KARTAN ULKOPUOLELLA Olemmeko täysin eksyksissä vai suuntaammeko kohti uusia utopioita. . 2018 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 3 l. Montenegro ja kolmas maailmansota Journalismi talouskurin asialla Kuka kantaa ilmastovastuun?. 52
2019. sadankomitea.fi. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Toimeenpanoaika 29. 6. Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2018/579. RAUHANTYÖ KAIPAA TUKIJOITA! LAHJOITA FI02 5720 9920 1326 01 Avullasi edistämme aseidenriisuntaa ja koulutamme nuoria rauhantyössä. 6. 2018 – 28
/ 67 TIMO HARJUNIEMI Journalismin itsetutkiskelun paikka / 72 PAULI KETTUNEN Monikasvoinen nationalismi / 76 HANNA NIITTYMÄKI Empatiakoulussa YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Keitä ne on ne sankarit. / 96 KATI PULLI Eläinsuojelulakiin jäämässä vakavia puutteita / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2018. / 42 TIMO ANTERO KORHONEN Haavekuvia Jäämeren radasta / 46 MAIJALIISA MATTILA ”Ei odottamalla vaan tekemällä” / 48 RIITTA OITTINEN Venäläisyyttä arktisessa Norjassa YTIMESSÄ 54 LUIS GÓMEZ ROMERO Meksikon uuden aikakauden alku / 58 ILKKA KAUPPINEN Syvä etelä huomion keskipisteessä / 62 VERA SCEPANOVIC JA TOM JUNES Voisiko Montenegro aloittaa maailmansodan. / 20 MARK WALLER Tuhansien marssi väkivaltaa vastaan / 24 RUUT LUUKKONEN Vapautuksen aika ei ole ohi Etelä-Afrikassa / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA JA MARIA PALO Bisnestä seksiturismilla / 34 HEIDI NUMMI Kiinan vähemmistöt valvonnan alla / 38 EERO SUORANTA Kuka kantaa vastuun ilmastosta. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 ANNA KONTULA Ryhmäkuri ei takaa ryhmää eikä kuria / 12 HUSSEIN AL-TAEE Ilmastonmuutos ja rauha YDINHETKI 14 ARJA ALHO Minulla on unelma – vai sittenkin painajainen. / 82 JUHANI TOLVANEN Mämmilä – sarjakuva rakennemuutoksen Suomesta / 85 JUHANI UNKURI Mitä Vanhan valtauksessa tapahtui. / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Musta poliisi ja valkoiset lakanat / 94 TIMO MIELONEN Voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa
Kun kuuntelin illallispöydässä lasteni kertomuksia kaikenlaisista tapahtuneista asioista, huomasin usein kertovani vastavuoroisesti pikku tarinoita omasta elämästäni ja kokemuksistani. Näkemyksellisyys kokoavana on kuitenkin yhteiskunnallista muutosvoimaa. Kokoava asia on tasaarvo ja teot sen puolesta. Olen taipuvainen olemaan sillä kannalla, että identiteetin käsite on aivan liian moniselitteinen ja muuttuva, jotta se voisi olla yhteiskuntapolitiikan lähtökohta tai analyysin väline. Nimi tekee tuntemattomasta vähemmän tuntemattoman. Kun ottaa tasaarvon suunnan, merkitykselliseksi ei tule luetella kaikkia niitä ryhmiä, jotka kokevat identiteettinsä vuoksi tulevansa kohdelluksi eriarvoisesti. MAALARI MAALASI TAIVAANRANTAA ARJA ALHO päätoimittaja K un tapaamme vieraan ihmisen, kerromme hänelle yleensä nimemme. Kun kertoo omista erehdyksistään tai onnistumisistaan, sitä uskoo siirtävänsä elämään kuuluvia navigointitaitoja sukupolvelta toiselle ja auttavansa lastensa identiteetin rakentumisessa. Identiteettiä on myös kamppailu siitä, mikä milloinkin on tärkeää. Vastaus oli usein: ”Ketä kiinnostaa.” Ehkäpä se kuitenkin oli oma kömpelö tapani aikuisen ja vanhemman roolissa kertoa erilaisista tunteista ja tilanteista, joita jokainen kokee jossain vaiheessa. Tietenkin meillä on myös monia sosiaalisia rooleja. Arvelen puhtaan identiteettipolitiikan pirstovan politiikan näkemyksellisyyttä. Kyse on jonkinlaisesta prosessista ja luultavasti myös väistämättömistä kriiseistä. Yleensä aina löytyy jotain yhteistä. Identiteettipuhetta voi toki eritellä mutta voidaanko siitä rakentaa kategoria, jonkinlainen peruskäsite. Haluan omasta puolestani ankkuroida monet nykykeskustelussa olevat identiteeteistä lähtevät vaatimukset yhteiskunnallisemmiksi ja liittää ne osaksi arvomaailmasta lähteviin koodeihin. Kun ottaa suunnaksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, siis köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen, ei tarvitse luetella työttömiä, vammaisia, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita pieniä ja keskisuuria ihmisiä YDIN 3 / 2018 4 PÄÄKIRJOITUS. Saatan kysyä juhlissa uudelta tuttavuudeltani yhteyttä hääpariin tai syntymäpäiväsankariin. Olen kiinnostunut hänen kasvu-ympäristöstään, haluan tietää mistä hän kotoisin, missä käynyt koulua ja kuin huomaamatta olen onkinut samalla tietoja sukupolvikokemuksista, harrastuksista tai hänen ryhmäidentiteeteistään, siis mihin joukkoihin hän kuuluu. Me havainnoimme kaikin aistein ympäristöämme ja otamme siitä osia omaan identiteettiimme. Jos alkaa oikein tehdä listaa omasta identiteetistään tai rooleistaan, luettelosta tulee pitkä. S elitän tarkemmin. I dentiteettimme koostuu siis hyvin yksilöllisistä aineksista, mutta ei rakennu kuitenkaan umpiossa. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat sosiaaliset olot ja historiallinen aikakausi
Kuvassa kauempaa katsoen on utopia. Identiteettiä on myös kamppailu siitä, mikä milloinkin on tärkeää. En koe suurta yhteiskunnallista suuttumusta puhemiestai virkamies-sanoista, mutta olisin pöyristynyt, ellei näihin tehtäviin voitaisi valita ihmisiä sukupuolesta riippumatta. Huomaan esimerkiksi kiusaantuvani vaatimuksista kokonaan sukupuolineutraalista kielestä. Minkään käytännöllisen tai tässä ajassa olevan ongelman – ei edes muuttoliikkeiden tai pakolaisuuden – ei pidä johtaa navigaatiovirheisiin, siis näkemyksellisyyden katoamiseen. Tai sitten se johtaa sivuraiteille. Pensseli sutii laidasta laitaan. Nyt se tarkoittaa myös turhien töitten tekemistä, saastuttamista ja tuhlaamista. Uhattu sivilisaatio on koostettu sellaisista identiteeteistä, jotka vetoavat näennäisesti kristillisyyteen, liberalismiin tai jopa sukupuolten tasa-arvon korostamiseen. Ymmärrän mutta myös hämmennyn, ja koen hukkaavani suunnan. YDIN 3 / 2018 5 PÄÄKIRJOITUS. Ne esitetään vastakohtana islamille, ikään kuin islamissa ei olisi mitään meihin yhdistyvää. Sitä ei taida olla. Kilpailukykyretoriikassa talousasiantuntijoiden kansallisesti rajattu mepuhe luo Kettusen mielestä politiikasta vapaan ideaalin käsitystä. Tunnen ahdistusta siitä, että julkisessa keskustelussa on yhä enemmän teemoja, joitten osalta katson viisaimmaksi olla niihin osallistumatta. Ei siis ole ihme, että ihmiset menevät ihan sekaisin. – aina joku ryhmä jää mainitsematta – sillä kokoava asia on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Eurooppalaiset populistiset puolueet kuten esimerkiksi Itävallan vapauspuolue, Italian pohjoisen liitto, Ruotsidemokraatit tai perussuomalaiset kuvaavat itseään isänmaallisiksi ja maahanmuuttovastaisiksi. Ydin tarjoilee tässä numerossa kovin monenlaista aihetta ja monta eri näkökulmaa: kerromme vähemmistöistä, kaltoinkohdelluista, mutta myös elämäntyön merkityksestä ja muutoksen mahdollisuudesta. Ne eivät mene maiden rajojen tai ihmisten luokittelujen mukaan. Kummankin puheessa toistuu me-he-asettelu. Vihaiset kaikilta laidoilta tulevat tulkinnat syövät myös kuuntelemisen tilaa. Tällainen naamiointi puhuttelee ihmisiä, etenkin kun siihen liitetään pelko. Hän kehottaa keskustelussamme utopioista lisäksi muuttamaan tapaamme puhua ja valloittamaan sanoja uudelleen sen sijaan, että tilalle keksittäisiin uusia. Olennaista on panna sana tarkoittamaan merkityksellistä kasvua, tuotantoa ja toimintaa. Pauli Kettunen puolestaan kirjoittaa monimerkityksellisestä nationalismista. Vaikka jalkapallosta kesän mm-kisojen kunniaksi lähdetäänkin liikkeelle, päädytään nationalismin eri muotoihin kuten muukalaispelkoja kilpailukykynationalismiin. Niistä on kuitenkin sukeutunut myös jonkinlaisia uhatun eurooppalaisen elämänmuodon suojelijoita. Viime kädessä kyse on rauhasta, turvallisuudesta ja oikeudesta ihmisarvoiseen elämään sekä sen edellytyksistä. Paikannan ne usein identiteettipolitiikaksi. Sitten puolueet menevät sekaisin, kun vaaleissa pitää voittaa. Kasvu, myös taloudessa, on hyvä sana. Identiteettipolitiikka johtaa luokitteluun, joka voi saada erilaiset ryhmät toimimaan toisiaan vastaan, vaikka kaikki olisivat esimerkiksi köyhiä tai syrjittyjä. R utger bregman puhuu myös mieluusti näkemyksellisyydestä
/ sivu 54 TIMO HARJUNIEMI työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. / sivu 10 VERA SCEPANOVIC on Leidenin yliopiston kansainvälisten suhteiden lehtori. / sivu 20 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 62 ILKKA KAUPPINEN on YTT ja sosiologian dosentti sekä Georgian yliopiston Institute of Higher Educationin Fellow. / sivu 88 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / kansi JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. 52. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. / sivu 30 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 67 TOM JUNES on historioitsija ja Itä-Euroopan protestiliikkeisiin erikoistunut tutkija. Huomautukset 14 päivän kuluessa. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Mikko Torvinen TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 42 RUUT LUUKKONEN on vapaa toimittaja, joka on perehtynyt ihmisoikeuksiin, rauhaan ja konflikteihin. YDIN 3 / 2018 tekijät YDIN 3 / 2018. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 14 LUIS GÓMEZ ROMERO on Wollongongin yliopiston yliopistonlehtori, joka toimi Meksikon presidentti Vicente Foxin hallinnon neuvonantajana. / sivu 58 PAULI KETTUNEN on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori. / sivu 85 MARK WALLER on Etelä-Afrikassa asuva vapaa toimittaja. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 92 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 72 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 34 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 48 MARIA PALO on Thaimaassa asuva toimittaja. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 90. / sivu 83 MIKKO TORVINEN on kuvittaja, joka tekee mielellään kuvituksia vaihtelevista aihepiireistä. / sivu 62 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 46 HEIDI NUMMI on teknologiseen vallankäyttöön ja Kiinaan erikoistunut maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteriopiskelija. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 24 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori
Åland 17 -tapahtuman jatkoksi järjestetty Baltic Glory 18 pidettiin 9. Loviisassa Kuggomin perinnekeskuksessa luonnon keskellä. Monen ihmisen arkipäivään kuuluvat erilaiset sotapelit. Loviisassa koettiin kielimuuriakin, mutta silti aitoa halua kuunnella toisten kokemuksia esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Rauhantyön kannalta työ alkaa militarisoinnin tunnistamisesta ja sen vastustamisesta ihmisten ja valtioitten välisissä suhteissa. Väkivallattomuuden periaatteesta pidetään kiinni. Baltic Glory on juuri sellainen. Ytimen toimituskunta HARJOITTELUA RAUHAA VARTEN Ytimekkäät AR JA AL H O YDIN 3 / 2018. 8. YDIN 3 / 2018 PÄIVITTÄISESSÄ uutisvirrassa kerrotaan meneillään tai valmistelussa olevista sotaharjoituksista. Mukana oli muun muassa venäläisiä nuoria aseistakieltäytyjiä, Pussy Riot -ryhmässä toimiva aktivisti, ruotsalaisia rauhantyötä tekeviä aina veteraaneista nuoriin sekä myös aseistakieltäytyjiä Suomesta. Miksi ei siis myös rauhanharjoitukset. Työryhmissä nousivat vahvasti esille erityisesti lapset ja rauhankasvatuksen merkitys, ja harjoituksista tuli välillä hyvin emotionaalisiakin. Aika kaukaa pitää kuitenkin hakea Venäjän motiiveja koota rauhantyöhön sitoutuneita taiteilijoita ja kansalaisaktivisteja verkostomaiseen yhteistyöhön. – 12. Tapahtuma tulee myös saamaan jatkoa ensi kesällä. Se kokosi noin kuusikymmentä rauhanaktivistia Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Kun ruotsalaiset ja venäläiset rauhanaktivistit kokoontuivat viime vuonna Ahvenanmaalle Åland 17 -tapahtumaan keskustelemaan rauhantyöstä sekä miettimään, mitä tehdä konflikteissa, suomalaisessa keskustelussa pelättiin sen olevan Venäjän manööveri. Baltic Glory 18 oli pohjimmiltaan väkivallattomuuteen sitoutuneiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kohtaamista: vihollisuuden sijaan kasvamista kanssakäymisen kautta ystävyyteen
YDIN 3 / 2018 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2018 ”ON KÄYNNISSÄ KILPAJUOKSU SIVILISAATION ROMAHDUKSEN JA KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN SIIRTYMISEN VÄLILLÄ – JA ERISKUMMALLISTA KYLLÄ IHMISIÄ JUOKSEE MOLEMPIIN SUUNTIIN.” Elokuvaohjaaja Duncan Jones Twitterissä, 16.8.2018
Milleniaalit kriittisempiä suurvaltaasemaa kohtaan Varjoraportti viharikoksista USKONTOJEN yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi ja Rikosuhripäivystys ovat käynnistäneet tiedon keräämisen Suomessa tapahtuneista viharikoksista. Historiakuukauden tarkoitus on järjestäjien mukaan tarkastella suomalaista historiaa ja kulttuuria lhbtiq-näkökulmista sekä tallentaa niitä osaksi yhteistä kulttuuriperintömme. Jotta viharikoksista saadaan kattava kuva, on kynnystä viharikoksista kertomiseen madallettava. asti sivulla www.uskotresa.fi/viharikosraportointi/ Sateenkaarihistoriaa syksyllä SETA ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu järjestävät Suomen ensimmäisen sateenkaarihistoriakuukauden 20. Historiakuukauteen osallistuu joukko suomalaisia museoita sekä muita kulttuurija muistiorganisaatioita. – Arvioiden mukaan vain pieni osa viharikoksista raportoidaan viranomaisille. Samaan aikaan 72 prosenttia milleniaaleista kuitenkin katsoi, että USA:n tulisi edelleen sitoutua Naton ylläpitämiseen. Ilmoituksia kerätään 15. – Kun puhutaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjen historiasta, on vaikea välttää sellaisia sanoja kuin vaientaminen, näkymättömäksi tekeminen, salaaminen, sensuuri ja itsesensuuri. 10. 2018. – USA on ollut sodassa Afganistanissa ja Irakissa lähes puolet vanhimpien ja suurimman osan nuorimpien milleniaalien elämästä. 11. Mutta seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oma historia on läsnä kaikkialla, kaikissa aikakerrostumissa, yhteiskuntaluokissa ja kulttuureissa, kuvailee Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén. Osuus oli samansuuntainen kuin muiden sukupolvien kohdalla. YDIN 3 / 2018 9 YTIMEKKÄÄT USA:N milleniaali-sukupolvi suhtautuu muita kriittisemmin maan suurvalta-asemaan, kertoo Chicago Council on Global Affairs -ajatushautomon toteuttama tutkimus. Ilmoituksia viharikoksista voivat tehdä rikosten uhrit, näiden läheiset ja rikosten silminnäkijät. Lisäksi milleniaaleista vain 44 prosenttia piti erittäin tärkeänä USA:n sotilaallisen ylivoiman ylläpitämistä ja vain 26 prosenttia kannatti puolustusmenojen kasvattamista, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muiden sukupolvien kohdalla. Tässä järjestöjen kautta tapahtuvalla tiedonkeruulla voi olla merkittävä rooli. Kuukausi päättyy kansainväliseen transmuistopäivään Transgender day of Remembrance. Valtaisasta sotilaallisesta voimastaan huolimatta se ei ole voittanut kumpaakaan sotaa, kommentoi Duken yliopiston professori Bruce Jentleson tutkimuksen tuloksia The Conversation -verkkolehdessä. Myös esimerkiksi oppilaitokset ja yksityishenkilöt voivat osallistua kuukauteen muun muassa jakamalla sateenkaarihistoriaan liittyviä aineistoja sekä tarjoamalla sateenkaarevia aineistojaan arkistoille ja muistitietoa kokoaviin verkkopalveluihin.. – Viharikokset ovat erityisen vahingollisia, koska rikos ja rikoksen aiheuttamat haitat eivät kohdistu vain uhriin vaan laajempaan ihmisryhmään, johon uhri kuuluu tai hänen oletetaan kuuluvan. 10. – 20. Tiedonkeruun tarkoituksena on laatia viranomaistietoa tukeva varjoraportti, jonka avulla voidaan kehittää tapoja tukea viharikosten uhreja. Tällaisia haittoja ovat pelon lisääntyminen ja turvallisuuden tunteen katoaminen, sanoo USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto. Siinä missä 64 prosenttia kaikista tutkimukseen vastanneista amerikkalaisista uskoi, että USA:n pitäisi ottaa aktiivinen rooli globaalissa politiikassa, milleniaaleista eli vuosina 1981 – 1996 syntyneistä samaa mieltä oli vain 51 prosenttia
Viron suuri terveysero saa kuitenkin aikaan melko pienen eliniän lyhentymisen. Tanskassa elintavat ovat tiettävästi hieman muita huonompia, mikä näkyy eliniän odotteessa. Huonokuntoisuus ja odotettavissa oleva elinikä ovat keskenään loogisia eri maissa. 60-vuotiaiden odotettavissa oleva elinikä on selvityksen mukaan Suomessa naisilla 25,7 ja miehillä 21,2. Esimerkiksi Virossa, Italiassa ja Espanjassa terveysero miesten ja naisten välillä on kuitenkin niin suuri, että seniorinaisten voidaan todeta voivan siellä selkeästi miehiä huonommin. Suomessa huonokuntoisuutta on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta odotettavissa olevat eliniät ovat tasoissa, joskin meillä sukupuolten odotteitten välinen ero on suurin Pohjoismaissa. Ruotsissa ja EU:n ulkopuolisessa Norjassa miehet ovat niukasti huonokuntoisempia kuin naiset. Naisten osalta lukema on hieman suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, miesten osalta pienempi kuin Ruotsissa (22,1) ja Norjassa EUROOPAN SENIORINAISET KOKEVAT TERVEYTENSÄ HUONOMMIKSI KUIN MIEHET Itsensä huonokuntoiseksi tai erittäin huonokuntoiseksi tuntevien osuus yli 64-vuotiaiden ikäluokassa, %. YDIN 3 / 2018 10 YTIMEKKÄÄT EU-TILASTOT kertovat, että yli 64-vuotiaat naiset kokevat terveytensä keskimäärin huonommiksi kuin vastaavanikäiset miehet. Suomessa sekä miesten että naisten terveystilanne on niukasti huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta parempi kuin kaikissa viidessä suuressa valtiossa. Pohjoismaiden ja Viron osalta EU-selvityksessä on myös laskettu eri-ikäisten odotettavissa oleva elinikä. Vuoden 2014 Living conditions in Europe -raportin mukaan tämä pätee sekä viidessä suurimmassa EU-maassa (Italia, Espanja, Ranska, Saksa ja Britannia) että Suomessa. Arto Salmela Viro Italia Espanja Ranska 42 31 36 27 27 21 21 19 Saksa 18 15 Iso-Britannia Suomi Tanska Norja 16 15 15 13 12 9 7 10 Ruotsi 7 8. (21,6), mutta suurempi kuin Tanskassa (20,4). Osittain ero selittyy sillä, että naiset elävät keskimäärin pitempään kuin miehet, jolloin naisten ryhmän keski-ikä on myös suurempi kuin miesten. Virossa lukemat ovat naisilla 22,9 ja miehillä 16,4
I lman ryhmäkuria poliittinen kulttuuri olisi hyvin erilaista. Siten ryhmäkuria voidaan pitää paitsi ryhmäkoheesion vaihtoehtona, myös sen yhtenä muotona. Tämä puolueiden ideologinen liima usein unohtuu, kun puhutaan ryhmäkurista. Ryhmäkuri ei takaa ryhmää eikä kuria ANNA KONTULA Kirjoittaja?on?Vasemmistoliiton?kansanedustaja.. Se lisää päätöksenteon ennustettavuutta sekä tukee puolueen yhteistä agendaa. . Yhtenäinen äänestyskäyttäytyminen ei tavallisesti johdu pakottamisesta tai suostuttelusta – usein saman puolueen ihmiset vain ovat asioista samaa mieltä. Sekaannuksen välttämiseksi kukin ryhmä tapaa valita luottoedustajan ohjaamaan äänestämistä. Jännittävää on, että ilman etukäteiskeskustelujakin nämä ryhmän suositukset harvoin poikkeavat omista äänestyskartoistani. Siis siihen, minkä pitäisi olla edustuksellisen demokratian ydin. Jos taas nämä ryhmän sosiaaliset sidokset ovat kovin heikkoja, ei ryhmäkurikaan voi toimia – sen lähtökohtanahan on, että edustaja ylipäätään haluaa pysyä ryhmässä ja on valmis alistumaan sen sanktioihin. Kansainvälisessä tutkimuksessa parlamenttiryhmien kurikäytännöille on tunnistettu myös työnjaollisia perusteita. Ryhmäkuri myös heikentää johtohenkilöiden velvollisuutta perustella linjauksiaan muulle ryhmälle. Ryhmäkuri onkin poliitikkoyhteisössä laajasti hyväksytty. Sen merkitys korostuu, kun edustajien kannat poikkeavat toisistaan tilanteessa, jossa ryhmän edun koetaan edellyttävän yhdenmukaisuutta. Ryhmäkuriin liittyy kuitenkin perustava rakenteellinen ongelma: jos yhdenmukainen äänestyskäyttäytyminen pystytään säilyttämään ideologisen samanmielisyyden ja ryhmäsolidaarisuuden turvin, ei kurimekanismia tarvita. Ryhmäkuri ehkäisee konflikteja: sooloilu poliittisesti vaikeissa äänestyksissä tulkitaan helposti äänten kalasteluksi muiden kustannuksella ja herättää siksi pahaa verta. Jos sitä jatkuu liian pitkään, rapautuu poliitikkojen kyky väittelyyn ja argumentointiin. Ilman yhtenäistä äänestyskulttuuria joutuisivat kaikki perehtymään kaikkeen, mikä on mahdotonta jo asioiden paljouden vuoksi. Ryhmäkuri alkaa vasta siellä, missä ryhmäkoheesio loppuu. Vakiintuneita päättelyketjuja pitkin on yhteisestä maailmankatsomuksesta johdettavissa hyvinkin yksityiskohtaisia kantoja homekouluista poronhoitoon. YDIN 3 / 2018 11 KOLUMNI E duskunnan budjettiäänestyksissä nappia pitää painaa satoja kertoja. Erilaisten muodollisten ja epämuodollisten sanktioiden uhalla pyritään tällöin ylläpitämään yhtenäistä äänestyskäyttäytymistä
Se on saa monet hakemaan apua ideologioista, jotka lupaavat tarpeen mukaan yksille kunniakasta kostoa, toisille turvaa ja kolmansille ruokaa. Niistä kärsivät eniten kaikkein köyhimmät maat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Hikoilin ilmastoidussa hallissa, jossa koneet puhalsivat kylmää ilmaa, kunnes sähköt jälleen katkesivat. Se on teemana erinomainen uusi avaus, jolla tuoda konfliktin osapuolia yhteen keskustelemaan jaetusta tulevaisuudestaan. YDIN 3 / 2018 12 KOLUMNI M e suomalaiset tiedämme tämän kesän jälkeen, miltä monen viikon lämpöaalto tuntuu – vai tiedämmekö. Ilmastonmuutos ja rauha HUSSEIN AL-TAEE Kirjoittaja?on?CMI:n?konfliktinratkaisuasiantuntija.. Suomi on halunnut profiloitua rauhanvälityksen suurvaltana. Se näkyy jo tämän päivän akuuteimmissa sotilaallisissa kriiseissä. Sen vaikutukset näkyvät täällä jo nyt, ei vain ennätyshelteinä, vaan myös konflikteina, jotka sitovat Suomen tuhansien kilometrien päässä sijaitseviin paikkoihin. Najafia hieman etelämpänä, Basrassa, sairaalat olivat täynnä pieniä lapsia ja vanhuksia, joille kuumuus, öljylähteistä pulppuava saaste sekä juomakelvoton vesi olivat koituneet hengenvaarallisiksi. Näitäkin ongelmia pahentaa ilmastonmuutos: sen seurauksena Irakin joet kuivuvat, viljelysalueet hupenevat, kuumuus yltyy ja asuinkelvolliset alueet kutistuvat. Terroristijärjestö isisin rekrytoinnissa tärkeällä sijalla ovat olleet ilmiöt, joiden taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos. Sen monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset ovat vasta hahmottumassa, niin Irakissa kuin Suomessakin. Kävin äskettäin työmatkalla Najafin kaupungissa Etelä-Irakissa, jossa lämpötila oli 45 astetta. Me puhuimme paljon sodasta ja rauhasta, paljon vähemmän ilmastosta. On helppoa syyttää Irakin ongelmista poliitikkoja ja jihadistiryhmiä, mutta yhtä lailla välttämätöntä on katsoa taustalla vaikuttavia ilmastosyitä. Kokoukset olivat tukahduttavia, ei siksi, että pohdittavana oli kaukaisen rauhan edellytyksille tärkeitä asioita, vaan siksi, että emme kirjaimellisesti kyenneet kuumuudessa hengittämään kunnolla. Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät jakaudu tasapuolisesti. K onfliktinratkaisua opiskellessani en aavistanut, miten keskeinen juurisyy ilmastonmuutos olisi konflikteille. . Jatkossa rauhan edistäminen vaatii edelläkävijyyttä myös ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon tunnetaan hyvin ja niitä pystytään ennakoimaan. Se oli kolmas kerta sinä päivänä. Suomalaiset ovat havahtuneet ilmastonmuutokseen tänä kesänä uudella tavalla. Kuivuus ja aavikoituminen ovat lisänneet työttömyyttä ja lamaannuttavaa osattomuutta Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa
/ 20 MARK WALLER Tuhansien marssi väkivaltaa vastaan / 24 RUUT LUUKKONEN Vapautuksen aika ei ole ohi EteläAfrikassa / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA JA MARIA PALO Bisnestä seksiturismilla / 34 HEIDI NUMMI Kiinan vähemmistöt valvonnan alla / 38 EERO SUORANTA Kuka kantaa vastuun ilmastosta. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. / 42 TIMO ANTERO KORHONEN Haavekuvia Jäämeren radasta / 46 MAIJALIISA MATTILA ”Ei odottamalla vaan tekemällä” / 48 RIITTA OITTINEN Venäläisyyttä arktisessa Norjassa. 14 ARJA ALHO Minulla on unelma – vai sittenkin painajainen
YDIN 3 / 2018 14 YDINHETKI MINULLA ON UNELMA – vai sittenkin painajainen. Hän haluaa muuttaa tapaamme puhua asioista sekä mitata kehitystä. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Rutger Bregman puhuu mielellään utopioista, uskosta ihmiseen ja siitä, kuinka vapaus tuottaa innovaatioita
YDIN 3 / 2018 15 YDINHETKI
