IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. 53. vuosikerta / 3 l. Hongkongin mielenosoitukset Tolkun ihmiset ja polarisaatio Miksi luokkayhteiskunnasta pitää puhua. 2019 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. SIVISTYKSEN VOIMA Ohjaaja Fernando Meirelles arvostaa ymmärrystä ihmisarvosta ja uskoo, että taide voi tuoda maailmaan toivoa.
Katso kaikki hinnat: shop.messukeskus.com. Osaston ohjelma löytyy messujen alla osoitteesta www.kultti.net. HELSINGINKIRJAMESSUT.FI | #KIRJAMESSUT AVOINNA: to–la klo 10–20, su klo 10–18. LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! Aikuisten liput alkaen 16 €. SAMALLA LIPULLA: Viini ja Ruoka -messut (K18) YDIN on mukana Helsingin Kirjamessuilla Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n osastolla 6f2. Huomaa myös Kultin paneelikeskustelu Ranskan vallankumouksen perintö ja kulttuurilehdet to 24.10. MUKANA UUTUUSKIRJAT, ANTIKVARIAATIT JA YLI 1000 ESIINTYJÄÄ! HELSINGIN KIRJAMESSUT 24.–27.10. klo 19 Töölö-lavalla.. TAPAA KIINNOSTAVIMMAT KIRJAILIJAT, SEURAA AJANKOHTAISIA KESKUSTELUJA, HANKI KIRJAT MESSUHINTAAN JA NAUTI AINUTLAATUISESTA TUNNELMASTA
/ 55 KALEVI SUOMELA Sosiaalipedagogia tehtäväänsä etsimässä / 60 PENTTI SAINIO Mihin Suomi tarvitsee hävittäjiä. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 TUOMAS RANTANEN Tiedon valtavirta ja sen sivupurot / 12 KAISU KINNUNEN Vähemmän kultainen keskitie YDINHETKI 14 ARJA ALHO Sivistyksen puolustaja / 20 AURORA LEMMA Aika unohtaa tolkku / 24 ESKO HARNI Tieteellinen rasismi jälleen nousussa / 30 JUHANA UNKURI Nuoret globaalin oikeudenmukaisuuden asialla / 34 TIMO ANTERO KORHONEN Saamelaisuus säilyy yhteistyöllä / 38 LEO GRANBERG Siperian menetetyt mahdollisuudet / 42 ARJA ALHO Luokkareaktioita etsimässä / 44 EERO SUORANTA Hongkong kiehumispisteessä YTIMESSÄ 50 KARI RAIVIO Onko tiede menettänyt mediapelin. / 64 TARU SALMENKARI Taistelu verkon herruudesta / 68 JOHANNES HAUTAVIITA Kansalaismielipide ja Euroopan ydinaseet / 72 VELI-MATTI HUHTA Energia maailmanhistorian selittäjänä / 76 LAURI HANNIKAINEN Näkymättömät sankarit YDINKOKEMUS 78 JOHANNES ROVIOMAA Elokuvien arkkitehti / 82 EERO SUORANTA Diktatuurin aaveet / 84 JUHANI TOLVANEN Elämän kutsut eivät koskaan lakkaa / 86 MAIJALIISA MATTILA Sotien murskaama ihmisyys / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN 60 vuotta – ja luovuus jatkuu / 94 IAIN OVERTON Afganistanin huomiotta jääneet kauhut / 96 ANTTI RAJALA Katsomusdialogia lasten ehdoilla / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2019
Työttömyys lisää kuolleisuutta, kun taas koulutus, kokoaikatyö ja avioliitto lisäävät elinajanodotetta riippumatta siitä, tekeekö ruumiillista työtä vai ei. He voivat toki olla tavallisesta elämästä vieraantuneita kaviaaria maistelevia hienostelijoita, mutta useimmiten he ovat alansa huippuja tieteissä ja taiteissa. He voivat olla vaaleilla valittuja tai heidän asemansa voi perustua arvoon, kokemukseen tai yhteisön arvostukseen. Finanssimaailman eliitti on jopa niin samankaltaista, ettei ajattelun tai elämäntyylin suhteen tahdo löytyä tikullakaan eroja. Koulutus on ollut matkalippu luokkaretkelle. Sivistys on juuri sitä, joka antaa YDIN 3 / 2019 4 PÄÄKIRJOITUS. SIVISTYKSEN MERKITYS JA VOIMA ARJA ALHO päätoimittaja S uomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Yhteiskunnan eliitit ovat alansa vallankäyttäjiä. Yhteiskuntaluokalla on myös yhteytensä yhteiskunnan kerrostumiin. Meillä eurooppalaiseksi vallankäyttäjäksi on noussut verraton hölmö, joka kaipaisi enemmän suojelua kuin parrasvalojen valaisemaa elämän rosoisuuden tirkistelyä. Elinajanodotteen ero ylimpään ja alimpaan viidennekseen kuuluvien välillä on kasvanut Suomessa. K oulutuksen merkityksen oivaltaminen on sodanjälkeisten vanhempien suurimpia oivalluksia lasten tulevaisuuden turvaamisessa. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Luokkayhteiskunnassa meillä on eriarvoiset mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Ydin-lehti tarjoaa näkökulmia sivistykseen, tieteeseen ja tutkimukseen useammasta eri näkökulmasta. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä. Koulutusta on perheessä arvostettu! Koulutuspuheen rinnalle tarvitaan kuitenkin puhetta sivistyksestä. Eliitit ovat kuitenkin alkaneet samankaltaistua. Ilkka Ruostetsaaren tutkimuksissa suomalaisista eliiteistä on korostunut kodin merkitys: Eriytymistä eliitteihin pääsyn kannalta tapahtuu jo nuoruudessa. Heitä, joiden edessä kuulija voi kokea jotakin suurta. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. Aktiivinen koti auttaa menestyksen poluille. Tavallaan he ovat yhteiskunnan eri alueiden valittua tai valikoitunutta kerrostumaa. Tässäkin numerossa haastatellun professorin äiti oli lehdenjakaja ja isä sekatyömies. Vaikka olisi ihan tavalliset geenit eikä mitään erityistä lahjakkuutta. Olemme jakaantuneet koulutuksen, varallisuuden, ammattiaseman tai jonkun muun seikan perusteella luokkiin. Jotkut ilmapiirimuutoksen seuraukset ovat jopa surkuhupaisia. Eriarvoisuus on myös kuolemaksi. Sivistynyt voi olla, vaikka ei olisi korkeakoulutettu. Luokat ovat edelleen olemassa siitäkin huolimatta, että hyvinvointivaltion yhteisten palvelujen politiikkavalinnalla niitä pystyttiin loiventamaan
Se taas puolestaan turvaa monimuotoisen tutkimuksen. Ruotsi luopui päätöksestään allekirjoittaa sopimus ennennäkemättömän painostuksen jälkeen. Yliopistojen autonomia turvaa akateemista vapautta, jota Sari Kivistö korostaa. Tässä tiivistyy myös Ydin-lehden missio: kaivaa syvemmältä ja haastaa valtajulkisuutta. Ydinasekieltosopimusta tukevat maailman valtioiden enemmistö, mutta eu-maista kuitenkin vain Itävalta ja Irlanti ovat allekirjoittaneet sen. Ne tulevat vaikuttamaan elämäntapaamme ja kulutustottumuksiimme. Tiedeyhteisö on jo pitkään ollut yksimielinen siitä, että ilmastonmuutos on tosiasia. Johannes Hautaviita muistuttaa, että ydinaseiden olemassaolo on rinnastettavissa ilmastonmuutoksen kaltaiseksi uhaksi maailman tulevaisuudelle ja turvallisuudelle. Nyt odotettavissa on yhtä suuria muutoksia, mutta ne tulevat tapahtumaan tuhansien vuosien sijaan sadoissa vuosissa. Koska ekosysteemin, mukaan lukien ihmisen, on vaikea sopeutua suuriin ja nopeisiin muutoksiin, muutosta on hidastettava. Hiljaisuus on sittenkin harvoin kultaa. Suomi on asiassa hiljaa. Aurora Lemmalla on myös hyvin mielenkiintoinen näkökulma nykykeskusteluun. Jos ja kun haluamme ihmisen korjaavan aikaansaannoksiaan, tietoisuuden kasvattaminen, tieteen ja teknologioiden kautta ratkaisujen hakeminen sekä laaja globaalin yhteisen tahdon muodostaminen ovat välttämättömiä kaikille hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmille. Siksi rotututkimus on noussut osin uudelleen esille. Ydin toivottaa rauhaa ja rakkautta syksyyn! YDIN 3 / 2019 5 PÄÄKIRJOITUS. K aipaan myös sivistynyttä ilmastokeskustelua. Sivistystäkään ei kannata ulkoistaa. Ilmastonmuutospuhe on nyt päivittäistä. Jääkauden kylmimpänä aikana maapallon keskilämpötila oli kuusi astetta nykyistä alhaisempi. Se on myös avarakatseista sydämen sivistystä. valmiuksia ymmärtää toisia ihmisiä ja eri kulttuureja, kehittää itseään ja olemaan tiedon tulvassa kriittinen tiedon käsittelijä. Sivistys on juuri sitä, joka antaa valmiuksia ymmärtää toisia ihmisiä ja eri kulttuureja. Sivistys ei ole vain lukeneisuutta. Suomen lämpötila on esimerkiksi noussut 1800-luvun puolivälistä reilut kaksi astetta. Näistäkin akateemisen vapauden uhista on syytä olla tietoinen. Maapalloa uhkaavat monet muutkin asiat. Vaikka arviossa olisikin epävarmuutta, muutos on silti tilastollisesti merkittävä. Hän haastaa tolkun ja osoittaa sen lisäävän yhteiskunnallista vastakkainasettelua, vaikka toisin kuviteltiin. Jälkimmäisen merkitys korostuu koko ajan. Kriittisen tiedonseulonnan avulla selviää ilman paniikkia. Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina toiminut Kari Raivio muistuttaa tieteen tehtävästä pyrkiä totuuteen. Rahoitus ja poliittiset paineet saattavat palkita kyseenalaista tutkimusta. Pelkästään jo tästä syystä yliopistot ovat tärkeitä instituutioita demokratian kannalta. Hömppäja valeuutiset ovat Raivion mukaan kuin virtuaalinen virustauti, jota vastaan on vain yksi rokote: sivistys. Muutoksilla on aina eri tasonsa. Mutta kuten Esko Harni kirjoittaa, myös tiede on tavalla tai toisella poliittista
/ sivu 30 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 84 JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 60 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 92 AURORA LEMMA on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja valtio-opin opiskelija. / sivu 50 JOHANNES ROVIOMAA on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka on erikoistunut ilmastonmuutokseen, rauhaan ja kulttuuriin. / sivu 72 TIMO ANTERO KORHONEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 55 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 91. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 53. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. / sivu 86 KARI RAIVIO on lastenlääkäri sekä Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri. / sivu 34 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 68 VELI-MATTI HUHTA on VTM, HuK, vapaa toimittaja ja kriitikko. / sivu 14 LEO GRANBERG on emeritusprofessori Helsingin yliopistosta. / sivu 20 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 64 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja, joka on toiminut useita vuosia Sosiaalipedagogisen säätiön hallituksen jäsenenä. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 78 PENTTI SAINIO on toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 24 JOHANNES HAUTAVIITA on historioitsija ja maailmanpolitiikasta kirjoittava toimittaja. / sivu 38 ESKO HARNI toimii vapaana toimittajana ja kulttuurin sekatyöläisenä sekä viimeistelee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon yrittäjyyden eetoksesta myöhäiskapitalismissa. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. YDIN 3 / 2019 tekijät YDIN 3 / 2019. / sivu 10 TARU SALMENKARI on Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen dosentti. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Eino Ansio TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis
Maailman johtajista huolensa Amazonin tilanteesta ovat ilmaisseet muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka kuvaili tilannetta kansainväliseksi kriisiksi. Myös suomalaiset poliitikot ovat vaatineet EU:ta käyttämään kauppapoliittista valtaansa toimiakseen sademetsien suojelemiseksi. YDIN 3 / 2019 TÄNÄ kesänä savu peitti auringon kahdella eri ekologisesti herkällä vyöhykkeellä, kun laajat metsäpalot raivosivat sekä Arktiksella että Etelä-Amerikassa. Ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet napapiirin palojen aiheuttavan merkittäviä hiilidioksidipäästöjä ja nopeuttavan arktisen alueen jäiden sulamista tuottamalla nokea, joka vähentää jään heijastavuutta. Lisäksi palojen synnyttämä savu aiheuttaa terveyshaittoja paikallisille asukkaille. Etelä-Amerikassa sademetsää on palanut Brasiliassa, Paraguayssa ja Boliviassa, minkä lisäksi Peru ilmoitti olevansa varuillaan palojen leviämisen vuoksi. Esimerkiksi Venäjällä viranomaiset ovat kuitenkin olleet hitaita tarttumaan toimeen ongelman suhteen sammutusoperaatioiden kalliin hinnan takia. Napapiirillä tulipaloja esiintyi niin Skandinavian pohjoisosissa, Alaskassa ja Grönlannissa kuin Siperiassakin. Brasiliassa metsiä poltetaan vuosittain viljelysja laidunmaiden raivaamiseksi, mutta tänä vuonna palot ovat Brasilian avaruustutkimuskeskuksen (INPE) mukaan kasvaneet jopa 85 prosentilla. Ytimen toimituskunta MAAILMAN KATOAVAT KEUHKOT Ytimekkäät IG O R PO D G O RN Y / G RE EN PE AC E YDIN 3 / 2019. Bolsonaro on vastannut kritiikkiin erottamalla INPE:n pääjohtajan ja väittämällä ilman todisteita, että ympäristöjärjestöt olisivat sytyttäneet tulipaloja aiheuttaakseen hankaluuksia Brasilialle. Ympäristöasiantuntijoiden mukaan maan äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on kannustanut talouspolitiikallaan brasilialaisia metsien raivaamiseen
YDIN 3 / 2019 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2019 ”SANON OPISKELIJOILLENI: KUN SAATTE NE TYÖPAIKAT, JOIHIN TEIDÄT ON NIIN SUURENMOISESTI VALMENNETTU, MUISTAKAA VAIN, ETTÄ JOS OLETTE VAPAITA, TEIDÄN TODELLINEN TYÖNNE ON VAPAUTTAA JOKU TOINEN; JOS OLETTE VAHVOJA, TEIDÄN TYÖNNE ON VAHVISTAA JOTAKUTA TOISTA.” Kirjailija, Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja Toni Morrison (1931–2019), The Oprah Magazine marraskuussa 2003
– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saattavat joutua jättämään perheensä Suomeen, keskeyttämään hyvin alkaneen työnsä tai opiskelunsa. Kirkonjohtajat kertovat olevansa huolestuneita siitä, että kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden on katsottu voivan palaavan maihin, joissa he voivat joutua uskontonsa vuoksi vaaraan. – Erityisesti huomiotani kiinnitti lasten vastauksissa se, etteivät lapset koe pääsevänsä vaikuttamaan asioihin, kommentoi Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen järjestön tiedotteessa. YDIN 3 / 2019 9 YTIMEKKÄÄT ELOKUUSSA julkistetun kyselytutkimuksen mukaan Skotlannin äänestäjien enemmistö kannattaa nyt maan itsenäistymistä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Tämä oikeus kuuluu kaikille, eikä kenenkään tulisi joutua sen vuoksi vaaraan tai vainon kohteeksi, kirkonjohtajat muistuttavat. Heinä– elokuun välillä toteutetun kyselyn järjesti konservatiivipoliitikko Michael Ashcroft ja siitä uutisoi skotlantilainen Holyrood-aikakauslehti. Heidän mukaansa turvapaikanhakijoiden uskonnollisen vakaumuksen aitoutta arvioivat tällä hetkellä virkamiehet, joilla ei ole siihen riittävää asiantuntemusta. Kyselyyn vastanneista skoteista 46 prosenttia kannatti ja 43 vastusti itsenäisyyttä. Verkossa touko – kesäkuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 565 lasta. Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki, ettei lapsia kuulla heitä itseään koskevassa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Pakolaislainsäädännön mukaan turvapaikanhakijoita ei saa palauttaa alueelle, joissa heitä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu. Kysely on osa Lapsen ääni 2019 -raporttia, jonka toinen osa julkaistaan lokakuussa.. Monet pelkäävät palata kotimaahansa ja elävät jatkuvassa pelossa ja epävarmuudessa, julkilausumassa sanotaan. Vastaajat toivoivatkin, että poliittisesta päätöksenteosta kerrottaisiin enemmän esimerkiksi kouluissa. Muita ehdotuksia lasten huomioimiseksi päätöksenteossa olivat äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen sekä vaalitorien ja varjoäänestyksien järjestäminen. Toiseksi suurin huolenaihe oli työttömyys, joka huoletti 55 prosenttia vastaajista. – Uskonnonvapaus sisältää oikeuden vaihtaa uskontoa ja harjoittaa sitä vapaasti. Skotlannin pääministeri (first minister) ja Skotlannin kansallispuolue SNP:n johtaja Nicola Sturgeon on ilmaissut haluavansa järjestää äänestyksen tämän aikarajan puitteissa. Ilmastokriisi huolestuttaa suomalaislapsia PELASTAKAA LAPSET -järjestön toteuttaman kyselyn mukaan 13 – 17-vuotiaista lapsista 78 prosenttia pitää ilmastonmuutosta suurimpana tulevaisuuden huolenaiheena. Kyseessä on ensimmäinen kerta maaliskuun 2017 jälkeen, jolloin itsenäistyminen nousi johtoon merkittävässä mielipidemittauksessa. Luvut nousevat 52 ja 48 prosenttiin, jos laskuista jätetään pois ne vastaajat, jotka eivät aikoneet osallistua mahdolliseen itsenäisyysäänestykseen tai eivät tienneet, kumpaa vaihtoehtoa äänestäisivät. Lisäksi 47 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että itsenäisyydestä tulisi järjestää uusi kansanäänestys vuoteen 2021 mennessä. Skottiäänestäjät kallistuivat itsenäisyyden puolelle Kirkonjohtajat vaativat palautuskiellon kunnioittamista SUOMEN kirkonjohtajat antoivat elokuussa turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta julkilausuman, jossa he vaativat Suomea noudattamaan turvapaikanhakijoiden palautuskieltoa
Keskipalkkaisissa töissä olevien koulutustausta on muuttunut vähiten, vain alimman koulutusryhmän osuus on heidän keskuudessaan KOULUTUSTASO KOROSTUU PALKOISSA Työntekijöiden koulutustaso eri palkkaluokkien työpaikoissa Länsi-Euroopassa (EU:n 15 vanhinta jäsenmaata + Norja) Lähde: Economic Council of the Labour Movement (Arbejderbevægelsens Erhvervsråd), FEPS Policy Brief March 2019 supistunut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Samalla tuloerot ovat kasvaneet 20 vuoden jaksolla. YDIN 3 / 2019 10 YTIMEKKÄÄT TANSKAN työväenliikkeen ajatushautomon analyysissä on verrattu työntekijöiden koulutusja palkkatasoja LänsiEuroopassa vuosina 1997 ja 2017, jakaen molemmat kolmeen luokkaan. Sen sijaan vuoden 2017 tilanteessa keskitasoinen koulutus oli selvästi yleisin kahdessa alimmassa palkkaluokassa, joiden koulutustason jakaumat olivat muutenkin lähellä toisiaan. Meillä Suomessa paperimiesten ja joidenkin rakennustyöntekijöiden palkkatasot olivat aikoinaan korkeat, mutta tilanne on tasoittunut vuosien myötä. Arto Salmela Matalapalkkaiset työpaikat Osuus työntekijöistä, % Keskimmäisen palkkatason työpaikat Korkeapalkkaiset työpaikat 1997 | 2017 1997 | 2017 1997 | 2017 Korkeakoulutus Keskitasoinen koulutus Matala koulutus 100 80 60 40 20. Alimman palkkaluokan koulutustaso taas on kohonnut selvästi: matalasti koulutettujen osuus on pudonnut siinä puolesta kolmannekseen. Ylimmän palkkatason kohdalla korkeakoulutettujen osuus on noussut puolesta kahteen kolmasosaan ja muiden koulutustasojen osuudet pudonneet. Analyysissä näkyy myös, että korkea koulutus ei työttömyyden vaivaamassa EU:ssa enää takaa hyvää tulotasoa, vaan molemmissa alimmissa tuloluokissa korkeakoulutettujen osuus on noussut noin 15 prosenttiin. Ensimmäisenä vuonna kussakin palkkaluokassa oli eniten niitä työntekijöitä, joilla oli palkkaluokkaa vastaava koulutustaso, esimerkiksi niin, että matalapalkkaisia töitä tekevien joukossa oli eniten matalan koulutuksen saaneita
YDIN 3 / 2019 11 KOLUMNI M ediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Voima-lehden?kustantaja?sekä?Julkisen?sanan?neuvoston?jäsen.. Se voi olla asiallisesti perusteltuakin. Siksi kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien kannattaa pyrkiä tunnistamaan omat roolinsa valtavirran näkökulmia täydentävinä ja haastavina pikkupuroina. Kasvava resurssipula johtuu etenkin kuluttajien mediakäyttäytymisen ja mainostajien valintojen muutoksista. Mediapöhinän moninaisuudesta huolimatta monet asiat näyttävät valtavirtamediassa tulevan usein tulkituksi melko yhdenmukaisesti. Niiden ulkopuolella on sosiaalista mediaa ja muuta ei-journalistista tiedonvälitystä, joiden tehtävä vertautuu enemmän suoraan demokratiaan (ja torikokouksiin) kuin institutionaaliseen vallankäyttöön. Vapaan tiedonvälityksen maailmassa media ei toimi yhtenä valtiollisen vallankäytön sylttytehtaana. Silti toisinaan syynä saattaa olla se, että toimitustyötä vaivaavan aikaja tilapulan takia on usein helpompaa esittää asetelmat yksinkertaistettuna kuin tutkia taustoja ja eri tarkastelukulmia pidemmälle. Tiedon valtavirta ja sen sivupurot TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja?on?Kulttuuri-,?mielipide-?ja?tiedelehtien?liiton?puheenjohtaja,?. Liioin se ei ole vain perinteisiä valtiomahteja haastava vastavoima, vaan myös kamppailukenttä, missä mahdit ja niihin vaikuttamaan pyrkivät tahot ja yksilöt ottavat mittaa toisistaan. Maksavien lukijoiden käsissä taas on, mitkä medioista jäävät henkiin. Siinä missä valtavirtamedian on usein pakko panostaa nopeaan uutisvirtaan ja viihteellisyyteen, erikoistuneempien toimijoiden ilmeisin selviytymiskeino on yrittää pitää kiinni oman näkökulmansa erityisyydestä ja siihen sitoutuneista lukijoista. Tässä asetelmassa ei ole kyse median osaalueiden vastakkainasetelusta, vaan työnjaosta yhteisessä julkisuudessamme. . Mediassa journalististen valintojen suhteen valta hajautuu toimituksille ja toimittajille. Vastalääkkeissä saattaa kuitenkin olla eroa. Tässä myllerryksessä isot ja pienet mediatoimijat ovat olleet yhtä lailla keikkuvassa veneessä. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan
. Internetin foorumeilta tunnustusta hakevien nuorten miesten viharikokset liitetään usein mielenterveyteen, jolloin keskustelu muista syistä jää taka-alalle. Todelliset syyt vihatekoihin näyttäisivätkin kumpuavan väkivaltaa ihannoivasta ja dehumanisoivasta äärioikeistolaisesta retoriikasta. Maltillinen keskitiellä kulkeminen on erityisen ongelmallista, kun toiminnan vaikutuksia peilataan väkivallan oikeuttamiseen historiassa. Elie Wieselin sanoin: ”Neutraalius auttaa aina alistajaa, ei ikinä uhria. Neutraalin aseman ottaja antaa tilaa ennakkoluuloille puolustaessaan ”molempia puolia”, mikä auttaa ylläpitämään syrjiviä asenteita ja luo oikeutuksia väkivallantekijöille. Kaukaisilta tuntuvat hirmuteot voivat rantautua myös Suomeen, jos vihapuheeseen ei puututa. On huomionarvoista, että Yhdysvalloissa kaikissa vuoden 2018 ekstremismiin liittyvissä tapoissa on taustalla äärioikeisto. Puolen valitseminen on välttämätöntä. Osansa väkivallalla leikittelevän puhetavan yleistymisessä onkin äärioikeiston ja vasemmiston välillä tasapainottelevilla keskitien kulkijoilla. Retoriikkaan kuuluu huomion vetäminen pois todellisista sosiaalisista ongelmista ääriajattelun takana. Hiljaisuus auttaa kiusaajaa, ei ikinä vainottua.” On rohkeaa vastustaa väkivaltaa ja puuttua vihapuheeseen. Vähemmän kultainen keskitie KAISU KINNUNEN Kirjoittaja?on?Sadankomitean?hallituksen?jäsen.. Millä puolella historiaa sinä haluat tulla muistetuksi. Yhdistettynä yksilön omiin turhautumisen kokemuksiin vääristellyt kuvat todellisuudesta voivat tällöin vedota myös itseään hyväntahtoisina pitäviin ihmisiin luoden kuvan vihapuheesta salonkikelpoisena. Voisi väittää, että kultaisen keskitien löytäminen ei ole mahdollista kansanmurhaa koskettavissa kysymyksissä. Syrjivät asenteet piilotetaan positiivisten arvojen taakse ja vastapuolen äänet tukahdutetaan. Keskitietä etsivä saattaa löytää itsensä puolustamasta hakaristilippuja kantavia uusnatseja sananvapauden nimissä. YDIN 3 / 2019 12 KOLUMNI L isääntyneet joukkosurmat maailmalla saavat katseet kääntymään asepolitiikan ohella äärioikeistolaisen retoriikan normalisoitumiseen ja väkivallan oikeuttamiseen. Holokausti ei tapahtunut tyhjiössä, vaan se toteutettiin modernin yhteiskunnan toimesta: normalisoimalla puhetavat ja epäinhimillistämällä uhrit. Keskitielle asettuminen on silmien sulkemista ihmiskuntaa vavisuttavilta ongelmilta, ja vaikeneminen vahvistaa väkivallan ja vihan kierrettä
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Sivistyksen puolustaja / 20 AURORA LEMMA Aika unohtaa tolkku / 24 ESKO HARNI Tieteellinen rasismi jälleen nousussa / 30 JUHANA UNKURI Nuoret globaalin oikeudenmukaisuuden asialla / 34 TIMO ANTERO KORHONEN Saamelaisuus säilyy yhteistyöllä / 38 LEO GRANBERG Siperian menetetyt mahdollisuudet / 42 ARJA ALHO Luokkareaktioita etsimässä / 44 EERO SUORANTA Hongkong kiehumispisteessä
Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaneihin. YDIN 3 / 2019 14 YDINHETKI SIVISTYKSEN PUOLUSTAJA Sivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutosretoriikan kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa
YDIN 3 / 2019 15 YDINHETKI
