Ydin 02/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

51. Oula Silvennoinen ja historian varjot IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO.. vuosikerta / 2 l. Suurvaltojen tulitikkuleikit Moskeija Helsinkiin. . 2017 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa PROPAGANDA TÄSSÄ JA NYT Joonas Pörsti kirjoitti kirjan nykyaikaisesta propagandasta
BLOGEJA, VIDEOITA, UUTISIA, DIGILEHTIÄ... WWW.YDINLEHTI.FI/TILAA WWW.APPSTORE.COM/YDIN WWW.YDINLEHTI.FI WWW.FACEBOOK.COM/YDINLEHTI • WWW.TWITTER.COM/YDINLEHTI. alv 10 %). alv 24 %), ensimmäinen numero ilmaiseksi! Tilaa Ydin paperilehtenä kotiin kannettuna tai Appstoresta digiversiona omalle iPadille. 2 – 2 1 7 2 – 2 1 7 S O TA V A I R A U H A . SYVENNY ENNAKKOLUULOTTOMASTI Paperilehden • vuositilaus 35 € (sis. alv 10 %) • kestotilaus 28 € (sis. Ydin on lehti niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. UUDELLE TILAAJALLE ENSIMMÄISET PUOLI VUOTTA (KOLME NUMEROA) VAIN 16,90 E!* TIL AA: 09 4114 5369 TIL AUS@KULT TUURIVIHKOT.FI * KESTOTIL AUS, JATKUU AUTO MAAT TISESTI NORMAALI HINTAISENA (44 E / VUOSI) ELLET KESKEY TÄ SITÄ. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Ydin seuraa maailmaa ennakkoluulottomalla asenteella, kriittisyydellä ja asioihin syventyen. IR TO N U M E R O 9 ,6 E U R O A 4 5 . WWW.KULT TUURIVIHKOT.FI JUSSI PARVIAISEN KOHTALO JARMO MÄKILÄN KUVATAIDE FEMINISMI JA USKONTO MILLAINEN ON UUSI MAAILMANJÄR JESTYS. Tablettilehden kestotilaus maksaa 21,99 € (sis. V U O S IK E R TA 14/03/17 07:21 TULOKSENA ON SATA SIVUA AJANKOHTAISTA ASIAA. Taiteista ja solidaarisuudesta valoa synkkään aikaamme! JO VUODESTA 1973 ILMESTYNYT KULTTUURIVIHKOT EI EPÄRÖI TARTTUA VAIKEISIINKAAN AIHEISIIN. alv 10 %) • alennettu hinta opiskelijoille ja työttömille 20 € (sis. KAUPAN PÄÄLLE NUMERO 2/17
/ 58 JUHANI MASTOKANGAS Moraalista vai tehokasta väkivallattomuutta / 62 VEIKKO RÄNTILÄ Markkinatalous ja demokratia / 70 MARKO KIVIKOSKI Koti, uskonto ja kalifaatti / 74 SALLA KALLIOJÄRVI Ilmastonmuutos ja turvallisuus YDINKOKEMUS 78 ELIAS LAITINEN Unkarin asia on meidän / 82 KAISA LEINO Tiitu Takalosta tuli sarjakuvataiteilija sarjakuvia lukemalla / 84 INKA VAPPULA Sata tarinaa samanarvoisuudesta / 86 RIITTA OITTINEN Luonnonvoimaa museossa / 88 Kirjaarviot / 92 Levyt / 93 ARJA ALHO Pekka Puupään moderni elämä / 94 KIMMO KILJUNEN Ulkopolitiikka haussa. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LAURA LODENIUS Rauhanliike – ketä kiinnostaa. / 96 ULLA PALONEN Ei huoltaja tai viranomainen vaan edustaja / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2017. / 12 JENNY LAHTINEN Vaakakapina purkaa mielen rajoituksia YDINHETKI 14 ARJA ALHO Propagandan lumo / 20 JUHO KAJAVA Brexit ja kissavideot / 24 ESKO SUORANTA Lasten puolesta / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla. / 34 OLLI SAARINEN Välttämätön kivi kengässä / 39 KAISA LEINO Ilmastonmuutoksen arktinen ulottuvuus / 42 KAISA LEINO Historian varjot näkyviin / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Muoviroska on viheliäs ympäristöongelma YTIMESSÄ 50 ANNI LAHTINEN & LAURA LODENIUS Suurvaltojen tulitikkuleikit / 54 TIMO ANTERO KORHONEN Pelastaako biotalous Itä-Lapin
Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse. Varma olin, että olin mukana merkityksellisessä tapahtumassa ja jota en unohda. Ojalan elämänkaaressa näkyi vahvasti suomalaisen yhteiskunnan pyrkimys tasaarvoon kuten myös meidän kaikkien, jotka olemme päässeet toteuttamaan itseämme hyvinvointivaltion suomin eväin. Ojala tunsi itsensä eikä koskaan unohtanut mistä oli tullut. Enkä ole unohtanut. Presidentin valitsijamiehenä pudotin ensimmäisen äänestyslipun uurnaan tammikuussa 1982. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen. Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Opiskelijabudjetilla rahat riittivät mustan puvun hankkimiseen mutta eivät enää muuhun. Koruksi hankin punaisen ruusun. Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Surujen summaan kuuluu myös Sadankomitean entisen puheenjohtajan Outi Ojalan kuolema. Mielestämme on tärkeätä edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, eritellä monikulttuurisuutta mutta myös lisätä tietoa Lähiidän tilanteesta. Miksi näin. Globaalissa maailmassa ongelmia ei voi eristää. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Siksi, että ymmärtäisimme paremmin kaikkia niitä tekijöitä, jotka ovat pakottaneet ihmiset liikkeelle pakolaisina, turvapaikanhakijoina mutta myös paremman elämän toivossa. Avoimessa yhteiskunnassa uhkiin voi YDIN 2 / 2017 4 PÄÄKIRJOITUS. Outi Ojalan kaltaisia ihmisiä tarvitaan enemmän! Y din oli Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn kanssa järjestämässä keskustelua moskeijasta. Koiviston kausi ajoittuu omassa elämässäni eräänlaiseen alkuun. ”SEN SUVEN SULOISUUTTA” ARJA ALHO päätoimittaja K evään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Hänen työnsä jälki näkyi niin kaikkinaisen tasa-arvon kuin rauhan ja keskinäisen solidaarisuuden edistämisessä. Koivisto teki päätöksen eu-jäsenyyden hakemisesta mutta myös yyasopimuksen irtisanomisesta. Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina. Mutta myös siksi, että pystyisimme arvioimaan erilaisia poliittisia kytkentöjä, jotka vaikuttavat vertavuotavassa Lähi-idässä ja jotka heijastuvat myös Eurooppaan
M iten sattumavaraista suunnan ottaminen voi olla. Yk:n käynnistämiä keskusteluja boikotoivat muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Etelä-Korea ja Japani. Siksi myös kauhistuttavia terroritekoja tapahtuu. Kuten Tilli kirjoittaa: … ei riitä, että rakenteita myllätään, ihmisten on uudistettava myös itsensä tuottavammaksi.” Tätä vaaditaan eniten säästöpäätösten uhreilta mutta vähiten uusliberaaleilta itseltään – vaikka keisarilla ei ole vaatteita. Mutta kun Afganistan ja Irak eivät ole turvallisia maita, pakkopalautukset ovat väärin. Fasismista puhuu Ydinhenkilömme Oula Silvennoinen. Kun varallisuusja tuloerot revähtävät sietämättömiksi, kun valta keskittyy, ja kun vielä propagandan polttovoima yhteiskunnallisen keskustelun rajoittamisesta tunkeutuu kaikkialle, demokratiasta tulee haavoittuvainen. Keskustelujutussamme Joonas Pörstin kanssa propagandasta nousi vahvasti esille demokratian muuttuminen epädemokraattisemmaksi. Hämmentävässä ajassa suunta voi ratketa sattumavaraisesti. Anni Lahtinen ja Laura Lodenius kirjoittavat Suomen asemoitumisesta neuvotteluissa. J ouni tilliltä tuli keväällä kirja Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa. Uusliberaali puolestaan on julkisen sektorin syyllistämistä. Yk:n yritys saada ydinasekielto voimaan on jakanut jopa muuten niin yhtenäisesti aseidenriisunnan kannalla olevat Pohjoismaat. Ja vielä iloinen uutinen. Perusteluna on, etteivät ne usko Pohjois-Korean suostuvan ydinasekieltoon. Demokratian toimimattomuus taas purskahtelee esimerkiksi äärioikeistolaisina ilmiöinä. Kim Jong-un nosti näin itsensä maailman vaikutusvaltaisimpien johtajien joukkoon. Siis sille, mitä tarkoitamme milläkin asialla. Demokratian kyky vastata muutoksiin ja epävarmuuteen on kiinni siitä, miten osallisia kaikki voivat olla. Hän on arvioinut viimeaikaisia kotimaisia puheita ja niiden retoriikkaa. Tästä myös Veikko Räntilä kirjoittaa lehdessämme. Ydin-julkaisuihin on liittynyt myös Rauhankasvatusinstituutti. Oikeaa viranomaistoimintaa on huolehtia siitä, ettei ketään jätetä heitteille, saati sysätä yhteiskunnan varjoihin. Jos siihen haluaa vaikuttaa edes jotenkin, käsitteisiin kannattaa panna aikaa. Toden totta! Esimerkkinä tuore viranomaisten puhe kuinka paperittomilla ei ole laillisia oikeuksia. Jos emme ole lähtökohtaisesti samanarvoisia ja yhdet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, demokratia ei toimi. Julkaisemme myös The Ulkopolitist-lehdessä olleen Olli Saarisen arvion Pohjois-Korean toimista. Ydinaseriisunnan välttämättömyydestä ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä on vallinnut tähän asti varsin laaja kansainvälinen yhteisymmärrys. Elias Laitinen puolestaan kirjoittaa Unkarista arvioidessaan Heino Nyyssösen kirjaa Tasavallan loppu. Niistä nousi esille kaksi linjaa: konservatiivinen ja uusliberaali. Avoimessa yhteiskunnassa uhkiin voi varautua mutta niitä ei voi kokonaan estää. varautua mutta niitä ei voi kokonaan estää. YDIN 2 / 2017 5 PÄÄKIRJOITUS. Uusliberaalin aika on jo ehtoossa ja perinnönjako menossa. Konservatiivinen näkyy lain ja järjestyksen korostamisena. Se perii, jonka käsitteet ovat kirkkaat ja tarina oikeudenmukainen tai sitten se, joka hämärtää käsitteet ja kertoo tarinan, joka miellyttää eniten kuulijaa itseään. Eikä Ydin-lehti jätä käsittelemättä myös ympäristöteemojakaan! Mukavia kesäisiä lukuhetkiä
/ sivu 50 ELIAS LAITINEN on demokratiatutkimukseen paneutunut tohtorikoulutettava. / sivu 54 ANNI LAHTINEN on Sadankomitean pääsihteeri. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 50 JUHANI MASTOKANGAS on valtio-opista valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. Huomautukset 14 päivän kuluessa. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat PDF-versiona Ytimen verkkokaupasta: www.holvi.com/shop/ydin-lehti Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDIN 2 / 2017 tekijät YDIN 2 / 2017. / sivu 62 OLLI SAARINEN on sotatieteiden kandidaatti, joka palvelee tällä hetkellä Lapin lennostossa. / sivu 24 PIRITA TOLVANEN on helsinkiläinen kuvittajagraafikko. / sivu 88 & 90 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja, johdon ja työelämän kehittäjä. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Kaisa Leino, kaisa.leino@hotmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Pekka Elomaa TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 7 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 14 & 42 PERTTI JOENNIEMI on tutkija Karjalan tutkimuslaitoksella Itä-Suomen yliopistossa ja vierailevana tutkijana Tampereen rauhantutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa. / sivu 34 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 74 MARKO KIVIKOSKI on uskontososiologian opiskelija Helsingin yliopistossa. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. alv 10% ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 89 JUHO KAJAVA on englannin ja teologian opiskelija sekä viestinnän ammattilainen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 70 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 92 RAILA RINNE on eläkkeellä oleva toimittaja ja entinen Opettaja-lehden toimitussihteeri. 51. / sivu 84 MINNA VÄHÄSALO on Sadankomitean järjestökoordinaattori. / sivu 58 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 10 ESKO SUORANTA on varainhankinnan suunnittelija ja kirjallisuudentutkija. / sivu 20 SALLA KALLIOJÄRVI on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 62 INKA VAPPULA on englantilaisen filologian maisterivaiheen opiskelija ja freelance-toimittaja. / sivu 86 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 78 LAURA LODENIUS on Rauhanliiton toiminnanjohtaja
Tänä vuonna koulutetaan 35 nuorta eri puolilta Suomea. Rauhanliike puolestaan saa uusia näkökulmia ja osaavia toimijoita. Saatu palaute on rohkaisevaa: koulutus motivoi rauhantyöhön ja avaa uusia tapoja ajatella turvallisuutta. YDIN 2 / 2017 ”MIKSEI rauha kiinnosta nuoria?” Kyllä kiinnostaa! todettiin Sadankomiteassa ja ideoitiin koulutus rauhantyöstä. Rauhankysymykset kiinnostavat nuoria, mutta kynnys tulla järjestöihin voi olla korkea. Ensimmäiset askeleet rauhan tiellä on tehtävä helpoiksi ja mielekkäiksi. Vuoden aikana pureudutaan kestävän rauhan perusteisiin, asevarusteluun ja aseidenriisuntaan. Nyt Sadankomitea kouluttaa rauhanlähettiläitä jo toista vuotta. Tieto rauhantyön perusteista ja konkreettiset tavat osallistua auttavat jäsentämään omaa suhdetta rauhanliikkeeseen. Rauhanlähettiläs-koulutus antaa osaamista rauhantyöhön ja turvallisuuspolitiikkaan. Rauhanliikkeellä on pitkä historia ja elävät verkostot, joihin löysin itse tieni Sadankomitean kurssilta.” Minna Vähäsalo OLEN RAUHANLÄHETTILÄS! Ytimekkäät M IN N A VÄ H ÄS AL O YDIN 2 / 2017 Lähettiläskokous Rauhanasemalla.. Kontaktit rauhanaktivisteihin voivat avata ovia nuorten elämässä. Vuoden 2016 rauhanlähettilään sanoin: ”Rauhanaatteeseen on kenen tahansa helppo lähteä mukaan ja samalla löytää oma tapansa tehdä rauhantyötä. Jokaista nuorta autetaan löytämään tapansa edistää rauhaa vaikkapa järjestöissä, urallaan tai arjessa
W. KESKEISIMPIÄ HAASTEITA UUDELLE MONIKULTTUURISELLE MAAILMALLE ON MONINAISUUTEEN SOPEUTUMINEN.” F. huhtikuuta. YDIN 2 / 2017 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 2 / 2017 ”PÄIVÄT, JOLLOIN VALTIOT KOOSTUIVAT YKSITTÄISISTÄ ETNISISTÄ RYHMISTÄ, OVAT TAKANAMME. de Klerk, Nobelin rauhanpalkinnon saaja, Etelä-Afrikan entinen presidentti, 3
Järjestön pääjohtaja William Lacy Swing haluaa korostaa, ettei projektin idea ole vain lukujen laskeminen – Missing Migrants yrittää herätellä maailman johtajia pakolaiskriisiin, jotta pakolaisten turhat kuolemat saataisiin estettyä. Moisseinen tunnetaan Kannas-sarjakuvaromaanista, jossa seurataan toisen maailmansodan keskellä eksynyttä sotilasta ja kodistaan paennutta naista. Koivisto pyrki rakentamaan ystävyyttä kansakuntien välillä, presidenttikautensa alussa hän sanoi haluansa ”rakentaa rauhan maailmaa”. Tie presidentiksi ei ollut vailla mutkia: Koivisto oli sotaveteraani, joka luki itsensä aina filosofian tohtoriksi asti. Festivaalin kotimaisista sarjakuvataiteilijoista yksi tunnetuimpia on Fingerporia piirtävä Pertti Jarla.. Presidentti Mauno Koivisto laskettiin haudan lepoon Missing Migrants osoittaa pakolaisten tilanteen kauheuden VUONNA 2017 Välimerellä on toukokuuhun mennessä kuollut jo yli 1 500 pakolaista. Muun muassa Yle lähetti livekuvaa surusaattueesta Helsingin keskustasta, jossa presidentin muistoa oli kunnioittamassa 30 000 ihmistä. Tietokoneella raksuttavat luvut kuolleista pakolaisista kertovat lohduttomasta tilanteesta Välimereltä ja ympäri maailmaa. Missing Migrants tekee yhteistyötä muun muassa Punaisen Ristin kansainvälinen komitean ja Punaisen Ristin kanssa löytääkseen kadonneita ja tuodakseen heidät takaisin perheidensä pariin. 2017. Myös perheet ja läheiset etsivät tietoa sivujen kautta kadonneista omaisistaan. – 3. 2017) haudattiin helatorstaina kunniamenoin Hietaniemen kappelin läheiselle alueelle, presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Risto Rytin viereen. Koko Suomi pääsi osallistumaan presidentin hautajaisiin sosiaalisen median kautta. 9. Festivaaleilla kohtaavat perinteen mukaan suuret kustantamot ja pienet omakustanteet. V. Mosseiselle on myös myönnetty sarjakuvataiteen valtionpalkinto. 93-vuotias presidentti kuoli Meilahden sairaalassa 12. YDIN 2 / 2017 9 YTIMEKKÄÄT PRESIDENTTI Mauno Koivisto (25. Festivaali koostuu ympäri kaupunkia levittäytyvistä taidenäyttelyistä, sarjakuvapajoista ja paneelikeskusteluista. Koivisto valittiin presidentiksi vuosina 1982 ja 1988. Presidentin siunaustilaisuus pidettiin Helsingin tuomiokirkossa, jossa puhuivat piispa Eero Huovinen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 5. Sarjakuvat matkustavat tangon maailmaan KESÄ päättyy mukavasti sarjakuvien tunnelmiin, kun Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään 2. Vieraina nähdään muun muassa kuubalainen Jose Muñoz, yhdysvaltalainen Gilbert Shelton ja ruotsalainen Charlie Christensen, jonka tunnetuin hahmo on anarkistinen, Suomessakin ilmestynyt Aarne Ankka. Ennen presidenttiyttään Koivisto toimi valtiovarainministerinä ja pääministerinä. J. 1923 – 12. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on julkaissut Missing Migrants -nettisivuston, jonka tarkoituksena on olla luotettava tietopankki medialle ja yksityishenkilöille sekä toimia pakolaisten puolestapuhujana. 5. Jo vuodesta 1979 toimineet festivaalit muuttavat tänä vuonna Helsingin Suvilahteen. Festivaalitaiteilijana toimii tänä vuonna Hanneriina Moisseinen. Festivaalin teema on tänä vuonna Latinalainen Amerikka, jonka tiimoilta tapahtumaan saapuu paljon kunniavieraita. 11
Levikit tosin Pohjoismaissakin ovat lievässä laskussa, koska digitalisaatio jyrää ja asuntokunnat pienenevät. Myös Etelä-Euroopan maaryhmä on aivan viime vuosina päässyt kehitykseen kiinni. Etelän maat kaupungistuivat Pohjolaa VERTAILU EUROOPAN ETELÄN JA POHJOISEN VÄLILLÄ KANSANTULO PER ASUKAS HINTAEROT HUOMIOIDEN JA VERRATTUNA EUROMAIDEN KESKIARVOON (= 100) 77 104 86 97 Etelä-Eurooppa: Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali Pohjola: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska 2007 2016 ETELÄ-EUROOPPA POHJOLA SANOMALEHTIEN LEVIKKI PER ASUKAS 0,44 0,095 2009 aikaisemmin ja lehti ostetaan niissä monesti kioskeista, joten lukemisen ero ei ole niin suuri kuin tilaamisen. Kun asuntokuntakoko on yli kahden, tämä tarkoittaa, että Pohjolassa lehti tuli lähes kaikkiin talouksiin, mutta Etelässä vajaaseen kuudesosaan. Silti esimerkiksi Kreikan ja Portugalin kansantulo/asukas-indeksit olivat vuonna 2016 vain 64 ja 73 NELJÄSSÄ Pohjoismaassa sanomalehtien levikki sitten oli vielä muutama vuosi 0,44 ja neljässä Välimeren maassa 0,095 per asukas. Vaikka meillä Pohjoismaissakin mennyt kausi on ollut heikko, on täällä kuitenkin saatu kiinni ja ohitettukin Euroopan keskitaso. Kansantulokehitys oli kautta linjan huonoa, ja koska Ranskan vienti Etelän maihin oli suurta, sielläkin oltiin keskimäärää vaikeammassa tilanteessa. Lähde: Tilastokeskus ja EU-tilastot Arto Salmela. YDIN 2 / 2017 10 YTIMEKKÄÄT VUODEN 2008 lama ajoi EteläEuroopan neljä maata kriisiin, joka oli koko EU-alueen kannalta suuri ongelma. Saksan levikki oli 0,28 ja Ranskan 0,15 per asukas, siis kahden maaryhmän välimaastossa
Työtä riittää kaikille, eri ikäisille ja eri tavoin tehtynä. Jos tuntuu, että rauhanliikkeen aika meni jo, mahtaisiko kyse olla 80-luvulla euro-ohjusmielenosoitukset kokeneiden ikäkriisistä. Mutta kun tunne pitäisi yhdistää poliittiseen toimintaan ja rakenteellisiin valintoihin sotaa ja varustelua vastaan, tehtävä tuntuu liian vaativalta. YDIN 2 / 2017 11 KOLUMNI K onflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. Toimimme toki yhteistyössä kansainvälisen rauhanliikkeen ja globaalin kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suomi on myös viimeiset kymmenen vuotta tasaisesti lisännyt asevientiään. Asetuotanto on tullut yhä riippuvaisemmaksi siitä, että yritykset saavat hallituksen luvalla viedä aseita niille, jotka aseita haluavat – ja niitä käyttävät. Kuitenkin juuri he ovat tänä päivänä vaikuttajina niin politiikassa, liike-elämässä kuin mediassakin. Rauhanliikkeen pitäisi kiinnostaa. Suomi edistää rauhanvälittämistä yhdessä ”rauhanystävä” Turkin kanssa maailmalla, mutta ei halua ottaa kantaa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta. LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja.. Rauhanliike – ketä kiinnostaa. Voi olla, että vastuu ahdistaa. Tiedoksi vaan, kyllä kiinnostaa ja mukaan saa tulla! . Sen sijaan ne tekevät parhaillaan miljardien lisäinvestointeja ydinaseiden modernisoimiseksi. Laukaisunapin käytöstä päättävät sellaiset maailmanjohtajat kuin Trump ja Putin. Samalla toiset kunnon ihmiset, mukavat poliittiset päätöksentekijämme, saavat rauhassa käyttää verorahojamme militarisointiin. Perhe, kesämökin sisustus ja oma sisäinen kasvu kiinnostavat rauhantyötä enemmän. Vaikutamme Suomessa ja suomalaisiin. Suomalaisen rauhanliikkeen työsarka on pääosin Suomessa. Uutiskuvat Syyrian lapsista tai sariinikaasun uhreista kauhistuttavat ja herättävät empatiaa paatuneimmassakin. R auhanliikkeen työn, tavoitteiden ja sen tekijöiden marginalisointi ja vähättely osuvat samaan aikaan, kun Suomi haluaa tehdä suurimmat aseinvestointinsa vuosikymmeniin. Yk:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan yk:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla. Populistit, perussuomalaiset ja Rajat kiinni -liike antavat kunnon ihmisille sopivan yhteisen päivittelyn aiheen. Ydinasemaat eivät halua neuvotella kiellosta. Me kysymme: rauhanliike ketä kiinnostaa
Vaakakapina purkaa mielen rajoituksia JENNY LEHTINEN Kirjoittaja on suomalainen toimittaja ja Vaakakapinan kapinajohtaja.. Vaihtoehtona on elämänmuutos, joka lähtee oman pään sisältä – itsensä hyväksymisestä, motivaatiosta tehdä hyvää itselleen. Itsekuriin, itseinhoon ja itsensä rääkkäämiseen sekä nopeisiin dieetteihin perustuva laihdutustapa ja -kuvasto eivät tähän mennessä ole parantaneet hyvinvointia ja terveyttä. Täyttämällä sosiaalinen media #lupanäkyäkuvilla isketään epäkohtaan, joka mediassa yleisesti vallitsee: nostamme esiin kunniapaikalle kaiken kokoiset vartalot ilman kauhistelua. Manifestoimalla laihduttamisen lopettamisen puolesta kannustamme etsimään rakkautta ja hyväksyntää omaa kehoa kohtaan, juuri nyt. Vertaiskeskusteluja käydään jo yli 50 000 ihmisen voimin sosiaalisessa mediassa. Vaakakapinan nettisivut Ylellä antavat syömiseen, liikkumiseen ja mielen hyvinvointiin tehtäviä ja kannustusta. Altistamalla itsemme toisenlaiselle ulkonäkökuvastolle kasvaa ymmärrys ulkonäkökeskeisen ajattelun synnyttämistä harhoista. Elämä on oikeasti nyt – ja sinä todellakin riität sellaisena kuin olet! Rohkeudellamme ja esikuvallamme voimme muuttaa maailmaa. T oukokuussa 2017 ensimmäistä kertaa vietetyllä Lupa näkyä -päivällä kampanja haluaa osoittaa, kuinka voimme yhdessä kapinoida kaikenlaista syrjimistä ja kiusaamista vastaan, johtuipa se sitten painosta tai jostain muusta kehon muodosta. Syksyllä 2017 Vaakakapina puolestaan keskittyy ylipainoon liittyviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja teemoihin, kuten terveydenhuollon lihavuuteen liittyvän puhetavan ja suhtautumisen muuttamiseen. Kampanja puhuu armollisen, hitaan ja pysyvän elämänmuutoksen puolesta, sillä asiantuntijatiedon mukaan laihdutuskuureista 80 – 90 prosenttia epäonnistuu, ja paino tulee takaisin jopa korkojen kera. Vaakakapina kannustaa jokaista löytämään itselleen sopivan tavan huolehtia hyvinvoinnistaan: kenenkään ei pitäisi odottaa laihtumista, jotta voi olla oma itsensä ja nauttia elämästä! Kampanjassa on mukana kolme asiantuntijaa, joilla on pitkä kokemus ylipainoisten ihmisten auttamisessa. YDIN 2 / 2017 12 KOLUMNI V aakakapinassa tehdään vuoden 2017 ajan Suomen suurinta painonhallinnan ja kehopositiivisuuden vallankumousta
14 ARJA ALHO Propagandan lumo / 20 JUHO KAJAVA Brexit ja kissavideot / 24 ESKO SUORANTA Lasten puolesta / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. / 34 OLLI SAARINEN Välttämätön kivi kengässä / 39 KAISA LEINO Ilmastonmuutoksen arktinen ulottuvuus / 42 KAISA LEINO Historian varjot näkyviin / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Muoviroska on viheliäs ympäristöongelma
Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. YDIN 2 / 2017 14 YDINHETKI Propagandan LUMO Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat. Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa
YDIN 2 / 2017 15 YDINHETKI YDIN 2 / 2017 15 YDINHETKI
Informaatiovaikuttaminen kuulostaa paljon hienostuneemmalta kuin propaganda. Propagandassa voidaan ottaa demokraattinen ilmiasu: mennään vapauttamaan, aikaansaadaan parempi yhteiskunta, viedään sananvapautta. Siinä hyödynnettiin markkinaja mediaosaamista. Miten määrittelet propagandan. Periaate on kuitenkin sama, vaikka informaatiolla onkin ollut suurempi merkitys erityisesti 2000-luvulla. Se naamioitiin myös hyvin demokraattiseksi. He oppivat edeltäjiltään, vievät tekniikoita pitkälle ja hyödyntävät myös uusia välineitä kuten sosiaalista mediaa. Ne esitettiin sellaisessa valossa, joka ei voinut pitää paikkaansa. Nähdään, että tarkoitus pyhittää keinot. Kuinka on mahdollista, että juuri siellä onnistuttiin viemään sotapropaganda läpi. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Sama tapahtui 2014 Krimin miehityksen aikana, jolloin ensisijaisena koderyhmänä oli venäläinen yleisö ja toissijaisena koko maailma. A rjA : Kun mielessäsi yhdistit nämä kaksi samankaltaista tapahtumasarjaa, mikä herätti epäluulosi. Propagandan keinoissa nimittäin hyödynnytetään historiaa: jokainen propagandisti seisoo menneisyyden jättiläisten harteilla. Demokratiaa kuitenkin viedään voimakeinoin. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Pelkkä propaganda ei Hitlerille riittänyt, vaan tarvittiin myös vahvaa väkivaltakoneistoa. j oonAs : Seuraan sellaista ajattelua, joka on jo 1900-luvulta peräisin. j oonAs : Kyllä. Halusin kuitenkin tuoda esille suomalaiselle yleisölle sen, että kun yleensä on seurattu propagandistista tulkintaa tapahtumista – tiedustelupalvelu teki virheitä ja harhautti – kyse tosiasioiden ja tutkimusten perusteella oli poliittisen päättäjän määrätietoisesta ja tarkoitushakuisesta halusta hyökätä Irakiin. Propagandassa on kyse vapaan keskustelun rajoittamisesta, se on demokratian vastaista ja siinä suljetaan ulos keskustelusta näkökulmia ja ryhmiä. j oonAs : Molemmissa tapahtumasarjoissa tuntui, että asiat ovat hullusti. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. j oonAs : Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. A rjA : Propagandasta tulee ensimmäiseksi mieleen Hitler ja hänen karjuntansa kansanjoukoille. A rjA : Päätettiin siis ensin hyökätä Irakiin ja sitten sille piti löytää perustelut. Se alkaa jo lähentyä markkinointia. Tämän ympärille rakennettiin kampanja. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys. Ennen Irakin sotaa vuosina 2002 – 2003 informaatiovaikuttaminen meni läpi amerikkalaiselle ja brittiläiselle yleisölle ja osin globaalisti. Samankaltaista oli tapahtunut myös 1900-luvulla. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkistoja uutisfilmejä. Sodan puolesta käydyssä propagandakampanjassa käytettiin taitavasti hyväksi joitaPROPAGANDISTIT OPPIVAT EDELTÄJILTÄÄN, VIEVÄT TEKNIIKOITA PITKÄLLE JA HYÖDYNTÄVÄT MYÖS UUSIA VÄLINEITÄ KUTEN SOSIAALISTA MEDIAA.. YDIN 2 / 2017 16 YDINHETKI A rjA : Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. A rjA : Yhdysvaltoja pidetään vapauden ja myös sananvapauden kannalta ihanteellisena. Demokraattisissa tai niitä imitoivissa yhteiskunnissa, kuten Venäjällä, voimakeinoja käytetään vähemmän kuin totalitaarisissa yhteiskunnissa. j oonAs : Se onkin kaikkein ällistyttävintä ja hurjinta kirjani aineistossa! Irakin sodasta on kirjoitettu todella paljon. Vaikuttamisella onnistuttiin hämärtämään tosiasioita niin, että saatiin ihmisiä mukaan. Tosiasiat piiloutuivat ja hämärtyivät
Toki propagandaa käytetään muissakin yhteyksissä, esimerkiksi politiikan välineenä. Valikoiduille toimittajille syötettiin irakilaisten loikkareiden avulla skuuppeja, joitten ansoihin kunnianhimoisten toimittajien oli helppo langeta. YDIN 2 / 2017 17 YDINHETKI kin toimittajia kuten New York Timesin Judith Milleriä, joka teki isoja juttuja aiheesta. A rjA : Kirjoitat myös, kuinka Vladimir Putin puolusteli Krimin liittämistä Venäjään Yhdysvaltojen rikkomilla kansainvälisen oikeuden säännöillä. j oonAs : Sodissa propaganda tulee hyvin äkkiä kuvaan, myös Suomessa sotien aikaan. Kuitenkin 2000-luvun esimerkit ovat selvästi sotatoimia ja niiden propagoimista. Propagandalla onnistuttiin hämärtämään, että Afganistan ja Irak olivat toisistaan aivan erillisiä kokonaisuuksia. Sodan oikeutus kytkettiin New Yorkissa ja Pentagonissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin. Taustalla oli myös Afganistanin operaatio, joka koettiin laajasti oikeutetuksi. Sitä paitsi Irakin sota esitettiin puolustussotana hyökkäyssodan sijaan. Jos vaikka ajatellaan eliittejä, jotka haluavat ylläpitää hyvin eriarvoisia talouden rakenteita ja esit. Propaganda tuotti lisää propagandaa. Sota ja propaganda näyttävät esimerkkiesi pohjalta liittyvän aina yhteen. A rjA : Yk:ssa kuitenkin päätettiin aikanaan toisesta maailmansodasta viisastuneena, että sodan propagoimisen tulee olla lainvastaista. Onko propagandaa oikeastaan ilman yhteyttä väkivaltaisiin interventioihin. Mitä kokonaisvaltaisemmin yhteiskuntaa on mobilisoitava, sitä enemmän tarvitaan propagandaa. Mutta propagandan kiellosta sinänsä ei tuolloin löytynyt täyttä yksimielisyyttä. j oonAs : Sodan propagoiminen tosiaan kiellettiin
Siksi on tärkeätä, että annetaan monipuolinen ja rikas kuva maailmastamme. Tuntuu, että samaa on nyt menossa muslimivastaisuutena. Itse uskon kuitenkin, että jotkut tarinat ovat todempia kuin toiset. Demokraattisissa yhteiskunnissa pitää olla huolissaan informaatiovaikuttamisen yrityksistä, kuten nyt Venäjän osalta, mutta samalla on kiinnitettävä huomiota myös siihen, millaista vaikuttamista omissa yhteiskunnissamme on. Epävarmuus ja jännitteet ovat aika otollista maaperää ei vain konflikteille vaan myös propagandalle. j oonAs : Propaganda on hankala siksi, että se muuttaa ilmiasuaan ja rajanveto on vaikeaa. Minusta ne enemmän hämärtävät kuin valaisevat. j oonAs : Eurooppalaisuutta tosiaan rakennetaan monissa piireissä selvästi muslimivastaisuudelle. Tämänhetkinen muotikäsite on populismi. Professori Heikki Luostarinen Tampereen yliopistosta on kirjoittanut asiasta kiinnostavasti. Silloin ollaan lähempänä totuutta. Propaganda on ensisijaisesti vapaan keskustelun rajoittamista ja totuuden hämärtämistä mutta ei välttämättä valhetta. Onko sinulla käsitystä miksi propagandan tutkimus on kuitenkin menettänyt kiinnostavuutensa. Siksi halusin kirjassani ihan tietoisesti palauttaa vanhoja käsitteitä käyttöön, jotta ilmiöt voidaan nähdä pitkässä kontekstissaan. Meillä tehdään strategista viestintää. 1900-luvulla tehtiin valtavasti propagandatutkimusta, jota pitäisi nyt hyödyntää. Kerrot kirjassasi esimerkiksi, että juutalaisuusvastaisuuden pitkän historian vuoksi natsit kykenivät syyllistämään heidät Saksan ongelmista. YDIN 2 / 2017 18 YDINHETKI tää ne demokratiaan kuuluvina, tähän tarvitaan propagandistista leimaamista ja esimerkiksi kielen tasolla kielteisten assosiaatioiden luomista. Sitä käytetään yleiskäsitteenä kaikelle sille, mistä ei pidetä. Kapea, yksinkertainen ja mustavalkoinen vetoaa valitettavasti ihmisiin helpommin. Kun on laajaa taloudellista epävarmuutta ja Euroopan suhteellisen aseman pelätään heikkenevän globaalisti, haetaan vihollista, jotta voitaisiin tuntea olo vahvemmaksi. Arja: Ongelma uusien käsitteiden luomisessa näyttää olevan, että vanhoista inhottavuuksista tehdään sisäsiistejä. Mutta hyvässä agitaatiossa on kyse samasta samoin kuin muutokseen motivoivassa poliittisessa puheessa. Politiikan tehtävänä on kuitenkin vedota myös kansaan Jos erkaannutaan liiaksi, ei enää ajeta niitä asioita, joita pitäisi. j oonAs : Propagandasta puhutaan ehkä Pohjois-Korean tai korkeintaan Putinin Venäjän mutta ei koskaan länsimaitten yhteydessä. A rjA : Propaganda on siis läsnä koko ajan meillä eikä vain jossain muualla. Mutta myös mistä niitä ammennetaan ja miten niitä voidaan ymmärtää ja verrata. A rjA : Hitler määritteli propagandan taidon suurten massojen emotionaalisen virityksen ymmärtämiseksi. Tietyssä mielessä kaikki kertomukset ovat rakennettuja. Toki nyt tutkitaan informaatiovaikuttamista, psykologisia operaatioita tai puhutaan hybridiuhkista – koko ajan keksitään uusia käsitteitä. Propagandan ideassa ei niinkään ole kyse faktoista, vaan siitä kuka kykenee tarjoamaan vaikuttavimman kertomuksen. Missä määrin erot propagandaan tulevat totuudesta tai sen etsinnästä. Mietitään vaikkapa Donald Trumpin puheita meksikolaisista, jotka tulevat, ryöstävät ja raiskaavat. Propagandaan sanana liittyi paljon rasitteita ja siksi haluttiin luoda tilalle uusia käsitteitä. Koko ajan kilpaillaan tarinoista ja ihmisiin vetoavista maailmankuvista ja selityksistä. Mutta samalla yhteys vanhaan propagandatutkimukseen katkesi. Propaganda hyödyntää sellaisia asioita, joita ei ole kyetty syystä tai toisesta käsittelemään avoimesti. A rjA : Esiintyyhän meilläkin samankaltaista puhetta! Ranskalainen yhteiskuntafilosofi René Girard puhuu Väkivalta ja pyhä -kirjassaan yhteisön tavasta tiivistyä nimeämällä ulkopuolisia vihollisia. Se olisi. A rjA : Tarkkaan ottaen kaikkien poliitikkojen pitäisi olla lähtökohtaisesti populisteja. Joonas: Näyttäisi siltä, että se on osittain aika tietoista
Itse tuote on väärä. Nyt pitää demokratiassa tehdä päätöksiä, että kaikki ovat mukana. Se on nyky-yhteiskunnan ominaispiirre, johon on helppo iskeä tarinankerronnalla. On aika hurjaa, että meillä on muutamia kymmeniä lukioita, joissa ei opiskella historiaa. Mutta vaikuttavissa tarinoissa on usein kyse hyvän ja pahan taistelusta. Varallisuuden ja tuloerojen huikean kasvun ohella myös valta on keskittynyttä. Koulutus nähdään huolestuttavasti nykyisin talouden ehdoilla. Samoin kuinka tarinoita halutaan kuulla myyttien kielellä. Yksien ja harvojen menestys ei ole valunut kaikille muille. Millaisessa maailmassa elämme. On vahvan johtajan kaipuuta. Sen lähtöajatus oli, että opiskellaan omaa elämänhistoriaa. Yhdysvalloissa tuotettiin 1930-luvun lopussa kouluille aineistoa, joka oli tarkoitettu lisäämään propagandan tunnistamisen valmiuksia. Ahtaalla kuitenkin ollaan tarinoiden ja tiedon tulvassa. Olemme etääntyneet liian kauas alkuperäisistä ihanteista. Millainen suhteeton raivo muutamasta kappaleesta syntyi! Niin, olenko propagandan lumon suhteen pessimisti vai optimisti. Tuntuu, että se yritetään väkisin tuoda aivan kaikkeen. A rjA : Kirjoitit myös, että yksi keino propagandaa vastaan demokratioissa on parodia. Myös äärioikeistolaisen liikehdinnän pitäisi panna herätyskellot soimaan. Kun demokratiassa kaikki ovat toimijoita, meillä pitää olla valmiuksia tunnistaa propagandaa ja turvata avoin keskustelu, jossa ketään ei suljeta ulos. Demokratian pitää rakentua uudestaan, jos ja kun se ei enää vetoa ihmisiin. Demokratia ei ole enemmistön tyranniaa. Minun ankkurini on tarkastella asioita demokratian vinkkelistä: kaikki jäsenet tulevat edustetuksi ja kuulluiksi, myös huonompiosaiset. Uutisointi tuntuu painottuvan konflikteihin ja on omiaan luomaan kaoottisuuden, epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta. Kun osaamme tutkia myös itseämme kriittisin silmin, onko joku käsityksemme koeteltu, testattu vai onko sittenkin uskomusta, emme altistu niin helposti propagandalle. j oonAs : Parodiasta hyvä esimerkki on venäläinen Pussy Riot -ryhmä. Sitä ei voi rakentaa uudelleen strategisella viestinnällä tai kertomalla hyvä tarina. A rjA : Demokratiassa on liikaa harvainvallan piirteitä. j oonAs : Varallisuusja tuloerojen osalta uusliberaalikertomus ei ole ollut totta. Falskiutta ei saa olla. Paras vastalääke propagandalle henkilökohtaisella tasolla on, että tunnemme itsemme mahdollisimman hyvin. j oonAs : Vahvasti tarinankerronnan maailmassa. YDIN 2 / 2017 19 YDINHETKI demokratian idean mukaista. Taidan liikkua välitilassa. Olemme eläneet demokratian kannalta viimeiset kymmenen vuotta huonompaa aikaa verrattuna aiempaan. Jaques Ellul viittaa tunteisiin ja ihmisten tarpeeseen olla osa suurta ja voimakasta kollektiivia. Uusliberalismin liittyy uskonkappaleita sellaisesta markkinoiden toiminnasta, joka vastaa mustavalkoista kertomusta. Demokraattisen yhteiskunnan edellytys on, että se tuntee historiansa. A rjA : Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ei siis olekaan mennyttä aikaa. A rjA : Demokratiassa tosiaan enemmistö turvaa vähemmistön oikeudet. DEMOKRATIA EI OLE ENÄÄ TARPEEKSI DEMOKRAATTINEN.. Mitä luulet, onko propagandan lumo silti voimissaan. Ongelma ei vain ole, että demokratiasta on kerrottu väärin. Historia on aaltoliikettä. Se on myös tärkeä koulutuksen elementti. Oma yhteisö on hyvä, vihollinen paha. Tutustutaan omiin ennakkoluuluihin ja stereotypioihin ja mistä ne ovat tulleet. Demokratia ei ole enää tarpeeksi demokraattinen. j oonAs : Hyvän ja pahan taistelu on vahva ja ikivanha myytti. Ollaan vedenjakajalla. Demokratiassa voi suojautua propagandalta faktantarkistuksella, mutta ennen muuta turvaamalla monipuolisen median ja kriittisen journalismin
ja kissavideot Kirjoittaja Juho Kajava Brexit. YDIN 2 / 2017 20 YDINHETKI Iso-Britannian ero EU:sta tapahtui sosiaalisen median vaalikentillä
YDIN 2 / 2017 21 YDINHETKI S uomen savossa kesäkuun 24. 2017 pitkän hallinnollisen ja poliittisen peitsen taittamisen jälkeen ja Ison-Britannian on määrä erota unionista huhtikuuhun 2019 mennessä. Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron ilmoitti eroavansa pääministerin virasta vuoden 2016 lokakuun loppuun mennessä. Tuo internetin ja nykyään erityisesti sosiaalisen median kyky saada ihmiset marssimaan yhdessä heille tärkeiden asioiden puolesta kääntyi lopulta häntä itseään vastaan. Tammikuussa 2013 hän ilmoitti, että mikäli Konservatiivipuolue valitaan vuoden 2015 vaaleissa valtaan, niin kansanäänestys tullaan pitämään ennen vuoden 2017 loppua. Eu:sta lähtemisen puolesta lobanneet Vote Leavesekä Leave. Britannian entinen pääministeri David Cameron ei vielä vuonna 2012 suostunut kansanäänestykseen, mutta ei pitänyt sitä mahdottomana tulevaisuudessa. Hänen seuraajakseen valittiin puheenjohtajakilvan jälkeen Theresa May. Hänen hallituksensa käynnisti Britannian eroprosessin 29. Tähän päätökseen Cameronia olivat taivuttaneet niin monet hänen oman puolueensa parlamenttiedustajat kuin myös Yhdistyneen kansakunnan itsenäisyyspuolueen (ukip) nousu vahvemmaksi pelaajaksi Britannian poliittisella kentällä. Internetissä oli kuhissut vaalien alla, mutta mielipidemittaukset näyttivät suotuisilta unioniin jäämistä toivoville. Se muuttaa yksinäiset kamppailut suuriksi kampanjoiksi; muuntaa huudot liikkeiksi; kykenee haalimaan satojen, tuhansien, miljoonien ihmisten huomion ja saattamaan heidät toimimaan. Etenkin euroalueeseen kuulumattomien maiden Euroopan vapaakauppa-alueeseen kuulumisen turvaaminen, byrokratian vähentäminen, Britannian oikeus pysyä ulkona yhä enemmän tiivistyvästä Euroopan integraatiosta sekä unionin sisällä tapahtuvan maahanmuuton ehtojen kiristäminen olivat Cameronin tarkastuslistalla. Eroa koskevat neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Cameron sanoi Imperial College Londonissa vuonna 2009 tietoa ja tiedonvälitystä käsitelleessä puheessaan: – Internet on huikea pölyttäjä, joka kykenee levittämään ideoita ja informaatiota maailman joka kolkkaan minuuteissa. 4. Edellisen päivän kansanäänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyydestä enemmistö äänistä oli mennyt unionista eroamista kannattavalle kannalle. Miten niin oli voinut käydä. Britanniassa kuitenkin herättiin uskomattomaan aamuun. päivä vuonna 2016 valkeni normaalina ja kauniina kesäpäivänä juhannuksen alla. S osiaalinen media näytteli suurta roolia vuoden 2016 kansanäänestyksessä. eu -kampanjat käyttivät sosiaalista mediaa huomattavasti tehokkaammin kuin unioniin jäämisen puolesta kampanjoinut Britain Stronger in. Cameron itse kannatti unionissa pysymistä, mutta jäsenyyden ehtojen tarkistamista. Konservatiivipuolue voittikin yllättäen vuoden 2015 vaalit ja myöhemmin samana vuonna European Union Referendum Act 2015 tuli voimaan
YDIN 2 / 2017 22 YDINHETKI Europe tai epäviralliselta nimeltään Remain. Kohdennettu mainonta näytteli myös merkittävää roolia kampanjoinnissa. Polonski sanoo, että pieni toivon pilkahdus nähtiin, kun aihetunniste #CatsAgainstBrexit nousi Twitterin näkyvimpien aihetunnisteiden joukkoon. 2017. S euraava osa Britannian irtautumista Euroopan unionista käsittelevässä tarinassa nähtiin 19. Vyacheslav Polonski on verkostotutkija Oxfordin yliopistossa. Käytetyimmät aihetunnisteet olivat #Brexit, #Beleave and #VoteLeave. Polonski kirjoittaa, että heidän keräämässään datassa kaikki aktiivisimmat sosiaalisessa mediassa kampanjoivat olivat unionista lähtemisen kannalla. Muutenkin hyvin sosiaaliseen mediaan sovitettua viestiä saatiin näin vietyä tehokkaasti eteenpäin. Kohdennettu markkinointi mahdollisti juuri halutun viestin saamisen perille juuri halutulle kohderyhmälle. Muille se ei näkynyt käytännössä lainkaan. Vote Leave -liikkeen kampanjapäällikkö Dominic Cummings kertoi The Spectatoriin kirjoittamassaan artikkelissa, että kampanja käytti noin 6,8 miljoonan punnan budjetistaan 98 prosenttia digitaaliseen markkinointiin. Polonski jatkaa sanomalla, että aktiivinen kampanjointi sosiaalisessa mediassa sai aikaan mielikuvan laajalti hyväksytystä ja yleisenä pidetystä ajatuksesta, joka toimi itseään täyttävänä ennustuksena. Pääministeri Theresa May sai silloin parlamentin alahuoneelta hyväksynnän järjestää parlamenttivaalit ennenaikaisesti ja Britannian neuvottelut Euroopan unionin kanssa ovat näkyvästi SUURIN VIRHE OLI OLETTAA, ETTÄ INTERNETISSÄ TAPAHTUVILLA ASIOILLA EI OLISI VAIKUTUSTA ”OIKEAAN” MAAILMAAN.. Noin miljardi kohdennettua mainosta näkyi kampanjan aikana lähinnä Facebookin kautta mahdollisille äänestäjille. 4. Heidän kuvansa saivat viidesosan enemmän tykkäyksiä ja neljäsosan enemmän kommentteja kuin jäämisen puolesta kampanjoineiden. Hän kirjoittaa sivulla referendumanalysis.eu, että eu:sta lähtemisen puolesta kampanjoineita oli Instagramissa puolet enemmän kuin unioniin jäämisen puolesta kampanjoineita. Lähtemisen puolesta käytetyt argumentit olivat myös huomattavasti tunteikkaampia, yksinkertaisempia ja sosiaalisessa mediassa näin ollen herkemmin leviäviä. Lähtemisen puolesta kampanjoineilla oli myös jäämisen puolesta kampanjoineita vahvempi yhteishenki. Hänen mukaansa suurin virhe oli kuitenkin olettaa, että internetissä tapahtuvilla asioilla ei olisi vaikutusta ”oikeaan” maailmaan. Polonskin mukaan jäämisen puolesta kampanjoineet eivät ymmärtäneet luopua loputtomasta talousennusteiden tulvasta ja kuivista asia-argumenteista. Samanlainen kaava oli löydettävissä myös Twitteristä, jossa lähtemisen puolesta kampanjoineita oli seitsemän jokaista jäämisen puolesta kampanjoinutta kohti. Lähtemisen puolesta kampanjoineet olivat myös noin viisi kertaa jäämisen puolesta kampanjoineita aktiivisempia
Mahdollisesti kiistanalaista mainosta voi testata käytössä ja poistaa heti, mikäli siihen reagoidaan huonosti. On ollut hyvin mielenkiintoista seurata voimakkaasti ihmisiä jakanutta asiaa käsivarren mitan päästä ja miettiä, voisiko samaa soveltaa myös lähempänä itseä tapahtuviin asioihin. Saimaan vesi oli tyyntä kun maailmalla alkoi myrskytä.. haasteensa vaalikampanjoinnin tarkkailijoille. Sosiaaliseen mediaan käytetystä rahasta on haastavaa sanoa, kuka on maksanut mainoksen, missä raha lopulta käytetään ja mitä rahalla on maksettu, kirjoitetaan London School of Economics and Political Sciencen raportissa The new political campaigning. May on sanonut, että hän halusi ennenaikaiset vaalit ja niiden seurauksena vahvan hallituksen neuvottelurauhan turvaamiseksi eu-neuvotteluissa. Sikäläinen jakolinja erottuu selkeästi ja riippuen siitä, mitä lehtiä lukee, piirtyy tilanteesta varsin erilainen kuva. Etenkin tulevien vaalien lähestyessä lehtien puoluepoliittiset taipumukset ovat alkaneet tulla voimakkaammin esille. Vain tarkasti tietylle osalle väestöä suunniteltujen ja näytettävien mainosten totuudenmukaisuutta on huomattavasti hankalampi valvoa kuin perinteisempien mainosten. Sinällään kaikki tuntui normaalilta vaikka tiesikin, että meren ja kanaalin toisella puolella tunnelma olikin varmasti hyvin erilainen. Suomen Savossa päivä kääntyi iltaan juhannusaattona perinteisin menoin juhannuskokon ja valoisan kesäyön merkeissä. Raportissa myös huolehditaan uuden, digitaalisen kampanjoinnin mahdollistamasta entistä tarkemmasta viestin kohdistamisesta tietylle äänestäjälle ja sen vaikutuksista yksityisyyden suojaan, läpinäkyvyyteen sekä tiedon tasavertaiseen saatavuuteen kaikille. Erityisesti juuri kohdennettu mainonta ja ”pimeät mainokset” ovat puhututtaneet vaalien alla. Vanhojen median portinvartijoiden kuten journalistien aiemmin hallitsemille paikoille on tullut uusia tiedonvälittäjiä ja sosiaalisen median alustoja, mutta nämä eivät ole omaksuneet samoja eettisiä normeja kuin journalistit tai mediatalot ja kustantajat. Sosiaalinen media tulee näyttelemään suurta osaa myös tulevissa vaaleissa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia vaikuttaa vaaleihin niiden ulkopuolelta, mahdollisesti aina ulkomaita myöten. YDIN 2 / 2017 23 YDINHETKI mukana kampanja-aiheena normaalien talous-, koulutusja sosiaalipoliittisten aiheiden rinnalla. Suurempi ongelma on kuitenkin raha. B ritannian kansanäänestyksestä lähtenyt poliittinen hullunmylly on ollut jännittävää seurattavaa kanaalin tältä puolelta. Raportin mukaan myös sosiaalisen median myötä tasoittunut mediakenttä aiheuttaa omat SOSIAALISEEN MEDIAAN KÄYTETYSTÄ RAHASTA ON HAASTAVAA SANOA, KUKA ON MAKSANUT MAINOKSEN, MISSÄ RAHA LOPULTA KÄYTETÄÄN JA MITÄ RAHALLA ON MAKSETTU
JÄRJESTÖ YRITTÄÄ PELASTAA KADOTETUN SUKUPOLVEN SODAN KAUHUILTA JA HUOLEHTIA SOTAA PAENNEISTA MYÖS EUROOPASSA. YDIN 2 / 2017 24 YDINHETKI puolella LASTEN YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN LASTENRAHASTO UNICEF TYÖSKENTELEE SYYRIASSA KELLON YMPÄRI. Kirjoittaja Esko Suoranta
YDIN 2 / 2017 25 YDINHETKI PU BL IC D O M AIN. YDIN 2 / 2017 25 YDINHETKI Zaatarin pakolaisleirillä Jordaniassa asuu noin 80 000 Syyriasta paennutta
Syyrian naapurissa, kuuden miljoonan asukkaan Libanonissa joka neljäs ihminen on pakolainen. Tuolloin perustetun unicefin tehtäviin kuuluu edelleen lasten auttaminen siellä missä tarve on suurin. Oman haasteensa Syyrian tilanteeseen tuo Euroopan tiukentunut suhtautuminen konfliktia pakeneviin ihmisiin. Paluu Eurooppaan 2010-luvulla on pettymys järjestön ihanteelle tehdä omasta toiminnastaan tarpeetonta. Syyriassa jopa kaksi miljoonaa lasta elää saarretuilla tai vaikeapääsyisillä alueilla, joilla humanitaarisia interventioita on vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa. Kukaan alle seitsemänvuotias syyrialainen ei ole nähnyt maataan rauhan aikana. unicef pyrkii myös takaamaan lapsille mahdollisimman normaalit olosuhteet kasvamiselle, esimerkiksi järjestämällä sota-alueillakin lapsille mahdollisuuden käydä koulua ja leikkiä. Lapset kuolevat pommien ja luotien lisäksi helposti ehkäistävissä oleviin sairauksiin, unicefin aluejohtaja Geert Cappelaere on todennut. Järjestö on vedonnut toistuvasti Syyrian sodan osapuoliin, jotta se pääsisi kaikkien apua tarvitsevien luo ja jotta hyökkäykset sairaaloita ja kouluja vastaan lopetettaisiin. Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto unicef on työskennellyt Syyriassa ja sen lähialueilla kriisin alusta alkaen. Syyriassa käytäviä taisteluja hallituksen joukkojen, islamistiseparatistien ja lukuisten muiden kapinallisjoukkojen välillä on leimannut poikkeuksellinen julmuus. Järjestö pyrkii hyödyntämään osaamistaan ja vaikutusvaltaansa niin, ettei yksikään lapsi menehtyisi äärimmäisen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Syyrian kohdalla voidaan puhua jo kadotetusta sukupolvesta, sillä lapsista 1,7 miljoonaa ei käy koulua ja elää jatkuvan väkivallan uhan alaisuudessa. Lisäksi sairaalat joutuvat toistuvien iskujen kohteiksi ja pula henkilökunnasta on kova. U nicefin ja sen kumppaneiden perustyötä kriiseissä on taata puhtaan veden, lääkkeiden ja ravinnon saatavuus konfliktialueilla. Vuonna 1946 se saattoi tarkoittaa maitojauheen ja talvikenkien toimittamista syrjäiseen, sodasta toipuvaan Suomeen, jotta paikalliset lapset pysyivät ravittuina ja saattoivat käydä koulua. Harvoista perille päässeistä saattueista varastetaan esimerkiksi leikkauksiin vaadittavia tarvikkeita sotajoukkojen käyttöön. YDIN 2 / 2017 26 YDINHETKI S yyrian sisällissota on jatkunut yli kuusi vuotta. Unicef arvioi vuoden 2017 toukokuussa 24 miljoonaa lapsen olevan hengenvaarassa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös kansainvälinen yhteisö on unicefin vetoomusten kohteena: Syyrian toimintaan tarvittavasta rahoituksesta vain kolmannes on kasassa. Suomeen saapuneiden ihmisten määrä on kuitenkin globaalissa mittakaavassa mitätön. Taistelukaasu sariinin käyttö siviilejä vastaan, hyökkäykset kouluihin ja avustustyöntekijöiden kohtaamat iskut ovat olleet enenevissä määrin osa maan konfliktia. Lisäksi unicef huolehtii tarvittavasta psykososiaalisesta tuesta, jotta sodan traumojen vaikutus saataisiin minimoitua. Unicefilla on kansainvälisistä järjestöistä KUKAAN ALLE SEITSEMÄNVUOTIAS SYYRIALAINEN EI OLE NÄHNYT MAATAAN RAUHAN AIKANA.. Yk:n arvioiden mukaan maailmassa onkin tällä hetkellä liikkeellä suurempi joukko pakenevia ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomalaisessa keskustelussa Syyrian kriisi näkyy eritoten pakolaisista puhuttaessa
Ihmiset eivät ole lopettaneet sotatoimialueilta pakenemista, vaikka rajanylityksiä on vaikeutettu. Sen sijaan pakolaiset ovat ottaneet asiat omiin käsiinsä ja käyttävät nyt entistä vaarallisempia reittejä. Nähtäväksi jää, mitä yk:n lapsen oikeuksien komitea toteaa Euroopan maiden tavasta kohdella tänne saapuvia lapsia ja heidän perheitään. Monet eu-maat perustelevat toimiaan paikallisten lakien tai käytäntöjen noudattamisella, vaikka ne olisivat ristiriidassa lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Vuotta myöhemmin uhkakuvat ovat käyneet toteen. Samaan aikaan unicefin ja muiden järjestöjen työ konfliktien keskellä jatkuu, jotta kriiseihin syyttömät lapset saisivat mahdollisuuden elää. MITÄ ARVOA ON IHMISOIKEUKSILLA JA RAUHALLA, JOS NE KOSKEVAT VAIN TIETTYJÄ KANSALLISUUKSIA JA JOUTUVAT JOUSTAMAAN KUN NIIDEN SUOJELEMINEN VAATII PONNISTELUJA?. Esimerkiksi Euroopassa yksin matkustavien, paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten suojelu on äärimmäisen haastavaa. Vahva mandaatti, laajaalainen kokemus ja uskonnollinen sekä puoluepoliittinen sitoutumattomuus tekevät siitä vaikutusvaltaisen toimijan, joka pystyy vaikuttamaan sekä erilaisiin hallituksiin että paikallisyhteisöihin. Lisäksi kannanotto kyseenalaistaa Turkin aseman turvallisena turvapaikkamaana, sillä se rajasi pitkäaikaisen suojelun koskemaan vain eurooppalaistaustaisia pakolaisia. Unicef kampanjoi humanitaaristen viisumien, turvallisten reittien ja suurempien pakolaiskiintiöiden puolesta muistuttaen lisäksi, että pakolaiskriisi on kriisi pakeneville ihmisille, ei suinkaan heitä vastaanottaville länsimaille. Unicef joutuu kohdistamaan painetta myös tärkeimpien rahoittajiensa suuntaan, jotta nämä ottaisivat pakenevien lasten oikeudet vakavasti. YDIN 2 / 2017 27 YDINHETKI erityisasema yk:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanijana. Suomen unicefin kannanotossa todetaan muun muassa, että laillisten maahantuloreittien sulkeminen lisää lapsikauppaa ja että Turkilla oli jo tuolloin ongelmia esimerkiksi syyrialaislasten koulunkäynnin turvaamisessa. Lukemattomat asiat voivat mennä pieleen matkalla Syyriasta Eurooppaan. Mitä arvoa on ihmisoikeuksilla ja rauhalla, jos ne koskevat vain tiettyjä kansallisuuksia ja joutuvat joustamaan kun niiden suojeleminen vaatii ponnisteluja. Lupauksen pitäminen ei ole helppoa. He kohtaavat matkallaan uusia uhkia salakuljettajien asiakkaina ja hyväksikäytön kohteina, vaikka pommien runtelemat kotikaupungit ovat jääneet taakse. Kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien puolustaminen 190 maassa on lupaus, jota järjestö toteuttaa niin hauraissa kuin kehittyneissäkin valtioissa, kriisien keskellä ja niiden ulkopuolella. Samalla Euroopan sulkeutuminen ja yhteisen, lapsen oikeuksista kumpuavan pakolaispolitiikan puuttuminen kertovat eurooppalaisen rauhanprojektin keskeneräisyydestä. E uroopan unionin ja Turkin välinen pakolaissopimus solmittiin keväällä 2016 ja Turkista tuli kertaheitolla eu:n rahoittama pakolaisleiri. Unicef varoitti sopimuksen seurauksista etukäteen. Vuonna 2016 yli 5 000 ihmistä menehtyi ylittäessään Välimerta, heistä 860 oli lapsia
TAITAA TULLA KESÄ! AIKA TILATA LUKEMISTA LOMILLE! KEVÄÄN KUUMIMMAT KIRJAT OSOITTEESTA WWW.INTOKUSTANNUS.FI Syksy Räsänen ISRAELIN APARTHEID 21,90 € Slavoj Žižek UUSI LUOKKATAISTELU 19,90 € Olli Tammilehto TUHOKEHITYS POIKKI 19,90 € Vappu Taipale ISOÄITIKIRJA 24,90 € Seppo Konttinen KALLIS RUOKAKASSI 23,90 € Obermayer & Obermaier PANAMAN PAPERIT 21,90 € Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA 19,90 € Ervo Vesterinen NAISEN RUUMIIN HISTORIA 24,90 € UUNITUORE UUTUUS! BESTSELLER! PULITZERVOITTAJA! 5 € ALENNUKSEN! LIITY INTOILIJAKSI, SAAT ENSIOSTOKSESTASI
7. Tappajarobotit tulevat Sadankomitea järjestää kesällä Helsingissä kaikille kiinnostuneille avoimia keskustelupiknikkejä, tervetuloa mukaan! PIKNIKIT PIDETÄÄN klo 17 Arndt Pekurisen puistossa Itä-Pasilassa, Helsingissä. Tule mukaan viettämään rauhankesää kanssamme! Lisätietoa: sadankomitea.fi/tapahtumat. For a Climate of Peace (in English) KESKIVIIKKONA 2. 8. 6. Jäähyväiset ydinaseille MONDAY 3. Sadankomitea tarjoaa pieniä piknik-eväitä ja istuskelu-alustat. TILAA RAUHANLIITON KUUKAUSITTAINEN UUTISKIRJE rauhanliitto.fi TUOREITA KUULUMISIA rauhasta SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI! PAX-PIKNIKIT KESÄLLÄ 2017 TIISTAINA 6. Sateen sattuessa kokoonnumme Rauhanasemalla (Veturitori 3)
Teksti Ytimen toimituskunta Kuva Heidi Rautionmaa YDIN 2 / 2017 30 YDINHETKI. Rukouspaikkaa tarvitaan, mutta myös keskustelua islamista ja sen eri ulottuvuuksista. MOSKEIJA HELSINKIIN – millainen ja kenen rahoilla. Muslimiväestö kasvaa Suomessa
O asis foundation -säätiö on esittänyt, että Helsingin kaupunki varaisi suurmoskeijalle tontin Hanasaaresta, jonka yhteydessä olisi myös monitoimitila. Vuoropuhelua moskeijasta ja sen rahoituksesta tarvitaan niin hankkeen ajajien kuin helsinkiläisten päättäjien välillä. Islamissa on ääriajattelua mutta myös luovaa ja ajassa elävää tulkintaa islamista. Säätiö järjesti myöhemmin oman tilaisuuden, johon myös Ydin-lehti osallistui. On valittu pahin mahdollinen vihapolitiikkaa ajava kumppani. Liimatainen painotti islamin ja islamistisen jihadismin olevan kaksi täysin eri asiaa. Persianlahden maat, erityisesti Saudi-Arabia, edustavat kuitenkin suppeaa islamin tulkintaa. Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa. Rahan mukana tulee Liimataisen mielestä aina myös ideologia. Moskeijan suunnitteluvaiheen rahoituksesta vastaa Bahrainin kuningaskunta. Keskustelu moskeijasta on herättänyt paljon tunteita ja polarisoitunut nopeasti. YDIN 2 / 2017 31 YDINHETKI. – Helsinkiin puuhattavan suurmoskeijan rahoitus Persianlahden maista on hyvin ongelmallista. Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Ydin-lehti järjestivät keskustelutilaisuuden, jossa avattiin paitsi Lähi-idän tilanteen taustoja ja niiden yhteyttä moskeijahankeen rahoitukseen. T oimittaja Liisa Liimatainen korosti keskustelutilaisuudessa islamin monimuotoisuutta sekä tarvetta vahvistaa eurooppalaista ja myös suomalaista islamia. Kun moskeijan rahoitus tulee ulkopuolelta, ei ole yhdentekevää mistä se tulee. Oasis-säätiön edustaja ei osallistunut keskusteluun
Mika Ebeling kertoi suhtautuvansa kriittisesti suurmoskeijaan. Tuomas Rantanen muistutti, että Helsingin kaupunki on luovuttanut uskonnollisille yhteisöille tontteja aikaisemminkin. Ison investoinnin rahoitus herätti enemmän kysymyksiä ja jopa huolta, koska se näyttää olevan juuri Bahrainin koordinoimaa. Kaikkien mielestä Suomessa pitää voida olla suomalainen muslimi. Eri uskontokunnilla on myös Helsingissä oikeus omiin rukouspaikkoihinsa. Emme leimaa yksilöitä, mutta YDIN 2 / 2017 32 YDINHETKI. Moskeijahanketta ja sen rahoituslähteitä arvioidaan myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Isis-Daesh edustaa ääritulkintaa islamista ja sen voi jäljittää Saudi-Arabiaan. Daeshin maailmankuva on apokalyptinen. –Suhtaudun hankkeeseen kriittisesti ja erityisesti siksi, että se on juuri suurmoskeija. H elsingin kaupunginvaltuuston eri poliittisten ryhmien edustajat, vihreiden Tuomas Rantanen, sosialidemokraattien Tomi Sevander, vasemmistoliiton Dan Koivulaakso, kristillisdemokraattien Mika Ebeling, keskustan VilleVeikko Rantamaula, kuten myös kokoomuksen Atte Kaleva, korostivat uskonnonvapauden merkitystä moskeijakeskustelussa. Onko se pelottelua. – Uskon sen verran älyllisen keskustelun tasoon Suomessa, että voimme erottaa nämä asiat toisistaan. Hän toivoi voivansa nähdä selvityksiä moskeijan ja monitoimitilan tilasuunnittelusta, kävijämääristä ja kassavirtalaskelmista. – Yhdysvaltojen interventio Irakiin avasi Pandoran lippaan, jonka seurauksista nyt kärsitään. Helsingin kaupunginvaltuustossa kokoomuksen ryhmässä aloittavan Atte Kalevan mielestä täytyy ymmärtää, mistä jihadistit saavat motivaationsa ja että heille se on uskonto. Terrorismia ei selitä hänen mukaansa niinkään köyhyys tai syrjäytyminen, vaan ennemmin sen yhteys sankaruutta ihannoivaan kuolemankulttiin. Dan Koivulaakso muistutti, että koko hankkeesta on ennenaikaista puhua kun edes sen toteutumisen edellytyksiä ei tiedetä. Mutta miten relevanttia on ottaa esille Daesh puhuttaessa moskeijahankkeessa. Vai voisiko Daeshin roolin avaaminen lisätä tietoa Lähi-idän konfliktin luonteesta, pakolaisuuden syistä ja myös eurooppalaisten kotikaduille tulleista terrori-iskuista, etenkin kun tiedetään niidenkin rahoituksen lähtevän Persianlahdelta. voimme silti keskustella jihadistisesta terrorismista, jota innoittaa ajatus olla hurskas muslimi. Islamfoobikkoja ei löytynyt yleisöstä eikä liioin panelisteista. Sosialidemokraattien Sevander muistutti, ettei rakennus radikalisoi ketään vaan se, mitä siellä tehdään ja millainen yleinen yhteiskunnallinen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäen mukaan Irakissa, Syyriassa, Jemenissä, eteläisessä Aasiassa, Afganistanissa, Pakistanissa, Somaliassa ja myös Sahelin alueella on toimintaympäristö, joka on väkivaltaiselle islamistiselle jihadismille suotuisa ja joka tuottaa valtavasti ongelmia paitsi yhteiskunnille itselleen myös kansainväliselle yhteisölle. Hankkeen realistisuuden perään kyseli moni muukin. Ruohomäki painottaa, että terrorismin tutkimuksessa tulee vahvana esille ideologinen ulottuvuus
Kun yleisöstä tuli esille toive saada tukea yhteiskunnalta, myös muita mahdollisuuksia nähtiin olevan. Tilaisuuden yleisö ei kokenut mitään vastakkainasettelua olevan Suomessa. Persianlahden maitten vahva panos öljyrahan turvin moskeijoiden rahoituksessa on vaikuttanut esimerkiksi Balkanilla. Liisa Liimatainen muistutti myös, että sunnien ja shiiojen erimielisyyksissä on takana valtioiden suunnitelmia ja ne ovat poliittisia. Helsingissä on saleja ja uimahalleja, joissa on naisten vuoroja. Myös Sevander katsoi, että olisi paljon helpompaa puhua pienemmästä hankkeesta kuin 140 miljoonan jätti-investoinnista, jolla on väistämättä myös kaupunkikuvallista merkitystä. YDIN 2 / 2017 33 YDINHETKI. Syrjäytymisen ja yhteiskunnan ulkopuolella olemisen kokemukset on otettava hänen mielestään vakavasti. – Uskonnonvapaus on liberaalin demokratia kulmakiviä. Olli Ruohomäki painotti olevansa samoilla linjoilla kuin monet muutkin puhujat. Ville-Veikko Rantamaula muistutti, että myös Suomen muslimeilla on erilaisia näkemyksiä hankkeesta. Tomi Sevander kuitenkin muistutti uusista maahan tulleista muslimeista. Keskusteltaessa moskeijasta ei voi välttää geopoliittista kilpailua sunnien ja shiiojen välillä, joiden eroilla on omat historialliset juurensa. Millainen moskeija sitten tuleekaan, sen tulee toimia Suomen lainsäädännön ja avoimen yhteiskunnan periaatteiden mukaan, eikä se saa muodostaa rinnakkaisia todellisuuksia. – Kun Pasilan poliisitalossa haastateltiin pakolaisia, ilmapiiri oli aika sähköinen sunnien ja shiiojen välillä. ilmapiiri on. Hän suhtautuu kriittisesti hankkeeseen. Pienempi hanke on helpompi toteuttaa kuin suuri ja mahtava. Mutta jos ja kun sellainen tontinluovutuksena päätettäväksi tulee, rahoituksen hakeminen jostain muualta kuin Persianlahden mailta olisi viisasta, kuten myös hankkeen valmistelun laajapohjaisuuden turvaaminen. On tärkeää luoda identiteettiä, joka on samaan aikaan sata prosenttia suomalainen ja sata prosenttia muslimi, korosti Kaleva. Omasta puolestani toivon, että moskeija olisi yhteen ihmisiä kokoava ja olisi vahvistamassa juuri suomalaisen islamin synnyttämistä. – Yhteiskunnan tuki voisi olla myös imaamien koulutusta. Se taas edellyttäisi, että olisi jo pieniä moskeijoita. – Jos luodaan oma linnake, ei edistetä integroitumista. Niin Mika Ebeling kuin Atte Kalevakin muistuttivat kotoutumisen tärkeydestä ja yhtyivät Suaadin näkemykseen, etteivät muslimit ensisijaisesti tarvitse omia päiväkoteja tai kuntosaleja, joita kaavaillaan monitoimitilaan. Alueen vanha ja perinteikäs islam on marginalisoitunut ja tilalle on tullut kulttuurivihamielisyyttä. Dan Koivulaakso sanoi omaan kokemukseensa viitaten, että jos hankkeen halutaan etenevän, laajan kannatuksen hakeminen on tärkeää ja hankkeen realistisuus pitää turvata. Myös perusopetuksessa voisi lähteä laajemmin filosofisesta ja eri uskontojen vuoropuheluun kannustavasta lähestymistavasta, jolloin olisi eri uskontokuntien ja elämänkatsomustiedon yhteisopetusta, Rantamaula huomautti. Moskeijahanketta ei varsinaisesti vielä ole. Yleisöpuheenvuoroissa Suaad Onniselkä arveli, että olisi viisaampaa puhua suurmoskeijan sijaan keskusmoskeijasta
Kirjoittaja Olli Saarinen Pohjois-Korea huolestuttaa kansainvälisiä yhteisöjä. Välttämättömän kivi kengässä YDIN 2 / 2017 34 YDINHETKI. Tilanteeseen ei ole kuitenkaan ratkaisua näköpiirissä
Täten voisi kuvitella, että nyt koittaisi viimein hetki, jolloin Pohjois-Korean johto alistuisi ja hillitsisi suuruudenhullua ydinohjelmaansa. Ainakin paperilla kauppasaarto näyttäisi onnistuessaan ankaralta toimenpiteeltä. Esimerkiksi Kreikassa viennin arvo romahti yli kuudenneksen vuosina 2008 – 2009 ja parissa vuodessa työttömyys kasvoi noin kymmenestä prosentista yli 25 prosenttiin. Valitettavasti talouden ja yhteiskuntarauhan välinen dynamiikka ei ole samanlainen kuin länsimaissa. Näiden ohella Kiina antoi helmikuussa ristiriitaisin tuntein vastaanotetun lupauksen laittaa käytäntöön yk:n turvallisuusneuvoston asettamat pakotteet. V iime aikoina Pohjois-Koreaa käsittelevä uutisvirta on kertonut pääasiassa useista ohjuskokeista, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin “Armadasta” ja oletetusta PohjoisKorean diktaattori Kim Jong-unin järjestämästä salamurhasta. Pahimmillaan nurkkaan ajaminen saattaa jopa lisätä uhmakkuutta ja ennakoimattomia liikkeitä, koska ydinase on ainoa keino, jolla maa voi kuvitella herättävänsä pelkoa ympärillään (ja kuten Sacha Baron Cohenin Diktaattorielokuva meille opetti, ohjuksien on oltava teräväkärkisiä). Mitä vaikutuksia Kiinan päätöksellä voisi olla, ja miksi Kiina ylipäänsä sietää oikukasta naapuriaan. Asevoimat eivät ole leikkauslistalla ensimmäisenä, vaan pahimmat iskut ottaisivat vastaan pääkaupungin ulkopuolella asuvat, nälänhätää jo nyt kärsivät kansalaiset. Mikäli Kiina lopettaisi lupauksensa mukaisesti hiilen tuonnin loppuvuodeksi, kokonaisvaikutus voisi olla jopa suurempi Kiinan suuren vientiosuuden vuoksi. Yk:n sopimuksen asettama rajoitus pienentäisi maan hiiliviennin noin puoleen. Päätöksessään yk:n turvallisuusneuvosto asettaa vuosittaiset rajat hiilen viennille Pohjois-Koreasta joko määrän tai arvon mukaan riippuen siitä, kumpi arvo saavutetaan ensimmäisenä. Kokonaisviennistä Kiinaan on arvioitu suuntautuvan jopa 83 prosenttia. Sota ei kuitenkaan ole Jyväskylän yliopiston maailmanpolitiikan professorin, Pekka Korhosen mukaan Pohjois-Korean intressien mukaista: – Pohjois-Korean johdolle tilanne lienee hiukan liian jännittävä ja kireä, mutta noin yleisemmin sen legitimiteetti on rakennettu jatkuvan potentiaalisen sotatilan varaan, joten kohtuullinen määrä ulkoista uhkaa on sen kannalta vain ihanteellinen olotila. Toisaalla on arvioitu Kiinan kärsivällisyyden viimein loppuneen rajanaapurinsa toimiin, kun taas skeptisemmät kommentit sanovat kyseessä olevan yksi tyhjä lupaus pitkässä sarjassa. YDIN 2 / 2017 35 YDINHETKI. Loppuosa vientikentästä on hyvin sirpaleista koostuen vähäisestä vaate-, ruoka-, malmija taloustavarateollisuudesta. P akotteiden kannalta luvut kuulostavat vakuuttavilta ja länsimaissa on nähty viime vuosina, mitä viennin supistuminen yli 15 prosenttia aiheuttaa maan poliittiselle ilmapiirille. Jopa 40 prosenttia Pohjois-Korean viennistä koostuu hiilestä
Esittämällä poliittisesti yhtenäistä linjaa yk:n päätösten kanssa Kiina pystyy sysäämään syyn tilanteen kärjistymisestä Yhdysvaltojen niskaan, koska NYKYISESSÄ TILANTEESSA PELKKÄ POHJOISKOREAN OLEMASSAOLO TUOTTAA KIINALLE ENEMMÄN HYÖTYÄ KUIN TOTAALINEN LUHISTUMINEN TAI LÄNSIMAISTUMINEN. Kiinan politiikan perustana on edelleen Maon ajatus Pohjois-Korean tärkeästä roolista puskurivyöhykkeenä imperialistisia naapureita vastaan. Kiinan “ruorimiehen”, Mao Zedongin lähettämät tukijoukot käytännössä pelastivat Pohjois-Korean miehitykseltä Korean sodan loppuvaiheessa. Kiina ei myöskään halua tarkoituksella suututtaa mahdollista ydinasetta hallussaan pitävää oikukasta hallitsijaa. Kuitenkin nykyisessä tilanteessa pelkkä maan olemassaolo tuottaa Kiinalle enemmän hyötyä kuin totaalinen luhistuminen tai länsimaistuminen. Suurin hyöty Pohjois-Koreasta on kuitenkin toimijana, joka vaatii jatkuvaa huomiota Yhdysvalloilta ja sen aasialaisilta liittolaisilta, mikä taas tuo Kiinalle sen tarvitsemaa liikkumavaraa länsimielisten naapureiden keskellä. Täysin syyttömiä eivät ilmeisesti myöskään ole eteläkorealaiset yritykset, joista osa hyödyntää pohjoiselta naapurilta saatavia halpoja tuotteita rajoituksista huolimatta. Lisäksi jo nyt on esitetty Kiinan tuovan Pohjois-Koreasta malmeja, jotka ovat myös yk:n pakotelistalla. YDIN 2 / 2017 36 YDINHETKI. V ahvasta perustasta huolimatta Kiinan presidentti Xi Jinping ei suhtaudu erityisen lämpimästi ydinaseilla mahtailevaan Kim Jong-uniin, koska alueellinen epävakaus ei edesauta Kiinan tavoitteita vaikutusvaltansa kasvattamiseksi. Maa lupasi liittyä jo aikaisemmin viime vuonna solmittuun kauppasaartosopimukseen, mutta salli kaupankäynnin, mikäli se edesauttoi ”viejän tai tuojan humanitääristä hyvinvointia”. Korhosen mukaan tänä päivänä naapurimaa palvelee Kiinan pyrkimystä pitää yhdysvaltalaisjoukot mahdollisimman kaukana sen omista rajoista. Käytännön vaikutus jäi siis toteutumatta. Maiden keskinäisellä yhteistyöllä on pitkä historia. Muutenkin kaupankäynti Pohjois-Korean kanssa on pääasiassa epäsuoraa tukea poliittisesti tärkeälle naapurille. Vaikka hiilellä on suuri merkitys Pohjois-Korean taloudelle, olisi Kiinalla valta laittaa maan talous oikeasti polvilleen lopettamalla kaupankäynti kokonaan. Skeptisyyttä on ilmassa myös Kiinan lupauksen toteutumisen suhteen. Paikallisesti Kiinan motiivi ylläpitää nykyistä järjestelmää on pelko hallitsemattomasta pakolaisvirrasta sen rajojen yli, mikäli paheneva humanitäärinen kriisi ajaisi Pohjois-Korean kansan liikkeelle joko kapinan tai nälänhädän vuoksi. Hiilikaupan lopettaminen oli sille poliittisesti helppo päätös, koska ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun myötä tuontihiilen tarve on laskenut luonnostaan kaikista tuontimaista (kuten Australiasta), sillä kotimaisessa hiilituotannossa on ylijäämää
Yhdysvallat pyrki vielä vuosituhannen alussa pysäyttämään Pohjois-Korean ydinaseohjelman neuvottelupöydässä, mutta lopullisen kuoliniskun tavoitteelle antoi presidentti George W. Bush Axis of Evil -puheillaan. Yhdysvallat on toistaiseksi sietänyt Pohjois-Koreaa ja tyytynyt vahvistamaan Etelä-Korean puolustusta, mutta ballististen ohjusten kantaman lähestyessä maan länsirannikkoa kysytään kärsivällisyyttä päivä päivältä enemmän. YDIN 2 / 2017 37 YDINHETKI. Kiinan suhtautumisen lisäksi innokkuutta sotilasoperaatioon on lieventänyt alkeellisenkin ydinaseen luoma pelotevaikutus, ja etenkin Etelä-Korean potentiaalisesti kärsimät valtaisat tappiot, mikäli sen kaupunkeja vastaan hyökättäisiin edes tavanomaisin asein. Esiin on nostettu lausuntoja, joiden mukaan PohjoisKorean uhittelu on antanut Yhdysvalloille perustellun syyn sijoittaa Etelä-Koreaan thaad-ohjuspuolustusjärjestelmä, joka heikentää myös Kiinan ydinasepelotetta, sekä lähettää alueelle lentotukialusosasto. Aiheeseen liittyykin tekijä, jonka arvellaan parhaimmillaan muuttavan Kiinan suhtautumista Pohjois-Koreaan. Pelko ei sinänsä ole aiheeton, mutta myöskään rauhanomaisen ratkaisun hakeminen ei vaikuta olevan Kiinan pääprioriteetti. Barack Obaman kauden Pohjois-Koreapolitiikkaa kuvailtiin termillä “strateginen kärsivällisyys” (strategic patience), mutta Trump on jo lyhyellä presidenttiurallaan onnistunut luomaan mielikuvan “strategisen kärsimättömyyden” politiikasta (strategic impatience), joka jatkaa edeltäjänsä linjaa, mutta vihjailee suoraan sotatoimilla. Korhonen katsoo Kiinan kuitenkin olleen keskustelun rakentavin osapuoli: – Se on onnistunut saamaan Pohjois-Koreassa käyntiin muutoksen kohti markkinatalouteen pohjautuvaa järjestelmää, mikä on jo varsin pitkällä, vaikka se eteneekin paljon hitaammin kuin Kiinassa tai Vietnamissa. Kiinan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden piirissä on nimittäin virinnyt keskustelua Pohjois-Korean heikentävästä vaikutuksesta Kiinan turvallisuuteen. V aikka talouspakotteista ei olisikaan kriisin käännekohdaksi, on Kiinan lupaus yhtenäisestä pakotepolitiikasta varovaisen positiivinen PELKO EI SINÄNSÄ OLE AIHEETON, MUTTA MYÖSKÄÄN RAUHANOMAISEN RATKAISUN HAKEMINEN EI VAIKUTA OLEVAN KIINAN PÄÄPRIORITEETTI. kaikista eniten Pohjois-Korean johto pelkää Yhdysvaltojen johtaman liittouman hyökkäystä. Samalla Kiina pystyy Pohjois-Korean varjolla tekemään Yhdysvalloille poliittisesti vaikeaksi EteläKorean aseellisen tukemisen. Lisäksi Washingtonilla on ollut syy ylläpitää käytännön toimintakykyä sotilaallisten liittolaistensa Etelä-Korean ja Japanin kanssa. Korhonen muistuttaa myös, että PohjoisKorean tilanteella Yhdysvallat on kyennyt oikeuttamaan vuosittain 2 – 3 kuukautta kestävät sotaharjoitukset Kiinan lähialueella