Utopiat eivät tarjoa valmiita vastauksia. r utger : Koen vahvasti, että nyt on enemmän avoimuutta radikaaleille ajatuksille kuin silloin kun kirjoitin kirjan. A rjA : Minulla on tästä teoria. Silloin ei kykene ymmärtämään eriarvoisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä. On hyvin vahvaa kasvukritiikkiä ja kritiikkiä sen suhteen, miten markkinat toimivat todellisuudessa verrattuna siihen, miten ne voisivat toimia. Sama ajanhenki, Zeitgeist, on myös Yhdysvalloissa. Maailman talousfoorumikin keskusteli siitä. YDIN 3 / 2018 16 YDINHETKI A rjA : Kirjasi Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman (Atena) alkaa Oscar Wilde -sitaatilla: ”Maailmankartta, jossa ei ole Utopiaa, ei ole vilkaisunkaan arvoinen, koska siinä ei ole maata, johon ihmisyys aina nousee maihin… Edistys on utopioiden tekemistä todeksi.” Millainen kirjasi vastaanotto on ollut. Kun tärkein viestini on juuri mahdottomien vaatimusten merkityksen korostaminen, ne saavat nyt vastakaikua. Mainitsit tuon kasvukritiikin. On hulluja ihmisiä, naurettavina pidettyjä tyyppejä, jotka esittävät jotakin, jota pidetään ihan epärealistisena, mutta heidän ympärilleen syntyy liikkeitä. Ne esittävät oikeat kysymykset. r utger : Minusta on selvää, etteivät utopiat eivätkä edes muutokset lähde liikkeelle parlamenteista tai muista poliittisen vallan keskuksista, sellaisista kuin Westminster tai Washington. Saavatko hullut tyypit aikaiseksi liikkeitä, syntyykö muutosta ja myös utopioita. Tarvitsemme näitä hulluja, crazy ones! Perustulostakin on kampanjoitu jo vuosikymmeniä. Tässä välissä on nähty Britannian irtautuminen eu:sta, Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi ja muutakin. Eikö olisi hyvä, että myös puolueet voisivat antaa panoksensa utopioista käytävään keskusteluun. Siihen liittyy bruttokansantuotteen laskemistavan ongelmat. A rjA : Korostat, että utopioiden pitää syntyä yhteiskunnan ulkokehillä. Utopioistakaan ei juuri ole viime aikoina kirjoittanut kukaan, eivät edes intellektuellit. On ollut menestystä, myös erehdyksiä sekä oppimista niistä. Nuoret ovat paljon radikaalimpia kuin nuoret viisitoista vuotta sitten. Kuvittelemme, että tärkeitä ovat sellaiset kuin Bill Gates tai Elon Musk, mutta itse asiassa he ovat suhteellisen merkityksettömiä. Ne alkavat reunoilta, yhteiskunnan ulkokehiltä. Mutta nyt voidaan nähdä perustuloa kannattavan liikkeen valtava kasvu. Aluksi tuntui, ettei se kiinnostanut. Tarvitaan paluuta suureen utopioiden traditioon. Silloin on jo tultu pitkälle ja tehty työtä vuosikymmeniä, kampanjoitu kauan. A rjA : Miten mielestäsi ulkokehillä voidaan. Sukupolvien erilaiset kokemukset heijastuvat kulloisiinkin vallankäyttäjiin. Yhteiskunnalliset valta-asemat ovat pääosin nyt niillä, joiden lapsuuteen kuului hyvinvoinnin kasvu, teinivuosiin aika, joka korosti omia kykyjä menestyksen suhteen. r utger : Kirja julkaistiin jo vuonna 2014 Hollannissa. Silloin uskoo huono-osaisuuden olevan jotenkin oma valinta. r utger : Kuten huomaat, aina voidaan palaUTOPIAT EIVÄT TARJOA VALMIITA VASTAUKSIA. Juuri kukaan ei ollut kuullut perustulosta. Omasta puolestani koin hyvin valaisevaksi keskustelun opiskelijoiden kanssa, jonka kustantajani järjesti Britanniassa. Merkityksellisyys on tehty jo aikaisemmin. Tietenkin historiasta löytyy myös kammottavia utopioita natsismista kommunismiin. Luennoin siitä pienille, lähinnä anarkistisille, ryhmille. Olen ollut kuin aallonharjalla. Tavallaan olin onnekas. Ongelma on siinä, ettei ole näkemystä, jota voimme yhteiskuntana saavuttaa! Ilman utopiaa on vain teknokratiaa. Niistäkin on puhuttu jo vuosikymmeniä. Nuorten sukupolvikokemukset ovat nyt erilaiset. Mutta ei se sitä tarkoita, että utopiat olisivat dystopioita. Unohdamme vuosien kuluessa tärkeiden aktivistien nimet. Sama koskee valtiota. NE ESITTÄVÄT OIKEAT KYSYMYKSET.. Jossain vaiheessa valtamedia noteeraa tämän
Häviäjäsosialistit ovat toki myötätuntoisia. Kun uskotaan, että ihmisillä on kykyjä, heillä myös on. Perustulo voidaan toteuttaa ja olisi voitu toteuttaa jo ajat sitten. Tämä ei ole totta. Nythän miljoonat ihmiset tekevät turhaa työtä, kuten esimerkiksi yritysten juristit tai pankkiirit tai erilaiset asiantuntijat. Missä määrin kyse on vallankäytöstä siksi, että hyvän valtion tehtäviin kuvitellaan kuuluvan kontrolloiminen ja kepittäminen. Kaikki vaatimukset, kuten orjuuden lopettaminen, naisten emansipaatio tai hyvinvointivaltion nousu, ovat lähteneet vasemmiston ajatuksesta ”olkaa realisteja ja vaatikaa mahdottomia”, kuten iskulauseena Pariisin mielenosoituksissa vuonna 1968 oli. Olen kiinnostunut enemmän ajatusten ja ideoiden voimasta kuin politiikasta. Lapset kasvavat, sehän on ihanaa. Kasvu (growth) on kaunis sana. r utger : Tämähän on yksi niistä pääasioista, joista haluan keskusteltavan. Kun kuitenkin tämä työ on legitimoitua, on se ideologinen valinta. Mutta kasvun hidastaminen tai taittaminen (degrowth) on huono sana ja se leimaa kasvukriittistä liikettä. r utger : Näin juuri. A rjA : Häviäjäsosialistit saavat sinulta kyytiä. Kun ihmisiä kohtelee hyvin ja osoittaa luottamusta, sitä saa myös takaisin. Meidän pitää voida rakastaa kasvua, ja siksi on valloitettava itselle hyvät sanat! Me haluamme merkityksellisyyden kasvua, emme paskanpuhumisen, eriarvoisuuden tai saastumisen kasvua. A rjA : Saastuminen on nykyisen mittaustavan mukaan edistystä. A rjA : Kirjoitat hyvin osuvasti häviäjäsosialistien vakiolauseista: ”Valtionvelka on tosiaan karannut käsistä. Bruttokansantuote on todellakin aika hullu tapa mitata edistystä. Ja luetellut kaikki ongelmat. Kirjoitat, että ”bruttokansantuotteen suurin sankari on peliriippuvainen syöpäpotilas, joka on juuri ryöstetty, käy läpi kallista avioeroa, ahmii joka päivä Ritalinia ja Prozacia ja on täysin pitelemätön alennusmyynneissä”. Kaduilla ihmisiä häiritsevät asunnottomat menivät vieroitukseen, olivat koulutuksessa, alkoivat huolehtia itsestään ja useimmat olivat jo löytäneet itselleen kodin. Meillä on vallalla valtavan syvä epäluottamus ihmisiä kohtaan. He eivät ole kykeneviä, he ovat tyhmiä, meidän pitää opettaa, meidän pitää kertoa. YDIN 3 / 2018 17 YDINHETKI ta vuosikymmenten taakse. Kirjassasi on esimerkki Lontoon asunnottomista ja heille annetusta ilmaisesta rahasta. Muutoksella on yhteys kieleen ja käsitteiden valtaamiseen. Vasemmistolaiset ovat kaikkialla kuripolitiikkaa, homofobiaa, rasismia, kasvua tai jotain muuta asiaa vastaan. Haluan myönteisen käsityksen ihmisluonteesta vallitsevaksi kielteisen sijaan. Tärkein syy sille, miksi näin ei ole tehty, on ideologinen.. A rjA : Olisiko tällä kielteisellä ihmiskuvalla tekemistä talouden ja siis uusliberalistisen hegemonian kanssa. Itse haluaisin puhua aina merkityksellisyydestä. Ajattele jos Martin Luther King olisi aloittanut puheensa: Minulla on painajainen. Mitä enemmän olen tutkinut politiikan tapaa toimia, sitä vähemmän olen siitä kiinnostunut. Kun sanon, että köyhyys voidaan poistaa ja perustulo toteuttaa, monet epäilevät ja uskovat teknisten kysymysten olevan esteenä. Mutta yritetään edes tehdä tuista tulosidonnaisia… Köyhyyden torjuminen on kauhean kallista, mutta sivistyneen kansan kuuluu niin tehdä.” Ja sitten muistutat, että köyhyyden torjunta maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. r utger : Häviäjäsosialistit tukahduttavat vasemmistolaiset hullut ja radikaalit ajatukset pelätessään menettävänsä ääniä. Mutta harvoin tietoisia siitä, minkä puolesta ollaan. Mittaustapa hukkaa valtavan paljon tehtyä työtä, eikä se huomioi edes tietomäärämme kasvua. The Economist tuli samaan tulokseen. Tiukan paikan tullen he kuitenkin aina taipuvat vastapuolen argumenttien edessä. r utger : Tietyssä mielessä kyllä, koska kyse on ideologiasta. Katsotaanpa kielenkäyttöä, ihan maailmanlaajuisesti. Vaadit vasemmistolaisilta moraalisessa ylemmyydessä piehtaroimisen lopettamista ja sitoutumista siihen, että asiat voidaan tehdä toisin, utopiat voidaan toteuttaa. Tapa oli tehokkain
1988) on hollantilainen historioitsija. Kun yhteiskunnan hyvä syntyy samalla tavalla, ihmisten innovaatioista ja erilaisten asioiden tekemisestä, resursseista, samalla logiikalla se voisi jakaa kaikille osinkona perustulon. Eivät he ole tehneet työtä yrityksen hyväksi osinkoa vastaan. A rjA : Kirjoitat eräänlaisesta yhteiskunnan osingonjaosta, kun perustelet perustuloa. He ovat antaneet yrityksen tarvitsemia resursseja hankkimalla osakkeita. YDIN 3 / 2018 18 YDINHETKI Ajattelutapa, jossa ideologia verhotaan teknisiksi kysymyksiksi, on murrettava. Nythän siihen olisi vielä enemmän mahdolliRutger Bregman (s. Ihmisten pitää todistaa toisilleen, että he ovat todella sairaita tai että he ovat todella yrittäneet löytää työtä. Eiväthän yrityksistä osinkotuloja saavat selvitä omaa taloudellista tilannettaan millään tavoin. Valtava määrä ihmisiä tekee töitä, jotka eivät ole mielekkäitä tai jotka ovat suorastaan turhia. Hän on valmistunut Utrechtin yliopistosta. Bregman on kirjoittanut neljä kirjaa historiasta, filosofiasta ja taloudesta.. Nykyisin käytämme miljoonia dollareita tai euroja sellaisiin hyvinvointijärjestelmiin, jotka luovat riippuvuuksia. Mutta kyse ei ole rahasta, kyse on ideologiasta. Osinkotulo on oikeastaan aika hyvä. Pitää puhua myös tehokkuudesta. Jos raha olisi perustuloa vastustavien oikeistolaisten argumentti, heidän pitäisi rakastaa perustuloa: säästettäisiin valtavasti sosiaalija terveydenhuolloin menoissa, hallinnossa, rikollisuuden torjunnassa ja niin edespäin
Meillä on fiksuja lapsia, jotka opiskelevat huippuyliopistoissa. Toisessa kaikki ihmiset saavat vapauden, saadaan innovaatioita, ei kaikilta mutta sellaisia, joilla on merkitystä. Meillä on nyt kasvava kehityssuunta, jossa isoveli valvoo. Olen enemmän kiinnostunut siitä, että heillä on hyvä ja merkityksellinen elämä. Tämä on hyvin mahdollinen kehityskulku. r utger : On ainakin kaksi vaihtoehtoa. Se pitää kääntää päinvastaiseksi ja kasvattaa valtion roolia uudelleen jakamisessa. Tietenkin tarvitaan kaikille pääsy esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kaikki häviävät tässä. On parempi katsoa, miten ihmiset ovat toimineet todellisissa tilanteissa. Olemme oikeastaan aliarvioineet kapitalismin kyvyn luoda hyödyttömiä ja turhia työpaikkoja. Olemme kuitenkin keskustelleet köyhyydestä ja sen poistamisesta. On parempi verottaa varallisuutta, perintöjä, polttoaineita ja maaomaisuutta ja tietenkin suitsia veropakoa. Rahoitus ei ole ongelma. Millaisia vaihtoehtoja näet tulevassa kehityksessä. Mielekkään ja merkityksellisen työn mahdollisuuksia on aina täystyöllisyyteen asti, mutta se edellyttää työn uudelleenajattelua. Nyt innovaatioille ei juurikaan anneta mahdollisuuksia. Vasemmistolaiset osaavat kyllä keskustella keskenään, syntyy omia kuplia. Ajatteluamme hallitsee liikaa nimenomaan palkkatyö. Niistä kerron kirjassani. Hankalaa on, että vasemmisto osaa myydä ajatuksiaan paljon huonommin kuin oikeisto. Vaikka ihmiset eivät tekisi mitään, sekin olisi parempi. Kuten esimerkiksi tuo osinko. A rjA : Millainen on sinun oma utopiasi. Aikamoinen paradoksi! r uger : Worst of times, best of times. r utger : Näin oli jo 1960-luvulla: robottien uskottiin vievän työpaikat. Kannatan ehdottomasti valtiota, vaikka anarkistit eivät sitä perinteisesti tee. A rjA : Aloitit kirjasi kuvaamalla maailmanlaajuisen köyhyyden vähentymistä. Tällä pelolla on yhteys loputtomaan keskusteluun siitä, millaisia ihmiset ovat. r utger : Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta olen anarkistisen valtion kannattaja. Silti he käyttävät aikaansa typerien algoritmien luomiseen sellaisten tuotteiden kysynnän luomiseksi, joita ei tarvita. Vapaus vapauttaa luovuutta, joka sitten rikastuttaa yhteisöä. Ovatko he luovia vai laiskoja. Jos robotteja aletaan verottaa, niitä ei synny eikä innovaatioita, ja turhia töitä tehdään tuntikaupalla. Mutta oikeasti en tietenkään ole tuota mieltä, se on vain kärjistys kuvaamaan turhan työn järjettömyyttä. r utger : Minun kirjani perustuu kokeiluista saatuihin tuloksiin ja näyttöihin vaikutuksista. Riskipääoma liitetään usein Piilaakson kaltaisiin paikkoihin, joissa syntyy uusia innovaatioita. Se voi olla parempi kuin perustulo. Tuhlaus on. En ole niinkään kiinnostunut siitä, onko ihmisillä onnellinen elämä. Minusta pitää ajatella valtion rooli uusiksi. Kyse on demokratiasta, mutta myös ihmisten omista valinnoista. A rjA : Maksavatko tässä mallissa robotit veroja. Perustulo (basic income) viittaa liikaa palkkatyöstä saatavaan tuloon. Tästä olen huolissani ja tämäkin pitää saada muutetuksi. Perustulo on sitä, ei vain harvoille vaan kaikille. r utger : Eivät maksaisi. Huonossa, dystopiassa, eriarvoisuus kasvaa sietämättömästi ja yhä useammat työt ovat hyödyttömiä. Ne eivät tue näitä uskomuksia. Sen eteen on tehtävä lujasti työtä. A rjA : Millaisen roolin annat näissä kehityskuluissa valtiolle ja mikä olisi julkishyödykkeiden rooli. Toinen tapa on muuttaa tapaamme keskustella perustulosta ja muuttaa siihen liittyvää kielenkäyttöä. Että ihmiset ovat mukana ja haluavat osallistua. YDIN 3 / 2018 19 YDINHETKI suuksia, kun puhutaan roboteista, tekoälystä tai digitalisaatiosta. Eriarvoisuus kasvaa nyt rikkaissa maissa, myös pohjoismaissa, samalla kun äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt.. A rjA : Mitä vastaat niille, jotka uskovat perustulon marginalisoivan ihmiset television ääreen olutkorin kera. Puhun myös mielelläni perustulon riskipääomaluonteesta
YDIN 3 / 2018 20 YDINHETKI
YDIN 3 / 2018 21 YDINHETKI Etelä-Afrikassa sukupuolittunut väkivalta on yleinen ongelma, johon viranomaiset ovat olleet haluttomia puuttumaan. VÄKIVALTAA VASTAAN Tuhansien marssi Teksti ja kuvat Mark Waller. #TheTotalShutdownliike vaatii nyt hallitusta ryhtymään toimiin väkivallan lopettamiseksi
K ymmenettuhannet naiset osallistuivat elokuun ensimmäisenä päivänä maanlaajuisiin mielenosoituksiin Etelä-Afrikassa osana #TheTotalShutdown-nimellä tunnettua sukupuolittuneen väkivallan vastaista liikettä. Asialle on tehtävä jotain. Kaikki merkit viittaavat poikkeuksetta siihen, että poliisille ei ilmoiteta suurimmasta osasta naisiin kohdistuvista rikoksista ja että tilastot ovat vain kalpea heijastus todellisesta tilanteesta. Syynä on heihin Etelä-Afrikan syvästi patriarkaalisessa yhteiskunnassa kohdistuvan väkivallan mittakaava: naisia murhataan maassa keskimäärin kerran neljässä tunnissa. #TheTotalShutdown-protesteihin osallistuneiden naisten mielestä tämä kuukausi ei kuitenkaan merkitse heille mitään positiivista. Tarkoituksena oli vaikuttaa kansantalouteen työseisauksella sekä olemalla ostamatta mitään. Monet käyttivät näitä värejä päivän ajan myös marssien ulkopuolella. Marsseja järjestettiin useissa kaupungeissa Etelä-Afrikan yhdeksässä eri provinssissa sekä myös naapurimaissa Lesothossa ja Botswanassa. Järjestäjien pyynnöstä miehet eivät osallistuneet marsseihin, jotta ne olisivat naisille turvallinen tila, jossa nämä voisivat sanoa ääneen haluavansa muutosta. Järjestäjät kertoivat häkeltyneensä innosta, jolla naiset ja sukupuoleltaan ei-normatiiviset ihmiset (gender non-conforming people) vastasivat heidän esittämäänsä pyyntöön olla menemättä töihin ja liittyä protesteihin. EteläAfrikassa pelko on naisille kuin toinen iho, sanoi aktivisti Nozi Samela Kapkaupungissa järjestetyllä #TheTotalShutdown-marssilla. EteläAfrikassa elokuu on naisten kuukausi, jolloin on yleensä juhlittu rutiininomaisesti naisten roolia apartheidin vastaisessa kamppailussa sekä vuoden 1956 elokuun naisten marssia, joka vastusti mustan enemmistön vapaata liikkumista rajoittavia lakeja. – Joka viikko saamme kuulla useista naisista, lapsista ja sukupuoleltaan ei-normatiivisista ihmisistä, jotka on murhattu raa’asti, kidnapattu tai pahoinpidelty, eivätkä maamme johtajat pidä tämän väkivaltaongelman ratkaisemista mitenkään kiireellisenä ongelmana, #TheTotalShutdown-kollektiivin mielenosoituskutsussa todetaan. V äkivaltarikollisuus on yleistä EteläAfrikassa: maassa tapahtuu keskimäärin 49 murhaa joka päivä. Myös ammattiliitot, poliittiset puolueet ja kansalaisjärjestöt tukivat #TheTotalShutdowntapahtumaa. Sukupuolittunutta väkivaltaa ja erityisesti raiskauksia koskevat tilastot ovat surullisenkuuluisia puutteellisuutensa takia. Joidenkin arvioiden mukaan 40 prosenttia eteläafrikkalaisista naisista joutuu raiskauksen uhriksi elämänsä aikana ja vain 14 prosenttia raiskaajista tuomitaan oikeudessa. Viime kesäkuussa Etelä-Afrikan tilastokeskus ilmoitti naisten murhien määrän olevan nousussa ja että ne olivat lisääntyneet 117 pro. Esimerkiksi vuonna 2010 vain neljä prosenttia Gautengin provinssissa (johon Johannesburgin ja Pretorian megalopoli kuuluu) arvioidusti tapahtuneista raiskauksista ilmoitettiin poliisille. M arssivat naiset olivat pukeutuneet #TheTotalShutdownkollektiivin tunnusväreihin mustaan ja punaiseen, jotka symboloivat miesten harjoittamalle väkivallalle menetettyjä ihmishenkiä sekä naisten vuodattamaa verta. 25 – 40 prosenttia naisista on kokenut elämänsä aikana väkivaltaa kumppaninsa taholta. – Naisina meillä ei ole naisten kuukautena mitään juhlimisen aihetta. YDIN 3 / 2018 22 YDINHETKI ETELÄ-AFRIKASSA PELKO ON NAISILLE KUIN TOINEN IHO, SANOI AKTIVISTI NOZI SAMELA KAPKAUPUNGISSA JÄRJESTETYLLÄ MARSSILLA. – Naiset (sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvat mukaan lukien), lapset ja sukupuoleltaan ei-normatiiviset ihmiset kuolevat jatkuvasti miesten uhreina Etelä-Afrikassa
P retoriassa marssijat kokoontuivat maan hallintokeskuksena toimivan Union Buildings -rakennuskompleksin luo, missä he aikoivat luovuttaa muistion presidentti Cyril Ramophosalle. Poliisi reagoi tilanteeseen käyttämällä kovia otteita – ilmeisesti täysin tietämättömänä #TheTotalShutdown-liikkeen viestistä. – Vuoden 2019 vaaleissa me tulemme muistamaan kaikki ne asiat, jotka tapahtuivat näitä mielenosoituksia suunnitellessa. Me pidämme niistä kuitit tallessa. Raivostuneet marssijat vaativat päästä tapaamaan presidenttiä ja päätyivät kahakkaan poliisin kanssa. Nämä räikeät puutteet sekä naisiin kohdistuvan väkivallan kasvu saivat #TheTotalShutdownkampanjaan osallistuneet osoittamaan mieltään. Samalla siinä vaaditaan naisasiaministerin työnkuvan rukkaamista sekä selviytyjille tarkoitetun, riittävin resurssein varustetun kansallisen päivystysnumeron perustamista. Käännös: Eero Suoranta.. Keskeinen ongelma väkivaltaan puuttumisessa on, että poliisi ja oikeusistuimet eivät suhtaudu sukupuolittuneeseen väkivaltaan läheskään asian vaatimalla ammattimaisuudella ja myötätunnolla. Pretoriassa ja muissa kaupungeissa marssijat luovuttivat viranomaisille yksityiskohtaisen muistion, joka sisältää 24 vaatimusta – yhden jokaista vuotta kohti, jona Etelä-Afrikan hallitus ei ole suojellut naisia väkivallalta sen jälkeen, kun maa demokratisoitui vuonna 1994. Myöhemmin hän ilmoitti Twitterissä tukevansa marssiin osallistuneita naisia ja sanoi, että aikaisemmin samana päivänä väkivaltaan syyllistyneitä poliiseja rankaistaisiin ankarasti. – Herra presidentti, se, että ette tulleet tänne, kertoo paljon teistä, #TheTotalShutdownorganisoija Loyiso Saliso sanoi hurraavalle useamman tuhannen ihmisen väkijoukolle, joka oli kerääntynyt hallintokeskuksen nurmikolle. Muistiossa vaaditaan muun muassa hallitusta laatimaan kansallinen toimintasuunnitelma sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseksi, valintakriteerejä väkivallan estämisen parissa toimiville viranomaisille sekä poliisikoulutuksen kehittämistä, jotta se voisi vastata väkivaltaa kokeneiden naisten esittämiin kanteluihin. Myös väkivaltarikoksia kokeneiden naisten määrä kasvoi samana aikana valtavat 53 prosenttia. YDIN 3 / 2018 23 YDINHETKI senttia vuosien 2015 ja 2016/2017 välillä. Naiset eivät myös yleensä ole turvassa väkivaltaisilta nykyisiltä tai entisiltä puolisoilta, vaikka he olisivat saaneet lähestymiskiellon näitä vastaan. Naisia pilkataan säännönmukaisesti raiskausten tai parisuhdeväkivallan ilmiantamisesta ja heidän kokemiaan vääryyksiä pidetään vähättelevästi ”perheen sisäisinä ongelmina”. Nyt marssijoiden ja liikkeen tukijoiden tehtävänä on varmistaa, että heidän vaatimansa toimenpiteet toteutetaan käytännössä ja että EteläAfrikan yhteiskunta alkaa muuttua. Presidentti oli kuitenkin matkoilla ja hänen sijastaan eräs hallituksen ministereistä lähetettiin ottamaan muistio vastaan. Presidentti palasi lopulta myöhään illalla Pretoriaan ja tapasi marssin järjestäjät, jotka yhdessä suuren marssijoiden ydinjoukon kanssa olivat kieltäytyneet poistumasta, ennen kuin Ramaphosa ottaisi muistion vastaan
Heitä yhdistää näkemys siitä, että heikoimmassa asemassa olevien taloudelliset olosuhteet eivät ole muuttuneet apartheidin purkamisen jälkeen. Rubin Phillip ja Zibha Ndlovu taistelivat molemmat apartheidjärjestelmää vastaan, Phillip mustien tietoisuutta lisäävässä väkivallattomassa liikkeessä ja Ndlovu osana sissijoukkoja. ETELÄ-AFRIKASSA Vapautuksen aika ei ole ohi Teksti ja kuvat Ruut Luukkonen YDIN 3 / 2018 24 YDINHETKI
Apartheidin aikaan hän oli kotiarestissa ja maanpaossa aktivisminsa vuoksi. P hillip kertoo Bikon pyrkineen dialogiin valkoisen vallan edustajien kanssa. Opiskeluaikoinaan Phillip tutustui Black Consciousness Movementiin sekä sen johtajaan Steve Bikoon ja hänestä tuli pian yksi liikkeen keskeisistä hahmoista Bikon rinnalla. – Kasvoin Pohjois-Durbanissa Clairwoodin ghetossa, jossa koin köyhyyttä ja näin kärsimystä. YDIN 3 / 2018 25 YDINHETKI. Hän on kolmannen polven eteläafrikkalainen, jonka sukujuuret ovat Etelä-Intiassa. Hänen vahvuutensa oli itsevarmuus ja pelottomuus. – Muistan, kun jälleen kerran matkustimme autolla puhumaan yliopistolle. Liikkeen päämääränä oli lisätä mustien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja vaatia niiden toteutumista. Hän on myös saanut Bremenin kansainvälisen rauhanpalkinnon pitkän linjan solidaarisuustyöstään. Kokemukset vaikuttivat merkittävästi elämänfilosofiaani ja valintoihini, Phillip kertoo. Hän ei välittänyt siitä, keitä he olivat tai mikä heidän ihonvärinsä oli. Tiellä näimme Zibha Ndlovu vaimonsa Bujin kanssa Inchangan kylätiellä. Hän sai ihmiset tuntemaan itsensä arvostetuiksi. Sellainen ajattelu teki hänestä hienon johtajan, Phillip kuvaa. Phillip on tehnyt uransa anglikaanisen kirkon pappina ja on nykyään Natalin maakunnan piispa. T apaan rubin phillipin Durbanin kaupungissa. Hänen mukaansa tämä pyrki murtamaan stereotypioita mustista ihmisistä ja esimerkiksi tuomaan esiin, etteivät he olleet kouluttamattomia. Hän rakasti ihmisiä. – Biko oli läheinen ystäväni
Steve käski kuljettajaa ottamaan miehen autoon. valkoisen sotilaan liftaamassa. Marssin mielenosoituksissa ja poliisi hakkasi minut monta kertaa. Steve Biko menehtyi poliisiväkivallan seurauksena vuonna 1977 ollessaan pidätettynä Pretorian vankilassa. ole vieläkään päättynyt. Phillip myöntää, ettei ole ennen sanonut, että liike olisi alkanut kuihtua johtajansa kuoleman seurauksena. A ktivisminsa takia Rubin Phillipiltä kiellettiin ammatinharjoitus, eikä hän saanut tavata enempää kuin kolmea henkilöä kerralla. KÖYHISTÄ ON TULLUT VIELÄ KÖYHEMPIÄ. – En ole ollut koskaan kommunisti. Tein ääneni kuulluksi, eikä tarve puhua ihmisoikeuksien puolesta YDIN 3 / 2018 26 YDINHETKI. Sittemmin hän on toiminut muun muassa Zimbabween liittyvien asioiden parissa ja ollut mukana järjestöissä, jotka taistelevat mustien voimauttamisen puolesta ja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon eteen. Ndlovu sanoo elämäntilanteensa olevan samanlainen kuin hänen liittyessään apartheidin aikaan Umkhonto we Sizween, joka oli Afrikan kansalliskongressi anc:n ja Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen aseellinen siipi. Tietysti olin lukenut kommunismista ja Marxista, mutta en voi sanoa olleeni kommunisti, vaikka työvälineeni Raamattu onkin lopulta melko sosialistinen tarina, hän sanoo. Olin jo monin tavoin mukana työssä solidaarisuuden lisäämiseksi köyhille. Liike itse näki Raamatun alistettujen puolustajana. – Köyhistä on tullut entistä köyhempiä. Ihmiset ovat kärsineet erityisesti taloudellisesti. Syyksi ilmoitettiin kommunistinen toiminta, jonka hän kiisti. Sen tarkoituksena oli tehdä sabotaasi-iskuja ja tukea anc:n poliittisia pyrkimyksiä. Hän muistuttaa, että Etelä-Afrikan mustat ja värilliset saivat apartheidin päätyttyä järjestelmän puolelleen, mutta talous ei silti muuttunut. Liike tunnetaan myös englanniksi nimellä Spear of the Nation, Kansakunnan keihäs. T aloudellisesta alistamisesta puhuu myös Zibha Ndlovu, jonka tapaan hänen kotikylässään Inchangassa KwaZulu-Natalin maakunnassa. Asuntopula on valtava ja nuorisotyöttömyys on kasvussa. Kutsumus vapautuksen työhön oli yhä osa elämääni. Meillä ei ole tasavertaisia taloudellisia oikeuksia, hän sanoo. Häntä syytettiin terroristiseen toimintaan yllyttämisestä, vaikka hän oli useasti tuominnut väkivallan käytön vastarinnassa. Hän kysyi myös, keitä sotilas koki puolustavansa: eteläafrikkalaisia vai valkoisia. Liikkeessä nähtiin valkoisten käyttävän Raamattua rotusorron ja alistamisen perustelun välineenä. Kuitenkin olemme tavoittaneet poliittisen vapautemme ja se on jotakin, mitä sopii juhlia. – Etelä-Afrikka on maa, joka on kärsinyt paljon ja menettänyt monia. Musta teologia oli tärkeä osa Black Consciousness Movementin toimintaa. Autossa hän alkoi kysellä, mikä meissä mustissa oli sotilaan mielestä vikana, emmekö olleet koulutettuja tai älykkäitä, miksi he lajittelivat meidät ihonvärimme perusteella. Phillipin mukaan ihmisten on otettava itse vastuu vapautuksestaan. – Emme nähneet tätä ennen, koska alistaja ei halunnut ihmisten näkevän sitä, Phillip lisää. Uskoin kansamme vapautukseen. – Kun apartheid päättyi, en uskonut kärsimyksen olevan ohi. Meillä on vielä toinen matka, joka täytyy tehdä: matka kohti taloudellista vapautta. – Mutta tiedäthän, sydäntä ja sielua ei voi kieltää. ASUNTOPULA ON VALTAVA JA NUORISOTYÖTTÖMYYS ON KASVUSSA. Hän joutui kolmeksi vuodeksi kotiarestiin eikä hän saanut osallistua mihinkään opetukselliseen toimintaan. Zibha Ndlovu teki apartheidin aikaan töitä Pietermaritzburgissa anc:n paikallisten johtohahmojen henkivartijana ja osallistui aseellisen siiven sissitoimintaan, jossa hän oli mukana tekemässä iskuja ja suojaamassa mielenosoituksia. Näen nykyisen tilanteen olevan sama kuin aiemmin, ihmisarvoa ryöstetään, Phillip sanoo
