommentit, jotka suuntaavat lukijan huomion kirjailijan käyttämiin kerronnan keinoihin ja niiden luomaan efektiin. Menneisyyttä voi hyödyntää moniin eri tarkoituksiin
– solidaarisuutta ja kyynistä politiikkaa Espanja vuonna 1936 YDIN 2 / 2016 54 ytiMEssä. Kirjoittaja Hannu Reime Espanjan sisällissota oli toisen maailmansodan kenraaliharjoitus, joka toi esiin ihmisluonteen sekä kauhistuttavimmat että hienoimmat puolet. Sen aikana pantiin myös toimeen ennennäkemättömän syvällinen yhteiskunnallinen vallankumous
päivän välisenä yönä vuonna 1936 silloisessa Espanjan Marokossa, jossa paikalliset varuskunnat nousivat komentajiensa johdolla kapinaan tasavaltaa ja sitä johtanutta kansanrintamahallitusta vastaan. Itse tasavalta romahti keväällä 1939, kun Barcelona ja Madrid antautuivat Francon joukoille ja fasistinen terrori odotti tasavaltaa puolustaneita. jos taas tasavallan hallitus olisi suostunut aseiden jakamiseen työläisille, mitä ammattiliitot ja vasemmistopuolueet vaativat, kapinallisten kenraalien hanke olisi ehkä murskattu alkuunsa. Koska kaappaus ei onnistunut, seurauksena oli yli kaksi ja puoli vuotta kestänyt sisällissota. H einäkuussa tänä vuonna on kulunut 80 vuotta Espanjan sisällissodan puhkeamisesta. siinä testattiin aseita ja niiden tuhovoimaa ja valmisteltiin tulevia liittoutumia. Kyseessä oli sotilasvallankaappauksen yritys istuvaa hallitusta vastaan. natsi-saksa ja fasistinen Italia tukivat kenraali Francisco Francon johtamia oikeistolaisia kapinallisia, neuvostoliitto ja Meksiko tasavaltaa. Espanjan sota oli toisen maailmansodan kenraaliharjoitus. Espanjan sodan brittiläinen historioitsija Hugh Thomas arvelee, että jos kapina olisi alkanut samaan aikaan kaikissa maakunnissa, kaappaus olisi saattanut onnistua. Espanjassa käytiin 1930-luvun lopulla samaan aikaan luokkasotaa ja kansainvälistä sisällissotaa. voi sanoa, että Iberian niemimaalla törmäsivät väkivaltaisesti yhteen kaikki ne ihanteet ja aatteet, jotka olivat vaikuttaneet uusimman ajan historiassa Ranskan vallankumouksen jälkeen. Melkein kolme vuotta kestänyt tuhoisa ja raaka aseellinen konflikti oli monta asiaa samalla kertaa. vähemmän tunnettu ja pitkään vaiettu puoli Espanjan sisällissodassa on se, että tasavallan alueilla pantiin ensimmäisten sotakuukausien aikana toimeen ennennäkemättömän syvällinen yhteiskunnallinen vallankumous. ja 18. sieltä kapina levisi useisiin varuskuntakaupunkeihin Manner-Espanjassa. Merkillisellä tavalla juuri Espanjan sota toi esiin sekä kauhistuttavimmat että hienoimmat puolet ihmisen luonteessa ja kollektiivisessa käyttäytymisessä. Voi sanoa, Että ibErian niEMiMaalla törMäsiVät VäkiValtaisEsti yhtEEn kaikki nE ihantEEt ja aattEEt, jotka oliVat VaikuttanEEt uusiMMan ajan historiassa ranskan VallankuMouksEn jälkEEn. niinhän sitten tapahtuikin Madridissa, Barcelonassa, valenciassa ja muissa suurissa kaupungeissa, joissa työläiset tunkeutuivat varuskuntien asevarastoihin, rakensivat barrikadeja ja alkoivat puolustautua yhdessä niiden sotilaiden ja kaartilaisten kanssa, jotka pysyivät lojaaleina hallitukselle. Espanjassa kokeiltiin ensimmäistä kertaa siviilikohteiden strategista pommittamista, kun Hitlerin lähettämän Condor-legioonan pommikoneet tuhosivat Guernican kaupungin jouduttaakseen Baskimaan valtausta. Espanjan köyhälistön vapaudenhenkiset ja sosialistiset pyrkimykset tukahdutti stalinistinen neuvostoliitto jo toisena sotavuotena. s isällissota alkoi heinäkuun 17. YDIN 2 / 2016 55 ytiMEssä
oikeistokapina lamautti tasavallan hallituksen lähes täysin. siihen kuuluivat sosialistinen puolue psoe ja sodan alkuvaiheessa sitä paljon pienempi kommunistipuolue pce sekä porvarillisia demokraatteja edustaneet ryhmät, joista tärkein oli presidentti Manuel Azañan tasavaltalainen vasemmisto. sisällissodan alkuvaiheessa tärkein fasisminvastainen voima muodostui miljoonajäsenisistä ammattiliitoista, joista toinen oli sosialistien johtama ugt ja toinen anarkistien ja anarkosyndikalistien cnt. anarkisteilla ja heidän ajamallaan vapaudenhenkisellä sosialismilla oli ainutlaatuisen laaja kannatus Espanjassa. D u rE ro , CC BY -SA 4.0 K un sota alkoi, Espanja jakautui kahtia, kansanrintamaa kannattaviin tasavaltalaisiin ja kapinallisiin, jotka kutsuivat itseään kansallismielisiksi. Kansanrintamaa kannattivat ymmärrettävistä syistä Katalonian ja Baskimaan kansallismieliset puolueet, olihan Iberian niemimaan vähemmistökansallisuuksien itsehallinto Espanjan sotilaskastille ja kiihkokansalliselle oikeistolle kauhistus. anarkismin aatetta eivät pitäneet yllä ainoastaan maatyöläisten ja köyhien pienviljelijöiden suuret joukot, vaan myös kasvava työväki suurissa teollisuuskeskuksissa, varsinkin Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa. samalla koottiin miliisiosastoja, jotka lähtivät rintamalle fasisminvastaiseen soYDIN 2 / 2016 56 ytiMEssä. poumin joukkokannatus oli suurinta Kataloniassa, jossa sen katkerana kilpailijana vaikutti sosialistien ja kommunistien perustama stalinistinen yhtenäisyyspuolue psuc. Espanjan tasavallan lippu sekä kansallismielisten sisällissodassa käyttämä lippu. niillä alueilla, joissa aseistetut työläiset olivat kukistaneet kapinalliset sotilaat, valta siirtyi ammattiliittojen ja erilaisten komiteoiden käsiin. Fasismia vastaan taisteleviin ryhmiin kuului myös yhtynyt marxilainen työväenpuolue poum, jonka olivat perustaneet stalinismia vastustaneet kommunistit, ”trotskilaiset”. Kapinallisten kannalle asettui oikeisto ja äärioikeisto, jonka perustaman falangistipuolueen pohjalle Franco rakensi fasismin espanjalaisen muunnelman. Kansallismielisten lipussa on samat värit kuin Espanjan nykyisessä lipussa, mutta sen vaakuna on erilainen ja sijaitsee keskellä lippua. Toisella puolella oli kansanrintama
siitä, millaisen vallankumouksen Franco ja muut kenraalit provosoivat, antaa unohtumattoman kuvauksen poum-puolueen miliisissä aragonian rintamalla taistellut George Orwell reportaasikirjassaan Katalonia, Katalonia! Kaikki tuotantolaitokset ja työpaikat tehtaista partureihin ja jopa kengänkiillottajiin oli kollektivisoitu, otettu työläisten valvontaan. sen jäsenmäärä kasvoi kymmenillä tuhansilla ensimmäisen sotavuoden aikana. Yhteiskunnallinen levottomuus purkautui toistuvana väkivaltana puolin ja toisin sisällissotaa edeltävinä vuosina. ”ihMisEt yrittiVät käyttäytyä kuin ihMisEt EiVätkä niin kuin rattaat kapitalisMin konEistossa.” – GEorGE orwEllin kuVaus VallankuMouksEllisEsta barcElonasta joulukuussa 1936 taan. Stalin vaati kuitenkin avustaan kovan hinnan, joka maksettiin sekä rahassa että politiikassa: Espanjan valtionpankin kulta siirrettiin neuvostoliittoon ja tasavalta alistettiin Moskovan YDIN 2 / 2016 57 ytiMEssä. Tasavallan julistaminen viisi vuotta aikaisemmin oli tuonut pintaan kaikki jännitteet, luokkaristiriidat ja kulttuuriset vastakohtaisuudet, jotka repivät koko maata. Maaseudulla kollektivisointi eteni pisimmälle aragoniassa, Katalonian läntisessä naapurimaakunnassa. anarkistien riveissä taisteli myös paljon naisia, mikä uhmasi kaikkia Espanjan vanhan yhteiskunnan arvoja. välimeren vanhassa satamakaupungissa Barcelonassa oli harpattu lyhyessä ajassa pitkä askel kohti yhteiskuntaa, jossa ei ole köyhiä eikä rikkaita, ei alistettuja eikä alistajia. K apinallisten kenraalien kaappausyritys ei ollut yllätys. Ranskalaiset historioitsijat Pierre Broué ja Émile Témime toteavat, että heinäkuussa 1936 Espanjasta tuli juuri sen vallankumouksen näyttämö, jonka kenraalit olivat yrittäneet estää, mutta jonka he itse kapinayrityksellään olivat provosoineet. joillakin alueilla rahasta luovuttiin kokonaan ja otettiin käyttöön kommunistinen periaate: jokaiselta kykyjensä, jokaiselle tarpeittensa mukaan. neuvostoliiton toimittamat aseet ja Kommunistisen internationaalin organisoimien kansainvälisten prikaatien sankarillinen puolustustaistelu olivat pelastaneet Madridin fasisteilta marraskuussa 1936. neuvostoliitto ja sen espanjalaiset ja kansainväliset agentit tekivät kaikkensa vallankumouksen murskaamiseksi, ja siitä syystä Espanjan kommunistisesta puolueesta tuli kansanrintaman oikeistolaisin ryhmittymä. Tasavaltalaisten maltilliset yritykset rajoittaa mahtavan katolisen kirkon ja ylipaisuneen upseeriston valtaa olivat nostattaneet ankaran vastustuksen. se ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta keskelle muuten rauhallista yhteiskuntaa. pienessä aragonialaisessa Fragan kaupungissa julistettiin näin: herra Rockefeller, tervetuloa meille kaikkine rahoinenne, täällä ette voisi ostaa niillä edes kupillista kahvia! E spanjan vallankumouksella oli säälimättömiä vihollisia niiden ulkopuolisten voimien joukossa, jotka puuttuivat sisällissotaan
Lisäksi professori Jukka Kekkoselta ilmestyi maaliskuussa vertaileva esitys Espanjan ja Suomen sisällissodista: Jukka Kekkonen, Kun aseet puhuvat. puolueen puheenjohtaja Andreu Nin alistettiin brutaaliin kidutukseen, jotta hän olisi tunnustanut ”rikoksensa” Moskovan samanaikaisten, ”trotskilaisvastaisten” näytösoikeudenkäyntien syytettyjen tavoin. YDIN 2 / 2016 58 ytiMEssä. Toukokuun tapahtumien seurauksena sosialistien vasemmistoon kuulunut pääministeri Francisco Largo Caballero erosi ja hänen paikkansa otti neuvostoliiton ystävä, oikeistososialisti Juan Negrín. Kesäkuussa 1937 poum-puolue julistettiin laittomaksi ja sen johtajat vangittiin mielikuvituksellisista rikoksista syytettyinä. Nämä kaksi historiateosta ovat mielestäni parhaat yleisesitykset: Burnett Bolloten, The Spanish Civil War. sisällissodan tasavaltalaiselle puolelle muodostui kaksi rintamaa, joista toiseen – vallankumoukselliseen – kuuluivat anarkistit, sosialistisen puolueen vasemmisto ja poum, toiseen kommunistipuolue, sosialistien oikeistosiipi ja kansanrintaman porvaripuolueet. Espanjassa se merkitsi vallankumouksen ja riippumattoman vasemmiston murskaamista. Englanniksi The Revolution & the Civil War in Spain. Les Éditions de Minuit 1961. university of North Carolina Press 1991. kirjallisuutta Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu valtavasti kirjoja. Kremlin diktaattori ei saanut länsivaltoja (Ranska ja Britannia) suureen Hitlerin vastaiseen liittoutumaan, ne kun yrittivät mieluummin lepytellä natsidiktaattoria kuin auttaa Espanjan laillista hallitusta. nämä ryhmät ajautuivat aseelliseen yhteenottoon Barcelonassa toukokuussa 1937 ilmeisesti katalonialaisten stalinistien järjestämän provokaation jälkeen. Revolution and Counterrevolution. Faber and Faber 1972. Suomeksi ilmestyi vuonna 2015 Turun yliopiston tutkijoiden toimittamana: Hanne Koivisto & raimo Parikka (toim.), ¡NO PASARÁN! Espanjan sisällissodan kulttuurihistoriaa. nin kesti kidutuksen, ja hänet murhattiin epäselvissä oloissa. se sai mennä, kun stalin alkoi puuhata väliaikaiseksi jäänyttä, mutta kohtalokasta liittoaan Hitlerin kanssa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2015. Pierre Broué & Émil Témime, La Révolution et la guerre d’Espagne. Loppujen lopuksi stalinin Espanja-politiikka kuitenkin epäonnistui. kontrolliin eräänlaisena kokeiluna sille, mitä tapahtui Itä-Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa. Haymarket Books 2008. Rohkeudellaan tämä katalonialainen vallankumouksellinen esti Moskovan oikeudenkäyntien toistumisen tasavaltalaisessa Espanjassa. vastavallankumous eteni nyt nopeasti: kollektivisoitu tuotanto yksityistettiin tai valtiollistettiin, työläismiliisi korvattiin vakinaisella armeijalla, ja aragonian maatalouskollektiivit hajotettiin. Tasavalta oli tehnyt tehtävänsä. Art House 2016
WWW.INTOKUSTANNUS.FI 5 € HINNASTA POIS! KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA UUSIASIAKAS2016 Pentti Sainio ARMEIJAN HUKATUT MILJARDIT 24,90 € Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE. UUSI KAUPPA! INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. 24,90 € Naomi Klein TÄMÄ MUUTTAA KAIKEN 29,90 € 19,90 € Rekisteröidy kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös aletuotteista. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin. intokustannus.fi/rekisteroidy Denise Rudberg TOINEN TOISTA PAHEMPI 24,90 € Emilia Kukkala & Pontus Purokuru LUOKKAVALLAN VAHTIKOIRAT 20,00 € intokustannus.fi
Heinäkuun 1. Sellaisen välttämiseksi EU tarvitsee nyt voimia toimia itse. Ilman lujaa yhteistä toimintaa Eurooppa ajautuu. T oisen maailmansodan jälkeen hyvin erilaiset sosiaaliset voimat yrittivät luoda Euroopan Yhdysvaltoja, mutta kaikki ensimmäiset yritykset kariutuivat, koska kaikilla tahoilla oli toiset poissulkevia vaatimuksia ja pyrkimyksiä. Neljä päivää myöhemmin alkoi hyökkäys, jossa 100 000 miestä ryntäsi kohti Maxim-konekiväärien asemia. Seisoin pääsiäissunnuntaina 2016 Sommen kentillä ja koin voimakkaasti, että Euroopan henki ja sielu ovat taas sekoamassa. Emme ole nähtävästi oppineet juuri mitään. Se tuntui eurooppalaisten politiikkojen kannalta niin pahalta vaihtoehdolta, että he hetkeksi unohtivat kansallisesti määritellyt etunsa. Sitten puhkesi hiilija teräskriisi, jonka ytimessä oli vakuuttuneisuus siitä, että ainoastaan jaetulla Saksalla oli edellytyksiä selviytyä tilanteesta. päivä 1916 on edelleen brittiläisen sotahistorian murheellisin. Tulos oli katastrofaalinen; vanhanaikainen sotaoppi kohtasi sen ajan tehokkaimman – ja teknisesti hienoimman – jalkaväkiaseen. Kaiken lisäksi läpimurtoa ei saatu aikaan. Sinä päivänä kuoli 20 000 sotilasta, 40 000 haavoittui. Noin 300 vuotta aikaisemmin Johann Sebastian Bach oli kirjoittanut kantaatin, ikään kuin aavistaen mitä tulisi tapahtumaan: ”Geist und Seele wird Verwirret.” Henki ja sielu sekoavat. päivänä 1916 brittiläiset joukot aloittivat tykistökeskityksen Sommen laakson rintamalla. Eurooppa Kirjoittaja Nils Torvalds Kuvitus Pirita Tolvanen SuurEn krIISIn parTaalla K esäkuun 26. Yhteisön perusajatus ei ollut niinkään rauha, vaan halu – tai pakko – toimia yhdessä aikaisemmin jo vähintään kahteen kertaan toistuneen skenaarion välttämiseksi. Syntyi siis kaikesta vastahangasta huolimatta Euroopan hiilija teräsyhteisö. YDIN 2 / 2016 60 YTIMESSÄ Ilman lujaa yhteistä toimintaa Eurooppa ajautuu aina taloudelliseen tai sotilaalliseen katastrofiin