Se on ymmärrystä toisista ihmisistä, avarakatseisuutta ja toisten arvostamista. Samalla kun kannustan opiskelijoita etsimään tietoa, pidän itsekin yliopistolla ”vanhanaikaisia” luentoja. Mutta miten koululaitos selviää näistä haasteista uusien opetussuunnitelmien paineissa samalla kun lukiolaiset valittavat uupumisesta. Ymmärrystä historiasta, etiikasta, käsitystä oikeasta ja väärästä, miten asiat ovat kehittyneet ja miten tällaiseen yhteiskunnalliseen nykyhetkeen on tultu. Se on myös varhainen esimerkki siitä, ettei kaikki voi nojautua hyötyyn. S Ari : Kyllä, ja nimenomaan median lukutaitoa. On myös hyvä jakaa tietoa. Että tunnistaa erilaisia yhteiskunnallisia mekanismeja ja ymmärtää ilmiöiden monisäikeisyyttä. Luin hiljattain H. S Ari : Tiedon etsiminen ja sen sulattelu eivät mielestäni ole ristiriidassa keskenään. Tuo on tärkeätä, että korostat demokratiassa sivistyksen merkitystä sen suhteen, ettei ole helposti johdateltavissa. Nyt on tullut painotuksia luonnontieteellisen sivistyksen hyväksi, kuten pitkän matematiikan kirjoittamisen piste-etu opiskelijavalinnoissa. Sitä, että pystyy itse valtavasta infor. Nykyään saatetaan kuitenkin puhua sivistyksen hyödyistä ja sivistyksestä kuin kauppatavarasta. Tiedonjanoa voi tyydyttää monella tavalla. Wellsin kirjan Ikuinen liekki (The Undying Fire). Tietämystä pitkästä historiallisesta jatkumosta, jota pidän sivistyksenä. Sille, että voi yrittää olla hyvä ihminen, hyvä kansalainen, osallinen, ja ettei maailma mene kenenkään ohitse. Siihen kuuluu monia puolia: Tietämystä ja yleissivistystä, jota saadaan koulussa. A rjA : Pidän siitä, että painotat hyvää yleissivistystä ja itsensä kehittämistä. Sivistyshän on ylipäätään tärkeätä myös demokratialle. Voi sanoa, että sivistys on ihmisen inhimillistämistä, siis ihmiseksi kasvamista. Sivistys on yleissivistystä, lukeneisuutta, mutta myös sydämensivistystä, joka on koulutustaustasta riippumatonta. Opitaan olemaan ja toimimaan toisten ihmisten kanssa. Avarakatseisuuteen kuuluu varmasti myös uteliaisuus. Koulun kohdalla on huolehdittava erityisesti eri oppiaineiden kirjosta. Se auttaa, ettei mene populismin yksinkertaistuksien taakse, ainakaan helposti. Wells tunnetaan enemmän tieteiskirjailijana, mutta tämä on teologinen fantasiaromaani. Se on ainut tapa pelastaa maailma vakavilta kriiseiltä ja tuhoutumiselta. Mitä sivistys sinulle on. A rjA : Sivistys luo tasa-arvoa ja kykyä tehdä kriittisiä kysymyksiä. Hänen näkemyksensä on, että ongelmia voidaan ratkaista vain, kun koulutusta vaalitaan. G. A rjA : Mitä tapahtuu yleissivistykselle, mikäli ryhdytään kovasti painottamaan hyötyä. YDIN 3 / 2019 16 YDINHETKI A rjA : Snellmanilaisen sivistysvaltion perintö on kantanut Suomessa pitkälle. S Ari : Haluan omasta puolestani ymmärtää sivistyksen hyvin avonaisena. Paljon keskustellaan siitä, että onko jonkun aineen opiskelu ylipäätään hyödyllistä. Koulutuksen pitää olla kaikkien saatavilla. Kirja on kirjoitettu 1919. Teoksen päähenkilö korostaa sisäisen liekin vaalimisen merkitystä. Humanistiset aineet ovat tärkeitä eivätkä ne saa jäädä marginaaliin. Voimme yhdessä opiskelijoiden kanssa pohtia niitä vaatimuksia, jotka muodostavat kirjalle pysyvän arvon. Ketään ei pidä jättää yksin etsimään tietoa, ei millään oppimisen tasolla. Sivistykseen kuuluu myös toisten kulttuurien tuntemus ja itsetuntemus. Opiskelijatkin ovat olleet tyytyväisiä, että voivat kuunnella punnittua puhetta esimerkiksi siitä, mikä tekee kirjallisuudessa kirjasta klassikon. Tällaista ohjailevaa toimintaa en pidä hyvänä kehityksenä. Pitkän matematiikan vaatimuksen mielekkyys vaikkapa humanististen aineiden opiskeluvaatimuksissa ei ole perusteltua. Kriitikot väittävät, että nykyään painotetaan enemmän tiedon etsimisen taitoa kuin tiedon omaksumista ja ymmärtämistä. S Ari : Sivistys todellakin ruokkii osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa moninaisessa maailmassa
Hyödyn logiikka ei aina toimi. maatiomäärästä seulomaan luotettavaa ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Eihän uusia asioita tyhjiössä keksitä, vaikka moni niin saattaa luulla. Yliopistot ovat jatkuvuuden kannalta tärkeitä instituutioita. Mistä silloin luovutaan, jos luovutaan vanhasta. S Ari : Ilman vanhaa ei ole uuttakaan. Tuli yksinkertaisesti tarve kirjoittaa kirja siitä, missä asioissa yliopistot ovat hyviä. Ne pitävät demokratiaa kasassa. Mutta jotenkin muutoksen, nopeiden tieteellisten tulosten ja uutuuden retoriikka tuli myös yliopistojen puheeseen. Silti yliopistoja arvioidaan erityisesti tutkimuksen laadulla, mittarina kansainvälisesti ovat usein Nobel-palkinnot. A rjA : Pidin siitäkin, kun kirjoitit eräässä tekstissä, että uusi heijastuu aina vanhasta. YDIN 3 / 2019 17 YDINHETKI TUTKIJAN HYVEITÄ OVAT PUURTAMINEN KAMMIOSSA JA RYHDIN KUMARTUMINEN. Ilman muuta tutkijoiden pitää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvinkin erilaisilla foorumeilla: tuoda esille faktatietoa, rauhallista tutkimukseen perustuvaa osaamistaan. Kirjassa toimme esille sen, millaisia arvoja yliopistoissa vaalitaan. A rjA : Miltä akateemisen vapauden puolustajasta tuntuvat heitot ”kaiken maailman” tai ”päivystävistä” dosenteista. A rjA : Kuten totuuden etsiminen. Heiltähän todellisuudessa haetaan syvyyttä ja kokonaiskuvaa käytävään keskusteluun ja esille nouseviin kysymyksiin. Samoin kasvavasti alettiin korostaa tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta sekä keskustelua tutkimuksen kannalta aivan toissijaisilla foorumeilla. Niin yliopistojen johdossa kuin politiikan ohjauskeinoista vastaavien parissa korostui jotenkin, ettei yliopistoihin enää luoteta, että kaikki pitäisi tehdä uudella tavalla. Ei yliopistojen ole tarkoitus olla erillisiä ympäröivästä todellisuudesta. Humanistiseen sivistykseen mielestäni liittyy yksilöstä lähteviä piirteitä, sisäisyyttä, joka ei yksinkertaisesti käänny sellaiselle kielelle, että se olisi vastaus johonkin akuuttiin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Pitäisi rakentaa brändejä, tubettaa, twiitata ja saada paljon klikkauksia. S Ari : Se oli vain epäonnistunut heitto. S Ari : Silloin kun teimme Sivistyksen puolustus -kirjaa, yliopistoihin oli rantautunut kova muutosinnostus. Sama, joka on tuttua yritysmaailmasta muutoksen hehkuttamisena. Mutta on myös paljon ajattomia kysymyksiä. Sivistys on useassa yliopistossa arvona mukana. Miten akateeminen sivistys voi tällä hetkellä yliopistomaailmassa. Tietenkin yliopistot ovat tilanteessa, jossa joudutaan ottamaan kantaa ajankohtaisiin haasteisiin. A rjA : Akateemista sivistystä haastetaan myös dynaamisuuden vaatimuksella. Arvotyötä tehdään jatkuvasti yliopistoissa. Silti Suomessa nähdäkseni arvostetaan edelleen koulutusta ja luotetaan tutkittuun tietoon yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana. Ne eivät ole vain reaktioita juuri nyt tarvittaville vastauksille. Demokratian varjolla uskotaan, että kaupan kassalla tehty mielipidetiedustelu olisi samassa sarjassa kuin tutkittu tieto.. A rjA : Ehkä näillä heitoilla on yhteys myös sananvapauden ja kaikenlaisten mielipiteiden esittämisen vapauden puuroutumiseen, ja vielä sotkeutumiseen akateemisen vapauden kanssa. Heitto tarjosi joillekin lisää tarttumapintoja koulutuksen ylenkatsomiselle. Dosentit ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on pitkä koulutus takanaan. Myös niin, ettei mene sellaiseen mukaan, että kaikki ongelmat hoituisivat yhdellä yksinkertaisella reseptillä. Tavallaan se oli myös asiantuntijuuden halventamista. S Ari : Niin ja akateemisen vapauden arvo eli että tutkija voi omista lähtökohdistaan määrittää tutkimuskohteensa ja ettei sitä ohjailla ulkopuolelta
Vielä kuitenkin hiukan tieteen tekijän näkökulmasta kokemusasiantuntijuudesta, joka sekin on tullut ainakin julkisessa keskustelussa kovasti. Lukemisen on osoitettu tuottavan terveydellisiä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten alentavan verenpainetta, auttavan keskittymiseen tai lisäävän empatiaa. Lähdimme liikkeelle yleissivistyksestä ja humanistisesta perinteestä. Katseen viipyily horisontissa. Tiedeyhteisö kontrolloi, mikä on luotettavaa ja pätevää. Perusasiat ovat paremmin kuin monessa muussa maassa. S Ari : Voi kuitenkin olla, että voimakkaan tutkimushyödyn korostaminen johtaa keskeneräisten tai odotusten mukaisten tulosten nopeaan julkistamiseen. Monenkaltaisten tekstien lukeminen ja analysointi on hyvä asia. Asia on tiivistettävä muistettavaan riviin. Uhkaavatko lyhyet tekstit sivistystä. A rjA : Ehkä ei aina tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi tieteellisiin artikkeleihin liittyy usein vertaisarviointi ja tutkimusta ohjaa sitoutuminen hyvään tieteelliseen käytäntöön. S Ari : Suomessa asiat ovat varsin hyvin. A rjA : Yliopistojen autonomiaa ei ole vain se, että yliopistot päättävät itse asioistaan, vaan se on myös tieteen ja tutkimuksen autonomiaa. Jää tilaa ajatuksille. On monenlaista kerrontaa, jota voidaan analysoida, eikä kirja ole ainoa formaatti. Akateeminen vapaus eroaa sananvapaudesta siinä, että sananvapaudessa voi sanoa mitä tahansa, mutta akateemisessa vapaudessa on sitoutunut totuuden vaateeseen. Paljon on toki huolipuhetta. Meillä arvostetaan koulutusta, meillä on vanhastaan vahva kirjastolaitos ja korkeakoulutetut opettajat. En ole mikään twiittivihaaja, mutta haluan, että ihmiset ymmärtävät millaisia ilmaisumuotoja kulloiseenkin välineeseen sisältyy. A rjA : Ja sivistyksen joutilaisuus. Vahva huolipuhe esimerkiksi nuorten lukemisinnon hiipumisesta on minulle vierasta. Itse pidän kirjallisuutta mittaamattomana, joka ei välinearvon kautta perustele olemassaoloaan. Kirjallisuudestakin saatetaan puhua hyödyn kautta. Twiiteissä pelataan eri asioilla. Miten tässä on mielestäsi onnistuttu. Tieteellinen monografia ilmaisumuotona on vaatinut aina monta vuotta työtä, se on pitkän, syvällisen ja vertailevan tutkimustyön ilmenemismuoto. Näitä vahvuuksia pitäisikin vaalia eikä muutoksen retoriikan nimissä luopua niistä. A rjA : Entä paine lyhyeen ilmaisuun, joka ulottuu myös akateemiseen maailmaan. Se on tasa-arvokysymys myös. S Ari : Sekin. Nokkeluuksilla ja mielikuvilla, luodaan tutkijabrändiä. YDIN 3 / 2019 18 YDINHETKI S Ari : Tutkijoilla, jotka ovat asiaan perehtyneitä ja tutkineet aihettaan, on valistuneempi mielipide kuin kaupan kassajonossa seisovalla. Mutta haluan myös ymmärtää tekstit monimuotoisesti. A rjA : Ajattelen, että valtion pitää luoda edellytykset sivistykselle. S Ari : Kirjassamme on kokonainen luku pitkäjänteisestä kirjoittamisesta ja sen merkityksestä tieteen tekemisessä. Se on silloin sellaista ohjaavaa toimintaa, joka ei palvele tiedettä. Näinkin voi käydä millä tahansa alalla. A rjA : Minä voin sanoa, että pidän Twitteriä aika lailla julkisuusnarkkarien areenana. Mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. Se on vastakohtana sille oletukselle, että pitää julkaista nopeasti ja olla kaikkialla läsnä koko ajan. Sekään ei ole hyvä, jos yliopistoissa palkitaan tai tuetaan vain kulloinkin päätettäviin painoalueihin sitoutuneita tutkimushankkeita tai niihin sopivaa kysymyksenasettelua. Tutkijan hyveitä ovat puurtaminen kammiossa ja ryhdin kumartuminen. S Ari : Asiasta tosiaan keskustellaan paljon. Lyhyiden tekstien some-maailmassa tärkeäksi tulee lisäksi asian sijaan henkilö. Haluaisin nähdä lukemisenkin monimuotoisena. Toki Twitterissäkin luodaan verkostoja. Martha Nussbaum on korostanut sitä, miten kirjallisuuden kautta voidaan tutustua erilaisiin maailmoihin, mikä lisää monimuotoisuuden ymmärtämistä. Kumpaakin haastetaan aina silloin tällöin yliarvostettuna ja ohimenevänä ilmiönä. Itse pidän twiittausta esimerkiksi enemmän viihteellisenä. Mitä kirjallisuuden tutkijana olet mieltä lukemisesta ja kirjan asemasta
Yksilöiden kärsimyskertomukset ovat aika yleisiä. Minusta maailmaan ei voi olla muita näkökulmia kuin ihmisen näkökulma. Tietenkään minkään eliitin ei pidä irtaantua kansasta ja aina pitää tutkijallakin olla käsitys, mitä maailmassa tapahtuu. Asiaa ehkä selittää kurjuuskirjallisuus ja tuskaturismi. Sari Kivistö Yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa ja dosentti Helsingin yliopistossa. Koskaan ei pitäisi sivuuttaa vastuullisen politiikan, instituutioiden, tieteen ja tutkimuksen merkitystä eikä jättää ihmisiä yksin selviytymään. YDIN 3 / 2019 19 YDINHETKI tärkeäksi. S Ari : Näkökulmia on monia. Erikoisaloina ovat muun muassa antiikin kirjallisuus, klassiset traditiot ja retoriikan historia. A rjA : Tästä päästään yhteiskunnan rakenteisiin, mutta jätetään aihe seuraavaan kertaan. Kokemustarinat ovat usein self-help-kertomuksia vastoinkäymisistä ja niiden selättämisestä. Kirjoittanut yhdessä uskonnonfilosofian professorin Sami Pihlströmin kanssa Sivistyksen puolustus -kirjan (Gaudeamus 2018).. Sosiologit ovat tutkineet sitä. Toki kokemuksia pitää arvostaa. S Ari : Se on humanistinen. Täydentääkö se jotakin puuttuvaa tilaa sivistyksessä. Pidän huonona, että asiaan huolellisesti perehtynyt tutkija ja kokemusasiantuntija tuodaan yhdenvertaisina keskusteluun. Silloin politiikan merkitys yhteiskunnallisissa ratkaisuissa jää sivuun. Ihmiset haluavat kokea toisten kärsimyksiä ja tirkistellä toisten elämiä – ja saada siitä mielihyvää. Millainen on maailmankuvasi
TOLKKU Aika unohtaa Kirjoittaja Aurora Lemma YDIN 3 / 2019 20 YDINHETKI. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota. Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua
Konfliktin eriävät puolet nähdään kiihkoilijoina ja oikeaa vastausta haetaan näiden kahden eriävän mielipiteen väliltä, olivat mielipiteet sitten kuinka ulossulkevia tahansa. Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua on muun muassa argumentoinut kirjassaan Political Tribes, että nykyinen Yhdysvaltoja koetteleva polarisaatio johtuu pitkälti vähemmistöliikkeiden ajamasta identiteettipolitiikasta. YDIN 3 / 2019 21 YDINHETKI. Polarisaatiossa on aina pohjimmiltaan kyse tunteista, etenkin niistä, jotka liittyvät identiteettiin. Presidentti Sauli Niinistönkin kehuman Jyri Paretskoin kolumnin myötä tällaisia maltillisia ideaalikansalaisia on alettu kutsua tolkun ihmisiksi. Esitetään syyksi sitten sosiaalista mediaa, kapitalismia tai maahanmuuttoa, ajatus taustalla on sama: asiat olivat paremmin aikana, jolloin yhteisymmärrys vallitsi. Brandsman teorian mukaan sillanrakentajan toimet päätyvät kuitenkin usein pikemminkin pahentamaan kuin purkamaan polarisaatiota. Ne toiset luovat meidät ja me olemme olemassa suhteessa niihin toisiin. Tämä kyseinen identiteetti alkaa silloin määrittää kokonaisia ryhmiä ja niiden yhteiskunnallista asemaa. Chuan mukaan maahanmuuttovastaisen politiikan suosion nousu johtuu vähemmistöjen identiteetin korostamiTOLKUN IHMINEN ASEMOI ITSENSÄ KONFLIKTIN KESKELLE JA AJATTELEE NÄKEVÄNSÄ KOKONAISKUVAN, KUN KAIKKI MUUT NÄKEVÄT VAIN OSATOTUUKSIA. Ratkaisuksi ehdotetaan tolkkua ja rauhallista keskustelua, haikaillaan takaisin konsensuksen aikaan. Neutraaliuden tavoittelussa unohdetaan tunteiden merkitys. Identiteetti ei itsessään ole paha asia, vaan sisäinen osa ihmiselämää. Jos ajattelee, että tietää paremmin, ei pysty kuuntelemaan muita. Keskustelu faktoista ei yksinään ratkaise asiaa. S uomalainen yhteiskunta polarisoituu. Identiteettejä ei luoda rationaalisen ajattelun kautta. – Identiteettiin tarvitaan ne toiset. Filosofi Bart Brandsman polarisaatioteoriassa tolkun ihmisiä kutsutaan sillan rakentajiksi. Polarisaatio alkaa kehittyä, kun joku identiteetin osa alkaa määrittää kaikkea, mitä johonkin ryhmään kuuluva henkilö on. Depolarize.fi:n hankejohtaja, sovittelija Miriam Attias on samaa mieltä Brandsman kanssa. Tolkun ihminen ei huuda, eikä tee itsestään numeroa, vaan löytää rauhallisesti ja loogisesti totuuden keskeltä. Identiteettipolitiikka, eli jaetun identiteetin ympärille muodostettu poliittinen agenda, nähdään usein yhteiskunnallista polarisaatiota kiihdyttävänä. Neutraalius nähdään hyveenä, johon kaikkien tulisi pyrkiä. Asia kuin asia tuntuu jakautuvan harmaiden ideologisten rajojen mukaan ja näennäisesti pienistäkin asioista tulee kohuja, riitoja ja konflikteja. Tolkun ihminen viestii, että osapuolten pitäisi vain yrittää ymmärtää toisiaan paremmin. – Identiteeteistä tulee vaarallisia, kun ne muuttuvat mustavalkoisiksi. – Tolkun ihminen asemoi itsensä konfliktin keskelle ja ajattelee näkevänsä kokonaiskuvan, kun kaikki muut näkevät vain osatotuuksia. Sillanrakentaja on henkilö, joka asettuu konfliktin yläpuolelle ja pyrkii ratkaisemaan sen, tyypillisesti tuomalla itse määrittelemänsä osapuolet yhteen. – Tämä ei osoita arvostusta ketään kohtaan, koska silloin ihmiset eivät tule kuulluiksi. T olkun ihmisiä leimaa pyrkimys neutraaliuteen eli puolueettomuuteen. Attiaksen mukaan identiteetit voivat kuitenkin kehittyä polarisoiviksi
Suomessa on käyty läpi sisällissota, eivätkä väestöryhmien väliset jännitteetkään ole täällä uusi asia. Attiaksen mukaan yhteiskunnan moninaistuminen johtaa väistämättä polarisoitumiseen. Tolkun ihmisenä Chua etsii vastausta keskeltä, missä hänen määrittelemänsä ääripäät joutuvat molemmat luopumaan identiteettinsä korostamisesta. Se dynamiikka ja ennakkoluulot ovat samoja, vain kohde vaihtuu, Attias kuvailee. – Kun lukee Suomen juutalaisten historiaa, niin näkee, että 1800-luvun lopulla on puhuttu hyvin samalla tavalla kuin tänä päivänä. YDIN 3 / 2019 22 YDINHETKI. Dialogi ei kuitenkaan aina ole ratkaisu vaan voi toimia jopa polttoaineena polarisaatiolle. Ryhmistä keskustelu pelottaa ja siksi pyrimme usein etsimään yhtäläisyyksiä tai haikailemme takaisin aikaan, jolloin kaikki olivat samanlaisia. Mediassa luotetaan dialogin voimaan, joka nähdään taianomaisena ratkaisuna konflikteihin. Usein se, mitä näemme vähemmistöissä, peilaa suoraan jotain laajempaa. – Jos joku vähemmistöryhmä tuo esille omia tarpeitaan niin se nähdään kuitenkin identiteettipolitiikkana. Perinteisesti journalismiin liittyy ajatus tasapainosta tai neutraaliudesta, jota tavoitellaan tuomalla erilaisia mielipiteitä yhteen ja antamalla yleisön tehdä omat päätöksensä. Identiteetit aktivoituvat, kun joku ryhmä kokee asemansa uhatuksi, Attias kertoo. Jos vaihdat sanan ”juutalainen” tilalle sanan ”maahanmuuttaja” tai ”muslimi” niin teksti voisi olla tältä päivältä. – Vähemmistöjen identiteettiliikkeet ovat usein syntyneet, kun jokin ryhmä on kokenut, että nykyinen politiikka on identiteettipolitiikkaa, nimittäin vallitsevan ryhmän identiteettipolitiikkaa. Ryhmien pitäisi olla itsessään neutraali asia, Attias sanoo. Hänen mukaansa sovittelutyössä dialogia saatetaan valmistella kuukausia tai jopa vuosia etukäteen ennen kuin ihmisiä tuodaan yhteen. – Usein keskustelemaan tuodaan tahoja, jotka eivät oikeasti halua dialogia, mutta osallistuvat, koska pääsevät edustamaan itseään ja tuomaan omat näkemyksensä esille. Polarisoituminen ei kuitenkaan ole itsessään hyvä tai huono asia. K onfliktit ovat haastavia kaikkialla, mutta Suomessa konsensushakuisuus ja homogeenisyyden ihanne vaikeuttavat niiden rakentavaa käsittelyä. Suomessa, missä konsensus, tasapäistäminen ja yhdenmukaistamisen normi ovat vahvoja, on vaikea puhua neutraalisti ryhmistä ja niiden erilaisuuksista. Suomi ei kuitenkaan ole koskaan ollut homogeeninen. – Tuntuu, että usein huomaamme niissä toisissa jotain, mitä emme voi hyväksyä itsessämme. Ongelma on Brandsman mukaan se, että keskustelu tapahtuu yleensä polarisaatiota kiihdyttävien toimijoiden luomassa kehikossa. Kun on kyseessä vaikea, polarisoitunut aihe tai keskustelussa on vallan epätasapaino, niin dialogin pitäisi olla hyvin valmisteltu, Attias kertoo. Vähemmistöjen ja enemmistön identiteettipolitiikat kumpuavat erilaisista syistä ja taustoista. Brandsman mukaan polarisaatio on hyvä silloin, kun se haastaa olemasFILOSOFI BART BRANDSMAN MUKAAN POLARISAATIO ON HYVÄ SILLOIN, KUN SE HAASTAA OLEMASSA OLEVIA NORMEJA JA AUTTAA YHTEISKUNTIA EDISTYMÄÄN. Tolkun ihmisten lisäksi Brandsma on pohtinut median roolia konflikteissa. sesta ja tämän seurauksena tapahtuneesta valkoisen identiteetin ahtaalle joutumisesta. Konfliktit ovat kuitenkin osa Suomen historiaa. – Suomessa emme korosta erojamme, sillä ajattelemme jollain tasolla, että on turvallista, jos olemme samanlaisia. Chua ei analyysissaan huomioi sitä, etteivät identiteetit ole yhteiskunnassa tasa-arvoisia. Se vain nähdään neutraalina, koska vallitsevan ryhmän identiteetti on aina normi. Edistysaskelista huolimatta emme edelleenkään osaa hyväksyä erilaisuuttamme
Yleensä kun tapaamme uuden ihmisen, lähdemme siitä, mikä meitä yhdistää. Emme voi palata aikaan, jolloin olimme kaikki samaa mieltä, lähinnä koska sellaista aikaa ei ole koskaan ollutkaan. Attias pohtii. Emme voi puhua siitä, mistä olemme eri mieltä, sillä turvallisuus tulee siitä, että olemme samanlaisia. Hankkeen työryhmään kuuluu eri tutkijoita ja asiantuntijoita sekä Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijat. Jos voisimme vain unohtaa tolkun. He pyrkivät, usein hyväntahtoisesti, tuomaan yhteen ja samaistamaan. – Ihmiset karsastavat erilaisuutta. Hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä polarisaatiosta ilmiönä sekä rakentamaan strategiaa polarisaation purkamiseksi yhteistyössä viranomaisten kanssa. Mutta siitä, mitä rauhalla tarkoitetaan ja miten sinne päästään, on eriäviä mielipiteitä. sa olevia normeja ja auttaa yhteiskuntia edistymään. Yhteiskuntarauha onkin useimpien polarisaatiota vastustavien tavoite. Depolarize.fi Osa monialaista Vastakkainasettelun purkaminen ja toimivien väestösuhteiden edistäminen dialogilla ja sovittelulla -hanketta, jota rahoittaa Koneen Säätiö. Nyt elämme myös aikaa, jolloin useammilla ryhmillä kuin koskaan aiemmin on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Samanlaisuus on kuitenkin eri asia kuin ihmisten välinen yhteys. Tämä tarkoittaa konfliktien lisääntymistä, kun ne tulevat esiin, ja että ne käsitellään väkivallattomasti ja ihmisten tarpeet huomioiden. YDIN 3 / 2019 23 YDINHETKI. – Rauha ei mielestäni tarkoita konfliktien poissaoloa, vaan sitä että ne käsitellään rakentavalla tavalla. – Vapaassa yhteiskunnassahan on erilaisia ryhmiä, joten yhteiskunta on aina vähän polarisoitunut. Attiaksen mielestä se voi itse asiassa tarkoittaa sarjaa hyvin ratkaistuja konflikteja. Tämä johtaa väistämättä polarisaatioon, mutta se ei välttäamättä ole huono asia. Se on normaalia, se kuuluu elämään, Attias toteaa. Tämä on usein myös tolkun ihmisen kompastuskivi. Miksi se haittaisi, että olemme erilaisia tai asioista eri mieltä. Suomessa rauha mielletään usein konfliktien poissaolona, konsensuksena. Ennen tätä meidän tulisi kyetä kestämään erilaisuutta ja luopumaan ajatuksesta, jonka mukaan samanlaisuus on edellytys rauhalle. – Pohjimmiltaan tolkun ihminen ei hyväksy muiden eriäviä identiteettejä ja mielipiteitä. Tämä vaatisi sekä konfliktien että erilaisten mielipiteiden sietämistä. Polarisaatio on osa ihmiskehitystä
Aikaisemmin syrjään jääneet pyrkimykset todistella ihmisrotujen olemassaoloa ja löytää niiden välisiä eroja ovat jälleen nousseet esiin länsimaisessa tieteessä. Tutkija Markku Koivusalon mukaan syyt löytyvät uuskonservatismin ja populismin noususta. TIETEELLINEN RASISMI jälleen nousussa Kirjoittaja Esko Harni YDIN 3 / 2019 24 YDINHETKI
DA RR EN FO RE M AN , CC BY 2.0 YDIN 3 / 2019 25 YDINHETKI. Etelä-Afrikan rotuerottelun aikaisia kylttejä Apartheid-museossa Johannesburgissa
Rodusta, jolla ei tarkoitettu ainoastaan oletettuja ihmisrotuja vaan yleisesti ihmisten perintötekijöitä, tuli uudella tavalla poliittisen kiinnostuksen kohde. Tieteellisen rasismin juuret ulottuvat aina valistukseen saakka. Politiikan tutkija Markku Koivusalo tunnistaa hyvin Sainin tekemät johtopäätökset. Kirjan havainto on selvä: tiede ei voi koskaan perustua puhtaaseen objektiivisuuteen. Usein käsite kytketään tieteenaloihin kuten rotuhygieniaan, biologiaan tai genetiikkaan. T ieteellisen rasimin käsitteellä viitataan löyhästi pseudotieteellisiin uskomuksiin, joiden mukaan empiirisillä tieteellisillä tuloksilla tai johtopäätöksillä voidaan oikeuttaa rasistisia toimia tai päämääriä. Seuraava suuri murros rotutieteissä tapahtui 1800luvun jälkipuoliskolla. Huomattavaa kuitenkin on, millaisia muotoja se ja siihen kytkeytyvät tieteet ovat nykyään saaneet. Tällöin rodusta muodostui historiaa ja kansakuntien kohtaloa selittävä tekijä. Hänen mukaansa rodun käsite ei todellisuudessa ole koskaan kadonnut länsimaisen tieteen piiristä. Näin kertoo tiedetoimittaja Angela Saini tuoreessa teoksessaan Superior: The Return of Race Science. Saini tutki kirjassaan laajan asiakirjoja, teknisiä raportteja, kirjoja ja tutkimuksia käsittelevän aineiston kautta sitä, miksi rotu ja tieteellinen rasismi ovat jälleen nousseet hyväksyttäviksi tieteen sisällä ja miksi niihin liittyviä tutkimuksia rahoitetaan. Samalla ajateltiin, että kun evoluution lait alkoivat paljastua ihmiselle, niin tämä voi nyt alkaa parantaa tietoisesti lajiaan järkevän rotuhygienian avulla. – Yllättävää on, millä tavoin rodun käsite ja siihen liittyvä myyttinen diskurssi on palannut länsimaiseen tieteeseen. Toisen maailmansodan jälkeen pitkään – ainakin näennäiseen – pimentoon jäänyt rodun käsite sekä rotujen eroja löytämään pyrkivät tieteelliset tutkimukset ovat jälleen nousseet suosioon. YDIN 3 / 2019 26 YDINHETKI. dostua vaarallisia keppihevosia esimerkiksi rasistisia tarkoitusperiä tavoitteleville uuskonservatiiveille, sanoo Koivusalo. Samaan aikaan väestön hallinnasta tuli yhä keskeisempi valtioiden poliittinen huoli, kuvailee Koivusalo. – Rotuhygieniassa keskeiseksi kysymykseksi tuli väestön perintötekijöiden hallinta. Koivusalon mukaan on huolestuttavaa, että tieteen kautta pyritään jälleen etsimään argumentteja ja empiirisiä todisteita, joiden avulla olisi mahdollista oikeuttaa rasismia. Biologia kietoutui politiikkaan: toisaalta biologisista teorioista etsittiin tukea poliittisille näkemyksille ja toisaalta biologia ja kansakunnan perimä oli saatava poliittiseen ohjaukseen, kertoo Koivusalo. Tämä siitäkin huolimatta, että näihin liittyvät johtopäätökset rotujen välisistä biologisista eroista on jo kauan sitten osoitettu kestämättömiksi, Koivusalo kertoo. – Valistukseen liittyvän sekularisaation myötä Jumalan tilalle haettiin uudenlaisia tapoja oikeuttaa yhteiskunnallisia hierarkioita ja etsiä luonnosta ihmisen olemusta. Rotuhygieniassa ei ollut kyse konservatiivisesta vaan päinvastoin edistyksellisestä ja tieteen nimissä nimissä puhuvasta liikkeestä. Samalla alettiin etsiä ihmisten eroille luonnolliseksi nähtyjä luokitteluja. Valistus merkitsi pyrkimystä järjenmukaiseen maailman ymmärryksen ja hallintaan. – Tällaista tutkimusta myös rahoitetaan ja näiden tutkimusten johtopäätöksistä voi muoJOHTOPÄÄTÖKSET ROTUJEN VÄLISISTÄ BIOLOGISISTA EROISTA ON JO KAUAN SITTEN OSOITETTU KESTÄMÄTTÖMIKSI. Tiede on aina tavalla tai toisella poliittista, ja tällä hetkellä rasistiset jännitteet ovat palanneet sen piirin erilaisten rotujen eroja etsimään pyrkivien tieteenalojen nousun myötä. Sen vastustajana olivat ennen kaikkea vanhat R asistiset päämäärät ovat edelleen läsnä länsimaisessa tieteessä. Laajemmin ilmiö muistuttaa siitä, että tiede ja tieteelliset käytännöt ovat peruuttamattomasti sidottuna politiikkaan ja yhteiskunnallisiin murroksiin
