Tee valinnat toiveittesi mukaan, älä pelkojesi. 2024 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Taylor Swift on ilmiö Ilmastoteot ja ajattelutavan muutos Humanitaarinen oikeus IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 2 l. MAKE PEACE NOT WAR! 58.
IHMISOIKEUDET TARVITSEVAT VAHVAN PUOLUSTAJAN Äänestä reilu Eurooppa kaikille, ei harvoille!
/ 55 VEIKKO RÄNTILÄ Oikeudenmukainen vihreä siirtymä / 60 PEKKA HENTTONEN Never a dull moment / 65 EERO SUORANTA Erilaisia unelmia / 70 EEVA-LIISA KIISKILÄ & ELINA LAUTTAMÄKI Rauhankasvatuksen neljä T:tä YDINKOKEMUS 72 MINNA VÄISÄNEN Arpakuutiorunoutta ”Journalismia: Voiman juttu runoksi” / 76 JUHANI TOLVANEN Kolme kertomusta päihderiippuvuudesta / 78 EERO SUORANTA Maailmanrauhaan valeperheen avulla / 80 VELI-MATTI HUHTA Erään käsitteen vaellusreitit / 83 OLLI POROPUDAS Leninin ilmestyskirja / 86 Kirjaarviot / 92 PASI KOSTIAINEN Tähden valta / 94 ASTRID NIKULA Ut ur skåpet / 95 Kärnstoff / 96 ARTO O. Ei tyyntä myrskyn jälkeen / 38 ARJA ALHO My Voice, My Choice – ääni aborttioikeudelle / 40 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Nuorten Parlamentti valtasi Arkadianmäen YTIMESSÄ 46 MARJA LEHTO Kansainvälinen humanitaarinen oikeus nykypäivänä / 51 SAARA PAATERO Miten lapset ja nuoret saadaan kiinnostumaan vaikuttamisesta. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 AKU KERVINEN Stop the War / 12 SIMO LAHTINEN & JARMO PYKÄLÄ Sadankomitean periaateohjelma pyrkii uudistamaan rauhanliikettä YDINHETKI 14 ARJA ALHO Rauhanliikettä ei alasajeta eikä ääntä vaienneta! / 20 FOLKE SUNDMAN & KALEVI SUOMELA Sosiaalihistorioitsijan, rauhanaktivistin ja sosialistin perintö / 22 VETOOMUS Ukraina– Venäjä: Neuvottelut käyntiin! / 24 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Nuoret, luottamus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen / 30 JUHANA UNKURI Yksittäisen nuoren sijaan kannattaa auttaa koko porukkaa / 34 LAURA FORNELL Filippiiniläinen resilienssi. SALONEN Jaettu valta uusin silmin – pitäjäaktivismia ja kaupunginosatoimijuutta / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2024
N orjassa työväenpuolueen pääministeri Jonas Gahr Støren vähemmistöhallituksesta puolet ministereistä on joutunut eroamaan erilaisten virhearvioiden tai väärinkäytösten vuoksi. Parhaat ja yhteiskunnallisesti terävät dekkarit saattavat valaista yhteiskunnan pimeitä nurkkia ja elämän eri puolia paremmin ja uskottavammin kuin politiikan ja sosiaalisen median melkein julkkikset. YDIN 2 / 2024 4 PÄÄKIRJOITUS. Asiaan voi vaikuttaa 9. Mitä oikein on tapahtunut. Vaarallista kotimaisessa nykymenossa on erityisesti vääristynyt käsitys demokratiasta. Ihmisten välinpitämättömyys – sekin on osoitus luottamuksen rapautumisesta – voi tehdä tämän mahdolliseksi. Onko yritysmaailmasta tullut suljettu klubi. Tai toistavat: meidän on pakko. Edustuksellinen demokratia tarvitsee aina rinnalleen moniäänisen kansalaisyhteiskunnan, kansalaisten aktiivisen mukanaolon samoin kuin vapaan median ikään kuin kansanvallan happena. Ne, jotka avautuvat kaikesta mahdollisesta masennuksesta makuuhuoneeseen. Pascal Engman ei ole vain chileläisruotsalainen uuden polven menestyskirjailija. Trollaus ei aina tulekaan muualta. Nyt niistä on tullut salonkikelpoisia. Suomessa valtioneuvoston kanslian tilaaman luottamustutkimuksen mukaan pääministeri Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus on ennätyksellisen epäsuosittu. Johtamisesta se kuitenkin aina alkaa – ja viisaudesta hyödyntää yritysten ja yhteisöjen työntekijöiden hiljaista tietoa. Ruotsissa oikeistohallitusta johtaa Ulf Kristersson, tosiasiassa kuitenkin Ruotsidemokraattien (sd) Jimmie Åkesson. Ellei ole luottamusta, saati tunnetta, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja olla aktiivinen kansalainen yhteiskunnassa, demokratia alkaa säröillä. eu:n komission puheenjohtaja, oikeiston Ursula von der Leyen yrittänee samaa: oman vallan varmistamiseksi liittoudutaan laitaoikeiston kanssa. Hän oli ruotsalaisen Expo-lehden päätoimittaja. eu-vaaleissa. Hyviä dekkariaiheita jälkimmäisetkin. Nyt on ilmennyt, että sd:lla on sosiaalisessa mediassa suuri määrä anonyymejä tilejä, joita käytetään poliittisten vastustajien ja maahanmuuttajien pilkkaamiseen ja mustamaalaamiseen – suoraan hallituskorttelista. Hänen dekkarinsa ovat yhteiskunnallisia puheenvuoroja segregaatiosta (jonka ruotsalaiset toteuttivat ihan itse), jengiytymisestä ja sen lonkeroista oikeuslaitoksen ja poliisin toimintaan mutta myös luottamuksen puutteesta ja siitä, etteivät kaikki koe tuntevansa kuuluvan yhteiskuntaan. Hän perusti sen ystävineen vastustamaan ääriliikkeiden nousua. DEMOKRATIA VOI SÄRKYÄ – SE VOI MYÖS NOUSTA LENTOON ARJA ALHO päätoimittaja S tieg larsson, kirjailija Lisbeth Salanderin hahmon takana, ei ollut vain dekkaristi. Tai ne yritysjohtajat, joille mikään ”kannustus” ei riitä, ja jotka säännöllisin välein keräävät kimpsunsa siirtyäkseen seuraavaan firmaan – yleensä sellaiseen, jossa valtio on osaomistajana. Tuottavuuskin, Suomen elinkeinoelämän kesto-ongelma, nähdään vain teknologiainvestointeina. 6. Voi vain kuvitella Larssonin epäuskon – jos hän eläisi vielä
Ihmiskunta on kovan paikan edessä. Hyvää elämää voidaan tavoitella ilman, että tuhotaan luontoa, tuhlataan maapallon rikkauksia, haetaan talouskasvua menneen ajan mittareilla, saati alistetaan ja köyhdytetään muita ihmisiä. Kalliimmaksi tulee, ellei nyt toimita. Kerromme lukemisen arvoisista kirjoista ja yritämme hakea Pasi Kostiaisen jutussa vastausta Taylor Swifin megasuosioon, joka saattanee heiluttaa tulevia Yhdysvaltojen vaaleja. Aikaa ei ole paljon. Asevarustelussa mikään ei liioin ole kallista. Minna Väisänen on heittänyt arpanoppaa ja saanut miltei järkevän runomitallisen tekstin aikaiseksi Antti Kurosen haastattelusta Voimalehdessä. Erilaisia toimia ja vetoomuksia tarvitaan. R uotsalaisen sosialidemokraatin Albin Hanssonin luonnehtiman kansankodin periaatteet: ”Hyvässä kodissa vallitsevat tasa-arvoisuus, toisista huolehtiminen, yhteistyö, avuliaisuus”. Ydin ja sen tekijät toivottavat hyvää kesää – ei ennätyskuumaa mutta leppoisaa hyvien lukuhetkien parissa. On kysyttävä kaiken tekemisen ja päätöksenteon suhteen, ovatko ratkaisut kestäviä. Vaikka kaikkien täytyy tietää ilmaston lämpenemisen olevan eksistentiaalinen ja globaali uhka, sotatoimia Ukrainassa halutaan laajentaa. Samoin tutkimme demokratian olemusta, muistamme sen juhlahetkiä ja Nelson Mandelan viisautta tehdä valintoja toiveitten mukaan, ei pelkojen. Sanotaan, että historialla on tapana toistaa itseään. Ympäristön ennallistaminen ja luontokadon pysäyttämisen ovat tärkeitä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä mutta myös arvokasta ihmisille ja eläimille. Viimeisten vuosien aikana ne ovat korvautuneet pikkuhiljaa: ”Kilpailukykyisessä (rajansa sulkevassa) kansallisvaltiossa vallitsee eriarvoisuus, rasismi, vahvemman oikeus, vastakkainasettelu ja jokaisen on huolehdittava itsestään.” Kun luottamus, keskinäinen kanssakäyminen ja yhteinen toiminta loppuvat, kokonaiset imperiumit ovat kaatuneet. Ellei ole luottamusta, saati tunnetta, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja olla aktiivinen kansalainen yhteiskunnassa, demokratia alkaa säröillä. Mutta myös humanitaarinen oikeus Marja Lehdon esseessä. Demokratia voi nousta siivilleen! S uomi vastustaa Unkarin ja eräiden muiden maiden kanssa eu:n ennallistamisasetusta siksi, että se maksaa liikaa. Sodankäynnin ja infrastruktuurin tuhoamisen hiilidioksidipäästöt ovat kansainvälisissä päästötilastoissa myös vapaamatkustajia: niitä ei edes lasketa. Y din-sisällöissä esillä ovat rauhanliikkeen ja -järjestöjen moninainen toiminta, ikävä kyllä myös kysymysmerkit tulevaisuuden suhteen. Kaikkinaiset rauhanponnistelut siksi Ukrainassa, Gazassa, Jemenissä, Sudanissa – ja muuallakin – ovat nyt tarpeellisia eivätkä vain inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi vaan myös ilmastoturvallisuuden vuoksi. Mutta voi olla myös vastaanpanemisen mahdollisuuksia kuten professori Arto O. Salonen kirjoittaa. Mehän emme luovuta, keräämme vain voimia! YDIN 2 / 2024 5 PÄÄKIRJOITUS. Eurooppa on kuitenkin kaikista nopeimmin lämpenevä maanosa. Erityisesti siksi, ettei väkivallalla voiteta mitään. Sen on kyettävä ratkaisemaan maapallolle itse aiheuttamansa ongelma
Huomautukset 14 päivän kuluessa. vuosikerta) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 60 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. YDIN 2 / 2024 tekijät YDIN 2 / 2024. / sivu 92 MARJA LEHTO on OTT, VTM ja suurlähettiläs ulkoministeriössä (yleiset kansainvälisoikeudelliset asiat) ja kansainvälisen oikeuden dosentti Helsingin yliopistossa. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 51 OLLI POROPUDAS on valtiotieteen tohtori. / sivu 46 SAARA PAATERO on vapaa toimittaja sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja. / sivu 76 JUHANA UNKURI on teologian maisteri ja vapaa toimittaja. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 34 PEKKA HENTTONEN on filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisteri. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 83 ESKO RANTANEN on toimittaja. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 55 FOLKE SUNDMAN on kansainväliseen politiikkaan eri rooleissa vaikuttanut toimija sekä Rauhanliiton hallituksen jäsen. / sivu 80 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. / sivu 14 & 30 OSCAR ESPINOSA on freelance-kuvaaja, Amalgama Project. / sivu 89 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 20 KALEVI SUOMELA on Sadankomitean perustaja ja Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja. / sivu 34 LAURA FORNELL on toimittaja, Amalgama Project. / sivu 72 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 87 & 88 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 86 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. / sivu 20 EERO SUORANTA on Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan erikoistunut väitöskirjatutkija, suomentaja ja vapaa toimittaja. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. / sivu 65 & 78 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Julia Jernvall HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Xavier Collin / Image Press Agency TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 96. 58. / sivu 30 MINNA VÄISÄNEN on kuvataiteilija
Paneeli osoittautui erittäin asiantuntevaksi. Paneelin mielestä uudelleenajattelua tarvitaan taloudellisen kasvun mittareiden suhteen, välittömiä toimia kiertotalouden toimivuuden parantamiseksi, luonnon ennallistamiseksi mutta myös yritysten ja kansalaisten valintojen tukemiseksi käyttämällä hyväksi päästökauppaa ja verotusta. Sadankomitean ja Ydin-lehden järjestämä vaalipaneeli 16. Vaalipäivä on 9.6. AJATTELUMUUTOKSLLA KESTÄVIÄ ILMASTOTEKOJA Ytimekkäät Vasemmalta Arto Salonen, Krista Mikkonen, Maija Kuivalainen, Tanja Airaksinen ja Venla Kajan. Parlamentin pöydällä on suuria asioita, kuten turvallisuus, ilmastokysymykset ja vihreä siirtymä. Salosen kirittämänä. Nyt tiedetään, että viime vuosi oli pohjoisen pallonpuoliskon kuumin sitten Kristuksen syntymän. Ilmastotekojen on oltava läpileikkaavia koko yhteiskunnassa. Paneelilla oli varsin yhtenäinen tilannekuva ympäristöturvallisuudesta samoin kuin kestävän kehityksen sitomisesta kestävään hyvinvointiin ja elämäntapaan. YDIN 2 / 2024. Mukana vaalipaneelissa olivat Krista Mikkonen (Vihreät), Venla Kajan (Keskusta), Maija Kuivalainen (Vasemmistoliitto) ja Tanja Airaksinen (SDP). Kun paneelilta kysyttiin merkittävistä turvallisuusuhista, esille nousivat demokratia, tasaarvo mutta myös ihmisten välinpitämättömyys. 5. Venla Kajanin vaalimainoksessa oli tärkeä kehotus: Vaikuta, älä vingu! Ytimen toimituskunta EUROOPAN 27 jäsenvaltiota valitsee kesäkuussa uuden parlamentin. Kuopion Rosebudissa haki vastauksia näihin teemoihin neljän ehdokkaan ja tieteellisen haastajan, professori Arto O. YDIN 2 / 2024 JU H IS RA N TA Viime vuosina on uutisoitu kesien olleen ennätyslämpimiä eri puolilla maailmaa. Myös asevarustelun ja sodankäynnin ilmastopäästöt nousivat esille, vaikka niitä ei tilastoida lainkaan merkittävyydestään huolimatta
… KESKUSTELUSSA ESIINTYNEET TILTU-SYYTÖKSET VENÄJÄN HYVÄKSI TOIMIMISESTA VAIKUTTAVAT PUOLIHYSTEERISELTÄ VIHOLLISKUVAN RAKENTAMISELTA.” Janne ”Rysky” Riiheläinen kolumnisti ja turvallisuuspolitiikan kommentaattori Demokraatti 10. YDIN 2 / 2024 8 YTIMEKKÄÄT ”… JUURI KONFLIKTIEN JA SOTIEN AIKANA RAUHANASIAN EDISTÄMINEN OLISI ERITYISEN TÄRKEÄÄ… OLIKO RAUHANJÄRJESTÖJEN TUEN LEIKKAAMINEN SITTENKÄÄN VIISASTA. 5. 2024 YDIN 2 / 2024 8 YTIMEKKÄÄT
Metsä Group sai “Törkein itse-keksitty ympäristömerkintä” -kunniamaininnan Serlan pakkausmerkinnöistä. Modin havittelemaa uutta kautta pääministerinä varjostaa korkea inflaatio ja valtava nuorisotyöttömyys. Monet kansainväliset delegaatiot, myös Suomesta, tarkkailivat vaaleja. “Törkeimmän lobbauskampanjan” titteli meni Metsien Suomi -kampanjalle, joka uskottelee suomalaisen metsien käytön olevan kestävällä pohjalla. Se oli myös yleisön suosikki. Ääntenlaskenta aloitetaan 4. Greenpeace selvitti myös edellä mainittujen taustalta löytyvät mainostoimistot, jotka olivat TBWA, SEK, Ivalo Creative, Miltton ja Hasan&Partners. Hän on varmuuden vuoksi ottanut käyttöön anteliaita hyvinvointiohjelmia, kuten tukia köyhille perheille, vaikka valtion talous on ongelmissa. Mielipidetiedustelut veikkaavat voittajaksi pääministeri Narendra Modia parlamentin 543-paikkaiseen alahuoneeseen Lok Sabhaan. Etelä-Afrikan yleisradion haastateltavat kiteyttivät tuntemuksiaan juhlapäivänä ”Olen hyvin pettynyt, mutta minulla on toivo” ja ”Nyt on paras aika elää koska meillä on demokratia.” Vuoden huiputtajat GREENPEACE etsi törkeintä viherpesutekoa markkinointija mainosalalta. 4. Sen keskeisiä vaikuttajia ovat Indian National Congress (INC) johtaja Mallikarjun Kharge ja sisarukset Rahul ja Priyanka Gandhi. Vaalit sujuivat myös rauhallisesti, vaikka niitä ennen oli esiintynyt väkivaltaisuuksia. – 29.4.1994 ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa. Heidän isänsä oli aiempi maan pääministeri Rajiv Gandhi, joka salamurhattiin 1991 äitinsä Indiran tavoin. W. Modi on ollut maan pääministeri vuodesta 2014. Apartheid kaatui 26. de Klerk vapautti Nelson Mandelan vankeudesta vuonna 1990. kesäkuuta. Ja kilpailun voittajaksi selvisi: HKScanin Kariniemen kananpoika -tuotemerkin mainos. Raporttien mukaan äänestyspaikoille oli pitkät jonot jo auringonnoususta alkaen. Pettymyksiä on sittemmin tullut. YDIN 2 / 2024 9 YTIMEKKÄÄT INTIAN parlamenttivaaleissa on lähes 970 miljoonaa äänioikeutettua. Tilapäistä pulaa äänestysmateriaaleista esiintyi siellä täällä. Niitä pidettiin reiluina ja verrattain hyvin järjestettyinä. Modi kuitenkin luottaa Intian vaikutusvallan kasvuun ja liittolaisuuteen Yhdysvaltojen kanssa Kiinaa vastaan. Vapauttamiseen olivat vaikuttamassa myös kansainvälinen apartheidin vastainen laaja solidaarisuusliike ja Etelä-Afrikkaan kohdistetut pakotteet. Ehdokkaiksi pääsivät muun muassa Atrian biohajoavan pakkauksen mainoskampanja, HKScanin Kariniemen Kananpojan ”Omasta mielestä hyvin kasvatettua kananpoikaa” -mainos, St1:n Puhtaan energia tekijä -mainos, metsäalan toimijoiden Metsien Suomi -kampanja, Kemianteollisuuden biopolttoainekampanja Kinkkutemppu sekä Metsä Groupin Lambija Serla-brändeille tehty ”Meillä ei ole varaa” -mainoskampanja. Tunnelma mustien ja värillisten ensi kertaa äänestävien keskuudessa oli suorastaan harras. Eri puolueiden yhteisenä valmisteluna käynnistyi maan uusi perustuslaki. Intiassa kaikki on suurta Apartheid kaatui 30 vuotta sitten ETELÄ-AFRIKAN presidentti F. Vaalit kestävät ennätykselliset kuusi viikkoa. Oppositiopuolueet ovat muodostaneet Intia-liittouman. “Vuoden klassisin viherpesu”, myönnettiin Atrialle, joka saa ilmastopäästöiltään raskaan lihantuotannon näyttämään vähäpäästöisenä toimintana.. Liittoumakin esittää sosiaalietuuksia naisille, kolme miljoonaa uutta valtion työpaikkaa ja lisää harjoittelupaikkoja nuorille. Vapauden päivää, Freedom Day, on vietetty siitä lähtien 27
Menojen kasvu johtui pääasiassa Israelin laajamittaisesta hyökkäyksen alkamisesta Gazaan lokakuusta 2023. Julia Jernvall Lähde: www.sipri.org/media/press-release/2024/ global-military-spending-surges-amidwar-rising-tensions-and-insecurity/ Kulutusluvut ovat miljardeja Yhdysvaltain dollareita nykyhinnoin ja valuuttakurssein (2023). Eurooppalaiset jäsenmaat kasvattivat kuitenkin osuuttaan. Ukrainan sotilasmenot puolestaan olivat kahdeksanneksi suurimmat jyrkän 51 prosentin nousun myötä, dollareina ne olivat 64,8 miljardia. Lähde: SIPRI Military Expenditure Database, huhtikuu 2024 AMERIKAT $ 1 009 mrd + 2,2 % EUROOPPA $ 588 mrd + 16 % AASIA & OSEANIA $ 595 mrd + 4,4 % AFRIKKA $ 51,6 mrd + 22 % LÄHI-ITÄ $ 200 mrd + 9 % Sotilasmenot 2023 (miljardia dollaria) Muutos sotilasmenoissa 2022 – 2023 +. Se tarkoittaa 57 prosentin kasvua vuodesta 2014, jolloin Venäjä valloitti Krimin. MAAILMAN SOTILASMENOT ENNÄTYSKORKEAT Kansainväliset jännitteet, Ukrainan ja Lähi-idän sodat vauhdittivat kulujen suurinta kasvua sitten viime vuosikymmeneen. Yhdysvaltojen sotilasmenot olivat 916 miljardia dollaria, joka on 68 prosenttia Naton sotilasmenoista. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,8 prosenttia. Naton 31 jäsenmaata investoivat sotilaalliseen varusteluun yhteensä 1341 miljardia dollaria, mikä vastasi 55 prosenttia maailman sotilasmenoista. Muutokset kuluissa ovat reaaliarvoja, jotka perustuvat kiinteisiin (2022) Yhdysvaltain dollareihin. Kolme suurinta maata, sotilasmenoja verrattaessa, olivat jälleen Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, jotka kaikki lisäsivät sotilasmenojaan viime vuonna ja vastasivat 53 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Venäjän sotilasmenot kasvoivat 24 prosenttia ja olivat arviolta 109 miljardia dollaria. Se oli jyrkintä sitten vuoden 2009, raportoi Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI huhtikuussa 2024 julkaistussa raportissaan. YDIN 2 / 2024 10 YTIMEKKÄÄT VUODEN 2023 globaalit sotilasmenot olivat 2243 miljardia dollaria. Israelin sotilasmenot – alueen toiseksi suurimmat Saudi-Arabian jälkeen – kasvoivat 24 prosenttia ja olivat dollareissa 27,5 miljardin suuruiset. Yhdysvallat on edelleen Naton suurin rahoittaja
Selleistämme seuraamme uutisia nähdäksemme, minkä puolen valitsette. Kirjeessään presidentti Bidenille aseistakieltäytyjät korostavat, ettei sodassa ole voittajia eikä konfliktiin sotilaallista ratkaisua. Hiljattain perustettu AniSiravti (Minä kieltäydyn) -ryhmä kokoaa ja julkaisee sellaisten ihmisten tarinoita, jotka ovat kieltäytyneet pakollisesta reserviläispalveluksesta Israelin armeijassa nimenomaan protestina sodalle Gazassa. Me olemme rauhan puolella.” . Joillekin uskonnollisille vähemmistöille on myönnetty vapautus maan sukupuolineutraalista yleisestä asevelvollisuudesta, mutta Sofia Orrin ja Tal Mitnickin kaltaiset ’refusenikit’ kärsivät ketjutuomioita. Me olemme tulitauon puolella. ” mr biden, näemme teidän viestittävän olevanne kyllästynyt Israelin politiikkaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa “Israelissa harva uskoo rauhaan” (11.12. Viesti voisi olla suunnattu koko kansanmurhaa sivusta seuraavalle kansainväliselle yhteisölle: ”Juuri tällä hetkellä istumme sotilasvankilassa, koska jatkamme kieltäytymistämme tästä sodasta. Muutaman viikon mittaiset lyhyet vankeusrangaistukset seuraavat toistaan jopa useiden vuosien ajan. Käyttäkää sitä!” Kahden israelilaisen aseistakieltäytyjän, Sofia Orrin ja Tal Mitnickin toukokuussa Yhdysvaltain presidentille lähettämä avoin kirje on jotain muuta kuin mitä olemme tottuneet kuulemaan tiedotusvälineiden haastattelemilta Israelin kansalaisilta. Viesti lukijalle tuntuu olevan, että nämäkin haihattelijat ovat nyt tulleet järkiinsä ja tajunneet, ettei miehitykselle ja murhaamiselle ole vaihtoehtoja. Israelilaisia käsitellään kuitenkin mediassa usein maansa politiikkaa uskollisesti tukevana monoliittina. Stop the War AKU KERVINEN Kirjoittaja?on?Aseistakieltäytyjäliiton?järjestökoordinaattori.. Jonkin verran näkyvyyttä ovat saaneet muualla maailmalla toimivat sodanvastaiset juutalaisjärjestöt, kuten amerikkalainen Jewish Voice for Peace tai Suomeen hiljattain perustettu Nahlieli-ryhmä. Sanotte tuhon ja tappamisen menneen Gazassa liian pitkälle. YDIN 2 / 2024 11 KOLUMNI. Mutta haluamme kertoa teille, etteivät kovat sanat ja tuomitseminen riitä tuomaan muutosta. Ilmainen vinkki uusia näkökulmia etsiville isojen mediatalojen tutkiville toimittajille! Samanaikaisesti uuden reservinkieltäytyjien liikkeen ohella myös asepalveluksesta alunperinkin kieltäytyvien nuorten liike jatkaa sinnikästä työtään militarismia vastaan. T oisenlaiseenkin näkökulmaan löytyisi aineistoa. Teillä on valta pysäyttää tämä sota huomenna. 2023) näkökulmana on, kuinka vanhat rauhanaktivistit, feministit ja vasemmistolaiset vaativat nyt Israelissa kovia otteita ja hankkivat aseita. Ainoa tapa pysäyttää Netanjahu on kohdistaa häneen todellista painetta – ja lakata aseistamasta Israelia
Sadankomitea kannustaa Suomessa asuvia ja toimivia mukaan rauhantyöhön yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Haluamme jatkaa uusien toimintamallien kehittämistä. Aikaa ei ole hukattavaksi, koska päätökset koko rauhantyön tulevaisuudesta on tarpeen tehdä jo syksyllä. Aiempi periaateohjelma hyväksyttiin 2013. Sadankomitea on perustamisestaan lähtien toiminut verkostomaisesti. Kutsumme kaikki rauhanjärjestöt ja kampanjat etsimään yhdessä ratkaisuja. YDIN 2 / 2024 12 YTIMESSÄ V altaosa aktiivisista jäsenistämme on alle 35-vuotiaita. Keskitymme työhön kotimaassa keskellä sekä avointa että hiipivää militarismia ja populistista nationalismia. Toimintamme painopisteenä on asiantuntijatyön kehittäminen. Tosissaan ohjelmatyö käynnistyi vuoden 2022 syksyllä, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys toivat painetta varmistaa, että argumenttimme ja rauhantyömme seuraavat toimintaympäristön muutosta. Sadankomitean periaateohjelma pyrkii uudistamaan rauhanliikettä SIMO LAHTINEN & JARMO PYKÄLÄ Kirjoittajat?ovat?Sadankomitean?hallituksen?puheenjohtaja?ja?pääsihteeri.. Tarve uudistamiselle oli nähty jo pidemmän aikaa. Koko periaateohjelma löytyy: sadankomitea.fi/periaateohjelma. Toivomme teidän kaikkien olevan verkoston toiminnassa aktiivisesti mukana, jotta sadankomitealaisuus säilyy ja leviää. Ympäristöjärjestöissäkin lausuntojen antaminen, mielenosoittaminen ja erilaiset suurempia yleisöjä inspiroivat kampanjat on pystytty hyvin yhdistämään. Heille rauhasta on mahdoton puhua ilman antirasismin, dekolonialisaation, ilmastonmuutoksen ja luontokadon käsittelyä. Yleisjärjestöjen aikakausi on ohitse; osallistujat haluavat toiminnalle rajatun fokuksen, konkreettiset suunnitelmat ja mitattavat tulokset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita aktivismin unohtamista. . Hyvä tapa aloittaa, on tilata uutiskirjeemme. Valtion avustusten leikkaus 65 prosentilla ja loppukeväällä ilmoitettu koko avustuksen lakkauttaminen tarkoittavat suuria muutoksia. Työmme henkinen perusta on kunnossa, mutta taloudelliselta perustalta lähti matto alta. Onnistuimme jo Ilmastoturvallisuusfestivaalin ja Rauhanlähettiläsakatemian kautta löytämään uusia järjestöjä ja toimijoita rauhantyön pariin. Missioksi kiteytyi nyt: Rauhan rakentaminen edistämällä politiikkaa, joka ottaa huomioon ihmisten, ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnin. S adankomitea on mittavan historiansa aikana tehnyt monipuolista ja upeaa työtä eri teemojen parissa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Nyt keskitymme neljään keskeiseen teemaan: 1) Rauha on hyvän elämän ja yhteiskunnan perusta; 2) Suomi ja suomalaiset ovat aktiivisia rauhan tekijöitä; 3) Ihminen, ilmasto ja ympäristö elävät rauhanomaista rinnakkaiseloa sekä 4) Maailma ilman ydinaseita ja joukkotuhon algoritmejä
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Rauhanliikettä ei alasajeta eikä ääntä vaienneta! / 20 FOLKE SUNDMAN & KALEVI SUOMELA Sosiaalihistorioitsijan, rauhanaktivistin ja sosialistin perintö / 22 VETOOMUS Ukraina– Venäjä: Neuvottelut käyntiin! / 24 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Nuoret, luottamus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen / 30 JUHANA UNKURI Yksittäisen nuoren sijaan kannattaa auttaa koko porukkaa / 34 LAURA FORNELL Filippiiniläinen resilienssi. Ei tyyntä myrskyn jälkeen / 38 ARJA ALHO My Voice, My Choice – ääni aborttioikeudelle / 40 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Nuorten Parlamentti valtasi Arkadianmäen
Teksti Arja Alho Kuva Pekka Elomaa YDIN 2 / 2024 14 YDINHETKI. Miten rauhanliike näkee tulevaisuutensa, kun rahoitusperusteet muuttuvat. RAUHANLIIKETTÄ EI ALASAJETA EIKÄ ÄÄNTÄ VAIENNETA! Ihmiset luottavat tutkitusti enemmän väkivallattomaan toimintaan kuin väkivaltaiseen. Laura Lodenius ja Teemu Matinpuro kertovat
Tämän täytyy hirvittää ihmisiä, jotka muistavat historiaa. On puututtu työryhmien toimeksiantojen sisältöihin tai lakkautettu niitä, kun ei ole saatu toivottua tulosta. Soraääniä ei suvaita. Kyllä tässä on alkusoittoa jollekin. Olen itse hämmästynyt erityisesti Kokoomuksesta puolueena, joka on palannut Karin pilaYDIN 2 / 2024 15 YDINHETKI. Oikeusministeriöstä on muitakin esimerkkejä. Miltä tehdyt päätökset tuntuvat. L aura : Minä en usko, että valtioneuvoston istunnoissa yleensä puhutaan näin pienistä rahoista kuin oikeusministeriön myöntämistä rauhanrahoista. Helposti eskaloidaan ja saadaan aikaan konflikteja vaihtoehdottomuudella. Taidamme rauhanjärjestöissä olla jäävuoren huippu. Se on ollut pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja länsimaisen demokratian keskeinen periaate: mahdollistaa kansalaisjärjestöjen toiminta ja antaa niiden äänen kuulua. T eemu : Olihan se hämmästyttää. Luulen, että taustalta löytyy aika paljon vanhakantaisia ennakkoluuloja rauhanliikettä ja sen toimintaa kohtaan. Tässähän on menossa myös ay-liikkeen nujertaminen. a rja : Onko nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jo liikaa kaikuja 1920 – 30-luvuilta. T eemu : Koen, että demokratiaan kuuluu moniäänisyys. Meneillään olevalle toimintavuodelle on jo tehty 60 prosentin leikkaukset tukiin. Emme tee vain yhtä ja samanlaista asiaa. T eemu : On jotakin samaa. Nykyhallituksella on ilmiselvästi ideologisia tavoitteita. valtioneuvoston päättäneen istunnossaan järjestöjen rahoituksen lakkauttamisesta. L aura : Rauhanliike on hyvin moninainen. Ehkä ihmiset arvioivat rauhantyötä omien sukupolvisilmälasiensa kautta. Kyseessä on kana vai muna -asetelmaa, kumpi oli ensin. 4. Tarkoitus on ollut ylläpitää keskustelua, vaikka saatetaankin olla eri mieltä. L aura : Minusta tässä on myös poikkeusoloretoriikkaa. Rauhanjärjestöjen tuen lakkauttamista yritetään perustella niillä. Tai sitten, että retoriikkaa ja keskustelua käytetään niin, että tilanne ajetaan sellaiseksi, että demokratia sivuutetaan ja pannaan kansalaisyhteiskunta kuriin. Aiemmin ei ole pyritty lakkauttamaan sellaista toimintaa, joka koetaan mahdollisesti ”vihamielisenä”. Monet saattavat hämmästyä, että rauhanliikettä on ollut jo kauan meitä aiemmin ja että se toimii edelleen, nyt ja tulevaisuudessa. On rauhantutkimusta, rauhankasvatusta, aseriisuntaan liittyvien faktojen välittämistä, mielenosoituksia ja muuta suoraa toimintaa. Meidät on siis huomattu ja halutaan nyt nitistää. A rja : Oikeusministeriö kertoi rauhanjärjestöille 26. Eivät ihmiset kaiketi oleta, että urheilujärjestöt olisivat kaikki samanlaisia. On niin monia samanaikaisia ilmiöitä, joista rauhanjärjestöjen tuen leikkaaminen ja nyt sitten lakkauttaminen on vain yksi osoitus. Asenne poikkeaa selvästi totutusta tilanteesta. Mutta onhan tämä lakkautuspäätös myös jatkoa hallituksen toiminnalle, jolla halutaan vaikeuttaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Talouden näkökulmasta, että on pakko säästää. Se on aina ymmärretty. A rja : Monet samansuuntaiset päätökset ja hankkeet ovat myös esimerkkejä siitä, mitä yhteiskunnallisen ilmapiirin militarisoituminen merkitsee. Poikkeusoloissa kavennetaan demokratian tilaa. A rja : Millaista rauhanliikkeen toiminta nykyään on. Nyt ensimmäistä kertaa 1920 – 30 -lukujen jälkeen valtionavustukset kansalaisjärjestöjen toimintaan jaetaan niin, että supistetaan moniäänisyyttä. Taloudellisesti pienimerkityksellinen mutta psykologisesti enemmän. Mutta myös ulkoja turvallisuuspoliittisesti Ukrainan sota on aiheuttanut tilanteen, ettei meillä olisikaan enää varaa normaaliin demokraattiseen järjestykseen, vaan jo valmistellaan erityisoloja. On sisäistetty moniäänisyyden merkitys, jota voi olla eri kansalaisliikkeiden välillä sekä myös liikkeiden ja hallituksen välillä
Siinä rankaistiin seuraa Putinyhteyksistä, joita sillä ei ole ollut. L aura : Kansainvälisyys Suomessa ei ole ollut kovin syvään juurtunutta. T eemu : Rauhanpuolustajat ovat pitäneet esillä Palestiinakysymystä, kurdeja, LänsiSaharaa… a rja : … teillä on vahva traditio vapautusliikkeiden tukemisessa… YDIN 2 / 2024 16 YDINHETKI. Aika nopeasti ollaan valmiita sivuuttamaan ne. Suomettumiskeskustelu ruoski rähmällään olosta itään, nyt on vaihdettu ilmansuuntaa mutta asento on sama. Rauhanliitosta tehtiin 1980-luvulla useamman rauhanjärjestön kattojärjestö, kun etsittiin tehostamista ja synergioita, mitä nytkin peräänkuulutetaan. Venäjän tsaari lakkautti 1907 perustetun Rauhanliiton sortovuosina. L aura : Rauhanliiton Iversen sai tosiaan syytteen ”ystävällismielisen vieraan valtion” johtajan loukkaamisesta, kun hän arvosteli Hitleriä. Poliitikot ja media haluavat, että venäläinen kansalaisyhteiskunta ottaisi voimakkaammin kantaa sotaa vastaan. Rauhanpuolustajat oli aikanaan lähes puolivaltiollinen. Toimintatavatkin ovat enemmän itää kuin länttä. Olemme taantuneet vanhakantaiseen kansallisvaltioajatteluun. A rja : Rauhanliiton historia on toisenlainen. Esimerkkeinä myös nyt eräisiin tutkijoihin kohdistetut tieteen vapautta loukkaavat maalittamiset. Suomenkielisen Pohjanmaan klangi on sitten aivan toisenlainen – ainakin historiassa. T eemu : Väitän, että Rauhanpuolustajilla on eniten yhteistyökontakteja suomalaisista järjestöistä venäläisiin oppositiovoimiin, rauhanjärjestöihin ja ay-liikkeeseen. Se lienee myös syy sille, ettei Rauhanliittoa ehkä tunneta kovin hyvin. a rja : Millaiset teemat ja kampanjoinnit ovat olleet rauhantyössä tärkeitä. Menomme muistuttaa enemmän jo Venäjää. Historiankirjoittajat voivat sitten tarkastella mennyttä. Järjestöä pitää peilata aikaan. T eemu : Suomi-Venäjä-seuran tuen lakkauttaminen oli erityisen irvokasta heidän ministeriltään. Harva muistaa, että Tove Jansson – kuten myös Felix Iversen – varoittivat Hitlerin nousun vaarallisuudesta. Länsimaisiin arvoihin vedotaan mutta ei noudateta niitä itse. piirroksen mukaiseksi kypäräpäisenä pappina. Sen sijaan Kokoomus on suomalaisista puolueista juuri se, jolla on eniten ollut yhteyksiä Putinin edustamaan Yhtenäinen Venäjä -”puolueeseen”. Mutta meillä ei puolestaan tueta kansalaisyhteiskunnassa niitä toimijoita, jotka ovat yrittäneet pitää yhteyksiä venäläisiin järjestöihin ja heidän vapaaseen mediaan. a rja : Media uutisoi hiljattain järkyttyneenä nuorten maanpuolustuskoulutuksesta Venäjällä. Niin voisi päätellä siitä, miten kevyen huolettomasti oikeusvaltioon suhtaudutaan tai lehdistön vapauteen. Se oli osa idänsuhteita ja siksi monet puolueet olivat mukana sen toiminnassa. Rauhanliikettä on ollut aina, myös kovin vaikeissa ja haastavissa olosuhteissa. Järjestö perustettiin uudestaan 1920. Meillä on hyvin vahva ruotsinkielinen perintö. Ehkä emme ole edes eurooppalaisia. Se, että Iversen monisti tuolloin kellarissaan rauhanlehteä, tuntuu todella liikuttavalta. Rauhanliike on ollut vahva ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. a rja : Miltä tuntuu Rauhanpuolustajien historiaan alituinen vetoaminen. 1960-luvulla perustettu Bertrand Russellin innoittama Sadankomitea otti sitten sen rauhanpoliittisen tilan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Luulisin myös, ettei suurin osa toiminnassa mukana olleista ollut kiinnostunut kommunismista ollenkaan, enemmän rauhantyöstä blokkiutuneessa maailmassa ja dialogin edistämisestä. On ollut ihmisiä, jotka jopa sodan oloissa ovat uskaltaneet puhua rauhan mahdollisuudesta. Kansallista identiteettiä nostatetaan ja korostetaan. Siinä ajassa presidentti Kekkosen aloite ety-prosessista oli merkittävin saavutus. Samaan aikaan meillä tehdään aloitteita maanpuolustuspäivistä ja muusta kouluissa ja oppilaitoksissa sekä sallitaan aseilla harjoittelu koulujen alueilla. Neuvostoliittoa ei ole ollut sitten 1990-luvun alun mutta putinmielisyys on vallitseva syytös
T eemu : … mutta myös kolonisaation jälkeisessä ajassa, kuten sen kustannusten korvaamisen edistämisessä. Eri tahoilla on omat profiilinsa ja pyrimme välttämään päällekkäisten asioiden tekemistä. Erityisen iloisia olemme rauhankouluistamme, joista on kasvanut globaalikasvatuksen merkittäviä toimijoita. L aura : Rauhanliike on tehnyt myös keskinäistä työnjakoa. L aura : Rauhanliike ei ole poistumassa yhteiskunnallisesta keskustelusta. Mutta on niinkin, että tarvitaan myös järjestöllisiä rakenteita, jotta pystytään tarjoamaan ihmisille toiminnan mahdollisuuksia. a rja : Kansallinen turvallisuus tunkee nyt kaikissa asioissa ykköseksi rajakysymyksestä alkaen. L aura : Maan hallitus ei tajua sitä, että järjestöja kolmannen sektorin toimijoiden ajaminen pelkästään hyväntekeväisyyden, yksityisten lahjoitusten varaan, johtaa siihen, että hankkeiden on oltava helppoja ja herttaisia. T eemu : Mekin koemme, että yli kaksituhatta jäsentämme ovat valtava voimavara. Olemme eräänlainen kansainvälisten asevaraisen turvallisuuden ongelmia haastavien prosessien ja kampanjoiden linkki Suomeen mutta myös linkki niiden suuntaan – joskus joudumme jopa selittämään Suomen kantoja. YDIN 2 / 2024 17 YDINHETKI. Nimestä luovuttiin, ettei meitä sekoiteta Suomen yk-liittoon. Meillä on toki omaa varainhankintaa ja yhteistyötä. Minusta tämä on aika outo viritelmä, jota pitäisi tutkia tarkemmin. On muun muassa Aseistakieltäytyjäliitto (akl), Crisis Managemet Initiative (cmi), Kansainvälinen vapaaehtoistyö (kvt), Pand – Taiteilijat rauhan puolesta ja muut ammattialakohtaiset rauhanjärjestöt, Ahvenanmaan rauhaninstituutti, Rauhankasvatusinstituutti, Sadankomitea, Safer Globe – ja sitten on monia kansainvälisiä ja kristillisiä toimijoita. Kohtaamme yli tuhat oppilasta vuodessa useamman kerran sekä opettajaksi opiskelevia opettajakoulutuslaitoksien kanssa tehtävässä yhteistyössä. a rja : Puolustusministeri Häkkänen ehdotti yhteistyötä Yhdysvaltojen kansalliskaartin kanssa. Sitten on tietysti aina uusia kierroksia saava sotapuhe erilaisten vaalien yhteydessä, jolloin enemmän kärjistetään kuin haettaisiin edes jonkinlaista neuvotteluyhteyttä. Miten mielestänne tulee käymään rauhanäänille, mikäli päätöstä rauhanjärjestöjen tuen lakkauttamisesta ei peruta. Kun vielä lisätään keskittynyt mediaympäristö ja sen rooli, Suomi näyttäytyy yhden totuuden maana. On asennevarovaisuutta, ettei ole sopivaa haastaa kansalliseen turvallisuuteen vetoamista. Vaikeammat teemat jäävät sivuun. Rauhanliiton roolina on ollut pitää esillä kansainvälistä sopimusjärjestelmää sekä muun muassa asevalvontaan ja aseidenriisuntaan liittyviä kysymyksiä. Se asettaa myös kansanedustajat puun ja kuoren väliin. Meille on tärkeätä, että tuomme esiin toisenlaisia ja kriittisiäkin näkemyksiä, myös Nato-jäsenyyden eri puolista. Olimme aktiivisia miinakysymyksessä, olemme nostaneet esille autonomisia asejärjestelmien ongelmallisuutta ja ydinaseriisunnan tärkeyttä. Myös keskustelua ulkoja turvallisuuspolitiikan kovasta ytimestä, siis sotilaspolitiikasta, pidämme tärkeänä. Itse asiassa sodat Ukrainassa, Gazassa ja muualla sekä turvattomuus ovat tuoneet liikkeeseen uusia jäseniä. Samoin se, että aseita on kouluissa ja jopa eduskunnassa jonkun povitaskussa. A rja : Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat todella moninaisia. Olemme kyllä aina ajatelleet, että rauhanjärjestönä toimimme kansainvälisessä rauhanliikkeessä. Rauhanliiton nimi oli pitkään Suomen Rauhanliitto-yk-yhdistys. Voi olla, että tulee mahdottomaksi pitää palkattua henkilöstöä, joka muuttanee toiminnan luonnetta. Tarjolla on nyt vain yksi vaihtoehto ja asioita tuodaan esille jo valmiiksi päätettyinä. Esimerkkinä hävittäjähankinnat tai Yhdysvaltojen kanssa solmittava puolustusyhteistyösopimus (dca). Sadankomitean perustajiin kuulunut Kalevi Suomela sanoi kerran, että sen suuria saavutuksia ovat olleet rauhanja konfliktin tutkimuksen perustaminen Tampereelle ja Ydinlehti. Se kuuluisi tietysti kriittiselle medialle mutta myös rauhanliikkeelle
Se mahdollistaa Yhdysvalloille kaiken – eikä Suomella ole siihen mitään sanomista. Muutos tapahtui lähes verettömästi. T eemu : Kyllähän rauhanliikkeen voima esimerkiksi Baltian maitten itsenäistymisvaiheessa oli merkittävä. A rja : Löysin Ylen sivuilta Harvardissa tehdyn tutkimuksen (2011) tulokset, joissa oli selvitetty väkivaltaisia ja väkivallattomia kansannousuja reilun sadan vuoden ajalta. Myös ilmeisesti eurooppalainen yhteistyö. L aura : Toimittajat eivät halua ottaa ikäviä kysymyksiä esille. Nyt varmaankin mietitään, miten asiaa tarjoiltaisiin suomalaisille, jotta voidaan käyttää enemmän rahaa Naton haluamiin sopimussotilaisiin. Kävi ilmi, että väkivallattomat olivat erittäin tuloksellisia ja kaksi kertaa vaikutusvaltaisempia muutosten aikaansaamisessa kuin väkivaltaiset. T eemu : Presidentti Stubb sanoi, että Suomen oman itsenäisen ulkopolitiikan aika on päättynyt. Olemme sitoneet itsemme täysin Yhdysvaltojen ulkoja turvallisuuspoliittiseen linjaan tilanteessa, jossa globaali etelä haastaa länttä kaksoisstandardeista. Tämä selittyi siksikin, että väkivallattomuus puhuttelee ihmisiä ja että he kokevat niin olevan myös oikein. Seuraukset ovat olleet traagisia. Kansanarmeijan korvasi eräänlaiset kodinturvajoukot ja palkka-armeija. Voi vain miettiä, mitä olisi tapahtunut, YDIN 2 / 2024 18 YDINHETKI. Suomessa se tarkoittaisi noin 200 000 ihmistä, globaalisti vajaata 300 miljoonaa ihmistä, jolla saadaan muutoksia aikaan väkivallattomasti. Häkkäsen idea liittyy varmaankin samaan kehitykseen kuin mitä nähtiin Virossa. Kansalaisaktivismiin – lakkoihin, boikotteihin ja protesteihin – ei tarvittu kuin 3,5 prosenttia väestöstä. Olen sanonut, että dcasopimus on kuin Porkkala 2.0
jos olisi yritetty asein. a rja : Mikä olisi oma sitaattinne tai voimalauseenne, joka elähdyttää ja antaa energiaa rauhantyölle ja myös sen tulevaisuudelle. Nyt kysytään rauhanlauluja ja konsertteja sekä muiden erilaisten tunnesiteiden solmimisen mahdollisuuksia faktatiedon ohella. Odottamattomia asioita tapahtuu. L aura : Kannattaa pitää mielessä myös perspektiivi. T eemu : Sotamies Švejkin huudahdus rintamalinjan toiselle puolelle: älkää ampuko, täällä on ihmisiä! L aura : Ehkäpä Tiina Pystysen kirjannimenäkin tunnettu: hyvä voittaa pahan 6 – 0. Emme saa vajota rauhanliikkeessä alasajon tunnelmiin. Kukaan ei uskonut Berliinin muurin murtumiseen, saati Neuvostoliiton hajoamiseen ja siitä lähteneeseen vyöryyn. Teemu Matinpuro Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja. YDIN 2 / 2024 19 YDINHETKI. Kaikesta selvitään! Laura Lodenius Rauhanliiton toiminnanjohtaja. Ihmiset ovat voimavaramme
Varsinaiseksi pontimeksi muodostui 1970-luvun lopulla voimistunut uusi ydinaseiden varustelukierre, jonka pääareenaksi Eurooppa joutui. Thompson pääsi huvittamaan yleisöään sanomalla, että hänet oli samana päivänä leimattu sekä cia:n että kgb:n agentiksi. Thompsonin syntymästä on 100 vuotta. E . Folke Sundmanin näkökulma avaa E. end-vetoomus oli ydinaseista vapaa Eurooppa Puolasta Portugaliin. Kalevi Suomelan puolestaan historioitsijana ja marxilaisena. P. Perusajatus lähti siitä, ettei ole ”hyviä” ja ”pahoja” ydinaseita, kaikki ydinaseet ovat osa YDIN 2 / 2024 20 YDINHETKI. Lännessä liikettä epäiltiin Moskova-mieliseksi, Moskovassa lännen sylikoiraksi, joka ei ollut ”aitoa” rauhanliikettä. Valtamediassa rautaesiripun molemmin puolin end-liike ja Thompson henkilönä joutuivat ristituleen. Kirjoittajat Folke Sundman ja Kalevi Suomela Sosiaalihistorioitsijan, rauhanaktivistin ja sosialistin PERINTÖ T hompson nousi hetkessä uuden Euroopan ydinaseriisuntaa vaatineen, suurvaltapolitiikasta riippumattoman kansalaistoiminnan karismaattiseksi puhemieheksi sekä Isossa Britanniassa että ympäri Eurooppaa. Kyseessä oli vastine julkisuuteen vuotaneesta brittiviranomaisten asiakirjasta, joka piti jakaa kansalle – jos ydinhyökkäys olisi määritelty todennäköiseksi. thompson (1924 – 1993) osallistui koko aikuisikänsä sodan ja asevarustelun vastaiseen toimintaan, mutta 1970-luvun lopulta lähtien siitä muodostui hänen julkisen toimintansa näkyvin asia. Thompsonin merkitystä rauhanaktivistina. p. Hänen uuden ja vaikuttavan rauhanaktivisminsa kaksi lähtölaukausta olivat osallistuminen Euroopan ydinaseriisuntaa vaatineen endvetoomuksen laadintaan huhtikuussa 1980 sekä hänen samoihin aikoihin julkaisemansa pamfletti Protest and Survive
thompson oli vähän yli kolmekymppisenä vuonna 1956 johtava jäsen Englannin kommunistisen puolueen oppositiossa. Mutta kyllä Edward Palmer Thompson ja hänen tapansa hahmottaa maailmaa tarjoaa paljon eväitä nykyistenkin yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien tutkiskeluun. Tämän vuoksi Englannin kommunistipuolue ei ollut koskaan työväenpuolue mannereurooppalaisessa merkityksessä, pikemminkin marxilaisesta filosofiasta kiinnostuneiden poliittisten intellektuellien klubi. Marxilaisen filosofian kannalta kiinnostavampi on kuitenkin hänen vuonna 1978 ilmestynyt esseekokoelma The Poverty of Theory & Other Essays. Runsaan kahden vuoden kuluttua se ja Universities & Left Review yhdistyivät ja syntyi vieläkin ilmestyvä erittäin korkeatasoinen New Left Review. Althusser esimerkiksi edusti tiukkaa strukturalistista systeeminäkemystä, jonka logiikka johti hänet pitämään Neuvostoliiton kommunismia historiallisesti välttämättömänä. T hompson oli ennen muuta 80-luvun rauhanliikkeen suuri visioija, linjanvetäjä, karismaattinen puhuja ja taitava verkostojen luoja – erityisesti Itä-Euroopan silloisten toisinajattelijoiden suuntaan. Hän oli innoissaan blokkirajojen ylittämispyrkimyksistä. p. YDIN 2 / 2024 21 YDINHETKI. end myötävaikutti aikanaan kahteen merkittävään tapahtumaan. P. Englannin vaalijärjestyksessä on yhden edustajan vaalipiirit, mikä tuottaa automaattisesti kaksipuoluejärjestelmän. Thompson taas edustaa humanistista ja demokraattista marxilaisuutta (kuten myös Hobsbawm). Thompsonin viimeiseksi Suomen vierailuksi jäi osallistuminen end:n yhteiskonventioon Helsingissä ja Tallinnassa 1990. Thompsonin tulkinta historiallisesta materialismista ja sen filosofisista perusteista on nykyaikaisessa historian tutkimuksessa lyönyt itsensä laajasti läpi ja muuttunut valtavirtaiseksi metodologiseksi lähestymistavaksi. Oma kappaleeni, jossa on hänen omistuskirjoituksensa, on vuonna 1980 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta. Suomalaisen nykylukijan mieleen se tuo etsimättä meillä aikanaan vasemmiston sisällä käydyn kritiikin taistolaisuutta vastaan – sekä viime vuosien muistelijoiden itsekritiikin. Thompsonin ja end:n toinen ydinajatus oli kylmän sodan vastakkainasettelun torjuminen ja uudenlaisen luottamuksen rakentaminen alhaaltapäin kansalaisyhteiskunnasta. ydinasevaltojen ylläpitämää ydinaseiden tuhojärjestelmää. Meidän on opittava olemaan lojaaleja ei ”lännelle” eikä ”idälle” vaan toisillemme ja meidän on oltava välittämättä minkään kansallisvaltion asettamista esteistä tai rajoituksista”. Thompson tunnetaan parhaiten kirjastaan Making of the English Working Class (1963). Ilman selityksiä suomalaisen on vaikea ymmärtää, mikä Englannin puolue oikeastaan oli. Menneestä ei ole mitään välitöntä vetoapua nykyisten ongelmien ratkaisussa. Kirja on intellektuaalisen vasemmistolaisuuden historiassa erittäin merkittävä. T hompsonin ympärillä olleet intellektuellit perustivat vuonna 1957 The New Reasoner -nimisen aikakauslehden. Se oli luomassa paineita, jotka mahdollistivat Gorbatsovin ja Reaganin välisen inf-sopimuksen synnyn 1987, ja jonka jälkeen asteittain rakentui suurvaltojen välinen ydinaseiden rajoittamista ja valvontaa koskeva regiimi. E . Kaikkien ydinasevaltioiden oli end:n mukaan sitouduttava ydinaseiden rajoittamista toteuttavaan politiikkaan. Klassiseksi muodostunut tavoitetta korostava kohta kuuluu: ”Meidän on alettava toimia kuin yhdistynyt, neutraali ja rauhanomainen Eurooppa jo olisi olemassa. Sen elinkaari jäi lyhyeksi. Se syntyi Neuvostoliiton suoritettua tankein kurinpalautuksen Unkarissa. E. end oli edistämässä myös ”keittiön kautta” niitä poliittisia prosesseja, jotka johtivat kylmän sodan ja vanhan neuvostovallan loppumiseen itäblokin maissa
eu:n hallitukset ovat olleet enenevässä määrin mukana toimittamassa Ukrainalle yhä tehokkaampia aseita, tiedustelupalvelua ja taloudellista tukea. Huolimatta hyökkääjän alkuperäisistä tavoitteista tai uhrien oikeutetusta vastarinnasta, rationaalinen ymmärrys nykytilanteesta voisi saada molemmat osapuolet tunnustamaan, että he eivät tule saavuttamaan kaikkia tavoitteitaan. Euroopalla on vastuu osallistua sodan pysäyttämiseen ja mahdollisimman oikeudenmukaisen ratkaisun edellytysten kehittämiseen. 3. Nyt, kesäkuun 2024 Europarlamenttivaalien aattona, meillä on mahdollisuus nostaa tarve lopettaa sota Euroopan unionin asialistalle. Kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän välinen sota on eräänlaisessa pitkittyneessä umpikujassa, johon kuuluu jatkuva riski sotatoiminnan laajenemisesta ja syvenemisestä. U krainan sodan myötä eu-maat ovat laajentaneet sotilaallista toimintaansa monilla alueilla – tutkimuksessa, tuotannossa, aseiden siirroissa, ja tekemällä erilaisia puolustusja turvallisuusaloitteita. Myös Euroopalla on vastuu etsiä tapoja lopettaa alueellaan käynnissä oleva sota – Venäjän ja Ukrainan välinen sota. Paavi Franciscus pyysi 9. Eskaloitumisen riski on häYDIN 2 / 2024 22 YDINHETKI. Kolmannet osapuolet – erityisesti Turkki – ovat aiemmin yrittäneet saada molemmat osapuolet neuvottelupöytään, mutta tuloksetta. Ukrainan ja Venäjän välisen sodan mahdollinen ratkaisu alkaa siitä, että molemmat osaUkraina–Venäjä: NEUVOTTELUT KÄYNTIIN! puolet neuvottelevat keskenään joko suoraan tai välittäjien kautta tulitauosta, asetoimituksista, alueellisesta koskemattomuudesta tai kestävästä rauhanomaisesta ratkaisusta. S otien laajeneminen on luonut ennennäkemättömän vaarallisen maailmantilanteen. Hallituksilla on perustava velvollisuus turvata rauha ja ratkaista aseelliset konfliktit. 2024 neuvottelujen aloittamista
Haluaisimme nähdä tapahtumia, joissa vaadiYDIN 2 / 2024 23 YDINHETKI. taan ”neuvotteluja nyt!”, eurovaalikampanjoiden aikana. eu ja Euroopan hallitukset ovat toistaiseksi kieltäytyneet edesauttamasta Ukrainan ja Venäjän välisen sodan lopettamista neuvottelujen kautta. Voisi olettaa, että ne kuusi miljoonaa ukrainalaista ja miljoona venäläistä, jotka ovat jättäneet kotimaansa sodan alkamisen jälkeen, suhtautuisivat myönteisesti tällaisiin pyrkimyksiin. Missään ei ole kirjoitettu, että rauha tai yhteinen turvallisuus olisivat vain hallituksen asia. Konfliktin laajeneminen voi joissain tilanteissa johtaa suoriin yhteenottoihin Venäjän ja Euroopan Nato-maiden välillä. Venäjän, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Ison-Britannian ydinaseet Euroopassa lisäävät dramaattisesti tällaisten kehityskulkujen vaarallisuutta. Alhaalta tulevan diplomatian toimet auttavat luomaan edellytykset tällaisille neuvotteluille myös Ukrainassa ja Venäjällä. Seuraavan Euroopan parlamentin tulisi kutsua koolle selvitystyötä tekevä konferenssi, jossa molemmat osapuolet ovat mukana, ja aloittaa keskustelu mahdollisista rauhaa ja turvallisuutta koskevista järjestelyistä Euroopassa Ukrainan sodan jälkeen. Allekirjoittajat Luciana Castellina Entinen Euroopan parlamentin ja Italian parlamentin jäsen Colin Archer Kansainvälisen rauhantoimiston entinen pääsihteeri Peter Brandt Uuden historian emeritusprofessori, Fern-Universität Hagen Donatella della Porta Valtiotieteen professori Scuola Normale Superiore, Firenze Tapio Kanninen Entinen YK:n poliittisten asioiden osaston politiikan suunnittelupäällikkö Michael Löwy Yhteiskuntatieteiden emeritustutkimusjohtaja, CNRS, Pariisi Gian Giacomo Migone Entinen Italian senaatin ulkoasiainvaliokunnan johtaja Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto Mario Pianta Talouspolitiikan professori Scuola Normale Superiore, Firenze Carlo Rovelli Fysiikan professori, Université d’Aix-Marseille, yksi Global Peace Dividend Initiativen perustajista Wolfgang Streeck Sosiologian emeritusprofessori, Max Planckin yhteiskuntatutkimusinstituutti, Saksa lyttävä. Olisikin tärkeää, että eu-maissa asuvat Ukrainan ja Venäjän kansalaisten ryhmät tukisivat näitä pyrkimyksiä. Nyt kun europarlamenttivaalikeskustelut ovat käynnissä, kysymys neuvotteluista ja eu:n mahdollinen aloite sodan lopettamiseksi olisi otettava ehdokkaiden, poliittisten puolueiden ja hallitusten asialistalle – paavi Franciscuksen hartaan kehotuksen mukaisesti. Tulevaisuuden näkymiin tulee kuulua ihmisoikeuksien suojelu, turvallisuustakuut, talouden jälleenrakentaminen sekä etääntyminen radikaalista nationalismista ja militarismista. Tällaisten neuvottelujen tavoitteita voisivat olla konfliktialueiden elinolosuhteiden inhimillistäminen, luottamuksen jälleenrakentaminen, jännitteiden ja väkivallan lieventämiseen tähtäävien toimien ehdottaminen sekä sodan pysäyttämiskeinojen tutkiminen. Myös eurooppalaiset kansalaisjärjestöt voisivat olla prosessin aktiivisia osallistujia – näihin kuuluvat uskonnolliset instituutiot, yhteiskunnalliset järjestöt, solidaarisuusja rauhanryhmät, naisjärjestöt, nuorisoryhmät, yritysverkostot, ammattiliitot, tiedeverkostot, kulttuurija urheilujärjestöt, mediajärjestöt. Prosessia voisivat tukea myös yksittäiset taiteilijat, kirjailijat ja intellektuellit. Ihmiset – esimerkiksi kansalaisina ja äänestäjinä – ovat lopulta niitä, jotka voivat suostua sotaan tai pyrkiä ylläpitämään rauhaa
Kirjoittaja Ytimen toimituskunta NUORET, luottamus ja YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN. YDIN 2 / 2024 24 YDINHETKI Maailman onnellisimmassa maassa luotetaan julkisiin instituutioihin ja ollaan tyytyväisiä demokratiaan. Kuvassa on kuitenkin pahoja säröjä
Tulokset olivat hätkähdyttävät. N uorten luottamuksesta löytyy kiinnostavia tietoja Nuorisotutkimusseuran (2017) julkaisemasta raportista. Luottamuksessa oli kuitenkin merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Kun omia vaikutusmahdollisuuksia pidettiin huonoina, ei myöskään koettu tunnetta kuulua yhteiskuntaan. Valtioneuvoston kanslian tilaaman tuoreen kyselyn (2024) mukaan kansalaisten luottamus hallitukseen, poliittisiin puolueisiin ja terveydenhuoltoon on heikentynyt merkittävästi. Tulevaisuus kiinnostaa 15 – 24 -vuotiaita enemmän kuin yli 65-vuotiaita ja akateemisesti koulutettuja enemmän kuin peruskoulutuksen saaneita. Monissa kouluissa toimii parlamenttikerhoja. oecd katsoi luottamuksen eriytymiskehityksen ja sen syventymisen saattavan heikentävän yhteenkuuluvuutta ja samalla Suomen kykyä selvitä erilaisista kriiseistä. Yleisesti nuorten parissa tehdyt eri tutkimukset vahvistavat sen, että nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa vähenevän, kun siirrytään koulusta paikalliselle ja edelleen kansalliselle tasolle. Nuorten osalta epäluottamus kasautuu syrjäytyneisiin nuoriin. Raporttiin saatuja vastauksia verrattiin koko. Noin joka kymmenes (11 %) on eri mieltä asiasta. Oppilaskunnat ovat tässä työssä tärkeitä. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon oli heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Tieto oli tärkeä Marinin hallituksen päätökselle maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Sitran tulevaisuusbarometrin (2023) mukaan suomalaiset luottavat tulevaisuuteen samoin kuin omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa tulevaisuuteen (noin 80 prosenttia). Tulevaisuus kiinnostaa vähiten niitä, jotka eivät aio äänestää. Myös aiemmin kansanedustajana toimineet ovat tarjonneet O ecd-luottamusarvio (2021) kutsui suomalaiseksi paradoksiksi sitä, että vaikka yleisesti luottamus Suomessa on suurta, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin, on pientä verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. D emokratiakasvatuksella on haluttu vahvistaa nuorten kokemusta vaikuttamiseen. Melko paljon tai täydellisesti hallitukseen luottavia oli vain 38 prosenttia suomalaisista, poliittisiin puolueisiin luotti 28 prosenttia ja terveydenhuoltoon 58 prosenttia. Syrjäytyneiden nuorten osuuden arveltiin kasvavan edelleen ja olleen tuolloin lähes 70 000. YDIN 2 / 2024 25 YDINHETKI ikäluokan vastauksiin, jotka puolestaan oli kerätty vuosittaisista nuorisobarometreistä. Suomalaisista 66 prosenttia luotti valtionhallintoon, hallitukseen 61 prosenttia, eduskuntaan 53 prosenttia ja kuntahallintoon 52 prosenttia. Tärkeäksi keinoksi suosituksissa nähtiin muun muassa laajan sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen, osallistaminen, avoimuus sekä oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys. Etsivän nuorisotyön avulla 15 – 29 vuotiaita haastateltiin nuoria, jotka olivat työn, koulutuksen tai harjoittelun ulkopuolella (neet, Not in Employment, Education or Training). Vain neljäsosa syrjäytyneistä nuorista oli sitä mieltä, että päättäjät olisivat kiinnostuneita nuorten asioista. Yhteiskunta koettiin epäreiluna eikä demokratian nähty takaavan riittäviä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sen sijaan 64 prosenttia arvioi tietävänsä, millä keinolla voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Tulevaisuus kiinnostaa vähemmän niitä, jotka joutuvat tinkimään hankinnoistaan, toisin kuin hyvin toimeen tulevat. Kiinnostus ei ollut vähentynyt verrattuna aiempien vuosien tuloksiin. Tyypillistä näille nuorille oli pessimistinen asenne omaa tulevaisuutta, kanssaihmisiä ja ylipäätään koko yhteiskuntaa kohtaan
Ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen kiitti hyvin muotoillusta kysymyksestä. Kyselytunnilla nuoret esittivät parlamenttikerhoissa valmisteltuja suullisia kysymyksiä ministereille. Miten hallitus aikoo saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen, ja miten se aikoo edistää ilmastonmuutoksen vastaista torjuntaa globaalilla tasolla. Suullisella kyselytunnilla Vilho Korkala, Orimattilan yhteiskoulusta kysyi: – Ilmastonmuutoksen torjunta on jäänyt vähäiselle huomiolle muiden kriisien rinnalla, vaikka se onkin suurin ihmiskuntaa uhkaava ongelma. Hän totesi muun muassa: – Suomessa onneksi fossiiliset päästöt vähenevät vauhdilla…pääsemmekö hiilineutraaleiksi reilussa kymmenessä vuodessa eli sitovatko metsämme yhtä paljon hiiltä kuin mitä sitten kymmenen vuoden päästä autoista ja teollisuudesta tulee, liittyy nimenomaan metsien ja maaperän hiilinielun tasoon, joka on paljon pienempi kuin mitä neljä vuotta sitten arvioitiin… Suomen päästöt ovat vain noin promilKI M M O BR AN DT / ED U SK U N TA. 4. Toimittajaoppilaille oli omaa ohjelma. YDIN 2 / 2024 26 YDINHETKI kokemusasiantuntijuuttaan koulujen ja oppilaitosten käyttöön opetustyön tueksi: miten kansanvalta toimii ja miksi itse kukin on aikanaan kokenut tärkeäksi vaikuttaa yhteiskunnassa. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä vaatii tehokkaampia toimia. (parlamenttikierros.wordpress.com) Myös Nuorten Parlamentti on hyvä väline edistää tietoisuutta edustuksellisen demokratian toiminnasta. Sitä toteutetaan eri Euroopan maissa. Istunnon jälkeen oli puhemies Jussi Hallaahon vastaanotto, jolloin nuoret saattoivat tavata myös kansanedustajia. Istuntopäivän aikana nuoret tutustuvat eduskuntatyöhön, kuuden eri valiokunnan työhön ja osallistuivat suulliseen kyselytuntiin. Mukaan valikoitui 150 koulua 222 halukkaasta. Viime vuosi oli historiallisen kuuma, ja Pariisin ilmastosopimuksen puolentoista asteen tavoite lähestyy nopeasti – hetkellisesti se jo saavutettiinkin. Suomessa se kokoontui kolmanteentoista istuntoonsa 12. 2024
YDIN 2 / 2024 27 YDINHETKI le, me emme yksin ratkaise… (tarvitaan) järkeviä ratkaisua mukaan lukien se, että ydinvoima hyväksytään vihreän sähkön, vihreän vedyn raakaaineeksi ja käytetään kaikkia teknisiä keinoja päästöjä vähentääksemme. LUOTTAMUKSEN ERIYTYMISKEHITYKSEN SYVENTYMINEN HEIKENTÄÄ YHTEENKUULUVUUTTA JA SAMALLA YHTEISKUNNAN KYKYÄ SELVITÄ ERILAISISTA KRIISEISTÄ.. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi hallituksen valmistelevan lasten ja nuorten mielenterveystakuuta, jolla halutaan tarjota apua matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti ja nopeasti varhaisessa vaiheessa: – … Erityisesti tytöillä näkyy kouluterveyskyselyissä ja tilastoissa ahdistuneisuuden kasvu, ja tähän pitää pystyä puuttumaan… tähän on varattu myöskin lisäresursseja. Työntekijöitä ei ole tarpeeksi hoitamaan nuorten asioita, ja vain huonoimmassa tilanteessa olevat nuoret saavat apua, eivätkä sitäkään ajoissa. Hän piti nuorisovaltuustoja hyvänä ja oli kuullut osallistavasta budjetoinnista joissakin kunnissa. Emilia Laurila, Järvenpään Yhteiskoulusta kiinnitti huomiota nuorten mielenterveyteen – Haluaisimme tietää: miksi hallitus ei panosta enemmän nuorten mielenterveyteen. Espoolaisen Elif Huttusen kysymys Kirkkojärven koulusta nuorten aikuisten poliittisen tietopohjan vahvistamisesta ja vaikuttamisen tukemisesta ei oikein saanut liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Sandra Bergqvist älynystyröitä liikkeelle. Sen lisäksi Grahn-Laasonen halusi vakavaa keskustelua älypuhelinten vaikutuksesta lasten ja nuorten mielenterveyteen ja sitten myös siitä, miten kouluissa voidaan yhä enemmän tukea lapsia ja nuoria ja heidän kasvuaan. Olemme huolissamme nuorten mielenterveydestä, koska nuoret eivät saa riittävästi apua tai nuoria ei oteta tosissaan
VIIMEISET HETKET – OSALLISTU JOUKKORAHOITUSKAMPANJAAMME! TÄMÄ KERÄYS LOPPUU 10.6. rauhanliitto.fi/lahjoita/ryhdy-kuukausilahjoittajaksi sadankomitea.fi/lahjoita. Seuraavaksi koko valtionapu rauhantyön järjestöille päätettiin lakkauttaa. Sinä voit tehdä tämän mahdolliseksi, pelasta Rauhanaseman rauhankulttuuri! kulttuurilahja.fi/hanke/pelastetaan-rauhanaseman-rauhankulttuuri Ensin rauhantyön valtionavustuksia leikattiin noin 60 %. Ja vielä on keräystavoitteeseen matkaa. Kansan Sivistysrahasto on luvannut lisätä kaikkiin nyt tehtyihin lahjoituksiin +20 % Jos et ehdi osallistua tähän keräykseen, sekä Rauhanliitto että Sadankomitea tarvitsevat myös jäseniä ja kuukausilahjoittajia selvitäkseen tulevista ajoista
TUE Rauhanasemaa, jotta Rauhanaktiivit ja toimintaryhmät voivat jatkaa rauhantyötä. missä kuorot harjoittelevat. Talo säilyy kotipesänä ja tukikohtana rauhankulttuurille. missä tehdään kasvisruokaa jakoihin kaupungille. TUE Rauhanasemaa, mistä rauhankoulun ohjaajat lähtevät kouluihin. missä punkbändit soittavat. missä rustataan asiantuntijalausuntoja. missä järjestetään iltamia.. missä maalataan banderolleja
YKSITTÄISEN NUOREN SIJAAN KANNATTAA AUTTAA KOKO PORUKKAA ” ”. YDIN 2 / 2024 30 YDINHETKI Teksti Juhana Unkuri Kuva Pekka Elomaa ETSIVÄÄN JA ENNALTAEHKÄISEVÄÄN NUORTEN PARISSA TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN KANNATTAA PANOSTAA. ASEMAN LAPSET RY LUOTTAA MYÖS YHTEISTYÖHÖN
– Olimme äskettäin auttamassa viiden hengen poikaporukkaa, joka käytti yhdessä päihteitä. Aikaresurssitkin tietysti vaikuttavat, kun alan muihin toimijoihin ei ole riittävästi aikaa tutustua. Aikaa voi järjestyä, jos yhteistyön tuomat edut ja mahdollisuudet ymmärretään riittävän hyvin. – Suomessa on perinteisesti suosittu yksintekemisen kulttuuria, ja hierarkiat puskevat esille. – Käytettävissä olevasta verkostosta ja sen mahdollisuuksista ollaan aiempaa tietoisempia. – Tällöin hyvää yhteistyötä helpottaa paljon se, jos toimijat, vaikkapa poliisi tai lastensuojeluviranomainen tunnetaan valmiiksi, eikä konfliktin keskellä koulusta tarvitse puolisummissa soitella sinne tänne, Turkka konkretisoi. – Erilaisissa lakisääteisissä palveluissa nuoria pyritään auttamaan lähes aina yksilötyön kautta. Hänen mukaansa ongelmissa olevia nuoria pystytään auttamaan parhaiten yhteistyöllä. YHÄ HARVEMMAT NUORET TEKEVÄT RIKOKSIA, MUTTA TEKEVÄT NIITÄ USEAMMIN – JA PORUKALLA. Turkan mukaan myönteistä on se, että viime vuosina Suomessakin yhteistyön kulttuuri on alkanut selvästi kehittyä. V uonna 1990 perustetun Aseman Lasten toiminta on vuosikymmenten mittaan kasvanut ja monipuolistunut. Monesti nuorten konfliktien tapahtumapaikkana on koulu, tai kouluajan ulkopuolella tapahtuva konflikti heijastuu muuten kouluyhteisöön. Päihteiden käyttö ei loppunut. T urkan mukaan esimerkiksi Helsingin kaupungilla on kokonsa puolesta resursseja varsin mittavasti, mutta yhdessä tekeminen on varsin vähäistä. Aseman Lasten työntekijät sen sijaan järjestivät nuorille ja heidän huoltajilleen yhteisen tapaamisen. Turkalla on tästä tuore käytännön esimerkki. Tilanne saatiin rauhoitettua, kun interventio tehtiin koko porukkaan, eikä vain yksittäisiin nuoriin. Tästä huolimatta tahtotilalla on iso merkitys. Usein selvästi tehokkaampaa olisi auttaa koko ryhmää, joka on esimerkiksi syyllistynyt rikoksiin tai jonka sisällä on muuten ongelmia tai konflikteja, Heikki Turkka pohtii. – Samalla on niin, että järjestöjä ei tarvittaisi niin paljon, jos lakisääteisellä palveluverkostolla olisi paitsi enemmän resursseja myös valmiutta tehdä monialaista yhteistyötä. Heidän huoltajansa olivat huolissaan tilanteesta, mutta kaupungin nuorisoaseman ratkaisuna oli tarjota jokaiselle nuorelle erillisiä käyntejä sosiaalityöntekijän luona. YDIN 2 / 2024 32 YDINHETKI H eikki turkan mukaan Suomessa on suosittu yksintekemisen kulttuuria. Aseman Lapset ry:ssä rikosja konfliktitiimin päällikkönä työskentelevän Turkan mukaan nuoria autettaessa on tärkeää lähestyä myös heidän perheitään ja muita lähiyhteisöjään, ja pyrittävä auttamaan nuorta yhteistyössä. T urkka toteaa, että niin Aseman Lasten kuin monien muiden järjestöjen vahvuutena on ketteryys ja valmius nopeaan reagointiin, minkä myötä ne voivat auttaa ja tukea lakisääteistä palveluverkostoa. – Sen jälkeen työskentelimme näiden nuorten kanssa ryhmänä siten, että heidän huoltajansa olivat tietoisia siitä, missä mennään. Nykyään se edesauttaa turvallista kohtaamista, tekee etsivää ja löytävää nuorisotyötä julkisissa tiloissa, auttaa konflikteissa, ennaltaehkäisee rikollisuuden pariin joutumista, auttaa rikoksia tehneitä ja on rakentamassa hyvää arkea, perheitä tukien.
Lisäksi katusovittelijat tekevät laajaa verkostoyhteistyötä. Turkka toteaa, että koronan jälkeen nuorten rikollisuus ja koulukiusaaminen ovat olleet nousussa, kun sitä ennen nekin olivat olleet pitkään laskussa. JA SIELLÄ, MISSÄ NUORIA ON, SIELLÄ SATTUU JA TAPAHTUU.. T urkan mukaan vuosien mittaan Aseman Lasten ja poliisin välinen yhteistyö on vahvistunut. Myös k-0-toiminnassa korostuu verkostoyhteistyön rooli. – Meillä oli ihan hyvää yhteistyötä jo aiemminkin, mutta tuon uudistuksen jälkeen tilanne parani selvästi. Turkka toteaa, että tässä vaiheessa on vaikeaa tarkemmin ennakoida, miten tulevat leikkaukset vaikuttavat esimerkiksi Aseman Lasten toimintaan. Tämän taustalla on erityisesti poliisin vuonna 2011 tekemä rakenneuudistus, jossa korostettiin verkostoyhteistyön tärkeyttä. He ovat informoineet meitä kohtaamistaan kasvavista ilmiöistä, joiden selvittelyyn heillä ei ole riittävää erityisosaamista tai resurssejakaan. Molemmat työmuodot ovat valtakunnallisia, mutta tällä hetkellä toimintaa on lähinnä eteläisessä Suomessa. – Me ja muut järjestöt teemme tietenkin jatkossakin parhaamme. Yhä harvemmat nuoret tekevät rikoksia, mutta he, jotka tekevät, tekevät niitä useammin. Heitä on tällä hetkellä niin eri organisaatioiden nuorisotyössä, koulumaailmassa kuin nuorten urheilutoiminnassa. Nyt ollaan tekemässä samantyyppisiä leikkauksia kuin 90-luvun laman aikana, ja tuolloinhan niistä aiheutui isoja ongelmia. Meillä aikuisilla pitää olla keinoja, joilla konflikteja voidaan tarvittaessa ratkaista. Sittemmin meidän omat työmuotomme ovat kehittyneet paljolti poliisilta saatujen syötteiden avulla. Ja yleensä rikoksia tehdään nimenomaan porukalla. Katusovittelua voidaan hyödyntää esimerkiksi nuorten rikoksissa, koulukiusaamistapauksissa, pahemmissa riitatilanteissa tai lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa on mukana alaikäisiä osapuolia. Yhteistyötä tehdään lakisääteisen sovittelun puitteissa alueellisissa sovittelutoimistoissa. k-0 selvittää pitkittyneitä ja vaikeita koulukiusaamisja väkivaltatilanteita, joissa kunnan keinovalikoima on käytetty loppuun. Tämän myötä lapsiperheiden riski-tekijät luonnollisesti kasvavat, ja erilainen oireilu tulee todennäköisesti lisääntymään. – Olen tehnyt tämän alan töitä 36 vuoden ajan. OLEELLISTA ON MENNÄ SINNE, MISSÄ NUORET OVAT. Oleellista on mennä sinne, missä nuoret ovat. YDIN 2 / 2024 33 YDINHETKI Turkka kertoo, että nykyään aiempaa harvemmat nuoret tekevät rikoksia. Viime vuosina Aseman Lasten konfliktityön keskiössä ovat olleet katusovittelu ja k-0-työ. Useilla kunnilla on puolestaan nimettyjä k-0-koordinaattoreita; nämä kasvatusalan ammattilaiset tekevät työtään yleensä päätoimisesti. Eihän tilanne hyvältä näytä. S uomen nykyinen hallitus suunnittelee leikkauksia, jotka ovat heikentämässä monilta osin myös lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä. Aseman lasten kouluttamat katusovittelijat toimivat tehtävässä oman työnsä ohessa. – Rikollisuuden määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan pienehkö joukko on asiassa aktiivinen. – Nyt erilaisilla leikkauksilla tuotetaan lapsi-perheille lisää huono-osaisuutta, ja samaan aikaan heitä tukevien järjestöjen resursseja vähennetään. Ja siellä, missä nuoria on, siellä sattuu ja tapahtuu
Ilmastonmuutos on johtanut luonnonkatastrofien yleistymiseen, äärimmäisiin sateisiin, merenpinnan nousuun ja samalla selviämisen kannalta tärkeiden resurssien niukkuuteen. EI TYYNTÄ MYRSKYN JÄLKEEN Kirjoittaja Laura Fornell Kuvat Oscar Espinosa YDIN 2 / 2024 34 YDINHETKI. Filippiiniläinen resilienssi
YDIN 2 / 2024 35 YDINHETKI. Sanciana sai uuden kodin rakentamiseen julkista apua materiaaleina, mutta ei olisi voinut selvitä urakasta ilman lastensa apua, jotka asuvat ja työskentelevät Manilassa. Maa on yksi maailman haavoittuvimmista ilmastomuutoksen vaikutusalueista. Ne sijoittavat Filippiinit niiden neljän maan joukkoon, jotka ovat kärsineet eniten sääolosuhteista ja niiden muutoksista. Hän on asunut saarella koko elämänsä. ”Kuten niin monasti aiemmin, meidät evakuoitiin ennen hirmumyrskyn saapumista. Joulukuinen vuoden 2021 hirmumyrsky Odette (kansainvälisesti nimeltään Rai) pyyhkäisi mukanaan talon, jossa hän oli syntynyt ja kasvattanut seitsemän lastaan. Perhe korjaa talonsa kattoa seuraavaa hirmumyrskyä varten Palawan saarella. Pelkään, mitä voi tapahtua, mutta en halua muuttaa täältä pois”, sanoo Sanciana Ereno, joka on kotoisin pienen Burgosin rantakaupungista Siargaon saarelta. Lähdimme ottamatta mitään mukaan”, hän muistelee edelleen liikuttuneena, ”mutta tällä kertaa palatessamme näimme, että myrsky oli tuhonnut kaiken ja olimme jääneet ilman mitään”. Näin toteaa saksalaisen seurantaryhmän tammikuussa 2021 julkaisemasta Global Climate Risk Index 2021 -raportti. Myös vuosittain ilmestyneet päivitysraportit vahvistavat saman. Kaksi heistä asuu vielä hänen kanssaan. Trooppiset hirmumyrskyt ovat pääasiallisesti vahinkojen aiheuttajia. 70-vuotias pieni ja päättäväinen nainen on nähnyt monet hirmumyrskyt. F ilippiineillä, yli 7 000 saaren muodostamassa saaristovaltiossa Kaakkois-Aasiassa Tyynenmeren tulirenkaalla, kärsitään ilmastomuutoksesta. He lähettivät hänelle rahaa. ”Elän aina pelossa
Siitä lähtien pariskunta ja heidän kaksi lastaan ovat joutuneet erilleen majoittuessaan useiden sukulaisten koteihin ja näkevät toisensa vain viikonloppuisin. Kun se iski pieneen Albuquerque-kaupunkiin Boholin saarella, se aiheutti vakavia vaurioita vuosisadan ikäiselle talolle, jossa Demetriadez Loretero asui kolmen lapsensa ja kahden lapsenlapsensa kanssa. Tällä kertaa asumukset eivät kestäneet jopa 270 kilometrin tuntivauhdilla puhaltavia Odettemyrskyn tuulenpuuskia. Hirmumyrsky jatkoi etenemistä saarelta saarelle. ” kun asetumme tänne vuonna 2004, meillä ei ollut mitään, vain pöytä, josta teimme yöksi sängyn”, sanoo 45-vuotias Gay. Meillä ei ole säästöjä, joten emme tiedä kuinka kauan meidän täytyy elää erillään”, kertoo Ruby, 51 ja miehensä Delfin. Seuraavana päivänä hirmumyrsky saapui Palawanin saarelle ja jätti Cortezin perheen kodittomaksi Taytayssa. Emme ole saaneet mitään apua. Hän ei saa mitään eläkettä. Toimeentulonsa eteen hän tekee satunnaisia siivoustöitä. ”Mutta mitä tahansa tarvitaankin, ennemmin tai myöhemmin palaamme takaisin tänne asumaan”. Vaatimaton koti on tehty puusta, pellistä ja muovista muutaman metrin päähän merestä. Vaikka hänen kolme lastaan työskentelevät – yksi kalastajana, toinen myy kalaa torilla ja kolmas pyörittää pientä lähikauppaa – heidän palkkansa riittävät juuri ja juuri ruokaan eivätkä he tiedä, miten he voisivat näistä rahoista säästää. Sanciana Ereno, 70, menetti kotinsa Odetten iskettyä hänen kotikaupunkiinsa Burgosiin. ”Olemme käyttäneet noin 50 000 pesoa (noin 900 euroa) uudelleenrakentamiseen”, selittää Sanciana. YDIN 2 / 2024 36 YDINHETKI. Hän, miehensä Vicente ja heidän 7-vuotias tyttärensä Gayvin asuvat kirjaimellisesti meren päälle rakennetussa hökkelikylässä. Olemme hajallaan eri sukulaisten taloissa, kun yritämme saada rahaa jälleenrakentamiseen”. He seisovat raunioiden vieressä, missä oli heidän kotinsa yli kahdenkymmenen vuoden ajan, KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMISSA OLOSUHTEISSA OLEVIEN OLETETAAN SELVIYTYVÄN VAIKEUKSISTA OMIN VOIMIN. ”Emme ole saaneet mitään apua, koska he (viranomaiset) luulivat, että perheemme Kanadassa auttaisi meitä, mutta näin ei ole ollut”, sanoo tuskaantunut tytär Yconne, 39, joka on jälleen kerran improvisoimassa sari-sari-kauppaa (lähikauppa) tuhotun talon edessä. ”Odotamme innolla palaamista yhteen ja talomme jälleenrakentamista. ”Mieheni vanhemmat asuivat jo tässä talossa, täällä hän syntyi ja myöhemmin kuusi lastamme”, sanoo 74-vuotias leski surullisena täysin kallistuneen talonsa edessä. ”Nyt emme voi asua täällä, koska se on vaarallista
Sen vaikutukset ulottuivat 14 miljoonaan ihmisen elinolosuhteisiin 44 provinssissa ja aiheutti 6 000 ihmisen kuoleman. Toisenlaisiakin ääniä kuullaan niin yhteisöjen ulkokuin sisäpuoleltakin. Selviämme toki monesta, mutta on myös katastrofeja, jotka voidaan välttää. Samalla paikalliset ja kansalliset viranomaiset ja päättäjät vapautetaan vastuusta pitää huolta väestön hyvinvoinnista ja selviämisestä sen sijaan, että tehtäisiin panostuksia kestävään kaupunkija yhdyskuntasuunnittelua ja tarvittavaan infrastruktuuriin. Monet ovat väsyneet ratkaisujen puutteeseen. ”Sen sijaan, että romantisoimme filippiiniläisten kestävyyttä ja joustavuutta, hallituksen on toimittava ja suojeltava ihmisiä. Mutta ihmishenkien menetyksistä ja omaisuusvahingoista voidaan syyttää huonosti suunniteltuja kehityshankkeita, joissa ei ole otettu huomioon valumavesin virtauksia kaupunkialueilla, saati maaseudun metsäkatoa”, hän sanoi. ”Hirmumyrskyjen voimakkuus ja tiheys on seurausta ilmastomuutoksesta. Filippiiniläinen joustavuus romantisoi ja normalisoi köyhyyden noidankehää. Tällaisen julkisen puheenvuoron käytti senaattori Grace Poe, kun senaatin julkisten töiden valiokunta piti julkisen kuulemisen Luzonin saarella hirmumyrskyjen aiheuttamista tuhoista. Kun hirmumyrsky Yolanda (kansainvälisesti tunnettu nimellä Haiyan) iski Visayan alueelle 2019, se oli voimakkain koskaan rekisteröity myrsky. YDIN 2 / 2024 37 YDINHETKI. Resilienssiin vetoaminen siirtää taakan heille, jotka eivät voi mitenkään selvitä katastrofeista. Se jätti sadat tuhannet kodittomiksi ja ilman ruokaa ja puhdasta vettä. ja missä heidän kaksi lastaan, 16ja 20-vuotiaat, syntyivät. Köyhät ihmiset tottuvat menettämään kaiken vuodesta toiseen. Joka vuosi saaristossa koetaan noin parikymmentä trooppista hirmumyrskyä, jotka aiheuttavat paitsi rankkasateista myös tulvimista. Filippiineillä puhutaan jokaisen katastrofin jälkeen eräänlaisesta resilienssistä, joustavuudesta. Kaikkein köyhimmät kotitaloudet kärsivät eniten siksi, että heidän asumuksena sijaitsevat köyhyyden vuoksi rannikolla, jossa ne ovat alttiita äärimmäisille sääolosuhteille. Monilla heistä oli jo erittäin vaikeat elinolosuhteet sosiaalisesti ja taloudellisesti Covid-19 pandemian vuoksi. Käännös ja tekstin lyhennys Arja Alho Yconne Loreteron, Demetriadezin tytär, pyörittää nopeasti kyhättyä sari-sari -kauppaa tuhoutuneen kodin edustalla. Sillä näytetään tarkoitettavan, että kaikkein haavoittuvimmissa olosuhteissa olevien pitäisi pystyä selviytymään kaikista vaikeuksista omin voimin ilman ulkopuolista apua. V iidennen asteen hirmumyrsky Odette (viides aste tarkoittaa tuulennopeutta, joka on yli 70 metriä sekunnissa) raunioitti seitsemää hallintoaluetta, oli viidestoista trooppinen hirmumyrsky ja myös voimakkain, joka iski Filippiineille vuonna 2021
YDIN 2 / 2024 38 YDINHETKI. My voice, my choice – ääni aborttioikeudelle Teksti Arja Alho Kuva Nora Sayad Puolalainen aktivisti on liikuttunut suomalaisten tuesta: – Tämä on solidaarisuutta, kuljemme yhdessä
– Lainsäädäntömme perustuu uskonnolliseen säätelyyn. – Me emme kuitenkaan ajattele omassa aktivismissamme, että juuri Puolan kirkko olisi paha. 70 prosenttia puolalaisista haluaa aborttioikeuden, 90 prosenttia katsoo, ettei sitä pitäisi kriminalisoida. Aborttilaillamme ei ole mitään tekemistä lääketieteellisten eikä liioin sosiaalisten perusteiden kanssa. Lempartin mielestä on kauhistuttavaa, että kaikki uskonnot yrittävät tunkeutua valtiorakenteisiin ja käyttää hyväksi sen instituutioita kuten koulutusta ja poliisia. Vihapostia kohdistetaan erityisesti vahvoihin naisiin, jotka haluavat vaikuttaa. Ihmiset olivat kuitenkin uskonnollisia, kuten minunkin perheessäni. Lempartin aktivismi alkoi, kun Laki ja oikeus -puolue voitti vaalit vuonna 2015 ja jo valmiiksi tiukkaa aborttilakia ryhdyttiin kiristämään entisestään. 6. Hän on ollut keskeisesti mukana naisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä Puolassa. Lääkärit saavat esimerkiksi kieltäytyä uskonnollisista syistä antamasta palveluja. Uskonto ei mielestämme voi olla peruste kieltäytymiselle, on kyse myös potilaiden oikeuksista. Naisia on myös kuollut sairaaloissa raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin, kun heitä ei ole suostuttu hoitamaan. mennessä: www.naisunioni.fi YDIN 2 / 2024 39 YDINHETKI. Hän oli perustamassa All-Poland Women’s Strike -liikettä. – Kun Puola oli sosialistinen, lainsäädäntö salli raskauden keskeytyksen. Samoja naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien polkemisia tapahtuu myös muissa katolisissa maissa eikä polkeminen rajoitu vain katolisiin maihin. Keskeisiä asioita ovat naisten oikeus omaan kehoon, lgbt-oikeudet ja ylipäätään vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän tunnistaminen. S amalla kun Marta Lempart edistää naisten oikeuksia, hän vaatii samalla tarmolla valtion ja kirkon erottamista toisistaan. M arta lempartin puheessa toistuvat vahvat ilmaisut kuten kauhistuttava, naurettava ja kiusaaminen. Marta Lempart ei näe välimuotoja aborttioikeuden suhteen. Solidaarisuusmekanismin kautta rahoituksesta tulee osa mutta 30 prosenttia katetaan avustuksilla. Mutta se maksaa. – eu on elämää pelastava, sanoo Marta Lempart ja odottaa aborttioikeuden laillistamisen edistymistä inolla. Kyse on 7,5 miljoonasta eurosta, jotta eu-kansalaiset voisivat olla tasavertaisia terveydenhuollon palvelujen suhteen. Organisaatiomme auttaa, ja paljastaa aktivisteihin liittyvää kiusaamista. Lääketieteellisen osaamisen puutteet ja kieltäytymiset hoitamisesta ovat jo johtaneet Puolassa suoranaiseen naisten kiduttamiseen. Uskonnot käyttävät valtiota pakottamiseen. Puolassa käänne tapahtui Lempartin mukaan jo vuonna 2020, jolloin maassa kampanjoitiin vahvasti ja erityisesti nuorten tuella saatiin aikaiseksi asennemuutos. Allekirjoita vetoomus eurovaaleihin 9. Useat suomalaiset järjestöt ovat mukana tukikampanjanjassa aborttioikeudesta eurooppalaisena kansalaisaloitteena. Lempart on pidätetty useita kertoja, häntä on uhkailtu ja hän on joutunut lähtemään kodistaan. Puolasta on jouduttu myös lähtemään muihin eu-maihin raskauden keskeytykseen. Tämä on merkinnyt sittemmin ihmisoikeuksien kannalta huonoa kehitystä. Ne ovat kuitenkin totisinta totta ja omakohtaisesti koettua. Se maksoi heille vaalit. Siksi Lempartin mielestä valtioiden pitää olla sekulaareja. Minä en siitä välitä, se ei ole solidaarista eikä kannustavaa. – Hallitusvastuussa olleet eivät toipuneet koskaan tästä muutoksesta. Kun valta vaihtui, Solidaarisuus-liike liittoutui katolisen kirkon kanssa. – eu:n järjestämässä Woman Public Life -konferenssissä monet kertoivat, etteivät halua välttämättä enää jatkaa tehtävissään ja kysyvät itseltään, että onko toiminta sen arvoista. Abortin pitää olla laillinen eikä vain hiukan
YDIN 2 / 2024 41 YDINHETKI Nuorten Parlamentti valtasi Arkadiamäen Teksti Ytimen toimituskunta Kuvat Kimmo Brandt, Eduskunta 41 YDINHETKI YDIN 2 / 2024
YDIN 2 / 2024 42 YDINHETKI N uorten parlamentin huolenaiheet olivat kuin leikkaus suomalaista yhteiskuntaa askarruttavista kysymyksistä. Nuorten parlamentti päätti, että Suomen tulee vaikuttaa eu-tasolla siihen, että pikamuodille luotaisiin tarkempaa sääntelyä esimerkiksi ympäristökuormituksen hillitsemiseksi Sebastian Niemeläistä Mikkelin Ristiinan yhtenäiskoulusta kiinnosti tasa-arvo: – … Kuten demokratia, myös tasa-arvo vaatii jatkuvaa työtä, eikä se ole itsestäänselvyys. Koulujen edustajat halusivat tietää turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, taloudesta, velasta ja työllisyydestä. Pikamuodin kieltämisestä jopa äänestettiin Kaisa Kujalan, Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulu, ehdotuksesta. Sen toimeenpanoa seurataan, sille on annettu määrärahoja… jokainen Suomessa asuva ihminen riippumatta siitä, mistä hän tulee, missä hän on syntynyt, miltä hän näyttää, mikä on hänen sukupuolinen suuntautumisensa, millaisia ajatuksia hänellä on – voi elää vapaasti ja turvassa… Mikään ei tietenkään julistamalla korjaannu, vaan se on jokaisesta meistä itsestämme kiinni – ihan jokaisesta.. Pääministeri Petteri Orpo viittasi viime kesän keskusteluun tasa-arvosta ja rasismista: – Sen jälkeen hallitus antoi eduskunnalle selonteon yhdenvertaisuudesta. Siinä on käyty hyvin laajasti läpi niitä kaikkia keinoja yhteiskunnassa, joilla me voimme edistää tasa-arvoisuutta, estää syrjintää ja torjua rasismia…tämä toimenpidevalikoima, joka on hyvin laaja, (on koottu) valtioneuvoston kansliaan pääministerin alaisuuteen. Myös opetussuunnitelmat, Pisa-tulokset, lukutaito mutta myös nuorten mielenterveyteen ja opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät huolet kiinnostivat. Kysynkin: kuinka Suomi aikoo edistää ihmisten yhdenvertaisuutta myös tulevaisuudessa, ja mitkä tekijät näette suurimpina uhkina suomalaisten keskinäiselle tasa-arvolle
YDIN 2 / 2024 43 YDINHETKI
Mitä meille on tapahtumassa. INTOKUSTANNUS.FI VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA kevään uutuuksia! Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: Katri Merikallio & Roosa Himma Meitä ette murra Meitä ette murra on kertomus seitsemästä rohkeasta naisesta, jotka uhmaavat hirmu hallintoa. Se on haava, joka voi parantua mutta jonka arvet tuskin koskaan siliävät. Kamppailu on usein hyvin henkilökohtaista.. Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo Orjuuden arvet Orjuuden arvet avaa orjuuden historiaa antiikin ajoista nyky päivään. Moona Laakso Naisia jotka etsivät suurta tulta Moona Laakson Naisia jotka etsivät suurta tulta kertoo 1900luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi. Naomi Klein Kaksoisolento Naomi Kleinin Kaksoisolento kirja kysyy miksi järkevätkin ihmiset sekoavat ja alkavat uskoa valheisiin. Marjo Ahlsten Naiskaarti 1918 Historiateos Valkea kosken naiskaartin taistelusta Suomen sisällissodassa. Black Lives Matter liikkeen ansiosta ymmärretään yhä paremmin, että orjuuden barbaarinen historia ei ole menneisyyden sivujuonne
Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. 46 MARJA LEHTO Kansainvälinen humanitaarinen oikeus nykypäivänä / 51 SAARA PAATERO Miten lapset ja nuoret saadaan kiinnostumaan vaikuttamisesta. / 55 VEIKKO RÄNTILÄ Oikeudenmukainen vihreä siirtymä / 60 PEKKA HENTTONEN Never a dull moment / 65 EERO SUORANTA Erilaisia unelmia / 70 EEVA-LIISA KIISKILÄ & ELINA LAUTTAMÄKI Rauhankasvatuksen neljä T:tä
Kirjoittaja Marja Lehto Kansainvälinen humanitaarinen oikeus Sodan oikeussäännöt saavat julkisuudessa huomiota lähinnä silloin, kun niitä rikotaan. Viime aikoina tällaisista uutisista ei ole ollut puutetta. NYKYPÄIVÄNÄ YDIN 2 / 2024 46 YTIMESSÄ
Kaikki maailman valtiot ovat toisin sanoen osapuolina kaikissa neljässä sopimuksessa. Päiväkohtainen uutisvirta hämärtää helposti historiallisen perspektiivin, joka osoittaa sodankäynnin tapojen siistiytymistä 1800-luvun lopulta eli siitä lähtien, kun sodan oikeussääntöjä alettiin kodifioida. V aikka ”kansainvälinen humanitaarinen oikeus” käsitteenä on peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, sodan oikeussääntöjä on kodifioitu jo 1860-luvulta lähtien. YDIN 2 / 2024 47 YTIMESSÄ. Samoin on tutkittu voimakkaiden valtioiden intressien vaikutusta sääntöjen muotoutumiseen. Gazan konfliktin järkyttäviä uhrilukuja on vaikea selittää laillisen sodankäynnin oheisvahingoiksi. Tämä kaikki lisää ymmärrystä olemassa olevista säännöistä ja niiden mahdollisista muutostarpeista. Näin tuskin olisi, jos ne eivät heijastaisi universaalisti jaettuja arvoja. Merkittävimmät määräykset sisältyvät muun muassa vuoden 1907 Haagin yleissopimuksin sekä vuoden 1949 Geneven sopimuksiin ja niiden lisäpöytäkirjoihin. Samalla on syytä korostaa, että vuoden 1949 Geneven sopimukset on ratifioitu yleismaailmallisesti. Käsittelen siksi tekstissäni kansainvälisen humanitaarisen oikeuden historiaa ja kehitystä samoin kuin sitä koskevaa ajankohtaista keskustelua. Sodan oikeussäännöt ovat lisäksi yksi vanhimpia kansainvälisen oikeuden aloja, joka on tunnustettu eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Kansainvälistä humanitaarisen oikeuden historiaa on tutkittu uusista näkökulmista, kuten kansainvälisen oikeuden historiaa yleensäkin: on eritelty naisten äänen sivuuttamista, kolonialismin perintöä ja Eurooppa-keskeisyyttä. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on kehittynyt pääosin monenkeskisten valtiosopimusten kautta, mutta viime vuosikymmeninä sopimuskehitys on ollut niukkaa lukuun ottamatta aseidenriisuntasopimuksia, jotka nekin laajasti ottaen kuuluvat humanitaarisen oikeuden piiriin. Toki sääntelypyrkimyksissä on samalla ollut kyse kilpajuoksusta yhä tuhovoimaisemmaksi kehittyvän aseteknologian kanssa. Viime aikoina on tehty paljon tutkimusta muun muassa sodankäynnin oikeussäännöistä sharia-laissa ja niiden suhteesta kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus V enäjä on käynyt hyökkäyssotaansa Ukrainassa ihmishenkiä, omaisuutta ja ympäristöä säästämättä. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sopimukset ovat pääosin vuosikymmenten takaa eikä niitä ole päivitetty pitkään aikaan. Näitä – ja monia muita konflikteja koskevan uutisoinnin perusteella voi syntyä kuva, ettei säännöillä ole merkitystä. Toisaalta monet näiden sopimusten määräyksistä ovat yleisluonteisia ja soveltuvat erilaisiin olosuhteisiin. Suuri osa näistä määräyksistä on vakiintunut kaikkia valtioita sitovaksi tapaoikeudeksi. Humanitaarisen oikeuden käsite rakentuu tämän kodifikaatiotradition varaan
Kysymys on ennen muuta siitä, että humanitaarisen oikeuden monet säännöt ovat luonteeltaan yleisiä ja soveltuvat erilaisiin olosuhteisiin. Näin tapahtuu yhtäältä kansainvälisten tuomioistuimien oikeuskäytännössä. Humanitaarisen oikeuden määräyksiä on myös päivitetty tulkinnan kautta muistaen, että keskeiset sopimukset on laadittu vuosikymmeniä sitten. Samassa yhteydessä voidaan mainita myös yk:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan periaatteet ympäristönsuojelusta aseellisiin konflikteihin liittyen 2022. Molemmat asiakirjat ovat olleet vaikutusvaltaisia. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kehittyy kuitenkin myös tulkintakäytännön kautta. Esimerkkeinä voidaan mainita Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (icrc) linjaus, jossa selvennetään, mitä siviilien suora osallistuminen vihollisuuksiin tarkoittaa, samoin kuin Humanitaarisen oikeuden kansainvälinen instituutin piirissä laadittu merisotakäynnin käsikirja, niin sanottu Sanremon manuaali. Siinä määrin kuin tällaiset ei-sitovat asiakirjat muovaavat valtiokäytäntöä, niillä voi olla vaikutusta myös kansainvälisen tapaoikeuden kehitykseen. Esimerkkeinä näitä aiheita koskevista uusista asiakirjoista mainittakoon icrc:n vuonna 2022 julkaisema raportti aseellisten konfliktien sukupuolittuneista vaikutuksista, humanitaarisen oikeuden soveltamista kyberympäristössä koskevat Tallinnan manuaalit sekä icrc:n päivitetyt suuntaviivat luonnonympäristön suojelusta aseellisissa konflikteissa. Käsitys, että uusia sopimuksia ei nykytilanteessa tarvita, on varsin laajasti jaettu. Toisaalta on laadittu erilaisia ei-sitovia tulkinta-asiakirjoja. Tämä väite jättää huomiotta sen, että valtioiden välisten suhteiden perussäännöt eivät ole riippuvaisia siitä, mitä välineitä valtioilla kulloinkin on käytössään. YDIN 2 / 2024 48 YTIMESSÄ. Kyberympäristö, gender-kysymykset ja ympäristönsuojelu ovat esimerkkejä aihealueista, joita ei mainita humanitaarisen oikeuden keskeisissä sopimuksissa. Niin Kansainvälisen tuomioistuimen kuin esimerkiksi Jugoslavian sotarikostuomioistuimenkin panos on ollut tässä suhteessa merkittävä. Samalla voidaan myös viitata Kansainvälisen tuomioistuimen ydinaseiden laillisuutta koskevassa neuvoa antavassa lausunnossaan esittämään toteamukseen, jonka mukaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säännöt soveltuvat kaikkiin aseisiin, niin uusiin kuin vanhoihinkin. Esimerkkinä voidaan mainita Venäjän ja Kiinan usein esittämä väite, jonka mukaan humanitaarinen oikeus ei soveltuisi kyberhyökkäyksiin, koska kyse on aivan uudentyyppisestä ympäristöstä, jossa vanhat säännöt eivät päde. Suurta merkitystä on myös icrc:n vuonna 2005 julkaisemalla ja jatkuvasti tausta-aineistonsa osalta päivittyvällä tutkimuksella humanitaarisesta tapaoikeudesta. Esimerkit osoittavat, että humanitaarinen oikeus kehittyy paitsi uusien sopimusten ja tapaoikeuden myös tulkinnan ja selventämisen kautta
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus asettaa aseellisen konfliktin osapuolet tasaveroiseen asemaan riippumatta siitä, miten konflikti on saanut alkunsa. Tässä yhteydessä on kriittisessä mielessä puhuttu humanitaarisen oikeuden ”puhdistavasta” vaikutuksesta (sanitary effect) – ikään kuin humanitaarisesta pesusta rahanpesun analogiana. Samalla on käynnistetty keskustelua tarpeesta lähentää sodan oikeussääntöjä (jus in bello) voimankäyttöä kansainvälisissä suhteissa koskeviin sääntöihin (jus ad bellum). Näkemystä perustellaan sillä, että aktiiviseen valtiokäytäntöön osallistuvat valtiot olisivat ”specially affected” eli säännöt koskisivat erityisesti niitä. A jankohtaisesta keskustelusta voidaan nostaa esille kaksi teemaa, jotka molemmat ovat läpileikkaavia siinä mielessä, että ne liittyvät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kehitykseen yleensä eivätkä mihinkään erityiskysymykseen. Keskustelua on ensiksikin käyty ajatuksesta, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sopimusten tulkinnassa ja tapaoikeuden muodostumisessa tulisi antaa erityistä painoarvoa niiden valtioiden käytännölle, jotka useimmin osallistuvat aseellisiin konflikteihin. YDIN 2 / 2024 49 YTIMESSÄ. Muiden valtioiden näkemykset ja kannat (esimerkiksi sopimusratifioinnit ja niiden yhteydessä mahdollisesti annetut selitykset, äänestyskäyttäytyminen YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä, viralliset lausunnot) olisivat vähemmän relevantteja. Tulisi kuitenkin muistaa, että sotaakäyvien osapuolten tasa-arvoinen asema kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mielessä ei mitenkään vähennä hyökkääjävaltion vastuuta voimankäytön oikeussääntöjen nojalla. Hyökkäysteon erityinen moitittavuus näkyy myös valtiosopimusoikeuden määräyksissä, jotka antavat hyökkäyksen kohteena olevalle valtiolle tiettyjä etuoikeuksia. Nämä oikeudenalat on perinteisesti erotettu toisistaan. Hyökkäyssodassakin hyökkääjävaltiota ja itsepuolustusoikeuttaan käyttävää valtiota koskevat pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvoitteet. Toinen keskustelu koskee sodan oikeussääntöjen suhdetta voimankäytön oikeusperusteisiin. Kansainvälinen tuomioistuin on vahvistanut, että hyökkääjävaltio on kansainvälisessä vastuussa kaikesta vahingosta, jolla on riittävän selkeä yhteys sen aloittamaan aseelliseen hyökkäykseen. Vaikka aseelliseen hyökkäykseen syyllistynyt valtio noudattaisi asianmukaisesti kaikkia humanitaarisen oikeuden velvoitteitaan – mitä esimerkiksi Venäjä ei suinkaan tee – se ei vapautuisi siitä vastuusta, joka sille kuuluu yk:n peruskirjan nojalla. Sillä on myös rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on merkittävästi lisännyt lukuisten länsivaltioiden kannettavaksi tulevia kustannuksia ja heikentänyt maailmanlaajuista ruokaturvaa. icrc on todennut, että mikä tahansa valtio voi joutua aseelliseen konfliktiin ja sodan oikeussäännöt ovat sen vuoksi kaikille yhtä tärkeitä. Aseellisten konfliktien vaikutukset koskevat kuitenkin usein laajempaa ryhmää valtioita kuin vain niiden osapuolia
Sekä konfliktin osapuolten että kolmansien valtioiden tulisi tehdä voitavansa humanitaarisen avun perille pääsyn mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi samoin kuin konfliktin lopettamiseksi. Joskus väitetään, että humanitaarisen oikeuden säännöt eivät kykene estämään sodan kauhuja, vaan ainoastaan legitimoimaan niitä. U krainan ja gazan tilanteilla on yhteneviä piirteitä, vaikka ne eivät olekaan samanlaisia. Hamas aloitti tämän sodan raa’alla hyökkäyksellään, kun taas Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli vailla mitään perusteita – Venäjän julkisuudessa esittämät perusteet ovat sen itse kokoon keittämiä ja täysin katteettomia. Monet Israelin toimista miehitetyillä palestiinalaisalueilla, kuten siirtokuntarakentaminen, ovat selvästi kansainvälisen oikeuden vastaisia. Väestöltä on riistetty sen selviytymisen kannalta välttämättömät tarvikkeet ja palvelut. Mitä sitten pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi silloin, kun valtiot tai aseelliset ryhmät eivät toimi velvoitteidensa mukaisesti. yk:n humanitaarisen avun järjestön ochan mukaan lähes koko Gazan väestö on joutunut pakolaisiksi. Vastaus voi tuskin olla se, että sääntöjä mukautetaan niitä haastavaan käytäntöön. YDIN 2 / 2024 50 YTIMESSÄ. Juuri siksi, että sääntöjä on, voidaan tunnistaa, milloin niitä rikotaan. Venäjän joukot ovat mitä ilmeisimmin syyllistyneet laajamittaisiin sotarikoksiin Ukrainassa ja Venäjä on rikkonut niitä velvoitteita, jotka sille miehittäjävaltiona kuuluvat Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nämä säännöt eivät ole täydellisiä eivätkä ne täysin suojaa siviilejä silloinkaan, kun niitä noudatetaan, mutta se, että ne tarjoavat edes jossain määrin suojaa, lienee kuitenkin parempi kuin että suojelua tai sääntöjä ei olisi lainkaan. On ymmärrettävää, että kysymys kaksoisstandardeista on noussut esille Gazan tapahtumien yhteydessä. Kyseessä on kuitenkin poliittinen, ei oikeudellinen argumentti, ja sen torjumiseksi tarvitaan konkreettisia poliittisia tekoja. Pikemminkin on vahvistettava humanitaarisen oikeuden toimeenpanon mekanismeja mukaan luettuna toimet valtioiden ja aseellisten ryhmien samoin kuin niiden edustajien oikeudellisen vastuun toteuttamiseksi. Tyrmistystä on herättänyt myös se, että valtaosa konfliktin johdosta Gazassa kuolleista ja loukkaantuneista on naisia ja lapsia. Vaikka Gazan tilanne on oikeudellisesti vähemmän suoraviivainen kuin Ukrainan, saatavilla olevat tiedot Israelin toiminnasta ovat erittäin huolestuttavia. Kirjoittajan huomautus: artikkeli ei edusta Lehdon edustamien instituutioiden virallisia kantoja
Tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisesti toimivia kansalaisia. YDIN 2 / 2024 51 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Saara Paatero Miten lapset ja nuoret saadaan kiinnostumaan Kouluissa toteutetaan nykyisin monenlaista demokratiakasvatusta. VAIKUTTAMISESTA
Nuorten äänestysaktiivisuudesta ollaan huolissaan. Yleisesti tähän koetaan saadun liian vähän välineitä koulutuksen aikana. Yläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus -julkaisun mukaan koulujen demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista yhteiskunnan aktiivisia jäseniä. Kouluilta tunnutaan usein odotettavan sitä, että oppilaat saadaan äänestämään tutuiksi ja turvallisiksi koettuja puolueita vaalijärjestelmän kautta. Lapsilla ja nuorilla tulee olla tunne, että heitä kuunnellaan ja he voivat oikeasti vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin, esimerkiksi koulussa. K oulun tärkeänä haasteena on yhtäältä lisätä oppilaiden tietoa ja toisaalta uskoa omiin mahdollisuuksiin. Myös kouluille asetetaan ulkoapäin erilaisia tavoitteita ja vaatimuksia. Nykyisin demokratiakasvatusta tulee toteuttaa kaikissa kouluissa. Ongelmana on kuitenkin, että omat vaikutusmahdollisuudet nähdään välillä heikoiksi. Aikuisilla tuntuu olevan selvät raamit nuorten vaikuttamiselle. Samalla on tarkoitus tukea kansalaisten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien toteutumista sekä lisätä osallisuuden kokemuksia. Opetushallituksen mukaan jokainen kasvatustyötä tekevä on demokratiaja ihmisoikeuskasvattaja. Opettajat uskovat demokratiakasvatuksen mahdollisuuksiin sekä avoimeen keskusteluilmapiiriin. Jotain pitäisi tehdä. Sitä tekevillä eri tahoilla ja julkisella vallalla on tärkeä merkitys. Nuorten ”vääränlainen” poliittinen aktiivisuus tuomitaan helposti ja sosiaalisen median keskusteluissa kyseenalaistetaan nuorten tietämys asioista. Nuoret itse arvostavat demokraattista yhteiskuntaa. Todellisuudessa monet lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä koskeviin asioihin. Tavat ja kohteet eivät vain ole aina ihan niitä, joita aikuiset heiltä odottavat. Peruskoulu on harvoja paikkoja, joissa voidaan lieventää oppilaiden välisiä eroja yhteiskunnallisissa asioissa. Esimerkiksi Elokapina-liikkeeseen suhtautuminen on ollut ulkopuolisten parissa hyvin tunnepitoista tai toisaalta on tuomittu se, että nuoret ovat äänestäneet sosiaalisessa mediassa aktiivisia poliitikkoja. On valitettavaa, elleivät opettajat saa riittäviä eväitä demokratiakasvatuksen toteuttamiseen. Koulussa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten nuoret löytävät oman paikkansa akYDIN 2 / 2024 52 YTIMESSÄ. Tilanne on kuitenkin saattanut parantua viime vuosina. Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa korostetaan, miten nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta tai puolueista eivätkä halua vaikuttaa yhteiskuntaan. Demokratiakasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti. K ysymykseen, miten saada lapset ja nuoret kiinnostumaan vaikuttamisesta, ei ole helppoa vastausta. Esimerkkeinä vaalipaneelit ja Nuorten vaali. Käytännössä kouluissa tehdään aiheen parissa töitä koko ajan. Tämä on kuitenkin vain osa totuudesta
Myös erilaisia oppaita ja nettisivuja on julkaistu opettajien avuksi runsaasti. Esimerkiksi päättäjäkontaktit tai julisteiden tekeminen kouluun ovat erinomaisia pienten askelten mahdollisuuksia oppia huomaamaan, että omalla mielipiteellä on väliä, ja että voi itse yrittää vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin. Demokratiaopetus keskittyy demokratian faktoihin, kuten toimintatapoihin. Yhteiskuntaopin opettajat näkevät demokratiakasvatuksen myös useimmin keskeisenä osana omaa oppiainettaan ja omaa tehtäväänsä opettajana. K einoja toteuttaa demokratiakasvatusta on valtavan monia. Siksi opettajien joukossa on arkuutta käsitellä vaikeaksi koettuja aiheita, sillä nykyisin kuulee herkästi syytöksiä puolueellisuudesta. Tämän jälkeen voi löytää keinot, jotka niitä edistävät. Opettajan oma kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin voi auttaa keskustelun rakentamisessa, mutta tämän aiheen kanssa pyritään olemaan usein tarkkana, sillä opettajan ei haluta tuovan liikaa omia näkemyksiään opetukseen mukaan. Verkosta löytyy esimerkiksi pelejä tai videomateriaaleja. Keskeinen osa toimintaa on argumentointitaitojen kehittäminen. Sitä voi oppia pienestä alkaen. Esimerkiksi yhteiskuntaopin tai äidinkielen opetuksessa demokratiakasvatus on osa arkea. Avoimella luokkahuonekeskustelulla on suuri merkitys. Esimerkiksi KestiläKekkonen ja Sipinen ovat nostaneet, että menneet kouludemokratiaYDIN 2 / 2024 53 YTIMESSÄ. Vaikuttamaan oppiminen on taito, jota voi harjoitella eri tavoin. Tällöin opitaan perustelemaan, miksi jokin asia on itselle tärkeä tai miksi siihen pitäisi saada muutos. Olennaista onkin, että oppilas alkaa pohtia, mitkä asiat ovat hänelle itselleen tärkeitä. Koulujen demokratiakasvatuksella voidaan tasata taustoista johtuvia eroja. Tärkeää on herättää kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Demokraattinen kasvatus sen sijaan sisältää pedagogiikkaa, ja siinä kasvatusmenetelmät perustuvat demokraattisille käytännöille. Koulussa tärkeää on niin tieto, jota voi soveltaa myöhemmin käytäntöön, kuin toisaalta kasvatus aktiiviseen toimijuuteen. Samalla opitaan arvioimaan erilaisten keinojen tuloksellisuutta ja mielekkyyttä. Opettajilta odotetaankin puolueettomuutta. Demokratiakasvatusta tutkineet Aino Tiihonen, Elina KestiläKekkonen, Josefina Sipinen ja Mikko Tujula toteavat, että oppilaille on tarjottava sekä demokratiaopetusta että demokraattista kasvatusta. Materiaalia on kyllä verkossa tarjolla runsaasti, kunhan vain opettajalla on aikaa etsiä sieltä omalle ryhmälleen sopivat toimintatavat. Opetuksen tulee perustua opetussuunnitelman arvoihin ja periaatteisiin. tiivisina yhteiskunnan jäseninä. Toteutus ei välttämättä vaadi kalliita retkiä ja yhteistyökuvioita. Oppilailla voi myös olla hyvinkin kärjekkäitä näkemyksiä, joiden keskellä opettaja voi joutua luovimaan. Vaikka demokratiakasvatus kuuluu kaikkiin aineisiin, sopii se toisiin oppiaineisiin toisia luontevammin
Yhteiskuntaoppiopetus on alkanut myös alakoulussa. Hyvässä vuorovaikutuksessa oppilaita kannustetaan kertomaan omia mielipiteitään. Käytännön toteutukset ja asenteet eroavat kuitenkin toisistaan. Suhtautuminen on yleisesti myönteistä. Mikko Tujulan mukaan työryhmien ja erilaisten ohjelmien lisäksi nykyinen opetussuunnitelma painottaa aihetta aiempaa enemmän. Vaikka menneisyyden painolasti voikin vaikuttaa taustalla, kouluissa saa käsitellä poliittisia asioita. Luokkavaltuusto tuo vaikuttamista lähemmäs oppilaita. Verkkomateriaalit ja muut kurovat kuilua jonkin verran umpeen, mutta on tietenkin aivan eri asia nähdä jokin asia paikan päältä kuin netin välityksellä. Tämänkin valinnan on tärkeä tapahtua tietoisen pohdinnan ja riittävän tiedon pohjalta. Kyseessä on yksittäisen koululuokan kokous, jossa keskustellaan ja tehdään yhteisiä päätöksiä. Se mahdollistaa esimerkiksi sen, että kansalaisjärjestöjen edustajat vierailevat kouluissa. Koko luokan keskusteluiden lisäksi parija ryhmäkeskustelut ovat tärkeässä roolissa. Haasteena ovat maantieteelliset erot. Tätä kaivataan nykyisin niin opetussuunnitelmassa kuin varmasti monen oppilaankin mielestä. Demokratiakasvatuksen tulee antaa välineitä valita oma tapansa toimia yhteiskunnassa. YDIN 2 / 2024 54 YTIMESSÄ. Vuorovaikutus luokkahuoneessa on erityisen merkittävää oppimisen kannalta. Demokratiakasvatus on erinomainen keino lisätä kontakteja koulun ulkopuolelle. Kaikesta opetuksesta huolimatta nuoret voivat valita, että he eivät osallistu yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on varsin helppo tehdä vierailuja moniin päätöksenteon kannalta tärkeisiin paikkoihin, kuten eduskuntaan. Miikka Korventausta nostaa esille, että demokratiakasvatuksen on sanottu olevan nykyisin ikään kuin sateenvarjo kaikelle koulun toiminnalle. Maantieteellisille esteille on vaikea tehdä mitään, mutta mielestäni olisi hyvä, että tätä aihetta pohdittaisiin vielä enemmän. Monissa pienissä kunnissa vierailumahdollisuudet ovat aivan toisenlaiset. Demokratiakasvatus nähdään kuitenkin eri opettajien keskuudessa hieman eri tavoin: korostaako se oikeudenmukaisuutta, henkilökohtaisen vastuun ottavaa kansalaisuutta vai tiedon välittämistä. Kouluopetuksen tulisi edistää kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen. Myös oppilaskuntatoiminta on peruskouluissa nykyisin pakollista, vaikka siihen osallistuukin usein vain pieni osa koulujen oppilaista. D emokratiakasvatukseen on tehty useita uudistuksia viime aikoina. Eri aineiden opettajat toteuttavat tätä kuitenkin eri tavoin. kokeilut ovat vaikuttaneet myöhempään toimintaan
VIHREÄ YDIN 2 / 2024 55 YTIMESSÄ. Kun eu tekee ilmastoja luontokriisiä korjaavia ehdotuksia, osa jäsenmaista vastustaa niitä eivätkä esitä edes kompensoivia toimia. Suomikin, nykyisen hallituksen johdolla, vastustaa yritysten vastuullisuusvelvoitteita ja luonnon ennallistamistavoitteita. Siksi niillä on ensiksikin velvollisuus tukea kehittyviä maita vihreässä siirtymässä. Kirjoittaja Veikko Räntilä Oikeudenmukainen siirtymä R askaimman hiilija luontokatojalanjäljen ovat jättäneet kehittyneet läntiset valtiot ja yhteiskunnat. Toinen velvoite on edetä nopeasti niin omien päästöjen kuin luontokatoa hillitsevissä ja ennallistavissa toimissa. Qatarin ilmastokokous avasi polun perustamalla tarkoitukseen yhteisen rahaston. Niillä on kahdensadan vuoden etumatka fossiilisten polttoja raaka-aineiden hyödyntämisessä ja päästöjen tuottamisessa kehittyviin talouksiin nähden. Kaikki kehittyneet maat ovat itse asettamiensa päästötavoitteiden suhteen jäljessä. Vihreässä siirtymässä tarvitaan niin tuotannon, kulutuksen kuin erityisesti finanssitalouden uusia pelisääntöjä ja samalla kapitalismin haastamista. Uskottavia toimintasuunnitelmia ei ole juuri kenelläkään
Tästä seuraa, että liiketoiminnan voittoja fossiilitaloudessa pitää verottaa vihreän siirtymän mahdollistamiseksi. Tätä toimintaa palvelevat pankit, asianajatoimistot, tilitoimistot, konsulttitoimistot, kirjanpitofirmat ja muut finanssipalveluita tuottavat firmat. Samaisessa tuotantotavassa myös suurimmat tuotot/voitot kertyvät edelleen omistajille ja sijoittajille. Voittoja ei ole tähän päivään mennessä käytetty kuin marginaalisesti aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen. Hallituksen kaavailemat tehtaiden piippuihin pantavat co 2 :n kerääjät ja hiilen kätkeminen sitten maaperään ovat vasta kokeiluasteella. Suomen sijoituskirjekuorissa on suojassa välittömältä verotukselta yli 40 miljardia euroa. Raha saadaan liikkumaan sekunnin murto-osissa ja piilotettua yhtiöketjujen taakse veroparatiiseihin. Päätökset rajoittamattomasta turvautumisesta fossiilisten energiaja raaka-ainelähteiden käyttöön juontuvat tähän asetelmaan. Pääomatuloja verotetaan olennaisesti vähäisemmin palkkatuloihin verrattuna ja rikkailla on mahdollista muuttaa palkkatulot pääomatuloiksi yhtiötai muilla ratkaisuilla. Uusliberalismin talousopin aallossa kaikkialla kehittyneissä maissa uskoteltiin talouden myllyjen pyörivän parhaiten, kun rikkaat ja tuotannon omistajat saavat mahdollisimman suuret tulot. Oppi on edelleen voimassa ja samalla sen mukaiset verotuskäytännöt. Omaisuuden myyntitulonkin voi tietyin järjestelyin viedä mukanaan ilman verotusta. Tälle samalle ryhmälle Orpon hallitus alkajaisiksi päätti myöntää kuuden miljoonan euron verohelpotuksen. S e vähä, mitä hallitus aikoo tehdä ilmastokriisin tavoitteiden toteuttamiseksi, tulee kuormittamaan arvonlisäverotuksen nousun myötä kaikkia. K ahdensadan vuoden etumatkassa talousjärjestelmänä on ollut kapitalismi. Portugalin kanssa tehty verosopimus sentään pani muun muassa suuryhtiöiden eläkkeellä olevat toimitusjohtajat verolle. Muille uskoteltiin heidän sijoittavan niitä uuteen tuotantoon ja heidän kulutuksensa tuottavan muruja muillekin. Rikkauksien suojaamiseksi on luotu muitakin järjestelyjä. Niinpä Suomesta on viime vuosina lähtenyt yli 500 talouseliitin jäsentä Sveitsiin, Singaporeen ja Luxemburgiin: toimitusjohtajia, yhtiöhallinnon jäseniä ja omistajia. Tuotantovälineiden omistajien ja sijoittajien määräysvalta on ollut ratkaiseva sen suhteen, millaista tuotantoa harjoitetaan, miten eri tuotannontekijät otetaan käyttöön sekä millaisia ilmastoja luontovaikutuksia aiheutetaan. Luonnon omien nielujen käyttöönotto samalla rahalla, jonka hallitus nyt suunnittelee panevansa teknisiin nieluihin, olisi edullisempaa, tehokYDIN 2 / 2024 56 YTIMESSÄ. Vihreän siirtymän ajuriksi tarvitaankin siksi julkista valtaa. Yhtiöiden omistusjärjestelyissä perustettuja holdingja muita yhtiöitä ei veroteta maksettavista osingoista kuten ei esimerkiksi säätiöitä. Samaan aikaan luonnon hiilidioksidipäästöjä sitovat nielut – metsät – supistuvat ylihakkuiden johdosta, suopellot tuottavat päästöjä ja jättömaat odottavat metsittämistä
Rahaston tavoitteellisen pääoman pitäisi liikkua useamman tuhannen miljardin tasolla, jotta sillä olisi merkitystä. Vastuukysymystä on laajennettava myös kivihiilen ja ruskohiilen tuottajiin. kaampaa, nopeampaa ja varmempaa. Finanssitalouden kautta pääomat ohjautuvat sekä fossiilitalouden tuotannon ylläpitoon että sen tuotannon investointeihin ja laajennuksiin. 1970-luvulta lähtien suuryritysten voittojen kerääntyminen on tuottanut yhä laajemman finanssitalouden, jonka volyymi on kymmenkertainen maailman bruttokansantuotteeseen verrattuna. Yhtiöt on asetettava erityiseen vastuuseen korjaavista toimista. Voidaan palata samaan kysymykseen, jonka Forssan kokous 1903 joutui asettamaan itselleen veropoliittista linjaa suunnitellessaan. F ossiilitalouden osuutta varallisuusja tuloerojen syntymiselle ei ole erikseen tutkittu. Kansallisella tasolla tuloja varallisuuserojen tarkastelu on yhtä relevanttia, kun kyseessä on ihmiskunnan ja kansakunnan henkiinjääminen. Yhtiöinä ne ovat olleet 1970-luvulta asti tietoisia fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutuksista. Monet monikansalliset yhtiöt ovat lisäksi monitoimialaisia ja niillä on finanssiyhtiöitä konserneissansa. Silti fossiilitalouden toimijoiden alasajosta ei ole mitään suunnitelmaa eivätkä kansainväliset järjestötkään niitä toistaiseksi vaadi. Aloitteellisuutta on syytä odottaa yk:lta, oecd:ltä ja eu:lta, tietysti kansainväliseltä ilmastokokoukselta ja ilmastotieteen järjestöiltä. Voi kuitenkin karkeasti arvioida sen kuuluneen niihin aloihin, joille monopolija kartellivoitot ovat tyypillisiä. Se päätti linjata verot siten, että kaikki tulot olivat yhtäläisen progressiivisen verotuksen alaisena ja tuulentuomat voitot korotetun progression kohteena. Tarvittaisiin globaali sopimus fossiilitalouden alasajosta 2050 mennessä sekä aiheutettujen vahinkojen korvausvastuu, jonka voisi realisoida globaalin ennallistamisrahaston avulla. Voidaan siis todeta, että jos finanssitalous ottaisi tässä asiassa vihreän siirtymän mukaisen ohjaavan roolin, maailmantaloudessa tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Tähän ryhmään kuuluvat myös sellaiset tulot, jotka eivät olleet itse anYDIN 2 / 2024 57 YTIMESSÄ. Vahinkoa aiheuttaneille tuottajatahoille ja niiden omistajille voitaisiin jyvittää vastuut vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Tampere, joka pyysi Jyväskylän yliopistoa arvioimaan kaupungin oman hiilija luontojäljen. Erityinen vastuu tulee olla fossiilitalouden öljyja kaasuyhtiöillä ja niille palveluksia tuottavilla. Tarvittavia rahoitusresursseja ei pidä eikä voi hakea hyvinvointivaltion palvelujen purkamisesta eikä leikkaamisesta, vaan suurista varallisuuksista ja tuloista. Mutta ne ovat pyrkineet salaamaan tutkimustuloksia, kieltäneet tosiasioita sekä vääristelleet käsityksiä ilmastokriisin syistä. Siksi myös finanssitalouden vastuu ilmastokriisin ja luontokadon kuriin saamisesta on ensiarvoisen tärkeää. Yhtiöiden voitot ovat olleet mahtavat Arabimaiden öljyn ja kaasun tuottajilla, usa:n, Venäjän, Venezuelan, Keski-Afrikan ja muiden öljyntuottajamaiden ohella
Todellisia hankkeita samoin kuin tuulivoiman läpimurrossa ei ole esiintynyt, vaikka on kiire. Puunjalostuksen jalostusarvo on laskenut jo monen vuoden ajan. Suomen kohdalla tuoteinnovaatiotkin ovat jääneet vaatimattomiksi. Teollinen uudistuminen ja vihreän siirtymän edellyttämä suurimittainen tuotannollinen ja energiataloudellinen uudelleen suuntautuminen on aina niiden vastuulla, jotka tekevät strategiset tuotannolliset ja taloudelliset päätökset, siis liikkeenjohdon, omistajien ja sijoittajien vastuulla. Vientitulojen pääosa tulee edelleen lähes samoista tuotteista kuin sata vuotta sitten. eu:n elpymistuen vaikutuksista vihreään siirtymään emme tiedä juuri mitään. Juuri missään ei ole käsitelty fossiilitalouden harjoittajien, alihankkijoiden ja rahoittajien vastuuta. O n ollut jo pitkään tiedossa, etteivät kehittyneiden maiden taloudet ole juurikaan kasvaneet. Yksittäiset uutisoinnit kertoYDIN 2 / 2024 58 YTIMESSÄ. saittuja kuten monasti arvonnousu-, myyntivoitot ja valtaosa perinnöistä. Tästä kuitenkin poikkeaa eu:n elpymistuki ja johtavien maiden omalle teollisuudelleen antama mittava tuki. Progression tason vertailukohtia pitää tässä tilanteessa hakea toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Niillä on olennainen vastuu tuotannon alasajamisessa, korvaavien teknologioiden löytämisessä sekä niin hiilikuin luontojalanjäljen minimoimisen ja ekologisen ennallistamisen toimissa ja rahoituksessa. Tuolloin näiden tulojen ja varallisuuksien progressiotaso oli useita kymmeniä prosenttiyksikköjä korkeammalla tasolla suurissa tuloissa ja varallisuuksissa. Vihreän siirtymän innovaatiot näyttävät rajoittuvan akkuteollisuushankkeisiin, joista osa on jo rauennut. Valtavirtainen puhe ja julkisuus kuitenkin pitävät esillä lähinnä kuluttajanäkökulmaa ja -vastuuta hiilijalanjäljen vähentämisessä. Ei liioin tuottavuuskaan. T uotannolliset investoinnit ovat vihreän siirtymän murroksessa riskipitoisia. Näiden edustama talousoppi ei tunnusta julkiselle vallalle sitä roolia, jota vihreän siirtymän välttämättömyys edellyttää. Julkisen vallan käyttäjinäkin ovat useimmissa kehittyneissä maissa konservatiivit ja äärioikeisto populistipuolueineen. Mutta mediakin on osin tai kokonaan suorassa omistuksellisessa kontrollissa ja siksi omistajien ja sijoittajien väkevän lobbauksen kohteena kuten julkinen valtakin. Siksi talouden kasvu laahaa jäljessä. Myös vetytalouden ja ammoniakin valmistuksen suunnitelmia on esitelty julkisuudessa. Pääoma ei hakeudu niihin, kun se voi turvallisesti karttua finanssitalouden sameissa vesissä. Suuri osa sijoituksista on rahoitustuotteissa, kiinteistöissä ja osakkeissa. Markkinoiden oma ohjausvaikutus ei tule riittämään tarvittavan ja riittävän nopean muutoksen aikaansaamiseen. Finanssitalouden sijoitukset näyttävät tarjoavan paremman ja nopeamman tuoton kuin tuotannolliset investoinnit. Useimmissa maissa ollaan siten ajelehtivassa vaiheessa. Tätä vastuuta pitäisi myös median pitää esillä
Se tarkoittaa kulutusja ruokatottumusten merkittävää muutosta. On löydettävä uusia ratkaisuja liikkumiselle ja liikenteelle. Näiden rahastojen hallinta tapahtuisi omistajien lisäksi eri sidosryhmien ja julkisen vallan edustajien yhteistoimintana. Tästä seuraa myös kuluttajan vastuu. Ohjelmilta näyttää puuttuvan teollisuuspoliittinen tulevaisuusnäköala, jossa kuvattaisiin niitä aloja, joiden hankkeita vihreä siirtymä tarkoittaa ja joilla voitaisiin käynnistää sellaisiakin aloja ja hankkeita, joista yksityiset sijoittajat eivät ole syystä tai toisesta kiinnostuneita. Finanssitalouden toimijoiden tulisi sitoutua kansallisesti tehtyyn teollisen kehityskuvan edellyttämien hankkeiden edistämiseen joko omina hankkeina tai niin, että perustetaan yritysrahastoja, joihin ne velvoitetaan sijoittamaan tietty osa voitoistaan. vat sen kohdistuneen epämääräisesti ja jopa osin ristiriitaisesti suhteessa vihreän siirtymän tavoitteisiin. YDIN 2 / 2024 59 YTIMESSÄ. Tämä edellyttää taloudellisen kasvun ja energian käytön irtikytkentää niin fossiilisten energialähteiden käytöstä kuin raaka-aineiden liiallisesta käytöstä. Vasta kolmanneksi tulee vihreän siirtymän käyttö tukien ohjauskriteerinä. Tämä on täysin tekopyhä toimintamalli. Myös tuotannollistaloudellinen toimintatapa pitää tästä syystä uudistaa. Kysymys on liiketoiminnan demokratisoinnista yhteisen edun varmistamiseksi vihreässä siirtymässä. Kuluttajia jopa houkutellaan ylikuluttamaan tarjoamalla helppoja rahoitusjärjestelyjä. Kuluttajan roolin korostamisen sijaan tulisi korostaa ihmisten tuottajaroolia ja siinä heidän lisääntyvää osallisuuttaan yritysten päätösten tekoon, jota kautta he voisivat vaikuttaa vihreään siirtymään merkittävästi. Yritysten ja kaikkien finanssitalouden toimijoiden ohjaukseen tarvitaan voimakkaampaa sidosryhmien edustusta niiden päätöksenteossa. Kuluttaja tulee astuneeksi addiktioiden ansaan. Tämä taas edellyttää laajaa kiertotalouden rakentamista teollisen perustan osaksi. Akkuteollisuuden tarvitsemien harvinaisten maametallien hyödyntäminen ei saa tarkoittaa sitä, että muutamassa vuodessa Suomenkin maaperästä löydettävät mineraalit käytetään loppuun. Tällaisia tulevaisuuden hankkeita on runsaasti mutta niiden riskit eivät houkuttele yksityistä pääomaa. Johtavien teollisuusmaiden, kuten usa:n, Kiinan, Ranskan ja Saksan teollisuuden tuet ovat periaatteessa suunnatut ensisijaisesti oman teollisuuden tukemiseen ja turvaamaan niiden kilpailuedun ja toissijaisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia sijoituksia kyseisiin maihin. Kaiken huippuna toimii vielä se, että markkinointi pohjaa tieteen mahdollistamaan kuluttajan manipulointiin. K eskeinen oikeudenmukaisuuskysymys on sukupolvien välinen. Ei ole kovin mielekästä vaatia kuluttajia kohtuuteen tai jopa niukkuuteen, jos samaan aikaan tuotetaan vältettäviä ja vahingollisia tuotteita jopa lisääntyvästi ja jos niitä markkinoidaan ja mainostetaan entistä tehokkaammin. Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälki on viisinkertainen intialaisen ja kaksi ja puoli kertainen kiinalaisen hiilijalanjälkeen verrattuna
NEVER moment Lehtikenttämme keskittyy ja yhdenmukaistuu. Kirjoittaja Pekka Henttonen a dull YDIN 2 / 2024 60 YTIMESSÄ. Somen addiktoivien algoritmien vastapainoksi tarvitaan käyttäjien itsekuria ja datajättien toiminnan säätelyä. Sosiaalisen ja myös perinteisen median videoistuminen voi johtaa lukutaidon ja keskittymiskyvyn rapautumiseen
Keskisuomalainen hankki aiempien ostostensa jatkeeksi koko Punamusta Median medialiiketoiminnan. Ylen ykkösen Faunin iltapäivän viimeistä kappalettakin pääsee äänestämään. M ediakenttämme monimuotoisuus on häviämässä. Pienet paikallislehdet siirtyvät osaksi isompaa lehtitaloa. Asiaohjelmilla ei ole helppo vedota suureen yleisöön. Media toimii somen mallin mukaan: kärjistyksiä, tunteita, tarinankerrontaa, kontekstitonta sälää, digitaalisia ”lisiä”. Osallistu ja vaikuta! Yleltä ei (harmi kyllä) saa vielä villasukkia. Tiktok, Meta ja Google vievät perinteiseltä medialta mainosmarkkinat, rahoituksen ja yleisön. Tätä kirjoittaessani Medialiiton maakuntamonopolit ovat ajamassa lisärajoituksia Ylen jo kertaalleen karsituille tekstisisällöille. Harvemmin kirjoitetaan yhteisön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista. YDIN 2 / 2024 61 YTIMESSÄ. 2020-luvulla ei kirjoiteta lehteen, vaan tehtaillaan ”verkko edellä” sisältöä digialustoille. Sanoma osti Alman maakuntaja paikallislehdet neljä vuotta sitten, ja viime syksynä Länsi-Suomen. Ylen seurantarealityt ja rikospodcastit matkivat sosiaalista mediaa. Ohjelma ilman yleisön lähettämiä kommentteja ja viestejä on ummehtunut jäänne menneisyydestä. Yle Areenan katsojaluvut nuorissa ikäryhmissä tuntuvat määrittelevän ohjelmien arvon. Maakunnissa suurimmalla lehtitalolla on usein monopoliasema. Julkisen palvelun median olisi kuitenkin syytä tarjota myös tietoa ja sivistystä. Monimuotoisuus on vähentynyt myös television ja radion puolella. Feature-sivuilla sana hyvinvointi tarkoittaa itsehoivaa ja säännöllisiä kuntosalikäyntejä. Kumpi sopraano saa esittää Taikahuilun Yön kuningattaren -aarian. M edia-alan järjestöt, sanoma ja Keskisuomalainen muiden mukana, kantelivat Euroopan komissiolle Yleisradion tekstimuotoisista sisällöistä verkossa. Lähetykseen mukaan päässyt soittaja saa palkinnoksi villasukat kanavan logolla. Sanoma ja Bauer Media ovat vallanneet kaupalliset radiokanavat. Kaksi konsernia, Sanoma ja Keskisuomalainen, omistavat valtaosan lehdistä. Kantelua perusteltiin melko absurdisti median monimuotoisuuden turvaamisella. Vanhanaikaisia asiajuttujakin julkaistaan, mutta verkossa niitä on vaikea erottaa muista. Kaupallisella radiokanavalla kuuntelijat saavat äänestää, kumpi kappale soitetaan puoli viideltä, Erika Vikmanin Syntisten pöytä vai Antti Tuiskun Peto on irti. Pääasia, ettei tarvitse oikeasti lukea, eikä varsinkaan mitään pitempää. Sanomalehdistön keskittyminen jatkuu. Yleisradio on muuttunut viihteellisemmäksi kilpaillessaan kaupallisen median kanssa. Surkuhupaisinta on katsojien ja kuulijoiden muka-aktivointi. Kantelun seurauksena Yleisradion oikeutta julkaista tekstisisältöjä verkossa rajoitettiin
Media-alalle tekstiorientoituneet mediankuluttajat ja erityisesti printtilehden lukijat edustavat muutosvastaista menneisyyttä. Valtakunnallisen lehden ja maakuntalehden sivuilla toistetaan sanasta sanaan samoja sisältöjä. Tarkoitus on kasvattaa lehden digituloja. Sitä ei mielellään mainita, että kaupat tuovat mukanaan myös irtisanomisia ja (esimerkiksi Aamulehdessä) kulttuuritoimituksen lopettamisen, urheilutoimitusten yhdistämisen sekä juttujen enenevän imuroinnin Helsingin Sanomista. Toimituksiin haetaan erikoistujien sijaan moniosaajia, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa. Jane ja Aatos Erkon säätiön hallituksen puheenjohtaja Nils Ittonen on ennustanut maakuntalehtien olevan ”kuoleman tiellä”. Maakuntalehdistä on jäljellä nimet ja brändit. V erkon ansaintalogiikka tarvitsee lukijoita. Verkossa sisältöjä ohjataan lukijalle aikaisempien valintojen perusteella. Verkkoanalytiikka ratkaisee mitä julkaistaan. Painetun lehden lukijat lukevat lehteä, verkkolehden lukijat silmäilevät uutisia. He lukevat muutenkin kaiken mitä lehdessä kirjoitetaan. Verkkoanalytiikka mittaa sitä, mitä luetaan digitaalisesti. ”Tunnistat uutisen ja tarinan ja raivaat kaikki esteet tieltäsi päästäksesi kertomaan sen.” Moniosaajan taitoja tarvitaankin, kun toimittaja pääsee kertomaan lukijoilleen, onko Temptation Island Suomi -ohjelmasta tuttu valkeakoskelainen pysynyt sinkkuna. Toinen moniosaaja esittelee koululaisten suosikkihajuvedet kolmen sivun kuvien kanssa, kolmas Sappeen laskettelukauden vaatemuodin. Printtitilaajien keski-ikä on yli 70 vuotta. Puhutaan ”leveämmistä hartioista”, ”kirkkaasta lupauksesta” ja ”rohkeista panostuksista” digitalisoitumista varten. Ittonen ennustaa, että muutaman vuosikymmenen päästä mediakentällä on vain kaksi isoa toimijaa, Yle ja Sanoma. Paperille painettu sanomalehti (ja samalla myös verkon näköislehti) loppuu jo 10 – 15 vuoden kuluessa, kun sen jakelu käy liian kalliiksi. Sanomalehti Karjalaisen kaikki sisältö on viime syksystä lähtien suunnattu alle 50-vuotiaille. Vain isoimmilla lehdillä on resurssit tarjota jatkuvaa uutisvirtaa, joka tuottaa mahdollisimman suuren liikenteen lehden sivuille. Juttuja YDIN 2 / 2024 62 YTIMESSÄ. Verkkolehteä klikataan auki ruokatunnilla ja bussipysäkillä. Katso videot! Tietoverkoissa tottuneestikin liikkuvat saattavat lukea mieluummin paperilehteä, koska ovat kyllästyneet digiympäristön jatkuvaan ärsyketulvaan. Kilpailevan yhtiön ostaminen pois tieltä ”vahvistaa elinvoimaista journalismia ja alueellista ääntä”. Printtilehteä ja näköislehteä lukiessamme saamme sellaistakin tietoa, jota emme itse ole valinneet. Verkossa tiedetään reaaliaikaisesti, mitä juttuja luetaan tai ainakin vilkuillaan eniten. Nuorempien kiinnostus pitää herättää. Painetusta lehdestä luetaan pitkiä, vaivannäköä vaativia juttuja, joita harvoin luetaan kännykän ruudulta. Lehdistön keskittyminen nähdään keinona säilyttää maakuntalehdet hengissä
Erilaiset ja eritaustaiset ihmiset saavat tekstejään esille. S ome voi parhaimmillaan demokratisoida sisältöjen leviämistä. Yhä harvempi lukee paneutumista ja vaivannäköä vaativaa kirjallisuutta. Osa lukemisen tutkijoista pitää somen keskustelujen seuraamista tai tietokonepeleihin syventymistä yhtä arvokkaana kuin painetun kirjan tai paneutuvan lehtiartikkelin lukemista. Joskus aiemminhan kirjan idea oli se, että lukiessa voi viettää tunteja tekemättä mitään muuta ja melkein unohtaa ulkomaailman. Tiktokiin hukkunut nuoriso ei toisaalta enää jaksa kuunnella (edes) äänikirjojakaan. Samat kirja-, tvja elokuva-arviot kiertävät kaikissa lehdissä. Raja lukemisen ja tekstin tuottamisen välillä käy häilyväksi. Useita lehtiä seuraava mediankuluttaja saa luettavakseen yhtä ja samaa mössöä monesta eri tuutista. Juttujen kierrätys vähentää lehdistön moniäänisyyttä. Maakuntalehdillä ei enää ole omia arvostelijoita. Äänikirjojen osuuden lisääntyessä monen kirjailijan alun perinkin olemattomat tulot pienenevät entisestään. Pikkuruiset ja isommat harrastajaryhmät, animeharrastajat tai kynsien korumaalaajat ympäri maailmaa kokoontuvat ja kirjoittavat samoille sivustoille. Itse näen vertailun turhana: sama kuin vertaisi pöytätenniksen peluuta pitkänmatkan juoksuun. Ihmisellä voi olla demokratian ja yhteiskuntaan osallisuuden vaatimat tiedot ja taidot ilman kirjojen lukemistakin. Varsinkin sarjaformaatti sopii kuunneltavaksi. Konsernin yhteiset politiikka-, kulttuurija featuresivut voivat olla parempia kuin kunkin lehden omin resurssein tekemät sivut olisivat olleet. Paperikirjojen myyntiluvut ovat laskussa. Vahvojen lehtitalojen oletetaan pysyvän helpommin mukana digitalisoitumisen vauhdissa. Lukemisesta on tullut oheistoimintaa. Vahva lehti saattaa myös pystyä varmemmin säilyttämään journalistisen itsemääräämisoikeutensa omissa käsissään – mitä siitä nyt on yhteisjuttujen jälkeen jäljellä. Kunnollista lukutaitoa, keskittymiskykyä sekä itsesäätelyja tiedonhankintataitoja osallisuuteen YDIN 2 / 2024 63 YTIMESSÄ. Jos kirjaa ei HS:ssa arvostella, kukaan ei tiedä, että sitä on julkaistukaan. Kirjan arvon mitaksi on tullut se, että ”lukiessa” voi tehdä samaan aikaan jotain muuta, siivota tai kuntoilla. kierrätetään myös konsernin paikallislehtiin ja paikallislehdistä isompiin. Äänikirjojen suosio aiheuttaa ongelmia myös kustantamoille ja kirjakaupoille. Kaikki kirjat eivät ole tuosta vain luettavissa äänikirjoiksi. Maakuntalehdissä toimittajille jää aikaa perusteelliseen paikallisuutisointiin. Äänikirjat tavoittavat uusia lukijoita niin somen muoti-ilmiöiden seuraajien keskuudessa kuin traktorin tai metsäkoneen hytissäkin, sellaisia, jotka eivät lukisi perinteisiä painettuja kirjoja. Eniten kärsii kulttuuri. Digitaalisessa ympäristössä lukeminen on myös vuorovaikutusta ja osallistumista. Kirjaan uppoutujalta Meta ja Tiktok eivät saa mainostuloja tai seurantadataa. Äänikirjoina toimivat parhaiten elämäkerrat, helpohkot tietokirjat ja viihteelliset juoniromaanit
Tiktokista jarru jostain syystä puuttuu. Koukuttavuuskeskustelussa olisi kuitenkin hyvä välttää vanhemman ikäluokan moraaliposeerausta ja moraalipaniikkia. Tutkimusten mukaan paperille painetun tekstin lukeminen kehittäisi lukutaitoa selvästi enemmän kuin digilaitteelta lukeminen. Moraalipaniikkiin ei Eetun tapauksessa ilmeisesti ollut aihetta. Kaikille yhteistä sosiaalista mediaa ei enää ole. Jälkikasvusi viettää vapaa-aikansa ja osan oppitunneistaan Tiktokin meemejä, pelivideoita, ”tarinoita ja keloja” tai kiinalaisten verkkokauppojen valikoimia tsekkaamassa. Johann Harin vertausta mukaillen: ensin sirottelet joka puolelle ruumistasi syyhypulveria, sitten yrität turhaan olla raapimatta. Dopamiinialgoritmien vastapainoksi tarvittaisiin käyttäjien itsekuria, mutta juuri siitä on puutetta. Alle 13-vuotiaat saavat käyttää sovellusta vain 40 minuuttia päivässä eivätkä lainkaan yöaikaan. Vai olivatko ruudunkin hiiret oikeita ja todellisia. Lähivuosina näemme, pystytäänkö eu:n uudella sääntelyllä oikeasti muuttamaan isojen alustasovelluksien toimintaa. Kiinassa on käytössä oma Tiktokin versio nimeltä Douyin. Digialustoilla asian tärkeydellä ei ole merkitystä. Perhe päätyi siitä huolimatta rajoittamaan kissan ruutuaikaa. Algoritmit tuovat esiin sitä, mitä luetaan ja jaetaan eniten. Kissa tassutteli lakkaamatta ruudun eteen odottamaan, että peli käynnistyy. Ehkä jopa algoritmeja, jotka edistävät demokratiaa ja osallisuutta. Miten pysyä poissa ympäristöstä, joka yrittää houkutella sinut heti takaisin. YDIN 2 / 2024 64 YTIMESSÄ. Kiinassa ja usa:ssa kaavaillaan laajempiakin rajoituksia nimenomaan lasten ja nuorten älypuhelimen käyttöön. kuitenkin tarvittaisiin. Sen tilalla jokaisella meistä on oma, itse valittu (tai pikemminkin algoritmien valitsema) somevankilamme. Emme tosin tiedä olevamme vankilassa. Olisiko Eetun ollut parempi leikkiä oikeilla hiirillä ulkona luonnossa. Miten toimia alustalla, joka pyrkii kaikin keinoin estämään siirtymisen muualle. Jos ruokapöydässä, luennolla tai sukulaisen muistotilaisuudessa pitkästyttää, voit aina siirtyä seuraamaan älylaitteelta alati päivittyvää feediäsi. Tai sellaisia, jotka yhdistävät ihmisiä oman kuplansa ulkopuolelle. Noin puolelle 13 – 18-vuotiaista Tiktok on tärkein uutisten lähde. Keskisuomalainen-konsernin kymmenissä lehdissä julkaistiin muutama vuosi sitten yhteisjuttu Eetu-kissasta, joka jäi koukkuun YouTuben hiiripeliin. YouTuben logon ilmestyminen ruudulle riitti sille merkiksi pelin alkamisesta. Douyinissa on ”jarru”, joka vähentää sovelluksen koukuttavuutta tekemällä taukoja videovirtaan. Kaksikymmentä prosenttia pojista saavuttaa vain heikon lukutaidon. Algoritmeja voi käyttää sekä hyvään että pahaan. On täysin mahdollista tehdä sellaisiakin algoritmeja, joilla ei pyritä ajankäytön maksimointiin. Luulemme katsovamme maailmaa, mutta todellisuudessa näemme vain oman sellimme seinät. D igitalisaatio kärjistää sosiaalista ja teknologista eriarvoisuutta
KIINALAISESTA SCIFIKIRJALLISUUDESTA ON TULLUT KANSAINVÄLINEN ILMIÖ, JONKA VAIKUTUS NÄKYY LÄNTISISSÄ SUORATOISTOPALVELUISSA ASTI. Kirjoittaja Eero Suoranta ERILAISIA unelmia YDIN 2 / 2024 65 YTIMESSÄ. MONIPUOLISELLA KIRJALLISUUDENLAJILLA ON TARJOTTAVAA SELLAISILLEKIN LUKIJOILLE, JOISTA KIINAN KULTTUURI VOI TUNTUA ETÄISELTÄ
Poikkeukselliseksi tilanteen teki sekin, että tällainen ennakkohuomio kohdistui nimenomaan kiinalaisen teoksen adaptaatioon. Alkutekstille uskollisempaa kiinalaisversiota ei vähemmän yllättävästi juuri noteerattu maailmalla, mutta englanninkielinen 3 Body Problem mainittiin Suomessakin esimerkiksi Ylen listauksessa tämän kevään odotetuimmista sarjoista. Kuten kääntäjä Ken Liu toteaa johdannossaan englanninkieliseen Invisible Planets -antologiaan, juuri kiinalaisen scifin monipuolisuuden takia on mahdotonta sanoa tyhjentävästi, miten se eroaa länsimaisesta. O len itse seurannut kiinalaisen scifin nousua reilun kahdeksan vuoden ajan graduntekijänä, suomentajana ja väitöskirjatutkijana. Liu Cixinin luonnontieteellistä spekulaatiota painottavan ”kovan” scifin lisäksi Kiinan tieteisfiktio kattaa esimerkiksi Chen Qiufanin kapitalismin YDIN 2 / 2024 66 YTIMESSÄ. Oma näkemykseni on, että Netflixin versio menee siitä, missä aita on matalin ja lähdemateriaalin parhaimpien puolien kirkastamisen sijaan vääntää sen väkisin sopimaan amerikkalaisen nykydraamasarjan kaavoihin. Pelkän Netflixin sarjan epäonnistumisten ruotimisen sijaan on kuitenkin paikallaan nostaa esiin sen syntyyn oleellisesti vaikuttanut ilmiö eli kiinalaisen tieteisfiktion viime vuosina saama kansainvälinen huomio. On ollut valaisevaa huomata, kuinka monipuolisia scifi-teoksia Kiinassa nykyään kirjoitetaan ja kuinka monin tavoin niitä voi lähestyä. Scifi-kirjallisuuteen ja siitä tehtyyn tutkimuksen perehtymisen ohella olen saanut nauttia kirjailijoiden, tutkijoiden, kääntäjien ja fanien kanssa käydyistä keskusteluista, jotka ovat auttaneet ymmärtämään eri teosten vastaanottoa ja vaihtoehtoisia tulkintatapoja. H arvoin käy niin, että samasta kirjasta julkaistaan vuoden välein kaksi ison budjetin tv-sarjaa. Samalla ne ovat ymmärrettävästi herättäneet keskustelua muun muassa erilaisista tulevaisuudenvisioista sekä kirjallisuuden ja politiikan suhteista. 3 Body Problemista näkemäni ja kuulemani arviot ovat vaihdelleet: osa on pitänyt sarjaa kiehtovana tai ainakin toimivana viihteenä, toiset taas kliseisenä viritelmänä, jossa kirjan ideoiden käsittely jää pintaraapaisuksi. Erityisesti romaanissa elintärkeässä roolissa ollut Kiinan kulttuurivallankumous ja sen vaikutukset muuttuvat sarjassa pelkäksi eksoottiseksi taustatarinaksi, joka ohitetaan nopeasti pääjuonen keskittyessä kovin tavanomaiselta tuntuvaan tuomiopäiväkulttiin ja länsimaisten hahmojen ihmissuhdekuvioihin. Näin kuitenkin kävi Liu Cixinin scifi-romaanille Kolmen kappaleen probleema, josta nähtiin viime ja tämän vuoden aikana sekä Tencent Videon että Netflixin tuottamat adaptaatiot. Liun Muistoja planeetta maasta -trilogian myötä kotimaassaan suureen suosioon nousseet scifi-tarinat ovat saaneet myös monet ei-kiinalaiset tarttumaan ensimmäistä kertaa maan kirjallisuuteen
YDIN 2 / 2024 67 YTIMESSÄ. Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen scifi määriteltiin neuvostoliittolaisen mallin mukaisesti lastenja nuortenkirjallisuudeksi, jonka erityistehtävä oli edelleen edistää tieteellistä ajattelua ja tieteellisen tiedon omaksumista. Kunnianhimoisimmissa teoksissa keskiöön nousevat erillisiltä vaikuttavien ongelmien väliset yhteydet, kuten Chenin romaanissa Jättömaa, jossa luonnon tuhoaminen ja siirtotyöläisten riisto asetetaan kansainvälisen kierrätysbisneksen ja kauppapolitiikan kontekstiin. Nykyisen moninaisuus on sitäkin merkittävämpää, kun otetaan huomioon lajityypin historia Kiinassa. Kiinalainen tieteisfiktio sai alkunsa 1900-luvun alussa Jules Vernen ja H. ongelmia luotaavan kyberpunkin, Han Songin surrealistiset painajaiskuvat sekä Xia Jian genrerajoja rikkovat fantasian ja scifin yhdistelmät. Syvemmin lajityyppiin perehtyvälle tulevat pian tutuiksi niin erilaiset ajatuskokeet, vaihtoehtohistoriat, dystopiat ja avaruusseikkailut kuin maanläheiset kuvaukset tulevaisuuden tavallisten kiinalaisten elämästäkin. 90-luvun jälkeen scifiä itsessään ei enää ole Kiinassa pidetty kovin epäilyttävänä, mutta valvottua sekin on. Siinä missä Hao Jingfangin Peking taittuu vie kaupunkien segregaation äärimmilleen, Zhang Ranin Eetteri tarjoaa orwellilaisen tulkinnan sensuurin tukahduttavasta vaikutuksesta. Toisaalta scifin on arvioitu voivan pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä realistista valtavirtakirjallisuutta vapaammin, koska sen kuvaamat maailmat poikkeavat lähtökohtaisesti nykytodellisuudesta. Näiltä osin genren viime vuosina saama huomio voi olla sille kaksiteräinen miekka, sillä tieteisfiktion merkitykseen herättyään Kiinan valtio on alkanut odottaa siltä entistä selvemmin kommunistisen puolueen päämäärien edistämistä. Puoluevaltion kaavailuissa scifi nähdään kapea-alaisesti keinona etukäteen määritellyn ”kiinalaisen unelman” toteuttamiseen, mikä ei juuri tee kunniaa nykykirjailijoiden moninaisille ja monitulkintaisille visioille. Wellsin kaltaisten kirjailijoiden inspiroimina tulevaisuudenkuvitelmina, joissa pääosin povattiin tieteen ja teknologian mahdollistamaa uutta nousua siirtomaavaltojen riepottelemalle Kiinalle. Sensuuri estää lukuisten ”arkaluontoisten” aiheiden käsittelyn edes fiktion kautta suodatettuna, minkä takia monet niihin viittaavat teokset julkaistaan vain epävirallisesti internetissä tai maan ulkopuolella (jos sitenkään). Nopeallakin vilkaisulla on selvää, että kiinalaisen yhteiskunnan jakolinjat ja jännitteet heijastuvat myös scifi-kirjailijoiden visioihin. Yhteiskunnallisten aiheiden näkyvyyttä scifissä saattaa selittää myös sen pitkään marginaalinen asema, minkä takia sitä on valvottu ”vakavasti otettavaa” kirjallisuutta löyhemmin. Ympäristökysymykset ovat tapetilla niin Chen Qiufanin Savusumussa kuin Han Songin Sukellusveneissäkin, kun taas maaseudun naisten asemaa käsitellään esimerkiksi A Quen Hyvästi, Doraemonissa. Mao Zedongin kuoleman jälkeinen suojasää salli hetkeksi entistä laajemmat kirjalliset kokeilut, jotka kuitenkin jäivät taka-alalle, kun scifi vuonna 1983 leimattiin ”henkiseksi saasteeksi”. G
Moniulotteinen intertekstuaalisuus näkyy myös esimerkiksi Xia Jian novellissa Sadan aaveen öinen paraati, joka lainaa niin 1700-luvulla eläneen Cao Xueqinin Punaisen huoneen unesta kuin Hayao Miyazakin animaatioelokuvistakin. Ongelmaksi tietämyksen puute kuitenkin muodostuu, jos kaunokirjallisuuden tärkeimmän velvollisuuden ajatellaan olevan vieraan kulttuurin selittäminen länsimaiselle lukijalle. YDIN 2 / 2024 68 YTIMESSÄ. Kiinan-tutkijana ja spekulatiivisen fiktion harrastajana kiinalainen scifi luonnollisesti vetoaa minuun useammalla eri tavalla. A Quen Vastarannan kukka tarjoaa tuoreen ja surumielisen tulkinnan Hollywood-tyylisistä zombeista, kun taas Hao Jingfangin Vaeltava Maars ja Regina Kanyu Wangin Kuunäkymän vuorovedet tekevät molemmat kunniaa Ursula K. Vaikka pyrin tutkimuksessani kiinnittämään huomiota myös siihen, mikä scifi-tarinoissa jää piiloon, uskon vahvasti niillä olevan maailmalle paljon annettavaa. Reportaasin tai matkaoppaan sijaan fiktiota on hedelmällisempää lukea nimenomaan fiktiona, jonka mutkikkuus on osa sen viehätystä. Vastakkainasettelu kulttuurien välillä on harhaanjohtavaa siksikin, että kiinalainen nykyscifi käy ahkerasti dialogia myös maiden kirjallisuuksien, taiteiden ja populaarikulttuurin kanssa. K apea-alaisuus ei ole pelkästään kommunistista puoluetta vaivaava ongelma. Siinä missä minua on usein pyydetty selittämään sensuurin roolia tai kiinalaisen ja länsimaisen scifin eroja, muistaakseni kukaan ei ole tiedustellut minulta, miten kiinalainen scifi vertautuu muuhun kiinalaiseen kirjallisuuteen. Siksi ne myös mielestäni ansaitsevat saada vielä nykyistäkin suuremman yleisön. Le Guinin scifi-klassikolle Osattomien planeetta. Nykyscifissä on helppo nähdä kaikuja niin keisarillisen ajan ihmekertomuksista kuin ”Kiinan modernin kirjallisuuden isän” Lu Xunin kriittisestä realismistakin, mutta ainakin eturivin kirjoittajien kohdalla kyse on harvoin vain pelkästä vanhan kierrätyksestä. Kiinan pitkä kirjallisuushistoria ja monipuolinen nykykirjallisuus ovat ehkä erityisen huonosti tunnettuja Suomessa, jossa kiinan kääntäjiä on ollut vähän ja monet keskeiset klassikotkin odottavat edelleen suomentamistaan. Ei-kiinalaisen lukijan kannalta scifi voi toki myös toimia hyvänä aloituspisteenä Kiinan kirjallisuuteen tutustumiselle. Kiinalaisen scifin suhde aikaisempaan kirjallisuuteen on yhtä monisyinen kuin sen suhde Kiinan yhteiskuntaankin. Sen sijaan viittaukset vanhaan saavat tieteisfiktion elementteihin yhdistettynä uuden merkityksen ja tarjoavat kiinalaisille välineitä myös nykytodellisuuden ymmärtämiseen. Näin kiinalainen scifi tarjoaa myös tärkeän vastapainon teknoorientalistisille tulevaisuudenkuville, joissa ”Kaukoidän” kulttuurit pelkistetään lännen homogeeniseksi peilikuvaksi. Samalla kuin ihailen kirjailijoiden mielikuvitusta ja luovuutta, arvostan myös sitä, kuinka heidän teoksensa ankkuroituvat Kiinan historiaan ja nyky-yhteiskuntaan sekä muodostavat solmukohtia laajemmissa kulttuurillisissa verkostoissa
Alati radikalisoituvammassa ja polarisoituvammassa maailmassa rauha ja dialogi ovat tärkeämpiä, kuin koskaan.” -Lukio-opettaja A Vision of Peace koulutuksessamme. rauhankasvatus.fi/julkaisut-myynti “Rauhankasvatus on kaiken työmme ydin. Samalla tuet rauhankasvatustyön jatkuvuutta Suomessa. Tilaa teoksemme, jotka tarjoavat näkökulmia ja käytännön työkaluja rauhantyöhön kouluissa ja laajemmin yhteiskunnassa
Toivon pedagogiikalla tarkoitetaan sitä, että emme saa riistää itseltämme tai muilta toivoa, vaikka joskus tuntisimmekin olomme turhautuneeksi. . toivo | Toivon pedagogiikka ja uskallus rauhan maailman unelmointiin ohjaavat ajatusta toiveikkaaseen tulevaisuuteen. Toivottomuutta ja kyynisyyttä vastaan tulee kapinoida. tieto | Tieto sodista ja rauhasta on aiheen käsittelyssä oleellinen asia. Rauhankasvatuksen neljä T:tä EEVA-LIISA KIISKILÄ & ELINA LAUTTAMÄKI Kirjoittajat?ovat?opettaja?ja?rauhankasvattaja?. Turvallisuus on yksi perustarpeistamme ja linkittyy tiiviisti tunteisiin. Tunnetyö on meille elämänmittainen tärkeä tehtävä. Esimerkiksi arjen toimiin ja hetkeen keskittyminen ovat tärkeitä asioita. Toivo on siis myös toimintaa. E lämme aikaa, jossa sotaa käydään laajasti eri puolilla maailmaa. Tunnekasvatukseen tukimateriaaleja löytyy monilta toimijoilta. On ymmärrettävää ja normaalia tuntea toivottomuutta suurien ongelmien ja ympäröivien konfliktien keskellä. On tärkeää pohtia, mitkä seikat auttavat myös päästämään irti negatiivisista tunteista. Tietolähteissä voi olla myös hyvin erilaista tietoa tai näkökulmia niistä. Ei ole tarkoituksenmukaista jäädä eläytymään hätään. Silmien ja sydämen sulkeminen voi auttaa tuntemaan toivoa lyhyellä aikavälillä, mutta tällaiselta pohjalta kehittynyt toivo on todellisuudesta vieraantunut. YDIN 2 / 2024 70 KOLUMNI. Tiedon kriittinen tarkastelu on tarpeen. tunteet | Kriisit ja sodat herättävät tunteita ja reaktioita, jotka voivat myös yllättää. Rauhankasvatuksen ytimestä löytyy neljä t:tä, jotka on kehitetty kasvattajille, mutta ne sopivat kaikille vaikeiden asioiden parissa toimiville. Tiedon lisääminen rauhasta ja rauhantyön merkityksistä avaa näkökulmia toiveikkaaseen tulevaisuuteen. Jos keskusteluissa käsitellään sotia, on hyvä palata tietoisesti arjen rutiineihin ja tekemiseen kiinnittyen. turva | Turvallinen ja vakaa arkielämä sekä turvalliset ihmiset ovat tärkeitä maailman myllertäessä ympärillä. Rauhan, kriisien ja konfliktien parissa työskentelevillä tai niitä seuraavilla omista voimavaroista huolehtiminen on erityisen keskeistä. Mutta samaan aikaan meidän tulee etsiä ajatuksia, tekoja sekä seuraa, joka aktivoi toivon tunteen sydämissämme ja mielissämme. Toivo ja toivottomuus voidaan nähdä tunteen kirjon kahtena eri päänä, jonka eri päädyissä voidaan olla samankin päivän aikana. Tunteet ovat sallittuja ja niitä on hyvä tunnustella. sekä?RKI:n?koulutussuunnittelija. Kurjien tunteiden pohjalta ei voi kuitenkaan perustella ikäviä tekoja. Erilaiset keholliset harjoitukset auttavat tunteista irti päästämiseen ja nykyhetkeen maadoittamisessa. Toiveikkuutta kannattaa ruokkia, mutta silti maailman tapahtumia täytyy seurata ja olla niistä tietoinen
72 MINNA VÄISÄNEN Arpakuutiorunoutta ”Journalismia: Voiman juttu runoksi” / 76 JUHANI TOLVANEN Kolme kertomusta päihderiippuvuudesta / 78 EERO SUORANTA Maailmanrauhaan valeperheen avulla / 80 VELI-MATTI HUHTA Erään käsitteen vaellusreitit / 83 OLLI POROPUDAS Leninin ilmestyskirja / 86 Kirjaarviot / 92 PASI KOSTIAINEN Tähden valta / 94 ASTRID NIKULA Ut ur skåpet / 95 Kärnstoff / 96 ARTO O. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. SALONEN Jaettu valta uusin silmin – pitäjäaktivismia ja kaupunginosatoimijuutta / 98 Pala historiaa
Teos on saanut alkunsa taiteilijan huolesta nyt käytävistä Ukrainan ja Gazan sodista. YDIN 2 / 2024 72 YDINKOKEMUS Kirjoittaja Minna Väisänen Ulkomaantoimittaja tutustuu ja tapaa on oppinut useimmiten tavallista Arpakuutiorunoutta ”Journalismia: Voiman juttu runoksi” K oko että aika huokaa Kuronen ja tunnetuin on kuin tiedotusvälineet kansa puhelimiaan jumita radiota kautta ja nettiin on joten vahvoilla Pitkään että aika mutta niin ei joukkotiedonvälitys Toimittajana ollut läheisintä on paikkaan Televisiossa ja mukaan tietyllä kellonlyömällä ja Kun oli Venäjä suurhyökkäyksen useammat A-studion Kaikenikäiset erityisen tehtävä Tehtävä jopa onneksi riipu lukee sananvapautta ja Näitä Vuoden eurooppalainen miekan 2022 Kuronen Sadankomitean kansankäräjien 2019 Tiedonjanoiset myös mutta ministeri arvioivat sodan muualla studiossa Hän työtään tapahtuu Kuvataitelija ja taiteen maisteri Minna Väisänen heitti noppaa ja rakensi Voima-lehden 1/24 Iida Simes: Journalismia etulinjasta -tekstistä Antti Kurosen toisenlaisen runollisen ”muotokuvan”. – Reilu sata vuotta sitten dadaistit reagoivat ensimmäiseen maailmansotaan ja maailman silloiseen tilaan tekemällä muun muassa järjettömän tuntuisia runoja – minä tein arpakuutiorunon.. Kuronen on Ylen kiertävä ulkomaantoimittaja ja tuttu raporteistaan sota-alueilta. – Kirjoitin ensin leipätekstin tai noston ensimmäisen sanan. Tällä tekniikalla syntyi järjettömän tuntuista tekstiä, mutta josta osa tuntuu ihan järkeenkäyvältä. Tämä on hänen tapansa reagoida maailman epävakaaseen tilanteeseen. Sitten heitin arpakuutiota ja valitsin seuraavan sanan nopan näyttämän silmäluvun mukaan. Otsikosta ja väliotsikoista kirjoitin vain ensimmäisen sanan
YDIN 2 / 2024 73 YDINKOKEMUS Kun Kuronen toimittajaksi lapsena Svenska koulun kivaa Kuronen ja oli serbit puhdistuksia Nato serbien sotakalustoa Sarajevossa asui ystävien uhkaavat olivat pystyivät Tuolloin mitä myös Siellä opin en sota ja viisi vuotta elämä ei sotaa Tuolloin ei ollut mutta kulkivat paikallisradioita Niitä yhdessä Kotiensa sarajevolaiset lankapuhelimella terveisiä Kuronen tuntumaa Kerran olet radiossa Kuronen olleen keksinyt hohdokasta vaikka kuitenkin älysi Sain biisin ajan muistelee rauhanlauluun Niin toive You life the night Ahdistavaa Sotareportteri Kuronen minne Ukrainaan Työtäni Kuronen kaikenlaisia pystyy Minulla Mitä sen kyllä kohdistuneista kellareiden joukkohaudoista Sodan Gazan raportoinnissa Gazaan Israel sinne Siellä miettiä pystyy Kuronen tuntee Hänellä myös joilla toiselta Gazassa toimittajia ihme paljon yli alueella sinne 2023 Kaikki jotka kuolleet Juuri Gazassa häntä Sairaalassa oli olisi voinut Gazan mutta tyttöä tämän Sukulaiset pehmolelun kuvasin oli todella vaikea Joskus julma arvostella sisältöön kuvaston esittämistä katsojat ahdistuvat Sotareportterit ajattelevat julmuuksista Minä venäläinen Politkovskaja painotti kuulluksi Sodan Politkovskajaa ja Syyrian Homsissa yhdysvaltalais-brittiläinen että tulee jotka Colvin hallitukset eivät ihmisistä ja takia Kuronenkin ihmiset toimittajia tapahtuu Kurosen sodan julmuutta Uutisten katsojat Nykyään ja rajusti väärennetty yhä Suuri se jos sen uhrien saattaa sotaan painostus
YDIN 2 / 2024 74 YDINKOKEMUS Pienet Kuronen sillä yli Venäjän hyökkäyssota alkoi Vuoden seurasi kärjistymistä keskusaukiolla Ukrainalaiset Mielenosoittajat maansa ja vaikutuksesta tärkeitä ja muuttua kunnioittaa unionissa tulevaisuus Jos ei olevan Ukrainan tätä poliisijoukot tulen ja tukahduttivat Asuin aukion Lopulta lähti käteistä Hänelle talo asuinalueella Jo 2014 kertoivat Kuroselle ei eroon Ukraina askeleelta mitä voinut ryhtyi sotaoperaatioiden pienten avulla Itä-Ukrainan Donbassin Muu maailma kanssa hyviä sen Jotkut jonka mukaan Ukrainaa hallitsivat vaalitulosten liike ei valtaan Mutta ei Donbassiin Donetskiin Sota Puolitoista läntisempiin osiin muutama satatuhatta Saksa vuosina 2015 allekirjoittamaan Rauhaa Se Venäjä sodan ´välittäjä´ myytiin sellainen sisäinen paikan voin sitä Ukrainalaiset prosesseja neuvottelut suoranainen loukkaus Siellä olivat yhtä nytkin Venäjä Ukrainan Buk-ohjuksia voi se Malaysia mh17 sijaan Se aseet rahoitus tulivat olisi sotaa loppunut Kohti Vuoden kuulua Venäjän maa kuten asian Ukrainaan Venäjän Kun Kahovkan Etelä-Ukrainan Hersonissa oli metriä Me siellä missä autolla Viime kävi Vesi joka kertaa Se on heinää Vesialuetta Padon nosti ydinturman
YDIN 2 / 2024 75 YDINKOKEMUS Tämä myös Silloin Voimalan jäähdytysvesi mutta säilömään Kun käväise pääkaupungissa Siellä Maksim Kurosen yhteistyökumppanit paikallinen helppoa tuntee niin tutustunut Kurosen suuntana Hänen on muutama pommeja kilsaa menen lähemmäs taistellaan Yöllä pysyisi Kun vaan Työssä halutaan on Ylen on valmiina töihin Jokainen aamu on mennä monta Sitten ja on kuvaa itse vaiheessa editoimaan lähettämään Saman ovat illan juttuja myös Reportterin on kaukana Matkalla pysähtyä jonkun Aina voi Unelma-ammatti Antti matkustaa niin minne rentoutumaan Pienen miettimisen löytyy Kanadaan Varmasti löytäisi ihmisoikeuksia mailtaan Niin on Kuronen sillä turmelema pohtii kaikkialla mitä kertoa Hän parasta sielläkin hänelle juttua oli heidät he pakkasessa vähissä Vaikka kuinka Kuronen journalismi ihmisiä muuttuvat journalismin samoina Kerätään välittämään ihmisille totuudenmukaisesti Kyllä olemassa Ennen epätyypilliset pätkätyöt aloilla Enää töihin ja Mediayhtiöt pysyvät median kerrottuun kannalta systeemit suomennetaan ja yhteiskunnan ja Tämä ja Ne arvoja Unelma-ammatissaanhan Kuronen Minne vaan tavallisia tai aika syvän kaikesta työtä
Sen sanotaan inspiroineen suomalaisen raittiusliikkeen nousua. Kuvataiteilija Alexandra Frosterus-Såltin (1837 – 1916), joka tunnetaan erityisesti alttaritauluistaan, teki 1858 kaikkien nykyihmistenkin vähintään nimeltä tuntevan kahdeksankuvaisen tarinan Turmiolan Tommi. Laatikaisen (s. Se ei katso ikää, taloudellista tilannetta tai perhetaustaa.” Kirjoittaja Juhani Tolvanen Kolme kertomusta päihderiippuvuudesta S arjakuvantekijä Emilia Laatikainen luonnehti edellä kuvatusti alkoholismia Ilta-Sanomien haastattelussa viime syksynä. P äihderiippuvuuden tuhoisuuteen oman näkökulmansa tuo Mika Lietzenin (s. Noiden kahden sarjakuvan rinnalla Emilia Laatikaisen runsastekstinen, monologihenkinen, yli 170-sivuinen nuoren alkoholistin selviytymistarina on katarttinen kokemus. Se kertoo onnellisen perheenisän suistumisesta alkoholin myötä perheväkivaltaan ja lopulta vankilaan. Alkoholi-albumi nostaa vahvasti mieleen italialaisen elokuvan sodanjälkeisen neorealismin samoin kuin tietyt saman aikakauden japanilaisten elokuvien synkän sykkeen. YDIN 2 / 2024 76 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT ”Alkoholismi on tasapuolinen sairaus. Tuo Raittiuskirjasten toimikunnan kustantama tarina ilmestyi seuraavana vuonna myös ruotsiksi nimellä Thomas i Brännby. 1974) 88-sivuinen kertomus Alkoholi (Asemakustannus). Äärimmäisen rohkeassa omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa Laatikainen tuo esiin sai. Sarjakuvan näennäisen hiljaisuuden täyttävät lukijan tajuntaan tunkevat satama-alueen töiden ja rakentamisen äänet. Likimain mykkä sarjakuva kertoo kahden nuoren elämästä päihteiden ristinpuussa Turun satamassa. 1995) oma selviytymistarina En ois sinusta uskonut (Suuri Kurpitsa) on tuorein ja positiivisin lenkki suomalaisen sarjakuvan päihderiippuvuudesta kertovien tarinoiden historiassa
YDIN 2 / 2024 77 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT rauden hellittämättömän otteen ihmisestä ja siitä eroon pääseminen vaikeuden. Hän kertoo kirjassaan alkoholinkulutuksensa muutoksesta ja oluenjuonnin kaoottisesta lisääntymisestä. Ainoastaan itsensä.” Eikä se onnistu ilman vertaistukea ja toisten apua. Emilia Laatikainen: En ois sinusta uskonut.. Kuten Laatikainen sanoo Sarjakuva-Finlandian tänä vuonna voittaneessa teoksessaan: ”Tämä on niin kamala sairaus, eikä ketään toista voi pelastaa. Hallitus haluaa nimenomaisesti vahvat oluet kauppoihin hinnalla millä hyvänsä ja lakiehdotuksen ultrahurskastelevissa perusteluissa ei säästellä edes sukupuolisen tasa-arvon pilkkaamista: ”… juomasekoitusten myynnin rajoittamisella on merkitystä nuorten naisten alkoholista aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemisessä.” Alexandra Frosterus-Såltin: Turmiolan Tommi. R iikka purran hallitus on nyt leikkaamassa neljänneksen sosiaalija terveysalan järjestöjen valtionavusta, mikä johtaa erityisesti ehkäisevän toiminnan ja vertaistuen heikentämiseen – joiden avulla esimerkiksi Emilia Laatikainen pystyi nousemaan sairautensa montun pohjalta pinnalle. Mika Lietzen: Alkoholi. Asiantuntijoiden lausunnoille keskisormea näyttävä hallituksen ehdotus alkoholilain muuttamisesta päivittäiskauppaliikkeiden hyväksi tuo oman lisänsä cocktailiin
Suomessa sarjaa on edustanut huhtikuussa teatterilevitykseen tullut Spy × Family Code: White -elokuva, joka kertoo samoista hahmoista, mutta on erillinen sarjakuvan pääjuonesta. Hyvä konsepti kantaa pidemmälle, jos sen yhdistää mainioon toteutukseen. Sarjakuvan maailmassa tyylikkäästi pukeutuneet vakoojat pelaavat vaarallisia pelejä täydellisten valeasujen turvin ja ammattitappajat likaavat kätensä verisissä mutta akrobaattisissa taisteluissa. Siinä resepti sarjakuvalle, jossa vaarallisia salaisuuksia sekoitetaan koomiseen perhearkeen ja ravistetaan kylmän sodan Eurooppaa muistuttavassa miljöössä. 60-lukulainen cool tulee esille jo kansitaiteessa, jossa hahmot poseeraavat modernistisilla huonekaluilla istuen. Vakooja, salamurhaaja ja ajatustenlukija esittämässä perhettä – ja suojelemassa rauhaa. Vakoojatarinana Spy × Family on velkaa kylmän sodan historialle, mutta sitäkin enemmän James Bondin ja Vaarallisen tehtävän karismaattisille salaisille agenteille ja ihmevempaimille. Kirjoittaja Eero Suoranta Maailmanrauhaan valeperheen avulla L äntisen westalis-valtion huippuvakooja saa uuden tehtävän: perusta vihollismaahan valeperhe ja soluttaudu sen avulla sotaa hautovan poliitikon lähipiiriin. Komediaksi sarjakuva muuttuu, kun elämää YDIN 2 / 2024 78 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Japanilaisen Tatsuya Endon vuonna 2019 alkaneen Spy × Family -sarjakuvan kohdalla ne ovat johtaneet myyntija arvostelumenestykseen, lukuisiin oheistuotteisiin sekä esimerkiksi animaatio-, proosafiktioja musikaaliversioihin. Tehtäväänsä varten agentti ottaa nimen Loid Forger, adoptoi orpotyttö Anyan ja menee pikaisesti naimisiin kaupungintalolla sihteerinä työskentelevän Yorin kanssa. Loidin tietämättä hänen vaimonsa onkin salaperäistä organisaatiota palveleva salamurhaaja, kun taas heidän tyttärensä osaa lukea ajatuksia – ja pitää adoptiovanhempiensa todellisia ammatteja aivan mahdottoman jännittävinä
Sanan ensimmäinen käyttötapa on ehdottomasti yleisempi. Kenties sillä on alalla hegemoninen asema. Paljon uutta ja mielenkiintoista paljastuu, vaikka suomennos toisinaan tekeekin käsitteen mutkaisista reiteistä entistä mutkaisempia. Paitsi oululaisen rap-duon nimenä se esiintyy niin maailmanpolitiikan kuin kotimaisen puoluepolitiikankin yhteydessä. Italialaisfilosofi jäljittää tiiviissä teoksessaan hegemonian käsitehistoriaa. wsoy:n Ison sivistysanakirjan (2005) mukaan kyseessä on ensinnäkin ”johtoasema, varsinkin tosiasiallinen, ilman sopimusta muodostunut ylivalta” ja toiseksi ”sodanjohto, ylipäällikkyys”. Kirjoittaja Veli-Matti Huhta Erään käsitteen vaellusreitit V ilkaisu nettiin osoittaa, että ”hegemoniaa” käytetään jatkuvasti. Mussolinin vankilaan telkeämä vasemmistojohtaja täytti muistiinpanovihkon toisensa jälkeen: syntyi postuumista julkaistu teossarja Vankilavihkot (Quaderni del carcere). Pavian yliopiston filosofian apulaisprofessori ja gramscilaisuuden asiantuntija Giuseppe Cospito (s. Sen keskeistä sisältöä ovat pohdinnat porvarisluokan kulttuurisesta hegemoniasta: valta ei kasva ainoastaan kiväärin piipusta vaan myös intellektuellin piipusta. 1966) selvittelee teoksessaan seikYDIN 2 / 2024 80 YDINKOKEMUS KIRJAT. usa:n hegemonian rappiota ja Kiinan hegemonian nousua ennustellaan. Käsitteen nykyinen yhteiskunnallinen painoarvo periytyy italialaiselta ajattelijalta Antonio Gramscilta (1891 – 1937). H istoriallisista syistä Italia on hegemoniatutkimuksen suurvalta. Suomessa on kuulemma jatkunut vuosikymmeniä ”keskustaoikeistolainen” hegemonia
Tuntuu siltä, ettei Cospito jätä kiveäkään kääntämättä. Joka tapauksessa on hienoa, että italialaista yhteiskuntafilosofiaa saadaan Suomen kirjamarkkinoille. GIUSEPPE COSPITO HEGEMONIA – HOMEROKSESTA SUKUPUOLENTUTKIMUKSEEN (Egemonia. Da Omero ai Gender Studies, 2021) Suomentanut Tapani Kilpeläinen Niin & näin 2024 206 s. YDIN 2 / 2024 81 YDINKOKEMUS KIRJAT. kaperäisesti käsitteen historian ja levinneisyyden. Päähuomion vie luonnollisesti Gramsci ja Italia, mutta liikkumavaraa riittää sekä historiallisesti että maantieteellisesti. Kirjan alaotsikossa esiintyvät ”Homeros” ja ”sukupuolentutkimus” viittaavat paitsi ajalliseen kaareen myös soveltamisalueen laajuuteen. COSPITO SELVITTELEE TEOKSESSAAN SEIKKAPERÄISESTI HEGEMONIAKÄSITTEEN HISTORIAN JA LEVINNEISYYDEN. Siitä, mikä Cospito on miehiään tai miksi juuri tämä kirja on tärkeä, ei suomalaisessa laitoksessa puhuta mitään. Ilman hegemoniaa ei tulla enää toimeen missään
Latinassa sanaa ei tunnettu, ja tuntemattomuus periytyi eurooppalaisiin kieliin. Voidaanko jo puhua käsitteen inflaatiosta. Cospito on historioitsijan työnsä tehnyt, uutterasti. Mutta vielä kerran: hienoa, että tuore italialainen filosofia tai yhteiskuntatutkimus meillä ylipäätään huomioidaan. 86). Tässä on puhe Karl Kautskyn kirjasta Die Agrarfrage (1899): ”Lenin käyttää sen työväenluokan yhtenäisyyttä koskevia teesejä, solidaarisia verkkoja tietoisuudesta, että niillä on identtinen luonto palkollisina yhteistä porvarisortajaa vastaan taistelussa sitä vastaan, jonka hän määrittelee ekonomismiksi (palaamme käsitteeseen pian)” (s. Tämä on harmillista, sillä ongelmalliset kohdat olisivat olleet helposti korjattavissa. Hegemoniaa lukiessa herää toive myös uudesta suomenkielisestä Gramscista. Tilanne kuitenkin muuttui 1800-luvun alussa niin englannissa kuin ranskassakin. Leninillä esiintyy ”proletariaatin hegemonia”, ja sen analyysin kautta tullaan teoksen keskeisimpään ja hienosyisimpään osaan, Gramscin ajatteluun. Myös toisen maailmansodan jälkeinen Gramscin vastaanotto sekä Italian että Ranskan vasemmistossa saa oman esittelynsä. Poliittisessa merkityksessä se esiintyi jonkin kaupunkivaltion noustessa johtoasemaan toisiin nähden. YDIN 2 / 2024 82 YDINKOKEMUS KIRJAT. Muuten: sen harvan kerran kun Marx asian mainitsi, hänellä oli mielessään Rooman valtakunnan aikainen ajallisesti rajoitettu diktatuuri – 1900-luvun diktatuureista Marxilla ei tietenkään ollut kokemusta. Nyt on loppunut joko aika tai rahat. Myös jotkut yksittäiset sanavalinnat oudoksuttavat. Cospito erittelee huolellisella tavallaan hegemonian suhdetta marxilaiseen ”proletariaatin diktatuuriin”. 1500-luvun historioitsija Francesco Guicciardini on muuttunut ”Guiccizerdiniksi”. Alkuteoksen ”hegemoniaa” korvaamaan Hobbes tarvitsi koko joukon englantilaisia sanoja ja parafraaseja. Roomalaista diktatuuria professori Eerik Lagerspetz puolestaan nimittää historian ensimmäiseksi kriisinhallinnaksi (tuoreessa kirjassaan Itsemäärääminen ja valta, Gaudeamus 2024). Saksassa Leopold von Ranken essee Die grossen Mächte (1833) paalutti käsitteelle paikan suurvaltapolitiikan analyysissa. SEN HARVAN KERRAN KUN MARX MAINITSI PROLETARIAATIN DIKTATUURIN, HÄNELLÄ OLI MIELESSÄÄN ROOMAN VALTAKUNNAN AIKAINEN AJALLISESTI RAJOITETTU DIKTATUURI. Teoksen vastaanottoa eivät helpota ainakaan käännösratkaisut, joissa toistuvasti ajaudutaan sivulauseiden ja konjunktioiden rimpsuihin. Alkuperäinen viittaussuhde pääsee lukijalta unohtumaan. Vuosikymmeniä vanhat Vankilavihkojen valikoimat ja teos Työväenluokan yhtenäisyys ovat aikoja sitten kadonneet kirjastojen varastoihin ja antikvariaattien takahuoneisiin. Alun perin sillä viitattiin muun muassa ratsastamiseen ja hevosten ohjastamiseen. 60). Ateenan tai Theban hegemonia mainittiin ennen suomalaisissakin koulukirjoissa. Esimerkki on ehkä äärimmäinen, muttei muodoltaan mitenkään harvinainen. H egemonia on kreikkalainen sana. Hegemonia tuli jäädäkseen, ja heti sillä oli käyttöä: Preussi nousi hegemoniseen asemaan Saksan yhdistyessä, Piemonte Italian yhdistyessä. M itkä tämän Cospiton tutkimusretken tulokset sitten kunkin hänen teoksensa lukijan yhteiskunnallisen tietoisuuden kannalta ovat – se on tietenkin eri kysymys. Toisin sanoen suomennos tuntuu suorastaan anelevan kustannustoimittamista. Kaikkien vaiheiden referoiminen ei tule tässä kysymykseen; joka tapauksessa hegemonialla jatkuvaa tilausta, muu ei selitä sen suosiota. Tässä suhteessa valaisevin Cospiton esimerkeistä liittyy englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin (1588 – 1679) käännökseen Thukydideen Peloponnesolaissodasta (s
Tilinteosta taistolaisuuteen on julkaistu monia teoksia. Ylemmän tahon epäloogiset ja -eettiset päätökset perusteltiin sillä, että porvarit hyötyvät aina yksityisajattelijoista. Tanner puhuu kaksoisajattelu-elämästä. Viime kädessä ”me” palvelimme maailman rauhaa ja vastustimme imperialismia. Kirja sisältää kahdenlaista aineistoa. Valkoiset sivut ovat tutkimuskirjallisuuteen ja keskusteluihin perustuvia esseitä. Siinä ”me” olimme yhteisrintamassa Neuvostoliiton ja muiden maiden imperialismin vastaisten voimien kanssa. Liikkeessä uskottiin ja toimittiin sen mukaan mitä johtajat sanoivat, vaikka jokainen tiesi, miten asiat olivat oikeasti. Kirjoittaja Olli Poropudas Leninin ilmestyskirja H elsinkiläisen tietokirjailijan ja dokumentaristin Riikka Tannerin kirjoituskokoelma kertoo nuorena omaksutusta totalitaarisesta aatteesta ja siitä luopumisesta. Kyseessä ei ole tutkimus, vaan puheenvuoro. Ne eivät kuitenkaan ole koko kuva 1970-luvun nuorisoliikkeestä. ”Kom-unet ilmaisevat suomalaisversion eurooppalaisten totalitarististen liikkeitten synnyttämistä ajatuksista, tunteista ja monenmoisista henkilökohtaisista kokemuksista Lenin-liikkeen sisäja ulkopuolella.” Tanner joutui näiden liikkeiden vaikutuspiiriin, ja siksi hänen ”on katsottava myös omaa totalitarismiaan suoraan silmiin”. Ensimmäiseen osaan on editoitu kirjoittajan näkemiä unia. ”Me,” ”meikäläiset” olimme luokkakantaisia. Poliittisissa päätöksissä ei saanut käyttää omaa harkintaa. Nuoruuden sitoutuminen kommunismiin ovat tehneet lähtemättömän jäljen kirjoittajaan, ja aikansa kypsyttyään se on alkanut purkautua ”kom-unina”. YDIN 2 / 2024 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Ne erottuvat kirjassa harmaina tekstisivuina
Tanner raatoi taistolaisliikkeessä, mutta jossakin vaiheessa johtavien tovereiden päätökset ja puheet ylittivät rajan. Marxilaisuuden ja erityisesti Leninin kirjoitukset tekivät olemisen jäsentyneeksi, – ajattelit samoin kuin melkein puoli maailmaa. RIIKKA TANNER LENININ ILMESTYSKIRJA Media Hämeentie 2023 298 s. Lukemalla Tanner keräsi voimia jättääkseen MARXILAISUUDEN JA ERITYISESTI LENININ KIRJOITUKSET TEKIVÄT OLEMISEN JÄSENTYNEEKSI, – AJATTELIT SAMOIN KUIN MELKEIN PUOLI MAAILMAA. Epämääräinen elämä sai suunnan ja merkityksen. Magneetin tavoin uudet poliittiset laulut vetivät nuorta puoleensa. Aatteen mädännäisyyden ja valheellisuuden tajuaminen johti tutkimaan liikkeen pettureiden – Aira Sinervon, Esa Adrianin, Nadezda Mandelstamin, Aleksandr Solzhenitsynin ja muiden – kirjoja. YDIN 2 / 2024 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. ”Meikäläisellä” oli aina kavereita ja erityisesti tovereita. T anner liittyi liikkeeseen täytettyään kaksikymmentä vuotta
Valkoisilla sivuilla Tanner kirjoittaa Neuvostoliitosta, Suomen nuorison liikehdinnän ohjaamisesta taistolaisiin rakenteisiin, ”komukka-kompista” (Agit Prop), teatterimaailman taistolaisvallasta, Andrzej Wajdan, Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon elokuvista Katyn ja Kainuu 39. Viimeinen kirjoitus menshevikki Paul Olbergista muistuttaa siitä, että vuoden 1917 Venäjällä oli muitakin vaihtoehtoja kuin bolševismi. Mutta se ei ole nuorisoliikkeen kokonaiskuvaus. L eninin ilmestyskirjassa on kyse Riikka Tannerin vuosikymmeniä vaivanneen huonon omantunnon puhdistamisesta. Se on katharsis myös lukijalle, joka kirjan avulla vapauttaa itsensä samanlaisista ongelmista. Leninin ilmestyskirja muistuttaakin paljon Hokkasen teosta Kenen joukoissa seisoin (Docendo 2021). E sseet sisältävät paljon tuttua asiaa. Eronteko alkoi keväällä 1977 ja päättyi Koiviston valintaan presidentiksi vuonna 1982, lopullinen sinetti tuli Berliinin muurin murtumisesta ja Baltian maiden itsenäistymisestä. Neuvostoliiton tapahtumia ja suomettumista on pöyhitty sadoissa kirjoissa ja artikkeleissa, samoin Katynin tapahtumat (Neuvostoliiton tuhansien puolalaisten upseerien murhaaminen vuonna 1940) ovat tunnettuja. YDIN 2 / 2024 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tannerilla on kuitenkin selkeämpi jako kahteen, on roistoja ja sankareita. Roistoja ovat ne, jotka käyttivät valtaa taistolaisessa liikkeessä, mutta eivät ole tehneet julkista katumusta, sankareita taas ne, jotka ovat joko alusta pitäen suhtautuneet kriittisesti ”meikäläisiin” tai Tannerin tavoin luopuneet uskosta. jäähyväiset ”meikäläisille”. Sen sijaan teatterimaailman taistolaisuuteen liittyvät yksityiskohdat ja Olbergkuvaus olivat minulle uutta. Tannerin teos on hyvä lisä Suomen 1970ja 1980-lukujen nuorison taistolaisuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Kirja on Tannerin katharsis, tukahdutettujen kokemusten ja tunteiden avausta kevyemmän ja tasapainoisemman mielentilan saavuttamiseksi. Ulkopuolisuuden tunnetta voimisti se, että kukaan tovereista ei suostunut puhumaan mieltä ahdistavista kysymyksistä ja väärinkäytöksistä. Nuoriso toimi myös hyvien asioiden puolesta, vastusti Vietnamin sotaa, Portugalin siirtomaavaltaa, Chilen vallankaappausta, Etelä-Afrikan apartheidiä, ja ajoi oman maan työntekijöiden, opiskelijoiden ja vähäosaisten aseman parantamista. Tanner on käynyt pitkiä keskusteluita Lauri Hokkasen kanssa. Hokkasen tavoin myös Tanner puhuu enemmän muiden kuin omista synneistään. Hokkasen tavoin Tanner pitää kaiken pahan alkuna Neuvostoliittoa, ja käyttää paljon tilaa kuvaillakseen Venäjän tapahtumia
Toimistolla on pelotevaikutusta niin, että muut rahalaitokset karttelevat OFACin kiroukseen joutuneita pankkeja. KUINKA YHDYSVALLAT ASEELLISTI MAAILMANTALOUDEN. Suom. Kun pakotteita välillä poistettiin, Trump ajoi Iranin uudestaan ulos maksujärjestelmästä. Amerikkalaiset tekevät mitä haluavat. Amerikkalaisilla on omassa viranomaiskoneistossa myös muskelia, jota Euroopalla ei ole. Suoraan yhtä jenkkikomennossa olevaa säätövipua ei syntynyt, mutta 11 000 pankin yhteinen tietoverkko SWIFT 200 maassa ajaa saman asian. Henry Farrell & Abraham Newman MAANALAINEN IMPERIUMI. He saivat tiedot kuitenkin pyytämällä, vaikka niiden luovuttaminen oli lain vastaista. Toisaalta tekijät suhtautuvat kyynisesti Euroopan vaikutusvaltaan. Kimmo Pietilänen Terra Cognita 2023 266 s. Venäjäpakotteet olivat Saksan ja Italian epäröinnistä huolimatta vietävissä läpi SWIFTissä. Kun Yhdysvallat halusi asettaa Iranille pakotteita, eurooppalaiset inisivät, mutta taipuivat lopulta. Siinäkin amerikkalaiset sanovat viimeisen sanan, koska dollari dominoi maailman rahamarkkinoita ja koska Yhdysvaltain vaikutusvalta maailmassa on ylivoimainen. Sieltä näkee kuka maksaa kenelle, missä ja milloin. Yhdysvalloilla oli Venäjän aikeista oikeata tietoa ja se piti salaista yhteyttä eurooppalaisiin. EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager tuhahti tähän, että ahneudesta siinä oli kysymys. Esko Rantanen DOLLARIN IHMEELLINEN VOIMA YDIN 2 / 2024 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Amerikkalaiset havittelivat mielessään järjestelmää, jota Yhdysvallat pystyisi kontrolloimaan yksin. Farrell ja Newman siteeraavat kirjassa Alexander Stubbia, kuinka tämä toteaa, että unioni on muuttunut säätelyn supervallasta nopeaksi toimijaksi ja geopoliittiseksi voimaksi. KIRJANSA aluksi Farrell ja Newman kuvailevat maailmanlaajuisen tietoliikenneverkon ja internetin syntyä. Tällainen elin on OFAC (Office of Foreign Assets Control), joka pystyy estämään ulkomaisten pankkien toiminnan Yhdysvalloissa. Ennen Ukrainan sodan alkua Yhdysvaltain tiedustelu piti varmana Venäjän hyökkäystä. SWIFT on tiedon avain. Nyt sanotaan, että rauhan takeeksi ajateltu keskinäisriippuvuus oli naiiviutta. Niinpä Macronin puheet ”strategisesta autonomiasta” ovat voimatonta retoriikkaa. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen on esiintynyt paljon jälkiviisautta taloussiteiden solmimista vastaan. Saadakseen selville terroristirahoituksen väylät, Yhdysvallat oli ajatellut, että CIA varastaa ne SWIFTistä. Olennaisesti tämä kirja on länsimaiden pakotehistoriaa autoritaarisia maita kohtaan. Eurooppa ylitti itsensä ja pystyi jäädyttämään saman tien myös Venäjän keskuspankin 600 miljardin dollarin varannot. He katsovat, että viime kädessä EU on pakotepolitiikassa Yhdysvaltojen vasalli. Runsaat yksityiskohdat tekevät välillä työlääksi hahmottaa, missä on punainen lanka
Valistusajattelu kukoisti erityisesti 1700-luvulla, mutta sen luomat vapauden ja järjen käsitteet ovat ajankohtaisia tänään puhuttaessa tiedekriittisyydestä ja totuuden jälkeisestä ajasta. Valistuksen haaste ei ole oppikirja, vaan pikemminkin monipuolinen tutkimus valistuksen ideoista ja jälkivaikutuksista. Käsitehistoriallisesti merkittävä, myös hieman vaikeahko on muun muassa Eerik Lagerspetzin teksti valistuksen suhteesta vapauden käsitteen kehitykseen. Tutkimus vaatii lukijalta hieman aatehistorian, estetiikan ja filosofian perustietoja, mutta se tarjoaa vastineeksi monipuolisen ja syvällisen käsityksen valistusajattelun historiallisista perusteista, käytännön sovelluksista ja suhteesta nykyajan moninaiseen arvomaailmaan. Jälkimmäinen operoi kielifilosofian, tietoteorian ja arvoteorian alueilla ja avaa uusia näkökulmaa perinteisen aistimaailman ja käsitteisiin nojaavan jaottelun välille. Jouni Huhtanen LUMOUKSESTA VAPAUTETTU MAAILMA YDIN 2 / 2024 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Asiaa on paljon, mutta teos onnistuu tarjoamaan jonkinlaisen johdannon käsittelemäänsä monimuotoiseen huomattavankin ajankohtaiseen aiheeseen. Artikkeli vertailee analyyttisesti englantilaisten ja ranskalaisten valistusajattelijoiden käsityksiä vapaudesta. Aiheen monimuotoisuudesta saa hyvän käsityksen katsomalla muun muassa Mia Korpiolan tekstin valistusideoiden leviämisestä Suomessa (esimerkkinä uskonnonvapaus) ja Milla Vahan artikkelin kolonialismin ja valistusajan perinnöstä Tyynenmeren saarivaltioissa. Teoksen artikkelit ovat vertaisarvioitu ja ne täyttävät tutkimukselta vaadittavat muotoja laatukriteerit. Vielä tätäkin vaikeaselkoisemmilta vaikuttavat Inkeri Koskisen pohdinnat posthumanistisen valistushumanismin kritiikistä ja Timo Kaitaron valistuksen perinnettä käsittelevät monipolviset huomiot. NYKYAIKAISEN yhteiskuntakehityksen alkuna voidaan pitää Englannin (1688 – 1689) ja Ranskan (1789) vallankumousten jälkeen syntynyttä liikehdintää, jonka myötä yksilön vapaus, yhteiskunnan avoimuus ja tieteen rationaalinen maailmankuva alkoivat voittaa alaa laajasti Euroopan eri maissa. Tätä aikaa on tapana kutsua historiassa valistuksen ajaksi. Hemmo Laiho & Olli Koistinen (toim.) VALISTUKSEN HAASTE Gaudeamus 2024 422 s. Vähemmän perehtynyt lukija saattaa kokea tutkimuksen laajan tietoaineksen kuitenkin haasteellisena. Valistuksen haaste tarttuu kyseiseen ongelmavyyhtiin laaja-alaisesti unohtamatta sen merkityksiä nykyajan ihmiselle. Samalla se osoittaa, että valistuksen eettisesti suvaitsevalle puhetavalle on yhä tarvetta
Erityistä terävyyttä osoittaa nyt julkaistu viiteen lyhyeen esseeseen pohjautuva Fasismista ja demokratiasta. Sama teema jatkuu työn toisessa tekstissä, mutta sen kärki kohdentuu alun hieman yleisluontoista selostusta paremmin sananvapauden ongelmiin. Orwellin mukaan ongelmana on se, että totalitaarinen valtio pyrkii kontrolloimaan kansalaistensa ajatuksia ja tunteita samalla tavalla kuin se kontrolloi heidän tekemisiään. Työ tarjoaa tästä huolimatta hyvän kuvan sotavuosien sensuurista ja Orwellin kyltymättömästä vihasta Francon kaltaisia diktaattoreita kohtaan. Kaikenlainen kirjallisuus epiikasta kriittisiin esseisiin on vaarassa hävitä totalitaristisen valtion valvoessa sen toiminnan ehtoja. Työn ensimmäisessä artikkelissa kritiikistä osansa saavat niin kapitalistien ohjauksessa oleva hallinto kuin raharikkaiden päätäntävalta suhteessa lehdistön ja koulutusjärjestelmän avoimuuteen. Teos hyökkää ääriajattelua vastaan ja puolustaa samalla Orwellin kannattamaa demokraattista sosialismia. ENGLANTILAINEN kirjailija George Orwell (1903 – 1950) vastusti kirjoituksissaan tunnetusti sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja totalitarististen järjestelmien pakkovaltaa. Kiistan kohteena ovat erityisesti kirjallinen julkisuus ja sääntelyn mekanismit. Nämä piirteet tulivat huomattavan hyvin esiin hänen tunnetuimmissa kaunokirjallisissa teoksissaan eli Venäjän vallankumouksen perintöä ironisesti kuvaavassa Eläinten vallankumouksessa (1945) ja dystopiassa Vuonna 1984 (1949). Edellä mainitut teokset ovat mestarillisia muotonsa ja sanankäyttönsä osalta, mutta Orwell oli vähintään yhtä taitava laatimaan esseitä ja kiistakirjoituksia. Kyseisten maiden välinen sota oli toteutuessaan turmiollinen sekä maiden yhteiskuntakehitykselle että kulttuurielämälle. Erityisen huolestunut Orwell on Saksan ja Neuvostoliiton kehityksestä. Fasismista ja demokratiasta on hyvä osoitus Orwellin viiltävästä yhteiskuntakritiikistä, mutta tekstit ovat aavistuksen turhan suppeita saavuttaakseen saman syvyydenasteen kuin esimerkiksi kokoelmassa Kun ammuin norsun ja muita esseitä (1984). Basam Books 2024 72 s. Lukijan on syytä huomata artikkelien kirjoitusajankohta. Jouni Huhtanen SANANVAPAUDEN JA AVOIMUUDEN PUOLESTA YDIN 2 / 2024 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Risto Mikkonen. Tekstit ovat suhteellisen lyhyeltä aikajaksolta 1940-luvun alkupuolelta. Hänen tyylilleen oli ominaista älykäs satiirisuus ja asioiden kärjistäminen. Yksilön-, lehdistönja sananvapauden puolustus jatkuu läpi teoksen, mutta näkökulma siirtyy loppua kohden mentäessä Englannin erityiskysymyksistä selvemmin maailmanpoliittiseen kontekstiin. George Orwell FASISMISTA JA DEMOKRATIASTA Suom. Kirjallisuus ei voi selviytyä tällaisissa olosuhteissa
Ovatko unelmat valheita, jos ne eivät toteudukaan. Se sallittakoon, vaikkakin tiedot kahden lapsensa ja puolisonsa menettämisestä ja vaikkapa Nymanin ankarasta lapsuudesta sekä omista ahdistuksistaan saavat nostamaan hattua vielä korkeammalle – kiitokseksi tuhansista ja tuhansista musiikkitunneista ja 17 kirjasta. Kirjan kertomusten mukaan tölväisyt tuntuvat ihan perustelluilta. Kaikkia kuuntelijoita on mahdotonta tyydyttää minkä Nyman ja kumppanit ovat saaneet tuta. JAKE NYMAN on eittämättä Suomen kaikkien aikojen tunnetuimpia radioääniä ja lukuisten ikäpolvien kuunnelluimpia hahmoja. Jake Nyman MONEN VUODEN JÄLKEEN Gummerus 2023 341 s. Suomessa julkaistaan jonnin joutavien henkilöiden puolivillaisia ”elämänkertoja”, mutta Nymanin muistelmilla on perustelunsa. Elämänkertojen tai muistelmien idea on siinä, että niissä tulee esiin taustatapahtumia, jotka selittävät suurelle yleisölle miksi jotkut asiat tai valinnat ovat tapahtuneet. Jake Nyman mottoilee kirjassaan Bruce Springsteenin lyriikoin: muistot palaavat minua vainoamaan. Muutamia näistä Nyman ei malta olla tölväisemättä. Toki viime vuosina leikkuri on edelleen jatkunut muun muassa Bluesministerin ja Kantritohtorin viikko-ohjelmien kuoppaamisella. Kaiken lisäksi Ylen sisällä on ollut pomoja ja kollegoita, jotka ovat kampittaneet rokkilaisia. OMAN uransa Nyman jakaa kirjassaan 79 tarinalliseen jaksoon, jotka etenevät kronologisesti ja kertovat miten Yleisradion sisällä jouduttiin kamppailemaan nuorison ja erityisesti pop/rockmusiikin ohjelmien luomisessa ja pyörittämisessä. Aika moni lienee pohtinut unelmiaan Nymanin valitsemaa musiikkia ja ääntä kuunnellessaan. Renny Jokelin VAINOAVAT MUISTOJEN BULEVARDIT YDIN 2 / 2024 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Sadat tuhannet suomalaiset ovat viettäneet hänen seurassaan aamuja, keskipäiviä tai iltoja, kun radiosta on tullut popja rockradioita, virallista listaa tai musiikillisia bulevardeja. Nymanin eläkeikäkään ei vienyt häntä ihmisiltä, joille musiikki ja siitä tietäminen ovat olleet rakkaita. Moni yleisön suosikkiohjelma lakkautettiin ilman mitään perusteita. Tämä tulee varmasti monille kuuntelijoille yllätyksenä, ja korostaa Nymanin ja kumppaneiden tahdoista ja kyvyistä tarjota yleisölle laadukasta musiikkiohjelmaa. Uusia syntyi uutterien toimittajien ideoimina. Ohjelmien tuottaminen ei ole ollut aina helppoa. NYMAN kirjoittaa halunneensa pitää yksityiselämänsä muistelmiensa ulkopuolella
Erityisen tärkeänä pidän yhteisiä vuosiamme perustuslakivaliokunnassa. Suomettumisesta on julkaistu varsin monia teoksia, tehty huonojakin dokumenttisarjoja ja kirjoitettu tieteellisiä artikkeleita. Kun lähteitä käytetään taitavasti, kuten Vares tekee, jälkiviisaus ei ole lukukokemuksen päällimmäinen tunne. Mutta kuten korttipeleissäkin, niillä pelataan, jotka käteen saadaan. Valokuvat tuovat inhimillisyyslisän. Ensin Ben (ei enää tietenkään pitkätukkaisena), sitten Hannele Pokka ja vielä minäkin. Presidentti Kekkosen valtapyrkimyksiä unohtamatta. Kun keski-iältään noin 80-vuotiaat ranskalaiskollegat ottivat meidät vastaan, heidän tyrmistyneet ilmeensä olisivat olleet ikuistamisen arvoisia. VESA VAREKSEN teoksessa jaksottuvat Zyskowiczin elämänvaiheet ja suomettumisen aikalaiskertomukset. Nykyeduskunnan pitkäaikaisimman kansanedustajan energisyys ja hellittämättömyys sekä muodonmuutos herhiläisestä unilukkariksi voisi olla silti lempeämpi. Syynä oli tietenkin heidän presidenttivetoinen valtiosääntönsä. Siteeraan varmuuden vuoksi myös Juhana Aunesluoman kirjoitusta Ydin-lehdessä syksyltä 2022: ”Suomettuminen ei ole realisteille kirosana, vaan se on laskelmoivaa heikomman älykkyyttä, todellista valtiotaitoa. Vaikuttavaa on lähteiden määrä ja tietenkin Benin omat päiväkirjamerkinnät. Osin lienee kyse myös kokoomuksen sisäisestä pyykinpesusta. Käytiin kamppailua hallitusvallasta, puolueiden sisäisistä asetelmista, Zyskowiczin kohdalla Kokoomuksen Nuorten Liiton (KNL) ja myös Kokoomuksen sisällä. Sallittakoon siksi pieni hupaisa sivupolku. MINULLAKIN on muistijälki ikätoveristani Ben Zyskowiczista Teiniliiton liittokokouksista ja sittemmin Benistä työtoverina. Omasta puolestani en kuitenkaan millään pysty vetämään suomettumisen ja totalitarismin ihannoimisen välille yhtäläisyysmerkkejä kuten aika monet tekevät. Samalla ukkosmyrskyn vuoksi sähköt katkesivat – ehkä sukupolvien törmäyskin vaikutti oikosulkuun. Arja Alho YKSI NÄKÖKULMA SUOMETTUMISEEN YDIN 2 / 2024 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Vesa Vares NUORI BEN ZYSKOWICZ. SUOMETTUMISEN VUODET Otava 2023 458 s. ” Myös Zyskowicz muotoilee asian vuonna 2016 eduskuntapuheessaan näin: ”Minun sukupolvikokemukseni oli suomettuminen, jolla en tarkoita Suomen 1970-luvun ulkopolitiikkaa vaan maamme sisäisiä tapahtumia.” VAREKSEN teos avaa kotoperäisen suomettumisen valtapelin varsin oivallisesti. Suomalaisen parlamentarismin kannalta ne olivat merkittävät. Valiokunta vieraili presidentin vaalitapauudistuksen vuoksi 1980-luvulla muun muassa Ranskassa
Tulokset ovat samoin varsin odotettuja. Naiskansanedustajat puhuvat miehiä enemmän terveydenhuollosta ja sosiaalisista kysymyksistä. YDIN 2 / 2024 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Samoin ilmeni, että kunnat siirtävät kustannuksia valtiolle. Kahdessa jälkimmäisessä puolestaan tutkitaan poliitikkojen käyttäytymistä, ryhmien välisiä eroja ja polarisaatiota eduskunnassa sekä sitä, miten he reagoivat kyselytuntien televisiointiin. Sama naisten puheenvuorojen käyttämiseen liittyvä havainto pätee myös kansainvälisillä areenoilla ja konferensseissa: kolme miestä yhtä naista kohden. Oikeisto–vasemmisto-polarisaatio ei ollut vallitseva televisioiduissa debateissa mutta sitä vastoin jännitteet hallitus-oppositioasetelmassa. Arja Alho JULKISESTA POLITIIKASTA, PUHEESTA JA VAIKUTUKSISTA Jeremias Nieminen ESSAYS ON PUBLIC POLICY AND POLITICAL ECONOMY Turun yliopisto / Turun kauppakorkeakoulu 2024 294 s. Aineistot ovat tekstipohjaisia, joita analysoidaan myös kvantitatiivisesti. Yhteiskunnallisen keskustelun kannalta Niemisen selvitys televisioitujen keskustelujen vaikutuksista kuten myös eri taustatekijöiden vaikutuksista – kansanedustajien puheenparteen antavat odottaa paljon. Useimpien ammattien kohdalla vaikutuksia ei kuitenkaan ollut. Puhetapojen erilaisuus sukupuolten välillä on kasvanut naisten osuuden kasvaessa eduskunnassa. Tulokset jäävät aika ennalta-arvattaviksi. Muilla taustatekijöillä – kuten iällä tai asuinpaikalla – ei juuri ollut vaikutusta. Kun vielä hallitukset ovat monipuoluehallituksia voisin omasta puolestani arvioida, että vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus jää kansalaisilta entistä vaikeammaksi hahmottaa. Tutkimustulokset kokeiluista eivät osoita työllisyyden parantumista mutta sitä vastoin erilaisten aktivointitoimien lisääntymistä. Samoin televisiointi kasvatti kansanedustajien läsnäoloa istunnoissa. Muutos on suuri. Osin tämän arvellaan selittyvän siitä kuten useissa muissakin tutkimuksissa sillä, että politiikan teemat ovat niin sanotusti kovia teemoja. Toimien vaikutuksia tutkitaan hyödyntämällä rekisteriaineistoja mikroekonometrisin menetelmin. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaan liittyvät tulokset viittasivat palkkojen alenemiseen ansioiden jakautumisen tarkastelun alaosassa. JEREMIAS NIEMISEN kokoomaväitöskirjan kahdessa ensimmäisessä artikkelissa aiheina ovat ajankohtaiset työvoimapalveluihin liittyvät alueellistamiset kuntakokeiluina ja ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Naiset puhuvat myös miehiä vähemmän, joskin muutosta parempaan on nähtävissä. Puheiden suhteen sukupuolella ja koulutuksella oli merkitystä. TYÖVOIMAPALVELUJEN järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuonna 2025. Ylipäätään sukupuolen ja koulutuksen merkitys on kasvanut puheenparressa viimeisten sadan vuoden aikana. Aikaperspektiivin pituus kuitenkin tekee odotetusta tuloksesta kiinnostavamman
Marraskuussa 2024 pidettävistä vaaleista istuvaa presidenttiä Joe Bideniä vastaan odotetaan tiukkaa. Lähimpänä Suomea Eraskiertue piipahti toukokuussa Tukholmassa, jossa 180 000 konserttilipun ostajan arvioidaan käyttäneen kaupungilla viikonlopun aikana yli 50 miljoonaa euroa – hotellija ravintola-ala kiittävät.. U sa valmistautuu presidentinvaaleihin. Pelle Miljoona sanoitti vuonna 1979 julkaistulle Pelko & viha -albumille kappaleen Natsit natsit. Maailma pidättää hengitystään: valitaanko maan johtoon Donald Trump. Pienetkin asiat saattavat ratkaista. Jopa hänen henkilökohtaiset valintansa kääntävät kassavirtoja: Swiftin alettua seurustella jenkkifutistähti Travis Kelcen kanssa, tämän Kansas City Chiefs -joukkueen fanituotemyynti kasvoi räjähdysmäisesti. Swiftin parhaillaan jatkuva kahden vuoden maailmankiertue on ensimmäinen, joka tuottaa yli miljardi euroa. YDIN 2 / 2024 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI A ri taskisen muistokonsertissa kuultiin huhtikuussa, miten musiikin voima kantaa vuosikymmenten takaa: Pelle Miljoona & 1980 kokoontui Helsingin Tavastian lavalle kunnioittamaan edesmennyttä bändikaveriaan. Nyt hän lauloi sitä vimmaisesti: Ihmiset oottaa johtajaa, joka vapautta vastustaa tää aika muistuttaa Saksan kolkytlukua Ihanteilleen uskollisena säilynyt ikipunkkari Pelle Miljoona tuntui kiteyttävän kolkosti jotain myös tästä ajasta. Muu maailma 2024: ratkaiseeko Taylor Swift Yhdysvaltain presidentinvaalit. Swiftin vaikutusvalta on levinnyt yllättäviin suuntiin. 2023 aikovansa olla ”diktaattori yhden päivän ajan”, jos palaa presidentiksi. Saati suuret: Trump-vastaiset toivovat, että maailman tämän hetken ehkäpä suosituin artisti Taylor Swift valitsee julkisesti puolensa ja asettuu tukemaan Bidenia. Hän ilmoitti joulukuussa Tähden valta Kirjoittaja Pasi Kostiainen Suomi 2024: on ajankohtaista laulaa natseista
S uomessa kevään yllättävimpiä levyjä on ollut Samae Koskisen Mä näin unta että kaikki meni hyvin. Koskinen on aikaisemmin kirjoittanut ja laulanut toisenlaisia, henkilökohtaisempia kappaleita. YDIN 2 / 2024 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Koronan jälkeinen maailma janoaa viihdettä, ja sen seurauksena Taylor Swift on ”funflaation” kasvot. Hän on itsekin toki menestynyt myös taloudellisesti. Taylor Swift on laajan fanikuntansa tavoittamisessa tehokkain media. Kun Swift valittiin amerikkalaismedia Timen Vuoden henkilöksi 2023, hänen kerrottiin olevan ensimmäinen naisartisti, joka on kasvattanut omaisuutensa miljarditasolle pelkästään musiikilla. Ja vaikka Swift on rikastunut, fanit kokevat saavansa tältä paljon. Aivan kuten Sanna Marinin voi sanoa uudistaneen suomalaisen valtapolitiikan ilmiasua ja tuoneen nahkatakin liituraitapuvun rinnalle, Swift ammentaa tyttöjen kulttuurista. Eras-kiertueen konserteissa kuullaan yli 40 biisiä, joista jokaiseen on rakennettu runsas, teatraalinen esitys tanssijoineen ja mielikuvituksellisine lavasteineen. Swift saattaa ajatella Yhdysvaltain osalta samoin. Miten supertähti käyttää valtaansa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa?. S wift tavoittaa ihmisiä, joiden pelätään Yhdysvaltojen vaaleissa jättävän äänestämättä. Swift on siis yleisölleen yhtä aikaa sekä samalla tasolla oleva tunteiden tulkki että saavuttamaton esikuva. Eras-konsertin kuvastona on Tuhkimoa, Mean Girls -teinielokuvaa sekä sanoituksissa hauraan ja tuntevan, mutta voimakkaan naisen näkökulma. Hän on 34-vuotias Nashvillessä syntynyt laulaja, jonka sanoitusten maailma on henkilökohtainen, mutta samaistuttava. Jos hän antaa sisarillisen neuvon vaalikäyttäytymiseen, se saattaa tuoda tasaisessa äänestyksessä Bidenille voiton. Uusista protestilauluista koostuvan Nyt on normaalia olla natsi -kappaleen voi kuulla ajankuvana, jatko-osana Pelle Miljoonan Natsit, natsit -biisille. Vuonna 2019 hän ilmoitti katuneensa, ettei tukenut Hillary Clintonia 2016 vaaleissa ja kutsui Trumpia autokraatiksi, itsevaltiaaksi. Hän on asetellut sanojaan kuin ymmärtäen, että Swiftin vähättely voi karkottaa häneltä itseltään miljoonia äänestäjiä. Jopa muuten niin leppymättömänä uhoajana tunnettu Trump tunnustaa tämän. Nyt hän koki, että on uskallettava
Tio år senare slopade man sjukdomsstämpeln – homosexualitet smittar inte. Mellan dessa två poler i vårt samhälle lever och verkar de homosexuella själva – bögar, lesbiska och en hel flora av andra sexuella och könsidentiteter. Genom religiösa terapier, healing, exorcism och andeutdrivning av olika slag. Samtidigt är det inte många veckor sedan den evangelisk lutherska kyrkans biskopsmöte beslöt att stiftets präster själva ska få bestämma om de viger homosexuella par i kyrkan. YDIN 2 / 2024 94 KOLUMNI. Regnbågssamhället har blivit en naturlig del av det övriga – i vår del av världen. Men de hade inga positiva förebilder. Men Haavistos sovrum blev för mycket för Räsänenfolket. D e som var unga gaypersoner för femtio år sedan behövde inte längre vara rädda för polisen. Ändå är det i vårt land lagligt att försöka ”bota” homosexualitet. Inte många människor kan förklara betydelsen av den långa räckan bokstäver som börjar med hbtq. För unga ännu oerfarna människor som växer upp är sex ett mysterium, skrämmande och samtidigt en obeskrivlig lockelse. Hur många fantiserar om vår statsministers eller talmans sovrum, eller vad som försiggick i slottskammaren under Niinistös tid. D et är bara drygt femtio år sedan homosexualitet avkriminaliserades i vårt land. Tyvärr leder begreppet homosexualitet till att fokus i samkönade förhållanden ligger bara på det sexuella. Idag finns det så mycket av den varan att man inte längre reagerar på det. Ut ur skåpet ASTRID NIKULA Skribenten?är?medborgaraktivist?och?publicist.. I femtio års tid har de ändå inte varit kriminella… Vi höll på att få en president som lever tillsammans med en annan man. Haavisto hade egentligen ett mycket större stöd bland befolkningen än sin motkandidat. Deras osunda intresse för sex blev tillsammans med deras fantasier om sovrummet för mycket för de hundratusen – och många fler. Det fanns varken litteratur, film eller musik som beskrev gaykärlek på ett naturligt sätt. Sex mellan individer av samma kön är allmänt förekommande i djurvärlden, alltså är det normalt. Avdramatiseringen av homosexualitet har öppnat för diverse variationer av mänskligt beteende. Det skilde sedan inte ens hundratusen väljare mellan de två. Samtidigt blir de länder fler som åter fängslar gaypersoner och i fem länder straffas homosexualitet med döden. Så gott som alla människor tänker dagligen på sex. Riksdagens lagutskott har nyligen avslutat en lång och seg behandling av ett medborgarinitiativ om att förbjuda detta. . Grunden ligger emellertid mellan de två normala polerna, heterorespektive homosexualitet. Men ett land som är ”lyckligast i världen” och vill främja tolerans och jämlikhet kan inte ha en lag som tillåter läger där onda andar fördrivs med syftet att förvanska människors djupaste identitet. Räsänengänget är mer sexfixerade än andra
Demokrati förutsätter också förtroende. Veikko Räntilä understryker betydelsen av rättvisa och nytänkande. Översättare?Astrid?Nikula YDIN 2 / 2024 95 KÄRNUPPLEVELSE. Vi behöver en grön omställning. Junnila menade att fredsrörelsen är Putinvänlig. Kärnstoff D emokratin är inte bara representativ – med rätt att rösta i val. Sannfinnarnas Junnila sade högt vad som låg bakom beslutet. Om det senare skriver också Marja Lehto. Medborgarrörelser runtom i världen hade här en stor betydelse. Fastän nuet är viktigt formas det och framför all framtiden av lösningar i det förflutna. För att massmedia inte ska lyckas fördumma oss utan tvärtom ge redskap för att bli kritiska mediakonsumenter lönar det sig att läsa också Pekka Hentonens essä. Vi rapporterar om den förstörelse som tropiska stormar i Filippinerna orsakar och som fattiga människor förväntas överleva i åratal utan hjälp. Att fredsrörelsen föredrar ickevåld, medling av krig och konflikter och internationella överenskommelser handlar om jordens och mänsklighetens överlevnad. Glöm inte heller att läsa Arto Salonens kolumn! För trettio år sedan blev Sydafrika en demokrati då svarta och färgade fick rösträtt. S amtalet med Fredsförbundets Laura Lodenius och Finlands Fredskämpars Teemu Matinpuro öppnar upp för fredsrörelsens mångbottnade arbete och värderingar, inte bara som medborgaraktivitet utan också som sakkunniga i frågor om vapenkontroll, nedrustning och humanitära rättigheter. Fjolåret var hetast på tusentals år. Regeringen har beslutat att slopa stödet till fredsorganisationerna. Dess särdrag är rösternas mångfald och en garanti för att också minoriteterna blir hörda. Demokrati innebär inte att de samhälleliga problemen försvinner. Bildkonstnär Minna Väisänen har med ett tärningskast skapat en textmässigt ny helhet av en intervju med journalisten Antti Kuronen i tidningen Voima. Inte en enda organisation som arbetar för fred kan acceptera ett anfallskrig, för att inte tala om krigsförbrytelser. K limatuppvärmningen är ett faktum. Märkligt men ändå ganska verkligt! Många goda recensioner påminner oss om att det alltid lönar sig att läsa. En väsentlig del av folkväldet är ett levande och starkt medborgarsamhälle – olika slags organisationer, rörelser och aktivism är som syre för demokratin. Vad gäller förtroendet har det skett en differentiering i vårt land, visar flera utredningar. Klimatpåverkan slår till hårt på olika håll i världen. Motivet var inte bara att minska på statsskulden. Ydin lyfter denna gång även upp den viktiga frågan om de ungas demokratifostran, deltagande och påverkan som Saara Paatero och vårt reportage beskriver
Mutta kun ihmisestä alkaa tuntua, ettei ympäröiviin olosuhteisiin pysty vaikuttamaan, ollaan vaaran tiellä. Ajallemme tyypillistä erittäin myönteistä kehitystä edustaa entistä tiedostavampi kuluttaminen, joka konkretisoituu jo suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistuvan pitäjäaktivismin ja kaupunginosatoimijuuden muodossa. Yhteiskunnan ja elämäntapojen rytmin kiivastumisen myötä uusien vaikutusmahdollisuuksien löytämisestä on tullut yhä tärkeämpää vahvan demokratian säilyttämiseksi. nykyistä vahvempi demokratia, jossa kansalaiset kokevat osallisuutta tehtyihin päätöksiin. Niiden avulla on mahdollista valtavirtaistaa käyttöoikeuteen ja saatavuuteen perustuvaa talouden järjestäytymistä. Kansalaisten äänen kuuleminen ”uusilla korvilla” on aikamme imperatiivi. U udenlaiset kansalaisten toimijuuden muodot voivat tarjota konkreettisia väyliä jaetun vallan lisäämiseksi ja lähidemokratian kehittämiseksi. D emokratia lepää jaetun vallan varassa. Toimivassa demokratiassa kansalaiset kokevat, että heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Turhautumisen seurauksena on uhkana asenneilmaston ääripäistymistä, myötätunnottomuutta ja välinpitämättömyyttä. Silloin omistamisen merkitys aineellisen hyvinvoinnin turvaamisessa pienenee ja jakamisen merkitys korostuu. Samalla kehitys on kestävämpää. V ertaistalous voi käytännössä vahvistua siten, että kylän raitin porukat tai kaupunginosan asukkaat ratkaisevat jokapäiväiseen elämäänsä liittyviä YDIN 2 / 2024 96 KOLUMNI. Se voi olla käytännössä esimerkiksi vertaistaloutta, jossa ylitetään tuottajan ja kuluttajan välinen raja sosiaalisen median tuomien mahdollisuuksien avulla. SALONEN Kirjoittaja on kestävän hyvinvoinnin professori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Vertaistalouden kaltaiset jakavammat, osallistavammat ja paikallisemmat talouden muodot ovat vetovoimaisia, sillä ne vaalivat ihmisten välistä luottamusta. Samalla tämä kehityskulku voi kiihdyttää uusien keinojen käyttöönottoa kansanvallan lisäämiseksi laajemminkin yhteiskunnassa. Kansalaisten omaksumista uusista toimintatavoista oppimalla on mahdollista rakentaa JAETTU VALTA UUSIN SILMIN – PITÄJÄAKTIVISMIA JA KAUPUNGINOSATOIMIJUUTTA ARTO O
Osallistavamman yhteiskunnan rakentaminen on kaikkien edun mukaista. J okainen ihminen on samaan aikaan heikko ja vahva. Silloin ihmisten välinen yhteenkuuluvuuden kokemus rapautuu. Näistä keinoista oppimalla on mahdollista tuoda suomalaiseen yhteiskuntaan kansalaisten välistä yhteenkuuluvuutta. He myös kokevat, että kukin saa säilyttää oman ainutlaatuisuutena. Kyse voi olla kehityskulusta, joka uudistaa demokratiaa entistä suoremman kansanvallan suuntaan esimerkiksi erilaisten kansalaisfoorumeiden muodossa. Kansalaiset kokevat, että he voivat vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin monipuolisesti. Se nivoo yhteen yrittäjämäiseen toimintaan liittyvän kannattavuuden periaatteen, kolmannelta sektorilta tutun organisaatiokulttuurin ja julkisen sektorin yleishyödyllisyyden. Tällainen pehmeäksi aktivismiksi miellettävä pop-up-tyylinen toiminta on ketterää. auttaa lisäämään luottamusta kansalaisten välille. Heillä on tulevaisuusvaltaa, jota käyttämällä he pystyvät vahvistamaan hyvän tulevaisuuden toivoa. Iskunsietokykyistä yhteiskuntaa luonnehtii kiinteys ja eheys, joka sallii yhteisön jäsenten välistä vaihtelua samanlaisuuden sijaan. Kun ihmisten välinen luottamus on vahvaa, kokevat ihmiset, että heidän tehtävänään on ylläpitää toinen toistensa elinvoimaa. Näin toteutuvan yhteenkuuluvuuden ansiosta ihmiset ovat yhteistyökykyisiä ja yhteistyöhaluisia. Ongelmat ratkaistaan organisoitumalla ongelmanratkaisuyhteisöksi digiajan mukanaan tuomien sähköisten vuorovaikutusalustojen avulla. Sosiaalisessa mediassa järjestäytynyt porukka voi pistää juhlavaatteet kiertoon alueen asukkaiden kesken – tai toimia niin, että saadaan paikallisten maanviljelijöiden tuottamaa ruokaa suoraan tiloilta yhteisön tarpeisiin. ongelmia digitaalisten mahdollisuuksien avulla. Elämme nimittäin maailmassa, jossa voittojen yksityistäminen ja tappioiden sosialisointi kasvattaa kuilua rikkaan ja köyhän välille. Kansalaisten välinen luottamus on vakaan yhteiskunnan perusta, sillä jos ihmiset ajautuvat henkisesti etäälle toisistaan, lisääntyy epäluuloisuus ja yhteiskunta ääripäistyy. Jaettu valta on myös tulevaisuuden toivoa tuottavan talouden järjestäytymisperiaate. Tällainen kehityskulku YDIN 2 / 2024 97 KOLUMNI. Vahvan demokratian perusta on yhteiskunnan eheys ja kiinteys. Siinä vältetään jäykkiä rakenteita. Pitäjäaktivismin ja kaupunginosatoimijuuden vaikutukset voivat ulottua laajalle yhteiskuntaa. Iskunsietokykyistä yhteiskuntaa luonnehtii kiinteys ja eheys, joka sallii yhteisön jäsenten välistä vaihtelua samanlaisuuden sijaan. Toimiva yhteiskunta perustuu erilaisiin ihmisiin, joilla on toisiaan täydentävät roolit. Pitäjäaktivismi ja kaupunginosatoimijuus ovat konkreettia keinoja kansalaisten parhaiden puolien esiin houkuttelemisessa
LAURA LODENIUKSEN kolumnissa Ydin 2/2019 viitataan Saksan hallituksen selvitystyöhön, ”haluaako maa jatkossa pitää Yhdysvaltojen ydinaseita maaperällään ja olla osa jaettua ydinasepelotetta – vaikka sillä ei ole omia ydinaseita.” Eri maissa tehdyt arviot liittyivät ydinasekieltosopimukseen ja siihen liittymiseen. ”Kävi ilmi, että – yllätys, yllätys – onkin kovin vaikeaa olla Natossa ja vastustaa ydinaseita.” Lodenius kysyi myös:” jäämmekö ydinaseiden puolustajien ja peesaajien joukkoon vai liitymmekö kieltosopimukseen?” Cam Fenton puolestaan kirjoitti ilmastoepätoivosta ja eri puolilla maailmaa ja Greta Thunbergin innoittamista koululaislakoista. Hannu Reime arveli kolumnissaan, että ”ehkä kapitalistinen tuotantotapa onkin suurin este federalistisen Euroopan syntymiselle.” Manneken Pis on Brysselin yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä. Euroopan olemus ja Manneken Pis HISTORIOITSIJA Heikki Mikkelin ajatukset kansallisesta identiteetistä ja Euroopan ideasta hahmottavat suuren kuvan maanosastamme Ydin-lehden Eurooppa-numerossa 1/2014. Vettä pissaava patsas ei ole vain veistos vaan Riitta Oittisen mielestä eri intressiryhmien puvustama mannekiini ja samalla identiteettiviesti. Vaatehuoneen useiden satojen pukujen kokoelma muistuttaa Oittisen mukaan siitä, ”miten pakeneva käsite eurooppalainen identiteetti on – ja kuinka Eurooppa on ottanut vaikutteita ja antanut niitä muille.” Rauhanprojektin suunta. Terhon mielestä yhtiöiden ja pankkien ylivalta oli myytti: todellisuutta oli kurittava sääntely. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Hänen mielestään reaganismin ja thatcherismin omaksuneiden maiden uusi liittoutuminen ilmastomuutoksen hidastamiseksi ”voisi muuttaa maailmaa tällä kertaa oikeaan suuntaan.” YDIN 2 / 2024 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. Wallgrenin mielestä ongelma oli, että yhtiöiden oikeudet menivät ihmisten ja ympäristön oikeuksien edelle ja että ainoa EU:n pelastus oli sen demokratisointi. Sillä ei liioin ole yhteisestä menneisyydestä kumpuavia emotionaalisia siteitä. Mikkelin mielestä Euroopalla ei ole luonnollista rajaa. Viides ja yleistyvin oli hänen mukaansa se, että ”Eurooppa on kulttuurien kohtauspiste, jossa sillä on globaalia vastuuta.” Thomas Wallgren ja Sampo Terho olivat sekä eri että samaa mieltä EU:sta. Hän kuitenkin löysi viisi tarinaa: kristillisen, kansallisvaltioiden, imperialismin ja integraation tarinat
Stone KOREAN SODAN SALATTU HISTORIA RO S E B U D Aikalaiskuvaus antaa uuden näkökulman Korean ”unohdettuun sotaan”. Tiiro RAKKAUDEN RIEKALEITA Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta. NÄMÄ JA 56 535 MUUTA TEOSTA TOTUUS JA KAUNEUS Vilho Harle KAAOKSESTA JÄRJESTYKSEEN RO S E B U D Rajaton usko sotilaallisen voiman rakentamaan turvallisuuteen on ajallemme tyypillinen, mutta väärä uskomus. YD IN 2 / 20 24 w w w .yd in leh ti.fi KAISANIEMENKATU 5 KAISA-TALO, HELSINKI sivullinen@rosebud.fi +358 40 017 8965 KAIKKIEN ROSEBUDKAUPPOJEN YHTEYSTIEDOT JA VALTAVAN VALIKOIMAN LÖYDÄT MYÖS VERKOSTA. Kaksikielinen. Sirpa Puhakka & Sari T. F. 26 € 8 € 27 € I. Tulossa ! 37 €. Liljelund & Canh MAANMITTARIN TARINA En lantmätares historia RO S E B U D Vietnamilaisen venepakolaisen selviytymistarina korruption ja hyväksikäytön maailmassa vertautuu myös nykyajan kriiseihin