Piti siis luoda yhteneväistyviä markkinoita, jotta Eurooppa voisi ratkaista uuden kilpailutilanteen kaksi keskeisintä kysymystä: miten pysyä teknisessä kehityksessä jotakuinkin Yhdysvaltain vanavedessä ja miten vastata Neuvostoliiton asettamaan sosiaaliseen haasteeseen. Niitä oli siihen aikaan kaksi – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Siinä ei kuitenkaan kuvata pinnan alla tapahtuvia hitaita liikkeitä, joissa tietokoneistuminen, globalisaatio ja innovaatiokilpailu muuttivat tuotannon arvoketjuja. Toisen maailmansodan raunioista nousi toinen ideologinen ja poliittinen suurvalta, joka pelkällä olemassaolollaan uhkasi Euroopan asemaa globalisoituvassa maailmassa – pienin askelin, mutta kuitenkin vakaasti. Vastaus oli yksinkertainen ja järkevä: ainoastaan yhdessä. E nsimmäinen murros energiakriiseineen muutti perusteellisesti Euroopan kilpailukyvyn edellytyksiä. T oisena yhteisön perustamisen johtoajatuksena oli, että Euroopan piti pärjätä kansainvälisessä kilpailussa muiden johtavien maiden tai yhteenliittymien kanssa. Kaikki jotakuinkin vastuulliset ymmärsivät, ettei niin voi jatkaa. K un naapurille käy vielä huonommin, huolet omasta tulevaisuudesta eivät tunnu vaivaavan. YDIN 2 / 2016 62 YTIMESSÄ syveneviin vastakkaisiin asetelmiin. Tämän kehityksen puristukseen joutuivat ennen kaikkea Neuvostoliitto ja sev-maat, joiden kriisikehitys jollain tavalla peitti LänsiEuroopan näkökentän ja esti meitä näkemästä, että asia koski myös meitä. Murroksilla oli niin mullistavia seurauksia, etteivät vanhat asetelmat oikein sitä kestäneet. Eurooppa oli huomaamattaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Devalvaatiot painoivat Eurooppaa alaspäin arvoketjussa ja toimivat siten pinnan alla olevia mullistustekijöitä voimistaen. (Länsi-)Eurooppa oli jo ensimmäisen maailmansodan seurauksena menettänyt johtoasemansa Yhdysvalloille. Euroopan yhteisö kävi sisäistä taisteluaan muuttuneita olosuhteita vastaan aggressiivisilla devalvoinneilla ja yritti pelastautua kasautuvista ongelmista matelemalla käärmeen seuraksi valuuttatunneliin. Sen kehityskaaren lopussa on aina katastrofi. Gennadi Janajevin johtama kaappausyritys johti Neuvostoliiton osalta lopulliseen turmioon. Ei välttämättä sotilaallinen, mutta varmasti taloudellinen. Euroopan oli siis pakko löytää vastauksia talouskehityksen jäytävään kysymykseen: miten suhteellisen pienet ja hajanaiset valtiot pärjäisivät tuotantovoimien kasvun asettamien vaatimusten edessä. Näillä askelmerkeillä Eurooppa eteni kohtalaisen hyvissä voimin kohti kahta suurta murrosvaihetta. Tämä vaihe on kuvattu erittäin hyvin Wolfgang Streeckin Gekaufte Zeit -kirjassa (Ostettua aikaa, Vastapaino 2015). Neuvostojärjestelmä hajosi ja synnytti kylmän sodan henkisten juoksuhautojen toisella puolella. Ensimmäinen tuli 1973 –75, toinen 1989 – 91
Yksi rakenne oli kuitenkin syntynyt: vahva länsi-eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, johon nojautuen politiikasta tuli jotakuinkin ennustettavaa – ja rauhanomaista. Oli syntynyt asymmetrinen Eurooppa. Siihen ei ole kuin yksi ratkaisu – vähän suurempi budjetti. Siinä todettiin, että eu:n kaltainen järjestelmä tarvitsee budjetin, joka voisi olla suuruusluokkaa viisi prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Nyt riittäisi 1,5 prosenttia ja tiukempi budjettikuri, jossa ei jaeta ilmaista rahaa ympäriinsä. Kukaan ei kuitenkaan halua nähdä, minkälaisilta haasteet itse asiassa näyttävät. Eu taaplaa eteenpäin vähän kuin Brueghelin sokeat kulkijat, näkemättä edessä olevia monttuja. Eu tarvitsee voimia toimia itse. Huhtikuussa 1977 Donald MacDougallin johtama työryhmä julkisti raporttinsa. Kaikki tyrehtyi Euroopan neuvoston saamattomuuteen. Heikko talouskasvu ei nyt, toisin kuin 1950ja 60-luvuilla, pysty peittämään järjestelmien riittämättömyyttä. Mutta uusissa jäsenmaissa vuosisadan oikeistoja vasemmistosorto oli jättänyt jälkeensä heiveröisen kansalaisyhteiskunnan, joka osoittautui erittäin alttiiksi kasvavalle oikeistopopulismille. Melkein säännöllisin välein perinpohjaiset muutokset ja uudistukset olivat johtaneet syviin kansallisiin kriiseihin, joita sitten oli ratkaistu kuoleman kentillä. Cameron hamuaa yhteen suuntaan, Puolan johto toiseen. Sotienjälkeinen vaatimus yhtenäisemmästä maanosasta asettui uudella ja haastavammalla tavalla Euroopan eteen. Siihen on nykyisestä prosentista pitkä matka. Aivan samankaltaisia kuiluja löytyy innovaatiokyvyssä ja talouden rakenteissa. YDIN 2 / 2016 63 YTIMESSÄ sokaisevaa riemua oman järjestelmän ylivoimaisesta paremmuudesta. M odernisaatio oli euroopan osalta ollut pitkä ja osittain hirvittävän murheellinen tarina. Euron jäykkyydet puristavat. Alexander Gerschenkron oli jo paljon aikaisemmin syvästi ironisella kirjoitustavallaan varoittanut, että talouskehityksen uusilla tulokkailla ei ole aikaa luoda kaikkia niitä yhteiskunnan syvärakenteiden osia, joita 300 vuoden aikana – ja lukuisten murhaavan epäonnistuneiden vaiheiden jälkeen – oli luotu Länsi-Euroopassa. Ohjenuorana toiminnalle on ollut Lissabonin sopimus, joka rajoittaa eu:n budjettivaltaa ja ylläpitää Euroopan neuvostossa jäsenmaitten jarrutusvaltaa. Samaan aikaan tapahtui it-vallankumouksen lopullinen läpimurto, joka tarkoitti – ainakin osittain – että tuotantovoimien kehitys vaati entisestään suuremman kasvualustan. Siihen vastattiin geopolitiikalla: Neuvostoliiton vanhat itäeurooppalaiset alusmaat liittyivät eu:hun, joka hyppäyksenomaisesti kasvoi 27 maan jättiyhteisöksi. Ja jos ei sitä tule, eu muuttuu entistä hampaattomaksi ja seuraukset ovat hirvittäviä.. Pakolaiskriisiin ei kyetty edes vuodessa löytämään sisäsiistiä ratkaisua
2000-luvun myötä esillä ovat olleet edellisten lisäksi ja rinnalla ainakin globaali kilpailu, työllisyysaste, investoinnit, euro ja Euroopan unioni. Tulopoliittiset ratkaisut ovat olleet mahdollisia sekä työnantajien että palkansaajien korkean järjestäytymisasteen takia. Tulopolitiikka oli jo 1960-luvulla paitsi tapa neuvotella palkankorotuksista ja työelämän uudistuksista, myös keino hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Suomen menestyminen edellyttää nyt työn ja yritystoiminnan uudistumista. Sosialidemokraattien suhde ammattiyhdistysliikkeeseen on ollut aina vahva ja tämä on lisännyt tulopolitiikan käyttökelpoisuutta silloin kun demarit ovat olleet hallitusuuTTa YhTEISTYöTÄ Kohti. Tulopoliittiset kokonaisratkaisut yhdistivät ja yhdistävät vielä tänäänkin politiikan ja työmarkkinajärjestöt toisiinsa. Kirjoittaja Mikko Mäenpää M itkä ovat tämän ajan politiikan ja talouden kestoteemat mediassa ja poliittisessa keskustelussa. Niitä seurataan politiikassa ja mediassa herkeämättä. Uusimpina mukaan ovat tulleet viime vuosina kestävyysvaje, sote, maahanmuutto ja kustannuskilpailukyky. YDIN 2 / 2016 64 YTIMESSÄ Työmarkkinaratkaisut ovat suomalaista vallankäyttöä, joiden avulla on rakennettu hyvinvointivaltiota ja edistetty yhteiskuntarauhaa. Kaikkien edellisten lisäksi on yksi kestoteema ylitse muiden: työmarkkinaneuvottelut. Vanhastaan listalla ovat olleet taloudellinen kasvu, tuottavuus, työttömyys, viennin näkymät, valtion velka ja inflaatio. Meillä työmarkkina-asiat tuntuvat olevan aina ykkösuutisia. Suomessa työmarkkinaneuvottelujen merkitys on korostunut keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen takia
Viime kädessä eduskunta on lopullisesti hyväksynyt ratkaisut siltä osin kuin ne ovat vaatineet eduskunnan käsittelyä. 1980-luvun lopulla tulopolitiikkaa kritisoitiin myös poliittisessa keskustelussa markkinatalouteen sopimattomana jäykkänä järjestelmänä. 1960-luvulta lähtien kaikki ammattiliitot eivät suinkaan ole halunneet hyväksyä keskitettyjä ratkaisuja. Poliittisesti tulopolitiikka on ollut tärkeää jo 1960-luvulta lähtien. Tulopolitiikka on merkinnyt sitä, että palkansaajat ovat elinkeinoelämän rinnalla saaneet vahvan aseman neuvottelupöydän kautta. YDIN 2 / 2016 65 YTIMESSÄ vastuussa. Työmarkkinapöydissä on käytetty työehtosopimuksiin liittyvää työmarkkinavaltaa, joka jo pelkästään palkankorotuksiiin liittyen on tärkeää talouden kannalta. Poliittisen päättäjän merkitys on kuitenkin ollut aina vahva. 2000-luvulla tupoihin liittyi usein myös veroelementti. Hallitus on ollut mukana myös sisällön määrittelemisessä. Tulopolitiikka jakoi ammattiyhdistysliikettä poliittisesti: kommunistit ja erityisesti taistolaiset olivat tulopolitiikan kriitikkoja. Totta on, että monissa sosiaalipoliittisissa uudistuksissa ratkaisuja on haettu ensiksi työmarkkinaosapuolten kesken, erityisesti niiden kytkeytyessä työmarkkinoihin. Kritiikki jatkui 1990-luvun alussa, jolloin kritisoitiin myös koko tulopoliittisen järjestelmän rakennetta vääräoppiseksi. Hallituksen tahdosta on aina ollut kiinni se, että keskitettyjen neuvottelujen foorumi on ollut käytössä. Ei kuitenkaan pidä myöskään väheksyä elinkeinoelämän ja suurten yritysten vaikutusvaltaa Suomessa. Hallitus piti. Työmarkkinaosapuolet ovat luonnollisesti halunneet, että sovitut asiat toteutuvat myös eduskunnan päätöksenteossa. Uuden opin mukaan tuli siirtyä järjestelmään, jossa hallitus hoitaa itsenäisesti finanssipolitiikan, työmarkkinajärjestöt tekevät työehtosopimukset ja Suomen Pankki hoitaa rahapolitiikan. T ulopolitiikalla on ollut aina myös oppositionsa. Hallitukselle pitkät sopimukset ovat taanneet ennustettavuutta ja vakautta. Kritiikki on kohdistunut palkankorotuksiin, mutta samalla myös konsensus-ideologiaan. Eduskunnassa kädenvääntö asioista on tapahtunut hallituksen ja opposition välillä. Monet poliitikot ja tutkijat ovat myös kritisoineet korporaatioiden suurta valtaa. Onnistuessaan sopimukset ovat toimineet hyvin kasvun, kilpailukyvyn, inflaation, palkansaajien ostovoiman ja työllisyyden kannalta. Silloin kun työmarkkinaratkaisut ovat tuoneet lisäarvoa maan hallitukselle, työnantajille ja palkansaajille, konsensus on ollut vahvoilla. Kun ratkaisujen osana on uudistettu työelämää ja sovittu suurista sosiaalipoliittisista uudistuksista, valtakeskittymä on ollut tosiasia. Kaikessa tässä kritiikissä on ollut kyse vallasta. Usein väitetään, että työmarkkinajärjestöt ovat kaapanneet vallan parlamentilta. Kriitikot puhuivat uudesta talouspolitiikan kolmijako-opista. Poliittisesti on ollut helpompaa viedä eteenpäin uudistuksia, jotka on jo enemmän tai vähemmän tarkasti sovittu tulopolitiikan pöydissä
Tupoideologian mukaan yleiskorotukset kuuluvat kaikille palkansaajille. 1990-luvulla kritiikki keskitettyjä ratkaisuja kohtaan vaimeni, kun tarvittiin konsensusta nostamaan maa lamasta ylös. Hyvinvointivaltio ideologiana taas liittyi vahvaan valtiojohtoisuuteen, joten myös valtionyhtiöiden merkitys elinkeinoelämässä oli suurempi ja markkinoiden merkitys huomattavasti rajatumpi kuin nykyään. Kun työmarkkinaratkaisuilla tuettiin hyvinvointivaltion ja täystyöllisyyden ideologiaa, konsensus oli vahva. Suomi sitoutui länteen, pääsimme tärkeisiin pöytiin vaikuttajaksi ja ennen kaikkea Suomi avautui taloudellisesti ja henkisesti uutta maailmaa varten. Tupojen ideaan kuului ajatus siitä, että kaikki palkansaajat osallistuvat kansantalouden kakun kasvattamiseen. Suomalainen vanha ajattelu, että yritys on ToTTa on, ETTÄ MonISSa SoSIaalIpolIITTISISSa uudISTukSISSa raTkaISuja on haETTu EnSIkSI TYöMarkkInaoSapuolTEn kESkEn. EUjäsenyys, vientivetoinen kasvustrategia, verouudistus, tutkimus-, teknologiaja ict-politiikka, emu-jäsenyys sekä maltilliset palkankorotukset veivät Suomea 2000-luvulle globalisaation aikakaudelle. Konsensus tuotti sen, että palkansaajapuoli hyväksyi yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden sopimustoiminnan pohjaksi. Lisääntynyt kilpailu globaalissa toimintaympäristössä pienensi kansallisen politiikan liikkumavaraa. Kun kasvu jatkui ja työpaikkoja syntyi, hyvinvoinnin kustannukset tuli katettua ja järjestelmä oli hyväksyttävissä. 1 960–1990 -luvuilla tulopolitiikka liittyi vahvasti tuolloiseen kansalliseen hyvinvointivaltioideaan. Globalisaatio toi mukanaan paitsi uuden mallin tehdä bisnestä kansainvälisesti, myös uusia virtauksia yritysmaailman johtoon. Kansainväliset uudet toimintamallit valtasivat Suomen, ja kansainväliset markkinoiden arvot korvasivat perinteiset kansalliset arvot. Valtiojohtoisuus ja tulopolitiikka kulkivat käsi kädessä. Globalisaation myötä Suomi ja maailma muuttuivat. polIITTISEn pÄÄTTÄjÄn MErkITYS on kuITEnkIn olluT aIna vahva.. Näin ei suinkaan ole kaikkialla. Työnantajat puolestaan ovat hyväksyneet ammattiyhdistykset ja edistäneet niiden olemassaoloa esimerkiksi jäsenmaksuperinnällä. E uroopan unionin jäsenyys merkitsi Suomelle monella tavalla uutta aikaa. Tupopöydissä ei siis veroista päätetty. Globaalissa bisneksessä yritysjohtajien fokus on maailmalla ja kansallinen intressi jää taustalle. Tätä kautta tulopolitiikka edisti yhteiskuntarauhaa. YDIN 2 / 2016 66 YTIMESSÄ kuitenkin veroratkaisun aina itsellään ja teki ratkaisunsa vasta kun palkankorotukset ja niihin liittyvät talouden arviot olivat tiedossa. Yritysjohto erotettiin yrityksen muusta henkilöstöstä toteuttamaan osakkeenomistajien tahtoa. Konsensus ei ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö työmarkkinaosapuolten välillä olisi erilaisia näkemyksiä
K ritiikki tulopolitiikkaa kohtaan lisääntyi 2000-luvun edetessä. Kummassakin maassa paikallisen sopimisen merkitys on suurempi kuin Suomessa. Uudet palkitsemisen muodot erottivat palkatun yritysjohdon muista suomalaisista. Tähän olivat vaikuttamassa osa hallituspuolueiden poliitikoista, osa ek:n hallituksesta ja yrittäjäjärjestöt. Päätös ei kuitenkaan ole pitänyt, vaan tulopolitiikkaa on jatkettu uusilla nimillä. Jälleen nyt käynnissä oleva yhteiskuntasopimuskerros merkitsee tosiasiassa keskitettyä ratkaisua, ehkä nyt viimeisen kerran. Viime vuonna ek teki jo toisen päätöksen keskitettyjen sopimusten lakkauttamisesta. Uudet yritysjohtajat eivät olleet enää samalla tavalla kiinnostuneita yhteiskunnan kehittämisestä kuin aiemmat patruunat. Suomen keskitetyissä ratkaisuissa palkankorotukset mitoitettiin kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden kasvun pohjalta. Suomen järjestelmä on näin ollut paitsi keskitetympi, myös kollektiivisempi. Joka tapauksessa ek:ssa on entistä enemmän yrityksiä, jotka eivät halua antaa valtakirjaa sopimusasioissa enää ek:lle. GlobalISaaTIon MYöTÄ SuoMI ja MaaIlMa MuuTTuIvaT. Ruotsissa palkankorotusvaran määritteli vientisektori, joskin toki Suomessakin keskitetyissä pöydissä pyrittiin aina ottamaan viennin tilanne huomioon. V iimeaikaiset työmarkkinaneuvottelut kuvastavat vaikeata ja poikkeuksellista aikaa. Uusi hallitus ei halunnut alussa kuunnella palkansaajapuolta ja työnantajapuolenkin kokeneiden asiantuntijoiden tieto jäi hyödyntämättä. Kansallinen tulopolitiikka ja globaali bisnesympäristö ei ole helppo yhdistelmä. YDIN 2 / 2016 67 YTIMESSÄ olemassa omistajia ja yhteiskuntaa sekä palkansaajia varten, sai kolahduksen: uudessa kulttuurissa yritysjohdon tehtävä on ratkaista asia aina omistajan intressin mukaan. Ruotsin mallissa korotusvara jaetaan joskus hyvinkin epätasaisesti eri palkansaajien kesken. Yritysjohtajien uuden palkitsemisen mallit ja uusi palkkataso oli myös vanhaan maailmaan nähden erottava tekijä. Myös yritysjohtajien sukupolvenvaihdos vauhditti uusien arvojen esiinmarssia. Elinkeinoelämän järjestöuudistuksen jälkeen uusi ek päätti, että keskitettyjä ratkaisuja ei enää tehdä. Entistä enemmän yrityksissä ryhdyttiin kaipaamaan Ruotsin tai Saksan työmarkkinamalleja. lISÄÄnTYnYT kIlpaIlu GlobaalISSa ToIMInTaYMpÄrISTöSSÄ pIEnEnSI kanSallISEn polITIIkan lIIkkuMavaraa.. Palkankorotukset Suomessa toteutettiin samansuuruisina kaikille. 2000-luku merkitsi myös ammattijohtajien aseman kasvua suhteessa omistajiin. Selvästi vaikutti siltä, että hallitus aikoi ottaa työmarkkina-asioissa johdon omiin käsiinsä. Nämä yritykset haluavat myös lisätä voimakkaasti paikallista sopimista. Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja tehtiin edelleen, mutta periaatteella ”tämä on sitten viimeinen”. Suomalaista omistajaa on ollut monesti vaikea löytää
Olennaista on, että ihmisillä on työtä, eikä se, minkälaisella työ-, freelancetai yrittäjäsopimuksella he työskentelevät. Osapuolten tulisi löytää yhteinen näkemys digitalisaation hyödyntämiseksi kilpailijamaita aikaisemmin. Se sisältää palkansaajapuolen, erityisesti sak:n poikkeuksellisen vastaantulon vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Sen löytyminen edellyttäisi suomalaisen omistajuuden vahvaa mukanaoloa. Työn uudistuminen tarvitsee myös uudenlaista turvaverkkoa, minkä lisäksi menestyminen edellyttää palkkauksen ja palkitsemisen uudistamista. YDIN 2 / 2016 68 YTIMESSÄ Viimeisen vuoden aikana on hukattu aikaa. Yritystoiminta kaipaa demokratisoimista: henkilöstön on voitava olla rakennemuutoksessa mukana nykyistä vahvemmin. Ilman henkilöstön mukanaoloa yritysten hallinnossa ja työntekijöiden suurempaa itsenäisyyttä digitaalisaation mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Työelämän ja yritystoiminnan uudistukset tarvitsevat nopeita ja joustavia ratkaisuja yrityksissä ja yksittäisissä työpaikoissa. Nyt syntynyt poikkeuksellinen kilpailukykysopimus tulee tietenkin saattaa voimaan. Tähän tarvitaan paikallista sopimista. Se merkitsee verkottumista, asiakkaiden merkityksen kasvua ja asiantuntijuuden korostumista. Tämä on iso haaste työmarkkinajärjestelmälle, mutta se on hallittavissa. Tämä onnistuu vain antamalla lisää valtaa ja vastuuta. Koulutuksen tason turvaaminen ja osaamisen kehittämisen ovat siinä avainasemassa. Pitää muistaa, että aikaisemmat sopimukset huomioon ottaen meillä on usean vuoden lähes nollatasoa olevat sopimukset. Yhteinen näkemys luo sen luottamuksen, joita työelämän ja sopimustoiminnan uudistukset tarvitsevat. Suomen menestyminen edellyttää työn ja yritystoiminnan uudistumista. Suomella on hyvät valmiudet menestyä uudessa teknologisessa ympäristössä. Digitalisaation toteuttaminen mahdollistaa kaivatun tuottavuushypyn. Työpaikkoja rakennemuutoksessa menetetään ja uusia syntyy, mutta muutokseen voi kuitenkin varautua. Taustalla on kuitenkin suurempi ongelma: puuttuu konsensuksen välttämätön pilari eli yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Palkansaajapuolen tulee olla rakentamassa uutta digitalisaatioon perustuvaa työelämää, sillä muuten se tehdään ilman heitä. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tulisi yhdessä varmistaa, että yrityksissä yhdessä työntekijöiden kanssa turvataan digitalisaation hyödyntäminen ja rakennetaan uusi yhteistyön malli. Se on kovaa sopeuttamista. Nyt on mahdollista luoda uusi win-win-kulttuuri. Nyt on jo kiire. YrITYSToIMInTa kaIpaa dEMokraTISoIMISTa: hEnkIlöSTön on voITava olla rakEnnEMuuTokSESSa Mukana nYkYISTÄ vahvEMMIn.. Viimeaikaiset vaikeudet työmarkkinajärjestöjen konsensuksesta kuvastavat tietysti erimielisyyksiä työmarkkina-asioissa – siitä, kuka sopii ja mitä sovitaan. Digitalisaatio yhdistettynä globalisaatioon on luomassa seuraavaa vallankumousta. Työnantajan kannattaa integroida palkansaajapuoli paremmin yrityksen kehittämiseen
Kuten kaikki johtajat, Justin Trudeau tulee tekemään virheitä ja yhtenä kauniina päivänä pidetään taas uudet vaalit. Todellinen valta on pääministerillä ja hallituksella maailman kylmimmässä pääkaupungissa Ottawassa. Tiedeministeri on ilmastotieteilijä, joka on erikoistunut ilmastonmuutokseen! Tämä kaikki kymmenen kammottavan poliittisen erämaavuoden jälkeen, jolloin konservatiivien pääministeri Stephen Harper kielsi ilmaston lämpenemisen. Kuten myös. Liberaalit niin usein ja niin kauan, että heitä on joskus kutsuttu nimellä The Natural Governing Party. Sen aikana olen todistanut hämmästyttävän montaa merkittävää asiaa: Berliinin muuri murtui, Mandela vapautui, Pinochet kaatui, Yhdysvalloissa valittiin musta mies johtamaan maata, arabikevät kukoisti. Hän muutti maan raukeasta suvannosta moderniksi ja edistykselliseksi kansakunnaksi kahdella kaudellaan 1970ja 1980-luvuilla. Edellä oleva ei tarkoita, etten tietäisi vallan korruptoivan aina. Olen vaikuttunut Justin Trudeaun ensimmäisistä kuukausista pääministerinä. Mutta ei mennyt ole ollut täysin tapahtumaköyhää. Syksystä 1963 kevääseen 2016 olen tehnyt oman puolen vuosisadan matkani. Ensiksi: Kanadan hiljan pidetyt vaalit voivat osoittautua yhdeksi tärkeimmäksi merkkipaaluksi planeettamme säilymisen kannalta. Mutta juuri nyt tuntuu siltä, että olen herännyt konservatiivivuosien painajaisesta. Ja Justin Trudeau voitti Kanadan vaalit. Justin Trudeaun isä Pierre Trudeau oli kuin Kanadan Olof Palme. Hän on koonnut hallituksen, jonka ministereistä puolet on naisia, koska nyt on 2016. K anada on edelleen osa Kansainyhteisöä, mikä tarkoittaa, että kuningatar Elizabeth on päämies. Jos me ja kulttuurimme emme kykene avaamaan syliään tarvitseville – heille, jotka ovat liikkeellä sotien tai köyhyyden vuoksi – olemme tuomittuja. Oikeusministeri on alkuperäiskansaa edustava naispuolinen juristi. Historiallisesti maata ovat hallinneet vuorotellen liberaalit ja konservatiivit. YDIN 2 / 2016 69 YTIMESSÄ Kirjoittaja Stefan Randström Sunny ways, people! J oskus kun ajattelen menneitä, tuntuu kuin mitään todella suurta ei olisi tapahtunut elinaikanani. Puolustusministeri on sikhi ja sotaveteraani, joka taisteli Afganistanissa. Miksi kirjoitan maapallon laidalla olevasta kansakunnasta, joka on istahtanut onnettomasti maailman likaisimman öljyn päälle ja jonka ihmiset ja kulttuuri ovat yhtä jännittäviä kuin puuro. Toiseksi: Kanada ja kanadalaiset ovat ymmärtäneet sen, mitä Eurooppa ei ole: integraation. Vasemmisto ei ole koskaan ollut vallassa koko Kanadassa. Ellemme löydä puhtaan energian ratkaisuja yhä nälkäisemmälle planeetallemme, emme selviä
Liberaalit olivat vajonneet Kanadan poliittisen hierarkian pohjalle toiseksi oppositiopuolueeksi. Tämä oli kaukana todennäköisestä. Tämä on ollut avoin haava. 3. Jos minulta kysytään, Kanada irtautui surullisesta asioiden tilasta globaaliksi muutosvoimaksi. Tyhjäpää Justin Trudeau oli juuri tehnyt suurimman poliittisen comebackin Kanadan historiassa. Nixon nosti maljan isännilleen ja sanoi tästä rohkeasta pojasta voivan tulla vielä Kanadan pääministeri. Kuohunta kansainvälisessä öljybisneksessä sulki Albertan likaiset öljyhanat ennen Trudeauta. Kanadan hallituksessa tulee olemaan yhtä paljon niin miehiä kuin naisia. Nyt hallitus ohjaa rahoitusta uusiutuvien energialähteiden tutkimukseen. Trudeau ja hänen ministerinsä eivät aio vain selvittää naisten kohtaloita, vaan myös vuosikymmenten ajan kestänyttä alkuperäkansojen lasten fyysistä ja seksuaalista hyväksikäyttöä katolisissa kouluissa. YDIN 2 / 2016 70 YTIMESSÄ Palme, hän jakoi mielipiteitä. Kanada selvittää kadonneiden ja murhattujen alkuperäkansojen naisten kohtalon. Kanadalaiset joko rakastivat tai inhosivat häntä, kummatkin leirit yhtä intohimoisesti. Kun Justin valittiin johtamaan puoluetta, sen sanottiin olevan viimeinen naula liberaalien arkkuun. Seuraavaksi niin minä kuin muut kanadalaiset katsoimme vaaliyön tuloksia emmekä olleet uskoa silmiämme: liberaalien punainen aalto ulottui rannikolta rannikolle. Liberaalit nostivat esille säästöpolitiikasta (austerity) luopumisen ja kääntyivät samalla keskiluokan puoleen. Puolet ja puolet, miehiä ja naisia vallassa. Kanada liittyy kansainväliseen rintamaan ilmastonmuutoksen estämiseksi. Nuori Justin tapasi Richard Nixonin Ottawassa. Liberaalit lupasivat toivottaa 25 000 syyrialaista pakolaista tervetulleeksi maahan hetimmiten valtaantulonsa jälkeen. Ei ole epäilystäkään, etteikö Trudeau ole tosissaan: on löydettävä vaihtoehto öljylle. Olin hyvin ylpeä, kun pääministerimme ilmoitti olevansa feministi yk:n päämajassa New Yorkissa.. Montrealista parlamenttiin valittua Justin Trudeauta kohdeltiin poliittisena kevytsarjalaisena, tyhjäpäänä. Sitten tulivat vaalit. paljon. Tässä makupaloja: 1. Lisäksi liberaalit lupasivat laillistaa marijuanan, tehdä armokuoleman mahdolliseksi ja uudistaa vanhoillisia rikoslakeja. Sen paranemiseen tarvitaan paitsi juridiikkaa, myös empatiaa koko kansakunnalta. Ulkopuolisten on ehkä vaikea arvostaa tämän haasteen merkityksen syvyyttä. Trudeau ja liberaalit olivat kolmantena kaukana hallitsevasta konservatiivipuolueesta ja sosialidemokraateista, The New Democratic Party. M itä tapahtui. Sen sijaan Justin opiskeli ja valmistui opettajaksi, meni naimisiin ja sai kolme lasta. Konservatiivien mainoksissa ilkuttiin: Justin, just not ready. Harper erosi seuraavana päivänä ja loppu on historiaa. Muutamassa kuukaudessa on jo voinut nähdä, miten Trudeau toimii. Trudeau tapasi alkuperäkansojen johtajia koko maasta ja lupasi työskennellä lujasti heidän elinolosuhteidensa parantamiseksi. Liberaalit lupasivat myös muuta, eivätkä mitään mitätöntä. 2
Kanada, joka vasta oli kansainvälisesti paarialuokkaa ilmastonmuutoksen kieltämisessä ja muussa luolamiesten aikaisessa politiikassaan, on nyt kansainvälinen armas. Uusia muureja rakennetaan. Täynnä hyvää ja rikasta elämää. Lyhytnäköistä. Jos haluaa olla mukana poliittisessa pelissä 2016, on hyvä löytää tiensä Facebook-, Instagramja Snapchatmaailmaan. Ei suinkaan. S urullista kyllä, tiedämme, miten historia menee. Tässä ollaan. Kaikki, paitsi alkuperäiskansat, ovat tulleet tänne hiljattain. Mutta ei se siihen lopu. Tänään Toronto on (yk:n mukaan) maailman etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisin kaupunki. Kun ensimmäiset syyrialaiset tulivat, Trudeau tapasi heidät lentokentällä. Googlatkaa Justin Trudeau ja saatte pitkän listan linkkejä ja selfietä pääministeristä erilaisissa maailman pelastamisen ponnisteluissa. Eikö moraalisiin velvoitteisiin vetoaminen ole varakkaalta kansakunnalta hiukan liikaa. Pitäkää silmällä Kanadaa!. Hullut rikkaat valkoiset miehet sieppaavat kruunun takaisin. Se on voimassaan väistämätöntä kuin sula pitkän talven jälkeen, ja arvaamatonta kuin joki patojen murtuessa. Olen asunut Torontossa 20 vuotta eikä ole toista paikkaa, jossa olisin mieluummin. Tunnelmamme on, että Justin Trudeau on oikealla tiellä, ja että tulosta syntyy. Hän antoi talvivaatteita perheille ja toivotti heidät tervetulleeksi – ei Kanadaan, vaan kotiin: you are home now. YDIN 2 / 2016 71 YTIMESSÄ Miksi on erityistä, että Kanada vastaanottaa 25 000 syyrialaista kun Eurooppa vastaanottaa miljoonia. Kanadalaiset auttoivat esimerkiksi kymmenien tuhansien vietnamilaisten venepakolaisten vastaanottamisessa ottamalla heidät siipiensä suojaan vuodeksi ja kotouttamalla heitä kaikessa kielen oppimisesta työllisyyteen ja rahaan. Asiat keinuvat eteen ja taakse ja ehkä kyseessä on enemmän kuin nollasummapeli. Kanada on vihdoinkin osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Justinin isä tajusi, että monimuotoisuus voi olla myönteinen voima ja alkoi puhua monikulttuurisen kansakunnan puolesta. Näkymä on pitkä. Monimuotoisuus on voima. Justin kasvoi tämän saman ymmärtämisen keskellä. Olen hyvin ylpeä kanadansuomalaisuudestani, ylpeä ja onnellinen voidessani olla pieni pala valtavaa kulttuurista mosaiikkia, joka tekee tästä kansakunnasta modernin. Mutta luulisin, että suurin osa on vielä innostuneita. Entä mikä olisi opetus muulle maailmalle. K anada on siirtolaisten kansakunta. Tyhmää. Kunnon vanha ja pitkästyttävä demokratia! Ihmisten tahto. Nyt nämä kanadanvietnamilaiset ryhmät antavat takaisin sponsoroimalla syyrialaisia. Mutta ennen muuta, on näytettävä tulosta. Mutta on monia kanadalaisia ratkaisuja, joita eurooppalaisten olisi syytä tutkia. Tietenkin kanadalaiset ovat hiukan voipuneita. Kanadassa on uusia ratkaisuja: yksityinen pakolaisten sponsorointirahoitus. Olen juuri nyt täynnä toivoa täynnä nähdessäni kanadalaisen version toiminnasta. Ja kevät kääntyy talveksi. Ehkä
Kun presidentti Vladimir Putin närkästyy tiedoista, joiden mukaan hänen lähipiiriinsä kuuluvilla henkilöillä on näkyvä rooli näissä papereissa, hänen syytöksensä amerikkalaisesta salaliitosta Venäjän heikentämiseksi ovat ymmärrettäviä. Selkäydinrefleksi alkaa puhua Turkkia vastaan suuntautuvasta salaliitosta näyttää toimivan tapauksessa kuin tapauksessa.. Siellä hallitusta kannattavat lehdet varoittivat näistä paljastuksista, koska ne luultavasti kohdistuisivat Turkkia vastaan. Miksi. Hallituksen leimatessa vastustajansa terroristeiksi myös taistelu kurdien PKK-järjestöä vastaan kovenee. Mahdollisesti, mutta Turkki on näytellyt hyvin pientä osaa Panaman paljastuksissa – päinvastoin kuin esimerkiksi Venäjä. Mutta Turkin kohdalla tällaista kytköstä ei ilmeisesti ole. YDIN 2 / 2016 72 YTIMESSÄ Turkkia vastaan Turkin presidentti Erdogan ja häntä tukeva lehdistö näkevät vihollisia kaikkialla. Kirjoittaja Peter Lodenius SuurI SalalIITTo K un veropakolaisuutta länsi-intian saaristoon kuvaavat Panama-paperit julkaistiin, ne herättivät suurta mielenkiintoa monissa maissa, mutta ei kuitenkaan Turkissa. Pelättiinkö, että jotkut hallituksen sisäpiiriläiset löydettäisiin rysän päältä, kuten silloin, kun eräitä silloisen pääministerin Recep Tayyip Erdoganin perheen ja hallituksen jäseniä ilmeisen perustellusti syytettiin korruptiosta joulukuussa 2013
Nämä vastavoimat pyrkivät piirtämään Lähi-idän kartat uusiksi. Toisinajattelu on siten ulkoa tuotua: ”Tämä on monikansallinen interventio, jonka tekijät pyrkivät kokoamaan terrorijärjestöt saman katon alle juurruttamaan vihamielisyyttä Erdogania kohtaan ja sitä kautta muotoilemaan maan uudestaan.” Karagülin mukaan kaikki nämä järjestöt ovat yhtä ja samaa ja ne saavat käskynsä samalta taholta. Karagül ei siis näe oppositiota luonnollisena ilmiönä. Nyt islamilaisen saarnaajan Fethullah Gülenin liikkeen, armenialaisen Asala-liikkeen sekä kurdien pkk:n ja ypg:n jäsenet osoittivat yhdessä mieltä Erdogania ja Turkkia vastaan. Kiivaimmat taistelut käydään nyt Syyriassa ja Turkkia pyritään estämään puuttumasta niihin. Hänestä olisi luontevaa, jos kaikki turkkilaiset ajattelisivat samalla tavoin. Tavoitteena on lietsoa katkeruutta ja levottomuutta eri maissa ja työntää niiden nykyjohtajat syrjään, varsinkin niissä Lähi-idän, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa, joiden linjaukset eivät tyydytä länttä. George Soros ja hänen Open Society -verkostonsa osallistuvat tähän myyräntyöhön. 4.) Panaman ”paljastuksen” olevan osa hyvin laajaa operaatiota maailman valtasuhteiden muuttamiseksi. T ällainen salaliittoajattelu on Turkissa tavallista, mutta Karagül on vienyt sen tavanomaista pidemmälle. Karagül ei tosin sanallakaan mainitse Islamilaista valtiota eli daeshia. Kun Turkkia ei näillä keinoilla pystytty kääntämään Ukrainan tielle, tehtiin saman vuoden joulukuussa toinen yritys, nyt syyttämällä johtavia poliitikkoja korruptiosta. Sitä olisikin vaikeata sovitella hänen näkemykseensä, varsinkin kun islamilla on keskeinen asema hänen maailmassaan. Poliisihan silloin tukahdutti puiden suojelijat varsin väkivaltaisesti, mutta Karagülin mielestä ympäristöaktivistit harjoittivat terroria jatkamalla mielenosoitustaan. Ainakin USA:n, Britannian ja Saksan tiedustelupalvelut osallistuvat tämän suunnitelman toimenpanoon. Pääkirjoituksessaan 5.4. YDIN 2 / 2016 73 YTIMESSÄ Tärkeimpiin hallituslehtiin kuuluvan, myös englanniksi ilmestyvän Yeni Safakin päätoimittaja Ibrahim Karagül kirjoitti (7. Rakentaessaan oppositioryhmiä näihin maihin argumentteina käytetään usein demokratiaa ja kansalaisoikeuksia. Tämä sota on jo levinnyt Kaukasukselle. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta Karagül mainitsee Ukrainan ja Georgian sekä Turkin kohdalla Gezi-puiston ”terrorin” kesällä 2013. hän paheksui Washingtonissa näkemiään mielenosoituksia presidentti Erdoganin vierailua vastaan, koska ne tärvelivät kuvan yhtenäisestä kansasta. Hän ei ilmaise sitä suoraan, mutta selvästi katsoo perusristiriidan maailmassa olevan usa:n johtaman kristityn leirin ja Turkin johtaman islamilaisen leirin välillä.. Mikään ryhmä ei ollut ennen vajonnut näin alas. Tämäkään ei onnistunut, hallituksen nopean reaktion vuoksi. Uusia hyökkäyksiä on odotettavissa ja Karagül näkee Panaman paljastukset yhtenä niistä
M yöhemmässä pääkirjoituksessaan (19. Muutoin Turkki on pystynyt vastustamaan alueen karttojen uudelleen piirtämistä. Kaikki eivät tajua tätä, jotkut ovat jääneet syvän historian väärälle puolelle. Nykyhallituksen vastustajat ovat menettäneet pelin, heillä ei ollut tarpeeksi voimaa tai taitoa, he ainoastaan toimivat ulkovaltojen painostuksen välikappaleena. Karagül luetteloi sen, minkä kristityt kostivat: ristiretket, Balkanin, Wienin saarron, Välimeren muuttamisen islamilaiseksi järveksi, Anatolian asuttamisen, valtakunnan joka ulottui Kaspian mereltä Euroopan keskelle, Atlantilta Intian valtamerelle. Myös puheessaan. Hänen turvamiehensä käyttäytyivät kuin kotonaan, repimällä jalkakäytävällä kurdimielenosoittajien Erdogania arvostelevia julisteita, estämällä turkkilaisten oppositiolehtien toimittajien pääsyn puhetilaisuuteen sekä potkimalla ja solvaamalla heitä. ”Me olisimme joko kuolleet, hävinneet, tulleet haudatuiksi historian sivuille, tai sitten eläneet uudestaan hyvin vahvana kansana ja jatkaneet historiaa tekevänä kansakuntana. K aragülilla oli mahdollisuus keskustella syrjäyttämisestä myös Erdoganin kanssa tämän Washingtonin matkan aikana maalis-huhtikuun vaihteessa. Sillä tavalla annoimme islamilaiselle maailmalle voimaa abbasidien viimeisenä aikakautena. 4.) Karagül hahmottaa Turkin tasavallan satavuotisena poikkeuksena maan pitkästä historiasta suurvaltana. Erdoganilla on ollut tapana kutsua lukuisille virallisille matkoilleen pääministerinä tai presidenttinä uskottuja lehti-ihmisiä mukaan omaan lentokoneeseensa, minkä lisäksi tapaan on kuulunut ottaa ryhmästä kuva (jossa Erdogan istuu keskellä kuin Jeesus ja muut kuin opetuslapset hänen ympärillään). Mutta nämä eivät enää riitä. Tilanne osoitti amerikkalaisille näkyvästi sananvapauden alennustilan Turkissa. Sillä tavalla pysäytimme mongolien hyökkäyksen.” Ensimmäisen maailmansodan aikana tuli kuitenkin kosto tästä tuhatvuotisesta valtakaudesta. Sillä tavoin tulimme Anatoliaan. Nämä sata vuotta olivat menetetty aika, mutta nyt on tapahtumassa paluu vanhaan. Sillä tavalla teimme vastarintaa ristiretkeilijöille. Nyt tätä vastavallankumousta seuraa vallankumous. Karagül on silloin tällöin näkynyt näissä kuvissa, joiden tarkoitus ilmeisesti on näyttää yleisölle, ketkä toimittajat ovat luotettavia. YDIN 2 / 2016 74 YTIMESSÄ Syyrian kurdien Kobanin hän mainitsee, pitäen sitä pahuuden voimien, pkk:n ja Gülenin yhteistyön tuloksena. Turkkilaiset keräävät uudestaan voimansa. Näillä voimilla on pitkä kokemus pahan harjoittamisesta, mutta heitä ollaan syrjäyttämässä monilla aloilla ”turvallisuudesta politiikkaan, taloudesta tiedotusvälineisiin”. Washingtonissa Erdoganin voimakas hallintotapa herätti huomiota. Eräälle huudettiin: ”Tapamme sinut, petturi.” Erdoganin vaatima puhetilaisuus Brookings-ajatuspajassa uhattiin jo perua turvamiesten hyökkäysten vuoksi
Erään osanottajan mukaan hän ”heitti hallinnon junan alle”. KaIKEn KuKKuraKSI SuljETuSSa IllallISTIlaISuudESSa ErdoGan hauKKuI uSa:n SYYrIan polITIIKan KurdIEn SuoSIMISEna. Pankkejakin on otettu tai uhattu ottaa hallituksen haltuun. Samoin suuria oppositiolehtiä ja TV-kanavia on takavarikoitu ja toisia on painostettu luopumaan oppositioroolistaan. Kaiken kukkuraksi suljetussa illallistilaisuudessa Erdogan haukkui usa:n Syyrian politiikan ajatuspajan väelle kurdien suosimisena. Siitä huolimatta heitä on rangaistava ja heiltä on myös vietävä kansalaisuus. Tässä vaiheessa hän vielä viittasi lähinnä vasemmistoja kurdipuolue hdp:n kansanedustajiin ja kiirehti heidän syytesuojansa purkamista. Hän on leimannut chp:n puheenjohtaja Kemal K?l?çdaroglun sairaaksi mieheksi. Erdogan on painottanut, että terrorin kannattajien keskuudesta löytyy juristeja, lehtiväkeä, yliopistoihmisiä, lääkäreitä, opettajia ja muita, joilla on näkyvä yhteiskunnallinen asema. YDIN 2 / 2016 75 YTIMESSÄ Erdogan suhtautui yliolkaisesti median tilanteeseen, väittäen suuren osan pidätetyistä lehtimiehistä olevan terroristien asialla. K un karagül totesi, että väärinajattelijoita ollaan syrjäyttämässä monilla aloilla ”turvallisuudesta politiikkaan, taloudesta tiedotusvälineisiin”, hän oli oikeassa. ErÄÄn oSanoTTajan MuKaan hÄn ”hEITTI hallInnon junan allE”.. Tämä tuskin olisi mahdollista missään muussa maassa, mutta Turkissa ei ole juuri hämmästelty tällaista ”syrjäyttämistä”. Erdogan taas on ilmoittanut, että K?l?çdaroglu ei sovi tähän tehtävään, mahdollisesti koska tämä kuuluu Turkissa vähempiarvoisena pidettyyn uskontokuntaan, aleviitteihin. Pääministeri Ahmet Davutoglu on samaistanut pääoppositiopuolueen, kemalistisen chp:n ja hdp:n sekä katsonut, että ne ovat lähinnä Irakin ja Syyrian vanhan Baath-valtapuolueen jälkeläisiä. Vaikka jopa pääministeri Davutoglu on huomauttanut, että tätä ei ole nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista tehdä, Erdogan on pysynyt kannassaan, että tällaiset ihmiset eivät voi olla Turkin kansalaisia. Erdogan on kuitenkin yleisemminkin katsonut, että heitä, joilla on sama asenne ja jotka käyttävät samaa kieltä kun kurditerroristit, on pidettävä terroristeina. Maaliskuussa hän ilmoitti tällaisessa tilaisuudessa, että kaikki, jotka toimivat Turkin yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta vastaan, pitäisi toimittaa oikeuden eteen. Kotimaassa ollessaan Erdoganilla on tapana kerran viikossa kutsua palatsiinsa kylänvanhimpien ryhmä ja antaa heille tilannekatsaus, joka televisioidaan. Gülenin liikettä lähellä olevilta yrittäjiltä on viety hallinnollisilla päätöksillä heidän yritysryppäänsä. Presidentti Barack Obama oli vastahakoisesti suostunut tapaamiseen Erdoganin kanssa, josta tämä jälkeenpäin levitti osittain erilaista tietoa kuin Obama. Hän on vaatinut tämänmukaisia välittömiä muutoksia rikoslakiin
Myös tässä tapauksessa kärki on kohdistunut hdp:hen – pkk:n mielestä puolueen strategia on väärä ja uhkaa samalla pkk:n asemaa. YDIN 2 / 2016 76 YTIMESSÄ J os tällä linjalla edetään, voisi kuvitella suuren osan Turkin kurdeista vähitellen menettävän kansalaisuutensa. Toinen pakolaisvirta huolestuttaa sitä enemmän. Kun anKara 1990-luvulla KIIhdYTTI TaISTElua pKK:Ta vaSTaan, lÄnnESSÄ proTESToITIIn KIIvaaSTI. Kurdialueella ryhdyttiin myös pitämään tiukempaa kuria. Kurdialueilla siviilit ovat joutuneet kahden tulen väliin. Erdoganin suurimpiin ansioihinhan on kuulunut aselevon saavuttaminen vuosikymmeniä jatkuneessa kurdikapinassa. nYT ollaan hIljaa. Tämän monet päättäjät ovat kuitenkin nähneet tukena pkk:lle. Sen sijaan hän antoi järjestää uusintavaalit marraskuussa. Ilmapiirin kiristäminen auttoi: marraskuun vaaleissa hdp tungettiin taka-alalle ja akp pystyi jatkamaan ainoana hallituspuolueena. Syypää tähän tilanteeseen on tietenkin myös pkk, järjestön ei olisi pitänyt provosoitua. Hürriyet-lehden kolumnisti Barçin Yinanç ihmettelee lännen hiljaisuutta. Ilmeisesti ei haluta häiritä Erdogania. Erdoganin strategia oli taas kerran onnistunut. Koska häviö kesäkuun vaaleissa johtui lähinnä hdp:n voitosta, poliittinen kärki suunnattiin hdp:ta ja kurdien itsehallintopyrkimyksiä vastaan. Turkki näki tilaisuuden kaupantekoon ja sai huomattavat edut lupauksestaan pysäyttää pakolaiset Aasian puolelle. Tutkijapiirit ovat vedonneet päättäjiin siviiliväestön tilanteen helpottamiseksi. Tämä kävi helposti – monet turkkilaiset suhtautuvat varsin kielteisesti kurdeihin. Eräs syy tähän on tietenkin pakolaisvirta Eurooppaan. Osittain kaupallisesti organisoidut pakolaisvirrat Irakista, Afganistanista ja Pakistanista lähtivät viime vuonna liikkeelle Turkin ja Kreikan kautta kohti eu-maita, jolloin niiden hallitukset hermostuivat. Sadattuhannet ihmiset ovat paenneet Syyrian sotaa naapurimaahan Turkkiin. Osa vetoomusten allekirjoittajista on menettänyt työpaikkansa. Niistä ei ole paljon huolta Euroopalle. Sitä odottaessa akp:ssa alkoi kiihkeä toiminta. Tähän taas pkk reagoi. Ulkonaliikkumiskiellot ovat vaikeuttaneet elämää. Erdogan haluaisi viedä heiltä kansallisuuden. Neuvoteltiin eri koalitiohallituksista, mutta Erdogan ei hyväksynyt tällaista ratkaisua. Uusi tilannehan alkoi, kun Erdoganin ja Davutoglun akp-puolue oli viime kesäkuun parlamenttivaaleissa menettänyt enemmistönsä, ennen kaikkea hdp:n merkittävän voiton vuoksi, eikä enää olisi pystynyt yksin muodostamaan hallitusta. Kun Ankara 1990-luvulla kiihdytti taistelua pkk:ta vastaan, lännessä protestoitiin kiivaasti. (Erdoganhan ei ole yksin palatsissaan, kaikkea muuta, mutta tämä strategia häikäilemättömyydessään on taatusti hänen.) pkk:lla on ollut sama strategia: ilmapiiriä on kiristettävä. Nyt sovinnonhalusta ei ole mitään jäljellä, vaan hän on julistanut sodan jatkuvan pkk:ta vastaan kunnes siitä ei ole jäljellä pienintäkään jälkeä. Nyt ollaan hiljaa. Monin paikoin asuintalot ovat raunioituneet. IlMEISESTI EI haluTa hÄIrITÄ ErdoGanIa.. Peli on kova, henkinen ilmapiiri maassa kiristyy jatkuvasti
YDIN 2 / 2016 77 YTIMESSÄ Ydinkokemus Kirjoja, eloKuvaa, teatteria ja musiiKKia: taidetta, joKa synnyttää KoKemuKsia. 78 RITa Dahl Moninaisuuden puolustaja / 81 lEEna GüEll Liejusta kuuluu itkua / 82 KaISa lEIno Kylmin kevät reaktorin hehkussa / 84 KaISa lEIno Tarinoita vastaanottokeskuksista / 86 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 SIMo oRTaMo Kasarilapset kävivät täällä / 94 hanna huuMonEn Valejulkaisut vaarantavat sananvapauden / 96 EERo MannInEn Nuoret eivät luovuta / 98 Pala historiaa
Cabeça de mulher olhando a neve (Naisen pää katsomassa lunta) alkaa Bratislavasta ja on dialogissa fantasiakirjallisuuden ja maagisen realismin kanssa. Pian tämän jälkeen tuli toinen kutsu kulttuuriministeriön kirjasta ja kirjallisuudesta vastaavaksi koordinaattoriksi. YDIN 2 / 2016 78 YDINKOKEMUS Brasilialaiskirjailija Jéferson Assumção pitää kirjailijan velvollisuutena toimia myös muunlaisissa tehtävissä yhteiskunnassa. Kirjan tavoitteena on katseen delokalisoiminen: siirtäminen paikkaan, jossa se ei ole luonnollinen. Se auttaa ymmärtämään esimerkiksi kirjallisuuspolitiikkaa ja sen tärkeintä tehtävää: moninaisuuden puolustamista. Vuonna 2000 julkaistun kirjansa Máquina de destruir os leitores ansiosta hänet kutsuttiin töihin Brasilian koulutustutkimusinstituuttiin inepiin (Instituto Nacional de Estudos e Pesquisas Anisio Teixeira). Lisäksi Assumção on toiminut hyvin monipuolisesti Työväenpuoleen hallituksissa, sekä liittovaltiotasolla (kirjastoja kirja-asioiden johtajana / kulttuuriministeriön kansliapäällikkönä, vastuualueenaan julkiset kirjastot) että Rio Grande do Sulin osavaltiossa (varakulttuuriministerinä). A ssumção on julkaissut yli 20 kirjaa, joiden joukossa on lastenja aikuistenkirjoja, kaksi kirjaa filosofiasta ja pari teosta Maailman sosiaalifoorumista. Hän on myös aktiivinen Maailman sosiaalifoorumissa ja uusissa mediahankkeissa. 15 vuoden ajan hän on kirjoittanut myös journalismia, josta osan ammattilehden ja päivälehden toimituksissa. Notas sobre Turibío Nuñez, escritor caído (Muistiinpanoja kaatuneesta kirjailijasta Turibío Nuñezista) kertoo argentiinalaisesta kirjailijas. Esimerkiksi lumen tulo ei ole tavallista sellaisissa paikoissa kuten Pernambuco tai Salvador, joissa sen voi vain kuvitella. Kirjoittaja Rita Dahl Kuva Teivo Teivainen MoninAiSuuden puoluStAJA J éferson assumção itse on toiminut vuodesta 2000 lähtien eri rooleissa kirjan ja lukemisen roolia edistämässä
YDIN 2 / 2016 79 YDINKOKEMUS
Kirjan kirjoittaminen olikin hyvin katarttista. – Olen luonut oman sarjakuvahahmoa muistuttavan Uma vaca azulin (sininen lehmä), joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1994. Nyt tuotanto on autonomisoitunut, siinä missä esiteollisena aikana ihmisillä ei ollut itsenäisyyttä. V iimeisen kymmenen vuoden aikana brasilialainen kirjallisuus on kansainvälistynyt ja markkinat ovat kiinnostuneet siitä, koska valtio tukee kirjallisuuden edistämistä. – Monesti kirjailijat unohtavat valtion tuen merkityksen. Samaan pyrkii Assumção selkeän kielen avulla. YDIN 2 / 2016 80 YDINKOKEMUS ta, joka haluaa olla brasilialainen, ja onnistuu tavoitteessaan. Hän on kyllästynyt kirjallisuudessa vallitsevaan sosiologiseen tai journalistiseen tyyliin, joka syrjäyttää surrealistisen, mielikuvitukseen perustuvan kirjallisuuden. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin kirjoitin siitä kirjan, Uma vaca azul é ninja em uma vida entre aspas. – Olennainen kysymys on, kuinka antaa tilaa moninaisuudelle ja toisenlaisille katseille. – Euroopassa puhutaan pelkistä fáveloista; suuri osa nykyään julkaistusta kirjallisuudesta vaikuttaa pelkältä sosiologialta. Kirja alkaa kuuluisan brasilialaiskirjailija Tabajara Ruasin kuvitteellisella esipuheella. Brasilian kirjasäätiö toimii peräti 47 maassa. Frankfurtin kirjamessuille on tehty katsauksia, jotka ovat edistäneet alueellisten kirjallisuuksien näkyvyyttä. Vaikka näkyvyys ja kansainvälistyminen ovat lisääntyneet, tehtävää riittää silti edelleen. Hänen mielestään esimerkiksi Italo Calvinon Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle käynnistyy tekstillä, jossa kirjailija onnistuu suoralla katseella tappamaan realismin. Brasilialaiskirjailijan pitää silti puhua omasta todellisuudestaan, ei eurooppalaisesta. Vertailun vuoksi: 2004 valtio antoi viisi miljoonaa realia lukemisen edistämiseen, vuonna 2008 jo 106 miljoonaa realia. Kirjallisuuspolitiikan tehtävänä on edistää yhden identiteetin sijaan hybridiä moninaisuutta. Muistiinpanoja kaatuneesta kirjailijasta Turibío Nuñezista on vahvasti metafiktiivinen teos. Assumção suosittelee muillekin kirjailijoille poliittista ja sosiaalista toiminnan sfääriä. Valtion tuki kirjallisuuspolitiikalle onkin yhtä tärkeää kuin strategisten alojen, esimerkiksi teknologian tukeminen. KIrjallISUUDElla ON vapaUS pUhUa MIStä tahaNSa aSIaSta. Nousu on huima. Kulttuurin kulutus ja tuotanto on muuttunut heterofoniseksi, moniääniseksi, esimerkiksi digitalisaation ja internetin ansiosta. Hän kokee suuren trauman, kun hänen vaimonsa katoaa vuonna 1978 sotilasdiktatuurin operaatiossa. BraSIlIalaISKIrjaIlIjaN pItää SIltI pUhUa OMaSta tODEllISUUDEStaaN, EI EUrOOppalaISESta.. Hahmoni on hyvin älyllinen, mutta tekee väkivaltaisia tekoja: kostaa ja turvautuu dekadenttiin väkivaltaan. Sen ei tarvitse seurata muoteja. Assumçãon lempikirjailijoita ovat Julio Cortazar, Jorge Luis Borges, itävaltalainen Thomas Bernhard ja brasilialainen Bernardo Carvalho. Assumção pitää paljon surrealistisesta kirjallisuudesta. Myös yhteistyö ja aktiivisuus ovat lisääntyneet. Suuret brasilialaiskirjailijat vierailevat kirjamessuilla ja tuovat näkyvyyttä brasilialaiselle kirjallisuudelle. En tiedä, onko poissulkevaa puhua pelkästä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta: kirjallisuudella on vapaus puhua mistä tahansa asiasta. Assumçãon filosofiset kirjat ovat käsitelleet muun muassa espanjalaisfilosofi Ortega y Gassetia ja hänen massaihmisyyden käsitettään. Assumção on kehittänyt siitä teorian: massaihminen ilmaantui teollistumisen aikaan ja 2000-luvulla hän on kostumoitunut. Hän muuttuu lähes hulluksi, hänessä syntyy fyysinen, taloudellinen, moraalinen ja rationaalinen dekadenssi. Mies jättää lapsensa, muuttaa Uruguayhin, Kolumbiaan, Porto Alegreen, Rio de Janeiroon
He eivät saa enää koskaan poliittista virkaa. 4) nukkua märässä teltassa yskivän ja itkevän ihmispaljouden seassa. Mutta maksamme Turkille. 3) kiivetä aina yhä uudestaan rautalangalla koristeltua aitaa ylös. Kalkutan Äiti Teresa on kuollut. Olette kuivia siellä. Voi lapset! Voi naiset! Voi vanhukset! Eurooppa on armoton rojukasa: ”Hyvät pakolaiset, meidän ääriaineksemme eivät halua teitä tänne, tietysti olemme kovin pahoillamme. Loppuelämä koltaania kaivaen Kongon kaivoksissa tai Aasian valtavissa tehtaissa työläisenä ylikansallisilla suuryrityksillä. 3. Se vie teidät somaan keskitysleiriin. 2016 Barcelona YDIN 2 / 2016 81 YDINKOKEMUS. 2) ajella kumiveneellä ilman päämäärää myrskyssä. Kirjoittaja Leena Güell Liejusta kuuluu itkua Liejusta kuuluu itkua, lapsia, naisia, vanhuksia matkalla onneen, elämään, luvattuun maahan, Eurooppaan. He laulavat Victor Jaraa: ”nouse ylös ja katso käsiäsi, jotta kasvaisit ihmisenä, ojenna ne veljellesi.” He kantavat iskulauseita ja jättävät kadulle lappusia: Oikeus Tuomitsemme EU:n poliitikot, jotka kieltäytyvät myöntämästä turvallista ja kunnollista suojapaikkaa pakolaisille, suorittamaan seuraavia tehtäviä kutakin kuukauden ajan: 1) juosta pommien alla. Emme voi.” Liejusta kuuluu pitkään rykimistä kuin keuhkot olisivat irtoamassa rinnasta. Juuri kun alan tulla toivottomaksi, näen ihmispaljouden täyttävän kadut. He olivat uneksineet. Eikä Paavi Fransiscokaan voi. 5) seista liejussa rankkasateessa paljain jaloin. 19
Toisaalta valitettavan usein yrittäessään kuvata yksilön epätoivoa ja tuskaa Chernobyl 1986 sortuu ylinäyttelemiseen ja lähes koomisuuteen feikkeine aksentteineen. Parin lapsi Katerina sairastuu säteilytautiin, Olga syyttää siskoaan ja Alekseita pettämisestä ja ajaa surussaan läheisensä pois luotaan. Taiteella voi myös palauttaa tapahtumien uhrien inhimillisyyden. Näytelmässä myös vihjataan siihen suuntaan, että onnettomuuden syy oli neuvostoliittolaisen rakentamisen kehnous. Kirjoittaja Kaisa Leino Kuva Riina Tiikasalo Kylmin KeväT reaKTorin hehKussa C hernobyl 1986 on Tina Salminen da Costan luoma ja Esko Vähätalon kirjoittama musikaali, joka kuvaa yhden perheen traagista kohtaloa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden keskellä, 30 vuotta sitten. Aleksein kadotessa Olga aloittaa epätoivoisen retkensä löytääkseen miehensä. Näytökset loppuvat usein lauluun ja Chernobyl on ehdottomasti parhaimmillaan taidokkaiden lauluesitysten kohdalla. Chernobyl 1986:n päähenkilö on Olga, jonka aviomies Aleksei työskentelee Tšernobylin ydinvoimalassa onnettomuuden sattuessa. Päähenkilö Olgan roolisuoritus on täynnä epätoivoa ja tunteikkuutta, hän toimii ikään kuin herkkänä katalysaattorina ympärillä vellovalle kaaokselle, joka lopulta syöksee hänet täydellisen epätoivon kierteeseen. Tämä huolimattomuus on suuressa ristiriidassa näytelmän merkittävän teeman, sattuman,. YDIN 2 / 2016 82 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT Turkulainen teatteriryhmä kuvaa pienen ihmisen asemaa ja epätietoisuuden tuskaa kriisitilanteessa. On tärkeää, että historiallisia mullistuksia kuvataan myös yksityisen ja henkilökohtaisen tasolla, koska usein historiankirjojen havina hämärtää yksilön kokemukset. Mesenaatti-sivuston kautta rahoitettu englanninkielinen produktio onnistui keräystavoitteissaan ja osti tuotoilla esiintymispaikakseen Helsingissä Aleksanterinteatterin. Chernobyl 1986 pyrkii esimerkiksi pettämisepisodilla korostamaan, että henkilökohtaiset kriisit eivät katoa katastrofienkaan keskellä. S otien ja kriisien kuvaamisella musikaalin keinoin on pitkät perinteet erityisesti amerikkalaisessa viihdehistoriassa. Chernobyliä ei voi olla vertaamatta Miss Saigoniin tai Hairiin, joiden tarinoiden keskiössä ovat myös yksilöt suurien mullistusten keskellä. Itselleni jäi hiukan epäselväksi, miksei esityskieleksi ole valittu venäjää tai suomea, vaikkakin musikaalin laulut kieltämättä toimivat hyvin englanniksi. Näytelmän näkökulma itse voimalaonnettomuuteen on mielenkiintoinen: Aleksein työtoverit kutsuvat toisiaan kerta toisensa jälkeen isänmaanpettureiksi ja pelkureiksi, vaikka nykytietojen mukaan onnettomuus todellakin johtui vahingosta
Toinen merkittävä teema, jonka Chernobyl 1986 nostaa esille, on yksilön asema ja kokemukset katastrofien keskellä, jotka aiheena selvästi vetoavat meihin länsimaalaisiin katsojiin. Samaan tapaan kuin hallitus Neuvostoliton aikaan, myös ydinonnettomuus on näkymätön ja hallitsematon voima. Nykyään onnettomuuspaikalla toimiikin pienimuotoinen vierailijabisnes. Uhreille saattoi tuntua täysin sattumanvaraiselta, kuka sai tappavan säteilyannoksen ja kuka säästyi. Esimerkiksi vuoden 2004 Tapaninpäivän tsunamin aikaan suurin osa tiedon murusista valui mediaan yksityisiltä henkilöiltä, eikä suinkaan valtioilta. Tšernobylissä kaikki tiesivät jotakin tapahtuneen ja kaupunkilaiset kävivät katsomassa kauniisti roihuavaa tulipaloa. Näytelmän epämiellyttävä opetus päähenkilön itsemurhan kautta tuntuu olevan se, ettei elämä kannakaan kriisien läpi, vaan luovuttaminen on parempi vaihtoehto. Chernobyl 1986 häivyttää kuitenkin liikaa taustalla toimivia tapahtumia ja päätöksiä korostaessaan Olgan melodramaattista kohtaloa. K ontrolli ja sen puute ovat ajatuksina vahvasti läsnä Chernobyl 1986:ssa. Tiedotus kriisitilanteissa nousee tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Chernobyl 1986:ssä kuvataan hyvin samaa epätietoisuutta, jonka onnettomuus aiheutti myös Suomessa. Vaikka kuuluuko se oikeastaan nykyäänkään. Chernobyl 1986 on tervetullutta vaihtelua Tšernobylin muistamisen perinteeseen. Chernobyl 1986 esittelee myös mielenkiintoisella tavalla yksilön katoamista. Tällä kohtauksella näytelmä kommentoi sattuman merkitystä koko tapahtumasarjassa ja sen jälkimainingeissa. Seuralaiseni kertoo olleensa huolestunut tilanteesta, mutta koska mistään ei saanut kunnollista tietoa, normaalin elämän oli jatkuttava. Jo samana päivänä onnettomuuden jälkeen hän vei taaperoikäisen poikansa hiekkalaatikolle ja sai vasta myöhemmin tietää säteilyn sitoutuvan juuri maa-ainekseen. Sen keinoin voi huomauttaa yksilöiden merkityksestä, kun tehdään valtavia päätöksiä valjastaa hallitsemattomia voimia ihmisen hyödyksi. Nykyihmisen voi olla hankala ymmärtää aikaa ilman twittereitä – aikaa ja paikkaa, kuten Neuvostoliitto, jossa tiedon ei katsottu kuuluvan kaikille. Mieleeni tuli näytelmää katsoessani se tosiasia, etten tule koskaan ymmärtämään millaista olisi elää valtiossa, jossa ihmiset katosivat kriiseistä huolimatta tuuleen tai Siperiaan. YDIN 2 / 2016 83 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT kanssa. Taiteella onkin tärkeä rooli muistuttajana pahimmista skenaarioista. Olgan sinnikkyydestä huolimatta kasvoton valtio ei tarjoa hänelle stereotyyppisen miliisiupseerin muodossa mitään apua Aleksein löytämiseen, eivätkä hänen yrityksensä pitää koti ja sen kulissit pystyssä auta ollenkaan hänen läheisiään. Säteilymittarit laitettiin onnettomuuden jälkeen pois päältä, koska niiden luultiin olevan epäkunnossa korkeiden lukemien takia. Olgan kohtalona on antautua tapahtumien uhriksi. Molemmilla näillä tahoilla on kuitenkin valtava määräysvalta ihmisen kohtaloon. Aleksei ei koskaan palaa kotiinsa, Olgan epätoivoisista etsintäyrityksistä huolimatta. Loppukohtauksessa Olga heittää kolikolla, päättääkö hän päivänsä hyppäämällä kerrostalon yhdeksännestä kerroksesta vai sulkeeko hän ikkunan. Asukkaat evakuoitiin kuitenkin vasta kaksi päivää onnettomuuden jälkeen. Siksi se ei onnistu toimimaan terävänä kritiikkinä tuleville päätöksille.. 60-vuotias teatteriseuralaiseni muisteli sitä, kuinka vähän asiasta tiedotettiin Suomessakin. Tšernobylin kohdalla tästä halusta ymmärtää kertoo esimerkiksi se palo, millä ihmiset pyrkivät katselemaan katastrofin tapahtumapaikkaa
Keskustelu päätyy siihen, että tärkeintä olisi kuunnella. Kirjan toinen henkilö, Aziz, taas asuu vastaanottokeskuksessa, jota hän kuvailee vankilaksi. Eräästä keskuksesta on lähimmälle rautatieasemalle tunnin kävelymatka. Farid on asunut seitsemän vuotta eri vastaanottokeskuksissa. Saksalainen sarjakuvateos kuvaa pysähdyttävästi vastaanottokeskuksissa asuvien pakolaisten asemaa sekä halua palata normaaliin elämään. B ulling kertoo tarinaa esimerkiksi ystävänsä Faridin kautta. Tällaiset mieleenpainuvalla tavalla kuvatut yksityiskohdat tekevät teoksesta pysäyttävän. Rautatieasemamatkalle on uhrattu kokonainen sivu, joka kuvaa autiota pitkää tietä – ihan kuin keskuksen asukkaat eivät olisi jo kävelleet tarpeeksi. Ihmiset yrittävät päästä normaaliin elämään kiinni, mutta vaikeaa se on. Keskuksien elämä tuntuu kulkevan omaa rataansa. Farid ihmettelee Bullingin vierailua ”afrokuppilassa”, jossa Bulling on selvästi ainoa valkoinen henkilö. Kirjassa kuvataan mielenkiintoisesti, kuinka keskuksien ihmiset tekevät omia tilojaan vihamieliseen ympäristöön. Bullingin tuttu huomauttaa hänelle asiasta ja saa hänet pohtimaan, mikä on sopivin tapa kertoa toisten tarinoita. Asukkaiden elämä tuntuu yksinäiseltä ja eristetyltä. Tämän seikan valossa ymmärtää, miksi teos ei ole kovin journalistimainen – se antaa puheenvuoron muille ja keskittyy heidän kuvaamiseensa raportointiin. Vuonna 2012 saksaksi ilmestynyt teos on vastikään ilmestynyt Hannele Richertin suomentamana ja se ei voisi olla ajankohtaisempi. Kirjoittaja Kaisa Leino Tarinoita vastaanottokeskuksista S uomen sarjakuvaseura ry on tehnyt todellisen kulttuuriteon kustantaessaan Paula Bullingin Aamuvirkkujen maassa -sarjakuvakirjan. YDIN 2 / 2016 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. Parhaimpia hetkiä sarjakuvassa ihmisten kuvailun lisäksi on, kun Bulling pohtii omaa asemaansa valkoisena sarjakuvakertojana kuvatessaan maahan tulleita mustia turvapaikanhakijoita. Hän ei suostu ottamaan keskuksen tarjoamia ruokalipukkeita vastaan, koska haluaa olla vapaa. Keskuksia vartioidaan ja tulijoiden passit otetaan talteen vierailujen ajaksi. Bullingin kuvaamat hahmot, vuosia vastaanottokeskuksissa asuneet pakolaiset, opettavat paljon siitä, millaiset tilanteet pitäisi ottaa huomioon ihmisten integroimiseksi ja minkälaiset olot vastaanottokeskuksissa on
Miten kukaan voisikaan olla näkymätön, kun oma ulkonäkö on joillekin vain provokaatio. Farid onneksi vastaa epäkohteliaisuuteen absurdilla huumorillaan. Valokuva on idyllisen näköinen, vaikka todellisuudessa kuvan lapset huolehtivat karkotuspäätöksistä. Bullingin tyyli on rosoista, mutta silti tarkkaa. Kirjan loppupuolen traaginen episodi, jossa vastaanottokeskuksen asukas kuolee palovammoihinsa, on täyttä totta ja siitä pitäisi oppia myös Suomessa. Teosta lukiessa herää harras toive, että joku Suomessa todella kuuntelisi näitä tarinoita. Toimettomuus ja virikkeettömyys ahdistavat ja halua normaalin ihmismäisen elämän aloittamiseen olisi paljon. Lukijalle tulee tunne, että hän pääsee aidosti Bullingin pikkutarkkojen kasvonilmeiden kautta seuraamaan tarinan hahmojen tunteita. B ulling käyttää mielenkiintoista ja monimutkaista kuvallista kerrontaa. Seuraavassa hetkessä muukalainen alkaa kuitenkin kuulustelemaan Faridia tämän asuinpaikasta. Bullingin lausahdus hänen tuijottaessaan ottamaansa valokuvaa, ”sitä ei vaan huomaa kuvasta”, kuvaa varmasti hyvin myös Bullingin omaa urakkaa. Bulling käyttää tätä vahvaa kuvallista metaforaa hienosti kuvatessaan joidenkin ihmisten käsitystä siitä, että ”kunnon pakolaisen” kuuluu olla näkymätön, eikä kuulu yrittääkään tehdä omaa tilaa vieraaseen maahan. Paula Bulling (suom. Tämän lisäksi kirja tarjoaisi paljon opittavaa pakolaisista ja siitä, minkälaisia ongelmia he kohtaavat. Toinen vaikuttava sarjakuvan ruutu tapahtuu kirjan loppuvaiheilla. Ihmiset tulisi kuvata ihmisinä, pienine iloineen ja nauruineen, samalla kuitenkin välittäen mahdottoman hankalan poliittisen tilanteen ja heihin kohdistuvat ennakkoluulot. Hannele Richert) AAMUvIRKKUJEN MAASSA Suomen sarjakuvaseura 2015, 128 s. Bullingin ystävä Farid muuttuu yhtäkkiä näkymättömäksi – pelkiksi ääriviivoiksi tuntemattoman ihmisen kohdistaessa keskustelun vain Bullingia kohtaan, ohittaaen vieressä seisovan Faridin. Tästä paras esimerkki on kohtaus, jossa Bulling keskustelee ottamastaan valokuvasta ja valokuvan tunnelmista ystävänsä kanssa. YDIN 2 / 2016 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Bulling on parhaimmillaan kuvatessaan ihmisten ilmeitä. Luonnosmaisuus tekee sarjakuvasta päiväkirjamaisen ja korostaa omaelämäkerrallisuuden tuntua. Ja miksi keneltäkään ihmiseltä pitäisi tällaista vaatia. S uomen sarjakuvaseura ja Bulling lahjoittavat kaikki kirjasta saadut tulot lyhentämättöminä Suomen Punaiselle Ristille pakolaisten auttamiseen. Hän vetää kiihkeillä viivoilla ärsyyntymisen, apatian ja ilon jäljet hahmojensa kasvoille. Tuntuu pahalta nähdä Bullingin hahmon lukevan lehdestä, kuinka äärioikeiston osuutta tapahtumassa ei tutkita ja heitä ei saisi syyttää
Lienee vähemmän tunnettua, että myös Mannerheim omaksui saman asenteen jo 1943 ja erityisesti välirauhan solmimisen jälVaaran Vuosien sankarit keen. Liittoutuneiden yhtenäisen rintaman silmissä Suomi oli ollut natsi-Saksan liittolainen. Taka-alalla ovat himmennettyinä roosevelt, Churchill ja stalin. Siten tilanne kuitenkin vakiintui – kaikkien onneksi. Jo Pekka Visurin Paasikiven Suomi -kirjan kansi on paljon puhuva. Sen sankareita ovat Mannerheim ja Paasikivi, kaksi realistia. YDIN 2 / 2016 86 YdinkokeMus kirJat. kaikki tietäVät, että Paasikivi edusti jo sodan aikana realismia suhteessa Neuvostoliittoon. Kirja on tiukkaa ja hyvin dokumentoitua historiaa, mutta se on myös sankaritarina. Kylmän sodan vääristämässä perspektiivissä suomalaisten on ollut vaikea ymmärtää, kuinka tiiviisti liittoutuneet pelasivat tuolloin yhteen. Tässä suhteessa Visurin kirja edustaa raikasta viileää realismia. päivänä. Aikakausi ei avaudu vain Suomen ja NL:n välien tarkastelulla. Hän ja Paasikivi pelasivat hyvin yhteen koko siinä prosessissa, joka johti YYA-sopimuksen solmimiseen. Siitä sopimuksesta tuli vuosikymmeniksi Suomen ulkopolitiikan – myös puolueettomuuspolitiikan! – peruskirja, jonka merkitys on usein ymmärretty väärin. Ehkä suurin syy oli Ruotsin puolueettomuuspolitiikka, jonka NL toivoi jatkuvan, jos se itäblokkiin liitetyn Suomen muodossa ei pyri liian lähelle Ruotsia. kirJa ei ehkä paneudu riittävästi siihen kysymykseen, miksi Neuvostoliitto sitoutui Suomen itsenäisyyden kunnioittamiseen. Tämä kirja keskittyy välirauhan tekoon syksyllä 1944 ja Suomen luotsaamiseen Pariisin rauhansopimukseen vuonna 1947. Siinä etualalla puristavat toistensa kättä Mannerheim ja Paasikivi. Mannerheim nimitti Paasikiven pääministeriksi marraskuussa 1944 hallitukseen, jonka tärkein tehtävä oli vakiinnuttaa Suomen ja NL:n väliset suhteet. Sitä, miten Suomi rupesi hakemaan mahdollisuutta irrottautua sodasta, Visuri on selostanut edellisessä kirjassaan. Esitellessään kirjansa Paasikivi-Seuran kokouksessa Visuri totesi, että taustalla olevista hahmoista oikeastaan Roosevelt olisi pitänyt sijoittaa Suomen kannalta ehdottomasti tärkeimpänä keskelle kantta. Teoria tunnetaan nimellä Pohjolan tasapaino. Aseet vaikenivat syyskuun 4. Länsi-liittoutuneiden mielestä ei ollut mitenkään ongelmallista, että Suomi jäi Neuvostoliiton etupiiriin. Taittajan idea oli laittaa siihen Churchill, koska tällä on päässään hattu. kalevi suomela Pekka Visuri PaasikiVen suoMi – suurValtoJen Puristuksessa 1944– 1947 Docendo 2015 280 s. eduskunta niMitti Mannerheimin presidentiksi elokuun alkupäivinä 1944 tärkeimpänä tehtävänään saada aikaan aselepo Neuvostoliiton kanssa. Stalingradin jälkeen Suomen sodanjohdolle oli selvää, että Suomi soti väärällä puolella
Ulrike Herrmann kirjoittaa vaivattoman tuntuisesti. Siihen Pihlström ei tarjoa kunnollisia vastauksia, mutta lukija todennäköisesti ajattelee kysymystä itsekseen. Onko uusliberaalien voitto ollutkin vain näennäinen. YDIN 2 / 2016 87 YdinkokeMus kirJat. Mitä itse talouden moraalifilosofiseen tarkasteluun tulee, siitä on kirjassa sami Pihlströmin artikkeli, joka jättää paljon toivomisen varaa. Lisäksi kirjassa on viisitoista muuta kirjoittajaa, muun muassa Björn Wahlroos sekä huippumielenkiintoiset asmo kalpala ja Jyri liukko. Haluatko YMMärtää aikamme taloutta. toinen kirJa, jota suosittelen lämpimästi, on Gaudeamuksen julkaisu Talous ja moraali. Se on artikkelikokoelma, josta löytyvät niin sixten korkman kuin teivo teivainen; niin Paul lillrank kuin Martti koskenniemi. Artikkelilta odottaisi vastausta kysymykseen, miten taloudellisia instituutioita perustelevat ja taloudellista toimintaa hallitsevat eettiset normit syntyvät. keli antaa erinomaista taustaa ajankohtaisen talouspoliittisen keskustelun ymmärtämiseen. kalevi suomela Sari Kivistö, Sami Pihlström & Mikko Tolonen (toim.) talous Ja Moraali Gaudeamus 2016 396 s. Se ei perustu vain journalistiseen taituruuteen, vaan myös syvälliseen perehtyneisyyteen. Mitä tulee ennen näkemättömän eurokriisin jälkeen. Hän ei ole ideologinen propagandisti. Kahdella viimeksi mainitulla on erityisen painavaa sanottavaa juuri talouden moraalista. Miksi kapitalismi syntyi Englannissa. Älä siis lue sitä ahmien, vaan ajatellen. Raha ei ole samaa kuin pääoma; mitä ne siis ovat. Mutta seison sanomani takana. Kirjan jokainen artikValaistusta vaikeaan aihepiiriin Ulrike Herrmann PääoMan Voitto. Virisikö kiinnostuksesi. Kapitalismi ei ole samaa kuin markkinatalous; mitä ne siis ovat. kasVun, raHan Ja kriisien Historia Into Kustannus 2015 267 s. Vahvasti sanottu, olenhan lukenut monia taloutta käsitteleviä kirjoja. Häämöttääkö jo kapitalismin loppu. Kirja on sopivan mittainen ja helppolukuinen, kuitenkin ajattelemaan pakottava. Se pakottaa kuitenkin tahattomasti lukijan pohtimaan etiikan ja moraalin käsitteiden merkityksiä. Jos haluat, niin on pari kirjaa, joita sinun ei kannata jättää lukematta. Olen toisessa yhteydessä sanonut, että se on paras kirja, jonka olen koskaan lukenut taloudesta. Vielä Yksi suositus: lue kirjat tässä esitellyssä järjestyksessä. Jo viime vuoden puolella ilmestyi ulrike Herrmannin Pääoman voitto
YDIN 2 / 2016 88 YdinkokeMus kirJat. toiMittaJien kirJoittaessa journalismista voi lopputuloksena olla yhtä hyvin purevaa mediakritiikkiä kuin ympäripyöreitä juhlapuheita neljännen valtiomahdin tärkeydestä. eero suoranta toiMittaJa Jaana kiven Bryssel myyty käsittelee ansiokkaasti lobbaustoimintaa EU:n pääkaupungissa. Suosittelen kaikille kirjan lukemista. Asiat muuttuvat pelottaviksi silloin, kun ne katoavat julkisuudelta. Tärkeintä on ymmärtää, että toimittaja ei vain välitä tietoa, vaan toimii aina joko yhteiskunnan muuttamiseksi tai sen säilyttämiseksi Journalismi vallan asialla Emilia Kukkala & Pontus Purokuru luokkaVallan VaHtikoirat. loBBausParatiisin kauPPiaat Into Kustannus 2016 319 s. Provosoivista väitteistään huolimatta Luokkavallan vahtikoirat on loppujen lopuksi viileä analyysi journalismista instituutiona ja osana yhteiskuntaa. Toisinaan lobbaus taas on kontrolloimatonta likaista peliä, jossa rahalla synnytetään lakeja yksityisen voitontavoittelun hyväksi. ennallaan. Luokkavallan vahtikoirat ei tarjoa suuria yllätyksiä tekijöiden kirjoituksia pidemmän aikaa seuranneille, mutta on kuitenkin hyvä ja vetävästi kirjoitettu yhteenveto viime vuosina käydystä journalismikriittisestä keskustelusta. Sellaisena sitä voi suositella sekä kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluville rivikansalaisille että niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin toimittajille. Kaiken kaikkiaan Kiven teos avaa lukijalle, kuinka EU:ssa menetellään ja kuinka päättäjät itse asiassa siellä toimivat. Rahalla pyritään vaikuttamaan politiikkaan, lainsäädöksiin ja ylipäänsä kaikkeen sääntelyyn, ja tämä tapahtuu kaiken keskiössä siellä, missä valta on. Miten suoMalaiset toiMittaJat auttaVat eliittiä PYsYMään eliittinä Into Kustannus 2016 270 s. EU-korttelissa tai ”Brysselin kuplassa” on arviolta 30 000 lobbaria ja yli 1 500 ammattimaista lobbausjärjestöä. Jo siksi, että se kertoo, mitä kansalaisen tulee tietää kohdatessaan EU-poliitikon tai yrityslobbarin jonkun asian puolestapuhujana. Se myös tarjoaa vaihtoehtoja niille, joiden mielestä median pitäisi pystyä parempaan kuin vain valtaapitävien asian ajamiseen. Kaikki lobbaus ei ole automaattisesti pahasta, vaan se voi olla myös hyvää neuvonantoa. Niin Suomessa kuin Brysselissäkin lobbauksen keskeisin ongelma piilee Kiven mukaan siinä, kenen harteille asiantuntijuuden viitta asetetaan, eli ketä kuullaan asiantuntijoina päätöklikaista peliä Brysselin kuplassa senteossa. emilia kukkalan ja Pontus Purokurun teos kuuluu ensimmäiseen ryhmään: kirjoittajien mukaan journalismi lähinnä pönkittää vallitsevia valtarakenteita ja toimii äänitorvena niille, joilla ei ole muutenkaan vaikeuksia saada sanomaansa kuuluviin. reijo nättiaho Jaana Kivi BrYssel MYYtY. Erityisesti Suomessa lobbaus yleensä naamioidaan asiantuntijuuteen ja sitä kautta kansalliseen yleiseen etuun
Miltä tuntuu, kun maa ympärillä suistuu sisällissotaan. Esimerkiksi Lähi-idän instituutin järjestämiä konferensseja tai kuoromatkaa käsittelevät merkinnät tuntuvat ylimääräisiltä. Hän nostaa joka käänteessä esiin YK:n esittämät rauhansuunnitelmat, joihin hallinto ja aseellinen oppositio päättävät olla tarttumatta. eero suoranta Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen & Minna Valjakka (toim.) eneMMän kuin Puoli taiVasta. Syyriassa Kerkkänen kuvaa tarkasti kansannousun muuttumista veriseksi sisällissodaksi. On selvää, että väkivallan jatkaminen on tietoinen ratkaisu, johon sodan kaikki osapuolet päätyvät yhä uudelleen. Kerkkänen kuvaa monipuolisesti yhteiskunnallisen kriisin keskellä elävän Lähi-idän politiikkaa, historiaa ja kulttuureita. kiinalainen nainen Historiassa, YHteiskunnassa Ja kulttuurissa Art House 2016 464 s. Suomen Lähi-idän instituuttia vuosina 2011–2014 johtanut tutkija ari kerkkänen pohti näitä kysymyksiä blogissaan, jonka merkinnöistä teos Syyria ja Lähi-itä on pääasiassa koostettu. simo ortamo kiinalaisille naisille on usein annettu miesten kirjoittamassa historiassa pelkän sivustakatsojan tai uhrin rooli. Samasta materiaalista olisi voinut rakentaa pidemmälle editoidun ja valmiimman kokonaisuuden. Vaikka teos onkin aihealueidensa puolesta kattava, keskittyvät kirjoittajat lähinnä Kiinan kiina naisten silmin moderniin historiaan ja nykyaikaan, eikä kirjassa mennä kovin syvälle esimerkiksi sukupuolijaottelun kyseenalaistamisen kaltaisiin feministisen teorian kysymyksiin. Hänen syvän asiantuntemuksenkriisien kronikka Ari Kerkkänen sYYria Ja läHi-itä. Onneksi Kerkkänen valmisteleekin jo uutta kirjaa Syyrian lähihistoriasta. Enemmän kuin puoli taivasta haastaa tämän yksioikoisen kuvan ja osoittaa, että esimerkiksi perinteisillä oppisuunnilla, kommunistisen puolueen massakampanjoilla sekä yhden lapsen politiikalla on ollut monisyisiä vaikutuksia naisten elämään. YDIN 2 / 2016 89 YdinkokeMus kirJat. Miten jäsentää aluetta, jonka vakaina pidetyt hallinnot ovat yhtäkkiä heikkoja ja peloissaan. Kirjoittajan poliittisista näkemyksistä riippuen naisiin kohdistuva sorto on keisarillisen ajan jälkeen joko jäänyt menneisyyteen tai sitten jatkunut enemmän tai vähemmän muuttumattomana nykyaikaan asti. Kerkkänen seurasi arabikevään mullistuksia paikan päältä Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, jossa instituutti toimi vuoteen 2011 saakka. Mistä arabikevät johtui, ja mihin se johtaa. Toisaalta blogimerkinnöistä rakennetussa teoksessa on paljon toistoa ja poukkoilevuutta. Tästä huolimatta Enemmän kuin puoli taivasta on tärkeä teos koko nyky-Kiinan ymmärtämisen kannalta ja pystyy varmasti tarjoamaan tärkeitä näkökulmia suomalaiseen Kiinakeskusteluun. sa ansiosta teos tarjoaa paljon tietoa, oivalluksia ja tarkkoja yhteiskunnallisia analyysejä. HaVaintoJa nYkYPäiVästä Ja HeiJastuksia Historiasta Rauhanpuolustajat ja Like 2015 336 s. Kiinalaiset naiset ovat myös aina toimineet aktiivisesti edistääkseen omia tavoitteitaan niin yhteiskunnan asettamia rajoja rikkomalla kuin niiden puitteissakin
Rahan ruhtinaat -teos on syntynyt Lontoon Cityssä työskentelevien haastattelujen ja heidän kanssaan käytyjen keskustelujen perustella. Selittääkö pankkiirien ahneus finanssikriisin tai ylipäätään globaaleiden rahoitusmarkkinoiden haavoittuvaisuuden. Koska pankkiirien maailma on suljettu ja suurin riski on maineriski, haastateltavat eivät puhu nimillään. Hänen mielestään rahoitusja valuuttajärjestelmäämme tarvitaan aivan uusi DNA. Fuck kuullaan pankkisaleissa useammin kuin kadulla. Mutta vuonna 2008 maailma oli todella kuilun partaalla. Kaiken yllä ahneutta Joris Luyendijk, suom. Tässä maailmassa on oma ammattikielensä. Ei, mutta järjestelmä ja sen toimintatavat selittävät. Luyendijk kysyy, voiko finanssikriisi toistua ja jos voi, miksi. Joris luyendijk on antropologi ja journalisti. Tunteet ja moraali kuuluvat kotiin, jossa käydään kääntymässä. Mari Janatuinen RaHan RuHtinaat. Joris Luyendijkin mielestä pankit on pilkottava pieniin yksikköihin. Hän tilaa kevytkolan, ottaa siemauksen ja alkaa kertoa globaalista finanssimaailmasta. Matka pankkiiRien sulJettuun MaailMaan Atena, 2.painos 2016 266 s. Silloin ne voivat mennä myös konkurssiin toisin kuin jätit, jotka ovat liian suuria kaatuakseen, too big to fail. Rahan ruhtinaat on kiehtova ja ajatuksia herättävä kirja, joka avaa ikkunan raolleen myös politiikan mahdollisuuksiin. Kaiken lisäksi oma valvonta, tilintarkastajat ja luottoluokittajat ovat elimellinen osa rahoitusmarkkinoiden mutkikasta kokonaisuutta eivätkä ne siksi koskaan ole toisistaan riippumattomia. Pankkiirien maailma on myös amoraalinen. Kvantit ovat matemaatikkoja ja tietokonenörttejä. Siksi hänen näkökulmansa on kiinnostava: miten ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavat oman yhteisön paineet. arja alho Business as usual YDIN 2 / 2016 90 YDinkOkeMus kiRJat. Tietenkin on myös erilaisia tehtäviä kuten treidaajia, deal-makereita tai kvantteja. Ei pitäisi myöskään olla monimutkaisia rahoitustuotteita, joita eivät ymmärrä edes pankkien ylin johto, saati niiden asiakkaat. Kuinka sitten niiden ulkopuolisessa maailmassa. He eivät mieti, onko joku asia hyvä tai paha. Mitkään tehdyt toimet lainsäädännön muuttamiseksi tai valvonnan lisäämiseksi eivät ole olleet riittäviä, eivätkä muuta järjestelmän perustoimintaa. Nämä itsevarmat ja hyvin pukeutuneet pankkien CEO:t eivät todellakaan tiedä saati ymmärrä, mitä kaikkea pankkien seinien sisäpuolella tapahtuu. Kapitalismi ilman konkursseja kun on kuin katolilaisuus ilman helvettiä. enemmän on pelko
Rajoitettu kenttä sisältää korkeakulttuurina tunnetun taiteen ja suurimittainen kenttä käsittää kaiken muun, esimerkiksi populaariMikko Mattlar ”Ei Mitä hyvänsä rilutusta.” PoPulaariMusiikin tiE lEgitiiMiksi kulttuuriksi hElsingin sanoMissa 1950– 1982 Musiikkiarkisto JAPA 2015, 339 s. Mikko Mattlar tarkastelee journalistiikan väitöskirjassaan ”Ei mitä hyvänsä rilutusta” populaarimusiikin arvonnousua Helsingin Sanomissa. kulttuurin. Olikin erikoista, että suuren yleisön musiikkimakua jopa haukuttiin ja pilkattiin, Mattlar pohtii. Rajaa ei vedetty niinkään musiikin perusteella vaan sen mukaan, kuka kirjoitti siitä ja missä musiikkia esitettiin. Uudenlaiset musiikkityylit saattavat vaatia uudentyyppistä ajattelua, arvoperusteita ja kirjoitustyyliä. Yksittäisten toimittajien merkityksen painottaminen on olennaista myös sen takia, että kirjoittajan henkilöllisyys määritti usein sen, millä osastolla artikkeli julkaistiin. Mattlar toteaa, että populaarikulttuurista kirjoittaminen Suomessa yleisemminkin 1900-luvun aikana on ollut pitkälti yksittäisten henkilöiden tekemisistä kiinni. Populaarimusiikkijournalismin historiaa tulee Mattlarin mukaan tarkastella myös lehden rakenteen muutosten kautta. Helsingin Sanomien tapauksessa jazz-kritiikki hyötyi kulttuuriosaston perustamisesta 1960-luvun puolivälissä, samoin kuin rock-kritiikki hyötyi uudesta ajankohtaisosastosta kymmenen vuotta myöhemmin. Samaan aikaan kun lehden ylin johto määritteli Helsingin Sanomia tehtävän tavalliselle kadunmiehelle ja suurelle yleisölle, monet lehden populaarimusiikkitoimittajat kirjoittivat erikoistuneemmille ja pienemmille yleisöille, ja suuren yleisön musiikki saatettiin jättää lehdessä huomiotta. Väitöstutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun teoria kulttuurin kentästä, joka on jaettu rajoitettuun ja suurimittaiseen kenttään. Tutkimus kartoittaa muutoksen, jossa populaarimusiikkityylit pääsivät säännölliseen seurantaan Suomen suurimmassa sanomalehdessä ja niitä alettiin käsitellä yleisesti hyväksyttävinä luovan tekemisen muotoina, jopa taiteena. Tutkimus perustuu populaarimusiikkia käsittelevien artikkeleiden analyysiin sekä 17 entisen toimittajan haastatteluihin. Mattlar arvioi, että musiikkikriitikon työssä haastavinta lienee eri musiikkiperinteiden, -kulttuurien ja -tyylien jatkuvasti muuttuva kirjo. Nämä kentät ikään kuin kamppailevat asemastaan lehdessä. reijo nättiaho PoPulaariMusiikki hElsingin sanoMissa YDIN 2 / 2016 91 yDinkokEMus väitÖs
Väyrysmäisen sitkeä Iggy Pop kuuluu levylautaselle siinä missä liikaa yritystä sisältävät vertaukset levyarvioon. Levyltä löytyy huiman paljon David Bowien biisejä muistuttavia kipaleita Iggyn vähäeleisellä laululla yhdistettynä moderniin qotsamaiseen soundiin. Kappaleet hengittävät ja tuovat hienosti esiin sekä Popin että Hommen näkemykset. Rumpujen pirteä rönsyily, basson jämäkän dynaaminen tatsi ja kitaran vuoroin hillitty tyylikkyys, vuoroin kieliä rankova vimma luovat pohjan Klemetin vinksahtaneille sanoituksille, joissa lauletaan kengistä, ulkopuolisuudesta ja rakkaudesta (proge-) musiikkiin. 1. 3. YDIN 2 / 2016 92 yDINKoKemuS LeVyT. 2. Jyväskylässä majaileva Litku Klemetti & Tuntematon Numero pudottelee esikoislevyllään vastustamattomia koukkuja. 2. Päällimmäiseksi jää kuitenkin ihanan retro, rosoisen energinen rokkikohkaus. Litku Klemetti & Tuntematon Numero Horror ’15 Luova records 2016 Iggy Pop PoST PoP DePreSSIoN Loma Vista recordings 2016 The Posies SoLID STaTeS Lojinx 2016 VäyrySmäISeN SITKeä Iggy PoP KuuLuu LeVyLauTaSeLLe SIINä mISSä LIIKaa yrITySTä SISäLTäVäT VerTauKSeT LeVyarVIooN. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. 1. Soiton muututtua syntetisoidummaksi albumia pitää pystyssä kummankin biisinikkarin vahva vuorotteleva kappalemateriaali. 3. Suomenystävinä tunnetun yhtyeen sointi on aikaisempaa popimpaa riehakkuuden kustannuksella, mutta koneistettuun rytmisektioon totuttuaan voi keskittyä yhtyeen pettämättömään melodiantajuun ja mietiskeleviin sanoituksiin. Sanna Klemetin balalaikka tuo rokille epätyypillisen mausteen ja lauluäänessä on kapasiteettia monenlaiseen tulkintaan. Huhtikuussa Tavastiallakin konsertoinut 90-luvun powerpopsensaatio on uudella levyllään jättänyt kitaravetoisen rokin sivummalle. Queens of the Stone Agesta tutun Josh Hommen ympärille kootun bändin soitto on kulmikkaan svengaavaa. Esittelyjä tuskin kaipaavan Iggy Popin uuden levyn kappaleet ovat onnistunut rykelmä rokkispektrin eri väreissä
YDIN 2 / 2016 93 YDINKOKEMUS ELOKUVAT PASI wAS hErE • Teksti:VeikkoNuutinen • Ohjaus:LauriMaijala • Rooleissa:RobertEnckell, JohannesHolopainen,Vilma MelasniemijaJuhoMilonoff • Kom-teatterissa29.10.asti KUNHemmo(Juho Milonoff) saatietäälapsuudenystävänsä Pasin(Johannes holopainen)itsemurhasta,hänalkaamuistella elämää1980-luvunSavonlinnassa.LastentarhassaHemmollejaPasilleparastaikinäolivat Rambojakepposet,vähänisompanatietokonepelitjaPamela Anderson. Näytelmänhervottomissa kohtauksissaHemmojaPasi pakotetaanpukeutumaankurahaalareihin,helaskevatrakkausprosenttejakouluntytöille jaostavatkiljuanaapurista. Kiusaamisenkauttapojatkasvattavattoisiaanhyvinahtaaseenmuottiin. Lopultanäytelmäeikuitenkaanuskallakurottaalapsuutta pitemmälleaikuiseenosattomuuteen.Ovatkoeriyhteiskuntaluokkienkuplatkuitenkin särkymättömiäjatodellisuudet liianerilaisia. Holopainenontäysinuskottava villikahdeksanvuotiaseleineen japuhetyyleineen.OhjaajaLauri Maijalakuljettaanäytelmänsulavastinaurustatunnelmoinnin jatakaisin. Simo Ortamo 93 YDINKOKEMUS TEATTErI Ta N Ja a H O La KASArILAPSET KäVIVäT TääLLä YDIN 2 / 2016 RobertEnckellesitteleekaratepotkua Hemmolle(JuhoMilonoff)jaPasille (JohannesHolopainen,vas.).. Toisaaltanäytelmäntekijät ovathyvintietoisiaasetelman vaikeudesta.Näytelmässätoistuvatkohtaukset,joissaHemmontoinenlapsuudenystävä (Vilma Melasniemi)kyseenalaistaatämänkäsityksetjamotiivit muisteluun.Tälläkertaanäytelmäänrakennettumetakeskusteluontarpeeneikäärsytä. HölmöilynjanostalgianvarjollaVeikko Nuutinentuoesiinlastenjaetenkinpoikienmaailman armottomanpuolen.Onoltava samatkengät,samatihastukset, samalempimusiikki,taimuuten onehkähomojasaaturpaan. Näytelmänalussaväitetään, ettätietoPasinkuolemastalävistääHemmonpunavihreän kuplan.SamassalähiössäasuneistapojistatoinenjäiLVI-asentajaksiSavonlinnaanjatoinen elääHelsinginPunavuoressa
YDIN 2 / 2016 94 kolumni. Sen tarkoitus on järkyttää yhteiskuntarauhaa. Perhettäsi vainotaan. Ja vain sen takia, että joku päätti syyttää sinua rikoksesta, jota et tehnyt – ja koska media julkaisi nimesi kaikkialla. Rasistisen proVihapuhe vääristää keskustelua, vie sen sivuraiteille ja provosoi ihmisiä toisiaan vastaan. Tiedät olevasi syytön väitettyyn rikokseen. Entä jos epäilyvaiheessa jokainen suomalainen media olisi julkaissut nimesi. Nyt klikkijournalismin buumi yhdistettynä lamaan ja epävarmuuteen on laukaissut tilan oikeana journalismina esiintyville verkkosivustoille, joissa faktat ja fiktio sekoitetaan, huhupuheista tehdään totta ja esimerkiksi rikoksista epäiltyjen nimiä kaivetaan esiin. K uvittele tilanne, jossa joku syyttää sinua pedofiliasta. Valejulkaisut VaarantaVat sananVapauden Hanna Huumonen Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtaja. Poliisin on kuitenkin tutkittava tällaiset väitteet, vaikka virkavalta päätyisikin siihen, että olet tosiaan syytön. Hyvän journalistisen tavan mukaan huhuista ei uutisoida, ainoastaan faktoista. Saat ehkä tappouhkauksia. Ja jos huhuista vahingossa uutisoidaan, tulee virhe oikaista välittömästi. Kuvittele, että jokainen nimelläsi tehty Google-haku nostaisi ensimmäisenä esille rikoksen, josta sinua on epäilty väärin perustein
Siksi loppiaisena sonk ry aloitti boikottikampanjan mv-lehdessä mainostavia yrityksiä vastaan. Se vie meiltä mahdollisuuden riippumattomaan tietoon. Turhaan. Olit sitten maahanmuuttokriitikko tai monikulttuurisuuden puolustaja, älä usko valheisiin, äläkä sorru vihapuheeseen. Emme tehneet maahanmuuttopoliittista kannanottoa, vaan disinformaation vastaisen kannanoton. Esimerkiksi mv-lehden uutiset julkaistaan saman omistajan Uberuutiset ja Riippumatonmedia -sivustoilla. rahastaa. Me siis käytimme sananvapauttamme kertoaksemme kulutusvalinnoistamme mv-lehdessä mainostaville yrityksille. Rajat kiinni -logiikka on inhimillistä: on helppoa osoittaa sormella jotakin itselle vierasta ja kertoa sen olevan syynä omaan kurjuuteen. Vihapuhe sen sijaan vääristää keskustelua, vie sen sivuraiteille ja provosoi ihmisiä toisiaan vastaan. Kymmenet tuhannet ihmiset seurasivat perässä ja käyttivät omaa sananvapauttaan. Esimerkiksi Facebookissa sama henkilö voi käyttää kymmeniä ellei satoja eri profiileja. Älä vihaa, niin olet vapaa. Silloin kaiken takana olevat valheellisen tiedon levittäjät eivät joudu itse vastuuseen, vaan tavalliset ihmiset, joiden harkintakyky ei riittänyt tämän mittavan valheen suodattamiseen. Ylen mediatutkijan tekemän arvion mukaan mv-lehti tienasi noin 13 000 –35 000 euroa kuukaudessa näillä mainostuloilla. Uskaltaisitko avata suusi ja kertoa mielipiteesi, jos tietäisit siitä varmasti seuraavan systemaattista häirintää, uhkailua ja pelottelua. Vihapuhe ei uhkaa vain toimittajien sananvapautta, vaan myös sinun sananvapauttasi. Nyt mv-lehteä vastaan on tehty rikosilmoituksia laittomista uhkauksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tekijänoikeusrikkomuksista sekä rahankeräyslain rikkomisesta. Nerokkainta valemedioissa ja niiden ympärille kasvaneessa tukijoukossa on uskomusten vahvistaminen nostamalla samoja huhuja ”eri” lähteistä. S ananvapaus mahdollistaa dialogin, jolla rakennetaan yhdessä keskustellen hyvinvointiyhteiskuntaa. Valemedioiden ongelma ei ole niinkään rasistisessa, antisemitistisessä tai propagandistisessa sisällössä, vaan siinä että nämä julkaisut esiintyvät oikeina medioina. Veroparatiiseja on myös epäkiitollisempaa uhata väkivallalla tai joukkoraiskauksilla. Nämä vihasivustot agitoivat myös vihapuhetta, joka pahimmillaan johtaa viharikoksiin. Sananvapauden, kuten minkä tahansa vapauden, vastinparina on aina vastuu. Osa näistä on johtanut poliisin esitutkintaan. Näissä kanavissa ei tosin ole mitään riippumatonta tai faktapohjaista uutisointia. Sen tarkoitus on järkyttää yhteiskuntarauhaa. On ollut surullista huomata, että suomalaisten medialukutaito ei riitä näiden valemedioiden ”uutisten” käsittelyyn oikeassa kontekstissa. pagandan ja muukalaisvihan lietsomisen lisäksi nämä sivustot levittävät muutakin huuhaata: mv-lehteä lukemalla voi oppia, että ruokasooda parantaa syövän ja holokaustia ei koskaan tapahtunut. Profiilien takana operoiva henkilö voi nauraa partaansa, kun kourallinen niitä oikeita hyväuskoisia hölmöjä tarttuu syöttiin esimerkiksi lähettämällä harkitsemattomia uhkauksia minulle. Vihapuheella pyritään hiljentämään toimittajia ja tutkijoita. Valeprofiilit käyvät kuitenkin keskustelua, johdattavat ihmisiä tiettyyn suuntaan ja kannustavat heitä ”toimenpiteisiin”. Kampanja laittoi nämä rahahanat kiinni ja sai lehden omistajan kerjäämään hyväuskoisilta lukijoiltaan rahalahjoituksia. Tämä oli huvittavaa: mehän ilmoitimme boikotissa, että meistä valheilla ei saa YDIN 2 / 2016 95 kolumni. Boikottikampanjan alettua sain uskomattoman ryöpyn uhkauksia, joista useimmissa oli hyvin naisvihamielinen, rasistinen ja islamofobinen sävy. On helpompi syyttää ahdingostaan pakolaista tai ”suvakkia” kuin esimerkiksi veroparatiiseja. Uskomusten vahvistamista tehdään sosiaalisessa mediassa myös valeprofiilien kautta. V alemedioita vastaan on yritetty taistella paljastamalla niiden valheet
Koulutukselta halutaan tieteellistä laatua ja tehokkuutta, mutta samaan aikaan voimakasta yhteyttä työelämään ja yrittäjyyteen. O piskelijat elävät nykyään paradoksien täyttämässä, absurdissa maailmassa. Melko yleinen mielipide tuntuu usein jopa olevan, ettei opiskelijoilla tai korkeakoulutuksen rahoituksella ole merkittävää asemaa Suomen tuleOpiskelijaliikettä tarvitaan jatkossa aiempaa enemmän muistuttamaan päättäjiä siitä, että hyvinvoiva koulutusjärjestelmä on paras valtti tuomaan vaurautta ja uusia innovaatioita yhteiskuntaan. Nuoret eivät luovuta eero MaNNiNeN Kirjoittaja aloittaa vapun jälkeen perehtymisen työhönsä Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä. Opintoaikoja on rajattu ja opintotuen saamisen ehtoja kiristetty viime vuosina vimmatusti. Ajassa, jossa melkein kaikki näyttää epävarmalta: taloudellinen tilanne maassamme aiheuttaa epävakautta melkein jokaisella alalla, ja samalla puhutaan jatkuvasti työelämän sekä työntekotapojen kiihtyvästä muutoksesta. YDIN 2 / 2016 96 KoluMNi. Opiskeluaikaisen toimeentulon heikennyksiä perustellaan sillä, että ne kannustavat nuoria valmistumaan korkeakouluista nopeammin, vaikka sijoittumismahdollisuuksia työmarkkinoilla ei tällä hetkellä olisi. Tehtyjen muutosten vaikutuksia ei ole päästy vielä edes arvioimaan, kun ollaan jo asetettu uusia kiristyksiä. Jokin on muuttunut lyhyessä ajassa. Ei ole ihme, jos viime syksynä korkeakouluopintonsa aloittanut tuntee ahdistusta tulevaisuudestaan
Se on ehdottoman totta, mutta samaan aikaan olisi syytä muistaa, että korkeakoulumme (niiden opiskelijoista puhumattakaan) ovat todella tuloshakuisia. Ei ole lainkaan liioittelua sanoa, että maamme elää koulutuksesta. Opiskelijaliikettä tarvitaan jatkossa aiempaa enemmän muistuttamaan päättäjiä siitä, että hyvinvoiva koulutusjärjestelmä ja siinä toimivat ihmiset ovat paras valtti tuomaan vaurautta ja uusia innovaatioita yhteiskuntaan ja sitä kautta myös kykyä ja resursseja huolehtia esimerkiksi vanhuksista ja lapsista. Usein kuulee myös sanottavan, että kaikkien tulee osallistua talkoisiin ja että myös opiskelijoilta ja korkeakouluilta on lupa odottaa enemmän. Yleisessä keskustelussa viljellään harhaista käsitystä siitä, että yliopistot ovat täynnä kovapalkkaista henkilökuntaa, joka vain loisii siellä tyhjän panttina. Uskallan väittää, että voisi. Suurien yt-uutisten jälkeen perusteluksi pyörähti valitettava pakko, jolle nyt ei vaan voi mitään, kun näin on kerran päätetty. Välillä koulutuksesta puhutaan lähinnä ikävänä, tuottamattomana kulueränä, joka syöksee maamme taloutta vain entistä surkeampaan jamaan. Eikä tuo palo osallistua ja vaikuttaa ole kadonnut mihinkään. tusti luonut Suomen menestystarinan viime vuosikymmeninä, halutaan leikata niin paljon. Asiantuntijat ja selvitysmiehet ovat pakotettuja tarkastelemaan makrotilastoja, jolloin innovatiiviselle kehittämiselle tai alakohtaisten erojen huomioimiselle jää valitettavan vähän tilaa. Keinotekoisen pakon taakse piiloutuminen tuntuu opiskelijoista entistä kaksinaamaisemmalta. Kriittiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen on ollut myös avain yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiselle. vaisuuden kannalta ja että koulutussäästöt ovat oikeutettuja. Nuoret eivät luovuta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen maailmassa on varmasti edelleen tehostamisen varaa, mutta se tulisi voida tehdä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omista strategioista ja tarpeista lähtien. O piskelijat ovat perinteisesti Suomessa osallistuneet aktiivisesti asemansa ja omien elinolojensa kohentamiseen muun muassa keräämällä rahaa opiskelija-asuntojen rakentamiseen sekä tempaisemalla milloin minkäkin epäkohdan yhteiskunnalliseen keskusteluun nostamiseksi. Lyhytnäköisessä leikkaushuumassa tehdyt säästöt koulutuksesta ja osaamisesta käyvät Suomelle erittäin kalliiksi vaikeina aikoina. Sitä enemmän tuntuukin hullulta, että juuri tästä yhdestä asiasta, joka on todisteYDIN 2 / 2016 97 KoluMNi. Nälkä parantaa omaa suoritustaan rankingeissa ja oppilaitosten vertailussa on loputon. Y mmärrän hyvin, että säästöpaineita ja leikkaamisen tarvetta Suomen taloudessa on. Kasvun ennusteet ovat yhä lähes olemattoman matalalla, ja uusien työpaikkojen synnyttäminen ja viennin imun kasvattaminen aiheuttavat harmaita hiuksia riippumatta puolueen tunnuksesta tai järjestön motosta. Opiskelijat ja ylioppilaat taistelevat heikennyksiä ja leikkauksia vastaan nyt ja varmasti tulevaisuudessakin. S äästöjen perusteluksi kelpasi ensi alkuun yliopistojen ”seinistä säästäminen”. Eiväthän muutkaan. Esimerkiksi rahoitusmalli ohjaa yliopistot keskinäiseen kilpailuun, ei yhteistyöhön. Voisiko korkeakoulutuksen parhaita asiantuntijoita eli koulutustuotteen loppukäyttäjiä, opiskelijoita itseään hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös koulutusjärjestelmämme kehittämisessä. Ei ole olemassa mitään ehdotonta pakkoa leikata koulutuksesta. Mielikuva ei voisi olla kauempana totuudesta. Opetusministeriö on kannustanut tehostamiseen ja vaatinut sitä, mutta antanut samalla siihen melko vähän aikaa ja kohtuuttoman vähän työkaluja. Kyse on politiikasta ja arvovalinnoista, mikä päättäjien olisi suoraselkäistä myöntää
Kansa kuitenkin alkaa kyllästyä tämän tragedian yksinkertaiseen juoneen.” Vietnam ja kehitysyhteistyö espanja Francon jälkeen Ydin 6/1975 Ydin 2/1977 YDIN 2 / 2016 98 YDinKoKemUs arKistosta. Vietnamin sodan loputtua kaksi vuotta aikaisemmin maassa oli alkanut jälleenrakentamisvaihe, johon kehitysyhteistyön kautta osallistui myös Suomi. Ensin ne soivat diktaattori Francolle. ”Franco on itse poistunut näyttämöltä, mutta hänen sovittamaansa ja ohjaamaansa näytelmää esitetään vielä Espanjanssa. Espanjalaisen fasismin ruumiillistuma Franco on poissa ja kuninkaaksi on ylennetty Juan Carlos, joka on ilmaissut halunsa jatkaa Francon verisellä tiellä maan johdossa.” tapani lausti kirjoitti Ydinlehden numerossa 6/1975 Espanjan liberalisoitumiskehityksestä. ”Vietnamin kansa on niitä kansoja, jotka ankarimmin ja sitkeimmin on joutunut kamppailemaan kansallisen itsemääräämisoikeutensa puolesta”, kirjoitti vastaava päätoimittaja erkki tuomioja pääkirjoituksessaan Ydin-lehden numerossa 2/1977. Tuomiojan mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen vähäisyys kuitenkin asetti kyseenalaiseksi Suomen puheet tuesta kolmannen maailman maille: ”Sanojen ja käytännön ristiriita alkaa vähitellen herättää jo kiusallista huomiota. Hue päätti viestinsä seuraavaan toiveeseen: ”Jatkakoon ja voimistakoon Ydin toimintaansa maailmanrauhan ja ihmisten onnellistamisen puolesta.” ”Kenelle kellot soivat Espanjassa. Se kaivaa myös maata ulkopolitiikkamme, erityisesti YK-esiintymisemme uskottavuuden alta.” Samassa numerossa julkaistiin myös tran Van huen tervehdys Ydin-lehdelle, jonka yhteydessä hänen myös kerrottiin iloitsevan Suomen osallistumisesta Vietnamin jälleenrakentamiseen. Paljon riippuisi Laustin näkemyksen mukaan siitä, pystyisikö Espanjan vasemmisto luomaan yhteistä ohjelmaa, jolla se voisi vastata äärioikeiston valmisteluihin sekä ”francolaisuuden kuolinkouristuksiin”. Vaikka niin työläiset kuin suuri osa porvaristoakin vastustivat diktatuuria, ei ollut vielä selvää, miten maalle tulisi käymään Francon kuoleman jälkeen. Pala historiaa Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin
Kannamme vastuuta vauvasta vaariin ja tuemme mm. Cumulus • Rantasipi • Hotelli Seurahuone Helsinki • Crowne Plaza Helsinki • Hotel Indigo Helsinki Boulevard • Holiday Inn • BURGER KING • Grillsson • HelmiSimpukka • Huviretki • Mario • Martina • O’Learys, Bakers Helsinki ja Sello Espoo • Rax Buffet • Restel Tapahtumaravintolat Vastuuta vauvasta vaariin. Uusi Lastensairaala 2017 -projektia, eri nuorisojärjestöjä ja ikääntyvien ihmisten lomaja virkistystoimintaa. Lue lisää yhteiskuntavastuustamme www.tradeka. Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä vastuu ympäristöstä ovat osa Osuuskunta Tradekan toimintaa
030 100 600 VÄHEMPIKIN RIITTÄÄ YD IN 2 / 20 16 w w w .yd in leh ti.fi. www .pam.f i/liity tai puh