Toki pelikirjaa rakennetaan varmasti myös kansainvälisen koalition suorittamaa sotilaallista interventiota varten, mutta toisaalta kukaan ei haluaisi ottaa kontolleen 25-miljoonaisen nälkää näkevän kansan jälkihoitoa. Iran ja Kuuba), sillä vaikutukset kohdistuvat poliittisen eliitin sijaan usein tavallisiin kansalaisiin. Sitä rajaa hän tuskin tietää vielä itsekään. Kenneth Waltzin ajatukset ydinaseiden maltillisen leviämisen stabiloivasta vaikutuksesta ovat pitäneet toistaiseksi paikkaansa. Huolimatta virallisesta yhdistymistä ajavasta politiikasta etenkin nuoret eteläkorealaiset ovat enenevissä määrin sitä vastaan, koska uuden valtion pohjoispuoli olisi rakennettava käytännössä uudelleen sekä kulttuurisesti että infrastruktuurillisesti. Nurkkaan ahdistettuna öykkärit turvautuvat entistä herkemmin väkivaltaan, joten olisi yritettävä etsiä muita tapoja vaikuttaa johtajiin, esimerkiksi vastapropagandan, lahjonnan ja humanitäärisen avun kautta, jolloin maan valtaeliitin ja pääkaupungin keskiluokan hallitseminen muuttuisi hankalammaksi. Julkaistu aikaisemmin The Ulkopolitist -verkkolehdessä YDIN 2 / 2017 38 YDINHETKI. Ratkaiseva kysymys onkin, kuinka pitkään Trump sietää Pohjois-Korean provokaatioita. Kuten Syyriassa, kaikki realistiset vaihtoehdot edellyttäisivät kuitenkin suurvaltojen välistä yhteistyötä ja jonkinasteista konsensusta tavoitteiden suhteen. Diktatuurien resilienssi taloudellista painostusta vastaan on ollut perinteisesti korkea (vrt. Trump taas on toistanut linjaansa, jossa lupaa usa:n toimivan tarvittaessa omatoimisesti, mikäli Pohjois-Korea uhkaa heidän liittolaistensa turvallisuutta. Korhonen näkee maan ydinaseohjelman loppuunsaattamisen ratkaisevaksi tekijäksi diplomaattisten neuvotteluiden käynnistämiseksi, koska ydinkokeet ärsyttävät alueen toimijoita ja yk:ta. Vaikka sen paremmin Yhdysvallat kuin Kiinakaan ei halua konfliktia Koreoiden välillä, olisi kuitenkin yltiöpositiivista odottaa tilanteeseen nopeaa rauhanomaista ratkaisua. Korhosen arvio on, että tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena vielä pitkään, koska status quo on käytännössä optimaalinen, tai ainakin vähiten huono tilanne kaikkien alueen toimijoiden kannalta. Kimin asema ei kuitenkaan vaikuta olevan yhtä itsestään selvä kuin isänsä, ja sisäisen valtataistelun merkkejä on nähtävissä esimerkiksi näyttävien teloitusten muodossa, mikä epävakauttaa tilannetta. Lisäksi Pohjois-Korean tilannetta käytetään Etelä-Koreassa sisäpoliittisena lyömäaseena etenkin oikeiston keskuudessa. Toisaalta Yhdysvallat näytti Syyriassa olevansa valmis myös aseelliseen voimankäyttöön. Kiinan ja usa:n presidenttien tapaamisen perusteella yhteistä tiekarttaa PohjoisKorean suhteen ei ole nähtävissä. Kiina lupasi amerikkalaisille taloudellisia myönnytyksiä Aasian markkina-alueella toivoen kasvaneiden jännitteiden lientymistä ja palaamista ”normaalitilaan”. merkki etenkin, kun ystävyys Pohjois-Korean kanssa näyttäisi käyvän entistä epäsuotuisammaksi. Pohjois-Korea on sisäisesti suhteellisen stabiili ja vaurastuu vähitellen, joskin 20 vuoden aikajänteellä maan johtaminen saattaa käydä haastavaksi, mikäli se pysyy jatkuvasti naapureitaan köyhempänä. Toistaiseksi Kim Jong-unin uhmakkuus ei ole vähentynyt Yhdysvaltojen lähettämien lisäjoukkojen myötä, mutta oletettavasti kynnys hyökätä suoraan amerikkalaisia vastaan on vielä melko korkea
TU U LA H O LLM EN YDIN 2 / 2017 39 YDINHETKI. Suomalainen Tuula Hollmen tutkii Alaskassa ilmaston lämpenemisen vaikutuksia niin ihmisiin kuin eläimiin. Kirjoittaja Kaisa Leino Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus maailman eri lajien selviytymiseen. Ilmastonmuutoksen arktinen ulottuvuus Alaskan rannikon tundran värejä pienkoneesta kuvattuna
Valtavat risteilyalukset tuovat kesäisin tuhansia vierailijoita katsomaan suloisia merisaukkoja ja sukeltelevia lunneja, mutta keskuksen takatiloissa on muun muassa haahkalaboratorio, jossa tyytyväiset haahkaemot pesivät, samalla kun tutkijat kirjaavat niiden kaikki liikkeet ylös. Ilmaston lämpeneminen ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meriympäristöissä ja eläinkannoissa, mutta ne vaikuttavat myös paikallisyhteisöjen tulevaisuudensuunnitteluun ja elämiin. Yksi ilmastonmuutokseen pakolla sopeutuvista lajeista on suomalaisillekin tuttu haahka. Eläinten hyvinvoinnista ja keskuksen ammattitaidosta kertoo jotakin se, että siellä syntyi ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen poissa luonnossa paritelleille vanhemmille terve merileijonan poikanen, Ellie. Hollmen on meritieteen professori Alaskan yliopistossa ja tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktiseen luontoon. TU U LA H O LLM EN YDIN 2 / 2017 40 YDINHETKI. Hollmenin tutkimuksen kärki on merilintujen ekologia, rannikkoluonnon muutokset ja näiden muutosten vaikutus paikallisten yhteisöjen kestävässä kehityksessä. Hollmen työskentelee myös Alaska SeaLife Centerissä, joka on Sewardin kaupungissa sijaitseva merikeskus. Alaskassa haahkat pesivät rannikkojen laakeilla tundra-alueilla, joihin vaikuttavat vesistöjen tulvat ja vedenpinnan nousu. Enemmistö keskuksen asukkaista onkin Alaskan rannoilta pelastettuja merieläimiä. Myös uhanalaiset stellerin merileijonat kärsivät ilmaston muutoksista, sillä niiden ravinto on todennäköisesti vähentynyt lämpenemisen takia. Merikeskuksen toiminnassa yhdistyy kiinnostavalla tavalla yleisölle avoinna oleva akvaario sekä alan huippututkimus. Lisääntynyt suolapitoisuus puolestaan vaikuttaa haahkojen ravintovaroihin ja mahdollisesti myös haahkoYKSI ILMASTONMUUTOKSEEN PAKOLLA SOPEUTUVISTA LAJEISTA ON SUOMALAISILLEKIN TUTTU HAAHKA. Lämpenemisen takia niiden elinympäristö muuttuu ratkaisevasti ja esimerkiksi haahkojen kevätmuutto ja pesimäkausi aikaistuvat. H elsingissä syntyneen Tuuli Hollmenin vetivät alun perin Alaskaan työmahdollisuudet ja upea luonto, jossa jylhät vuorimaisemat yhdistyvät kirkkaaseen mereen täynnä merieläimistöä. Hänen meriekologian tutkimuksensa ulottuvat Alaskan eteläkolkista Aleuttien saaristoon ja aina Alaskan pohjoisimpaan kärkeen. Vedenpinnan nousun myötä rannikkojen vesistöt suolaantuvat entisestään. Haahkapoikueet pysyvät tiiviisti yhdessä kovassakin aallokossa. I lmaston lämpeneminen näkyy Hollmenin tutkimuksissa ylipäätään huolestuttavalla tavalla: – Arktiset alueet lämpenevät noin kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin
ILMASTON LÄMPENEMISEN VAIKUTUKSIA IHMISIIN, YMPÄRISTÖÖN JA ELÄIMIIN EI VOI EROTTAA TOISISTAAN. C2O2:n tarkoitus on ymmärtää ympäristön kehitystä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. TU U LA H O LLM EN YDIN 2 / 2017 41 YDINHETKI. Hollmenin tutkimusryhmä kehittelee mallihankkeita, joissa One Health -konseptin tiimoilta tutkitaan arktisten alueiden luonnon ja ravintovarojen tilaa ja niiden kestävää kehitystä. Projektissa yhdistetään nämä kolme aluetta toisiinsa eri alojen tutkijoiden yhteistyön voimin. Verkoston yhteistyökumppanit mittaavat vuoden ympäri muun muassa veden lämpötilaa, suolapitoisuutta ja planktonmääriä. jen poikasten menestymiseen, koska vastakuoriutuneet poikaset ovat sopeutuneet paremmin makeaan veteen. H ollmen on mukana myös One Health -projektissa, jonka ajatuksena on, että niin ihmisten, eläinten kuin ympäristönkin hyvinvointi liittyy erottamattomasti yhteen. I lmaston lämpenemistä on tärkeää tutkia ympäristön ja esimerkiksi lintukantojen kannalta, mutta myös paikallisten asukkaiden näkökulmasta. – Paikallisten ihmisten voimin mittaukset voidaan tehdä tiheään tahtiin vuoden ympäri – ilman heitä näin laajamittainen projekti ei olisi mitenkään mahdollista. Tämä ajatus sai Hollmenin liittymään ja kehittämään kahta uutta ilmastonmuutokseen keskittyvää monitieteellistä yhteistyöprojektia, Coastal Community Ocean Observersiä (C2O2)ja One Health – Arktinen yhteistyö -projektia. Tutkimusryhmässä on mukana Alaskan yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja lukuisia muita yhteistyökumppaneita sekä Alaskasta että Suomesta. Tutkimusverkostossa on tällä hetkellä mukana viisi Alaskan kaupunkia aina osavaltion eteläosien Sitkasta pohjoiseen Kanadan rajalla sijaitsevaan Kaktovikiin asti. Siinä käytettävät näytteet ja aineisto kerätään yhteistyössä kaupunkiverkostojen asukkaiden kanssa, ja tulokset ladataan lähes reaaliajassa projektin verkkosivujen kautta paikallisten yhteistyökumppaneiden käyttöön. C2O2 on yhteistyöprojekti Alaskan paikallisten rannikkokaupunkien kanssa. Paikalliset myös tarjoavat pistämätöntä asiantuntemustaan omasta asuinympäristöstään, mikä on korvaamaton apu ja etu projektille, Hollmen toteaa. Pitkältä ajanjaksolta saadut mittaukset kertovat korvaamatonta faktaa rannikkovesien tilasta ja merieläinten elinympäristön muutoksista. ”Yksi maapallo, yhteinen terveys” -nimellä kulkeva ajattelu sai alkunsa 2000-luvun alussa globaalien tartuntatautien vastustamiseen liittyvästä yhteistyöstä. Hollmen rakkaan Bluegrass-harrastuksen ääressä
Teksti Kaisa Leino Kuva Pekka Elomaao YDIN 2 / 2017 42 YDINHETKI. Historian varjot näkyviin Oula Silvennoisen mukaan väärän tiedon perusteella ei voi tehdä oikeita poliittisia päätöksiä
Suomi on siitä erikoinen maa muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna, että meiltä puuttuu yleiskäsitys valtion ja yhteiskunnan suhteista kansallissosialistiseen Saksaan ja sen sotarikoksiin. Kaikki tieteilijät humanistisista tieteistä luonnontieteisiin ovat samalla, tiedon, puolella. Jopa Ruotsissa asiasta puhutaan. K iinnostukseni historiaa kohtaan heräsi lapsena kuunnellessani isovanhempieni ja vanhempieni keskustelua, väittelyä ja riitelyä. Sitä historian arvoitusta olen edelleen selvittämässä. Tutkijoiden asema maailmassa ei ole kuitenkaan muuttunut. Tutkijoiden ääni yksin ei riitä, vaan myös vallan on syytä ryhtyä aitoon dialogiin. Aatteen ytimessä on ajatus siitä, että elämäntapamme tai kulttuurimme romahtaa, ellei jotain tehdä äkkiä. Ei ole olemassa taikatemppua, jolla fasismi katoaisi maailmasta. Tuskin. Aika onneksi kuluu eteenpäin. Menneisyydessä oli jotain omituista ja kiehtovaa, mikä sai ihmiset vielä vuosikymmenienkin jälkeen kiihtymään. Tällä hetkellä olen muun muassa mukana suomalais-ruotsalaisessa Demokratian voimavirrat -hankkeessa. Näen tutkijoilla ja akateemikoilla olevan vastuun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, myös populaareilla alustoilla. Vuoropuhelu pelkän vuoropuhelun vuoksi ei kuitenkaan vie mihinkään. Aikaisemmin tämän aiheen sivuaminen tutkimuksessa hyssyteltiin kuoliaaksi. Kansalaisten ei pidä pelätä avata suutaan: fasistit eivät ikinä tule kokonaan katoamaan, mutta äärimmäisiin toimenpiteisiin tai väkivaltaan valmiiden liikkeiden vaikutusvalta yhteiskunnassa on minimoitava. Väärän tiedon perusteella ei voi kuitenkaan tehdä oikeita päätöksiä: Valtioneuvoston ja eduskunnan tasolla pitäisi kuunnella asiantuntijoita, eikä mennä mukaan populistiseen höyhötykseen. Täytyisi muistaa, että suuri osa poliittisista kysymyksistä on sellaisia, että niihin voi etsiä ratkaisuja tieteellisen tiedon pohjalta. Tohtorien kantamiin miekkoihin kiteytyy heidän roolinsa yhteiskunnassa – toimia totuuden puolustajina. Syksyllä aloitan oman hankkeeni, jossa selvitetään Suomen ja holokaustin historiaa. Uhatuksi uskottuja yhteisöjä yritetään puolustaa määrittelemällä, ketkä eivät yhteisöön kuulu ja sulkemalla heidät yhteisön ulkopuolelle. Historiasta löytyy vielä paljon perattavaa ja varjoja, jotka tulevat puhuttamaan nykyajan suomalaisia vielä pitkään. Sitä vastaan tulee taistella avoimen yhteiskunnan keinoilla ja rakenteilla, lähtien parlamentarismista, vallan kolmijaosta, lehdistönvapaudesta ja olemassa olevastaa kansalaisyhteiskunnasta. Fasismi on 1800-luvun lopulta lähtien ollut osa läntisiä yhteiskuntia, eikä siksi ole yllätys, että se on läsnä myös tämän päivän Suomessa. Olen innostunut syksyllä alkavasta uudesta akatemiatutkijanhankkeestani, joka nostaa Suomea mukaan osaksi läntistä muistipolitiikkaan. Aikalaiset ovat tuskin koskaan tyytyväisiä poliittisen keskustelun tasoon omassa yhteiskunnassaan, eikä pidäkään olla. Tutkijoiden ja valtiovallan keskustelusuhteen on perustuttava haluun kuunnella, ja aitoon kunnioitukseen. Kaikenlaisen valetiedon vyöry korostaa tarvetta pitää pää kylmänä ja olla aktiivisesti valtaamassa keskustelun pelikenttiä takaisin propagandistisilta tahoilta. Väärä tieto myös lietsoo paniikkia ja paniikissa lepää fasismin siemen. Tämä aikakausi on ikään kuin kirjoitettu ulos Suomen historiasta. Pohdin, pääsisinkö tulevaisuudessa akatemiahankkeen jälkeen tutkimuksessani viimein pois 1900-luvun Suomeen liittyvistä aiheista. YDIN 2 / 2017 43 YDINHETKI
YDIN 2 / 2017 44 YDINHETKI Muoviroska on viheliäs ympäristöongelma Teksti Ytimen toimituskunta
Merissä on – jos nykymeno jatkuu – muutamassa vuosikymmenessä enemmän muovia kuin kalaa. Se on vaaraksi merten ekosysteemille mutta myös ihmisten terveydelle. YDIN 2 / 2017 45 YDINHETKI M uovi on kertakäyttöjätettä ja vain viisi prosenttia kaikesta muovista kierrätetään. Kolmannes muovista joutuu meriin. Muoviroska jauhautuu pieniksi mikrohiukkasiksi. EDINBURGH GREENS
Mitä meistä jokainen voi tehdä KAISA LEINO Alaskalaisessa merikeskuksessa roskasta on tehty mustekala.. Suurin osa roskasta on tuotepakkauksia tai niiden palasia. YDIN 2 / 2017 46 YDINHETKI Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa, joista kertyy 60 prosenttia merten muoviroskasta. Myös Itämereen päätyy muovijätettä. Merivirtojen seurauksena maailman merillä on valtavia jätepyörteitä
Rumasta roskasta on kehkeytynyt veistoksia, jotka herättävät merien suojeluun ja muovijätteen vähentämiseen. YDIN 2 / 2017 47 YDINHETKI muovijätteen vähentämiseksi. Muovijäte muuntuu onneksi myös taiteeksi. Taiteilija Haseltine Pozzi ja vapaaehtoiset keräsivät kuuden vuoden aikana kahdeksantoista tonnia jätettä Yhdysvaltojen Oregonin rannikolta. WASHED ASHORE: ART TO SAVE THE SEA. Luonto-Liitolla on kampanja Muoviton meri, joka antaa vinkkejä omien kulutustottumusten muuttamiseksi: www.luontoliitto.fi/itameri/muoviton-meri
/ 58 JUHANI MASTOKANGAS Moraalista vai tehokasta väkivallattomuutta / 62 VEIKKO RÄNTILÄ Markkinatalous ja demokratia / 70 MARKO KIVIKOSKI Koti, uskonto ja kalifaatti / 74 SALLA KALLIOJÄRVI Ilmastonmuutos ja turvallisuus. 50 ANNI LAHTINEN & LAURA LODENIUS Suurvaltojen tulitikkuleikit / 54 TIMO ANTERO KORHONEN Pelastaako biotalous Itä-Lapin. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin. Teksti Laura Lodenius, Anni Lahtinen SUURVALTOJEN tulitikkuleikit. YDIN 2 / 2017 50 YTIMESSÄ Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017
Suomi on jättäytynyt pois asemoiden itsensä ydinasevaltojen ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneiden maiden joukkoon. Kielteistä kantaa perustellaan sillä, että ydinsulkusopimus on edelleen toimiva ja keskeisin foorumi puhua ydinaseista. On eri asia hidastella vanhentuneista jalkaväkimiinoista luopumista, kuten tehtiin kymmenen vuoden ajan tai olla hieman jäykkiä edistämään asevalvontaa omassa maassa, kuin se, että asetutaan vastustamaan ydinaseista, maailman tuhovoimaisimmista joukkotuhoaseista, luopumisneuvotteluja. Kieltosopimuksen vastustajat ovat olleet, kuten arvata saattaa, lähinnä ydinasevallat sekä joukko niiden liittolaisia. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Rauhanjärjestöt ovat Suomen linjasta järkyttyneitä. Todellisuudessa sulkusopimus on lähinnä rajoittanut ydinaseiden leviämistä. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: Jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten. Eva Walder, Ruotsin yk:n suurlähettiläs on kommentoinut Ruotsin osallistumisen tärkeyttä neuvotteluihin seuraavasti – Murenevassa turvallisuusympäristössä, jota tänään näemme, jokaiseen edistyksen mahdollisuuteen ydinaseriisunnassa on tartuttava.. Näyttää huolestuttavasti siltä, että Suomi ei aio osallistua neuvotteluihin jatkossakaan. Tuntuu käsittämättömältä, että Suomi ei osallistunut maaliskuun neuvotteluihin, eikä edes mennyt niihin paikalle. Yhdysvaltojen yk:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat usa:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella. Yllättäen Suomikin kuuluu ”nuiviin” maihin, jotka eivät kannata kieltosopimusneuvotteluja. Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. YDIN 2 / 2017 51 YTIMESSÄ Y k:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Lisäksi ilmeisesti koetaan, että ilman ydinasevaltojen tukea ei kieltosopimuksesta kannata edes neuvotella. Olisi voinut odottaa, että Suomi olisi sille luontevassa viiteryhmässä eli muiden sotilaallisesti liittoutumattomien eu-maiden, kuten Ruotsin, Itävallan ja Irlannin, seurassa
Neuvottelut etenevät vauhdilla ja arvioiden mukaan sopimus voi syntyä jo tämän vuoden aikana. Kokouksessa nostettiin esille huoli kieltosopimuksesta npt:n kanssa kilpailevana sopimuksena. Sotilaallinen liittoutumattomuus, Euroopan unionin jäsenyys sekä maantieteellinen sijainti tukevat Suomen mahdollisuutta vaikuttaa sopimusneuvotteluihin niin halutessaan kuten Suomi on toiminut aiemmin esimerkiksi kansainvälisen asekauppasopimuksen suhteen. Kieltosopimuksen ensimmäinen tekstiluonnos on nyt julkaistu ja toinen neuvottelukierros pidetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Esimerkiksi sopimuksen neljäs artikla velvoittaa ydinasevaltioita neuvottelemaan ydinaseriisunnasta ja siten kieltosopimusta voidaan pitää tätä vahvistavana sopimuksena. Suomi osallistui toukokuun alussa Wienissä pidettyyn npt-sopimuksen seurantakokousta valmistelevaan kokoukseen. YDIN 2 / 2017 52 YTIMESSÄ S uomen olisi vielä mahdollista muuttaa linjaansa. Tekstiluonnos pohjaa maaliskuun neuvotteluihin, joiden pääviesti oli että ydinaseet tulisi vahvasti stigmatisoida huomioiden niiden humanitaariset vaikutukset ja asettaa ne kansainvälisen oikeuden kannalta samaan kategoriaan kuin biologiset ja kemialliset aseet sekä jälkaväkimiinat ja rypäleaseet. YDINASEILLA UHKAAMINEN ON PALANNUT SUURVALTARETORIIKKAAN.. Kieltosopimuksen luonnoksessa vaaditaan valtioita sitoutumaan, etteivät ne missään tilanteessa kehittäisi, valmistaisi, tuottaisi, omistaisi tai varastoisi ydinaseita. toukokuuta. Lisäksi luonnoksessa valtioita vaaditaan tuhoamaan kaikki olemassa olevat ydinaseet ja kielletään ydinaseiden toimittaminen millekään muulle taholle. Sopimus myös kieltäisi ydinaseiden käytön sekä testaamisen. Suomi on perinteisesti ollut vahva kansainvälisten normien ja multilateralismin kannattaja, ja kieltosopimuksen tukeminen tuntuisi luontevalta jatkumolta Suomen edistykselliselle ja riippumattomalle ulkopoliittiselle linjalle. Luonnoksen julkaisi neuvottelujen puheenjohtajana toimiva Costa Rican yk:n suurlähettiläs Elayne Whyte Gomez. Suomi ehtisi vielä hyvin mukaan – vaikuttamisen paikka on nyt. Suomella olisi nyt hyvä tilaisuus ottaa aktiivinen ja sovitteleva rooli sopimusneuvotteluissa. K ieltosopimuksen ensimmäinen tekstiluonnos julkaistiin 22. Aktiivisen roolin ottamisen sijaan Suomi piiloutuu npt-sopimuksen taakse vedoten uuteen tarkasteluprosessiin ja siihen että ydinkieltosopimusneuvottelut voisivat jopa vaikeuttaa prosessia. Kieltosopimuksen neuvotteluissa puolestaan tätä kilpailuajatusta on haluttu purkaa nostaen esille vahva tuki npt:lle, jonka mukaan kieltosopimus vain vahvistaisi npt-sopimusta antaen valtioille välineitä sen tavoitteiden edistämiseksi
Ydinaseiden leviäminen esimerkiksi uusille Lähiidän valtioille tai ei-valtiollisille toimijoille, on kauhuskenaario jota moni ei halua edes ajatella. Samalla se on kuitenkin koko ajan mahdollisempi kehityssuunta, jos ydinaseita ei pystytä kieltämään ja julistamaan moraalittomiksi kielletyiksi aseiksi ja vallanvälineiksi. Kiristynyt turvallisuuspoliittinen ilmapiiri maailmassa tekee joukkotuhoaseiden olemassaolon entistä vaarallisemmaksi. Yhdysvalloissa onkin tehty Trumpin valinnan jälkeen kahden kongressiedustajan aloitteesta lakialoite, joka rajoittaisi presidentin oikeutta ydinaseiden ensikäyttöön ilman kongressin suostumusta. Nyt ydinaseilla uhkaaminen on palannut suurvaltaretoriikkaan. Käytännössä kaikki Nato-maat ovat sen ydinasedoktriinin osallisia. YDIN 2 / 2017 53 YTIMESSÄ V iimeisen vuoden aikana asevarustelu ja myös sotaretoriikka on koventunut. Aloite tuskin menee läpi, mutta kysymys ydinaseiden turvallisuudesta on aivan toisella lailla ihmisten mielissä kuin vielä vuosikymmen sitten. Minkä riskin ydinaseet ja niiden pitäminen jatkuvassa toimintavalmiudessa merkitsee ihmiskunnalle. Se etteivät ydinasevallat näytä olevan valmiita oikeasti luopumaan ydinaseistaan ja ydinasepelotteesta, on johtanut turhautuneisuuteen ydinaseettomien maiden keskuudessa ja nakertaa myös intressiä noudattaa lupausta olla itse hankimatta ydinaseteknologiaa. Vaikka ydinaseita ei olla käytetty sitten Hiroshiman ja Nagasakin, on läheltä piti -tilanteita ollut toisen maailman sodan jälkeen useita. Lisäksi hän on todennut Yhdysvaltain liittolaisten voivan vastata itse turvallisuudestaan hankkimalla ydinaseita. Esimerkiksi Naton kolme ydinkumppanimaata, Yhdysvallat, IsoBritannia ja Ranska, aikovat uudistaa strategiset ydinaseensa tulevan vuosikymmenen aikana. Presidentti Trump on ihmetellyt, miksi maalla on ydinaseita, jos niitä ei voida käyttää. Presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeen kuitenkin moni niin amerikkalaisista kuin muistakin maailman kansalaisista kysyy itseltään, kuinka turvallista on, että joillakin valtiojohtajilla on mahdollisuus yksin päättää maapallon täystuhosta. Lausunnot osoittavat, ettei Trump tiedä kovinkaan paljon voimassa olevista sopimuksista. Lisäksi monet ydinaseettomista Naton liittolaismaista vaikuttavat olevan valmiita aktiivisemminkin osallistumaan Naton ydinpelotteen ylläpitoon. KYSYMYS YDINASEIDEN TURVALLISUUDESTA ON AIVAN TOISELLA LAILLA IHMISTEN MIELISSÄ KUIN VIELÄ VUOSIKYMMEN SITTEN.. Vuonna 1970 voimaan tulleessa ydinsulkusopimuksessa ydinaseettomat maat sanoutuvat irti ydinaseista, kun taas ydinasevaltiot lupaavat vastavuoroisesti edetä kohti täydellistä aseidenriisuntaa. Varsinkin Venäjä on jo pari kertaa väläytellyt ydinase-korttia puhuessaan intressialueidensa puolustamisesta, ja mitä yksi edellä sitä muut helposti perässä. Niin Venäjä kuin Yhdysvallatkin, mutta myös useimmat muutkin ydinasevalloista ovat modernisoimassa ydinaseohjelmiaan, ja niihin liittyviä puolustusdoktriineja
Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. Tämä hidastaa tai jopa estää metsänhoi. Pelastaako biotalous H allituksella on omat biotalouden edistämistavoitteensa: Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Tällä hetkellä buumissa ovat limittäin metsänkasvattajien intressit, mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tavoitteet sekä viimeisimpänä mukaan tulleet yleismaailmalliset ilmastotavoitteet, joihin Suomen metsien hiilen sidonta vaikuttaa. Itä-Lapissa buumista hyötyminen vaatisi ulkopuolisen rahoituksen lisäksi oman osaamisen kehittämistä. YDIN 2 / 2017 54 YTIMESSÄ Kirjoittaja Timo Antero Korhonen Suomessa on käynnissä biotalousbuumi, jonka uskotaan pelastavan niin valtiontalous kuin metsäteollisuuskin. Nämä tavoitteet löytyvät nykyisestä hallitusohjelmasta. ITÄ-LAPIN. Metsänomistajille keskeinen ongelma on tällä hetkellä se, että vain järeä puutavara menee kaupaksi
Tämän kiinalaisten tuella suunnitellun tehtaan lopputuotteet ottaisivat pitkän harppauksen ohi paperisellun keiton. Kemijärven biosellutehdashanke on kuin hallituksen unelmien täyttymys. Olemassa oleva puusto toimii hiilivarastona ja sen kasvu hiilinieluna. Näiden vaihtoehtojen välillä ei ole vaikeaa ottaa kantaa, mihin puuta kannattaisi käyttää. Tämä nollasummapeli ei ole pidemmän päälle edullista ilmaston muutostavoitteiden kannalta. Keskustelua käydään myös hiilivaraston hyödyntämisen eri vaihtoehdoista. Vanhetessaan puuston toimiminen hiilinieluna heikkenee, koska sen kasvu hidastuu. YDIN 2 / 2017 55 YTIMESSÄ dolliset toimenpiteet, joita tarvitaan kasvun edistämiseksi. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tärkeää on sen arviointi, kuinka hyvin suomalaiset metsät toimivat Amazonin sademetsien tapaan maapallon hiilinieluna. Kemiallisen metsäteollisuuden sisällä ristiriitaa on perinteisen teollisuuden, eli paperin tuottamiseen tähtäävän sellutuotannon, ja uuden, pidemmälle jalostetun sellun tuotannon välillä. Perinteisen kemiallisen metsäteollisuuden lopputuotteita ovat juurikin paperi ja pakkausmateriaalit. Puurakentamisen kiertoaika on 75 vuotta, sanomalehtipaperin kiertoaika taas on muutama kuukausi. Puun käyttö polttamalla ei myöskään ole ilmaston kannalta hyvä vaihtoehto, vaikka polttamisesta syntyvä hiilidioksidi palautuisikin Suomen metsiin. Uudistamisen esteenä ovat tällä hetkellä hoidollisten hakkuiden vähäisyys, joka aiheutuu hoitotoimenpiteistä saatavan raaka-aineen alhaisesta hinnasta ja kysynnän puutteesta. Keskustelua käydään tämän hiilivaraston hyödyntämisestä ja hiilinielujen uudistumisesta. Perinteinen metsäteollisuus haluaa pitää raaka-aineen hinnan mahdollisimman alhaalla ja kilpailu samasta raaka-aineesta saattaa johtaa hintojen nousuun, mikä taas olisi metsänomistajien kannalta myönteinen asia. Vastakkain ovat näkemykset metsistä ikuisena hiilinieluna ja toisaalta hiilivarastoina. Enimmillään hiilen sitominen jatkuu puun sadanteen ikävuoteen, jonka jälkeen se tasaantuu. Ero Kaidin Kemiin kaavailemaan biopolttoainetehtaaseen olisi tehtaiden KEMIJÄRVEN TEHTAALLA TUOTETTAISIIN ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA TEOLLISESSA MITTAKAAVASSA MIKROKITEISTÄ SELLUA.. Lisäksi puustoa täytyy uudistaa, jotta uudelle kasvulle olisi mahdollisuus. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden rakentamiseen tuottamat lankut ja laudat toimivat edelleen hiilivarastona lähes sata vuotta. Kemijärvelle suunniteltuun hankkeeseen verrattuna perinteisen sellukattilan tuotevalikoima ei edistä ilmastotavoitteiden toteutumista. K emijärven biosellutehdashanke on hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita biotalousbuumiin liittyy
Laitos on energian osalta yliomavarainen: tämä tarkoittaisi sitä, että voimala tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon ja lämpöä omaan ja muiden yritysten käyttöön. Tehtaan toista potentiaalista tuotetta, pitkäkuituista markkinasellua saadaan pohjoisen männystä. Se parantaa lääkeja ravintoaineiden imeytymistä sekä tappaa bakteereita. Tuotanto säästää huomattavasti vesivaroja puuvillatuotantoon verrattuna. K emijärven tehtaalla tuotettaisiin myös Aaltoyliopiston kehittämän menetelmän avulla ensimmäisenä maailmassa teollisessa mittakaavassa mikrokiteistä sellua, joka on syötävää sellua. Jalostamo tuottaisi toimiessaan myös puhdasta, uusiutuvaa energiaa, eli sähköä, lämpöä ja kaasua. Kaasutuksen jäljiltä syntyy kiintoaineita, jotka voidaan hyödyntää maanparannusaineena. Rahoittajina molemmissa tehdashankkeissa olisivat kiinalaiset sijoittajat. Suunnitelmien mukaan Kemijärven tehtaalla tuotettaisiin muun muassa liukosellua, joka toimisi puuvillan ekologisena korvaajana. Pohjoisen männystä tehty kartonki on ekologista, sillä se kestää jopa kuusi kierrätyskertaa. Pidemmälle jalostettu nanosellu olisi kaksikymmentä kertaa arvokkaampaa lopputuotehinnaltaan, eli myös tulevaisuuteen riittäisi tavoitteita. Lisäksi mikrosellun sivutuotteina saataisiin C5ja C6-sokeria, joista voi tehdä biohajoavia korvaajia muoville, liikennepolttoaineita tai mäntyöljyä ja tärpättiä. Tehtaan lopputuotteissa tavoitellaan samaa kuin porotaloudessa: poron ruhosta hyödynnetään kaikki osat. Jatkojalostettu mikrosellu on tuottavampaa kuin peruspaperihavusellu, lähes kolminkertaisesti lopputuotteen hinnassa. Siitä tehdään pakkauskartongit, jotka kestävät kulutusta ja kuljetusta. Nähtäväksi jää, kuinka nämä puupellot muuttaisivat yksittäisen puun koostumusta. Keveytensä ansiosta ne myös säästävät logistiikkakustannuksissa. Jätettä tehtaasta ei juuri synny. K iinalaisten sijoittajien myötämielinen asenne suunniteltuun tehtaaseen hankittiin istuttamalla camc Engineeringin, eli Kiinan kansallisen koneteollisuuskonsernin tytäryhtiön, pääjohtaja Luo Yan monitoimikoneeseen ja näyttämällä puun matka kannolta puuterminaaliin ja sieltä suunnitellulle tehtaalle, jonne kulkee jo sähköistetty rautatie.. Maatalouden ja metsätieteiden tohtorin, Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentin Veli Pohjosen mukaan metsien tuottoa pitäisi kasvattaa nykyisestä sadasta miljoonasta kuutiosta 150 miljoonaan kuutioon kasvavan biomassan kokonaistarpeen vuoksi. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä perinteisillä metsän parannustoimilla ja uudistamisella, vaan tarvittaisiin metsien viljelyä jalostetuilla istutustaimilla. YDIN 2 / 2017 56 YTIMESSÄ lopputuote ja niissä käytettävä raaka-aine, joten hankkeiden ei pitäisi kilpailla keskenään
Osassa niissä toteutettavista hankkeistaV on noudatettu kiinalaista palkkaja työvoimapolitiikkaa sekä muita määräyksiä, jolloin paikalliset ovat jääneet nuolemaan näppejään. Positiivista olisi myöskin piristysruiske hiipuvan kaupungin talouteen. P arhaimmillaan kemijärven biosellutehdashanke palvelisi ilmastotavoitteita tuottamalla pitkäikäisempiä tuotteita kuin paperi, vaikka laskelmia uusien tuotteidenkin hiilinieluista tai -varastoista olisi syytä tehdä. Logistisia rakentamistarpeita saattaisi syntyä pohjoisen suunnasta tehtaalle. Pelkosenniemi on jo vaatinut tietä Kemijoen itäpuolelle, joka ohittaisi Pelkosenniemen keskustan ja Kemijärvi taas on esittänyt sillan rakentamista kaupungin pohjoispuolelle, jolloin rekkaralli ei kulkisi tukkoisen kaupungin keskustan läpi. Huolestuttava kysymys onkin tässä kohtaa se, tapahtuuko Suomessa käänteinen Kiina-ilmiö kuten joissakin kehittyvissä maissa on käynyt. Kemijärvi ja Itä-Lappi ovat luonnonvaroiltaan rikasta aluetta, mutta niiden hyödyntämisen opettelu on vasta alkutekijöissään. Ilmastotavoitteita palvelisi myös se, että metsien uudistuminen nopeutuisi, joka taasen lisäisi ajan kaaressa hiilinielujen määrää. Sillan lisäksi Kemijärven kaupunginhallitus oli lausunnossaan huolissaan lämpimän purkuveden vaikutuksista järvellä tapahtuvaan moottorikelkkailuun. Hän kertoi yrityksensä tavoittelevan Kemijärven hankkeen suhteen toiminnan kehittämistä kestävämpään suuntaan ja suurempaa vastuuta ympäristöstä. Tällä hetkellä lupaus on, että kiinalaiset sijoittajat rahoittaisivat pääosin kyseisen lähes miljardin tehdashankkeen. Toisaalta tehtaan kaltaisissa valtavissa hankkeissa on ongelmana se, että ne estävät omien vahvuuksien ja osaamisen kehittymisen sekä hyödyntämisen. Malmi, marjat, porot, sienet, kalat ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös nanosellu jatkavat edelleen matkaansa muualle jalostettavaksi. Ennen tuloaan Suomeen Luo Yanilla ei ollut tietoa suomalaisesta metsäklusterista ja hänen asenteensa projektia kohtaan oli skeptinen. Kaavailtu hakkuualue kattaisi metsät Inarin eteläpuolelta Kainuun pohjoisrajalle. Alueen uhkana on edelleen jäädä raaka-ainereserviksi. Luo Yan totesi Kemijärvellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa olevansa erityisen vaikuttunut prosessin logistisesta toimivuudesta. Tämän ongelman poistamiseen tarvitaan tutkimusja kehitystoimintaa muuallakin kuin Aaltoyliopistossa.. YDIN 2 / 2017 57 YTIMESSÄ KEMIJÄRVEN JA ITÄ-LAPIN ALUEIDEN UHKANA ON EDELLEEN JÄÄDÄ AINOASTAAN RAAKA-AINERESERVEIKSI. Sellutehtaan aloittamista Kemijärvellä puoltaa kuitenkin jo olemassa olevat metsävarat, jotka ovat vajaakäytöllä ja logistisesti liian kaukana etelän tehtaista. Viikon oleskelu ja tutustuminen Suomessa kuitenkin saivat pääjohtajan vakuuttuneeksi materiaalin riittävyydestä. Tehdashankkeesta hyötyisivät myös alueen metsänomistajat ja alan yrittäjät puun lisääntyvän kysynnän myötä
väkivallattomuutta Kirjoittaja Juhani Mastokangas MORAALISTA VAI TEHOKASTA K ansainvälisellä rauhanliikkeellä on pitkät väkivallattomuuden perinteet ja rauhanaatteen kannattaminen yhdistyy usein tinkimättömään periaatteelliseen päätökseen tai vakaaseen pyrkimykseen välttää ja vähentää väkivaltaa kaikessa toiminnassa. Väkivallattoman kamppailun vaikutusvaltaisimpiin teoreetikkoihin kuuluva yhdysvaltalainen Gene Sharp onkin lähes koko pitkän uransa ajan painottanut nimenomaan väkivallattoman kamppailun tehokkuutta, eikä sen moraalisuutta. Moraaliin vetoaminen ei ole kuitenkaan ainut, eikä ehkä edes yleisin tapa lähestyä väkivallattomia metodeja: usein väkivallattomuus on vain strateginen valinta. YDIN 2 / 2017 58 YTIMESSÄ Gene Sharpin teorialla väkivallattomuuden tehokkuudesta on annettavaa nykypäivän pasifismille. Sharpin ymmärtämiseksi onkin hyödyllistä käydä läpi miksi ja miten hänen ajattelunsa poikkeaa pasifistisen liikkeen väkivallattomuuden perinteestä.. Gandhilaiseen väkivallattomuuteen tottuneelle ihmiselle Sharpin asenne saattaa särähtää korvaan: eikö väkivallattomuuden ydin ole tehdä maailmasta parempi paikka
Myöhemmin yliopistoopiskelijana hän toimi aktiivisesti pasifistisissa järjestöissä sekä innostui Gandhin ajattelusta. V äkivallattomuuden periaatteisiin sitoutumisen asteerot eivät sinänsä ole uusi ilmiö sodanvastaisen toiminnan historiassa. Euroopassa rauhan kysymykset koskivat usein myös oikeudenmukaisuutta. Tärkeämpää on korvata väkivaltaiset keinot vaihtoehtoisilla sanktioiden ja kamppailun muodoilla. Sharp tuomittiin aseistakieltäytymisestä vankilaan Korean sodan aikana, ja reilu vuosi tuomion päättymisen jälkeen hän muutti Lontooseen, jossa hän työskenteli viikoittain ilmestyvälle pasifistiselle Peace News -lehdelle vuodesta 1955 vuoteen 1958. Yhdysvalloissa absoluuttiset pasifistit hyväksyivät vain väkivallattoman vastarinnan kamppailussa vääryyksiä vastaan ja 1830 – 1840-lukujen taitteessa sikäläisen rauhanliikkeen valtavirrasta eriytyikin aiempaa radikaalimpia. YDIN 2 / 2017 59 YTIMESSÄ Y hdysvalloissa syntynyt Gene Sharp kiinnostui sodan ja rauhan kysymyksistä jo lapsena. Vielä Lontooseen muuttaessaan Sharp ajatteli periaatteellisen uskomuksen väkivallattomuuteen olevan välttämätön osa väkivallattomien tekniikoiden toimivuutta. Eurooppalaiset rauhanliikkeen jäsenet pitivätkin useammin kansallisia vapautussotia hyväksyttävimpinä ja jopa välttämättöminä myöhemmän maailmanrauhan kannalta verrattuna yhdysvaltalaisiin pasifisteihin. Vuonna 1973 ilmestyneen teoksensa Politics of Nonviolent Action esipuheessa Sharpin kanta on jo selvästi kääntynyt välineellisen väkivallattomuuden puolelle: Hänen mukaansa moraaliset kehotukset välttää väkivaltaa eivät näytä tehneen juuri mitään laajan poliittisen väkivallan ja sodan pysäyttämiseksi. Pian hän kuitenkin huomasi, että väkivallattomia kamppailuja kävivät pitkälti ihmiset, joilla ei ollut väkivallan käyttöä ehdottomasti kieltävää vakaumusta. Edelleen vuonna 2011 antamassaan haastattelussa Sharp uskoo, että jos ihmisille ei tarjota väkivallattomia ”aseita” ja jos he eivät ymmärrä omaa voimaansa ja merkitystään, he turvautuvat sotaan ja väkivaltaan aina perustavanlaatuisten arvojen ollessa uhattuina. Vaikka Sharp ei aluksi halunnut uskoa löytöään, hän tajusi myöhemmin sen potentiaalin: Ihmisiä ei tarvitse käännyttää uskomaan väkivallattomuuden periaatteeseen ennen kuin he voivat toimia konflikteissa väkivallattomasti. Jo ensimmäisissä, 1800-luvun alkupuolella syntyneissä rauhanyhdistyksissä oli erimielisyyksiä siitä, pitäisikö pasifismin olla absoluuttista vai ehdollista. Väittelyä näkökantojen välillä käytiin erityisesti Yhdysvalloissa, sillä Manner-Euroopassa pasifismia lähestyttiin Immanuel Kantin innoittamina lähinnä käytännön kautta: rauha oli tavoiteltava päämäärä, mutta sen kannattajien ei tarvinnut joka tilanteessa irtisanoutua väkivallasta
Moni entisistä radikaalipasifisteistakin alkoi tällöin turvautua väkivaltaan orjia vapauttaakseen. Pasifistit saavuttivat myös suuria voittoja rakenteellisella tasolla: Kansainliitto perustettiin ja yli 60 valtiota allekirjoitti sodankäynnin kieltävän Kellogg-Briandin sopimuksen. 1850-luvulla näkemykset orjuuden puolesta ja sitä vastaan kuitenkin kärjistyivät Yhdysvalloissa ja monet pasifistit kokivat joutuvansa valitsemaan, ajavatko he ensisijaisesti rauhan vai vapauden asiaa. Vaikka kaikissa sotaa käyneissä maissa sotaa myös vastustettiin aseistakieltäytymällä – Bertrand Russell yritti jopa perustaa aseistakieltäytyjien ”armeijan” sodan pysäyttämiseksi – monet rauhaa kiivaasti puolustaneetkin tarttuivat lopulta aseisiin. Vaikka pasifistit olivat vaatineet maailman hallituksia puuttumaan maailmansotaan kulminoituneihin aggressioihin jo hyvissä ajoin ennen suursotaa – ja vaikka iso osa heistä päätyi jälleen kannattamaan sotatoimia hirmuhallintojen pysäyttämiseksi – pasifisteista tehtiin hallitusten vastuun häivyttämiseksi ehdotonta sodan välttämistä vaatineita liennytyspolitiikan syntipukkeja.. Hallitukset alkoivat hyväksyä valtioiden välisiä sovittelusopimuksia, pohtia asevarustelun vähentämistä ja perustaa kansainvälisiä tuomioistuimia riitojen ratkaisemiseksi ilman aseellista yhteenottoa. Samaan aikaan intialaisen perinteen ja Tolstoin innoittama Gandhi keräsi kansainvälistä huomiota ja vahvisti ihmisten uskoa väkivallattoman kamppailun potentiaaliin sekä myös käsitystä sen perustumisesta moraalisiin periaatteisiin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina pasifismin eturintamalle nousivat antimilitaristiset, utilitaristiset ja (edelleen vähemmistössä olevat) absoluuttista pasifismia edustavat ryhmät – kun vähemmän ehdottomat rauhanaktivistit olivat marssineet sotaan, ”puristit” pyrkivät ja jossain määrin onnistuivatkin omimaan pasifismi-termin itselleen. Periaatteellisen väkivallattomuuden rintamalla koettiin kuitenkin myös edistysaskelia, kun radikaalipasifistit linjasivat 1800-luvun lopulla paperille ensimmäisen siviilivastarinnan ohjelman. Valtiojohtajat eivät kuitenkaan olleet lopulta valmiita kaventamaan maidensa itsemääräämisoikeutta vahvoilla sitoumuksilla, eivätkä pasifistien lääkkeet onnistuneet estämään maailmanpoliittisen tilanteen eskaloitumista maailmansodaksi. 1 900-luvun alkupuoli oli rauhanliikkeen kannatuksen ja vaikutusvallan kulta-aikaa ja pasifismista tuli merkittävä tekijä kansainvälisessä politiikassa. Tämän kehityksen myötä väkivallattomuus nousi vahvemmin esille. Kuitenkin haluttomuus alistaa valtioiden suvereeniutta kansainvälisille auktoriteeteille vesitti jälleen kumpaakin hanketta, eivätkä ne pystyneet estämään uutta maailmansotaa. YDIN 2 / 2017 60 YTIMESSÄ ryhmiä, joista osa harjoitti kansalaistottelemattomuutta taistellessaan rauhan ja naisten oikeuksien puolesta sekä orjuutta ja rotuerottelua vastaan
Koska Sharp ei kuitenkaan tuntenut Burman oloja hyvin, hän päätyi väkivallattoman kamppailun strategian yleisluontoiseen esittelyyn, ja From Dictatorship to Democracy -nimellä tunnettu kirja valmistuikin Burman demokraattisen liikkeen käyttöön vuonna 1993. Sharpin yleisluontoiset teoriat ovat kuitenkin, kuten hän itsekin myöntää, vasta alkuaskel väkivallattoman toiminnan täyden potentiaalin ymmärtämisessä. Sen oppeja onkin käytetty hallitusten kaatamiseen muun muassa Serbiassa, Ukrainassa, Georgiassa, sekä arabikevään kokeneissa maissa. Välineellisen väkivallattomuuden vetovoimaisuudesta huolimatta moraalisen väkivallattomuuden vahvoja puolia ei myöskään kannata unohtaa: jos hyväksymme Gandhin ajatuksen keinojen ja päämäärien erottamattomuudesta, voi niiden menestyksekäs soveltaminen johtaa vielä välineellistä väkivallattomuuttakin parempiin lopputuloksiin. Esimerkiksi Erica Chenoweth osoitti teoksessaan Why Civil Resistance Works: The Strategic Logic of Nonviolent Conflict väkivallattoman kamppailun olevan tilastollisesti aseellisia toimia tehokkaampaa. Tarvitaan siis väkivallattomia tekniikoita, joiden ihmiset uskovat olevan tehokkaita välineitä kamppailussa perusarvojen puolesta. Tällaisille tekniikoille on ollut myös kysyntää: Sharpin opettaessa burmalaisia sissejä väkivallattoman kamppailun käytössä paikallinen toisinajattelija pyysi häntä kirjoittamaan aiheesta esittelytekstin. H oukuttelevuudessaan sharpin käytännönläheisellä tavalla lähestyä väkivallatonta toimintaa voi siis olla absoluuttisen pasifismin perinteestä poikkeamisestaan huolimatta paljon annettavaa sodan ja väkivallan vähentämiseksi maailmassa. Rauhanliikkeen ajamat rakenteelliset ratkaisut sotien ehkäisemiseksi ovat olleet toteutukseltaan epäluotettavia, ja siksi avoimenkin konfliktin käymiseen olisi syytä löytää väkivallattomia keinoja. Ideaalitilanteessa seuraavan sukupolven väkivallatonta toimintaa teoretisoivat ajattelijat onnistuvat yhdistämään välineellisen väkivallattomuuden puoleensavetävyyden ja periaatteellisen väkivallattomuuden hyödyt.. Kirjan yleisluontoisuus yhdistettynä Sharpin strategista tehokkuutta painottavaan lähestymistapaan teki siitä houkuttelevan sekä helposti sovellettavan monissa eri maissa. YDIN 2 / 2017 61 YTIMESSÄ V aikka rauhanliikkeen saavutuksia ei tule millään muotoa vähätellä, pasifismin historian valossa on helppo ymmärtää Sharpin arviota väkivallattomien sanktioiden tarpeellisuudesta. Moraaliin pohjaava absoluuttinen väkivallattomuus on tyypillisesti vetänyt puoleensa vain vähemmistöä jopa rauhanliikkeen sisällä, ja merkittävä osa vannoutuneimmistakin väkivallan vastustajista on usein lopulta tarttunut aseisiin oikeudenmukaisuuden puolustamiseksi
Kirjoittaja Veikko Räntilä Kuvitus Pirita Tolvanen MARKKINATALOUS & demokratia YDIN 2 / 20167 62 YTIMESSÄ. Demokratia tarvitsee käsitteiden analyysia. Puolueohjelmista sitä ei löydy ja siksi myös demokratia on kriisissä
YDIN 2 / 2017 63 YTIMESSÄ
Tehtävänä on herättää kuluttajien mielenkiinto ja ostohalu. Kapitalismissa tuotantovälineet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. M arkkinatalous kuvaa tavaroiden ja palvelusten vaihtoa, kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Kysyntä näyttäisi näin ohjaavan prosessia. Näillä markkinoilla tavallisella kansalaisella ei ole suurtakaan roolia. Kuluttajan kehityspolku tuotteeksi on heikentänyt kansalaisten autonomiaa ja sitä kautta myös demokratiaa. Kahdeksan maailman rikkainta omistaa saman verran kuin maailman köyhempi väestön puolikas. Kun kuluttaja on talouden toimija, hän on samaan aikaan myös kansalainen ja demokratian toimija. Tuotannollisissa sijoituksissa hankitaan energiaa, raaka-aineita, toimitiloja, koneita ja laitteita, kiinteää omaisuutta sekä työvoimaa ja näiden markkinoita kutsutaan tuotannontekijämarkkinoiksi. Kuluttajansuojasäädökset eivät kuluttajaa enää suojele. M aailmantalouden omistussuhteet ovat hyvin keskittyneet. Taustalla ajatellaan olevan tarpeita, jotka synnyttävät tuotantoa ja tarjontaa. Kaikki psykologian keinot käytetään ihmismielen manipulointiin, jotta kukkaron nyörit avautuisivat. usa:ssa rikkain yksi prosentti on saanut viimeaikaisesta tulolisästä 60 – 70 prosenttia. Nyt voidaankin jo puhua kapitalismista. Koko talousjärjestelmää on viime vuosikymmeninä tullut tavaksi kuvata vain tätä hyödykevaihtoa kuvaavalla käsitteellä markkinatalous. Todelliset henkilöomistajat kätkeytyvät. Verkkomyynti ja asiakaskortit mahdollistavat ostosten seurannan ja kuluttajan profiloinnin. Talousjärjestelmän muita prosesseja tai tapahtumakulkuja ei haluta mukaan nimenantoon. Omistus kasaantuu ja yrityksistä tulee yhä suurempia, usein monitai ylikansallisia konserneja, joita omistavat sijoitusrahastot, investointirahastot ja -pankit, hedge-rahastot, pankit, vakuutuslaitokset, eläkesäätiöt sekä erilliset yhtiöt, holding-yhtiöt ja säätiöt. Ajatukset kansankapitalismista ovat jääneet taka-alalle ja demokratian vahvistamiseksi ei enää pyritä kansalaisten omistajuuden lisäämiseen yrityksissä. Kuninkaana pidetystä kuluttajasta on tullut valtaistuimeltaan häädetty entinen kruunupää, tuote. Kun puhutaan muista prosesseista, tärkeimpiä ovat tuotannolliset sijoitukset ja niiden määräämät omistajuudet. Omaisuus on tästä vielä erillinen asia. YDIN 2 / 20167 64 YTIMESSÄ. Joitakin vuosia sitten 25 suurimman hedge-rahaston johtajaa ansaitsi kukin tuloina vuodessa yli miljardi dollaria. Samalla ei ole vaihtoehtoisen talousjärjestelmän uhkaa, joka pakottaisi rahapiirit suojautumaan kansan vaatimuksilta niin, että kansa otettaisiin mukaan liiketoimintaan. Pyrkimys myydä mahdollisimman paljon on luonut laajan markkinointija myyntitoiminnan sekä suuren joukon mainostoimistoja
Finanssipääoman omistajat piileksivät maailman lähes parissa sadassa salaisuusvaltioissa tai veroparatiiseissa, jotka tarjoavat suojan läpinäkymättömälle toiminnalle ja myös mahdollisuuden niiden maiden verotuksen kiertämiseksi, joissa piileskelijöiden omistama tuotanto ja tulos syntyy. Nämä tekijät muodostavat finanssituotteiden markkinat, jotka ohjaavat maailmantaloutta, nykyään jopa kriisistä kriisiin. Suurta osaa sen kaupanteosta hoitavat tietokoneet, usein jopa markkinapaikkojen ulkopuolella. KULUTTAJAN KEHITYSPOLKU TUOTTEEKSI ON HEIKENTÄNYT KANSALAISTEN AUTONOMIAA JA SITÄ KAUTTA MYÖS DEMOKRATIAA. Normaali demokraattinen valvonta on vähäistä ja finanssi-instituutioiden itsesääntely on osoittautunut riittämättömäksi. Kansalaisen toimintaja tietopiiri ei yllä näille markkinoille. Tukitoimista taas seurasi monessa maassa julkisen talouden suuret leikkaukset ja köyhyyden lisääntyminen. Näissä operaatioissa siirrettiin veronmaksajien rahaa yrityksille noin 6 500 – 7 000 miljardia dollaria. Toimintamalli on valtavirtainen. Tuotanto siirretään sinne, missä kehitys on alhaisinta ja pääoman toiminta vapainta. Suuryhtiöt käyttävät hyväkseen maiden erilaisia kehityseroja, jotka ilmenevät työntekijöiden järjestäytymisessä, tuloeroissa, lakiin perustuvissa suojelusäännöksissä, sosiaaliturvan eroissa ja tuotannolle säädetyissä, yhteiskuntaa ja luontoa suojelevissa normeissa, lakisääntelyn yleisessä tasossa, voittojen kotiuttamismahdollisuuksissa sekä yritysveroissa ja verotuksessa. Sen liikkeet ovat nopeat ja transaktioissa käsitellään valtavia summia pienessä ajassa. YDIN 2 / 2017 65 YTIMESSÄ. Se on tarkoittanut erilaisten arvopaperistettujen omaisuustai velkaerien kaupan valtavaa kasvua. Monessa tapauksessa yksityisten pankkien lainoja siirrettiin veronmaksajien piikkiin ja sen lisäksi julkisella rahalla pääomitettiin konkurssikypsiä pankkeja. Siihen on kuulunut valuuttakauppa, valtionlainojen, kulutusja asuntoluottojen, yhtiölainojen, ostoaikomusten arvopaperistaminen ja arvopaperien arvonkehityksen vedonlyöntiä. Tämän finanssitalouden volyymi maailmantaloudessa on yli kymmenkertainen verrattuna maailman bruttokansantuotteeseen. Kansan tahto sivuutettiin sekä itse finanssikriisin hoidossa että sen jälkitoimiin kuuluvissa julkisen talouden alijäämien sopeutuksessa. Tämän kuplan puhkeamisen aiheuttama finanssikriisi pyyhki yli maailman ja aiheutti muun muassa kehittyneiden maiden velkakriisin, konkursseja sekä työttömyyttä. Samaan aikaan yhtiöt ostavat toisiaan, fuusioituvat ja suuremmat kasvavat vielä suuremmiksi ja tuotanto keskittyy kaiken aikaa. Se myös laski useiden maiden bkt-kehitystä. Muutaman viime vuosikymmenen aikana kapitalismi on kehittynyt finanssikapitalismiksi. Näillä markkinoilla kehitettiin finanssitalouden joukkotuhoase, arvopaperistetut velkakirjat maksukyvyttömien ihmisten asuntolainoista
Kapitalismi ei ole onnistunut työvoiman tehokkaassa käytössä, mistä kertovat korkeat työttömyysluvut monissa maissa. Etelä-Afrikassa Afrikan kansalliskongressi myi halvalla samojen oppien ohjauksessa Mandelan lupaamat toiveet paremmasta huomisesta maan kaivannaisteollisuuden omistajille. Demokratia tuhottiin vuosikymmeniksi kapitalismin vapauttamisen nimissä. Seurauksina oli suunnatonta köyhyyttä ja kurjuutta. Tätä talouden alasajoa kriiseillä ja valtiovallan kaappausta väkivalloin kuvaa kanadalainen journalisti Naomi Klein yksityiskohtaisesti kirjassaan Tuhokapitalismin nousu. Niin kutsutun Chicagon koulukunnan edustajat olivat sotilasjunttien neuvonantajina. Kyse oli friedmannilaisesta rajoituksettomasta kapitalismista. Samaa oppia sovellettiin Maailmanpankin kiristystoimissa Venäjällä ja Puolassa. Eriarvoisuus nakertaa sekä taloudellista kasvua että demokratiaa. Tuloksena ei synnytetty demokratiaa vaan harvainvaltaa. Yhä useammin YDIN 2 / 20167 66 YTIMESSÄ. Demokratian ja kapitalismin yhteenkuuluvuus on toteutunut niin, että kapitalismi otti haltuunsa demokraattisen päätöksenteon omilla ehdoillaan ja tuhosi sen. K apitalismiin kuuluu yhtäältä sen tuotannollinen tehokkuus ja toisaalta harvojen rikastuminen ja eriarvoisuuden kasvu. Solidaarisuus-liikkeen johtajat Puolassa lupasivat kansalle osuuskuntatalouden mutta pyörsivät päänsä. Pääomat eivät suinkaan ohjaudu sinne, missä tarve olisi suurinta, vaan sen mukaan missä on kysyntää. Merkittävä markkinatalouden ja demokratian yhteenkuuluvuuden kritiikin peruste on myös usa:n johtama, toisaalta avoin ja toisaalta salattu puuttuminen toisten maiden talouden järjestelyyn. Lääketeollisuus ei sijoita suurten kansansairauksien hoitoon, jollei maksajaa löydy. Toisaalta huvipursien ja timantein koristeltujen kellojen valmistukseen löytyy pääomaa, vaikka osa kansasta näkisi nälkää. Jeltsinin ydinjoukko rosvosi kansallisomaisuuden näiden opettajien ohjauksessa. Esimerkkinä tästä on Chilen sotilaskaappaus 1973, Argentiinan, Uruguayn, Brasilian ja Bolivian sotilasjunttien tukeminen ja talouspoliittinen ohjailu 1980-luvulla. Vastinetta saivat vain kongressin korruptoituneet johtajat henkilökohtaisten etujen muodossa. Näissä maissa tuhottiin väkivaltaisesti poliittinen oppositio, yksityistettiin kansallisomaisuus kansainvälisten yhtiöiden saaliiksi, tuhottiin maiden oma tuotanto vapauttamalla tuonti, ajettiin alas julkisen talouden sosiaali-, terveysja koulutusmenot, samalla kun lisättiin sotilas-, tiedusteluja poliisitoimen rahoitusta. Vapaan kapitalismin kokeiluihin on aina kuulunut lahjonta, korruptio sekä suurten omistajien ylivertainen lobbaus ja usein jopa valtiovallan haltuunotto. Suuryritysten pyrkimys ohjata valtiovaltaa ilmenee voimakkaasti lisääntyneessä lobbauksessa usa:ssa, eu:ssa ja Suomessa
Markkinat syntyvät sinnekin missä niitä ei tarvittaisi. Näin syntyy finanssituotteiden arvokuplia, jotka puhjetessaan aiheuttavat suunnattomia menetyksiä, konkursseja ja yhteiskunnallista kärsimystä. Markkinatalouden tietyt piirteet vahingoittavat yhteiskuntien vakautta ja uskoa yhteiskunnallisen eliitin viisauteen ja vastuullisuuteen. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat myös yhteiskunnan takakujilla. Heitä on usa:ssa monikertainen määrä itse edustajien määrään nähden. Sen periaatteiden mukaan käydään huumekauppaa, suojeltujen eläinten ja niiden osien kauppaa, salakuljetaan päihteitä ja kaupataan jopa ihmisiä. Kaikki sijoittajat halusivat päästä apajille. Markkinatalous voi toimia ilman demokratiaakin, minkä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen ohjauksessa toimiva kapitalismi, samoin kuin Venäjän autoritäärisen hallinnon luoma oligarkkinen kapitalismi. M arkkinatalouden ilmentymät ovat monet. Näin on käynyt esimerkiksi päästökaupalle, joka ei ohjaa vähäisempiin päästöihin, vaikka sen väitettiin olevan paras keino saada päästöjä vähenemään. Sääntely on pahasta myös oman hallituksemme mielestä. Ajatus markkinatalouden ja demokratian yhteenkuuluvuudesta on monimutkainen. KYSYNTÄ JA TARJONTA KOHTAAVAT MYÖS YHTEISKUNNAN TAKAKUJILLA. Markkinat eivät myöskään ole korjanneet itseään, vaikka sen on väitetty olevan mahdollista. parlamentaarikot siirtyvät suoraan edustajatoimestaan firmojen yhteiskuntavaikuttajiksi. Hallintarekisterin valmistelu on tästä hyvä esimerkki. Ne vaarantavat järjestyneen yhteiskunnan toiminnan ja moraalin sekä heikentävät ihmisten uskoa laillisuuteen ja demokratiaan. Muita näkökohtia ei tarvitse huomioida kuin se, että tuotteelle löytyy ostaja. Demokratiaa taas ei näytä löytyvän muista kuin säännellyn kapitalismin maista. Demokratiaa pyritään tietoisesti välttämään näissä toimissa, laillisuudesta puhumattakaan. Harmaa ja musta talous toimivat markkinamekanismein mukaisesti. Tässäkin pelissä tavallisen äänestäjän keinot loppuvat jo alkuunsa. YDIN 2 / 2017 67 YTIMESSÄ. Samoin monien ehtyvien luonnonvarojen hillitön rahaksi muuntaminen noudattaa markkinatalouden lakeja. Kun Trump lupasi alentaa yritysveroja, alkoivat usa:n pörssin osakekurssit huiman nousun. Ellei Maakuntien Suomen miehet pysty hoitamaan haluamiaan henkilöitä vaalirahoituksella parlamenttiin riittävästi, taivutetaan edustajia lobbauksella rahamaailman intresseille suopeammaksi osallistumalla hallitusneuvotteluihin, verkottumalla tai kokoustamalla suoraan ministerien, heidän avustajiensa tai kansanedustajien kanssa. Markkinat eivät sovi tärkeiden ongelmien ratkaisijan rooliin
Edellisen väitteen edustajat eivät halua puhua kapitalismin ongelmista, vaan julistavat sen erinomaisuutta ikään kuin historian loppuna, vailla vaihtoehtoja tai tarvetta kehittää systeemiä. Asevarustelun ja sodan uhkien takana voi nähdä taloudellisia pyrkimyksiä, joista presidentti [lih] Eisenhower aikanaan varoitti usa:n sotateollisen kompleksin vaikutusvallan kasvuna. Finanssitaloudessa sääntelyn tarve on suuri. Joitakin, tosin riittämättömiä sääntöjä löytyy vaalirahoitukselle ja lobbaukselle, mutta eliitin verkottuminen näyttää vaikeasti kontrolloitavalta. Ne ovat myös entistä suurempia ja vaarallisempia ja niiden toimintalogiikka on yksinkertainen: kun aseita tuotetaan, on niitä myös myytävä ja jollei markkinoita ole, ne luodaan. On luotu oikeusvaltio sääntöineen, työntekijän ja kuluttajan suojelu. Historiallisesti kapitalismi kehittyi ennen laajaa poliittista demokratiaa. Nyt nämä sotateolliset ryhmittymät ovat valtioiden erityissuojeluksessa ja niitä on useita. Nykypäivänä on kuitenkin nähtävissä monenlaisia talousjärjestelmän ongelmia. Kun kapitalismia on legitimoitu väittämällä sen luovan ja turvaavan demokratiaa, ajatus pitää kääntää päinvastaiseksi. Suurimmat haasteet talousjärjestelmälle avautuvat tarkasteltaessa ihmiskunnan selviytymisen mahdollisuuksia ympäristöongelmia vastaan. Sota luo aseteollisuuden markkinat. Kansalaisten kehittyneempi subjektirooli tuotannossa rajoittaisi rakentavalla tavalla pääoman toimintaa. P alkansaajat näyttävät luopuneen taloudellisen demokratian vaatimuksesta ja tyytyvän työvoiman rooliin. Saksa on säilyttänyt tällaiset instituutiot yritysneuvostojen muodossa. Kapitalismin ansiota hyvinvointivaltio ei ole, vaan työväenliikkeen ja muiden kansalaistahojen. YDIN 2 / 20167 68 YTIMESSÄ. Samoin poliittisen järjestelmän suojaaminen taloudelliselta vallalta on ajankohtainen. Ympäristön ja luonnonvarojen suojelu on viimeisimpiä sääntelyn muotoja, joilla pääoman toimintaa pyritään ohjaamaan. Itse asiassa poliittisen demokratian kehittyminen on tehnyt kapitalismista siedettävää ja hyväksyttävää. Samoin demokratian turvin on myös asetettu rajoja yleisemminkin pääoman toiminnalle. Hyvinvoinnin tai demokratian ongelmat eivät ratkea kapitalismin omalla toimintadynamiikalla, vaan niihin tarvitaan poliittisen demokratian ohjausta. Demokratian kehittyminen on taas vuorostaan aiheuttanut kapitalismin tuottamien eriarvoisuusongelmien ja ihmisten elämän riskien ratkaisemisen hyvinvointivaltion rakentamisen avulla
Arvot ovat hyviä perusteita suhtautua asioihin. Kun ihmisten arjessa politiikan keskeisiksi kysymyksiksi ovat nousseet identiteettiongelmat, kuten sukupuolija elämäntapaidentiteetit, on näkökentästä samalla pudonnut pois talouden ja maailmantalouden kysymykset. Tässä tilanteessa ei ymmärretä etupainotteisesti ja kokonaisvaltaisesti tarvittavan toiminnan haasteita. Esimerkiksi toimeentuloehtojen kysymyksiä ei käsitellä mediassa samassa määrin kuin tosi-tv:n tapahtumia. Vasemmiston ja vihreiden ohjelmatyöltä odottaisi, että ne päivittävät arvionsa kapitalismista eivätkä tyytyisi eufemistiseen kiertokäsitteeseen markkinatalous. YDIN 2 / 2017 69 YTIMESSÄ. Sekin vaatii konkretisointia toimintaohjelmaksi. Valtiot ja yksityiset toimijat pystyvät hakkeroimaan melkein minkä tahansa tietojärjestelmän, viestiliikenteen tai tietovarannot. Tämä on erityisen tärkeää kun mielipiteenmuodostus ja -hallinta on nykyään siirtynyt taloudellisen vallan käsissä olevalle medialle ja viihdekulttuurille. Ilman kansanvalistustyötä ei ole luotavissa tarvittavaa tietoisuutta, kiinnostusta keskusteluun ja toimintaa kokonaisyhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan. Tämä kehitys koskee täydellä voimallaan demokraattisina pidettyjä markkinatalouksia. Väitettyjen turvallisuusriskien perusteella kaikkialla lisätään kontrollikoneistojen valtaa. Haasteita ei voi ratkaista ilman puolueiden ja valtioiden kansainvälistä yhteistyötä. Yksin ne eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan mukaan tarvitaan tilanneanalyysia ja strategista arviointia. usa:n vaalit olivat tästä pienimuotoinen esimerkki, Suomen ulkoministeriön tietojen vuosia jatkunut hakkerointivuoto ja vakoilu toinen. Toimintatapa ei sisällä liioin ymmärrystä siitä, mitä maailmalla ja yhteiskunnassa tapahtuu sekä miten ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Oikeudenmukaisuus on ollut monen puolueen käyttämä mittapuu asioiden arviointiin. Toisaalta salatut tai salassa pidettäviksi tarkoitetut tiedot eivät enää pysy salassa. P uolueiden ohjelmatyössä ei käsitellä olemassa olevaa yhteiskuntajärjestelmää tarpeeksi analyyttisesti. Kysymyksiin ei vastata riittävästi orientoitumalla niihin arvojen pohjalta. Miten puolueet näkevät talousjärjestelmän toimivan suhteessa kansan oikeuksiin, hyvinvointiin, kollektiivisen sosiaaliturvan järjestelmien vakauteen, poliittiseen ja taloudelliseen demokratiaan, ympäristökatastrofien estämiseen, luonnonvarojen turvaamiseen tai maailmanrauhan säilymiseen
He tietävät, mihin ryhtyvät, ja samaistuvat ISISin veriseen ideologiaan. Historiallisesti naisten tiedetään toimineen eriasteisissa johtotehtävissä esimerkiksi Baader–Meinhof-ryhmässä, Punaisissa prikaateissa, Prima Linea -ryhmässä, eta:ssa, Japanin punaisessa armeijakunnassa sekä Palestiinan vapausjärjestössä. YDIN 2 / 2017 70 YTIMESSÄ Sadat länsimaiset naiset ovat muuttaneet ISISin hallitsemille alueille Lähi-itään. Kirjoittaja Marko Kivikoski Koti, uskonto ja kalifaatti K un länsimaissa toteutetaan terrori-isku, tekijän kuva päätyy yleensä nopeasti päivälehtien etusivuille. Noin neljäsosa kaikista vuosina 1981– 2007 tehdyistä itsemurhaiskuista oli naisten tekemiä ja sen jälkeen luku on vain kasvanut.. Lähes poikkeuksetta tällöin lehtien sivuilla komeilee miehen kuva. Naisten aktiivinen osallistuminen terroristijärjestöjen toimintaan on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti lähemmäs nykypäivää tultaessa. Terrorismi ei kuitenkaan ole pelkästään miesten alaa, eivätkä naiset ole pelkästään sen uhreja. Historiallisesti naiset ovat jo pitkään osallistuneet terroristiseen toimintaan ja ottaneet osaa muun muassa sekä uskonnollisten että äärioikeistolaisten järjestöjen terrorismiin, myös taistelukentillä
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että vaikka naisilla ei aina ennalta olisikaan oikeanlaista kuvaa elämästä kalifaatissa, monet sinne lähteneistä ovat kuitenkin erittäin sitoutuneita isisin ideologiaan, eivätkä he ole muuttaneet alueelle pelkästään väärien ennakko-oletusten varassa. Isisin johtohahmot yllättyivät itsekin saamastaan mediasuosiosta länsimaissa ja nostivat entistäkin enemmän esiin naisia propagandassaan. Esimerkin toiminnalleen hän oli saanut palestiinalaisilta taistelijoilta. Propagandassaan isis pyrkii esittäytymään aitona naisten oikeuksien todellisena edustajana, väittäen länsimaiden estävän muslimeja toteuttamasta puhtaimpia hyveitään sekoittamalla naisten ja miesten roolit. Internetillä on ollut suuri merkitys naisten määrien kasvussa, ennen sen yleistymistä islamistien rekrytointiverkostot eivät yltäneet miehiä pidemmälle. Naisten asema vakiintui pikku hiljaa propagandamateriaalissa. Perinteisesti islamistisissa terroristijärjestöissä naiset ovat olleet ensisijaisesti äitejä, vaimoja ja opettajia, mutta naisten osuus eturivin tehtävissä on lisääntynyt ajan myötä. I nstitute for strategic dialogue on kerännyt aineistoa Syyriaan lähteneistä länsimaisista naisista. Irakin al-Qaidan johtaja Abu Mus’ab al-Zarqawi rekrytoi naisia vuosituhannen alkupuolella muun muassa itsemurhapommittajiksi johtamaansa Jama’at al-Tawhid wal-Jihad -järjestöön. Spencerin mukaan ulkomaalainen media ”ei voinut vastustaa” kalifaattiin muuttaneista naisista kirjoittamista, vaikka se hyödytti terroristeja. Vuonna 2015 isisin alueille arvioitiin lähteneen länsimaista noin 550 naista. YDIN 2 / 2017 71 YTIMESSÄ Naiset ovat osallistuneet myös islamistiseen terrorismiin jo ennen isisin niin kutsutun ”kalifaatin” perustamista. Lisäksi monien naisten haluun lähteä vaikuttavat heidän isisiin liittyneiden ystäviensä julkaisemat kuvat sosiaalisessa mediassa, joissa annetaan korostetun idyllinen kuva elämästä kalifaatissa. Sosiaalisessa mediassa naiset luovat kuvan täydellisestä elämästä: heillä on rakastava mies, lapsia ja kaunis koti. Länsimainen media joutuu myös kantamaan osan vastuusta. Etenkin isis on ymmärtänyt sosiaalisen median tärkeyden – tutkimusten mukaan esimerkiksi valtaosa Syyriaan vuosina 2014 – 2016 muuttaneista espanjalaisista naisista oli radikalisoitunut sosiaalisen median avulla. Erityisesti kolme asiaa nousee esiin tärkeimpinä lähtemiseen vaikuttaneina syinä: sosiaalinen ja/tai kulttuurinen eristyneisyys, kansainvälisen muslimiyhteisön sortaminen ja alistaminen sekä paheksunta kansainvälisten toimien riittämättömyyttä kohtaan. V iime vuosina isisin hallitsemille alueille on matkustanut satoja länsimaisia naisia. Osa naisista on sosiaalisessa mediassa ilmaissut ihannoivansa isisin väkival. Tutkija Amanda N
Isisin rekrytoijat tarjoavat naisille lentolippujen lisäksi monenlaista apua matkalla. Suurin osa kalifaattiin muuttavista naisista on lähtöhetkellä naimattomia ja he muuttavat kotimaastaan pienen ystäväpiirin kesken. Puhtaasti sosioekonomisilla syillä ilmiötä on siis mahdotonta selittää. Naisista lähestulkoon kolmasosa oli jo jäänyt leskiksi. isis pystyy yksinkertaisesti tarjoamaan naisille jotakin, mitä vain erittäin harvat alakulttuurit pystyvät tarjoamaan: seikkailua, sisaruutta, romanssia, hengellisyyttä ja mahdollisuuden osallistua idealistisen utopian rakentamiseen. Joukossa on huomattavan paljon 16-vuotiaita ja ikäjakauma on liikkunut alaspäin viime aikoina. Teoksen kirjoitti ja julkaisi al-Khansaan prikaa. YDIN 2 / 2017 72 YTIMESSÄ taa ja muun muassa kuvaillut isisin mestausvideoita ”erittäin kauniiksi”. K alifaattiin saapuessaan naiset asutetaan aluksi Maqariin, Syyriassa sijaitsevaan turvataloon. Isd:n tarkkailemista naisista hiukan yli puolet olivat tarkkailuhetkellä naimisissa, heistä suurin osa isisin sotilaiden kanssa. Isisin viesti naisille on, että kalifaatissa heitä arvostetaan seuraavien sukupolvien kasvattajina ja sotilaiden vaimoina, eikä seksuaalisina objekteina. Maqarissa naisia valmennetaan huolellisesti kalifaatin toimintaan ja heitä tutustutetaan samalla isisin taistelijoihin, joista saattaa löytyä naisille puoliso. Isd:n lisäksi tutkija Elizabeth Pooley on seurannut isisin riveihin lähteneiden brittinaisten sosiaalisen median toimintaa ja nostanut sen perusteella esiin useita asioita osana radikalisoitumisprosessia. Monet myös muuttavat isisin valtaamille alueille yleensä vasta pitkän harkinnan jälkeen. Vaikka he muodostavat ikäjakaumaltaan monimuotoisen ryhmän 13-vuotiaista aina lähes 50-vuotiaisiin asti, suurin osa heistä on 15 – 25-vuotiaita. Valmistavaan toimintaan kuuluu kursseja ainakin ensiapukoulutuksen, sosiaalisen median ja ohjelmoinnin, islamilaisen lain, käsiaseiden ja räjähteiden käytön sekä kotitalouden saralla. Naiset saavat esimerkiksi muiden isisin jäsenten puhelinnumeroita ja jopa lakimiesten apua läpikulkumaissa mahdollisesti syntyvien epäselvyyksien selvittämiseksi. Kuten miestenkin joukossa, myös naisten parissa huomattavan suuri osa Syyriaan lähteneistä on käännynnäisiä. Vuoden 2015 alussa isis julkaisi manifestin, jossa annetaan ohjeita kalifaatissa eläville naisille. Myös koulutuksen suhteen tilanne näyttää miesten ja naisten osalta samanlaiselta, osa lähteneistä on korkeasti koulutettuja ja osa ei. Seurattujen naisten sosiaalisen median tileillä nostetaan yleisimmin esiin muslimien sortaminen, uuden yhteiskunnan rakentamisen mahdollisuus, uskonnollinen velvollisuus ja sisaruuden merkitys
K alifaatissa naisen paikka on kotona, jossa hänen tulee palvella miestään ja pitää huolta kodistaan ja lapsistaan. isisin mukaan länsimainen valinta ja ideologia ”vapauttaa” naiset roolistaan kotona on virhe, joka rapauttaa yhteiskunnan. Joukossa on varmasti myös naisia, jotka ovat olleet liian nuoria ymmärtämään, mihin he ovat romanssin ja seikkailun perässä lähteneet. Manifestissa sanotaan, että naisen tärkein rooli on olla äiti lapsilleen ja vaimo miehelleen. Teoksesta pystyy rakentamaan melko kattavan kuvan naisten elämästä kalifaatissa. Prikaatin tavoitteena on tarkkailla naisten toimintaa kalifaatissa, jossa naisilta on kielletty muun muassa meikkaaminen. Kodista lähtemiseen liittyy ankarat rajoitteet: nainen saa poistua kodistaan vain, mikäli hän on menossa osallistumaan uskonnonopetukseen tai mikäli hän on lääkäri tai opettaja. Naisten on lisäksi käytettävä mustia hanskoja ulkona ollessaan. Nykytiedon mukaan prikaatin naiset myös ylläpitävät väkivaltaisia vankileirejä esimerkiksi jesidikristityille ja osallistuvat vankien orjuuttamiseen sekä muuhun kaltoinkohteluun. Manifestista selviää myös, että prikaatin jäsenet saavat 15 päivää kestävän koulutuksen aseenkäytöstä ja he vartioivat katuja AK-47-aseilla varustettuina. Isisin alueille muuttavat naiset löytävät terroristijärjestön ideologiasta vaihtoehdon ”länsimaiselle seksuaalityrannialle”. Naiset saavat kuitenkin lähteä kalifaatista, sillä he ovat korvattavissa. Tämä ei kuitenkaan tule kalifaattiin muuttaneille länsimaisille naisille yllätyksenä – isisin rekrytoijat tekevät sosiaalisessa mediassa selväksi, että juuri näin sukupuoliroolit tuleekin jakaa. Varsinaiseen sodankäyntiin rintamalla naiset eivät nykytiedon mukaan sen sijaan osallistu. NAISTEN MERKITYS ISISIN PROPAGANDAMATERIAALISSA ON KASVANUT SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ.. Raskaana olleille naisille on kerrottu kalifaatissa, että he voivat palata, kunhan he ensin synnyttävät lapsensa ja rintaruokkivat tätä jonkin aikaa. Naiset ovat isisille tärkeitä, mutta eivät tietenkään siinä mielessä kuin propagandassa annetaan ymmärtää. Lapset sen sijaan kuuluvat isisille. Useat heistä samaistuvat isisin ideologiaan ja kokevat kalifaattiin muuttamisen uskonnollisena velvoitteena. Isisin manifestin mukaan naiset ovat valmiita avioliittoon 9-vuotiaina ja viimeistään 16 – 17-vuotiaana naisen tulee olla naimisissa. YDIN 2 / 2017 73 YTIMESSÄ ti, joka koostuu suurimmaksi osaksi koulutetuista länsimaisista naisista, jotka valvovat muiden naisten käyttäytymistä kalifaatissa. He vaikuttavat kuitenkin olevan vähemmistössä kalifaattiin lähteneiden joukossa
Niihin vastaaminen edellyttää globaalin tason yhteistyötä. Se haastaa myös perinteisen turvallisuusajattelun. Myös kansainvälisen ilmastopaneelin (ipcc) vuonna 2014 julkaisemassa raportissa todetaan ilmastonmuutoksen aiheuttavan kasvavan ja monitahoisen uhkan inhimilliselle turvallisuudelle. Samoin sitä, että turvallisuuden. Y hdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto käsitteli ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia ensi kertaa vuonna 2007. Lukuisat valtiot ovat viime vuosina korostaneet ilmastonmuutoksen kielteistä vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen. Ilmastonmuutos voimistaa ja moninkertaistaa jo olemassa olevia turvallisuusriskejä. Jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu sekä äkilliset muutokset ekosysteemeissä aiheuttavat uudenlaisia turvallisuuteen vaikuttavia haasteita. Neuvosto jakautui vahvasti näkemyksissään turvallisuuden luonteesta. Useiden valtioiden edustajat vastustivat ilmastonmuutoksen tarkastelua turvallisuuskysymyksenä. Monet kaikista köyhimmät ja hauraimmat alueet ovat alttiita turvallisuusriskeille, kuten heikentyvälle ruokaturvallisuudelle, voimistuville sään ääri-ilmiöille ja pakkomuutolle. Ilmastonmuutoksen aiheuttajat samoin kuin seurauksetkin jakautuvat maapallolla epätasaisesti. YDIN 2 / 2017 74 YTIMESSÄ Ilmastonmuutos aiheuttaa nälkää ja pakolaisuutta. Kirjoittaja Salla Kalliojärvi ILMASTONMUUTOS ja turvallisuus I lmastonmuutos määritellään yhä useammin turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä
Suomessakin ylläpidetty ajatus ”uskottavasta puolustuskyvystä” edustaa tätä perinteistä turvallisuusajattelua, jossa keskeisin tavoite on alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin säilyttäminen.. Näissä puheenvuoroissa ilmastonmuutos määriteltiin kestävän kehityksen haasteeksi, joka vaatii valtioiden välistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Merkittävin muutos turvallisuusneuvoston kokousten välillä oli laajentunut hyväksyntä inhimillisen turvallisuuden merkityksestä kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiselle. Inhimillisen turvallisuuden heikkeneminen nähtiin yhä laajemmin konflikteja ruokkivana tekijänä samoin kuin epävakautta aiheuttavana pakolaisuuden lähteenä. YDIN 2 / 2017 75 YTIMESSÄ ED W AR D H AR RIS , CR EA TIV E CO M M O N S käsite laajennettaisiin sotilaallisten uhkien ulkopuolelle. Vuonna 2011 turvallisuusneuvosto käsitteli uudelleen ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia. Tuolloin hyväksyttiin puheenjohtajan lausunto, jossa ilmastonmuutoksen seurauksilla todettiin pitkässä juoksussa olevan kansainvälistä turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. Puoltavat puheenvuorot painottivat keskinäisriippuvuutta turvallisuuden ja kestävän kehityksen välillä. P erinteisen turvallisuuden näkökulmasta turvallisuus on ymmärretty valtioiden kykynä puolustautua sotilaallisia hyökkäyksiä vastaan. Samoin korostettiin niiden yhteyttä sekä konfliktien ehkäisyssä että laajemmin inhimillisen turvallisuuden takaajana
Myös ilmastonmuutoksen globaali luonne ylittää yksittäisen valtion kyvyn torjua sitä ilman riittävää kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutos ei muuta vain ympäristöllisiä olosuhteita vaan vaikuttaa laaja-alaisesti sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin, jotka ovat elintärkeitä valtioiden toiminnalle. Ilmastonmuutoksen tuominen turvallisuuskeskusteluun voi tulevaisuudessa muuttaa turvallisuuden käytäntöjä. Kestävän kehityksen globaali turvaaminen on keskeinen väline konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa. Sotilaallinen turvallisuus ei tuo turvaa ilmastonmuutosta vastaan. Yk:n turvallisuusneuvostossa käydyissä ilmastonmuutoskeskusteluissa erityisesti monet pienet saarivaltiot korostivat valtioiden kansallisten intressien vaarallisuutta globaalille turvallisuudelle. Globaalin keskinäisriippuvuuden huomiotta jättäminen sekä konfliktikeskeinen turvallisuusuhkien tarkastelu johtavat kansallisen puolustuskyvyn merkityksen korostamiseen, mikä puolestaan heikentää pidemmän aikavälin globaalia turvallisuutta. I lmastonmuutoksen kehyksessä turvallisuus vaatii sen ymmärtämistä globaalilla tasolla, joka ei rajoitu vain sotilaallisten uhkien torjumiseen, vaan myös elinolosuhteiden turvaamiseen ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää korostaa ilmastonmuutosta itsessään turvallisuuskysymyksenä, eikä vain ilmastonmuutoksen seurauksia. Kirjoitus perustuu kirjoittajan Lapin yliopistossa tehtyyn pro gradu -tutkielmaan.. Samoin hirmumyrskyt, tuhoutuvat viljelyja asuinmaat sekä häviävät eliöstöt muodostavat merkittävän uhan. Tämä kasvattaisi päästöleikkausten merkityksen entistä suuremmaksi. Näin siksi, että tuolloin unohdetaan globaalit keskinäisriippuvuudet. Niiden olemassaolo on uhattuna merenpinnan nousun johdosta. Se vaatii yhteistä, mutta yhteiskunnalliset eroavuudet huomioonottavaa toimintaa, jossa kkeskeisessä roolissa ovat ei-sotilaalliset toimijat sekä laaja yhteistyö ei-valtiollisten ja valtiollisten toimijoiden välillä. Elinkelpoisten olosuhteiden tuhoutuminen aiheuttaa pakolaisuutta sekä jännitteitä yhteisöjen välille. Heikentyneestä inhimillisestä turvallisuudesta aiheutuva epävakaus voi johtaa valtioiden romahtamiseen, rikollisuuden nousuun, laajamittaiseen väkivaltaisuuteen ja suurimuotoiseen pakolaisuuteen. Kiihtyvä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuoma turvallisuusriskien lisääntyminen vaativat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Lyhytjänteinen kansallisten intressien turvaaminen ja sotilaalliseen puolustuskykyyn keskittyminen sisältää riskin kansainväliselle turvallisuudelle. Siksi turvallisuuskeskustelun sijoittaminen laajempaan kontekstiin on tärkeää. YDIN 2 / 2017 76 YTIMESSÄ Ilmastonmuutos kuitenkin haastaa perinteistä turvallisuusajattelua korostamalla sekä valtiokeskeisen että sotilaallisen ajattelun riittämättömyyttä
Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. 78 ELIAS LAITINEN Unkarin asia on meidän / 82 KAISA LEINO Tiitu Takalosta tuli sarjakuvataiteilija sarjakuvia lukemalla / 84 INKA VAPPULA Sata tarinaa samanarvoisuudesta / 86 RIITTA OITTINEN Luonnonvoimaa museossa / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 ARJA ALHO Pekka Puupään moderni elämä / 94 KIMMO KILJUNEN Ulkopolitiikka haussa. / 96 ULLA PALONEN Ei huoltaja tai viranomainen vaan edustaja / 98 Pala historiaa
kuvaa Unkarin kehitystä maaksi, jossa oikeistopuolue ruokkii nationalismia sekä rajoittaa kansalaisten ja lehdistön sananvapautta.. YDIN 2 / 2017 78 YDINKOKEMUS Kirjoittaja Elias Laitinen UNKARIN ASIA ON MEIDÄN Tasavallan loppu
Tasavallan loppu. Puolue kävi oitis töihin muuttamalla maan perustuslakia ja puuttumalla median toimintaan, kansainvälisestä kritiikistä huolimatta. Vuonna 2017 Unkarin demokratian tuhoutuminen voidaan nähdä osana laajempaa kehityskulkua, johon liittyvät niin entiset kommunistijohtoiset maat kuin myös Kiina, Trump ja Brexitkin. Fideszin nousukiito alkoi sen tehtyä vuonna 1994 takinkäännöksen kaupunkilaisälymystön liberaalipuolueesta kansallismieliseksi kristilliskonservatiiviseksi puolueeksi. Ratkaisu on toimiva, Nyyssönen mainitsee. Tämä on dosentti Heino Nyyssösen kirjan tärkeimpiä teemoja. Nyyssösen mukaan Unkarin asia on meidän, sillä laajempaan viitekehykseen asetettuna Unkari ei ole vain poikkeustapaus, vaan saattaa kertoa koko Euroopan tulevaisuudesta. Nyyssönen havainnoi viime vuosilta merkkejä siitä, että edellä mainittujen eu-maiden lisäksi Unkarin kanssa samaan suuntaan on kehittynyt myös eu-yhteistyötään tiivistänyt Visegrád-ryhmä, eli Tšekki, Slovakia ja Puola. V uonna 2010 Unkarista alkoi kantautua huolestuttavia viestejä. Vaikuttaakin siltä, että demokratian kehittämissuositusten torjumisen seurauksena Unkari on hylkäämässä läntisen liberaalidemokraattisen mallin. Fideszin edustajat ovat puolustautuneet syyttämällä demokratiamittareita arvolatautuneiksi. Kansainvälisen vertailun rinnalla Nyyssönen osoittaa myös Unkarin yhtymäkohtia Suomeen. YDIN 2 / 2017 79 YDINKOKEMUS Heino Nyyssönen TASAVALLAN LOPPU. valottaa Unkarin nykytilaa ja sen taustoja. Perustuslakiuudistus, vaalilain uudistus ja median kontrolli ovat keskittäneet valtaa Fideszin ja sitä kautta Orbánin käsiin. Oikeistolainen konservatiivipuolue Fidesz oli yllättäen voittanut vaaleissa kaksi kolmasosaa paikoista. Fideszin johdolla Unkariin kehitetään omaa järjestelmää, jolla on yhtäläisyyksiä autoritaarisiksi luokiteltujen maiden, kuten Venäjän kanssa. Atena 2017 318 s. Siitä asti puoluetta on johtanut 2010 pääministeriksi noussut voimahahmo Viktor Orbán. Aiemmin erityisesti itäeurooppalaisessa vertailussa hyvin menestynyt maa on pudonnut eu:n hännänhuipuksi yhdessä Romanian ja Bulgarian kanssa. Kansainväliset demokratiamittarit osoittavatkin Unkarille heikkoa kehitystä
Ajoittain naapurivaltioita hermostuttanutta flirttailua nationalismin kanssa on syytä pitää silmällä. Nyyssösen mukaan Unkarissa lehdistöä ajetaan aktiivisesti alas ja vallanpitäjät julkaisevat räikeääkin propagandaa. Unkarin tilanne onkin synnyttänyt eu:ssa entistä jykevämpää sääntelyä, jota on sittemmin hyödynnetty esimerkiksi Puolan tilanteeseen puuttumisessa. Kriittisen ja perinteikkään Népszabadság-sanomalehden lakkautus pian Orbánille tappiollisen pakolaiskysymystä käsitelleen kansanäänestyksen jälkeen vuonna 2015 järkytti myös ulkomailla. Sen seurauksena voi olla jopa rahoituksen tai maan äänivallan jäädyttäminen eu-instituutioissa.. Nyyssönen myös sijoittaa Unkarin järjestelmän osaksi naapurisuhteita horjuttaviin mittoihin kasvavaa nationalismia, jolla heikon poliittisen osallistumisen ja kaventuneen sananvapauden tapaan on vahva historiallinen taustansa. Tätä vyyhteä Nyyssönen erittelee kirjassa tarkasti. Niin kutsutun Troikan, eli eu-komission, Kansainvälisen valuuttarahasto imf:n ja Euroopan keskuspankin vaatimus demokratisoinnista talousavun ehtona ei näytä tepsineen Unkarissa. YDIN 2 / 2017 80 YDINKOKEMUS esimerkiksi unkarilaisten solmimat ydinvoimalakaupat venäläisten kanssa, jotka näyttäytyvät selkeänä ulkopolitiikan jatkeena. Samoin on tehnyt eu-parlamentti ja myös Fideszin parlamenttiryhmää on vaadittu mukaan rintamaan. Monelta on saattanut unohtua, että vuonna 2008 eurooppalaisen talouskriisin kärjistyttyä nimenomaan Unkari oli ensimmäinen apupaketin saaja. Talouskriisi, median ja oikeuslaitoksen riippumattomuus ja demokratian ongelmat kiertyvät kaikki vyyhdeksi, jota kansallismielinen hallinto käyttää hyväkseen. Se, miksi talouskriisin hoitaminen ei ole vahingoittanut Fideszin kannatusta, on tarkemman pohtimisen ansaitseva kysymys. Vaikka paketti saatiin ennen nykyisen hallinnon aikaa, myös se on taipunut Fideszin kompromisseihin. Vaikka riippumattoman median ylläpito on ollut haasteellista myös monissa itäisen KeskiEuroopan maissa, Unkari näyttää liikkuneen vieläkin kauemmas niistä. Nyyssönen käyttää kirjassaan runsaasti sivuja Unkarin historian pääkohtien ja niiden tulkintojen esittelemiseen. Unkarin otettua hampaisiinsa miljardööri George Soroksen rahoilla pyörivän itsenäisen Central European Universityn eu-komissio käynnisti toukokuun lopulla rikkomusmenettelyn. Hänen mukaansa Fideszin hallinnon ”nostalgian politiikka” on asetettu palvelemaan kansallismielisyyttä ja maahanmuuttokriittisyyttä. Varsinkin kun niin on käynyt muissa pankkikriisimaissa erityisesti kansallista itsemääräämisoikeutta korostaneille puolueille. P erustuslakiuudistusten ohella median kontrolli on ollut merkittävä Unkarin ja eu:n välejä kiristänyt tekijä. Historiapolitiikkaan nojaava nationalismi ei ole oikeistopopulistien yksinoikeus, mutta Unkarissa juuri sille näyttää olevan erityisen otollinen maaperä. Valtion käsitteen asteittainen korvaaminen kansakunnalla on vain yksi esimerkki epäterveestä nationalismista maassa, jolla on miljoonalukuihin nousevat rajantakaiset vähemmistöt ja jo lähtökohtaisesti voimakas kansallistunto ja historiapolitiikan perinne. Unkarin kehitys on ollut säännöllisesti myös eu-instituutioiden tarkkailussa. Oikeusvaltion turvaamiseksi luotu Venetsian komissio on antanut maalle useita huomautuksia. V uonna 2014 pääministeri Orbán nimesi Unkarin mallin ”illiberaaliksi demokratiaksi”, jossa tavoitellaan Kiinan, Turkin ja Venäjän mallin mukaisesti hyvinvointia demokratian tilasta huolehtimatta. Nyyssönen arvelee, että Orbánilta jäi huomaamatta, että termiä on aiemmin käytetty kuvaamaan nimenomaan hallintoja, jotka eivät välitä perustuslaillisista valtarajoitteista ja kaventavat kansalaisten perusoikeuksia. Fidesz omaksui joustavasti uusliberalistisen politiikan, Unkari pääsi irti talousavun varasta ja loittonee nyt läntisten liberaalien demokratioiden yhteiskuntamallista
Teos vyöryttää lukijan eteen paljon kiinnostavia faktoja ja tapahtumia. YDIN 2 / 2017 81 YDINKOKEMUS U nkarin hallinto puolustautuu kansainvälistä kritiikkiä vastaan toteamalla, etteivät ulkopuoliset ymmärrä mitä Unkarissa tapahtuu, eikä maiden sisäisiin asioihin pitäisi puuttua. Lukija jää kuitenkin kaipaamaan aikajärjestyksessä esitettyä koontia sekä Unkarin historian pääkohdista että Fideszin valtakauden tapahtumista. Unkarin tulevaisuus ei ole kuitenkaan kiveen hakattu: Budapestissä keväällä 2017 kansalaisliike sai valtapuolueen perääntymään kansallistuntoa pönkittävästä hankkeestaan hakea vuoden 2024 olympiakisoja. Näkymä Karpaattien vuoristosta. Teos antaakin hyvät lähtökohdat pohtia laajemminkin demokratiaan ja oikeusvaltioon piittaamattomasti suhtautuvien poliittisten voimien integroimista osaksi demokraattista prosessia. Päähaastajana esiintyy äärioikeistolainen Jobbik, joka pyrkii maltillistumaan ja vetoamaan myös Fideszin vasemmistolaisiin kriitikoihin. Hän hyödyntää monitieteistä osaamistaan ja arvioi onnistuneen kriittisesti samaan aikaan hyödyntämiään kansainvälisiä vertailevia demokratiaindeksejä ja omaa asemaansa historian tulkintojen muokkaajana. IU RII BA KH M AT , CC BY -SA 2.0. Unkarissa valmistaudutaan paraikaa jo vuoden 2018 parlamenttivaaleihin, joissa Fidesz pyrkii säilyttämään valta-asemansa. Mihin vedetään raja, jossa kovat puheet eivät enää ole vain puheita, vaan muuttuvat oikeusvaltion vaarantaviksi teoiksi. Tämä veisi maata vieläkin pidemmälle autoritaariseen suuntaan, jonka seurauksena henkilökohtaista valtaa keskitettäisiin kenties entistä enemmän Orbánille. Nyyssönen ei tuomitse Unkarin kehitystä täysin, mutta suhtautuu siihen hyvin kriittisesti. Toivottavasti Nyyssönen kirjoittaa vielä muissa yhteyksissä auki kokonaisarvionsa Unkarin tilanteesta, sillä kirjasta uupuvat yhteenveto-osiot lähes täysin. Tekstin sekaan piilotetut huomiot Unkarin kehityksestä saattavat kuulostaa radikaaleilta, mutta Nyyssönen ei jätä perustelujaan puolitiehen. Toisaalta Orbán on aiemmin kehottanut kriitikoitaan olemaan välittämättä hänen puheistaan ja seuraamaan sen sijaan hänen tekojaan. Nyyssönen onnistuu dokumentoimaan tämänkaltaista kehitystä hyvin pikkutarkasti
Ja toisaalta jos jossakussa heräisikin reaktioita ja ajatuksia töistäni, niin enhän minä niitä yleensä kuule. Haluan vain käydä läpi jotakin asiaa taiteen kautta, en oikein tiedä, onko se silloin vain monologi. – Sarjakuva ilmaisumuotona on aina kiehtonut minua, missään muussa taidemuodossa ei ole sitä kuvan ja sanan yhdistämisen mahdollisuutta. Huomasin varhain, että pelkästään kuvan maalaaminen ei riittänyt minulle – kaikista töistäni tuli kuvasarjoja. Takalo ihastui sarjakuviin jo varhain. Sarjakuvien maailma on muuttunut, mutta myös pysynyt monin paikoin samanlaisena. – Ahmin niitä lähikirjastossa heti, kun opin lukemaan kunnolla. Alun perin blogin piti olla kurkistus hänen työhönsä ja tapoihin tehdä sarjakuvaa, mutta se muotoutui sopivaksi paikaksi julkaista jatkotarinana Takalon toipumiskertomusta. – Onhan ennenkin ollut omakustanteita vaikka kuinka paljon, mutta nykyään painattaminen maksaa paljon vähemmän ja internet antaa ihan eri tavalla mahdollisuuksia julkaisuun. YDIN 2 / 2017 82 YDINKOKEMUS. Kirjoittaja Kaisa Leino Kuva Tiitu Takalo Tiitu Takalosta tuli sarjakuvataiteilija sarjakuvia lukemalla S arjakuvat kuitenkin imaisivat Takalon mukanaan. – Minulla on tarve käsitellä itseäni koskettavia asioita, eikä muuttaa maailmaa. Hänen työtään on ajanut toive aiheuttaa tunteita ja reaktioita, eikä niinkään halu ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. P uupäähattu-palkinnot myönnetään usein pitkästä ja ansiokkaasta urasta sarjakuvien parissa. Bloggaus on myös saanut Takalon miettimään omaa yleisöään ensimmäistä kertaa. Tuntuu, että olen aina lukenut sarjakuvia enemmän kuin kirjoja. – Yleensä en joudu ajattelemaan lukijaani ja oma taiteeni ei lähde siitä ajatuksesta liikkeelle, että osallistun keskusteluun. – En itse juuri lue sarjakuvablogeja, joten tämä on minulle aivan uusi maailma. Vaikka Takalon töissä on aina ollut vahva yhteiskunnallinen sävy, se ei ole ollut tietoinen valinta. Takalo on myös itse astunut ensi kertaa digitaalisen sarjakuvan maailmaan Memento Mori -sarjakuvallaan, joka käsittelee taiteilijalle puhjennutta aivoverenvuotoa. Suosikkiaan Takalon on vaikea nimetä, koska eri sarjakuvat ovat olleet taiteilijalle eri elämänvaiheissa tärkeitä. Suomen sarjakuvaseuran 2017 Puupäähattu-palkinnon voittajasta piti alun perin tulla kuvataiteilija. Takalolla sitä tosiaan on – hänen töitään nähtiin sarjakuva-antologioissa jo vuosituhannen vaihteessa. En myöskään ole itse sosiaalisen median kanssa missään tekemisissä, enkä esimerkiksi omista läppäriä tai älypuhelinta
Tuloksena suomalainen yhteiskunta näyttäytyy aika ajoin hyvin kaksijakoisena. Tarinoita julkaistaan yksi päivässä. Mukana on suomalaisia 12-vuotiaasta näkövammaisesta koko kansan tuntemaan näyttelijään ja saamelaisesta henkilöstä lähes 100-vuotiaaseen Karjalan evakkoon. Mediassa eri viiteryhmistä puhutaan numeroina ja tilastoina, joiden taakse yksittäiset ihmiset katoavat. Halusimme luoda mahdollisuuden inhimilliselle keskustelulle tuomalla ihmiset yksilöinä esiin, Lehtonen avaa. Lehtonen ja Hietaharju rekrytoivat mukaan tuttaviaan ja nyt pääosin opiskelijoista koostuvassa toimittajakollektiivissa on viisitoista aktiivista tekijää. Toimittajat, kuvaajat ja verkkovastaava toimivat vapaaehtoispohjalta, sillä YDIN 2 / 2017 84 YDINKOKEMUS. Miltä suomalainen yhteiskunta näyttää samanarvoisuuden näkökulmasta 100-vuotisjuhlavuonna. Tätä kysymystä pohtivat valtiotieteen opiskelijat Joonas Lehtonen ja Anne Hietaharju keväällä 2016. Miten vastakkainasettelua voisi purkaa. Annella oli alustava, hiukan suppeampi idea tasa-arvoon liittyvästä projektista. Samanarvoisten Suomi on verkkogalleria, jossa sadan eriarvoisuutta kokeneen henkilön tarinat esitellään tekstein, kuvin ja videoin. O n selvää, että sadan tarinan kokoaminen on haastavaa täysipäiväisille opiskelijoille. Kuvien kanssa ne muodostavat mieleenpainuvan, vaikuttavan ja henkilöä kunnioittavan kokonaisuuden. – Meillä molemmilla oli fiilis, että haluaisimme vaikuttaa tilanteeseen viestinnän keinoin. Tarinoiden julkaisu verkossa alkaa juhlavuoden elokuussa ja huipentuu itsenäisyyspäivään. Kirjoittaja Inka Vappula Sata tarinaa samanarvoisuudesta D igiaika mahdollistaa vastakkainasettelut aivan uudella tavalla, kun ääneen lausumattomia mielipiteitä on helppo suoltaa kommenttipalstoille ja samanmielisten kanssa voi vaivatta ryhmittäytyä sosiaalisessa mediassa. Tarinat ovat helposti lähestyttäviä ja web-julkaisuun sopivan pituisia. Keskustelun edetessä idea sadan suomalaisen tarinasta kehittyi nykyiseen muotoonsa ja Samanarvoisten Suomi syntyi, projektissa päätoimittajana ja tuottajana toimiva Lehtonen kertoo. – Ajatus projektista syntyi tietynlaisesta surusta ja ahdistuksesta yhteiskunnan mustavalkoisuuteen
Lehtosella ja Honkasella on selkeät yhteiset toiveet projektin suhteen. Lisää tietoa projektista löytyy Twitteristä ja Instagramista: @Samanarvoinen. Kategorioiden parissa työskennellessä on saanut oivaltaa! Vaikka kategorisointi on osa ihmisyyttä ja auttaa usein ajatuksen tasolla järjestämään maailmaa, niin meidän projektissamme on ollut johtavana ajatuksena pohtia, miten negatiivista ja ulkoapäin johdettua kategorisointia voisi hälventää ja kyseenalaistaa, Honkanen kertoo. Toisaalta antoisaa on ollut jokaisen tiimin jäsenen mukanaan tuomat, toisiaan täydentävät näkemykset siitä, mitä eriarvoisuus on, Honkanen avaa. – Olisi todella upeaa, että mahdollisimman moni suomalainen törmäisi tarinoihin jossakin yhteydessä. Tähän saakka kaikki kertyneet kulut on maksettu omasta pussista, Lehtonen kertoo. – Tavoitteitamme tukisi parhaiten se, että saisimme Samanarvoisten Suomesta valtakunnallisesti kattavan ja tähän tarvitsisimme rahoitusta. Toivomme, että tarinat voisivat auttaa erilaisuuden ymmärtämisessä ja että vertaistukea kaipaavat ihmiset löytäisivät sitä henkilökuvien piiristä. YDIN 2 / 2017 85 YDINKOKEMUS. Laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta ajatellen haluaisimme, että projekti viestisi toiveestamme avoimempaan yhteiskuntaan ja kutsuisi muita mukaan tähän ajatukseen, Honkanen summaa. – Prosessi kokonaisuudessaan on tuonut esiin myös omia urautuneita ajatusmalleja. – Rahan puute on toisaalta vahvistanut sitä, että teemme tätä sydämellä. – Tämä projekti elää jatkuvasti ja siksi jokaisen haastateltavan kohtaaminen vaatii tietynlaista uudelleenorientoitumista. uutterasta yrityksestä huolimatta rahoitusta projektille ei olla vielä myönnetty. Vaikka rahoituksen puute onkin rajoittanut toimintaa joiltain osin, projektin vastaavan päätoimittajan Jenna Honkasen mukaan siitä on ollut myös hyötyä. Riippumattomuus on suonut meille vapauden toimia juuri niin kuin parhaaksi näemme, Honkanen sanoo. Tekijöiden ja tarinoiden karttuessa käsitys eriarvoisuudesta laajenee. Honkasen mielestä tämä on sekä projektin suurin haaste että anti
Taideteosten lomaan on aseteltu vihersisustamisen uusia tuulia. Moderni, biohajoavalla säilöntänesteellä käsitelty sammalseinä ei tarvitse hoitoa tai kastelua. Tavallisten huonekasvien juuret siivilöivät pakokaasua, kuten eräässä videoesityksessä havainnollistetaan. Itseäni ilahdutti erityisesti Jan-Erik Anderssonin siirrettävä taidekasvihuone. Näyttelyn alussa oleva Sanni Sepon valokuvateos Viisi pikseliä käsittelee viiden hehtaarin aluetta Helsingin Keskuspuistossa. Metsiin keskittyy myös Ritva Kovalaisen Japanissa kuvaama työ Metsä, jossa esiintyy shintolaisten pyhä puu. Vihertaiteen olemukseen ja määrittelyyn pureudutaan tarkemmin näyttelyn yhteydessä julkaistussa kirjassa Vihreä päänsärky! – Taidetta siemenestä kompostiin. Kirjoittaja Riitta Oittinen K eravan taidemuseossa esitellään luonnon kauneutta ja sen hyvää tekevää voimaa näyttelyssä Vihreä maa – Kukkiva kaupunki. Esillä on valokuvia, kasvi-installaatioita, animaatioita, vanhoja litografioita, akvarelleja, tekstiilitöitä ja muokattua kasvikuntaa. Sisäilmaa puhdistava älyviherseinä vuorostaan parantaa ilmanlaatua. Se on kunnianosoitus turkulaiselle kasvitieteilijä Pehr Kalmille (1717 – 1779), joka pyrki löytäLUONNONVOIMAA MUSEOSSA. Näyttely asettuu osaksi keskustelua vihertaiteesta ja siitä, mitä pidetään taiteena. Aino Kajaniemen kuvakudos Floora olisi sopinut mukaan myös Sinkan edelliseen Näkyväksi neulottu -näyttelyyn. YDIN 2 / 2017 86 YDINKOKEMUS Keravan taidemuseon näyttelyssä luontoa tarkkaillaan niin taiteen kuin teknologiankin keinoin. Yrjö Sepänmaa toteaa kirjassa, että vihertaiteen voi nähdä kattokäsitteenä, jonka piiriin kuuluvat kasvitaide, japanilainen kukkienasettelu eli ikebana, bonsaipuut, bioja ekotaide, puutarhaja puistotaide sekä maisema-arkkitehtuuri. Näyttelyn parikymmentä osallistujaa lähestyvät aihetta tutkimuksen, taiteen ja tuotekehittelyn suunnista. Kaupunkimetsän arvoa pohtiva teos täydentyy uusilla kuvilla näyttelyn ajan. Vihersisustuselementtejä katsoessa tulee väistämättä mieleen, kuinka paljon ne piristäisivät ankeita julkisia tiloja
Myös Sinkan museokauppa on kokemisen arvoinen – sinne on valikoitu näyttelyn teemaan liittyviä julkaisuja ja esineitä. Työt on asettuivat myös hyvin museon 1980-luvun lopulla rakennettuun, monikerroksiseen tilaan. Paikallinen kahvilayrittäjä totesi innostuneena että ”tavallinenkin ihminen” uskaltautuu menemään Sinkkaan. Oman tai vaikkapa kaupunkimetsän puutetta voi kompensoida nappaamalla kaupasta mukaansa esimerkiksi pienen männynsiemenkylvöksen. Teoksen inspiraationa on vanha Tarzan Finds a Son -elokuva, jossa poika nukkuu virran pyörteisiin joutuneen jättiläislumpeen päällä. 7. Vihreä maa loksahtaa hyvin aikaamme, jossa järjestetään pistokkaiden vaihtotapahtumia, solmitaan kukkaamppeleita, tehdään puutarhasissi-iskuja ja viritellään kaupunkiviljelysysteemejä. Erittäin kiehtova ja kaunis oli myös Salla Tykän teos Victoria, joka seuraa jättiläislumpeen kukintaa Helsingin Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa. Kasvihuoneen katolla kukkivat taiteilijan versiot kalmioista. 2017 asti mään uusia, Suomen ilmastoon ja maaperään sopivia viljelykasveja. YDIN 2 / 2017 87 YDINKOKEMUS Vihreä maa – Kukkiva kaupunki Keravan taideja museokeskus Sinkka Avoinna 2. Näyttely ja siitä tehty kirja panevat pohtimaan omaa kotija asuinympäristöä uusista näkövinkkeleistä. Jennifer Steinkamp: Botanic 2. Vaikka kirsikkapuiden kukinnan aika on tältä vuodelta jo ohi, Keravan kirsikkapuukierros -kartta neuvoo, miten suunnistaa Sinkalta katsomaan lähiympäristön taideteoksia ja maamerkkejä. Museo on vain kävelymatkan päässä Keravan asemalta ja esimerkiksi monet koululaisryhmät ovat jo löytäneet sen. Still-kuva-animaatiosta, 2016.
Kun Vanha yllättäen syttyi tuleen huhtikuussa 1978, punapuhuri oli jo laantunut. Haastatteluista on editoitu juohevasti etenevä kronologinen kertomus. Nuoria ei näy, sillä kirjan aikajänne päättyy vuoteen 1993, jolloin HYY:n kulttuurikeskus lopetti toimintansa ja kaupungin sydämessä sijaitsevaa Vanhaa ylioppilastaloa ryhdyttiin vuokraamaan juhlatilaksi. Runsailla valokuvilla ja grafiikalla maustettu noin 120 muistelijan kavalkadi tempaisee lukijan ketoon kuin Hurriganes aikanaan. SIELLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA YDIN 2 / 2017 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. 1960ja 1970-lukujen lähihistoriaa ei voi käsitellä ottamatta huomioon sitä uskomattoman monipuolista touhua, jota maamme toivot Vanhan suojissa harrastivat. Toisaalta ylioppilaiden ja muunkin väestön mieltymykset ja harrastukset ovat nykyisin niin pirstoutuneet, että samanlaista kaikkien mestaa kuin mitä Vanha ylioppilastalo oli 1970-80 -luvuilla on vaikea kuvitella. Kuvataiteilijoiden tueksi avattu Galleria toi esille uusia nimiä. Nuorisokulttuurin tekijät vaelsivat Lepakkoon, Kaapelille ja Tavastialle, nykyisin kai Suvilahteen ja Teurastamolle. HELSINGIN Vanhan ylioppilastalon kulttuurikeskusta muisteleva kirja on saanut keveän ja tyylikkään ulkoasun. Tulipalon jälkeen tuskin kukaan valitti tupakointikieltoa – ja taas Vanha oli edellä aikaansa, sillä muualla ravintoloissa röyhysi vielä pitkään. VANHA PALAA! -kirja keskittyy kulttuuriin ja jättää ylioppilaskunnan poliittiset jännitteet kauas taustalle. Musiikin kaikki lajit ovat tärisyttäneet Vanhan seiniä. HELSINGIN YLIOPPILASKUNNAN KULTTUURIKESKUKSEN (1969-1993) EPÄVIRALLINEN TARINA Like 2017 326 s. Nykytanssi ja kuvataide lähestyivät toisiaan monenmoisissa performansseissa. Vanha venyi Ylioppilasteatterin ja Ylioppilaskunnan Laulajien kotipesästä kaikkiin taidesuuntiin kuin mustekala. Viisas valinta, mutta muutama käännekohta toki pitää mainita. Vanhan vuosikymmenistä kertovat starat ja järkkärit, undergroundhurut ja tekniikan taitajat, rokkarit ja räppärit, performanssitaiteilijat ja uutta luoneet unelmoijat. Huutomerkki kirjan nimessä on merkitsevä: toimittajat samoin kuin heidän runsas haastateltujen joukkonsakin toivovat Vanhan mahtavan kulttuuritoiminnan uutta tulemista. Osan tiedoista kirjan toimittajat Outi Popp ja Asko Mäkelä ovat hankkineet kasvotusten jututtamalla Vanhan legendaarisia vaikuttajia, osa on saatu Facebook-kyseyn avulla. Vanhan valtaus marraskuussa 1968 heijasti eurooppalaisen ylioppilasliikkeen vasemmistolaistumista. Yli 300-sivuisen vauhdikkaan mutta selkeän ja tavattoman kiinnostavan kirjan luettuani en voi kuin huokaista: ”Oi jospa oisin saanut olla mukana.” Raila Rinne Outi Popp ja Asko Mäkelä VANHA PALAA! KESKUSTELUJA VANHAN KUPPILASSA
Polity Press 125 s. Yllättävintä kirjassa on avoin suhtautuminen Venäjän erilaisiin sisäisiin heikkouksiin. Nykyiset kansainvälisen politiikan rakenteet, ennen kaikkea ETYK, ovat hänestä vanhentuneita. Treninin mukaan venäläiset uskovat nykyään laajalti keisari Aleksanteri III:n tavoin, että Venäjällä on maailmassa kaksi ystävää – oma armeija ja laivasto. Pertti Joenniemi Dmitri Trenin SHOULD WE FEAR RUSSIA. Venäjä hajosi kahdesti viime vuosisadalla, ja niin voi tapahtua vielä kolmannenkin kerran. Dmitry Treninin teos Venäjän harjoittamasta politiikasta ja maan nykytilasta täyttää molemmat ehdot. Toki teokseen sisältyy myös Venäjää ja sen politiikkaa ymmärtämään pyrkiviä piirteitä ja sen yhtenä sanomana on, että läntiset Venäjä-pelot ovat ylimitoitettuja. Tästä huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi – hänen näkemyksensä Venäjän politiikasta ja sen sisäisestä tilanteesta on varsin kriittinen. Venäjän harjoittama ulkoja turvallisuuspolitiikka on Treninin arvion mukaan sittenkin pohjimmiltaan rationaalista, minkä takia lännen tulisi asennoitua Venäjään ennen kaikkea pragmaattisesti sekä välttää varustelukierteeseen ja vastakohtaisuuden kärjistymiseen johtavia kohtuuttomia pelkoja. TRENIN käsittelee perinteisen suurvaltakeskeisesti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän suhteita, mutta muistaa ajoittain myös Euroopan unionin. Samalla Trenin myös myöntää, että Venäjä pitää itseään lähes pakonomaisesti yhtenä johtavista suurvalloista, vaikka on pohjimmiltaan heikko verrattuna Yhdysvaltoihin. POLITY-KUSTANTAMO on pienten ja hinnaltaan huokeiden kirjojensa sarjassa panostanut laatuun sekä tuoreuteen. Venäjä pyrkii kuitenkin piilottamaan heikkoutensa, koska ”heikoille käy yleensä huonosti”. Treninin mielestä Venäjän tulisi siis pelätä ennen kaikkea itseään ja muun maailman valmistautua siihen, että Neuvostoliiton loppu antaa Venäjän mahdollisesta hajoamisesta aivan liian ruusuisen kuvan. VENÄJÄN SYNKEÄ TULEVAISUUS YDIN 2 / 2017 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kirjan yllättäviin piirteisiin kuuluu, että Trenin on venäläinen, Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja ja asuu muutamien kilometrien etäisyydellä Kremlistä. Hän ei kuitenkaan pääse kovin pitkälle korvaavan järjestelmän hahmottelemisessa pyrkiessään kaiken aikaa pitämään Venäjän ominaispainoltaan Yhdysvaltojen ja Kiinan veroisena toimijana. Nykyisestä presidentistä on hänestä tullut liian korvaamaton eikä varteenotettavia vaihtoehtoja ole päästetty esiin. Niistä Trenin mainitsee talouden heikkouden, kutistuvan keskiluokan, demokratian toimimattomuuden, korruption sekä oikeusvaltion kehittymättömyyden lisäksi myös Putin-riippuvuuden
Toivon samaa myös tämän uuden teoksen myötä. Siinä pöydässä työntekijäpuoli poikkeuksetta istuu keikkuvalle tuolille. Monien mielestä puhe yhteiskuntaluokista on eilispäivää. Siltala puhuttelee suoraan muun muassa ammattiliittoja lainaamalla tutkimusta, jonka mukaan 1980-luvulla syntyneistä useampi on hakenut apua terapeutilta kuin ammattiyhdistykseltä. Raila Rinne Juha Siltala KESKILUOKAN NOUSU, LASKU JA PELOT Otava 2017 494 s. LUOKKARETKEN SUUNTA KÄÄNTYY YDIN 2 / 2017 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Toimitustekniset keinot kuten laatikot tai nostot auttaisivat lukijaa hahmottamaan paremmin kirjan keskeiset faktat ja väittämät. Edellisten teostensa tavoin Siltala luottaa nytkin tekstin voimaan. Erityisesti nuorten pääsy ansiotöihin on vaikeutunut, vaikka heillä olisi alansa ajanmukaisin koulutus. EDELLISEN kirjansa ansiosta Juha Siltala oli taannoin erittäin kysytty puhuja yhteiskuntamme kehitystä käsitelleissä koulutustilaisuuksissa. Viime vuosina luokkaretken suunta on monilla kuitenkin alkanut kääntyä alaspäin, kohti pätkätyösuhteita, työttömyyttä ja jopa syrjäytymistä. Tulostavoitteiden kiristyminen ja leikatut resurssit ajavat tunnollisia ihmisiä itsesyytöksiin, ahdistukseen ja masennukseen. Entistä yksilökeskeisemmäksi muuttunut työelämä hiertää puurtajat nilalle. Tutkimuksessa luokkajako on edelleen kelpo valine hahmottaa paitsi tuloja varallisuustasojen eroja myös ihmisten asenteita. Tuotannon kansainvälistyminen, automaatio ja pääomien ripeä liikkuminen ovat kuitenkin mullistaneet työelämää ja horjuttavat nyt keskiluokan vakaata elämänmenoa länsimaissa. Professori Juha Siltalan mukaan keskiluokkaa leimaa sosiaalisen nousun pyrkimys, omalla työllä pärjääminen ja toivo paremmasta. OLEMME pitkään saaneet seurata sosiaalista nousua, kun vähävaraisten työläisja pienviljelijäperheiden lapset ovat koulutuksen kautta hankkiutuneet toimihenkilöja asiantuntijaammatteihin. Lukija samastuu kämmenet hioten niiden satojen tuhansien hätään, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa ja sitä myötä mahdollisuuden hallita omaa elämäänsä niin Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa kuin meilläkin. Siltala jatkaa Työelämän heikentymisen lyhyt historia -teoksensa tematiikkaa tarkastelemalla myös sosioekonomisen epävarmuuden ihmisissä aiheuttamaa pelkoa. Psykohistorioitsijana Siltala kuvaa ja erittelee keskiluokan ennen turvallisen aseman murenemista myös psykologisena ilmiönä. Ne selkiinnyttäisivät tietomäärässään raskasta ilmaisua. Nyt työnantajat eivät enää suostu yleissitoviin työehtosopimuksiin, vaan runnovat läpi paikallista sopimista
Päivänen keskittyy lähinnä tietokirjan – Koivisto Kekkosta kaatamassa – arvioimiseen. Ilmiön taustalla olivat vanhan vallan murtuminen mutta myös etäisyyden otto Neuvostoliittoon. Hauvonen puolestaan vastaa arvostelijoilleen yhtä kovasanaisesti ja korostaa väitöskirjan menevän monen myllyn läpi ennen hyväksyntää. Tervamäki on kriittinen Hauvosen metodin suhteen ja löytää Risto Hauvonen VALLANVAIHDON MUUTTUVA KUVA: KEKKOSEN SAIRASTUMINEN JA KOIVISTON NOUSU VALTION JOHTOON LEHDISTÖN, MUISTELMIEN JA HISTORIANKIRJOITUKSEN KUVAAMANA. Risto Hauvonen kuvaa kuinka taistelu presidentin virasta karkasi kabineteista kaduille. Miehet taistelivat, mutta voittaja oli avoimen poliittisen kulttuurin ja parlamentarismin vahvistuminen. Ahti Karjalaisen toiveet torppautuivat silloisten nuorten poliittisten toimittajien Lauantaiseuran vuonna 1981 julkaisemaan kirjaseen Tamminiemen pesänjakajat. Hänen poikkeuksellinen persoonansa, elämänkaarensa ja uransa tulevat varmasti innoittamaan tutkijoita. Työväestöstä noussut presidentti toi oikeutta. Lauri Kangas on ladannut sen kaikkien kuultavaksi ja se löytyy YouTubesta hakusanoilla ”Mauno Koivisto puolueneuvostossa vuonna 1981”. SDP julkaisi Koiviston ikimuistoisen puheen SDP:n puolueneuvostossa 1981 C-kasettina kun hänet oli nimitetty SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Arja Alho EI PIDÄ PROVOSOITUA, KUN PROVOSOIDAAN YDIN 2 / 2017 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Vuoden 1918 sisällissota aiheutti vuosikymmenten traumat ja sivullisuuden. Koivistoa vahvempia nimiä olivat Kalevi Sorsa, Ahti Karjalainen ja Paavo Väyrynen. PRESIDENTTI Mauno Koivisto kuoli suomalaisuuden päivänä 12. Ulkopuolisen tarkkailijan on vaikea ottaa kantaa historiantutkimuksen kiihkeään sanailuun. Uskon myös, että moni koki saavansa Koiviston valinnan myötä vihdoin täydet kansalaisoikeudet. Väitöskirjan vastaanotto oli varsin monitahoinen ja lähellä Koivistolle ominaista lausahdusta provosoitumisesta. teoksesta myös paljon asenteellisuutta. Tieteessä tapahtuu -julkaisussa (5/2016) sekä Tapio Tervamäki että Juhani Päivänen arvostelevat varsin suorasanaisesti niin väitöskirjaa kuin sen pohjalta muokattua tietokirjaa. Kekkosen sairauden salaamisella ja kunnon vaihteluilla käytettiin valtaa. Mutta vallanvaihtoa kuvattaessa lienee totta väite, ettei kukaan asiantuntija olisi lyönyt vetoa vuonna 1979 Mauno Koiviston presidenttiyden puolesta. 5. Syntyi Manu-ilmiö, joka puhutteli puolueiden sijaan suoraan kansalaisia. Myös Koiviston oma kirjallinen tuotanto on vaikuttava. Risto Hauvonen tutki vuoden 2015 väitöskirjassaan lähihistoriamme mielenkiintoista vaihetta, jolloin Kekkosen kausi vaihtui Koiviston kaudeksi. Turun yliopiston julkaisuja 2015 428 s
1. Paatoksellisen hienot sanoitukset pääsevät valokeilaan Juho Jantusen ensimmäisellä sooloalbumilla. YDIN 2 / 2017 92 YDINKOKEMUS LEVYT. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. Kotkalainen muusikko avasi jo Goon-yhtyeen aikoina sielunmaisemaansa: itsetutkiskelua ja haikeutta ilman alakuloa. 1. Pelosta ja kamppailusta saa musiikkiin vahvaa latausta. Black Motor tarpoo free jazzin pioneerien tamppaamaa polkua, mutta tarjoaa maisteltavaa monipuoliseen jazzinnälkään. Virtuoosien taidonnäytteistä huolimatta hyvän tuulen musiikki kulkee yhteissoitto edellä. Swanin komean lauluäänen lisäksi albumin päättävä ääntely säväyttää. 3. Kontrabasso, rummut ja saksofoni luovat sopivan rönsyilevää äänivirtaa ja välillä töräytetään isommalla vaihteella. Loistavalta liveyhtyeeltä sujuu luontevasti myös varpaiden uittaminen pyhäpäiväjatsin puolella. 3. Rumpusetin sijaan mukana on virkistävästi perkussiot, jotka antavat tilaa kitaralle ja laululle. 2. 2. Loistavien muusikkojen kanssa tehty albumi sisältää kansainvälisen tason biisejä, joissa on myös mausteeksi vähäeleisyyttä. Biiseissä fiilistellään kaveriporukan yhdessäoloa ja todetaan hammasta purren oman itsensä riittämättömyys ja välillä riittävyyskin. Äidiksi ja sen jälkeen syöpäpotilaaksi tulemisesta kertovalla levyllä on painavaa sisältöä pureskeltavaksi ja koskettavista aiheista onkin tehty tyylikkään vivahteikasta musiikkia. Juho Jantunen KUULUVUUSALUEEN ULKOPUOLELLA Omakustanne 2017 Black Motor BRANCHES We Jazz 2017 Astrid Swan FROM THE BED AND BEYOND Soliti 2017 VIRTUOOSIEN TAIDONNÄYTTEISTÄ HUOLIMATTA HYVÄN TUULEN MUSIIKKI KULKEE YHTEISSOITTO EDELLÄ
Modernia elämää!hehkuu sodankokeneidensukupolvien ylpeyttäjälleenrakentamisesta.Kuvatkertovatviljapeltojen Suomenväistymisestäraskaan teollisuudentieltä.Modernia elämää!kuvaasotienjälkeen syntyneidenlapsuuttajanuoruutta,jolloinmikääneiollut mahdotonta. Alvar Aalto, Viljo Revell taiEliel Saarinenpuhuttelevattokivanhempiasukupolvia,muttamiten ontämänpäivänlapsienjanuorienlaita?NaurattaakoPekka Puupäävielä?Tätäkannattaa kokeillaModernia elämää!-näyttelyssä–parhaimmillaansevoi toimiasukupolviayhdistävänä kokemuksena.Näyttelyonmyös täynnävuorovaikutteisuuttaja mahdollisuuksiatehdäitse. Siltimodernistavimmainen Suomioliyhtenäiskulttuurin tyyssija.Asuimmerintamamiestaloissa,joimmekahvimmeArabiankupeistajakuuntelimme radiostasamojaohjelmia.Tuon ajanluokkakuvateivätjuuri erotutoisistaan.Myöhemmin ihastelimmemustavalkoisiaja jazzahtaviaelokuviakaupungin sykkeestä,ostimmeraidalliset Maripaidatjaolimmeylpeitä suomalaisestamuotoilusta. Arja Alho 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT H AN N A KU KO RE LL I PEKKA PUUPÄÄN MODERNI ELÄMÄ YDIN 2 / 2017 SamVanninseinämaalaus Contrapunctus(1959)on osanäyttelynantia.. Kuvataiteissamoderniusnäkyyabstraktinamuotokielenä, jokaonläsnäesimerkiksiSam VanninmaalauksissataiEila Hiltusenveistoksissa.Näyttelyssä esitellytturbiinihallitjalentokoneidensiivistäuudelleenmuotoillutveistoksetovatpaitsi käytännöllistämyöskaunista muotoilua.Näyttelyntekstiileissäonkatseenvangitseviakuvioitajavärikylläisyyttä. YDIN 2 / 2017 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT MODERNIA ELÄMÄÄ! • HAMin,AlvarAalto-museon,Arkkitehtuurimuseon,Designmuseon jaSuomenvalokuvataiteenmuseonyhteinensuurhanke,jokaon osaSuomi100-juhlavuodenohjelmaa • 3.3.–30.7.2017|HelsinginTennispalatsi • Liput10/8€ MODERNIA ELÄMÄÄ!-näyttely kerääyhteentärkeitähetkiä teollisesta,kaupungistuvasta, kansainvälistyvästäjauuttarohkeastietsivästäSuomesta.Näyttelykeskittyyitsenäisyytemme ensimmäiseen50vuoteen.Näyttelyonleikkaussuomalaisen taiteen,teollisenmuotoilunja arkkitehtuurinkunnianhetkistä sekäkatsaussuomalaisilletärkeistäuutiskuvista
Kaikki ovat tietävinään minun Nato-kantani, mutta voin sanoa, etten tiedä sitä itsekään.” Eikö ulkoministerillä ole näkemystä Natosta. Kun Soinilta kysyttiin Nato-kantaa, hän vastasi: ”Minulla ei ole selvää kantaa. S uomen perinteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan lähtökohta on ollut hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen sekä kansainväliseen liennytykseen ja vakauteen panostaminen. Puolustusministeri Jussi Niinistöllä on vuorostaan selvät linjat. Hänen johdollaan Suomi ja Yhdysvallat ovat sopimassa keskinäistä puolustussopimusta. Pienen maan vahvuus on ulkoja turvallisuuspolitiikan vakaus ja ennakoitavuus. Vähintä olisi olettaa hänen arvioivan Nato-jäsenyyden vaikutusta Suomen turvallisuuteen. Se on jakaYDIN 2 / 2017 94 KOLUMNI. aloitteesta Yhdysvaltojen taistelujoukkoja osallistui Suomen maaperällä käytyihin yhteisiin sotaharjoituksiin. ” jos ulkotai sisäpolitiikassa jommankumman pitää olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka”, lohkaisi aikoinaan presidentti Urho Kekkonen. Mikä sitten on Suomen ulkopoliittinen linja. Kevyet ulkopoliittiset heitot, joita ryydittävät iltapäivälehdistön draamaa ja vastakkainasettelua ruokkivat näkökulmat, eivät maalaa kuvaa harkinnasta ja vastuullisuudesta. Kaiken lisäksi Niinistö on käynnistänyt keskustelun Ahvenanmaan 1800-luvun Krimin sodan ajoilta periytyvän, kansainvälisen demilitarisointisopimuksen purkamisesta. Kun asiaa kysyttiin ulkoministeri Timo Soinilta Ulkopolitiikka-lehdessä vuonna 2015, hän piti tärkeimpinä poliittisina esikuvinaan Veikko Vennamoa ja Margaret Thatcheria. Arvioitaessa nykyhallituksen linjanvetoja, alkaa näyttää siltä, että ulkopolitiikka on ajautunut tuuliajolle. Rukataanko Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan peruselementtejä nykyisin hallituskausittain. Puolustusministeriön ULKOPOLITIIKKA HAUSSA. Olemme aiemmin olleet aloitteellisia ja sisäistäneet eurooppalaisen turva-arkkitehtuurin laajan turvallisuuden käsitteen. Se kai on koko Nato-asian ydinkysymys. KIMMO KILJUNEN Kirjoittaja on tietokirjailija
Samalla leikataan kriisinhallinnan, rauhanvälityksen ja kehitysyhteistyön resursseja. Siitä on balteilla ja suomalaisilla myös raaka historiallinen kokemus. Y hdessä sovittuja pelisääntöjä rajojen koskemattomuudesta ja kansainvälisestä oikeudesta on rikottu esimerkiksi Krimillä ja Ukrainassa. Samoja pelisääntöjä ja kansainvälistä oikeutta on rikottu myös Kosovossa ja Irakissa. Turvallisuuspoliittinen keskustelumme on ankkuroitunut näkemykseen Venäjän kasvavasta sotilaallisesta uhasta. Yhteinen raja on turvallinen vain, jos molemmat osapuolet kokevat niin. Tulisi välttää sellaisia liittoutumia tai sopimuksia, jotka sitoisivat Suomen suurvaltojen vastakkainasetteluun. Sen sijaan, jos Suomi olisi hakeutumassa Naton jäseneksi, sotilasliiton turvatakeet saattaisivat olla hyvinkin tarpeen. Venäläiset pommittavat häikäilemättä Aleppoa ja samanaikaisesti Yhdysvallat pommittaa seitsemää valtiota ilman sodanjulistusta. Suomen turvallisuuden perusajatus on se, että Suomi ei salli kenenkään käyttää maaperäänsä muille sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin. Puhutaan ihmisten, ei vain valtioiden turvallisuudesta. Emme panosta konfliktien ennaltaehkäisyyn, ihmisoikeuksiin ja kehitykseen samalla tavalla kuin aiemmin. Turvallisuutta ei haeta naapurin kustannuksella, vaan yhteistyöstä. Koiviston näkökulmasta Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustussopimus tuskin vahvistaa turvallisuuttamme, Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä puhumattakaan. Nykyhallituksen linjauksissa taas korostuu sotilaallinen vahvistuminen. Heidän mukaansa Suomi ei nykytilanteessa tarvitse Naton turvatakuita. Kaikki toimet, jotka lisäävät lähiympäristömme vakautta ja lieventävät vastakkainasettelua, vahvistavat myös Suomen turvallisuutta. Yksi paha ei tee toista hyväksi, mutta yksipuolisen viholliskuvan luonti ei auta, jos pyritään lieventämään vastakkainasettelua ja luomaan neuvotteluväyliä. Nato-arvion tekemistä helpottanee amerikkalaisten sotilasasiantuntijoiden näkemys. Yhdestä näkökulmasta näin saattaa olla, mutta toisesta voi olla täysin päinvastoin. YDIN 2 / 2017 95 KOLUMNI. On kuitenkin toinenkin näkökulma: lännen kasvava sotilaallinen uhka, josta Moskovassa ja Pietarissa on historiallista kokemusta. Lähes aksiomaattiseksi totuudeksi on vakiintunut näkemys, että Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon vahvistuminen Itämerellä ja itäisessä Euroopassa on vakautta ja turvallisuutta lisäävä tekijä. maton ja koskee myös muita kuin sotilaallisia kysymyksiä. Presidentti Mauno Koivisto totesi aikoinaan, että Suomen historian synkimmät luvut ovat niitä, kun meidät on vedetty mukaan muiden sotiin. Emme panosta konfliktien ennaltaehkäisyyn, ihmisoikeuksiin ja kehitykseen samalla tavalla kuin aiemmin. Tässä suhteessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteellisuus Itämeren lentoturvallisuuden lisäämiseksi on ilmentänyt aktiivista vakauspolitiikkaa
tapaus kerrallaan. Suurimmalla osalla prosesseissa mukanaolevista ihmisistä ei ollut aiempaa kokemusta turvapaikkamenettelystä, puhumattakaan traumatisoituneiden nuorien kanssa työskentelystä. Edustajan työ on itsenäinen luottamustoimi, johon käräjäoikeus määrää. Koulutuksen puutteellisuus, nuorten muutot ja epäselvyydet edustajan tehtävänkuvan tulkitsemisessa ja maksatuksissa ovat vaikuttaneet asiaan. Tämä jatkumo on näyttäytynyt nuoren edustajina toimiville monivaiheisena tehtävänä, mitä motivoi edustajan päällimmäisin tarkoitus eli huolehtiminen nuoren edun toteutumisesta. Valitettavan moni edustaja on kuitenkin joutunut lopettamaan tehtävänsä. Maahanmuuttovirasto, poliisi, vastaanottokeskukset ja kunnat hakivat linjojaan ja vastuunjakoaan. Järjestelmä ei ylikuormituksen takia ole aina pystynyt takaamaan lapsen edun mukaisia ratkaisuja ja palveluita, jolloin aktiivisen edustajan rooli on korostunut. A laikäiset turvapaikanhakijat ovat asuneet alaikäisyksiköissä, ja oleskeluluvan sekä kuntapaikan saatuaan siirtyneet asumaan ryhmäkoteihin tai tuetun asumisen yksiköihin. Lopputulemaa tarkastellaan varmasti pitkään ja eri näkökulmista. Minusta tuli edustaja loppuvuonna 2015. Edustajalla ei ole esimiestä tai työaikaa, ja kun laki kertoo edustajan rooliksi ”käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä koskevissa asioissa” ja Migrin syventävissä ohjeissa tehtävä on ”varmistua siitä, että nuoren etu toteutuu”, on tehtäväkenttä laaja. Sodan kauheuksien käsittely on haastavaa niin nuorelle kuin edustajallekin. Edustajat selvittivät toimintamallia, yleensä EI HUOLTAJA TAI VIRANOMAINEN VAAN EDUSTAJA ULLA PALONEN Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja alaikäisen turvapaikanhakijan edustaja. Turvapaikkakuulemista odottaessa edustaja käy nuorten kanssa tarkkaan ja yksityiskohtaisesti lävitse syyt suojelun hakemiselle. Luottamuksen rakentaYDIN 2 / 2017 96 KOLUMNI. Ensimmäistä vuottani tehtävässä leimasi Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden poikkeuksellisen suuri määrä. Vastaanottokeskukset, koulut, harrastukset ja asuinpaikat muuttuvat, mutta edustaja pysyy nuoren rinnalla siihen saakka kunnes nuori täyttää 18 vuotta
Edustajille ei ole tarjolla tukea työssäjaksamiseen tai vertaistukea vaikeiden asioiden käsittelyyn. Usein tässä vaiheessa selviytyjän syyllisyys kasvaa ja kotoutumisessa ilmenee arjen haasteita. minen näiden 12 –17-vuotiaiden nuorten kanssa on aikaa vievää. Pitkän turvapaikkapäätösprosessin jälkeen nuoret YDIN 2 / 2017 97 KOLUMNI. Kuntapaikkoja on vähän ja nuoret joutuvat, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, muuttamaan eri paikkakunnalle. Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotossa tulisi nähdä lapset lapsina ja heille tarjottu tuki yhtenäisenä prosessina maahantulosta aina kuntaan kotoutumiseen saakka. Se on myös opettavaa, palkitsevaa ja tärkeää. Suurin haaste edustajan silmin on kentän rikkonaisuus ja usein myös haasteellinen asenne nuoria kohtaan. Minullekin edustajan työ on välillä raskasta, vaativaa ja ahdistavaa. Työssä tuntee iloa nuorten kanssa toimiessa, ylpeyttä heidän menestymisestään, harmia heidän haasteistaan sekä pelkoa ja luottamusta tulevaisuudesta – usein jopa kaikkea saman työtunnin aikana. Omat edustettavat nuoreni ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Edustajista tulee luotettavia aikuisia, jotka osaltaan tuovat nuorille turvallisuuden tunnetta ja niitä kontakteja, joita tarvitaan yhteiskuntaan kotoutumisessa. Heidän tarinansa, murheensa ja taakkansa seuraavat ajatuksissani, mutta samalla heidän elämänilonsa ja onnistumisen hetkensä saavat aina suupielet hymyyn. Nuorten kotouttamiseen käytettävä aika ja resurssit ovat kannattava sijoitus tulevaisuuteen. V aihtelevien turvapaikkamenettelyiden jälkeen nuorilla alkaa Suomessa uusi elämä kuntalaisena. Ilman luottamusta edustaja ei pysty selvittämään nuoren mielipidettä eikä täten käyttämään puhevaltaansa. Usein myös edustaja joutuu puolustelemaan oman työnsä merkitystä eri osapuolille. Pitkän turvapaikkapäätösprosessin jälkeen nuoret eivät usein halua muistella menneitä kokemuksiaan, mutta ne näkyvät muun muassa mielenterveysja uniongelmina. Virallisten työtehtäviensä lisäksi edustajista monesti muotoutuu myös tukihenkilöitä nuorille. Harva edustaja tekee edustajan toimea kokoaikaisena työnään ja osa-aikaiseen luottamustoimeen yhdistyy usein myös vapaaehtoistyö nuorten hyväksi. Tästä huolimatta ei ole itsestään selvää, että nuoret saavat esimerkiksi tarvitsemansa psykologisen avun. Sodan traumojen käsittely, nuorten ahdistus ja paha olo, nuorten ja joskus myös edustajan kohtaama rasismi, viranomaismenettelyiden raskaus sekä epävarmuus tulevasta jättävät jälkensä myös edustajiin. eivät usein halua muistella menneitä kokemuksiaan, mutta ne näkyvät edelleen heidän elämässään muun muassa mielenterveysja uniongelmina
Syy: kukaan ei halunnut käyttää puheenvuoroa.” Pietilä muistuttaa, että artikkelin kirjoittamishetkellä maailmassa oli solmittu toistakymmentä kansainvälistä sopimusta aseistariisunnasta. ”Ja Reuterin välittämää tekstiä: Geneven aseistariisuntakonferenssi, joka aloitti uuden istuntokauden viime viikolla, oli tiistaina koolla ennätykselliset 72 sekuntia. Genevessä neuvoteltavana oli kemiallisten aseiden ja ydinkokeiden täydellinen kieltäminen. Täydellinen ydinkoekieltosopimus taas on solmittu, mutta odottaa vielä tiettyjen sen lisäpöytäkirjassa mainittujen valtioiden ratifiointia tullakseen voimaan. Kiinnostaako aseistariisunta. ”Ympäristön käsite yhdisti joukon ennen erillisiä ongelmaalueita ja aihepiirejä yhdeksi kokonaisuudeksi”, Suhonen kuvaa. ”Kaikkiaan ongelmat, niiden alkuperä ja ratkaisukeinot näyttivät etääntyvän kauas kansalaisten arkisesta elämästä”, Suhonen analysoi.” YDIN 2 / 2017 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. HS ja ympäristö YTIMEN numerossa 2 – 3 / 1994 Pertti Suhonen loi katsauksen Helsingin Sanomien tapaan käsitellä ympäristöä vuosien varrella. Länsimaissa media kiinnostui ympäristöstä äkillisesti 1960luvun lopulla, mikä näkyi myös HS:ssä sekä uutisettä yleisönosastosivuilla. Suhosen mukaan ympäristöjutuissa alkoivat samalla korostua globaalit ympäristöongelmat ja kansainvälinen ympäristöpolitiikka. Kemiallisten aseiden kieltosopimus tuli lopulta voimaan vuonna 1997. Nyt, aivan äsken, siitä päästiin vihdoin yksimielisyyteen. ”Yhdistyneissä kansakunnissa määriteltiin kaikkiaan 24 vuotta käsitettä hyökkäys. ”LEHTIOTSIKKO kansainväliseltä aseidenriisuntaviikolta, viime huhtikuun lopulta: aseidenriisunta ei innostanut”, aloitti Jyrki Pietilä pääkirjoituksensa Ydinlehden numerossa 3/1974. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Kiinnostus kuitenkin laski 1970-luvun myötä, vaikka Tukholmassa pidetty YK:n ympäristökokous pitikin aihetta pinnalla. Muun muassa Koijärvi-liikkeen ja Harrisburgin ydinonnettomuuden seurauksena ympäristö nousi uudestaan valokeilaan vuonna 1979, ja seuraavan vuosikymmenen aikana ympäristöaiheiden käsittely kaksinkertaistui. Aseidenriisunnalle toivoo sydämestään nopeampaa menestystä”, Pietilä kirjoittaa
YD IN 2 / 20 17 w w w .yd in leh ti.fi