2016 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa etelä-afrikkalaiset: älkää pitäkö meitä itsestäänselvyytenä kolonialismia Palestiinassa lapualaisooppera ennen ja nyt Pidetään ääntä Maailman muuttaminen vaatii, että vääryyksistä uskalletaan puhua.. 50. IhmIselle, jolle väkIvallattomuus ja vastuu maaIlmasta ovat IntohImo. . vuosikerta / 3 l
Yhteiskuntarauha: miten konflikteja ehkäistään. 2016 mennessä! Fi42 8000 1301 5099 24 (DansKe BanK) ViestiKenttään etunimi Ja suKunimi. 11. 50 vuotta meeri Koutaniemi heiKKi PatomäKi hussein al-taee erKKi tuomioJa rauhanlauluJen Parhaimmistoa esittäVät Kirsti alho Ja eero oJanen.. 10. Sadankomitealaisuus puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana liikkeenä innosti 1960-luvun nuoria. Miten kirjailija moniKa Fagerholm ja tutkija Johannes Kananen näkevät hyvinvointivaltion idean, nykytilan ja kehityskaaren. Maailmanrauha: miten konfliktit ratkaistaan. 2016 Klo 14–16 helsingin Paasitornissa PohJoismainen hYVinVointiValtio – unelmaa, totta Vai raunioita. otamme Vastaan sYntYmäPäiVäonnitteluJa Ja JulKaisemme onnitteliJat JouluKuun 2016 numerossamme. Kolme näKöKulmaa rauhaan lauantaina 22. Monistuskoneella veivatut tiedotteet vaihtuivat joulukuussa 1966 Ydin-lehdeksi. Mielenrauha: miten konflikteista toivutaan. onnittele YDintä 15. Onnitella voi vaikkapa vuosien mukaan 50 eurolla, mutta myös pienemmällä tai suuremmalla summalla. Keskustelua vetää Ydin-lehden päätoimittaja arJa alho Helsingin kirjamessuilla lauantaina 29.10.2016 klo 16 Kullervo-salissa
sisällys 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 Pertti HaaParanta Identiteetit ja politiikat / 12 Maryan abdulkariM Tasa-arvolla tasapainoisempaan maailmaan ydinHetki 14 arja alHo Ydinkokeilla on uhrinsa / 20 Mark Waller Älkää pitäkö meitä itsestäänselvyytenä! / 27 taina daHlgren Sosiaalipolitiikassa huonot vaikutteet tulevat Ruotsista / 31 karoliina kantola Vankila täynnä eristyssellejä – Yhdysvaltain supermax-vankilat / 35 josefiina Manninen Brexit uhkaa Pohjois-Irlannin vakautta / 37 birgit coufal Itävalta, quo vadis. / 41 Venla toiVonen Saamelaiset eivät suostu vaikenemaan / 43 siMo ortaMo Hajotettu maa ytiMessä 50 Hannu reiMe Palestiina – 1800-luvun kolonialismia 2000-luvulla / 57 Hannu Virta Chilen syyskuun 11. muutti maailman jo vuonna 1973 / 59 janne rantala Sota palautti pelon Mosambikiiin / 64 eero suoranta Suuren virheen varjo – kulttuurivallankumouksen merkitys Kiinalle / 69 eetu Viren Euroalueen ongelmat ja ”Saksan malli” / 73 kaleVi suoMela Turvallisuuspolitiikka nyt ydinkokeMus 78 sirPa riuttala & arja alHo Lapualaisooppera 2016 / 82 kaisa leino Huutoa mehiläispesästä / 84 kaisa leino Kiroilevia otuksia – kotimaisen sarjakuvan asema nykySuomessa / 86 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 riitta oittinen Pistoja Kongon urbanismiin / 94 tuija Maaret Pykäläinen Naisissa on tulevaisuus / 96 Pertti joennieMi Rauhanliike ja pahat sanat / 98 Pala historiaa / 99 rauni anita Martikainen Muurahaisia YDIN 3 / 2016
Se on myös sosiaalisen pääoman ydinasia. Hyvällä on varjonsa. Siksi, että ajautumisen vastavoimaa ovat eri taustoista tulevat ihmiset, jotka kykenevät vielä kokoontumaan yhteen, antamaan äänen asioille ja ilmiöille sekä tekemään poliittisia valintoja. Mutta jos edes Suomen hallitus ei ymmärrä rauhan ja rauhantyön merkitystä, kuinka me globaalin markkinauskon lannistamat ihmiset voisimme. Tämä siksi, että toiminnalla ja vaikuttamisella olisi täsmäkohteensa. Luottamuksen ja epäluottamuksen kehät eivät ole toisilleen käänteisiä, koska niiden lähtökohdat ovat erilaiset. Onko toive mahdollinen. Ellei näin olisi, koko maapallon tulevaisuus olisi kiinni satunnaisesta napinpainalluksesta. Ydinaseeton maailma on unelma. Epäluottamus on toisenlainen. Kummallakin on puolensa. Mutta kun luottamus menee liian pitkälle, kriittiset näkökulmat jäävät esittämättä. Ymmärrämme siksi, että ajautuminen kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa merkitsee kärjistymistä, hallitsemattomuutta ja ehkä väkivaltaa. Organisaatioissa luottamusta tarvitaan yhtenäisyyden luomiseen ja monimutkaisen toiminnan pitämiseen selkeänä. On poliittisten toimijoiden vastuulla, että sellaisia on tarjolla. Mutta se on myös luokkaaseman tunnusmerkki, josta erityisesti Pierre Bourdieu on kirjoittanut. Pieni mutta tärkeä teko on turvata ihmisoikeusja rauhanjärjestöjen rahoitus. Sosiaalinen pääoma näyttäisi tuottavan kaikenlaista hyvää. Samalla maailman ja yhteiskunnan monimutkaisuutta haluttiin tutkia ja tulkita kaivamalla esiin ydinasioita. Arvokkaimpia verkostoja ovat sellaiset, jotka yhdistävät ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Mutta kun epäluottamuksen seuralainen, pelko, kasvaa liikaa, kaikki YDIN 3 / 2016 4 PÄÄKirjoiTUs. Ihmisten sosiaalinen pääoma muodostuu omista verkostoista, luottamuksesta ja niiden vastavuoroisuudesta. S osiologian klassikkoajattelija George Simmel korosti luottamuksen merkitystä yhteiskunnan koossapitävänä voimana. Onnesta ja epäonnesta. Kyllähän kaikki ihmiset ymmärtävät, että rauha on tärkeintä, eikö niin. Luottamus purkautuu usein nopeasti, yhtäkkiä ja kertakaikkisesti. Ei kuitenkaan mahdoton sellainen, vaan hyvinkin toteutettavissa oleva. Epäluottamuksen etu onkin, että se ehkäisee niin yksioikoista ajattelua kuin vaihtoehdotonta päätöksentekoakin. Se syntyy osapuolten välille nopeasti, mutta purkautuu hyvin hitaasti. Siksi Astanassa pidetyssä ydinkoekieltokonferenssissa toivottiin kansalaisyhteiskunnan vahvaa tukea, jotta junnaavissa neuvotteluissa niin ydinkoekiellon kuin ydinaseriisunnankin suhteen voitaisiin saada aikaan läpimurtoja. Ydinasiaa arja alho päätoimittaja Y din-lehden menneisiin vuosikymmeniin liittyy olennaisesti vapaaehtoinen, yhdistysmuotoiseen toimintaan solmiutunut sodanvastainen työ rauhan ja aseistariisunnan – erityisesti ydinaseista vapaan maailman – puolesta. Sellaisia ovat vaikkapa monikulttuuriset verkostot
Merkitseekö pilkonta ja sitä kautta toimintamahdollisuuksien arviointi kasvojen peittämistä. Onko toive mahdollinen. Lähikuvaa on turvaa hakevien ihmisten kohtelu Euroopassa ja myös Suomessa. Tutkimusten mukaan, mutta myös arkikokemusten, niin poliittiset puolueet kuin ammattiyhdistyksetkin ovat menettäneet jatkuvasti jäseniään. Nyt on käytävä käsiksi siihen ”voimaan”, josta Maryan Abdulkarim kirjoittaa, ja pilkottava se hallittavissa oleviksi asioiksi, kuten Pertti Haaparanta ja Eetu Viren tekevät tämän numeron talousjutuissa. Parhaiten luottamuksen ja epäluottamuksen oikeaa suhdetta voi hakea avoimessa ja keskustelevassa yhteiskunnassa. P. Rauhanja luonnonsuojelun järjestöjen jäsenet eivät näytä olevan kovin aktiivisia eivätkä etenkään avustusjärjestöjen jäsenet – tileille kilahtaa avustussumma kuin postilaatikosta lehti. YDIN 3 / 2016 5 PÄÄKirjoiTUs. Roosin haastattelu, joka luotaa menneen kautta nykyiseen, mutta myös tuleva Kirjamessujen Ydin-keskustelu pohjoismaisesta hyvinvointivaltion unelmasta luottamuksena ja tasa-arvoa tuottavina julkisina palveluina. Leikkauksilla ei ole vain yksityistetty palveluita vaan myös murennettu luottamusta, yhteiskunnan koossapitävää voimaa. Muutoksella on yhteytensä siihen, miksi moni tuntee Suomen nyt vain ajautuvan. Myös Mark Wallerin tai Janne Rantalan eteläiseen Afrikkaan liittyvät tekstit osoittavat, ettei mitään – ei etenkään luottamusta – voida pitää itsestäänselvyytenä. Hannu Reimen raportti Palestiinasta ja Eero Suorannan artikkeli Kiinan kulttuurivallankumouksesta piirtävät tästä välttämättömyydestä erilaisuudessaan kirkkaan kuvan. Avautuuko pelon kautta muutoksen mahdollisuus. Kun muutoksen hakemisen väylät yhdistystoiminnasta vetoomuksiin ja mielenosoituksiin eivät johda mihinkään, seurauksena on tietenkin voimattomuudesta pusertuva nyrkki. Aina. Vanhemmat ihmiset valitsevat esimerkiksi ammatillisen järjestäytymisen velvollisuudesta, nuoremmat rationaalisen hyödyn perusteella. Pelolla on liikkeellepaneva mutta myös lamauttava voima. Samoin voitiin todeta, että laaja julkinen sektori kutistaa ihmisten välistä etäisyyttä. Oikeusvaltion periaatteet ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat osoittautumassa suhdannekysymykseksi. Jotta meillä olisi vapaaehtoistyötä, sosiaalista pääomaa ja luottamusta, tarvitsemme siihen hyvinvointivaltion perustaa. Hyvinvointivaltion ydinasiaan liittyvät J. Kyllähän kaikki ihmiset ymmärtävät, että rauha on tärkeintä, eikö niin. S uomi ja suomalaisten sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Maailmanrauha, yhteiskuntarauha ja mielenrauha: ydinasiaa. lamaantuu. Riitta Hanifin tutkimuksessa sosiaalisesta pääomasta ja osallistumisesta muutaman vuoden takaa voitiin vetää johtopäätöksenä, ettei hyvinvointivaltion peruspalveluita voi korvata vapaaehtoistoiminnalla tai lähiverkoston tuella (joka sekin muuten kasautuu niille, jotka sitä vähiten tarvitsevat). Samalla ovat muuttuneet myös yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistyön perusteet, sosiaalisen pääoman verkostot. Siis jos kilahtaa tai kolahtaa. M iksi ydinasiaa on luottamus, jossa pitää kuitenkin olla sijaa myös kriittisille näkökulmille
/ sivu 37 taina Dahlgren on eri tiedotusvälineisiin kirjoittava toimittaja. / sivu 73 venla toivonen on yleisen historian maisteriopiskelija. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 31 timo antero korhonen on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 27 & 41 karoliina kantola on toimittaja, joka tekee toista tutkintoaan Roskilden yliopistossa kansainvälisen politiikan maisterilinjalla. / sivu 43 niklas PiiParinen on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. tilaushinnat 35 € vuositilaus, sis. / sivu 93 simo ortamo on toimittaja, poliittisen historian maisteriopiskelija ja Ytimen toimituskunnan jäsen. / sivu 57 hannu reime on vapaa toimittaja, joka ennen eläkkeelle siirtymistään työskenteli yli 40 vuotta Ylen radiouutisissa. / sivu 69 hannu virta on toimittaja, rauhanpuolustaja ja Ydin-lehden avustaja. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat Rauhanaseman verkkokauppa (www.rauhanasema.fi/kauppa) Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDin 3 / 2016 tekijät YDIN 3 / 2016. / sivu 27 Pekka elomaa on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 50 sirPa riuttala on Ylioppilasteatterin taiteellinen vastaava. 50. / sivu 92 Janne rantala on kulttuuriantropologian tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa, kolumnisti ja vapaa toimittaja, joka on asunut Mosambikissa viimeiset viisi vuotta. / sivu 90 eetu viren toimittaa Kumu-verkkolehteä ja on kirjoittanut Jussi Vähämäen kanssa teoksen Seutu joka ei ole paikka (2015). / sivu 35 rauni anita martikainen on Tampereella asuva kirjoittaja, jonka esikoisrunokokoelma Maailmalaiset julkaistiin vuonna 2012. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 99 riitta oittinen on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 41 Pirita tolvanen on helsinkiläinen kuvittajagraafikko. vuosikerta) PainoPaikka Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 57 mark Waller on Etelä-Afrikassa asuva vapaa toimittaja. / sivu 88 & 89 kaisa leino on englantilaisen filologian maisteriopiskelija ja sarjakuvaopettaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi toimitussihteeri Eero Suoranta, eero.suoranta@helsinki.fi hallituksen PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ulkoasu Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová taitto Teppo Jäntti kannen kuva Pekka Elomaa tilaukset ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 31 marko ulvila on demokratia-aktivisti ja tietokirjailija. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 82 & 84 Josefiina manninen on valtiotieteiden maisteri poliittisesta historiasta. Birgit Coufal on itävaltalainen Suomessa asuva toimittaja. / sivu 20 YDin-lehti Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄtoimittaJa Arja Alho, p. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 78 kalevi suomela on Ydin-julkaisut ry:n puheenjohtaja. alv 10% ilmoituskoot Ja -hinnat (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JulkaisiJa Ydin-julkaisut ry
– Ilman heidän avoimuuttaan ja vieraanvaraisuuttaan meillä ei olisi yhtäkään näistä kuvista, Koutaniemi toteaa. Omavaraisuudesta huolimatta yhteisöjen sosiekonominen ja terveydellinen tilanne on usein heikko. Näyttelyllä myös tuetaan DREAMS-järjestön sekä sen perulaisen yhteistyökumppanin CHIRAPAQin projektia, jolla pyritään lisäämään hyvinvointia shawi-kansan alueella. Shawit elävät pääsääntöisesti omavaraisissa yhteisöissä KoillisAmazonian viidakossa, sulautumatta länsimaiseen kulttuuriin. Valokuvanäyttelyn onnistumisesta Koutaniemi haluaa kiittää sekä järjestöjä että erityisesti kuvattavaksi suostuneita shawi-naisia, joista monet päättivät esiintyä kuvissa kansansa perinteisissä vaatteissa. Valokuvaaja Meeri koutaniemen Shawi Sanapi -näyttely pyrkii haastamaan ennakkoluuloja esittelemällä katsojalle perulaisen shawi-alkuperäiskansan naisia. YDIN 3 / 2016 AlkuperäiskAnsAt joutuvat syrjinnän kohteeksi kaikkialla maailmassa, mutta heillä on myös omat voimavaransa. DREAMSin perustajan Anna Björnberg-Michelssonin mukaan hyvinvointiprojektin alkaessa ihmisten ravitsemus alueella oli samalla tasolla kuin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Ydin-lehden toimituskunta ViidAkon VAhVAt nAiset Ytimekkäät EE RO Su O RA N tA Ydin 3 / 2016
heinäkuuta 2016.. […] jOs tOdella välittää siitä, suistuukO maailma fasismiin, kOmprOmissit eivät satu yhtään vähemmän. ne sattuvat enemmän.” Toimittaja Laurie Penny, ”Bad Moon Rising”, 26. YDIN 3 / 2016 8 YtiMekkäät 8 YtiMekkäät Ydin 3 / 2016 ”OikeistO On pelOttava vastahakOisen yhtenäisyytensä takia ja vasemmistO On pelOttava epäjärjestyksensä takia
– Se, että teemme nyt niin, kertoo Jemenin inhimillisen tragedian mittakaavasta. Kansainvälisessä geologien tapaamisessa elokuussa ehdotuksen tehneiden asiantuntijoiden mukaan aikakausi alkoi noin vuonna 1950 ja sen alkupiste voitaisiin määritellä ydinkokeista kohdistuvat hyökkäykset ovat jättäneet miljoonat jemeniläiset ilman terveydenhuoltoa. Ydinkokeista syntyneiden hiukkasten lisäksi antroposeenin rajapyykiksi on ehdotettu muun muassa muovisaastetta, voimaloiden tuottamaa nokea, sementtiä sekä kananluita, jotka ovat kaikki levinneet ihmisen ansiosta ympäri maailman. Verkkolehti The Interceptin mukaan kuolonuhrien määrä on noussut niin suureksi, että Punainen risti on alkanut lahjoittaa jemeniläisille sairaaloille kokonaisia ruumishuoneita. Ihmisen toiminta on myös johtanut muun muassa hiilidioksidin määrän kasvuun ilmakehässä sekä eläinja kasvilajien sukupuuton kiihtymiseen. peräisin olevien radioaktiivisten alkuaineiden avulla. – Ei ole yleistä, että Punainen risti lahjoittaa ruumishuoneita, järjestön edustaja rima kamal kommentoi lehden mukaan. Muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid ra’ad al-hussein sekä Human Rights Watch -järjestö ovat vaatineet konfliktiin liittyvien ihmisoikeusloukkausten tutkimista. YK:n arvion mukaan enemmistö siviiliuhreista johtuu nimenomaan näistä ilmaiskuista. Geologiset aikakaudet määritellään geologisissa kerrostumissa globaalisti esiintyvien rajapyykkien perusteella. YDIN 3 / 2016 9 YtiMekkäät sisällissotA Jemenissä on johtanut tuhansien siviilien kuolemaan ja humanitaariseen kriisiin. Jos ehdotus hyväksytään virallisesti, se tulee päättämään holoseeniksi kutsutun aikakauden, joka alkoi viime jääkauden päätyttyä 12 000 vuotta sitten.. Välittömien kuolonuhrien lisäksi sairaaloihin sekä lääkkeiden ja ruuan kuljettamiseen käytettyihin kuljetusreitteihin siviiliuhrien määrä kasvaa Jemenissä tutkijat uskovat ihmisen aiheuttaman geologisen aikakauden alkaneen kAnsAinVälinen asiantuntijaryhmä on suositellut uuden geologisen aikakauden, antroposeenin, alkaneeksi julistamista. Jemenin konfliktissa on kuollut yli 3 700 siviiliä sen jälkeen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma aloitti ilmaiskut huthikapinallisia vastaan maaliskuussa 2015. unicef raportoi maaliskuussa, että yli 80 prosenttia maan väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. termiä antroposeeni ehdotti alun perin Nobelin kemianpalkinnon voittaja paul Crutzen vuonna 2000. Human Rights Watch on myös vaatinut asekaupan lopettamista SaudiArabian kanssa, kunnes se lopettaa ilmaiskut Jemenissä. Muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska ovat tukeneet liittoumaa myymällä sille aseita. ”Koska me olemme pohjimmiltaan suurikokoisen avaruusaluksen miehistö ja planeetta on meidän elossapitojärjestelmämme, sen toimintaan puuttuminen tällä tasolla ja tässä mittakaavassa on erittäin merkittävää”, kommentoi ilmastotutkija Chris rapley asiaa The Guardian -lehdelle
Globaalin politiikan ja talouden päättäjät taas löytyvät kuvaajan oikeasta päästä. Pääasiassa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Intiassa sekä Aasian ja Afrikan maissa elävien tulot ovat kasvaneet 38–76 prosenttia. Globaali keskiluokka eli köyhimmän 5 ja 70 prosentin välillä oleva väestö on hyötynyt paljon maailmankaupan kasvusta ja tuotannon siirtymisestä kehittyviin maihin viime vuosikymmeninä. Kaikkein köyhimpien ja globaalissa mittakaavassa kohtalaisen vauraiden tulot eivät taas ole juuri nousseet. Silti äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolittunut, vaikka maapallon väkiluku on kasvanut. Kuvaajan vaaka-akselilla on jaettu maailman väestö viiden prosenttiyksikön kokoisiin ryhmiin köyhimmistä rikkaimpiin. Branko Milanovicin blogi glineq.blogspot.fi kAikki eiVät hYödY gloBAlisAAtiostA Lähde: Lakner ja Milanovic (2015), sites.google.com/site/decrgchristophlakner/publications GLOBAALIN tALOuSKASVuN JAKAutuMINEN 1988– 2008 Globaali keskiluokka etenkin Kiinassa ja Intiassa. Köyhimmät ovat siis jääneet jälkeen globalisaation edetessä. YDIN 3 / 2016 10 YtiMekkäät 50 40 30 20 10 20 90 80 70 60 100 10 20 30 40 50 60 70 < Köyhimmät 5 % Rikkaimmat 1 % > 99 5 Maailman väestö jaettuna tuloryhmiin (%) Re aa lit ul oj en ka sv u os to vo im ak or ja tt un a (% ) MAAilMAn keskituloiset ja rikkain viisi prosenttia ovat hyötyneet globalisaatiosta eniten. Branko Milanovicin mukaan ei olekaan ihme, että monet köyhät ja keskituloiset teollisuusmaissa ovat innostuneet kansallismielisestä populismista ja vastustavat rajat ylittävää kauppaa ja maahanmuuttoa. Kuvaajan vasemmassa laidassa on maailman kaikkein köyhin viisi prosenttia, joiden tulot kasvoivat 20 vuodessa noin 15 prosenttia. Kaikkein vähiten suhteelliset tulot ovat nousseet kuvaajan oikean laidan tuntumassa eli ihmisillä, jotka kuuluvat maailman varakkaimpaan neljännekseen mutta eivät rikkaimpaan viiteen prosenttiin. He ovat rikastuneet kaikkein eniten globalisaation myötä. YK:n mukaan vuonna 1990 alle 1,25 dollarilla päivässä eli 1,9 miljardia ihmistä, kun vuonna 2015 heitä oli 836 miljoonaa. tähän ryhmään kuuluu valtaosa maailman väestöstä. Muun muassa latinalaisessa Amerikassa, entisissä sosialistimaissa ja rikkaissa teollisuusmaissa elää paljon ihmisiä, joiden tulot ovat polkeneet paikallaan 1980-luvun lopusta lähtien. Pystyakselilla taas on kuvattu heidän tulojensa muutokset vuosina 1988–2008 heidän ostovoimaansa suhteutettuna. Muotonsa takia norsukäyräksi nimetty kuvaaja tarjoaa yhdellä silmäyksellä kuvan globaalin tulonjaon muutoksista ja sen epätasaisuudesta. tämä selviää Maailmanpankin ekonomistina työskentelevän Branko Milanovicin laatimasta kaaviosta, joka yhdistää tulonjakoon ja talouskasvuun liittyviä tutkimuksia
Sen valtaa korostaa se, että talouspolitiikan perusteista ollaan hyvin yksimielisiä Saksan eri puolueiden kesken. Samaa odotetaan myös julkiselta sektorilta. Ainoastaan sellainen talouskriisi, jossa myös keskiluokka joutuu tuntuvasti kärsimään, voi sen tehdä. Erityisesti Hollanti ja Suomi ovat hyväksyneet saksalaisajattelun aivan suoraan. Näistä lähtökohdista on helppo ymmärtää, että kansalaisten identifioituessa ”oikeisiin” kohteisiin he ovat valmiit hyväksymään jopa omien tulojensa tai ainakin oman suhteellisen osansa heikentymisen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi. YDIN 3 / 2016 11 KOLUMNI E uroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. . Euroalueen toiminta on rakennettu sille ja julkinen keskustelu käydään sen ehdoilla. Mielenkiintoista on, että verojen korotus olisi useimmin taloutta vähemmän kuristava vaihtoehto kuin julkisten menojen leikkaus, kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto tämän vuoden raportissaan Suomenkin osalta totesi. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan. Tämä ei rajoitu vain Suomeen vaan se on yleistä kaikkialla. Samoin saksalaisesta ajattelusta on tullut osa EU-kansalaisten identiteettiä. Siksi sen vallasta syökseminen on erittäin hankalaa. Siitä on tullut osa kaikkien saksalaisten identiteettiä. Identiteetit ja politiikat PerttI HaaParaNta Kirjoittaja?on?taloustieteen?professori?Aalto-yliopistossa.. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. ”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Mutta silloin ollaan jo lähellä sitä, että demokratia on vaarassa. Huomattavassa osassa talouskeskustelua on hyväksytty lähtökohdaksi ajatus, että viime kädessä valtio on organisaationa analoginen kotitalouden ja/tai yritysten kanssa. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Saksalainen ajattelu on perusteiltaan perinteistä oikeistolaista talousajattelua. Saksa on eu:n ja euroalueen suurin talous. Tavallisten ihmisten kamppaillessa velkojensa kanssa he supistavat menojaan
Jossa nälkää näkevien lasten kuvilla ei tarvitsisi kerätä rahaa ja jossa köyhyys, sodat ja ympäristökatastrofit eivät olisi osa arkeamme ja niitä vastaan taistelu osa ihmisyyttä. YDIN 3 / 2016 12 KOLUMNI S tar wars -elokuvissa Luke Skywalker kohtaa eeppisessä loppukohtauksessa sith-lordin, joka uhkaa käyttää Voimaa väärin. Tässä nykyisessä mallissa järjestelmä palkitsee normit täyttävät yksilöt ja näin ylläpidetään hierarkioita. Tarvitsemme siis radikaalia politiikkaa ja ajattelua, joka ei ainoastaan haasta nykyistä asiaintilaa, vaan uskaltaa unelmoida sellaisesta, jota emme tällä hetkellä kykene kuvittelemaan. Elokuvan sankarin tavoitteena on palauttaa tasapaino galaksiin. Ongelma on se, että harva meistä osaa kuvitella toisenlaista todellisuutta. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan omilla toimillaan ole vaikuttanut kehoon, johon syntyy. Etuoikeuksia ei kuitenkaan juurikaan nimetä tässä järjestelmässä, vaan niiden puuttuminen. Mikäli tälläista maailmaa on edes ollut. Kenellä on ja kenellä ei ole. Mikä on tämä mystinen voima, jota voi käyttää hyvää ja pahaan. Toimintakykyisen, sosiaalisesti lahjakkaan, valkoisen heteromiehen mahdollisuudet hyvään elämään ovat lähtökohtaisesti paremmat kuin esimerkiksi vammaisen naisen. Yhteiskuntia, joissa hyvä elämä kuuluu ihan jokaiselle. Globaalisti maailmamme on rikki, ja sen osana myös meidän yhteiskuntamme. Tasa-arvolla tasapainoisempaan maailmaan MaryaN abdULKarIM Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja vuoden Kristiina 2016.. Mikä on tasapaino, jota Skywalker tavoittelee. Itselleni ja monille muille feminismi on työkalu, jolla voimme oppia kuvittelemaan todellisuutta, jossa maailma ympärillämme ei olisi rikki. Sitä tarinaa on katsottu jo vuosikymmeniä ja jatko-osineen se puhuttelee ihmisiä eri puolella maailmaa. Tai tarkastella oman yhteiskuntamme ongelmia vakavina, kun uutiset heittävät eteemme paljon karumpia todellisuuksia. Ikään kuin ongelma olisi heillä, joilta etuoikeudet puuttuvat. Olen itse syntynyt jälkiteolliseen maailmaan ja ainoa tuntemani todellisuus on tämä, jossa kapitalismi määrää ja jossa hyvinvointi perustuu pitkälti järjestelmään, joka hyödyttää toisia enemmän kuin toisia. Kaivokset ovat jossain muualla, samoin hikipajat, joissa valmistetaan kaupoistamme ostamamme tuotteet, rikkinäiset yhteiskunnat, joissa alistetaan naisia eikä suojella lapsia. Tämä on totta. Se, että hänellä itsellään ei ole kokemusta galaksista, jossa olisi tasapaino, ei saa tarinassa juurikaan tilaa. Ajattelen, että tasapaino on menetetty kauan sitten ja ne sukupolvet, jotka tunsivat sortoon perustumattoman maailman, eivät enää informoi meidän todellisuuttamme. Silloin kun ongelmia nimetään, ne ovat usein muualla kuin täällä. Näiden hierarkioiden kautta jakaantuu myös valta
/ 41 VenlA ToiVonen Saamelaiset eivät suostu vaikenemaan / 43 siMo orTAMo Hajotettu maa. 14 ArjA Alho Ydinkokeilla on uhrinsa / 20 MArk WAller Älkää pitäkö meitä itsestäänselvyytenä! / 27 TAinA DAhlgren Sosiaalipolitiikassa huonot vaikutteet tulevat Ruotsista / 31 kAroliinA kAnTolA Vankila täynnä eristyssellejä – Yhdysvaltain supermax-vankilat / 35 josefiinA MAnninen Brexit uhkaa Pohjois-Irlannin vakautta / 37 BirgiT coufAl Itävalta, quo vadis. Ydinhetki Ydinhetki kertoo asioista paikan päältä ja ihmisten kautta
Miksi ihmeessä Kazakstanin Astanassa puhuttiin asiasta juuri kansainvälisenä ydinkoekiellon päivänä. YDIN 3 / 2016 14 YDINHETKI Ydinkokeilla oN uHrINsa Millaista on konferenssissa, jossa keskustellaan ydinkoekiellosta. Tervetuloa kokousmatkalle Ydin-lehden kanssa! Teksti ja kuvat Arja Alho
YDIN 3 / 2016 15 YDINHETKI YDIN 3 / 2016 15 YDINHETKI Kokouksessa puhui myös CTBTO:n pääsihteeri Lassina Zerbo. CTBTO on ydinkoekieltoa ajava ja Wienissa majaansa pitävä järjestö.