Toisaalta rotuargumentteja käytettiin myös kapitalismin kritiikissä, jossa kapitalismin nähtiin suosivan huonoja rotuaineksia, kertoo Koivusalo. Vasemmistolaisessa rotuopissa taas katsottiin, että vasta kun vääristyneistä yhteiskunnallisista hierarkioista on päästy eroon, yhteiskunta voidaan rakentaa oikeille luonnollisille eroille. Kysymys on lopulta myös siitä, minkälaista tutkimusta halutaan tukea ja rahoittaa. – Siinä missä rotuhygieenikoille oli tärkeämpää Saksan kansan perimän ”parantaminen”, oli natseille taas tärkeämpää ”arjalaisten” lisääminen ja muiden rotujen alistaminen tai hävittäminen. YDIN 3 / 2019 27 YDINHETKI. Kansallissosialismi teki rodusta ja rasismista koko politiikkansa perustan ja yhdisti sekä arjalaista myyttistä rasismia että ”tieteellisempää” rotuhygieniaa. – Esimerkiksi naisten oikeutta ehkäisyyn puolustettiin sillä, että näin pystyttiin estämään alempien luokkien huonompia aineksia lisääntymästä liikaa. Oikeistolaista rodullisesti alempiarvoisen työläisen mielikuvaa vastaan vasemmisto asetti terveen työläisen ja rappioituneen kapitalistin, kertoo Koivusalo. Tieto ei ainoastaan ole valtaa, vaan valta ja raha myös luovat sellaista tietoa, mitä ne itse haluavat. – Kyse ei ole kuitenkaan rotuideologiasta vaan siitä, että ihmisen perimä politisoituu osana taloudellisia suhteita, esimerkiksi kysymyksenä geneettisistä riskitekijöistä ja perinnöllisten sairauksien yhteiskunnallisista kustannuksista ja hoidoista tai hoitamatta jättämisestä. Oikeistolaisessa ja vasemmistolaisessa rotuopissa oli kuitenkin selvä ero. A jatuksella kansan yhteisistä perintötekijöistä oli yhteinen pohja sekä vasemmistolaisessa että oikeistolaisessa ajattelussa. Samalla esille on noussut kysymys siitä, voiko joku omistaa tai patentoida muiden ihmisten genetiikkaa, kertoo Koivusalo. Ja rasismi näyttää olevan muodostumassa taas yhdeksi tällaiseksi trendiksi, sanoo Koivusalo. Koivusalon mukaan voidaankin sanoa, että eräällä tavalla Hitler pelasti meidät pidemmälle menneeltä rotuhygienialta. – Mitä enemmän tiedeyhteisöt ovat ulkopuolisen vallan ja rahoituksen armoilla, sitä enemmän tehdään sellaista tutkimusta, joka peilailee suoraan yhteiskunnallisia poliittisia trendejä. uskonnolliset näkemykset. – Oikeistolaisessa rotuopissa haluttiin ikään kuin luonnollistaa olemassa olevat yhteiskunnalliset hierarkiat ja nähdä ne rodullisina ominaisuuksina. – Tämä johtaa siihen, että kaikki tulisi esittää yksinkertaisten olettamusten kautta ja samalla taas päädytään helposti yksinkertaistamaan esimerkiksi yhteiskunnallisten, perinnöllisten ja luonnollisten tekijöiden suhteita, toteaa Koivusalo. Juutalaisten joukkotuhon jälkeen ei haluttu enää käyttää rotuun liittyvää terminologiaa. Rotuhygieeniset tutkimuslaitokset muuttuivat väestötieteellisiksi tai perintötieteellisiksi laitoksiksi. Esimerkiksi Neuvostoliitossa oli rotuhygieeninen instituutti 1920-luvulla jo ennen Stalinin aikaa. – Uuskonservatismi haikailee vanhojen valtahierarkioiden perään ja vastustaa monin eri tavoin tasa-arvon kehittymistä. Samalla kuitenkin juuri natsien äärimmilleen viety rotuideologia lopetti rotuhygienian yleisen suosion, Koivusalo kuvaa. Seuraava iso murros rotutieteissä tapahtui erityisesti genetiikan kehittymisen kautta, mikä on jälleen tehnyt ihmisten perintötekijöistä keskeisiä hallinnan kohteita. Siksi se tietenkin haluaa puolustaa noita hierarkioita ”luonnollisina” ja etsiä juuri luonnosta vastarinnan mallia sille, minkä se näkee ”epäluonnolliseksi” eli yhteiskuntien muuttumiselle tasa-arvoisemmiksi, kertoo Koivusalo. R otutieteiden nousu uudestaan tapetille liittyy Koivusalon mukaan ainakin kahteen laajempaan kehityskulkuun: uuskonservatismin ja populismin nousuun. Toisaalta ilmiön nousu saattaa selittyä populismiin liittyvillä yksinkertaistavilla ajattelumalleilla, joiden myötä eräänlainen arkijärki on nostettu myös tieteen piirissä keskeiseksi tekijäksi
intokustannus.fi SYKSYN UUTUUSKATTAUS INNOLTA TILAA JA TUTUSTU KIRJOIHIMME: INTOKUSTANNUS.FI PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT KAIKKI KIRJAT 20 % EDULLISEMMIN VERKKOKAUPASTAMME! Aura Koivisto MIES JA MERILEHMÄ LUONNONTUTKIJA GEORG STELLERIN KOHTALOKAS TUTKIMUSMATKA 26 90 Juha Suoranta PAULO FREIRE SORRETTUJEN PEDAGOGI 19 90 Kurt Sontheimer HANNAH ARENDT SUUREN AJATTELIJAN ELÄMÄ 26 90 Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen ORJIA JA ISÄNTIÄ RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SIIRTOMAAHERRUUS KARIBIALLA 26 90 Artemi Troitski VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ PUŠKINISTA PUSSY RIOTIIN 26 90 Kai Sadinmaa KUOLLEIDEN KIRJA ELI KUINKA KÄVELIN SUOMEN SUURIMMAN HAUTAUSMAAN HALKI JA OPIN KAIKEN ELÄMÄSTÄ, HAUTAAMISESTA, RAKKAUDENKAIPUUSTA JA PUISTA 21 90
Kirjoittaja Juhana Unkuri Changemaker on nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto, joka toimii globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Toiminnassa puututaan epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviin ja vahvistaviin rakenteisiin. globaalin oikeudenmukaisuuden asialla NUORET YDIN 3 / 2019 30 YDINHETKI
Changemakerilla on vuosittainen pääkampanja, jossa keskityttiin rauhaan viimeksi vuonna 2017. Toimintamme on nuorista lähtevää ja nuorten omaehtoisesti toteuttamaa. Tuolloin teemana oli pakolaisuus. Ohjelmassa on ainakin erilaisia tempauksia. Vuoden mittaan verkoston jäsenet tekevät vierailuja kouluihin ja rippikouluihin. Changemakerilla on eri puolilla Suomea paikallisryhmiä, jotka järjestävät omaa toimintaa. Lisäksi verkosto julkaisee vapaaehtoisvoimin tehtävää Globalisti-lehteä. Changemaker on tarkoitettu 13 – 35-vuotiaille. P akkasvirran mukaan Changemakerin toiminnassa yhdistyvät vaikuttaminen, luovuus ja ilo. Jokaiselle löytyy tehtävää ja asioita on mukavampi tehdä yhdessä, Pakkasvirta kertoo. Itsekin nuorena ihmisenä tiedän, että se on supertärkeää. Kahdesti vuodessa Changemaker järjestää vaihtuvin paikkakunnin koulutusviikonlopun, jonka ohjelmaan kuuluu muun muassa luovia työpajoja ja mukavaa yhdessäoloa. Tänä kesänä se on ollut mukana esimerkiksi Maailma kylässä -festareilla ja Herättäjäjuhlilla. Rauhaan paneudutaan jälleen ensi vuonna, jolloin teemana on häirintä. ON HEDELMÄLLISTÄ JAKAA TIETOA ISOMMAN PORUKAN KESKEN. Verkosto järjestää erilaisia kantaaottavia kampanjatempauksia. Rauhan osalta verkostossa on tarkasteltu esimerkiksi asekaupan, sijoitusja liiketoiminnan, radikalisoitumisen sekä kansainvälisen liikkuvuuden vaikutusta konflikteihin. Ikäerosta huolimatta heillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja yhteistä jaettavaa, Pakkasvirta toteaa. – Nuoret voivat tuntea hirveää maailmantuskaa. Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimivan Changemakerin vaikuttamistyön kohteena ovat niin poliitikot, yksittäiset ihmiset, yritykset kuin kirkko. – Kampanja-aiheiden ei tarvitse olla toimintaan mukaan tuleville entuudestaan tuttuja. Koulutuksissamme on mukana kovia eri alojen asiantuntijoita. C hangemakerin toiminnan ytimenä ovat vapaaehtoisuus ja nuorten osallisuus, linjaa Elsa Pakkasvirta. Hän on toinen Changemakerin tiimin vaikuttamistoiminnan vastaavista, jonka vastuualueena on erityisesti rauhaan ja ympäristöön liittyvä vaikuttamistoiminta. TOIMINNASTA SAA MUUTENKIN ENEMMÄN IRTI, KUN KAIKKI OVAT YHDESSÄ. Changemakerissa nuori voi saada kokemuksen siitä, että asioihin pystyy oikeasti vaikuttamaan. Konkreettiset suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin, Pakkasvirta kertoo. Changemakerin toiminta keskittyy kolmeen teemaan: rauhaan, talouteen ja ympäristöön. Kesäaikaan Changemaker kiertää kampanjoimassa erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. Heidänkin avullaan nuorilla on mahdollisuus oppia paljon asioita. – Meidän toiminnassamme tärkeintä on se, että nuoret ihmiset voivat saada intoa ja välineitä globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvien asioiden edistämiseen. – Changemakerin toiminta on samalla nuorisotyötä. – Emme keskity tuossa vihapuheen vastaisessa kampanjassa vain someen, vaan pyrimme ehkäisemään vihapuhetta ja edistämään rauhaa laajemminkin. YDIN 3 / 2019 31 YDINHETKI. – Esimerkiksi koulutusviikonloput ovat foorumeita, joissa vaikkapa 14 ja 30 -vuotiaat kohtaavat toisiaan. Yhdessä tekemisen myötä nuoret oppivat tapahtumajärjestämistä ja projektisuunnittelua. Myös yhteistyö on tärkeässä roolissa: Suomen Changemaker tekee yhteistyötä niin ulkomaisten sisarverkostojensa kuin nuorten parissa toimivien kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Toiminnassa on mukana muun muassa yläkoululaisia, lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita
– Meidän maailmamme kysymykset ja ongelmat ovat nykyään aiempaa monimutkaisempia. Nykyisellään nuorilta voidaan kysyä, mitä he ajattelevat vaikkapa rauhasta tai heidät kutsutaan mukaan johonkin yksittäiseen tilaisuuteen. Olisi kuitenkin tärkeää sitouttaa nuoret toimimaan osana projektia, alusta loppuun asti. Pakkasvirran mielestä nuorten pitäisi päästä osallistumaan niin rauhantyöhön kuin muuhun vaikuttamistyöhön nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Myös Changemaker on mukana rauhanviikolla. A iemmin changemakerilla oli kolme erillistä teemaryhmää, mutta nykyään porukka toimii yhdessä. On hedelmällistä jakaa tietoa isomman porukan kesken. – Nuorten osallistamisesta puhutaan paljon, mutta käytännössä tapahtuu paljon vähemmän. – Olen saanut globaalin kasvatuksen. Rauha, ympäristö ja talous ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Maailmalla olen nähnyt erilaisia yhteiskunnallisia epäkohtia ja tiedostanut omat etuoikeuteni. syyskuuta. Pakkasvirran mukaan hyvä esimerkki nuorten itsensä järjestämästä ja alusta loppuun toteuttamasta projektista on Nuorten rauhanviikko, joka järjestetään 16. Päätöksentekoon olisi saatava ylipäätään lisää diversiteettiä; nuoria, naisia ja vähemmistöjen edustajia. E lsa pakkasvirta asui lapsena Costa Ricassa ja Yhdysvalloissa. Pakkasvirran vanhemmat tekivät Etelä-Amerikkaan liittyvää tutkimustyötä; äiti on teologi ja isä historioitsija. – Varsinkin globaalisti ajateltaessa päätöksiä ovat yleensä tekemässä vanhat miehet. Toiminnasta saa muutenkin enemmän irti, kun kaikki ovat yhdessä. – 21. CH AN G EM AK ER /K IR KO N U LK O M AA N AP U YDIN 3 / 2019 32 YDINHETKI
CHANGEMAKERIN lisäksi Suomessa toimii useita eri kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät eri tavoin lisäämään nuorten tietoisuutta rauhasta ja globaaleista kysymyksistä sekä tukemaan heidän aktiivisuuttaan ja omaa toimintaansa. Yläkouluikäisille suunnattu Gutsy Go puolestaan pyrkii haastamaan nuoret toimimaan muutoksen puolessa omissa kaupungeissaan sekä kehittämään omia yhteiskuntarauhaa ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. – Suomeen palattuani koin aikamoista maailmantuskaa ja halusin tehdä jotain, jolla on merkitystä. MONIMUOTOISTA NUORTEN RAUHANTOIMINTAA PÄÄTÖKSENTEKOON OLISI SAATAVA YLIPÄÄTÄÄN LISÄÄ DIVERSITEETTIÄ; NUORIA, NAISIA JA VÄHEMMISTÖJEN EDUSTAJIA. Pitää vaan löytää se oma juttu. 16. Pakkasvirta kertoo olevansa kiinnostunut hyvin monenlaisista asioista maan ja taivaan välillä meribiologiasta taiteeseen. Ytimen toimituskunta YDIN 3 / 2019 33 YTIMEKKÄÄT. Koulutukset koostuvat itsenäisestä työskentelystä ja koulutuspäivistä ja niiden lopuksi nuorten kanssa keskustellaan heille sopivista tavoista edistää rauhaa omassa elämässään. Rauhanliitto, Sadankomitea ja Rauhankasvatusinstituutti ovat myös Ytimen tukijärjestöjä. Vuonna 2019 järjestö keskittyy nuorten rauhantyön ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisen lisäksi erityisesti ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin. YK-nuorilla on kuusi jäsenjärjestöä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Sadankomitean vuosittainen rauhanlähettiläskoulutus tarjoaa 18 – 29-vuotiaille nuorille tietoa rauhanpolitiikasta ja rauhanliikkeen moninaisesta työstä. Keinoja näiden asioiden edistämiseen on miljoona. Pakkasvirta opiskelee kehitysmaantiedettä Helsingin yliopistossa. Opinnoissaan hän on perehtynyt erityisesti ympäristöön liittyviin kysymyksiin. 9. Innostuin asiasta niin paljon, että halusin jäädä mukaan Changemakerin toimintaan ja pääsin mukaan tiimiin. 9. Kotitaustani on vaikuttanut varmasti siihen, että olen nyt aikuisena kiinnostunut globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Rauhanja globaalikasvatukseen keskittyvää työtä tekee esimerkiksi Rauhankasvatusinstituutti, joka muun muassa tarjoaa täydennyskoulutusta opettajille ja nuorisotyöntekijöille sekä tuottaa eri kohderyhmille suunnattuja rauhankasvatuksen menetelmiä ja pedagogisia malleja. Suomen Rauhanliiton järjestämä Rauhankoulu puolestaan järjestää kouluvierailuja, joissa lapset ja nuoret pääsevät oppimaan esimerkiksi ihmisoikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista sekä harjoittelemaan maailmankansalaisen taitoja. Satuin törmäämään Changemakeriin ja olin siellä syyskuusta joulukuuhun vaikuttamistyön ja viestinnän harjoittelijana. Toivon ja uskon, että tulevaisuudessa minulla on mahdollisuus tehdä työtä, joka liittyy globaaliin oikeudenmukaisuuteen, rauhankysymyksiin tai ympäristöasioihin. alkava rauhanviikko huipentuu seminaariin, joka pidetään Helsingissä kansainvälisenä rauhanpäivänä 21. Nuorisojärjestöistä rauhaan liittyvää toimintaa järjestää muun muassa Suomen YK-nuoret, jonka päätehtävänä on tiedottaa YK:n toiminnasta ja tavoitteista. – Mitään selkeää haaveammattia minulla ei ole. Vuonna 2018 Pakkasvirta oli tammikuusta toukokuuhun opiskelijavaihdossa Chilessä ja reissasi samalla Boliviassa. Gutsy Gon yhteistyökumppaneita ovat muun muassa oikeusministeriö, eri kaupungit ja yritykset, Yle Areena sekä Lääkäriseura Duodecim. Syyskuussa ensimmäistä kertaa pidettävä Nuorten rauhanviikko on useiden eri kansalaisjärjestöjen järjestämä maanlaajuinen tapahtumakokonaisuus, joka sisältää muun muassa kouluvierailuja, tempauksia ja paneelikeskusteluja
YDIN 3 / 2019 34 YDINHETKI SAAMELAISUUS SÄILYY YHTEISTYÖLLÄ MONET ASIAT OVAT SAAMELAISTEN KANNALTA SUOMESSA KUNNOSSA, SANOO SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA TIINA SANILAAIKIO. Teksti ja kuvat Timo Antero Korhonen. ONGELMANA OVAT KUITENKIN SAAMELAISIA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN KÄYTÄNNÖN NOUDATTAMINEN SEKÄ NIIDEN TULKINNAT
Sen avullahan pidettiin Yhdysvallat mukana neuvostossa, vaikka heillä pyrkimyksenä on viime aikoina ollut vetäytyä monenkeskisestä yhteistyöstä. pykälässä, kun taas saamelaiskulttuurin heikentämiskielto pohjautuu yk:n kansalaisja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaan 27. Se on monesti puutteellista, toisin sanoen me emme saa kaikkea mahdollista tietoa olemassa olevasta hankkeesta, Sanila-Aikio kertoo. Saamelaisneuvosto osallistuu myös Arktisen neuvoston toimintaan, jossa ovat mukana kaikki arktisen alueen valtiot. Suomen puheenjohtajuuskausi neuvostossa päättyi toukokuussa. Lisäksi ovat vielä saamelaiskäräjälaki ja sen asettama neuvotteluvelvoite. YDIN 3 / 2019 36 YDINHETKI S uomen viranomaisilla on ollut vuodesta 1995 lähtien saamelaiskäräjälain yhdeksännen pykälän mukaan velvoite neuvotella saamelaiskäräjien kanssa päätettäessä muun muassa maaja vesialueiden käytöstä saamelaisten kotiseutualueella. – Toimeenpano kuitenkin ontuu. Sanila-Aikion mukaan lainsäädännöllisesti Suomen tilanne on moniin maihin verrattuna erittäin hyvä: Saamelaisten oikeus omaan kieleen sekä kulttuuriin ja sen ylläpitoon on taattu perustuslain 17. EI RIITÄ, ETTÄ TIETO ON VALTIOLLA JA SITÄ PANTATAAN.. – Keskivertoneuvotteluissa saadaan jotain läpi ja jotain ei. Päätökseen tarvitaan molemmille sama tietopohja. – Jäämeren ratahanke on hyvä esimerkki: jos ei ole tietoa, kuinka se vaikuttaa veteen ja maahan sekä maalla oleviin eläimiin, niin miten siitä voisi päättää. Yksi näistä saamelaisille tärkeistä asioista on mielenterveystyö ja itsemurhien ehkäisy, jota aloiteltiin jo Suomen puheenjohtajuutta PÄÄTÖKSEEN TARVITAAN MOLEMMILLE SAMA TIETOPOHJA. – Saamelaisten näkökulmasta kautta leimasi lopussa tämä Jäämeren ratahanke, joka tuli ihan puskista. Se sitten vei meiltä fokusta asioista ja muiden tärkeiden asioiden hoitamiselta. Onko esimerkiksi vaikutusten arviointia tehty. V altioiden rajat ylittävää yhteistyötä varten saamelaisilla on oma parlamentaarinen neuvosto, jonka muodostavat Suomen, Norjan sekä Ruotsin saamelaiskäräjät ja jossa on myös mukana tarkkailijana kaksi venäläistä saamelaisjärjestöä. Käräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan säädös ei kuitenkaan ole käytännössä toiminut erityisesti saamelaisille tärkeiden asioiden kohdalla. Kahdeksan vuoden neuvottelukokemuksesta tiedän, ettei yhteisen tuloksen löytämiseen valtion tai viranomaisten puolelta ole oikein valmiuksia. Se tunnettiin ensin Pohjoismaisena saamelaisneuvostona, kunnes Kuolan niemimaan saamelaisjärjestö hyväksyttiin jäseneksi vuonna 1992. Järjestökentän katto-organisaationa taas toimii vuonna 1956 perustettu Saamelaisneuvosto. Keskeistä on se, miten yhteisymmärrystä lähdetään etsimään. Ei riitä, että tieto on valtiolla ja sitä pantataan. Sanila-Aikion arvioi, että ulkoministeriö ja virkamiehet olivat valmistelleet kaudelle sopivan korkeat tavoitteet, vaikka sen viimeisessä kokouksessa maat eivät saaneetkaan aikaiseksi laajaa yhteistä julkilausumaa. Tällainen ei täytä neuvottelun tunnusmerkkejä, kun ei ole yhteiseen päätökseen tähtääviä esityksiä, Sanila-Aikio sanoo. – Voittona voidaan pitää sitä, että yhteinen kaikkien hyväksymä lauselma kuitenkin tehtiin. – On asioita, joissa kaikki menee läpi, esimerkiksi tulvariskien ennaltaehkäisysuunnitelma; sitten on toinen ääripää, jossa mitä tahansa esitämme, niin siihen ei suostuta
– Koillisväylän ja laivaliikenteen suhteen lämpeneminen itse asiassa tuottaa laivoille pahempaa: loskasohjo, joka tarttuu potkureihin, vaikeuttaa liikennöintiä. Sanila-Aikion uskoo, että Suomen puheenjohtajuuskausi voi antaa lisää mahdollisuuksia parantaa dialogia eu:n kanssa. YDIN 3 / 2019 37 YDINHETKI Tiina Sanila-Aikio Lähtöisin Sevettijärveltä, asuu Inarissa perheensä kanssa. Syyskuussa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Ruotsin saamelaiskäräjiltä Suomelle. KYSYMYS ON SIITÄ, PALJONKO PITÄÄ TIETÄÄ PERINTEISTÄ TIETOA, JOKA ON KEHITTYNYT SUKUPOLVELTA TOISELLE.. Kyse oli siitä, että saako poronlihaa myydä yksityisille suoraan porotilalta tai poronhoitajilta, hän kertoo. – Arktisen neuvoston puheenjohtajakausi on ollut hyödyllinen siksikin, että on selvinnyt eri tilaisuuksissa, ettei ilmaston lämpeneminen poista talvea ja kovia olosuhteita napa-alueelta, Sanila-Aikio sanoo. Suomen pitää olla aktiivinen siinä, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja että asia etenee asianmukaisesti. edeltäneellä Kanadan puheenjohtajakaudelle. Oikeustieteen ylioppilas, työskennellyt koltansaamen kielen ja kulttuurin parissa erilaisissa tehtävissä. – Yksi esimerkki eu:n vaikutuksista on poronlihan myynti, johon Suomi sai poikkeusluvan. – Meille on tärkeää, että Islanti otti kopin tästä mielenterveystyöstä, koska se ei ole ongelma vain Pohjoismaissa, vaan se on päänvaiva myös Atlantin takana. Toiminut kahden vaalikauden ajan saamelaiskäräjien jäsenenä sekä reilu neljä vuotta käräjien ensimmäisenä koltankielisenä puheenjohtajana. Toki me tiedetään, mikä siellä on tilanne. – Kaikissa vaihtoehdoissa pitää varmistaa tämä saamelaiskysymys, erityisesti Venäjän kohdalla. Myös ilmastokriisi vaikuttaa Arktiksen ja Saamenmaan tulevaisuuteen. Jäämeren radasta puhuttaessa Sanila-Aikio muistuttaa, että radan kaikki eri reittivaihtoehdot kulkisivat saamelaisalueen läpi. Kysymys on siitä, paljonko pitää tietää perinteistä tietoa, joka on kehittynyt sukupolvelta toiselle. Siitä puhutaan enemmän ja se edesauttaa tämän arktisen kansantaudin käsittelyssä, Sanila-Aikio kertoo. Asia on pinnalla eri tavalla kuin aikaisemmin, se ei ole enää mikään häpeäkysymys tai tabu. S aamelaisten aseman ja arktisen alueen kannalta on suuri merkitys sillä, mitä käy kahdelle suurelle liikennehankkeelle, Koillisväylän hyödyntämiselle laivareittinä sekä Jäämeren junaradalle. Erityisesti perinteisissä elinkeinoissa työskentelevät nuoret miehet kokevat tilanteensa epätoivoiseksi. Suomen kaudella esimerkiksi Inarissa järjestettiin teemaan liittyen useampia tapahtumia ja se tulee jatkumaan myös Islannin toimiessa puheenjohtajamaana. – Ruotsissa on tutkittu saamelaisten osalta mielenterveysasioita ja siellä on tosi hurjat ne luvut. – Jos se olisi kielletty, niin mitä kaikkea se olisi meille tarkoittanut. Tähän asti on ollut mielikuva, että Koillisväylä sulaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Uskon, että tämä peilautuu myös Suomeen, vaikka meillä luvut eivät ole määrällisesti niin isoja, koska Ruotsissa on kolme kertaa enemmän saamelaisia. Sitä ei voi direktiivin laatija tietää
YDIN 3 / 2019 38 YDINHETKI Teksti ja kuva Leo Granberg Suurista toiveista huolimatta Siperian luonnonvarat eivät ole koskaan tuoneet vaurautta tavalliselle kansalle. Venäjän talouden ohjausjärjestelmien takia alue tuskin puhkeaa kukkaan lähitulevaisuudessakaan. SIPERIAN menetetyt mahdollisuudet
Kuunnellaan: ”Tuo kaupunki käy täällä / jo pian kukkimaan / kun moista kansaa päällä / on neuvostojen maan!” Majakovski on suosittu, hänelle on pystytetty Novokuznetskin korkein patsaskin, vaikka hän tuskin kävi koskaan kaupungissa. Yritän väistää jälkimmäistä kysymystä, mutta hän kertoo itse, ettei pidä presidentistä. YDIN 3 / 2019 39 YDINHETKI toteutumista, sillä hänen elämänsä päättyi venäläisessä ruletissa jo seuraavana vuonna 1930. M inushevskista ajamme Jeniseijoelle, katsomaan Venäjän suurinta vesivoimalaa. Novokuznetskissa historia on yhä läsnä kahden toimivan tehdasalueen voimin. Lähiö, jossa asumme, vaikuttaa venäläisittäin siistiltä, betoniarkkitehtuuria pehmentävät siellä pihojen suuret puut ja pensaat ja monen talon edustalle tehdyt kukkaistutukset. Neljän aukeaa reunustavan talon katonharjalle on kirjoitettu suurin punaisin kirjaimin loppusäkeet Vladimir Majakovskin runosta Kertomus Kuznetskstroista ja Kuznetskin ihmisistä, ylistyksestä tämän kaupungin rakentajille. Sinne pakeni muinoin ystävämme isoisoäiti, partisaanin puoliso, vallankumouksen jaloista miehensä väkivaltaisen kuoleman jälkeen. Venäläiset rakastavat runoilijoitaan eikä tätä rakkautta tee tyhjäksi se valtava paradoksi, joka on runon sanoman ja todellisuuden välillä. Novokuznetsk, entinen Stalinsk, on Helsingin kokoinen kaupunki. Kesäturisteina emme koe kaupunkia saasteiseksi tai likaiseksi. Alue on kolmen neljän kilometrin mittainen ja pysäkkejä sen alueella kymmenkunta. Kun lähestymme patoa alajuoksulta päin, peittyy puoli taivasta sen seinämän taakS aavumme novokuznetskin kaupunkiin junalla Tjumenista. Hänelle ja monille muillekin Siperia merkitsi vapautta. Majakovski ei jäänyt seuraamaan futuristisen ennusteensa. Nyt ehdimme tutustua hyttikumppaneihimme: isoisään, joka käy hoitamassa tyttärensä lasta Pietarissa muutaman kerran vuodessa, ja nuoreen mieheen, joka työskentelee kalastusaluksessa Barentsin merellä. Siperian teollistaminen oli jättiläismäinen projekti, jonka avaimia olivat sähkö, rautamalmi ja kivihiili. ”Mikset?” Perheenisä vastaa hänen puolestaan ytimekkäästi: ”Siksi, että hän on tsaari.” Puolenpäivän aikaan tulemme rautatieasemalle ja sieltä ulos keskelle torikojuja. Tutustumme toiseen niistä ajamalla raitiovaunulla matkan, jonka työntekijät ovat tehneet joka päivä jo puolen vuosisadan ajan. Raskasta teollisuutta rakennettaessa jäivät vähälle huomiolle kielteiset vaikutukset työoloihin ja asumiseen, ympäristön ja ilman puhtauteen, asukkaiden hyvinvointiin. O lemme venäläisen ystävämme matkassa hänen kotiseudullaan. Viidessä vuodessa on tänne nouseva kaivosten, tehtaiden ja puutarhojen kukoistava kaupunki, lupaa Majakovski vuonna 1929. Tämä menee suoraan asiaan ja kysyy, mitä mieltä olemme venäläisistä ja heidän presidentistään. Ravintolavaunussa tapaamme nuoren perheen ja pohjoisen öljykentillä työskentelevän miehen. Edessä on liikenneympyrä, jolta kadut lähtevät säteittäin neljään suuntaan. Tehtaan omistaa Evraz Group, josta omistaa 30 prosenttia Roman Abramovitš, Venäjän yksityistämisessä rikastunut liikemies, jonka omaisuuteen kuuluu myös jalkapallojoukkue Chelsea Englannissa. Kartalla matka näyttää lyhyeltä, mutta onkin pitempi kuin Helsingistä Rovaniemelle. Kaupungin keskustassa on suuri puistoalueen ja huvipuiston yhdistelmä ja lähiöstäkin löytyy puisto. Novokuznetsk on kuulunut Venäjän saastuneimpiin kaupunkeihin, se on luonnonresursseistaan huolimatta köyhä ja jakaa Siperian kehityksen dilemman: luonnon rikkaudet eivät tuo vaurautta niille, jotka niitä kaivavat esiin maan uumenista – eivät tsaarin aikana, eivät sosialismin oloissa eivätkä nytkään. Kuulemme, että töissä kävi aikoinaan jopa 46 000 työntekijää, nykyään määrä on supistunut kolmasosaan
Totaalinen katastrofi vältettiin, pato ei murtunut. YDIN 3 / 2019 40 YDINHETKI se. Aivan kasan huipulla liikkuu hitaasti kuormaauto, jonka silhuetti on kärpäsen kokoinen. Sheregeshissä palvelusektori tarjoaa Rautamalmikaivos Sheregeshin kaupungin kupeessa.. Tämä on Siperian luonnonrikkauksien ja insinööritaidon symboli, teknologian pyhättö. Kiviaines on nostettu tunneleista, malmikivi erotettu siitä ja loput kivistä on kasattu kahden vuoren väliin. Tämänkin kaivoksen omistajaksi kerrotaan Abramovitš. Nyt padon alapuolelle on pystytetty, kuin kirkon alttarille, patsasryhmä kertomaan turmassa menehtyneiden viimeisistä sekunneista. Laakson toisella puolen näen satoja metrejä korkean kivivallin, yhtä vaikuttavan kuin Jeniseillä näkemämme pato. Turmasta on syytetty padon omistanutta yhtiötä, joka laiminlöi turvallisuuden liikevoittojen takia; osansa ovat saaneet myös 1990luvun poliitikot, jotka yksityistivät Neuvostoliiton perusteollisuuden. Sen ympärillä on avolouhos ja alhaalla syvä laakso, josta kaivoskäytävät sukeltavat maan alle aina kolmen kilometrin syvyyteen. Pienen Sheregeshin kaupungin alueella osumme rautamalmikaivokselle. Kaivoksien, malmitehtaiden ja malminkuljetuksen lisäksi alueelle on syntynyt yksityisiä palveluja. Kymmenen vuotta sitten yksi sen putkista rikkoutui, vesi purkautui valvontahuoneisiin, kolme turbiinia tuhoutui ja yli seitsemänkymmentä henkeä kuoli. Kuljemme polkua, joka on muutettu luvattomaksi kaatopaikaksi, tulemme tasanteelle vuoren rinteellä
He vyöryttävät joukon lukuja, jotka osoittavat Siperian talouden taantuneen viime vuosikymmeninä ja alueiden välisten tuloerojen kasvaneen, samoin kuin erojen teknologisessa tasossa ja innovaatioissa. Venäjällä valtio kuitenkin vetäytyi tällaisesta ajattelusta neuvostokauden jälkeen ja muun muassa suuret investointiprojektit on toteutettu välittämättä niiden paikallisista vaikutuksista. Onko tämä vain väliaikainen, muutaman sukupolven kestävä ratkaisu, vai saadaanko tänne puutarhakaupunki, jossa kevät puhkeaa kukkaan pitkän talven routajaksojen jälkeen. Jos tavoitteeseen pyritään vakavasti, tullaan kuitenkin Venäjän talouden ydinkysymysten ääreen: Novosibirskin tutkijoiden mukaan Siperian kehityksen pitkän aikavälin riskinä on fossiilisten polttoaineiden viennin väheneminen. Viime vuosina Venäjällä on lopulta huomattu Siperian kehittämisen ja aluepolitiikan tärkeys. Silkkitie ei kuitenkaan tällä hetkellä suuntaudu Siperiaan – ja miksi suuntautuisi, kun alueen merkitys Venäjän taloudessa näyttää tilastojen mukaan vähenevän. Kirjoittajat katsovat, että talouden ja yhteiskunnan modernisointi edellyttää aina alueellisten aspektien liittämistä kehitysstrategioihin. YDIN 3 / 2019 41 YDINHETKI elinvoimaisen mahdollisuuden, sillä täällä on merkittävä laskettelukeskus. Tällöin valtaosa Siperiankin verotuloista ajautuu Moskovaan ja muihin suuriin keskuksiin paikallisen hallinnon sijaan. Tuskinpa kovinkaan pian. Majakovskin futuristisesta utopiasta toteutui vain toinen puoli, teollisuuden kukoistus kaivosten ja tehtaiden kaupungissa. Jotain ilmeisesti tapahtuu pinnan alla, mitä. Puutarhakaupunkia ei Novokuznetskiin syntynyt. Aihe on ilmestynyt sekä presidentin puheisiin että valtiollisiin ohjelmiin. Mutta nyt ovat viranomaiset alkaneet tarkastaa, onko näillä yrittäjillä rakennusluvat kunnossa. Kritiikkiin sisältyy myös seikka, jota Venäjän nykyjohdon on vaikea sivuuttaa olankohautuksella: Venäjä haluaa sovittaa yhteen Euraasian talousunionin (eaeu) ja Kiinan uuden silkkitien suunnitelmia, muun muassa avaamalla liikenneyhteyksiä Kiinasta Siperiaan. Entä omistavatko he tontin. Tällä viitataan esimerkiksi Sotšin olympialaisareenojen ja jalkapallon mm-kisojen rakennushankkeisiin, jotka on kytketty heikosti kyseisen alueen modernisaatioon. Tapaamamme asukkaat paikkaavat tätä puutetta omilla puutarhoillaan, joista saadaan kovalla työllä omalle perheelle terveellistä ja puhdasta ruokaa. Tässä ja nyt puolestaan ovat puolestaan ongelmana alueellisten toimijoiden vähäiset investoinnit. Alueella on joukko monista talviurheilukeskuksista tuttuja pikku hotelleja, ja koko joukko pienyrittäjiä. N ovosibirskiläiset tutkijat V. E. Mikä on mennyt vikaan. Kuleshov ja V. Lopulta kyse on Venäjän talouden ohjausjärjestelmistä. Paikalliset yritykset, vaikkapa Sheregeshin pienyritysten kaltaiset toimijat, voisivat tasapainottaa kehitystä, mutta niiden liikkumavara on vähäinen. Usein nuo projektit ovat kirjoittajien mukaan olleet pikemmin imagon kuin yhteiskunnan rakentamista. Venäjän pitäisi ensin itse saada Siperian kehittäminen vauhtiin ja ehkä sitten saadaan Kiina mukaan, jolloin voidaan käynnistää yhteisiä toimia vaikkapa liikennereittien rakentamiselle. Niihin liittyy koko joukko pulmallisia piirteitä, joita sietäisi korjata – yhtenä niistä yritysverotus, joka toteutetaan pääkonttorin, ei työpaikkojen sijainnin perusteella. Sen saa tietää vasta myöhemmin. Seliverstov ovat pohtineet kiinnostavasti Siperian roolia Venäjän aluekehityksessä Regional Research of Russia -aikakausikirjassa (2018:4). Ainakin muutaman vuosikymmenen tullee Siperian kehitys jatkamaan Venäjän resurssitaloudelle viitoitetulla suurten toiveiden ja menetettyjen mahdollisuuksien tiellä.. V. Eihän näitä lupia ole Venäjällä niin kirjaimellisesti vaadittu ja useimmiten ne on saatu vasta jälkikäteen, kun toiminta tontilla on jo täydessä vauhdissa
Teksti Arja Alho Kuva Eva Lindblad YDIN 3 / 2019 42 YDINHETKI. Luokkareaktioita etsimässä Kirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija Daniel Suhonen näkee tärkeäksi hälventää vasemmistoon, erityisesti sosiaalidemokraatteihin, pesiytyneitä pelkoja radikaalisuutta ja punaisuutta kohtaan
Lupaus on purkautunut. Meille oli annettu lupaus, että voimme kaikki käydä yhtä hyviä kouluja, että täystyöllisyyteen tähtäävä politiikka antaa mahdollisuudet kaikille turvalliseen elämään, että asuntoja on tarjolla ja että turvaa ja hoivaa saa, kun niitä tarvitsee. Havainnon tueksi Katalys on kerännyt valtavasti aineistoa. Suhosen johdolla Katalys on esimerkiksi käynnistänyt projektin nostaakseen luokan käsitteenä yhteiskunnallisen analyysin agendalle. Katalysin ja Suhosen ohella Klass i Sverige -hanketta johtaa sosiologi Göran Therborn, joka on julkaissut aiheeseen liittyvän teoksen Kadotettu kansankoti – kuinka pääoma kaappasi Ruotsin. Suhosella on suomalaisjuuret, sillä hänen isänsä on suomalainen. Luokkavaikutukset ovat erittäin vakavat niin ihmisten hyvinvoinnille kuin demokratiallekin. – Tämä oli kansankodin, hyvinvointivaltion, lupaus. Politiikka on muuttunut kansan edustamisen luottamustehtävästä uraksi ja se on sulautunut yhteen liike-elämän kanssa. Tämä Suhosen mukaan siksi, että Ruotsi on luokkayhteiskunta, jopa hyvin brutaali sellainen, vaikka sen uskottiin jääneen jo taakse. Katalys haluaa tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun työväenliikkeen äänen, jonka arvot se jakaa, vaikka onkin puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhteiskunnan eliitti, myös vasemmiston oma, on kuitenkin kieltäytynyt puhumasta luokkayhteiskunnasta ja siihen johtaneesta kehityksestä sekä myös luokan käsitteestä viimeisten vuosikymmenten aikana. Hänellä on aiheesta myös omaa kokemusta. Katalysin luokka-hankkeessa ei kuitenkaan ole kyse siitä, mitä oli ja mitä nyt on. On siis puhuttava luokista, sanoo Suhonen. YDIN 3 / 2019 43 YDINHETKI. Kaiken huipuksi poliitikot ovat kätkeytyneet palkattujen mielipidemuodostajien parveen, jolla ei ole demokraattista mandaattia. Katalysia johtaa Daniel Suhonen, joka on aiemmin toiminut muun muassa sosiaalidemokraattien julkaiseman Tidenin päätoimittajana. R uotsalainen ajatushautomo Katalys haluaa elvyttää työväenliikkeen kannalta tärkeitä käsitteitä yhteiskunnan ymmärtämiseksi. Ennen muuta kyse on tulevaisuudesta ja siihen herättämisestä, että yhteiskuntakehitystä voidaan aina muuttaa. Sen tehtävänä on julkaista uutta palkansaajien asemaan liittyvää tutkimustietoa sekä myös vaikuttaa tehtäviin politiikkalinjauksiin. Tuloerojen railo on syvä. Sitä vastoin vasemmiston heikentyneestä asemasta on kirjoitettu paljon. Kun valtavalle eriarvoistumiselle, varallisuuden uusjaolle ja yksityistämiselle ei anneta luokkapohjaista käsitteistöä, joudutaan eräänlaiseen poliittiseen vankilaan. Tilalla on valtava epävarmuus. Uusi yläluokka on syntynyt Therbornin mukaan harjoitetun politiikan vuoksi. – Kasvoin 1980 -luvulla työläisperheessä Västertorpin lähiössä Tukholmassa. Samoin, ellei sillä ole kykyä, halua tai välineitä analysoida luokkayhteiskuntaa. Teoksessa käydään läpi ruotsalaisen yhteiskunnan monisatavuotisia vaiheita säätyeroista kansankotiin sekä harvainvallan ja eriarvoisuuden paluuseen. Rikkaan Ruotsin tapauksessa kasvava eriarvoisuus vie pohjaa pois enemmistön unelmalta paremmasta ja turvallisemmasta elämästä. Lisäksi hän on kirjailija, joka on viimeksi kirjoittanut puheenjohtaja Håkan Juholtin eroon johtaneesta puolueen sisäisestä vaikenemisen ilmapiiristä. Lisäksi julkisia palveluita on hoidettu kuin liikeyritystä ja tästä on maksettu palkkioita ja bonuksia. – Työväenliike ja ylipäätään vasemmisto ei kykene toimimaan kunnolla poliittisessa ilmastossa, joka ei tunnista luokkakysymystä. Ellei tämä tosiasia saa poliittista ilmiasua vasemmiston politiikassa, tyytymättömyys kanavoituu muilla tavoin. Näin on nyt käynyt, sanoo Suhonen
YDIN 3 / 2019 44 YDINHETKI Hongkong kiehumispisteessä Teksti Eero Suoranta Kuvat Studio Incendo, CC BY 2.0 Aasian finanssikeskuksena tunnetusta kaupungista on tullut muutamassa kuukaudessa taistelukenttä, jossa mielenosoittajat vastustavat avoimesti Kiinan hallinnon yrityksiä rapauttaa erityishallintoalueen autonomiaa. 44 YDINHETKI YDIN 3 / 2019
Muita tarpeellisia varusteita ovat suojakypärät ja -lasit, hengityssuojaimet sekä suolaliuos, jonka avulla kaasun voi huuhtoa silmistä.. YDIN 3 / 2019 45 YDINHETKI YDIN 3 / 2019 Sateenvarjo on mielenosoittajien vakiovaruste, jolla suojaudutaan luonnonvoimien lisäksi kyynelkaasulta
> Hongkongin poliisi on kertonut käyttäneensä tuhat kanisteria kyynelkaasua pelkästään mielenosoitusten alkamisen ja elokuun alun välisenä aikana. YDIN 3 / 2019 46 YDINHETKI H ongkongin mielenosoitukset alkoivat kesäkuun alussa vastalauseena suunnitellulle luovutuslaille, joka sallisi erityishallintoalueella pidätettyjen ihmisten lähettämisen tuomittavaksi Manner-Kiinaan. Ison-Britannian hallitus ilmoitti kesäkuussa lopettavansa kyynelkaasun ja kumiluotien myynnin kaupunkiin toistaiseksi, mutta kutsui silti hongkongilaisdelegaation Lontoossa järjestettäville asemessuille.. Eri arvioiden mukaan mielenosoitusten paluu kertoo turhautumisesta siihen, että muut keinot puolustaa kaupungin itsehallintoa on systemaattisesti torjuttu. Fong pidätettiin elokuussa muutaman päivän ajaksi syytettynä ”vaarallisten aseiden” hallussapidosta, koska hän oli ostanut laserosoittimia, joita mielenosoittajat ovat käyttäneet poliisikameroiden kasvontunnistuksen häiritsemiseen. ^ Viime kuukausien mielenosoitukset ovat nojanneet vahvasti johtajattomaan ruohonjuuritason organisoitumiseen ja kaupunkilaisten väliseen solidaarisuuteen. Osa mielenosoittajista on turvautunut aikaisempaa rajumpiin keinoihin, kuten Hongkongin lainsäädäntörakennukseen tunkeutumiseen heinäkuun 1. Kuvassa näkyvien vesipullojen lisäksi osallistujat ovat jättäneet toisilleen muun muassa rahaa metrolippuihin sekä vaatteita, joihin vaihtamalla on helpompi sulautua väkijoukkoon. päivänä. Vain puolet Yliopistoopiskelija Keith Fongin pidätystä vastustaneiden mielenosoittajien valoshow Hongkongin avaruusmuseolla. Laajimmillaan yli kaksi miljoonaa osallistujaa keränneet mielenilmaisut ovat jatkuneet useamman kuukauden ja muuttuneet samalla yleisiksi Kiinan ja Hongkongin hallinnon vastaisiksi protesteiksi. Tämänvuotiset mielenosoitukset ovat eräänlaista jatkoa vuoden 2014 sateenvarjovallankumoukselle, jossa vaadittiin kaupungin hallintojohtajan valitsemista vapailla vaaleilla. Toisin kuin viisi vuotta sitten, kaduilla on kuitenkin nyt nähty opiskelijoiden lisäksi myös muun muassa virkamiehiä, vanhuksia ja lääkäreitä
Vaikka luovutuslakiesitys on tätä kirjoittaessa jo hyllytetty, mielenosoittajat vaativat edelleen sen täydellistä poisvetämistä sekä muun muassa poliisin toimintaa tutkivan itsenäisen komission perustamista ja vaalijärjestelmän demokratisoimista. Prahalaisen esikuvansa mukaan Lennonseiniksi kutsutut muistilappukollaasit muodostuivat jo vuoden 2014 protestien aikana keinoksi osoittaa tukea mielenosoittajille. Protestien jatkuessa Hongkongin poliisi on käyttänyt mielenosoittajia vastaan rajuja keinoja, kuten rynnäköimistä metroasemille ja ostoskeskuksiin sekä kyynelkaasukranaattien ampumista tiiviisti asutetuilla alueilla. Selvää joka tapauksessa on, että jo tähän mennessä hallinnon kovat otteet ovat lyöneet syvän kiilan sen ja kaupunkilaisten välille. Seinien lisäksi muistilapuilla on koristeltu myös ihmisiä.. Hallintojohtaja Carrie Lamin haluttomuus suostua vaatimuksiin näyttäisi kuitenkin tarkoittavan, että rauhanomaista ratkaisua on erittäin vaikea saavuttaa. Lisäksi niiden edustajia on viime vuosina estetty ottamasta vastaan paikkojaan neuvostossa. Poliisia on syytetty myös toimittajien pahoinpitelemisestä sekä siitä, että se ei ole suojellut mielenosoittajia triadijärjestöihin kuuluvien rikollisten hyökkäyksiltä. YDIN 3 / 2019 47 YDINHETKI Hongkongin lakiasäätävän neuvoston edustajista valitaan suorilla vaaleilla, minkä takia demokratiaa kannattavat puolueet eivät ole saaneet äänienemmistöään vastaavaa päätäntävaltaa
Jäsenenä tuet toimintaamme. RKI kouluttaa vuosittain satoja opettajia ja nuorisotyöntekijöitä toimimaan rohkeasti rauhan puolesta. www.rauhankasvatus.fi RAUHA ON DIALOGIA.
/ 64 TARU SALMENKARI Taistelu verkon herruudesta / 68 JOHANNES HAUTAVIITA Kansalaismielipide ja Euroopan ydinaseet / 72 VELI-MATTI HUHTA Energia maailmanhistorian selittäjänä / 76 LAURI HANNIKAINEN Näkymättömät sankarit. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. / 55 KALEVI SUOMELA Sosiaalipedagogia tehtäväänsä etsimässä / 60 PENTTI SAINIO Mihin Suomi tarvitsee hävittäjiä. 50 KARI RAIVIO Onko tiede menettänyt mediapelin
YDIN 3 / 2019 50 YTIMESSÄ Kirjoittaja Kari Raivio Pyrkimys totuuteen on sekä tieteen että demokratian peruskivi, vaikka propaganda ja viruksen lailla leviävät valeuutiset sitä uhkaavatkin. Paras rokote valheita vastaan onkin sivistys ja sen mukanaan tuoma kriittinen ajattelukyky. Onko tiede menettänyt YDIN 3 / 2019 50 YTIMESSÄ. MEDIAPELIN
Kehittyneiden maiden taloudellinen hyvinvointi ja yhteiskuntien mukava elämä pohjautuvat tieteen aikaansaannoksiin. YDIN 3 / 2019 51 YTIMESSÄ K un homo sapiensin kantaisät ja -äidit lähtivät liikkeelle Afrikasta, maailma oli monimutkainen ja pelottava paikka. Esimerkiksi kuva ilmastonmuutoksesta on tuhansien tutkijoiden ponnistelujen kautta jatkuvasti tarkentunut, epäilijöiden joukko on supistunut ja ongelma on vähitellen noussut politiikan asialistan kärkeen. Erityisen suuri merkitys olisi historian tajulla ja kyvyllä ottaa oppia historian menestystai katastrofitarinoista. Varsinainen jättiharppaus alkoi kuitenkin vasta 1500-luvun lopulla tieteen läpimurtojen kautta. V aikka tieteellinen tieto on useimmilla aloilla valtavan laajaa ja helposti saatavissa digitaalisista varannoista, se voi olla epätäydellistä, jopa virheellistä. Valistuksen aika loi pohjan teollisille vallankumouksille ja lopulta informaatioteknologian voittokululle. Sen sijaan on masentavaa, kuinka helposti yhteiskunnan päätöksenteossa tutkittu tieto jätetään huomiotta tai jyrätään kyseenalaisilla perusteilla. Maanviljelyksen kehittyminen noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua antoi mahdollisuuden pysyvien asutusten ja yhteiskuntien synnylle, ihmisten työnjaolle ja vaurastumiselle. Varsinkin luonnontieteissä uudet havainnot pyritään kuitenkin joko varmistamaan tai kumoamaan toistetuilla kokeilla, joiden kautta tiede korjaa itseään ja pääsee aina lähemmäs totuutta. Annos humanismia ja suvaitsevaisuutta voisi lieventää niitä jyrkkiä asenteita ja vastakkainasetteluja, jotka nykyisin leimaavat yhteiskunnallista keskustelua monissa maissa. Tutkimus ja tuotekehitys katsotaan välttämättömiksi menestykselliselle yritystoiminnalle, ja valistuneet yritykset panostavat niihin miljardeja. Valitettavasti on tunnettu. Myös humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella voisi olla paljon annettavaa poliittisille päättäjille. Silloin monet päätökset voisivat saada toisenlaisen sisällön, ja monien valtaa tavoittelevien tai siihen epätoivoisesti takertuvien ura saattaisi katketa. Sellaisia ovat muun muassa tehdyt sopimukset tai vaalilupaukset (”hallitusohjelmassa ei mainintaa”), taloudelliset näkökohdat (”meillä ei ole siihen varaa”), juridiset (virhe)tulkinnat (”eu tai perustuslaki kieltävät sen”), arvot ja ideologiat (”se uhkaa hyvinvointivaltiota”), demokratian ulkoistaminen etujärjestöille tai elinkeinoelämälle (”saavutetut edut”), mielipidetiedustelut (”kyllä kansa tietää”) tai kansallinen alemmuuskompleksi (”Ruotsissa tehdään näin”). Vuosituhansien kuluessa perimätieto ja omat havainnot opettivat tuntemaan ympäristön hyötyjä ja vaaroja ja paransivat eloon jäämisen edellytyksiä
Faktantarkistus onkin muodostunut varteenotettavaksi toiminnaksi, joka on levinnyt Yhdysvalloista muihin maihin, usein sanomalehtien, median organisaatioiden tai yliopistojen toimesta. Sen tulisi olla myös edustuksellisen demokratian peruskivi. Englannissa brexit -kampanjan johtohahmo Boris Johnson on yhtä vähän huolissaan vaaliväitteidensä totuuspohjasta. A inoa keino valheellisen tiedon kumoamiseen on totuus. YDIN 3 / 2019 52 YTIMESSÄ tosiasia, että ihmiset ja yhteiskunnat eivät opi historiasta mitään tai yrittävät jopa vääristää sitä omien pyrkimystensä tukemiseksi. Pohjanoteerausta edustaa Yhdysvalloissa Donald Trump, jonka härskit, valheelliset ja vastustajia solvaavat tviitit innostavat uskollisia kannattajia myrskyisiin America first! -huutokuoroihin. Tämä tutkimuslöydös vahvistaa monien maiden sananlaskuja, kuten ”valheella ei ole jalkoja, joiden varassa se seisoisi, mutta sillä on siivet, joiden avulla se lentää kauas” (Kiina) tai ”hyvä kello kauas kuuluu, paha kello kauemmas” (Suomi). Myös Suomessa toimii ylen Valheenpaljastajasivusto ja yksityisten aktivistien toimesta perustettu puolueeton Faktabaari. Italialainen it-konsultti Alberto Brandolini esitti nimeään kantavan ”lain”, jonka mukaan paskapuheen kumoaminen vaatii kertaluokkaa enemmän energiaa kuin sen tuottaminen. JOS EHDOKAS PIILOTTAA TODELLISET AJATUKSENSA JA AIKEENSA PÖTYPUHEESEEN TAI SUORANAISIIN VALHEISIIN, HÄN PETTÄÄ ÄÄNESTÄJÄNSÄ.. Autoritaariset hallitukset muun muassa Kiinassa, Venäjällä, Unkarissa ja monissa kehitysmaissa kieltävät kylmästi järjestämänsä konnuudet, vaikka niistä olisi selvät todisteet. On myös osoitettu, että valheellisten uutisten leviämisnopeus on keskimäärin neljä kertaa suurempi kuin tosien. Jos ehdokas piilottaa todelliset ajatuksensa ja aikeensa pötypuheeseen tai suoranaisiin valheisiin, hän pettää äänestäjänsä. Kansa valitsee edustajansa tekemään päätöksiä ja äänestää sen käsityksen perusteella, joka on muodostunut ehdokkaiden sanomisista, kirjoituksista, vaalikoneista ja muista julkisen keskustelun ja vaalikampanjan elementeistä. Totuuden jälkeisen ajan sosiaalinen media pursuaa löysää ja usein ilkeämielistä ajatuksenrientoa, perinteinen media taistelee olemassaolostaan ja kosiskelee yleisöä kohu-uutisten ja viihteen avulla. Sitä he pitävät totuutena. Viime vuosina vaalikampanjat ovat monissa maissa muuttuneet ala-arvoisiksi saippuaoopperoiksi. Pyrkimys totuuteen on tieteen peruskivi. Ensimmäisen presidenttikautensa puoliväliin mennessä Trump oli ehtinyt esittää yli 5 000 valheiksi osoitettua väittämää. Faktantarkistajat ovat haasteellisen tehtävän edessä, sillä yksittäisten poliitikkojen möläysten ja puolueiden katteettomien julistusten lisäksi vastassa on joukko valeuutisia tuottavia trollitehtaita ja robotteja, niistä suurimpana Pietarissa toimiva Internet Research Agency
Monet tutkijat eivät kuitenkaan katso tehtäväkseen valistaa maallikkoja, vaan seurustelevat mieluummin kollegojen kanssa. Jos kenttä jätetään populististen mediajulkkisten haltuun, kohta meitä hallitsevat stand up -koomikot ja rapartistit. Huippuluokan ravitsemustutkija ei kovin monta kertaa viitsi televisiossa väitellä hyvän supliikin omaavan maallikon kanssa, joka on ihan itse keksinyt uuden taatusti terveellisen tai laihduttavan dieetin. YDIN 3 / 2019 53 YTIMESSÄ Mielenosoittajan Wikipedian lähdeviitekäytäntöihin viittaava kyltti Rally for Sanity and/or Fear -tapahtumassa Washington DC:ssä vuonna 2010. Näinhän on käynyt jo Yhdysvalloissa (Donald Trump), Ukrainassa (Volodymyr Zelenskyi) ja Italiassa (Beppe Grillo). Näiden taustalla on usein median tasapuolisuusharha, kun kaikilla mielipiteillä katsotaan olevan yhtäläinen oikeus päästä julkisuuteen. DA N 4T H N IC H O LA S, CC BY 2.0. Tutkittu tieteellinen tieto on niin lähellä totuutta kuin kunakin ajankohtana on mahdollista päästä. Niinpä sen tuominen suuren yleisön tietoon julkisissa keskusteluissa on välttämätöntä. Osa ei vain halua esiintyä julkisuudessa joko ujouttaan tai ankeiden kokemusten satuttamina
Jos nuoresta pitäen kasvatetaan kriittiseen asenteeseen tyrkytettyjä ”totuuksia” kohtaan ja opastetaan luotettavan tiedon lähteille, demokratia on terveellä pohjalla. Sairastuneiden hoidon lisäksi on ryhdyttävä eristystoimiin ja pyrittävä kehittämään rokote, jolla väestön vastustuskykyä voidaan parantaa ja taudin leviäminen pysäyttää. Suomen kieleen tämä uudempi merkitys lienee myös tulossa, sillä se mainitaan jo sanan ”viraali” selityksenä internetin Suomisanakirja.fi:ssä, mutta ei vielä Kielitoimiston sanakirjassa. Viestintäteknologia on mahdollistanut hyvien ja huonojen uutisten ja huhujen leviämisen globaalisti lähes valon nopeudella, kun taas elävät virukset siirtyvät yleensä kosketuksen tai hengitysilman välityksellä ihmisestä toiseen. Virtuaaliset virukset ovat monessa mielessä hankalampia kuin biologiset taudinaiheuttajat. Uudet virustaudit ovat usein peräisin eläinkunnasta, kuten ebola tai influenssa. Informaatiosaasteen lähdettä ei ole mahdollista eristää, vaikka jotkut vihapuheen tai pornon levittäjät ovatkin joutuneet raastupaan ja tuomittu vankeuteen. Hömppätartunnan saaneita on hankala parantaa, sillä ihmiset pitävät yleensä sinnikkäästi kiinni käsityksistään, vaikka ne olisi todisteltu vääriksi. Kun ne siirtyvät ihmiseen, seurauksena voi olla paikallinen epidemia tai jopa globaalisti leviävä pandemia. HÖMPPÄTARTUNNAN SAANEITA ON HANKALA PARANTAA, SILLÄ IHMISET PITÄVÄT YLEENSÄ SINNIKKÄÄSTI KIINNI KÄSITYKSISTÄÄN, VAIKKA NE OLISI TODISTELTU VÄÄRIKSI.. Sekä englannin että ruotsin kielessä sanalla ”viral” on jo sanakirjoja myöten kaksi merkitystä: perinteisempi on viruksen aiheuttama tauti tai epidemia, uusi tulokas viittaa nopeasti ja laajalle internetin ja sosiaalisen median kautta leviävään uutiseen tai huhuun. Tärkein keino lisätä väestön vastustuskykyä valeuutisia ja valheellista propagandaa vastaan on sivistys! Valistunut kansa ei ole yhtä helposti jymäytettävissä kuin huonon peruskoulutuksen saanut ja laimeasti maailman menoa seuraava väki. YDIN 3 / 2019 54 YTIMESSÄ V aleuutisten leviämisellä on paljon yhtäläisyyttä virustautien kanssa
Kirjoittaja Kalevi Suomela SOSIAALIPEDAGOGIA tehtäväänsä etsimässä YDIN 3 / 2019 55 YTIMESSÄ. Tuore sosiaalipedagogiikan oppikirja herättää pohtimaan, miten tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Sosiaalipedagogian pyrkimyksenä on kasvattaa nuorista itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun kykeneviä kansalaisia
Eliittien osalta tilanne on tietysti ollut toinen jo vuosisatoja ellei -tuhansia. Viimeinen suuri vääntö Suomessa käytiin peruskoulun kymppiluokasta. Henkilökohtaisesti minua miellyttää varsinkin tuon määrittelyn väljä jälkiosa. K uinka moni lukija tuntee käsitteen sosiaalipedagogiikka. Siihen sisältyi esimerkiksi käytännöllinen pyrkimys lievittää kasvatuksen keinoin yleistä siveellistä rappiota. Useimmat ovat kai joskus kuulleet tai nähneet tuon sanan, mutta sen sisältö on ehkä jäänyt hämäräksi. Wsoy:n iso tietosanakirja vuodelta 1996 tarjoaa seuraavan selvityksen: sosiaalipedagogiikka on ”kasvatusta ja kehitystä yhteisöjen jäsenyyteen sekä kasvatusyhteisöjä tutkiva kasvatustieteen ala”. 1800-luku oli Euroopan ydinalueilla teollisen vallankumouksen aikaa, jolloin väkeä imettiin maaseudulta nopeasti kasvaviin teollisuuskeskuksiin. Diesterweg liitti sosiaalipedagogian yhteiskunnan huono-osaisten auttamiseen, mikä oli vahvasti yhteydessä sosiaalipoliittiseen köyhyyden vastaiseen taisteluun. V arsinaiset oppilaitokset – varsinkin koko kansalle tarkoitetut – ovat myöhäinen keksintö. Jo Karl Magerin elinaikana sosiaalipedagogiikasta esitettiin myös hänen määritelmästään poikkeava käsitys, jonka muotoili hänen maanmiehensä ja toinen koulunuudistaja Adolph Diesterweg. Nykyisin me pidämme kaikille kuuluvan koulutuksen olemassaoloa itsestään selvänä. Magerin mukaan oli olemassa kolme pedagogian aluetta, yleinen, kouluja sosiaalipedagogia, joista viimeksimainittu oli kasvatusta yhteiskuntaan ja kasvatusta yhteiskunnassa. Elina Nivalan ja Sanna Ryynäsen tuoreen oppikirjan mukaan sosiaalipedagogiikka-sanaa käytti ensimmäisen kerran saksalainen Karl Mager vuonna 1844. Hänelle se oli yleiskäsite, jonka avulla hän pyrki uudistamaan kasvatustiedettä. Koululaitosten kehittymistä edistivät monet intressit ja paineet: muun muassa kirkonmiesten altruismi ja heidän hätänsä siveellisestä rappiosta, teollisuuden kapitalistien ja muidenkin työnantajien tarve saada lukutaitoista ja ammattinsa osaavaa työvoimaa, sekä tietysti jo melko varhain myös kasvavan työväenliikkeen ihmisten halua saada maailma ja oma elämä paremmin tiedollisesti haltuun. Kasvatus tapahtui pitkään perheissä ja työpajoissa. Sanakirjan mukaan voidaan lisäksi ymmärtää, että sosiaalipedagogiikkaa ovat ”sosiaalisesta kasvatuksesta esitetyt teoriat ja niiden soveltaminen käytäntöön”. Voidaan kai sanoa, että magerilaisessa merkityksessä sosiaalipedagogiaa on ollut olemassa aikojen alusta ja kaikissa yhteiskunnissa: kasvatuksen tehtävä on ollut aina sosiaalistaa lapset ja nuoret siihen yhteisöön, johon he ovat syntyneet. Tietoinen kasvattaminen ei siis koskaan ole ollut vain käytännön taitojen opettamista, vaan aina myös opettamista ”tavoille”. Sitäkin tärkeämpää on tiedostaa, millaisessa eri suuntiin repivien intressien ja intohimojen ristipaineessa koululaitosta on kehitetty – ja kehitetään edelleen. YDIN 3 / 2019 56 YTIMESSÄ
He haluavat sosiaalipedagogisen toiminnan edistävän jokaisen ihmisen ja hänen ihmisarvonsa tunnustetuksi tulemista. Nivala ja Ryynänen eivät kapinoi tuota jo varsin vakiintunutta kahden tehtävän hahmotusta vastaan, mutta keskittyessään kirjassaan niistä jälkimmäiseen he samalla laajentavat sitä kaikenlaisen syrjäytymisen ja syrjäyttämisen torjuntaan. Ehkä sen voikin nähdä säilyneen eräänlaisena sosiaalipedagogian itsepuolustuksena, joka on taannut sille toimintavapautta ”omalla” alueellaan. Hänen ja Magerin jälkeisessä kehityksessä erottuu Nivalan ja Ryynäsen mukaan kaksi näitä erilaisia tulkintoja seuraavaa linjaa, siis 1) sosiaalipedagogia yleisenä yhteiskunnallisen kasvatuksen tieteenä ja 2) sosiaalipedagogia erityisenä huono-osaisuuden pedagogisena kohtaamisena ja tarkasteluna. KOHTI INHIMILLISEMPÄÄ YHTEISKUNTAA Gaudeamus 2019 422 s. Useimmat sosiaalipedagogiikan uranuurtajat, jotka esitellään kirjan kekseliäissä Tutustu teoreetikkoon -tietolaatikoissa, ovat rajoittaneet toimintansa juuri tälle jälkimmäiselle alueella. K oulutus yhteiskunnan kustantamana toimintana on lähtökohtaisesti olemukseltaan konservatiivista – se opettaa ”tavoille”. Suomen ja monen muunkin demokraattisen valtion virallinen koululaitos on vuosikymmenien saatossa antanut myöten sosiaalipedagogian arvomaailman mukaiselle tavoitteelle kasvattaa nuorista itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun kyElina Nivala ja Sanna Ryynänen SOSIAALIPEDAGOGIIKKA. YDIN 3 / 2019 57 YTIMESSÄ. Se pätee myös Paolo Freireen, alan tunnetuimpaan guruun, vaikka Freiren ohjelma ja ideat laajenivat edellyttämään toimijoiden valmentamista poliittiseen tietoisuuteen ja aktiiviseen toimintaan rakenteellisten olosuhteiden muuttamiseksi. Freire sekä myös Sanna Ryynänen ja Elina Nivala itse ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, miten perimmältään ongelmallinen tuo sosiaalipedagogian jako kahteen tehtäväalueeseen on
On silti vain muutama vuosikymmen ajoista, jolloin koulun tehtäväksi nähtiin pikemminkin opettaa nuorille vain kurinalaisuutta ja isänmaallisuutta. Jo yli kolmekymmentä vuotta on ollut olemassa Suomen sosiaalipedagoginen yhdistys, joka julkaisee korkeatasoista vuosikirjaa ja järjestää avoimia sosiaalipedagogian päiviä, jotka kokoavat yhteen alan harrastajia ja opiskelijoita. Sosiaalipedagogia järjestäytyneenä liikkeenä ei kuitenkaan ole ollut se kouluja koulutuspedagogian arvomaailmasta ”taistelun käynyt” taho, joka on johtanut tuohon muutokseen. keneviä kansalaisia. Voi olla, että sosiaalipedagogialle nykyisen kaltaisena instituutiona ei tarvitse eikä pidäkään tehdä mitään. DA RR EN FO RE M AN , CC BY 2.0 YDIN 3 / 2019 58 YTIMESSÄ. Sosiaalipedagogia on tyytynyt asemaansa virallisesta koulukasvatuksesta ja kasvatustieteestä erillisenä sosiaalipolitiikan kasvatuksellisena toimeenpanijana ja – tottakai – sen älykkäänä edistäjänä. Sen sijaan edistys on toteutunut yhteiskunnan yleisen demokratiakehityksen ansiosta puoluepoliittista tietä. Esitän kuitenkin pari kysymystä: Pitäisikö sosiaalipedagogian olla nykyistä paljon kiinnostuneempi koulupedagogiikasta ja yleisestä kasvatustieteestä. Sosiaalipedagogia sellaisena instituutiona, jollaiseksi se on tässä tietynlaisessa eristyneisyydessään kehittynyt, on silti saanut aikaan mittavia tuloksia. Suomessa se on juurtunut tutkimusja kehittämisalueena etenkin Itä-Suomen yliopistoon ja ammatillisen koulutuksen alueena laajasti ammattikorkeakouluihin. Ja pitäisikö sosiaalipedagoLuokkahuone Dorchesterin lukiossa Bostonissa noin vuonna 1901
Sen ihmiskäsityksen mukaan kaikkien ihmisten luova potentiaali on paljon suurempi kuin tavanomaisessa johtamiskulttuurissa pääsee näkyviin. Kirja on samalla erittäin terveellistä luettavaa jokaiselle, joka tähyilee kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Meidän on opittava ajattelemaan myös globaalia yhteisöä yhteisönä muiden yhteisöjen joukossa, ja kansainvälisiä sekä erilaisten ryhmien välisiä suhteita samassa perspektiivissä. Kaikilla tasoilla on kysymys eheytymisestä. Tämä lähestymistapa takaa tutkitusti samalla suurimman mahdollisen työtyytyväisyyden organisaation kaikille jäsenille. Ajattelin, että 1900-luvun jälkipuoliskon maailmassa sana vallankumous on useimmiten järkevää ymmärtää nimenomaan suurina ja perusteellisina transformaatioina, jotka lisäävät yhteisön demokratiaa ja ihmisoikeuksien yhteistä kunnioittamista. YDIN 3 / 2019 59 YTIMESSÄ. Luin hiljattain uudestaan vuonna 1995 ilmestyneen Charles Lemertin hienon esseekokoelman Sociology After the Crisis, jossa hän näkee maailmassa kaiken muuttuneen kolonialismin purkautumisen myötä. Analogia sosiaalipedagogiaan on ilmeinen. Sen perusajatus oli ja on, että minkä tahansa organisaation voimavaroista saadaan eniten irti, jos sen toimintaa johdetaan ja kehitetään turvautuen jatkuvaan ja mahdollisimman tasa-arvoiseen osallistavaan dialogiin. Näin määrittyneen valtavan kulttuurisen kriisin jälkeisessä todellisuudessa sosiologiakin voi järkevästi ymmärrettynä olla vain normatiivista. Sen jälkeen etnisyys ja sukupuoli tai muu sellainen eivät enää missään ole voineet modernin ihmisen silmissä tuomita ketään hyväksyttävään eriarvoisuuteen. Koulu ja työelämä ovat kumpikin tärkeitä elämänalueita, ja kummankin todellisuuden piirissä jämäkkä annos tietoisesti lisättyä toimintaa kriittisen sosiaalipedagogian arvomaailman hengessä olisi yhteiskunnan viemistä oikeaan suuntaan. Elina Nivala ja Sanna Ryynänen ovat tehneet suurta kunnioitusta ansaitsevan työn hienon sosiaalipedagogiikan oppikirjan kirjoittajina. Y mmärsin niitä vasemmistolaisia ystäviä, jotka sanoivat od:n olevan vain kapitalismiin sopeuttamista – ymmärsin, mutta en ollut samaa mieltä. Historia on sen jälkeen osoittanut moneen kertaan, että voimaan ja väkivaltaan turvautuneet etujoukot eivät valtaan päästyään ole oikeastaan missään kyenneet luomaan kestävästi legitiimejä rakenteita. gian olla olla nykyistä huomattavasti kiinnostuneempi työelämän piirissä tapahtuvasta koulutustoiminnasta. Kysymys oli silloin nimellä od eli organization development kulkevan ajattelutavan soveltamisesta. Koulun suhteen olen maallikko, mutta työelämän koulutusta olen ollut yhden vuosikymmenen ajan mukana kehittämässä. Toivottavasti kirja kuluu opiskelijoiden käsissä ja herättää heissä ajatuksia. Samalla minusta on loogista ja oikein ajatella, että myös rauhankasvatus on sosiaalipedagogiikkaa. Ajattelin Paolo Freiren hengessä, että yhteiskunnan kehittämisessä realismia on vain transformaatio, instituutioiden uudistuminen oppimisen kautta
Kirjoittaja Pentti Sainio HÄVITTÄJIÄ. Jatketaanko Horneteista alkanutta virhearviota vielä 30 vuotta. Mihin Suomi tarvitsee 60 YTIMESSÄ YDIN 3 / 2019. YDIN 3 / 2019 60 YTIMESSÄ Hornetien korvaamiseen pyrkivä HX-hanke osoittaa, että Suomessa keskustelu sotilaslentokoneiden tarpeesta ja kustannuksista on edelleen vähäistä
Lisäksi lentokoneet pystyvät yhä heikommin niihin tehtäviin, joilla niiden hankintaa perustellaan. Latiff kuvaa tilannetta, jossa sotilaat ja siivilit puhuvat eri kieltä uhkakuvista ja niiden torjunnasta. Halutaan kalliita laitteita, joista ei ole mitään hyötyä uusien uhkien torjuntaan. YDIN 3 / 2019 61 YTIMESSÄ K irjassaan Future War amerikkalainen Notre Damen yliopiston materiaalitekniikan tohtori, entinen ilmavoimien kenraalimajuri Robert H. Viime vuosikymmenien sodissa lentokoneita on käytetty pääasiassa ilmahyökkäyksiin ilmatorjuntakyvytöntä kohdetta vastaan. Kivinen odottaa maan hallituksen antavan jonkinlaista ohjausta ennen tarjouspyynnön lähettämistä syksyllä. Ilmapuolustuksessa hävittäjien rooli on supistunut minimiin. Siviilipäättäjien välinpitämättömyys ja tietämättömyys sotilastekniikan perusasioista on Latiffin mielestä suorastaan vaarallista. Ilmatorjuntamiehet hämmästelevät sitä, että viime aikaiset sotakokemukset ja tekninen kehitys maailmalla eivät näytä olevan hx-hankkeen vetäjien tiedossa. Tai sitten niitä ei haluta ottaa huomioon – mikä on ilmatorjunnan kannalta kardinaaliluokan virhe. Suomen kohtalon kysymys on, onko ennen kaikkea poliitikoilla näkemystä ja ymmärrystä siitä, että hävittäjäkauppa ei vaikuta pelkästään armeijan tulevaisuuteen. Puolustusministeriön virkamiehet näyttävät valmistelevan hävittäjäkauppaa vanhaan sodankuvaan. Tämä hävittäjien määrästä erillinen suorityskyky-termi avaa kuitenkin tulkintakuilun, jossa siviilit eivät ymmärrä, mitä sotilaat ajavat takaa. Yhä suppeampi sotilasjohtajien joukko päättää asioista, jotka kuuluvat ja koskettavat kaikkia, eivätkä ole perinteisellä asevaikutuksella ratkaistavissa. Se nimittäin vaikuttaa myös kansantalouteen,. S uomessa keskustelu sotilaslentokoneiden tarpeesta ja kustannuksista on jäänyt aina vähäiseksi. Kenraalin huoli kuvastuu hyvin Suomessa, kun Hornet-hävittäjille etsitään korvaajia. Niissä on merkittävänä suorituskykynä enää pommituskyky, jota tuskin voidaan pitää Suomen puolustuksen avaintehtävänä, vaikka sen hankkimiseen onkin uhrattu miljardeja. Hän pelkää syvenevää kuilua, joka johtaa asioiden ratkaisuun vain sotilaallisin keinoin. Varmaankin pieni määrä hävittäjiä tarvitaan rauhan ja ”harmaan vaiheen” aikana ilmatilan vartiointiin, jossa siinäkin päätehtävä on kuitenkin tutkalaitteilla. Ohjuspuolustuksessa hävittäjillä ei ole oikeastaan mitään roolia, koska ballististen aseiden torjunta ei ole edes teknillisesti mahdollista, kuten ei myöskään pitkän kantaman risteilyja tykistöohjusten ensi-iskun. Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa niistä todetaan: ”Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysmääräisesti.” Myös Hornetien korvaamiseen tähtäävän hx-hankkeen ohjelmajohtaja, ilmavoimien entinen komentaja Lauri Puranen korostaa suorituskyvyn korvaamista. Yhteiskunnan on kokonaisuutena varauduttava uusiin uhkiin. Puolustusvoimien uusi komentaja, jalkaväenkenraali Timo Kivinen kuitenkin arvioi, että hävittäjähanke on suurin asia, joka vaikuttaa armeijan kehitykseen tulevalla vuosikymmenellä
Niitä luo monipolvinen amerikkalainen sotilasteollinen koneisto, joka usein haluaa ratkaista asiat pommikoneilla. S uomessa on vuosikaudet eletty aikaa, jossa Yhdysvalloissa kehitetyt sotilaalliset uhkakuvat hallitsevat päätöksentekoa. Alueiden komentajat vaikuttavat Yhdysvaltain sotilasmeno. Jo hankinnan rahasummat ovat niin suuria, että niitä on hankala hahmottaa. Euroopan sotatoimia johtaa Saksassa sijaitseva Yhdysvaltain Euroopan joukkojen päämaja Eucom. Virhepäätös iskisi jokaiseen kansalaiseen jo rauhanaikana parin sukupolven verran. Kumppanuustavoitteiden kautta syntyi halu hankkia Jassmrynnäkköohjuksia Horneteihin. Siksi Yhdysvalloissa on liikaa sotilaskoneita, joilta vuoden 2018 tilastojen mukaan puuttuu kaikkiaan 1 300 lentäjää. Entinen puolustusvoimien komentaja, Hornet-lentäjä Jarmo Lindberg kehui uurastaneensa kymmenen vuotta saadakseen ostetuksi verovaroilla nuo hyökkäysaseet. Oli luontevaa, että ennen eläkkeelle siirtymistään kenraali Lindberg kävi Washingtonissa heinäkuussa noutamassa hänelle myönnetyn amerikkalaisen ansiomitalin. Asioita on saatu hieman julki vasta vuosien kuluttua. Hävittäjäkauppa ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen. Lisäksi koneet ostettiin muka ilmatorjuntaan torjuntahävittäjiksi, mutta muutettiin myöhemmin alkuperäiseen käyttöön ilmasta maahan toimiviksi pommikoneiksi. Hallitus voi lopettaa puheet elämänlaadun parannushankkeista, jos hyväksyy ilmavoimaupseerien vaatimukset. Samantyyppinen ohjaajaongelma on monella muulla maalla. Sillä on ratkaiseva merkitys arvoja tarveharkintaan, jolla suomalaisia turvaverkkoja kehitetään tai romutetaan. Lindbergin ja Suomen valtion tiivis usa-suhde alkoi vuonna 1992, kun Suomi osti amerikkalaisen, hyökkäykseen tarkoitetun rynnäkkökoneen f/a 18 Hornetin. Se on yksi Yhdysvaltain maailmanlaajuisista sotatoimialueista, jotka ulottuvat maapallon pinnan joka kolkkaan. Silloin alkavat puheet veronkorotuksista, palvelumaksujen nostoista sekä etuuksien leikkauksista: valtion kassa kuihtuu sotakoneiden maksutaakan alla. Konekauppa oli niin suuri, että sen hintaa joutui puolustusministeriö heti alkuun kaunistelemaan. Ulkopuolinen ei ole voinut tietää, miten paljon vehkeilyä Hornetkauppaan liittyvä salailu kätkee alleen. YDIN 3 / 2019 62 YTIMESSÄ ulkoja turvallisuuspolitiikkaan sekä yhteiskunnan perustoimintoihin – erityisesti kaikkien kansalaisten palveluja turvaverkostoon. Suomen puolustuksen varjolla Naton ja Yhdysvaltain virkamiehet syöttävät Naton kumppanuusohjelman kautta Suomen virkamiehille omia tarpeitaan, kuten uusia monitoimihävittäjiä ja niihin hyökkäysaseita. Vieläkin ilmavoimat haluaa salata asiakirjoja jatkamalla salausaikaa jopa ohi uuden hankinnan. Uhkakuvia on luotu pääasiassa amerikkalaisten asejärjestelmien ostojen lisäämiseksi
Eucomin komentajan vastuulla on kaikkiaan 51 maata: Euroopan maat, mutta myös koko Venäjä, Grönlanti, Turkki, Georgia, Azerbaidžan ja Armenia sekä Israel, jonka tukemiseen kumppanit pyritään sitouttamaan tavalla tai toisella. Yhdysvaltain komentajilla on käytössä ehdollisella yhteisymmärryksellä liittolaisten ja kumppaneiden, kuten Suomen ja Ruotsin, sotavoimaa sekä niiden tukikohtia ja maa-aluetta. Tykistön tehokkaan tulivoiman hankkiminen olisi maksanut vain kymmenesosan Horneteihin upotetuista rahoista. YDIN 3 / 2019 63 YTIMESSÄ jen suuntaamiseen, ulkopolitiikan muotoiluun ja kansallisen turvallisuuden päätöksentekoon. Ilmavoimien rahaa nielleet hankkeet ovat olleet pahin este tykistöjärjestelmien kehittämisessä. Sekin suorituskyky olisi harvoin oikeassa paikassa halutussa ajassa. Suurin uhka on sotapotentiaali, jonka Natokumppanuus saattaisi yhdistää monen maan sotavoimaan.. T aloudelliset, teolliset, poliittiset ja sotilaalliset seikat puoltavat uusien koneiden hankintaa Ruotsista. Suomi on pysynyt huonosti tykistöasekehityksen mukana, sillä vaikka Suomen tykistöllä on maailman luokan tietotaitoa ja kokemusta, sitä ei ole voitu käyttää täysimittaisesti hyväksi rahan puutteen vuoksi. Ruotsalaisten koneiden määrän, vuokrauksen tai oston säätely olisi vaivatonta – ja vailla suurvallan painostusta. Afganistanissa Nato ja Yhdysvallat eivät ole 18 vuoden sotimisen jälkeen saaneet ilma-aseella taltutettua jalkaväkiaseilla taistelevaa vihollista. Kauaskantoisten tykistöasejärjestelmien suorituskyky onkin ainoa varma ja tehokas keino puolustaa laajaa maata. Huoltokin on lähellä. Ilmavoimia vailla ollut Vietnam voitti Yhdysvallat, jolla on maailman suurimmat ilmavoimat. Perinteisten taistelujen kulkua määräisivät maavoimat ja raskaat tykistöaseet, joihin kuuluvat kauaskantavat raketit ja ohjukset. Tältä kannalta tarkasteltuna Venäjän kokema suurin uhka ei ole Suomen aseet ja joukot. Lisäksi puolustuksen tarpeet tulevat olemaan niin moninaiset, että niitä ei pommeilla kateta – olipa niitä kuinka paljon tahansa. Pelotevaikutusta eivät ratkaise konehankintoja haluavien mielipiteet, vaan ulkomaiden arviot. Siviiliuhreja sitä vastoin on tullut paljon. Jos Suomi vedettäisiin mukaan aseelliseen konfliktiin, niin suomalainen puolustaja olisi kuitenkin alakynnessä vastustajan kauaskantoisen ohjusja tykistöaseistuksen tehon ylivoiman alla. Sotilaallinen pelote, hyökkääjää pidättelevä suorituskyky on kuitenkin kokonaisuus, eikä yksittäinen ase – ellei kyse ole atomiaseesta. Baltian puolustamiseen Nato tarvitsee Suomen ja Ruotsin lentokenttiä ja lentokoneita. Näin Suomi maksaisi myös merkittävän osan Baltian maiden puolustusmenoista, koska Yhdysvallat niin haluaa
Kirjoittaja Taru Salmenkari VERKON HERRUUDESTA Taistelu YDIN 3 / 2019 64 YTIMESSÄ. Kuka kontrolloi tiedon liikkumista, kun Kiina nousee sen haastajaksi. Yhdysvallat ei halua jakaa internetin infrastruktuurin tuomaa strategista ja taloudellista valtaa
Tämä selittää Yhdysvaltain hallituksen kahinoita Huawein kanssa. Yhdysvaltoihin kertyy ulkomailta voittoja jo infrastruktuurin ylläpitämisestä, sillä sen sisäänrakennettujen standardien käytöstä koituu käyttökustannuksia muunmaalaisille toimijoille. Sisällön, teknologian ja laitteiden tuotannon ne jättävät yksityissektorille. Kanada on Yhdysvaltojen vaatimuksesta pidättänyt yhtiön johtaja Meng Wanzhoun syytettynä teollisuusvakoilusta ja Iranin kauppasaarron rikkomisesta. Lisäksi hallituksen painostuksesta Google on suunnitellut kieltävänsä Android-käyttöjärjestelmän käytön Huawein kännyköissä. YDIN 3 / 2019 65 YTIMESSÄ. Alalla vallinnut englannin kieli on tehnyt yhdysvaltalaistoimijoille helpoksi omaksua myös ulkomaisia innovaatioita. Kiinasta on kuitenkin syntynyt kilpailija internetliikenteen alustateknologian hallinnassa, ja kiinalainen Huawei on maailman johtava uuden 5g-sukupolven mobiiliverkkojen suunnittelija ja rakentaja. Internetin kehitys noudattaa Kiinan talouden yleistä kehitysmallia. M iten kiinasta tuli maa, joka pystyy haastamaan Yhdysvallat. Internetin osalta tämä merkitsee valtiollisia mobiiliverkkoyhtiöitä. Naapureiltaan Japanilta ja Etelä-Korealta Kiina oppi teollisuuden kehityspolun, jolla investointeja ja teknologista osaamista asteittain kasvattamalla siirrytään kokoonpanoteollisuudesta innovaatioteollisuuteen. Kotimaisena esimerkkinä tästä on vuosikymmenen viive ääkkösten käytössä verkkoliikenteessä. Internet on toinen esimerkki globaalista alustasta, jonka käytöstä valuu lisätuottoa yhdysvaltalaispussiin – maan talous hyötyy miljardeja dollareita, kun koko maailma toimii amerikkalaismallisessa verkossa. Vuoden sisään Yhdysvallat on kieltänyt yhtiön teknologian julkisella sektorillaan ja varoittanut liittolaisiaan hankkimasta siltä 5g-teknologiaa. Y hdysvaltojen kansainvälinen ylivoima perustuu osin yhdysvaltalaiseen infrastruktuuriin, jota muiden maiden yritykset täydentävät infrastruktuurin sallimien pelisääntöjen puitteissa. Dollarin kautta Yhdysvallat saa osansa vaikkapa Australian ja Guatemalan välisestä kaupasta. Dollarikeskeisyyden vuoksi Yhdysvallat on onnistunut estämään Eurooppaa käymästä kauppaa Iranin kanssa Trumpin määräämien talouspakoitteiden aikana. Kun Kiina salli yksityisyritteliäisyyden, sen kentäksi määriteltiin kulutustavarateollisuus, kun taas maan kehityksen ja infrastruktuurin kannalta keskeiset yritykset pidettiin valtion omistuksessa. Yhdysvaltalainen infrastruktuuri on tukenut myös yhdysvaltalaisyrityksiä, jotka dominoivat suurta osaa internetliikenteestä. Vastaavasti internet on vastannut hitaasti muiden kulttuurialueiden tarpeisiin. Yksi esimerkki tästä on dollarin käyttö valuuttana, jolla suuri osa maailmankaupasta käydään. Mobiilialustan teknologia määrittää kaikkea sen päälle rakennettavaa, joten toimittajasta riippumatta tulevaisuuden innovaatiot Huawein verkossa hyödyntävät Huawein patentoimia ratkaisuja
Helsingin keskustassa kiinalaisturistit saattoivat maksaa kännykkäsovellus Alipayllä ennen kuin mobiilimaksukanavat avautuivat suomalaisten käyttöön. Perustaja Ren Zhengfei aloitti armeijassa, mistä saadut tekniset taidot olivat yleisesti apuna ensimmäisten kulutustuotteita valmistavien yksityisyritysten nousulle. Tässä mielessä yhdysvaltalaisten huoli patenttioikeuksien rikkomuksista on tosi. Kiina uskoo verkostoitumisen kaupallisiin hyötyihin ilman poliittista vapautumista. Ne ovat voineet kehitellä kotimaisia teknologioita, jotka eivät vain korvaa yhdysvaltalaisia palveluita vaan myös ohittavat ne teknisesti. Sensuurin palomuurin taakse on jäänyt 830 miljoonaa internetin käyttäjää, joista lähes kaikki käyttävät internetiä kännykän kautta. Tietotekniikka tehostaa esimerkiksi lupa-asioita, tiedottamista, liikenteen valvontaa ja rikoksentorjuntaa. Ulkomaiset kilpailijat eristävän muurin takana kiinalaisyritykset ovat kasvaneet kansainvälisiksi jättiläisiksi. Huawei on tämän teknologian pioneeri. Hallituksen kehityssuunnitelma panostaa tekniseen koulutukseen ja kehitykseen erityisesti avainaloilla, joista tietotekniikka on yksi avain talouskehitykseen, elintason parantamiseen ja teknologisen johtajuuden saavuttamiseen. Tälle käyttäjämäärälle kannattaa suunnitella omia sovelluksia ja verkkoratkaisuja. Alhaiset palkkakustannukset ja suuret, suojatut markkinat houkuttelivat ulkomaisia yrityksiä investoimaan tuotantoon Kiinassa. Sen valtava talousloikka on nojannut infrastruktuurin tehostamiseen. Se oppi kehittämään omia teknologisia ratkaisujaan tuottamalla kännyköitä ensin kuuluisampien ulkomaisten mallien pohjalta. Kiinassa kasvojentunnistus on jo käytössä maksamisessa ja julkisessa liikenteessä. Verkossa liikkuvan tiedon valtavan määrän vuoksi maassa on panostettu 5g-teknologiaan. Internet on yksi tapa yhdistää erilaisten toimijoiden taloudellinen potentiaali maantieteellisten etäisyyksien yli. Maan kehittämiseksi Kiina vaati niitä sitoutumaan yhteisyrityksiin teknologian siirtämiseksi laajempaan käyttöön. Internetsensuuri alkoi tiedonkulun estämisenä, mutta pian hallitus oivalsi sen arvon myös kaupan esteenä: kun Google jätti Kiinan markkinat tai kun hallitus sulki Twitterin, vastaavat kiinalaiset palvelut saivat miljoonia uusia käyttäjiä. Kun Kiinan talouskasvu on hidastumassa, tietotekniikka-alan innovaatiot nähdään tulevan kasvun takeena. Se on mahdollistanut viranomaisrekisterien vuoropuhelun valtavassa maassa, jossa vielä pari vuosikymmentä sitten rekisterien paikallisuus esti eri paikkakuntia tai hallintoyksikköjä vaihtamasta tietoa jopa rikollisten tai kadonneiden etsimiseksi. YDIN 3 / 2019 66 YTIMESSÄ. M yös sensuuri tukee ulkomaisia palveluita korvaavan teknologian kehittämistä Kiinassa. Huawein oma kehitysstrategia vastaa teknologian asteittaisen omaksumisen mallia. 1980-luvulla Huawei erikoistui puhelinvaihteisiin, joista se on siirtynyt mobiiliverkkoihin. Hallitus panostaa verkkoon myös omien tehtäviensä helpottamiseksi
Tekijänoikeudet ja patentit ovat siellä vain muutaman vuosikymmenen ikäisiä. Kiinasta katsoen Huawein joutumisessa yhdysvaltalaishallinnon silmätikuksi on kyse länsimaiden kaksinaamaisuudesta: Samalla kun Trump vaatii Kiinaa avaamaan markkinoitaan yhdysvaltalaisyrityksille, hän estää kiinalaisyrityksiltä pääsyn Yhdysvaltojen markkinoille. Ideologisesti Kiinassa nähtiin jo 1800-luvulla, että teknologia on neutraalia ja sitä voidaan omaksua ulkomailta. Oma tekninen standardi on jättänyt eteläkorealaisille yrityksille vapaan kentän testata omia innovaatioitaan kotimarkkinoilla. Yhdysvaltojen painostuksesta kiinalaissijoittajia on estetty ostamasta jopa saksalaisyrityksiä tietoteknisen osaamisen siirtymisen ehkäisemiseksi. Kiinalle Huawein tapaus onkin vain yksi esimerkki epäoikeudenmukaisesta maailmanjärjestyksestä, jota se haluaa muuttaa. Kun Kiina lopulta saavuttaa ja ylittää länsimaat teknologian kehityksessä, nämä suojaavat taantuvia markkinoitaan vapaakaupan vastaisin toimin. Kiinassa tällaista perinnettä ei ole, vaan valtio on kansallisen kehityksen nimissä panostanut teknologioiden leviämiseen. Omien sovellustensa kautta korealaiset katselivat kännyköillään televisiota vuosia ennen iPhonen lanseeraamista, joten Samsung oli valmis tarjoamaan iPhonea vastaavat palvelut ja nousemaan iPhonen muokkaamalla pelikentällä maailman suurimmaksi kännyköiden valmistajaksi. Verkkoteknologian kautta internetliikennettä voi valvoa ja takaportteja aukeaa Yhdysvaltojen oman nsa:n sijaan kiinalaisviranomaisille. Siinä liikkuu strategisesti merkittävää tietoa julkisista palveluista, kansalaisten käyttäytymisestä ja yritysten tuotantoprosesseista. Turvallisuushuolien ohella Huawein teknologian vierastamiselle on harvemmin lausuttuja syitä: yhtiön sulkeminen Yhdysvaltain markkinoilta toimii tuontisuojana, kun taas liittolaismaiden hankintoihin puuttuminen tukee oman viennin edistämistä. Koreassakin 5g on jo laajassa käytössä. Huawein tapaus ei siis ole ainutlaatuinen. Todellisuudessa liittolaisten on vaikea vastata vaatimuksiin, koska useissa eurooppalaisissa mobiiliverkoissa on jo mukana Huawein teknologiaa. Y hdysvaltain hallitukselle huawein johtava markkinaasema 5g-verkostoteknologiassa on päänvaiva, joka esitetään turvallisuusongelmana. 5g sitoo kaiken liikennevalvonnasta kodinkoneiden etäohjaukseen. Avoimeksi jääkin, voiko Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ratketa ilman myönnytyksiä Huaweille. YDIN 3 / 2019 67 YTIMESSÄ. Teknologian sijaan kulttuurillinen erityisyys määriteltiin suojaamisen arvoiseksi. Tähän tietoliikenteeseen puuttuminen voisi halvauttaa yhteiskunnallisesti ja tuotannollisesti tärkeitä prosesseja. Yhdysvalloissa on totuttu kontrolloimaan teknologioiden leviämistä. Etelä-Korea osoittaa, ettei kansallinen palomuuri ole ainoa keino suojata omia innovaatioita yhdysvaltalaismonopoleilta. Yksityissektorilla patentit ovat väline teknologian jakamisen rajoittamiseen ja ulkopolitiikassa on strategisesti pyritty jättämään viholliset, kuten itäblokki kylmän sodan aikana, uusimman teknologisen kehityksen ulkopuolelle
Vaikka ydinasevaltiot modernisoivat arsenaalejaan ja tietoisuus ydinaseiden muodostamasta uhasta on heikentynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen, yleinen mielipide monessa EU-valtiossa tukee vankasti kokonaisvaltaista ydinaseriisuntaa. Kirjoittaja Johannes Hautaviita JA EUROOPAN YDINASEET Kansalaismielipide YDIN 3 / 2019 68 YTIMESSÄ
Näin lähelle keskiyötä lautakunta asetti viisariin viimeksi vuonna 1953. Lausunnossaan lautakunta kuvaili vallitsevaa maailmanpoliittista tilannetta ”uutena epänormaalina”. Ydinaseiden olemassaolo on rinnastettavissa ilmastonmuutoksen muodostamaan uhkaan yhteiskuntiemme tulevaisuudelle ja turvallisuudelle. M aailmassa on tätä nykyä vajaa 14 000 ydinasetta, joista yli 12 000 on Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa. Vuonna 2018 yk:n pääsihteeri António Guterres kutsuikin ydinaseita ”eksistentiaaliseksi uhaksi” ihmiskunnalle ja vaati askelia kohti ydinaseiden kokonaisvaltaista eliminoimista. Y dinaseettomat valtiot ja maailmanlaajuinen ydinaseiden vastainen kansanliike ovat vastanneet tähän huolestuttavaan kehitykseen vaatimalla konkreettisia toimia ydinaseriisunnan edistämiseksi. Prosessi kulminoitui yk:n yleiskokouksen vuonna 2017 hyväksymään ydinasekieltosopimukseen. Guterres varoitti myös uudesta kylmästä sodasta ja asevarustelun kierteestä. Vuonna 2011 Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike vetosi kansainväliseen yhteisöön ja vaati neuvottelujen aloittamista ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Tähän ”uuteen epänormaaliin” lukeutuu Yhdysvaltojen vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta sekä keskipitkän matkan ohjuksia rajoittavasta inf-sopimuksesta, mitä lautakunta kuvailee ”merkittävinä askelina kohti maailmanlaajuisen asevalvontaprosessin kokonaisvaltaista romuttamista”. Tuomiopäivän kellon asennosta vuonna 2019 vastanneen asiantuntijalautakunnan mukaan ”ihmiskunta kohtaa kaksi samanaikaista olemassaoloa koskevaa uhkaa”, jotka ovat ydinaseet ja ilmastonmuutos. Sopimus on kattava ja tekee kaikesta ydinaseisiin liittyvästä toiYDIN 3 / 2019 69 YTIMESSÄ. Manhattan-projektiin osallistuneet fyysikot kehittivät vuonna 1947 symbolisen Tuomiopäivän kellon, joka kuvastaa ihmisten aiheuttaman maailmanlaajuisen tuhon läheisyyttä. Sopimustekstissä todetaan, että yksittäisen ydinaseen käytöstä koituisi ”katastrofaalisia humanitaarisia seurauksia” ja että ydinaseiden käyttö olisi kaikissa tilanteissa kansainvälisen oikeuden vastaista. Vuosina 2018 ja 2019 tieteilijät asettivat viisarin kahteen minuuttiin vaille keskiyön – siis kahteen minuuttiin ennen lopullista tuhoa. Tämä uhka on akuutimpi tänä päivänä kuin kenties koskaan aikaisemmin. Vuoden 2010 ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin jälkeen ydinaseriisuntaa peräänkuuluttavat tahot ovat aktiivisesti pyrkineet keskittämään kansainvälisen yhteisön huomion ydinaseiden humanitaarisiin ja ekologisiin vaikutuksiin
Kokonaisvaltaisesti ydinasearsenaaliaan modernisoiva Yhdysvallat onkin sijoittanut arviolta 150 taktista b61-ydinasetta viiden eurooppalaisen Nato-liittolaisensa Saksan, Alankomaiden, Belgian, Italian ja Turkin maa-alueille. Vuonna 2016 Euroopan parlamentti – mantereen yleistä mielipidettä myötäillen – peräänkuulutti eu:lta ja sen jäsenvaltioilta tukea sopimusneuvotteluille sekä rakentavaa osallistumista niihin. Ydinasekieltosopimusta tuki maailman valtioiden selkeä enemmistö. Viiteryhmästään poiketen Suomi jättäytyi kokonaan sopimusneuvotteluiden ulkopuolelle. Myös Euroopassa sijaitsevia ydinasejärjestelmiä uudistetaan ja uudistettujen Eurooppaan sijoitettavien b61-ydinkärkien odotetaan olevan taisteluvalmiita vuoteen 2024 mennessä. Ainoastaan sotilasliitto Naton ulkopuolella olevat Ruotsi, Itävalta ja Irlanti äänestivät sopimuksen puolesta yk:ssa. minnasta laitonta – mukaan lukien osallistumisen ydinasepelotteeseen nojaaviin turvallisuuspoliittisiin järjestelyihin. Naton mukaan ydinasekieltosopimus on ristiriidassa ydinsulkusopimuksen sekä sotilasliiton ydinasepelotteen kanssa: ”Niin kauan kuin maailmassa on ydinaseita, Nato tulee pysymään ydinaseliittona”, lausuttiin sotilasliiton vuoden 2018 huippukokouksessa. Jää nähtäväksi, tekeekö Suomen uusi hallitus muutosta Sipilän hallituskauden linjaan ottamalla konkreettisia askeleita kohti sopimukseen liittymistä. Ruotsin hallitus on sittemmin kovan sisäja ulkopoliittisen paineen alla luopunut sopimukselle antamastaan tuesta. Usa:n koko arsenaalin modernisoinnin hintalapuksi on arvioitu jopa 1,7 biljoonaa dollaria vuosien 2017 – 2046 välisenä aikana. YDIN 3 / 2019 70 YTIMESSÄ. Donald Trumpin hallinnon laatimassa ydinasestrategiassa puolestaan todetaan, että Yhdysvallat pyrkii vastaamaan Venäjän muodostamaan uhkaan vahvistamalla ydinasepelotettaan Euroopassa. TÄLLÄ HETKELLÄ IRLANTI JA ITÄVALTA OVAT AINOAT EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT, JOTKA OVAT ALLEKIRJOITTANEET YDINASEKIELTOSOPIMUKSEN. Jäsenvaltiot suhtautuivat kuitenkin sopimukseen penseästi ja suurin osa jättäytyi sen ulkopuolelle. S ittemmin myös espanjan hallitus on sitoutunut ydinaseiden kieltosopimukseen liittymiseen. Maa olisi allekirjoittaessaan ensimmäinen sopimuksen osapuoli Natossa, joka on suhtautunut kriittisesti sopimukseen. Tällä hetkellä Irlanti ja Itävalta ovat ainoat unionin jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Jo vuonna 2014 Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen linjasi isis-järjestön ja Vladimir Putinin Venäjän yhdessä muodostavan merkittävimmän uhan ”länsimaisille arvoille”
Saksassa ja Italiassa vastaavat luvut olivat 71 ja 72 prosenttia. Kansalaisaktiivisuutta tarvitaan, mikäli haluamme pysäyttää vallitsevan kehityksen ja tehdä kestävämpää ydinaseriisuntapolitiikkaa. Toisessa tutkimuksessa vuodelta 2007 yli 80 prosenttia ranskalaisista ja briteistä antoi tukensa ydinaseet kieltävälle kansainväliselle sopimukselle. Ydinasevaltiot ovatkin uudistusohjelmillaan sitomassa Eurooppaa ydinaseisiin ainakin 2050-luvulle asti. YDIN 3 / 2019 71 YTIMESSÄ. Usa:n Eurooppaan sijoittamien aseiden lisäksi maanosan ydinasevaltioilla Ranskalla ja Iso-Britannialla on hallussaan yhteensä 500 ydinasetta. KANSALAISTEN ENEMMISTÖ ALANKOMAISSA, BELGIASSA, ITALIASSA JA SAKSASSA VASTUSTAA YDINASEIDEN SIJOITTAMISTA VALTIOIDENSA MAA-ALUEILLE. Kansanliikkeillä on historiallisesti ollut merkittävä rooli ydinaseriisuntaja asevalvontahankkeiden edistämisessä. Kaikissa neljässä valtiossa yli 65 prosenttia vastaajista halusi oman valtionsa allekirjoittavan sopimuksen. Yhdysvaltojen ydinaseita isännöivissä eu-valtioissa kansalaismielipide vastustaa kuitenkin vallitsevan politiikan jatkumista. Vuonna 2018 toteutetun tutkimuksen mukaan 76 prosenttia ranskalaisista tukee kokonaisvaltaista ydinaseriisuntaa ja 67 prosenttia haluaa, että Ranska allekirjoittaa ydinasekieltosopimuksen. Samassa tutkimuksessa kysyttiin vastaajien kantaa ydinasekieltosopimukseen. Tällä hetkellä eu:n ja sen jäsenvaltioiden ydinaseriisuntapolitiikka on passiivista eikä ydinaseiden muodostamaa uhkaa oteta tosissaan. Vuonna 2018 tehdyn mielipidemittauksen mukaan kansalaisten enemmistö Alankomaissa, Belgiassa, Italiassa ja Saksassa vastustaa ydinaseiden sijoittamista valtioidensa maa-alueille. Samanlaisia asenteita on havaittavissa ydinaseettomissa eu-valtioissa: Ruotsissa jopa 86 prosenttia väestöstä tukee liittymistä ydinasekieltosopimukseen. Saksassa jopa 70 prosenttia ja Italiassa 65 prosenttia vastaajista halusi, että Yhdysvaltojen ydinaseet poistetaan maasta. Kenties yllättävämpää on, että myös ydinasevaltio Ranskassa tuki ydinaseriisunnalle on vankkaa. Myös näillä mailla on meneillään mittavia ja kauaskantoisia ydinasejärjestelmien uudistushankkeita: Ranska on esimerkiksi käyttämässä 25 miljardia euroa ydinasearsenaalinsa uudistamiseen vuosina 2019 – 2023. Ydinaseriisuntaa tukevilla valtioilla ja kansalaisjärjestöillä on kuitenkin kansalaismielipiteen valossa erinomaiset mahdollisuudet mobilisoida Euroopan laajuinen ydinaseiden vastainen liike ja vaatia eu:lta toimia ydinaseriisunnan edistämiseksi. Alankomaalaisista ja belgialaisista 66 prosenttia tuki sopimuksen allekirjoittamista
Václav Smilin teos kuvailee, kuinka muutokset energiavarojen hyödyntämisessä ovat muovanneet ihmiskunnan kehitystä. Riittääkö energiasta 2020-luvun historianfilosofiaksi. Kirjoittaja Veli-Matti Huhta ENERGIA maailmanhistorian selittäjänä YDIN 3 / 2019 72 YTIMESSÄ
Energia ja sivilisaatio, joka on itse asiassa laajennettu versio kirjoittajan neljännesvuosisadan takaisesta Energy in World History -teoksesta, ottaa tarkasteltavakseen koko maailmanhistorian. Pertti Ranta). V áclav Smil (s. Kehityksen viimeisteli siirtyminen kolmivuoroviljelyyn. 1943) on tšekkiläissyntyinen kanadalaisprofessori, jonka erikoisalaa ovat energian, luonnonympäristön, historian ja sivilisaatioiden monimutkaiset ja moninkertaiset suhteet – käytännössä siis rannaton ja läpitunkematon alue, jolle uskaltautuminen on toisenkin hatunnoston arvoinen. 119). Joka tapauksessa: ”auran siipeen perustuva kyntäminen avasi Pohjois-Euroopan laajat vettyneet tasangot vehnän ja ohran viljelylle, Lähi-Idän ympäristöistä tulleille viljoille”, kirjoittaa Václav Smil (Energia ja sivilisaatio, s. Ja: olisiko tässä vanhaa viiniä uudessa leilissä. Joskus varhaiskeskiajalla aura varustettiin rautasiivellä ja pyörällä, ja kyntäminen alkoi sujua rivakammin. Jos vanhan historianfilosofian vitsaukset olivat determinismi ja teleologisuus, kehityskulkujen näkeminen välttämättöminä ja tiettyyn, lopulliseen päämäärään tähtäävinä, on Smil perusteellisesti rokotettu ainakin niitä vastaan. Maisema muuttui, ja sitä katsellessa muuttui mieli. Olisiko tässä 2020-luvun historianfilosofia. Onneksi ei. Energia selittää hyvin puutteellisesti esimerkiksi taiteen historiaa, poliittisten järjestelmien kehitystä tai edes niitä asioita, joita sen luulisi seYDIN 3 / 2019 73 YTIMESSÄ. Sadot paranivat, ja ylijäämää kertyi. Mittakaava on valtava, ja teos täyttyy teknisistä yksityiskohdista, luvuista, yksiköistä ja prosenttiosuuksista. Jalat ovat tukevasti maassa. 11). Teknisellä kehityksellä oli kauaskantoiset seuraukset, mutta viime kädessä kyse oli energiavarojen hyödyntämisestä. Vetoeläimet valjastettiin aiempaa tehokkaammalla tavalla, ja kun rautaiset, naulattavat kengät yleistyivät, hevoset korvasivat hidasliikkeiset härät. Onko Smilin ”energia” niin kuin Kaitselmus tai Järki tai Luokkataistelu – jotain, joka selittää kaiken sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Näin yksinkertainen maailma ei valitettavasti taida olla. Smil summaa: ”… historian kulkua voidaan pitää pyrkimyksenä hallita yhä suurempien energiavarastojen ja -virtojen yhä keskittyneempiä ja monipuolisempia muotoja ja muuntaa niitä taloudellisilla tavoilla halvemmalla hinnalla ja suuremmalla teholla lämmöksi, valoksi ja liikkeeksi” (s. Suuntaus näkyi Euroopan väestökehityksessä ja kumuloitui aikaa myöten sydänkeskiajan kukoistavaksi sivilisaatioksi. Smililtä on aikaisemmin suomennettu teokset Sadonkorjuun aikakausi (2016) ja Maakaasu (2019, molemmat suom. O tan tutun esimerkin, eurooppalaisen auran
Suuret murrokset ovat silti hahmotettavissa: sellaisia ovat esimerkiksi palkokasvien viljelyn yleistyminen (Euroopassa 1750 –1880) ja sähkön maailmanvalloitus tai 2000-luvulla tapahtunut eifysikaalisten toimintojen asettuminen talouden eturintamaan. Smilin esimerkki: energian käytössä huipulla olevassa usa:ssa elinajan odote on suunnilleen sama kuin energian käytön kehitysmaassa Kuubassa. Teknisen kehityksen osalta teos päivittää ja korjaa esimerkiksi sellaisia klassikkoja kuin Lynn White Jr:n Medieval Technology and Social ENERGIA SELITTÄÄ HYVIN PUUTTEELLISESTI ESIMERKIKSI TAITEEN HISTORIAA, POLIITTISTEN JÄRJESTELMIEN KEHITYSTÄ TAI EDES NIITÄ ASIOITA, JOITA SEN LUULISI SELITTÄVÄN. Suuressa osassa maapalloa maataloustekniikat pysyivät suunnilleen samoina esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle. Globalisaatio on ikiaikainen voima. HISTORIA Suomentanut Kimmo Pietiläinen Terra Cognita 2019 584 s. Smilin energia on kuin Marxin reaalibaasis, ainoastaan viime kädessä määräävä. Eri sivilisaatiot sijaitsevat Smilin skeemassa rinnakkain tai tunkeutuvat kiiloina toistensa sisään. Edellä mainitut periaatteet ovat Smilin monumentaalisen yleisesityksen luovuttamattomia ansioita. Smil ei ennusta, mutta huomauttaa todennäköisyyksistä. littävän. Václav Smil ENERGIA JA SIVILISAATIO. Vetoeläimet, vesivoima ja höyrykoneet toimivat länsimaissa rinnakkain ainakin sata vuotta. Ja vielä: ”Ennusteita ja skenaarioita on runsaasti, mutta energian kehityksen historia on osoittanut, että epäonnistuminen on niiden yhteinen piirre” (s. 301). Kehitys ei kulje ennalta määrättyyn suuntaan – kukaan ei ainakaan pysty osoittamaan, mikä tuo suunta olisi. YDIN 3 / 2019 74 YTIMESSÄ. Esimerkiksi keskiaikaisen auran tekniset innovaatiot ja peltoviljelyn menestyksekkäät lajikkeet olivat ulkoeurooppalaista tuontitavaraa. Perinteisten historianselitysten länsikeskeisyydestä Smil pysyttelee niin ikään erossa. Toisinaan hän huomauttaa myös epätodennäköisyydestä, kuten uusiutuvan energian leviämisen kohdalla
Siihen ei, ymmärrettävää kyllä, energia riitä yksityiskohtien vyöryessä koko maailmanhistorian leveydeltä. Yleensä ongelmat ovat yksittäisiä, mutta paikoitellen teksti puuroutuu niin, että on vaikea saada selvää, mitä Smil on kulloinkin tarkoittanut. Mikään tyylitaituri Smil ei tämän kirjan perusteella ole itsekään. Energia ja sivilisaatio alkaa itsekin vaikuttaa eräänlaiselta energiankäytön historialliselta ensyklopedialta, hakuteokselta, jonka ei ole tarkoituskaan olla lukunautinto. Nyt kun energiankäyttöön liittyvät ympäristökysymykset tulevat yhä akuuteimmiksi, Energia ja sivilisaatio voisi olla aikakautemme avainteoksia. Onko yhteyttä sillä, että ”Venäjän keisarikunta [-] oli puuhun perustuvan yhteiskunnan tyyppiesimerkki” (s. Kaikkea on paljon; tulee runsaudenpula, tulee ähky. On runsaasti teknisiä kaavioita – ja kuvia, joista parhaimmat ovat, huvittavaa kyllä, peräisin Diderot’n ja d’Alembertin Encyclopédiestä. 261), ja sillä, että 1900-luvun puolivälissä Neuvostoliitto, ”maailman potentiaalisesti rikkain maa” (s. Se on suuri sääli. E nergia ja sivilisaatio tulvii yksityiskohtia, ja niiden alle kirjan ydinoivallukset melkein hukkuvat. Tämä tuntuu oudolta: koska käännöksessä on joka tapauksessa nähty valtava vaiva, olisi pelkkä mekaaninen oikoluku pelastanut paljon. Nämä ovat esimerkkejä valtavan aineiston tuottamista yksittäisistä kysymyksistä. Mikä on ruuanlaiton hämmästyttävän historiallisen muuttumattomuuden ja sukupuoliroolien välinen yhteys. Outouksia ja kömmähdyksiä kertyy käytännössä joka aukeamalle. Kustantajalle lienee tullut Energian ja sivilisaation kanssa poikkeuksellisen kiire. YDIN 3 / 2019 75 YTIMESSÄ. Change (1962) tai Jean Gimpelin La révolution industrielle du Moyen Âge (1976) tai vaikkapa kymmenosainen Keksintöjen kirja (1935). Kun hän varoittaa ympäristötuhoista, häneltä puuttuu kaikki tarvittavakin paatos. Sellaisia kysymyksiä Smil ei tee, ei valaise yhteyksiä, ei yleistä eikä systematisoi. Mietittävää kyllä riittää. Energiaselityksen sopimattomuutta taidehistoriaan selostetaan niin lapsekkaasti, että lukija alkaa ihmetellä, kenelle kirja on tarkoitettu. Leipätekstin lisäksi kirjassa on ”tietolaatikoita” tyyppiä ”Työhevosen energiakustannukset, hyötysuhde ja suoritus” tai ”Matkapuhelinten ja autojen sulautettu energia” tai ”Suuren pyramidin energiakustannukset” – siis loistavasti järjestettyä ja vaikeasti muualta löydettävissä olevaa tietoa. Se sisältää paljon hämmästyttävää, ainutlaatuisesti koottua ja kerrassaan uutta aineistoa, mutta tällä esillepanolla teoksesta tuskin klassikkoa sukeutuu. Tilastoja se vyöryttää kuin Emmanuel Le Roy Ladurien ilmaston historiatieteelle valloittanut Histoire du climat depuis l’an Mil (1967). 406) oli taloudellisesti näännytetty. Käsitettä ”talonpoika” käytetään kovin huolettomasti, ”nykyaika” ja ”uusi aika” menevät sekaisin, ”hahmoa” käytetään suomen kielelle oudoissa yhteyksissä. ENERGIA JA SIVILISAATIO VOISI OLLA AIKAKAUTEMME AVAINTEOKSIA, MUTTA TÄLLÄ ESILLEPANOLLA TEOKSESTA TUSKIN KLASSIKKOA SUKEUTUU
Vaikka Pinochetin hallitus loukkasi kansainvälistä oikeutta monin tavoin – etenkin ihmisoikeuksia – diplomaattioikeutta se kunnioitti varsin hyvin. Näin Pinochetin hallitus teki Ruotsin suurlähettiläälle Harald Edelstamille. Ulkoministeriömme konservatiiviset päälliköt halusivat edustuston pysyvän ulkopuolisena ja keskittyvän kauppasuhteiden kehittämiseen. Santiagon stadion, jossa pidätettyjä joukkomurhattiin, on nyt nimetty surmatun laulajan mukaan Victor Jaran stadioniksi. Usein asemavaltio antaa suostumuksensa sille, että vieraan valtion edustustossa piileskelevä henkilö saa poistua sen alueelta. Näkymättömät sankarit LAURI HANNIKAINEN Kirjoittaja?on?kansainvälisen?. . Turvapaikan edustustossa saanut henkilö voi nauttia sitä vain niin kauan kuin hän oleskelee edustustossa. Sen viranomaiset eivät saa tunkeutua edustustoon eivätkä pidättää diplomaatteja. oikeuden?emeritusprofessori.. Tapanin ja Lysan poika Tomi Brotherus on tehnyt dokumentin Salattua diplomatiaa samasta aiheesta. Tapani Brotheruksen urasta voitaisiin tehdä helposti amerikkalaiseen tyyliin supersankarisarjan. YDIN 3 / 2019 76 KOLUMNI I nvisible heroes, ohjaajina Mika Kurvinen ja Alicia Scherson, on poikkeuksellisen kiinnostava tv-sarja. Se kuvaa Suomen Chilen diplomaattisen edustuston virkailijoiden toimintaa kenraali Pinochetin johtaman sotilasvallankaappauksen viikkoina Santiagossa vuonna 1973. Chileläinen sarja Aavikon kaiut kuvaa myös Pinochetin ajan pidätyksiä ja murhia. Hänen asemapaikkansa ovat olleet poikkeuksellisen kiinnostavia: Brotherukset olivat Teheranissa islamilaisen vallankumouksen tapahtuessa vuonna 1979 ja Etelä-Afrikassa 1990-luvulla Nelson Mandelan presidenttikauden alkaessa. Brotherus onnistui hankkimaan tehokkaasti maastapoistumislupia. Se voi julistaa kenet tahansa ulkomaisen diplomaattiedustajan ei-toivotuksi henkilöksi. Julian Assangen tapauksessa Ecuador perui turvapaikan. Kansainvälisen oikeuden mukaan vieraiden valtioiden diplomaattiedustustot ja niiden diplomaatit nauttivat koskemattomuutta asemavaltion tuomioja hallintovallasta. Myös asemavaltiolla on tärkeitä oikeuksia. Edustuston päällikkö Tapani Brotherus, hänen puolisonsa Lysa ja konsuliedustaja Ilkka Jaamala antoivat turvapaikan sadoille hengenvaarassa oleville hallituksen virkailijoille ja puolueaktiiveille
Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. 78 JOHANNES ROVIOMAA Elokuvien arkkitehti / 82 EERO SUORANTA Diktatuurin aaveet / 84 JUHANI TOLVANEN Elämän kutsut eivät koskaan lakkaa / 86 MAIJALIISA MATTILA Sotien murskaama ihmisyys / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN 60 vuotta – ja luovuus jatkuu / 94 IAIN OVERTON Afganistanin huomiotta jääneet kauhut / 96 ANTTI RAJALA Katsomusdialogia lasten ehdoilla / 98 Pala historiaa
– Tämä festivaali on mahtava paikka katsoa elokuvia. Hän on ensimmäistä kertaa Suomessa, 34. Sukellamme suoraan Brasilian politiikkaan. Samalla hän kuitenkin uskoo, että taide voi tuoda maailmaan toivoa ja valoa. Ennen haastattelua Sodankylän elokuvajuhlien avajaisnäytöksessä esitettiin Meirellesin ohjaama, John le Carrén dekkariin perustuva Uskollinen puutarhuri (2005). – Elättelen toivoa, että Bolsonaro ei saa ajettua asioita eteenpäin, sillä systeemi – kongressi ja oikeusjärjestelmä – ovat suurempia kuin hän. Huono uutinen on kuitenkin se, että sademetsiä tuhotaan koko ajan, kertoo Meirelles. Hän on syvästi pettynyt presidentti Jair Bolsonaron politiikkaan ja kutsuu presidenttiä täydelliseksi idiootiksi. Y ksi brasilian menestyneimmistä ohjaajista, 63-vuotias Fernando Meirelles, istuu Hotelli Sodankylän ravintolapöydässä häkeltyneenä. Kirjoittaja Johannes Roviomaa Kuvat Eino Ansio ELOKUVIEN ARKKITEHTI Ohjaaja Fernando Meirelles näkee tulevaisuuden pahimpana painajaisenaan ja ilmastonmuutoksen suurimpana haasteenaan. Jos ihmiskunta haluaa hidastaa ilmastonmuutosta, sen pitäisi kohdistaa katseensa tiukemmin Brasiliaan, joka on pinta-alaltaan ja asukasluvulYDIN 3 / 2019 78 YDINKOKEMUS. Tulevaisuudella Meirelles tarkoittaa maailman tilaa yleisesti, mutta erityisesti ilmastonmuutosta, johon Bolsonaron hallitus ei usko. kerran järjestettävillä Sodankylän elokuvajuhlilla, yöttömässä yössä. Meirelles huokaisee pitkään ja sanoo olevansa tulevaisuuden suhteen hyvin pessimistinen. Täällä kyse on elokuvista, ei glamourista tai illallisista, sanoo Meirelles, jonka elokuvia on näytetty maailman suurimmilla elokuvafestivaaleilla, esimerkiksi Cannesissa ja Venetsiassa
YDIN 3 / 2019 79 YDINKOKEMUS
YDIN 3 / 2019 80 YDINKOKEMUS. M eirellesin saattaa raivon partaalle myös Bolsonaron hallituksen suhtautuminen sosiaaliseen eriarvoistumiseen. Slummeissa eivät hallitse tällä hetkellä huumekauppiaat, vaan valtion viroista ulosajetut BOLSONARON HALLINNOLLE KAIKESSA ON KYSE SIITÄ, KUINKA AMAZONIN SADEMETSÄSTÄ JA BRASILIAN MINERAALEISTA SAADAAN RAHAA JA KULUTUS LISÄÄNTYMÄÄN. Hän ei silti ole tehnyt päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä. – Tietokirjoja ja akateemisia tutkimuksia lukemalla saa kyllä tietoa, mutta ei välttämättä ymmärrystä ihmisarvosta ja tunteista. Hakkuut ovat lisääntyneet. entiset poliisit, jotka ovat muodostaneet puolisotilaallisia joukkoja. He keräävät rahaa alueen suojelemisesta ja johtavat pelolla. Sama koskee ikiroutaa, johon on sitoutunut valtava määrä erityisesti metaania. Brasilialle kuuluvat myös suurin osa maapallon suurimmista keuhkoista, Amazonin sademetsistä, joista on hävinnyt jo viidesosa. Meirelles teki elokuvan amatöörinäyttelijöiden kanssa, jotka improvisoivat kohtaukset. taan maailman viidenneksi suurin valtio. Meirellesin seuraava ohjaustyö The Two Popes saa ensi-iltansa elokuvateattereissa marraskuussa. M eirellesin pahin painajainen liittyy ilmastonmuutokseen ja sen takaisinkytkentöihin. Samalla ympäristöviranomaisten ja -tutkijoiden rahoitusväyliä on tilkitty. Työnjälki toi neljä Oscar-ehdokkuutta ja paljon kansainvälistä huomiota. Esimerkiksi meriveden lämmetessä ilmakehään vapautuu metaania ja hiilidioksidia. M eirelles on valmistunut arkkitehdiksi São Paulon yliopistosta 1980-luvulla. – Enää yhdeksänsataa päivää jäljellä…, sanoo Meirelles tuskastunut ilme kasvoillaan. Taide ei voi muuttaa maailmaa, mutta se voi tuoda toivoa ja valoa, sanoo Meirelles. Rooleissa nähdään Game Of Thronesista tuttu Jonathan Pryce (paavi Franciscus) ja Anthony Hopkins (Benedictus XVI). – Miliisin joukot voivat olla jopa pahempia kuin huumekauppiaat, sanoo Meirelles. Samankaltaista puhetta on totuttu kuulemaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista, joka irtaannutti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta vuonna 2017. Kuulostaa varsin tutulta. Olin hyvin liikuttunut, kun näin elokuvan, sanoo Meirelles. Meirelles nosti Brasilian slummien ahdingon maailmankartalle elokuvallaan Jumalan kaupunki (Cidade de Deus), jonka hän ohjasi vuonna 2002. – He eivät pidä sosiaalista erkaantumista ongelmana. – Se on paras elokuva, jonka olen nähnyt kymmeneen vuoteen: älykäs ja hyvin kuvattu, pala taidetta. Elokuva sijoittuu favelaan 1960ja 1970-lukujen Rio de Janeirossa. Joka vuosi metsää tuhotaan 15 000 neliökilometriä. Brasilian hallinto on sallinut maatalouden ja teollisuuden levittäytyä Amazonin alueelle. Tilanne faveloissa ei Meirellesin mukaan ole muuttunut kahdessa vuosikymmenessä. – Bolsonaron hallinnolle kaikessa on kyse siitä, kuinka Amazonin sademetsästä ja Brasilian mineraaleista saadaan rahaa ja kulutus lisääntymään. Päinvastoin, he tukevat aseita ja miliisiä. Sodankylän elokuvajuhlien tarjonnasta Meirelles nostaa esiin iranilaisohjaaja Marzieh Meshkinin elokuvan The Day I Became a Woman (2000). Se on todella pelottavaa. Opintojensa lopputyöksi hän ohjasi 45-minuuttisen elokuvan. Elokuva kertoo kolmen eriikäisen iranilaisen naisen tarinan ja kuvaa todellisuutta, jonka keskellä he elävät Iranissa. Korruptio on hyvin yleistä, ohjaaja sanoo
– Tuon ratkaisuita esiin, koska niitä on olemassa. Se on maailmani nykyään. Seuraavaksi hän aikoo ohjata draamaelokuvan, joka kertoo tarinan nuorten ilmastoaktivistien muodostamasta liikkeestä, jonka tunnetuin kasvo on ruotsalainen Greta Thunberg. Haluan oppia kaiken madoista, bakteereista ja maankäytöstä. Projektin käsikirjoittajaksi on palkattu lukuisia palkintoja kahminut englantilainen Jack Thorne, joka on tunnettu muun muYDIN 3 / 2019 81 YDINKOKEMUS. – Seuraavaksi teen dokumenttielokuvan maanviljelystä ja hiilen talteenotosta. Haastattelin Thunbergia viime vuonna ilmastomarssilla. Ilmastotutkijat puhuvat keikahduspisteestä (tipping point), jonka jälkeen lämpötilan nousun hillitseminen on mahdotonta. – Hän kirjoitti kolme eri juonikuviota, jotka nivoutuvat yhteen. Hän sanoi, että vaikka ihmiskunnalla ei olisi toivoa, meidän pitää silti toimia. assa tv-sarjoista Hävytöntä ja Skins – liekeissä. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Meirelles oli vastikään tuottajana ilmastonmuutosta käsittelevässä dokumentissa The Great Green Wall (2019). – Kaikki muuttuvat masentuneiksi aina, kun sukellamme syvälle ilmastonmuutokseen – ja totta se onkin, ilmastonmuutos on erittäin masentava asia, ohjaaja sanoo. Luen tällä hetkellä kemiaa, mikrobiologiaa. Meirellesin kasvoille hiipii pieni toivon kipinä. Ilmastonmuutoksen ja taiteen välinen suhde on Meirellesin mielestä hyvin haastava. Meirelles jakaa Thunbergin ajatuksen ja ylistää nuorten ilmastoaktivistien toimintaa ympäri maailmaa. Tapahtumat sijoittuvat ilmastonmuutoskonferenssiin, kertoo Meirelles
Syyskuussa saarella nähdään myös John Hsun ohjaama elokuvaversio, joka on samalla Taiwanin ensimmäinen videopelifilmatisointi. Tekijöidensä mukaan Detention sai alkunsa tuottaja Shun Ting Yaon ajatuksesta esitellä taiwanilaista kulttuuria, mikä näkyy pelin miljööseen kiinnitettynä kokonaisvaltaisena huomiona. Kesken oppitunnin nukahtanut lukiolaispoika Wei herää taifuunin takia tyhjennetystä koulusta ja alkaa etsiä tietä kotiin yhdessä juhlasalissa tapaamansa Ray-tytön kanssa. Yliluonnollisten kauhujen ympäri hiipiminen paitsi auttaa pitämään tunnelman selkäpiitä karmivana, myös toimii tehokkaana vertauskuvana elämälle diktatuurin jokapäiväisten kauheuksien keskellä. Kirjoittaja Eero Suoranta Diktatuurin aaveet E letään 1960-lukua, Kiinan tasavallan eli Taiwanin sotatilalain ja valkoisen terrorin aikaa. L ajityypiltään detention edustaa niin sanottua selviytymiskauhua, jossa pääpaino on taistelun sijaan turvallisen reitin etsimisessä vaarallisen, usein hirviöiden täyttämän ympäristön läpi. Näin alkaa Red Candle Gamesin vuonna 2017 julkaisema kauhupeli Detention, kiinankieliseltä nimeltään Fanxiao tai ”paluu kouluun”. Taiwanilainen Red Candle Games saavutti menestystä käsittelemällä saaren autoritaarista menneisyyttä kauhufiktion keinoin, mutta joutui uusimman pelinsä kanssa vastatusten nykypäivän sananvapauden rajoittajien kanssa. YDIN 3 / 2019 82 YDINKOKEMUS. Detentionin lähestulkoon jokainen osa-alue liittää sen jollain tavalla tapahtuma-aikaansa ja -paikkaansa, aina aasialaisia soittimia hyödyntävästä taustamusiikista mustavalkoisia valokuvia muistuttavaan visuaaliseen ilmeeseen. Detentionissa pelaajan hahmo ei pysty ollenkaan vahingoittamaan uhkaavia aaveita, vaan voi ainoastaan yrittää olla herättämättä niiden huomiota esimerkiksi pidättämällä hengitystään, kääntämällä katseensa muualle tai jättämällä niille ruokauhreja. Lähestyvä myrsky paljastuu nuoria uhkaavista vaaroista vähäisimmäksi, sillä liikkeellä on myös yliluonnollisia voimia, joilla tuntuu olevan jokin yhteys koulun synkkään menneisyyteen. Lopputulos on ehkä kaukana tyypillisestä matkailumainoksesta, mutta tarjoaa sellaista syvällisemmän katsauksen kotimaansa menneisyyteen. Pienen taiwanilaistiimin ensimmäinen tuotos osoittautui yllätyshitiksi sekä myyntiluvuissa että kehuvissa arvioissa mitattuna
Yhdessä kohtauksessa pelimaailma maalataan Rayn tunnetilaa symboloivilla neonväreillä, toisessa taas pelaaja löytää paperilapun, jonka merkitys välitetään käyttämällä sen pelissä näkyvänä ikonina aivan toisentyyppisen esineen kuvaa. Totuuden selvittäminen on pelin ytimessä myös temaattisella tasolla – kuten pelitoimittaja ja -käsikirjoittaja Adam Smith huomioi omassa arviossaan, Detention on mitä suurimmissa määrin tarina kielletystä tiedosta, vaikka diktatuurissa ”kielletyn” määritelmä voi olla paljon laajempi kuin mihin olemme ehkä tottuneet. On tietysti ironista, että vapauden kaipuuta ansiokkaasti kuvanneet pelintekijät ovat nyt tahtomattaan joutuneet törmäyskurssille tosielämän sananvapauden rajoittajien kanssa. Tarinan edetessä pelin fokus vaihtuu pelkästä hengissä pysymisestä tapahtumien taustojen luotaamiseen, missä Detention hyödyntää erilaisia takaumajaksoja ja visuaalisia elementtejä. Detention sisältää runsaasti viittauksia Taiwanin kulttuuriin ja uskontoihin. Näiden aaveiden väisteleminen tulee olemaan vaikeaa myös muillekin kuin Red Candle Gamesille. RE D CA N D LE G AM ES YDIN 3 / 2019 83 YDINKOKEMUS. Devotion-nimeä kantanut kauhupeli ammensi edeltäjänsä tapaan taiwanilaisesta kansanuskosta, mutta poliittisten kauhujen sijaan sen keskiössä oli 1980-luvun Taipeihin sijoittuva tarina synkistä kulteista ja perhetragedioista. Kuvan kohtauksessa seinälle on kirjoitettu Amitabha-buddhan kiinankielinen nimi. Löytöä seuranneiden vihaisen palautteen ja boikottiuhkausten jälkeen Red Candle Games pahoitteli tekstin päätymistä valmiiseen peliin ja Devotion poistettiin myynnistä. Pian Devotionin ilmestyttyä kiinalaiset pelaajat huomasivat pelin sisältävän kätketyn julisteen, joka näytti pilkkaavan kansantasavallan johtajaa Xi Jinpingiä muistuttamalla hänen väitetystä yhdennäköisyydestään satuhahmo Nalle Puhin kanssa. D etentionin yleisöja arvostelumenestys pohjusti vielä suurempaa sukseeta Red Candle Gamesin seuraavalle yritykselle, joka julkaistiin tämän vuoden helmikuussa. Pelin toinen mannerkiinalainen levittäjä Indievent puolestaan menetti toukokuun lopussa toimintalupansa, koska se oli ”vaarantanut kansallisen turvallisuuden ja yhteiskunnan edun”. Sama teema myös kietoutuu yhteen tekijöiden itsensä pelin tärkeimmäksi viestiksi mainitseman vapauden kanssa: tuomitseeko tietämättömyytemme meidät toistamaan samoja virheitä, vai voimmeko kohdata menneisyyden ja vapautua siten kärsimyksen noidankehästä. Turhia selittelemätön tarinankerronta palkitsee tarkkaavaisen pelaajan, mutta on samalla tarpeeksi selkeää, jotta juonen päälinjoista on mahdollista pysyä kärryillä. Kärpäsen muuttuminen härkäseksi kuitenkin muistuttaa, että ”Kiinan tasavallan” tulevaisuuden yllä leijuvat synkät pilvet: Taiwan on ehkä pystynyt kohtaamaan oman autoritaarisen menneisyytensä, mutta salmen toisella puolella kummittelee yhä. Kaksi eri loppuratkaisua sisältävä Detention jättää vastauksen lopulta pelaajan itsensä käsiin. Uusi peli oli huomattava menestys erityisesti MannerKiinassa, mikä kuitenkin paljastui lopulta pelin tekijöiden kannalta kaksiteräiseksi miekaksi
Lapsuudesta, jota varjostaa diktatuuri, joka korvautuu toisella, miltei yhtä hirveällä, mutta lapsuudesta, jonka kehyksen muodostavat rakastavat vanhemmat ja taloudellisesti turvallinen elämä. Sitten tulee vallankumous ja kaikki muuttuu, mutta toisinajattelijoihin ja toisinuskoviin kohdistuva sorto jatkuu, osin jopa pahempana. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Elämän kutsut eivät koskaan lakkaa K uinka kertoa lapsuudesta, joka on samaan aikaan onnellinen ja hirveä. Satrapi toimii aerobic-opettajana, opiskelee ja menee naimisiin sekä elää vaihtelevaa elämää kunnes muuttaa Ranskaan, jossa alkaa sitten tyystin uusi elämä. Iranilainen Marjane Satrapi (s. Pahlavin hallitsijakauteen kuului esimerkiksi cia:n organisoima vallankaappaus vuonna 1953, jolla maan öljyvarat kansallistanut pääministeri Mohammad Mossadeq syrjäytettiin. Tuo murhapoltto oli yksi vallankumouksen aloittaneista YDIN 3 / 2019 84 YDINKOKEMUS. V uoden 1921 vallankaappauksesta Irania hallitsi Reza Khan Pahlavi, joka Otavan Ison tietosanakirjan (1935) mukaan ”…on suorittanut maassa suuren uudistustyön, parantanut järjestystä ja hallintoa ja vahvistanut Persian itsenäisyyttä ulkovaltojen holhoamispyrkimyksiä vastaan”. 1969) onnistui tuossa tehtävässä mestarillisesti alkujaan vuosina 2000 –2003 ilmestyneessä omaelämäsarjakuvassaan Persepolis (suom. Marjane Satrapi kertoo sarjakuvissaan neljännesvuosisata sitten taakseen jättämästään Iranista, jossa tavallinen kansa yrittää yhä elää normaalia elämää vallanpitäjistä huolimatta. Shaahi ei tahtonut julistaa Saksalle sotaa toisen maailmansodan aikana, minkä vuoksi Neuvostoliitto ja Iso-Britannia syrjäyttivät hänet ja nostivat hallitsijaksi hänen poikansa, meidän tuntemamme shaahin Mohammed Reza Pahlavin. Persepolis on nuoren ihmisen kasvutarina. 2004). Marjanen vanhemmat lähettävät hänet Itävaltaan turvaan opiskelemaan vuonna 1984. Persepoliksessa pieni yhdeksänvuotias Marjane kuulee uutisista muun muassa elokuvateatteri Rexin tuhopoltosta 19. 1978, jossa kuoli yli 400 ihmistä. Satrapin vaurasta, länsimaisittain elävää perhettä varjostaa shaahin toisinajattelijoihin kohdistuva hirmuvaltainen sorto, jonka vastaisiin mielenosoituksiin perhe osallistuu. Shaahin hallinto syytti teosta ”islamilais-kommunisteja”. Saamme seurata hänen tunnemyrskyjään ja elämäänsä ulkomailla ja paluuta Iraniin, jossa elämä oli muuttunut entistä surkeammaksi: insinööri-isä ei enää aja Cadillacilla vaan Renault 5:llä. 8
tapahtumista. Jälkimmäisestä hän ohjasi 2011 näytelmäja animaatioelokuvan yhdistelmän. Satrapi kertoo albumissa muun muassa, että köyhistä oloista lähteville pojille annettiin kullattu muoviavain, joka oli ”avain paratiisiin”. Maiden välinen sota 1980 –1988 on yksi viime vuosikymmenien järjettömimmistä konflikteista, jos nyt missään valloitussodassa mitään järkeä onkaan. Nyt syyskuussa 2019 saa ensi-iltansa hänen ohjaamansa näytelmäelokuva Radioactive, joka kertoo fyysikko Marie Curien tarinan. Shaahinvastaisen vallankumouksen tunnelmia Persepoliksessa. Ainakin puoli miljoonaa iranilaista menetti henkensä. YDIN 3 / 2019 85 YDINKOKEMUS. Marjane Satrapin perheen kommunistiystävistä kaksi vapautuu vallankumouksen alussa vain kokeakseen kuoleman islamistihallinnon aikana. Irak aloitti sodan Iranin islamilaista vallankumousta seuranneena vuonna, koska se arveli Iranin olevan heikko. Sittemmin Satrapi on tehnyt kuvituksia ja kokeillut siipiään kuvataiteilijana sekä julkaissut vielä kaksi iranilaisaiheista sarjakuvateosta, Pistoja ja Luumukanaa, jotka molemmat käsittelivät elämää Iranissa. Irak käytti taistelukaasuja ja Iran puolestaan lähetti rintamalle poikalapsia miinanpolkijoiksi. Vuonna 2007 Satrapi teki Persepoliksesta Iranin vallanpitäjät suututtaneen animaatioelokuvan, joka palkittiin Cannesissa ja oli muun muassa Oscarja bafta-ehdokkaana. Samoin kävi muuallakin: teoksen amerikkalaista käännöstä on myyty yli 500 000 kappaletta ja se oli ainakin viime vuosikymmenellä osa West Pointin sotilasakatemian Lähi-idän kulttuurien opetusohjelmaa. Luvut muuttuivat myöhemmin toisenlaisiksi: uusi hallinto kidutti ja surmautti kommunisteja yhtä lailla kuin shaahinkin diktatuuri. Iranin 1979 vallankumouksen alkaessa maassa oli kolmisen tuhatta poliittista vankia. Siinä sivussa Marjane käy dialogia Jumalan kanssa ja lukee lempisarjakuvaansa Dialektinen materialismi. Se kaulassaan pojat sitten marssivat henkisesti huumattuina rintamalle. Iranin vuoden 2009 presidentinvaaleihin taas tehtiin Satrapin luvalla kymmensivuinen verkkosarjakuva Persepolis 2.0, jossa kaksi Shanghaissa asuvaa iranilaista otti Satrapin kuvien ja uuden tekstin avulla kantaa tuleviin vaaleihin. P ersepolis oli ilmestyessään suunnaton menestys Ranskassa
Kirjoittaja Maijaliisa Mattila Sotien murskaama ihmisyys K un kirjallisuutta ammatikseen lukenut ihminen haukkoo romaanin äärellä henkeään, tuntee kuvotuksen kurkussaan ja joutuu välillä panemaan teoksen pois – palatakseen siihen kohta uudelleen – kysymyksessä on erityinen teos. Vanha jäärä Salama tuntuu humanistilta ja ihmisyyteen uskovalta Leinen rinnalla. Teoksilla on muutakin yhteistä, mutta Leinen kirja on täynnä tappamista: ”Ammukset lävistävät ruumiita, multa ja veri ja lumi pöllyävät, haju on kuin käymälässä.” Sanoisin, että kirjailijan kynä tai kone keulii välillä. En halua kuvailla tapahtumia enempää. Lapsia syntyy satunnaisesti ja ne elävät jossakin syrjässä äitiensä kanssa, isät eivät pidä heistä lukua. Kyseisen ”Murun” poika on jonkin aikaa toisen veljen kumppani, kulkeutuu sitten natsien yhteistyömieheksi ja omistautuu antaumuksella entisen rakastetun kidutukseen. Luin toisaalta torjuen, toisaalta syvästi kosketettuna, kuinka seitsemän tanskalaispoikaa lähtee soitellen Suomen sisällissotaan ”bolševikkeja ampumaan”. Kim Leinen romaani on välillä yliampuva, mutta synkkä ja voimakas kuvaus siitä, mitä sota ihmiselle tekee. Jos YDIN 3 / 2019 86 YDINKOKEMUS. Kaksosveljet Ib ja Kaj Gottlieb ja heidän lähipiirinsä ovat keskiössä kautta kirjan ja kaksoisagenttikin kuuluu kuvioon kuin Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -romaanissa. Kim Leinen romaani koukuttaa vahvasti, nopeat siirtymät seuraavat toisiaan kuin salamaniskut, mutta välillä vastenmielisyyden tunne on ylivoimainen. Myöhemmin ollaan natsien miehittämässä Kööpenhaminassa, jonka minullekin tutut kadunnimet ja Tivoli, Amager, sisäjärvet ja Assistensin hautausmaa kytkeytyvät mielessäni aina iloiseen, suvaitsevaiseen Tanskaan. Veljesten vanha isä lojuu hoitokodissa sen jälkeen, kun veljekset tulevat tappaneeksi tämän taloudenhoitaja-rakastajattaren. Kuilun ihmissuhteet ovat kummallisia ja riekaleisia, himot jylläävät, tappaminen arkipäiväistyy, kukaan ei luota kehenkään. Teologiveljestä tulee toimittaja, lääkäriveljestä hypnotisoija, huumeiden käyttö lisääntyy koko ajan
Itselläni on ollut sellainen käsitys lukemani perusteella ja tanskalaisilta tutuilta kuultuna, että vastarinta oli kattavaa, taitavaa ja ovelaa – ei niinkään hurjia takaa-ajoja. Epikriisi ja Gestapon raportti on päivätty samana päivänä, 30. Johanneksen ilmestyksen sitaatit, Harmageddonia myöten, otsikoivat kirjan lukuja ja kuvaavat epätoivoista ilmapiiriä. Tapahtuma kummittelee toisen veljen mielessä loppuelämän, mutta karmeassa kuvauksessa on jotain pielessä. 1944. Leine kirjoittaa, että jonon toisiinsa kytketyt naiset pysähtyvät kuuntelemaan käkeä; ”onnellisia sinisiä välähdyksiä suurissa, nääntyneissä silmissä / / Kuulostaa ihanalta. Eläkööt Daimler ja Benz!” Tanskalaisten vastarinta natsimiehityksen aikana kuvataan hurjaksi seikkailuksi. Toisen kuolinsyyksi kirjataan sairaalan sydäntautien osastolla munuaisten pettäminen, myokardiitti-infarkteja, krooninen angina pectoris ynnä muuta. ”Elämä on pohjimmiltaan mahdottomuus.” ”Mies on oman itsensä suurin mysteeri.” Tällaiset seikat lukija myöntää auliisti, mutta kun kaksinaismoralistisissa, sankaruutta korostavissa kirjeissä isälle pojat väittävät kantavansa repussaan Kierkegaardin kirjoja, nyrpistelen taas. Ihailen silti kirjoittajan kykyjä ja voimaa, jolla hän on tämän romaanin kirjoittanut. Mutta kun kirjan lopussa on vielä inhorealistisia kuvauksia kidutuksesta ja tiivistelmiä muistakin kauheuksista, olen jotenkin ymmälläni. Niin kuin kotipuolessa.” Välillä teos filosofoi ihan kierkegaardmaiseen malliin. Kirja on päässyt Keltaiseen kirjastoon julistamaan sotien mielettömyyttä ja sitä, että sotien ensimmäinen ja varmin uhri on ihmisyys. Samoin ihailen suomentaja Katriina Huttusen kunniakasta selviytymistä urakasta. Lienevät jääneet ensimmäisten kuusten juurelle… Toimittajaveli vierailee toisen maailmansodan aikana tiuhaan Saksassa ja toteaa: ”Novalis YDIN 3 / 2019 87 YDINKOKEMUS. 11. ja Goethe ovat kuolleet. Ihan kuin jatkosodan miehillä väitettiin olleen Vänrikki Stoolin tarinoita. Kim Leine KUILU Suomentanut Katriina Huttunen Tammi 2018 727 s. Toinen pääsee hyppäämään hissikuiluun, kun Gestapon miehet irrottavat hetkeksi käsiraudat. Aika asetti heidän eteensä umpikujaan vievän, hirveän polun. Mutta kun kirjailija kirjoittaa Mannerheimin nimen eteen ”von” ja väittää Tampereen ortodoksisen kirkonkin tuhoutuneen sisällissodassa, purnaan: älä liioittele! Sen kyllä allekirjoitan, että ihmiset menevät sodassa rikki. Identtisillä kaksosilla on identtinen kohtalo. vanhanaikaiseen tapaan oletettaisiin, että kirjalla on ”sanoma”, se voisi olla juuri sen näyttäminen, mitä sota ihmiselle tekee. Y ksi kulminaatiopiste teoksessa on punakaartilaisnaisten ampuminen. Veljekset kuolevat nuorina, 47-vuotiaina
Mitterand muuttui oikeistolaisesta opiskelijasta ja antikommunistista vasemmiston yhteistyön puolestapuhujaksi, Rocard puolestaan vallankumouksellisesta radikaalista maltilliseksi sosiaalidemokraatiksi. Turunen piirtää tarkkaa ja monimuotoista kuvaa eri puolueista, niiden fraktioista ja sisäisistä jännitteistä, mutta myös henkilösuhteiden merkityksestä. Arja Alho Jorma Turunen RANSKAN VASEMMISTON TARINA. Useimmiten Ranskan vasemmistoa kuvataan jakona neljään perheeseen: tasavaltalaiseen, sosialistiseen, kommunistiseen ja äärivasemmistolaiseen, joista kukin on eri vallankumousten lapsia. Turunen tiivistää Ranskan vasemmiston olevan kaksinkertaisen tradition perillinen, julkisen aatekeskustelun ja suoran demokratian. Useimpina aikoina perheet eivät ole kyenneet yhteistyöhön. Emmanuel Macron kuului rocardilaisiin sosiaalidemokraatteihin ennen kuin hän irrottautui viidennen tasavallan oikeistovasemmisto-blokeista ja nousi Ranskan presidentiksi 2017. Ainakin sen, että vaikka perhe on tärkeä, maailma on muualla. Niin teoriasta kuin käytännöstä on onnistuttu kehittämään lihavia riitoja: Esimerkiksi sosialistipuolueen keskeisten vaikuttajien François Mitterrandin ja Michel Rocardin välinen vihanpito alkoi jo 1960-luvulta eikä talttunut missään vaiheessa. OIKEAOPPISUUDEN USKONSODAT YDIN 3 / 2019 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. SUURESTA VALLANKUMOUKSESTA NYKYHETKEEN Into Kustannus 2019 316 s. Samalla teos avaa ikkunan dramaattiseen ja värikkääseen ranskalaiseen poliittiseen historiaan. Ranskalaiset tympääntyivät blokkiasetelmaan, mitä luultavasti edesauttoivat niin oikeistoblokin presidentin Nicolas Sarkozyn kuin vasemmistoblokin François Hollanden omituiset korruptiotja skandaalikohut. Ne ovat Ranskan vallankumouksen, teollisen ja bolsevistisen sekä vuoden 1968 kuohunnan synnyttämiä, aina maolaisista Jean-Luc Mélenchoniin. JORMA TURUNEN on tiivistänyt pitkäaikaisen kiinnostuksensa ja tietämyksensä Ranskan vasemmistosta ja sen sisäisestä keskustelusta erinomaisesti. Vasemmistolla on edelleen oma vahva kulttuurinsa ja keskustelutyylinsä, jolla on juurensa Ranskan suuressa vallankumouksessa 230 vuotta sitten, samoin kuin itse vasemmisto-sanallakin, joka viittaa parlamentin istumajärjestykseen. Ranskan vasemmisto kiinnittyy myös poikkeuksellisen vahvasti historiaansa, sillä on ollut tappionsa ja voittonsa ja juuri siksi suuretkin poliittiset muutokset ovat olleet mahdolliset – odottamatta. Heidän kehityskaarensa olivat myös hyvin erilaiset. Ranskalaisen vasemmiston oikeaoppisuuden mittelöistä voi myös oppia
Samalla havainnollistetaan elävästi ulkomaantoimittajan työtä ja diktatuurista uutisoimisen vaikeuksia. Nykytilanteen kuvaamisen lisäksi Mäkeläinen esittää arvioita Pohjois-Korean tulevaisuudennäkymistä, jotka välillä tosin vaikuttavat turhan ylimalkaisesti käsitellyiltä. Varmaa tietoa sulkeutuneesta diktatuurista on vaikea saada, joten länsimaalaisten mielikuvat maasta perustuvat kovin usein myös huhupuheisiin ja urbaaneihin legendoihin. Kimlandian mukaan Pohjoisja Etelä-Koreaa yhdistävät nykyään ”vain” sellaiset seikat kuin ”kieli, kulttuuriperintö, historia ja nostalgia” – eli siis ne samat asiat, joihin nationalistit aina vetoavat perustellessaan kansakuntiensa jakamattomuutta. MAAILMAN valtioiden joukossa Korean demokraattinen kansantasavalta on punchline vailla vertaa: jähmeä kylmän sodan jäänne, jonka virallinen nimikin on maan yhteiskuntajärjestelmän huomioon ottaen yksi vitsi. Kimlandia hoitaa kuitenkin kunnialla ydintehtävänsä: tutustuttaa lukija Pohjois-Korean todellisuuteen, oikoa virhekäsityksiä ja asettaa mielenkiintoiset detaljit oikeisiin viitekehyksiin. Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana monipuolisesti Pohjois-Koreasta raportoinut Mika Mäkeläinen tarjoaa kirjassaan kurkistuksia erakkovaltion sisälle ja tiivistyksiä siitä, mitä ulkopuoliset tarkkailijat tietävät maan tilanteesta. Hymy hyytyy miettiessä vankileirejä, 1990-luvun nälänhätää ja hinkua ydinasevallaksi. Mika Mäkeläinen KIMLANDIA. Myös väite siitä, että ”kauhun tasapaino” voisi toimia PohjoisKorean ja USA:n välillä ”yhtä hyvin” kuin muidenkin ydinasevaltojen kohdalla kaipaisi muistutuksen siitä, kuinka hatara tämä tasapaino historiallisten läheltä piti -tilanteiden valossa on. Valvonta alkaa jo juttumatkalla kiinalaiseen rajakylään, jossa paikalliset viranomaisten saapuvat kieltämään rajanaapurin kuvaamisen, eikä ”päällystakeilta” vältytä maan sisältäkään raportoidessa. SILMINNÄKIJÄNÄ POHJOIS-KOREAN KULISSEISSA Atena 2019 280 s. Trivian ystävien iloksi Kimlandia on täynnä kiehtovaa nippelitietoa esimerkiksi pohjoiskorealaisista saunoista, internetin korvikkeena toimivasta kwangmyong-verkosta sekä Ikean huonekaluista, joita edesmennyt ”rakas johtaja” toivoi myytäväksi Kwangbok-tavarataloon. Kirja on kiehtova kuvaus maasta, joka surullisella sinnikkyydellä toistaa kansalaisilleen yhtä ja samaa sanomaa: ”meillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta.” Eero Suoranta MAA, JOLLA EI OLE MITÄÄN KADEHDITTAVAA YDIN 3 / 2019 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Yksityiskohdat auttavat havainnollistamaan yhteiskunnan muutoksia: Mäkeläisen kuvauksen perusteella Pohjois-Koreakin on matkalla markkinatalouteen, ”vaikkakin varovasti ja sammutetuin lyhdyin”, samalla kun muistitikuilla leviävä eteläkorealainen viihde muokkaa vaivihkaa kansalaisten käsityksiä ulkopuolisesta maailmasta
Esimerkiksi Aleksanteri Suuri käytti niitä perusteluna Persian sotaretkellä. Lupa tappaa koostuu eri historioitsijoiden artikkeleista. Miehistä sankarikulttia edustivat vahvimmin vapaustaistelut niin Yhdysvalloissa etelän ja pohjoisen välillä kuin Euroopassakin aina Italiasta Puolaan ja jopa Tanskan ja Saksan väliseen sotaan. Egyptiläisistä hautakirjoituksista alkaen sotien perustelemiseksi on käytetty samoja retorisia elementtejä. Kirjan toimittajat korostavat nykyhistoriantutkimuksen tapaa tarkastella historiallisia tapahtumia ainutlaatuisissa omissa konteksteissaan ja näin historian väärinkäytön välttämisen tärkeyttä. Kuten kirjoittajat päättävät erinomaisen mielenkiintoisen teoksen: ”Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia auttaa meitä havaitsemaan, miten sotia on tuhansien vuosien ajan perusteltu ja millaisiin tragedioihin noiden perustelujen hyväksyminen on johtanut.” Arja Alho LUPA TAPPAA. Samalla historia kuitenkin puhuu meille. LUPA TAPPAA tutkii sodankäynnin oikeutukseen liittyvää retoriikkaa noin 3 500 vuoden ajanjaksolta. Erityisesti nationalismin aikakaudella 1800-luvulla valmius tappaa ja kuolla isänmaan puolesta määrittivät mieskuvaa ja samalla naisten tehtävää isänmaallisessa innostuksessa valvoa miesten moraalia ja antaa hoivaa. Viholliskuvien luomisessa, oman kansakunnan moraalisen ylemmyyden korostamisessa tai revanssihengen nostattamisessa voimme kuulla kaikuja aiemmilta aikakausilta. Jumalaan ja uskontoon vetoaminen on ollut yleistä myös viime vuosisatojen aikana. Omaisuutta piti suojella idän viholliselta. Suomen ja Itämeren alueella käytyjä sotia on kuitenkin oikeutettu ensisijaisesti geopolitiikalla ja olosuhteiden sanelemalla pakolla. Niihin on liittynyt jumalien tahto, järjestys ja vierauden pelko sekä myös kulloistenkin hallitsijoiden valtapyrkimykset. NatsiSaksa perusteli sodankäynnin oikeutustaan taistelulla bolsevismia ja kommunismia vastaan. Sodankäyntiin on liitetty myös hyveitä. SODAN OIKEUTUKSET KOSMISESTA JÄRJESTYKSESTÄ IDEOLOGIAAN YDIN 3 / 2019 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Myös Suomen talvisotaa perusteltiin samaan tapaan vuosina 1939 – 40. Ideologiset syyt ovat myös tulleet merkityksellisiksi. Yhteistä on ollut viholliskuvien rakentaminen ja kosto. Ruotsin ja Venäjän välistä 25-vuotista sotaa 1500-luvulla perusteltiin olosuhteilla, jotka tekivät sodasta välttämättömän. Tämä näkyy aikakauden taiteissa, erityisesti runoudessa mutta myös kuvataiteissa. Kiinnostavaa on, että kaikkina aikoina on käyty keskustelua sotien tarpeellisuudesta, tosin vasta meidän aikoinamme mukana keskustelussa on myös kansalaisyhteiskunta. Myös niin sanottu kylmä sota oli vahvasti ideologinen. SODANKÄYNNIN JA SOTIEN OIKEUTTAMISEN PITKÄ HISTORIA Toimittaneet Jaakkojuhani Peltonen ja Olllimatti Peltonen SKS 2019 287 s. Sota kansakunnan puolesta oli pyhää sotaa
TWO CASE STUDIES Helsingin yliopisto 2019 267 s. Ensimmäinen puolisko käsittelee Taiwanin pingpu-heimoja, jotka polveutuvat saaren alkuperäiskansoista, mutta ovat suurelta osin sulautuneet mantereelta saapuneeseen väestöön. Mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta Identity Strategies in the Chinese Sphere kärsii puutteellisesta oikoluvusta, epäselvästä järjestyksestä ja turhasta toistosta, mikä tekee tekstistä vaivalloista läpikahlattavaa. Eero Suoranta VÄHEMMISTÖT KIINALAISTUMISPAINEIDEN KESKELLÄ YDIN 3 / 2019 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Uiguurien kohdalla han-kiinalaisten massamuutto Xinjiangiin ja taloudellinen valta-asema ovat lisänneet katkeruutta valtaväestöä kohtaan, mihin hallitus on vastannut sortotoimenpiteillä ja entisestään stigmatisoimalla uiguurikulttuuria. Islamin demonisointi on lisännyt epäluottamusta väestöryhmien välillä, mutta tarjonnut valtaapitäville tekosyyn muun muassa häätää uiguurit Pekingistä ennen vuoden 2008 olympialaisia ja sittemmin sulkea heitä uudelleenkoulutusleirille ”ääriajattelun” estämiseksi. Toisen osan aiheena ovat Xinjiangin islaminuskoiset uiguurit, joiden kulttuurin Kiinan kansantasavalta yrittää kirjaimellisesti pyyhkiä kartalta, vaikka sitten jyräämällä moskeijat maan tasalle. Kalliomäki kuitenkin muistuttaa, että pitkäaikaista rauhaa ei voi saavuttaa pakolla, uhkailemalla ja vainolla. MERJA KALLIOMÄEN väitöskirja on kertomus kahdesta etnisestä vähemmistöstä kiinankielisen maailman reuna-alueilla. Taiwanilla niin Mingja Qing-dynastioiden hallitsijat, japanilaiset kuin Kuomintang-puoluekin pitivät yllä alkuperäisväestön jaottelua ”villeihin” vuoristoMerja Kalliomäki IDENTITY STRATEGIES IN THE CHINESE SPHERE. heimoihin ja kiinalaistuneisiin tasankolaisiin eli pingpuihin, joiden katsottiin olevaan valmiimpia yhteistyöhön valloittajien kanssa. Yhteiskunnan demokratisoitumisen jälkeen saarelaisten yhteisenä esitetystä pingpuidentiteetistä taas tuli kätevä keppihevonen, jonka avulla itsenäisyyden kannattajat pystyivät korostamaan taiwanilaisten ja mannerkiinalaisten välisiä eroja. Sellaisenaankin teoksesta piirtyy kuva siitä, millaista assimilaatioon tähtäävä vähemmistöpolitiikka voi julmimmillaan olla. Kalliomäki osoittaa, että molempien vähemmistöjen identiteettien kehitykseen ovat vaikuttaneet valtaapitävien käsitykset kiinalaisuudesta sivistyksen mittapuuna sekä kummankin alueen makropoliittinen tilanne
Hänen Jättiläinen -kappaleensa on hitiksi poikkeuksellisen vakavamielinen. 2.). Se pohtii elämän kiertokulkua: kuinka pojat kasvavat isiksi, vastuuttomuudesta vastuullisuuteen. 1960-luvun suomalaispoppareista Johnny Liebkind ja Gugi Kokljuschkin opiskelivat kauppatieteitä, Harri Saksalasta tuli juristi. Ei ihme, että pitkän soolouransa lisäksi Ruger Hauer-, Teflon Brothersja Pyhimys & Saimaa -yhtyeissä vaikuttanut Kuoppala palkittiin heinäkuun lopussa sanoittajien Juha Vainio -palkinnolla – ensimmäisenä räppärinä. 8.), Ali Alikoski (7. Ja suosion keskellähän artisti pohtii myös suosion menettämistä – aivan kuin parisuhteessa onnen voi menettää vain, jos sen on saavuttanut. Jos ikä on tosiaan vain numero, kuutosella alkava ikä on musiikkihommissa oikein hyvä numero! O li aika, jolloin nuorisomusiikin tekijät pistivät aikuistuttuaan kitaran koteloon ja menivät oikeisiin töihin. Kuluneena kesänä lastensa ikäisten ellinoorien ja pyhimysten kanssa Suomen festarien päälavoja kiersivät myös J. Pyhimys ei pysähdy. Pyhimys MUISTUTA MUA Universal Music 2019 S yntymäpäiväuutisia: tänä vuonna 60 vuotta täyttäviä suomalaisia artisteja ovat muun muassa Tommi Läntinen (22. Moni vaikkapa Cheekin tuotannosta maistiaiset ottanut ja koko musiikkityyliä vieroksunut on löytänyt Pyhimyksen kappaleista pureskeltavaa. Tuli uusia sukupolvia, 60 vuotta – ja luovuus jatkuu Kirjoittaja Pasi Kostiainen YDIN 3 / 2019 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. 9.), Martti Syrjä (17. 5.) ja Kauko Röyhkä (12. Onko Muistuta mua siis pitkään suhteeseen kuulijoidensa kanssa pyrkivän artistin rakkauslaulu yleisölleen. Tulevan levyn maistiaiskappaleessa Muistuta mua hän pohtii nyt rakkauden kestämistä ja osoittaa pyrkimystä sillanrakennukseen: ”Jos meidän rakkaus alkaa rappeutua, / muistuta mua / että haavoja on ennenkin ommeltu.” Levyn sanoitukset sisältävät ennakkotietojen mukaan Kuoppalan havaintoja Pyhimyksen menestyksestä. Mikko Kuoppala, 38, eli rap-artisti Pyhimys on tämän hetken suosituimpia artisteja Suomessa. Suursuosio on tuonut suomiräpille uusia kuulijoita. Ensi vuonna saman tasalukeman tavoittavat Ismo Alanko ja Mikko Kuustonen sekä pian heidän jälkeensä myös muun muassa Edu Kettunen ja Liisa Akimof. Vaikka monen mainitun musiikkiura jatkui muiden hommien ohessa, harva aikalainen heittäytyi Remun ja Irwinin tavoin täysipäiväiseksi artistiksi. Karjalainen, 62, Pate Mustajärvi, 63, Pelle Miljoona, 64, Tumppi Varonen, 63, ja Agents-kitaristi Esa Pulliainen, 62
Ehkä esimerkiksi Eppu Normaali kokee, että 1970ja 1990-luvuilla tuli tehtyä niin paljon biisejä, että ne riittävät sekä yleisölle että taiteilijoille itselleen edelleen. Alueelle, jonne hänellä ei Popedan show-äijäsolistina ole asiaa. Eikä suoratoistopalvelujen kuuntelumääriä ja nuorille aikuisille suunnattujen hittiradioiden soittolistoja painottava musiikin markkinointikoneisto tue kokeneiden musiikintekijöiden aktiivisuutta. Luovuus laulajan tiellä pitää. Mutta 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa aloittaneet Syrjät, Alangot, Mustajärvi, Läntinen ja kumppanit eivät ole suostuneet väistymään. On kiinnostavaa, kuinka kokeneetkin artistit näkevät vaivaa löytääkseen ilmaisuunsa uusia puolia ja teoksiinsa uusia näkökulmia. Eppu Normaali saattoi huomata edellistä albumiaan julkaistessaan kaksitoista vuotta sitten, että radiot soittavat mieluummin Njet, njetiä ja Baarikärpästä kuin uusia kappaleita. Tuomari Nurmio täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Esimerkiksi Ismo Alanko ja Kauko Röyhkä ovat tunnettuja siitä, että yhteistyökumppanit muusikoista tuottajiin vaihtuvat aika ajoin. Osa kuusikymppisistä kiertää esittämässä vanhoja hittejään. Yleistäminen on mahdotonta, kaikkiin ikäryhmiin mahtuu monenlaisia tekijöitä. YDIN 3 / 2019 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. Jos 70 on uusi 50, niin ei ole mikään ihme, että kuusikymppisillä musiikintekijöillä menee hyvin. -yhtye, Esa Pulliaisen Agents sekä 61-vuotiaan Heikki Salon johtama Miljoonasade. He ovat tehneet suurille yleisöille kelpaavaa musiikkia koko ajan – jopa viidellä vuosikymmenellä. Epäilemättä samalla tavalla, eli jatkuvasti uutta etsien. jotka sysäsivät heidät syrjään – ainakin esiintymislavoilta. Entä miten tästä eteenpäin. V uonna 2019 uudet albumit julkaisevat kuusikymppisistä ainakin Ismo Alanko, Ali Alikoski, Pate Mustajärvi, Tumppi Varosen Problems. Mutta on myös artisteja ja yhtyeitä, jotka elävät uuden musiikin tekemisestä – ja uudistuvat jatkuvasti, kuusikymppisinäkin. Pate Mustajärvi kurkottaa puolestaan uudelle soololevylleen itse sanoittamissaan lauluissa syvästi miehisyyden pehmeälle puolelle. Hän tekee edelleen uraansa koskevia viisivuotissuunnitelmia
Ainakin liike epäilemättä toteuttaa määrätietoisesti veristä ”teon propagandaansa” maan halki. Itsemurhapommittajat ovat suhteellisen uusi ilmiö Afganistanissa. Melkein kolmannes heinäkuun iskujen siviiliuhreista syntyi Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. 1980-luvulla he IAIN OVERTON Kirjoittaja on Action on Armed Violence -järjestön toiminnanjohtaja. Lukema on samaa luokkaa tammija heinäkuun välillä tapahtuneiden 319 tapauksen vaatiman 1 327 siviiliuhrin kanssa. Pelkästään heinäkuussa 82 räjähtänyttä pommia vaati AFGANISTANIN HUOMIOTTA JÄÄNEET KAUHUT Afganistanissa yhteensä 1 013 siviiliuhria. T alibanin jatkuvat siviileihin kohdistuvat hyökkäykset voivat viitata yritykseen saada etulyöntiasema rauhanneuvotteluissa ja painostaa sekä usa:n että Afganistanin hallituksia. Itsemurhahyökkäykset vastasivat yli puolesta heinäkuun siviiliuhreista. YDIN 3 / 2019 94 KOLUMNI. Hirmuteon tekijäksi ilmoittautui Taliban-liike, joka sanoi iskeneensä ”värväyskeskukseen” tappaakseen sotilaita ja poliiseja. Improvisoidut räjähteet, jotka ovat yksiä nykyajan haitallisimmista aseista, surmasivat tai haavoittivat yhdeksää kymmenestä uhreista. Maan mujahidin-sisseillä oli tapana vältellä miestappioita taistellessaan Neuvostoliittoa vastaan, eikä marttyyrius kuulunut heidän kulttuuriinsa. Neuvottelujen aikana talibanit ovat jopa tavanneet Afganistanin hallituksen virkamiehiä Dohassa sekä istuneet samaan pöytään naispuolisten valtuutettujen kanssa. Tämän vuoden heinäkuussa räjähdeaseet aiheuttivat eniten siviiliuhreja vuoden 2010 lokakuun jälkeen, jolloin johtamani Action on Armed Violence -järjestö alkoi dokumentoida englanninkielisen median raportteja räjähteiden globaalista väkivaltaisesta käytöstä. päivä Kabulissa räjähti autopommi, joka tappoi ainakin 18 ihmistä ja haavoitti yli sataa. Hyökkäys ei tullut yllätyksenä: rauhanneuvottelujen keskellä väkivalta on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun Afganistanissa. E lokuun 7. Hyökkäys tapahtui samaan aikaan, kun Taliban käy Yhdysvaltojen kanssa rauhanneuvotteluja, joissa osapuolet pyrkivät luomaan aikataulun amerikkalaisten joukkojen vetäytymiselle
Tähän lopputulokseen ei kuitenkaan ole helppo päätyä, jos seuraa vain brittiläistä mediaa. Vaikka talibanit eivät ole sodan ainoita osapuolia, he aiheuttavat niistä eniten vahinkoa. I son-britannian media on kuitenkin suurelta osin sivuuttanut Afganistanin lisääntyvän väkivallan. Tämän aliraportoidun, mutta kiihtyvän väkivallan vaikutukset ovat epäselviä. jopa pyysivät tamilitiikereitä tarjoamaan maksua vastaan käyttöönsä srilankalaisia itsemurhapommittajia. Vuoden 2010 loppupuolesta lähtien Afganistanissa on tapahtunut ainakin 489 itsemurhaiskua, jotka ovat tappaneet ja haavoittaneet yli 15 000 ihmistä. Mujahidinien mukaan itsemurha oli synti. Sekä usa että Taliban vakuuttavat, että rauhanneuvottelut ovat edenneet, ja osapuolet ovat väitetysti päässeet yksimielisyyteen amerikkalaisjoukkojen vetäytymisestä. Yhdysvalloilla siviileille aiheutetun vahingon osuus on kaksi kertaa suurempi kuin Natolla, mikä voi kuvastaa amerikkalaisten yli-innokasta asennetta. Väkivalta kuitenkin herättää perustuvanlaatuisen kysymyksen: onko oefoperaatiosta (Operation Enduring Freedom) vuonna 2001 alkanut länsimaiden väliintulo tehnyt Afganistanista turvallisemman paikan. Bbc on uutisoinut vain kolmestatoista, The Guardian viidestä ja The Independent kuudesta eritellystä räjähteisiin liittyvästä väkivaltatapauksesta, joskin nämä mediat uutisoivat huhtikuussa yk:n selvityksen, jonka mukaan hallitusta tukevat joukot tappoivat enemmän afganistanilaisia siviilejä kuin talibanit. Näin ei enää ole. Tämä ei tarkoita, että talibanit olisivat ainoita väkivaltaan syyllistyneitä. Rauhanneuvottelujen keskellä väkivalta on lähtenyt voimakkeeseen kasvuun Afganistanissa. Kun cia:n tukema Pakistanin tiedustelupalvelu yritti löytää itsemurhapommittajaa räjäyttämään Salangin tunnelin, kukaan ei tarttunut tarjoukseen. Afganistanin tämänhetkisen väkivallan kierteen perusteella vastauksen täytyy olla ei. Tämä kuvastaa talibanijoukkojen kasvavaa valtaa Afganistanissa, jossa ne hallitsevat laajempaa aluetta kuin koskaan sen jälkeen, kun usa hyökkäsi maahan vuonna 2001. Vuosia kestänyt väkivalta ja globaalin salafi-jihadismin nousu ovat vahvistaneet afgaanitaistelijoiden taistelutahtoa. YDIN 3 / 2019 95 KOLUMNI. Kunkin uutislähteen yksittäiset jutut erillisistä siviileihin kohdistuneista väkivaltatapauksista kattoivat alle kolme prosenttia maassa sattuneista 401 räjähdyksestä. Naton interventiot ovat johtaneet tänä vuonna ainakin 30 räjähdystapaukseen, jotka ovat surmanneet tai haavoittaneet reilua 280 ihmistä, joista yksitoista prosenttia on ollut siviilejä. Ne hyökkäykset, joiden syylliset ovat tiedossamme, vastasivat elokuun alkuun mennessä 60 prosentista tämän vuoden siviiliuhreista; näistä uhreista Talibanin pommit aiheuttivat 70 prosenttia
Onko elokuva käsikirjoitettu. Kristityt sanovat, että hän on Jumalan lapsi, mutta se ei ole totta.” ”Onpa. Osaavatko kuusivuotiaat todella ajatella näin. Miten voimme perheissä, päiväkodeissa ja kouluissa tukea lasten ymmärrystä omasta ja muiden katsomuksista. Minulle se herätti kysymyksiä rauhankasvatuksen olemuksesta. Moni lapsi menee koulussa lukkoon: lapset ovat usein epävarmoja, mitä heiltä odotetaan tai he eivät uskalla kyseenalaistaa opettajan auktoriteettia. Kaveripiiriin kuuluu myös Flo, jonka mielestä kaikki jumaliin uskovat ovat hulluja. ” tiedätkö, kuka on Jumalan lapsi?” ”Jeesus, mutta se ei ole totta. Elokuvan esityksen yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuuKATSOMUSDIALOGIA LASTEN EHDOILLA ANTTI RAJALA Kirjoittaja on tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja työskentelee Suomen Akatemian tutkimusprojektissa Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa. Toisenlaisessa tilanteessa samat YDIN 3 / 2019 96 KOLUMNI. Keskustelut ovat hämmentävän syvällisiä. Elokuvassa keskustelut elämän ja kuoleman suurista kysymyksistä heräävät kesken lasten leikkien. Hän on profeetta. Huhtanen kuvasi näiden kahden lapsen elämää ja ystävyyttä Brysselin Molenbeekin kaupunginosassa. Esimerkiksi sveitsiläisen Neuchâtelin yliopiston professori Anne-Nelly Perret Clermontin ja hänen kollegoidensa tutkimus kysyy, miten tilanteet ja olosuhteet vaikuttavat lasten kykyyn argumentoida. Hän vahvistaa, että elokuvan dialogit todella ovat lasten aitoja keskusteluja. Hän on Jumalan lapsi.” ”Jeesus ei ole olemassa.” ”Minä uskon niin.” Vuorosanat ovat kuusivuotiaiden Aatoksen ja Aminen väittelystä Reetta Huhtasen dokumenttielokuvasta Aatos ja Amine. Jeesus on olemassa, mutta hän ei ole Jumalan lapsi.” ”Hän on Jumalan lapsi.” ”Eikä ole. Elokuva avaa huikean näkymän lasten maailmaan ja ajatteluun. dessa ohjaaja Huhtanen kertoo, että tätä on kysytty häneltä useasti. V iimeaikainen kehityspsykologinen tutkimus kannustaa kysymään näitä kysymyksiä. Tarvitseeko katsomusdialogia opettaa aikuisten ehdoilla ja keinoilla
Lisätietoa näytöksistä ja työpajoista: zone2.fi/fi/portfolio/aatos-ja-amine/ maailmankoulu.fi/aatosjaamine/ lapset voivat osoittaa häikäisevää kykyä kyseenalaistaa ja pohtia asioita. Aatoksen kaveripiirissä Molenbeekin kaupunginosassa riittää erilaisia näkökulmia, jotka antavat lapsille ajattelemisen aihetta. Suomessakin on puolue, jonka vaalivideossa lietsottiin vihaa maahanmuuttajia kohtaan vetoamalla ihmisten empatiaan ja myötätuntoon. E lokuva Aatos ja Amine pyörii tätä kolumnia kirjoitettaessa elokuvateattereissa eri puolilla Suomea. Huhtanen kertoo, että lapsista sai hyvin vähän irti tilanteissa, joissa hän yritti haastatella heitä. Lasten ennakkoluulottomuus ja kiinnostus itselle uusia näkemyksiä ja katsomuksia kohtaan luo aikuiskatsojalle toivoa. Rauhankasvastusinstituutti järjestää elokuvaan ja sen teemoihin liittyviä mediakasvatustyöpajoja. Aatoksen ja Aminen tarina näyttää, että myötätunto ja ymmärrys voivat viritä myös lasten ehdoilla. Tapahtumapaikalla onkin väliä ajattelun kehityksessä. Äidin tehtäväksi jää auttaa vaatteiden YDIN 3 / 2019 97 KOLUMNI. Kontrastina elokuvassa käsitellään myös ajallemme tyypillistä terrorismikuvastoa ja epäluuloja, jotka heräävät, kun naapuristossa räjähtää pommi. Ihmisellä on luontainen kyky empatiaan ja myötätuntoon, mutta se rajautuu helposti vain omaan viiteryhmään ja lähipiiriin. Elokuvassa Aatoksen leikit saavat hänen mielikuvituksensa lentoon. M ediassa ja kasvatuksessa puhutaan nyt paljon empatiasta ja myötätunnosta. Nussbaum tarjoaa vastaukseksi kasvatusta ja koulutusta. Hän käsittelee kiinnostustaan yliluonnolliseen pukeutumalla jumalhahmoiksi. sovittamisessa, kun Aatos valmistaa itselleen supersankari Thorin viitan punaisesta kankaasta. Filosofi Martha Nussbaumin mukaan myötätunto on kuitenkin kaksiteräinen miekka: ihmisellä on luontainen kyky empatiaan ja myötätuntoon, mutta se rajautuu helposti vain omaan viiteryhmään ja lähipiiriin. Ajattelu ei ole vain pulpetissa istumista. Cambridgen yliopiston professori Rupert Wegerif on tutkinut ajattelua edistävää dialogista tilaa, jonka syntymiseen tarvitaan ero perspektiivien välillä. Niistä etsitään keinoa kamppailla viholliskuvia ja polarisaatiota vastaan. Niiden avulla luontaista huolenpidon piiriä voidaan laajentaa
Zaza kommentoi tekstissään kirjailija Umayya Abu-Hannan artikkelia, jossa tämä kertoi Suomessa kokemastaan rasismista ja muutostaan Amsterdamiin. MYÖS Mwila Agatha Zaza kirjoitti rasismista Ytimessä 1/2013. Oleellisia ovat sen sijaan yhteiskunnallisten johtajien ja ja auktoriteettien reaktiot silloin, kun rasismi nousee valokeilaan. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. ”Sillä ei ole väliä, onko maahanmuuttajia tuhat vai satatuhatta, eikä sillä ole väliä, olemmeko Helsingissä vai Amsterdamissa. ÄÄRIOIKEISTOA ei pidä ymmärtää vain perinteisiksi kansallissosialisteiksi, kirjoitti Li Andersson Ytimessä 1/2013. Hänen mukaansa etniseen ja kulttuuriseen hierarkiaan pohjautuvan ajattelun yleistyminen vaatii enemmän huomiota myös Suomessa. Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuudessa riehuneiden uusnatsien lisäksi nykypäivän fasismiin kuuluu suuntaus, joka pyrki toisen maailmansodan jälkeen sopeutumaan uuteen poliittiseen tilanteeseen. ”Voidaan väittää, että paikka sosiaalisessa järjestelmässä, naapurit, ystävät ja koulut määrittävät, paljonko peittelemätöntä rasismia saat osaksesi.” Zazan muistuttaa, että etnisten vähemmistöjen osuus väestöstä ei määrittele, millaiset olot näillä on. ”Todellinen uhka demokratialle on salonkikelpoiseksi muutettu rasistinen ja sovinistinen puhe, joka antaa liikkumavaraa, poliittista polttoainetta ja maalitaulun väkivaltaisille ryhmille ja yksilöille, kuten Euroopan vastarintaliikkeille ja anderbehringbreivikeille.” Äärioikeiston muutokset Sallitaanko rasismia. ”Rotubiologian sijaan ruvettiin puhumaan kulttuureista ja niiden erilaisuudesta, etnisten ryhmien tuhoamisen sijaan alettiin puhua ulossulkemisesta ja ajaa enemmistöön kuuluvien ihmisten oikeuksia omaan identiteettiin ja kulttuuriin”, Andersson kirjoittaa. ”Saman maan tai kaupungin sisällä on suuri määrä erilaisia rasismin kokemuksia”, Zaza huomioi. Rasismia ja rasistisia tekoja esiintyy siellä, missä niitä sallitaan.” YDIN 3 / 2019 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA
7. Liity Sadankomiteaan tai lahjoita sadankomitea.fi. Lahjoita MobilePaylla: 84857 Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2019/602. 2019) Toimeenpanoaika 12. (Poliisihallitus 12. 2021. 7. Haluatko maailman ilman aseita. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 7. 2019 – 11
Teemme hyvää tulosta ja jaamme tuotoistamme merkittävän osan yhteiseksi hyväksi. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Toimintamme lähtö kohta on merkityksellinen omistajuus, jota toteutamme monella tavalla. Me omistamme ja kehitämme yrityksiä, luomme uutta tukemalla innovaatioiden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen, sijoitamme ja turvaamme sekä maltamme myös odottaa omistustemme kehittymistä. YD IN 3 / 20 19 w w w .yd in leh ti.fi Omistajuus tekee hyvää Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta ja inhimillisemmän markkinatalouden edelläkävijä. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin