. vuosikerta / 3 l. OPPENHEIMER 57. 2023 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Chilen vavahtelut Kurdien ahdinko Vähemmistöjen oikeudet IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Joukkotuhoaseiden perintö
AVOINNA: to–la klo 10–20, su klo 10–18. 10. ANNA AINUTLAATUISEN TUNNELMAN VIEDÄ!. Ydin-lehti valaisee varjoja ja pimeitä nurkkia kirjailija Rosa Liksomin ja päätoimittaja Arja Alhon keskustelussa. Rosa Liksom LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! Saat liput edullisimmin, kun ostat ne hyvissä ajoin ennakkoon verkkokaupasta shop.messukeskus.com. Löydät messuilta myös Ydin-lehden, Rauhanaseman ja Vapaus valita toisin-yhdistyksen esittelypisteen läheltä Töölö-lavaa!. SAMALLA LIPULLA: Viini ja Ruoka -messut (K18) ja Lautasella erityisruokavaliomessut (la–su). TAPAA KIINNOSTAVIMMAT KIRJAILIJAT, SEURAA YLI 800 KIRJALLISTA KESKUSTELUA JA HANKI KIRJAT MESSUHINTAAN. HELSINGINKIRJAMESSUT.FI | @HELSINGINKIRJAMESSUT | #KIRJAMESSUT HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. klo 15 – 15.30 Hakaniemi-lava Sota Euroopassa on jättänyt varjoonsa paitsi kansainvälisen yhteistyön myös monia konflikteihin ajavia syitä kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja taaksepäin katsovan nationalismin. kirjamessuilla! MITÄ JÄÄ SOTAPUHEEN VARJOON. Keskustelu lauantaina 28
/ 95 Kärnstoff / 96 TARJA CRONBERG Saako ydinaseilla uhkailla. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 EERO HEINÄLUOMA Varaslähtö vaaleihin / 12 LAURI HOLAPPA Riikka Purran vallankumous YDINHETKI 14 ARJA ALHO Luottamus syntyy tekemällä / 20 REIJO HÄMÄLÄINEN Andien maassa vavahtelee taas / 28 JUHIS RANTA Ilmastoturvallisuus kuuluu kaikille / 32 ARJA ALHO Meillä on arkuutta parantaa ihmisten oikeuksia / 36 LASSI HEININEN Rauha ja Toivo / 40 KALEVI SUOMELA Mitä mielessä vuonna 1963. 9. / 42 MARI TEINILÄ Rauhanliikkeitä tarvitaan entistä enemmän / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Jotain meni rikki meissä 11. / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2023. 1973 YTIMESSÄ 50 VERONICA PIMENOFF Rauhan väki! – Folk för fred! / 54 WELAT NEHRI Kurdien sadan vuoden tragedia / 58 JUHA SAARINEN Marttyyrien karavaani / 62 ILARI MATUZ JA JANI KORHONEN Unkarin illiberaalin käännöksen anatomia / 67 JORMA KESKITALO Luonto lapsen silmin YDINKOKEMUS 74 EERO SUORANTA Lohikäärmeen perintö / 78 ARJA ALHO ”Tiede ei ole kaikki mutta tiede on hyvin kaunista” / 80 JUHANI TOLVANEN Ei elämästä selviä hengissä / 82 RENNY JOKELIN Maailma ökyrikkaiden puristuksissa / 85 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Rauhanmerkki rinnassa / 94 ASTRID NIKULA Är jorden platt
Sitä vastoin veroelvytys leikkaa valtion tuloja ja heikentää velanhoitokykyä. P elko on ollut hallitseva myös pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Näin siitäkin huolimatta, että harva meistä on kokenut itse aikaa. Velan kasvuvauhti ja -suunta vaativat taittamista mutta niin tarvitsee kansantalous velanhoitokykyäkin. Talouspolitiikkaa tehdään siksi, että huolehditaan kansakunnan kyvystä tuottaa kestävää kasvua, kykyä ottaa vastaan hyviä ja huonoja aikoja ilman, että lasku kierrätetään täytenä kansalaisille – jolloin saadaan moninkertaistettua huonojen aikojen syvyys. Maailman onnellisin kansa saatiin taas pelkäämään. Samoin kuin kokemuksia fiskaalikonservatismin kiroista taantuman syventäjänä. Vasemmistoliiton Li Andersson kyllä ansiokkaasti yritti. Arkeamme on värittänyt sotatalouden ajan ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelu, jossa on omaksuttu propaganda ja sensuuri. Talouden tilanne kokonaisuutena huononee parantamisen sijaan. Apuna ovat kuitenkin kirjallisuus, dokumentit ja taide ylipäätään. Nyt velkaa. ”EI OLE MUUTA PELÄTTÄVÄÄ KUIN PELKO ITSE” ARJA ALHO päätoimittaja F ranklin d. Se muodostuu koulutuksen, tutkimuksen, hyvän johtamisen, luottamuksen, työn tuottavuuden ja monen muun tekijän kokonaisuudesta. Otetaan esimerkki. Poikkeukselliset olot ovat johtaneet poikkeustilaelämään. K eskustelu talouspolitiikasta taantui vaalipaneeleissa. Kun elinkeinoelämä vaatii velan leikkaamista enemmän joustavia palkkoja, siis niiden alentamista heikentyneessä taloustilanteessa, pitää ottaa huomioon kotitalouksien tilanne. Siihen