Ydin 03/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. POLITIIKAN TUNTEET. vuosikerta / 3 l. 56. Florence and the Machine Ulkopolitiikan militarisoituminen Jemenin hätä Vastakkainasettelun käyttövoimaa. 2022 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO
Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi SYKSYN KIINNOSTAVIMMAT Reijo Rautajoki INKERILÄINEN ÄITINI Koskettava ja ajankohtainen tositarina inkeriläisten kohtalosta sekä pakkopalautusten jatkuvasta pelosta sodanjälkeisessä Suomessa. Edith Eger AUSCHWITZIN TANSSIJA Kansainvälinen bestseller kertoo Edith Egerin tarinan painajaisesta vapauteen ja anteeksiantoon. Laura Juntunen SUBUTEX-KAUPUNGIN KASVATIT Puhutteleva lähikuva varjoyhteiskunnan nuorista. Petri Laukka K.J. = myös äänikirjana = myös e-kirjana. Katri Ylinen AAMU ILMAN DARRAA Rohkea ja raikas kirja ravistelee alkoholikeskustelua. STÅHLBERGIN ARMOTON MATKA Vetävästi kirjoitettu teos kuvaa Ståhlbergin merkitystä suomalaisen oikeusvaltion ja parlamentarismin rakentajana. Mona Bling 23 TRANSMYYTTIÄ Murra ennakkoluulosi ja näe transihmiset uudessa valossa
/ 88 Kirja-arviot / 92 ASTRID NIKULA Djupt i verkligheten / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Taiteellinen vaikutelma / 96 VILLE LUUKKANEN Atlantiksen tuhosta uuteen rauhaan / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2022. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 VERONIKA HONKASALO Tunteiden politiikka / 12 KAISU KINNUNEN Pelko seisauttaa harkinnan YDINHETKI 14 ARJA ALHO Poliittiset tunteet / 20 JOHANNES JAUHIAINEN Jääkö Jemen Ukrainan varjoon. / 26 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Amnestya syytetään Venäjän pussiin pelaamisesta / 30 ARJA ALHO Veroelvytys ei toimi / 34 KAARLE NORDENSTRENG JA JUHO RAHKONEN Helmikuinen täyskäännös / 38 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Jätteestä raaka-aineeksi / 42 ARJA ALHO Politiikka on militarisoitumassa / 44 JULIA JERNVALL Me muistamme YTIMESSÄ 50 JUHANI LEHTO Sote-uudistuksen seuraava erä / 54 JUHANA AUNESLUOMA Suomettumisen pitkä varjo / 58 JORMA TURUNEN Macronin on taivuttava yhteistyöhön / 62 EERO LEHTO Talous Ukrainan sodan varjossa / 67 PERTTI HAAPARANTA Konflikti ja sota: Länsi, Venäjä ja Ukraina / 72 ELI ZARETSKY Aristoteleen neljä syytä / 76 HELI PEKKONEN Parasta rauhantyötä on kuunteleminen ja keskusteleminen YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Elvis the Pelvis! / 82 JUHANI TOLVANEN Sempé – kansan taiteilija / 84 RIITTA OITTINEN Nykytaiteen kirjoa Ukrainasta / 86 ARJA ALHO Historiako painolastia
Marin vastasi kysymyksiin laveasti ja piinallisen yksityiskohtaisesti – samalla tehden virheitä sekoittaessaan yksityisyytensä ja julkisuuden rajat. Vaikka henkilöityminen politiikassa on vahvaa, vaalit eivät ole eivätkä saa olla realityohjelman selviytyjiä tai valitse demokratialle morsian tai sulhanen. Somettamisesta elantonsa hankkivat tarvitsevat tykkäyksiä ja jakoja. 8. tiedotustilaisuudesta. Sitaatti löytyy myös Puolueiden kriisi -pamfletista vuodelta 2008. Suoraan demokratiaan kuuluvat mielestäni kansanäänestykset ja -aloitteet mutta erityisesti osallisuus ja osallistaminen. Kirjoitin tuolloin Innon julkaisuun medioituneesta toimintakentästä, demokratian kuihtumisesta miniksi ja suoran demokratian vahvistamisen tarpeesta. Mutta koiralaumat tuntuvat räksyttävän ihan toisarvoisista ja mitä hulluimmista syistä. Moni ongelmiin johtanut keskittämisja hoivakotipaikkojen lopetuspäätös olisi voitu välttää ottamalla vastaan lattiatason tietoa. Tunnen syvää myötähäpeää niin pääministeri Sanna Marinin kuin häntä tenttaavien toimittajien puolesta elokuisesta juhlimisesta pääministerin, siis instituution, 19. Vielä tarkemmin kuvattuna osallistuminen ja osallistaminen voi näkyä muun muassa johtamisen muutoksina niin, että vaikkapa terveydenhuollon kesto-ongelmien ratkaisuissa työntekijöiden näkemyksillä olisi merkitystä. Vaikka raha on saastuttanut itse vaalikamppailun, se ei saa saastuttaa demokratian ydintä: millä arvoilla, periaatteilla ja ohjelmalla rakennetaan julkista yhteistä ja miten sille haetaan kannatusta. P alataan suoraan demokratiaan, luottamukseen ja numeromme keskeiseen sisältöön, poliittisiin tunteisiin. Suoralla demokratialla en omassa kirjoituksessani suinkaan tarkoittanut huutoäänestyksiä. Demokratiaan kuuluva päätöksenteon avoimuus muuttui valokeilassa demokratian irvikuvaksi. Hänen arviointikykynsä sai kolhun. Esimerkkinä tästä on hiljaisen tiedon, siis työyhteisön osaajien tiedon ja kokemuksen, käyttäminen palvelujen järjestämisessä tai tuotteiden ja tavaroiden valmistamisessa. Pamfletti ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, vaikkakin se on julkaistu keskellä uusliberalismin tukahduttavaa jälkilämpöä. Luottamuksen arviointi kaventui henkilön yksityisyyteen aivan kuin pääministeriinsti-tuutio ei pystyisi toimimaan kaikissa olosuhteissa. Jälkimmäistä hiukan abstraktiksi jäänyttä kaikkien mukana pitämistä voi konkretisoida lähiyhteisöjen kautta. Sotaisassa ilmapiirissä on ulvottava rauhan puolesta kuin koira. Some-kansaa näytetään voitavan manipuloitavan helposti ryntäämään yhteen suuntaan kulloinkin halutussa asiassa tai ottamaan kantaa silloinkin, kun asiaa ei ole. Kummankin puute ovat syitä vaikeutuvaan hoitajapulaan palkan ohella. Mutta jankkaavat, moralisoivat ja tirkistelevät median kysymykset olivat vielä piinallisempia. ”ULVOTAAN, SANOI KOIRA.” ARJA ALHO päätoimittaja J osé saramagon romaanin Kertomus näkevistä alkulausahdus tuli mieleeni kahdesta syystä. Siksi ei pidä yllättyä, että videoita ja kuvia myös julkaistaan. YDIN 3 / 2022 4 PÄÄKIRJOITUS. Bonuksena tulisi työhyvinvointi ja motivoituminen oman työn kehittämiseen
Ehkä on niin, että optimistit eivät maailmaa muuta paremmaksi, vaan pessimistit kuten Saramago väitti. Asiat ja ilmiöt voidaan nähdä veteen piirrettyinä. Varustelukierre ja ulkopolitiikan militarisointi heittävät synkän varjon tulevaisuuden suhteen. Juhani Lehto kirjoittaa numerossamme hallinnonuudistamisen jännitteistä sote-uudistuksessa. Selitys jälkimmäisten luottamuspulaan voi piillä siinäkin, että ihmiset ovat väsyneitä jatkuvaan julkiseen kinasteluun ja polarisoivaan vastakkainasetteluun. Rauhanliikkeen näkökulmasta asiantuntemus sotilaallisen liittoutumisen kysymyksissä oli pelkästään sitä ajavilla. A. Ehkäpä se selittää senkin, miksi Amnestyn raportti Ukrainan ihmisoikeusloukkauksista joutui maalittamisen kohteeksi. Mielenkiintoista on myös, etteivät suomalaiset edes odota Ukrainaan sotaan liittyvässä uutisoinnissa puolueettomuutta. 8. Suomalaiset luottavat perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Media päättää edelleen ketkä ovat asiantuntijoita. Kaikki kunnia ammattijohtajille, mutta turvallisuus hädän keskellä ei rakennu etävastaanotoin tai keskittymällä huolten ratkaisuun viimeisillä hetkillä. esitti. S ota on rahaa kuten Harri Saksala M. Monet tutkijat näkevät syynä tähän ei niinkään uutismedian murroksen tai sosiaalisen median merkityksen kasvun, vaan ajatuksen siitä, että median portinvartijan rooli on kadonnut. Iida Pyyn ajatus demokratian uudelleen määrittämisestä on tätä taustaa vasten enemmän kuin aiheellinen. Tämä pätee monien yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittelyssä. Empatia kuuluu demokratiaan, vaikka seurauksena voi olla, ettei kaikkea ole kiveen hakattuna. Viha ja pelko johtavat äkkitoimiin. YDIN 3 / 2022 5 PÄÄKIRJOITUS. Nummisen laulussa Hiroshimaillassa 6. Soten tapauksessa kansanterveys. Heikointa luottamus on poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon. Demokratia pitäisi nähdä enemmän yhteisten näkemysten hakemisena, yhteistyönä ja empatiana polarisaation sijaan. Toisen näkökulman omaavia ei pidetty asiantuntijoina. Demokratian hauraus on itse asiassa sen voima silloin, kun se kykenee moninäkökulmaisuuteen, kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja kriittiseen asioiden ja ilmiöiden tarkasteluun. Toivottavasti tuloksena ei ole sama kuin finanssija eurokriisin tuloksena: menokehyksissä pysyttiin mutta kansantalous romahti. Tarvitaan ennaltaehkäisevää otetta, ihmisten kuuntelemista ja vastuunottoa toimia tässä ja nyt. L uottamus liittyy ihmisiin tai instituutioihin tai on sekoitus niistä. Tiedon valikoijana se on heikentynyt – vaikkakin sillä on valtaa päättää ketkä ovat asiantuntijoita. Suomalaiset luottavat vielä uutismediaan, vaikka esimerkiksi luottamus Yle Uutisiin on ollut laskussa. Keskustelemme aiheesta tunteiden ohessa. Kysymys on tietenkin tunteista. Uusilla hyvinvointialueilla ei yksinkertaisesti tulla pärjäämään, ellei alueiden työntekijöiden osaamista osata käyttää tai ellei asiakkaitten / potilaitten mukanaololle ja palautteelle anneta merkitystä
/ sivu 84 JUHO RAHKONEN 0n yhteiskuntatieteiden tohtori ja Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja. YDIN 3 / 2022 tekijät YDIN 3 / 2022. / sivu 91 EERO SUORANTA on Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan erikoistunut väitöskirjatutkija, suomentaja ja vapaa kirjoittaja. / sivu 20 JULIA JERNVALL on Rauhanliiton tiedottaja. / sivu 34 MIKAEL SUOMELA on helsinkiläinen kitaristi ja muusikkoyrittäjä. / sivu 62 JUHANI LEHTO on sosiaalija terveyspolitiikan emeritusprofessori, KantaHämeen hyvinvointi-alueen hallituksen jäsen. / sivu 72 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 80 JORMA TURUNEN on VTM ja kirjoittanut Ranskan vasemmiston tarina -kirjan (Into 2019) / sivu 58 ELI ZARETSKY on historian professori New School for Social Research New Yorkista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 54 PERTTI HAAPARANTA on taloustieteen emeritusprofessori Aalto-yliopistosta. / sivu 94 EERO LEHTO on kauppatieteiden tohtori. JUHANA AUNESLUOMA on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 34 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 14, 30 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 88 KAARLE NORDENSTRENG on Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut sosiaalija terveydenhuollon järjestelmämuutoksista vuodesta 1971 alkaen. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. 56. / sivu 50 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 44 RENNY JOKELIN on entinen toimittaja, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Euroopan parlamentissa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 90 JONATHAN TERLINDEN on freelance-kuvaaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Pekka Ristelä ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Julia Jernvall TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 89 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 94. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 67 JOHANNES JAUHIAINEN on freelancetoimittaja, viestinnän asiantuntija ja kulttuurin suuri ystävä, jota kiinnostavat erityisesti rauhantyö, kansainväliset suhteet ja megatrendit
päivään mennessä Euroopassa oli palanut 515 000 hehtaaria maata. Kuivuus ja kuumuus muuttavat maailmaa. Helteissä ja paloissa on raportoitu kuolleen arviolta ainakin noin 1 500 henkeä, joista valtaosa Espanjassa ja Portugalissa. Tulipalojen laajuus viittaa pitkittyneiden poikkeavien lämpötilojen ja kuivien olosuhteiden tuhoisiin vaikutuksiin riippumatta siitä, rikotaanko lämpötilaennätyksiä. Ytimen toimituskunta EUROOPPA LIEKEISSÄ Ytimekkäät YDIN 3 / 2022 Lähteet: The Guardian 26. YDIN 3 / 2022 SEITSEMÄSSÄ 28 Euroopan pääkaupungista – mukaan lukien Rooma, Berliini ja Tukholma – lämpötila oli kesäheinäkuussa korkeimmillaan 40 vuoteen. Heinäkuun 23. Monet ovat menettäneet myös kotinsa. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin mitä vuodesta 2006 on kirjattu keskimäärin ja kaksi kertaa enemmän kuin aiempi ennätys. 2022 ja EFFIS-European Forest Fire Information System LE H TIK U VA. Vaikka monet pääkaupungit säästyivät ennätyshelteiltä, maastoja metsäpalot ovat olleet monissa maissa ennätyksellisen sitkeitä ja laajoja. Heathrown lentokentällä mitattiin 40,2 ?C lämpötila. Lontoossa se oli kaikkien aikojen korkein. 7
YDIN 3 / 2022 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2022 ”SUOMEN EI KANNATA TEMPAUTUA SOTAUHOON… SUOMELLA EI VOI OLLA KUIN YKSI TAVOITE: VAKAUS ITÄRAJALLA, ITÄMERELLÄ JA EUROOPASSA.” Helsingin Sanomat 14.8.2022 Saska Saarikoski pääkirjoitusja mielipidetoimituksen esihenkilö
Nuorisobarometrin 2021 mukaisesti silti kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista näki nytkin sekä oman että Suomen tulevaisuuden joko jokseenkin tai erittäin optimistisesti samoin kuin Euroopankin. Järjestöjen mielestä pitäisi laatia suunnitelma Afganistanin keskuspankin perustoimintojen palauttamiseksi. Huolta herättivät erityisesti maailmanpoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja nuorten syrjäytyminen. Afganistanin vaikea vuosi YLI kolmekymmentä afgaanija muuta kansainvälistä kansalaisjärjestöä ovat huolissaan Talebanin ja kansainvälisen yhteisön välisestä ideologisesta umpikujasta maan talouskriisin ratkaisemisessa. Afganistanin varat – pääasiassa Yhdysvalloissa – on jäädytetty. Samaan aikaan kuitenkin siviilipalvelukseen siirtyjiä oli peräti 1 500 prosenttia enemmän verrattuna vuotta aiempaan tilanteeseen. Nuorten antamissa avovastauksissa nousivat esiin etenkin Ukrainan sota ja toiveet rauhasta. Sen seurauksena 95 prosentilla väestöstä ei ole tarpeeksi ruokaa syötäväksi. Ne olivat yleisempiä nuorilla naisilla kuin nuorilla miehillä. www.sadankomitea.fi/ vaaliohjelma/ Kohti kevään vaaleja Epävarmassa ajassa toiveena rauha NUORET sukupolvet elävät uudenlaista poikkeusolojen hallitsemaa arkea. Tuoreessa kyselyssä nuorilta kysyttiin koronapandemian lisäksi myös muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta. Sadankomitean vaatimuksiin kuuluvat muun muassa, että puolustusvoimien päästöt on selvitettävä ja niille on asetettava sitovat päästövähennystavoitteet ja että hankintojen päästövaikutukset on otettava osaksi hankintakriteereitä. Osittain siksi, ettei länsi ole vielä valmis poistamaan pakotteita ennen kuin Taleban muodostaa muun muassa monipuolisemman hallituksen ja sallii tyttöjen palata kouluun. Samoin, että ydinturvallisuuslain kielto ydinaseiden tuomisesta Suomen maaperälle tulee säilyttää. YDIN 3 / 2022 9 YTIMEKKÄÄT SADANKOMITEA on julkaissut kevään 2023 eduskuntavaaleihin liittyvät painotuksensa. Naisten siirtohakemukset lisääntyivät erityisesti. Kyselyn tulokset osoittavat, että koettu epävarmuuden ja turvattomuuden tunne kasvavat iän ja koulutustason myötä. Maan pitäisi saada pikaisesti käyttöönsä jo painetut setelinsä, jotka ovat takavarikoituna Puolassa. Kansainväliseen sopimisen osalta Sadankomitea pitää tärkeänä, että Suomi edistää Venäjän sotajoukkojen Ukrainassa tekemien sotarikosten tutkintaa ja tukee kaikkia toimia Venäjän hallinnon asettamiseksi vastuuseen sen kansainvälisen oikeuden vastaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomen ei tule Sadankomitean mielestä osallistua ydinaseiden käytön harjoittelemiseen tai antaa sijoittaa alueelleen ohjuskilpiä tai niiden osia. Tärkeätä on edetä myös autonomisten aseiden kieltämisessä. Sadankomitea katsoo myös, että Suomen pitää edistää aseriisuntaa ja allekirjoittaa Oslon rypäleaseet kieltävä sopimus ja YK:n ydinasekieltosopimus. Sodan uhka on pakottanut erityisesti reservi-ikäiset nuoret miettimään aseisiin tarttumista. Tomi Kiilakoski kolumnoi aiheesta edellisessä numerossamme. Kyselyn perusteella maanpuolustustahto oli korkeaa. Niitä ovat asevarusteluun liittyvien ilmastopäästöjen sisällyttäminen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, rauhanpolitiikan painottaminen Suomen Nato-jäsenyydessä sekä vahva sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin. Keskuspankin varojen vapauttamista koskevat neuvottelut ovat olleet ratkaisemattomia kuukausia. Vaikka humanitaarinen apu onkin elintärkeää, se ei voi korvata toimivaa taloutta… Lahjoittajien ja päättäjien on aika ottaa vastuu Afganistanin talouskriisistä tukemalla Afganistanin keskuspankkia sekä aloittamalla asteittainen ja valvottu jäädytettyjen varojen vapauttaminen.”. Kansainvälisen pelastusorganisaation (International Rescue Committee, IRC) Afganistanin maapäällikkö Vicki Aken katsoo, että ”Meidän on löydettävä pikaisesti ratkaisu
Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut aiemmasta arviosta. Lähde: Punaisen kirjan verkkopalvelu. Lajien uhanalaisuutta arvioi ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla 180 lajiasiantuntijaa. Näistä 2 667 lajia eli 11,9 prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi. Niitä ovat metsien uudistamisja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen. Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä. Suhteellisesti eniten uhanalaisia lajeja on kuitenkin tunturiympäristössä ilmastomuutoksen seurauksena. Ytimen toimituskunta Elinvoimaiset 1 790 Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. YDIN 3 / 2022 10 YTIMEKKÄÄT MUUTAMAN vuoden takaisen (2019) arvion mukaan Suomen luonnon lajistosta 47 prosenttia tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta pystyttiin arvioimaan. Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 PUNAINEN KIRJA SUOMEN LUONNON LAJISTOSTA lajille. Silmälläpidettävät 1 258 Puuttellisesti tunnetut 1 911 Vaaraantuneet 916 Erittäin uhanalaiset 489 Äärimmäisen uhanalaiset 312 Suomesta hävinneet
varapuheenjohtaja,?helsinkiläinen?kaupunginvaltuutettu,. . Venäjän raaka ja yksipuolinen hyökkäyssota järkytti kaikkia, mutta pelko ja sodan julmuus aiheuttivat myös sen, että julkinen keskustelu kärjistyi ja sen moninaisuus katosi. Niin kyyniseksi en halua muuttua. Välillä eduskunnassa on tuntunut siltä, että mitä monimutkaisempi yhteiskunnallinen ilmiö, sen yksioikoisempia poliittiset ratkaisut ovat. Politiikassa on tilausta rauhalliselle pohdinnalle, epävarmuudelle ja syvälliselle analyysille, vaikka tällaisella otteella ei suuria kansanjoukkoja villittäisikään. Usein nopeat ratkaisut verhotaan populismiin ja tunteisiin. Aluksi vaihtui pääministeri, sitten alkoi keskustelu Al-Holin leirin lasten ja naisten evakuoinnista. Tämä johti siihen, ettei kriittistä arviointia Natojäsenyyden seurauksista pohdittu ja jäsenyys haluttiin viedä läpi eduskunnassa niin nopeasti kuin mahdollista. Varsinkin pelolla lietsominen johtaa usein siihen, että esitetään kovia toimia, joiden vaikutukset selviävät myöhemmin. Eräs kokenut oppositioedustaja sanoi tuolloin minulle, ettei hän muista vastaavaa tunnelmaa eduskunnasta. Samaan aikaan politiikan nopeista käänteistä ja vaatimuksesta poliitikoille reagoida välittömästi monimutkaisiin asioihin on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Oli lupa keskustella sodasta ja sen seurauksista vain yhdellä tavalla – korostamalla sotilaallisen liittoutumisen ja Nato-jäsenyyden tärkeyttä. Rauhanpolitiikasta, aseistariisunnasta ja diplomatiasta puhuvat naurettiin pihalle. T unteet ovat aina osa politiikkaa. Esitetään nopeita ratkaisuja niiden vaikutuksia arvioimatta, koska muuten kansalaisille tulisi tunne, että “seisomme vain tumput suorina vastuuta karttaen”. T uskin kukaan osasi arvata, minkälainen eduskuntakausi tulisi olemaan, kun vaalitulokset selvisivät huhtikuussa 2019. Ajattelen usein, että siinä vaiheessa, kun politiikka ei enää tunnu missään, on aika jättää politiikka. YDIN 3 / 2022 11 KOLUMNI. Yhteistä näille globaaleille ilmiöille on se, että ne kuvaavat ennakoimatonta aikakauttamme. Tämän jälkeen alkoikin koronapandemia, ja juuri kun valoisampi kevät alkoi siintää, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. feministi?ja?nuorisotutkija.. Tunteiden politiikka VERONIKA HONKASALO Kirjoittaja?on?Vasemmistoliiton?kansanedustaja,?. Samaan aikaan kun tunteisiin vetoava kieli puhuttelee kuulijaa, se ei aina kuitenkaan kerro kestävästä politiikan teosta. Tuo keskustelu oli paikoitellen eduskunnassa niin kuumentunutta ja leimaavaa, että ajattelin, onko politiikka eduskunnassa aina yhtä tunteikasta. Mutta historia saattaa ainakin muistaa hyvällä
Pelon varjolla pystytään oikeuttamaan kiistanalaisiakin tarkoitusperiä. Päättäjälle se voi olla jopa edullista. Pelkomme saattavat liittyä kollektiivisiin muistoihin tai syvälle juurtuneisiin asenteisiin. Uhkakuviin perustuvan politiikan vaarana on, että kuvitellaan pahin mahdollinen tulevaisuudennäkymä ja tehdään päätöksiä vain sen mukaan. Kukaan ei halua jäädä yksin, jolloin eri mieltä olemisen pelko voi johtaa itsesensuuriin. Nato-keskustelussa ihmiset olivat vastakkain; pasifisteista tehtiin yhtäkkiä putinisteja. Kukaan ei uskalla sanoa vaihtoehtoa ääneen, vaan vaikenee painostavan massan edessä, jolloin vaihtoehdottomuuden politiikka voittaa. Kun maailma muuttuu, saattavat syvällä olevat turvattomuuden tuntemukset herätä uudelleen eloon. Päätöksiä voidaan ajaa nopeasti läpi, mikä vaarantaa demokraattiselle päätöksenteolle tyypillisen avoimen keskustelun. Huomio voidaan ohjata pois monimutkaisista kysymyksistä, jotka vaatisivat kattavaa tarkastelua. YDIN 3 / 2022 12 KOLUMNI. Entä jos kuvittelisimme parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja toimisimme sen mukaan. S uomessa sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyydestä tuli nopeasti ainoa oikea tulkinta todellisuudesta. Pelko seisauttaa harkinnan KAISU KINNUNEN Kirjoittaja?on?Sadankomitean?puheenjohtaja.. Julkinen mielipide onkin tällä tavalla kiusallinen. . Pelko voi johtaa ennakkoluuloihin ja korvata harkinnan. Tunteen palossa olemme herkempiä muodostamaan vastakkainasettelua, jolloin eriävät mielipiteet tulevat ohitetuiksi. Pelko voi olla voimakas työkalu. Niin inhimillisiä kuin tunteet ovatkin, ihmiselle pelko voi tehdä hallaa. Pelkoon liittyy usein epävarmuuksia joko itsestään tai ympäröivästä maailmasta. Julkisessa keskustelussa esiintynyt vaihtoehdottomuus antoikin monelle rauhan puolesta puhujalle epätoivoisen näkymän tulevasta: onko omat periaatteet ja rauhanaate hylättävä. Nato tarjosi “helpon” tien ulos huolista. Vaarana on, että kukaan ei uskalla enää puhua. Se voi lamaannuttaa tai toisaalta kuohuttaa. Parhaimmillaan yhteiset huolet voivat voimaannuttaa ja johtaa rakentavaan yhteistyöhön. Se voi toimia kontrollin muotona. Pelon ja turvattomuuden ilmapiiriä rakennetaan vetoamalla tunteisiin. A rvelin pandemian edetessä kaksi vuotta sitten, että kollektiiviset kokemukset voisivat johtaa luottamuksen ja yhteistyön lisääntymiseen
/ 26 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Amnestya syytetään Venäjän pussiin pelaamisesta / 30 ARJA ALHO Veroelvytys ei toimi / 34 KAARLE NORDENSTRENG JA JUHO RAHKONEN Helmikuinen täyskäännös / 38 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Jätteestä raaka-aineeksi / 42 ARJA ALHO Politiikka on militarisoitumassa / 44 JULIA JERNVALL Me muistamme. 14 ARJA ALHO Poliittiset tunteet / 20 JOHANNES JAUHIAINEN Jääkö Jemen Ukrainan varjoon. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Filosofian tohtori Iida Pyy tuntee tunteet. YDIN 3 / 2022 14 YDINHETKI POLIITTISET TUNTEET Liberaaleissa demokratioissa polarisoivan poliittisen kulttuurin ymmärtämisen avain voi löytyä tunteista. Teksti Arja Alho Kuvat Jonathan Terlinden YDIN 3 / 2022 14 YDINHETKI
YDIN 3 / 2022 15 YDINHETKI POLIITTISET TUNTEET YDIN 3 / 2022 15 YDINHETKI
I Ida : Väitän tutkimuksessani, että ei, eikä ainakaan tarpeeksi. Mainitsit populismin ja muutkin ilmiöt, jotka käyttävät hyväkseen vihaa ja pelkoa, siis negatiivisia tunteita. Sen pääajatuksena on ihmisten hyvinvoinnin rakentuminen sisäisten valmiuksien sekä institutionaalisten rakenteiden tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Tunteet kertovat meille arvoista, asioiden merkityksellisyydestä ja siitä koemmeko niiden olevan uhattuina. Ilmaisu on tyypillisesti julkista. I Ida : Mutta superstarat jakavat myös mielipiteitä. Sitten ovat polarisoivat ja yksinkertaistavat poliittiset puheet, joita populismi hyödyntää ja vielä sosiaalisen median villi länsi. Poliittisia tunteita voi ilmaista kirjoituksissa, mielenosoituksissa tai sosiaalisessa mediassa. Onko politiikka ollenkaan valmis kohtaamaan näitä tunnekuohuja. Ne saavat meidät reagoimaan nopeasti. Ei politiikassa eikä liioin kansalaiskasvatuksenkaan puolella. YDIN 3 / 2022 16 YDINHETKI A rja : Tuoreessa väitöskirjassasi tutkit filosofi Martha Nussbaumin teorioiden pohjalta poliittisia tunteita sekä niiden merkitystä demokratiassa ja kasvatuksessa. Tämä orientaatio sopii hyvin juuri kasvatukseen. Mausteet voivat olla uutta mediaa tai globaalitaloutta ja sen ilmiöitä kuten ketkä ovat voittajia tai häviäjiä. Negatiiviset tunteet – viha ja pelko, voidaan puhua vaikkapa ahdistuksesta, inhosta ja epätoivosta myös – ovat varhaisia tunteita. a rja : Nussbaum on hyvin suosittu ja siteerattu filosofi. Hän on tarttunut isoihin kysymyksiin. I Ida : Kiinnostuin jo perusopintovaiheessa Nussbaumin tunnetuimmasta tutkimusalueesta inhimillisten kyvykkyyksien tai toisin sanottuna toimintavalmiuksien teoriasta. Kollektiivisissakin tunteissa on eroja kuten esimerkiksi yhteinen ilo vaikkapa jääkiekkojoukkueen menestyksestä. Nussbaum on filosofiksi monitieteinen, hän katsoo eteenja taaksepäin, ei keskity pelkästään ongelmiin vaan hakee myös ratkaisuja. Ne kietoutuvat siihen, kuinka saamme maailmasta tietoja, miten kommunikoimme toisillemme ja miten jaamme omaa tietoamme. I Ida : On yksilöiden ja kollektiivien tunteita. Mitä tarkoitat niillä. Kasvatuksen pitää olla aina rakentamassa tulevaisuutta. Jos katsellaan vähän lähimenneisyyttä, takana on useamman vuoden pandemia ja eristäytyminen, meneillään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jonka sotakuvasto vyöryy olohuoneisiin. Hänen mukaansa ihmisillä on aina ollut kykyä empatiaan ja yhteistoimintaan. Hän on käsitellyt uskomattoman laajalti asioita niin globaaleja oikeudenmukaisuusteorioita, poliittista filosofiaa, feminismiä mutta myös eläinten oikeuksia. Seurasin myös työssäni kentällä, mitkä asiat herättivät nuorissa tunteita. Ne ovat kuin ikiaikaista soppaa uusilla mausteilla. Itse pidän hänen vahvuutenaan laajaalaisuutta. Oletan tämän olevan tärkeää myös Nussbaumille ja samalla tietysti hänelle tärkeää on positiivisten tunteiden merkitys.. Mistä aihe ja Nussbaum oikein löytyivät. Kiinnostavaa on kuitenkin esimerkiksi hollantilaisen historioitsijan Rutger Bregmanin Hyvän historia. a rja : Aihe on kiinnostava. Tunteilla on valtava motivoiva voima. Hänen suurin, oikeastaan kattokysymys, on: mitä on hyvä elämä, miten löytää harmonia eri jännitteiden välille olivatpa ne akseleilla rationaalisuus–tunteet, käytäntö–teoria tai globaali– lokaali. Poliittisten tunteiden osalta on olennaista mikä on niiden kohde ja miten niitä ilmaistaan. a rja : Käytät käsitettä poliittiset tunteet. Ne saavat tekemään jotain. Luodaan viholliskuvia, jaetaan disinformaatiota. Minusta ainakin tuntuu, että ne ovat tulleet hallitseviksi politiikassa. Toki siinä voi olla poliittisia sävyjä. Hän on vieraillut Suomessakin. Nehän ovat ikiaikaisia poliittisen vallankäytön ja propagandan välineitä. a rja : Sanoit, että negatiiviset tunteet tulevat ensin ja että myötätunto jää helposti sivuun. Nussbaum veti puoleensa sitten jatko-opinnoissakin
Kaikenlaisia todellisuuksia ei tietenkään pysty kohtaamaan. Näissä tapauksissa näen, että viha kietoutuu kuitenkin yleisiin oikeudenmukaisuusperiaatteisiin ja kohdistuu rakenteelliseen. Jos se kohdistuu ihmiseen tai ryhmään, voinko kaivaa vähän syvemmälle omiin pelkoihini. En halua ollenkaan väittää, että kunhan vain tunnetaan paljon empatiaa, sitten maailma on täydellinen. Oikeutta ei ole tarkoitettu toisten alistamiseen tai nöyryyttämiseen. Minä haluaisin korostaa vihan tunnistamisen tärkeyttä. Nussbaum tuomitsee vihan demokratialle haitallisena tunteena lähes aina. Siinä vihantunteen hetkessä on pysähdyttävä ja reflektoitava sitä: mikä arvoistani on uhattuna tai loukattuna, miksi tältä tuntuu, kehen viha kohdistuu ja onko kohde edes oikea. Kun pelko ja viha ovat negatiivisia tunteita, ei niitä kuitenkaan voida suitsia kokonaan pois vaikkakin toivo, myötätunto ja luottamus ovat tärkeitä demokratiassa. Mielenmaisemamme on haastettuna niin monin tavoin poliittisen polarisaation ja eriytymisenkin vuoksi. I Ida : Tuo on kiinnostavaa. Mietin nyt sitä, miten nuoria ja lapsia tulee kasvattaa demokraattiseen elämäntapaan. Muutkin ihmiset ovat haavoittuvaisia aivan kuten mekin. Mutta todellakin, myötätunto on tärkein ja voimakkain tunne demokratialle. Toiminnan tavoitteena ei ole nöyryyttää muita tai viedä muilta oikeuksia. Mutta voivatko negatiiviset tunteet olla myös mielestäsi käyttövoimaa. Minusta kaikki tunteet ovat osa ihmisyyttä eikä niitä voida ottaa pois. A rja : Saksalainen sosiologi Ulrich Beck on kirjoittanut riskiyhteiskunnasta. I Ida : Mustavalkoisuuden me ja he -narratiivi vetoaa inhoon, pelkoon, vihaan ja kateuteen.. Rinnalla tarvitaan aina myös tietoa, oikeutta hakea sitä ja saada oikeaa tietoa. Tämä käsitys on ehkä idealistinen ja kaunis ajatus ihmisyydestä, mutta kukaan meistä ei ole kykenemätön yhteistyöhön ja jonkinasteiseen hyvään ja muutokseen. a rja : Tuo jälkimmäinen näkökohta on tärkeä myös sananvapauteen ja vihapuheeseen liittyvässä rajankäynnissä. Kohtaaminen on yhä vaikeampaa. Parhaassa tapauksessa viha muuttuu protestiksi yhteiskunnan rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan. Nussbaum kutsuu sitä sillaksi, jonka kautta kuljetaan kohti oikeudenmukaisuutta. Mietin, että voitaisiinko empatiaa lisätä tarinoiden ja fiktioiden avulla. Huolenaiheet synnyttävät pelkoa ja vihaa. Miten demokratia voi puolustautua propagandaa, manipulaatiota ja epäluulojen lietsomista vastaan, kun ne vievät samalla pois kriittisen tiedon ja empatian lähteiltä. a rja : Miten kasvattajana pystyt vahvistamaan empatiaa ja ylipäätään myönteisiä tunteita, jotta demokratia olisi elinvoimainen. Tunteet voivat myös johtaa mobilisaatioon kuten esimerkiksi Black lives matter -liikkeessä tai nuorten ilmastokapinassa. Sitten on vielä periaatteiden rakenteellinen taso. Tarinoiden herättämien tunteiden pitää kulkea käsikädessä tiedon kanssa. YDIN 3 / 2022 17 YDINHETKI I Ida : Meillehän on jäänyt vain hyvin kapea osa historiaa luettavaksi ja opetettavaksi. Globaaleihin haasteisiin pitäisi löytää ilman muuta yhteisiä ratkaisuja. Vaikka elämme pluralistisessa yhteiskunnassa, erontekoja, seiniä ja kuplia on. Voisiko niistä poikia jotakin hyvää: nyt tunnen suuttumusta, nyt osoitan mieltäni, nyt haluan muutosta. Demokratiaan kuuluvat oikeudenmukaisuussäännöt kuten lait, tulkinnat ja käyttäytymissäännöt esimerkiksi vihapuheen rajoittamiseksi. Negatiivisia tunteita kuitenkin käytetään poliittisen vallan tavoittelussa. Rakenteellinen taso on hyvin tärkeä. Myötätuntoa tarvitaan dialogin löytämiseksi, kun halutaan kohdata toiset ihmiset yhteiskunnassa, nähdä jotakin samalla tavalla. I Ida : Sijoitan kysymyksesi ihmisoikeuskasvatuksen kontekstiin ja korostan sitä, että positiiviset tunteet vahvistuvat kohtaamisissa
Hyvinvointi, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja rauha hyödyttävät kaikkia. Tätä olen kansalaiskasvatuksessa haastamassa. Väitän, että vihan ja pelon tunteiden tunnistamisen kautta ihmiset huomaavat manipulaatioyritykset ja sen, mitä rakentavaa voi tehdä itse. Puhutaan psykologisesta turvallisuudesta. Mainitsemissasi rakenteissa ovat länsimaille tärkeät demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Kapea myötätunto ei ota huomioon kaikkia ihmisiä. Tarinoihinkin liittyy mahdollisuuksia mutta myös vaaroja. I Ida : Silloin ollaan vaarallisilla vesillä. Nussbaum kirjoittaa, että kielteiset tunteet luovat vinouman, joka voi saada meidät keskittymään vääriin asioihin. Visuaalisessa tykityksessä ja tunteiden herättämisessä on mukana myös yksittäisiä kertomuksia, jotka toki koskettavat. Mutta kuten sanottu, tunteita ei pidä puskea pois politiikan kentältä mutta ei liioin hylätä rationaalisuutta. Opetussuunnitelmat ovat kuitenkin täynnä. Kansalaisliikkeitäkin voisi kehystää uudella tavalla ja irrottautua identiteettipolitiikan määrityksestä. Vallitseva ajatus poliittisuuden luonteesta on, että se on aina konfliktuaalista; eri ryhmät taistelevat oikeuksistaan ja vallasta. Monet saattavat sanoa,. Luottamus eri instituutioihin on alkanut rapautua. Vaarallista poliitikkojen esiintymisessä on se, kun luodaan viholliskuvastoa esittämällä ihmiset stereotypioiden kautta. Olen itse paneutunut kerronallisuuteen. Kohtaaminen mustavalkoisuudessa on vaikeaa. Mainitsit aiemmin visuaalisuuden vyöryn olohuoneisiin. Pelkään poliittista pelkoa ja vihaa. Lasten ja nuorten tulisi oppia näkemään politiikka myös yhteisten päämäärien määrittelynä ja hakemisena, eikä vain ikuista me ja he-erotteluna. Kun tunteet saavat vallan, poliittisen päättäjänkin on vaikea pitää kiinni periaatteista. Siitähän seuraa, että rakenteeseen liittyvästä oikeudenmukaisuudesta ei pidetä kiinni. Nussbaum sanoo, että pelko on ensimmäinen ja se johtaa sitten muihin. Kun tunteet on ilmaistu, tunnistettu ja nimetty, niitä on helpompi käsitellä. YDIN 3 / 2022 18 YDINHETKI Se pitää tunnistaa. Tarina on tehokkain tapa levittää informaatiota. Pelko on lamauttava ja se saa tekemään nopeita ratkaisuja. Kun voimakkaat tunteet nousevat pintaan koskien esimerkiksi Venäjän laittomia aggressioita Ukrainassa ja kun vielä suomalaiseen kontekstiin kietoutuu monisukupolvista traumaa samankaltaisesta kohtalosta, keskustelu kiihtyy helposti. Tarvitsemme moninäkökulmaista ja erittelevää julkista keskustelua. Ne ovat niin ihmisenä kuin kansakuntana olemisen suuria kysymyksiä. Siltoja pitää rakentaa ja hakea dialogia. Mutta niiden pohjalta ei pitäisi kuitenkaan tehdä liian suoria tai naiiveja johtopäätöksiä rakenteelliseen. Kasvava polarisaatio vesittää yhteistä toimintaa. Ollaanko oltu valmiita informaatioympäristön räjähtämiseen. Voimme jakaa kertomuksia esimerkiksi ihmisoikeusvoitoista tai rikkomuksista. I Ida : Opettajat peräänkuuluttavat enemmän ja enemmän lasten ja nuorten oikeutta tunnepuheeseen turvalliseksi koetussa ilmapiirissa. a rja : On kuin pullonhenki olisi päästetty valloilleen eikä demokratia ole valmistautunut käsittelemään mustavalkoisuuden tuottamaa tunne-energiaa. Kun myötätunto on ikään kuin silta, pelko on halua polttaa silta ja juosta pakoon. Se voi johtaa kapeaan myötätuntoon ja viedä pois huomiota rakenteellisista syistä. Niin kasvatuksessa kuin muutoinkin, arvoperusta on valtavan tärkeä sen suhteen, mitä halutaan edistää yhdessä. a rja : Tämä on nyt ydinasiaa. Pelon, raivon ja myös myötätunnon tunteet ovatkin johtaneet esimerkiksi ihmisoikeusjärjestön maalittamiseen. I Ida : Ajattelen myös niin, ettei ole valmistautunut. a rja : Demokratian ydintä on, että enemmistö päättää mutta kunnioittaa aina vähemmistön oikeuksia. Se on epäinhimillistämistä. Kun ihmiset tai ihmisryhmät nähdään pahoina tai laiskoina, on myös helpompi perustella hirmutekoja. Samalla myös koululaitoksen. Pelkkä rationaalisuus ei puhuttele, se voi etäännyttää ihmisiä
Työskennellyt aiemmin kaksikielisenä luokanopettajana, erityisluokanopettajana ja Suomen UNICEFilla. Mieluummin se on vastuunosoitus. a rja : Keskustelumme on alleviivannut järkeä ja tunteita. Eri käsissä, ja silti kädestä toisiaan pitäen kuten vastaväittäjäni sanoi. Näen kuitenkin kasvatuksessa valtavasti voimaa ja potentiaalia. Kun haluamme edistää asioita, tunteet kietoutuvat siihen, miten saamme tietoa maailmasta ja miten me niistä kerromme toisille ihmisille. Näen, että opettajilla on paljon annettavaa jo nyt sen sijaan, että tunteiden tunnistaminen ja merkitys maailmassa nähtäisiin lisätaakkana. I Ida : Järki ja tunteet pitää ehdottomasti yhdistää. Tutkimuksen lisäksi Pyy työskentelee antirasismin ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden parissa.. Olen siitä instituutiona erittäin kiinnostunut, sehän on minun instituutioni. YDIN 3 / 2022 19 YDINHETKI että nyt tuore tohtori tulee taas lisäämään uuden asian lautaselle ja että pitääkö meidän yhteiskunnan poliittinen polarisaatiokin ratkaista. En halua missään nimessä viedä pois rationaalista argumentointia politiikasta, saati koulusta. Suurin kompastuskivi on tietenkin se sama aina, mistä resurssit. Opiskellut Oulun yliopistossa ja Melbournen yliopistossa Australiassa pääaineenaan interkulttuurinen kasvatus. Iida Pyy Filosofian tohtori ja post doc -tutkija Helsingin yliopistossa
YDIN 3 / 2022 20 YDINHETKI. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat auttaneet Jemeniä humanitaarisesti, edistäneet diplomatialla rauhanneuvotteluja maan sisällissodan lopettamiseksi mutta myös myyneet aseita Saudi-Arabian johtamalle liittoumalle, jonka pommitusten siviiliuhreista suurin osa on lapsia. Kirjoittaja Johannes Jauhiainen JÄÄKÖ JEMEN UKRAINAN VARJOON
Ruotsin aktiivisuuden ja merkittävän roolin ymmärtämiseksi on syytä palauttaa mieliin sen pitkän aikavälin kehityspoliittiset tavoitteet ja ylipäätään Ruotsin omaksuma rooli kansainvälisessä politiikassa. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Eija Rannan mukaan tällainen uudelleenjärjestely vaikuttaa epätodennäköiseltä. Sidan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktien ja tasa-arvoyksikön neuvonantajan Sofia Dohmenin mukaan Ukrainan sota ei vaikuta Ruotsin humanitaariseen apuun Jemenille. Ruotsin hallitus päätti huhtikuussa 2022 leikata Sidan kehitysyhteistyömäärärahoja 90 miljoonalla eurolla. Pakolaisten määrä sai monet kysymään, kuinka hyvin maa pystyy majoittamaan ja integroimaan uudet asukkaansa. Vuosina 2014 – 2022 Suomi myönsi ulkoministeriön mukaan Jemenille humanitaarista apua noin 43 miljoonaa euroa. Merkittävin käänne tapahtui vuonna 2015, jolloin Ruotsiin saapui 160 000 turvapaikanhakijaa pääasiassa Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Tätä ”laatikon ulkopuolista ajattelua” on saattanut helpottaa se, että unicef ja unhcr ovat alkaneet hyväksyä tiettyjä kryptovaluuttoja maksuvälineinä ulkomaisilta avunantajilta. Tämän jälkeen Maailmanpankki myönsi Suomelle lainaa maan jälleenrakentamiseen. Ulkomaille menevä apu, olipa kyse sitten Jemenistä tai Ukrainasta, voi olla kiistanalaisempaa kuin ennen. S iinä missä Ruotsi pitää itseään humanitaarisen avun suurvaltana, Suomen tarina on hieman toisenlainen. Ruotsalaisten yleisessä mielipideilmastossa on kuitenkin viime aikoina tapahtunut muutoksia, erityisesti maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikassa. Julkinen paine Ukrainan auttamiseksi herättää huolen ulkoministeriön mahdollisesta tarpeesta järjestää prioriteettejaan uudelleen ja tarpeesta leikata Jemenin humanitaarisen avun määrää. YDIN 3 / 2022 21 YDINHETKI. Ruotsi onkin osoittanut vuosittain yhden prosentin bruttokansantuotteestaan humanitaariseen työhön ja kehitysapuun vuosina 1968 – 1993 ja jälleen vuodesta 2005 eteenpäin. Myös ukrainalaisten pakolaisten majoittamiseen tarvittavilla voimavaroilla näyttää olevan heijastusvaikutuksia ulkomaanapuun. Taloudellisen tuen lisäksi Ruotsi on käyttänyt poliittista pääomaansa vuotuisten konferenssien isännöimiseen yhdessä Sveitsin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, joiden tarkoituksena on ollut kerätä varoja humanitaariseen apuun Jemenille vuodesta 2017 lähtien. 1900-luvulla itsenäistymisen ja sotien jälkeinen Suomi oli ulkomaisen avun saaja vuoteen 1949 asti. Apu on useimmiten jaettu kansainvälisten järjestöjen kuten Maailman elintarvikeohjelman, yk:n pakolaisjärjestön (unhcr), Pelastakaa Lapset, Kansainvälisen Punaisen Ristin tai sitten kotimaisen kehitysavun ja kehitysaputyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kautta. Se on myöntänyt noin 240 miljoonaa euron tuen vuosina 2014 – 2022 Ruotsin kansainvälisen kehitysyhteistyöviraston (Sida) tietojen mukaan. Suomi on muun muassa suunnannut Ukrainalle noin 70 miljoonan euron arvoisen tuen, joka on saatu tullin takavarikoitua bitcoineja eri operaatioissa. ”Suomalaiset kehitysja humanitaariset kanR uotsi on kolmesta Pohjoismaasta antanut vuosien mittaan eniten humanitaarista apua Jemenille. Tämän identiteetin juuret ovat Ruotsin 200-vuotisessa rauhan ajassa ja siinä, että ruotsalaiset katsovat sen tuovan sille tiettyjä globaaleja velvollisuuksia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Suomen hallitus on yrittänyt löytää uusia tapoja kehitysavun rahoittamiseksi ja Ukrainan auttamiseksi. Ruotsalaiset päättäjät pitävät nimittäin maataan humanitaarisen tuen suurvaltana. Sen sijaan Sida aikoo jatkaa varojen jakamista Jemenin vuosittaisten humanitaaristen tarpeiden arvioiden perusteella. Norjan ja Ruotsin tavoin Suomi on priorisoinut puhtaan veden, ruoan ja hätäavun saatavuutta. Kun Suomesta vuonna 1956 tuli avunantajamaa, syynä oli osittain tarve tehdä pesäeroa Itä-Euroopan maihin ja osoittaa liittoutuneisuutta Länsi-Eurooppaan sekä pohjoisiin naapurimaihinsa
Tämä puolestaan lieventää jonkin verran mahdollisia paineita hallituksen ja muiden toimijoiden tarpeisiin järjestellä prioriteettejaan uudelleen.” Norjan rauhantyötä korostava ulkopolitiikka on tarkoittanut, että Oslon rooli on ollut aktiivinen välittäjä konflikteissa. Kun tieto aseviennistä tuli julkiseksi, siitä seurasi kiivaita reaktioita. Suomi Norja Ruotsi 20 10 30 40 m ilj oo na a eu ro a 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 YDIN 3 / 2022 22 YDINHETKI. Lähde: Norjan ja Suomen ulkoministeriöt. Norjan kehitysyhteistyöviraston antamien tietojen mukaan Norja myönsi vuosina 2014 – 2021 humanitaariseen apuun Jemenissä vajaat 133,55 miljoonaa euroa ja kutakuinkin saman verran ulkomaisena apuna. Tämän seurauksena sotilaallisen yhteistyön sopimusta Riadin ja Ruotsin puolustustutkimusHumanitaarinen tuki Jemenille. Se on ollut vankkumaton humanitaarisen avun antaja ja se on myös isännöinyt Nobelin rauhanpalkintoa. Liittouma taas pommittaa Jemeniä. P olitiikka on harvoin johdonmukaista. Julkinen keskustelu ”Saudi-tapauksesta” ei keskittynyt niinkään siihen, päätyivätkö ruotsalaiset sotilasvarusteet Jemeniin, vaan enemmänkin ilmeiseen ristiriitaisuuteen harjoitetun politiikan suhteen. salaisjärjestöt ovat saaneet merkittäviä lahjoituksia yleisöltä humanitaariseen työhönsä Ukrainassa. Vaikka pohjoismaat ovat lahjoittaneet varoja humanitaariseen apuun Jemenissä, jokainen niistä on myös sallinut aseiden myymisen Saudi-Arabian johtamalle koalitiolle. Sotilaallista yhteistyötä Saudi-Arabian kanssa harjoitettiin samalla kun ulkopolitiikan sanottiin olevan feminististä. Ruotsissa julkiset vastalauseet asekaupasta Saudi-Arabian kanssa olivat esillä vuonna 2015. Norjan ulkoministeriön virkamiehet vahvistavat, että Ukrainan sota ei vaikuta Jemenille annettavaan humanitaariseen apuun
Norjassa julkiset keskustelut asekaupasta käynnistyivät vuosina 2018 ja 2019, ja molemmilla kerroilla ne keskittyivät aseiden vientiin Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Ruotsin hallitusta on jatkuvasti kritisoitu aseviennistä sekä Saudi-Arabiaan että Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Jäädytys koski kuitenkin vain aseita ja ammuksia, eikä se estänyt monikäyttöisten puolustustarvikkeiden vientiä tai jo ostettujen tuotteiden huoltoa ja varaosia. Maaliskuussa 2021 kerrottiin vielä, että Ruotsin asevienti Saudi-Arabian johtamaan koalitioon kuuluviin maihin oli kaksinkertaistunut vuonna 2020. Suomalaisille asevalmistajille vuosi 2016 oli erityisen kannattava, sillä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tilaukset olivat miltei 68 miljoonaa euroa, mikä oli 32 prosenttia Suomen aseviennistä. Vuosina 2015 – 2021 Ruotsi myi yli 132 miljoonan euron arvosta aseita Saudi-Arabian johtaman liittouman jäsenille. Norjan suurin sanomalehti Aftenposten kuitenkin raportoi vuonna 2021, että Norja myi 28 miljoonaa euroa aseita ja ammuksia Arabiemiirikunnalle vuosina 2014 – 2018. Norjan asekauppaa säätelee teoriassa eduskunnan vuonna 1959 tekemä päätös, jonka mukaan Norja ei myy aseita sodassa oleville tai sodan uhan alla oleville maille. Kritiikki Suomessa voimistui entisestään, kun norjalainen sanomalehti julkaisi kuvia suomalaisvalmisteisista panssarivaunuista Jemenissä. U N IC EF YDIN 3 / 2022 23 YDINHETKI. Suomessa julkinen keskustelu aseviennistä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin heräsi vuonna 2018, kun SaferGlobe (rauhan ja turvallisuuden riippumaton ajatushautomo) paljasti suomalaisten asevalmistajien sopimukset sekä Saudi-Arabian että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa. Vuonna 2020 myönnettiin uusia lupia sotilasajoneuvojen vientiin Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Julkisen kohun seurauksena Suomi keskeytti kaikki uudet luvat aseviennille Jemenin sodassa mukana oleviin maihin. laitoksen (foi) välillä ei enää uusittu. Siihen mennessä sekä Riad että Abu Dhabi olivat olleet suuria suomalaisten aseiden ostajia viiden vuoden ajan
P ohjoismaat ovat osallistuneet rauhan edistämiseen Jemenissä diplomatian ja vuoropuhelun avulla. Asevienti Saudi-Arabian johtamalle liittoumalle. Linde tapasi useita konfliktin sidosryhmiä vuosina 2020 ja 2021 edistääkseen rauhaa diplomaattisin keinoin. 400 300 200 100 700 600 500 800 m ilj oo na a eu ro a 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 YDIN 3 / 2022 24 YDINHETKI. Sopimuksella pyrittiin välttämään muun muassa taistelu Hudaydahin satamakaupungista. Rahasto perustettiin tukemaan Tukholman sopimusta, joka on yk:n tukema sopimus. Ruotsin poliitikot, kuten nykyinen ulkoministeri Ann Linde, ovat korostaneet, että rauhan edistäminen Jemenissä on maan ensisijainen tavoite. Ruotsi ja Norja ovat joulukuusta 2018 lähtien myöntäneet noin 100 000 euroa vuodessa rauhan edistämiseen Jemenin rauhantukirahaston kautta. Suomi Norja Ruotsi Vuonna 2021 ei ollut tietoa Suomen ja Norjan osuuksista. Kun itse neuvotteluprosessi oli yk:n johtama, Ruotsi hoiti neuvottelujen käytännön järjestelyt ja logistiikan Omanin ja Kuwaitin avulla. Lähde: SaferGlobe, NOASP, The Swedish Peace and Arbitration Society. Vaikka monet toivoivat, että Tukholman prosessilla olisi ollut suurempi vaikutus, Ruotsin ulkoministeriön virkamiehet huomauttavat, että Ruotsin kokoukset ja niitä seurannut tulitauko ja vankien vaihto olivat merkittäviä saavutuksia Jemenin sodassa. Konkreettisesti tämä on merkinnyt erilaisia ponnisteluja sotivien osapuolten ja muiden sidosryhmien kokoamiseksi yhteen erilaisiin neuvotteluihin samoin kuin kansainvälisen yhteisön rauhanaloitteiden lobbaamista
YDIN 3 / 2022 25 YDINHETKI. Saudi-Arabian johtamaan liittoumaan kuuluvat lähinnä Persianlahden arabivaltiot sekä Yhdysvallat ja Britannia. Esimerkkinä kyvystä toimia lyhyelläkin varoitusajalla yllättävissä tilanteissa on Punaisen meren ympäristökriisin ennaltaehkäisy, kun ne tukivat yk:n ja Alankomaiden yhteistä operaatiota siirtää raakaöljyä rappeutuneista varastoista turvallisempaan paikkaan. Vaikka Pohjoismaat tekevät humanitaarista työtä ja edistävät rauhanponnisteluja, ne toimivat edelleen myös aseviejinä maailman konfliktialueilla – eikä Arabian niemimaa ole poikkeus. Sen sijaan niiden pitäisi ideaalissa tilanteessa ruokkia toisiaan. Rauhanliitto ja Sadankomitea tekivät oikeuskansleri Pöystille kantelun Patrian asekaupoista Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin 2018. Itse asiassa helmikuussa 2022 Norja pidättyi äänestämästä yk:n turvallisuusneuvostossa, jossa huthit nimettiin terroristiryhmäksi”, Palik sanoi. ”Norja on myös kehottanut varovaisuuteen huthien määrittelemisessä terroristiryhmäksi, jotta apu voidaan toimittaa kaikille sitä tarvitseville alueille. Oslon rauhantutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Julia Palikin mukaan nämä kaksi rauhanneuvottelujen polkua eivät sulje toisiaan pois. Palikin mukaan Norja on panostanut merkittävästi Jemenin sodan seksuaalisten väkivallantekojen selvittämiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, jota myös Suomen ja Ruotsin politiikka tukee. Jemenin sisällissota 2014 – 30 miljoonaa asukasta, 20 miljoonaa humanitaarisen avun tarpeessa, 14,5 kärsii nälänhädästä, neljä miljoonaa joutunut jättämään kotinsa. Huhtikuussa alkoi aselepo, jota on jatkettu. On myös syytä olettaa, että Pohjoismaat painottavat jatkuvuutta ja vakautta sekä ulkomaisessa että humanitaarisessa avustuspolitiikassaan. Suomen diplomaattinen tuki Jemenin rauhanprosessille on ollut hieman vaatimattomampaa. Artikkeli kokonaisuudessaan sanaacenter.org/the-yemenreview/may-2022/17860 Sana´a Center on riippumaton ajatushautomo, joka pyrkii saamaan muutosta tiedontuotannon avulla Jemenissä ja sitä ympäröivällä alueella. Etelä-Jemenissä toimii lisäksi alueen itsenäisyyttä vaativa ryhmä. K un ruotsi on keskittynyt saamaan yhteen tärkeimmät taistelevat osapuolet, Norja on panostanut rinnakkaiseen strategiaan, jossa on mukana entistä monipuolisempi joukko osapuolia. Huthikapinalliset ja vallasta syöstyn presidentin turvallisuusjoukot vastustavat nykyistä presidenttiä ja häntä tukevaa liittoumaa. Lasten hätä on erityisen suuri. U krainan avustaminen ei todennäköisesti merkittävästi vaikuta Pohjoismaiden humanitaariseen toimintaan Jemenissä. cmi – Martti Ahtisaari Peace Foundationille antamallaan tuella Suomi on Norjan tavoin hakenut laajempaa osallistumispohjaa rauhanneuvotteluihin. Aseet päätyivät Jemeniin. Taustalla vuoden 2011 vallankaappaus ja sitä edeltävä poliittinen epävakaus. Jemenin sodan vaikutuksia ovat valtava nälänhätä, taudit ja siviiliuhrien suuret kärsimykset, noin 377 000 (2021) arvioidaan menehtyneen konfliktissa. Ulkoministeriön tietojen mukaan Suomi keskittyy rauhanprosessin tukemiseen yk:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden, eu:n rauhantyön ja yk:n pääsihteerin nimittämän erityislähettilään tukemisen kautta. Jemeniä on pidetty maailman pahimpana humanitaarisena kriisinä. Käännös: Arja Alho Artikkeli on osa Sana’a Centerin julkaisusarjaa, jossa tarkastellaan valtioiden ja ei-valtiollisten ulkomaisten toimijoiden rooleja Jemenissä
Silti Amnestyn Ukraina-raportti suututti monia. Amnestyn ydintehtävä on tehdä puolueetonta tutkimusta, suojella siviilejä kriiseissä ja puolustaa ihmisoikeuksia. Kirjoittaja Ytimen toimituskunta SYYTETÄÄN VENÄJÄN PUSSIIN PELAAMISESTA Amnestya YDIN 3 / 2022 26 YDINHETKI
Myös kansainväliset uutistoimistot ja media ovat omien havaintojensa perusteella uutisoineet asiasta. tiedotteen raportista, jonka kohteena oli Ukrainan sotilaiden toiminta. Tutkimuksen tekivät samat kokeneet tutkijat, jotka ovat raportoineet Venäjän julmuuksista. K ansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta ei löydä raportista mitään skandaalinomaista Yleisradion haastattelussa 9. ”Sodassa kaikki toimivat enemmän tai vähemmän harmaalla vyöhykkeellä. 8. R aportin vastaanotto erosi suuresti aiemmista julkaisuistamme ja meitä syytettiin Venäjän pussiin pelaamisesta, kertoo toiminnanjohtaja Frank Johansson Amnestyn Suomen osastosta. Human Rights Watch ja yk:n ihmisoikeusvaltuutettu ovat raportoineet Ukrainan joukkojen siviilejä vaarantavasta asemoitumisesta. Jos vaikenisimme Ukrainan joukkojen toimista, joista olemme keränneet todistusaineistoa, syyllistyisimme puolueellisuuteen”, sanoo Johansson. Koskenniemi sanoo samaisessa haastattelussa myös, että Amnestyn raportteja on totuttu pitämään erityisen uskottavina, vaikka tietoja joudutaan keräämään vaikeissa olosuhteissa. Amnesty aikoo Johanssonin mukaan tehdä kuitenkin sisäisen selvityksen raportista ja erityisesti sen havaintojen tiedottamisesta. Pysymme tutkimuksen takana. Me tutkimme ja paljastamme ihmisoikeusloukkauksia ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia riippumatta siitä, missä niitä tapahtuu, keihin loukkaukset kohdistuvat ja kuka niihin syyllistyy. Jos olisi sanottu, että ukrainalaiset toimivat täysin sääntöjen mukaan, en olisi uskonut.” Sodankäyntiin liittyvät oikeussäännöt eivät erottele hyökkäävää ja puolustavaa osapuolta, Koskenniemi huomauttaa. minen on Amnestyn ensisijainen prioriteetti kaikissa konflikteissa. Raportin mukaan sotilastukikohtia oli perustettu asutuskeskuksiin sairaaloihin ja kouluihin. 8. Amnestyn tutkijat haastattelivat lukuisia paikallisia ihmisiä, jotka eivät olleet saaneet kehotusta poistua alueelta. Raportti ei kuitenkaan väitä, että Ukrainan joukot käyttäisivät näitä toimintamalleja kaikkialla maassa. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan siviiliväestöä tulee aina pyrkiä suojelemaan kaikin mahdollisin keinoin. Tämän myötä siviilit ovat olleet vaarassa joutua Venäjän vastahyökkäysten keskelle. ”Siviilien suojelu ja ihmisoikeuksien puolustaYDIN 3 / 2022 27 YDINHETKI. Yksikään tutkituista kohteista ei ollut lähellä rintamaa tai kaupunkisodan keskellä. Amnesty julkaisi 4. Johansson muistuttaa myös, että Amnestyn ydintehtävä on tehdä puolueetonta tutkimusta. Amnesty ei ollut ensimmäinen taho, joka kertoo vastaavista havainnoista. www.amnesty.org/en/latest/news/2022/08/ ukraine-ukrainian-fighting-tactics-endangercivilians A mnesty muistuttaa, että se on alusta asti tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, dokumentoinut Venäjän sotarikoksia esimerkiksi Mariupolissa, Butšassa ja Harkovassa ja toimittanut tietoa niistä sotarikoksia tutkiville viranomaisille ja medialle. Amnestyn tutkijoiden mukaan havaituissa paikoissa on ollut lähistöllä muita suojattuja paikkoja, joista käsin Ukrainan sotilaat olisivat voineet toimia. Sen mukaan ukrainalaiset sotilaat ovat asettuneet asemiin tiheästi asutetuille asuinalueille varoittamatta siviiliväestöä ja tietyissä tilanteissa siviileitä ei ole evakuoitu
RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA näkökulmaa rauhaan -kirja saatavissa Rauhanpuolustajien verkkokaupassa.. Rauha on aktiivista työtä yhdenvertaisuuden, antirasismin ja globaalin vastuun puolesta – myös lähellämme
TALOUDEN TUNNUSLUVUT, ERITYISESTI TYÖLLISYYS, OVAT NYT PAREMMAT KUIN ILMAN ELVYTYSTÄ. YDIN 3 / 2022 30 YDINHETKI VEROELVYTYS EI TOIMI PÄÄEKONOMISTI PATRIZIO LAINÀ ON TYYTYVÄINEN, ETTÄ KORONAKRIISISSÄ ON KÄYTETTY AKTIIVISESTI FINANSSIPOLITIIKKAA JA ELVYTETTY. Kirjoittaja Arja Alho Kuva Jonathan Terlinden
YDIN 3 / 2022 31 YDINHETKI YDIN 3 / 2022 31 YDINHETKI
Erityisesti työllisyysaste on ilonaihe. ENERGIAHINTOJEN NOUSUN KOMPENSOIMISEEN ON VAIKEA LÖYTÄÄ TÄSMÄTOIMIA.. Keväällä julkaistuissa eri talousennusteissa uskottiin talouden kasvavan maltillisesti ja inflaation pysyvän 4 – 6 prosentin haarukassa koko vuoden ajalta. Nyt sitä vastoin yksityistettyjen luonnollisten monopolien suhteen joudutaan käymään keskustelua hintakatoista tai muista kohtuullistamisista kuten sähkönsiirron osalta on tehty. Hän sanoo kuitenkin, että kansalaisten huolenaiheet ovat perusteltuja. ”Tästäkin syystä olemme järjestönä sitä mieltä, että alueilla pitää olla verotusoikeus.” L ainà muistuttaa monista keinoista vaikuttaa hintojen nousun aiheuttamaan inflaatioon. Tämän mutkan vuoksi onkin tärkeämpää, millaisia päättäjiä valtiolla on ja se, kuinka paljon uudet alueet saavat palvelujen järjestämiseen rahaa. Euroopassa on käyty keskustelua hintamaltista, hintakatoista ja windfall veroista. Italiassa energiahintojen suhteen on tehty takautuvia windfallpäätöksiä. Ammattiyhdistysliikkeessä sosiaalivakuutusmaksut nähdään yhtenä keinona. ”Ei ole mitään järkeä antaa voittojen räjähtää hintojen nousun vuoksi” sanoo Lainà. ”Arvonlisäveron lasku ei ole kovin tehokas väline eikä se mene välttämättä hintoihin. Palkankorotukset vaikuttavat toki inflaatioon, mutta palkkainflaation merkittävää riskiä ei Lainàn mukaan ole olemassa. Voitaisiinko energian ja ennen muuta sähkönsiirron suhteen palata luonnollisten monopolien aikaan ja purkaa joitakin yksityistämisja liikelaitostamishuumassa tehtyjä virheitä. Ylipäätään Lainà näkee ongelmaksi tulevien hyvinvointialueiden kannalta sen, että valtio rahoittaa palvelut mutta alueet järjestävät ne. Kysyn Lainàn näkemystä energianhinnan arvonlisäveron alennuksesta, jota muun muassa ministeri Lintilä on ehdottanut. Lainà sanoo, että valtio voisi ostaa yksityistettyjä toimintoja takaisin itselleen. Kuluttajahintojen nousu leikkaa kotitalouksien ostovoimaa mutta myös talouden kasvua. Sosiaaliturvaetuuksiin tehtiin juuri ylimääräinen indeksitarkistus. Energiahintojen nousun kompensoimiseen on vaikea löytää täsmätoimia. Siirron perumisella voitaisiin turvata ostovoimaa. Mutta niinhän se menee taloustieteilijän näkökulmasta, että jos jollain alalla on työvoimapulaa, palkat nousevat. Lainà muistuttaa, että asia on liittojen käsissä. Miten käy esimerkiksi hoitajien palkankorotustoiveiden. Riskiin voidaan myös varautua ja tehdä ennaltaehkäiseviä toimia. YDIN 3 / 2022 32 YDINHETKI S yksyn teemoja ovat varmuudella energian, raaka-aineiden sekä elintarvikkeiden hintojen nousu. Palkansaajien tilannetta heikentää myös se, ettei palkkoja ole sidottu indeksiin. Mutta nyt eivät nouse, kun on vain yksi työnantaja käytännössä. Jälkimmäisiä voidaan käyttää ansiottomien ja ylisuurien voittojen verottamisessa. Jotkut ovat esittäneet oikeastaan päinvastaista, jolloin se olisi windfall tax-tyyppinen ratkaisu. Suomessa ei ole hintakattoja juurikaan käytetty mutta eu komissio on antanut luvan Espanjalle ja Portugalille säätää hintakatto. Aluevaaleilla valitut päättäjät eivät voi vaikuttaa, kuinka paljon rahaa käytetään. Kesäkuun luku oli 7,8 prosenttia ja syynä juuri sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu. Patrizio Lainà sanoo yleisellä tasolla talousnäkymien näyttävän silti yllättävän hyvältä. Samoin, ettei tehdyille päätöksille ollut aikanaan taloustieteellisiä perusteita. Kun tavarat ja palvelut kallistuvat, niiden vaikutus näkyy hyvin konkreettisena kukkarossa, vaikka töitä olisikin. Osana kilpailukykysopimusta siirrettiin kaksi prosenttiyksikköä sosiaalivakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Olennaista on, ettei arvonlisäveron lasku tuo lisää energiaa mutta voisi lisätä kysyntää”, arvelee Lainà
www.patriziolaina.fi Markkinatalous korvautuukin lobbaustaloudella. Seurauksena oli myös paljon tyytymättömyyttä, joka on purkautunut populistisina liikkeinä.” Koronakriisin aikana oli laaja konsensus, ettei tuolloin ollut aika talouden sopeutuspäätöksille, vaikka valtion budjetit olivat alijäämäisiä. Nykyisin STTK:n pääekonomisti. ”Velkasuhde on jo viime vuonna laskenut. Lainàn mukaan koronnostot eivät tule inflaatiota taittamaan ja ehkä ekp lähti liikkeelle väärin keinoin. Kun poliittisesti on päädytty johonkin tasoon, yhtiö lobbaa itselleen parempaa. Sodan pitkittyminen lisää taantuman varmistumista. Euroalueen sääntökehikkoa pitää uudistaa, koska Lainàn mukaan on kestämätöntä, ettei sitä voida noudattaa. Se on Lainàn mukaan myös muutenkin joustamaton. Menokehysajattelu on puolestaan vino siksi, ettei samalla sovita tuloista. 1990-luvun laman jälkeen työttömyysaste ei koskaan palannut kriisiä edeltäneelle tasolle. Samaa konsensusta tarvitaan nyt, kun Ukrainan sodan vuoksi tiedossa on muun muassa puolustusmäärärahojen kasvu, pakolaisten vastaanottaminen muiden menopaineiden ohella kuten investoinnit energian omavaraisuuteen. Heidän muuten kannattaisi lukea Lainàn artikkeli hystereesistä. Euroopassa tehtiin sopeutuksia ja leikkauksia. Sitten voi olla aina päättäjiä, jotka saattavat sopeutuksilla ja leikkauksilla syventää sitä entisestään. Elvytyksen hystereesivaikutuksen vuoksi koronakriisissä niin bruttokansantuote kuin työllisyysaste jää pysyvästi rakenteellisesti korkeammalle tasolle kuin ilman elvytystä olisi saavutettu.. Tavoite on mahdoton. En pidä perusteltuna murentaa julkisen talouden rahoituspohjaa silloin, kun on tiedossa menopaineita kuten Ukrainan sodan aiheuttamassa taloustilanteessa Suomessakin on”, Lainà tähdentää. Lainà muistuttaa, että velkaantumiskehitys on ollut maltillista. YDIN 3 / 2022 33 YDINHETKI Patrizio Lainà Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori. Aina hyppäämässä esille ja pyrkimässä ykköseksi. ”Jotkut pitävät saavutuksena finanssikriisin aikana sitä, ettei rikottu kehyksiä. Kun talouspolitiikan valtaa on institutionalisoitu eri tahoille, Euroopan keskuspankin yksi tärkeimmistä tehtävistä on hintavakaudesta huolehtiminen. Euroopassa kuten myös Suomessa, elvytys on nyt toiminut. Tarpeellista olisi myös uudistaa menokehysmenettelyä Suomessa. Mutta talous kyllä romahti yksittäisenä vuonna enemmän kuin 90-luvun lamassa.” ”Menokehyksiä kierretään. K oroistakin on puhuttava. Niiden rahoittaminen sopeutustoimilla aiheuttaisi voimakkaita yhteiskunnallisia jännitteitä. Talouskriiseillä on nimittäin aina jälkensä. Yhdysvallat elvytti, sai talouden kasvuun eivätkä he kärsineet menetetystä vuosikymmenestä toisin kuin Eurooppa. Finanssija eurokriisin aikana valittiin toisin. Se on tehottomampi keino eli julkiselle taloudelle kalliimpi vaihtoehto. Hyvä työllisyysaste on velanmaksukykyä. V elkakeskustelu on kuin vieteriukko. Mutta eihän sillä keinot riitä etenkään, jos eri maiden finanssipolitiikassa ei välitettäisi inflaatiosta. Velan lisäkriteeri tarkoittaa, että maiden pitäisi vähentää velkaa 60 prosentin ylimenevästä osalta 1/20 osa vuosittain jatkuvasti ja joka vuosi. Edessä ovat myös euroalueen velkakriteereiden muutokset. Kun ei voida tehdä menoelvytystä, tehdään veroelvytystä, siis kevennetään veroja. Kun Ukrainan sota on aiheuttanut erityisesti juuri inflaatiopaineita, ihmettelen omasta puolestani miksi keinovalikoimaan ei ole otettu pyrkimystä sodan lopettamiseksi, johon politiikalla on työkaluja
YDIN 3 / 2022 34 YDINHETKI Kirjoittajat Kaarle Nordenstreng ja Juho Rahkonen TÄY SHelmikuinen KÄÄ NN ÖS 34 YDINHETKI YDIN 3 / 2022
2. YDIN 3 / 2022 35 YDINHETKI Venäjän hyökkäys johti dominoefektiin. Ilmeisesti ajateltiin, että Nato-jäsenyydelle ei ole tarvetta, joten miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki. päivän aamuna kansalaiset järkyttyivät kuultuaan Venäjän hyökkäyksen alkamisesta. Mutta on myös muita tekijöitä, jotka ovat olleet vauhdittamassa asioiden kulkua. Kesäkuun mittaus vahvisti trendin jatkumisen: peräti 79 prosenttia kannatti ja vain joka kymmenes enää vastusti Natoon liittymistä. Tärkein ja ilmiselvä syy oli tietysti se, että helmikuun 24. Venäjän hyökkäys oli viimeinen pisara; suomalaisilta meni kuppi nurin. Koronapandemian jäljiltä ihmisten hermot olivat muutenkin kireällä ja ylivirit. M ikä käänsi mielipiteen. Joulukuussa 2021 Natoa kannatti 24 prosenttia ja vastusti 51 prosenttia, mutta maaliskuussa 2022 kannatus oli noussut yli kaksinkertaiseksi, 54 prosenttiin, ja vastustus pudonnut alle puoleen, 21 prosenttiin. Vuodesta 2005 vuoteen 2021 Naton kannatus oli 20 – 30 prosentin tasolla ja vastustus vuoteen 2019 asti 60 – 70 prosentissa, mutta keväällä 2022 kannatus oli hypännyt 70 prosentin tuntumaan ja vastustus pudonnut alle 20:n. Sama trendi jatkui toukokuuhun, jolloin kannattajia oli jo 73 prosenttia ja vastustajia enää yksitoista prosenttia. Pidempi aikaperspektiivi avautuu Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (mts) teettämistä mielipidetutkimuksista. Mitkä tekijät voivat selittää poikkeuksellista tapahtumasarjaa. 1. Pinnan alla muhinut Nato-palikka käänsi suunnan pikapäätökseksi liittoutua sotilaallisesti. Myös yya:n kannatus on ilmeisesti ollut enemmän ulkokohtaista kuin syvälle sisäistettyä. Nato-jäsenyyttä vastustanut mielipide ei ilmeisesti ole missään vaiheessa ollut kovin vahvaa. L yhyen aikavälin muutos on kuvattavissa vertailukelpoisilla tutkimustuloksilla Ylemittauksesta (Taloustutkimus) ja HS-gallupista (Kantar tns). Muutos on muhinut vuosikausia. Tavallaan suuri osa kansasta – arviolta 1,5 – 2 miljoonaa suomalaista – on ollut kaikki nämä vuodet henkisessä Nato-valmiudessa. Näyttää siltä, että vastustajien argumentit eivät ole olleet vankkumattomia
Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea sosiaalisen median nousu merkittäväksi yhteiskunnalliseksi tekijäksi. Journalistit kyseenalaistavat päättäjien vakuuttelut sotilaallisen liittoutumattomuden jatkumisesta. Television välittämät uutiskuvat ovat kuitenkin yhä keskeinen tekijä ihmisten maailmantilannetta koskevien mielipiteiden muodostumisessa. Syntyy käsitys, että Suomi aikoo joka tapauksessa liittyä Natoon.” (Rahkonen, 2006, s. Maailmankuva rakentuu paljon muustakin kuin kuvista – sen syvimmät kerrokset vievät uskoon ja eksistentiaaliseen minuuteen – mutta päällimmäisenä ovat aina kuvat, joita yhä visuaalisemmaksi muuttunut ympäristömme syöttää. Tämän perustotuuden rinnalla on toinen monin selvityksin todistettu fakta: media on pitkään ollut kallellaan Nation suuntaan. tv-uutiset ja niitä täydentävät lehtien uutiskuvat ovat päivänkohtaisen todellisuuden visuaalinen pääkanava, mutta sen ohella maailmankuvaamme ruokkivilla uutisilla on kriittinen rajoite: tapahtumakeskeisyys. Tiedonvälityksen sykli on lyhentynyt uutismedioiden siirryttyä yhä enemmän painetusta formaatista digitaalisiin. Esimerkiksi TikTokin kolmiminuuttisten videoiden kautta Ukrainan sota on tullut aivan uudella tavalla sellaistenkin yleisöjen iholle, jotka eivät juuri seuraa perinteistä uutismediaa. 300) HETKELLISIÄ MUUTOKSIA SEURAAVA KIIHKEÄ UUTISTOIMINTA KESKITTYY PINTAKUVIIN JA SIRPALETIETOON JÄTTÄEN SYVEMMÄLLE MENEVÄN TAUSTOITUKSEN VÄHEMMÄLLE TAI KOKONAAN HUOMIOTTA.. YDIN 3 / 2022 36 YDINHETKI tyneessä tilassa kaiken maailman kriiseille. Ulrich Beckin jo 1990-luvulla esittelemä teoria riskiyhteiskunnasta on tullut uudestaan entistä ajankohtaisemmaksi. 4. Tämä on kirjattu 16 vuotta sitten ilmestyneessä väitöskirjassa, joka koski Suomen Nato-jäsenyydestä käytyä julkista keskustelua 2003 – 2004: ”Tutkimuksen päätulos on, että journalismin kentällä vaikuttavat voimat tuottavat Nato-kysymyksen käsittelyyn sellaisia painotuksia, jotka saavat Nato-jäsenyyden näyttämään todennäköiseltä tulevaisuudenkuvalta. Jatkuva riskien läsnäolo saa ihmiset reagoimaan voimakkaasti, kun ilmenee taas jotain, mikä tuntuu uhkaavan turvallisuudentunnettamme. Riskiyhteiskunnassa pelko yhdistää ja luo kuvitteellisia yhteisöjä. K un mietitään, miten Suomi on tullut nykyiseen tilanteeseen, on tärkeää pohtia median ja viestinnän roolia. Top Gun -efekti on ollut voimissaan jo ennen kyseisen elokuvan julkaisua – ja siitäkin on tullut kuluneeksi jo 36 vuotta. Hetkellisiä muutoksia seuraava kiihkeä uutistoiminta keskittyy pintakuviin ja sirpaletietoon jättäen syvemmälle menevän taustoituksen vähemmälle tai kokonaan huomiotta. Pelolla voidaan myös johtaa ja hallita massoja. Suomalaisten mielipidettä on siis pehmitelty Natojäsenyyden kannalle ei vain viime aikoina, vaan useiden vuosikymmenien ajan. Mediaympäristö on viimeksi kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana muuttunut entistä intensiivisemmäksi ja nopeatempoisemmaksi. Tässä auttaa lanseeraamamme käsite Top Gun -efekti, joka kuvaa sitä, miten kulttuurituotteet ja media vuosikymmenien saatossa vaikuttavat ihmisten maailmankuvaan ja muokkaavat sitä. Ukrainan sodassa tämä merkitsi taistelun jälkien ja ihmisten kärsimysten tuottamista mielen raaka-aineeksi, josta suomalaiset sitten rakensivat omaa uhkakuvaansa Venäjän vaarasta. 3. Esimerkiksi lehdistöja tiedotusopin professori Raino Vehmas totesi jo 1970-luvulla tutkimuksissaan, että kylmän sodan ajoista lähtien Suomen mediaympäristö on ollut voittopuolisesti kallellaan länteen. Median vaikutusta historialliseen mielenmuutokseen ei kuitenkaan tule yliarvioida, muttei myöskään vähätellä
Lehtikirjoittelua on enemmän, mutta oikeaa median Nato-sisältöjen analyysia ei löydy edellä mainittujen lisäksi. Olemme koonneet mielipidetutkimusten tulokset, pohtineet mahdollisia taustatekijöitä tutkimuksen pohjalta ja päädymme toteamaan, että nyt tilanteen rauhoituttua on aika ryhtyä kriittisesti tutkimaan tätä historiassamme ainutlaatuista tapausta. K evät niin kansalaisten kuin poliittisten päätöksentekijöiden mielipiteiden muutoksissa on uniikki Suomen historiassa. Aukko tutkimuksessa on samanlainen, joka on paljastunut hävittäjähankintojen mediajulkisuudesta. Vaikka kansanäänestyksen sivuuttaminen voidaan nähdä vähintäänkin demokratian muotovirheenä, pragmaattisesti ajatellen kansanvallan komentoketju on toiminut aivan oikeassa järjestyksessä: kansalaismielipide– poliitikot–eduskunta. Lisäksi aihetta on tutkittu kolmessa gradussa Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä kahdessa kandidaatintyössä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vaikka tämän artikkelin toisen kirjoittajan väitöskirja kertoo lähes 20 vuoden takaisesta tilanteesta, se on pysynyt yllättävän tuoreena aina tämän vuoden alkupuolelle asti, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan siirsi alun perin tiedotusopin pääaineeseen tehdyn väitöskirjan lähinnä poliittisen historian osastoon. Yhtäältä meillä on maailman parhaisiin kuuluva sananja mediavapaus, toisaalta meillä joutuu herkästi – kuten nyt putinisti-syytösten kohteeksi – mikäli edustaa jotain muuta kuin yleisesti hyväksyttyä konsensuslinjaa. YDIN 3 / 2022 37 YDINHETKI Ennen vuotta 2022 Nato-keskustelua oli median näkökulmasta tutkittu varsin vähän – samaan aikaan kun mielipidetutkimukset olivat kartoittaneet kansalaisten ajattelua hyvinkin tarkasti. 50 100 % 1.12.2021 26.1.2022 28.2.2022 23.3.2022 30.3.2022 11.5.2022 Nato-mielipiteiden muutos loppuvuodesta 2021 kevääseen 2022. Oliko oikein, että kansanäänestys jätettiin pitämättä. Suomalainen julkinen keskustelu on erikoinen sekoitus länsimaista liberalismia ja itäistä esivalta-autoritarismia. Laajempi artikkeli aiheesta julkaistu Kanavan numerossa 5/2022. Tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa on vähän, jos ollenkaan, pohdittu Suomen Nato-päätöksen ja demokratian suhdetta. 75 25 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 27.6.2022. Kirjastojen tietokannoista löytyi vain kaksi väitöskirjaa: Juho Rahkosen Journalismi taistelukenttänä (Tampereen yliopisto, 2006) ja Iro Särkän Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa (Helsingin yliopisto, 2019)
Lajittelemme paperin, pahvin, lasin, metallin, elektroniikan mukaan lukien patterit ja lamput, mustepatruunat ja maalijätteet, tekstiilin, biojätteen ja tietenkin muovin. Hyvä alku. Kirjoittaja Ytimen toimituskunta JÄTTEESTÄ YDIN 3 / 2022 38 YDINHETKI
Muutama vuosi sitten julkaistussa komission kiertotalouden toimenpidesuunnitelmaan kuuluu runsas joukko ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä mutta samalla säästää ympäristöä. Bruttokansantuotteen kasvu voisi olla puolen prosentin luokkaa ja työpaikkoja voisi syntyä jopa 700 000 eu-alueella vuoteen 2030 mennessä. Siirtyminen hiilineutraaliin ja kiertäviin raaka-aineisiin perustuvaan talousjärjestelmään luo valtavia mahdollisuuksia taloudelle, työllisyydelle mutta ennen muuta hyvinvoinnille. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ympäristön kuormitusta, parantaa raaka-aineiden toimitusvarmuutta, lisää kilpailukykyä, tehostaa innovointia, lisätä talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. lien tuotanto aiheuttaa tutkimusten mukaan nykyään 45 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Markkinatalouden logiikan mukaan kovin kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita ei kannattanut tehdä. Ympäristöja ilmastoahdistus ei ole mikään keksitty juttu. Luonnonvarojen talteenotto nimittäin aiheuttaa 90 prosenttia luontokadosta ja yli puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ne toisivat eu-alueen yrityksille säästöjä ja vähentäisivät vuosittaisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä. Kuluttajille kiertotalous merkitsee kestävämpiä, innovatiivisia ja edullisempia tuotteita sekä parempaa elämänlaatua. Jonkin ajan kuluttua ne muuttuivat jätteiksi. Kyse on jätteiden kierrätyksestä, materiaalien ja logistiikan tehostamisesta mutta myös uudelleen E nnen oli niin, että ensin hankittiin raaka-aineet, tehtiin tuotteet ja myytiin sitten ne kuluttajille. E uroopan unioni pyrkii olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalous on suuri mahdollisuus luoda kestävää talouskasvua. Olemme kuitenkin oppineet kantapään kautta – toivottavasti, että talouden kasvu on luotava ympäristöystävällisesti, jotta yhteinen maapallomme kestäisi kulutuksen. Päivittäin käytettävien materiaaJÄTTEESTÄ aineeksi raakaYDIN 3 / 2022 39 YDINHETKI. Esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kautta kanavoidaan satoja miljardeja euroja vihreän siirtymän toteuttamiseen. Euroopan parlamentti listaa kiertotalouden hyötyjä jätteiden vähenemisellä, ekosuunnittelulla ja materiaalien uudelleenkäytöllä
Tärkeää on yhteiskulutuksen sosiaaliset vaikutukset. YDIN 3 / 2022 40 YDINHETKI. rakentamisesta. Talouteen tämä vaikuttaa niin, ettei enää välttämättä makseta jonkun tavaran omistamisesta vaan sen käyttämisestä. Ihmiset oppivat taas tuntemaan toisensa. Hyperkuluttaminen tiivistyy kolmeen sanaan: luotto, mainonta ja yksilöomistus. K iertotalous perustuu kolmen r:n malliin: reduce, reuse, recycle eli vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä. Sitran raporteissa painotetaan, että onnistuminen edellyttää merkittäviä investointeja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Komissio luottaa pk-yritysten kekseliäisyyteen kierrätyksen ja korjaamisen liiketoimintojen kehittämisessä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi keväällä Raaka-aineet Kierrätys Keräys Jakelu Tuotanto, uudelleenvalmistus Kulutus, käyttö, uudelleenkäyttö, kunnostus Suunnittelu Jäännösjäte KIERTOTALOUS Graafin lähde: Euroopan parlamentti. Kasvumahdollisuudet ovat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla, mutta myös vientimahdollisuuksia voi löytyä. Puhutaan myös yhteiskuluttamisesta, joka on jakamista, lainaamista, kauppaamista, vuokraamista tai vaihtamista. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra arvioi tiekarttaraporteissaan, että kiertotalous voi tarjota Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron arvonlisäyksen. Myös biotaloudesta ja jakamistaloudesta puhutaan. Käytettyjen laitteiden ja tuotteiden keräily, kunnostus, varastointi sekä jakelu ovat tärkeitä työllistämisen keinoja. Yhteiskulutus puolestaan: maine, yhteisö ja jaettu käyttömahdollisuus
Lisää omavaraisuutta maatalouteen ravinteiden kierrätyksellä. Tämä prosessi alkaa aivan tuotteen elinkaaren alusta: älykkäät tuotesuunnitteluja tuotantoprosessit voivat auttaa säästämään resursseja, välttämään tehotonta jätehuoltoa ja luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.” Kiertotalous edellyttää infrastruktuuria. Suomalaiset vähensivät viime vuonna Tori.fi:n vertaiskaupalla 195 000 tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä verrattuna uuden tavaran ostamiseen. 5. Kyse on Euroopan Unionin jätesäädöspaketista ja siihen liittyvästä jäteasetuksesta. S itra puolestaan on koonnut kymmenen suositusta: 1. Sitra on myös päivittänyt yritystoiminnan kiertotalouden kiinnostavimmat -listaa vuodesta 2017. Luku vastaa Helsingin liikenteen kolmen kuukauden päästöjä. Investointeja ja rahoitusta kiertotalouden kannalta tärkeille sektoreille. Sellaisia ovat esimerkiksi Sitran sivujen mukaan Tori.fi, jota kuvataan Suomen suurimmaksi aarreaitaksi käytetyn tavaran markkinapaikkana. 9. Kiertotalous on synnyttänyt kannattavaa liiketoimintaa. Siinä kuvataan kiertotalouden pyrkimyksiä seuraavasti: ”Kiertotalous pyrkii säilyttämään tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon mahdollisimman pitkään palauttamalla ne tuotantokiertoon käyttöikänsä lopussa samalla minimoiden jätteen tuotannon. Toinen esimerkki liittyy tekstiilikuituihin. Tarvitaan myös lainsäädäntöä, jossa tuotteiden koko elinkaari otetaan huomioon ja kiertotaloustoimille tulee vähimmäisvaatimuksia. Mitä vähemmän tuotteita heitämme pois ja mitä vähemmän materiaale-ja otamme käyttöön, sitä parempi ympäristöllemme. 7. Siitä pitää ilmoittaa omalle kunnalle. Kiertotaloudessa tarvittava osaaminen kaikille. Jonnekin pitäisi erilaiset keräilyastiat sijoittaa, saada varmuus, että kierrätys todella toimii ja mikäpä olisi mukavampaa kuin että myös urbaaneissa yhteisöissä voisi itse kasvattaa lähiruokaa kompostimullalla. Kauppapolitiikka ja kansainväline kauppa kiertotalouden mukaiseksi. Mutta investointeja tarvitaan myös muun muassa vuokrauspalveluihin. Myös verotuksessa on tarvetta uuteen ajatteluun. Yhdellä meistä muuten oli pihapiirissään kompostori. 6. Pullojen ja tölkkien pantti on ollut hyvä ja toimiva innovaatio. Sen rakentamiseksi tarvitaan julkisia investointeja, jotta lähiympäristöstä löytyy kierrätyspisteitä. ”Kiertotalous ja vihreät työpaikat eu:ssa ja sen ulkopuolella”. 10. Kiertotaloutta vauhdittavat taloudelliset ohjauskeinot käyttöön. 8. Uusi tekstiilikuitu Infinna on Infinited Fiberin teknologian avulla tekstiilijätteestä ja muista selluloosaan pohjautuvista, kuten paperista sekä oljesta, valmistettua kiertokuitua. Metallit ja mineraalit tehokkaammin kiertoon resilienssin ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kiertotalous valtavirraksi koko eu:ssa. Sitoudutaan kiertotalouden edistämiseen yli hallituskausien. Vauhtia kiertotalouteen digitaalisilla ratkaisuilla. www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/ sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaatyollisyytta/ YDIN 3 / 2022 41 YDINHETKI. Luontokadolle stoppi kiertotalous ratkaisuilla. 4. 2. Työkaluja ja harvoin käytettäviä tarvikkeita kannattaa mieluummin vuokrata kuin hankkia itselleen. 3. Y din-toimituskunta toivoo toimia myös keittiöiden suunnittelijoilta ja kaavoittajilta. Mutta ekologisessa verouudistuksessa vaikutetaan niiden materiaalien käytön rajoittamiseen, jotka vaikuttavat haitallisesti ympäristön tilaan
Diplomatia on kuitenkin avain globaaleihin kysymyksiin vastaamisessa. YDIN 3 / 2022 42 YDINHETKI. Ulkopolitiikka on militarisoitumassa Teksti ja kuva Arja Alho Ilkka Uusitalo näkee valtapolitiikan voimistuneen maailmanpolitiikassa ja samalla yhteistyön ja sopimisen jääneen taustalle
Erimielisyydet torppaavat toimintamahdollisuuksia. Voiko sanoa, että kun eri konflikteja ratkaistaan voimapolitiikalla, on myös aikaansaatu pitkittyvät kriisit. Esimerkiksi Uusitalo ottaa Israel– Palestiina-kysymyksen ja joidenkin jäsenmaiden, kuten itä-Euroopan, pyrkimykset vetää jo hyväksyttyjä Israeliin kohdistuneita linjauksia takaisin sen sijaan, että niitä pantaisiin toimeen. ”Pitäisi innostua uudelleen perinteisestä diplomatiasta, jossa keskustelujen kautta avautuu uusia ovia. eu:n korkea edustajakaan ei ole ratkaissut Euroopan yhtä ääntä ulkosuhteissa. eu:n mahdollisuuksia olla vahva toimija ulkosuhteissa rajoittaa Uusitalon mielestä perussopimuksen yksimielisyyden vaatimus. Ylipäätään alueella on paljon epävakautta, vaikka uutisointi Egyptistä, Libanonista tai Jordaniasta on meillä vähäistä. Sille avautuu aina tila vetää pakolaiskortti esiin, ellei tehdä kuten he haluavat.” Uusitalo sanoo myös, ettei Suomen ja Ruotsin olisi pitänyt suostua basaarikauppaan Recep Tayyip Erdoganin kanssa ja erillisen sopimuksen tekoon. Uusitalon mukaan kansainvälistä sopimusjärjestelmää haittaavat toimijat, jotka niistä vähät välittävät. Tästä syystä myös suhde Turkkiin on muodostunut ongelmalliseksi. Uusitalo sanoo oletetun, ettei ”Bašar al-Assad kestä mielenosoituksia ja kaatuu vähintään puolen vuoden sisällä. ”Eurooppaan tuli pienempi määrä pakolaisia kuin mitä pieneen Libanoniin. Damaskoksen jihadistihallinto oli tuolloin lähellä.” Nyt Assad johtaa valtiota, joka on raunioina. Venäjä pelasti Assadin vuonna 2015 ilmavoimillaan ja -iskuilla. ”Se, että neuvoteltiin Turkin kanssa, oli jo lähtökohtana väärä. Normaali diplomatia on väistynyt, ja haetaan ensisijaisesti sotilaallisia ratkaisuja. Siksi lähdettiin väärään suuntaan, välittömiin sanktiotoimiin, eikä diplomatialle jäänyt tilaa. Hakemus koski Nato-jäsenyyttä ja sen olisi pitänyt sisäisesti ratkaista asia”. Syyrian tilanteen kannalta pieleenmeno alkoi arabikevään vaikutusten yliarvioinnista. ”Henkilökohtainen mielipiteeni on, etteivät suuret jäsenmaat ole halunneet voimakasta ulkosuhteiden edustajaa. Uusitaloa ihmetyttää myös, että eu on suhtautunut Syyriaan lähinnä pakolaiskriisinä. Jos halutaan jotain muuta kuin nykyistä, ulkosuhdeneuvoston yksimielisyydestä pitää luopua. Uutiset esimerkiksi Sri Lankasta kertovat maan ajautumisesta syvää poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin. Israel–Palestiina-konfliktissa Yhdysvaltojen tuki Israelille on mahdollistanut sen, että se voi tehdä aivan mitä haluaa. yk on halvautunut, kun maailmalta ei löydy johtajuutta, joka ei olisi sokeutunut omasta valtapolitiikastaan. I lkka uusitalon työura liittyy diplomatiaan ja eu:n ulkosuhteisiin. Asemapaikoista yksikään ei ole ollut helppo. Suuret jäsenmaat painottavat myös kahdenvälisiä suhteita”, sanoo Uusitalo. Hän on johtanut komission edustustoa Irakissa, Pakistanissa ja Sri Lankassa. Kun konfliktit jäätyvät, osapuolijakojen bunkkereista on vaikea nousta. Helppoa ei ollut myöskään eu:n ulkosuhdehallinnon yksikön päällikkyys ja vastuu Lähi-idästä. Uusitalo sanoo inhorealistisesti, että Yhdysvaltojen intressien näkökulmasta Turkki on tärkeämpi kuin Suomi ja Ruotsi ja tätä peliä Erdogan osaa käydä Moskovan, Washingtonin ja Brysselin kanssa.” Lännen peli Turkin kanssa on kurdeille valtava pettymys, oikeutetusti. Viimeaikaiset uutiset kertovat ennaltaehkäisevistä iskuista palestiinalaisalueille. L ähi-itä on sakeana vaikeita konflikteja. He eivät halua omille toimijoilleen kilpailijoita. Nyt niitä vain sulkeutuu.” YDIN 3 / 2022 43 YDINHETKI
44 YDINHETKI YDIN 3 / 2022. YDIN 3 / 2022 44 YDINHETKI Japanilaisen perinteen mukaiset kynttilälyhdyt Töölönlahdella
8. YDIN 3 / 2022 45 YDINHETKI Me muistamme Teksti ja kuvat Julia Jernvall Hiroshima-iltaa vietettiin Japanissa ja muualla maailmassa 6. Helsingin ohella tilaisuuksia järjestettiin muun muassa Turussa, Närpiössä, Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Vääksyssä. 45 YDINHETKI YDIN 3 / 2022
YDIN 3 / 2022 46 YDINHETKI
Hiroshima-illassa puhuivat Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra ja Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina. Ydinaseet uhkaavat olemassaoloamme ja tulevaisuuttamme. Numminen osui jo aikanaan ytimeen laulussaan Sota on rahaa, joka myös kuultiin. YDIN 3 / 2022 47 YDINHETKI P imenevässä illassa sytytettiin lyhdyt 77 vuotta sitten pudotettujen atomipommien uhreille. Helsingin tilaisuuden järjestivät Suomen Rauhanliitto, Svenska Fredsvänner ja Helsingin seurakuntayhtymä ja Töölön seurakunta. Samaan aikaan Yhdistyneissä kansakunnissa oli menossa ydinsulkusopimuksen (npt) tarkistuskonferenssi varsin pessimistisissä tunnelmissa. Kummankin puheessa sivuttiin myös Ukrainan sotaa. Vaarana on, että ydinaseet leviävät uusille valtioille ja myös ei-valtiollisille toimijoille. A. 47 YDINHETKI YDIN 3 / 2022 MIkko Helenius ja Harri Saksala.. Reina muistutti, että valon ja lyhtyjen voimalla kerromme, ettemme unohda.” Ihmiskunnan historian hirveimpien hetkien muistamisen ei tulisi ajaa meitä epätoivoon eikä passiivisuuteen, vaan sen tulisi antaa meille motivaatiota ja energiaa rakentaa parempaa maailmaa.” Harri Saksala ja Mikko Helenius esittivät tilaisuudessa Jacques Prèvertin iki-ihanan sodanvastaisen laulun Barbarasta, kuten myös Jyrki Siukosen sanoittaman laulun Jäähyväiset aseille. Lisäksi Yuko Takeda lauloi Töölön illassa. M
Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. 50 JUHANI LEHTO Sote-uudistuksen seuraava erä / 54 JUHANA AUNESLUOMA Suomettumisen pitkä varjo / 58 JORMA TURUNEN Macronin on taivuttava yhteistyöhön / 62 EERO LEHTO Talous Ukrainan sodan varjossa / 67 PERTTI HAAPARANTA Konflikti ja sota: Länsi, Venäjä ja Ukraina / 72 ELI ZARETSKY Aristoteleen neljä syytä / 76 HELI PEKKONEN Parasta rauhantyötä on kuunteleminen ja keskusteleminen
Osittain kaikki pysyy ennallaan, osittain edessä on suuri muutos mutta myös kamppailua vallasta ja siitä, millaisia poliittisia valintoja tehdään. Vastuu lupausten toimeenpanosta on siirretty hyvinvointialueiden ja Helsingin vaaleilla valituille päättäjille. Sosiaalija terveydenhuollon hallintojärjestelmään painottunutta uudistusta valmisteltiin noin 20 vuotta. Sote-uudistuksen seuraava ja monessa suhteessa ratkaiseva erä käydään alueellisissa valtuustoissa ja niiden toimintaa ohjaavassa ja rahoittavassa valtion päätöksenteossa. Kirjoittaja Juhani Lehto SOTE U udistusesitysten perusteluissa luvattua palvelujen laadun, saatavuuden, kustannustehokkuuden ja tasa-arvon parantamista ei ole käytännössä vielä aloitettu. -uudistuksen seuraava erä YDIN 3 / 2022 50 YTIMESSÄ
Varsin monilla alueilla perintöön kuuluu myös uusien sairaaloiden rakentaminen, josta on tehty yhteen laskien useiden miljardien eurojen hyvinvointialueille siirtyvät sitoumukset. Kuitenkin heidän saamansa perintö ja jo hallinnon muuttamiseen liittyvät riskit palveluihin syntyvistä ongelmista ohjaavat enemmän ennallaan jatkumiseen kuin muutoksiin palvelujen parantamiseksi. Oma osansa on myös päätöksenteon julkisuuden sekä asukkaiden osallistumismahdollisuuksien rakentumisella. A luehallintojen saama perintö kunnilta ja lakiperintö valtiolta lupaavat pikemminkin ennallaan jatkamista kuin nopeaa suurta muutosta. Henkilöstön saatavuus on paljolti valtion ja valtakunnallisen työmarkkinapolitiikan ratkaisujen varassa. P äätöksenteon haasteisiin vastataan poliittisella hallinnolla, jonka voimasuhteet ovat vasta muodostumassa. Muutoksen valmistelijat ovatkin alkaneet siirtymähetken lähestyessä nostaa päätehtäväksi huolehtia siitä, ettei asukkaiden palveluissa tai parin sadan tuhannen perustason työntekijän arjessa saisi syntyä häiriöitä tai katkoksia. Alueilla on vastuu valtakunnallisesti määritellyn politiikan toimeenpanosta, mutta missä määrin on valtaa asettaa ja painottaa omia tavoitteita. Valtio asettaa tiukat lainsäädännön ja talouden raamit hyvinvointialueille. Myös johtajat on saatu perintönä vanhasta. Heidän odotetaan lunastavan päätöksillään uudistuksen julkinen lupaus palvelujen muuttuminen paremmiksi. Alueet saavat aiemmasta kunnallisesta sosiaalija terveydenhuollosta perintönä myös henkilöstön, toimitilat ja hankintasopimukset. Aluehallintoon siirtyminen vaatii monia järjestelmämuutoksia yhtä aikaa. YDIN 3 / 2022 51 YTIMESSÄ. Valtiosidonnaisuus jopa vahvistuu, kun valtio vastaa julkisesta rahoituksesta kokonaisuudessaan. Alueiden päättäjillä onkin edessään paradoksaalinen haaste. Kokemukset esimerkiksi Apotti-potilastietojärjestelmään siirtymisestä hus:ssa ja Helsingin työntekijöiden palkanmaksukaaoksesta siirryttäessä Sarastian henkilöstöhallinnon järjestelmään kertovat, että jo yhden hallintojärjestelmän osan muutos isossa organisaatiossa on vaikeaa. Vaalien lisäksi voimasuhteisiin vaikuttavat myös valtion, alueiden ja kuntien väliset vaikutusvaltasuhteet sekä virkamiesvallan ja professiovallan aseman muotoutuminen. Potilaat ja asiakkaat eivät myöskään katoa mihinkään siirtymän ajaksi. Vaikka uudistusretoriikassa on usein ollut esillä hallintouudistuksen mahdollistama ja vaatima entistä parempi johtaminen, hyvinvointialueiden ylimpään johtoon näyttää valikoituneen pääasiassa aiemmassakin järjestelmässä johtajatehtävissä olleita. Hallinto muuttuu vuoden 2023 alussa, mutta palvelujen sisältöä, asukkaiden oikeuksia palveluihin ja ammattilaisten asemaa koskevat lait ovat entiset. Kun kunnissa on valitettu, että vähintään 95 prosenttia sosiaalija terveydenhuollon menoista on lakisääteisiä, pysyy tilanne samana myös jatkossa
H yvinvointialuehallinnossa yhdistetään erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto saman yhteisen ylimmän johdon alaisuuteen. Valtakunnallisen politiikan lisäksi hyvinvointialuepolitiikkaan nousee myös paikallista edunvalvontaa. Siksi ei ole sattumaa, että poliittisessa soteuudistuskeskustelussa terveydenhuolto ja lääkärit ovat keskeisemmällä sijalla kuin sosiaalihuolto ja sosiaalityöntekijät. Jotkut tunnetaan laajasti oman kokemuksen pohjalta, jotkut nähdään vain omasta normaliteetista poikkeavien palveluina. Eri palveluilla, palveluyksiköillä ja professioilla on erilainen yhteys päättäjien omaan arkeen. Ja retoriikassa alueiden ja valtion toimijat tulevat kamppailemaan siitä, miten syyllisyys palvelujärjestelmän ongelmista jakautuu alueen ja valtion kesken. Edunvalvonnassa nousee ratkaistavaksi, missä määrin hyvinvointialueet esiintyvät yhteisin vaatimuksin valtion suuntaan. Se on jo alkanut ja oletettavasti kärjistyy kevään 2023 eduskuntavaalien alla. Valmisteluvalta on keskeinen vallankäytön ulottuvuus. Samoin lasten palvelut ovat keskeisemmällä sijalla kuin hyvä päihdehuolto. YDIN 3 / 2022 52 YTIMESSÄ. Johtavien virkamiesten rekrytointi vahvojen professioiden piireistä on vankistanut virkamiesten vaikutusta. Tämän on luvattu edistävän palvelujärjestelmän eri osien ja eri ammattiryhmien välisten raja-aitojen tai ”siilojen” poistamista, palvelujen yhteensovittamista asukkaan tarvitsemaksi kokonaisuudeksi. Jo tähän mennessä on nähty esimerkiksi suurten yliopistosairaalan sisältävien hyvinvointialueiden pyrkimys muuttaa valtion rahoituksen kriteerejä omaksi edukseen ja pienempien hyvinvointialueiden tappioksi. Joka tapauksessa hyvinvointialuepolitiikkaan tulee kuulumaan keskeisesti edunvalvonta valtion suuntaan. Kun valtion rahoituksen jakaminen hyvinvointialueiden kesken on useimmiten nollasummapeliä, odotettavissa on yhteisrintaman toistuva hajoaminen. Ne eivät vain toimeenpane yhteisen johdon päätöksiä, vaan niihin muodostuu myös vahvuudeltaan vaihtelevaa edunvalvontaa. Alueen päätöksenteossa se ilmenee kuntien vahvana edunvalvontana, jota motivoi palvelujen läheisyyden lisäksi sotetyöpaikkojen säilyminen tai lisääminen. Eri ammattikunnilla on erilainen yhteiskuntapoliittinen arvovalta. Jo hallintoa koskevien lakien perusteella poliittisten päätöksentekoelinten päätöksiä voi tehdä lähinnä virkamiesten valmistelun pohjalta. Yhteisen ylimmän johdon alla elää kuitenkin erilaisia organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä, professioiksi muodostuneita vahvoja ammattikuntia, organisaatioja ammattikulttuureita. Vaalikampanjoissa se näkyi ennen muuta lähipalvelujen puolustamisena keskittämistä vastaan. P rofessioiden suuren vaikutusvallan lisäksi sosiaalija terveydenhuolto on kehittynyt osana kunnallishallintoa varsin vahvan virkamiesvallan toimialaksi
On luvattu eriarvoisuuden poistaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, mielenterveys-, päihdeja lastensuojelupalvelujen parantaminen, inhimillisen vanhustenhuollon aikaansaaminen, lähipalvelujen turvaaminen ja muuta hyvää. E dellä on tuotu jo esiin hallintoa koskevia valintoja, jotka konkretisoituvat alueen hallintosäännössä. Eri tuotteiden ja palvelujen hankinnassa on sovellettava erilaisia hankintamalleja esimerkiksi markkinatilanteen mukaan. Alueille siirtyvät lähivuosina päättyvät kuntien ja kuntayhtymien tuhannet hankintasopimukset, jotka kattavat tukija huoltopalveluja, laitteiden uusimista, hoitotarvikkeita ja -aineita, ictja hallintopalveluja ja asukkaille tarjottavia ostopalveluita. Poliittisten lautakuntien kautta tapahtuva poliitikkojen vaikutusvalta on ulottunut laajimmalle sosiaalihuollossa. YDIN 3 / 2022 53 YTIMESSÄ. Vaaleilla valitut poliittiset päättäjät menettävät vaikutusvaltansa, jos se hallintosäännön pykälillä annetaan virkamiehille ja professiovirkamiehille. Eikä riitä, että vain hankitaan, on myös rakennettava tuottajien pelisäännöt sellaisiksi, että palvelut eivät ”siiloudu” yksityiseksi ja julkiseksi siiloksi raja-aitoineen, asiakkaiden pompotteluineen ja kokonaisvastuun puutteineen. Virkamiesprofessioiden vaikutusvalta on ollut vahvinta erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiireissä. Henkilöstömenojen rinnalla alueiden suurin – likimain yhtä suuri – menoerä koostuu palvelujen ja tavaroiden hankinnoista. Sopimusviidakon perkaamisessa ei riitä vain ideologinen kielteisyys tai myönteisyys yksityistymiseen. Ja lupausten pitäminen edellyttää myös riittävän sote-rahoituksen kasvattamisen mahdollistavaa valtion budjettipolitiikkaa oikeiston hellimien verohelpotusten ja hyvinvointivaltion leikkausten sijasta. Nähtävissä on taipumus rakentaa hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmää pikemminkin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon tradition mukaiseksi. Yksityissektorin osuus alueiden sotemenoissa ja monissa sote-peruspalveluissa on jo niin suuri, ettei siitä pääse eroon nopeasti – vaikka ideologista tahtoa olisikin. Niiden pitäminen edellyttää suuntautumista henkilöstöpulan ratkaisemiseen pysyvillä ratkaisuilla erilaisten kalliiksi tulevien hätäratkaisujen rinnalla. On tehtävä valintoja suuria tai pieniä paikallisia tuottajia suosivien kilpailuttamistapojen välillä ja esimerkiksi palvelusetelien ja muiden hankintamuotojen välillä. Hallinto-organisaatio on rakennettava muutoksen mahdollistajaksi ja tukijaksi, ei muuttumattomuuden varmistukseksi. Tarvitaan myös sopimusten noudattamisen valvontaa ja sanktioita. Samoin, jos luodaan virkavaltaisen terveydenhuollon mallin mukainen siilo-organisaatio ja alistutaan valtion määräysvallan kasvuun. Lupausten pitäminen edellyttää niiden priorisoimista syksyllä päätettävissä hyvinvointialueiden ensimmäisissä budjeteissa ja strategialinjauksissa. Soteuudistuksen on luvattu parantavan palveluja
Y hdysvaltojen ulkopolitiikan pitkän linjan taustavaikuttaja Henry Kissinger ehdotti vuonna 2014 Krimin miehittämisen jälkimainingeissa Ukrainalle ”Suomen mallia” vastauksena Venäjän vaatimuksiin. Venäjä on vaatimuksissaan Ukrainan riisumiseksi aseista ja alueluovutuksista mennyt huomattavasti Kissingerin ja muiden realistien ehdotuksia pidemmälle, mikä on osaltaan vähentänyt vaihtoehdon houkuttelevuutta. Tilanne, jossa voimavaroiltaan heikompien maiden on odotettu sopeutuvan vahvempiensa etuihin, on ollut kansainvälisten suhteiden jännitystiloissa tyypillinen. Riittää, PITKÄ VARJO Suomettumisen Kirjoittaja Juhana Aunesluoma YDIN 3 / 2022 54 YTIMESSÄ. Kyse ei välttämättä ole valtion koosta tai voimavaroista. Ilmapiirin kiristyessä pulpahtaa suomettumisen ajatus kuin korkki pintaan. Suomettumisesta on haettu ratkaisua myös Taiwanille sen etsiessä turvaa vahvistuvan Kiinan edessä. Samaan aikaan Ukraina voisi jatkaa taloudellista integraatiotaan länteen. Pienten valtioiden täysivaltaisuus on realistien silmissä väistämättä rajoitettua. V aikka suomettuminen ukrainan tai Taiwanin kaltaisten maiden ulkopolitiikan käytännön ohjenuorana tuntuu vieraalta, ei keskustelun viriäminen juuri nyt ole sattumaa. Ukrainan tulisi huomioida Venäjän turvallisuusedut pysyttelemällä sotilaallisesti liittoutumattomana ja ”suomettamalla” ulkopolitiikkaansa, kuten Suomi teki kylmän sodan aikana. Vastaavia ehdotuksia on kuultu helmikuussa 2022 käynnistyneen Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen. Aseiden puhuessa myös realistisen koulukunnan geopoliitikot saavat tavallista enemmän huomiota osakseen
Suomettumisen sijaan voi olla kyse myös suomettamisesta. Taitavalla diplomatialla ne voivat kompensoida muiden resurssien epäsuhtaa, ja näin selviytyä hengissä maailmanpolitiikan armottomassa eloonjäämistaistelussa. Ukrainan, Taiwanin ja Suomen kaltaiset maat ovat tässä ajattelussa maailmanpolitiikan pelinappuloita, joiden kohtaloita suuremmat voimat liikuttelevat. Suomettumisen vaatima ulkopolitiikan linjavaihtoehtojen kaventaminen, vieläpä demokraattisia toimintatapoja kunnioittaen, tekevät onnistuneesta suomettumisesta politiikan todellisen taitolajin. Finnlandisierung) muotoonsa käsite vakiintui 1960-luvun LänsiSaksassa, ensimmäisenä Suomen erityislaatuiseen asemaan kiinnitettiin huomiota Itävallassa. appeasement), mutta taustalla oleva ajattelu muistuttaa suomettumisesta: väistetään ja joustetaan, tarvittaessa omaa arvomaailmaa vastaankin, jotta vältytään rajummalta yhteenotolta. S uomettumisesta – tai suomettamisesta – käydyssä keskustelussa on mukana annos ulkopolitiikan sanapelejä. Ajatus ”suomalaisen politiikan” omaksumisesta nostatti kiivaan keskusYDIN 3 / 2022 55 YTIMESSÄ. Itävallassa odotettiin 1950-luvun alussa liittoutuneiden miehitysvallan päättymistä ja maan suvereniteetin palauttamista. Miten ulkopolitiikan tasapainottelua aikanaan alettiin kutsua suomettumiseksi, on pääpiirteissään hyvin tunnetut vaiheensa. Yhtä kaikki, suomettamisen lopputuloksena syntyy suomettumista. H eikommat joutuvat tinkimään omista tavoitteistaan ja luovuttamaan ulkosuhteisiinsa liittyvää sananvaltaa vahvemmalleen. Neuvotteluissa edettiin kuitenkin hitaasti. Valitun linjan uskottavuus edellyttää, ettei sitä haasteta aktiivisesti maan sisäpolitiikassa. Myös suurvallat voivat halutessaan omaksua suomettumislinjan jonkin toisen valtion suhteen. Ilmiössä itsessään on historiallisessa tarkastelussa vähän uutta. Tällaista politiikkaa on totuttu kutsumaan lepyttelytai tyynnyttelypolitiikaksi (engl. Sopeutuminen voi tilanteiden muuttuessa kuitenkin vaatia vikkeliä suunnanmuutoksia. Joillekin itävaltalaispoliitikoille Suomen tapa hoitaa suhteensa Neuvostoliittoon tarjosi mallin ja mahdollisuuden prosessin jouduttamiseksi. että valtio on selvästi heikompi kuin siitä kiinnostunut osapuoli. Siinä jokin valtio pyrkii vaikuttamaan toiseen valtioon tarkoituksenaan sen suomettuminen. Heikompien on järkevä omaksua joustava sopeutumisstrategia, vaikka jonkinlainen pelote onkin hyvä olla yhtälössä mukana. Suomettuminen ei ole realisteille kirosana, vaan se on laskelmoivaa heikomman älykkyyttä, todellista valtiotaitoa. Keinoina voi olla joko suostuttelua tai painostusta. Vaikka varsinaiseen suomettumisen tai suomettamisen (saks. Miten kotimainen mielipide saadaan politiikan taakse, ja kuinka paljon vastaavasti siedetään ulkopoliittista toisinajattelua, ovat politiikan toimeenpanossa kriittisiä kysymyksiä. Vahvempien tehtävänä on hallita kansainvälistä järjestelmää
Toden teolla keskustelu hyrähti käyntiin 1960-luvun lopussa, kun Suomen mahdollisesti muille maille tarjoamasta esimerkistä kiinnostuttiin Länsi-Saksan lisäksi myös englanninkielisissä maissa ja muualla Euroopassa. Suomen tapaus kertoi Neuvostoliiton vallankäytön erityispiirteistä. Yhdysvaltojen mahdollisesti vetäessä miehitysjoukkonsa Saksan liittotasavallasta voisi edessä olla sen suomettuminen. Amerikkalaisten 1970-luvun alussa tekemän analyysin mukaan suomettumisessa ei ollut kyse niinkään tietoisista valinnoista, vaan mielentilasta, jossa suomalaiset olivat vähitellen hyväksyneet Neuvostoliiton laajamittaisen vaikutusvallan normaaliin elämänmenoonsa kuuluvana asiana. Löwenthal kiinnitti huomiota Neuvostoliiton Suomessa hankkiman vaikutusvallan syvyyteen: se ulottui huomattavasti Suomen ulkopolitiikkaa pidemmälle, aina pääministerin valintaan ja hallituskokoonpanoihin asti. Se näytti saavan Suomelta haluamansa tyystin ilman näkyvää painostusta, vieläpä suomalaisten omalla myötävaikutuksella. Kiinnostavaksi Suomen tapauksen teki sen mahdollinen toistuminen jossakin muualla Länsi-Euroopassa. YDIN 3 / 2022 56 YTIMESSÄ. Kristillissosiaalisen unionin csu:n puoluekokouksessa vuonna 1972 pitämässä puheessaan Strauss jyrisi kuinka Brandtin edistämä suhteiden normalisointi Neuvostoliiton ja muiden sosialistimaiden kanssa avaisi portit Saksan liittotasavallan suomettamiselle. Vähitellen puheet kuitenkin laimenivat, ja 1980-luvulle tultaessa termi sai kokonaan uudenlaisia merkityksiä. Varsovan liiton sisäisestä kurinpidosta poiketen Neuvostoliitto käytteli valtaansa Suomessa huomattavasti taitavammin. Tunnetuimpia suomettumis-termin lanseeraajia oli Berliinin Freie Universitätin professori Richard Löwenthal, joka käytti sitä ensimmäisen kerran vuonna 1962 Yhdysvalloissa julkaisemassaan artikkelissa. Konservatiivinen baijerilaispoliitikko Franz Josef Strauss sai suomettumisesta mainion lyömäaseen, jolla hän kävi sosiaalidemokraattien liittokanslerin Willy Brandtin aloittaman uuden pehmeämmän idänpolitiikan eli Ostpolitikin kimppuun. Keski-eurooppalaisessa keskustelussa ajatus ”suomalaisesta politiikasta” tai Suomen mallista sai alusta alkaen mukaansa kielteisen sivumaun. Suomen asema oli Porkkalassa tukikohtaansa hallinneen Neuvostoliiton käsissä, eikä sitä tullut verrata Itävaltaan. S uomettumisesta puhuttiin aluksi lähinnä saksalaisten ulkopolitiikan asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskuudessa. telun, joka kulminoitui Itävallan ulkoministerin Karl Gruberin vuonna 1952 julkaisemassa kirjassa. Gruber ei pitänyt Suomen mallia lainkaan sopivana Itävallalle, joka Suomesta poiketen oli kaikkien neljän sodan voittajavallan miehittämä. S aksan liittotasavallan uuden idänpolitiikan ja kylmän sodan liennytyksen läntiset kriitikot hyödynsivät suomettumista retoriikassaan koko 1970-luvun
Neuvostoliiton heikentyessä esiin nousi mahdollisuus pienempien sosialistimaiden suomettamiseksi ja sitä kautta irrottamiseksi Neuvostoliiton välittömästä vaikutuspiiristä. Suomen poliittinen johto varjelivat maansa itsenäisyyttä, eikä siinä ollut mitään hävettävää. Suomettumisen varjo on hämmästyttävän pitkä. Erityisen vastenmielisiltä tuntuvat suomettumisen sisäiset, Suomen poliittiseen kulttuuriin liittyneet piirteet: itsesensuuri ja sananvapauden rajoittaminen, ulkopoliittisesti epäluotettaviksi leimattujen vastustajien kampittaminen ja presidentti Urho Kekkosen ajan myötä yhä itsevaltaisemmaksi muuttunut vallankäyttö lieveilmiöineen. Sopeuduttiinko liiankin hyvin ja minkälaisen jäljen ”suomettumisen mielentila” on mahdollisesti suomalaiseen kulttuurin jättänyt. Jälkikäteinen moralisointi jättää huomiotta kontekstin ja ihmisten moninaiset vaikuttimet toimia niin kuin toimivat. Olennaisempi epämukavuustekijä lienee silti suomettumiseen kiinnittyvät kiusalliset historiamuistot. YDIN 3 / 2022 57 YTIMESSÄ. Realistien suosimaa ajatusta pienten valtioiden toimintatilan ahtaudesta ei enää pidetä samanlaisessa arvossa kuin Kekkosen ja Paasikiven aikoina. N eutraali suomettumis-termin käyttö osana nykyisen kansainvälisen politiikan sanastoa aiheuttaa Suomessa edelleen epämukavan olon. Vaikka hallitseva näkemys Suomen kylmästä sodasta on vaikeuksista voittoon -tyyppinen menestystarina, suomalaisessa historiakeskustelussa kaikuvat epäilykset siitä, olivatko kaikki maan itsenäisyyden varjelemiseksi tehdyt toimet välttämättömiä. Kylmän sodan Suomen käyttäminen esimerkkinä tilanteesta, jossa heikompi valtio rajoittaa toimintavapauttaan, sopii huonosti nyky-Suomen ulkopolitiikan painotuksiin ja kansainvälisillä areenoilla markkinoimaan kuvaan itsestään sääntöpohjaisen järjestyksen puolustajana. Myös Suomen tarjoama esimerkki alkoi saada uutta sisältöä. Suomettumisesta oli pikemminkin syytä puhua saavutuksena, minkä ajatuksen myös johtavat suomalaispoliitikot poimivat puheisiinsa. Yhdysvaltojen kylmän sodan strategioita laatinut George Kennan asettui jo 1970-luvulla puolustamaan Suomen omaksumaa asennetta Neuvostoliittoa kohtaan. Lopullinen niitti alkuperäiselle suomettumiskertomukselle tuli kylmän sodan päätyttyä ja Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa. 1980-luvun lopussa kansainvälisen lehdistön kirjoittelusta tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, kuinka suomettumiseen liittyneet kielteiset mielleyhtymät olivat vaimentuneet. Suomettumisen sisäiseen ulottuvuuteen liittyvät kysymykset ovat liian vaikeita, jotta niihin löytyisi helppoja vastauksia. Jo sekin, mitä Suomen sisäisen politiikan ja yhteiskuntaelämän ilmiöitä tulisi tarkastella suomettumisen kehyksessä, on hankalasti määriteltävissä. Vanhemmat ulkopolitiikan sisäpiiriläiset muistavat hyvin, kuinka vaikeaa ja vaarallistakin Neuvostoliiton kanssa käyty diplomatian peli oli
Vastaavaan tappioon on päädytty Ranskassa vain kerran. Macronin liittouma toki selviytyi parlamenttivaalien voittajaksi 245 paikallaan 577:stä, mutta menetti edellisistä vaaleista 105 paikkaa. Näiden ryhmien johtajat Jean-Luc Mélenchon ja Le Pen olivat haastaneet Macronin tiukasti jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, sillä kaikkien kolmen kannatus mahtui 22 ja runsaan 27 prosentin väliin. Tulos oli huonoin sitten viidennen tasavallan perustamisen vuonna 1958. Macronin tappion aiheutti hänen kiistelty persoonansa, vasemmiston rivien onnistunut yhdistäminen ja Kansallisen liittouman (Rassemblement national) paikkamäärän kymmenkertaistuminen. Kirjoittaja Jorma Turunen on taivuttava MACRONIN YHTEISTYÖHÖN YDIN 3 / 2022 58 YTIMESSÄ. Ehdottomasta enemmistöstä jäi puuttumaan 44 paikkaa. Lisäksi Presidentiksi uudelleen valitun Macronin liittouma (Ensemble!) ei yltänyt parlamenttivaaleissa ehdottomaan enemmistöön. V aikka emmanuel macron löi Marine Le Penin presidentinvaaleissa, häntä ei valittu maan johtoon ohjelmansa vuoksi, vaan siksi, että Le Peniä ei haluttu presidentiksi
Marine Le Pen julisti elokuun alussa, että se on ainoa todellinen oppositiovoima. M itä Kansallinen liittouma sitten tekee suurimman oppositiopuolueen asemallaan. Sitä vastaan ei enää synny riittävän vahvaa yhteistä rintamaa torjumaan Le Penin ehdokkaita eri vaalipiireissä. Kansalliskokous jakautui käytännössä kolmeen osaan: Macronin johtamaan keskustaenemmistöön sekä äärioikeiston ja äärivasemmiston aggressiivisiin oppositioryhmiin. Macron sai vastaansa opposition, jossa on runsaasti populistisia virtauksia sekä oikealla että vasemmalla. Nykyinen puolue ei enää julmistele eikä liioittele, mutta julkisivu kätkee sisälleen yhä entisen äärikansallisen perustan ja ajattelun. Le Pen on useaan otteeseen tuominnut Venäjä-pakotteet ja vaatinut niiden poistamista. Puolueen roolista voisi tulla toisenlaiseenkin johtopäätökseen. Ranskalaisten ostovoiman parantamista koskevissa äänestyksissä se on liittynyt muun oikeiston kanssa hallitusrintamaan. Ranskan poliittinen kartta piirrettiin vaaleissa uusiksi. Puolue eteni myös uusilla alueilla kuten Dordognessa ja Normandiassa. Vaalien suurin yllätys oli Kansallisen liittouman paikkojen kymmenkertaistuminen. Ranskan ratifioidessa Suomen ja Ruotsin Nato-sopimuksen, puolue äänesti tyhjää. Liittoumassa mukana olleet keskustalainen tukipuolue ja entisen pääministerin Edouard Philippen johtama uusi liike pystyivät pelastamaan liittouman suurtappiolta. Uuteen kansalliskokoukseen saapui kesäkuun lopulla 89 huolitellusti pukeutunutta ja korrektisti käyttäytyvää edustajaa, jotka poikkeavat huikeasti isä Le Penin johtamasta melskaavasta vanhasta kaartista. YDIN 3 / 2022 59 YTIMESSÄ. Se nosti äärioikeiston äkisti suurimmaksi oppositiopuolueeksi. Nyt se onnistui ja pystyi voittamaan vaalipiirien ykkössijoja niukoillakin äänieroilla. Puolue on viime vuosikymmeninä koonnut tietyillä alueilla merkittäviä äänimääriä, mutta ne eivät ole realisoituneet edustajapaikoiksi. R anskalaiset valitsivat ensin Macronin presidentiksi, mutta käänsivät kansalliskokousvaaleissa hänelle selkänsä. Ulkopolitiikassa Le Pen ja hänen joukkonsa ovat yhtä arvaamattomia kuin ennenkin ja muun Euroopan äärioikeiston vietävissä. Se on ottanut yhä enemmän haltuunsa syvän ja periferisen Ranskan maaseudun, josta muun muassa keltaliiviliike ponnisti voimansa. Macronin oman puolueen (Renaissance) kannatus romahti 308:sta 175 paikkaan. Puolue pystyi luomaan entistä paremmin mielikuvan siitä, että vain se kuuntelee kansan huolia. Marine Le Penin puolueen edustajat ovat selväsi kohentaneet myös ulkoista imagoaan. Vaalien tulos oli sikäli periranskalainen, että lähes jokaisessa parlamenttiryhmässä hyörii keskenään erimielisiä klikkejä, mikä voi tarjota yllätyksiä ja saman tien ongelmia johdonmukaisen politiikan tekoon
Perinteinen vasemmisto kuihtui marginaalipuolueiksi. Nyt sosialistit lähtivät vaaleihin synkän varjon saattelemana, kun puolueen ehdokas Anne Hidalgo suistui presidentinvaaleissa kaameaan 1,74 prosentin kannatukseen. YDIN 3 / 2022 60 YTIMESSÄ. Presidentti oli sosialisti, puolueella oli ehdoton enemmistö kansalliskokouksessa ja jopa senaatissa. Bornen tausta on lähellä sosialistipuoluetta; hän teki aikoinaan yhteistyötä sosialistien ympäristöministerin Ségolène Royalin kanssa. Myöhemmin hän toimi ministerinä Macronin ensimmäisen kauden hallituksissa. Sama puolue oli vielä runsaat viisi vuotta aikaisemmin Ranskan mahtipuolue. Ministerijako näyttää tasa-arvoiselta, kun mukana on 21 miestä ja 20 naista, mutta pääja ulkoministerin posteja lukuun ottamatta kaikki merkittävimmät ministerinpaikat ovat miesten hallussa. Tässä Mélenchon joutui jälleen kerran pettymään. Äärioikeistoa onnisti vaalien toisella kierroksella, mutta vasemmiston rintama jäi monessa vaalipiirissä niukasti kakkoseksi. Edellisten vaalien 30 edustajapaikkaa pysyi entisellään. Se oli pääteemana kevään vaaleissa. V asemmisto pystyy toki ammattiyhdistysliikkeen tuella vastustamaan hallituksen politiikkaa ja sen esityksiä. Uusi pääministeri Elisabeth Borne on jo ilmoittanut hallituksen tavoittelevan 65 vuoden eläkeikää, mikä tulee synnyttämään mellakoita ja katuspektaakkeleita ympäri Ranskaa. Liittyminen yhteisrintamaan pelasti sosialistit katastrofilta. Alistumaton Ranska -puolueen (La France insoumise) johdolla perustettiin laaja yhteisrintama, johon liittyivät myös sosialistit, vihreät ja kommunistit. Puolue on muuttumassa organisaatioksi, jolla ei ole sanan sijaa ranskalaisessa politiikassa. Ranskan vasemmisto onnistui lopulta kokoamaan rivinsä ennen vaaleja. Bornen nimitys oli yllätys, eikä häntä pidetä kovin vahvana hallituksen johtajana. Ennen kesälomalle lähtöä kansalliskokous sai hyväksyttyä ohjelman päätavoitteet ja 20 miljardin euron suuruisen määrärahan. Historiaa tehtiin siinäkin, että ulkoministeriksi nousi nainen, Catherine Colonna, ja että kansalliskokouksen puheenjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, Yaël Braun-Pivet. Naisten osuus koko parlamentin jäsenistä on vain 37 prosenttia mikä on jopa vähemmän kuin 2017. Liittoa johtanut Jean-Luc Mélenchon haaveili ennen vaaleja jopa pääministerin urasta. Talous-, oikeusja sisäministerin salkkuja kantavat samat voimakastahtoiset miespoliitikot kuin Macronin ensimmäisenä presidenttikautena. Vasemmiston yhteispaikkamäärä oli 131, mistä Mélenchonin oma puolue vei 72 eli yli puolet. U usi kansalliskokous aloitti työnsä kesäkuun alussa käsittelemällä hallituksen laajaa ohjelmaa ranskalaisten ostovoiman parantamisesta. Rintama keräsi kunnioitettavat 6 556 198 ääntä. Ranskalaisten mielestä 65 vuoden tavoite on ”hirvittävä ja epäinhimillinen”. Eläkeuudistus on tulossa agendalle
Yksi vaihtoehto voisi olla koalitiohallitus oikeistopuolue lr:n (Les Républicains) kanssa, mutta puolue on kriisien repimä ja hakee jälleen uutta puheenjohtajaa. Ranska on eu:n ainoa ydinasevalta. Ranskalle on jäämässä kaksi vaihtoehtoa: joko opetella sille vierasta konsensuskulttuuria tai todeta, että maata on mahdotonta hallita. Ranskan poliittiseen elämään sisältyy jatkossa enemmän ryhmien keskinäisiä neuvotteluja, eikä presidentti voi enää päättää yksin. Ranskan on myös nähtävä ympärilleen Eurooppaan ja maailmaan. Vaalituloksen ja hallituspohjan selvittyä Ranskassa nousi esiin myös kansalliskokouksen mahdollinen hajottaminen ja uudet vaalit. Miten Ranska toimii tämän päivän vaikeissa kriiseissä samaan aikaan, kun ranskalaiset ovat valinneet kansalliskokouksen, joka on voimakkaasti jakautunut ja Eurooppa-kielteisempi kuin koskaan ennen. Oppositio ei ole toistaiseksi esiintynyt yhtenäisenä, mutta Ranskassa saattaa helpostikin nousta pintaan asioita, jotka saavat kansalaiset raivostumaan ja sen myötä tiivistämään koko opposition vastarintaa hallitusta vastaan. Roomalaisista jumalhahmoista Macron ei halua enää samaistua ylijumala Jupiteriin. Macronin kannalta olisi välttämätöntä, ettei tällaisia tilanteita synny helposti eikä liian usein. M acronin merkitys nousee ratkaisevaksi. Muuttuvat koalitiot ja käytännöt tulevat vain lisäämään epävarmuutta. Ranskalaiseen tapaan kansalliskokouksen alkua ovat tahdittaneet kiihkeät keskustelut. Muutoksen ritari on turtumassa yritysjohtajaksi. Keltaliivit, pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat taltuttaneet nuoruuden hurman suurista muutoksista niin Ranskassa kuin maailmassa. Macron ei puhu enää Ranskasta ”suurena ekologisena kansakuntana” eikä toista maailmalla iskulausettaan ”Make our planet great again!”. Kansallispäivän tv-haastattelussa hän halusi profiloitua mieluummin Jupiterin poikana Vulkanuksena, joka oli ahkera, omassa pajassaan raatava seppä. Onko Macronista enää maailman mittaluokan johtajaksikaan, kun hänen on keskityttävä pitämään järjestystä omassa maassaan. Ranskalaiset ovat kuitenkin äänestäneet kuluvana vuonna jo neljä kertaa, joten uusille vaaleille tuskin löytyy kannattajia. Toistaiseksi on jäänyt epäselväksi, mitä hän haluaa tehdä uudella mandaatillaan. Liittyykö hänkin Euroopan suurten maiden heikkojen johtajien leiriin. Ranskaa voi hallita vähemmistön varassa, mutta maa on uudessa tilanteessa, kun sen johto joutuu haalimaan tukea eri asioissa eri tahoilta. Yhteinen paikkamäärä riittäisi ehdottomaan enemmistöön, vaikka puolue kärsikin vaaleissa ruman tappion. Vaalien jälkeen on alettu epäillä, haluaako ja pystyykö Macron enää käynnistää uusia reformeja. Ranskalla kun on taipumusta polarisoitua pientenkin ongelmien ympärillä. Macron päättää kansalliskokouksen hajottamisesta, ja vaalitulos saattaisi olla hänelle nykyistäkin huonompi. YDIN 3 / 2022 61 YTIMESSÄ
Millaiset ovat talousnäkymät niin meillä kuin muualla. Pandemiasta Ukrainan sotaan. Kirjoittaja Eero Lehto Ukrainan sodan varjossa TALOUS YDIN 3 / 2022 62 YTIMESSÄ
Taloustilanne ei ole täysin normalisoitunut taudin jäljiltä. Heidän mukaansa Venäjän ”liiketoiminta tyrehtyy ja pakotteet murskaavat”. K oronaepidemia lamautti maailmantaloutta toissa vuonna. 2022) pääkirjoituksessaan, että Venäjän vastaiset pakotteet kyllä purevat Venäjään, mutta hitaasti ja että Venäjä tuhoutuu murentumalla. YDIN 3 / 2022 63 YTIMESSÄ. 7. Fossiilisten polttoaineiden suurkuluttajana (per asukas), usa:kaan ei ole säästynyt iskuilta. Ei ole epäselvyyttä siitä, etteivätkö sodan kustannukset ja länsimaiden pakotteet olisi suistamassa Venäjän talouden syvään taantumaan. Koronan jälkeinen elpyminen lopahti sittemmin Ukrainan sotaan. 6. Arviota sen talouskasvusta on leikattu alaspäin jopa eu-aluetta enemmän. 2022). Voi olla, että lopulta esimerkiksi Saksa vajoaa lähes yhtä syvään taantumaan kuin Venäjä. Näin myös Helsingin Sanomat (5. Jo sen perusteella, että eu:n vähittäiskaupan volyymi oli supistunut kesäkuussa noin kolme prosenttia edellisvuoden kesäkuusta, eu:n kasvuarvioita tullaan heikentämään syksyllä uudestaan. Kun vielä viime talvella eu:n komissio ennusti eu-alueen bruttokansantuotteen kasvavan 4,0 ja 2,8 prosenttia vuosina 2022 ja 2023, niin kesän ennusteessa nämä luvut olivat alentuneet 2,7 ja 1,8 prosenttiin. Jo nyt voidaan todeta, että eu:n ja usa:n Venäjään kohdistamien pakotteiden, joiden katsottiin kirurgisesti leikkaavan voimakkaasti Venäjän kansantuotetta ja aikaansaavan länsimaille vain vähäistä vahinkoa, perustuivat toiveajatteluun. Se, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut maailmantalouteen, on yllättänyt monet. H einäkuun raportissaan kansainvälinen valuuttarahasto (imf) arvioi, että riski maailman talouden joutumiselle taantumaan lähimmän 12 kuukauden aikana on kasvanut aivan viime aikoina. PAKOTTEIDEN JA SODAN AIKAANSAAMA ENERGIAN HINTOJEN NOUSU ON ISKENYT LÄNTEEN ODOTTAMATTOMAN VOIMAKKAASTI. Yleensähän länsimainen media pitää pakotteita tehokkaina. Pakotteiden ja sodan aikaansaama energian hintojen nousu on iskenyt länteen odottamattoman voimakkaasti. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että Kiina, joka vältti pahimman tautiepidemian, on jatkanut koronan rajoitustoimia. Vaativimpien tuotteiden tuotantoketjut ovat yhä vaurioituneet ja monista keskeisistä komponenteista on edelleen pulaa. Mutta on vähintään epäselvää, kuinka voimakas pakotteiden vaikutus on ja voimistuuko niiden vaikutus ajan kuluessa. Samansuuntaisesti Jeffrey Sonnenfeld ja Steven Tian kirjoittavat Foreign Policy -lehdessä (22. Euroopan maista pahimpaan pulaan on joutumassa Venäjän energiasta riippuvainen Saksa, jonka vähittäiskauppa supistui kesäkuussa peräti 8,8 prosenttia
Vielä pitkään aikaan se ei voi lisätä kaasun vientiään Kiinaan. Tähän tietysti vaikuttaa myös laimea tuonti ja siihen liittyvät vähäiset investoinnit. Kaikki riippuu sodan kestosta ja mahdollisen rauhan ehdoista. Kaasulla Venäjä käy kovaa poliittista peliä Saksaa vastaan. Juurikaan ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että Venäjän bruttokansantuote, jonka keväällä odotettiin sekä Venäjällä että lännessä supistuvan tämän vuoden aikana 8 – 10 prosenttia (eräs Yleisradion haastattelema talousasiantuntija arvioi kesän alussa jopa 15 prosentin bruttokansantuotteen supistumista), pienenisi tuoreemmissa kesän 2022 arvioissa vain 4 – 6 prosenttia. Loppuvuodesta kaasun vienti supistuu yhä. PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ VENÄJÄN TALOUTEEN VAIKUTTAA ERISUUNTAISIA VOIMIA. YDIN 3 / 2022 64 YTIMESSÄ. Kaiketi Venäjä myös etsii raaka-aineilleen uusia kauppakohteista länsimaiden ulkopuolelta. Niinpä Venäjän vähittäiskaupan volyymi oli supistunut touko–kesäkuussa kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta. usa:ssa taas pyritään kasvattamaan ympäristön kannalta kiistanalaista särötystekniikkaan perustuvaa öljyn ja kaasun tuotantoa reaktiona näiden raaka-aineiden hintojen nousuun. Mutta toisaalta energiahintojen noustessa Venäjän viennin arvo on kasvanut rajusti, vaikka se on joutunut myymään öljyä Aasiaan alennuksella. eu:n pitäisi olla edellä kulkija, mutta sen suurin jäsenmaa Saksa on ottamassa laajasti käyttöön sulkemiaan kivihiilija ruskohiilivoimaloita. Jo nyt voidaan sanoa, että ne Euroopan maat, joissa ei ole suljettu ydinvoimaloita ja jotka ottavat yhä käyttöön uusia ydinvoimaloita kuten Ranska, ovat pääsemässä nykyisestä kriisistä muita vähemmällä. V iimeaikainen kehitys on johtanut myös merkittäviin takaiskuihin ilmastopolitiikassa. Tilanne muuttuu aikaisintaan 2030 jolloin Venäjän havittelema ”Power of Siberia 2” -kaasuputki voi olla valmis. Julkisen talouden alijäämä jäänee tänä vuonna vain pariin prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toisaalta taas Venäjän talouden kykyä sopeutua pakotteisiin edistää jo vuonna 2014 alkanut muutos, jonka myötä tuontia korvataan omalla tuotannolla. Inflaation ja sotatalouden vuoksi kotitalouksien ostovoima on kyllä kaventunut tuntuvasti. Venäjän teollisuustuotanto supistui tämän vuoden toisella neljänneksellä 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Pitkällä aikavälillä Venäjän talouteen vaikuttaa erisuuntaisia voimia. KAIKKI RIIPPUU SODAN KESTOSTA JA MAHDOLLISEN RAUHAN EHDOISTA. Venäjän kauppataseen ylijäämä paisuu tänä vuonna noin 14 prosenttiin bruttokansantuotteesta. On ilmeistä, että väestön ostovoima jää heikoksi pitkäksi aikaa, mikä voi aikaansaada poliittista rauhattomuutta ja horjuttaa vallassa olevia
Sitä ei sisällytetty hankintakuluihin, jotta ne voitaisiin pitää mahdollisimman pieninä. PÄINVASTOIN SE SYRJÄYTTÄÄ NETTOMÄÄRÄISESTI MUITA TYÖLLISYYTTÄ JA ELINTASOA TUKEVIA JULKISIA MENOJA YDIN 3 / 2022 65 YTIMESSÄ. Työmarkkinatilanne on toistaiseksi kuitenkin pysynyt vahvana. Näillä näkymin bruttokansantuotteemme kasvaa sekä tänä että ensi vuonna vain runsaan prosentin vauhtia. Suomeakin on onnistanut tässä suhteessa. Kaiken kaikkiaan Suomen taloustilanne on jonkin verran huonompi kuin eu-maissa ja euroalueella keskimäärin. Tulevina vuosina sotilasmenot uhkaavat paisua lisää, kun f-35-hävittäjät tulevat käyttöön ennakoitua selvästi suuremmin käyttöja ylläpito-kustannuksin. Suomen vientimarkkinoiden heikentyminen, ostovoimaa jäytävä lähes kahdeksan prosentin kuluttajahintainflaatio, saattavat pudottaa talouskasvun kuitenkin ennakoitua selvästi hitaammaksi. Siitä, kuinka tarpeellista on lisätä sotilasmenoja, voidaan olla montaa mieltä. Tuoreessa budjettiesityksessäänhän hallitus esittää puolustusmenojen kasvattamista 23 prosentilla eli yhdellä miljardilla. Esimerkiksi kesäkuussa 2022 Suomen vienti Venäjälle supistui 28 prosenttia edellisvuodesta, kun tavaravienti yhtensä oli saamaan aikaan kasvanut lähes 26 prosenttia edellisvuoden kuopasta. Vähittäiskaupan myynnin määrä supistui kesäkuussa 4,5 prosenttia ja suunta tästä on pikemminkin alaspäin kuin ylöspäin. Mutta koska vientimme on yhä edelleen suhteellisesti mittavampaa Venäjälle kuin keskimäärin muilla eu-mailla, taloutemme on saanut muita voimakkaamman iskun kauppasuhteiden heikkenemisestä. Tähän sisältyy hävittäjähankinnasta mitä ilmeisemmin aiheutuva 272 miljoonan euron valuuttakurssitappio. Selvitin asiaa ”Suomen hävittäjähankinnan käyttöja ylläpitokustannuksista” -julkaisussa, joka löytyy Rauhanpuolustajien sivuilta. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste oli kesäkuussa matala, vain 6,4 prosenttia, ja vastaavasti työllisyysaste oli korkea, 74 prosenttia. SOTILASKALUSTON HANKINTA ULKOMAILTA EI JUURI TUE SUOMALAISTA TUOTANTOA JA TYÖLLISYYTTÄ. Mainittakoon, että tämä tappio oli tiedossa, kun f-35-hankinta esiteltiin. Mutta rahojen haaskaaminen hävittäjiin muun muassa ilmatorjuntakaluston ja muun tykistön sijaan tuntuu yhä nyt huonommalta ratkaisulta. Pelivaaraa reagoida tähän ekspansiivisilla taloustoimilla rajoittaa muun muassa puolustusmenojen nouseminen 2022 noin kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näinhän tässä on käymässä, kun esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon menoja ehdotetaan supistetavan nimellisesti kaksi prosenttia nopeasta inflaatiosta huolimatta. Sotilaskaluston hankinta ulkomailta ei juuri tue suomalaista tuotantoa ja työllisyyttä. Päinvastoin se syrjäyttää nettomääräisesti muita työllisyyttä ja elintasoa tukevia julkisia menoja, mikä ilmeni Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemista työpapereista
Tämä yksipuolisuus koskee jopa raportointia kansantalouden kehityksestä. Väärällä talouspolitiikalla meillä olisi kaikki edellytykset syväänkin taantumaan. Jonkinlainen jäätynyt konflikti aselepoineen häämöttää edessä. Kansantalouden tila ei Suomenkaan osalta ole tavanomainen, sillä riski sille, että, talous suistuu taantumaan, on melkoinen. Nyttemmin sota on laajentunut niin, että usa:sta on yhä selvemmin tullut sodan jonkinlainen epävirallinen osapuoli. Niinpä me lännessä saamme valtamedian toimittamaa tietoa lähinnä vain Venäjän tappioista ja epäonnistumisista ja tämän vastapainoksi Ukrainan onnistumisista. Jo monta kertaa on sota esimerkiksi Suomen Yleisradion uutisoinnissa kääntynyt tai ollut kääntymässä Ukrainan sotilaalliseksi voitoksi. YDIN 3 / 2022 66 YTIMESSÄ. Toistaiseksi varovaisesti elvyttävä finanssipolitiikka ja Euroopan Keskuspankin pieneksi jääneet ohjauskoron nostot rajoittavat talouden mahdollista syöksyä taantumaan. Valitettavasti rauhan saavuttaminen tai edes jonkinlaiseen aselepoon pääseminen näyttää aina vain kaukaisemmalta. Suomen itäraja tavallaan jäätyy. Venäjä tukee kotirintamaansa samoin keinoin. Venäjä jäänee pitkäksi aikaan lännen talouspakotteiden kuristukseen. Ukrainalle se merkitsisi kuitenkin edellytyksiä aloittaa sodan jälkeinen jälleenrakennus lännen tuella. Sotiihan Ukraina tätä nykyä usa:n toimittaman kaluston, tiedustelutietojen ja taktisen neuvonnan varassa. Talousmaantieteen kannalta Suomesta on tulossa entistä syrjäisempi. V asta valmistunut valtion budjettiesitys on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen ja sen myötä Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jäänee johonkin 1 – 1,5 prosenttiin, jos runsaan prosentin bruttokansantuotteen kasvuennuste toteutuu. Olen aiemmin tutkimuksissani selvittänyt, että syrjäisyys vaikuttaa negatiivisesti kansantalouteen, mutta että syrjäiset maat pyrkivät kompensoimaan tätä haittaa panostamalla koulutukseen muita enemmän. Jossain määrin osallisuus tähän sotaan pätee muihinkin Natomaihin ja heidän liittolaisiinsa. Näin luodaan illuusio Venäjän nopeasta luhistumisesta, mikä taas perustelee sotilasmateriaalin lähettämistä Ukrainaan. Nyt Suomella on edessä uusi ongelma, kun militarisointi vie resursseja myös koulutuksesta. usa:ssa esimerkiksi on luotettavaa tietoa sodan kulusta ja aina joskus tätä tietoa jaetaan myös ulos Sota Ukrainassa kestänee vielä verraten pitkään. Uppsala Conflict Data Program (ucdp) on havainnut, että rauhaan päästään ilman kummankaan osapuolen sotilaallista tappiota lähinnä silloin, kun konflikti on kestänyt vähemmän kuin kuukauden. Käynnissä olevasta sodasta voi mielestäni kuitenkin saada edes jossain määrin todenmukaisen kuvan, kun tukeutuu eri informaatiolähteisiin. Kotirintaman tuki varmistetaan yhä selvemmin hillittömällä informaatiosodalla. Tuleva talouskehitys maailmalla ja niin myös Suomessa riippuu paljolti Ukrainan sodan kulusta. Onhan voitto jo oven takana. Pitkittyessään edes aselevon saavuttaminen on yhä vaikeampaa. Osapuolet ovat kaukana edes mistään kuvitelluista rauhan ehdoista, kun kannat ovat vain jyrkentyneet
On syytä korostaa, että vaikka Putinin teot olisivat selitettävissä, niitä ei tarvitse eikä pidä hyväksyä. KONFLIKTI SOTA: Länsi, Venäjä ja Ukraina Ehdotan yhtä konfliktiperustaista näkökulmaa Venäjän Ukraina-sotaan. Kirjoittaja Pertti Haaparanta & YDIN 3 / 2022 67 YTIMESSÄ
Samoin Venäjän näkökulmasta hyökkäys Ukrainaan loisi toisen ”Rautaesiripun”, koska länsi eristäisi Venäjää taloudellisesti, eivätkä kansalaiset laskisi ongelmiaan Venäjän johdon syyksi. Vuodesta 1992 lähtien Venäjän päättäjät toivat Lännestä liberalismin ja hyödynsivät parhaiden länsimaisten tutkijoiden neuvoja muutosten tekemisessä. Käytän tunnetun taloustieteilijän Branko Milanovicin globalinequalityblogissaan esittämää näkemystä Venäjän johdon toiminnasta ja sen taustalla olevista tekijöistä, Noam Chomskyn, tunnetun kielitieteilijän ja 1960-luvun näkyvän radikaalin, hahmottelemaa kuvaa Yhdysvaltojen ja Venäjän/ nl:n suhteen kehittymisestä ja ukrainalaisen sosiologin Volodymyr Ishchenkon näkemyksiä Ukrainan ja Venäjän suhteista. Venäjä liittyi eurooppalaisiin organisaatioihin vain kohdatakseen kritiikkiä, ei tullakseen kuulluksi. Ishchenko toimii nykyään Saksassa, fu Berliinin ja Dresdenin yliopistoissa. Venäjä on Pietari Suuresta alkaen yrittänyt ”länsimaalaistua” luodakseen varallisuutta, mutta epäonnistunut. Nämä voivat olla ristiriidassa: kansainvälinen kauppa ja pääomaliikkeet tuovat varallisuutta mutta supistavat kansallisen politiikan mahdollisuuksia. Sota on tapa varmistaa, että omaa suljetun maan politiikkaa voidaan tiukentaa. Hän väittää, että kun se loi ”Rautaesiripun”, eristyksen kansainvälisestä yhteistyöstä, jo ennen Ukraina-sotaa, mutta sen luomista kustannuksista ei voinut syyttää Venäjän johtoa. M ilanovic olettaa, että maiden johtajat haluavat mailleen itsenäisyyttä ja varallisuutta. Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Pullinen esitti äsken erilaisen näkemyksen (HS 17. Se loi myös pohjan oligarkian syntymiselle. Se olisi heikentänyt talouskasvua ja olisi ollut mahdollista vain rajoittamalla talouden avoimuutta, mikä taas ei olisi tyydyttänyt kansalaisia. Milanovicin analyysi nojaa siis siihen, että Venäjää on syrjitty sekä poliittisesti että taloudellisesti. Pullisen mukaan lännen ajatuksena on ollut, että kaupan kasvun myötä Venäjän tulot kasvavat, minkä on uskottu hilYDIN 3 / 2022 68 YTIMESSÄ. Erityisesti taloudellinen liberalismi, tutkijoiden läpiajama ”shokkiterapia”, lisäsi köyhyyttä, kuolleisuutta ja itsemurhia ja johti kansalaisten luoman varallisuuden ryöstöihin ja pakoon ulkomaille. Julkisessa keskustelussa Venäjän aloittamaa Ukraina-sotaa tarkastellaan kuitenkin usein vain Vladimir Putinin tai Venäjän tekona arvioiden hänen mielenterveyttään, sen sijaan että yritettäisiin hahmottaa taustalla olevaa konfliktia. Saadakseen takaisin taloudellisen ja poliittisen voimansa, sen olisi pitänyt eristäytyä. 2022): Länsi on yrittänyt auttaa Venäjää lisäämällä kahdenvälistä kauppaa, kasvattamalla erityisesti öljyn ja maakaasun ostoa Venäjältä. 7. M onet tutkijat painottavat, että sotien syntyä voidaan selittää erottamalla konfliktit sodista. Venäjän yritykset toimia tasa-arvoisena jäsenenä kansainvälisissä organisaatioissa ja suhteet usa:han ja muihin keskeisiin maihin epäonnistuivat. Milanovic arvioi, että näin ei käy, jos länsi on eristyksen takana. Seuraamalla sokeasti länttä, Venäjä menetti samalla mahdollisuuksiaan harjoittaa omaa politiikkaansa
litsevän Venäjän haluja aggressiivisiin toimiin. Vuonna 2014 Ukraina joutui valitsemaan, tekeekö se vapaakauppasopimuksen eu:n kanssa vai pysyykö se cistfa:n jäsenenä. Venäjä ja lähes kaikki itsenäistyneet entiset Neuvostoliiton osat muodostivat vuonna 2011 keskinäisen vapaakauppa-alueen cistfa:n. Taloudellisesti cistfa:n tarjous oli edullisempi kuin eu:n, ja Ukrainan poliittinen johto valitsi sen. Saman on (tietämättään) tehnyt Noam Chomsky. Pian sen jälkeen Venäjä valloitti Krimin niemimaan. Ukrainan uusi johto päätti hyväksyä eu:n tarjouksen. Seuraavat presidentit eivät. 7. Päinvastoin: Yhdysvallat ja Nato alkoivat vuodesta 2014 alkaen työntää Ukrainaan viimeisen teknologian mukaisia aseita, sotilaskoulutusta, yhteisiä sotaharjoituksia ja integroida Ukrainaa Naton komentoketjuun. Hän toteaakin, että Washington on täynnä henkilöitä, joiden tulisi olla syytettyinä sotarikoksista. eu:n ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus johti siihen, että cistfa:n jäsenet asettivat tulleja Ukrainassa valmistetuille ja tietysti sen kautta tulleille tuotteille. Bush kunnioitti lupausta. Ukraina oli mukana vuosina 2011 – 2014. Bushin Irakin sodasta sekä Henry Kissingerin Kambodzan pommitusten suunnittelusta ja toteuttamisesta osana Vietnamin sotaa. Se johti osaltaan vuoden 2014 Ukrainan kriisiin. 2022 Jacobin-lehdessä Every Time We Build Up Our Military Budget, We’re Attacking Ourselves Chomsky muistuttaa George Bushin vakuutuksesta Mihail Gorbatshoville, ettei Natoa laajenneta itään tuumaakaan. eu:n ja Venäjän välillä ei ole mitään vapaakauppasopimusta. Haastattelussaan 16. Pekka Seppänen on huomannut saman suomalaisesta keskustelusta yle:n kolumnissaan 21. Hän nimeää heistä kaksi, George W. Jos eu yritti pitää Venäjää rauhallisena keskinäisen kaupan avulla, on outoa, että rajoituttiin vain öljyja kaasukauppaan ja syvennettiin konfliktia. Chomsky viittaa globaalin etelän ihmisiin, jotka sanovat, että usa ja Euroopan maat ovat tehneet, ja yhä tekevät, heille samaa kuin Venäjä nyt ukrainalaisille. Pullisen mukaan tämä on epäonnistunut. Näin on haluttu muun muassa estää 1970-luvun öljykriisin tapaisten ilmiöiden toistuminen. 7.2022: Venäläiset ovat hölmöjä ja saamattomia, mutta vaarallisen juonikkaita. Chomsky on löytänyt Venäjä-keskustelusta kielellisen outouden: Venäjän armeijan sanotaan olevan huono, kyvytön ja selkärangaton mutta vaarallinen ja kykenevä hävittämään maailman. Miksi eu ei tehnyt tarjousta cistfa:lle vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseksi. YDIN 3 / 2022 69 YTIMESSÄ. A nnan tukea milanovicin näkemykselle Venäjän johdon ajattelusta ja sen seurauksista. Lisäksi vientituloistaan suuren osan raaka-aineita hankkivat maat ovat hyvin korruptoituneita, joten niillä ei ole kannusteita kehittää teollisuuden ja palveluiden tuotantoa ja vientiä. Lännen toimia voidaan kuitenkin tulkita myös niin, että Venäjää on käytetty vain öljyn ja maakaasun lisälähteenä
Siksi syntyy tilaa ”vahvoille” johtajille. Orwellin mukaan se kuuluu vain diktatuureihin, mutta Chomsky näkee sitä myös demokratioissa. Hän on löytänyt esimerkkejä kaksoisajattelusta yhdysvaltalaisista kylmän sodan dokumenteista, joiden avulla hämätään kansalaisia hyväksymään kasvavat sotainvestoinnit. Sota voi siis myös vakauttaa tällaista järjestelmää. Ishchenkon mukaan pitkällä ajalla sota suojelee johtavaa luokkaa kokonaisuudessaan, onhan se hyvä tulojen lähde. Yksi on poistanut sen kansainvälisestä yhteistyöstä, toinen on rakennettu nyt sodan aikana. Toisaalta tällainen antaa Venäjän päättäjille mahdollisuuden luoda oma kaksoisajattelunsa. He ovat liikemiehiä, joilla ei ole tarpeellisia kykyjä taloudellisten asioiden hoitamiseksi. Muutos parempaan ei ole täysin mahdoton, mutta se on tehty vaikeaksi. Chomsky huomasikin arkistosta ohjeen politiikan suunnittelijoille: ”On tärkeämpää olla selkeä kuin totuudellinen”. Venäläisten näkökulmasta heidän alentamisensa yhtäältä ja samalla nostaminen superälykkäiksi roistoiksi on varmasti hämmentävää. osallistuvat venäläinen politiikan tutkija Ilya Matveev ja ukrainalainen sosiologi Volodymyr Ishchenko, Ishchenko esittää, että Venäjän johtava luokka on lietsonut sotaa, jota tutkijat kutsuvat ”poliittisiksi kapitalisteiksi”. Jotta tämä toteutuisi, täytyy olla ”bonapartistinen”, asemassa, jossa voi vaikuttaa valtion päätöksiin. Kaksoisajattelu hämärtää kansalaisten kykyä ymmärtää maailmaa. Chomsky toteaa, että puhe on näyte George Orwellin esiin nostamasta ”kaksoisajattelusta”. Sen sijaan heidän menestyksensä pohjautuu puhtaasti poliittiseen asemaan, jonka koskemattomuutta suojellaan. Toinen syyte on, että esittelemällä sotarikollisia, joita ei ole koskaan tuomittu kansainvälisessä sotarikosoikeudessa, hän puhdistaa Venäjän presidentin Putinin. Venäjää vastaan on rakennettu kaksi toisiaan täydentävää ”Rautaesirippua”. E dellä olen esittänyt, että Venäjän johtoa ja kansalaisia on kohdeltu eri tavoin kuin muita maita ja niiden kansalaisia. Chomskya on arvosteltu. Venäjä on diktatuuri, ja lännen kaksoisajattelu vain vahvistaa sitä. Tämä kritiikki ei osu maaliin, sillä Chomsky tuomitsee haastattelussa Putinin toimet voimallisesti. Vastauksessaan kriitikoilleen Chomsky tarjoaa suorat sitaatit asiakirjoista. Yksi arvostelijoiden väite on, ettei Venäjän johdolle koskaan luvattu, ettei Natoa laajenneta kuten Chomsky esittää. Venäjä on tullut sodan aikana tukahduttavammaksi ja ideologisemmaksi, ja on näin vahvistanut johtavan luokan asemaa. Keitä Venäjän johdossa oikein on ja miten se näkee oman tilanteensa. LeftEast-lehden järjestämään keskusteluun What is capitalism in Russia and how does it relate to the political regime. Eniten huomiota on herättänyt Yhdysvalloissa olevien ukrainalaisten taloustietelijöiden ryhmän avoin kirje. YDIN 3 / 2022 70 YTIMESSÄ. Kummassakin teitä on suljettu sekä maan johdolta että tavallisilta ihmisiltä. Lopullisena päämääränä on hyötyä valtion antamista mahdollisuuksista, usein korruptiolla
Suomessa on ihmetelty, että vastoin odotuksia Venäjä ei rankaissut Suomea sen anottua Naton jäsenyyttä. Samalla se on laajentanut suhteita Afrikkaan ja Kiinaan. Mutta on epäselvää, toimiiko strategia. JK. Näin malli ennustaa sodan eskaloitumisen ja pitenemisen. Diplomatia toimii toisin: sota yritetään lopettaa. Länsi puolestaan luokittelee Venäjän Neuvostoliiton jälkeisen eliitin laittomaksi eikä pidä sitä lännen tasoisena. Kerrankin he ovat samaa mieltä. Sodat tuhoavat pysyvästi aineellista, mutta myös henkistä pääomaa. Ishchenko toteaakin, että se avoin monikulttuurinen Ukraina, jossa hän on kasvanut, häviää kokonaan. Mallia voidaan käyttää myös arvioitaessa sitä, miten sodan lopettamisyritykset toimivat. Miten Venäjän johtava luokka näkee itsensä suhteessa muihin maihin. Tämä on myös Chomskyn näkökulma, samoin yllättäen myös Kissingerin. Näin Venäjän sotia voidaan pitää ”viivästyneinä hajoamissotina”, kuten monet tutkijat ovat esittäneet. Venäläiset ajattelevat, että länsi on vastuussa heidän pahoinvointinsa syventymisestä. Ishchenko antaa vastauksensa CourthouseNews:lle haastattelussa Ukrainian political sociologist: This is a war of leadership failures at many levels. Venäjän eliitti pitää itseään samanlaisena lännen eliitin, Yhdysvaltojen ja Euroopan kapitalisten kanssa. Kiitän Leila Haaparantaa keskusteluista, joita ilman tämä essee ei olisi syntynyt. Tämäkin on sopusoinnussa mallin kanssa: Suomen toiminta kasvattaa Venäjälle rakennettujen rautaesirippujen paksuutta, rautaesiriput ovat ”Lännen” rakentamia ja kosto voi näkyä muissa maissa. Ajatuksena on, että kaikkien sodan osapuolten on joustettava, jolloin rautaesiriput ohenevat. Tämä on se ”etu”, joka sodasta tulee Venäjän johdolle. ”Luontevin” keino yrittää murtaa rautaesirippua oli laajentua entisten neuvostotasavaltojen alueille. Seurauksena on de-eskalaatio, hyvä kierre. Lännen strategia on selvästi saada Venäjä polvilleen. Milanovicin malli ennustaa, että jos rautaesiriput asetetaan ulkoapäin, kansalaiset ovat valmiita tukemaan maan johtoa, vaikka se harjoittaisi heidän elämäänsä haittaavaa politiikkaa. M iksi Venäjä siis hyökkäsi Ukrainaan. YDIN 3 / 2022 71 YTIMESSÄ. Venäjä vallitsi tämän. Ukrainan armeijalle on toimitettu yhä parempia aseita. Tämä on huomattu: Ishchenko viittaa Putinin ja Kiinan presidentti Xin allekirjoittamaan dokumenttiin, jossa vaaditaan sekä uuden globaalin järjestyksen demokratisointia että sivilisaatioiden roolin (venäläisyyden ja kiinalaisen) tasa-arvoisuutta suhteessa länsimaisuuteen. Rajoituksia Venäjää kohtaan on samaan aikaan kiristetty. Milanovicin mallissa konflikti syntyi siitä, että Venäjä on suljettu kansainvälisestä yhteistyöstä, tungettu rautaesiripun taakse. Tämä etu kasvaa, jos ”Länsi” rajoittaa Venäjän kauppaansa, matkustusta ja muutenkin rakentaa toisen rautaesiripun. Venäjälle olivat vaihtoehtoina (ei toisiaan poissulkevina) jatkaa kuten ennen, yrittää löytää reikiä rautaesiripusta, tai murtaa sitä
YDIN 3 / 2022 72 YTIMESSÄ Kirjoittaja Eli Zaretsky Aristoteleen mielestä emme voi ymmärtää jotakin ymmärtämättä, mikä sen aiheuttaa. Aristoteleen SYYTÄ YDIN 3 / 2022 72 YTIMESSÄ 4. Aristoteleelle ”syy” oli monikerroksinen käsite
Ilmeisin esimerkki tästä on se, että Naton Euroopan komentajan on oltava amerikkalainen kenraali. Itse asiassa Euroopan hallitukset ovat olleet lapsen tasolla toisesta maailmansodasta lähtien. Sekin on tapahtunut Euroopan oman autono. Samoin konfliktiin ovat vaikuttaneet historian yleiset tai oikeastaan viimeisimmät (finaaliset) suunnat. Tätä oppia tasapainotettiin lupauksella, jonka presidentti Monroe muotoili: ”ei sekaannuta [eurooppalaisten] valtakeskittymien sisäisiin huolenaiheisiin” eli ”pidämme [mitä tahansa olemassa olevaa eurooppalaista] hallitusta de facto meille legitiiminä hallituksena”. Oppia muutettiin 1900-luvulla. Käsittelen asiaa viiden toisiinsa liittyvän kysymyksen avulla: Yhdysvaltojen yleinen suhde Eurooppaan, Euroopan itsehallinnon näkökulma, Saksan ja Venäjän kysymykset sekä vielä Euraasia. Sen ylivoima heijastaa samalla valtavaa globaalia vallan epätasapainoa. A merikan roolin ymmärtämiseksi Euroopassa, lähtökohdaksi on syytä ottaa vuoden 1823 Monroen oppi. YDIN 3 / 2022 73 YTIMESSÄ N ykyisen ukrainan ja Venäjän välisen sodan tapauksessa Aristoteles olisi kuvaillut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vaikuttavaksi (efektiivinen) syyksi – välittömäksi kärjistykseksi – mutta olisi väittänyt, että täydellisempään ymmärrykseen on sisällytettävä Euroopan aineellinen (materiaalinen) historia. Muutos oli kuitenkin yksipuolinen. Yhdysvallat säilytti Monroen oppiin perustuvan ”oikeutensa” estää ”vieraiden” sekaantumisen läntisellä pallonpuoliskolla asioihinsa, mutta otti itselleen uuden oikeuden puuttua ja sekaantua muun maailman asioihin. Latinalaisen Amerikan kapinointi Espanjaa ja sen toimia vastaan johti tuolloin ajattelutapaan, jonka tarkoituksena oli estää eurooppalaisten samankaltainen sekaantuminen läntisen pallonpuoliskon tapahtumiin. Amerikka ei ole nykyisin vain hallitseva voima Euroopassa. Euroopan turvallisuutta on ollut takaamassa taloudellisessa mielessä amerikkalaisten vauraus. Euroopan hallitukset eivät luota toisiinsa, mutta sen sijaan, että ne selvittäisivät keskinäisiä erimielisyyksiään, ne luottavat Yhdysvaltoihin. Woodrow Wilsonin aikana hylättiin voimatasapainopolitiikka kansainvälisyyden korostamisen tieltä. Tämä opinmuutos johti nykyiseen tilanteeseen. Toiseksi, Amerikan ylivalta Euroopassa heijastaa myös niitä pitkäaikaisia vaikeuksia, joita eurooppalaisilla on ollut omien suhteidensa järjestämisessä. Historian muotoon (formaalinen) vaikutti toinen maailmansota ja sen pitkälle ulottuneet jälkiseuraukset, joista syistä Eurooppa mantereena jäi usa:n vaikutuspiiriin. Keskityn kirjoituksessani siihen historian muotoon, jota Amerikan hallitseva rooli Euroopan politiikassa ja nykyisessä konfliktissa on merkinnyt
Siis laajentaa Venäjän vastaista liittoa, jota Nato on ollut sekä alkuperältään että on myös nykyisin. V iidenneksi, amerikkalaisella ”kansainvälisyydellä”, kuten jo sen rooli Euroopassa osoittaa, on ollut myös maailmanlaajuisia vaikutuksia, erityisesti Itä-Aasiassa. Mutta nuo olosuhteet ovat tuottaneet kyllä Putinin. Historiallisessa katsannossa niitä on esiintynyt poliittisessa oikeistossa. On totta, että Amerikka on ollut avainasemassa Itä-Euroopan talouskehityksen edistämisessä. Se on tapahtunut kuitenkin sen kustannuksella, että Amerikka on vahvistanut alueen russofobisimpia elementtejä. Tällä on valtavat seuraukset nykyiselle kriisille. K olmanneksi, amerikkalaisten vaikutusvalta Euroopassa on korvannut ”Saksan kysymyksen” ratkaisun pitkällä aikavälillä. Gorbatshov puhui ”yhteisestä eurooppalaisesta kodistamme”. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun Yhdysvaltain ulkopolitiikka alkoi siirtyä Monroen opin hiljaisesti hyväksytystä voimatasapainosta suurisuuntaiseen ja epämääräiseen ”kansainvälisyyteen”, ajattelijat, kuten Halford Mackinder – kiistatta Theodore Rooseveltin suosikkimaantieteilijä (toimituksen huomautus, Mackinderia pidetään geopolitiikan perustajana) – alkoivat nähdä arvona Euroopan pitämisen erillään Venäjästä.. Neljänneksi, mahdollisuudet rauhaan, joita Gorbatshovin aikainen Neuvostoliitto tarjosi sekä Euroopalle että Yhdysvalloille vuosina 1989 – 1990, olivat sellaisia, joita tulee vastaan hyvin harvoin, ei edes kerran vuosisadassa. Kukaan ei voi oikein sanoa, miten vuoden 1989 jälkeinen Venäjä olisi kehittynyt, jos sitä ei olisi kohdeltu alentuvasti ja vihamielisesti. Ranska ja Saksa vastustivat vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksen julistusta, jonka mukaan ”Nato suhtautuu myönteisesti Ukrainan ja Georgian euroatlanttisiin jäsenyyspyrkimyksiin”, mutta tuloksetta. Venäjän kehitykseen on kuulunut historiallisesti aina sekä demokraattisia että valtiojohtoisia elementtejä. Esimerkkinä tarkoittamastani ovat Puolan sallimat cia:n salaiset kidutusja kuulustelupaikat omalla maaperällään. YDIN 3 / 2022 74 YTIMESSÄ mian kustannuksella. Kokonsa, maantieteellisen sijaintinsa ja taloudellisen voimansa vuoksi Saksan pitäisi olla johtavassa asemassa ja välittäjänä idän ja lännen, toisin sanoen Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä, mutta suurelta osin natsismin katastrofin vuoksi se on haluton tekemään niin. Lännen vastaus oli kuitenkin, Amerikan johdolla, laajentaa Natoa ja määrätä shokkiterapiaa Venäjän taloudelle. Yhdysvallat rohkaisi valtiojohtoisuutta omilla toimillaan, joka ei suinkaan ollut väistämättä tuolloin hallitsevassa asemassa. Tämä on jättänyt tyhjiön, jonka Yhdysvallat on täyttänyt negatiivisesti – jatkamalla Länsija Itä-Euroopan jakoa, joka alkoi eräänlaisena kolonialismin muotona toisen maailmansodan jälkeen
Tämä historian kulku on johtanut globaalin politiikan keskeiseen ongelmaan: Amerikan ylivaltaan. YDIN 3 / 2022 75 YTIMESSÄ Mackinderille tällainen jako oli parempi kuin Euraasia, joka perustuisi rauhan ja yhteistyön muotoihin. Sitä vastoin meidän on ymmärrettävä pitkän aikavälin syyt kahdessa mielessä: mikä tapahtuman aiheutti ja mitä lopullista syytä tapahtuma palvelee. Se on edistänyt sijaissotia, välimiesmenettelyn kaltaista militarisaatiota, kuten Itä-Euroopassa ja Ukrainassa, maksamatta niistä mitään ja oppimatta niistä mitään. Käännös Arja Alho Artikkeli on julkaistu London Review Books toukokuussa 2022. www.lrb.co.uk/blog/2022/may/aristotle-s-four-causes Aristoteleen syy-seuraus-suhteeseen sisältyi neljä syytyyppiä. Ylivallan ongelma ei ole vain satunnainen, vaan se on rakenteellinen. • Materiaalinen • Formaalinen • Vaikuttava tai efektiivinen • Finaalinen Nämä kaikki on selvitettävä asian/ tapahtuman ymmärtämiseksi.. Tuloksena on hybristä, ylimielisyyttä. Yhdysvallat, jolla ei ole omia turvallisuusongelmia, on käynnistänyt säännöllisesti ulkomaisia sotia kuten Vietnamissa, Irakissa tai Afganistanissa. Tietoisesti tai ei, tämä oivallus on ohjannut amerikkalaisia ajattelijoita paitsi vuonna 1989 myös jo aiemmin vuosina 1917 ja 1945. Merivalloilla ei olisi ollut maavaltaan nähden kuin toissijainen rooli. Tämä vaikuttaa Yhdysvaltojen nykyisiin suhteisiin: Venäjän ohella myös Kiinaan. Erityisesti sen merkitys on suuri saksalaisen ja italialaisen fasismin sekä japanilaisen militarismin nujertamisessa ja tappiossa. Lopuksi: ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Amerikan Yhdysvallat ole edesauttanut maailmanrauhaa. Samalla Yhdysvallat täytti Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen jääneen tyhjiön. Euraasiasta olisi tullut näin maailman ”sydänmaa”, geopolitiikan keskus. Rakenteellisella ongelmalla on välittömiä seurauksia Ukrainan konfliktiin ja sen ymmärtämiseen siksi, että Amerikan johdolla lännellä on intressi jatkaa sotaa. Toisin sanoen he ovat pyrkineet pitämään Euroopan erillään Venäjästä ja Euraasian jakautuneena. Kuten Aristoteles väitti, emme voi ymmärtää mitään tapahtumaa pelkästään sen välittömässä kontekstissa
Tämä nostaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä esiin kysymyksiä, joihin vastaaminen on vaikeaa riippumatta siitä, onko kysyjä pieni lapsi tai nuori, jonka käsitys maailmasta kurottaa ulos maailmaan, oman lähipiirin ulkopuolelle. Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa sota on läsnä ainakin uutiskuvina ja mahdollisesti konflikteja pakenevina koulukavereina. Yhdessä toimiminen, jutustelu ja muu ryhmäytymistä edistävä toiminta on nyt erityisen tärkeää. Keskity vastaamaan lasten ja nuorten itse esille nostamiin huoliin ja kysymyksiin. Sodasta voi siis puhua ja todeta esimerkiksi, että Euroopassa kaksi valtiota ovat sodassa keskenään ja että tämä asia huolestuttaa monia aikuisiakin. YDIN 3 / 2022 76 YTIMESSÄ K oululaisten vuosi on käynnistynyt jälleen kerran tilanteessa, jossa Eurooppa on enemmän tai vähemmän poikkeustilassa. Suosittelemme myös kuvailemaan lapsille ja nuorille, että sota on ensisijassa valtioiden välinen asia, eivätkä esimerkiksi Suomessa elävät lapset, nuoret tai aikuiset ole siinä mukana. . Vaikka syksy alkaa Euroopan poikkeustilan keskellä, voimme käsitellä hankalia asioita yhdessä, yhteisesti jaetuissa tiloissa – ja tämä itsessään on upea asia. on?töissään?nähnyt?ja?käsitellyt?konflikteja?läheltä?ja?kaukaa.. Jotkut lapset ja nuoret voivat haluta keskustella sodasta, mutta toiset taas tarvitsevat tavallistakin enemmän rauhaa, vakautta ja tavallisen oloisena jatkuvaa arkea. Aikuisen on hyvä olla kuulolla, mitä lapset keskenään puhuvat. Kokosimme keväällä näkökulmia siihen, miten sotaa ja konfliktia voi lasten ja nuorten kanssa käsitellä. Toisaalta arkijärjelläkin ymmärtää, että kriisistä puhumisen aktiivinen välttely saattaa tehdä aiheesta entistä pelottavamman. Kun maailmassa tapahtuu järkyttäviä asioita, kuten sotaa, kasvattajan päätehtävä on rakentaa omalla toiminnallaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta arjen jatkumisesta. Toinen näkökulma asiaan onkin keskusteleminen ja kuunteleminen. Parasta rauhantyötä on kuunteleminen ja keskusteleminen HELI PEKKONEN Kirjoittaja?on?Rauhankasvatusinstituutin?viestintäpäällikkö,?joka. Vaikka maailmantilanne on muuttunut, arki lapselle jatkuu kuten ennenkin. E nsimmäinen niistä on vakaan arkielämän jatkaminen akuutin kriisin keskellä. Iloinen asia tässä vuodessa on, että päiväkoteihin ja kouluihin palataan fyysisesti paikalle ja muiden ihmisten näkeminen ja heidän kanssaan yhdessä tekeminen antaa voimaa, ikään katsomatta. Tänä syksynä näkökulmat tuntuvat yhä relevanteilta. Kysymyksillään he kertovat, mitä he jo tietävät asiasta
/ 88 Kirja-arviot / 92 ASTRID NIKULA Djupt i verkligheten / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Taiteellinen vaikutelma / 96 VILLE LUUKKANEN Atlantiksen tuhosta uuteen rauhaan / 98 Pala historiaa. 78 ARJA ALHO Elvis the Pelvis! / 82 JUHANI TOLVANEN Sempé – kansan taiteilija / 84 RIITTA OITTINEN Nykytaiteen kirjoa Ukrainasta / 86 ARJA ALHO Historiako painolastia. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
Elvis the Pelvis! ” elvis menetti tosiasialliset mahdollisuutensa elää tavallista kansalaisuutta varhain, viimeistään 21-vuotiaana eli 1956. V uoden 1968 televisiokonsertti oli Elviksen elokuvakauden jälkeinen ensimmäinen live-esiintyminen seitsemään vuoteen. Rahalla sellaiset järjestyivät helposti.” Näin Peter von Bagh kuvaa Elvis Presleyn elämää ja Memphisin Gracelandin hullunmyllyä Love-kirjassa 1977. Mutta vuoden YDIN 3 / 2022 78 YDINKOKEMUS. Minullakin oli Chen ohella Suosikin juliste kyseisestä konsertista. Cadillacit ja jalokivet olivat Elviksen rakkauksia. Ylellinen koti perheelle, joka oli elänyt köyhyydessä ja jonne Elvis palasi aina kuin turvaan. Elvis kuoli 1977 sydänkohtaukseen 42-vuotiaana. Vietin vauvaelämää 1954, kun Elvis levytti That’s All Right (Mama). Baz Luhrmannin elokuva Elvis päivittää myyttiä. 19-vuotiaan Elviksen uran alkua en muista. Manageri eversti Tom Parker tiristi sitten viimeisetkin mehut. Graceland oli kaikkea sitä, mitä voi ostaa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli varjomaista, joka ei voinut olla ilman syvällisiä vaikutuksia. Menetettyjen arvojen tilalle täytyi loihtia illuusion revontulia. Kirjoittaja Arja Alho Elvis oli ja on ilmiö: rock’n rollin kuningas, loistava viihdetaiteilija ja yksi suurista kaupallisista menestyjistä kautta aikojen. Ujon, aran ja henkilönä myyttisen salaperäiseksi jääneen Elviksen ympärillä oli henkivartijoita, sukulaisia, ystäviä ja siipeilijöitä aamusta aamuun. Gracelandin muusikkoa kuvaavan rautaportin edessä päivysti kahdenkymmenen vuoden ajan faneja – toiveena nähdä edes välähdys Elviksestä. Heitä kaikkia Elvis elätti
Ohjelman lopun If I Can Dream -esitys on yksi hienoimmista koskaan levytetyistä rauhanja kansalaisoikeusliikkeen lauluista. Hän onnistuu tekemään spektaakkelista vangitsevan, kiehtovan ja todellakin katsomisen arvoisen! Butler on yhdysvaltalainen 31-vuotias muusikko, näyttelijä ja malli. Äänivalmentajan avulla hän muokkasi ilmaisuaan ja ääntään niin lähelle Elviksen omaa kuin mahdollista. Hän juttelee muusikoiden ja yleisön kanssa, unohtaa joskus sanat ja hymyilee valloittavasti. Enkä voinut jättää väliin Baz Luhrmannin elokuvaakaan. En pitänyt liioin, ehkä Elviksen Marvelinnostuksesta, saatua ideaa käyttää sarjakuvamaisuutta ajankuvan pohjustamiseksi. Parker kelaa siinä omaa osuuttaan Elviksen elämässä ja kuolemassa. 1968 liittyi monia kuohuttavia asioita: Martin Luther Kingin ja Robert Kennedyn murhat, Praha, Pariisin opiskelijamellakat, Mustat pantterit – ja Elvis. Itse elokuva ei ihan hurmannut mutta Austin Butler hurmasi. Hyvää hänen näkemyksessään on keskittyä Elviksen ja Tom Parkerin väliseen suhteeseen, jonka voi kiteyttää riistetty ja riistäjä -asetelmaksi. Elvis hallitsi itse musiikillista taiteilijuuttaan, Parker kaikkea muuta. Musiikillisesti hän oli tinkimätön ja ehdottoman näkemyksellinen niin äänitysstudiossa kuin esiintymislavalla. Eihän sitä voi muuta sanoa kuin, että Butler on ilmiömäinen Elvis pikkusormea myöden! E telän valkoiseen köyhälistöön kuulunut Elvis Presley sai musiikilliset vaikutteensa mustasta musiikista, gospelista ja rhythm and bluesista. En erityisemmin innostunut Parkerin haahuilusta tunnontuskaisena ennen kuolemaansa tyhjässä konserttisalissa. Elokuva on kuvattu Australiassa koronakurimuksen aikana. Se voi toki vedota videopelisukupolveen. A ustralialainen luhrmann on muun muassa Moulin Rougen (2001) ja The Great Gatsbyn (2013) ohjaaja. Parkeria esittänyt Tom Hanks sairastui tautiin itsekin. Elvis rikkoi rotuerottelun rajoja ja ylitti kulttuurisia ristiriitoja. Minulla on myös Toronton kirpputorilta löydetty peltinen mainoskyltti, jossa Elvis kultapuvussa mainostaa Epiphone-kitaraa. Butler soittaa elokuvassa kitaraa ja myös laulaa livenä roolihenkilönsä Elviksen keikat ja konsertit. Elokuvan lopun Las Vegas -osuudessa tosin Elviksen ja Austinin lauluääntä on miksattu yhteen. Austin Butler puolestaan uppoutui Elviksen eleisiin, ilmeisiin ja tulkintoihin kahden vuoden aikana niin syvästi, että hän miltei hukkasi itsensä. YDIN 3 / 2022 79 YDINKOKEMUS. Mustaan nahkapukuun sonnustautunut Elvis on konsertin akustisessa osuudessa rento ja täynnä huumoria. Ehkäpä senkin vuoksi ostin von Baghin Elvis-kirjan
Ed Sullivanin tv-showssa Elvistä kuvattiin vain vyötärön yläpuolelta. Big Mama Thortonin Hound Dog on hieno mutta niin on Elvis Presleynkin ajokoira. Kulttuuri on kuitenkin aina erilaisten vaikutteiden imemistä ja niiden sulattamista sekä uusintamista. Häntä ei olisi ollut ilman kumpaakaan. Elvis ei peitellyt omaa läheistä suhdettaan mustaan kulttuuriin ja mustiin musiikoihin. Mutta mustien kansalaisoikeusliikkeen kannalta hänellä oli merkitystä. Omistautuneille faneille jumala. Joitakin omimisartikkeleita onkin Elvis-tutkimuksessa julkaistu. Afroamerikkalainen musiikki herätti Elviksen myötä kiinnostusta myös valkoisissa ja radioasemat alkoivat soittaa mustia artisteja, tosin ajan kanssa. Parker ymmärsi rahastaa myös Elvistä inhoavat sopivilla tuotteilla. Elvis jakoi mielipiteet: musiikkikriitikoille hän oli joko jännittävä kumouksellinen tai vääntelehtivä halveksittavan mustan musiikin esittäjä. Luultavasti nyt käytäisiin keskustelua kulttuurisesta omimisesta. Elvis ei halunnut tai ei saanut sotkeutua päivän politiikkaan. Walter Earl Brown teki viime minuuteilla Elvikselle 1968 televisiokonserttiin If I Can DreamELVIS (2022) Ohjaus: Baz Luhrmann Käsikirjoitus: Baz Luhrmann, Sam Bromell, Craig Pearce, Jeremy Doner, Tuottajat: Baz Luhrmann, Gail Berman, Catherine Martin, Patrick McCormick, Schuyler Weiss, Pääosissa: Austin Butler, Tom Hanks, Olivia DeJonge, Richard Roxburgh 159 minuuttia YDIN 3 / 2022 80 YDINKOKEMUS. Kummallakin on esityksissään oma autenttinen äänensä. Elviksen ääniala oli vaikuttava. Ja sitten olivat tietenkin Elviksen liikkeet! Synnillinen seksuaalisuus oli amerikkalaiselle perhearvoja korostavalle valtavirralle liikaa
Myöhemmin Elviksen kuoleman jälkeen Parkerin toimien kyseenalaisuus voitiin todentaa kuolinpesän kanssa käydyn oikeuskäsittelyn seurauksena. Elokuva väittää, että tästä syystä Elvis ei koskaan tehnyt maailmankiertuetta. Parkerilla ei nimittäin ollut passia. Tulee pakostakin mieleen Michael Jackson, Neverland ja anestesialääkkeet. King oli murhattu huhtikuussa, Kennedy kesäkuussa. Hänen verenpaineensa huiteli konserttien jälkeen aivan omissa sfääreissään. Mutta elokuvan Parkerin julkinen YDIN 3 / 2022 81 YDINKOKEMUS. Tohtori Nickin lääkelaukussa oli unilääkkeitä, piristeitä ja muitakin stimulantteja, joihin Elvikselle kehittyi riippuvuus. E lviksellä oli vaikeuksia unen kanssa. Hänen kerrottiin nukkuneen vain kolme tuntia yössä ja samalla ihmeteltiin, kuinka hän jaksoi silti olla niin energinen lavalla. Mutta Elviksen kuolema ehti ensin. Elvis itse sanoi, ettei hän halua laulaa enää koskaan mitään muuta kuin sellaista, johon hän itse uskoo. Oli pilleririippuvuus ja etelän pojan ruokatavat: muusatut perunat, pähkinävoi ja pekoni. KUN VOIN SEISTÄ, KÄVELLÄ. Ratkaisu löytyi pillereistä. Faktaa on, että välit olivat kiristyneet ja ero oli edessä. Enemmin tai myöhemmin ihminen murtuu. Peliriippuvainen Parker teki sopimuksia, joilla hän sitoi Elviksen Las Vegas -turpeeseen ja yleisemminkin esiintymiskierteeseen, josta ei ollut irtipääsyä. KUN VOIN UNELMOIDA, ANNA UNELMIENI TULLA TODEKSI JUURI NYT.” If I Can Dream, Elvis kappaleen Elvikselle tärkeästä aiheesta. Elokuvassa Elviksen kappalevalintaan liittyy myös mustan pastorin ajatus, että kun ei löydy oikeita sanoja vaikeassa tilanteessa, voi laulaa – ja samalla ottaa kantaa. Eversti Parker kaupallisti Elviksen muusikkona, näyttelijänä ja viihdetaiteilijana jättämättä jäljelle edes sielua. Lisäksi hän katsoi, että televisioidut konsertit välittivät Elviksen maailmalle aivan riittävällä ja rahakkaalla tavalla. Kun fanit hullaantuivat niistä, hän vatkasi lantiota entistä kiihkeämmin. Mutta ääni on edelleen komea ja täynnä Elvikselle tuttua tyylikästä mahtipontisuutta tai rockin mumisevaa beebabbaluuta ähkäisyineen. Nauhoituksessa taustakuorolaiset itkivät eikä Elvis itsekään välttynyt liikutukselta. Kun artisteista tulee tavaroita, heistä tulee myös riiston kohteita. ”…ON OLTAVA VIELÄ JOSKUS RAUHA JA KESKINÄINEN YMMÄRRYS… KUN VOIN AJATELLA, PUHUA. Elvis halusi levyttää Kingin kuuluisaa puhetta mukailevan kappaleen tässä tunnekuohussa. Elokuvan ja myös todellisuuden hyytäviä repliikkejä on Parkerin kommentti Elviksen terveyden romahtaessa: ”Ainoa asia, millä on merkitystä, on se, että Elvis nousee lavalle tänä iltana.” Elviksen esiintymisiin liittyi aina liike. Parker ei ollut eversti eikä edes Parker, vaan hollantilainen laittomasti Yhdysvaltoihin rantautunut rahanahne huijari. Hikeä ei säästelty. erottaminen Las Vegas -showssa on fiktiota. L uhrmannin elvis saa miettimään viihdeteollisuuden raadollisuutta. Elvis on jättänyt rakennuksen, mutta ei musiikkia eikä kulttuurihistoriaa. Jopa levytystilanteissa hän antoi kaikkensa. Viimeisissä esiintymissään voi nähdä loppuun ajetun, sairaan ja ylipainoisen Elviksen. Lupaustaan hänen oli vaikea pitää
2000-luvun alussa Tammi julkaisi kuusi Sempén piirroskokoelmaa, joten periaatteessa tämä suurista suurin ranskalainen on meillä tuttu. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Sempé – kansan taiteilija K aksi valtionpäämiestä muistaa edesmennyttään. Muistammeko. Sempén piirtäjänura alkoi vuonna huhtikuussa 1951 ja hänen viimeinen piirroksensa ilmestyi viikkoa ennen taiteilijan kuolemaa Paris Matchissa, jonne hän oli piirtänyt vuodesta 1956. Jäämme surullisina kaipaamaan hänen katsettaan, hänen kynänsä jälkeä.” Monien lapsuuteen ovat kuuluneet Sempén kuvittamat ja René Goscinnyn käsikirjoittamat Nikke-kirjat. Hän katsoo ja me lukijat katsomme hänen kanssaan ja me näemme ihmisen. Lämpö, lempeys ja hienostuneisuus ovat hänen adjektiivejaan. Kun lukija saa eteensä Sempén piirroksen, hän aloittaa matkan tarinaan: ensi YDIN 3 / 2022 82 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Sauli Niinistö muistaa twiitillä Vesa-Matti Loiria (1947 – 2022) näin sanoen: ”Suurista suurin, syvästi kunnioitettu Vesa-Matti Loiri on poissa. Tuonen viikatteen viikko elokuussa 2022: kolme kansallista suurmiestä poistuu tuonilmaisiin peräkkäisinä päivinä. Sen sijaan kuningatar Elisabet II tai Boris Johnson eivät korota ääntään Raymond Briggsin (1934 – 2022) muistoa kunnioittaakseen. Kosketit meitä, suomalaista sielua niin syvältä. Sempén New Yorkeriin piirtämä ensimmäinen kansikuva ilmestyi 1978, minkä jälkeen hän teki lehdelle yli sata unohtumatonta kantta. Sempén nerokkuus on siinä, että hän ei sano. Hyvää matkaa tuntemattomahan tupaan rakas ystävä.” Emmanuel Macron twiittasi Jean-Jacques Sempésta (1932 – 2022) näin: ”Jazz, lempeä ironia, älyn hienostuneisuus: me emme unohda JeanJacques Sempéta
Sempé havainnoi lempeästi maailman muuttumista: kuvassa on kliseisen tyypillinen ranskalainen baari, joka on täpötäynnä kliseisen tyypillisiä ranskalaismiehiä, joilla kaikilla on baskerit päässä. alkuun kuvassa ei näytä olevan mitään erityistä, mutta sitten kuin sipulia kuorien siitä alkaa nousta jotain syvää ja koskettavaa, joka käynnistää lukijassa ajatusten virran. Sempé teki paljon paitsi hyvin runsasviivaisia, yksityiskohtaisia yksittäisiä piirroksia, myös monisivuisia hitaasti eteneviä sanattomia sarjakuvia sekä hyvin runsaalla dialogilla varustettuja kuvia. Miehet alkavat katsoa pienestä televisiosta jalkapallo-ottelua, jossa Ranskan maajoukkue on ottelun alussa kokoontuneena kuuntelemaan kansallislaulua. Sempé teki yhteistyötä nuoruudenystävänsä Goscinnyn ohella muun muassa Patrick Modianon ja Patrick Süskindin kanssa. Rakkaus musiikkiin, erityisesti jazziin, rakkaus New Yorkiin ja rakkaus Ranskaan ja Pariisiin ovat leimallisia hänen tuotannolleen. Ensimmäisen kerran minulla on varmuus siitä, että Jumala on taivaassa.” YDIN 3 / 2022 83 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Tussipiirrosten ohella hän teki myös runsaasti akvarelleja. Ranskalainen sarjakuvapiirtäjä, meilläkin Rabbin katti -sarjasta tuttu Joann Sfar kiteytti ajatuksensa Sempésta muistopiirroksessaan: ”Sempé on kuollut. Yhdestätoista ranskalaispelaajasta kaksi on ihonväriltään valkoisia, yhdeksän on mustia
Belgiassa on tuettu Ukrainaa monin kansalaislähtöisin keinoin kuten mielenosoituksin, seinäkirjoituksin ja keräyksin. Sen ovat järjestäneet ukrainalainen taideyhdistys PinchukArtCentre (Kiev) ja belgialaiset taidemuseot Bozar (Bryssel) ja m hka (Antwerpen). Olutta, konsertteja ja näyttelyitä unohtamatta. Hieman syrjemmällä, rauhallisessa katselutilassa on pitkähkö video, jossa yhdysvaltalainen historiantutkija Timothy Snyder käsittelee tyrannian historiaa ja logiikkaa ottaen esimerkKH O M EN KO ZV YA G IN TS EV A YDIN 3 / 2022 84 YDINKOKEMUS. Kaikki työt eivät siis ole syntyneet nykytilanteessa tai käsittele sotaa. Se on puistoon kelpuutettu ensimmäinen valtio, joka ei kuulu eu:hun. Brysselin kaunotaiteiden museon (Bozar) katolla on jo pitkään liehunut Ukrainan lippu merkkinä kolmiosaisesta taidehankkeesta Imagine Ukraina (Kuvittele Ukraina). Tulot menevät ukrainalaisten pakolaisten avustamiseen. Sitä paitsi, vanhemmatkin taideteokset resonoivat katsojan mielessä helposti nykyhetkeen. Kieltämättä nykyhetki oli vahvasti läsnä. Kirjoittaja Riitta Oittinen Nykytaiteen kirjoa Ukrainasta M yyntiin on polkaistu belgialais-ukrainalainen yhteistyöolut Schieve Kolos. Bozarissa teemana oli Isoja ja pieniä kertomuksia, jossa taiteen ja taiteilijoiden hauraus törmää poliittis-uskonnollis-sotilaallisen vallan brutaaleihin voimakeinoihin. Solidaarisuuden hengessä Brysselin huvipuisto Mini-Eurooppaan avattiin heinäkuussa pikkuruinen Kievin itsenäisyyden aukio minipylväineen. Ajallista perspektiiviä näyttelyille antaa se, että belgialaiset ovat laittaneet esille jo aikaisemmin kokoelmiinsa hankkimiaan ukrainalaisia teoksia. Tukikonserttien ohella on järjestetty myös ukrainalaisten taiteilijoiden näyttelyitä sekä pienimuotoisesti että isolla koneistolla. Nimi viittaa taisteluun ja toivoon. Ajatuksena onkin myös reflektoida mennyttä ja hahmotella tulevaisuutta. Lisäksi mukana on Euroopan parlamentin Parlamentariumnäyttelyrakennus kokonaisuudellaan Taiteilija todistajana. Projektille on antanut sivustatukea Ukrainan presidentin kanslia. m hka:n näyttelyn Ukraina – Taide kriittisenä asenteena -näyttelyssä katsoja jopa kohtaa lähes ensimmäiseksi presidentti Zelenskyn pitämässä videopuhetta
Hanke antaa fyysistä tilaa ukrainalaisille ja kurkottaa museon näyttelytilojen ulkopuolelle. Ne herättävätkin katsojaa pohdiskelemaan ja etsimään lisää tietoa. Saksan Kasselissa ukrainalaiset ruohonjuuritaiteilijajärjestöt, kuten ihmisoikeuksia taiteen keinoin käsittelevä Platform Tu, organisoivat heinäkuussa tapahtuman Kansalaisuus Ukrainassa. RII TT A O ITT IN EN KA DA N SC H ER BY N A YDIN 3 / 2022 85 YDINKOKEMUS. Se kouluttaa ukrainalaisia käyttämään taideterapiaa traumojen työstämisessä. Imagine Ukrana -näyttelyn monikielisille kotisivuille on runsaan kuvamateriaalin ohella koottu käytännön linkkejä maahan tulleille ukrainalaisille, niin juridista kuin muuta apua. Näissä sarjakuvamaisissa välähdyksissä arkielämästä kohtaavat yleinen ja yksityinen. Lesia Khomenko, Painting on the Photo that Was Taken on the Big Distance and then Chopped (2022), Collection M HKA, Antwerp / Collection Flemish Community. ”Puhukaa meidän kanssamme, älkää meistä”, luki Facebookissa kutsua levittäneen taiteilija Alevtina Kakhidzen saksalaisille kohdennetussa viestissä. Alevtina Kakhidze on sanonut ajattelevana piirrostensa avulla. m hka -museo on myös kehittänyt yhdessä ukrainalaisten ja PinchukArtCenterin kanssa taideterapiaohjelman pakolaisille. Belgian näyttelyihin liittyy monenlaista oheistoimintaa, kuten keskusteluja, esitelmiä ja taidetyöpajoja. Hän oli myös mukana ukrainalaisten pukeutumista käsittelevällä työllään m hka:n näyttelyssä ja lataa ahkerasti Instagram-tililleen piirroksiaan elämästä Ukrainassa. Anna Scherbyna, Landscape with Staffage (2022), Collection M HKA, Antwerp / Collection Flemish Community Sergey Bratkov, EuroHotel, Installation (2009), Collection M HKA, Antwerp / Collection Flemish Community. kejä Putinin toiminnasta Ukrainassa
Mielikuvat historiasta ovat toisia kuin tutkimukseen perustuvat. Samalla monet keskeiset uskomukset sotavuosien vaiheista osoittautuvat virheellisiksi tai värittyneiksi. Teidäthän komennettiin johtamaan katastrofia.” Ruotsi toimi aktiivisesti rauhanvälityksessä, kun taas länsivallat halusivat Suomen jatkavan taisteluja. Arkistojen avautuminen mahdollistaa tutkia aiemmin vähemmälle huomiolle jääneen Erik Heinrichsin roolia ja tehtäviä Mannerheimin lähimpänä avustajana. Saksa kehotti Suomea tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa ja vihjaisi, että sen liittolaisuus Stalinin kanssa oli tilapäistä. Mannerheim ei Heinrichsin mukaan koskaan antanut anteeksi niille, jotka marraskuussa 1939 katkaisiYDIN 3 / 2022 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Armeijan kestokyky oli romahtamaisillaan. Emme olleet talvisodassa yksin, emme käyneet erillissotaa, olimme Saksan aseveljiä. Syksyn 1939 neuvotteluissa oli esillä aluevaihdot. Ne voivat johtaa sotauhoon. Heinrichsille, joka pahoitteli talvisodan päätyttyä, ettei pystynyt kunnolla hoitamaan tehtäväänsä hän sanoi: ”Oli selvää, että kävi niin kuin kävi. Rauha tehtiin viimeisellä hetkellä. Kirjoittaja Arja Alho Historiako painolastia. T urvallisuuspolitiikan tutkija Pekka Visuri on julkaissut kuuden kirjan sarjan, joissa hän käsittelee uomen sotavuosia 1939 – 1945. Heinrichs kuvasi muistiinpanoissaan keskustelujaan Mannerheimin kanssa myöhemmin: ”Se alueellisia vaihtoja koskeva ehdotus, jonka Suomen edustajat saivat eteensä Moskovassa, tuntuu kaksikymmentä vuotta myöhemmin varsin kohtuulliselta.” Rajansiirtoon suostumisella olisi voitu Mannerheimin mielestä saada aikaan armeijan valmistautuminen puolustustaisteluun. Tehtävät olivat ensisijaisesti sotilaspoliittisia ja liittyivät yhteydenpitoon Saksaan, joka haluttiin aikanaan salata. M annerheimin näkemys Paasikiven merkintöjen mukaan oli talvisodan uhatessa tehdä kaikki voitava, ettei jouduta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sotahistorian keskeisiä kysymyksiä ovat olleet, miksi ja miten syksyllä 1939 jouduttiin talvisotaan, samoin kesällä 1941 tehty ratkaisu lähteä Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan kuin myös, kuinka sodasta päästiin rauhaan vuonna 1944
Saksan ehdottomaan voittoon uskoi 95 prosenttia kokoomuslaisista, maalaisliittolaisista ja miltei yhtä moni edistysmielisistä. Syyskuussa 1942 kartoitettiin kansalaisten tuntoja. Rauhanaktivistille erinomainen sotakirja! YDIN 3 / 2022 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Visuri arvelee myös, ettei Suomessa ymmärretty millainen vaikutus Ison-Britannian sodanjulistamisella Suomelle 6. Sodasta irrottautuminen osoittautui vaikeaksi, sillä Suomi oli täysin riippuvainen Saksasta: sotamateriaalin ohella Suomi sai viljaa, elintarvikkeita, polttoaineita ja hiiltä. En voisi olla enempää samaa mieltä. V älirauhan aikana Suomi sopi saksalaisten joukkojen kauttakulusta siltä saatujen asetoimitusten vastapainoksi. Suomen ja Saksan läheinen suhde johti myös välien kiristymiseen liittoutuneiden kanssa. 399 70 prosenttia tuli Suomesta vuoden 1944 alussa. Docendo 2021 (2.painos) s. Hänen mielestään kuitenkin liian kauan pidettiin oikeutettuna vaieta sotavuosien poliittisista ja sotilaallisista ratkaisuista. Sen sotateollisuuden nikkelin kulutuksesta esimerkiksi PEKKA VISURI MANNERHEIM JA HEINRICHS. Mielenkiintoista on myös sodan ylimmän johdon suhde propagandaan: ellei sotatapahtumia voi esittää totuudenmukaisesti, niistä on parempi olla hiljaa. Esimerkiksi koko Pohjois-Suomi Oulunjärveä myöten oli Saksan Norjan armeijan vastuulla ja suoraan Saksan sodanjohdon alainen. MARSALKKA JA HÄNEN KENRAALINSA. 12. Enää ei hänen mielestään samaa tarvetta ole. Sosialidemokraateista Saksan voittoon uskoi 65 prosenttia Tunnelmat muuttuivat. Mannerheim piti huolta omassa valtapiirissään, ettei vastapuolen sotilaita saanut pilkata. vat neuvottelut ja jotka maaliskuussa 1940 vastustivat rauhantekoa. V irhearviot, ristiriitaiset tiedot ja tiedustelun epäonnistumiset aiheuttivat sen, että Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 alkoi yllätyksenä ja rintaman luhistuminen oli lähellä. Ensimmäinen saksalainen alus ehti tulla Vaasaan jo ennen Suomen hallituksen sopimuskäsittelyä. Saksa painosti Suomea jatkamaan sotaponnisteluja. Visuri muistuttaa, ettei hänen tarkoituksensa ole etsiä syyllisiä Suomen talvija jatkosotaan joutumiselle eikä sodanaikaisille päätöksille. Heinrichsin muistiossa syyskuussa 1944 todetaan, että suurvaltana Venäjän strateginen intressi vaatii varmistamaan, ettei Suomen suunnalta nouse enää uhkaa sitä vastaan. Helmikuussa 1943 usko Saksan voittoon oli laskenut oikeistossa noin 50 prosenttiin, sosialidemokraateissa 19 prosenttiin. 1941 oli, saati sillä, että Yhdysvallat tuli sodan osapuoleksi. Hyökkäystä Neuvostoliittoon suunniteltiin yhdessä. Pelkona oli, että tiedot olisivat vaikuttaneet epäedullisesti Suomen asemaan. Saksa oli Suomen aseveli. Edessä oli pakko: aselepo ja rauhansopimus. Niin Paasikivi kuin rauhanoppositioon kuulunut Yrjö Ruutu näkivät, ettei Suomi saa enää koskaan antaa jollekin suurvallalle aluettaan tukialueeksi Venäjää vastaan ja että Suomen on löydettävä keinot tulla toimeen Venäjän kanssa ilman sotaa
Sotaa käyvien eurooppalaisten näkemys omasta ylemmyydestään oli rakentunut kaiken toiminnan kivijalaksi. Loppua ei näy – ei rauhantyöllekään. Lukukokemus on ravisteleva mutta myös vaativa henkilöpaljouden, tapahtumarunsauden, väkivaltakuvausten ja kirjavien kieliainesten tähden. VUODEN 2021 Nobel-palkittu, Sansibarissa syntynyt Abdulrazak Gurnah luotaa tavallista syvemmälle kuvatessaan Afrikan historiaa sisältäpäin. Gurnah näyttää, että 1900luvun alun Afrikka oli ahneiden siirtomaavaltojen temmellyskenttä. Kääntäjä on tehnyt aivan oikean ratkaisun jättäessään paikoilleen Oberleutnantin ja Feldwebelin samoin kuin swahilin sanoja ynnä muita. Maijaliisa Mattila SIIRTOMAASOTIEN PYSYVÄT ARVET YDIN 3 / 2022 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Sekasortoisiin tapahtumiin osallistuu suunnaton määrä ihmisiä, joilla ei ole aavistustakaan, missä he ovat mukana ja miksi. Liekö teoksen loppupuolen tarinoita kertoileva, hyväpäinen, lopulta DDR:ään opiskelemaan pääsevä poika juuri se, jonka kyvyistä saamme kiittää tämänkin kirjan olemassaoloa. Abdulrazak Gurnah LOPPUELÄMÄT Suomentanut Einari Aaltonen Tammi 2022 345 s. Eurooppalaisessakin historiankirjoituksessa on myönnetty, ettei siirtomaasodissa menty sivistämään ”villejä”, vaikka sitäkin narratiivia aikanaan käytettiin. Vaativin kysymys taitaa silti olla se, johon ei vastauksia yleensä saa: mistä tulevat aina ja aina ne ihmiset, jotka kykenevät silmittömään väkivaltaan ja rakentavat organisaationsa väkivallan varaan. Ei Gurnah afrikkalaisiakaan ihannoi – väkivalta ja taikausko rehottavat – mutta sotien aiheuttama sekasorto ja totaalinen elämän kunnioittamisen puute on raastavaa luettavaa. Gurnah on opiskellut ja tehnyt uransa Isossa-Britanniassa. Mukana on myös intialaisia, belgialaisia, eteläafrikkalaisia ja eurooppalaisia vapaaehtoisia. Onko ylemmyydentunto ja epätasa-arvo sotien juurisyy tai ainakin käyttövoima. Keitos on juuri niin sakea kuin historiakin. Kertojan mukaan suurin osa kaatuneista oli afrikkalaisia. Sotiin pakotetut kykenevät harvoin tilannettaan analysoimaan. Afrikan kansojen kirjo ja monikielisyys tulee teoksessa esille niin, että lukija saa pinnistellä sanojen sekamelskassa. Kaaoksessa ovat mukana punjabit ja sikhit, fantet ja akanit, hausat ja jorubat, kongot ja lubat – ”kaikki palkkasotureita, jotka taistelivat eurooppalaisten sotia eurooppalaisten puolesta”. Sitten kun lukija on jo vereslihalla, teoksessa pilkahtaa esiin myös inhimillinen lämpö ja sitkeä toivo, joka ei kuole sodassakaan. Sodat merkitsivät aineellista ryöstämistä ja alkuperäisväestöjen värväämistä sotureiksi milloin kenenkin riveihin. Omakuva häämöttänee pojan hahmossa. Tämä on ikiaikainen tragedia
Naispelaajille ei maksettu kunnollista palkkaa eikä makseta edelleenkään kuin harvoille ja valituille. Kyseessä oli jalkapallon EM-finaali – naisten! Katsojamäärä on kaikkien aikojen ennätys EM-jalkapallossa – mukaan lukien miesten pelit. Ennätys oli ansaittu. Tällä kaudella Suomessa Kuopion palloseura dominoi siitä syystä naisten Kansallista liigaa. S&S 2022 384 s. Massiiviset katsojamäärät ja EM-kisojen saama huomio osuvat silti kuin rangaistuspotku Ruohosen feministisellä eetoksella kirjoitettuun teokseen. markkinavoimat katselevat kehitystä sormet syyhyten. Naisten EM-turnaus oli kiinnostava, pelit korkeatasoisia ja viihdyttäviä. LONTOON Wembleyn stadionilla heinäkuussa 2022 oli 87 192 katsojaa. Kyse on markkinavoimista ja kehäilmiöstä, joka on toiminut monissa muissakin urheilulajeissa, myös miehisissä. Katsojamäärä ei ollut kaikkien aikojen ennätys naisten jalkapallossa. ”Miehinen maailma” ei ole viime vuosikymmeninä nutistanut naisjalkapalloa kuten kirjassa joka käänteessä vakuutetaan. Olosuhteet paranevat ja pelaajien palkat nousevat. Kukaan ei yritä nutistaa tätä kehää, päinvastoin ns. Toivottavasti se ei kuitenkaan etene miesten nykyiseen tilanteeseen, missä rikkaat öljysheikit ja oligarkit tai jenkkimiljardöörit omistavat keskeiset seurat ja missä pelaajien siirtokorvaukset ovat satoja miljoonia euroja. Markkinointi oli onnistunut ja pelit televisioitiin ympäri maailmaa. Tai jossa pelaajan päiväpalkka ylittää perusduunarin vuosipalkan. Naisjalkapalloilu on kulkenut tähän kliimaksiin pitkän tien, ja vauhti on viime vuosina kiihtynyt. Keväällä 2022 Barcelonan naisten kotipelit vetivät kahdesti yli 91 000 katsojaa, mihin Barcelonan miesten peleissä ei kauden aikana ylletty. Kehityksen nykyvaihe on myös se, että suurimmat seurat ottavat naisjoukkueet siipiensä alle, jotta ne saadaan menestymään. KIRJA JALKAPALLOSTA. Naisten(kin) jalkapallo on niin kiinnostavaa, että sille toivoo kaikkea menestystä. Syntyy tähtiä, jotka houkuttelevat lisää yleisöä … ja tulee lisää tukea jne. Naisjalkapallo oli joissakin maissa vuosikymmeniä kielletty tai niin amatöörimäistä, ettei se kerännyt katsojia, sponsoreita eikä näkyvyyttä. Johanna Ruohonen NAISTEN LAJI. Johanna Ruohosen Naisten laji käy läpi naisfutiksen historiaa meillä ja maailmalla. Tulee tukea, ruutuaikaa ja palstatilaa. Renny Jokelin FUTIS KUULUU KAIKILLE YDIN 3 / 2022 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kun yleisön kiinnostus herää, heräävät sponsorit. Tämä käy nyt myös naisten jalkapallossa
Eero Suoranta MITEN KIINANMAA MAKAA. Muutosten tosiasiallisesta suunnasta riippumatta erilaisiin poliittisiin rakennelmiin tutustuminen auttaa ymmärtämään, että niitä ei kannata ottaa itsestäänselvyyksinä. KIINALAISEN politiikan ymmärtäminen on vaikeaa, mutta onnistuu nykyään paljon paremmin kuin kultaisella 60-luvulla, vakuuttaa Kiinan poliittinen järjestelmä. Vuori KIINAN POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ Vastapaino 2022 388 s. Toinen pienehkö ongelma ovat sinänsä mielenkiintoiset ja hyödylliset infolaatikot, jotka pariin otteeseen toistuvat niin tiheään, että lukukokemus muuttuu niiden takia poukkoilevaksi. Käsitellyiksi tulevat myös poliittisen järjestelmän historia aina keisarilliselta ajalta lähtien sekä Kiinan ”omintakeinen” talousjärjestelmä, jota luonnehditaan kirjassa esimerkiksi ”markkinatalouteen sopeutetuksi komentotaloudeksi”. Kiinan poliittinen järjestelmä onnistuu kuin onnistuukin luomaan selkeyttä siihen, miten kiinalainen politiikka oikeastaan toimii, ja tämän järjestelmällisen esitystapansa ansiosta oppikirjaksi tarkoitettu teos on hyödyllinen myös Kiinaa pidempään seuranneille. Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa ja Juha A. Kolmen professorin kirjoittama teos tuo yhteen suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta muun muassa kansantasavallan poliittisista instituutioista, virallisen ideologian merkityksestä käytännön politiikalle sekä Kiinan ulkosuhteista. Samalla Kiinaa kannattaa ymmärtää muun muassa siksi, että sen nykyinen (jälki)totalitaristinen järjestelmä ei ole kiveen hakattu – niin kuin ei ole länsimainen demokratiakaan. Toinen useampaan kertaan esiintyvä fraasi on ”musta laatikko”, mikä kuvaa tärkeimpien päätöksentekoprosessien lähes täydellistä läpinäkymättömyyttä. YDIN 3 / 2022 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Useita puolueen ja valtion suhteiden kannalta keskeisiä periaatteita ei nimittäin ole kirjattu kiinalaisiin lakeihin, jotka nekin voivat kirjoittajien mukaan sisältää sellaisia epämääräisiä ilmauksia kuin ”jne.” tai ”pitäisi”. Kirjan johdannossa ja varsinkin takakansitekstissä tätä oleellisuutta perustellaan siten, että Kiinan vaikutus näkyy nykyään Suomessakin, erityisesti taloudellisesti. Systeemin luonteesta kertoo, että yksi kirjassa toistuvia sanoja on ”muodollinen” eri variantteineen. Vaikka Kiinan poliittista järjestelmää voi siis ymmärtää, vaivatonta se ei ole. Kiinalaisen politiikan ymmärtäminen on vaikeaa, mutta oleellista. Sisällön puolesta tekstiä voi moittia lähinnä yksittäisistä kyseenalaistamatta jääneistä kliseistä, kuten kiinalaisten kuvailemisesta ”perinteisesti työntekoa arvostaviksi sekä yritteliäiksi”
KUINKA opiskelija voi oppia musiikillista asiantuntijuutta opiskelijalähtöisesti. Malli painottaa kuuntelemista ja vaatii pedagogilta syvää ammattitaitoa musiikin ilmiöiden hahmottamisessa ja opettamisessa. Opiskelu ei välttämättä vaadi nuotinkirjoitusta tai nuotinlukua, koska asiat ja ilmiöt kuunnellaan. Wahlström esittelee mallissa tapahtuvaa hahmottamista AC / DC-yhtyeen esimerkin kautta. Pedagogi esittää opiskelijalle kysymyksiä: onko keskustelemamme ilmiö opiskelijan valitsemassa materiaalissa läsnä ja kuinka voimakkaasti. Tämä antaa AC / DC:n musiikille sen rytmisen omaleimaisuuden. YDIN 3 / 2022 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. AC / DC:n rytmiikka ei ole kuitenkaan konemaisen tasajakoista, vaan yhtyeen keskinäisessä rytmisessä kudelmassa on aivan aavistus swingiä, kolmimuunteisuutta. Opiskelijan motivaatio on sisäistetympää, mitä läheisempi suhde hänellä on opiskeltavaan musiikkiin. Erityistä on myös se, etteivät pedagogi tai instituutio valitse materiaalia tai sanele musiikillista repertuaaria opiskelijalle. Wahlström avaa väitöskirjassaan, miten opiskelijat saadaan hahmottamaan tämä rytminen ominaisuus AC / DC:n musiikissa ja miten opiskelijat voivat sen jälkeen hyödyntää tämänkaltaista rytmistä hahmottamista omassa soittamisessaan. Tässä kohdassa malli eroaa itseopiskelusta, koska pedagogi pitää musiikin keskeisiä ilmiöitä esillä systemaattisesti. Malli eroaa myös perinteisestä musiikin opiskelusta monin tavoin. AC / DC:n musiikki on tasajakoista, suoraviivaista hardrockia. Kristian Wahlström on opettanut kitaransoittoa ja bändejä 20 vuoden ajan Pop & Jazz Konservatoriolla. Hän opettaa myös Metropolia-ammattikorkeakoulun Pop / jazz-musiikin koulutusohjelmassa. Mikael Suomela GROOVEN SALAISUUS Kristian Wahlström STUDENT-CENTERED MUSICAL EXPERTISE IN POPULAR MUSIC PEDAGOGY AND HARD ROCK GROOVE – A DESIGN-BASED AND PSYCHODYNAMIC APPROACH Helsingin yliopisto 2022 265 s. Teos ja sen tulkinta eivät ole opiskelun keskiössä vaan musiikillisten ilmiöiden hahmottaminen. ”Mitä taitavampia opiskelijoista tuli valitsemansa musiikin esittämisessä, sitä enemmän opinnot edistivät opiskelijoiden musiikillista itseilmaisua ja itsensä toteuttamista”, kirjoittaa Wahlström johtopäätöksissään. SCME-mallissa olennaista on, että vaikka jokin teos olisi aluksi pedagogin valitsema, jotta ilmiö olisi pedagogin nopeasti osoitettavissa, opiskelijan itse valitsema materiaali on opintojen keskiössä. Miksi on tärkeää, että opiskelija valitsee opiskeltavan musiikkinsa itse. Kristian Wahlströmin toukokuussa julkaistu väitöskirja esittelee Student-centered musical expertise -mallin (jäljempänä SCME), jossa pedagogi toimii yhdessä opiskelijan kanssa ja osoittaa opiskelijalle ilmiöitä musiikissa opiskelijan valitsemasta materiaalista
Exotiskt minsann. Över Ali utfärdades en dödsdom, flickan hade stenats till döds. De tjänstemän som arbetar på migrationsmyndigheterna gör säkert sitt bästa för att fatta rätta beslut. Han var sjutton när han lyckades färdas i svallet av flyktingvågen 2015 och kom till Österbotten. De äter med kniv och gaffel och blir vänligt bemötta av värdarna vid de dukade borden. J ournalister och hjälparbetare har lättare att tränga in i verkligheten men de gör det på eget initiativ och egen risk. Han hade vuxit upp på landsbygden i Afghanistan och hade aldrig fått gå i skola. Det finns ett otal antal översatta böcker från världens alla hörn, om omskärning, slaveri och människohandel, om tvångsäktenskap, om att låta en dotter bära pojkkläder för att slippa skammen att ha fött bara flickor… Litteratur, i synnerhet etnobiografisk litteratur, är kanske det enda sättet att förstå mer om olika verkligheter. YDIN 3 / 2022 92 KOLUMN. De får en upplevelse som de länge ska minnas. Det var det bud han hade fått och han var skräckslagen. I synnerhet de böcker som beskriver kvinnornas förhållanden i muslimska samhällen borde vara obligatorisk kurslitteratur för dem som vill arbeta med flyktingar eller fatta beslut om asylpolitiken. Troligen skulle de knycka sig en aning om de bjöds att sitta på ett golv och äta med fingrarna ur gemensamma stora skålar. Men vi vet att det kan bli fel. När politiker och tjänstemän reser till exempelvis Kabul för att utvärdera förhållandena i landet bor de sannolikt på hotell, inte i en lerhydda. De sover i en bäddad säng, inte på en bastmatta på golvet eller, som ofta är fallet, på det platta taket till ett hus. Men de är ju medvetna om att det finns skillnader i kulturerna … De har gått i skola och lärt sig. Han kom då från Iran. Orsaken till hans desperata flykt var att han hade haft en kärleksaffär med en flicka. . Han förklarar att han inte hade en aning om kulturskillnaderna mellan Afghanistan och Finland. Inte sällan resulterar dessa djupare kontakter i en rapportbok. Djupt i verkligheten ASTRID NIKULA Skribenten?är?medborgaraktivist?och?publicist.. Vi kan ju inte leva i dem alla. V i kan kalla honom Ali. Förtroendet för Ali gick förlorat för att han inte genast berättade den sanna historien om sin flykt. Han visste överhuvudtaget ingenting om världen. Vid sina första samtal med Migri vågade han inte berätta sin historia för han var rädd att bli straffad för sin kärleksaffär. Eller i bästa fall något som jag har valt att kalla etnobiografisk litteratur
I vår diskussionsartikel presenterar Iida Pyy filosofen Martha Nussbaums vision om att positiva känslor, särskilt empati, är absolut nödvändiga i en demokrati och värnandet om demokratin. Det går bra att erbjuda tidskriften artiklar och idéer. Den ena är byggd av Putin och den andra av väst. Lehto anser för sin del att stimulanspolitiken bör fortsätta. Kaarle Nordenstreng och Juho Rahkonen visar i sin skrift hur exceptionellt beslutet om anslutning till en militär allians var i vårt lands historia. Lainà menar att de föreslagna skattelättnaderna är ineffektiva som medel att trygga köpkraften och äventyrar den offentliga ekonomin. Också de hänvisar till den rädsla som fick ordföranden för De hundras kommitté Kaisu Kinnunen att blixtreagera. Välfärdsområdena är helt beroende av i vilken grad staten styr medel till områdenas serviceproduktion. Liksom ett svar på detta skriver Ville Luukkanen om Atlantis som en metafor för nuläget och om det pokerspel som pågår där med den följd att vår värld är mera instabil och krigisk. Det vore en katastrof för den inre säkerheten om inte staten ger tillräckliga resurser till reformen, som har beretts i ett par decennier. Juhani Lehto kommenterar sote-reformen på ett förtjänstfullt sätt. Pertti Haaparanta beskriver hur det har skapats en dubbel järnridå mellan väst och Ryssland. När kriget har höjt priserna på energi och livsmedel och samtidigt försvagat såväl finländarnas som övriga européers köpkraft blir de ekonomiskpolitiska avgörandena desto viktigare. Höstens Ydin erbjuder också ett digert paket kultur och frankofili. Det viktiga är att erkänna dem, fråga vad de beror på och vara kritisk till om målet för dem är det rätta. N arrativet, alltså berättelserna, är viktigt för empatifostran. Om rädsla skriver också riksdagsledamoten Veronika Honkasalo. Juhana Aunesluoma visar hur begreppet finlandisering föds och används. Ta kontakt www.ydinlehti.fi. Han menar att maktpolitiken ersätter diplomatin och den samtalstradition som kan öppna dörrar. Negativa känslor kan bli något positivt om de leder till en samhällelig förändring. Negativa känslor, såsom rädsla och hat, kan inte städas bort ur de politiska känslorna. Militariseringen uttrycks hos oss och annanstans som vapenupprustning. Patrizio Lainà och Eero Lehto talar om de ekonomiska utsikterna i framtiden. Såväl vårdskulden, ett smidigt samarbete mellan socialoch hälsovård som den mångomtalade omsorgen om och vården av våra gamla förutsätter tillräckliga resurser. Vår kärnperson, pensionerade diplomaten Ilkka Uusitalo är oroad över militariseringen av vår utrikespolitik. Astrid Nikula påpekar i sin kolumn att litteratur, särskilt etnobiografisk, är en nyckel till empati och att förstå de människor man möter från främmande kulturer. Nu blir dörrarna stängda. Kärnstoff I fokus för Ydin 3/2022 är känslor – men inte utan visdom, rationalitet. YDIN 3 / 2022 93 KÄRNUPPLEVELSE
piireihin. Hyvä. Hän juoksentelee pitkin esiintymislavaa paljon jaloin, eläytyy voimakkaasti laulutulkintoihinsa ja tanssi punainen pitkä tukka hulmuten niin, että koko esiintyminen vaikuttaa improvisoidulta. YDIN 3 / 2022 94 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Karma ja Chasing Highs olivat muutama vuosi sitten hittejä, jotka soivat muuallakin kuin Suomessa. Ja joiden kanssa hän on kertonut myös bilettäneensä. Ja kuuluihan Alma myös ”bileporukkaan”, joka juhli pääministeri Sanna Marinin kanssa elokuussa. Welchin ilme on vääristynyt, ja kuulijoiden kädet kohottautuvat häntä kohti, tilanne vaikuttaa dramaattiselta niin kuin barokkitaiteessa usein. Renessanssimaalaukselta. Ei riittänyt, että Alma pääsi Kaliforniassa ns. Suomalaisten puhisijoiden mielestä olisi pitänyt olla yhtä iso tähti kuin Miley Cyrus ja Ariana Grande, joille molemmille Alma on kuitenkin päässyt kirjoittamaan biisejä. Venus-jumalatar on muiden yläpuolella. Vai edustaisiko otos englantilais-amerikkalaisesta laulajasta pimeässä loppukesän yössä ehkä sittenkin enemmän barokkia. Vahvan taiteellisen vaikutelman taakse kätkeytyy samaistuttava roolimalli. Odotukset Suomessa kasvoivat kansainvälisen läpimurron suhteen kohtuuttomiksi. Taiteellinen vaikutelma Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Florence and the Machine näyttää esiintyessään maalaukselta. Kun Florence Welch laskeutui Flow-festivaalien lauantain pääesiintyjänä korkealta päälavalta kohtaamaan yleisöään, asetelma muistutti Sandro Botticellin maalausta Kevät. ALMA I FORGIVE ME. Sattumaako. Kohuotsikkojen kanssa samaan aikaan ilmestyi Alman uusi kappale I Forgive Me – Annan itselleni anteeksi. M iltä näyttää renessanssitutkijan tytär. Ehkä, sillä Welch vaikuttaa luonnonlapselta, herkältä runotytöltä, joka voimaantuu esiintyessään yleisölle. Ne esitti Alma, joka erottui suomalaisessa musiikkiviennissä pirteänä ilmestyksenä kuin oranssi metrojuna marraskuisessa maisemassa. Ja tämän mainion biisin tahtiin tanssimisen välttäminen on jopa vaikeaa. Saa tanssia
Miksipä en itsekin voisi selvitä omistani. Flow`ssa Welch ja hänen yhtyeensä Florence and the Machine oli yksi koko festivaalin suosituimmista esiintyjistä. Ja ylipäänsä ihmisiin, jotka osaavat arvostaa sitä, miten omakohtaisia ja raadollisia Welchin sanoitukset ovat. Mutta johtuiko se taiteellisesta vaikutelmasta. Hän kirjoittaa rakkaudesta – siitä tai sen puutteestahan kaikki laulut tavallaan kertovat – mutta Welch on ottanut laulujensa aiheeksi myös syömishäiriönsä, lähisuhdeväkivallan, burn outin ja oman itsetuhoisen puolensa. Florence Welch on faneille kuin isosisko, ei seksuaalis-sävytteisen idolisoinnin kohde. YDIN 3 / 2022 95 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Toisaalta Welch, 35, on sivistynyt, jo varhain lukemiseen upottautunut ihminen, jonka äiti tosiaan on Harvardissa opiskeltuaan työskennellyt University of Londonin renessanssitaiteen professorina. Rakensinko tämän aluksen haaksirikkoutumaan. E hkä osittain. Mutta Florence and The Machine vetoaa Florence Welchin taiteilijapersoonan ja hänen kirjoittamiensa kappaleiden ansiosta erityisesti naisiin ja ei-mieheksi itsensä kokeviin ihmisiin. Syitä ja tapoja kuunnella ja kunnioittaa artistia on tietysti yhtä monta kuin kuulijaakin, mutta rohkenen epäillä, että useimmat Florence and the Machine -fanit kohottavat kätensä suosikkiaan kohti eri syistä kuin fanit aikoinaan kohti Elvistä tai vaikkapa Dingoa. A setelma florence welchin esiintyessä muistuttaa perinteistä poptai rockkonsertin muotoa: yleisö palvoo esiintyjää. Esimerkiksi käy kappale Ship to Wreck, jonka kertosäe huipentuu kysymykseen: Did I build this ship to wreck. Isosisko, joka on selvinnyt vaikeuksistaan. Mutta kuten surulliset, raskaat aiheet ja vastoinkäymisistä kertovat kappaleet, myös Welchin laulut toimivat kuulijoille voimaannuttavina, kannustavina. YDIN 3 / 2022
usa, Eurooppa ja Itä-Aasia nousivat sodan tuhkasta ja kasvoivat räjähdysmäisesti 80 vuoden ajan. Vaurauden moottorina raksutti länsimaistyyppinen korporaatio. Atlantis-kuplan sisällä tuntui, että homma toimii ja kaikki voittavat. Vaikka tunne oli vahva, se oli silti illuusio. Historia osoitti atlanttisen maailmanjärjestyksen hämmästyttävän elinvoimaiseksi. Kaikesta mielettömyydestä huolimatta järjestys tuotti mitä piti: materiaalisen elintason nextille levelille. Kolmas maailma ei päässyt mukaan peliin. 1941. Luontokin rupesi pistämään vastaan. Tässä laajassa mielessä Suomikin – ja erityisesti Suomi – menestyi yhtenä Atlantiksen asukkaana. F ranklin roosevelt ja Winston Churchill julistivat uuden atlanttisen maailmanjärjestyksen 14. IsoBritannian piti saada Yhdysvallat mukaan sotaan. Venäjän hyökkäys voidaan nähdä tapahtumisena atlanttisen järjestyksen sisällä. Saatoit olla peluri pöydän sillä tai tällä puolella, mutta mukana samassa pokeripelissä. Se ravistelee Atlantista YDIN 3 / 2022 96 KOLUMNI. Hintana oli diili, jolla väistyvä ykkösvalta luovuttaisi sodan jälkeen johtavan suurvallan aseman kukkulan uudelle kuninkaalle, Yhdysvalloille. 8. Kylmä sotakin oli yksi atlanttisen maailmanjärjestyksen sisäisistä konflikteista. Atlantis-pokerissa korostui geopolitiikka ja sotilaallinen turvallisuus. usa:n ja Länsi-Euroopan kärkiyritykset imivät kasvupääomat, pullistuivat monikansallisiksi yhtiöiksi ja veivät bisnekset uusille preerioille. T ällaisessa narratiivissa Ukrainan sodan eskaloitumista voidaan tulkita kahdesta eri vinkkelistä. Ei tajuttu, että ilmaa, vettä, elävää luontoa ei voi pitää pelinappulana. vaikka koko maailma olisi saatu tuhottua muutamilla sadoillakin. Isojen poikien, usa:n ja Neuvostoliiton, johdolla peli meni hurjaksi: pahimmillaan pelattiin 50 000 ydinpommilla, ATLANTIKSEN TUHOSTA UUTEEN RAUHAAN VILLE LUUKKANEN Kirjoittaja on kestävän kehityksen ammattilainen, joka yrittää rauhantahto edellä ymmärtää yhtäläisesti globaalin etelän, kylmän pohjoisen ja muidenkin ilmansuuntien haasteita. Uhkaavia ennusmerkkejä kertyi koko ajan lisää
Ainoa järjellinen menettelytapa järjettömyyden keskellä on toimia entistä tinkimättömämmin vain ja ainoastaan rauhan eteen. Näinä aikoina se on paljon. Ne häädetään. Se on mahtava verkosto. ifrs-mättäällä kommunikoidaan ja muodostetaan symbiooseja. Näiden kysymysten spekulointi menee helposti käsirysyksi. Atlanttisen järjestyksen ydin oli taloudellisen hyvän tavoittelu. Lyhyesti: onko atlanttinen maailmanjärjestys edelleen olemassa ”post-240222”-maailmassa. YDIN 3 / 2022 97 KOLUMNI. Tai hieman kapeammin: onko se enää maailmanjärjestys. Verenvuodatuksen ja muun aggression keskellä ifrs-ekosysteemi on harvoja rauhan keitaita. Taloushallinnon rinnalle on istutettu vastuullisuusstandardit. ifrs-ekosysteemin merkitys on vastikään noussut uudelle tasolle. ifrs-ekosysteemiä hallitsee ifrs-säätiö. Globaali korporaatio on pohjimmiltaan joukko kirjanpitosääntöjä, joihin enemmistö sitoutuu. Vilu, nälkä, pelko ja muu kärsimys tulee pyytämättä ja yllättäen. Siellä puhutaan siitä, miten maailman pitäisi olla, että yritykset ja yhteisöt voisivat toimia ja vuorovaikuttaa ifrs-standardien mukaan. Eli maailmasta, jossa vallitsisi rauha ja hyvinvointi. Samaa tavoittelevat kaikki haastajatkin. M itkä voisivat olla juuri nyt, Atlantiksen kohtalonhetkillä, konkreettisia rauhanpolkuja. Juuri siksi ne hyökkäävät kaikilla aseilla koko rintaman leveydeltä: niin avaruudessa, metaversumissa kuin maan päälläkin. Alfaurokset eivät eläköidy. Olisi äärimmäisen mielenkiintoista kuulla, miten hän pyrkii välittämään rauhaa Atlantiksen ja sen haastajien välillä: Mikä on ifrs-visio polusta uuteen rauhanjärjestykseen. Ihmisten arkisesta näkökulmasta maailmanjärjestysten taitekohdat ovat traagisia ja epäoikeudenmukaisia koettelemuksia. ifrs-kirjanpitosäännöstö on yksi maailman kriittisistä perusrakenteista, yritysten liikennesäännöt. Siitä tuskin on epäselvyyttä, että Kiina-Venäjä-akseli on laskelmoinut atlanttisen järjestyksen olevan elinkaarensa päässä. Lähimmäksi totuutta osunee ”jää nähtäväksi”. Globaali talous on valtava suo, mutta siellä on mättäitä, jotka ovat tärkeämpiä kuin muut silmäkkeet. Globaali korporaatio on kirjanpitosääntöjä, joihin enemmistö sitoutuu. mutta ei kaada sitä. Kun isot intressit ovat pelissä ja aseet puhuvat, ainoa järkevä tavoite on aselepo. ifrs-standardit mahdollistavat meille talouden, joka on muutakin kuin merirosvousta. Tai se voidaan nähdä ulkoisena shokkina, joka upotti sen. Hegemoniataistelut noudattavat vanhoja kaavoja. Tiukoissa paikoissa kannattaa palata alkuun. Osallistujilla on yhtäläinen intressi järjestelmän a) säilymiseen ja b) kehittymiseen. Polttopisteessä on olemassa olevan leipominen johonkin uuteen kuosiin: miten eläin nimeltä ”globaali korporaatio” saadaan hallintaan siten, että se tuottaa riittävästi oikeanlaista hyvää kaikille tekemättä liikaa vahinkoa kenellekään. Hän on tällä hetkellä todennäköisesti globaalisti vaikutusvaltaisin suomalainen. Säätiötä johtaa hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikanen
YDIN 3 / 2022 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. Kauhanen kirjoitti:” Ennen ainuttakaan haastattelua peruskysymyksemme on osoittautunut mielenkiintoiseksi. Ydin-lehti vaati myös sosiaaliturvan selkeyttämistä. Arvio julkaistiin otsikolla ”Katsaus vaihtoehtoiseen lehdistöön – mitä Helsingin Sanomat ei kerro. Mielenkiintoisuus-osassa Toivio arvioi, että lehti on suunnattu jonnekin älyllisen yhteiskuntakritiikin ja valtaa horjuttavan aktivismin välimaastoon. Tunteiden dokumentoinnista poliisin pakeille Kun Helsingin Sanomat ei kerro YDIN 2/2000 kirjoitti erilaisista vaihtoehtoisista lehdistä. Toimittaja Tomi Toivio luki niistä osan ja antoi tähtiä yhdestä viiteen. YDIN 2/1998 kertoo, kuinka toimittajaopiskelija Anna-Liisa Kauhanen teki harjoitusdokumenttia nuorista aktivisteista ja vaihtoehtoliikkeistä. Sitä vastoin tukeen oikeutettuja kotitalouksia, jotka eivät osanneet, kyenneet tai halunneet hakea heille kuuluvaa turvaa, oli jutun mukaan noin 100 000. 11. Ilkka Lehdonmäki kirjoitti toimeentulotuen saajiin liittyvistä vääristä luuloista ”Huijari, pummi vai tietämätön”-jutussaan. Vain puoli prosenttia tuen saajista käytti vilpillisiä keinoja. Pohdimme dokumentissa, kuinka tunteiden ilmaiseminen ja tunteita kuohuttavat asiat vaikuttavat julkisuuteen ja uskottavuuteen sekä sitä, miksi nuoret turhautuvat perinteisiin vaikuttamismahdollisuuksiin. ”Megafoniverkkolehden keskuskomitea on 21. Seurauksina olivat rikosilmoitukset, poliisin takavarikoimat kuvausnauhat, mahdollisesti pääsy Suojelupoliisin listoille ehkä vielä jotain, jota lehti vuonna 1998 ei tiennyt. 12 päättänyt lopettaa julkaisun toiminnan… Taistelumme tie on ollut pitkä, ja kiitämme kaikkia, jotka ovat tehneet aidon kontribuution yrityksiimme löytää ratkaisuja vallitseviin ongelmiin.” Seitsemästä arvioidusta lehdestä kahta julkaistaan edelleen. Parhaat pisteet sai Megafonilehti. Kyseessä oli mielenosoitus kettufarmilla. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Huumorintajun suhteen Toivio päätyi kysymään: ”Lisäksi lehdessä on havaittavissa tiettyä trendikkyyttä, mikä herättää toiveita: onko radikalismi tulossa muotiin?” Megafoni löytyy vielä arkistoversiona internetistä
Jäsenenä teet kanssamme myös vastuullisia tekoja: lahjoitamme tuloksestamme vähintään 10 % yleishyödyllisiin tarkoituksiin esimerkiksi lasten ja nuorten sekä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Hyviä tekoja ja etuja Liity jäseneksi suomalaiseen Osuuskunta Tradekaan. Saat heti käyttöösi sähköisen jäsenkortin ja monet tuntuvat edut ravintoloista, kodin palveluista, vakuutuksista ja matkailusta. YD IN 3 / 20 22 w w w .yd in leh ti.fi