Se, mitä teen nyt, ei tullut helposti, vaan kärsimyksen kautta.” – Virkailija, joka oli valkoinen poliisi, ei ymmärtänyt minua, mutta antoi hetken aikaa. Virkailija oli kysynyt häneltä syytä ja hän vastasi: ”Tämä on erityinen hetki. Heillä on paljon käsittelemätöntä kärsimystä. – Työttömät sotilaat kulkevat kaduilla. – Tiedossa olevat sissit tapettiin, enkä halunnut vaarantaa kotonani asuvia isoäitiäni ja enoani. Heistä tulisi huolehtia. Nyt Phillip sanoo, ettei hän lannistu niin kauan kuin maassa on hyviä johtajia. Rubin Phillip. – Varsinkin ulkomaille lähteville sotilaille luvattiin paljon. Apartheidin jälkeen muodostimme armeijan yhdessä ja meille opetettiin, miten puolustaa yhteistä maatamme. Täyttymättömiä lupauksia on paljon. YDIN 3 / 2018 27 YDINHETKI. Meille antautuminen ei ollut koskaan vaihtoehto, vaikka tarvikkeita kuten aseita ei ollut riittävästi, Ndlovu kuvaa aikakautta. He eivät saaneet palkkioita ja taloja, joita heille lupasivat sekä Spear of the Nation että myöhemmin maan puolustusvoimat. – Olin innoissani kuin pieni lapsi. Ndlovu sanoo toimeentulonsa olevan edelleen riittämätön. Oli tavallista olla entinen sissisotilas. Siksi oleilin paljon metsissä. – Sotilasidentiteettini oli vahva. Menetin useita ystäviä päästäkseni tähän tilanteeseen. Hän kertoo pyytäneensä äänestyspaikalla vaalivirkailijalta lupaa pidellä hetken äänestyslipukettaan. Odotin koko ajan pääseväni maan ulkopuolelle ja hankkivani paremman toimeentulon. En ollut koskaan ennen äänestänyt, hän kertoo. Seisoin hiljaa ja pudotin lipukkeen uurnaan. Ajattelin, että sotilas on aina sotilas ja toimin siksi kahdeksantoista vuotta ammattisotilaana. Uusi presidenttimme Ramaphosa sen sijaan ymmärtää myös ihmisten taloudelliset tarpeet. R ubin phillip muistaa kirkkaasti ensimmäisten apartheidin jälkeisten vaalien äänestyspäivän Pretoriassa vuonna 1994. Johtajillamme on suuria eroja, esimerkiksi Cyril Ramaphosalla ja Nelson Mandelalla. Ndlovu jatkoi sotilaselämäänsä apartheidin päättymisen jälkeen ja liittyi lukuisten muiden entisten sissien kanssa vuonna 1994 vapaaehtoisesti Etelä-Afrikan puolustusvoimiin. Se oli sanoinkuvaamattoman vapauttava kokemus, kuin kuolemasta takaisin elämään. Pimeän tullessa ihmiset lähtivät kodeistaan ja menivät paikkaan, josta pystyivät seuraamaan poliisien ratsioita ja sitä mitä kylässä tapahtui. Apartheidin jälkeen hän jatkoi uraansa sotilaana ja turvallisuusalalla. – Moni inchangalaisista menehtyi, myös pikkuveljeni. Mandela ei ollut strategi tai bisnesmies, mutta hänellä oli filosofinen ymmärrys siitä, mitä kansalle tapahtui. – Hyvät johtajat ovat kasvaneet tiettyyn aikaan ja auttavat meitä löytämään toisemme
intokustannus.fi SYKSYN UUTUUSKATTAUS INNOLTA TILAA JA TUTUSTU KIRJOIHIMME TÄÄLTÄ: WWW.INTOKUSTANNUS.FI PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT KAIKKI KIRJAT 20 % EDULLISEMMIN VERKKOKAUPASTAMME! Risto Isomäki VIIDEN MEREN KANSA 29 90 Matti Mörttinen & Lauri Nurmi SAULI NIINISTÖ – MÄNTYNIEMEN HERRA 24 90 Turo Manninen YRJÖ MÄKELIN – TYÖVÄENLIIKKEEN TIENRAIVAAJAN ELÄMÄ 1875-1923 26 90 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA 29 90 Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen PROPAGANDAN HISTORIA 26 90 Matti Salminen ERNO PAASILINNAN KIRJALLINEN ELÄMÄ 29 90
Muutosta asenteissa ja tavoissa on tapahtunut jo monen vuosikymmenen ajan, mutta siitä huolimatta eri tutkimusten mukaan enemmistö thaimaalaismiehistä on käyttänyt jossain vaiheessa elämässään seksipalveluja. Bangkok oli tuolloin kovin erilainen: pilvenpiirtäjiä ei ollut,. YDIN 3 / 2018 30 YDINHETKI Kirjoittajat Ytimen toimituskunta ja Maria Palo Seksituristi lähtee usein Pattayalle, mutta matkakohteeksi käy myös Tokio, Pariisi tai Amsterdam. Seksityöläisyyttä pidetään yleensä alentavana ja usein, mutta ei aina, siihen liittyy myös hyväksikäyttöä. Bisnestä seksiturismilla T haimaassa prostituutiolla on pitkät perinteet. Kyse ei kuitenkaan ole mistään erityisestä thaimaalaisesta ilmiöstä, vaan enemmänkin aasialaisesta tavasta. Seksibisnes kumpuaa kuitenkin köyhyydestä ja koulutusmahdollisuuksien puutteesta. Thaimaa alkoi muuttua suureksi seksiturismin kohteeksi Vietnamin sodan aikana, jolloin usa perusti sinne sotasairaaloita
D IC KS O N /F LIC KR , CC BY 2.0. YDIN 3 / 2018 31 YDINHETKI Rantamaisemaa Thaimaan Pattayalla
Valistukselle on siis tilaa. Thaimaan viranomaiset ilmoittivat 720 ihmiskauppatapauksesta vuonna 2015, joista 151 liittyi seksikauppaan. Sitä vastoin tartunnan leviämisen riski on kasvanut muun väestön keskuudessa. Osin syynä on korruptoinut järjestelmä: kaupan laittomuus ruokkii korruptiota ja altistaa seksityöntekijät poliisin mielivallalle etenkin kaduilla. Kadulla päivystävät prostituoidut ovat alemmassa asemassa kuin baareissa työskentelevät. Monen ladyboyn haaveena on saada rahat kasaan sukupuolen korjausleikkausta varten. Vuonna 2009 Thaimaassa oli eniten hivtartuntoja Aasiassa ja taudin maailman viidenneksi suurin esiintyvyys. Ladyboyt toimivat perinteisissä naisten ammateissa ja erityisesti viihdeteollisuudessa, mutta myös prostituoituina. On kuitenkin arvioitu, että seksityöläisillä on päivittäin puolisen miljoonaa asiakasta. Bangkokia hallitsee kaksi seksiturismin keskusta, ydinkeskustassa sijaitsevat Nana ja Soi Cowboy. Silikonrinnat ja aataminomenan poistaminen on halvempi vaihtoehto. Matkailijat törmäävätkin Bangkokissa tietyillä alueilla helposti tyttöbaareihin, joihin houkutellaan asiakkaiksi ulkomaalaisia seksituristeja. Tarkkoja arvioita seksityöläisten määrästä ei ole. Palkkataso maassa on muutoin yleisesti alhainen, mutta seksipalvelut tarjoavat nopean mahdollisuuden ansaita. Suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat kuitenkin edelleen erittäin suuri riskiryhmä hiv:n kannalta, kuten myös seksityöläiset. Kondomin käytön yleistyminen – monet vapaaehtoisjärjestöt jakavat kondomeja prostituoiduille – on merkinnyt hiv:n vähenemistä. S eksikauppa liittyy köyhyyteen ja koulutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Virallisesti seksikauppa on laitonta, mutta Thaimaan viranomaiset eivät juuri kuitenkaan seksikauppaan puutu, joskin naispuolinen turistiministeri Kobkarn Wattanavrangkul yritti kaudellaan saada seksibisnestä aisoihin. Seksibisnestä on siellä missä ovat suuret turistijoukotkin, näin myös Thaimaassa. Myanmarin alueelta muun muassa rohingaSEKSIKAUPAN LAITTOMUUS RUOKKII KORRUPTIOTA JA ALTISTAA SEKSITYÖNTEKIJÄT POLIISIN MIELIVALLALLE ETENKIN KADUILLA.. Niitä alkoi ilmestyä katukuvaan kuin sieniä sateella. S eksibisnekseen liittyy muitakin pimeitä puolia: ihmiskauppaa ja haavoittuvissa olosuhteissa olevien hyväksikäyttöä. YDIN 3 / 2018 32 YDINHETKI mutta hieromalaitoksille ja baareille tuli kysyntää. Miespuolisia tartunnan saaneita prostituoituja on selvästi enemmän kuin naisia. Thaimaalaiset käyttävät enemmän katupalveluja, ulkomaalaiset taas baarien ja hieromalaitoksiksi naamioitujen bordellien palveluja. Pohjoisissa osissa Thaimaata on köyhiä ja eristyneitä alueita, joissa käytännössä eletään vaihdantataloudessa. Kun yleistä eläkejärjestelmää ei ole, erityisesti tyttöjen velvollisuus on elättää vanhempiaan. Tähän ryhmään kuuluu katoyiksi itsensä luokittelevien lisäksi myös muunsukupuolisia tai niitä, jotka kokevat olevansa naisia ja tuntevansa seksuaalisesti vetoa miehiin. Seksikaupan asiakkaat taas saavat yleensä olla rauhassa. Suuret kaupungit vetävät väkeä myös Thaimaassa. Thaimaassa on myös korkea tuberkuloosin esiintyvyys ja vajaa kymmenen prosenttia tuberkuloosia sairastavista on saanut myös hiv-tartunnan. Thaimaalle erityistä ovat ladyboyt, katoyit, jotka muodostavat eräänlaisen kolmannen sukupuolen. Kansallisilla ohjelmilla ja ilmaisella lääkityksellä määrää on saatu pienennettyä samalla kun monet tartunnan saaneista ovat yksinkertaisesti menehtyneet. Leikkaus on kuitenkin kallis ja harvalla on siihen varaa
Ensimmäinen kerta oli vaikein, mutta pian tottui. Tällä kertaa kirjaa. Yksistään Thaimaassa seksi tuottaa enemmän kuin riisin vienti. Monien prostituoitujen elämäntarinaan kuuluu hyväksikäyttöä, joka on alkanut jo lapsuudesta. Heidän mukaansa yhteiskunnan tasolla seksibisneksessä on usein kyse köyhien maiden ja ihmisten hyväksikäytöstä, mutta yksilötasolla asetelma voi olla päinvastainen: seksituristi tuleekin putsatuksi. Kannistot haluavat kirjallaan tuoda uusia sävyjä seksibisneksestä käytävään keskusteluun. Osa taas muistuttaa, että seksityöläisten motiivit tehdä työtään vaihtelevat. He ovat kuitenkin päätyneet seksibisnekseen ruokapalkalla. Seksityöläisten asemasta kiistellään myös tutkijoiden parissa. Rohingat ovat etninen väestöryhmä, joka asuu Myanmarissa Bangladeshin vastaisella rajalla ja joka on joutunut laajojen sortotoimien kohteeksi. Aluksi hän työskenteli pesulassa, mutta sitten hänelle tarjottiin paremmin palkattua työtä baarissa. Seksiturismi on miljardibisnestä, joka vaikuttaa ihmisten elämään ja toimeentuloon ympäri maailman. Bangkokissa ja sen ulkopuolella toimii kansainvälisiä lastenkoteja, joiden suojateista monet ovat seksityöläisten lapsia, jotka yksinkertaisesti jätetään lastenkodin rappusille. Kirjoittajien mukaan seksimatkailijat ovat aika tavallisia ihmisiä, jotka toteuttavat piilossa pitämiään tarpeita ja unelmia. väestön keskuudesta on ryöstetty ja houkuteltu kotitaloustöitä lupaamalla lapsia ja nuoria naisia Thaimaahan ja muihin Aasian maihin. – Baarin tytöt auttoivat minua opettamalla muutaman englannin sanan. Seksitarinoita riittää, ehkä niilläkin halutaan myydä. Lapset ovat lastenkodeissa 12-vuotiaiksi, minkä jälkeen he ovat omillaan.. Tärkeintä oli hymyillä ja olla miellyttävä. Appelin tarina on hyvin tyypillinen. Naisten seksimatkailu piilotetaan usein lomaromanssiksi, vaikka kysymys on seksipalvelujen ostamisesta. – Meitä oli kaikkiaan yhdeksän lasta. setänsä luokse. YDIN 3 / 2018 33 YDINHETKI Päivi ja Santeri Kanniston Kuuma loma vie Thaimaahan, Filippiineille, Malesiaan, Sri Lankaan, Keniaan, Meksikoon ja Brasiliaan tapaamaan seksituristeja sekä seksityöläisiä. Tärkeintä oli saada rahaa, jotta sitä pystyi lähettämään kotiin. Tämä on aiheuttanut pakolaisuutta, jolloin leireillä olevat ihmiset ovat entistä alttiimpia seksikauppiaille. Kysyntä luo tarjonnan. Hänet lähetettiin 13-vuotiaana Bangkokiin Maksulliset miehet kuitenkin usein yhdistävät hyödyn ja huvin eivätkä ole alistettuja tai perinteisessä mielessä hyväksikäytön uhreja, vaikka köyhyys saattaakin pakottaa seksityöläisyyteen. Seksityöläisten lapset tarvitsevat myös suojelua. Joku valitsee prostituution mieluummin kuin raskaan tehdastai peltotyön, joku muu puolestaan joutuu tienaamaan elantonsa kehollaan vaihtoehtojen puuttuessa. Niissä he saavat opetusta ja kolme ateriaa päivässä – vaatteet ja ruuan lastenkoti saa lahjoituksina. Rahaa ei ollut ja koulua ei voinut käydä, kun piti auttaa kotitöissä ja riisipellolla, Appel kertoo. On unelma idän ihanasta naisesta ja haave mustasta viriilistä miehestä. Osa tutkijoista pitää maksullista seksiä aina alentavana ja epämiellyttävänä
Kirjoittaja Heidi Nummi Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen on merkittävä osa Kiinan suurvaltastrategiaa. Niiden avulla myös valvotaan ja kasvavissa määrin ohjataan kansalaisten käyttäytymistä – erityisesti sisäpoliittisesti herkällä Xinjiangin alueella. Kiinan vähemmistöt VALVONNAN ALLA YDIN 3 / 2018 34 YDINHETKI
K iina aikoo johtavaksi suurvallaksi, ja onkin ilmoittanut aikovansa globaaliksi johtajaksi myös tekoälyn ja robotiikan saralla. Kaksi polttopistealuetta kommunistisen puolueen yhtenäispolitiikalle ovat Xinjiang ja Tiibet, jotka yhdessä kattavat neljäsosan Kiinan maamassasta. Mitä siis tapahtuu, kun läpeensä digitalisoitu yhteiskunta ja autoritaarisen vallankäytön logiikka kohtaavat. On kuvaavaa, että alueen kiinankielinen nimi, Xinjiang, tarkoittaa suoraan käännettynä uutta hallintoaluetta; nimi pyrkii häivyttämään etnisen problematiikan. Xinjiangin vakauttaminen on Kiinalle tärkeää erityisesti maan silkkitiehankkeen vuoksi: uusi silkkitie kulkee Xinjiangin läpi ja yhdistää noin 60 maata yhdeksi talousvyöhykkeeksi. Poliittisilla leireillä vankeja pakotetaan vannomaan uskollisuutta presidentti Xi Jinpingille ja kommunistiselle puolueelle. Toimiaan Kiina perustelee jatkuvan poikkeustilan logiikalla. Kiinan hallitus kieltää leirien olemassaolon ja esittää Xinjiangin etnisten vähemmistöjen elävän rauhallista, tyytyväistä elämää. Yksi suurimmista uhista Kiinan suurvaltapyrkimyksille on sen oma sisäinen tilanne: ilman yhtenäistä sisäpolitiikkaa ei voi olla vahvaa ulkopolitiikkaa. Sisäpoliittisesti Kiina taas on ennen kaikkea lujaa yhteiskuntakontrollia harjoittava poliisivaltio. Teknologiastrategioilla on Kiinassa merkittävä rooli sekä ulkoettä sisäpoliittisesti. Hankkeen on tarkoitus laajentaa ja lujittaa Kiinan strategista verkkoa geotaloudellisesti ja -poliittisesti. Yk:n ihmisoikeuskomitean arvioiden mukaan tällä hetkellä pelkästään Xinjiangin poliittisilla leireillä pidetään miljoonaa uiguuria. Siinä missä Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman Intiaan perustama pakolaishallitus pitää yllä tiibetiläisten kollektiivista identiteettiä, ei Xinjiangin uiguureilla ole samanlaista kiinnittymiskohdetta identiteetilleen, minkä takia uiguurit ovatkin erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Sekä Tiibetissä että Xinjiangissa ihmisiä on pidetty poliittisilla leireillä, joiden tarkoitus on kouluttaa vähemmistöt omaksumaan kiinalainen identiteetti. Xinjiang on turkkilaista kieltä puhuvien ja pääosin islaminuskoisten uiguurien itsehallintoaluetta, jossa uiguurit on kuitenkin ajettu marginaaliseen asemaan. Sekä Amnesty International että Human Rights Watch ovat lähettäneet yk:lle useita raportteja massavangitsemisista. Kongressin mukaan vankeja on myös pakotettu huutamaan kommunistisen puolueen tunnuslauseita. Itsemääräämisoikeuden puutteesta ja epätasa-arvosta kumpuava tyytymättömyys on lietsonut Xinjiangissa separatismia ja uskonnollisia äärireaktioita. V uonna 2015 Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriö alkoi rakentaa maailman suurinta kasvojentunnistusjärjestelmää, jonka tavoitteena on YDIN 3 / 2018 35 YDINHETKI. Maailman uiguurikongressin mukaan vangit ovat huonosti ruokittuja ja kidutuksen epäillään olevan yleistä. K iinan sosiaalisen kontrollin ja teknologisen vallankäytön strategioita onkin mielekästä tarkastella juuri Xinjiangissa, Kiinan luoteisnurkassa. Poliittinen sorto, taloudellinen epätasa-arvo, ympäristön tuhoutuminen, kulttuurinen sulauttaminen sekä ihmisoikeuksien puute ovat ongelmia kaikkialla Kiinassa, mutta korostuvat erityisesti näillä alueilla, joiden onnistunut hallinta muodostaa myös merkittävän osan kommunistisen puolueen vallan legitimiteetistä
Toisinajattelun mahdollisuutta ei siis kavenneta ainoastaan ylhäältä alaspäin, vaan se kaventuu myös itseohjautuvasti. Se, mistä luotettava kansalaisuus koostuu, on kommunistisen puolueen määrittelyn alaista. Järjestelmä otetaan käyttöön koko maassa vuonna 2020. Viranomaisten mukaan valvonnalla pyritään kitkemään rikollisuutta. XINJIANGISSA JÄRJESTELMÄ HÄLYTTÄÄ HETI, KUN EPÄILYTTÄVÄKSI LUOKITELTU UIGUURI POISTUU HÄNELLE MÄÄRITELLYLTÄ TURVALLISUUSALUEELTA. Tällä hetkellä Kiinassa on pilottitasolla toiminnassa kaksi eri pisteytysjärjestelmää: kulutuskäyttäytymistä pisteyttävä, kaupallinen SesamCredit sekä hallinnon virallinen järjestelmä. Vaikka järjestelmän käyttöönotto on vasta aluillaan, sen vaikutukset voidaan nähdä jo selvästi: Helmikuussa 2017 Kiinassa oli 6,15 miljoonaa kansalaista, jotka oli asetettu lentokieltoon seuraavaksi neljäksi vuodeksi. tunnistaa ihmiset 90 prosentin tarkkuudella. Huonot sosiaaliset pisteet voivat johtaa esimerkiksi junaja lentolippujen ostokieltoon vuosien ajaksi. Hallinnollisen järjestelmän pisteitä laskevat rikokset sekä taloudenpidon ongelmat, mutta myös ihmisen sanomiset ja teot. Kansalaispisteyttämisen ideassa itsessään ei ole Kiinan tapauksessa mitään uutta: Kiina on jo pitkään pisteyttänyt kansalaistensa luotettavuutta ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Pekingin poliisi ilmoitti jo vuonna 2015, että pääkaupungin jokainen kohta on valvontakameroiden kattama. Jo nyt voidaan kuitenkin nähdä, että pisteytysjärjestelmä on jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen: puolueen jäsenyydestä saa lisäpisteitä, ja esimerkiksi Xinjiangissa uiguurivähemmistöön kuuluminen taas laskee pisteitä. S osiaalisen pisteyttämisen tarkoitus on hallituksen mukaan mitata kansalaisten ”luotettavuutta”. Kasvojentunnistusjärjestelmä onkin intensiivisimmillään juuri Xinjiangissa, jossa järjestelmä hälyttää heti, kun epäilyttäväksi luokiteltu uiguuri poistuu hänelle määritellyltä turvallisuusalueelta. Kiinassa onkin nykyisin noin 170 miljoonaa valvontakameraa. On selvää, että pisteyttäminen tulee lisäämään vähemmistöihin kohdistuvaa kontrollia ja painetta entisestään sekä jatkamaan puolueen jäsenten etulyöntiasemaa. Se ruokkii sosiaalisen hyväksyttävyyden tavoittelua ja istuu taitavasti osaksi kiinalaista kasvojensäilyttämisen kulttuuria. Sosiaalinen pisteytys säätelee mahdollisuuksia löytää kumppani, työpaikka ja asunto sekä saada sosiaaliturvaa. YDIN 3 / 2018 36 YDINHETKI. Kiinan teknologiastrategioihin erikoistunut tutkija Outi Luova muistuttaa kuitenkin, että kasvojentunnistusteknologia tulee nähdä osana laajaa, monitasoista valvontajärjestelmää, joka tapahtuu yhteiskuntaelämän kaikilla tasoilla, ja jossa massiivinen tietokanta kerää dataa algoritmien analysoitavaksi. Järjestelmä ei vain seuraa käyttäytymistä, vaan se myös muokkaa sitä ja ohjaa kansalaisia käyttäytymään tavoilla, jotka tukevat hallituksen tavoitteita. Kun järjestelmä vuodesta 2020 lähtien siirtyy pakolliseksi, jokaista kansalaista ja oikeushenkilöä tullaan määrittelemään ja mittaamaan, halusivat he sitä tai eivät. Luotettavuuden mittaaminen on ottanut erilaisia muotoja kehittyessään keisarilliselta ajalta Maon kaudelle ja lopulta nykypäivään, mutta sen perusidea on säilynyt hyvin samanlaisena. Kiinan-tutkija, professori Lauri Paltemaan mukaan on myös hyvin todennäköistä, että Kiinan sosiaalisen kontrollin malli tulee toimimaan esimerkkinä muille maille. Toukokuussa 2018 Kiina puolestaan aloitti kansalaisiin kohdistuvan ”sosiaalisen pisteyttämisen” ohjelman. On kuitenkin varsin todennäköistä, että valvontateknologian yksi merkittävä syy on kansalaisaktivismin ja toisinajattelun aktiivinen tukahduttaminen. Toiset 1,65 miljoonaa ihmistä eivät voi matkustaa edes junalla
Olemme siirtymässä luottoluokituksesta kohti kokonaisvaltaista elämänluokitusta – halusimme sitä tai emme. Kenen käsissä on päättää, mihin suuntaan järjestelmä lähtee kehittymään. Elämme jo nyt maailmassa, jossa ennakoivat algoritmit määrittelevät toimijuuttamme. Mutta voivatko algoritmit todella mitata ja määritellä ihmiselämän lainalaisuuksia. PE D ER W IN D LE /F LIC KR (C C BY 2.0 ) YDIN 3 / 2018 37 YDINHETKI. Valtiokapitalistisen järjestelmän teknologinen kehitys mahdollistaa kuitenkin aivan uuden tasoisen sosiaalisen kontrollin. O n vielä liian aikaista sanoa, kuinka jatkuvan valvonnan ja mittaamisen kulttuuri tulee vaikuttamaan Kiinan yhteiskuntaelämään varsinkin täyteen vauhtiin päästessään. Kuka käyttää valtaa – ja miten. Kiinan kaltaisessa valtiossa on erityisen suuri riski sille, että yksityisyydenturva ja sananvapaus kärsivät entisestään, ja että vähemmistöjen ja toisinajattelijoiden toimintamahdollisuudet kutistuvat olemattomiksi. Trendi on jo nyt selvä: olemme siirtymässä aikakaudelle, jossa toimintaamme arvioidaan standardeilla, joita emme itse voi kontrolloida. Nämä kysymykset vaativat pikaisia vastauksia – eivät vain Kiinassa, vaan kaikkialla maailmassa. Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston Kiina-asiantuntijoita Lauri Paltemaata ja Outi Luovaa. Ihmisiä Kashgarin markkinoilla Xinjiangissa. Kysymys ei kuitenkaan kosketa vain Kiinaa
KIINA ON ALKANUT PITÄÄ ITSEÄÄN SUURVALTANA JA MAHDOLLISESTI MYÖS JOHTAJANA ILMASTONMUUTOKSEN SUHTEEN – KUNHAN TALOUS EI KÄRSI. SAMAAN AIKAAN VANHAT SUURVALLAT VENÄJÄ JA USA TUNTUVAT KARTTAVAN PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ. ASIANTUNTIJAT KESKUSTELIVAT HELSINGISSÄ SIITÄ, MITÄ SUURVALTOJEN ILMASTOVASTUULLISUUS KÄYTÄNNÖSSÄ MERKITSEE. YDIN 3 / 2018 38 YDINHETKI KUKA KANTAA VASTUUN ILMASTOSTA. Kirjoittaja Eero Suoranta
M O ER SC H Y/P IX AB AY , CC. YDIN 3 / 2018 39 YDINHETKI YDIN 3 / 2018 39 YDINHETKI Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015
Kiinassa ei ole mahdollista, että Kiina ottaa ilmastojohtajan roolin, jos se tarkoittaa kansalaisten elintason laskemista. Vastaukset näihin kysymyksiin kiinnostavat paitsi ulkomaisia tarkkailijoita, myös Kiinan johtoa, joka yrittää vahvistaa maan ”pehmeää vaikutusvaltaa” sekä kiillottaa sen imagoa. Syynä on tarve pitää maan talous kasvu-uralla. KIINASSA EI OLE MAHDOLLISTA, ETTÄ KIINA OTTAA ILMASTOJOHTAJAN ROOLIN, JOS SE TARKOITTAA KANSALAISTEN ELINTASON LASKEMISTA.. Kopran mukaan Kiinan johto on kuitenkin huolestuneempi maan keskiluokan ja kulutushyödykkeisiin tottuneiden nuorten tyytyväisenä pitämisestä. – Kiina ei halua näyttäytyä uhkana, vaan harmonisena toimijana, jonka kanssa on hyvä tehdä politiikkaa ja bisnestä, toteaa Aleksanteriinstituutin tutkijatohtori Sanna Kopra. Sen takia se suosii teknologisiin ilmastoratkaisuihin panostamista, mikä toimii myös keinona jatkaa maan talouden rakennemuutosta. Ilmastopolitiikassa on perinteisesti puhuttu teollistuneiden maiden historiallisesta vastuusta, mikä on sopinut hyvin kehittyväksi maaksi luokitellulle Kiinalle. Ilmanlaadun parantamiseksi Kiina on esimerkiksi suunnitellut vähentävänsä hiilen polttoa ja alkanut tukea sähköautojen käyttöönottoa. Huoli elintason heikentymisestä on ymmärrettävää, jos ajatellaan miljoonia köyhyysrajalla tai sen alapuolella eläviä kiinalaisia. Vastuullisuus on vakiintunut käsite kansainvälisessä politiikassa. – Kiinalle ilmastonmuutos tuntui olevan parempi tapa määritellä suurvaltavastuuta, Kopra sanoo. Myöhemmin suurvaltavastuuseen on liitettyä uusia ulottuvuuksia, ja varsinkin kylmän sodan jälkeen Yhdysvallat on nostanut esiin ihmisoikeuksien edistämisen vastuullisen suurvallan merkkinä. Kiinan ilmastovastuullisuutta väitöskirjassaan (esitelty Ytimessä 4/2016) sekä tuoreessa teoksessaan China and Great Power Responsibility for Climate Change käsitellyt Kopra puhui aiheesta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa elokuussa pidetyssä tilaisuudessa. Ihmisoikeusongelmiensa takia kritiikin kohteeksi joutunut Kiina on puolestaan julistanut niiden olevan kunkin valtion sisäinen asia ja siksi etsinyt vaihtoehtoisia tapoja näyttää kantavansa vastuuta. – Bensakäyttöisten autojen käyttökielto tulee todennäköisesti voimaan Kiinassa lähitulevaisuudessa, Kopra arvioi. M uiden valtioiden odotusten lisäksi Kiinaa kannustavat ilmastovastuun kantamiseen sisäiset tekijät. Hiilipäästöjen kannalta linja ei kuitenkaan ole ollut johdonmukainen: hiilen kulutus maassa kääntyi taas kasvuun viime vuonna ja esimerkiksi Pakistaniin ollaan rakentamassa kiinalaisrahalla hiilivoimaloita osana Kiinan uuden silkkitien hankkeita. Kopran mielestä tärkeä kysymys onkin, aikooko Kiina käyttää uutta johtajuuttaan teollistuneiden ja kehittyvien maiden välisen vastakkainasettelun jatkamiseen vai onko se todella valmis kantamaan aikaisempaa enemmän vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta. YDIN 3 / 2018 40 YDINHETKI M illainen on vastuullinen suurvalta – ja onko esimerkiksi Kiina sellainen vai ei. Tärkeimpiä niistä ovat ilmansaasteet ja niiden voimistuvassa keskiluokassa herättävä tyytymättömyys. – Mikä tahansa johtajuus maksaa. Toisen maailmansodan aikana alettiin ajatella, että suurvalloilla on muita suurempi vastuu kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämisestä ja että niiden tulisi aktiivisesti pyrkiä ratkomaan konflikteja – siis toimia eräänlaisina maailmanpoliiseina
Myös Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka on alkanut näyttää entistä lyhytnäköisemmältä presidentti Donald Trumpin irtisanouduttua Pariisin ilmastosopimuksesta. Turun yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlund, jonka tutkimushanke tarkastelee Trumpin hallinnon ympäristöpolitiikkaa ja sen globaaleja vaikutuksia, toteaa tämän kertovan usa:n liittovaltion rajoitetusta roolista. Esimerkiksi vuonna 2015 joukko nuoria aktivisteja nosti kanteen usa:n liittovaltiota vastaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen laiminlyömisen takia, vedoten siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vaarantaa nuorimpien sukupolvien perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen. Kopran mielestä ilmastovastuusta on valtioiden lisäksi puhuttava myös yksilöiden tasolla – ei niin, että ilmastokysymysten ratkaiseminen sysätään yksilöiden harteille, vaan niin, että myös rikkaat kantaisivat siitä heille kuuluvan vastuunsa. YDIN 3 / 2018 41 YDINHETKI M yös vanhoihin teollisuusmaihin Venäjään ja Yhdysvaltoihin kohdistuu erilaisia paineita ryhtyä hillitsemään päästöjä. Esimerkiksi Kalifornian on nähty olevan maassa ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä. Y hdysvalloissa näkyy myös nuorten aktivoituminen ilmastokysymyksissä. – Venäjä haluaa näyttäytyä vastuullisena toimijana kansainvälisillä areenoilla, mutta rakentaa sisäisesti kuvaa, että ilmastonmuutokselle ei tarvitse tehdä mitään. Ilmastonmuutoksen syistä puhumisen ja niihin puuttumisen sijaan hallinto esittääkin ilmaston muuttumisen olevan luonnonilmiö ja ajaa siihen sopeutumaan pyrkivää politikkaa. Lokakuussa oikeuteen etenevä haaste tulee muodostamaan merkittävän ennakkotapauksen ennen marraskuun välivaaleja. – Kiinassa on hirveästi rikkaita ihmisiä, mutta se näkee itsensä kehitysmaana, jolloin heidän ei tarvitse kantaa samanlaista vastuuta kuin köyhä ihminen rikkaassa maassa, hän havainnollistaa. On esimerkiksi myös eurooppalaisten vastuulla, että eu-maiden päästöjä ei ulkoisteta muualle ja että kuluttamiemme tuotteiden ja energian tuotantoketjuun kiinnitetään huomiota. Usa:ssa onkin jo ennen Trumpin kautta puhuttu paljon osavaltioiden roolista muun muassa uusiutuvaan energiaan panostamisessa. Kronlund kuitenkin huomauttaa, että osavaltioiden välisten erilaisten linjausten takia niiden tekojen vaikutuksia on vaikea arvioida kokonaisuudessaan. Yksilöihin pätee siis sama kuin valtioihin: vauraus merkitsee valtaa. Esimerkiksi Venäjän johto suhtautuu kuitenkin ilmastokysymykseen varsin ristiriitaisesti, arvioi Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen. Ja suuri valta tuo mukanaan suuren vastuun. – Barack Obaman kaudella saavutettiin paljon presidentin toimivallalla, mutta seuraava presidentti käänsi kelkkaa eri suuntaan. Ilmastonmuutos liittyykin olennaisesti muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten tasa-arvoon ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Tynkkysen mukaan Venäjällä olisi mahdollisuus olla uusiutuvan energian suurvalta, mutta nykyisen hallinnon riippuvuus fossiilisista polttoaineista toimii kehityksen esteenä. VENÄJÄ HALUAA NÄYTTÄYTYÄ VASTUULLISENA, MUTTA RAKENTAA SISÄISESTI KUVAA, ETTÄ ILMASTONMUUTOKSELLE EI TARVITSE TEHDÄ MITÄÄN.
Sallan viranomaisten mukaan tiellä oli yhtä aikaa 2 500 hevosta eli monikertainen määrä ver. Siinä tarkasteltiin mahdollisia linjausvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. liikenne-ja viestintäministeriön pyytämän toteuttamisja kannattavuusselvityksen mahdollisesta Jäämeren radasta. Haavekuvia Jäämeren radasta L iikennevirasto julkaisi 9. Tavaraa kuljetettiin yli miljoona kiloa vajaassa neljässä kuukaudessa. Liikennevirasto ei kuitenkaan ole asiassa ensimmäisenä asiassa liikkeellä, sillä jo vuoden 1918 valtiopäivillä esitettiin Jäämeren rautatien rakentamista Rovaniemeltä joko Petsamonvuonolle tai Norjan Neidemiin ympärivuotisten vientija tuontikuljetusten hoitamiseksi. Viimeisimpiinkin Jäämeren radan suunnitelmiin liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta. 3. Kantalahdesta oli rautatieyhteys Jäämeren suuntaan osana Pietari – Murmanskrataa, joka oli valmistunut samana vuonna. Kuljetuksissa oli mukana kahdeksansataa hevosta, tuhat poroa ja 1 200 henkeä. YDIN 3 / 2018 42 YDINHETKI Kirjoittaja Timo Antero Korhonen Suomessa suunniteltiin jo sata vuotta sitten rautatieyhteyden rakentamista Jäämerelle. Toinen reitti vuonna 1916 oli sotatarvikekuljetuksiin käytetty Rovaniemi – Salla – Kantalahti-reitti. Esityksen perusteena oli vuonna 1916 hevosilla ja poroilla tehty pumpulikuljetus Kirkkoniemestä Rovaniemelle ensimmäisen maailmansodan aikaisen tavarapulan ratkaisemiseksi
Suomen hallitus toimeenpani pikavauhtia poikkeuksellisen hankkeen: Liinahamarin satamayhteyden tueksi tarvittiin laajamittainen kuljetusoperaatio koko pohjoisen Suomen halki. Tämä toteutettiin kuorma-autoilla maakuljetuksina pitkin vuonna 1931 valmistunutta Jäämerentietä. Neuvostoliitto puolestaan rakensi radan Muurmanskin radalta Alakurtin kautta valtakunnan rajalle. rattuna Kirkkoniemeltä tulleisiin puuvillakuljetuksiin. YDIN 3 / 2018 43 YDINHETKI TIMO ANTERO KORHONEN Ratakiskoja Kemijärven Isokylässä. Talvisodan rauhanehdoissa sovittiin radan rakentamisesta Kemijärveltä Sallan kautta Neuvostoliiton rajalle. Olemassa olleen Jäämeren radan lopun ehkä viimeisin niitti oli se, että vuonna 2008 paikallinen yrittäjä varasti radasta kiskoja 1,7 kilometrin matkalta ja myi niitä muualle.. Tämä reitti oli merkityksellinen myös ruotsalaisten kuljetuksille. T oisen maailmansodan aikana Jäämeren reitti oli jälleen ajankohtainen: Petsamon Liinahamari oli Portugalin Lissabonin sataman ohella toinen aina jäätön satama, koska Britannia oli sulkenut Pohjanmeren ja Saksa Itämeren. Suurin osa Suomen kauppalaivastosta oli Itämerellä, loput alukset olivat hajallaan eri valtamerillä. Rata valmistui juuri ennen jatkosotaa, kun saksalaisten kanssa yhdessä rakennettu Kemijoen ylittävä, silloin Suomen pisin silta valmistui. Kokonaiskuljetukset Rovaniemelle olivat neljätuhatta tonnia. Runsaan vuoden kestäneessä Jäämerentien liikenteessä Petsamosta lähti ja Rovaniemelle saapui noin 130 kuorma-autoa päivittäin. Yhteydellä Petsamon kautta Yhdysvaltoihin, ”vapaaseen maailmaan”, oli myös suuri henkinen merkitys. Näille voitiin nyt ilmoittaa kotimaan määräsatamaksi Liinahamari. Valtakunnan vienti sekä tuonti olivat vaikeuksissa ja maa tarvitsi kipeästi viljaa, sokeria, rasvaa, koneita ja voiteluaineita. Sotien jälkeen rata on ollut käytössä Kelloselkään asti kunnes se lakkautettiin joulukuussa 2012
Sen sijaan huomiotta jätetään Murmanskin vajaa 800 000 asukasta ja lentokentän matkustajamäärä (614 110 vuonna 2013). Samaan tulokseen tultiin reittien vaikutuksista porotalouteen. varapuheenjohtaja Juha Pikkarainen (vas.) kuvailee tarkemmin Puolustusvoimien roolia asiassa. Kemijärven kaupunginvaltuuston 1. Sallassa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 162 647 rajanylitystä, keskimäärin 13 554 joka kuukausi. U usimmassa liikenneviraston julkaisemassa selvityksessä tarkastellaan Jäämeren ratahanketta viiden eri vaihtoehdon pohjalta. Asian suhteen riittää kuitenkin epäileviä Tuomaita, joista yksi on Huoltovarmuuskeskus. Logistiselta kannalta muut vaihtoehdot kuin Kolari – Tromssa ja Rovaniemi – Kirkkoniemi ovat vaikutuksiltaan pieniä. Se on julistettu salaiseksi. V iidentenä selvityskohteena olivat eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, joiden kannalta huonoimmiksi todettiin reitit Kolari – Tromssa ja Rovaniemi – Kirkkoniemi. Reittivaihtojen kokonaiskustannukset vaihtelevat 650 miljoonan ja 7,5 miljardin euron välillä, Suomen osalta 22 miljoonan ja 2,27 miljardin euron välillä. Kallein on Kolari – Tromssa (7,449 miljardia euroa), halvin Tornio – Narvik (642 miljoonaa euroa). 1. Viimeiseksi arvioitiin vaikutuksia saamelaisten kotiseutualueseen. Hankkeesta ei pyydetty puolustusministeriön lausuntoa. Kartasta ilmeneviä reittejä (Tornio – Narvik, Kolari – Narvik, Kolari – Tromssa, Rovaniemi – Kirkkoniemi ja Kemijärvi – Murmansk) vertaillaan siinä kustannusten, Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden, huoltovarmuuden, ympäristövaikutusten, porotalouden ja saamelaisten kotiseutualueen kannalta. Huoltovarmuuskysymys sisältää tilanteen, jossa Itämeren liikenne takkuilee tai pysähtyy. pykälän mukainen neuvottelu Inarissa 18. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion kommenteista päätellen neuvottelu ei kuitenkaan ollut kovin onnistunut. – Eu:n ja Venäjän viileät välit ovat kuitenkin vain tämänhetkisiä, tuskin ne kestävät ikuisuuteen. – Suurin vastustaja Sallan kautta tehtävälle vaihtoehdolle on Puolustusvoimat. Puolustusvoimat vastusti voimakkaasti myös Sallan rajanylityspaikan avaamista reilut kymmenen vuotta sitten, Pikkarainen sanoo. pykälän mukaisessa neuvottelussa 18.1.2018 ei neuvoteltu ratalin. Pikkarainen ei usko, että radan kulkeminen Venäjän kautta olisi pitkällä tähtäimellä merkittävä ongelma. – Rata menisi kovin läheltä Venäjän rajaa ja jos ajatellaan kriisitilannetta, niin todennäköisesti rata ei olisi käytettävissä. Selvityksessä kerrotaan, että asiasta järjestettiin erillinen Saamelaiskäräjistä annetun lain 9. Toimitusjohtajamme on tehnyt sen ministeri Bernerille tiettäväksi, totesi Huoltovarmuuskeskuksen logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Ylelle huhtikuussa. Sen sijaan Puolustusvoimilta lausunto pyydettiin ja saatiin. Selvityksessä jätetään tosin täysin huomiotta radalla mahdollisesti syntyvä tarve venäläisen puun tuontiin suurten sellutehdashankkeiden toteutuessa, kun tiedetään, että isojen hankkeiden toteutuessa Lapin puuvarannot eivät riitä, sekä mahdollinen sellutuotteiden vienti. Sama lopputulos tulee arvioitaessa Suomen ja Lapin saavutettavuutta, jossa siinäkin Kolari – Tromssa ja Rovaniemi – Kirkko-niemi ovat kärjessä. 2018. YDIN 3 / 2018 44 YDINHETKI Rangaistus varkaudesta oli yhdeksän kuukautta vankeutta ja 50 000 euron korvausvelvollisuus. – Saamelaiskäräjälain 9. – Huoltovarmuusperustetta radalle (Rovaniemi – Kirkkoniemi) ei ole. Selvityksessä on tarkkaan esitelty Tromssan ja Kirkkoniemen asukasluvut (68 239 ja 3 000) sekä Kirkkoniemen lentokentän lentojen määrä Norjaan. H uoltovarmuuden kannalta kärjessä on selvityksen mukaan sama kaksikko. Selviä sellaisia olisi selvityksen mukaan reiteillä Kolari – Tromssa ja Rovaniemi – Kirkkoniemi, Ruotsin puolella myös Kolari – Narvik-linjalla
Yhtenä ääneen lausuttuna taka-ajatuksena ratahankkeen selvittämisessä on toive Koillisväylän mahdollisesta hyödyntämisestä reittinä Aasiaan. Yhteys mahdollistaisi kuntayhtymän mukaan tavaraja henkilöliikenteen rautateitse molempiin suuntiin. Kiisken arvion mukaan ainoan merkittävän rahtipotentiaalin muodostavat arktiset luonnonresurssit, joiden hyödyntäminen riippuu maailmanmarkkinoista. LIIK EN N EV IR AS TO Liikenneviraston selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot Jäämeren radaksi.. Kuntayhtymä arvostelee lausunnossaan myös sitä, että konsulttiyhtiö Ramboll ei käyttänyt ministeriön omaa analyysiohjelmaa eikä vuonna 2014 tehdyn selvityksen tuloksia. – Saamelaiskäräjien on päinvastoin annettu ymmärtää, että ratahanke on suuruusluokaltaan sellainen, ettei sitä ole realistista toteuttaa. Rambollin tekemän rataselvityksen yhteenvedossa todetaan esitettyjen neljän linjausvaihtoehdon olevan kannattamattomia. Itä-Lapin kuntayhtymä arvostelee myös Liikenneviraston teettämää selvitystä. Turun yliopiston Tuomas Kiiski on kuitenkin todennut väitöskirjassaan Feasibility of commercial cargo shipping along the Northern Sea Route (esitelty Ytimessä 3/2017), että rajallinen kysyntä on merkittävin rajoite kauppamerenkulun kasvulle. Ratalinjauksen valinta on tapahtunut vaillinaisen tiedon pohjalta ja linjauksen valinnasta olisi tullut neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa. YDIN 3 / 2018 45 YDINHETKI jauksesta tai sen valinnasta, Sanila-Aikio kommentoi Saamelaiskäräjien maaliskuussa julkaisemassa tiedotteessa. Sen mukaan selvityksen yhteiskuntataloudellinen tarkastelu on kevyt ja osittain virheellinen. Kuljetustarjontaa taas rajoittaa vähäinen jäänmurtajien ja jäävahvistettujen alusten määrä. Jäämeren rata palvelisi siis lähinnä Suomen vientiä, jolle on olemassa kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Itä-Lapin kuntayhtymän mukaan Kemijärvi – Salla – Kantalahti – Murmansk-yhteys olisi kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto sekä ainoa, joka yhdistyisi Venäjän ja Kiinan rataverkkoon
”Ei odottamalla vaan tekemällä” Kirjoittaja Maijaliisa Mattila Tollef Larsson Dachaun keskitysleiriltä vapautumisen jälkeen vuonna 1945. YDIN 3 / 2018 46 YDINHETKI
Hänen suomen taitonsa oli jo silloin kohtalainen ja parani vuosien myötä, sillä hänen päiväohjelmaansa kuului aina jokin suomalainen novelli. Tollef oli kuulunut sodan aikana vastarintaliikkeeseen, tullut pidätetyksi Norjan ja Ruotsin rajalla, joutunut oslolaiseen vankilaan sekä sieltä Natzweilerin ja sittemmin Dachaun keskitysleireille. 2018, kolmisen viikkoa ennen satavuotispäiväänsä. Nuorukainen pääsi takaisin Norjaan, opiskeli ja perusti perheen, mutta ei halunnut unohtaa kokemaansa. – Sen veroista juhla-ateriaa en ole myöhemmin saanut, hän sanoi. Selitin ja selitin, ja sitten hän selitti minulle, geometrisesti lahjattomalle, mitä on ellipsi. Tollef myös varoi leimaamasta mitään kansakuntaa tai ihmisryhmää ”pahaksi”. T ollef itse vei vuosi vuoden jälkeen lukuisia koululaisryhmiä keskitysleirien paikoille, kertoi kokemuksistaan ja innosti koululaisia uskomaan parempaan maailmaan. Suomen kirjallisuus, historia ja myös kielioppi olivat hänen loppumattoman kiinnostuksensa kohteita, samoin kuin myös muut kielet ja kulttuurit. Opetin suomea ja Suomen kirjallisuutta Oslon yliopistossa ja luennoille tuli nuorten opiskelijoiden joukkoon hiljattain eläkkeelle jäänyt herrasmies Tollef Larsson. Hän halusi tehdä töitä sen eteen, etteivät natsismin kauhut voisi toistua. Julkisuudessa hänet tunnettiin hyvänä puhujana ja kirjoittajana sekä Fangenes testamente (Vankien testamentti) -palkinnon perustajana. Pelastus tuli keväällä 1945 Ruotsin Punaisen Ristin toteuttaman operaatio Valkoisten bussien myötä. Tollefin ystävät muistavat hänet valoisana, kaikesta kiinnostuneena persoonana. Tollefin kiinnostus Suomea kohtaan oli virinnyt jo työelämässä: hän oli ollut insinöörinä työkomennuksilla Suomessa ja halunnut päästä kosketuksiin tavallisten ihmisten ja suomalaisen kulttuurin kanssa. Valo tuntuu kantavan heitä ja myös ihmisiä heidän ympärillään. 5. Minusta tämäkin kertoi kurinalaisesta persoonasta. Toukokuussa edesmennyt Tollef Larsson oli paitsi rauhanaktivisti, myös Suomenja luonnonystävä, jota kiehtoivat niin meri ja metsä kuin suomen sijamuodotkin. Hänelle oli jäänyt mieleen, miten muuan keskitysleirin vartija salakuljetti oman henkensä uhalla hänelle kaksi voileipää pahimpaan nälkään. Meri, metsä, linnut, sienet, kaikenlaiset luonnonantimet kiehtoivat häntä kuten minuakin. Hän sai muutkin uskomaan tähän. J otkut ihmiset ovat kuin lamppuja pimeyden keskellä. Tätä jatkui lähes satavuotiaaksi – Tollef kuoli 18. Olen aina kuulevinani mustikkametsässä Tollefin äänen: Spise ikke mens du plukker, ”älä syö kun poimit”. YDIN 3 / 2018 47 YDINHETKI. – Suomen partitiivi! En ehdi kuolemaan, ennen kuin ymmärrän sen/sitä…, hän sanoi kerran minulle. Tollef kieltäytyi katkeroitumasta, koska elämässä on niin paljon hyvää ja ihmisistä suurin osa on hyviä. Englanti tai skandinaaviska ei riittänyt miehelle, joka oli pohtinut paljon ihmisluontoa ja muutakin luontoa. Se annetaan vuosittain ihmiselle, joka on käyttänyt tietämystään torjuakseen pahaa ja antanut panoksensa rauhaa koskevan tiedon kehittämiseksi tulevien sukupolvien hyväksi. Tutustuin yhteen tällaiseen ihmiseen Oslossa 1990-luvun alussa. Se ei tule odottamalla vaan tekemällä, hän sanoi
YDIN 3 / 2018 48 YDINHETKI Venäläisyyttä arktisessa Norjassa Kuvat ja teksti Riitta Oittinen
Turistina Huippuvuorilla kokee ristiriitaisia tunteita. Laivamatkalla Huippuvuorten hallinnollisesta keskuksesta Longyearbyenistä Barentsburgiin meriretkeläiset näkevät hohtavia jäätiköitä ja tuntevat raikkaan arktisen kylmyyden luissaan. Toisaalta nakertaa syyllisyys Näkymät välillä Longyearbyen–Barentsburg salpaavat hengen.. Heidän kohteinaan ovat viidensadan asukkaan kaivosyhteisö Barentsburg sekä venäläinen aavekaupunki Pyramiden. Arktikugolin työntekijät ovat saapuneet entisistä neuvostotasavalloista. Barentsburgin kaivostoiminta perustuu vuonna 1920 tehtyyn Svalbard-sopimukseen, johon liittyneet valtiot voivat hyödyntää saarten luonnonvaroja vaikka ne kuuluvatkin Norjalle. Ikiroutaan ojaa kaivavat kaksi miestä kolmine päällekatsojineen herättävät surua. Luontoretkeilijöiden lisäksi alue houkuttelee rauniopornosta kiinnostuneita. Rannikon kaivosalueella kohtaa myös henkisen syväjäädytyksen. Sen takaa Venäjän valtion kaivosyhtiö Arktikugol, joka on edeltäjineen toiminut Barentsburgissa vuodesta 1932. Yhtäältä paikan kauneus ja erikoisuus salpaa hengen. H uippuvuoret lupaa turisteille äärikokemuksia, olipa kyse luonnosta, rakennuskannasta tai grillatusta valaanlihasta. Kaivosalueen tunnelma on sekoitus salaperäisyyttä, melankoliaa ja epämääräistä uhkaa. Esillä on edelleen neuvostoestetiikkaa: rakennusten tyyli, värimaailma ja sisustus ovat venäläisiä. YDIN 3 / 2018 49 YDINHETKI Norjan Huippuvuorten asukkaat sekä käyttävät hyväksi haurasta luontoa että elävät sen ehdoilla
YDIN 3 / 2018 50 YDINHETKI Turkismetsästäjä Ivan Starostinin mukaan nimetyn pääkadun ravintolan sisustusta.
YDIN 3 / 2018 51 YDINHETKI oman matkan ekojalanjäljestä ja ilmastonmuutos tuntuu kouriintuntuvammalta kuin kotona. Sen sijaan tee se itse -kulttuuri kukkii. Jäätikköjen sulaminen ja oheneminen aiheuttavat monenlaisia ketjureaktioita – elannon etsiminen ajaa esimerkiksi jääkarhuja uusiin maisemiin. Tämä liikehdintä on vain jäävuoren huippu pohjoisen reuna-alueen ilmaston lämpenemisestä, joka koskee meitä kaikkia. Jääkarhu on rakastettu ja pelätty eläin Huippuvuorilla. Puita ei ole, ja kasvusto on niukkaa. Kaivosrakenteita Barentsburgin keskustassa. ”Tavoitteemme on kommunismi”, julistaa kaivostyöntekijöiden asuintalon edessä oleva teksti.. Sen kuvia näkyy kaikkialla, leluista ja seinämaalauksista logoihin
Jäsenenä tuet toimintaamme. RKI kouluttaa vuosittain satoja opettajia ja nuorisotyöntekijöitä toimimaan rohkeasti rauhan puolesta. www.rauhankasvatus.fi RAUHA ON DIALOGIA.