Nyt Astana on nimensä mukaisesti Kazakstanin pääkaupunki. Ensimmäinen on ydinasevapaiden vyöhykkeiden laajentaminen ja kattavan ydinkoekieltosopimuksen aikaansaaminen, toinen terrorismin vastainen taistelu ja kolmanneksi rauhantyön edistäminen. Hän puhuu erinomaista englantia, välillä venäjää eikä tarvitse papereita saati vieressä kuiskuttavia avustajia. Näistä 340 oli maanalaista koetta ja 116 ilmakehässä tehtyjä. Japanilaiset arkkitehdit ovat vetäneet ”kiitoratoja”, monikaistaisia katuja, ja sommitelleet kansakunnan monumentit kaupungin keskiosaan. Pommit olivat aluksi hyvin ”likaisia”. Vassilenko huomauttaa terrorismin vastaisessa taistelussa olevan vain sellainen ongelma, että joillekin terroristi on vapaustaistelija. Suomen hallitus päätti toukokuun lopulla olla mukana tulevassa maailmannäyttelyssä. Kyse onkin siitä, miten epätoivoisiin tekoihin terroristit voivat ajautua. M aan varaulkoministeri Roman Vassilenko istahtaa epämuodollisesti nojatuoliin toimittajien tentattavaksi. YDIN 3 / 2016 16 YDINHETKI A stanan maisemat olivat parikymmentä vuotta sitten aroa, joka sulautui kaukana näkyvään horisonttiin. Kaiken kaikkiaan kokeiden voima vastasi 2 500 Hiroshiman pommia. Kazakstanin Semipalatinskissa tehtiin entisen Neuvostoliiton aikana 456 ydinkoetta. Mutta myös hänelle tuli yllätyksenä hajoavan valtion valtava ohjusarsenaali ydinkärkineen luolastoissa, joiden päälle hän maan itsenäistyt. Juuri uraanista on tullut Kazakstanin kaksiteräinen miekka. Kazakstanissa kohistaan joka vuosi jostakin. Kansainvälisten pankkien rakennukset hipovat pilviä. Mukana oli myös Suomen silloinen presidentti Tarja Halonen. Hän jopa huomauttaa yhden pöydällä olevan nauhurin pattereiden lataustason olevan alhainen. Miljoonakaupungin ihmisten elämä on monumenttikeskustan reunoille sijoitetuissa asuntokortteleissa. 2010 valmistui kongressikeskus, jossa pidettiin etyj-kokous. Nazarbayev oli nähnyt lähipiirissään radioaktiivisen säteilyn vaikutukset ennenaikaisina kuolemina, syöpinä ja vastasyntyneiden lasten epämuodostumina. Tämä kaikki – mukaan lukien ainainen jouluvalaistus – on mahdollista siksi, että maa elää öljystä, maakaasusta, maataloudesta, mutta ironista kyllä myös uraanista. Oopperatalo valmistui hiljan ja nyt työn alla on Expo. Kazakstan on maailman ykkönen uraanin tuotannossa. Mistä siis Astanan kokouksessa on kyse. Kazakstan on yk:n turvallisuusneuvoston jäsen vuosina 2017– 2018. 97-metrisen tornin näköalapaikalta, myyttisen Samruk-linnun kultaisesta munasta, voi katsella presidentinpalatsin, parlamentin ja hallintorakennusten ketjua kukkaistutuksineen, jotka muodostavat kauniita geometrisiä kuvioita. Samanlaisia voi nähdä valtavan Hazrat Sultan -moskeijan koristeluissa. Ne näkyivät taivaalle kohoavina sienimäisinä myrkkypilvinä ja muuttivat miljoonan ihmisen, heidän lastensa ja lastenlastensa elämän iäksi. Sen teemana tulee olemaan tulevaisuuden energia. Osa kysymyksistä on esitetty etukäteen, osa syntyy spontaanisti. Aron tuuli suhisee öisin ja tekee talvista kylmiä. Maan nykyinen (ja toistaiseksi ainoa) presidentti Nursultan Nazarbayev tyrmistytti Neuvostoliiton sotilasjohtoa sulkemalla Semipalatinskin ydinkoeaseman jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Ydinasekiellon suhteen Kazakstan on tehnyt paljon. Vaikka valtaosa kazakstanilaisista on muslimeja, hunnutettuja naisia ei juuri näe eikä kortteleista puutu ravintoloita tai baareja. Hän päättää, ettei pidä alustusta mutta vastaa kysymyksiin. Jokainen esittää kysymyksensä ja välillä tulee intetyksi vastaan. Vassilenkon mukaan Kazakstanilla on kolme tärkeää asiaa, joita he aikovat ajaa. Kaupunkia hallitsee traditionaalisen jurtan modernisoituun muotoon rakennettu kauppaja viihdekeskus Khan Satyr, jonka on suunnitellut britti Norman Foster kumppaneineen. Ne saastuttivat pahasti ympäristöä ja aiheuttivat vakavia terveyshaittoja. Kovin kontrolloidusta tiedotustilaisuudesta ei ole kyse, sillä istumme sattumanvaraisesti pyöreässä asetelmassa
Sitten voi tietysti tutkia karttaa. Intia, Pohjois-Korea ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Sama viesti toistui myös konferenssissa: ydinaseet eivät tuo turvallisuutta. start-sopimus on se sopimus, jonka allekirjoittivat presidentit George Bush vanhempi ja Mihail Gorbatshov vuonna 1991. YDIN 3 / 2016 17 YDINHETKI tyä joutui kirjaimellisesti istumaan. Naapureina ovat Kiina, Venäjä, aika lähellä Intia ja epävakaa Lähi-itä. vuosisadan manifestin sodista vapaan maailman aikaansaamiseksi. Se esitti Washingtonissa tämän vuoden maaliskuussa 21. Se hyväksyttiin vuonna 1996 ja sen on allekirjoittanut ja ratifioinut valtava määrä valtioita, viimeisimpänä Myanmar ja Swazimaa, mutta kahdeksan puuttuu. Mikäli joku maa käyttäisi ydinasetta, se olisi katastrofaalista kaikille. Vuonna 1996 se allekirjoitti ydinkoekieltosopimuksen. Mannertenväliset ohjukset tulivat näin kielletyiksi. Myöhemmin, vuonna 2009, Kazakstan edisti Keski-Aasian ydinaseettoman vyöhykkeen muodostumista. K un yk:n pääsihteerin Ban Ki-moonin toimikausi päättyy, hänen yksi tavoitteistaan ei täyty ja se on juuri kattavan ydinkoekieltosopimuksen (ctbt) aikaansaaminen. Ydinaseklubiin kuuluminen on enemmän egon nostamista kuin tosiasiallista turvallisuuden hakemista. Kazakstan allekirjoitti ydinaseiden leviämisen estävän kansainvälisen sopimuksen hetimmiten ja liittyi kansainväliseen atomienergiajärjestöön (iaea). Ydinaseet voivat joutua vääriin käsiin ja niitä voidaan Kazakstanin varaulkoministeri Roman Vassilenko vastaamassa toimittajien kysymyksiin.. Bushia edeltänyttä Ronald Reagania tuskin pidetään minään rauhankyyhkynä, mutta ydinaseettomuus oli hänen vahva missionsa ja johti startsopimuksiin. Yhdysvallat, Kiina, Iran, Israel ja Egypti ovat allekirjoittaneet mutta eivät ratifioineet. Kaikki Kazakstanissa olleet 104 mannertenvälistä ballistista ohjusta palautettiin Venäjälle ja tuhottiin start-sopimuksen mukaisesti 1996. Vaikka Vassilenkon mukaan he ovat vain yksi turvallisuusneuvoston jäsenistä ja toiset jäsenet ovat tunnetusti tasa-arvoisempia kuin toiset, Kazakstan haluaa tuloksia. Se on ollut aktiivinen kansainvälisissä kokouksissa, tehnyt aloitteita ja käynnistänyt atom-koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on kampanjoida ydinasekiellon puolesta. Venäjällä on nimittäin edelleen eniten ydinkärkiä ja osa niistä valmiustilassa. Punaisen ristin Christine Beerli oli huolissaan viime aikoina kasvavasta ydinaseuhkasta. Vassilenko korosti Kazakstanin aloitteellisuuden johtuvan siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät ydinaseet takaa turvallisuutta, vaan aiheuttavat pelkästään turvattomuutta. Iranin parlamentti hyväksyi viime lokakuussa lain, jolla sinetöitiin aiemmin kesällä solmitun historiallisen ydinsopimuksen täytäntöönpano
Samoin kuin Möller, Chowdhury pohti puheessaan, kuinka saada aseistariisunta kansainvälisen kokoustamisen ohella tavallisten ihmisten asiaksi. Asevarusteluun käytetään päivittäin kaksi kertaa enemmän kuin yk:n päivittäiseen budjettiin samalla kun köyhyyden vähentäminen, ilmastonmuutoksen ja ympäristöuhkien torjunta sekä luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen korjaaminen kärsivät rahoituksen puutteesta. Michael Möller, yk:n alipääsihteeri, puolestaan välitti pääsihteeri Ban Ki-moonin tervehdyksen kokoukselle. Omana henkilökohtaisena näkemyksenään Möller korosti kansalaisyhteiskunnan merkitystä läpimurron aikaansaamiseksi junnaavissa keskusteluissa, jotta voitaisiin päästä tekemään ihmisyyden tiekarttaa, road map to humanity. K okous kokosi varsinaisesti parlamentaarikkoja sekä kansainvälisten järjestöjen edustajia keskustelemaan aseidenriisunnasta. Amerikkalainen Jonathan Granoff, jolla on vaikuttava rauhantyöhön liittyvä työura, kysyi retorisesti: ”Miksi orjuus tuli kielletyksi tai lapsityövoiman käyttö, miksi ympäristönormeja on Astanan kaupunkikuvaa.. Parlamentaarikkojen puolesta puhui kansainvälisen parlamentaarikkojärjestön ipu:n presidentti Saber Chowdhury. Mielenkiintoisia keskusteluja käytiin erityisesti kansalaisjärjestöjen roolista. YDIN 3 / 2016 18 YDINHETKI käyttää vahingossa. Pääsihteeri oli vieraillut Semipalatinskissa ja järkyttynyt syvästi ydinkokeiden aiheuttamista fyysisistä ja psyykkisistä arvista. Chowdhury katsoi, että asian harkitseminen on täysin Kazakstanin käsissä. Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg toimi tässä samassa tehtävässä aiemmin. Hän on ensimmäinen bangladeshiläinen sekä ipu:n että Ydinaseiden leviämistä estävän ja aseidenriisuntaa edistävän parlamentaarisen järjestön (pnnd) johdossa. Hän kysyi: ”Mitä asevarusteluun käytetyillä resursseilla voitaisiinkaan tehdä aidosti turvallisen maailman hyväksi!” Tarja Cronberg veti kokouksessa osuuden, jossa käsiteltiin kansallisia toimia ydinasevapaitten vyöhykkeiden edistämisessä ja samalla kestävän maailman maantieteen luomista. Nazarbayev puolestaan kommentoi avajaisistunnossa tehtyä ehdotusta pohtimalla sen suhdetta Nobelin rauhanpalkintoon, mutta lupasi kuitenkin Kazakstanin miettivän asiaa. Lehdistötilaisuudessa kysyttiin tarkemmin tästä ehdotuksesta. Chowdhury korosti voimakkaasti, kuinka 100 miljoonaa dollaria käytetään vuosittain pelkästään ydinasearsenaalin ylläpitämiseen. Hän ehdotti mietittäväksi yksittäisten ihmisten ja yksittäisten järjestöjen aseistariisuntapalkinnon perustamista. Aseistariisunta mielletään kylmän sodan asiaksi ja kylmä sota on ohi
Kazakstan aikoo kuitenkin avata ydinvoimalan. Mutta sen ollessa maailman ykkönen uraanin louhinnassa, monia kysymysmerkkejä jää. Kokouksessa oli mukana kazakstanilainen Karipbek Kuyukok, jonka äiti asui lähellä Semipalatinskin ydinkoealuetta. Se on antanut nimensä uima-asuille, mutta uimaan siellä ei voi mennä korkea radioaktiivisuuden vuoksi. Säilöissä on enemmän ja vähemmän radioaktiivista jätettä – ja lisää otettaisiin. Kazakstan maksaa itse korvauksia, kuten myös yk, sekä tarjoaa kuntoutusta. Lapsi syntyi kädettömänä radioaktiivisen säteilyn vuoksi. K azakstanin tarmoa ydinaseettoman maailman puolesta ei voi epäillä. Muistakaa ihmisyytenne, unohtakaa kaikki muu.. Kun kysyin Vassilenkolta, onko Kazakstan keskustellut Venäjän kanssa korvauksista, hän vastasi, ettei asia ole ollut enää pöydällä. YDIN 3 / 2016 19 YDINHETKI kiristetty tai miksi on aikaansaatu minimipalkka. Monet puhujat kiinnittivät huomiota Chowdhuryn tavoin siihen, etteivät nykysukupolvet välttämättä ole edes tietoisia ydinaseiden valtavasta määrästä. Saksalainen Holger Güssefeldt puolestaan kertoi lasten kokemusten kautta aikuisten maailman mielettömyydestä asevarustelun ja ydinaseiden uhatessa ihmiskunnan tulevaisuutta. Hiroshiman ja Nagasakin uutisfilmit ovat rätiseviä mustavalkoisia pätkiä, jotka toki kaukaisina kauhistuttavat, mutta joiden ei uskota enää koskaan toistuvan. Myös amerikkalaisten tekemillä ydinkokeilla on uhrinsa. Vassilenko sanoo sen olevan pelkkää realismia ja tarkoittavan ydinjätteen kierrätystä. Ydinvoiman, ydinkokeiden ja ydinjätteen kuten myös asevarustelun suhteen on syytä kuitenkin muistaa Albert Einsteinin ja Bertrand Russellin manifestin ikuinen ajankohtaisuus: Remember your humanity, forget the rest. Maa on myös kiistatta panostanut ydinjätteen turvalliseen käsittelyyn ja säilyttämiseen yhdessä kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa. Tällä hetkellä maan energiatuotanto perustuu ruskeaan, kuten Vassilenko asiaa luonnehti, siis kivihiileen, maakaasuun ja öljyyn. Y dinkokeilla on uhrinsa. Puolet alueesta on vihreää vyöhykettä, keltaisella on säteilyä. Bikinillä tehtiin aina vuoteen 1958 useita atomija vetypommikokeita. Marshall-saarten parlamentin puhemies Kenneth Kedi vetosi omakohtaisiin kokemuksiinsa viitaten, ettei ydinkokeitten aiheuttamien tragedioiden saa enää antaa toistua. Näin myös norjalainen Thore Vestby, joka toimii maailman kaupunginjohtajia kokoavassa rauhanjärjestössä. Vastaus on hyvin yksinkertainen: kansalaisten aktivismilla.” Hänen mukaansa monien itsestäänselvinä pidettyjen saavutusten takana on kansalaisyhteiskunnasta tai uskonnollisista yhteisöistä lähtenyt liikehdintä. Ei hassumpaa Euroopan kokoiselle maalle, joka juhlii 25. Ei ollut enää valtiota, jolta periä mitään. Myös Ranska teki eteläisen Tyynenmeren atolleilla vuosina 1966 –1996 kaikkiaan 210 ydinkoetta. Kuka korvaa ihmisten kärsimykset. Punaiseksi vyöhykkeeksi luokitellaan niin saastunut alue, ettei siellä voida tehdä mitään 24 000 vuoteen. Hän toimii nykyisin atom-koulutusohjelman lähettiläänä. Aktivistit eivät vaatineet orjuuden parempaa hallinnointia, vaan sen kaikkinaista kieltämistä. Samoin ydinaseettoman maailman puolesta puhujat haluavat ydinaseiden kertakaikkista kieltämistä. Expo 2017 tähyää kuitenkin uusiin energialähteisiin. Marshall-saarten yksi atolli on Bikini. Mutta kun Neuvostoliitto hajosi, Kazakstanin ydinkoeuhrit jäivät tyhjän päälle. Yhdysvallat, Venäjä ja Kazakstan ilmoittivat vuonna 2012 saattaneensa loppuun salaisen ohjelman, jolla koealueen maanalaiset käytävät saatiin suljettua ja kahteentoista plutonium-ydinaseeseen riittävä materiaali säilöttyä. itsenäisyysvuottaan. Lisäksi hän maalaa suullaan ja jaloillaan. Jotakin on saatu ydinkokeita tehneiltä mailta, jotakin yk:n kautta. Kazakstanilla on valtavat mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämisessä niin aurinkokuin tuulivoimassakin. Ydinkoealue oli Saksan kokoinen
8. Äänestäjät antoivat ANC:lle annoksen rankkaa rakkautta. YDIN 3 / 2016 20 YDINHETKI Paikallisvaalit eivät yleensä herätä kiinnostusta maan rajojen ulkopuolella. pidetyt paikallisvaalit pääsivät otsikoihin kaikkialla maailmassa. Toisin kuitenkin oli Etelä-Afrikassa, jonka 3. itsestäänselvyytenä! Kirjoittaja Mark Waller Älkää pitäkö meitä
Aikaisemmin kielletty vapautusliike sai ikonisen Nelson Mandelan johtamana valtavan kannatuksen. O sa ongelmasta on, että anc on ollut ainoa toimija erityisesti paikallisella tasolla. Vaikka anc on ponnistellut voimakkaasti kehityksen aikaansaamiseksi ja pahimpien apartheidin aiheuttamien ongelmien poistamiseksi rakentamalla miljoonia asuntoja (joita kutsutaan uudelleenrakentamisen ja kehityksen ohjelman mukaan rdp-taloiksi) ja miljoonia sähköja vesihuollon yhteyksiä köyhille sekä investoimalla valtavasti terveydenhuoltoon ja koulutukseen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on ollut hidasta. Tämä on johtanut asiakassuhteiden verkostoihin, joihin on liittynyt systemaattista korruptiota. Mutta 22 vuoden jälkeen anc kärsii haamuista, joita se itse kutsuu vallan vakiintumisen synneiksi. Merkittäviä nousijoita olivat konservatiivien Democratic Alliance (da) ja vasemmistopopulistinen Economic Freedom Fighters (eff). Vaalitulos merkitsee käännettä maan vaiheissa sitten apartheidin päättymisen vuonna 1994. YDIN 3 / 2016 21 YDINHETKI Bl 1z z4 rd -E d iTo r, CC BY -SA 4.0 V altaapitävä African National Congress (anc) menetti yksinkertaisen enemmistöasemansa puolessa maan kahdeksasta urbaanista keskuksesta: Tshawnen metropolialueella (Pretoria), Johannesburgissa, Ekurhulenissa ja Nelson Mandela Bayssa. Kaikkiaan 204 poliittista puoluetta osallistui vaaleihin, mikä on 68 prosenttia enemmän kuin edellisellä kerralla vuonna 2011. Paikallistaso päättää, kuinka suuri osa sosiaaliANC:n, dA:n ja EFF:n vaalimainokset Cape Townissa heinäkuussa.. Eikä vain aiemmin heikommassa asemassa olevalta mustalta enemmistöltä, vaan myös ulkopuoliselta maailmalta, joka seuraa herkeämättä maan vapautumista siirtomaavallan ja apartheidin rasitteista. Tuolloin pidettiin ensimmäiset demokraattisen vaalit
anc:n osaaminen oli hyvin ohutta, kun se otti haltuunsa vallankäytön rakenteet vuonna 1994 ja yritti uudelleenmuotoilla niitä palvelemaan koko väestön eikä vain valkoisen ja varakkaan vähemmistön tarpeita. Zuman mieltymykset äkillisiin kurssinmuutoksiin aiheuttivat shokkiaaltoja myös maan hauraan kansainvälisen talousaseman suhteen, kun hän otti ja erotti kolme valtiovarainministeriä yhden viikon aikana viime joulukuussa. Monet köyhät asukkaat Tshwanen pohjoisessa townshipissä Soshanguvessa ja Block F:ssa ovat odottaneet 11 vuotta saadakseen rdp-talonsa. Kaikki tämä vahvistaa käsitystä siitä, että anc yleisesti, ja presidentti erityisesti, rypee korruptiossa. Hän pyysi asiaa anteeksi kansallisessa televisiolähetyksessä ja lupautui maksamaan takaisin väärinkäytetyt miljoonat. Southern Africa Report kertoi tiedotteessaan vuonna 2011, kuinka ”ammattiliittoja edustava Cosatu on närkästynyt siitä, miten tavallisten etelä-afrikkalaisten kustannuksella voitot valtion 800 miljardin randin infrastruktuurikehityksestä virtaavat Guptan suojeluksessa oleville tahoille”. Presidentti jarrutteli ehdotusta ja hetken päästä poliisiasioiden ministeri julkaisi raportin, jossa todettiin, että kaikki uudistukset oli tehty turvallisuuden lisäämiseksi. Näitä olivat uima-allas, amfiteatteri, klinikka, vierailijakeskus ja kunnostettu karjasuoja. Asiasta vastaava johtaja pystyy leikkaamaan tämän odotusajan kuukausiin maksusta. Näin ei toimita välttämättä joka paikassa, mutta vierasta se ei ole, ja kuvaa hyvin institutionalisoitunutta paikallisen tason korruptiota. A nc:n vitsauksena on myös ollut lukuisia pitkittyneitä skandaaleja, joissa presidentti Jacob Zuma on ollut osallisena. Mutta päivittäiset protestit palveluiden puutteellisuutta vastaan osoittavat, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Viimeisin oli, kun hän käytti valtion varoja henkilökohtaisen asun. Vävystä tulee osaston uusi johtaja. Se on eräs syy sille, miksi hallituksen kanssa tehtävistä sopimuksista on tullut iso bisnes ja miksi on muodostunut epäterveitä asiakassuhteiden ja nepotismin verkostoja. YDIN 3 / 2016 22 YDINHETKI tonsa turvajärjestelyihin, jotka eivät olleet vain turvallisuuteen liittyviä. Tilanne on huonontunut entisestään, kun pätevät paikallishallinnon ihmiset ovat siirtyneet yksityiselle sektorille kyllästyttyään huonoon julkiseen hallintoon. Tämän jälkeen on esitetty useita syytöksiä siitä, että Guptan perhe vaikuttaa ministerinimityksiin edistääkseen omia liiketoimiaan. Hän ei ollut ehdokkaana vaaleissa, mutta hänen vävynsä oli. Eräs pieni esimerkki kuvaa tilannetta. Vastaava johtaja asuu samalla alueella laajennetussa ja korjatussa talossaan. Samalla hän hylkäsi puolustajansa ja sai heidät näyttämään typeriltä. Uima-allas oli esimerkiksi tulipalon varalta. sen kehityksen perusteista – esimerkiksi rdptalojen jakautuminen – tulee hoidettua. Soshanguve ja monet muut Tshwanen alueen townshipit ovat ehdottomasti paremmassa kunnossa kuin vuonna 1994. Useimmilla ihmisillä ei kuitenkaan ole varaa lahjuksiin. Hyvä esimerkki on presidentin epäterveen läheinen suhde miljardööri Guptan perheeseen. Tätä käsitystä ruokkii erityisesti vihamielinen oikeistolainen media, joka kritisoi hallitusta ja puoluetta liiallisilla yleistyksillä. Niinpä he odottavat edelleen mahdollisuutta muuttaa pois ahtaista ja ylikansoitetuista, sukulaistensa kanssa jakamistaan neljän huoneen taloista uusiin taloihinsa, joita rakennetaan Tshwanen reuna-alueille. Se, että Guptan perhe näkee Etelä-Afrikan omana leikkikalunaan, tuli selväksi vuonna 2013 heidän käyttäessään Waterkloofin lentotukiasemaa, tärkeää sotilaskohdetta, lennättääkseen 200 vierasta Intiasta pitämäänsä hääjuhlaan. Yleinen syyttäjä tutki asiaa ja suositteli, että presidentti maksaa takaisin osan kustannuksista. Haitallisin skandaali koskee ison bisneksen yliotetta valtiosta. Jotkin anc:n johtamat kunnat ovat menestyneet hyvin vuosien varrella, mutta useimmilla on vaihtelevammat ansiot. Mutta kun perustuslakituomiosituin totesi, että Zuma oli rikkonut perustuslakia jättäessään yleisen syyttäjän suositukset huomiotta, presidentti muutti mieltään
Mutta vielä vahingollisempaa anc:n moraaliselle johtajuudelle oli Marikanan kaivostyöläisten verilöyly vuonna 2012 ja se, ettei vastuullisia pantu vastuuseen. Äänestysprosentti oli 57,9 ja vuonna 2011 57,8. Tulevat kuukaudet osoittavat, riittävätkö nämä toimet käännöksen aikaansaamiseksi. Puolueen mukaan on tehtävä rehellinen arvio siitä, missä määrin kansalliset virheet ovat vaikuttaneet äänestyskäyttäytymiseen paikallisvaaleissa. anc:n suurin tappio tapahtui silti maan väkirikkaimmassa provinssissa Gautengissa, jossa sijaitsevat niin Tshwane kuin Johannesburgkin. 8. Etelä-Afrikan kommunistinen puolue (sacp), joka on yksi osapuoli kolmesta liittolaisesta anc:n ja Cosatun ohella, varoitti analyysissaan anc:n olevan alenevan kannatuksen kierteessä, ellei se kykene muuttamaan kurssia. Isot kaupunkilähiöt ovat kuitenkin edelleen anc:n vahvoja alueita ja puolueen kannatus vähentyi todellisuudessa maaseutuprovinsseissa kuten Free State ja North West. Kuitenkin anc:lla on vielä yli 50 prosentin enemmistöt seitsemässä maan yhdeksästä provinssista, mukaan lukien Eastern Capessa, jonka Nelson Mandela Bay -kaupungin se menetti da:lle. Cosatun arvio oli vieläkin voimakkaampi.. YDIN 3 / 2016 23 YDINHETKI ETElä-AfrIKAN KommuNIsTINEN puoluE vAroITTI ANC:N olEvAN AlENEvAN KANNATuKsEN KIErTEEssä, EllEI sE KYKENE muuTTAmAAN KurssIA. arvioidakseen vaaleja, puolue otti nöyremmän kannan: ”Toimeenpaneva komitea on kuullut kansalaisten äänen, jota vaalitulos heijastaa – ja olemme kuulleet heitä nöyränä ja hyväksyneet heidän tuomionsa.” Komitea hyväksyi 14-kohtaisesti kiireellisten korjaavien toimenpiteiden ohjelman, jonka tarkoituksena on tarttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttivat kannatuksen heikennyksen. Tänä vuonna oli 26 miljoonaa rekisteröitynyttä äänestäjää, kolme miljoonaa enemmän kuin vuonna 2011. M edia hypettää, että paikallisvaalien tulos osoittaa anc:n hävinneen koko maassa. Vuonna 2011 luvut olivat anc:lle 61,9 ja da:lle 23,9. A nc:n ensireaktio oli vaalituloksen kieltäminen. ANC:llA oN HEIDäN muKAANsA EDEssä TuHoIsA luHIsTumINEN, jos TIlANNE EI muuTu. Miten se käsittelee oman kannatuksensa rapautumista ja arvioi nousevia voimia, oppositiopuolueita da ja eff. CosATuN ArvIo olI vIEläKIN voImAKKAAmpI. Maanlaajuisesti anc sai 53,9 prosenttia verrattuna da:n 26,9 prosenttiin. Pystyykö se irrottautumaan ryhmäkuntaisuudesta, korruptiosta ja huonosta hallinnosta, joka on heikentänyt kansalaisten luottamusta siihen. ”Ennennäkemätön määrä, 14 miljoonaa ihmistä, on nähnyt hyväksi valita anc:n näissä vaaleissa,” se kehui lehdistötiedotteessaan, kun viimeisiä ääniä vielä laskettiin. Kun anc:n johto kokoontui 12.–14. anc sai 45,8 prosentin kannatuksen, kun edellisissä paikallisvaaleissa se sai 59,7 prosenttia. Ulottuuko puhdistautuminen puolueen huipulle asti vai käykö niin, että syntipukeiksi jäävät puolueen juoksupojat. anc:n väitetään tulleen maaseutupuolueeksi. Toimenpiteet sisältävät vahvan puuttumisen korruptioon ja ryhmäkuntaisuuteen sekä kuntien toimintakyvyn parantamisen. Se kehotti kaikkia anc:n johtajia eri tasoilla kantamaan vastuuta sen sijaan, että alkaisivat osoittelemaan sormella toisiaan. Anc:n on monien epävarmuuksien edessä: kykeneekö se palauttamaan äänestäjien luottamuksen puhdistautumalla ja keskittymällä lupaukseensa kehittää Etelä-Afrikkaa sosiaalisesti ja taloudellisesti vuoden 1955 vapauden peruskirjan hengessä. Eräiden lehdissä olleiden analyysien perusteella anc menetti enemmän urbaaneilla alueilla kuin maaseudulla
vIEsTI oN sElKEä: älKää oTTAKo mEITä ITsEsTääNsElvYYTENä. Vaikka da väittää, että kaikki köyhät kotitaloudet ovat puhtaan veden ja jätehuollon piirissä, Kapkaupungin ympäristön ylikansoitetuissa townshipeissä monet asukkaat joutuvat käyttämään siirrettäviä vessoja ja vesipisteitä jätevesien virratessa kaduilla. Vaikka da haluaa profiloitua monirotuisena ja ”värisokeana” puolueena ja se on saanut mustan porvariston tukea, sen kriitikot pitävät sitä kuitenkin valkoisten puolueena. Da on myös korostanut käyttävänsä 67 prosenttia budjetistaan köyhien yhteisöjen hyväksi. Da hallitsee Kapkaupunkia, jota on pidetty mallikkaana esimerkkinä palvelujen tuotannon tehokkuudesta. Afrika Check -järjestön mukaan todellinen luku on kuitenkin 49 prosenttia. E ntä da. Vaikka se on ideologisesti etäällä da:sta, se voi päätyä koalitioon sen kanssa Tshwanessa ja anc:n kanssa Johannesburgissa. Da:n ohjelma sisältää tuttuja uusliberaaleja keinoja, jotka luottavat talouskasvuun köyhyyden vähentämiseksi: isojen ammattiliittojen aseman heikentämistä paikallisella sopimisella, nuorten alhaisempia palkkoja työkokemuksen saamisen nimissä, julkisten palvelujen yksityistämistä sekä liiketoiminnan kehittämisen ensisijaisuutta 35 prosentin työttömyysasteen peittoamisessa. Da sai lehdistössä tukea puhtaan hallinnon ja tehokkaiden palveluiden puolustajana. älKää olETTAKo, ETTä TAIsTElumErIITTINNE voIvAT ToImIA IKuIsEsTI TEKosYYNä NYKYIsEllE YlImIElIsYYDEllE jA HäIKäIlEmäTTömYYDEllE.. A inoa toinen puolue, joka saavutti merkittäviä voittoja paikallisvaaleissa, oli eff. YDIN 3 / 2016 24 YDINHETKI anc:lla on heidän mukaansa edessä tuhoisa luhistuminen, jos tilanne ei muutu. Älkää määrätkö meille epäsuosittuja ja huonoja ehdokkaita vain siksi, että he ovat tärkeitä ensi vuoden anc-konferenssin valtalaskemille.” Englannista kääntänyt Ytimen toimituskunta. On kuitenkin todennäköisempää, että kampanjoituaan lähes kokonaan anc:n vastustamisen teemalla da ei uskalla ottaa kyyniseltä näyttämisen riskiä luopumalla yhtäkkiä taidokkaasti kootusta ylemmyydestään. Sen lisäksi, että puolue on suoriutunut huonosti kunnallishallinnossa, se myös määräili kovaotteisesti suosimaan ulkopuolisia ehdokkaita paikallisten sijaan. Sacp:n näkemyksen mukaan viesti liittoumalle on yksiselitteinen: ”Ydinopetus on, että anc:n erityisesti ja sen liittolaisten yleensä pitää ymmärtää sydämissään, että sen ydinvaalipiirit, historiallisesti merkittävät tukialueet, ovat lähettäneet voimakkaan viestin. Silti sen tärkein viesti oli vastustaa anc:ta. Älkää olettako, että taistelumeriittinne voivat toimia ikuisesti tekosyynä nykyiselle ylimielisyydelle ja häikäilemättömyydelle. Älkää sysätkö meitä syrjään uppoutuaksenne omiin sisäisiin ryhmäkuntaisiin taisteluihinne, ehdokaslistoihinne sekä henkilökemioista ja rahasta johtuviin kädenvääntöihinne. Huolimatta mielipidetiedustelujen povaamasta voitosta sekä da:lle että eff:lle, eniten vahinkoa anc:lle townshipeissä saattoi aiheuttaa äänestäjien jääminen kotiin vaalipäivänä. Omalta osaltaan da on sanonut, että se ei muodosta koalitioita anc:n kanssa, näennäisesti koska tämä on yksinkertaisesti liian korruptoitunut ja kompromettoitunut. Nämä olivat keskeisiä syitä sille, miksi ihmiset eivät vaivautuneet äänestämään. Sen kansankiihotus jäljittelee suurelta osin sacp:n retoriikkaa. Viesti on selkeä: älkää ottako meitä itsestäänselvyytenä. Määräily johti Tshwanessa väkivaltaisiin protesteihin kesäkuun lopussa
Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi www.metalliliitto.fi. Omistajana saat etuja Vuonna 2015 jaoimme yli 9,5 miljoonaa euroa omistajaasiakkaan etuina vakuutuksenottajille. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Keskinäinen vakuutusyhtiö etua yhdessä omistamisesta Oletko omistaja. Pysyvästi edulliset hinnat Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %). Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutusyhtiön omistajista. Oletko turvassa. Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten. Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään. Etuja liittojen jäsenille Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut
www.sadankomitea.fi Liity nyt Sadankomitea Vain yhdessä voimme vaikuttaa! Jäsenyys on kannanotto turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.. Sadankomitea on pasifistinen ja antimilitaristinen rauhanjärjestö, jolle rauha on ainoa ratkaisu. Sadankomitea on pasifistinen ja antimilitaristinen rauhan järjestö, jolle rauha on ainoa ratkaisu. LIITY NYT www.sadankomitea.fi Vain yhdessä voimme vaikuttaa – jäsenyys on kannanotto turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta
– Ja jos ajattelee vielä pidemmälle, niin 1920-luvun lopussa oltiin vähällä saada Suomeen sairasvakuutuslaki. Jos se olisi toteutunut, olisi se suomalaisen hyvinvointivaltion peruskulmakivi. ruokaJonot eivät kuulu Suomeen Ja peruStulon tuliSi olla verotettavaa tuloa. rooS puhuu hyvinvointivaltioSta Ja vertaa Suomen tilannetta muihin pohJoiSmaihin. eduskunta päätti kaikille lapsiperheille maksettavista lapsilisistä 1948. p. Roos miettii pitkään. P. Siinä vasemmistolla oli roolinsa. Silloin Sen voiSi makSaa kaikille. YDIN 3 / 2016 27 YDINHETKI Sosiaalipolitiikassa huonot vaikutteet tulevat RuotSiSta SoSiaalipolitiikan pitkäaikainen profeSSori J. toisaalta Karjalan evakot asutettiin sodan jälkeen, ja sitten oli kansaneläkelaki, joka ei oikeastaan toteutunut ennen talvisodan alkua. Mutta kai sen voi niin ajatella, että lapsilisät olivat ensimmäinen merkittävä asia. Sosiaalipolitiikan entinen pitkäaikainen professori J. Mistä kaikki alkoi. ensimmäisen lapsen merkitys oli alusta lähtien rahallisesti vähäinen seuraaviin verrattuna.. Kirjoittaja Taina Dahlgren Kuva Pekka Elomaa H yvinvointivaltion historia on Suomessa nuori. Roosin mukaan suomalaisen rahaa käyttävän hyvinvointivaltion lähtökohta olivat perhepolitiikka ja lapsilisät. Mutta se ei toteutunut, kiitos, näin voi sanoa, Moskovan ohjeiden. Rahat menivät pääosin maaseudulle ja suuriin perheisiin. – Se vähän vaihtelee
Roosin mielestä 1990-luvulta alkaen on ollut selkeää pyrkimystä hyvinvointivaltion purkamiseksi ja sen kustannusten tehokkaaksi rajoittamiseksi. Menojen lisäykset ovat siitä lähtien perustuneet väestörakenteen muutoksen kautta tuleviin vaatimuksiin, toisin sanoen ikääntymiseen ja kohoaviin sairaanhoitokustannuksiin.. 1960-luvulla alkoi siirtymä rahalliseen tukemiseen, sopimisiin ja työttömyyskorvauksiin. – Sitten se katkesi. Paljon rahaa kului ja väärään paikkaan. Käynnistettiin eläkejärjestelmä ja sairausvakuutus sekä suunniteltiin peruskoulu-uudistus, jonka toteutus alkoi asteittain vuonna 1972. M uissa pohjoismaissa ollaan hyvinvointivaltion suhteen osittain samassa tilanteessa kuin Suomessa. Norja on kuitenkin erikoistapaus. uuden kasvun odottelu voi olla toiveajattelua. Hyvinvointivaltioleikkaukset, yliopistouudistukset ja muut toteutetaan kaikkialla samanlaisina pikavauhtia. Siinä mielessä ne olivat hieno keynesiläinen toimenpide. 1990-luvulla loppui hyvinvointivaltion rakentamiskehitys. Perusselityksen täytyy olla, että tämä on kansainvälistä politiikkaa, jota harjoittavat johtavat virkamiehet ja talouspoliittista ohjeistusta antavat kansainväliset järjestöt. Hyvinvointivaltion rakentamisessa otettiin seuraavat askeleet, kun 1950-luvulla väkeä työllistettiin tilapäistöissä ja infrastruktuurin rakentamisessa. T oinen merkittävä asia oli universaaliuden idea: lapsilisät maksettiin kaikille lapsiperheille. – Miksi norjalaiset tekevät mielettömiä leikkauksia, kun heillä ei ole mitään tarvetta siihen. YDIN 3 / 2016 28 YDINHETKI – Purkaminen alkoi jo Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana (1991– 95), mutta kun katsoo tilastoja, huomaa, että pahimmat säästötoimenpiteet tehtiin silloin, kun talous oli jo alkanut kasvaa, toisin sanoen Paavo Lipponen (sd) hallituksen aikana (1995 – 99). – Hän oli aktiivisen sosiaalipolitiikan kannattaja, ja hänen mielestään lapsilisät eivät olleet ollenkaan järkevä toimenpide. Politiikalla ei ole mitään vaikutusta. Suomi tuli globalisaatioon mukaan vasta 1980-luvun lopulla, kun alettiin valmistautua läntisen integraation syventämiseen. aika moni on sitä mieltä, että alhainen kasvu on euroopan ja usa:n todennäköisin tulevaisuus johtuen ikääntymisestä sekä väestörakenteen ja teknologian muutoksista. Se oli iso raha myös minun kotirouvaäidilleni, tulonlähde, jota ei ollut aikaisemmin. – Ne olivat ihan merkittävä asia myös keskiluokalle ja porvaristollekin. Ne olivat periaatteessa turhia. Kuusen mukaan lapsilisät eivät auttaneet taloudellista kehitystä, mutta kyllä ne kuluttamista auttoivat. toimeentulotukea parannettiin merkittävästi vähentämällä alueellista eriarvoisuutta ja nostamalla tuen määrää. viimeiset merkittävät sosiaaliturvan ja etuuksien laajentamiset olivat tapahtuneet, ja lähes saman tien eri syistä tulikin ihan toinen tilanne, Roos sanoo. Kun keskustelee muiden kanssa, kuulee aina samat valitukset. – Kyse on siitä ollaanko palaamassa millekään kasvu-uralle. Hyvinvointivaltion suunnannäyttäjänä pidetty Pekka Kuusi piti aikoinaan lapsilisiä ongelmallisina. Roos sanoo, että niin kauan kuin kaikki maat haluavat roikkua kansainvälisessä kilpailussa ja vapaakaupassa, pitää niiden noudattaa sieltä tulevia sääntöjä. 1970-luku oli hyvinvointivaltion jatkuvaa kehittämistä, joka sitten 1980-luvulla huipentui moniin merkittäviin parannuksiin. tosin Roos huomauttaa, että meilläkin on aika isot eläkerahastot, joita ei haluta käyttää, ja ne on hänen mielestään vähän liian hyvin suojattuja. leikkaukset ovat sen jälkeen jatkuneet ja kuvaan on tullut vaihtoehdottomuuden politiikka. toisaalta puhe kestävyysvajeesta perustuu äärimmäisen epävarmoihin laskelmiin. Maalla on isot rahastot, joita ei juuri käytetä
voisi kuvitella, että ollaan jonkintyyppisessä aika antiliberalistisessa talouspolitiikassa 15– 20 vuoden kuluttua. – Minä olen sitä mieltä, että perustulon pitäisi olla verotettavaa tuloa. vastaavia esimerkkejä löytyy työllistämistuista konsulttifirmoineen, kursseineen ja palkkatukineen. on yksityiset koulut ja terveydenhoidon hyvin pitkälle viety yksityistäminen. Kaikki uudistusten ja yksityistämisen mallit on otettu Ruotsista pohtimatta lainkaan niiden kielteisiä puolia, eli sitä, että heikot kärsivät eniten. Kokeilun vaikeudet ovat aika hyvä esimerkki siitä, millainen tilkkutäkki sosiaaliturvajärjestelmämme on. uskon, että tulee vaihe, jolloin kansallisvaltiot alkavat suojata talouksiaan, säädellä niitä ja pitää huolta, etteivät pääomat liiku täysin vapaasti. vain Ruotsissa vedetään tiukkaa linjaa, ruotsidemokraatteja ei hyväksytä poliittiseen toimintaan. Silloin se kelpaisi myös kaikkein rikkaimmille, ja he hyötyisivät siitä. Ruotsalaiset kuitenkin ajattelevat olevansa edelleen pohjoismainen hyvinvointivaltio. Mutta sekin on antanut periksi kaikista hyvinvointivaltion puitteista. asumisen tukeminen pitäisi Roosin mukaan pystyä hoitamaan muulla tavalla, koska se aiheuttaa niin paljon hankaluuksia joka puolelle systeemiä. – Suomessa ei saisi olla ruokajonoja. Perusturvassa on aukkoja, jota siinä ei saisi olla. Sen sijaan kaikissa muissa Pohjoismaissa populistit ovat täysillä mukana. – luin juuri Heikki Hiilamon kirjoituksen siitä, miksi pian alkava perustulokokeilu on tehty sellaiseksi kuin se on. R oosin mukaan ei ole olemassa tutkittua tietoa sosiaaliturvan passivoivasta luonteesta. Kannustinloukkuja on kuitenkin. tanska on Roosin mielestä kaikilla mittareilla hyvin hyvinvoiva maa. Silloin se olisi sama kuin kansaneläke tällä hetkellä. vähän samanlainen esimerkki on ollut työttömyyseläkeputki. Siellä on yksityistäminen ja markkinoistaminen viety tosi pitkälle myös sosiaalipolitiikassa. tämäkin on eu:n ylituotanto-ongelman synnyttämä ilmiö. Jos sote-uudistus menee läpi tällaisenaan, on se yksityistämisen osalta tosi tuhoisa kehitys. Jos ajatellaan asumistukea, niin siitä on tullut aikamoinen lypsylehmä isoille vuokranantajille, jotka osaavat heti reagoida asumistuen ehtojen muutoksiin. Kokeilussa on mieletön määrä rajoittavia tekijöitä, mitä voi tehdä ja mitä ei. Sellaisessa perustulossa olisi jotain järkeä.. tätähän kuulee usein väitettävän. N yt tarjolla oleva suuri yksinkertainen ratkaisu kaikkiin yllä lueteltuihin ongelmiin on perustulo. YDIN 3 / 2016 30 YDINHETKI – uskoisin, ettei se ole peruuttamaton kehitys. Se leikkautuu pois, kun ihmisellä on tarpeeksi tuloja. Juha Sipilän (kesk.) hallitus on tehnyt siinä suhteessa tosi paljon hallaa. Kaikille maksettava perustulo olisi verovapaana etuna Roosin mukaan ongelmallinen. – Pikemminkin on niin, että tietyt sosiaaliturvan muodot passivoivat yrityksiä. – on Pohjoismaiden erityisilmiö, että on aika pitkälle legitimoitu ja suhtauduttu aika suvaitsevaisesti maahanmuuttovastaisuuteen. Siellä kehitys on kuitenkin ollut paljon nopeampaa kuin Suomessa. Ylituotantoa ei enää ole, mutta ruokajonot ovat jääneet. voimakas populismiaalto ja maahanmuuttovastaisuus lähtivät Roosin mukaan liikkeelle tanskasta. – Joka kerta kun hyppää tukholmassa taksiin, tajuaa, että tämä on ihan eri maailma. – Mutta Suomessahan yritetään mennä samaan suuntaan. Ruokajonot puolestaan osoittavat Roosin mielestä, että toimeentulotuessa on joku vika. – Kun firmat oppivat käyttämään niitä hyväkseen, niin that’s it. – Ruotsi on monessa suhteessa todella rajusti irrottautunut pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta
Entä jos koko vankila on täynnä ainoastaan eristyssellejä. YDIN 3 / 2016 31 YDINHETKI Yhdysvaltalaisissa korkeimman turvallisuusluokituksen vankiloissa vankeja pidetään epäinhimillisissä oloissa. Vankien harvinainen ulkoiluhetki saattaa tarkoittaa juoksemista häkissä. Kidutetuiksi joutuvat erityisesti henkilöt, jotka on vangittu valtion vastaisesta toiminnasta tai terrorismikytköksistä. Asiaan perehtyneiden mukaan vangit viettävät supermax-vankiloissa 3– 20 vuotta, toiset istuvat niissä elinkautista. S upermax-tyylisiä vankiloita arvioidaan olevan Yhdysvalloissa yli 40 osavaltiossa, ja niissä kerrotaan asuvan yhteensä ainakin 25 000 vankia. Ympäriltä kuuluu huutoa, jatkuvaa vaikerrusta ja avunpyyntöjä. Supermax on Yhdysvaltain korkeimman turvallisuusluokituksen vankilatyyppi. Ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan supermaxvangit elävät lähinnä sellien sisällä: he syövät ja pahimmillaan hoitavat peseytymisen sekä vessakäynnit selleissä, millä varmistetaan, että uloskäyntiä olisi mahdollisimman vähän. Mikäli ensimmäisessä sijoituspaikassa vanki ei ole miellyttänyt henkilökuntaa, hänet voidaan siirtää supermax-vankilaan. Viranomaisten mukaan selleissä on televisiot sekä ikkunat ulospäin ja vangit ovat päivittäin vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa. Ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan van. – Yhdysvaltain supermax-vankilat Vankila täynnä eristyssellejä Kirjoittaja Karoliina Kantola Kuvitus Pirita Tolvanen K uvittele eristysselli: komeron kokoinen tila, jossa on betoniseinät ja sänky, ja jossa on elettävä jopa 24 tuntia vuorokaudessa. Eristysselliin määrätyille ei aina tarvitse edes kertoa, milloin he pääsevät sieltä pois. Tämän lisäksi jopa 80 000 ihmistä suorittaa tuomiota muissa rangaistusselleissä, joita kutsutaan esimerkiksi nimillä Control Unit, Security Housing Unit ja Modification Unit. Vangeilla kerrotaan myös olevan mahdollisuus ansaita hieman parempia oloja, mikäli he käyttäytyvät hyvin. Vangit voivat olla tuomittuja väkivaltarikoksesta tai terrorismikytköksistä, mutta syyksi riittää pienempikin rike, kuten rattijuopumus tai huumerikos. Sekä naisettä miesvankien sanotaan joutuvan pahoinpitelyn tai jopa murhan kohteeksi. Silloin saadaan supermax-vankila
Yhdysvallat johtavat maailman vankilatilastoja laajemminkin. Republikaanien Donald Trump olisi valmis jopa tehostamaan kuolemanrangaistuskäytäntöjä. Hän kuitenkin muistuttaa, että Yhdysvallat ylläpitää pahamaineisia vankiloita muuallakin, kuten Guantánamo Bayta Kuubassa, Abu Ghraibia Irakissa ja cia:n salaisia vankiloita eri puolilla maailmaa. Kuolemantuomiota hän ei ole kieltämässä täysin. Kyseisistä rikoksista voidaan langettaa myös kuolemantuomio. Täten vangeille on siis kerrottava, kuinka pitkän ajan he joutuvat olemaan eristyssellissä, toisin kuin ennen tai muissa osavaltioissa. Viime vuonna parikymmentä vankia siirrettiin muihin maihin, ja noin puolet jäljellä olevista vangeista on luvattu siirtää muualle viiden vuoden aikana. Guantánamosta ei ole puhuttu laajasti lähiaikoina, mutta toiminta ja ihmisoikeusrikkomukset vankilassa jatkuvat edelleen. Pahimmillaan itsetuhoisesta käyttäytymisestä voi kuitenkin seurata sakkoja ja lisäaikaa eristyksissä, sillä terveydenhoito maksaa. Lähteinä on käytetty Silja Talven kirjaa Women Behind Bars: The Crisis of Women in the U.S. Asiantuntijat huomauttavat, että näin huono kohtelu ja pitkä aika pahimmassa eristyssellissä sotivat kansainvälistä ohjeistusta vastaan. Amnestyn mukaan viime vuonna Yhdysvalloissa teloitettiin 27 miestä ja yksi nainen yhteensä kuudessa osavaltiossa, mikä tosin on pienin vuosittainen määrä sitten vuoden 1991 jälkeen. Etenkin mielenterveysongelmista kärsiviä vankeja ei heidän mukaansa saisi pitää tällä tavoin eristyksissä. YDIN 3 / 2016 32 YDINHETKI kiloiden olot ovat kuitenkin epäinhimilliset. A iheesta kirjan ja lukuisia artikkeleita kirjoittanut tutkiva toimittaja Silja Talvi tietää, että edellä mainittuja rangaistuskäytäntöjä voi olla vaikea kuvitella olevan Yhdysvalloissa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan elinkautiseen ei aina vaadita henkirikosta, vaan esimerkiksi huumerikos riittää syyksi. Paine vankien olojen parantamiseen vaatii asiasta tiedottamista – kunhan tiedottaminen on mahdollista. Muutamasta vangista käydään esitutkintaa 9/11-iskuihin liittyen. Viime vuonna presidentti Barack Obama määräsi oikeuslaitoksen tarkastelemaan käytäntöjä, joilla vankeja pidetään eristyksissä. Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista demokraattien Hillary Clinton on sanonut maan oikeusjärjestelmän olevan epätasapainossa, ja hän perää avoimuutta rangaistuskäytännöistä. Tulevat presidentinvaalit näyttävät, mihin suuntaan Yhdysvaltain rangaistuskäytäntö menee, vai jääkö se polkemaan paikalleen. Maassa on kaikkiaan noin 5 000 julkista ja yksityistä vankilaa, joissa asuu noin 2,3 miljoonaa vankia – enemmän kuin Kiinan ja Venäjän vankiloissa yhteensä. Poikkeuksellisen julman kohtelun ja eristyksen seurauksena vangit kärsivät pahoista fyysisistä tai mielenterveysongelmista, mutta eivät saa asianmukaista hoitoa, mistä taas seuraa myös itsemurhayrityksiä. I hmisoikeusjärjestöjen tuoreimmissa raporteissa kerrotaan, että työ eristyssellien vastustamiseksi näyttää etenevän, vaikkakin verkkaisesti. Viime vuoden lopussa kuolemantuomiota istui lähes 3 000 vankia. Kaliforniassa puolestaan kiellettiin vankien sijoittaminen eristysselleihin pitkittyneeksi tai määrittelemättömäksi ajaksi vankien joukkokanteen seurauksena. Vankiloista raportointi on kuitenkin haastavaa, liki mahdotonta, sillä toimittajat pääsevät vain harvoin paikalle. Vangeista suurin osa on köyhiä, ja heistä taas suurin osa mustia, latinoita tai alkuperäiskansojen edustajia. Viime vuoden lopulla Guantánamossa oli reilu sata vankia, joista suurin osa ei ollut vielä saanut oikeudenkäyntiä. Prison System sekä Amnesty International, Human Rights Watch, Prison Legal News ja Solitary Watch -järjestöjen tietoja.
YDIN 3 / 2016 33 YDINHETKI
– Yksi poliiseista sanoi minulle, että näin saamme sinut katomaan. Silja alkoi vierailla vankiloissa ja haastatella vankeja, luki raportteja ja kävi kirjeenvaihtoa vankien kanssa. Nyt elämä Suomessa on rauhallista, mutta traumat ovat syvällä. Karoliina Kantola SIlja TalvI, SIvISTYSvalTIoN SaNaNvapauSpaKolaINEN YDIN 3 / 2016 34 YDINHETKI. Siten hän sai myös yhä enemmän tietoa supermax-tyylisistä ja vielä salaisemmista vankiloista ja rupesi valmistelemaan niistä kirjaa. – Vastasin – ja kuulin puhelimesta nauhoitetun oman ääneni. – Kiinnostuin Yhdysvaltain vankilajärjestelmästä jo nuorena, ja myöhemmin ryhdyin tutkimaan aihetta. Kunnes kotipuhelin soi eräänä päivänä syksyllä 2009. Tällä hetkellä Silja haluaisi tietävänsä, ketkä häntä jäljittävät. Suomessa presidentti Tarja Halonen vahvistaa myös saaneensa Talvelta yhteydenoton ja kirjoittaneensa hänelle takaisin. Muut vastasivat, etteivät voi turvallisuussyistä kertoa, olenko joutunut vakoilun kohteeksi vai en. Ennen kaikkea hän toivoo ihmisoikeuksia vangeille. Hän yritti selvittää, kuka tai mikä on kaiken taustalla, otti yhteyttä Yhdysvaltain suurimpiin tiedustelupalveluun ja kysyi, mistä on kyse. YDIN 3 / 2016 34 YDINHETKI S uomalaisamerikkalainen tutkiva toimittaja, 45-vuotias Silja Talvi on perehtynyt amerikkalaisiin vankiloihin ja kirjoittanut niistä – ja se on pahimmillaan vienyt hänet itsensäkin vankilaan. Näistä kaksi sanoi, ettei tiedä tapauksesta mitään. Syntyi satoja lehtiartikkeleita ja kirja Women Behind Bars. He ottivat Siljan henkilökohtaiset tavarat ja veivät hänet pahoinpideltäväksi jonnekin – siitä hän ei pysty puhumaan vieläkään. Molemmat vahvistavat yhteydenpidon, mutta sanovat, että heillä oli rajalliset mahdollisuudet auttaa tilanteessa. Siljalla oli enää yksi vaihtoehto: paluu Suomeen. Silja tajusi olevan aidosti hengenvaarassa. – Sain kaikilta vastauksen. Poliisioperaatio, vangitseminen ja kotiin murtautuminen toistuivat myöhemminkin. Se oli yksi aiemmin käymäni keskustelu, jonka päälle tuntematon miesääni sanoi, että minut tullaan tappamaan hitaasti… Uhkauksen jälkeen Silja soitti poliisille, muttei saanut apua. Viimein, tunteja myöhemmin poliisit saapuivat, hyökäten. Silja muistuttaa, että neljä vuotta myöhemmin Edward Snowden paljasti, että Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset ovat salakuunnelleet ja seuranneet laajasti amerikkalaisten sähköistä viestintää. Amerikanjuutalaisen äidin ja suomalaisen isän tytär Silja syntyi ja asui lapsuusvuotensa Suomessa, mutta muutti seitsemänvuotiaana perheensä kanssa Yhdysvaltoihin. Silja Talvi kertoo olleensa pakoaikanaan yhteydessä tuolloin Yhdysvalloissa merkittävässä tehtävässä työskennelleeseen henkilöön sekä Mustat pantterit -järjestön jäseneen Aaron Dixoniin. Alkoi puolentoista vuoden pakomatka: asunnosta toiseen, öitä kaduilla, muuttoja aina Kanadasta Havaijille. K un silja tuotiin takaisin kotiin, hän huomasi, että joku oli käynyt penkomassa tietokonetta, kännykkää ja työmateriaalia. Ei työtä eikä kotia, mutta kaksoiskansalaisuuden ansiosta turva
Oxford Brookes -yliopistossa kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorina työskentelevä Mikko Kuisma ei kuitenkaan vielä usko Brexitin peruuntumiseen. Ratkaisuna on pidetty jo ajalta ennen eu:ta peräisin olevaa yhteistä matkustusaluetta (Common Travel Area), joka on taannut vaYDIN 3 / 2016 35 YDINHETKI. Pöydällä ovat uudenlaiset suhteet eu:hun, mutta haasteita tulee myös saarivaltion sisältä. eu:n tuella on tehty esimerkiksi rajat ylittäviä turismiprojekteja, millä on ollut positiivinen vaikutus alueen kehitykselle. Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan raja on tällä hetkellä käytännössä hyvin näkymätön. Brexitin käytännön toteuttamisessa on paljon ongelmia. Keskustelut ja huhut sen sijaan käyvät kuumina. Irlannin tasavallan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvan Pohjois-Irlannin välille voi pian tulla Euroopan unionin ulkoraja, mikäli Britannia jättää EU:n. Tämä olisi poliittisesti tulenarka ratkaisu, ja Britannian hallitus onkin todennut, ettei saaren sisälle tule vahvaa rajaa. Paikoitellen on jo spekuloitu, ettei Brexitiä ehkä tapahdukaan, tai että se lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen. Brexit uhkaa Kirjoittaja Josefiina Manninen Pohjois-Irlannin vakautta B ritannian kesäkuinen Brexit-äänestys on johtanut epävarmuuteen monella rintamalla. Irlannin osalta tilanne on monimutkaisempi. Pohjois-Irlannin rauhanprosessin turvaamiseen on halua, mutta helppoa se ei ole. Hengissä olevat itsenäistymishalut ja vahva tahto kuulua eu:hun tuovat Skotlannille vähintäänkin hyvän neuvotteluaseen alueen tulevaisuudesta keskusteltaessa. – Vaikka prosessi olisi hidas, sen täytyy edetä, hän sanoo. Skotlanti äänesti selkeästi eu:ssa pysymisen puolesta ja Skotlannin itsenäistymistä kannattava pääministeri Nicola Sturgeon on pitänyt tätä ristiriitaa vahvasti esillä. Brexit voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Virallista eroilmoitusta eu:lle ei ole vielä kuulunut, eivätkä eroneuvottelut ole vielä alkaneet. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva Pohjois-Irlanti oli vuosikymmeniä väkivaltaisuuksien ja ristiriitojen sävyttämä kiistelty alue, mutta viime vuosina se on kehittynyt rauhanomaisesti ja hyötynyt paljon eu-rahoituksesta. Britannian eu-ero toisi eu:n ulkorajan Irlannin saaren sisälle
Mahdollinen kansanäänestys Pohjois-Irlannin asemasta voisi olla erittäin tiukka, mikä tekisi tuloksesta vastapuolelle vaikean hyväksyä. – Brexit-äänestys saattaa johtaa siihen, että Skotlanti ja Pohjois-Irlanti vedetään Englannin äänillä ulos eu:sta. Yhteisen matkustusalueen tulevaisuus on epäselvä. prosessista ja Pohjois-Irlannin rauhanomaisesta kehityksestä annetaan kiitosta eu:lle. paan liikkuvuuden Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin tasavallan välillä. Riippuu näkökulmasta, kuinka paljon rauhanYDIN 3 / 2016 36 YDINHETKI. Brexitin uhka rauhanprosessille huolestuttaa monia, mutta historian painolasti ei välttämättä merkitse nuorille irlantilaisille enää yhtä paljon kuin aiemmille sukupolville. Vastaava ongelma täysin päinvastaisessa mielessä saattaa seurata myös Brexitistä, mikäli se johtaisi esimerkiksi selkeän fyysisen rajan ilmaantumiseen Irlantiin. Ratkaisut huoliin ovat vielä pimennossa. – Mielestämme kansanäänestys pitäisi järjestää heti, erityisesti kun Pohjois-Irlanti äänesti niin selvästi eu:hun jäämisen puolesta, sanoo Kevin Lally, Sinn Féiniä Euroopan parlamentissa avustava 25-vuotias puolueaktiivi. Toisaalta eu on Lallyn mukaan hyödyttänyt Irlantia erityisesti naisten ja työntekijöiden aseman parantamisessa ja rauhanprosessissa, missä tärkeä merkitys oli myös Euroopan ihmisoikeussopimuksella. On kuitenkin epäselvää, miten alue toimisi, jos osa siitä kuuluisi eu:n vapaan liikkuvuuden piiriin ja osa ei. Lally luonnehtii puoluettaan eurokriittiseksi, ja näkee, että eu:lla on ollut Irlannille sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. – Yhden Irlannin ratkaisu olisi varmasti lojalistiliikkeelle ja siis protestanttisille voimille Pohjois-Irlannissa kova isku, joka saattaisi johtaa sisäisiin levottomuuksiin ja väkivallan kierteen jatkumiseen. eu:ssa pysymistä kannatti 56 prosenttia PohjoisIrlannin äänestäjistä. – Tasavaltalaiset ovat sitä mieltä, ettei yhteinen matkustusalue voi toimia, kun taas unionistien johtajat ovat puhuneet tarpeesta löytää ”luovia ratkaisuja”. Mikko Kuisma uskoo, että Pohjois-Irlannin tilanteen hauraus on päättäjillä tiedossa sekä Britanniassa että eu:ssa, ja että sen suhteen poliittinen tahtotila on korkea. Irlannilla on vahvat taloussuhteet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja moni irlantilainen työskentelee siellä. Keskustelu Irlannin saaren jakavasta rajasta on antanut uutta pontta Irlannin tasavaltalaisille, jotka haluaisivat liittää Pohjois-Irlannin Irlannin tasavaltaan. Tilanne Irlannissa on tunnetusti hyvin monimutkainen, mutta pohjoismainen passiunioni voisi ehkä toimia ainakin teoriassa mallina siitä, että on olemassa myös vaihtoehtoja, tutkija Mikko Kuisma sanoo. Brexit voi kuitenkin olla rauhanprosessille uhka. Toivottuja ”luovia” ratkaisuja todellakin tarvitaan, mikäli alueen vakaa kehitys ja käytännön sanelema pehmeä raja halutaan säilyttää. Sinn Féinin ajama yhdistynyt Irlanti on herkkä ja kiistanalainen aihe. Tilanteen säilyttäminen ennallaan olisi ainakin keskipitkällä tähtäimellä rauhanprosessin jatkuvuuden kannalta varmaankin paras ratkaisu, Kuisma uskoo. ira:n poliittisena siipenä pidetty Sinn Féin -puolue puhuu yhden Irlannin ratkaisusta ja vaati kansanäänestystä Pohjois-Irlannin asemasta heti Brexit-tuloksen selvittyä. Tähän mennessä Pohjois-Irlannissa ei ole ollut enemmistön kannatusta yhdistyneelle Irlannille. Sinn Féin vastustaa tiukkaa budjettikuria ja puhuu eu:n demokratisoimisen puolesta. Sitä on mahdotonta hyväksyä, Lally sanoo. Jää nähtäväksi, muuttaako Britannian mahdollinen eu-ero tilannetta. Lisäksi Irlannin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet ovat parantuneet viime vuosina merkittävästi. Rauhanomainen kehitys ja pragmaattiset yhteistyömahdollisuudet Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välillä ovat hälventäneet rajan jo nyt. Juuri näiden työntekijöiden tilanne sekä taloudellinen riippuvuus Britanniasta huolettavatkin monia. Lisäksi eu:n pitäisi hyväksyä jonkinlainen poikkeus Irlannin saaren sisälle mahdollisesti syntyvälle ulkorajalleen. Irlannin uudelleen jakaminen edes symbolisesti saattaisi ärsyttää tasavaltalaisia. Toisaalta hän muistuttaa, että kaikki Pohjoismaat kuuluvat Schengen-alueeseen, toisin kuin Irlanti ja Britannia
YDIN 3 / 2016 37 YDINHETKI. ItävaLta, quo vadis. Kirjoittaja Birgit Coufal Itävallan vaalit jakoivat maan kahtia, mutta eivät tuottaneet selkeää voittajaa. Lokakuun uusintakierroksella nähdään, valitsevatko itävaltalaiset presidentikseen liberaalin vihreän vai oikeistopopulistin
Näin hän sekoitti välittömästi Itävallan politiikkaa. Tämä on johtanut poliittisen päätöksenteon pysähtyneisyyteen jo jonkun aikaa sitten. Hänen vaalituloksensa oli varsin kunnioitettava, hiukan alle 20 prosenttia, mikä ei kuitenkaan riittänyt toiselle kierrokselle. Ensimmäinen äänestyskierros käytiin 24. A loitetaan kuitenkin alusta. Maa koki nopean ja ennakoimattoman hallitusmuutoksen samaan aikaan hermoja repivien presidentinvaalien kanssa. Joillekin tulos oli kuin isku vasten kasvoja, minkä lisäksi sillä oli yllättäviä seurauksia. Mutta vieläkään näiden tapahtumarikkaiden kuukausien ja jo kahden äänestyskierroksen jälkeen ei ole saatu lopullista päätöstä Itävallan seuraavasta presidentistä. 4. I rmgard griss, jolla on vankka tausta Itävallan korkeimman oikeuden presidenttinä, toi paljon kaivattua happea ja uutta tuulta ehdokaskaartiin paitsi ainoana naisehdokkaana, myös olemalla sataprosenttisesti poliittisista puolueista rippumaton. Itävallan 16 vuotta täyttäneillä kansalaisilla oli valittavana kuusi ehdokasta. Tämä oli itävaltalaisten selvä viesti siitä, etteivät he olleet tyytyväisiä maan parlamentissa valtaa pitävään niin sanottuun suureen koalitioon. Hän toimi presidenttinä vuodesta 2004 vuoteen 2016. Heinz Fischer edusti keskustavasemmistoon asemoituneita sosialidemokraatteja (spö) – perinteisesti hyvin suosittua ja vahvaa puoluetta Itävallassa. spö:n ja övp:n työn tulokset olivat olleet heikkoja: kumpikin oli kampittanut toistensa ehdotuksia sen sijaan, että olisivat työskennelleet yhdessä. Sen sijaan sosiaaliliberaali ja poliittisesti kokenut akateemikko Alexander YDIN 3 / 2016 38 YDINHETKI. Viikkoa myöhemmin Christian Kern, jota on kuvattu spö:n vasemmistosiiven edustajaksi, nimitettiin Faymannin seuraajaksi ja samalla uudeksi kansleriksi. Maasta tuli muuten vuonna 2007 ensimmäinen eu:n jäsenvaltio, joka alensi äänestysikärajan 18 vuodesta 16 vuoteen. Kaksi kokenutta ehdokasta valtaapitävistä puolueista, sosialidemokraateista ja Itävallan kansan puolueesta (övp), joutuivat pettymään saamaansa 11 prosentin kannatukseen. Koska Fischer oli ollut tehtävässä jo sallitut kaksi kautta eikä voinut enää asettua ehdokkaaksi, oli selvää, että Itävaltaan valitaan uusi presidentti. Mediareaktiot ovat heittäneet lisää öljyä laineille jo valmiiksi hyvin myrskyisässä ilmapiirissä, joka on johtunut erityisesti Syyrian sodasta ja sen aiheuttamista muuttoliikkeistä Eurooppaan. 2016. I tävallan vuoden 2016 presidentinvaalit ovat olleet uskomattoman jännitteistä aikaa ei vain itävaltalaisille itselleen, vaan myös eurooppalaisille poliitikoille. Werner Faymann, joka oli sekä Itävallan liittokansleri että spö:n puheenjohtaja, reagoi itävaltalaisten antamaan rankaisuun eroamalla kummastakin tehtävästään kahden viikon kuluttua vaaleista. Itävalta on jakautunut kahteen – yhdet tukevat Alexander Van der Belleniä, eu-myönteistä, entistä vihreän puolueen puheenjohtajaa ja virolaisen pakolaisen poikaa, toiset maahanmuuttovastaista oikeistopopulistia Norbert Hoferia. Itävallassa pidetään presidentinvaalit joka kuudes vuosi. Kuuma vaalikamppailu on tuottanut enemmän tunnepitoista kuin tosiasioihin perustuvaa keskustelua
Ennakkoäänet menevät yleensä liberaaleille ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostaville puolueille, joten niiden laskenta saattoi vielä kääntää tilanteen ollessa äärimmäisen tiukka. Keskustelun heikko taso, joka kuvasti vihamielisyyttä ja lapsellisuutta ammattimaisuuden sijaan, ei ollut hyvää mainosta kummallekaan. 5. Kaksi viikkoa myöhemmin fpö valitti oikeuteen vaalituloksesta, väittäen siinä esiintyneen virheitä. KEsKusTEluN HEIKKo Taso, joKa KuVasTI VIHamIElIsYYTTä ja lapsEllIsuuTTa ammaTTImaIsuuDEN sIjaaN, EI olluT HYVää maINosTa KummallEKaaN. I tävaltalaiset menivät jälleen vaaliuurnille 22. VaalIKampaNjaN ToINEN ja TuolloIN VIImEIsEKsI olETETTu KIErros olI raju ja EmoTIoNaalIsEsTI KuumENTuNuT. Lopullinen valinta tulisi tapahtumaan ensimmäiseksi kiilanneen oikeistoehdokkaan Hoferin ja toiseksi tulleen liberaali-vihreän Van der Bellenin välillä. Luku on varsin korkea verrattuna edellisiin vaaleihin kuusi vuotta aiemmin, jolloin äänestysaktiivisuus oli 53,6. Ja niin kävi: Van der Bellen voitti vaalit 50,3 prosentilla, Hofer jäi nyt 49,6 prosenttiin. Se huipentui suorana lähetettyyn tv-kaksintaisteluun ilman juontajaa, mikä herätti paljon huomiota myös kansainvälisessä lehdistössä – mutta kielteisistä syistä. YDIN 3 / 2016 39 YDINHETKI. Mikä hermoja raastava lopputulos! Ja mikä helpotus! Mutta tulos ei ollutkaan lopullinen. Eikä vaalitulos olisi voinut olla tiukempi! Se todellakin piti kaikkia jännityksen vallassa! Ennen kuin tulokseen oli lisätty ennakkoäänet, joita itävaltalaiset voivat antaa, jos eivät pysty äänestämään henkilökohtaisesti vaalipaikoilla (enimmäkseen ulkomailla asuvat tai vaikeasti liikkuvat, kuten vanhukset), Hofer näytti olevan voittaja 51,92 prosentin ääniosuudella – Van der Bellen tiiviisti takana 48,08 prosentin osuudella. Ero Grissiin nähden jäi äärimmäisen niukaksi, yhteen prosenttiyksikköön. Van der Bellen, joka oli rekisteröitynyt riippumattomaksi ehdokkaaksi (jota kuitenkin Vihreä puolue tuki) tuli toiselle sijalle. 2016. 72,7 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Hän edustaa varsin äärioikeistolaista Itävallan vapauspuoluetta (fpö) ja sai 35 prosentin osuuden äänistä. fpö ja sen kannattajat olivat juhlatuulella, kun taas monet äärioikeiston nousuun kielteisesti suhtautuvat ja poliittiseen valtavirtaan kuuluvat ihmiset olivat hyvin pettyneitä populistien vuosien kuluessa alati kasvavaan menestykseen. Nyt se saavutti kliimaksinsa ensimmäisen kierroksen voittona. Valinta kahden kilpailijan välillä, jotka eivät olisi voineet olla keskenään erilaisempia! Vaalikampanjan toinen ja tuolloin viimeiseksi oletettu kierros oli raju ja emotionaalisesti kuumentunut. Edessä oli kuitenkin siis toinen kierros, sillä kukaan kuudesta ehdokkaasta ei ollut saanut vaadittavaa yli 50 prosentin kannatusta. Ensimmäisen kierroksen suurin voittaja oli kuitenkin populistinen Norbert Hofer
On ironista, että useimmat näistä virheistä tapahtuivat fpö:n TuomIoIsTuImEN muKaaN ääNTENlasKENNassa olI EsIINTYNYT HuolImaTTomuuTTa VaalIToImITuKsEN VIrallIsTEN oHjEIDEN suHTEEN. Jatkoviesteissä kehotettiin hyökkäämään Van der Belleniä vastaan, mikä antaa vilauksen fpö:n kannattajien mielenmaisemasta. YDIN 3 / 2016 40 YDINHETKI. Jotkut laskentakeskukset alkoivat esimerkiksi laskea postin kautta jätettyjä ennakkoääniä vaalipäivän iltana sen sijaan, että niin olisi tehty seuraavan päivän aamuna, kuten Itävallan vaalilaki edellyttää. C. Heinäkuun alussa, viikkoa ennen kuin Van der Bellen olisi virallisesti vannonut Itävallan uuden presidentin valan, saatiin maan korkeimman oikeuden päätös. Vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että tämä päätös oli ”voitto demokratialle”, jotkut arvioivat olosuhteiden nyt antavan syyn fpö:lle esiintyä entistä enemmän ”puolueena, joka taistelee pienen ja työtätekevän ihmisen oikeuksien puolesta”. T uomioistuimen mukaan ääntenlaskennassa oli esiintynyt huolimattomuutta vaalitoimituksen virallisten ohjeiden suhteen. Yhteenvetona tuomioistuin totesi, ettei se löytänyt mitään todisteita varsinaisesta äänestyksen manipuloinnista. Itävalta tekee historiaa kummassakin tapauksessa – joko se valitsee ensimmäisen vihreän tai ensimmäisen äärioikeistolaisen presidentin Euroopassa. On sanottu, että useimmat aikaisemmat vaalit Itävallassa olisi pitänyt kumota täsmälleen samoista syistä, mikäli joku olisi nostanut asiasta kanteen. Toivokaamme, että Itävalta valitsee suvaitsevaisuuden ja avoimuuden! Englannista kääntänyt Ytimen toimituskunta. Strache, fpö: n karismaattinen puheenjohtaja. vaalivirkailijoille. lokakuuta 2016. oN IroNIsTa, ETTä usEImmaT NäIsTä VIrHEIsTä TapaHTuIVaT FpÖ:N VaalIVIrKaIlIjoIllE. fpö:n valitus hyväksyttiin, mikä tarkoitti toisen vaalikierroksen tuloksen kumoamista. fpö-puolueen Facebook-fanisivun keskustelusta päätellen heidän kannattajansa eivät voineet käsittää, miten Hofer hävisi niin niukasti, vaikka voitti ensimmäisen kierroksen niin isolla marginaalilla. Teorioita vaalivilpistä ja manipuloinnista jaettiin – toinen toistaan naurettavampia – ja lisää vettä myllyyn niille tarjosi H. Mutta koska vaalilainsäädännön ohjeita ei oltu asianmukaisesti noudatettu kaikissa laskentapisteissä, koko tulos oli virheellinen. Presidentinvaalien viimeinen kierros toistuu nyt 2. Sitä he eivät kuitenkaan oikeasti tee kun katsotaan heidän äänestyskäyttäytymistään parlamentissa. Tilanne on Itävallalle hyvin kiusallinen
Haastattelija Venla Toivonen Kuva Pekka Elomaa YDIN 3 / 2016 41 YDINHETKI. Saamelaiset eivät suostu vaikenemaan Saamelaistaiteilijakollektiivi Suohpanterror ottaa kantaa alkuperäisväestöjen oikeuksien puolesta. Ryhmän popkulttuurin kuvastoa kierrättävää julistetaidetta on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ja ryhmä on palkittu Suomen arvostelijainliiton Kriitiikin Kannukset -tunnustuksella
Jos rajaa lähdetään oikeasti siirtämään, siitä nousee varmasti mekkala. Ja ne kaikki liittyvät toisiinsa, siihen että miten valloittajat kohtelevat vähemmistöjään. Metsähallituslaista pois pudotetut kulttuurin ja elinkeinon heikentämistä koskevat kohdat ovat sen takia todella oleellisia, että alkuperäiskansana saamelaiset ovat niitä, jotka vielä harjoittavat perinteisiä elinkeinoja. Miten täällä pystyttäisiin elämään tasa-arvoisesti tai minkälainen elintaso olisi sellainen, mikä pystyttäisiin tasaamaan koko maapallolle. Tätä kutsutaan kulttuuriseksi omimiseksi. Perinteiset elinkeinot eivät ole enää tulevaisuudessa mahdollisia ja se on huolestuttava skenaario. Lähitulevaisuuden näkymät näyttävät pahalta – mitä ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ja miksei siihen pystytä puuttumaan ajoissa. N orjan hallitukselle annettu esitys Haltin huipun luovuttamisesta herätti lähinnä huvitusta. Kuinka varastaja voi antaa toiselle varastajalle jotain, mikä ei ole oikeasti heidän. Ehkä se on kaikista helpointa, että saamelaisia pidetään vain kielivähemmistönä. Suomen alueella on kuitenkin muitakin rikkaita kulttuureita valtakulttuurin lisäksi. Se, ettei edelleenkään esimerkiksi historiassa, äidinkielessä, musiikissa tai kuvaamataidossa opeteta saamelaisista ja saamelaisten kulttuurista, on sitä samaa hiljentämisen jatkumoa kuin saamelaisiin vuosikymmenten ajan kohdistunut assimilaatiopolitiikka. Kun Suohpanterror matkustaa ulkomaille näyttelyihin, tuomme sellaisia asioita esiin näyttelyissämme, mitkä koskettavat myös paikallista. Suomessa saamelaiskulttuuria vähätellään ja sen ominaispiirteitä karnevalisoidaan. Suomalaiset eivät tiedä saamelaisista juuri mitään, eivätkä ymmärrä. Saamelaisilla on esimerkiksi todella rikas ja korkealaatuinen käsityökulttuuri. Suohpanterror haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa ja nostaa epäkohtia esille paitsi saamelaisten, myös muiden alkuperäiskansojen näkökulmasta. Kaikki alkuperäiskansat ovat tietyllä tavalla yhtä ja koemme yhteenkuuluvuutta. Kouluopetuksen kautta suomalaiset oppisivat ehkä ymmärtämään sen, miksi saamelaiset pahastuvat, kun missi menee pilailupuodin ”saamelaisasussa” kisoihin. Alkuperäiskansat ovat eläneet aina luonnosta ja se on heidän perinteisten elinkeinojensa perusta. Ensiksi hallitus jätti alkuperäiskansoja koskevan ilosopimuksen ratifioimatta. Vuosi 2015 oli vain yhtä farssia saamelaisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Turistimyymälöissä myydään kuitenkin vain halpoja kiinalaisia jäljitelmiä, joilla ei ole tekemistä saamelaiskulttuurin kanssa. Mutta meillä on Suomessa omat rakenteelliset ongelmat. Kun saamelaisten olemassaoloa ei myönnetä, ei tarvitse käsitellä ongelmia. Syksyllä korkein hallinto-oikeus ja saamelaiskäräjät kiistelivät saamelaismääritelmästä ja vuoden lopulla metsähallituslakiesitys eteni ilman, että saamelaisia otettiin huomioon. YDIN 3 / 2016 42 YDINHETKI. Osa toiminnastamme on keskustelua saamelaisyhteisön sisälle, osa Suomen sisäiseen keskusteluun ja osa voi olla globaalia. Olisi mukava nähdä jotain konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eikä se ole ihme, kun saamelaisista kerrotaan hyvin vähän esimerkiksi koulukirjoissa. Ei nähdä, että se on oma kulttuuri ja oma kansa. Saamelaisilla alkuperäiskansana ovat kuitenkin asiat paremmin kuin monilla, meitä ei ole yritetty samalla tavalla joukkomurhata kuin suurinta osaa alkuperäiskansoista. Peruskouluissa tulisi kertoa historiasta laajemmin, saamelaiset alkuperäiskansana huomioon ottaen
Hajotettu maa Teksti ja kuvat Simo Ortamo 43 YDINHETKI Shavei Shomronin siirtokunta lähellä Nablusia on ympäröity turva-aidalla ja muurilla. YDIN 3 / 2016 43 YDINHETKI. Monet Länsirannan siirtokunnat on rakennettu kukkuloille, joilta voi tarkkailla ympäröiviä laaksoissa sijaitsevia palestiinalaiskyliä. Vuonna 1977 perustetussa siirtokunnassa asuu noin tuhat ihmistä
Oslon rauhansopimuksen ja palestiinalaisten ensimmäisen kansannousun jälkeen 1990-luvulla Israel alkoi rakentaa siirtokuntalaisille ohitusteitä, jotka kiertävät israelilaisille vaaralliset palestiinalaiskylät. YDIN 3 / 2016 44 YDINHETKI. Israelin siirtokunnat kasvavat jatkuvasti Länsirannalla. Palestiinalaisten kulkua maanteillä on rajoitettu tarkastuspisteillä ja kielloilla. Jotkut siirtokuntien tuntumassa asuvat palestiinalaiset eivät kuitenkaan suostu luopumaan kodeistaan
Siirtokunnat ja niiden välillä kulkevat tiet pirstovat Länsirantaa. I sraelin ja Palestiinan hallitusten rauhanneuvottelut kaatuivat edellisen kerran vuonna 2014. Kaksi vuotta sitten asuntoministeri Uri Ariel lupasi lisätä siirtokuntalaisten määrää sadoilla tuhansilla vuosikymmenen loppuun mennessä. Aatteellisimmat siirtokuntalaiset elävät konteista ja asuntovaunuista koostuvissa pienissä etuvartioasemissa, joita rakennetaan ilman Israelin valtion lupaa. Länsirannan jatkuvasti kasvavat juutalaissiirtokunnat ovat tehneet kahden valtion ratkaisulle perustuvasta rauhasta entistä kaukaisemman tavoitteen. Israel on virallistanut osan niistä varsinaisiksi siirtokunniksi. Palestiinalaisten elämää siirtokunnat vaikeuttavat tuntuvasti. Siirtokuntalaisia suojelevat israelilaissotilaat valvovat palestiinalaisten liikkumista ja pitävät suoraan hallussaan noin 60 prosenttia Länsirannasta. Kansainvälisen lain mukaan miehitetylle alueelle rakennetut siirtokunnat ovat laittomia. YDIN 3 / 2016 45 YDINHETKI. Suurimmissa siirtokunnissa, kuten Arielin kaupungissa ja Jerusalemin ympärille rakennetuissa lähiöissä, elää kymmeniä tuhansia asukkaita. Kun Israel ja palestiinalaisjärjestö plo solmivat Oslon rauhansopimuksen vuonna 1993, Israelin miehittämillä alueilla asui noin 280 000 siirtokuntalaista. Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallitus on kiihdyttänyt siirtokuntien rakentamista entisestään. Vuonna 2010 luku oli jo yli 530 000. Kuvan etuvartioasema sijaitsee Jerusalemin pohjoispuolella
Palestiinalainen Khaled Abu Jamal muutti Venezuelasta takaisin asumaan sukunsa taloon, jotta se ei saisi hylättynä purkutuomiota. Khaled haluaisi kehittää Nablusiin johtavalla tiellä sijaitsevasta talostaan levähdyspaikan matkailijoille. YDIN 3 / 2016 46 YDINHETKI. Hän kertoo kiistelleensä talonsa omistuksesta väkivaltaisten siirtokuntalaisten kanssa
He kertovat siirtokuntalaisten kivittäneen talon ikkunoita. Palestiinalaiset Faddie ja Niewe asuvat kahden siirtokunnan välissä sijaitsevassa talossa lähellä Nablusia. Sisarusten mukaan Israelin puolustusvoimat päästää heidät toisinaan pariksi päivän ajaksi töihin pelloilleen ja suojelee heitä siirtokuntalaisten hyökkäyksiltä. Peltotöiden jälkeen lohkareet siirretään takaisin. Lohkareet estävät Faddien ja Niewen pääsyn pelloilleen, jotka sijaitsevat siirtokunnan turvavyöhykkeellä. YDIN 3 / 2016 47 YDINHETKI. He myyvät matkailijoille tekemäänsä oliiviöljyä ja käsitöitä
24,90 € Matti Salminen TOISINAJATTELIJOIDEN SUOMI 26,90 € Rekisteröidy kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös aletuotteista. intokustannus.fi/rekisteroidy Denise Rudberg TOINEN TOISTA PAHEMPI 19,90 € Laura Gustafsson KORPISOTURI 24,90 € intokustannus.fi. UUSI KAUPPA! INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin. WWW.INTOKUSTANNUS.FI 5 € HINNASTA POIS! KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA UUSIASIAKAS2016 Anneli Auer MURHALESKEN MUISTELMAT 24,90 € Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE
YDIN 2 / 2016 49 YDINHETKI Ytimessä Ytimessä on laadukkaita esseitä, joissa kirjoittajat valottavat ajankohtaisia kYsYmYksiä ja ottavat kantaa. 50 HaNNu REImE Palestiina – 1800-luvun kolonialismia 2000-luvulla / 57 HaNNu VIRTa Chilen syyskuun 11. muutti maailman jo vuonna 1973 / 59 JaNNE RaNTala Sota palautti pelon Mosambikiiin / 64 EERo SuoRaNTa Suuren virheen varjo – kulttuurivallankumouksen merkitys Kiinalle / 69 EETu VIREN Euroalueen ongelmat ja ”Saksan malli” / 73 KalEVI SuomEla Turvallisuuspolitiikka nyt
PalESTIIna – 1800-luvun kolonialismia 2000-luvulla. Yli puoli miljoonaa Israelin juutalaista on asettunut asumaan miehitetyille alueille perustettuihin laittomiin siirtokuntiin, jotka täplittävät sitä, mikä arabi-Palestiinasta vielä on jäljellä. Sovinnosta osapuolten välillä voidaan keskustella vasta sitten, kun miehitys on päättynyt. Gazassa ja osassa Länsirantaa on toiminut poliittisesti täysin voimaton palestiinalaishallinto jo toistakymmentä vuotta. YDIN 3 / 2016 50 YTIMESSÄ Israelilaisten ja palestiinalaisten konflikti ei ole ikiaikainen, mutta sillä on pitkät juuret. Miehityksen aikana Israelin armeija on tuhonnut lähes 48 000 palestiinalaisten omistamaa rakennusta perusteluin, jotka vaihtelevat terrorismin torjunnasta kaavoitukseen ja maankäyttöön. ”Kuuden päivän sodassa” vallatuista alueista Israel on virallisesti liittänyt itseensä Itä-Jerusalemin ja Golanin; Länsiranta ja Gaza ovat olleet ”vain” miehitettyjä. Kirjoittaja Hannu Reime E nsi kesäkuussa on kulunut puoli vuosisataa siitä, kun koko entinen Britannian Palestiina joutui Israelin hallintaan maan armeijan miehitettyä Länsirannan ja Gazan. Samassa kesäkuun 1967 sodassa Israel myös valtasi Syyrialle kuuluneen Golanin ylängön sekä Siinain niemimaan, joka sittemmin on rauhansopimuksessa palautettu Egyptille
Sorron ja nöyryyttämisen ilmeisenä tarkoituksena on painostaa mahdollisimman monia palestiinalaisia muuttamaan pois tai ainakin alistumaan nöyrästi ja hiljaa miehitykseen. Israelin vankiloissa istuu tätä nykyä noin 7 000 poliittista vankia. Lukematon määrä vastarintaan osallistuneita tai siitä epäiltyjä palestiinalaisia on miehityksen aikana käynyt läpi vankityrmän ja kuulustelut. Palestiinalaisia kohdellaan epäihmisinä, jotka ovat pelkästään tiellä, kun siirtokuntia perustetaan ja vanhoja laajennetaan. Siirtokuntalaiset puolestaan käyttävät heille rakennettuja ja arabeilta suljettuja teitä niin, että miehitetyillä alueilla voi asua ja käydä töissä vaikka Tel Avivissa törmäämättä liian usein palestiinalaisiin. Kidutus on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yleistä. YDIN 3 / 2016 51 YTIMESSÄ Länsirannan palestiinalaisten liikkumista kontrolloidaan ja heitä nöyryytetään päivästä toiseen lukuisilla tarkastuspisteillä. Uskonnollis-nationalistisen kiihkon ja tietoisen asutuspolitiikan yhdistelmä tekee palestiinalaisalueiden miehityksestä erityisen brutaalin. Siirtomaahallinnolle ominainen korruptio saastuttaa maan, kun arabien protestit on tukahdutettava ja samalla hankittava kätyreiksi arabiquislingeja. Vuosisatojen ikäisiä oliivipuita, rauhan symboleja, juuritaan maasta, jotta palestiinalaisten elämä ja toimeentulo kävisivät mahdollisimman hankaliksi. Tunnettu filosofi ja tiedemies Yeshayahu Leibowitz kirjoitti Yediot Aharonot -sanomalehdessä huhtikuussa 1968, että Israel muuttuu turvallisuuspalvelun ohjaamaksi valtioksi kaikkine kohtalokkaine seurauksineen opetukselle, sananvapaudelle ja demokratialle. J otkut kaukonäköiset israelilaiset varoittivat heti sodan jälkeen seurauksista, joihin miehitys väistämättä johtaa. Myös fanaattisimmat uskonnollis-poliittiset siirtokuntalaiset terrorisoivat Länsirannan asukkaita. Siirtokunnissa vettä kulutetaan samaan aikaan surutta nurmikoiden kasteluun ja uima-altaisiin. Alkuvuosien puheet ”liberaalista miehityksestä”, joilla jonkin verran saattoi olla katettakin, kuulostaisivat nykyisin julmalta pilalta. Palestiinalaisten sortamiseen eivät syyllisty vain miehitysarmeijan sotilaat. Aseistetut sotilaat luovat pelkoa tunkeutumalla koteihin keskellä yötä ”terrorismin vastaisissa operaatioissa” lapsista, naisista ja vanhuksista vähät välittäen. I sraelin armeija käyttäytyy miehitysarmeijoiden tavoin. Palestiinalaisten vedenkäyttöä rajoitetaan, ja lupa uusien kaivojen poraamiseen on heillä kiven takana. Jo syksyllä vuonna 1967 Haaretz-lehdessä ilmestyi kahdentoista israelilaisen allekirjoittama maksettu ilmoitus, jossa sanottiin, että ”miehitys te. Rasismi – ihmisten jakaminen meihin ja heihin – hallitsee miehittäjien ajattelua: Jumala on antanut tämän maan meille, muilla ei siihen ole oikeuksia
Oslon ”rauhanprosessiin” saakka Israel teki kaikkensa päästääkseen siitä eroon sekä poliittisesti että fyysisesti. Palestiinan vapautusjärjestöstä plo:sta tuli palestiinalaisten kansallisten oikeuksien ajaja. Niin sanotun Oslon ”rauhanprosessin” kymmenen ensimmäisen vuoden aikana uudisasukkaiden määrä miehitetyillä alueilla kaksinkertaistui. Israelin olemassaolon kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä palestiinalaiset oli jotakuinkin unohdettu. Tätä kansallista tietoisuuttaan määrittävää tapahtumaa palestiinalaiset itse kutsuvat katastrofiksi (al-Nakba). Palestiinalaisalueiden miehitys ja asuttaminen juutalaissiirtolaisilla on kuulunut harvoihin vakioihin monilta osin muuten muuttuneessa Lähi-idässä. Palestiinalaisten ensimmäisen kansannousun (intifada) aikana 1980-luvun lopulla Israel tuki hiljaisesti Hamasin perustamista uskonnottomia tai ainakin maallisempia poliittisia virtauksia vastaan. YDIN 3 / 2016 52 YTIMESSÄ kee meistä murhaajien ja murhan uhrien kansakunnan […] Oikeutemme puolustaa itseämme tuhoa vastaan ei anna meille oikeutta sortaa muita.” Kesäkuun sodan jälkeisessä kansalliskiihkon huumassa vetoomus leimattiin Pravdan ilmoitukseksi, koska Neuvostoliiton suurin sanomalehti teki siitä uutisen. Samalla yhteydet Hamasin hallitseman Gazan ja Länsirannan välillä on katkaistu. Työväenpuolueen johtamat hallitukset ovat olleet ainakin yhtä innokkaita, elleivät innokkaampiakin asuttajia kuin oikeistolaisen Likudin muodostamat hallituskokoonpanot. K un israel valtasi loputkin entisestä brittien Palestiinasta, myös Palestiinan arabit palasivat toimijoiksi, joihin niin Israelin kuin ulkopuolistenkin oli määriteltävä suhteensa. Samalla koko maata ja sen kulttuurista edistymistä uhkaa uskonnollis-nationalistisen kiihkon mukanaan tuoma modernin tieteen halveksunta. Tunisiaan karkotetun plo:n johdon osuus kansannousussa oli itse asiassa hyvin vähäinen. Uskonnollinen, kulttuurinen ja jopa tieteellis-tekninen taantuminen Iranin ja Afganistanin esikuvien tapaan on täysin mahdollista myös juutalaisvaltiossa. Israelin 2000-luvun aluSSa SoSIalISTInEn dISSIdEnTTI EMManuEl Farjoun kIrjoITTI, ETTÄ MIEhITYS on kuIn huuME, jonka aluSSa TuoTTaMa IloISuuS on MuuTTunuT addIkTIokSI kaIkkInE rIkollISInE SEuraaMukSInEEn.. 2000-luvun alussa Jerusalemin heprealaisen yliopiston matematiikan professori ja sosialistinen dissidentti Emmanuel Farjoun kirjoitti, että miehitys on kuin huume, jonka alussa tuottama iloisuus on muuttunut addiktioksi kaikkine rikollisine seuraamuksineen. Hamas jättäytyi Oslon prosessin ulkopuolelle, ja niin tämä islamistinen liike sai korvata plo:n Israelin propagandan mörkönä. Palestiinan kysymys nähtiin kansainvälisesti ”vain” pakolaisongelmana: mikä olisi niiden yli seitsemänsadan tuhannen ihmisen tulevaisuus, jotka oli karkotettu etnisillä puhdistuksilla kodeistaan vuoden 1948 sodan aikana
Vetäytymisellä Gazasta oli Weissglassin mukaan myös se hyvä puoli, että se pani rauhanprosessin naftaliiniin. P uolen vuosisadan aikana Lähi-idässä on tapahtunut paljon. Tämän pienen alueen kontrollia vain tehostettiin, nyt pelkästään ulkopuolelta. Yli puoltatoista miljoonaa Gazan palestiinalaista, joista suurin osa on vuoden 1948 sodan pakolaisia tai heidän jälkeläisiään, valvotaan kuin vankeja. Aluetta hallitsevan islamistisen Hamasin tai siitä riippumattomien ryhmien ampumat, suureksi osaksi kotitekoiset räjähteet ovat aiheuttaneet jonkin verran tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä Israelin puolella. Gaza on saarrettu maalta, mereltä ja ilmasta, ja kulkua sinne ja sieltä kontrolloidaan tarkkaan. Y ksitoista vuotta sitten Israel purki Gazaan rakentamansa siirtokunnat silloisen pääministerin Ariel Sharonin strategisen idean mukaan. Katkerat sodat Syyriassa ja Irakissa ovat vahvistaneet propagandistista vaikutelmaa Israelista ”huvilana viidakossa”. Purkamalla Gazan vähäisen uudisasutuksen Israel samalla pääsi eroon puolestatoista miljoonasta palestiinalaisesta. Sellainen ei olisi hyvää pr:ää Israelin kansainväliselle maineelle, jota palestiinalaisten kohtelu jo muutenkin on pahasti nakertanut. Palestiinan kysymys kytkeytyy kuitenkin kaikkeen siihen, mitä naapu. Siirtokunnat olivat pieniä ja sijaitsivat keskellä erityisen tiiviisti asuttua ja äärimmäisen vihamielistä ympäristöä. Yli kaksituhatta ihmistä kuoli näissä pommituksissa, heistä suurin osa oli siviilejä, joista lapsia yli viisisataa. Sitten tulevat Itä-Jerusalemin ja heidän jälkeensä Länsirannan palestiinalaiset. Gazan eristystä symboloi käyttökelvoton Jasser Arafatin kansainvälinen lentokenttä pommitettuine kiitoratoineen. Näin niistä on saatu oljenkorsi propagandaan, jolla Gazan tuhoamista on yritetty perustella itsepuolustuksena. Parhaassa asemassa, mutta juutalaisten alapuolella ovat Israelin arabikansalaiset, joilla on myös edustus parlamentissa. Viimeksi Gazaa pommitettiin kuukauden ajan kesällä kaksi vuotta sitten. Alueella on käyty lukuisia sotia, ja Israelin ja palestiinalaisten selkkaus on aiheuttanut jatkuvaa kärsimystä, eniten tietenkin palestiinalaisille, mutta myös muille, israelilaisillekin, vaikka arabien koettelemuksiin verrattuna se on ollut vähäistä. Minkäänlaista vapautta Gazan asukkaille ei kuitenkaan koittanut. Kurjimmassa asemassa ovat Gazan asukkaat, ja kokonaan tämän hierarkian ulkopuolella jäävät arabimaissa ja muualla asuvat pakolaiset. Ariel Sharonin neuvonantaja Dov Weissglass suositteli gazalaisten ”pitämistä dieetillä, mutta ei näännyttämistä nälkään”. Gazasta Israeliin ammutut raketit ovat antaneet tekosyyn alueen säälimättömälle pommittamiselle, kollektiiviselle rangaistukselle, jolla gazalaisten elämä tehdään aika ajoin helvetiksi. YDIN 3 / 2016 53 YTIMESSÄ valvonnassa olevat palestiinalaiset on jaettu neljään kastiin
Antaessaan Balfourin julistuksen Hänen majesteettinsa hallituksella oli tietenkin mielessään Britannian imperiumin omat geopoliittiset intressit. Mistä israelilaisten ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa pohjimmiltaan on kyse. Israelin ja palestiinalaisten konflikti on ennen kaikkea sionistisen liikkeen organisoiman asuttajakolonialismin ja Palestiinan arabiväestön välinen yhteenotto. Rehellisimmin sitä on kuvannut sionistien äärimmäisen oikeistosiiven johtaja ja ideologi Vladimir Jabotinsky 1920-luvulla kirjoittamassaan kuuluisassa artikkelissa Rautainen muuri. Israelilaisten ja palestiinalaisten konflikti ei ole ikiaikainen. Lontoossa asuva israelilaissyntyinen toisinajattelija, matemaatikko ja sosialisti Moshé Machover jakaa muutaman vuoden takaisessa kirjassaan kysymyksen kahteen osaan: kuinka ja mitä. Mutta se ei myöskään alkanut kesäkuun sodasta vuonna 1967, ei edes Israelin valtion perustamisesta vuonna 1948. Jabotinsky toteaa, että ”jokainen kansa taistelee vieraita asuttajia EnnEn kuIn SElkkaukSEEn voI oTTaa MoraalISTa kanTaa TaI PohTIa oIkEudEnMukaISTa raTkaISua, on SElvITETTÄvÄ, MISTÄ SIInÄ on kYSYMYS. ”Pyhä maa” ei ole rauhan tyyssija sotien keskellä, vaikka sellaisen vaikutelman saattaa saada Tel Avivin hiekkarannan kahviloissa. Kun Palestiinasta tuli Kansainliiton Britannialle myöntämä mandaattialue, sionistien muuttoliike ja asutustoiminta saivat uutta puhtia. Sir Ronald Storrs, joka toimi brittien ensimmäisenä sotilaskuvernöörinä Jerusalemissa, totesi, kuinka tärkeää on pitää ”pieni, lojaali juutalainen Ulster keskellä potentiaalisesti vihamielistä arabien merta”. Brittihallitus alkoi toteuttaa sodanaikaisen ulkoministerinsä, lordi Balfourin, antamaa julistusta, jossa tämä lupasi Britannian sionistijärjestölle, että ”hänen majesteettinsa hallitus suhtautuu myötämielisesti juutalaisten kansallisen kodin perustamiseen Palestiinaan”. Montagun yksinkertaisena perusteluna oli se, että julistukseen sisältyi taustaoletuksena antisemiittinen fantasia, jonka mukaan juutalaiset olisivat eräänlainen ylikansallinen kansakunta ja siitä syystä ”vieras elementti” omissa kotimaissaan. Se alkoi noin sata vuotta sitten, kun uusi nationalistinen liike, sionismi, alkoi organisoida Euroopan juutalaisten muuttoa Palestiinaan ja törmäsi paikallisen arabiväestön vastustukseen. Kuinka tästä pitkästä, mutta ei suinkaan ikiaikaisesta väkivaltaisesta konfliktista tulisi ajatella, ja mitä siitä tulisi ajatella. Ennen kuin selkkaukseen voi ottaa moraalista kantaa tai pohtia oikeudenmukaista ratkaisua, on selvitettävä, mistä siinä on kysymys. Kuinka edeltää kysymystä mitä. Britanniahan alkoi samoina vuosina tukea myös lojaalia protestanttista Ulsteria Pohjois-Irlannissa. Joskus on hyvä pysähtyä ja yrittää porautua Palestiinan kysymyksen ja Lähi-idän ongelmien juuriin. YDIN 3 / 2016 54 YTIMESSÄ ristossa tapahtuu. kuInka EdElTÄÄ kYSYMYSTÄ MITÄ.. On mielenkiintoista, että pääministeri David Lloyd Georgen hallituksen ainoa juutalainen jäsen, Edwin Samuel Montagu, vastusti Balfourin julistusta, jota hän piti juutalaisvastaisena
Presidentti Reaganin hallituksen ulkoministeri ja Naton joukkojen entinen komentaja, edesmennyt kenraali Alexander Haig sanoi kannattavansa Israelia siksi, että se on Yhdysvaltojen suurin ja vieläpä uppoamaton lentotukialus keskellä strategisesti äärimmäisen tärkeää Lähi-itää. Uudessa tärkeässä kirjassaan amerikkalais-israelilainen miehitystä vastustava aktivisti Jeff Halper esittelee puuduttavan yksityiskohtaisesti tätä – tuotantotaloudellisin termein ilmaistuna – synergistä yhteistyötä. He toimivat samoin kuin Amerikan intiaanit vastustaessaan eurooppalaisia ”lännen” asuttajia. Israel haluaa mahdollisimman paljon maata ja resursseja, mutta mahdollisimman vähän Palestiinan arabeja. Jabotinsky kirjoitti oikeistosionistina, jyrkkänä nationalistina. Niin tekevät myös arabit Palestiinassa estääkseen Palestiinan muuttumisen Israelin maaksi.” Palestiinalaiset eivät Jabotinskyn mukaan vastusta sionisteja siksi, että nämä ovat juutalaisia, vaan siksi, että nämä ovat uudisasukkaita, jotka ovat tunkeutuneet heidän maahansa. YDIN 3 / 2016 55 YTIMESSÄ vuonna 1967 vallaTTuja aluEITa EI olE lIITETTY ISraElIIn SIITÄ SYYSTÄ, ETTÄ nIIllÄ aSuu PalESTIInalaISIa. Kaiken lisäksi sen kannella ei palvele yhtäkään amerikkalaista sotilasta. vastaan niin kauan kuin on jäljellä pienikin toivonkipinä päästä eroon näiden muodostamasta vaarasta. Vuonna 1967 vallattuja alueita ei ole liitetty Israeliin siitä syystä, että niillä asuu palestiinalaisia. Israel on esimerkiksi ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kaikkien aikojen raukkamaisinta asetta, miehittämättömiä lennokkeja, joilla Yhdysvallat on surmannut vihollisiaan muun muassa Afganistanissa ja Pakistanissa. Tällainen menneiden vuosisatojen asuttaja-kolonialismi on mahdollista 2000-luvun maailmassa geopoliittisista syistä. Yhdysvaltojen sotateollisen kompleksin ja Israelin välinen yhteistyö on erittäin läheistä ja molempia osapuolia hyödyttävää. Palestiinalaisalueiden miehitys pitää yllä tilannetta, jossa moderneinta hi-tech -sodankäyntiä voidaan kokeilla ja aseita testata todellisissa kenttäoloissa. Hänen kritiikkiinsä oli suunnattu niitä liberaaleina ja sosialisteina itseään pitäneitä sionisteja vastaan, jotka uskoivat Palestiinan arabien ennen pitkää hyväksyvän vieraat maahanmuuttajat. Myös historiallis-uskonnolliset ja ideologiset syyt vahvistavat. Jabotinsky myös rinnastaa arabimaailman tilan Italiaan ennen risorgimentoa, niemimaan yhdistymistä 1800-luvulla. Vuoden 1967 sodan jälkeen Yhdysvallat on luonut Israeliin ainutlaatuisen suhteen, johon kuuluu maan tukeminen miljardeilla ja miljardeilla dollareilla. Kohdennettu tappaminenhan on kuulunut Israelin sodankäyntitapoihin jo kauan. Syynä ei ole Israel-lobby Amerikassa, vaan molemminpuolinen strateginen hyöty. I srael on valtio, joka ei ole koskaan määritellyt rajojaan. ISraEl haluaa MahdollISIMMan Paljon MaaTa ja rESurSSEja, MuTTa MahdollISIMMan vÄhÄn PalESTIInan arabEja
Mutta ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että Yhdysvaltojen intressit tukea Israelia kaikissa sen toimissa ylittävät tärkeydessään palestiinalaisten minimivaatimuksetkin. Kansainvälisen solidaarisuusliikkeen tärkeimmäksi tehtäväksi jää Palestiinan kysymyksen pitäminen esillä julkisuudessa. painos. 2. Solidaarisuuteen ei tarvita muuta teoriaa kuin hepreankielinen iskulause Dai la-kibush! (Alas miehitys!). Palestiinan arabien ja Israelin heprealaisen enemmistön pysyvästä sovinnosta ja sen vaatimista poliittisista rakenteista (yksi tai kaksi valtiota) voidaan keskustella vasta sitten, kun miehitys on päättynyt. Tämän tärkeän kirjan arvion voi lukea suomeksi www.lausti.com/articles/Mideast/machover7.html ja englanniksi www.lausti.com/articles/Mideast/machover8.html Olen suomentanut Vladimir Jabotinskyn artikkelin Rautainen muuri sekä Emmanuel Farjounin kirjeen Haaretz-lehdelle liitteiksi kirjaan Israel/Palestiina: Kahden kansan luvattu maa. Politiikassa mikään ei ole kiveen hakattua. Haymarket Press 2012. Pluto Press 2015. Usa on itsekin asuttaja-siirtolaisten perustama valtio, joka toteutti kutsumuskohtaloaan (manifest destiny) valtaamalla Pohjois-Amerikan valtamereltä valtamerelle ja tuhoten mantereen alkuasukkaiden kulttuurin ja yhteiskunnat. Haymarket Press 2015. Like 2011.. Toimittanut Frank Barat. Moshé Machover, Israelis and Palestinians: Conflict and resolution. Noam Chomsky & Ilan Pappé, On Palestine. YDIN 3 / 2016 56 YTIMESSÄ Yhdysvaltojen ja Israelin läheisiä suhteita. uusinta kirjallisuutta Jeff Halper, War Against the People: Israel, the Palestinians and Global Pacification
Muita yhtäläisyyksiä ei heissä sitten juuri ollutkaan, sillä Allende vastusti väkivaltaisia toimintapoja. Toivon tilalle tuli pelko ja demokratian tilalle pakkovalta. päivä, jolloin Brexit -äänestystulos julkistettiin. yhdysvallat on myöntänyt tukeneensa vallankaappausta ja sitä edeltäneitä ulkopuolisia valmisteluja. suomeenkin tuli pakolaisia Chilestä, sillä yleisesti meillä oli silloin varsin myönteinen ilmapiiri vasemmistolaista ajattelua kohtaan. Briteille se oli tänä vuonna kesäkuun 24. hän oli pikemminkin älykkö ja humanisti, jonka sosialismi pohjautui alkukristilliseen hyvinvoinnin jakamiseen sekä kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. päivä oli kohtalon päivä myös Chilessä vuonna 1973. sillä hetkellä jo ennen armeijaa mielessäni ollut pasifismin aate sai vain lisävahvistusta. Kirjoittaja Hannu Virta muutti maailman jo vuonna 1973 Chilen syyskuun 11. hän kuului vapaamuurareihin ja muutenkin näytti enemmän yliopiston professorilta kuin sosialistijohtajalta. Ammatiltaan hän oli lääkäri, kuten oli Ernesto Che Guevarakin. Minulle tuo Chilen vallankaappausuutinen tuli aikamoisena shokkina ollessani suorittamassa varusmiespalvelustani Vaasan rannikkopatteristossa. Jo vuonna 1968 olin järkyttyneenä seurannut, miten neuvostoliiton ja Varsovan liiton joukot tukahduttivat Prahan kevään ihmiskasvoisen sosialismin kehityksen. Amerikkalaisille syyskuun 11. Brutaalisti toteutettu sotilasvallankaappaus olisi voinut suistaa maan YDIN 3 / 2016 57 YtimESSÄ. Allenden syrjäyttänyt juntta tuhosi kerralla Chileen perustetun demokratian ja kaikki vähänkin vastarintaa yrittäneet eliminoitiin armotta. silloin tankit jyräsivät alleen demokraattisen sosialismin. päivä vuonna 2001 oli päivä, jolloin terrorismi tuli siellä konkreettisesti liike-elämän sydämeen. syyskuun 11. elettiinhän silloin kylmän sodan aikaa ja usa:ssa koettiin kaikki vasemmistolaisuus uhkana – suuri kommunismin uhka nähtiin sielläkin, missä kuljettiin vain kansanvallan suuntaan. y ksi päivä voi muuttaa historian kulun. s alvador allende oli poliitikko, joka ei helposti taivu perinteisiin stereotypioihin taistelevasta vasemmistolaisesta sissisoturista. Allende pukeutui toki tilanteen mukaan joskus myös univormuun, mutta parhaiten hänet muistetaan vaaleasta puvusta ja silmälaseistaan
kun kaiken ylin tavoite on pelkkä liikevoitto, tulee itse toiminnasta helposti toissijaista. s en jälkeen kun Chilessä oli saatu aluksi hyviä taloudellisia tuloksia yksityistämispolitiikasta, innostuivat siitä muutkin. Talouskasvusta huolimatta sama köyhyys, jonka vähentäminen oli sydämen asia Allendelle, vaivaa edelleen suurta osaa kansasta. itsekkyydestä on tullut hyve. lähinnä sijoittajillehan vapaa voitonmuodostus kaikilla yhteiskunnan aloilla oli hyvä uutinen. ensimmäisiä friedmanilaisuuden seuraajia Chilen jälkeen olivat Ronald Reagan ja Margaret Thatcher, jotka toimivat tiennäyttäjinä uudelle monetaristiselle politiikalle. neuvostoliiton romahdettua maaperä uusliberalistiselle ajattelulle oli valmis yleisen hämmingin turvin. ehkä siinä tilanteessa olisi vielä ollut mahdollista kehittää demokraattista sosialismia ja ainakin tarjota Chicagon pojille vaihtoehto. Tämän vapauden vastapainoksi yhteiskunnan antama tukiverkko harvenee ja omat vaikutusmahdollisuudet perustuvat enemmän tai vähemmän varallisuuteen ja hankittuun asemaan. uudistuvalle vasemmistolle oli silloin sosiaalinen tilaus – ja tietenkin olisi vieläkin. kaiken yksityistäminen alkaen terveydenhoidosta sekä muista julkisista palveluista on kuitenkin monessa tapauksessa johtanut katastrofaalisiin tuloksiin. Millainen maailma olisi nyt, jos Allenden malli olisi voinut kehittyä. siellä, missä neuvostoliitto ja sen vaikutus koettiin tukahduttavana, on ollut helppo maaperä ideologialle, joka vastustaa kaikenlaista talouselämän rajoitusta. Tämän pehmentämiseksi eräs Friedmanin suosituimmista ideoista onkin kansalaispalkka tai negatiivinen tulovero, jonka tarkoitus on tasata vapaan kapitalismin aiheuttamaa eriarvoisuutta. vieläkin suurempaan kaaokseen, mutta hätiin ehtivät niin sanotut Chicagon pojat, joiden avustuksella alettiin maassa toteuttaa amerikkalaisen Milton Friedmanin talousoppeja. YDIN 3 / 2016 58 YtimESSÄ. Aika näyttää, minne ollaan menossa. meillä friedmanilaisen ideologian käyttöönottoon ei tarvittu sotilasvallankaappausta. kansalaiset se sen sijaan jakaa menestyjiin ja putoajiin. T uttua. Jos sosialismi yritti saada kansalaisyhteiskunnan ja omistuksen laajentumaan tasapuolisemmin, Friedmanin oppi tähtää lähes täysin päinvastaiseen suuntaan. Chilessä on palattu demokratiaan vähitellen vuoden 1989 jälkeen, mutta vieläkin eriarvoisuus vallitsee. kun John Maynard Keynes oli opettanut talouden sääntelyn olevan kriittisinä aikoina tärkeää, Friedman hahmotti Vapaus valita -teoksessaan järjestelmää, jossa valtion osuus on minimoitu ja pääoman liikkeet vapautettu. sen kääntöpuolella ovat olleet kaventuvat kansalaisvapaudet sekä ammattiyhdistysten heikentäminen vapaan liikevoiton muodostamisen mahdollistamiseksi. Tälle ideologialle on tietysti olemassa vaihtoehtoja, mutta tuntuu siltä, että meillä oppositio ei ole kyennyt niiden esittämiseen
Kaikki tuntuvat tuntevan murhapaikalla kuvatun räp-kappaleen O País da Marrabenta (Marrabentan maa) mustavalkoisen videon, vaikka se julkaistiin jo 2003. Kappaleessa Cardosoa luonnehditaan ilmaisunvapauden ensimmäiseksi marttyyriksi. Vuoden 1990 perustuslaissa säädetty sananvapaus on Cardoson murhankin jälkeen joutunut uhatuksi, mutta ei koskaan niin voimakkaasti kuin viimeisen kolmen vuoden aikana.. Muuriin on spreijattu, että Cardoso elää. YDIN 3 / 2016 59 YTIMESSÄ Mosambikin sananvapaustilanne on huonontunut nopeasti vuoden 2012 jälkeen. Toimittaja Carlos Cardoson murhapaikalla suositun käsityötorin edessä on epävirallinen muistomerkki. Mosambikiin Kirjoittaja Janne Rantala SoTa palauTTI pElon A venida dos martírios da Machava. Vihreään koulupukuun pukeutunut poika lukee luokkatovereilleen ääneen puusta tehtyä kylttiä, jossa on Cardoson sanat: ”Totuuden työssä on kiellettyä laittaa sanoja käsirautoihin”. Vielä on kuitenkin tutkijoita, toimittajia ja muusikoita, jotka eivät alistu julkisen keskustelun tukahduttamisen edessä. Koululaiset ovat tulossa liikuntatunnilta ja väittelevät nyt surmanluotien määrästä
Murhapäivänä hän oli tapansa mukaan ABCF-kahvilassa, jossa monet kaupungin älyköt juovat arkisin aamukahvinsa. Toisin on oikeustieteellisen tiedekunnan pihalle perustuslakijuristi Gilles Cistacin muistoksi maaliskuussa istutetun puun kanssa. Cistac murhattiin maaliskuussa 2015 samalla avenidalla kuin Cardoso viisitoista vuotta aiemmin. O livat he sitten kenen tahansa lähettämiä, Cistacin murhaajat tiesivät hyvin uhrinsa tavat. Tiedote lähetettiin päiviä kyltin poiston jälkeen yleisön painostuksesta. Ruuvin jäljet ovat yhä kirjaston seinässä, mutta kirjastonhoitaja ei halua vastata kysymykseen siitä, onko kyseessä edelleen Gilles Cistac -kirjasto, kuten vain muutamaa kuukautta aiemmin päätettiin. Järjestäytyneen rikollisuuden piirissä ei ollut motiivia murhauttaa perustuslakiasiantuntijaa. Lähimmäksi tapahtumapaikkoja täkäläiset toimittajat pääsevät esimerkiksi Al Jazeeran tai Deutsche Wellen uutistoimittajien satunnaisten vierailujen varjolla, sillä ulkomaisten mediatalojen toimittajia painostetaan vähemmän. Cardoson työn pysyvyyttä symbolisoiva cashew-pähkinäpuu on saanut kasvaa murhavuodesta 2000 saakka. Taksikuski on monen muun kadunmiehen tavoin aivan varma siitä, että Cistacin murhan toimeenpanija on valtapuolue Frelimo. Hänen murhansa ei ole ainoa Cardoson ajan jälkeinen selvittämättömäksi jäänyt poliittinen murha, mutta tekotavallaan se palautti pelon ilmapiirin yliopistoon ja juristikuntaan. Se kitkettiin nyt elokuun alussa juurineen kaikessa hiljaisuudessa samalla, kun hänen muistokseen asennettu kyltti otettiin irti tiedekunnan kirjastosta. Tiedotusväki saa kuitenkin odottaa, sillä tiedänhän minä, nimittäin oikeustieteellisen tiedekunnan lehdistötiedotteesta. A venida kenneth kaunda. Jopa maantiellä tapaamani poliisit vihjaavat muistomarssilta saamani Cistac-teepaidan nähdessään ”tietävänsä”, kuka oli murhan takana. Liekö näin päässyt juristien johtamassa tiedekunnassa käymään. YDIN 3 / 2016 60 YTIMESSÄ Alkuvuodesta 2013 entisten sotaosapuolten Renamon ja valtapuolue Frelimon hallituksen välinen sotilaallinen jännitys puhkesi aseelliseksi konfliktiksi, jota kutsuttiin pitkään eufemismilla ”maan poliittinen tilanne”. Sotatoimista tulee luotettavaa tietoa edelleen vain harvakseltaan, koska poliisi ja sotilaat estävät mosambikilaisia toimittajia tekemästä työtään sotatoimialueilla. Sosiaalisessa mediassa ainakin otaksutaan, että tiedekunta painostettiin perumaan kunnianosoitus poliittisista syistä. Tiedotteen mukaan kunnianosoitus peruttiin, koska se oli alkuaan toteutettu lakipykälien vastaisesti. Säikähtäneen oloinen kirjastonhoitaja ohjaa minut kirjastonjohtajan puheille, joka puolestaan antaa tiedotusja markkinointiosaston yhteystiedot pääkampuksella. Maksettuaan espressonsa Cistac nousi pöydästään lähteäkseen työhönsä yli. Konfliktin äityessä valtion televisiokanavilla ja radiossa toistettiin sotauutisten sijaan tietoiskuja väistyvän presidentin kymmenvuotisen valtakauden saavutuksista
Taas uutisia poliittisesta väkivallasta. Kidnappaajat veivät hänet kaupungin ulkopuolelle ja kertoivat peittelemättä, että heidän Poliisit valvomassa rauhanmarssia 27. Viikkolehti Savanan kanteen painettiin Cistacin kasvokuva ja otsikko: ”Kitkerä kahvi”. Cistac lyyhistyi kadulle, mutta hän ei kuollut heti vaan vasta sairaalassa. Cistacin kannanotot, joiden mukaan Renamon ehdotukset vallan hajauttamisesta eivät ole perustuslain vastaisia, ymmärrettiin tietyissä piireissä valtapuolueen etujen vastaiseksi. YDIN 3 / 2016 61 YTIMESSÄ opistolla. Syntyjään ranskalainen Cistac asui vuodesta 1993 Mosambikissa ja oli yksi Eduardo Mondlane -yliopiston harvoista ”täysprofessoreista” (Professor Catedrático). Oli hätkähdyttävää nähdä, kun jopa valtapuolue Frelimon tiedottaja hyökkäsi televisiossa yksittäistä kansalaista vastaan kovin sanankääntein. Muutaman kuukauden ajan ennen murhaa pyöri sosiaalisessa mediassa ja valtiollisissa viestimissä varsinainen Cistacin vastainen kampanja, josta ei puuttunut vihapuheen piirteitä. C oopin kaupunginosa, maputo. Hän oli jo nousemassa taksiin, kun hänen viereensä pysähtyi auto, josta käsin hänet ammuttiin. Heitä on parisenkymmentä, koko maan yliopistot mukaan lukien hieman enemmän. Cistac joutui valtapuolue Frelimon ja oppositiopuolue Renamon aseellisen siiven välisen konfliktin, Frelimon sisäisen konfliktin, poliittisen suvaitsemattomuuden ja ehkä myös rotuennakkoluulojen uhriksi. Toukokuun aamuna politiikan tutkija José Macuane oli juuri poistumassa kotoaan työhönsä, kun hänet pakotettiin autoon. elokuuta.. Kuvat verisestä Cistacista levisivät välittömästi sosiaalisessa mediassa
Politiikantutkimuksen laitoksella hänet tunnetaan terävänä ja suorapuheisena kollegana. E duardo mondlane -yliopiston kampus. YDIN 3 / 2016 62 YTIMESSÄ toimeksiantajansa käskivät vammauttaa miehen, jotta tämä osaisi pitää suunsa kiinni. Macuanen kidnappauksen jälkeisinä päivinä yliopiston valkoiseksi maalatuilla käytävillä oli hiljaista. Heinäkuussa kuulen, että Macuane jo kävelee, mutta hän on yhä kuntoutuksessa. Ylipäänsä Armando Guebuzan kaudelta tuttu, joskin usein melko katteeton, ihmisoikeusretoriikka on poissa nykyisen presidentin Filipe Nyusin valtakaudella. Sisällä ei keskusteltu eikä naurettu, toimistojen ovet olivat kiinni. Meni useita päiviä ennen kuin asiasta alettiin puhua huoneiden kätköissä, pienissä ryhmissä. Suuri yleisö tuntee Macuanen ajankohtaisten tapahtumien analysoijana viikottaisessa televisio-ohjelmassa. Tämän nimiseltä kadulta sopii soittaa tutulle tapahtumatuottajalle kysyäkseni, miksi tunnettu yhteiskuntakriittinen räppäri Azagaia ei esiintynyt eilisillan Maputo Hip Hop Experience -tapahtumassa, toisin kuin ennakkoon kerrottiin. Tuottaja kertoo, että artisti oli kyllä yökerhon takahuoneessa ja sai palkkionsa, mutta häntä kiellettiin esiintymästä. Tämä on jo ainakin kolmas kerta tänä vuonna, kun etukäteen sovittu Azagaian keikka perutaan poliittisen painostuksen vuoksi.. Nämä olivat ilmeisesti erittäin vaikutusvaltaisia. Mosambikissa, kuten kaikkialla eteläisessä Afrikassa, muusikot ovat ajoittain ilmaisunvapauden käyttäjinä eturintamassa, kun toimittajat ja tutkijat ovat liian ahtaalla. Kansainvälinen yhteisökin pani merkille, että hallitukselta tai tasavallan presidentin kansliasta ei tullut minkäänlaista kannanottoa kidnappauksen jälkeen, päinvastoin kuin Gilles Cistacin murhan jälkeen. Hänen työkaverinsa politiikantutkimuksen laitoksella epäilee, että hänenkin toimistoaan mahdollisesti salakuunnellaan. A venida kim il sung. Rehtorin kansliasta kiellettiin Macuanen oppilaiden valmistujaisiin suunnittelema lyhyt solidaarisuuden osoitus. Moni pettyi aivan varmasti, koska oli ostanut lipun nähdäkseen juuri Azagaian. Oli kuin ainoastaan vartijat olisivat töissä. Paikalla oli vippejä, joita klubin omistajat eivät halunneet suututtaa. Tukea ja investointeja haetaan nyt varsinkin ihmisoikeusasioissa leväperäisemmältä Kiinalta samalla kun länsimainen kehitysapu pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään. Kaupungin ulkopuolella, uuden kehätien varrella hänet heitettiin pois autosta, häneltä otettiin pois puhelin ja häntä ammuttiin neljästi jalkoihin. Monet myöntävät, että kyseessä oli isku sananvapautta vastaan, mutta institutionaalisia tuenilmauksia ei lausuttu eikä sallittu. Menemme keskustelemaan työhuoneen ulkopuolelle
Mielenosoituksia kielletään sillä verukkeella, että niistä ei ole muka ilmoitettu asianmukaisesti. Silloin niillä on aina näyttävä ja hyvin aseistautunut poliisivartio panssariajoneuvoineen. YDIN 3 / 2016 63 YTIMESSÄ M osambikin sananvapaustilanne on huonontunut nopeasti vuodesta 2012 alkaen, vaikka se ei vielä täysipainoisesti näy esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön World Press Freedom -indeksissä, jossa Mosambik on tänä vuonna sijalla 87. Ruotsissa väitöskirjaa tekevä mosambikilaiskollega kehottaa hankkimaan jalkavakuutuksen, kun lähetän pyynnön allekirjoittaa tutkijoiden kansainvälisen rauhanvetoomuksen. Järjestäjiä uhkaillaan, mutta silti parin kuukauden välein muutaman sadan aktivistin joukko marssii sotaa ja laittomia sotavelkoja vastaan. Jos Mosambikin eliitissä on niitä, kuten arvellaan, jotka haluavat ottaa mallia autoritäärisestä Angolasta, ei julkisen keskustelun tukahduttaminen onnistu taistelutta. Monet tutkijat, toimittajat ja muusikot ymmärtävät, että on otettava riski ja sanottava suoraan se minkä todeksi tietää. Jopa kaupungin autorisoimia mielenosoituksia vastaan hyökätään Radio Moçambiquessa ja valtiollisessa Notícias -sanomalehdessä ja niiden väitetään olevan laittomia. Nuoret tutkijat pysyvät hiljaa varmistaakseen apurahansa maisterintai tohtorintutkintoa varten ulkomailla, tai koska pelkäävät jopa henkensä edestä. Arkaluontoisia aiheita, kuten meneillään olevaa aseellista konfliktia ja väestön enemmistön nopeaa köyhtymistä vältellään. Erityisesti valtiollisten tiedotusvälineiden riippumattomuus on jäänyt historiaan. Pienen ekologisen puolueen puheenjohtaja pahoinpideltiin ja yritettiin kidnapata päivää ennen kuin hänen organisoimansa rauhanmarssi oli määrä marssia. Tutkijat ja toimittajat pelkäävät työnsä puolesta. Suurin muutos on itsesensuurin lisääntyminen yliopistoissa ja toimituksissa. Sananvapauden marttyyrejä surraan, mutta uhraukset eivät tule yllätyksenä. Gpro Fam: O País da Marrabenta Antoivat lehdistönvapauden toimittajalle Carlosilla oli huono tuuri, hän oli listan ensimmäinen Niinpä, kaveri unohti viidakon lain Ennen kuin suunsa avaisi, luodin otsaan sai Sanotaan, että hän oli hyvä tyyppi, mutta tiesi liikaa Sellaisesta tuloksena puukon selkään saa Ja murhaaja meni aivan varmasti hautajaisiin Halasi leskeä ja sanoi: ”Minun kumppanini”. Silti Mosambikin kaupunkikeskuksissa on vielä saatavilla itsenäisiä, joskin pienilevikkisiä viikkolehtiä, joiden toimittajat tekevät hyvää työtä erittäin hankalissa olosuhteissa
Kirjoittaja Eero Suoranta – kulttuurivallankumouksen merkitys kiinalle Suuren virheen varjo YDIN 3 / 2016 64 ytimessÄ. Joukkokampanjan synnyttämä väkivalta ja sekasorto varjostavat edelleen Kiinaa. Vaikka kommunistinen puolue on virallisesti tuominnut kulttuurivallankumouksen, eivät sen tapahtumat ole vielä loppuunkäsiteltyjä
Mistä tai kenestä näiden vuosien väkivalta ja hävitys johtuivat. YDIN 3 / 2016 65 ytimessÄ. Ja mitä johtopäätöksiä traagisista tapahtumista pitäisi tehdä. Kulttuurivallankumouksen laaja-alaisesta tuomitsemista huolimatta sen tapahtumista ja merkityksestä nyky-Kiinalle on erilaisia tulkintoja. Monille tavallisille kiinalaisille sadattuhannet kuolonuhrit, kidutukset ja muu hävitys merkitsivät lopullista uskonmenetystä kommunistisen utopian tavoitteluun. H arvalle asialle Kiinan nykyhistoriasta löytyy nykyään yhtä vähän puolustajia kuin Mao Zedongin valtakautensa loppupuolella käynnistämälle kulttuurivallankumoukselle. Kommunistisen puolueen historiankirjoituksessa joukkokampanja on julistettu Maon suurimmaksi virheeksi, kun taas kiinalaisessa nykykirjallisuudessa se on saanut aseman järjettömyyden aikakautena. Kestikö kampanja kymmenen vuotta eli Maon kuolemaan asti, niin kuin virallinen historiankirjoitus väittää
Jos tapahtumia tarkastellaan osana puolueen sisäistä valtakamppailua, kulttuurivallankumous näyttäytyykin ensisijaisesti puhdistuksena, jonka Mao käynnisti palauttaaksen asemansa suuren harppauksen ja muiden aikaisempien joukkokampanjoiden epäonnistuttua. Valtakamppailun näkökulmasta tarkasteltuna päätös aloittaa kampanja kulttuuripiirien puhdistamisella perustui taktisiin syihin: Maon asema aatteellisena johtajana ja hänen vaimonsa Jiang Qingin yhteydet kiinalaiseen älymystöön tekivät mahdolliseksi edetä vaivihkaa todellisia vastustajia kohti. S uuri osa näkemyseroista liittyy erilaisiin tulkintoihin Maon roolista. Hänen mukaansa kommunistisen puolueen johtavat kaaderit uhkasivat muuttua uudeksi hallitsevaksi luokaksi, minkä estämiseksi kansanjoukkojen oli noustava puhdistamaan puoluetta revisionismista ja vastavallankumouksellisuudesta. Puoluejohdon lisäksi Maon päämääränä oli kuitenkin puhdistaa myös koko kiinalainen yhteiskunta, jossa oli päästävä eroon ”neljästä vanhasta” eli porvarillisista ja feodaalisista ajatuksista, tavoista, kulttuurista ja tottumuksista. Ajatuksella oli suurta ruorimiestä pidempi historia, sillä kiinalaisen älymystön keskuudessa vaikutusvaltainen uuden kulttuurin liike oli alkanut vaatia perinteisten tapojen hylkäämistä jo 1910-luvulla. YDIN 3 / 2016 66 ytimessÄ. Mao perusteli kulttuurivallankumousta myös ajatuksella luokkataistelun jatkumisesta sosialismin oloissa. ”Suuri ruorimies” oli kulttuurivallankumouksen alkuunpanija ja keulakuva, mutta Kiinan virallinen historiankirjoitus on esittänyt tapahtumien johtuneen hänen henkilönä tekemistään virhearvioista, ei virheistä Maon ideologisessa ajattelussa. Näin esimerkiksi kulttuurivallankumouksen alkulaukauksena pidetty tapahtuma oli marraskuussa 1965 julkaistu artikkeli, joka nimellisesti kritisoi Pekingin varapormestari Wu Hanin kirjoittamaa näytelmää, mutta joka oli todellisuudessa tarkoitettu hyökkäykseksi Maoa pragmaattisempia puoluejohtajia vastaan. Näin kulttuurivallankumous antoi myös purkautumiskanavan yleiselle huonoon hallintoon sekä muihin yhteiskunnallisiin epäkohtiin kohdistuvalle tyytymättömyydelle, mikä selittää ainakin osan tavallisten kiinalaisten valmiudesta lähteä mukaan kampanjaan. Kansantasavallan perustamisen jälkeen varttuneet nuoret oli kasvatettu uskomaan Maon auktoriteettiin ja luokkataistelun tärkeyteen, joten he vastasivat pääosin innokkaasti puhemiehen kutsuun hyökätä vastavallankumouksellisia voimia vastaan. Eräät liikkeen aktiiveista olivat puolestaan myöhemmin mukana perustamassa Kiinan kommunistista puoluetta, joka määritteli ”uuden kulttuurin” proletariaatin kulttuuriksi. A vainasemassa kulttuurivallankumouksen toteuttamisessa olivat koululaisista ja opiskelijoista koostuneet punakaartit, jotka syntyivät kampanjan laajentuessa oppilaitoksiin vuoden 1966 keväällä
Neljä vuotta myöhemmin pidetyssä oikeudenkäynnissä heidät tuomittiin puoluejohtajien syyttämisestä tekaistuin perustein sekä tuhansista kulttuurivallankumouksen aikaisista kuolemista ja sadoistatuhansista kidutustapauksista. Ihmisten lisäksi punakaartit hyökkäsivät kaikkia vanhan kulttuurin symboleita vastaan muun muassa tuhoamalla temppeleitä ja taideaarteita sekä polttamalla kirjoja. Puolue löi lukkoon tulkintansa kulttuurivallankumouksesta vuonna 1981 tehdyssä päätöksessä, jossa kampanjan julistettiin kestäneen vuodesta 1966 Maon kuolemaan asti sekä johtuneen tämän virhearviosta ja neljän koplan manipuloinnista. Samalla tuomittiin satoja kampanjan paikallistason johtajia vastaavanlaisista rikoksista. Syytettyjä pahoinpideltiin ja nöyryytettiin julkisissa oikeudenkäynneissä, ja monet heistä kuolivat joko punakaartilaisten käsissä tai itsemurhan kautta. Punakaartien harjoittama väkivalta kohdistui aluksi koulujen ja yliopistojen opettajiin, mutta kohteiksi alkoi pian valikoitua myös muun muassa puolueen kaadereita. Lokakuussa annettiin määräys ”koulutetun nuorison” karkottamisesta maaseudulle, minkä tarkoituksena oli hajottaa punakaartit, ja seuraavana kesänä alkoi puhdistuksilta säästyneen armeijan toteuttama ”luokkarivien puhdistus”. Tapahtumien edetessä punakaartit jakaantuivatkin erilaisiin ryhmittymiin, jotka kääntyivät toisiaan vastaan. puoluekokouksessa vuoden 1969 huhtikuussa. Kevät-kesällä vuonna 1967, jolloin punakaartien keskinäiset kamppailut olivat kiivaimmillaan, Kiina oli jo käytännössä sisällissodan partaalla. Samalla häntä voitiin kuitenkin edelleen kunnioittaa kansantasavallan perustajana ja puolueen ideologisena oppi-isänä. Syksyllä 1967, tilanteen uhatessa riistäytyä kokonaan hallinnasta, Mao päätti viheltää pelin poikki. Virallisesti kulttuurivallankumous julistettiin päättyneeksi kommunistisen puolueen 9. V aikka kulttuurivallankumous loppui siis aikalaisten mielestä vuonna 1969, sen käsitteleminen saattoi alkaa Kiinassa vasta Maon kuoltua vuonna 1976. Tavalliset kiinalaiset saivat puolueen tulkinnassa tapahtuneesta lähinnä harhaanjohdettujen lampaiden roolin, mutta myös heidän kokemuksensa YDIN 3 / 2016 67 ytimessÄ. Hänen seuraajansa Hua Guofeng määräsi pidätettäväksi niin sanotun ”neljän koplan”, johon kuuluivat Jiang Qingin lisäksi Maon tukijat Zhang Chunqiao, Yao Wenyuan sekä Wang Hongwen. Puolueen uusille johtajille, joista monet olivat itsekin joutuneet vainon kohteeksi kulttuurivallankumouksen aikana, päätös merkitsi mahdollisuutta purkaa Maon valtakautensa loppupuolella harjoittama politiikka. Eniten kuolonuhreja syntyi kuitenkin vuosina 1969–1971, jolloin konfliktin voittajat vakiinnuttivat valtansa. Punakaartilaisten toiminta perustui vaihteleviin tulkintoihin Maon puheista sekä tiedotusvälineissä julkaistuista yleisluontoisista ohjeista, ja harvoilla heistä oli käsitystä kampanjan poliittisesta taustasta
kulttuurivallankumouksesta ovat nousseet esiin kirjallisuuden ja taiteen kautta. Taisteluissa kärsineet nuoret, jotka olivat uskoneet kamppailevansa vallankumouksen eturintamassa, löysivätkin itsensä unohdettuina ”historian romukopasta”. Monet kuvataiteilijat taas ovat leikitelleet Maon kulttuurivallankumouksen aikana kaikkialla näkyneillä muotokuvilla sekä muilla aikakauden symboleilla, liikkuen lähestymistavoiltaan jossain kritiikin ja nostalgian välimaastossa. Esimerkiksi pian Maon kuoleman jälkeen syntynyt ja suureen suosioon noussut arpikirjallisuus keskittyi kuvaamaan vainojen uhrien henkilökohtaisia tragedioita. Arpikirjallisuuden syntymisen jälkeen kiinalaisen avant-garden edustajat ovat rikkoneet tabuja vielä rajummin sekä käyttäneet ei-realistisen kirjallisuuden sallimia keinoja esittääkseen kulttuurivallankumouksen järjettömyyden aikakautena, jolloin jopa ihmiskieli menettää kykynsä ilmaista mitään. Heidän tuntemuksensa loivat pohjan sekä uudenlaiselle kiinalaista yhteiskuntaa kritisoivalle aktivismille että nostalgialle kadotettua menneisyyttä kohtaan, joka puolestaan synnytti maaseudun kulttuurista kiinalaisuuden ydintä hakevan ”juuria etsivän liikkeen”. Virallisen sensuurin sekä vaikenemisen kulttuurin takia vanhat arvet voivat kyllä unohtua, mutta eivät parantua. Esimerkiksi kulttuurivallankumousta teoksissaan kuvannut kirjailija Liu Cixin on sanonut, että nuoret kiinalaiset eivät oikeastaan tiedä tapahtuneesta sen enempää kuin länsimaalaisetkaan. Vaikka tarve käsitellä kulttuurivallankumousta on ajoittain ponnahtunut pintaan, kiinalaiset ovat suurelta osin olleet haluttomia pohtimaan joukkokampanjan aikaisia tapahtumia. Oma lukunsa ovat myös entiset punakaartilaiset, joista monille kulttuurivallankumouksen päättyminen ja karkotus maaseudulle merkitsivät pahimman luokan petosta. Näin vielä neljäkymmentä vuotta Maon kuoleman jälkeen hänen ”suuri virheensä” luo varjonsa nykypäivän Kiinaan. H uolimatta kommunistisen puolueen halusta sallia vain yksi totuus historiallisista tapahtumista, kulttuurivallankumous merkitsee nyky-Kiinassa monenlaisia asioita: suuren johtajan virhettä, henkilökohtaisia tragedioita, maolaisen ideologian luonnollista lopputulosta, silkkaa kaaosta sekä petettyä idealismia. Vaikka arpikirjallisuuden enemmistöä on moitittu kaavamaiseksi ja melodramaattiseksi, se oli ensimmäinen kirjallinen liike, joka irrottautui maolaisuuden kulttuurielämälle asettamista rajoituksista. YDIN 3 / 2016 68 ytimessÄ. Syytetyn penkille mahtuvat niin Mao, neljän kopla ja näiden tukijat kuin aivan tavalliset kiinalaisetkin, joista monet sekä syyllistyivät väkivaltaan että olivat sen uhreja
YDIN 3 / 2016 69 YTIMESSÄ Euroalueen taloutta ei pelasteta kopioimalla Saksan vientiteollisuuteen perustuvaa ”talousihmettä” muualle, vaan parantamalla työvoiman neuvotteluasemaa. Ongelmista on syytetty laajalti itse yhteisvaluuttaa: yhtäläistä korkotasoa erilaisille talouksille sekä Maastrichtin sopimuksessa määritettyjä talouspoliittisia parametreja, ennen kaikkea julkiselle velalle ja alijäämälle asetettuja rajoituksia. Lisäksi yhteisvaluutta ja yhteinen ohjauskorko ovat johtaneet siihen, että kilpailukykyerot eivät ole tasapainottuneet samalla tavoin kuin kan. Jopa ekp:n oma raportti kesältä 2015 vihjasi, että julkista kulutusta rajoittaneet kurisäännöt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat jääneet Etelä-Euroopan maissa liian alhaisiksi, minkä vuoksi niiden kilpailukyky on heikentynyt. Kirjoittaja Eetu Viren Euroalueen ongelmat ja ”Saksan malli” E uroalue on kärsinyt nykyisestä talouskriisistä selkeästi pahemmin kuin Yhdysvallat tai kehittyvät maat. Siksi yhteisvaluutta ei ole lähentänyt talouksia toisiinsa vaan päinvastoin kasvattanut eroja niiden välillä
Itse yhteisvaluutan rakenne tuki voimakkaasti tällaista jakautumista. Minkälainen Saksan talousmalli sitten on ollut. Kaikki muu katoaa näkyvistä. Fratzscherin mukaan Saksa on erityisesti jäänyt jälkeen tutkimusja kehitysmenoissa, ja myös koulutukseen investoidaan vähemmän kuin muissa oecd-maissa. Investointien osuus bkt:sta on nykyisin noin 17 prosenttia, mikä on huomattavasti matalampi kuin useimmissa oecd-maissa. Sen jälkeen niin sanottu troikka ja euroryhmä ovat pyrkineet väkivalloin levittämään koko alueelle Saksan vientivetoista talousmallia. 2000-luvun alkuvuosina euroalueelle syntyi voimakkaan kaksijakoinen taloudellinen järjestys, jossa muutamat maat tai oikeastaan tietyt keskeiset alueet – Saksa, Hollanti, osin Suomi – keskittyivät vientiteollisuuden kehittämiseen. Viimeistään saksalaisten autonvalmistajien päästöhuijauskriisin jälkeen Saksan talouden liiallinen riippuvuus autoteollisuudesta on käynyt kaikille selväksi. Nyt euroalue kokonaisuutena on kauppataseeltaan suunnattoman ylijäämäinen: toukokuussa 2016 viimeksi kuluneiden 12 kuukauden kauppataseen ylijäämä oli ekp:n mukaan 347,1 miljardia euroa eli 3,3 prosenttia euroalueen bkt:sta. Joka viides töissäkäyvä saksalainen luokitellaan köyhäksi. Finanssikriisin myötä Espanjan, Irlannin ja muiden pigs-maiden kiinteistömarkkinat romahtivat, minkä vuoksi myös työttömyys lisääntyi äkillisesti ja kotitalouksien varallisuus ja käytettävissä olevat tulot supistuivat. Marcel Fratzscher on kuitenkin osoittanut kirjassaan Die DeutschlandIllusion, että koko Saksan 2000-luvun ”talousihme” on perustunut palkkojen ja sosiaalimenojen polkemiseen, ei investointeihin tai innovaatioihin. Vuodesta 2002 palkkatulojen bkt-osuus on pudonnut viidellä prosenttiyksiköllä, eivätkä nettoreaalipalkat ole käytännössä lainkaan nousseet 1990-luvun alusta – vuodesta 2004 aivan viime aikoihin asti ne ovat laskeneet. Euron rISTIrIIToja ja ongElMIa voIdaan YMMÄrTÄÄ vaIn, joS TarkaSTEllaan MIllaISEEn TuoTannon ja TYön jÄrjESTÄMISEn Tapaan Euro lIITTYY.. Keskustelu muuttuu pelkäksi jankkaukseksi, ”markka vastaan euro”. E uron ristiriitoja ja ongelmia voidaan ymmärtää vain, jos tarkastellaan millaiseen tuotannon ja työn järjestämisen tapaan euro liittyy. Ratkaisuksi on esitetty paluuta omaan valuuttaan: markka takaisin! Näin itse raha kuitenkin fetisoidaan, irrotetaan muista yhteiskunnallisista suhteista. Usein Saksan Wirtschaftswunderin kuvitellaan perustuneen innovaatioihin ja korkeaan teknologiaan – Audin, Mercedeksen ja Volkswagenin pyhään kolmiyhteyteen. YDIN 3 / 2016 70 YTIMESSÄ sallisten valuuttojen ja eriytyneiden korkotasojen järjestelmässä olisi voinut käydä. Toiset, erityisesti Etelä-Euroopan suuret metropolialueet, loivat pitkälti velkaantumisen kautta kysyntää vientiteollisuuden tuotteille
Sen kilpailukyvyn perustana oli Bretton Woodsin järjestelmän hajottamiseen asti aliarvostettu valuutta, mutta lisäksi tai ennen kaikkea palkkojen polkeminen, naisten ilmainen kotityö ja Gastarbeiterien eli siirtotyöläisten laajamittainen hyväksikäyttö. Yhdysvallat antoi – tietenkin kylmän sodan tavoitteidensa vuoksi – Saksan ja Japanin pitää valuuttojensa arvo matalana sekä vallata kansainvälisiä vientimarkkinoita. Yhdysvalloissa talouskasvu perustui kotimaisen kysynnän laajenemiseen, koska teolliset ammattiliitot olivat 1920 –1940-luvuilla onnistuneet taistelemaan suuria palkankorotuksia. Niinpä Saksan talouskasvu oli jatkuvasti täysin riippuvaista ulkomaisesta, ennen kaikkea Yhdysvaltain kysynnästä. S aksan on usein on väitetty suostuneen yhteisvaluutan luomiseen ainoastaan saadakseen muut Länsi-Euroopan maat, etenkin Ranskan, suostumaan Saksojen yhdistymiseen. Lisäksi Bundesbankin historiallinen tehtävä on aina ollut korkotason pitäminen. Kyse ei kuitenkaan ollut pelkästään hallitusten ideologisista linjauksista tai yksittäisten teollisuustyönantajien päätöksistä, vaan erilaisesta tavasta organisoida pääoman ja työvoiman välistä suhdetta. Yleisesti ottaen euron käyttöönotto saikin 1970ja 1980-luvuilla Saksassa kannatusta aina dollarin kurssin kääntyessä laskuun, jolloin vientiteollisuuden kilpailukyky alkoi kärsiä. Saksassa länsiliittoutuneiden miehitysalueita johtavat viranomaiset toteuttivat sen sijaan jo vuonna 1949 eräänlaisen varhaisen ”uusliberaalin” rahapoliittisen kumouksen, jonka seurauksena radikaali ammattiyhdistysliike onnistuttiin kukistamaan. Työn tuottavuus nousi voimakkaasti, mutta palkat eivät, minkä seurauksena teollisuuden voittoaste oli vuonna 1951 jopa korkeampi kuin natsiaikana. Bretton Woods -järjestelmän hajottamisen jälkeen dollarin kurssi alkoi kuitenkin nopeasti laskea ja D-markan nousta, mikä ajoi modell Deutschlandin jatkuviin vaikeuksiin. Samalla tavoin kuin Federal Reserven pääjohtaja Paul Volcker teki 30 vuotta myöhemmin, ohjauskorkoa nostettiin Saksassa voimakkaasti lamasta huolimatta, minkä seurauksena työttömyysaste nousi puolessatoista vuodessa 4,8 prosentista 12 prosenttiin. Tosiasiassa euro oli pikemminkin Saksan kannalta ainoa tapa säilyttää samaan aikaan yhtäältä aliarvostettu valuutta sekä vientiteollisuuden kilpailukyky ja toisaalta suhteellisen korkea korkotaso, joka oli eläkerahastojen hallitsemalle Saksan finanssisektorille välttämätön. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Saksa muodosti Japanin ohella poikkeuksen globaalissa taloudessa, sillä niissä ei ollut muiden läntisten teollisuusmaiden tapaan institutionaalista kompromissia teollisen pääoman ja järjestäytyneen työväenliikkeen välillä. YDIN 3 / 2016 71 YTIMESSÄ P idemmällä aikavälillä tarkasteltuna Saksan talousmalli on itse asiassa jo koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan perustunut puhtaasti vientiin ja työvoimakustannusten polkemiseen
Euroopan keskuspankki rakennettiin Bundesbankin mallin mukaiseksi – sen mandaattina on ainoastaan hintavakaus ja sen tehtävänä on inflaation eli käytännössä palkkatason pitäminen mahdollisimman matalana. Koska leikkaukset heikentävät työvoiman neuvotteluasemaa ja työvoimakustannuksia, ne kasvattavat pääoman valtaa, vaikka ne mahdollisesti alentaisivat myös voittojen kokonaissummaa. Saksan mallissa rahapolitiikka on toiminut työvoiman alistamisen välineenä, minkä takia se on voinut toimia ainoastaan siten, että kysyntä on ulkoistettu muualle. Juuri tämän helpon ratkaisun torjumiseksi euron syntyperän ja tietyn talousmallin historian tarkastelu on olennaista. Jos kriisistä halutaan päästä yli, olisi luotava uudenlaisia, ”innovatiivisia” keinoja parantaa työvoiman neuvotteluasemaa, siis kykyä vaatia enemmän tuloja ja palauttaa rahoitusvirrat ”maan tasalle” finanssimarkkinoiden eetteristä. Nyt rahan antaminen ihmisille ilman määrättyjä työsuorituksia näyttää myös monista valtavirran taloustieteilijöistä ja kolumnisteista pikemminkin ainoalta keinolta pelastaa euroalueen talous. Esimerkiksi ekp:n epäkonventionaaliset rahapoliittiset toimet ovat jääneet vaikutuksiltaan vähäisiksi, koska keskuspankkiraha ei ole kääntynyt tuloiksi työvoimalle eikä kysynnäksi. YDIN 3 / 2016 72 YTIMESSÄ ylhäällä ja inflaation alhaalla. YhTEISvaluuTTa MuodoSTaa kuITEnkIn pIkEMMInkIn kaMppaIlujEn ja voIMaSuhTEIdEn kEnTÄn kuIn lukkoonlYödYn SÄÄnTökokoElMan.. Miksi mallia sitten edelleen pyritään levittämään. Kyse ei ole sattumanvaraisesta eikä vain ideologisesta ratkaisusta, oikeasta tai väärästä talousteoriasta. L ienee kuitenkin itsestäänselvää, että Saksan vientivetoista mallia ei voida yleistää koko maapallon tasolle, sillä globaali talous kokonaisuutena ei tietenkään voi olla ylijäämäinen. Hyvänä esimerkkinä toimii se, miten niin Saksa kuin Ranskakin ovat saaneet 2000-luvun aikana rikkoa säännöksiä julkisesta alijäämästä ilman sanktioita, mutta Kreikka ja Syriza oli laitettava kuriin kaikin keinoin, koska ne uhkasivat euroalueen poliittista perustaa työvoiman alistamisen järjestelmänä. Paradoksaalisesti näyttää kuitenkin siltä, että sen jälkeen kun pääoman poliittinen hyökkäys onnistui käytännössä tuhoamaan teollisen työväenluokan poliittisen muodon, koko globaali kapitalismi on ajautunut jatkuvaan kriisiin. Kysyntäongelmat ovat olleet kroonisia. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi perustuloa pidettiin pelkkänä haihatteluna. Ovatko Euroopan johtajat idiootteja. Yhteisvaluutta muodostaa kuitenkin pikemminkin kamppailujen ja voimasuhteiden kentän kuin lukkoonlyödyn sääntökokoelman. Maastrichtin sopimuksesta neuvoteltaessa Saksa sai läpi käytännössä kaikki vaatimuksensa
Tätä asiaintilaa kuvaa ehkä parhaiten heinäkuussa julkistettu päätös, jonka nojalla varusmiesten koulutuksessa tullaan tähtäämään siihen, että heitä voidaan käyttää taistelutilanteissa myös varusmiesaikana. Kirjoittaja Kalevi Suomela U krainan kriisin puhkeamisen jälkeen turvallisuuspoliittinen ajattelu on Suomessa muuttunut hysteeriseksi. YDIN 3 / 2016 73 YTIMESSÄ Kansallisen puolustuksen vahvistamisen sijaan Suomen pitäisi pyrkiä toimimaan turvallisuuspolitiikassaan kansainvälisten instituutioiden kautta ja niiden arvoja kunnioittaen. Sodan vaara on siis akuutti. Suomea vastaan voi tapahtua sotilaallinen hyökkäys milloin tahansa. Ruuti on pidettävä kuivana ja pojat valmiina! Erityisen vinhasti alarmismin kelloja soitettiin lehdistössä alkukesällä, jolloin Itämereltä raportoitiin Venäjän lentokoneiden häirintätai tiedustelulentoja vain kymmenien metrien etäisyydellä amerikkalaisista sotaaluksista. Turvallisuuspolitiikka nyt. Alettiin puhua itsestään selvänä tosiasiana Itämeren alueen äkillisesti pahentuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta
Venäjän näkökulmasta Ukraina kuului ilSodan vaara on SIIS akuuTTI. Varsinkin sisäisen yhteiskunnallisen kehityksen suhteen siinä meni paljon pieleen. Kylmän sodan jälkeen 90-luku oli aikaa, jolloin Venäjä itse yritti sijoittua – ja sitä yritettiin sijoittaa – länsimaiseen ”arvoyhteisöön”. Varovaisella, harkitsevalla ja maltillisella Venäjä-politiikalla on Ruotsissa pidempi perinne kuin Suomella. V enäjällä puhutaan toki edelleen kaikista ”lähiulkomaista” maan legitiiminä turvallisuuspoliittisena vyöhykkeenä, mutta oleellista on venäläisyys tai ainakin slaavilaisuus ja kielisukulaisuus. ruuTI on pIdETTÄvÄ kuIvana ja pojaT valMIIna!. O n olemassa koulukunta, jonka mukaan historiasta ei voi oppia mitään muuta kuin että siitä ei voi oppia mitään. Venäjän nationalismi on tässä suhteessa ”klassista”. Työryhmän analyysin oleellisin johtopäätös oli, että Suomea ja Ruotsia on tarkasteltava kokonaisuutena suhteessa Natoon. Ehkä juuri tämä on tärkein syy sille, miksi Putinin oli helppo nostaa autoritaarinen nationalismi Venäjän valtio-ideologiaksi 90-luvun jälkeen. On toki kuitenkin totta, että joidenkin ihmisten on Venäjään liittämänsä ikiaikaisen vihollisen mielikuvan takia vaikea nähdä tilanteidemme eroa. SuoMEa vaSTaan voI TapahTua SoTIlaallInEn hYökkÄYS MIlloIn TahanSa. Markkinatalous rakennettiin raa’an kapitalistiseen muotoon. Työryhmän suositus on paikallaan. Neuvostoliitto oli ollut imperialistinen suurvalta, joka oli rakentanut laajentumisensa oikeutuksen kommunistisen ideologian ja sen Neuvostoliitolle antaman historiallisesti edistyksellisen tehtävän varaan. Heidän kannattaa skarpata katsettaan. Kylmän sodan päättymisen, neuvostoblokin ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä tuli kansainvälisesti katsoen Neuvostoliiton seuraajavaltio ydinaseineen ja asemineen yk:n turvallisuusneuvostossa. Asiantuntijatyöryhmän laatima Nato-selvitys ei suoraan kehottanut torppaamaan kaikenlaisia haaveita Suomen Nato-jäsenyydestä, mutta suositteli asiassa äärimmäiseen pidättyvyyteen. Ukrainan tapahtumien suomalaisissa herättämät pelot on helppo torjua viittaamalla Ukrainan ja Suomen tilanteiden täydelliseen erilaisuuteen. Minä en kuulu siihen koulukuntaan. Ruotsissa se alkoi vuonna 1812, Suomessa vasta 1944. Siksi Suomen on koordinoitava tässä asiassa kaikki valmistelunsa ja päätöksentekonsa Ruotsin kanssa. YDIN 3 / 2016 74 YTIMESSÄ Onneksi turvallisuuspolitiikan kehittelyn rintamilla on tapahtunut muutakin. Luulen päinvastoin, että melkein kaikkien yhteiskunnallisten tilanteiden takaa kannattaa kaivaa esiin niiden historiallinen ”genesis”, eli se reitti, jota myöten kulkien on tultu nykytilanteeseen
Vähän ennen Neuvostoliiton lakkauttamista sopimus uusittiin siten, että siitä poistettiin mahdollista sotilaallista yhteistyötä ja Suomen toimintaa konfliktitilanteessa velvoittavat kohdat. Kun Ukraina halusi tehdä assosiaatio-sopimuksen eu:n kanssa, Venäjä koki sen reviiriloukkauksena ja tarjosi tilalle omaa Euraasian talousliittoaan. Ja tässä nyt ollaan. Itä-Euroopan maat hakivat aktiivisesti Naton jäsenyyttä ja sen aseiden tarjoamaa ”turvatakuuta”. Venäjä alkoi kokea Itä-Euroopan maiden liittymisen Natoon sen aggressiiviseksi laajentumiseksi ja uhaksi itselleen. Meillä on kuitenkin joukko ihmisiä, jotka katsovat tuota aikaa samoin silmin kuin itäeurooppalaiset katsovat Venäjää itsenäistyttyään kylmän sodan jälkeen. Venäläisen nationalismin näkökulmasta siis tapahtui vain oikeus ja kaikki meni laillisessa järjestyksessä. Kansainvälisen yhteisön mielestä tapahtunut loukkasi perustavia kansainvälisiä sopimuksia rajojen pysyvyydestä. naTon vIIMEISESSÄ kokoukSESSa puhuTTIIn paljon dIalogIn kEhITTÄMISEn TÄrkEYdESTÄ vEnÄjÄn kanSSa, MuTTa SaMalla pÄÄTETTIIn naTon joukkojEn vahvISTaMISESTa BalTIan MaISSa.. Koko tuo aika – yli neljä vuosikymmentä – oli Suomelle sekä poliittisesti että taloudellisesti erittäin menestyksellistä aikaa. S uomen tilanteessa ei ole mitään, mikä muistuttaisi Ukrainan tilannetta. Krimin tapahtumat ruokkivat itäukrainalaisten separatismia, eikä Putin ole malttanut olla tukematta sitä – luultavasti ajatellen, että jos siellä ei voita mitään niin eipä häviäkään. Koska Krimin asukkaat olivat valtaosin venäjänkielisiä, oli Putinin helppo omaksua ajatus Sevastopolin tärkeän laivastotukikohdan säilymisen turvaamisesta ikuisiksi ajoiksi, jos Krimillä järjestetään maakunnan Venäjään liittävä kansanäänestys. Ei siinä niin pitänyt käydä! Naton viimeisessä kokouksessa puhuttiin paljon dialogin kehittämisen tärkeydestä Venäjän kanssa, mutta samalla päätettiin – paikallisten jäsenvaltioiden vaatimuksesta – Naton joukkojen vahvistamisesta Baltian maissa. YDIN 3 / 2016 75 YTIMESSÄ man muuta Venäjän legitiimiin vaikutuspiiriin. Suomi harjoitti naapuriystävällistä yya-politiikkaa Neuvostoliiton kanssa hamaan neuvostovaltion loppuun saakka. Ukrainassa kansa jakaantui tässä kysymyksessä. Putin on peluri – ja opportunisti; siis henkilö, joka tarttuu tilaisuuksiin edistää omaa (kuviteltua) etuaan riippumatta etiikasta, sopimuksista ja pelisäännöistä. Toivottavasti järkevä ja aidosti turvallisuutta ja TÄSSÄ nYT ollaan. Vaikka Nato teki paljon integroidakseen myös Venäjän uuteen ”turvallisuus-arkkitehtuuriin”, se ei tehnyt tarpeeksi – tai sitten tehtävä oli alun alkaen mahdoton
Venäjä on saatava aidosti mukaan sellaiseen turvallisuusyhteisöön ja kansainväliseen järjestelmään, jollainen jo luotiin Ety-prosessissa. Onneksi tämä ei ole ollut ainoa reaktio. Tällä kerralla valinta on tässä suhteessa poikkeuksellisen ilmeinen. Se on korostetun arvokas juuri pienille jäsenmaille. Se tulisi käsittää meidän turvallisuuspolitiikkamme ytimeksi. Meidän on ymmärrettävä, että olemme vastuussa unionin politiikan kehittymisestä. Ison-Britannian Brexitin ei tule johtaa ketään harhaan. YDIN 3 / 2016 76 YTIMESSÄ rakentava tavoite ei katoa silmistä. Usa:n presidentinvaalissa on yleensä aina jossakin määrin kysymys valinnasta kansainvälisten haukkojen ja kyyhkysten välillä. Se oli valitettava nationalistinen ”puhallus”. Meidän tulisi keskittyä niiden arvojen ymmärtämiseen ja edistämiseen, joita edellä mainitut instituutiot edustavat. Monet ovat myös havahtuneet ymmärtämään kehitysyhteistyön merkityksen rauhallisen ja turvallisen maailman rakentamisessa. Se on johtanut pakolaistulvaan Eurooppaan ja sen myötä nationalistisen populismin voimistumiseen useissa Euroopan maissa. Suomen viimeaikainen turvallisuuspoliittinen keskustelu, joka on pyörinyt lähes kokonaan kansallisen puolustuksen vahvistamisen ympärillä, lähettää maailmalle väärän signaalin. Elämme tilanteessa, joka korostaa yk:n, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Etyjin kaltaisten kansainvälisten instituutioiden arvoa. Trump on populistinen nationalisti, jonka valinta tuskin auttaisi rakentamaan kansainvälistä järjestelmää sellaisten periaatteiden pohjalta, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja köyhyyden sekä sosiaalisen eriarvoisuuden poistamista. Euroopan unioni on poliittisesti tärkein ylikansallinen yhteenliittymä, jossa me olemme mukana. T oiveikkaasti liikkeelle lähtenyt arabikevät on johtanut Syyrian sisällissotaan ja islamistista kalifaattia tavoittelevan jihadistisen Isis-järjestön syntyyn. Siksi Suomen tulee olla se jäsenmaa, joka toivottavasti kaikkia muita enemmän ajaa kehittämään sellaista eu:n ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu edellämainittujen instituutioiden arvomaailmaan sekä sen toteuttamiseen kansainvälisessä järjestelmässä ja rauhanturvatoiminnassa.. Tämä juttu on kirjoitettu hetkellä, jolloin Hillary Clinton on juuri valittu Donald Trumpin vastaehdokkaaksi usa:n presidentinvaalissa
78 SIrpa rIuTTala & arja alho Lapualaisooppera 2016 / 82 KaISa lEIno Huutoa mehiläispesästä / 84 KaISa lEIno Kiroilevia otuksia – kotimaisen sarjakuvan asema nyky-Suomessa / 86 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 rIITTa oITTInEn Pistoja Kongon urbanismiin / 94 TuIja MaarET pYKÄlÄInEn Naisissa on tulevaisuus / 96 pErTTI joEnnIEMI Rauhanliike ja pahat sanat / 98 Pala historiaa / 99 raunI anITa MarTIKaInEn Muurahaisia. YDIN 2 / 2016 77 YTIMESSÄ Ydinkokemus Kirjoja, eloKuvaa, teatteria ja musiiKKia: taidetta, joKa synnyttää KoKemuKsia
On ollut hienoa nähdä, kuinka myös politiikot seuraavat teatteria ja että Suomessa edelleen on elinvoimainen vasemmisto. En missään vaiheessa pitänyt mahdollisena sitä, että koko alkuteksti tulisi mukaan esitykseen. Halusin säilyttää pasifistisen otteen ja väittää kirkkain silmin: ”Ei väkivaltaa!” Chydeniuksen armeijassa säveltämät ja Arvo Salon viisaudella sanoittamat laulut saivat jäädä koskemattomiksi, sillä ne olivat ja ovat mielestäni yhä Lapualaisoopperan kirkkaimmat tähdet. Lätinät Pohjanmaan erityislaatuisuudesta ja varsinaisen Lapuan liikkeen vaiheista olivat toki kiinnostavia ja paikoin myös hauskoja, mutta myös alkutekstin kärki on mielestäni muualla. YDIN 3 / 2016 78 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT Ohjaajan puheenvuoro Teksti Sirpa Riuttala & Arja Alho Kuvat Mitro Härkönen LapuaLaisOOppera 2016 L apualaisoopperaa tehdessä ei harteiltamme totisesti puuttunut historiallista painolastia. Lapualaisooppera on kaikessa mustavalkoisuudessaan hedelmällinen alusta esityksen valmistamiselle varsinkin nykyaikana, jossa ihmiset kaipaavat helppoja vastauksia ja keskustelu rakentuu vastakkainasettelulle. On mielestäni tärkeää, että yhteisiä, poliittisia aiheita käsitellään teatterissa ja että otetaan kantaa. Pohja työskentelylle oli muodostunut jo viime vuonna, kun dramatisoimme Seitsemän veljestä seitsemälle nykypäivän muijalle. Laulut löysivät prosessissa usein uudet paikat intuition pohjalta. Alkuteoksen ikoniset hetket loppulauluineen asettivat myös ohjauksellisia rajoja, jotka koin aluksi ärsyttävinä, mutta lopulta raamit toimivat esityksen puolesta. Ei väkivaltaa! Sirpa Riuttala. Ylioppilasteatterin 90-vuotisnäytelmäksi päivitetty versio Lapualaisoopperasta on kuitenkin luonnollinen valinta, sillä 90-vuotiaan on hyvä tunnustaa juurensa ja ammentaa niistä. Menneen ja nykyisen lomitus tapahtui prosessissa niin, että ensin kokoonnuimme vapaaehtoisten porukalla lukemaan tekstiä tarkoituksenamme miettiä kysymyksiä kuten ”mitä on tämän päivän muilutus?” tai ”kuka on aikamme Kosola?”. Koko prosessia on leimannut omalta kohdaltani kiitollisuus, sillä niin paljon tukea ja haastetta olen saanut alkuperäisen Lapualaisoopperan tekijöiltä ja aikalaisilta. Oli inspiroivaa luoda näyttämöllistä vuoropuhelua alkuperäisten laulujen ja uuden näyttämötoiminnan välille. Tekstin esityksellinen sovittaminen tehtiin harjoituksissa, esimerkiksi yhdistelemällä erilaisia leikkejä alkutekstin päälle. Tuntuu, että juuri alkuperäisteoksen aiheuttama vyöry on vähentänyt halua tarttua teokseen esimerkiksi 2000-luvulla
YDIN 3 / 2016 79 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT
Perhe sai vasta myöhemmin tietää hänen kohtalostaan. Hän kieltäytyi eroamasta valtuuston jäsenyydestä (hän edusti IKL:n miesten mielestä väärää puoluetta), koska oli sinne vaaleilla valittu. Mutta onneksi meillä on sanat! Ja sanoja on erilaisia!. Vasta myöhemmin heille selvisi tapahtumia, joista ei puhuttu. Voin kuvitella, kuinka Lapualaisooppera puhkoi Arvo Salon tekstin ja Kaj Chydeniuksen musiikin kautta historiaan jätettyä häpeää ja vielä osan uskoa väkivallalla pidettävää järjestystä kohtaan omana aikanaan. Yöllä ei ehditty hyvästellä eikä järjestellä asioita. Kun vanhempani olivat lapsia, Vihtori Kosola oli naapurikylän miehiä. Mies kuoli Petroskoihin päästyään keuhkokuumeeseen. Luimme yhdessä äitini kanssa Kauhavan historiasta, miten Kosolan miehet muiluttivat maanviljelijävaltuutetun Nurmekseen ja pakottivat hänet menemään rajan yli silloiseen Neuvostoliittoon. Tarvitaan aina uuden sukupolven silmät ja korvat, jotta voidaan nähdä ja kuulla. Kauhistuttavinta on, kun näyttämölle on lomitettu tämän päivän yhteiskunnallista puhetta ja huomaa retoriikan olevan kuin samasta puusta. Kun Mustikkamaalla muilutetaan tai istutetaan ”laillisen järjestyksen vihollisia” muurahaispesään, teot tuntuvat enemmän draaman tehosteilta kuin tosilta. Tosia ne kuitenkin olivat. YDIN 3 / 2016 80 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT Katsojan puheenvuoro K oin lapualaisoopperan ensimmäistä kertaa äitini kanssa, jolle kokemus oli jo toinen. En varmaankaan ollut ainoa, joka koki jo 50 vuotta sitten kirjoitetun tekstin olevan kuin tästä päivästä
Että väkivallalle on vaihtoehto. Yhteiskunta näyttäytyy luultavasti juuri niin sekavana kuin esityksen lopussa, unelmien ilmapalloina, ennen väkevää Ei väkivaltaa -laulua. Mutta juuri siksi olemme järjestäytyneet yhteiskunnaksi ja juuri siksi olemme valinneet politiikan, jotta yhteiskunnan rakenteiden ja prosessien kautta voimme ratkaista aikamme ongelmia ja aikaansaada toivottua muutosta aina globaalilta tasolta omaan lähiympäristöön ja päinvastoin. Että vaikka demokratiassa enemmistö päättää, se aina kunnioittaa vähemmistöjen oikeutta. Haluan uskoa, että voin aina valita toisin. Arja Alho. Ja sama pelon kokemus toistuu, kun vanhus vuosikymmeniä kuulee samat saappaiden äänet. Olisinko nähnyt ja uskaltanut puhua ja toimia vai olisinko sulkenut silmäni ja mennyt joukon mukana. Ohjaaja Sirpa Riuttala kuvaa tunteita, joita hän koki esitystä ohjatessaan. Globaalit ongelmat ilmastonmuutoksesta lajien vähenemiseen, ihmisoikeudet, köyhyys tai Ylioppilastalon pysyminen opiskelijoiden talona eivät ole yksittäisen ihmisten ratkaistavissa. Uuden tehtävä on aina murtaa vanhat kuvat, mutta niiden opetuksia kannattaa käyttää, kun rakentaa uusia. Ne lienevät aika lailla samoja omieni kanssa. Valmista vain ei tule koskaan. Järjestys on rodun puhtautta, yksiä mielipiteitä, joukon hurmaa ja vierauden pelkoa sekä ylemmyyden tuomaa oikeutta tarttua aseisiin. Siksi nuorta ylioppilasteatterilaista voi turhauttaa. Mutta juuri siksi sukupolvien vuoropuhelu on tärkeää. Luin jo aikaa sitten Vibeke Olssonin teoksen Molnfri bombnatt, jonka teksti vei minut tuntemaan ja haistamaan lapsen pelon, kun kaduilla marssivat hakaristien alla järjestyksen vaatijat. YDIN 3 / 2016 81 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT Samalla joutuu kipeästi pohtimaan, miten olisin itse toiminut ja teenkö nyt voitavani
Esimerkiksi hularenkaita hyödyntävää kohtausta on pidetty liian naiivina poliittiseen esitykseen, mutta keltaiseen minimekkoon sonnustautunut ”honey” pitkine blondeine rastoineen kymmenen hularenkaan ja valtaisan energiajuomapullon kanssa oli ilahduttava ja raikas henkäys räppiesityksien välissä. Hularenkaita pyörittänyt tanssija kiljahteli musiikin tahtiin ja hymyili yleisölle. Hot Brown Honey on Lisa Fa’alafin ja Kim ”Busty Beatz” Bowersin luoma esitys, joka yhdistelee sujuvasti musiikkia, tanssia, stand uppia ja akrobatiaa. Esitys on kerännyt ristiriitaisia arvioita, täydestä ylistyslaulusta hyvinkin kriittisiin puheenvuoroihin. Harvoin mikään näin viihdyttävä esitys on saattanut katsojat ulos kylmään ulkoilmaan näin ristiriitaisin tuntein. Hauskimpia tanssikohtauksia olivat ehdottomasti burleskitaiteen viuhkatanssiin viittaavat, höyhenistä tehdyt voikukat, joiden keskiössä oli vinyylilevyjä. Oli erittäin yllättä. Mikä loistava tapa rikkoa esiintyjien ja yleisön välinen näkymätön seinä – hymyillä katsojalle silmästä silmään. YDIN 3 / 2016 82 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT Rodullistettujen naisten poliittinen kabaree puhkoo ennakkoluuloja ja haastaa katsojan taistelemaan patriarkaattia vastaan. Näytelmä purki sama pilke silmäkulmassa raa’asti ja armoa antamatta naisia koskevia yhteiskunnallisia ongelmia. Kirjoittaja Kaisa Leino Kuva Dylan Evans huutoa mehiläispesästä H ot brown honeyta on kutsuttu räppikeikaksi, burleskiesitykseksi ja sirkukseksi. Parhaiten sitä voisi kuitenkin kuvailla poliittiseksi kabareeshowksi. Edinburghin Fringe-teatterifestivaaleilla elokuussa esitetty Hot Brown Honey itketti, nauratti ja suututti, muttei todella jättänyt ketään haaleaksi vaan pisti katsojan pään suhisemaan kuin mehiläispesän. Se, mikä teki Hot Brown Honeystä niin erityisen oli yksinkertaisesti esiintyjistä huokunut vilpitön ilo olla lavalla. Esityksessä lavalle on rakennettu valoja täynnä oleva mehiläispesä, jonka kennoista esiintyjät ilmaantuvat erilaisten asusteiden kanssa. Erityisesti Tyynenmeren alueen alkuperäiskansojen naisoletettuihin liittyviä tabuja rikkovaa teosta on esitetty Edinburghin lisäksi muun muassa Sydneyn oopperatalossa
Kaunis nauha-akrobatia muuttui hetkessä surulliseksi kuvaukseksi lähisuhdeväkivallasta. YDIN 3 / 2016 83 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄT vää, että Hot Brown Honey sai äänivallinsa keskellä katsojan ajattelemaan ylilyöntien takana olevaa sanomaa jo näytelmän aikana. Miksi mieskatsojaa häiritsevät valtavat polyesteristä tehdyt pehmeät tekorinnat, jotka läiskivät rapmusiikin tahdissa hänen poskiaan. Harvoin ei-rodullistetut ihmiset pääsevät näin kasvokkain kaikkien tekopyhien kaksinaismoralististen stereotypioiden ja arkipäiväisen rasismin kanssa, jota niin monet joutuvat kokemaan. Samanlaista foorumia, jossa korottaa ääntä ja nostaa rasismia esille näin vallankumouksellisella ja riemastuttavalla tavalla, toivoisi myös Suomeen. Sellaista vihaa, joka saa pyörät liikkeelle ja jonkun nousemaan ylös ja sanomaan: ”Ei käy.” Hot Brown Honey yllytti loppuun saakka katsojia ottamaan kadut takaisin, olemaan oman elämänsä mehiläiskuningattaria ja puhkomaan patriarkaatin hengiltä.. Näistä arvioista huokuu valitettavan paljon ajatus siitä, etteivät kulttuuri-ihmiset jaksa mennä teatteriin ajattelemaan. Mielestäni produktiivista vihaa käsitellään taiteessa liian vähän. Esitys sai aika ajoin valkoisen katsojan kiemurtelemaan penkissään, ja hyvä niin. Hot Brown Honey sai katsojan ulvomaan naurusta ja seuraavassa hetkessä pidättämään henkeään järkytyksestä ja surusta. Burleskiesitys, jossa ”alkuperäisasukas” rakentaa pelkästä lehdistä tehdystä lannevaatteesta itselleen jumalaisen R’n’B -tyylisen diivakostyymin oli upea ja sarkastinen taidonnäyte. Valkoiselle yleisölle Hot Brown Honeyn näkeminen on etuoikeus. Siltähän minustakin tuntuu aina Lindexin joulunajan alusvaatemainoskampanjan aikaan ratikkapysäkillä. Hot Brown Honeytä on joissakin arvioissa kritisoitu liian vihaiseksi. Miksi emme puutu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, joka tapahtuu poissa silmistämme, mutta pelästymme henkeä haukkoen sitä, että koulutettu naisakrobaatti putoaisi nauhoistaan kivikovalle esiintymislavalle
Sarjakuvat ovat kuitenkin olleet jo monien sukupolvien ajan suuri osa identiteettiämme. Ilmaiseen tapahtumaan Helsingin Kansalaistorille kertyi tuhansia ihmisiä näkemään taiteilijoita maailman eri kolkista. Kansainvälistä sarjakuvien ihmemaailman moninaisuutta katsellessa tulee miettineeksi, miksi sarjakuvaharrastus on vieläkin suhteellisen pienen piirin juttu Suomessa. Suomalainen sarjakuva on ollut jo useamman sukupolven ajan osa identiteettiämme, mutta sitä pidetään silti pienen piirin juttuna. Varsinkaan pidemmät sarjakuvateokset eivät ole vielä nousseet suuren yleisön suosioon. Aina Lucky Lukeista Mustanaamioon ja Muumeista Aku Ankkaan, harva suomalainen lienee kasvanut ilman sarjakuvien läsnäoloa. Varsinkin, kun moni on kasvanut suomalaisten kuvakirjojen tekijöiden, kuten Mauri Kunnaksen, tarinoiden ympäröimänä. Kirjoittaja Kaisa Leino Kiroilevia otuksia – kotimaisen sarjakuvan asema nyky-Suomessa H elsingin sarjakuvafestivaalit muistuttivat syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna meitä sarjakuvan lähes rajattomista taiteellisista ja yhteiskunnallisista mahdollisuuksista. Vieraita oli Hevoshullulehteen Polle-sarjakuvaa piirtävästä ruotsalaisesta Lena Furbergista huumehöyryistä absurdia tragikomiikkaa piirtävään australialaiseen Simon Hanselmaniin. Silti erityisesti aikuiset sarYDIN 3 / 2016 84 YDINKOKEMUS
Erityisesti Juba Tuomolan Viivi ja Wagner nosti 1990-luvun puolivälin jälkeen sanomalehdissä ilmestyvän suomalaisen strippisarjakuvan uuteen nousuun. Varsinkin suurien massojen suosion saavuttaneita teoksia muista sarjakuvan genreistä, esimerkiksi poliittisesta sarjakuvasta tai supersankarigenrestä, ei tunnu toistaiseksi löytyvän. Suomesta vastaava, pitkä ja kerronnallinen poliittinen sarjakuva puuttuu nykyään. Viime vuosina esimerkiksi Kiroileva siili ja Kamala luonto -sarjakuvat ovat keränneet ympärilleen paljon ihailijoita. Tilanne herättää ajatuksen ”muna vai kana” -dilemmasta: oliko ensin ennakkoasenne aikuisia sarjakuvafaneja kohtaan, ajatus siitä että sarjakuvat kuuluvat lapsuuteen. Vai onko ongelma se, ettei suomalainen sarjakuva ole pitkästä historiastaan huolimatta vielä päässyt kiinni suureen suosioon monimutkaisten teoksien kanssa. Toki Ville Rannan erinomaiset pilapiirrokset Kirkko & Kaupunki -lehdessä pääsevät todella lähelle ja on ilahduttavaa, kuinka suuren kalabaliikin hänen pilapiirroksensa saavat aikaan tasaisin väliajoin. Jalavakustannuksen ansiokkaasti kustantama Charlie Christensenin Aarne Ankka on edustanut tätä genreä jo 80-luvulta lähtien. Naapurimaassamme Ruotsissa on hallittu jo pitkään poliittisesti terävä sarjakuva. Siinähän sarjakuvan salaisuus piileekin – saman taiteenlajin alle mahtuu niin monia eri genrejä, että ”sarjakuvasta” puhuminen yhteen niputettuna ilmaisumuotona on melko kapeakatseista. Toisaalta Kaisa Lekan hiirihahmot seikkailevat usein erittäin poliittisissa sarjakuvissa, joissa on myös sopivasti omaelämänkerrallisuutta. Suurilta kustantamoilta toivoisi Mustanaamion rohkeutta julkaista ja markkinoida suurella volyymillä hiukan erilaistakin kotimaista sarjakuvaa, sellaista, jonka fanikunta on vasta rakentumassa. SaMaN taItEENlajIN allE MahtUU NIIN MONIa ErI gENrEjä, Että ”SarjaKUvaSta” pUhUMINEN YhtEEN NIpUtEttUNa IlMaISUMUOtONa ON MElKO KapEaKatSEISta. Strippisarjakuvat ovat toki sarjakuvaa parhaimmillaan, mutta kotimainen sarjakuvakenttä tuntuu välillä hiukan kapealta. Strippisarjakuvien suosion nousussa on ollut myös se hyvä puoli, että ennen tuntemattomammatkin nimet ovat saaneet positiivista huomiota, kuten maan mainio ja mukavan yhteiskunnallinen Anni Nykäsen Mummo. YDIN 3 / 2016 85 YDINKOKEMUS. Netin tavattoman aktiivinen sarjakuvabloggaajayhteisö ja pienkustantamot, jotka puskevat pihalle mielenkiintoista ja yhteiskunnallista sarjakuvaa, antavat kuitenkin toivoa siitä, että suomalainen sarjakuva jatkaa elämäänsä monimuotoisena ja kiinnostavana. Näyttää myös siltä, että monien aikuisten sarjakuvien fanitus rajoittuu vain tiettyyn genreen – strippisarjakuvaan (no, Akkarin lisäksi). Suomalaisella sarjakuvalla on kuitenkin vielä niin paljon enemmän annettavaa, kuin mitä kolmeen ruutuun mahtuu. jakuvafanit tuntuvat olevan edelleenkin hiukan oudoksuttu minoriteetti
Arja Alho Ritva Siikala MustA sielu vAlkoNAAMA. Samalla myös rutkasti luottamusta omaan itseensä ja tekemiseensä. Aula & Co 2016 287 s. Vuonna 1962 hän oli M/S Stellan kannella matkalla Israeliin kibbutsille. Kuten hän kirjoittaa, on maailmanpolitiikan ironiaa, että niin moni Israelin ja Palestiinan välisen rauhan rakentaja on vastaanottanut Nobelin rauhanpalkinnon. Mutta sydämestä on tullut musta. Kyse on aina ihmisistä ja ihmisten kyvystä panna itsensä alttiiksi uudelle – ja kyvystä olla tarkkana myös itsensä suhteen. ProFessioN: siikAlA Ja entäs hikinen matka Saharan etelänpuoleiseen Afrikkaan! On vain lohdullista, että Ritva Siikala kirjoittaa päiväkirjassaan: ”Olen väsynyt Afrikkaan ja olen ärtynyt itseeni, koska olen väsynyt Afrikkaan.” Hyvä niin, sillä muutoin en olisi Siikalan kirjasta vaikuttunut enkä nauttinut yhtä paljon sen lukemisesta. Tämän Ritva Siikala on oppinut. Se on mitä kaunein kohteliaisuus niiltä, joiden kasvot sattuvat olemaan mustat. Kun monet suomalaiset tekivät ensimmäisen ulkomaanmatkansa vasta vuosikymmen myöhemmin, Siikalalla oli jo kokemusta maailman moninaisuudesta. Suomeen palasi uuden kielen, heprean, oppinut nainen. Hän kertoo elävästi vaivalloisesta adoptioprosessista, jonka täyttymys oli, kun Etiopiasta tuli Katja-tyttärelle pikkuveli. kertoMuksiA eläMästä jA MuukAlAisuudestA. Kyse oli enemmästä: ymmärtämisestä, oppimisesta ja omien rajojen rikkomisesta. Raskas työ hedelmätarhalla oli kaukana lomahaaveesta, jollaista Siikalalla ei toki ollutkaan. Lukija pääsee helpommalla. On vain oikein ja luontevaa, että kaikki nämä kokemukset ovat siirtyneet teatterin lavalle erilaisina uutta aukovina esityksinä, Raivoisina Ruusuina tai monikulttuurisena Kassandra-hankkeena. YDIN 3 / 2016 86 YdiNkokeMus kirjAt. Samaa hän kohtasi Israelin ja Palestiinan välisissä suhteissa, joita hän on pohtinut myöhemmin paljon. Siikala toistaa mielellään, että pelko on pahan alku. Nuori ritva vaikuttui Anne Frankin päiväkirjasta. Siikala sattui syntymään naiseksi ja hänen kasvonsa ovat valkoiset. Vauvan ammatiksi oli merkitty vauva. Se, mitä Ritva Siikala tekee vimmaisesti teatterilavalla ja eri hankkeissa, ei ole irti hänen henkilökohtaisesta minästään. Se on näkynyt elämänpituisena matkana, joka on ollut kulttuurien vuorovaikutusta, muukalaisuuden kohtaamista ja muukalaisena oloa
Myrsky kesäkuussa kuvaa laajan henkilökaartinsa kautta sotatilan ja miehityksen vaikutuksia ihmisiin. Némirovskyn näkökulma sotaan on pääosin kaukana rintamasta ja sitäkin kauempana kenraalien komentokeskuksista. eero suoranta Emmanuel Moynot rANskAlAiNeN sArjA. Moynot’n kuvituksen tummat harmaasävyt sopivat kuitenkin hyvin historiallisen miljöön kuvaamiseen ja hahmojen taitavasti kuvatut kasvonilmeet vievät tarinaa eteenpäin siinä missä dialogikin. Lukijan avuksi teoksen alussa on myös lyhyet esittelyt keskeisistä hahmoista, joita itse jouduin muutamaan otteeseen vilkaisemaan kertomuksen monien lankojen risteillessä toistensa kanssa. irèNe NéMirovskYN Ranskalaisesta sarjasta piti tulla viisiosainen tutkielma Ranskasta saksalaismiehityksen jälkeen, mutta romaanisarjan katkaisi kahden ensimmäisen osan jälkeen kirjailijan kuolema Auschwitzin keskitysleirillä. Miehittäjienkin ihmisyys tulee tunnustettua: ”Voi miten nuori. Yhdessä tarinassa esiintyvien kristillisten elementtien kanssa tämä antaa Myrskylle kesäkuussa moraliteettikertomuksen sävyjä, mutta teos ei kuitenkaan sorru liialliseen alleviivaamiseen. Kaunokirjallisen teoksen sovittaminen pääosin visuaaliseen muotoon on tunnetusti hankalaa, minkä takia Myrsky kesäkuussa nojaakin välillä vahvasti kaikkitietävään kertojan ääneen hahmojen ajatusten selittämisessä. Jalava 2016 220 s. Viime vuonna ranskaksi ilmestynyt emmanuel Moynot’n sarjakuva perustuu romaaneista ensimmäiseen, joka kattaa Pariisin evakuoinnin, Ranskan antautumisen ja Vichyn hallituksen synnyn. Sodan myllerryksessä hahmojen huomio keskittyy välillä mitättömiltä tuntuviin asioihin, kuten keksien loppumiseen ruokakaupasta, mutta samalla sotilaskoneiden siluetit taivasta vasten muistuttavat vähän väliä pommitusten jatkuvasta uhasta. ”On toki, on näitä nähty”, kuuluu vastaus. Niin on tosiaan nähty, ja nähdään vieläkin. Kaiken kaikkiaan Myrsky kesäkuussa on taitava kuvaus ihmisistä katastrofin keskellä sekä muistutus historiallisesta hetkestä, jolloin myös läntinen Eurooppa joutui kokemaan sodan kauhut. Erityisesti kuvat jalan vaeltavista pakolaisista ovat valitettavan ajankohtaisia, niin kuin myös eliittiin kuuluvien henkilöhahmojen piittaamattomuus muiden kärsimyksistä. Keskiössä ovat ”tavalliset ihmiset”, joista sympaattisimmin kuvataan niitä, jotka eivät aseta itseään muiden yläpuolelle. ”Ikinä ei ole nähty tällaisia kauheuksia!” huudahtaa nainen yhdelle päähenkilöistä pakomatkan aikana. Pakomatkan aikana niin ihmisluonnon alhaiset kuin jalotkin puolet nousevat esiin. Kuin pieni vaalea enkeli”, sanoo maaseudun emäntä kohteliaasti tupakkaansa tulta pyytäneestä saksalaisesta sotilaasta. Suomennos Marja Luoma tAvAlliset ihMiset sodAN keskellä YDIN 3 / 2016 87 YdiNkokeMus kirjAt. MYrskY kesäkuussA
Viiniksi Pirkko suositteli rotevaa ja karhunvatukkaista: Le Petit Mouton de Mouton Rothschild, vuosikerta 2010. 8.) julkaisemassa haastattelussa. Jengisota syntyy ja seurauksena on koko saamelaisen elämäntavan mullistuminen. ”Pirkko vaihtoi jokaiselle puhtaan lautasen ja lautasliinan. Ennen leppeitä eläkepäiviä Rouku kuitenkin riitaantuu peruuttamattomasti esikoispoikansa Jouni-Sammelin eli Jyppyrän kanssa, kun tämä ryhtyy vastustamaan isänsä mielivaltaa. – Yhtenä iltana langaton verkko ei toiminut, en päässyt Facebookiin ja koska en halunnut lukea mukana ollutta veikko huovisen kirjaa, ei ollut mitään tekemistä. Ne olivat viimeiset Suomessa.” Mikko-PekkA heikkiNeN nimeää uusimman kirjansa Poromafian tyylisuunnaksi kärjistetyn realismin Lapin Kansan (27. Kirjailijan uransa hän sanoo alkaneen Lapissa, kun hän oli vuonna 2008 Utsjoella Kevon tutkimusasemalla tekemässä juttua pimeydestä. Nelihangan suku on hallinnut Utsjokea rautaisin ottein pidempään kuin kukaan muistaa. YDIN 3 / 2016 88 YdiNkokeMus kirjAt. Mikko-PekkA heikkiNeN on helsinkiläistynyt kainuulainen, joka on työskennellyt Helsingin MAFiosojeN reviiririitA utsjoellA Sanomien toimittajana vuodesta 1998 alkaen. Poromafiaa ja yleensäkin Heikkisen lappiaiheisia kirjoja lukiessa tuli mieleeni samuli Paulaharjun 1934 julkaistu Tunturien yöpuolta – vanhoja tarinoita, paitsi, että nyt hurjat jutut tapahtuvat tässä ajassa eikä menneisyydessä. Tämä Heikkisen neljäs kirja jatkaa Lappiin sijoittuvien tarinoiden sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt Nuorgamin Alkon tuho ja muutama erätarina (2010), Terveiset Kutturasta (2012) ja Jääräpää (2014). Suvun viimeisin pororuhtinas Jonás-Guhtur Nelihanka eli Rouku on jäämässä sivuun perheen päämiehen paikalta. Ahma SC:n liivit päällään hän haastaa sekä isänsä arvovallan että ansaintakeinot ja valta-aseman. timo Antero korhonen Mikko-Pekka Heikkinen PoroMAFiA Johnny Kniga 2016 382 s. Jyppyrä hylkää perintöosansa ja perustaa moottorikelkkajengin. Rouku hyväksyi tilauksen ja tilasi kolme pulloa. Silloin luovuusmäski päätti purkautua ja tein kirjallisia sormiharjoitteluja vailla suodattimia, Heikkinen muistelee Lapin Kansassa. Sitten hän toi pääruokalajit: häränmarmorifileetä Buenos Airesista, hirvimakkaroita Nuorgamista, salviavoissa paistettuja tatteja, savustettua sipulia, puolukkaveripalttua ja Sodankylän puikulaperunoita. Erotuksena sisilialaisiin kollegoihinsa näiden mafiosojen välien selvittelyssä verilammikot muodostuvat ainoastaan poron verestä
Sillä välin isoveljestä on tullut sankarivainaja. Kallen rakastama nainen on paennut maasta eikä hän pysty päättämään, haikaillako Katjan perään vai tarttuako tilaisuuteen, kun ympärillä pyörii sekä ystävän älykäs sisar Ida että pikkuserkku Lisbet, jonka kanssa Kalle lähentyisi isän varakasta sukua. Rikollispomo on yhä vapaana, nationalistiset vehkeilyt jatkuvat. Sairautensa aikana hän hankki morfiiniriippuvaisuuden, josta nyt pyristelee eroon. Björk on sisäasianministeriön virkamies ja hänellä on kaksi loppututkintoa ja väitöskirja tekeillä. Päähenkilö on 27-vuotias Karl Axel Björk, jota tuttavallisesti kutsutaan Kalleksi. timo Antero korhonen Virpi Hämeen-Anttila kukA kuolleistA PAlAA Otava 2016 348 s. Toki tutkimuksissa auttaa myös Sherlock Holmes -tyylinen päättelykyky sekä Kallen taitavat pikkuapulaiset, joista yksi opettaa hänelle muun muassa hänen henkensä pelastavan jujutsun. Helsingin kuvaus tuntuu autenttiselta – esimerkiksi nykyinen Hämeentie on nimeltään Itäinen viertotie. Holmeslaiseen perinteeseen kuuluu myös narkkarimenneisyys. Sen verran avoimia kysymyksiä on jäljellä, että voi luottavaisena odottaa ensi kevääksi luvattua seuraavaa Björk-romaania. Sisällissota on takana, mutta yhteiskunnallinen jakautuminen kuplii edelleen pinnan alla. Perheen isä on kadonnut tutkimusmatkallaan jossakin Venäjän takamailla, ja Björkin pitäisi huolehtia äidistään ja pikkuveljensä opinnoista. Aatelissuvun köyhän sukuhaaran vesa on viettänyt sodan ajan ulkomailla työn ja opiskelun takia. Rahat ovat kuitenkin tiukoilla. Kielellisesti aikakauden puhuttu kieli pulpahtelee silloin tällöin filosoofisine kysymyksineen, jopa niin paljon, että nuorimmaiseni epäili painovirhettä jonkin sanan kohdalla, kunnes kysyi minulta sen toistuessa useamman kerran. täYttääkseeN tekemisen puutteesta johtuvaa tyhjiötä Björk harrastelee jonkinlaisena apupoliisina rikosten tutkintaa. sherlock holMes 20-luvuN kAllioN PiMeillä kujillA YDIN 3 / 2016 89 YdiNkokeMus kirjAt. Kuka kuolleista palaa -romaani jatkaa aikaisemmissa Björkeissä alkaneita juonikuvioita. Harrastuksesta muodostuu aikaa myöten myös tuottava sivutyö yksityisetsivänä, jossa hän hyödyntää ilmeisesti ulkomailla oppimiaan tutkimusmenetelmiä, jotka eivät vielä olleet vakiintuneet suomalaiseen poliisityöhön. Tapahtuma-aika on 1920-luku ja -paikka Helsinki, jotka muodostavat kiinnostavan kehyksen romaanin tapahtumille. kukA kuolleistA PAlAA on virpi hämeen-Anttilan kolmas Björk-dekkari. Ratkaisevat ajat hän on maannut espanjantaudin kynsissä Englannissa
Suosittelen Lindholmin kirjaa erityisesti ensi kevään kuntavaaleihin valmistautuville poliitikoille ja muille vaikuttajille. Kumoamalla markkinafundamentalismia pönkittäviä myyttejä kirjoittaja haluaa korjata talouspolitiikkaa vaivaavaa demokratian puutetta. Vallitsevat käsitykset markkinoiden kaikkivoipaisuudesta, julkisen sektorin heikkoudesta, verojen haitallisuudesta, tarjonnan ensisijaisuudesta ja globalisaation pysyvyydestä saavat Lindholmilta perusteellisen käsittelyn. Samalla paljastuu, miten myyttien mukainen politiikka johtaa hyvinvointivaltion kriisiin. klassiseen liberalismiin vain ohuesti. Åbo Akademin taloustieteen tutkija Christer lindholm tunnistaa ja kumoaa kirjassaan Viis taloudesta ansiokkaasti viisi tällaista myyttiä. Kirjan perusteella muun muassa sähköverkkojen julkinen omistaminen ja verovaroin rahoitettu peruspalvelujen julkinen tuotanto näyttäytyvät myös järkevänä talouspolitiikkana. Sen avulla oppii tunnistamaan vaihtoehdotonta talouspuhetta ja pystyy perustelemaan markkinafundamentalismista vapaiden ja kestävämpien ratkaisujen etuja. Uusliberalismin sijaan Lindholm kutsuu vallitsevaa ajattelua markkinafundamentalismiksi, koska nykyinen ajattelu liittyy Christer Lindholm Viis TaloudesTa! 5 myyTTiä, joTka romuTTaVaT hyVinVoinTiValTion Vastapaino 2016 150 s. Tarvitaan ”irtiotto markkinoiden tyranniasta” sekä lisää demokratiaa talouteen ja talouspolitiikkaan. Kirjoittaja osoittaa uskottavasti, miten päinvastainen voi totta. Kirjan lopussa Lindholm esittelee ajatuksen Pohjoismaiden vahvemmasta integraatiosta niiden samankaltaisen arvopohjan vuoksi. Koska uuden Kalmarin unionin syntymiselle on monia esteitä, hän kannustaa demokraattisemman talouden kehittämiseen alhaalta päin jo olemassa olevien rakenteiden sisään. TalouskeskusTelu vilisee väitteitä, jotka saavat vallalla olevan uusliberalistisen politiikan näyttämään uskottavalta ja suorastaan ainoalta mahdolliselta. marko ulvila TalousmyyTTien purkuTalkooT YDIN 3 / 2016 90 ydinkokemus kirjaT. Kirjan perustelut ovat vakuuttavia ja kirjoitustyyli hyvin tasapainoinen ja kansantajuinen. Teos osoittaa pätevästi, miten normaalina näyttäytyvä uusliberalistisen politiikka sisältääkin runsaasti huonosti perusteltua ääriajattelua
Kanniston erinomaisen väitöskirjan on julkaissut Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Tämä kaikki on hyvin hyödyllistä luettavaa Suomen valmistautuessa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kannisto käy läpi muun muassa itsenäisyyden ja yhtenäisyyden elementtejä aina kansakunnan menneisyyden määrittämisestä symboleihin ja seremonioihin. Tampereen yliopiston yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikössä tarkastettu niko Kanniston väitöskirja on hengästyttävän pikkutarkkaa mutta kiinnostavaa dokumentaatiota nuoren kansakunnan identiteetin muodostumisesta traumaattisen sisällissodan jälkeen. Kommunisteja lukuunottamatta kaikki poliittiset ryhmittymät kannattivat ajatusta. Vasta muodostuneesta tasavallasta tuli luonnollinen osa suomalaisuutta. 693 s. Niin punaisten kuin valkoisten armeijat olivat kielipoliittisesti neutraaleja. Isänmaa on Kanniston mukaan tilaan liittyvä perustelu, jolla on kaksi perusmerkitystä: kulttuurimaa ja kotimaa. arja alho TasaVallasTa TarKKuuDella YDIN 3 / 2016 91 yDinKoKemus VäiTÖs. Integraatiota lisäävät ja vähentävät prosessit lomittuivat. Hansaprint. Vallankumouksesta tuli SDP:lle parlamentaarista vaikuttamista. Oli työväenluokka, jonka keskeinen kollektiivikokemus oli olla hävinneitä ja joutua valkoisen terrorin kohteeksi. Kulttuurimaa merkitsi pienviljelyyn perustuvan Suomen vahvistamista, mitä myös SDP tuki. Vuoden 1918 jälkeinen jako kahteen merkitsi erilaisten valvontakoneistojen syntymistä, joiden tehtävä oli varjella ”valkoista” Suomea. Työväenliikkeen tärkein vaatimus oli 1920-luvun alussa armahduslainsäädäntö. Kotimaahan liittyi 1920-luvulla olennaisesti Suur-Suomi. Esimerkiksi lippukysymyksen ja itsenäisyyspäivän suhteen päädyttiin kompromissiin eikä niiden arvostus aluksi ollut kovin korkealla. Myöskään kielikysymyksestä ei tullut suurta ongelmaa. Se saatiinkin vuonna 1924. Väinö Tanner kuitenkin korosti SDP:n vastustaneen Suur-Suomea ja venäläisvihamielisyyttä erityisesti tilanteessa, jossa karjalaisaktivistien toiminnan salliminen Suomesta käsin johti Neuvostoliiton noottiin. sDp, iTsenäisyys ja Kansallisen yhTenäisyyDen Kysymys Vuosina 1918-1924 Tampereen Yliopisto 2016. vasti pitemmälle kuin yleensä on kuviteltu. SDP:lle kyse tosin oli enemmän Suomen oikeudesta ja eniten rauhasta. Kannisto kuvaa kansakunnan toipumista ja osoittaa, että integroituminen eteni huomattaNiko Kannisto Vaaleanpunainen TasaValTa. Urbaania ja teollista oli yhdistää maan eri osat rautateillä. Aineistona ovat sanomalehdet ja valtiopäiväasiakirjat mutta myös kirjallisuus
3. 1. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. Perusteellisen käsittelyn pieneksi miinukseksi voi laskea heleän laulun jaksottaisen puuduttavuuden. Morsian suree juuri ennen häitä kuollutta sulhastaan ja käy läpi tragediaa monelta kantilta. 2. Räkäiset punkrockvedot muiden jäsenten laulamina menevät välisoittoina, vaikka itse pidän Matsuzakin laulamasta kierommasta materiaalista enemmän. Yli vuosikymmenen levytysrintamalta muilla aloilla viihtynyt bändi soittaa nopeaa, energistä ja enimmäkseen hyväntuulista, kofeiinin kyllästämää varttuneempien ihmisten punkrockia, jota saatiin Flow’ssakin tänä vuonna maistella. 2. Englantilainen Natasha Khan eli Bat for Lashes on luonut konseptialbumin, joka sisältää virkistävän erikoisesta aiheesta tehtyjä laadukkaita kappaleita. Kun keitokseen lisätään japanilaisittain murtavan Satomi Matsuzakin laulun näennäisen naiivi tulkinta, on toimivaksi todettu resepti valmis. Descendents HypercAffiuM SpAzziNAte epitaph records 2016 Bat for Lashes tHe BriDe parlophone records 2016 Deerhoof tHe MAgic polyvinyl records 2016 yLi vuoSiKyMMeNeN LevytySriNtAMALtA MuiLLA ALoiLLA viiHtyNyt BäNDi SoittAA NopeAA, eNergiStä jA eNiMMäKSeeN HyväNtuuLiStA, KofeiiNiN KyLLäStäMää vArttuNeeMpieN iHMiSteN puNKrocKiA. Se myös erottaa Deerhoofin muista samantyylistä musiikkia soittavista yhtyeistä. Sävellykselliset ja sanoitukselliset ideat toimivat lyhyiksi biiseiksi puristettuina, vaikka vaarana on, että biiseistä muodostuu hengästyttävä ketju spurtinomaisia katkelmia. YDIN 3 / 2016 92 yDiNKoKeMuS Levyt. 3. Yhtymäkohtia Khanin kirkkaaseen sopraanoon löytyy niinkin legendaarisista esiintyjistä kuin Kate Bush ja Annie Lennox. Vuonna 1982 esikoisensa julkaissut kalifornialaisyhtye paahtaa jälleen kaasu pohjassa. 1. Pitkään maailman lavoja tahkoneen sanfranciscolaisyhtyeen uusimmalla levyllä sointi on miellyttävän rapea kirskuvine kitaroineen ja maanisen rönsyilevine rumpuineen
DeBoeckkäyttäätermiä”urbaaniakupunktio”kertoessaan siitä,mitenhänjaBalojikeskittyvättiettyihinKinshasanpaikkoihin–kutenrakennukseen, peltoon,hautausmaahantai uuteenasuma-alueeseen–ymmärtääkseen,mitänämätärkeät muttavähännäkyviksijäävät solmukohdatmerkitsevätkaupungintoiminnalle.Urbaanin akupunktuurinpistotauttavat myöslöytämäänkaupungintoimintaanliittyviäverkostoja. YDIN 3 / 2016 93 YDINKOKEMUS ELOKUVAT UrbAN NOw: CITY LIfE IN KONgO • SammyBaloji&FilipDeBoeck • Wiels,Bryssel • 8.5.–14.8.2016 TAIDEjatiedeyhdistyivätUrban Now: City Life in Kongo-näyttelyssäBrysselissä.Lubumbashin kaivoskaupungissasyntynyt valokuvaajaSammy balojija belgialainenantropologifilip De boeckeivätolevainpyrähtäneetKongossaaineistonkeruussa,vaanovatperehtyneetmaan kaupunkikulttuuriinvuosia. Googlatessa”Africa”ja”photography”tuloksenasaarunsaasti eksotiikkaajaestetiikkaa,javain niukastimoderniakaupunkielämää.Jälkimmäisestäkertovat visuaalisetpistotovatsiisenemmänkuintervetulleita. Tekijättutkailevatsitä,miten Kongonkaupunkilaisettäyttävät siirtomaa-ajanjälkeisen”aukon” omallatoiminnallaan.Heidän otettaanvoiluonnehtiadokumentaarisentoteavaksi.Näyttely tuoesiinkolonialisminrippeitä, mainosmateriaaleissaesiintyviä hulppeitauusliberalistisiavisioitajasuurkaupunkeihinliittyviä unelmiaparemmastaelämästä. riitta Oittinen 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT SA m m y BA LO Ji PISTOjA KONgON UrbANISMIIN YDIN 3 / 2016 Torni,Limete,Kinshasa2015.. Kuvatmyösluovatomiakertomuksiaan,tavoittaenniitäpirstaleisiatapoja,jollakaupunki asukkaitaankoskettaa. DeBoeckkorostaavalokuvan merkitystäkaupunkitutkimuksessa.Onnistuneisiinotoksiin tallentuusanojentavoittamattomissaoleviaasioita:kaupunginvärejä,sävyjäjatunnelmia. Lisäksikuvissanäkyykaupunkilaistentapojaelääyhdessä(vivre ensemble)niinperheinä,sukuina kuinnaapurustoinakin
Palasin sillä keikalla vielä hänen luokseen Idna-nimiseen kylään yökylään vapaapäivinäni. Idna on noin 25 000 asukkaan kaupunki Palestiinan Länsirannalla, kaakkoon Hebronista. He esittelivät tekemiään upeita kirjontatöitä: laukkuja, kännykkäkoteloita, mekkoja, tyynynpäällisiä, penaaleja, rahapusseja, jotka oli tarkoitettu myytäväksi torilla. Mukana on noin 150 naista kahdeksasta Hebronin lähikylästä ja kaupungista. Vierailimme hänen perustamansa naisten osuuskunnan myymälässä vanhankaupungin torilla. Naisissa oN tulevaisuus tuija Maaret PykäläiNeN Kirjoittaja on pitkäaikainen rauhanja ihmisoikeusaktiivi, entinen vihreiden kansanedustaja ja keikkatyöläinen. Alkuvaikeuksista, vastustuksesta, vesivahinYDIN 3 / 2016 94 koluMNi. Naisten kanssa tehdään sopimus erilaisista kirjontaja ompelutöistä, jotka osuuskunta myy edelleen Hebronin vanhankaupungin torimyymälässä, miehitetyllä alueella. T apasin nawalin ensimmäisen kerran keväällä 2011, kun menin Hebroniin tutustumaan siellä olevaan eappiihmisoikeustarkkailijoiden tiimiimme. Näin se mahdollistaa myös osa-aikaisen työnteon, jolla saa lisätuloja itselle ja perheelle. Siitä alkoi ystävyytemme, joka jatkuu edelleen. N awal ja hänen ystävänsä Laila perustivat voittoa tavoittelemattoman, reilun kaupan Hebronin naisten kirjontaosuuskunnan Idnan kirjontaja käsityöyhdistyksen alaisuuteen vuonna 2005. Siellä on työja opetustiloja, joissa naiset voivat kokoontua tekemään käsitöitä, kutomaan perinteisiä mattoja, opiskelemaan, suunnittelemaan uusia projekteja, viettämään aikaa yhdessä. Siellä on myös osuuskunnan tuotteiden myyntipiste. Se auttaa ja helpottaa naisten tulonhankintaa tarjoamalla työtä, jota voi tehdä myös omassa kodissa. Ja totta kai söimme yhdessä perinteistä palestiinalaista ruokaa, maqlubaa. Myymälän tuotolla sekä osuuskuntayhdistyksen saamalla tuella ja lahjoituksilla sinne pystyttiin rakentamaan naisten keskus muutama vuosi sitten. Nyt myös päivähoitopaikka. Hän myös kutsui meidät kotiinsa tapaamaan naisia, jotka ovat mukana osuuskunnassa
goista, päälle sylkemisistä välittämättä, sitkeästi vain jatkamalla kaupan pitoa, osuuskunta on selvinnyt ja vakiinnuttanut kauppansa pysyväksi toiminnaksi Hebronin vanhan kaupungin torilla eli souqissa. O lin palestiinassa myös 2014 ja 2015. Näiden naisten seurassa usko parempaan tulevaisuuten, rauhaan pilkottaa. Molemmilla kerroilla vietin yön tai pari Nawalin luona, kerran myös Lailan b&b:ssä Hebronin vanhassa kaupungissa (suosittelen). Olin myymäläapulaisena, tein korvakoruja, kokkasimme ja söimme yhdessä, iloitsin ja nautin upeiden naisten seurasta, suuresta vieraanvaraisuudesta. Alkuajoista se on jopa laajentunut kahteen ”myyntikojuun”. Kuten Nawal sanoo: ”Työmme perustuu ajatukseen siitä, että palestiinalaisten käsitöiden kehittäminen on muutakin kuin vain tuloja tuottava hanke. Se on itsessään teko, jolla vahvistetaan yhteisöjä ja kunnioitetaan yhteiskuntamme naisia, sekä keino pysyä lujana Palestiinan miehityksen sekä sen Hebronin ihmisille tekemän vahingon edessä.” YDIN 3 / 2016 95 koluMNi. Alkuvaikeuksista, vastustuksesta, vesivahingoista, päälle sylkemisistä välittämättä, sitkeästi vain jatkamalla kaupan pitoa, osuuskunta on selvinnyt ja vakiinnuttanut kauppansa pysyväksi toiminnaksi
Manipuloitavina ovat paitsi tieto myös ihmisten tunteet, sen perusnäkemyksen pohjalta, että tunteet ovat tärkeämpiä ja vaikuttavampia tekijöitä kuin tieto ja tiedon oikeudellisuus. Rauhanliike joutuukin uudistamaan lähestymistapansa – ja ehkä jotain on opittavissa myös epätavallisia keinoja hyödyntäviltä hakkereilta. Myös rauhanliikkeen on oltava läsnä olennaisissa yhteyksissä ja sen on kyettävä esittämään toimiva, paitsi tietoon myös tunteisiin vetoava vastasanoma. Tavoitteena on ”totuuden ja ei-totuuden välisen rajan hämärtäminen”, kuten käsitteen keksijät ovat sitä luonnehtineet. Infosodan pyrkimyksenä on hämätä, väärenRauhanliike ja pahat sanat peRtti joenniemi Kirjoittaja toimii tutkijana Karjalan tutkimuslaitoksella (KTL) Itä-Suomen yliopistossa ja vierailevana tutkijana Tampereen rauhantutkimuskeskuksessa (TAPRI) Tampereen yliopistossa. Niinpä isis on saanut vastaansa hakkerit, jotka ovat tunkeutuneet sen sivustoille ja sijoittaneet niille omaa aineistoaan. Onkin käynyt ilmi, että terroristijärjestön mustavalkoinen viestintä on varsin haavoittuvaista hakkereiden vastaviesteille. tää sekä harhauttaa. Nämä ehdot eivät nykytilanteessa useinkaan täyty. YDIN 3 / 2016 96 kolumni. Liike on perustanut toimintansa oikeaan ja luotettavaan tietoon, panostanut avoimeen keskusteluun ja nojannut demokraattisten käytäntöjen toimivuuteen. Venäjän viime vuosina harjoittama viestintä ei ole mustavalkoista, vaan sijoittuu enemmänkin toden ja valheen välimaastoon. Hakkerit eivät pelkästään paljasta, korjaa, muunna ja kyseenalaista: he myös ironisoivat ja parodioivat. Tämän ”infosodan” – tai ”poliittisen teknologian” kuten termi kuuluu Venäjällä – perusväri on harmaa. T avanomaisesta poikkeavien sotien ja väkivallan muotojen vastustamiseen tarvitaan myös tavanomaisesta poikkeavia toimia. Jälkimmäiset osoittavat, että viestinnän uudet muodot voidaan valjastaa myös rauhanpolitiikan palvelukseen. R auhanliikkeelle – ja varsinkin sen suomalaiselle osalle – tällainen ”poliittisen teknologian” yleistyminen ja siihen liittyvä sodan ja rauhan välisen rajalinjan hämärtyminen on huomattava ongelma
Näitä ovat esimerkiksi trollit ja trollitehtaat. Erilaiset julkiseen keskusteluun ilmestyneet uudet pahat sanat ja niiden taustalla oleva ajattelu kielivät luovuudesta. Näitä hahmoja voisi istuttaa yllättäviin yhteyksiin ja varustaa alkuperäisestä olennaisesti poikkeavalla leimoilla ja sisällöllä. Molemmat sanat ovat varsin kielteisesti latautuneita, mutta ehkä juuri siksi niihin kannattaa tarttua ja antaa niille yllättävä ja aikaisemmasta poikkeava sisältö. Vakavaksi ja vaaralliseksi koetulle trollaukselle voisi rauhanliikkeen toimesta pyrkiä antamaan kepeä sisältö ja tehdä trollauksesta juuri niin naurettavaa kuin se pohjimmiltaan onkin. Tilaa sekä virikkeitä uudelle ajattelulle voi yhdeltä osin tehdä tuomalla hybridisodan rinnalle hybridirauhan käsite. Niihin rauhanliikkeen on vastattava uudistamalla omaa ajatteluaan sekä uusilla tavoilla toimia. Omaa ”vastateknologiaa” ja sen sisältöjä pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota Venäjän kätilöimän ”poliittisen teknologian” moniin epämääräisiin ja jossain määrin vielä sisältöään hakeviin termeihin. Voisiko rauhanliike perustaa oman perin salamyhkäisesti toimivan, ironiaan tai parodiaan nojaavia vastasanomia suoltavan trollitehtaansa. YDIN 3 / 2016 97 kolumni. M yös pienten vihreiden miesten käsite saattaa nurin käännettynä ja uudelleen tulkittuna tarjota monia iloisia mahdollisuuksia. Sota on ajateltu uusiksi ja ajattelun uudistumiseen on liitetty myös aikaisemmasta poikkeavia toimintatapoja. Kun sota saattaa nykyisin saada monia tavanomaisesta poikkeavia muotoja, niin ehkä myös rauhan käsite pitää päivittää ja monipuolistaa vastaamaan muuttuneen maailman vaateita ja olosuhteita. Terroristijärjestön mustavalkoinen viestintä on varsin haavoittuvaista hakkereiden vastaviesteille. Jälkimmäiset osoittavat, että viestinnän uudet muodot voidaan valjastaa myös rauhanpolitiikan palvelukseen
Suuri osa näistä muureista on rakennettu aselevon jälkeen.” Peter lodeniuksen haastattelemat rauhanneuvottelijat pyrkivät tapaamaan yhteisöjen vaikutasvaltaisia jäseniä, jotka pystyisivät rauhoittelemaan tilannetta. YDIN 3 / 2016 98 YDinKoKeMUs arKistosta. Rikoksista syytetyt poliittiset vangit pitäisi viedä heti tuomioistuimen eteen, muut pitäisi vapauttaa”, kommentoi asiaa Human Rights Watchin terrorismin ja vastaterrorismin ohjelmien johtaja Joanne Mariner. Presidentti George W. Vaikka aselevo solmittiin jo vuonna 1994, eri uskonnollisten yhteisöjen välit olivat edelleen kireät: ”Joku on laskenut, että Pohjois-Irlannissa on 88 muuria ja muita eri uskontokuntien asuttamia alueita toisistaan erottavia raja-aitoja. Pala historiaa Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. YDin-lehDen numero 4/2009 kertoi sovittelutyön jatkumisesta Pohjois-Irlannissa levottomuuksien virallisen päättymisen jälkeen. Sovittelutyötä pitäisi kuitenkin jatkaa ja siinä pitäisi hyödyntää paremmin alalta löytyvää osaamista. ”Bushin hallinnolla ei ole mitään syitä pitää auki Guantánamon vankilaa. Bushin seuraaja, presidentti Barack obama on luvannut sulkea vankilan virkakautensa aikana, mutta asia ei ole edennyt, koska Yhdysvaltojen kongressi vastustaa vankien siirtämistä maahan vankeusrangaistusta tai oikeudenkäyntiä varten. Kesäkuun alussa korkein oikeus oli jo päättänyt, että vangit tarvitsevat suurempaa oikeudellista suojelua, ja että epäinhimillisten kuulustelutekniikoiden käyttäminen oli lopetettava välittömästi. rita Dahl kirjoitti Ydin-lehden numerossa 3/2006 vaatimuksista sulkea Yhdysvaltojen ylläpitämä Guantánamon vankila Kuubassa. Norjalainen Kai BrandJacobsen korosti, että edistystä oli tapahtunut ja uskontokuntien välillä oli alettu käydä dialogia. sulkekaa Guantánamo! sovittelua Ulsterissa Ydin 3/2006 Guantánamon vankileiri perustettiin vuonna 2002. ”Tämä voisi tapahtua esimerkiksi EU:n puitteissa”, artikkelissa ehdotetaan. Bush oli sanonut saman vuoden toukokuun alussa haluavansa sulkea vankilan sen jälkeen kun Yhdysvaltain korkein oikeus olisi päättänyt, joutuvatko vangit siviilituomioistuimiin vai sotaoikeuteen
Kirjoittaja Rauni Anita Martikainen Muurahaisia muurahaisia toiset tekevät töitä toiset työttömyyttä sokerihumalaiset kantavat hattaratikkua sitruunaperhoset pysäyttää riemu triplatohtorin päästä putoaa yksi hattu tiellä on kuuma arbeit nacht frei jäteautonkuljettaja bio-unelmoi keon koko koko keko jos ei ole töitä ei voi viedä töitä kotiin positiivinen uutinen on uutinen ajattelen Tyynenmeren muovijätepyörteen hyötykäyttöä muovipussi muovipussista mieleni pyörii kuin kieli suklaatötterössä ostan maitoa ja ohrarieskaa ohitan ihmisvapaan pikakassan robottiäänen reppu selässä toisaalla saa hymystä takaisin Ketä itsepalvelija palvelee. jos klikkaisi merten puolesta maapallo jalassa ei hypitä tiplu tuli rintojen välissä pisarameri luonto ei häviä kiusaajalle muurahaisten hajalle potkaistu keko ihmisen laji on ihminen on ihminen on aasi onhan ihmisen kutsuminen aasiksi loukkaus aasia kohtaan jätteenkäsittelylaitoksen 24/7 pingviinit kuuntelevat jääparketillaan kylmän astevaihteluita herrasmiehet ja naiset minkä taaksensa jättää sen vedestänsä löytää edestänsä elämän diktaattorin ilman kehää Kuka taitaa planeettamme kielen. voi työntää sisään ja ulos köyhyys on eri asia kuin rikkaus jos ei ole töitä ei viedä töitä kotiin muurahaiset kuljettavat kirsikkaa sitä saa mitä pilaa teen tilaa nukahdan heinikkoon unessa päättäjät tukehtuvat veroparatiisin ovella haavi auki tieto ei nouse ylös materialistinen maailmanloppu The Ocean Cleanup ei ole pop-up laitan eurosia keksintösäätiön tilille en tiedä mitä kalat tuntevat ne kuuntelevat kuinka korallit haalenevat meritähdet näyttävät punaista kadulla hypätään narua nauru ei ole virhe tulee sudenkorentosäihky kantaa paljasjalkaista iloa en lähde Itämerta kauemmaksi seuraavana päivänä pyydän kalatiskillä anna Antti ahvenia