liittyvät myös työmarkkinat ja rahapolitiikka, jota Suomen osalta tosin harjoittaa Euroopan keskuspankki. Valtion tulee ottaa vastaan iskuja ja suojella suhdannevaihteluilta kansalaisiaan. roosevelt kuvasi pelkoa nimettömäksi, järjenvastaiseksi ja perusteettomaksi kauhuksi, joka lamauttaa kaikki tarvittavat yritykset kääntää perääntyminen etenemiseksi. Ylipäätään tarjolla on paljon tutkimusta työmarkkinoiden joustojen kielteisistä kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Jos keskustelu oli, ei leikata, oli vastapuolen helppoa sanoa, on pakko. Ihmiset on saatu uskomaan, että heitä kuuluukin ruoskia ja unettomina öinä pitääkin laskea riittävätkö omat rahat vielä valtionkin velkojen maksuun. Muistutus – kuten monet muutkin 1930-luvun tapahtumat – on syytä pitää mielessä. YDIN 3 / 2023 4 PÄÄKIRJOITUS. Kun joka toisella on asuntovelkaa, palkkojen alentaminen heikentää kotitalouksien velanhoitokykyä ja samalla mahdollisuuksia kuluttaa – ostaa ruokaa ja käyttää palveluja. Antti Rinteen hallitusohjelmassa lähdettiin jälkikeynesiläisestä talouspoliittisesta ajattelusta. Talous ei ole vain finanssipolitiikkaa. Monien mielestä keskusteluissa ei osattu perustella silloisen hallituksen talouspoliittista ajattelua ja velan luonnetta
Pelko on ollut hallitseva pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Vaikealla tilanteella on yhteytensä menneisyyden kansainvälisiin sopimuksiin. Näin myös ministerit nimityksensä yhteydessä vakuuttavat. Monet kommentaattorit eivät enää osaa edes peitellä sotainnostustaan – ja samalla myös puheet kovenevat. Vaikeneminen on helpompaa, sillä rauhanpuhe koetaan epäisänmaalliseksi tai jotenkin puolueelliseksi. Tosin vaihtoehtoisia tilanneanalyyseja ja sopimista korostavia puheenvuoroja julkaistaan silloin tällöin kuin koristeeksi. Welat Nehri puolestaan kirjoittaa kurdien asemasta. Chilen sotilasvallankaappauksesta on 50 vuotta. Silti ihmiset osoittavat mieltään ja kirjoittavat. Ydin haluaa kirjailija Veronica Pimenoffin painavan puheen presidentti Bidenin Suomen vierailun yhteydessä tulevan kuulluksi! S uomen valtiojärjestys rakentuu ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauksien ja oikeuksien sekä oikeudenmukaisen yhteiskunnan pohjalta. Paneudumme saamelaisten totuusja sovintokomission työhön, jota Hannele Pokka johtaa. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös vähemmistöjen asema. Ratkaisujen löytyminen on kiinni siksikin enemmän kansainvälisestä yhteisöstä kuin sen ulkoistamisesta Turkille ja kurdeille itselleen. Perustaan kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Ydin-keskustelumme toivottavasti avaa saamelaisten oikeuksia ja lisää tietoa eu:n ainoan alkuperäkansan arvosta ja merkitystä. Militarisoituneessa ilmapiirissä rauhanponnistelujen merkityksestä ja ylipäätään sodan yli katsovasta yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen mahdollisuuksista ei ole sopivaa puhua, saati kirjoittaa. Reijo Hämäläinen kirjoittaa nykyisestä Chilestä, jota diktatuuriaika varjostaa vieläkin. Lassi Heininen vie meidät vuoteen 1983 ja rauhanliikkeen voimannäytteeseen asevarustelun hillitsemiseksi ja turvallisen Euroopan rakentamiseksi. Kesällä on valettu kannuja vastamuodostetun Orpon hallituksen jatkomahdollisuudesta. Esillä ovat olleet erityisesti perussuomalaisten valtioneuvoston jäsenten rasistiset kirjoitukset. Lainsäätäjän on tunnettava Suomen perustuslaki ja toimittava sen pohjalta. Mikä on vastauksemme: jaksammeko tänään nousta seisomaan ja jättää jäähyväiset aseille. Se näkyy muun muassa niin, että sotapuheesta, aseista ja niiden tuhovoimasta samoin kuin hyökkäysja puolustusstrategioista uutisoimisesta ja kommentoinnista on tullut yhtä tavanomaista kuin aamukahvin kanssa nautitusta leipäpalasesta. Silti eri puolilla Suomea kokoonnutaan yhteen ja puhutaan rauhanponnisteluista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja sodan ihannoimisen vaarallisuudesta. Sotataloudessa itsesensuurikin iskee päälle. Vaikka saamelaisten kulttuurinen itsehallinto on turvattu jo 1990luvulla, monet asiat ovat jumittuneet. YDIN 3 / 2023 5 PÄÄKIRJOITUS. Viimeksi keväällä käsittelemättömäksi jäänyt saamelaiskäräjälaki. S yksy on monella tavalla menneen muistamista. Ei, vaikka näyttää ilmeiseltä, ettei selkeää, saati nopeaa sotilaallista ratkaisua ole näköpiirissä. Ratkaisu vellovaan keskusteluun saataneen syksyllä, kun eduskunta ratkaisee yhdenvertaisuustiedonannon pohjalta hallituksen luottamuksen. Tällaista on militarisoituminen. Nyt pelkäämme myös velkaa
/ sivu 85 JUHA SAARINEN on jihadismiin erikoistunut tutkija ja jatko-opiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 91 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. / sivu 42 JONATHAN TERLINDEN on kuvajournalisti ja dokumentaristi. / sivu 54 VERONICA PIMENOFF on kirjailija ja psykiatri. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 82 & 88 JORMA KESKITALO on filosofian tohtori, ekologi, tutkija ja tietokirjailija. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. 57. / sivu 62 WELAT NEHRI on Kurdiliiton puheenjohtaja. / sivu 28 ESKO RANTANEN on toimittaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 50 JUHIS RANTA on Sadankomitean viestinnän ja vaikuttamistyön asiantuntija. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 86 & 87 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. / sivu 74 & 89 MARI TEINILÄ on Kotimaa-lehden toimittaja. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 58 KALEVI SUOMELA on Sadankomitean ensimmäinen puheenjohtaja ja Ydin-hallituksen jäsen. / sivu 67 JANI KORHONEN on väitöskirjatutkija ja vapaa kirjoittaja. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Hän vieraili Chilessä alkuvuodesta 2023. / sivu 62 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen kuvaukseen. / sivu 28 REIJO HÄMÄLÄINEN on toimittaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Lehtikuva/AFP TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 80 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 95. / sivu 14 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 36 PERTTI HONKANEN on valtiotieteiden tohtori. / sivu 40 EERO SUORANTA on Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan erikoistunut väitöskirjatutkija, suomentaja ja vapaa toimittaja. / sivu 92 ILARI MATUZ on unkarilaistaustainen sosionomiopiskelija. / sivu 20 & 44 LASSI HEININEN on professori emeritus Lapin yliopistossa ja toimi Rauhan ja Toivon Kevät -tapahtuman valmisteluryhmän puheenjohtajana. YDIN 3 / 2023 tekijät YDIN 3 / 2023
Jos ja kun näin on, julkisen keskustelun merkitys demokratialle herättää kysymyksiä. Koska rasismi usein myös sisältää uskonnollisen ulottuvuuden, olisi tärkeää edistää sekä yhteiskunnallista että uskonnollista lukutaitoa.” Ytimen toimituskunta KESÄN yhteiskunnallisessa keskustelussa – aika vellovasta ja kiihkeässäkin – on noussut esille poliittisten vallankäyttäjien puheet ja kirjoitukset. Sellaisia kuten: onko media liian keskittynyttä ja yhdenmukaista, onko sananvapauskeskustelu sivuuttanut valtiojärjestyksemKANSALAISET LIIKKEELLÄ! YDIN 3 / 2023 Ytimekkäät Ei rasismille -mielenosoitus 19. Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand toteaa antamassaan lausunnossa: ”Tarvitsemme edelleen toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi siitä, miten rakenteellinen rasismi ja epätasa-arvo ilmenevät, ja selkeitä toimintamalleja, miten niitä torjutaan. Samalla selvinnee hallituksen mahdollisuudet jatkolle. 2023.. Petteri Orpon hallitus antaa tiedonannon eduskunnalle yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi, johon valmisteluvaiheessa kuuluu myös kuulemisia. 7. Rasistiset kirjoitukset ovat olleet osalle yllätyksiä, osalle ei. YDIN 3 / 2023 JO N AT H AN TE RL IN D EN me perusteet, onko kriittinen medialukutaito vain myytti ja ennen muuta, ymmärrämmekö ollenkaan mitä rasismi ja fasismi yhteiskuntajärjestyksinä ovat
9. 1973 klo 9.10, päivänä, jolloin sotilaat kaappasivat vallan, ja juuri ennen itsemurhaansa.. YDIN 3 / 2023 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2023 ”TÄMÄ ON VARMASTI VIIMEINEN TILAISUUTENI PUHUA TEILLE… TRABAJADORES DE MI PATRIA, KOTIMAANI TYÖLÄISET! HALUAN KIITTÄÄ TEITÄ USKOLLISUUDESTANNE, JOTA OLETTE AINA OSOITTANEET JA LUOTTAMUKSESTANNE MIEHELLE, JOKA OLI VAIN VALTAVAN OIKEUDENMUKAISUUDEN KAIPAUKSEN TULKKI, JOKA ANTOI SANANSA, ETTÄ KUNNIOITTAA PERUSTUSLAKIA JA LAKIA, JA TEKI JUURI NIIN…” Ote presidentti Salvador Allenden radiopuheesta 11
Japanin reilu vuosi sitten salamurhattu entinen pääministeri Shinzo Abe kuitenkin muutti voimakkaasti maan linjaa, enemmän kuin kukaan sodanjälkeinen pääministeri ennen häntä. Raportissa käydään läpi myös Yhdysvaltojen haavoittuvuutta, joka indikaattorilistassa on sijalla 160. Väestönkasvun ja ilmastomuutoksen yhteys EKOSYSTEEMIEN haavoittuvuus ilmastomuutokselle ovat seurausta menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden ihmisten käyttäytymismalleista. ”Proaktiivinen pasifismi” on muokannut maan diplomatiaa ja puolustuspolitiikkaa, vaikka vuoden 1947 rauhan perustuslain 9 artiklan kirjoittivatkin miehitysjoukot. Abe perusti kansallisen turvallisuusneuvoston koordinoimaan hallituksen politiikkaa, hyväksyi uudet suuntaviivat puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa ja valmisteli vuonna 2015 suuren turvallisuuslainsäädännön. Suomesta mukana olivat muun muassa Suomen kristillinen rauhanliike, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat ja Women’s International League for Peace and Freedom (WILPF). Pohjoismaalaiset rauhantoimijat tunsivat siksikin tarvetta laajentaa ja tiivistää yhteistyötään. Vaikka nykyinen pääministeri Fumio Kishida muistuttikin rauhan rikkoutumisen hirvittävistä seurauksista, Itä-Aasian jännitteiden kasvu on näkynyt maan puolustusbudjetin kaksinkertaistumisena ja sotilaallisen doktriinin poikkeamisena Japanin perustuslaista. Suomen edustajiksi ryhmään nimettiin Marianne Laxén Suomen Rauhanliitosta ja Teemu Matinpuro Suomen Rauhanpuolustajista sekä heidän varajäsenekseen Jyry Virtanen Aseistakieltäytyjäliitosta. Vaikeimmassa asemassa on listauksen mukaan Niger. Eri indikaattorien (muun muassa väestönkasvu ja sen nopeus, sukupuolten tasa-arvoindeksi, ruokaturva) pohjalta raportissa kuvataan Filippiinien, Ugandan, Nigerin ja Guatemalan haavoittuvuutta ilmastomuutokselle esimerkkeinä lämpötilojen nousut, syklonit, tulvat – jotka vaikuttavat ennen muuta ruoantuotantoon. Verkoston perustamista edelsi kahden päivän seminaari, jossa käsiteltiin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, rauhankasvatusta ja monia muita ajankohtaisia teemoja. Kun kestämätön kulutus ja tuotanto kohtaavat kasvavat demografiset paineet, vaikutukset ulottuvat yli sietoja kestokyvyn niin maan, valtamerten kuin veden osalta. Venäjän kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota on ruokkinut Euroopassa nopeasti kasvavaa militarismia, viholliskuvien maalailua ja polarisaatiota. Lisääntymisterveydestä ja naisten oikeuksista huolehtiminen on väline ilmastomuutoksen haitallisten vaikutusten hallitsemisessa ja vähentämisessä. Sään ääri-ilmiöt lisäävät tarttuvia ja kroonisia sairauksia sekä vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan sosiaalisesti ja taloudellisesti.. Lainsäädäntö avasi myös Japanin pääministereille mahdollisuuden kiertää sen sotilasjoukkoja koskevat perustuslailliset rajoitukset. G7 -kokous järjestettiin Hiroshimassa viime toukokuussa. Näin todetaan tuoreessa Population Institute -raportissa. Koordinaatioryhmään valittiin kaksi jäsentä jokaisesta maasta. Sen väestökin kaksinkertaistuu 19 vuodessa. YDIN 3 / 2023 9 YTIMEKKÄÄT HEINÄKUUSSA Tanskan Helsingørissä perustettiin uusi pohjoismainen Rauhanverkosto. Se laajensi Japanin mahdollisuuksia tukea sotilaallisesti Yhdysvaltoja. SITOUTUMINEN rauhaan on ollut modernin japanilaisen identiteetin kulmakivi ja sillä on laaja kansalaisten tuki. Verkoston perustamista oli valmisteltu yli vuoden. Rauhanjärjestöt tiivistävät yhteistyötään Japani militarisoitumassa. Kokouksessa oli läsnä noin kuusikymmentä pohjoismaisten rauhanjärjestöjen edustajaa Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Tanskasta. Syynä perustamiselle oli ajankohtainen tilanne
YDIN 3 / 2023 10 YTIMEKKÄÄT AMAZONIN sademetsä peittää yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu myös Bolivian, Perun, Kolumbian, Venezuelan ja Ecuadorin alueelle. Sademetsässä elää yli kolme miljoonaa eri eläinlajia ja siellä kasvaa yli 2 500 eri puulajia. Nyt presidentiksi uudelleen valittu Lula ponnistelee metsien häviämisen estämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Bolivian hallitsemalla alueella näin on 24 prosentin osalta, Ecuadorin 16, Kolumbian 14 ja Perun kymmenen prosentin. Brasilian onnistui vähentämään merkittävästi metsäkatoa vuosina 2004 – 2012. Tutkimukset osoittavat, että sekä Brasilia että Bolivia ovat vastuussa 90 prosenttisesti koko alueen metsien hävittämisestä ja niiden ALKUPERÄKANSOJEN OIKEUKSILLA AMAZONIN SUOJELUUN tilan heikkenemisestä. www.raisg.org Ytimen toimituskunta NYKYINEN AMAZONIN SADEMETSÄN MUUTOSTA KUVAAVA TILANNE KUNKIN MAAN OSALTA (PROSENTEISSA) 20 Jo muuttunut alue Selvää huonontumista Lievää huonontumista Muuttumaton alue Bolivia Brasilia Kolumbia Ecuador Guyana Ranskan Guyana Peru Surinam Venezuela 4 46 30 25 9 35 31 12 2 50 36 15 1 58 26 21 66 31 39 61 9 1 57 33 11 41 57 5 52 43 9. Vuosien 2001 – 2020 välillä sademetsistä hävisi Ranskan kokoinen alue. Brasilian Amazonin alueesta yhteensä 34 prosenttia on jo muuttunut tai on niin sanotun korkean muutoksen tilassa. Alkuperäkansojen oikeuksien tunnustamisen katsotaankin olevan osa ilmastokriisin selättämistä. Alkuperäkansoilla sitä vastoin on ollut taitoa ja kykyä elää alueella ilman, että sademetsän ekosysteemi olisi vahingoittunut
. EU RO O PA N ?P AR LA M EN TT I YDIN 3 / 2023 11 KOLUMNI. Sosialidemokraattinen s&d-ryhmä, keskustalainen Renew-ryhmä sekä vihreät onnistuivat vielä kokoamaan enemmistön – joskin niukan – ennallistamisesityksen taakse. Lakiehdotus lähtee seuraavaksi trilogeihin – parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin – joissa asetuksen lopullisesta sisällöstä sovitaan. E u-parlamentin vaaleista ensi kesäkuussa tulee jännitysnäytelmä siitä, johtaako tulevaa komissiota ja parlamenttia oikealle kääntyvä epp apupuolueineen vai syntyykö Eurooppa-myönteisten puolueiden yhteistyö humaanimmalle, ympäristöarvoja ja sosiaalista Eurooppaa rakentavalle pohjalle. E nnallistamisasetukseen oli tehty lukuisia muutosehdotuksia, joista useampi hyväksyttiin parlamentin kantaan. Ympäristölle ja myös maaseudun investoinneille tämä olisi ollut myrkkyä. Se toimi myös esinäytöksenä ensi vuoden eu-parlamenttivaalien vaalitaistolle vasemmistoja oikeistoryhmien välillä. Ennallistamisasetuksesta on muodostunut symboli koko eu:n vihreän kehityksen ohjelmalle ja sen onnistumiselle. Ursula von der Leyenin takana ollut laaja Eurooppa-myönteinen koalitio näyttää nyt joka tapauksessa hajonneen. Suomen kannalta parlamentin käsittelyssä saavutetut muutokset olivat tärkeitä askeleita hyväksyttävään kokonaisuuteen. Epp kulkee kuitenkin omaa polkuaan oikealle saman kaavan mukaan, joka on nähty viimeisen vuoden aikana Italiassa, Ruotsissa, Espanjassa ja myös Suomessa. Epp kieltäytyi sisältöneuvotteluista ja ajoi asian palauttamista takaisin komissiolle. Euroopan kansanpuolue epp – parlamentin suurin puolueryhmä – oli jo syksyllä 2022 päättänyt torjua koko ennallistamisasetuksen. L uonnon ennallistamisasetuksen käsittelystä Euroopan parlamentissa heinäkuun puolivälissä tuli varsinainen jännitysnäytelmä. Neuvosto oli jo kirjoittanut komission ehdotuksen monin kohdin uusiksi ja parlamentin enemmistö jatkoi samalla linjalla. Monia Suomelle kohtuuttomia äärimmäisyyskantoja esimerkiksi metsänhoidon ja kaupunkien rakentamisen kannalta saatiin poistettua. Jos epp:n kanta olisi voittanut, olisi asian käsittely lykkääntynyt epämääräiseen tulevaisuuteen uuden parlamentin ja komission valinnan jälkeiseen aikaan. Siksi oli hyvä, että parlamentin enemmistö torjui täysistunnossaan lykkäyksen äänin 324 – 312. Varaslähtö vaaleihin EERO HEINÄLUOMA Kirjoittaja?on?europarlamentaarikko?ja?S&D-ryhmän. taloudenhoitaja,?johtokunnan?jäsen
Fiskaalikonservatismin vaihtoehtona Purralla taas ei ole keynesiläinen suhdannepolitiikka, kuten yleensä on ajateltu, vaan tietenkin ”sosialismi”, jota juuri kukaan ei Suomessa ole ajanut vuosikymmeniin. Purran puhe oli tyyliltään ja sisällöltään selvä järjestelmämuutospuhe. Tyypillinen valtiovarainministerin puhe on Suomessa tarkoittanut ”välttämättömien” leikkausten puolustamista hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Riikka Purran vallankumous LAURI HOLAPPA Kirjoittaja?on?valtiotieteiden?tohtori.. Se oli juuri se talouspoliittinen ajattelutapa, joka teki Suomen 1990-luvun alun taantumasta massiivisen kokoluokan laman ja jätti yhteiskunnan perinnöksi kymmenet tuhannet pitkäaikaistyöttömät. Siinä valtiota paisutetaan… julkista sektoria kasvatetaan yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä heikentäen, valtiolle keksitään jatkuvasti uusia tehtäviä ja kansalaisille ja muille asukkaille uusia verorahoitteisia oikeuksia… Veronmaksajan edusta huolehtiminen on aivan muuta. Ensinnäkin se oli talouskeskeinen. Me emme lupaa lisää hunajaa ja huikentelevaa puhetta vaan vähemmän.” Retoriikka on kuin suoraa kopiota Thatcherilta tai Reaganilta. Tai kuten ministeri itse asian ilmaisee kuvatessaan puoluettaan ”fiskaalikonservatiivisena”: ”Fiskaalikonservatiivin vastakohtana voi käytännön politiikassa pitää sosialistista ajattelua. Meillä on runsaasti kokemusta fiskaalikonservatismista. Se on texasilainen (yhdysvaltalainen olisi jo liioittelua) köyhäinhoitovaltio, jonka tavoitteena ei ole tarjota kaikille osallisuutta yhteisestä elämänmuodosta, tasa-arvoista tulonjakoa tai mahdollisuutta osallistua mihinkään merkitystä luovaan. P urra haikailee individualistisempaa ja pienempää valtiota, jossa julkinen sektori on olemassa lähinnä sairaita, vanhuksia ja vammaisia varten. YDIN 3 / 2023 12 YTIMESSÄ V altiovarainministeri Riikka Purran puhe Perussuomalaisten puoluekokouksessa oli monella tavalla kiinnostava. Kova leikkauspolitiikka ei ole Purralle vain ikävä tekninen tosiasia vaan moraalinen velvoite, jolla palautetaan kansakunta yrittämisen, pärjäämisen ja työnteon eetoksen pariin. Köyhäinhoitovaltio pikemminkin juuri ja juuri kääntää ojassa naamallaan makaavan toisin päin ja jatkaa sitten matkaansa. Muutamia tölväisyjä lukuun ottamatta puhe käsitteli kokonaan talouspolitiikkaa – ei maahanmuuttoa, wokea tai edes eu:ta. Toinen kiinnostava piirre oli se, ettei puhe nimenomaan ollut tyypillinen valtiovarainministerin puhe. . Tuloeroja kasvattava, työttömyyskorvauksia leikkaava ja ay-liikkeen toimintaedellytyksiä alasajava talouspolitiikka on Purralle vain paluuta perusasioihin, maanpinnalle palaamista ja itseään niskasta kiinniottamista. H uomionarvoista on ennen kaikkea retoriikan hyvin moralistinen ja myös viholliskuvia luova sävy
/ 42 MARI TEINILÄ Rauhanliikkeitä tarvitaan entistä enemmän / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Jotain meni rikki meissä 11. 1973. 14 ARJA ALHO Luottamus syntyy tekemällä / 20 REIJO HÄMÄLÄINEN Andien maassa vavahtelee taas / 28 JUHIS RANTA Ilmastoturvallisuus kuuluu kaikille / 32 ARJA ALHO Meillä on arkuutta parantaa ihmisten oikeuksia / 36 LASSI HEININEN Rauha ja Toivo / 40 KALEVI SUOMELA Mitä mielessä vuonna 1963. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 9
YDIN 3 / 2023 14 YDINHETKI LUOTTAMUS SYNTYY TEKEMÄLLÄ Totuuskomissioilla sovitellaan konflikteja ja edistetään ihmisoikeuksia. Tavoite sopii myös nykyilmapiirin parantamiseen ja syrjinnän tunnistamiseen. Tavoitteena on luottamus ja vähemmistön kunnioitus. Hannele Pokka johtaa viisijäsenistä komissiota, joka etsii totuutta saamelaisten kohtelusta. Teksti Arja Alho Kuvat Jonathan Terlinden YDIN 3 / 2023 14 YDINHETKI
Parhaillaan he käsittelevät ehdotuksia ja antavat sitten suosituksia hallitukselle tehtäviksi toimenpiteiksi. Heillä oli suuri komissio ja iso sihteeristö. Selvitämme miten toimia niin, että kahden kansan välit – saamelaisten ja suomalaisten – olisivat kunnossa, ja millaisia toimia pitää tehdä, että luottamus saamelaisten ja valtion välillä voi palautua. H annele : Lyhyt vastaus on, että oli jo korkea aika. Monen mielikuvat ovat nimittäin edelleen Topeliuksen Sampo Lappalaisessa tai nunnukkavitseissä. Kuitenkin Norjassa keskustellaan kiivaasti kaivoksista ja tuulivoimasta sekä ylipäätään maaoikeuksista. Ihmiset lukivat oman osuutensa. Sen pohjalta kokoamme raportin. Kovin moni ei taida tietää suomalaistaustaisista kveeneistä juuri mitään. Kuuleminen on työn keskeisin asia. Tehtäväksianto on epäoikeudenmukaisuuksien ja vääryyksien selvittämisen ohella kuitenkin laajempi. Tiukkuus on tullut lainsäätäjältä. Heidän asemansa oli vielä huonompi kuin saamelaisten. Ne liittyivät lähinnä identiteettiin, kulttuuriin ja kieleen. a rja : Huomasin, että kveenitaustaisia. Jos kysyisi suomalaisilta, mitä he tietävät totuusja sovintokomissioista, aika monet muistavat Etelä-Afrikan totuuskomission. Mutta näihin kysymyksiin ei raportin julkistamistilaisuudessa komission puolelta otettu kantaa. Ehdotukset olivat minusta aika varovaisia. a rja : Totuuskomissioilla on yritetty tosiaan sovitella vaikeita ristiriitoja. Suomessa komissio päästiin asettamaan kuitenkin vasta yli kolmen vuoden valmistelun jälkeen. Oli muuten hämmentävää, että kaikki keskustelut siellä käytiin vain norjaksi. YDIN 3 / 2023 16 YDINHETKI A rja : Mitä totuusja sovintoprosessi tavoittelee ja miksi juuri nyt. Ehdotus on näitä edistävän osaamiskeskuksen perustaminen. Olit paikalla Norjassa, kun heidän raporttinsa keväällä saamelaisten kohtelusta ja ylipäätään norjalaistamistoimista julkistettiin. Saamelaisilla oli sentään yksinoikeus poroelinkeinon harjoittamiselle. Mutta ei Norjan raportin julkistaminen siihen päättynyt. Lainsäädäntö on edellyttänyt, että pitää osata norjaa, jos hankkii maata, rakentaa talon tai harjoittaa elinkeinoja. Lukeminen kesti toista vuorokautta. Viime vuosina erityisesti alkuperäkansojen kohtelusta on asetettu komissioita. H annele : Norjan lainsäädäntö on ollut hyvin tyly vähemmistöille. Näin raportista tuli todellakin julkinen. H annele : Lapissa on ainakin kuultu kveeneistä! Norjan komissiolla oli kolmiosainen toimeksianto: saamelaisten – sielläkin puhutaan useampaa saamen kieltä, Ruijan suomalaisten eli siis kveenien kohtelun selvittäminen ja sitten eräänlaisen historiallisen reliikin, 1600-luvulla Norjaan ja Ruotsiin muuttaneiden, metsäsuomalaisten kulttuuriperinnön avaaminen. Yli 700 sivuiseen raporttiin sisältyy haastatteluja ja kuulemisia. Norjan Saamelaiskäräjät sen sijaan omassa puheenvuorossaan kantoi huolta Saamenmaalle perustetuista ja suunnitelluista tuulivoimapuistoista. Norjan parlamentissa, Stortingetissä, oli luovutustilaisuus, jossa puhemies otti vastaan selvityksen. Samalla pyrimme edistämään myös valtaväestön tietoisuutta saamelaisista ja heidän kulttuuristaan. Meillä käytetään komissiotyössä suomen ohella kolmea saamen kieltä ja joskus jopa englantia. Nyt yritetään elvyttää kieltä, myös kveenien. Kveenit muuttivat Suomen nälkävuosien aikana 1860 pohjois-Norjaan. Kiinnostavaa minusta oli myös kveenien kohtelun selvittäminen. Meillä valmistelu alkoi samaan aikaan kuin Norjassa. Norjan kansallisteatterissa alkoi lukeminen, joka radioitiin. Kveenejä pidettiin tuolloin ”ryssinä” ja vaarana Norjan turvallisuudelle. Pidempi liittyy siihen mitä kansainvälisesti ja pohjoismaisesti tapahtuu. a rja : Suurkäräjien vuonna 2018 asettaman totuusja sovintokomission työssä luupin alla oli erityisesti norjalaistamispolitiikka ja sen seuraukset. Näin esimerkiksi Kanadassa, Ruotsissa ja Norjassa. Tarkoituksena on, että saamelaiset saavat omalla äänellään kertoa miten valtion tai valtion viranomaisten toimet ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä
Saamelaislapsista suurin osa syntyykin saamelaisalueen ulkopuolella. Oikeudet piti miettiä tarkemmin. Olen huomannut, että on se sukupolvi, joka lopetti saamen kielen puhumisen mutta nyt heidän lastenlapsensa opettelevat sitä ja ovat löytäneet saamelaiskulttuurin. Suomessa on noin reilut 10 000 saamelaista, joista saamelaisalueilla asuu noin 3 500. Meidän piti ministeriössä itse kehittää perusteet. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt vuosilukuja ja kun laki tuli voimaan, ihmiset alkoivat kaivella todella vanhoja rekistereitä lappalaiselinkeinojen harjoittamisestaan, jotta näin pääsisi saamelaiseksi. Se näki, ettei toista tilaisuutta tule kertoa historiallisista ja nykyisistä vääryyksistä ja päätti työn jatkamisesta. Tätä ei Suomessa näytä olevan helppo ymmärtää. a rja : Tuleeko kuuleminen liian myöhään. On tärkeätä antaa aikaa miettiä, mitä he haluavat komissiolle kertoa. Kieliperuste oli selvä niin, että jos isovanhemmat olivat puhuneet saamen kieltä, oli äänioikeutettu. H annele : Silloin elettiin 1990-luvun alkuvuosia ja Ahon hallituksen aikaa. a rja : Ymmärtäisin, että luottamus on palautunut. Norja ja Tanska ovat saattaneet sopimuksen voimaan mutta ei Ruotsi eikä Suomi. Valiokunta katsoi, että kulttuuriin kuului kielen ohella myös perinteiset elinkeinot. Helsinki on suuri saamelaiskeskittymä. A rja : Olet tärkeä henkilö Suomen perustuslakiin kirjatun saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kannalta. Nyt alkuperäkansoihin määrittelyyn