54 LUIS GÓMEZ ROMERO Meksikon uuden aikakauden alku / 58 ILKKA KAUPPINEN Syvä etelä huomion keskipisteessä / 62 VERA SCEPANOVIC JA TOM JUNES Voisiko Montenegro aloittaa maailmansodan. / 67 TIMO HARJUNIEMI Journalismin itsetutkiskelun paikka / 72 PAULI KETTUNEN Monikasvoinen nationalismi / 76 HANNA NIITTYMÄKI Empatiakoulussa. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
MEKSIKON uuden aikakauden alku. YDIN 3 / 2018 54 YTIMESSÄ Kirjoittaja Luis Gómez Romero Meksikon äänestäjät valitsivat seuraavaksi presidentikseen vasemmistolaisen ehdokkaan, joka toivottaa siirtolaiset tervetulleeksi. Vallan vaihtuminen tulee tarkoittamaan uutta aikakautta sekä maalle itselleen että Meksikon ja USA:n välisille suhteille
Vain 16 prosenttia äänestäjistä valitsi valtapuolue pri:n (Partido Revolucionario Institucional, Institutionaalinen vallankumouspuolue) ehdokkaan José Antonio Meaden. Syyllisiä olivat ilmeisesti rikollisjärjestöt, jotka pyrkivät salamurhien avulla pysymään vallassa. Voittopuheessaan López Obrador antoi lupauksen Meksikon ”muodonmuutoksesta” kansalle, jonka suuttumus tavanomaista politiikkaa kohtaan oli nostattanut ammattimaisen mustan hevosen presidentiksi. N eljä presidenttiehdokasta väittelivät monista aiheista, kuten ennätyslukemiin nousseista väkivaltarikoksista ja rakenteellisesta epätasa-arvoisuudesta. Virallisen ääntenlaskennan mukaan López Obrador sai 53 prosenttia äänistä. Ne olivat myös Meksikon modernin historian väkivaltaisimmat vaalit: ainakin 136 ehdokasta ja poliittista toimijaa tapettiin kampanjoinnin aikana. On esimerkiksi epäselvää, miten hänen hallituksensa aikoo maksaa kaikki hänen lupaamansa sosiaalituet tai – jos otetaan huomioon López Obradorin Morena-puolueen oikeistolaisen Sosiaalinen kohtaaminen -puolueen kanssa solmima vaaliliitto – mikä sen kanta tulee olemaan abortin kaltaisissa kysymyksissä. 64-vuotias vasemmistolainen ehdokas, joka oli ollut kuukausien ajan presidenttikisan kärjessä, voitti kolme kilpailijaansa heinäkuun 1. Toiseksi tullut Ricardo Anaya, joka muodosti viime vuoden lopulla epätavallisen oikeiston ja vasemmiston välisen vaaliliiton yrittäessään voittaa López Obradorin, sai äänistä 25 prosenttia. Hän sanoi johtavansa maata ”meidän kaikkien hyväksi” ja asettavansa ”köyhät etusijalle”. López Obrador ei ole vielä kertonut yksityiskohtia siitä, miten hän aikoo lunastaa monia idealistisista kampanjalupauksistaan, jotka koskevat muun muassa huumekartellien jäsenten armahtamista sekä poliittisen korruption kitkemistä. YDIN 3 / 2018 55 YTIMESSÄ M eksikon seuraava presidentti tulee olemaan Andres Manuel López Obrador, entinen Méxicon kaupungin pormestari sekä oman maansa ja Yhdysvaltojen valtaapitävien suorapuheinen kritiikko. Kampanjan loppuun mennessä oli kuitenkin selvinnyt yksi asia. Vaalit olivat Meksikon kaikkien aikojen suurimmat ja kalleimmat, ja niissä valittiin maalle yli 18 000 päättäjää pormestareista senaattoreihin. päivänä pidetyssä äänestyksessä ja onnistui siten kolmannessa yrityksessään päästä presidentiksi. Se tuli ilmi samoihin aikoihin kun Donald Trumpin hallinto aloitti uuden käytännön, jossa kaikkia Yhdysvaltojen ja Meksikon rajan ylittäviä siirtolaisia vastaan nostetaan rikossyyte: Meksiko ei enää auttaisi pohjoista naapuriaan toteuttamaan maahanmuuttolakejaan. López Obrador on kutsunut Yhdysvaltojen tapaa erottaa siirtolaisperheiden VAALIT OLIVAT MYÖS MEKSIKON MODERNIN HISTORIAN VÄKIVALTAISIMMAT: AINAKIN 136 EHDOKASTA JA POLIITTISTA TOIMIJAA TAPETTIIN KAMPANJOINNIN AIKANA.
Meksikosta on siis tullut tärkeä välietappi siirtolaisille, ja se on myös enenevissä määrin heidän viimeinen määränpäänsä. KESKIAMERIKKALAINEN SIIRTOLAISUUS ON MUUTTUNUT RADIKAALISTI VIIME VUOSIKYMMENINÄ. Hän sanoo, että tulee presidenttinä edelleen ”kiinnittämään erityistä huomiota” Meksikon etelärajaan, mutta että hänen hallituksensa ei enää tee usa:n maahanmuuttoviranomaisten ”likaisia töitä”. TÄLLÄ HETKELLÄ USA:STA LÄHTEE ENEMMÄN MEKSIKOLAISIA KUIN SINNE SAAPUU.. López Obrador oli ensimmäisiä, jotka kritisoivat Peña Nieton hallinnon harjoittamia keskiamerikkalaisten pidätyksiä ja karkotuksia, ja hän on syyttänyt Meksikon hallitusta siirtolaisten ihmisoikeuksien loukkaamisesta. YDIN 3 / 2018 56 YTIMESSÄ jäsenet toisistaan ”ylimieliseksi, rasistiseksi ja epäinhimilliseksi”. Usa:han matkaavien keskiamerikkalaisten (jotka ovat pääosin kotoisin Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista) karkotukset Meksikosta kaksinkertaistuivat nopeasti ohjelman aloittamisen jälkeen: vuonna 2013 näitä karkotuksia oli 78 733, vuonna 2015 taas 176 726. Vuonna 2017 usa:n rajavartiosto pidätti 303 916 siirtolaista maan etelärajalla. Laajalle levinneen väkivallan ja köyhyyden ajamat keskiamerikkalaiset muodostavat nyt valtaosan usa:n ja Meksikon rajan ylittävistä ihmisistä. 12 700 keskiamerikkalaista pakolaista pyysi vuonna 2017 turvapaikkaa Meksikosta, kun vuonna 2016 hakemuksia oli 8 800 ja sitä edeltävänä vuonna 3 400. Väistyvä presidentti Enrique Peña Nieto, joka ei perustuslain nojalla voinut asettua uudelleen ehdokkaaksi, otti Yhdysvalloilta vastaan 90 miljoonaa dollaria ”eteläisen rajavalvontaohjelman” käynnistämiseksi vuonna 2014. 162 891 eli hieman yli puolet heistä oli kotoisin Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista. Samaan aikaan usa :n rajalla pidätettyjen keskiamerikkalaisten siirtolaisten määrä laski puoleen. Meksikon perustuslaki on taannut turvapaikanhakijoille oikeuden saada turvaa maasta vuodesta 2016 lähtien. López Obrador haluaa Meksikon kunnioittavan nykyisiä lakeja, jotka suojelevat siirtolaisten ihmisoikeuksia. Yk:n pakolaisjärjestön mukaan vain usa:han saapui enemmän keskiamerikkalaisia turvapaikanhakijoita. K eskiamerikkalainen siirtolaisuus on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä: Yhdysvaltojen rajan laittoman ylittämisen yhteydessä kiinni otettujen meksikolaisten määrä on romahtanut 1,6 miljoonasta vuonna 2000 viime vuoden 130 000:een. Tällä hetkellä usa:sta lähtee enemmän meksikolaisia kuin sinne saapuu. Sen tarkoitus oli hillitä Meksikon ja Guatemalan välisen rajan ylittävää muuttoliikettä sekä ottaa kiinni maan läpi kulkevat siirtolaiset. Vaikka Trump on toistuvasti väittänyt, että Meksiko ei tee mitään estääkseen keskiamerikkalaisia siirtolaisia pääsemästä Yhdysvaltoihin, maa on ollut usa:n rajavalvonnan aloitteellinen kumppani
Elokuussa 2016 Peña Nieton neuvonantajat lähettivät Trumpille kutsun tulla Meksikoon, jonka rajalle tämä oli kampanjoidessaan luvannut rakentaa ”ison ja kauniin” muurin. López Obradorin omakehu on huolestuttanut joitakin meksikolaisia politiikan tarkkailijoita. Meksiko sekä Meksikon ja usa:n väliset suhteet ovat astumassa uudelle aikakaudelle. Pri-puolue sai maksaa tästä vaaleissa kovan hinnan. Peña Nieto ei koskaan toipunut tästä diplomaattisesta katastrofista. Hän markkinoi itseään äänestäjille vallankumouksellisena hahmona ja on sanonut presidenttikautensa olevan uusin vaihe Meksion 200 vuotta kestäneessä edistyksellisessä poliittisessa muodonmuutoksessa. Kukaan – Meksikon tuleva presidentti todennäköisesti mukaan lukien – ei kuitenkaan tiedä tarkalleen, mitä tämä tarkoittaa. Kuten hänen edeltäjänsä sai oppia kantapään kautta, tämän kunnioituksen saaminen voi olla vaikeaa. ”He eivät tiedä sitä vielä, mutta he tulevat maksamaan sen”, hän sanoi kannattajilleen joukkokokouksessa Arizonassa. Hän sanoi myös, ettei ”aio tapella” Trumpin kanssa. Hänestä tulee ensimmäinen nainen maan pääkaupungin johdossa. López Obradorin mukaan Meksiko tulee kunnioittamaan Yhdysvaltojen hallitusta, koska se myös odottaa kunnioitusta usa:lta. Sen presidenttiehdokas Meade jäi kisassa kolmanneksi, minkä lisäksi pri menetti valtaosan senaattipaikoistaan sekä hävisi kaikki kahdeksan kuvernöörinvaalia. L ópez obrador hyötyi Peña Nieton virheistä ja hänen vuonna 2014 perustettu Morena-puolueensa sai heinäkuun vaaleissa enemmistön parlamenttiin. päivä, López Obrador kiitti presidentti Trumpia tämän vaalien iltana Twitterissä lähettämistä onnitteluista. Vierailun aikana Peña Nieto painotti maansa työpanosta usa:n rajavalvonnan hyväksi. Lähes 90 prosenttia meksikolaisista sanoi loukkaantuneensa Trumpin vierailusta sekä oman maansa presidentin nöyristelevästä käytöksestä. Myöhemmin Trump pilkkasi meksikolaista vastinkappalettaan ja väitti edelleen usa:n tarvitsevan muurin. Julkaistu alun perin The Conversation -sivustolla theconversation.com/ mexico-elects-a-leftist-president-who-welcomes-migrants-99204 Käännös: Eero Suoranta. Myös puolueen ehdokas Méxicon pormestariksi, Claudia Sheinbaum, tuli valituksi. Peña Nieton kannatuslukemat putosivat alle 25 prosenttiin, missä ne myös pysyivät. Vaimean oloiselle Trumpille hän sanoi maiden välisen rajan edustavan ”yhteistä haastetta” sekä ”suurta humanitaarista kriisiä”. Se alkoi itsenäistymisellä Espanjasta vuonna 1821, jatkui tasavaltalaisen liberalismin aseman vahvistaneessa reformisodassa 1850-luvulla ja laajeni vuoden 1910 vallankumouksessa. LÓPEZ OBRADORIN MUKAAN MEKSIKO TULEE KUNNIOITTAMAAN YHDYSVALTOJEN HALLITUSTA, KOSKA SE MYÖS ODOTTAA KUNNIOITUSTA USA:LTA.. YDIN 3 / 2018 57 YTIMESSÄ E nsimmäisessä vaalien jälkeisessä haastattelussaan, joka näytettiin televisiossa heinäkuun 2
Georgian kuvernöörinvaalit ovat kuitenkin valaiseva esimerkki siitä, että etelän osavaltiot ovat nykyisellään keskeinen erilaisten yhteiskunnallisten muutosprosessien ja poliittisten kamppailujen näyttämö. USA:n Syvää etelää pidetään usein yksiulotteisesti konservatiivisena ja taantumuksellisena alueena. Kirjoittaja Ilkka Kauppinen HUOMION KESKIPISTEESSÄ Syvä etelä YDIN 3 / 2018 58 YTIMESSÄ
Ehdokkaina ovat demokraattien Yalen yliopiston oikeustieteellisestä valmistunut 44-vuotias Stacey Abrams, joka on saanut huomiota vähemmistöihin kuuluville tarkoitetulla johtamisen oppaallaan Minority Leader (2018), sekä republikaanien pienyrittäjätaustainen 54-vuotias Brian Kemp. Niissä hän muun muassa esitteli isoa lava-autoaan, jolla oli varautunut viemään laittomia siirtolaisia rajalle, sekä lupaili kaasutella moottorisahallaan tarpeettoman sääntelyn pirstaleiksi ja räjäytellä hallinnon tuhlaavan rahankäytön menneisyyden muistoksi. Kemp on myös syyttänyt ”valemediaa” jo etukäteen häneen kohdistuvasta poliittisesta ajojahdista. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja ryhmittymää on kutsuttu myös ”sateenkaarikoalitioksi” (viittauksena Jesse Jacksonin vaalikampanjaan vuonna 1988), ”uudeksi demokraattiseksi koalitioksi” ja ”monirotuiseksi koalitioksi”. Abramsin ja Kempin vaalikamppailu on monessakin mielessä historiallinen: valituksi tullessaan Abrams olisi usa:n ensimmäinen musta naiskuvernööri ja ensimmäinen demokraattien kuvernööri Georgiassa sitten vuoden 1998 vaalien. G eorgian kuvernöörinvaalit pidetään marraskuun 6. A bramsin tähänastinen menestys taas on yleisesti ottaen pohjautunut onnistuneeseen pyrkimykseen rakentaa laajaalainen ryhmittymä Trumpin edustamalle taantumukselliselle, muun muassa rasismiin ja muukalaisvihaan vetoavalle uusliberalismille. Maaseudun ääniä hän tavoittelee muun muassa lupauksilla nopean internetin ulottamisesta harvaanasutuille alueille. päivänä osana Yhdysvaltojen vuoden 2018 välivaaleja. Samalla vaalien uskotaan antavan suuntaa vuoden 2020 presidentin vaalien ennakkoasetelmista ja siitä, millainen vaalistrategia tulee tuolloin todennäköisimmin voittamaan rodullisesti ja taloudellisesti polarisoituneessa ympäristössä. Esivaaleissa demokraattien ehdokkaiden pyrkivät vakuuttamaan äänestäjät edistyksellisyydestään, kun taas republikaanien kohdalla kyse oli pyrkimyksestä esiintyä mahdollisimman konservatiivisena ja ”hulluimpana”, kuten Kempille esivaaleissa hävinnyt Casey Cagle kuvaili asiaa julkisuuteen tuodussa nauhoitteessa. Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Nancy Fraser on kutsunut tällaista vastahegemonista ryhmittymää edistykselliseksi populismiksi. Fraserin hahmottelemassa koalitiossa tuotaisiin yhteen Bernie YDIN 3 / 2018 59 YTIMESSÄ. Kärjekkäimpinä esimerkkeinä Kempin strategiasta ovat paikoin itseparodiankin puolelle menneet vaalimainokset ennen esivaaleja. Linjauksissaan Donald Trumpin virallisesti tukema Kemp panostaa trumpilaisiin teemoihin ja konservatiivisiin lähtökohtiin, kuten tiukkiin aborttilakeihin, aseoikeuksien laajentamiseen, sairausvakuutusjärjestelmä Medicaidin laajentamisen vastustamiseen sekä julkishallinnon menojen ja sääntelyn leikkaamiseen. Siinä missä Abrams on edistyksellinen musta nainen, Kemp edustaa konservatiivisia valkoisia miehiä ja on todennut anteeksipyytelemättömästi olevansa ”poliittisesti epäkorrekti”
Tällaisen ryhmittymän kaksi keskeisintä tukipilaria ovat laajaalainen tunnustuksen politiikka ja tasa-arvoon tähtäävä jakamisen politiikka, mikä on irtiotto Clintonin ja Obamankin kauden strategiasta. Osin kyse on siitä, että Abramsin kenttänä on koko liittovaltion sijaan yksi osavaltio, minkä takia hänen huomionsa keskipisteessä on esimerkiksi tarveperustaisen Medicaidin ulottaminen yhä useampien georgialaisten saataville, eikä koko terveydenhuoltojärjestelmän uudistava sairausvakuutuksen universalisointi (Medicare for all). The New York Times on puolestaan kutsunut Kempia suorasukaisesti demokratian viholliseksi. Häntä onkin vaadittu eroamaan nykyisestä osavaltion ”valtiosihteerin” (Secretary of State) virastaan, jonka tehtäviin kuuluu esimerkiksi kuvernöörin vaalien valvonta. Toisin kuin esimerkiksi Suomessa ja eräissä usa:n osavaltioissa, Georgiassa ei ole käytössä äänestäjien automaattista rekisteröintijärjestelmää, vaan rekisteröityjen äänestäjien määrän maksimointi on usein käytännössä vapaaehtoistyön varassa. Sandersin tyyppinen poliittinen ohjelma ja rodullistettujen intressit esimerkiksi Platform for Black Lives -verkoston edustamien tavoitteiden muodossa. Samalla hän pyrkii vakavasti vähentämään taloudellista eriarvoisuutta Georgiassa. Laaja-alaista tunnustuksen politiikkaa heijastaen Abrams on toistuvasti ilmaissut tukensa rodullistettujen ohessa esimerkiksi lhbtq-ryhmille. Lisäksi Abrams on jossain määrin korostanut maaseutualueiden kehittämisen tärkeyttä köyhyyden vastaisessa taistelussa. Esimerkiksi terveydenhuollon ja talouden osalta hänen on arveltu sijoittuvan Sandersista oikealle. Tähän on kuulunut myös valkoisten ylivaltaa kuvastavien Amerikan konfederaation muistomerkkien avoin vastustaminen. Eräiden arvioiden mukaan keskeisintä voiton kannalta eivät olekaan sisällölliset kysymykset vaan se, kykeneekö YDIN 3 / 2018 60 YTIMESSÄ. A bramsin edistyksellisen vaalistrategian yksi taustasyy on epäilemättä Georgian demografisissa muutosprosesseissa ja erityisesti valkoisten alati pienenevässä osuudessa. Kempia on syytetty muun muassa äänestäjälistojen perusteettomasta puhdistamisesta erityisesti rodullistettujen nimistä sekä äänestäjien rekisteröinnin tahallisesta hankaloittamisesta. Vuosien 2013 ja 2017 välillä hänen on väitetty poistaneen 1,3 miljoonaa nimeä äänestäjälistoilta. Kemp on myös vastustanut liittovaltion pyrkimystä kehittää Georgian vaalijärjestelmän luotettavuutta. Georgiasta on jo vuonna 2025 tulossa osavaltio, jossa valkoiset ovat vähemmistöasemassa. Abramsin sijoittaminen Fraserin hahmottelemaan edistykselliseen populismiin ei ole kuitenkaan mutkatonta. Tämä demografinen muutos on vuorostaan yksi taustasyy Kempin kyseenalaiselle maineelle Georgian vaalijärjestelmän luotettavuuden heikentäjänä. Laaja-alaisen koalition rakentamisen näkökulmasta tämä on potentiaalisesti tärkeää, koska se voi tuoda myös maaseudulla asuvien valkoisten ääniä Abramsille, vaikka hän onkin sanonut, ettei pyri tavoittelemaan republikaanien suuntaan kallellaan olevia äänestäjiä
Abrams aloittikin jo vuonna 2014 äänestäjien rekisteröintiprojektin, joka on tähdännyt erityisesti nuorten, naimattomien naisten ja rodullistettujen rekisteröintiin. A bramsin mahdollisen voiton on katsottu merkitsevän lujempaa jalansijaa demokraattien vasemmalle siivelle koko liittovaltion tasolla. Kyse on eittämättä myös Eurooppaa ja sen tulevaisuutta koskettavista teemoista. Georgian kuvernöörin vaaleissa on kyse siis paitsi trumpilaisen taantumuksellisen uusliberalismin ja edistyksellisen populismin välisistä valtasuhteista, myös kamppailusta demokratian tulevaisuudesta sekä Georgiassa että ylipäätään usa:ssa ja erityisesti Demokraattisen puolueen sisäisten muutosprosessien suunnasta. Vaalimatematiikan mukaan Abramsin olisi kyettävä houkuttelemaan vaaliuurnille ennätysmäärä rodullistettuja äänestäjiä sekä noin 25 – 30 prosenttia valkoisten äänistä. Eräiden tulkintojen mukaan Demokraattinen puolue on nykyisellään keskellä ”sisällissotaa”, jota käydään – karkeasti ilmaistuna – puolueen sandersilaisen ja clintonilaisen siiven välillä. Kempin voiton katsotaan lisäävän Trumpin uudelleenvalinnan todennäköisyyttä sekä todennäköisesti myös sellaisten demokraattien näkyvyyttä, jotka ovat huolissaan demokraattien kyvyttömyydestä puhutella valkoista työväenluokkaa ja maaseudun äänestäjiä. Käynnissä olevat vaalikampanjat ja marraskuun välivaalit Georgiassa sekä muissa osavaltioissa antavat polttoainetta näiden jännitteisten kysymysten jatkopohdintaan. Voitollaan Abrams toisi Georgian osavaltion myös historialliseen käännekohtaan, jolloin siitä tulisi pitkästä aikaa ainakin osin demokraattien hallitsema osavaltio. YDIN 3 / 2018 61 YTIMESSÄ. Tämän näkökannan puolustajat vetoavat esimerkiksi usa:n Demokraattisten sosialistien, kuten Alexandria Ocasio-Cortezin, voittoihin tähänastisissa esivaaleissa. Republikaanien kannalta kyse taas on tulkintojen tekemisestä trumpilaisten teemojen kestävyydestä tulevien presidentin vaalien suhteen. Merkittävää on, että tämä tapahtuisi tavalla, joka ei perustuisi mustien antamalle tuelle valkoisten rakentamalle poliittiselle ohjelmalle. Esimerkiksi Georgian viimeisimmässä kuvernöörin vaalissa 1,5 miljoonaa rodullistettua äänioikeutettua jätti äänestämättä. Tälle osin vastakkainen tulkinta painottaa sitä, että puolue on historiallisesti merkittävässä muutosprosessissa kohti vasemmistolaisempia painotuksia. Tämä huolen jakaa myös Fraser puhuessaan edistyksellisen populismin mukaisen koalition rakentamisen haasteista. Abramsin vaalikoneisto rekisteröimään riittävän määrän erityisesti rodullistettuja äänestäjiä ja saadaanko heidät myös äänestämään. Tällä tulisi olemaan merkittäviä seurauksia sille, millaisella vaalistrategialla demokraattien presidenttiehdokas lähtisi kampanjoimaan ja millaisia poliittisia tavoitteita edustava henkilö ylipäätään valittaisiin demokraattien ehdokkaaksi
Voisiko Montenegro aloittaa YDIN 3 / 2018 62 YTIMESSÄ. Ensimmäinen maailmansota ei alkanut Balkanilla, vaan se käynnistettiin suurvaltojen pääkaupungeissa. Kirjoittajat Vera Šcepanovic ja Tom Junes MAAILMANSODAN. Myös kolmannen maailmansodan syttyminen riippuu montenegrolaisten aggressiivisuuden sijaan suurvaltojen johtajien kyvyistä ja valinnoista
”He ovat erittäin aggressiivinen kansa. Ensin Trump puhui halveksuvasti Yhdysvaltojen liittolaisista, joiden hän katsoi maksavan liian pienen osan Naton kustannuksista, ja väitetysti jopa uhkasi usa:n eroavan sotilasliitosta. ”Montenegro on pieni maa, jonka asukkaat ovat erittäin vahvoja”, Trump julisti. YDIN 3 / 2018 63 YTIMESSÄ. Kaiken huippuna Trump väitti Fox News -kanavan Tucker Carlsonin haastattelussa Naton olevan paitsi hädintuskin kelvollinen sotilasliittona myös suorastaan vaarallinen Yhdysvalloille, käyttäen Montenegroa yllättävänä esimerkkinään näistä vaaroistaan. He voivat käydä Tsekkiläisen Jaroslav Cermákin montenegrolaisia pakolaisia kuvaava maalaus vuodelta 1877. Tätä seurasi hänen aivan liian tuttavallisissa väleissä sujunut tapaamisensa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa – eriskummallinen spektaakkeli, joka sai sekä liberaalit että konservatiiviset kommentaattorit soittamaan hälytyskelloja. D onald trumpin viimeisimmän euroopanmatkan jälkeen uutisista näkyi, että kyseessä oli selvästi ollut ikävä viikko kansainvälisen järjestyksen kannalta
YDIN 3 / 2018 64 YTIMESSÄ. Sen sijaan, että kommentaattorit olisivat painottaneet, kuinka naurettavaa on uskoa 600 000 asukkaan maan ja 2 000 sotilaan armeijan pystyvän aloittamaan maailmansodan, monet heistä päättivät mieluummin vahvistaa väittelyn tunnelatausta turvautumalla orientalistisiin kliseisiin. Naapurimaa Kosovo on edelleen ärtynyt sopimuksesta, jolla se luovutti Montenegrolle jokusen 8 000 hehtaaria ensiluokkaista asumiskelvotonta vuoristoa. Sen lisäksi, että maata oli lähes mahdoton saada kantamaan kortensa kekoon yhteisen budjetin hyväksi, se kärsi vuosisatojen ajan huonosta maineesta montenegrolaisten naapurimaihin tekemien karjanryöstöretkien takia. KUTEN KUKA TAHANSA OSMANIEN VALTAKUNNAN VEROTARKASTAJA OLISI VOINUT TODETA, MONTENEGRO EI OLE VALTIAALLEEN HELPPO VASALLI. Liukuhihnatuotantona syntyneet kärkevät mielipidekirjoitukset varoittelivat laajaa yleisöä 1990-luvun konfliktien ja sotien paluusta, jos Trump vetäisi Naton suojaavan siiven pois ”väkivaltaan taipuvaiselta” alueelta, jossa sattumoisin myös ensimmäinen maailmansota ”sai alkunsa”. Samaan tapaan Kroatian kanssa solmittu väliaikaisratkaisu yhdestä neliökilometristä niemimaata, joka saattaa olla lähellä vedenalaisia kaasuvaroja tai sitten ei, voi räjähtää hetkellä millä hyvänsä. aggressiivisiksi – ja onneksi olkoon, siinä meillä on sitten kolmas maailmansota.” Kansainvälinen kommentariaatti tyrmistyi Trumpin puheista, ei niinkään niiden ohimennen ilmentämän rasismin takia, vaan koska hän oli useampaan peräkkäiseen otteeseen yrittänyt kaivaa maata Naton jalkojen alta, joko tietämättömyyttään tai Putinin puolesta toimien. Sen sotkuinen irrottautuminen entisen Jugoslavian raadosta on kuitenkin tehnyt sen rajoista jokseenkin epäselviä. Keskustelusta kuitenkin puuttui konkreettinen pohdinta siitä, miten Montenegro voisi mitenkään saada aikaan kolmannen maailmansodan. V aikka montenegron hallitus vastasi ripeästi Trumpin kommenteihin vakuuttelemalla maan olevan rauhallinen ja usa:n ystävä, Trump oli tietämättään oikeassa yhden asian suhteen. Nykypäivän Montenegro on tehnyt paljon parantaakseen tapansa sen jälkeen kun se viimeksi hyökkäsi Kroatian Dubrovnikiin vuonna 1991. Kuten kuka tahansa osmanien valtakunnan läntisten rajaseutujen verotarkastaja olisi voinut todeta, Montenegro ei ole valtiaalleen helppo vasalli. Lopputulema oli, että Trump yritti pelotella amerikkalaista yleisöä hyväksymään sotilasliitosta vetäytymisen Balkanin pulloon suljetuilla pahoilla hengillä, kun taas hänen vastustajansa yrittivät pelotella samaa yleisöä pitämään nuo henget pullossaan samaisen sotilasliiton avulla. Seuraavassa aiomme tarjota tähän kysymykseen alustavan vastauksen tarkastelemalla kahta historiallisiin ennakkotapauksiin pohjautuvaa skenaariota
