. 2017 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa YHTEISÖLLISYYDEN VOIMA Yhteiskunta pyörii ihmisten keskinäisen avun ja välittämisen varassa – niin arjessa kuin kriisissäkin. vuosikerta / 3 l. 51. Venäläinen vaalipeli Marokon nuorten ahdinko Syksy Räsäsen aktivismi IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO.
Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Lue lisää turva.fi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä Eniten vastinetta rahalle Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Vakuutustutkimus Tutkitusti korkeatasoista palvelua Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi EPSI Rating Vakuutustutkimus EPSI Rating Vakuutustutkimus. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen
/ 30 ARJA ALHO Yhdessä toimimisen puutarhuri / 34 ELISABETH NAUCLÉR Krimin uhattu alkuperäiskansa / 38 LEILA HOLMSTEDT Me, muut ja huivi / 42 ARJA ALHO Syksyä Palestiinassa / 44 GIACOMO SINI & YTIMEN TOIMITUSKUNTA Rauhaa Kaukasukselle YTIMESSÄ 50 VEERA LAINE Vaalien imitointia Venäjällä / 54 RUTH GOLDWAY Miten Trump saattoi voittaa. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 SIRPA KÄHKÖNEN Koulu synnyttää vapaan kansalaisen YDINHETKI 14 ARJA ALHO Rapautuuko oikeusvaltio. / 96 TIMO MIELONEN Jäitä hattuun tiedustelulakien kanssa / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2017. / 61 JOUKO KAJANOJA Työvoimapolitiikan tulevaisuudennäkymät / 66 HANNU REIME Sota, joka ei päättynyt kuudentena päivänä / 72 VEIKKO RÄNTILÄ Vapaakaupan ristiriitoja / 76 MERJA KYLLÖNEN Toimiva raideliikenne vaatii rahaa YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Muusa ja tyranninero / 82 JUHANI TOLVANEN Sota on helvetti / 84 RIITTA OITTINEN Sokeri parantaa haavoja / 86 EERO SUORANTA Planeetta kylässä / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Puiden unia ja painajaisia / 94 VEXI VIRTANEN Ulkopolitiikka haussa. / 20 MARKO JUNTUNEN Marokon unohdettu sukupolvi / 24 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Ketä junaliikenteen kilpailutus hyödyttää
Mitä se on. Sitä on tapahtumissa, joissa olemme osallisina tai sivullisina. Sitä on kansakunnan muistissa ja sukupolvien kokemuksissa. Hyvä leviää ja vaikka sille ei voi laskea hintaa, yhteistä taloudellista hyvääkään ei synny ilman luottamusta. YHDESSÄ TOIMIMISEN HYVÄ – VÄKIVALLAN PAHA ARJA ALHO päätoimittaja Y din-lehden kansikuvan kynttilät kunnioittavat väkivallan uhreja kaikkialla maailmassa. Ihmiset voivat auttaa toisiaan hädän hetkellä, mutta pysyvämpää yhteistoiminnasta ja luottamuksesta tulee silloin, kun meillä on yhteinen päämäärä, yhteinen kiinnostus ja yhteinen sitoutuminen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa sanoo yhteiskunnan toimivan sen varassa. Väkivaltaa on viihteessä ja peleissä. Jonot, kokoontumiset tai sosiaalisen median keskusteluryhmät voivat muuttua satunnaisista yhteisöistä toimintakykyisiksi joukoiksi, kun osaamme olla toistemme kanssa ja meillä on vahva yhteisistä intresseistä nivoutuva keskinäinen luottamus. Kun luottamus, keskinäinen kanssakäyminen ja yhteinen toiminta ovat loppuneet, kokonaiset imperiumit ovat tuhoutuneet. Se on vaikeampaa kuin valvonnan ja kontrollin lisääminen tai rangaistukset – mutta kestävämpää. L öyhä yhteisöllisyys on ajallemme tyypillistä. Turun torilla terroristisissa tarkoituksissa tehtyjen puukotusten jälkeen toivoisi hyvin monimuotoista pohdintaa yhdessä olemisesta ja yhdessä toimimisesta. Myös luottamusta ja yhdessä toimimista pitää opetella. Eikä kansakunta sulkemalla rajat. Sitä on uutisissa ja dokumenteissa. Se voi jäädä leijumaan surumielisenä tuuleen tai painua muistiin kynttilöiden merenä. Emme osaa laskea tai lukea syntyessämme, mutta opimme nämä taidot myöhemmin. Niiden hento lepattava valo muistuttaa meitä joukkotuhoaseiden, sotien ja konfliktien uhreista sekä terrori-iskuissa menehtyneistä – pelosta, väkivallasta ja kaltoinkohdelluista ihmisistä. YDIN 3 / 2017 4 PÄÄKIRJOITUS. V äkivallalta ei voi suojautua sulkemalla kodin ovet ja ikkunat. Sitä, että olemme kaikki osallisia ja täysivaltaisia. Luottamusta ja yhteistoimintaa voi syntyä hetkeen, se voi toistua silloin tällöin tai siitä voi tulla pysyvää. Se ei säästä edes lapsia. Kun valtaa ei käytetä niin, että joku on sen kohteena, vaan niin, että olemme tasavertaisia toimijoita, myös luottamukselle ja yhteistoiminnalle syntyy perustaa. Luottamukseenkin voi kuitenkin oppia ja se taas on vastavuoroinen prosessi. Joskus joku ei voi vain luottaa toisiin vaikkapa omien huonojen kokemustensa vuoksi. Väkivallan vuoksi vuodatetun veren voi tuntea pahoissa paikoissa kylmänä ja hyytävänä. Siitä syntyy hyvää. Väkivalta on punoutunut kaikkialle. Sitä varten meille on annettu sanat ja puhumisen taito. Väkivallan uhkaa voi vähentää vahvistamalla demokratiaa
Tuntuu siltä, että Yhdysvalloissakin on palattu vuosikymmenten takaiseen kansalaisoikeustaistelun aikaan. Väkivallalta ei voi suojautua sulkemalla kodin ovet ja ikkunat. Ihmisoikeudet voivat olla myös sosiaalisia, sivistyksellisiä ja taloudellisia. Ystäväkin voi pettää. Oikeusvaltio ja demokratia tarvitsevat toisiaan. Tästä myös Timo Mielonen kirjoittaa kolumnissaan. Sille voi antaa nimen Gaza ja Länsiranta. Paperi tai sen puuttuminen ei arvota ihmistä paremmaksi tai huonommaksi. Emmekä vain yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden mielessä, vaan kansalaiskeskustelussa ja yhdessä toimimisessa: siinä politiikan kentässä, josta kasvavat ja kehittyvät myös kansanvaltaiset päätöksenteon muodot. Jommankumman hengenahdistus voi koitua toisen kuolemaksi. Ruth Goldway kirjoittaa Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän kummallisuuksista, joiden vuoksi vaaleissa vähemmän ääniä saanut voi tulla valituksi presidentiksi. Tiedustelulaeilla ei pidä avata varjomaailmaa, jota kukaan ei hallitse. Väkivaltaa voi ehkäistä edistämällä ihmisja kansalaisoikeuksia. We are the 99 %. Luottamuksen ja yhdessä toimimisen perusajatus on, ettemme oman hyvän vuoksi polje toisten oikeuksia. Jokainen joutuu kysymään itseltään, onko minussa halua kasvaa ja kehittyä kanssaihmisenä sekä alttiutta sietää epämukavuutta, kykenenkö raivaamaan tilaa ajattelun kirkkaudelle ja löytyykö minusta tinkimättömyyttä kansalaisja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Nyt on kaikkialla kyse enemmästä kuin helpoista ja yksinkertaisista vastauksista vaikeisiin kysymyksiin. Inhimillisessä elämässä luottamus voidaan pettää. Petos voi saada äärimmäisen, myös terroristisen, muodon. Samalla hän kirjoittaa myös muukalaisvihasta ja valkoisista nationalisteista, uusnatseista, ja siitä miten Trumpin tökeröt kommentit kansalaisoikeuksista osoittavat liberaalin demokratiaihanteen olevan vaarassa. Tosiasia on, että niin Israel kuin monet länsimaat, Yhdysvallat erityisesti, ylläpitävät kouristuksenomaisesti Lähi-idän diktatuureja. Mitä ne ovat. Sekin kuuluu hyvään hallintoon ja oikeudenmukaisuutta vaalivien instituutioiden periaatteisiin: ne voivat käyttää harkintaa. Euroopan eteisessä on nimittäin vankila, oikeastaan keskitysleiri. Lähi-idän epävakaus lähtee autoritaarisista valtioista, jotka eivät tunnusta kansalaistensa ihmisoikeuksia, ja Israelin miehitysvallasta. O lof palme sanoi aikoinaan, ettei apartheidia voi uudistaa, vaan se täytyy hävittää. Me luotamme paperiin, koska meillä on luottamuspääomaa hyvään hallintoon ja yhteiskunnan instituutioiden toimintaan. Eikä kansakunta sulkemalla rajat. Ei väkivallalle! YDIN 3 / 2017 5 PÄÄKIRJOITUS. Mielenkuohussakaan ei pidä murentaa oikeusvaltion perusteita. Sitä, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Yksinkertaisuudessaan kyse on oikeudesta elää, olla ja unelmoida. Terrorismilta suojautuminen ei kuitenkaan ole luonteeltaan olennaisesti erilaista kuin väkivallalta suojautuminen. Se, että minulla on passi ja toisella ei, ei voi tarkoittaa paperittoman ihmisarvoisen elämän riistämistä. Sillä viitataan vaurauden ja tulojen eriarvoiseen jakautumiseen maailmassa. Make love, not war. Ydin-henkilömme kosmologi Syksy Räsänen on pannut itsensä peliin apartheidin vastaisessa toiminnassa
/ sivu 30 & 42 RUTH GOLDWAY on eläkkeellä oleva Yhdysvaltojen postilaitoksen sääntelykomitean puheenjohtaja sekä entinen Santa Monican kaupungin pormestari. / sivu 54 LEILA HOLMSTEDT on gradua valmisteleva Jyväskylän yliopiston etnologian maisteriopiskelija. / sivu 34 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. alv 10% ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 61 VEERA LAINE valmistelee poliittisen historian väitöskirjaa Helsingin yliopistossa ja toimii tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. / sivu 10 GIACOMO SINI on italialainen kuvajournalisti. / sivu 7 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 84 HELI PEKKONEN on Rauhankasvatusinstituutin viestinnästä vastaava koordinaattori. / sivu 34 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 82 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 72 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 44 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 92 HANNU REIME on vapaa toimittaja, joka ennen eläkkeelle siirtymistään työskenteli yli 40 vuotta Ylen radiouutisissa. Huomautukset 14 päivän kuluessa. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 38 MARKO JUNTUNEN toimii arabian kielen ja islamin tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. / sivu 66 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@helsinki.fi HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Jyrki Lappalainen TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 50 ELISABETH NAUCLÉR toimi Ahvenanmaan kansanedustajana vuosina 2007 – 2015 ja on entinen Ahvenanmaan maakuntaviraston kansliapäällikkö. 51. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat PDF-versiona Ytimen verkkokaupasta: www.holvi.com/shop/ydin-lehti Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDIN 3 / 2017 tekijät YDIN 3 / 2017. / sivu 20 JOUKO KAJANOJA on valtiotieteen tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti sekä entinen työministeri
Pedal for Peace on osa englantilaisen Nobelin rauhanpalkintoehdokkaan, Detta Reganin perustamaa Follow the Women -verkostoa, joka on vuodesta 2004 lähtien järjestänyt pyöräilytapahtumia ympäri maailmaa. Meidän täytyy muistaa, että rakentajia on paljon ja muutos syntyy kohtaamisista, yhdessä tekemisestä ja hyvien käytäntöjen jakamisesta, sanoo RKI:n toiminnanjohtaja Riikka Jalonen. Muun muassa näitä asioita pohdittiin Rauhankasvatusinstituutin (RKI) pyöräilevässä rauhanseminaarissa Ahvenanmaalla. Jos meitä on tuhat, se on jo muutos, Regan toteaa. Entä mikä on naisten rooli konflikteissa ja jälleenrakennuksessa ja miten rauhantyön ammattilaiset poliittisten prosessien eri tasoilta huolehtivat jaksamisestaan ja uskosta omaan työhönsä. RKI kokosi 50 käytännön rauhanrakennuksen parissa työskentelevää naista Lähi-idästä, Kolumbiasta, Kaukasukselta ja Euroopasta pyöräilemään viikoksi Ahvenanmaalle elo-syyskuun vaihteessa. Jos yksi nainen tekee muutosta, se ei vielä näy missään. Heli Pekkonen PYÖRÄILLEN RAUHAN PUOLESTA Ytimekkäät H EL I PE KK O N EN YDIN 3 / 2017. – Yhdessä olemme enemmän. Detta halusi nostaa Palestiinan ja Lähi-idän ihmisten tietoisuuteen Irakin iskujen jälkeen uudella tavalla ja osoittaa solidaarisuutta pyöräilevän naisjoukon voimin. YDIN 3 / 2017 SUOMI haluaa yhä vahvemmin profiloitua rauhanvälityksen suurvaltana, mutta mitä rauhantyö on ruohonjuuritasolla, nuorten ja naisten keskuudessa eri puolilla maailmaa. – Elämme aikaa, jolloin on tärkeää tuoda yhteen ihmisiä, joilla on halu ja osaaminen rakentaa parempaa maailmaa kaikille
Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama lainasi Mandelaa 13. IHMISET OPPIVAT VIHAAMAAN, JA JOS HE VOIVAT OPPIA VIHAAMAAN, HEIDÄT VOIDAAN OPETTAA RAKASTAMAAN, SILLÄ RAKKAUS TÄYTTÄÄ SYDÄMEN LUONNOLLISEMMIN KUIN SEN VASTAKOHTA.” Etelä-Afrikan presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Nelson Mandela (1918 – 2013) muistelmissaan. elokuuta Twitterissä kannanottona Virginian Charlottesvillessä tapahtuneisiin äärioikeiston mielenosoituksiin ja niiden synnyttämiin väkivaltaisuuksiin.. YDIN 3 / 2017 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2017 ”KUKAAN EI SYNNY VIHAAMAAN TOISTA IHONVÄRIN, TAUSTAN TAI USKONNON TAKIA
Tutkijoiden mukaan oma ydinase on PohjoisKorean johdolle niin tärkeä olemassaolon tae, että maata ei voi saada luopumaan sen kehittämisestä taloudellisilla sanktioilla. – Haluamme vangittujen ja poliittisen vainon kohteena olevien tietävän, että he eivät ole yksin. – Lippulaivahanke ja muut uudet välineet lisäävät entisestään tutkimushenkilöstön hakemisrumbaa ja laajentavat tutkimushallintoa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen tiedotteessa.. UPIn kommentin laativat instituutin vanhemmat tutkijat Jyrki Kallio, Charly Salonius-Pasternak ja Bart Gaens sekä tutkija Ville Sinkkonen. Tutkijat: Keinot vähissä PohjoisKorean kanssa Hongkongissa vangittiin demokratia-aktivisteja HONGKONGILAINEN vetoomustuomioistuin tuomitsi elokuussa kuusitoista demokratia-aktivistia vankeuteen laittomaan kokoontumiseen osallistumisesta. Aktivistien tuomiot liittyivät vuoden 2014 niin sanottuihin sateenvarjomielenosoituksiin, joiden yhteydessä he osallistuivat Hongkongin lainsäädäntöneuvoston rakennuksen lähellä olevan aukion valtaamiseen. Jo viime vuonna alempi oikeusaste tuomitsi heidät suorittamaan yhteiskuntapalvelua, mutta syyttäjien vaatimuksesta asia vietiin vetoomustuomioistuimeen, jossa tuomiot kovenivat. Maan johto ei ole koskaan suuremmin välittänyt kansansa hyvinvoinnista, joten on oletettavaa, että ohjusten ja ydinaseen kehitysja testaustyö jatkuvat, UPIn kommentissa sanotaan. Hongkongilaiset eivät usko, että heidän tuomionsa olivat oikeutettuja, mielenosoituksiin osallistunut parlamentaarikko Ray Chan sanoi The Guardianin mukaan. Tutkijoiden mukaan sotilaallinen yhteenotto maiden välillä on huolestuttava, mutta ei vääjäämätön mahdollisuus. Aktivistien vangitseminen herätti laajalti paheksuntaa sekä Hongkongissa että ulkomailla. – Sanktiot pahentavat entisestään väestön asemaa, ja pohjoiskorealaisia uhkaa jälleen kerran nälänhätä. – Yliopistojen opettajat ovat jo nyt erittäin kovilla työmäärän paineen kanssa. – Vaikka aseellisen yhteenoton riski onkin todellinen, tilanne ei ole kokonaisuudessaan niin hälyttävä kuin mediaa seuraamalla voisi päätellä. Liitot pitävät panostusta tervetulleena, mutta toivovat ensisijaisesti yliopistojen vakiintuneiden rahoitusinstrumenttien käyttöä. päivänä 22 000 mielenosoittajaa marssi Hongkongin saaren läpi pidätettyjen puolesta. Tästä saamme jäseniltä yhä enemmän huolestuttavia viestejä, tiedotteessa sanotaan. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean valtionmedian sotaisat lausunnot herättivät kesällä huolta aseellisen konfliktin syttymisestä. Tieteentekijät: Lisärahaa koulutusmäärien kasvattamiseen KORKEAKOULUTETTUJEN määrän lisääminen on mahdotonta, ellei yliopistoille budjetoida lisää rahaa, arvioivat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto. Elokuun 20. Liittojen elokuun lopulla julkaistussa tiedotteessa ehdotetaan muun muassa vuoteen 2020 asti ulottuvan yliopistoindeksin jäädytyksen perumista, jotta yliopistojen opetushenkilöstön määrän vähentymiseen voitaisiin puuttua. YDIN 3 / 2017 9 YTIMEKKÄÄT KANSAINVÄLISEN yhteisön keinot vaikuttaa Pohjois-Koreaan alkavat olla vähissä, Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijat arvioivat elokuussa julkaistussa kommentissa. Kevään kehysriihessä luvattiin lisää rahaa tutkimukseen ja esimerkiksi Suomen Akatemialle on budjetoitu ensi vuodelle 25 miljoonaa euroa lippulaivahankkeiden rahoittamiseen. Tuomittujen joukossa olivat opiskelijajohtajat Alex Chow, Nathan Law ja Joshua Wong sekä kolmetoista muuta aktivistia, joiden tuomioiden pituudet vaihtelivat kuudesta kolmeentoista kuukauteen
Naisten tilanne oli molemmilla alueilla huonompi kuin miesten. Viimeksi mainituilla on paljon talousVERTAILU EUROOPAN ETELÄN JA POHJOISEN VÄLILLÄ NEET-NUORTEN (ILMAN TYÖ-, KOULUTUSTAI HARJOITTELUPAIKKAA OLEVIEN) OSUUS 20 – 34VUOTIAISTA JOULUKUUSSA 2016, MAARYHMÄN MEDIAANI 9,7 % -1 % 26,7 % +9 % Etelä-Eurooppa: Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali | Pohjola: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska NEETnuoret NEET-nuorten osuuden muutos kymmenessä vuodessa ETELÄ-EUROOPPA POHJOLA TYÖTTÖMYYSASTE JOULUKUUSSA 2016 6,6 % 15,2 % suhteita. Maiden välinen ero on vain suurentunut. Eroja löytyy myös maaryhmien sisältä. Italiassa vastaava ero oli noin kaksinkertainen. Lähde: Eurostat Arto Salmela. Pohjoismaat ovat alkaneet toipua romahduksesta, mutta Välimeren maissa erityisesti nuorten taloudellinen ahdinko vain pahenee. Esimerkiksi Suomessa NEETnaisia oli 17,8 prosenttia, mutta NEET-miehiä vain 12,3 prosenttia. Tämä on ilmennyt muun muassa NEETnuorten eli ilman työ-, koulutustai harjoittelupaikkaa olevien nuorten määrän kasvuna. Yleinen työttömyysaste on tietysti tärkein nuorisotyöttömyyden taustaselittäjä. MYÖS suuret EU-maat Saksa ja Ranska poikkeavat nuorten tilanteen osalta valtavasti: Saksassa NEET-nuorten osuus on Pohjoismaita pienempi ja Ranskan tilanne puolestaan vain vähän Välimeren maita parempi. Saksan ja Ranskan työttömyyslukemat puolestaan olivat 3,9 prosenttia ja 9,6 prosenttia. YDIN 3 / 2017 10 YTIMEKKÄÄT EUROOPAN talouden tilanne romahti USA:n asuntovelkakirjakriisin jälkeen. Jälkimmäisen poliittisiin muutoksiin taloustilanteella on ollut suuri vaikutus. Ero oli siis 5,5 prosenttiyksikköä. Italian pankkien vaikeudet näkyvät siinä, että siellä nuorten tilanne on heikentynyt eniten. Joulukuussa 2016 työttömyys oli neljässä Pohjois-Euroopan maassa 6,6 prosenttia ja etelässä puolestaan 15,2 prosenttia. Suomi on toipunut suhteellisen hitaasti, ja NEET-nuorten osuus oli meillä joulukuussa naapurimaitamme suurempi, 15,6 prosenttia 20 – 34-vuotiaiden ikäluokasta
Mutta synnyin myös keskelle sivistyksen eetosta. Kuva: Tommi Tuomi / Otava kiteltavassa puutalokorttelissa, että on rumaa olla köyhä, että köyhät ovat tyhmiä. Pitää tietää, muistaa, osata. Kehittymiseni on ollut kivuliasta, koska olen joutunut joka päivä rakentamaan itseni uudestaan. Perheeni ja sukuni olivat sotien ja politiikan ja heikon elämänhallinnan takia kärsineet ja menettäneet koteja, elinkeinoja, tilaisuuden tasaiseen ja tuotteliaaseen elämään. M inä menin eteenpäin, vaikka minulla ei ollut juuri mitään – miksi. Koulutuksen avulla on Suomessa ponnistettu korkealle. YDIN 3 / 2017 11 KOLUMNI. Minä synnyin 1964 perheeseen, jota 1900luvun historia oli murjonut pahoin. Miehet sanoivat: sitä minkä lukemalla saat, ei ota kukaan pois. Mutta saattoi siihen tyttökin tukeutua. Mutta jos jätetään sana ”rotu” pois. Rasismi, rotuerottelu, rotuennakkoluulot – niihin ei sivistynyt ihminen myönnä syyllistyvänsä. Koska koko 1970-luvun yhteiskunnassa oli vallalla sivistyksen kertomus. Naiset kuiskivat: miesten kanssa ruvetaan olemaan vasta kun on luvut luettu. En ole murtunut näiden puheiden takia, koska olen voinut rakentaa itsetuntoni sivistyksen varaan. Ympäristöni on puhunut ennakkoluuloisesti köyhyydestä ja ei-keskiluokkaisesta elämästä. Vasta koulussa opin, että on olemassa huonompia asuinalueita, että asuin slummiksi luoKOULU SYNNYTTÄÄ VAPAAN KANSALAISEN SIRPA KÄHKÖNEN Kirjoittaja on kirjailija ja sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja. Tosin kertomus köyhästä lukutoukasta, josta kehkeytyy akateeminen ritariperhonen, koski periaatteessa vain miehiä. Pitää lukea, minulle toisteltiin. Paitsi että minä en ollut. Jätetään jäljellä erottelu, ennakkoluulot. O len miettinyt tätä asiaa puoli elämääni. Olin tyttö, syrjäytymisvaarassa olevasta perheestä, huonoissa vaatteissa – ja terävä. En kapinoinut tätä tietoa vastaan – tein aineettomasta omaisuudesta koko olemiseni keskeisen rakennusaineen
Mutta yksi Turun elokuisen toripuukottajan pysäyttäjistä oli maahanmuuttaja, joka kiitti suomalaista yhteiskuntaa juuri koulusta. Koulutuksen, kirjastot, terveydenhoidon. Mutta haittaako se. Koulutus on vapauttanut minut häpeästä ja kasvattanut täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Minä en ole kapinoinut, olen assimiloitunut. YDIN 3 / 2017 12 KOLUMNI. Yhteiskunta on vakuuttanut toisin: vaikka olen vähäpätöinen, olen ansainnut saman kuin muutkin. Silloin juuri hänen pitäisi saada yhteiskunnan vakuutus kelpaamisestaan. vaikka olen vähäpätöinen, olen ansainnut saman kuin muutkin. Niin paljon lähtökohtiani on pilkattu, niin paljon olen kuullut ylvästelyä sellaisella, mihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. ”Ihminen voi lähteä slummista, mutta slummi ei lähde ihmisestä”, sanoi sivistynyt, viehättävä ihminen keskustelussa, jossa olin mukana. Sillä yhteiskunta on vakuuttanut toisin: Haittaako, jos ihmisessä on kokemuksen säröjä. Hän on menestyvä yrittäjä, joka oli valmis panemaan henkensä alttiiksi väkivaltaisessa tilanteessa. Minä voisin vihata ja olen vihannutkin. Hänen, olipa hän lapsi tai aikuinen, pitäisi päästä osalliseksi siitä, mikä on tärkeintä: koulusta, jossa kaikki ovat yhdenveroisia. M utta entä jos ihmisellä ei ole ketään eikä mitään. Hän sanoi saaneensa koulun kautta kaiken. Jos hän tulee tänne yksin eikä kukaan välitä. Sanokaa vain idealistiksi. Vain keskinäinen kunnioitus synnyttää lojaalisuutta yhteisöä kohtaan. Muu on vihan kasvualustaa. Olen oppinut tietämään, että ennakkoluulo on luulijan häpeä, ei minun. Haittaako, jos ihmisessä on kokemuksen säröjä. Hän ei ehkä tiennyt, että olen kotoisin slummista. Jos häntä pilkataan ja syrjitään siksi, että hän on vieras, eikä ketään kiinnosta, mistä hän on tullut ja mitä tietää
/ 20 MARKO JUNTUNEN Marokon unohdettu sukupolvi / 24 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Ketä junaliikenteen kilpailutus hyödyttää. / 30 ARJA ALHO Yhdessä toimimisen puutarhuri / 34 ELISABETH NAUCLÉR Krimin uhattu alkuperäiskansa / 38 LEILA HOLMSTEDT Me, muut ja huivi / 42 ARJA ALHO Syksyä Palestiinassa / 44 GIACOMO SINI & YTIMEN TOIMITUSKUNTA Rauhaa Kaukasukselle. 14 ARJA ALHO Rapautuuko oikeusvaltio. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Kun demokratia yskii, oikeusvaltiokin alkaa rapautua. Demokratia ja oikeusvaltio kuuluvat nimittäin yhteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelon otsa rypistyy huolesta. Miltä kehityksen suunta näyttää. YDIN 3 / 2017 14 YDINHETKI Rapautuuko OIKEUSVALTIO. Teksti ja kuvat Arja Alho
YDIN 3 / 2017 16 YDINHETKI A rjA : Turun torin puukotuksia tutkitaan terroristisina tekoina. Olemme tietenkin pieni maa, mutta silti jäämme valtavasti jälkeen siitä keskustelusta, jota seuraan nykyisten työtehtävieni vuoksi Ranskassa ja Saksassa. Silmiinpistävä ero on, että meillä keskustelijoiden joukko on hyvin harvalukuinen. Keskustelu ajankohtaisista aiheista on siellä vilkasta ja elävää. Osin samat asiantuntijat ja poliitikotkin keskustelevat asiasta kuin asiasta. Voi käydä niin, ettei kansallisen tason lainsäädännössä pystytä hakemaan riittävää yksilöllisten oikeuksien ja kollektiivisten tarpeiden tasapainoa. A rjA : Onko mielessäsi esimerkkejä. Ratkaisut ovat aidosti vaikeita. Selvä ero on myös siinä, etteivät poliitikot pääse siellä väistelemään vastauksissaan samalla tavalla kuin täällä. ELLEI SITÄ OLE, JÄÄDÄÄN VÄISTÄMÄTTÄ PIENEN TUOMARIPORUKAN RATKAISUJEN VARAAN.. Myös monet sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat tästä esimerkkejä. Valitukset poikivat siitä, ettei poliittinen prosessi ole toiminut niin, että ihmiset olisivat vakuuttuneita päätösten asianmukaisuudesta. Näin päästään valaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, analysoimaan ja ratkomaan niitä. Sekin vaihtoehto on toki olemassa, että ongelmia väistellään ja lykätään muille. Demokratian kannalta on tärkeää, miten asioita puidaan. Tuomioistuinten aseman täytyy olla vahva – mutta niille kuuluvassa luontaisessa roolissa. Tämä siksi, että demokraattisten prosessien pitää säilyä ensisijaisina. Niissähän harvoin on olemassa yksiselitteisiä vastauksia. P Auliine : Ajattelen vaikkapa sosiaalipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka näkyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa valituksina. Ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa oikeudellisen punninnan tasapainoa. A rjA : Mikä on tuomioistuinten rooli tässä prosessissa. Jos tuomioistuimia yritetään ajaa sellaiseen rooliin, että ne joutuvat ottamaan kantaa monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja sovittamaan yhteen erilaisten näkökohtien punnintaa, niiden oikeudellinen rooli alkaa hämärtyä ja samalla tuomioistuinten legitimiteetti kärsii. Ihmisiä syvästi järkyttäneet teot ovat tuoneet pintaan monenlaisia – hätäisiäkin – ehdotuksia, joilla halutaan estää tekoja ennakolta. P Auliine : Perusoikeusajattelun vahvistumisen myötä tuomioistuinkontrollin merkitys on kasvanut sekä eurooppalaisella että kotimaisella tasolla. Poliitikot pitää panna perustelemaan suunniteltuja ja jo tehtyjä ratkaisuja. Autoritaariset virtaukset pääsevät vallalle, jolloin myös oikeusvaltiota aletaan rapauttaa. Kun ihmiset eivät koe heitä koskevien ratkaisujen olleen oikeudenmukaisia, niitä pyritään haastamaan tuomioistuimien kautta. Häivytetään nyt ajankohtainen tuska taustalle ja arvioidaan sitä, miten olemme onnistuneet ylipäätään yhteiskunnallisessa keskustelussa vaikeista asioista. Kun kompromissia haeENSISIJAISTA PITÄISI OLLA ELÄVÄ YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU. Kyse on oikeusvaltion säilymisestä, mutta myös sen legitimiteetistä, oikeutuksesta. P Auliine : Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole meillä kovin vahvaa. Tämän vuoksi on syytä kantaa huolta demokraattisista prosesseista ja niiden kyvystä vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tämä on nyt aika dramaattisesti näkyvissä. Ellei näin ole, on se huolestuttavaa paitsi poliittisen kulttuurin myös yhteiskunnallisten asioiden hoidon kannalta. P Auliine : Demokratian ja oikeusvaltion välillä on monella tasolla keskinäisiä linkkejä. Asiantuntijat ovat mukana laajalla skaalalla, samoin kuin aihepiiriä lähellä olevat poliitikot. Tällä kaikella lienee yhteys myös siihen, miten oikeusvaltio toimii. Ne eivät voi sekaantua poliittisiin kiistakysymyksiin. Tällä on yhteytensä oikeusvaltioon niin, että jos demokratian kyky keskustella asioista heikkenee, yhteinen asioiden hoitokin heikkenee. Myös ministerit ovat aktiivisesti mukana ajatusten vaihdossa
Paletissahan on monta palaa ja kokonaisuutta on mietittävä. Ruotsissa käytiin kymmenen vuotta sitten kova debatti yksilön oikeuksien ja kollektiivisten tarpeiden välisestä suhteesta tiedustelussa. Meillä on nyt havahduttu lain tarpeeseen, jota Turun tapaus vauhdittaa. Olin havaitsevinani turhautuneisuutta, kun teit päätöksen siirtyä uusiin tehtäviin. A rjA : Tämä taitaa päteä erityisen hyvin tiedustelulakeihin, joiden säätämistä pitäisi edeltää huolellinen yhteinen punninta. On rakennettava systeemi jopa uudelleen niin, että tehtävät hoidetaan hyvin ja että oikeusturvan laatu saadaan vastaamaan kasvaneita vaatimuksia – mutta vähemmillä voimavaroilla. Väistelyn sijaan lait olisi voitu saattaa voimaan normaalissa järjestyksessä, kahden eduskunnan käsittelyllä. A rjA : Olit aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija toimiessasi korkeimman oikeuden presidenttinä. P Auliine : Presidenttikauteni korkeimmassa oikeudessa ajoittui jaksoon, jolloin kestävyysvajeesta puhuminen oli pinnalla. Oli siis tarve sovittaa yhteen kestävällä tavalle tehtävät ja voimavarat. Kun asioita väistellään, ne eivät helpotu. Ellei sitä ole, jäädään väistämättä pienen tuomariporukan ratkaisujen varaan. Hän sanoi keskustelleensa asiasta vuosien ajan kolmen eri hallituksen kanssa. Puhuin paljon siitä, että pitää edetä uudistusten kautta. Hyvinä aikoina on aina helppo hoitaa asioita ja löytyy niitäkin, jotka mielellään osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tiedustelulait halutaan voimaan kiireellisesti voimaan tavalla, josta uudessa perustuslaissa on haluttu päästä pois. Kyky tarttua isoihin rakenteellisiin kysymyksiin lähtee pidemmän tähtäimen oikean suunnan hakemisella. YDIN 3 / 2017 17 YDINHETKI taan, ensisijaista pitäisi olla elävä yhteiskunnallinen keskustelu. Mutta juuri huonompina aikoina tarvitaan vahvuutta debatissa ja puituja perusteluja päätöksille. P Auliine : Presidentti Niinistöltä kuultiin mielenkiintoinen kommentti. Mielestäni viimeisen kymmenen vuoden aikana ongelma on tullut vakavaksi. Pauliine Koskelo Korkeimman oikeuden presidentti 2006 – 2016. Päinvastoin. Sehän oli ja on todellinen: pitää tehdä pidemmän aikavälin ratkaisuja, jotta voidaan selvitä ikärakenteen aiheuttamista uusista paineista. Aloitti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina vuoden 2016 alusta.
Siitä ei voida päättää kansallisesti. Kun meillä on 800 miljoonaa ihmistä, joilla on yksilöinä pääsy ihmisoikeustuomioistuimeen, on tärkeätä, että kansallisella tasolla pystytään ensisijaisesti turvaamaan sitoumukset. Ennakkoratkaisut ovat usein on laajakantoisia ja yhä suurempi osa vaikuttaa myös kansalaisten asemaan. Samalla se paljasti poliittisen järjestelmän heikkoudet ja vahvuudet sen kyvyssä vastata uudistustarpeeseen. Neuvosto on puolestaan kehitystä tukevaa. Yhteiskunnalliset ympäristöt, joissa solmittuja sopimuksia pitäisi panna toimeen, voivat erota toisistaan valtavasti A rjA : Voisin kuvitella, että suuret erot lainsäädännössä ja kyvyssä toimeenpanon suhteen tekevät tuomioistuimen työstä vaikean. YDIN 3 / 2017 18 YDINHETKI Suomi on tuskin erityistapaus, mutta kun tällainen lähestymistapa oli yhä välttämättömämpi, oli se myös hyvin vaikea. P Auliine : Tässä on tosiaan tietty ero. Nämä menevät aika monelta sekaisin. Keskeinen ero on, että ihmisoikeustuomioistuimeen pääsee vasta kun kansalliset oikeuskeinot on käytetty loppuun. On sääli, että keskeiset näkökulmat jäävät kansalaisille avaamatta. Kun jotakin asiaa ratkotaan kansallisella tasolla, sitä varten tarvitaan eu-tuomioistuimen ennakkoratkaisu. A rjA : Euroopan unioni on laajentunut nopeasti eivätkä kaikki jäsenmaat täytä jäsenyyden kriteerejä. Oli hyvin raskasta nähdä, että ainoat syntyneet päätökset olivat ulkoisista paineista johtuneet resurssileikkaukset. Euroopan neuvoston suhteen ei taida päteä sama. Unionissa yhteenliittyminen on vahvempaa ja syvempää ja edellyttää siksi jäsenvaltioilta tiettyä kehitystasoa. P Auliine : Yksilöt voivat haastaa kotivaltionsa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Sen sijaan keskustelua pitäisi avoimesti käydä siitä, mitä lainsäädännöllä haetaan. Samoin kuin eu-tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Mutta on maita, joissa kansalaisten luottamus omiin instituutioihin on tavattoman heikko. Esimerkiksi Venäjä on neuvoston jäsenvaltio. Esimerkiksi Ukrainan kriisi on poikinut valtioiden välisiä valituksia. A rjA : Euroopassa toimivat sekä Euroopan neuvosto että Euroopan unioni. Neuvoston jäsenyys kirittää kehitykseen. Tuomioistuimen toissijaisuus on koko järjestelmän perusta. Eu-tuomioistuin ratkaisee, miten unionioikeutta on tulkittava. Yhteiskunta ansaitsisi parempaa päätöksentekoa. Sote on toinen surkea esimerkki. Ne ovat myös yksittäisissä asioissa jäsenvaltioita sitovia. Tämä voi johtaa komission nostamiin kanteisiin jäsenvaltioita vastaan. Ongelma on, ettei tämä keskustelu ole julkista. Jos ollaan mukana tositarkoituksella, silloin se voi EUROOPAN UNIONISSA YHTEENLIITTYMINEN ON VAHVEMPAA JA SYVEMPÄÄ JA EDELLYTTÄÄ SIKSI JÄSENVALTIOILTA TIETTYÄ KEHITYSTASOA. A rjA : Myös Euroopan neuvosto on kovin erilainen kuin Euroopan unioni. A rjA : Poliittisessa päätöksenteossa käy usein niin, että yhteiskunnallinen keskustelu vaikeista asioista sysätään eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Eu-tuomioistuin valvoo oikeudellisesti eupäätöksentekoa. NEUVOSTO ON PUOLESTAAN KEHITYSTÄ TUKEVAA.. Tämä tuottaa ongelmia. P Auliine : Paitsi ettei keskustelu ole julkista, se tulee myös väärässä vaiheessa, prosessin loppuvaiheessa. P Auliine : Sillä on tosiaan merkitystä, millainen jäsenvaltion todellinen kyky ja kapasiteetti on toimeenpanna ihmisoikeussopimuksia. P Auliine : Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota edustavat valtavaa kirjoa valtioita, joilla voi olla hyvin vähän yhteistä taloudellisesti, poliittisesti, kulttuurisesti tai uskonnollisesti. Suurin osa jutuistamme on yksittäisten ihmisten valituksia, mutta on myös valtioiden välisiä juttuja. Olennaista on, ovatko sopimusvaltiot aidosti sitoutuneet järjestelmään. Kun vastinparina olisi pitänyt olla veturipuoli uudistuksiin, siitä ei syntynyt ratkaisuja
P Auliine : Langettavia tuomioita on tullut muun muassa oikeusprosessiin kestoon liittyen. Se oli pitkään hyvällä tiellä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen murenee alta pois. Viimeisten viiden vuoden aikana käytäntö on kehittynyt niin, että tuomioistuin katsoo, millaista metodologiaa on käytetty. Tämä koskee esimerkiksi niin sanottuja kaksoisrangaistuksia, hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia. A rjA : Suomesta tehdään verrattuna muihin pohjoismaihin paljon valituksia ja olemme saaneet myös langettavia päätöksiä. Isommat ja periaatteellisemmat kysymykset siirtyvät suureen jaostoon. Enää ei ehkä voida saavuttaa tavoitetta eli edesauttaa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien vahvistamista. Tuomarien koulutuksella on suuri merkitys. Mielenkiintoista on, että vuorovaikutus kansallisen tason kanssa voi muuttua ja kehittyä. P Auliine : Kehitys on ollut huolestuttavaa. Mutta onhan se ongelma, että ratkaisun relevanssia etenkin vakavien ihmisoikeusloukkauksien kohdalla heikentää ajan kuluminen. Sitten on kolmen tuomarin taso, jossa voidaan seuloa pois kirjallisessa menettelyssä sellaiset toistuvat tapaukset, joissa on jo selvä oikeuskäytäntö. Seitsemän tuomarin kokoonpano on vakio. Mutta toki vaarat ovat samat. A rjA : Murhetta taitavat lisätä myös Unkari ja Puola. Siinä voidaan todeta myös sopimusloukkaus. P Auliine : Kun valtioiden sitoutuminen rapautuu, voi syntyä blokkeja, jotka estävät muiden eteenpäin menoa. Jos esimerkiksi terrorismin torjunta alkaa viedä liikaa asioita yhteen suuntaan, oikeuksien tasapaino järkkyy.. YDIN 3 / 2017 19 YDINHETKI toimia hyvällä tavalla. Se, että meillä on nyt kansalliset hyvitysjärjestelmät – joko rangaistuksen lyhentäminen tai prosessin liiallisen pitkittymisen hyvittäminen rahalla – ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ongelmaa olisi. A rjA : Olit huolestunut demokratiasta ja sen ongelmien heijastumisesta oikeusvaltioon. P Auliine : Poliittisen debatin vähäisyyden vaara on pienempi eurooppalaisella tasolla. Yhden tuomarin käsittelyssä seulotaan selvästi perusteettomat tapaukset pois. Kun mukana ovat kaikkien jäsenvaltioiden sekä päättäjät että asiantuntijat, erilaiset näkökohdat tulevat esille. Tämä kulminoituu konkreettisesti tuomioistuimen työhön. Turkki on akuutein esimerkki. Linja ei ollut selkeä. Käsittelytapoja on siis eriytetty ja näin pystytään entistä tehokkaammin seulomaan juttuja. Neuvosto joutuu silloin pohtimaan, mikä on sen rooli ja missä ovat rajat. A rjA : Miten käytännössä juttuja seulotaan ihmisoikeustuomioistuimessa. Mutta on myös niin, että ihmisoikeustuomioistuimesta on tullut ratkaisuja, joissa on kritiikille sijaa. P Auliine : Niitä on onneksi saatu järkeistyttyä. Tuomioistuimessa on jo nyt valtava epätasapaino valitusten ja niiden käsittelykapasiteetin välillä. Toisin sanoen tuomioistuin korostaa tekijöitä, joita asian punninnassa on otettava huomioon ja katsoo, onko tätä noudatettu sen sijaan, että se ratkaisisi asian ikään kuin neljäntenä instituutiona aivan uudelleen. Onko sama huoli aiheellinen myös eurooppalaisella tasolla. Jos sellaisia ei ole, silloin pääsee suoraan ohi ja voi tehdä valituksen ihmisoikeustuomioistuimelle. Suomessa on päästy paljon eteenpäin ihmisoikeuskysymysten huomioonottamisessa. Silti ei voi sanoa, että valmista on. Tämähän on ihan ok, mutta jos kyseessä on kokonainen valtio, jonka kansalliset keinot eivät ole tehokkaita, voidaan joutua kymmenien tuhansien valitusten ruuhkaan. Prosessit kestävät aika kauan, mutta esimerkiksi tietosuoja-asetuksessa päästiin hyvää lopputulokseen. Valitukselle on jo tietyt vaatimukset ja ellei niitä pysty tai halua esittää, valitus voidaan hylätä. Lähtökohta on, että ensin käytetään kansallisia oikeuskeinoja. Tarvittiin tavallaan ulkoinen impulssi, että oikeuslaitoksen uudistamistarpeet käynnistyivät. A rjA : Millaisia ongelmia on ollut havaittavissa
YDIN 3 / 2017 20 YDINHETKI ”Euroopassa elää kerjäämälläkin paremmin kuin Marokon kaduilla,” sanoo yksitoista kertaa eri Euroopan maista karkotettu nuori marokkolaismies. Työttömyyden ja korruption vaivaamassa maassa moni nuori uskoo, että ulkomaille lähteminen on ainoa keino rakentaa omaa tulevaisuutta. unohdettu sukupolvi Kirjoittaja Marko Juntunen Marokon
Miksi marokkolaisnuoret pakenevat kotimaastaan ja millaisia kokemuksia heillä on matkansa varrelta. Rakenteellisten tekijöiden ohella fasad liitetään sekä yksilön että koko yhteiskunnan henkiseen ja moraaliseen rappioon. YDIN 3 / 2017 21 YDINHETKI T urun keskustassa tapahtuneista veriteoista on tätä kirjoitettaessa kulunut vajaa viikko ja jokaista suomalaista järkyttäneen tapahtuman ympärillä käydään laajaa julkista keskustelua. Näiden mielenosoitusten yhteydessä monia nuoria vangittiin. Marokkolaista yhteiskuntaa piinaa syvä rakenteellisen korruptio, jota maassa kuvataan termillä fasad. A l-massae -nimisen marokkolaisen päivälehden mukaan 65 prosenttia maan nuorista on ollut vähintään vuoden työttömänä. Toistaiseksi tiedämme sen, että kahta 18-vuotiasta marokkolaismiestä vaaditaan vangittaviksi epäiltyinä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Krooninen nuorisotyöttömyys ei osoita laantumisen merkkejä. Tapauksen tutkinnan ollessa vielä alkuvaiheessa poliisiviranomaiset ovat ymmärrettävästi olleet teon taustoista ja tekijöistä niukkasanaisia. Ovatko iskuun osalliset radikalisoituneet jo kotimaassaan, Suomeen suuntautuneen matkansa varrella, vai kenties vasta pitkittyneen turvapaikkaprosessin aikana. Miehistä kaksi on 18-vuotiaita, kolmas 24-vuotias ja neljäs 28-vuotias. Marokkolaismiehistä useampi on oleskellut eri henkilötiedoin ainakin Saksassa. Arabikevään kansannousujen velloessa läpi Lähi-idän vuonna 2011 mielenosoitukset leimahtivat myös eri puolilla Marokkoa. Jo tässä vaiheessa tutkintaa on kuitenkin mahdollista valaista useita tapaukseen liittyviä laajempia kehityskulkuja ja taustoja. Eurooppaan saapuneiden ja turvapaikkaa hakevien joukossa on mielipidevankeja ja ihmisoikeusaktiiveja, mutta myös väärässä paikassa väärään aikaan olleita ja turvallisuusviranomaisten väkivallan kohteiksi joutuneita henkilöitä. Marokon hallitus, jonka tavoitteena on jo vuodesta 2011 lähtien ollut luoda nuorille 250 000 työpaikkaa vuosittain, ilmoitti jääneensä tavoitteestaan runsaalla 120 000 paikalla. Kolmen muun marokkolaismiehen osuutta tapahtumiin tutkitaan. Pääepäilty Abderrahman Mechkah on asunut Turun Pansiossa sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa ja saanut Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Näihin keskeisiin kysymyksiin voidaan saada vastauksia vasta rikostutkinnan edetessä. Väkijoukot vaativat valtaeliittiin kuuluvia ”roistoja” (qammara) ja ”kätyreitä” (šaffara) tilille toimistaan. Onko Turun iskun taustalla järjestäytyneempää jihadistista toimintaa. Heikkenevät elinolosuhteet, taloudellinen ahdinko sekä kansalaisvapauksien ja demokraAL-MASSAE -NIMISEN MAROKKOLAISEN PÄIVÄLEHDEN MUKAAN 65 PROSENTTIA MAAN NUORISTA ON OLLUT VÄHINTÄÄN VUODEN TYÖTTÖMÄNÄ.
Monilla nuorilla on täysi-ikäisyyden koittaessa jo pitkä rikosrekisteri, ja vankilakierre käynnistyy. Lähestulkoon jokainen Pohjois-Marokon satamakaupungeissa kohtaamani nuori katukauppias kertoo tehneensä lukuisia yrityksiä – onnistuneita ja epäonnistuneita – päästä Eurooppaan. Sillä kertaa hän ehätti Ranskaan Calais’n kaupunkiin, jossa jäi kiinni. Nuorten sosiaalisista sidoksista riippuu, minne matka jatkuu Espanjasta. Viranomaiset olivat saaneet yhteyden hänen vanhempiinsa Marokon Chauenissa ja lähettivät pojan takaisin Marokkoon. Idrissin onneksi (tai tappioksi) koitui kiinni jääminen. Varakkaammat voivat ostaa tekaistuja tai aitoja työsopimuksia rakennustyömaille ja maataloustöihin. Kontrolloitu arjen rytmi ja koulunkäynti eivät kuitenkaan miellyttäneet, ja Idriss suuntasi kohti Barcelonaa, jossa hän päätyi taskuvarkauksilla elantonsa hankkivan poikajoukon pariin. Olen tavannut vuosien varrella jopa nuoria, jotka ovat päässeet rajan yli lainattuaan veljen tai saman näköisen sukulaismiehen passia. I driss, nuori mies jonka tapaan Tangerin satamassa miltei jokaisella Marokonmatkallani, kertoi vuonna 2010 tehneensä ensimmäisen Euroopan retkensä kolmetoistavuotiaana. Nuoret kuvaavat usein edustavansa ”unohdettua sukupolvea” ja katsovat, että oman tulevaisuutensa rakentamiseksi heidän ainoa mahdollisuutensa on lähteä pois maasta. Turistien lompakoista ryöstetyillä rahoilla ja luottokorteilla ostetaan lenkkikenkiä, urheiluvaatteita ja pienelektroniikkaa, joita kaupataan eteenpäin. Lopulta Idriss päätyi Valenciassa yksin saapuneiden alaikäisten maahantulijoiden keskukseen, joita Espanjassa kutsutaan termillä Centros de Minores. Yksitoista kuukautta myöhemmin Idriss loikkasi Comarit-laivayhtiön autolauttaan ja palasi jälleen Eurooppaan. Monet Barcelonassa kohtaamani marokkolaiset järjestöaktiivit ovat kertoneet Idrissin kaltaisten poikien olevan valitettavan tuttuja hahmoja. Osa pyrkii kätkeytymään espanjalaiskaupunkeihin Tarifaan ja Algecirasiin suuntaavien autolauttojen matkustajakansien alle, osa partioi Tanger Med -sataman porteilla etsien mahdollisuutta piiloutua Eurooppaan suuntaavaan rekkaan tai turistibussin alle. YDIN 3 / 2017 22 YDINHETKI tian vaje ovat tämän ongelmavyyhdin pahimpia oireita. Muiden kohtalona on etsiä vihreintä mahdollista niittyä, mikä monille tarkoittaa vuosikausien vaellusta paikasta ja maasta toiseen. Ne, joilla on sukulaisia Euroopassa, suuntaavat heidän luokseen. Espanjalaiset hyväntekeväisyysjärjestöt ja kirkot olivat tarjonneet suojaa ja ruokaa. Jo vuosia jatkunut siirtolaisuus Espanjaan on luonut tiiviitä sosiaalisia verkostoja maiden välille, ja osa nuorista käyttää näitä sosiaalisia resursseja hyväkseen päästäkseen matkaan. EUROOPPAAN SAAPUNEIDEN JA TURVAPAIKKAA HAKEVIEN JOUKOSSA ON MYÖS VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA VÄÄRÄÄN AIKAAN OLLEITA JA TURVALLISUUSVIRANOMAISTEN VÄKIVALLAN KOHTEIKSI JOUTUNEITA HENKILÖITÄ.
K otoperäinen radikalismi on Marokossa päivänpolttava kysymys. Pohjois-Marokko tuotti pian omat jihadistitähtensä, jotka antoivat esimerkin muille; vieraillessani Tetuanin kaupungissa vuonna 2015 jokainen nuori mies tunsi Muhammad Hamdushin ja Abdelaziz al-Mahdalin. Tetouanissa toimiva kansalaisjärjestö Centre Marocain d’Étude du Terrorisme et d’Extrémisme tuotti vuonna 2015 empiirisen tutkimuksen PohjoisMarokosta Syyrian konfliktalueelle matkustaneista henkilöistä, heidän perhetaustoistaan, sekä yhteiskunnallisesta asemastaan. Miltei 70 prosenttia tutkituista oli tutkimuksen ajankohtana iältään alle 25-vuotiaita, ja merkittävä osa heistä kärsi pitkäaikaisesta yhteiskunnallisesta marginalisoitumisesta. Maan oikeusministeriön mukaan vuosien 2003 ja 2016 välillä marokkolaisviranomaisten haaviin oli jäänyt 150 terroristisolua, ja yksinomaan vuosina 2013 – 2016 rikossyyte luettiin 32 solulle. Miltei kolmannes noin 1 500 marokkolaisesta Syyriaan matkustaneesta on kotoisin suppealta alueelta aivan maan pohjoisosista. Tutkimus kohdentui kolmeenkymmeneen lähtijään (28 miestä, kaksi naista) ja heidän perheidensä tilanteeseen. Mikäli Turun veriteot toteuttanut Abderrahman Mechkah mahtuu edellä kuvaamaani kehykseen, on kysyttävä, kuka, missä ja milloin on motivoinut vain 15 – 16 -vuotiaana Eurooppaan saapuneen pojan hirmutekoihin. Jo vuonna 2006 maan vankiloissa istui 2 866 henkilöä terrorismin vastaisen toiminnan lain perusteella tuomittuina. YDIN 3 / 2017 23 YDINHETKI Vuoteen 2015 mennessä Idrissillä oli taustallaan yksitoista karkotusta Euroopan maista. On siis valitettavan todennäköistä, että marokkolaisia nuoria tullaan tulevaisuudessakin näkemään kansainvälisissä terrorismioikeudenkäynneissä. Lähes kaikki olivat toimineet tilapäisissä rakennustehtävissä tai katukauppiaina, etenkin Ceutasta salakuljetettavan tavaran kaupustelijoina. Tutkimuksissa nousevat toistuvasti esiin Idrissin kaltaiset nuoret miehet ja heidän taustansa. Julkaistu alun perin Suomen Lähi-idän instituutin Lähi-itä NYT -blogissa (lahi-itanyt.fi/marokon-tutkijan-nakokulmia-turun-terrori-iskuun/).. Nämä nuoret miehet olivat nousseet ryysyistä kuuluisuuteen esiinnyttyään isisin propagandavideoilla. Myös pohjoismarokkolaisessa Larachen kaupungissa on paljastunut, että merkittävä osa sieltä lähteneistä oli työskennellyt erittäin kehnoissa olosuhteissa alueen kalastusaluksissa. Kysyessäni, aikooko hän yhä yrittää, hän vastasi: ”Euroopassa elää kerjäämälläkin paremmin kuin Marokon kaduilla.” Olivatko jotkut Turun iskuun osallisista Idrissin kaltaisia nuoria: juurettomia, syvästi turhautuneita, näköalattomia ja vailla perheen turvaa kasvaneita globaaleja vaeltajia, jotka ovat ymmärrettävistä syistä alttiita tarttumaan mihin tahansa, mikä tarjoaa omanarvontuntoa ja suuntaa elämälle. Espanjalle kuuluvan Ceutan kaupungin lähellä sijaitsevista Fnidaqin ja Midyaqin pikkukaupungeista lähtijöitä on ollut useita satoja
HYÖDYTTÄÄ. Kun aidosti toimivia markkinoita ei ole mahdollista luoda, kuka hyötyy julkisen palvelun avaamisesta kilpailulle. Ketä junaliikenteen kilpailutus Teksti Ytimen toimituskunta YDIN 3 / 2017 24 YDINHETKI. Konsulttiselvitysten ja ruotsalaisten kokemusten perusteella rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle ei toisi lisää rahaa valtion kassaan eikä helpottaisi matkustajien elämää
Sen sijaan satojen työmatkalaisten ja opiskelijoiden elämä meni sekaisin, kun junat eivät kulje entiseen tapaan. Kun aktiivinen kansalainen yrittää löytää tietoja tästä kattavasta viranomaisvalmistelusta ja tilatuista selvityksistä ministeriön ja valtioneuvoston kanslian sivuilta, niitä ei juuri löydy. Talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi valmistelulle yksimielisen siunauksensa. Liikenneministeri kuittaa selvityksen sillä, että yhteiskunnan kokonaisetu on toinen. Ruotsin kokemukset kuitenkin osoittavat, että hinnat laskisivat lähinnä vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös, että konsulttiyhtiö Carnegie kiinnitti huomiota Helsinki –Turkurataosuuden liikennevolyymeihin, joita pitäisi parantaa. Konsulttiyhtiöiden arviot matkustajille tulevista hyödyistä vaihtelevat vajaan 20 miljoonan ja 40 miljoonan välillä. Liikenneministeriön sivuille ovat tosin myöhemmin ilmestyneet konsulttiyhtiöiden Ramboll ja Carnegie selvitykset, joissa on mustattu liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot. Kuitenkin juuri liikenneministeriö itse vähensi ja osin lopetti lähiliikennettä radan Helsinki – Karjaa-osuudella. Lipunhinnat voivat tosiaan joidenkin osalta laskea. Joitakin minuutteja nopeammalla yhteydellä Turkuun – jolla päätöstä perusteltiin – ei kuitenkaan edes konsulttien mielestä saavutettu vastaavia hyötyjä raideliikenteen kasvattamisessa. Eduskunta ei kuitenkaan tule harkitsemaan tätä kokonaisetua, sillä valtion omistamia yhtiöitä koskevat asiat ovat hallituksen päätettävissä. Ylen käsiinsä saaman Spring Advisorsin konsulttiselvityksen perusteella vr:n tulos ja osingonmaksukyky heikkenevät, mikä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä. Valtio saisi yhden konsultin mukaan kilpailutuksella neljän miljoonan hyödyn, toisen mukaan siitä seuraisi taloudellisia menetyksiä. YDIN 3 / 2017 25 YDINHETKI. Asiaa on Bernerin mukaan valmisteltu kattavasti viranomaisvalmistelulla sekä tilaamalla useita konsulttiselvityksiä. L iikenneministeriö näyttää mallia! Ministeri Anne Berner ilmoitti rautatieliikenteen avaamisesta kilpailulle elokuussa. Sen sijaan ne nousivat sekä lähiliikenteessä että harvemmin liikennöidyillä osuuksilla. K ovin suurista taloudellisista hyödyistä ei ole kysymys – jos kokonaisedulle laitetaan hintalappu. VALTIO SAISI YHDEN KONSULTIN MUKAAN KILPAILUTUKSELLA NELJÄN MILJOONAN HYÖDYN, TOISEN MUKAAN SIITÄ SEURAISI TALOUDELLISIA MENETYKSIÄ. Ministerivaliokuntaan kuuluvat pääministeri Juha Sipilä sekä ministerit Kai Mykkänen, Petteri Orpo, Sampo Terho, Jari Lindström, Mika Lintilä ja Anu Vehviläinen. Rata on tosin yksiraiteinen ja siksi pullonkaula
O n varsin luonnollista, että vapaan liikkuvuuden Euroopassa on haluttu parantaa eu:n ja sen naapurimaiden välisiä rautatieyhteyksiä. Taustalla on myös tarve kasvattaa rautatieliikenteen osuutta, joka on puolestaan yhteydessä eu:n päästötavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ministeri Berner käyttää Ruotsia esimerkkinä rautatieliikenteen onnistuneesta kilpailutukRADAT JA NIIDEN KAPASITEETTI SEKÄ TARJOLLA OLEVA KALUSTO OVAT RATKAISEVIA KYSYMYKSIÄ MYÖS RAIDELIIKENTEEN OSUUDEN KASVATTAMISEN KANNALTA. Rautatieyhteys Pietariin puolestaan avautui 1870. Siksi on järkevää yhtenäistää rautatieliikenteen erilaisia turvallisuusstandardeja ja muita teknisiä järjestelmiä. eu:n pyrkimyksillä perustellaan myös Suomen tarvetta avata raideliikenne kilpailulle. Tämä kaikki juontuu siitä, että ensimmäiset radat rakennutti Venäjän suuriruhtinaskunta: Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rata valmistui 1862 ja se muodosti tulevan pääradan rungon. Järkevät investoinnit eivät siis uhkaa julkisen talouden kestävyyttä, joten niiden mekaaninen, sääntöihin perustuva, rajoittaminen on ongelmallista. Radat ja niiden kapasiteetti sekä tarjolla oleva kalusto ovat siis ratkaisevia kysymyksiä ei vain kilpailutuksen, vaan myös raideliikenteen osuuden kasvattamisen kannalta. rakentamisessa… rakennetun infrastruktuurin korjaaminen ja muuttaminen yhteensopivaksi on sekä kallista että aikaa vievää. Iiro Vainikaisen opinnäytetyössä vuodelta 2016 (Rautateiden suunnittelustandardit Euroopassa, ja niiden vaikutus valtioiden väliseen liikenteeseen) todetaan, että yhteisen rautatieverkon luomisessa on otettava huomioon sekä liiketoiminnalliset että rakenteelliset esteet: – Liiketoiminnalliset esteet liittyvät yhtiöiden pääsyyn rataverkolle ja mahdollisuuteen kilpailla toisiaan vastaan. P ellervon taloustutkimuksen tutkijat vertailivat Suomea ja Ruotsia liikenneverkon suhteen (Holm, P., Hietala J. ja Härmälä, V., 2015: Liikenneverkko ja kansantalous – Suomi – Ruotsi vertailua) ja totesivat, että Ruotsin liikenneinvestointisuunnitelma on ollut kuusinkertainen Suomeen verrattuna. Valtioneuvoston kanslian Pellervolta tilaaman tutkimuksen johtopäätöksissä tammikuulta 2016 todetaan kuitenkin jotakin aivan toista: – Velalla rahoitetut, järkevät ja tehokkaasti toteutetut julkiset investoinnit eivät näytä kasvattavan julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Meillä rahaa raideinvestointeihin ei juuri ole löytynyt, sillä investointien tekemiseksi valtion pitäisi ottaa lainaa, mitä on pidetty velaksi elämisenä. Sotilaspoliittiset syyt johtivat siihen, että rata kulkee Riihimäen kautta Viipuriin ja sitten Pietariin. Samoin myös perusväylänpidon rahoitukseen ruotsalaiset käyttivät tutkimuksen mukaan 2,5 kertaa enemmän kuin Suomi. Suomessa on kuitenkin poikkeuksellinen raideleveyden, sähköistysjärjestelmän, kulunvalvontajärjestelmän ja kuormaulottuman yhdistelmä. Rakenteelliset esteet puolestaan tarkoittavat sitä, että eri valtioissa käytetään erilaisia standardeja rautateiden YDIN 3 / 2017 26 YDINHETKI
sesta. – Ostoliikenteen lisäksi yhtiö hoitaa markkinaehtoista liikennettä halujensa ja kykyjensä mukaan, mutta yhtiölle tulisi velvoiteliikenne eli siis se osa alueen liikenteestä, joka tapahtuu hiljaisilla rataosilla… liikenne tapahtuisi omalla kalustolla ja todellista kilpailua syntyisi niin hinnoilla kuin tarjonnalla. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa kuitenkin kilpailtaisiin lähinnä nykyisillä radoilla ja todennäköisesti konsulttien suosittelemalla aluemallilla. Palkansaajasäätiön raportin mukaan homma ei sujuisi niin helpolla: – Junaliikenteen kilpailuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin bussiliikenteen kilpailuttaminen. Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki on tuonut esille oman mallinsa rautateiden kilpailukiistassa etenemiseen. Jotta rautatieoperaattorin kannattaisi ylipäätänsä investoida liikkuvaan kalustoon, sopimusajan pitäisi olla 12 – 15 vuotta. Mutta onko nykyisen hallituksen linjassa enää kyse markkinamyönteisyydestä. Erillisten yhtiöiden keskeinen ongelma ei ole kuitenkaan niiden omistus, vaan se, mitä yhtiöiden on tehtävä. Pelkästään se, että liikkuva kalusto on raskaampaa ja että sen keski-ikä on suhteellisen pitkä, 30 vuotta, rajoittaa kilpailun aikaansaamista. Nilssonin mukaan Ruotsi ja Suomi ovat suurina ja harvaan asuttuina maina ylipäänsä epäkiitollisia ympäristöjä rautatieliiketoiminnalle. Entäpä jos kyse onkin liike-elämämyönteisyydestä. Ruotsissa lippujen hinnat ovat rataosuudesta riippuen sekä laskeneet että nousseet. M utta mitä kilpailun avaaminen tarkoittaa. – Ministeri Bernerin mallissa nykyinen vr:n kalusto annettaisiin erillisen kalustoyhtiön kautta vuokrattavaksi uusille toimijoille ilman, että kalusto lisääntyisi tai todellista kilpailua syntyisi. Pitkä sopimusaika lisää epävarmuutta kustannusten kehityksestä ja liiketoimintaympäristön vakaudesta, mikä nostaa sopimushintaa. Sitäkö, että myös kunnat voivat ryhtyä junayrittäjiksi ja kilpailuttaa palvelukokonaisuuksia, niin kuin ne nyt voivat tehdä bussiliikenteessä. Palomäen mallissa alueellisen, kuntien ja valtion järjestämän ostoliikenteen hoitamiseksi perustetaan erillinen kalustoyhtiö, joka hankkii oman kalustonsa, kuten pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä hoitava hsl on hankkinut. YDIN 3 / 2017 27 YDINHETKI. Ministeriö on rauhoitellut poliittista keskustelua vetoamalla siihen, että pilkotut yhtiöt tulevat olemaan valtion omistuksessa. Eurooppalaisen rautateiden toimivuutta kuvaavan indeksin mukaan Suomi on junaliikenteen osalta Euroopan huippua ja Ruotsi jää meistä jälkeen palvelussa, minkä lisäksi junat myöhästelevät siellä liikaa. Ruotsin tieja liikennetutkimusinstituutin vti:n liikennetalouden professori Jan-Eric Nilsson ei näe maan rautateiden kehitystä yhtä myönteisessä valossa kuin Berner. Markkinamyönteisyys voi olla osin perusteltua, joskin sitä pitäisi edeltää perusteellinen julkinen keskustelu sen suhteen, mitä pidetään julkisina hyödykkeinä ja mitä ei. Kun aidosti toimivia markkinoita ei raideliikenteen luonteen vuoksi ole, kilpailutus johtaa siihen, että muutaman harvan firman etu ajaa yhteiskunnan kokonaisedun edelle. K eskeistä liikenneministeriön päätöksessä ovat ehdotukset vr:n pilkkomisesta
29 90 24 90 PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. UUTUUSKIRJAT OVAT SAAPUNEET! TILAA KUUMIMMAT OPUKSET NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Arne Dahl RAJAMAAT Nuoria tyttöjä on kadonnut. Vastusta maton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta pimeydestä löytyy myös toivo. Onko kyseessä Ruotsin ensimmäinen sarjamurhaaja. Tuija Wetterstrand PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918 Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssari junaa. 24 90 Kai Sadinmaa ILMESTYSKIRJA Pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotis juhlan hengessä. Tai äitiys pakkauksella, maksuttomalla koulu aterialla ja jokamiehen oikeudella. Ne ovat kaikki innovaatioita Suomesta . Ilkka Taipale (toim.) SATA INNOVAATIOTA SUOMESTA Mitä yhteistä on yksikamarisella edus kunnalla ja astiankuivaus kaapilla. 24 90 24 90. Elämäkerta on puuttuva teos suomalaisen populaari kulttuurin kaano nissa. Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssari junan miesten silmin. ”Kaikkien aikojen paras ruotsalainen rikosromaani.” – Sydsvenskan Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST Ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Leevi and the Leavingsin keula hahmosta, Gösta Sundqvistista
2018. KLO 16 – 16.30 Mitkä ovat olleet rauhanliikkeen vastaukset sotaisan propagandan, uhkakuvien ja asevarustelun Suomessa ennen ja nyt. RAUHAN SUOMI MAAILMA KAIPAA RAUHAA Lahjoita Sadankomitean rauhanpoliittiseen asiantuntijaja vaikuttamistyöhön Lahjoitustili FI02 5720 9920 1326 01 Lue lisää www.sadankomitea.fi Yksi lahjoitus ei tuo maailmanrauhaa, mutta se mahdollistaa pitkäkestoisen rauhantyön. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. HELSINGIN KIRJAMESSUT, KULLERVO-SALI TORSTAINA 26. Keskustelemassa professori Jukka Kekkonen ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Keskustelua inspiroi pilapiirrokset sodasta ja rauhasta. 6. 2017 – 28. 6. 10. Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2017/677. Tuellasi teemme turvallisuuspoliittista asiantuntijatyötä ja edistämme väkivallattomuutta ja aseettomuutta. Vaikutamme, jotta kestävä rauha olisi mahdollinen. Mukana myös Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho. Sadankomitea. Toimeenpanoaika 29
HAAVEISSA ON KIRJOITTAA JATKO TEOKSELLE, JOSSA KÄSITELLÄÄN YHDESSÄ TOIMIMISEN KUKKIEN KASVATTAMISTA. Kirjoittaja Arja Alho Kuva Pekka Elomaa. YDIN 3 / 2017 30 YDINHETKI Yhdessä toimimisen PUUTARHURI PUUTARHURI HALLAMAA ON KITKENYT KÄSITTEIDEN SEKAMELSKAA JA KERÄNNYT TYÖKALUJA VAKAVIEN YHTEISKUNNALLISTEN VIRHETOIMINTOJEN KORJAAMISEKSI
– Hyvä esimerkki on Brexit. Kirja on kuin matka, jossa luottamus määritellään yhteen nivoutuviksi intresseiksi. Kun niitä ei voida syöttää kalkyyliin, tehdään samalla massiivisia virheitä. – Maahanmuutosta puhutaan menoina. Kun keskityttiin vain siihen, miten paljon Euroopan unionin jäsenyys maksaa, huomiotta jäivät kaikki saadut hyvät. Turun torin terroristinen teko on saanut poliitikot esittämään vaatimuksia nopeista toimenpiteistä, joissa keskeisiä ovat rangaistukset ja sanktiot. Tehostamisen ja kaupallistamisen kalkyyleissa ei nähdä, että yhdessä toimiminen on päämäärä sinänsä. Perinteinen ja osin kielteinen vallan määrittely alistamisena nähdäänkin toisin: valtaa on valtaan kykeneminen ja kun valta on aina suhde, se on parhaimmillaan yhteistoimintasuhde. Sitä on myös ihmisten kokoontuminen Turun torille suremaan yhdessä. Yhteistoimintaa ovat kovin arkiset asiat, kuten vaikkapa bussipysäkillä jonottaminen. Jos se ei toteudu, ei myöskään kaihdeta ristiriitojen esille ottamista. Johtajuuden pitäisi sen sijaan olla mahdollistavaa ja aidossa kansalaisyhteiskunnassa jaettua. Isä asettaa rajat, äiti huolehtii. K apitalismin logiikka on välineellistämisen logiikkaa, Hallamaa muistuttaa. Hän tuntee suurta voimattomuutta, kun yhteiskunta on kapeuttanut arviointimahdollisuuksien kirjoa ja samalla kytkenyt itsensä virhetoimintaan. Tällaisten tekojen varassa yhteiskunta toimii: löyhä yhteisöllisyys ei muutu toistemme auttamiseksi, ellemme osaa olla toistemme kanssa ja ellei meillä ole valmiiksi aika vahvaa luottamuspääomaa. TEHOSTAMISEN JA KAUPALLISTAMISEN KALKYYLEISSA EI NÄHDÄ, ETTÄ YHDESSÄ TOIMIMINEN ON PÄÄMÄÄRÄ SINÄNSÄ.. Hallamaan mukaan etukäteen ei voi laskea mitään tulosta yhteistoiminnalle eikä sille, mitkä mahdollisuudet menetetään. Filosofinen perinne on tiedekunnassa ollut aina vahvaa. Nyt on havahduttu kauhuissaan, että se, mikä menetetään, myös maksaa. – Kärkiviestini on siinä, miten suureen ajatteluvirheeseen syyllistymme, kun yhteistoiminta välineellistetään jonkun tavoitteen saavuttamiseen. Vaikka sisarukset toimivat yhdessä, he ovat hyvin tarkkoja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Erityisesti Raimo Tuomelan sosiaalisten tekojen filosofia kiinnosti Hallamaata, samoin siihen sisältyvä kysymys siitä, mitä on yhteistoiminta. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professori kokee olevansa teorian ja käytännön rajapinnassa, johon myös kirja sijoittuu. Hallamaa ottaa esimerkin perhepiiristä. Hallamaa kannustaa meitä kulkemaan myös luontaisia ihmisten puolustautumismekanismeja vastaan, joita on esimerkiksi sulkeutuminen. YDIN 3 / 2017 32 YDINHETKI Y hdessä toimimisen etiikka on kirjoittajansa Jaana Hallamaan kiteytystä kaikesta siitä, mistä hän on ollut kiinnostunut. Hyvä on useimmiten aina hidasta ja paha nopeaa. Kielikoulutuksella, vuorovaikutuksella ja toimijuuden lisäämisellä voitaisiin kuitenkin päästä pidemmälle turvallisuuden rakentamisessa. Meidän pitäisi pyrkiä sisarusten valtaan: vertaisvaltaan. A utoritaarisen johtajuuden ihanne yhdistää meidät kansainvälisesti radikaaliin islamiin. Hyvän pitää kasvaa, kun taas paha leikkaa yhdellä viillolla. Hallamaa kuitenkin tietää, että tällaiset avaukset saavaa usein plaaplaa-vastaanoton. Lukijansa haastava kirja etenee loogisesti toiminnasta luottamuksen ja vaikuttamisen kautta hyvän tekemiseen ja yhdessä toimimiseen. Kuitenkin dynaamisuus ja innovatiivisuus – joista myös taloustieteilijät maahanmuuton yhteydessä puhuvat – ovat immateriaalisia hyviä. Välineellistäminen vaarantaa inhimilliset hyvät ja on ihmisarvon vastaista
Olen kehittänyt kieltä, jota voidaan käyttää vaativassa ajattelussa. Kyse ei ole naistai mieserityisestä, vaan sukupuolesta riippumattomasta ihmiserityisestä. Esimerkiksi terveydenhuollossa voi olla paikallaan kysyä sairastuneen lapsista. HYVÄ ON USEIMMITEN AINA HIDASTA JA PAHA NOPEAA. Pitää päästä eroon siitä olettamuksesta, että me olemme oikeassa ja hyviä, he ovat väärässä ja pahoja. Miltä prosessi mahtoi tuntua. – Se oli kiinnostava kokemus. Mieserityinen on kirkossa jäävuoren huippua eikä siksi kerro koko totuutta kirkon moninaisuudesta. – Eniten yllätti sosiaalipsykologiasta tuttu projisointi. Esimerkiksi viranomaisten pitää voida irrottautua defensseistä, puolustusmekanismeista. Siitä ei pidä luopua, koska se on myös keskeinen uudisvoima, mutta pitää myös tunnustaa ja tunnistaa, ettei täydellisyyttä ole. Yksinkertaisilla ohjeilla voidaan päästä pitkälle, kuten: katso silmiin, kysy myös vapaamuotoisesti. Kun kansalainen kysyy, ne johtavat usein aggressiiviseen vastaukseen. – Meidän pitää voida haastaa toisemme kriittisesti: kun sanot noin, mihin se perustuu. H allamaa puuskahtaa, että asiat ovat vaikeita. Ottamalla yhteyttä kouluun voidaan tehdä paljon perheen hyväksi. – Kun moni toiminta on salaisesti sanktioivaa, se vääristää vuorovaikutusta. Nilkutamme kuitenkin epätäydellisessä ja keskeneräisessä maailmassa. Silloin kansalainen kokee, ettei voi edes kysyä. Kyse oli siitä, mitä pidetään tärkeänä, mitä meriittinä, mitä ammattitaitona. YDIN 3 / 2017 33 YDINHETKI – Hienoimpia innovaatioitamme ovat sosiaaliset keksinnöt. Sosiaalityössäkin on vaarana, että toiminnasta tulee kohdistavaa sen sijaan, että se tukisi sosiaalityön kohteen omaa toimijuutta, kansalaisuutta, täysimääräisesti. Myös korkeakouluissa tehtävä tutkimus on myös alistettu panos-tuotos-laskelmille. Idealismi auttaa Hallamaan mukaan rupisessa arjessa. – Se ei ole tie. – Onneksi olen voinut tehdä massiivisen monografian ja vielä suomeksi. – Hitaan hyvän verkostoja on ja ne vaikuttavat. – Kyse ei ole rakettitieteestä. Meitä eurooppalaisia vaivaa armoton itsekriittisyys. J aana hallamaa oli mukana Helsingin piispanvaalissa. Asioita ei voi ratkaista ilman ajattelua ja kommunikaatiota. Kun 1600-luvulla miltei murhasimme toisemme uskonsodissa, voimme nyt pysyä hengissä sitoutumalla toimintatapoihin, liberalismin parhaaseen perinteeseen. Hallamaa näkee tärkeäksi, että naiset ottavat yhteiskunnassa paikkansa, vaikka niin ei tällä kertaa piispanvaalissa käynytkään. Myös politiikassa, kun yhden vaalikauden aikana pitää runnoa läpi kaikki, eikä se ole mahdollista vain kirjoittamalla lakipykäliä. HYVÄN PITÄÄ KASVAA, KUN TAAS PAHA LEIKKAA YHDELLÄ VIILLOLLA.. – Onhan se toki masentavaa, että keskusteluissa usein törmätään siihen, että onhan meillä ollut naispresidentti ja naispiispa, mitä ne valittaa. Miltä Hallamaasta tuntuu, kun hän on nyt pannut paljon aikaa ja voimia käsitteitä luovaan ja erittelevään kirjoitusrupeamaan. Asetelmassa oli paljon samaa kuin jo Platonin ja Aristoteleen aikoina: on logos, sana ja esittäminen, retoriikka, ja kumpi niistä koetaan vaikuttavana. Olen halunnut työlläni palvella suomalaista yhteiskuntaa ja tiedeyhteisöämme. Usein ajatellaan, että kaikkien pitää omaksua sama ajattelu. Se taas estää luovuuden ja luottamuksen syntymisen
Krimin uhattu alkuperäiskansa YDIN 3 / 2017 34 YDINHETKI. Uhanalaiselle kansanryhmälle kaikki tuki on mittaamattoman arvokasta. Kirjoittaja Elisabeth Nauclér Krimin tataareilla on ollut historian aikana erityisen synkkä kohtalo, eikä nykytilannekaan näytä lupaavalta
On kysymys ihmisistä, joita kutsutaan alkuperäiskansoiksi. Historia kertoo vainoista ja kansanmurhista. Krimin tataarit katsovat täyttävänsä tämänkin kriteerin. Menemättä yksityiskohtiin voi todeta, että YDIN 3 / 2017 35 YDINHETKI. Ne, jotka selvisivät, asettuivat sittemmin asumaan muun muassa Kazakstaniin, Romaniaan, Bulgariaan ja usa:han. Suurimpia ongelmia on ollut oikeudessa saada takaisin maaomaisuus tai asunto. Heillä siis ei ole sitä, mitä kutsutaan englanniksi sanalla ”kin-state” tai ruotsiksi sanalla ”moderland” – siis toista valtiota, jossa vähemmistön kieltä puhutaan valtakielenä, ja joka voisi tukea ja auttaa. M aailmassa on yli 370 miljoonaa ihmistä yli 70 maassa, jotka polveutuvat ihmisistä, joiden asuttamalle alueelle muutti sittemmin alueen valtaväestöksi nousseita toisia kansoja. Vasta itsenäistyneessä maassa pääsee helposti vallalle nationalistinen euforia, joka jättää vain vähän tai ei ollenkaan tilaa vähemmistöille. He myös puhuvat omaa kieltään, joka on unesco:n uhanalaisten kielten listalla. Näillä ihmisillä on usein eri uskonto kuin valtaväestöllä ja oma kieli, jota ei puhuta missään muussa maassa. Muualle asettuneiden paluu Krimille Ukrainan itsenäistymisen jälkeen ei ole ollut helppoa. Ukraina ei ole poikkeus, ja tilanne on tuskin muuttunut paremmaksi sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin itseensä. Vaikeissa oloissa muuton aikana kuoli iso määrä ihmisiä; 22 prosenttia siirretyistä on yksi matalimmista arvioista. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat mayakansat Guatemalassa, aboriginaalit Australiassa, inuiitit, saamelaiset ja Krimin tataarit. Useat kansainväliset organisaatiot ovat tukeneet tataareja ja antaneet heille arvokasta apua. Siksi nämä kansanryhmät ovat erityisen uhattuja. Viimeksi mainitut asuvat Krimillä ja ovat siis eri kansa kuin ne tataarit, joiden juuret ovat Tatarstanissa ja joita asuu muun muassa Suomessa. K rimin tataarit ovat kansanryhmä, jolla on ollut erityisen synkkä kohtalo. Nämä alkuperäiset asukkaat ylläpitävät perinteitä; sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia erityispiirteitä, jotka erottavat heidät maan muusta väestöstä. Stalinin käskystä toteutettiin vuonna 1944 joukkosiirto Keski-Aasiaan, jonka perusteena oli tataarien väitetty yhteistyö natsiSaksan kanssa miehityksen aikana. Tällaisia organisaatioita ovat olleet Euroopan neuvosto ja Etyj:n vähemmistökysymysten komissaari, erityisesti silloin, kun on ollut kyse kielen säilymisen ja ihmisten kansalaisoikeuksien turvaamisesta. Alkuperäiskansan kriteereihin kuuluu lisäksi, että väki itse tuntee olevansa alkuperäiskansa
Kieliryhmät ovat samanarvoisia, vaikka ruotsinkieliset ovat tosiasiallisesti vähemmistössä. Myös romaneilla on perustuslailla taattuja oikeuksia. Lisäksi on itsehallinnollinen Ahvenanmaa, kansainvälisen organisaation aikaan saama vähemmistöratkaisu, jolla on kansainväliset takuut. Maalla on kaksi kansalliskieltä, kaksi samanarvoista kieliryhmää, mutta ei kahta kansaa, vaan yksi, joka yhtenäisenä perusti itsenäisen valtion vuonna 1917. Liittämisen jälkeen tämä organisaatio ei enää ole voinut toimia, koska osalla sen johtoa ei ole enää pääsyä Krimille ja kontaktit tämän kansanryhmän Krimillä ja sen ulkopuolella asuvien osien välillä on katkaistu. Krimillä oli toinen kohtalo. Krim oli sotilasstrategisesti tärkeä; siksi sinne rakennettiin tsaarinaikana suuri Sevastopolin laivastotukikohta, jolla vielä tänä päivänäkin on sotilaallinen arvonsa. Ahvenanmaalle rakennettiin samassa tarkoituksessa Bomarsundin linnoitus, josta oli määrä tulla yhtä suuri kuin Sevastopol. Kuten tunnettua Suomi, sen paremmin kuin Ruotsikaan, ei ole ratifioinut ilo-sopimuksen määräyksiä vähemmistökansojen oikeuksista. Suomi on maa, jossa vallanjaolla enemmistön ja vähemmistöjen kesken on useita muotoja. Krimin tataareja Ukrainan parlamentissa edustavat kansanedustajat ovat muiden kansanedustajien kanssa tehneet aloitteen erityisestä laista, jolla tataarit tunnustettaisiin alkuperäiskansaksi. Samana vuonna Ahvenanmaa sai autonomian Genevessä tehdyllä Kansainliiton päätöksellä. Niinpä voidaan asettaa kyseenalaiseksi, olemALKUPERÄISKANSAN TULEE SAADA EDELLYTYKSET KESKINÄISEEN YHTEISTOIMINTAANSA RIIPPUMATTA SIITÄ, MISSÄ VALTIOSSA HE ASUVAT. V uonna 1921 Krim sai autonomian korkeimman neuvoston päätöksellä. Krimin tataarien mielestä kiinnostavinta ovat kuitenkin saamelaisten oikeudet ja status. He tuntevat hyvin saamelaisten keskinäistä yhteistyötä ja seuraavat sen kehitystä. Myöskään Pohjolan saame-sopimusta ei ole hyväksytty. Ensimmäinen Krimin sota tuli kuitenkin väliin ja Ahvenanmaa demilitarisoitiin. Lakialoite lepää nyt odottamassa, että Ukrainan perustuslakia kokonaisuudessaan tarkistetaan. Vuonna 1945 Krimistä tuli tavallinen lääni (oblast) ja myöhemmin Ukrainan yhteydessä se sai taas autonomian, mutta sitten tuli liittäminen Venäjään. vähemmistökansallisuudelle kuuluva oikeus omiin poliittisiin järjestöihin oli turvattu ennen Krimin liittämistä Venäjään Meijlisnimisen organisaation avulla. YDIN 3 / 2017 36 YDINHETKI. On myös ehdotettu, että Meijlisin toiminta kiellettäisiin kokonaan
Jos sen sijaan päästään yhteiseen tulkintaan historiasta, on päästy hyvän matkaa eteenpäin pyrkimyksissä palauttaa keskinäinen luottamus. Sitäkin suuremmalla syyllä olen sitä mieltä, että meillä on asiassa vastuu. Asia on tietysti kuuma peruna, jota mielellään vältellään silloin, kun halutaan pitää yllä näennäisen rauhallista mielialaa, mutta vaikeiden kysymysten välttely ei ratkaise ongelmia. Heidän kohtalonsa voi sanoa johtuvan historian väärennyksistä. He hakevat kansainvälistä tukea ja tarvitsevat sitä, jotta heidän keskinäinen yhteydenpitonsa voi jatkua ja kansanryhmä säilyä. Krimin tataarien kohtalo on vain pieni palanen siinä konfliktissa, joka nyt vallitsee Ukrainan ja Venäjän välillä, eikä sen oikaiseminen ole ratkaisevaa kokonaisuuden kannalta. Virheellinen historiankirjoitus on Krimin tataarien kohtalon perusta, joten mikä olisikaan sopivampaa kuin se, että asia otetaan käsiteltäväksi. Järjestön saama huomio ja tuki on ollut ilahduttavaa. Lyhennetty Elisabeth Nauclérin puheesta Loviisan rauhanfoorumin Ukraina-seminaarissa 5. Alkuperäiskansan tulee saada edellytykset keskinäiseen yhteistoimintaansa riippumatta siitä, missä valtiossa he asuvat. Tälle pienelle kansanryhmälle ja heidän uhanalaiselle kielelleen kaikenlainen tuki ja kontaktit ovat kuitenkin mittaamattoman arvokkaita. Käännös: Kalevi Suomela. Sen ohjelmissa on juuri nyt projekti, jonka puitteissa historioitsijat Venäjältä ja Ukrainasta tapaavat toisiaan. elokuuta 2017. JOS PÄÄSTÄÄN YHTEISEEN TULKINTAAN HISTORIASTA, ON PÄÄSTY HYVÄN MATKAA ETEENPÄIN PYRKIMYKSISSÄ PALAUTTAA KESKINÄINEN LUOTTAMUS. Saamelaiset ovat kansa riippumatta siitä, mihin valtioon he ovat sattuneet joutumaan, ja sama pätee Krimin tataareihin. Asiat ovat näin saamelaisilla, ja tataareillakin on kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jossa myös Krimin tataarit ovat edustettuina, mutta heidän tapauksessaan se ei riitä. Sen tarkoitus on edistää historian käyttöä konfliktien ratkaisussa: Tavallisesti voittajat kirjoittavat historian, ja se voi joskus synnyttää uusia konflikteja. K rimin tataarit ovat asuneet useissa valtioissa, eikä heitä ole koskaan toivotettu virallisesti tervetulleiksi takaisin, vaan paluumuuttoon on ryhdytty omin päin. Krimin tataarien asema tuo väistämättä mieleen kansainvälisen Historioitsijat ilman rajoja -järjestön, joka perustettiin toissa vuonna ja jolla on ollut erittäin menestyksekäs alkutaivas. YDIN 3 / 2017 37 YDINHETKI. meko tässä hyvä esimerkki ja esikuva. Konfliktitilanteissa tarvitaan usein apua ulkopuolelta
Huivin moninaisten merkitysten ymmärtäminen ei ole mahdollista ilman muslimeja koskevista ennakkooletuksista vapautumista. Kirjoittaja Leila Holmstedt Musliminaisille huivi on arkinen symboli, mutta länsimaissa sen käyttöä pidetään merkkinä siitä, että ihminen ei kuulu ”meihin”. Me, muut ja huivi YDIN 3 / 2017 38 YDINHETKI
Kysymällä ”oletko yksi meistä” haetaan siis vastausta siihen, hyväksyykö toinen ”meidän” yhteiskuntamme arvot. Muslimien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että länsimaissa heitä leimaavat negatiiviset kollektiiviset ennakko-oletukset, jotka määrittävät sen, miten heihin suhtaudutaan yksilöinä. Viattomalta tuntuva ja yksinkertaiselta kuulostava kysymys ”oletko yksi meistä” on kuitenkin luonteeltaan eroja rakentava ja toisen ihmisen kieltävä. – Joo, on huivin käyttö yks’yhteen Koraanin kanssa. Ajatus meistä ja muista liittyy myös stereotypioihin, siis kaavamaisiin ennakko-oletuksiin. T yypittely on harhaanjohtavaa siksi, että syitä huivin käyttöön on yhtä monia kuin on naisia – ja nainen voi olla muslimi myös käyttämättä huivia. Y le tv2 esitti 15. Ympäristö viestittää vastarinnallaan, että naiset eivät kuulu joukkoon – he eivät ole meitä, joten heidän täytyy olla muita. Muslimityttöjen kunniallisuuskäsityksiä tutkinut Anu Isotalo tiivistää, että huivi voi viestiä uskonnollisesta vakaumuksesta, ihmisen uskonnollisesta taustasta, uskonnon kunnioittamisesta tai yksilön halusta erottautua länsimaisesta elämäntavasta ja arvoista. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti naiset valitsevat, millä tavalla ilmaisevat suhdettaan uskontoon ja muslimiyhteisöön. Huivin käyttö liittyy yleensä jollain tapaa uskontoon, mutta sen taustalla voi olla myös sosiaalisia, yhteisöllisiä ja identiteettiin liittyviä syitä. – Tiedän monta ihmistä, jotka eivät pidä huivia. elokuuta dokumentin Hunnutetut norjalaiset, jossa seurataan kahta norjalaista, niqabiin pukeutuvaa naista. Harhaanjohtava tyypittely koskee erityisesti hijabia käyttäviä musliminaisia, jotka usein nähdään länsimaissa alistettuina uskonnon uhreina. Dokumentin teema on toiseus, joka muodostuu uskonnollisten symbolien käyttämisestä ympäristössä, jossa niitä ei hyväksytä. Eräskin sisko, joka ei pidä huivia, rukoilee sunnahrukoukset – siis ylimääräiset rukoukset, jotka rukoillaan vielä niiden viiden kerran päälle. Ajatus meistä ja muista on ollut osa ihmisten elämää jo iät ja ajat. Joskus huivin taustalta löytyy myös pakottavat syyt. Eli huivi ei tee jostakin ihmisestä uskonnollisempaa tai uskovaista, vaan ne tärkeät työt, jotka ovat islamin perusta, että sinusta tulee parempi ihminen. En kuitenkaan koe, että hijab rajoittaa minua. Burqa, jota käytetään pääasiassa Afganistanissa Talibanin hallitsemilla alueilla, kytkeytyy moneen eri tekijään – ei vain uskontoon YDIN 3 / 2017 39 YDINHETKI. Mä käytän huivia aina silloin kun on vieraita miehiä paikalla. Kysymys vaikuttaa luotaavan identiteettiä, mutta todellisuudessa ja varsinkin muslimien tapauksessa kyse on lojaliteetin taustoittamisesta, toteaa Gabriel Marranci, antropologi ja islamin tutkija Macquarien yliopistosta Australiasta
Se vaikuttaa elämiseen, ajattelukykyyn, asioiden tulkitsemiseen ja niin edelleen. – Se, että mulla on islamin usko, tekee musta sen, mitä mä olen nyt. Oleellista tässä kohtaa on kuitenkin muistaa se, että uskonto ja uskova ovat kaksi eri asiaa, vaikka niitä usein käytetäänkin synonyymeinä toisilleen. Naiset eivät myöskään koe uskontoa itsestään erillisenä osana. Eräs Suomessa asuva, Afganistanissa burqaa käyttänyt nainen kertoo, että ei ole katkera siitä, että joutui aikaisemmin pukeutumaan burqaan. HUIVI ON MUSLIMEILLE ARKINEN, MUTTA KUITENKIN MERKITYKSELLINEN SYMBOLI, SAMAAN TAPAAN KUIN RIPPIRISTI LUTERILAISELLE. Huivin käyttö näkyy mun käyttäytymisessä, puhetavassa – jokapäiväisessä elämässä ylipäätänsä. Mä itse tykkään mahdottomasti, että voin yhdistää islamin ja eurooppalaisen pukeutumisen. Silti mä koen olevani islamilaisittain puettu. H uivien käyttötavat ja perusteet huivin käytölle riippuvat siis paitsi siitä, miten pyhiä tekstejä tulkitaan, myös siitä, missä niitä tulkitaan. Samoin ne riippuvat myös musliminaisten henkilökohtaisista mieltymyksistä. Islamia ja muslimeita koskevan uutisoinnin ja negatiivisen mediahuomion takia onkin ymmärrettävää, että ihmisten mielessä on kysymys siitä, kuka ”kuuluu joukkoon”. Minä koen, että tämä arabimaiden pukeutuminen – abayat ja muut – eivät sovi minulle. Hän ei myöskään halua käyttää minkäänlaista huivia Suomessa, koska hänen ei ole pakko. – Islamissa on se ihanaa, että on tietyt raamit, joiden puitteissa voi tehdä niin kuin itse haluaa. Yksi burqan tärkeimmistä funktioista on osoittaa muille, että nainen on moraalinen ja hänellä on tietty yhteiskunnallinen status. – Pidän kuitenkin huivia aina kaulalla, ja jos näen tumman miehen, kietaisen huivin pääni ympärille suojaksi. eikä varsinkaan vain alistamiseen. Huivi onkin muslimeille arkinen, mutta kuitenkin merkityksellinen symboli, samaan tapaan kuin rippiristi luterilaiselle. Yksilöitä ei siis pidä leimata ryhmää koskevien ennakko-oletusten perusteella. Symbolien sopivuus on kuitenkin kontekstuaalista, joten siinä missä rippiristin käyttöä pidetään Suomessa yleisesti ottaen sopivana, ei huivin käyttö ole täällä lainkaan yhtä saumatonta. YDIN 3 / 2017 40 YDINHETKI. Uskonto on elämäntapa, jonka avulla naiset jäsentävät elämäänsä ja itseään. Muuten minua pidetään kunniattomana naisena, enkä halua, että minusta puhutaan pahaa. Hän kuitenkin toteaa, että se on kuumassa ympäristössä erittäin epäkäytännöllinen ja epämukava. Jotkut nimittäin tulkitsevat huivin käytön merkiksi siitä, että musliminaiset eivät tahdo sopeutua yhteiskuntaan ja yhteisiin sääntöihin. Se ikään kuin lisää naisen arvoa. Kun naiset valitsevat uskonnon ja sen vanavedessä kulkevan maailmankuvan, he eivät koe huivin käyttöä alistavana
Lainsäätäjän tarkoituksena ei olekaan ollut puuttua henkilön jokapäiväiseen elämään. Khimar on suuri, väljä huntu, joka peittää hiukset, kaulan ja rinnan, muttei kasvoja. En koe, että Suomessa rajoitettaisiin naisia hijabin suhteen. Annan ihmisten pitää mielipiteensä ominaan. Se olisi muutto toiseen maahan, sillä huivista en ole luopumassa. Sen sijaan, että jatkuvasti pohtisimme, kuka ei ole yksi meistä, voisimme miettiä, kenet voisimme saada mukaan moninaiseen joukkomme. Chador on useimmiten musta, puoliympyrän muotoinen, leuan alta kiinnitettävä huntu. Nämä voivat kuitenkin muuttua, jos ihmiset yksilöinä pystyvät tarkastelemaan omia tapojaan ajatella ja vapautumaan aikaisemmista ennakko-oletuksistaan. Hijabeja on monen värisiä ja naiset asettelevat huiveja monin eri tavoin. YDIN 3 / 2017 41 YDINHETKI. Huiveja käyttävät naiset yhdistelevät niitä tietysti myös muihin vaatteisiin, jotka antavat huiville aina jonkin lisämerkityksen. Niqab on yleensä musta kangaskappale, jonka nainen yhdistää khimariin – harvemmin hijabiin. Se ei ole mahdollista. Puhuttaessa huivista hijab tarkoittaa sitä, että huivi peittää vähintään korvat, niskan, hiukset ja kaulan. M usliminaisten näkökulmasta tilanne ei ole kuitenkaan niin synkkä kuin miltä se äkkiseltään vaikuttaa. Suomen lainsäädäntö ja erityisesti perustuslakiin sisältyvät perusoikeudet, jotka heijastelevat yhteiskunnallisia arvoja, mahdollistavat musliminaisille oikeuden ilmaista omaa vakaumustaan valitsemallaan tavalla. Se peittää pään ja koko vartalon, mutta jättää kasvot paljaaksi. Kankaan läpi näkemisen mahdollistaa rei’itetty kangas. Toisin on Ranskassa. Termejä Arabiankielinen sana hijab viittaa naisten vaatimattomaan pukeutumiseen yleisellä tasolla. Viime kädessä rajanvedossa meihin ja muihin on kyse ihmisten kollektiivisista ajattelumalleista. Huiveista peittävin on burqa. Erityisesti Afganistanissa käytettävä burqa on sininen täyspitkä kaapu, joka peittää kasvot ja koko vartalon. Minusta ei olisi tasa-arvoa se, että en voisi opiskella huivi päässä. Sitaatit ovat kirjoittajan tekemistä musliminaisten haastatteluista. Niqab on kasvohuntu, joka jättää näkyviin vain silmät. – Se, rajoittaako ihmisten asenteet minua, riippuu minusta itsestäni
Teksti Arja Alho Kuva Pekka Elomaa YDIN 3 / 2017 42 YDINHETKI. Syksyä Palestiinassa Kosmologi ja kansalaisaktivisti Syksy Räsänen haluaa lisätä tietoisuuttamme Israelin apartheidpolitiikasta ja kumota sen
Se on tärkein julistus sitten Palestiinan itsenäistymisjulistuksen. Antisemitismin suhteen on Syksy Räsäsen havaintojen perusteella kangistuttu usein jäykällä tavalla. Kosmologia ei kuulu tällaisiin tieteenaloihin. Tämän tiedon välittäminen rahoittajille, veronmaksajille, on keskeinen osa hiukkasfysiikan tiedeyhteisön toimintaa. – Kosmologian anniksi voi luvata, että se auttaa ymmärtämään maailmankaikkeutta paremmin. Räsänen ottaa esimerkin kvanttimekaniikan löytymisestä viime vuosisadan alussa. I hmisten asettaminen etnisyyden perusteella eri asemaan ja jakaminen asuinalueille on kansainvälisen oikeuden määritelmän ytimessä rotusorrolle, apartheidille. Näköalattomuuden syinä ovat paitsi sukupolvesta toiseen jatkunut Israelin miehitysvalta, myös palestiinalaisten oman hallinnon alisteisuus miehitysvaltaan nähden ja osin sen oma kyvyttömyys huolehtia ihmisten perusoikeuksista ja arjen sujumisesta. – Minulta kysytään joskus, olisinko kiinnostunut tulemaan mukaan politiikkaan. Hän on ottanut kantaa moniin muihinkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin esimerkiksi kolumneissaan. Into 2017. Kansalaiskeskustelulla vaikutetaan. Boikottikutsussa on otettu mallia Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kaatumiseen johtaneesta toiminnasta. P alestiinan tilanne ei ole ainoa aihe, josta Syksy Räsänen on kiinnostunut. Tämä on eu:n yleisempi ongelma. Maaperä on saastunut, samoin vesivarastot. Syksy Räsänen kirjoittaa myös paljon omasta tutkimusalastaan. – Yk:n arvion mukaan Gaza on käytännössä elinkelvoton. Länsirannan ja Gazan muodostamaa Palestiinan valtiota ei käytännössä ole olemassa. Kansainvälisen yhteisön kannanotot vaativat kyllä Israelia lopettamaan Gazan saarron välittömästi kuten myös miehityksen, mutta vain sanallisesti. – Tutkijoiden työtä rahoitetaan julkisista varoista. – Pidän tärkeänä palestiinalaisten kutsua kattavaan boikottikampanjaan. Esimerkiksi Israelin toisinajattelijat, jotka eivät hyväksy miehitysvaltaa, joutuvat usein aggressiivisten antisemitismisyytösten kohteeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kosmologiasta olisi jotain hyötyä, koska sitä on mahdotonta sanoa. Israelin vuosien 2008 ja 2009 ja uudelleen 2012 ja 2014 suurhyökkäysten jälkiä ei ole pystytty korjaamaan. – Kun keskustelee palestiinalaisten kanssa tulevaisuudesta – se näkyy myös mielipidemittauksissa – esille tulee luottamuksen romahtaminen palestiinalaisiin viranomaisiin, mutta myös puolueisiin, Fatahiin ja Hamasiin. Väestö kasvaa. Se on elektroniikan, automatiikan, modernin kemian sekä myös dna-rakenteen ymmärtämisen, siis lähes kaiken nykyteknologian taustalla. Syksy Räsänen: Israelin apartheid. Mutta minähän olen jo mukana! Kaikki isot yhteiskunnalliset prosessit lähtevät kansalaisyhteiskunnasta. Se on osoitettu suoraan kansalaisille ja sivuuttaa hallitukset, jotka eivät ole saaneet aikaan mitään inhimillisen hädän syiden helpottamiseksi. On suuri virhe ajatella, että politiikan työt olisi tehty hallituksessa tai eduskunnassa. Esimerkkinä hän mainitsee Saudi-Arabian hyökkäykset Jemeniin. Ne vain kulminoituvat sinne, Räsänen sanoo. On tieteenaloja, joissa perustutkimus johtaa sovelluksiin. Tuki Israelille johtuu länsimaiden omista kaupallisista intresseistä. Tämän myös Syksy Räsänen havaitsi vierailuillaan vuodesta 2011 alkaen. Ihmiset saattavat olla jopa kaksikymmentä tuntia vuorokaudesta ilman sähköä. Euroopan unionin julkilausumilla ja käytännön toiminnalla ei ole Syksy Räsäsen mielestä juurikaan tekemistä toistensa kanssa. YDIN 3 / 2017 43 YDINHETKI. Yhdysvaltojen sekä eu:n tuki Israelille ja sen miehitysvallalle ei johdu Räsäsen mielestä syyllisyydestä juutalaisvainoihin. Palestiinalaiset näkevät päivittäin, kuinka esimerkiksi Länsirannan alue pienenee. – Jos on mahdollisuus saada äänensä kuuluville, minusta inhimillinen velvollisuus on käyttää sitä. Alueet ovat kuin Etelä-Afrikan rotusorron aikaisia bantustaneja, eräänlaisia eristettyjä ihmisvarastoja
YDIN 3 / 2017 45 YDINHETKI Koillis-Georgiassa on laakso, jossa sotaisasta lähimenneisyydestä huolimatta edelleen uskotaan rauhaan ja lähimmäisenrakkauteen. 45 YDINHETKI YDIN 3 / 2017 Lapsi leikkimässä Kaukasus-vuorten juurella virtaavan joen varrella.
Kistit polveutuvat Georgiaan 1700-luvulla saapuneista tšetšeeneistä ja harjoittavat pääosin suufilaisuutta, mystisyyteen painottuvaa islamin suuntausta, jossa tavoitellaan suoraa henkilökohtaista yhteyttä Jumalaan. Duisin kylässä, joka on laakson keskipiste, on kaksi moskeijaa. Enemmistö Pankisin laakson asukkaista kuuluu kisteiksi kutsuttuun etniseen ryhmään. Nykyään sota on pääosin jäänyt menneisyyteen, mutta laaksossa asuu edelleen konfliktia paenneita tšetšeeniperheitä. Monet kisteistä kunnioittavat erityisesti 1800-luvulla elänyttä suufilaista mystikkoa Kunta HadjiKushievia, joka korosti saarnoissaan lähimmäisenrakkautta ja väkivallattoman vastarinnan periaatteita. YDIN 3 / 2017 46 YDINHETKI Duisin kylän vanha moskeija. Niistä vanhemmassa järjestetään aina perjantaisin dhikriksi kutsuttu sere. Sodan ensimmäisten vuosien aikana Venäjän puolelta tulleet tšetšeenitaistelijat käyttivät aluetta tukikohtanaan ja rikollisjärjestöt hyödynsivät kaoottista tilannetta salakuljettaakseen huumeita ja ihmisiä rajan yli. K aukasus-vuorten juurella sijaitseva Pankisin laakso sai huonon maineen toisen Tšetšenian sodan alettua vuonna 1999
Naisia osallistumassa suufilaiseen dhikr-seremoniaan.. Pankisin laaksossa seremonian aikana lausutaan aina myös toivomus marshua kavkaz, rauhaa Kaukasukselle. Useiden paikallisten mielestä ideologiset erot moskeijoiden välillä ovat kuitenkin lähinnä teoreettisia. Nykyään dhikrin osallistuvat kuuluvat pääosin vanhempaa ikäpolveen ja osa nuorista kisteistä käy mieluummin rukoilemassa uudessa moskeijassa, joka on rakennettu saudiarabialaisella rahalla. monia, jossa kistinaiset rukoilevat ja tanssivat yhdessä. YDIN 3 / 2017 47 YDINHETKI YK:n pakolaisjärjestön teltta Jokolon ja Duisin kylien välisellä tiellä
50 VEERA LAINE Vaalien imitointia Venäjällä / 54 RUTH GOLDWAY Miten Trump saattoi voittaa. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. / 61 JOUKO KAJANOJA Työvoimapolitiikan tulevaisuudennäkymät / 66 HANNU REIME Sota, joka ei päättynyt kuudentena päivänä / 72 VEIKKO RÄNTILÄ Vapaakaupan ristiriitoja / 76 MERJA KYLLÖNEN Toimiva raideliikenne vaatii rahaa
YDIN 3 / 2017 50 YTIMESSÄ Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi. Teksti Veera Laine VAALIEN IMITOINTIA Venäjällä
Monet mielenosoituksiin osallistuneista olivat nuoria, jopa alaikäisiä, mikä innosti erityisesti kansainvälistä mediaa tekemään otsikoita kapinoivasta sukupolvesta. Nyky-Venäjällä valta on muodollisesta monipuoluejärjestelmästä huolimatta yksinomaan presidentin ja hänen Yhtenäinen Venäjä -puolueensa käsissä. Siksi vaaleilla on merkitystä myös ei-demokraattisissa yhteiskunnissa: ne sähköistävät poliittista ilmapiiriä. YDIN 3 / 2017 51 YTIMESSÄ V enäjällä järjestetään ensi maaliskuussa presidentinvaalit, joissa valtiojohdon ensisijaisena tavoitteena on vahvan kannatuksen hankkiminen Vladimir Putinille. Maaliskuun lopulla kokoontumisia todistettiin yli 80 kaupungissa, minkä voi nähdä merkkinä sosiaalisen median ja Navalnyin kampanjaorganisaation tehokkuudesta. Tarinaan kriittisestä nuorisomassasta pitää suhtautua varauksella, sillä tarkat sosiologiset analyysit kevään mielenosoitusaallosta antavat vielä odottaa itseään. Politiikan tutkija Barbara Geddes on pohtinut sitä, miksi niin monissa autoritäärisissä valtioissa ja diktatuureissa ylipäänsä järjestetään vaaleja. V enäjällä poliittinen ilmapiiri kiristyi jo keväällä, kun oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin julkaisema video pääministeri Dmitri Medvedevin omistuksista toimi kimmokkeena laajoille korruptionvastaisille mielenosoituksille. Nuorten osuutta tapahtumissa sinänsä tuskin tarvitsee kyseenalaistaa, mutta kokonaiskuvassa nuoriso ei ole yhtenäinen joukko.. Hänen mukaansa vallanpitäjien näkökulmasta tärkeä syy pitää vaalit on osoittaa vallan yhä olevan oikeutettua ja siten hallita haastajia maan sisällä. Noin kaksi kolmesta venäläisestä haluaisi nähdä Putinin jatkossakin presidenttinä. Tuolloin vietetään kansallista juhlapyhää, Venäjän päivää, ja mielenosoitukset sekoittuivatkin paikoin viralliseen juhlaohjelmaan: oppositio onnistui hämmentämään kokonaiskuvaa, sillä monessa kaupungissa kadut olivat täynnä ihmisiä. päivänä kymmeniä tuhansia ihmisiä kerääntyi osoittamaan mieltään. Myös kesäkuun 12. Toisaalta opposition osallistumisen salliminen – vaikka kilpailuasetelma ei olisikaan reilu – tietää aina poliittista riskiä. Virallisesti Putin ei ole vielä edes ilmoittautunut ehdolle, mutta hänellä on sen verran etumatkaa, ettei hänen tarvitse kiirehtiä. Esimerkiksi The New York Times siteerasi maaliskuun mielenosoituksessa heti paikan päällä venäläistä historioitsijaa, joka arveli todistavansa ”nuorisoprotestiliikkeen syntyä”. Edellisten, vuonna 2012 pidettyjen vaalien jälkeen Etyj listasi kampanjan ongelmakohtia: valtiollisen median uutisointi suosi selvästi silloista pääministeriä eli Putinia, häntä tuettiin julkisin varoin, ja hänen kampanjaansa osallistuneista moni kertoi toimineensa esimiestensä kehotuksesta. Geddesin mukaan sillä ei oikeastaan ole väliä, onko kansan tuki aitoa vai manipuloitua. Venäjän vaalit ovat tosiasiassa vain vaalien imitointia, koska Putinille ei ole uskottavia vastaehdokkaita. Muun muassa tällaisilla keinoilla Kreml pyrkii varmistamaan asemansa hyvissä ajoin ennen vaalipäivää
Toisaalta niitä, jotka voisivat koettaa yhdistää liberaalin opposition voimat, on vähän. Vasemmistolainen poliitikko Sergei Udaltsov tuomittiin vuonna 2014 vankilaan vuosien 2011 – 2012 mielenosoitusten järjestämisestä. Pelkkään vastakkainasetteluun nojaava strategia tuntuu heikolta, varsinkin kun Navalnyin ehdokkuus näyttää poliittisesti motivoituneiden talousrikostuomioiden vuoksi yhä epätodennäköisemmältä. Satoja ihmisiä otettiin kiinni, ja maaliskuun mielenilmauksissa raportoitiin myös alaikäisten pidätyksistä. Mutta koska hän ei saa viestiään läpi valtiollisilla kanavilla, hän käyttää Youtuben ja Twitterin kaltaisia medioita – jotka tavoittavat paremmin nuoret kuin heidän vanhempansa. Vallanpitäjien viime vuosina yltyneet puheet liberaalista oppositiosta epäisänmaallisena ja ”viidennen kolonnan” edustajana tuntuvat saaneen kaikupohjaa: Levada-keskuksen kesäkuussa toteuttamassa kyselyssä 30 prosenttia vastaajista sanoi uskovansa, että Navalnyi toimii lännen intressien ajamana. Monet alkuvuoden mielenosoituksista jäivät ilman keskushallinnon lupaa, joten niihin osallistumalla moni otti riskin joutua pidätetyksi tai jopa tuomituksi. V arsinainen poliittinen suunnanmuutos tai opposition ”herääminen” on liioiteltu tai ainakin ennenaikainen analyysi kevään mielenosoituksista. YDIN 3 / 2017 52 YTIMESSÄ Aleksei Navalnyi, 41-vuotias perheenisä, ei varsinaisesti ole mikään nuorisoidoli. Navalnyin tiimi tuntuu luottavan. Valtiolliset TV-kanavat ovat keskimäärin väestölle tärkein yksittäinen tiedonlähde, mutta keväällä 2017 tehdyssä Levada-keskuksen kyselytutkimuksessa noin neljännes 18 – 24-vuotiaista vastaajista sanoi, ettei katso televisiota lainkaan. Sen sijaan korruptiosyytöksiin valtiojohdon on ollut vaikea vastata. Esimerkiksi vankilasta nyt elokuussa vapautunut Udaltsov totesi heti ensimmäisessä lehdistölle antamassaan haastattelussa, ettei aio tukea Navalnyia, vaan toivoo vasemmiston asettavan oman ehdokkaansa. Mielenosoitusten laajuus onnistui yllättämään valtiojohdon. Valtiovalta painostaa oppositiopoliitikkoja, mutta edes ahtaalle ajettuna Venäjän oppositio ei tunnu löytävän yhteistä säveltä. Toistaiseksi sen paras puolustus on ollut joko tylsämielinen vastahyökkäys tai täysi hiljaisuus. Parnas-puolueen johtohahmoihin kuulunut Boris Nemtsov murhattiin helmikuussa 2015, ja nykyinen johtaja Mihail Kasjanov on joutunut uhkausten kohteeksi. Hajanaisuuden lisäksi Venäjän opposition suuri ongelma on sen tarjoaman vaihtoehdon poliittinen ohuus. Jotkut tunnetuista vallan kriitikoista, kuten vuosien 2011 – 2012 protestiaallossa näkyvästi mukana ollut ympäristöaktivisti Jevgenia Tširikova, ovat muuttaneet ulkomaille. Presidentinkanslian edustaja Dmitri Peskov esimerkiksi epäili, että mielenosoitusten osallistujille olisi maksettu. Navalnyin kampanjapäällikkö Leonid Volkov tiivisti elokuussa julkaistussa Politico-lehden haastattelussa, että tiimin tavoitteena on vahvistaa mustavalkoista kuvaa maailmasta ja siten ”pakottaa ihmiset valitsemaan puolensa”. Navalnyi on näkyvin ja tunnetuin oppositiopoliitikko, mutta kaikki eivät luota häneen
Usein myös uutisointi keskittyy näihin äänekkäisiin tapahtumiin, jolloin hiljaisemmat kehityskulut, kuten nationalismin valjastaminen politiikan käyttöön, voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Lehti lainaa lähteitään, joiden mukaan presidentinhallinnossa seurataan festivaalin työryhmäkeskusteluja suurella mielenkiinnolla. Nyt Kremlin pitäisi kuitenkin ratkaista, miten tainnuttaa mielenosoituksissa näkyväksi leimahtanut tyytymättömyys. Toisaalta on ymmärrettävää, että Navalnyin kampanja perustuu vastakkainasetteluun: Venäjän todelliset ongelmat ovat suurempia kuin kukaan Putinin haastajista voisi uskottavasti esittää ratkaisevansa, sillä ne kytkeytyvät valtajärjestelmän perimmäiseen luonteeseen. Tutkija Alena Ledeneva käyttää järjestelmästä termiä sistema. Venäjän nykyjohto on aiemmin keskittynyt painostamaan ja pelottelemaan opposition edustajia, mutta nyt tarve uusille avauksille on suuri. Presidentinvaaleissa kuitenkin vain yksi voi voittaa, eikä edes kohtuullinen protestiäänitulos voi ratkaisevasti muuttaa politiikan suuntaa. Edellisten vaalien jälkeen valtiojohto alkoi ponnekkaasti puhua perinteisistä venäläisistä arvoista, jotka ovat vastakkaisia eurooppalaisiin arvoihin nähden. Gazeta.ru -verkkolehden mukaan festivaalivieraiden toivotaan todistavan, että Venäjä on ”mahdollisuuksien maa, jolla on suuri menneisyys ja valoisa tulevaisuus”. Kun yksi heistä kysyi presidentiltä tämän aikeista presidenttiuran jälkeen, Putin vastasi naureskellen: ”En ole vielä edes päättänyt, jätänkö presidentin viran vai en.” Aplodien jälkeen hän lisäsi: ”Vasta kun olen tehnyt tämän asian selväksi itselleni, voin miettiä seuraavaa askelta.” Äänestäjiä, varsinkaan tulevia sellaisia, ei taideta juuri kaivata osallisiksi tähän kuvioon. P olitiikan tutkija Paul Goode kuvaa vaaleja ”äänekkääksi” vaiheeksi valtiojärjestelmän kiertokulussa. Epävarmuus tulevasta liittyykin osin siihen, että talouden taantumassa etuuksia on jaettavana yhä vähemmän, jolloin sisteman keskinäinen luottamus saattaa horjua. Niiden väliin jää ”hiljaisempi” aika. Näyttää siltä, että valtiojohto uskoo löytävänsä Venäjän nuorilta vastauksia ongelmaan. Lokakuun lopulla Sotšissa järjestetään Neuvostoliiton perinteen hengessä kansainvälinen nuorisofestivaali, johon odotetaan kymmeniä tuhansia osanottajia. Politiikan tutkija Andrei Kolesnikov on todennut, että Venäjän nykyinen johto pelkää uudistuksia jopa enemmän kuin pitkään jatkuvan taloudellisen laman seurauksia. Venäjällä valta on tänä päivänä virallisten instituutioiden sijaan epävirallisilla verkostoilla, joissa jaetaan etuuksia ja palveluksia. Viime heinäkuussa Putin piti Sotšissa tiedotustilaisuuden, johon oli kutsuttu yleisöksi lapsia ja nuoria. Navalnyin liikkeelle panemat mielenilmaukset kuitenkin osoittavat, ettei nykyinen valtiojohto voi luottaa asemansa pysyvyyteen.. YDIN 3 / 2017 53 YTIMESSÄ siihen, että ehdokkuuden epääminen näkyvimmältä haastajalta heikentäisi Kremlin uskottavuutta. Isänmaallisuuden korostaminen sankarillisen historiatulkinnan avulla tuntui vetoavan moniin
MITEN Trump saattoi voittaa?. Tällä kertaa demokraattien pyrkimykset laajan liittouman rakentamiseksi hävisivät republikaanien harjoittamalle vaalijärjestelmän manipuloinnille. YDIN 3 / 2017 54 YTIMESSÄ Kirjoittaja Ruth Goldway Donald Trumpin maailmaa järkyttäneen vaalivoiton taustalla ovat Yhdysvaltojen valtapuolueiden erilaiset vaalistrategiat
Osavaltiot päättävät myös (liittovaltion ohjeiden puitteissa) siitä, kuka saa äänestää, millaisten esteiden ylittämistä äänioikeuden todistaminen vaatii ja milloin äänestyspaikat ovat auki. Myös Yhdysvalloissa kaikki kommentaattoreista journalisteihin ja Trumpin kannattajista hänen arvostelijoihinsa pohtivat samaa kysymystä, vaikka meillä on ollut kahdeksan kuukautta aikaa totutella häneen. (On myös ollut. Sen sijaan äänioikeutetut äänestävät valitsijamiehiä, jotka ovat sitoutuneet äänestämään oman puolueensa ehdokasta. Kongressivaaleissa vaalipiirien koot perustuvat asukaslukuun, mutta niiden rajoista päättävät osavaltion kuvernööri ja lainsäätäjät. T oisin kuin suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa, Yhdysvalloissa ei ole edustuksellista parlamentaarista demokratiaa, jossa puolueet saavat paikkoja suhteessa saamaansa äänisaaliiseen, tai jossa puolueet saavat valtion tukea saavutettuaan tietyn kannatustason. Yhdysvaltojen viidenkymmenen osavaltion väkiluku vaihtelee Wyomingin noin 580 000:sta asukkaasta Kalifornian 38 miljoonaan, mutta tästä huolimatta niistä jokaisesta valitaan kaksi edustajaa senaattiin eli kongressin ylähuoneeseen. Vastaukseni on suunnattu niille suomalaisille, jotka tuntevat Yhdysvaltojen kulttuuria ja yhteiskuntaa, mutta eivät välttämättä tiedä kaikkea ainutlaatuisen poliittisen järjestelmämme toimintamekanismeista. Meillä on kolmiosainen liittovaltiojärjestelmä, jonka jokaisessa viidessäkymmenessä osavaltiossa ja 435:ssä kongressivaalien vaalipiirissä pidetään enemmistövaalit, ja jossa presidentin valitsevat kutakin osavaltiota edustavat valitsijamiehet. Vaalijärjestelmän takia Yhdysvaltojen presidentti ei ole suoraan kansan valitsema. Me käymme läpi ja analysoimme jatkuvasti marraskuun vaalituloksia ymmärtääksemme, mitä oikein tapahtui. Ylläolevista syistä kunkin puolueen saama paikkamäärä ei välttämättä vastaa niiden osuutta äänistä koko osavaltion tasolla. Monet niistä osavaltioista, joissa on suuria kaupunkeja ja joiden äänestäjien enemmistö on demokraatteja, valitsevat kongressiin enemmän republikaanien kuin demokraattien ehdokkaita. Miten te saatoitte valita karkean poliittisen märkäkorvan, kun toisena vaihtoehtona oli kokenut ja kautta maailman kunnioitettu valtavirtapoliitikko Hillary Clinton. YDIN 3 / 2017 55 YTIMESSÄ K äydessäni heinäkuussa suomessa monet vanhat ystäväni, joihin olin tutustunut asuessani neljän vuoden ajan maassa Yhdysvaltojen suurlähettilään vaimona, esittivät minulla seuraavan kysymyksen: Miten on mahdollista, että te amerikkalaiset äänestitte valtaan Donald Trumpin. Näin Amerikan konservatiivisella maaseudulla on senaatissa sisäänrakennettu etulyöntiasema. En suoraan sanottuna ollut yllättynyt tästä kysymyksestä
YDIN 3 / 2017 56 YTIMESSÄ joitain tapauksia, joissa valitsijamiehet ovat äänestäneet toisin.) Jokaisella osavaltiolla on niiden väkilukuun perustuva määrä edustajia valitsijamiehistössä, mutta kunkin osavaltion sisällä eniten ääniä saanut puolue saa itselleen kaikki sen valitsijamiehet. Republikaanien kansallinen komitea ja muut puolueen elimet palkkasivat jo 1990-luvun lopulla analyytikkoja tutkimaan äänestystilastoja ja kehittämään kaavoja, joiden avulla voitaisiin rajata mahdollisimman monta demokraattia yhden vaalipiirin sisään ja siten tehdä jäljelle jäävistä repub. Koko maassa Clinton sai lähes 2,9 miljoonaa ääntä enemmän. Republikaanit, jotka tietävät konservatiivisen valkoisen kannattajakuntansa kasvavan demokraattien nuorista ja eri vähemmistöistä koostuvaa äänestäjäjoukkoa hitaammin, ovat keskittyneet käyttämään hyväkseen vaalijärjestelmämme vähemmistövoitot mahdollistavia piirteitä. V iimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan Yhdysvaltojen kaksi pääpuoluetta ovat kehittäneet tyystin erilaisia strategioita voittaakseen vaaleja ja kasvattaakseen tukijakuntaansa. Näin esimerkiksi Hillary Clinton sai itselleen Kalifornian 55 valitsijamiestä neljän miljoonan äänen (30 prosenttiyksikön) enemmistöllä, kun taas Trump sai Michiganin kuusitoista edustajaa 10 000 äänen (alle 0,3 prosenttiyksikön) enemmistöllä
Demokraattien strategia on Barack Obaman valitsemisen jälkeen keskittynyt rakentamaan liittoumia, jotka kattavat eri ihmisryhmiä: milleniaalisukupolven edustajia, etnisiä vähemmistöjä, naimattomia naisia, ympäristönsuojelijoita sekä hlbt-yhteisön jäseniä. Puolue keskittyi saamaan edustajiaan kuvernööreiksi sekä osavaltioiden lainsäätäjiksi ja sai vuoteen 2010 mennessä hallintaansa enemmistön osavaltioista. Obaman ensimmäinen vaalikampanja houkutteli näitä äänestäjiä vaaliuurnille ennennäkemättöRO B W AL SH Donald Trumpia vastustanut mielenosoitus Chicagon Trump Towerin edessä viime tammikuussa.. Näiden keinojen tarkoituksena on ollut saada erityisesti nuoret, köyhät ja vähemmistöihin kuuluvat olemaan käyttämättä ääntään. On kuitenkin myös häiritsevässä määrin totta, että voittaakseen he ovat turvautuneet vaalipiirien rajojen piirtelyyn, tiukkojen vaatimusten säätämiseen henkilöllisyyden todistamisesta äänestystilanteessa sekä usein myös äänestäjien pelotteluun. Koska vaalipiirien rajat vedetään uusiksi kymmenen vuoden välein ja republikaanit hallitsevat jopa 35:tä osavaltiota, Yhdysvaltojen kongressi on tiukasti heidän käsissään, vaikka koko maan tasolla demokraattien ehdokkaat saavat enemmän ääniä. YDIN 3 / 2017 57 YTIMESSÄ likaaneille suosiollisempia. On perusteltua sanoa, että republikaanit ovat onnistuneet herättämään äänestäjiensä ydinjoukon ja vastaamaan suuren yleisön valtioon kohdistuvaan epäluottamukseen
30 – 35 prosenttia amerikkalaisista tukee edelleen Trumpia riippumatta siitä, kuinka järkyttäviä hänen lausuntonsa ja provokaationsa ovat. Kohtaamistamme epädemokraattisista esteistä huolimatta meidän demokraattisen puolueen kannattajien on myönnettävä, että merkittävä määrä amerikkalaisia tuntee vetoa Trumpin sanomaa kohtaan ja että oma viestimme ei ole tarpeeksi selkeä tai inspiroiva. VIIME VUONNA TÄMÄ STRATEGIA KUITENKIN PETTI.. Vuonna 2012 republikaanit olivat jo saaneet enemmistön kongressissa ja vaalitulos oli täpärämpi, mutta demokraattien kannattajien yhteistyö sai liikkeelle republikaanien suppeampaa kannattajakuntaa suuremman joukon äänestäjiä. DEMOKRAATTIEN AJATUKSENA ON OLLUT, ETTÄ VÄESTÖN KEHITYS TULEE MÄÄRITTELEMÄÄN TULEVAISUUDEN. Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin ovat osa Yhdysvaltojen ruostevyöhykettä: osavaltioita, jotka olivat aikoinaan teollisuuden voimanpesiä ja joissa ammattiliittojen asema oli vahva, mutta jotka ovat nyt epävarmoja taloudellisista tulevaisuudennäkymistään ja väestöltään keskimääräistä vanhempia. Tähän mennessä on kuitenkin käynyt selväksi, että hän on nerokas manipuloija ja kääntää kaiken itseensä kohdistuneen kritiikin ovelasti omaksi edukseen. Trump ei mahdu perinteisen poliitikon muottiin, joten hänen kannattajansa uskovat, että hän ei kuulu hallitsevaan eliittiin ja pystyy muuttamaan heidän elämänsä suunnan. Näiden osavaltioiden avulla hän voitti enemmistön valitsijamiesäänistä ja siten presidenttiyden. Demokraatit ovat luottaneet siihen, että heidän luontaisten kannattajiensa määrä kasvaa nopeampaa tahtia kuin republikaanien. Michiganin, Wisconsinin and Pennsylvanian kuvernöörit ovat republikaaneja ja niissä on toteutettu erilaisia äänestysprosenttia laskevia muutoksia vaalikäytäntöihin. Ne ovat päinvastoin syy sille, miksi he pitävät hänestä. Heidän ajatuksenaan on ollut, että väestön kehitys tulee määrittelemään tulevaisuuden. Syy oli se, että pieni määrä äänestäjiä – 10 000 Michiganissa, 20 000 Wisconsinissa ja 44 000 Pennsylvaniassa – riitti nostamaan Trumpin johtoon kolmessa osavaltiossa. Me koulutettuun eliittiin kuuluvat pidämme Trumpin sanavalintoja lapsellisina ja hänen hallitsemattomia mielialanvaihteluitaan vaarallisina. Ei ole epäilystäkään siitä, että Trump osaa vedota vanhempien valkoisten miesten (ja joidenkin naisten) pelkoihin, turhautuneisuuteen, identiteettikriisiin ja muukalaisvastaisuuteen. Viime vuonna tämä strategia kuitenkin petti. YDIN 3 / 2017 58 YTIMESSÄ min joukoin ja varmisti hänen voittonsa kolmessakymmenessä osavaltiossa. V aalien jälkeen suurin osa poliittisesta keskustelusta on pyörinyt sen ympärillä, miten Trump onnistui voittamaan (edes näin täpärästi) osavaltioissa, jotka olivat aikaisemmin asettuneet lujasti Obaman taakse
RO B W AL SH. REPUBLIKAANIT SIETÄVÄT TRUMPIA NIIN KAUAN KUN HÄN EI UHKAA HEIDÄN KAHDENKYMMENEN VUODEN AIKANA MUODOSTAMAANSA TUKIJAKUNTAA. Uskon myös, että hän luotti liikaa kansallistason mielipidetiedusteluihin ja sai valintansa vaikuttamaan väistämättömältä, mikä ärsytti itseään mielellään altavastaajina pitäviä demokraatteja. Kyltissä kuvattu hattu on yhdistelmä Trumpin kannattajien lippalakkeja sekä Ku Klux Klan -äärijärjestön käyttämiä huppuja. Kyltti tammikuun mielenosoituksessa. Minun on toki myönnettävä, että Clinton ei ollut inspiroiva ehdokas ja teki virheen välttäessään keskustelua talousongelmista, joista puhumalla hän olisi voinut saada puolelleen enemmän ruostevyöhykkeen äänestäjiä. He sietävät häntä niin kauan kun hän ei uhkaa heidän kahdenkymmenen vuoden aikana muodostamaansa tukijakuntaa. YDIN 3 / 2017 59 YTIMESSÄ J a sitten on republikaanien puolue-eliitti, joka on Trumpin liikkeelle houkuttelemien äänestäjien avulla saanut itselleen entistäkin suuremman osuuden paikallis-, osavaltioja liittovaltiotason edustajanpaikoista. Suurin demokraattien kohtaama este on kuitenkin se, että meidän liittoumastrategiamme on muuttunut niin sanotuksi identiteettipolitiikaksi. Yli 90 prosenttia republikaaneista äänesti Trumpia, vaikka mielipidetiedustelujen mukaan puolueen jäsenet eivät pitäneet hänestä
Uskon, että muutoksen on tarkoitus saada ihmisiä miettimään uudelleen ajattelutapojaan ja omaksumiaan arvoja, mutta liian nopeasta muutoksesta seuraa myös vastareaktio. Presidentinvaalien voittaminen kahdeksan vallassaolovuoden jälkeen on aina vaikeaa. K irjoitan tätä viikko sen jälkeen, kun Trump ilmaisi useampaan kertaan tukensa valkoisille nationalisteille sekä heidän kanssaan liittoutuneille uusnatseille ja Ku Klux Klanille. Meillä demokraateilla ja lipunkannattajallamme Hillary Clintonilla olisi pitänyt olla parempia vastauksia näihin kysymyksiin. Meidän kaikkien nyt eläessä Brexitin ja Trumpin presidentiksi valitsemisen seurausten kanssa toivon, että viime vuosina Euroopan ja Yhdysvaltojen yli hyökynyt populismin aalto on nyt vetäytymässä. Samalla jokainen uusi sosiaalinen normi, jonka puolesta taistelemme, saa puolueemme vanhat valkoiset jäsenet tuntemaan olonsa epämukavaksi. Meidän demokraattien täytyy tehdä enemmän, jotta voisimme julistaa vahvaa, toiveikasta, yksinkertaista ja ihmisiä yhdistävää sanomaa. Jokainen tuntuu olevan toisinaan valmis mieluummin häviämään kuin tekemään kompromisseja. Meidän täytyy tehdä enemmän, jotta voisimme vastustaa republikaanien yrityksiä sabotoida äänioikeutta. Se näkyy taloutemme nopeissa muutoksissa, väestömme kehityksessä (erityisesti maahanmuutossa) sekä niistä johtuvissa sosiaalisissa dislokaatioissa. Clintonin saamasta äänienemmistöstä huolimatta vaalit päättyivät Trumpin sekä hänen maahanmuuttajien ja eliittien haukkumiseen keskittyvän retoriikkaansa voittoon. YDIN 3 / 2017 60 YTIMESSÄ Jokainen liittoumaamme kuuluva ryhmä ajaa enemmän omia tavoitteitaan kuin niitä kaikkia yhdistäviä teemoja. Meidän täytyy tehdä enemmän motivoidaksemme ja mobilisoidaksemme nuoria äänestäjiä lähtemään sankoin joukoin liikkeelle sellaisen asian puolesta, johon he voivat uskoa. Ajatus liberaalista demokratiasta teollistuneiden yhteiskuntien normina on kuitenkin uhattuna ympäri maailmaa. Trumpin alhaiset kannatusluvut eivät riitä saamaan aikaan demokraattien vaalivoittoa ja republikaanit tulevat palaamaan ruotuun kohun laannuttua. Republikaanien puolue-eliitti on nyt toistaiseksi ottanut häneen etäisyyttä. Hänen kannattajakuntansa on näiden asioiden suhteen samaa mieltä hänen kanssaan ja tukee häntä aina vain enemmän kokiessaan median arvostelevan häntä. Varoitan kuitenkin liberaaleja ystäväni ja suomalaisia lukijoita siitä, että tälläinen käytös on nyt Trumpille normaalia. Tämä haaste olisi ollut vaikea voittaa, vaikka republikaanit eivät olisikaan manipuloineet vaaliluetteloita ja estäneet ihmisiä äänestämästä vaalituloksen kannalta avainasemassa olleissa osavaltioissa. Käännös Eero Suoranta. Ajatelkaapa, kuinka erilainen tilanne olisi, jos Hillary Clinton olisi Valkoisessa talossa
Kirjoittaja Jouko Kajanoja TYÖVOIMAPOLITIIKAN tulevaisuudennäkymät J ukka pekkarinen ja Juhana Vartiainen totesivat vuonna 1993 julkaistussa ja paljon siteeratussa teoksessaan Suomen talouspolitiikan pitkä linja, että maamme talouspolitiikka ei ole ollut suhdanteita tasoittavaa. Laskusuhdanteissa ei ole elvytetty eli tasoitettu suhdannevaihtelua lisäämällä kysyntää, ainakaan enempää kuin sitä ovat tehneet ”automaattiset vakauttajat” eli työttömyyden kasvusta johtuva työttömyysja muun toimeentuloturvan maksatuksen kasvu sekä verotuksen keveneminen työtulojen vähenemisen seurauksena. YDIN 3 / 2017 61 YTIMESSÄ. Jotta kaikille suomalaisille voidaan tarjota säädyllisen toimeentulon turvaavaa työtä, pitää valtion ottaa aktiivinen rooli niin työvoimakuin talouspolitiikassakin. Markkinoilta vastauksia on nykytiedon valossa turha etsiä. Talouspoliittisia päätöksiä eivät ole ohjanneet välittömät työllisyyden tavoitteet, vaan pyrkimys kilpailukyvyn vahvistamiseen. Viime vuosikymmeninä ainoat vuodet, jolloin elvytettiin ”päätösperäisesti” eli tehtiin päätöksiä uusista elvytystoimista, taisivat olla vuosien 2007 – 2008 finanssikriisiä seuranneet pari vuotta, Vanhasen toisen hallituksen aikana. Tämä vaihe päättyi nopeasti: jo vuonna 2014 valtionvarainministeriön yhteydessä toimiva talouspolitiikan arviointineuvosto varoitti suhdannelaskua kärjistävästä politiikasta ja esitti varovaisin sanankääntein elvyttävämpää politikkaa
YDIN 3 / 2017 62 YTIMESSÄ. Suomen liittyminen euroalueeseen on lujittanut politiikkaa, jossa välitön työttömyystilanne ei saa suurta painoa. Toiseksi pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen katkaiseminen ja työttömien työnhakijoiden ohjaaminen työllistämisen ja koulutuksen avulla sellaisille aloille, joissa tarvitaan lisää työvoimaa, ehkäisee ennalta talouden ylikuumenemista. Kirjoitus arvioi euroalueen uudistamisen tarvetta ja keskittyy epäilemättä sinänsä aiheelliseen ja osittain keynesiläiseenkin pankkijärjestelmän riskien vähentämiseen, mutta ohittaa kysymyksen fiskaalisesta elvyttämisestä. Ensinnäkin Suomessa ollaan edelleen kaukana täystyöllisyydestä. Yleisellä talouspolitiikalla ja työvoimapolitiikalla on toinenkin työllisyyspoliittinen yhteys. Aktiivinen työvoimapolitiikka vähentää alakohtaisen työvoimapulan ja samalla myös palkkainflaation riskiä. Oli vastaus valtiontaloudellisen elvytyksen ajankohtaisuuteen mikä tahansa, työnhakijoihin kohdistuvat vahvat työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat edelleen perusteltuja. Näin siitä huolimatta, että usa:n on yleisesti todettu selviytyneen euroaluetta paremmin vuosien 2007 – 2008 finanssikriisin laukaisemassa laskusuhdanteessa elvyttävämmän talouspolitiikkaansa ansiosta. Monet ovatkin esittäneet, että parempaa taloutta rakentavien investointien rahoitusta ei pitäisi sisällyttää julkisen talouden velkarajoituksiin. Otsikointiin on perusteita: talous on lähtenyt kasvuun ja työttömyys laskuun. Rehn otsikoi artikkelinsa ylpeästi ”Euroalue selätti kriisin – ”. (Kyseisen politiikan puoltajat eivät sanaa austerity käytä; oman sanakirjani mukaan se tarkoittaa tylyyttä.) O lli rehnin kirjoitus uusimmassa Kanavassa (5/2017) ei lupaa muutosta työttömyystilanteen huomioimisen suhteen. Hankala kysymys on, milloin talouden kasvu on niin vahvaa, että mahdollinen elvyttäminen alkaa aiheuttaa talouden ylikuumenemista ja toimia siten uuden kriisin siemenenä. Siihen on kaksi syytä. P erustelen edellä esittämääni pitkää vuodatusta talouspolitiikasta sillä, että yleinen talouspolitiikka on tärkein työllisyyden ja työttömyyden tasoon vaikuttava tekijä. Voi kuitenkin kysyä, paljonko menetettiin, kun austerity-politiikka pitkitti laskusuhdannetta ja viivästytti työttömyyden vähenemistä. Tämän voi nähdä selkeästi katsomalla kansakuntien työllisyyden ja työttömyyden historiaa. Meille omaksuttu austerity-politiikka on julkisen talouden velkarajoituksineen ehkäissyt elvyttämistä ja siten työttömyyden vähentämistä laskusuhdanteessa. Varsinainen työvoimapolitiikka on talouspolitiikan rinnalla tässä suhteessa pelkkää näpertelyä. Antikeynesiläistä politiikkaa ohjaa vahvaa usko markkinoihin ja siihen, että yrittämällä tasata suhdanteita valtio puuttuu VOI KYSYÄ, PALJONKO MENETETTIIN, KUN AUSTERITYPOLITIIKKA PITKITTI LASKUSUHDANNETTA JA VIIVÄSTYTTI TYÖTTÖMYYDEN VÄHENEMISTÄ
Myös Australiassa ja Britanniassa on jouduttu huomattavasti rukkaamaan järYDIN 3 / 2017 63 YTIMESSÄ. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että viranomaisten oma palvelutuotanto voisi vähentyä 75 – 85 prosentilla nykyisestä. Nuo ovat kuitenkin olleet pieniä akanvirtoja panostuksen vähenemisen virrassa. Oecd:n Suomelle esittämiä ehdotuksia työvoimahallinnon henkilöresurssien lisäämiseksi ei ole toteutettu, eli työvoimapalveluita on siis määrätietoisesti ajettu alas. Samalla työvoimapalvelujen toteuttaminen on tarkoitus siirtää markkinoille: uuden lain pohjalta maakunnat tuottavat palveluja vain, jos markkinoilta ei löydy niille tuottajia. Sen sijaan ne, jotka ajattelevat aktiivisen budjettipolitiikan voivan tasata suhdanteita ja vähentää työttömyyttä, suhtautuvat luottavaisesti myös aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Hollannissa seurauksena oli siinä määrin epäkohtia, että suuri osa markkinoistamista peruttiin. Aktiivinen talouspolitiikka ja aktiivinen työvoimapolitiikka kulkevat siis käsi kädessä, ja suhtautumista kumpaankin niistä ohjaa ymmärrys julkisen sektorin ja markkinoiden suhteesta. Maakuntauudistukseen liittyen valmisteilla oleva ”laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista” merkitsee suurta murrosta työvoimapolitiikassa. Häiriöttömien markkinoiden hyvää tekevään vaikutukseen uskovien mielestä sekä elvyttävästä budjettipolitiikasta että vahvasta työvoimapolitiikasta on siis enemmän haittaa kuin hyötyä. Antikeynesiläisen ajattelun mukaan työvoimapoliittiset toimenpiteet aiheuttavat epäterveitä vääristymiä työmarkkinoilla, joten on parempi rajoittaa valtion puuttumista markkinoiden toimintaan. Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelma vuonna 2003 merkitsi lisäpanostusta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja Sipilän hallitus on lisännyt työvoimahallinnon henkilökuntaa toteuttaessaan työttömien tehostettua haastattelua. Muutos ei ole ollut aivan suoraviivaista. Aktiivisen työvoimapolitiikan hyödyllisyyttä on epäilty samantapaisin perustein kuin valtion yrityksiä tasata suhdanteita. P anostus työvoimapolitiikkaan on 1990-luvun lamasta lähtien heikentynyt. Ruotsissa ja Tanskassa työvoimapoliittisiin tukitoimenpiteisiin panostetaan olennaisesti enemmän kuin Suomessa. Vastaavaa työvoimapalvelujen markkinoistamista on jo kokeiltu Australiassa, Britanniassa ja Hollannissa. haitallisesti niiden toimintaan. Ajattelun mukaan tehokkainta on antaa markkinoiden ja rahapolitiikan tasoittaa suhdanteita ilman budjettitalouden aktiivista käyttöä. Tähän saakka työja elinkeinoministeriöön kuuluneet ely-keskukset ja niiden mukana työvoima-asioita hoitaneet te-toimistot ovat siirtymässä osaksi maakuntahallintoa. Suomi oli niiden harvojen oecd-maiden joukossa, jotka eivät lisänneet panostusta työvoimapolitiikkaan vuosien 2007 – 2008 finanssikriisiä seuranneessa suhdannetaantumassa. Keskeisintä tässä muutoksessa on ollut palkkatukimäärärahojen pieneneminen ja työvoimapalveluissa työskentelevien määrän väheneminen
Tämän edellytyksenä on merkittävä muutos edellä kuvatuissa talousja työvoimapolitiikan suuntauksissa. YDIN 3 / 2017 64 YTIMESSÄ. Ehdotusta ja ministeriön esittelytekstejä lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että työvoimapolitiikan alasajoa ollaan jatkamassa. jestelmää, jotta ulkoistettua tuotantoa voitaisiin riittävästi ohjata. Kasvupalvelulakihankkeessa kuntien rooli työvoimapolitiikassa jää epämääräiseksi. Kummastakin täystyöllisyyyshankkeesta luovuttiin. Tämä on sekä sosiaalisessa että taloudellisessa mielessä tragedia.” Ongelma ei koske vain terveysongelmaisia, vaan kaikkia työkykyisiä ja -haluisia. Lakiehdotuksessa mainitaan mahdollisina työvoimapalvelujen tuottajina yksityiset yritykset, kolmas sektori, kunnalliset yhtiöt sekä lopulta maakunnan yhtiöt, jos markkinoilta ei löydy tuottajia. Oikeus työhön voi toteutua vain vaiheittain ja toteuttamisen keinoja tulee koko ajan kehittää. Ennen kasvupalvelulakihanketta viranomaisten ja asiantuntijoiden keskuudessa vallitsi käsitys, että työvoimapolitiikan toteuttamista ollaan Tanskan mallin mukaisesti Suomessakin siirtämässä yhä enemmän kuntien tehtäväksi. Sinänsä ulkoistaminen saattaa toimia, jos toiminta on vahvasti järjestäjän eli julkisen sektorin käsissä. Saksassa toteutettu huolellinen julkisen ja yksityisen sektorin työllistämispalveluiden vertailu ei kuitenkaan tue ulkoistamista. Siihen ei ole yhtä temppua, ainoastaan mittava valikoima keinoja. Yhteiskunnallisesti hyödyllistä tekemätöntä työtä on riittämiin. Jos Suomen perustuslakia luetaan myönteisesti, sinne on jo kirjattu, että säädyllisen toimeentulon turvaava työ on subjektiivinen oikeus, jonka toteutumisen varmistaminen kuuluu julkiselle vallalle. Säädyllisen työn takaaminen kaikille ei ole yksinkertaista. O ecd:n suomea koskeneessa raportissa vuonna 2008 kirjoitettiin: ”Aivan liian monet työntekijät siirtyvät pysyvästi pois työmarkkinoilta terveysongelmien vuoksi ja toisaalta liian harvat henkilöt, joiden työkyky on alentunut, ovat mukana työelämässä. Pitkiä askeleita tähän suuntaan kuljettiin niin sanotun Lex Leppäsen aikana vuosikymmenen vaihteessa 1980 – 90 ja Paltamossa vuosina 2010 – 2013. TYÖMARKKINOIDEN TASAPAINOTTOMUUDET JA SUHDANNEVAIHTELUT EIVÄT OLE RIITTÄVÄN PÄTEVIÄ SELITYKSIÄ SILLE, ETTÄ TYÖHALUISIA IHMISIÄ PIDETÄÄN TYÖTTÖMINÄ. Työmarkkinoiden tasapainottomuudet ja suhdannevaihtelut eivät ole riittävän päteviä selityksiä sille, että työhaluisia ihmisiä pidetään työttöminä. Nyt myös sosiaalija terveyspalvelut ovat kuitenkin siirtymässä kunnilta maakunnille. Julkinen osoittautui tehokkaammaksi. Talouspolitiikassa se tarkoittaa siirtymistä austerity-politiikasta keynesiläisyyteen ja työvoimapolitiikassa sen alasajosta aktiivisempaan lähestymistapaan. Kunnilla nähtiin olevan ely-keskuksia ja te-toimistoja paremmat edellytykset sovittaa yhteen työvoimapolitiikkaa, sosiaalitointa, koulutusta ja muita kunnallisia tehtäviä
Australialaiset löysivätkin runsaasti täyttämättömiä työtehtäviä muun muassa sosiaalisissa palveluissa, terveyden ja turvallisuuden alalla, kouluissa ja kuljetuksissa. Keskiluokka vähenee ja hyvätuloiset asiantuntijatehtävät ja pienituloiset palvelutehtävät lisääntyvät. Myös nämä pitkän aikavälin näkymät on hyvä ottaa huomioon nykyisiä ratkaisuja sorvattaessa. Erityisesti vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden henkilökohtainen ohjaus vaatii aikaa ja korkeatasoista ja monipuolista osaamista. Esimerkiksi australialaisten tutkijoiden esittämässä työtakuussa etsittäisiin työtehtäviä, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä, mutta jotka eivät toteudu nykyisten työmarkkinoiden puitteissa. Koulutuksella on keskeinen rooli säädyllisen työn takaamisessa kaikille. Ohjausta varten tarvitaan yksi luukku ja yksi ”agentti”, jonka puoleen voi kääntyä ja joka voi seurata ohjattavan työnhakua. Yksi osa sitä voisi olla jonkun muotoisen oppisopimuskoulutuksen nostaminen uudelle tasolle. Tutkijoiden mukaan niistä maksettavan palkan tulisi olla niin matala, ettei se estäisi hakeutumista avoimille työmarkkinoille, jolloin työtakuu ei ”vääristäisi” työmarkkinoita. A ihepiirin asiantuntijakeskusteluista voi päätellä, että välittömin tehtävä työvoimapolitiikan tehostamisessa on palkkatukimäärärahojen tuntuva korottaminen. Samalla elinikäisen koulutuksen tarpeet kasvavat. Nykyiset toimeentulon turvaamisen keinot muuttuvat entistä hankalammiksi toteuttaa ja perustulo (tai saman lopputuloksen tuottava negatiivinen tulovero) vaikuttaa entistä luontevammalta vaihtoehdolta. YDIN 3 / 2017 65 YTIMESSÄ. Joistakin kehityssuunnista vallitsee kuitenkin kohtuullinen konsensus: työelämä tulee muuttumaan monimuotoisemmaksi ja edellyttämään aiempaa enemmän joustoja. D igitaalisissa teknologioissa saavutettujen läpimurtojen vaikutuksista työelämään esitetään asiantuntijakeskusteluissa hyvin erilaisia arvioita. On perusteita ennakoida, että tulevaisuudessa sellaiset kategoriat kuin työllinen ja työtön tai työvoimaan kuuluva ja eläkeläinen menettävät vähitellen merkitystään. Tärkeää on myös toimeentuloturvan ja mahdollisuuksien synnyttäminen itsensä työllistäjille, mikroyrittäjille ja muille nykyisen työelämän marginaaleissa toimiville. Muutoksen mahdollisuuksista kertoo se, että vaikka Suomessa vain pari prosenttia 15 – 19 vuotiaista on oppisopimuskoulutuksessa, Saksassa nuorten oppisopimusopiskelijoiden osuus on noin 80 prosenttia kaikista ammattiin opiskelevista. Samalla tarvitaan myös monenlaisia menettelytapoja: mielenterveyspotilaille tulee olla omanlaisiaan palveluita, samoin kehitysvammaisille. Itsensä työllistäminen, keikkatyöt, alustatalous ja jakamistalous ovat lisääntymässä. Teknologian kehittyessä tuloerojen tasaaminen ja kansalaisten keskinäisen yhteisyyden ja luottamuksen ylläpitäminen vaativat uusia ratkaisuja
Sovinnon häämöttäessä kauempana kuin koskaan voidaan sanoa, että tietyssä mielessä sota ei ole vieläkään päättynyt. YDIN 3 / 2017 66 YTIMESSÄ Kuuden päivän sota oli Israelin perustamiseen verrattava virstanpylväs israelilaisten ja Palestiinan arabiväestön välisessä selkkauksessa. Kirjoittaja Hannu Reime Sota, joka ei päättynyt kuudentena päivänä Kuuluisa valokuva, jossa kenraali Uzi Narkiss (vas.), puolustusministeri Moshe Dayan ja puolustusvoimien komentaja Jitzhak Rabin astuvat Jerusalemin vanhaan kaupunkiin kuuden päivän sodan aikana.
YDIN 3 / 2017 67 YTIMESSÄ ILA N BR U N ER , CC BY -SA 3.0
Sota oli pikemminkin tärkeä virstanpylväs, samanlainen kuin oli ollut Israelin perustaminen yhdeksäntoista vuotta aikaisemmin, toukokuussa 1948. Sodan seurauksena koko entinen brittiläinen Palestiina, Siinai ja Golan tulivat Israelin hallintaan. Arabit on karkotettu Golanilta, ja sinne on perustettu kibbutzeja, jotka ovat erikoistuneet muun muassa viinintuotantoon. Viidentenä kesäkuuta alkaneet taistelut päättyivät kuun yhdentenätoista päivänä. YDIN 3 / 2017 68 YTIMESSÄ K esäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Israel aloitti sotatoimet Egyptiä vastaan ja valtasi nopeasti koko Siinain niemimaan sekä Egyptin hallinnassa olleen Gazan. K esäkuun 1967 sota kuuluu niihin harvoihin aseellisiin yhteenottoihin, joissa hyökkäävä ja vahvempi osapuoli onnistui esittämään itsensä heikkona samalla kun heikommasta osapuolesta muodostui mielikuva paitsi vahvana myös brutaalina öykkärinä. Olivatko Israel ja sen väestö todella vaarassa kesäkuun alussa vuonna 1967. Objektiivisesti, historiaa vääristelemättä voi sanoa, että Israelin valtio on sionistisen asutustoiminnan tulos ja samalla väline, jolla sitä toteutetaan. Siinain Israel palautti Egyptille vuonna 1982 Yhdysvaltojen välityksellä solmitun Camp Davidin rauhansopimuksen mukaisesti. Auschwitzin vapauttamisesta oli vuonna 1967 kulunut vasta 22 vuotta. Kun Jordania ja Syyria liittyivät sotaan, Israel eteni ItäJerusalemiin ja Jordanin länsirannalle miehittäen nämä Jordanialle kuuluneet alueet. Sodan päätteeksi Israelin armeija valtasi Golanin ylängön Syyrialta. Muut puolen vuosisadan takaiset valloitukset ovat edelleen Israelin kontrollissa: Itä-Jerusalemiin ja Länsirannalle on asutettu yli puoli miljoonaa juutalaissiirtolaista. Uuden holokaustin pelkoa lisäsi arabimaiden radioista sodan edellä tulvinut propagandauho juutalaisten heittämisestä mereen. Israelissa tapahtumia alettiin kutsua kuuden päivän sodaksi raamatullisen viittauksen mukaisesti. Muulle maailmalle Israel näyttäytyi verenhimoisten ja takapajuisten arabien uhkaamana Davidina, joka taitavuudellaan onnistui lyömään filistealaisten voimamiehen Goljatin. Olisi harhaanjohtavaa kutsua vuoden 1967 sotaa käännekohdaksi toistasataa vuotta kestäneessä selkkauksessa, jonka osapuolia ovat juutalaisnationalistinen asuttajaliike sionismi ja Palestiinan arabiväestö. Uhkasiko Israelin juutalaisia uusi kansanmurha. Gazaa Israel saartaa maalta, mereltä ja ilmasta. Huomattava osa Israelin hepreankielisestä enemmistöstä oli natsi-Saksan kansanmurhasta hengissä selvinneitä Euroopan juutalaisia. Mitkään sittemmin MUULLE MAAILMALLE ISRAEL NÄYTTÄYTYI ARABIEN UHKAAMANA DAVIDINA, JOKA TAITAVUUDELLAAN ONNISTUI LYÖMÄÄN GOLJATIN.
Välitön vaara olisi tämän käsityksen mukaan syntynyt Tiranin sulkemisesta. artiklan mukaista oikeuttaan itsepuolustukseen välittömän vaaran uhatessa sitä. Israelin yk-lähettilään ja myöhemmän ulkoministerin Abba Ebanin dramaattisen ilmauksen mukaan sulku pakotti Israelin hengittämään yhdellä keuhkolla. Todellisena syynä oli ilmeisesti pelko, ettei Yhdysvallat pitäisi salmen sulkemista riittävänä syynä sotaan. Merkitsikö salmen sulkeminen suoraa ja välitöntä uhkaa Israelille yk:n peruskirjan tarkoittamassa mielessä, ja oliko siis Nasserin päätös jo sotatoimi, vaikkei laukauksia vielä ammuttukaan. Kun Yhdysvallat salmen sulkemisen jälkeen pyysi Israelilta tilastoja laivaliikenteestään Tiranin kautta, ne koottiin valmiiksi, mutta tietoja ei luovutettu niiden luottamuksellisuuteen vedoten. Ensinnäkin Nasserin aikomuksena ei ollut hyökätä, sillä egyptiläiset joukot oli ryhmitetty puolustukseen, eikä mikään. Israelin ja sen näkemyksiä toistavien propagandistien mukaan Israel kuitenkin vain käytti yk:n peruskirjan 51. Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset tekivät ennen sotaa arviot, joihin sisältyi kaksi johtopäätöstä. Tiranin salmesta johtaa meriväylä Israelin eteläkärjessä sijaitsevaan Eilatin satamaan. Nasser ajoi itsensä ansaan, jota kukaan ei ollut virittänyt, mutta jonka Israel kesäkuun viidentenä päivänä laukaisi. Sodan syyt kuitenkin palautuivat aikaisempaan historiaan, erityisesti vuoteen 1956, jolloin Israel niin ikään valtasi Siinain, mutta joutui Yhdysvaltojen painostamana palauttamaan niemimaan Egyptille. Öljyä taas voitiin toimittaa Välimeren kautta Haifan satamaan, joten Israel ei myöskään ollut riippuvainen Eilatissa purettavasta öljystä. Sotaa ei kukaan ollut suunnitellut etukäteen, eikä kukaan täysin hallinnut siihen johtanutta tapahtumasarjaa. YDIN 3 / 2017 69 YTIMESSÄ esiin tulleet dokumentit tai asianosaisten lausunnot eivät tue tällaista käsitystä. Lisäksi hän sulki Aqaban lahdelle johtavan Tiranin salmen Israelin lipun alla purjehtineilta laivoilta ja strategisilta tuotteilta, muun muassa öljyltä. E ntä kuinka uhattu Israel tosiasiassa oli ennen kesäkuun viidettä päivää. Egyptin johtaja teki toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla kaksi kohtalokasta päätöstä, joita ei enää voinut perua. Kiistattomien tosiasioiden valossa Israelin on ollut pakko myöntää, että se aloitti sotatoimet kesäkuun viidentenä päivänä. yk-lähteiden mukaan Tiranin kautta ei ollut kulkenut yhtään Israelin lipun alla purjehtinutta laivaa lähes kahteen vuoteen. Hän pyysi yk:n pääsihteeriä, burmalaista U Thantia, vetämään maailmanjärjestön rauhanturvajoukot Israelin vastaiselta rajalta Siinailla. K uuden päivän sodan välittömäksi syyksi osoittautui sarja Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin virhelaskelmia
Tällöin sodan aloittamista voitaisiin perustella ennalta ehkäisevänä puolustuksellisena toimena, vaikkei yk:n peruskirjan 51. Kesän armottomaan helteeseen Siinaille ryhmitetyt huonosti koulutetut tai täysin kouluttamattomat sotilaat kärsivät jopa vesipulasta. Toukokuun 1967 puoliväliin saakka vaikutti siltä, että jos uusi sota puhkeaa Israelin ja arabinaapureiden välillä, se alkaa pohjoisella Syyrian rintamalla. Toinen amerikkalaisten johtopäätös oli se, että jos egyptiläiset kaikkien oletusten vastaisesti hyökkäisivät, he saisivat israelilaisilta ”helvetinmoisen selkäsaunan” (you will whip hell out of them). Tiedustelupalvelu Mossadin päällikkö Meir Amit kertoi Yhdysvaltojen puolustusministerille Robert McNamaralle kesäkuun ensimmäisenä päivänä, että amerikkalaisten ja israelilaisten tilannearvioiden välillä ei ollut mitään eroa. Joulukuusta 1966 lähtien myös Israelin yhteenotot Syyrian asevoimien kanssa lisääntyivät. Syyrian uusi, aikaisempaa jyrkempää ja aktiivisempaa linjaa kannattanut johtaja Salah Jadid antoi luvan hyökkäyksille, kun taas Jordanian kuningas Hussein piti niitä kiusallisina. Kesäkuun sodan yhteydessä Israelin puolustusministeriksi noussut Moshe Dayan kertoi vuosia myöhemmin, että PÄÄMINISTERI BENGURION OLI VAROITTANUT SIITÄ, ETTÄ JOSTAKIN ARABIMAASTA SAATTAISI NOUSTA KEMAL ATATÜRKIN ARABIVASTINE. ” kuuden päivän sotaa” oli edeltänyt jännityksen kiristyminen ja aseellisten välikohtausten lisääntyminen Syyrian vastaisella aselepolinjalla (Israelilla ei ollut rajoja, vain aselepolinjoja). YDIN 3 / 2017 70 YTIMESSÄ viitannut siihen, että ne valmistautuisivat hyökkäämään. Olihan nimittäin teoriassa mahdollista, että Israelin tiedustelu oli arvioinut Nasserin todella aikovan hyökätä. Niiden taistelukunto, varustus ja huolto olivat retuperällä. Johnson oli oikeassa. Ratkaiseva kysymys on kuitenkin se, uskoiko myös Israel itse, että Egyptillä ei ollut hyökkäysaikeita. Palestiinalaisjärjestö Fatah oli alkanut tehdä pienimuotoisia sissihyökkäyksiä Israelin puolelle Syyriasta ja Jordaniasta. On oltava rehellinen itselleen.” Sionismin jyrkkään oikeistosiipeen kuulunut Begin ja hänen puolueensa Herut, nykyisen pääministerin Benjamin Netanjahun Likud-puolueen edeltäjä, kutsuttiin ”kansallisen yhtenäisyyden hallitukseen” viikkoa ennen sodan alkamista. Näin ajatuksen muotoili Abba Ebanille Yhdysvaltojen silloinen presidentti, kansanomaisesta puhetavastaan tunnettu teksasilainen Lyndon Johnson. NASSERISSA OLI POTENTIAALIA TÄHÄN ROOLIIN.. Egypti sai kovan ”selkäsaunan”, vaikkei aloittanutkaan sotaa. Viisitoista vuotta myöhemmin uransa lopulle edennyt pääministeri Menachem Begin lausui puheessaan: ”Teimme valinnan kesäkuussa 1967: päätimme hyökätä. Myöskään Israel ei kuitenkaan uskonut Nasserin hyökkäysaikeisiin. artikla aivan kirjaimellisesti täyttyisikään
Tiivis, tuore ja hyvin dokumentoitu englanninkielinen lähde kesäkuun 1967 sotaan johtaneista tapahtumista on amerikkalaisen tutkijan Stephen Shalomin artikkeli ”Looking Back at the June 1967 Middle East War” (New Politics, vol. Israel oli osoittanut voimansa ja sitä kautta hyödyllisyytensä amerikkalaisten vahvimpana ja vakaimpana liittolaisena myrskyisessä Lähi-idässä – onnistuihan se tuhoamaan Neuvostoliiton Egyptille toimittamat ilmavoimien koneet ennen kuin ne edes ehtivät ilmaan. Kuuden päivän sota ratkaistiin muutamassa tunnissa. Juuri Israelin sotilaallinen voima (eikä mikään kongressin Israel-lobby) selittää maan viidenkymmenen viime vuoden aikana muodostuneen erityissuhteen Yhdysvaltojen kanssa. Ranska laskelmoi, että hänen kaataminensa olisi avain voittoon juuri alkaneessa Algerian itsenäisyyssodassa. Dayan tunnettiin brutaalista suorapuheisuudestaan. Tässä mielessä kuuden päivän sota ei ole vieläkään päättynyt. Egyptin ja Syyrian välillä oli puolustussopimus, ja vuosina 1958– 1961 ne olivat muodostaneet valtioliiton, Yhdistyneen arabitasavallan, millä nimellä Egypti virallisesti kutsui itseään vielä vuonna 1967. Nasser ilmeisesti vakuuttui Neuvostoliiton välittämiin tietoihin nojaten siitä, että Israel hyökkää Syyriaan, ja että hänen on arabimaailman johtavana poliitikkona näytettävä, että tekee jotakin syyrialaisten auttamiseksi. Silloin Yhdysvallat pakotti Israelin vetäytymään Siinailta, jonka se oli vallannut edellisenä syksynä poliittis-sotilaallisessa yhteistyössä Ranskan ja Britannian, vanhojen eurooppalaisten siirtomaavaltojen, kanssa. Toinen merkittävä seuraus oli se, että Israel otti kontrolliinsa koko entisen brittiläisen Palestiinan ja on sen jälkeen voinut jatkaa valtaamiensa alueiden miehittämistä sekä asuttamista juutalaissiirtolaisilla. Sodan hieman kaukaisempiin taustatekijöihin kuului se, mitä oli tapahtunut kymmenen vuotta aikaisemmin, keväällä 1957. Sodan tärkein seuraus oli Nasseriin henkilöityneen ja sekulaarin eli uskonnosta riippumattoman arabinationalismin romahdus. Nasserissa oli potentiaalia tähän rooliin. XVI, #63). K ymmenen vuotta siinailta vetäytymisen jälkeen Yhdysvallat ei enää rajoittanut Israelin pyrkimyksiä. Selkkauksen oikeudenmukainen ratkaisu sekä hepreaa puhuvien israelilaisten ja arabiankielisten palestiinalaisten sovinto ovat kauempana kuin koskaan. Artikkeli löytyy osoitteesta newpol.org/content/looking-backjune-1967-middle-east-war. YDIN 3 / 2017 71 YTIMESSÄ ainakin 80 prosenttia välikohtauksista oli Israelin provosoimia. Israelille arabimaailmaa yhdistävä ja modernisoimaan pyrkivä Nasser oli kauhistus. Pääministeri David Ben-Gurion oli varoittanut siitä, että jostakin arabimaasta, todennäköisimmin Egyptistä, saattaisi nousta Turkin uudistajan Kemal Atatürkin arabivastine. Tavoitteena oli ollut Suezin kanavan kansallistaneen Nasserin syökseminen vallasta
Kirjoittaja Veikko Räntilä VAPAAKAUPAN ristiriitoja. Pyrkimykset kaupan vapauttamiseksi eivät kuitenkaan ole läheskään aina vilpittömiä. YDIN 3 / 2017 72 YTIMESSÄ Vapaakauppa esitetään ongelmattomana ja yksiselitteisesti kaikille osapuolille edullisena
Valtiolliset elinkeinotuet ovat tästä eräs esimerkki: esimerkiksi Yhdysvallat myy Meksikoon maataloustukien avulla kilpailukykyiseksi hinnoiteltua maissia, mikä tekee Meksikon pientalonpoikien omasta maissintuotannosta kannattamatonta ja synnyttää näin lisää työttömiä rajanylittäjiä usa:n omalle etelärajalle. Vapaakauppaa ajavien valtioiden pyrkimykset ovat lähes aina myös hegemonistisia ja ne pyrkivät tukemaan oman maansa yrityksiä, myös hämärin ja kieroin keinoin. YDIN 3 / 2017 73 YTIMESSÄ H istorian saatossa monet teollisuusmaat ovat varmistaneet teollisen tuotantonsa menestyksen suojaamalla sitä ulkomaiselta tuonnilta – myös sen jälkeen, kun Adam Smith loi nykyisen vapaakaupan teorian. Tästä näkökulmasta katsottuna Suomen yli neljän miljardin euron yritystuet ovat kokonaisuudessaan vapaakaupan kieroa kiertämistä. Nämä olivat useimmiten kehitysmaita, joiden markkinat suuryritykset sen jälkeen valtasivat Kansainvälisen valuuttarahaston tuella. Myös Suomessa käytetään monenlaisia julkisia tukia vientiteollisuuden suojelemiseksi: esimerkiksi niin sanottuja innovaatiotukia jaetaan myös silloin, kun kyse ei todellisuudessa ole innovaatioista. Raaka-aineet, työvoima ja pääoma eivät sellaisenaan ole enää ratkaisevia, vaan niitä tärkeämpiä ovat yritysten koko, markkina-asema, kyky vaikuttaa valtioiden politiikkaan, markkinointikoneistot, teknologian taso ja hallinta sekä rahoituksen saanti. Niin sanotut suhteelliset edut ovat kuitenkin nykyään varsin erilaisia kuin Smithin aikana. Samoin maatalouden asema on suojattu koko eu:ssa tuonnin uhalta.. Väitteillä polkumyynnistä perustellaan esimerkiksi kiinalaisten tuotteiden maahantuonnin rajoittamista, vaikka ei ole voitu osoittaa, että nämä väitteet pitäisivät paikkansa. Samaan aikaan taloudellisesti kehittyneet maat torjuvat tuontia muualta erilaisten teknisten standardien sekä laatu-ja puhtausvaatimuksien avulla vain oman tuotantonsa suojelemiseksi. Menneinä vuosikymmeninä vapaakauppaa edellytti muun muassa Maailmanpankki lainoittaessaan kriisissä olevia valtioita. Suuryritysten ja globaalien järjestöjen liitto toimi vapaakaupan myytin varjolla markkinoiden uusjaon aikaansaamiseksi. Tämä merkitsee sitä, että vapaakaupan voittajia ovat monikansalliset suuryritykset
TTIP-sopimuksen vastainen mielenosoitus Saksassa vuonna 2014. J ulkisuudessa vapaakaupan asiallista kritiikkiä esiintyy vähän. Esimerkiksi ttip:tä eli Yhdysvaltojen ja eu:n välistä vapaakauppasopimusta koskevissa selvityksissä ei ole tarkasteltu vapaakaupan vaikutuksia tasa-arvoon, tulonjakoon tai työllisyyteen saati markkinoiden uusjakoon kansallisten ja monikansallisten suuryritysten kesken. YDIN 3 / 2017 74 YTIMESSÄ Tätä kirjoitettaessa maailman johtohenkilöt olivat juuri kokoontuneet Hampurissa ja vannoneet vastustavansa protektionismia. O PP O SI TI O N 24 .D E, CC BY -S A 2.. Viikkoa myöhemmin Saksa ilmoitti rajoittavansa ulkomaisia, käytännössä erityisesti kiinalaisia yritysostoja. Vapaakaupan vaikutuksia hyvinvointiin ja sen jakautumiseen ei tutkita, puhumattakaan siitä, että niihin valmistauduttaisiin poliittisesti. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen vapaakauppaan on juhlallisesta retoriikasta huolimatta hyvinkin kaksinaamaista: kehittyneet valtiot näyttävät pidättävän itselleen veto-oikeuden kaupan vapauttamisen suhteen ja käyttävän sitä aina tilanteen niin vaatiessa. Vapaakauppasopimuksiin sisällytetään vaatimuksia investointisuojasta, jolla pyritään varmistamaan sijoitusVAPAAKAUPAN VAIKUTUKSIA HYVINVOINTIIN JA SEN JAKAUTUMISEEN EI TUTKITA, PUHUMATTAKAAN SIITÄ, ETTÄ NIIHIN VALMISTAUDUTTAISIIN POLIITTISESTI
Kotimarkkinateollisuus menettäisi markkinoita tuonnille, kun taas työttömyyden lisääntyminen vähentäisi kaupan ja palvelujen kysyntää. Puolueiden kannanotot ja selvitykset vapaakaupasta puuttuvat. E u:n budjettivaje kasvaa Britanian jäsenmaksujen poistuttua yli kymmenen miljardia euroa. Myös verokilpailun voi ennakoida lisääntyvän ttip-sopimuksen seurauksena, mikä puolestaan johtaa yritysten maksamien verojen vähentymiseen. Tällaisten pyrkimysten synnyttämät ristiriidat ratkotaan kyseisen maan ulkopuolisten, niin sanottujen uskottujen miesten toimesta, maan omaa oikeusjärjestelmää kiertäen. Kotimarkkinateollisuus, kauppa ja palvelut kokisivat vaikeuksia. Suomenkaan kohdalla ei ole ollut puhetta siitä, että elinkeinoja maataloustuet lopetettaisiin ttip-sopimuksen vastaisina. Monille tuntuu riittävän, että voimme elää näiden ongelmien kanssa. Kilpailun kiristyminen aiheuttaa työelämässä moninaisia vaikutuksia. Vapaakaupan sijaan tarvittaisiin siis tuontitulleja niille maille, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisemmat työnantajan sosiaaliturvamaksujen puutteen takia, tai joissa tuotteista syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin eu:ssa vastaavan tuotannon kohdalla. Ne toimivat päivänpolitiikassa vailla laajempien kysymysten tuottamaa tuskaa. Sen perusteella valtiot eivät voisi parantaa kuluttajien, ympäristön tai työntekijöiden suojelua tai oikeuksia, koska tämä muuttaisi liiketoimintaympäristöä ja vähentäisi voittoja. Nämä kaikki ovat jo nähtävissä Suomenkin työelämässä. Mikäli eu tekee sen jälkeen vielä uusia vapaakauppasopimuksia, se menettää useamman miljardin verran tullimaksuja ja budjettivaje kasvaa lisää. ten tuotot. Nykyinen kaupan vapausaste aiheuttaa kuitenkin jo hallitsemattomia globaaleja vaikutuksia ja ongelmia kilpailussa hävinneille kehittyneille länsimaille. YDIN 3 / 2017 75 YTIMESSÄ TYÖNTEKIJÄN ASEMAN HEIKENTÄMISEN VOIDAAN KATSOA KUULUVAN SOPIMUKSEN JULKILAUSUMATTOMIIN TAVOITTEISIIN. Palkkakustannuksia pienennetään eri keinoin, työtahti kiristyy, stressi ja kiire lisääntyvät. Samoin varustamot nauttisivat edelleen jatkuvia innovaatiotukia ilman ainuttakaan innovaatiota samalla kun työvoiman hintaa poljetaan alemmaksi. Työntekijän aseman heikentämisen voidaankin katsoa kuuluvan sopimuksen julkilausumattomiin tavoitteisiin. Jo nyt amerikkalaiset suuryritykset maksavat eu:ssa vain muutamia prosentteja tai vain promilleja tuloksestaan veroa ja senkin Irlannin veroparatiisiin, vaikka tulos tehdään koko Euroopassa. Vientiteollisuuden vahvat yritykset saattaisivat hyötyä tilanteesta, mutta vain sillä edellytyksellä, että ulkomaista tilauskysyntää riittää. Ratkaistuhan niitä ei ole.
Yksinoikeussopimuksia ei siis kukaan estä jatkossakaan, jos niille on kantavat perustelut ja systeemi toimii kokonaisuutena yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta fiksusti. Uskallan siis väittää vastaan, kun kotimaiset päättäjät yrittävät jälleen kerran vierittää vastuuta päätöksistään eu:n syyksi: Kukaan ei tule painostamaan tai pakottamaan hätäisiin liikkeisiin rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamisen kanssa. Markkinoiden avaaminen tai avaamatta jättäminen ei näytä tuottavan suoraan parempaa tai huonompaa raideliikennettä. Rautatiet toimivat, jos niihin investoidaan. Yksityinenkin liikenteenharjoittaja voi lipsua aikatauluista ja toisaalta julkinen yhtiö toimia asiakaslähtöisesti. Toimiva raideliikenne vaatii rahaa MERJA KYLLÖNEN Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen ja entinen liikenneministeri. Käytännössä myös isommissa hankinnoissa on edelleen mahdollisuus suorahankintaan, jos suorahankinta voidaan osoittaa asetettujen kriteerien (palvelujen ja kaluston laatu, kattavuus, täsmällisyys) perusteella kilpailutusta tehokkaammaksi tavaksi toimia. T ässä kohtaa kannattaisi ottaa tuumaustauko. Kaikki eu-lainsäädännön vaatimat toimet on meillä käytännössä jo tehty. YDIN 3 / 2017 76 KOLUMNI S uomessa ei ole kovin montaa ihmistä, joka olisi osallistunut eu:n neljännen rautatiepaketin valmisteluun ja neuvotteluun yhtä kädet savessa kuin meikäläinen. Suomella ei ole tässä asiassa mitään kiirettä. 2019 alkaen tosiaan avoin pääsy markkinoille, mutta siitäpä sitten alkavatkin direktiivin poikkeukset. Aito kilpailu vaatisi moniraiteista ja toimivaa raideverkostoa ilman pullonkauloja – joten jos tehokkuutta halutaan parantaa, on valtion tehtävä pikaisesti isoja investointeja. Ennakoitavissa olevat välttämättömät toimet pantiin toimeen jo omana liikenneministeriaikanani: rataverkon hallinta ja rautatieliikenteen harjoittaminen, koulutusjärjestelmä ja turvallisuusjärjestelmä on Suomen lainsäädännössä jo eriytetty. 12. Kuva: Nick Tulinen. Tämän pidemmälle ei ole hätä, koska liikenteen harjoittamiseen eu-lainsäädäntö antaa monia mahdollisuuksia. Pienemmissä kokonaisuuksissa voidaan edelleen tehdä suorahankintasopimuksia, ja jo tehdyt sopimukset ovat voimassa sopimuskausien loppuun. On turha kuvitella, että kilpailu jotenkin itsekseen toisi mukanaan paremman raideliikenteen. Päälinjaus neljännessä rautatiepaketissa on 3
/ 96 TIMO MIELONEN Jäitä hattuun tiedustelulakien kanssa / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. 78 ARJA ALHO Muusa ja tyranninero / 82 JUHANI TOLVANEN Sota on helvetti / 84 RIITTA OITTINEN Sokeri parantaa haavoja / 86 EERO SUORANTA Planeetta kylässä / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Puiden unia ja painajaisia / 94 VEXI VIRTANEN Ulkopolitiikka haussa
YDIN 3 / 2017 78 YDINKOKEMUS Kirjoittaja Arja Alho MUUSA JA TYRANNINERO Intuitiolla näyttelevän Hanna Schygullan elämälle ja uralle ei käynyt kuin Maria Braunin avioliitolle, saati siitä kertovan elokuvan ohjaajan kiihkeälle halulle rikkoa kaikki rajat. Schygullasta tuli selviytyjä.
Schygulla oli eräänlainen muusa ja luotettu, mutta myös tyrannia vastaan noussut kapinoitsija. Schygulla on työskennellyt pitkän uransa aikana myös sellaisten ohjaajien kuin Carlos Sauran,Margarethe von Trottan, Andrzej Wadjan, Wim Wendersin ja Jean-Luc Godardin kanssa. Schygulla teki ensimmäisen pitkän elokuvansa Rakkaus on kylmempi kuolemaa Fassbinderin kanssa vuonna 1969. Koska hän itse on edelleen elossa, hän voi kuitenkin pitää myös ohjaajan elossa kertomalla tästä. Fassbinder sanoi usein kuolevansa varhain – niin kuin hän tekikin. Schygullan ja Fassbinderin suhteet eivät olleet ongelmattomat. Myöhemmin tulivat muun muassa Maria Braunin avioliitto ja Lili Marleen, joka myös avasi näyttelijälle uran chanson-laulajana. Schygulla sanoo olevansa surullinen Fassbinderin kuolemasta. RO XA N A SA D VO KA SS O VA / SO DA N KY LÄ N EL O KU VA JU H LA T. On viipyilevä dokumentti ja elävä ihminen ja hänen tarinansa yöttömän yön elokuvafestivaaleissa Sodankylässä. Hänen elämäänsä kuului valtava työteho (neljästä viiteen elokuvaa vuodessa), mutta myös aggressiot, väkivalta, yksinolon pelko ja erilaiset päihteet. Heidän keskinäiset suhteensa menivät poikki ensimmäisten elokuvien jälkeen kun ilmeni, että Hanna Schygulla (edessä) Sodankylän elokuvafestivaaleilla. Schygulla liitetään useimmiten Rainer Werner Fassbinderiin (1945 –1982), ehkä merkittävimpään saksalaiseen elokuvaohjaajaan ja kulttuurielämän pahaan poikaan, jonka maine ja elokuvat elävät edelleen. YDIN 3 / 2017 79 YDINKOKEMUS H anna Schygullan elämästä avautuu erilaisia kiehtovia puolia kuin kaleidoskoopista. Fassbinder nöyryytti ihmisiä eikä se ollut Schygullasta mukavaa katsottavaa
Hän ei pitänyt passiivisen naisen roolista vaan halusi olla vahva ja tasa-arvoinen. Aikuisuuden kynnyksellä hän aloitti kielten ja kirjallisuuden opiskelun. Tuon ajan saksalaiset nuoret SCHYGULLAN MIELESTÄ ON LOHDULLISTA, ETTÄ PELON JA VIHAN ILMAPIIRISTÄ HUOLIMATTA ON KOKO AJAN ENEMMÄN IHMISIÄ, JOTKA HALUAVAT JAKAA JA VÄLITTÄÄ.. Teatteria enemmän Schygulla kertoo yhteiskunnallista ja kapitalismikriittistä keskustelua käydyn yliopistolla. Juna pysähtyi keskelle peltoja Baijerissa. YDIN 3 / 2017 80 YDINKOKEMUS naisnäyttelijät saivat miehiä vähemmän palkkaa. N uorena Schygullasta tuntui samoin kuin monesta muusta samanikäisestä: hän halusi luoda jotakin uutta. Vahvoista naishahmoista tulikin sekä Schygullan että sittemmin myös Fassbinderin tavaramerkki. Schygullan vanhemmat olivat kauhuissaan tästä uudesta tuttavuudesta: he pelkäsivät Fassbinderin rajuutta, provokatiivisuutta ja niiden vaikutuksia saksalaiseen kulttuuriin. Hannan äiti onnistui pääsemään junaan sodan jaloista pienen tyttärensä kanssa. Vanhemmat halusivat tyttärelleen koulutuksen. Baader ei ollut mitenkään erityisesti mukana, koska ”hänellä näytti olevan tärkeämpää tekemistä”. He ja muutamat muut sytyttivät Frankfurtissa kaksi tavarataloa tuleen. Hänelle sanottiin, että hän on lahjakas. Mitä enemmän Hanna kävi iltakursseilla, sitä huonommaksi hän omasta mielestään näyttelijänä kehittyi. Junavaunussa oli pimeää, ulkona valoisaa. Hän syntyi Puolan rajalla 1943. Schygulla suuttui ja aloitti kapinan. Pienen Hannan muistossa on elävänä nouseminen ylös ja alas, pimeys ja valo. Teon katsotaan olleen alkusoittoa länsisaksalaisen terrorismin synnylle. Hanna oli nimittäin Pariisissa 19-vuotiaana au pairina. Saksan ohella ranskan kielestä ja Ranskasta tuli vuosikausiksi hänen toinen identiteettiään määrittävä tekijä. Fassbinderistä kirjan julkaissut Christian Braad Thomsen kertoo, kuinka teatterin takahuoneessa viihtyi myös Anders Baader, joka oli teatteriryhmään kuuluneen Horst Söhnleinin ystävä. Hänen mukaansa se oli sattumaa. Silti hän liittyi lojaaliudesta Münchenissa toimineeseen Action-Theater -ryhmään, jonka johtajaksi Fassbinder nopeasti nousi. Isä oli amerikkalaisten sotavankina Italiassa ja palasi, kun Hanna oli noin viisivuotias. Hän kävi iltaisin teatterikurssia, päivisin hän hankki lisätienestejä tarjoilijana. Schygulla on edelleen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja. Kurssilla oli myös Fassbinder. Isän mielestä elämä ei ollut minkään arvoinen. Jotenkin hän jäi myös kielten väliin, aivan kuten oli jäänyt kotona isän ja äidin väliin. Hän haaveili opettamisesta ja luki mielellään ääneen muille oppilaille. Mutta Schygulla arvelee itseironisesti niin sanottavan kaikille opiskelijoille. Miten Hanna Schygullasta tuli näyttelijä. Ehkäpä siksi Hanna jäi ainoaksi lapseksi ja jotenkin vanhempiensa väliin. Schygulla itse korosti Sodankylässä, että Action-Theater kokosi yhteen valtavan erilaisia ihmisiä aina hipeistä alkaen. S chygullan lapsuuden ensimmäiset muistot liittyvät junaan, joka oli myös hänen kotinsa jonkin aikaa
Schygulla ei niistä pidä, joten kun ohjaaja myöhemmin soitti ja kysyi: So?, näyttelijä vastasi yhtä ytimekkäästi: No! Muutamaa vuotta myöhemmin Schygulla oli kuitenkin mukana Ferrerin Storia di piera -elokuvassa. Fassbinderin tuotannosta mainittakoon Berlin-Alexanderplatz -televisiosarja sekä elokuvat Maria Braunin avioliitto, Lola ja Veronika Vossin kaipuu.. Rainer Werner Fassbinder ohjasi elokuvien ohella televisioproduktioita sekä radiokuunnelmia ja myös näytteli. Hanna Schygulla (oik.) Sodankylän elokuvafestivaaleilla. Ajattelua yhdisti tunne, ettei raha voi olla elämän tarkoitus. 6. YDIN 3 / 2017 81 YDINKOKEMUS olivat myös vahvasti traditioita vastaan natsihistorian vuoksi. Hän sai suorituksestaan parhaan naisnäyttelijän palkinnon Cannesissa vuonna 1983. – Jos vain keskittyy puolustamaan omaisuuttaan, sitä vähemmän keskittyy elämiseen. – 18. Lili Marleen -elokuRO XA N A SA D VO KA SS O VA / SO DA N KY LÄ N EL O KU VA JU H LA T van kuvauksiin tuli italialainen ohjaaja Marco Ferreri. Vastaus oli, että riippuu eläimestä. Tämä on yksi Schygullan kantavista ajatuksista edelleen. Ja monia palkintoja sen jälkeen! Hanna Schygulla Chanson-laulaja ja näyttelijä Vieraili 32:lla Sodankylän elokuvafestivaaleilla 14. Schygullan mielestä on lohdullista, että pelon ja vihan ilmapiiristä huolimatta on koko ajan enemmän ihmisiä, jotka haluavat jakaa ja välittää. Hän kysyi, pitikö Schygulla eläimistä. Perinteet synnyttivät syyllisyyttä. Ferreri kehotti lukemaan Bukowskin kirjan, jossa kerrotaan käärmeistä. Hanna Schygulla kertoo myös monista hauskoista sattumuksista
Ajan henki puhaltaa juoksuhautojen yli. Toki Korkeajännitys-sarjan Suomi-versioissa on puhuttu niin Suomen sodasta kuin kansalaissodastakin, sekä myös esimerkiksi rintamalottien sodasta Paula Arvaksen ja Leena Lehtolaisen käsikirjoittamassa tarinassa. Sota oli sarjakuvassa läsnä luonnollisesti myös jo sotavuosina. Teoksessa ei ole sankareita, vaikka siinä YDIN 3 / 2017 82 YDINKOKEMUS. Sitten laskeutui hiljaisuus, joka alkoi rikkoutua vasta vuosisadan lopulla. Hanneriina Moisseisen viimevuotinen Kannas sekä Pekka Lehtosaaren ja Hannu Lukkarisen tämänsyksyinen Raatteen tie avaavat tietä toisaalle, pois ankaran herooisesta tavasta käsitellä sotaa. ”Kaatunut” on sana, jota myös Pekka Lehtosaari ja Hannu Lukkarinen pohtivat viisaasti Raatteen tiessä, samoin kuin vihollisen demonisointia. Mukana on nimittäin raskaita kuvia hautajaisista ja arkkuun pannuista kaatuneista. Hänen lähes sanattoman 240-sivuisen sarjakuvakirjansa tärkeässä osassa ovat sakuva-arkiston valokuvat, joista ainakaan näitä Moisseisen käyttämiä ole oikeastaan koskaan nähty painettuina. Sarjakuvassakaan se ei tarkoita vielä sitä, että toinen maailmansota olisi jäämässä unholaan, vaan että Korkeajännitys-henki on saamassa rinnalleen toisia ääniä. Silloin julkaistiin muun muassa Egon Meurosen Syöksypommittajia, Ami Hauhion Ismo Lento – Rajaseudun poika -sarjaa sekä vaikkapa Henrik Tikkasen humoristista Konradia ja Erkki Tantun Rymy-Eetun sotatarinoita. Niin kuin Ville Kivimäen sotilaiden traumoja käsitellyt tutkimus Murtuneet mielet, ne antavat ääntä niille, jotka olivat vaienneet ja jotka oli vaiennettu. Moisseinen kertoo jatkosodan loppuvaiheen Karjalan kannaksen evakuoinnista niin rintamalla harhailevan karanneen sotilaan ja karjaa turvaan saattavan karjakon kuin kuolemankin kannalta. Näkökulma on ollut paljolti sama kuin vaikkapa Esa Anttalalla, Niilo Lauttamuksella ja kymmenillä muilla sotakirjoja tehneillä. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Sota on helvetti S uomalainen sarjakuva on tähän asti käsitellyt sotaa rohkeiden yksilöiden tai taisteluiden kautta
Raatteen tien kuvittanut Hannu Lukkarinen tunnetaan mustan viivan ja pinnan mestarina. Hän on myös niitä harvoja suomalaispiirtäjiä, jotka ovat harjoittaneet oikeussalipiirtämistä. Sen päähenkilönä on sota. Mukana on nimittäin muun muassa tarina venäläisestä tiedustelulentäjästä, jonka kone tekee pakkolaskun Kiantajärven jäälle. Mummo suostuu ”lainaan” ja kuinka ollakaan: kaksi viikkoa myöhemmin neuvostopartio palauttaa hänelle sukset, koska ”upseerin sanaan voitte luottaa”. YDIN 3 / 2017 83 YDINKOKEMUS. Hanneriina Moisseinen KANNAS Kreegah Bundolo 2016 240 s. Pekka Lehtosaari & Hannu Lukkarinen RAATTEEN TIE Otava 2017 72 s. Kuten Moisseinen, myös Lehtosaari on perustanut tarinansa arkistomateriaaleihin ja haastatteluihin. Varsinkin Raatteen tien kohdalla tämä on hyvä muistaa, sillä osa episodeista tuntuu liian uskomattomilta ollakseen totta. Raatteen tiessä taistellaan, mutta se laajenee Kannaksen lailla sodan arjen ulkopuolelle ja nostaa paljon kysymyksiä, jotka jäävät lukijan mieleen. Sotilas osuu vanhan naisen mökille ja pyytää ja vaatii saada suksiparin lainaksi. onkin keskushahmoja
Hennon vaaleanpunaiset tuotteet tehtiin vanhan reseptin perustella vain muutamasta raaka-aineesta, kuten sokerista ja ruusuesanssista. Hän on havainnut, että makumuistoihin kytkeytyy muistoja myös äänija visuaalisesta maailmasta. Nallekarkin kokoisen ”miniveistoksen” ideana on herättää keskustelua sekä elävästä perinteestä että Syyrian vanhasta sivilisaatiosta. Teksti ja kuvat Riitta Oittinen Sokeri parantaa haavoja ” jos kertoisin, että kolme karamellikulhosi makeisista on myrkytettyjä, ottaisitko niitä kourallisen. P rojektiinsa liittyen Loyauté kuvasi myös lyhytfilmin Libanonin Bekaan laakson pakolaisleirillä. Hän opetteli arabiaa ja palasi maahan yhä uudelleen, myös sisällissodan aikana. Karamellin erikoinen muoto sai vaikutteita arkeologi Max Mallowanin vuonna 1937 tekemästä, 300-luvulta olevasta mystisestä hautalöydöstä. Nämä herkulliset muistot innoittivat häntä taivuttelemaan ranskalaisen karamelliyrityksen valmistamaan miljoona makeista, jonka prototyypin hän itse suunnitteli. Hänen mukaansa makeiset toimivat yleismaailmallisesti ystävällisen kommunikaation välineinä. Myös ranskalainen Benjamin Loyauté yhdistää karamellit, kodittomuuden ja pakolaisuuden, mutta Trump nuorempaa moniulotteisemmin. Ne nimettiin syyrialaisen lasten hellittelynimikäytännön mukaan louloupteiksi. Suunnittelija-taiteilija Benjamin Loyauté muotoili assyrialaista amulettia muistuttavan vaahtokaramellin kannanottona Syyrian pakolaiskriisiin. noin vuosi sitten. Pöyristystä herättänyttä twiittiä kommentoitiin muun muassa toteamalla, ettei ihmisiä ja karamelleja voi verrata toisiinsa. Tässä syyrialaispakolaisongelmamme”, twiittasi Donald Trump Jr. Brysselissä asuva Loyauté vaikuttui Syyriasta vieraillessaan siellä ensimmäisen kerran parikymppisenä. YDIN 3 / 2017 84 YDINKOKEMUS. Loyauté kutsuu loulouptia syyrialaisen elämäntavan suurlähettilääksi. Loyautén mieleen painuivat markkinoiden värikkäät karamellivuoret ja makeisia notkuvat katukauppakärryt. Filmillä asukkaat kertovat nostalgisia muistojaan makeisten merkityksestä rauhanaikaisessa Syyriassa
Sillä Louayté halusi tuoda näyttelyvieraiden mieleen Lähi-idän taitavat käsityöläiset ja syyrialaisen arkipäivän. Karamellin maku, tuoksu ja koostumus palauttivat minunkin – Syyriassa vierailleen turistin – mieleeni maan kaupunkija ruokakulttuurin. Louloupti-karamellejä Occupation: Designer -näyttelyssä, MAD Brussel Benjamin Loyauté, Sorry for you too, 2017, installaatio, MAD Bryssel YDIN 3 / 2017 85 YDINKOKEMUS. Loyauté etsii tuotteilleen myös jälleenmyyjiä, aivan pienillekin erille. Taannoisessa The Guardianin artikkelissa Loyauté nimettiin Jali ja suklaatehdas -kirjan mukaan peräti ”kadonneen Syyrian Willy Wonkaksi”. Halusta käsitellä aihetta kertovat myös ne sadat makeisiin liittyvät postikortit, joita Loyautén eri puolille maailmaa asettuneet syyrialaiset ystävät pyynnöstä hänelle postittivat. Viime vuonna Loyauté rakensi Luxembourgin nykytaiteen museoon installaation, jonka voisi kääntää vaikka karkkimeluksi (”Le Bruit des Bonbons”). Loppukesästä osallistuin työpajaan, jossa teimme muovailuvahasta karamellimallin omien muistojemme pohjalta. Kuten usein hyväntekeväisyyshankkeissa, tässäkin projektissa tiedotusvälineiden huomiota saa länsimaalainen toimija. Itse hän tosin toteaa tekonsa olevan vaikutukseltaan kuin ”kolibrin siipien isku”. Makeisia tarjoiltiin yleisölle säihkyvän kuparisesta myyntivaunusta, jonka esikuva on syyrialaisessa katukaupassa käytetty vaunu. Sama teema paljastuu myös yk:n pakolaisjärjestön verkkosivuilta, joilla esitellään kolmannen polven karamellinvalmistaja Abu Rabeen. Rahaa karkkien tekemiselle ei juuri ansaitse, mutta Rabeen toimiikin ammattiylpeydestä, tunteakseen olevansa taas normaali. Protestimielessä kasa karkkeja on kärrätty Trump Towerin kultaisen pyöröoven eteen. Samalla kuulimme Loyautén makeismuotoiluun liittyvistä lennokkaista tulkinnoista ja pääsimme napsimaan maistiaisia louloupti-installaatioista. Jollain tasolla sokeri, muotoilu ja halu kunnioittaa perinteitä silti yhdistävät näitä miehiä. N äyttelyihin kuuluu erilaista oheisaktiviteettiakin. Syyriassa karamellitehtailijana työskennellyt Rabeen sopeutti tuotantonsa hankaliin leiriolosuhteisiin ja valmisti makeisensa käsityönä nuotiolla, apunaan paistinpannu. Keskittyminen tähän pieneen yksityiskohtaan entisessä elämässä konkretisoi, kuinka paljon asioita sota on pakolaisilta vienyt. Toisaalta Loyautén mukaan pakolaisperheet nauttivat saadessaan keskustella muustakin kuin sodasta ja tuhosta. Makeisista on suunnitteilla luomuversio ja niiden myyntitulot menevät pakolaislasten koulutushankkeeseen. Kuilu pakolaisleirien karamellitarjonnan ja Benjamin Loyautén äärimmäisten aistikkaiden ja kalliiden design-makeisten välillä ei juuri voisi olla suurempi. Hän on tehnyt raha-nimisiä makeisia jordanialaisella pakolaisleirillä vuodesta 2012 alkaen. Lisäksi louloupteja on esitelty Euroopan parlamentin edessä Brysselissä. Ylipäätään makeiset edustavat Loyautélle syyrialaisten vieraanvaraisuutta, jakamisen halua
Tapahtuman erityisluonnetta kuvaa myös se, että vaikka ohjelmaa voi tulla katsomaan päivälipullakin, pääasiallinen tapa osallistua coniin on liittyä kunakin vuonna Worldconin jäseneksi. Kirjoittaja Eero Suoranta E lokuun toisella viikolla tehtiin historiaa, kun Worldcon, maailman vanhin tieteiskirjallisuuden harrastajien con eli kokoontuminen, järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Worldcon on fanien faneille järjestämä tapahtuma, jonka järjestämisestä ei-kaupalliset harrastajajärjestöt kilpailevat ja jossa osallistujat valitsevat aina kahden vuoden päästä pidettävän kokoontumisen paikan. YDIN 3 / 2017 86 YDINKOKEMUS Mitä tarvitaan maailman ehkä merkittävimmän scifija fantasiaharrastajien tapaamisen järjestämiseen. Erityisesti internetiä edeltäneenä aikana tieteisja fantasiakirjallisuuden harrastajilla saattoi olla vaikeuksia löytää samanhenkistä seuraa yliopistokampusten faniyhteisöjen ulkopuolella. Jäsenyys antaa oikeuden äänestää Worldconin pitopaikasta sekä kokoontumisten järjestämistä valvovan World Science Fiction Societyn säännöistä. kerran järjestettävä kokoontuminen keräsi Helsingin Messukeskukseen yli 7 000 kävijää, toiseksi eniten tapahtuman historiassa. Vuosia kestänyt kampanjointi, joukoittain vapaaehtoisia sekä vieraita planeetan eri kolkista – toisin sanottuna aimo annos yhteisöllisyyttä. Jäsenäänestyksellä päätetään myös, keille tapahtumassa jaetaan Hugopalkinnot, neljässätoista eri kategoriassa myönnettävät scifija fantasiamaailman Oscarit. Jo 75. On vaikea ilmaista, kuinka merkittävää Worldconin saaminen Helsinkiin oli suomalaisille scifin ja fantasian harrastajille ja ammattilaisille, jotka olivat kampanjoineet ajatuksen puolesta jo vuodesta 2012 lähtien. Toissavuoden äänestyksessä Helsinki voitti niin Montrealin ja Washingtonin miljoonakaupungit kuin Japanin Shizuokankin, mitä ei voi pitää vähäisenä saavutuksena. Myös nykyään kasvokPLANEETTA KYLÄSSÄ. J uuri tunne joukkoon kuulumisesta onkin yksi con-kulttuurin keskeisimpiä anteja
On ymmärrettävää, että Worldconia tuskin järjestetään kovin nopeasti toista kertaa Suomessa. Samoin Helsingin Worldconista on syytä kiittää kaikkia sen mahdollistaneita: osallistujia, kutsuvieraita sekä erityisesti omaa aikaansa yhteisen tapahtuman hyväksi uhranneita vapaaehtoisia. Worldconien juuret ovat amerikkalaisessa fanikulttuurissa, ja nimestään huolimatta suurin osa niistä on järjestetty Yhdysvalloissa tai muualla englantia valtakielenään puhuvassa maailmassa, mikä on vähentänyt muualta tulevien osallistujien määrää. Jemisinille, josta tuli viime vuonna ensimmäinen kyseisessä kategoriassa palkinnon saanut musta kirjailija. Tapahtumassa järjestyissä paneelikeskusteluissa puolestaan käsiteltiin muun muassa orientalismia, kolonialismia ja tieteiskirjallisuuden kääntämistä eri kielille – sekä tietysti muumeja. Myös tässä suhteessa Helsingin tapahtuma voidaan kuitenkin katsoa menestykseksi, sillä tällä kertaa osallistujia oli kaikilta kuudelta asutetulta mantereelta ja lähes kuudestakymmenestä eri maasta. – Parhaimmillaan scifija fantasiayhteisö tuntuu olevan yhtä ja samaa perhettä, ja se osaa järjestää hemmetin hyvän sukukokouksen, trinidadtobagolainen kirjailija ja runoilija Brandon O’Brien kuvaili tapahtuman tunnelmaa Twitterissä. E ri taustoista tulevien ihmisten entistä suurempi näkyvyys scifin ja fantasian kentällä ei ole miellyttänyt kaikkia. On kuitenkin ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka vahvasti Worldcon-yhteisö on torjunut nämä yritykset raahata Hugo-palkinnot menneisyyteen. Jo Helsingin conin viimeisinä päivinä alkoi kuitenkin liikkua huhuja kampanjasta, jonka tavoitteena on järjestää vuoden 2032 kokoontuminen Tampereella. YDIN 3 / 2017 87 YDINKOKEMUS kaisilla kohtaamisilla ja yhteisillä tapahtumilla on erityinen merkitys yhteishengen luomisessa monenlaisista eri maailmoista tulevien fanien välille, minkä saattoi aistia myös Helsingissä. K. Kumpikin ryhmittymä on väittänyt olevansa ”aidon” scifin ja fantasian puolella sekä syyttänyt Hugo-äänestäjiä ”vasemmistolaisten” teosten suosimisesta. Tänä vuonna naispuoliset finalistit voittivatkin lähes jokaisen neljästätoista jaetusta palkinnosta. Päivämäärä voi kuulostaa kaukaiselta, mutta se ei ole mitenkään ihmeellistä – Worldcon jos mikä on todiste siitä, että niin Suomessa kuin maailmallakin scifin harrastajat katsovat kohti tulevaisuutta.. Palkintoseremoniassa luetussa puheessa Jemisin sanoi palkinnon voittaneen The Obelisk Gate -romaanin olevan hänen tähän mennessä yhteisökeskeisin teoksensa ja haluavansa sen takia kiittää koko kirjoitusprosessin ajan häntä tukenutta yhteisöä, aina perheenjäsenistä ja ystävistä satunnaisiin tuttavuuksiin. Todellisuudessa on selvää, että kampanjoita motivoivat lähinnä huomiohakuisuus sekä kauna naispuolisten, rodullistettujen ja sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kirjailijoiden menestystä kohtaan. Viime vuosina kaksi äärikonservatiivista ryhmittymää on yrittänyt manipuloida Hugo-äänestystä ja onnistunut saamaan omia ehdokkaitaan finalistien joukkoon. Esimerkiksi parhaan romaanin Hugo myönnettiin toista kertaa peräkkäin amerikkalaiselle N
Kerkkänen vie lukijan osmani-imperiumista Ranskan mandaattihallintoon, sen jälkeen itsenäistymiseen sekä erilaisten vallankaappausten kautta Hafez Assadin presidenttiyteen ja lopulta vallan periytymiseen Bashar Assadille. Arja Alho Ari Kerkkänen SYYRIA. Syyria ja Arabiliitto sopivat marraskuussa 2011 ensimmäisestä yrityksestä, joka muodosti myös pohjan Venäjän laatimalle päätöslauselmaehdotukselle. YMMÄRTÄMISEN TUSKAA YDIN 3 / 2017 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Syyrian sisällissodan umpikujasta ei näytetä pääsevän eteeneikä taaksepäin. Kuvassa on toki edelleen hämmentäviä ja epäselviä yksityiskohtia. Vaikuttaa siltä, että Syyrian hallinnon hajauttaminen ja samalla paikallishallintojen vahvistaminen voisi olla ulospääsy umpikujasta, vaikka Syyrian valtiolliset rajat säilyisivätkin. Syyrian lähimenneisyyttä käsitellessään Kerkkänen tarjoilee kiinnostavaa tietoa maassa tapahtuneesta kansannoususta ja yrityksistä hillitä sen väkivaltaista tukahduttamista. Autoritaarinen hallinto, valtion omaisuuden kasaantuminen harvojen käsiin (Panaman paperit -kirjan mukaan muun muassa presidentin serkulle Rami Makhlufille) sekä kuivuuden aiheuttamat sisäiset muuttoliikkeet ovat vahvoja selittäviä tekijöitä sisällissodan ja valtion romahtamisen taustalla. YK:n turvallisuusneuvoston niin sanotut P-3 maat (Yhdysvallat, Britannia ja Ranska) kuitenkin halusivat äänestää Assadin vallasta poistamista vaativasta esityksestä juuri ennen Venäjän ulkoministerin matkaa neuvottelemaan Assadin kanssa. Sen sisäiset erimielisyydet ovat tehneet siitä toimintakyvyttömän. Nykytilanne ei ole tullut tyhjästä. Syyria on kuitenkin jo menetettyine sukupolvineen rikki. Alueellisen rauhansopimuksen aikaansaaminen vakauttaisi myös Irakin tilanteen ja voisi johtaa Isisin kukistumiseen. SYNNYSTÄ SISÄLLISSOTAAN Pystykorvakirja/Like 2017 391 s. ARI KERKKÄNEN toimi Suomen Lähi-idän instituutin johtajana Damaskoksessa, Ammanissa ja Beirutissa vuosina 2011– 2014. Ratkaisuyritys valui hiekkaan. PITKITTYNEET konfliktit ovat repineet Syyriaa jo ennen kansannousua. Oppositiokin jakautuu karkeasti ottaen vallankumouksellisiin ja salafisti-jihadistisiin ryhmiin, joista jälkimmäiset siis kannattavat äärikonservatiivista sunniislamilaisuuden suuntausta. Myös arabikevät ja Isis ovat itse asiassa vastauksia samaan Lähi-idän johtajien korruptoituneisuuteen. Kerkkäsen mielestä ratkaisun avaimet ovat syyrialaisten käsissä. Arabialaisia runoilijoita innoittaneet ihanat Damaskoksen puutarhat ja niiden tuoksu voivat palata, mutta niissä tulee olemaan surua, menetystä ja kärsimystä. Tältä ja muiltakin osiltaan hänen työuransa antaa hänelle perspektiiviä kirjoittaa kokonaiskuvaa nykyisestä verta vuotavasta Syyriasta
Suurten linjojen osalta teos on vain jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka keskeinen asema tietoisuudella työelämän muuttumisesta on nykypäivän vasemmistolaisessa ajattelussa. Toisaalta kaikkien startup-maailman katteettomien lupausten purkaminen vaatisi todennäköisesti kokonaan oman teoksensa, joten kirjan kapeampi näkökulma aiheeseen on ehkä tältä osin ymmärrettävissä. Valitettavasti Antti Hyrkkään artikkelissa yllä olevat näkökulmat loistavat poissaolollaan. Eero Suoranta Veera Nuutinen (toim.) UUSI TYÖVÄKI. EHKÄ hieman yllättävästi kirjassa kysytään myös, voisivatko startup-yritykset toimia uuden työn suunnannäyttäjänä. Joissakin tapauksissa ongelmat ovat olleet vielä syvemmällä: Harvard Business Schoolin professori Benjamin Edelmanin mukaan esimerkiksi kirjassa moneen kertaan mainitussa taksipalvelussa Uberissa vallitsee laittomuuden kulttuuri, koska yhtiön liiketoiminta perustuu sen toimialaa koskevien lakien ja säännösten rikkomiseen. TYÖELÄMÄ on prekarisoitunut, yrittäjämäistynyt, digitalisoitunut, atomisoitunut ja uberisoitunut. Kokoaikaisen työn normeihin perustuva sosiaaliturva ei ole pysynyt kehityksen perässä eikä ammattiyhdistysliike ole pystynyt kehittämään uudenlaisia edunvalvonnan muotoja. ”Uusi työ” alkaa jo olla vanha ja vakiintunut käsite, eikä Vasemmistofoorumin kanssa yhteistyössä julkaistu Uusi työväki -kirja tuo siihen hirveästi uutta. Uusia ratkaisuja tarvitaan, esimerkiksi perustulo. Tekstissä ei esimerkiksi kysytä, millaisina työpaikkoina startupfirmat näyttäytyvät vaikkapa perheellisille naisinsinööreille tai niiden toimistojen pelihuoneita siivoaville vuokratyöntekijöille, tai missä määrin startupit todella tarjoavat kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Kuulostaako tutulta. Startup-maailman esikuvia ovat tunnetusti Piilaakson teknologiayritykset, joita on kritisoitu muun muassa nuoria miehiä suosivasta työkulttuurista sekä vartioinnin ja siivouksen kaltaisten palveluiden ulkoistamisesta työehtoja polkeville firmoille. TYÖ JA YRITTÄJYYS PREKARISOITUVAN PALKKATYÖN YHTEISKUNNASSA Into 2017 350 s. UUSI TYÖELÄMÄ ON JO TÄÄLLÄ YDIN 3 / 2017 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Uusi työväki onkin mielenkiintoisimmillaan käsitellessään rajatumpia aiheita, kuten koulujen yrittäjyyskasvatusta, kotisiivoojien asemaa sekä työosuuskuntiin liittyviä mahdollisuuksia. Uusi työväki ei ole mullistava kirja, mutta tarjoaa kuitenkin kannesta kanteen luettuna useampia näkökulmia uuteen työhön liittyvään keskusteluun. Jos se ei ole ennestään tuttua, nyt olisi hyvä hetki ottaa selvää, mitä on prekarisaatio ja miksi se perustulo olisi niin tärkeää saada toteutettua
Vaitonaisuus on viisasta, sillä vuotajan osa on kaksinainen: sankari ja roisto. Samalla se kertoo myös Peltolan omista yhteyksistä Afrikkaan. YDIN 3 / 2017 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tietovuoto koostui valtavasta asiakirjamäärästä, jotka olivat peräisin panamalaisesta lakiasiaintoimisto Mossack Fonsecasta. Samalla se on kuitenkin myös maanviljelijöiden, kaivosmiesten ja köyhien ihmisten valtio. Se on myös kesän 2017 Lontoon yleisurheilun MM-kisoissa yksin radalla juosseen Isaac Makwalan kotimaa. Botswanan onni on myös, etteivät sen yhteiskunnalliset ongelmat ole johtaneet väkivaltaan. MITEN RIKKAIDEN VERONKIERTO PALJASTUI Into 2017 363 s. Timantit ovat maan valtiontalouden jalokiviä, ja Botswana onkin maailman toiseksi suurin korutimanttien tuottaja. Kirja ei ole varsinaisesti tietokirja, mutta kertoo kuitenkin Botswanasta, sen historiasta ja nykyisyydestä kiinnostavia asioita. Panaman papereiden tietolähteen John Doen todellinen henkilöllisyys on sen sijaan jäänyt salaisuudeksi. Siksi mekään emme – Pekka Peltolan sanoin – kuule uutisia Botswanasta, sillä maalla menee hyvin. Siksi niin sankarillinen tietovuotaja kuin tietoja analysoineet journalistit eri puolilla maailmaa, myös Yle, ansaitsevat suuren kunnioituksemme. Myös suomalaisia löytyy panamalaisen lakiasiaintoimiston asiakkaista. John Doe toimitti Süddeutsche Zeitung -lehdelle yksityiskohtaisia tietoja yli 214 000 offshoreyrityksestä ja niiden veroparatiiseihin sijoittamista varoista. Vuodetut asiakirjat kertovat veronkiertoon syyllistyneistä valtiojohtajista, rikollisista ja muista yksityishenkilöistä. Arja Alho HYVIÄ UUTISIA AFRIKASTA Pekka Peltola BOTSWANA. JOURNALISMIN KUMARRUS SANKARIVUOTAJALLE PEKKA PELTOLA on kirjoittanut sympaattisen kirjan Botswanasta. He varastavat meidän taskuistamme. Panaman paperit kertoo huolella tehdystä tutkivasta journalistisesta työstä, joka tuo päivänvaloon maailman rikkaan eliitin ja suuryritysten pimeän toiminnan. Offshore-yrityksen toiminta tapahtuu muualla kuin rekisteröintivaltiossa, mikä mahdollistaa veronkierron. Arja Alho Bastian Obermayer ja Frederik Obermaier PANAMAN PAPERIT. Botswana on viisaan ja muodoiltaan pyöreän salapoliisin Mma Ramotswen asuinpaikka sekä maan ensimmäisen presidentin Seretse Khaman ja englantilaisen Ruth Williamsin rotuennakkoluulot voittaneen rakkaustarinan näyttämö. Luonnonvaroista ei ole tullut kirousta, sillä Botswana on viisaasti kerännyt varantoja, joita käytetään parhaiden suhdanneoppien mukaisesti tasoittamaan talouden heilahduksia. AFRIKAN TIMANTTI Into 2017 221 s. SUOMI ei ottanut vastaan tietovuotaja Edward Snowdenia, joka paljastumisensa jälkeen päätyikin viettämään aikaansa maanpakolaisena Venäjällä
Sen syitä ovat muun muassa alueen harva asutus, pitkät välimatkat ja ankara ilmasto sekä merenkulun kausiluonteisuus. KTM Tuomas Kiisken tuore väitöstutkimus ei tue toiveikkuutta. Kiisken mukaan reitin toimintaedellytykset riippuvat muun muassa ilmasto-olosuhteista, poliittisesta ilmapiiristä sekä hyödykeja rahtimarkkinoiden suhdanteista. Tuomas Kiiski FEASIBILITY OF COMMERCIAL CARGO SHIPPING ALONG THE NORTHERN SEA ROUTE Turun Yliopiston julkaisuja 2017 208 s. Hänen johtopäätöksensä on, ettei mikään näistä tekijöistä tue laajamittaista Euroopan ja Aasian välistä kauttakulkuliikennettä Pohjoisreitillä. Samalla se on myös mukana edistämässä pohjoisilla alueilla avautuvien taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kiisken tutkimus ei myöskään puolla Jäämerenradan rakentamista, koska laajamittaista konttiliikennettä rajoittavat useat tekijät. Tämä huolestuttaa, mutta on myös nostattanut toiveita pohjoisen merenkulun kasvumahdollisuuksista. Venäjän Jäämeren rannikon liikenteelle sitä vastoin on kysyntää. Arktisen strategian mukaan Suomi toimii kestävän kehityksen ja vakauden edistäjänä. Arja Alho ARKTISIA MAHDOLLISUUKSIA YDIN 3 / 2017 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Kiiski on tarkastellut toimitusketjujen johtamisen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kauppamerenkulun toimintaedellytyksiä Pohjoisreitillä, toisin sanoen Koillisväylällä. Sen merkitys tulee jäämään vähäiseksi lähivuosikymmeninä. Tosiasia on, että arktinen alue lämpenee kaksi tai jopa kolme kertaa muita alueita nopeammin. Vaikka ympäristövaikutuksille on vaikea laskea hintaa, on Kiisken mukaan selvää, että ympäristöriskit ja -haitat kasvavat sitä enemmän, mitä vilkkaampaa alueen liikenteestä tulee. Tutkimuksen mukaan rajallinen kysyntä on merkittävin rajoite Pohjoisreitin kauppamerenkulun kasvulle. SUOMI on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa tulevat kaksi vuotta. Alueen ainoan merkittävän rahtipotentiaalin muodostavat arktiset luonnonresurssit, joiden hyödyntäminen riippuu maailmanmarkkinoista. Myös väylien syvyys ja leveys vaikuttavat aluskokoon ja siten kannattavuuteen. Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Samoin Kiiski katsoo väitöstutkimuksensa perusteella, ettei Pohjoisreitin lyhyempi kuljetusmatka tuota toivottuja säästöjä muiden kustannusten vuoksi. Kuljetustarjontaa rajoittaa puolestaan vähäinen jäänmurtajien ja jäävahvistettujen alusten määrä. Jäämerenrata palvelisi lähinnä Suomen vientiä, jolle kuitenkin on tarjolla kilpailukykyisempiäkin vaihtoehtoja
Levyltä löytyvät luritukset ovat lähes täydellisiä hitaasti mailleen valuvan sunnuntain soundtrackiksi. 1. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. Columbia 2017 Jargoslavia JARGOSLAVIA Kuu Records 2017 Mara Balls ELÄVÄ KIVI Stupido 2017 WATERS JÄMÄHTÄÄ TUON TUOSTA NOSTALGIAAN JA KATKERUUTEEN, VAIKKA ONKIN VIRKISTÄVÄÄ, KUN NYKYPÄÄTTÄJILLE SATAA KRITIIKKIÄ. Myös Niemelän jalostamaton lauluääni sopii yhtyeen tyyliin. Roger Waters IS THIS THE LIFE WE REALLY WANT. Musiikissa jazz on pilarina, mutta hyvin monesta maailmankolkasta on täsmätuotu hyvällä maulla melodioita maustamaan soppaan. Trumpetin ja saksofonin hallitseva Jarkko Niemelä (muun muassa Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Alamaailman Vasarat) on kerännyt ympärilleen taitavan bändin. 2. Melodioita on ammennettu Balkanin niemimaalta ja Välimeren itäja etelärannikon alueilta. 3. Huolestuneelta ja vähän lannistuneeltakin kuulostava Waters jämähtää tuon tuosta nostalgiaan ja katkeruuteen, vaikka onkin virkistävää, kun nykypäättäjille sataa kritiikkiä terävimmän sivalluksen osuessa Trumpiin. Päämajaansa Tampereella pitävän kolmihenkisen Mara Ballsin hienosti hyppysissä pysyvästä rönsyilevästä psykedeliasta kurotellaan välillä kohti luotisuoraa bensankatkuista rokkia. Sähkökitaraansa kurittava Maria Mattila loihtii pöriseviä ja vinkuvia ääniä, jotka esittävät levyllä pääosaa hyvältä kuulostavan laulun jäädessä yhdeksi instrumentiksi muiden joukkoon. 3. 2. Tempo on usein laiska ja välillä äidytään stadionkeikoille sopivaan verkkaiseen sointuvaihdostahtiin, mutta sanoitukset ja Watersin luonteikas ääni kantavat. Pink Floyd -legenda Roger Waters vie uudella levyllään kuulijan pohtimaan maailmanpolitiikan ja ympäristön tilaa. YDIN 3 / 2017 92 YDINKOKEMUS LEVYT. Kaikki soittimet kuuluvat hyvin ja laulu on lauluosuuksissa jätetty kirkkaana etualalle. 1. Erityismaininta lohkeaakin äänitykselle ja miksaukselle
Puistonläpivainvähänennen auringonlaskuaetenevähiljainenkulkuetuomieleenuskonnollisenrituaalinalun. YDIN 3 / 2017 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT UNEKSIVAT PUUT • Ohjausjadramaturgia:MiraLaine • Koreografia:MirvaKeski-Vähälä • HelsinginKeskuspuistossa26.8.–9.9. BelgialaisenDidier Comèsin sarjakuvaanperustuvaesitys kysyy,mistäpuutuneksivat–ja mitäkäy,kunnealkavatnähdä painajaisia.Teoksessapuiden unetmuuttuvatlinnuiksijaperhosiksi,kunnesihmisentoiminta häiritseeniitäjaniidenkollektiivisenmuistinsyövereistäalkaakinnoustaesiinmuinaisiahirviöitä.Tapahtumienkeskiössäovat metsäänpäätyneettavalliset ihmiset,muttaradiostakuuluvat uutisetpaljastavat,ettäkatastrofiuhkaakokomaailmaa. POIKKITAITEELLINENUneksivat puut-esitysjohdattaakatsojan metsänsiimekseen–kirjaimellisesti.Varsinaisenanäyttämönä toimiiHelsinginkeskuspuisto, muttaesitysalkaajomatkan varrella,kunyleisöviedäänkinttupolkujapitkinmetsänkeskelle. Eero Suoranta 93 YDINKOKEMUS NÄYTELMÄ U N EK SI VA T PU U T PUIDEN UNIA JA PAINAJAISIA YDIN 3 / 2017. JuonensakeveydestähuolimattaUneksivat puutonnistuu juurisiinä,mitäyrittääkin:sesaa katsojanmiettimäänuudelleen ihmistenjapuidenvälistäsuhdetta.Josmetsäänhaluatmennänyt,niintakuullavaikutut. JuonensapuolestaUneksivat puutonloppujenlopuksivarsin kevyt,hiemankaavamainenkin kauhufantasia.Toteutukseltaan esityssensijaanonomaatasoaan:nukketeatterinjatanssin keinoinesiinloihdituthirviöt tuntuvatolevanperäisinjostain toisestatodellisuudesta,janäkymättömiinuhkiinreagoivat näyttelijätonnistuvatluomaan tunteensiitä,ettäjokaisenpuun takanasaattaaollajotainkummaa.Vaiovatkonesittenkinpuut itse,joistaonyhtäkkiätullutsalaperäisiäjaehkävaarallisiakin
Y din-lehti juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin Paasitornissa lokakuussa 2016. 2014. 9. nato:n käyttöön ”nato:n sotilaallisen toiminnan tukemiseksi”. Koska minulla oli juuri tuolloin työn alla kanditutkielmani Suomen ja nato:n välisestä isäntämaasopimuksesta, halusin kysyä panelisteilta (lähinnä kahdelta viimeksi mainitulta) heidän näkemyksiään aiheesta. Sopimuksen mukaan tällaiseen toimintaan kuuluu myös ”taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys”. Kansainväliset sopimukset vahvistetaan yk:ssa, jolloin ne saavat myös aseman kansainvälisessä politiikassa, ja niiden rikkomisesta voi aiheutua sanktioita. VEXI VIRTANEN Kirjoittaja on valtio-opin opiskelija Jyväskylän yliopistossa. YDIN 3 / 2017 94 KOLUMNI. Stubbin hallitus oli valtuuttanut puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin allekirjoittamaan isäntämaasopimuksen nato:n huippukokouksessa Walesissa 4. Toisaalta ulkoasiainministeriön valtiosopimusoppaan mukaan ”toisinaan yhteisymmärryspöytäkirjoihin sisällytetään myös valtioita sitovia määräyksiä, mikä hämärtää näiden ja perinteisten kansainvälisten velvoitteiden välistä eroa”. Puhumassa olivat valokuvaaja Meeri Koutaniemi, CMI:n Irakohjelman johtaja Hussein al-Taee, professori Heikki Patomäki sekä poliitikko ja Ydinlehden entinen päätoimittaja Erkki Tuomioja. Tällä sopimuksella, jota kutsutaan myös ”yhteisymmärryspöytäkirjaksi” (englanniksi Memorandum of Understanding, MoU), Suomi tarjoutuu antamaan maa-, vesija ilmatilansa ISÄNTÄMAASOPIMUS – VALTIOSOPIMUS. Koska ulkoasiainministeriö puhuu ”yhteisymmärryspöytäkirjojen” suhteen sekä valtiosopimuksista että yhteistoiminnasta, on isäntämaasopimuksen tarkka luonne aiheuttanut hämmennystä niin tutkijoiden kuin kansalaistenkin piirissä
Kuten jo arvata saattaa, niin Patomäellä oli erilainen näkemys: hänen mukaansa isäntämaasopimuksen varsinainen status riippuu siitä, miten sitä käytännössä tulkitaan ja sovelletaan. Jos Suomen ulkoja turvallisuuspoliittiset kysymykset eivät kuulu poliittiselle agendalle, niin mikä mahtaa olla niitä tärkeämpää. Ytimen tilaisuudessa Tuomioja kiisti isäntämaasopimuksen olevan valtiosopimus ja sanoi sen koskevan ainoastaan tilanteita, joissa Suomi pyytää nato:lta apua. Koko yhteisymmärrys maailman johtavan sotilasliiton kanssa on nähtävästi haluttu pitää kansalaisilta pimennosYDIN 3 / 2017 95 KOLUMNI. Jos kansainvälisessä ja kaikin tavoin globaalissa toimintaympäristössä Suomen ulkoja turvallisuuspoliittiset kysymykset eivät kuulu kansalaisten keskusteltaviin asioihin, eli poliittiselle agendalle, niin mikä mahtaa olla niitä tärkeämpää. Ota tästä nyt sitten selvää. Koska siis sekä ulkoasiainministeriö, suomalainen media, että monet asiantuntijat olivat esittäneet isäntämaasopimuksesta keskenään ristiriitaista tietoa, halusin tiedustella syyskuussa 2014 ulkoministerinä toimineelta Erkki Tuomiojalta, onko Suomen puolueettomuus isäntämaasopimuksen myötä menneen talven lumia. Puolueetonta tiedotusta ei ole olemassa: kaikella tiedottamisella on joko poliittinen (mukaan lukien uskonnollinen) tai kaupallinen tarkoitusperä. Informaation ja disinformaation merkitys viestinnässä liittyy vallankäyttöön ja hallintaan. Siksi myös valtioilla on omat tarkoitusperänsä tiedottaessaan toiminnastaan. Ytimen 50-vuotisjuhlaseminaari löytyy videoituna osoitteessa ydinlehti.fi/ydin-julkaisut-ry/ydinlehdenjuhlavuoden-seminaarivideo Kun tähän vielä lisätään median ristiriitainen informaatio kyseisestä yhteisymmärryksestä, voi vain yhtyä Kimmo Kiljusen (Ydin 2/2017) kysymykseen: mikä on Suomen ulkopoliittinen (sekä puolustuspoliittinen) linja. I säntämaasopimukseen kietoutuu merkittäviä seikkoja, jotka koskevat jokaista Suomen kansalaista. sa, sillä siitä ei keskusteltu etukäteen lainkaan eduskunnassa. Se, jolla on tiedonvälitys hallussaan, hallitsee myös kansalaisten maailmankuvan muodostumista. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaan sopimukseen tehtiin parlamentaarisen käsittelyn myötä merkittäviä varaumia
YDIN 3 / 2017 96 KOLUMNI. Ensimmäinen kiirehtimistä vaatinut taisi olla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, ja pian hänen jälkeensä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi tiedustelulakien pikaista säätämistä. ”Näissä asioissa täytyy nyt kyllä toimia pikaisesti”, oli Niinistön viesti. Samaan ongelmaan puuttui myös eduskunnan oikeusasiamies, joka lisäksi huomautti, että kansalliseen turvallisuuteen liittyvät salaisten tiedonhankintamenetelmien käyttöedellytykset ovat ”hyvin väljiä” verrattuna esimerkiksi poliisin oikeuteen käyttää salaisia keinoja rikostutkinnassa. Työryhmien esitykset oli kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon, joten niiden viimeistely ei välttämättä edellytä suurta työmäärää – tietenkin riippuen siitä, kuinka laajasti lausuntojen kritiikkiä aiotaan ottaa huomioon. Oikeusasiamiehen mukaan ei ole myöskään hyväksyttävää, että suojelupoliisin tai puolustusvoimien ei tarvitsisi koskaan ilmoittaa tietoliikennetiedustelusta kohteelle, jos salaa selvitetty tieto on tuhottu. Tiedustelulakeja on valmisteltu pitkään ja viimeisimmässä vaiheessa siviilija sotilastiedustelulakeja valmistelleiden työryhmien esitykset olivat lausuntokierroksella, joka päättyi juhannusviikolla. S adankomitea kritisoi omassa lausunnossaan lakien perusteena käytetyn kansallisen turvallisuuden epämääräisyyttä ja tulkinnanvaraisuutta. K un keskusrikospoliisi ilmoitti, että Turun puukotuksia tutkitaan terroristisina murhina ja niiden yrityksinä, ajattelin välittömästi sen merkitsevän tiedustelulakien kiirehtimistä. Suojelupoliisi saisi myös oikeuden kuusi kertaa nykyistä pidempään salaiseen seurantaan, mikäli työryhmien esitykset hyväksyttäiTIMO MIELONEN Kirjoittaja on Sadankomitean puheenjohtaja. Näin tapahtuikin. Ylimpien laillisuusvalvojien mielestä nämä ilman konkreettista rikosepäilyä sovellettavat keinot rikkovat yksityisyyden suojaa. Esimerkiksi oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies arvostelivat lakiesityksiin sisälJÄITÄ HATTUUN TIEDUSTELULAKIEN KANSSA tyviä salaisia tiedonhankintamenetelmiä, kuten internetin käytön ja puhelujen seurantaa sekä salaisia työpaikkavierailuja
siin niiden esittämässä muodossa. ”Pidän selvänä, että ehdotettu sääntely ei ole perusoikeuksien rajoitusedellytyksinä olevien täsmällisyysja tarkkarajaisuusvaatimusten kannalta ongelmatonta”, oikeusasiamiesmies Petri Jääskeläinen toteaa. Sen sijaan ne tuottavat moninkertaisen määrän tietoa. Se ei kuitenkaan eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan ole riittävä perustelu. tettäväksi monilta osin lähes samoja tiedustelutoimia ja -valtuuksia niin ulkomailla kuin kotimaassa. Kehnoja ja puutteellisia lakiesityksiä voidaan tietenkin korjailla eduskunnassa, mutta mikäli tiedustelulait tuotaisiin eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella, on kyseenalaista, kuinka kiihkottomasti niitä Turun puukotusten jälkeisessä tilanteessa voitaisiin käsitellä. Toinen asia, joka kannattaa muistaa on se, että Turun puukotuksista epäillystä miehestä oli ilmoitettu poliisille ja myös Supo tiesi hänestä. Oikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen kummasteli sitä, että rajat ylittävän tietoliikenteen lisäksi tiedusteluvaltuudet olisivat kohdistumassa myös Suomen sisäiseen tietoliikenteeseen. Tiedustelulait yksistään eivät tuo Supolle lisää resursseja. Juha Sipilän hallitus on tähänkin mennessä kunnostautunut valmistelemalla perustuslain vastaisia lakiesityksiä. K un sekä eduskunnan oikeusasiamies että oikeuskansleri esittävät näin kovaa kritiikkiä tiedustelulakeja kohtaan olisi toivottavaa, että kritiikki otettaisiin huomioon. ”Siviilija sotilastiedusteluun ehdotetaan käyYDIN 3 / 2017 97 KOLUMNI. Ne laissa säädetyt kohteet, toisin sanoen ne asiat ja uhkat, joista siviilija sotilastiedustelulla voitaisiin hankkia tietoja, olisivat monella kohtaa täysin identtiset”, Hakonen kirjoittaa lausunnossaan. Miestä ei kuitenkaan ollut otettu aktiiviseen seurantaan resurssien puutteen vuoksi. Tiedustelulakien olennaisin kipupiste rajautuu perusoikeuteen nimeltään yksityiselämän suoja. Pidempää seurantaa on perusteltu tiedustelutoiminnan luonteella. Siispä jäitä hattuun tiedustelulakien kiirehtimisessä. Kaiken Turun tapaukseen liittyvän lisäksi pitää muistaa, että eduskunnassa on jo pitkään arvosteltu perustuslakiasiantuntijoita ja osin myös perustuslakivaliokuntaa ”perusoikeusfundamentalismista”. Niiden säätämisessä ei ole kyse vain tiedustelulakien sisällöstä vaan myös oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta ja demokratiasta. Tältä osin hänen mukaansa on tapahtunut linjan muutos verrattuna siihen, mitä tiedonhankintalakityöryhmä vuonna 2015 mietinnössään esitti. Juha Sipilän hallitus on tähänkin mennessä kunnostautunut valmistelemalla perustuslain vastaisia lakiesityksiä. Siitä ei kuitenkaan ole mitään takeita. Hakonen kritisoi myös siviilija sotilastiedustelulain välistä suhdetta epämääräiseksi
Vapauden vaatijat Työttömyys ja islamismi ”JOUKKOTYÖTTÖMYYS luo tilaa islamismille Euroopassa”, kuului Liisa Liimataisen artikkelin otsikko Ytimen numerossa 3/1995. ”Mitä muutakaan voi odottaa, kun toinen puoli vaatii sisukkaasti vapautta, ja toisella puolella on vain käskyjen toteuttajia”, Gromov vastasi. ”Tiedät jo valmiiksi, mitä siellä tapahtuu”, Tselyseva kommentoi. Demokratia on sen vihollinen, koska se merkitsee uudistumista, ennakkoluuloista irrottautumista, muurien rikkomista.” Artikkelissa siteerattiin myös islam-asiantuntija Bruno Étienneä, jonka mukaan eurooppalaisilla muslimeilla on ennennäkemätön tilaisuus yhdistää eurooppalaisen yhteiskunnan ja oman kulttuurinsa parhaat puolet. ”Äärioikeisto kannattaa kaikkialla Euroopassa ja muslimimaissa sitä, että jokainen takertuu tiukasti oman kulttuurinsa pimeimpiin puoliin ja ankkuroituu menneisyyteen. Hän oli matkalla Pietariin kokoontumisvapautta puolustavaan mielenosoitukseen. ”Nyky-Venäjän lakijärjestelmässä on kuitenkin mahdollista oikeuttaa mitä tahansa.” Tselysevan kommentti viittasi tapaukseen, jossa hänen ystävänsä Maxim Gromov osallistui mielenosoitukseen suunniteltua julkisten palveluiden kaupallistamista vastaan. Vapauduttuaan Gromov alkoi kirjoittaa kirjaa kokemuksistaan ja jatkoi aktivismiaan. Muutama päivä ennen kuin Tselyseva kirjoitti artikkelinsa, Gromov otti tähän yhteyttä. Hänet ja useat muut osallistujat pidätettiin syytettynä huliganismista, vapautettiin – ja pidätettiin taas. Liimatainen kirjoitti nuoria eurooppalaisia muslimeja koskevasta syrjäytyneisyydestä, joka uhkaa saada heidät menettämään uskonsa länsimaiseen yhteiskuntaan. ”Étiennen mielestä varsinkin Ranskassa asuvien muslimien keskuudessa on valmisteilla todellinen islamin reformi, vaikka se usein hukkuu tiedotusvälineissä päällimmäisenä esiintulevan muslimien väkivallan alle.” YDIN 3 / 2017 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Gromov päätyi Mordovian rangaistusleirille. ”ON OLEMASSA yleinen oletus, että henkilö voidaan viedä oikeuteen samasta rikoksesta vain kaksi kertaa”, totesi Novaja Gazeta -lehden toimittaja Oksana Tselyseva Ytimen numerossa 1/2010. Samalla hän näki yhtäläisyyksiä islamistien ja Euroopan valtaväestön ääriliikkeiden välillä
45 min TARJOILUA AVAUS: Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi KALEVI KALEMAA (TOIM): Palava totuus – Historian merkittävimmät puolustuspuheet -teoksen julkistaminen M ai no s: N oo ra K ar ls so n. KLO 14 16 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 00500 Helsinki SOKRATEEN PUOLUSTUS PUHE monologinäytelmä (Pentti Koivunen) n. Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry:n 40 VUOTISJUHLANÄYTTELYN AVAJAISET TIISTAINA 19.9