2019 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. vuosikerta / 2 l. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Iranin elokuva pakenee määritelmiä EUROOPPA HAKEE SUUNTAA Kehittyykö rauhanprojekti sosiaaliseksi turvallisuudeksi. . 53. Maailmanpuolueen aika Kuuleeko politiikka nuoria
Yhtenäinen Eurooppa on kauan ollut eurooppa laisten suuri unelma. Rauha, demokratia ja solidaarisuus ovat kestäviä arvoja muutoksen maailmassa Kiitos menneistä vuosista. Liisa Jaakonsaari LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu, www.liisajaakonsaari.fi Sposti 1.7. Rotterdamilaisen kunniaksi perustettu Erasmus Plus ohjelma on sen sijaan hittituote. sinfoniasta. alkaen liisa.jaakonsaari1@gmail.com Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D. Tänään tarvitaan uudelleen vastavoimaa nousevalle nationalismille ja äärioikeistolle. Agricolan aikalainen filosofi ja teologi Erasmus Rotterdamilainen toivoi, että Euroopan maat lopettaisivat keskinäisen kiistelyn. Se on myös Euroopan unionin kansallishymni. Oodi ilolle Oodi ilolle on melodia Beethovenin 9. Sodat ovat loppuneet EUmaiden välillä, mutta rajoilla kuohuu ja riidat EU:n sisällä jatkuvat
SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 ILKKA SAUNAMÄKI Rahoituskehys unionin toimintaa suuntaamassa / 12 MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Ihmisten Eurooppa YDINHETKI 14 ARJA ALHO Demokratian paras liittolainen / 20 JUHANA UNKURI Yhteistä turvapaikkapolitiikkaa etsimässä / 24 LAËTITIA SÉDOU Asekehittelyä EU:n rahoilla / 30 VENLA TOIVONEN Rajat ylittävä hoiva / 34 ESA NORESVUO Asepalvelus 2020 haastaa asevelvollisuuden / 38 ESKO HARNI Kuuluuko nuorten ääni. / 72 CAM FENTON Epätoivon kautta uuteen ilmastoliittoumaan YDINKOKEMUS 78 OTTO KYLMÄLÄ Iranin kahlitsematon elokuva / 82 JUHANI TOLVANEN Suomen kovin kommunisti ja maailman punaisin Rosa / 84 RIITTA OITTINEN Bryssel identiteettien näyttämönä / 86 EERO SUORANTA Vaihtoehdottomuuden varietee / 86 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Sähkökitaran paikka ei ole museossa / 94 ULLA LYYTINEN Nuoret turvapaikanhakijat ilman perheitään / 96 LAURA LODENIUS Nato ja ydinaseeton Eurooppa / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2019. / 42 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Hyvinvointi + talous = hyvinvointitalous / 44 EERO SUORANTA Euroopan ismit YTIMESSÄ 50 HEIKKI PATOMÄKI DiEM25 ja maailmanpuolueen aika / 54 LOUIS CLERC Keltaliivit ja luottamuksen puute / 58 HANNU REIME ”Järjestys hallitsee Berliinissä” / 63 EERO SUORANTA Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen / 68 VAPPU TAIPALE Muistetaanko vanhoja kriiseissä
Silloin kaikki pysyvät mukana. Jos ja kun pidämme demokratiaa itsevaltaista hallintoa parempana, osattomuuden kääntäminen osallisuudeksi lävistää koko yhteiskunnan ja eri yhteisöt. Luultavasti kaikki myös ymmärtävät, että populistinen puhe on yksinkertaista ja että sen tarkoitus on herättää erityisesti tunteita. Kansanedustajien mahtipalkkiot, erilaiset muut etuudet, matkustamiset sekä yksityiselämän eri käänteet ovat myyneet monta lehteä ja saaneet monta klikkausta. Avain on osallisuus. Olemme oppineet tämän, mutta muistammeko: kaveria ei jätetä. Tämä valtapolitiikka ei ole kunnioittanut valtioiden suvereniteettia. Mutta hetkinen! Kansanedustajat ovat kansan valitsemia – heidät voi vaihtaa. Vastaus on: ei toimi. Uusliberalistinen politiikka on kapeuttanut yhteiskuntapolitiikan keinovalikoiman talouskuriksi. Viimeistään brittien eropyrkimysten eu:sta pitäisi osoittaa, etteivät ihmisten ja yritysten elämä ja toiminta mene kartan rajojen mukaan, sekä myös sen, kuinka vaikeaa niiden pystyttäminen tulleina, maksuina ja erilaisina muodollisuuksina nykyaikana on. Ajatellaanpa vaikka näitä heittoja: ”Missä eu, siellä ongelma. Samaan aikaan globaalikapitalismin yhden prosentin eliitti, jolle on kasautunut maailman varallisuus ja tulot, ovat eri puolilla maailmaa tavoittamattomissa verokeitaissa, turva-aitojen ja panssarilasien takana. Keskustelemme aiheesta laajemmin osallisuustutkija Hanna Wassin kanssa sekä tässä numerossa että Ydin-podcastissa. Iltapäivälehdet tarjoavat eliitiksi kansanedustajia. Raha on myös vallan valuuttaa. Suomalaisuuskin on suhteessa toisiin. Sillä on voinut ostaa politiikan, joka on mahdollistanut tuloja varallisuuserojen repeämisen ja saanut kaikki muut tuntemaan, ettei omassa elintasossa ole tapahtunut parannusta eikä sitä edes ole näköpiirissä. P opulismiin on kuulunut puhe korruptoituneesta eliitistä. Olemme vakuuttuneita, että hyvinvointivaltio on demokratian paras liittolainen. Se on selittänyt YDIN 2 / 2019 4 PÄÄKIRJOITUS. Populistiset liikkeet ovat haastaneet jo tovin demokratiaa ja kysyneet, toimiiko se todella niin kuin pitäisi. On nähty paljon vaivaa heidän asemansa kyseenalaistamiseksi. Samalla tavoin eu:n paras liittolainen on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Suomi takaisin suomalaisille.” Samalla tavalla, siis tunteilla, myydään myös mediatuotteita, erityisesti iltapäivälehtiä. Populismissa ei sinänsä ole vikaa, jos lähdetään perusajatuksesta: politiikan pitää heijastaa kansan tahtoa. Kun yhteiskunnassa on ryhmiä, jotka eivät ole osallisia, se on ennen muuta demokratiakysymys. FASISMI ON PROSESSI ARJA ALHO päätoimittaja E uroopassa on aina ollut populistisia puolueita – niin vasemmistokuin oikeistopopulistisia. Mutta mitä tehdä
Maahanmuuttajat eivät ole hänen laskelmiensa mukaan hyödyllisiä, koska he aiheuttavat kustannuksia. Populismin lihavasta toukasta on sukeutumassa fasismin yökiitäjä. Kratia kyllä pärjää, mutta demoksen on voitava hengittää vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden ilmaa! YDIN 2 / 2019 5 PÄÄKIRJOITUS. Hegemonialle, jossa ihmisten turvallisuutta rakennetaan yhdenvertaisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla hyvinvointivaltiossa ja sosiaalisessa Euroopassa. Aiheutamme kustannuksia elämänvaiheestamme tai -tilanteestamme riippuen. Juuri äärikansallismielisyys, demokratiavastaisuus sekä erilaisuuden pelko ovat siivittäneet populistisia puolueita menestykseen. Viimeistään nyt pitää meidän Suomessa hakea politiikan sisältöjen ja suunnan mukaista puolueiden välistä yhteistyötä ja tehdä selväksi arvolähtökohdat. Ja nyt vielä isompi haloo kaikki! Populismin suojissa fasistiset piirteet ovat voineet kasvaa ja jalostua. Ohjelmat muodostuvat kulloistenkin tilanteitten mukaan eikä muuta päämäärää ole kuin oman vallan pönkittäminen. Syntyperäiset suomalaiset eivät tässä maailmankuvassa voi välttämättä luottaa omaan hyödyllisyyteensä. Niissä on menossa muodonmuutos: populismin lihavasta toukasta on sukeutumassa fasismin yökiitäjä. Populistit halajavat ideaalia, jota ei koskaan ole ollut: puhdasta syntyperäistä kansallisuutta ja rotua, vierauden torjumista. Eikö muuten Timo Soini hajottanut jopa puolueensa, koska halusi pitää ulkoministerin salkkunsa. nälän olevan nälkäisten omaa syytä ja vannonut markkinaehtoisuuden, yksityistämisen ja kilpailun nimiin. Tyypillistä on myös, että kannattajat vannovat johtajiensa ja mestariensa nimeen ehdoitta, kuten myös se, että vastustetaan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Vaalikeskusteluissa hän toi tätä ajattelutapaa esille. Unkarissa ja Puolassa on jo ryhdytty rajoittamaan median vapautta ja sormeilemaan oikeuslaitosta, jotta populistipuolueiden oma valta-asema säilyisi. Niitä johtavat useimmiten miljonäärit ja mediamogulit. P opulistisia puolueita yhdistää aivan erityisesti vallanhalu. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on korostanut myös fasistiselle ajattelutavalle tyypillistä ihmisten arvioimista hyödyllisyyden perusteella. Fasismia tutkinut Oula Silvennoinen pitää fasismissa olennaisena yhtenäisen kansakunnan uudelleen synnyttämistä ja sen uhkien murskaamista vaikka väkivalloin. M enneissä Suomen eduskuntavaaleissa ja tulevissa eu-vaaleissa on hento, mutta sitkeä mahdollisuus uuden hegemonian synnyttämiselle. Haloo! Populistit pitävät kynsin ja hampain kiinni vallasta. Perussuomalaiset edustavat muutoinkin erityisesti talouspolitiikassaan hyvin oikeistolaista ajattelua ja siksi he ovat saaneet kannatusta myös hyvätuloisten ja koulutettujen parissa. On kuitenkin mahdollista, että hyvin erilaiset populistiset puolueet pystyvät johtajiensa keskinäisestä erimielisyydestä huolimatta liittoutumaan hetkeksi ja vähemmän eu:n läsnäolon nimissä estämään juuri sen, mitä eurokriisin hoitamisen aikana on puuttunut: ihmisiä varten tehtävän politiikan, sosiaalisen turvallisuuden. Taas samaan aikaan leikkausten ja muiden kepitysten vaatijat ovat maksaneet finanssikapitalismin pitojen laskun eikä pöydältä ole tippunut muruakaan 99 prosentin enemmistölle. Sehän on demokratian vastaista
/ sivu 82 JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. 53. / sivu 54 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 68 OLLI TAMMILEHTO on vapaa kirjoittaja ja tutkija. / sivu 34 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. LOUIS CLERC on poliittisen historian professori Turun yliopistossa. / sivu 92 OTTO KYLMÄLÄ on elokuvantekijä, Loud Silents -festivaalin taiteellinen johtaja ja Kavin esitystoiminnan suunnittelija. / sivu 38 TIMO ANTERO KORHONEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja eläkkeellä oleva sekatyöläinen. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 78 ESA NORESVUO on Asepalvelus 2020 -kampanjan ja Aseistakieltäytyjäliiton aktiivi. / sivu 72 ESKO HARNI toimii vapaana toimittajana ja kulttuurin sekatyöläisenä sekä viimeistelee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon yrittäjyyden eetoksesta myöhäiskapitalismissa. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 24 VAPPU TAIPALE on lääkäri ja rauhanaktivisti. / sivu 37 HANNU REIME on vapaa toimittaja, joka ennen eläkkeelle siirtymistään työskenteli yli 40 vuotta Ylen radiouutisissa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 20 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 58 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 30 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 84 HEIKKI PATOMÄKI on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori. / sivu 10 LAËTITIA SÉDOU on asekaupan vastaisen ENAAT-verkoston EU-asiantuntija. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. YDIN 2 / 2019 tekijät YDIN 2 / 2019. / sivu 14 & 42 CAM FENTON on kanadalainen ilmastoaktivisti, joka työskentelee tällä hetkellä 350.org-järjestössä. / sivu 91 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 91. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 88 VENLA TOIVONEN on vapaa toimittaja ja filosofian maisteri. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Eero Suoranta TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 50 KAJ RANINEN on Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri
– Vuorokaudessa löytyi liki miljardi euroa Notre-Damen kattoon, mutta rahaa ei riitä katon tarjoamiseen kodittomille, joita on maassamme yhä enemmän, kommentoi Ylen uutisille Oikeus asuntoon -järjestön pariisilainen aktiivi Jean-Baptiste Eyraud. Pariisin ja Ranskan symbolina pidetty katedraali tunnetaan erityisesti Victor Hugon vuonna 1831 julkaistusta romaanista Pariisin Notre-Dame. Ytimen toimituskunta PARIISISSA PALAA Ytimekkäät M AN H H AI/ FL IC KR , CC BY 2.0 YDIN 2 / 2019. Hugo kirjoitti teoksen suurelta osin kiinnittääkseen huomiota keskiaikaisen arkkitehtuurin arvoon ja sen menestyksen katsotaan vahvistaneen historiallisten rakennusten suojelemiseen tähtäävää liikettä Ranskassa. Lukuisat eri uskonnolliset ja poliittiset johtajat esittivät surunvalittelunsa tulipalon johdosta, ja pelkästään kymmenenä ensimmäisenä tulipalon jälkeisenä päivänä katedraalin korjaamiseen lahjoitettiin yhteensä yli 800 miljoonaa euroa, josta suuri osa tuli Ranskan rikkaimmilta henkilöiltä. Lahjoitukset herättivät maassa myös keskustelua yhteiskunnallisista prioriteeteista. Palon arvellaan syttyneen kunnostettavana olleessa katedraalissa tapahtuneesta oikosulusta. Katedraalin tulipalo nousi välittömästi ykkösuutisaiheeksi ympäri maailman. huhtikuuta tulipalo, jonka seurauksena valtaosa 1300-luvulla valmistuneen kirkon kattorakenteesta tuhoutui. Sekä muslimeille että juutalaisille tärkeällä Temppelivuoren alueella sijaitseva moskeija on islamin kolmanneksi tärkein pyhä paikka. Myös al-Aqsan moskeijassa Jerusalemissa tapahtui samoihin aikoihin Notre-Damen kanssa tulipalo, joka saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan. YDIN 2 / 2019 NOTRE-DAMEN katedraalissa Pariisissa syttyi 15
YDIN 2 / 2019 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 2 / 2019 ”MEIDÄN EI PITÄISI PELÄTÄ AUTOMAATION JA TYÖPAIKKOJEMME MENETTÄMISEN AAVETTA. MUTTA ME EMME OLE INNOISSAMME, KOSKA ELÄMME YHTEISKUNNASSA, JOSSA ILMAN TYÖPAIKKAA OLEVAT HYLÄTÄÄN KUOLEMAAN. JA SE ON ONGELMAMME YDIN.” Kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez South by Southwest -tapahtumassa 9.3.2019.. MEIDÄN PITÄISI OLLA INNOISSAMME SEN TAKIA
YDIN 2 / 2019 9 YTIMEKKÄÄT JAPANIN parlamentti hyväksyi huhtikuussa lain, joka tunnustaa maan pohjoisosien ainu-kansan alkuperäiskansaksi. Japani tunnusti alkuperäiskansansa Europarlamentaarikot vaativat avoimuusuudistusta 97 eri puolueryhmiä edustavaa europarlamentaarikkoa vaatii Suomea toimimaan EU-puheenjohtajuuskaudellaan Euroopan unionin neuvoston avoimuuden lisäämiseksi. Huhtikuussa julkaistussa kirjeessä europarlamentaarikot haluavat Suomen muun muassa ajavan EU:n avoimuusrekisterin ulottamista neuvostoon sekä julkaisevan kaikki tapaamiset pysyvän edustustonsa ja lobbareiden välillä Brysselissä. – Vuosi 2019 tuo uuden europarlamentin ja komission kautta mukanaan massiivisia muutoksia EU:ssa. Myös ministerineuvostona tunnettu Euroopan unionin neuvosto neuvottelee ja hyväksyy lainsäädäntöä useimmiten europarlamentin kanssa. SIPRI:n mukaan myös Suomen sotilasmenot kasvoivat edellisvuodesta ja olivat viime vuonna noin 3,5 miljardia euroa. – Avoimuuden suhteen neuvosto on vielä paljon jäljessä europarlamentista ja EU-komissiosta. Ilman sitä japanilaiset tulevat aina hallitsemaan kulttuuriamme, kommentoi ainutaustainen muusikko Oki Kano CNN:lle. Maailman ja Suomen asemenot kasvoivat MAAILMAN asemenot nousivat viime vuonna 1 822 miljardiin dollariin, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n selvitys. Vuodesta 1899 lähtien Japanin hallitus sääti lakeja, jotka veivät ainuilta oikeuden maihinsa sekä pakottivat heitä omaksumaan japanilaisia tapoja. Japanin pohjoissaarella Hokkaidolla sekä Venäjän hallinnoimilla Sahalinilla ja Kuriileilla asuvat ainut ovat historiallisesti ansainneet elantonsa metsästyksellä ja kalastuksella. – Useampien ainujen on saatava korkeakoulutus ja ryhdyttävä juristeiksi, elokuvaohjaajiksi ja professoreiksi. Kansalaisilla on oikeus tietää, kuka lobbaa jäsenmaiden hallituksia neuvostossa, kenen intressit ovat edustettuina ja kuka rahoittaa lobbausta, kommentoi S&D-ryhmän saksalainen europarlamentaarikko Jo Leinen. Kasvua edeltävästä vuodesta oli 2,6 prosenttia. Suomen puolivuotiskausi sen puheenjohtajana alkaa 1. Ainujen asema on tunnustettu aikaisemmin Japanissa oikeuden päätöksissä ja parlamentin ei-sitovissa lausunnoissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun niin on tehty lainsäädännössä. Uusi laki pyrkii suojelemaan ainujen kulttuuria sekä velvoittaa hallitusta edistämään heidän elinkeinojaan, kuten turismia. heinäkuuta. Eniten rahaa armeijaansa käytti USA, jonka sotilasmenot kasvoivat ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen, ja toiseksi eniten Kiina. – USA ja Kiina vastasivat puolesta maailman sotilasmenoista vuonna 2018. Lakia on kuitenkin kritisoitu, koska se ei tunnusta ainujen itsemääräämisoikeutta eikä tue tarpeeksi heidän kouluttautumistaan. Asiaa kommentoineiden Rauhanliiton ja Sadankomitean mielestä Suomen uuden hallituksen olisi armeijan sijaan investoitava esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, vanhuspalveluihin ja ilmastopolitiikkaan. – Niihin ja muihin hyvinvointipalveluihin panostaminen kuitenkin kannattaa, toisin kuin sotilasmenot ja asevarustelu, jotka syövät pohjaa kestävän turvallisuuden ja rauhan edistämiseltä, korostaa Sadankomitean puheenjohtaja Johanna Kelhu järjestöjen julkaisemassa tiedotteessa.. Sotilasmenojen korkeampi taso johtuu pääosin näiden kahden maan merkittävistä menonlisäyksistä, kuvailee SIPRI:n tutkija Nan Tian. Tämä on täydellinen mahdollisuus vahvistaa lobbauksen läpinäkyvyyttä, arvioi Corporate Europe Observatory -järjestön kampanjoija Vicky Cann
Etelä-Euroopassa vain Portugali on päässyt EU:n keskitasolle: Kreikan ja Italian lukemat ovat edelleen ”pohjamudissa”, eikä Espanjan 66 prosenttiakaan ole lohdullinen. YDIN 2 / 2019 10 YTIMEKKÄÄT KANSANTULON kasvu per asukas oli vuonna 2018 vahvassa nousussa useissa Euroopan maissa, mutta jo hiipumassa varsinkin suurissa valtioissa. Esimerkiksi Romania menetti pari prosenttia väestöstään, joten sen BKT:n kasvu on siis tämän verran pienempi. Myös väestönmuutokset vaikuttavat kasvulukemaan. Arto Salmela Ro m an ia 7,3 69 La tv ia 5,7 75 Lie ttu a 5,5 76 Irla nt i 5,1 73 Ty öll isy ys as te , % (20 17) Lähde: Tilastokeskus Slo ve nia 4,9 73 Vir o 4,9 79 Pu ola 4,6 71 M alt a 4,3 73 U nk ari 4,3 73 Tse kk i 4,2 78 Bu lg ari a 3,9 71 Kro ati a 3,5 63 Slo va kia 3,3 71 Po rtu ga li 2,9 73 Ky pro s 2,9 73 Es pa nja 2,8 66 H oll an ti 2,6 78 Su om i 2,4 74 Itä va lta 2,3 76 EU 2,1 72 Kre ikk a 1,9 58 Sa ks a 1,8 79 Ita lia 1,6 62 Ta ns ka 1,6 77 Ra ns ka 1,4 71 Iso -B rit an nia 1,2 78 Be lg ia 1,2 68 Ru ots i 1,0 82 Lu xe m bu rg 0,1 71. Esimerkiksi Baltiassa kasvu oli 5 – 5,5 prosenttia. EU mittaa työllisyysastetta 20 – 64-vuotiaiden osalta, ei Suomen tapaan 15 – 64-vuotiaiden, koska enemmistö alle 20-vuotiaista on vielä opiskelijoita. Nykyvauhtia saavutamme vuoden 2008 BKT/ asukas-tason vasta vuonna 2023, ehkei vielä silloinkaan. EU:N TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS BK T:n /a su ka s ka sv u, % (20 18 ) Suurista maista työllisyysaste oli Suomea korkeampi Saksassa ja Iso-Britanniassa, mutta pienempi Ranskassa. Suomessa talouskasvu ylitti niukasti EU:n keskiarvon, mutta jäi monesta maasta rutkasti jälkeen
Komissio on esittänyt eu:n rahoituskehyksen suuruudeksi noin 1,1 prosenttia jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta, mikä vastaa likipitäen nykyisen rahoituskehyksen tasoa. Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista neuvottelevat jäsenvaltioita edustava eu:n neuvosto sekä Euroopan parlamentti. Euroopan parlamentin poliittinen valta ulottuu konkreettisesti rahoituskehyksen sisältövalmisteluun, mutta rahoituskehyssovusta ja siten unionin tulevasta varainkäytöstä sanovat viimeisen sanan sittenkin valtionpäämiehet. YDIN 2 / 2019 11 KOLUMNI Y leiseurooppalaisen trendin mukaisesti Euroopan parlamentin nykyisten valtaryhmittymien ennakoidaan menettävän kannatustaan sekä erilaisten populististen ja eu-kriittisten puolueiden puolestaan kasvattavan paikkamääriään toukokuun vaaleissa. Vaikka Euroopan kansanpuolue epp ja sosiaalidemokraattinen s&d todennäköisesti säilyvätkin parlamentin suurimpina ryhminä, poliittisen asetelman muutos ja kriittisten äänenpainojen voimistuminen heijastuvat väistämättä Euroopan parlamentin seuraavaan viisivuotiskauteen ja sitä kautta unionin tulevaisuuden suuntaan. Tavanomaisesta yhteispäätösmenettelystä poiketen rahoituskehyksen valmisteluun tulee vahvaa poliittista ohjausta Eurooppaneuvostosta. Myös ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on esitetty huomattavia panostuksia. Lisäystä on esitetty esimerkiksi maahanmuuttoon ja sisäiseen turvallisuuteen, mitä ovat varsin yksituumaisesti kannattaneet monissa muissa asioissa usein erimieliset jäsenvaltiot. Poliittisten valtapyrkimysten varjossa vähemmän huomiota on saanut samanaikaisesti etenevä unionin monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu. Nyt valmisteltava rahoituskehys kattaa vuodet 2021– 2027, mutta sen kautta osoitettavia varoja tullaan hyödyntämään unionin eri politiikkatoimien toimeenpanoon aina vuosikymmenen loppuun saakka. Esitys rahoituskehyksestä ja eri jäsenvaltioiden maksuosuuksista pohjautuu olettamaan Brexitin toteutumisesta. Eurovaalien poliittista merkitystä ei sovi väheksyä, mutta taustalla etenevä monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu on eu:n poliittisen roolin ja toiminnan kannalta sekin monella tapaa aivan keskiössä. Rahoituskehys unionin toimintaa suuntaamassa IIKKA SAUNAMÄKI Kirjoittaja?työskentelee?erityisasiantuntijana?sisäministeriössä.. Lopullisen rahoituskehyssovun käytettävien varojen kokonaistasosta sekä jakautumisesta politiikkasektoreittain hyväksyvät valtionpäämiehet Eurooppa-neuvostossa. . Kehyksessä ollaan leikkaamassa maataloudesta ja koheesiopolitiikasta, kahdesta eu-budjetin perinteisestä kivijalasta, vaikka ne edelleen vastaisivatkin yhteensä noin 65 prosentista unionin talousarviosta
Sosiaalisen Euroopan kehittäminen on myös eu:n tulevaisuuden kannalta tärkeä, sillä se lisää myös eu:n hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä. . Samalla tarvitaan työvoiman liikkuvuuden kannalta tärkeät työntekijöiden kohtelun yhteiset minimisäännöt. Kaikki sen nykyinen lainsäädäntö on syntynyt jäsenmaiden sille luovuttamien toimivaltuuksien puitteissa. Sosiaalisessa Euroopassa haluamme parantaa kaikkien työntekijöiden yhdenmukaisia työoloja ja oikeuksia. Eu:n sisämarkkinat toimivat jo varsin hyvin. Ihmisten Eurooppa MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Kirjoittaja?on?SDP:n?eurovaaliehdokas?Euroopan?reunalta?Inarista.. Yhteisten minimipelisääntöjen asettaminen ei tarkoita sitä, etteivätkö jäsenvaltiot voisi itsenäisesti ja demokraattisesti päättää minimivaatimuksia paremmasta tasosta. Eu-lainsäädäntöä ei voida viedä eteenpäin ilman jäsenmaiden tukea. Samoin parantaa perhevapaita, rajoittaa nollatuntisopimuksia sekä ymmärtää laajasti sosiaaliturvan merkityksen ihmisten turvallisuudelle. Eu nauttii ihmisten tukea vain, kun se lisää hyvinvointia ja turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta. YDIN 2 / 2019 12 KOLUMNI O ikeiston piiristä on tapana sanoa, että hälytyskellojen pitäisi soida, kun eu:lle halutaan sosiaalipoliittista toimivaltaa sellaisissa asioissa, joita perussopimuksissa ei ole määritelty. Hälytyskellojen pitäisi oikeammin soida, mikäli keskustaoikeisto ei halua olla edistämässä sosiaalista Eurooppaa. Entä viittaus perussopimuksiin. Euroopan unioni ei kykene tyhjästä luomaan itselleen toimivaltaa. Sosiaalisen Euroopan ja hyvinvointivaltion kehittäminen eivät siis horjuta toisiaan, vaan tukevat samojen tavoitteiden saavuttamista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Olennaista kuitenkin on, että ihmisten ja yritysten kannalta oikeudenmukaisesti toimivat sisämarkkinat tarvitsevat tasaveroiseksi vastinpariksi sosiaalisen Euroopan kehittämisen. Mistä on oikeastaan kyse. Niistä on hyötyä kansalaisille, jotka nauttivat vapaasta liikkuvuudesta sekä voivat ilman tullimaksuja tai huolia tuotteiden turvallisuudesta tilata haluamiaan tuotteita tai palveluita vaikkapa eurooppalaisista verkkokaupoista. Eu käyttää valtaa juuri sen verran kuin jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, eu:lle antavat ja juuri sitä valtaa eu käyttää kansalaisten parhaaksi. Sisämarkkinoista on merkittävää hyötyä myös eurooppalaisille yrityksille, jotka voivat etenkin tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden ansiosta toimia helposti koko Euroopassa. Sosiaalisen Euroopan kehittäminen on paitsi eu:n köyhempien maiden, myös Suomen kaltaisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja sen kansalaisten etu. Haluamme saattaa sen piiriin nyt ulkopuolelle joutuneita, kuten esimerkiksi itsensätyöllistäjiä
14 ARJA ALHO Demokratian paras liittolainen / 20 JUHANA UNKURI Yhteistä turvapaikkapolitiikkaa etsimässä / 24 LAËTITIA SÉDOU Asekehittelyä EU:n rahoilla / 30 VENLA TOIVONEN Rajat ylittävä hoiva / 34 ESA NORESVUO Asepalvelus 2020 haastaa asevelvollisuuden / 38 ESKO HARNI Kuuluuko nuorten ääni. / 42 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Hyvinvointi + talous = hyvinvointitalous / 44 EERO SUORANTA Euroopan ismit. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Osallisuustutkija professori Hanna Wassin kanssa käytävässä keskustelussa kaivamme esille politiikan syvärakenteita. YDIN 2 / 2019 14 YDINHETKI DEMOKRATIAN PARAS LIITTOLAINEN Miten kevään 2019 vaalituloksia pitäisi analysoida. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Ne eivät ole ollenkaan uusia tai outoja, mutta kuitenkin demokratialle – kaikki mukana -ajattelulle – olennaisia
YDIN 2 / 2019 15 YDINHETKI
Olemme nimittäin ajatelleet, että politiikassa olisi yksi merkittävä ulottuvuus, vasemmisto – oikeisto-ulottuvuus, ja että ”arvokonservatiivi” tai ”arvoliberaali” selittäisi riittävästi eri muutoksia puoluekannatuksessa. Identiteettejä on kaikenlaisia, niitä on limittäin ja lomittain. H AnnA : Puolueet ovat olleet ketterämpiä huomaamaan muutoksia kuin tulkitsijat. YDIN 2 / 2019 16 YDINHETKI A rjA : Kevään eduskuntavaalit on käyty. Päällimmäiset kommentit liittyvät havaintoon, ettei yksikään poliittinen puolue yltänyt yli 20 prosentin kannatusosuuteen. Oletko samaa mieltä. Sitten alettiin hahmottamaan myös uuden politiikan ulottuvuutta, johon liittyvät esimerkiksi ilmastokysymykset, maahanmuutto ja ihmisoikeudet. H AnnA : Kyllä, ehdottomasti. Kyllähän se on politiikan kommentaattoreiden ja asiantuntijoiden tehtävä tehdä selkoa puolueiden eroista ja siitä, mitä ne tavoittelevat. A rjA : Olet kuvannut puolueita jakavia teemoja aina ilmastonmuutoksesta alkaen niin, että ne ovat kuin lohkoja pizzasta. A rjA : Oliko vaalituloksessa jotakin, joka oli yllättävää. Silloin tullaan myös siihen, mitä puolue edustaa. Niihin liittyy epävarmuustekijöitä ja riskejä, eivätkä identiteetit jäsenny enää samalla tavalla. Esimerkiksi maanviljelijät tai tehdastyöläiset ovat edelleen olemassa yhteiskuntaluokkina. Kiinnostavaa onkin tutkia, onko kokoomuksesta vuotoa perussuomalaisiin. Talouspolitiikassa perussuomalaiset asemoituvat porvaripuolueisiin. Erot kuitenkin näkyvät nyt ammattiluokkien sisällä. Tämä on murroksessa. Pirstaloituminen on osa laajempaa yleiseurooppalaista trendiä. Politiikan ketteryydestä tunnistaa lohkoja on hyvä esimerkki Viiden tähden liike Italiassa. Se ei mennyt oikein läpi äänestäjille. A rjA : Vastahan olemme oppineet, että populistiset liikkeet saavat voimansa juuri globaalin kilpailun häviäjistä ja niistä, jotka kokevat kaikenlaisten muutosten tapahtuvan liian nopeasti ja jotka kokevat turvattomuutta ja osattomuutta. A rjA : Kyllähän koko vasemmisto yritti osoittaa, että perussuomalaiset edustavat hyvin oikeistolaista politiikkaa. H AnnA : Perussuomalaisilla on useita kannattajaprofiileja. Se kertoo siitä, että lukutaito äänestäjien mielenmaisemasta ja olosuhteista on jäänyt jälkeen kehityksestä, samoin kuin ne mallit, joilla vaalikäyttäytymistä tutkimme. Tällä kertaa yllättävää ei ollut perussuomalaisten kannatusosuus, vaan sitä vastoin se, millainen muodonmuutos heillä on menossa. Se on ollut kuitenkin liian yksinkertaistava todellisuuteen nähden. H AnnA : On kovin mielenkiintoista, että vaali toisensa jälkeen aina yllätymme. Enää ei ole kyse globaalin uusjaon häviäjien puolueesta. Tähän vaikuttavat teknologinen kehitys, taloudellinen uusjako sekä myös sosiaalinen rakennemuutos. LUKUTAITO ÄÄNESTÄJIEN MIELENMAISEMASTA JA OLOSUHTEISTA ON JÄÄNYT JÄLKEEN KEHITYKSESTÄ.. Kun vielä olemme yrittäneet pakottaa tähän samaan tutkimuksellisia teknisiä valmiuksia, on syntynyt virhetulkintoja. H AnnA : Ihmisten on vaikea lukea eri puolueiden ohjelmia systemaattisesti ja ottaa selvää asioista. Perussuomalaisten kannattajilla on aiempaa korkeampi koulutus ja tulotaso. Tämän sanotaan osoittavan puoluerakenteen pirstoutumista. Olen käyttänyt uutta käsitettä: perusporvari. Puolueet ovat sijoittuneet aika hyvin aiemmin käytössä olleeseen nelikenttään. Ennen ajateltiin, että eri yhteiskuntaluokat selittävät ihmisten identiteettiä, joka näkyy sitten puoluekannatuksena. Tietyt preferenssit eivät sovikaan yhteen. Nämä muutokset heijastuvat puoluekannatukseen ja vaalitulokseen. Konkreettinen esimerkki tästä on arvoliberaali, joka kannattaa samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeutta, mutta suhtautuukin maahanmuuttoon nihkeästi
Palaan vielä pizzamalliin ja politiikan tutkimuksessa käytettyyn nelikenttään. Osattomuus näkyy poliittisena passiivisuutena. Äänestämättömyyden syiden tulkinnassa voidaan tehdä dramaattisia virhetulkintoja. Tässä kehityksessä taitaa olla myös huonoja puolia. H AnnA : Poliittisessa osallistumisessakin tarvitaan yhteisöjä, joihin halutaan kuulua. A rjA : Jatkuva mielipiteiden hankkiminen muodostaa myös sellaisen uhan, että aikajänne tehdä päätöksiä ja arvioida niiden vaikuttavuutta lyhenee entisestään ja tulevaisuusinvestointien tekeminen vaikeutuu. H AnnA : Pitää muistaa vaalijärjestelmien erot: valinnat ovat helpommat listavaalissa ja vaikutukset ennakoitavammat. Esimerkiksi Ranskan presidentti Macroniin liittyi valtavat odotukset. Ihminen ei tee tyhjiössä poliittisia valintoja. A rjA : Ainakin ennen vaaleja kovasti puhuttiin yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Ei sentään, äänestettiin eduskunnan kokoonpanosta ja eri poliittisten puolueiden kannatuksesta. Nyt on jäljellä petettyjä lupauksia. Ruotsissakin blokkipolitiikka on murtumassa. Kun tehdas suljetaan jollakin paikkakunnalla, se ei tarkoita vain työttömyyttä, vaan myös kollektiivisen identiteetin hajoamista. H AnnA : Suomalaiset äänestäjät kokevat vaalijärjestelmämme monimutkaiseksi. A rjA : Tämä onkin minusta tärkeätä. Puolueiden sisälle voi tulla hyvin erilaisia toimijoita. Kun hahmotamme asioita nelikenttänä, tilan ottaa kaksi keskeistä blokkia. Tullaanko näkemään keltaliivit kaduillamme. H AnnA : Pitää ilman muuta pohtia myös, mistä äänestäjien liikkuvuus johtuu. Osallisuuden kokemisessa on siis valtava ero. Sosiaalidemokraateilla on kansalaispaneeli. Liike Nyt on korostanut äänestyksiä joistakin asioista, jotka sitten vaikuttavat liikkeen kannanmuodostuksiin. A rjA : Jos ja kun puolueiden sisällä on hyvin erilaisia toimijoita, yksilöllisyys vahvistuu entistä enemmän. Varjopuolena on jatkuvan markkinatutkimuksen mahdollistaminen, joka voi johtaa poliittiseen yritteliäisyyteen. Kun perussuomalaiset aikaisemmin korostivat, että Suomi suomalaisille, nykyään heidän politiikkansa on karskia myös omille kansalai. A rjA : Samaan mennään luultavasti meilläkin. Menee melkoinen tovi sen selviämiseen, onko sittenkin voittaja vai häviäjä, millainen hallitus muodostetaan ja millä ohjelmalla. Vasemmistopuolueiden ylimääräinen riesa on lisäksi äänestämättömät, jotka olisivat juuri vasemmiston potentiaalisia kannattajia. Ei riitä, että löytyy sopiva ehdokas. Toisena on vasemmistopuolueet ja vihreät, mutta onko muodostunutkin toinen blokki, jossa ovat perussuomalaiset ja keskusta, ja onko kokoomuskin tullut siihen. YDIN 2 / 2019 17 YDINHETKI Heillä on välineenä osallisuusalusta, jonka kautta he kohdentavat politiikan juuri tiettyyn lohkoon. Jos tätä ei osata hahmottaa ja jos lupaukset asioiden muuttumisesta ja osattomien kuulemisesta eivät toteudukaan, miten protesti kanavoituu. H AnnA : Osallisuuden näkökulmasta voi olla paljon hyvää. Monisyistä eriarvoisuutta voidaan tulkita yksilön omaksi syyksi ja tulkita, etteivät he viitsi tai näe vaivaa äänestääkseen. Tätä ei ole oikein ymmärretty. Ruotsissa sama polarisoitunut ilmapiiri nosti äänestysaktiivisuuden 87,2 prosenttiin, korkeimpaan sitten vuoden 1985. Äänestämättömyys kietoutuu huono-osaisuuden hyvin erilaisiin kudelmiin. Nytkin jo luultiin, että vaaleissa äänestettiin pääministeristä. Kun puhutaan esimerkiksi hyvinvointitaloudesta, ei puhuta vain ihmisten voimavaroista vaan ennen muuta osallisuudesta, joka on juuri olennainen tekijä hyvinvoinnin kokemisessa. Kykeneekö poliittinen järjestelmä tunnistamaan ja vastaamaan tähän. Meillä äänestysaktiivisuus toki myös nousi, mutta jäi silti 72,1 prosenttiin. H AnnA : Kyllä se on mahdollista. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on erityisesti demokratiakysymys. A rjA : Populistiset liikkeet, Suomessa tietenkin perussuomalaiset, eivät ole tuoneet muutosta
Jotta voisimme elää tyytyväisinä yhteiskunnassa, epäoikeudenmukaisuuksiin pitäisi puuttua, protestoida. A rjA : Ehkäpä demokratian kriisiä selittääkin enemmän hyvinvointivaltion kriisiytyminen. Empatiakuilut eivät ole vain rikkaiden ja köyhien välillä. Pystymme tutkimaan hyvin eri rekisteripohjaisista tiedoista perhetaustan ja elämänpolkujen vaiheiden merkitystä. Silloin pitää palata taas hyvinvointivaltion kehitykseen ja siihen, kuinka sen avulla turvataan laajapohjainen osallisuus. Tämä on hämmästyttävää siksi, että olemme Suomessa kuitenkin aika pieni joukko ja yhtenäiskulttuurista on piirteitä edelleen. Näin ei enää ole. Kaikkina vuosina tutkimukset ovat nostaneet esille erityisesti nuoret. Repeämää hyväja huono-osaisuuteen on tapahtunut samalla tavalla kuin yhteiskunnassa muutenkin. Kun havaitaan, ettei kaikki olekaan kunnossa, on helpompi hakea syitä yksilöistä. Onko sellaisia ehdokkaita, jotka ymmärtäisivät ihmisten eri elämäntilanteita aidosti. Nuoret kokevat erityisesti politiikan oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Ehdokkaaksi asettautuminen on monella tapaa riski. Empatiakuiluja on myös huono-osaisten välillä. Mutta kun ryhdytään puhumaan mielenterveyskuntoutujista, päihdeongelmai. Sama näkyy meilläkin. H AnnA : Juuri näin. Palaan vielä siihen, mistä empatiakuilut johtuvat. H AnnA : Soinin aikana ei myöskään vasemmistopopulismi päässyt esille, kun hän vei lohkolta tilan. A rjA : Mielikuvat tuntuvan laahaavan jäljessä. Tutkimuksissa tuli esille, että vanhukset ja lapset saavat osakseen kyllä empatiaa. Viime vuonna julkaistiin Yhdysvalloissa mielenkiintoinen tutkimus, jossa korostui Robin Hood -ajattelu: rikkailla on liian paljon ja köyhillä liian vähän. Mutta eihän kukaan halua olla ressukka tai jäädä resurssien uudelleenjaossa miinukselle. Korkeasti koulutettujen nuorten äänestysaktiivisuus on kasvanut. A rjA : Ajattelemme niin, että eduskunta on kansa pienoiskoossa. Huonoosaisuus tarkoittaa äänestämättömyyttä. Tilastokeskuksen tuoreessa selvityksestä käy ilmi, että valituilla ehdokkailla on 2,6 kertaa enemmän rahaa käytössään kuin keskivertoäänestäjällä. Hehän määrittelivät itsensä ei-sosialistiseksi työväenpuolueeksi. Puolueiden kyky jakaa resursseja on aika vähäinen. H AnnA : Sillä on merkitystä, onko yhteiskunnassa solidaarisuuden tunnetta. Tämä on kuplakehityksen ja polarisaation ydintä. Sosiaalipummipuhetta riittää. A rjA : Palataan vielä äänestämättömiin. Tietenkin myös poliittiset puolueet tekevät silmänkääntötemppuja. A rjA : Kun eriarvoisuus ja osattomuus tuottaa äänestämättömyyttä, kun keinoista vähentää eriarvoisuutta ollaan kovasti eri mieltä, demokratia ja myös hyvinvointivaltio ovat pysyvissä ongelmissa. Valitut ovat selvästi koulutetumpia ja varakkaampia kuin äänioikeutetut keskimäärin. Näin ei olekaan. Yhdet korostavat ryhtiliikettä, toiset tulonjaon vahvistamista. H AnnA : On vielä kohtaanto-ongelma. H AnnA : Nuoret ovat vielä eriytyneempi joukko kuin äänioikeutetut keskimäärin. Osallisuuteen vaikuttaa myös se, että vaalikampanjoiden kallistuminen sulkee yhä enemmän pois ihmisiä ehdokkuudesta ja vaikuttamisesta. Puhutaan empatiakuiluista, mutta solidaarisuus on ydintä sille, että kaikki ovat mukana. YDIN 2 / 2019 18 YDINHETKI sille. Epätoivo muuttuu vihaksi. Monet jäävät yksin omien verkostojensa varaan ja silloin erot korostuvat. Kun myös olemme kysyneet tutkimuksissamme sitä, katsooko vastaaja kuuluvansa globalisaation voittajiin tai häviäjiin saadaksemme polarisaatioulottuvuutta näkyviin, keskeiset politiikkavalinnat eri puolueilla ovat tähän kovin erilaiset. Se ei kuitenkaan heijastu poliittisiin valintoihin, koska ihmisille on jäänyt epäselväksi, millaisella politiikalla oikeudenmukaisuuteen vaikutetaan. Kun Timo Soini oli vielä sutki puheissaan ja pani eliitille kampoihin, perussuomalaiset ovatkin nyt arvokonservatiivisuudessaan ja talouspoliittisessa ajattelussaan äärioikealla
YDIN 2 / 2019 19 YDINHETKI sista, työttömistä – empatiaa ei löydykään. Näiden uudistusten myönteistä sivuvaikutusta on poliittisen osallistumisen vahvistuminen. Jos haluaa puolustaa demokratiaa, on puolustettava hyvinvointivaltiota. Niiden nuorten, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella, on hyvin vaikea päästä myöhemmin kiinni osallisuuteen. Konservatiivit ovat vähemmän empaattisia vasemmistolaisiin verrattuna. Hanna Wass Professori Helsingin yliopistossa Politiikan tutkijana erikoistunut osallisuuden tutkimukseen Kirjoittanut paljon erityisesti vaaliosallistumisesta. Osallisuuden vahvistamiseen tarvitaan sosiaalipoliittisia uudistuksia. Nyt keinoja on etsitty liian kapealta alueelta temppuaktivointeineen. A rjA : Hyvinvointivaltio on siis demokratian paras liittolainen. H AnnA : Vaalikeskusteluiden kommentaattori Matti Apunen hämmästeli Verkkouutisissa heti vaalien jälkeen, miksi julkisia palveluja pitää niin raivokkaasti puolustaa. Tarvitaan laajempia uudistuksia eriytymiskehityksen tasaamiseksi aina varhaiskasvatuksesta alkaen yleisen oppivelvollisuuden pidentämiseen. Vaikka määrä olikin laskenut, heitä on noin 60 000
SaferGloben tutkijan Johannes Lehtisen mukaan EU:n turvapaikkajärjestelmässä on puutteita keskinäiseen solidaarisuuteen ja vastuunkantoon liittyen. ETSIMÄSSÄ Yhteistä turvapaikkapoliitikkaa Kirjoittaja Juhana Unkuri YDIN 2 / 2019 20 YDINHETKI. Myös Suomi on suhtautunut varauksellisesti unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseen
Tämä on Schengen-alueen sääntöjen puitteissa mahdollista, Lehtinen toteaa. Lisäksi näistä ratkaisuista oli helpompaa löytää yksimielisyyttä. Eu:n monet toimet ovat kuitenkin tähdänneet nimenomaan turvapaikanhakijoiden tulon rajoittamiseen ja vastuun siirtämiseen eu:n ulkopuolisille valtioille. – Lisäksi kesällä 2015 aloitettiin ihmissalakuljetuksen vastainen merioperaatio, joka sai myöhemmin Sophia-nimen. – Koska tilannetta ei saatu hallintaan, alkoi osa jäsenmaista ottaa käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia. Ajatushautomo SaferGlobella oli vuonna 2015 käynnissä ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen rahoittama Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja inhimillinen turvallisuus -hanke, jonka kolmea raporttia olivat laatimassa tutkijat Johannes Lehtinen ja Kari Paasonen. – Turkin tai Libyan kaltaisissa maissa turvapaikanhakijoiden perusja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyy riskejä. Tätä Lehtinen pitää ongelmallisena. – Tämä kertoo siitä, että eu:n toiminnan painopiste oli turvapaikanhakijoiden liikkumisen rajaamisessa. Näin ollen eu saattaa olla osaltaan tuottamassa inhimillistä turvattomuutta. – Eu-jäsenmaiden näkemykset erosivat varsinkin sen suhteen, miten turvapaikanhakijoita tulisi jakaa eri jäsenmaiden kesken. Osa Kreikkaan ja Italiaan saapuneista turvapaikanhakijoista jaettiin vapaaehtoisuuden pohjalta jäsenmaiden kesken, mutta vain jotkin jäsenmaat panivat toimeen eu:n sisäisiä siirtoja kokonaisuudessaan. E u-maista turvapaikkaa hakevien määrä oli jossain määrin nousussa jo ennen vuotta 2015, muun muassa vuoden 2011 arabikevään vaikutuksesta. Lehtisen mukaan rajavalvonnan vahvistaminen ja merioperaation käynnistäminen onnistuivat melko nopeasti verrattuna turvapaikanhakijoita koskevan vastuun jakamiseen. Sen mukaisesti 20. Erityisesti eteläiset jäsenmaat Kreikka ja Italia kannattivat keskinäistä vastuunjakoa ja edellyttivät muilta eu-mailta solidaarisuutta. – Eu:n rajavalvontaa vahvistettiin luomalla uusi rajavalvontaviranomainen. Vuonna 2015 määrät nousivat hetkellisesti selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. 3. Uudella lokakuussa 2016 toimintansa aloittaneella organisaatiolla oli aiempaa laajemmat resurssit ja toimivaltuudet, nimi säilyi entisellään eli Frontexina. E u:n ja Turkin välinen julkilausuma oli merkittävässä roolissa turvapaikanhakijoiden määrän noustessa. Eri linjoilla olivat erityisesti Visegrád-maat eli Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia. 2016 alkaen Turkista Kreikkaan järjestäytymättömästi saapuneet turvapaikanhakijat, jotka eivät olleet hakeneet turvapaikkaa tai joiden hakemus oli todettu perusteettomaksi, voitiin palauttaa takaisin Turkkiin. Aiempaa rajavalvontavirastoa Frontexia vahvistettiin eu:n meriturvallisuusvirastolla (emsa) ja kalastusvalvontavirastolla (efca). L ehtisen mukaan eu on viime vuosina vastannut turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään kokonaisuudessaan varsin laajalla keinovalikoimalla, mitä voi hänen mielestään pitää periaatteessa hyvänä kehityskulkuna. Tuon vuoden tilanteeseen vaikuttivat muun muassa Syyrian sota sekä Afganistanin ja Irakin kriisitilanteet. YDIN 2 / 2019 21 YDINHETKI. Lehtisen mielestä eu:n olisi syytä panostaa siihen, että unionilla on yhtenäinen ja toimiva EU:N TOIMET OVAT TÄHDÄNNEET TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TULON RAJOITTAMISEEN JA VASTUUN SIIRTÄMISEEN EU:N ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE. Johannes Lehtisen mukaan eu:n toiminta oli vuoden 2015 tilanteessa huonosti koordinoitua. Nämä olivat eräitä harvoja nopeasti toteutettuja toimenpiteitä. Laajempina taustatekijöinä olivat lähtömaiden yleinen yhteiskunnallinen levottomuus, poliittiset vainot, tulevaisuudennäkymien puute ja esimerkiksi ilmasto-olosuhteista johtuva kurjistuminen. Vastineeksi eu otti suoraan Turkista syyrialaisia pakolaisia
On auki, miten vastuunjakoa toteutettaisiin pysyvämmältä pohjalta turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista sovittaessa. – Makrotasolla varsinkin ilmastonmuutos ja ympäristökriisit ovat pitkällä aikavälillä tekijöitä, jotka voivat tulevaisuudessa lisätä huomattavasti turvapaikanhakijoiden määrää, vaikka he eivät välttämättä täyttäisikään varsinaista nykyisenkaltaista turvapaikanhakijan määritelmää. Tiedot perustuvat 750:lle Eurooppaan tulleelle siirtolaiselle vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn. turvapaikkapolitiikka. Suojelun tarpeessa olevat ihmiset tulisi sijoittaa eu:n alueelle ja myös heidän kotouttamiseensa tulisi panostaa. Tähän vaikuttavat esimerkiksi lähtömaiden yhteiskunnalliset olosuhteet. – Tehtyjä poliittisia ratkaisuja edistäneiden eu-instituutioiden intresseissä on nähdä asia siten, että nimenomaan eu:n toimet ovat vähentäneet turvapaikanhakijoiden määrää. Lehtisen mukaan on tulkinnanvaraista, millä tavalla eu:n turvapaikkapolitiikka on vaikuttanut asiaan. L ehtinen toteaa, että turvapaikanhakijoiden tulevia määriä on vaikea ennakoida. Lähde: SaferGlobe Policy Brief 3/2018 Syyrialaispakolaisten määrä Syyrian naapurivaltioissa vuonna 2017 sekä EU:sta turvapaikkaa hakeneiden syyrialaisten määrä vuonna 2018. Lisäksi Suomi on suhtautunut varauksellisesti yhteisen eutason turvapaikkapolitiikan kehittämiseen. Lehtisen mukaan eu:n tulisi panostaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kestävään kehitykseen ja rauhanrakentamiseen niillä alueilla, joista turvapaikanhakijat pyrkivät Euroopan unioniin. Toisaalta osa turvapaikkapolitiikan tutkijoista on kyseenalaistanut julkilausuman vaikutuksia. Lähde: SaferGlobe Policy Brief 3/2018 Vaino tai kohdistettu väkivalta Huoli perheen turvallisuudesta Sota Taloudelliset syyt Työhön liittyvät syyt Terveydenhoidolliset tarpeet Perheen yhdistäminen Ympäristökatastrofi ja nälänhätä Koulutus Euroopan tutkiminen Muu syy 10 20 30 40 Osuus vastanneista % YDIN 2 / 2019 22 YDINHETKI. – Eu:n omassa yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä on edelleen puutteita keskinäiseen solidaarisuuteen ja vastuunkantoon liittyen. Tämä näkyy esimerkiksi eu:n ja Turkin välistä julkilausumaa koskevassa keskustelussa. – Suomen hallitus on tasapainoillut erityisesti turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen kanssa. – Itse uskon niin, että eu:n turvapaikkapolitiikka on todennäköisesti vaikuttanut ainakin jollakin tavalla tulijoiden määrän vähenemiseen. Yhtäältä Eurooppaan pyrkivien syyt entisistä asuinmaistaan lähtemiselle. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuoden 2015 jälkeen. – Näiden toimenpiteiden myötä eu noudattaisi ja toteuttaisi omia julkilausuttuja perusarvojaan. Lisäksi tähän on saattanut vaikuttaa esimerkiksi Syyrian, Afganistanin ja Irakin sisäinen kehitys. Lehtisen arvion mukaan Suomen turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty viime vuosina, erityisesti Sipilän hallituksen aikana. Sen tulisi taata jokaiselle eu:n alueelle saapuvalle turvapaikanhakijalle kattava ja asianmukainen turvapaikkaprosessi
Tällä hetkellä SaferGloben toiminta on uhattuna, koska ulkoministeriö epäsi sen yleisavustuksen vuodelta 2019. Haastatteluhetkellä eduskuntavaalit on juuri käyty ja tulevan hallituksen kokoonpano on auki. Toisaalta huomionarvoista on se, että Suomi on harvoja eu:n jäsenmaita, jotka ovat toteuttaneet sisäiset siirrot täysipainoisesti. Ulkoministeriö on kiistänyt väitteen. SaferGlobe toimii useissa kansainvälisissä verkostoissa. SaferGlobe selvittää rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja niiden syitä sekä tarjoaa konkreettisia välineitä rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. toukokuuta asti. Aiemmin SaferGlobe on pystynyt tarjoamaan projektiluonteista työtä 10 – 20 rauhantutkijalle vuosittain. Vuosina 2017 ja 2018 SaferGlobe sai ulkoministeriöltä 35 000 euron rahoituksen per vuosi. Suomen tulevat linjaukset riippuvat paljolti hallituksen lopullisesta kokoonpanosta ja hallitusohjelmasta. Yhtenä mahdollisena syynä SaferGloben rahoituksen epäämiseen on pidetty SaferGloben tekemää tutkimusta aseviennistä sekä sen tukemaa läpinäkyvyyttä asekauppaan liittyvässä tiedon tuottamisessa. Lisäksi osa puolueista on kannattanut esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nostoa. Rahoitusvajetta pyritään kuromaan umpeen esimerkiksi joukkorahoituskampanjalla, joka on käynnissä 30. SaferGloben viimeaikaiset projektit ovat käsitelleet esimerkiksi EU:n kriisinhallinnan tehokkuutta ja kehittämistä, yritysten toimintaa haurailla alueilla, EU:n turvapaikkapolitiikkaa laajan turvallisuuden näkökulmasta, työttömyyden merkitystä turvallisuusnäkökulmasta sekä asevalvontaa ja asevientiä. Lisäksi sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa julkinen hallinto, yritykset ja kansalaisjärjestöt. Tämä on johtanut useisiin säästötoimiin, muun muassa toiminnanjohtajan lomauttamiseen. SaferGloben toiminta uhattuna Vuonna 2010 rekisteröity SaferGlobe on riippumaton rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo, joka tekee korkeatasoista ja käytännönläheistä tutkimusta. TURKKI 3 286 000 JORDANIA 655 000 LIBANON 1 001 000 EUROOPAN UNIONI 985 000 IRAK 247 000 YDIN 2 / 2019 23 YDINHETKI. hallitus on korostanut, että sisäisissä siirroissa ollaan mukana ainoastaan vapaaehtoisuuden pohjalta. – Osa puolueista on avoimesti kannattanut yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä
EU:n puolustusrahaston on väitetty vähentävän sotilasteollisuuden ylituotantoa ja tasoittavan tietä yhteiselle puolustuspolitiikalle. EU:N RAHOILLA Asekehittelyä Kirjoittaja Laëtitia Sédou YDIN 2 / 2019 24 YDINHETKI. Nykyiset suunnitelmat johtavat kuitenkin pikemminkin jäsenmaiden oman asevarustelun kasvuun
YDIN 2 / 2019 25 YDINHETKI. Puolustusrahaston väitetään voivan helpottaa tilannetta kannustamalla tuottajia rajat ylittävään teollisuusyhteistyöhön. Sotilaallinen tutkimus ja tuotekehitys tulee pikemminkin viemään varoja ja ammattitaitoista henkilökuntaa siviiliteollisuudelta, koska koko eu:ssa on pulaa osaavista insinööreistä, tutkijoista ja tietotekniikan ammattilaisista. Eu:n rahoitus uusien tai ”paranneltujen” aseiden tutkimusja kehitystyölle oli aloitettu jo aikaisemmin kahtena pilottiohjelmana, jotka tunnetaan nimillä ”puolustustutkimusta koskeva valmistelutoimi” (Preparatory Action for Defence Research, padr) sekä ”Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelma” (European Defence Industrial Development Programme, edidp). Euroopan komission mukaan Euroopassa käytetään 178 eri tyyppistä asejärjestelmää siinä missä usa:ssa vastaava luku on vain 30. Rahaston tukea voivat hakea yhtiöt, joiden päämaja on eu:ssa tai muissa Euroopan maissa (Norjassa, Islannissa ja todennäköisesti myös Isossa-Britaniassa). H uhtikuun 17. päivänä pidetyssä äänestyksessä europarlamentaarikkojen enemmistö antoi hyväksyntänsä Euroopan puolustusrahaston luomiselle budjettikaudeksi 2021 – 2027. Taloustieteilijöiden mukaan sotilasmenoilla näyttäisikin olevan joko olematon tai negatiivinen vaikutus talouskasvuun. Eu:n sotilasteollisuus kärsii tällä hetkellä kansallisten markkinoiden ja teollisuuden sirpaloituneisuuden aiheuttamasta ylituotannosta ja päällekkäisyyksistä. S otilasteollisuus on suurelta osin riippuvainen julkisista varoista sekä suojatuista kansallisista markkinoista, hyvityksistä ja muista aseviennin tuista myös tutkimusja kehitystyön suhteen. Tietyin parhaillaan neuvoteltavin ehdoin mukaan voivat päästä myös ei-eurooppalaiset yhtiöt esimerkiksi usa:ssa tai Israelissa, jotka jo toimivat säännöllisesti yhteistyössä eu-maiden yhtiöiden kanssa. Puolusrahaston käyttämät varat tullaan kohdistamaan paitsi turvallisuusalan ja asevalmistajien soveltavan tutkimuksen keskuksiin, myös siviiliyrityksille, jotka toimivat tekoälyn kaltaisten asevoimien kannalta keskeisten teknologioiden parissa. Puolustusrahaston käyttöön budjettikaudelle 2021 – 2027 ehdotettu summa taas on yhteensä 13 miljardia, mikä on enemmän kuin eu:n humanitaarisen avun kokonaismäärä (11 miljardia euroa). Lopullinen budjetti tullaan kuitenkin sopimaan vasta europarlamenttivaalien jälkeen. Sotilasteollisuuden investoinnit myös luovat vähemmän työpaikkoja korkeammalla hinnalla kuin muiden tarpeellisten sektorien, kuten uusiutuvan energian. Suunnitelmien mukaan puolustusrahasto tulee keskittymään miehittämättömien ja autonomisten asejärjestelmien (esimerkiksi aseistettujen lennokkien) kaltaiseen huipputeknologiaan sekä tiedosteluun ja valvontaan, kyberturvallisuuteen ja merenkulun turvatoimiin. Yhteensä nämä kaksi rahoitusjärjestelmää vievät jo 590 miljoonaa euroa eu:n budjetista vuosille 2017 – 2020. Lisäksi sen osuus eu:n taloudesta on pieni muutamaa suurta maata lukuun ottamatta. Osa varoista tullaan korvamerkitsemään ”disruptiivisille” teknologioille, jotka voivat ”muuttaa radikaalisti puolustusasioiden käsitettä ja toteuttamista”
Taloudellinen, alhaalta ylös etenevä lähestymistapa ei kuitenkaan toiminut rakennettaessa yhteistä sosiaalitai verotuspolitiikkaa, koska siihen tarvittavaa poliittista tahtoa ei ollut. Rahasto myös vie rajallisia taloudellisia ja inhimillisiä resursseja ja osaamista pois siviilikäytöstä ja rauhanomaisesta konfliktinratkaisusta. Kansalliset hallitukset eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään tähän vaadittavia päätöksiä, KÄYTÄNNÖSSÄ PUOLUSTUSRAHASTO EI SISÄLLÄ MEKANISMIA, JOKA VÄHENTÄISI YLITUOTANTOA TAI KARSISI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ. On myös muistettava, että monet eurooppalaiset maat ostavat amerikkalaisia asejärjestelmiä geostrategisista syistä, hinnasta riippumatta, ja että eu:n sotilasmenot ovat jo maailman toiseksi suurimmat. Tästä syystä puolustusrahasto tulee kasvattamaan jäsenvaltioiden sotilasmenoja sekä tarjoamaan teollisuustukia, jotka keskittyvät suojelemaan lyhyen aikavälin etuja ja vahvistavat Euroopan sotateollisia komplekseja. Tämän takia maat, joilla ei tällä hetkellä juuri ole puolustusteollisuutta, voivat olla valmiita kehittämään sellaista saadakseen palansa kakusta. minkä takia nykytilanne tulee jatkumaan vielä pitkään. Samoja poikkeuksia onkin jo ehditty ehdottaa vuosille 2021 – 2027 suunniteltuun Verkkojen Eurooppa -välineeseen, joka tähtää liikenteen, energian ja televiestinnän verkostojen kehittämiseen. Eu:n pitkän tähtäimen rahoitusohjelmissa ennennäkemättömän poikkeuslainsäädännön nojalla pelkästään jäsenvaltiot saavat hyväksyä tai hylätä puolustusrahaston vuosittaiset työohjelmat, jotka määrittelevät tarkemmin rahoituksen kohteet, sekä muut Euroopan komission esittelemät soveltamispäätökset. U sein on väitetty, että puolustusrahasto tasoittaa tietä eu:n yhteiselle turvallisuuspolitiikalle. Miksi se siis toimisi puolustuksen kaltaisella sensitiivisellä sektorilla, jota hallitsevat edelleen toisistaan poikkeavat kansalliset geostrategiset ja teolliset intressit. YDIN 2 / 2019 26 YDINHETKI. Euroopan parlamentilla ei myöskään tule olemaan sananvaltaa siihen, mitä veronmaksajien rahoilla tehdään ohjelman keston ajan. Näin tulee käymään erityisesti kun sotilasalaa samalKäytännössä puolustusrahasto ei kuitenkaan sisällä mekanismia, joka vähentäisi ylituotantoa tai karsisi päällekkäisyyksiä. Näin ainoa toimielin, joka olisi ehkä voinut tarkastella ohjelman toimintaa koko unionin näkökulmasta, on siirretty syrjään sen toteutuksesta. Tämän takia päällekkäisyyksien poistaminen ei edellytä menojen kasvattamista, vaan tiettyjen yhtiöiden ja asejärjestelmien priorisoimista sekä toisten, erityisesti amerikkalaisten vastaavien hylkäämistä. Puolustusrahaston laillisuudesta käydään edelleen väittelyä, sillä sen luominen ylittää eu:n perustamisesta asti voimassa olleen punaisen rajan, joka esti sitä olemasta osallisena sotilasasioihin liittyvään toimintaan. Tilanne on itse asiassa päinvastoin: erityiset bonukset pienille ja keskisuurille sekä niin sanotuille midcap-yrityksille (joiden markkina-arvo on 2 – 10 miljardia dollaria) tulevat kannustamaan uusia toimijoita pyrkimään alalle. Lisäksi jäsenvaltiot ovat edelleen kuskin paikalla rahaston käytännön toteutuksen suhteen, jolloin ne suojelevat kotimaisen teollisuutensa etuja. Lisäksi edellämainitut poikkeussäännöt eivät ainoastaan heikennä eu-parlamentin valtuuksia tarkastella 13 miljardia euroa maksavan ohjelman toteutusta, vaan myös luovat haitallisen ennakkotapauksen, joka rajoittaa sen kykyä neuvotella ja olla päättämässä unionin muista rahoitusohjelmista
Käännös: Eero Suoranta. Tilanteessa, jossa suurvallat voivat äkkiä kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä kansainvälisiä sopimuksia, on huolestuttavaa, että eu ei määrittele luotettavia standardeja uusien aseiden kehittämiselle. Verkosto tulee myös jatkamaan huoltensa tuomista julki sekä rauhanliikkeen mobilisointia asian eteen tulevina kuukausina. la nostetaan monien eu:n hankkeiden kärkeen, aina köyhimpiä jäsenmaita tukevista alueellisista rahastoista ja koheesiorahastosta Erasmus+ohjelmaan, jotka tulevat näin myös tukemaan aseteollisuutta. Yritysten tarvitsee vain ilmoittaa aikeistaan Euroopan komissiolle etukäteen sekä maksaa takaisin saamansa rahoitus, jos siirto on eu:n turvallisuusintressien vastainen, mikä ei ole riittävä sanktio estämään tällaisia siirtoja tapahtumasta. On myös otettava huomioon, että suuri osa Euroopan sotilasteollisuuden myynnistä kohdistuu Euroopan ulkopuolelle. Muiden autonomisten tai miehittämättömien asejärjestelmien kehittäminen tulee kuitenkin olemaan mahdollista, aseistetut lennokit ja ”vain puolustuskäyttöön tarkoitetut” täysin autonomiset järjestelmät mukaan lukien. Aseteollisuudella tulee jopa olemaan täysi omistusoikeus veronmaksajien rahoilla kehitettyihin tuotteisiin, mukaan lukien oikeus siirtää niiden omistus eu:n ulkopuolisille tahoille. Rahaston vuonna 2021 käynnistyvä eettisen arvioinnin paneeli, jonka perustaminen esitettiin vastauksena kansalaisjärjestöjen ilmaisemiin huoliin, ei myöskään ole toiminnaltaan tarpeeksi läpinäkyvä tai uskottava. aseteollisuuden tutkimusja kehitystyön tukeminen sen globaalin kilpailukyvyn kasvattamiseksi tulee lisäämään eu:n asevientiä konfliktialueille. Esimerkiksi palopommeja tai köyhdytettyä uraania käyttäviä aseita ei myöskään ole suljettu pois rahoituksen piiristä. Tämä päätös tullaan todennäköisesti tekemään Suomen eu-puheenjohtajuuskaudella. Euroopan asekaupan vastainen verkosto enaat on vastustanut eu:n puolustusrahastoa yllä mainituista syistä aina siitä lähtien, kun sen perustamista ehdotettiin vuonna 2016. YDIN 2 / 2019 27 YDINHETKI. Eu:lla ei kuitenkaan tule olemaan sananvaltaa sen rahoittamien sotilastarvikkeiden viennin suhteen, vaan niiden lisensoinnin hallinta tulee säilymään täysin jäsenvaltioilla, joiden käytännöt asian suhteen ovat hajanaisia. Vaikka suurin osa puolustusrahaston eri ominaisuuksita sovittiin huhtikuussa, lopullinen päätös eu:n rahojen kohdentamisesta sille sekä sijainniltaan rahoituskelpoisten yritysten määrittely tulevat riippumaan Euroopan unionin neuvoston ja uuden europarlamentin käymistä neuvotteluista. Paneeli tulee nojaamaan pääosin teollisuuden omiin arvioihin hanke-ehdotuksistaan, sen arvioinnissa hyödyntämien riippumattomien asiantuntijoiden listaa ei julkaista eikä se voi pysäyttää käynnissä olevaa hanketta edes eettisistä syistä. Aseiden leviäminen puolestaan kannustaa konfliktien osapuolia voimankäyttöön rauhanomaisten ratkaisujen etsimisen sijaan. E räänä eu-parlamentin saavuttamana tervetulleena voittona puolustusrahaston tukea ei tulla myöntämään tappavien autonomisten aseiden tutkimiselle ja kehittämiselle. Tämän takia RAHASTON POIKKEUSSÄÄNNÖT LUOVAT HAITALLISEN ENNAKKOTAPAUKSEN, JOKA RAJOITTAA EUROPARLAMENTIN KYKYÄ NEUVOTELLA UNIONIN MUISTA RAHOITUSOHJELMISTA
SARI MELKKO Sivuillamme myös EU-aiheiset helmet! Ota selvää ja käytä ääntäsi EU-vaaleissa! soundcloud.com/ ydinpodcast Kuuntele -podcasteja ydinlehti.fi MIKKEL Näkkäläjärvi 94 Ilmastonmuutoksen torjuminen Ihmisoikeudet ja demokratia Teknologian kehitys ja yksityisyys M ak sa ja : In hi m ill in en Eu ro op pa mikkel.fi Euroopan reunalta Euroopan ytimeen. Rauhantyön ja rajaturvallisuuden yksi paha vihollinen on järjestäytynyt rikollisuus, joka harjoittaa ihmiskauppaa, laittoman maahantulon järjestämistä, huumausainekauppaa, salakuljetusta, rahanpesua, terrorismia… Turvallisuuttamme uhkaavien tekijöiden torjuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä. IRANIN VALLANKUMOUKSESTA 40 VUOTTA Keskustelussa mukana mm. Yhteistyökykyinen ja turvallinen EU on meidän kaikkien yhteinen etu. 5. 93 Rauha, oikeudenmukaisuus, vapaus, hyvinvointi ja turvallisuus käyvät käsi kädessä – niiden varaan on EU rakennettu. dokumentaristi Michael Franck. Siksi haluan olla rakentamassa turvallisempaa Eurooppaa. KLO 18 – 18.30. YDIN AMAZON-LAVALLA LA 25
Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT 26 90 Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA 26 90 24 90 Artemi Troitski VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ PUŠKINISTA PUSSY RIOTIIN 29 00 Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN 21 90 Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi SANKARITARINOITA POJILLE (JA KAIKILLE MUILLE) Daniel Innerarity VIERAANVARAISUUDEN ETIIKKA 26 90 KEVÄÄN KIINNOSTAVIMMAT UUTUUDET TILAA JA TUTUSTU KIRJOIHIMME TÄÄLTÄ: WWW.INTOKUSTANNUS.FI LÖYDÄT NÄMÄ KIRJAKAUPOISTA TAI SUORAAN MEILTÄ: INTOKUSTANNUS.FI Myös e-kirjana
Kirjoittaja Venla Toivonen Kuva Eero Suoranta. HÄNTÄ KIINNOSTAA, MILLAISIA POLIITTISIA TALOUKSIA HOIVAA TARVITSEVAN KEHON YMPÄRILLE SYNTYY. YDIN 2 / 2019 30 YDINHETKI RAJAT YLITTÄVÄ HOIVA TIINA VAITTINEN ON TUTKINUT FILIPPIINILÄISTEN SAIRAANHOITAJIEN SUOMEEN SUUNTAUTUVAA MUUTTOLIIKETTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄÄ HALLINTAA
– Rekrytointiyrityksestä riippuen he voivat työpaikalla oppisopimuksella opiskella lähihoitajiksi ja saada suomalaisen lähihoitajan pätevyyden. Toisaalta on myös hoitajia, jotka ovat kokeneet, että heitä on jossain määrin johdettu rekrytoinnissa harhaan. – Minusta oli mielenkiintoista, miten passiivinen suomalainen vanhuskeho ja sen hoivan tarve sai aikaan globaalia liikettä. Filippiiniläiset korkeakoulutetut sairaanhoitajat rekrytoidaan Suomeen kuitenkin pääasiassa hoiva-avustajiksi. Puutteellinen kielitaito voi johtaa työyhteisön kuormittumiseen. Ongelmia liittyy myös hoitajien puutteelliseen kielikoulutukseen, jota ei tarjota enää heidän päästyään Suomeen. Tämä taas pahimmillaan ruokkii syrjintää ja rasismia. Filippiiniläisten hoitajien toivottiin ratkaisevan alan työvoimapulan ja Suomen vinoutuneen huoltosuhteen. YDIN 2 / 2019 32 YDINHETKI F ilippiiniläiset sairaanhoitajat ovat tulleet suomalaisille tutuiksi vuodesta 2008 lähtien, kun ensimmäisiä sairaanhoitajia rekrytoitiin Suomeen vanhustenhoitoon. Maailman terveysjärjestö who:n suositusten mukaan valtion tulisi huolehtia kansainvälisen rekrytoinnin eettisyydestä. S airaanhoitajien rekrytointi Filippiineiltä Suomeen tapahtuu Vaittisen mukaan vähintään kolmen eri yrityksen kautta. Vaittinen tietää tapauksia, joissa sairaanhoitajia ei ole rekrytoitu edes hoiva-avustajiksi vaan siivoojiksi hoivakoteihin. Suomalaisilla rekrytointiyrityksillä on Filippiineillä paikallinen rekrytointiyritys kumppanina. Suomessa tämä ei Vaittisen HOITAJAVIENNIN JUURET JOHTAVAT SIIRTOMAAAIKAAN JA HOITAJARESERVIN KOULUTTAMISEEN YHDYSVALTOJEN TARPEISIIN.. Vaittinen kuvailee rekrytointiyritysten valitsevan filippiiniläisistä sairaanhoitajista kerman: nuoret, korkeakoulutetut ja kielitaitoiset. E rityisesti yksi hoiva-alan yritys ja sen käyttämä rekrytointiyritys Suomessa ovat olleet viime aikoina uutisissa niiden tarveharkintaa kiertävien rekrytointikäytäntöjen sekä filippiiniläisten hoitajien työnkuvaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Keskeinen ongelma hoitajarekrytoinneissa on Vaittisen mukaan valvonnan puute. – On filippiiniläisiä hoitajia, jotka ovat muutaman vuoden sisällä saaneet Suomen kansalaisuuden ja jatkaneet opintojaan Suomessa. Rekrytointireitti yhtä pilottiprojektia lukuun ottamatta ei kuitenkaan ole sellainen, että sillä rekrytoitaisiin filippiiniläisiä sairaanhoitajia suomalaisen sairaanhoitajan tehtäviin. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Vaittisen mukaan uutiset filippiiniläishoitajien rekrytoinneista pohjautuivat yksityisten rekrytointiyritysten tiedotteisiin, eikä tutkivaa journalismia aiheesta tuolloin vielä juurikaan tehty. Kolmantena osana ketjua on työvoimaa hakeva hoiva-alan yritys Suomessa. Vaittinen ei halua kuitenkaan leimata Suomeen tulleita filippiiniläisiä hoitajia uhreiksi. Uutisointi filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytoinneista sai hänet kiinnostumaan aiheesta teoreettisella tasolla. Lähdin tutkimaan, millaisia poliittisia talouksia syntyy hoivaa tarvitsevan vanhuskehon ympärille, aihetta väitöskirjassaan tutkinut Vaittinen kertoo. Nämä yritykset yhdessä rekrytoivat hoitajia lähtömaakoulutukseen, johon kuuluu kielija kulttuuriopintoja. Tutkimuksessa tällaista toimintaa kuvataan termillä ammattitaidon mitätöinti (deskilling)
Työja elinkeinoministeriön viesti Vaittiselle tämän väitöskirjatyön aikana oli, että markkinat pitävät huolen siitä, että Suomi saa tarvitsemansa työvoiman. Filippiiniläisten sairaanhoitajien asemaan liittyvistä ongelmista huolimatta Vaittinen ei kieltäisi hoitajien rekrytointia Suomeen. V aittisen väitöskirjatyöskentelyn aikaan Filippiineillä oli pahimmillaan jopa 250 000 työtöntä tai alityöllistettyä nuorta sairaanhoitajaa. Vaittisesta olisikin kiinnostavaa tutkia Suomessa työskentelevien filippiiniläisten kotimaahansa lähettämän rahan liikettä edelleen terveydenhuoltopalveluihin Filippiineillä. – Silloin ei kovin hyvin ymmärretä markkinoiden luonnetta ja sitä, että nämä työmarkkinat eivät tapahdu vain Suomen rajojen sisällä. – Filippiiniläisessä diskurssissa elää vahvasti se, että on sankarillista lähteä ulkomaille töihin tienaamaan rahaa omalle perheelle ja paremmalle tulevaisuudelle. Tähän liittyy myös lojaalius työnantajalle ja se, ettei mahdollisista ongelmista aina valiteta ääneen. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa käytännössä mikään viranomainen ei valvo näitä rekrytointiyrityksiä. Työttömien sairaanhoitajien massaa ei voi kuitenkaan käyttää perusteena sille, että heitä rekrytoidaan ihan millä tahansa periaatteilla. Rekrytoinneissa tulisi noudattaa kansainvälisiä eettisen rekrytoinnin käytäntöjä. Yksityisiltä hoivakodeilta saatu palkka saattaa päätyä osittain yksityisten terveyspalveluiden ostamiseen Filippiineillä. – Nuoret filippiiniläishoitajat todella tarvitsevat näitä työpaikkoja. Ulkomaille työskentelemään lähtevä sairaanhoitaja ei ole Filippiineillä pelkästään vientituote. – Suomessa on maahanmuuttolainsäädännössä ja ennen kaikkea sen soveltamiskäytännöissä sellaisia pullonkauloja, että pienituloisten työperäisten maahanmuuttajien on mahdotonta saada perheenjäseniään Suomeen. YDIN 2 / 2019 33 YDINHETKI mukaan tällä hetkellä toteudu. Filippiiniläiset ovat ylpeitä työmoraalistaan ja he kokevat edustavansa koko kansaa työskennellessään ulkomailla. Ylikansallisilla työmarkkinoilla nousevat esille erilaiset valvonnan tarpeet. Suomessa tälle ei ole kuitenkaan nähty tarvetta. Vaittisen mukaan myös valtiolle on tärkeää pitää tällaista diskurssia yllä, sillä vuosittain ulkomailta Filippiineille lähetetyt rahat muodostavat noin kymmenen prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Hoitajaviennin juuret johtavat Filippiinien siirtomaa-aikaan ja hoitajareservin kouluttamiseen Yhdysvaltojen tarpeisiin. KAIKKI, MITÄ REKRYTOINTITOIMINTAAN LIITTYY, JAKAUTUU SUOMESSA AINAKIN VIIDEN ERI MINISTERIÖN ALUEELLE.. Samaan aikaan puutteellisesti valvottujen rekrytointiyritysten rinnalla filippiiniläisiä hoitajia koskevia maahantuloja perheenyhdistämissäännöksiä valvotaan tarkasti. – Ylirajaista hoivaa tapahtuu kahteen suuntaa. Toisaalta sinne kotimaahan päin rahalähetysten muodossa, toisaalta myös silloin kun tuodaan työvoimaa Suomeen laitostyyppiseen asumiseen hoitajiksi sekä kodinhoitajiksi tai au paireiksi suomalaisten koteihin. – Kaikki, mitä rekrytointitoimintaan liittyy, jakautuu Suomessa ainakin viiden eri ministeriön alueelle. Yksi ratkaisu rekrytointien suitsimiseen voisi Vaittisen mielestä olla kahdenvälinen sopimus Filippiinien ja Suomen välillä
Kirjoittaja Esa Noresvuo Tasa-arvoista asepalvelusmallia sekä aseistakieltäytyjien rankaisemattomuutta ajava Asepalvelus 2020 sai eduskuntavaaleissa lähes 10 prosenttia ehdokkaista sitoutumaan tavoitteisiinsa. Asepalvelus 2020 haastaa asevelvollisuuden YDIN 2 / 2019 34 YDINHETKI YDIN 2 / 2019 34 YDINHETKI. Kampanja ei aio lopettaa, ennen kuin laki muuttuu
Asepalvelus 2020 -kampanjassa esiintyy kaikista edellämainituista lähtökohdista käsin esitettyjä argumentteja joko sen tukijatahojen toimesta tai kampanjan itse tuottamassa materiaalissa. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen järjestelmä on edelleen harvinaisuus eikä sen kaltainen laaja miehiä koskeva asevelvollisuus ole käytössä muualla eu:ssa Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta. Mukana on myös pienpuolueita ja poliittisia nuorisojärjestöjä. Asevelvollisuuden kritiikin keskeisiä avainsanoja ovat esimerkiksi antimilitarismi, yksilönvapaus, ihmisoikeudet, tasa-arvo sekä resurssija kustannustehokkuus. Kampanjan sisällä analysoitiin yhteiskunnallisen tilanteen muutosta kuluneen viiden vuoden aikana: Venäjän sotatoimet Ukrainassa saivat ainakin hetkellisesti asevelvollisuuden säilyttämistä kannattavat aktiivisiksi. Kampanja sai alkunsa 25-vuotiaan rauhanja konfliktintutkimuksen opiskelijan Milja Suihkon toimesta. Armeijalla ei myöskään ole enää yhtä vahvaa roolia yhtenäiskulttuurisena kokemuksena, sillä sen suoUSEAT PIENPUOLUEET SEKÄ VIHREÄT JA VASEMMISTOLIITTO ESITTÄVÄT ASEVELVOLLISUUDEN KORVAAMISTA VAPAAEHTOISUUTEEN PERUSTUVALLA MALLILLA. Kansalaisaloite onnistui herättämään keskustelua vaihtoehdoista asevelvollisuudelle sekä keräämään vajaat 8 000 allekirjoitusta. – Vuosien keskustelujen ja pohdiskelujen jälkeen heräsin siihen, että nyt on aika toimia suurimman epätasa-arvoa uudentavan rakenteen muuttamiseksi, Suihko kertoo. Kampanja ei itse tarjoa omaa mallia asevelvollisuuden jälkeiseen aikaan, vaan sen rooli on olla keskustelunaloittaja, joka on määritellyt eri vaihtoehdoille tietyt reunaehdot. A sepalvelus 2020:ssa on mukana joitakin samoja tahoja kuin vuosina 2013–2014 asevelvollisuuden lakkauttamiseen tähdänneellä Ohi on -kansalaisaloitteella. H elmikuussa käynnistynyt Asepalvelus 2020 -kampanja haluaa uudistaa Suomen asepalvelusmallin tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi sekä luopua totaalikieltäytyjien rankaisemisesta. Asepalvelus 2020:n takana on neljätoista eri toimijaa, joiden toiminta-aloina ovat muun muassa feminismi, tasaarvo ja rauhantyö. Muissa asevelvollisuusmaissa palvelukseen velvoitettujen joukko on prosentuaalisesti huomattavasti pienempi kuin Suomessa, eli niiden reservien muodostuminen tapahtuu käytännössä vapaaehtoisuuden tai valikoivuuden pohjalta. Mediaa seuratessa on voinut jopa välittyä kuva asevelvollisuuden paluusta yleiseurooppalaiseksi ilmiöksi. Erityisesti nuoret ovat kriittisiä asevelvollisuutta kohtaan: valtaosa 15 – 34-vuotiaista korvaisi nykymallin joko vapaaehtoisella asepalveluksella, kaikkia sukupuolia koskevalla asevelvollisuudella tai ammattiarmeijalla. YDIN 2 / 2019 35 YDINHETKI. Vaikka asevelvollisuudella on Suomessa yhä vahva enemmistön tuki takanaan, ovat paineet sen muuttamiseksi kasvaneet. – Suomi saa kansainvälisillä kentillä jatkuvasti huutia erityisesti kahdesta asiasta: translain pakkosterilisaatiosta ja pasifistisista mielipidevangeista. 2000-luvulla uskottavalla maanpuolustuksella on varaa olla ihmisoikeusmyönteinen. Asepalvelus 2020 halusi kuitenkin lähestyä aihetta tuoreella tavalla. Kampanjatyötä tekee aktiivisesti kymmenkunta henkilöä, minkä lisäksi satunnaisemmin avustaneita on useita kymmeniä
Seuraava askel on saada asevelvollisuuden uudistaminen hallitusohjelmaan, Suihko sanoo. Ennen eduskuntavaaleja kampanja keräsi kansanedustajaehdokkailta lupauksia sen tavoitteisiin sitoutumisesta, joita saatiin yhteensä 237 kappaletta yhdeltätoista eri puolueelta. Se tarkoittaa, että lähes kymmenen prosenttia kaikista kansanedustajaehdokkaista sitoutui kampanjan tavoitteisiin. Samalla asevelvollisuuden ihmisoikeusongelmista puhuvat jo muutkin kuin Aseistakieltäytyjäliiton ja Sadankomitean kaltaiset kansalaisjärjestöt. Parhaillaan kampanjassa pohditaankin, kuinka lisätä sen kierroksia. rittaneiden määrä on laskenut noin kahteen kolmasosaan miehistä. – Sdp:llä on paljon valtaa pääministeripuolueena hallituskokoonpanon rakentamisessa, minkä vuoksi olemme kampanjan tulevaisuuden suhteen hyvin optimistisia. Uuteen eduskuntaan valittiin lopulta neljätoista Asepalvelus 2020 -vaalilupauksen tehnyttä kansanedustajaa, joista kahdeksan edustaa vihreitä, viisi vasemmistoliittoa ja yksi sdp:tä. Tasa-arvonäkökulma onkin hyvin voimakkaasti esillä myös Asepalvelus 2020 -kampanjassa. Esimerkiksi useat pienpuolueet sekä eduskuntapuolueista vihreät ja vasemmistoliitto esittävät asevelvollisuuden korvaamista vapaaehtoisuuteen perustuvalla mallilla, ja myös vilkas kansalaispalvelukeskustelu lähtee liikkeelle nykymallin muutostarpeista. Kampanja loppuu, kun laki muuttuu. SEURAAVA ASKEL ON SAADA ASEVELVOLLISUUDEN UUDISTAMINEN HALLITUSOHJELMAAN. – Se, että meillä on tukijoita kolmesta eri puolueesta on todella hyvä tulos, mutta pelkkä vihervasemmisto ei riitä puolustusjärjestelmän ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Viime vuosina on lisäksi nähty uudenlaisen feministisen liikkeen nousu, jonka myötä vaatimukset erinäisten epäkohtien poistamisesta ovat nousseet kiivaasti. YDIN 2 / 2019 36 YDINHETKI. Yksi näistä epäkohdista on juridisen sukupuolen perusteella määräytyvä asevelvollisuus, joka sotii yhä useamman suomalaisen oikeustajua vastaan. Näin sillä on edellytykset saada taakseen tarvittava muutosvoimainen joukko, mikäli se onnistuu saavuttamaan ja aktivoimaan potentiaalisen kannattajakuntansa. A sepalvelus 2020 on onnistunut asemoimaan itsensä niin, että sen tavoitteita vastustavat nähdään epätasa-arvoa ja ihmisoikeusrikkomuksia puolustelevina. Eniten lupauksia tuli vihreiltä ja vasemmistoliittolaisilta ehdokkailta
Kun se vihdoin tapahtui, niin kävi aseistakieltäytyjien näkökulmasta lähes huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Tuomitsemisprosessi taas on erittäin hidas, joten vapautuslain aikana kieltäytyneitä riittänee käräjäoikeuden eteen vuoden 2019 lopulle saakka. Ensimmäisissä tapauksissa vapautuslain kumoamisen jälkeen näin onkin käynyt. Kesti siis neljännesvuosisadan, ennen kuin oikeusjärjestelmä otti ne ensimmäistä kertaa vakavasti tutkittavaksi. 2018 jättää totaalikieltäytyjän rangaistuksen tuomitsematta, koska rankaiseminen olisi ollut syrjivää palveluksesta vapautettujen Jehovan todistajien kohteluun verrattuna. YK:n ihmisoikeuskomitea on Suomea koskevien maaraporttien yhteydessä useaan otteeseen vaatinut Suomea laajentamaan vapautusmahdollisuutta koskemaan myös muita vakaumuksia. Vapautuslain kumoaminen ei siis ratkaise totaalikieltäytyjäongelmaa vaan pahentaa sitä. Totaalikieltäytyjät olivat vedonneet tuomioiden syrjivyyteen jokseenkin samanlaisilla argumenteilla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. 1. 4. Nyt asia nousi kuitenkin esille Euroopan jännittyneen tilanteen militarisoimassa ilmapiirissä ja asiasta vastaavan ministerin ollessa Jussi Niinistö, joka oli halunnut kumota Jehovan todistajien poikkeuslain jo ennen ministerikauttaan. Ei ollut kovin yllättävää, että tilannetta ryhdyttiin ratkaisemaan ihmisoikeusvelvoitteisiin nähden täysin päinvastaisella tavalla. Aseistakieltäytymisoikeus sisältyy näihin perusoikeuksiin, joten sen käyttämisestä rankaiseminen merkitsee rangaistusta perusoikeuksien käyttämisestä. Suomen oikeusjärjestelmään sisältyvän tekohetken lain periaatteen perusteella vapautuslain voimassa ollessa kieltäytyneiden tulisi saada vapauttava tuomio, vaikka tuomitseminen tapahtuisikin vasta vapautuslain kumoamisen jälkeen. Hovioikeuden ratkaisu oli käänteentekevä ja koska korkein oikeus päätti marraskuussa 2018 jättää syyttäjän hakeman valitusluvan myöntämättä, se myös jäi pysyväksi. Vapautuslain kumoava laki astui voimaan huhtikuun alussa 2019. Jo ennen sitä totaalikieltäytyjien vapausrangaistukset oli jo käytännössä pysäytetty, kun aikaisemmin liukuhihnalta kotiarestituomioita jaellut ItäUudenmaan käräjäoikeus alkoi antaa lähes yhtä säännönmukaisesti vapauttavia päätöksiä. Vapautuslain kumoaminen ei johda välittömästi siihen, että totaalikieltäytyjien vapausrangaistukset alkavat uudelleen. Kaj Raninen YDIN 2 / 2019 37 YTIMEKKÄÄT. Syyskuussa eduskuntaan mennyt lakiesitys HELSINGIN HOVIOIKEUS päätti 23. Nyt heidän joukkoonsa liittyvät myös ne Jehovan todistajat, jotka eivät katso siviilipalvelusta omaan vakaumukseensa sopivaksi vaihtoehdoksi. Ilman tuomiota selvinnee lopulta toista sataa totaalikieltäytyjää. Muutamaa viikkoa hovioikeuden ratkaisun jälkeen puolustusministeriö asetti pelkästään puolustushallinnon edustajista koostuvan työryhmän, joka esitti kesäkuun 2018 lopussa vapautuslain kumoamista. 2. 2019 jälkeen kieltäytyneet kuitenkin saavat vapausrangaistuksen. Tällöin ongelma ovat rangaistukset itsessään, ei se, että ne eivät koske kaikkia. LISÄÄ TOTAALIKIELTÄYTYJIÄ ARESTIIN tullut ryhtyä korjaamaan parantamalla muiden totaalikieltäytyjäryhmien asemaa. Koska Jehovan todistajat oli vapautettu asevelvollisuuspalveluksesta vakaumuksensa perusteella, ei myöskään muunsisältöisen vakaumuksen perusteella kieltäytyviä voitu oikeuden mukaan tuomita yhdenvertaisuusperiaatetta rikkomatta. Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta asiaa olisi makasi koko syksyn ruuhkautuneessa perustuslakivaliokunnassa, mutta hyväksyttiin viimein helmikuussa, muutamaa viikkoa ennen istuntokauden loppua. Viimeisimmässä kannanotossaan vuonna 2013 se ei enää viitannut lainkaan yhdenvertaisuuteen, vaan vain ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen
Samalla kuitenkin vain neljännes nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. KUULUUKO nuorten ääni?. YDIN 2 / 2019 38 YDINHETKI Kirjoittaja Esko Harni Vaikka politiikka kiinnostaa suomalaisia nuoria enemmän kuin koskaan, luottamus poliitikkoihin ei ole yhtä korkealla, kertoo viimeisin Nuorisobarometri
Vuoden 2018 Nuorisobarometri ”Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla” tarkasteli nuorten asenteita erityisesti maahanmuuttoon ja Suomen asemaan Euroopan unionissa sekä heidän luottamustaan instituutioihin ja odotuksiaan tulevaisuudeltaan. Esimerkiksi viime hallituskaudella tehdyt koulutusleikkaukset kohdistuivat juuri tähän ryhmään, siis ammatillisen koulutuksen piirissä oleviin nuoriin. On tyypillistä ajatella, että tietylle ikäpolvelle juuri tietynlaiset asiat ovat tyypillisiä, ja että nämä eroavat ratkaisevalla tavalla edellisille ikäpolville tyypillisistä asioista. Perinteisestä politiikkakäsityksestä kertoo Kiilakosken mukaan myös se, että esimerkiksi järjestöissä toimivat nuoret hakeutuvat todennäköisesti myös puoluepolitiikan piiriin. Voidaan ajatella, että tämä kertoo perinteisen politiikkakäsityksen vallitsevuudesta. Barometrin tulosten valossa onkin syytä tarkastella, kuinka nuoret mieltävät sen merkityksen. – Tämä on keskeinen yhteiskuntapoliittinen ongelma. Samansuuntaisia tuloksia saimme jo vuonna 2013, jolloin kysyimme nuorilta samantyyppisiä kysymyksiä, nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski kertoo. Nuorista halutaan usein kertoa eräänlaisia murrostarinoita. Toisaalta ainoastaan 49 prosenttia oli ainakin jokseenkin sitä mieltä, että useimmat poliitikot ovat luotettavia. Nuorten eriarvoistumiskehityksessä on Kiilakosken mukaan tapahtunut muutoksia pitkän aikavälin tarkastelun valossa. – Tuloksista voidaan tulkita, että poliittinen järjestelmä on luotettavampi kuin ne henkilöt, jotka toimivat järjestelmän sisällä. – Tilastollisesti merkittävää oli, että ne nuoret, jotka kokivat poliitikot ongelmaksi, olivat myös todennäköisesti maahanmuuttokriittisiä. SUURIN OSA NUORISTA KOKEE ILMASTONMUUTOKSEN OLEVAN HEILLE SUURIN TURVATTOMUUTTA AIHEUTTAVA TEKIJÄ. V uosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15 – 29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Emme määrittäneet etukäteen sitä, mitä politiikka on, Kiilakoski kertoo.. Politiikka on tällainen käsite tyypillisimmillään. Esimerkiksi yleinen äänestysaktiivisuus on laskenut ja kuilu nuorten yhteiskunnallisen aseman välillä on kasvanut. Tähän vaikuttavat erilaiset taustatekijät, joista ilmeisimpänä voidaan pitää koulutusta. Kuilun kasvaessa tietyn väestöryhmän ääni jää helposti puuttumaan. – Tämä ei useinkaan pidä paikkaansa. Tällä hetkellä tällaisena voidaan pitää esimerkiksi ostopäätöksillä vaikuttamista. Äänestämisen rinnalle syntyy ja kehittyy aina uusia toimintatapoja. Kaikilla nuorilla ei tähän kuitenkaan ole tasavertaisia mahdollisuuksia. YDIN 2 / 2019 39 YDINHETKI – Tulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että nuorilla oli yllättävänkin perinteinen käsitys politiikasta, johon kuului esimerkiksi äänestäminen tai nuorisovaltuustoissa toimiminen. Esimerkiksi äänestäminen on ollut pitkään nuorille tärkeää. Nuorisobarometrin tulokset kertovat ainakin yhden selvän viestin: nuoret ovat kiinnostuneempia politiikasta kuin koskaan aiemmin, ja nuorten asenteet demokratiaa kohtaan ovat niin ikään myönteisiä. Suurin osa näin vastanneista nuorista oli myös koulutustasoltaan ammattikoululaisia. Koulutuksen myötä nuorelle kertyy pääomaa, joka puolestaan luo pääsyn tietynlaisille sosiaalisille kentille. Barometrin tulosten mukaan 65 prosenttia nuorista on ainakin jossain määrin kiinnostuneita politiikasta. O n todettu, että jokainen käsite on luonteeltaan poliittinen. – Halusimme barometrissa selvittää poliittisen toiminnan laajuutta. – Samoin kuin harrastukset kasaantuvat, myös poliittinen osallistuminen kasautuu tietynlaisille nuorille
Yhdysvalloissa Donald Trumpin ja republikaanisen puolueen puolelta nousseet, skeptisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvat ulostulot ovat saaneet laajaa mediahuomiota. – Eivät nuoret halunneet lisää kasvatusta tai esimerkiksi opetussisältöihin lisää tietoa ilmastonmuutoksesta. Myös ainoastaan 26 prosenttia nuorista näkee maailman tulevaisuuden pessimistisessä tai erittäin pessimistisessä valossa. Vastaanotto nuorten liikehdinnälle oli kuitenkin erikoinen. Kuitenkin vain muutama päivä raporttimme julkaisun jälkeen alkoi nuorten ilmastolakko. Nuorisobarometrista ilmenee, että suurin osa, 67 prosenttia nuorista, kokee ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen olevan heille suurin epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttava tekijä. Brexit-keskustelun jalkoihin on jäänyt muun muassa se, että kansallismieliset ryhmät ovat nostamassa kannatustaan ja näin horjuttamassa parlamentin valtajärjestystä. Nuoret eivät toivo unionilta esimerkiksi levittäytymistä puolustuspolitiikan sfääreihin. Itäisissä unionin maissa äärioikeistolainen populismi on nostanut päätään ja haastanut eurooppalaisen liberalismin arvoja. Vain alle kolmannes vastaajista kuitenkaan näkee syvemmän liittovaltiokehityksen hyvänä vaihtoehtona. Eu:ta koskevat jännitteet ovat tuottaneet puheenvuoroja, joissa on povattu jopa koko unionin hajoamista. Kasvanut puhe ja huoli ilmastonmuutoksesta on tuottanut myös ilmiön, jota on kutsuttu ilmastoahdistukseksi. Ilmastonmuutos on selvästi keskeinen osa myös suomalaisten nuorten elämää. Tässä mielessä se on nuorille yksinomaan positiivinen asia: yhteinen valuutta, paremmat mahdollisuudet matkustaa Euroopan sisällä ja niin edelleen. Näytti pikemminkin siltä, että kaikkein radikaaleimpia olivat ne, jotka eivät kokeneet lainkaan huolta ilmastonmuutoksesta. 66 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että eu:hun kuuluminen on ollut Suomelle suotuisa asia. Siitä huolimatta, että se on suurin epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttava tekijä, olivat näin vastanneet nuoret myös muita aktiivisempia poliittisesti. YDIN 2 / 2019 40 YDINHETKI I lmastonmuutos on puhututtanut poliittisesti tänä keväänä. – Voidaan sanoa, ettei eu tarkoita nuorille. Useimmat Etelä-Euroopan maista eivät kykene täyttämään Saksan niille asettamia ehtoja. Näistä jännitteistä huolimatta suomalaiset nuoret ovat barometrin tulosten valossa hyvinkin eu-myönteisiä. – Eu näyttäytyy nuorille ennen kaikkea liikkuvuuden näkökulmasta. Suhtautumista ilmastonmuutokseen voidaan selvästi pitää sukupolvikysymyksenä. – Juuri nuoret ovat ilmastorealisteja. Eduskuntavaaleja kutsuttiin ilmastovaaleiksi, jotka lopulta kääntyivät itseään vastaan Perussuomalaisten lisätessä kannatustaan. Samalla on pelätty, että ihmiset lamaantuvat ja passivoituvat, mikäli esimerkiksi heidän henkilökohtaisiin kulutusvalintoihinsa pyritään puuttumaan liialti. Siitä huolimatta, ettei tulos yllättänyt Kiilakoskea tutkijana, yllätti se selvästi koululaitoksen sekä poliittisen järjestelmän. Nyt kun heidän äänensä on saatu kuuluvaksi, täytyy kysyä, otetaanko se esimerkiksi poliitikkojen puolelta vakavasti. – Ilmastonmuutos selvästi mobilisoi nuoria. T ulevat eu-vaalit ovat monella tapaa epävarmemmat kuin koskaan aiemmin. Toisaalta taas rahaliittoon liittyvät valuviat ovat edelleen korjaamatta. Tuloksia analysoidessa ihmettelimme, ettei suurempaa liikehdintää ole toistaiseksi nuorten keskuudessa tapahtunut. On huomattavaa, että näin vastanneiden määrä on tuplaantunut vuodesta 2006. Milllaisena eu:hun kuuluminen sitten nuorille näyttäytyy. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan näytä lannistavan nuoria uusimman Nuorisobarometrin valossa. – Syvemmän integraation sijaan suurin osa vastanneista haluaisi Suomen edistävän eu:n sisällä sille itselleen tärkeitä asioita, Kiilakoski sanoo. Nuoret ovat heitä, jotka joutuvat tulevaisuudessa elämään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa. He halusivat konkreettisia poliittisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi
– Äänestysprosentit ovat huonoja yleisemminkin. Eu:hun liittyvät poliittiset prosessit eivät hahmotu kansalaisille. – Ihmisten yleinen tietoisuus vaaleista ja niiden sisällöstä on heikkoa, eikä tämä tietoisuus ainakaan kasva kansallista mediaa seuraamalla. Eu-vaalien alhaisista äänestysprosenteista Kiilakoski ei syyttäisi nuoria. Myöskään puolueet eivät ole informatiivisia asian suhteen. Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. Valtaosa nuorista on elänyt koko elämänsä Suomessa, joka on ollut Euroopan unionin jäsen. YDIN 2 / 2019 41 YDINHETKI niinkään poliittista järjestelmää, vaan esimerkiksi tietynlaisen elämäntyylin mahdollistajaa. Nuoria on tästä turha syyttää. Eu:ssa ei ole nuorille kyse esimerkiksi sosiaalisista oikeuksista. – Euroopan unionista on tullut osa suomalaisten kasvuympäristöä. Myös nuorten eu-myönteisyys on noussut koko ajan. SA DA N N Y/F LIC RK , CC BY 2.0
Teksti Ytimen toimituskunta Kuva Pekka Elomaa YDIN 2 / 2019 42 YDINHETKI. Hyvinvointi + talous = hyvinvointitalous Jussi Ahokas pohtii työkseen hyvinvointia sosiaalija terveysjärjestöjä yhteen kokoavan SOSTE:n pääekonomistina. Hän haluaa hyvinvointi-investointeja, joissa irrottaudutaan lyhyen aikavälin kustannusneutraaliusajattelusta
Jussi Ahokas määrittelee sen sellaiseksi yhteiskunnan alueeksi, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä sen edellytysten turvaamiseksi: tavoitellaan hyvää elämää. Kokeilu mahdollisti byrokratian vähentämisen ja palvelujen valinnan mahdollisuuden sekä oli vielä taloudellisesti kannustava, koska etuutta ei verotettu ansiotulojen myötä pois. Hyvinvointi on näin myös demokratiakysymys. Kun kansalaiset ovat toimintakykyisiä ja hyväksyttyjä yhteisöissään sekä voivat vaikuttaa elinympäristöönsä, osallisuus tukee hyvinvointia ja saadaan lisää potentiaalia käyttöön. Mitä Jussi Ahokas ajattelee perustulokokeilusta. Jos koko ajan ajatellaan, että kestävyysvajeen vuoksi on tehtävä säästöjä, eletään ennakkosensuurissa sekä kasvatetaan vain hyvinvointivelkaa ja rapautetaan entisestään yhteiskunnan voimavaroja. Sosiaalija terveysjärjestöjen toiminta sulautuu ideologisesti hyvinvointitalouteen. – Tarvitaan tutkimusta sekä resursseja toimeenpanoon, sillä useinkaan järjestelmät eivät pysty itse korjaamaan itseään. Siksi hyvinvointi-investoinnit ovat tärkeitä: saadaan hyvä kehitys liikkeelle. Etuuksien samantasoisuus perusturvassa mahdollistaa joustavuutta. – Ei ole järkevää, että kaikki aktiivisen työnhaun velvoitteet iskevät päälle yhdessä yössä. Tällöin voidaan huomioida ihmisten erilaiset tilanteet sekä turvata palvelujen ja sosiaaliturvan välinen integraatio. Palvelujen merkityksen ymmärtäminen on Ahokkaan mielestä näkynyt myös valtioneuvoston kanslian toimi-hankkeessa, mikä on hyvä asia. Hyvinvointitalouden investoinnit merkitsevät irrottautumista lyhyen aikavälin kustannusneutraaliusajattelusta ja niiden dynaamisten vaikutusten näkemistä pitkällä aikavälillä. Tästä syystä myös politiikkasuositukset kaventuvat, Ahokas sanoo. – Soste on ehdottanut joustavan perusturvan mallia, joka voidaan nähdä etenemisenä perustuloa kohti, mutta jossa säilyisi tarveharkintaa. Voi olla, että väliin tarvitaan vaikkapa kuntoutusta. Esimerkiksi Ahokas ottaa mielenterveystyön. Taloustieteilijät eivät tällaista juuri mieti. Ahokas on tyytyväinen, että hyvinvointitalous on sosiaalija terveysministeriön kattoteema Suomen eu-puheenjohtajuuskaudella. – Kun työikäistä väestöä on vastaisuudessa entistä vähemmän, kaikki pitää saada mukaan. S ostessa on työskennelty hyvinvointitalous-käsitteen parissa viimeiset viisi vuotta. Esimerkiksi työllisyyden tai yksityisen kulutuskysynnän lisääntyminen ei tarkoita suoraan hyvinvoinnin lisääntymistä. Sosten sosiaaliturvan uudistamisen mallissa halutaan kattavaa toimeentuloturvaa yhdistettynä palveluihin sekä joustoa. Kun ihmiset voivat hyvin ja elävät hyvää elämää, myös talouden kestävyys voidaan taata. Ahokas arvelee kaikkien ekonomistien korostavan hyvinvoinnin keskeisyyttä, mutta että näkemys hyvinvoinnista voi jäädä valtavirtaisessa ekonomistipuheessa liian kapeaksi. Jo nyt Euroopasta on saatu vastakaikua ajatukselle, että kaikkien pitäminen mukana on eu:n tulevaisuuden kannalta tärkeää. Siksi ennaltaehkäisevä ja mielenterveystyötä tukeva politiikka on nyt investointi ja voi myöhemmin vähentää korjaavan hoidon tarvetta. YDIN 2 / 2019 43 YDINHETKI. Tärkeää on myös, että keskustelua hyvän elämän edellytyksiin vaikuttamisesta hyvinvointivaltion eri rakenteiden ja yhteiskuntapolitiikan kautta käydään aina Eurooppa-ulottuvuutta myöden. Siksi myös sosiaalisen ulottuvuuden merkitys tunnustetaan aiempaa vahvemmin. – Hyvinvointitaloudessa hyvinvointi muodostuu kahdesta asiasta: riittävistä voimavaroista ja osallisuudesta. Tämä näkyisi esimerkiksi sairauspäivärahan saajan siirtyessä työttömäksi työnhakijaksi. Hyvinvoinnin paraneminen pitkäaikaistyöttömien koeryhmässä ei ollut hänen mukaansa yllättävä tulos, päinvastoin odotettu
44 YDINHETKI YDIN 2 / 2019. Hänen seuraajansa Filip II:n kaudella maanpetturuudesta syytetyt Hornen ja Egmontin kreivit teloitettiin rakennuksen edessä, mikä osaltaan vahvisti Alankomaiden itsenäistymiseen johtanutta tyytymättömyyttä. YDIN 2 / 2019 44 YDINHETKI Maison du Roi eli Kuninkaantalo sai ranskankielisen nimensä, kun Kaarle V nousi Espanjan valtaistuimelle
YDIN 2 / 2019 45 YDINHETKI Euroopan ismit Teksti ja kuvat Eero Suoranta Euroopan pääkaupungin arvorakennukset ja muistomerkit tarjoavat paitsi ihmeteltävää turisteille, myös muistutuksen sen historiaa muovanneista aatteista. 45 YDINHETKI YDIN 2 / 2019
YDIN 2 / 2019 46 YDINHETKI B rysseliä väitetään rumaksi, mikä pitää vain osittain paikkansa. Vaurauden uusjako ja säätyjen väistyminen luokkayhteiskunnan tieltä johtivat lopulta 1800-luvun sosialististen liikkeiden nousuun. Kapitalismi ja kolonialismi kehittyivät käsi kädessä siirtomaavaltojen ja kauppakomppanioiden repiessä taloudellista hyötyä irti alusmaistaan ja niiden asukkaista. Kauneuden ja vaurauden takaa löytyvät kuitenkin maanosan historian pitkät varjot. Moderni Eurooppa alkoi muotoutua myöhäisellä keskiajalla, kun keskenään kilpailevat kuninkaalliset ja aateliset saivat haastajan nousevasta porvaristosta. Galeries Royales Saint-Hubert -kauppagallerian rakentamiseen kului vain 18 kuukautta, mutta sitä edelsi yhdeksän vuotta kestänyt pakkolunastusprosessi. Keskellä vuoden 1847 nälänhätää valmistuneen gallerian liikkeissä myydään nykyään muun muassa suklaata, rannekelloja ja muita ylellisyystuotteita.. Kaupungin harmauden ja rakennustyömaiden välistä löytyy sympaattisia vanhoja rakennuksia, ja Euroopan kauneimmaksi aukioksikin kerran äänestetty Grand Place on kultauksineen vaikuttava näky
Myös Belgian työväenpuolue perustettiin samassa paikassa vuonna 1885. Tulevaisuus riippuukin siitä, osaammeko oppia menneisyydestä.. YDIN 2 / 2019 47 YDINHETKI Leijonapatsaan vartioima Brysselin pörssitalo valmistui vuonna 1873 – vain kolme vuotta ennen kuin Leopold II kutsui koolle Afrikan kolonisoimista käsittelevän konferenssin. Siirtomaayhtiöillä oli 1800-luvun lopusta lähtien merkittävä rooli pörssissä ja 1950-luvun alussa ne vastasivat 20 – 35 prosentista siellä kaupattujen osakkeiden arvosta. Bryssel selvisi maailmansodista ilman suurempia naarmuja, mutta jakolinjat eivät kadonneet. Uutta yhteiskuntajärjestystä pönkittämään syntyi nationalismi, joka rakensi kuvaa luokkaeroista riippumatta yhtenäisistä kansakunnista sekä toimi myös sujuvasti erilaisten imperialististen pyrkimysten oikeuttajana. Myös sotien vaikutukset ulottuivat kauas Euroopan ulkopuolelle. Kilpailevat kansallisuusaatteet ja ideologiat törmäsivät toisiinsa maailmansodissa, jotka tavallaan toivat siirtomaahallintojen julmuudet niiden kotimaiden kamaralle. Kansallisiin mytologioihin kuuluu olennaisena osana menneiden urotekojen ja uhrausten muisteleminen. Arvorakennusten ulkopuolella kerjäläiset toivovat lantteja turisteilta samaan aikaan kun Euroopan unionissa väännetään siitä, mitä ”yhteinen etu” tarkoittaa. Sijoittaja Pierre Fariseaun rakennuttama ”Joutsenen talo” Grand Placella toimi myöhemmin Karl Marxin ja Friedrich Engelsin sekä heidän aatetoveriensa tapaamispaikkana. Victor Voetsin patsas vuodelta 1931 on omistettu ensimmäisessä maailmansodassa menehtyneille kirjekyyhkyille ja kyyhkyharrastajille
www.rauhankasvatus.fi RAUHA ON DIALOGIA.. RKI kouluttaa vuosittain satoja opettajia ja nuorisotyöntekijöitä toimimaan rohkeasti rauhan puolesta. Jäsenenä tuet toimintaamme
50 HEIKKI PATOMÄKI DiEM25 ja maailmanpuolueen aika / 54 LOUIS CLERC Keltaliivit ja luottamuksen puute / 58 HANNU REIME ”Järjestys hallitsee Berliinissä” / 63 EERO SUORANTA Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen / 68 VAPPU TAIPALE Muistetaanko vanhoja kriiseissä. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. / 72 CAM FENTON Epätoivon kautta uuteen ilmastoliittoumaan
DIEM25 & maailmanpuolueen aika YDIN 2 / 2019 50 YTIMESSÄ. Yleiseurooppalainen DiEM25-liike voi näyttää tietä kohti tulevaa. YDIN 2 / 2019 50 YTIMESSÄ Kirjoittaja Heikki Patomäki Globaalit kriisit vaativat siirtymistä kansallisista mytologioista globaaliin mielikuvitukseen
Taannehtivan kehityksen estämiseksi maailmanpuolueen keskeinen tehtävä onkin tukea positiivista oppimista, jonka kautta kansalaisista tulee vastaanottavaisempia moniarvoiselle maailmankansalaisuudelle. Tarvitaan kuitenkin laajempia yhteisen toiminnan viitekehyksiä. Sata vuotta myöhemmin uudet liikkeet alkoivat vaatia sukupuolten ja rotujen tasa-arvoa, ydinaseriisuntaa ja ekologista oikeudenmukaisuutta. Paikallinen ja globaali ovat sitoutuneet yhteen sitä mukaa kun päivittäinen elämämme tulee riippuvaiseksi maailmantalouden toiminnasta. 1980-luvulta alkaen taloudellisesta globalisaatiosta tuli aikakautta määrittävä kysymys. Ilman solidaarisuutta, jaettuja näkemyksiä ja yhteistoimintaa kansalaisyhteiskunta on sirpaloitunut eri organisaatioihin, liikkeisiin ja paikkoihin. Liike kohti kosmopolitanismia ei tietenkään ole vääjäämätöntä, kuten politiikan nykytilanne hyvin kertoo, eikä kaikki sosiaalinen oppiminen ole edistyksellistä. Kylmän sodan muurien kaatuessa ja internetin myötä maailmassa alkoi vakiintua globaalin kansalaisyhteiskunnan ajatus. Tällainen kollektiivinen oppiminen voi politisoida maailmantalouden ja sitä hallitsevat instituutiot. K ollektiivisen oppimisen historiallinen prosessi näyttää vievän kohti kosmopolitanismia. Maailmanpuolue voi ylittää pienten järjestöjen ja liikkeiden rajoitteet. Globaalin poliittisen toimijuuden juuret ulottuvat poikkikansallisten poliittisten järjestöjen muodostumiseen 1800-luvulla. Silloin syntyivät rauhanliike ja työväenliike. Saavuttaakseen kollektiivisen toimijuuden globaalilla tasolla yksittäisten ihmisten on opittava näkemään perustusvanlaatuiset yhteydet itsensä ja muiden välillä. Ne myös innoittivat globaalia järjestäytymistä ja aktivismia. Oppiminen kuitenkin tapahtuu kysymysten aset. YDIN 2 / 2019 51 YTIMESSÄ Y mmärrämme nyt, kuinka pieni planeetastamme on tullut. Kansalaisjärjestöjen toimintaa innoittaa toivo muutoksesta kohti rauhaa, oikeudenmukaisuutta, demokratiaa, taloudellista hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä. Samalla ekologisten kriisien ja joukkotuhoaseiden kaltaiset yhteiset riskit sitovat meitä yhteen. Aikamme suuret kysymykset vaativat globaalia poliittista puoluetta: avointa eettis-poliittista järjestöä, joka pyrkii muuttamaan vanhoja ja rakentamaan uusia maailmanlaajuisia yhteisinstituutioita. Yhteiset ongelmat edellyttävät yhteistoimintaa. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen globaaleista kysymyksistä on välttämätöntä, jotta voidaan saada aikaan kollektiivinen demokraattinen kulttuuri, joka kannustaa osallistumaan globaaliin julkiseen päätöksentekoon. Argumenttien pitää olla päteviä kaikkien asianosaisten keskuudessa. Tämä on maailmankansalaisuuden moraalinen perusta. Korkeammilla järkeilyn tasoilla yksilöt ymmärtävät, että moraali ja eettis-poliittiset periaatteet pitää voida perustella riippumatta erityisryhmistä tai annetuista auktoriteeteista. Oikeanlaiset taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet luovat pohjan positiiviselle oppimiselle
Yhteen poliittiseen ideologiaan sitoutumisen sijaan DiEM25 on määrätietoisesti pluralistinen ja pyrkii saamaan puolelleen laajan kirjon edistyksellisiä voimia, oivat nämä sitten vasemmistolaisia, sosiaalidemokraatteja, vihreitä tai liberaaleja. DiEM25:n avoin ja monia syleilevä transnationalismi ilmenee yhteisrintamassa, jota se rakentaa poliittisen toiminnan pohjaksi. Tämän prosessin lisäksi liike pyrkii voittamaan talouskuripolitiikan ja vahingollisen kilpailun Euroopassa konkreettisilla ehdotuksilla. Miten mantereentai maailmanlaajuista kollektiivista toimijuutta voidaan rakentaa. Näihin ehdotuksiin kuuluvat 500 miljardin euron käyttäminen vuosittain vihreisiin investointeihin ja teollisuuden rakennemuutokseen, eurooppalainen köyhyyden vastainen ohjelma, perustulo (joka rahoitettaisiin ”julkisella” prosenttiosuudella yritysten voitoista) sekä yhteinen ja inhimillinen siirtolaispolitiikka. Eroa seuranneet tapaamiset Ranskassa ja Saksassa vakuuttivat hänet siitä, että meidän täytyy ”pitää yhtä kansallisuudesta riippumatta sekä ylittää velallisten ja lainaa antavien maiden välinen kuilu”. Samalla se on edelläkävijä uusien oikeudellisten muotojen kehittämisessä. V uonna 2016 eurokriisin jälkimainingeissa perustetulla DiEM25:lla on monia maailmanpuolueen piirteitä. Osallistujia yhdistää heidän tyytymättömyytensä Euroopan taloudellisia ja poliittisia vallanpitäjiä kohtaan sekä kansalaisten johtaman hallituksen ajatuksen puolustaminen. Kreikkalaisen vasemmistopuolue Syrizan hävittyä kiistassaan Troikkaa (Kansainvälistä valuuttarahastoa, Euroopan keskuspankkia ja Euroopan komissiota) vastaan vuonna 2015 Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis erosi tehtävästään. Vaikka maailmanpuolue ei toteudu hetkessä, se voi syntyä niistä aktivismin ja kokeilun aihioista, jotka ovat kehkeytymässä vastauksena ongelmiin ja kriiseihin. DiEM25 tavoittelee eu:lle uutta perustavaa sopimusta tai perustuslakia, joka korvaisi kaikki olemassaolevat eu:n perussopimukset. Poliittinen toimijuus edellyttää myös laillista toimijuutta. YDIN 2 / 2019 52 YTIMESSÄ tamisen ja ongelmien ratkaisemisen kautta, pikemminkin kuin luennoimalla oikeaa etiikkaa ja politiikkaa. Eräs valaiseva kokeilu on Democracy in Europe Movement 2025 eli DiEM25, jonka onnistumiset ja epäonnistumiset toimivat koekenttänä. Sen käsitys ”meistä” on yleiseurooppalainen demos, joka ylittää kansalliset identiteetit. Toisin kuin läpi Euroopan voimistumassa olevat autoritaariset ja nationalistiset populistiset liikkeet, DiEM25 ilmentää demokraattista, monikansallista populismia. Liike kuiten. Siksi se on korvaamaton monikansallisen eettisen ja poliittisen tietoisuuden testialusta, joka käyttää uusia teknologioita mahdollistaakseen laajan osallistumisen ja ylittää identiteettipoliittisen sirpaloitumisen. Vastaus oli selvä: ei tarvita uutta kansallista puoluetta vaan uusi yleiseurooppalainen poliittinen liike, joka voisi estää ”vajoamisen postmoderniin versioon 1930-luvusta”
Tästä huolimatta kehittyessään ja kasvaessaan siitä voi tulla malli tuleville maailmanpuolueille – tai jopa niiden siemen. Näin liike tarjoaa selkeän vaihtoehdon linnoitus-Euroopalle. Visioimani maailmanpuolue omaksuu ilomielin tämän suuren tehtävän. On siis aika alkaa rakentaa maailmanpuoluetta, joka ilmentää maailmankansalaisten yhteistoiminnan voimaa.. Kollektiivinen oppiminen ja institutionaalinen muutos vaativat poliittisesti kykeneviä muutoksentekijöitä. Kuten H.G. Haluamme tulevaisuuden, joka poistaa ihmisten hyvinvoinnin tiellä olevat esteet ja mahdollistaa inhimillisen ja muun elämän kukoistuksen. Kaikkien ihmisten jokapäiväisen toiminnan olosuhteet ovat suoraan tai epäsuorasti yhteydessä siihen, miten maailmantalous toimii – tai sitten ei toimi. V aikka elämme pidempään ja arvostamme elämää enemmän kuin koskaan aikaisemmin, maailmalla kokonaisuutena on vastassaan syviä ongelmia. Kun tilaisuus sille tulee, kyvyn tällaiseen toimintaan tulee jo olla olemassa. YDIN 2 / 2019 53 YTIMESSÄ kin toteuttaa transnationalismia myös toisella tapaa: sitoutumalla auttamaan globaalin poliittisen talouden haavoittuvaisimpia ryhmiä, erityisesti pakolaisia. Globaalia muutoshakuista toimijuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sen jäsenmäärä ja budjetti ovat pieniä suurin kansallisiin puolueisiin verrattuna ja valtamedia jättää suurelta osin huomiotta sen toiminnan ja kannanotot. Nämä vaihtoehdot ovat edessämme vielä kirkkaammin nyt kuin vuosisata sitten. Wells julisti lähes sata vuotta sitten, ”ihmiskunnan vaihtoehdot ovat hengen ja saavutusten loisto tai katastrofi”. DiEM25:n rajalliset resurssit huomioon ottaen sen vaalimenestys kevään 2019 eurovaaleissa tulee todennäköisesti olemaan parhaimmillaankin vaatimatonta. Seuraavalla globaalilla talouskriisillä tulee olemaan pitkäkantoisia seuraamuksia. Vuosien 2008 – 2009 globaali talouskriisi ja sitä seurannut eurokriisi ovat vain yksi merkki siitä, kuinka eri maiden ja alueiden kohtalot ovat sitoutuneet yhä enemmän yhteen. Käytännön ja politiikan ongelmat on mahdollista voittaa rakentamalla parempia yhteisiä instituutioita. DiEM25:sta ei ole vielä tullut näkyvää toimijaa eurooppalaisessa politiikassa. Kestävän globaalin tulevaisuuden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman perustavanlaatuista siirtymää nyt vallitsevista kansallisista mytologioista globaaliin mielikuvitukseen. Tulemme myös kamppailemaan ilmastonmuutoksen ja sen seurausten kanssa vuosikymmeniä eteenpäin. Me emme voi vain odottaa passiivisesti kriisien räjähtämistä ennen kuin alamme tehdä työtä yhteiskunnan muutoksen puolesta. Esimerkiksi Saksan kristillisdemokraattisella unionilla on vuosien alamäen jälkeenkin kymmenien miljoonien eurojen vuosibudjetti, kun taas DiEM25:n budjetti on alle puoli miljoonaa. DiEM25:n ohjelmajulistuksen mukaan se pyrkii saamaan aikaiseksi ”avoimen Euroopan, joka ottaa vastaan ideoita, ihmisiä ja innoitusta kaikkialta maailmassa sekä tunnistaa aidat ja rajat heikkouden merkeiksi, jotka levittävät turvattomuutta turvallisuuden nimissä”
Tällä hetkellä liike vaikuttaa kuitenkin satavan lähinnä Emmanuel Macronin ja äärioikeiston laariin. Ranskan keltaliivit ovat epäyhtenäinen joukko, jonka aktivoituminen heijastelee luottamuksen kriisiä yhteiskunnassa. Kirjoittaja Louis Clerc KELTALIIVIT & luottamuksen puute YDIN 2 / 2019 54 YTIMESSÄ
Liike syntyi Facebookin nurkissa, joissa sekoittuivat sosiaaliset vaatimukset ja poliittiset keskustelut, mutta myös salaliittoteoriat, ääriliikkeiden retoriikka ja väkivaltaiset vallankumousfantasiat. Ideologinen kirjo oli laaja, etnonationalismista vero-aktivismiin, ääriliikkeiden väkivaltafantasioista maaseutualueiden kehitysvaatimuksiin. Keltaliivien keulahahmot olivat sekoitus salaliittoteoreetikkoja, Facebook-julkkiksia, paikallisesti tunnettuja aktiivisteja ja pienyrittäjiä. Se lähti pienistä kaupungeista ja syrjäisistä maaseutualueista, joissa auto on tärkeä ja monien taloudellinen tilanne epävarma, ja kerääntyi erityisesti liikenneympyröihin. marraskuuta osallistui 300 000 ihmistä, mikä on vähän Ranskan kontekstissa. Koska Ranskan poliittisen kulttuurin keinovalikoimaan kuuluu olennaisesti katujen valtaaminen ja poliittiseksi näyttämöksi tekeminen, liike siirtyi nopeasti ulkoilmoille. Monet osallistujista tulivat mielenosoituksiin pukeutuneina keltaisiin heijastaviin liiveihin, joita ranskalaisten kuljettajien on pidettävä autoissaan. Edinburghin yliopiston apulaisprofessori Emile Chabal on yhdistänyt liikkeen näkyvimpien keulahahmojen esiin nostamia teemoja maaYDIN 2 / 2019 55 YTIMESSÄ. Muut Facebookissa samoista aiheista puhuvat alkoivat ottaa yhteyttä Ludoskyyn. K eltaliivien kytkös sosiaalisen median maailmaan, ideologinen heterogeenisyys sekä johtajien ja selkeiden vaatimusten puute vaikuttivat alusta lähtien hämmentäviltä. Mielipidetutkimusten mukaan liikettä kuitenkin tuettiin laajalti vielä vuoden 2019 alussa. Se oli alusta lähtien maantieteellisesti laaja, vaikkakin luvuiltaan melko pieni: ensimmäiseen mieleenosoituspäivään 17. Heidän huomattavimmat vaatimuksensa olivat bensaverojen alennus, reilumpi verojärjestelmä, jossa ”rikkaat maksaisivat enemmän”, sekä suora demokratia. Liikkeen poliittinen viesti oli ja on edelleen epäyhtenäinen, ja liikenneympyröissä näkyi myös paljon ihmisiä, joille pääasia oli poliittisen ja henkilökohtaisen suuttumuksen purkaminen. E lettiin toukokuuta 2018. Mielenosoittajia yhdisti tunne siitä, että he elävät taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa, joissa pienikin veronkorotus on suuri asia. Toimittajia he tervehtivät sekoituksella torjuvaa asennetta sekä tarvetta puhua elämästään. Liike syntyi myös tarpeesta löytää uudestaan eräänlaista kollektiivista tunnetta ja puuttuvaa empatiaa modernisessa maailmassa, joka korostaa individualismia ja erottaa ihmisiä toisistaan. Savigny-le-Templessä kosmetiikka-alan pienyrittäjänä toimiva Priscillia Ludosky, joka oli näreissään dieselin korkeista kustannuksista, julkaisi Facebookissa vetoomuksen viranomaisille polttoaineen hinnan nousun hillitsemisestä. Vetoomus keräsi kesän ja syksyn mittaan lähes miljoona allekirjoitusta hallituksen ilmoitettua, että bensiinin verotusta nostettaisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
Keskimäärin he ovat vähemmän koulutettua, valkoista keskija alaluokkaa. Samalla he ajattelevat, että hyvinvointivaltion resursseilla ei saisi auttaa ”siirtolaisia” tai ”ulkomaalaisia”. He toimivat yksityisellä sektorilla olosuhteissa, joita he useimmiten eivät ole valinneet itse – tutkimuksissa korostuvat erityisesti valtavissa logistiikkakeskuksissa työskentelevät tavarankäsittelijät (caristes) sekä kauppiaat ja pienyrittäjät. Mieleen tulevat myös Donald Trumpin äänestäjät, jotka korostavat median ja poliitikkojen korruptiota, enemmistön valtaa vähemmistöjä vastaan, suoraa demokratiaa ja maahanmuuttokriittisyyttä sekä saavat ärsykkeensä ja uutisensa pääasiassa Facebookista ynnä muualta sosiaalisesta mediasta. Monimutkaisessa maailmassa se tuo turvallisuutta, mutta myös altistaa valheille ja manipulaatiolle. YDIN 2 / 2019 56 YTIMESSÄ. Tässä kontekstissa keltaliivit edustavat pääasiassa, vaikkeivät yksinomaan, oikeistopopulistista reaktiota pitkään taloudelliseen kriisiin, monikulttuurisen yhteiskunnan pelkoon, sosiaalisen median nousuun sekä keskustalaisen Macronin pääsyyn presidentiksi. P aradoksaalisesti macronin ja keltaliivien taustalla on sama kehityskulku, eli puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen heikkeneminen Ranskassa viime vuosikymmeninä. Tutkimukset osoittavat, että liikkeen tukijat ovat ennen joko äänestäneet poliittisen kentän laitoja (äärivasemmistoa tai äärioikeistoa) tai jättäneet kokonaan äänestämättä. Vasemmistoon keltaliivit yhdistää vaatimus valtion virastojen palauttamisesta maaseudulle ja pieniin kaupunkeihin sekä kapitalismin kritiikki, joka kuitenkin kohdistuu pääasiassa siihen, miten kapitalistisen järjestelmän hedelmät jaetaan. Keltaliivit elävät samalla tavalla toisessa todellisuudessa, kaikukammiossa, jossa he luottavat pääasiassa heidän kanssaan samalla tavalla ajatteleviin. kuntien konservatiiviseen keskiluokkaan ja vähäosaisten luokkaan – ryhmään, joka tunsi olevansa vailla edustusta sen jälkeen, kun keskustalainen Emmanuel Macron valittiin presidentiksi vuonna 2017. Vaikka mielipidetutkimuksissa selvä enemmistö keltaliiveistä sanoo, että rikkailta pitäisi ottaa ja köyhille antaa enemmän, selvä enemmistö heistä myös uskoo, että työttömät saisivat työtä, jos he vain ”yrittäisivät”. Keltaliivien liikkeeseen liittyy myös tunne siitä, että tietyt asiat on suljettu pois demokraattisesta keskustelusta erityisesti ”järkevän talouspolitikan” nimissä. Samalla liike heijastelee myös valtion toiminnan kriisiä: valtio on Ranskassa supistuva toimija, joka on vetäytynyt erityisesti maaseudulta, mutta siihen kohdistuu edelleen vahvoja kansalaisten odotuksia. Kirjassaan Crise mondiale et systèmes partisans Sciences Po -yliopiston Pierre Martin kuvaa poliittisen kentän asettuneen nykyiseen muotoonsa pitkän taloudellisen ja luottamuksen kriisin lopputuloksina sekä tilanteessa, jossa kulttuuri ja maahanmuutto ovat käytännössä ainoat poliittiset aiheet, joista puhutaan. Jo vuonna 2018 Jean Jaurès -säätiön tutkimus korosti, että 78 prosenttia ranskalaisista ei luota ”muihin” ja että noin puolet ei luota poliittisen elämän perinteisiin rakenteisiin eli puolueisiin, ay-liikkeeseen, mediaan ja niin edespäin
Keltaliivit ovat paradoksaalinen ja ideologisesti epämääräinen liike sen takia, että sen eri ryhmiä yhdistävät lähinnä tunnepohjainen pahoinvointi ja perifeerisyyden tunne sekä kyvyttömyys kanavoida sitä perinteisten poliittisten kanavien kautta. Vasemmisto, joka alussa näki liikkeen eräänlaisen vallankumousmyytin kautta, ei onnistunut saamaan keltaliiveistä nostetta: tällä hetkellä Macron seisoo edelleen yksin Le Peniä vastaan, vaikka hänen tähtensä on himmennyt ja toiveet muun muassa Euroopan uudistumisesta ovat haihtuneet. Kokoontumisissa on ollut alusta lähtien selkkauksia poliisin kanssa, vaikka vain osa väkivallasta johtui varsinaisista keltaliiveistä. Yksi keltaliivien keulahahmoista, Ingrid Levavasseur, tiivisti asian hyvin sanoessaan, että liikkeen ensimmäinen vaatimus on tulla kuulluksi. Nyky-Ranskassa, jossa vasemmisto on hajaantunut ja heikko, tämä prosessi tapahtuu populistisen oikeiston keinovalikoimilla ja retoriikalla. Presidentinvaaleihin on kuitenkin vielä kolme vuotta, ja Marine Le Pen on yhä yksi Ranskan epäsuosituimpia politiikkoja. Samalla keltaliivien Facebook-ryhmissä on esiintynyt myös yllyttämistä väkivaltaan, jossa on esimerkiksi kehotettu ihmisiä valtaamaan Elyséepalatsi, minkä lisäksi mielenosoittajien mukana liikkuvat väkivaltaiset ryhmät ovat nyt näkyvin osa liikkeestä. Macron on ruokkinut tätä asetelmaa kuvaillessaan eurovaalien tilannetta ”minä tai populistista kaaosta”-asenteella. Poliittisesti keltaliivien liike taitaa sataa yllättävästi sekä Macronin että äärioikeiston edustajan Marine Le Penin laariin. Kysymys siis kuuluu: riittääkö keltaliivien noste viemään hänet vaaleissa kynnyksen yli. Ilmiö liittyy ranskalaiseen poliittiseen keinovalikoimaan, jossa katu on tärkeä poliittinen näyttämö ja väkivalta hyväksytympää kuin monissa muissa eurooppalaisissa maissa. Eu-vaaleissa kaikki enemmän tai vähemmän liikkeeseen liittyvät listat ovat yhteistyössä joko Le Penin tai muun äärioikeistolaisen listan kanssa. Väkivallan lisääntyminen on huolestuttava ilmiö, joka johtuu spontaanin liikkeen vaikeuksista kontrolloida omaa väkivaltaista osaansa sekä poliisin järjestysvalvonnan keinovalikoiman jämähtämisestä 1970-luvulle. Keltaliivien liike on huipentuma muutamia vuosia kestäneelle ranskalaisten mieleenosoitusten hitaalle väkivaltaistumiselle, joka sai alkunsa oikeastaan jo Nicolas Sarkozyn ollessa presidentti. Keltaliivien tulevaisuus näyttää siis olevaan eräänlainen versio Italian skenaariosta, jossa Viiden tähden liike toimi lähinnä ponnahduslautana äärioikeistoon. YDIN 2 / 2019 57 YTIMESSÄ. Samaan aikaan ranskalainen poliisi on tunnettu kovista otteistaan ja hallitus on systemaattisesti yrittänyt pimittää sen aiheuttamia selkkauksia. M arraskuusta lähtien mielenosoittajat ovat kokoontuneet lauantaisin Pariisiin, jossa osanottajien määrä on ollut joka viikko pienempi. He esimerkiksi olivat ne, jotka hajottivat joulukuun alussa Concorde-aukion ja Champs-Elysées’n aluetta
Kirjoittaja Hannu Reime ”JÄRJESTYS hallitsee Berliinissä” YDIN 2 / 2019 58 YTIMESSÄ. Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta
Uspd:n äärimmäistä vasemmistoa kutsuttiin spartakisteiksi, joista erottui kaksi nimeä yli muiden: puolalais-saksalainen Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht, spd:n perustajan Wilhelm Liebknechtin poika, joka oli ammatiltaan asianajaja. Protesti keräsi puoli miljoonaa työläistä Berliinin keskustaan, joukossa myös aseistettuja ryhmiä. 47-vuotiaan sosialistin viimeinen kirjoitus ”Järjestys hallitsee Berliinissä” (Ordnung herrscht in Berlin) päättyy raamatulliseen vertaukseen: se järjestys on hiekalle rakennettu. Keisari Vilhelm II oli luopunut kruunusta ja Saksa oli julistettu tasavallaksi, jota johtivat sosiaalidemokraatit Friedrich Ebert ja Philip Scheidemann. L uxemburgin ja liebknechtin murhat liittyivät Berliinissä tammikuun alussa puhjenneeseen spartakistikapinaan, jota kukistamaan sosiaalidemokraattinen puolustusministeri Gustav Noske oli lähettänyt suojeluskunnat. Sotaveteraaneista koottujen suojeluskuntalaisten (Freikorps) aseistetut miehet olivat pidättäneet heidät muutamaa tuntia aikaisemmin ja ennen ampumista pahoinpidelleet kumpaakin kiväärinperällä hakaten, myös pienikokoista ja ontuvaa Rosa Luxemburgia. Spartakisteilla ei kuitenkaan ollut mitään strategista suunnitelmaa vallan ottamiseksi, ja heitä paljon päättäväisemmän hallituksen oli helppo kukistaa kumousyritys. Hän oli myös painottanut vahvasti sitä, että sosialistinen vallankumous saa oikeutuksensa vain, jos sillä on tukenaan työläisten ja kansan ehdoton enemmistö. Vain kaksi viikkoa myöhemmin Luxemburg ja Liebknecht murhattiin ampumalla lähietäisyydeltä. Rosa Luxemburg oli kapinaa vastaan, koska tiesi sen epäonnistuvan. Kapina alkoi protestina hallituksen päätökselle erottaa riippumattomiin sosiaalidemokraatteihin kuulunut Berliinin radikaali poliisipäällikkö Emil Eichhorn ja korvata hänet hallituksen luottohenkilöllä. Ebertin/Scheidemannin hallitus nojautui työläisja sotamiesneuvostoihin, joissa sosiaalidemokraattisen puolueen spd:n virallista johtoa kannattavalla oikeistosiivellä oli enemmistö. K eväällä 1919 saksassa kuohui. Rosa Luxemburg olisi voinut pelastaa oman henkensä, jos olisi poistunut Berliinistä ennen suojeluskuntien saapumista, niin kuin Lenin YDIN 2 / 2019 59 YTIMESSÄ. Myös spd:stä keväällä 1916 eronneilla riippumattomilla sosiaalidemokraateilla (uspd) oli kuitenkin vahva kannatus neuvostoissa. Maailmansota oli päättynyt edellisen vuoden marraskuussa keisarikunnan antauduttua ympärysvalloille, ja aselevon myötä eri puolilla maata alkaneesta sodanvastaisesta liikehdinnästä oli kehkeytynyt vallankumous. Julkisia rakennuksia vallattiin, ja joukot alkoivat vaatia hallituksen eroa. Luxemburg kuitenkin pysyi loppuun saakka sydämeltään lojaalina tammikuun kapinallisille työläisjoukoille eikä säästellyt sanojaan tai pehmentänyt kynänsä terävyyttä haukkuessaan hallitusta noina kuumeisina päivinä laatimissaan pamfleteissa ja lentolehtisissä. Spartakistit järjestäytyivät vuodenvaihteessa 1918 –1919 Saksan kommunistiseksi puolueeksi
R osa luxemburg asettui Saksaan ja Saksan kansalaiseksi valeavioliiton kautta vuonna 1897. Uudessa kotimaassaan hän liittyi sosiaalidemokraatteihin ja heittäytyi tuota pikaa poliittisiin väittelyihin sekä Saksassa että eri maiden työväenpuolueiden muodostamassa Toisessa internationaalissa. Kumousja kaappausyritykset jatkuivat Saksassa 1920-luvun alkuvuosiin, kunnes poliittinen elämä uudessa Weimarin tasavallassa vakiintui kymmeneksi vuodeksi ja päättyi sitten Hitlerin ja natsien valtaantuloon vuonna 1933. Tämä pieni marxilainen ryhmä oli korostetun internationalistinen dogmaattisuuteen asti. Puolassa Rosa Luxemburg myös tapasi elinikäisen kumppaninsa ja rakastettunsa Leon Jogichesin. Niinpä se rajoitti toimintansa vain Venäjän hallitsemaan Puolaan (Puolan kuningaskunta) ja Liettuaan sekä vastusti jyrkästi paljon suuremman Puolan sosialistisen puolueen pps:n (Polska Partia Socjalistyczna) ajamaa nationalismia ja itsenäisen Puolan uudelleenperustamista. Hänkin päätti päivänsä suojeluskuntalaisen ampumaan surmanluotiin Berliinissä vain pari kuukautta Luxemburgin ja Liebknechtin murhien jälkeen. Kotikielenä ei ollut Itä-Euroopan juutalaisten kieli jiddiš vaan puola, minkä lisäksi Rosan vanhemmat osasivat hyvin venäjää ja saksaa. Hänen vanhempansa olivat maallistuneita juutalaisia. Kapinalliseksi luonteeksi jo varhain osoittautunut Rosa kävi lukion Varsovassa ja siirtyi ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelemaan Zürichiin Sveitsiin, jossa hän hankki tohtorin arvon väittelemällä Puolan teollisesta kehittymisestä. Natsivalta olisi ehkä voitu estää, jos sosiaalidemokraatit ja kommunistit olisivat yhdessä ja päättäväisesti asettuneet ruskeapaitoja vastaan. Perheessä luettiin yleistä eurooppalaista kirjallisuutta – yhteys perinteelliseen juutalaiseen kulttuuriin oli katkennut. Ensimmäisen maailmansodan aattona sillä oli yli miljoona jäsentä ja runsaasti yli neljä miljoonaa äänesYDIN 2 / 2019 60 YTIMESSÄ. Luxemburg ja Liebknecht kuitenkin näyttävät viimeisten päiviensä kuluessa kulkeneen kuin unissakävelijät kohti tuhoaan. Sveitsissä hän myös tutustui tsaarinvallan sortoa Venäjältä paenneisiin vallankumouksellisiin. oli paennut Pietarista Suomeen kesällä 1917, kun pidätykset uhkasivat bolševikkien johtajia. Kommunistit kuitenkin noudattivat Moskovasta tullutta Stalinin mahtikäskyä, jossa ”sosiaalifasisteiksi” haukutut sosiaalidemokraatit luokiteltiin natseja vaarallisemmiksi. Kotimaahan palattuaan Rosa Luxemburg oli perustamassa Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokraattista puoluetta, joka tunnettiin nimilyhenteellä sdkpil (Socjaldemokracja Królestwa Polskiego i Litwy). R osa luxemburg syntyi vuonna 1871 Zamosc-nimisessä kaupungissa siinä osassa Puolaa, jonka Venäjä oli kahmaissut itselleen Puolan jaoissa 1700-luvun lopulla. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue spd (Sozialdemokratische Partei Deutschlands) oli 1900-luvun alussa todellinen joukkopuolue, ainutlaatuinen ehkä koko työväenliikkeen historiassa
Tavoitteeksi asetettiin sosialistinen yhteiskunta, johon Rosa Luxemburg. YDIN 2 / 2019 61 YTIMESSÄ. Spd:n äänenkannattajina toimi 90 päivälehteä, ja puolueen piirissä vaikutti ammattiyhdistysliikkeen lisäksi naisliike ja nuorisojärjestö sekä lukuisia urheiluseuroja ja kulttuuriyhdistyksiä opintopiireineen. Puolue oli elämäntapa sadoille tuhansille työläisille. Spd:n ohjelma oli marxilainen siinä muodossa, missä Marxin ja Engelsin kirjoitukset tulkitsi puolueen teoreetikko, ”marxilaisuuden paavi” Karl Kautsky. täjää
B alkanin sotien aikaan vuosina 1912 ja 1913 kansainvälinen työväenliike oli vannonut, että jos suursota puhkeaa, se kehottaa työläisiä kieltäytymään taistelemasta toisten maiden työläisiä vastaan. Taistelujen pitkittyminen vuosien mittaisiksi itäja länsirintaman mutaisissa juoksuhaudoissa kasvatti sodanvastaista mielialaa sotaa käyneissä maissa. Toisin kuitenkin kävi: keskusja ympärysvalloiksi muotoutuneet geopoliittis-imperialistiset liittoutumat aloittivat kymmeniä miljoonia uhreja vaatineen sodan, mutta sosialististen puolueiden johto keskeisissä sotijamaissa tuki hallituksia. Sosiaalidemokratian menestys maailmansotaa edeltäneen Saksan rauhallisissa oloissa tuotti myös ”teoreettisia” ongelmia: puolueessa alkoi kuulua puhdasoppisten marxilaisten revisionisteiksi moittimia ääniä. YDIN 2 / 2019 62 YTIMESSÄ. pyritään parlamentaarisen toiminnan kautta. Päämäärä – sosialismi – ei ole tärkeintä, vaan liike sitä kohti, kuten Bernstein ajatuksen muotoili. Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht istuivat molemmat vankilassa sotavuosina. Eduard Bernsteinin ja muiden ”revisionistien” mielestä sosialismista ohjelmallisena tavoitteena voitaisiin kokonaan luopua, koska sillä ei ole merkitystä käytännön politiikassa. Venäjällä ja Saksassa päädyttiin keisareiden kaatamiseen. Yhdessä Karl Liebknechtin kanssa Luxemburg perusti spd:n sisälle Gruppe Internationale -nimisen ryhmän, jonka jäseniä alettiin kutsua spartakisteiksi muinaisen Rooman suurimman orjakapinan johtajan Spartacuksen mukaan. Saksassa siitä käytettiin nimeä Burgfrieden (linnarauha), Ranskassa Union sacrée (pyhä yhtenäisyys), jälkimmäistä myös ironisessa mielessä sodan vastustajien parissa. Kautskylainen marxismi oli myös tuoreen sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelmana Suomessa viime vuosisadan alussa. Saksassa nuori Rosa Luxemburg heittäytyi revisionismi-keskusteluun polemisoiden innolla Bernsteinia vastaan. Loppu on viime vuosisadan historiaa, johon kuuluivat stalinismi, natsismi, toinen maailmansota kaikkine kauhuineen ja lopulta atomipommi. Työväenliike ei tietenkään hyväksynyt sotaa yksimielisesti, vaan kaikissa internationaalin jäsenpuolueissa toimi sodanvastaisia ryhmiä ja yksittäisiä henkilöitä. Rosa Luxemburgille maailmansodan puhkeaminen ja ennen kaikkea työväenliikkeen enemmistön asettuminen sodan kannalle oli todellinen šokki, ja hänen kerrotaan harkinneen jopa itsemurhaa. Aluksi hän tukeutui hyvään ystäväänsä Kautskyyn, mutta ajautui sitten erimielisyyksiin tämän kanssa yleislakkoa koskevassa väittelyssä. Meillä Suomessa Bernsteinin nimi putkahti uudelleen julkisuuteen 1900-luvun loppuvuosina, kun Mauno Koivisto mainitsi hänet aatteelliseksi esikuvakseen
päivän liikkeelle, jonka perintöön myös vuoden 1989 aktivistit vetosivat. Kirjoittaja Eero Suoranta PEKINGIN KEVÄÄSEEN Toukokuun neljännestä K eväällä 1989 maailma ensin yllättyi Pekingin Tiananmenilla järjestetyistä mielenosoituksista ja sitten järkyttyi niiden tukahduttamisesta. Molemmilla kerroilla yleinen tyytymättömyys purkautui maanlaajuisina mielenosoituksina, joissa patriotismi yhdistyi vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen monipuoliseen kritiikkiin. YDIN 2 / 2019 63 YTIMESSÄ. ”Pekingin kevät” ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun opiskelijat protestoivat Tiananmenilla. Taivaallisen rauhan aukio toimi jo sata vuotta sitten alkupisteenä toukokuun 4. Tiananmenin aukion mielenosoitukset nostivat hetkeksi esiin sata vuotta vanhat vaatimukset demokratiasta ja Kiinan uudistamisesta. Kesäkuun kolmannen ja neljännen päivän väliset väkivaltaisuudet taas loivat tähän päivään asti ulottuvan varjon maan ylle, vaikka kommunistinen puolue teki parhaansa siivotakseen tapahtuneen historiankirjoista. Mihail Gorbatšovin vierailun vuoksi paikalla olleet televisiokamerat näyttivät, kuinka opiskelijat, työläiset ja tavalliset kaupunkilaiset marssivat oikeudenmukaisemman Kiinan puolesta. Aika näyttää, mitä näiden liikkeiden perinnölle seuraavaksi tapahtuu
Vuonna 1919 oli selvää, että kahdeksan vuotta aikaisemmin perustettu Kiinan tasavalta ei ollut täyttänyt siihen liitettyjä toiveita. Liikkeen ajattelutapa näkyi esimerkiksi Lu Xunin novellissa Mielipuolen päiväkirja, jonka päähenkilö alkaa nähdä ympärillään todisteita läpi Kiinan historian jatkuneesta ihmissyönnistä. Kiina oli tukenut ympärysvaltoja ensimmäisessä maailmansodassa, jotta se saisi Saksan hallitsemat toimilupa-alueet Shandongin maakunnassa takaisin itselleen. Toisin kuin aikaisemmat uudistusmieliset oppineet, liike näki perinteisen kungfutselaisen ideologian Kiinan ja kiinalaisten kehityksen esteenä. Sisäisesti hajanainen Kiina ei näyttänyt pystyvän toteuttamaan yhteiskunnallisia uudistuksia tai vastustamaan sitä riistäviä siirtomaavaltoja. Marssiessaan kohti lähetystöaluetta he jakoivat Pekingin yliopistossa opiskelleen Luo Jialunin laatimaa manifestia, jossa pyydettiin liittoutuneita muuttamaan kantaansa ja kiinalaisia nousemaan pettureita vastaan. Lopulta marssijat tunkeutuivat japanilaismielisten hallituksen jäsenten koteihin ja pahoinpitelivät paikallaolijoita, mikä johti kymmenien opiskelijoiden pidätyksiin ja yhden kuolemaan. Presidentti Yuan Shikai oli ennen kuolemaansa julistautunut keisariksi ja saanut vastaansa kapina-aallon, jonka jäljiltä maan pohjoisosaa pitivät hallussaan eri sotaherrat. päivän mielenosoitusten aatteellinen pohja oli peräisin uuden kulttuurin liikkeeltä, mutta kipinänsä ne saivat päivänpolitiikasta. T oukokuun 4. Erityisen kuumeisesti Kiinan alennustilaa pohti niin sanottu uuden kulttuurin liike, jonka keskiössä olivat Cai Yuanpein johtama Pekingin yliopisto ja sen kanslerin Chen Duxiun perustama Uusi nuoriso -lehti. Ympäri maata levinneet mielenosoitukset jatkuivat lopulta useita viikkoja, ja myös niiden jälkeen Kiinassa järjestettiin lakkoja ja japanilaisten tuotteiden boikotteja. 5. Kungfutsen tilalle se tarjosi kahta ”herrasmiestä”, tiedettä ja demokratiaa, joita Chen kuvasi ainoiksi mahdollisiksi Kiinan pelastajiksi. Vaikka nuori älymystö säilyi koko ajan liikkeen YDIN 2 / 2019 64 YTIMESSÄ. Yli kolme tuhatta opiskelijaa kokoontui 4. Uuden kulttuurin liikkeen näkemys aikaisemmasta kiinalaisesta kulttuurista oli monin tavoin negatiivinen, ja sitä voikin perustellusti syyttää myös länsimaisten kolonialististen asenteiden sisäistämisestä ja toistamisesta. 1919 Tiananmenin portille Pekingissä osoittamaan mieltään rauhansopimusta vastaan. Ehdotetussa rauhansopimuksessa nämä alueet kuitenkin siirrettiin Japanille, minkä lisäksi sopimus vahvisti japanilaisten vuonna 1915 saamaa valtaa käytännössä päättää Kiinan politiikasta ja taloudesta. Modernin kiinalaisen kirjallisuuden lähtölaukauksena pidetyn novellin viimeinen lause ”pelastakaa lapset” kiinnitti kuitenkin huomion mahdolliseen valopilkkuun: nuoriin, joita ”kannibalistinen” perinteinen kulttuuri ei ollut vielä turmellut
Puolueen varhaisista johtajista Chen Duxiu ja Li Dazhao kuuluivat liikkeen ideologisiin johtohahmoihin, minkä lisäksi myös Pekingin yliopiston kirjastossa työskennellyt Mao Zedong piti itseään sen seuraajana. Maon mukaan esikuviksi kelpasivat kuitenkin vain ne älymystön jäsenet, jotka ”liittyivät työläisiin ja maanviljelijöihin” eli käytännössä hyväksyivät puolueen johtoaseman. Tšiang Kai-šekin valtaannousu ja vuonna 1927 aloittama kommunistien puhdistus pakottivat eri aatteiden suuntaan kallellaan olleet ajattelijat valitsemaan puolensa käynnistyvässä sisällissodassa. Demokratian kannattajien yrityksistä huolimatta Taiwaninsalmen molemmilla puolilla vallitsikin sodan jälkeen diktatuuri, jossa ei ollut sijaa kansanvallalle tai itsenäiselle älymystölle. Tapahtumat paljastivat opiskelijoille, että heidän etuoikeutettu asemansa ei riittänyt enää suojelemaan heitä. Vuoden 1925 toukokuussa brittiläinen poliisi ampui Shanghaissa yksitoista työläisten huonoa kohtelua vastustanutta mielenosoittajaa, ja vuotta myöhemmin Pekingissä verilöylyn toteuttivat kiinalaiset sotilaat, jotka surmasivat 47 imperialisteja myötäilevää politiikkaa protestoinutta opiskelijaa. Opiskelijoiden välitön tavoite oli estää hallitusta allekirjoittamasta Versaillesin rauhansopimusta ja saada japanilaismieliset ministerit eroamaan, missä he myös onnistuivat. YDIN 2 / 2019 65 YTIMESSÄ. 1930-luvulla Kiinan ja Japanin välinen sota puolestaan lisäsi imperialismin vastustamisen suosiota, mutta hukutti samalla alleen kiinalaista yhteiskuntaa kritisoivat tai ulkomaalaisiksi leimattuja poliittisia ihanteita puolustavat äänet. Uuden kulttuurin liikkeen tavoin he vaativat kuitenkin myös demokratiaa, sananja kokoontumisvapautta sekä korruption kaltaisiin Kiinan kehityksen esteisiin puuttumista. Valtaapitävät eivät kuitenkaan antaneet liikehdinnän jatkua loputtomiin. Vuonna 1939 julkaistussa artikkelissa Mao kehui opiskelijamielenosoittajien rohkeutta ja kirjoitti liikkeen merkinneen uutta vaihetta Kiinan vallankumouksessa. päivän perintö on vaatinut tarkkaa luovimista historian tulkintojen kanssa. Suora väkivalta ei ollut ainoa nuoria ja vanhoja intellektuelleja koetellut vastoinkäyminen. K iinan kommunistiselle puolueelle toukokuun 4. Tämän laajan tuen sekä älymystöön kohdistuvan kunnioituksen takia Kiinan hajanainen hallinto ei myöskään halunnut tai pystynyt tukahduttamaan liikettä. ytimenä, toiminnan laajentuessa mukaan liittyi sekä työläisiä että kaupunkien keskiluokkaa. Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen kritisoitavien listalle joutuivatkin kaikki liberaalista filosofi Hu Shista kommunisteihin liittyneeseen feministikirjailija Ding Lingiin. Näitä tavoitteita käsiteltiin sekä uusien sanomaja aikakauslehtien sivuilla että kaduilla pidetyissä luennoissa, joissa opiskelijat saarnasivat kansalle myös muun muassa perhejärjestelmän uudistamisesta ja taikauskon vastustamisesta
Opiskelijoiden mukaan demokratia tuli saavuttaa puolueen johdolla ja he halusivat toukokuun 4. Edesmenneiden johtajien muisteleminen oli jo pitkään tarjonnut kiinalaisille tilaisuuden julkisille kokoontumisille ja myös nykyjohdon verhotulle kritiikille. Avoin vuoropuhelu hallituksen kanssa ja opiskelijoiden muodostaman autonomisen liiton tunnustaminen taas lisättiin listalle sen jälkeen, kun Kansan päivälehti julkaisi 26. Myös monet Pekingin kevään tulevista johtajista, kuten historianopiskelija Wang Dan, olivat näiden keskustelukerhojen vakiohahmoja. YDIN 2 / 2019 66 YTIMESSÄ. Vanhemmat intellektuellit eivät kuitenkaan juuri osallistuneet vuoden 1989 mielenosoituksiin, vaikka osa heistä esimerkiksi julkaisikin niitä tukevia vetoomuksia. päivään vetoamalla liittää oman toimintansa osaksi kiinalaisen kommunismin historiaa. huhtikuuta mielenosoittajia kritisoivan pääkirjoituksen. Korruption torjumiseksi opiskelijat vaativat puolueen ja hallituksen johtajien sekä näiden perheenjäsenten varallisuuden julkistamista. Mielenosoituksia olikin alun perin kaavailtu toukokuun alkuun, mutta ne käynnistettiin jo huhtikuussa puolueen pääsihterin paikalta syrjäytetyn Hu Yaobangin kuoleman takia. Opiskelijoiden asemoituminen älymystöön heijastui heidän 17. päivän asetelmaa, jossa vanhemmat intellektuellit toimivat hajanaisen liikkeen innoittajina, mutta sen toteuttajia olivat kansakunnan omantunnon roolin ottaneet nuoret. Deng Xiaopingin kauden suojasää antoi kuitenkin osittaisen mahdollisuuden palata vanhoihin ajatuksiin Kiinan uudistamisesta, jolloin esimerkiksi vuoden 1979 demokratiamuuriliike sai hetken vaatia demokraattisia instituutioita ”byrokraattisen luokan” vallan rikkomiseksi. Puolueen äänitorven harjoittama ”nimitteleminen” suututti opiskelijat, sillä he ajattelivat olevansa isänmaan ja sosialismin uudistamisen asialla. Vuonna 1989 vuorossa olivat pekingiläisissä yliopistoissa järjestetyt demokratiasalongit, joihin kutsuttiin fyysikkopariskunta Fang Lizhin ja Li Shuxianin kaltaisia liberaaleja ajattelijoita. Näiltä osin Pekingistä muualle Kiinaan levinnyt liikehdintä noudattikin toukokuun 4. ”Monet vuonna 1989 aukiolle menneistä nuorista intellektuelleista olivat marxilaisia. huhtikuuta esittämiinsä vaatimuksiin, joihin kuuluivat lehdistösensuurin lakkauttaminen, intellektuelleihin kohdistuneiden kampanjoiden mitätöinti sekä korkeakoulutuksen rahoituksen lisääminen. M yös opiskelijamielenosoittajat itse näkivät selkeitä yhtäläisyyksiä oman toimintansa ja aikaisemman liikkeen välillä. Kulttuurivallankumouksen aikana liikkeeseen liitetyistä ajattelijoista muistamisen arvoiseksi katsottiin ainoastaan Lu Xun, josta leivottiin kuolemansa jälkeen kaukokatseinen maolaisuuden profeetta. Meidät oli opetettu rakastamaan kansakuntaa ja kansaa, ja niin me teimme”, muisteli eräs liikkeeseen osallistunut yliopistonopettaja vuonna 2004
Työläisten tyytymättömyys kohdistui lähinnä nepotismiin ja korruptioon sekä Dengin uudistusten aiheuttamaan taloudelliseen epävakauteen, mutta opiskelijoiden tapaan he halusivat virallisen tunnustuksen autonomisille liitoilleen. Maan virallisessa ideologiassa teollisuustyöläiset ovat johtava vallankumouksellinen luokka, jonka ei voi sallia toimia itsenäisesti puolueen ulkopuolella. Historia kuitenkin osoittaa, että demokraattiset ihanteet eivät ole kiinalaisille mitenkään vieraita ja että niiden voimistumista voi olla vaikea ennustaa. Eri ryhmiä yhdistävän liikehdinnän tiellä on myös ollut koulutetun keskiluokan keskittyminen omien etujensa ajaamiseen, joskin ilmassa on merkkejä tilanteen muuttumisesta. Tämän takia mielenosoituksiin osallistuneita työläisiä myös rangaistiin kovemmin kuin opiskelija-aktiiveja. Ei ole vielä varmaa, tuleeko nykypäivän nuorista aktivisteista uuden kulttuurin liikkeen toivomia Kiinan pelastajia. YDIN 2 / 2019 67 YTIMESSÄ. Mielenkiintoista potentiaalia sisältyy myös ruohonjuuritason feministiseen aktivismiin, jota tutkija Leta Hong Fincher on kuvannut Kiinan lupaavimmaksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi vuoden 1989 jälkeen. Tulevaisuus näyttää, millainen kevät Pekingissä seuraavaksi koittaa – ja kuinka merkittävä sen perintö tulee olemaan. On siis vielä mahdollista, että sadan vuoden takaiset toteutumattomat toiveet alkavat taas kummittelemaan Kiinassa. Niitä muodostettiin lopulta yli kahdessakymmenessä eri kaupungissa. Puolueelle isänmaallisuus tarkoittaa uskollisuutta valtiolle ja ”kiinalaisen” identiteetin asettamista muiden yläpuolelle, mistä yksi esimerkki ovat myös Xinjiangin muslimivähemmistöihin tällä hetkellä kohdistuvat tuhoisat kiinalaistamistoimet. Työläisten järjestäytyminen oli samalla myös keskeinen syy sille, että Kiinan johto päätti tukahduttaa mielenosoitukset väkivalloin. Nykyisellään toukokuun 4. Näistä tärkeimpiä on ollut edelleen jatkuva patrioottinen opetuskampanja, jossa lapsille ja nuorille korostetaan puolueen historiallisia saavutuksia. Viime vuonna ironiamittarit näyttivät ennätyslukemia, kun kommunistisen puolueen hallitsemassa maassa pidätettiin tehdastyöläisten puolesta kampanjoineita marxilaisia opiskelijoita. päivän radikaalin perinnön kohtalona näyttäisikin olevan hautautua puolueen hyväksymän historiankirjoituksen alle. Lu Xun tuskin pitäisi lupaavana merkkinä sitä, että Kiinan johto on 2000-luvulla alkanut perustella valtaansa ”kiinalaisilla arvoilla” ja kungfutselaisuudesta ammennetuilla käsitteillä – kaikella sillä, miltä Kiinan ”lapset” olisi jo pitänyt pelastaa. V uoden 1989 mielenosoitusten tukahduttamisen jälkeen Kiinan johto ryhtyi useisiin toimiin estääkseen vastaavaa tapahtumasta uudelleen. Myös työläiset osallistuivat vuoden 1989 liikehdintään esimerkiksi korpilakkoja järjestämällä, vaikka opiskelijat ottivatkin heidät mukaan Tiananmenille pystytettyyn leiriin vasta toukokuun lopulla
Kirjoittaja Vappu Taipale KRIISEISSÄ. Vanhat ihmiset voivat kuitenkin toimia kriisien aikana ja jälkeen myös resurssina, jos heidän tarpeensa otetaan huomioon. Erityisesti kriisitilanteissa vanhoja kohdellaan usein tarpeettomana taakkana. Muistetaanko vanhoja YDIN 2 / 2019 68 YTIMESSÄ
Meidät koetaan kaikkialla helposti harmaana massana tai tarpeettomana taakkana. Uusi sykloni Kenneth iski huhtikuun lopulla rannikolle vähän pohjoisemmaksi ja aiheutti valtavat rankkasateet. Tutkimukset antavat yhden näkökulman vanhenemiseen, kansalaisjärjestötoiminta toisen. 5. Kansainvälisillä areenoilla näkee, miten ikääntyminen paikantuu. Tällaisten sattuessa ajatellaan totutusti lapsia ja naisia, prioriteeteissa he ovat ensisijaisia. Toimittuani pitkään Vallin eli Vanhusja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtajana olen vuodesta 2016 ollut HelpAge Internationalin hallituksen jäsen. H irmumyrsky idai runteli maaliskuussa 2019 Mosambikia, Malawia ja Zimbabwea. Kuka muistaisi vanhoja ihmisiä aseellisissa kahakoissa tai pakolaisten lähtiessä liikkeelle. Olen joutunut perehtymään vanhuuden ilmiöihin työurani aikana, ja itse vanhetessa päässyt sitten kokemusasiantuntijan rooliin. Eläkkeitä on tarjolla vain murto-osalle maailman vanhuksista. M ikä on vanhojen ihmisten paikka maailmassa. ”Avustusoperaatiot tulee järjestää humanitääristen ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti”, yk:n asiantuntija Rosa Kornfeld-Matte muistutti Maputossa 2. Tästä ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen, sillä esimerkiksi eu vastustaa asiaa lähinnä byrokratian lisäämisenä. ”Kriiseissä vanhat ihmiset kärsivät suhteettomasti. Meitä yli 60-vuotiaita ihmisiä onkin pian miljardi. ”Väestön ikääntyminen on ihmiskunnan suuri voitto”, kiteytti yk:n edellinen pääsihteeri Ban Ki-moon. Vuoden 2019 teemana tulee olemaan vanhojen asema kriiseissä ja katastrofeissa. Vanhojen paikka tulee mitatuksi viimeistään luonnonkatastrofeissa tai muissa kriisitilanteissa. Köyhyys ja sairaus vaivaavat, erityisesti vanhoja naisia. Rosa Kornfeld-Matte on nostanut yk:n ihmisoikeuskomiteassa vanhojen ihmisten asioita esille vuosiraportissaan, teemoinaan muun muassa vanhojen itsemääräämisoikeus ja robotiikka. 2019. Asiantuntija tarvittiin, jotta vanhojen ihmisten asema voidaan nostaa laajemmin esille ihmisoikeuskysymyksenä. Yk:n piirissä on vuosikausia työskennelty vanhojen ihmisten oikeuksien sopimuksen aikaansaamiseksi. Beiran kaupunki, jonka monet suomalaiset tunsivat pitkäaikaisen kehitysyhteistyökumppanuuden pohjalta, miltei pyyhkäistiin olemattomiin. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja pitkäikäisyys on tullut mahdolliseksi. Vanhat joutuvat usein sivuutetuiksi tai suoranaisen ikäsyrjinnän kohteiksi. Tapasin Libanonissa vuonna 2014 Rouba Arjan, yk:n Länsi-Aasian talousja sosiaalikomission (Economic and Social Council for West YDIN 2 / 2019 69 YTIMESSÄ. He ovat alttiina väkivallalle ja väärinkäytöksille ja tarvitsevat suojaa.” Vuonna 2014 chileläinen Rosa Kornfeld-Matte valittiin yk:n riippumattomaksi asiantuntijaksi, jonka toimialueena on vanhojen ihmisten ihmisoikeuksien seuranta. Infektiotaudit on lähes voitettu, lapsikuolleisuus on vähentynyt ja aikuisia kaataneisiin sydäntauteihinkin on ehkäisyä ja hoitoa saatavilla
Kiireisissä lähtötilanteissa vanhusten apuvälineet tai lääkkeet saattoivat unohtua. Pakolaisten liike on vain jatkunut: yli kuusi miljoonaa ihmistä on hakenut turvaa, heistä merkittävä osa vanhuksia. ”Tällaisissa katastrofeissa ikään kuin tuotetaan lisää vammaisuutta”, Rouba sanoi. Kolumbian pitkän sodan aikana yli kahdeksan miljoonaa ihmistä oli joutunut jättämään kotinsa. Näistä 700 000 on vanhoja ihmistä. Monet eivät halunneet lähteä vaeltamaan, joten he jäivät sodan armoille. Meidän on pyydettävä nyt kaikkea, toimeentuloa, ruokaa ja lääkkeitä”, kertoivat työryhmän vanhat osanottajat. Erilaisten vammojen ja sairauksien määrä yllätti Rouban: useissa Lähi-idän maissa pitkäaikaissairauksia oli kahdella kolmanneksella ja liikuntavaikeudet sekä huonokuuloisuus ja -näköisyys olivat yleisiä. Lukutaidottomia vanhuksia oli paljon, eläkkeitä ei juuri ollut, koska työura oli tehty palkkatyön ulkopuolella. Heidän osuutensa väestöstä on pieni, mutta nopeasti kaksinkertaistumassa. Vanhat koettiin – samoin kuin muualla – ylimääräisenä taakkana. Kun massiivinen pakolaisuus Syyriasta käynnistyi, vanhat jäivät usein jalkoihin. ”Me voimme nyt valmistautua tulevaan, koska voimme katsoa menneeseen ja kuunnella vanhojen ihmisten ääniä ohi virallisten totuuksien. H elmikuussa 2017 mihail Gorbatšovin säätiö järjesti Kolumbian Bogotassa Nobelin rauhanpalkinnon saaneiden henkilöiden ja järjestöjen kokouksen, jossa olimme mieheni Ilkan kanssa edustamassa ippnw:tä eli kansainvälistä Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestöä. Naisten asia on kaikkialla, naisten on tiedostettava YDIN 2 / 2019 70 YTIMESSÄ. Me voimme saada vanhojen kokemukset mukaan.” Maria Tila Uribe, 84-vuotias HelpAgen aktivisti, oli vasta julkaissut kirjan sisällissodan ajan kokemuksistaan. ”Jos vanhuksilla ei ole edes keppiä tai silmälasejaan, lääkkeistä puhumattakaan, heidän mahdollisuutensa selviytyä ovat vähäisiä. Liikuntavaikeudet jättivät heidät hitaina pääjoukoista erilleen. Järjestimme yhdessä kokoukseen työryhmän nimeltä ”Vanhat ihmiset rauhantekijöinä”. Kun jouduimme lähtemään, päädyimme hökkelikylään, jossa ei ole mitään. ”Vanhat ajavat jokapäiväisessä toiminnassaan rauhan kulttuuria, vaikuttavat poliittisiin päätöksiin ja ovat tärkeitä yhteisöissään. Asia, escwa) asiantuntijan. Syyrian pakolaisuus oli jo laajalti käynnissä ja Rouba teki tutkimusta vanhojen ihmisten asemasta alueella etenkin katastrofitilanteissa. Tieto ei saavuttanut vanhoja ihmisiä, joten he kokivat sekavissa tilanteissa turvattomuutta. ”Meidän kotimme olivat köyhiä, mutta silti meillä oli siellä kaikki: kasvimaamme, hedelmäpuumme ja kaivomme. Vanhathan voisivat olla pakolaisleireillä yhteisönsä tärkeitä ja voimaannuttavia jäseniä, koska heillä on oman kylänsä ja kansansa perinteet ja taidot hallussaan.” Rouban tilastot kertoivat, että jo vuoden 2014 puolivälissä Syyrian pakolaisista yli 60-vuotiaita oli yli 80 000 henkilöä
Niinpä HelpAge tarjoaa vanhuksille sopivia latriineja. Nyt tulvat ja sateet ovat pyyhkäisseet pikku viljelmät tiehensä, mutta veden laskiessa pitää olla valmiutta uuteen toimintaan. Lienee aivan selvää, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, jotta kriisitilanteisiin saataisiin nopeata ja asiantuntevaa apua. HelpAge toimii yli 75 maassa, ja sen jäsenjärjestöjä on lukuisia. YDIN 2 / 2019 71 YTIMESSÄ. Lapset, etenkin tytöt, pelkäävät huussiin menoa, eikä se vanhuksille ole yhtään sen helpompaa. Bangladeshilla on näyttää maailmalle melko myönteinen taloudellinen ja väestöllinen kehityskulku poliittisesta epävakaudestaan huolimatta: lapsiluku on pudonnut kyläkätilöiden ansiosta, lukutaito lisääntynyt ja talous kasvussa. Iranin tulviin ei saada samalla lailla kansainvälistä apua kuin Mosambikiin, vaikka tulvat ovat vaurioittaneet maata lähes yhtä pahasti ja samaan aikaan. T ässä onkin mahdollinen malli kaikkiin kriiseihin ja kaikille avustusjärjestöille: Kun vanhojen ihmisten tarpeet otetaan huomioon, he voivat myös toimia resurssina. Vanhat saavat lohdutusta ja jaksavat paremmin omissa yhteisöissään. Telttameressä on mittava ongelma tarjota riittäviä ja sopivia saniteettitiloja. Pois hoivarooleista!” oli hänen voimakas viestinsä. Nämä voimavarat pitäisi saada käyttöön sen sijaan, että vanhoja pidetään rasitteena ja kulueränä. Vanhoilla on kokemusta kansansa tavoista ja historiasta, heillä on tarinoita kotiseudun elämästä ja koeteltuja parannusja lohdutustaitoja. Jään odottelemaan hänen tämän vuoden raporttiaan suurella kiinnostuksella. Kun Myanmarin tilanne kävi rohingya-väestölle sietämättömäksi, väki alkoi tungeksia Bangladeshin puolelle vuonna 2017. Elämän perustarpeet ovat lopulta meille kaikille samat. Tarvitaan vielä paljon valistusta ja painostusta, jotta vakava keskustelu vanhojen ihmisten oikeuksien sopimuksesta todella käynnistyisi. Esimerkiksi aiempi toiminta Mosambikissa oli hyvin juurtunutta: vanhoille ihmisille toimitettiin siemeniä. HelpAge tarjoaa Cox’s Bazarin pakolaisleirin satojentuhansien telttojen joukossa vanhoille ihmisille tarkoitettuja ”keskuksia”. Näinhän se aina käy, suurimmat pakolaisliikkeet suuntautuvat köyhistä maista toisiin köyhiin maihin. Avustustoiminta kohtaa kuitenkin käytännössä kaikenlaisia ongelmia rajoituksista, korruptiosta tai puolueellisuudesta alkaen. Silti miljoonien pakolaisten asuttaminen vaatii paljon, vaikka kansainvälistä apua virtaa alueelle. Vanhat ihmiset ovat olleet sokea piste kansainvälisessä avustustoiminnassa. Rosa Kornfeld-Matten missio on vaativa, ja kaiken tuen arvoinen. Se kouluttaa vanhoja ihmisiä ajamaan omia asioitaan, selvittää vanhojen elämäntilanteita, tukee hallitusten toimia ikäihmisten asioissa ja avustaa kriiseissä. Geneven sopimusten perusajatus – apua kaikille hädänalaisille – tarjoaa kirkkaan lähtökohdan toiminnalle. Vanhathan joutuivat paljolti pitämään huolta lapsenlapsistaan, ja hedelmällinen maa tuotti kolmekin satoa vuodessa. Niissä huolehditaan vanhusten terveystarpeista, arvioidaan heidän ravitsemustilannettaan ja kuunnellaan heidän huoliaan. osuutensa ja meidän vanhojen on vaikutettava nuoriin
Hänen johtopäätöksensä oli, että ilmastokriisi vaati massiivista kansalaistottelemattomuutta ja ”vallankumouksellista lähestymistapaa”: ”Ei ole alarmistista painaa palohälytysnappia, jos talo on tulessa.” Murrayn ”herääminen” ei ole erityisen kiinnostavaa siksi, että se on niin hänen tapojensa vastaista, vaan koska ilmastopaniikki alkaa olla uu. Kirjoittaja Cam Fenton ILMASTOLIITTOUMAAN Epätoivon kautta uuteen V iime lokakuussa tapahtui jotain kummaa yk:n julkistettua selvityksen, jonka mukaan meillä on vain kaksitoista vuotta aikaa rajoittaa ilmastonmuutoksia katastrofaalisia vaikutuksia: maailma kiinnitti siihen huomiota. Selvitys järisytti ilmastoaktivistien yhteisöä ja monissa piireissä ihmiset alkoivat panikoida. Oikein käsiteltynä se voi myös muuttaa kehityksen suunnan. Hetken ajan maailman media raportoi selvityksen karuja ja suoraan sanottuna kauhistuttavia tuloksia, joiden mukaan ilmasto muuttuu nopeammin kuin kukaan oli ennustanut ja meillä on vain joitain vuosia aikaa saada asiamme järjestykseen ja korjata kurssi. Ontarion provinssin entinen ilmastoministeri ja elinikäinen asteittaisten ilmastotoimien kannattaja Glen Murray oli yksi heistä. YDIN 2 / 2019 72 YTIMESSÄ Extinction Rebellion -liike, koululaislakot ja Green New Deal osoittavat, että epätoivo alkaa määritellä ilmastopolitiikkaa
Ilmastokellon tikittäessä sekä isot ympäristöjärjestöt että keskeisten kansainvälisten instituutioiden vaikuttajat harkitsevat uudelleen asteittaista lähestymistapaansa ilmastoasioissa. Ilmastoepätoivo saa ihmiset kiinnittämään enemmän huomiota ilmastonmuutokseen ja kiirehtimään sen ratkaisemisen kanssa. lokakuuta, jolloin julkaistiin sen ”kapinajulistus” – toimintakutsu, jonka alussa todetaan selvästi nykyhetken olevan ”meidän synkin hetkemme”. Analysoituaan satoja kansalaisvastarintakampanjoita vuosien 1900 ja 2006 välillä hän määritteli, että ”yksikään kampanjoista ei epäonnistunut saatuaan vain 3,5 prosenttia väestöstä olemaan aktiivisesti ja pitkäkestoisesti mukana”.. Xr:n nettisivujen mukaan sen strategian kulmakivi on ”mobilisoida 3,5 prosenttia väestöstä järjestelmämuutoksen aikaansaamiseksi” – kynnys, joka perustuu poliittisen väkivallan ja kansalaisvastarinnan tutkijan Erica Chenowethin työhön. Xr-lyhennettä itsestään käyttävä Extinction Rebellion käynnistyi virallisesti Lontoossa 31. Samaan aikaan ilmastoepätoivo alkaa näkyä myös kampanjoijien keskuudessa. Ehkä pelottavinta on kuitenkin toimittaja-kirjailija David WallaceWellsin ja muiden esittämä hypoteesi, jonka mukaan joutilaisuus ilmaston suhteen voisi avata oven eräänlaiselle ”vihreällä fasismille”, joka käyttää kriisin hoitamista keinona nostaa valtaan autoritaarisia despootteja. Se on jopa lisännyt ydinvoiman kannatusta ilmastoratkaisuna myös James Hansenin ja George Monbiot’n kaltaisten merkittävien ilmaston puolustajien keskuudessa. Oikein käsiteltynä se voisi luoda juuri sellaista intoa, jota tarvitsemme ilmastonmuutoksen hoitamiseksi siinä ajassa, joka meillä on käytettävissämme. Epätoivo alkaa näin määritellä ilmastonmuutoksen politiikkaa. YDIN 2 / 2019 73 YTIMESSÄ 73 YTIMESSÄ si normaali. Ilmastoepätoivo innoittaa myös uusia ruohonjuuritason liikkeitä. I lmastoepätoivo ilmenee monin tavoin. Vallan saleissa ja kommentaattorien keskuudessa se on jo siirtänyt massahiilenpoiston ja ilmastonmuokkausprojektit scifi-hyllyltä vakavasti otettavien poliitikkavaihtoehtojen piiriin. Yk:n pääsihteeri António Guterres peräänkuulutti hätäkokousta ilmastosta ja julisti, että hänen arvionsa mukaan meillä on vain vuosi aikaa saada ilmastopolitiikka kulkemaan oikeaan suuntaan, jos haluamme rajoittaa lämpenemisen puoleentoista asteeseen. Vaikka tähän lähestymistapaan liittyy tiettyjä vaaroja (koska sitä voidaan käyttää oikeuttamaan lähes mikä tahansa tapa ratkaista ongelma tai jättää se huomiotta), se merkitsee myös aitoa tilaisuutta. Ehkä selkein esimerkki tästä on Isosta-Britanniasta lähtöisin oleva Extinction Rebellion -kampanja (suomalaiselta nimeltään Elokapina), joka on pohjimmiltaan tapa hyödyntää ilmastoepätoivoa väkivallattomassa aktivismissa. Ilmastovaikutusten voimistuessa ja aikamme käydessä vähiin yhä useammat ihmiset alkavat uskoa eräänlaiseen ”epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia tekoja” -lähestymistapaan ilmastotoimien suhteen
päivän mielenosoitukset havainnollistivat toisenlaista lähestymistapaa ilmastoepätoivon hoitamiseen, nimittäin toivoa. Tarkoitukseni ei myöskään ole vähätellä sen tähän mennessä tekemää tärkeää työtä. He tulevat perimään enemmän tai vähemmän rik74 YTIMESSÄ. Haluan vain esittää elintärkeän kysymyksen: mitä muuta tarvitaan, jotta ilmastoepätoivo saadaan muutettua liikevoimaksi. Ilmastolakkoilijoiden tilanne on samanlainen. Monissa yhteiskunnallisissa liikkeissä ratkaisujen viipyminen johtaa eskalaatioon. YDIN 2 / 2019 74 YTIMESSÄ Xr:n haasteena on saavuttaa tuo lukema käytännössä. Tuhansien ihmisten saaminen osallistumaan kansalaistottelemattomuuteen on selvästi valtaisa saavutus ja kampanjan aktiivisten tukijoiden määrä on todennäköisesti kolmesta neljään kertaan suurempi kuin se joukko, joka ilmaantuu mielenosoituksiin ja ottaa pidätetyksi tulemisen riskin. Käsitellessään omaa aktivismiaan ja aikaansa Occupy Wall Street -liikkeessä Smucker kirjoittaa: ”meidän on kysyttävä itseltämme, onko tarkoituksemme saada aikaan merkittäviä muutoksia vai ainoastaan esitellä oikeamielisiä narratiivejamme.” Tämä ei tarkoita, että xr tulee lankeamaan Smuckerin kuvaamien ”harvojen oikeamielisten” sudenkuoppiin. päivänä 1,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailman osallistui historian suurimpaan ilmastomielenosoitukseen. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin kampanjoijat ovat käyttäneet epätoivoa motivoidakseen ihmisiä toimimaan jonkin asian puolesta. Osuvaa on, että sen järjestivät lapset: he, joilla on ehkä eniten hävittävää ja eniten syytä tuntea epätoivoa ilmastonmuutoksen takia. Se ei tapahtunut yk:n huippukokouksen yhteydessä eivätkä suuret ympäristöjärjestöt näytelleet merkittävää roolia sen onnistumisessa. M aaliskuun 15. On silti avoin kysymys, pystyykö xr nostamaan kannatuksensa nykytasolta 2,3 miljoonaan tukijaan, joita se tarvitsee saadakseen 3,5 prosenttia Ison-Britannian väestöstä mukaan toimintaansa. 16-vuotiaan Greta Thunbergin koululakosta Ruotsissa alkunsa saaneet maaliskuun 15. En puhu nyt sellaisesta sokea optimismista, jota ilmastoviestinnän ammattilaiset kaupittelevat, vaan samanlaisesta toivosta kuin Martin Luther King ”Minulla on unelma” -puheessaan. Jos eskalaatio ei ole strateginen ja tietoinen päätös, kampanjoijat saattavat päätyä seuraamaan polkua, jota Jonathan Smucker on kutsunut ”harvojen oikeamielisten tarinaksi”. Sen pitää kuitenkin tapahtua tavalla, joka kehittää liikkeen voimaa, juurruttaa toivoa ja tuo mukaan suuria määriä ihmisiä. Viime marraskuussa sen mielenosoitukseen Lontoossa liittyi noin 6 000 ihmistä, jotka tukkivat siltoja ja hidastivat liikennettä. King ilmaisi selkeästi, että hänen unelmansa paremmasta huomisesta oli sidoksissa painajaismaiseen nykyhetkeen
Auringonnousuliike on nostanut ”Green New Dealiksi” kutsutun ajatuksen toisen maailmansodan aikaisiin mittakaavoihin yltävästä taloudellisesta ja sosiaalisesta mobilisoinnista mielipidesivuilta politiikan asialistalle. Amerikkalaiset mielipidemittaukset viittaavat siihen, että Green New Deal voi saada milleniaaleja uurnille sekä riippumattomia äänestäjiä ja republikaaneja valitsemaan demokraattisia ehdokkaita. 75 YTIMESSÄ. Lisäksi on muistettava, että Reaganin liittoumalla ja thatcherismilla, sen peilikuvalla Isossa-Britanniassa, oli globaali vaikutus. YDIN 2 / 2019 75 YTIMESSÄ koutuneen maailman, mutta tästä huolimatta he ovat päättäneet vastata tähän synkkään tulevaisuudenkuvaan toivolla, koska suoraan sanottuna mikä tahansa muu vaihtoehto merkitsisi tappion myöntämistä. Toisin sanoen: jos samat harvat ja vaikutusvaltaiset reaganismin ja thatcherismin omaksuneet maat liittyisivät yhteen uudeksi ilmastoliittoumaksi, ne voisivat viedä maailmaa tällä kertaa oikeaan suuntaan. Auringonnousuliike ei ole järjestänyt samanlaista joukkotoimintaa kuin ilmastolakkoilijat tai xr, mutta se aktivoi toisenlaisia elintärkeitä tukijoita: äänestäjiä. Valtava määrä oikeistolaisia instituutioita, liikkeitä ja sosiaalitoimijoita muodosti niin sanotun Reaganin liittouman sekä toteutti laajoja poliittisia ja sosiaalisia muutoksia, jotka perustavanlaatuisesti heikensivät usa:n hallituksen kykyä tehdä massiivia taloudellisia ja sosiaalisia interventioita julkisen edun hyväksi. Onneksi eräällä toisella nuorten johtamalla ilmastohankkeella, amerikkalaisella auringonnousuliikkeellä (Sunrise Movement) voi olla vastaus tähän. Jos uusliberaalin kapitalismin nousu 1980-luvulla on estänyt hallituksiamme ryhtymästä tarpeellisiin toimenpiteisiin, uuden ilmastokeskeisen poliittisen liittouman synty ja nousu hallitsevaan asemaan voisi olla paras mahdollisuutemme todella ratkaista ilmastonmuutos. Kaikesta päätellen heidän lähetysmistapansa näyttää toimivan. Kanadan kaltaiset maat suhtautuivat jo valmiiksi ystävällisesti vapaisiin markkinoihin. S uurelta osin smuckerin kirjoituksiin pohjautuen auringonnousuliike argumentoi, että usa:n politiikan uusjako Ronald Reaganin kaudella on ilmastotoimien perimmäinen este Yhdysvalloissa. Emme saa tietää, kuinka lähellä auringonnousuliike ja muut Green New Dealin puolesta kampanjoivat ovat 3,5 prosentin kynnystä ennen kuin ehkä vuonna 2020, mutta niiden saavuttama vauhti kannatuksen keräämisessä on valaisevaa. Sen takia niiden oli varsin helppo omaksua uusliberalismi ja sovittaa se omiksi paikallisiksi versioikseen. Vaikka koululaislakot kasvattavatkin tukijajoukkoaan nopeammin kuin xr on tähän mennessä tehnyt, liikkeillä on joitain samoja haasteita – eritoten se, että niillä ei ole selkeää strategista polkua vaatimiinsa pikaisiin ja rajuihin päästöleikkauksiin
Se tulee myös vaatimaan asioita, joita emme ole ennen nähneet ilmastoliikkeessä: lakeja, jotka estävät fossiilipääoman virran globaalin pohjoisen vaurauden keskuksista globaalin etelän polttoaineiden porausja louhimisprojekteihin; kansannousuja, jotka haastavat fossiilipolttoaineparoneita ja syöksevät heitä vallasta; sekä poliittisia ilmastokampanjoita, jotka saavuttavat tarpeeksi tukea päästäkseen valtaan kaikilla hallintotasoilla. Liikkeiden ympäri maailmaa on alettava voittaa ja otettava valtaa yhteisöissään, alueillaan ja maissaan. Ehkä kaikkein eniten vaaditaan kuitenkin toivoa. Jos kansalaisliikkeet haluavat tarjota niitä, meidän täytyy voida ilmaista selkeästi epätoivon voittava visio globaalista, joukkovoimaisesta ilmastovallankumouksesta. Tämä on myös se, mitä uuden globaalin ilmastoliittouman ajatteleminen sekä Chenowethin 3,5 prosentin periaatteen ymmärtäminen voi auttaa meitä pukemaan sanoiksi. Viimeinen aspekti olisivat muutosjohtajat: Tyynenmeren eteläosien kaltaisten alueiden valtiot, joissa ilmastoratkaisut voivat tehdä fossiilisista vanhanaikaisia ja sinnikkyys ilmastonmuutoksen voimistuvien vaikutusten edessä voi kartoittaa tien elämään muuttuneessa maailmassa. Jos emme pysty siihen, jätämme oven auki ilmastonmuokkauksen ja autoritaarisen ekofasismin kaltaisille vaarallisille ajatuksille. Extinction Rebellion, koululaislakot ja Green New Dealin nousu ovat merkkejä siitä, että tällainen uusi voima on kehittymässä. Palapelin kolmas osa olisivat maat, joissa sijaitsevat planeetan suurimmat fossiilisten polttoaineiden varannot ja joiden olisi jätettävä hiilensä, öljynsä ja kaasunsa maahan. U uden globaalin ilmastoliittouman rakentaminen tulee vaatimaan uudenlaista joukkovoimaa. YDIN 2 / 2019 76 YTIMESSÄ Globaali ilmastoliittouma tarvitsisi ensinnäkin jäsenikseen maailman suurimmat päästöjen aiheuttajat – usa:n, Venäjän, Kiinan ja Intian. Tarvitsemme myös alueellisia liittoumia, jotka luovat linkkejä etulinjan muutosjohtajien sekä omissa maissaan pankkiireja ja päästöjen tuottajia vastaan taistelevien liikkeiden välille. Julkaistu alun perin pidempänä versiona Waging Nonviolence -sivustolla: www.wagingnonviolence.org/2019/04/extinction-rebellion-climate-strikesgreen-new-deal-climate-desperation/ (CC BY 4.0) Käännös: Eero Suoranta. Lisäksi mukaan tarvittaisiin maailman suurimmat pankkiirit ja eniten saastuttavien pankkien ja yhtiöiden kotipaikat. Mitä pahemmaksi ilmastonmuutos käy, sitä valmiimpia ihmiset ovat tarttumaan eri ratkaisuihin. Mikä vielä tärkeämpää, tulemme menettämään mahdollisesti viimeisen mahdollisuutemme taistella planeettamme pelastamisen puolesta. 76 YTIMESSÄ
Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. 78 OTTO KYLMÄLÄ Iranin kahlitsematon elokuva / 82 JUHANI TOLVANEN Suomen kovin kommunisti ja maailman punaisin Rosa / 84 RIITTA OITTINEN Bryssel identiteettien näyttämönä / 86 EERO SUORANTA Vaihtoehdottomuuden varietee / 86 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Sähkökitaran paikka ei ole museossa / 94 ULLA LYYTINEN Nuoret turvapaikanhakijat ilman perheitään / 96 LAURA LODENIUS Nato ja ydinaseeton Eurooppa / 98 Pala historiaa
Ennen vallankumousta, Pahlavin dynastian aikana, Iranin elokuvakulttuuri kukoisti. I ran siirtyi moderniin aikaan vallankumouksella. Näin sai syntynsä Iranin islamilainen tasavalta. Iran oli sekulaarisempi ja vapaampi kuin nykypäivänä, mikä näkyi myös elokuvakulttuurin monimuotoisuudessa. Vallanvaihto alkoi vuoden 1978 verisillä mellakoilla ja toi seuraavana vuonna teokraattisen hallinnon maahan. Kaksivaiheisessa vallankumouksessa monarkia ja perustuslailliset instituutiot syöstiin vallasta, jonka seurauksena šaahi Mohammad Reza Pahlavi pakeni maasta ja ajatollah Ruhollah Khomeini nousi maan hallitsijaksi ja hengelliseksi johtajaksi. Vuoden 1979 vallankumous asetti sekä kansakunnan että maan elokuvateollisuuden muotteihin, joihin se ei edelleenkään suostu asettumaan. Vuodesta 1925 eteenpäin Irania hallinnut Pahlavin dynastia sai kuitenkin väkivaltaisen loppunsa tapahtumissa, joista tänä vuonna tuli kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. Vuonna 1905 taisteltiin Iranin historialle merkittävä perustuslakivallankumous, jonka seurauksena Iran jätti kolonialistisen ajan taakseen ja suuntasi katseen tulevaisuuteen monarkiana. Kirjoittaja Otto Kylmälä IRANIN KAHLITSEMATON ELOKUVA Iran on ollut vuosikymmenien ajan maailman johtavia elokuvamaita. Elokuvateattereissa nähtiin YDIN 2 / 2019 78 YDINKOKEMUS
Kyseisen elokuvan tapa kuvata iranilaista maaseutua sulatti myös ajatollah Khomeinin sydämen, minkä on arvioitu olleen syynä siihen, että elokuvateollisuus sai ylipäätänsä jatkaa vallankumouksen jälkeen. Samuel Khachikian ohjasi kauhuja jännityselokuvia 1950 – 60-luvuilla, Golestan-yhtiön suojista ponnistaneen Forugh Farrokhzadin lyhytdokumentti Talo on musta (Khaneh syah ast, 1962) nousi osaksi lyhytelokuvan kaanonia ja Dariush Mehrjuin Lehmä (Gav, 1969) voitti useita palkintoja ulkomailla. YDIN 2 / 2019 79 YDINKOKEMUS. Makhmalbafin A Moment of Innocence (Nun o goldun, 1996) kuvaa tekijän omakohtaista kokemusta, kun hän puukotti Taxi Teheran (2015). CIN EM A M O N D O Hollywood-uutuuksia ja kotimaisia genrekokeiluja, mutta myös taiteellisia merkkiteoksia. Islamilaisen aikakauden eturintamaan nousivat Mohsen Makhmalbaf ja Abbas Kiarostami, jotka näyttivät esimerkkiä poliittisen todellisuuden ja Iranin maaseutujen arjen hienovaraisessa kuvauksessa. V allankumous ei ollut ainoastaan merkittävä yhteiskunnallinen trauma, vaan tapahtumien aikana kaatuneet seinät nousivat vääjäämättä myöhemmin islamistisessa valtiossa elokuvantekijöiden ympärille rajoituksina ja sensuurina
Upea ja rikas ura johdatti Kiarostamia kansainvälisiin yhteistuotantoihin Italiaan ja Japaniin ja hänen elokuvansa voittivat palkintoja ympäri maailmaa. Elokuva lukeutuu sekä kotimaansa että globaalin elokuvahistorian huippusaavutuksiin. Kaikista suurimman menestyksen ja maineen on kuitenkin saavuttanut Abbas Kiarostami. Kirsikan maku (Ta’m-e gilas, 1997) palkittiin Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnolla Kultaisen palmulla. Trilogia käsittää elokuvat Ystävä hädässä (Khaneh-ye dust kojast?, 1987), Ja elämä jatkuu… (Zendegi va digar hich, 1992) ja Oliivipuiden katveessa (Zir-e Derakhtan-e Zeytun, 1996). YDIN 2 / 2019 80 YDINKOKEMUS. Kiarostamin tuotannon keskiössä on Koker -trilogian edustama humaani maailmankuva. poliisia poliittisen mellakan aikana. Kiarostami (1940 – 2016) aloitti jo 1970-luvulla muun muassa lastenelokuvilla, mutta ensimmäiset mestariteokset hän teki 1980-luvulla. Ensimmäinen osa on italialaisen neorealismin perintöä jatkava kuvaus pienestä CIN EM A M O N D O Nader ja Simin: Ero (2011)
koulupojasta, joka yrittää löytää luokkatoverinsa taloa sokkeloisen kylän keskeltä. Vaikka tuomiosta johtuen Panahi on joutunut rajoittamaan elokuvanteon keinojaan, iranilaiselle elokuvantekijälle se ei tarkoita luovuuden rajoittamista. Viimeinen elokuva kuvaa Ja elämä jatkuu… -elokuvan kuvauksia. Vuonna 2010 Panahi pidätettiin, koska hän oli ollut kuvaamassa presidentti Ahmadinejadin uudelleenvalinnasta johtuneita levottomuuksia. tekemistä koskevaan kieltoon. Käsikirjoittajaohjaaja Asghar Farhadi on jo kahtena vuonna napannut parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon Nader ja Simin: Ero (Jodái-e Náder az Simin, 2011) ja The Salesman (Forušande, 2016) -elokuvillaan. Kokertrilogiassa, kuten lukemattomissa muissakin vallankumouksen jälkeisissä elokuvissa, on viitteitä Italian sodanjälkeiseen neorealistiseen elokuvaan (amatöörinäyttelijät, oikeat kuvauspaikat, humaanit aiheet jne.), mutta samalla ne hyödyntävät postmoderneja tekniikoita ja leikittelevät kerrontatyyleillä. Viihdyttäviä, paikoin melodramaattisia ihmissuhde-elokuvia tekevä Farhadi on osoittanut, että iranilainen elokuva ei ole pelkästään b-luokan genrekokeiluja tai autoissa kuvattuja art house -suosikkeja, vaan se pystyy tavoittamaan ja viihdyttämään myös universaaleja yleisöjä. Etäisyydet maan sisällä ovat pitkiä ja tiet kivikkoisia, joten autossa istuminen on väistämätöntä. Viime vuosina iranilainen elokuva välttelee edelleen määrittelyjä. Kirkkaimmat tähdet kuitenkin ottavat riskejä – ja he ovat ne tekijät, jotka loistavat maailmanlaajuisessa elokuvahistoriassa. Ennen autossa kuvattua Berlinale-voittajaansa Panahi teki yhden myöhäistuotantonsa hienoimmista elokuvista kokonaan asunnossaan ja kotiarestissa. Myöhemmin hänet tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen ja 20 vuoden elokuvien YDIN 2 / 2019 81 YDINKOKEMUS. O maperäisimpiä kansallisen elokuvan tunnusmerkkejä ovat autot. Tuomiota on kuitenkin lievennetty niin, että hän saa liikkua vapaasti Iranin sisällä, mutta hän ei voi matkustaa ulkomaille. Toinen osa tapahtuu monta vuotta myöhemmin, kun Kokerin alueelle on iskenyt maanjäristys ja fiktiivinen elokuvaohjaaja matkaa seudulle etsimään ensimmäisen elokuvan pääosanesittäjää. JAFAR PANAHI TEKI YHDEN MYÖHÄISTUOTANTONSA HIENOIMMISTA ELOKUVISTA KOKONAAN ASUNNOSSAAN JA KOTIARESTISSA. Tietenkin myös Iraniassa on elokuvantekijöitä, jotka pystyvät työskentelemään vapaasti ja jotka eivät edes halua elokuvillaan ottaa osaa poliittiseen diskurssiin. Tämä ei ole elokuva (In film nist, 2011) on väkevä todistus siitä, kuinka edes konkreettiset esteet eivät rajoita maailman luovimman elokuvamaan tekijöitä. Abbas Kiarostami kuvasi elokuvansa 10 (2002) kymmenellä auton kojelaudalta kuvatulla kuvalla ja Kiarostamin apulaisohjaajana aloittanut Jafar Panahi voitti Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon autoissa kuvatulla elokuvallaan Taxi Teheran (2015). Kiarostamin trilogiaan kiteytyy iranilaisen elokuvan luokittelemisen ongelma
Ja sitten meillä on Jesse Matilaisen 260-sivuinen Suomen suurin kommunisti, joka kertoo Otto Wille Kuusisen elämästä vuosina 1918 –1939. On mitä todennäköisintä, että Kuusinen ehätti pitkän elämänsä aikana tuomita Luxemburgin ajattelun useampaan otteeseen. Siinä kehitystä sarjakuvailmaisulle, joka kattaa elokuvan lailla koko inhimillisen elämänpiirin. Rosa Luxemburgin ja Otto Wille Kuusisen tiet eivät varmaan kohdanneet muuten kuin 1930-luvun skp:n sisäisten puhdistusten syytöksissä, joissa Suomen kovinta kommunistinaista Hanna Malmia (1887–1938) syytettiin muun muassa ”luxemburgilaisesta spontanismista”. Otto Wille Kuusisen ja Rosa Luxemburgin elämäkerrat osoittavat, että sarjakuva on oiva muoto valaista myös yhteiskuntaa Kirjoittaja Juhani Tolvanen Suomen kovin kommunisti ja maailman punaisin Rosa H uumorista se lähti, seikkailuun ja omaelämälliseen tarinoihin se laajeni ja lopulta iski hampaansa yhteiskuntaan. Tarina YDIN 2 / 2019 82 YDINKOKEMUS. Suomen historiaa on käsitelty viime vuosina kiehtovan laveasti niin Sarjakuva-Finlandialla tänä vuonna palkitussa Reetta Laitisen toimittamassa antologiassa Sisaret 1918 kuin myös Mika Lietzenin Vaasan museolle tekemässä albumissa Jääkärit – viisi kertomusta, joka luo uutta, inhimillistä näkökulmaa aika tavalla yksioikoiseen suomalaisen jääkäriliikkeen kuvaukseen. Jesse Matilainen kuvaa laajalle fakta-aineistolle rakentuvassa albumissa hyvin suomalaisten kommunistien elämää ja henkilösuhteita. Englantilaisen Kate Evansin Red Rosa, sarjakuvaelämäkerta sosialisti ja pasifisti Rosa Luxemburgista (1871–1919), on puolestaan paitsi Luxemburgin ajattelun ja koko elämänkaaren kattava tarina, myös kirja sosialismin historiasta
Jesse Matilainen SUOMEN SUURIN KOMMUNISTI Suuri Kurpitsa 2017 256 s. Sekä Matilaisen että Evansin kirjojen lähdeluettelot ja Evansin perinpohjaiset kommentaarit ravitsevat lukijaa, joka haluaa syventää tietämystään aiheesta. Red Rosan loppu pohtii myös tyylikkäästi Luxemburgin ajankohtaisuutta. Kate Evans RED ROSA. Skp:n loputtomat ristiriidat ja sisäiset taistelut päättyvät talvisodan syttymiseen ja Otto Wille Kuusisen yhden unelman toteutumiseen. Korkin lailla koko ajan pinnalla ja elossa kelluvan Kuusisen rinnalle nousee toisena superopportunistina Arvo ”Poika” Tuominen (1894 –1981), josta syntyy ilmeisen todenmukainen, niljakkaan ihmisen henkilökuva ilman, että mitään piirteitä karikatyyrimaisesti korostettaisiin. Faktalaatikot ja teoksen lopun kertomukset hahmojen kohtaloista tilkitsevät tarinaa, jota häiritsee jossain määrin Matilaisen kömpelöhkö piirrostyyli. YDIN 2 / 2019 83 YDINKOKEMUS. alkaa maaliskuusta 1918 ja etenee punapakolaisten mukana Venäjälle. A GRAPHIC BIOGRAPHY OF ROSA LUXEMBURG Verso 2015 224 s. Matilainen laventaa tarinankerrontaa monilla viittauksilla 1920ja 1930-luvun neuvostotaiteeseen, futurismiin, konstruktivismiin ja runouteen. Lukijan on nimittäin vaikea pysyä aina selvillä siitä, kuka kukin on, sillä ihmiset näyttävät turhan paljon samannäköisiltä. Kate Evansin visuaalisesti häikäisevä kerronta puolestaan heittää lukijan yllättäviin tilanteisiin. Marxilaista teoriaa selvitetään Luxemburg-sitaatein samalla kun kuvakerronta taustalla esittää keittiöapulaisen arkea ja Rosa sekä hänen varhaisempien vuosien rakastettunsa Leo Jogisches (1867 –1919) rakastelevat Luxemburgin Massenstreik-teoksen sitaattien taustalla
Pienyrittämisen puitteissa harjoitettu tee se itse -viestintä sisältää ilmeisiä ja vähemmän ilmeisiä ajallisia, paikallisia, uskonnollisia ja ideologisia viitteitä. Tällaisia ovat Halal Euro-pizza, Euro-bangla ja Euro-afro -tyyppiset liikkeiden nimet tai eri maiden lippujen ja eu-lipun yhteiskäyttö. V irallinen muistaminen ja identiteettityö on vain osa kaupungin visuaalista maisemaa. Eri sosiaaliryhmien ja kansallisuuksien perinteet ja historiat näyttäytyvät rinnan ja lomittain tilasta ja huomiosta kilpaillen. Parisen kuukautta sitten kaupunki pyysi ehdotuksia naisista, joiden mukaan katuja voisi nimetä. Historia näkyy muun muassa talojen seinille ja katuihin kiinnitetyissä muistolaatoissa ja kylteissä. Pitkän kamppailun tuloksena itsenäisyysjohtaja Patrice Lumumba sai hiljattain oman aukion. Brysselin lukuisat pienyritykset esittelevät yleisemminkin visuaalisuuteen ja verbaalisuuteen kytkeytyviä kollektiivisia ja yksilöllisiä tarinoita muuttoliikkeestä, muistoista ja historiasta. Siirtomaahallintoa muistava Rue des Colonies sai seurakseen kyltin Rue de l’antiracisme, jossa muistutettiin kolonialismin ja rasismin uhreista. Jo muutama askel syrjään hienoilta kauppakaduilta tai Euroopan unionin hallintokortteleista paljastaa Euroopan pääkaupungin olevan täynnä kontrasteja. Muistaminen ei ole arvovapaata, ja esimerkiksi kadunnimet ovat joutuneet kritiikin hampaisiin. Niitä näkyy varsinkin vaalien alla: välillä kokonaiset ikkunat on tapetoitu umpeen suosikkien vaalimainoksia. Monien kauppojen, kahviloiden ja kerhotilojen nimet viestivät kiinnostavasti kiinnittymisestä useampaan paikkaan. Kansanomaista estetiikkaa ja kansanomaista arkkitehtuuria viljelevät etniset paikat kyltteineen, myyntiartikkeleineen ja sisustuksineen näyttävät paloja Aasiasta, Afrikasta, Lähiidästä tai Eteläja Itä-Euroopasta. Brysselin kaupunkikuvasta löytyy niin vaihtoehtoisia katukylttejä kuin pienyrittäjien (geo)politiikkaakin. Aktivistiryhmät ovat kiinnittäneet rakennuksiin vaihtoehtoisia katukylttejään vastaiskuna Belgian siirtomaaherruutta ja suurmiehiä pönkittävälle nimistölle. Nimissä saatetaan myös viitata kotikylään tai alueeseen ja samalla omaan henkilöhistoriaan, aitoihin YDIN 2 / 2019 84 YDINKOKEMUS. Teksti ja kuva Riitta Oittinen Bryssel identiteettien näyttämönä B rysselissä on loputtomasti menneisyyteen liittyvää monikerroksellista materiaalia
Syvällisemmässä tarkastelussa nämä kansanomaiset historiapalat kuitenkin muodostavat kurkistusaukkoja kokonaisiin maailmankuviin ja identiteetteihin. N imeämisen ohella sisustuskuvilla muistetaan omalle viiteryhmälle merkittäviä historiallisia rakennuksia, alueita, symboliikkaa sekä historiallisia ja myyttisiä hahmoja. Entä mitä pitäisi ajatella keskieurooppalaisesta herkkupuodista, jonka valomainoksessa oli vielä vuonna 2007 Jugoslavian lippu, kinkku ja makkararykelmä. Yrityksen ilmiasu saattaa myös antaa viitteitä kokonaisista ajanjaksoista, kuten Belgian kolonialismista, brittiläisen imperiumin ja ottomaanien imperiumin romahtamisesta, itsenäisyystaisteluista, kansakuntien noususta tai kadonneesta sosialistisesta järjestelmästä. Perinteisen poliittisen historian näkökulmasta katsoen tällaiset kaupunki-ilmiöt voivat vaikuttaa triviaaleilta, varsinkin jos niitä havaitsee vain yksittäistapauksina. Esimerkiksi puolalainen ruokakauppa Polski Sklep on fuusioinut nimikyltissään samaan puistomaisemaan 1950-luvun polarisoituneen Euroopan maamerkit: Stalinin rakennuttaman Kattaus eurooppalaisuutta vuodelta 2007. Varsovan kulttuuripalatsin ja maailmannäyttelyä varten rakennetun Brysselin Atomiumin. YDIN 2 / 2019 85 YDINKOKEMUS. Lisää kansainvälisestä Brysselistä valokuvakirjassa Subjective atlas of Brussels (päätoimittaja Annelys de Vet, Subjective Editions, 2018): www.subjectiveatlas.info/atlas/subjective-atlasbrussels/ ja kuviteltuihin yhteisöihin. Ironiaa, kädenojennus uudelle kotimaalle aikain ja entisen rautaesiripun takaa – vai molempia. Näin tekevät esimerkiksi aramealais-assyrialaiseen maailmankuvaan kytkeytyvät kahvilat Medyat, Le Bon Samaritain, Les Jardins de Babylon, Michelangelo Time ja Mesopotamia
Kansallisteatterin Yhdestoista hetki kuvaa spektaakkelin ja dokumentarismin keinoin matkaa tilanteeseen, jossa köyhien unohtaminen on ihan OK ja ympäristön tuhoaminen ainoa vaihtoehto. Kirjoittaja Eero Suoranta Vaihtoehdottomuuden varietee Y hdestoista hetki on toinen osa Esa Leskisen ja Sami KeskiVähälän demokratiaa käsittelevässä trilogiassa, joka alkoi vuoden 2014 parhaana esityksenä palkitulla Neljännellä tiellä. Eri puheenvuoroja lainaamalla esitys etenee yhteiskunnallisen vallankäytön tarkastelussa lopulta aina nykyisen ekologisen kriisin lähteille, öljyyn ja kapitalismin luonteeseen. Dokumenttiteatteria musiikkiin yhdistävä näytelmä käynnistyy vuoden 2008 finanssikriisistä, jolloin valtaapitävien puheissa alkaa soida tuttu kertosäe: nyt on pakko leikata. En tiedä, kuinka monen mielestä Thomas Pikettyn havainnot pääoman kasautumisesta vaativat palanpainikkeeksi hieman Jacques Breliä, mutta ainakin Timo Tuomisen tulkinta Le diable (Ça va) -kappaleesta on mieleenpainuva. Asiasisällöltään Yhdestoista hetki vastaa politiikantutkimuksen luentoa, mutta toteutuksessa se nojaa spektaakkeliin. Politiikkaa seuraavalle tämän kaiken pitäisi olla tuttua – kyse ei ole uudesta tiedosta, vaan asioista, joita yhteiskunta on päättänyt olla ajattelematta. Spektaakkelin vastinparina toimii dokumentarismi, jossa valkokankaalle heijastetut tilastot sekä professorien ja oppositiopoliitikkojen painavat puheenvuorot asetetaan vastakkain vallankäyttäjien tekojen ja näkemysten kanssa. Y hdennentoista hetken esittämä kysymys on pohjimmiltaan yksinkertainen: miksi kukaan ei kuuntele varoittavia ääniä ja miksi jatkamme tuhoon johtavalla tiellä, vaikka vaihtoehtojaYDIN 2 / 2019 86 YDINKOKEMUS TEATTERI. Kati Lukkan lavastus hyödyntää täysimittaisesti Suuren näyttämön mahdollisuuksia, ja välillä meno muistuttaa sähkökitaroineen ja liukuportailla kulkevine pukumiehineen surrealistista musiikkivideota. Näyttämöllä kerrataan kaikki vuoden 2015 hallitusneuvotteluista ja Suomen yritystuista varallisuuden jakautumiseen maailmassa
2019 M ITR O H ÄR KÖ N EN YDIN 2 / 2019 87 YDINKOKEMUS TEATTERI. VARIETEE RAHASTA, VALLASTA JA DEMOKRATIASTA Käsikirjoitus: Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä Ohjaus: Esa Leskinen Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 6. 3. Vastaukset löytyvät tietysti teknokraattien ja lobbareiden piilotetusta vallasta sekä median kritiikittömästä suhtautumisesta valmiisiin kysymyksenasetteluihin. tyksen vakavat varoitukset on suunnattu ja miten niiden pohjalta on tarkoitus käytännössä toimia. Se taas ei onnistu ilman pelkän sivustakatsojan roolista luopumista. Pessimismi tavallisen ihmisen vaikuttamismahdollisuuksien suhteen on ymmärrettävää, mutta herättää kysymyksen siitä, kenelle esiYHDESTOISTA HETKI. Kuten nyky-yhteiskunnassakin, Yhdennessätoista hetkessä on kuitenkin selvästi erottuva ontto kohta siinä, missä demokratian pitäisi olla. kin olisi. On kuitenkin selvää, että vaihtoehdottomuuden ajan on loputtava, jos haluamme vielä kääntää kehityksen suunnan. Näytelmän loppupuolella filosofi Tere Vadén kuvaakin vaihtoehdottomuutta itsessään uusliberalismin tavoitteeksi, joka on sille jopa tärkeämpi kuin sen ääneen lausutut taloudelliset päämäärät. Näyttämöllä ei kuulla äänestäjiä, mielenosoittajia tai edes internetin kommenttipalstoja, ainoastaan erilaisia valtaapitäviä ja asiantuntijoita. Unohdettua kansaa saa edustaa kohtauksesta toiseen vaeltava vanhus (Sari Mällinen), joka seuraa muiden puheenvuoroja iloisena mutta täysin pihalla tilanteesta
Jotkut Graeberin taloustieteilijäkriitikot ovatkin väittäneet, että roskatyötä ei kerta kaikkiaan voi olla kapitalistisessa markkinataloudessa: jos kerran joku maksaa palkkaa, työn täytyy olla tarpeellista. Samalla perusteellisuudella ja rohkeudella Graeber käy nyt käsiksi moderniin työelämään. ”Teippaajat” (duct tapers) korjaavat johtajien aiheuttamat sotkut ja ”ruudunrastittajat” (box tickers) ovat olemassa vain siksi, että organisaatio voisi väittää tekevänsä jotakin. Kirjan mukaan olemmekin siirtyneet osittain uuteen feodalismiin, jossa tosin tuottajien autonomiaa ei hyväksytä edes tiedontuotannon piirissä. Viides kategoria on ”rauhanhäiritsijät” (goons), joiden työhön sisältyy aggressiivinen ja manipuloiva elementti. Se oli syvälleluotaava ja uusia uria aukova katsaus velan ja rahan historiaan. ROSKATYÖ JA UUSI FEODALISMI YDIN 2 / 2019 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Graeberin mukaan finansialisaatio on kuitenkin merkinnyt sitä, että suuri joukko isoja talousorganisaatioita ei ainakaan ensisijaisesti hanki tulojaan palkkaamalla ihmisiä tuotannolliseen työhön. ”Piiskurit” (taskmasters) on taas pantu johtamaan sellaisten ihmisten työtä, jotka eivät todellisuudessa tarvitse yhtään mitään ulkopuolista ohjausta. LONDON School of Economics -yliopiston antropologian professori David Graeber tuli tunnetuksi teoksellaan Debt: The First 5 000 Years (2011). Feodaaliruhtinaitten hoviväkeä vastaavat nykyfeodalismissa roskatyöläiset. Ennen kapitalismia tällainen järjestelmä oli yleinen: sitä kutsutaan feodalismiksi. Graeber osaa kirjoittaa vakavasta asiasta mukaansatempaavasti, paikoitellen jopa hauskasti. Sen sijaan ne ottavat suoraan haltuunsa suuren osan kaikesta tuotannosta vuokrien, korkojen, sakkojen ja muiden maksujen muodossa. Näitä ovat muun muassa sotilaat, lobbaajat, mainosmiehet, puhelinmyyjät ja yhtiöjuristit. A THEORY Allen Lane 2018 333 s. Yksi yleinen roskatyön muoto on toimia ”lakeijana” (flunky) eli saada joku hierarkian ylätasoilla oleva ihminen näyttämään tärkeältä. Kirja on yllättäviä käänteitä sisältävä intellektuaalinen löytöretki, joka panee ajattelemaan arkisia asioita uudella tavalla. Kirjan lähtökohta on Graeberin keräämä aineisto, joka vahvasti viittaa siihen, että huomattava osa ihmisistä tekee bullshiteli roskatyötä: turhaa työtä, josta kuitenkin useimmiten maksetaan hyvin. Olli Tammilehto David Graeber BULLSHIT JOBS. Kirjan esittämä aineisto tuntuu olevan vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että työpaikoilla yritetään yleisesti saada entistä harvemmista ihmisistä irti entistä enemmän. Graeberin mukaan se ”on niin järjetöntä, tarpeetonta tai vahingollista, ettei edes työntekijä voi oikeuttaa sen olemassaoloa”
Maisema rakentuu edelleen ihonvärin mukaan: loppumattomina hökkelikaupunkeina, lehtevinä hienostokortteleina sekä yhä enemmän aidattuina golfja huvila-alueina. Turva-alueita syntyy siksi, että Etelä-Afrikkaa riivaa konfliktialueisiin vertautuva väkivaltainen rikollisuus. Afrikkalainen traditio murtuu ja uutta etsitään. Mutta ihan kaikkeen ei jumalakaan pysty: halvaantunut ei kävele, vaikka ihmeestä on maksettu rukousraha. Näin löytyy uusi ja parempi työ, minkä lisäksi jumala voi antaa myös uuden ranskalaisen auton. Kun maksaa tuloistaan kymmenyksen kirkolle ja rukoilee, kaikki on mahdollista. Politiikka ei ole lunastanut lupauksiaan. ON vaikea käsittää Etelä-Afrikan vaivalloista toipumista rotuerottelun ajasta ja hidasta sosiaalista edistymistä. En ole omasta puolestani joutunut kohtaamaan väkivaltaa monilla käynneilläni EteläAfrikassa, mutta tilastot eivät kuitenkaan valehtele. KEKÄLÄINEN on tehnyt kenttätutkimusta erityisesti Gautengin maakunnassa. Toivo karismaattisissa uskonliikkeissä on aina kiinni vain itsestä. Pitäisikö toivon olla sittenkin kansakunnan kokoista?. ETELÄ-AFRIKAN MUSTA KESKILUOKKA TURVA-ALUEIDEN JA STARTUP-KIRKKOJEN SUOJASSA Into 2019 235 s. Murhat ja kaappaukset ovat arkipäivää. Turva-alueet ovat kuin vankiloita. Vaikka alueilta löytyy niin valkoisia, värillisiä kuin mustia, värillä on väliä. Muurien ulkopuolelle jää toinen maailma, jossa kamppaillaan työstä ja toimeentulosta, mahdollisuudesta parempaan. Hyvää ja korruptoitumatonta hallintoa on liian vähän, julkiset palvelut eivät kykene kilpailemaan yksityisten kanssa esimerkiksi koulutuksessa eikä moraalista johtajuutta ole ollut sitten Mandelan päivien. Annu Kekäläinen avaa hienolla tavalla Etelä-Afrikan todellisuutta mustan keskiluokan luokkaretkenä köyhistä oloista merkkituotteiden maailmaan. Niissä on ympärivuorokautinen vartiointi. Sieltä löytyvät niin kaivosteollisuuden myötä kasvanut ja kehittynyt – ja rappeutunut – Johannesburg kuin Pretoria, maan hallinnollinen keskus, sekä myös Midstreamin turva-alue. Samalla ovat avautuneet bisnesmahdollisuudet keinottelulle, gryndaamiselle sekä keinomaailmojen luomiselle kasinoja ostosparatiisein, joissa tähtitaivaskin on vain maalattu kopio. Mutta voiko kavalan maailman eristää muurien ulkopuolelle. Kekäläinen kuvaa myös noituuden ja pahan karkottamisen korvautumista karismaattisilla uskonliikkeillä. Annu Kekäläinen VALITUT. Arja Alho MAISEMAA HALKOVAT TURVA-AIDAT YDIN 2 / 2019 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Musta keskiluokka muuttaa siksi turva-alueille
KIINAN yhteiskunta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä niin paljon, että siitä voi olla vaikea kirjoittaa ilman, että teksti menee pelkäksi suurien numeroiden päivittelyksi. Tarinankertojana Yu Hua käsittelee teemojaan anekdoottien ja usein omaelämäkerrallisten esimerkkien avulla. Eero Suoranta Yu Hua KIINA KYMMENELLÄ SANALLA Suomentanut Rauno Sainio Aula & Co 2019 315 s. Jääkin vielä avoimeksi kysymykseksi, onko Kiina suuntaamassa kohti Yun kuvaamaa menneisyyttä – niin kuin myös se, onko tällainen paluu vanhaan ylipäänsä enää mahdollinen. Kirjan tekstit ovat jo vuosikymmenen vanhoja, eikä Yu Hua juuri käsittele Xi Jinpingin seitsemän vuotta sitten alkanutta valtakautta viime vuonna kirjoitetussa epilogissakaan. Kirjailija Yu Hua lähestyykin Kiinan muutosta ottamalla esseissään tarkempaan käsittelyyn kymmenen sen lähimenneisyyteen ja nykypäivään liittyvää sanaa. Tänä päivänä maa taas on kuin ”keskeltä kahtia jaettu näyttämö, jonka yhdellä puolella esitetään komediaa ja toisella tragediaa”. Samalla esimerkiksi nykypäivän köyhien ihmiskohtaloita esitellessään Kiina kymmenellä sanalla menee jo reippaasti sosiaalipornon puolelle, eikä teos missään vaiheessa pureudu kovin syvälle kuvaamiensa ilmiöiden takana oleviin rakenteisiin. KIINAN KAHTIA JAETTU NÄYTTÄMÖ YDIN 2 / 2019 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. ”Kansan” ja ”vallankumouksen” kaltaisten klassikoiden lisäksi sanavalikoimaan kuuluvat myös sellaiset viime vuosien kiinalaiset muoti-ilmaisut kuin ”höynäytys” ja ”jäljitelmä”. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, mitä kulttuurivallankumouksen läpi elänyt kirjailija ajattelee Kiinan nykyisestä johtajasta, jonka julkisuuskuvan pönkittämistä on jo verrattu Maon henkilökulttiin. Kuten monelle muullekin, Yu Hualle Maon ajan Kiinan tärkeimpiä piirteitä oli kaikkien jakama köyhyys ja sen mukanaan tuoma eräänlainen tasa-arvo. Samaan aikaan kirjailija palaa myös nyky-Kiinasta ja sen talousihmeestä kirjoittaessaan toistuvasti Maon kulttuurivallankumoukseen: molempia aikakausia yhdistävät sekä kansan valjastaminen yhden päämäärän taakse että väkivallan käyttö muutoksen jarruttajina pidettyjä vastaan. Esseissä onkin sekä kuivaa huumoria että suoruudessaan vaikuttavia kuvauksia Maon ajan veren kyllästämästä arjesta, jotka tuovat vahvasti mieleen kirjailijan aikaisemmin suomennetut romaanit Elämänkaari ja Xu Sanguanin elämä ja verikaupat
Lapissa on esimerkiksi mahdollista toteuttaa hiilijalanjäljen vähentämisen ihanteiden mukaista urbaania ekologista elämäntapaa erityisesti kaupunkikeskuksissa. Toinen vaihtoehto on vetäytyä omaan rauhaansa sekä varjella omaa luontoyhteyttään elämällä luonnonläheisesti ja yksinkertaisesti. Luontokäsitysten lisäksi tarinat eroavat toisistaan päähenkilöiden elämäntilanteiden ja elinympäristöjen osalta. Ovaskaisen analyysin perusteella ekologinen elämäntapa osoittautuu kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, joka pohjautuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen. SANNA OVASKAISEN huhtikuussa tarkastettu väitöskirja tarkastelee ekologisen elämäntavan mahdollisuuksia harvaan asutussa Suomen Lapissa. Herääkin kysymys, tarvitaanko julkiselle ja yksityiselle sektorille kaiken kattavaa ympäristöarviointia, joka toimisi vähän samaan tapaan kuin sukupuolivaikusten arviointi tällä hetkellä. Timo Antero Korhonen LAPIN LUONNOT JA EKOLOGISET ELÄMÄNTAVAT YDIN 2 / 2019 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Ovaskaisen lähtökohta on, että ei ole yhtä Lapin luontoa, vaan Lapin monet luonnot sanelevat, kuinka elämäntapaideaali voi toteutua ja muokkautua paikallisesti. Kertojien tarinoiden perusteella Ovaskainen arvioi, että Lappi mahdollistaa monenlaisia ekologisia elämäntapoja ja luontosuhteita. Toisaalta erilaiset luontokäsitykset näkyvät siinä, miten jokin ympäristö ja sen mahdollistamat käytännöt ymmärretään ja miten niitä toteutetaan. Pienikin muutos asuinpaikassa voi esimerkiksi vaikuttaa siihen, kuinka helppoa kierrättäminen on tai vaatiiko arkielämä auton käyttöä. Kahdenkymmenen eri-ikäisen ja eri puolilla Lappia asuvan henkilön haastattelujen pohjalta hän pyrkii rikkomaan stereotypioita: ekologiseen elämään ei ole vain yhtä ja samaa kaikille sopivaa tapaa, vaan pelkästään Lapissa on monia erilaisia ympäristöjä, joissa etsitään optimaalisia tapoja elää ekologisesti. Johtopäätöksissä Ovaskainen toteaa, että ekologista elämää ei saa typistää yksittäisten ihmisen vastuuksi, vaan sen toteutumiseen vaaditaan myös muiden toimijoiden osallistumista, kuten valtiollista ohjausta. Sen mahdollisuuksia ja variaatioita hän kuvaa käyttämällä neljää kertojien tarinoista konstruoitua prototyyppiä, joista kukin pohjautuu erilaiseen luontokäsitykseen: perinteinen luonto, luonto pelastajana, pelastettava luonto ja luonto Sanna Ovaskainen EKOLOGISEN ELÄMÄNTAVAN MAHDOLLISUUDET JA RAJAT LAPISSA Lapin yliopisto 2019 197 s. Näiden ääripäiden väliin mahtuu kaksi muuta Ovaskaisen mainitsemaa luontosuhdetta. hiiliaineenvaihduntasuhteena
M usiikki elää ja kehittyy, virtaukset vaihtelevat. Nyt paino on sanalla rock! Ja rock nimenomaan siinä mielessä kuin se 1970-luvulla käsitettiin. Elli Haloo on tunnettu Haloo Helsingin, Suomen suosituimpiin kuuluvan yhtyeen laulusolistina. Viime vuosina rock on kiistatta jäänyt menestyvänä listamusiikkina popin, rapin ja elektronisen tanssimusiikin jalkoihin. Ellips-nimen taakse kätkeytyy Haloo, oikealta nimeltään Elisa Tiilikainen, sekä joukko maan arvostetuimpia rockmuusikkoja rumpali Sami Kuoppamäestä kitaristi Timo Kämäräiseen. Sähkökitaran paikka ei ole museossa Kirjoittaja Pasi Kostiainen YDIN 2 / 2019 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. Onko sähkökitaroille sopiva sijoituspaikka Clevelandin Rock and Roll Hall of Famen vitriinissä – tai Pasilan Triplaan nousevassa suomalaisen musiikin museossa. Vaikka Lasityttökappaleessa kuinka lauletaan ”lasisesta lapsuudesta” ja ”kyynelistä poskilla”, kuulijaa hymyilyttää, kun musiikki tuo mieleen Queenin villeimmät sovitukset. Los Angeles Times nosti esiin paradoksin brittibändi 1975:n esiintymisestä Coachella -musiikkifestivaaleilla. Onko rock kuollut. Ellips YHDEN NAISEN HAUTAJAISET Vallila Music House 2019 M itä yhteistä on amerikkalaisilla laatumedioilla Los Angeles Timesillä ja Rolling Stonella. Media nimesi yhtyeen ”yhdeksi aikamme kaupallisesti menestyneimmistä” ja totesi, että ”on syytä kuunnella” kun se julistaa esiintymisensä aikana suurin kirjaimin jumbonäytöillä seuraavaa: ”Rock´n´Roll on kuollut – Jumala auttakoon 1975-yhtyettä.” Rolling Stone puolestaan havainnoi, että ”kitarasoolot ovat kadonneet” popja rockhiteistä. Bändin pitäessä taukoa laulaja on heittäytynyt soolouralle. Sanoituksissa Tiilikainen rypee syvemmissä vesissä kuin Haloo Helsingin kanssa, mutta yhteistyö bändin kanssa nostaa tunnelmaa. Pyhimyksen kanssa yhteislevyn julkaisevan Saimaa-yhtyeen voimahahmo Matti Mikkola on tuottajana auttanut Ellipsiä rakentamaan kudelman, jossa Tiilikaisen ilmeikkäät ja paikoin hurjaan revittelyyn yltyvät laulutulkinnat sekä bändin ilkamoiva soitto tuovat mieleen ajan, jolloin rocklevyjä tehtiin ainakin artistien osalta ennen kaikkea taiteellisesta, ei kaupallisesta kunnianhimosta. Muun muassa se, että huhtikuun kallistuessa loppupuolelle kumpikin kirjoitti rockmusiikin kriisistä samalla asenteella
Ja silloinkin on todennäköisempää kuulla Led Zeppelinin, ac/dc:n tai Guns N`Rosesin klassikoita kuin uusia rocklevytyksiä. S uomessa on kuitenkin alkuvuonna 2019 koettu upea uusien rock-levyjen tulva. YDIN 2 / 2019 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. Sähkökitaran – ja rockin – toista ilmaisuvoimaista puolta edustaa puolestaan Ville Valo & Agentsin Baddingin lauluihin pohjautuva albumi. Ottaa vastaan jo 1980-luvun alussa päivittely siitä, että vieläkö rockia saa soittaa, vaikka on jo nelikymppinen. Niiden äärellä vaatii kyllä pokkaa puhua rockin kuolemasta. Levyä kuunnellessa muistaa, että rock herätti joskus brutaalilla voimallaan ja alkukantaisella aistillisuudellaan kauhua ihmisissä, jotka eivät olleet kasvaneet siihen sisään. Rolling Stonesin kohtalo on ollut vanheta etujoukkona. Rock ei näy eikä kuulu kaupallisilla, uutta musiikkia soittavilla radioasemilla, elleivät ne nimenomaan ole erikoistuneet rockiin. Rock on kuollut! Viimeinen kitarasoolo on jo kuultu! Tällaista kuulee väitettävän, mutta onneksi vastaväitteitäkin esitetään äänekkäästi. Mutta Rollarien ja muiden veteraanien aktiivisuus osoittaa myös sen, että rockin keinot ovat vuosikertakamaa, kauan sitten testattuja ja hyviksi havaittuja. Ilmaisuvoimaa ja energiaa ja jotain ihan uuttakin on löydetty sähkökitarasta ja muista perinteisistä rockbändin instrumenteista. On saatu Dumari ja Spuget: Usvaa Putkeen – eli Tuomari Nurmion pitkän uran jo pitkäikäisimmäksi kasvaneen vimmaisen Spugetkokoonpanon kooste uusia tulkintoja Nurmion omista vanhoista kappaleista. Eli elossa ne ovat, sähkökitara ja rockmusiikki. Se, että he ovat myyneet lippuja kiertueelle taas vuonna 2019, liki 40 vuotta myöhemmin, asettaa tuon muinaisen kysymyksen omaan arvoonsa. Alkukantaisuutta on kuultu myös Ismo Alangolta jo vuosikymmenten ajan, mutta Alangon uusi levy Minä halusin olla niin kuin Beethoven sisältää ehkäpä hänen soolouransa vihaisimmat kappaleet. Levy on monitasoinen taidonnäyte, jossa yhdistyvät Ville Valon lauluääni pehmeimmillään ja Esa Pulliaisen rautalankakitara niin tyylitajuisen haikeasti soivana kuin Stratocaster voi vain Pulliaisen käsissä soida. Eikä rock oikein enää käy nuorison kapinamusiikistakaan, kun sen aktiivisista esittäjistä monet ovat isovanhempia. Sen voinee jopa kuvitella, kun levyltä löytyy biisi nimeltä Vihaan Kalevalaa
Alaikäisinä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden suurin haaste liittyy erossaoloon perheestään. Jokaiselle ilman huoltajaa Suomeen tulleelle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja. S uomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan sitä tarvitseville kansainvälistä suojelua, jolla tarkoitetaan Suomessa pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa. Vuonna 2012 voimaan tullut lakimuutos NUORET TURVAPAIKANHAKIJAT ILMAN PERHEITÄÄN määrää, että perheenyhdistämishakemuksen voi jättää vain ulkomailla asuva perheenjäsen. Epävakaiden olojen takia pakoon lähteneet pystyvät harvoin muuttamaan koko perheen voimin. Suomi on saattanut sopimuksen voimaan lailla vuonna 1991. Matka Eurooppaan on pitkä, kallis ja vaarallinen, ja alle 15-vuoULLA LYYTINEN Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustaja. T oimin edustajana Suomeen alaikäisenä saapuneille afgaaninuorille. YDIN 2 / 2019 94 KOLUMNI. Ottaen huomioon kohderyhmän haavoittuvan aseman, on edustajalla tärkeä tehtävä valvoa, että lapsen etu huomioidaan. Tästä huolimatta viime vuosina perheenyhdistämistä on vaikeutettu Suomessa eri tavoin, minkä takia perheenyhdistämishakemukset ovat romahtaneet. Edustaja on Suomessa lapsen ainoa laillinen, huoltajan puhevaltaa käyttävä henkilö. Vuonna 2010 ulkomaalaislakia muutettiin niin, että perheenyhdistämistä hakevan lapsen pitää olla päätöksen saadessaan alle 18-vuotias. Yk:n jäsenvaltiot takaavat lasten oikeuksien sopimuksessa, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti. Hakemus pitää jättää Suomen edustustoon, jollaista ei ole kaikissa maissa. Vuoden 2016 lakimuutos taas asettaa tulorajan, jos oleskelulupa on myönnetty toissijaiseen suojeluun perustuen, mikä koskee suurinta osaa yksintulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Edustamieni nuorien tilanteet ovat tyypillisiä kohderyhmässä: Koska alun perin turvaan on usein ollut mahdollista lähettää vain yksi perheenjäsen, on usein priorisoitu perheen vanhinta poikaa. Yleistä on, että yksi perheenjäsen lähtee matkaan yksin, ja muu perhe jää joko lähtömaahan, pakolaisleirille tai transit-maahan
tiaiden on hyvin riskialtista tehdä se yksin. Näin ollen usein hyvin heikossa asemassa oleva perhe jää yksin perheenyhdistämisprosessiin liittyvien hakemusten ja liitteiden kanssa. Matkat ovat kalliita ja pelkästään viisumin saaminen perheelle on suurimman osan tavoittamattomissa. Edustamieni nuorten osalta epävarmuus perheen tilanteesta sekä perheenyhdistämisen mahdottomuus aiheuttavat usein heille henkistä pahoinvointia, kuten unettomuutta, ahdistuneisuutta ja itsetuhoisuutta. Huoli ja ikävä vaikuttavat arjessa jaksamiseen ja sitä kautta kotoutumiseen. Tämä on usein mahdotonta taloudellisista syistä, mutta myös koska heidän kotiseutunsa voi nykyään olla talibanien hallinnassa. Perheenyhdistämisten voimakas vaikeuttaminen on siten ristiriidassa hallituksen tavoitteleman tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä perheestä erossa eläminen on kenties suurin kotouttamisen este. Näin olleen perheen tulisi käytännössä palata takaisin Afganistaniin kotikyläänsä hankkimaan tarvittavat paperit ja YDIN 2 / 2019 95 KOLUMNI. He miettivät, miksi juuri he saivat tulla turvaan perheen eläessä edelleen epävarmoissa olosuhteissa, ja toisaalta kokevat epäonnistuneensa, koska perheenyhdistäminen ei ole mahdollista. Nuorten terveyttä tarkastellaan usein reflektoiden lähtömaan traumaattisiin kokemuksiin. Huomiotta kuitenkin jää, miten Suomi ja monet muut Euroopan maat traumatisoivat uudelleen nuoria ja heidän perheenjäseniään pitämällä heitä erossa – useimmiten lopullisesti. Samalla nuoret kamppailevat myös syyllisyyden tunteen kanssa. K iristykset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yksintulleiden alaikäisten perheenyhdistäminen on tehty käytännössä mahdottomaksi, mikä voidaan nähdä Suomen harjoittamaksi hallinnolliseksi väkivallaksi pakolaisperheitä kohtaan. Perheenyhdistämisten voimakas vaikeuttaminen on siten ristiriidassa hallituksen tavoitteleman tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä perheestä erossa eläminen on kenties suurin kotouttamisen este. Usein nuorten perheet ovat paenneet Afganistanin kasvaneita levottomuuksia ja talibanien laajentunutta valtaa Iraniin, jossa he asuvat laittomasti. viisumit. Turvapaikkapäätöksessä voi kuitenkin kestää 1– 2 ja perheenyhdistämisessä matkoineen ja selvityksineen 1– 4 vuotta, minkä takia nuoret ehtivät käytännössä täysi-ikäistyä ennen perheenyhdistämisprosessin päättymistä. Säädösten kiristymisen takia perheenyhdistämistä hakevan henkilön pitää kuitenkin oleskella laillisesti maassa, jossa Suomen edustusto sijaitsee. Työja elinkeinoministeriön vuoden 2017 ohjeistuksen mukaan nuoren edustajan tehtäviin ei myöskään kuulu laittaa perheenyhdistämishakemusta vireille tai hoitaa prosessin muita osia perheen puolesta. Afgaanien tulisi tämän jälkeen matkustaa Suomen Intian lähetystöön, useamman eri kerran, kuulemistilaisuuksiin ja testeihin
Isossa-Britanniassa ylähuoneen raportissa ydinasekysymyksestä taas suositellaan aikaisempaa vähemmän vihamielistä suhtautumista ydinasekieltosopimukseen. Virallisesti ei kuulu, mutta miten on käytännössä. Kyllähän pohjoismaat Norja ja Tanskakin ovat voineet jatkaa ydinaseettomina ja silti kuulua Natoon. Ydinaseet ja Nato on kiinnostava kysymys. Angela Merkelin hallitus on nimennyt komission arvioimaan muun muassa jaetun ydinasepelotteen hyötyä Saksalle. Nato-maa Norja oli prosessissa aloitteellinen ja aktiivinen, mutta mitä lähemmäs sopimuksen syntymistä tultiin, sitä enemmän ydinasevaltojen painostus lisääntyi. Ruotsi oli mukana viimeiseen asti neuvotteluissa ydinasekieltosopimuksesta, mutta ei siltikään tähän päivään mennessä ole vielä uskaltanut allekirjoittaa sitä, kun sen sanoYDIN 2 / 2019 96 KOLUMNI. Kävi ilmi, että – yllätys, yllätys – onkin kovin vaikeaa olla Natossa ja vastustaa ydinaseita. NATO JA YDINASEETON EUROOPPA LAURA LODENIUS Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja. Kuuluvatko Nato-pakettiin automaattisesti ydinaseet tai vastapuolen maalituksen kohteeksi tuleminen, pyytämättä ja tilaamatta. S aksassa on taas herätetty henkiin vanha keskustelu siitä, haluaako se pitää jatkossa Yhdysvaltojen ydinaseita maallaan ja olla osa jaettua ydinasepelotetta, vaikka sillä ei ole omia ydinaseita kuten Ranskalla ja Isolla-Britannialla. Vuosien ajan meille on Suomessa kerrottu, että jos päättäisimme liittyä Natoon, se ei mitenkään edellyttäisi, että muuttaisimme perinteistä kielteistä suhtautumistamme ydinaseisiin. Kun ydinaseita ja niistä luopumista joitakin vuosia sitten alettiin käsitellä – kansalaisliikkeiden vaatimuksesta – globaalina humanitaarisena kysymyksenä vanhan suurvaltastrategisen lähestymistavan sijaan, olisi monelle ydinaseettomalle maalle ollut luonnollista lähteä tukemaan ydinaseet kokonaan kieltävää sopimusta, kuten on tehty muiden joukkotuhoaseiden suhteen
Tällöin suhde YDIN 2 / 2019 97 KOLUMNI. Myös Suomen uuden hallituksen on otettava kantaa: jäämmekö ydinaseiden puolustajien ja peesaajien joukkoon vai liittymmekö kieltosopimukseen?. Nyt kun tällaiset hupsutukset on unohdettu ja on palattu siihen perus-Natoon, jossa on kyse yhteisestä puolustuksesta, ovat yhteinen ydinasepelote ja oppi ydinaseiden käytöstä taas ajankohtaisia. Samalla kun ydinaseiden ja ydinasepelotteen roolia Nato-doktriinissa on korostettu viime vuosina voimakkaammin, Trump ja hänen hallintonsa politiikka herättävät kuitenkin myös närää ja pelkoa monissa eurooppalaisissa liittolaisissa. Kaikki ydinasevallat modernisoivat arsenaalejaan. Viimeksi on seurattu huolestuneena Yhdysvaltojen ja Venäjän vetäytymistä inf-sopimuksesta sekä siitä seuraavaa uuden ydinasekilpavarustelun ilmeistä uhkaa. On aika taas vaatia Euroopassa ydinaseriisuntaa, oman ja koko maapallon turvallisuuden ja tulevaisuuden takia. taan uhkaavan välejä Yhdysvaltoihin ja myös Natoon. Sotilaallisesti liittoutumattomien maiden lisäksi myös Nato-maiden pitää voida yhtyä aseriisuntaan. Sama pelko lienee ollut taustalla Suomen nuivassa suhtautumisessa sopimukseen, vaikka viralliset selitykset ovat puhuneet muista syistä. Kysymys on jakanut Ruotsissa ulkoministeriön ja puolustusministeriön eri puolille ja vääntö lopullisesta kannasta jatkuu paraikaa Ruotsin parlamentissa. ydinaseisiin ja ydinasepelotedoktriini oli siirretty taka-alalla. Kävi ilmi, että – yllätys, yllätys – onkin kovin vaikeaa olla Natossa ja vastustaa ydinaseita. A iemmin oli muotia puhua kriisinhallinta-Natosta – siis siitä, joka ei olleenkaan liittynyt ”artikla viiteen” ja yhteiseen sotilaalliseen puolustukseen, vaan oli vain rauhanlähettiläs ja avustusjoukko maailman kriiseissä. Natossa ”päätökset tehdään pääkaupungeissa”, mutta yksi kumppani on liittolaisista vähäsen muita vaikutusvaltaisempi: Yhdysvallat. Varsinkin itäisen Euroopan maat, Naton uudemmat jäsenet, ovat pitäneet tärkeänä saada suojansa ydinasepelotteen kautta
Se, että biomassa on uusiutuvaa, ei tarkoita, että sitä voidaan käyttää loputtomasti.” ”Meidän täytyy EU:n sisällä yhä enemmän kysyä, voimmeko rakentaa energiatulevaisuuttamme toisten alueiden luonnonvarojen varaan.” EU ja ilmasto Kuka käy oikeutta Kiinassa. Kuka käy oikeutta Kiinassa vallassa olevia vastaan?” YDIN 2 / 2019 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. YMPÄRISTÖPOLITIIKAN asiantuntija Sini Eräjää kommentoi EU:n ilmastotoimia ja jäsenmaiden suhtautumista niihin Ytimessä 4/2014. MATTI E. Emme uskoneet Kiinan armeijan tappavan aseettomia kansalaisia.” ”Jos opiskelijat olisivat murhanneet jonkun vallankäyttäjistä, olisivat seuranneet pitkälliset tutkimukset ja oikeudenkäynnit. LEHTONEN kirjoitti Ytimessä 4/1989 Kiinan mielenosoituksista. Eräjään mukaan Suomi ei ollut käyttänyt mahdollisuuksiaan olla unionissa aktiivinen ilmastoasioiden suhteen. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Missään ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi näkynyt kiinalaista Walesaa, joka ottaisi kokonaisvastuun liikkeestä ja sen yhtenäisyydestä.” ”Asialla on valoisatkin puolensa. ”Yleensä Suomi nostaa päätään, kun kyseessä on tavalla tai toisella metsät. Vielä muutama vuosi sitten samanlainen ”kansannousu” olisi varmasti tukahdutettu voimakeinoin, muutamaa ihmishenkeä surematta.” Pääkirjoitussivulla toimitussihteeri Sirpa Puhakka kommentoi mielenosoitusten tukahduttamista sekä Lehtosen tekstin julkaisemista päivittämättömänä: ”Kirjoituksemme on yksi osoitus optimismista. ”Tämänkertaista ”Isänmaallista demokratialiikettä” verrattiin alussa Puolan Solidaarisuus-liikkeeseen. Suomi on kriittinen EU:sta tulevia metsiä koskevia tavoitteita kohtaan.” Vaikka ympäristöjärjestöt olivat yksimielisiä fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta uusiutuvilla energianmuodoilla, Eräjää totesi, että myös esimerkiksi biomassan käytön lisäämistä ei tulisi tehdä ilman arviota sen ilmastovaikutuksista. ”Ei ole kestävällä pohjalla, että Euroopan valtiot kuskaavat Amerikasta ja Afrikasta puuta poltettavaksi. Hänen mukaansa opiskelijoiden voitonhuuma oli toukokuun lopulla vaihtumassa pettymykseksi
Tuellasi koulutamme nuoria rauhantyössä Tee rauhanteko sadankomitea.fi. Lahjoita nyt: FI02 5720 9920 1326 01 MobilePay: 84857 Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2018/579 (29.6.2018-28.6.2019). Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta
01019 5110 * Verkosta nyt -30 % ensimmäiseksi vuodeksi. 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavat kaskot autollesi. Peruskasko on hyvä vaihtoehto, kun haluat turvata autosi isoilta vahingoilta, mutta et tarvitse esimerkiksi lunastusetua tai bonusturvaa. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. Voit valita myös kattavan Liittokaskon – parempaa saat hakea. *Peruskasko nyt verkosta 30 % Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi jatkuvan liittoalennuk sen sekä kasvavan omistajaasiakasalennuksen.. Toimi heti, sillä Peruskaskon ensimmäisen vuoden alennus on voimassa viimeistään 31.5.2019 alkaviin yksityisasiakkaan uusiin henkilöja pakettiauton vakuutuksiin. Liittokasko sisältää muun muassa pysäköintiturvan, lunastusedun, bonusturvan sekä laajan sijaisautoedun. YD IN 2 / 20 19 w w w .yd in leh ti.fi Hei, meillä on nimeään parempi Peruskasko. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi jatkuvan 10 % liittoalennuksen sekä vuosien myötä kasvavan omistaja-asiakasalennuksen 5-10%. Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Alennusta kertyy siis ensimmäiselle vuodelle pilkulleen vähintään 40,15%