Jos jostain ilmestynyt pro-euro-atlanttinen terroristiryhmä murhaisi Gazpromin kruununperillisen Kotorin edustalle juuri ankkuroidun risYDIN 3 / 2018 65 YTIMESSÄ. S elkeimmät kuvaukset siitä, miten Montenegro voisi käytännössä saada aikaan maailmanlaajuisia ongelmia, ovat perustuneet ensimmäisen maailmansodan varjon esiin manaamiseen. Jäsenmaan on ensin virallisesti vedottava Naton viidenteen artiklaan, minkä jälkeen muiden on vahvistettava se. Senkin jälkeen yksittäisillä jäsenvaltioilla on vapaus päättää, missä määrin ne haluavat sekaantua tilanteeseen. Nato-maiden sitoutuminen kollektiiviseen puolustukseen ei tarkoita, että jonkin osapuolen mikä tahansa äkkipikainen teko pakottaa kaikki muut säntäämään päätäpahkaa mukaan. Itse asiassa kaikki Montenegron naapurimaat ja potentiaaliset vastustajat ovat joko Naton jäseniä, sen protektoraatteja tai sen rauhankumppanuusohjelman jäseniä. Skenaariota sekoittaa se, että Montenegrolla on pääosin ollut erinomaisen hyvä suhde Venäjään. Ja jos ne hyökkäävät, voisivatko tällaiset yhteenotot hajottaa Naton. Näihin potentiaalisiin vastustajiin liittyy se ongelma, että toinen niistä on Naton jäsen ja toinen toimii isäntämaana Naton joukko-osastolle, joka on kaksi kertaa suurempi kuin Montenegron armeija. KAIKKI MONTENEGRON NAAPURIMAAT JA POTENTIAALISET VASTUSTAJAT OVAT JOKO NATON JÄSENIÄ, SEN PROTEKTORAATTEJA TAI SEN RAUHANKUMPPANUUSOHJELMAN JÄSENIÄ. Estääkö tämä sotilasliiton uusia ja potentiaalisia jäseniä hyökkäämästä toisiaan vastaan. Myös Nato-jäsenyys oli maassa erittäin kiistelty hanke eikä ole selvää, olisiko kansa hyväksynyt jäsenyyden ratifiointia, jos sitä ei olisi ajettu parlamentissa läpi protesteista ja opposition boikotista huolimatta. Sitä Kreikka ja Turkki ovat ainakin tehneet sen jälkeen, kun ne päätyivät pattitilanteeseen Kyproksella vuonna 1974 – ja Natolla on ollut neuvotteluissa huomattavan pieni rooli. Kukaan montenegrolainen ei myöskään ole tarpeeksi uhkarohkea ottaakseen avoimen yhteenoton riskiä, sillä suurissa geopoliittissa taisteluissa pienillä mailla on pieni painoarvo, oli viides artikla voimassa tai ei. Tämä ei vaikuta todennäköiseltä. Vaikka maiden viralliset välit ovat viilentyneet Montenegron lähestyttyä eu:ta, tämä kehitys ei ole ollut sen kansalle mieleen. Nato-kontekstissa tämän skenaarion toistuminen vaatisi kolme vaihetta: ensimmäiseksi Montenegron on loukattava Venäjää niin pahasti, että tämä ei mielestään voi antaa sitä anteeksi; sen jälkeen kaikkien sovittelyritysten on kariuduttava; ja lopulta Venäjän on kostettava sellaisella tavalla, että Nato kokee velvollisuudekseen ryhtyä sotaan puolustaakseen pientä, mutta aggressiivista jäsenvaltiotaan. Pohjois-Atlantin sopimus ei tarjoa mitään vinkkejä siitä, mitä sotilasliiton pitäisi tehdä sen jäsenmaiden keskinäisissä konflikteissa, mutta historiankirjat tarjoavat: ei muuta kuin pistetään osapuolet neuvottelemaan
Ehdottomasti ei – liittouman tarkoitus on pitkään kaivannut päivitystä. Balkanin pieniä maita ei kuitenkaan pidä paimentaa sotilasliittoon, jonka kyvyistä toimia välittäjänä alueellisissa konflikteissa ei ole takuita ja jonka Venäjä näkee uhkana. Jos näin olisi, hekin voisivat käydä aggressiivisiksi, ja sitten… ”onneksi olkoon, siinä meillä on sitten kolmas maailmansota!” Julkaistu alun perin openDemocracy-sivustolla www.opendemocracy.net/can-europe-make-it/tom-junes-vera-epanovi/ how-montenegro-could-start-world-war-iii Käännös: Eero Suoranta. Jos historiasta voidaan vetää mitään johtopäätöksiä, on kyllä mahdollista, että Montenegro – tai joku yksittäinen hyvin aggressiivinen montenegrolainen – voisi potentiaalisesti käynnistää kolmannen maailmansodan. Jos Moskova tästä huolimatta päättäisi haluavansa sotaa, olisi asian kannalta tuskin juuri väliä sillä, tapahtuiko tämän nuoren venäläisen Franz Ferdinandin salamurha montenegrolaisessa venesatamassa vai Länsi-Lontoossa. Franz Ferdinandin salamurhaa Gavrilo Principin toimesta pidetään tapahtumana, joka käynnisti ensimmäisen maailmansodan, mutta maailmansota ei kuitenkaan alkanut Balkanilla. On paljon järkevämpää arvioida niiden monimutkaisia historiallisia perintöjä ja geopoliittisia suhteita sekä pohtia, millainen turvallisuusjärjestelmä toimisi parhaiten. YDIN 3 / 2018 66 YTIMESSÄ. Se aloitettiin Wienissä, Berliinissä, Pietarissa ja Lontoossa, kun suurvaltojen hallitukset ja sotilasjohto päättivät toimia solmimiensa liittoumien ja sopimusten pohjalta. Tarkoittaako tämä, että Naton luonteesta ja toiminnasta ei pitäisi käydä keskustelua. Tämä johti liikekannapanoon ja sodanjulistuksiin sen jälkeen kun Itävalta-Unkari hyödynsi salamurhaa verukkeena ryhtyä sotaan Serbian kanssa. M aailmansotiin vaaditaan suuri mittakaava ja suureen mittakaavaan vaaditaan suurvaltojen toimia. Tämä kuitenkin voisi tapahtua vain sillä ehdolla, että Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän johtajat ja hallitukset olisivat kaikki samanaikaisesti täysin tietämättömiä (tai jotain vielä pahempaa) politiikasta, taloudesta ja sotilaallisista asioista. teilyaluksen ravintolassa käydyssä nujakassa, syylliset todennäköisesti tarjottaisiin viipymättä hopealautasella Putinille. Sen sijaan ei ole mitään järkeä pelotella kolmannella maailmansodalla siinä tapauksessa, että Nato joko pysyy tai ei pysy täsmälleen sellaisena kuin se nyt on
Kirjoittaja Timo Harjuniemi ITSETUTKISKELUN PAIKKA Journalismin. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. YDIN 3 / 2018 67 YTIMESSÄ Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä
Valtiovarainministeri Tim Geithnerin ja presidentin talouspoliittisen neuvonantajan, arvostetun ekonomistin Larry Summersin laatima pelastussuunnitelma kaatoi pankkien kitaan biljoona (!) dollaria. Kaikki henkilöityi liberaaliin taloustieteilijään John Maynard Keynesiin (1883 – 1946), joka vaikutusvaltaisilla teksteillään sommitteli valtiolle aktiivista roolia kapitalismin sääntelyssä. Näin ollen toisen maailmansodan jälkeen elettiin joitakin vuosikymmeniä kompromissikapitalismissa. Ajatus globaalin talousjärjestelmän romahduksesta hiipi nopeasti kosketusetäisyydelle. Yhdysvalloissa presidentiksi nousi syksyllä 2008 Barack Obama, jonka ensimmäisiä ponnistuksia oli pelastaa arvottomiksi käyneiden luottojohdannaisten tukahduttamia finanssilaitoksia. Kauhukuva pakotti niin poliitikot kuin keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden teknokraatit tarttumaan työkaluihin, joiden luultiin jo museoituneen. Samalla itäisen kommunismin pelko ja järjestäytynyt työväenliike pakottivat pääoman myönnytyksiin: hyvinvointivaltioita rakennettiin, jotta työväki pysyisi tyynenä eikä liberaalin markkinayhteiskunnan perusperiaatteita enää kyseenalaistettaisi vuosisadan alun malliin. 1970-luvulle tultaessa kompromissi alkoi vähitellen purkautua, kun talouden ongelmat – eritoten korkeana laukannut inflaatio – luettiin keynesiläisen teorian ja liiaksi paisuneiden hyvinvointivaltioiden kontolle. Julkisen vallan väliintulo vain hidastaisi uudistumista. Vähitellen kannattamattomat alat ja yritykset tekisivät tilaa uusille innovaatioille ja talous elpyisi kuin itsestään. V ielä viime vuosisadan alussa valloilla olleen liberaalin opin mukaan kriiseillä on taloutta tervehdyttävä vaikutus: ne puristavat mädän ulos kansantaloudesta ja uudistavat rakenteita. Syvä lama ja fasismi kuitenkin opettivat, minkälaisia talouskuripolitiikan seuraukset voivat pahimmillaan olla. Talouspolitiikassa alkoivat vilahdella nykykeskusteluista tutut iskusanat: menokuri, kilpailukyky, rakenteelliset uudistukset…. (Historian ironiaa on, että toimiessaan valtiovarainministerinä Bill Clintonin hallituksessa vuosina 1999 – 2001 Summers puolusti ärhäkkäästi finanssialan sääntelyn purkamista.) Samalla keskuspankit laskivat korkoja ja poliitikot elvyttivät, jotta 1930-luvun laman virheet vältettäisiin. YDIN 3 / 2018 68 YTIMESSÄ Y hdysvaltain asuntolainamarkkinoilla vuonna 2008 lauennut finanssikriisi vavisutti talouspolitiikan konsensusajattelua. Romahdusvaarassa olleita pankkeja otettiin valtion hoteisiin niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa: esimerkiksi Britanniassa hallitus kansallisti Northern Rocksekä Bradford & Bingley -pankit ja hyppäsi pikavauhtia osaomistajaksi neljään muuhun pankkiin
Innokkaimmat sosiologit ja politiikantutkijat puhuivat jo uusliberalismin kuolemasta. Kiina elvytti summalla, joka vastasi kolmetoista prosenttia maan bruttokansantuotteesta, Yhdysvallat panosti viiden ja puolen prosentin edestä. Offensiivin kärjessä teutaroivat eritoten Angela Merkelin hallitus Saksassa sekä Euroopan keskuspankin entinen puheenjohtaja JeanClaude Trichet. Gurun elämäkerturi, brittiläinen taloushistorioitsija Robert Skidelsky kirjoitti jo ”mestarin paluusta”, kun talouteen kaadettiin rahaa kaikkialla keynesiläisyyteen vedoten. Ekonomistit alkoivat puhua kasvua tuovasta talouskurista: ajatuksena oli, että syvät leikkaukset julkisiin menoihin eivät suinkaan syvennä talouskurimusta – kuten keynesiläinen teoria opettaa – vaan innostavat yrityksiä ja kuluttajia investoimaan, kun nämä tietävät, että myös verotaakka on tulevaisuudessa pienempi. Myös talousviisaat löysivät itseluottamuksensa, jonka luultiin jo hukkuneen finanssikriisin aiheuttamaan arvovaltatappioon. Näihin ajatuksiin tukeutui muiden muassa Euroopan komission entinen talouskomissaari ja sittemmin Suomen pankin pääjohtajan paikalla palkittu Olli Rehn.. Jo vuonna 2010 talouspoliittinen eliitti alkoi yksissä tuumin korostaa velkaantumisen vastaista taistelua ja talouskurin merkitystä. Suomessa pääministeri Matti Vanhanen visioi kymmenien miljardien eurojen investointipakettia. Jopa talouskurin oppimestarimaa Saksa taipui elvyttämään. Leikkaukset ja rakenteelliset uudistukset sementoitiin ensisijaiseksi tavaksi kamppailla eurokriisiä vastaan. Suomessa sdp:n Jutta Urpilainen nousi Jyrki Kataisen hallituksen valtiovarainministeriksi vuonna 2011 ja piti Suomen tunnollisesti valtiovarainministeriön sanelemalla leikkausuralla. Eurooppalainen keskustavasemmisto pelkäsi näyttävänsä ”vastuuttomalta”, mikäli se ei syleilisi talouskuria ja vaatisi leikkauksia Kreikan kaltaisiin kriisimaihin. YDIN 3 / 2018 69 YTIMESSÄ HETKEN AIKAA VAIKUTTI SILTÄ, ETTÄ FINANSSIKRIISI OLISI KOHTALOKAS ISKU VALLITSEVALLE TALOUSPOLIITTISELLE AJATTELULLE. Lopulta juuri mikään ei kuitenkaan muuttunut. Hetken aikaa vaikutti siltä, että finanssikriisi olisi kohtalokas isku vallitsevalle talouspoliittiselle ajattelulle, jossa oli korostettu sääntelyn purkamisen autuaaksitekevyyttä ja talouskurin tärkeyttä. Sosialidemokraattiset puolueet olivat leikkaustalkoissa mukana jos eivät samalla innolla kuin oikeisto niin vähintään yhtä päättäväisesti. F inanssikriisin puskiessa päälle vuosina 2008 – 2009 Keynesin nimi oli kuitenkin hetkellisesti kaikkialla
Basun tulokset ovat samankaltaisia kuin muiden kriisijournalismia analysoineiden tutkijoiden. M iksi vaatimus talouskurista sitten sai vallitsevan aseman journalismissa. Kriittiseen talousjournalismiin on vain niukalti aikaa ja varoja. Tästä kertoo myös Laura Basun haastattelema bbc:n toimittaja, joka painottaa, että hänen tehtävänsä on vain kertoa eri puolueiden kannat talouskuriin. JOURNALISMI ON OLLUT HÄMMÄSTYTTÄVÄN YKSIÄÄNISTÄ ANTAESSAAN TILAA LEIKKAUKSIA VAATINEELLE ELIITILLE JA ESITTÄESSÄÄN TALOUSKURIN AINOANA VASTUULLISENA POLITIIKAN MUOTONA.. Näin toimittaja käy riippuvaiseksi vakilähteistään, markkina-analyytikoista, valtavirtaekonomisteista ja muista puhuvista päistä, joilta saa juttuun napakan ytimen ja kommentit. Vähintään yhtä oleellinen selitys on poliittisen kentän yksituumaisuus talouskurin edessä. Kun poliittinen eliitti oikealta vasemmalle alkoi korostaa talouskurin merkitystä, journalistit seurasivat perässä. Basun johtopäätös on hätkähdyttävä: hän puhuu journalismin muistinmenetyksestä, amnesiasta, jonka vuoksi journalistit päätyivät kääntämään kriisinarratiivin nurin niskoin. Jos talouspoliittinen kysymys ei politisoidu esimerkiksi oikeistoja vasemmistopuolueen väliseksi nokkapokaksi, on journalistin hankala kaivaa aiheeseen poikkeavia näkökulmia. Basu näyttää, miten liberaalin vasemmiston suosikkilehti Guardian voivotteli leikkausten kipeyttä mutta myönsi niiden väistämättömyyden. Edes vasemmistolainen lehdistö ei pystynyt kyseenalaistamaan leikkauspolitiikan välttämättömyyttä. Journalismin tutkimuksessa kysymystä on lähestytty useammalta kantilta. Journalismi on ollut hämmästyttävän yksiäänistä antaessaan tilaa leikkauksia vaatineelle eliitille ja esittäessään talouskurin ainoana vastuullisena politiikan muotona. Journalismin tutkimuksen klassikko Daniel Hallin kirjoittaa ”legitiimin riidan” tilasta, joka jää pieneksi, jos eliitit ovat asiasta yksituumaisia. Osa tutkijoista korostaa jatkuvaa ”median kriisiä” ja resurssipulaa. Finanssikapitalismin kriisi muuttui hetkessä julkisen velan kriisiksi, joka edellytti ”kipeää mutta välttämätöntä” talouskuria eli käytännössä sosiaaliturvan ja palkkojen leikkauksia. YDIN 3 / 2018 70 YTIMESSÄ M iltä kriisi ja sen eri vaiheet sitten näyttivät journalismissa. Goldsmithsin yliopistossa Lontoossa työskentelevä journalismintutkija Laura Basu dokumentoi laajaan aineistoon perustuvassa kirjassaan Media Amnesia: Rewriting the Economic Crisis brittiläistä finanssija eurokriisijournalismia. Jos eliitin keskuudessa ei synny kiistaa asiasta, ei toimittajan kuulu kaivaa kriittisiä kulmia väkisin esiin
Viestinnän tutkijan Sean Phelanin mukaan objektiivisuusajatteluun nivoutuu talouspolitiikan kysymyksissä ”markkinarealismin” ajatus. Siinä talouden ilmiöt ovat viime kädessä teknokraattisia kysymyksiä, joita ei tulisi liata ideologialla tai kapealla eturyhmäpolitikoinnilla. Onko median nykyisissä liiketoimintamalleissa tilaa uudistaa journalismia. Basun haastattelemat toimittajat puhuvat ryhmämentaliteetista ja toimittajien tarpeesta säilyttää uskottavuutensa oikeiden ihmisten silmissä. Liian radikaaleiksi mielletyistä aloitteista kirjoittava toimittaja saa helposti friikin maineen muiden toimittajien ja talousviisaiden edessä. Tällöin valta määritellä talouspolitiikan mahdollisuudet luovutetaan arkijärkeä edustaville valtiovarainministeriöille, keskuspankeille ja talousguruille. Voisiko olla niin, että sinänsä perusteltu huoli valeuutisista ja totuudenjälkeisestä ajasta on ummistanut journalistien ja mediapomojen silmät hankalammilta kysymyksiltä: Mitä voisimme tehdä, jotta emme enää olisi niin kiinteä osa sitä eliittiä, johon ihmiset ovat finanssikriisin jälkimainingeissa kyllästyneet. O sin halu pitäytyä konsensuksen puitteissa selittyy ammattijournalismin objektiivisuusihanteella – liberaalin journalismin itseymmärrykseen on pitkään kuulunut tarve hakeutua politiikan yläpuolelle, kansan yhteistä hyvää edustavaksi tarkkailijaksi ja vahtikoiraksi. YDIN 3 / 2018 71 YTIMESSÄ Lisäksi toimittajien voi olla vaikea käsitellä talouspoliittisia ideoita, jotka lankeavat liiaksi rationaalisena pidetyn konsensuksen ulkopuolelle. Jos journalistit eivät keskellä valtavaa poliittista myllerrystä pohdi vakavasti sitä, miksi journalismi on olemassa ja mitä sen pitäisi olla, ei mikään teknologinen innovaatio tule sitä pelastamaan. LIBERAALIN JOURNALISMIN ITSEYMMÄRRYKSEEN ON PITKÄÄN KUULUNUT TARVE HAKEUTUA POLITIIKAN YLÄPUOLELLE.. Vielä hengästyttävämpi ajatus on, että journalismi toimi kriisin keskellä juuri niin kuin olettaa saattaa – eliittien agendaa heijastaen ja sivuuttaen massojen angstin, joka nyt purkautuu kauhisteltuna populismina sekä talouskuria tarjoilleiden puolueiden ja poliitikkojen luhistumisena. Journalismin talouskriisiuutisointia voi perustellusti pitää osoituksena toimittajien epäonnistumisesta: journalismi ei täyttänyt sille annettua demokraattista tehtävää eikä toiminut ajatusten markkinapaikkana, jossa erilaisia ideoita koetellaan. Vaikka tämä ajatus on kivuliaampi, uskon, että siinä voi piillä avaimia journalismin maineenpalautukseen. Olemmeko suoriutuneet demokraattisesta tehtävästämme vallan vahtikoirana siten kuin juhlapuheissa mieluusti muistutamme
YDIN 3 / 2018 72 YTIMESSÄ Tavallisessa kielenkäytössä sanaa ”nationalismi” sovelletaan ainoastaan vääränlaisiksi arvioituihin kansallisiin pyrkimyksiin. Kirjoittaja Pauli Kettunen NATIONALISMI Monikasvoinen YDIN 3 / 2018 72 YTIMESSÄ. Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta vaaditaan kuitenkin myös siihen rakentuneen nationalismin ylittämistä
Kansalliset näkökulmat ja tavoitteet ovat olennainen osa paitsi urheilun myös globalisoituneen kapitalismin toimintatapoja, mutta siihen, että ”me” muovaamme maatamme kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi globaalisti liikkuvalle liiketoiminnalle, ei yleensä sovelleta nationalismin käsitettä. Petrovin tarina osoittaa myös, että se, mikä on hyväksyttävä tapa ilmaista ja vahvistaa kansallista yhteisyyttä, on ollut vanhastaan kiistanalaista. Myöhemmin kansakuntien kilvoittelu jalkapallokentällä hyväksyttiin kuitenkin yhä laajemmin tavaksi asettaa ja edistää kansallisia tavoitteita. Hänen mukaansa eksytysten uhatessakin suuri opettaja ja johtaja Snellman ohjasi varmoin ottein suomalaiset takaisin oikealle tielle. Nationalismiin sortuvat vain ne, jotka koettavat vaalia kansallis. Petroville arvokasta oli siveellisyyden ja sivistyksen kohottaminen, tuotannon tehostaminen ja hyvinvoinnin lisääminen, kun taas jalkapalloilu tuhlasi aikaa ja voimia jonninjoutavaan. Suomalaiset hylkäsivät jalkapallopaheen ja ryhtyivät perustamaan kansallista yhteishyvää ajavia valistusyhdistyksiä. Erityisen syvän vaikutuksen teos teki modernin Turkin perustajaan Kemal Atatürkiin, jonka määräyksestä kirjan turkinkielisestä käännöksestä tuli turkkilaisen upseerikoulutuksen oppikirja. T avanomaisessa kielenkäytössä ”nationalismi” on vakiintunut tarkoittamaan kansallisen yhteisyyden vääränlaista ilmaisemista. Kansallisfilosofi oli tosin ollut haudan levossa vuosia ennen kuin jalkapallo saapui Suomeen. Käsitettä ei yleensä yhdistetä maansa jalkapallojoukkueen kannustajaan eikä kansallislaulua laulavaan pelaajaan. Näin tapahtui, kun englantilainen kulkutauti, jalkapallo, pääsi turmelemaan Suomen nuorisoa: Snellman saapui jalkapalloilijoiden suurjuhlaan ja kehotti näitä voittojensa juhlimisen sijaan perustamaan sennimisiä kerhoja kuin ”Terve aate”, ”Paras kananmuna” ja ”Yltäkylläinen maa”. Venäläispapin suomalaisfantasiat samoin kuin niiden saama kansainvälinen huomiokin ovat kuitenkin kiinnostava todiste siitä, että kansainväliset riippuvuudet, vuorovaikutukset ja vertailut ovat olleet keskeisiä kansakuntien tekemisessä. Petrov kuvasi edistyksen, sivistyksen ja hyveen voimaa ja voittoa, jonka kärjessä oli Venäjän imperiumin kehittynein osa, Suomi ja suomalaiset. Suomeksi se ilmestyi 1970-luvun lopulla ja venäjäksikin 2000-luvun alussa alkuperäisen käsikirjoituksen löydyttyä. YDIN 3 / 2018 73 YTIMESSÄ V enäjän keisarikunnan loppuvuosina uudistusmielinen venäläinen pappi Grigori Petrov kirjoitti teoksen nimeltä Valkoliljojen maa – Suomi, joka julkaistiin ensimmäisenä serbiaksi vuonna 1923. Väärinkäytösepäilyjen takia syrjään joutunut kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan entinen puheenjohtaja Sepp Blatter onkin toivonut Nobelin rauhanpalkintoa vähintään liitolleen jollei itselleen. Olisi houkuttelevaa pitää Petrovin kertomusta selityksenä nykyiselle kansalliselle huolenaiheelle, Suomen huonolle jalkapallomenestykselle
Ylikansallisten keskinäisriippuvuuksien ja nationalismin yhteys oli olennaista myös kansallisvaltion kehittyessä hyvinvointivaltioksi. Sodat ja sortotoimet, joita on saatu aikaan pyrittäessä kansallisten ja valtiollisten rajojen yhdistämiseen, eivät ole vieneet näiden periaatteiden voimaa. Kilpailukykyvaltiona kansallisvaltio suuntautuu muovaamaan yhteiskuntaa houkuttelevaksi toimintaympäristöksi globaalin talouden toimijoille. Tasa-arvoajatteluun perustuville instituutioille, kuten koulutusjärjestelmälle, voidaan tunnustaa suuri merkitys kansakunnan, yrityksen ja yksilön kilpailukyvyn edellytyksinä, mutta. Puhuttaessa hyvinvoinnistamme, kilpailukyvystämme ja turvallisuudestamme kansallinen ”me” edustaa pysyvyyttä samalla kun sen edellytetään vastaavan nopeasti muuttuvan ulkoisen ympäristön uusiin haasteisiin. Työtä ohjasi näkemys kansakunnista maailmanhistorian toimijoina, jotka sijoittuivat eri tavoin keskinäisiin suhteisiinsa ja olivat eri tasoilla yhteiskunnallisessa kehityksessään. Globalisaatio on kuitenkin heikentänyt hyvinvointivaltion demokraattisen nationalismin edellytyksiä vahvistamalla toisentyyppisiä nationalismeja. Hyvinvointivaltion rakentuessa nationalismi sai uutta demokraattista sisältöä siitä, että kansalaisuuteen yhdistettiin – erityisesti Pohjoismaissa – sosiaalisen tasa-arvon tavoite. Nationalismin tutkijat käyttävät käsitettä toisin: he viittaavat sillä kaikkeen, millä on perusteltu, rakennettu ja oikeutettu kansakuntia, kansallisvaltioita ja niistä koostuvaa maailmanjärjestystä. YDIN 3 / 2018 74 YTIMESSÄ ta kilpailukykyään väärin, protektionistisesti, reagoimalla globalisaatiota vastaan. Sen sijaan on mielekästä kutsua nationalismiksi sitä, miten kansallisia kehyksiä tuotetaan, sovelletaan ja muovataan poliittisten tavoitteenasettelujen ja keinovalintojen yhteydessä, sekä sitä, miten nämä kehykset rajaavat toimijoiden näkökulmia. Globalisaatioksi kutsutut muutokset ovat pohjustaneet poliittisen agendan uudelleenmäärittelyjä, mutta kansallisia kehyksiä ne eivät ole hävittäneet. Petrovin Suomi-tarinan hahmoista käsitteen alle mahtuvat sekä jalkopallomenestyksen sokaisemat että kananmunantuotannon valistajat. P etrovin kuvaama suomi ei ollut sulkeutunut: kansakunta ja kansallisvaltio rakennettiin ylikansallisten taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen riippuvuuksien, yhteyksien ja ristiriitojen kentässä. Harva tunnustautuu nationalistiksi, ei ainakaan Suomi-brändin rakentaja. Kansakuntaisuudesta ja kansallisvaltiollisuudesta tuli keskeisiä periaatteita vasta 1800-luvulla, mutta nämä periaatteet ja niiden mukaiset identiteetit sisäistyivät vahvasti ajatteluja toimintatapoihin. Kun pohditaan nationalismin merkityksiä nykyisessä rahan, informaation, työpaikkojen, ihmisten ja ympäristöuhkien ylirajaisen liikkuvuuden maailmassa, on koetettava päästä tämän vääränlaiseksi kansallismielisyydeksi rajatun nationalismikäsitteen taakse. Vastakäsitteenä voi esiintyä patriotismi, jolla halutaan ilmaista oikeanlaista suhdetta omaan maahan ja kansaan. Kilpailukykynationalismi ei ole uutta, mutta sen poliittista agendaa määrittävä voima on vahvistunut
Muutoskokemukset voivat sulautua suureksi uhkakuvaksi, jossa yhdistyvät maasta muuttavina työpaikkoina ja maahan muuttavina ”muukalaisina” näkyvä globalisaatio sekä elämäämme rajoittava Euroopan unioni. Muukalaispelkonationalismiin liittyy usein kaipuu hyvinvointivaltion kuviteltuun kulta-aikaan. Siihen vastaaminen vaatii hyvinvointivaltioon itseensä rakentuneen nationalismin ylittämistä eli sen ajattelun kyseenalaistamista, jossa kansallinen yhteiskunta on ollut itsestään selvä solidaarisuuden, ristiriitojen ja poliittisen toimijuuden kehys. Se taas luo kuvan poikkeustilasta ja madaltaa kynnystä hyväksyä kansalaisvapauksien rajoituksia. ”Me” voikin määrittyä monikehäisemmin kuin erilaisten rajoittavien nationalismien eri muunnelmissa ja yhdistelmissä.. Moninaisia ilmiöitä käsitellään nimenomaan turvallisuuskysymyksinä ja -uhkina, mikä on avannut tilaa myös sodan käsitteen ongelmalliselle laajentamiselle. YDIN 3 / 2018 75 YTIMESSÄ kilpailukyvyn sisältöinä korostuvat sosiaaliselle tasa-arvolle vastakkaiset vaatimukset. Nämä molemmat näyttävät sulautuvan herkästi hyvinvointinationalismin aineksiksi. Hyvinvointivaltion rakentamista ohjasivat tosiasiassa ristiriidat ja tyytymättömyys. Uhkakuvaa pohjustavissa muutoksissa kansallisen politiikan tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Yksilön on kyettävä rakentamaan ja markkinoimaan itseään tuotteena, jolla on jatkuvan uudelleen muovautumisen ominaisuus eli elinikäisen oppimisen kyky ja halu. M oni kohtaa globalisaation työpaikan menetyksenä, yhteisön kuihtumisena tai ylivoimaisina uuteen sopeutumisen vaatimuksina. Kaikista näistä tulee aineksia sellaiselle ihmisten kokemusten tulkintakehykselle, jossa puolestaan rakentuu rajoja korottava muukalaispelkoinen nationalismi. Hyvinvointivaltion demokraattista nationalismia heikentävät myös ne nationalismin muodot, jotka liittyvät informaation ja ihmisten ylirajaiseen liikkuvuuteen. Se, millä tavoin politiikan kansallisvaltiolliset rajat pystytään ylittämään, on olennainen kysymys hyvinvointivaltion ja demokratian tulevaisuuden kannalta. Populistinen sanoma kääntää tämän seikan todisteeksi poliitikkojen osallisuudesta samaan pahaan muutokseen. Kilpailu tuottaa kuitenkin voittajia ja häviäjiä sekä niitä, jotka eivät pysty edes osallistumaan. Kilpailukyky-yhteiskunnan häviäjillä ei sen sijaan ole mahdollisuutta perustella ja suunnata tyytymättömyyttään tällä tavoin. Ylirajainen liikkuvuus ruokkii näin paitsi kilpailukykynationalismia myös turvallisuusnationalismia. Se alkoi luokkayhteiskunnasta, jossa sosiaalisesti alistetut ryhmät, erityisesti työväestö, pystyivät perustelemaan vaatimuksiaan sillä, että heidän työnsä oli kansakunnan vaurauden lähde. Samalla tämä erityisesti talousasiantuntijoiden suosima ”me”-puhe luo politiikasta vapaan politiikan ideaalia ja tarjoaa siten välineitä populistiselle politiikan paheksunnalle. Kulta-aikanostalgian nationalistista kehystä vahvistaa taloudellisen ja poliittisen eliitin kilpailukykyretoriikka, joka on täynnään kansallisesti rajattua ”me”-puhetta
