Suomessa ja Euroopassa köyhän rahat eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Macron vastaan mielenosoittajat Ekstremismi ja sen ehkäiseminen Tähtien sodat ja politiikat. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 2 l. 2018 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa KUKA TULEE TOIMEEN. 52.
6. Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2017/677. WWW.RAUHANLIITTO.FI. 2018. 2017 – 28. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. sadankomitea.fi PYSY KÄRRYILLÄ, mitä rauhanliikkeessä tapahtuu! Tilaa Rauhanliiton uutiskirje. RAUHANTYÖ KAIPAA TUKIJOITA! LAHJOITA FI02 5720 9920 1326 01 Avullasi edistämme aseidenriisuntaa ja koulutamme nuoria rauhantyössä. Toimeenpanoaika 29. 6
YDINHETKI 14 ARJA ALHO Eri maailmat, eri todellisuudet / 20 LAURI MÄKINEN Toimeentulon tuolla puolen / 24 MARK WALLER Etelä-Afrikan demokratian koettelemukset / 30 ARJA ALHO Asekaupan säännöt / 34 JUHANA UNKURI Reach Out – tukea väkivaltaisen ekstremismin ehkäisylle / 38 ANNA JUHOLA Entiset taistelijat rauhan asialla / 42 ARJA ALHO Intohimona rauha, juridiikka ja dekkarit / 44 ISABELL ZIPFEL Euroopan saastunein kaupunki YTIMESSÄ 50 JOSEPHINE ORTLEB & TIM KAUFMANN Uuteen analyysiin, uuteen radikalismiin / 54 OLLI RUOHOMÄKI Qatarin ulkopoliittinen uhkapeli / 58 KARI VITIKAINEN Islamin monet kasvot / 63 JORMA TURUNEN Pariisin kevät myllersi Ranskan / 68 OLIVER DAVIS Macron ja ”kaikki vihaavat poliisia” / 72 PERTTI HAAPARANTA Politiikka, tutkimustieto ja talouskriisi YDINKOKEMUS 78 EERO SUORANTA Kauan sitten kaukaisessa tasavallassa… / 83 JUHANI TOLVANEN Joe Sacco – sarjakuvareportteri / 86 RIITTA OITTINEN Pyllistys Suomi-kuvalle / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Rauhasta suoraan ja mutkan kautta / 94 CARMEN BALTZAR Koulu, jossa sinua ei ole olemassa / 96 JOUKO SILLANPÄÄ Itsenäisyys vasta 1919. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LAURA LODENIUS Sinimustien soturien ristiretki / 12 AMIIRAH SALLEH-HODDIN Kenen rauhankasvatus. / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2018
E ugeniikan uhreja eivät ole olleet vain stigmatisoidut etniset ryhmät kuten juutalaiset, romanit tai alkuperäiskansat, vaan myös köyhät, sairaat, vammaiset, rikolliset tai vain muuten hyväosaisten mielestä kelvottomat ihmiset. Kävin Oslossa Holokaustikeskuksessa sekä myös pienessä juutalaisten museossa. Siitä ovat olleet innostuneita niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaiset. Eriarvoisuutta on myös ihmisten alentava kohtelu ja kyvyttömyys empatiaan, eugeniikkaa ihmisen arvon mittaaminen hyödyllisyydellä, stigmatisointia etninen profilointi. MINÄ OLEN MUISTANUT ARJA ALHO päätoimittaja M useovierailulla avautuvat silmät, aivoissa palasina oleva tieto järjestyy uudella tavalla ja myös erilaiset tunnekokemukset ravitsevat sielua, aivan kuten hyvää kirjaa lukiessa. Holokaustin kaltaiset tapahtumat eivät ole siitä ainoita esimerkkejä maailman historiassa: heikkojen eliminoimista ja sitä puolustavaa keskustelua on esiintynyt aina enemmän tai vähemmän. Keskuksessa voi kokea pikakelauksena sen, miten harmittomalta tuntuvasta kansallisen yhteisyyden korostamisesta sekä jo huolestuttavammasta oman rodun ja kulttuurin ylivertaisuutta korostavasta puheesta syntyvät monistuvat viholliskuvat, ja kuinka ne voivat johtaa vuosikymmenessä kauhistuttavaan terroriin ja tuhoon. Transsukupuolisilta laki vaatii edelleen lisääntymiskyvyttömyyttä ennen kuin he voivat muuttaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi. Keskuksessa mietin eniten tämän päivän puheita, asenteita ja jopa tekoja. Museon pienet esineet, kuten muistokirjat kiiltokuvineen ja runoineen tai henkilökortit, joissa lukee ”ei-arjalainen”, puristavat sydäntä. Eristämistä pakolaisten sulkeminen leireille vain siksi, että heidät koetaan uhkaksi omalle elämänmuodolle. Erityisen suosittua rotuhygienia oli 1900-luvun alussa. Holokaustin, joka oli järjestelmällinen juutalaisten kansanmurha natsi-Saksan aikana, oppipohjana oli eugeniikka, rodunjalostus. Näihin mietteisiin sopii hyvin Kari Vitikaisen kirjoituksessa siteeratun Søren Kierkegaardin toteamus, että oleellista ei ole, mitä ihmisen pitää tietää, vaan valinnat, joita ihmisen on tehtävä elämässään – siis valinnat, joita teemme suhteessa toisiimme. Mutta ei se näin mene! Voi YDIN 2 / 2018 4 PÄÄKIRJOITUS. Asukkaista 532 vietiin Saksaan. Suomessakin pakkosteriloitiin vuosina 1935 – 1970 lain perusteella 7 500 ihmistä rotuhygienian nimissä. Nyt vain kaikki aistit vahvistavat muutaman tunnin elämystä, joka tallentuu elämänkokemukseksi siinä missä eletty elämäkin. Vähän koulutetuista ja työntekijäasemassa toimivista on tehty jonkinlainen alaluokka, joka syö roskaruokaa, juo liikaa, ei äänestä ja jos äänestää, äänestää populisteja, ja kaiken lisäksi sairastaa paljon sekä tarvitsee yhteiskunnan turvaverkkoja. Jälkimmäinen sijaitsee 1940-luvun juutalaiskortteleissa. Tässä tulee esiin sivistyksen ja koulutuksen ero
Työllisyys ja sosiaalipolitiikka ovat kuitenkin alueita, joilla eu voi kuroa umpeen ihmisten ja organisaation välille repeytynyttä todellisuuskuilua. Anna Juholan raportti Israelin ja Palestiinan entisten sotilaiden yhteistoiminnasta tuo lohtua päivittäiseen uutisvirtaan, jossa aseet ovat kääntyneet palestiinalaisia mielenosoittajia vastaan. Israelin perustamisesta on kulunut 70 vuotta. Sivistys on sitoutumista itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun sekä kaikenlaista avarakatseisuutta, joka avaa maiseman, jota useimmat eivät näe avokonttoreistaan tai virkaautoistaan edes merkkilaseilla. Viime Ydin-lehden mediateeman innoittamana pyysimme Olli Ruohomäeltä arviota Qatarista, onhan myös uutiskanava Al Jazeera joutunut ahtaalle. Sivistys on omaksuttua – ei vain opittua – tietoa. Muistamiseen liittyvät myös Tähtien sota -elokuvat. olla yhteiskunnallista asemaa tai menestystä talouselämässä, koulutusta ja hyvät tulot, mutta samalla voi olla täydellisen sivistymätön. Merkillistä on, että asedirektiivin valmistelussa meillä Suomessa puolustusministeri Jussi Niinistö ajaa voimakkaasti maanpuolustuksen turvaamisen nimissä reserviläisten oikeutta aseenkantoon. Syvenevästä integraatiosta puhutaan lähinnä pankkiunionina. Koululaiset Yhdysvalloissa ovat saaneet tarpeekseen kouluampumisista ja ovat saaneet liikkeelle voimia, jotka horjuttavat kansallisten asejärjestöjen vahvaa asemaa. Suurlähettiläs Klaus Korhonen tietää, miten helposti lailliset aseet muuntuvat laittomiksi ja kuinka esimerkiksi isis on voinut hankkia korkean tason aseteknologisen osaamisen. Voi olla vähän koulutusta ja kamppailla toimeentulon kanssa, mutta samalla onkin äärettömän sivistynyt. Eriarvoisuutta on myös ihmisten alentava kohtelu ja kyvyttömyys empatiaan. Ydinasiaa ovat myös monet numeromme eri näkökulmat aseiden varaan rakentuvasta turvallisuudesta. Entiset taistelijat voivat toimia myös rauhan puolesta. Samoin siitä, kun palestiinalaiset joutuivat lähtemään kodeista. Muita muistamisen arvoisia asioita ovat Pariisin kadut vallanneet opiskelijat vuonna 1968, joista kirjoittaa Jorma Turunen, tai kymmenen vuotta sitten käynnistynyt finanssikriisi. Olemmeko oppineet mitään. Samoin se, että maanpuolustusyhdistyksissä jopa alle 18-vuotiaat voisivat harjoitella pahimmassa tapauksessa singon kaltaisilla aseilla. T ällä kertaa Ydin käsittelee eriarvoisuutta köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen näkökulmasta: Jiri Sirosen kanssa käytävässä keskustelussa tulee vahvasti esille Euroopan unionin sosiaalisen pilarin välttämättömyys ja tehdystä työstä vähimmäisturvan välttämättömän tason määrittämiseksi kirjoittaa tutkija Lauri Mäkinen. Olkoon voima kanssamme! YDIN 2 / 2018 5 PÄÄKIRJOITUS. Pertti Haaparanta kertoo. Eero Suoranta avaa oivallisella tavalla eri sukupolvia yhdistänyttä kaukaisen galaksin hyvän ja pahan taistelua, jolla on vastineensa omalla planeetallamme. Tai Karl Marx, joka innoittaa edelleen nuoria saksalaisia sosialidemokraatteja. Jos pöly laskeutuisi sen ylle, menettäisimme tärkeän näkökulman maailman ymmärtämiseen
/ sivu 68 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 20 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 54 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 58 MARK WALLER on Etelä-Afrikassa asuva vapaa toimittaja. / sivu 83 MIKKO TORVINEN on kuvittaja, joka tekee kuvituksia vaihtelevista aihepiireistä. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 92 OLLI RUOHOMÄKI on vieraileva vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa. / sivu 91 LAURI MÄKINEN on tohtorikoulutettava sosiaalipolitiikan oppiaineessa Turun yliopistossa. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 88 ANNA JUHOLA on ihmisoikeuksiin perehtynyt järjestötyöntekijä, joka työskentelee lasten oikeuksien ja globaalikasvatuksen parissa. / sivu 89 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 63 JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. 52. / sivu 20 JORMA TURUNEN on valtiotieteiden maisteri sekä pitkäaikainen Ranskan politiikan ja kulttuurin seuraaja. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 86 JOSEPHINE ORTLEB on Jusos-aktivisti ja Saksan sosialidemokraattisen puolueen poliitikko, joka aloitti liittovaltiopäivillä kansanedustajana vuonna 2017. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. OLIVER DAVIS on Warwickin yliopiston Ranskantutkimuksen lehtori. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 14 & 30 PERTTI HAAPARANTA on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori. YDIN 2 / 2018 tekijät YDIN 2 / 2018. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 10 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja. / sivu 24 ISABELL ZIPFEL on italialainen valokuvaaja. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 38 TIM KAUFMANN on Jusos-aktivisti ja poliittinen neuvonantaja. / sivu 34 KARI VITIKAINEN on luokanopettaja, kasvatustieteiden tohtori sekä kouluttaja islamiin ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä. / sivu 72 VELI-MATTI HUHTA on VTM, HuK, vapaa toimittaja ja kriitikko. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 44 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttely 2015 (Heikki Saukkomaa/Lehtikuva) TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 90. / sivu 50 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 50 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen
– Hieman yli kuudessa minuutissa me menetimme 17 ystävää, 15 haavoittui, ja kaikki, aivan kaikki, olivat iäksi muuttuneita, Parklandin lukion opiskelija Emma González sanoi Washingtonissa järjestetyssä mielenosoituksessa pitämässään puheessa. YDIN 2 / 2018 VIIME maaliskuussa yli kaksi miljoonaa amerikkalaista osallistui aselakien kiristämistä vaatineisiin March for Our Lives -mielenosoituksiin. – Taistelkaa henkenne puolesta, ennen kuin se on jonkun muun tehtävä. Aseita omistavat amerikkalaiset käyttävät kuitenkin muita useammin aikaansa ja rahaansa pyrkiäkseen vaikuttamaan aselakeihin, ja Kansallisella kivääriyhdistyksellä NRA:lla on jäsenmääräänsä nähden kohtuuton vaikutusvalta asiassa. – Minulla on unelma: että nyt riittää, 11-vuotias Yolanda Renee King, Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeen johtajan Martin Luther Kingin lapsenlapsi, sanoi Washingtonin mielenosoituksessa. Mielenosoitukset järjestettiin sen jälkeen, kun 17 ihmistä kuoli Marjory Stoneman Douglasin lukiossa Floridan Parklandissa helmikuussa tapahtuneessa kouluampumisessa. Piste. Parklandin kouluampumisesta lähtenyttä liikettä on pidetty mahdollisena käännekohtana amerikkalaisessa asekeskustelussa. – Tämän pitäisi olla aseista vapaa maailma. Amerikan lastenlääkärien liiton raportti taas kertoo, että yhteensä lähes 1300 lasta kuolee maassa vuosittain ampumahaavoihin. CNN:n laskelmien mukaan tänä vuonna Yhdysvalloissa oli toukokuun puoliväliin mennessä tapahtunut noin yksi kouluampuminen viikkoa kohti. Ytimen toimituskunta LAPSET JA NUORET ASEITA VASTAAN Ytimekkäät M O BIL U S IN M O BIL I, CC BY -SA 2.0 YDIN 2 / 2018. Kyseessä oli yksi suurimmista poliittisista mielenilmauksista Yhdysvaltojen lähihistoriassa. Mielipidetutkimusten mukaan enemmistö sekä demokraattisen että republikaanisen puolueen äänestäjistä kannattaa joitain rajoituksia aseiden myynnille, kuten sarjatuliaseiden kieltämistä tai ostajien taustojen tarkistamisen edellyttämistä asemessuilla tehdyissä kaupoissa
YDIN 2 / 2018 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2018 ”MEIDÄN ON EDELLEEN SÄILYTETTÄVÄ ROHKEUTEMME MYÖNTÄÄ, ETTÄ VIIME KÄDESSÄ YDINASEIDEN KÄYTTÖÄ EIVÄT RAJOITA NOKKELIMMAT ARGUMENTIT VAAN YKSINKERTAINEN JA TODELLINEN INHIMILLINEN YMMÄRRYS, USKO SIIHEN, ETTÄ IHMISJOUKKOJEN SILMITÖN TAPPAMINEN ON VÄÄRÄ JA KAUHISTUTTAVA TEKO.” Oikeustieteen maisteri Ville Kari, ”Ydinaseiden kieltosopimuksesta”, Oikeus 1/2018
Aseistariisunta tukee kestävää kehitystä. Rauhankirjoja lukuhaasteeseen SADANKOMITEAN ja Rauhanliiton julkaisema Pax-lehti on julkaissut listan lehden tekijöiden suosittelemista kirjoista vuoden 2018 Helmet-lukuhaastetta varten. Hersey-palkinto on nimetty toimittaja John Herseyn mukaan, joka kirjoitti muun muassa vuonna 1946 ilmestyneen Hiroshiman ydinpommitusta käsittelevän kirjan. Yhteisen tulevaisuutemme turvaaminen (Securing Our Common Future) -niminen ohjelma keskittyy kolmeen painoalueeseen, jotka ovat joukkotuhoaseet, tavanomaiset aseet (kuten pienaseet ja maamiinat) sekä uudet sotateknologiat. – Jos välittää oikeudenmukaisen maailman rakentamisesta, on myös välitettävä ydinaseiden uhan lopettamisesta, Fihn sanoi. Tunnustus on osa Tribeca Disruptive Innovation Awards -palkintoja, joiden tarkoitus on kunnioittaa ihmisiä, jotka luovat radikaaleja ja innovatiivisia ratkaisuja maailman ongelmiin. Ja aseistariisunta on arvojemme ja periaatteidemme mukaista, Guterres sanoi Genevessä. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin maailma on kuitenkin aivan yhtä vaarallinen kuin ennenkin, Guterres sanoi Geneven yliopistossa pitämässään puheessa. – Aseistariisunta ehkäisee väkivaltaa ja pysäyttää sen. Lisäksi asevarustelun vähentäminen vapauttaa resursseja esimerkiksi humanitaariseen toimintaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen järjestämä lukuhaaste on kaikille avoin lukuprojekti, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 50 itselle entuudestaan tuntematonta kirjaa. Guterres totesi, että pienaseiden vähentäminen auttaa pelastamaan erityisesti aseellisista konflikteista eniten kärsiviä siviilejä, kun taas joukkotuhoaseista luopuminen voi auttaa pelastamaan koko ihmiskunnan. Paxin julkaisema lista sisältää muun muassa suomalaista, eurooppalaista, afrikkalaista ja aasialaista kirjallisuutta, sarjakuvia (Marjane Satrapin Persepolis ja Art Spiegelmanin Maus) ja tieteiskirjallisuutta (Ursula Le Guinin Osattomien planeetta), klassikoita kuten Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja sekä Harper Leen Kuin surmaisi satakielen sekä myös viime vuosina julkaistuja teoksia. YDIN 2 / 2018 9 YTIMEKKÄÄT KANSAINVÄLISEN ydinaseiden vastaisen ICAN-kampanjan (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) toiminnanjohtaja Beatrice Fihn on voittanut ensimmäistä kertaa myönnettävän Hersey-palkinnon. CMRubinWorld-verkkosivulle palkinnon myöntämisen jälkeen antamassaan haastattelussa Fihn korosti, että ihmiskunnan mahdollisen tuhoutumisen lisäksi ydinaseiden vastaisessa työssä on kyse myös jo toteutuneista vääryyksistä, kuten ydinasekokeiden uhrien kohtelusta. – YK perustettiin tavoitteenaan lopettaa sodan käyttäminen ulkopolitiikan välineenä. Innovaatiopalkinto ICAN-kampanjan johtajalle YK:n pääsihteeri julkisti aseistariisuntaohjelman YHDISTYNEIDEN kansakuntien pääsihteeri António Guterres julkisti toukokuussa kunnianhimoisen suunnitelman globaalin aseistariisunnan toteuttamiseksi. New Yorkin yliopiston journalismin laitoksen kokoama paneeli valitsi vuonna 1999 Herseyn kirjan 1900-luvun parhaaksi journalistiseksi teokseksi. Koko listaan voi tutustua osoitteessa pax.fi/ 2018-01/kirjavinkkeja-lukuhaasteeseen Vuonna 2018 Helmet-lukuhaasteen rinnalla ovat käynnissä myös suppeampi Pieni lukuhaaste (aikaisemmin Lasten Helmetlukuhaaste) sekä Helmet-musahaaste, jossa tarkoituksena on kuunnella 50 itselle entuudestaan tuntematonta musiikkikappaletta tai -kokonaisuutta.
YDIN 2 / 2018 10 YTIMEKKÄÄT USEIN tulotasoeroja mitataan niin sanotulla Gini-kertoimella, jossa täysin tasainen tulotaso olisi ja täysin epätasainen 1. Ylläolevan laskukaavan mukaan kulutuserot olivat vuosina 1987 – 2016 pienimmillään eli noin 2,15 vuonna 1990, nousivat 1990-luvun puolivälin jälkeen tasolle 2,5 ja edelleen vuoteen 2010 mennessä tasolle 3,0. Viime vuodet ne ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Eroa ihmisten kulutuksessa voidaan puolestaan arvioida laskentatavalla, jossa laskelma on tehty toiseksi korkeimman ja toiseksi alimman viidenneksen tulotason avulla. Arto Salmela Uusimaa Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjoisja Itä-Suomi ALUE 2006 2011 2016 114,8 115,3 114,0 97,2 96,8 96,5 95,8 95,5 94,4 89,5 89,0 91,5. Vuosina 2006 – 2011 Länsija Etelä-Suomen kulutustaso laski Uuttamaata lukuun ottamatta ja vuoteen 2016 mennessä myös Uudenmaan taso oli kääntynyt laskuun. Sen sijaan köyhin suuralue eli Pohjoisja Itä-Suomi nosti tarkkailuajanjaksolla selvästi kulutustasoaan. Alueiden tasolla tarkasteltuna asuinpaikka on siis aikaisempaa vähemmän kytköksissä kulutustasoon, vaikka yksilöiden väliset kulutuserot ovatkin kasvaneet. Pohjoismaat ja muutamat muut Euroopan maat ovat tasolla 0,3 ja epätasa-arvoisimmat maat tasolla 0,7. Laskelma kuvaa siten meillä suurien ryhmien kulutusta paremmin kuin Gini-kerroin. Tällöin tarkastellaan kummankin ryhmän kulutusmenoja kulutusyksikköä (eli kotitalouden koon mukaan painotettua henkilöä) kohti ja jaetaan ylemmät alempien keskimenoilla. Näin jäävät pois esimerkiksi kaikkein pienituloisimmat, jotka ovat paljolti opiskelijoita ja joiden keskitulot oletettavasti nousevat myöhemmin. Tilastokeskuksen uudesta tiKULUTUSEROJEN KEHITYS SUOMESSA Alueelliset erot kulutuksessa koko Suomen keskitasoon verrattuna (koko maan kulutustaso kulutusyksikköä kohti = 100) lastosta ilmenee myös taulukossa näkyvä alueellisten kulutuserojen lievä tasoittuminen. Kehitys on tietysti ollut seurausta hyvinvointipolitiikan painotuksen vähenemisestä pääomatulojen suuntaan valtakunnallisessa politiikassa
Politiikan toimittajien ja kommentaattoreiden on tapana sanoa, etteivät siniset – ja heitä ennen perussuomalaiset – ole saaneet hallituksessa paljoakaan aikaiseksi. Vanhaa suojelukuntarahaa on edelleen jonkin verran säilössä säätiöissä, eli näille hankkeille on myös eduskunnasta riippumattomia tukivaroja, jos joku niin haluaa. Ehkä Suomenkin pitäisi ottaa siihen liittyvät uhat todesta, ennen kuin on liian myöhäistä. Samalla on torpattu eu:n yrityksiä torjua terrorismia sekä kaventaa ihmisten mahdollisuuksia saada luvallisesti esimerkiksi sarjatuliaseita. Nyt eduskuntaan tulevia lakipaketteja uudesta reservipoliisista ja aselain muutoksista, jotka on koplattu vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolin muuttamiseen, on perusteltu eri tavoin eri piireissä. Sinimustien soturien ristiretki LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja.. Hänen loppukirinsä ennen vaaleja on ollut huimaa seurattavaa. Euroopassa puhaltaa nuivat tuulet. Nähtäväksi jää, onko se joutsenlauluja vai kantaako se hedelmää. Mutta selvää on, että kansallismielisille turhautuneille miehille halutaan nyt antaa ”asemaa”, ”roolia” – ja ”kättä pidempää”. Ne eivät ole koskeneet kansalaisten perusturvaa, vaan sinivalkoista (tai näkökulmasta riippuen sinimustaa) tulevaisuutta. – pakolaisia ja muita haitallisia aineksia vastaan, toki hallituksen päätöksellä. . On valmisteltu uutta suojeluskunnan kaltaista organisaatiota ja sille valtuuksia itsenäisesti harjoitella aseellista toimintaa. Vaikea nähdä, onko tämä soten hyväksyntää vastaan tehty poliittinen lehmänkauppa ihan Keskustapuolueen ja Kokoomuksenkaan intresseissä. On valmisteltu reservipoliisijärjestelmää, jossa lyhyen sotilaspoliisikoulutuksen saaneita vapaaehtoisia voidaan tulevaisuudessa komentaa – tai päästää. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ”lällykurssit” ilman kunnon ammuntoja, oikeilla raskailla aseilla ihan itsenäisesti tai Soldiers of Odinin katupartiot ilman poliisivaltuuksia eivät enää riitä. Lakiesitykset avaavat nyt ovet isänmaan ja vapauden puolustajien järjestäytymiselle. YDIN 2 / 2018 11 KOLUMNI V aikka ulkoministeri Soinilla on ollut aika matala profiili viime aikoina, samaa ei voi sanoa hänen puoluetoveristaan puolustusministeri Niinistöstä. Se voi kuitenkin olla katsojan silmässä oleva harha, koska heidän tavoitteensa ja äänestäjiensä käsitys siitä, mikä on tärkeää, ovat niin erilaisia kun helsinkiläisen politiikkakommentaattorin. Kun valtakunta on uutisoinut soten valinnanvapaudesta ja kansalaisten terveyspalveluiden ulkoistamisesta pörssiyhtiöille, on ministeri Niinistö avustajineen ollut aktiivinen ja suoltanut lakialoitetta, esitystä ja lausuntoa toisen perään
AMIIRAH SALLEH-HODDIN Kirjoittaja?on?Rauhankasvatusinstituutin?yhdenvertaisuuteen?ja. Tiesin jo, mitä ”rauha” ja ”kasvatus” erikseen tarkoittavat, mutta en tiennyt, että myös niiden yhdistelmä on olemassa. Ihmiset globaalissa etelässä ja “idässä” – joilla on samanlainen tausta kuin minulla ja jotka näyttävät samalta kuin minä – ovat vain pelastamisen kohteita. Termi herätti useita kysymyksiä: Tarkoittaako rauhankasvatus historian ja nykypäivän konfliktien ja sotien käsittelyä. Rauhankasvattajina meidän on mietittävä, kuinka itserefleksiivisiä olemme omissa käytännöissämme. Vai onko rauhankasvatus enemmänkin konfliktien ratkomisen ja vertaissovittelun taitojen oppimista. Tarkoitetaanko rauhalla täydellistä konfliktittomuutta. . Tai ehkä rauhankasvatus on jotakin, mitä hipit opettavat koulussa (meillä kaikilla on ennakkoluulomme). Toimin kuten kaikki, joilla on pääsy internettiin, ja googlasin ”rauhankasvatus”. Ensimmäinen ajatukseni rauhankasvatuksesta oli, että se liittyy varmasti jotenkin kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kenen arvot ja elämäntavat olemme hyväksyneet universaaleina. Lopulta minulla oli vain entistä enemmän kysymyksiä: Jos rauhankasvatuksessa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista, kenen etuoikeutettuun määritelmään niistä rauhankasvatus perustuu. Onko tuottamamme kasvatus kriittistä ja antikolonialistista vai yksinkertaisesti vain kolonialistisen kulttuurin jatke. Tiedän kuitenkin, että itselleni rauhankasvattajana oikea yhteiskunnallinen muutos alkaa siitä, että katsomme itseämme kriittisesti peiliin. Kuten monien globaalien yhteiskunnallisten kysymysten kohdalla, myös rauhankasvatuksessa globaalin pohjoisen ääni ja niin kutsuttu ”länsi” vaikuttavat olevan etuoikeutetussa asemassa globaaliin etelään ja ”itään” verrattuna. Tunnistammeko oman etuoikeutetun asemamme yhteiskunnassa ja työssämme. En vieläkään täysin tiedä, mitä rauhankasvatus tarkoittaa. YDIN 2 / 2018 12 KOLUMNI K uulin ensimmäisen kerran rauhankasvatuksesta viime kesänä. Suoraan sanottuna: valkoisen pelastajan kompleksi pitää tunnustaa ja siihen pitää puuttua. Voit kuvitella, millaisia kuvia haku tuotti. Vaikka kuinka haluaisimme ajatella olevamme hyviä ihmisiä, valkoisuus ja rasismi ovat niin syvällä rakenteissa ja yhteiskunnassamme, että emme välttämättä tunnista omia ennakkoluulojamme ilman jatkuvaa ja tiedostavaa itsereflektiota. Kenen rauhankasvatus. Nyt, kun termi on minulle jo tutumpi, tuntuu ainoastaan luonnolliselta, että ne yhdistyvät samaan sanaan. Jo ennen hakutulosten näkemistä hakukone ehdotti sellaisia hakusanoja kuin “rauhankasvatus Afrikassa”, “rauhankasvatus Nigeriassa, Keniassa, Libanonissa, Kolumbiassa, Filippiineillä, Pakistanissa, Intiassa”. rasisminvastaiseen?työhön?erikoistunut?koulutussuunnittelija.
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Eri maailmat, eri todellisuudet / 20 LAURI MÄKINEN Toimeentulon tuolla puolen / 24 MARK WALLER Etelä-Afrikan demokratian koettelemukset / 30 ARJA ALHO Asekaupan säännöt / 34 JUHANA UNKURI Reach Out – tukea väkivaltaisen ekstremismin ehkäisylle / 38 ANNA JUHOLA Entiset taistelijat rauhan asialla / 42 ARJA ALHO Intohimona rauha, juridiikka ja dekkarit / 44 ISABELL ZIPFEL Euroopan saastunein kaupunki
Jiri Sironen tietää, että EU:ssa puhutaan itse asiasta: rahasta ja sen riittävyydestä ihmisarvoiseen elämään. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Samalla sen talouskuri kurittaa. Leipäjonot ovat kiusallisia onnellisten maassa, mutta silti kutsuja päivälliskutsuille ei tule. YDIN 2 / 2018 14 YDINHETKI ERI MAAILMAT, eri todellisuudet Suomi-kuplassa köyhät tekevät vääriä valintoja ja ovat siksi köyhiä
YDIN 2 / 2018 15 YDINHETKI
j iri : Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on tosiaan useasti huomauttanut Suomea siitä, että vähimmäisturvamme on riittämätön. Kummallakin verkostolla on roolinsa eurooppalaisessa keskustelussa köyhyyden torjumisessa. Monet eivät halunneet, että eu:lla olisi päätösvaltaa sosiaalipolitiikan suhteen. Se on sittemmin saanut paljon tukea muun muassa Euroopan parlamentilta, mutta silti vähimmäistoimeentulon turvaamisessa eri jäsenmaissa ei oikein ole edistytty. YDIN 2 / 2018 16 YDINHETKI A rjA : Tätä pohdin koko ajan. Köyhyys-teemavuosi oli 2010. Mutta kun sosiaalipolitiikka on jaettua kompetenssia, pitäisi saavuttaa yksimielisyys, jotta asiassa voitaisiin edetä. Joistakin Euroopan maista vähimmäistoimeentuloturva on puuttunut kokonaan, kuten Kreikasta ja Italiasta. Monet tahot (kuten juuri emin, Euroopan talousja sosiaalikomitea, ammattiyhdistysliike ylipäätään, sosiaaliset järjestöt ja Euroopan parlamentti) haluavat, että jäsenmaissa vähimmäistoimeentulosta pitäisi säätää lainsäädännössä eli tässä tapauksessa puitedirektiivillä, jota eu:n jäsenmaiden tulee noudattaa. Euroopan komissio on rahoittanut joitakin kansallisia pilottihankkeita. Eu:n 2020-strategia on nimittäin asettanut tavoitteeksi köyhyystai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämisen 20 miljoonalla. Tarkoitus on kampanjoida eri puolilla Eurooppaa vähimmäistoimeentulon puolesta. j iri : Euroopan unioni hyväksyi suosituksen aktiivisesta osallisuudesta, joka koostuu palveluista ja työvoimapolitiikasta sekä vähimmäistoimeenturvasta jo 1992. Italiassa se on järjestetty alueellisesti. Myöhemmin perustettiin vähimmäistoimeentuloa ajavat verkostot (The European Minimun Income Network, emin), jotka kokoavat eri tahoja, järjestöjä ja tutkijoita. Enpä olisi ikinä uskonut, että nykyiset etuustasot saavat jo moitteita Euroopan neuvoston sosiaaliselta komitealta. A rjA : Muistan hyvin Suomen eu-jäsenyyden alun keskustelut. j iri : …niin, ja sitten on joitakin jäsenmaita, jotka ovat alkaneet rapauttaa olemassa olevaa vähimmäisturvaansa, kuten Unkari. Missä vaiheessa Euroopan unioni alkoi olla enemmän kiinnostunut köyhyydestä kuin suomalaiset päättäjät. Se hyväksyttiin vuotta myöhemmin. Suomi ei täytä peruskirjan vaatimusta sosiaaliturvaetuuksien ja. Minne katosi pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota halusimme suojella Euroopan unionilta. Vähimmäistoimeentulon takaaminen on yksi näistä politiikkasuosituksista. j iri : Euroopan köyhyyden vastainen verkosto (The European Anti-Poverty Network, eapn) syntyi jo 1990-luvun alussa. Onko meillä todellisuudessa luokkayhteiskunta, kun monet asiat kasaantuvat köyhyydestä rikkauteen ja vielä periytyvät. Onko meillä todellisuudessa sääty-yhteiskunta, kun eturivissä istuvat antavat neuvoja takapenkkiläisille hurskaasta (eli hyvintoimeentulevien normittamasta) elämästä. Jiri Sironen, toimit eri verkostoissa ja tiedät aloitteista, joista media ei kerro. Siinä on parikymmentä erilaista periaatetta, joista valtaosa käsittelee työelämään liittyviä kysymyksiä ja loput, noin kolmasosa, sosiaaliturvaa. Sen jälkeen miltei jokaiseen Euroopan maahan tuli kansallisia köyhyyden vastaisia verkostoja, Suomeen 1994. Verkostot ovat olleet laajoja, mutta niiden toivotaan laajentuvan lisää. Se uusittiin vuonna 2008. Nyt eletään komission rahoittamaa projektia 2017 – 2018. A rjA : Toimit itse Ehkäisevä päihdetyö -järjestössä ja olet Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja. Euroopan unionin komissio alkoi rakentaa sosiaalisten oikeuksien pilaria vuonna 2016. Samoin olet koordinaattori vähimmäistoimeentuloprojektissa. Minäkin taisin pelätä, että tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen pohjoismainen malli murentuisi ja lopputuloksena olisi vain minimitasoinen sosiaaliturva ja naiset kotona hoitamassa lapsia, sairaita ja vanhuksia. Mutta kun Kreikka joutui finanssikriisin myötä troikan vaatimuksesta valtaviin säästötoimiin, siellä ei ollut mitään turvaa ihmisille… A rjA : Siksipä inhimilliset kärsimykset ovat olleet valtavia. Nyt tuntuu, että hyvät uutiset eriarvoistumisen torjunnasta tulevat nimenomaisesti eu:sta
Maksuttomat palvelut ovat vähentyneet, erilaiset asiakasmaksut lisääntyneet eikä niitä oteta huomioon vähimmäisturvan euromäärissä. Eu:n sosiaalipolitiikka tukee kansallista sosiaalipolitiikkaa. Suoranaisesta välinpitämättömyydestä on hyvä esimerkki se, että Suomi kyllä vastasi kun komissio kysyi sosiaalisesta pilarista, mutta ei vastannut laajempaan konsultaatiopyyntöön, jossa kyseltiin muun muassa hyvistä jaettavista. Määrä on pysytellyt koko viime vuosikymmenen ajan noin 850 000 – 950 000 ihmisessä, kun vuoteen 2020 mennessä sen pitäisi vähentyä noin 150 000 hengellä 770 000 köyhyystai syrjäytymisriskissä olevaan. j iri : Suomen vastauksessa puhuttiin yleisesti etuuksien tai perusturvan riittämättömyydestä ja niiden ohella sosiaalija terveydenhuollon palveluista, joilla on toimeentulon kannalta merkitystä. A rjA : Suomen eu-linjan voi kiteyttää sellaiseksi, että haluamme olla mukana kaikissa pöydissä. A rjA : Minäkin olen samaa mieltä sosiaalisen ulottuvuuden välttämättömyydestä nyt kun puhutaan syvenevästä integraatiosta. YDIN 2 / 2018 17 YDINHETKI sosiaaliavustusten minimitasosta, jonka pitäisi olla vähintään 40 prosenttia mediaanitulosta. Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkönä toiminut Kari Välimäki on esimerkiksi korostanut eurooppalaisen sosiaalipolitiikan merkitystä. Myöskään Eurooppa 2020 -strategian mukainen tavoite köyhyysja syrjäytymisriskin vähentämisestä ei maaraportin mukaan Suomelta onnistu. j iri : Voi sanoa ihan suoraan, että Suomessa nykyisen hallituksen suhtautuminen on ollut nuivaa. Miten on, haluammeko olla mukana myös eu-tasoisessa sosiaalipolitiikan pöydässä. Tuosta ajatuksesta, että pitäisikö eu pitää kaukana sosiaalipolitiikasta vai ei, ollaan oltu montaa mieltä. Meiltä kuitenkin puuttuu tarkempi seuranta palveluista
Sitä pitäisi jatkaa isommalla otoksella ja kytkeä ilman muuta verotus mukaan. Takuutulo olisi noin tuhat euroa, jolloin perusturvaetuuksista jäisi verojen jälkeen noin 790 euroa käteen. Samaan syssyyn myös Brexit. j iri : Niitähän on paljon. Fakta on, että vähimmäisturva on jäänyt jälkeen ansioja hintakehityksestä. Meillä budjetissa pitäisi olla mukana myös erilaisia palvelumaksuja. j iri : Ihan tuore juttu on, että keskustellaan, miten ruoka-apua toteutetaan eikä siitä, mihin ongelmaan ruoka-apu on ollut vastaus. Vaikka ei siis haluta sosiaalipolitiikkaan liittyvää säätelyä – tai ainakin suhtaudutaan siihen penseästi – halutaan jakaa hyviä käytäntöjä. Nyt kuitenkaan kokeilun jatkosta ei ole tietoa. Se siis turvattaisiin kaikille syyperusteisia perusturvaetuuksia saaville, joita ovat sairaus-, äitiys-, vanhemmuusja isyyspäivärahat, kuntoutusraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Etenkin kun työvoiman pitää voida liikkua, silloin tarvitaan normitasoista sosiaalipolitiikan säätelyä. A rjA : Tässä vaiheessa tekisin sellaisen johtopäätöksen keskustelustamme, että meillä on hyvin monimuotoista eurooppalaista kansalaistoimintaa ja verkostoja, joita yhdistää köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toiminta. Eapn-Finillä on kansalaisaloite vireillä takuutulon säätämisestä. Korostaisin, että ne tukevat toisiaan, mutta että olennaista on keskustella vähimmäistoimeentulon tasosta, siis rahasta. Mutta miten kommentoisit erilaisia ehdotuksia sosiaaliturvasta ja erityisesti vähimmäistoimeentulosta. j iri : Mielenkiintoista on myös mitä tapahtuu jatkossa. Minimibudjetti on toinen tapa keskustella riittävästä tasosta. 21 muuta maata kyllä vastasi. Itsekriittisesti voi sanoa, että aika vaikealla sosiaalipolitiikan termistöllä ollaan liikkeellä. Indeksijäädytykset ja perusturvaan tehdyt leikkaukset KOROSTAISIN, ETTÄ OLENNAISTA ON KESKUSTELLA VÄHIMMÄISTOIMEENTULON TASOSTA, SIIS RAHASTA.. A rjA : Tuo on tärkeä huomio. Nyt keskustellaan järjestelmistä ja malleista mutta vähemmän vähimmäistoimeentulon parantamisesta, joka tarkoittaa rahallista satsausta. Toki myös aiemmin Juha Rehula ja nyt Annika Saarikko. Siinä lähdetään syyperusteisten etuuksien tasokorotuksesta. On perustulokokeilu, demareiden yleisturva, osaamisturvastakin on puhuttu. Ruoka-apua voidaan toki tukea. Mitä hittoa! Kuitenkin juuri tämä on ollut Suomen linja. Olin mukana eu-tilaisuudessa, jossa ministeri Pirkko Mattila kertoi, että Kelan johdolla menossa oleva perustulokokeilu on osa köyhyyden torjuntaa. A rjA : Mielenkiintoista. Mutta kyllä sosiaalija terveysministeriö on ollut valppaana ja ehdottanut Suomen kaudelle hyvinvointitaloutta teemaksi. Kansalaisaloitteessa lähdetään Euroopan neuvoston asettamasta minimistä. YDIN 2 / 2018 18 YDINHETKI käytännöistä. Tulee uusi komissio ja sitten Suomen eu-puheenjohtajakausi. Eu-parlamenttivaalit ovat ensi keväänä. Tuntuu siltä, että poliittinen päättäjä puhuu yhtä ja tekee toista. Vähimmäisturvan taso on siis 40 prosenttia mediaanitulosta. Olisi tosi ongelmallista, jos ruoka-apu tulee viralliseksi osuudeksi köyhyyspolitiikkaa sen sijaan, että vähimmäisturva itsessään turvaisi riittävän toimeentulon tason. Kyllähän sosiaaliturvan monimutkaisuus on ongelma ja lupaukset yksinkertaisuudesta puhuttelevat. Samaan aikaan tehtiin vielä huonosti valmisteltu työttömien aktiivimalli. Kun tullaan käymään keskustelua syvenevästä integraatiosta, jossa esillä on muun muassa pankkiunioni ja yhteisvastuut, ei pitäisi unohtaa sosiaalista ulottuvuutta. Mutta meillä poliittinen päättäjä vielä miettii, kun juna on jo liikkeellä. Hallituksesta asioista vastaa kaksi sinistä: Pirkko Mattila ja Jari Lindström. Eri puolueet ovat esittäneet omia mallejansa sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi, mutta välttelevät vähimmäistoimeentulon nostamisen välttämättömyyttä ja indeksisidonnaisuuden merkitystä
Suomen seurantaraportissa Eurooppa 2020 -strategian toteutumisen suhteen vähätellään meidän köyhyyttä sanoen, että Suomessa pienituloisten joukkoon kuuluu opiskelijoita, joiden pienituloisuus on väliaikaista. klo 11 – 18 Keskustori, Tampere; lisäksi Onko Tampereella köyhiä. j iri : Nuorten asema työmarkkinoilla on muuttunut hankalaksi. Myös puolueilla on ollut ehdotuksia perusturvan parantamiseksi (esimerkiksi www.sdp.fi/fi/yleisturva ja www.kd.fi/ politiikka/kannustava-perusturva). Tärkeää ovat myös ihmisten jokapäiväiset kokemukset, jotka kertovat eriarvoisuuden ja sosiaalisen etäisyyden kasvusta.. Tulee kivalta kuulostavia ilmaisuja mutta ei esityksiä vähimmäisturvan nostamiseksi. Vaikka meillä on lapsiperheköyhyyttä ja vanhuusköyhyyttä, opiskelijoiden toimeentulossa on karmein muutos. Lisäksi hankkeessa luvataan hyödyntää digitalisaatiota. 6. A rjA : Omasta puolestani olen huolestunut nuorista ja etenkin opiskelijoista. A rjA : Väliaikaista! Voisi ollakin, elleivät työmarkkinat olisi muuttuneet ratkaisevasti sitten suurten ikäluokkien päivien. 6. -verkoston kanssa 16. klo 11 – 18 Kävelykatu, Turku ovat johtaneet siihen, että ihmisten on turvauduttava viimesijaiseen turvaan eli toimeentulotukeen. Jos ovat kokemusmaailmat eriytyneet, kyllä on käytetty kielikin. Vaikka näissä mainitsemissasi hankepapereissa päinvastoin korostetaan suomalaisten aika tasaista tulonjakoa, unohdetaan monia asioita, kuten verotuksen muutokset, jotka ovat lisänneet eriarvoisuutta. Kun opintotuki vihdoin saatiin sidottua indeksiin viime hallituskaudella, nyt sitä on leikattu rajusti. Maaliskuussa julkaistu Juho Saaren johdolla tehty eriarvoisuusraportti löytyy osoitteesta urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0 Toimi (vnk.fi/toimi) on valtioneuvoston kanslian johtama hanke. -keskustelutilaisuus valtuustosalissa virastotalolla yhteistyössä Tampereen köyhyystyöryhmän ja Kuka kuuntelee köyhää. Eriarvoisuudesta on Juho Saaren johdolla tehty vasta raportti. YDIN 2 / 2018 19 YDINHETKI Mitä vireillä – mahtaako toimia, tuleeko rahaa. Hyödyllistä tietoa aiheseen liittyen löytyy esimerkiksi osoitteista www.eapn.fi, www.eapn.eu ja www.emin-eu.net. Tarkoituksena on vaikuttaa 2019 käytävään eduskuntavaalikeskusteluun. Kansalaisaloitteeseen takuutulosta voi tutustua osoitteessa www.takuutulo.fi. He tuntuvat saavan aina erityiskohtelun. Muista myös EMIN-bussikiertue minimitoimeentulon puolesta (www.eminbus.eu): 13. Valtioneuvoston kanslia valmistelee ensi vuoden eduskuntavaaleja varten työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta. Pätkätöillä ja itsensä työllistämisellä yhdistettynä opintolainaan tilapäisyys muuttuu helposti suurella osalla jatkuvaksi. 6. j iri : Kyllähän polarisaatiota on tapahtunut. Nuorilla on eniten toimeentulo-ongelmia ja sitten vielä asunnottomuuttakin. klo 11 – 18 Senaatintori, Helsinki 15. Erilaisten raporttien, esimerkiksi thl:n kyselyn, mukaan toimeentulo-ongelmat ovat kasvaneet 2013 – 2016. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, torjua ja vähentää eriarvoisuutta sekä muuttaa järjestelmää nykyistä selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat perustuloa, josta on myös järjestetty Kelan kokeilu (www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018)
Tutkimusten mukaan myös Suomi kuuluu tähän joukkoon. Toimeentulotuki on yhdessä muiden perusturvaetuuksien kanssa todettu monessa yhteydessä riittämättömäksi. Tähän tulokseen päätyi muun muassa perusturvan riittävyyden arviointiryhmä tarkastellessaan perusturvaetuuksia suhteessa viitebudjetteihin, ja myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on. Sen mukaan kaikilla, joilla ei ole riittäviä resursseja, tulisi olla oikeus kunniallisen elämän kaikissa elämänvaiheissa mahdollistavaan vähimmäisturvaan. YDIN 2 / 2018 20 YDINHETKI Valtaosassa Euroopan maista vähimmäisturva ei riitä takaamaan kaikille kunniallista elämää. TUOLLA PUOLEN Toimeentulon Kirjoittaja Lauri Mäkinen Kuvitus Mikko Torvinen M arraskuussa 2017 Euroopan komission hyväksyi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin. Myös Suomen perustuslaissa on määritelty, että jokaisella suomalaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon, minkä takaajana tulisi olla toimeentulotuki
YDIN 2 / 2018 21 YDINHETKI
Frazerin ja Marlierin selvityksen mukaan vä. Erittäin riittämätön vähimmäisturva on neljässätoista maassa. H ankkeen tulosten mukaan vähimmäisturvan taso vaihtelee merkittävästi Euroopassa. Menetelmä tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet elintason sekä esimerkiksi sosiaaliturvan riittävyyden arviointiin. Suomalaisen toimeentulotukijärjestelmän matala taso ei suinkaan ole poikkeus. Viitebudjetit ovat tavaroista ja palveluista koostuvia hyödykekoreja, jotka hinnoiteltuna edustavat tiettyä elintasoa. Tämä tarkoittaa, että suomalainen toimeentulotukiasiakas joutuu tekemään vaikeita valintoja siitä, mitä jättää ostamatta. Heikoimmassa asemassa ovat yksin asuvat, pariskunnat ja tietyt lapsiperheet. Monessa Euroopan maassa vähimmäisturva ei riitä kattamaan edes terveelliseen ruokaan liittyviä menoja. Raportin mukaan suomalainen toimeentulotukijärjestelmä ei pysty takaamaan yksin asuvalle kaikkien kohtuulliseen minimiin kuuluvien tarpeiden tyydyttämistä. Näillä kotitalouksilla toimeentulotuen perusosa kattaa ainoastaan 80 – 85 prosenttia kohtuullisen minimin viitebudjeteista. Yksinhuoltajat, joilla on useita alle kouluikäisiä lapsia, ovat ainoita, joilla perusosa riittää viitebudjettien mukaiseen elintasoon. Viitebudjetit perustuvat tarpeisiin, joiden tulee täyttyä, jotta elintaso voidaan saavuttaa. Suomalaisessa perusturvassa on siis ongelmia, mutta miten Suomen tilanne suhteutuu muihin Euroopan maihin. Myös sosiaalinen elämä saisi jäädä. YDIN 2 / 2018 22 YDINHETKI JOS TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN ON TYÖLÄSTÄ JA SAATAVA MÄÄRÄ ON VÄHÄINEN, MONI SAATTAA JÄTTÄÄ ETUUDEN KOKONAAN HAKEMATTA. Eri maihin rakennetut viitebudjetit poikkeavat toisistaan, sillä ne huomioivat esimerkiksi maiden institutionaaliset ja kulttuuriset eroavaisuudet. Tarpeet vuorostaan muunnetaan hyödykkeiksi, jotka hinnoiteltuna muodostavat viitebudjetin. Vähimmäisturvan taso kuitenkin vaihtelee perhetyypeittäin ja suomalaisella nelihenkisellä lapsiperheellä ruokamenot vievät jo lähes puolet vähimmäisturvasta. V ähimmäisturvajärjestelmän tasolla ei ole merkitystä, jos kriteerit avun saamiseksi ovat tiukat. Suomalaisen toimeentulotuen taso vaihtelee kotitaloustyypin mukaan, mutta lähes kaikilla kotitalouksilla toimeentulotuen perusosa jää viitebudjettien mukaisesta kohtuullisesta minimistä. Tutkimuksen mukaan Suomen toimeentulotukijärjestelmä on niiden kuudentoista maan joukossa, joiden vähimmäisturva on jossain määrin riittämätön. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan (Hugh Frazer ja Eric Marlier 2015, Minimum Income Schemes in Europe: A study of national policies) Euroopan maista vähimmäisturva on riittävällä tasolla ainoastaan Sveitsissä, Kyproksella, Liechtensteinissa, Islannissa ja Alankomaissa. Suomen tilanne on muihin maihin verrattuna keskimääräistä parempi: yksin asuvalla naisella ruoan osuus vähimmäisturvasta on noin kolmasosa. Pelkästään toimeentulotuen varassa elävä pystyisi tyydyttämään esimerkiksi ruokaan, henkilökohtaiseen hygieniaan, terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvät perustarpeet, mutta hänellä ei olisi varaa esimerkiksi vaatteisiin, tietoliikenteeseen ja elektroniikkaan. Myös toimeentulotuessa oleva yksinhuoltajakorotus auttaa tälläisten perheiden tilannetta. Vähimmäisturvan tasoa suhteessa viitebudjetteihin on tarkasteltu Euroopan komission rahoittamassa projektissa, jossa pyrittiin luomaan vertailukelpoiset viitebudjetit kaikkiin Euroopan maihin. Esimerkiksi Romaniassa ruokakorin hinta on perhetyypistä riippuen 5 – 6 kertaa korkeampi kuin vähimmäisturva. todennut perusturvan olevan riittämättömällä tasolla suhteessa suomalaisten keskituloihin. Tämä selittyy sillä, että toimeentulotuessa alle 10-vuotiaiden lasten perusosa on suurempi kuin viitebudjetissa lapselle määritetty budjetti
Sosiaalisisten oikeuksien pilarista saattaa tulla tyhjä kuori, jos yhteistä poliittista tahtoa vähimmäisturvan korottamiselle ei ole. Niin Suomen kuin monen muunkin Euroopan maan sosiaaliturvajärjestelmät ovat syntyneet vähitellen, minkä seurauksena niistä on tullut monimutkaisia. K attavat, saavutettavat ja tasoltaan riittävät vähimmäisturvajärjestelmät ovat tärkeä osa eurooppalaista ja suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Monissa maissa esimerkiksi maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja kodittomat jäävät vähimmäisturvan ulkopuolelle. Vähimmäisturvan tason ohella huomiota on syytä kiinnittää sen kattavuuteen ja alikäyttöön.. Monet uudistuksista pyrkivät yksinkertaistamaan järjestelmää mutta myös nostamaan etuuksien tasoja. Suuressa osassa Euroopan maita kattavuus on kuitenkin osittaista tai hyvin rajallista. Poliittista tahdon lisäksi vaaditaan myös tutkimusta selvittämään, mitä kussakin maassa tarvitaan kunnialliseen elämään. Tämä parantaa erityisesti yhteiskuntien koheesiota. Suomen kohdalla yksittäisenä ryhmänä mainitaan paperittomat henkilöt, joille ei myönnetä toimeentulotukea. Marraskuussa 2017 ratifioitujen sosiaalisten oikeuksien mukaan vähimmäisturvan tulisi taata riittävä toimeentulo kaikissa elämänvaiheissa niille ihmisille, joilla ei muuten ole riittäviä resursseja. Alikäytölle on useita eri syitä, mutta osa niistä liittyy toimeentulotuen määrään ja sen hakemiseen liittyviin kustannuksiin. Toimeentulotuen matala taso on ongelma, joka koskettaa Suomen ohella valtaosaa Euroopan maiden vähimmäisturvajärjestelmistä. Tässäkään kohdassa Suomi ei ole poikkeus: Eurofoundin tutkimuksen mukaan (Access to social benefits: Reducing non-takeup, 2015) kuudessatoista Euroopan maassa on vähintään yksi sosiaalietuus, jonka alikäyttö oli vähintään 40 prosenttia. Panostamalla etuuksien kattavuuteen, saavutettavuuteen ja riittävään tasoon voidaan myös vähentää köyhyyttä tai ainakin parantaa pienituloisten kotitalouksien tilannetta. Köyhyyden vähentäminen on yksi Euroopan unionin keskeisimmistä tavoitteista ja vuoteen 2020 mennessä köyhien määrän tulisikin olla 20 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2010. Välttämätön toimeentulo tulisi nähdä ihmisoikeuskysymyksenä ja jokaisella tukea tarvitsevalla tulisi olla siihen oikeus. TUTKIMUSTIEDON MUKAAN Suomalainen toimeentulotuki ei ole riittävällä tasolla. Tästä voi seurata, että kaikki vähimmäisturvaan oikeutetut eivät hae etuutta, mitä kutsutaan alikäytöksi. Monilla puolueilla on jo omat perustulotai sosiaaliturvamallinsa, joten kiinnostusta uudistamiseen on olemassa. Suomi pärjää tässä suhteessa kohtalaisesti, sillä raportin mukaan toimeentulotukijärjestelmä kattaa köyhyydessä elävät suhteellisen hyvin. Vähimmäisturvajärjestelmän tulisi toimia viimesijaisena turvaverkkona, joka varmistaa, että kukaan ei putoa verkon läpi. Jos toimeentulotuen hakeminen on työlästä ja saatava määrä on vähäinen, moni saattaa jättää etuuden kokonaan hakematta. YDIN 2 / 2018 23 YDINHETKI himmäisturvajärjestelmät vaihtelevat suuresti sen suhteen, kuinka laajasti ne kattavat heikossa asemassa olevat henkilöt. Arviot toimeentulotuen alikäytöstä Suomessa vaihtelevat, mutta on arvioitu, että jopa puolet toimeentulovtukeen oikeutetuista ei hae sitä. Myös muissa Euroopan maissa vähimmäisturvajärjestelmät ovat matalatasoisia. Suomessa tämä ei tällä hetkellä toteudu, sillä valtaosa toimeentulotukea saavista kotitalouksista ei pysty tätä elintasoa saavuttamaan
DEMOKRATIAN KOETTELEMUKSET Etelä-Afrikan Kirjoittaja Mark Waller YDIN 2 / 2018 24 YDINHETKI. Etelä-Afrikka selvisi Zuman valtakaudesta, mutta maalla on vielä pitkä ja vaikea tie edessään ennen kuin se pystyy selvittämään pitkään jatkuneet kriisinsä
Pahimmillaan tämä kapinointi on johtanut sarjaan poliittisia murhia KwaZulu-Natalin provinssissa, joissa kohteena ovat olleet Ramaphosaa kannattavat tai korruptiota vastustavat anc:n toimihenkilöt. A nc lähtee ensi vuoden parlamenttivaaleihin epävarmoista asetelmista. Zuman möhläykset, joihin kuului kaikkea hänen yksityisasuntonsa uudelleenkalustamisesta valtion varoilla hänen liittolaistensa ja häntä tukevien yritysten harjoittamaan toistuvaan valtionyhtiöiden ryöväämiseen, antoivat da:lle ja eff:lle helpon moraalisen etulyöntiaseman. Kaksi pääoppositiopuoluetta pystyivät myös hyödyntämään anc:n ja sen ammattiliittojen keskusjärjestön cosatun (Congress of South African Trade Unions) sekä Etelä-Afrikan kommunistipuolueen (sacp) kanssa muodostaman liittouman lamaantuneisuutta. Ne hädin tuskin vaivautuivat markkinoimaan omia linjauksiaan, sillä Zuman sättiminen ja hänen johtamansa hallinnon korruptoituneisuuden voivotteleminen oli niille tarpeeksi. Viimeksimainituissa anc menetti useiden keskeisten metropolialueiden hallinnan, osittain sen takia, että poliittisilta linjauksiltaan yhteensopimattomat da ja eff muodostivat niissä vaaliliittoja. Se näkyy myös vahvasti Luoteismaakunnan viimeaikaisissa väkivaltaisissa mielenosoituksissa provinssija paikallistason hallituksen korruptiota vastaan. Niiden voimistuminen viime vuosina on perustunut siihen, että Zuma sotkee omat asiansa. Ellei Ramaphosa pysty todistamaan, että hän on pystynyt puoluejohtajana lopettamaan faktioiden välisen konfliktin anc:ssa, entistä suurempi joukko äänestäjiä tulee kääntymään kahden pääoppositiopuolueen puoleen. Molemmat pääoppositiopuolueet kasvattivat kannatustaan edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2014 sekä vuoden 2016 paikallisvaaleissa. Oppositiopuolueet ovat kuitenkin menettäneet osan liikevoimastaan Ramaphosan noustua presidentiksi, sillä Zuman vetäytyminen vallasta tarkoittaa, että ne eivät voi luottaa hänen pelaavan niiden pussiin. V iime helmikuussa Etelä-Afrikassa saatiin päätökseen yksi osa pitkässä ja surkeassa voimistuvan sekä valtion huipulle asti ulottuvan korruption prosessissa, kun presidentti Jacob Zuma erosi ja Cyril Ramaphosa astui hänen tilalleen maan sekä Afrikan kansalliskongressipuolueen (anc) johtajaksi. Termillä tarkoitetaan suuryhtiöiden hämärien intressien ja niiden suojattien verkostojen valtion rakenteisiin hivuttautuvaa valtaa. Tässä suhteessa hän ei ole tuottanut pettymystä. Tämä Zuman aikana vallalla ollut lamaannustila heijasteli monin tavoin anc:n vanhanaikaista YDIN 2 / 2018 25 YDINHETKI. Tähänastiset tapahtumat ovat todistaneet Etelä-Afrikan demokraattisen järjestelmän olevan yllättävän kestävä, mutta maan saaminen takaisin raiteille tulee vaatimaan vielä paljon työtä. Eff teki tätä säännönmukaisesti parlamentissa ja protestoi aggressiivisesti aina Zuman vieraillessa siellä. Tällä hetkellä vallassa oleva puolue on jakautunut hyvin näkyvästi eri faktioihin, ja anc:n sisäiset Ramaphosaa vastustavat ryhmittymät pyrkivät ajoittain torjumaan yritykset niin sanotun valtion kaappauksen (state capture) voittamiseksi. Nämä ovat keskustalainen Demokraattinen allianssi (Democratic Alliance, da) sekä vasemmistopopulistinen Taloudelliset vapaustaistelijat (Economic Freedom Fighters, eff)
Tämä kertomus jättää huomiotta ne vaatimattomattomat edistysaskeleet köyhyyden ja maan alikehittyneisyyden ratkaisemiseksi, jotka otettiin sen jälkeen, kun Zuma nousi presidentiksi vuonna 2009. Zuman hallitus, jota sacp ja cosatu kannustivat toimimaan, oli suurelta osin vastuussa hiv-aidsin vastaisen kamppailun kääntämisestä voiton puolelle. Erään arvion mukaan Mbekin politiikan seurauksena 330 000 ihmistä ei saanut lääkitystä ja kuoli sen takia ennenaikaisesti vuosina 2000 – 2005. Zuma oli astunut puolueen johtoon vuonna 2007 ja syrjäyttänyt samalla Thabo Mbekin, joka muistettiin anc:ssa tyytymättömyyttä herättäneestä uusliberaalista talouspolitiikastaan YDIN 2 / 2018 26 YDINHETKI. Puolueen kulttuurin vanhanaikaisuus saattoi olla vähemmän kiusallisen ilmiselvää silloin, kun sen johdossa oli kaikin puolin suoraselkäinen henkilö, kuten Nelson Mandela. Vuosina 2009 – 2016 valtio myös sijoitti lähes biljoona randia infrastruktuurin kehittämiseen osana seuraavan viidentoista vuoden aikana käytettävää neljän biljoonan randin investointipakettia. Zuman ollessa vallassa aikaisempaa paljon suurempi joukko köyhien perheiden lapsia sai taloudellista tukea ammattija korkeakouluopintoihin. Samaan aikaan alkoi myös työ maan ensimmäisen kansallisen terveysvakuutusjärjestelmän luomiseksi, minkä tarkoituksena on puuttua nykyiseen julkisten sairaaloiden ja ylellisten yksityisten terveyspalveluiden välisistä eroista johtuvaan epätasa-arvoon. Tämä epäilemättä auttoi EteläAfrikkaa selviämään vuonna 2007 alkaneesta globaalista talouskriisistä. Siinä ministerinimityksiä sekä valtionyhtiöiden hankulttuuria, jossa johtaja (joka on aina vanhempi patriarkka) vaatii alaisiltaan varauksetonta tukea ja tottelevaisuutta. anc ei kuitenkaan pysty nopeaan toimintaan, jos sen johtaja menettää moraalisen kompassinsa. Terveysvakuutusjärjestelmää koskeva lakiluonnos oli tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan parhaillaan parlamentin käsiteltävänä. sekä tuhoisasta päätöksestään olla ottamatta käyttöön arveli antiretroviraali-lääkkeitä hivaidsin hoitamiseksi maassa. Sekin tapahtui vasta sen jälkeen, kun hän oli ensin näyttänyt keskisormea anc:lle ja koko maalle väittäessään Kaislikossa suhisee -kirjan Rupikonnan uppiniskaisuudella, ettei hän ole lähdössä mihinkään. Keskimääräinen elinajanodote nousi 62,5 vuoteen eli noin viidellä vuodella vuoteen 2015 mennessä, jolloin kolme miljoonaa ihmistä sai arv-lääkitystä ja Etelä-Afrikassa oli käynnissä maailman suurin arv-terapiaohjelma. Johtajan vaihtamisen sijaan Zuman annettiin jatkaa virassa paljon pidempään kuin oli järkevää: hänet korvattiin vasta kun anc:n oli aika joka tapauksessa valita uusi johtaja puoluekokouksessaan viime joulukuussa. Tuohon aikaan häntä tukivat myös anc:n liittolaiset cosatu ja sacp, jotka näkivät hänessä mahdollisuuden toteuttaa edistyksellistä politiikkaa. K uuntelemalla etelä-afrikan usein muistinmenetyksestä kärsivää uutismediaa voisi luulla, että Zuman vuodet vallassa eivät olleet mitään muuta kuin pelkkää ennennäkemätöntä katastrofia. Vielä tämän jälkeen vaadittiin yli kuukauden kestäneet alustavat ”neuvottelut” ennen kuin Zuma suostui eroamaan presidentin virasta. A nc:n liittolaiset eivät kuitenkaan hoksanneet, että Zuma oli hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien keskeisessä osassa vaurauden haalimiseen keskittyvän varjovaltion kehittymisessä
Zuman toisen kauden alkaessa vuonna 2014 oli selvää, että hallitus oli kriisissä ja Zuman kyky johtaa maata oli erittäin kyseenalainen. Olisi virhe ajatella, että Zuman aika vallassa olisi ollut pelkkää kovaa korruptiota, sillä näinä vuosina tapahtui myös tärkeää edistystä. Valvonnan ulkopuolella olevia tiedusteluyksiköitä ja -operaatioita käytettiin ihmisten taustojen penkomiseen näiden manipuloimiseksi sekä kunniallisten virkamiesten kaatamiseen, jos nämä eivät suostuneet yhteistyöhön varjovaltion kanssa. Saneerausoperaatioita on käynnissä myös muissa keskeisissä instituutioissa kuten valtionsyyttäjän virastossa tai poliisin Haukka-erikoisyksikössä, jotka joko katsoivat korruptiota sormien läpi tai aktiivisesti avustivat siinä. YDIN 2 / 2018 27 YDINHETKI. kintoja ja niiden johtokuntien kokoonpanoja koskevia keskeisiä päätöksiä tekivät ihmiset, jotka eivät olleet lähelläkään virallista hallitusta. Nämä ovat työttömyys (tällä hetkellä 36 prosenttia), köyhyys (40 prosenttia väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä), epätasa-arvo (jonka suhteen Etelä-Afrikka on edelleen maailman kärjessä) sekä sukupuolittunut väkivalta (joka on noussut varsinaiseksi epidemiaksi). Asiassa oli jo tapahtunut huomattavaa edistystä ennen kuin Zuma astui pois näyttämöltä: Vuoden 2017 aikana parlamentin valiokunnat alkoivat tutkia, mikä oli mennyt vikaan valtion sähköyhtiö Eskomin, lentoyhtiö South African Airwaysin ja yleisradioyhtiö SABC:n kaltaisissa julkisomisteisissa yrityksissä. Myös cosatu ja sacp sekä laaja joukko kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän edustajia yhtyivät näihin vaatimuksiin. Vaatimukset siitä, että hänen oli erottava virasta, alkoivat saada tuulta siipiensä alle varsinkin apartheidin vastaisen vapauskamppailun johtohahmoilta. Vaikka tilanteen ratkaiseminen on vaatinut aikaa, nyt on todistettu, että maan vuoden 1994 jälkeen kehittynyt järjestelmä ja vallan tasapainotus toimivat, että se voi korjata suuntaansa ja että se voi löytää tiensä pois tilanteista, jotka ovat olleet katastrofaalisia Afrikan muissa entisissä siirtomaissa. Etelä-Afrikan demokratian ja perustuslain todellinen koetus on kuitenkin vasta tulossa, sillä tällä hetkellä alikehittyneisyyden ja epätasa-arvon kriisit ovat suurempi uhka maan vakaudelle kuin koskaan aikaisemmin. Tämä väite näyttää saaneen vahvistuksensa Ramaphosan hallituksen suunnittelemasta arvonlisäveron korotuksesta, joka tulee iskemään kaikkein pahimmin köyhiin, vaikka vähäinen määrä perusruokatarvikkeita aiotaankin sulkea korotuksen ulkopuolelle. Ramaphosan tultua valituksi presidentiksi hänen johdollaan ryhdyttiin välittömästi toimiin, jotta julkisiin liikelaitoksiin ja instituutioihin juurtuneeseen korruptioon puututtaisiin entistä nopeammalla aikataululla. Käännös: Eero Suoranta. Viimeiset muutamat vuodet ovat myös testanneet Etelä-Afrikan nuoren demokratian selviytymiskykyä. V aikka kuherruskuukausi maan ja Ramaphosan välillä on kestänyt odotettua kauemmin, hänen hallituksensa ei ole vielä kuitenkaan kehittänyt poliittista ohjelmaa, joka tosiasiassa puuttuisi maata pitkään vaivanneisiin keskeisiin ongelmiin. Cosatu ja sacp pitävät jatkuvasti esillä sitä tosiasiaa, että suuri osa Etelä-Afrikan 50 miljardin randin suuruisesta valtionvelasta johtuu Zuman ajan tuhlauksesta, ja että maan köyhät ovat ne, jotka tulevat kärsimään sen seurauksena
KESÄN VALAISEVAT KIRJAT TILAA TÄÄLTÄ: WWW.INTOKUSTANNUS.FI 26 90 29 90 29 90 22 90 26 90 26 90 Le Monde diplomatique Naomi Klein Kimmo Kiljunen Kati Peltola Esko Seppänen Sari Aalto MAAILMANTALOUDEN KÄSIKIRJA KUN EI EI RIITÄ Vastaisku sokkipolitiikalle LEIJONASTA SINIRISTIIN Suomen liput ja historia KOHTUUS KAIKESSA Kestävän talouden Suomi RAUHAN JA RAHAN GEOPOLITIIKKA VAIHTOEHTOPUOLUE
Asukkaiden vai yhtiöiden valta. www.tiedonantaja.fi/tilaa UUDISTUI! www.tiedonantaja.fi/kauppa puh. Uudet tuulet puhaltavat Tiedonantajassa. Vastarinnan ääni kajahtaa nyt kerran kuussa 52 sivun voimalla! Paljon uutta sisältöä ja uusia kiinnostavia teemoja vanhoja hyviä aiheita unohtamatta. (09) 774 3810 toimisto@tiedonantaja.fi Lukemista kesään! Epäluottamusmies Ihan epistä! 18,00 € Somessa ja netissä ilmestyviä ironisen räväköitä sarjakuvia koottuna yksiin kansiin. TILAA OMASI!. Edelleen työläisen ja työttömän asialla riistoa ja vääryyttä vastaan. Suurempi sivumäärä mahdollistaa syväluotaavat jutut ja näyttävän tyylin. 10,00 € Soteja maakuntauudistuksen kritiikkiä ja vaihtoehtoja
Kirjoittaja Arja Alho Kuva Pekka Elomaa. MISTÄ SIINÄ ON KYSE JA MIHIN ASEVALVONNAN SOPIMUKSILLA YLIPÄÄTÄÄN PYRITÄÄN. YDIN 2 / 2018 30 YDINHETKI ASEKAUPAN SÄÄNNÖT SUURLÄHETTILÄS KLAUS KORHOSEN TYÖLISTALLA OVAT OLLEET NIIN KEMIALLISET ASEET JA YDINTURVA KUIN UUSI KANSAINVÄLINEN ASEKAUPPASOPIMUSKIN
Kansainväliset sopimukset ovat siis kuin väkivallattoman maailman legoja: ne edellyttävät rakentajaltaan sinnikästä sitoutumista, yrittämistä ja erehtymistä, mutta tuovat myös jonkin osan valmistuttua iloa ja tyydytystä. SIIHEN KUULUVAT KAIKKI ASEET LENTOTUKIALUKSESTA PIENEMPÄÄN.. Siihen kuuluvat kaikki aseet lentotukialuksesta pienempään. K orhonen toteaa, että julkinen keskustelu aseviennistä on joskus epätäsmällistä. Vaarana olisi toisaalta ollut koko hankkeen jumiutuminen. Myöskään Kiina ja Venäjä eivät ole mukana. Uusia jäseniä tulee jatkuvasti mutta ei niin nopeaan tahtiin kuin ensimmäisessä aallossa. – Ne, jotka eivät sopimusta aikanaan allekirjoittaneet, ovat sen voimaantulon jälkeen voineet liittyä sopimukseen suoraan. Autoritaarisissa maissa toki loukataan ihmisoikeuksia todennäköisemmin kuin demokraattisissa maissa, mikä kansalaisjärjestöjen mielestä itsessään lisää niihin suuntautuvan asekaupan riskejä. – Allekirjoittajamaita kertyi sopimuksen voimaantuloon mennessä 130 mukaan lukien Yhdysvallat, joka ei kuitenkaan ole ratifioinut sopimusta. Jonkin verran häntä pohdituttaa se, olisiko neuvotteluvaiheessa pitänyt käyttää enemmän aikaa täydellisen yksimielisyyden saavuttamiseksi. Nyt ovat vuorossa maat, jotka raivaavat sopimuksen tiellä olleita oikeudellisia ja poliittisia hidasteita. Kun asevientipäätöksiä harkittaessa on otettava huomioon mahdollisuus, että aseita käytetään vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja humanitaarisen oikeuden vastaiseen toimintaan, tarkoituksena on ennaltaehkäistä ihmisoikeusten loukkauksia sen sijaan, että valtioita vain rangaistaisiin niistä jälkikäteen. Merkittävää kuitenkin on, että yk:ssa vuosittain pidettävissä äänestyksissä kukaan ei ole enää äänestänyt sitä vastaan. – Viime vuosina asekaupan markkinoiden painopiste on siirtynyt Lähi-itään. Uusimpina ovat Kazakstan, Palestiina ja Chile. – Sopimuksessa on mukana 95 valtiollista osapuolta. Arabimaailman mukaan saamisen kannalta Palestiinan mukanaolo on siis poliittinen etu. Kaikkien kolmen mukaantulo on hyvä uutinen, sanoo Klaus Korhonen, joka toimi att:n kolmantena puheenjohtajana vuosina 2016 – 2017. Sillä pyritään asettamaan sääntöjä aseiden vientiin, tuontiin, kuljetukseen ja välittämiseen sekä ylipäätään lisäämään tietoja asekaupan virroista. Hän uskoo, että seuraava jäsenyyden aalto kattaa useita asekaupassa mukana olevia keskisuuria maita. – Asekauppasopimuksella on hyvä kate. YDIN 2 / 2018 32 YDINHETKI K ansainvälinen asekauppasopimus, The Arms Trade Treaty tai tuttavallisesti att, on kansainvälinen asekauppaa säätelevä instrumentti, joka tuli voimaan jouluaattona 2014. ASEKAUPPASOPIMUKSELLA ON HYVÄ KATE. Korhonen toimii edelleen vetäjänä työryhmässä, joka pyrkii saamaan sopimuksen piiriin lisää valtioita. Sillä pyritään luomaan minimistandardit niin myyjille, tuojille kuin välittäjille. Se merkitsee matkustamista, neuvotteluja ja sopimuksesta kertomista: mitä se on ja mitä se ei ole. Korhonen pitää hyvin tärkeänä ja myönteisenä asiana sitä, että sopimus on ylipäätään saatu aikaiseksi. K orhosen mielestä moni asia on loksahtanut hyvin paikalleen. Sama pätee myös Keski-Aasian Kazakstaniin, joka on alueella merkittävä toimija
– Yhdysvallat osallistuu kyllä att-kokouksiin. Hänen mukaansa olisi tärkeätä luoda sellainen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvä arkkitehtuuri, jossa järjestelmät kommunikoisivat keskenään samoin kuin isot toimijat. Korhosen mukaan Venäjä korostaa asekaupassa oman kansallisen järjestelmänsä merkitystä. Emme puutu sillä heidän omaan kansalliseen aseenkanto-oikeutta säätelevään lainsäädäntöönsä. Kansallisten järjestelmien pitää olla kunnossa. Suomella on ollut tärkeä rooli myös att:n vapaaehtoisen rahaston perustamisessa ja rahoittamisessa. Entäpä sitten asekaupan suurvallat: Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Tieto asevirtojen kulkemisesta ja erityisesti tämän tiedon analysointi on Korhosen mukaan pirstaloitunutta. Siinäpä linjausta Suomen tuleville hallituksille. KUKAAN EI HALUA SELLAISTA LEIMAA, ETTEI KYKENE HOITAMAAN VELVOITTEITAAN RIIPPUMATTA SIITÄ, ONKO LIITTYNYT SOPIMUKSEEN VAI EI.. – Asekauppasopimus on joustava, mutta silti pitää olla vastuulliset viranomaiset ja heidän yhteystietonsa. Tarvitaan virkamiesten kouluttamista, jotta esimerkiksi kehitysmaissa olisi yhtä hyvät edellytykset lainsäädännön valmistelulle ja asekaupan säätelylle kuin vaikkapa eu:ssa. S uomella on Korhosen mielestä hyvä kansainvälisen toiminnan profiili. Heidän oma kansallisen järjestelmänsä on yhteensopiva sopimuksen kanssa eikä liittymiselle siksi ole esteitä. Yk:n pääsihteerin puheenvuoroissa korostuu ajatus aseriisunnan merkityksestä kestävälle turvallisuudelle – disarmament saves lives. Yhdysvalloissa Obaman kaudella republikaanisenaattorit julistivat laajasti, ettei asekauppasopimusta tulisi ratifioida. Hyvää on kuitenkin, ettei se ole toiminut sopimusta vastaan. YDIN 2 / 2018 33 YDINHETKI Asekauppasopimusta sekä yk:n pienasetoimintaohjelmaa, jolla pyritään vähentämään pienaseiden laitonta kauppaa ja väärinkäyttöä, yhdistää pyrkimys torjua diversiota eli laillisten aseiden muuttumista laittomiksi hämärässä asekaupassa. Itse asekauppasopimukselle se on ollut nihkeä. – Kun me puhumme amerikkalaisten tahojen kanssaan, korostamme, että kyseessä on kansainvälistä asekauppaa koskeva sopimus. Kiina puolestaan on korostanut tekevänsä itsenäisiä ratkaisuja. Näin voidaan myös jakaa hyviä käytäntöjä, raportoida asekauppaan liittyvistä kysymyksistä ja lisätä sen vastuullisuutta. Asejärjestöillä, kuten Kansallisella kivääriyhdistyksellä nra:lla, on maassa paljon vaikutusvaltaa. Tosin viime aikoina kouluampumisten järkyttämät nuoret ovat ajaneet nekin ahtaalle. – Raportointi on tavallaan pehmeä tapa valvoa asekauppaa samalla kun se lisää asekaupan läpinäkyvyyttä. Rahastolla on merkitystä erityisesti sopimuksen toimeenpanon tukemisessa. Sen mukaantulo olisi Korhosen mielestä suuri voitto sopimukselle. Kukaan ei halua sellaista leimaa, ettei kykene hoitamaan velvoitteitaan riippumatta siitä, onko liittynyt sopimukseen vai ei. Suomen ulkopolitiikka tunnetaan erityisesti jatkuvuudesta: eri taustaiset ministerit ja hallitukset vievät asioita eteenpäin, kuten asekauppasopimuksen kohdalla on käynyt Erkki Tuomiojasta Timo Soiniin. Mutta siellä on hyvin monipolvinen ja osin raskas järjestelmä, joka ottaa kantaa sopimukseen – ja se vie aikaa
Keskeisenä tavoitteena on löytää tukimalleja haavoittuvassa asemassa oleville perheille. Tarvitaan vain uutta näkökulmaa, jotta sitä saadaan hyödynnettyä. Sitä löytyy niin viranomaisilta, järjestöiltä kuin eri uskonnollisilta yhteisöiltä. Ali toteaa, että Suomessa on paljon väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ehkäisemiseen liittyvää osaamista ja palveluita. Reach Out -koordinaattori Habiba Ali toteaa, että usein sitä ja radikalisaatiota yleensä yritetään ennaltaehkäistä keskittymällä yksilöön, joka on vaarassa radikalisoitua tai jo radikalisoitunut. Eri toimijat eivät ole välttämättä itse tulleet ajatelleeksi sitä osaamista, joka heillä jo on. YDIN 2 / 2018 34 YDINHETKI Kirjoittaja Juhana Unkuri Kuvat Aki Rask ja Miikka Kainualainen Kirkon Ulkomaanavun koordinoima Reach Out -hanke tukee yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisaation ehkäisemiseksi. Alin mukaan eri toimijoilta on tullut niistä myönteistä palautetta.. Monesti lähimmät ihmiset voivat parhaiten ennaltaehkäistä yksilön radikalisoitumista. – Reach Out -hankkeessa halutaan luoda tukimalleja perheelle ja muulle lähipiirille. Reach Out -hanke on tehnyt yhteistyötä neljän kaupungin (Helsingin, Oulun, Turun ja Tampereen) väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisaation ennaltaehkäisyyn erikoistuneiden yhteistyöverkostojen kanssa. Hankkeen puitteissa on järjestetty useita yhteisöja asiantuntijaseminaareja, koulutustilaisuuksia sekä paikallistapaamisia. – tukea väkivaltaisen ekstremismin ehkäisylle Reach Out V äkivaltainen ekstremismi tarkoittaa ilmiötä, jossa väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. – Reach Out haluaa olla tukemassa ja kehittämässä niiden välistä yhteistyötä sekä hyvien käytäntöjen levittämistä. Samalla perhe ja muu lähipiiri jää helposti huomioimatta. Samaten juuri heillä on tärkeä rooli, kun jo radikalisoitunut henkilö yrittää kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan ja haluaa irtaantua väkivaltaisesta ajattelusta, Ali pohtii
Yhdistäviksi altistaviksi tekijöiksi voidaan nimetä tulevaisuuden näköalattomuus, vaihtoehdottomuuden tunne sekä kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. YDIN 2 / 2018 35 YDINHETKI Ne pyrkivät tarjoamaan vaihtoehdon sekä yhteisön, johon kuulua – ihmisen ideologisesta suuntauksesta riippumatta. Lapset ovat tässä tilanteessa erityisen haavoittuvassa asemassa, Ali sanoo. Milla Perukangas (keskellä).. Perukangas toteaa vierastaistelija-ilmiön herättäneen Suomessa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. – Huolta on herättänyt erityisesti se, kuinka Suomeen palaavat väkivallalle altistuneet ihmiset ja perheet pääsevät takaisin kiinni yhteiskuntaan. Luku on Euroopan suurimpia maan muslimiväestön määrään suhteutettuna. Hankkeen toinen koordinaattori Milla Perukangas toteaa yksilön radikalisoitumisen olevan aina monisyinen prosessi. Varsinaisten vierastaistelijoiden lisäksi lukuun sisältyy muita perheenjäseniä. – Arvioiden mukaan taistelualueelta on palannut 20 aikuista sekä heidän lisäkseen useita lapsia. Perukangas muistuttaa yksilön radikalisoitumisen olevan aina kriisi, riippumatta siitä, kanavoituuko radikalisaatio väkivallaksi. – Yksilön radikalisoituminen koskettaa myös muuta perhettä ja lähipiiriä. – Väkivaltaiset ääriliikkeet yrittävät käyttää yksilöiden haavoittuvaa tilannetta hyväkseen. Usein on niin, että tukea tarvitsevat ihmiset eivät välttämättä osaa hakea apua julkiselta sektorilta tai eivät halua tehdä niin, koska pelkäävät leimautumista. S uomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin taistelualueille viranomaisten arvioiden mukaan noin sata henkilöä. Eli juuri se asia, mihin Reach Out pyrkii osaltaan löytämään ratkaisuja
YDIN 2 / 2018 36 YDINHETKI P erukankaan mielestä keskusteluilmapiiri on heikentynyt ja vastakkainasettelu lisääntynyt Suomessa viime vuosina. – Toiveena on, että tämä dialogi lisäisi musliminuorten luottamusta mediaan ja ylipäätään suomalaisiin instituutioihin, Perukangas kertoo.. Siinä on tarkoitus kehittää hyviä toimintamalleja yhteistyössä ruohonjuuritason toimijoiden kanssa. Perukankaan mukaan väkivaltainen ekstremismi ja terrorismi sen äärimmäisenä muotona nähdään usein nimenomaan yhteiskunnan ulkopuolelta tulevana uhkana. – Tämä vaikuttaa voimakkaasti aivan tavallisiin muslimitaustaisiin nuoriin. – Osaltaan tähän vaikuttaa disinformaation lisääntyminen. – Jos vihapuheeseen ja viharikoksiin ei puututa riittävän jämäkästi, normalisoimme yhteiskuntavastaisuutta ja väkivaltaista radikalisaatiota sekä voimistamme polarisaatiota. Samalla pahimmillaan ruokimme väkivaltaista ekstremismiä vahvistavia tekijöitä. Perukankaan mukaan myös valtamedia on luomassa mielikuvaa siitä, että muslimit ovat uhka. Lisäksi monet ajattelevat sillä olevan aina uskonnollinen tausta. Mediadialogi on osa viime syyskuussa käynnistynyttä hankkeen toista vaihetta. He itse ovat toivoneet, että pääsisivät kertomaan medialle kokemuksistaan ja keskustelemaan käytettävästä sanastosta. Monien tietolähteenä on sosiaalinen media ja sivustot, joiden sisältöjä journalistiset periaatteet eivät säätele. Hänen mukaansa kovat arvot ja sisäänpäinkääntyneet asenteet ovat tälle ajalle ominaisia. Väkivaltainen radikalisaatio ja ekstremismi herättävätkin pelkoa osittain sen takia, että keskustelun takana on niukasti faktoja. – Tällöin jää hahmottumatta, että esimerkiksi anarkistiseen ja äärioikeistolaiseen ideologiaan perustuvat väkivallan muodot edustavat samantapaista ekstremismiä
Ääriliikkeiden rekrytoinnin ja radikalisaation kysymyksiin paneutuminen kuuluu verkoston toimintaan. Vaikka perheet eivät ole halunneet puhua asiasta julkisesti, he ovat toivoneet kokemusten jakamisen auttavan muita samanlaisia asioita kohdanneita perheitä. Reach Out -hanke alkoi elokuussa 2016 ja päättyy maaliskuussa 2019. Hankkeen koordinaattorit ovat osallistuneet myös Euroopan komission RAN-verkoston perheet, nuoret ja yhteisöt -työryhmän työhön, jossa hyödynnetään Euroopan unionin jäsenmaissa saatuja kokemuksia. Viereinen sivu: Habiba Ali.. KUA:lla on ollut Suomessa perinteisestikin hyvin tiiviit suhteet moniin uskonnollisiin yhteisöihin ja järjestöihin sekä ylipäätään kattava sidosryhmäverkosto. Y hteistyön vahvistamiseen liittyy myös suomalaisille ruohonjuuritason toimijoille, erityisesti naisille, tarkoitettu opintomatka, joka suuntautuu todennäköisesti Ruotsiin tai Norjaan. Organisaatioiden lisäksi jokainen yksilö voi osallistua keskusteluun ja tuoda äänensä kuuluviin väkivaltaisen radikalisaation, polarisaation ja vihapuheen ehkäisemiseksi. – Jokainen voi toimia myös arkipäivän tekojen kautta. Verkosto kokoaa maailman johtavat alan toimijat. Reach Out -hanke toteutetaan Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden ISF-rahaston tuella. YDIN 2 / 2018 37 YDINHETKI REACH OUTIN YHTEISTYÖKUMPPANIT Reach Outin koordinaattoreina toimivat Milla Perukangas ja Habiba Ali työskentelevät hankkeen myötä myös YK:n aloitteesta käynnistetyn Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristössä. – Kaikille on tilaa tämän pöydän ympärillä. – He ovat kokeneet helpottavana, kun joku on kysynyt heidän kuulumisiaan ja ohjannut palvelujen pariin ilman syyllistämistä. Moni on sanonut Reach Outin olleen ensimmäinen taho, joka on ottanut huomioon heidän roolinsa ennaltaehkäisevässä työssä. Ali korostaa, että Reach Out -työhön tarvitaan kaikenlaisia toimijoita. Pienillä, ystävällisillä teoilla ja solidaarisuuden osoituksilla voi olla suuri merkitys toisen ihmisen elämässä. – Näin halutaan tarjota mahdollisuus osallistua ennalta ehkäisevään työhön ja tutustua siihen, mitä muualla tehdään perheiden hyväksi asiassa. Yhteistyössä ovat lisäksi mukana muun muassa sisäministeriö, Helsingin väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyn paikallisverkosto ja RadiNet-hanke. – Pyrimme hyödyntämään rauhanvälitysverkostosta hankittua laajaa konfliktialuekokemusta myös kotimaisessa työssä. KUA on jo aiemmin tukenut palvelujen kehittämistä äärijärjestöistä irrottautuville ja liikkeisiin liittymistä miettiville Suomessa, Ali kertoo. – Pyrimme tänä aikana saamaan ylipäätään ruohonjuuritasolle lisää luotettuja ihmisiä, jotka voivat rakentaa siltoja viranomaisten ja yhteisöjen välille, Perukangas kiteyttää ja kertoo, että työlle etsitään jatkorahoitusta. Tavoitteena on, että opintomatkalle osallistujat voivat hyödyntää matkan antia kotipaikkakunnillaan. Ali kertoo, että perheiltä on tullut myönteistä palautetta
Entiset taistelijat RAUHAN ASIALLA YDIN 2 / 2018 38 YDINHETKI. Kirjoittaja Anna Juhola Combatants for Peace -järjestö tuo yhteen entisiä taistelijoita Israelissa ja Palestiinassa, jotta väkivallan kierre saataisiin katkaistua
Ystävä menehtyi, ja käydessään myöhemmin tämän haudalla Helou löysi myös kolme muuta hautaa, joista yksi oli tyhjä. Helou kuitenkin toipui, mutta luoti jäi selkään. Hänen perheessään on hänen omien sanojensa mukaan aina ollut vahva usko siihen, että he ovat Israel-Palestiina-konfliktin hyviksiä. Yrittäessään pelastaa Israelin armeijan haavoittamaa ystäväänsä häntä ammuttiin selkään. Mies oli kokenut miehityksen tuomat vaikeudet omassa elämässään: häneltä oli evätty Jerusalemin asukas-status ja hänen talonsa oli tuhottu kuusi kertaa. Jatkuvat uutiset palestiinalaisten tekemistä iskuista vahvistivat ajatusta pelottavista vihollisista. Siellä ollessaan hän kuuli Oslon rauhanprosessista. Vankilasta päästyään Helou jätti Hamasin, jatkoi opiskelua ja alkoi tehdä vapaaehtoistyötä Punaisen Puolikuun ambulanssikuljettajana. Muistopäivä on Israelissa Suomen kaatuneiden muistopäivää vastaava juhlapäivä, jossa muistetaan konfliktin aikana kuolleita israelilaisia sotilaita. – Jokin naksahti päässäni, Zamir kuvaa. Toisen intifadan aikaan Zamir oli teini-ikäinen, ja ympärillä vallitsi pelottava ilmapiiri. Myöhemmin Heloun ystävä pyysi tätä osallistumaan yhteiseen työpajaan israelilaisten kanssa. Siksi hänen oli kysyttävä osallistujilta, ovatko he tosiaan juutalaisia. Loppujenkin alueiden, eli osittain palestiinalaisten hallinnoimien b-alueiden sekä Israelin hallinnassa olevien c-alueiden oli tarkoitus siirtyä palestiinalaisten hallintaan. Osallistuessaan vuonna 2012 Combatants for Peacen muistopäivän tilaisuuteen hän kuitenkin koki, että järjestö puhuu samaa kieltä hänen kanssaan. A hmed helou vihasi pitkään juutalaisia perheensä kokemien vääryyksien vuoksi. 1990-luvulla hän liittyi Hamasiin ja joutui vankilaan ensimmäisen intifadan eli palestiinalaisten kansannousun aikana. Combatants for Peace kuitenkin järjestää vuosittain tilaisuuden, jossa muistetaan sekä israelilaisia että palestiinalaisia, jotka ovat menettäneet henkensä konfliktin vuoksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Helou tapasi israelilaisia siviilejä tai kuuli israelilaisten puhuvan palestiinalaisten oikeuksista. Se on entisten taistelijoiden – israelilaisten ja palestiinalaisten – vuonna 2006 perustama järjestö, joka pyrkii miehityksen lopettamiseen, väkivallan kierteen katkaisemiseen ja rauhanomaiseen tulevaisuuteen molemmille kansoille. Armeijaa edeltävän koulutusjakson aikana Zamir kuitenkin tapasi Itä-Jerusalemista kotoisin olevan palestiinalaismiehen. Muistopäivän tilaisuuksien lisäksi Combatants for Peace järjestää kuukausittaisia vapauden marsseja, tutustumiskierroksia YDIN 2 / 2018 39 YDINHETKI. Näin ei koskaan käynyt. M oran zamir on eteläisraelilaisessa kibbutsissa kasvanut entinen taistelujoukkojen sotilas. Kolmivuotisen palveluksen päättymisen jälkeen Zamir pyrki vain tyhjentämään mielensä kaikesta miehitykseen liittyvästä. Hänelle kerrottiin, että hänen kotikaupungissaan Jerikossa liehuivat nyt Palestiinan liput – aiemmin sellainen oli kiellettyä. Tapaamisen jälkeen Helou kuitenkin kiinnostui yhteistyöstä, ja hän lähti mukaan Combatants for Peace -järjestön toimintaan. Heloun perhe oli kaivanut sen valmiiksi häntä varten, koska haavoittumisen jälkeen oli näyttänyt siltä, ettei hän selviäisi. Oslon sopimuksissa miehitetty Länsiranta jaettiin a-, bja c-alueisiin, joista a-alueita hallinnoivat palestiinalaiset
Betlehemin alueella ja Jordan-laaksossa sekä keskusteluja, joissa järjestöä edustavat entiset taistelijat kertovat omista taustoistaan. – Minulla on heille kaksi vastausta. Se on joskus järkyttävää, kertoo Zamir. Järjestön keskustelutilaisuuksissa ja vierailuilla on aina mukana sekä israelilainen että palestiinalainen puhuja. Lisäksi viimeisten seitsemän vuoden aikana vallassa ollut vahvasti oikeistolainen hallitus vaikuttaa ihmisten ajatteluun. Zamir korostaa sitä, että hyvien vastausten antaminen on monesti vaikeaa, koska tilanne on monimutkainen. V aikuttamistyö on tärkeä osa Combatants for Peacen toimintaa, ja keskustelutilaisuuksissa sekä luennoilla järjestö tavoittaa vuosittain yli 3 000 ihmistä. Meidän viestimme voi jäädä heidän mieleensä ja se toivottavasti kantaa hedelmää myöhemmin. – Useimmiten yllätyn siitä, miten tietämättömiä nuoret ovat. Ensimmäinen on, että yritä toimia niin inhimillisesti kun voit. Se on prosessi, joka voi viedä vuosia. Heloun mukaan heitä ei voi vakuuttaa millään vastauksella, mutta vähän toivoa on mahdollista antaa. Suuri osa järjestön tapaamisista Israelissa on nuorten kanssa, jotka ovat menossa armeijaan. Haastavaa ei ole vain israelilaisten nuorten tapaaminen. Siitä huolimatta voi olla ystävällinen ihmisiä kohtaan, esimerkiksi tarkastuspisteillä, ja auttaa heitä. Palestiinalainen Helou taas kertoo, miten monet israelilaiset nuoret kysyvät häneltä, kuinka heidän sitten tulisi toimia armeijassa ollessaan, mahdollisuutta palveluksen välttämiseen kun ei ole. Zamir uskoo, että kun ihmiset alkavat ymmärtää mitä tapahtuu, heistä tulee myös avoimempia kuulemaan lisää. Lisäksi järjestöllä on erityinen naisten ryhmä sekä teatteriryhmä, joka tuo konfliktia esiin tarinoiden kautta. Zamirin nuoruudessa israelilaisilla oli vielä yhteyksiä palestiinalaisiin, mutta erottelumuurin rakentamisen jälkeen mahdollisuudet tapaamisiin normaaleissa olosuhteissa ovat vähentyneet. Combatants for Peacen paikallisryhmät toimivat 50/50-periaatteella, eli puolet jäsenistä on israelilaisia ja puolet palestiinalaisia. Samalla luodaan toivoa siitä, että yhteistyö ja vuoropuhelu ovat mahdollisia. – Sanon heille, että meillä on takana yli YDIN 2 / 2018 40 YDINHETKI. – Kohtaamme ihmiset sellaisina kuin he ovat, ja ehkä joskus ei ole heille oikea hetki ryhtyä rauhanaktivistiksi. Zamir kertoo nuorten olevan yleensä yllättyneitä kuullessaan, mitä Länsirannalla tapahtuu ja miten palestiinalaiset elävät miehityksen alla. Toisaalta armeijassa ei ole inhimillisyyttä. Helou kertoo palestiinalaisten usein kysyvän ensimmäisenä isoja, koko konfliktin vaikeimpiin solmuihin liittyviä kysymyksiä. Monet tapaamiset ovat erityisesti nuorille ja opiskelijoille ja pyrkimyksenä on muuttaa israelilaisten ja palestiinalaisten käsitystä konfliktin toisesta osapuolesta. Sanon heille myös, että kun olette palvelleet kolme vuotta armeijassa, tulkaa palvelemaan kolme vuotta meidän järjestössämme rauhan puolesta. – He seuraavat vain Israelin mediaa, joka ei puhu miehityksestä mitään. Hänen mukaansa nuoret ovat nyt paljon tietämättömämpiä kuin hänen oma sukupolvensa, jonka armeija-ajasta ei kuitenkaan ole vielä kymmentä vuotta enempää. Hänelle itselleen on esimerkiksi ollut vaikeaa vastata palestiinalaisen kysymykseen siitä, miten tämän tulisi vastustaa miehitystä
Palestiinalaiset tarvitsevat kulkuluvan liikkuakseen paikasta toiseen, mutta aktivistit joutuvat toisinaan mustalle listalle eivätkä saa enää kulkulupaa. Paljonko se on kuukaudessa. Rauhanliikettä demonisoidaan ja monet aktivistit leimataan opportunisteiksi, jotka haluavat vain rahaa eurooppalaisilta. Helou kertoo ymmärtävänsä näitä nuoria, joista tuntuu, ettei heillä ole mitään hävittävää. Tämä on vaikuttanut myös Combatants for Peaceen, vaikka järjestön tilanne onkin Zamirin ja Heloun mukaan jonkin verran parempi kuin monien syytösten ja negatiivisen julkisuuden keskelle joutuneiden tunnetumpien järjestöjen. K ansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut Israelissa ja Palestiinassa viime vuosina, ja monien ihmisoikeusjärjestöjen ja rauhanaktivistien toiminta on vaikeutunut. Meillä on oikeus saada hyvä elämä, annetaan siis rauhalle tilaisuus. Jos joka päivä viettää kaksi tuntia tarkastuspisteellä, se on neljätoista tuntia viikossa. – Joskus meidän vihaamme liittyy paljon pelkoa, jota tapaamiset voivat vähentää, kertoo Zamir. Joitain kuukausia sitten viranomaiset alkoivat kysellä palestiinalaisilta lupia varten enemmän yksityiskohtia, kuten montako vierailua Israelissa on suunnitteilla ja minä päivinä. Tämä hankaloittaa toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Helou kertoo, että tarkkojen päivien kertominen on välillä hankalaa, koska tilaisuudet eivät aina ole tiedossa tarpeeksi ajoissa. – Kun nuoret näkevät, että toisella puolella on ihmisiä, joiden kanssa voi puhua, se antaa toivoa. Sen tilaisuuksissa palestiinalaiset voivat tavata israelilaisen, jolla ei ole univormua tai asetta ja joka kunnioittaa heidän vaatimuksiaan yhtäläisistä oikeuksista. Eikö meillä ole oikeutta muutamaan vuoteen rauhassa. – On hyvin surullista, että monet pitävät meidän viestiämme radikaalina ja anarkistisena. Lisäksi luvat usein ovat voimassa vain tiettyyn kellonaikaan saakka. sata vuotta konfliktia. Olemme kokeilleet kaikkea, väkivaltaa, kiviä, eikä mikään ole muuttunut. Pelkät tapaamiset eivät Zamirin mukaan kuitenkaan riitä, vaan täytyy myös toimia yhdessä. He eivät myöskään ole nähneet rauhanomaisten keinojen johtavan parempaan. Järjestön toimintaa hankaloitetaan esimerkiksi kulkulupia säätelemällä. Kaksi vuotta sitten palestiinalaisten tekemien puukotusiskujen aalto nosti keskustelun kolmannesta intifadasta. Puukottajia olivat ennen kaikkea nuoret, jotka eivät ole koskaan eläneet aikaa, jolloin rauhanneuvotteluissa olisi ollut oikeata toivoa. Helou ja Zamir toivovat, että israelilaiset ja palestiinalaiset voisivat itse ratkaista ongelmansa. Silti hän uskoo rauhaan, ja haluaa antaa Combatants for Peacen toiminnan kautta toivoa tulevaisuudesta. – Olemme menettäneet paljon ystäviä, ja paljon aikaa. Helou toivoo, että Suomi voisi tukea palestiinalaisia esimerkiksi yk:ssa ja tunnustamalla Palestiinan valtion. Ihan ensimmäinen askel, Zamir lisää, on kuitenkin olla tietoinen siitä, mitä tapahtuu. Huono ilmapiiri Israelissa on Zamirin mukaan seurausta nykyisen hallituksen sekä israelilaisen median toiminnasta. Julkaistu pidempänä versiona Paxissa 1/2018 sekä lehden verkkosivuilla www.pax.fi/2018-01/entiset-taistelijat-rauhanasialla-israelissa-ja-palestiinassa YDIN 2 / 2018 41 YDINHETKI
Teksti ja kuva Arja Alho YDIN 2 / 2018 42 YDINHETKI. Ydin tapasi komitean puheenjohtajan Berit ReissAndersenin. Intohimona rauha, juridiikka ja dekkarit Joulukuun kymmenentenä jaetaan Nobelin rauhanpalkinto, josta päättävät Norjan eduskunnan valitseman riippumattoman komitean jäsenet
Ehdokkaat itse, kuten myös ehdottajat, kertovat kuitenkin mielellään asiasta julkisuuteen. Hän kokee työnsä todella merkitykselliseksi. Tämä pätee myös Myanmarin Aung San Suu Kyihin ja hänen rooliinsa rohingya-muslimeihin kohdistuneessa etnisessä puhdistuksessa. Reiss-Andersen on myös huolissaan, sillä oikeusvaltioperiaatteet ovat monessa maassa uhattuja. Keskuksessa on tietoa rauhanpalkinnosta ja sen saajista sekä Ban the Bomb -näyttely, joka liittyy viime vuonna palkittuun ydinaseiden kieltämiseen tähtäävään kampanjaan (ican). Jamesista, jolla on kertakaikkisen hienoja kertomuksia! YDIN 2 / 2018 43 YDINHETKI. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi tulee valtavasti, viimeksi 330. Nobel korosti erityisesti oikeudellisten periaatteiden merkitystä niin ihmisten kuin valtioiden välisten ristiriitojen sovittelussa. Rauhastakin päätetään sopimuksella, jossa sovitaan osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Keskustelut ovat innostavia. Pidän esimerkiksi Robert Wilsonista, Henning Mankellista ja tietysti P. Ehdotukset pysyvät salaisina 50 vuotta. Reiss-Andersen kokee myös, että palkintokriteerit ovat edelleen relevantteja kansojen välisen kanssakäymisen ja veljeyden, aseistariisunnan ja rauhantyön edistämisessä. – Minua viehättää se, että niissä tarkkaillaan ja kommentoidaan yhteiskunnallisia ongelmia, ei niinkään itse rikos. Nobelin rauhanpalkinto on ehkä merkittävin kansainvälinen palkinto. Myös kritiikki on tervetullutta. – Palkinto saa valtavasti huomiota. D. Esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari sai palkinnon vuonna 2008 rauhanvälityksen ponnisteluistaan. Mikä dekkareissa häntä viehättää. Maailman silmät valvovat palkinnonsaajaa, joka on itse vastuussa, että on palkinnon arvoinen. Reiss-Andersenin ura intohimoisena oikeusvaltion puolustajana sopii Alfred Nobelin ajatuksiin rauhanpalkinnosta. Palkinnon voi saada myös jokin prosessi, jolla on merkitystä konfliktin ratkaisussa, kuten esimerkiksi Mandelan ja de Klerkin apartheidin vastainen työ – tai ympäristötietouden edistäminen, kuten Al Goren johtama ilmastomuutospaneeli. – On tärkeätä, että oikeudellisissa kysymyksissä ollaan tinkimättömiä. Viimeksi siinä keskusteltiin alkuperäiskansojen asemasta. Palkinto ei ole varsinaisesti ihmisoikeuspalkinto, vaikkakin ihmisoikeuksien edistäminen on rauhan lujittamisen ehto. Ylipäätään pidän poliittisista romaaneista. Palkinto voidaan myöntää henkilöille tai kansainvälisille järjestöille, jotka ovat työssään edistäneet rauhanomaista kehitystä. Uusia kirjoja Reiss-Andersenilta tuskin on kuitenkaan tulossa. B erit reiss-andersen on arvostettu juristi, jonka lakitoimisto sijaitsee Aker Bryggellä pienen kävelymatkan päässä Nobelin rauhankeskuksesta. R eiss-andersen kokee olevansa etuoikeutettu voidessaan työskennellä Nobel-komiteassa. Se pitää palkinnon elävänä, Reiss-Andersen sanoo. Oikeuslaitoksen merkitys on valtavan suuri ja se on myös tehokas vallan kontrolloijana. Kirjallisuus kuuluu myös Reiss-Andersenin elämään. Samalla sieltä löytyy aina myös jotain muuta – tällä kertaa Lauren Greenfieldin näyttely kauneusihanteista ja rikkauden näyttämisen pakosta. Hänen mukaan ihmiset huomaavat totalitarismin nousun aina liian myöhään. Hänen isoisänsä Gunnar ReissAndersen oli yksi Norjan tunnetuimmista kirjailijoista, ja hän itse kirjoitti muutaman dekkarin työväenpuolueen hallituksessa 1990-luvulla oikeusministerinä toimineen Anne Holtin kanssa, jonka valtiosihteeri hän myös oli. Oslossa on alettu pitää rauhanpalkinnon jakamisen jälkeisenä päivänä myös rauhan foorumia. Olemme hyvin erilaisia paitsi persoonina myös ajatusmaailmoiltamme ja taustoiltamme. Komiteallamme on aito halu löytää yhteinen näkemys parhaasta ja tärkeimmästä rauhaa edistävästä henkilöstä tai tahosta. – Komiteassa on neljä muuta jäsentä
YDIN 2 / 2018 44 YDINHETKI Euroopan saastunein kaupunki Kuvat ja teksti Isabell Zipfel YDIN 2 / 2018 44 YDINHETKI
YDIN 2 / 2018 45 YDINHETKI Italian Taranto on taloudellisesti riippuvainen Euroopan suurimmasta terästehtaasta, joka samalla myrkyttää sen ympäristön ja asukkaat. 45 YDINHETKI YDIN 2 / 2018
Ilvan työntekijöiden osalta lukemat ovat kymmenkertaiset kansalliseen keskiarvoon nähden. Saasteet vaikuttavat myös kaupungin lapsiin. Sen ansiosta Taranto on Euroopan saastunein kaupunki. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tehtaan ympäristössä esiintyy keskimääräistä enemmän sairauksia, erityisesti pahanlaatuisia kasvaimia ja leukemiaa. Kaupunki itse on kuitenkin kuolemassa. T arantossa melkein joka perheessä joku on sairas, jokainen perhe on menettänyt lähisukulaisen. Italian kansallinen terveysinstituutin selvitys osoitti, että Tarantossa lapset sairastuvat syöpään 54 prosenttia useammin ja lapsikuolleisuus on 21 prosenttia korkeampi kuin muualla Apulian alueella. Tehtaan vieressä on. Kaupunki on maailmankuulu oliivilehdoistaan ja simpukoistaan, lahdessa uivista delfiineistä ja valaista sekä merenrannikon maisemia koristavista kallioista. Vuosikymmien ajan ilva on päästänyt ilmaan dioksiineja (muutama vuosi sitten tehdas vastasi 92 prosentista Italian ja 8,8 prosentista Euroopan dioksiinipäästöistä) sekä muita erittäin vaarallisia kemikaaleja. Euroopan suurin terästehdas ilva, 1960luvulla rakennettu kolossi, myrkyttää veden, ilman ja maan. Toisen tutkimuksen mukaan tehtaan lähellä asuvien lasten älykkyysosamäärä on muita alhaisempi. Kahdenkymmenen kilometrin säteellä eläinten laiduntaminen, kasvisten viljely ja simpukoiden syönti on kaikki kielletty. Terästehdas kuitenkin myös vastaa 70 prosentista sen kokonaistuotannosta – ja tämä kaupungissa, jossa työttömyys on Italian korkeimpia. YDIN 2 / 2018 46 YDINHETKI K ahden meren kaupunkina tunnettu Taranto sijaitsee samannimisen lahden perukalla Joonianmeren rannalla. Monet talot ovat romahdusvaaran alla ja niiden julkisivut murentuvat
P äästöjensä takia ilva on ollut jo vuosia tarkastajien silmätikkuna: tehtaan suodatinjärjestelmä on puutteellinen, masuunit ja koksausuunit vanhoja, ympäristönormeja ollaan systemaattisesti noudattamatta. Niin sanottuina tuulipäivinä, jolloin tuuli puhaltaa erityisen lujaa, Taranton asukkaita kehotetaan pysymään kotona ja koulut pysyvät kiinni. Paikallisia poliitikkoja, toimittajia, ammattiliittojen edustajia ja jopa pappeja on syytetty lahjusten vastaanottamisesta. Syyte: Italia on laiminlyönyt velvollisuutensa suojella Taranton asukkaiden terveyttä ja henkiä. Tilanteen takia Italian valtion on jo joutunut Strasbourgiin Euroopan ihmisoikeustuomiostuimen eteen. Heidän arvionsa on, että kestää vielä pari vuotta ennen kuin sairaustilastot saavuttavat huippunsa, mutta että niin tulee tapahtumaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Sinne varastoidaan sekä mineraaleja (rautamalmia, koksia ja kalkkikiveä) että myrkyllisiä jätteitä. Koska mineraalipuistoa ei ole peitetty (mikä on ainutlaatuista Euroopassa), rautajauheen ja jätteiden tappava sekoitus leviää minkään estämättä ympäristöön. Lähestulkoon kaikki tehtaan aikaisemmin omistaneista Rivan perheen jäsenistä on määrätty tutkintavankeuteen tai kotiarestiin. Lääkärien mukaan pahin on vasta tulossa, sillä myrkylliset aineet kasautuvat ajan myötä. YDIN 2 / 2018 47 YDINHETKI niin sanottu mineraalipuisto eli toisin sanottuna kuonakasa. Käännös: Eero Suoranta. Monet asukkaista haluaisivat lähteä, mutta kukaan ei halua ostaa heidän talojaan. Samaan aikaan ilvan suunnalta puhaltava myrkyllinen pöly värjää edelleen rakennusten julkisivut ruosteenpunaisiksi – rakennusten, joiden arvo laskee koko ajan. Pankit eivät vaadi asuntolainojen maksamista, koska niiden takeena olevat asunnot eivät ole minkään arvoisia
www.rauhankasvatus.fi RAUHA ON DIALOGIA.. RKI kouluttaa vuosittain satoja opettajia ja nuorisotyöntekijöitä toimimaan rohkeasti rauhan puolesta. Jäsenenä tuet toimintaamme
50 JOSEPHINE ORTLEB & TIM KAUFMANN Uuteen analyysiin, uuteen radikalismiin / 54 OLLI RUOHOMÄKI Qatarin ulkopoliittinen uhkapeli / 58 KARI VITIKAINEN Islamin monet kasvot / 63 JORMA TURUNEN Pariisin kevät myllersi Ranskan / 68 OLIVER DAVIS Macron ja ”kaikki vihaavat poliisia” / 72 PERTTI HAAPARANTA Politiikka, tutkimustieto ja talouskriisi. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
Kirjoittajat Josephine Ortleb ja Tim Kaufmann UUTEEN analyysiin, UUTEEN radikalismiin. Nuorsosialistit Josephine Ortleb ja Tim Kaufmann tarttuivat rohkeasti haasteeseen. YDIN 2 / 2018 50 YTIMESSÄ Sosialidemokratian uudet haasteet on tärkeätä nähdä eurooppalaisina. Sosialistisen internationaalin perustajan Karl Marxin 200-vuotisjuhlavuonna on esitettävä peruskysymyksiä ja pohdittava uudelleen työtä käsitteenä, sen muuttumista ja asemaa nyky-yhteiskunnassa
Saksan politiikassa se merkitsee, että spd:n haasteena on toimia eräänlaisessa leikkauspisteessä: yhtäältä yksittäisen työntekijän ja toisaalta työntekijöiden kollektiivin mutta myös ylipäätään työn uuden kysymyksenasettelun kentässä. Kummatkin edellämainituista vaikuttavat arkielämään. Miten toimimme -kysymyksessä on muistettava, että inhimillisen työn vähentyminen ei johda samalla tapaa työn lisäarvon alenemiseen tuotannontekijänä kuin totutusti on ajateltu. Vuosien saatossa yhteistyö ammattiliittojen kanssa on elävöittänyt ja konkretisoinut ohjelmallisia vaatimuksia, jotka ovat kohdistuneet niin valtioon kuin pääomaan. Abstrakti ilmaisu tarkoittaa, ettei pääoma tarvitse enää työtä samalla tavalla tuottaakseen kasvua ja lisäarvoa. Kasvuun ja lisäarvoon liittyvä osallisuus työn kautta ei siis välttämättä. Nykyajan yhteiskunnalliset kysymykset tarvitsevat ajankohtaisen analyysin, uuden puhuttelevan linjan ja uuden tavan olla uskottava. Ensinnäkin, digitalisoitumisen vaikutus ja työelämän verkottuminen ovat keskeisiä sosialidemokratialle koko Euroopassa. Sosialidemokratian peruskysymys siis on, miten käsitellä työelämän muutoksia. YDIN 2 / 2018 51 YTIMESSÄ S aksan sosialidemokraattisen puolueen (spd) viimeisin valtiopäivien vaalitulos oli historian heikoin, vain 20,5 %. Se ei asetu enää muotoiluun ”tapahtuuko muutosta?”, vaan muotoon ”miten toimimme muutosten johdosta?”. Tietenkin on todettava, että työ käsitteenä sekä myös tuotannontekijänä on muuttunut nopeasti 1980-luvusta. Tosin Saksan spd ei ole yksin: myöskään Itävallan spö, Espanjan psoe tai Ranskan Parti socialiste eivät ole onnistuneet puhuttelemaan äänestäjiään eivätkä edes ilmaisemaan selkeästi tavoitteitansa. spd on ottanut tämän tehtävän poliittisessa toiminnassaan yleisesti sekä erityisesti työvoima-, talousja sosiaalipolitiikassaan. Usein ajatellaan työpaikkojen menetysten koskevan vain teollisuutta, vaikka ne koskevat kaikkia aloja – vai onko meistä joku nostanut rahaa pankista viimeisen 20 vuoden aikana. Meille on selvää, että tämä analyysi on lyhytnäköistä eikä anna vastausta perusongelmaan. Myös Saksan spd on Godesberger-ohjelmassaan (sen nykyinen periaateohjelma) monin kohdin asettautunut edustamaan työtätekeviä ihmisiä. Sosialidemokratia on Euroopan laajuisesti edustanut oikeutetusti työväestöä. Tämän prosessin pysäyttäminen on yhtä hyödyllistä kuin taistelu tuulimyllyjä vastaan ja samalla täysin näköalatonta. S osialidemokratian ydinosaaminen työvoimaja sosiaalipolitiikassa johtaa kolmeen konkreettiseen esimerkkiin tästä kysymyksenasettelusta. Niiden myötä syntyy uusia työpaikkoja, kun samalla jotkut työtehtävät häviävät. Sellaiset selitykset kuin ”puolue ei ole korostanut tarpeeksi saavutuksiaan” tai ”Zeitgeist (ajan henki) on meitä vastaan” hallitsevat vaalituloksen analyysia. Spd:n vaalituloksen arvioinnissa huonon menestyksen syiksi nostettiin heikko ja epäselvä viestintä
Sosialidemokratialle täytyy olla selvää se, että jos työn kautta saavutettu osallisuus ei toimi, silloin yhteiskunnan tulee huolehtia osallisuudesta muilla tavoin. Saksan spd on panostanut siihen lupaukseen, että koulutus parantaa sosiaalista ja taloudellista asemaa. Tähän liittyy myös väärinkäytösten mahdollisuus, minkä estämisen pitää olla erityisesti eu:n käsissä. Jos ja kun työ tuotannontekijänä jää taka-alalle, ei tämänhetkinen koulutus voi johtaa enää sosiaaliseen nousuun siksikään, ettei taloudellinen hyöty työstä enää orientoidu työpanokseen. YDIN 2 / 2018 52 YTIMESSÄ ole enää mahdollista massoille, vaan vain harvoille. Työn näkökulmasta katsottuna sosiaalinen nousu koulutuksen myötä ei enää toimi, etenkin kun koulutuksen jälkeen ei enää siirrytä perinteiseen työelämään tuottavaksi tuotannontekijäksi. Juuri tällä hetkellä yhteistyöhön suuressa koalitiossa, johon puolueen jäsenet äänestämällä suostuivat, tarvitaan jäsenten tukea uusien vasemmistolaisten konseptien luomiseksi puoluekurin rinnalle.. Se tarkoittaa myös sitä, että valtion pitää ottaa vastuuta ja tukea ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään myös ilman konkreettista työpanosta. Samoin spd:n, mutta myös koko Euroopan sosialidemokratian, pitää löytää selkeitä vastauksia kysymyksiin työstä ja talouskasvusta sekä siitä, miten uuden työn tuottama lisäarvo jaetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tarvitaan työvoiman suojelun yhdenmukaistamista samalla kun sallitaan työvoiman liikkuminen. Työ ei ole enää pelkästään kansallista. Esimerkiksi jatkuva romanialaisten työn hyväksikäyttö saksalaisilla rakennustyömailla tai eurooppalaisten firmojen veronkiertostrategiat näyttävät, etteivät protektionistiset konseptit enää vaikuta. A nalysointi yksin ei riitä muuttamaan yhteiskuntaa eikä politiikkaa, vaan myös spd:n politiikan arkipäivää tulee uusia. V iimeinen esimerkki sosialidemokraattisen analyysin päivittämisestä ovat työn kansainvälistymisen asettamat vaatimukset. Koulutuksen kautta tapahtuvan sosiaalisen nousun lupauksen uudistamiseen tarvitaan kaksi osatekijää: yhtäältä sosiaalisen liikkuvuuden edistämistä ja toisaalta koulutuksen käsitteen laajentamista. Suuntana tulee mieluummin olla koulutusperusta, jossa sosiaalinen ja kulttuurinen nousu perustuu pitkälle humanistiseen koulutusideaaliin. Sen voi todeta vaikkapa Saksan rakennustyömailla. Kansalliset vastaukset näihin kysymyksiin ovat tuhoon tuomittuja. Yhteenvetona voi todeta, että työvoimaja sosiaalipolitiikassa valtion pitää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tarttua voimakkaasti eriarvoistumiseen ja edistää aktiivisesti tasa-arvoa silloin kun työntekijät jäävät liiaksi markkinakriteereiden armoille. Eu on mahdollistanut työvoiman vapaan liikkumisen, joka tuo haasteita työvoiman suojelulle, minimipalkalle ja verovelvoitteille
Kansallisten valtioiden voimat eivät riitä enää kansainvälisiin haasteisiin vastaamisessa. Tarvitsemme enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, varsinkin oikeistopopulismia vastaan taisteltaessa – enemmän rohkeutta radikaalisuuteen ja vähemmän toisaalta ja toisaalta -puhetta. Siihen ei riitä yksi satunnainen foorumi, vaan tarvitaan kokonainen puoluekulttuurinen muutos. Politiikka elää visioista ja käsityksistä siitä, miltä yhteiskunta näyttää kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Yhteiskunnallista ja poliittista ymmärrystä pystytään muuttamaan vain jatkuvalla keskustelulla. Kansalaisten osallistuminen ja liittäminen rehellisesti tähän prosessiin on olennaista. Ei ylhäältä käsin, vaan ruohonjuuritasolta. Ongelmia ratkottaessa ei pidä omia ansioita henkilökohtaisesti, vaan palata aina puolueen perusarvojen äärelle. Samalla kun yhteiskunnan eriarvoisuus ja sosiaalinen kuilu syvenee, vasemmistoon kohdistuu eksistentiaalinen uhka. Spd tarvitsee itsevarmaa, solidaarista, kestävää ja kauaskantoista keskustelua sen etsiessä vastauksia ekologisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin koko Euroopassa. Tämä on myös sosialidemokratian viimeinen oljenkorsi. Saksan jäsenmäärältään suurinta puoluetta ei myöskään saa uhrata keinotekoisten markkinointistrategioiden ja itsetyytyväisyyden alttarille. Tarvitsemme Eurooppaa. YDIN 2 / 2018 53 YTIMESSÄ Kiistanalaisista aiheista käytävät keskustelut eivät vahingoita puoluetta. Suurten yhteiskunnallisten muutosten aikana etenkin juuri kiistanalaisten teemojen avoin käsitteleminen – varsinkin koalitiossa – ei ole heikkoutta, vaan demokratian pitämistä elävänä. S osialidemokratia on kriisissä, josta selviäminen on epävarmaa. Puolue ei voi myöskään olla mainostoimisto, joka herää eloon aina vaalien edellä. Kaikki ohjelmat ja päätökset on otettava armottomasti suurennuslasin alle ilman, että jämähdetään vanhojen virheiden vatvomiseen. Spd:lle se tarkoittaa uutta suuntaa avauksissa, jotka koskevat esimerkiksi omaisuuden ja tuottavuuden oikeudenmukaisempaa verotusta. Tarvitsemme enemmän koulutusta ja sivistystä – ei vain käytännön tietoja ja taitoja, vaan emansipatorista tietoisuutta, jonka avulla ihminen voi hallita omaa elämäänsä. Tarvitsemme enemmän investointeja ihmisiin sekä samalla tukea ja apua turvaa hakeville. Hallituspolitiikan rinnalla spd:n pitää korostaa, miksi kansallinen ja kansainvälinen politiikka tarvitsevat sosialidemokratiaa. Käännös: Kirsti Alho.. Politiikka ei ole byrokratiaa. Hyvä politiikka alkaa aina kansalaisten arkipäivästä: kyvystä kuunnella, nähdä taustoja ja tarttua teemoihin, keskustella niistä ja löytää niihin sosialidemokraattinen vastaus. Politiikan luottamukseen voi vaikuttaa selkeyttämällä puolueen omien ja hallituskoalition päätösten eroja kertomalla avoimesti päätösten tekemiseen johtaneet syyt. Ne on päinvastoin nähtävä suurena pääomana kehitykselle
Qatarin ulkopoliittinen UHKAPELI. YDIN 2 / 2018 54 YTIMESSÄ Kirjoittaja Olli Ruohomäki Qatar brändää itseään Al Jazeeran avulla ja pyrkii painimaan kokoaan isommassa sarjassa. Maan ulkopolitiikan eriskummallisuuksia selittävät pieni väestö, valtavat maakaasuvarat sekä vallan keskittyminen kouralliselle ihmisiä
Maa on nykyään maailman suurin nesteytetyn maakaasun viejä. Rakettimaisen taloudellisen kehityksen taustalla ovat laajat Persianlahdella sijaitsevat maakaasukentät, joita Qatar ryhtyi hyödyntämään 2000-luvun alussa. Q atar on myös pyrkinyt brändäämään itseään moderniksi, kehittyneeksi yhteiskunnaksi. Sillä on tärkeä rooli Qatarin ”pehmeän vaikutusvallan” (soft power) lisäämisessä alueella ja laajemminkin. Esimerkiksi koulutukseen suhtaudutaan avomielisemmin kuin muualla naapurustossa: konservatiivisten voimien vastustuksesta huolimatta sheikha Moza bint Nasser, entisen emiirin Hamad bin Khalifa Al Thanin puoliso, panosti voimallisesti maansa väestön koulutuksen tason parantamiseen ja Dohassa on myös nykyään useita kansainvälisten huippuyliopistojen haaroja. Al Jazeera saa kyllä vapaasti kirjoittaa kriittisiä juttuja vieraiden maiden tilanteista ja johtajista, mutta sama ei päde Qataria koske. Todellisuudessa Qatarin poliittinen järjestelmä ei kuitenkaan ole avoin, vaan julkinen keskustelu maan sisäisistä asioista on tarkkaan valvottua. Sen bruttokansantuote per asukas on kuitenkin lähes 83 000 Yhdysvaltain dollaria, ja maa on nykyään yksi maailman vauraimmista yhteiskunnista, joka vetää puoleensa runsaasti ulkomaisia investointeja. Valtaosa tuotannosta menee Aasian markkinoille. Doha sai myös jalkapallon vuoden 2022 mm-kisat järjestettäväkseen, minkä takia maassa on käynnissä massiivinen infrastruktuurin rakentaminen 2,2 miljoonan vierastyöläisen voimin. Tämän myötä Qatariin on liitetty hyväntahtoinen leima ja maan on ajateltu sallivan erilaisten näkemysten julkituomisen. Al Jazeeraa on pidetty varsinaisena sananvapauden airuena ja poikkeuksena lehdistönvapauden yleiseen tilaan Lähi-idässä, sillä se oli alueen ensimmäinen virallinen mediakanava, joka antoi näkyvyyttä oppositioryhmille sekä kriittisille jutuille. Vierastyöläisten olot ovat herättäneet runsaasti kritiikkiä, ja kansainvälisen painostuksen tuloksena maa on ryhtynyt työolojen uudistuksiin. Samoin Doha kilpailee turisteista Dubain kanssa: kaupunkiin houkuttelevat matkailijoita muun muassa maailman suurin islamilaisen taiteen museo sekä 400 hehtaaria käsittävä tekosaari The Pearl. Esimerkiksi Freedom House -järjestö luokittelee Qatarin ”ei vapaaksi” yhteiskunnaksi. Maan pääkaupunki Doha on muuttunut lyhyessä ajassa uinuvasta Persianlahden rannikkokylästä kosmopoliittiseksi kaupan keskukseksi, joka on täynnä toinen toistaan korkeampia pilvenpiirtäjiä. Yksi esimerkki tästä kehityksestä on se, että Qatar pyrkii keskeiseksi globaalin lentoliikenteen solmukohdaksi ja Qatar Airways kilpailee Yhdistyneiden arabiemiraattien Emirates-lentoyhtiön kanssa asiakkaista. Vaikka maan valtauskonto pohjautuu konservatiiviseen wahhabistiseen islamintulkintaan, on Qatar huomattavasti avoimempi yhteiskunta kuin naapurimaansa. YDIN 2 / 2018 55 YTIMESSÄ V iron kokoisen qatarin väestö on noin 280 000 henkeä. Mediayhtiö Al Jazeera on toiminut Dohasta käsin vuodesta 1996 lähtien
Samaan aikaan Qatarilla on ollut toimivat suhteet Hamasin periviholliseen Israeliin. Amerikkalaiset käyttivätkin tukikohtaa Afganistanin interventioon vuonna 2001 sekä Irakin valtaukseen vuonna 2003. Sisällissodan al. Päätöksenteko on ollut joustavaa ja ketterää, välillä jopa hyperaktiivista, mutta toisaalta siinä ei ole otettu huomioon kauaskantoisia syy-seuraussuhteita. Qatarin osallisuudesta teki mielenkiintoisen se, että vaikka maa sekaantui Libyan sisäiseen tilanteeseen, se ei ryhtynyt tukemaan oppositiovoimia lähinaapurissa Bahrainissa. YDIN 2 / 2018 56 YTIMESSÄ vaan raportointiin. Vaikka Qatarilla on tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin, sillä on samaan aikaan toimivat välit myös Iraniin ja kovan linjan islamistisiin järjestöihin. Qatar lähetti taisteluhävittäjiä Naton Libyanoperaatioon, jonka tavoitteena oli Muammar Gaddafin syökseminen vallasta. Ennen vuotta 2013, jolloin uusi emiiri Tamim nousi valtaan, käytännössä kaikki keskeiset sisäja ulkopoliittiset päätökset olivat emiiri Hamadin, sheikha Mozan sekä entisen ulkoja pääministerin sheikki Hamad bin Jassim Jaber al-Thanin käsissä. Qatar päätyi Libyan kanssa samantapaiseen ratkaisuun myös Damaskoksen hallinnon suhteen, johon sillä oli ollut ennen vuotta 2011 melko hyvät välit – Qatar oli muun muassa investoinut kuusi miljardia dollaria erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin Syyriassa. Qatarin ulkoja turvallisuuspolitiikan eriskummallisuuksiin kuuluu, että samalla kun Qatar antoi Al-Udeidin tukikohdan amerikkalaisten käyttöön Irakin hyökkäystä varten, se rahoitti avokätisesti uutiskanavaa, joka oli yksi arabimaailman äänekkäimmistä invaasion kriitikoista. Lisäksi Qatar on antanut turvapaikan kiistellylle egyptiläiselle Muslimiveljeskunnan johtohahmolle sheikki Yusuf al-Qardawille. Q atar on vuosien ajan nojautunut Yhdysvaltoihin turvallisuutensa takaajana. Libyassa Qatarin julkilausuttu tavoite oli diktaattorin kaataminen, mutta Bahrainissa Qatar osallistui yhdessä Saudi-Arabian kanssa epädemokraattisen hallinnon tukemiseen ja demokratiaa vaativien oppositiovoimien tukahduttamiseen. Qatarissa päätöksenteko on keskittynyt hallitsijasukuun, minkä lisäksi se on myös hyvin henkilöitynyttä. Qatarin mukanaolo oli Natolle tärkeää, sillä arabimaana se toi legitimiteettiä Ranskan johtamalle koalitiolle. Media harjoittaa itsesensuuria, ja kriittisiä artikkeleita maan hallituksesta, islamista tai hallitsijasuvusta kirjoittavat toimittajat saattavat joutua syytteeseen. Qatar myös ajoi aktiivisesti Libyan jäsenyyden jäädyttämistä Arabiliitossa. Y ksi esimerkki qatarin ulkopolitiikan lyhytjänteisyydestä on maan sekaantuminen Libyan, Syyrian ja Egyptin sisäpoliittisiin tilanteisiin. Dohassa on esimerkiksi toiminut Taliban-liikkeen poliittinen toimisto, ja myös palestiinalaisen Hamas-järjestön edustajia on majaillut maassa. Nimenomaan tämä teko on sittemmin suojannut Qataria islamistien kritiikiltä. Entinen emiiri Hamad rakennutti 1990-luvulla yli miljardi dollaria maksaneen Al-Udeidin lentotukikohdan ja antoi sen amerikkalaisten käyttöön
Eräiden arvioiden mukaan Qatar olisi antanut yli kolmen miljardin dollarin arvosta apua Syyrian oppositioryhmille. Vaikka sillä oli erimielisyyksiä Saudi-Arabian kanssa, varsinaisia vihollisia Qatarilla ei ollut. E nnen vuoden 2011 arabikevättä Qatar piti nykyistä matalampaa profiilia, vaikka sillä olikin suhteita hyvin erilaisiin toimijoihin. Ei ole täysin selvää, miksi Qatar valitsi oppositiovoimat Assadin sijaan, mutta taustalla saattaa olla pyrkimys padota Iranin vaikutusvallan kasvua alueella – asia, jonka suhteen kaikki Persianlahden maat ovat yksimielisiä. Tämä on yksi syy siihen, että esimerkiksi Saudi-Arabia, Bahrain ja Yhdistyneet arabiemiraatit vetivät hetkellisesti lähettiläänsä Dohasta. Sittemmin Qatar on ajautunut erittäin huonoihin väleihin SaudiArabian ja Yhdistyneiden arabiemiraattien kanssa pyrkiessään omintakeiseen ja muista Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston maista poikkeavaan ulkopolitiikkaan. Se keskittyi esimerkiksi toimimaan eräänlaisena välittäjänä Palestiinan, Libanonin ja Sudanin monimutkaisissa konflikteissa. Aiemmasta poiketen sillä on nyt vihollisia Libyassa, Egyptissä ja Syyriassa. Muut Persianlahden maat eivät myöskään katsoneet hyvällä Qatarin veljeilyä Muslimiveljeskunnan kanssa. Kuten Libyan kohdallakin, Qatar pyrki myös sulkemaan Assadin hallinnon Arabiliiton jäsenyydestä. On kuitenkin ilmeistä, että Qatar laskelmoi Egyptin osalta väärin eikä ymmärtänyt maan sisäpolitiikan monimutkaisuuksia. Sotilasvallan palattua Egyptiin Qatarin poliittinen eliitti ei ole ollut erityisen tervetullutta Kairoon. YDIN 2 / 2018 57 YTIMESSÄ kaessa Qatar päätti kuitenkin tukea oppositiovoimia, joiden toimista Al Jazeera raportoi myötämielisesti. Qatar tuki Muslimiveljeskunnan riveistä nousseen Mohammed Mursin hallintoa yli kahdeksan miljardin dollarin apupaketilla. Vaikuttaa siltä, että Qatar on vuoden 2011 jälkeen lähtenyt ulkoja turvallisuuspoliittisiin seikkailuihin ”pehmeän vaikutusvaltansa” lisäämisen varjolla ilman sen strategisempia tavoitteita kuin halu näyttäytyä toimijana, joka painii kokoaan isommassa sarjassa. Näyttää siltä, että maakaasusta rikastunut ja Yhdysvaltojen turvatakuiden varaan laskenut Qatar on ottanut riskin ja pelannut kovan sarjan poliittista uhkapeliä Lähi-idän erittäin ailahtelevassa ympäristössä. Jää nähtäväksi, mitkä ”kortit” jäävät qatarilaisten käteen, kun Lähi-idän erinäisistä konflikteista noussut pöly aikanaan laskeutuu.. Ei ole saatavissa tarkkaa tietoa siitä, mihin varoja on käytetty, mutta on arvioitu, että valtaosa meni oppositioryhmien aseistamiseen. Ainakaan maan geopoliittinen asema ei ole vahvistunut, eikä ole selvää, mitä pitkän tähtäimen taloudellista hyötyä maa on tästä kaikesta saanut. Tukemalla Egyptin silloisen presidentin Hosni Mubarakin vastaisia voimia Qatar pyrki pönkittämään imagoaan demokraattisten voimien puolustajana. Qatarin sekaantui myös Egyptin kansanousuun, jolloin taustalla olivat Qatarin ja Muslimiveljeskunnan hyvät ja läheiset suhteet. Lisäksi Qatarin tuki Muslimiveljeskunnalle hiertää maiden suhteita
Kirjoittaja Kari Vitikainen MONET KASVOT Islamin YDIN 2 / 2018 58 YTIMESSÄ. Länsimaisilta päättäjiltä islamin ymmärtäminen edellyttää uskontolukutaitoa sekä eri muslimiryhmien omien näkemysten vakavasti ottamista. ISISin kaltaiset ääriliikkeet ovat haastaneet muslimeja pohtimaan kysymystä siitä, kuka saa esiintyä islamin äänenä
Oppineiden kirjeen sanoman voi tiivistää seuraavasti: islam on pohjimmiltaan armelias uskonto ja siksi isisin häikäilemätön ja raaka toiminta ei ole islamin mukaista. Islamin alueen laajetessa jouduttiin yhä useammin kysymään, kuka tulkitsee Koraania ja profeetan esimerkkiä oikein ja kenellä on lupa puhua islamin nimissä. Kirjeessään muslimioppineet tuomitsevat kohta kohdalta isisin brutaalit toimet ja islamin klassisten lähteiden väärät tulkinnat. Puheessaan al-Baghdadi julistautui profeetta Muhammedia seuraavien muslimien johtajaksi ja vaati maailman muslimeja yhtymään jihadiin oikeauskoisen islamilaisen kalifaatin puolesta. Yksi kriitikoista on Jerusalemin heprealaisen yliopiston islamin ja Lähi-idän tutkimuksen professori emerita Ella Landau-Tasseron, jonka mukaan kirjoittajat sortuvat samankaltaisiin islamin klassisten lähteiden tulkintaan liittyviin metodologisiin virheisiin, joista he arvostelevat al-Baghdadia. Muslimien keskuudessa on jo kauan ymmärretty, että islamin nimissä toimivien ääriliikkeiden muslimimaailmalle asettama haaste on sekä sotilaallinen että teologinen. Profeetta Muhammedin johtamassa muslimiyhteisössä oli selvää, että profeetta antoi Koraanille oikean tulkinnan. Toisaalta teksti sai osakseen myös arvostelua. Kommentoijat näkivät kirjeen ensisijaisena tarkoituksena ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista, minkä lisäksi oppineiden tavoitteena oli varmasti myös kiillottaa länsimaalaisen yleisön silmissä isisin tahraamaa islamin mainetta. Asian tulisi kiinnostaa myös länsimaisia päättäjiä, jotka pohtivat, miten ja millä ehdoin muslimimaahanmuuttajat voidaan integroida osaksi länsimaisia sekulaareja demokratioita. Kysymys on edelleen ajankohtainen eri muslimiryhmien määrittäessään suhdettaan toisiinsa ja ei-muslimeihin. Uskonsa vakavasti ottavan muslimin on vaikea sovittaa itseään läntisessä maailmassa tarjolla oleviin kategorioihin. Kirje on arvokas julkilausuma niille, jotka kokevat islamin rauhanomaisena ja yhteensopivana länsimaalaisen yhteiskunnan kanssa. Profeetan kuoleman jälkeen muslimien keskinäinen yhteys sai säröjä. Landau-Tasseronin mukaan oppineet jättävät huomioimatta sen, että YDIN 2 / 2018 59 YTIMESSÄ. Yksi merkittävimmistä vastauksista al-Baghdadin julistukselle oli 24. Tikun nokkaan nostetaan sellaiset viestit, tulkinnat ja tapahtumat, jotka kulloinkin parhaiten ajavat kommentoijan omaa poliittista agendaa tai vahvistavat omaa käsitystä islamista. I sisin johtaja Abu Bakr al-Baghdadi piti 4. syyskuuta 2014 julkaistu 126 keskeisen Lähi-idässä ja muualla maailmassa toimivan islamilaisen oppineen allekirjoittama kirje al-Baghdadille sekä ”itse julistetun islamilaisen valtion taistelijoille ja seuraajille”. heinäkuuta 2014 Mosulissa puheen, joka nostatti vilkkaan keskustelun muslimien keskuudessa. K ielen merkitys vallan käytön välineenä näkyy selvästi islamiin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa
Yksi mielenkiintoinen yritys muslimien keskinäisen solidaarisuuden ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi ja tilanteen selkeyttämiseksi on vuonna 2004 Jordanian kuninkaan Abdullah II aloitteesta laadittu Ammanin julistus. Yksi Ammanin julistuksen merkittävimpiä allekirjoittajia oli SaudiArabian edesmennyt kuningas Abdullah bin Abdulaziz Al Saud. Tällaisia varhaiseen islamilaiseen yhteiskuntaan kuuluvia elementtejä isisin hallinnossa olivat muun muassa kalifin valintakriteerit, bay’a eli sopimus hallitsijan ja yhteisön välillä, lait ryöstösaaliin käytöstä, vähemmistöille määrätty jizya-vero, Koraanin mukaiset rangaistukset (hudud) sekä sharia-oikeusistuimet ja oikeusistuimet, joissa käsitellään viranomaisista tehtyjä valituksia (mazalim). Toisaalta Ammanin julistuksessa myös tuomitaan tahot, jotka väittävät edustavansa islamia, mutta syyllistyvät fanatismiin, epäoikeudenmukaisiin ja vastuuttomiin tekoihin sekä terrorismiin islamin nimissä. Ammanin julistus tunnistaa kolmekohtaisessa julkilausumassaan kahdeksan islamilaista lakikoulukuntaa, jotka ovat sunni-islamissa hanafit, shafit, malikit ja hanbalit, shiialaisuudessa ja’farit ja zaidit sekä erillisenä ryhminä ibadiitit ja zâhirît. Julistus vakuuttaa, että islam kunnioittaa jokaista ihmistä väristä, rodusta tai uskonnosta riippumatta sekä edellyttää suvaitsevaisuutta, anteeksiantamusta ja maltillisuutta. Landau-Tasseron toteaa myös, että useimmat isisin tekemät hirmuteot ovat asioita, jotka on dokumentoitu profeetan ja hänen seuraajiensa elämästä ja islamilaisesta laista kertovissa islamilaisissa lähteissä. YDIN 2 / 2018 60 YTIMESSÄ. Ammanin julistuksen tavoitteeksi on asetettu kirkastaa modernille maailmalle islamin luonnetta. Landau-Tasseron toteaa, että islamin klassisten lähteiden moninaisuuden ja ristiriitaisuuden takia on syntynyt joukko vaihtoehtoisia tulkintamalleja, joista jokainen voi valita mieleisensä. Ammanin julistuksen allekirjoitti suuri joukko islamilaisten maiden johtajia ja uskonoppineita. Myös al-Baghdadi täyttää pääpiirteittäin edellä mainitut Ammanin julistukseen kirjatut muslimin kriteerit. On selvää, että al-Baghdadin ja hänen seuraajiensa teot näyttäytyvät Ammanin julistuksen valossa islamin vastaisina. Kaikki koulukunnat sitoutuvat samaan uskoon, jonka mukaan on yksi Jumala, Koraani on Jumalan ilmoitettu sana ja profeetta Muhammed on profeetta koko ihmiskunnalle. Allekirjoittaneet tunnustavat viisi islamin uskon peruspylvästä ja islamin keskeisimmät opinkohdat. Julistus painottaa, että kyseisiin islamilaisiin suuntauksiin kuuluvilla muslimeilla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. isis itse asiassa pyrkii islamin alkuajan mallin mukaiseen hallintojärjestelmään. Julistus pyrkii määrittelemään, kuka on muslimi, kuka voidaan todeta harhaoppiseksi sekä kenellä on oikeus antaa julkisia islamiin liittyviä lausumia ja laintulkintoja (fatwa). S elkeän “islamin äänen” puute on ongelma, joka tunnustetaan myös muslimien keskuudessa. Al-Baghdadin ja häntä arvostelleiden oppineiden keskustelussa näkyy kaksi hyvin erilaista tulkintaan siitä, kuinka profeetan ja hänen seuraajiensa esimerkkiä tulee soveltaa ajassamme
A l ash-sheikhin lausuntoja ei voi pitää täysin marginaalisena ilmiönä: lukuisat uskonnollisesti motivoituneet hyökkäykset kristittyjä ja kirkkorakennuksia vastaan sekä sunnien ja shiiojen välinen vihanpito muslimimaissa ovat kiistämättömiä tosiasioita. Suurmufti perusti lausuntonsa islamilaisiin lähteisiin, joiden mukaan profeetta Muhammed oli kuolinvuoteellaan sanonut, ettei alueella tule olemaan kahta uskontoa. Tammikuussa 2016 Al ash-Sheikh antoi tukensa kuningashuonetta arvostelleen shiiaoppineen Sheikh Nimr al-Nimrin sekä 46 muun vangin teloitukselle ja väitti, että tämä olisi vangittujen kannalta armollinen ratkaisu, koska näin he eivät pystyisi tekemään enempää pahaa. Myös ääriliikkeisiin kuulumattomat muslimit tekevät islamin klassisista lähteistä tulkintoja, jotka vahvasti haastavat demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen perusteita. Näin ollen isisin kaltaiset liikkeet, jotka sulkevat muut kuin kannattajansa islamin ulkopuolelle, eivät edusta Ammanin julistuksen henkeä. P ohdittaessa islamin ja demokratian suhdetta kyse ei ole kuitenkaan vain muslimien suhtautumisesta totalitaarista yhteiskuntajärjestystä edistäviin ääriliikkeisiin. Vuonna 2012 Al ash-Sheikh antoi lausunnon, jossa hän kehotti tuhoamaan kaikki kirkot Arabian niemimaalla. Esimerkiksi yksi maailman merkittävimmistä muslimivaikuttajista, Saudi-Arabian kuninkaan nimittämä suurmufti Abdul Aziz Al ash-Sheikh, on myös tuominnut isisin islamin pahimmaksi viholliseksi. Shiialaisessa maailmassa Nimr al-Nimrin teloitus nähtiin oikeusmurhana. Pian teloitusten jälkeen suurmufti Al ash-Sheikh piti puheen, jossa hän korosti islamilaisten maiden yhteyden rikkoutumisen johtuvan siitä, että osa muslimeista on etääntynyt islamista. Suurmuftin mukaan ongelman ratkaisu on, että muslimit sitoutuvat uudelleen ”Jumalan tiehen”. Tarvitaan uskontolukutaitoa, jotta voidaan ymmärtää paremmin islamiin liittyviä moniäänisiä viestejä. Julistuksen allekirjoitti myös Iranin uskonnollinen johtaja suurajatollah Ali Khamenei. Toisaalta suurmuftin edustama YDIN 2 / 2018 61 YTIMESSÄ. Hänen toisissa yhteyksissä esittämänsä islamin tulkinnat ovat kuitenkin täysin yhteensopimattomia länsimaisen liberaalin demokratiakäsityksen kanssa. Lähi-idän kylmän sodan osapuolten sekä islamin eri pääsuuntauksien edustajien asettuminen saman rauhaa ja yhteisymmärrystä rakentavan uskonnollisen julistuksen taakse synnyttää vaikutelman, että islamin opin tulkinta ei ole juurisyy muslimienemmistöisten maiden keskinäisille ristiriidoille. Maailman keskeisimpien muslimijohtajien välillä näyttää vallitsevan konsensus myös siitä, että minkään Ammanin julistuksessa mainitun islamin pääsuuntauksen seuraajat eivät voi yksin väittää edustavansa islamia. Ammanin julistuksessa rakennettu kuva islamista suvaitsevaisena uskontona muuttuu, kun katsotaan tarkemmin, kuinka islamin klassisia lähteitä käytännössä tulkitaan Lähi-idässä
Eräs suurmuftia arvostellut muslimivaikuttaja on syksyllä 2017 virastaan sivuun astunut Turkin valtion uskontoasiainviraston presidentti Mehmet Görmez. On selvää, että ei ole löydettävissä yhtä kaikkia muslimeja sitovaa islamin opin tulkintaa, joka määrittäisi islaminuskoisten suhdetta demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen taustalla olevaan arvopohjaan. Samanlaista osmanien valtakunnan aikaan linkittyvää retoriikkaa viljelee myös presidentti Erdogan muistuttaessaan, että Turkissa eri uskontojen edustajat elävät rintarinnan rauhassa. Valintoja tehdessämme on myös tiedostettava, mikä omassa maailmankatsomuksessa ja demokraattisessa yhteiskuntajärjestyksessämme on luovuttamatonta ja mikä ei ole. Oleellisinta ei kuitenkaan ole tietämyksemme meille vieraasta maailmankatsomuksesta, vaan valinnat, joita teemme suhteessa toisiimme. Vaikka Turkin tämänhetkisestä ihmisoikeustilanteesta voi olla syystä myös huolissaan, on kuitenkin todettava, että kristillisten vähemmistöjen oikeuksista huolehtiminen ei ole jäänyt Turkissa vain juhlapuheisiin. Pohdittaessa demokratian ja islamin suhdetta on varmasti hyötyä tuntea islamin klassisia lähteitä ja historiaa. käsitys islamista on vain yksi ääni muslimien moniäänisessä kuorossa. Søren Kierkegaard on todennut, että oleellista ei ole, mitä ihmisen pitää tietää, vaan valinnat, joita ihmisen on tehtävä elämässään. On tärkeää, että moninaisia muslimiryhmiä ei niputeta yhden islamin määritelmän alle. Ymmärtäminen edellyttää uskontolukutaitoa. Haasteista huolimatta Turkissa on nähty islamilaisiin arvoihin nojaavan ak-puolueen vallassaoloaikana myös monia edistysaskelia kristillisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa. YDIN 2 / 2018 62 YTIMESSÄ. Sen sijaan on mahdollista havainnoida monenlaista islamiin liittyvää puhetta ja monenlaisia islamin nimissä tehtyjä tekoja. Turkkilaisen lehdistön mukaan Görmez paheksui Al ash-Sheikhin lausuntoa kirkkojen hävittämisestä todeten sen olevan täydellisessä ristiriidassa islamin rauhanomaisuutta, suvaitsevaisuutta ja muille uskonnoille kuuluvien instituutioiden pyhyyttä korostavan opetuksen kanssa. Jos haluamme ymmärtää esimerkiksi, mitä Al ash-Sheikhin mainitsema “sitoutuminen Jumalan tiehen” tarkoittaa saudiarabialaisessa, turkkilaisessa tai vaikkapa suomalaisessa kontekstissa, ei ole muuta mahdollisuutta kuin havainnoida, kuinka eri muslimiryhmät ilmentävät omaa maailmankatsomustaan tekstein ja teoin vaihtuvissa tilanteissa. Toisaalta länsimaisten päättäjien on otettava vakavasti, kuinka eri muslimiryhmät itse määrittelevät oman maailmankatsomuksensa puheissaan, teksteissään ja ennen kaikkea toiminnassaan osana elämäntapaansa. EI OLE LÖYDETTÄVISSÄ YHTÄ KAIKKIA MUSLIMEJA SITOVAA ISLAMIN OPIN TULKINTAA, JOKA MÄÄRITTÄISI ISLAMINUSKOISTEN SUHDETTA DEMOKRAATTISEN YHTEISKUNTAJÄRJESTYKSEN TAUSTALLA OLEVAAN ARVOPOHJAAN
Viidennen tasavallan syntyessä vuonna 1958 korkeakouluopiskelijoita oli 150 000, vuoden 1968 alussa jo yli 500 000. Näin suurta joukkoa korkeakoulut eivät pystyneet ottamaan ongelmitta vastaan. Ranska oli elänyt pitkään taloudellisen kasvun aikaa, mutta palkansaajat olivat hyötyneet sen hedelmistä vähiten. 1960-luvun loppupuolella reaalipalkat laskivat ja työttömien määrä nousi 370 000:teen, joista puolet oli nuoria. Pariisin toukokuu ei ollut pelkkä opiskelijakapina, vaan se johti sekä perinteisen vasemmiston heikentymiseen että Charles de Gaullen valtakauden loppuun. Kirjoittaja Jorma Turunen PARIISIN KEVÄT myllersi Ranskan V aikka kukaan ei pystynyt toukokuussa 1968 ennustamaan Pariisin rajun opiskelijakapinan puhkeamista, se ei noussut tyhjästä. Ranska oli muuttunut vuosina 1958 – 1968 enemmän kuin 50 edellisen vuoden aikana, ja kansa oli nuorta: kolmasosa ranskalaisista oli alle 20-vuotiaita, 16 – 24-vuotiaita kahdeksan miljoonaa. Taustalla kuohui opiskelijoiden protestiliike, joka tuomitsi Vietnamin sodan ja kyseenalaisti perinteisiä arvoja. YDIN 2 / 2018 63 YTIMESSÄ
Jo ennestään huonomaineisen pariisilaispoliisin käytös käänsi pariisilaisten ja lehdistön myötätunnon opiskelijoiden puolelle. Kiihtyneet opiskelijat kohtasivat hermostuneet poliisit ja väkivallan kierre alkoi. päivänä, kun saksalaisen Daniel Cohn-Benditin johtamat opiskelijat valtasivat yliopiston hallintorakennuksen. Kokoontumiset ja välikohtaukset lisääntyivät, mikä johti kapinoivien opiskelijoiden määrän äkilliseen kasvuun. Samaan aikaan poliisi ryhtyi pidättämään satunnaisestikin kaduilla liikkuneita. päivänä rakennettiin ensimmäiset barrikadit ja kapina levisi muihin yliopistokaupunkeihin. 2018.) Toukokuun alussa yliopiston dekaani sai viikkojen agitoinnista tarpeekseen ja päätti sulkea opinahjon. Sorbonne, Euroopan yliopistojen äiti, tyhjennettiin ja suljettiin. Asialla oli marxilais-leniniläisistä, maolaisista, anarkisteista ja trotskilaisista koostunut aktivistiryhmä, joka järjesti myös Vietnamin sodan vastaisia protesteja. Opiskelijat kävivät neuvotteluja yliopiston ja valtiovallan edustajien kanssa, mutta heidän vaatimuksiinsa yliopistojen avaamisesta ja vangittujen vapauttamisesta ei suostuttu, mikä vain lisäsi vastarintaa. Toukokuun 6. S orbonnen selkkauksen jälkeen tapahtumat alkoivat vyöryä kiihtyvällä nopeudella. Gallup-kyselyn mukaan 61 prosenttia ranskalaisista piti opiskelijoiden vaatimuksia oikeutettuina. Nyt tuskastui Sorbonnen rehtori ja kutsui kohtalokkaasti poliisivoimat paikalle, vaikka yliopistoaluetta oli aina pidetty koskemattomana. Nanterren opiskelijat lähtivät latinalaiskortteleihin ja Sorbonneen, jonka aukiolla järjestettiin opiskelijoiden yhteinen solidaarisuuskokous. 3. Kaikki alkoi Nanterresta. Tapahtumat lähtivät liikkeelle maaliskuun 22. (Historia toistui 50 vuotta myöhemmin, kun Ranskan ammattijärjestöt aloittivat tietoisesti ensimmäiset suurmielenosoitukset Emmanuel Macronin uudistuksia vastaan 22. Etenkin presidentti de Gaulle torjui tiukasti opiskelijoiden esitykset. Pampuin ja kypärin varustettuja poliisin erikoisjoukkoja vastassa oli katukiviin ja polttopulloihin turvautuvia opisYDIN 2 / 2018 64 YTIMESSÄ. Se on Pariisin länsipuolella sijaitseva esikaupunki, jossa oli pohjoisafrikkalaisten siirtolaisten hökkelikylä ja jonka alun perin armeijalle kuuluneelle joutomaalle oli muutama vuosi aiemmin ryhdytty rakentamaan uutta yliopistoa. Poliisin into ja brutaali toiminta synnytti muutamassa tunnissa laajan solidaarisen liikkeen, kun myös epäpoliittiset opiskelijat liittyivät vastarintaan. Kun osa yhtiön toimittajista meni lakkoon, heidät irtisanottiin. Tuloksena oli useita loukkaantuneita ja lähes 600 pidätettyä opiskelijaa. Poikkeuksen teki Ranskan radioja televisioyhtiö ortf, joka noudatti kuuliaisesti valtiovallan näkemyksiä ja salaili poliisin toimintaa. Umpikuja johti Pariisin toukokuun rajuimpaan yhteentörmäykseen, eeppiseen barrikadien yöhön. Opiskelijat olivat tuoneet 1800-luvun kansannousujen barrikadit takaisin Pariisin kaduille. Nanterreen tungetut opiskelijat paljastivat ranskalaisen yhteiskunnan ristiriitoja ja pahoinvointia, mikä ilmeni pistelakkoina sekä jatkuvana opetuksen arvosteluna ja häirintänä
Opiskelijaliike oli onnistunut synnyttämään valtakunnallisen solidaarisuusilmiön, joka konkretisoitui ympäri Ranskaa järjestetyissä mielenosoituksissa. Sorbonne avattiin uudelleen, poliisit häädettiin latinalaiskortteleista ja mielenosoituksissa vangitut vapautettiin. Yleislakosta oli tullut historian ensimmäinen villi yleislakko, eikä kyse ollut enää vain pariisilaisesta kapinasta. Daniel Cohn-Bendit marssi kulkueen kärjessä, mikä ärsytti etenkin kommunistipuolue pcf:n ja ammatillisen keskusjärjestön cgt:n isokenkäisiä, joita Cohn-Bendit oli kutsunut stalinistikonniksi. Opiskelijat kiirehtivät oitis valtaamaan Sorbonnen. Kuten vuoden 1936 kansanrintaman lakkoliikkeen päivinä, työläisten radikalismi hämmensi ammattiliittoja. Työläiset valtasivat, nyt cgt:n luvalla, suuret Renault’n tehtaat Boulogne-Billancourtissa, kommunistisen Ranskan punaisessa linnakkeessa. Lakkolaisten määrä nousi viikossa yhdestä kuuteen miljoonaan. Jo mielenosoituksen aikana opiskelijat olivat laulaneet omaperäisiä iskulauseitaan, kritisoineet kommunisteja ja pilkanneet François Mitterrandin sosialisteja. YDIN 2 / 2018 65 YTIMESSÄ. Opiskelijat olivat kuitenkin tyytyväisiä yhteisestä mielenilmaisusta. Siellä alkoivat periranskalaiseen tapaan pitkälliset väittelyt lukemattomissa joukkokokouksissa, joissa jokainen oli oikeutettu ilmaisemaan vapaasti mielipiteensä. Barrikadien yöstä ja sen väkivallasta tuli Pariisin toukokuun käännekohta. Samalla päättyi toukokuun 1968 aktiivisin opiskelijavaihe. Keskustelu kuivui kuitenkin kokoon, sillä osapuolet eivät puhuneet toistensa kieltä. Lähitalojen asukkaat seurasivat levottomina väkivallan juhlaa ja yrittivät auttaa opiskelijoita. Viiden tunnin taistelu päättyi varhaisina aamutunteina opiskelijoiden antautumiseen. Työläiset taas olivat marssineet kurinalaisina perinteisten järjestöjensä pcf:n ja cgt:n banderollien alla. kelijoita. päivänä, ja barrikadien yö vain vahvisti sen kantaa. Keskusjärjestöt eivät olleet ennakoineet, että solidaarisuudesta opiskelijoita kohtaan lakkoilevat työläiset jäisivät lakkoon useaksi viikoksi. Monien hämmästykseksi alun perin symboliseksi tarkoitettu yleislakkopäivä ei päättynytkään, vaan lakot jatkuivat ja laajenivat. Mielenosoituksen jälkeen kymmenisen tuhatta opiskelijaa ja joukko työläisiä siirtyi pitämään kokousta Mars-kentälle. Lakkolaiset alkoivat vallata oma-aloitteisesti tehtaitaan, ensin LänsiRanskassa ja myöhemmin Pariisin lähistöllä. päivänä, jolloin Pariisin katuja kulki 500 000 mielenosoittajaa. Opiskelijoiden kohtelusta kiivastunut ammattiyhdistysliike oli jo aikaisemmin ilmoittanut mielenosoituksen ja yleislakon järjestämisestä toukokuun 13. Sorbonnessa nähtiin myös poliitikkoja sekä intellektuelleja Jean-Paul Sartren ja Michel Foucault’n johdolla. Y leislakko alkoi toukokuun 13. Lähes 400 loukkaantui ja satoja pidätettiin. Afganistanin valtiovierailulta palannut pääministeri Georges Pompidou päätti suostua opiskelijoiden vaatimuksiin. Mielenosoittajat kaatoivat autoja ja sytyttivät niitä palamaan sekä pystyttivät barrikadeja, joiden turvasta he kävivät itsepintaista vastarintaa
Opiskelijoiden mielestä Marchais oli puhunut anarkisteista, koska ei ollut uskaltanut kutsua Cohn-Benditiä ”saksalaiseksi juutalaiseksi”. Neuvottelujen kariutumista seurasi poliittisesti herkkä vaihe, jolloin de Gaullenkin asema oli uhattuna. Opiskelijat olivat mukana joissakin valtauksissa, mutta pian cgt kielsi heiltä pääsyn muun muassa Renault’n vallattuun tehtaaseen. Järjestö vierasti radikaaliopiskelijoita sekä heidän spontaania ja kontrolloimatonta käyttäytymistään, mikä ei istunut perinteisen ammattiyhdistysmaailman kuvioihin. De Gaulle luonnollisesti raivostui Mitterrandin ehdotuksesta ja katosi julkisuudesta. He heittivät Molotovin cocktaileja, sytyttivät useita tulipaloja (muun muassa Pariisin pörssiin) ja hyökkäsivät poliisiasemille. Runsaan vuorokauden neuvottelun jälkeen päästiin sopimukseen, mutta etenkin suurimpien työpaikkojen lakkolaiset hylkäsivät sen. Kommunistijohtajien neuvottelema seitsemän prosentin palkankorotus ei kelvannut, ja lakko jatkui. Karkotus johti suurmielenosoitukseen, jonka iskulause ”Olemme kaikki Saksan juutalaisia” viittasi pcf:n keskuskomitean jäsenen ja tulevan pääsihteerin Georges Marchais’n ilmaisemaan paheksuntaan opiskelijaradikaaleja ja ”saksalaista anarkistia” Cohn-Benditiä kohtaan. Väkivaltaisen yön tuloksena oli yli 500 loukkaantunutta ja kaksi kuolonuhria, joista toinen oli lyonilainen poliisi. P ompidou käynnisti nyt neuvottelut työnantajaja työntekijäjärjestöjen kanssa. Päähuomion keskittyessä lakkojen leviämiseen keskustelut Sorbonnessa ja Odéon-teatterissa jatkuivat. Monet lakot olivat spontaaneja ja paikallisia ja useissa nuorten osuus oli näkyvä. Lakkojen keskellä tuskailevat ranskalaiset pelästyivät väkivallasta ja alkoivat suhtautua opiskelijoihin torjuvasti. Lakkoliike levisi yhteiskunnan muillekin sektoreille, ja pian myös postin ja rautateiden työntekijät menivät lakkoon. Mielenosoitusta seurasi ”kapinoiden yö”, jonka aikana opiskelijat sortuivat väkivaltaan ja ylilyönteihin. Myöhemmin paljastui, että hän oli lentänyt helikopterilla Saksaan pyytämään tukea ranskalaisten joukko-osastojen komentajalta Jacques Massulta. Ranskan hallitus päätti evätä Daniel Cohn-Benditiltä paluun Ranskaan ”vallankumouksellisen toiminnan takia”, koska hän oli ehdottanut Amsterdamissa trikolorin korvaamista punalipulla. Kuunneltuaan vielä Pompidoun neuvoja de Gaulle palasi julkisuuteen ja eroamisen sijaan hajotti kansalliskokouksen sekä YDIN 2 / 2018 66 YTIMESSÄ. François Mitterrand kertoi lehdistötilaisuudessaan olevansa valmis presidenttiehdokkaaksi – olettaen de Gaullen eroavan – ja ehdotti Pierre Mendès Francen nimittämistä väliaikaisen hallituksen pääministeriksi. Myös anarkosyndikalistit ja työläisten ”erikoisjoukot” (ouvriers spécialisés) näyttelivät erityisesti valtausten käynnistämisissä suurta osaa. Ranska lamaantui parin viikon ajaksi. Enimmillään lakkojen piirissä oli kymmenen miljoonaa ranskalaista
Muun muassa Renault’n ja Citroënin tehtailla lakko kuitenkin jatkui kesäkuun puoliväliin asti, kun taas ortf pystyi käynnistämään normaalit lähetyksensä vasta kesäkuun lopulla. päivän lakkomielenosoituksessa. Lakkojen alettua hiipua L’Humanité-lehti kirjoitti kesäkuun alussa, että ”ylpeinä voitostaan työläiset palasivat työpaikoilleen”. Marssijoita arvioitiin olleen yhtä paljon kuin toukokuun 13. YDIN 2 / 2018 67 YTIMESSÄ. Mielenosoitukset kiellettiin ja yksitoista äärivasemmistolaista järjestöä lakkautettiin, joukossa myös maaliskuun 22. määräsi uudet vaalit. T oukokuusta tuli ehtymättömän kirjallisuuden ja määrättömien analyysien kohde. Se nähtiin seurauksena yliopiston kriisistä ja ranskalaisten akateemikkojen luutuneesta opetuksesta. Vallankumoukselliset olivat ällistyneitä tapahtumista, jotka veivät heidät mukanaan yhtä valmistautumattomina kuin muutkin. Toukokuun tapahtumat johtivat myös de Gaullen valtakauden loppuun. Hävittyään äänestyksen de Gaulle jätti paikkansa ilman eroanomusta ja siirtyi kotitilalleen kirjoittamaan muistelmiaan. päivän liike. Pariisin toukokuu sai spontaanisti liikkeelle ne työläisten radikaalijoukot, joilla ei ollut siteitä perinteisiin työväenpuolueisiin. Vaalivoiton takasi se, että presidentille ei ollut todellista vaihtoehtoa. Kommunistien tyytyväisyys romahti viimeistään kesäkuun vaalien synkkään tulokseen. Sen koettiin syntyneen vaikeasti ennustettavista olosuhteista ja hetkittäisestä sekaannuksesta. Itse vaalikampanjaa hallitsivat järjestyksen palauttaminen sekä toisaalta kommunismin ja totalitarismin pelko, jota etenkin de Gaulle piti ahkerasti esillä. Kapinoivan opiskelijaja lakkoliikkeen aika päättyi 1900-luvun vanhoillisimman kansalliskokouksen valintaan. Kesäkuun vaalikampanjaa väritti kurinpalautuksen aika. Konservatiivinen ja katolinen Ranska vahvistui uudelleen. Sitä pidettiin poliittisena kriisinä, joka johtui vasemmistolaisen vaihtoehdon puutteesta ja gaullismin pitkästä valtakaudesta. Samalla toukokuu kyseenalaisti Ranskan vasemmistopuolueiden, Ranskan vallankumouksen perillisten, toimintakyvyn uudessa ja äkillisessä tilanteessa. Tavoilleen uskollisena hän järjesti huhtikuussa 1969 kansanäänestyksen, tällä kertaa alueiden ja senaatin uudistamisesta. Kenraali oli menettänyt toukokuussa hallintaja arviointikykynsä selviten kriisistä vain pääministerinsä avulla. Se aiheutti vasemmiston heikentymisen johtamatta mihinkään uuteen vaihtoehtoon. Latinalaiskortteleiden kivikadut peitettiin syksyllä 1968 asfaltin alle. Kapinakuukauden seuraukset näkyivät pitkään vasemmiston elämässä, erityisesti 1970-luvun alun ääriradikaalina liikehdintänä. Levottomuuksiin ja lakkoihin väsyneet ranskalaiset huokaisivat ja pian Champs-Élysées täyttyi gaullistien kannattajista. Kansalliskokouksen vaalit toivat gaullisteille 291 paikan ehdottoman enemmistön
Heinäkuussa 2017 hän investoi 22 miljoonaa euroa kyynelkaasuun, jota hänen iskujoukkonsa ovat käyttäneet avokätisesti viime kuukausina.. Presidentti Macron, joka on ollut valmis käyttämään poliisia ajaakseen pakolla läpi uusliberaalin poliittisen ohjelmansa, on kohdistanut hyökkäyksensä opiskelijoita, ympäristönsuojelijoita, pakolaisia, rautateiden työntekijöitä ja työläisiä yleensä vastaan. Kirjoittaja Oliver Davis MACRON ja ”Kaikki vihaavat poliisia” T oukokuun 1968 mielenosoituksiin erikoistuneet historioitsijat ovat saattaneet torjua Emmanuel Macronin kummallisen ajatuksen valtiollisesta muistotilaisuudesta mielenosoitusten 50-vuotispäivän kunniaksi, mutta presidentti vaikuttaa valmistautuvan omaan anti-juhlaansa: totaaliseen sotaan ranskalaista yhteiskuntasopimusta vastaan. Tämä riippuvaisuussuhde voi kuitenkin vielä koitua hänen uudistustensa kohtaloksi. YDIN 2 / 2018 68 YTIMESSÄ Emmanuel Macron turvautuu Ranskan poliisivoimiin tukahduttaakseen uusliberaalin politiikkansa aiheuttaman tyytymättömyyden
Syyskuussa 2017 Macron käytti toimeenpanovaltaansa toteuttaakseen lisää ”uudistuksia”, joiden tarkoitus on tehdä työmarkkinoista ”joustavampia” rajoittamalla ammattiliittojen oikeuksia sekä helpottamalla työntekijöiden irtisanomista. Poliisi reagoi käyttämällä väkivaltaa mielenosoittajia, sivullisia ja toimittajia vastaan. Tilanteiden välillä on kuitenkin ratkaisevia eroja, joiden ansiosta Macronin monen rintaman sotaan liittyy huomattavasti suurempia riskejä. Macronin valtio-omisteista rautatieyhtiö sncf:ää koskevat ”uudistukset” puolestaan pyrkivät valmistamaan raideverkostoa eu-säännösten mukaiselle kilpailulle. YDIN 2 / 2018 69 YTIMESSÄ Macron käy sotaansa monella rintamalla, mutta hänen ajamansa muutokset työlainsäädäntöön ovat kokeneet ehkä eniten vastarintaa. R anskan poliisi on jo pitkään ollut tunnettu liiallisesta voimankäytöstä erityisesti etniseen vähemmistöihin kuuluvia kansalaisia, siirtolaisia ja mielenosoittajia vastaan. Ehkä kaikkein merkittävintä on, että Ranskan poliisilla ei ole riittäviä taktisia keinoja ja moraalista auktoriteettia, jotta se voisi tukahduttaa useamman väestönosan raivon niiden toimiessa yhteistuumin. Samaan aikaan opiskelijat ovat tervehtineet hänen ajamiaan muutoksia Ranskan yliopistojärjestelmään (joiden seurauksena osa tällä hetkellä kaikille lukion suorittaneille avoimista korkeakouluista saisi oikeuden valita opiskelijoita pääsykokeilla) valtaamalla kampuksia sekä järjestämällä muita mielenosoituksia, mihin Macron on vastannut poliisiväkivallalla. sncf:n työntekijöille on täten annettu samanlainen rooli kuin kaivostyöläisillä Margaret Thatcherin aikaisemmassa uusliberaalin voittokulun draamassa. Hänen ministerinsä ovat pitäneet viestinnässään vahvasti esillä yhtiön velkataakkaa, joka on merkittävä mutta verrannollinen muiden suurten raideverkoston toimijoiden velkoihin, sekä rautateiden työntekijöiden (les cheminots) työsuhde-etuja, jotka on esitetty suurelta osin väärin perustein ylettöminä etuoikeuksina. Tässä suhteessa tämän päivän mielenosoituksilla on paljon yhteistä toukokuun 1968 kanssa. Sarja rankaisematta jääneitä poliisiväkivaltatapauksia sai Amnesty Internationalin vuonna 2009 tuomitsemaan ”toistuvan tosiasiallisen rankaisemattomuuden”, jonka yksi piirre on se, että poliitikot ja viranomaiset ovat yleensä aivan liian valmiita suojelemaan rivipoliiseja.. Häntä edeltäneen presidentti Hollanden (jonka alaisuudessa Macron toimi ministerinä) yritykset pakottaa parlamentti suostumaan työehtojen muuttamiseen johtivat väkivaltaisiin mielenosoituksiin vuonna 2016 ja vuoden 2017 alussa. Monet hänen niistä perustuvat Euroopan komissiossa vallalla olevaan uusliberaaliin (tai ordoliberaaliin) taloudelliseen dogmaan. Jotkut ovat juhlineet tätä ”Macronin Thatcher-hetkenä”
Mielenosoituksia alkoi yhä enemmän leimata militantteihin mustiin blokkeihin liittyvä sekasorto niiden hyökätessä poliisia ja suuryritysten omaisuutta vastaan. syntymäpäivänään ja hänen perheenjäsenensä joutuivat taistelemaan saadakseen viranomaiset tutkimaan tapausta kunnolla. Tämä on tarkoittanut mellakkapoliisin lähettämistä estämään vapaaehtoisia jakamasta ruoka-apua muuta kuin iltaisin 75 minuutin ajan sekä sumuttamaan nuorten siirtolaisten makuupusseja pippurisuihkeella. Tämä aiheutti vakavia vammoja, joiden seurauksena Théo joutui kahdeksi kuukaudeksi sairaslomalle töistään, sekä synnytti uuden mielenosoitusten aallon. Nämä ryhmät saivat alkunsa Länsi-Saksassa 1970-luvun lopulla reaktiona lisääntyvään poliisiväkivaltaan. Vuoden 2010 Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen mukaan 57 prosentin enemmistö ranskalaisista oli kuitenkin sitä mieltä, että poliisi kohtelee etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kansalaisia muita huonommin. Heinäkuussa 2016 Adama Traoré tukehtui jouduttuaan pidätetyksi 24. Heidän kannatuksensa nousi merkittävästi vuoden 2015 tammija marraskuun terroritekojen jälkeen heidän oltuaan myös suoraan terroristien kohteena. Poliisien ammattiliitot ovat reagoineet poliisin vastaiseksi mieltämäänsä mielialaan marssimalla omissa mielenosoituksissaan, joiden tarkoitus on vastustaa niin sanotun ”kyttiin kohdistuvan vihan” (la haine anti-flic) nousua. YDIN 2 / 2018 70 YTIMESSÄ Sosiologi Cédric Moreau de Bellaingin analyysi poliisia koskevista valituksista 1990-luvun lopulta ja 2000-luvun alussa viittaa institutionaaliseen kulttuuriin, jossa väkivallan käyttöä ei pelkästään hyväksytä vaan siihen kannustetaan. Ne ovat olleet vakiintunut osa globalisaation vastaisia mielenosoituksia, viimeisimpänä G20-kokouksen yhteydessä Hampurissa, ja ovat nykyään erittäin aktiivisia Ranskassa. V uonna 2016 mielenosoitukset poliisiväkivaltaa, syrjintää ja työlainsäädännön muutoksia vastaan alkoivat lähentyä toisiaan ja käyttää yhteistä iskulausetta tout le monde déteste la police (”kaikki vihaavat poliisia”). Operaatio saa suuren osan rahoituksestaan Ison-Britannian valtiolta, joka on ulkoistunut likaiset työnsä ranskalaisille konstaapeleille. Kaikki ranskalaiset eivät kuitenkaan missään nimessä vihaa poliiseja. Tilanne on tuskin parantunut viime vuosina. Sen jälkeen, kun Calais’n siirtolaisleiri purettiin lokakuussa 2016, poliisi on pannut toimeen aggressiivisen ja tietyin kriteerein arvioituna myös rasistisen operaation estääkseen siirtolaisia väkisin palaamasta alueelle. Saksalaisista vain 37 prosenttia ajatteli samaa omista poliisivoimistaan. Ero on ällistyttävän suuri.. He teetättivät uuden ruumiinavauksen, joka osoitti virallisen kuolinsyytä koskevan lausunnon olevan epäluotettava. Helmikuussa 2017 eräs poliisikonstaapeli työnsi ”vahingossa” pamppunsa kymmenen senttiä 22-vuotiaan Théodore L.:n peräaukkoon heidän kamppaillessaan pidätystilanteessa
R anskan poliisin on mahdollista muuttaa toimintaansa. Kuten valtiotieteilijä Sebastian Roché on esittänyt, hyvä tapa aloittaa olisi uudistaa poliisien peruskoulutusta niin, että uudet työntekijät oppivat priorisoimaan kansalaisten luottamuksen vahvistamista sekä esiintymistä puolueettomina yleisen edun edistäjinä sen sijaan, että he olisivat poliittisen järjestyksen puolisotilaallisia valvojia. Julkaistu alun perin The Conversation -verkkolehdessä (theconversation.com/macrons-mercenaries-police-violence-and-neoliberalreform-in-france-77979) Käännös: Eero Suoranta.. Ranskan lähiöissä vallitseva vihamielisyys on vahvistanut islamilaista radikalisaatiota sekä tehnyt vaikeammaksi kerätä tiedustelutietoja kotimaisesta terroristitoiminnasta. Siitä huolimatta jopa ne Ranskan poliisivoimien akateemiset asiantuntijat, jotka ovat pääosin poliisille suopeita, myöntävät, että sen arvostus instituutiona on jo hälyttävän alhaalla. Niissä poliisi tarkistaa pysäyttämiensä ihmisten henkilöllisyystodistuksia, joiden on lain mukaan oltava mukana aina julkisilla paikoilla liikuttaessa. Macronin riippuvaisuus siitä, että poliisi tukahduttaa väkivaltaisesti hänen oman aggressiivisen uusliberaalin ohjelmansa synnyttämät yhteiskunnalliset levottomuudet, uhkaa tuoda Ranskan protestiliikkeet lähemmäs toisiaan, jos ne löytävät yhteisen sävelen poliisin toimia vastustavasta aktivismista. YDIN 2 / 2018 71 YTIMESSÄ On tuskin yllättävää, että lähiöt ovat erityisen vihamielisiä poliiseja kohtaan: niissä poliisit symboloivat erittäin näkyvästi valtiota, jonka on havaittu ruohonjuuritason toiminnassaan luopuvan virallisen linjansa mukaisista yrityksistä integroida vähemmistöjä yhteiskuntaan ja sen sijaan sortuvan rutinoituneeseen ”tavanomaiseen nöyryyttämiseen”, jossa se turvautuu liikaa vihattuihin contrôles d’identité -tarkastuksiin. Macronin tapa käyttää poliisia uusliberaalien ”uudistustensa” toteuttamiseen pakolla useilla eri sektoreilla vahingoittaa poliisin kykyä rakentaa yleistä luottamusta. Tämä on juuri se, mitä tapahtui vuoden 1968 toukokuussa. Käytäntö kohdistuu suhteettoman usein etnisten vähemmistöjen edustajiin tavalla, joka muistuttaa Ison-Britannian poliisin taipumusta käyttää väärin niin sanottuja stop and search (”pysäytä ja etsi”) -valtuuksiaan. Kyllä, Ranskassa palvelee monia rohkeita, yhteiskunnan parasta ajattelevia yksittäisiä poliiseja. Sosiologi Didier Fassinin tutkimus eräästä puolisotilaalliseen tyyliin lähiöissä toimivasta yksiköstä on myös tuonut ilmi todisteita kytköksistä äärioikeistoon rivipoliisien keskuudessa. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että näin tulee tapahtumaan nykyisessä ilmapiirissä
Kreikan tilanne ja siihen liittyvä identiteettipolitiikka tarjosivat kuitenkin päättäjille uuden mahdollisuuden harjoittaa suurituloisia hyödyttävää kiristävää finanssipolitiikkaa. Kirjoittaja Pertti Haaparanta TALOUSKRIISI Politiikka, tutkimustieto ja. YDIN 2 / 2018 72 YTIMESSÄ Vuoden 2008 talouskriisin alettua taloustieteilijöiden enemmistö oli yksimielinen elvyttämisen tärkeydestä
Kriisin jatkuessa politiikan suunta kuitenkin muuttui kaikkialla kiristäväksi, vaikka taloustieteilijöiden parissa oli suuri yksimielisyys elvyttävän politiikan tarpeesta. Sosiologi Marion Fourcade on tehnyt pitkään taloustieteilijöiden yhteisöä käsittelevää tutkimusta, jota myös Farrell ja Quiggin ovat hyödyntäneet. Siellä myös keskuspankki kannatti elvytystä sen ohella, että se itse elvytti rahapolitiikalla. YDIN 2 / 2018 73 YTIMESSÄ G lobaalin rahoitusmarkkinakriisin iskettyä vuonna 2008 maailman suurimmat taloudet harjoittivat elvyttävää finanssipolitiikkaa eli lisäsivät julkista kysyntää tai alensivat veroja vuosina 2009 – 2010. K riisin synnyttyä vuonna 2008 Kansainvälisen valuuttarahaston eli imf:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn sekä pääekonomisti Olivier Blanchard kannattivat globaalin elvytyksen aloittamista. Hänen mukaansa taloustieteilijöiden yhteisö on poikkeuksellisen globaali, mutta hierarkkinen, ja sen huipulla ovat yhdysvaltalaisten ”kärkiyliopistojen” tutkijat. Sitä voidaan täydentää tarkastelemalla yleisemmin poliittisten ideoiden syntyä ja leviämistä. Miten jälkikäteen katsottuna selvästi tuhoisa muutos oli mahdollinen ja miksi esimerkiksi Suomessa poliitikan tekijät ja valmistelijat eivät selvästikään halua kuulla tästä tuhoisuudesta mitään. Suuri merkitys Yhdysvaltojen politiikan suunnalle oli keskuspankin pääjohtajalla Ben Bernankella (tuolloin republikaani), joka on yksi tunnetuimpia 1930-luvun laman tutkijoita. Yhdysvalloissa taas presidentti Bushin hallinto rakensi elvytyspaketin, jonka demokraatit ja republikaanit suunnittelivat yhteistyössä. Näillä huippututkijoilla on vankat siteet talouspolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen, ja heidän keskinäistä arvojärjestystään määrittelee juuri vaikuttavuus talouspolitiikassa, erityisesti kansainvälisessä politiikassa. Hän myös tiesi, että (perinteisen) rahapolitiikan teho tilanteessa, jossa korot ovat laskeneet hyvin alas, on pienempi kuin finanssipoliittisen elvytyksen.. Henry Farrell ja John Quiggin ovat kehittäneet politiikan muutokselle selityksen, jonka yksi osa pyrkii ymmärtämään politiikan tekijöiden ja tutkijoiden omia sosiaalisia ekologioita sekä niiden vuorovaikutusta. Poliitikkojen on vaikea ohittaa hyvin yksimielistä taloustieteilijöiden kantaa, erityisesti jos se on levinnyt myös keskeisiin talouspolitiikasta vastaaviin instituutioihin, joiden kantoihin heidän ei ole juuri mahdollista suoraan vaikuttaa
Osalla heistä oli jo hyvin vankka maine myös poliittisina neuvonantajina, ja myös heidän poliittiset taustansa olivat erilaisia. Arvostelussa painotettiin tutkimuksen menetelmien ja tietoaineiston heikkoutta. Samalla se lisää yksityistä kulutusta, kun kuluttajien ei tarvitse varautua kasvavan julkisen velan tuomaan rasitukseen. Intellektuaalinen elvytyspolitiikan vastustus oli puolestaan heikkoa: sitä tuli tahoilta, joiden uskottavuutta kriisin syntyminen oli heikentänyt. YDIN 2 / 2018 74 YTIMESSÄ Myös Saksassa ”talousviisaiden neuvosto” painosti hallitusta elvyttämään voimakkaasti, ja samat paineet estivät Euroopan keskuspankkia vastustamasta elvytystä ainakaan äänekkäästi. Vastaava pätee myös, kun tarkastellaan kiristyspolitiikan vaikutuksia julkiseen velkaantumisasteeseen: kiristys oli vähentänyt velkaisuutta vain vähemmistössä tapauksia ja maita.. Mielenkiintoista on myös se, että itse asiassa tutkimus ei todistanut Alesinan väitteitä, kuten Iyanatul Islam ja Anis Chowdhury ovat kirjoittaneet: väite julkisten menojen karsimisen talouskasvua lisäävästä vaikutuksesta päti vain vähemmistöön tutkituista menojen karsimistapauksista, maatasolla yhdeksässä maassa 19 tutkitusta. Tämä alentaa myös korkoja ja lisää investointeja. Kohtuullisen yksimielisen taloustieteilijäkunnan edessä ainoa mahdollisuus oli väittää, että tieteellistä konsensusta ei ole. Mielenkiintoista on, että heti Alesinan tutkimuksen julkitulon jälkeen sitä arvosteltiin imf:n piirissä rankalla kädellä. Näin hänen politiikkaohjeensa saatiin legitimoitua. Tehtävään sopi Alberto Alesina Harvardin yliopistosta, jonka tapaus vahvistaa Farrellin ja Quigginin päätelmiä. Alesina kutsuttiin pitämään huhtikuussa 2010 esitelmä eu:n valtiovarainministerien kokouksessa säästäväisyyspolitiikan hyödyistä. Ehkä tähän vaikutti sekin, että eu:n komissio valmisteli koko eu:n tasoisen elvytyssuunnitelman. Alesina on niin sanotun ”luottamuskeiju”-teesin luoja: hänen ja hänen yhteistyökumppaniensa tutkimustulosten mukaan kiristävä finanssipolitiikka lisää markkinoiden luottamusta siihen, että tulevaisuudessa veroja lasketaan tai ei ainakaan nosteta, koska julkinen velka pienenee. Paras tapa tehdä tämä oli tuoda näkyvästi esille tunnettu taloustieteilijä yhdysvaltalaisesta kärkiyliopistosta. Pyrkimyksiä elvytykseen siis edesauttoi tunnettujen tutkijoiden voimakas intellektuaalinen tuki. Hänen esitelmänsä sai hyvin suuren painon eu:n politiikkapapereissa ja myös jäsenmaiden politiikassa. Kriisiä pidettiin oppikirjaesimerkkinä liiallisesta valtion tuhlaavaisuudesta ja sen seurauksista, siitä huolimatta, että esimerkiksi Espanjaa ei millään tasolla voinut tällaisesta syyttää. F arrellin ja quigginin mukaan Etelä-Euroopan maiden ja erityisesti Kreikan velkakriisi tarjosi vuonna 2010 elvytystä kaihtaville poliitikoille poliittisen mahdollisuuden hylätä elvytyspolitiikka
Lähtökohtana on ollut se, että ennen kriisiä yleisesti käytetyt mallit eivät olleet soveliaita analysoimaan rahoitusmarkkinoiden häiriöiden seurauksia – ei siksi, ettei teoriaa tähän olisi ollut, vaan siitä johtuen, ettei niitä kytketty kokonaistaloudellisiin malleihin. Tällaisessa hystereesi-ilmiössä väliaikaisella muutoksella (kuten kysynnän vähenemisellä) voi olla pysyviä vaikutuksia talouden kehitykseen. Tutkimusten mukaan on: alhainen kysyntä on alentanut tuottavuutta, koska se on vähentänyt yritysten kannustimia innovoida vähentämällä niiden tuloja. Vastaavasti alhaisen kysynnän vuoksi kasvanut työttömyys on heikentänyt työssä karttuvia työntekijöiden taitoja. Samalla on käynyt selväksi, että kysynnän heilahtelut ovat paljon merkityksellisimpiä talouden suhdanteiden syitä kuin tarjontapuolen tekijät, kuten tuottavuuden vaihtelut. Tilastoista näkyy, että 1990-luvun lamassa suomalaisten nuorten (20 – 54-vuotiaiden) miesten työttömyysaste nousi samanaikaisesti kuin. Tämäkin tietysti osoitti uskoa vapaiden pääomamarkkinoiden kykyyn säädellä itse itseään. Koska Alesinan tulokset on ”elvyttävän kiristyksen” osalta jo varhain osoitettu perusteellisesti virheellisiksi, on kysyttävä: miksi niistä on pidetty kiinni. YDIN 2 / 2018 75 YTIMESSÄ K aikesta arvostelusta huolimatta Alesinan tulokset ovat jääneet kummittelemaan politiikan tekoon – Suomessakin ne ovat eläneet valtiovarainministeriön raporteissa ja politiikkapapereissa. Politiikan tietoinen epärehellisyys on ollut siis monenkertaista, ja johdonmukaista. Ihmettelyyn on syytä siksi, että useimmissa euromaissa hyväksyttiin ekp:n rahapolitiikan muuttuminen elvyttäväksi. Sen sijaan taloustieteessä 2008 alkanut kriisi on poikinut monia tutkimuksia, joilla kuvaa kriisin kustannuksista on voitu laajentaa. Pitkittynyt talouksien toipuminen ja inflaation pysyminen tavoitetta alhaisempana on johtanut pohtimaan, onko alhainen kysyntä vaikuttanut myös tähän pitkän ajan kehitykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että samat maat (poikkeuksena Saksa), jotka vastustivat finanssipoliittista elvytystä eli siis kysynnän kasvattamista samaan aikaan kannattivat kysyntää lisäävää rahapolitiikkaa. Myös kriisin aikana ja jälkeen toteutetut työmarkkinauudistukset ovat saattaneet toimia vastoin odotuksia: nollakorkotilassa työvoiman tarjonnan kasvu voi lisätä vain työttömyyttä ja siten heikentää pitkän ajan kehitystä. Tämä tapahtui korkojen ollessa lähellä nollaa, jolloin finanssipolitiikka on tutkimusten mukaan tehokkaampaa kuin rahapolitiikka. Elvyttävää rahapolitiikkaa voi perustella vain siksi, että talouden kokonaiskysyntä arvioidaan liian alhaiseksi. Tästä on seurannut se, että harjoitetun politiikan kustannuksista ei ole saatu aikaan kunnon keskustelua, koska silloin olisi jouduttu myöntämään tehdyt virheet. Esimerkiksi eläkeiän kasvattaminen on voinut lisätä nuorempien ikäluokkien työttömyyttä
Naisten osalta tämä oli jopa selvempää: erityisesti nuorempien naisten työttömyys nousi. Tällaisessa ilmapiirissä on helpompi rakastaa hävittäjiä kuin lähimmäistä. Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka voidaan myös nähdä tästä näkökulmasta: velkapeikko kummittelee taustalla, kun korostetaan pakolaisten tuottamia kustannuksia. ON VAIKEA LÖYTÄÄ MITÄÄN MUITA KUIN IDEOLOGISIA PERUSTEITA SILLE, ETTÄ POLITIIKKA VALITTIIN TIETOISESTI EPÄREHELLISESTI JA KRIISIN ERITYISLUONNE UNOHTAEN.. Näin voidaan edelleen voimistaa omaa kansallista identiteettiä alentamalla muiden arvoa. Esimerkiksi julkiset investoinnit pitäisi Englannin mallin mukaan ottaa pois kaikista kestävyysvajelaskelmista, koska ne tuottavat huomattavan paljon nettona koko taloudelle. Sen jälkeen vanhojen työllisyysaste nousi ja nuorien työttömyysaste laski vuoteen 2008 asti. Joka tapauksessa se on mahdollista ja sitä tulisi tutkia tarkemmin. Etelä-Euroopan kriisi antoi mahdollisuuden tehdä politiikkaa, joka hyödyttää viime kädessä suurituloisia ja iskee pienituloisiin. Tälle ei ole mitään kunnollista perustetta. T yöttömyyden ja työllisyyden kehitys on sekin yksi osoitus siitä, että Suomessa päättäjät ja politiikan valmistelukoneisto ovat koko 2008 alkaneen kriisin ajan toimineet ikään kuin nollakorko-tilalla ei olisi mitään merkitystä Suomelle. Tämä ei tietenkään vielä todista, että vanhempien ikäluokkien työntarjonnan kasvu olisi syönyt nuorten työllistymismahdollisuuksia. YDIN 2 / 2018 76 YTIMESSÄ vanhojen (55 – 69-vuotiaiden) työllisyysaste laski. On vaikea löytää mitään muita kuin ideologisia perusteita sille, että politiikka valittiin tietoisesti epärehellisesti ja kriisin erityisluonne unohtaen. Identiteettipolitiikan seurauksena laskelmista on kuitenkin sen sijaan jätetty pois hävittäjähankinnat, jotka tuottavat ainoastaan taloudellista vahinkoa. Tälle saatiin kuitenkin koko kansan tuki, kun se naamioitiin tuhlauksen torjumiseksi ja kansalaisten identiteettiä rakennettiin Sharun Mukandin ja Dani Rodrikin kuvaamalla tavalla ”ei-kreikkalaiseksi”, jolloin köyhän ja rikkaan edut näyttivät yhtäläisiltä. Samalla he halusivat hintakilpailukykyä parantavia toimia, vaikka ne erityisesti tällaisen kokonaiskysynnän vähyydestä johtuvan kriisin oloissa nostavat oman maan tuotantoa täysin muiden samaan rahaliittoon kuuluvien maiden tuotannon kustannuksella. Tällaisessa tilanteessa mikään puolue Suomessa ei uskalla esittää toimia, jotka nostavat julkisia menoja esittämättä samalla keinoa rahoittaa niitä ilman julkisen velan kasvua. Päinvastoin kuin 1990-luvun lamassa, vuoden 2008 jälkeen vanhojen miesten työllisyysaste jatkoi kasvuaan kun taas nuorten työttömyys kasvoi. Vuoden 2008 jälkeinen kehitys on siis sopusoinnussa sen kanssa, mitä keynesiläiset mallit ennustavat tapahtuvan nollakorkolamassa: jonkin ryhmän työvoiman tarjonnan kasvu lisää muiden ryhmien työttömyyttä
78 EERO SUORANTA Kauan sitten kaukaisessa tasavallassa… / 83 JUHANI TOLVANEN Joe Sacco – sarjakuvareportteri / 86 RIITTA OITTINEN Pyllistys Suomi-kuvalle / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Rauhasta suoraan ja mutkan kautta / 94 CARMEN BALTZAR Koulu, jossa sinua ei ole olemassa / 96 JOUKO SILLANPÄÄ Itsenäisyys vasta 1919. / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
George Lucasin luomaa Tähtien sota -elokuvasarjaa pidetään usein suorastaan arkkityypillisenä esimerkkinä kirkasotsaisesta, hyvän ja pahan väliseen taisteluun keskittyvästä nykypäivän mytologiasta. Lucas), sai kuitenkin alkunsa 1970-luvun Amerikassa vallinneesta poliittisesta ja kulttuurisesta pessimismistä. THX 1138 ja Svengijengi ’62 -elokuvillaan kannuksensa ansainnut Lucas halusi sekä tehdä kunniaa vanhoille romanttisille tieteisja seikkailuleffoille että kommentoida omaa aikaansa, jota varjostivat Vietnamin sota ja Watergate-skandaali. Tragedian jälkeen nuorukainen liittyy vastarintaan ja auttaa tuhoamaan vastapuolen kehittämän joukkotuhoaseen, luoden samalla uutta toivoa rauhan palaamisesta galaksiin. Kirjoittaja Eero Suoranta KAUAN SITTEN KAUKAISESSA TASAVALLASSA… Tähtien sota ei ole koskaan ollut pelkkää sankaritarinaa vailla kontekstia, vaan se on aina myös kommentoinut aikansa politiikkaa ja ympäröivää yhteiskuntaa. – Se oli sitä aikaa, jolloin Nixon pyrki toiselle kaudelle, mikä sai minut pohtimaan: kuinka demokratiat historiallisesti ottaen muuttuvat diktatuureiksi. ja käs. Vietnamin konfliktin innoittamana Lucas, jonka oli alun perin ollut tarkoitus ohjata ystävänsä John Miliuksen käsikirjoittama Ilmestyskirja. O n käynnissä sisällissota, jossa vapautta puolustavat kapinalliset taistelevat julmaa diktaattoria vastaan. Sillä demokratioita ei syöstä vallasta, niistä luovutaan, hän kertoi vuonna 2005 Chicago Tribunelle. Nyt -elokuva, asetti Tähtien YDIN 2 / 2018 78 YDINKOKEMUS. Sarjan samanniminen ensimmäinen elokuva, joka sai myöhemmin lisänimen Episodi IV: Uusi toivo (1977, ohj. Syrjäisellä planeetalla asuva Luke Skywalker (Mark Hamill) on haluton sekaantumaan konfliktiin, mutta sattuma johdattaa diktaattorin sotilaat suoraan hänen kotiovelleen
Lucas ja Jonathan Hales) ja Sithin kosto (2005, ohj. Valtavien suosionosoitusten myötä.” Elokuvien ilmestymisen aikoihin monet näkivät ne kuitenkin pikemminkin kommentaareina silloisesta poliittisesta tilanteesta: Palpatinen tapa käyttää sotaa ja sisäisiä turvallisuusuhkia valtansa vahvistamiseen sekä erityisesti Anakin repliikki ”jos et ole puolellani, olet viholliseni” toivat monien mieleen George W. Kritiikkiä herätti myös se, että useat uuden trilogian avaruusolennoista (kuten afrikkalais-amerikkalaisen Ahmed Bestin näyttelemä Jar Jar Binks) muistuttivat epäilyttävän paljon karikatyyrejä eri etnisistä vähemmistöistä. Dolanin mukaan kyseessä ei ollut viittaus elokuvien Imperiumiin, alettiin presidentin muutamaa viikkoa myöhemmin lanseeraamaa ajatusta avaruuteen sijoitettavasta ohjuspuolustusjärjestelmästä kuitenkin kutsua Tähtien sota -ohjelmaksi. Leigh Brackett ja Lawrence Kasdan) ensimmäistä kertaa esiintyvälle keisari Palpatinelle (alun perin Clive Revill, myöhemmin Ian McDiarmid). Historian opetukset tiivistyvät senaattori Padmé Amidalan (Natalie Portman) sanoihin Sithin kostossa: ”Näin vapaus siis kuolee. Lucas) kertoivat tarinan viattoman pojan muuttumisesta galaksin pelätyimmäksi mieheksi – sekä rauhaan uskovan tasavallan sortumisesta autoritaarisuuteen. Vertaukset Tähtien sodan ja usa:n poliittisen tilanteen välillä saivat vain lisää tuulta siipiensä alle, kun Lucas 16 vuoden tauon jälkeen lunasti lupauksensa alkuperäisten elokuvien taustatarinan kertomisesta valkokankaalla. ja käs. Vaikka puheen kirjoittaneen Anthony R. Ensimmäinen Tähtien sota -trilogia heijasteli amerikkalaisen yhteiskunnan muutoksia myös tavassaan käsitellä niitä hahmoja, jotka eivät olleet valkoisia miehiä tai avaruusolentoja. Etko-osien poliittinen draama heijastelee selkeästi Lucasin aikaisempaa kiinnostusta historiallisiin esimerkkeihin diktatuurien synnystä. Lucas, käs. Itsevarma prinsessa Leia (Carrie Fisher) oli aikakauteensa nähden poikkeuksellisen aktiivinen naishahmo, joka paljastaviin vaatteisiin pakotettunakin odotti tilaisuutta kostaa vangitsijalleen, kun taas musta Lando Calrissian (Billy Dee Williams) oli sekä kokonaisen kaupungin johtaja että toimittaja Jamil Smithin sanoin ”monimutkainen ihminen, joka kuitenkin teki lopulta oikein”. Presidentti Nixon itse toimi puolestaan esikuvana Imperiumin vastaiskussa (1980, ohj. Irvin Kershner, käs. Lucasin ja tuottaja Rick McCallumin mukaan nämä osat elokuvien juonesta oli kuitenkin lyöty lukkoon jo ennen syyskuun 11. Bushin ja tämän terrorismin vastaisen sodan. 1999 ilmestynyt Pimeä uhka (1999, ohj. päivän terrori-iskuja ja yhtäläisyydet 2000-luvun politiikkaan olivat vain esimerkkejä historian toistumisesta. Lucas) sekä sitä seuranneet Kloonien hyökkäys (2002, ohj. sodassa vastakkainen teknologisesti ylivoimaisen sotilasmahdin sekä epätavanomaisia taktiikoita hyödyntävät sissit. Elokuvantekijöiden mahdollinen kaukonäköisyys ei kuitenkaan tehnyt Tähtien sodan esiosista sen suositumpia, vaan pääosanesittäjien vaisut roolisuoritukset ja turhan monimutkaiset juonikuviot jättivät yleisön suurelta osin kylmäksi. Vuonna YDIN 2 / 2018 79 YDINKOKEMUS. Kestäisi kuitenkin vielä pitkään ennen kuin monitahoiset rodullistetut ja naispuoliset hahmot olisivat Tähtien sodassa poikkeuksen sijaan sääntö. H uippusuosittuna elokuvasarjana Tähtien sota alkoi inspiroida myös poliittista retoriikkaa, varsinkin sen jälkeen, kun Ronald Reagan kutsui maaliskuussa 1983 pitämässään puheessa Neuvostoliittoa ”pahan valtakunnaksi” (evil empire). ja käs. Vuosien saatossa viittauksista elokuvasarjaan onkin tullut amerikkalaisen politiikan peruskauraa. Vallan siirtyminen korruption, byrokratian ja voitontavoittelun vaivaamalta senaatilta keisarille muistuttaa jo nimiä myöten Rooman tasavallan loppua, kun taas Anakinin (Hayden Christiansen) vahvan johtajan kaipuu tuo mieleen tavallisten kansalaisten ilmaiseman tuen 1900-luvun tyranneille
Kasdan, Abrams ja Michael Arndt). Romunkerääjä Rey (Daisy Ridley), entinen iskusotilas Finn (John Boyega) ja lentäjä Poe (Oscar Isaac) ovat osa uutta sankarisukupolvea, jonka tehtäväksi jää taistella vapauden ja rauhan puolesta. Vaikka Disneyn toimitusjohtaja Bob Iger väitti, ettei uusi elokuva ollut ”millään tavalla poliittinen”, niin se kuin sen jatko-osa The Last Jedi (2017, ohj. Rian Johnson) ovat edeltäjiensä tapaan olleet monipuolisen yhteiskunnallisen analyysin kohteena. Ehkä näkyvin muutos, jonka muuten vahTähtien sodan ikoniset iskusotilaat (stormtroopers) saivat englanninkielisen nimensä natsien SA-joukoilta, mutta niiden pitkälle kehittynyt sotateknologia on toiminut myös viittauksena USA:n sotakoneistoon. The Force Awakens on pohjimmiltaan kertomus vanhan konfliktin jatkumisesta uudessa muodossa. YDIN 2 / 2018 80 YDINKOKEMUS. Tuloksena oli 30 vuotta alkuperäisten elokuvien jälkeen alkava uusi trilogia, jonka ensimmäinen osa oli vuonna 2015 päivänvalon nähnyt The Force Awakens (ohj. Tasavalta on perustettu uudelleen, mutta myös Imperiumin jäänteet ovat muodostaneet omaa vastaiskuaan suunnittelevan Ensimmäisen ritarikunnan. ja käs. J. Abrams, käs. J. V uonna 2012 Lucas, joka oli useaan otteeseen kieltänyt aikovansa tehdä jatkoa alkuperäisille Tähtien sota -elokuville, myi sarjan oikeudet sekä Lucasfilm-yhtiönsä Disneylle
YDIN 2 / 2018 81 YDINKOKEMUS. Reyn vastinkappale Kylo Ren (Adam Driver) haluaisi olla Darth Vaderin veroinen uhkaava hahmo, mutta hänen epävarmuudesta kumpuava raivonsa tekee hänestä tyyppiesimerkin toksisesta maskuliinisuudesta, kun taas esimerkiksi fanaattinen kenraali Hux (Domhnall Gleeson) viettää suurimman osan ajastaan valkokankaalla tulemalla nöyryytetyksi. Maininnan arvoinen on myös prinsessa Leian arvokas paluu uutta vastarintaa komentavana kenraalina ja kokemuksen äänenä. Myös pahistensa osalta uusi trilogia on velkaa aikaisemmalle, mutta vie niitä silti uusiin suuntiin. vasti sarjan aikaisempia elokuvia muistuttava The Force Awakens toi Tähtien sotaan, oli naispuolisten ja ei-valkoisten hahmojen asettaminen tarinan keskiöön. LU CA SF ILM LT D. Elokuvan keskeisin sankari Rey on tarpeeksi monitahoinen hahmo, että The Atlanticin Megan Garber on kuvannut häntä sarjan ”ensimmäiseksi feministiseksi päähenkilöksi”, ja sekä hän että Finn saavat loistaa niin dramaattisissa kuin koomisissakin tilanteissa. Tosimaailman autoritaaristen liikkeiden tapaan uusimpien Tähtien sota -elokuvien vastustajat ovat usein naurettavia, mutta eivät yhtään sen vaarattomampia kuin muut sarjan pahikset
Tuloksena on hänen arvionsa mukaan täydellinen elokuva vuodelle 2017: – Sota on vain vertauskuva, jonka kautta vastarinnan tarina kerrotaan. Fantasiakirjailija Jeannette Ng on huomioinut, että elokuvassa vastarinta ei saavuta suurinta voittoaan väkivallan, vaan inspiraation avulla: yksittäinen ihminen valtavaa sotakonetta vastaan, valaen uskoa voittoon pelkän läsnäolonsa kautta. YDIN 2 / 2018 82 YDINKOKEMUS. Rogue Onea seurannut The Last Jedi jatkaa osittain samaa tematiikkaa, mutta kyseenalaistaa ehkä vielä vahvemmin sarjan edellisten osien kaavoja. Kun hän lopulta asettuu Imperiumia vastaan, hän ja muut elokuvan päähenkilöt joutuvat maksamaan kauhistuttavan hinnan rohkeudestaan. T avoilleen uskollisena Disney on myös ottanut intellektuaalisesta omaisuudestaan kaiken irti julkaisemalla uudesta trilogiasta itsenäisiä Tähtien sota -elokuvia, joista ensimmäinen oli Sithin koston sekä Uuden toivon väliseen aikaan sijoittuva Rogue One (2016, ohj. Kuten sama hahmo myös tekee selväksi, todellisille sankareille tärkeintä ei kuitenkaan ole sortajien vahingoittaminen, vaan sorrettujen auttaminen. Synkkäsävyinen sotatarina kertoo, kuinka pikkurikollinen Jyn (Felicity Jones) sekä joukko Kapinaliiton rivijäseniä onnistuvat varastamaan Kuolemantähden pohjapiirrustukset ja luomaan pohjan sen tuhoamiselle. Sodan ymmärtäminen vertauskuvana onkin ehkä tärkein avain Lucasin luoman maailman ymmärtämiseen, sillä nimestään huolimatta Tähtien sota on aina kertonut politiikasta siinä missä sodastakin. Kuten kulttuuritoimittaja David Sims on todennut, The Last Jedi on ehkä ensimmäinen Tähtien sota -elokuva, joka todella tarkastelee sitä systemaattista sortoa, jota vastaan sen päähenkilöt taistelevat. Kuten Tähtien sodan hahmot elokuva toisensa jälkeen oppivat, vapauden ja rauhan ollessa uhattuna sivussa pysytteleminen ei ole hyväksyttävä vaihtoehto. Chris Weitz ja Tony Gilroy). Gareth Edwards, käs. Taistelu riistoa harjoittavaa hallintoa, fasismia ja opportunistista maltillisuutta vastaan – kaikki tämä tuntuu tuskallisen todelliselta. Rogue One onkin samanaikaisesti kertomus toivon tärkeydestä sekä siitä, kuinka suuria uhrauksia vaaditaan sen pitämiseksi elossa. Rogue One on mielenkiintoinen yritys tuoda lisää harmaasävyjä sarjan universumiin: Kapinaliiton agentit näytetään elokuvassa jalojen vapaustaistelijoiden sijaan vakoojina ja salamurhaajina, siitä eronneen Saw Gerreran (Forest Whitaker) taistelu miehittäjiä vastaan Jedhan aavikkoplaneetalla tuo mieleen Lähiidän ääriliikkeet ja kyyninen Jyn julistaa aluksi, että hänellä ”ei ole varaa poliittisiin mielipiteisiin”. Sorron lisäksi The Last Jedi kääntää katseen siihen, miten symbolisetkin eleet voivat muuttaa historiaa. Toisin kuin monissa muissa tieteisja fantasiatarinoissa, elokuvasarjan galaksia eivät uhkaa ulkopuolelta saapuvat valloittajat, vaan sen sisäiset demokratian vastaiset voimat. Erityisen selvästi The Last Jedi ottaa kantaa (ja tekee samalla kunniaa Lucasin alkuperäiselle visiolle) kohtauksessa, jossa vietnamilais-amerikkalaisen Kelly Marie Tranin esittämä Rose tuomitsee asekauppiaat ja muut oman edun tavoittelijat, jotka pyrkivät hyötymään konfliktista. Elokuvassa vastarinnan joukot yrittävät päästä pakoon vihollisen voimia Reyn etsiessä johdatusta Luke Skywalkerilta, joka on vetäytynyt erakoksi epäonnistuttuaan Kylo Renin ohjaamisessa oikealle tielle. Tällä kertaa pahisten rikoslistalta ei löydy vain planeettojen tuhoaminen, vaan myös tosimaailman kolonialismia muistuttava resurssien ja ihmisten hyväksikäyttö. Vanhat oletukset sankaruuden luonteesta saavat kyytiä, kun uhkarohkea Poe joutuu kohtaamaan rämäpäisyytensä seuraukset ja katkeroitunut Luke paljastaa, miksi hylkäsi aikaisemman idealisminsa
Hän valmistui journalistiksi Oregonin yliopistosta vuonna 1981, turhautui ajan journalismiin ja palasi Maltalle. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Joe Sacco – sarjakuvareportteri M aailmassa, jossa Photoshop on muuttanut valokuvan valehtelijaksi, taiteilijoiden voidaan antaa palata alkuperäiseen tehtäväänsä – reporttereiksi.” Näillä sanoilla Maussarjakuvan luoja Art Spiegelman ylisti Joe Saccoa ja tämän albumeita Palestiinasta sekä entisen Jugoslavian sodista. Teos sai ensimmäisenä sarjakuvana American Book Award -palkinnon. Joe Sacco syntyi Maltalla vuonna 1960, mutta hänen perheensä muutti sieltä pian Australiaan ja 1972 Yhdysvaltoihin. Sacco palasi Yhdysvaltoihin 1985 ja erilaiset fiktiiviset sarjakuvatyöt veivät häntä vuosia, kunnes vuodenvaihteessa 1991 – 1992 tehty matka Israeliin ja miehitetyille alueille loi perustan vuonna 1996 julkaistulle Palestiinasarjakuvalle. ”Sarjakuva on minun välineeni antaa oma panos maailman muuttamiseen paremmaksi paikaksi”, sanoo Joe Sacco. YDIN 2 / 2018 83 YDINKOKEMUS. Siellä hän kirjoitti opaskirjoja kunnes palasi lapsuutensa rakkauteen sarjakuvaan ja teki romanttisen sarjakuvakirjan, joka oli yksi ensimmäisistä maltankielisistä sarjakuva-albumeista. Hän haluaa antaa töissään äänen niille, joilla ei sitä tavallisesti ole. Saccon silminnäkijäkokemuksiin ja yli sadan palestiinalaisen ja israelilaisen haastatteluihin pohjautuva kirja avaa jo tuolloin lohduttomalta näyttäneen maiseman kahden eri maailman välille
Hänellä oli joillakin matkoilla mukana toimittaja Chris Hedges, jonka kanssa yhteistyössä syntyi tällä vuosikymmenellä kirja amerikkalaisesta köyhyyYDIN 2 / 2018 84 YDINKOKEMUS. – Journalisti haluaa faktoja, ei huhupuheita ja toisen käden tietoja. – Joku voi ottaa Palestiinan alueen kirjoistani ruutuja irti asiayhteydestä ja väittää, että minä demonisoin Israelia. En yhdistele eri asioita. Sitten kun tv-kamerat tulivat paikalle, ihmisten käyttäytyminen muuttui välittömästi. Hän kertoo olevansa itse mukana sarjakuvissaan, koska se muistuttaa lukijaa siitä, että tarina on nähty hänen silmiensä kautta ja että nämä ovat hänen kokemuksiaan. P alestiina-teos kuvaa Joe Saccon minähenkilön kautta tämän kokemuksia retkillään miehitetyille alueille. – Missään nimessä en tunne mitään tarvetta provosoida tai liioitella. No, samalla tavalla joku voi ottaa lauseen mistä hyvästä kirjasta, jos tahtoo vääristellä. Saccon mukaan ilman kameraa liikkuvan tavallisen ulkomaalaisen oli helppo kulkea ihmisten parissa ja havainnoida kaikkea. S acco palasi alueelle kymmenen vuotta myöhemmin 2000-luvun alussa Harper’s Magazinen ja New York Timesin lähettämänä sarjakuvaajana. Kaikki nämä otokseni ovat suoraan silminnäkijöiltä ja kokijoilta. Yritän esittää todellisuuden sellaisena kuin se minusta on. En keksi mitään
suom. Murrow sanoi: ”Jokainen on omien kokemustensa vanki. Kuten arvostamani brittijournalisti Robert Fisk joskus sanoi: ”Minusta reporttereiden pitäisi olla neutraaleja ja puolueettomia kärsivien puolella.” Joe Sacco PALESTIINA WSOY 2004 286 s. Minusta ongelma on siinä, että minusta useimmat journalistit eivät tee sitä tärkeissä kysymyksissä. Voisi kuvitella Länsirannan maiden laajamittaista liittämistä Israeliin ja väestönkarkoituksia sieltä. Tilanne on äärimmäisen synkkä, ja minusta on vaikea kestää amerikkalaisen valtamedian kirjoituksia, joissa kuvataan miehitettyjä ja miehittäjiä samalta moraaliselta tasolta tai miehitetyt kuvataan yksinkertaisesti pelkiksi terroristeiksi. Sarjakuvalla on Saccon mukaan se voima, että siinä voidaan helposti kulkea ajassa eteenpäin ja taaksepäin ja pysähtyä selittämään. Sarjakuvalla voidaan luoda todella tarkasti kuva jostain historian hetkestä. Juhani Tolvanen YDIN 2 / 2018 85 YDINKOKEMUS. Toisaalta, jos olisin oikeassa mielentilassa ja löytäisin minua kiinnostavan uuden näkökulman, josta olisi myös hyötyä lukijoille, niin voisin toki harkita, Sacco kertoi Ytimelle sähköpostitse huhtikuussa. – Footnotes in Gaza -albumilla halusin tuoda esiin konfliktin kadonneita molekyylejä: pieniä yksityiskohtia, jotka ovat olemassa vain niin kauan kuin ihmiset, jotka muistavat ne, ovat elossa. Minulta meni sen kirjan tekemiseen neljä vuotta. – Minusta tilanne on synkkä ja voi vielä huonontua. Kuinka raskas prosessi Palestiina ja Footnotes olivat tekijän kannalta. Yhdysvaltain hallinto on pettänyt Palestiinan kansaa alusta asti, ja Trump on vain kiihdyttänyt pitkään paikoillaan ollutta prosessia. En minä ainakaan osaa. En nauttinut aamuisin työpöydän ääreen menemisestä. – Kyllä. – Footnotes in Gazan tekeminen varsinkin oli vaikeaa, koska se oli niin julma ja minun piti piirtää niin paljon väkivaltaisia kohtauksia. Kukaan ei voi eliminoida ennakkokäsityksiään – vain tunnistaa ne.” T untuuko saccosta siltä, että hänen pitäisi vielä palata Palestiina-aiheeseen. destä, Days of Destruction, Days of Revolt. – Minä keskityn mieluiten niihin, joiden ääni kuuluu heikosti. – Sarjakuvalla on helppo ja halpa näyttää, miltä vaikkapa jokin Rafahin katu näytti aikoinaan ja miltä se näyttää nyt. Olin tuolloin jopa vähällä luopua journalismista. Kuten legendaarinen amerikkalaisjournalisti Edward R. – Minulla ei ole mitään sitä sanaa vastaan, jos se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lähestyn tarinaa ilman ennakkoajatuksia. – En voi vannoa, ettenkö tekisi joskus jotain Palestiinan kysymyksestä, mutta tällä hetkellä työpöydällä on niin paljon muita aiheita. Valtamedia ja propagandaorganisaatiot huolehtivat kyllä vahvojen äänten kuulumisesta. Hän pohti Journalism-kirjansa esipuheessa muun muassa amerikkalaisen journalismin ”objektiivisuuden” vaatimusta. 412-sivuinen albumi käsittelee Israelin armeijan vuonna 1956 tekemiä Rafahin ja Khan Younisin verilöylyjä. – Amerikkalainen journalisti, joka laskeutuu Afganistanissa lentokentälle, ei pudota amerikkalaista näkökulmaansa muuttuakseen tyhjäksi tauluksi, jolle uudet, tarkat havainnot piirtyvät. Näiden Saccon matkojen ”oheistuotteena” ilmestyi 2009 Footnotes In Gaza. Sen muoto on sama kuin Palestiinan: Joe Sacco on matkalla Jerusalemissa, josta hän tekee vierailuja palestiinalaisten alueille. Joe Sacco on joutunut käymään kädenvääntöä sarjakuvan oikeutuksesta journalismin teon välineenä. Tunteeko Sacco tällä hetkellä epätoivoa Palestiinan tilanteesta. – Teen tarinaa luonnonvarojen vähenemisestä ja Kanadan Luoteisterritorioiden alkuperäiskansoista, mutta minulla on myös kolme tai neljä muuta projektia muhimassa. Entä mitä hänellä on juuri nyt työn alla
Ystävysten itsetehdyssä ”Härkälän sf-pubissa” ei fiilistellä pienpanimo-oluella. Ainakin itse koin katsojana olevani jossain määrin tirkistelijä, vaikkei Tolosen ote ole ”laukaise ja julkaise” -tyyliä. Tämä nuorena moottoripyöräonnettomuudessa loukkaantunut mies on tänään viisikymppinen ja muuttanut maatilalle Etelä-Savoon. Härkälä-valokuvahanke kuvaa rosoisia miehiä, jotka eivät pääsisi lifestyle -blogeihin kuin varoittavina esimerkkeinä. Osalle hyväosaisempaa Suomea Härkälän kaverit ja heidän kaltaisensa ovat näkymättömiä. Viiltävän selväksi tulee, että se, mikä nuorten miesten kohdalla voi vielä vaikuttaa koomiselta sähläämiseltä, on vanhana traagista. Sieltä onkin ikuistunut myös muutamia aurinkoa ja rauhaa huokuvia hetkiä – tosin ainakin minulla oli vaikeuksia YDIN 2 / 2018 86 YDINKOKEMUS. Saksalainen Kehrer-kustantamo julkaisi myös Härkälä-valokuvakirjan vuonna 2015. 1968) Härkälä-hanke seuraa suomalaisten autonkorjaaja-elämäntaiteilijoiden elämää, jonka kuvaamisen hän aloitti jo 1990-luvulla kotikulmillaan Itä-Helsingissä. Hanke jatkui tauon jälkeen ja kohteiden innokkaalla suostumuksella 2000-luvun alussa, ja viimeisin kuvausajankohta ajoittuu syksyyn 2013. Hänen paneutuvaan asenteeseensa lienee vaikuttanut se, että yksi alkuperäisistä kuvattavista on Tolosen lapsuudenystävä. Grillimakkara kärisee, tatuoituja muskeleita pullistellaan ja rööki palaa. Härkälä näyttää miehisiä kliseitä kuten autojen rassailua ja notkumista kaveriporukassa. Kaikkiaan kuvista ilmenee paitsi kaverusten koheltaminen myös heidän elämäntyylinsä uuvuttavuus. Niiden määrä kasvaa ja sakenee loppua kohti. Jos hätä tulee, kakalla voi käydä konstailematta myös nurmikolla. Toiset haluaisivat siivota heidät pois näkyvistä. P ienyhteisöjen elämän dokumentointi on haastavaa: se voi sisältää yhtäältä romantisoinnin ja toisaalta hyväksikäytön elementtejä. Kirjoittaja Riitta Oittinen Pyllistys Suomi-kuvalle D okumentaariseen valokuvaan erikoistuneen Iikka Tolosen (s. Kuvista aistii hien, tupakansavun ja viinahuurun
Sammuneina kellahtaneita kavereita näkyy viimeisimmissä otoksissa useita. Osaltaan se kertoo myös elämäntavasta, johon kiky-puhe tai aktiivisuusmalli eivät todennäköisesti pure. Toisaalta mukaan on tullut myös herkkiä luontokuvia, jotka lienevät lapsuudenystävän asuinsijoilta. Osa kohteista on rauhoittunut tai alkoholisoitunut, muutama jo kuollut. 2018. selvittää, missäpäin Suomea kulloinkin oltiin. 5. Härkälän miesten ikääntymisen ohella hahmottuu Tolosen oman valokuvaustyylin kehittyminen, ja valokuvaustekniikan ja -estetiikan muutokset yleisemminkin. Tähän kiteytyy ainakin osa näyttelyn ideaa: se on itsetuholla kyllästetty pyllistys normiriemulle ja Suomi-kuva -brändäykselle. Esimerkiksi yhdessä kuvassa kaksi miestä näyttää kuvaajalle paljasta takapuolta housut kintuissa. Ovatpa mukaan päässet linnunpönttö ja koirakin. Niissä on myös kiusaannuttavan tarkkoja lähikuvia viinan turvottamista kasvoista. Härkälä-porukkaa dokumentoivien kuvien estetikka on valovuosien päässä somessa esiintyvistä kaunistelluista potreteista. 5. Vuosisadan taitteessa filmi muuttuu värilliseksi, mutta kerronnan tunnelma tummenee. Varhaisimmat otokset ovat mustavalkoisia, ja niihin on painunut eräänlaista nostalgiaa ja häivähdys viattomuuden aikaa. YDIN 2 / 2018 87 YDINKOKEMUS. Valokuvien henkilöitä oli vaikea erottaa toisistaan, joten he jäivät aikuistumista karttavaksi, yksiulotteiseksi kollektiiviksi. IIK KA TO LO N EN Iikka Tolonen: Härkälä Valokuvakeskus Nykyaika, Tampere 5. Ehkä juuri tämän vuoksi Härkälä nousee kuvaukseksi yhdenlaisesta kliseisestä miehisyydestä – ja siitä, miten sen harjoittaminen voi ajaa eräänlaiseen itse luotuun avovankeuteen. – 28. Ne havainnollistavat vuoden kiertoa
KORUTONTA KERTOMAA YDIN 2 / 2018 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tärkeimmät niistä ovat ”karkottaminen” (expulsion) ja ”saalistavat muodostelmat” (predatory formations). LUVUT hätkäyttävät: maapallon maatalousmaasta 40 prosenttia on vakavasti vahingoittunutta. Saalistavat muodostelmat pakenevat Sasseninkin analyysia liukkaammin kuin karkotukset, eikä se ole ihme. Saskia Sassen (s. Ihmisiä aletaan enenevässä määrin karkottamaan kotimaistaan, kodeistaan, työpaikoiltaan ja sosiaaliturvan piiristä. Sassen ei kuitenkaan jää tuijottamaan lukujen pimeyteen. Yhteiskuntien ja luonnon tuhoutuminen on korutonta kertomaa. 1947) on Columbian yliopiston professori, globalisaatioja siirtolaisuustutkimuksen uranuurtajia. Kehityksen on puolestaan mahdollistanut 80-luvulta saakka harjoitettu ”oikea” talouspolitiikka. He päätyvät pakolaisiksi, työttömiksi tai vaikkapa vangeiksi. Hänen Karkottamisen logiikassa esiin vyöryttämänsä tilastoaineisto on musertavaa kahdessakin mielessä: ensinnä runsautensa puolesta (teos on täynnä taulukoita ja diagrammeja), toiseksi lukujen paljastaman kehityksen puolesta. Ratkaisevan käännekohdan Sassen ajoittaa 1980-luvulle, jolloin ihmisiä yhteiskuntaan ja talouteen integroiva tendenssi muuttuu päinvastaiseksi. Tulee muuttaa logiikkaa, sanoo Sassen. Suuri osa kirjassa kuvatusta on tiedetty vanhastaan. Vuosina 2002–2011, parinkin talouskriisin kautena, pankkien varallisuus kasvoi 160 prosenttia. BRUTAALI JA MONIMUTKAINEN MAAILMANTALOUS (EXPULSIONS: BRUTALITY AND COMPLEXITY IN THE GLOBAL ECONOMY) Suomentanut Mariko Sato Vastapaino 2018 285 s. Rikkaus ja köyhyys lisääntyvät samalla kun vakiintunut keskiluokka tuhoutuu. Keinoja hän ei juuri tarjoa. Taustalta ei kannata etsiä ilkeyttä tai ahneutta, vaan järjestelmän rautaista logiikkaa. Teoksen ansiona on sen valtava mittakaava, joka sallii yksityiskohtien tarkastelun osana globaalia systeemiä. Karkottaminen ei koske vain ihmisten yhteiskuntia, vaan myös yhä suurempia osia luonnosta karkotetaan biosfäärin ulkopuolelle myrkyttämällä tai kuluttamalla ne loppuun. Veli-Matti Huhta Saskia Sassen KARKOTTAMISEN LOGIIKKA. Hänellä on yhteiskuntateoreetikon eetos: jotta voisi käsittää, on luotava käsitteitä. Tähän kieltämättä toivottomalta tuntuvaan tehtävään meidän on tartuttava itse. Mariko Saton suomennos muuttaa Sassenin hyytävän analyysin sujuvaksi asiasuomeksi – sen puolesta vaikeista asioista on helppo lukea. USA:n vankilaväestö on kuusinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä
Se oli lännen reaktio siihen, että Neuvostoliitto ei poistunut vapauttamastaan Itä-Euroopasta, vaan oli alkanut manipulatiivisesti pystyttää sinne mieleisiään satelliittihallituksia. Kirjan kaikki muutkin artikkelit ovat mielenkiintoisia – jokainen omalla tavallaan. Kirjan nimen valinta on järkevä – on fiksumman kuuloista kannattaa vakautta kuin vastustaa Nato-jäsenyyttä. Kokonaisuudessaan Vakaus vaakalaudalla on monipuolisin ja paras katsaus, mitä Nato-kysymyksestä on toistaiseksi julkaistu. Meidän on siis opittava ajattelemaan vakautta myös yhteistyövaraisen turvallisuuspolitiikan ja sen rakentamien kansainvälisten instituutioiden tuottamana turvallisena tilana. Kirjaan kirjoittaneeseen Jarmo Virmavirtaan yhtyen toivon, että etenkin iltapäivälehtien toimittajat lukevat sen huolellisesti. Minkälaisen isännän siinä Suomi saisi, selviää Keijo Korhosen mehukkaasta USA-analyysista. YDIN 2 / 2018 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kalevi Suomela PERUSASIAT SUOMEN TURVALLISUUDESTA Timo Hakkarainen (toim.) VAKAUS VAAKALAUDALLA – AJATUKSIA TURVALLISUUSPOLITIIKKAMME SUUNNASTA Into 2017 287 s. TÄRKEINÄ lukukukokemuksina kirjan artikkeleista tekee mieli mainita Hakkaraisen tekemä puolustusvoimain entisen komentajan Gustav Hägglundin haastattelu sekä professori Pekka Visurin artikkeli, joka käsittelee nyky-Venäjän asevoimia. Tosin vakauskin on turvallisuuspoliittisesti ongelmallinen termi, koska se mielletään tavallisesti voimapolitiikan tasapaino-asetelmaksi, jossa kaikkien valtioiden pelotteet toimivat toisiaan vastaan. Siksi vakaus on vaakalaudalla. TIMO HAKKARAISEN toimittaman Vakaus vaakalaudalla -antologian kirjoittajia yhdistää kielteinen tai ainakin varauksellinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Hakkaraisen motiivi on ilmeinen: hän on huolissaan siitä, että halu luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudesta voi nousta määräävään asemaan. Tiivistääkseen omaa leiriään Neuvostoliitto ja sen itäeurooppalaiset satelliitit perustivat vuonna 1955 Varsovan liiton, jonka tärkein tarkoitus oli viestiä olemassaolollaan liiton omien maiden kansalaisille ja LänsiEuroopan kommunisteille, että Nato uhkaa sitä sotilaallisesti. Kukaan kirjan kirjoittajista ei muistuta, miksi Nato perustettiin. Vakaus vaakalaudalla auttaa pääsemään alkuun, jos haluaa muodostaa itselleen realistisen kuvan sellaisesta turvallisuuspoliittisesta ajattelusta, joka ei vie maatamme turvallisuuden kiikkulaudalle. Exkansanedustaja Jaakko Laakso puolestaan sanoo, että ”Natojäsenyys on ennen muuta sotilasliitto Yhdysvaltojen kanssa”
Näin on. Tuotannon kestävyyttä hän ohjaisi haittaveroilla, joilla on myös koko maapallon kannalta merkitystä. Luottamuksella ja yhdessä toimimiselle tehdään myös kohtuullinen ja kestävä maailma. Arja Alho Kati Peltola KOHTUUS KAIKESSA. Peltola ei verottaisi ollenkaan niitä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen toimeentuloon. KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI Into kustannus 2018 240 s. AJATELLA VOI TOISINKIN YDIN 2 / 2018 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tämä on kirjan kantava ajatus. Kun Peltola kirjoittaa rahataloudesta, hän muistuttaa sellaisista yksinkertaisista tosiasioista kuin että raha elää vaihdosta ja että monissa talouksissa tehdään rahatonta vaihtokauppaa. Hän ehdottaa EU:lle omaa rinnakkaisvaluuttaa jäsenmaittensa julkisen talouden rahoittamiseen. Kirjassa on viehättävää eri teemojen läpi kuljetettu lasten mukanaolo. Kansantalouden tuotannosta kertyvä vero on järkevää kerätä arvonlisäverolla. Omaisuusvero olisi esimerkiksi nimenomaan haittavero, omaisuuksien keskittymisestä kun on haittaa ihmisten yhdenvertaisuudelle ja kansanvallalle. Kohtuus kaikessa -kirjassa näkyy Peltolan kokemus poliittisena päättäjänä, aktivistina sekä myös sosiaalialan rautaisena ammattilaisena. Taivas ja maa jatkoivat kuitenkin luomistyötään jumalista välittämättä. Yhdessä toimimisesta syntyy rakastava lähiyhteisö, joka synnyttää luottamusta. Peltola visioikin yhteisten peruspalvelujen järjestämisen paikaksi perhetaloja, joissa lapset, perheet ja muutkin kohtaavat ja oppivat toimimaan yhdessä. Hänen mielestään hyvinvointivaltio tarvitsee kolmenlaisia veroja. Siksipä ihmisten pitäisi Peltolan mukaan monimuotoisen maailman säilyttämisessä oppia hyvään yhteistyöhön toistensa ja myös muiden lajien kanssa. KATI PELTOLA, 77 vuotta, kertoo uusimman kirjansa syntyneen vuosikymmenten kirjoituksista, keskusteluista ja kuuntelusta. Lasten nimittäin pitää kasvaa aikuisiksi, jotka pitävät huomenna huolen ihmislajin ja muun elämän hyvinvoinnista. Ikä tuo perspektiiviä ja siksipä kirja lähtee liikkeelle kahdeksannesta päivästä, kun jumala oli käyttänyt maailman luomiseen kuusi rasittavaa päivää ja lepäsi seitsemäntenä. Peltola on jaksanut sinnikkäästi haastaa totuttuja ajatuskulkuja ja kyseenalaistanut valtavirtaisia väitteitä tuoden rinnalle tavan nähdä ja ajatella toisin. Silloin valtioiden ei tarvitsisi maksaa omasta rahastaan korkoja yksityisille rahalaitoksille ja sijoittajille kuten nykyisessä järjestelmässä tehdään. Tuloverotusta tarvitaan, jotta voidaan ottaa huomioon yksilöiden ja perheiden kokonaistulot. Verotus on myös aina kiinnostanut Peltolaa
Anders Blom TALOUDELLISET ETURYHMÄT POLITIIKAN SISÄPIIRISSÄ. Talouslaman ja pankkien romahtamisen seurauksena työeläkeyhtiöistä tuli tärkein suomalaisen omistajuuden pääoma. Jäsenyysprosessi ja erityisesti EMU:iin liittyminen valmisteltiin eliittien johdolla ja valikoiduilla asiantuntijoilla. Timo Antero Korhonen PORVARI NUKKUI HUONOSTI, HYVÄ VELI VALVOI YDIN 2 / 2018 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. 4) Miten liike-elämä asemoituu uusimpaan korruptiivisuutta koskevaan käsitemaailmaan, joka syntyi globalisaation kaudella EU-jäsenyyden aikana. Merkittävään asemaan nousivat ne, joilla oli sisäpiiritietoa sekä politiikasta että taloudesta. TUTKIMUS LIIKE-ELÄMÄN POLIITTISESTA VAIKUTTAMISESTA KOLMIKANTAISESSA SUOMESSA 1968–2011 Turun yliopiston julkaisuja 2018 406 s. Korporaatiot eivät ole kokeneet olevansa samojen pelisääntöjen alaisia kuin muut toimijat. ANDERS BLOM tarkastelee väitöskirjassaan liike-elämän roolia edunvalvojana ja poliittisena vaikuttajana tulopolitiikan rakenteiden eli korporatismin syntymisen jälkeen. Sen toimintatavoista tärkeimmiksi hän arvioi suoran poliittinen vaikuttamisen, joka sisältää muun muassa poliittiseen päätöksentekoon ja sen valmisteluun osallistumisen, yhteydet poliittisiin päättäjiin ja päätöksentekoelimiin sekä puolueiden ja järjestöjen tukemisen, sekä epäsuoran poliittisen vaikuttamisen, jolla taas muokataan ruohonjuuritason ajattelua ja yleistä mielipidettä. Suomessa on meneillään lobbauksen eli poliittisen vaikuttamisen identiteettikriisi. Vallankäytön ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämisessä on vielä tekemistä. Lobbarit Blom luokittelee sisäpiiritiedon saatavuuden perusteella: toimeksiantajat, luotetut, palkkasuhteiset, sopimussuhteiset, asiantuntijat ja vapaaehtoiset. Länsi-integraatio oli liike-elämän tavoite 1960-luvulta alkaen. Kriisi ulottuu myös korporaatioiden sisälle. 3) Keitä ovat liike-elämän tärkeimmät toimijat ja ketkä omistavat tai pitävät valtaa korporatiivisessa vaikuttajasysteemissä. 2) Miksi ja miten korporatiiviset sisäpiirit toimivat EUja EMU-ratkaisuissa. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan neljään kysymykseen: 1) Miksi liike-elämä kehitteli tulopolitiikkaa. EUja EMU-jäsenyyksissä korporatiivisten sisäpiirien toiminta nähdään eliittitutkimuksen valossa. Blom tuo esille aikaisempaa selvemmin poliittisen motiivin: kommunismin uhkan patoamisen. Blomin mukaan edessä on uuden arvioinnin paikka: olisi löydettävä perustelut sille, että voimavaroja siirrettäisiin kotimarkkinoilta EU:n instituutioissa ja tärkeissä jäsenmaissa tapahtuvaan vaikuttamiseen, poliittiseen ennakointiin, analyysiin ja keskusteluun. Perinteinen etujärjestötutkimus ja järjestöhistoriat ovat painottaneet taloudellista motiivia eli vakauttamista. Kun eturyhmien eliitit oivalsivat, että EU-jäsenyys on tuleva tosiasia, ne alkoivat ajaa toimialojensa sopeutumista mahdollisimman vähin häiriöin ja hyvin ehdoin
2. 1. Levyn keskivaiheilla keskittyminen tosin herpaantuu joka kerta, kunnes kuulija taas herätetään lempeällä groovella ryhdikkäämpään poljentoon. Osin improvisoimalla soitetun albumin kantava voima on sen pehmeä tunnelmallisuus. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. Rouheassa mutta radioystävällisessä tuotannossa on maistuvaa blues-kitaraa, letkeät kompit sekä hetkittäin vierailevan Asan räpäytystä, jotka sopivat samalle albumille ällistyttävän hyvin. 3. Musiikin rauhoittavuus yltää jopa terveysvaikutteiselle tasolle. Biisimateriaali on oivaa, vaikka ei (tietenkään!) yllä vuoden ‘93 klassikon Last Splash tasolle, ja Kim Dealin äänen kuuleminen on kuin pääsisi lohduttavaan, lämpimään syliin. Pitkän linjan fiilistelymusiikin pioneeri Yo La Tengon ties mones lämmittää mukavasti. Tässä Muuan miehen sulatusuunissa syntyy rytmirillumarei, jossa perheenisävivahdetta tulee tuutulaulusta ja hyväntuulisesta oodista karhukaiselle. Helmi Levyt 2018 UNETTAVAN RAUKEA HISSUTTELU ON ERINOMAISESTI LÖHÖILYYN SOPIVAA, JA YHTYEEN PETTÄMÄTÖN POP-TAJU ILAHDUTTAA. 3. Innokkaimmat käyvät tätä lämpöhoitoa ottamassa kesäkuun lopussa Tavastialla. 2. Jos yltiöiloinen meininki ei aiheuta kylmänväristyksiä, tästä sinulle kesälevy! The Breeders ALL NERVE 4AD 2018 Yo La Tengo THERE’S A RIOT GOING ON Matador Records 2018 Muuan mies ELÄMMEKÖ UNESSA. 1. Kohta kolmekymmentä vuotta eri kokoonpanoilla toimineen nelikon soitto pohjaa kitaraja laulumelodioille ja luontevalle yhteensoitolle. Vaihtoehtorokiksi kutsutun tyylin suuri tuntematon The Breeders pitää viidennellä levyllään kiinni tutuista asioista. Suorastaan huvittavan rennosti esiintyvän Ismo Puhakan nuorukaismaiseen laulutapaan on vaikea kyllästyä, varsinkin kun lauluun on tullut sopivasti nyansseja. Unettavan raukea hissuttelu on erinomaisesti löhöilyyn sopivaa, ja yhtyeen pettämätön pop-taju ilahduttaa. YDIN 2 / 2018 92 YDINKOKEMUS LEVYT
R. Ytimenmennessäpainoon ArtsissaolimyösesilläTove Janssoninkuvituksiajaluonnoksia J. R. TeostensuorapuheisimmastapäästäovatDarren Cullenin satiiriset,detaljirikkaatlelupakkauksetja-mainokset,jotka kyseenalaistavatsodanbrändäämisenjännittäväksiseikkailuksi. Pekka Elomaansisällissodan teloituspaikkojaesittävissävalokuvissajaTizzi FibinHolocaust in Memoriam-teoksessavoi vieläehkäaistiasynkänhistorian,muttaIsmar Cirkinagicin BosnianjaHertsegovinanjoukkohaudoiltakerättyherbaario paljastaatodellisenluonteensa vainpienenpräntinlukevalle.KatutaiteestaantunnetussaMyyrmäessäsijaitsevalletaidemuseo Artsillesopivastinäyttelyssäon esillämyösmuunmuassaSuomenmahdollisestiensimmäinen streetart-teos,Jarmo Mäkilän vavahduttavanmassiivinen Palestiina-seinämaalaus. KuvitustensisällyttäminenPaxnäyttelyynkäyjärkeen,josajatteleeJanssoninvarhaistauraa sodanlietsojiakritisoivanapilapiirtäjänäsekäTolkienintaustaa ensimmäisenmaailmansodan veteraanina,jokakirjoittimenettäneensäsodassaläheskaikki läheisetystävänsä.HänenkuvauksensaHobitinlopussatapahtuvastataistelustasisältää myösnäyttelynsuorimmatsanatsiitä,millaistasotaon:”Se tunnetaannimelläViidenarmeijantaistelu,jaseolihirveä.” Eero Suoranta 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELY AN N IL IP PO N EN RAUHASTA SUORAAN JA MUTKAN KAUTTA YDIN 2 / 2018 JarmoMäkilä: Palestiina (luonnos),1981. TolkieninHobittiavarten. YDIN 2 / 2018 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT PAX – PUHUTAAN RAUHASTA • 16.3.–29.7.2018 • VantaantaidemuseoArtsi • Vapaapääsy ”MIKSInäyttely,jonkateemaon rauha,ontäynnärauhattomuuttajasotaa?”kysyykuraattori Jani LeinonenPax – puhutaan rauhasta-näyttelynalkusanoissa.Vaikkanäyttelynajatuksena onLeinosenmukaanselvittää, voikotaidekannustaa”puhumaanasioistaniidenoikeilla nimillä”,monetsenteoksistatosiaantarkastelevatrauhaaikään kuinmutkankautta.Samallane kaivavatpinnanaltaesiinyllättäviäasioita
T ilanne oli samanlainen muissakin aineissa: valkoisia lapsia, nuoria, aikuisia. Sydän hakkasi, odotin jännittyneenä, kenelle vuoro osuisi, laskin ettei ainakaan minulle. ”Mustalaiset tulivat Suomeen 1500-luvulla”, laatikossa luki. Se kiinnosti minua, mutten kerennyt kuunnella, koska huomasin sivun alalaidassa pikkuruisen laatikon, jossa pikkurillin pään kokoinen hahmo soitti tamburiinia. Ehdin miettiä, ettei hahmo tainnut olla Suomen romaneita, koska vaatteet olivat oudot, enkä koskaan ollut nähnyt kenenkään meistä soittavan tamburiinia. Mutta silti, me olemme koulukirjassa, uskomatonta! Luulin, että koulukirjoissa on vain valkolaisia. Ainoa kerta, KOULU, JOSSA SINUA EI OLE OLEMASSA kun romanit mainittiin ääneen 12-vuotisen koulutaipaleeni aikana. Silloin, kun romaneita oppikirjojen sisällöissä ja kuvituksissa näkyy, representaatiot ovat kyseenalaisia. Se oli ohi. O len käynyt suomalaisen ala-asteen, yläasteen ja lukion. Sitten se tapahtui. YDIN 2 / 2018 94 KOLUMNI. Sinne mahtui kyllä muitakin kuin valkoisia ihmisiä, mutta Suomalaista perinnettä -osion sijaan heidät oli sijoitettu Satuja-osioon. Maantiedossa opimme, että Suomen kulttuurimaisema syntyi siten, että Jussi raivasi maan pelloiksi. Parhaiten mieleeni on jäänyt historian oppitunti ala-asteen keskivaiheilla. Matematiikan, kemian ja fysiikan kirjoissa ”Liisa” ja ”Tomi” laskivat karamelleja, annostelivat ruokasoodaa ja polkivat pyörällä. Lukuvuoro siirtyi saamelaisia käsittelevän sivun kohdalle. Sivu kääntyi. Entäs sitten lempiaineeni, äidinkieli. Aapisessa seikkaili Nupukaisen vaalea perhe. Kappale oli vain yhden lauseen pituinen, sen lukemisessa ei kestänyt kauaa. Aapisen perusteella voisi luulla, että ei-valkoiset ihmiset ovat satuolentoja. Rotu toimi valintaperusteena sille, kenen tarinoita kerrotaan. Tutkimusten perusteella romanit CARMEN BALTZAR Kirjoittaja on Ruskeat Tytöt Median toimittaja, vapaa kirjoittaja ja elokuvantekijä. Jopa kristinuskon opetuksen kirjojen hahmot olivat faktoja uhmaten vaaleita. Olimme lukemassa kirjan lukua ääneen siten, että vuoro vaihtui pulpetista toiseen kappaleen välein
Tämä on ketju, joka ei katkea, ennen kuin jotain muuttuu. Romanikulttuuria kuvataan pinnallisesti ja luettelomaisesti. Romanit esiintyvät erillisesti, omissa luvuissaan. M inä en tiedä, miltä tuntuu olla päähenkilö kaikkien aineiden opetuksessa, kaiken aikaa. Koulu on hyvä paikka aloittaa muutos. Aikuisia, jotka eivät pysty samaistumaan mihinkään muuhun kuin omaan kokemukseensa. ja kiinnostuakseen siten opetuksesta. Sen sijaan se on ongelma valtaväestön lapsille. jäävät kirjoissa suomalaisuuden ulkopuolelle, ja heidät esitetään valtakulttuuria vahvistavina ”toisina”. Romaneita tulee olla läsnä kuvituksissa ja sisällöissä silloinkin, kun puhutaan jostain ihan muusta kuin romaniudesta. Se tuntuu ehkä siltä, että sinusta voi tulla matemaatikko, kirjailija, tulkki tai lääkäri. Ramona ja Mirella voivat laskea rahoja, annostella ruokasoodaa ja polkea pyörää siinä missä Liisa ja Tomikin. Tuloksena on aikuisia, jotka huomaamattaan valitsevat elokuvia ja kirjoja, joissa on vain valkoisia päähenkilöitä, pitävät valkoisten tekemää tiedettä ja journalismia puolueettomana, valkoista kulttuuria ja taidetta arvokkaampana. Romanien historiaan Suomessa kuuluvat pitkä matka, kiertäminen, rikas kulttuuri ja elinkeinot, mutta myös systemaattiset assimilaatioyritykset, kastamiskielto ja myöhemmin pakkokirkotus, Kekkosen suuri suunnitelma ”työleireistä” – rakenteellisen ja kulttuurisen rasismin sukupolvelta toiselle siirtyvä, jatkuva trauma. Erillinen lause, sivu, kappale tai luku ei riitä. Romanien tarinat ovat osa Suomen tarinaa. Heidät esitetään stereotyyppisesti, yksinkertaistaen ja heikosti menestyvinä. Tämä ei tule muuttumaan, ellei opetuksen sisältö muutu. Toisiin samaistuminen ei ole meille ongelma – minäkään en olisi tässä, jos en osaisi sitä taitoa hyvin. Lapset ja nuoret, jotka ovat opetuksessa näkymättömiä, joutuvat tekemään paljon lisätöitä kuvitellakseen asioita, joita eivät koskaan näe, YDIN 2 / 2018 95 KOLUMNI. Jos valkoiset lapset eivät joudu koskaan käyttämään mielikuvitustaan samaistuakseen muihin kuin valkoisiin, siihen vaadittava lihas ei koskaan kehity. Ideaalilukijalle on monissa kirjoissa määritelty ”kantasuomalainen”, eli valkoinen identiteetti. Se tuntuu ehkä siltä, että sinusta voi tulla ihan mitä vaan. Mutta voin kuvitella, että se tuntuu siltä, että matematiikka, biologia, elämänkatsomustieto, maantieto, äidinkieli ja ranskan kieli ovat sinua varten. Romanien tarinat ovat osa Suomen tarinaa. K oulut voivat olla vaikeita paikkoja romanilapsille sekä opettajakunnan ja että muiden lasten rasismin takia. Ideaalilukijalle löytyy helposti lukijapositio, kun taas vähemmistön edustaja jää helposti ilman samaistumisen mahdollisuutta. Erillinen lause, sivu, kappale tai luku ei riitä. Romanien matka Intiasta Suomeen on oivaa maantiedon opetuksen ainesta, ja romanien Unescon elävän kansanperinnön listaltakin löytyvä tarinallinen lauluperinne on täysin omanlaistaan suomen kielen käyttöä
Itsenäisyyden kannalla olivat kaikki puolueet, vaikka Svinhufvudin senaatin itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä äänestettiin sdp:n edustajien edellyttäessä itsenäisyyden toteuttamista neuvottelemalla Venäjän hallituksen kanssa. Perusteita olisi myös muillekin päiville, esimerkiksi 15. 1917. 12. 1917 neuvostolta Suomen itsenäisyyden tunnustavan kannanoton. Sdp:ssä käytiin kädenvääntöä parlamentaarisen linjan ja vallankaappausta kannattavien välillä. Lenin oli luvannut sdp:n edustajille kansankomissaarien neuvoston laativan itsenäisyyden tunnustavan julistuksen Suomen senaatin sitä pyytäessä, ja Svinhufvudin johtama valtuuskunta sai Pietarissa 31. Myös Ruotsi ja Saksa edellyttivät oman tunnustuksensa ehtona Venäjän valtaa pitävän hallinnon tunnustusta. JOUKO SILLANPÄÄ Kirjoittaja on Vantaan kaupungin entinen valmiuspäällikkö, valtiotieteen maisteri ja nykyinen jatko-opiskelija. 1. 1. S uomen itsenäistymisen päiväksi on vakiintunut 6. Senaatin päättäessä 12. lujan järjestysvallan luomisesta ja valkoisen armeijan muodostuessa suojeluskuntien pohjalta työväenliikkeen epäluottamus kasvoi. 11. ITSENÄISYYS VASTA 1919. 1. 1917, jolloin maalaisliiton Santeri Alkion aloitteesta sosialidemokraattien tukemana eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa. muun muassa Helsingin ja Turun punakaartin innoittamana liikekannallepanon. Ruotsi, Saksa ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden tammikuun 1918 alkupäivinä. Suojeluskunnat kärjistivät tilannetta alkaessaan 21. S yksyllä 1917 Suomella ei ollut omaa yleisesti tunnustettua armeijaa. Pohjanmaalla riisua aseista venäläisiä joukkoja. Työväenliike perusti aluksi järjestystä ylläpitämään punakaarteja, joista kehittyi vuoden 1918 alkuun mennessä liian itsenäinen, valtaa tavoitteleva aseellinen voima. Onneton vallankumousyritys oli oikeastaan YDIN 2 / 2018 96 KOLUMNI. Porvarilliset voimat puolestaan perustivat suojeluskuntia, joilla oli myös varsin itsenäinen rooli. 2. Komitea määräsi 26. Uusista puoluetoimikunnan jäsenistä muodostettiin työväen toimeenpaneva komitea ohjaamaan työväen järjestöjen ja kaartien toimintaa
1919 sdp:n, maalaisliiton ja tasavaltalaisten porvarillisten edustajien tuella pääosin vuoteen 2000 voimassa olleen Suomen tasavallan hallitusmuodon. Punaisten puolella oli eri vaiheissa 1 000 – 2 000 venäläistä, mutta ei yhtään järjestäytynyttä yksikköä. Kesällä 1918 olimme Saksan vasalli. Oli saatu laaja kansainvälinen tunnustus ja päästy irti epämääräisestä Ruotsin 1772 hallitusmuotoon perustuvasta valtionhoitajasta. Maaliskuussa Vaasan valkoinen senaatti teki Saksan kanssa sopimuksen, jolla Suomen armeija olisi Saksan johdossa ja Saksa muun muassa säätelisi Suomen ulkomaankauppaa sekä luonnonvarojen käyttöä. Monien vaiheiden jälkeen eduskunta hyväksyi 17. 4. Todellinen itsenäisyys toteutui. 7. hieman nopeutti punaisten tappiota, mutta Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan ylivoimainen osaaminen sotatoimien johtamisessa oli jo ratkaissut sodan lopputuloksen. 1918. Kesällä 1918 olimme Saksan vasalli. Leniniä ei lopulta kiinnostanut suomalaisten kohtalo, vaan äärimmäisenä realistina hänelle oli tärkeintä vallan säilyttäminen Venäjän ydinalueella. alusta asti tuomittu epäonnistumaan, ja valkoisten voitettua huhtikuun alussa sodan merkittävämmin taistelun Tampereella punakaartien toiminta oli sekasortoista pakenemista. 3. Saksan asevoimien yksiköiden maihinnousu Hankoon 3. Maalle valittiin kuningas Saksasta, vaikka vuoden 1917 joulukuun itsenäisyysjulistuksessa todettiin Suomen olevan riippumaton tasavalta. 1919 presidentiksi. Vuoden 1918 pääsotijat olivat molemmin puolin suomalaisia, vaikka sotaan osallistui vahvistettu saksalainen divisioona ja tuhat ruotsalaista valkoisten puolella. Uudet eduskuntavaalit pidettiin maaliskuun alussa 1919 ja eduskuntaan saatiin 80 sdp:n kansanedustajaa. Kuningasta ajaneiden tulkinnan mukaan Suomessa oli voimassa Ruotsin vuoden 1772 itsevaltainen hallitusmuoto, joka Ruotsissa oli kumottu jo vuonna 1809. Suomen itsenäistymisen mahdollisti siis Venäjän vallankumous ja Saksan häviö maailmansodassa. 7. Pidetään silti edelleen 6. 4. ja Loviisaan 7. Humaani tasavaltalainen oikeudenmukaisuuden puolustaja Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin 26. Vasta vaalien jälkeen Yhdysvallat ja IsoBritannia tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Sisällissodan jälkeisessä tilanteessa itsenäisyyden näkökulmasta kyseenalaisia päätöksiä tehneen eduskunnan toimintaan sai alkuvaiheessa osallistua vain yksi sdp:n edustaja, Matti Paasivuori. Bolševikkien asetoimitukset punakaarteille lakkasivat käytännössä kokonaan Saksan ja Venäjän tehtyä rauhan 3. itsenäisyyspäivänä, vaikka perusteita olisi myös muille päiville. Mannerheim valittiin hallitsijan valtuuksilla toimivaksi valtionhoitajaksi. 12. T ynkäeduskunta päätti 54 kansanedustajan kannatuksella toteuttaa kuninkaan vaalin. YDIN 2 / 2018 97 KOLUMNI. Kuningasehdokas onneksi ymmärsi kieltäytyä kunniasta Saksan hävittyä sodan. Vaasan valkoinen senaatti teki Saksan kanssa sopimuksen, jolla Suomen armeija olisi Saksan johdossa
Tuloerot ja kulutuksen kulttuurit Ranskan ohjelmattomat mielenosoitukset ”RANSKAN toukokuun tapahtumat ja niitä seuranneet vaalit olivat siitä mukavia, että melkein kaikki mielipidesuunnat saivat niistä omaa uskoaan vahvistavia opetuksia”, arvioitiin Ytimen 4/1968 pääkirjoituksessa. Vasemmisto taas voi sanoa, että nyt se nähtiin, että kansa ei voi tyytyä epädemokraattiseen komentoon.” ”Kaikki ovat siis Ranskaan tyytyväisiä. ”Tuotteen alkuperästä ja ulkoisvaikutuksista kiinnostuneille kuluttajille on löydetty omia ryhmiä. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. ”Konservatiivit ovat entistä vakuuttuneempia siitä, että vain luja järjestys ja komento pitää maan raiteillaan. Elina Turusen kirjoittamassa artikkelissa tarkkailtiin muun muassa kulutuksen mikrokulttuurien eli kulutusmieltymysten ympärille syntyvien elämäntaparyhmien yhteyksiä tuloihin. ”Kun tuloerot syvenevät, terveellisestä tai eettisestä ruoasta tulee etuoikeus”, Turunen toteaa. YDIN 4/2008 käsitteli useamman jutun verran eettistä kuluttamista ja sen rajoja. Paitsi ranskalaiset.” Pääkirjoituksessa kritisoitiin myös ajatusta siitä, että osoittamalla mieltä ilman selkeitä tavoitteita voitaisiin saada aikaan laajoja yhteiskunnallisia muutoksia: ”Ranskan toukokuun vallankumous sortui (tällä kertaa) keinoihinsa ja ennenkaikkea siihen, että sillä ei ollut oikeastaan mitään konkreettista ja hyväksyttävissä olevaa ohjelmaa. Jutussa kuitenkin tähdennettiin, että eettistä kuluttamista ei voida jättää vain yksilöiden vastuulle, vaan tarvitaan muutoksia yhteiskunnan rakenteissa. Turun yliopiston tutkija Pekka Räsäsen mukaan kuitenkin kulutuspohjaisten elämäntapojen on tulkittu olevan todellisuudessa ylemmän keskiluokan mahdollisuus, mutta valinnanvapauksien illuusion on samalla uskoteltu koskevan kaikkia.” Räsäsen mukaan on mahdollista, että kulutustottumukset eivät palaudu ihmisten tulotasoon yhtä selvästi kuin aikaisemmin. Jokaisen vallankumouksen pohja on sen esittämä vaihtoehto, vallankumouksellinen ohjelma, jonka enemmistö hyväksyy tai hylkää ja vain kansan enemmistöstä riippuu vallankumouksen kohtalo.” YDIN 2 / 2018 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA
WWW.YDINLEHTI.FI WWW.FACEBOOK.COM/YDINLEHTI WWW.TWITTER.COM/YDINLEHTI Ydin on lehti niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. TULOKSENA ON SATA SIVUA AJANKOHTAISTA ASIAA SYVENNY ennakkoluulottomasti PAPERILEHDEN • kestotilaus 28 € • vuositilaus 35 € • alennettu hinta opiskelijoille ja työttömille 20 € • hintoihin sisältyy alv 10 % YDIN VERKOKAUPASTA VOIT OSTAA MYÖS DIGITAALISEN LEHDEN • www.ydinlehti.fi • irtonumero 5,50 € • vuosikerta 16,50 € • hintoihin sisältyy alv 24 % Tee meille palvelus. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Ydin seuraa maailmaa ennakkoluulottomalla asenteella, kriittisyydellä ja asioihin syventyen. Kysy Ydintä lähikirjastostasi! On tärkeää, että mielipidelehtiä löytyy monipuolisesti kirjastoista.
@pamliitto #onkoreilua ILMAN SAMOJA MAHDOLLISUUKSIA. YD IN 2 / 20 18 w w w .yd in leh ti.fi ONKO REILUA