. Hoitovelka ja näännytetyt hoitajat Turvallistaminen tuhoaa demokratiaa. vuosikerta / 2 l. 56. 2022 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. RAUHA JA VAPAUS. Tsernobylin koirat Mitä Nato-prosessissa tapahtui
Kalle Kniivilä PUTININ PAHIN VIHOLLINEN Maailman tunnetuimman poliittisen vangin tarina. Jia Tolentino TRIKKIPEILI Sukupolvensa tulkin viiltävän älykäs analyysi tästä ajasta. Luke Harding VENÄJÄN VAKOOJAVERKOSTO Hyytävä tosielämän jännityskertomus nykyajan vakoojista. = myös äänikirjana = myös e-kirjana. Naomi Klein TULI ON IRTI Tuli on irti on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta. Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi KESÄN KIINNOSTAVIMMAT KIRJAUUTUUDET Ville-Juhani Sutinen MATKALLA SUOMEEN Mistä olemme kotoisin. Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen KONGON AKSELI Suomalaiset kolonialismin rakentajina. Vaikuttaako kotipaikka ihmisen luonteeseen
SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LAURA LODENIUS Kaikkiko Naton vika. Osaamme itsekin! / 12 TOMI KIILAKOSKI Rauhan asia on nuorten asia YDINHETKI 14 ARJA ALHO Kriittisen katseen merkitys turvallistamisessa / 20 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Ulkoja turvallisuuspolitiikan vakaus: meni laukalle! / 24 KERTTU WILLAMO Milloin valta vaihtuu Valko-Venäjällä. / 30 RENNY JOKELIN Kuin tuli ja vesi / 34 ANNA GUSTAFSSON Kyproksen kysymys pysyy avoimena / 38 TUOMAS HIRVONEN Katastrofien kehä globaalissa maailmassa / 42 ARJA ALHO Saksa käyttää aina voimaansa yhdessä / 44 ARJA ALHO Kansa-demos – kaduilla edelleen! YTIMESSÄ 50 RALF SUND Miksi työmarkkinasopiminen on niin vaikeaa. / 54 JOUKO SILLANPÄÄ Rauhan rakentamisen ja ydinaseriisunnan puolesta myös Naton jäsenmaana / 58 TARU SALMENKARI Miltä Ukrainan sota näyttää Kiinassa. / 63 KALEVI SUOMELA Rauhanliike Nato-päätöksen jälkeen / 67 TAPIO KUOSMA Yhdysvallat Naton voimatekijänä / 72 JOHANNES REMY Venäjän hyökkäys Ukrainaan / 76 ANTTI KARILA Ydinasiana turvatumpi tulevaisuus YDINKOKEMUS 78 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Pertin valinnassa tapahtuu / 80 JUHANI TOLVANEN Canis Chernobyliensis eli erään katastrofin anatomia / 82 MIINA LEPPÄNEN Hölmöläislogiikalla ei pääse puusta pitkään / 86 MAIJALIISA MATTILA Kieli on puhuttu loppuun / 88 Kirja-arviot / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Ikuisesti utelias / 96 MAARIT MÄKINEN Polarisaation purkaminen vaatii moniäänisyyden kuuntelemista / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2022
Tärkeitä kysymyksiä on paljon. Epäilemättä emme vuosien mittaan ole olleet ainoita vieraita mutta ehkäpä ainoita, jotka sanoimme, ettei valmistautuminen sotaan tuo rauhaa, se tuo sodan. Jätämmekö sen suureksi läikäksi kartalle, joka voidaan eristää ja unohtaa. Nyt viimeistään tarvitaan rauhallista, kriittistä ja eri vaihtoehtoja punnitsevaa keskustelua. Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus olisi mielestämme muuttuneessakin turvallisuusympäristössä luonut Suomelle mahdollisuuden olla kokoaan suurempi kansainvälisessä sopimuspohjaisessa yhteistyössä, diplomatiassa, myös kriisinhallinnassa ja rauhaturvaamisessa sekä aseriisunnan ja ydinasekiellon edistämisessä. Suomi ei käynyt eikä käy nytkään kamppailua olemassaolostaan. Haluammeko enemmän aseita vai parempaa sosiaaliturvaa. VASTAKKAINASETTELUN AIKA ON TULLUT ARJA ALHO päätoimittaja Y din-lehti toivoi moninäkökulmaista ja alkuperäisen aikataulun mukaista keskustelua turvallisuudesta. Kun sanotaan, että kansa päätti, kansan pitää sanoa myös, mistä se päätti. Vaikka Nato-jäsenyyden hakemisesta on tehty päätös, pamfletti on edelleen tärkeä siksi, että kansalaisten oikeus ja velvollisuus on keskustella Suomen ja myös muiden pohjoismaiden roolista Natossa ja sen kehittämisessä. -pamfletin. J ulkaisimme Sota ja rauha. Vaikka turvallisuusympäristössä tapahtui järkyttävä muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan, eduskunnan linjaukset niin ulkoja turvallisuuspolitiikasta kuten myös puolustusvalmiudesta olivat vajaan vuoden sisällä tehtyjä eivätkä ne menettäneet merkitystään yhdessä yössä. Siksi Suomi ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta, kuten ei mikään muukaan Naton jäsenmaa. Haluammeko ydinaseuhkan kasvattamista vai vähentämistä. Yhden yön jälkeenkin tosiasia oli: Suomi ei ollut sodassa. Euroopan Unionin roolin vahvistaminen ei ole myöskään menettänyt merkitystään. Suomen puolustusvoimien suurin investointi, hävittäjähankinnat, kohdistui luonnollisesti Nato-yhteensopiviin koneisiin. Naton kanssa on harjoiteltu tiiviisti jo jonkin aikaa. Jännitteiden kasvu ja Naton sotilaallinen kyky vastata niihin vuoropuhelun ja diplomatian sijaan aseidenvaraisesti, ilmaistiin hyvin suorasukaisesti. Venäjä on tehnyt rikoksen. Sota on myös aina rikos ihmisyyttä vastaan. Aitoja, muureja ja bunkkereita rakennetaan niin rajalle kuin muutoinkin. Selvää kuitenkin on, että Venäjän vajoaminen entistä syvempään autokratiaan tekee siitä naapurin, johon luottaminen on vaikeaa. Naton kanssa tehty viime vuosien yhteistyö oli jo kääntänyt Suomen linjaa. Aseita hankitaan ja jaetaan, uusia YDIN 2 / 2022 4 PÄÄKIRJOITUS. Haluammeko globaaleja ilmastoja ympäristötoimia ja miten edistämme niitä. Sotilasliittoon vai ei. Mitä haluamme naapurimme suhteen. Venäjä ei uhannut Suomen turvallisuutta. Militarisoituminen sai pikavauhtia Natopäätöksen valmistelun kanssa. M uutama vuosi sitten rauhanjärjestöt vierailivat Naton päämajassa
Sotarikokset on tutkittava ja syylliset on saatava vastuuseen. Kun viha, pelko ja epäluulo hallitsevat, autoritaarisuus kasvattaa voimaansa. Menneet ja osin yhä jatkuvat Covid-19-olot menettelytapoineen ovat normalisoituneet. Poliittisesti sitoutumattomaan rauhanliikkeeseen on lyöty leimoja, jotka ovat rauhanliikkeen arvojen, toiminnan päämäärien ja turvallisuusajattelun kannalta täysin käsittämättömiä. Ukrainalla on oikeus itsemääräämiseen kuten kaikilla kansakunnilla. Tämä on malliesimerkki turvallistamisen vaikutuksista. T urvallistaminen, josta keskustelen teorian luoneen Ole Wæverin kanssa, on vaarallista demokratialle ja kansalaisvapauksille. Turvallisuuden korulauseen takaa löytyvät – kuten niin monin tutkimuksin eri sodista ja konflikteista on voitu osoittaa rahan, rajallisten resurssien, voimapolitiikan ja valtataistelun vektorit, eikä niiden keskiössä ole turvaa hakevaa ihmistä. 5. verkostoja perustetaan ja vanhoja vahvistetaan maanpuolustuksen nimissä, venäjää puhuvia tarkkaillaan, Ahvenanmaan demilitarisointi halutaan purkaa ja aivan tavanomaiset asiat ovat nyt kansallisia turvallisuuskysymyksiä. Pääministeri Marin ilmaisi halunsa rauhaan ja siksi esitti suomalaisen aseteollisuuden vahvistamista. Kun toivo ja myötätunto vallitsevat, demokratia elää. Tulemme yhä useammin kuulemaan: meidän on pakko, ei ole vaihtoehtoa. H yvinvointialueet ovat tärkeimpiä kansalaisten turvajärjestelyjä. Sodan uhreja on autettava kaikin mahdollisin tavoin. YDIN 2 / 2022 5 PÄÄKIRJOITUS. Julkisten alojen työtaistelutoimet ja ennen muuta hoitajien väsyminen paitsi työolosuhteisiin myös palkkaukseen, uhkaavat vakavasti kaikkia pyrkimyksiä ennaltaehkäisevän hoidon vahvistamiseksi, lähipalvelujen saamiseksi, hoitovelan purkamiseksi ja ennen muuta väestön ikääntymisen tarkoittamien palvelujen monimuotoisuuden turvaamiseksi. että sota voi ratketa vain diplomatiaan. Turvallisuus on riskien arviointia. Tehty päätös sen hakemisesta Natosta ei ole riskitön. Ralf Sund kirjoittaa suorasukaisesti siitä, mistä kenkä puristaa ja miksi vain työmarkkinaosapuolten kesken ratkaisua ei voi löytyä. Ukrainan presidentti Zelenskyi sanoi 21. Ukraina tarvitsee tukeamme erityisesti tähän. Poliittisten tunteiden tutkimisen ja tunnistamisen tärkeys on kasvanut. Vastakkainasettelu maailma varjostaa heidän tulevaisuuttaan. Murheellista. Kannattaa huomata myös, että nuoret ikäluokat eivät ole yhtä Nato-myönteisiä kuin vanhemmat. Teknokraattien ja niiden poliittisten eliittien valta, joilla ei ole kansan mandaattia, on vahvistunut. Vastakkainasettelun maailma varjostaa nuorten tulevaisuutta. Siksi toistamme uudelleen: Venäjän hyökkäys on kansainvälisen oikeuden vastainen. E rityisen vaikeaa on ollut julkinen keskustelu. Sotilaatkin ovat, riippumatta rintamalinjoista, jonkun rakkaita. Sota on aina rumaa, eikä sitä käydä päämajojen strategiapöytien äärellä sivistyneesti pudottamalla täsmäpommi sinne tai siirtämällä joukot tuonne. Polarisoituminen iskee palleaan joka päivä otsikoissa, ajankohtaisohjelmissa, sosiaalisessa mediassa ja jopa poliitikkojen puheissa. Hallituksen oli helpompaa päättä puolustusmenoista kuin julkisen alan palkkaohjelmasta
040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Pekka Ristelä ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Ydin-arkisto, Teppo Jäntti, Antti Avarre TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 58 JOUKO SILLANPÄÄ on VTM ja puolustuspolitiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 94. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 80 KERTTU WILLAMO toimii ihmisoikeuksien parissa järjestökentällä ja myös vapaana kirjoittajana. / sivu 34 TUOMAS HIRVONEN on filosofian maisteri historian opinnoista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 88 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. Hän on myös Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja. / sivu 50 KALEVI SUOMELA on rauhanaktivisti, joka oli perustamassa Sadankomiteaa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 38 RENNY JOKELIN on entinen toimittaja, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Euroopan parlamentissa. YDIN 2 / 2022 tekijät YDIN 2 / 2022. / sivu 24 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 82 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. EEKKU AROMAA on rauhanaktivisti ja kirjallisuuden ystävä. / sivu 67 MIINA LEPPÄNEN on on toimittaja. / sivu 54 RALF SUND on ekonomisti Tehyssä. / sivu 14, 20, 30 & 44 ANNA GUSTAFSSON on Ateenassa asuva vapaa toimittaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 30, 89 & 90 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. / sivu 24 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 86 ASTRID NIKULA on vapaa toimittaja ja kansalaisaktivisti. 56. / sivu 94 TAPIO KUOSMA on tietokirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti. / sivu 92 JOHANNES REMY on Kanadan Wilfrid Laurier Universityssä toimiva historioitsija, joka on erikoistunut Ukrainaan ja kirjoittanut Ukrainan historian. / sivu 63 JONATHAN TERLINDEN on freelance-kuvaaja. / sivu 72 TARU SALMENKARI on Helsingin yliopiston ItäAasian tutkimuksen dosentti. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry
Pommien käytön kyseenalaisti myös liittoutuneiden komentaja ja myöhempi presidentti Dwight D. Vuonna 2016 Barack Obama vieraili Hiroshimassa ensimmäisenä USA:n istuvana presidenttinä. Yhden kilometrin säteellä kuoli väestöstä 95 prosenttia. Joulukuuhun 1945 mennessä pommi oli tappanut jälkivaikutuksillaan 130 000 – 150 000 ihmistä ja vuoteen 1950 mennessä 200 000. Japani oli jo alakynnessä. Euroopassa Dresdenin tulimyrskyä – palopommien kohteena olivat siviilit – perusteltiin sillä, että saksalaiset alkaisivat näin kapinoida Hitleriä vastaan. Haavoittuneita oli 20 000. 5. Ytimekkäät YDIN 2 / 2022. 2022. Trumania, joka puhui kongressille maaliskuussa 1948. YDIN 2 / 2022 TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö puhui Ruotsin valtiopäivillä 17. Joulukuuhun 1945 mennessä Nagasakin pommi tappoi yhteensä 60 000 – 80 000 ihmistä ja vuoteen 1950 mennessä 100 000. Hän ei pyytänyt hyökkäystä anteeksi mutta syleili selviytyjiä ja vetosi ydinaseettoman maailman puolesta. presidenttiä Harry S. Hän siteerasi Yhdysvaltojen 33. Ytimen toimituskunta YLISTIKÖ NIINISTÖ ATOMIPOMMEJA. Toimintaan liittyy joitain riskejä – näin on aina. Mutta toimimatta jättämisen riskit ovat huomattavasti suuremmat” Hiroshiman pommin (uraanipommi Little Boy) räjähdyskohdalla oli Shiman sairaala. Jälkeenpäin on arvioitu, ettei atomipommien pudottaminen ollut sodankäynnin kannalta perusteltua. Myöhemmin todettiin, etteivät kauhuissaan olevat ihmiset kyenneet mihinkään kapinointiin, koska heidän piti selvitä seuraavaan päivään. Hiroshimassa kuoli heti noin 75 000 ihmistä ja 80 000 haavoittui. Truman oli tehnyt päätöksen käyttää ydinaseita 1945 ja määräsi myös vetypommin kehitystyön aloitettavaksi puhettaan seuraavana vuonna: ”Maailmanhistoriassa on aikoja, jolloin on paljon viisaampaa toimia kuin epäröidä. Nagasakin pommi (plutoniumpommi Fat Man) tappoi heti 40 000 ihmistä. ALBERT EINSTEIN sanoi, että jos hän olisi ennakoinut Hiroshiman ja Nagasakin, hän olisi repinyt kaavansa rikki vuonna 1905. Pommi tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Eisenhower
ASETTAMALLA RAUHAN ETUSIJALLE NATON LAAJENTUMISEN SIJAAN, YHDYSVALLAT KOKOAISI TUEN PALJON SUUREMMALTA OSALTA MAAILMAA JA AUTTAISI SITEN TUOMAAN RAUHAN UKRAINAAN SEKÄ TURVALLISUUTTA JA VAKAUTTA KOKO MAAILMALLE.” CNN 21. 2022, Jeffrey Sachs, kestävää kehitystä tutkiva professori Columbian yliopistosta ja tietokirjailija.. YDIN 2 / 2022 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 2 / 2022 ”UKRAINAN SOTAAN ON VAIN YKSI VASTAUS: RAUHANSOPIMUS… PARAS MAHDOLLISUUS PELASTAA UKRAINA ON NEUVOTTELUILLA, JOTKA TUOVAT MAAILMAN YHTEEN. 4
Yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulee myös ulottaa niiden koko arvoketjuun. Ongelmana on nyt, että republikaanipresidentit ovat nimittäneet kuusi yhdeksästä tuomarista. Vapaus valita -lainsäädäntö (Freedom to Choice Act) olisi pitänyt viedä silloisissa demokraattienemmistöisissä senaatissa ja kongressissa läpi. Finnwatch kansalaisjärjestönä puolestaan nostaa esille myös yritysten verovälttelyä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että uhrien oikeussuojaan ei tulisi parannuksia vuosikausiin – jos silloinkaan. Suomen hallitus on asettunut tukemaan keskeisiltä osin komission esitystä. Hän teki sen kärsivällisesti ja sitkeästi huolimatta kauhuista ja vaaroista. 5. Finnwatchin mielestä osa Suomen ehdotuksista ovat ongelmallisia kuten esimerkiksi pyrkimys siirtää uhreille korvattavat vahingonkorvaukset toiseen hankkeeseen. Texasissa kansalaiset valvovat klinikoita viranomaisten sijaan ja voivat haastaa ne oikeuteen, mikäli niissä tehdään raskauden keskeytys kuuden viikon jälkeen.. Ne liittyvät aseenkanto-oikeuteen, uskonnonopetukseen ja vaalien äänestyslakeihin. Kirjeen on allekirjoittanut 226 järjestöä, mukana Finnwatch. Turvallisuusneuvosto vaatii välitöntä, läpinäkyvää ja puolueetonta tutkimusta. Järjestöjen mukaan pk-yritykset on välttämätöntä ottaa mukaan soveltamisalaan. Komission esityksessä velvollisuudet on rajattu vain vakiintuneisiin liikesuhteisiin. Demokraattipresidentit puolestaan vain kolme. Ei käteen tai jalkaan… Se ei ollut surmanlaukaus vaan murha”. Jo nyt osa osavaltioista on rajoittanut aborttioikeutta kuuteen viikkoon, osa ei salli raskauden keskeytystä edes insestin tai raiskauksen uhreille. Abu Akleh oli tunnettu ja arvostettu toimittaja Lähi-idässä. ”Häntä ammuttiin kasvoihin. Laki vahvistaa myös ihmisoikeusloukkauksien uhrien oikeussuojaa ja poistaa juridisia esteitä oikeuteen pääsyn tieltä. Vastikään julkisuuteen vuodettiin täysin poikkeuksellisesti päätösluonnos, jonka hyväksyminen tarkoittaisi 50 vuotta sitten päätetyn ennakkotapauksen, Roe vastaan Wade, kumoamisen ja liittovaltiotasoisen oikeuden aborttiin. Naisen oikeus kehoonsa oikeuden puristuksissa KONSERVATIIVIENEMMISTÖINEN korkein oikeus Yhdysvalloissa on ottanut käsittelyyn aborttioikeuden lisäksi monia tapauksia, joilla voi olla syvällinen vaikutus Yhdysvaltojen kehitykseen. Sillä ei ole väliä, mitä he tekevät elantonsa eteen – jos he löytävät työtä ollenkaan – joka päivä, palestiinalaiset ovat vaarassa tulla murhatuiksi, koska ovat palestiinalaisia. Hän koki velvollisuudekseen kertoa, kuinka joka päivä palestiinalaiset ovat vaarassa tulla murhatuiksi… Riippumatta siitä missä he asuvat ja elävät – Gazassa, Jerusalemissa tai Länsirannalla – joka päivä palestiinalaiset ovat vaarassa tulla murhatuiksi. 2022 Länsirannalla. Mitrovica luonnehti murhattua työtoveriaan: ”Abu Akleh teki työnsä hyvin. Se olisi vahvistanut vuoden 1973 korkeimman oikeuden linjan naisen oikeudesta kehoonsa. Al Jazeeran kolumnisti Andrew Mitrovica kirjoittaa suoraan, että Abu Akleh murhattiin. Järjestöt arvostelevat kannanotossaan direktiiviesitystä siksikin, että se jättää 99 prosenttia yrityksistä sääntelyn ulkopuolelle. Sillä ei ole väliä, ovatko he nuoria tai vanhoja, miehiä tai naisia, muslimeja tai kristittyjä – joka päivä palestiinalaiset ovat vaarassa tulla murhatuiksi, koska he ovat palestiinalaisia.” Toimittaja Shireen Abu Aklehin murhattu Yritysvastuulakia korjattava KANSALAISJÄRJESTÖT ympäri maailman vaativat EU-päättäjiä korjaamaan komission helmikuussa julkaiseman yritysvastuulakiesityksen. Aborttilaki on Obaman petettyjä vaalilupauksia. YDIN 2 / 2022 9 YTIMEKKÄÄT YK:N turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Al Jazeeran toimittajan surman 11. Yritysvastuulain tarkoituksena on kattaa mahdollisimman laajasti erilaiset yritykset ja muun muassa asettaa yrityksille ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia huolellisuusvelvoitteita
25,3 Raytheon 24,5 General Dynamics Corp. Sen tilausvaltuutus oli noin kymmenen miljardia. 4,5 4,8 4,6 Honeywell International 5,3 Leidos 5,3 Booz Allen Hamilton 5,1 General Electric 4,8 Rolls-Royce, Iso-Britannia 4,7 Dassault Aviation Group, Ranska 5,8 9,5 Thales, Ranska Lähde: Sipri 2020.. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030. 33,6 Boeing 29,2 Northrup Grumman Corp. 361 miljardia dollaria (346,72 miljardia euroa) vuonna 2019. 22,5 AVIC 22,2 BAE Systems Iso-Britannia L3Harris Technologies 13,9 m rd . SIPRI:n Alexandra Marksteiner kommentoi aseyhtiöiden tuotannon levittäytymistä eri puolille maailmaa: ”On monia ASETEOLLISUUDELLA MENEE HYVIN syitä sille, miksi aseteollisuuden yhtiöt ovat levittäytyneet. 13,1 Huntington Ingalls Industries 7,7 15,1 CETC 14,5 NORINCO Group CSGS 11,1 11,1 Leonardo, Italia Airbus, Trans-European EDGE Almaz-Antey 9,4 United Shipbuilding Corp. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli lähes kymmenen prosenttia. Tärkeä huomio raportissa oli myös, että aseteollisuuden yhtiöt ovat siirtäneet toimintojaan ja tuotantoaan kohti globaalia etelää. Tuorein aseteollisuuden yhtiöiden tilannetta kuvaava aineisto puolestaan osoittaa, että Yhdysvallat ja sen aseteollisuus on ylivoimaisen suuri globaali asekauppias (61 prosenttia TOP 25 aseteollisuuden yhtiöistä). YDIN 2 / 2022 10 YTIMEKKÄÄT TUKHOLMAN rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n vuosittain päivittyvä raportti maailman sotilasmenoista kertoo asevarustelun kasvaneen ensimmäistä kertaa yli 2113 miljardiin dollariin, on noin 2030 miljardia euroissa. Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin 16 prosentin osuudella. Sen alhaista osuutta selittävät sanktiot, joista päätettiin vuoden 2014 Krimin tapahtumien johdosta. do lla ria United Technologies Corp. Ensimmäiset F-35-koneet hankittavista 64 toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Ensimmäistä kertaa myös Arabiemiirikunnat nousi TOP 25 -kerhoon. Näin ne turvaavat itselleen paremman pääsyn kasvaville markkinoille, ne voivat toimia yhteistyössä isäntämaiden poliittisten päätösten ja aseohjelmien kanssa ja näin sitoa aseiden hankinnan teknologiseen osaamiseensa.” Sotilasmenot ovat kasvaneet ja kasvavat myös Suomessa paitsi hävittäjähankintojen myös Ukrainan sodan aiheuttamien puolustushankintojen vuoksi. Ytimen toimituskunta MAAILMAN 25 SUURINTA ASEKAUPPIASTA. Suomen sotilasmenot olivat SIPRI:n tilastojen mukaan 2020 noin 3,3 miljardia euroa. Yhdysvaltojen aseteollisuuden merkittävin toimija on Lockheed Martin. Länsi-Euroopan aseteollisuuden osuus oli yhteenlaskettuna 18 prosenttia. Venäjän osuus puolestaan 3,9 prosenttia. Yhdysvallat Kiina Venäjä Länsi-Eurooppa Yhdistyneet arabiemiirikunnat 53,2 Lockheed Martin Corp. Lockheed Martin F-35A Lightning II on myös Suomen seuraava monitoimihävittäjä
Toimimme ydinja robottiaseiden kieltämiseksi, edistämme aseriisuntaa ja osoitamme, että militarismi syö tasa-arvoisempaan maailmaan ja ilmastotekoihin tarvittavia varoja. Vaikuttiko Nato-optiomme, toive päästä ydinasevarjon alle. Ukrainan sodan eskaloitumisen myötä sotilasmenoja moninkertaistetaan entisestään. Suomeksi sanottuna: riihikuivaa veronmaksajien rahaa sotateollisuudelle ja aseisiin. Miksi. Selkärangattomuuden ja”business” ja”national interest first” -politiikan osaamme senkin vanhastaan. Vaikka Natojäsenyys aiheuttaa lisäkustannuksia ja ruokintaautomaattia, osaamme sen ihan itsekin. Olemme varoittaneet, että militaristin ruokkiminen voi olla vaarallista, ja että se ei liity vaan moraaliin, vaan voi purra ruokkivaa kättä. M eiltä rauhanliikkeessä kysytään, jatkuuko rauhantyö, kun Suomi liittyy Natoon. Kakkua ei voi syödä ja säästää! R auhanja ihmisoikeusjärjestöt ovat vuosia toivoneet tiukempaa ja linjakkaampaa ulkoja myös kauppapolitiikkaa suhteessa autoritäärisiin, voimapolitiikkaan uskovia valtioita, valtaeliittejä ja johtajia vastaan. Toivottavasti tuki tälle linjalle muistetaan, kun aletaan ihmetellä budjettipäätöksiä ja kohdennuksia. Se jäänee historioitsijoiden selvitettäväksi. YDIN 2 / 2022 11 KOLUMNI S otilaallisesti liittoutumaton Suomi on moninkertaistanut sotilaallisen varustautumisen resurssit viime vuosina. Rakennamme edelleen rauhankulttuuria ja teemme rauhankasvatusta. Senkin ihan ilman Nato-veljeskuntaa. . Kaikkiko Naton vika. Fakta on, että linjaus tehtiin jo ennen kuin oltiin Nato-ydinaseliittouman jäseniä. Ihan riippumatta siitä, menevätkö rahat Nato-organisaation ylläpitoon Brysselissä vai kansalliselle armeijalle, on se rajallisten resurssien maailmassa pois muusta – esimerkiksi perusturvapalveluista, ilmastomuutospanostuksista tai globaalien pandemioiden hoitamisista. Viime vuosina olemme olleet aivan ennätysluokan sotilasmenojen kasvattaja. Kyllä se jatkuu. Tuleva liittolaisemme, aseveljemme Turkki, ei ole ainoa, jonka suhteen pitäisi tehdä poliittisen kaveruussuhteen uudelleenarviointia. Kun yk:ssa saatiin aikaiseksi ydinaseet kieltävä sopimus vihdoin – ainoa joukkotuhoase, jota ei oltu kielletty kansainvälisellä lailla – Suomi ei liittynyt ydinaseiden kieltämistä vaativien joukkoon. Siksi, että me suomalaiset uskomme, että varustautuminen antaa meille turvallisuutta – ja ainakin turvatunnetta. Savottaa on. Osaamme itsekin! LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Suomen?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja,?. Vai ainainen suurvaltojen miellyttämisen tarve. Listalla on muitakin. yli?30?vuotta?rauhantyötä?tehnyt?aktivisti.?
Kaikki tavoitteet olivat vastaajien laajalti jakamia. Nuorisobarometrit ovat valtakunnallisia kyselytutkimuksia. varapuheenjohtaja. Vuoden 2017 nuorisobarometrissa nuorten tärkeimpänä pitämät taidot olivat sosiaalisia taidot, kielitaito, päätöksentekokyky, ongelmanratkaisukyky ja suvaitsevaisuus. T ähän vuoteen asti nykynuoret ovat kasvaneet sodattomassa Euroopassa. Niitä on tehty jo vuodesta 1994 lähtien. Tällöin hirmuisesta Ukrainan sodasta ei vielä ollut tietoa. Rauhankasvattajien sydäntä lämmittänee havainto, että kysytyistä vaihtoehdoista juuri rauha ja kasvatus olivat tärkeimmät ja että kaikki muutkin niihin yhteen kietoutuvat tavoitteet saivat kannatusta. Rauhan asia on nuorten asia TOMI KIILAKOSKI Kirjoittaja?on?dosentti?ja?Rauhankasvatusinstituutin?. Neljä viidestä nuoresta oli samaa mieltä siitä, että rauha on tahdon asia. Vuoden 2018 nuorisobarometrissa taas 89 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorille on opetettava konfliktinratkaisutaitoja. Lasten ja nuorten näkemykset jäävät korkeintaan kuiskeeksi. Tämä on erityisen tärkeä tehtävä juuri nyt, kun Suomi liittoutuu sotilaallisesti. On tärkeää puhua näistä aiheista. Kuten valitettavan usein, näissä keskusteluissa ei kuulu sen ikäryhmän ääni, joka elää tulevaisuudessa pisimpään. Uusimmassa nuorisobarometrissa nuorilta kysyttiin, kuinka tärkeää on, että Suomi edistää kansainvälisesti seitsemää yk:n kestävän kehityksen tavoitetta. Kaikkein eniten vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi edistää rauhaa. Tämä näkyy rauhan arvostuksena, mutta myös sitoutumisena kansainvälisyyteen ja inhimillisyyteen. Nuoret arvostavat kykyä tulla toimeen eri ihmisten kanssa. Hyvin tärkeänä sen edistämistä piti 76 prosenttia vastaajista ja tärkeänä 18 prosenttia. Kysely tehtiin alkuvuonna 2021. YDIN 2 / 2022 12 KOLUMNI U krainan sota on käynnistänyt keskusteluja, joissa puhutaan turvallisesta tulevaisuudesta tai varautumisesta tulevaan. Samalla tulisi pitää huolta, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja tuoda esiin oma mielipiteensä. . Näitä on perinteisesti pidetty yhtenä rauhankasvatuksen ulottuvuutena. Kyky ratkoa itse ristiriitoja auttaa näkemään, että maailma muuttuu, kun toimii. Vastaaviin lukemiin pääsi laadukas koulutus kaikille. Henkilökohtaisen elämän ohella tämä näkyy myös toiveena Suomelle: jos haluaa rauhaa, on valmistauduttava rauhaan ja edistettävä sitä
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Kriittisen katseen merkitys turvallistamisessa / 20 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Ulkoja turvallisuuspolitiikan vakaus: meni laukalle! / 24 KERTTU WILLAMO Milloin valta vaihtuu Valko-Venäjällä. / 30 RENNY JOKELIN Kuin tuli ja vesi / 34 ANNA GUSTAFSSON Kyproksen kysymys pysyy avoimena / 38 TUOMAS HIRVONEN Katastrofien kehä globaalissa maailmassa / 42 ARJA ALHO Saksa käyttää aina voimaansa yhdessä / 44 ARJA ALHO Kansa-demos – kaduilla edelleen!
Turvallistaminen vie asioita demokraattiselta prosessilta piiloon eikä kansalaiskeskustelussa kyetä haastamaan tehtäviä ratkaisuja. Uhkia rakennetaan kielen avulla, jotta niiden ratkaisuun voidaan käyttää äärimmäisiä keinoja. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa YDIN 2 / 2022 14 YDINHETKI. YDIN 2 / 2022 14 YDINHETKI KRIITTISEN KATSEEN MERKITYS TURVALLISTAMISESSA Ole Wæver tutkii mitä tapahtuu, kun ei-sotilaalliset poliittiset kysymykset muuttuvat turvallisuusuhkiksi
Huomiomme johtivat turvallistamisen teorian syntyyn. Se taas rajoittaa demokratiaan kuuluvaa eri näkökulmien punnintaa ja vaihtoehtojen etsintää. Kansallinen turvallisuus yleistyi vasta Yhdysvalloissa 1940-luvun puolivälissä. a rja : Tämähän on erikoista. O le : Oma poliittinen aktivismini lähti rauhanliikkeestä. Puhuttiin laajasta turvallisuuskäsitteestä. Kaikki tämä kuulosti hyvältä. Kun turvallisuuden keskeinen ajatus on puolustautuminen ulkoista uhkaa vastaan, ei ole tilaa keskustelulle. Sotilaallisen turvallisuuden ohella talous, ympäristö ja monet muutkin asiat olivat turvallisuuden kannalta tärkeitä. Se selittää, mitä tapahtuu, kun normaalista yhteiskunnallisesta kysymyksestä tehdään turvallisuuskysymys. Jos katsotaan tilannetta nyt eri maissa, esimerkiksi Singaporessa tai Malesiassa, niissä on hyvin tiukat turvallisuuslait, joilla rajoitetaan kansalaisvapauksia. Kansallinen turvallisuus ei ollut mitenkään erityinen tai edes politiikkaan vaikuttava käsite. Tuohon aikaan elettiin kylmän sodan viimeistä vuosikymmentä. YDIN 2 / 2022 16 YDINHETKI A rja : Olisi mielenkiintoista tietää, miten olet päätynyt tutkimaan juuri turvallistamista, securitization, ja samalla olet ollut perustamassa Kööpenhaminan turvallisuustutkimuksen koulukuntaa. O le : Juuri näin. Rajoitamme näin pahemman kerran luovaa ongelmien ratkaisua. a rja : Yrität siis sanoa, että turvallisuusajattelu tunkeutuu yhteiskunnan eri alueisiin ja tavallaan turmelee niiden luonteen sekä eristää ne yhteiskunnallisesta keskustelusta ja päätöksenteosta. A rja: Juuri noin meillä Suomessa taisi käydä! Vaikka Suomi ei ole sodassa eikä meihin kohdistu sotilaallista uhkaa, turvallistaminen johti supernopeaan toimintaan Nato-jäsenyyden suhteen, jossa moninäkökulmaisuus oli haitta eikä hyöty. Mutta samalla jäi miettimättä, ovatko nämä asiat todella turvallisuusuhkia. Monet sanoivat tuolloin, että meillä on aivan liian kapea turvallisuusajattelu. Käsitteestä tuli aika myöhään keskeinen historiassamme. Rauhan ja turvallisuuden kysymykset olivat kovasti esille. Rauhanliikkeessä tarvittiin tutkimukseen perustuvaa asiantuntemusta. Ympäristötai kehitystutkimus saakin turvallisuuspaketoinnin myötä ulkoisen uhan luonteen. Sain ensimmäisen työpaikkani Tanskan rauhantutkimusinstituutista, jossa työskentelin 1985 – 1999. Miksi sinusta ihmisten pelkoon niin usein vastataan sotilaallisen turvallisuuden kautta. Mutta politiikassa siitä tulee ongelma. Halusin yhdistää nämä kaksi asiaa. Laajaa turvallisuusajattelua käytettiin ihmisten alistamiseen. Turvallisuuskonsepti on hyvin rajoittavaa. Voisin kuvitella äkkiseltään, että Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen olisi tuonut muunlaisia painotuksia.. Siksihän sitä moninäkökulmaisuutta ei ollut. On vain toimintaa. Tutkimme asiaa tarkemmin. Politiikassa tarkoitetaan turvallisuudesta puhuttaessa tosiasiallisesti kansallista turvallisuutta. Aiempina vuosikymmeninä, jopa aiempina vuosisatoina, käytettiin enemmän vallan, intressien ja kansakuntien käsitteitä. Silloin erityisesti itäblokin maissa haluttiin hallita yhteiskuntia kulttuurisesta, poliittisesta ja taloudellisesta toiminnasta lähtien. Ihmiset tietävät kyllä sen merkityksen. Oli paljon kansalaisten mobilisoitumista… a rja : …olemme marssineet samoina aikoina risteilyohjuksia ja neutronipommien kehittelyä vastaan! O le : Kyllä. O le : Turvallisuus arkikielen käytössä ei ole mikään ongelma. Samoihin aikoihin aloitin myös yhteiskuntatieteiden opiskelun. Mielenosoituksia ei voitu järjestää, koska ne olivat turvallisuusuhkia
Ei globaalista, saati ihmiskunnan turvallisuudesta. O le : On tehty paljon virheitä. a rja : Ovatko kansallinen turvallisuus ja kollektiivinen turvallisuus ääripäitä vai limittyvätkö ne toisiinsa. Ei edes ihmisten turvallisuudesta. O le : Kollektiivisessa turvallisuudessa pidetään huolta kansallisista turvallisuuksista. Viime vuodet olemme nähneet kehityksen, jossa paikalliset kylmät sodat ovat vallanneet alaa. a rja : Olen ajatellutkin, että Yhdysvalloille, Naton suurimmalle toimijalle, on hyvä asia, että Suomi liittyy Natoon. Mutta hukkasimmeko jotakin tärkeää aikanaan, kun Venäjä olisi halunnut enemmän yhteyttä Eurooppaan. Mutta se taas kytkeytyy valtioihin ja niiden selviämiseen. O le : Kyllä ja ei. a rja : Voitko jaksottaa tätä kehitystä. Eikä vieläkään ole kuopattu eu:n autonomista strategiaa, toisin sanoen Euroopan globaalia omaa toimijuutta. Tämä oli naiivia ajattelua. POLITIIKASSA TARKOITETAAN TURVALLISUUDESTA PUHUTTAESSA TOSIASIALLISESTI KANSALLISTA TURVALLISUUTTA.. Haastettiin Venäjää, Kiinaa mutta myös Eurooppaa. He voivat tosiaan keskittyä Aasiaan ja Kiinaan. Samin eu yhdisti voimansa mutta myös Nato. Itse asiassa tässä on menty jo pidemmän aikaan kohti syvenevää vastakkainasettelua. Oli eräänlaista vallan tyhjyyttä. Amerikkalaisille tämä sopii hyvin. Nyt on myöhäistä enää yrittää käsitellä historiallisia virheitä. Me pidämme huolen Euroopan pohjoisesta rajasta Venäjään päin ja meidän kykymme siihen on oikein hyvä. Pahis joutuu toimenpiteiden kohteeksi. Ajateltiin, että nyt on Neuvostoliitosta/Venäjästä päästy ikiajaksi eivätkä he enää palaa suurvaltapöytiin. Tuon jakson jälkeen alkaa aika, jolloin kukaan ei halunnut olla oikein suurvalta. Kun joku hyökkää, muut rankaisevat. Kun Venäjä alkoi vaatia myöhemmin joitakin asioita omaksi turvakseen, vastaus puoleltamme oli, ettei niitä kuultu tai niistä välitetty. Siinä ikään kuin hallinnoidaan kansallisia turvallisuuksia. Se näkyi haluttomuutena tarttua ilmastomuutoksen hillitsemiseen ja tietysti myös esimerkiksi Syyrian kriisissä, johon kukaan ei halunnut oikein puuttua. Niistä on vain vaikea keskustella enää, koska jos yrität, olet putinisti. Syntyi tilaa enemmän eurooppalaiselle puolustukselle, josta oli kiistelty mutta ei enää. 1990-luvulla, kun Venäjä oli heikko ja ihmeissään kaikesta ja jopa neuvoton, länsi vastasi arroganssilla. Tuona jaksona Yhdysvallat oli dominoiva ja ainoa todellinen suurvalta. On energiaan, ja ylipäätään erilaisiin resursseihin, liittyviä vastakkaisia intressejä. a rja : Ihmiskunta tarvitsisi kipeästi oman turvallisuuskäsitteensä! Kun arvioit menneitä vaiheita nykyisen tilanteen kautta, miten kollektiivinen turvallisuus on kehittynyt. Nyt kun Saksakin panostaa puolustukseen, Venäjä riuduttaa itsensä sotimalla ehkä kuoliaaksi, amerikkalaiset voivat kääntää katseensa Aasiaan rauhassa. Kiina ja Yhdysvallat ovat vastakkain. Venäjän vastaiset sanktiot yhdistivät enemmän kuin erottivat. Oli Irakin sota. O le : Nyt on tietysti menossa Ukrainan sota. Ihmiset liittyivät yhteen ja unohtivat muut huolensa. Erityisesti Bush nuoremman aikana Yhdysvallat organisoi maailman järjestystä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se aiheutti valtavan tarpeen yhtenäisyydelle. a rja : Mutta eikö ole aika paradoksaalista, että eu kuitenkin halusi itsensä kehittyvän globaaliksi toimijaksi niin ulkopolitiikassa kuin muutenkin. YDIN 2 / 2022 17 YDINHETKI O le : yk:n osalta on kyse kollektiivisesta turvallisuudesta. O le : Kuvaisin niitä näin: ensimmäinen jakso muodostuu kylmän sodan päättymisestä 1990 – 1991 alkaen ehkä noin vuoteen 2005 asti
Kiinassa saattaa olla asioita, jotka ovat elävämpiä tai toimivampia kuin meillä. a rja : Onko muuten vastikään koettu pandemia aiheuttanut myös turvallistamista. Globaali terrorismin vastainen taistelu on jäänyt päälle. Poliitikot ovat oppineet kyllä, että tarvitaan nopeita toimia. YDIN 2 / 2022 18 YDINHETKI Vastaus oli vain, että mehän olemme hyviksiä, älkää olko huolissanne valtamme kasvusta. a rja : Sotakuvasto nosti valtavat tunnereaktiot kansalaisten parissa myös meillä. Kiireellisyys on aina paha debatille. Saa nähdä, miten käy. O le : Olen itse asiassa samaa mieltä. Mistä ylipäätään turvallistamisen edetessä voidaan keskustella. Olisin vain nähnyt tarpeelliseksi sellaisen aikataulun, johon demokratiassa pitäisi pystyä. Monissa maissa rajoitetaan edelleen kansalaisvapauksia. Pandemiassa kansalliset toimet olivat päällimmäisiä ja niissä keskityttiin aika lailla rajoihin. Tämä on perusteltua, jos joku maa on luonnostaan eristäytynyt kuten esimerkiksi Australia on maantieteellisesti. Terrorismin torjunta on hyvä esimerkki. a rja : Minä pelkään, että ehkä kauemminkin. On ollut liikaa manipulaatiota julkisessa keskustelussa. Nyt on alkanut lokaali, paikallinen, kylmä sota, jossa vastakkain ovat Venäjä ja Eurooppa. On tärkeää huomata, että demokratiassakin on aina ongelmansa ja ne voivat olla hyvinkin monimutkaisia. Päätöksentekijöiden pitäisi kuitenkin nähdä pidemmälle. Nato-kysymys Suomessa on toki ollut pöydän alla pitkään ja nyt se sitten nostettiin pöydälle. Siinä sitoudutaan helposti joihinkin asiantuntijoiden näkemyksiin ja sanotaan, että näin pitää tehdä. Se muuttaa Venäjän ja lännen konfliktin kuvan. Mutta ei Euroopassa. Turvallisuuspolitiikan ympäristömuutoksista keskustellaan Natojäsenyyshakemuksen jälkeen. Kansalaisvapauksia rajoittavat lait ovat normalisoituneet. Puolustusmenot ovat poissa normaalista päätöksenteosta, rajakysymykset, pakolaisuus ja maahanmuutto myös, pandemian torjuntakin on tuonut liudan asioita, joita ei voi kriittisesti arvioida. Huonot suhteet jatkuvat yhtä kauan kuin Putin on vallassa. Ymmärrän muuten nopean toiminnan Nato-jäsenyydessä. Globaali etelä ei ole ottanut kantaa sanktioihin, he eivät yksinkertaisesti sekaannu asioihin. Juuri nyt en näe mitään toivoa paremmasta. A rja : Kun katsoo karttaa, globaali etelä ei ota kantaa meneillään olevaan sotaan. O le : Vanha kylmä sota oli globaalia, se kattoi kaiken kaupasta ja kulttuurista tieteeseen. Valta on tosiaan muuttunut. Tanskahan ei kuulu euromaihin. O le : On myös kiinnostavaa, kuinka turvallistaminen johtaa asiasta toiseen. En pidä siitä, että määrittelemme itsemme hyviksiksi ja muut pahiksiksi. Silti rajojen sulkeminen nähtiin yhtenä tärkeistä toimista. Mutta eivät he halua niitä ilmastokysymyksissä kuitenkaan. Suhteet olivat jo niin huonot niin sanotun lännen ja Venäjän välillä, että Putin päätti toimia aggressiivisesti paitsi kotimaan sisäisistä mutta myös ulkoisista syistä. O le : Tanskassa on kansanäänestys kesän kynnyksellä eu:n puolustukseen liittymisestä. Varaus on myös sotilaalliseen toimintaan osallistumisessa. Sitten tulee vuosi 2014. Yhteiskunnat tarvitsevat toki myös turvallistamisen mekanismeja – kuten esimerkiksi Hitlerin pysäyttämiseksi historiassamme – mutta olennaista on ymmärtää,. Että ei ole vaihtoehtoa. Autokratiassa on tietysti enemmän asioita, joista ei voida keskustella eivätkä ihmiset voi mobilisoitua. A rja : Turvallistaminen siis rajoittaa poliittisen päätöksenteon alaa. O le : Tuo on hyvä näkökohta. Kannatan eurooppalaisten yhteistyötä puolustuskysymyksissä henkilökohtaisesti mutta en pidä päätöksen kytkemistä Ukrainaan mitenkään perusteltuna. Kysymystä ei voi pitää vuosikausia keskusteltavana
a rja : Millaisia mietteitä sinulla on juuri nyt rauhanaktivistina. O le : Voi olla vaikeaa mobilisoida ihmisiä rauhan asialle. Ilman kehitystä ei ympäristöja ilmastokysymyksiä voida ratkaista. Wæver tunnetaan kielen ja turvallisuuden suhdetta käsittelevästä tutkimuksestaan ja turvallistamisen teoriastaan. Haasteet liittyvät ihmisten skeptisyyteen tai jopa populismiin. Jos on sotia ja konflikteja, ei ole kehitystä. Wæver työskentelee parhaillaan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa Jane ja Aatos Erkko -vierailijaprofessorina.. Kun seuraan opiskelijoitani, huomaan, että ilmastokysymykset saavat heidät liikkeelle. Kaikki ovat itse asiassa rauhan asioita. Mutta tärkeää on pitää kriittinen silmä tarkkana poliitikkojen suhteen. Mutta myös median. Nyt pitää osoittaa linkit kehitykseen ja rauhaan. Ole Wæver Tanskalainen kansainvälisten suhteiden professori Kööpenhaminan yliopistossa. a rja : Tuo ”critical eye”, kriittinen silmä, on kerrassaan hyvä neuvo niin poliitikkojen kuin politiikan suhteen. Kyseenalaistaminen on olennaista, sillä turvallistamiselle ei voida tehdä sääntöjä. YDIN 2 / 2022 19 YDINHETKI että se vaarallinen työkalu. Ilmastokysymys ei todellakaan ole irrallaan kehityskysymyksistä, saati rauhasta. Propaganda ja manipulaatio on hyvä tunnistaa ja pitää niihin mielellään oikein kunnollinen hajurako
Kuukaudet muuttuivat sovituista viikoiksi ja lopulta päiviksi. Kirjoittaja Ytimen toimituskunta Kuvat Pekka Elomaa Ulkoja turvallisuuspolitiikan vakaus: MENI LAUKALLE! YDIN 2 / 2022 20 YDINHETKI. Ulkoja turvallisuuspolitiikan keskustelu käytiin uutismediassa ja somessa. Nato-päätöksen kanssa eletään pitkään. Eihän sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakaan ollut kuin miltei 80 vuotta
Valiokunnan mietinnössä oli 17. Venäjän hyökättyä 24. Valiokuntien oli määrä antaa 10. 5. Muutaman päivän päästä 7. 4. ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. 4. Demokraatissa: ”Tulemme arvioimaan, mikä olisi oikea tapa ja menettely käydä tätä keskustelua mahdollisimman järjestäytyneesti, rauhallisesti ja tarkkaan harkiten ja arvioiden, mikä on Suomen turvallisuuden näkökulmasta järkevin tie eteenpäin.” Merkittävää, oli myös, että tasavallan presidentti matkusti tapaamaan Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenia 4. 5. 3. E nsimmäinen selonteko annettiin 13. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.” Ulkoja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta oli syytä tehdä arvio. 2. Täysistunto lähetti sen käsittelyyn 20. Ydin-lehden tietojen mukaan Yhdysvallat olisi ilmoittanut, ettei mitään äkkiratkaisuja pidä tehdä kriisin keskellä. 5. toukokuuta 2022 Suomen päätöksestä, josta oli kerrottu tiedotustilaisuudessa 12. Ulkoministeriö tiedotti 11. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä 17. 3. Suomi ilmoitti tukevansa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. kuitenkin jo kakkosselonteon johtopäätös edelliseltä päivältä myönteisestä Nato-jäsenyydestä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät puhelinkeskustelun lauantaina 14. Ydin-lehti ja Vapaus valita toisin -yhdistys päättivät osallistua keskusteluun, ja pyysivät eri asiantuntijoilta artikkeleita Sota ja rauha. Aikataulut perustuivat puhemies Matti Vanhasen haastatteluun: ”Sen käsittely kestää arviolta toukokuun lopulle.” Esitys olisi Vanhasen mukaan muodoltaan valtioneuvoston selonteko eikä siinä olisi kantaa Natoon mutta kakkosselonteossa voisi olla. Ukrainaan, Suomen poliittinen johto ilmoitti tuomitsevansa aloitetut sotilaalliset toimet. Lausunnossa todettiin: ”Ukrainan YDIN 2 / 2022 21 YDINHETKI. Sotilasliittoon vai ei. myöhään iltapäivällä, että hallitus on aloittanut Natoa ja ulkoja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän selonteon valmistelun. 17. 3. H uhtikuun ensimmäisellä viikolla sekä presidentti että eduskuntapuolueet julkaisivat yhteislausunnon. puolestaan kerrottiin, että selonteko on määrä antaa eduskunnalle huhtikuun alkupuolella. sota ja Venäjän toimet Ukrainassa herättävät meissä syvää yhteistä huolta. 4. ” Suomen Nato-jäsenyys on Suomen K aksi päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta. 3. 5. Helsingin Sanomat uutisoi, että ajankohtaisselontekoa valmistellaan ja että sitä odotettiin eduskuntaan seuraavalla viikolla. mennessä lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle mietinnön tekoa varten. Samalla on tärkeää, että tiivis yhteys ja yhteydenpito Suomen ja Ruotsin välillä säilyy…On kaikkien vastuulla välttää vihanpitoa ja vastakkainasettelua Suomessa.” Lausunnon ajankohtana oli uutisoitu paitsi Venäjän tekemistä sotarikoksista myös venäläisiin Suomessa kohdistetusta syrjinnästä. todetaan, että Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. ”Uskon, että kakkosselonteon kohdalla voitaisiin puhua noin viikon käsittelystä”, hän sanoi. Vanhanen arvioi, että toisen selonteon käsittely olisi eduskunnassa varsin nopea prosessi, sillä poliittinen keskustelu olisi käyty jo ensimmäisen selonteon yhteydessä. Suomi edellytti myös Venäjän pidättäytyvän sotilaallisista toimista. Tuomitsemme kaikki sotarikokset, ja vaadimme niiden tutkimista ja syyllisten saattamista edesvastuuseen… Suomen turvallisuudesta on huolehdittava vakain tuumin ja yhdessä. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. ja lähetettiin eduskuntakäsittelyyn. Pääministeri Sanna Marin kertoi 1. -pamflettiin pääsiäiseen mennessä
YDIN 2 / 2022 22 YDINHETKI
5. Ei lähdetä vaihtamaan kaistaa katsomatta peräpeiliin tai eteenpäin. ” Suomi hyväksy jäsenhakemuksen sotilasliitto Natoon eduskunnassa äänin 188 – 8 kolmen ollessa poissa. puolustusta ja Naton kollektiivista puolustusta vahvistava ratkaisu. 5. 2022 klo 18 tehtiin päätös kiinnostuksesta Natoon liittymisestä. Alla. Se ei muuta lähtökohtia siitä, miten Suomen aluetta jatkossakin käytetään vain yk:n peruskirjan ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Siinä arvioitiin, että Ukrainan sodasta huolimatta Suomen sotilaalliselle liittoutumattomuudelle on rationaaliset perusteet ja että selonteoissa tätä mahdollisuutta ei oltu arvioitu. sotilasliittoon vai ei. Linja oli kuitenkin vahvistettu eduskunnan päätöksillä ennen joulua. Nato-jäsenyys vahvistaa asevaraista turvallisuutta yhteistyön sijaan. Kivisen mukaan se perustui siihen, että asioita ei tehdä yllättäen. Rajamme on hyvin merkittävä Naton näkökulmasta ja Suomen puolustuskyky on hyvä. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki: – Teoriassa Nato-jäsenyys ei estä olemasta mukana ydinaseet kieltävässä sopimuksessa, mutta käytännössä Suomi tulee siunaamaan seuraavat vuodet ja vuosikymmenet ajattelun, joka pohjautuu vastavuoroisesti totaaliseen tuhoon ydinaseiden kautta. Vasemmalla alhaalla. ilmestyi 4. YDIN 2 / 2022 23 YDINHETKI. S ota ja rauha. Aleksanteri-instituutin entinen johtaja Markku Kivinen: – Ennen Ukrainan sotaa Euroopassa vallitsi rauha lähes 80 vuotta. 5. Tasavallan presidentin esittelyssä 17. Ydinasepelotteeseen perustuva turva-ajattelu on kevytmielistä. Pamfletista keskusteltiin Rosebud Sivullinen kirjakaupan lavalla 10. Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho – Nato tarvitsee Suomea enemmän kuin Suomi Natoa. Vasemmalla ylhäällä
Mistä on kyse. YDIN 2 / 2022 24 YDINHETKI. Joka lauantai melkein kahden vuoden ajan on Helsingin ydinkeskustassa, Mannerheimin patsaan edessä, voinut nähdä pienen sisukkaan joukon punavalkoisten lippujen kanssa. Teksti Kerttu Willamo Kuvat Jonathan Terlinden Milloin valta vaihtuu ValkoVenäjällä
Senaatintori 21. Pidätyskeskuksissa on raportoitu tapahtuvan laajamittaista kidutusta ja seksuaalista väkivaltaa. 2022. Laki astuu voimaan jo toukokuun lopussa. Vaalivilppi, opposition tukahduttaminen, raaka poliisiväkivalta, mielivaltaiset vangitsemiset ja kidutukset sekä presidentin kaikille yhteiskunnan osa-alueille ulottuva valta ovat totisinta totta ihan lähellä Suomea. Monet hallintoa kritisoivat tahot, esimerkiksi useat maan johtavan ihmisoikeusjärjestö Viasnan työntekijöistä, ovat olleet vangittuina, pahimmillaan jo lähes kaksi vuotta, ilman oikeudenkäyntiä tai tietoa tulevaisuudestaan. H allinto vastasi mielenosoituksiin väkivaltaisesti, ja opposition johtaja Svjatlana Tsihanouskaja, joutui pakenemaan Liettuaan. OIKEUSLAITOS TOIMII MIELIVALTAISESTI, JA KORRUPTIO ON LAAJAMITTAINEN ONGELMA. Hänen henkilöllisyyttään ei tuvallisuussyistä paljasteta tässä jutussa. Uuden lain allekirjoittaminen yllätti aktivistit. S uomen valkovenäläiset ovat järjestäneet demokratiaa Valko-Venäjälle vaativia mielenosoituksia. Lukašenkan hallinnon vastaiset massiiviset mielenosoitukset alkoivat heti ilmoitetun tuloksen jälkeen ja jopa sadat tuhannet kansalaiset lähtivät kaduille. ”Poliiseilla on vapaat kädet, he voivat tehdä ihan mitä vain”, kertoo Valko-Venäjän demokratialiikkeessä Suomessa aktiivisesti toimiva nainen. Maan johtaja Aljaksandr Lukašenka on ollut vallassa yhtäjaksoisesti lähes 30 vuotta. YDIN 2 / 2022 25 YDINHETKI. päivänä Lukašenkan hallinto sääti lain, jonka nojalla kansalaisia voidaan rangaista jopa kuolemantuomiolla, jos heitä syytetään ”terrorististen tekojen yrityksestä”. Sekä Kirylau että toinen aktivisti uskovat, että Valko-Venäjällä pidätyskeskuksissa olevien vankien lukumäärä on paljon virallisissa arvioissa esitettyä suurempi. Elokuussa 2020 istuva presidentti väitti voittaneensa vaalit 80 prosentin äänisaaliilla, joka mahdollistaisi hänelle kuudennen peräkkäisen presidenttikauden. 5. Viasnan tietojen mukaan Valko-Venäjällä on huhtikuussa ainakin 1 100 poliittista vankia ja luku kasvaa yhä koko ajan. ValkoVenäjän pääkaupunki Minsk sijaitsee lähempänä Helsinkiä kuin Sodankylä. Pidätyksen syyksi voi riittää esimerkiksi se, että pukeutuu punaisiin tai valkoisiin vaatteisiin, sillä Valko-Venäjän demokratialiikkeen tunnus on punavalkoinen lippu. Tämä syyte on yleinen juuri opposition kannattajien ja demokratialiikkeen protesteihin osallistuneiden kohdalla. ”Vähintä, mitä voimme Suomesta käsin tehdä, on tavata joka viikko ja näyttää, että Valko-Venäjällä olevat eivät ole yksin”, kertoo Suomessa vuodesta 2008 asunut mielenosoituksia järjestävä aktivisti Kiryl Kirylau. Siitä lähtien viranomaiset ovat pidättäneet ihmisiä mielivaltaisesti ympäri maata. He kertovat, että monet vangittuina olevat ihmiset eivät halua, että heidän vangitsemisestaan tai mielenosoituksiin osallistumisestaan puhutaan julkisesti, sillä heitä pelottaa, millaisia seurauksia siitä voi tulla heidän perheelleen ja lähipiirilleen. Myös oikeuslaitos toimii mielivaltaisesti, ja korruptio on laajamittainen ongelma. Toukokuun 18. Hallinnon väkivalta ja ihmisoikeusloukkaukset kansalaisia kohtaan eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään mielivaltaisiin pidätyksiin tai pidätyskeskuksissa tapahtuvaan väkivaltaan
”Uskon, että ValkoVenäjälle olisi joka tapauksessa tullut tulevaisuudessa jonkinlainen sota, koska Lukašenka ja hänen lähipiirinsä eivät lähde itse pois vallasta”, Kirylau toteaa. Aktivistien mukaan suuri osa ihmisistä, joilla vain on mahdollisuus, on lähtenyt maasta pois ja rakentanut uuden elämän muualla, eikä heillä välttämättä ole tahtoa tulla takaisin. Koko Eurooppaa järkyttänyt sota on myös vaikuttanut Suomessa asuvaan ValkoVenäjän diasporaan. Venäjän etujoukot liikkuivat ValkoVenäjän läpi Ukrainaan Lukašenkan siunauksella. Kysymys on lähinnä siitä, että koska muutos tapahtuu ja miten se saadaan tehtyä mahdollisimman rauhanomaisesti. Lukašenkan hallinnon riippuvuus Venäjästä näkyi jo ennen hyökkäystä. Kyril Kyrilau. ”Meillä on kuitenkin vahva usko tulevaan, ilman sitä emme pärjäisi”, aktivistit sanovat. ”Lukašenka on ymmärtänyt, että kansa ei aio rauhoittua, ja nyt hän haluaa pelotella enemmän. Toisaalta sodan myötä myös hallinnon vastaiset protestit ovat saaneet uusia muotoja. Kirylau sanoo itsekin ajatelleensa, että on helpompaa vaihtaa maata kuin presidenttiä muuttaessaan Suomeen. Sodan alettua valkovenäläisten rautatietyöntekijöiden ja aktivistien verkosto esti venäläistä sotakalustoa kuljettavien junien kulun Valko-Venäjän läpi Ukrainaan. Hallinto on kuitenkin aikaisemminkin tappanut ihmisiä mielivaltaisesti. Valko-Venäjän tulevaisuudesta kysyttäessä aktivistit eivät voi olla myöntämättä, että se näyttäytyy aika synkkänä. ”Nyt hänellä kai on siihen virallinen oikeus”, toinen aktivisti lisää ironisesti. Sodan syttymisen jälkeen HYÖKKÄYS UKRAINAAN ON JATKOA SAMALLE TOIMINNALLE, JOTA PUTIN JA LUKASENKA OVAT HARJOITTANEET VALKO-VENÄJÄLLÄ JO KAUAN. Maan läpi kulkee myös jatkuvasti sotakalustoa, ja Ukrainaan on ammuttu ohjuksia Valko-Venäjän puolelta. YDIN 2 / 2022 27 YDINHETKI. Hyökkäys Ukrainaan on jatkoa samalle toiminnalle, jota Putin ja Lukašenka ovat harjoittaneet ValkoVenäjällä jo kauan. ”Jos Ukraina voittaa sodan, kaikki voittavat, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja Eurooppa”, nimettömänä pysyttelevä aktivisti sanoo. Lukašenka ei ole tarvinnut mitään lakia tähänkään asti”, Kirylau sanoo. Mielenosoituksia järjestävät aktivistit ajattelevat, että Valko-Venäjän ja Ukrainan tapahtumissa on sama juurisyy: Venäjän imperialistinen politiikka. lauantaiset mielenosoitukset on järjestetty Ukrainaa tukevien mielenosoitusten yhteydessä. Venäjän epäonnistunutta yritystä vallata Kiova alettiin toteuttaa pohjoisesta, Valko-Venäjältä käsin. V enäjän Ukrainassa helmikuussa aloittama hyökkäyssota on vaikuttanut myös Valko-Venäjään
Rosebud Sivullinen pyrkii olemaan hyvä kirjakauppa. Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Jossa sulassa sovussa tuoksuvat vanhan paperin pöly ja tuore painoväri. Ohjelmaa ja keskusteluja ajan aiheista. Kaisaniemenkatu 5 Kaisa-talo Helsinki rosebud.fi. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta 1.-31. Kuin ihmisen tieto ja kauneus joskus oli, kuin se on nyt ja kuin se on joskus ehkä oleva. Ympäristö, jossa sana, kynä ja paperi muuttuvat aseiksi. Ajatuksella annettu kirja on unohtumaton muisto aikojen takaa. Manipuloimaton arkisto ajastaan. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta sivistysrahasto.fi Kansan Sivistysrahaston apurahat haettavissa elokuussa ”Joku oli varmasti panetellut Josef K:ta, sillä eräänä aamuna hänet pidätettiin ilman että hän olisi tehnyt mitään pahaa.” – Kafka: Oikeusjuttu Hyvä kirja on ihmisen muisti. Kaksi hyllykilometriä fyysisiä kirjaolentoja, 40 000 eri nimikettä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Hyvä kirjakauppa, kuin kirjasto, on ihmisen kollektiivinen muisti. elokuuta. Kyynelin kirjattu omistus, jaetut yhteiset sivut. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Aika joka joskus oli, ei koskaan enää palaa ja jota muistoissa saa elää iäti, hetkeen jolloin muisti ei enää kanna. Yli tuhannen neliön vanhan aikainen erittäin suuren valikoiman kirjallinen olohuone, jossa ylväästi leijuu sana
Entä miten käsitellä sotaa lasten ja nuorten kanssa. Miten rauhaa rakennetaan. RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA rauhankasvatus.fi
Kirjoittaja Renny Jokelin Kuva Pekka Elomaa. YDIN 2 / 2022 30 YDINHETKI KUIN TULI JA VESI ”SAHRAWIT EIVÄT VOI HYVÄKSYÄ MAROKKOLAISIA ARVOJA JA HEIDÄN YHTEISKUNNALLISTA ELINTAPAANSA. MAROKON ALAISUUDESSA OLISI MAHDOTONTA ELÄÄ.” NÄIN SANOO SAHRAWEJA EDUSTAVAN POLISARIOJÄRJESTÖN SUOMESSA TOIMIVA EDUSTAJA BAIDA RAHAL
Se organisoi arviolta 10 000 siirtolaisen vyöryn Espanjan hallitsemaan Ceutaan. Sahraweille tarjotaan jonkinlaista autonomiaa. Rahalin edustama Polisario on taistellut itsemääräämisoikeuksiensa puolesta LänsiSaharassa vuosikymmenten ajan. Länsi-Saharan alue on käytännössä viimeinen pala Afrikkaa, jossa ei ole minkäänlaista kansainvälisesti tunnustettua hallinnollista järjestelyä. Trump ilmoitti Yhdysvaltain tunnustavan Länsi-Saharan osaksi Marokkoa, kunhan Marokko vastalahjaksi tunnustaa Israelin valtion olemassaolon. Nykyinen Marokon, Algerian, Mauritanian ja Länsi-Saharan alue oli pitkään eurooppalaisten siirtomaaisäntien alaisuudessa. 1970-luvun puolivälissä Marokko ryhtyi vaatimaan myös Espanjan hallitsemaa suurempaa palasta Länsi-Saharasta. 18. Viime vuosisadan alkupuolella nykyisen Marokon alueesta kiistelivät Ranska, Espanja, Britannia ja Saksa, kunnes erilaisten yhteenottojen ja lehmänkauppojen seurauksena alue jaettiin Ranskan ja Espanjan kesken. Marokko painosti Espanjaa marssittamalla arviolta jopa 300 000 henkilöä Länsi-Saharan alueelle, mikä sai Espanjan luovuttamaan alueensa pohjoisen osan Marokon ja eteläisen osan Mauritanian hallintaan. Tätä eivät hyväksyneet alueella asuvat sahrawit, jotka vaativat itsenäisen valtionsa perustamista. Uusimman sotkun ovat aiheuttaneet Yhdysvaltojen, Ranskan ja Espanjan puuttuminen herkkään tilanteeseen tavoilla, jotka pelaavat toisen osapuolen eli Marokon pussiin. Tämä raivostutti Marokon, joka käytti siirtolaisia hybridiaseenaan. Rahalin mukaan Marokossa ei ole demokratiaa eikä maa kunnioita samalla tavalla ihmisoikeuksia kuin sahrawit. B aida rahal tietää mistä puhuu. Huhtikuussa 2021 puolestaan alueen entinen siirtomaaisäntä Espanja suostui ottamaan koronaan vakavasti sairastuneen Polisarion johtajan sairaalahoitoon. Joulukuussa 2020 Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump sotki tämänkin alueen osaksi Lähi-idän politiikkaansa. Sahrawit olivat taistelleet Länsi-Saharan alueella espanjalaisia vastaan jo pitkään ja yrittivät saada Marokolta tukea itsenäisyystaiste. Sahrawi-kansalaisia edustava Polisario ilmoitti huhtikuussa, että se ei käy ja katkaisi suhteensa Espanjaan. YDIN 2 / 2022 32 YDINHETKI B aida rahal on ollut Suomessa, ensimmäisessä varsinaisessa asemapaikassaan, viime vuoden syksystä lähtien. Rahal on auttanut ja kouluttanut erityisesti leireillä olevia naisia ja vammaisia. Naisten oikeuksia kunnioittavat sahrawit lähettivät hänet opiskelujen tielle, ensin Libyaan, sitten Algeriaan ja lopulta yliopistoon Espanjassa. Naapurimaa Algeria itsenäistyi Ranskaa vastaan käydyn sodan jälkeen 1954 ja pari vuotta myöhemmin Ranska kypsyi antamaan hallitsemillaan alueilla itsenäisyyden myös marokkolaisille. yk on useaan otteeseen tunnustanut sahrawien oikeudet asuma-alueillaan, mutta jäätyneenä konfliktina ollut Länsi-Saharan kriisi ei ole lauennut. E spanjan ja Ranskan siirtomaa-ajoilta periytynyt kriisi yltyi 1970-luvulla Marokon ja Polisarion väliseksi sodaksi. Ranskan linja sai myös Espanjan luovuttamaan Marokolle Länsi-Saharasta pieniä alueita, joita se oli hallinnut 1880-luvulta alkaen. yk:n aikaansaamien aselepojen avulla se pysyi pitkään hallinnassa, kunnes viimeisten parin vuoden aikana väkivaltaiset yhteenotot taas palasivat. Erityisen ongelmallista on se, kuinka alistetussa asemassa naiset ovat Marokossa. maaliskuuta tänä vuonna Espanja ilmoitti, että se hyväksyy Marokon vuosikausia ajaman suunnitelman, jossa kiistelty alue hyväksyttäisiin osaksi Marokon kuningaskuntaa. Hänen isänsä palveli aikoinaan Espanjan armeijassa, mutta Marokon ryhdyttyä kahmimaan Länsi-Saharaa itselleen hänen perheensä pakeni Algerian puolelle rakennettuihin telttakyliin. Ranska hallitsi lähinnä Algeriaa ja osaa Mauritaniasta, Espanja Marokon ja LänsiSaharan aluetta
YDIN 2 / 2022 33 YDINHETKI lun vauhdittamiseksi. Rahalin mukaan maiden välinen kiista on omansa eikä liity sadr:n kuvioihin. Marokko on tästä kieltäytynyt. Haastattelun lopuksi Rahal antaa ”viestinsä” suomalaisillekin: ”Satoja tuhansia ihmisiä joutuu kärsimään aavikon telttakylissä, vaikka me olemme alueen laillisia hallitsijoita.” On saatava voimaan yk:n tekemät päätökset. Marokko rakensi 1980-luvulla sen hallitseman läntisen rannikkovyöhykkeen ja Polisarion hallitsemien itäisten osien välille niin sanotun hiekkamuurin. yk:n tuorein päätös on marraskuulta 2020 (2 548). Mauritania luopui Polisario-sissien painostuksesta aluevaatimuksistaan elokuussa 1979, mutta Marokko pyrki miehittämään nämäkin seudut. Alue on lähes 270 000 neliökilometriä eli noin Britannian kokoinen. Sitä ei ole koskaan pantu täytäntöön. Lähes 40 maata on tunnustanut Polisarion julistaman valtion. yk lähetti alueelle rauhanturvaajia, joiden suojissa piti järjestää kansanäänestys. Marokko on myös solminut Euroopan Unionin kanssa laajamittaisia kalastussopimuksia, joita Polisario ei ole hyväksynyt. Tämä on aiheuttanut lisää kiistaa siitä, ketkä mahdollisessa kansanäänestyksessä ylipäätään saisivat ottaa kantaa alueen itsenäistymiseen. Päätöslauselmissa on jatkettu rauhanturvaajien mandaattia ja kehotettu osapuolia neuvotteluteitse ratkaisemaan alueen statuksen. Marokko ilmoitti aikoinaan siihen suostuvansa, mutta on sittemmin ajanut linjaa, jonka mukaan alue kuuluu sille ja on tarjonnut sahraweille jonkinlaista autonomista statusta. Sen pituus on kaksi kertaa Suomen ja Venäjän rajan mitta eli noin 2 700 kilometriä. Marokolla ei ole kiirettä asian ratkaisemiseen. Marokko ja Algerian ovat tiukasti napit vastakkain muutenkin. Se on vastoin kansainvälisiä sopimuksia hyödyntänyt Länsi-Sahan alueen luonnonvaroja kuten fosfaatin vientiä. yk on nimennyt myös Algerian konfliktin osapuoleksi. Eräiden tietojen mukaan alueella asuu 700 000 ihmistä, Rahalin mukaan noin miljoona. Marokko ei tätä hyväksynyt, vaan sen ja Polisarion välille syttyi kolmisen vuotta kestänyt sota vuosina 1976 – 79. Sahrawin arabitasavalta hyväksyttiin 1980-luvulla Afrikan yhtenäisyysjärjestö oau:n jäseneksi mikä sai Marokon boikotoimaan unionin toimintaa aina 2017 asti. Marokon johto kuitenkin kieltäytyi. Polisario ei ole tätä hyväksynyt kuten ei myöskään sen tukija naapurimaa Algeria, jonka alueella Polisarion johto ja pakolaisleirit edelleen ovat. Ne kävivät jo 1960-luvulla sodan, maiden välinen raja on käytännössä suljettu ja Marokko on tukeutunut länteen ja Algeria itään. Siksi pitkälti Marokossa koulutetut opiskelijat perustivat itsenäisyysrintaman Frente Popular de Liberacion de Saguia el Hamra y Rio de Oron eli Polisarion. Se on kuitenkin erittäin harvaan asuttu. Rahalin mukaan yk:lla on rekisterinsä ja ”sahrawit tietävät tarkkaan kuka on heimon jäsen” eli ketkä saisivat äänestää. M arokko on viime vuosina investoinut runsaasti varoja LänsiSaharan alueidensa kehittämiseen ja asuttanut sitä kansalaisillaan. S atunnaiset taistelut taukosivat, kun yk sai syyskuussa 1991 aikaan tulitauon. Mutta jos konflikti taas äityy väkivaltaiseksi, Polisarion vastaus on: ”Jos joudut taistelemaan vihollista vastaan, löydät jostakin voimat ja keinot siihen.” ”SATOJA TUHANSIA IHMISIÄ JOUTUU KÄRSIMÄÄN AAVIKON TELTTAKYLISSÄ, VAIKKA ME OLEMME ALUEEN LAILLISIA HALLITSIJOITA.”. Polisario perusti alueelle Sahrawin arabidemokraattisen tasavallan (sadr). Vuoden 1979 aselevossa sovittiin, että Länsi-Saharassa järjestetään kansanäänestys itsenäisyydestä tai kuulumisesta Marokkoon. yk on vuosikymmenten aikana sopinut parista kymmenestä päätöslauselmasta, joissa konfliktia on yritetty ratkaista
Kirjoittaja Anna Gustafsson Jaetusta Kyproksesta on tullut varoittava esimerkki pitkittyneestä konfliktista. PYSYY AVOIMENA Kyproksen kysymys YDIN 2 / 2022 34 YDINHETKI. Viikoittaisista tapaamisista huolimatta todellista edistystä ei ole näköpiirissä
Saavutuksena pidetään sitä, että osapuolet voivat yhdessä hakea eu:n alkuperämerkintää halloumi-juustolle, jonka nimi turkinkielisellä puolella on hellim. Turkin presidentti Erdogan on ollut aktiivinen Pohjois-Kyproksen suuntaan ja vaikuttanut siihen, että sen näennäisesti itsenäinen hallitus on lyhyen ajan sisällä vaihtunut kolme kertaa, Mäki-Reinikka kertoo. Suomen Kyproksen suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka kuvailee vuoden 2017 neuvottelujen kaatumista massiiviseksi, historialliseksi erehdykseksi. Vuonna 2020 PohjoisKyproksen niin kutsutun turkkilaisen tasavallan presidentiksi nousi Erdogania tukeva, vahvasti kahden valtion mallia ajava Ersin Tatar. Valtavat maahan kaiverretut liput ovat hätkähdyttävä näky. Korona-aikaan raja pysyi lähes kokonaan kiinni, mutta pandemian hellittäessä kulku on jälleen helpottunut. Tämän laajemmin kansainvälisissä neuvottelupöydissä ei Kyproksen YDIN 2 / 2022 35 YDINHETKI. J aettu kypros muistuttaa siitä, mitä kriiseille pitkittyessään voi pahimmillaan tapahtua. Vastaavanlaisia terveisiä rajan yli lähtee toisinaan myös Kyproksen tasavallan puolelta, usein Turkin poliittista johtoa vastaan kohdistettujen mielenosoituskylttien muodossa. Viimeiset realistiset, ratkaisuun tähtäävät neuvottelut Kyproksen osapuolten välillä käytiin vuonna 2017. L inja-auton ikkunasta näkyy vuoren rinteellä valtavan kokoinen Turkin lippu. Pienistä asioista on iloittava, kun isoissa ei tapahdu edistystä. Viime vuosien aikana mitään merkittäviä aloitteita ei ole saatu aikaan, huolimatta siitä, että kummankin maan pääneuvottelijat tapaavat edelleen viikoittain. Viime vuosien aikana neuvottelutilanne on liukunut jatkuvasti epäedullisemmaksi, sillä Turkki on tiukentanut kahden valtion mallia ajavaa kantaansa ja on yhä enemmän ja aktiivisemmin osapuoli keskusteluissa. Tämä ei helpota yk:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien perustalle pyrkivän ratkaisun löytymistä. Taksinkuljettajat saavat toisinaan aikaan jonoja hakiessaan autoihinsa polttoainetta pohjoisen puolelta. Esitys liittovaltiosta eteni tuolloin jo siihen pisteeseen, että osapuolet vaihtoivat karttoja kriittisimmistä alueista ja yk:n pääsihteeri António Guterres vakuutti ratkaisun olevan ”erittäin lähellä”. Mediassa kielenkäyttö on kuitenkin puolin ja toisin pysynyt maltillisena, vaikka kahden valtion mallia saarelle ajava Turkin presidentti Recep Tayipp Erdogan onkin viime vuosina lisännyt Kyprosta koskeviin kommentteihinsa väriä ja kierroksia. Kyproksen tasavallan puolelta käydään usein viikonloppumatkoilla pohjoisen kylissä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 48 vuotta maan hajoamisesta etelän kreikkalaiseen Kyprokseen ja pohjoisen turkinkieliseen Kyprokseen. Kyproksen kysymys on esillä yk:ssa kaksi kertaa vuodessa, kun rauhanturvaoperaation jatkosta päätetään. Toisaalta molemmin puolin rajaa on osoitettu mieltä saaren yhdistämisen puolesta. Kyproksen pääkaupunki Nikosia on jaettu piikkilangalla ja pohjoisen puolelle pääsee kahden rajanylityspaikan kautta. Neuvottelut kaatuivat lopulta luottamuspulaan ja Kyproksen tasavallan eriävään näkemykseen turkkilaisjoukkojen sijoittelusta saarella. Avarassa maisemassa matkalla Idalionin muinaiseen kaupunkiin niin ohikulkijat kuin paikalliset asukkaatkin näkevät, missä Kyproksen jakava raja kulkee. Lipun vieressä on niin kutsutun PohjoisKyproksen turkkilaisen tasavallan identtinen, mutta päinvastaisissa väreissä oleva lippu. Puskurivyöhykkeen ylittäminen tuli mahdolliseksi vuonna 2003
Turkkilainen puoli vastasi avaamalla vuonna 1974 hylätyn kaupungin turisteille, jotka voivat kuin aikamatkalla ihmetellä ränsistynyttä kaupunkia. Kreikassa ja Turkissa jakautuneen Kyproksen tilanne on kansallinen kysymys, joten Kreikan ja Turkin väliset kiistat Paphos Limassol Nicosia Larnaca Dhekelia Kyrenia Akrotiri Famagusta YK:n hallinnoima puskurivyöhyke Turkin hallinnoima alue Kreikan hallinnoima alue Ison-Britannian tukikohdat YDIN 2 / 2022 36 YDINHETKI. Luottamusta osapuolten välillä on koitettu rakentaa pienin askelin. Ennen sotaa Kyproksen kysymys oli viimeisen kahden vuoden aikana esillä lähes kaikissa eu:n päämiesten ja ulkoministerien kokouksissa, mutta nyt maailman huomio on kiinnittynyt Ukrainan sodan ratkaisuun. Turkin lähentyminen eu:n ja Yhdysvaltojen kanssa voisi muuttaa maan asennetta myös Kyprosta kohtaan, MäkiReinikka kuvaa. Kyproksen presidentti Níkos Anastasiades on ehdottanut pohjoisosan lentokentälle kansainvälistä statusta, jos turkkilainen puoli suostuu palauttamaan Varoshan autiokaupungin alkuperäisille asukkailleen, kuten yk on edellyttänyt. Länsi puolestaan tarvitsee Turkkia kulkureittinä, kun venäläisestä energiasta pyritään eroon. S uurvaltapolitiikka on vahvasti läsnä strategisesti merkittävän saaren kohtalossa. Korona-aikaan tehtiin rokotusyhteistyötä ja 5g-verkko yritetään saada koko saarelle. Kyproksen kysymys liittyy Ukrainaan siinä mielessä, että sota lähentää vääjäämättä Turkkia länteen, kun Erdogan huomaa, millainen hylkiö Venäjästä on tullut. kysymystä tulla lähiaikoina näkemään, suurlähettiläs Mäki-Reinikka sanoo. Satamien avaamista puolin ja toisin kaupankäynnille on mietitty. Kyproksen tilanne voi toimia varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka kiistan pitkittyessä ratkaisu lipuu aina vain kauemmas ja kiinnittyy yhä pienempiin yksityiskohtiin
Olisi hyvä, että etnisyyden käsitettä tutkittaisiin saaren ulkopuolelta, sillä Kyproksella ollaan hyvin syvällä jaottelussa. Suomi on ollut aloitteellinen edistäessään startup-yrittäjien välistä yhteistyötä ja saattamalla muun muassa naisyrittäjiä yhteen. Kumpikin maa toimii Britannian ohella saaren takaajavaltiona. Valtaosa kyproslaisista asui suhteellisen pienissä, muutaman sadan asukkaan kylissä, joissa eri uskontoa edustavat kyproslaiset asuivat rinnakkain. Turkki rahoitti pitkälti tämän rinnakkaisen yhteiskunnan syntyä. Kreikassa 1950-luvulla nationalistien ajama ja ortodoksikirkon tukema énosis-ajattelu pyrki kaikkien Kreikan kulttuuripiiriin historiallisesti kuuluneiden alueiden liittämiseen takaisin emämaahan. Koska neuvottelupöytään ei päästä, talous on yhteistyöväline pohjoisen ja etelän välillä. eivät saaren tilannetta helpota. Vuosien varrella suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut Kyproksella yli 10 000. Jäätyneen konfliktin selvittelyssä koetaan joskus parhaaksi vain estää tilanteen paheneminen. On arvioitu, että saari voisi yhdistyessään kaksintai jopa kolminkertaistaa bruttokansantuotteensa. Turkin joukkojen määräksi on arvioitu 30 – 40 000 sotilasta. Takaajavaltioita on usein syytetty siitä, että ne ovat pikemmin ongelman syy, kuin ratkaisu. Kreikalla on Kyproksella noin 950 sotilasta. Osapuolten suurin energia kuluu kuitenkin tilanteen pitämisessä nykytilassa. ON ARVIOITU, ETTÄ SAARI VOISI YHDISTYESSÄÄN KAKSINTAI JOPA KOLMINKERTAISTAA BRUTTOKANSANTUOTTEENSA. Kolonialistisesta brittihallinnosta muistuttaa kaksi brittitukikohtaa, joissa palvelee 17 000 sotilasta. Mutta jos tilanteen ei haluta jäävän pysyväksi, tarvitaan edelleen diplomatiaa, välitystoimia, kansainvälistä yhteistyötä ja rauhanponnisteluja. I tsenäisen kyproksen perustuslaki mahdollisti saaren jakamisen virallisesti kahteen etniseen ryhmään. Turkkilainen osapuoli tulkitsi énosiksen etniseksi puhdistukseksi ja ajoi saaren virallista jakamista. Kyproksen kysymyksessä on kyse myös epäluottamuksesta kahden etnisen ryhmän välillä. Kristinuskon ja islamin, turkin ja kreikan kielen ja kahden eri kulttuurin vastakkainasettelu syveni brittien 82 vuotta kestäneen vallan aikana. IsonBritannian, Kreikan, Turkin ja Kyproksen kompromissineuvottelujen seurauksena päädyttiin kummankin vaihtoehdon välttämiseksi Kyproksen itsenäistymiseen vuonna 1960. Suurin piirtein Uudenmaan kokoista saarta on turvaamassa merkittävä joukko sotilaallista voimaa. Erityisesti vanhempi väestö Kyproksen turkkilaisella puolella kuitenkin kokee, että he ovat nimenomaan kyproslaisia, vaikka puhuvatkin turkkia. Kyproksen jakautumisen jälkeen käsitystä kahdesta erillisestä etnisestä ryhmästä on vahvistettu muun muassa kouluopetuksessa ja kasvatuksessa, kertoo Harri Mäki-Reinikka. Kyproksella on pakollinen asevelvollisuus ja oma kansalliskaartinsa, jossa palvelee noin 10 000 sotilasta. YDIN 2 / 2022 37 YDINHETKI. Tuolloin Kreikan sotilasjuntta tuki vallankaappausta Kyproksella ja Turkki sai sytykkeen vallata 30 prosenttia Kyproksen pohjoisosasta. Jaottelu eteni vääjäämättä kohti segregaatiota. Virallinen kaupankäynti on kuitenkin pientä, lähinnä paikallisia elintarvikkeita, ja arvoltaan noin viisi miljoonaa euroa vuosittain. Kyproksen turkkilaisilla oli omat koulunsa, oma terveydenhuolto, maksujärjestelmä ja omat poliisijoukot. Vastakkainasettelu kärjistyi väkivallaksi jo muutamassa vuodessa itsenäisyydestä ja kulminoitui vuonna 1974. yk-joukkoja on tällä hetkellä noin tuhat. Ennen Kyproksen jakautumista saari oli suhteellisen tasaisesti eri ihmisryhmien asuttama
Kirjoittaja Tuomas Hirvonen kehä Katast rofien. YDIN 2 / 2022 38 YDINHETKI Ilmastonmuutos, pandemiat ja sodat kytkeytyvät kohtalokkaasti toisiinsa. Kysymys kuuluu: miksi ne kytkeytyvät toisiinsa ja mitä voidaan tehdä ihmisen aiheuttamalle väistämättömälle tuholle
Koronapandemia on epäsuorasti eskaloinut konflikteja esimerkiksi Syyriassa, Jemenissä ja Vuoristo-Karabahissa. Pandemiat, maailmansodat, ilmaston lämpeneminen ja luonnonvarojen ehtyminen sekä eläinlajien sukupuutto ovat valtava uhka rauhalliselle ja vakaalle maailmalle, johon nykydemokratiat tähtäävät. Länsimaiden vetäytyminen Afganistanista koronapandemian aikana ei ole myöskään sattumaa. Musta surma, kolera ja lukemattomat muut taudit levisivät maailmalla useita kertoja 1300 – 1800 lukujen välillä tappaen miljoonia ihmisiä. Katastrofit tapahtuvat usein yhtaikaa. Historia osoittaa, että pandemioilla, sodilla, talouden kasvulla ja kasvaneella kulutuksella on suoria yhteyksiä. Vastaavalla M aailmanhistoria sisältää lukemattomia suurkatastrofeja ja sotia, joista tuhoisimmat ovat tapahtuneet viimeisen sadan vuoden sisällä tai ovat juuri tapahtumassa. Tätä kutsutaan Malthusilaiseksi teoriaksi. Näin sekoitetaan kansalaisten mielet ja viedään katastrofien kannalta tärkeimpien toimijoiden huomion muualle. YDIN 2 / 2022 39 YDINHETKI ta nykypäivään on havaittavissa symbioottisia ominaisuuksia pandemioiden ja sodankäynnin välillä. P arhaiten katastrofityyppien yhteneväisyyksiin saadaan vastauksia hyödyntämällä monitieteellisiä analysointikeinoja. Tämä edesauttaa katastrofien pahenemista. Useat mediat, poliittiset toimijat ja päättäjät puhuvat kuitenkin katastrofeista yksittäisinä. Siinä ihminen toimii vaurautta kuluttamalla ja panoksia nostamalla sitä enemmän, mitä enemmän hän tuntee olevansa uhattuna. Sodat ja väestönkasvu vauhdittivat näitä katastrofeja. Historiasta keskiajalglobaalissa maailmassa Katast rofien. Pandemian kaltaiset katastrofit ajavat ihmisiä yhä epätoivoisemmiksi. Ilmiö toistuu tietyin väliajoin ihmiskunnassa elintason kasvaessa
Putinin Venäjän voidaan nähdä soveltavan vallankäyttöön liittyviä metodejaan käyttämällä hyväkseen olemassa olevia konflikteja ja katastrofeja ja näin pyrkivän kasvattamaan omia etujaan. K oronapandemian leviäminen on seurausta ihmisten toimista. Metsien väheneminen, maanviljely, tuholaistorjunta-aineiden käyttö sekä sodissa käytettävät biologiset ja joukkotuhoon suunnitellut aseet vaikuttavat elimistöömme. Covid-19 on sanottu myös inhimilliseksi erehdykseksi ja arveltu sen mahdollisesti karanneen laboratoriosta. Ilmastomuutoksen vaikutukset näkyvät myös valtamerten lämpenemisessä ja ylipäätään suurissa lämpötilavaihteluissa. Esimerkiksi lisääntyneellä hiilidioksidipitoisuuden määrällä on suoria yhteyksiä kaikkiin aiempiin viiteen joukkotuhoon luonnonhistoriassa sekä kiistaton yhteys nykyiseen kuudenteen joukkotuhoon, lajien sukupuuttoon. Koronapandemiaan kytkeytyvät psykologiset, terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. tavalla autoritääriset johtajat useissa epävakaissa valtioissa ovat vahvistaneet asemiaan. Ilmiöistä on kehitetty useita mallintajia. Olipa virus sitten vapautettu laboratoriosta tai päässyt leviämään huonon hygienian vuoksi, ilmastonmuutos on ollut vauhdittamassa leviämistä. Yksi näkökulma Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan voi olla pandemian aiheuttamat ongelmat. Samalla kun sota riehuu Ukrainassa, vastaavasti korona, tuberkuloosi ja muut tartuntataudit leviävät ihmisten keskuudessa. Kehittyvissä maissa liiallisen väestönkasvun myötä yleistyvät kolera, erilaiset koronavirukset ja isorokko kuten myös monet muut sairaudet. Ne edistävät. M althusilainen teoria toteutuu myös yhteiskuntatasolla. Ilmaston lämpenemisen myötä tartuntatauteja kantavien hyttysten levinneisyys tulee laajenemaan myös PohjoisEurooppaan ja Amerikkaan. Ne aiheuttavat kalojen ja kasvien kuolemia sekä useita sään kuumia ja kuivia jaksoja. Ne kuvastavat eri katastrofien ketjuuntumista toisiinsa. YDIN 2 / 2022 40 YDINHETKI KORONAPANDEMIA ON EPÄSUORASTI ESKALOINUT KONFLIKTEJA ESIMERKIKSI SYYRIASSA, JEMENISSÄ JA VUORISTOKARABAHISSA. Maapallon ilmastoa uhkaavat valtavalla nopeudella kasvavat kasvihuonepäästöt sekä keskilämpötilan kohoaminen. Pandemian aiheuttamat eristämistoimet ovat osaltaan aiheuttaneet poliittisia protesteja ja mielenosoituksia Euroopassa. Ukrainan sisällissodan eskaloiduttua sodaksi ja Venäjän viime vuosien toimet ovat osaltaan esimerkki ketjureaktiosta pandemian ja sodan välillä. Ilmastonja ympäristönmuutosten vaikutukset ovat selvät. The Life in Our Planet -dokumentissa David Attenborough tiivistää useiden tutkijoiden tulkintoja ilmastonmuutoksen yhteydestä lajien kuudenteen joukkotuhoaaltoon. Niillä on laajoja vaikutuksia, jotka ovat heijastusta ihmisten teollisesta toiminnasta ja myös sodankäynnistä – ja niillä taas on yhteytensä pandemioihin. Osuvimpia esimerkkejä ovat protestit demokratiaa vastaan tai kärjistyneet yhteenotot poliittistenja äärijärjestöjen välillä. Tartuntatautien leviämistä etenkin kehittyvissä valtioissa ja päiväntasaajan eteläpuolella edistää lisäksi valtavasti kasvanut kaupungistuminen ja paikallispopulaatiot. Ketjuuntumiseen liittyy muun muassa who:n tekemä tutkimus, jonka pohjalta on voitu vahvistaa ihmisten rakentamien teknisten ja teollisten laitteiden sekä tuholaistorjunta-aineiden ja muun teollisen kehityksen yhteys maailman vaarallisimpien sairauksien lisääntymisessä. Ne puolestaan ovat luoneet otolliset olosuhteet malariaa ja muita tauteja levittävien hyttysten ja kärpästen kehitykselle. Tutkimuksessa todetaan esimerkiksi patojen, kanavien sekä metsäkadon lisänneen vesialueita
Alueita voitaisiin muuttaa ruoanja energiantuotantoon, jolloin myös ilmastonmuutosta voitaisiin hidastaa merkittävästi. ILMASTONMUUTOKSEN, IHMISTEN TOIMIEN JA PANDEMIAN VÄLILLÄ ON SYMBIOOTTISTA TOIMINTAA. Se tarkoittaa, että yksi tapahtuma johtaa seuraavaan sen hyödyttyä edellisen toiminnasta. Parhaiten tätä tuetaan tekemällä monitieteellistä yhteistyötä. T ieteellistä yhteistyötä hyödynnetään jo luonnonenergian tuotannossa kuten tuuli-, vesija aurinkoenergian muodoissa. Ihmisten teollisen toiminnan vaikutukset aiheuttavat muutoksia maailman eläinlajeissa, erityisesti rotissa ja lepakoissa sekä hyönteisissä, jotka kantavat sairauksia ja levittävät ne lopulta ihmisiin. Myös tuulienergiasta voidaan tulevaisuudessa tehdä pääenergianlähde Euroopassa. Siellä useat maanviljelijät, teolliset toimijat ja tiedemiehet ovat yhdistäneet voimansa rakentamalla kasvihuonetuotantoja, joissa on onnistuttu vähentämään tuholaistorjuntaa, lannoitteiden käyttöä, hiilidioksidipäästöjä ja siten ehkäisty ilmastonmuutoksen etenemistä. On esimerkiksi osoitettu, että luonnonvaraiset lepakot Aasiassa ovat olleet useiden koronavirusinfektioiden kantajia. Pakottava tarve lisätä teollisuutta käyttämällä luonnonvaroja yli niiden uusiutumiskyvyn ja tuottaa aseita, jotka tuhoavat elämää ja elinympäristöämme, syventävät katastrofia. Ruoanja energiantuotantoon tarvitaan lisää maa-alaa, mutta alueita on muun muassa teollisuustai sotilaskäytössä. Intian Roorkeen yliopiston tutkimus vahvistaa syy-seuraussuhteet ilmastonmuutoksen ja pandemioiden välillä. S odat ja konfliktit edistävät ilmastonmuutosta sekä tartuntatautien leviämistä. Torjunta-aineiden ja lannoitteiden sekä viljelyalan käyttöä tulee myös säädellä monitieteellisten tutkimustulosten ja yhteistyön avulla. Yhteys ei ole suora, mutta ilmastonmuutoksen, ihmisten toimien ja pandemian välillä on intialaisen yliopiston tutkimuksen mukaan symbioottista toimintaa. Ne ovat tartuttaneet tauteja ihmisiin liikkuessaan kaupunkeihin tai ihmisten metsästettyä niitä. Samalla vähennetään pandemioiden riskejä. YDIN 2 / 2022 41 YDINHETKI vaarallisten virusten ja bakteerien kehittymistä ja leviämistä. Lisäksi ilmastonmuutosta voidaan viivyttää muuttamalla ruokatottumuksia ja ruoantuotantoa enemmän kasvipainotteiseksi. Ruoantuotantoa keskittämällä ja tekemällä energiantuotantoa luonnonvaraiseksi, voidaan edistää ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Lepakot ovat todennäköisesti levittäneet tauteja eteenpäin, kun niiden alkuperäiset elinympäristöt ovat tuhoutuneet. Sairaudet leviävät eläimistä ihmisiin, kun eläimet liikkuvat tuhotuista elinympäristöistä uusiin. Alankomaista on kasvanutkin maailman toiseksi suurin ruoantuottaja. Sama tutkimus osoittaa, että ihmisen toimilla ja kasvavalla koronavirusten leviämisellä on selkeitä yhteyksiä. Esimerkiksi Marokko on kehittänyt viime vuosina aurinkoenergiaa, joka tuottaa nykyään 40 prosenttia Marokon tarvitsemasta energiasta. Jos haluamme estää tulevia pandemioita ja hillitä ilmastonmuutosta, meidän tulee palauttaa biodiversiteettiä, hillitä teollisuuden tuhlaavaa raaka-aineiden käyttöä, lopettaa sotateollisuus ja sen sijaan turvata biotieteellistä tutkimusta. Kasvavalla kasvihuonekaasujen määrällä on vaikutuksia ihmisen immuunipuolustuksen vahvuuteen ja siten virusten mutatoitumiseen ja leviämiseen. SE TARKOITTAA, ETTÄ YKSI TAPAHTUMA JOHTAA SEURAAVAAN SEN HYÖDYTTYÄ EDELLISESTÄ.. Attenborough mainitsee mahdollisuuden jopa ilmastonlämpenemisen pysäyttämisestä. Tärkeimpänä on kuitenkin: sodista luopumalla voidaan hidastaa tai jopa estää ilmastonmuutoksen tapahtuminen. Alankomaiden maanviljelijät ovat tästä hieno esimerkki
YDIN 2 / 2022 42 YDINHETKI. Yksi heistä on 35-vuotias Josephine Ortleb, joka uusi paikkansa viime vuoden vaaleissa. Saksa käyttää aina voimaansa yhdessä Haastattelija Arja Alho Kuva Oliver Dietze Nuoret saksalaiset sosialidemokraatit ovat merkittäviä vaikuttajia Saksan liittopäivillä sen suurimmassa ryhmässä, SPD:ssa. Heitä on neljännes 206 hengen sosialidemokraattisessa puolueryhmässä
Saavutus on aikamoinen, kun ottaa huomioon Saksan vaalijärjestelmän. Ortleb tietää puolueryhmän presidiumin jäsenenä, ettei Olaf Scholtz saati Saksa toimi koskaan yksin. Ortleb korostaa, että kyse on naisten oikeudesta omaan kehoonsa ja itsemääräämisoikeuteen. Ajankohtaista on myös naisten kannalta perheklinikalle hakeutumisen ja mahdolliseen raskauden keskeytykseen päätymisen turvaaminen. Uskon, että tämä on merkittävä uudistus eriarvoisuuden vähentämiseksi. Monet perheet eivät kuitenkaan tiedä, että pienituloisuuden perusteella voi hakea myös muita tukia kuten esimerkiksi avustusta lasten koulumatkoihin, koulukirjoihin, retkiin ja muihin sellaisiin tarkoituksiin, joista lapset voisivat jäädä muutoin paitsi perheen pienituloisuuden vuoksi. Kyse ei ole koskaan ollut mainonnasta, vaan tosiasiallisesta tiedosta, toimenpiteen lääketieteellisistä perusteista ja menetelmistä ja oikeudesta siihen. Ortleb korostaa, että Saksa käyttää voimaansa, mutta tekee sen vain yhdessä. Myös Saksassa on esiintynyt kielteisiä ilmiöitä. Hän oli yksi nuorista spd:n uudistumiseen liittyvien teesien kirjoittajista. – Suuri keskusteluteema on perhepolitiikan uudistukset. Millaisten asioiden parissa työskentelet juuri nyt. Samoin, että hänen puolueessaan on selvää, etteivät naiset tee päätöstä raskauden keskeyttämisestä kevyesti. Mutta niiden ovilla on konservatiivisia tahoja päivystämässä ja käännyttämässä palveluita hakevia naisia. Juso-aktiivina (spd:n nuorisojärjestö) hän tuli valituksi suoraan. Ensimmäisellä äänellä äänestäjä valitsee henkilökohtaisen ehdokkaan ja toisella hän valitsee vaalilistan. – Poliitikkoina meidän tehtävämme ei ole tehdä moraalisia tuomioita ja ankkuroida niitä rikoslakiin. Perhekeskuksissa puolestaan voidaan keskustella raskauden keskeyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Yhdysvalloissahan korkein oikeus on mahdollisesti kumoamassa liittovaltiotason naisten oikeuden raskauden keskeytykseen. Meillä on Suomen kaltainen lapsilisäjärjestelmä, joka tarkoittaa, että perheet saavat tulotasostaan huolimatta samansuuruisen lapsituen. Ortleb toimii puolueensa raportoijana tasaarvokysymyksissä, naisjärjestön varapuheenjohtajana ja työskentelee pääosin perhe-, nuorisoja naisasioita käsittelevässä valiokunnassa sekä aiemmin myös Euroopan neuvostossa. Meidän on luotava puitteet, joissa naisille voidaan antaa hyvää ja ammattimaista neuvontaa ja tukea heidän tilanteessaan. – Aiemmin cdu/csu esti meitä poistamasta niin sanottua aborttimainontakieltoa. Nyt otetaan askel tämän häirinnän lopettamiseksi. Aiemmin lääkäreitä ja klinikoita on voitu syyttää siitä, että he ovat antaneet tietoja raskauden keskeyttämisen mahdollisuuksista vaikkapa webbisivuillaan. Hän päihitti vaalissa kristillisdemokraattien puolustusministerin. – Nyt haluamme uudistaa perhetukia niin, että pienituloisuuden perusteella tulisi lisätuki perheille ilman erillistä hakumenettelyä, jolla voidaan vähentää lapsiperheiden köyhyyttä. Hänet valittiin toistamiseen liittopäiville 2021, taas suoraan. YDIN 2 / 2022 43 YDINHETKI. J osephine ortleb valittiin liittopäiville 2017 Saarbrückenista. spd:ssa on pidetty ongelmana sitä, että tuen saaminen on hankalaa, edellyttää hakijalta paljon oma-aloitteisuutta, tietoja ja taitoja ja on jopa sosiaalisesti leimaavaa. Jokaisella äänestäjällä on nimittäin kaksi ääntä. – Olimme jumissa keskiaikaisessa naisenkuvassa ja pelossa. Se koordinoi toimensa aina eu:n ja Naton kanssa
Demokratiaa jäytävät monet hiipivät vaivat eivätkä teknokratia, byrokratia saati turvallistaminen tee sille hyvää. 45 YDINHETKI YDIN 2 / 2022. YDIN 2 / 2022 45 YDINHETKI Kansa-demos – kaduilla edelleen! Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa, Mikael Kallavuo ja Lehtikuva Ovatko koronaepidemian poikkeusolot jääneet päälle päätöksenteossa
Myös autoritaarisuus. YDIN 2 / 2022 47 YDINHETKI P olitiikassa on kyse vallasta: yksittäisten toimijoiden, yhteisöjen ja instituutioiden kyvystä säilyttää tai muuttaa sosiaalista ja fyysistä toimintaympäristöään. Osallistuminen ja osallistaminen kulkevat käsikädessä vaaleissa ja vaalien välillä. Tehyläiset kaduilla.. Demokratiaa haastavat kilpailevat poliittiset eliitit ja teknokraattinen visio. Uutisointi Ukrainan sodasta saati some-keskustelu ei nimittäin täytä moninäkökulmaista ja laadukasta ulkoja turvallisuuspolitiikan keskusteluvaatimusta. Kysymys kuuluu: mitä päätöksiä olemme tehneet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, Ukrainan sodan lopettamiseksi, julkisilla aloilla työskentelevien työolosuhteiden ja palkkauksen hyväksi – ja miksi sotilaallisesta liittoutumisesta päättäminen ei täytä parlamentarismin eikä edes demokratian perusvaatimuksia. Kansalaisten vallan pitää olla paitsi muodollista myös konkreettista. Jotta kansan edustajille uskottu valta olisi oikeutettua, tarvitaan rinnalle lehdistönja sananvapautta, on samaa kuin moninäkökulmainen yhteiskunnallinen keskustelu. Sotilaallisen liittoutumattomuuden puolustajat kaduilla. On syytä tehdä demokratian kuntokartoitus juuri nyt ennen kuin poikkeusolojen päätösmalli jää pysyvästi päälle
Apple Podcasts -palvelusta ja Soundcloudista. Löydät podcastin helposti rauhanliiton nettisivuhen kautta osoitteesta rauhanliitto.fi/rauhacast sekä Spotifysta, Apple Podcasts -palvelusta ja Soundcloudista. Lue lisää osoitteessa rauhanliitto.fi/lahjoita. Testamenttilahjoitus voi olla muutakin kuin rahaa, esimerkiksi maata tai kiinteistöjä. Voit halutessasi testamentata vaikka vain osan omaisuudestasi. Kuuntele ajankohtaista Rauhacast-podcastia! Viimeisimmässä jaksossa Tarja Cronberg puhuu ydinaseriisunnasta. Tulossa jaksoja muun muassa EU:n turvallisuuspolitiikasta, uudesta strategisesta kompassistaja roolista rauhan edistäjänä. Testamentti rauhantyölle on arvokas lahja, jolla autat rakentamaan rauhaa jälkipolvillekin
50 RALF SUND Miksi työmarkkinasopiminen on niin vaikeaa. / 54 JOUKO SILLANPÄÄ Rauhan rakentamisen ja ydinaseriisunnan puolesta myös Naton jäsenmaana / 58 TARU SALMENKARI Miltä Ukrainan sota näyttää Kiinassa. / 63 KALEVI SUOMELA Rauhanliike Nato-päätöksen jälkeen / 67 TAPIO KUOSMA Yhdysvallat Naton voimatekijänä / 72 JOHANNES REMY Venäjän hyökkäys Ukrainaan / 76 ANTTI KARILA Ydinasiana turvatumpi tulevaisuus. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei kykene tekemään sitä, mihin se on suunniteltu. Sopimukseton ajanjakso on jo nyt ennätyspitkä. työmarkkinasopiminen on niin vaikeaa. Se on kuin ilman piirustuksia viiden sentin timpureiden tekemä talo: vino ja vesi tulee katosta läpi. Menneen tilalle ei sovittu mitään. Paperiteollisuudessa taisteltiin ideologisista asioista kuukausikaupalla, julkisella sektorilla ei näytä tulevan valmista aikoihin. Kirjoittaja Ralf Sund MIKSI S uomalainen työmarkkinamalli toimii huonosti. Viimeinen työmarkkinakierros, joka jatkuu edelleen, on oiva osoitus mallin toimimattomuudesta. Suomalaista sopimisen mallia voisi luonnehtia erilaisten ja ristiriitaisten näkemysten sekasikiöksi. YDIN 2 / 2022 50 YTIMESSÄ. Keskitettyjen ratkaisujen aika päättyi Elinkeinoelämän Keskusliiton suunnanmuutoksella 2015
Muodollisesti elämme liittokierrosten maailmassa. Kun sovitteluinstituutio ei sovittele, vaan toimii työantajien näkemysten varmistajana, tuloksena on ongelmien pitkittyminen ja työrauhan vakava vaarantuminen. 5. Julkisella sektorilla palkkaliukumaa on vähemmän kuin yksityisellä sektorilla. Sen ajatus on yksinkertaisesti se, että vientisektori avaa tes-kierroksen ja muut alat seuraavat kuin köyhän talon porsaat kiltisti karsinaan kärsä saparossa kiinni. Näin on toimittu opettajien ja sairaanhoitajien kohdalla. Palkkavääristymien korjausyritykset ovat törmänneen hyvin yhtenäiseen työnantajien ja poliitikkojen rintamaan, jossa vaatimukset on tyrmätty epärealistisina ja kohtuuttomina. On selvää, että mahdolliset alakohtaiset ongelmat jäävät ratkaisematta. Laajalle varsinkin työnantajapuolella on levinnyt oppi, jonka mukaan hajautettu perusmalli onkin äärimmäisen keskitetty. Malli oli susi jo syntyessään. Valtakunnansovittelija on asettunut täysin kritiikittä tukemaan torsoa työmarkkinamallia puolustamalla tiukasti Suomen mallia ja sen kankeita palkanmuodostuksen mekanismeja. Tarvitaan joustavuutta palkkaja työehtopolitiikkaan, koska ilman sitä ei samatai matalapalkkaisuusongelmaa saada ratkaistua.” E rityisesti julkisen sektorin naisvaltaiset alat ovat näissä vakiintuneissa työmarkkinakäytänteissä lirissä. Ero on vuosittain pieni, ehkä noin puolen prosentin luokkaa. Se ei ole kansankunnan etu. Toimialoilla ongelmat poikkeavat toisistaan, joten kansantalouden kasvun näkökulmasta ratkaisujenkin tulisi poiketa toisistaan. Oppi kulkee nimellä Suomen malli. Sinappia kaurapuuroon. Näin kertoo teoria. Näillä aloilla on kaksi hyvin fundamentaalista ongelmaa. ”Yleisestä linjasta” poikkeaminen on mahdollista, jopa suotavaa. Mutta ei Suomessa. sak:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiivisti (18. S uomen malli on kopioitu Ruotsista, mutta Suomessa ei koskaan muutettu vientivetoisen mallin edellyttämiä rakenteita. Ei ”de jure” eikä enää myöskään ”de facto”. Onhan Ruotsissa kyetty yhteistuumin ratkaisemaan julkisen sektorin palkkauksen jälkeenjääneisyyttä yhteistyössä ja sopien. 2022) asian oivasti: ”Nykyinen neuvottelumalli johtaa työtaisteluihin ja epävakauttaa yhteiskunnan kehitystä. Siksi siitä tuli torso ja haitta talouden toiminnalle. Käytäntö on jotain aivan muuta. Terveydenhoitoalan työtaistelun taustalla onkin nähtävissä sykli: isommin on ryskynyt 1984, YDIN 2 / 2022 51 YTIMESSÄ. Ruotsissa malli joustaa aika ajoin. Oppikirjan mukaan se tarkoittaa sitä, että eri alojen työehtosopimusten sisältö voi poiketa toisistaan. Kun survotaan sopimusratkaisut samaan muottiin ”Suomen mallin” mukaisesti vuodesta toiseen, jäävät monet naisvaltaiset julkisen sektorin alat vääjäämättä yleisestä palkkakehityksestä jälkeen. Ilmoitus on siinäkin mielessä erikoinen, ettei mitään yleistä linjaa ole olemassakaan. Valtakunnansovittelija on itse julistanut, ettei hän tee sovintoesityksiä, jotka ylittävät ”yleisen linjan”. Vääristymät kärjistyvät. Vuosien myötä se kasvaa merkittäväksi mittoihin
Ruotsissa on pystytty korjaamaan palkkavääristymiä ilman dominoefektiä. Toinen taustalla oleva pulma, jonka ratkaisuun sopimusjärjestelmä ei näytä millään taipuvan, on naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen palkkaerojen korjaaminen. Tästä näkökulmasta on kovin imartelevaa kutsua Suomea pohjoismaaksi, Euroopassakin olemme korkeintaan keskikastia. Ne ovat puolestaan tekijöitä, minkä vuoksi alalta pyritään lisääntyvässä määrin pois. Mutta niitä ei sopimusjärjestelmä ei kykene käsittelemään. Näyttää siltä, että suomalainen työmarkkinamalli uusintaa historiallista vinoumaa. Niin tämäkin. Historiallisista syistä tämä selittämätön palkkaero on suuri. Suomalainen hoivajärjestelmä on romahduksen partaalla. Ne ovat mitä suurimassa määrin keskusjärjestösopimisen asioita. Y ksi tuoreimman työmarkkinakierroksen piirre on ollut yhteiskunnallisten tavoitteiden näkyminen neuvotteluissa. Ei ihme, ettei suma purkaudu. Järjestelmämuutoksia ei ole totuttu ratkaisemaan liittoneuvotteluissa. Taustalla on työvoimapula. Onhan tämä hölmöläiset hommaa: asiat hoidetaan vaikeimman kautta. Hoitajaliittojen vaatimukseen liittyy ainakin kolme isohkoa yhteiskunnallista ulottuvuutta. Miksi ihmeessä se ei onnistuisi Suomessa. Siksi tämä venyy. Palkansaajapuolen päättelyketju on yksinkertainen ja selkeä. Eihän tämä ole kuin järjestelykysymys. Kun jatkuvasti on alimiehitystä työssä, stressaava kiire ja eettinen painolasti kasvavat. Hoitajapulassa on nähtävissä jo selkeästi noidankehä. Oikein viisaan vaikutuksen antaa, jos osaa lisäksi viitata vuoden 2007 työmarkkinakierrokseen. Lyhyt tyrmäys kuuluu: ei ole rahaa. Kaikki työmarkkinakiistat ovat päätyneet ratkaisuun. T yömarkkinoita täysin ymmärtämätön journalisti ja poliitikko osaa hokeman: alipalkatuille hoitajille ei voida antaa normaalia suurempia palkankorotuksia, koska ne leviävät koko julkiselle sektorille ja siitä koko kansantalouteen. Nostamalla palkkoja hoitajat pysyisivät paremmin alalla ja uusia hakeutuisi alalle. Tavoitteena on helpottaa hoivakriisiä työmarkkinaratkaisulla. Korjaamisyrityksen törmäävät toistuvasti kivimuuriin. Seurauksena tulee katastrofi ja heinäsirkkaparvet syöksyvät Suomeen ja uhkaa ikuinen yö. Kehoitan katsomaan Selkämeren taakse. Työmarkkinaumpisolmun aukaisu on – ei enempää eikä vähempää – kuin tahdon asia. YDIN 2 / 2022 52 YTIMESSÄ. Tämä pahan kierre pitäisi pystyä katkaisemaan. Metsäteollisuuden sopimusjärjestelmää koskevat tavoitteet istuvat aika huonosti hajautetun liittokierroksen agendalle. Tämä on työnantajien mielestä täysin ennenkuulumatonta ja epäasiallista. Tuo puhe on täyttä soopaa. 1995, 2007 ja nyt 2022
Kyse on siis järkevästä investoinnista. On liian aikaista sanoa, onko nykymuotoinen sopimusjärjestelmä kuolinkouristuksissa vai jatkaako se elämäänsä pääosin nykymuotoisena. Taas kerran havaitaan tämän kierroksen ominaispiirre: järjestelmän vaaliminen on kaikkein tärkeintä. T ämän vuoden inflaatio tulee olemaan yli neljän prosentin (vauhti on nyt 5,7 prosenttia) ja sopimukset on tehty kahden prosentin tasolla. Hoitajakriisi maksaa maltaita yhteiskunnalle. Silloin käydään myös teollisuudessa neuvotteluja työehtosopimuksista. Entä Te, Sir. Joskus rätingit pitävät ja joskus eivät. YDIN 2 / 2022 53 YTIMESSÄ. On loogista ja järkevää, että toimintaympäristön nopea muutos näkyy tehtävissä ratkaisuissa. Toinen iso yhteiskunnallinen teema on sukupuolten välisten epäoikeudenmukaisten vinoumien korjaaminen. Ei ole perusteita läimiä ay-johtajia. H oivasektorin palkkaratkaisu siirtyy näillä näkymin loppuvuoteen. Mitä siis syksy tuo tullessaan. Hyvin todennäköistä on, ettei hoivasektorille sopimusta synny ilman ponnisteluja. Sairaanhoitopiirit osaavat laskea: hieman kasvaneet palkkamenot ja työrauha varmistavat sen, että kustannuksia säästettäisiin. Tulemme näkemään erittäin suurella todennäköisyydellä joukkoirtisanoutumisen, joka on määrältään historiallinen. Suurin syy miinuskehitykseen on taloudellisen toimintaympäristön muuttuminen dramaattisesti. Ja sopimuksen, joka tehdään kovassa paineessa. Tehdään 2000-luvun pohjakosketus. Työehtosopimukset solmitaan aina tuntemattomaan tulevaisuuteen. Ostovoiman miinuskehitys on niin tuntuva, että taloudellinen kasvu vaarantuu, koska kysyntä ei vedä taloutta. Miksi ihmeessä työmarkkinajärjestelmä ei tee, vaan itkee ja tekee. Vanhaa kasvatusperiaatetta mukaillen: Teet tai itket ja teet. Ja eduskuntavaalit lähestyvät. Vaikka liukumia tulisikin, on palkan ostovoima tukevasti pakkasen puolella. Syksyllä inflaationäkymä oli aivan toinen kuin nyt. Työnantajat vastustavat kiivaasti tätä paikallista sopimista. Työnantajien kovasti toivomalla paikallisen sopimisen tiellähän siinä oltaisiin. Näyttää siltä, että merkittävät yhteiskunnalliset teemat eivät mahdu työmarkkinaneuvotteluiden esityslistalle. Vielä kerran rautalangasta vääntäen. Ja kolmas: työmarkkinamallin päivittäminen tähän päivään. Kahden prosentin inflaationäkymässä tehdään erilaisia sopimuksia kuin neljän prosentin. Yleensä kannattaa maksaa euro, jos sen tuotto on kaksi euroa. Tulonjako vääntyy entisestäänkin pääomatulojen voitoksi. Yksittäiset sairaanhoitopiirit ovat heräilleet kyselemään, josko he voisivat tehdä erillissopimuksia ohi oman työnantajaliittonsa. Kun tosiasiat muuttuvat, minä tarkistan kantani. Sopimusjärjestelmää on koeteltu. En pysty todistamaan, että palkkaratkaisun myötä syntyisi enemmän säästöjä, mutta mahdotonta se ei ole
V uoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista noin kolme neljästä oli ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä. YDIN 2 / 2022 54 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Jouko Sillanpää MYÖS NATON JÄSENMAANA Rauhan rakentamisen ja ydinaseriisunnan puolesta M ielipidetutkimuksissa kansalaisten valtaenemmistön kannatus kääntyi muutamassa viikossa Natojäsenyyden kannalle. yya-sopimuksen 43 vuoden voimassaolon aikana Suomen alueen puolustukseen liittyvää sotilaallista yhteistyötä ei ollut Neuvostoliiton kanssa. Ilman perusteellista keskustelua oltiin valmiit hylkäämään jo lähes 80 vuotta kestänyt hyvin toiminut Suomen linja: välttää virallistettua ja tiivistä sotilaallista yhteistyötä ydinasein varustettujen suurvaltojen kanssa. Ukrainan sodan seurauksena presidentin ja pääministerin päädyttyä Natoon liittymisen kannalle, enemmistö kansaedustajista muutti nopeasti aiemman kielteisen kantansa myönteiseksi. Suomalaiset sotilaat matkustivat sinne. Neuvostoliitosta aseita ostettaessa kouluttajia ei päästetty Suomeen. Valtiosuhteiden periaatteita karkeasti rikkonut Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt suomalaisia. Seurauksena oli paniikinomainen mieliala hakea nopeasti turvaa Nato-jäsenyydestä. Sitä ei suunniteltu eikä ollut yhteisiä sotaharjoituksia. Ulkopolitiikan päälinjana oli yya-sopimuksen aikana puolueettomuus ja Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen sotilaallinen liittoutumattomuus. Natossakin Suomi voi valita rauhan edistämisen ja ydinaseriisunnan
Suuria sotaharjoituksia Naton jäsenmaiden kanssa Venäjän rajan läheisyydessä ei ole perusteltua järjestää. Venäjällä ei ole intressiä eikä myöskään moniin vuosiin kykyäkään sotatoimiin Pohjolassa, saati Suomen sotilaalliseen uhkaamiseen. Ahvenanmaan jo 166 vuotta voimassa ollut ja hyvin toiminut demilitarisointi on säilytettävä myös Naton jäsenyyden toteutuessa. Tämä näkemys ei tietenkään oikeuttanut hyökkäystä. Sopimuksen osapuolet päättivät täydentää YDIN 2 / 2022 55 YTIMESSÄ. Asiasta tehtiin Ison-Britannian, Italian, Latvian, Puolan, Ranskan, Saksan, Tanskan, Viron, Ruotsin ja Suomen sopimus, jonka Suomi ratifioi tammikuussa 1922. Vaihtoehtoja jäsenyydelle ei arvioitu. Se oli oikeastaan tiekartta Naton jäseneksi. S uomen päätettyä sotilaallisesta liittoutumisesta on mietittävä, miten Naton jäsenenä parhaiten toimimme rauhanomaisen yhteistyön uudelleen rakentamiseksi Euroopassa, edistämme kansojen välistä yhteistyötä ja säilytämme Suomen itsenäisen kansallisen päätösvallan mahdollisimman hyvin. Suomeen ei siis kohdistunut mitään ajankohtaista uhkaa, vaikka johtavat kaupalliset mediatalot ja lopulta myös Yleisradio loivat päivä toisensa jälkeen militarismia lietsovassa hengessä sotilaallisen uhkan tunnelmaa. Suomen hallitus ei torjunut ydinaseiden tai pysyvien Naton tukikohtien tuloa Suomeen toisin kuin Ruotsin hallitus. Innokkaimmat Nato-jäsenyyden kannattajat ovat muun muassa irtisanomassa Suomen voimassa olevia sopimuksia, ovat innoissaan ydinpelotteen suojaan pääsystä ja vaativat Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkua. Silti tehtiin hätäisesti eduskunnalle valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Ukraina oli ollut Neuvostoliiton talouden kannalta tärkeä neuvostotasavalta ja Venäjän johdon näkemyksen mukaan suurelta osaltaan osa Venäjää. Suomen itsenäistyttyä Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuulumisesta Suomeen ja edellytti sopimusta alueen demilitarisoinnista. Suomessa olisi ollut aikaa rauhallisesti arvioida Ukrainan sodan vaikutuksia asemaamme ja Euroopan tulevaisuuteen. Eivät toki Naton ydinasevaltiot Suomeen ole ydinaseita tuomassa, mutta olisi voitu todeta, että Suomen ydinenergialaissa on yksiselitteinen pykälä, jossa ydinräjähteiden maahantuonti, valmistaminen ja hallussapito on Suomessa kielletty. Emme tarvitse vieraiden joukkojen pysyvää oloa Suomessa. Ei haluttu analysoida sitä, että Suomi on aivan eri asemassa kuin Ukraina. Puolustusyhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa ei pidetty Naton jäsenyyden veroisena. Suomen aseman itsenäisenä valtiona Neuvostoliitto / Venäjä on aina tunnustanut. Suomella on myös pohjoismaiden vahvin puolustus. Ei mietitty jäsenyyden riskejä pitkällä tähtäimellä eikä vaikutusta Suomen maailmanlaajuiseen ulkopoliittiseen profiiliin. A hvenanmaan asema perustuu Venäjän keisari Aleksanteri II ilmoitukseen vuonna 1856 ja tämä ilmoitus liitettiin osaksi Ison-Britannian, Ranskan ja Venäjän tekemää Krimin sodan rauhansopimusta
Neuvostoliitolle myönnettiin oikeus konsulaatin pitoon Ahvenanmaalla. Tuen mahdollisen antajan todetaan arYDIN 2 / 2022 56 YTIMESSÄ. 7. Sopimuksessa on ilmaistu hienosti yhteinen tavoite Euroopan kehittämisestä: ”Sopimusosapuolet vahvistavat osallistuvansa demokraattisen, rauhanomaisen ja yhtenäisen Euroopan rakentamiseen Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssin Helsingin päätösasiakirjan, Pariisin peruskirjan ja muiden etyk asiakirjojen mukaisesti. Sopimuksen 7. Lokakuussa 1940 Suomen ja Neuvostoliiton sopimuksessa Suomi sitoutui noudattamaan aiempien Ahvenanmaan sopimusten sitoumuksia demilitarisoinnista. Naton kuuluisan 5. Suomen näkökulmasta Naton jäsenyyden oloissa on Venäjän kanssa tehty kyseinen sopimus perusteltua pitää voimassa. artiklassa todetaan Suomen oikeus ja velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, jos Ahvenanmaan saaria tai niiden kautta Suomen mannermaata vastaan hyökätään. Venäjän vuoden 1856 sitoumusta ja Suomi sitoutui olemaan linnoittamatta Ahvenanmaan saaria. Natoa perustamassa olleen Norjan valtioalueeseen kuuluvat Huippuvuoret ovat demilitarisoitu alue ja niiden alueella on Venäjän kaivostoiminta sallittu. Samanlainen sopimus keskinäisistä suhteista on myös Saksalla ja Venäjällä. ” Venäjä on valitettavasti hyväksymiensä Euroopan rakentamisen periaatteiden vastaisesti hyökännyt Ukrainaan. artiklan turvatakuiksi ymmärretty kohta: ”Sopimusosapuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimusosapuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten kansakuntien tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi yksin tai yhdessä toisten osapuolten kanssa sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa PohjoisAtlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.” Aika monimutkaisesti ilmaistu. Toivottavasti joskus tulee aika kehittää yhteistyötä uudistuneen Venäjän kanssa. Sopimuksen mukaan sen määräykset pysyvät voimassa tapahtuipa Itämeren nykyisessä status quossa mitä muutoksia tahansa. 1992 voimaan tullut sopimus Suomen ja Venäjän välisten suhteiden perustasta. Y ya-sopimuksen rauettua tehtiin 27. Sopimuksessa kielletään kaikkien maiden sotilaallinen toiminta Ahvenanmaalla. Sen toimivaltaan kuului normaalien konsulitehtävien lisäksi valvoa demilitarisoinnin noudattamista. Helsingin etyk-prosessin synnyttämissä asiakirjoissa ilmaistut periaatteet naapurien suhteista ovat hyviä ja kestäviä. Suomen allekirjoittamassa vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa todetaan ”Ahvenanmaan saaret jäävät demilitarisoiduksi nykyisen vallitsevan tilanteen mukaisesti.” Ahvenanmaan kansainvälinen asema demilitarisoituna alueena on vahvistettu useissa voimassa olevissa kansainvälisissä sopimuksissa
Uhkana on, että Suomen tullessa Naton jäseneksi meillä kasvaa liian vahva usko asevaraiseen turvallisuuteen. vioivan, millaisen toiminnan se katsoo tarpeelliseksi. Norja ja Tanska ovat kieltäneet ydinaseiden tuonnin ja Naton pysyvät sotilastukikohdat rauhan aikana alueillaan. Jäsenvaltion sotilaallisen toiminnan harkinnanvaraisuus tulee myös esille Naton päätöksentekoa kuvaavassa 9. artiklassa mukaisen puolustusvalmiuden kehittämisestä ja 5. Kahden Nato-maan, Kreikan ja Turkin, suhteet ovat olleet ajoittain vihamielisiä. artiklan niin sanotusta turvatakuiden toimeenpanemisesta. Naton yhteisessä sotilaallisessa suunnittelussa tulisi välttää merkittäviä sitoumuksia Baltian puolustukseen. Turkki on hyvin erikoinen jäsenmaa. Turkilla on jännitteitä suhteissa Yhdysvaltoihin. Realistisen turvallisuuspoliittisen ajattelun mukaan valtio lähettää sotilaitaan toista maata puolustamaan, jos se on lähettävän maan oman edun mukaista. YDIN 2 / 2022 57 YTIMESSÄ. Kriisitilanteessa Naton johtavan valtion Yhdysvaltojen kanta ratkaisee, miten sotilasliitto toimii. Naton jäsenmaana joudumme arvioimaan rooliamme sen rauhanajan sotilaallisissa toimissa kuten myös sodanajan toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Suomen alueen puolustamisen tulee olla myös Naton jäsenenä Suomen puolustusvoimien päätehtävä. Ydinaseita eivät salli Espanja, Islanti eikä Liettua. Autoritäärisesti johdettuna se käy omia julmia sotia oman alueensa sekä Irakin ja Syyrian kurdeja vastaan. Jäsenmaat luovuttavat harkintansa mukaan joukkoja Naton toimintaan. Norjan, Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittista yhteistyötä ja rauhaa vahvistavaa yhteistyötä on perusteltua korostaa. Siksi voisi arvioida, että turvatakuut ovat osin uskon asia, joka testataan vasta vakavassa sodan tilanteessa. Yhdysvaltojen omilla perusteilla tehtävistä päätöksistä on esimerkki Afganistanin monikansallinen operaatio, josta sen joukot poistuivat nopeasti ilmoittamatta etukäteen ratkaisusta liittolaisilleen. artiklassa Naton yksimieliset päätökset tekevän neuvoston tukielimenä toimii sen perustama puolustuskomitea. Ranska karkotti 1960-luvulla Naton päämajan Pariisista eikä osallistu Naton ydinaseistusta käsittelevän työryhmän toimintaan. Norja tukee maailmanlaajuisesti kriisien rauhanomaista ratkaisemista, puolustaa ihmisoikeuksia, toimii ydinaseriisunnan puolesta eikä harjoita aggressiivista politiikkaa naapuriaan Venäjää kohtaan. Naton toimielimillä ei ole asevoimia johdettavanaan. Baltian maat ja Puola ovat erittäin kriittisiä Venäjää kohtaan. Suomesta tulee Naton etulinjan maa jäsenmaiden pisimmillä Venäjän vastaisella rajalla. Nykyisistä Naton jäsenmaista Norjan rakentava ulkopoliittinen linja on paras esimerkki. Komitean tehtävänä on suositella toimenpiteitä sopimuksen 3. Toivottavasti myös joskus koittaa aika, että voimme rakentaa taloudellista ja kansalaisten välistä yhteistyötä pysyvän suuren naapurimme Venäjän kanssa. Rauhaa rakentavaa valtioiden välistä yhteistyötä tarvitaan ihmiskunnan suurten uhkien torjunnassa. N ato-maat ovat sekalainen joukko
Miten Kiinan hallituksen politiikka, sensuuri ja algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun Ukrainan sodasta. Miltä YDIN 2 / 2022 58 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Taru Salmenkari Ukrainan sota näyttää Kiinassa. YDIN 2 / 2022 58 YTIMESSÄ Suuri osa maailman väestöstä ei näe Ukrainan sotaa niin kuin me sen Euroopassa näemme
Sodan syynä on Yhdysvaltojen provokaatio, ei Venäjän oma käytös. Keskiössä on siviilien evakuointi ja humanitaarinen apu. Kommunistisen puolueen äänitorvi, Kansan päivälehti, julkaisee kaikki rauhanponnistelut. Kiinalaismedia muistuttaa Yhdysvaltain sotateollisuuden takovan voittoa aseavusta Ukrainalle. Vaikka Kiina ajaa moninapaista maailmaa suurvaltakeskeisen maailmanjärjestyksen sijaan, se tulkitsee Eurooppaa Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikan kautta. Rauha on paras ratkaisu humanitaarisiin tarpeisiin, Kiinan hallitus korostaa. Kiinan mukaan konfliktin ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia, myös Venäjää. Julkisuutta sai jopa presidentti Niinistön puhelu Putinille tai Parlamenttienvälisen liiton (ipu) rauhanvälitysyritys, josta Suomessa ei ole kuultukaan. Kun Yhdysvallat ja Australia varoittivat Tyynenmeren Salomonsaaria solmimasta yhteistyösopimusta Kiinan kanssa, Kiinan lehdistö pilkkasi maiden tuomitsevan Venäjän vastaavat aluepoliittiset huolet Euroopassa. Yhden osapuolen eristäminen tai aseistaminen ei edistä rauhaa. Mediassa Kiinan hallitus oikaisee lännen väitteitä, että Kiina olisi tiennyt Venäjän hyökkäyksestä etukäteen tai luvannut aseapua Venäjälle. Oman maan antama humanitaarinen apu Ukrainalle raportoitiin näkyvästi. Sille kelpaavat marginaaliset tai kiistanalaisetUkrainan sota näyttää Kiinassa. Samanlaista näkökulmaa on esitetty vaikkapa Intian mediassa. Kiinan media vertaa länsimaiden sympatiaa ukrainalaisuhreille niiden kylmäkiskoisuuteen afganistanilaisia siviiliuhreja tai Euroopan ulkopuolelta tulevia pakolaisia kohtaan. K iinan median tärkein viesti Ukrainan sotaa koskien on rauha. Sodan syttyessä ensisijaista oli omien kansalaisten evakuointi sota-alueelta. Lännen yritykset painostaa Kiinaa asettumaan Venäjää vastaan torjutaan hyödyttömänä kylmän sodan mentaliteettina. Sodan aikaan osui tärkeitä kotimaisia uutisaiheita. Toinen pääsanoma on, että Yhdysvallat käyttää Ukrainan sotaa levittämään valtapiiriään Euroopassa. Kiinan media huomioi Ukrainan sodan samalla tavalla kuten Suomen media käsittelee kaukaisia sotia. Kiinan kansankongressi piti kaksiviikkoisen istuntonsa, jossa koko kansanedustuslaitos oli koolla arvioimassa hallituksen toimintaraportteja ja tulevaisuuden suunnitelmia. YDIN 2 / 2022 59 YTIMESSÄ. Kiina alleviivaa, että lännessäkin monet kyseenalaistavat Yhdysvaltojen tulkinnan Ukrainan sodasta. YDIN 2 / 2022 59 YTIMESSÄ K iinalaisen mediakuluttajan silmin Venäjän ja Ukrainan konflikti, kuten Kiina sotaa kutsuu, tapahtuu kaukana Euroopassa. Kiina on tottunut politiikkansa arvosteluun Yhdysvalloissa ja vastaa samalla mitalla. Kiina hyväksyy Venäjän viestimän, että jos sota syttyy, myös vastapuolen toiminnassa täytyy olla vikaa. Yhdysvaltojen kaksinaismoralismia arvostellaan. Sodan etäisessä Euroopassa nostattamia historiallisia pelkoja ei Kiinassa tiedosteta. Illan pääuutislähetyksessä ulkomaanuutisten viisiminuuttisesta suurimman osan vievät Aasian naapurimaat ja Yhdysvallat. Omicronin ryöpsähdys sekä tuhoisa lentoturma uutisoitiin sotaa perusteellisemmin
Venäjän valeuutistehtailu on näyttäytynyt yllättävän heikkona länsimaissa, mutta Kiinaan se aluksi puri. Venäjän valeuutiset yhdysvaltalaisista bioaselaboratorioista Ukrainassa vetosivat Kiinaan, koska yhdysvaltalaistahot ovat penänneet tutkintaa kiinalaislaboratorioiden osuudesta Covid-19-viruksen leviämiseen. YDIN 2 / 2022 60 YTIMESSÄ. Se salli keskustelun konfliktista, mutta määräsi verkkoyhteisöpalvelut sensuroimaan tuenosoitukset yhdelle maalle. YDIN 2 / 2022 60 YTIMESSÄ kin kommentoijat, kuten entinen kongressiedustaja Tulsi Gabbard tai Fox Newsin juontaja Tucker Carlson. U krainan sodan uutisoinnin painopisteet ovat muuttuneet, vaikka Kiinan ulkopoliittinen linja on muuttumaton. Sodan alussa jotkut kiinalaismediat nojasivat venäläisiin uutiskanaviin. Yksi talousuudistusten synnyttämä uusi lehti oli Hu Xijinin perustama ulkopolitiikkaan erikoistunut Global Times. Aluksi rajoitukset osuivat enemmän Ukrainan kannattajiin, koska yhteisöpalvelut lainasivat keskilinjan Venäjää ymmärtävästä valtamediasta. Yllättäen Kiinassa ei varauduttu siihen, että Venäjän hallitus voisi valehdella. Se synnytti uudenlaisen ulkopoliittisen äänen, joka levisi myös sosiaaliseen mediaan. Tällä äänellä on ollut vaikutusta Kiinan ulkopolitiikkaan ja keskustelukulttuuriin. Koska Kiinan hallitus mittaa kansalaismielipidettä sosiaalisesta mediasta, somekeskustelun hillitseminen antoi hallitukselle tilaa tasapainoisempaan tilannearvioon. Länttä lehti ivasi älyttömistä vastatoimista, kuten Venäjän irtisanominen rotukissayhdistyksestä tai z-kirjaimen sensurointi. Ukrainan sodan uutisoinnissa Global Times iloitsi, että Venäjä haastaa lännen. Lehdessä julkaistaan sekä laadukasta ulkopoliittista analyysia että nationalistista uhoa. Sen asiantuntijat povasivat silti sisäistä kaaosta maalle, jos se häviää sodan. Tällöin sensuuri yhdessä nationalistitrolleja suosivien algoritmien kanssa vääristi somekeskustelua. Nationalistisella uutisoinnilla oli valmis yleisö ja valmiit kanavat. Toisaalta tutkijat varoittelivat hallitusta Venäjän myötäilystä, koska alueellinen konflikti voi johtaa Kiinan osaksi seuraavaa maailmansotaa. Länsimaisilta uutiskanavilta ostettua materiaalia Ukrainan sodasta ei Kiinan lehdistössä juuri näy. Nationalistisissa lehdissä raportoitiin presidentti Zelenskyin paenneen Ukrainasta ja näytettiin Venäjän armeija jakamassa leipää valloitetuilla alueilla. Kaupallinen lehti on muodollisesti rekisteröity Kansan päivälehden alaisuuteen, koska itsenäisiä lehtiä ei sallita. Somessa Putinin toimien ihailijat vaativat Kiinan hallitusta valtaamaan Taiwanin takaisin. Kommunistisen puolueen äänitorvi hyötyy järjestelystä, koska suositun Global Timesin voitoilla tuetaan kuivempaa virallista propagandaa. Kun nojataan Venäjän mediaan ja poliitikkoihin, vaikka lähteet mainiten, päädytään uutisoimaan sotapropagandaa. Venäjän näkemykset ylikorostuivat, kun koronaeristyksestä johtuen Kiinalla ei ole omia reporttereita paikalla tilannetta seuraamassa. Arvostelun hiljentääkseen Kiinan hallitus hillitsi somekeskustelua. Ukrainan sodan alussa Global Times ohjasi myös muiden lehtien tapaa katsoa konfliktia
Hänellä on liikkumavapautta asioissa, joista sensuuri ei ole antanut virallista ohjeistusta. Sitä ei esitetä Venäjän sotatoimien seurauksena, mutta rajanaapuruus mainitaan. Kiina korosti liittolaisuuttaan myös Ukrainan kanssa maassa olevien diplomaattiensa suulla. K iinan mediassa eurooppaa käsitellään joko neutraalisti tai Yhdysvaltain suurvaltapoliittisten intressien heittopussina ja maksumiehenä. YDIN 2 / 2022 61 YTIMESSÄ. Kun hallituksen linjaus tulee, se sitoo päätoimittajia. Venäjän ja kriitikoiden huolia lainataan suoraan, mutta Suomen hallituksen perustelut kertoo kiinalaistutkija. Butšan verilöylyn jälkeen Kiinan media lakkasi lainaamasta venäläismedioiden juttuja Ukrainan tapahtumista. Kun puhutaan ruokakriisistä tai maailmankaupan uhista, Kiinassa ja Euroopassa julkaistaan samat uutiset samoja kansainvälisiä järjestöjä siteeraten. Suomen Nato-hakemuksesta on uutisoitu suvereenin valtion omana, mutta turvallisuusjärjestelmää horjuttavana, asiana. Rivien välistä on pääteltävissä, että Kiinassa ei enää luoteta Venäjän versioon tapahtumista. Esille jäivät Venäjän viralliset tiedotteet, joiden rinnalle nostettiin Ukrainan uutissähkeet. Yhteistä on uutisointi sodan talousvaikutuksista. Suomikin sai näkyvyyttä, kun hallituksemme puhui sodan talousvaikutuksista kiinalaisille tutulla tilastokielellä. Aiemmin lukija sai itse päätellä, että sodissa kuollaan. Venäjää ei syytellä eikä hirmutekoja suoraan mainita silloinkaan, kun lehdet kertovat yk:n pääsihteerin vierailleen niiden tapahtumapaikalla. Kiinan johto ei tietenkään tue raakalaismaista sodankäyntiä. YDIN 2 / 2022 61 YTIMESSÄ A luksi tiedot ukrainasta tulivat Kiinan suurlähetystöltä. Eurooppalaisessa uutisoinnissa painottuvat kuvat ja haastattelut siviiliväestön rankoistakin kokemuksista sekä sodan kulun taktinen analysointi. Kiinalaisessa mediassa ei ole ennakkosensuuria, vaan päätoimittaja kantaa poliittisen vastuun. Kun uutisoinnin nyanssi kasvoi, eurooppalaisille äänille alkoi löytyä tilaa. Kiinan hallitus ilmaisi huolensa sotarikoksista, mutta vaati välttämään syytöksiä, kunnes faktat on puolueettomasti selvitetty. Toisaalta julkaisulinja tukee Kiinan puolueettomuutta konfliktissa ilman julkisen mielipiteen painetta asettua Venäjää vastaan. Humanitaarinen apu oli osoitus Kiinan tuesta Ukrainalle. Kiinan puolueettomuuden mainittiin mahdollistavan kiinalaisten evakuoinnit sotatoimien keskeltä. Butšan jälkeen Kiinankin media alkoi julkaista numeroita Ukrainan raportoimista siviiliuhreista. Kiinalaiselta uutiskuluttajalta ei salata Ukrainan sodan tapahtumia, mutta hän saa tietonsa erilaisista uutisista kuin eurooppalaiset. Linjamuutos antaa olettaa sensuuriviranomaisten puuttuneen uutisointiin. Kiinalaismedia julKIINALAISELTA UUTISKULUTTAJALTA EI SALATA UKRAINAN SODAN TAPAHTUMIA, MUTTA HÄN SAA TIETONSA ERILAISISTA UUTISISTA KUIN EUROOPPALAISET. Kiinan media ei itse arvioi, mikä lausumista on totta, mutta tuo esille mahdolliset ristiriidat eri maiden versioiden välillä
Sotatodellisuus tulee esiin Kiinan Ukrainan suurlähettilään kertoessa kiinalaisopiskelijoiden evakuoinnista sota-alueilta. Haastattelussa kuvataan elävästi, kuinka luodit viuhuivat bussien ympärillä ja suurlähetystön piti neuvotella reitistä sekä venäläisten että ukrainalaisten tiesulkujen läpi. Kiina paljasti myöhemmin, että puheluita on soiteltu Venäjän johdolle. Ukrainan ulkoministeriltä kuulimme heti, että Ukraina pyysi Kiinalta apua rauhanvälittämisessä, mihin Kiina suostui. Kehittyvien maiden painoarvon kasvaessa ilmenee, ettei Sitoutumattomien maiden liikkeessä ollut kyse vain saarekkeista, vaan sotilasblokkien ulkopuolelle jäi suurin osa maailmaa. Yleisen uutisoinnin tapaan Victorin kuvissa sotatapahtumat jäävät selittämättä taustalle raunioituneina taloina tai infrastruktuurin romahduksena. Kuvien keskiössä on ihmisten arkipäivä, jota Kiinan media ei muuten käsittele. 62 YTIMESSÄ YDIN 2 / 2022. Puolueettomuus ei merkitse Venäjän puolelle asettumista, kuten Yhdysvallat ja eu olettavat. Sodan arkitason vähäistä näkyvyyttä Kiinan lehdistössä selittää omien reportterien poissaolo. Nämä maat kieltäytyvät tuomitsemasta Venäjää. Kiinan media ei ole yksiääninen, eikä vaadi kansalaisia asemoimaan itseään tietyllä tavalla suhteessa Venäjään ja Ukrainaan, vaikka se välttää kyseenalaistamasta hallituksen linjaa. Venäjän ja Ukrainan konfliktissa suurin osa Aasian ja Afrikan maista noudattaa näitä periaatteita. Jopa Kiinan omista diplomaattisista ponnisteluista pääsee lukemaan sivulauseissa, koska Kiina pitää keskeneräiset neuvottelut salassa. Tilalle he tarjosivat tasa-arvolle pohjaavaa diplomatiaa, kansallisen suvereniteetin kunnioitusta sekä yk:n keskeistä roolia konfliktinratkaisussa. Kiinan ulkopoliittiset periaatteet jättävät kiinalaiselle mediakeskustelulle liikkumavaraa. Kiinan mediakuluttajan saama kuva Ukrainan sodasta ei poikkea suuresti esimerkiksi Intiasta. Kuolleita tai sotakalustoa ei näy missään. Ne sallivat myös aktiivisen ulkopolitiikan, jossa Kiina voi sekä vastustaa Venäjän erottamista yk:n elimistä että saada rauhanponnisteluistaan tunnustusta Ukrainan ulkoministeriltä. 1950-luvulla Kiinan legendaarinen ulkoministeri Zhou Enlai ja Intian yhtä legendaarinen pääministeri Jawaharlal Nehru loivat puitteet ulkopoliittiselle doktriinille, joka tuomitsi siirtomaavaltojen etupiiriajattelun. Ne vaativat välitöntä rauhaa, ei konfliktin sotilaallistamista. Kun kylmän sodan linjat palaavat Eurooppaan, osoittautuu, että suurin osa maailmasta ei koskaan jakautunut niiden mukaan. Xinhua-uutistoimistolta meni aikaa palkata paikallinen valokuvaaja Victor, joka kuvaa kotikulmiaan Mariupolissa. T ämä media-analyysi näyttää esimerkin siitä, miltä Ukrainan sota näyttää eurooppakeskeisen kuplan ulkopuolella. Vielä ohimenevämmin on valiteltu, ettei Venäjän johto kuuntele Kiinaa. YDIN 2 / 2022 62 YTIMESSÄ kaisee etenkin valtioiden virallisia ilmoituksia. Nämä tiedot tulevat artikkeleista, joissa Kiina vastaa länsimaiden arvosteluun Kiinan passiivisuudesta tai jopa Venäjän myötäilystä
Monet rauhanliikkeen ihmiset Suomessa ja Ruotsissa vastustivat maidensa hallitusten Nato-päätöstä. Kirjoittaja Kalevi Suomela Rauhanliike NATO-PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN E nnen kaikkea tarvitaan tapahtuneen ymmärtämistä. Hyvin vähän mitään muuta. Niin oli nytkin. Yhtäkkistä intoa liittyvä Natoon. Minun teesini on, että suomalaisten reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan oli protesti. Mitä muuta rauhanliikkeellä on edessään. Tavallisten ihmisten muisti ei ulotu sinne asti. Protestit syntyvät pettymyksestä. Ne koskivat ennen kaikkea merenkulun vapautta Itämerellä. Lisäksi rauhanliike tarvitsee tiekartan eteenpäin. En usko, että Ruotsin vallan ajalta saakka. Kuinka kaukaa historiasta lupausten, toiveiden ja pettymysten dialektiikkaa on juoksutettava, että historia auttaisi ymmärtämään suomalaisten Nato-protestia. YDIN 2 / 2022 63 YTIMESSÄ. K un ajatellaan silloisia Ruotsin ja Venäjän sotia, joista monet käytiin Suomen maaperällä, kysymys oli kahden suurvallan, toisen vakiintuneen eli Ruotsin ja toisen nousevan eli Venäjän, kiistoista. Ydinaseet huolestuttavat
Vallankumousten jälkeen Venäjä jatkoi teollisen modernisaation edistämistä kiihtyvällä vauhdilla, mutta uuden kommunistisen hallinnon johdossa vajottiin poliisivaltiototalitarismissa vieläkin syvemmälle, kuin oli oltu ennen vallankumousten vuosia. Saksa pysyi kahtena Saksan yhdistymiseen saakka, kun Berliinin muuri murtui. Tyhmänsekaisen, itsevaltiuteen sairaalloisesti takertuneen tsaarin johdossa ei ollut toivoakaan hallinnon uudistumisesta ja maan yleisen ilmapiirin ja asenteiden liberalisoitumisesta. Neuvostoliitto oli taistellut liittoutuneiden, siis ennen kaikkea Britannian ja Yhdysvaltojen, puolella ja saanut paitsi valtavasti kansainvälistä arvovaltaa, pian myös ydinaseen ja pysyvän paikan vasta äsken perustetun yk:n turvallisuusneuvostossa. Tilanne rauhoittui 1808 – 1809 kun Suomi, oltuaan kuusisataa vuotta osa Ruotsia, liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumiin. Nato syntyi tuon Neuvostoliiton projektin takia itsepuolustuksena. Hävityn sodan jälkeen syksystä 1944 alkoi Suomen historiassa uusi kausi, toinen tasavalta. I tsenäistyneessä suomessa kehiteltiin sisällissodan seurauksena seuraavat kaksikymmentä vuotta demonisia mielikuvia venäläisistä ja harjoitettiin ”ryssää” ja ”kommunisteja” mustaavaa propagandaa sisällissodan jälkipelien oikeuttamisen tarpeisiin. Suomi oli Ison-Britannian ja Ruotsin lisäksi se kolmas toisessa maailmansodassa mukana ollut valtio, joka selviytyi miehittämättömänä läpi sodan. Sata vuotta myöhemmin, kun teollisessa modernisaatiossa (ja samalla työväenluokan synnyttämisessä) oltiin jo pitkällä, oltiin maan hallinnon modernisoinnissa kuitenkin vielä täysin takapajulla. Se oli koko Venäjän maata koskeva valtava modernisaation projekti. Sitä rakennettiin kunnianhimoisesti Venäjän pääkaupungiksi sekä tärkeäksi teollisuusja kauppakaupungiksi. On historian ironiaa, että tämä selviytyjä taisteli vuosina 1942 – 1944 sodan lopulta hävinneen Natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa (ja poliittisesti vaikkei asiallisesti myös Isoa-Britanniaa) vastaan. Suurin muutos oli tapahtunut ympäristössä. Noista maista alettiin tehdä nopeasti Neuvostoliiton ”sosialistisia” satelliitteja. Seuraukset koettiin vuosina 1916 – 1917. YDIN 2 / 2022 64 YTIMESSÄ. Pietarin suurkaupunki Suomenlahden pohjukassa, jota silloin rakennettiin vielä täyttä häkää, oli vasta hieman toista sataa vuotta vanha. Kun tätä taustaa vasten ajattelee tolkuttomia vuosia 1938 – 1939, niin venäläisten tuntema epäluulo suomalaisten salaa harjoittamasta yhteistyöstä saksalaisten kanssa Venäjää vastaan näyttäytyy täysin ymmärrettävänä. Ongelman muodostivat Neuvostoliiton sodassa saksalaisista vapauttamat ja sen valvontaan jääneet Itä-Euroopan maat. Aikaisempi esikuvavaltio Saksa oli lyöty maahan ja hajotettu. Koska Neuvostoliitto koki, että sillä on maailmassa missio – kommunismi – tilaisuus teki siitä nyt varkaan. Omissa silmissään Suomi oli viaton ja puolueeton pikkuvaltio, mutta venäläisten ei tarvinnut olla edes mitenkään vainoharhaisia nähdäkseen Suomen selän takana mahtavan Hitlerin
Kahdelta suurelta poliittiselta puolueelta, sosiaalidemokraateilta ja kokoomukselta, kesti kuitenkin aikansa ennen kuin ne tulivat mukaan idänpolitiikasta syntyneeseen konsensukseen, niin sanottuun Paasikiven-Kekkosen linjaan. Suomi sai kehittyä oma lähihistoriansa ja paikkansa maailmassa huomioon ottaen täysin vapaasti länteen tapahtunutta taloudellista integraatiota myöten. Silloin Natoon liittyminen ei kuitenkaan saanut juurikaan 20 prosenttia korkeampia kannatuslukuja. yya-sopimuksen tilalle solmittiin Suomen aloitteesta ystävyyssopimus, joka muistutti yya-sopimusta, mutta ilman sotilaallisia klausuuleja. Suomen idänpolitiikka, josta siis ennen Neuvostoliiton luhistumista ehti syntyi konsensus, ei kuitenkaan ollut koskaan herättänyt oikeastaan kenessäkään aivan täyttä luottamusta. Totuus oli kovin toisenlainen. Neuvostoliiton kanssa solmittiin vuonna 1948 yya-sopimus, jota osa suomalaisista on pitänyt varsinkin viime vuosikymmeninä Suomen silloista itsenäistä toimintaa liikaa rajoittaneena ja poliittisesti sopimattomana rasitteena. Sopimus kertoi paljon siitä, että Suomessa oli vähitellen totuttu luottamaan liittoutumattomuuspolitiikkaan. Suomessa epäluottamus Venäjää kohtaan ei poistunut koskaan kokonaan. Neuvostoliiton tiukka kurinpito sekä omassa yhteiskunnassaan että kontrolloimissaan satelliittivaltioissa oli meidän normaaleina pitämiemme demokratiaja ihmisoikeusstandardien mukaan luonteeltaan rikollista. K annattaa kiinnittää paljon huomiota siihen, miten Suomi asemoi itsensä uudelleen suhteessa Venäjään, kun Neuvostoliitto oli hajonnut. 1990-luvulla alkoi Suomen ensimmäinen Nato-keskustelu. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisten runsaasti lisääntyneet tiedot Putinin hallinnon korruptiosta ja sen ihmisoikeuksista piittaamattomasta, totalitarismia tavoittelevasta toiminnasta eivät olleet lisänneet Venäjän ja sen johdon arvostusta Suomessa. Siihen, että täydellinen pettymys ja pelko Venäjää kohtaan pääsivät valloilleen, tarvittiin VIISAAT OLIVAT YMMÄRTÄNEET AINA, ETTÄ SUOMEN IDÄNPOLITIIKKA OLI PRAGMAATTISTA SOPEUTUMISTA ELÄMÄÄN ONGELMALLISEN NAAPURIN KANSSA. Siitä oli alkanut tulla osa kansallista identiteettiä samoin kuin se oli ollut ruotsalaisilla jo 1800-luvun alkuvuosista alkaen. On itse asiassa aivan hämmästyttävää, miten hyvin noin 60 prosenttinen liittoutumattomuuspolitiikan kannatus säilyi läpi 2000ja 2010-lukujen vaikka sitä alkoivat vahvasti rasittaa Venäjän sotilaalliset toimet Tshetsheniassa, Georgiassa, Syyriassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa sekä ennen kaikkea Venäjän lisääntyneet ja täysin epäpsykologiset ilmoitukset Suomelle siitä, että se tulisi pitämään Suomen liittymistä Natoon vihamielisenä tekona. S uomen osa kylmän sodan aikana oli hyvä. Viisaat olivat ymmärtäneet aina, että se oli pragmaattista sopeutumista elämään ongelmallisen naapurin kanssa. YDIN 2 / 2022 65 YTIMESSÄ
Se jätti Venäjän yksin ja asetti sen viholliseksi, kun 1990-luvulla ensiarvoisen tärkeätä olisi ollut alkaa integroida Venäjää tiiviisti mukaan ennen kaikkea eurooppalaiseen ja laajempaan globaaliin talousjärjestelmään. Maidemme rauhanliikkeelle se merkitsee uutta toimintaympäristöä. Pettymys Venäjää kohtaan Ukrainan sodan takia myös saattoi purkautua Nato-protestin, siis intona, koska se oli nyt mahdollista. Suomalaisten protesti oli ymmärrettävä. Pitää tietysti myös kysyä, olisiko maan ulkopoliittiselle johdolle ollut mahdollista tuosta pitelemättömästä mielenkuohusta huolimatta yrittää pitää maa sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikan takana ja tukena. Venäjä ei siis ole kokonaan väärässä, kun se sanoo, että Natoa työnnetään uhkaksi sen rajoille. On tärkeää, että opimme tuntemaan mahdollisimman hyvin Naton toiminnan koko sen historian ajalta. YDIN 2 / 2022 66 YTIMESSÄ. Sitä kysymystä, oliko se suomalaisilta loppuun asti harkittua ja viisasta, ei oikeastaan voi ottaa edes vakavasti harkintaan, koska protesti syntyi täysin pitelemättömässä mielenkuohussa. S uomi ja ruotsi ovat nyt tulossa Naton jäseniksi. Tärkeintä siinä on rauhanliikkeen kannalta, että Nato on sääntöjensä mukaan sitoutunut yk:n peruskirjaan ja yk:n tukemiseen. Toinen on se epäluottamuksesta syntyvä pelon ja pelotteen turvallisuuspolitiikka, joka ilmenee armeijoiden ylläpitämisenä, asevarusteluna ja sotilasliittoina. Tämä koskee erityisesti Yhdysvaltojen roolia Natossa ja Naton sille tarjoamien mahdollisuuksien käyttäjänä – ja väärinkäyttäjänä. On ensiarvoisen tärkeätä, että harjoitetaan immanenttia (sisäistä) Nato-kritiikkiä. Sen reaktio, sota Ukrainasta Naton torjumiseksi, on kuitenkin ollut täysin irrationaalinen ja itsetuhoinen toimi. Maailmassa on rinnakkain kaksi turvallisuuspolitiikkaa. kuitenkin Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa. Se johtuu paljolti Venäjän toimista, mitkä taas johtuvat paljolti lännen toimista. S uomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet jo pitkään, että Naton laajentuminen Itä-Eurooppaan hoidettiin taitamattomasti, tai että sitä ei olisi pitänyt tehdä lainkaan. On se yhteisen turvallisuuden politiikka, jota edustaa yk monine erityisjärjestöineen ja lukuisine sen puitteissa aikaansaatuine kansainvälisine sopimuksineen. Jos Ukrainan sota saadaan päättymään, niin Helsingin vuoden 1975 ety-kokouksen 50-vuotisjuhla vuonna 2025 voisi tarjota ensimmäisen mahdollisuuden päästä keskustelemaan yhteisen turvallisuuden politiikan vahvistamisesta. Jälkikäteen ajatellen se tuntuu kovin epätodennäköiseltä. Vastalääke tälle regressiolle voi olla vain sellaisten prosessien, kuin oli aikanaan etyk, elvyttäminen. Nyt maailmassa on tapahtumassa regressio voimakkaampaan asevaraiseen turvallisuuspolitiikkaan. Väitän, että siinä kansan protestissa, joka purkautui välittömästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen, paljon oleellisempi tekijä kuin pelko, oli Venäjään kohdistunut kansan hirvittävä pettymys
Noam Chomsky kuvaa Yhdysvaltojen imperiaalista suurstrategiaa teoksessaan Maailmanvalta vai maailmanloppu (2004) seuraavasti: ”Syksyllä 2002 kansanvälisten asioiden päiväjärjestystä hallitsi maailmanhistorian vahvimman maan julistus, jonka mukaan se valvoisi maailmanvaltaansa sekä asevoimien uhkalla että niiden käytöllä – vallalla, jonka käyttäjänä se on ylivoimainen. Strategia ’mitätöi YDIN 2 / 2022 67 YTIMESSÄ. Tunnetun kansainvälisen politiikan erikoistuntijan John Ikenberryn mukaan kyseinen julistus on ’suurstrategia, jonka perusajatuksena on ylläpitää yksinapaista maailmanjärjestystä, jossa Yhdysvalloilla ei ole vertaistaan kilpailijaa’, tilanne, jonka on määrä olla ’pysyvä siten, ettei yksikään valtio tai valtioliitto pysty koskaan kyseenalaistamaan Yhdysvaltojen asemaa maailman johtajana, suojelijana ja järjestyksenvalvojana’. Millaiset ihanteet ajavat Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. Kirjoittaja Tapio Kuosma Y hdysvallat on maailman suurin asemahti. NATON VOIMATEKIJÄNÄ Yhdysvallat Yhdysvallat on tunnustetusti Naton keskeinen toimija
Turvallisuusneuvosto määräsi yk:n asetarkastajat suorittamaan perusteellisia tarkastuksia Irakissa selvittääkseen, oliko Irakilla kiellettyjä joukkotuhoaseita. M iten turvallisuusstrategia on näkynyt käytännössä. Turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä vain Britannia tuki usa:n vaatimusta. Yhdysvallat tunkeutui esimerkiksi vuonna 1989 Panamaan pääperusteena omien kansalaisten suojeleminen. Yleisellä tasolla Yhdysvaltain uusi turvallisuusoppi sivuuttaa kansainvälisen oikeuden ja kansainväliset instituutiot ’toisarvoisina’. Hyökkäys sai laajan kansainvälisen tuomion. YDIN 2 / 2022 68 YTIMESSÄ. Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen konflikti jatkui liittouman vastaisen sissisodan muodossa sekä osin sisällissotana. artiklassa’. George W. Maahan jäi kuitenkin vielä 50 000 yhdysvaltalaissotilasta muun ohessa koulutustehtäviin. Isku oli varsin laajamittainen. Venäjän federaatio, Ranska ja Kiina korostivat, ettei päätöslauselma oikeuttanut asevoiman käyttöön Irakia vastaan, vaan sellaiseen tarvittaisiin uusi selväsanainen päätöslauselma. Tämä näkemys hyväksytään ulkopolitiikan johtavissa piireissä yleisesti.” Edellä oleva pitkä sitaatti on siis Chomskylta, joka on juutalaistaustainen yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti. Yhdysvaltojen asevoiman käyttö oli tässä tapauksessa selvästi kansainvälisen oikeuden vastaista. Ikenberry jatkaa: ’uuden imperiaalisen suurstrategian valossa Yhdysvallat näyttäytyy taantumuksellisena valtiona, jonka tavoitteena on hyödyntää nykyinen etulyöntiasemansa niin, että tuloksena on sen täysin hallitsema maailmanjärjestys’, mikä kannustaa muita maita kehittämään keinoja ’Yhdysvaltain mahdin kiertämiseksi, heikentämiseksi ja vastustamiseksi’. Britannian joukot vetäytyivät Irakista toukokuussa 2011. lähes merkityksettömiksi valtioiden puolustautumista säätelevät kansainväliset normit, jotka on kanonisoitu yk:n perusasiakirjan 51. Obama oli luvannut lopettaa sodan Irakissa ja myöhemmin myös Afganistanissa. Obama ilmoitti 2010 Yhdysvaltojen sotatoimien olevan ohi Irakissa. Kysymyksessä oli turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, itsepuolustusoikeuden ja humanitaarisen väliintulon oikeutuksen vääristelevä tulkinta. Irakilla ei ollut joukkotuhoaseita. Irak joutui yk:n turvallisuusneuvoston pääkohteeksi 2000-luvun alussa. Strategia uhkaa ’tehdä maailmasta entistä vaarallisemman ja polarisoituneemman – ja Yhdysvalloista vähemmän turvallisen maan’. Bushin (2001 – 2009) hallinto vaati päätöslauselmaa turhaan. Barack Obaman (2009 – 2017) tultua valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi Irakin tilannetta ryhdyttiin arvioimaan uudelleen. Hallitus kukistettiin ja valtaan asetettiin ystävällismielinen hallitus. Asetarkastustietoja vääristeltyään usa ja Britannia hyökkäsivät Irakiin ja syöksivät diktaattori Saddam Husseinin vallasta
Ennen interventiota ja sen aikana useat länsimaiden johtajat ilmaisivat halunsa syrjäyttää Muammar Gaddafi Libyan johdosta. Irakin sodassa kuoli noin 4 500 Yhdysvaltojen sotilasta ja kymmenet tuhannet haavoittuivat. Päätöslauselma valtuutti suojelemaan Libyan siviiliväestöä tarvittaessa asevoimin, mutta maajoukkoja ei saanut lähettää. Bushin hallinnon toimien kriitikoiden mukaan mitään maailmanlaajuista länsimaiden vastaista kampanjaa ei ollut olemassa. Sota vaati 80 000 – 100 000 siviiliuhria. Yhdysvallat perusti Bushin presidenttikaudella erillisiä vankileirejä, joissa ”terroristeiksi” epäiltyjä voitiin kuulustella ja pitää vangittuina ilIRAKIN JA AFGANISTANIN HYÖKKÄYSSODAT OLIVAT KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN VASTAISIA. L änsimaiden aseellinen toiminta Libyassa vuonna 2011 sai aikaan myös kriittistä keskustelua. Myöhemmin pääasialliseksi vastustajaksi nimettiin useissa yhteyksissä ”militantti ääri-islamilainen terroristijärjestö” al-Qaida. Bushin hallinnon muotoileman näkemyksen mukaan Yhdysvallat ei ollut velvollinen soveltamaan vangittujen ”terroristien” kohtelussa Geneven sopimusta. Nato-maat tulkitsivat päätöslauselman oikeuttavan aktiivisen osallistumisen sotatoimiin kapinallisten puolella. Venäjä ja Kiina suostuivat olemaan käyttämättä veto-oikeuttaan. Bushin vuoden 2004 vaalien vastaehdokkaan John Kerryn mukaan ”terrorismin vastaisten toimien” olisi tullut muistuttaa normaalia lainvalvontaa. On arvioitu, että toimivallan selkeä ylitys saattoi merkitä kuoliniskua humanitaarisen intervention oikeutukselle tulevaisuudessa. Sotaretoriikan uskottiin sitä vastoin heikentävän eri uskontokuntien välejä ja niiden keskinäistä luottamusta. Toisaalta myöskään Yhdysvaltojen kansallisen lainsäädännön ei katsottu koskevan ”terrorismin vastaisessa sodassa” vangittuja ulkomaalaisia ”terroristeja” tai sellaisiksi epäiltyjä. Sodassa kuolleiden irakilaissiviilien määristä on tosin esitetty varsin ristiriitaisia tietoja. Varsinaiset sodan syyt olivat paljon monimutkaisemmat. Yhdysvallat hyökkäsi lokakuussa 2001 Taliban-liikkeen hallitsemaan Afganistaniin, jossa iskujen päätekijän Osama bin Ladenin väitettiin oleskelevan. Kuolleiden irakilaissotilaiden määrää ei tiedetä. Siitä tuli keskeinen osa maan sisäja ulkopolitiikkaa. ” terrorismin vastaisen sodan” käsitteellä (War on Terrorism, War on Terror, Global War on Terrorism) viitataan tavallisesti George W. Turvallisuusneuvosto valtuutti päätöslauselmallaan halukkaat valtiot suorittamaan humanitaarisen intervention Libyaan. YDIN 2 / 2022 69 YTIMESSÄ. Bushin hallinnon ja joidenkin sen liittolaisten toteuttamaan aggressiiviseen voimankäyttökampanjaan, joka käynnistettiin ”vastauksena” 11. 9. 2001-terrori-iskuihin”. Yhdysvallat puolestaan veti viimeisetkin sotilaansa pois joulukuussa 2011
YDIN 2 / 2022 70 YTIMESSÄ. man oikeudenkäyntiä. Ihmisoikeusjuristit ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Bushin hallintoa lukemattomista rikoksista ja oikeudenloukkauksista. Mahdollisten kilpailijoiden tunnistamiseksi Yhdysvaltojen tuli analysoida Euraasian valtioiden toimintaa, jotta se löytäisi sellaiset aktiiviset ja dynaamiset valtiot, jotka saattaisivat aiheuttaa suoranaista haittaa Yhdysvalloille, samoin kuin sellaiset passiiviset valtiot, jotka voisivat toimia katalyytteinä aktiivisten valtioiden muutoksille. Amnesty International on syyttänyt Bushin hallintoa kidutuksesta ja etenkin vesikidutuksen käytöstä. Z bigniew brzezinski oli valtiotieteilijä, joka toimi aluksi demokraattisen presidentin Jimmy Carterin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana (1977 – 1981). Bill Clintonin (1993 – 2001) hallinnon aikana Persianlahden ja KeskiAasian tilanteen kriisiytymistä pyrittiin ehkäisemään ”pehmein menetelmin”, diplomatiaa ja kansainvälisiä järjestöjä käyttäen, ja ainoastaan viime kädessä turvauduttiin sotilaalliseen voimankäyttöön. Kirjan mukaan Yhdysvaltojen tulisi pureutua Persianlahdelle ja KeskiAasiaan öljynsaannin varmistamiseksi ennen kuin Venäjä saavuttaa entisen suurvaltastatuksensa ja palaa voimatekijäksi itsenäistyneisiin entisiin neuvostotasavaltoihin, ja ennen kuin voimistuva Kiina ehtii vakiinnuttamaan asemiaan alueelle. Yhdysvalloilla on Brzezinskin mukaan poikkeava asema suhteessa Euraasian valtioihin, koska se ei ole osa niitä. Mutta kaikki tämä saattoi muuttua, jos Euraasiasta löytyisi vastapuolen kuningas eli tarpeeksi voimakas valtio tai valtioliitto, joka kykenisi haastamaan Yhdysvallat. Brzezinski huomautti, että koska radikaalin islamin edustajilla ei ollut omaa yhtenäistä valtiotaan, he ilmaisivat vihansa erinäisin väkivaltaisin menetelmin. Brzezinskin käsitteistössä geostrategialla tarkoitetaan ”geopoliittisten intressien hallintaa”. Brzezinski säilytti arvovaltaisen asemansa myös republikaanisten presidenttien kaudella. Brzezinski korosti, että Keski-Aasian kriisissä Yhdysvaltojen tulisi käyttää ensi sijassa ”pehmeitä menetelmiä” ja turvautua voimatoimiin vasta, jos jokin toinen valtio pyrkisi hegemoniaan tai olisi vajoamassa anarkiaan. The Grand Chessboard -kirjan mukaan Yhdysvallat oli vuonna 1997 shakkilaudan kuningas eli kansainvälisen järjestelmän hegemoninen valtio. Tunnetuimmaksi on muodostunut Kuuban rannikolla sijaitseva Guantánamon laivastotukikohta. Brzezinskin oppikirjaksi kirjoitettu teos, vuonna 1997 julkaistu The Grand Chessboard: American Primacy and Its Geostrategic Imperatives (1997), on vaikuttanut Yhdysvalloissa uuskonservatiiviseen ulkopoliittiseen ajatteluun
Space Forces), perustamista, tavoitteena avaruuden sotilaallinen hallinta. Nyt toimintansa lopettaneen pnac ajoi ”sotilaallisen voiman ja moraalisen kirkkauden politiikkaa”, johon sisältyivät muun muassa Yhdysvaltojen sotilasmenojen merkittävä lisäys mutta myös maan turvallisuudelle, vauraudelle ja periaatteille ystävällisen kansainvälisen järjestyksen ylläpitäminen ja laajentaminen. Galtung on vaatinut Yhdysvaltoja hyväksymään kansainvälisen oikeuden säännöt. pnac:n jäseninä ehtivät toimia muiden muassa George W. Galtung tulkitsi Yhdysvaltojen etelän eräässä mielessä lopultakin voittaneen sen sisällissodan, jonka se oli hävinnyt vuonna 1865. Hän on katsonut, että muun ohella Henry Kissingerin tulisi joutua kansainväliseen tuomioistuimeen valtion harjoittamasta terrorismista syytettynä. sotilastukikohtien sijoittaminen ulkomaille taloudellisten etujen turvaamiseksi tai edistämiseksi. Lisäksi toiset kuusi miljoonaa on kuollut cia:n salaisten operaatioiden seurauksena. pnac vaati esimerkiksi toistuvasti Yhdysvaltoja sanoutumaan irti vuonna 1972 Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä solmitusta abm-sopimuksesta (on mannertenvälisten ohjusten torjuntajärjestelmä), mikä tapahtuikin. Galtungin mukaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikka (interventiopolitiikka) näyttäytyy järjestelmällisenä pyrkimyksenä suojella ja edistää Yhdysvaltojen taloudellisia etuja sellaisia hallituksia ja kansanliikkeitä vastaan, jotka jollakin tavalla ovat näitä etuja vastaan joko hallituksen toteuttaman kansallistamisen muodossa tai sellaisten kansanliikkeiden muodossa, joiden ohjelmaan tavalla tai toisella sisältyy vaurauden uudelleenjakaminen. Ajatushautomo ajoi etenkin Yhdysvaltojen maailmanlaajuisen sotilaallisen, taloudellisen, poliittisen ja moraalisen johtajuuden asiaa. Tähän tulee Galtungin mielestä lisätä rakenteellisen väkivallan uhrien määrä. R auhantutkimuksen uranuurtaja Johan Galtungin mukaan Yhdysvallat oli tuolloin alistettu maan eteläosien tahdon alle. pnac kannatti Yhdysvaltojen myös asevoimien kuudennen puolustushaaran, avaruusvoimien (u.s. Bushin veli ja Floridan kuvernööri Jeb Bush, varapresidentti Dick Cheney, puolustusministeri Donald Rumsfeld, Yhdysvaltojen yk-suurlähettiläs John Bolton sekä Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz. YDIN 2 / 2022 71 YTIMESSÄ. Tämän jälkeen seuraa sotilaallisen levittäytymisen malli, so. Alhainen arvio Pentagonin väliintuloissa toisen maailmansodan jälkeen kuolleiden ihmisten määrästä voisi Galtungin mukaan olla kuuden miljoonan luokkaa. B rzezinskin oppi näytti langenneen otolliseen maaperään myös vuonna 1977 perustetussa uuskonservatiivisessa ajatushautomossa (Projectfor the New American Century, pnac), joka saavutti nopeasti varsin vaikutusvaltaisen aseman usa:ssa
Koska sodassa ei ole kysymys käytännöllisistä poliittisista erimielisyyksistä vaan Ukrainan itsemääräämisoikeudesta, rauhan saavuttaminen neuvotteluratkaisulla ei lähiaikoina ole helppoa. Heinäkuussa 2021 Putinin nimissä julkaistussa artikkelissa 800-luvun lopulta mongolivalloitukseen 1237 – 1240 olemassa ollut valtiokokonaisuus Kiovan Rus esitetään perusteena ajatukselle, että venäläiset ja ukrainalaiset muodostavat yhden kansakunnan. Kirjoittaja Johannes Remy Suhtautumisessaan Ukrainaan Venäjän hallitus palaa keisariaikaiseen ajatteluun. Kyse ei ole pelkästään Vladimir Putinista, vaan venäläisten keskuudessa yleisestä suhtautumisesta, jolla on pitkät historialliset juuret. Vaikka nykyisen Ukrainan alue oli 1300-luvulta alkaen Puola-Liettuan yhteydessä, Kiovan Rusissa syntynyt kansallinen yhteys säilyi läpi myöhempien vuosisatojen. Ukrainaan VENÄJÄN HYÖKKÄYS YDIN 2 / 2022 72 YTIMESSÄ. YDIN 2 / 2022 72 YTIMESSÄ V enäjän nykyiset vallanpitäjät kokevat itsenäisen Ukrainan olemassaolon vääryydeksi, jonka he yrittävät korjata sodalla. Tämän näkemyksen mukaan dynastia, uskonto ja kieli olivat yhteisiä
Dneprin itäpuoli oli ilman valtioyhteyttä Venäjään noin 400 vuotta 1200-luvulta vuoteen 1654, minkä jälkeen alueella oli autonominen asema Venäjän yhteydessä 1760-luvulle saakka. Keisarillinen hallitus vastasi Ukrainan kansallisen liikkeen ilmaantumiseen kiistämällä Ukrainan olemassaolon. Silloisen Puolan itäosat eli nykyinen Länsi-Ukraina ja Valko-Venäjä, kun olivat Kiovan Rusin perusteella vanhaa venäläistä maata. Tämän näkemyksen käytännöllinen poliittinen seuraus oli 1863 – 1905 voimassa ollut ukrainankielisen tietokirjallisuuden ja rahvaalle suunnatun kirjallisuuden kielto. Ukrainan ja Venäjän monilukuiset ruhtinaskunnat ajautuivat eri teille viimeistään 1237 –12 40 tapahtuneen mongolivalloituksen seurauksena. N äkemys, jonka mukaan Ukrainan historia on osa Venäjän historiaa, sai lopullisen muotonsa historioitsija Nikolai Ustrjalovin teksteissä 1840-luvulla. Tutkijoilla on eri näkemyksiä siitä, millaista kieltä tai kieliä Rusin alueella keskiajalla puhuttiin. Läntisin Ukraina tuli valtioyhteyteen Venäjän kanssa vasta toisen maailmansodan aikana. Myöskään uskontoa ei ole aina pidetty nykyisten Ukrainan ja Venäjän väestöjä yhdistävänä tekijänä: 1500-luvulla Moskovassa oli tapana kastaa Puola-Liettuasta muuttaneet ortodoksit uudelleen, koska heidän uskoaan ei pidetty oikeana eikä Moskovan suuriruhtinaskunnan kirkolla ollut yhteyttä maailmanlaajuiseen ortodoksiseen kirkkoon. 1600 – 1700-lukuihin perustuvat kasakkamyytit ovat ukrainalaisen kansallisen identiteetin keskeinen osa. Ustrjalovin näkemys tuli Venäjän keisarikunnan viralliseksi kannaksi. Ukrainalaisilla on esittää kansakuntansa erillisyydelle vähintään yhtä hyviä historiallisia perusteita kuin Venäjän vallanpitäjät esittävät Ukrainan olemattomuudelle. Kiovan Rusin keskusalueet olivat nykyisessä Ukrainassa, ja Novgorodia lukuun ottamatta nykyinen Venäjä oli valtakunnan periferiaa. Ustrjalov oli tunnollinen ammattihistorioitsija, jonka näkemyksiin ajankohtainen poliittinen tilanne olennaisesti vaikutti. Hän vastasi Puolan itsenäisyysliikkeen Venäjälle esittämään haasteeseen selittämällä, että Puola-Liettuan jaoissa 1700-luvun lopulla oli kysymys Venäjän jälleenyhdistämisestä. Vanhimmat selkeästi ukrainankieliset tekstit ovat 1500-luvun lopulta. Kasakoiden itsenäisyyttä suhteessa Venäjään, heidän läntisiä yhteyksiään ja heidän poliittisen järjestelmänsä eroavuutta Venäjän itsevaltiudesta korostetaan. Kasakoiden johtajat valittiin asekuntoisten miesten huutoäänestyksellä samaan tapaan kuin Puolan kuninkaat. YDIN 2 / 2022 73 YTIMESSÄ. Vaikka Venäjän vasemmisto ja liberaalit yksimielisesti tuomitsivat ukrainan kielelle määrätyt rajoitukset, käsitys ukrainalaisuudesta keinotekoisena eriskummallisuutena vaikutti myös heidän keskuudessa. YDIN 2 / 2022 73 YTIMESSÄ Kieltä koskeva väite ei ole kiistaton: Kiovan Rusissa käytetty kirjakieli oli kirkkoslaavi, jota ei lainkaan puhuttu Rusin alueella
Heinäkuussa 20. Muut neuvostoaikaan liittyvät venäläisten ja ukrainalaisten väliset erimielisyydet liittyvät vuosien 1932 – 1933 nälänhätään ja ukrainalaisten kansallismielisten toimintaan toisessa maailmansodassa. Lenin teki parhaansa syrjäyttääkseen asevoimin Ukrainan kansallismielisen vasemmiston vallasta, ja kolmannella yrittämällä 1920 se onnistui. Maatalouden kollektivointi, Neuvostoliiton keskushallituksen epärealistiset viljanluovutusvaatimukset ja ilmasto-olosuhteet johtivat nälänhätään, jossa kuoli 3,9 miljoonaa ihmistä. Useimmat ukrainalaiset ja monet läntiset historioitsijat pitävät nälänhätää ukrainalaisiin kohdistettuna kansanmurhana, kun taas venäläiset ja osa läntisistä historioitsijoista vastustaa tätä näkemystä. 1918. Väite on perätön, koska Ukrainan valtion syntyprosessi alkoi väliaikaisen hallituksen aikana ennen bolsevikkien valtaantuloa. Kesäkuussa 1917 ukrainalaisten järjestöjen edustuselin Rada antoi yksipuolisen autonomiajulistuksen, joka neuvottelujen jälkeen johti siihen, että Venäjän väliaikainen hallitus hyväksyi autonomian. Venäjän perustuslakia säätävän kokouksen vaaleissa Ukrainan sosialistivallankumouksellinen puolue ja Ukrainan sosialidemokraattinen puolue saivat yhdessä enemmistön Ukrainasta valituista edustajista, joten kansantasavallalla oli vankka kannatus. YDIN 2 / 2022 74 YTIMESSÄ. 11. Niiden ensisijainen tukialue oli Länsi-Ukrainassa, joka tuli Neuvostoliiton yhteyteen vasta MolotovRibbentrop-sopimuksen mukaisessa Puolan jaossa Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kesken 1939. Neuvostoliiton aikana ukrainankielinen kulttuuri oli 1920ja 1960-lukuja lukuun ottamatta alakynnessä ja maahan kohdistui voimakastakin venäläistämispainetta, mutta Neuvostoliitto ei koskaan väittänyt Ukrainaa ja ukrainalaisia olemattomiksi. Venäjän nykyiset vallanpitäjät sen sijaan hylkäävät Neuvostoliiton tekemät myönnytykset ja palaavat keisariaikaiseen täysin epärealistiseen näkemykseen. Ukrainan valtiollisuuden säilyttäminen neuvostotasavallan muodossa oli Leninin realistinen vastaus maan tilanteeseen. Toisen maailmansodan aikana Ukrainalaisten Nationalistien Järjestö oun ja Ukrainan Kansannousuarmeija upa pyrkivät aseellisella taistelulla Ukrainan itsenäisyyteen. On selvää, että ainakin talvella 1932 – 1933 nälänhädän jo alettua neuvostojohdon tietoisena tavoitteena oli näännyttää ihmisiä nälkään, mutta on kiistanalaista, oliko motiivi kansallisuuteen liittyvä. YDIN 2 / 2022 74 YTIMESSÄ P utinin ja hänen kannattajiensa mukaan Ukrainan valtio on Leninin keinotekoinen aikaansaannos. Nälänhädän eli Holodomorin muisto on nykyään keskeinen osa ukrainalaista kansallista identiteettiä. Samanaikainen paikallisen älymystön vainoaminen tekaistuilla poliittisilla syytteillä maanalaisesta toiminnasta viittaa vahvasti kansallisen motiivin mahdollisuuteen. 1. 1917 Rada julisti Ukrainan kansantasavallan perustetuksi, ja täyden itsenäisyyden julistaminen seurasi syyskuussa 22
N yt käynnissä olevasta sodasta epäilemättä tulee Ukrainan kansakuntaa pönkittävä kolmas historiallinen myytti kasakoiden ja holodomorin rinnalle. Putinin pyrkimys keisariajan ja Neuvostoliiton aikaisen valtiollisen suuruuden palauttamiseen on kuitenkin huolenaihe myös Suomelle ja muille aikanaan Keisari-Venäjään tai Neuvostoliittoon kuuluneille maille. upa taisteli jonkin verran Saksaa vastaan, mutta enemmän paikallisia puolalaisia ja Neuvostoliittoa vastaan. Koska Ukrainan kysymys koskettaa venäläisen identiteetin ydintä aivan toisella tavalla kuin vaikkapa Suomen olemassaolo, Venäjältä ei ole odotettavissa samankaltaista Suomen olemassaolon kiistämistä. Toistaiseksi emme tiedä, mitä pitää tapahtua ennen kuin Venäjän vallanpitäjät luopuvat näistä omalle maalleen tuhoisista pyrkimyksistä ja ajatuksista. Paremminkin on kyse siloitellusta kansallisesta muistista, jossa ikävät asiat joko sivuutetaan tai kiistetään. YDIN 2 / 2022 75 YTIMESSÄ V aikka on kiistanalaista, oliko Neuvostoliitto jatkuvasti 1939 – 1941 Saksan varsinainen liittolainen, rationaalisin argumentein ei ole mahdollista kiistää Neuvostoliiton käyneen sotaa Puolaa vastaan Saksan liittolaisena syys –lokakuussa 1939. Vuonna 2019 valtaan tulleen presidentti Volodymyr Zelenskyin aikana valtiovalta on kuitenkin omaksunut aiempaa puolueettomamman linjan suhteessa eri kertomuksiin toisesta maailmansodasta. Koko holokaustia ei kiistetä, vaan ainoastaan oun:n ja upa:n osallistuminen siihen. Tämä ei tarkoita, että järjestöjä kunnioittavat ihmiset kannattaisivat niiden autoritaarista kansallismielisyyttä. Holokaustin muisto on Zelenskyin aikana saanut aiempaa enemmän virallista huomiota. Sekä oun että upa osallistuivat holokaustiin ja upa toteutti lisäksi paikallisten puolalaisten joukkomurhia. Keisariaikaisen ajattelun kehnoimmat ideat eivät yleensäkään kelpaa nykyajan politiikan perustaksi. Sen sijaan Venäjällä on ennemmin tai myöhemmin hyväksyttävä Ukrainan olemassaolo tosiasiaksi, vaikka se kuinka harmittaisi. Valtiovalta ei enää aktiivisesti tue oun:n ja upa:n glorifiointia, joskaan se ei myöskään pyri hillitsemään sitä. upa jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan toisen maailmansodan jälkeenkin aina 1954 saakka. Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon 1941 oun oli Saksan liittolainen, mutta osapuolten välit pian huononivat oun:n yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen vuoksi. Etenkin LänsiUkrainassa mutta myös muualla maassa järjestöjä kunnioitetaan niiden itsenäisyyspyrkimyksen vuoksi, eikä niiden pimeästä puolesta puhumista suosita. Äärioikeisto sai vuoden 2019 parlamenttivaaleissa vain yhden kansanedustajan Ukrainan parlamenttiin. YDIN 2 / 2022 75 YTIMESSÄ. Ukrainassa on oun:ia ja upa:a kriittisesti käsitteleviä historioitsijoita, mutta yleisen mielipiteen paineen vuoksi heiltä vaaditaan jonkin verran rohkeutta. oun:n ja upa:n muisto on ukrainalaisia jakava kysymys
Nyt on viimeisiä mahdollisuuksia käydä kamppailuun ihmisen ja luonnon eloonjäämisen puolesta. Järjettömyyden sijalle järki, ja hyökkäysvoimat kuriin! Megatrendit alkoivat viedä kehitystä vinhasti kohti yhä suuremman kulutuksen ja taloudellisen vallan keskittymistä, etenkin monikansallisten suuryritysten suuntaan. Nyt se on jäänyt oman yksinvaltaisen hallintorakenteensa ja historiansa vangiksi. Ukrainan sodassa tulisi päästä rauhaan mahdollisimman pian. Ydinasiana turvatumpi tulevaisuus ANTTI KARILA Kirjoittaja?on?psykologian?tohtori.. I hmiselle on suotu järki ja ajan kautta kertyvä viisaus luoda itselleen, perheelleen ja heimolleen yhä paremmat elämisen edellytykset. . Onko Venäjän pelkona jäädä sivuun Euroopan taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä. L ääkärien, psykologien, insinöörien, taiteilijoiden ja sosiaalityöntekijöiden ammattialakohtaiset rauhanjärjestöt syntyivät 40 vuotta sitten. Liikkeelle panevana voimana ovat olleet tunteet, joita naapurimaassa tapahtunut kehitys on saanut aikaan. Viimeksi mainitut perustettiin, kun usa oli kiihdyttämässä risteilyohjuksineen asevarustelua Euroopassa. Mitä enemmän ihmisten ja kansojen elinolot vaarantuvat eri puolilla, sitä enemmän vaarantuu myös rauhan säilyminen. Hävityksen voimat tulee saada kääntymään kohti elämän ehtojen turvaamista niin ihmiselle kuin luonnolle. Näille voimille ei voisi nyt olla suurempaa tilausta maailman muutoksessa. YDIN 2 / 2022 76 YTIMESSÄ A ggressiot ovat päässeet purkautumaan. Hätä saa ihmiset liikkeelle. Muuten uhkana on niin siviilikuin sotilasuhrien kasvaminen sekä kaupunkien ja kylien hävittämisen kiihtyminen. Monet tutkijat ja psykologiaa tuntevat katsovat aggressioon turvautumisen kertovan siitä, että kyse on pelkäävän tahon, ihmisen tai ihmisryhmän tai johtavien henkilöiden, kokemasta uhasta ja pelosta. Luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energialähteiden kiihtyvä kulutus on johtanut kasvaviin ympäristöongelmiin, ilmastonmuutoksen kiihtymiseen ja maapallon elinkelpoisuuden vaarantumiseen. Kipeästi kaivattu talouselämän uudistuminen ja poliittisen elämän kehitys demokraattisempaan suuntaan ovat jääneet odottamaan. Jäsenten voimat voivat yhdistyä luonnostaan. Moni ympäristöja rauhanliikkeiden jäsenistä kokee nyt samat uhat
78 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Pertin valinnassa tapahtuu / 80 JUHANI TOLVANEN Canis Chernobyliensis eli erään katastrofin anatomia / 82 MIINA LEPPÄNEN Hölmöläislogiikalla ei pääse puusta pitkään / 86 MAIJALIISA MATTILA Kieli on puhuttu loppuun / 88 Kirja-arviot / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Ikuisesti utelias / 96 MAARIT MÄKINEN Polarisaation purkaminen vaatii moniäänisyyden kuuntelemista / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
Oli tärkeätä erottaa Lyhty-yhdistyksen toiminta yritysmuotoisesta toiminnasta. Lyhty puolestaan on vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Se on myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paikka. Se järjestää asuntoja ja asumispalveluja, tapahtumia ja osallisuutta työpajatoiminnan kautta jopa niin, että noin sadalla kehitysvammaisella on työpaikka. Yhdistyksen toiminta keskittyy kehitysvammaisten, heidän omaistensa mutta myös koko yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Pertin Valinta on Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten perustama yhteiskunnallinen yritys, jonka tuotto ohjataan toiminnan kehittämiseen ja osatyökykyisten työllistämiseen. Lyhty on määritellyt arvoikseen muun muassa yksilöllisyyden, vastuullisuuden ja joustavuuden. Kehittämistyötä tehdään laajan verkoston kanssa, johon kuuluu kulttuurija ravintola-alojen outsidereita ja insidereita. Valokuvaaja Pekka Elomaa on vetänyt jo vuosien ajan Lyhdyn valokuvatyöpajoja. Kirjoittaja Ytimen toimituskunta Pertin valinta on Pertti Kurikan Nimipäivät (PKN) punk-bändin perustama outsider-taiteen tila, jossa löytyy galleria, kauppa ja studiotila. Yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi Pertti Kurikan Nimipäivien tiivistahtisen ja myös tuottoisankin keikkailun vuoksi. YDIN 2 / 2022 78 YDINKOKEMUS. Pertin valinnassa tapahtuu P ertin valinnan toiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisen ja monimuotoisen kulttuurin kehitystä punkasenteella. Idea Pertin Valinnan näyttelyn järjestämiseksi tuli erityistaiteilija Riina Norolta
8. Pertti Kurikka ei muuten ole Pentti Kurikka. – 7. Jos joku sattui punk-bändin kuumina vuosina tilaamaan väärällä nimellä bändin musiikkia, hän sai takaisin Pertin soittamaa triangeli-musiikkia. 6. Myös Jani Leinonen on Ydin-lukijoille tullut tutuksi – tietysti myös suurelle kuvataiteen yleisölle – muokatuista kuvistaan ja logoistaan, joilla hän ottaa kantaa kuluttamiseen ja markkinoihin. YDIN 2 / 2022 79 YDINKOKEMUS. – 7. Tamperelainen Nekala on tehnyt Suomen presidenteistä patsaskokoelman, nyt kultaisen Zelenskyin. Näyttelyn mahdolliset tuotot ohjataan sodan keskellä kamppailevien ukrainalaisten kehitysvammaisten auttamiseen spr:n kautta. Kuvia on julkaistu myös Ydin-lehdessä 4/2017. 6. SATU NEKALA, RIINA NORO, KALEVI HELVETTI, JANI LEINONEN & PEKKA ELOMAA SANKAREILLE – HEROJAM SLAVA! 10. Pertti Kurikan alter ego Kalevi Helvetti tekee taidetta kauhusta. Yleensä inspiraation lähteenä on oma elämä, nyt Ukrainan sodan kauhut. 8. 2022 Pertin Valinnan aukioloaikoina, Hakaniemenkuja 2, Helsinki. Pekka Elomaalta on näyttelyssä kuvia sarjasta Paha maisema. Mukana on myös Satu Nekala, joka tunnetaan Elvis-tyyliin pukeutumisestaan. 2022 Pertin Valinta Hakaniemenkuja 2 HELSINKI Näyttely on taatusti kiinnostava ja meno voi olla mukaansatempaavaa! P ertin valinnan Gallerian näyttely ottaa kantaa Ukrainan sotaan. Näyttely on avoinna 10. Pahat maisemat ovat kuvia Suomen sisällissodan unohdetuista joukkohaudoista
Tšernobylin suljettu vyöhyke oli hyvin suosittu turistikohde vielä 2019, jolloin osin hbo:n YDIN 2 / 2022 80 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Ja niin kuin joskus käy: hitaasti synnytettävä taideteos muuttuu ajankohtaisemmaksi kuin mikään. 1990-luvun alussa Tarmo Koivisto halusi tuoda hs Kuukausiliitteen Mämmilä-sarjakuvaan ulkopuoliseksi tarkkailijaksi somalimaahanmuuttajahahmon. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Canis chernobyliensis eli erään katastrofin anatomia S arjakuvantekijä, graafikko ja opettaja Johanna Aulén säikähti viisivuotiaana 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta, mutta salasi asian vanhemmiltaan. T šernobylin koirat on oivallinen osoitus fiktion ja eritoten sarjakuvan voimasta tiivistää ja havainnollistaa isoja ja hankalasti yksinomaan sanoin selitettäviä asioita. Alueen satojen kulkukoirien ottaminen kerronnan keskipisteeksi mahdollistaa monipuolisen kerronnan, jonka punaisena lankana on onnettomuusalueella kulkeva turistiryhmä. Nyt on ilmestynyt sarjakuvakirja Tšernobylin koirat (wsoy). Vajaa neljännesvuosisata myöhemmin hän kiinnostui Tšernobylistä niin paljon, että matkusti sinne ja rakastui alueeseen. Tänä keväänä puolestaan venäläiset sotilaat valtasivat Tšernobylin ydinvoimala-alueen ja ottivat sen työntekijät panttivangeiksi nostaen samalla tuon katastrofin koko maailman muistin pinnalle. Kuinka ollakaan sinä samana viikonloppuna, kun sarja ilmestyi lehdessä, Suomeen saapuivat ensimmäiset somalipakolaiset. Tuloksena oli aluksi reportaasi Ylen Kulttuuricocktailohjelmalle. Se teki myös Aulénin vasta ilmestyneestä kirjasta piinallisen ajankohtaisen
YDIN 2 / 2022 81 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Eräs Tšernobylin alueella asuva babushka tiivistää Aulénin kirjassa hyvin tapahtuneen: ”Halusivat liikaa, ja siksi Jumala räjäytti heidän reaktorinsa”. Neuvostoviranomaiset vakuuttivat aikoinaan kansalaisille, että vakava ydinonnettomuus voisi tapahtua vain kerran 10 000 vuodessa. Koirien elimistön radioaktiivisuus ei ole korkea, niiden turkeissa on säteilevää pölyä. Koirat ovat sinne hylättyjen lemmikkien jälkeläisiä. Koiria on myös vuosien saatossa adoptoitu eri puolille maailmaa. Pienet koirat ovat kadonneet ja nyt kannan perustan muodostavat siellä eläneiden saksanpaimenkoirien jälkeläiset. Ihmiset ruokkivat koiria ja pitävät niistä niin hyvää huolta kuin suinkin. Chernobyl-minisarjan innostamana siellä kävi yli 120 000 matkailijaa. A ulénin kirjassa on erittäin seikkaperäinen lähdeluettelo sivukohtaisine viitteineen ja laaja kirjallisuusja verkkolähdeluettelo. Tšernobylin koirat painavat keskimäärin 30 kiloa ja ne elävät pääosin maan antimilla. Toisaalta neuvostoviranomaiset vakuuttivat kansalaisilleen kaikkea muutakin – ja Venäjän johto vannoi vielä 2022 helmikuun alussa, että puheet Ukrainaan hyökkäämisestä olivat lännen propagandaa. Vuosien saatossa niistä on jalostunut canis chernobyliensis (lajin nimi jt) eli koirarotu, jolla on paksu turkki ja valtaisan suuret luppakorvat. Koiria rokotetaan ja myös steriloidaan, mikä tekee sen, että niiden määrä vähenee koko ajan. Tšernobylin alueella asuu satoja ihmisiä, siellä käy töissä yli 8 000 ihmistä ja siellä vaeltaa satoja kulkukoiria. Jos se pitää paikkansa, niin maailma saa olla rauhassa vielä kohtalaisen kauan, kun ottaa huomioon vielä Fukushimankin kauheudet. Koronapandemia ja Venäjän valloitusretki ovat sittemmin tuhonneet tuon bisneksen. JOHANNA AULÉN TSERNOBYLIN KOIRAT WSOY 2022 112 s. Kirjan viileän neutraali ja vilpittömän kiinnostunut ote antaa lukijalle hyvät eväät muodostaa oma kokonaiskuva katastrofista
Se selviää, kun nämä veijarit yrittävät venyttää ”jukuripäistä” hirttä. Vaikka hölmöläiset eivät ole järjen jättiläisiä, heille on leimallista, että he osaavat ajatella asiat toisin ja kokeilla uusia työtapoja. Yksi mies kiipeää puuhun, tarraa latvaan ja jää siitä roikkumaan ja seuraava edelliseen kiinni ketjuksi. Vieraiden ihmettelemisessä onkin äimistelemistä, ja sen verran mehukkaita tarinat ovat, että ne on koottu myös kansanrunousarkistoon. Kirjoittaja Miina Leppänen Hölmöläislogiikalla ei pääse puusta pitkään S uomessa on pitkään kerrottu tarinoita hölmöläisistä, jotka tekevät hullunkurisia asioita. Asiat tapahtuvat nimenomaisesti Hölmölän kylässä, mutta paikalle eksyy toisinaan myös joku viisas naapurikylästä. Kun talo sitten saatiin valmiiksi, hölmöläiset huomasivat, että jotakin puuttui. Mutta miten kulkee hölmöläisen ajatus. Ajattelun sudenkuoppien kaivamisessa erityisesti hölmöläiset ovat taitavia. Se selviää tutkimalla Suomen lasten hölmöläissatuja, jotka on toimittanut ja kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin (Otava, 2000). Sillä tavalla puu olisikin saattanut kaatua, mutta kun ylinnä roikkunut ukko päätti sylkäistä käsiinsä, ettei ote kirpoa, koko ukkoketju rojahti maahan. Hölmöläisille ei tullut mieleen, että hirrenpätkiä jää kuitenkin yli. Arkisissa keskusteluissa kohtaa usein argumentointivirheitä. Kun puunkaatoreissulla kirveitä ei ole, otetaan toiset keinot käyttöön. Kun puu ei edes ohueksi paukuttamisesta huolimatta veny, ukot päättävät purkaa osin valmiin hirsikehikon ja lyhentää hirsiä, jotta venymätön yksilö saadaan käytettyä. Kun joku sytytti päreen, miehet huomasivat, että puuttunut asia olikin valo. Tekijät ovat yleensä muita, niitä toisia naapuripitäjästä tai jostakin oman elinpiirin tuolta puolen. T avallinen arkijärki ei päde hölmöläisiin. YDIN 2 / 2022 82 YDINKOKEMUS. Kukapa sitä olisi pimeässä huomannut
P eltohommatkaan eivät suju kuten tavallisten kuolevaisten. He huomasivat myös, että maailma on valoa pullollaan, joten sitä voisi kantaa ulkoa sisälle säkeissä. Kokeellisuutta tai riskinottokykyä ei puutu tässä puunkorjuussa, sillä miehet päättivät karsia puut ennen kaatamista. YDIN 2 / 2022 83 YDINKOKEMUS. Kyse on kaltevan pinnan virhepäättelystä, jossa yhdestä asiasta seuraa aina toinen. Nykymotoilla se onnistuisikin, mutta entisajan menetelmillä ukko oli nyt puun latvassa. Ukko parka sortui jälleen yhteen ajattelun sudenkuoppaan, tällä kertaa osatotuuteen. Nyt oli heidän mielestään oja olemassa. Yhdet kantoivat pimeää ulos, toiset valoa sisään, mutta säkin suu piti solmia tiukasti kuljetuksen ajaksi. Kaiken kukkuraksi hölmöläiset olivat onnellisia, etteivät aikaisemmin olleet vaaraa hoksanneet. Kun hevonen ei jaksanutkaan isoa kuormaa, mies purki kuormaa, kunnes jäljellä oli enää yksi puu. Pirtin valmistuttua hölmöläiset huomasivat, että sieltä puuttui valo. Ruista he eivät kylvä vaan istuttavat ja miettivät, kumpi puoli siemenestä laitetaan alaspäin ja kumpi ylöspäin. Saippuaa sekaan, niin johan hiekkainen leipä luistaa kurkusta alas. Samaa logiikkaa käytti ukko puukuormaa tehdessään: Jos hevonen jaksaa tämän puun, se jaksaa toisenkin. Kun ruis sitten on saatu kylvettyä, hölmöläiset hoksaavat, että ojat olivat unohtuneet tehdä. Kun epäonnisen myllymatkan jälkeen hölmöläiset päättivät jauhaa jyvät tasaisella maantiellä kärryillä yli ajaen, hiekkaa sekoittui tietysti jauhojen mukaan. Hakevat pajupellolta ojan maita ja levittävät ojamaat ruiskylvöksen päälle. Ja kyllähän se hevosta helpottaa, mutta karhitsijan on vaikea istua piikkien päällä eikä maakaan tule muokatuksi. Laskettuaan mäen pari kertaa hän arvioi jouduttaneensa matkaa jo niin paljon, että voisi loppumatkan kulkea hitaamminkin. Kehäpäätelmä on arkiajattelussa tavallinen, ja sen osaa myös hölmöläisukko, joka ajeli laiskalla hevosellaan. Miten he sen tekevät. Kyse on vetoamisesta tiedon puutteeseen tai Eihän sitä tiedä -logiikasta, kun hölmöläiset kalastavat kuivalla maalla. Senkin hän otti vielä olkapäälleen, jotta hevonen jaksaisi paremmin. H ölmöläiset sortuvat tuon tuostakin ajatteluvirheisiin, jotka ovat tuttuja kenelle tahansa. He myös miettivät, käyttäisivätkö naskalia tai puukkoa, kunnes joku sentään keksii, että kyynärkeppiä käyttämällä ei tarvitse kumartua. Tällä kertaa hölmöläiset sortuivat Non sequitur eli Ei seuraa -virhepäätelmään, sillä valo ei siirry säkeissä. Hölmöläisille todennäköisyys ei ollut järin tuttu käsite. Aikuisten mielestä tämä oli oivallista ja järkevää, sillä olisihan vaarallista, jos kala takertuisi kurkkuun. Kyse on auktoriteettiin vetoamisesta, jossa on seassa pikantti hölmöläisefekti. Siitä hölmöläiset innostuivat: He kaatoivat ensin kokonaisen seinän saadakseen lisää valoa, sitten toisen, mutta kolmatta eivät ehtineet, kun tupa romahti. ”Miksi verkkoa kastelemaan, saattaahan laine heittää kalan vedestä hyvinkin tähän rannalle”, ajattelivat ukot torkkuessaan päiväunilla. Hölmöläisukko osasi asettua hevosen asemaan, sillä hän päätti kääntää risukarhin nurinpäin, jotta työ ei olisi hevoselle niin raskasta. Onneksi naapurikylässä asui viisas mies, joka hakkasi pienen reiän hölmöläisten pirtin ikkunaksi. Hölmöläiset luottavat myös siihen, että jos jotakin ei ole todistettu vääräksi, sen täytyy tai voi olla oikein. Hän siis kehitti itselleen oletuksen, jossa uudelleen laskeminen jouduttaisi matkaa. Kyläläiset eivät siitä piitanneet: Jos kanat syövät hiekkaa, mikseivät hölmöläisetkin, jotka ovat kuitenkin kanoja viisaampia. Se ei oikein jaksanut ylämäissä, mutta koska alamäessä matka luisti, omasta mielestään nokkela hölmöläisukko laski mäkeä uudemman kerran jouduttaakseen matkaansa. Hölmöläispoika pilkkii pienestä avannosta, koska haluaa vain pieniä kaloja, sillä eiväthän isot mahdu suuhun
”STRAW MAN” ELI OLKINUKKE Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke. H ölmölän naiset erehtyivät uimaan ruishalmeeseen ja huomasivat sitten yhden heistä hukkuneen, koska heidän laskutaitonsa oli tyyliä ”minä, yksi, kaksi” aina kuuteen saakka. Jos tarinoita ufoista on, ne eivät voi olla pelkkää satua. Hevoselle vain tuli enemmän hommaa, koska kuormasta tuli sillä tavalla painavampi. YDIN 2 / 2022 84 YDINKOKEMUS. Tiedän tuttavia Hölmölästä, jotka ovat havainneet ufoja. VEDOTAAN TOISTOON Pyritään todistamaan väite oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa. VÄÄRÄ VASTAKKAINASETTELU Otetaan huomioon vain kaksi ääripäätä, vaikka useampiakin vaihtoehtoja on olemassa. Lisäksi puita joutui kaatamaan koko kotiHENKILÖÄ VASTAAN HYÖKKÄÄMINEN Miehelle laitettiin myllynkivi kaulaan ja vieritettiin mäkeä alas. Kun puut oli viimein saatu metsästä kaadettua, miehet keksivät latoa ne rekeen poikittain, sillä silloin mahtuu enemmän. Kun mies ajautui järveen ja hukkui, vartijamies olikin petturi, joka oli vienyt kiven mennessään. VETOAMINEN SEURAUKSIIN Vedotaan ikäviin seurauksiin, joita väitteestä muka aiheutuu. Kun merta laskettiin veneen laidan yli, he arvelivat löytävänsä sen vuolemalla veneen laitaan merkin pudotuspaikan kohdalle. Toinen paikka pantiin muistiin siten, että sillä kohtaa kellui pieni lastu. Kun naapurikylän viisas kehotti akkoja painamaan nenänsä mutaan ja laskemaan sitten painaumat, akat huomasivat, että heitä olikin seitsemän kuten kuului. Ajatus on sama peiton jatkamisoperaatiossa. ”Kun kanat syövät hiekkaa, niin miksemme mekin, jotka olemme kanoja viisaampia.” VEDOTAAN TIEDON PUUTTEESEEN Tarkoittaa väitettä, että jos jotakin ei ole todistettu vääräksi, sen täytyy silloin olla oikein – ja päinvastoin. ”SLIPPERY SLOPE” ELI VIETTÄVÄ PINTA; VIRHEELLINEN PÄÄTTELYKETJU Väitteen esittäjä tai vastustaja vetoaa loppumattomaan tapahtumaketjuun. Tämä Post hoc, ergo propter -virhepäätelmä (tämän jälkeen, siispä tämän takia) on varsin tavallinen. Äärellisyys ja rajat ovatkin hölmöläisiltä pahasti hakusessa. ”Jos e4hölmöläinen, olet meitä vastaan.” KEHÄPÄÄTELMÄ Väitteen johtopäätöstä perustellaan väitteen lähtökohdilla. Argumentoinnin virheet Hölmölässä on nähty ufoja, sillä hölmöläiset saavat yhteyden ufoihin. VETOAMINEN VOIMAAN Uhataan väitteen vastustajia suoraan tai epäsuorasti voimatoimin. ASIATON AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN Tieteessä on asiantuntijoita, mutta auktoriteetteihin vetoaminen on silti tavallista. Miehet koettavat pyytää kaloja kuivalla maalla nukkuen. Kana on kana, koska se syntynyt kanaksi. Tämän toimenpiteen vuoksi he katsoivat yhden akan pelastuneen takaisin henkiin. Kolmannen merkiksi otettiin pieni pilvenhattara. He tekevät velliä järveen ja merkkaavat mertansa tuuleen huutelemalla. Silti hölmöläiset ovat tyytyväisiä olosuhteeseen, sillä logiikka menee niin, että kun on tehty toimenpide, jonkin on täytynyt muuttua. Kun peittoa pidennetään leikkaamalla pala toisesta päästä ja harsimalla se peiton toiseen päähän, täkki ei järin suuremmaksi toimenpiteestä muutu
Kun metsästä raahatun karhun turkki oli kulunut molemmin puolin, hölmöläisnaiset näkivät asiassa myönteisen puolen: riitaahan siitä turkista olisi vain tullut. Hölmölässä on ufoja. Tämän toimenpiteen vuoksi he katsoivat yhden akan pelastuneen takaisin henkiin. Huomionarvoista on, että näissä tarinoissa naiset hoksaavat sen miehiä useammin. Siksi kirves pitää palauttaa sille hölmölän hullulle, jolta se lainattiin. YMMÄRRETÄÄN TILASTOT VÄÄRIN Hölmöläiset hämmästyivät, kun kuulivat, että puolet heistä oli tyhmempiä kuin toiset puolet. matkan varrelta, joten työ kävi hitaasti. Nämä veijarit päättivät korjata vahingon viemällä puut takaisin metsään ja tuoda ne uudelleen kotiin pitkittäin ladottuina. Sama tapahtui karhunkaadossa. Ruishalmeessa uidessaan naiset harmittelevat matalaa vettä. POST HOC, ERGO PROPTER HOC ELI LATINAN ”TÄMÄN JÄLKEEN, SIISPÄ TÄMÄN TAKIA” Hölmölän naiset erehtyivät uimaan ruishalmeeseen, mutta luulivat yhden hukkuneen, koska he laskivat minä, yksi, kaksi aina kuuteen saakka. Kontio vietiin takaisin metsään ja tuotiin takaisin toisella kyljellä, ettei nahka kulu tyystin puhki. KAUSAALISUUDEN JA KORRELAATION SEKOITTAMINEN Hölmöläisistä keskivertoa suurempi osuus on hölmöjä. Siellä huomattiin, että turkki oli pahoin kulunut raahaamisesta. Leipätaikinasta unohtui hiiva, joten he heittivät sen leipien perään uuniin. Olisi kuitenkin pitänyt reellä tuoda saalis, ja asia päätettiin korjata. Hölmöläisten mielestä kirveet kannattaa heittää matkalle, joten ne heitetään matkalle. AD HOC -SELITYKSET ELI LATINAN ”TÄHÄN” Ufot ovat sellaisella värähtelytaajuudella, ettei niistä jää fyysisiä jälkiä – edes Hölmölän kylään. Kun naapurikylän viisas kehotti akkoja painamaan nenänsä mutaan ja laskemaan sitten painaumat, akat huomasivat, että heitä olikin seitsemän kuten kuului. Siitä huolimatta leivät kuitenkin paloivat. www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html YDIN 2 / 2022 85 YDINKOKEMUS. Lainattu tavara pitää aina palauttaa. Toisaalta he kiittelevät, että jos olisi syvempää, he hukkuisivat. Ukko yrittää pyytää jänistä katolla lihakimpaleen kanssa, koska ajattelee jäniksen tykkäävään siitä, mistä itsekin pitää: ”Kun hyvää annetaan, hyvää saadaan.” PUOLITOTUUDET JA TODISTEIDEN ”UNOHTAMINEN” Hevoselle on helpompaa, kun risukarhin piikit ovat ylöspäin maata muokatessa. K aikesta hullunkurisuudestaan huolimatta hölmöläisillä on verraton taito kääntää asioista aina parempi puoli esiin. FALSIFIOINNIN MAHDOTTOMUUS Esitetään väite, jota ei voida todistaa eikä näyttää epätodeksi. Kun merrat jäivät pohjaan heikkojen merkintöjen takia, naiset ajattelevat: pohjassa merran paikka on, koska siellä siihen menee kaloja, kuivalla maalla vain hiiriä ja rapisevia lehtiä. Se ei naisia kuitenkaan haitannut, sillä mustat eivät kulu yhtä nopeasti kuin hyvät. Kun hevonen jaksaa yhden puun, se jaksaa myös toisen ja kolmannen… NON SEQUITUR ELI LATINAN ”EI SEURAA” Lähtökohdasta ei välttämättä seuraa väitetty johtopäätös. Siispä Hölmölän kylässä asuminen tekee heistä hölmöjä. Kun karhu oli kaadettu, se kiskottiin metsästä kyljellään kylälle. Mutta ei hätiä, sillä hölmöläiset ottivat mallia kanoista, kun näkivät kukon pyrstöön takertuneen oljen. Sama positiivinen vire jatkuu palaneiden leipien kanssa
Rintala kuoli vuonna 1999, Krivulin 2001. Rintalan ja Krivulinin ajattelu kulki paljolti samoja ratoja. Ehkä hän luuli kirjoittavansa menneisyydestä. Taas nielevät muinaisen Sarmatian tasangot verta, taas on taivas musta, taas voisi Paul Celan kirjoittaa ”Löwenzahn, so grün ist die Ukraine. R intala oli romantikko, idealisti ja realisti, kaikkea samalla kertaa, kuten myös sodan aikana rintamalla syntynyt Viktor Krivulin. Taas eletään aikaa, jolloin ”kieli on puhuttu loppuun”, kuten Rintala joskus kirjoitti. Kauheus nostaa esiin uhrimielen ja kauneuden. Olen luullut lukeneeni heidän teoksistaan historiaa, mutta kummankin sanat osuvat tähän päivään kuin miekat. Krivulinin äiti oli sotilaslääkäri, isä kenraali. Hän kuului samaan ryhmään kuin kaiken kärsinyt Anna Ahmatova. Kirjoittaja Maijaliisa Mattila Kieli on puhuttu loppuun O len saanut sotien tuskat hyvin tunteneelta Paavo Rintalalta syksyllä 1995 kokoelman pietarilaisen Viktor Krivulinin runoja. Vai tiesikö hän sittenkin, että historia muodostuu sykleistä. Kerroin, että suomen kielessä siinä on vain yhden kirjaimen ero. Kumpikin toivoi valoa mutta pelkäsi toiveikkuutta. Kulkevat käsikkäin. Yleisö ihmetteli, että kauheus ja kauneus voivat olla niin lähekkäin. YDIN 2 / 2022 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Rintalan esipuhe käsittää puolet kirjan volyymistä. Hän analysoi kirpeästi Neuvostoliiton politiikkaa, kävi myös Lahden Mukkulassa, tunsi Suomea ja haaveili demokraattisesta Venäjästä. Puhuin kerran Rintalan attribuuteista Ruotsin akatemian luentosarjassa Det sköna i skönlitteraturen. Kauhu toistuu, mutta kauneus myös. Viktor Krivulin tunsi mykkyyden ajat. Paavo Rintala oli Venäjä-tuntija. Kumpikin oli eräänlainen maansisäinen pakolainen. Krivulin julkaisi runojaan ulkomailla ja toimitti Leningradissa undergroundlehteä. / Meine blonde Mutter kam nicht heim.” (Voikukka, niin vihreä on Ukraina. Minun vaalea äitini ei tullut kotiin.) Rintala lähti Johannes Bobrowskin runojen perässä tutkimaan Euroopan kammottavaa lähihistoriaa, tutustui Paul Celanin tuotantoon, samastui sodissa kärsineisiin, itsekin sotaorpo, kirjoitti käsittämättömän upean romaanisarjan, jonka yhteisnimi on Kauneuden attribuutit
R intala oli Venäjän-tuntija ja ilmaisuiltaan suorasukainen. Vai kirjoittiko Krivulin tämän jo. Elämänsä loppupuolella hän ehti toivoa valoa, ehkä hetken aikaa nähdäkin sitä. Josif Brodsky, myöhempi nobelisti, passitettiin työleirille Arkangeliin, Efim Etkindiltä vietiin oppiarvot ja hänen teoksensa hävitettiin. Siellä sana on todella tullut lihaksi. Lenin komissaareineen piti idealismiin taipuvaista sivistyneistöä hyödyllisinä idiootteina ja tuhosi sen, kun aika oli kypsä. Rintalan mukaan kaikkien perustunne oli ahdistus. Siihen on pakko uskoa. Sen juuret ovat syvällä. Se pysyi, samoin kuin ”Raskolnikovin kirves, Belyin pommi, usvantiheä ortodoksisen kirkon mystinen hämärä” – ja pietarilaisten elämää valvova Suuri Talo, kgb:n koneisto. Rintala sanoi pelkäävänsä liiallista toiveikkuutta. Muita vaihtoehtoja ei kirjailijoille ollut. Marina Tsvetajeva oli Rintalan sanoin ”soihtuna palava mieli” barbarian yössä, kunnes hirttäytyi. Hän kertoo tuntemastaan germanistiikan professorista, jonka mukaan ”puna-armeijalaiset eivät kokeneet itseään pyöveleiksi, he olivat Venäjän vapauttajia vuosisatojen sorrosta ja kulakkien ahneudesta. Kirjoitettu sana on ollut Neuvostoliitossa ja Venäjällä vaarallista, paljon vaarallisempaa kuin mitkään sanat lännen moniäänisessä hälyssä, arvostetumpaa myös. Kuin syvänteeseen sielu vajonnut sen yllä isovenäläisen varjo pitkä kuin Kolomnan virsta kulje mihin kuljet tänne aina palaat pyöränurien alle, öljypintaisten jokien rannoille pistävänhajuisiin kyliin tänne väsymyksen lähteille missä vanhukset pää kallella näyttävät ettei vanhuus, ei lopun odotus vaan jokin pelottavampi on olemassa lasten silmissä niin kuin syvänteissä joihin kaikki kiertyy, tyrmistyttävään pyörteeseen. Molemmat kirjailijat olivat varovaisen toiveikkaita Venäjän kehityksen suhteen, mutta Rintala kyllä pohti, mille radalle mahtaa 2000-luvun Pietari kulkeutua. Seurasivat vainoharhat ja puhdistukset. Leirit, maanpako, vaikeneminen, maan alle meneminen – tai sopeutuminen. Hän ei ehtinyt nähdä, miten oikeassa hän oli. ”Muotina on vannoa identiteetin nimeen.” VIKTOR KRIVULIN RUNOJA Suomentaneet Paavo Rintala, Aleksandr Volodin, Jukka Mallinen Pohjoinen 1994 • 124 s. Siten ne säilyivät. Myös vereksi. Krivulin kirjoitti eri artikkeleissaan venäläisestä vierasvihasta, kyräilyn ja epäluulon ilmapiiristä. Krivulin eli 1990-luvun alkuun asti mykkyyden, sokeuden, ohikatsomisen, vaikenemisen ilmapiirissä. Suomennos Jukka Mallinen. Viimeiseksi kuolee toivo. Mutta Rintala ja Krivulin, älkää katsoko nyt pilvienne päältä syntymäseutujanne. Hän tiesi, millaisia ovat sotilassaappaiden jäljet, mutta hän tiesi myös, mihin jotkut yksilöt pystyvät. ”Jälleenkö kohti riivaajia, kohti vuosisadan alun kaupunkia”, sellaista, jonka hämärässä muhii totalitarismin kaipuu. Neuvostoliitossa osallisuutta pyöveliyteen riitti jokaiselle ikäpolvelle.” Silti Rintala näki, että Venäjällä eli unelma paremmasta, onnellisemmasta tulevaisuudesta – vaikka unelmat hänen mukaansa muuttuivat ylpeiksi ennakkoluuloiksi. Nadezda Mandelstam opetteli vangitun ja tuhotun miehensä runot ulkoa. YDIN 2 / 2022 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Totalitarismi rusentaa ihmiset alleen, mutta uusia soihtuja syttyy
Elina Kilkku LASIKATTO Storytel Originals 2022 ELINA KILKUN Lasikatto on hauska, kevyt ja samalla karnevalistisen feministinen äänikirja. Liikkuessani heilauttelen viekoittelevasti ja hekumallisesti hiuksiani ja muita heiluvia, mutta tiukasti ihoa nuoleviin vaatteisiini sullottuja, kehonosiani.” Tämän kuvailun jälkeen Salli Vaara palaa kuitenkin todellisuuteen, jossa hän on “on tänään 39 vuotta täyttävä nainen, joka ei näköjään pääse eroon vanhemmistaan.” Myöhemmin “Vaara avaa vuokraisäntänsä valitseman Ikean Knoxhult-lastulevykaapin, sävy valkoinen, ja repäisee auki häikäisevän sinisenä kimmeltävän Lidlistä hankitun pussin, jonka kyljessä lukee Simply Sumptuous Special Muesli Luxury Fruit & Nut. Kirjan päähenkilö Salli Vaara kuvailee elämäänsä ironiseen sävyyn liioitelluilla “seksistisen mieskirjailijan” sanoilla. Lasikatto on samaan aikaan ehtaa joskus halveksuvasti chick litiksi kutsuttua kevyttä kirjallisuutta ja toisaalta riemukas parodia kuvaamastaan maailmasta. Siihen kuuluvat muun muassa Salli Vaaran sairaanhoitajaveli, joka piileskelee lastensa tai vaimonsa elämää kellarissa videopelien parissa, veljen vaimo Mimosa, joka ei osaa irrottautua pienistä lapsistaan, radikaalifeministiäiti, Salli Vaaran ystävä Tommi, joka virkistävästi ei ole sen enempää homo kuin romanttisten rakkauden kohdekaan. Kirjan alussa päähenkilö Salli Vaara on elämäänsä tyytyväinen radiotoimittaja Lailangan paikallisradiossa. Oman mausteensa tarinaan tuovat kärjistetyt paperinohuet Salli Vaaran ja Tommin työkaverit ja muut kaupunkilaiset, jotka myös pääosin ovat kärjistettyjä ja kaavamaisia. Elina Kilkun henkilögalleria on kärjistetty. “Vaaleat hiukseni ryöppyävät kohti syvään uurrettua kaula-aukkoani hunajaisena vesiputouksena. Kaupallinen realismi kohtaa tylyn inhorealismin. Salli Vaaran tarina alkaa häkellyttävällä ryöpytyksellä ja kehittyy riemukkaaksi seikkailuksi kliseiden maailmassa. Äänikirjan on lukenut Susa Saukko, jonka lukutyyli sopii erinomaisesti Kllkun tekstiin. Eekku Aromaa RIEMUKASTA PARODIAA YDIN 2 / 2022 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Se löytyy kuitenkin myös luettavana tekstiversiona. Salli Vaara joutuu lajityypille ominaiseen tapaan isojen valintojen äärelle, mutta siinä missä tavanomaisempi valinta olisi miesten tai miehen ja uran välillä, Salli Vaara valitseekin hyvin erilaisten työmahdollisuuksien väliltä. Lasikatto kuuluu niihin teoksiin, jotka on alunperin kirjoitettu nimenomaan äänikirjoiksi, eikä sitä ole lainkaan tarkoitettu luettavaksi
Hänen geneettinen jalostuslinjansa kuitenkin jäi Stalinin suosiman epätieteellisiä menetelmiä soveltaneen Trofim Lysenkon varjoon. 288 s. V. Näin käy Annika Lutherin juuri ilmestyneelle Rukiin kirjava historia -teokselle. Jälkimmäisen aikana Suomea johti muuan J. Siellä se eli villinä kasvina, joista sitä on sittemmin jalostettu kymmeniksi eri ruislajikkeiksi, riippuen siitä missä päin maailma ja minkälaisessa ilmastossa sitä on viljelty ja syöty. Vavilov joutui epäilysten alle ja kuoli vankilassa nälkään 1943. Tietokirja ei tarvitse heittoja, joissa kaskipolton termistö yhdistetään entiseen miss Suomeen, Tauno Paloon, Angry Birdseihin tai edesmenneeseen uutistenlukijaan. Suomea koetteli 1600-luvun lopulla ja uudelleen 1860-luvulla raju nälänhätä useiden kesien huonon viljasadon vuoksi. Renny Jokelin KYSE ON NÄLÄSTÄ JA LEIVÄSTÄ YDIN 2 / 2022 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Ruis vaatii kylmää ilmanalaa ja siksi se ei enää menesty etelämpänä. Harmi, että Luther eksyy pitkille sivupoluille tai siteeraa jopa kolme sivua Kantelettaren tarinaa. Anatoliasta viljalajin saattoi maailmalle venäläinen biologi Nikolai Vavilov (1887 – 1943). Rukiin ”löytäjälle” Vaviloville kävi kalpaten Stalinin Venäjällä. Suomessa myös sitä onnistuttiin jalostamaan niin, että se pelasti suomalaiset monena talvena. Ruis oli vuosisatoja tärkein vilja Suomessa. Vavilov oli kansainvälisesti tunnustettu tutkija ja viljan jalostaja, joka aluksi sai merkittävänkin roolin Venäjällä, jossa pyrittiin jalostamaan viljaa ja muita maataloustuotteita nälänhätien ehkäisemiseksi. Annika Luther RUKIIN VILJAVA HISTORIA Nordprint, Helsinki 2022. Rukiin alkuperä löytyy Anatolian vuoristosta, jostain nykyisen Turkin suunnalta. Snellman, jonka toiminta ei ole myöhemmin täysin kestänyt päivänvaloa. Snellmanin aikana kansa kärsi nälkää ja hänen päätöksensä antaa valtion tukirahat kauppiaille, jotta nämä hoitaisivat köyhille leipää, johti siihen, että kauppiaat rikastuivat ja jopa veivät viljaa ulkomaille. Se käsittelee ruokaa, nälänhätää, viljakauppaa ja sitä kuinka Venäjällä muuan diktaattori passitti kuolemaan toisinajatelleen ruoan jalostajan. SATTUMA tekee joskus kirjasta vielä suunniteltuakin ajankohtaisemman. Lutherin teos keskittyy viljakasveista rukiiseen, jota syödään lähinnä Suomessa ja koillisessa Euroopassa eli muun muassa Venäjällä, Valko-Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Nälästä ja leivästä kirjoittaminen on aina tärkeää. Lutherin kirjan kiinnostavimmat jaksot ovatkin kertomukset kaskeamisesta, riihestä ja kamppailusta torajyviä vastaan
Mörttinen on tehnyt uutteraa tutkivaa journalismia ja löytänyt Zabludowiczia koskevia asiakirjoja erityisesti Ruotsista, Suomesta ja keskisestä Euroopasta. Zabludowicz (1916 – 1994) oli Puolan juutalaisia, joiden kohtalo oli joutua Hitlerin rotuopin uhreiksi. Mutta myös ”luvan” kanssa, kun Suomen poliittinen ja puolustusvoimien johto kaikessa hiljaisuudessa hyväksyi asekauppoja. Mörttisen teos nostaa esiin Zabludowiczin toimintaan keskeisesti osallistuneita suomalaisia yritysjohtajia ja muita kontakteja sekä erityisesti hänen suhteensa Israelin korkeimpaan johtoon. Ehkä sitten seuraava Zabludowiczeista kertova kirja, jonka olettaisi olevan jo tamperelaisella Mörttisellä teon alla: Shlomon poika Chaim ”Poju” Zabludowicz peri isänsä miljardit, joita on sijoitettu maailman metropolien kiinteistöihin ja myös Pernajassa sijaitsevaan ”mökkiin” ja taidegalleriaan. Into 2021 246 s. Hämmästyttävää, että näin taustalla toimineesta ja mystisestä henkilöstä on säilynyt erittäin tarkkoja Ruotsin salaisen poliisin ja maahantuloviranomaisten dokumentteja. Suomalaisia aseita on toki päätynyt kriisipesäkkeisiin kiertokautta ennenkin ilman suomalaisten viranomaisten lupaa. Tällaisesta operaatiosta kertoo Matti Mörttisen erinomainen teos Shlomo Zabludowiczista, joka selvisi natsien keskitysleireiltä ja joka teki miljardiomaisuuden myymällä suomalaisia aseita ympäri maailmaa – myös sotaa käyviin maihin. Zabludowicz osti ja myi näitä Suomen viranomaisten siunauksella. Isänsä poika on pysytellyt sitkeästi poissa julkisuudesta ja saanut toisenlaisen mysteerikon maineen. SUOMI teki helmikuun lopussa historiallisen päätöksen, kun maasta toimitettiin aseita sotaa käyvään maahan. On myös kiinnostavaa, että näitä lähteitä ei ole aiemmin kaivettu esiin ja hyödynnetty. Teimme Helsingin Sanomissa 1980-luvulla yhteistyötä muun muassa New York Timesin kanssa Tampellan asereittien selvittämiseksi, mutta itse Zabludowicz pysyi salaperäisenä hahmona. Renny Jokelin SUOMALAISTEN ASEIDEN KAUPPIAS YDIN 2 / 2022 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Matti Mörttinen SHLOMO ZABLUDOWICZ. Slomo Zabludowicz selvisi hämmästyttävällä tavalla hengissä ja päätyi Ruotsin kautta Tampereelle. Hän tutustui suomalaisiin sotilashenkilöihin ja yritysjohtajiin, jonka seurauksena hän ryhtyi kaupittelemaan erityisesti Tampellan valmistamia sinkoja ja muita aseita ennen muuta Israeliin, mutta vähitellen muuallekin maailmaan. Kuten myös Pojun syntymäkaupungin Tampereen kiekkoseuraan Tapparaan. HOLOKAUSTIN KAUHUISTA SALAPERÄISEKSI SUOMALAISMILJARDÖÖRIKSI. Suomella oli toisen maailmansodan peruja varastossa aseita, joita ei Pariisin rauhansopimuksen mukaan voinut Suomessa pitää. Asiaa toki selviteltiin jo Zabludowiczin eläessä. Ihme, että Mörttisen teos ei noussut tieto-Finlandian ehdokasteosten joukkoon. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan sai murtamaan periaatteen, jonka mukaan Suomesta ei viedä aseita konfliktialueille
Orpon koira nousi Facebookissa myös kampanjakoiraksi, joka keräsi virtuaalisia rapsutuksia ja ”söpö”-kommentteja. Kannasto huomauttaa, että kansalaiset keskustelevat somessa, olivat poliitikot paikalla tai ei. ELISA KANNASTON väitöstutkimuksessa tarkasteltiin puoluepuheenjohtajien ja ääniharavien julkisia Facebook-sivuja eduskuntavaaleissa 2019. Viestintä oli kuitenkin yksisuuntaista. Kannasto havaitsi, että poliitikkojen FB-sivujen keskustelussa sohitaan aikaisempia poliittisia päätöksiä, arvostellaan poliitikkoja jopa henkilökohtaisilla hyökkäyksillä, ylistetään urheiluurastaan tunnettuja poliitikkoja ja jaetaan omia huolitarinoita, joilla pyritään politiikan muutoksiin. Kampanjaviestinnässä mainostetaan lähinnä tapahtumia eikä keskustella yleisön kanssa. Tarkastelujakso oli vaaleja edeltävä kuukausi. Heille annetaan vinkkejä, heidän esiintymisiään ja olemustaan arvioidaan ja heille osoitetaan tukea onnistumisista. Tutkimuksessa oli mukana poliitikkojen omat julkaisut sekä niihin tulleet yleisön kommentit ja reaktiot. Henkilöbrändien rakentumista analysoitiin sisältöanalyysillä yhdistelemällä eri teorioita henkilöitymisestä ja itsensä esittämisestä. Myös poliitikkojen televisioesiintymiset kiinnostavat. Analyysi vahvisti Facebookin merkityksen kampanjaviestinnässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kannasto korostaa, että ”tutkimus poliittisesta viestinnästä sosiaalisessa mediassa Suomessa on tärkeää, koska Suomen kontekstiin liittyy paljon erityispiirteitä. Liike Nytin Harkimo taas luotti kampanjavideoihin ja voimasanoihin. Hänen mielestään olisi sääli, jos päätöksentekijät jäävät keskustelusta pois: ”Vahvasti itseään brändänneet poliitikot, jotka viestivät aktiivisesti, voivat toimia myös mielipidevaikuttajina ja sillä tavalla säätää mielipideilmastoa.” Hän huomasi tutkimuksessaan myös, että harva poliitikko toimii eri alustoilla strategisesti, joten sosiaalisen median viestintä jää näiden harvojen haltuun. Esimerkiksi kokoomuksen Mykkänen julkaisi missä ollaan kampanjoimassa seuraavaksi, kun taas RKP:n Henriksson ja Kokoomuksen Orpo kuvailivat tunteitaan perheja kampanjaarjen kiireissä. YDIN 2 / 2022 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Analyysissa löydettiin kuusi poliittisen identiteetin esittämismuotoa erilaisine henkilöbrändityyppeineen: kuunteleva poliitikko, asiapoliitikko, tiedottava poliitikko, humaani poliitikko, verkostoituva poliitikko ja ammattipoliitikko. Myös perinteinen media nostaa aktiivisesti poliitikkojen some-sisältöjä eli nämä sisällöt saavat laajaa julkisuutta myös perinteisessä mediassa.” Arja Alho POLIITIKOT, SOME JA BRÄNDÄYS Elisa Kannasto ”I AM HORRIFIED BY ALL KINDS OF PERSONA WORSHIP!”: CONSTRUCTING PERSONAL BRANDS OF POLITICIANS ON FACEBOOK Vaasan yliopisto 2021 370 s
En som på ett för Ukraina unikt sätt har lyckats gjuta olja på folkets endräkt och stridsvilja är landets president, skådespelaren Volodomir. NÄR Ryssland inledde sin offensiv mot Ukraina den 24 februari fick man en bild av att anfallet kom överraskande och plötsligt. De olikfärgade kulorna representerar religioner och tro, alla slags ismer, kulturella och språkliga variationer, invandrare från syd och nord, öst och väst. VOLODOMIR ZELENSKYJ har fått sitt livs roll och scenen är global. Men inte heller ukrainarna går fria från anklagelser om grova våldshandlingar. Det som är nytt nu är framför allt att Ukraina står enat mot Rysslands anfallskrig. Ukraina fanns inte på vårt medvetandes karta. Men idag är scenen hans och omvärlden önskar att han ska lyckas föra spelet till ett lyckligt slut. Världen hade hört mullret i öst, men inte kunnat tro att det var på allvar. Utanför de fasansfulla krigsscenerna och ryssarnas vidriga manuskript är det inte sagt att Ukrainas nuvarande president hade haft så mycket att komma med. Nu blev vi medvetna om att ett fullskaligt anfallskrig hade inletts i vår närhet, i vår del av världen, i Europa! Faktum är dock att Ryssland har gjort anspråk på Ukraina väldigt länge och Krimhalvön var det första aggressivt radikala kapet. Att landet vill höra till den västliga hemisfären har ändå blivit helt klart för den stora allmänheten först i februari i år. Anna-Lena Laurén och Peter Lodenius UKRAINA – GRÄNSLANDET Schildts & Söderströms 2022 150 s. Tankar inspirerade av två finlandssvenska böcker: Peter Lodenius Ukraina i Europas mitt och Anna-Lena Laurén och Peter Lodenius Ukraina – Gränslandet. I fronten ingår alla de olika folkslag som ukrainarna består av, representerande olika religioner och politiska åsikter. Det är först under de senaste decennierna det har framträtt som en egen stat och konturerna har blivit skarpare ju mer västliga media har följt med Eurovision och presidentval. YDIN 2 / 2022 92 KÄRNUPPLEVELSE BÖCKER. Ukraina är historiskt som en påse glaskulor. Kiev var en stad i Sovjet och det var sovjetiska atomkraftmyndigheter som slutligen meddelade världen om haveriet och strålningen. Den senare har nyss utkommit med nytt förord av Laurén. Ungefär vart trettionde år har påsen skakats om och glaskulorna har lagt sig på ett nytt sätt i förhållande till varandra. Astrid Nikula SLAVA UKRAINI Peter Lodenius UKRAINA I EUROPAS MITT Tigertext 2006 177 s. NÄR Tjernobyl havererade 1986 var kärnkraftverket beläget i Sovjetunionen. Sedan dess har det förts enstaka lokala strider mellan Ukraina och Ryssland. Plötsligt är aggressionen från rysk sida så målmedveten och tydlig att den har enat ukrainarna till en front. Död och förstörelse har i åratal varit inslag i ukrainarnas vardag
I Norges modell bedriver man också en aktiv utrikespolitik med goda relationer till grannländerna, börjande med Ryssland, såsom Jouko Sillanpää skriver. Ett medlemskap i Nato har länge legat i skrivbordslådan, nu söker vi tryggheten i usa:s militära muskler i Nato och kärnvapenhotet. Fredsduvan i sin bur är nu aktuellare än på länge. Fredsrörelsens syn har varit en annan. När man talar om säkerhet i ett politiskt sammanhang menar man de facto nationell säkerhet.” På detta vis tränger sig säkerhetsbegreppet in i samhällets olika sektorer och så att säga förvrider deras karaktär (till exempel förhållandet till invandrare, som ur säkerhetsperspektivet ses som ett hot) och isolerar dem från samhällsdebatten och beslutsfattandet. Samtidigt militariseras säkerheten. Militär alliansfrihet borgar för samarbete, förhandlingar och främjandet av en aktiv fredspolitik för att bemöta säkerhetshoten mot mänskligheten och jordklotet. Den danske fredsforskaren Ole Wæver säger i vår debattartikel: ”Säkerhet i vardagsspråket är inget problem. Ydin har utkommit i 55 år och på pärmen till detta nummer ser vi plock ur tidskriftens arkiv. Kärnstoff F inland har beslutat att alliera sig militärt. Europa behöver inte flera sådana. Internationellt betraktar man det som säkert att Ukrainakriget drar ut på tiden. Men i politisk kontext blir det ett problem. Välfärdsområdenas förmåga att säkerställa förebyggande vård liksom räddningsväsende, socialoch hälsovård är en kärnfråga. Likaså är en militär säkerhetsstrategi inte något nytt i vårt land. Nu i vår har folket dragit ut på gatorna. Ydinskribenterna förutsätter att Finland verkar för att åstadkomma ett kärnvapenförbud och stärkta fredsstrukturer också som Natomedlemmar. De ursprungliga tidtabellerna skars ner från veckor till dagar. Det är för oss inom fredsrörelsen ett icke önskvärt scenario, eftersom det betyder att ukrainarnas lidande förlängs. Människor vet nog vad det betyder. Vi anser att Ukraina stöds bäst då vi sporrar det internationella samfundet att göra sitt allt för att få ett slut på kriget. Y dinreportaget visar hur utrikesoch säkerhetspolitiken försattes i full galopp. YDIN 2 / 2022 93 KÄRNUPPLEVELSE. Den förstärks nu i och med ett Natomedlemskap. De som arbetar inom den offentliga sektorn vill att staten ger dem ett löneprogram. Laura Lodenius slår i sin kolumn fast att fredsrörelsens arbete fortsätter. Tidskriften Ydin görs för människor för vilka ickevåld och ansvar för världen är en passion. Det handlar inte bara om pengar, utan också om arbetsförhållanden och ledningskultur. Anna Gustafssons artikel om Cypern visar tydligt vad som följer av en låst konflikt. Samtidigt vill fackförbunden visa att vårdpersonalen och dimensioneringen av vårdare är nyckelfrågor i de kommande välfärdsområdena. Krigsnyheterna från Ukraina och diskussionen i sociala media är viktiga men de fyller inte kriterierna för en mångfacetterad och seriös offentlig debatt. D et handlar om att trygga säkerheten
YDIN 2 / 2022 94 YDINKOKEMUS MUSIIKKI K äärmeenlumoaja. Vain kaksi päivää ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa – ja varasti kaiken muun ohella ihmisten huomion koko kevääksi – julkaistiin kappale nimeltä Snakecharmer. Ehkäpä Keräsen veljekset ja heidän lapsuudenkaverinsa Haverinen tiesivät puutteensa itsekin. Tuli kansainvälinen kulttisuosio, ja olisi voinut tulla enemmänkin, jos suomalaisen musiikkibisneksen rakenteet olisivat tukeneet. Haverisen instrumenttien hallinta ei ollut kaikkien mielestä ammattilaistasoa. Vaikka uusi biisi ja 22-Pistepirkon teemapäivä eivät ehkä saaneet sellaista huomiota, mitä normaalisti olisivat saaneet, niiden äärelle sopii palata edelleen. Se jäi helmikuun loppupuolella isompien mullistusten jalkoihin. 2. Biisi julkaistiin 22. Hauras ja mahtipontinen yhtä aikaa niin vaikuttavalla tavalla, että vaikka useimmat biisin julkaisun (1992) jälkeen syntyneet laulun tunnistavatkin ainakin sen linnunlaulua muistuttavasta jaksosta, moni erehtyy luulemaan esittäjää ei-suomalaiseksi. He muuttivat Utajärveltä Helsinkiin. Ja kuin Blues Brothers -elokuvan suurta tehtävää toteuttaen, he panostivat kaikkensa bändiin. M oni muistaa 22-Pistepirkon jo 1980-luvulta. Kolmikko treenasi kimppakämppäomakotitalossa käytännössä jatkuvasti, vuosien ajan. Olimme odottaneet sitä päivämäärää aina, 22-Pistepirkko-yhtyeen PK Keränen kommentoi. Sen omaperäinen ja näkemyksellinen sointi viehättivät, vaikka laulusta ja kitarasta vastanneen PK Keräsen, kosketinsoittaja Asko Keräsen ja rumpali Espe Ikuisesti utelias Teksti ja kuva Pasi Kostiainen 22-Pistepirkko liennytti. snakecharmer. Vielä 1990-luvulla suomalaisuus oli monesti musahommissa synonyymi amatöörimäisyydelle, joten tuota voinee pitää vilpittömänä kehuna. Silloin yhtye voitti yllättäen Rockin Suomen mestaruuden. Siihen, että biisi on ylipäätään julkaistu, sisältyy iso viesti. Syntyi Birdy, joka on suomalaisen indierockin klassikkobiisi. 2022. Omaa soundia ei hukattu, mutta Suomen mestareista tuli mestarirokkareita. Ja taas soi
Huomattiin, että olemme yhdessä enemmän kuin yksin. Totta kai vanhat ristiriidat erityisesti veljesten kesken ovat läsnä. Snakecharmer. Ihan valtiotasolla. Sellaista, johon 22-Pistepirkko ei pystyisi. Ja voiko tässä nähdä sen luvatun viestin, opetuksen. Ja tuntui onneksi hyvältä myös. Eikä hän puolestaan pysty yksin samaan kuin yhdessä veljensä ja ikuisen bändikaveri Haverisen kanssa. Ja niin bändi alkoi tehdä uutta musiikkia. PK Keränen jatkaa myös soolouraansa ja tekee erilaista musiikkia. Ja jos tuo tuntuu liian utopistiselta, niin 22-Pistepirkon asennetta sopii ihailla: yli 40 vuoden jälkeen yhtyettä ajaa intohimo oppia, nähdä ja tehdä uutta, ikuinen uteliaisuus. Eihän tätä voi kesken jättää! YDIN 2 / 2022 95 YDINKOKEMUS MUSIIKKI PK Keränen.. Ehkä jopa useampia. Oikeastaan olemme tosi kova bändi, PK Keränen on muistellut. M enestyksen jälkeen iski kuitenkin arki. Eräänä suosion osoituksena 2000-luvun alussa Kööpenhaminassa toimi kuitenkin baari, joka oli omistettu 22-Pistepirkolle. Mutta ne osataan käsitellä. Jos liennyttäminen ja yhteistyö sen jälkeen onnistuu pienemmissä kuvioissa, ehkä se onnistuu isommissakin. YDIN 2 / 2022 95 YDINKOKEMUS MUSIIKKI musiikkivientiä tehokkaammin. Käärme lumotaan piiloon, kun se alkaa sähistä väärällä tavalla. Mutta jo 2019 veljekset ja Haverinen olivat varovasti palailleet kokeilemaan, miltä soittaminen yhdessä tuntuu ja kuulostaa. Kuulosti mainiolta, tietenkin. PK Keränen alkoi valmistella soololevyä, jonka julkaisi 2020 – juuri ennen kuin koronapandemia sulki maailman, ja keskeytti musiikkiteollisuuden tavalliset toimintatavat pitkäksi aikaa. Vuonna 2015 välit yhtyeen sisällä tulehtuivat niin pahasti, että se lopetti toimintansa
Eniten ovat heikentyneet arviot siitä, miten media onnistuu edistämään kansalaisten yhteenkuuluvuutta. Toistaiseksi mielenosoituksia ja viranomaisviestinnälle kriittisiä näkemyksiä on tulkittu yksipuolisesti. Myös arviot median suoriutumisesta yhteenkuuluvuuden ja moniäänisyyden edistämisessä ovat heikentyneet. Monesti valittujen YDIN 2 / 2022 96 KOLUMNI. Koronapandemian aikana on Suomessa järjestetty koronarajoituksia ja -rokotuksia vastustavia mielenilmauksia ja erilaisia kampanjoita POLARISAATION PURKAMINEN VAATII MONIÄÄNISYYDEN KUUNTELEMISTA MAARIT MÄKINEN Kirjoittaja on YTT, viestinnän ja median yliopistotutkija Tampereen yliopistossa sekä vastaava tutkija Media-alan tutkimussäätiön rahoittamassa hankkeessa Reilu media. Samalla on painettu näkymättömiin kansalaisten äänet ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kansalaisyhteiskunnan näkökulma on kuitenkin jäänyt taka-alalle pandemia-ajan mediajulkisuudessa. Vaientamisesta kunnioittavaan moniäänisyyteen. Mielenosoittajien pääasiallisena vaatimuksena oli koronarajoitusten purkaminen ja rokotepakon vastustaminen. Helmikuussa 2022 Convoy-Finland mielenilmaukseen osallistui arvioiden mukaan jopa tuhansia ihmisiä, mikä on kuuliaisten kansalaisten Suomessa hyvin merkittävä kansalaisaktiivisuuden osoitus. K oronarajoituksia vastustavat mielenilmaukset ovat esimerkkejä polarisoituneesta ilmapiiristä ja yhteiskunnallisen luottamuksen heikkenemisestä. Kansalaiset ovat huolissaan keskusteluilmapiirin huonontumisesta, ja toivovat siihen lisää asiallisuutta ja erilaisten näkemysten kunnioitusta. Mielenilmaukset osoittavat käytännössä, että kansalaiset vaativat tulla kuulluiksi eikä aktivoitumista tulisi sivuuttaa ilman asiallista keskustelua. T utkimusten mukaan kansalaiset kokevat, ettei heidän näkemyksiään huomioida riittävästi. säännöllisesti, vaikka ne eivät ole juuri herättäneet valtamedian kiinnostusta. Osallistujat olivat eri puolilta Suomea, ja mukana oli runsaasti perheitä, lapsia ja eri syistä hallituksen koronatoimiin kriittisesti suhtautuvia
Faktat lisäävät vastakYDIN 2 / 2022 97 KOLUMNI. Tutkijat ovat huomanneet myös vastakkainasettelun keskellä olevien hiljaisten merkityksen ristiriitojen purkamisessa, koska he eivät lisää polttoainetta kumpaankaan suuntaan. kainasettelua, jos niitä tulkitaan vain omasta näkökulmasta omaa ajatusrakennetta tukien. Y hteiskuntatieteilijät kuvaavat vastakkainasettelua eli polarisaatiota ajatusrakenteena, joka muodostuu me vastaan ne -ajattelun pohjalta. Polarisaatiossa ei ole kyse faktoista, vaan siitä miltä asiat tuntuvat. asiantuntijoiden puhe on esitetty julkisuudessa vaihtoehdottomana, mikä on tehnyt muiden kannanottojen pohtimisesta turhaa tai jopa epäilyttävää. Nämä ovat jääneet taka-alalle pandemia-ajan mediasisällöissä, mikä on voinut heikentää yleisön luottamusta median avoimuuteen. Vastakkainasettelun purkamiselle olisi kiireinen tilaus. Tutkijat ovat ehdottaneet jännitteisen vastakkainasettelun dialogisia ja sovittelevia toimintatapoja. Koronapandemian aika on lisännyt viestinnällistä vastakkainasettelua ja jännitteitä. Dialogissa ei pyritä yhteiseen totuuteen, vaan eri näkökulmien ottamiseen osaksi samaa keskustelua. Kansalaisten kriittisten näkemysten mitätöiminen, yleistävä luokittelu ja syyllistävä leimaaminen julkisuudessa tuottavat epäluottamusta yhteiskuntaan ja mediaan. Heidän näkemyksensä eivät kuitenkaan tule esiin, jos heiltä ei kysytä tai he eivät uskalla kertoa näkemyksiään leimatuksi tulemisen pelossa. Dialogissa tärkeää on turvallisen tilan luominen, jolloin osallistujat voivat ilmaista mielipiteitään pelkäämättä joutuvansa leimatuiksi. Moniäänisyys voi sisältää myös väittelyitä, joissa eri näkökulmat perusteluineen pääsevät esiin ja yleisön itse arvioitavaksi. Mielenilmausten tulkinnoissa ihmisten luokittelua kiinnostavampaa olisikin selvittää sitä moninaisuutta, joka löytyy osallistumisen takaa. Siksi vastakkainasettelua ei voida purkaa vetoamalla faktoihin tai pakottamalla yksiäänisyyteen. T utkimusten mukaan median käyttö ja merkitys ovat lisääntyneet koronapandemian aikana, ja median yhteiskunnallinen rooli demokratiaan kuuluvan moniarvoisen keskustelun ylläpitäjänä pitäisikin ottaa vakavasti. Turvallinen tila on paitsi moniääninen, myös erilaisia näkemyksiä kunnioittava. Moniäänisyyden salliminen tukee demokraattista keskustelua ja vahvistaa kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Ne toimivat vastakkainasettelun polttoaineena, joka ajaa ihmisiä omiin leireihin, joissa keskustelu rajautuu vain samoin ajattelevien keskinäisiksi. Kansalaisten lisääntynyt vastakkainasettelu ja yhteiskunnallisen luottamuksen heikkeneminen vaatisivat tutkimusta ja nykyistä perusteellisempaa analyysia näiden demokratian kipupisteisen syistä ja ratkaisukeinoista. Suuntaus on huolestuttavaa sekä ihmisten välisten suhteiden ja mielenterveyden että demokratian toteutumisen kannalta
Hän kirjoitti: ”Venäjä näkee itsensä monessa suhteessa klassisena eurooppalaisena valtana, kun taas EU edustaa pyrkimystä irtautua perinteisistä valtaja voimapolitiikan lähtökohdista.” Hän kirjoitti myös, että Venäjän ja EU:n huippukokoukset ovat jo pitkään muistuttaneet kuurojen vuoropuhelua ilman viittomakieltä. Ehkä elämme eri maailmoissa. kehitettävä omaa puolustustaan tai Euroopalle on saatava uusi turvallisuusjärjestö. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Pitkään kaivattu demokratia ei synnyttänyt muuta kuin oligarkkeja, kaaosta pettymystä.” Oksana Tselyseva kirjoitti puolestaan Venäjän oppositiosta. ” Yksi Putinin suurimmista eduista onkin juuri se, että kaupunkilaiset ja maalaiset Venäjällä eivät ymmärrä toisiaan, eivätkä näe asioita samalla tavalla. Tarja Cronberg esitti kolumnissaan: ”Johtopäätökset EU:n näkökulmasta ovat, että kylmän sodan järjestöt eivät toimi uudessa tilanteessa…EU:n on joko Yritän ymmärtää Venäjää, sen talouden kehitystä ja asemaa suhteessa maailmantalouteen.” Nils Torvalds kirjoitti samassa numerossa: ”Neuvostoliiton sortumisen jälkeen yltiöliberalistinen kausi tappoi uskon demokratian merkitykseen. ETYJ on täyttänyt tehtävänsä jotenkuten vaalitarkkailijana, mutta Ukrainan kriisi on osoittanut, että turvallisuutta tai kansainvälisten sopimusten kunnioittamista se ei pysty takaamaan.” YDIN-LEHDESSÄ 2/2012 Sakari Nuuttila ja Roope Luokkamäki arvioivat Venäjän vaalitulosta ja Putinin valintaa. YDIN 2 / 2022 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. He kysyivät asiasta nuorilta venäläisiltä. Suomen Pankissa johtavana neuvonantajana toiminut Pekka Sutela arvioi Venäjän talouskehitystä ja kun häneltä kysyttiin Heidi Hautalan arvioista, ettei Suomessa voida arvostella Venäjää, hän vastasi: ”Kun olen arvostellut työkseni Venäjää viimeiset 40 vuotta, minulla on pikkuisen vaikeuksia tällaisen argumentin kanssa. Jo elämäntyyli ja valtavat tuloerot luovat valtavan kuilun ihmisten välille”, totesi haastateltu Daria Gavrilova. Venäjä Ytimessä Uusi Euroopan turvallisuusjärjestys PERTTI JOENNIEMI arvioi Ukrainan tapahtumia 2/2014 Ydinlehdessä. YDIN-LEHTI 1/2010 käsitteli laajasti Venäjää
V KO 20 22 -2 9 86 78 04 -2 20 2 2 2 2 | U U S I U L JA S L Ä N S I 2 2/2022 ULKOPOLITI IKKA Diktaattorien aivoitukset???3 6 Miksi nälkä ei lopu maailmasta???. Herätys! 2 2 2 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8. 9,90 € PA L. 44 Suomi sulki silmät Venäjältä???64 Länsimaat tiivistivät rivinsä Venäjän uhkaa vastaan. Minne menet, maailma. Kuinka pitkälle yhteishenki kantaa. Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. Digilehti Printtija digilehti 44 € 32 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti
YDINLEHTI.FI NYT SAATAVILLA. Akateeminen (Helsingin Keskuskatu) Rosebud Sivullinen Myös verkkokaupat Rosebud, Rauhanpuolustajat ja Ydin DIGITAALISENA JA PAPERISENA.. YD IN 2 / 20 22 w w w .yd in leh ti.fi ilmestyy, kun sitä tilataan