YDIN 3 / 2018 76 KOLUMNI I hmiseen saattaa iskeä empatiaväsymys. Jos ei sota ja nälkä ja vie, niin ilmastonmuutos viimeistään. Minulla oli ilo johtaa Loviisan rauhanfoorumissa paneelikeskustelua, jonka otsikko oli Myötätuntoisen kohtaamisen anatomia. Sen voi aiheuttaa ympäröivä yhteiskunta, joka viestii, että on ihan ok käpertyä itseensä ja viis veisata muista. Voisiko kehittyä siihen suuntaan, että empatian kokemukset kattaisivat paremmin koko ihmiskunnan tai mikseipä koko ekosysteeminkin. . Saimme siitä lajista keväällä viitteitä, kun poliitikko Susanna Koski antoi ymmärtää, että jos hän olisi pitkäaikaistyötön, niin hän kyllä ryhdistäytyisi ja ottaisi elämänsä haltuun ja alkaisi tuota pikaa menestyä työelämässä. Opin seuraavia asioita: Työpaikkaa, koulua tai päiväkotia voisi kehittää kokonaisuudessaan empaattisemmaksi. Keskustelijoina oli kaksi myötätuntotutkijaa ja yksi dokumentaristi. Empatiakoulussa HANNA NIITTYMÄKI Kirjoittaja?on?Rauhankasvatusinstituutin?. Reflektiivinen empaatikko osaa kuvitella, miltä toisesta tuntuu tämän lähtökohdista käsin, mutta liikkuu myös metatasolla ja tutkiskelee itsessään sitä, miten oma maailmankuva ja kokemukset vaikuttavat empatian kokemisen tapaan. Kaikkea vastuuta ei tarvitse laittaa yksilöille. Toisten ihmisten kärsimyksiin eläytymisestähän saattaa aiheutua harmillisen epämukavia tunteita, ja oma hyvinvointi on kuitenkin tärkeää. koulutyön?johtaja.. Luen Empatia-kirjaa (Into 2017) ja ymmärrän, että on olemassa monta lajia empatiaa. Se, mitä pitäisi tavoitella, on reflektiivinen empatia. Kun ihminen kokee toisten taholta empatiaa, hänen suorituskykynsä työntekijänä yleensä paranee. Myötätuntoa voi suunnata myös myötäintoon. Jokaisen ihmisen takana on tarina: vastenmielisimmältäkin tuntuva tyyppi on jonkun lapsi ja ehkä rakastaa ainakin koiraansa ellei ketään muita. Minä itse olen kuulemma ansainnut lähinnä hemmottelua, toitottaa minulle media. Myös täydellinen toivottomuus saattaa aiheuttaa empatiaväsymystä. Onko helpompi kokea empatiaa itseään muistuttavia yksilöitä kohtaan. Ajatus siitä, että maailman ja ihmisten asiat ovat täysin pielessä, enkä minä pysty mitenkään niihin vaikuttamaan. En halua vaipua epätoivoon ja päätän yrittää kehittää empatiataitojani. Aika kaamealta sortilta vaikuttaa projektiivinen empatia, joka toimii niin, että ihminen asettuu ikään kuin itsenään toisen saappaisiin
78 ARJA ALHO Keitä ne on ne sankarit. / 82 JUHANI TOLVANEN Mämmilä – sarjakuva rakennemuutoksen Suomesta / 85 JUHANI UNKURI Mitä Vanhan valtauksessa tapahtui. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Musta poliisi ja valkoiset lakanat / 94 TIMO MIELONEN Voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa. / 96 KATI PULLI Eläinsuojelulakiin jäämässä vakavia puutteita / 98 Pala historiaa
E n ollut vielä aloittanut koulua, kun kuulin radiosta käsittämättömän vaikuttavan äänen. Meistä jokainen fanittaa, ainakin jossain määrin, jotakin julkisuudesta tuttua henkilöä. Oikeastaan en olisi halunnut lukea Björlingin alkoholiongelmista, kuten en monen muunkaan ihailemani tähden törttöilyistä. Rakastamme sankaritarinoita ja seuraamme tähtien elämää. Kirjoittaja Arja Alho KEITÄ NE ON NE SANKARIT. Mitä vaikuttavampi kokemus, sitä suurempi nautinto. Hiljattain edesmennyt Yrsa Stenius kirjoitti suhteestaan Björlingiin kirjassa Tills vingen brister: en bok om Jussi Björling tavalla, jonka tunnistin omakseni. Salaperäisyys on sittenkin ihanampaa. Tähdet myyvät – ja me ostamme unelmia. Salaperäisyyttä voi avata hiukan sankaritarinalla, jonka juoni on kovin tuttu: vaikeuksien kautta voittoon. Tätä suhdetta on kestänyt jo reilu vuosikymmen ja hän on nyt miltei YDIN 3 / 2018 78 YDINKOKEMUS. Stenius kuvaa hienosti niitä tunteita, joita Jussi Björlingin äänen kauneus herättää. Myöhemmin olen lumoutunut yhä uudelleen musiikista sekä ihmisäänen ihmeellisestä värimaailmasta ja sen ilmaisuvoimasta. Tähtiä löytyy kulttuurista, politiikasta ja jopa tieteestä. Olennaista, ainakin minulle, on lahja, jonka eteen sankari on tehnyt intohimoisesti työtä ja jonka tekemistä hän rakastaa. Muistan, että leikki jäi siihen ja nauliuduin kuuntelemaan tenori Jussi Björlingiä. N yt olen lumoutunut saksalaisesta tenorista Jonas Kaufmannista. Rakastan musiikkia, kuuntelen hyvin erilaista musiikkia, mutta ihmisäänessä – silloin kun keho on laulamisessa mukana ja kun kaikki tunteet välittyvät – on jotakin maagista
Kaufmannin laulutekniikka on tietysti vertaansa vaille. Näistä aineksista on tähtitenori tehty. Ehkä siinä piili myös joku ajatus täyttää joskus itsekin stadion. Kun kaikki odottivat sitä korkeaa ääntä, hän lauloi sen sitten kun oli varma, että siihen pystyy. Matematiikka kuitenkin jäi ja Kaufmann valmistui Münchenin musiikkija teatterikorkeakoulusta vuonna 1994. Hän on laulanut Lontoossa Promsin viimeisenä iltana Rule Britannian. Toscan Cavarodossina Kaufmann sai viime vuonna Wienin valtionoopperan yleisön hullaantumaan kesken kaiken valtaviin aplodeihin. Hänestä se oli siistiä. Kaufmannin isä kannusti poikaansa valitsemaan turvallisen ammatin, joten Kaufmann aloitti matematiikan opiskelun. Hän kertoo ymmärtävänsä isänsä toiveen siksikin, että tämä on lähtöisin Itä-Saksasta. Ohjelmisto oli juuri sitä mitä pitikin: yleisön rakastamia aarioita ja lauluja. Tietenkin hän esiintyi myös Tukholmassa Jussi Björling -gaalassa vuonna 2011. Myös Jonas Kaufmann katsoi kolmea tenoria televisiosta vaikuttuneena meidän muiden lailla ollessaan nuori. Hänen debyyttinsä New Yorkin Metropolitanissa oli sensaatio. M onille klassinen musiikki jää etäiseksi. K aufmannin ääniala kattaa baritonin ja tenorin. Hän laulaa toki korkealta, mutta kykenee laulamaan myös hiljaa. Hän ei puhu juurikaan yksityiselämästään, mutta suhteestaan musiikkiin hän sen sijaan puhuu paljon. YDIN 3 / 2018 80 YDINKOKEMUS. Kaufmann on ajankohtainen juuri nyt siksi, että hänen ulkoilmakonserttinsa Under the Stars taltioitiin kesällä Berliinin amfiteatterissa Waldbühnessa. Toimeentulon turvallisuudella oli merkitystä. Ura oli tyssätä heti alkuunsa ääniongelmiin. Hän toivoo ihmisten tulevan näytöksiin ja konsertteihin eikä vain katsovan suoria taltiointeja kotisohvalta. Hän löysi kuitenkin itsestään uuden rentouden oikealla opastuksella. Kaufmann on klassisen musiikin suuri tähti ja samalla kaupallinen menestys. Kaufmann on kaikkea muuta. Kaufmann tietenkin sopii ulkoisen olemuksensa vuoksi Puccinin roLÄHIKUVIEN KAUTTA USKOMME PÄÄSEVÄMME KURKISTAMAAN TÄHDEN SISIMPÄÄN, PEILAAMAAN OMIA KOKEMUKSIAMME JA TUNTEITAMME. Stereotypia tenorista on hiukan vatsakas hahmo, joka laulaa kovaa ja korkealta. Suurinta on hänen kykynsä tulkita tunnetiloja yhdistettynä äänen värin salaperäisyyteen, kyky fraseerata niin, että tutuista aarioista löytää uutta ja tietenkin hänen lavakarismansa. Kun isä siirtyi länteen, mitään ei tullut mukaan ja kaikki piti aloittaa tyhjästä. Hän puhuu neljää kieltä ja kokee Italian olevan kuin toinen koti lapsuuden ja nuoruuden kesälomien vuoksi. Itsestään selvää ei kuitenkaan ollut, että juuri hänestä tulisi oopperamaailmaan uusi tähti. Taltiointi saa ensiiltansa eri puolilla maailmaa elokuvateattereissa, myös Suomessa, juuri syksyn kynnyksellä. Mutta monet muistavat kuitenkin kolmen tenorin, Luciano Pavarottin, Placido Domingon ja Jose Carrerasin konsertit, jotka vetivät stadionit täyteen. Oopperataiteessa tenorit ovat sankareita. Kun katselee hänestä tehtyjä haastatteluja, niistä välittyy huumorintajuinen ja välitön henkilö, joka sivumennen sanoo yleisön osoittaneen aplodeja kaksikymmentä minuuttia ja että se oli ihan hullua. Kaufmann on myös antanut itselleen mahdollisuuden edetä rauhallisesti. viisikymppinen. Siitä Kaufmann nauttii, kontaktista yleisöön. Oopperaa rasittaa elitistisen taidemusiikin maine
Aluksi Suomen Sanomassa ilmestynyt sarja siirtyi 1976 Me-lehteen ja sieltä 1983 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen. Mämmilä-sarjakuva oli heijastus aikakautensa Suomesta sekä tärkeintä suomalaista yhteiskunnallista fiktiota viime vuosisadan lopusta. Sarja ilmestyi Osuuskunta Käyttökuvan tuotantona, mutta sen varsinainen tekijä oli Koivisto, joka suunnitteli Hannu Virtasen kanssa sarjan kehityskaaret. Siitä syntyvä kuva ei ollut kaunis, kuten Suomen maaseutua pitkin kulkeva nyt 2020-luvun kynnyksellä voi nähdä. Mämmilä ilmestyi Kuukausiliitteessä säänYDIN 3 / 2018 82 YDINKOKEMUS. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Mämmilä – sarjakuva rakennemuutoksen Suomesta T armo koivisto (s. Koiviston kotikunta Orivesi oli Mämmilän fyysinen esikuva, mutta sen oikea malli oli tuon ajan Suomi. 1948) loi yhdessä Hannu Virtasen kanssa vuonna 1975 sarjakuvan pienen suomalaisen maalaiskunnan elämästä
Vuonna 1978 julkaistun ensimmäisen Mämmilä-albumin kansi. Ja jos haluaa nyt vuonna 2018 tietää rakennemuutoksen Suomesta oleellisimman, niin on syytä kaivaa esiin nuo kymmenen ensimmäistä Mämmilää, joista Otava teki myös koostealbumit vuosina 1999 – 2001. nöllisesti vuoteen 1996, sitten yksittäisenä albumina 2002 ja lopulta Suomen Kuvalehdessä 2006 – 2008. Se on tärkeintä suomalaista yhteiskunnallista fiktiota viime vuosisadan lopusta. Mämmilän voimavuodet olivat kuitenkin nuo vuodet 1975 – 1996, jolloin Koivisto peilasi fiktion avulla kurkkua kuristavalla tai henkeäsalpaavalla tavalla suomalaisen yhteiskunnan muutosta reaaliajassa. Jos ihminen halusi silloin tietää, missä Suomi meni, niin kannatti lukea Mämmilää. YDIN 3 / 2018 83 YDINKOKEMUS
Fiktion tekeminen on hidas prosessi: yhden sarjakuvasivun tekemiseen menee päiviä eli jos haluaa raportoida jotain nopeasti, niin paras tapa on tehdä sarjakuvaa lehteen. Tuollainen reaaliaikaisuus oli ja on yhä lehtisarjakuvassa harvinaista. Tarmo Koivisto on kertonut, että hahmoja luotiin sarjaan hetkittäisten tarpeiden mukaan. Siinä oli ja on Mämmilän salaisuus. Mämmilän henkilöhahmot vanhenivat oikeasti sarjan edetessä. min luomuviljelijä Muhammed al-Zomal alias Mukku tuli Mämmilään. M ämmilä on yhteiskunnallinen sarjakuvaeepos, jonka sankarina on kollektiivi eli yksi suomalainen maalaiskunta ja sen asukkaat. Historian eri kausista saa aikaan nykylukijaa valaisevia ja näkemystä syventäviä tarinoita, mutta hyvin antoisaa on seurata tässä ja nyt maailman muutosta fiktion suurennuslasin läpi. Kaavoitusta Mämmilän tyyliin vuonna 1978. Sen voima on huumorissa, joka liudentaa lukijassa syntyvän voimattoman raivon. YDIN 3 / 2018 84 YDINKOKEMUS. Hänet sarjaan tuonut jakso ilmestyi Kuukausiliitteessä samana viikonloppuna, kun ensimmäiset somalipakolaiset saapuivat Suomeen. Uutta elämää syntyi ja rakastettuja hahmoja kuoli. Rakennusmestari Heimo Suominen oli tullut sarjaan yhtä jaksoa varten samaan tapaan kuin Carl Barks oli aikoinaan keksinyt Roope Ankan yhteen Aku Ankka -tarinaan. Siitä kertoo myös Mämmilän suosio omana aikanaan: kun Kuukausiliitteellä oli enimmillään 1,5 miljoonaa lukijaa, niin lehden luetuin osa oli Mämmilä, jota luki 1,3 miljoonaa suomalaista. Niin Roope kuin Heimo Suominenkin muuttuivat sitten olennaiseksi osaksi yhteisöjään. Koiviston tarkasta ajankohtaiskatseesta kertoo se, kun maahanmuuttaja ja myöhemMÄMMILÄ ON YHTEISKUNNALLINEN SARJAKUVAEEPOS, JONKA SANKARINA ON KOLLEKTIIVI ELI YKSI SUOMALAINEN MAALAISKUNTA JA SEN ASUKKAAT. Siihen ei yksikään sarjakuva ole sen koommin pystynyt
Valtauksen suunnittelijaksi tiedettiin Ylioppilaat – Studenterna-niminen oppositioryhmä, johon kuului esimerkiksi Akateemisen sosialidemokraattinen yhdistyksen, Opiskelijoiden yk-liiton, valtiotieteilijöiden järjestön Kannunvalajien sekä eräiden muiden aineyhdistysten henkilöitä. Ylioppilaat – Studenterna-ryhmä ja muut kriittiset ylioppilaat olivat tyytymättömiä yhteiskunnan valtarakenteisiin. Ajankohtaisia kysymyksiä olivat muun muassa yliopiston hallintouudistus, hyy:n pakkojäsenyys ja hallinto-organisaatio, talousja kiinteistöpolitiikka, jäsenistön etäisyys ylioppilaskunnasta sekä Ylioppilaslehden linja. Noin viikko ennen valtausta yliopistolla alettiin jakaa Ylioppilaat – Studenternan allekirjoittamia monisteita, joissa kerrottiin ylioppilasmaailman epäkohdista. Tämä liittyi niin Helsingin yliopistoon ja sen ylioppilaskuntaan, ylipäätään oppikoululaitokseen kuin poliittisiin toimijoihin ja poliittiseen järjestelmään. Mukana oli niin vasemmistolaisia, keskustalaisia kuin liberaalejakin. pidettävän satavuotisjuhlan tienoilla. Kirjoittaja Juhana Unkuri Mitä Vanhan valtauksessa tapahtui. hyy:n satavuotisjuhla taas nähtiin eliitin frakkijuhlana YDIN 3 / 2018 85 YDINKOKEMUS. Muutama päivä ennen valtausta alettiin levittää julisteita, joissa oli pitkä nenä ja teksti: hyy100 vuotta. Vanhan eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhemman ylioppilastalon viidenkymmenen vuoden takainen valtaus on myyttinen sukupolvikokemus, joka pohjusti myös 70-luvun henkeä. 11. V anha vallattiin maanantaina 25. Jo marraskuun aikana yliopistolla oli kiertänyt huhu, jonka mukaan ylioppilaat aikoivat vallata rakennuksen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (hyy) 26.11. 1968, tarkalleen ottaen kello 17.13, kun suuri joukko kriittisiä oppositio-opiskelijoita rynni Helsingin keskustassa sijaitsevalle ylioppilastalolle
V altauksen lisäksi Vanhalla ja muuten yliopistolla järjestettiin 60-luvulla esimerkiksi tunteja kestäneitä teach in -tilaisuuksia. Vanhan valtauksessa oli kuitenkin kotimaisia kysymyksenasetteluja. Fm, kirjailija Anssi Sinnemäki oli valtauksessa mukana alusta loppuun asti. Jotkut heistä kehittelivät pientä nujakointia, ja myöhään ensimmäisenä valtausiltana joku heitYDIN 3 / 2018 86 YDINKOKEMUS. Valtauksen tunnelma oli intensiivinen. Kokonaisuudessaan valtaus sujui rauhanomaisesti, mitä järjestäjien edustaja oli toivonut jo kokouksen alussa puheenvuorossaan. Sittemmin valtaajilla oli eri näkemyksiä siitä, oliko ponsilla kokouksen laajempi tuki vai edustivatko ne ainoastaan valtaajien punaisen siiven näkemystä. Tuohon aikaan Teinilehden toimitussihteerinä ollut sekä yleistä kirjallisuustiedettä ja sosiologiaa opiskellut Sinnemäki toteaa, että valtauksen alun perin keskeinen vaatimus oli ylioppilaskunnan yleisen kokouksen kutsuminen koolle. Muun muassa Ranskan, usa:n ja LänsiSaksan opiskelijaliikehdintä ja -levottomuudet loivat pohjaa Vanhan valtaukselle. Tiedotusvälineille kerrotuissa ponsissa oli myös vahvaa marxilaista näkökulmaa. Lisähuomiota toi sen järjestäminen hyy:n satavuotisjuhlan ajankohtana, minkä ansiosta valtaus saikin runsaasti medianäkyvyyttä. Osaltaan esimerkkinä toimi keväinen Tukholman ylioppilastalon valtaus. Kokous muuttui jo ensimmäisen illan aikana vasemmistosävyisemmäksi, ja keskustan ja liberaalien edustajat marssivat toisena päivänä ulos Vanhalta. Vanhan valtaus oli kuitenkin tapahtumista selvästi suurimuotoisin. Puheita pidettiin juhlasalissa yöhön saakka, ja illan aikana perustetut työryhmät pohtivat monenlaisia teemoja. Yliopistoopiskelijoiden lisäksi valtaukseen osallistui runsaasti muitakin nuoria. Poliiseja oli valmiudessa, mutta he eivät puuttuneet valtauksen kulkuun. Vanhalla oli myös oikeistohenkistä opposition oppositiota, joka suhtautui varsinkin valtauksen vasemmistolaisiin tavoitteisiin nuivasti. Heidän mielestään alkuperäisten tavoitteiden tilalle oli tullut marxilaisia ja vallankumouksellisia näkökulmia. – kadun ylioppilasta juhla ei koskenut ja samaan aikaan maailmassa oli isoja ongelmia. ti kokoussaliin savupommin. Väkeä tuli ja meni. Jossakin vaiheessa tuli tieto, että illalla pidettävä hyy:n satavuotisjuhla oli siirretty Konservatorioon. V altauskokouksen alussa valitut puheenjohtajat jakoivat puheenvuoroja demokraattisesti. Aamun kokouksessa oli tiettävästi viisisataa henkeä. Osa valtaajista yöpyi Vanhalla, osa palasi aamulla ja uuttakin väkeä tuli paikalle. Osa syventyi puheisiin tarkemmin, osa tuli paikalle ollakseen mukana isossa happeningissa tai ylipäätään uteliaisuudesta. Sana valtauksesta kiiri ja parhaimmillaan Vanhalla oli yli tuhat henkeä. Kokousta voi luonnehtia itseohjautuvaksi, eikä esimerkiksi Ylioppilaat – Studenterna määritellyt sen kulkua. Valtaus päättyi tiistai-iltana kestettyään noin vuorokauden. Sali tyhjennettiin ja tuuletettiin, sitten kokous jatkui
Kokouksessa hyväksyttiin ponsia, joiden mukaan muun muassa selvitettäisiin, oliko hyy:n pakkojäsenyyden poistaminen ylimalkaan mahdollista. YR JÖ LI N TU N EN /K AN SA N AR KI ST O YDIN 3 / 2018 87 YDINKOKEMUS. Valtauksella oli painoa sen pohjustaessa 70-luvun ajanhenkeä. 1968. – Tämä osaltaan heijastui vahingollisesti myös yliopistoyhteisöön. Tästä jalostui ajatus mobilisoida Akateeminen sosialistiseura ass viemään tätä tavoitetta eteenpäin, eli siinä kylvettiin yliopistotaistolaisuuden siemen. Esimerkkinä oma itseni. Myöhemmin kävi ilmi, että ei ollut. – Niin tapahtui: kokous pidettiin Jäähallissa 5. 11. 1968. Sinnemäki toteaa, että osin yhteiskunnan muun kehityksen rinnalla opiskelijamaailma alkoi politisoitua ja polarisoitua 1960ja 70lukujen taitteessa. Sinnemäen mukaan valtauksen ansiosta Vanhan ylioppilastalon hallinnan painopiste siirtyi sittemmin piirun verran avoimemmaksi hyy:n jäsenten omaehtoiselle toiminnalle, kun sitä koordinoimaan perustettiin Vanhan kulttuurikeskus. Suurelliset puitteet korostivat tunnelman lässähtämistä. 12. – Yhtenä merkittävänä oireena oli valtaajien yliopisto-opetuksen kritiikkiin keskittynyt ryhmä, joka esitti loppuraportissaan yliopistolle perustettavaksi marxilaisia ryhmiä. – Nythän talo on luovutettu läpikaupalliselle agentille, eli nyt on taas tilaus uudelle valtaukselle. Vanhan valtaajia laulamassa Kansainvälistä 27. Yhtenä haittana oli opintojen aiheeton pitkittyminen, jonka puuhailu triviaalien asioiden parissa aiheutti
Molemmat olivat myös sitä mieltä, että säädellyn markkinatalouden on taattava täystyöllisyys ja julkisen vallan on verovaroin kyettävä kustantamaan kaikille hyvinvointivaltion sosiaaliturva sekä korkeatasoinen koulutus. Atlantin Euroopan puoleisella laidalla Isossa-Britanniassa, Pohjoismaissa ja muualla LänsiEuroopassa samaa ohjelmaa ei ajettu liberalismin nimissä. Sitten tuli niin sanottu uusliberaali käänne, joka hylkäsi Rooseveltin ja Keynesin ja palasi ihailemaan laissez faire -kapitalismia. Hän korostaa erityisesti sen tärkeyttä, että kansallisvaltioiden demokratia säilytetään elävänä. Kuttnerin kirja on hieno kuvaus siitä, miten tämä ohjelma – tosin hieman ontuen – menestyi aina 1970-luvun lopulle. Täällä iskusanoja olivat sosiaalidemokratia ja sosialismi. Kumpikin piti tavoiteltavana sosiaalista markkinataloutta, jolle demokraattinen julkinen valta on asettanut selvät pelisäännöt. Kuttnerin kirjan on voimakas ja asiantunteva puheenvuoro niiden poliittisten ihanteiden palauttamisen puolesta, jotka ohjasivat yhteiskuntia molemmin puolin Atlanttia 1940 – 1970 luvuilla. Vaihtoehtona on oikeistopopulismi ja liukuminen fasismiin. Se ansaitsisi tulla pikaisesti suomennetuksi. Kuttnerin sanastossa se viittaa nimenomaan suurten ylikansallisten yhtiöiden olemassaoloon ja niiden toimintaan. Heille kysymys oli liberalismin, demokratian ja markkinatalouden vakiinnuttamisesta. YDIN 3 / 2018 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kaukotavoitteena eurooppalaisilla sosiaalidemokraateilla ja kommunisteilla ei myöskään ollut selkeästi markkinatalouden vakiinnuttaminen, vaikka käytännössä se heistä useimmille alkoi pian näyttäytyä ainoana realismina. Tästä kirjasta voi tulla tämän ja ensi vuoden puhutuin. SELVIYTYYKÖ DEMOKRATIA GLOBAALIN KAPITALISMIN RINNALLA. Brandeisin yliopiston professorille ja amerikkalaiselle julkiselle intellektuellille Robert Kuttnerille globaali kapitalismi ei tarkoita vain markkinatalouden muuttumista yleismaailmalliseksi niin sanotun reaalisosialismin kuoleman jälkeen. Kalevi Suomela Robert Kuttner CAN DEMOCRACY SURVIVE GLOBAL CAPITALISM. SANAPARI globaali kapitalismi lienee useimmille ihmisille tuttu viime vuosien keskusteluista, mutta mitä se oikeastaan on. Norton 2018 360 s. Siinä ongelmallisinta demokratian – ja sen edellytyksenä olevan hyvinvointivaltion – kannalta ovat ylikansalliset yhtiöt ja niiden rapauttava valta. Kuttner suhtautuu hyvin ihailevasti Franklin Delano Rooseveltin New Deal -politiikkaan 1930-luvulla, samoin kuin John Maynard Keynesin samanaikaisiin ajatuksiin sekä kansallisten talouksien että kansainvälisen kaupan pelisääntöjen järjestämisestä
Hän koki vielä avioeronkin. Pariskunnasta tuli tärkeä kouluolojen kehittäjä. Ääriliikkeiden vahvistuessa Hilja Pärssinen lähti ehdolle eduskuntavaaleissa 1929 ja toimi kansanedustajana aina kuolemaansa saakka vuonna 1935. Arja Alho YDIN 3 / 2018 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. HILJA PÄRSSISEN ELÄMÄ Siltala 2018 360 s. Oulusta Hilja siirtyi Sortavalaan opettajaseminaariin, muutti nimensä Liinamaaksi ja lähti sitten opettajan työhön yhdessä Jaakko Pärssisen kanssa Viipuriin. Hänet muistetaan myös toimittajana ja runoilijana. Takana oli viisi sodan, pakenemisen ja vankeuden vuotta. Hiljan osallistuminen vallankumousneuvostoon merkitsi pakomatkaa Venäjälle. Pärssinen sairasti syöpää, mutta ajoi täydellä tarmolla vielä ensikotien perustamista ja myös sairaanhoitajien aseman parannusta. Oi, jospa koittaisi köyhille parempi päivä vaan. SOSIALISTINEN FEMINISTI Marja-Liisa Hentilä, Matti Kalliokoski ja Armi Viita UUDEN AJAN NAINEN. Vain kaunokirjoituksen kuutonen ja voimistelun seitsemän rumensivat muutoin ahkeran ja lahjakkaan Hiljan todistusta. Presidentti Ståhlberg kuitenkin armahti Pärssisen tammikuussa 1923. Kun pariskunta palasi takaisin Suomeen, Hilja Pärssinen sai elinkautisen vankeustuomion valtioja maanpetoksesta. Niinpä Pärssiset perustivat koulun! Hiljan mielestä uskonnonopetus ei kuulunut kouluun, mikä tuona aikana herätti suurta pahennusta. Uuden ajan nainen -kirjassa Hilja Pärssisen elämää valotetaan lapsuusja nuoruusvuosista alkaen. Kielitaitoisena hänellä oli myös tiiviit kansainväliset suhteet: hän tunsi niin saksalaisen naisasianaisen Clara Zetkinin kuin venäläisen kirjailijan ja diplomaatin Aleksandra Kollontain. Pärssisen runo ensimmäisistä vaaleista muuten päättyy säkeeseen: Hän läksi uurnan luota pois totisna huolissaan. Edessä vapaus vailla kansalaisluottamusta ja työtä. Muistetaan kastuneet kengät ja sairastelu. HILJA PÄRSSINEN (1879 – 1935) kuului Suomen ja maailman ensimmäisten naiskansanedustajien joukkoon. PAPIN tyttärestä sukeutui työväenliikkeen agitaattori ja organisaattori aatteellisen pohdinnan tuloksena. Raittiustyö ja toiminta työväen naistoiminnassa veivät Pärssisen eduskuntaan 1907. Orvoksi jääneen Hiljan, tuolloin Lindgrenin, todistuksessa Oulun kouluvuosilta 1890 komeili lähinnä kiitettäviä. Hilja oli ensimmäinen peruskoulun kannattaja ja ajaja. Hentilä, Kalliokoski ja Viita ovat tehneet huolellisen arkistotyön pohjalta erinomaisen kirjan naisesta, jonka elämä on tarmokkuudessaan ja idearikkaudessaan hengästyttävän innoittava. Tosiasiassa hän oli vastatessaan vallankumousneuvostossa vuonna 1918 valistuksesta sekä koulutusja sivistysasioista myös Suomen ensimmäinen naisministeri
JOSSAIN päin avaruutta matkaa valtaisa alus, jossa rodullistettu alaluokka tekee pakkotyötä plantaaseilla ja kärsii hypotermiasta kylmillä alakansilla valkoisten eläessä pienoiskokoisen auringon lämmittämässä yltäkylläisyydessä. Menneisyyden kaiun vahvuuksia on myös kieli, joka vaihtelee Asterin tarkan kirjakielisestä rekisteristä eläväiseen puhekieleen ja runollisiin vertauskuviin. Hahmojen hirtehishuumori ja joskus kömpelötkin ystävyydenosoitukset nostavat aitoudellaan surullisen hymyn lukijan kasvoille. Suomennoksenkin pohjalta on kuitenkin helppo todeta, että ajatuksia herättävästä kirjallisuudesta kiinnostuneiden kannattaa pitää Rivers Solomonin nimeä silmällä. Kirjan päähenkilöt eivät ole vain uhreja tai pyhimysmäisiä marttyyreitä, vaan ihmisiä kaikkine vikoineen ja ihmeellisyyksineen. Järjestelmä vaikuttaa niin järkähtämättömältä, että joillekin hahmoista itsetuhoiset teot näyttäytyvät ainoana keinona hallita omaa elämää. SAMAAN aikaan Solomon kuitenkin kuvaa myös pieniä solidaarisia tekoja, symbolista vastarintaa, jopa lyhyitä vitsailun ja leikin hetkiä, jotka loistavat kuin itsetehty lyhty pimeydessä. Samalla alakansien kielet ja tarinat edustavat yhteistä historiaa, joka on todellinen, vaikka valtaapitävät eivät pystykään sitä näkemään. Eero Suoranta Rivers Solomon MENNEISYYDEN KAIKU (AN UNKINDNESS OF GHOSTS) Suomentanut Einari Aaltonen Like 2018 320 s. Einari Aaltonen on suomentanut kekseliäästi suuren osan alkutekstin uudissanoista, mutta esimerkiksi englannin sukupuolineutraalille they-pronominille olisi ehkä ollut luontevampiakin käännösvaihtoehtoja. Tarinan edetessä marginalisoitujen oma tieteenharjoitus ja heidän keskuudessaan kulkeva tieto paljastuvat vähitellen keinoiksi taistella järjestelmää vastaan. Juuri tieteen ja tiedon vapauttavan potentiaalin kuvaaminen on yksi niistä tavoista, joilla Menneisyyden kaiku loistaa nimenomaan scifi-kirjallisuutena. Sukupolvialus Matildalla fyysinen ja henkinen väkivalta ovat päivittäisiä tosiasioita kenelle tahansa, joka ei sovi valtaapitävien sarnaamaan valkoiseen, heteromiehiseen ja muuten ”normaaliin” muottiin. Rivers Solomonin esikoisteos Menneisyyden kaiku piirtää tarkan ja armottoman kuvan sorron alla elämisen todellisuudesta. ORJAKAPINA KESKELLÄ TYHJIÖTÄ YDIN 3 / 2018 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Panoksena on paitsi hänen selviytymisensä myös koko aluksen tulevaisuus. Nuori parantaja Aster saa selville yhteyden äitinsä itsemurhan sekä miniauringon toimintahäiriöiden välillä ja alkaa tutkia 25 vuotta vanhaa mysteeriä
YLÖSEN artikkeliväitöskirjassa kuitenkin palataan yhtiöiden verosuunnittelun ja yhtiövallan tutkimusteemoihin, jotka olivat vireillä jo 1970-luvulla erityisesti YK:n piirissä. IMF:n työ on kuitenkin keskittynyt enemmän yksityisten henkilöiden veronkiertoon kuin yritysten verosuunnitteluun, vaikka sillä olisi Ylösen mukaan kokonsa ja resurssiensa vuoksi poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet edistää kansainvälistä veropaon vastaista työtä. Suuret yritykset, joilla luulisi olevan veronmaksukykyä, välttelevät eniten veroja. Ylönen kiinnittää huomiota varsinkin Alankomaiden kohteluun: hänen mukaansa on hämmästyttävää, miten IMF on jättänyt Alankomaat rauhaan, vaikka aggressiiviseen verosuunnitteluun on nimenomaisesti haluttu puututtavan. Monet viime vuosien tietomääriltään valtavat vuodot ovat osoittaneet, kuinka veroparatiisien käyttö ja veronkierto ovat yleisiä ja systemaattisia sekä kuinka niissä on mukana institutionaalisia toimijoita, laillista ja laitonta liiketoimintaa sekä myös yksittäisiä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta pakoilevat veroja. HELSINGIN yliopistosta kesäkuussa väitellyt Matti Ylönen on paitsi tutkija myös tietokirjailija, joka on käsitellyt erityisesti veroparatiiseja. Sittemmin teemat ja toimenpiteet jäivät sivuun, kunnes taas viimeistään finanssikriisin myötä ne purskahtivat uudelleen esille. Tuolloin muun muassa G20-maiden toimenpidelistassa oli veroparatiisien kuriinpaneminen, johon OECD:n ja IMF:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen haluttiin ryhtyvän. Tätä käsittelevä, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa tehty artikkeli sai myös Yalen yliopiston Amartya Sen -palkinnon. Ylönen nostaa artikkeleissaan esille myös WTO:n roolin ja esimerkiksi sen, kuinka Panama on käyttänyt veroparatiisina WTO:n riitojenratkaisuelintä oman asemansa puolustamiseen. Ylösen mielestä myös Suomi voisi olla IMF:n piirissä aktiivisempi toimija. CORPORATIONS, TAX AVOIDANCE AND WORLD POLITICS Helsingin yliopisto 2018 240 s. Yritysten verosuunnittelu ja siihen liittyvä veronkierto on ollut viime vuosina politiikan kestoaihe. Arja Alho VEROJA VÄLTTELEVÄT YRITYKSET YDIN 3 / 2018 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Mielenkiintoisia teoksia ovat myös esimerkiksi hänen ja Hanna Nikkasen yhdessä tekemä Konsulttidemokratia vuodelta 2013 sekä Mikko Remeksen kanssa tehty, talouskuria käsittelevä Velkatohtorit vuodelta 2015. Kiinnostavaa on myös Ylösen käsitteisiin liittyvä tarkastelu sekä pohdinta verosuunnittelun yhteiskunnallisista vaikutuksista. Matti Ylönen PLANNED ECONOMIES. IMF laatii 190 jäsenmaansa taloudellisesta tilanteesta maaraportteja, joista Ylönen on tutkinut erityisesti Panamaa, Seychellejä ja Alankomaita koskevia katsauksia
Tästä levystä on pelkkää hyvää sanottavaa. Levyllä ei kuitenkaan osoiteta sormella, vaan kerätään hengenheimolaiset yhteen; kaikki on ihan pian alright. Jukka Nousiainen EI ENÄÄ KYLMÄÄ EIKÄ PIMEÄÄ Jukan Musiikki 2018 Marisa Anderson CLOUD CORNER Thrill Jockey 2018 Nieminen & Litmanen SÄVYJÄ Bluelight Records 2018 LAULUJEN KERTOJAN NÄKÖKULMA ON TIEDOSTAVAN MAANLÄHEISEN IHMISEN, YLEENSÄ VALLANPITÄJIÄ JA ELIITTIÄ VASTAAN. Nousiaisen rokissa on perinnetietoisuutta ja runsaasti omailmeisiä sovituksellisia ratkaisuja. Melodiat toimivat paremmin kuin koskaan, tuotanto on täydellistä, ja levyllä vierailevat muusikot luovat taiten nyansseja. YDIN 3 / 2018 92 YDINKOKEMUS LEVYT. Maailmaa kitaransa kanssa kiertävän Marisa Andersonin repertuaariin on tullut muun muassa tuaregien musiikista vaikutteita, jotka sekoittuvat ällistyttävän vaivattomasti americanasta ammentavaan pohjavireeseen. Soolourallaan rauhallisemmissa sfääreissä kuin Räjäyttäjätyhtyeensä kanssa liikkuva Jukka Nousiainen vie musiikillaan ajelulle ympäri Suomea, jossa melankolia löytyy ohitse vilisevästä talousmetsästä, huoltoasemista ja mökin kuistilta. 1. Monipuolinen groove vie ajatukset moneen menneeseen vuosikymmeneen. Muut soittimet tuovat kitaran raakaan ääneen tarpeellisen hengähdystauon, jotta tuosta riisutusta raakuudesta osaa nauttia entistä enemmän. 3. Laulujen kertojan näkökulma on tiedostavan maanläheisen ihmisen, yleensä vallanpitäjiä ja eliittiä vastaan. Sami Niemisen Hammondurut vuoroin murisevat, vuoroin kimittävät, ja Juha Litmanen häärii rumpukioskinsa takana kuin Duracell-pupu. Tarkkaan harkitut tauot ja yhden sähkökitaran luoma tunnelma äityy välillä unenomaisen hajamieliseksi harhailuksi. Nikkes plättar Musiikin suurkuluttaja Niklas Piiparinen jakaa Ytimen lukijoiden kanssa valikoituja ajatuksiaan äänistä, joihin harrastuksensa parissa törmää. 2. Pohjana tietysti soittajien omistautuminen taiteelleen, joka kuuluu joka tahdissa. John Faheyn ja kumppaneiden tallomilta poluilta on poikettu muiden soitinten tuoman värin osalta. 1. 2. 3
Löyhästitositapahtumiin perustuvaBlacKkKlansmansijoittuu1970-luvulle,muttasen todellisenaaiheenaonmustiin kohdistuneenterrorinsurullisen pitkähistoria.Käsitellyksitulevat niinpoliisiväkivalta,lynkkaukset kuinelokuvataiteenmerkkipaaluKansakunnan synty(1915),joka osaltaanherättiKuKluxKlanin uudelleenhenkiin.Elokuvan antamaakuvaahistoriastaon myösarvosteltu,jaesimerkiksi ohjaajajaaktivistiBoots Rileyon kritisoinutBlacKkKlansmanintapaakuvatapoliisejarasisminvastaisenkamppailunsankareina. Eero Suoranta 93 YDINKOKEMUS ELOKUVA MUSTA POLIISI JA VALKOISET LAKANAT YDIN 3 / 2018. Mustaamiestäaseveljekseen luulevillerasisteilleonhelppo nauraa,muttahymyhyytyy nopeastiSpike Leennäyttäessä suoranviivanvalkoisenylivallan kannattajiensalonkikelpoistumisenjanykytilanteenvälillä. YDIN 3 / 2018 93 YDINKOKEMUS NÄYTTELYT BLACKKKLANSMAN (2018) • Ohjaaja:SpikeLee • Käsikirjoitus:CharlieWachtel,DavidRabinowitz, KevinWillmottjaSpikeLee • Rooleissa:JohnDavidWashington,AdamDriver, LauraHarrier,TopherGrace,JasperPääkkönen RON STALLWORTH(John David Washington)onColorado Springsinensimmäinenmusta poliisi–seikka,jotahäneikehtaamainitapeitetehtävissä tapaamalleenPatricelle(Laura Harrier).Eräänäpäivänähän soittaaKuKluxKlaninlehtiilmoituksestalöytyväännumeroonjapuhuuitsensäjäseneksi valkoistenylivaltaakannattavaanjärjestöön.YhdessäkollegansaFlipZimmermanin(Adam Driver)kanssaRonpäätyypelaamaanvaarallistapeliäsoluttautuessaanterrori-iskuasuunnittelevienklaanilaistenjoukoon. ElokuvaloppuukuviinviimevuotisistaäärioikeistonmellakoistaCharlottesvillessäsekä ylösalaisinkäännettyyntähtilippuun.USA:nlippuakoskevasta laistaselviää,ettäkyseessäon merkkiäärimmäisestähädästä. Nämätyypiteivätkoetarvitsevansavalkoisialakanoitavaleasuikseen,vaanhejulistavat sanomaansaomillanimillään
Münchenin turvallisuuskonferenssin johtaja Wolfgang Ischinger vastasi Hackelle kysymällä, mikä estäisi Puolaa ja Turkkia ryhtymästä kehittämään ydinasetta Saksan jälkeen. ”Tiesimme aina, että Yhdysvallat pitää sanansa ja että on tukena tarvittaessa. Saksan sosialidemokraattinen puolue spd on myös valmis näyttämään vihreää valoa puoVOIKO YHDYSVALTOIHIN ENÄÄ LUOTTAA. Ulkoministeri Sven Mikser on Kallaksen mukaan saanut melko yksin vakuutella, että Yhdysvallat on yhä sitoutunut liittolaisvelvoitteisiinsa. Hänen mukaansa Virossa tapa puhua Trumpista muuttui jo ennen Naton huippukokousta ja sen jälkeistä tapaamista Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Helsingissä. N aton brysselin huippukokouksen jälkeen useissa Nato-maissa on pohdittu sitä, kuinka vahvasti Yhdysvallat on yhä sitoutunut tarvittaessa puolustamaan muita jäsenvaltioita. Brysselin kokouksen jälkeen esimerkiksi Saksassa on keskusteltu vilkkaasti turvallisuusja puolustuspolitiikasta, erityisesti kansallisen puolustuksen vahvistamisesta tarvittaessa jopa ydinasein. Nyt emme tiedä”, Kallas totesi. Epäilys epäluotettavuudesta syntyi, kun presidentti Donald Trump totesi, että Yhdysvallat voi vetäytyä Natosta, elleivät sen eurooppalaiset jäsenet maksa nykyistä enemmän. Näiden seikkojen sijaan puolustusbudjettia tulisi korottaa siksi, ettei spd:n mielestä Yhdysvaltoihin voi enää luottaa. S aksan ohella luottamus Yhdysvaltoihin on heikentynyt Suomenlahden eteläpuolella Virossa, kuten veteraanipoliitikko Siim Kallaksen haastattelu Helsingin Sanomissa osoitti. YDIN 3 / 2018 94 KOLUMNI. TIMO MIELONEN Kirjoittaja on Sadankomitean puheenjohtaja. Lisäksi Trump ihmetteli, miksi Yhdysvaltojen tulisi puolustaa uudeksi jäseneksi hyväksyttyä Montenegroa. Oman ydinaseen kehittämistä ehdotti valtiotieteilijä Christian Hacke Welt am Sonntag -lehdessä. lustusmäärärahojen kohottamiselle – ei siksi, että Trump näin vaati Brysselissä tai siksi, että Natossa on sovittu puolustusmäärärahojen nostosta kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä
Presidenttien kahdenkeskisen tapaamisen jälkeisen tiedotustilaisuuden avauspuheenvuoroissaan kumpikaan presidentti ei kertaakaan maininnut sanaa monenkeskinen. Irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta kuuluvat samaan sarjaan kuin Trumpin uhkailu Naton jättämisestä. Myös Venäjän taloudelle olisi helpotus, mikäli tavanomaisten ydinaseiden modernisointiin kohdennetut varat voitaisiin suunnata esimerkiksi eläkkeisiin, ettei niitä tarvitsisi leikata, kuten on arveltu tapahtuvan. Nykyisessä tilanteessa on kaikki edellytykset sekä suurvaltojen että eurooppalaisten valtioiden asevarustelukierteelle. Sopimuksista irtautuminen on selkeä merkki siitä, ettei Yhdysvallat halua sitoutua monenkeskiseen sopimusjärjestelmään. Jos varustelukierre käynnistyy, silloin kaikki häviävät. Lisäksi kumpikin valtio modernisoi strategisia ydinaseitaan. Tämä ilmeni myös Putinin ja Trumpin tapaamisessa Helsingissä. Sen sijaan Venäjän ja Yhdysvaltojen väliseen yhteistyöhön viitattiin useaan kertaan. Siitä luopuminen riittäisi yksin kääntämään Yhdysvaltojen budjetin alijäämän lähes yhtä suureksi ylijäämäksi. New Startja inf-sopimusneuvottelujen pikainen käynnistäminen olisi kaikkien kannalta tärkeää, sillä mahdollisen ydinsodan seuraukset olisivat katastrofaaliset koko maailmalle, ei ainoastaan kahdelle suurimmalle ydinasevaltiolle. Näin on pitkälti siksi, ettei tiedetä, voiko Yhdysvaltoihin luottaa. Sopimuksista irtautuminen on selkeä merkki siitä, ettei Yhdysvallat halua sitoutua monenkeskiseen sopimusjärjestelmään. K uten tiedämme, Yhdysvalloilla ja Venäjällä on yhteensä runsaat 13 000 ydinasetta, ja niistä 3 350 voidaan laukaista milloin tahansa. Ydinaseiden vähentämisellä olisi myös laajempia vaikutuksia. Sitä vastoin YDIN 3 / 2018 95 KOLUMNI. Esimerkiksi Yhdysvaltojen strategisten ydinaseiden uudistamisen on arvioitu maksavan 30 vuoden aikana kaikkiaan 1 200 miljardia dollaria. kumpikaan presidenteistä ei maininnut mitään siitä, olivatko he keskustelleet strategisista ydinaseista, erityisesti New Startja inf-sopimuksista, jotka ovat piakkoin umpeutumassa. Tiedostustilaisuudessa Trump kertoi, että presidentit olivat keskustelleet ydinaseiden leviämisestä. Trump ilmoitti myös informoineensa Putinia Pohjois-Korean kanssa tehdystä sopimuksesta ydinaseiden tuhoamisesta. Aseiden ylläpito ja niiden kehittäminen on kallista. Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ei ole ollut sen luotettavuuden ainoa koetinkivi
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa laajalti, ja luonnos sai lausunnoissa osakseen runsaasti kritiikkiä. J o kahdeksan vuotta käynnissä ollut eläinsuojelulain kokonaisuudistus on huipentumassa. Elokuussa maaja metsätalousministeriö tiedotti eduskuntaan menevän lakiluonnoksen sisällöstä. Pykälissä luetellaan lajityypilliset käyttäytymistarpeet, joita eläimen on pystyttävä pitopaikassaan toteuttamaan. Esimerkiksi eläimen jatkuva paikalleen kytkeminen ja jatkuva liikkumisen rajoittaminen kääntymisen estävillä rakenteilla olisi uuden lain mukaan kiellettyä, mutta poikkeuksiin sisällytetään juuri ne eläimet, joita nykyisin pidetään pääasiallisesti paikoilleen kytkettyinä. V alitettavasti lain hyvä tarkoitus ei koskekaan kaikkia eläimiä, sillä muun muassa eläinten liikkumisvapauden turvaaminen on erilaisin poikkeussäännöin jäämässä pois lukumääräisesti suurimpien tuotantoeläinryhmien kohdalla. Muita tärkeitä, jo tammikuisessa versiossa mukana olleita parannuksia ovat tiukennukset eläinten jalostamiseen ja eläimelle tarjottava parempi kivunlievitys kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Lypsykarjaa saa siis edelleen pitää parressa ja emakoita saa edelleen pitää kääntymisen estävissä porsitushäkeissä. Yleisiin säännöksiin on kirjattu, että lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. ELÄINSUOJELULAKIIN JÄÄMÄSSÄ VAKAVIA PUUTTEITA KATI PULLI Kirjoittaja on Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja. Lausuntokierroksen jälkeen lakiin on lisätty esimerkiksi jatkuva vedensaanti, jota lain ohjausryhmä jo alun perinkin ehdotti, sekä koirille pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, joka on tärkeä askel niin laittoman pentutehtailun suitsimiseen kuin uuden lain valvonnan tehostamiseen. Näitä käyttäytymistarpeita ovat liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät olennaiset käyttäytymistarpeet. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella tämän vuoden alussa ja keräsi huimat neljäsataa lausuntoa. YDIN 3 / 2018 96 KOLUMNI
Tällä hetkellä kuljettamisesta ei vastaa mikään taho. Mikäli parressa pidettäville naudoille säädettäisiin vaatimus sekä laiduntamiseen että ympärivuotiseen jaloitteluun ei tilanne olisi niin paha. Uuden lain poikkeuksiin sisällytetään juuri ne eläimet, joita nykyisin pidetään pääasiallisesti paikoilleen kytkettyinä. Puuttumiskeinoissa sen sijaan oli ainakin vielä lakiluonnoksessa parannettavaa ja riski jopa puuttumiskeinojen heikkenemiseen. Nämä ovat hyviä muutoksia. Tällaisen säädöksen noudattamista on kuitenkin mahdotonta valvoa. Valitettava poikkeus on esimerkiksi turkistarhaus, johon uusi laki ei ole tuomassa käytännössä mitään muutoksia. E läinsuojeluvalvontaan on tulossa pääosin positiivisia muutoksia. Nämä henkilöt saisivat myös korvauksen työstään. Siitoseläimille laki on vaatimassa jatkuvan juomaveden yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Turkistarhauksen salliminen nykyisellään on ylipäänsä lain hengen vastaista. kiseläimiä tätä vaatimusta ei tulisi, joskin laki määrittelisi niidenkin kohdalla sen, kuinka usein vettä tulee pakkasella eläimille tarjota. Laki on mahdollistamassa sen, että valvontaviranomaiset voisivat tarpeen tullen ottaa mukaansa avustajia ja asiantuntijoita. Samalla laki kuitenkin lyhentäisi talteenottoaikaa viidestätoista vuorokaudesta kymmeneen vuorokauteen. Yhä useampi Euroopan maa on kieltänyt tai kieltämässä kyseisen elinkeinon, koska eläinten hyvinvointia on käytännössä turkistarhoilla mahdotonta saada eettisesti kestävälle tasolle. Yksi lain hyvistä uudistuksista ovat positiivilistat, eli listat tuotantoeläiminä sekä sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä käytettäviksi sallituista eläinlajeista. Seuraja harrastuseläimillekin määritellään positiivilista, mutta vasta myöhemmin asetustasolla. Riskinä on tällöin toisaalta se, että nykyisin pakollinen parsilehmien laiduntaminen voi vähentyä, ja toisaalta se, että eläimiä pidetään paikoilleen kytkettyinä ilman jaloittelumahdollisuutta yhdeksän kuukautta vuodessa. Lisäksi maakunnan olisi jatkossa hoidettava kiireelliset eläinsuojelutehtävät myös virka-ajan ulkopuolella. Suurimmalle osalle turYDIN 3 / 2018 97 KOLUMNI. Tähän asiaan onneksi saatiin muutos, ja hallitus on nyt linjannut, että lakiin kirjataan jatkuva vedensaanti pakollisena. Tätä on vaikea hyväksyä etenkin niin kauan kuin kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä ei ole säädetty pakolliseksi. Lisäksi laki velvoittaisi talteenottopaikat tarkastamaan eläimen mahdollisen tunnistusmerkinnän sekä ilmoittamaan julkisesti löydetyistä eläimistä. Nyt vuosittaista jaloitteluaikaa ollaan kyllä lisäämässä 30 vuorokaudella, mutta jaloittelun toteuttamisaikaa ei enää määritellä. Sey nosti lausuntokierroksen yhteydessä keskeisimpänä puutteena esiin sen, että eläimille ei turvattu edes vapautta pitkittyneestä janosta. Löytöeläinten kohdalla uusi laki muun muassa velvoittaisi maakunnat järjestämään löytöeläinten kuljetuksen talteenottopaikkaan
”Toisin kuin monissa etnisissä vihanpurkauksissa, tiibetiläiset kohdistivat raivonsa esineisiin, ei ihmisiin. Guardianin mukaan eräs Pekingin verilöylyä todistamassa ollut opiskelija totesi: ’…nyt voimme alkaa uskoa, että se mitä tiibetiläiset ovat kaikkina näinä vuosina väittäneet on todellakin voinut tapahtua.’” YDIN 3 / 2018 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Laillistaminen ja Nelson Mandelan vapauttaminen olivat innoittaneet kaikkea mielenosoituksista rihkamateollisuuteen sekä mediajuhlaan. Monien ajatukset olivat jo vuonna 1990 siinä, millainen valtio Etelä-Afrikasta puolueen johdolla lopulta rakennettaisiin. ”Tavalliset kiinalaiset tietävät varmasti edelleen hyvin vähän Tiibetistä, mutta intellektuellien sympatia on selvästi lisääntymässä. Sen sijaan – keskustelun lainehtiessa – ANC ensi kertaa joutuu asettamaan politiikkaansa puntariin entisen, jopa myyttisen vapautusliikkeen maineen sijaan.” ANC ja Mandela-kuume Tiibetiläisiä tunneaaltoja SORRETUN kansan tuntemukset olivat myös Tauno Auerin aiheena Ytimessä 2/1990. ”ANC:n johtava rooli apartheidin vastaisessa taistelussa on yleisesti tunnustettu, eikä uusi tilanne sitä perusasiaa ole muuttanut. Raivostuneet tiibetiläiset tuhosivat Kiinan vallan symboleja, esimerkiksi elektroniikkaa.” Auerin mukaan Nobel-palkinnon osoittama tuki tiibetiläisille oli kasvamassa myös Kiinan sisällä, jossa Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten tukahduttaminen oli horjuttanut luottamusta hallintoa kohtaan. Ja kansainvälinen lehdistö ei paljon jälkeen jäänyt: Mandela-kuume levisi kulovalkean tavoin.” Soiri kirjoitti myös apartheidein vastaisen poliittisen toiminnan muuttumisesta maanläheisemmäksi Etelä-Afrikassa sekä ANC:tä koskevasta tiedonhalusta. ”Helmikuusta lähtien EteläAfrikassa tuskin on ilmestynyt lehteä ilman kuvaa tai mainintaa Nelson Mandelasta. Edellisenä vuonna Tiibetissä oli nähty sekä riemua Dalai Laman saatua Nobelin rauhanpalkinnon että raivoa tiibetiläisten mellakoidessa Kiinan ylivaltaa vastaan. IINA SOIRI kirjoitti Ytimessä 4/1990 ANC-puolueen laillistamisen herättämistä tunnelmista Etelä-Afrikassa
UUTTA KIRJALLISUUTTA VUODEN 1918 SISÄLLISSODASTA 4.?10.?2018?klo?17.30?–?19.30 ERKKI?TUOMIOJA toimii tilaisuuden puheenjohtajana. Vuoden uutuusteoksista keskustelevat SEPPO?HENTILÄ,?. Kirjastossa on samaan aikaan esillä näyttely vuoden 1918 uudesta tutkimuskirjallisuudesta. KESKUSTELUN?AIHEINA?MM.?TEOKSET Risto Alapuro: Valtio ja vallankumous Suomessa 1918 ja Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.): Rikki revitty maa, Sture Lindholmin Vankileirihelvetti Dragsvik ja Reetta Laitisen toimittama sarjakuvaantologia Sisaret 1918, Marko Tikan vuotta 1918 käsittelevät julkaisut ja Marjo Liukkonen: Hennalan naismurhat. TIINA?LINTUNEN ja SIRKKA?AHONEN. HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA, TYÖVÄENKIRJASTON YSTÄVÄT RY JA VAPAUS VALITA TOISIN RY JÄRJESTÄVÄT KESKUSTELUTILAISUUDEN
www.tradeka.fi Omistaminen tekee hyvää Tradeka on moderni 230 000 jäsenen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatus on merkityksellinen omistajuus. www.tradeka.fi Omistaminen tekee hyvää Tradeka on moderni 230 000 jäsenen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatus on merkityksellinen omistajuus. YD IN 3 / 20 18 w w w .yd in leh ti.fi www.tradeka.fi Omistaminen tekee hyvää Tradeka on moderni 230 000 jäsenen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatus on merkityksellinen omistajuus. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme yleishyödyllisiin tarkoituksiin: lahjoituksistamme iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. www.tradeka.fi Omistaminen tekee hyvää Tradeka on moderni 230 000 jäsenen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatus on merkityksellinen omistajuus. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme yleishyödyllisiin tarkoituksiin: lahjoituksistamme iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön.. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme yleishyödyllisiin tarkoituksiin: lahjoituksistamme iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme yleishyödyllisiin tarkoituksiin: lahjoituksistamme iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön