. Pasifismista eri näkökulmista Amerikkalainen unelma Työmarkkinat muutoksessa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Sodan vaikutukset luontoon. 2023 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. vuosikerta / 2 l. HIDAS VÄKIVALTA 57
/ 62 MARKO NENONEN Pasifismi oikeutetun sodan oloissa / 67 ILARI MATUZ Punainen on uusi vihreä / 72 EETU LEHTO Arvokasta työtä YDINKOKEMUS 74 JUHANA UNKURI Antti Kuusi – sukupolvensa lahjakkain. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 ANSA KILPELÄINEN JA JASMIN PAANANEN Rauhantaidot ovat jokaisen oikeus – ja jokaisen vastuu / 12 SILVIA MODIG Ydinaseuhkaan perustuva rauha on kauhun tasapaino YDINHETKI 14 ARJA ALHO Nationalismin ja militarismin demokratiaa kurjistava liitto / 20 ANNA GUSTAFSSON Ympäristö – sodan hiljainen kärsijä / 24 TARJA HALONEN Lähi-idän konflikti kärjistynyt – taas / 28 EETU LEHTO Huumorin lumo / 32 LIISA LIIMATAINEN Laajeneeko Ukrainan sota. / 36 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Rauha käy koulua / 40 JORMA TURUNEN Ranska barrikadeilla / 44 MARKO VUORINEN Presidenttiteatterin monet kasvot YTIMESSÄ 50 ANDERS BLOM Hyvän etsimisestä lobbaamiseen / 54 PERTTI HAAPARANTA Sota: syitä ja tulkintoja / 58 VILLE LUUKKANEN Amerikkalaisen unelman kuolema – liioittelua vai sokea piste. / 78 RIITTA OITTINEN Haamurakennukset inspiraationa ja menneen merkkeinä / 80 JUHANI TOLVANEN Miehen tie / 82 PEKKA HENTTONEN Dystopia nykyajasta / 84 VELI-MATTI HUHTA Sielukas Saksa / 86 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Isot aiheet, isot laulut / 94 ASTRID NIKULA Pro Bono / 95 Kärnstoff / 96 WELAT NEHRI ”Nainen, elämä, vapaus” – uusi alku Iranin kansoille / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2023
Niihin liittyy lähes aina moraalinen ulottuvuus, jossa on kyse hyvän ja pahan taistelusta. Kyse on siis yhteisöistä mutta myös yksilöistä viholliseen liittyvän funktion selättämisessä. V aikeuksia on. V iholliskuvat eivät tänä aikana kadonneet Euroopasta, saati kansainvälisestä politiikasta mihinkään. YDIN 2 / 2023 4 PÄÄKIRJOITUS. Eu myös laajeni nopeasti. Sama toistuu myös Natossa. Yritystä on ollutkin: taloudellisia sidoksia itään, ajatusta aiemman suurvaltapolitiikan muuntumisesta moninapaisuudeksi, Euroopan oman aseman vahvistamista ulkoja turvallisuuspolitiikan toimijana ja myös autonomisena strategiana. Hyvän ja pahan taistelu on täällä taas. Tuo verraton alkuvuosien vakoojabestsellereiden aika, jonka todellisuutta oli hampaisiin asti aseistautuminen, ydinkärjet ja kilpailu avaruudesta. VIHOLLISKUVAT OVAT IHMISEN LUOMIA ARJA ALHO päätoimittaja K ylmän sodan aika päättyi Berliinin muurin murtumiseen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut kylmän sodan takaisin. Tietynlainen kankeus ja erityisesti ideologiset erilaisuudet suhteessa eurooppalaisuuden kivijalkaan ovat sittemmin koetelleet myös yhteistyötä. Monet 2000luvun ensimmäisen vuosikymmenen uusista jäsenmaista eivät kuitenkaan täyttäneet eu:n kriteerejä – eivätkä täytä vieläkään. Kiinnostava viittaus hänellä on James A. Näin siksi, että niitä luodaan ja uusinnetaan poliittisista tarpeista. Omat nähdään hyvinä ja viholliset pahoina. Monimutkainen maailma on taas yksinkertainen. Vilho Harle kirjoitti vuonna 1991 Hyvä, paha, ystävä, vihollinen -teoksessa, että ”hyvän ja pahan vastakohtaisuus ei muodosta rautaista luonnonlakia, vaan on kokonaan ihmisen itsensä luoman käsitemaailman tulosta.” Hän pohtii mahdollisuuksia vapautua vihollisuudesta ja ikään kuin ylittää se. Laajentumisen syyt olivat enemmän poliittisia. Ahon ajatukseen vihollisen funktiosta, joka täyttää inhimillistä sankaruuden tarvetta. Tapahtumaa kuvattiin Euroopan mahdollisuudeksi etsiä itseään vapaana viholliskuvista. Yhteisön yhtenäisyyttä lujitetaan syntipukeilla ja sijaisuhreilla. Viholliskuvien traditio näkyy vahvasti niin Yhdysvaltojen kuin Venäjän ulkopoliittisessa kulttuurissa. Eurooppakaan ei ole kyennyt vapautumaan orientin ja oksidentin vastakkainasettelusta ja epäluuloista islamia kohtaan. Ympäristöliike tarjoaa Ahon mielestä mahdollisuuksia uudenlaiselle sankaruudelle: pahojen surmaamisen sijaan on muutettava omaa elämäntapaa. Viholliskuvien juuret ovat uskonnoissa mutta niitä ryydittävät myös psykologiset ja sosiologiset tekijät. Liennytys – jossa Suomella oli roolinsa etyk-isäntämaana – ja erityisesti aseriisuntaan ja kansainväliseen sopimiseen liittyvät läpimurrot madalsivat henkistä idän ja lännen muuria, kunnes siitä tuli matkamuistoja matkalaukkuun pakattavaksi
Ville Luukkanen avaa uuden näkökulman valtavirtaiseen ajatteluun maailmanjärjestyksestä. Ydin-haastateltava Lauri Snellman kiteyttää pasifismin erilaisuuden. Puola on muuten ajanut puolustusmenoissa Yhdysvaltojen ohi 4,3 prosentin osuudellaan bruttokansantuotteesta, kun Yhdysvallat jää 3,3 prosenttiin. Sota tuhoaa ympäristöä suorasti ja epäsuorasti. Esimerkiksi maaperän ja vesistön saastuminen on pitkäaikainen kansanterveydellinen ongelma. Yhteisötasolla sopiminen, sopimukset, yhteistyö ja miksei myös diplomatia ovat välineitä nähdä vihollisuuden tuolle puolen. Rauha olkoon – kesän keskelläkin – kanssanne! YDIN 2 / 2023 5 PÄÄKIRJOITUS. Turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta itärajalla eli aidan suhteen voi myös esittää sarkastisen huomion: olisiko kannattanut mieluummin vahvistaa rajavalvontaa muilla keinoin. Tilalle tarvitaan empatiaa. Suomi kuuluu jo kärkijoukkoon 2,4 prosentin osuudellaan eikä menoissa ole vielä mukana tulevia hävittäjähankintoja. Pasifismi ei käytä kumpaakaan ja se on sen etu. Rauhanliike on siksikin ympäristöliikkeen kumppani. A nna gustafssonin reportaasissa nostetaan tärkeät sodan vaikutukset ympäristöön. Turvallistamisen vahvassa ilmapiirissä tarvitaan siviilien rohkeutta ja neuvotteluvaltuutta oikeusvaltion ja demokratian pelisääntöjen kunnioittamiseksi. Kun Yhdysvallat on menettämässä kykynsä vähentää köyhyyttä, mitä amerikkalaisen unelman tyhjentyminen vaikuttaa. Etenkin nyt, kun Suomi on sitonut itsensä vahvasti juuri Yhdysvaltojen mahtiin, jopa enemmän kuin Natoon. Hyvän ja pahan taistelussa osapuolet käyttävät yhtä lailla väkivaltaa ja alistamista. Sekin kysymys pitää esittää, että entäpä jos viholliskuvat realismiksi väittämän sijaan palvelevatkin nationalismia ja sen pimeitä puolia. Pertti Haaparanta kuvaa taloustieteilijä Branko Milanovi´cin näkemyksiä meneillään olevalle konfliktille annetuista merkityksistä ja selityksistä. M eneillään ovat kahdenväliset puolustusyhteistyön neuvottelut Yhdysvaltojen ja Suomen kesken. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Katariina Simonen kuvaa asevalvonnan romahtamista nykyisessä tilanteessa: ”Joukkotuhoaseiden valvonta on kriisiytynyt hetkellä, jolloin kaikki ydinasevallat modernisoivat ydinaseitaan.” Henkilökohtainen vapautuminen vihollisuuskuvista liittyy ennen muuta terveeseen epäilyyn omaan oikeassa ja toisen väärässä olemisen suhteen ja siis oman hyvyyden ja toisen pahuuden näkemisen haastamiseen. Lucio Caracciole katsoo Suomen Nato-jäsenyyden lisäävän enemmän jännitteitä kuin vähentävän. Luonto ja ihmiset kohtaavat ylisukupolvista hiljaista väkivaltaa. Valtion ilmaantuminen valtioon erioikeuksilla, joihin kansallinen lainsäädäntö ei ulotu tai sulkee sen kokonaan pois, on ongelmallista. Sopimuksiin voi liittyä monia sellaisia yksityiskohtia, jotka pahimmillaan lisäävät jännitteitä entisestään paitsi Suomen lähialueilla myös kotimaassa. Vihollisten tehtävä on täyttää inhimillistä sankaruuden tarvetta. On myös hyvä lukea kauempaa nähtyjä kommentteja ja arvioita, jotta kuva todellisuudesta olisi tarkempi ja moniulotteisempi. Ihmiskunnan ja maapallon kannalta viholliskuvat ovat tuhoisia ja voivat johtaa pahimmillaan ydinaseiden käyttöön
/ sivu 14 ANNA GUSTAFSSON on Ateenassa asuva toimittaja, VTM ja FM / sivu 20 PERTTI HAAPARANTA on professori emeritus Aalto yliopistosta. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. / sivu 54 TARJA HALONEN oli Suomen ulkoministerinä 1995 – 2000 ja tasavallan presidenttinä 2000 – 2012. ANDERS BLOM on valtiotieteiden tohtori ja työelämäprofessori Turun yliopistossa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 80 JORMA TURUNEN on VTM ja kirjoittanut muun muassa Ranskan vasemmiston tarina (Into 2019). vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. Huomautukset 14 päivän kuluessa. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 84 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. / sivu 90 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. Hän on myös Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 44 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. YDIN 2 / 2023 tekijät YDIN 2 / 2023. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 74 MARKO VUORINEN on New Yorkissa asuva palkittu dokumentaristi. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 87 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 50 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen kuvaukseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 95. / sivu 82 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. 57. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eetu Lehto, ydin@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Juha Tuomi / Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 86 ILARI MATUZ on unkarilaistaustainen sosionomiopiskelija. / sivu 58 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. / sivu 40 JUHANA UNKURI on teologian maisteri ja vapaa toimittaja. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 24 PEKKA HENTTONEN on filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisteri. / sivu 92 LIISA LIIMATAINEN on Roomassa pitkään asunut toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 88 & 89 RENNY JOKELIN on entinen toimittaja. / sivu 62 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 67 MARKO NENONEN on dosentti ja historian yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. / sivu 78 ESKO RANTANEN on toimittaja. / sivu 32 VILLE LUUKKANEN on kestävän kehityksen ammattilainen
Hän oli vakaumuksellinen sodan vastustaja ja imperialismin kiihkeä kriitikko. YDIN 2 / 2023 LO S AN G EL ES TIM ES Russellia itseään pidetään aikansa yhtenä suurimmista intellektuelleista. Hänen mielestään yksityiset ihmiset saattoivat ylipäätään vaikuttaa asioihin ja siksi myös ydinaseiden kieltämiseen: ”Jos kaikki liittyisivät kansalaistottelemattomuuden mielenosoituksiin, he voisivat tehdä hallituksen hulluuden mahdottomaksi ja pakottaa niin kutsutut valtiomiehet suostumaan toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat ihmisten selviytymisen.” Elokuussa 1963 perustettiin Russellin ja hänen kumppaniensa innoittamana Suomeen Sadankomitea. Hänen kummisetänsä oli puolestaan filosofi, taloustieteilijä ja utilitaristi John Stuart Mill, jota pidetään myös varhaisena feministinä. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Suomela. ”SOTA EI MÄÄRÄÄ KETKÄ OVAT OIKEASSA – VAIN SEN KETKÄ OVAT JÄLJELLÄ.” YDIN 2 / 2023 Ytimekkäät Bertrand Russell. Russell oli perustamassa brittiläistä sodanvastaista järjestöä Committee of Hundreds vuonna 1960. Hänen laaja kirjallinen tuotantonsa käsitteli paitsi filosofiaa myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. Syynä oli erityisesti ydinaseuhkan vähättely julkisuudessa. Ytimen toimituskunta BERTRAND RUSSELL (1872 – 1970) oli brittiläinen matemaatikko ja filosofi. Russell mainitsi perusteluikseen sen, että vaikka ydinaseriisunnan kampanjoimiseksi tehtiin hyvää työtä, julkiseen mielipiteeseen piti vaikuttaa myös muilla keinoin aina kansalaistottelemattomuudesta alkaen
” Ylikapellimestari Hannu Lintu Ylen ykkösaamussa 6. 5. YDIN 2 / 2023 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 2 / 2023 ”…POLIITIKKO ON VASTUUSSA SUOMALAISESTA SIVISTYKSESTÄ JA KULTTUURISTA, OLI HÄN SITTEN MISTÄ PUOLUEESTA TAHANSA… NIHILISMILLÄ EI RAKENNETA ONNELLISTA MAATA. 2023
Pentagon myönsi dokumenttien olevan aitoja, mutta niitä on levitetty myöhemmin eteenpäin myös muokattuna propagandatarkoituksessa. Vuotajaksi paljastui myöhemmin USAn armeijan ilmakansalliskaartilainen Jack Teixeira. Venäjän vastaiset pakotteet on myös synnyttänyt uusia rikosilmiöitä: pakotteiden kiertämisen. Kyse ei ole vain yksityiskoneilla lentämisestä tai jahdeilla purjehtimisesta vaan myös päästöistä, joita miljardöörien investoinnit ja omistukset aiheuttavat. Tämän on muututtava.” Sosiologian professori Sighard Neckel vertaa miljardööriluokan toimintamahdollisuuksia politiikassa, taloudessa ja ekologiassa feodalismin aikakausien aristokraattiseen vallan yltäkylläisyyteen ja toteaa, että nykyinen globaali ja kansallinen eriarvoisuuskehitys vaarantaa maapallon ja demokratian tulevaisuuden. Maailman rikkaimpien CO2-päästöt Pentagon vuotaa taas SOSIAALISEEN mediaan levisi huhtikuussa salaisia Yhdysvaltain tiedusteludokumentteja. Saksalaisen politiikan julkaisun (Blätter für deutsche und internationale Politik 4/23) mukaan tilanteen järjettömyyttä kuvaa hyvin se, että kun superrikkaiden osuus on 0,01 prosenttia maapallon väestöstä, siis 770 000 henkeä, he tuottavat hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin Saksa ja Japani yhteensä. Harmaa talous kasvussa HARMAAN talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset ovat huomanneet, että veronkiertäjät yhä useammin naamioivat ulkomaalaisten työsuhteita yrittäjyydeksi. Haluaako hallitustunnusteluja käyvä kokoomus täyttää toiveen. Ongelma on huomattava erityisesti rakennusja kuljetusalalla. Kuljetustai rakennusalalla ei tarvita kielitaitoa, mutta huonosti suomea osaavia on helppo käyttää hyväksi. Työnantaja voi näin kääriä palkkatyön hyödyt määrittämällä työajat ja ollen tekijän yksinomainen toimeksiantaja. Niiden mukaan USA on painostanut Etelä-Koreaa periaatteitaan vastaan lähettämään aseita Ukrainaan, ja Mossad on tukenut kapinallisia Benjamin Netanyahun vastaisissa protesteissa. Esimerkiksi Venäjän Telegrammissa leviää kuvia dokumenteista, joissa sen väitetyt tappiot on puolitettu. Rakennusalalla havaittiin puutteita jopa 60 prosenttia tarkastuksissa, matkailualalla 54 prosenttia. Tarkastusviranomaiset huomasivat myös palkkojen ja lisien maksussa vakavia puutteita. 125 miljardööriä puolestaan tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin Ranska. Eriskummallisen tilanteesta tekee se, että Yhdysvaltain taantumukselliset mediahahmot ja republikaanit ryhtyivät oitis puolustamaan armeijan salaisuuksia vuotanutta hänen paljastuttuaan äärioikeistolaiseksi. Tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, mutta paljastuksien yksityiskohdat voivat olla kumppaneille noloja. Yhdeksi syyksi harmaan talouden kasvuun viranomaiset arvioivat Ukrainan tilanteen aiheuttamaa pakolaismäärän kasvua. Suurimmaksi uutiseksi vuodosta on noussut se, että Yhdysvallat vakoilee laajasti omia kumppaneitaan. Juha Sipilän johtama hallitus ajoi alas harmaan talouden toimintaohjelman ja mahdollisti pörssiomistusten piilottamisen hallintarekistereihin.. Oxfamin ilmastonmuutosjohtaja Nafkote Dabi sanoi, että ”Rikkaiden ihmisten suuresta ja kasvavasta vastuusta kokonaispäästöistä keskustellaan harvoin eikä sitä oteta huomioon ilmastopolitiikan päätöksenteossa. YDIN 2 / 2023 9 YTIMEKKÄÄT MAAILMAN rikkaimmat ihmiset aiheuttavat valtavia hiilidioksidipäästöjä. Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta toivoo, että uusi hallitus jatkaa harmaan talouden torjuntaa. Ne voivat samalla välttää itselleen epäsuotuisat asiat kuten lomien myöntämisen tai eläkemaksujen maksamisen
Vain 13 osavaltiossa onkin osittaisia rajoituksia. Yhdysvalloissa on 120,5 ampuma-asetta 100 asukasta kohti, kun vastaava luku oli vuonna 2011 88 asetta. Määrä ylittää selvästi maailman muiden maiden tason. Arvio ampuma-aseiden määrästä / 100 asukasta Yhdysvallat 120,5 Jemen 52,8 Serbia 39,1 Montenegro 39,1 Uruguay 34,7 Kanada 34,7 Kypros 34 Suomi 32,4 Libanon 31,9 Islanti 31,7. JOKA PÄIVÄ 50 KUOLLUTTA JA KAKSI JOUKKOAMPUMISTA Kansallinen kivääriyhdistys (NRA) on vaikutusvaltainen lobbaaja aselakien tiukentamisen vastustamisessa. Kannat jakautuvat äänestäjien parissa niin, että demokraatteja kannattavista 91 prosenttia kannattaa aselakien tiukentamista, republikaaneista 24 prosenttia ja riippumattomista äänestäjistä 45 prosenttia. Viimeisen kolmen vuoden aikana noin kaksi päivässä. Vaikka joukkoampumiset saavat eniten mediahuomiota, yli puolet kuolemista on aseella tehtyjä itsemurhia. Kansalaisten enemmistö, 57 prosenttia, kuitenkin kannattaa asekontrollin tiukentamista. Ytimen toimituskunta SIVIILIEN ASEISTUKSEN TOP 10 Lähde: Pienasetutkimus 2018, BBC 2023. Yksin tänä vuonna on tapahtunut 160 joukkoampumista. Nousua kuolinsyissä edelliseen vuoteen nähden on kahdeksan prosenttia. Viimeksi Texasissa ja Georgiassa hyväksyttiin lait – perustuslain toisen lisäyksen hengessä –, jotka tarkoittavat, että osavaltion kansalaisilla on oikeus kantaa asetta ilman rekisteröintiä ja tarvittavaa lupaa. Vuonna 2021 raportoitiin 48 830 ihmisen kuolleen aseiden kautta. YDIN 2 / 2023 10 YTIMEKKÄÄT EI VIIKKOAKAAN, etteikö uutisissa raportoitaisi Yhdysvaltojen ampumisvälikohtauksista
Militarisoituneessa ilmapiirissä rauhaa aseettomin keinoin ajavat äänet pääsevät yhä heikommin kuuluviin. Esimerkiksi dialogi, sovittelu ja antirasismi tulee sitoa vahvemmin osaksi arkipäivän kansalaistaitoja. Suomi on sitoutunut edistämään näitä arvoja sisäja ulkopolitiikassaan, mutta käytännössä tämä ei aina toteudu. Keskustelulle näistä haasteista ei tunnu jäävän tilaa. Muutoksen tulee olla kokonaisvaltainen ja tavoittaa ihmiset yli sukupolvirajojen. Osallistavaa keskustelua on käytävä opetusympäristön lisäksi perheja ystäväpiireissä. Rauhantaitoja on vahvistettava, jotta keskustelu olisi monimuotoista myös turvallisuusilmapiirin muuttuessa. Sen avulla olemme paitsi oppineet rauhasta, myös luoneet uusia merkityksellisiä yhteyksiä yli valtiorajojen. YDIN 2 / 2023 11 KOLUMNI. Suomen asekauppayhteistyö kansainvälistä oikeutta rikkovan Israelin kanssa on huolestuttava esimerkki tilanteesta, jossa Suomi toimii arvojensa vastaisesti. Se on mahdollista osallistavan ja rakentavan keskustelun kautta. N uorina rauhantekijöinä seuraamme tilannetta huolestuneina. Vastuu taitojen vahvistamisesta leikkaa läpi yhteiskunnan alkaen varhaiskasvatuksesta ja jatkuen läpi eri koulutusasteiden. NewGen on esimerkki kansainvälisestä hankkeesta, joka tuo ihmisiä yhteen eri maista. Jotta kestävää rauhaa voidaan rakentaa, on konkreettisia rauhantaitoja vahvistettava yhdessä. Kestävä rauha vaatii tämän kaltaisten ongelmien tunnustamista ja niihin puuttumista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai aikaan turvallisuuskysymysten laajan uudelleenarvioinnin. Y hteiskuntamme militarisoituessa olemme huolissamme rauhasta käytävän keskustelun luonteesta. R auhan kannalta ihmisoikeusja tasaarvoperustainen politiikka on välttämätöntä. Suomessa tilanteeseen reagoitiin ottamalla nopeita askelia kohti sotilasliitto Natoa. Moninaisille äänille on annettava tilaa myös mediassa. Nyt vuotta myöhemmin Suomi on Naton jäsen ja rauhasta käytävä keskustelu on vahvasti kytköksissä sotaan ja aseisiin. Sodan lisäksi käsillämme on myös muita rauhaa uhkaavia ilmiöitä, kuten ilmastokriisi, äärioikeiston nousu ja anti-gender-liike. . Rauhantaidot ovat jokaisen oikeus – ja jokaisen vastuu ANSA KILPELÄINEN JA JASMIN PAANANEN Kirjoittajat?ovat?Rauhankasvatusinstituutin?harjoittelijoita,?maailmanpolitiikan?ja?Lähiidän?tutkimuksen?opiskelijoita?ja?nuoria?rauhanaktivisteja.?He?ovat?mukana?NewGenhankkeessa,?joka?tuo?yhteen?nuoria?aktivisteja?Suomesta,?Puolasta?ja?Romaniasta.. Tämänkaltaista yhteistyötä tulee vahvistaa ja vaalia myös tulevaisuudessa
Se voi tuntua kaukaiselta utopialta mutta kuten Nelson Mandela on sanonut: ”Se vaikuttaa aina mahdottomalta, kunnes se on tehty.” . ja?Sadankomitean?puheenjohtaja. Kuulun ican:in parlamentaarikkoverkostoon. Myöskään Nato-jäsenyys ei ole este sopimuksen allekirjoittamiselle. Samaan hengenvetoon todettiin, ettei uusia liittolaisia sovi arvostella. Kun jäsenyyden myötä olemme nyt ydinasevarjon alla, oikeutemme vaatia ydinaseiden kieltoa on perustellumpaa kuin koskaan aiemmin. Ydinaseisiin perustuva rauha on kauhun tasapaino. YDIN 2 / 2023 12 YTIMESSÄ M oni iloitsi Naton jäsenyyden varmistuttua siitä, että näin saatiin viimeinen piste suomettumiselle. Päinvastoin. Esimerkiksi asevientikieltoa Turkille höllennettiin, koska se on liittolainen. Minä valitsen ydinaseettoman tulevaisuuden. N ato-jäsenyys ei tarkoita, että meidän tulisi hyväksyä ydinaseuhkaan perustuva maailmanjärjestys. Kaikissa Nato-maissa on parlamentaarikkoja, jotka työskentelevät ydinaseettoman maailman puolesta. JU LI AN A. S uomi on allekirjoittanut kansainvälisen ydinaseriisuntasopimuksen mutta ei ydinaseiden kieltosopimusta. Näin ei tosiasiassa ole. Se ei perustu todelliseen tahtoon rauhasta tai tasapainoon, vaan pelkoon pahimman mahdollisen tapahtumisesta. Suomettumisen vastakohta on se, että Suomi pitää rohkeasti kiinni omista arvoistaan ja jatkaa ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamista, vaikka kritiikki osuisi liittolaiseen. Vastuumme ja velvollisuutemme on isompi kuin aiemmin. H AR KK I. Muu olisi suomettumista. Me olemme edelleen vapaa maa ja päätämme itse mihin kansainvälisiin sopimuksiin haluamme liittyä. Kieltosopimus on kirjoitettu jatkeeksi riisuntasopimukselle. Ainoastaan meillä Suomessa pidetään mahdottomana yhtälönä kuulua Natoon ja vaatia ydinaseiden kieltoa. Enää emme huuda sivusta. Eikö tämä ole ihan samaa suomettumista. Siksi se ei ole kestävää ja kun se järkkyy, ovat sen seuraukset järkyttävät. Vaiennamme ihmisoikeuskritiikkiämme miellyttääksemme liittolaista. Yleisin perustelu sille, miksi emme ole liittyneet sopimukseen on väite, että se olisi ristiriidassa ydinaseriisuntasopimuksen kanssa. Ydinaseuhkaan perustuva rauha on kauhun tasapaino SILVIA MODIG Kirjoittaja?on?Vasemmistoliiton?europarlamentaarikko?. Omista periaatteista luopuminen on aivan yhtä haitallista riippumatta siitä mihin ilmansuuntaan kumartaa
/ 36 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Rauha käy koulua / 40 JORMA TURUNEN Ranska barrikadeilla / 44 MARKO VUORINEN Presidenttiteatterin monet kasvot. 14 ARJA ALHO Nationalismin ja militarismin demokratiaa kurjistava liitto / 20 ANNA GUSTAFSSON Ympäristö – sodan hiljainen kärsijä / 24 TARJA HALONEN Lähi-idän konflikti kärjistynyt – taas / 28 EETU LEHTO Huumorin lumo / 32 LIISA LIIMATAINEN Laajeneeko Ukrainan sota. YDIN 1 / 2023 Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
YDIN 2 / 2023 14 YDINHETKI NATIONALISMIN JA MILITARISMIN DEMOKRATIAA KURJISTAVA LIITTO Lauri Snellmanilta on tulossa pamfletti, joka läpivalaisee suomalaista kulttuuria. Natokeskustelu on tästä malliesimerkki. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa YDIN 2 / 2023 14 YDINHETKI. Selitys alamaisuudelle ja puhumattomuudelle löytyy historiasta, mutta se on myös estämässä suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja moniarvoisuutta
Vuoden 1918 voittajat ajattelivat, että sisällissodan syynä oli ollut liiallinen demokratia ja moniarvoisuus. L auri : Idän ja lännen raja liittyy kylmään sotaan ja on enemmän yhteydessä identiteettipolitiikkaan kuin lainkaan poliittiseen kulttuuriin. Mitä mielestäsi olemme. Suurin ero on jo juhlan luon. A rja : Selitätkö tarkemmin traumoja. Näin siis kansakuntaa ei määritelty länsimaisen perustuslaillisen järjestyksen ja demokratian kautta, kuten Saksassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa tai vuoden 1905 Suomessa. Suomen valtiorakennuksen kansallisuusaate on korostetusti itäeurooppalainen. Fennomaanien tunnuslause ”koti, uskonto ja isänmaa” voidaan tarpeeksi kaukaa katsottuna yhdistää slavofiilien ”ortodoksia, itsevaltius ja oikeistopopulismi”-sloganiin. Se on sittemmin johtanut kaiken vallan haastamisen demonisointiin, jopa edelleen aivan normaaliin kansalaistottelemattomuuteen asti. Suomi siis sai Ruotsista yhtäältä tasa-arvon, pyrkimyksen eri yhteiskunnallisten voimien yhteistyöhön ja parlamentaarisen lainsäädäntövallan mutta toisaalta ylhäältä ohjatun tsaristisen virkamiesvaltion, joka määritti politiikan reunaehtoja. L auri : Fennomaaneilla ja tsaarilla oli yhteinen vihollinen: ruotsalaisuuden kautta toimiva Suomen länsimaistaminen. Hyvinvoiva suomalainen nationalismi näkyy ehkä eniten kansallispäivän vietossa. Suomi siirtyi 1800 ja 1900-luvun pohjoismaisesta liberalismista oikeistolaiseen nationalismiin tämän trauman vuoksi. YDIN 2 / 2023 16 YDINHETKI A rja : Väität tulevassa pamfletissasi, ettemme ole Suomessa perinteisessä mielessä pohjoismaa emmekä liioin länsieurooppalainenkaan. Kun vuoden 1905 vallankumous, suurlakko mielenosoituksineen ja kansankokouksineen, johti suomalaisen demokratian perustamiseen ja ensimmäisiin yleisiin ja yhtäläisiin vaaleihin 1906, se tapahtui väkivallattomasti. L auri : Suomi sijoittuu suurelta osin itä-eurooppalaisuuteen. Kumpikin korostaa valtiokirkollisuuteen ja patriarkaalisuuteen perustuvaa autoritaarista nationalismia valistusajan ihanteiden vastaisesti. Venäjän tsaari halusi taata eliittien tuen omalle hallinnolleen turvaamalla joitakin ruotsalaisia yhteiskuntajärjestyksen piirteitä. Kärjistäen sanottuna: meillä on pohjoismainen yhteiskunta mutta itäeurooppalainen poliittinen kulttuuri. Punakapina on kuin käsittelemätön perustrauma, joka sitoo meidät itäeurooppalaisuuteen: valtaa ei saa haastaa. Kansalliset symbolit, jotka ovat esillä juhlinnassa, ovat aivan erilaiset kuin muissa pohjoismaissa. a rja : Traumaa ei ole pystytty siis sisällöllisesti käsittelemään vaikkakin punavankien kohtaloita on luetteloitu ja hautoja virallistettu kuten myös käsitelty niin punaista kuin valkoista terroriakin. Keskeiseksi tulikin Suomen määrittely juuri sotien ja ”kansallisen yhtenäisyyden” avulla. Mentaliteettimme tausta, jossa kaikki pitää tarkastuttaa pääkonttorissa, tulee tuolta ajalta. Mutta samalla hän halusi myös kokeilla, voisiko Venäjää kehittää perustuslailliseen suuntaan. Auktoriteettiusko tulee toki myös luterilaisuudesta mutta myös siitä, ettei Suomi ole sinut menneisyyden traumojensa kanssa. Sitten oli toinen itäeurooppalainen piirre, joka lähti uskosta, että hyvä tsaari kyllä kunnioittaa meitä, kun kumarramme tarpeeksi syvään. Samat asiat toistuvat sotien jälkeenkin. Ajatus kulki siten, että Suomen identiteetti perustuu sotiin, tarvitaan vahvaa valtiota Venäjää vastaan, ja että punaiset ovat sisäisiä vihollisia. Perustavaa laatua oleva trauma on sitten vuoden 1918 punakapina. Myös Seppo Hentilä on osoittanut, että Suomessa tuoreeseen demokraattiseen valtioon muodostui autoritaarinen yhteiskunta vuoden 1918 sisällissodan seurauksena. Sillä, että olemme Pohjois-Eurooppaa ja vielä idän ja lännen rajalla. Fennomania oli kielinationalismia ja viime kädessä etnonationalismia. Kun katsoo pitkää historiaa, Suomihan syntyi varsinaisesti Venäjän vallan aikana. a rja : Selitätkö tätä Suomen sijainnilla
Konsensus on kuitenkin kolmeen kertaan muuttanut muotoaan: ensin yya-sopimuksen ja Kekkosen valtaannousun myötä, toisen kerran Korpilammen kokouksen myötä uusliberalismin noustessa ja kolmannen kerran Nato”keskustelun” aikana. Mutta Nato voi myös horjua Yhdysvaltojen oikeistopopulismin vuoksi ja myös siksi, että Nato sotketaan Yhdysvaltojen erilaisiin konflikteihin maailmalla kuten on tapahtunut aiemminkin. YDIN 2 / 2023 17 YDINHETKI teessa: kansanjuhla versus vallan juhla. On paraateja, sotilaallisen mahdin esittelyä ja eliitin valtioloistoa. L auri : Valitettavasti olen yllättynyt Natokonsensuksesta, suorastaan järkyttynyt. Itse asiassa Suomen itsenäisyyspäivän juhlinta muistuttaa kopiota voitonpäivän juhlinnasta Punaisella torilla. L auri : Pohjoismaissa nationalismi liittyy siihen, että korostetaan valtion demokraattista hyvinvointiluonnetta ja enenevästi moniarvoisuutta tyyliin ”kansakunta olemme me”. Arvelen, että Natolla voi olla pitkällä aikavälillä turvallisuuden tunteiden lisääntymistä jollakin tasolla etenkin, kun omat asevoimamme kytketään kansainvälisiin verkostoihin. a rja : Et taida tarkoittaa konsensuksella työmarkkinoilla tapahtuvaa sopimista. L auri : Kyllä. Aina on joku kriisi, joka vaatii kansalaisilta uhrauksia. Olen myös miettinyt, että kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut yhtenäisyyteen pakottava, monet joutuvat olemaan hiljaa ja kun joutuu olemaan hiljaa, ei koe liioin voivansa vaikuttaa. Mitä sanot usein toistettavaan argumenttiin, että kyseessä on myös sitoutuminen läntisiin arvoihin. a rja : Nato-konsensus on mennyt läpi puoluekentän mutta myös median. J. Mitä tulee äänestysaktiivisuuteen, sitä markkinoidaan velvollisuudeksi enemmän kuin tosiaan mahdollisuudeksi vaikuttaa. L auri : Konsensusajattelu tulee sotienvälisestä autoritaarisesta nationalismista eikä suinkaan 1970-luvulta. Voi olla, että tälläkin on yhteyttä suomalaiseen poikkeavuuteen pohjoismaihin nähden, nimittäin äänestysaktiivisuuteen. Konsensuksessa ikään kuin puoliksi halataan ja puoliksi kuristetaan. Juuri käydyissä eduskuntavaaleissa polarisaatio ei aktivoinut sittenkään. Vaihtoehtojen nähtiin repivän kansakuntaa ja siksi tarvittiin ylhäältä tulevaa ohjausta. Näin on muuten myös Venäjällä. L auri : Outoahan se on, että meillä markkinoidaan Natoa yhteiskunnan liberalisoinnin takaajana mutta samalla oma ilmapiirimme onkin lähentynyt koti, uskonto ja isänmaa – kaltaiseksi ja lähentynyt suorastaan 1930-luvun ilmapiiriä. Moniarvoisuus on puolestaan suomalaisen nationalismin yksi suurista vihollisista. Nyt tietysti on vielä vahva turvallistaminen eli se, että kansallisen turvallisuuden nimissä monet asiat sulkeutuvat demokratian tilasta suljettujen ovien taakse päätettäväksi. Silloin taas vaaditaan samaa lojaalisuutta ja alamaisuutta kuin aikanaan tsaarille Krimin sodassa. A rja : Olet myös sitä mieltä, että sotien muisto ja nationalistinen poliittinen kulttuuri ovat itse asiassa militarisoineet suomalaisen demokratian. Penttilä ovat vaienneet Yhdysvaltojen asemahdin glorifiointi ja uuskonservatismi yhdistettynä suomalaiseen. Yhdysvalloissahan on hyvin vahva uuskonservatismi vahvoilla oikeastaan riippumatta presidentti-instituution haltijasta. Armeijan kylmän sodan kokeneet sukupolvet kuten kenraalimajuri evp Aarno Vehviläinen ovat kyllä havainneet Yhdysvaltojen poliittisen epävakauden ja kirjoittaneetkin Nato-jäsenyyden niistäkin puolista, joista amerikkalaisen uuskonservatismin myyntimiehet kuten Mika Aaltola tai Risto E. Mutta kansalaisiltahan odotetaan pikemmin passiivisuutta kuin aktiivisuutta. a rja : Oletko yllättynyt Nato-konsensuksesta. On ikään kuin syntynyt institutionaalinen suvaitsemattomuus konsensuskulttuurin kautta. L auri : Suomalaisen demokratian militarisoituminen liittyy ilman muuta turvallistamiseen ja historialliseen painolastiin, josta puhuimme edellä ja josta on seurannut vahvat jaot ystäviin ja vihollisiin. a rja : Siis sen, että on yksi kieli, yksi mieli
a rja : Tuntuu tosiaan siltä, ettei historiaamme tunneta kovin hyvin. Tällainen ajattelu ja toiminta on hyvin tyypillistä etnonationalisteille ja ne yrittävät sulkeutua uhkaavalta muulta maailmalta. L auri : Miten sen sanoisi. Se on myös nähty vastaukseksi sotien aiheuttamiin haaksirikkoihin, kuten myös yk:n tai eu:n perustaminen. A rja : Edellä oleva on ristiriidassa rauhanliikkeen arvomaailman kanssa, joka lähtee avoimista yhteiskunnista, keskinäisestä riippuvuudesta ja että keskiössä on ihmiskunta ja maapallo kansallisen sulkeutumisen sijaan. Vihervasemmisto uhkaa tai sinimusta. Ei ole tunnistettu sitä, että Yhdysvallat on tavattoman jäykkä mustavalkoisuudessaan, siis hyvät ja pahat -asetelmassaan, jossa he edustavat hyviä. Moniarvoinen ja globaali yhteiskunta nähdään heti kahtia jakavana. On koko ajan kriisejä koronasta (joka tosin oli myös globaali kriisi) velkakriisiin. Olen oppinut paljon keskusteluista Eurooppa-suuntautuneiden liberaalien kanssa. Tarjoat tämän ymmärtämiseksi israelisaation käsitettä. Tel Avivin professori Uriel Abulof puhuu syvästä turvallistamisesta, jolla hän kuvaa sitä, että kansakunta on koko ajan uhattuna. A rja : Olemme keskustelleet nationalismista, konsensuksesta ja osin militarisoitumisesta. Katja Boxbergin ja Taneli Heikan Lumedemokratia-kirjassa he puhuvat homehtuneesta leivästä marketin muovipakkauksessa. Mentaliteetti muodostuu sellaiseksi, että eletään kansallisessa umpiossa ja koko ajan uhattuna ja että politiikan pitää koko ajan vastata kansalliseen kriisiin. On hyvät ja pahat, sääntöjen rikkojat ja sääntöjen noudattajat ja tietysti meikäläiset ja heikäläiset. Ikään kuin rakentavat vakuumin. Sitten on vielä aika epä-älyllinen suomettumisen retoriikka, jota vain roiskitaan. Kansalaisia patistellaan yhteen riviin ilman monien traumojen käsittelemistä. a rja : Kuulostaa ihan tutulta itänaapuriltamme. Rajat pidetään korkeina sen sijaan, että nähtäisiin meidän olevan verkottuneen kansainvälisen yhteisön osa. L auri : Syksy Räsänen on kuvannut hyvin kaiken turvallistamista juuri israelisaationa, jossa demokratia uhrataan turvallistamiselle. Globaalisti uusien nousevien maiden painostaminen uuskonservatiivisella retoriikalla osaksi Yhdysvaltojen yksinapaista maailmaa ei oikein onnistu edes siirtomaavallan perinnön vuoksi eikä siksikään, että retoriikka on niin jäykkää ja joustamatonta. Saksassa esimerkiksi on osattu tehdä tiliä menneisiin sotiin ja totalitaristiseen aikaan. Meillä puolestaan on lähinnä konsensuksen nimissä annettu ääni 1918 tapahtumista punaisille. Myös meillä kansallisen selviämisen kulttuuri on hyvin vahvaa ja siksi olemme syvän turvallistamisen ytimessä. L auri : Arvelen, että pitkällä aikavälillä uuskonservatismi pyrkii hallitsemaan globaalia monenkeskisyyttä ja keskinäisriippuvuutta. Itä-Euroopassa on keskitytty vain vapautumiseen vuoden 1989 silloisen Neuvostoliiton otteesta. a rja : Mitä mieltä olet, onko mahdollisuutta vapautua turvallistamisen suoranaisilta kiroilta. Toinen meni läpi, toinen ei. Viholliskuvien kautta mennään osin kylmän sodan asetelmiin ennen liennytystä ja rauhanliikkeen vastavoima-aikaa. Venäjä siksi, että sitä alkaa ympäröidä vahvistuvat demokratiat. Mutta ei länsieurooppalaista tilintekoa sotien ihannoinnin suhteen. L auri : Sekä Yhdysvallat että Venäjä näyttävät kummatkin tarvitsevan kylmän sodan paluuta. L auri : On kyllä. Olemme pysyneet itäeurooppalaisina. Länsi-Eurooppa on käsitellyt nimenomaan integraation kautta pesäeroaan sotiin. Suomen ja natsiSaksan liittolaisuus on osin edelleen tabu ja talvisodastakin esitetään suorastaan virheellisiä tietoja. Yhdysvallat siksi, että sen asemaa haastaa uudet nousevat taloudet. Keskustelu on kovin moralistista. Kylmän sodan aikana blokitellaan. YDIN 2 / 2023 18 YDINHETKI autoritaariseen itäeurooppalaisuuteen on saanut mediassa monopoliaseman. Ne ovat kummatkin jämähtäneet oman suurvalta-aseman säilyttämiseen
Pasifismille on pahaa kaikki väkivaltaan ja alistamiseen liittyvät keinot. a rja : Toivottavasti meidän ei tarvitse odottaa nyt militarismin totaalista umpikujaa. Oikeistopopulismilla, saati nationalismilla, ei ole oikein tarjottavana poliittista ratkaisua ja jos olisikin, ne ovat aina herättäneet vastarintaa. Seurauksena voi olla kaaos tai tilanne, joka alkaa vaikuttaa jäätyneeltä konfliktilta. Olisiko vastaus sen sijaan pasifismi. Hyvän ja pahan taistelussa niitä käyttävät symmetrisesti kummatkin osapuolet. Väitöstutkimus Helsingin yliopistossa käsitteli pahan ongelmaa. L auri : Hyvän ja pahan taistelu muistuttaa Tähtien sota -elokuvaa. Tutkii Uppsalan yliopistolla maailmakuvien luonnetta ja logiikkaa.. Rauhanliikkeen mahdollisuudet avautuivat aikanaan, kun militarismi oli ajanut totaalisesti seinään. Globaali kansalaisyhteiskunta kuten talouskin ovat jo institutionalisoituneet siinä määrin, etteivät ne ole menossa minnekään. L auri : En usko, että enää voi käydä samoin. Sitten ovat myös erilaiset kansainväliset verkostot. Yhteiskunnat ovat paljon sivistyneempiä aiempaan nähden ja se vahvistaa liberaaleja arvoja, moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta. Tämä on iso ero pasifismiin ja pasifismin hyväksi! Lauri Snellman Filosofi ja teologian tohtori. a rja : Miten luonnehtisit hyvän ja pahan taistelua. YDIN 2 / 2023 19 YDINHETKI juuri turvallistamisella
Millaisia ympäristöuhkia Ukrainan sotaan liittyy. Sotien ja konfliktien aiheuttamat ympäristövahingot uhkaavat ihmisten terveyttä ja ekosysteemin hyvinvointia jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Kirjoittaja Anna Gustafsson Ympäristö SODAN HILJAINEN KÄRSIJÄ YDIN 2 / 2023 20 YDINHETKI
Niissä luetellaan valtioiden ja muiden toimijoiden velvollisuuksia suojella ympäristöä sodan aikana”, Pantazopoulos sanoo. ”Kriisi alkoi jo vuonna 2014. Van der Vet sanoo, että toimittajat kysyvät häneltä jatkuvasti, mikä on Ukrainan sodan pahin ympäristötuho. Ukrainassa taisteluja on käyty erityisesti maan itäosissa, alueilla, jotka olivat pahasti saastuneita jo ennen konfliktia. Iskut ongelmajätelaitoksiin, voimaloihin, kaasuputkiin ja teollisuuslaitoksiin ovat aiheuttaneet vakavia tuhoja alueen luonnolle, ihmisille ja ekosysteemille. F reek van der vet käyttää termiä hidas väkivalta, kun hän puhuu konfliktien ja sodan aiheuttamista ympäristötuhoista ja niiden vaikutuksista ihmisiin. Ammuksista, rikkoutuneesta sotakalustosta ja raunioituneista rakennuksista jää jälkiä luontoon jopa vuosikymmeniksi. Sota tuhoaa ja saastuttaa ympäristöä kahdella tavalla. Itäisessä Ukrainassa sijaitsee paljon kaivosteollisuutta, öljynjalostamoja ja raskasta teollisuutta. Iskuja tehdään teollisuuslaitoksiin, joista valuu maahan ja veteen saastetta. Van der Vet johtaa Toxic Crimes -tutkimusryhmää, joka selvittää mahdollisuuksia parantaa kansainvälistä lainsäädäntöä ympäristön suojelemiseksi sodassa. strofi jo ennen sotaa. Sellaista on kuitenkin vaikea nimetä. Mustamereen valuvat kemikaalit ja myrkyt kulkeutuvat jokia myöten myös muihin maihin. Suomen Akatemian ja Koneen säätiön rahoittama tutkimusprojekti kartoittaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia ympäristötuhoja ja arvioi uusia tapoja seurata ympäristön tilaa konfliktialueella. Saastunut vesi ja maaperä ovat pitkäaikainen uhka kansanterveydelle”, van der Vet sanoo. Alue oli Freek van der Vetin mukaan Euroopan pahin ihmisen aiheuttama ekokataYDIN 2 / 2023 21 YDINHETKI. Suoraa vahinkoa luonnolle aiheutui esimerkiksi Vietnamin sodassa, jossa Yhdysvallat levitti ruoantuotannon kannalta tärkeille peltoalueille ympäristömyrkkyjä. Tänä aikana taistelut ovat vahingoittaneet ympäristöä, luonnonsuojelualueita ja paikallisen väestön terveyttä laajasti ja uhka ihmisten terveydelle ulottuu paljon Ukrainaa suuremmalle alueelle. Kuwaitin sodassa 1990-luvulla sytytettiin tahallisesti öljykenttiä tuleen, jolloin ilmaan levisi myrkyllisiä saasteita. K ansainvälinen lainsäädäntö kykenee puuttumaan ympäristön tuhoamiseen konflikteissa paremmin, kuin yleensä ajatellaan, sanoo Stavros Pantazopoulos. ”Sota saastuttaa ympäristöä ja pidentää siten konfliktin aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä. Venäjän hyökkäyksessä kaivoksia on tuhoutunut ja niistä tulvinutta saastunutta vettä on valunut maaperään. Osa tuhoista näkyy vasta pidemmän ajan kuluttua, eikä niiden vaikutus jakaudu tasaisesti”, van der Vet selittää. Osana Toxic Crimes -projektia tutkitaan myös mahdollisuutta kehittää kansainvälistä lainsäädäntöä, jotta sodassa luontoa tuhonneet voisivat joutua teoista rikosoikeudelliseen vastuuseen. S odan aiheuttama humanitaarinen kärsimys ja ympäristölle aiheutettu tuho liittyvät vahvasti toisiinsa, sanoo Freek van der Vet, yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. KONFLIKTIEN JA SODAN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖTUHOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET IHMISIIN OVAT HIDASTA VÄKIVALTAA. Jos maaperä ja vesistö saastuvat, ihmisten on hyvin vaikea palata entiselle asuinalueelleen. Sota tuhoaa luontoa myös epäsuorasti. Tuhojen todellinen laajuus ei ole vielä tiedossa ja selviää vasta pitkän aikavälin seurannassa. Pantazopoulos toimii postdoc tutkijana Toxic Crimes -projektissa. Pelkästään Donbasissa on yli 4 500 saastuttavaa teollisuuslaitosta. ”On olemassa useita kansainvälisiä oikeudellisia välineitä ja yleissopimuksia, joissa käsitellään erityisesti aseellisten konfliktien ympäristövaikutuksia
Siinä esimerkiksi kielletään sellaisten sotatoimien käyttö, joiden tarkoituksena on tahallisesti aiheuttaa laajaa, pitkäaikaista ja vakavaa vahinkoa luonnolle. Yksi merkittävimmistä sopimuksista on Geneven yleissopimus ja tarkemmin vuoden 1977 lisäpöytäkirja i neljään vuoden 1949 Geneven yleissopimukseen. Ongelmia tulee vasta siinä vaiheessa, kun ympäristösotarikoksista pitäisi nostaa syyte. Onko sodassa aiheutettu tuho ympäristölle sotarikos yksittäistä ihmistä, yhteisöä vai luontoa kohtaan. Oikeudellisesti ympäristön kohdalla voidaan käyttää ihmisoikeuksien turvaamiseksi laadittua lainsäädäntöä. ”On mielenkiintoista nähdä, miten pitkälle pääsemme nykyisellä kansainvälisellä lainsäädännöllä. AN D RE A N YH O LM YDIN 2 / 2023 22 YDINHETKI. On myös muita kansainvälisiä sopimuksia, joita olisi mahdollista soveltaa suojelemaan ympäristöä sodan aikana. Pantazopoulos sanoo, että kansainväliset tuomioistuimet ovat jo varsin hyvin varautuneet yksilöä koskevien ihmisoikeusloukkausStavros Pantazopoulos Toxic Crimes -projektista. 150 maan allekirjoittama yk:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus mainitsee ympäristönsuojelun merkityksen sodan ja konfliktien aikana. Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 on solmittu torjumaan ilmastonmuutosta ja voisi soveltua myös sotatilanteessa. Ihmisoikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus elämään, turvallisuuteen ja terveyteen. Niin ikään yk:n kansainvälisen oikeuden toimikunta on laatinut periaatteita, joiden kautta pyritään ehkäisemään, minimoimaan ja korjaamaan aseellisten konfliktien ympäristövaikutuksia. Yk:n yleiskokous julisti oikeuden puhtaaseen, terveyttä ja luontoa suojelevaan elinympäristöön osaksi ihmisoikeuksia vuonna 2022. Kaikki nämä käsitteet sisältyvät ympäristöön, jossa ihminen elää”, Stavros Pantazopoulos kuvaa
Haagissa toimiva, vuonna 2002 perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin icc voi asettaa syytteeseen yksittäisiä henkilöitä sotarikoksista, joka tahallinen hyökkäys luonnonympäristöä vastaan voi tietyissä olosuhteissa olla. YDIN 2 / 2023 23 YDINHETKI. Venäjä ei kuitenkaan tunnusta icc:n toimivaltaa, joten sen johdon saaminen tuomiolle Haagiin voi olla hyvin vaikeaa. Toxic Crimes -projektissa sovelletaan myös uusia metodeja sota-alueen ympäristötuhojen kartoittamiseen. Mitä tarvitaan nyt, on kansainvälisesti tunnustettu rekisteri, johon kaikki tuhot on mahdollista kirjata. Tietoa tullaan tarvitsemaan jälleenrakennuksen alkaessa”, van der Vet sanoo. D EL IL SO U LE IM AN AF P / LE H TIK U VA ten tuomitsemiseen. Syyrian Homs 2017. Kansainvälisesti on myös herätty sodan aiheuttamaan välittömään ympäristöuhkaan. Esimerkiksi Donbasin tilannetta on seurattu satelliittikuvien avulla ja kansalaisille on annettu mahdollisuus kerätä aineistoa omasta lähialueestaan. Meillä on jo kasassa paljon dataa sodan aiheuttamista ympäristötuhoista. ”Olemme nyt hyvin kriittisessä vaiheessa. Sota-alueella tarpeeksi kattavien näytteiden kerääminen on vaikeaa ja vaarallista. Ukrainan hallitus on myös halukas osallistumaan seurantaan. Kokonaisten yhteisöjen oikeuksien turvaaminen esimerkiksi sodan, tai tulevaisuudessa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristötuhojen seurauksena, on sen sijaan vasta alussa. Vaikka Venäjän saaminen oikeudelliseen vastuuseen olisi lähes mahdotonta, on tärkeää kerätä tietoa ja todisteita Ukrainan sodan vaikutuksista alueen luontoon, ekosysteemiin ja eläimiin
Kirjoittaja Tarja Halonen LÄHI-IDÄN KONFLIKTI KÄRJISTYNYT – taas YDIN 2 / 2023 24 YDINHETKI. Lähi-idän rauhanprosessi on ollut pitkään jäissä. Vakavan eskalaation riski on jatkuvasti läsnä. Israelissa puolestaan huolenaiheena on demokratian tulevaisuus
Vuosien aikana olen toiminut myös muun muassa yhdessä Liberian entisen presidentin Ellen Johnson-Sirleafin ja Uuden-Seelannin entisen pääministerin Helen Clarkin unifemissa israelilaisten ja palestiinalaisten naisten vuoropuhelun tukemiseksi. Aloitin vierailuni Tel Avivista, jossa tapasin naisvaikuttajia ja osallistuin Suomen suurläheH AN N A G EH Ö R YDIN 2 / 2023 25 YDINHETKI. Tasa-arvo, rauha ja kestävä kehitys olivat keskeiset teemat myös tälläkin vierailulla. Yk:n tietojen mukaan väkivallan kierre Israelin ja palestiinalaisten välillä on verisin sitten vuoden 2005 intifadan päättymisen. V ierailin israelissa ja Palestiinassa 27. 2. 2023. – 3. 3. Samaan aikaan kun Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on yksi tutkituimpia selkkauksia, kansainvälinen kiinnostus konfliktia kohtaan on vähentynyt. Konfliktin ratkaisemiseminen ei ole enää prioriteettilistalla, vaikka konfliktin liittyviä tapahtumaketjuja ja ihmisoikeustilannetta seurataankin maailmalla. Olin alueella ensimmäistä kertaa 1970-luvun alkupuolella ollessani pääministeri Kalevi Sorsan poliittinen avustaja. I sraelin ja Palestiinan välinen konflikti on jatkunut jo yli 70 vuotta. Sittemmin olen käynyt siellä muutaman vuoden väliajoin ja olen ollut useissa keskusteluissa sekä israelilaisten että palestiinalaisten päättäjien kanssa. Se erottuu muista aseellisista selkkauksista ja konflikteista muun muassa siinä, että Israelin ylläpitämä ja edelleen syvenevä palestiinalaisalueiden miehitys on toisen maailmansodan jälkeisen ajan pisin sotilasmiehitys. Kahden valtion ratkaisu näyttää tällä hetkellä yhä kaukaisemmalta
Osa haasteista on kuitenkin unrwa:n mandaatin ulkopuolella. Tapasin myös Palestiinan varaulkoministeri Amal Jadou-Shakan sekä osallistuin pyöreän pöydän tapahtumaan tasaarvosta ja rauhan rakentamisesta. Tilaisuudessa tarkasteltiin hyvinvointiyhteiskunnan eri osa-alueita ja niiden välisiä yhteyksiä sekä pohdittiin tulevaisuuden haasteita. Huolta herättivät myös Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessin heikentynyt tilanne ja väkivallan sekä terrori-iskujen lisääntyminen. Seminaarissa puhui laaja joukko suomalaisia ja israelilaisia asiantuntijoita sekä tutkijoita. Järjestö huolehtii palestiinalaispakolaisten peruspalveluista mukaan lukien koulutus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut ja leirien infrastruktuuri. Tapaamisissa korostui kansainvälisen huomion tarve. Useat puhujat nostivat esille, että kestävä tulevaisuus vaatii tekoja ja yhteiskunnan uudistamista. Moni tapaamani henkilö totesi, että kahden valtion ratkaisulla on kannattajia Israelissa, mutta miehityksen esille nostaminen nykyisessä poliittisessa tilanteessa ja väkivallan kierteessä on erittäin vaikeaa. Niin sanottua toisen raiteen eli epävirallisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskuntatoimijoiden toimintaa korostettiin tapana hillitä jännitteitä ja käydä dialogia. Onkin yhä tärkeämpää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja siihen, että israelilaisten ja palestiinalaisten välillä olisi myönteisiä kohtaamisia. Koulu ja koulutuksen merkitys etenkin tyttöjen tulevaisuudelle nousivat esille vahvasti tapaamisessa. M ER I VA LK AM A YDIN 2 / 2023 26 YDINHETKI. tystön, Israelin suurimman opettajankoulutuslaitoksen Kibbutzim College of Educationin ja sosiaalista tasa-arvoa ajavan ajatushautomo adva-keskuksen järjestämään seminaariin, joka käsitteli kestävää tulevaisuutta. Aidan pakolaisleirillä tutustuin tarkemmin unrwa:n toimintaan ja tapasin naisia ja tyttöjä, jotka kertoivat arjestaan ja elämänpiiristään leirillä. P alestiinassa vierailin yk:n palestiinalaispakolaisten järjestön unrwa:n ylläpitämällä Aidan pakolaisleirillä Betlehemissä. Järjestö täyttää pian 75 vuotta, eikä toiminnalle ei ole näkyvissä loppua. Unrwa perustettiin vuonna 1950 väliaikaiseksi järjestöksi palestiinalaispakolaisten auttamiseksi. Suurin huoli oli lapsista ja heidän turvallisuudestaan. Samoin se, mihin tässä yhtälössä asettuu Israelin palestiinalaisväestö, joka on 20 prosenttia kansalaisista. Esille nousivat vahvasti Israelin ajankohtainen sisäpoliittinen tilanne, hallituskoalition ajamat oikeusjärjestelmän uudistukset sekä laajat mielenosoitukset demokratian puolesta. Samalla nähtiin tärkeäksi pitää kiinni ja edistää yhteiskunnan kulmakiviä: ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tilanne Palestiinassa on heikentynyt entisestään väkivallan ja siirtokuntarakentamisen kiihtyessä
Olin avainpuhuja muun muassa konferenssin pyöreän pöydän keskustelussa, joka käsitteli kansalaisiin ja ihmisoikeuksiin panostamista vähiten kehittyneissä maissa. Moni puhujista nosti esille apartheidin, jossa ihmisiä kohdellaan eri tavalla ja jossa israelilaisilla ja palestiinalaisilla on eri oikeudet ja säännöt. Rohkaisin palestiinalaisia naisia löytämään keinoja naisten aseman parantamiseksi jo nyt miehityksen aikana. Israelin ja Palestiinan väliset väkivaltaisuudet ovat olleet jatkuvia. Tiedän toki, ettei se ole helppoa. S uomen yhteystoimiston ja un Womenin koordinoimassa naisjärjestöjen tapahtumassa ”New paradigms for new realities: promoting an intergenerational and feminist peacebuilding perspective” keskusteltiin Palestiinan poliittisesta ja humanitaarisesta tilanteesta sekä naisten osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon ja rauhanrakentamisprosesseihin. Vuoden 2006 palestiinalaishallinnon vaaleissa Hamas nousi suurimmaksi ryhmäksi. Ensimmäinen Israelin miehityksen poisravistelu käynnistyi Gazassa 1987, sen seurauksena alkoivat niin sanotun Oslon sopimuksen neuvottelut. Monet maat kuten Yhdysvallat ja myös EU, ovat luokitelleet Hamasjärjestön terroristijärjestöksi. Erityisesti konfliktitilanteissa olisi pohdittava naisten mahdollisuutta vähentää vihan ja epäluulon vaikutusta yhteiskunnassa. Pienetkin onnistumiset voisivat kannustaa naisia ja toimia myös myönteisenä esimerkkinä maailmalle. Intifada tulee arabiankielesta ja tarkoittaa poisravistelua, sitä käytetään kuvaamaan palestiinalaisten kansannousua. Erityisenä huolenaiheena oli naisiin kohdistuva väkivalta. Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne vaikuttaa monin tavoin myös sukupuolten tasaarvoon Palestiinassa. Osa vaikutuksista liittyy suoraan miehitykseen ja siihen liittyvään väkivallan kierteeseen sekä osa laajemmin naisten asemaan sekä naisten oikeuksien toteutumiseen. Israelin Jitzakh Rabin ja palestiinalaisten Jasser Arafat saivat näistä ponnisteluistaan Nobelin rauhanpalkinnon 1994. Naisten asemaa ja oikeuksia on tärkeää edistää kaikissa olosuhteissa. I sraelin ja Palestiinan vierailulta matkustin yk:n vähiten kehittyneiden maiden viidenteen konferenssiin (ldc5) Dohaan. YDIN 2 / 2023 27 YDINHETKI. Keskeistä on varmistaa naisten ja nuorten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ja rauhan rakentamiseen. Israelin hallitus pääministeri Benjamin Netanjahun johdolla on esittänyt oikeuslaitoksen uudistamista, jonka seurauksena maassa on koettu laajoja mielenosoituksia keväällä 2023, Uudistuksen on katsottu uhkaavan demokratiaa ja vaarantavan oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Toinen intifada alkoi syyskuussa 2000, kun Likud-puolueen Ariel Sharon teki provokatorisen vierailun Al-Aqsan moskeijaan ja kun Camp Davidin keskustelut ajautuivat umpikujaan. Sukupuolten tasaarvo on ihmisoikeus ja vaikuttavimpia keinoja vaikuttaa yhteiskunnissa. Presidentti Mahmoud Abbasin johtama Fatah-puolue hallitsee Länsirantaa ja Hamas Gazaa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tunnusti jaetun Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi sekä esitti rauhansuunnitelman 2020, joka laillistaisi Israelin siirtokunnat. Samantapaiset ongelmat näyttivät toistuvan maasta toiseen
Meidän ei ole pakko seurata välitöntä kutkuttavaa impulssia. Huumori ei aina aiheuta pelkkää iloa. Kuten ihmisyydestä itsestään, myös huumorista löytyy suurenmoisia ja kammottavia piirteitä. Kukaties sitä myöten se valtakin lähtee vähitellen kumoutumaan tai ainakin asettumaan uuteen valoon. Kun mediassa halutaan käsitellä aihetta, hän on usein ykkösvalinta. Väkivaltaa säesti kanssavankien nauru. Nauru ei toki takaa, että hiirillä olisi varsinaisesti huumoria, mutta jonkinlainen huumorin juuri löytyy monilta eläimiltä. Mutta sitähän akateeminen tutkimus parhaimmillaan on, eli oivallusten ja pään seinään hakkaamisen kutkuttavaa yhdistelmää. Nykyään julmia pahoinpitelyjä saatetaan kuvata ja laittaa kiertämään, jotta uhrin nöyryytys olisi totaalinen, mikä vetoaa joidenkin huumorintajuun. Mahdollisuudet ovat rajattomat – myös epäonnistumiseen. Mielestäni on syvällistä inhimillistä vapautta, että voimme harkita kahteen kertaan ennen kuin möläytämme julkisesti kaikkein tökeröimpiä mielenjuonteita. Natsi-Saksassa keskitysleireillä vangit saattoivat pilailla uusien tulokkaiden kustannuksella siihen tyyliin, että lopulta vartijat hakkasivat haksahtaneen tietämättömän tulokkaan mentyä kertomaan toiveitaan vangitsijoilleen. On hyvä muistaa, että useimpia nämä hirvittävyydet puistattavat ja niistä on nauru kaukana. Joskus taitava naurattaja voi jättää kutinan, että nyt osoitettiin jotain todella omaperäistä itsestään selvinä pidetyistä asioista. Tästä huolimatta olen tyytyväinen ja kiinnostunut siitä, millaista keskustelua huumorin rajanvedosta käydään. Tällöin kaipaisin ehkä hieman tarkempaa ja kiihkottomampaa keskustelua, jossa tunnepohjainen mielipide ei määritä kokonaisuutta. En olisi osannut kuvitellakaan, miten valtava määrä huumorista on tehty tutkimusta ja miten monilla tieteenaloilla sitä ruoditaan. P arisenkymmentä vuotta sitten osallistuin kirkassilmäisenä kloppina kandiseminaariin. Huumorilla voi myös herättää rakentavaa ajattelua. Ihmismieli on tuhoavuudessaan luova ja kekseliäs. K onfliktien ilmetessä huumori ponnahtaa tasaisin väliajoin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka tutkijan työ saattaa toisinaan olla kovinkin rankkaa, muille suosittelen kernaasti akateemista umpihankea! Moni toki hiihtelee mieluummin valmiilla latupohjilla, rivakamminhan siinä yleensä maaliin pääsee, mutta useimmiten se on vain saman valmiin radan kiertämistä. Jarno Hietalahti halusi tutkia työkseen huumoria ja raivasi oman polkunsa akateemisessa tutkimuksessa. Tutkimuskentän laajuuden lisäksi itse tutkimuskin on paljastanut mukavia yllätyksiä. Josko huumorilla ei suoranaisesti vallankumouksia tehdäkään, niin ehkä ajatuksellisia käännöksiä kuitenkin. Silloin kuivakkana pidetty filosofia ja riemukas huumori löivät kättä sen verran lujaa, etten vieläkään ole toipunut iskusta. Hiiret esimerkiksi kikattavat ja ilmentävät tällä sosiaalisuutta. Umpihangen lumo onkin siinä, että koskaan ei tiedä, minne on päätymässä. Sepä se on vasta velmua ja kiehtovaa. Maailman muuttuessa huumorikin muuttuu ja naurun suomaa tunnustusta ei saa samoilla jutuilla, kuin ennen. Siellä muiden intomielisten filosofinalkujen ansiosta jäi käsitys, että filosofiassa voi tutkia eläviä ilmiöitä. YDIN 2 / 2023 29 YDINHETKI
LUCIO CARACCIOLO ON VAIKUTUSVALTAINEN ITALIALAINEN KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN ASIANTUNTIJA JA LIMESAIKAKAUSKIRJAN PERUSTAJA. HÄNEN NÄKEMYKSENSÄ UKRAINAN SODASTA ON REALISTISEN PESSIMISTINEN: SOTA VOI JATKUA PITKÄÄN JA JOS NIIN, SE VOI JOHTAA MYÖS YDINASEIDEN KÄYTTÖÖN. YDIN 2 / 2023 32 YDINHETKI LAAJENEEKO UKRAINAN SOTA. Kirjoittaja Liisa Liimatainen
YDIN 2 / 2023 33 YDINHETKI LIM ES
– Identiteettikriisiä potevana maana Yhdysvallat ei voi osallistua suuren luokan sotaan, koska kotirintama ei ole valmis tukemaan sitä etenkin, kun monet eivät edes tiedä, missä Ukraina sijaitsee. Sodan kustannukset vaikuttavat kaikkien eurooppalaisten elämään, erityisesti puolalaisten ja saksalaisten. Eräät eu-maat ajattelevat niin kuin Puola, toiset niin kuin Ranska, jonka näkemys on päinvastainen kuin Puolan. Tulos on katastrofi kaikille sekä turvallisuuspolitiikan että talouden näkökulmasta. Kiinan vastainen sota voi olla ohjelmassa 5 – 10 vuoden päästä. Slaavit saattavat sotia vuosisatoja suurista tappioista huolimatta. Riskit tilanteen kärjistymiseen ovat kasvaneet myös siksi, että nyt Suomella Nato-maana on rajaa Venäjän kanssa 1 343 kilometriä. Osa italialaisista turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista ei ole oikein ymmärtänyt Suomen päätöstä liittyä Natoon. Sen loputtua rauhasta sovitaan raunioilla. Kuitenkin maa-alueiden valloituksia enemmän Puolaa kiinnostaa se, että sille tunnustetaan numero kakkosen asema Yhdysvaltain jälkeen Itämeren ja Mustanmeren välisellä alueella. Ymmärtäjätkin toteavat usein, että se on lisännyt konfliktin vaaraa Euroopassa. Puolassa vieraileva näkee, että se on sotaan valmistautuva maa: pommisuojia rakennetaan kaikkialle ja puolustusvoimat varustetaan viimeistä mallia olevilla aseilla. K oska sota on kestänyt jo runsaan vuoden ja muutkin kuin sotaan osallistuvat tietävät jo maksavansa siitä taloudellisesti, haluan kysyä häneltä, onko Ukrainan johto tietoinen kasvavasta sotaväsymyksestä Euroopassa. Saksalaiset taas ajattelevat niin kuin ranskalaiset mutta eivät voi. Muistakaamme myös, että samanaikaisesti, kun Puola osallistuu Venäjän YHDYSVALLAT ON ULKOISTANUT SODAN LIITTOLAISILLEEN. Jos Yhdysvallat vetäytyy Ukrainan sodasta ja luo tilaa eurooppalaisille, silloin nimenomaan puolalaiset, baltit ja ehkä romanialaiset saattavat olla hyvin aktiivisia sodassa Venäjää vastaan, arvelee Caracciolo. Caracciolo muistuttaa historiasta. YDIN 2 / 2023 34 YDINHETKI K ysyessäni keväällä 2023 Lucio Caracciolon arviota Ukrainan sodasta ja suurvaltasuhteista, hänen mielestään Venäjä on Yhdysvalloille pienempi uhka kuin Kiina, jonka se kokee olevan sille todellinen kilpailija. – Minulle sana Eurooppa ei tarkoita mitään. – Emme ole menossa kohti rauhaa vaan entistä laajempaa konfliktia. – Yksi harvoja tosiasioita, joita Venäjän tiedustelu on tuonut esille, on väittämä, että puolalaiset ovat edelleen kiinnostuneita Ukrainan luoteiskolkasta, siis Lvivin ympärillä sijaitsevan alueesta. Haluan tietää, voisiko Eurooppa jotenkin edistää sodan loppumista. Siksi sota on ulkoistettu liittolaisille, ennen muuta ukrainalaisille mutta myös puolalaisille, hän perustelee. Yhdysvallat käyttää nyt Ukrainaa hyväkseen tavoitteenaan väsyttää venäläiset joukot, mutta se ei tähtää Venäjän tuhoon, kuten eräät Baltian maat. Samalla on myös selvää, ettemme voi vaatia Ukrainan uhraavan itsensä. vastaiseen sotaan, se vaatii Saksalta sotakorvauksia 1 300 miljoonan euron edestä. Ukrainan sotaan osallistuvaan kansainväliseen prikaatiin kuuluu useita tuhansia miehiä, heistä suuri määrä puolalaisia
Kun saksalainen toimittaja teki lisäkysymyksen ”miten”, Biden katseli ympärilleen ja sanoi: tavalla tai toisella tämän kaasujohdon pitää lakata olemasta. Se kuitenkin voi olla sodan tulos käytännössä. Mutta vaikka ne pääsisivät sopimukseen, sodan loppumisesta ei ole takeita. Uuden tilan lisäksi nämä valtiot ovat oppineet ajattelemaan suuressa mittakaavassa ja ovat näin vallanneet itselleen lisää vaikutusmahdollisuuksia. Ilman länttä se olisi jo hävinnyt sodan täysin. Ainakin väliaikaisesti. Hän kehottaa muistamaan Saksan liittokansleri Scholzin ja Yhdysvaltain presidentti Bidenin yhteisen lehdistötilaisuuden 7. – Tämä ei ole minun väittämä, vaan se on heidän sanomaansa: venäläisten barbaarien pitää kadota. Osa ukrainalaisista ei hyväksy sitä mutta ehkä myös eräät Natomaat, kuten Puola, saattavat yrittää sabotoida rauhansopimusta. www.youtube.com/watch?v=OS4O8rGRLf8 PUOLA OSALLISTUU VENÄJÄN VASTAISEEN SOTAAN JA VAATII SAMALLA SAKSALTA SOTAKORVAUKSIA.. Tätä kutsutaan Euroopaksi, Caracciolo huokaa. Caracciolon mielestä todellinen katastrofi on kuitenkin sota sekä ukrainalaisille että venäläisille sodan uhreina ja siviilirakenteiden tuhoutumisena. Tämä episodi kertoo saksalaisten alamaisesta suhteesta Yhdysvaltoihin, sanoo Caracciolo. YDIN 2 / 2023 35 YDINHETKI sanoa sitä. 2022 – vaikka ei väitä tietävänsä putken räjäyttäjää. Caracciolon mielestä Kiina ei voi toimia suorana välittäjänä, mutta se voi yrittää painostaa venäläisiä, jotta heidät saadaan neuvottelemaan. Scholz ei sanonut sanaakaan. Suurvaltojen kriisi on siksikin luonut tilaa keskisuurille valtioille kuten Turkille, Puolalle mutta ennen muuta Japanille. – Jo tänään Ukraina on täysin riippuvainen Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kiina puolestaan elää vielä Covidin aiheuttaman talouskriisin jälkivaihetta. Lucio Caracciolo arvelee, että loppujen lopuksi syntyy tulitauko, jonka seurauksena Donbass ja Krim jäävät venäläisten valvontaan, vaikka tällaista tulosta ei tunnusta virallisesti Ukrainan ohella Nato, saati muut alueen maat. Caracciola uskoo, että loppujen lopuksi ratkaisu on Yhdysvaltain ja Venäjän käsissä. – On omituista, että tällä hetkellä kaikki tärkeimmät suurvallat ovat kriisissä. Italia puolestaan tekisi heti rauhan Venäjän kanssa ja jatkaisi heti samaa suttuista kaupankäyntiä kuin ennen. V oisiko kiina vaikuttaa pessimistisen arvion suunnan kääntäjänä. Ukraina tuskin hyväksyy tuloksen, joka heille olisi katastrofi. 2. Caracciolon mielestä Saksan ja Venäjän yhteisen kaasujohdon kohtalo kertoo paljon Euroopan tilanteesta. Yhdysvaltain kriisi on selvä, mutta myös Venäjän, koska se on sotkeutunut sotaan. Ongelma on siinä, että barbaarien katoamisen edellytys on, että myös ukrainalaisten pitää kadota, sillä eturintamassa taistelevat vain ukrainalaiset. – Biden sanoi tilaisuudessa, että jos Venäjä miehittää osia Ukrainasta, Nord Streamin täytyy lakata olemasta. Baltian maat ovat samaa mieltä puolalaisten kanssa
YDIN 2 / 2023 36 YDINHETKI Teksti Ytimen toimituskunta Kuvat Jussi Vierimaa KÄY KOULUA Rauha ”Empatian ja myötätunnon taidot vahvistuivat, avartaa näkemystä omasta ja muiden elämänolosuhteista, ymmärrystä maailmasta.”
Rauhankoulu on Rauhanliiton rauhanja globaalikasvatustyötä. On tärkeää, että Rauhankoulun toimintakokonaisuudet ovat suoraan linkitetty perusja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja ne tukevat laaja-alaista oppimista. Rauhankoulun toimintakokonaisuuksiin osallistuu vuosittain yli 1 200 lasta ja nuorta opettajineen. Oppilaiden tiedot asioista kehittyivät. Varmasti antaa pohdittavaa ja herättää ajatuksia, jonka kautta voi myös tulla muutoksia asenteisiin ja arvoihin.” ”Hienoa, että vaikeaa asiaa käsiteltiin ratkaisukeskeisesti. Opettajille ja kouluille on suuri apu siitä, että he tilaavat omille ryhmilleen Rauhankoulusta toimintakokonaisuuden, kertoo Laura Lodenius Rauhanliitosta. Keskustelua syntyi luokassa vielä Rauhankoulun oppituntien jälkeen.” ”Mielenkiintoinen aihekokonaisuus ja hyviä pohdintatehtäviä. Rauhankoulu täyttää tänä vuonna jo 25 vuotta, toimintamuoto perustettiin vuonna 1998. Ulkoministeriö on rahoittanut Rauhankoulun globaalikasvatushankkeita vuodesta 2008 lähtien. Osa oppilaista saattaa kokea ahdistusta ja murehtia ”liikaa!”. Ajankohtaisia rauhankysymyksiä lähestytään Rauhankoulussa ikätasoisesti ja taidelähtöisin menetelmin, erityisesti tarinallisuuden ja matalan kynnyksen draaman avulla. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia eläytyä toisen henkilön asemaan ja tarkastel”Innostavat tehtävät ja hyvä keskusteluyhteys. Aikuiskoulutuksia järjestetään niin ikään eri puolilla Suomea. Myös muiden aineiden opettajat voivat tilata Rauhankoulua ryhmilleen, ja sisältöjä voi aina on muokata ryhmän toiveiden mukaan. R auhankoulussa lapset ja nuoret pääsevät oppimaan globaaleista kehityskysymyksistä, ihmisoikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista sekä harjoittelemaan maailmankansalaisen taitoja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tärkeää säilyttää usko tulevaan.” Vasemmalla: Nuoret ideoivat konkreettisia esimerkkejä globaalista keskinäisriippuvuudesta ja pohtivat systeemistä muutosta.. Maksutonta Rauhankoulu-toimintaa on tarjolla Turun, Tampereen ja Uudenmaan kouluille sekä etäyhteyksin ympäri Suomea suomeksi ja ruotsiksi. YDIN 2 / 2023 37 YDINHETKI S itaatit ovat otteita palautteista, joita Rauhankoulu on saanut. Enimmäkseen Rauhankoulun työpajoja tilataan osaksi elämänkatsomustiedon, äidinkielen, yhteiskuntaopin, historian, maantiedon, uskonnon, filosofian ja terveystiedon opetusta. Vuonna 2022 Rauhankoulu toteutti 110 työpajaa kouluille sekä 40 koulutusta opetusja kasvatusalan opiskelijoille
YDIN 2 / 2023 38 YDINHETKI Yllä: Rauhankoulun teemat linkittyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sosiaaliseen ulottuvuuteen, erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseen, rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen sekä yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Vasemmalla ja alla: Työskentelyä jatkettiin tekemällä pienryhmissä patsaskuvat yhteistyön hetkistä.
Nuoret pääsevät harjoittelemaan yhteistyötaitoja ja etsimään ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Tositapahtumiin perustuvien tarinoiden lomassa pohditaan syy– seuraussuhteita ja globaalihaasteiden taustalla olevia juurisyitä. Koulutusten tavoitteena on antaa tulevilla opettajille ja kasvattajille tietoa ja välineitä rauhanja globaalikasvatukseen. Kouluttamalla alan ammattilaisia ja opiskelijoita rauhankasvatuksen teemoista ja pedagogiikasta, toiminnan vaikutukset ovat pitkäjänteisempiä ja laajempia. Nuorten kanssa harjoitellaan vaikuttamisen taitoja ja pohditaan omaa roolia muutoksessa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Turun Rieskalähteen koulun pajassa nuoret osoittivat luokkatilassa olevia asioita, jotka ovat suojelemisen arvoisia ja, jotka liittyvät rauhaan.. Rauhankoulun pajoissa monimutkaiset ilmiöt saadaan tarinallisuuden ja draaman avulla helpommin lähestyttäviksi ja oppilaille ymmärrettävämpään muotoon. Alla: Yhteistyöja neuvottelutaitojen harjoittelu on tärkeä osa rauhankasvatusta. Globaalihaasteiden rinnalla korostetaan muutoksen mahdollisuutta ja toivon näkökulmaa. R auhankoulu tarjontaan kuuluvat siis työpajat koululaisryhmille sekä koulutuksia kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Oikealla: Rauhankoulun työpaja alkaa lämmittelyharjoitteilla. YDIN 2 / 2023 39 YDINHETKI la tilanteita eri näkökulmista. Tarinat herättävät paljon ajatuksia ja keskustelua, kertoo Annukka Toivonen Rauhankoulun asiantuntija
YDIN 2 / 2023 40 YDINHETKI Ranskaa kuohuttaneissa eläkeprotesteissa oli kyse myös presidentti Emmanuel Macronin uskottavuudesta. Kirjoittaja Jorma Turunen Ranska BARRIKADEILLA YDIN 2 / 2023 40 YDINHETKI. Kansalaisten luottamus valtapitäjiä kohtaan on nyt pohjamudissa
Macron tähtäsi jälleen eläkeiän nostamiseen 65 vuoteen. Käytännössä ranskalaiset miehet eläköityvät jo 60-vuotiaina ja naiset 61 vuoden iässä. Toisen maailmansodan jälkeisessä Ranskassa 65 vuoden eläkeikä säilyi 1980-luvun alkuun. E mmanuel macron tavoitteli eläkeiän nostoa 65 vuoteen jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan, mutta törmäsi välittömästi aggressiiviseen lakkoliikkeeseen. Keskustaoikeistolaisen Alain Juppén hallitus antoi 1997 lakiesityksen, joka olisi heikentänyt eläkkeiden ja sairausvakuutuksen ehtoja. Vastarinta kasvoi niin rajuksi, että presidentti Jaques Chirac päätti hajottaa kansalliskokouksen ja määrätä uudet vaalit. Näin myös Ranskassa, jossa eläkeasioissakin kuljetaan ”ranskalaista polkua”. Euroopassa yleisin eläkeikä on 65 vuotta, mikä on nousemassa 2020-luvun lopulla parilla vuodella. Päätöksen sinetöi koronaepidemian puhkeaminen. Fillonin lailla monet pääministerit ovat joutuneet antamaan kasvot eläkeuudistuksille Ranska. Keltaliiveille jo periksi antanut Macron päätti luovuttaa ajoissa, ja uudistus siirrettiin suosiolla tulevaisuuteen. E läkeuudistukset herättävät aina intohimoja. Ranskalaiset saivat syyn lähteä kaduille. Ehdotus nostatti ankaran protestiaallon, ensin oppositiossa, ja pian koko maassa. Perusteluksi kävi Ranskan eläketilanne verrattuna muihin Euroopan maihin sekä niiden aiheuttamat kulut. Niitä voidaan tehdä sopuisasti, mutta usein niitä vastustetaan, koska ne johtavat eläkeiän nostamiseen. Nicolas Sarkozyn presidenttikaudella pääministeri François Fillonin hallitus nosti eläkeiän 62 vuoteen. Silloin Pierre Mauroyn johtama kansanrintamahallitus päätti laskea eläköitymisajan 60 vuoteen ja nosti samalla avokätisesti eläkkeiden suuruutta keskimäärin 40 prosentilla. Täyden eläkkeen voi saada 43 vuoden työhistorian jälkeen. YDIN 2 / 2023 41 YDINHETKI ja samalla tehneet itsestään epäsuositun poliitikon. Tavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että lastenhoitovapaat tai pitkä opiskeluaika estävät pääsyn täyteen eläkkeeseen. Uudelleenvalintansa jälkeen Macron asetti eläkeuudistuksen päätavoitteekseen
Neuvoston päätöstä seurasi outo episodi, missä Macronin harkintakyky petti toistamiseen. Myös usein keskenään riitaisat ammattijärjestöt vastustivat nyt yksituumaisina hallituksen esitystä. Macron nosti itsensä uudistuksen yläpuolelle ja jätti tapaamatta vastustajiaan, etenkin ammattiyhdistysliikkeen edustajia. Ammattiyhdistysliike oli vedonnut julkisesti presidenttiin, että hän ei saattaisi heti kiisteltyä lakia voimaan. Bornen hallitukselle pykälän käyttö oli tuttua: sitä oli ehditty soveltaa budjetin käsittelyssä jo kymmenen kertaa! P erustuslain mukaan seuraavaksi tuli äänestää hallituksen luottamuksesta. Toisin kävi. Oppositio teki hallituksen esitykseen tuhansia muutosehdotuksia. Suurissa mielenosoituksissa on aina ryhmiä, jotka haluavat vain sekasortoa ja väkivaltaisia yhteenottoja poliisin kanssa. Puhtaanapitolaitosten lakko toi Pariisin kaduille roskavuoria. Uutta oli protestien vahva leviäminen ympäri Ranskaa, myös pieniin kaupunkeihin ja kuntiin. Nyt hallitus sai niukan mutta riittävän tuen ja säilytti asemansa yhdeksän äänen enemmistöllä. Edessä oli vielä perustuslakineuvoston käsittely, jossa neuvosto odotetusti hyväksyi hallituksen lakiesityksen ja hylkäsi opposition vaatimuksen kansanäänestyksestä. Sen avulla presidentti ja hallitus pystyvät sivuuttamaan kansalliskokouksen opposition ilman äänestystä. Asenteet jyrkkenivät samalla kun väkivalta kaduilla lisääntyi. Macron kiirehti hyväksymään lain aamuyöstä vain kymmenen tuntia neuvoston päätöksen jälkeen. Näiden tapausten jälkeen oli selvää, että protestit kaduilla jatkuivat. Uudistusta ajaessaan Macron uskoi löytävänsä kumppaneita tuekseen, vaikka hänen oma puolueensa (La Renaissance) oli menettänyt enemmistön kansalliskokouksessa. He jopa valitsevat kohteekseen poliiseja, palomie. Riitaisa, Macronin itsensä vuonna 2017 hajottama, puolue ei kuitenkaan taipunut. Hänellä olisi ollut aikaa kaksi viikkoa. R anskalaiset lähtivät jälleen kaduille. YDIN 2 / 2023 42 YDINHETKI TOISTUVAT MIELENOSOITUKSET KERÄSIVÄT JOPA SISÄMINISTERIÖN ARVION MUKAAN SUURIMMILLAAN YLI MILJOONA OSALLISTUJAA. Eläkekriisin ohella alkoi puhe myös ranskalaisen demokratian kriisistä. Sekään ei kiusannut Macronia, että hallituksen hanketta vastusti noin 70 prosenttia ranskalaisista. Vasta äänestyspäivänä Macron ja Borne ymmärsivät, että hallituksen esitys tulee kaatumaan. Tällä myönnytyksellä uskottiin Tasavaltalaisten oikeistopuolueen (Les Républicaines) kääntyvän hallituksen puolelle ja takaavan uudistuksen läpimenon. Vastaava yksimielisyys vallitsi viimeksi 12 vuotta sitten. Toistuvat mielenosoitukset keräsivät jopa sisäministeriön arvion mukaan suurimmillaan yli miljoona osallistujaa, ja lakot lamauttivat etenkin liikenteen. Jäljelle jäi turvautuminen Ranskan perustuslain pykälään 49.3, jota myös pommipykäläksi kutsutaan. Historioitsija ja sosiologi Pierre Rosanvallonin mielestä Macronin käytös kertoi presidentin kyvyttömyydestä ymmärtää kansalaisten syvää levottomuutta. Pykälän käyttö on siis laillista, mutta epädemokraattista ja noloa – etenkin suurissa ja ranskalaisten elämään merkittävästi vaikuttavissa kysymyksissä. De Gaulle halusi aikanaan pykälän Ranskan v tasavallan (1958 –) uuteen perustuslakiin, koska hän pelkäsi hallitusten muuten kaatuvaan samaan tahtiin kuin iv tasavallan (1944 – 1958) Ranskassa. Eläkereformin vastustajat pysyivät kriittisinä, ja suurta toimintapäivää suunniteltiin vapuksi. Macron ja Bornen hallitus taipuivat pudottamaan ikätavoitteen 64 vuoteen. Kokematon pääministeri Elisabeth Borne toi hallituksen esityksen kansalliskokouksen käsittelyyn tammikuussa 2023, minkä jälkeen alkoi värikäs ja äänekäs väittely. Pykälään turvautuminen lisäsi ranskalaisten raivoa eläkehanketta ja suuttumusta Macronia kohtaan
Nykymaailman arvaamattomuus saattaa nostaa nopeastikin esiin tyystin tuntemattomia ehdokkaita. Edellisen kauden ”keskustelut” jättivät yksipuolisen kuvan: Macron puhui ja kansa kuunteli. Chiracin jälkeen ranskalaisilla on ollut 2000-luvulla kolme presidenttiä eri poliittisista leireistä: Sarkozy oikeistosta, Hollande vasemmistosta ja Macron keskustasta. Viime kevään vaalien ensimmäisellä kierroksella Le Pen hävisi Macronille enää vain muutaman prosenttiyksikön verran. Rosanvallonin mukaan keltaliiveillä ei ollut mitään tekemistä puolueiden tai ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mutta eläkemielenosoitukset olivat yhtenäisen ammattiyhdistysliikkeen järjestämiä. Syksyllä Ranskassa lienee uusi hallitus. Marine Le Pen on selvinnyt kaksissa edellisissä presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle. Macron maksanee kauan korkeaa hintaa siitä, että hän turvautui perustuslain poikkeuspykälään toteuttaakseen eläkereformin. Neljässä vuodessa voi tapahtua paljon. YDIN 2 / 2023 43 YDINHETKI hiä ja muuta virkavaltaa. Nyt hän tekee kaikkensa, jotta kiistan ikävä muisto unohtuisi. Keltaliivit, koronaepidemian ja pitkäaikaisen eläkekriisin kokenut Ranskakin on muuttunut. Keltaliivejä ja eläkeprotestointia on verrattu toisiinsa, mutta jo niiden organisoitumisessa on selvä ero. Tavoite ei syntynyt sattumalta, koska sen ajan päässä on Ranskan kansallispäivä. Sama kaava on toistunut aikaisemmissakin kriiseissä. Kansallispäivän jälkeen ranskalaiset myös aloittavat vuosilomansa, jolloin Macron toivoo saavansa olla rauhassa ainakin syksyyn asti. Sijaiskärsijäksi joutunut pääministeri saanee lähteä ja hänen mukanaan ainakin ne ministerit, jotka joutuivat kiirastuleen eläkeuudistuksen käsittelyssä. Mutta mitä kauemmin kriisi kestää ja mitä väkivaltaisemmiksi mielenosoitukset käyvät, sitä enemmän kansa alkaa epäröidä, vetäytyy syrjään ja hylkää mielenosoittajat. Enää ei olisi suuri yllätys, jos Ranskan seuraava presidentti olisi Marine Le Pen. E mmanuel macronin toista presidenttikautta on jäljellä vielä neljä vuotta, mutta ranskalaiset ovat jo käynnistäneet pohdinnan hänen seuraajastaan. E läkekriisi jäänee vähitellen taakse, mutta vaikuttaa pitkään. Kyselyiden kärjessä on ollut Marine Le Pen. Naamioituja ”black blocs”tai ”les casseurs” -ryhmiä eläkkeet eivät kiinnostaneet vähääkään. Ammattijärjestö cgt:n uuden puheenjohtajan Sophie Binet´n mielestä Macron on omalla toiminnallaan pohjustanut Le Penin valintaa seuraavaksi presidentiksi. Monien mielestä nyt on hänen vuoronsa. MACRON MAKSANEE KAUAN KORKEAA HINTAA SIITÄ, ETTÄ HÄN TURVAUTUI PERUSTUSLAIN POIKKEUSPYKÄLÄÄN TOTEUTTAAKSEEN ELÄKEREFORMIN.. Lyhyen kuherruskuukauden jälkeen kaikista kolmesta tuli epäsuosittuja, ja heidän suosionsa laski kiusallisen matalalle. Macron on luvannut laittaa sadassa päivässä Ranskan asiat kuntoon. Ranskalaisten luottamus vallanpitäjiä kohtaan on jo kauan sitten pudonnut pohjalukemiin. Seremonioita rakastava Macron laskee asemansa silloin jo vahvistuneen ja eläkekriisin unohtuneen. Toivottavasti Macron ei enää sorru harkitsemattomaan viestintään, vaan suostuu myös kuuntelemaan kansalaisia. Macron on ryhtynyt uudistamaan Ranskan koulutusta, työelämää ja terveydenhuoltoa. Galluppeja on julkaistu jo vuoden alusta eri henkilöiden kannatusluvuista. Olisiko pettymysten jälkeen taas aika päätyä uudesta ympäristöstä tulevaan presidenttiin. Ranskalaiset arvostavat kadun valtaa ja protesteja vallanpitäjiä vastaan – etenkin kun syy koetaan läheiseksi ja tärkeäksi. Hän on lähtenyt kiertämään Ranskaa keskustellakseen kansalaisten kanssa
YDIN 2 / 2023 44 YDINHETKI Presidenttiteatterin monet kasvot Teksti ja kuvat Marko Vuorinen 44 YDINHETKI YDIN 2 / 2023
Monet paikalle tulleet tuntuivat myös osaavan pelin säännöt. Keväällä 2023 tähän joukkoon liittyi Yhdysvallat, kun maan entiselle presidentille Donald J. Yhdysvaltojen äärilaidan konservatiivipoliitikot eivät ole suosittuja New Yorkissa, joten mielenosoituksen pieni ihmismäärä ei oikeuta pitkälle vietyihin johtopäätöksiin, mutta aamun perustella entisen presidentin kannattajat näyttäytyivät monimuotoisempana ihmisryhmänä kuin mihin on totuttu, vaikkakin kokonaisuus muistutti jo teatteriesityksen hahmogalleriaa. Paikalla oli kyllä asialleen omistautuneita mielenosoittajia,. Toimittajien suuren määrän vuoksi jokainen sanavalmis mielenosoittaja sai mikrofoniaikaa mielensä mukaan. Vaipassa esiintynyt henkilö on newyorkilainen performanssitaiteilija, joka esiintyy nimellä Crackhead Barney. Valmistautuminen entisen presidentin syytteenlukuun alkoi New Yorkissa monta päivää ennen itse tapahtumaa. Hän on tehnyt poliisiväkivalta-, aborttija Trump-aiheisista mielenosoituksista oman esiintymisareenansa. Yksi mielenosoittajista makasi keskellä katua kuin siihen lyötynä ja heilutti hennosti pientä Yhdysvaltojen lippua, toinen soitti tauotta saksofonilla maan kansallislaulua ja kolmas provosoi Trumpin puolustajia vaippaan sekä valkoiseen vartalomaaliin verhoutuneena. Heiltä odotettiin ja he tarjosivat kärjekkäitä kommentteja sekä teatraalista käytöstä. E ntisiä presidenttejä vastaan on kautta maailmanhistorian nostettu rikossyytteitä. Syytteenluvun aamuna moni yllättyi siitä, että New Yorkin oikeustalon luo kutsutut entistä presidenttiä puolustavat ja vastustavat mielenosoitukset olivat vetäneet etelä-Manhattanille vain pari sataa ihmistä. Trumpille luettiin 34 syytekohdan perusteella syytteet talousrikoksista New Yorkissa. YDIN 2 / 2023 46 YDINHETKI mutta melkein yhtä paljon median edustajia ja uteliaita sivustakatsojia, jotka seurasivat hymy herkässä vastapuolten sanailua. Paikallinen uutismedia varoitti Trumpin autokulkueen aiheuttavan ruuhkakaaoksen, poliisien lomia peruttiin ja kaupunkilaisia kannustettiin jäämään etätöihin mahdollisten levottomuuksien pelossa
YDIN 2 / 2023 47 YDINHETKI
Entä jos paras, mihin me pystymme, on sopeutuminen hitaaseen katastrofiin. Ville-Juhani Sutinen etsii tuoretta näkökulmaa aiheeseen. Yannick Lahti & Matti Mörttinen Populismin anatomia Tästä puhutaan nyt! Populismin anatomia on ajankohtainen kirja jokaiselle, joka yrittää ymmärtää, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä niin Suomessa kuin muualla maailmassa.. INTOKUSTANNUS.FI VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA lukemista kesäksi! Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: Ville-Juhani Sutinen Hajonneen maailman käyttöohje Ilmastonmuutos kiihtyy ja ekologinen romahdus lähestyy. Risto Isomäki Maailmanparantajan muistelmat Risto Isomäki kertoo jännityskirjailijan otteella kahden värikkään vuosikymmenen parhaat, jo osittain unohdetut tarinat. Luke Harding Hyökkäys The Guardianin kirjeenvaihtajana Ukrainassa työskennellyt Luke Harding analysoi tarkasti sodan seurauksia Ukrainalle, Venäjälle ja koko maailmalle. Protestin jälkeen hän joutui keskelle informaatio sotaa. Marina Ovsjannikova No War Toimittaja Marina Ovsjannikova esitti Venäjän television suorassa uutis lähetyksessä sodan vastaisen viestin
Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. 50 ANDERS BLOM Hyvän etsimisestä lobbaamiseen / 54 PERTTI HAAPARANTA Sota: syitä ja tulkintoja / 58 VILLE LUUKKANEN Amerikkalaisen unelman kuolema – liioittelua vai sokea piste. / 62 MARKO NENONEN Pasifismi oikeutetun sodan oloissa / 67 ILARI MATUZ Punainen on uusi vihreä / 72 EETU LEHTO Arvokasta työtä
Työmarkkinayhteisö on antanut pois sen vallan, joka sillä oli vielä eukorporatismin aikana. Se huipentui viime vuosisadan viimeiseen neljännekseen. YDIN 2/ 2023 50 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Anders Blom LOBBAAMISEEN Hyvän etsimisestä T ammikuun kihlauksen perustana oli neuvostohyökkäys Suomeen 1939. Monien vaiheiden jälkeen Suomessa sosiaalidialogi ja kolmikantayhteistyö otettiin käyttöön. Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, mutta hyvinvointivaltiolla on kokoonsa nähden liian pieni kansantalous. Työelämää, taloutta, tuottavuutta sekä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin roolien suhteita leimaa kiihtynyt kilpailu. Työmarkkinajärjestöistä on tullut lobbaajia, joiden Kansallista etua tai yhteistä hyvää ei ole työmarkkinoilla pystytty määrittelemään kolmikantayhteistyöllä sitten Suomen EUja rahaliittojäsenyyden 1992 – 1998. Se yhdisti hajanaisen kansan ja neuvottelukieltoa edustaneet työnantajat sopivat palkansaajia edustavien järjestöjen kanssa sodan jälkeen neuvottelevansa työehtosopimuksista. Taloudessa Suomi on jäänyt takamatkalle
Kun Elinkeinoelämän keskusliitto ek:n suurimmat jäsenliitot ottivat siltä pois työehtosopimisen ja Metsäteollisuus jopa erosi siitä, keskitettyjen sopimusten edellytykset kapenivat merkittävästi. Jälkimmäisestä osapuolet ovat yksituumaisia, ettei luottamusta ole. Y llä oleviin ajatuksiin voi päätyä, kun tutustuu Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen kyselytutkimuksen tuloksiin. Paikallisesta sopimisesta on tullut väline minimoida kolmikantaista sopimista. Työnantajien ja yritysjohdon näkemykset poikkeavat palkansaajajärjestöjen näkemyksistä merkittävästi muun muassa yleissitovuuden, työehtojen joustavuuden, irtisanomissuojan, työttömyysturvan, keskitettyjen sopimusten priorisoinnin, ammattiliittojen jäsenmaksujen perintätavan ja työperäisen maahanmuuton alueilla. Vastaajat kokevat Suomen työmarkkinajärjestelmämallin perustuvan työehtosopimusten yleissitovuuteen, korkeaan järjestäytymisasteeseen ja kolmikantaiseen sopimiseen. Palkansaajat puolustavat nykyistä Suomen työmarkkinamallia, kun taas työnantajavastaajat etsivät muutokselle suuntaa Tanskan ja Ruotsin työmarkkinoilta. P uheenvuoroja korporatiivisen aikakauden päättymisestä on kuultu monelta suunnalta. Vastaajat löytävät yhteistä tilannekuvaa sovittelujärjestelmän vahvistamisesta, eläköitymisen myöhentämisestä ja niihin liittyvistä joustoista, pienemmistä toimitilojen tarpeista tulevaisuuden työelämässä ja siitä, että osapuolten väliltä puuttuu luottamusta. Palkansaajien jäsenmäärät ovat pudonneet ja järjestäytymisaste on nyt työja elinkeinoministeriön, tem, selvityksen mukaan enää 55 prosentin tasolla. eliitit hakevat pistevoittoja. Työmarkkinajärjestöt kilpailevat johtajuudesta – keskenään ja sisällään. Kysymykset esitettiin vuoden 2022 kesällä työmarkkinaeliitille, talouden ja politiikan johtohenkilöille sekä johtaville virkahenkilöille. Työmarkkinajärjestelmästä on tullut kiistan yksi aihe. Syy YDIN 2 / 2023 51 YTIMESSÄ. Tutkimuksessa kaksi kolmesta vastaajasta ei identifioi yhteistä etua työmarkkinajärjestelmässä. Työmarkkinayhteisöllä ei enää ole kansallista horisonttia. Työnantajat taas ovat luopuneet keskitetystä sopimisesta, mutta työnantajilta puuttuu yhteinen strateginen näkemys. Eli laajentaa kolmikantasopimista maksimiin. Työnantajat kokevat palkansaajajärjestöjen haluavan saada kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon veto-oikeuden. Korporaatioilla on edelleen valtaa ja voimavaroja, mutta ne eivät kykene käyttämään sitä yhteisen hyvän määrittelyyn. Työnantajat haluavat joustoja ja palkansaajat haluavat puhevaltaa. Toisaalta työnantajapuolella ulkomaalaisomistus on vahvistunut 500 suurimman yrityksen joukossa, mikä tarkoittaa, että Suomessa kukoistaa tytäryhtiötalous
55* 70 30 70 Kaksoissidos = hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen suhteiden tiiviys lainvalmistelussa. Ei ole, työsuhdeturva ja irtisanomissuoja vahvoja. 54 860 59 979 59 976 64 868 Tyoehtosopimusten yleissitovuus ja työmarkkinajärjestelmän luonnekuvaus. Sosiaalidialogi. EKP Riksbank EKP Danmarks Nationalbank Valuutta. 72,4 36,3 82,3 36,6 Bkt per capita USD (OECD 2021). Laki 2006. Avoimuusrekisteri. on yksinkertainen. Vahva kaksoissidos (kolmikantasopiminen). YDIN 2/ 2023 52 YTIMESSÄ. Ei ole, liittojen minimitasot, kannattamattomuus mahdollistaa irtisanomiset, korkea ja osallistava ansiosidonnainen työsuhdeturva. Sosiaalidialogi. TEM Julkaisuja Työelämä 19:2023. Vuonna 2017 järjestäytymisaste oli 60,2 %. Ei ole. Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä on 1 316 000 ja se on 54,7 % palkansaajista. Kyllä, hajautunut malli sopimisessa, sovittelua vasta jälkikäteen, ansiosidonnainen ja kestoltaan pitkä työsuhdeturva. Laki 2023. Ei ole. Ei ole, vientivetoisuus, ei lakisääteisiä reunaehtoja, sovittelulla vahva (valtion) myös ennakoiva rooli, työsuhdeturva. J os suomessa olisi ollut kaksikamarinen eduskunta, työmarkkinajärjestöt olisivat toisen kamarin, ”ylähuoneen” itseoikeutettuja edustajia. Liike-elämä perustuu yhä enenevässä määrin kilpailuun, jota ei enää kolmikannassa tai Etelärannassa pystytä säätelemään. Kilpailu on globaalia. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat viimeisen 50 vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lainsäädännössä, markkinoilla ja sosiaalisessa järjestyksessä. Itävallassa perustuslakia muutettiin 2006, jotta työmarkkinaosapuolet jätettiin lobbausta säätelevän lainsäädännön ulkopuolelle ja niille perustettiin oma erillisrooli lainsäädännössä. Euro SEK Euro DKK Julkinen velka (% bkt:sta). Palkansaajien järjestäytyminen 2021. Palkansaajien järjestäytymisaste (OECD, ETUI). Palkkatason määrittelyssä markkinoiden vaikutus mukana. Työmarkkinajärjestöjen suuri vallankäyttö tai yleinen Suomi Ruotsi Itävalta Tanska Rahapolitiikan päättäjä. Vahva kaksoissidos (perustuslain turva). * Suomen palkansaajien järjestäytymisaste perustuu Työja elinkeinoministeriön selvitykseen, jonka mukaan edunvalvonnan piirissä palkansaajajärjestöissä on 1 889 000 jäsentä, joista 572 000 on opiskelijoita, yrittäjiä ja vapaajäseniä
T utkimuksen vastaajista puolet mieltää Tanskan työmarkkinat houkuttelevimmiksi, neljännes Ruotsin ja runsas kymmenys Itävallan työmarkkinat. Jo pidemmän aikaa työnantajat ovat halunneet irtautua erityisesti laajemmasta sopimusarkkitehtuurista. Juuri epäsuoran vaikuttamisen tutkimusta on Suomessa laiminlyöty. Se on korporatismissa ollut säädeltyä ja keskitettyä. Alkavan vaalikauden suuri haaste on, löydetäänkö yhteisiä kansallisia prioriteetteja. Paikallisen sopimisen tarinan tausta on tässä yritysmaailman yhteisen tavoitteiston hajautuminen, kilpailu. Suuret talouslinjaukset tehtiin ”ylähuoneen” eli työmarkkinajärjestöjen myötävaikutuksella: ”raamisopimuksella” 2011, ”työllisyysja kasvusopimuksella” 2013 ja ”kilpailukykysopimuksella” 2016, kunnes jäsenliitot ottivat työnantajien keskusjärjestöltä ek:lta sääntömuutoksella pois vallan neuvotella ja allekirjoittaa työehtosopimuksia 2016. Palkansaajat ovat toisen maailmansodan jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisen myötä paljon paremmassa asemassa kuin 80 vuotta sitten. Pystytään vain rajalliseen yhteistyöhön. Niiden vaikuttaminen on sekä suoraa että epäsuoraa. Kahden suurimman puolueen yhteiskannatus ei ole yltänyt 2011 vaalien jälkeen yksinkertaiseen enemmistöön. YDIN 2 / 2023 53 YTIMESSÄ. Kun puolueet osallistuvat suoraan vallankäyttöön eduskunnan ja hallituksen kautta, työmarkkinajärjestöt vaikuttavat puolueisiin tarjoten politiikkasuosituksia ja vaatimuksia. Korporatismin ydintä on valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen jatkuva neuvotteluja sopimussuhde, kaksoissidos. Työmarkkinoiden yhteisvoiman marginalisoituminen merkitsee sitä, ettei poliittiseen prosessiin tule järjestöjen yhteistä tukea. Palkansaajajärjestöjen vastaajista 41 prosenttia kannatti Suomen mallia, työnantajien vastaajista 63 prosenttia Tanskan mallia. Luottamuksen luominen, jolla aikaansaadaan talouskasvua, olisi ”ylähuoneelle” kunniakas tehtävä. Kyvyttömyys julkisten menojen kustantamiseen voi puolestaan aiheuttaa törmäyksen, joka on uhka yhteiskunnan kehittämiselle. Tulopolitiikkaa ei enää yhdistetä tuottavuuden kasvuun, vaan työmarkkinoiden jäykkyyksiin. Työnantajat väittävät niiden juontuvan ammattiliittojen vaikutusvallan kasvusta. puhevalta yhteiskunnassa leimaa suomalaista parlamentarismia, koska järjestöillä on edelleen lakien valmistelussa keskeinen vahtikoiran asema. Työntekijäjärjestöt kokevat perusoikeuksiensa olevan uhattuina. ”Ylähuoneen” lamaantuminen tekee tilaa vahvalle hallitukselle ja päättäväiselle eduskunnalle. Hallitusten rooli on kasvussa. Vain 17 prosenttia vastaajista kokee Suomen mallin työmarkkinajärjestelmän houkutteleviksi. Mutta hallitusten muodostamisen ongelmaksi on kehittynyt koalitioiden heikentyminen, kun suuret puolueet ovat heikentyneet. Todennäköisesti tarvitaan myös laajempaa sopimista, jossa yhteinen etu pitäisi voida identifioida
Yksi niistä on, että vuonna 2004 maassa vaihtui hallitus mellakoiden seurauksena. Naiivi teoria unohtaa monet tosiasiat. YDIN 2 / 2023 54 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Pertti Haaparanta syitä ja tulkintoja SOTA K ansanedustaja jussi halla-aho on luonnehtinut julkisuudessa, että Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on kyse demokratian ja diktatuurin välisestä taistelusta ja että siksikin Ukrainaa täytyy avustaa. Se on hänen mukaansa ensimmäinen neljästä keskeisestä teoriasta, joiden kautta Ukrainan sodan syttymistä selitetään mediassa ja politiikassa. Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä Branko Milanovi´c on esittänyt kirjoituksissaan neljä yleistä näkemystä Ukrainan sodasta. Niitä syntyi, kun vaalit osoittautuivat epäreiluiksi. On siksikin vaikeaa tulkita sotaa demokratian (Ukraina) ja diktatuurin (Venäjä) väliseksi. Vain yksi niistä on sopusoinnussa tosiasioiden kanssa. .. Tapahtumat kärjistyivät Maidanin aukiolla. Tämän seurauksena vapailla vaaleilla valittu presidentti Janukovitš joutui pakenemaan Ukrainasta. Vastaavasti vuonna 2014 hallitus vaihtui kapinassa laillista hallitusta vastaan. Branko Milanovi´c kutsuisi näkemystä naiiviksi
Tämän teorian mukaan se on yrittänyt alistaa ympärillään olevat alueet niin Romaniasta ja Moldovasta Puolaan, Baltiaan kuin Suomeen. Kommunismin häviötä eivät kuitenkaan jouduttaneet demokraattiset vallankumoukset kuten lännessä usein väitetään. Se ei edellytä tietoa Ukrainan ja Venäjän historiasta eikä kommunismista, eikä se vaadi mitään näkemystä syistä, joiden vuoksi kommunistiset liittovaltiot hajosivat. Korruptio oli laajalle levinnyttä – aina maan ylintä johtoa myöden – oligarkeillakin oli valtaa, ja lisäksi parlamentti oli toimintakyvytön. Lenin esimerkiksi antoi Donbassin alueen Ukrainalle. ”Suuremman Venäjän” kannattajat pitävätkin kommunistihallintoa ”Venäjän vastaisena salajuonena”. Ne näyttivät demokraattisilta, YDIN 2 / 2023 55 YTIMESSÄ. Milanovi´c huomauttaa lisäksi, että ennen sotaa ja jo ennen vuotta 2014 Ukraina oli kaikkein huonoimmassa taloudellisessa tilassa entisten Neuvostoliiton osavaltioiden joukossa. Naiivi teoria on kuitenkin suosittu yksinkertaisuutensa vuoksi. Milanovi´cin mukaan se on suosittu sotaintoisten liberaalien ja niin sanotun lännen oikeiston piireissä, jotka pitävät konfliktia arvojen eivätkä geopolitiikan konfliktina. M ilanovi´cin löytämä kolmas teoria etsii nykyisten konfliktien juuria vuosilta 1989 – 1992, jolloin kommunismi romahti. Se saattaisi selittää 1800-luvun venäläisen nationalismin muttei nykyhetken nationalismia, jonka juuret periytyvät uskottavammin vuoden 1917 jälkeisistä tapahtumista. Milanovi´c toteaa, että vuonna 1990 Venäjän ja Ukrainan tulotasot olivat yhtä korkeat, mutta 2020-luvulla ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Venäjän tulotaso oli enemmän kuin kaksinkertainen verrattuna Ukrainan vastaavaan. M ilanovi´cin havaitsema toinen teoria esittää, että Venäjä on imperialistinen valtio ja on ollut sitä jo tsaarien aikana. Ukrainalaisia muutti siksi merkittävästi Venäjälle, jossa palkat olivat kolminkertaiset Ukrainan palkkoihin verrattuna. Vladimir Putinin omat puheet ennen sotaa tukevat imperialisminäkemystä. Milanovi´c huomauttaa, että tämä teoria yhdistää mielenkiintoisesti Putinin propagandistit ja ne, joiden mukaan Venäjän imperialismi on synnynnäinen osa venäläisten psyykeä. Hänen mukaansa Venäjä on käynyt läpi satavuotisen ”petturuuksien kauden”, jonka aikana osa sen historiallisista alueista itsenäistyi ja osa sai aseman erillisenä sosialistisena neuvostotasavaltana. Teorian ongelma on kuitenkin se, että se ei voi selittää viimeaikaisen venäläisen nationalismin ja imperialismin nousua. Ukrainassa köyhyys oli lisäksi suurempaa kuin Venäjällä Maailmanpankin tekemän 2002 – 2019 aikajakson maavertailussa. Ne olivat tosiasiallisesti nationalistisia vallankumouksia, joilla irtauduttiin Venäjän talutusnuorasta
Neuvostoliiton aikana jäsenvaltioille annettiin myös omaa valtaa ja noin sadalle kansallisuudelle annettiin lisäksi erillisalueita ja muita valtiooikeuksia. Erityisen vaikeaa se oli niissä maissa, jotka olivat etnisesti homogeenisia kuten Puola ja Unkari. Tämän kysymyksen muut teoriat ovat unohtaneet. Onkin ymmärrettävää, että sekä kansalliset vallankumoukselliset että läntiset havainnoitsijat painottivat demokratiaa ja unohtivat nationalismin. Sen sijaan niillä on paljon tekemistä nationalismin kanssa ja pyrkimyksen liittää uusia alueita omaan maahan sekä halusta päästä irti vähemmistöistä, jotka ovat ”väärässä” maassa ja joiden toivotaan siirtyvän omiin valtioihinsa tai naapurimaihin. M ilanovi´cin oma, neljäs, teoria lähtee liikkeelle toisesta ja kolmannesta teoriasta, mutta ottaa askeleen eteenpäin. Austromarxilaisten (itävaltalaisten marxilaisten ryhmä) 1900-luvun alussa avaaman keskustelun pohjalta bolshevikit päätyivät siihen, että paras tapa ratkaista erilaisten kansallisuuksien ongelma, oli tehdä Neuvostoliitosta liittovaltio. Milanovi´cin mukaan teoria ei myöskään pysty selittämään, miksi kaikki konfliktit ovat syntyneet purkaantuneissa kommunistisissa federaatioissa ja miksi yksitoista kahdestatoista konfliktista, mukaan lukien Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat etnisiä konflikteja, joissa riidellään maiden rajoista. Milanovi´cin mukaan Neuvostoliitto tarjosi näin piirustukset liittovaltiolle, jolla oli kaksi tehtävää: ensinnäkin turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioille ja toiseksi nopea taloudellinen kehitys. Siinä jäsenvaltiot olivat kansallispohjaisia, esimerkiksi Gruusiassa oli ensi sijassa gruusialaisia. Vastausta on etsittävä kommunististen liittovaltioiden rakenteista ja taloudesta. Miten nationalismi, joka johti etnisten liittovaltioiden hajoamiseen, syntyi. Tämä johti siihen, että tasavalMUUTOKSIA AJOI NATIONALISMI JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TAVOITTELU YDIN 2 / 2023 56 YTIMESSÄ. Niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen maan poliittinen järjestelmä on, siis joko demokratia tai autokratia. Neuvostomalli valittiin myös Tšekkoslovakiassa ja Jugoslaviassa. Etnisesti heterogeeniset maat, kuten Jugoslavia ja Neuvostoliitto, eivät Milanovi´cin mukaansa olisi hajonneet, jos demokratiakaipuu olisi ollut muutosten takana. Näitä tosiasioita ei useinkaan mainita valtavirtatarinassa, koska ne ovat ristiriidassa yksinkertaisen demokratiakertomuksen kanssa. Tästä syystä demokratiaa ja nationalismia oli vaikea erottaa toisistaan. koska laajat kansankerrokset antoivat tukensa itsenäiselle päätöksenteolle. Siksi on tärkeä katsoa, mitä etnisesti heterogeenisissa maissa tapahtui. Hänen mukaansa muutoksia ajoi nationalismi ja itsemääräämisoikeuden tavoittelu. Kommunististen jäsenvaltioiden kyvyttömyys kasvattaa kansalaisten tuloja paljastui viimeistään 1970-luvulla
Esimerkiksi Georgian sota lähti liikkeelle etnisten ryhmien keskuudesta, samoin Armenian ja Azerbaidžanin väliset sodat ja jatkuvat kiistat. Samaan aikaan uudeksi maata johtavaksi ryhmäksi nousivat kutsumani ”bonapartistit”, jotka hyödynsivät valtiota oman varallisuutensa kasvattamiseen sen sijaan, että olisi kasvatettu kansakunnan tuloja. Toisaalta yhden puolueen järjestelmä antoi mahdollisuuden eliiteille kasvattaa legitimiteettiään omissa jäsenvaltioissaan syyttämällä ongelmista toisia jäsenvaltioita ja niiden johtajia. NEUVOSTOLIITON HAJOTTUA NATIONALISMI NOUSI MYÖS VENÄJÄLLÄ, KOSKA KANSALAISTEN OLOSUHTEET HEIKKENIVÄT YDIN 2 / 2023 57 YTIMESSÄ. Janukovitš syrjäytettiin ja sopimus eu:n kanssa toteutui. Ratkaisuna tähän on taistella muiden maiden kanssa ja varastaa niiltä. Milanovi´cin johtopäätös on, että vuoden 1989 jälkeisten vallankumousten takana oleva voima oli sama sekä etnisesti homogeenisissa että etnisesti heterogeenisissa maissa: nationalismi. Tälle pohjalle oli helppoa nostattaa nationalistisia tunteita, myös vihaa. Johtajiksi nousi henkilöitä, jotka väittivät, että heidän jäsenvaltiotaan oli kohdeltu väärin. Tämän vuoksi heitä voi kutsua jopa varkaiksi. lan poliittinen eliitti menetti arvovaltansa ja legitimiteettinsä. Heikentymisestä syytettiin muita etnisiä ryhmiä. Vaikutukset kuitenkin erosivat: homogeeniset maat olivat sopusoinnussa demokratian kanssa, kun taas etnisesti heterogeeniset ajautuivat konflikteihin ja sotiin, koska aluerajoista kiisteltiin. Kannattaa muistaa myös Ukrainan ja eu:n assosiaatiosopimus vuodelta 2014 kaupan esteiden poistamisesta ja Ukrainan saama rahallinen tuki eu:lta. Keskeinen kysymys on, miksei eu ehdottanut sopimusta myös Venäjän rakentaman vapaakauppa-alueen kanssa. Hyvä kohde on naapurimaa, varsinkin jos siellä on ihmisiä samasta etnisestä ryhmästä kuin kotimaassa ja jonka eduista näin väitetään huolehdittavan. Ilman markkinataloutta ja todellisia hintoja oli täysin mahdotonta saada mitään kuvaa siitä, mistä ongelmat johtuivat. O ma selitykseni milanovi´cin teorian pohjalta on, että Neuvostoliiton hajottua nationalismi nousi myös Venäjällä, koska kansalaisten olosuhteet heikkenivät. Heikkeneminen oli myös lännen aiheuttamaa, erityisesti talouden shokkiterapian vuoksi, joka oli epäonninen yritys siirtää Venäjä markkinataloudeksi. Venäjä oli tehnyt myös Ukrainalle ehdotuksen, joka oli rahallisesti parempi kuin eu-sopimus. Etnisesti heterogeenisissa valtioissa nationalismi synnytti rajariitoja ja sotia, kuten tapahtui Venäjällä ja Jugoslaviassa. Etnisesti homogeenisissa valtioissa kuten Tšekkoslovakiassa nationalismi ja demokratia kulkivat käsikädessä. Bonapartistien valta voi kuitenkin vähentyä keskinäisen kiistelyn vuoksi. Jos kansakunnan tulot eivät kasva, bonapartistit joutuvat tappelemaan keskenään, mutta pitävät muut rauhallisina nationalismin jyrkentämisellä
Mitä neuvoksi. Työväenliike nosti kysymyksen pöydälle kansallisesti. Kohtaloita, joille on mahdettu vain vähän. – LIIOITTELUA VAI SOKEA PISTE. Talouskasvun ja köyhyyden vähentymisen positiivinen korrelaatio alkoi kuitenkin piiputtaa 80-luvulta eteenpäin. Kaakkois-Aasian muuttaminen maailman tehtaaksi on tunnetusti nostanut satojen miljoonien elintasoa. Dekolonisaatio teki siitä kansainvälisten suhteiden polttopisteen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt jotain dramaattiYDIN 2 / 2023 58 YTIMESSÄ. Kiinan johdolla Aasian tiikerit ovat lyöneet pöytään kovan vaihtoehdon. Amerikkalaisen unelman KUOLEMA Ihmislaji on noussut materiaalisen elintason portaita puutteesta kohti yltäkylläisyyttä. Aasian mallin hyötyjä ja haittoja on pohdittu jo tovi. Modernissa köyhyydessä on kysymys oikeudesta kehitykseen: miten tuottavuusloikan hyödyt on jaettu oikeudenmukaisesti. Kirjoittaja Ville Luukkanen E voluution pitkässä kaaressa köyhyys on ollut luonnonkatastrofien, tautiepidemioiden ja nälänhätien aiheuttamia suuria väestökatoja
Öljykriisin iskiessä jo 25 miljoonaa amerikkalaista eli köyhyysrajan alapuolella. Köyhien amerikkalaisten määrä laski tasaisesti aina 1970-luvun puoleen väliin asti. Amerikan yhdysvallat, maailman dynaamisin talous, on menettänyt kykynsä vähentää köyhyyttä. Poliittisesta retoriikasta riippumatta kaikki liittovaltion hallinnot vähensivät köyhyyttä aktiivisesti. Köyhyysaste vaihteli 10 – 15 prosentissa, mutta köyhyyden määrä kasvoi tasaisesti. Vioistaan huolimatta Amerikka oli paras. Hän harkitsi jopa perustulon lanseeraamista. New Deal -politiikan menestyksen pelättiin myrkyttävän ihmisten mielet sosialismilta haiskahtavalla valtiokeskeisyydellä. Jopa Nixon yritti jatkaa sosiaaliturvan laajentamista liittovaltion tasolla. Kasvu ei enää yksin kaventanut eriarvoisuutta, vaan lisäsi sitä. Tarvittiin lisää pääomia. Yhdysvalloissa oli 1940-luvulle tultaessa maailman korkein elintaso, josta pääsi osalliseksi keskimäärin suurempi joukko ihmisiä kuin missään muualla. Niissä kerrottiin, että Yhdysvalloissa oli maailman lyhin työaika, korkeimmat palkat ja korkein elintaso. Bill Clintonista eteenpäin presidentit ovat yrittäneet löytää uusia lääkkeitä vanhaan tautiin mutta huonolla menestyksellä. Nam kustansi yli 45 000 mainostaulua muistuttamaan amerikkalaisen elämäntavan ylivertaisuudesta. Clintonin ja Bushin resepti oli tarjota mahdollisimman paljon kulutusta ja omistusta luotolla. V uosina 1937 – 40 yhdysvaltain teollisuusliitto (National Association of Manufacturers, nam) kampanjoi rajusti vapaan markkinatalouden puolesta. sempaa. Ihmiset eivät saaneet unohtaa sitä, mikä Amerikasta teki mahtavan: vapaan markkinatalouden voima nostaa kaikki halukkaat köyhyydestä. Köyhyys ei kuitenkaan vähentynyt automaattisesti. Yhdysvaltain finanssisektori kasvoi räjähdysmäisesti samalla kun tuotanto näivettyi. Köyhyys imeytyi työmarkkinoihin. Pelkillä ansiotuloilla ei enää pystynyt nousemaan köyhyydestä. Kehitys ei tapahtunut huomaamatta. Köyhyys piti nitistää kasvavien rahoitusmarkkinoiden ehdoilla. Uudella vuosituhannella aktiivinen sosiaalipolitiikka haudattiin. Rooseveltin New Dealin hengessä JFK ajoi Uutta Rajaa (New Frontier) ja Lyndon Johnson Hienoa Yhteiskuntaa (Great Society). 1940-luvulla täydellistynyt amerikkalainen unelma, omakotitalo autoineen, pidettiin hengissä ruiskuttamalla luottokelvotonta lainaa mahdolliYDIN 2 / 2023 59 YTIMESSÄ. G lobalisaatio siirsi investointien painopisteen nouseville markkinoille. 2020-luvulle tultaessa 40 miljoonaa amerikkalaista oli pudonnut köyhyysrajan alapuolelle. Nam-kampanja ei ole pelkkä alaviite propagandan historiassa. Köyhyyden vähentämisen älyllinen pääarkkitehti, John Kenneth Galbraith, argumentoi vahvasti julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen puolesta
Amerikkalainen köyhyys ei ole vaurauden ikävä jakojäännös, vaan sen tärkeä edellytys. Finanssikriisi vuonna 2008 puhkaisi kuplan ja suisti lisää ihmisiä köyhyyteen. simman laajalle. Sosiaaliturva ja verotus on suunniteltu suosimaan köyhyysrajan yläpuolella eläviä. Uutta köyhyyden vähennysreseptiä ei löytynyt. On dramaattista, että sosiaalipolitiikan kohtaloyhteys globaaliin turvallisuuteen myönnetään nykyisellään jopa turvallisuuspoliittisten ”haukkojen” parissa. Silti se ravistelee amerikkalaista unelmaa. Jos usko unelmaan häviää, rakennelma uhkaa kaatua. Sen piti olla enemmän kuin imperialismin kopiointia. U uden sukupolven akateemikko ja Pulitzer-voittaja Matthew Desmond jatkaa Galbraithin viitoittamalla polulla, mutta argumentoi paljon radikaalimmin. Varakkaat käyttävät kasvavan köyhyyden hyödykseen. T ilanne on paha, jos uskovaisetkin alkavat epäillä. Taloudellisen mahdin edistäminen pysyvällä maailmanlaajuisella sotilaallisella läsnäololla oli askel tuntemattomaan. Entä nyt. Atlanttisen maailmanjärjestyksen nousu toisen maailmansodan keskellä ei ollut itsestäänselvyys. K ylmässä sodassa järjestelmät kilpailivat köyhyyden vähentämisen tehokkuudesta. Haasin näkemykset eivät ole pelkästään vastareaktioita trumpilaiseen populismiin. Koko toisen maailmansodan jälkeinen maailma perustui amerikkalaisen unelman ylivertaisuuteen. Kiina on toki todistanut, että eväämällä järjestelmällisesti ihmisoikeudet, massojen köyhyydestä voidaan uuttaa harvojen vaurautta. Ei vielä. Yhdysvaltain hegemonian perinteikkään vahdin, Council on Foreign Relationsin (cfr), pitkäaikainen johtaja Richard Haas kiteyttää asian niin, että Yhdysvaltojen globaali vaikutus riippuu suoraan demokratian kotimaisesta kantokyvystä ja että sen puolesta hän pelkää. Amerikka voitti Neuvostoliiton selvästi. Uudessa bestsellerissään Poverty, by America Desmond väittää hyvinvoivan amerikkalaisen keskija yläluokan loisivan köyhyyden kustannuksella. Desmond kieltää olevansa marxilainen, mutta puhuu sumeilematta riistosta. Mitä merkitsee kansainväliselle järjestelmälle, jos amerikkalainen unelma on kuollut eikä sitä pystytä herättämään henkiin. Onko kiinalainen malli ohittanut lännen. Vanhat slummivuokrausja siirtomaatavarakauppabisnesmallit palaavat uusissa kuoseissa. Niiden taustalla on huoli turvallisuuspolitiikan pitkien linjoYDIN 2 / 2023 60 YTIMESSÄ. Amerikan Yhdysvaltojen kutsumuskohtalon (manifest destiny) laajentaminen globaaliksi missioksi edellytti, että amerikkalainen vaikutus demokratisoi ja tasa-arvoistaa. Kiinan malli ei ole kuitenkaan osoittanut, miten nouseva elintaso tuottaa tasa-arvoa
On äärimmäisen vaikea nähdä Yhdysvaltojen hajoavan kuten Neuvostoliiton. Rauhan voittaminen on paljon vaikeampaa. Miten saada köyhyys vähentymään yltäkylläisyyden tyyssijoissa. Onko se. Amerikkalainen eriarvoisuus on geopoliittisesti merkityksellistä useammasta vinkkelistä. Atlanttiseen arkkitehtuuriin sisällytettiin siksi YK, muut Bretton Woods-instituutiot, Marshall-apu ja kaikki sen seurannaiset. Sellaista ei vielä ole. Olemme osaa samaa länttä. Maailman korkein elintaso, Margaret BourkeWhite, 1937. Yhdysvallat on aina ymmärtänyt tämän. Mutta yhtä vaikeaa oli nähdä sama Neuvostoliiton kohdalla. Nyt vanha sapluuna on rikki. On myös tunnustettava, että Yhdysvaltojen eriarvoisuus on meidän eriarvoisuuttamme. Tappion välttäminen on suhteellisen helppoa. Toki tehden käännöksen myöhemmin. YDIN 2 / 2023 61 YTIMESSÄ. 1980-luvulla Reaganin hallinto lopetti liennytyksen ja kiihdytti kylmää sotaa samasta syystä. T urvallisuuspolitiikkaa on talouspolitiikkaa – ja erityisesti sosiaalipolitiikkaa. Pahimmillaan meidänkin pitää kääntää Suomen kehitysyhteistyö köyhyyden vähentämiseen Amerikassa. Meihin on iskostunut syvälle usko länsieurooppalaisen sosiaalisen mallin paremmuudesta. Oman historiamme erityispiirre on, että toisin kuin muualla lännessä, Suomessa Neuvostoliiton sisäisillä heikkouksilla ei saanut spekuloida. Sellainen nimittäin tarvitaan perustaksi mille tahansa kestävälle eurooppalaiselle turvallisuusratkaisulle. Jos luottamuksen ja solidaarisuuden vahvistamiseen ei löydy uusia ratkaisuja, edessä on lisää arvaamatonta turbulenssia. Sääntöjen seuraamisesta piti seurata köyhyyden vähentyminen. Euroopan on kyettävä osoittamaan kykynsä ja halunsa kuroa umpeen sisäiset tasa-arvokuilunsa. Sota Ukrainassa korostaa sitä. Ei ole tärkeää ennustaa Yhdysvaltain perikatoa. Mutta on olennaisen tärkeää pohtia erilaisia skenaarioita. Kiina–Venäjä-akselin kiihtyvä haaste Yhdysvalloille on osin seurausta siitä, että kilpailijat haistavat sisäisen heikkouden. jen jatkuvuudesta: uskooko maailma riittävästi amerikkalaiseen unelmaan. Mikä on se eurooppalaisen solidaarisuuden malli, joka on houkuttelevampi kuin amerikkalainen unelma ja johon eurooppalaisten enemmistö voi sitoutua. Toivottavasti emme toista samaa virhettä Yhdysvaltojen suhteen nyt, kun olemme sitoneet oman turvallisuutemme atlanttiseen järjestykseen tiukemmin kuin ikinä vanhaan Neuvostoliittoon. Eriarvoisuuden kasvu on yhteiskunnallinen musta joutsen – lähes näkymätön voima, joka iskiessään aiheuttaa vähiten todennököisiä vaikutuksia. Jos ylivertaisen amerikkalaisen unelman veto on hiipunut, mitä Eurooppa tarjoaa vaihtoehdoksi
OIKEUTETUN Kirjoittaja Marko Nenonen Pasifismi N äkemys, että väkivallattomat keinot ovat aina parempi ratkaisu puolustautumisessakin, on vanha ajatus eri kulttuureissa. Onko väkivallasta kieltäytymiselle, pasifismille, minkäänlaista sijaa tällaisessa tilanteessa. Kääntyykö pasifismi vain hyökkääjän puolustamiseksi. Historiassa vain joidenkin ihmisten on sallittu seurata tällaista uskonnollista tai filosofista pasifismiaan. SODAN OLOISSA YDIN 2 / 2023 62 YTIMESSÄ. Tavallisesti se on ollut osa filosofisia ja uskonnollisia oppeja, jotka vaativat ylipäänsä kieltäytymään normaalista maailmanmenosta. Tavallista elämää pidetään turmiollisena. Muut uskonnollista ja maallista valtaa vastaan asettuneet ovat liki aina joutuneet julman terrorin kohteeksi. Mutta se on ollut hyvin pienten piirien ajatus. Ne jopa vaativat sotaa ja kuolemaa vääräuskoisia vastaan. Näin on edelleen perin monissa maissa. Ukrainan sota on oikeutettu puolustussota. Kaikki suuret uskonnot hyväksyvät sodat. Tyypillistä on ollut, että erakot ja munkit vetäytyvät yksinäisyyteen ja elävät askeettisesti ja mietiskellen
Apostoli Paavali kumosi Vuorisaarnan opetuksen jo pari vuosikymmentä myöhemmin. Paavali totesi, että esivalta on Jumalan asettama ja siksi esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista. Kaikissa uskonnoissa on silti ollut myös sodanvastaiset julistajansa. Mechelininkatu Helsingissä nimettiin hänen valtiomiesuransa muistoksi vuonna 1917, maailmansodan aikana ja sisällissotaamme edeltävänä vuonna. Kristinuskossa heitä ovat olleet muiden muassa anabaptistit ja kveekarit. Sotaa ihmisten välillä on pidetty luonnollisena. YDIN 2 / 2023 63 YTIMESSÄ. Hän oli kansainvälisestikin tunnettu rauhanaktivisti. Arnaud oli lakimies, joka omistautui kansainväliselle rauhanliikkeelle. Vaikutusvaltaisin suomalaisista pasifisteista 1900-luvun alussa oli valtiomies Leo Mechelin. Erasmus oli vapaa-ajattelija mutta kristitty. Erasmus kuului niihin kristittyihin, jotka näkivät uskontonsa väkivallan vastaisena oppina. Mechelin oli pääministerinäkin eli tuolloisen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana (1905 – 1908). Hän arvosteli kirkkoa rankasti, kuten aikalaisensa Martin Lutherkin, mutta ei eronnut katolisesta uskosta. Sota ja väkivalta olivat hänelle osa niin Jumalan johdatusta kuin paremman järjestyksen luomistakin. Vahvin ja tunnetuin pasifistinen ajattelija Euroopassa oli tuolloin Erasmus Rotterdamilainen (1466 – 1536). On jopa opetettu, että se on välttämätön biologisen rappeutumisen estämiseksi. Sillä voitiin tarkoittaa ehdotonta henkilökohtaista väkivallattomuuden periaatetta. P asifismi-sanan luojana pidetään ranskalaista Émile Arnaudia (1864 – 1921). Yleistä oli silti myös puolustussotien pitäminen oikeutettuna. Tämän näkökannan ongelma on aina ollut siinä, että omien joukkojen sota tuntuu helposti puolustussodalta. Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi, hän liittyi vapaaehtoisena Ranskan armeijaan. Luther oli karkeapuheinen, tulikivenkatkuinen ja vastustajiaan solvaava saarnaaja. Ja, kyllä, näissä opeissa puhuttiin vain miesten sotimisesta. Anabaptisteja poltettiin samoihin aikoihin kuin noitavainoissa noitia. Kristillisen pasifismin katsotaan nojaavan Jeesuksen puheeksi uskottuun Vuorisaarnaan. P oliittinen pasifismi syntyi vasta 1500ja 1600-luvulla. Kun miehet tappavat toisiaan, se jalostaa ihmisrotua – näiden oppien mukaan. Siihen ei monilla kirkonmiehillä ollut minkäänlaisia taipumuksia. Sortovuosina hän johti suomalaisten passiivista vastarintaa Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastaan samoin periaattein kuin myöhemmin Mahatma Gandhi johti Intian itsenäisyysliikettä. Sen sijaan Erasmus oli maltillinen, korosti oppia ja sivistystä sekä vältti kärjistyksiä. Pasifismi voitiin ymmärtää eri tavoilla. Hän oli yksi aikansa suurimmista neroista ja kirjoittajista
Paneurooppalaisen liikkeen perustaja oli itävaltalainen aatelismies Richard Coudenhove-Kalergi (1894 – 1972). He korjasivat ranskalaisten ja saksalaisten välejä, jotka maailmansota oli rikkonut. Jopa vastustajan herjaaminen ja kiroaminen on sopimatonta. Procopé. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt paneurooppalainen liike oli yksi näitä virtauksia. sinfoniasta Euroopan hymniksi. Sellainen Oodista ilolle tulikin Euroopan neuvoston päätöksellä vuonna 1972. Paneurooppalainen liike järjestyi Suomessakin vuonna 1930. Vaihtoehtoja ei juuri ollut, sillä kieltäytymisestä uhkasi kuolemantuomio. Ensimmäisessä perustamiskokouksessa oli myös eduskunnan puhemies Paavo Virkkunen, joka valittiin yhdeksi varapuheenjohtajaksi. Teologi ja pappi Virkkunen oli kokoomuslainen ja niitä, joista pilapiirtäjä Kari Suomalainen (1920 – 1999) sai innoituksensa kuvata kokoomuslaisuutta kypäräpäisenä pappina Helsingin Sanomien pilapiirroksissaan. 1 900-luvulla pasifistiset aatteet saivat vahvan sijan Euroopassa. YDIN 2 / 2023 64 YTIMESSÄ. Useimmat pasifistit olivat mukana niin ensimmäisessä kuin toisessa maailmansodassa. Gandhille se, että kieltäytyy aseista, ei riittänyt. Sodan jälkeen pasifismille oli paljon myötätuntoa. Paneurooppalaisuus oli myös yksi varhainen Euroopan yhdentymistä puolustanut liike. Jotkut valitsivat senkin. Hänen opetuksensa oli kuitenkin niin vaativaa, että monet pasifistitkaan eivät ole häntä seuranneet. Viha ei saanut ohjata ajatuksia edes vihollisesta. Hän oli kasvanut vanhempiensa vaikuttavassa linnassa nykyisen Tshekin tasavallan länsirajalla Pob?žovicessa. Mukana oli monia vaikutusvaltaisia henkilöitä, kuten kaksinkertainen ulkoministeri ja nelinkertainen ministeri Hjalmar J. Nobelin rauhanpalkinto annettiin vuonna 1927 kahdelle pasifistille, ranskalaiselle Ferdinand Buissonille ja saksalaiselle Ludwig Quiddelle. Gandhi halusi olla alhaisten tapojen yläpuolella eikä halunnut myrkyttää mieltänsä vihalla. Paneurooppalaisuus oli Euroopan yhtenäisyyttä ja rauhaa ajanut aatesuunta, jossa oli vahva pasifistinen eetos. Procopé oli aloitteentekijäkin. Hänelle väkivallattoman vastarinnan ajatus sisälsi myös ajatuksen, että vihan tunnekaan ei ollut oikein. V äkivallattoman vastarinnan kuuluisiin opettaja on Mahatma Gandhi (1869 – 1948). Myös sosialidemokraattien Väinö Voionmaa kuului joukkoon, kuten toinenkin maineikas oppineemme, Eino Kaila, ja yksi aikansa tärkeimmistä suomalaisdiplomaateista Harri Holma. Hän oli se, joka vuonna 1929 ehdotti osaa Ludwig van Beethovenin 9. Coudenhove-Kalergi, aikansa kosmopoliitti, oli itävaltalaisen diplomaatin ja hänen japanilaisen vaimonsa Mitsu Aoyaman poika. Hänen ajatuksissa olisi sosiaalisessa mediassa möyryäville rauhanpuolustajillekin opettelua
Venäjä johtaa maailmanpolitiikkaa kauhulla. Tavattoman monille sotaan osallistuminen vakaumustaan vastaan oli äärimmäisen suuri henkinen ristiriita. Onko rauhanomainen muutos mahdollinen. Niitä tietenkin tuettiin monenlaisella myyräntyöllä. Silti sota Euroopassa ei ollut Neuvostoliiton politiikan keino. K ylmään sotaan kuului, että Neuvostoliitto hallitsi etupiiriään eli muita sosialistisia maita. Siirtomaiden vapautuminen eli länsimaisen imperialismin purku sekä ydinsodan uhka ja nuorisokulttuurin nousu suosivat pasifistisia aatteita. Suursodassa se ei voinut menestyä, mutta sen sijaan voitiin tavoitella ideologisia ja poliittisia voittoja. Se ei aina ollut perusteeton näkemys, sillä suuret länsivallat olivat johtavia siirtomaavaltoja. Chilen sotilasvallankaappaus, jonka usa järjesti ja jonka kulussa presidentti Salvador Allenden murhattiin, oli kylmä suihku idealisteille. R auhanliikkeen luonne muuttui toisen maailmansodan jälkeen ja myös pasifismi muuttui. Ihanteettomuus kostautui. Monet pitivät Yhdysvaltoja uutena imperialistisena valtiona, jonka sotilaallinen aggressiivisuus uhkasi rauhaa ja kansojen itsemääräämisoikeutta. Länsivallat eivät ota riskiä siitä, että Ukrainan puolustaminen johtaisi useille länsimaille tai jopa koko ihmiskunnalle tuhoisaan yhteenottoon. Neuvostoliiton johto ymmärsi maansa olleen teknologisesti länsimaita pahasti jäljessä. Venäjän ydinaseet suojelevat hyökkäystä Ukrainaan. Nyt se on Venäjän keino. Kyse oli ydinsodan pelotteesta. Osa rauhanliikkeistä ja pasifisteista sitoutui Neuvostoliiton johtamiin rintamiin. Länsivallat eivät sen tätä oikeutta kiistäneet. Monet sisällissodat saivat vapaustaistelun hohdon. Luultavasti on totta, että Neuvostoliitolle riitti etupiirinsä, eikä se aggressiivisesti havitellut sitä lännempien alueiden, kuten Suomen, valtaamista. Yhdysvaltain puolustajat katsoivat, että kommunismin vastaisessa taistelussa saivat kelvata kovemmatkin keinot ja huonot kompromissit. Rauha, rock ja rakkaus olivat nuorisolle yhtä tunnusomainen osa identiteettiä 1960-luvulla kuin ympäristökysymysten sekä sukupuolisen ja seksuaalisen tasa-arvon symbolit nykyään. Yllättävästi Yhdysvallat joutui sodanvastaisten liikkeiden kärjekkään arvostelun kohteeksi – myös omien kansalaistensa keskuudessa. Myös Vietnamin sota ja rauhanomaista sosialistihallitusta vastaan tehty vallankaappaus Chilessä vuonna 1973 peittivät kommunismin uhan. Sitä, että diktatuureissa suuri osa, usein YDIN 2 / 2023 65 YTIMESSÄ. Neuvostoliitto saattoi kukistaa niin Unkarin (1956) kuin Tshekkoslovakian (1968) kansannousut ilman pelkoa siitä, että saisi vastaansa länsimaiset armeijat. Länsimaissa ihmiset usein uskovat, että diktatorisissa valtioissa vain diktaattorit ovat syypäitä kauheuksiin. Kysymys radikalisoi vasemmistolaisia ääriliikkeitä entisestään
Länsimaalaisuus tarkoitti ylivoimaista hyvinvointia sekä demokraattisia oikeuksia ja vapautta. Se kukistui, koska länsimaiden edistys rapautti sen sisältä päin. Pasifistina ja teosofina hän opetti, että muutos lähtee yksilön henkisestä valistumisesta ja itsensä löytämisestä. Hän oli kiinnostunut mitä kirjavimmista asioista, kuten uskonnoista, okkultismista ja parapsykologiasta. Länsimaiden omat ongelmat himmensivät sen tulevaisuuden uskon, mikä oli kerran tarjota ihmisten enemmistölle. P asifistit toivovat, että rauhanomaiset ihanteet kääntävät hyökkääjien päät ja turvaavat rauhan. Jos pasifismilla ei olisikaan muuta merkitystä, sen merkitys on siinä, että rauhaa puolustavat ihmiset muistavat vihansa ja sotaisuutensa rajat. enemmistö, jakaa poliittisen johtonsa maailmankuvan, ei haluta uskoa. Hän oli mukana osuustoimintaliikkeessä ja osallistui yk-liiton toimintaan. Silloin voi vajota vihollistaan alhaisemmaksi juuri toisin kuin Mahatma Gandhi opetti. Selväksi on käynyt sekin, että useimmat eivät vaurastuneet niin kuin joskus uskottiin. Tärkeintä on se, että pasifismi muistuttaa niitäkin, jotka puolustavat rauhaa, oman kiihkoilunsa vaaroista. Historian valossa se on ollut melko turha toive. Silloin usko voimankäytön mahdollisuuteen ja oikeutukseen kasvaa. Hän kuului myös suomalais-amerikkalaiseen yhdistykseen ja toimi vuosikymmeniä teosofisessa liikkeessä. Neuvostoliitto ei kukistunut asevoimilla. Sotaisassa hengessä myös puolustajien asenteet kovenevat ja raaistuvat, pasifistienkin. Kallinen pysyi pasifistina elämänsä läpi. Se, että mielipiteiden rummutuksessa rauhaakin puolustavat käyttävät vastenmielistä ja julmaa kieltä, on kuitenkin erityinen vaara juuri niille, jotka haluavat rauhaa. Hän oli sosialidemokraattien Yrjö Kallinen, joka toimi puolustusministerinä vuosina 1946 – 1948. Karkea tyyli hukkaa argumentin ja vain tiukentaa vastapuolen asenteita. Sodasta päättävien ja julmuuksiin syyllistyneiden tuomitseminen on perusteltua. Markkinatalousjärjestelmän ja liberaalisen maailmankuvan ihanteet kiistetään jo monissa Euroopan unionin jäsenmaissakin. Solvauksista ja julmuuksista tulee ikään kuin tasapuolisuuden vaatimus. Sisällissodan alla hän oli vastustanut punakaartien aseistamista. Demokratian ja hyvinvoinnin ihanteilla on suuri merkitys. Soft power, pehmeä mielikuvien valta, on ohjusiskujakin tehokkaampi ase. Kallinen oli kasvissyöjä, mutta ehdoton vain pasifismissaan. Sotaisa kiihko lisää suvaitsemattomuutta myös siksi, että myönteisen vuorovaikutuksen keinot häviävät. YDIN 2 / 2023 66 YTIMESSÄ. Mutta se ei olekaan tärkeintä. Järjestely oli erikoinen, sillä sotilaalliset asiat hoiti pääministeri. Tällaista etua ei länsimaissa nyt ole. S uomen puolustusministerinä on kerran ollut pasifisti. Kallinen oli outo mies sosialistiksi
vuosituhannella. Mitä Marxilla on annettavana ympäristöliikkeelle 21. Lainalaisuuksista esimerkiksi voiton laskevaa suhdelukua koskeva ennuste on Marxin lukijoille tuttu ja relevantti etenkin, kun he kuuntelevat valtavirtamediassa alati jatkuvia debatteja leikkauslistoista ja kustannustehokkuudesta työllisyyden ja tuottavuuden polkiessaan paikallaan. Ekologista ja vihreää siirtymää edistävällä politiikalla ei ole varaa jättää arvioimasta kriittisesti aikamme tuotanto-, kulutusja omistusmuotoja. ON UUSI VIHREÄ Punainen Avain ajattelutavan ja samalla tuotantoja kulutustapojen muutokseen on olemassa. Arviota tarvitaan, jotta pystytään tunnistamaan niiden keskinäiset lainalaisuudet ja tarjoamaan elinkelpoinen vaihtoehto. Jälkimmäisten jähmettyneisyys ja näköalattomuus tuovat ympäristöliikkeet ja vasemmiston yhteisen tavoitteiden ja intressien äärelle. Kirjoittaja Ilari Matuz H aluamme varmasti kaikkien voivan elää lajirikkaassa, puhtaassa ja ihmisarvoisessa ympäristössä. Lainalaisuuksien ymmärtämiseksi marxilainen kapitalismin analyysi on edelleenkin varteenotettava työkalu. Tämä on paitsi järjenvastaista mutta myös väistämätöntä seurausta tuotantoja kulutustapojemme sisällä piilevistä ratkaisemattomista ristiriidoista. YDIN 2 / 2023 67 YTIMESSÄ. Myös yhä useampi taloustieteilijä pitää analyysia ajankohtaisempana kuin koskaan. Toiveen toteutumisen sijaan se on tuhoutumassa
Kun ennen kapitalistisia tuotantotapoja kotitalouden piirissä tuotettua käyttöarvoa ei välttämättä voinut mitata rahassa, kapitalistisen tuotantotavan luoma vaihtoarvon keskeisenä ominaisuutena on sen vaihdettavuus rahan välityksellä mihin tahansa muuhun tavaraan. Tämä pätee myös ihmisen työvoimaan. Kapitalismin toimintalogiikka pyrkii muuttamaan kaiken tällaiseksi markkinoilla vaihdettavaksi tavaraksi. Tämä luopumisen ja nautinnon tuonnemmaksi siirtämisen eetos on nykyäänkin hyvin tyypillistä masokistisille oikeistopolitiikoille. Vuosisatojen saatossa edellä kuvattu talouskuri yhdistettynä kolonialismin suomaan resurssien runsauteen, mullisti sekä kotitalouksien tuotannon että kiltatuotannon, ja synnytti viimein tehdasmuotoiset valmistamistavat. yhteiskunta. Kovin seikkaperäistä selitystä ei kaivata sen suhteen, kuinka haitallista tällainen aikasidonnainen ja äärimmilleen tehostettu tuotantomuoto ihmisten psyykkiselle terveydelle on. M ax weberin ansiosta tiedetään, että protestantismi oli ensimmäinen henkinen aatevirtaus, joka ei paheksunut voitontavoittelua. Markkinoilla tavaroista saadut voitot voitiin näin sijoittaa uudelleen ja uudelleen. Kun varhaiskapitalistit eivät halunneet kuluttaa aineellisia resursseja omaan käyttöönsä, kaikessa hurskaudessaan ja kitsaudessaan he sijoittivat ylijäämät uudelleen. YDIN 2 / 2023 68 YTIMESSÄ. Kellonajan tiukka seuraaminen ja työn aikatauluttaminen on kapitalististen tuotantotapojen seurausta. Nämä pakottavat periaatteet toteutuvat vain tietyissä olosuhteissa, joissa korkea-asteinen työnjako mahdollistaa äärimmilleen tehostetun tuotannon. Ennen kapitalismia aikaa ja työtä ei yhdistetty mitattavaksi yksiköksi arvon luomisen pohjana. Vaihtoarvon kantajana hyödyke muuttuu tavaraksi, jonka ensisijaisena päämääränä on tuottaa voittoa, ei yhteisön jäsenien tarpeiden tyydytystä. Samoin välitysten mekanismeissa, kuten markkinat ja rahatalous. ENNEN KAPITALISMIA AIKAA JA TYÖTÄ EI YHDISTETTY MITATTAVAKSI YKSIKÖKSI ARVON LUOMISEN POHJANA. yksityinen sektori, yksilö vs. Tosin alun perin voitontavoittelu ei johtunut ahneudesta, vaan juuri päinvastoin äärimmäisestä maallisten nautintojen halveksunnasta. Aika on ihmiselämän kaikkein subjektiivisin ja arvokkain resurssi, jota alettiin muunnella työsuorituksen mittariksi. K apitalismin tuotantotavat ja niiden synnyttämät kulutustavat noudattavat tiettyjä lainalaisuuksia ja logiikkaa, jonka johtavina periaatteina ovat laajennettu uudelleentuotanto, kasvun imperatiivi sekä elämän hallinta ja niiden erottaminen esimerkkeinä: tuotantovälineet vs. Jatkuvan uudelleentuotannon sujuvoittamiseksi kapitalismin piti kehittää ja ylläpitää äärimmäisen kurinalaista ja ennalta-arvattavaa – mikä oli työn kannalta uusi ilmiö – aikaan sidottua tuotantomuotoa. tuottajat, julkinen vs
Lisäarvoautomaateiksi alistetut ihmiset joutuvat hankkimaan palkkatyössä luovutettunsa ihmisyytensä takaisin ostamalla muiden valmistamia tavaroita, joissa he luulevat näkevänsä menetetyn persoonallisuutensa. Kun keinot pääsevät loppumaan, iskee lama – ja ollaan taas sopeutustoimien äärellä. Kapitalististen tuotantotapojen logiikan puitteissa ihmisen luomaa arvonlisäystä ei voida korvata edes robotisaatiolla ilman voiton suhdeluvun laskua. Mutta José A. Tapia Granadosin ansiosta kolmensadan vuoden ajalta kerättyjen tilastojen käyrät osoittavat trendin olevan kuitenkin laskeva. V oiton suhdeluku on viime vuosisatojen aikana heilahdellut roimasti ylös ja alas. Fetissin luonteeseen kuuluu, että se korvaa jotain, mutta samalla itse fetissi ei ole korvattavissa. Kapitalismi tekee ihmisestä riippuvaisen oman varastetun työvoimansa korvikkeesta. Kun pääoman omistajat joutuvat yhä enenevissä määrin sijoittamaan yhä kalliimpiin tuotantovälineisiin ja kun elävä työvoima muuttuu turhaksi kulueräksi, voiton suhdeluku alkaa vääjäämättä laskea. Oman menetetyn minuuden loputonta kaipuuta Marx kutsuu tavarafetisismiksi. Kun konetta tai robottia ei voi riistää, koska ne tuottavat vaan tiettyjen rajojen (huolto, kunnossapito, hajoaminen) raameissa, ihmisen aikaan sidottu elävä työvoima soveltuu jatkuvaan ja uuden arvon tuottamiseen ja takaa näin vaihtoarvon syntymisen. Näin syntyy loputon, keinotekoinen tarve ostamiselle, jonka takana on ihmisestä riippumaton abstraktinen mahti: inhimillistä työvoimaa tavaraksi muuttava pääoma. Pitkälle kehittyneessä massayhteiskunnassa aikaan sidottu palkkatyö on jo aidosti yhteiskunnallistunutta tuotantoa, joka on tehnyt tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta kaikkia sitovan julkisen päämäärän. Mielenterveysongelmat, burn-out ilmiö sekä erilaisten riippuvuuksien laaja kirjo kielivät ”hyvinvointiyhteiskunnan” ja kapitalismin epäpyhän avioliiton toksisuudesta. Työllistyminen ja työttömyys koskevat kaikkia, mutta samalla voiton muodossa ilmenevän työn lopputuloksen paisuttama pääoma on säilynyt yksityisomistuksessa, mikä nykyaikanakin kärjistää työn ja pääoman välistä vastakkainasettelua. Sen pönkittämiseksi pääoman omistajat rupeavat hätäisesti pääsemään eroon työntekijöistä, vallitsemaan uusia markkinoita, kustannustehostamaan tuotantoa tai keinottelemaan finanssimarkkinoilla. Tämän laajennetun uudelleentuotannon ja keinotekoisen kulutushysterian tarpeita palveleva tuotantomuoto on ekokriisin ratkaisemisen suurin este. T yöstä on tullut meidän yhteinen asiamme. Edellä kuvatuista ominaisuuksista alkaa hahmottua tuotantotapa, jossa ihmisen aikaa ja resursseja ahmiva pääoma ei ole muuta kuin kasautunutta työvoimaa ja siis YDIN 2 / 2023 69 YTIMESSÄ. Siksi Marxin teoriaa ei ole otettu tosissaan
Nämä oikeistomasokistit unohtavat, että niiden työläisreservien työvoiman hinta, siis palkka, ja heidän työllistymisensä on samalla tavalla kiinni kysynnän ja tarjonnan suhdanteista kuin minkä tahansa muun tavaran hinta. Tämä kunniallinen, radikaali ja myös välttämätön päämäärä jää nuorempien sukupolvien tehtäväksi – mikäli kapitalismin olemuksessa piilevät rajat eivät ehdi tulemaan vastaan ennen havahtumista. YDIN 2 / 2023 70 YTIMESSÄ. Tämä tekee lännen poliitikoiden kunnianhimoisesta pyrkimyksestä ”täystyöllisyyden” saavuttamisesta täysin naurettavan. K apitalismin luoman aineellisten resurssien ja voiton suhdeluvun pönkittämiseksi yhteiskunnan on alistuttava siis taloudellisiin välttämättömyyksiin, joilla turvataan lisäarvon kasaantuminen ja sen kautta tavaratulvan virtaaminen. Pääoman tarpeita palvelevien poliitikkojen haave täystyöllisyydestä kielii kiusallisesta tietämättömyydestä oman yhteiskunnan todellisuudesta, mikä on aika kuvaava esimerkki vieraantumisesta. Kukaan poliitikko ei ole uskaltanut vielä vaatia aikaan sidotun palkkatyön alasajoa tai pääoman kansallistamista, joilla voitaisiin ylittää kapitalismin horisontti ja saatettaisiin massatuotanto pikkuhiljaa päätökseensä. JÄRJESTELMÄN KANNALTA EI ENERGIA EIKÄ SEN TUOTTAMINEN OLE KRIITTISIN KOHTA, VAAN MAAPALLON MATERIAALISTEN AINEIDEN EHTYMINEN. Kriittisin kohta on maapallon materiaalisten aineiden ehtyminen. V apaiden työmarkkinoiden oikuille alttiiksi pannut työläiset ovat oikeistopolitiikkojen mielestä itse vastuussa työllistymisestään. Näin siksi, että toisin kuin valtiot, ihmiset eivät pysty laillisesti painamaan rahaa vakauttaakseen talouttaan. Kotitalouksien velkaantuminen, vajanaiseksi jääneen kulutuksen paikkaamiseksi, on länsimaissa 1980-luvulta lähtien ollut julkisen sektorin velkakantaa suurempi riski. Kaikki muut saastuttamiseen ja lajikatoon liittyvät ongelmat ovat vain materiaaliahneuden ja tehokkuusvimman lieveilmiöitä. esineellistynyt subjektiivisuus, marxilaisin sanakääntein ”kuollutta työtä”, jonka ainoana päämääränä on odottaa uudelleensijoittamista. Tällaisessa järjestelmässä oikeudenmukainen uudelleenjako ja tulonsiirrot voivat ylläpitää yhteiskunnallista rauhaa ja hyvinvointivaltiota, jopa vahvistaakin niitä, mutta ne eivät sinänsä poista luonnon ja ympäristön kannalta kestämättömiä tuotantomuotoja. Heidän todellisuudessaan työssäkäynti on normi ja työttömyys eräänlainen sairaus, josta pitää toipua omin voimin. Uudelleensijoittaminen taas edellyttää maksukykyistä asiakaskuntaa, jota ilman pääoma pakenee finanssimarkkinoiden syliin luodakseen voittoa lainanannolla ja riskialttiilla kuluttajaluotoilla. Tällaisen järjestelmän kannalta ei energia eikä sen tuottaminen ole kriittisin kohta
Näin siksi, koska hyvinvointijärjestelmään käytetyt resurssit ovat peräisin luovutetun työvoiman luomasta lisäarvosta, eli palkkatyöstä. Kun uusin ja kehittynein tuotantotapa alkaa ratkaista edellisen tuotantotavan aiheuttamia ongelmia, tuotantovälineiden omistajat legitimoivat valta-asemansa väittämällä harrastamansa tuotantotavan ainoaksi mahdolliseksi, luonnolliseksi tavaksi toimia. Se on henkensä edestä kamppaileva abstraktinen mahti, joka on olemassa vain ihmisten rutiineissa, tottumuksissa ja hallitsevan luokan ideologiassa. YDIN 2 / 2023 71 YTIMESSÄ. Kapitalismi toimii ilman niitäkin, mutta ne eivät toimi ilman kapitalismia. Kaikki muut status quota horjuttavat vaihtoehtoiset muodot nähdään vaarallisina ja vastuuttomina. Myös ammattiliittojen intressi on ylläpitää palkkatyöhön pohjautuvaa massatuotantoa. Aidon ja ekologisesti kestävän innovaatioiden on tapahduttava samanaikaisesti poliittisella ja taloudellisella kentällä: puuttumalla tuotantoon yhteiskunnallistamalla pääomaa ja luopumalla aikaan sidotusta palkkatyöstä. Ilmastokriisi on siksi historiallisesti ennennäkemätön tilanne, koska vanhoista tuotantotavoista luopuminen ei ole enää vain järjestelmästä kärsineiden intresseissä, vaan yhtä hyvin pääoman omistajienkin – vaikka he eivät sitä tiedostaisikaan. Jokainen ihmisen luoma tuotantomuoto, ennemmin tai myöhemmin, kohtaa omat rajansa. Ne ovat myös riippuvaisia pääoman armosta. Innovaatiot ja vihreä siirtymä eivät sinänsä ratkaise massatuotannon aiheuttamaa aine ja tavara-ahneutta. Kaikkien näiden tahojen elinehdot ovat tiukasti kiinni nykyisissä tuotantoja kulutustavoissa. Oikeassa vastarinnassa molemmat ulottuvuudet punoutuvat yhteen dialektisesti ja täydentävät toisiaan eteenpäin vievänä voimana! HYVINVOINTIVALTION PALVELUJÄRJESTELMÄT OVAT ASEETTOMIA PÄÄOMAN KASAAMISPAKON EDESSÄ. K apitalismi on pinnallisesti katsottuna dynaaminen ja joustava, mutta todellisuudessa näennäisdynaamisuus on vain hitausmomentti, joka ajaa sitä kohti alaspäin kulkevaa syöksykierrettä. Kamppailu pelkästään utopian puolesta ei ole vielä muuta kuin idealismia. Kapitalismi ei ole enää vankka ja horjumaton luonnollinen tila, jossa ihmiset kohtaavat ja tyydyttävät tarpeittaan markkinoiden välityksellä. Kamppailu pelkästään kapitalismia vastaan on fanatismia. Hyvinvointiyhteiskunnassa valtion yhtenä päämääränä on lievittää markkinoiden eriarvoistavaa vaikutusta. Näin ei kyetä näkemään asioita toisesta näkökulmasta, koska ihmisten tajunta on kiinteissä sidoksissa siihen, miten he tuottavat omaa elinehtoaan. Mutta hyvinvointivaltion palvelujärjestelmät ovat aseettomia pääoman kasaamispakon edessä
YDIN 2 / 2023 72 KOLUMNI. F ilosofi Bertrand Russell halusi lyhentää työajan neljään tuntiin jo 90 vuotta sitten esseessään In Praise of Idleness. Tekoäly vaarantaa nyt myös koulutusta vaativan työn. Määritelmä on siitä erityisen viehättävä, ettei se pyri objektiivisesti arvottamaan kenenkään tekemää työtä. Hänen mukaansa suurin tulevaisuuden uhkamme oli oleva tylsyys, koska välineiden kehittyessä työtä riittää kaikille väistämättä vähemmän, jolloin osa ei tee mitään ja toiset tekevät vieläkin kahdeksan tuntia työtä päivässä. Arvokasta työtä EETU LEHTO Kirjoittaja?on?on?vapaa?toimittaja. Kyseinen tutkivaakin journalismia tehnyt julkaisu onkin sulkenut uutispalvelunsa ja sanonut ottavansa tekoälyn käyttöön. Hiljattain edesmennyt antropologi David Graeber kirjoitti aiheesta menestyskirjassaan Bullshit Jobs. Mitään hullumpaa ei voisi kuvitella; järkevä työnjako lisäisi onnellisuutta. Syyksi hän katsoi taikauskoisen suhtautumisen työhön, pidämme puurtamista itsessään arvokkaana. Työn merkittävyyden määrittelee tekijä itse. Sen tuoma taloudellinen varmuus voisi auttaa musertavassa työssä olevia ihmisiä ottamaan askeleita kohti emansipaatiota ja murtaa kahdeksan tunnin dogmin. Se voisi Russellin toiveiden mukaisesti vapauttaa luovuutta auttaen kehittämään vaihtoehtoja kuviteltua hullumman yhteiskunnan järjestämiseksi toisin. Pelkään pahoin, että tekoäly nostaa tätä suhdelukua ja keksimme ihmisille lähinnä puuhastelua pitääksemme työllisyydestä kiinni – vielä seuraavat 90 vuotta. Tehtaissa tarvitaan jatkuvasti vähemmän liukuhihnatekijöitä ja osa toimii jo nyt ”Lights-out” -periaatteella ilman valvontaa tai yhtäkään ihmistä. Se antoi aiheeksi ”21 yllättävää asiaa, joita et tiennyt aivoistasi”. Mitä voimme tehdä, kun vaikutusvaltaisten ihmisten punnitut näkemykset eivät muuta yhteiskunnan suuntaa. Määritelmä on seuraava: Se on maksetun työn muoto, joka on niin turha, tarpeeton tai haitallinen, että edes työtä tekevä ei voi oikeuttaa sen olemassaoloa, vaikka työn olosuhteet vaativat, että työntekijä kokee velvoitetta teeskennellä, ettei näin ole. . Pyysin palvelua tuottamaan itselleni tavanomaisen Buzzfeed-tyylisen artikkelin. Ehkä Russell kuitenkin aliarvioi ihmiskunnan kyvyn hulluuteen – keksimme jotain epätasaista työnjakoa pahempaa: hevonpaskaduunit. T ekoäly ja koneoppiminen ovat tällä hetkellä mahdollisesti trendikkäimpiä puheenaiheita ennustavan kielimallin, Chatgpt:n, johtamana. Graeber uskoi, että perustulo olisi keino kohti kehitystä. Työntekijöiden tuottavuus on noussut rymisten välineiden alati kehittyessä. Tulosta oli vaikea erottaa aidosta. Suorittava työ on ollut giljotiinin alla jo vuosia. Tuleeko tästä olla huolissaan. Yksinkertaisten juttujen ja tarinoiden kirjoittamisen lisäksi gpt on näppärä koodari. Kirjan inspiroiman kyselyn mukaan jopa 37 prosenttia brittiläisistä työntekijöistä koki heidän työnsä olevan hevonpaskaa
Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. / 78 RIITTA OITTINEN Haamurakennukset inspiraationa ja menneen merkkeinä / 80 JUHANI TOLVANEN Miehen tie / 82 PEKKA HENTTONEN Dystopia nykyajasta / 84 VELI-MATTI HUHTA Sielukas Saksa / 86 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Isot aiheet, isot laulut / 94 ASTRID NIKULA Pro Bono / 95 Kärnstoff / 96 WELAT NEHRI ”Nainen, elämä, vapaus” – uusi alku Iranin kansoille / 98 Pala historiaa. 74 JUHANA UNKURI Antti Kuusi – sukupolvensa lahjakkain
Samalla niillä oli ohjaavaa vaikutusta. Nuoret pohtivat asioita yksin ja porukalla, pitivät seminaareja, järjestivät erilaisia tempauksia ja marssivat. Koko kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa horisontissa tapahtui mentaalinen ja teknologinen murros. Opiskelijamielenosoituksia oli eri puolilla läntistä maailmaa. Antti Kuusi – sukupolvensa lahjakkain. Kirjoittaja Juhana Unkuri Antti Kuusi (1946-1969) oli individualistinen älykkö, joka tarkasteli terävissä teksteissään 60-luvun liikehdintää ja ajan ilmiöitä. He kantoivat huolta yhteiskunnan epäkohdista, tämä liittyi niin kotimaisiin sosiaalieettisiin asioihin kuin globaaleihin haasteisiin: tasaarvoon, rauhaan, vähemmistöihin, demokratiaan ja oikeudenmukaisuuteen. 1 960-luvulla elettiin erityistä aikaa (vai onko muunlaisia aikoja ollutkaan…). Takana oli toinen maailmansota ja sen jälkeiset suuret ikäluokat saavuttivat täysi-ikäisyyden. Suomi kaupungistui vauhdilla ja nuorten koulutusmahdollisuudet olivat eri tasolla kuin aiemmilla sukupolvilla. Nouseva nuoriso uskoi, että maailmaa ja Suomea pystyy muuttamaan paremmaksi niin käytännöllä kuin teorialla. Television myötä maailman tapahtumat, muun muassa Vietnamin sota, tulivat suomalaisille tutummiksi. Myös Suomessa opiskelijat YDIN 2 / 2023 74 YDINKOKEMUS
Nils Torvalds (s. Lisäksi hän ehti työskennellä muun muassa toimittajana. Torvalds toteaa, ettei tuntenut Kuusta hyvin. Joskus 60-luvun lopun nuorison toiminta linkitetään taistolaisuuteen, mutta se on eri asia, 1970-luvun ilmiö. 1945) vaikutti 60luvun lopulla monella foorumilla ja nousi sittemmin europarlamentaarikoksi ja rkp:n presidenttiehdokkaaksi. – Antti Kuusi oli varmasti meistä viisain; mikä ei sinänsä kerro vielä hirvittävän paljon, Torvalds naurahtaa. liikehtivät. – Törmäsin häneen eri tilaisuuksissa ja tapasimme moikata. Antti Kuusi oli thinking slow -ihminen, joka ei eksynyt subjektiivisiin ja emotionaalisiin harhoihin. Antin setä, Matti Kuusi oli merkittävä kansanrunouden tutkija. Kuusi kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Norssista keväällä 1964 ja valmistui Helsingin yliopistosta ennätysajassa valtiotieteiden kandidaatiksi keväällä 1967. – Osa meistä 60-luvun nuorista oli thinking fast -ihmisiä, mikä johti helposti harhateille. Kirjoitustensa kautta hänellä oli jonkinlainen jarruttava vaikutus. Kuusi kirjoitti Ilta-Sanomiin kolumneja ja pääkirjoitusten tekemisestä ehti olla vähintään puhetta. Syksyllä 1968 hän julkaisi edellä YDIN 2 / 2023 75 YDINKOKEMUS. H elsingissä tammikuussa 1946 syntyneen Antti Kuusen isä oli Pekka Kuusi, jonka vuonna 1961 julkaisemasta 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjasta muodostui kotimaisen yhteiskuntapolitiikan klassikkoteos. Jos ei minuun, niin moniin muihin ympärillä oleviin. Yksi heistä oli Antti Kuusi (1946 – 1969), jonka kirjoittama Ylioppilaitten vallankumous -pamfletti oli aikalaisten keskuudessa luettu ja arvostettu teos. M yöhemmät vuosikymmenet osoittivat, että 60-luvun lopulla Suomessa vaikutti lukuisia erinomaisen lahjakkaita nuoria kykyjä. Vuonna 1968 hän toimi kevään Ylioppilaslehden toimittajana ja syksyn Helsingin yliopiston poliittisen historian assistenttina. Israelilais-yhdysvaltalainen tutkija ja psykologi Daniel Kahneman julkaisi 2011 maailmankuulun Ajattelu, nopeasti ja hitaasti -kirjan. Isänsä puolelta hän kuului Granfeltin sivistyssukuun. Muistan hänet miettiväisenä, asioihin perehtyvänä henkilönä
M arja Tuominen käsitteli 1990-luvulla julkaistussa Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia -väitöskirjassaan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeitä ja mentaliteetin murrosta. uusvasemmistolaiset intellektuellit ja niin sanotut yhden asian liikkeet saivat häneltä osakseen terävää kritiikkiä. Loistava kirjoittaja. – Kuusi näki erityisesti yliopistoradikaalien nopeasti sitoneen itsensä poliittisen eliitin talutusnuoraan. Antti Kuusi menehtyi raskaan sairauden – leukemian – uuvuttamana elokuussa 1969. Mutta hänelle Lapualaisoopperan kantaesitys samana iltana, kun vuoden 1966 eduskuntavaalien tulokset tulivat julki, oli ”tunkeutumista barrikadien suojasta luistaville parketeille – joilta ei ole paluuta”. Kuuselle se oli ollut ”viimeisen päivän elämöintiä”. Hän oli sekä sukupolvensa hurmaantuneen ja epä-älyllisen vallankumousromantiikan että poliittisen pyrkyryyden terävä ja kyyninenkin kriitikko. KA TR IIN A KU U SI YDIN 2 / 2023 76 YDINKOKEMUS. mainitun pamfletin. Toisaalta vallankumousromantikot, Antti Kuusi. – Antti Kuusen kirjoitusten perusteella olen saanut vaikutelman intellektuellista individualistista, joka oli samalla omanlaisensa idealisti. Tuominen toteaa Kuusen sijoittaneen 1960-luvun ”todellisen radikalismin” lopun alun vuoteen 1966. – Pamfletissaan Kuusi totesi tuon vuoden olleen kauttaaltaan uusvasemmistolaisuuden läpimurtoa. Samalla hän muistutti, että ”kukan kaunein kukinta on sen alkavan lakastumisen merkki”
Ajatuksena oli, että Antti Kuusi olisi raportoinut Suomeen Kuuban tapahtumista. Joissain yhteyksissä Kuusta on luonnehdittu ”anarkistiksi”. En muista hänen puhuneen muista järjestöistä kuin Amnestystä, kuolemanrangaistusta hän vastusti kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Aikalaiskuvausten perusteella Kuusi oli ennen kaikkea vahva taustavaikuttaja, pohtija ja kirjoittaja. – Antti ei ollut kokousihminen tai poliittisesti aktiivinen. Pamfletissaan Kuusi pohti uusvasemmistolaisten ”pohjatonta solidaarisuuden tunnetta” kolmatta maailmaa kohtaan sekä siihen liittyvää ahdasmielisten ja arvovaltaisten ihmisten rajatonta halveksuntaa. Hän puhui aikanaan myös ”iloisesta anarkismista”. Toinen yhtä vetävä purkautumiskanava oli hillitön itsensä inhoaminen ja panettelu. N orssin matrikkelissa Kuusi nimesi harrastuksikseen kirjallisuuden sekä yhteiskuntaja kulttuuripolitiikan. – En tuntenut Antti Kuusta sen paremmin, mutta näin hänet usein eri tilaisuuksissa. Muutamissa Ylioppilaslehden kirjoituksissaan hän toivoi Suomeenkin konfliktihakuisia mielenosoituksia. – Uskon että myös ystävämme Matti Viikarin – josta tuli sittemmin Helsingin yliopiston historianprofessori – ajatuksilla oli vaikutusta, vaikkakin enimmäkseen taisimme bilettää yhdessä, Katriina Kuusi naurahtaa. Lääkärinä ja psykoterapeuttina työskentelevä Kuusi kertoo pariskunnan suunnitelleen Kuubaan matkustamista. Käytti Kuusi kuitenkin välillä tilaisuuksissa puheenvuoroja, jotka olivat omaperäisiä. Vuonna 1968 Kuusi totesi Ylioppilaslehdessä – Che Guevaraankin viitaten – eksoottisen sissiromantiikan itävän radikaalin nuorison keskuudessa ”kuin peruna pientareella”. Siinä ei ollut kysymys väkivallasta. – Kuusi esitti ylipäätään kritiikkiä sen ajan hurmoksellisuutta kohtaan. Filosofian tohtori, lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa (s. ”Pidän vanhaa mädännyttä ja haisevaa kapitalistista järjestelmää, jota voin panetella voimieni takaa, jossa voin tuntea olevani todellakin ovien ulkopuolella, pidän sitä parempana kuin tehokasta ja tarkoituksenmukaista sosialistista järjestelmää.” Y lioppilaitten vallankumous -kirjassa Kuusi ennakoi ja pohti, että opiskelijat ehkä tulisivat valtaamaan Vanhan ylioppilastalon; tämä toteutuikin marraskuussa 1968. Hän ei ollut mikään kansanvillitsijä tai esiintyjä. – Hän totesi, että kun tällaista halveksuntaa pitää yllä tarpeeksi kovaäänisesti, oma syyllisyydentunto ei kosketa enää niin pahasti. Pamfletissaan Kuusi kertoi myös tehneensä kaiken voitavansa uskoakseen sosialismin mahdollisuuksiin. Hän oli myös nopeaälyinen, itseironinen ja huumorintajuinen. 1941) antaa samantyyppisen todistuksen. Kirjoitustensa perusteella hän oli älykkö, ei minkäänlainen väkivaltaan yllyttäjä, Tuominen luonnehtii. Tuo ei ehtinyt kuitenkaan toteutua. Tuomisen mukaan Antti Kuusi tarkasteli ja kritisoi aikansa radikaaleja nuorisoliikkeitä samaan aikaan niiden ytimestä, sivusta ja yläpuoleltakin. Katriina Kuusen mukaan Antti Kuusi otti ajatteluunsa vaikutteita mannermaisista uusvasemmistolaisista liikkeistä. Kuusen mukaan vanha totuus oli, että ihminen tulee ennen pitkää viattomaksi vain syyttämällä itseään. Kirjoittajana hän oli maailmankin asioita analysoinut älykkö. – Muistan Antin pohdiskelevana, vaatimattomana, ehkä ujonakin ihmisenä. Marssiminen taisi rajoittua Vanhan valtaukseen ja Tšekkoslovakian miehityksen vastustamiseen, en muista hänen maininneen vappumarssejakaan, Antti Kuusen leski, Katriina Kuusi muistelee. YDIN 2 / 2023 77 YDINKOKEMUS. Hän seurasi ainakin brittiläistä New Statesman -lehteä. Hän oli, minua hieman nuoremman sukupolven näkyvä hahmo
Toinen haamurakennustyyppi on puretun talon siluetti, joka näkyy viereen seisomaan jääneessä rakennuksessa. Ilmiötä on kutsuttu myös termeillä arkkitehtoninen fossiili ja palimpsesti. Seiniin jääneet jäljet muistuttavat niin sanottuja vahingossa tehtyjä maalauksia: purkaminen paljastaa huoneiden värikkäiksi maalattujen seinien muodostamia abstrakteja kuvioita. Ne huokuvat melankolista kauneutta. Niistä saattaa nähdä jopa huonejaon: eri väreillä maalatut seinät, kaakeloinnit, tapetit tai kylpyhuoneen. Esimerkki tästä on rakennusmuoveilla, kankailla tai laudoilla tehdyt vuoraukset, joiden alle aavistus entisestä rakennuksesta jää piiloon. Ensimmäinen visuaalinen tyyppi koostuu viereiseen taloon jääneistä, selkeistä asumisen jäljistä. Esimerkkinä vaikkapa Joan Mirón teokset. Jotkut ovat piirtyneet osaksi kaupunkimaisemaa vuosikymmeniksi. Haamurakennukset inspiraationa ja menneen merkkeinä H aamurakennukset ovat kadonneen ajan muistomerkkejä ja johtolankoja menneeseen. Englanniksi käytetään yleisimmin termiä ghost building ja joskus myös ghost house. Silmän on myös helppo erottaa mistä portaikot on purettu. Teksti ja kuvat Riitta Oittinen Haamurakennukset ovat tuhoutuneen tai puretun rakennuksen jäänteitä, jotka ovat ikuistuneet viereisiin, pystyssä oleviin rakennuksiin. Sitä voidaan myös suojata tavalla, joka näyttää puretun rakennuksen muotoa. YDIN 2 / 2023 78 YDINKOKEMUS. Kolmannessa tapauksessa puretun talon jättämiä rakenteita tuetaan erilaisin telinein
Tehdäänkö tyhjään kohtaan uusi rakennus, parkkipaikka vaiko puutarha. Näitä ovat Lontoossa ikuistaneet Thom ja Beth Atkinson kirjaansa Missing Buildings (2015). YDIN 2 / 2023 79 YDINKOKEMUS. ”Tähän ei tarvita asuntoja porvareille”, julisti graffiti saman kaupungin haamutalon seinässä. Neljännessä haamutalotyypissä on mukana uusi ajallinen kerrostuma. ”Siihen tulee uima-allas”, huusi ohi polkupyöräillyt poika nauraen minulle Brysselissä, kun valokuvasin haamurakennusta komeine tapetteineen valtavan kuopan reunalla. Haamurakennukset ovat kuin puuttuva hammas, joka on jättänyt ikävän reiän hymyyn. Yleisimmin nämä muutokset seinissä ovat epävirallisia, joko graffiteja tai päällekkäin liisteröityjä tapahtumajulisteita. Joskus haamurakennuksen seiniä pitkin alkaa kiipeillä köynnöksiä. Haamurakennuksen havaitseminen voi ruokkia mielikuvitusta, auttaa miettimään tulevaisuuteen suuntautuvia visioita ja toiveita. Sodan ja pommitusten aikaansaamat haamurakennukset ovat oma lajityyppinsä, arpia väkivaltaisesta menneestä. Se voi olla seinämaalaus ja joskus varta vasten tilattu installaatio tai muraali. Alkuperäinen haamurakennus kuitenkin häilyy edelleen taustalla
Siitä lienee todisteena sekin, että Eero-tarinoita on ilmestynyt sekä ranskaksi että saksaksi käännettynä. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Miehen tie T yynen, harmaakarhumaisen ulkokuorensa alla Petteri Tikkanen on kaikkia alter egojaan – ja luultavasti paljon enemmänkin. Tikkanen laajensi viime vuonna kyseistä maailmaa Jukka Vidgrenin kanssa tekemällään väkevän pasifistisella Black Peider -lyhytelokuvalla. Eeron tarinassa on tekijän itsensäkin mukaan hyvin paljon yhteistä Tikkasen omiin kasvuvuosiin, mutta ne kasvavat yhden Iisalmen tikkasen elämää suuremmiksi ja yleismaailmallisiksi nuoren miehen kasvukertomuksiksi. Neljä ensimmäistä albumia vuosilta 2009 – 2014 on nyt koottu kirjaksi Eero – rakkauden vuoksi (Zum Teufel). M iehen tien kuvaus alkoi pienestä Kanerva-tytöstä, mutta vaihtui sitten Eero-poikaan. Esiintyvän taiteilijan lavakeikat Tikkanen hoitelee huutavana ja rockia räyhäävänä supersankari Black Peiderina. Sitä ennen hän oli voittanut kaksi kertaa Kemin sarjakuvakilpailun 1997 ja 1998, Helsingin Sanomien jakaman Taiteteollisen korkeakoulun Parhaan graafikon palkinnon 2006, Sarjakuva-Finlandian 2010 ja niitä ennen ilmakitaran soiton maailmanmestaruushopean. Tarvitaan Petteri Tikkasen (s. Noiden neljän jälkeen Tikkaselta ovat vielä ilmestyneet Eeroalbumit Eka kerta (2017) ja Humala (2022). YDIN 2 / 2023 80 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Tikkanen sai Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon 2020. Sisällöltään filosofiset ja herkän mietiskelevät Black Peider -sarjakuvat Tikkanen on piirtänyt rosoisesti huopakynällä hieman laaki ja vainaa -tyylillä kun taas Kanerva ja Eero ovat tarkan sivellintyön voittokulkua. 1975) kaltainen taitaja kuvaamaan suomalaisen miehen kehitystarinaa käyttämällä alter egonaan tyttöä, poikaa ja trikoopukuista ammattipainijaa – vieläpä supersankaria
Syvällisissä tarinoissa on vähän tekstiä, mutta jokainen teos on pakahduttava, sydäntä riipaiseva siivu ihmiselämästä eikä jätä lukijaa kylmäksi saati lukijan silmäkulmaa kuivaksi. Tikkanen on joskus sanonut, että ”mihin tarvitaan sanoja, kun Buster Keatonin sata vuotta vanhat mykkäelokuvat naurattavat yhä”. Tikkasen levollisesti etenevät Eero-tarinat eivät kuitenkaan naurata vaan kouraisevat syvältä lukijan sielua. PETTERI TIKKANEN HUMALA Zum Teufel 2022 • 64 s. Henkinen sukulaisuus japanilaisen elokuvan suurten mestareiden teoksiin tuntuu lähimmältä vertailukohdalta. PETTERI TIKKANEN EERO – RAKKAUDEN VUOKSI Zum Teufel 2023 • 264 s. YDIN 2 / 2023 81 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. S elkeän viivan mestarina Tikkanen lataa uskomattoman paljon kahden sarjakuvaruudun sivuista rakentuviin noin 50-sivuisiin minialbumeihin
Maailman kauhea vihreys on kummallinen ja pelottava kirja, dystopia, joka ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan nykyajassa. Kirjailijan itsensä mukaan teoksessa on yksi epäpuhdas essee, kaksi toisiinsa liittyvää kertomusta, ”jotka yrittävät olla olematta kertomuksia” ja pienoisromaani. Toisen luvun pääosassa on tähtitieteilijä Karl Schwarzschild. Kolmannen luvun Alexander Grothendieck oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä matemaatiYDIN 2 / 2023 82 YDINKOKEMUS KIRJAT. Maailmansodan jälkeen Haber kehitti myrkkykaasun nimeltä Zyklon B. Kirjoittaja Pekka Henttonen Dystopia nykyajasta B erliinin filharmonikkojen konsertti 12. Schwarzschildin säteen sisäpuolella aika näyttää pysähtyvän ja aine luhistuu mustaksi aukoksi. K irjan ensimmäinen luku, ”Preussin sininen”, kuvaa, kuinka Johann Diesbach ja Johann Konrad Dippel keksivät tämän suositun värin äärimmäisen julmien eläinkokeiden avulla. Fyysikko Louis de Broglien art brut -kokoelmaan kuului ulosteesta tehty täydellinen pienoismalli Notre Damen katedraalista. Ensimmäisen kappaleen tiedot ovat faktoja, toinen lienee kirjailijan mielikuvitusta. Austerlitzin ja Waterloon taistelukentille kuolleiden sotilaiden ja hevosten luut laivattiin Englantiin ja valmistettiin lannoitteeksi. Huumehoureissaan Heisenberg oivalsi unenomaisena näkynä epävarmuusperiaatteensa pääkohdat. Alun perin tuholaistorjuntaan kehitetyllä kaasulla tapettiin natsien leireillä yli miljoona ihmistä. 1945 päättyi Wagnerin Jumalten tuhoon. Kemisti Fritz Haber oli vastuussa hermokaasuhyökkäyksistä, jotka johtivat kymmenien tuhansien sotilaiden tuskalliseen kuolemaan. Japanilainen matemaatikko Shinichi Mochizuki yritti polttaa toisen loistavan matemaatikon, Alexander Grothendieckin jälkeensä jättämät muistiinpanot Montpellierin yliopistossa. Faktan ja fiktion hybridi jättää pään pyörälle pitkäksi aikaa. Werner Heisenberg tapasi Kööpenhaminan epämääräisessä baarissa miehen (kirjan vihjeiden mukaan Walter Benjaminin), joka taivutteli Heisenbergin kokeilemaan hasista. Ensimmäisen luvun esseessä fiktiota on vain yksi kappale, mutta keksityn ja kuvitellun osuus kasvaa koko ajan kirjan etenemisen myötä. Preussin sinisestä siirrytään ensimmäisen maailmansodan taisteluihin ja natsien kaasukammioihin. Natsit istuttivat mulperipuita ympäri Saksaa kasvattaakseen silkkiäisperhosia korkealaatuisen silkin valmistamista varten. Konsertin päätyttyä kymmenvuotiaat Hitler-pojat jakoivat yleisölle syanidikapselit yhteistä itsemurhaa varten. Hän johti ensimmäisen maailmansodan taisteluhaudassaan ratkaisun Einsteinin suhteellisuusteorian kenttäyhtälöille. 4
Labatut rakentaa vaivihkaa kirjaansa sokkeloisen, toisiinsa kietoutuvien assosiaatioiden labyrintin. Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta tulee kvanttimekaniikan perusta. Maailman kauhean vihreyden uhkakuvat jäävät vaivaamaan lukijaa pitkäksi aikaa. YDIN 2 / 2023 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Hiroshiman ja Nagasakin tuhosta eivät perimmältään olleet vastuussa pommin laukaisemisesta päättäneet sotilaat, vaan matemaatikot ja fyysikot yhtälöineen ja laskelmineen. N äemme arkielämässä loogisen, yksinkertaisen maailman illuusion järjestettynä tuttujen käsitteiden avulla, joita aivomme pystyvät ymmärtämään. Mutta – fyysikko Carlo Rovellin sanoin –”todellisuus ei ole sitä, miltä se näyttää”. Valtaosa teknologiastamme ja infrastruktuuristamme on sidoksissa kvanttimekaniikkaan. Mitä kaikkea peruuttamatonta ihminen on saamassa (ja jo saanutkin) aikaan. Sitruspuiden sanotaan tuottavan elämänkiertonsa lopussa vielä yhden, valtavan suuren sadon. Kaikkia kirjan lukuja yhdistää selittämätön kauhun tunne. Yön puutarhuri, entinen matemaatikko, vertaa tämän viimeisen sitruunasadon hirvittävää yltäkylläisyyttä ihmislajin ylilyönteihin, sen ylettömään ja hallitsemattomaan kasvuun. Benjamin Labatut ei kerro vastauksia kysymyksiinsä, mutta eivätköhän ne selviä kuluvan vuosisadan aikana. M aailman kauhea vihreys päättyy epilogiin nimeltä ”Yön puutarhuri”. Vai selvitäänkö uhista ja ongelmista nimenomaan tieteen avulla. Maailman toiminnasta ja toiminnan säännöistäkin tiedämme kaikenlaista, mutta emme tiedä, kuinka paljon tietoa meiltä vielä puuttuu. ”Viimeisenä keväänä ne kukkivat niin runsaina, että imelä tuoksu kutittaa sieraimia ja kurkkua jo parin korttelin päästä; sitten hedelmät kypsyvät yhdellä kertaa ja oksat katkeilevat niiden painosta, ja muutaman viikon kuluttua maa on puiden ympäriltä mätänevien sitruunojen peitossa. Grothendieck ei voinut olla miettimättä, mitä kauheuksia hänen omat teoriansa voisivat tuoda maailmaan. BENJAMIN LABATUT MAAILMAN KAUHEA VIHREYS Suomentanut Antero Tiittula • Tammi 2023 • 206 s. Hän sanoi, että on outoa nähdä sellaista runsautta kuoleman edellä.” koista. Kvanttimekaniikan alkeishiukkanen on olemassa ainoastaan hypätessään yhdestä vuorovaikutuksesta toiseen. Ovatko kaikkensa tieteelle antaneet tutkijat jo saattaneet alulle ihmiskunnan tulevan tuhon. Grothendieck erakoitui, yritti elää pelkästään voikukkakeitolla, luopui matematiikasta ja kielsi kirjojensa ja muistiinpanojensa julkaisemisen. Kirjan jälkipuoliskon pienoisromaani kuvaa Erwin Schrödingenin ja Werner Heisenbergin kamppailua modernin fysiikan johtajuudesta. Kehitämme aina vain tehokkaampia keinoja maailman hallitsemiseen
Usein tämä viehättää, mutta ei aina. Mielikuva ei tietenkään pidä paikkaansa. Kirjoittaja Veli-Matti Huhta Sielukas Saksa ” saksa vain ei yleensä myy”, toteaa maata ja sen kulttuuria 1980-luvulta asti harrastanut Jukka Koskelainen (s. Ajattelemisen aihetta riittää. Populaarin mielikuvan tasolla Saksa tuntuu arkiselta ja vähän tylsältä. Kirjan toinen läpikäyvä teema on muistutus Suomen valtion idean ja koko suomalaisen kulttuurin saksalaisuudesta. Teoksessa on toistoa ja päällekkäisyyksiä. Koskelainen selviää puolta vähemmällä, mutta samanlainen moneen suuntaan tempova kokonaisuus hänenkin kirjastaan rakentuu. Kirja selvittelee Saksan merkitystä politiikan, filosofian ja kirjallisuuden historiassa ja muistuttaa suomalaisuuden saksalaisista juurista. Jukka Koskelaisen tuore teos on yhdistelmä matkakirjaa ja pohdiskelevaa esseetä. Olemme Saksasta pääsemättömissä – onneksi. Parhaiten Koskelainen tuntuu onnistuvan Frankfurtin ja sen ympäristön kuYDIN 2 / 2023 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. V iisi matkaa saksan sieluun on yhdistelmä matkakirjaa ja saksalaista kulttuuria pohdiskelevaa filosofishistoriallista esseetä. Olemme luterilaisia, hegeliläisiä, marxilaisia tai jopa Jenan romantikkoja sitä itse huomaamattamme. Jos tekee kuten maantiede ja laittaa Saksan rinnalle Ranskan, on selvää, kummalle puolelle asettuu eksotiikka, erotiikka tai estetiikka. Jos kuvitellaan hetken, että on olemassa suomalainen sielu (antaahan Koskelainen Saksallekin sielun), sen palauttaminen tehdasasetuksiin ei enää onnistu. Filosofinen matkakirjailija joutuu tämän tästä tasapainottelemaan omaja ulkokohtaisuuden välillä. Tottahan se on. Siinä tarvittiin Saksan esittelyyn ja saksalaisuuden tunnetuksi tekemiseen seitsemänsataa sivua. Osat eivät ole ihan tasapainossa, ja sielu kaipaisi myös ruumista rinnalleen. Tuoreen teoksen esikuvaksi tarjoutuu klassikko, jota Koskelainen lyhyesti käsitteleekin: Madame De Staëlin De l´Allmagne (1813). Sen Koskelainen pyrkii ja onnistuu uudessa teoksessaan osoittamaan. 1961)
Sitä innostuneempi Koskelainen on jenalaisesta varhaisromantiikasta (noin vuodelta 1800) ja esittelee siihen liittyviä kirjailijoita, nyky-Suomessa niukalti tunnettuja, antaumukYDIN 2 / 2023 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Friedrich Schlegel saapuu Jenaan parikymmentä vuotta liian aikaisin, Hegel sata vuotta. Hitler (Koskelaisella aina ”Tärinämies”) tulee Mannerheimin 74-vuotispäiville. Välimatkat taittuvat junalla (siitä kiitos). On aika paljon sanottu, että historian lopun ajatus on lähtöisin Hegeliltä – löytyyhän se muun muassa Uudesta testamentista. Saksa saattaisi vaikka myydä. Koskelainen on silmiinpistävän vähän innostunut Hegelistä tai Marxista ja kirjoittaakin heistä lähinnä latteuksia. Sitten on paljon muuta kiinnostavaa ja ansiokasta: itäsaksalaisten kirjailijoiden esittely, demokratian olemuksen pohdinta, amerikkalaisen ajattelun konservatiivisen käänteen tai Venezuelan chavenismin saksalaisten juurien tutkailu. JUKKA KOSKELAINEN VIISI MATKAA SAKSAN SIELUUN Aviador 2023 • 340 s. K un kerran Saksassa ollaan, he ovat kaikki läsnä: Hegel, Marx, Nietzsche, Heidegger, Arendt… Uusien analyysien esittäminen ei kuitenkaan ole – eikä voi olla – tämän kirjan tehtävä. Vierekkäisillä sivuilla A. Ohi vilistävästä maisemastako sitten johtuu, että kirjoittajan omat, välittömät kokemukset tuntuvat kuin junanikkunan läpi nähdyiltä, etäisiltä. Schlegel palkkaa Madame de Staëlin lastensa opettajaksi (väärin) ja Madame De Staël Schlegelin lastensa opettajaksi (oikein). W. Frankfurtin lähellä Plettenbergissä asuneen filosofi Carl Schmittin ristiriitaisen hahmon esittely on niin ikään teoksen parhaita pienoisesseitä. Tai vaikkapa runoilija Stefan Georgesta muistuttaminen – George vaikutti muiden ohella sosiologian klassikkoon Max Weberiin ja hänen pohdintoihinsa karisman olemuksesta. Asioita vanhastaan tunteville kyse on kertauksesta, muille ehkä kokonaisen uuden horisontin avaamisesta. 160). Runoilija Novalis kävi kyllä töissä sukunsa kaivoksilla kuten Koskelainen toteaa, mutta hän myös opiskeli alaa ja toimi kaivosten tarkastajana – ja kaivosten paljastamalla maanalaisella maailmalla oli aivan keskeinen merkitys hänen ajattelussaan. sella. Itse poimin Koskelaisen tekstistä lukulistoilleni filosofi Hans Blumenbergin nimen. Asiantuntemus on suurta, ja ajattelemisen aihetta riittää. vauksessa. Minusta suurempi annos fyysisyyttä tai henkilökohtaisuutta ryhdistäisi tekstiä. Teokseen on jäänyt aika paljon painovirheitä, joista jotkut uhkaavat muuttua asiavirheiksi. K oskelainen matkailee muun muassa Berliinissä, Jenassa, Frankfurtissa, Lyypekissä ja Münchenissä. Syykin selviää: ”Ehkä Frankfurt on kuin oma mielenmaisemani: keskiaikainen keskusta, huippumoderneja liiketaloja ja sekavaa arkkitehtuuria niiden välillä (…) Kaikki tämä on myös sisälläni: uuden ihailu, vanhan kaipuu, luonnonrauhan tarve, katuelämän veto…” (s
Svetlana Aleksijevits käyttää tässäkin teoksessaan haastattelutekniikkaa, joka tuo ihmisten autenttiset äänet kuuluviin. Tietenkään teokset eivät ole pelkkää litterointia, vaan Aleksijevits valitsee, kokoaa ja ryhmittelee niistä äärettömän vaikuttavia kokonaisuuksia. haastatteluja ja lopuksi Aleksijevitsia vastaan käytyjen oikeudenistuntojen transkriptioita. Aleksijevitšin kirja on väkevin mahdollinen puheenvuoro sodan mielettömyyttä vastaan. Jollain tasolla tämä on tiedetty Suomessakin, josta ovat aina löytyneet venäläisten klassikoiden ja muunkin kulttuurin hartaimmat ulkomaiset tuntijat ja ihailijat. Lukijasta tuntuu kuin istuisi itse kuuntelemassa tutunoloisten ihmisten kokemuksia. On kylmäävää todeta, ettei tässä suhteessa mikään ole muuttunut Venäjällä sitten Afganistanin sodan. Hän sanoo, että siinä on venäläisen sielun koko salaisuus. Hänen teoksiaan on nimitetty yhteisöromaaneiksi, mutta ennen muuta ne ovat todistusaineistoa ruohonjuuritasolta. Hän on sanonut kutistavansa historiaa ihmisen kokoiseksi, ja juuri se hänen teoksissaan satuttaa. ”Ensin meitä pidettiin sankareina ja nyt olemme kaikki murhaajia.” Aleksijevitš harmittelee, että neuvostoihminen kasvoi kuin sodassa lapsesta asti – myös sodan jälkeen syntyneet. Ehkä juuri siksi kaikki aina toistuu.” Eikä suuressa maassa suuri osa ihmisistä tiedä lainkaan, mitä tapahtuu. Sotilaiden katkeran tilinteon mukaan he lähtivät valtiosta, joka tarvitsi kyseisen sodan ja palasivat valtioon, joka ei sitä tarvinnut. Kirjat ja vodka ovat eräänkin sotilaan mukaan koko venäläisen patriotismin perusta. NEUVOSTOLIITTO soti Afganistanissa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Pauli Tapio Venäjänkielinen alkuteos Tsinkovyje maltsiki, 2013 Tammi 2023 440 s. Maijaliisa Mattila MURTUNEET IHANTEET YDIN 2 / 2023 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Uhraus oli ollut turha. Päättäjät ovat kaukana ja näkymättömissä, tavalliset ihmiset kärsivät. Svetlana Aleksijevits SINKKIPOJAT Suom. Paikoin suomalainen lukija hämmästyy, miten paljon tavalliset soturit tuntevat kirjallisuutta. Jotkut haastatelluista olivat myöhemmin pelästyneet tai muuttaneet mielensä, ja jotkut kokivat, että sotilaiden kunniaa oli loukattu. Sinkkipojissa on sotamiesten, upseerien, äitien, virkahenkilöiden, vaimojen, sairaanhoitajien, lääkärien ym. Vaikuttavuus palkittiin Nobelilla vuonna 2015. Aleksijevits toteaa silti: ”Emme työstä menneisyyttämme, kaikki ovat aina vain uhreja. Kaikkiaan heitä kävi Afganistanissa yli puoli miljoonaa. Katse on menneisyydessä eikä tulevaisuudessa. Siviilissä ei juurikaan puhuttu Afganistanin sodasta, kuten ei nytkään Ukrainan sodasta. Afgaaneja kuoli yli miljoona, neuvostosotilaita yli 15 000. Sodat traumatisoivat niin ihmiset kuin kulttuurinkin, mutta Sinkkipojat osoittaa, että vaikka totuus joutuu vaikeina aikoina ahtaalle, se ei pala tulessakaan
Hän vastustaa Kiinan vyöryä Afrikkaan, mutta toisaalta hän kansallistaisi Italian infrastruktuurin kuten satamat, tiet, rautatiet, lentokentät sekä vesija sähköverkot. Monti kuvaa Italian ja Neuvostoliiton/Venäjän erilaisia tiiviitä yhteyksiä jopa vuosisatojen saatossa. Montin teos on nopeasti tehty ja harmillisen suppea, varsinkin jos vertaa sitä perusteelliseen Calabrian mafiasta kertovaan kirjaan ’Ndrangheta. Melonin poliittinen tausta on uusfasistisessa liikkeessä. Hän vastustaa Ranskan ”kolonialismia” Afrikassa sekä Turkin EU-jäsenyyttä ja katsoo, että hallitsemattoman maahanmuuton sijaan Italian väestön väheneminen pitää pysäyttää houkuttelemalla ulkomaille muuttaneita italialaisia palaamaan kotimaahansa. ITALIAN suhtautumista Ukrainaan ja Venäjän hyökkäykseen on tarkkailtu siitä lähtien kun oikeisto voitti syyskuussa 2022 pidetyt parlamenttivaalit. Hyvin kiinnostavia ovat kuitenkin Melonin tausta ja julkituodut linjaukset. Pääministeriksi nousi Fratelli d’Italia -puolueen puheenjohtaja Georgia Meloni, jonka hallitukseen kuuluvat myös Silvio Berlusconin ja Matteo Salvinin johtamat oikeistopuolueet. Mafia on jatkuva uhka maassa, vaikkakin Montin kirjassa mainitsema ”koko maailman etsityin rikollinen”, Cosa Nostran johtaja, Matteo Messina Denaro saatiin kiinni tammikuun puolivälissä 2023. Toisin on kuitenkin käynyt – ainakin toistaiseksi. Tilannetta taustoittaa suomalaisitalialainen tutkija ja kirjailija Anton Monti, jonka tiivis kirjanen ilmestyi helmikuussa 2023. Melonin hallitus on hyvin oikeistoradikaali, mutta ministerinpaikkoja ei hellinnyt Berlusconille tai Salvinille. Meloni piti Donald Trumpin kaudesta ja arvostelee EU:n puuttumista joka asiaan. Montin mukaan Meloni – maan ensimmäinen naispuolinen pääministeri – on monessa suhteessa ristiriitainen hahmo: suverenisti, mikä tarkoittaa, että Meloni panee aina Italian kansallisen edun kaiken muun edelle. Renny Jokelin SUVERENISTI MELONIN RISTIRIIDAT YDIN 2 / 2023 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Niitä oli neuvostoaikoina Italian vasemmiston ja nyt Putinin aikana oikeiston kanssa. Meloni on yksihuoltajaäidin lapsi, mutta on itse tehnyt lapsen ilman avioliittoa. Berlusconi ja Salvini ovat tunnettuja yhteyksistään ja sympatioistaan Venäjän johtajaan Vladimir Putiniin. Meloni ajaa myös perinteisiä kristillisiä perhearvoja ja suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon ja seksuaalisiin vähemmistöihin. Anton Monti ITALIAN VAARALLISET KYTKÖKSET FASISMI, MAFIA JA VENÄJÄ S&S 2023 109 s. Monti vetää yhteen, että ”Meloniin yhdistetty fasismin uhka … juuttuu Italian demokraattisen politiikan pysähtyneisyyden suohon”. Näin saattoi odottaa, että Italia lipeäisi EU:n ja Naton Ukrainaa tukevasta rintamasta
Muinais-Venäjän myytti voi olla paikoin poleeminen tai ainakin huomattavan kriittinen nykyisen Venäjän poliittisia toimia kohtaan. VALTA-ASEMA tarvitsee rinnalleen oikeutuksen, ja vankimmat perusteet vallankäytölle tarjoaa ylevä tarina. Gaudeamus 2023 318 s. Työn tavoitteena on murtaa tai ainakin kyseenalaistaa nykyisen Venäjän oletetun valta-aseman takana oleva myytti vuosisataisesta loistosta ja suuruudesta. Tutkimuksen kiistattomana ansiona on sen vahva keskittyminen vallan oikeuttamisen perusteisiin. Esittäessään paikoin jyrkkiä huomioita Venäjän historiasta tutkimus auttaa joka tapauksessa tajuamaan johdonmukaisesti Venäjän tämänhetkistä tilaa. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, etteivät esimerkiksi tuhat vuotta vanhat pyhimyselämäkerrat ja kronikat kykene tosiasiassa riistämään Ukrainalta valtiollista asemaa tai sen kansalaisilta itsenäisyyttä. Lähestymistapaa ei ole kuitenkaan syytä arvostella. Vuoden 2022 helmikuussa kyseisellä historiakuvalla oikeutettiin hyökkäyssota Ukrainaan. Historiantutkimukseksi Muinais-Venäjän myytti saattaa olla sivumäärältään suppea, mutta tästä huolimatta Korpela onnistuu selostamaan työssään suhteellisen pakottomasti ja jäsennellysti Itä-Euroopan laajan historiallisen kehityksen viikinkiajalta Rurikidien valtakunnan pirstoutumiseen, mongolivallan nousuun, ortodoksisen kirkon kukoistukseen, bysanttilaisen Venäjän syntyyn ja lopulta Pietari Suuren hallintokauteen saakka. Uskonnolla on tässä kertomuksessa merkittävä asema. Korpela ei kuvaa kovin yksityiskohtaisesti esimerkiksi kaupan, talousjärjestelmien, orjuuden tai armeijoiden kehitystä, vaan pitäytyy suhteellisen tiukkarajaisesti vallan synnyn, oikeuttamisen ja siirtymien tarkastelussa. Jouni Huhtanen OIKEUTTAMISEN PERUSTEET YDIN 2 / 2023 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tutkimus todistaa Venäjän valtakunnan suuruuden olevan paikoin niin mitättömien ja hämärien väitteiden varassa, ettei sillä tunnu olevan todellisuudessa juuri minkäänlaista oikeutusta. Jukka Korpela MUINAIS-VENÄJÄN MYYTTI. Huomattavan vahvan painoarvon Venäjän virallisessa retoriikassa on saanut käsitys ikiaikaisesta Muinais-Venäjästä, joka ulottuu lännessä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen saakka. Tämä kertomus ei ole kuitenkaan Putinin ja hänen lähipiirinsä keksimä, vaan sillä on vuosisatoja vanhat perinteet. Kertomus sisältää lähdekriittisesti perustellut huomiot Moskovan ortodoksisen ylivallan kehityksestä. KIOVAN RUS, UKRAINA JA VANHAN VENÄJÄN HISTORIA. Näin kirjoittaa ItäSuomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela uusimmassa tutkimuksessaan Muinais-Venäjän myytti. Tekijä väittää – aivan oikein – etteivät sotajoukot tai talouden mekanismit selitä heikon saavutettavuutensa vuoksi vallan muotoja menneisyydessä läheskään niin hyvin kuin uskonto
Jouni Huhtanen TUTKIMUKSEN MONET KASVOT YDIN 2 / 2023 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kinnusen ja Venäläisen toimittama teos on kuitenkin ajankohtainen huomioiden viime aikojen yhteiskunnalliset keskustelut muun muassa erilaisten sukupuolija seksuaalivähemmistöjen asemasta, maahanmuutosta ja naisten oikeuksista. Työn aiherajaus muodostuu vääjäämättä ehkä turhankin laajaksi, mutta ainakin aloittelevan yliopisto-opiskelijan näkökulmasta katsoen selvitys tarjoaa monenlaisia virikkeitä ja tarttumapintoja käytännön tutkimustyöhön. Lisäksi äärioikeistolaiset ja uuskonservatiiviset painotukset ovat nostaneet yhteiskunnassa laajasti viime aikoina päätään. TAINA KINNUSEN ja Juhana Venäläisen toimittama Kulttuurintutkimus tietämisen tapana on 27:n kirjoittajan laatima tiivis selvitys tämän hetken kulttuurintutkimuksen menetelmistä ja ajankohtaisista sisällöllisistä kysymyksistä. Hyvää on kuitenkin se, että selvitys painottaa kriittisesti tutkijan itsereflektiota ja suhdetta tutkimuskohteeseen tutkijan omista ennakkoluuloista aina aiheen valinnan taustoihin ja aineiston analyysiin saakka. Monessa artikkelissa esiin nousevat tutkijan ja tutkimuskohteen väliset ongelmat: tunteet, ruumiillisuus sekä erilaiset tietovarannot ja teknologiat. Toisinaan vaikuttaa siltä, että sosiologian ja kulttuurintutkimuksen menetelmäoppaita julkaistaan jatkuvasti huolimatta siitä, onko niillä todellista uutuusarvoa vai ei. Kulttuurintutkimuksen suhde esimerkiksi sosiologiaan, politiikantutkimukseen ja kulttuuriantropologiaan jää kuitenkin paikoin turhan häilyväksi. Tämä avoimuus on suotavaa, vaikka se tekee kulttuurintutkimuksesta samalla julkisessa keskustelussa huomattavan haavoittuvan tutkimusalan. Kulttuurintutkimus tietämisen tapana ei tarjoa suoraa vastausta siihen, mitä kulttuurintutkimus on tai mitä sen tulisi olla. Jonkinlaisen ongelman saattaa muodostaa se, etteivät tekstit pysy aina kovin hyvin valitussa teemassa. Tutkimuskohteita kulttuurintutkimukselle siis riittää. Ongelma on tuttu monista aikaisemmista menetelmäoppaista ja johtuu lähinnä siitä, etteivät menetelmälliset kysymykset ole aina rajattavissa kovin selvästi yhteen aihealueeseen. Artikkelien tekninen taso vaikuttaa niin ikään hyvältä. Tämä voi olla periaatteessa vahvuus, mutta toisaalta se voi sotkea varsinkin aloittelevien tutkijoiden ajatuksia. Sen sijaan se hahmottelee laajat ääriviivat perinteelle ja osoittaa samalla tutkimuskentän rajojen joustavuuden. Työ välttelee monimutkaisia tieteellisiä käsitteitä ja teoreettisia muotoiluja, mutta on tästä huolimatta kriittinen. Kinnunen, Taina & Venäläinen, Juhana (toim.) KULTTUURINTUTKIMUS TIETÄMISEN TAPANA Vastapaino 2022, 481 s. Käsillä oleva työ tarttuu otsikkonsa mukaisesti kulttuurintutkimuksen tiedollisiin kysymyksiin
Vuonna 2016 Venäjä oli jo liittänyt Krimin itseensä ja soti täyttä häkää Itä-Ukrainassa. Torvalds päivittelee suomalaisten sinisilmäisyyttä. Viimeiset virkavuotensa hän oli Moskovan ja Berliinin lähettiläs. He ovat eläneet YYAsopimuksen ja Kekkosen ajan. Hän sai tuolloin 1,5 prosenttia äänistä. EN BREVVÄXLING OM RYSSLAND. Sen vuoksi hän presidentinvaaleissa 2018 puhui jäsenyyden puolesta. Torvalds on kulkenut pitkän polun taistolaisesta Moskovan puoluekoulun opiskelijasta RKP:n presidenttiehdokkaaksi, joka vuoden 2018 vaaleissa ainoana kannatti Suomen liittymistä Natoon. Sekä Nyberg että Torvalds ovat oppineita herroja. Hänen mielestä olosuhteet muuttuivat jo 2014. Esko Rantanen OHIPUHUJAT KIRJOITTIVAT TOISILLEEN YDIN 2 / 2023 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Sen vuoksi Suomen piti liittyä Natoon. René Nyberg on mestarillinen verkottuja ja tuntee ihmisiä. Förlaget 2023 220 s. Niinpä Torvalds tuskastuu ja sanoo, ettei Nyberg paljasta mitään itsestään, vaan esiintyi kuin Suomen virallinen edustaja. Hänellä oli Moskovassa tietolähteenään muun muassa Mathias Warnig, entinen Stasi-upseeri ja Gerhard Schröderin yhteyskanava Vladimir Putiniin. Eri tehtävissä ulkoministeriössä Nybergillä oli paljon yhteistyötä Supon ja sotilastiedustelun kanssa. Moskovaan Torvalds palasi puoluekoulua myöhemmin Svenska Ylen kirjeenvaihtajana. He viittaavat usein Venäjän ja Euroopan historian tutkijoihin ja näiden teoksiin, joihin ovat perehtyneet. Hänen raporttinsa ulkoministeriöön on pidettävä salassa 25 vuotta. Nils Torvalds puolestaan istuu paraikaa Brysselissä liberaaliryhmän europarlamentaarikkona. Tässä kirjassa lukija on itseään paremmassa seurassa. Yksi neljästä skenaariosta oli, että Suomi ja Ruotsi – oikean hetken tullen – liittyvät sotilasliittoon. Vuonna 2016 Nyberg oli yksi neljästä silloisen Nato-selvityksen tekijästä. René Nyberg teki työuransa ulkoministeriössä. ROSEBUDIN kirjakaupassa kirjan hinta on 30 euroa. Kolmessa vuodessa hän oppi tietämään, mikä Nato on ja solmimaan suhteita. Kirjoittajat ovat sodan jälkeen syntynyttä sukupolvea. Hän ei voi kertoa kaikkea, mitä tietää. Kun Torvalds kysyy, miten ja milloin Nybergistä tuli Nato-jäsenyyden kannattaja, Nyberg vastaa, että silloin kun olosuhteet muuttuivat. Nyberg säilyttää diplomaatin roolinsa. Kolmekymmentä vuotta maatansa ulkoja turvallisuuspolitiikassa edustanut diplomaatti ei voi jälkiviisastella vapaasti. Koska Nyberg on diplomaatti ja Torvalds journalisti, ei ole ihme, että he tyylillisesti kirjoittavat eri tavalla. 1980-luvulla Nyberg oli Suomen Brysselin lähetystön Nato Watcher. Vastaus ei Torvaldsia tyydytä. René Nyberg ja Nils Torvalds VÄGEN TILL NATO. Selvitys ei suositellut mitään
Lähtökohtana on feministiteoreetikko Lorden ajatus eroottisesta voimasta itsekunnioituksen ja itsensä toteuttamisen välineenä yhteisöissä, joissa patriarkaatti ja rasismi rajoittavat mahdollisuuksia. Väitöskirjan tutkimustyöhön liittyy myös Orozan ja Antti Nordinin dokumenttielokuva “When I’m on Stage, I Rule”. Väitöskirjan aiheena ovat naisten muodostamat tanssija lauluyhtyeet, cholitat. Sukupuoli, interseksuaalisuus ja kulttuuri yhdistyvät yhteiskunnalliseen muutokseen ja sen historialliseen ymmärrykseen. Niiden avulla hän osoittaa bolivialaisten alkuperäiskansataustaisten naisten taiteellisen, eroottisen ja taloudellisen voimaantumisen toimivan yhteiskuntaa uusintavana voimana. Juuri alkuperäkansojen asema tulee vahvasti esille Orozan työssä. Kansanmusiikin, cumbian ja myös muiden musiikkityylien yhdistelmistä tuli Boliviassa hyvin suosittuja eri tanssipaikoissa, kansanmarkkinoilla ja juhlissa mutta myös diasporassa. SIBONÉ OROZA kertoo musiikkitieteeseen kuuluva väitöskirjatyön pontimena olleen häneen syvästi vaikuttaneet cholita ryhmien esitykset, joita hän seurasi vuosina 2012 – 2013 ja myöhemmin kenttätyössä. ”Kerta toisensa jälkeen tulin vedetyksi melun, naurun ja kauneuden pyörteeseen. Sotilasdiktatuuri päättyi vasta 1982. YDIN 2 / 2023 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Eräässä Orozan tekemässä haastattelussa ikoninen cholitalaulaja muisteli kauhulla entistä presidentti René Barrientosia, joka oli CIA:n tukema diktaattori. Samoin Bolivian historian eri vaiheet, jotka ovat vaikuttaneet myös Orozan oman perheen vaiheisiin. Artistit haastavat esityksillään sukupuoleen, etnisyyteen ja varallisuuteen perustuvaa yhteiskunnallista arvojärjestystä. Arja Alho KESKUSTELUJA KEHITYKSESTÄ Siboné Oroza “WHEN I’M ON STAGE, I RULE.”CHOLITA FUTURISM IN COCHABAMBA, BOLIVIA Helsingin yliopisto 2023 356 s. Orozan mukaan ”artistien luova voimaantuminen kumpuaa arvostetun naiseuden perinteestä Andien musiikissa sekä kaupungistuneiden alkuperäiskansataustaisten yrittäjänaisten monisatavuotisesta perinteestä.” Oroza käyttää työssään itse luomiaan cholitafeminismin ja cholitafuturismin käsitteitä. Cholita-yhtyeet säestäjineen muodostavat perheyrityksiä, jotka ovat naisten omistuksessa. Rinnastan tuon pyörteen tunteen alegríaan.” Alegría tarkoittaa iloa ja samalla kiteyttää Orozan tutkimuksen pääteemat. Väitös edustaa metodologisesti etnografista tutkimusotetta. Orozan väitöskirjan liitteissä on kiinnostavasti laulujen tekstejä. Boliviasta muistetaan toki myös ensimmäinen alkuperäkansoja edustanut presidentti Evo Morales (2006 – 2019). Barrientos oli vastuussa Ernesto ”Che” Guevaran teloituksesta ja kaivostyöläisten massamurhasta vuonna 1967
Isot aiheet, isot laulut Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Antti Autio, 33, on sukupolvensa arvostetuimpia laulajalauluntekijöitä ilman, että hän olisi pyrkinyt tekemään hittejä – tai väistellyt sanoituksissaan kipeitä asioita. J os on sitä mieltä, että 2020-luvulla suomalaiset musiikintekijät pyrkivät vain rakentamaan laskelmoiden hittejä kohderyhmäradioihin tai sosiaaliseen mediaan, ei todennäköisesti ole kuullut, millaisia lahjakkuuksia ihan pinnan alla pulputtaa. YDIN 2 / 2023 92 YDINKOKEMUS LEVYT Peter Gabriel, 73, on rocklegenda, tuttu Genesis-yhtyeen solistina ja kunnianhimoisista soolouran levytyksistä. Toukokuun kappale Four Kinds of Horses todistaa, että rimaa ei ole vuosien kuluessa laskettu. PETER GABRIELIN IISAKIN KIRKKO. Hän on julkaissut kolme kehuttua albumia. Vuosien mittaan levytystahti harvenee monilla, mutta Gabrielin on vaikea löytää voittajaa: hän kaavaili julkaisevansa seuraajan Up-albumille (2002) 18 kuukauden odotuttamisen jälkeen – ja nyt 21 vuotta myöhemmin levy on viimein valmis. Toki Gabriel on julkaissut levytyksiä tässä välissäkin ja tehnyt muun muassa So-levyn juhlakiertueen. Mutta i/o on vihdoin se albumi, jolle hän kertoi tehneensä 150 biisiä jo vuonna 2005. Maailma on kuitenkin muuttunut: levyn biisejä on julkaistu ripotellen, yksi kuukaudessa. Esimerkiksi Antti Autio ei kuulu hittiradioiden vakioääniin. Hän ei ole saanut ylettömästi huomiota TikTokissa niin kuin esimerkiksi Pehmoaino viime vuonna – ja perinteinen media nosti sitten Pehmoainon ilmiöksi nimenomaan tämän takia. Autioon on kuitenkin saattanut törmätä monissa tilanteissa. Niistä uusin, keväällä 2022 julkaistu Kaikki talot huojuu sai Emmaehdokkuuden, voitti pari Indie Awardsia ja vei Aution esiintymään muun muassa Flow Festivalin päälavalle
Kun Veriruusut sai ensi-iltansa, ei varsinainen sota Euroopassa ollut vielä alkanut. K uolema on vaikea aihe lauluntekijöille. Se on luksusta, jota musiikki ja muu kulttuuri voi tarjota. Autio on laulanut molemmista. ”Koen, että musiikkimme on jonkinlainen vaihtoehto bileräpille”, hän sanoi Rumballe 2017. Ne sopisivat myös monille Venäjän hyökkäyssodan ukrainalaisille uhreille – sotien uhreille missä päin maailmaa tahansa. Elämä huutaa ja kaikki on hyvin (ote Antti Aution Kaikki on hyvin -sanoituksesta.) Kun laulaja kiteyttää kuulijan omat tuntemukset, tajuaa, että samanlaisten asioiden kimpussa painivat monet muutkin. Vaikka Aution esitys sai ihon kananlihalle jo teatterissa, olisi ollut mahdollista, että levyttämätön kappale unohtuu. YDIN 2 / 2023 93 YDINKOKEMUS LEVYT Aution on voinut nähdä myös teatterin lavalla, todennäköisesi laulamassa sielläkin, vaikka Autio on teatteritaiteen maisteri ja toisen polven ammattinäyttelijä (isä on Risto Autio, tunnettu muun muassa tvsarja Kotikadun ”Hanneksena”). Punakaartilaisen hauta löytyy kuitenkin Yle Areenasta, osana marraskuussa 2022 taltioitua kom-teatterin 50-vuotisjuhlakonserttia. Vaikka bileräppiin voi ladata monia merkityksiä kuten esimerkiksi Käärijän Euroviisukappaleessa Cha Cha Cha on tulkittu olleen, Autio lähestyy vakavia ja isoja aiheita toisesta näkökulmasta. Kun laulaa suoraan surusta tai vaikkapa yleisestä neuvottomuudesta arkielämän kiireiden keskellä, yleisö osaa varmasti samaistua. Kokemus hoivaa ja helpottaa. Antti Autio.. K om-teatterin Veriruusut -näytelmässä Autio esitti vuonna 2018 sävellyksensä tuntemattomaksi jääneen kirjoittajan sanoituksesta Punakaartilaisen hauta. ”Kaikki on hyvin” saattaa karata huulilta, vaikka kaikki ei niin hyvin olisikaan. Hänen voi sanoa noudattaneen lupausta, jonka antoi useissa haastatteluissa esikoislevynsä julkaisun aikaan kuusi vuotta sitten. Samoin mielenterveysongelmat. Sen rahallista arvoa on vaikea mitata. Niin paljon hänkin toivoi Niin suuria unelmoi Noin kuuluvat Aution muistosanoina laulamat sanat Suomen sisällissodassa kuolleelle ihmiselle
Vi har avlägsnat oss från dem vi kallar vanligt folk och vi har slutat lyssna. Ekonomin är lite trängd, som för så många andra. Han, vi kan kalla honom Jassim, kom med vågen 2015 och är omvänd kristen, hon är nyanländ med tillstånd och muslim. Men sedan har vi tappat greppet och gett rodret till populisterna. Reformerna kom till och byggdes upp därför att arbetarrörelsen kände folkets vardagsvillkor och visste var förbättringarna behövdes. D et är kanske inte politiskt korrekt att ta upp en sådan här problematik. Det var arbetarpartierna och facket som byggde upp välfärden, som initierade alla de reformer som välfärden består av idag: kortare arbetstid, semester med lön, föräldraledighet, sjukdagpenning, pension och kostnadsfri skolgång. Är det inte just det här Sannfinnarna säger?! ”De kommer hit och lever gott på våra sociala förmåner”. Pro Bono ASTRID NIKULA Skribenten?är?medborgaraktivist?och?publicist.. D et är vårt eget fel att understödet till Sannfinnarna är så stort. Vi har riggat flitfällor istället. Men det är nödvändigt att vi som har en annan samhällsoch människosyn än populisterna börjar säga ifrån och tar tillbaka initiativet. Och visst, det finns infödda finländare med lika tvivelaktig moral och det finns nyfinländare som vill arbeta för det gemensamma goda. Han får mera pengar av fpa om han inte arbetar. J ag hade ett irakisk par på kaffe en dag. ”Vi betalar ju en massa skatt för att de ska slippa jobba. Jassim menar att det är bra att vi får en borgerlig regering så det blir slut på slöseriet. Hjälp som systematiskt ges utan motprestation motverkar sig själv och korrumperar dem som är mottagare av hjälpen. Jassim är kritisk till landsmannens sätt att se på tillvaron och berättar att samma inställning finns hos många andra av dem som kom 2015, också syrier. Nu har vi brist på arbetskraft. Jassim har arbetat i flera år på ett litet metallföretag och hans lön är drygt tolv euro i timmen. Ahmed har blivit erbjuden ett jobb med en lön på drygt 15 euro i timmen men tackar nej. Finns det någonting i hans resonemang som inte stämmer. YDIN 2 / 2023 94 KOLUMNI. T idigare var det arbetarpartierna som samlade upp och kanaliserade folkets missnöje. . Hon är jurist och tänker lära sig finska, så hon kan uppta sitt yrke här. Det blev tal om löner. Vi kan inte fortsätta dadda med folk bara för att det på något plan är synd om dem. Jassim berättar om Ahmed, också irakier, som har familj och fyra barn. Han köpte ett hus för ett par år sedan och har etablerat sig väl. Vi har gett dem monopol på samhällskritik. Istället för att vi sätter oss ner på torgkaféer och ölbarer och diskuterar med folk låter vi sannfinnarna ta våra platser
Polen (4,3 procent av bnp) har gått om usa (3,3 procent av bnp) och ökat sina militära satsningar radikalt. Astrid Nikula lyfter i sin kolumn fram en smärtpunkt i frågorna om utländsk arbetskraft, invandring och integration. I en intervju med Lucio Caracciolo för Liisa Liimatainen fram mera externa värderingar av Finlands säkerhetspolitiska lösningar och också om Polens roll i dem. Professorer behöver inte kunna finska eller svenska men städare och byggnadsarbetare måste. I familjer med många barn lönar det sig inte att ta emot osäkra arbeten i rädslan att förlora viktiga sociala förmåner. Den här aspekten lyfts fram i Anna Gustafssons reportage. D en dagliga nyhetsströmmen domineras av regeringsförhandlingarna och inställningen till invandring. Säkerheten kan främjas också på arbetsmarknaden. Det behövs lösningar, annars är vårt samhälle polariserat för evigt. Månntro de skärpta motsättningarna på arbetsmarknaden kan främja stabiliteten i landets ekonomi och samhälle. P ertti haaparanta gör en intressant presentation av ekonomen Branko Milanovic´s kritiska bedömning av orsakerna till Rysslands anfallskrig mot Ukraina. Ifo Institute publicerade nyligen statistik över Nato-ländernas försvarsutgifter. Istället för de vanliga förklaringarna lyfter han fram nationalismen som avgörande faktor. Vi behöver avtal och överenskommelser. Arbetsgivarna kräver lokala avtal och flexibilitet, arbetstagarna kräver inflytande. Där det goda eller det onda brukar berättigat våld och förtryck emot dem som anses onda, där strävar pacifismen att undvika våld och förtryck och och tar inte parti i kampen mellan gott och ont eftersom konflikter inte i grunden handlar om det. Arbetslivsprofessor Anders Blom förklarar de förändringar på arbetsmarknaden som har strypt avtalsapparaten. Den har iklätt sig demokratins förklädnad och framstår därför på olika sätt i etniskt heterogena och homogena länder. I värsta fall kan striden mellan det goda och det onda leda till ett så akut läge i krig och konflikter att det är atomvapen som hotar jord och mänsklighet. Fredsarbetet går aldrig förlorat! YDIN 2 / 2023 95 KÄRNUPPLEVELSE. Sällan nämns krigets miljöpåverkan på människor och natur. Han påminner om att säkerhetspolitik är ekonomisk politik och i synnerhet socialpolitik. Ville Luukkanen fäster våra blickar på den ökande fattigdomen i usa och hur den amerikanska drömmen hotar att förlisa. Ett problem som alla, såväl den kommande regeringen som oppositionen borde fundera över: hur sänka tröskeln för att börja arbeta och komma in i det finska samhället. Kärnstoff P acifismen skiljer sig från kampen mellan det goda och det onda i fiendebildernas värld. Hon kallar den ett tyst våld. De hundras kommitté förbereder sitt 60-årsjubileum och vi frågar vem Antti Kuusi var. Hur, det åskådliggör Lauri Snellman i en intervju för Ydin. D et är med glädje vi presenterar intressanta böcker, spökhus och en nostalgisk återblick
Voimalause levisi mielenosoitusten mukana ensin muualle Iraniin ja pian sen jälkeen se käännettiin kymmenille eri kielille ympäri maailmaa. Iranin turvallisuusviranomaiset olivat estäneet monia saapumasta hautausseremoniaan. Hautakiveen kirjoitettiin ”Jina, sinä et kuole. A minin perheen päätös avasi tien uudelle kansannousulle. Tällä kertaa surujuhlan järjestäminen tuntui muutenkin olevan suuri ongelma viranomaisille. Hautausseremoniaan kerääntyneet ihmiset huusivat islamilaisen tasavallan vastaisia iskulauseita. Nimestäsi tulee symboli.” ja kurdien vapausliikkeessä vuosikymmeniä käytetty ”jin, jiyan, azadî” eli ”nainen, elämä, vapaus” -motto herätettiin uudelleen henkiin. häntä hautaamaan tyttärensä ennen auringonnousua kertomatta ulkopuolisille. Vastoin vallankumouskaartin vaatimusta he eivät lähteneetkään hautausmaalle aamuvarhain, vaan odottivat päivän valkenemista ja ihmismassojen saapumista paikalle. Amini oli joutunut välikohtaukseen siveyspoliisin kanssa hijab-pukeutumissääntöjen rikkomisesta. Vastoin aiempia paikallisia mielenosoituksia, tällä kertaa kansannousu yhdisti tyytymättömät äänet: Eri etnisiä ja uskonnollisia YDIN 2 / 2023 96 KOLUMNI. syyskuuta 2022 kurdikaupunki Saqqezin hautausmaalle oli kerääntynyt satoja ihmisiä. Hänet oli tuotu sairaalaan hänen menetettyään tajuntansa tarkastusasemalla. Vallankumouskaartin (irgc) jäsenet olivat olleet yhteyksissä vainajan isään ja vaatineet ”NAINEN, ELÄMÄ, VAPAUS” – UUSI ALKU IRANIN KANSOILLE WELAT NEHRI Kirjoittaja on Kurdiliiton puheenjohtaja. Ihmismassan suuruus oli yllättänyt jopa vainajan perheen, vaikkakin on tavanomaista, että hautajaisiin saapuu ihmisiä pitkien matkojen takaa. Tämänkertainen surujuhla erosi tavanomaisista hautajaisista. Täynnä surua olleet vanhemmat ja muut perheen jäsenet olivat päättäneet uhmata käskyä. Vainaja oli 22-vuotias Jina Mahsa Amini, joka oli edellisenä päivänä kuollut teheranilaisessa sairaalassa Iranin siveyspoliisin aiemmin käyttämän väkivallan seurauksena. 1 7. Hautajaisseremonioihin ei lähetetä kutsuja, vaan ihmiset kokevat velvollisuudekseen ottaa osaa rakkaansa menettäneen perheen suruun
Näkyvin merkki tästä on yliopistoihin ja erityisesti tyttökouluihin kohdistuneet myrkytykset, joka on saanut satoja lapsia ja nuoria sairaalaan. ” nainen, elämä, vapaus” -liike on toistaiseksi ollut itseohjautuva ja aaltoileva. ryhmiä edustavat ihmiset olivat löytäneet yhteisen nimittäjän ongelmilleen. Aktiivit eri puolilla Irania toimivat paikallisesti, mutta sosiaalisen median rajoituksista huolimatta he onnistuivat koordinoimaan myös valtakunnallisia mielenosoituksia. U udenlainen kansalaisaktivismi on horjuttanut islamilaisen tasavallan rakenteita, vaikka kansalaiset ovat joutuneet maksamaan siitä kovan hinnan. Nimittäin viisastuneena aiemmista kerroista kansalaiset eivät nyt tyytyneet vaatimaan uusia vaaleja ja uudistuksia, vaan islamilaisen tasavallan kumoamista. Ihmisoikeusjärjestö hrana:n mukaan neljän ensimmäisen kuukauden aikana kuoli ainakin 517 ihmistä, joista 70 olivat alaikäisiä. YDIN 2 / 2023 97 KOLUMNI. Oppositiopuolueiden ollessa kiellettyä, esimerkiksi kurdipuolueet mobilisoivat maan sisällä toimivia kansalaisaktiiveja mielenosoituksiin ja osoittivat vahvuutensa julistamalla yleislakkoja kurdikaupungeissa. Yliopistoista tuli lyhyessä ajassa islamilaisen hallinnon vastaisia keskuksia. Suurkaupungeissa naiset alkoivat uhmata hijab-pukeutumissääntöjä julkisesti muun muassa paljastamalla hiuksensa tai tanssimalla paljastavissa vaatteissa. Osa pidätetyistä on tuomittu kuolemaan ja joidenkin kuolemanrangaistus on jo pantu täytäntöön. Islamilainen hallinto joutuu olemaan varpaillaan ja kansalaiset odottavat mahdollisuuttaan. Iranin väkivaltakoneisto syyllistyi lisäksi tuhansien ihmisten haavoittamiseen, kiduttamiseen ja pidättämiseen. Ulkomailla toimivilla oppositiopuolueilla, vaikuttajilla, mediakanavilla, ympäri maailmaa järjestetyillä tukimielenosoituksilla ja kansainvälisellä solidaarisuudella on ollut myös merkittävä vaikutus kansanousuun. ”Nainen, elämä, vapaus” -kansannousu ei ole päässyt päämääräänsä, mutta se on synnyttänyt kollektiivisen muutosvoiman, joka antaa toivoa paremmasta. H allitus ja sitä tukevat ääriryhmittymät ovat muutenkin levittäneet pelon ilmapiiriä kansannousun tukahduttamiseksi. Iran on tehnyt hyökkäyksiä oppositiota vastaan myös maan rajojen ulkopuolella ja on tehostanut maanpaossa asuviin toisinajattelijoihin ja vaikuttajiin kohdistuvaa vakoilutoimintaa. Baluchestanissa puolestaan perjantairukouksista tuli islamilaisen tasavallan kritisoinnin kanava. Amnesty Internationalin mukaan vuonna 2022 Iranissa teloitettiin ainakin 576 ihmistä, mikä on 83 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myrkytysten ja kaasuhyökkäysten pelossa iso osa opiskelijoista välttää koulunkäyntiä. Uudenlainen kansalaisaktivismi on horjuttanut islamilaisen tasavallan rakenteita, vaikka kansalaiset ovat joutuneet maksamaan siitä kovan hinnan. Mikään poliittinen taho ei johda sitä, mutta niiden on ollut helppo omaksua kansannousun sanoma ja tukea sitä kykyjensä mukaan
Lehti raportoi myös 6. SAMAN vuoden 4/1983 -lehdessä Sadankomitea kutsuu väkeä juhlistamaan sen 20-vuotistaivalta 6. 6. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. 8. 1982, jossa todettiin: ”laajemmatkin kansanpiirit voivat nyt tunnustaa (rauhanliikkeen) leimautumatta mihinkään poliittiseen voimaan.” Hellman esittää jaottelun, joka löytyy median asenteista: Rauhanliike • ”he” • tunteenomainen populismi • utopismi • lopulliset tavoitteet • epäilyttävä • ulkoparlamentaarinen tie • kollektiivit ja massat • hassua eksotiikkaa • intellektuellit • nuoret Reaalipolitiikka • ”me” • harkitseva realismi • reformismi • porrastetut tavoitteet • hyväksyttävä • parlamentaarinen tie • yksilöt • vakavaa arkipäivää • tavalliset ihmiset • vanhat Hellman päätyi varoittamaan rauhanliikettä marginalisoitumisesta, joka voi hänen mukaansa seurata siitä, että sen poliittisuus pestään puhtaaksi. Ohjelmaan kuului illanvietto ja Hiroshimalyhtyjen sytytys sekä myös kulkue ja festivaali Kaivopuistossa, jossa esiintyivät muun muassa Eppu Normaali ja Juice Leskinen. Politiikan päivittäinen ruokalista laaditaan yhä poliittisen eliitin omassa keittiössä.” ajankohtaisesta YYA-sopimuksen uusimisesta: ”…YYA-sopimus ei oikeuta Suomea antautumaan varustelulla ylläpidettävään turvallisuusharhan valtaan… sopimus antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet toimia voimapolitiikasta irtaantumiseen ja blokkipolitiikan purkamiseen perustuvien rakenteellisten ratkaisujen puolesta Euroopassa.” YDIN 2 / 2023 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. 10. Kaksipäiväinen ohjelma koostui juhlaseminaarista, pääpuhujina Johan Galtung ja Lynne Jones. teemalla: Aseeton maailma – Suomi voi aloittaa. ”Rauhanliike on vain sallittu lisäaine aseidenriisuntaja ulkopolitiikan kuumassa keitossa. Itsenäisen toimijan roolia sille ei myönnetä. Näin siitäkin huolimatta, että tietynlaista suopeutta joukkotiedotusvälineissä oli vallalla, josta esimerkkinä hän mainitsi HS pääkirjoituksen 29. Hän hahmotti rauhanliikkeen leimaamisen polttorautoja, joita hänen mukaansa oli edelleen. 1983 Sadankomitean julkilausumasta Sadankomitea 20 vuotta Rauhanliike euro-ohjusten varjossa HEIKKI HELLMAN kirjoitti Ydin 2/1983 ”Rauhanmerkki marginaalissa”-analyysin
Entä kuinka sosiaalisesta mediasta tehdään turvallisempi paikka kaikille. Tule täydennyskoulutukseemme, joka tarjoaa ymmärrystä ja välineitä mediasisältöjen turvalliseen, kriittiseen ja rakentavaan käyttöön, analyysiin sekä tuottamiseen opetuksessa. Koulutukset alkavat keväällä 2023 ja syksyllä 2023 rauhankasvatus.fi/rauhaadigiajassa RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA rauhankasvatus.fi. Rauhaa digiajassa – mediataidoilla rauhaa rakentamassa Kuinka käsitellä median kriisija sotakuvastoja oppilaiden kanssa tunneilla
V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITI IKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. Minne menet, maailma. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.indd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. ??50 Palaneen käryä europarlament issa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhteita. 10,90 € PA L. 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. ??50 Palaneen käryä europarlamentissa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. 10,90 € PA L. 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. Minne menet, maailma. ??50 Palaneen käryä europarlamentissa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.indd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. 10,90 € PA L. 10,90 € PA L. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITI IKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. Minne menet, maailma. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. ??50 Palaneen käryä europarlamentissa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITIIKKA Etupiirit 2020-luvulla???34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikuttamiseen. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITIIKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITI IKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhte ita. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Minne menet, maailma. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Minne menet, maailma. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITI IKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITIIKKA Etupiirit 2020-luvulla???34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikuttamiseen. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhte ita. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. ??50 Palaneen käryä europarlament issa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. ??50 Palaneen käryä europarlament issa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhteita. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. 10,90 € PA L. 10,90 € PA L. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Minne menet, maailma. 10,90 € PA L. ??50 Palaneen käryä europarlamentissa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-lehden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITIIKKA Etupiirit 2020-luvulla???34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikuttamiseen. ??50 Palaneen käryä europarlament issa ??62 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhteita. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhte ita. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITIIKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITIIKKA Etupiirit 2020-luvulla???34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikuttamiseen. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITIIKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. 10,90 € PA L. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.indd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishintaan osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.indd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. Minne menet, maailma. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. Minne menet, maailma. V KO 20 23 -1 8 86 78 04 -2 30 1 2 2 3 | H A R M A A H O R IS O N T T I 1 1/2023 ULKOPOLITIIKKA Xi Jinpingin lukulista ??46 Onnistuiko hallituksen ulkopolitiikka. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhte ita. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Digilehti Printtija digilehti 22 € 16 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! 9,90 € PA L. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnuksella. YD IN 2 / 20 23 w w w .yd in leh ti.fi. Nyt loppuvuoden 2023 lehdet hintaan: Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 Harmaa horisontti Maapallon väestö ikääntyy. Se muokkaa taloutta, politiikkaa ja jopa suurvaltasuhteita