liittyvät käytännöt ovat vakiintuneet yk:n piirissä. Komissiolla oli vaikea alku. Päädyimme silloin oikeusministeriössä perustuslain turvaamaan kulttuuri-itsehallintoon. Pari vuotta aiemmin oli hyväksytty niin sanottu ilo 169 -sopimus, joka käsitteli alkuperäkansojen oikeuksia ja Suomenkin piti ottaa kantaa siihen. a rja : Vuoden 1989 alkuperäkansasopimus tuli edellä mainittua. Näinhän myös käsittelemättömäksi jäänyt keväinen saamelaiskäräjälaki ehdotti. Ihan niin yksinkertainen ei asia ollut, että ryhdytään palauttamaan tuosta vaan maita. Saamelaiskäräjien piti miettiä, että jatketaanko työtä. Ensimmäisessä käräjälaissa piti selvittää, kuka saa äänestää. Sitten oli tukena rekisteri vuodelta 1875, josta ilmeni, ketkä harjoittivat tuolloin lappalaiselinkeinoja. Eduskunta oli edellyttänyt maaoikeuksien selvittämistä. H annele : Sopimuksen voimaansaattamista on selvittänyt vuosien varrella useampi työryhmä. Tästä tuli kyllä aikamoinen juttu. Koulutus ja työ on etsitty muualta kuin omalta alueelta. Teemme työtämme kunnioittaen saamelaisten näkemyksiä. H annele : Näin on. Voitko palauttaa mieleesi tuon ajankohdan ja kulttuuri-itsehallintoon liittyvän keskusteluilmapiirin. Saamelaiset, jotka eivät saaneet kouluissa ja sisäoppilaitoksissa puhua saamea eivät enää ole kertomassa syrjivästä kohtelustaan. Komission kannalta tärkeintä on kuuleminen… H annele : … tärkeintä on luottamus. Miten asiaa voitaisiin mielestäsi meillä edistää. Lisäksi perustettiin saamelaiskäräjät ja siitä annettiin lakiesitys. H annele : Kirkkomailtahan heitä löytyy. Pitää paikkansa, että on kiire. Mutta vielä on omakohtaisiakin tarinoita menneestä. Jäseniä erosi, pääsihteeri tuli ja lähti performanssilla. H annele : Luottamus voi palautua vain teoilla. Alkuperäkansat voivat itse määritellä ketkä he haluavat jäseniksi: pitää itse haluta, yhteisön pitää haluta. Saamelaisilla ei ollut luottamusta siihen, onko valtio tosissaan. Itse olin saamelaistoimikunnan puheen. A rja : Meillä puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, jotka kaikki ovat uhanalaisia kieliä. YDIN 3 / 2023 17 YDINHETKI ovat muun muassa Hollywood-tähti Renée Zellweger ja norjalainen mäkihyppääjä Björn Wirkola, joka voitti 1960-luvun loppupuolella maailmanmestaruuksiakin. Olit oikeusministeri 1990-luvun alussa – minä olin tuolloin perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja – ja esittelit asian
Varsinkin viime talven keskustelu oli turhan kärkäs sovinnon hakemisen kannalta. Niitä, jotka ihmiset haluavat kertoa omilla nimillään – niitä julkaistaan sivuillamme podcasteina mutta sitten on niitäkin, jotka haluavat pysyä nimettöminä. Henkilö antaa itse suostumuksen, noudatamme tietosuojaa ja aineistot tulevat vain komission käyttöön. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että saamelaiskäräjälaki annetaan uudestaan eduskunnalle kuluvan syksyn aikana kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan esittämältä pohjalta. Eikä asiat olleet ihan yksinkertaisia saamelaistenkaan kesken. Kun kysyin asiaa poliittisilta päättäjiltä, muun muassa Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikolta, sain vastaukseksi, että kun Lapin kansanedustajat vastustavat lakia. Asiaa on tutkittukin ja olemme tilanneet selvityksiä. Se olisi käsitellyt Ylä-Lapin suurimman maanomistajan, joka on valtio, maankäyttöä ja sen hallinnointia. Emme ole vielä miettineet, miten komission raportti tehdään tunnetuksi kaikelle kansalle. Norjassa perustettiin kuitenkin muutama vuosi myöhemmin maaneuvosto pitkälle samoille periaatteilla ja ilo-sopimuksen edellyttämä maaoikeusasia on nyt järjestetty. Kielen menetys kiinnostaa minua. Kyse on kalastuspaikoista, taukotuvista, poronhoidosta, metsähakkuista, tuulivoimaloista ja niin edelleen. Nyt vellotaan rasismikeskustelussa, syrjinnän ytimessä. Mutta on turha katsoa menneeseen. Ehdotus kaatui siksi, että saamelaiset olisivat halunneet neuvostoon enemmistön. a rja : Totuusja sovintoprosessi on tärkeä yhteispohjoismaisestikin ja parhaimmillaan se voi avata niitä solmuja, joita ilo-sopimukseen ja saamelaiskäräjälakiin liittyy. Petteri Orpon hallitusohjelmassa saamelaisasiat on huomioitu. Neuvostoa olisi todella tarvittu. H annele : On kahdenlaisia lausuntoja. H annele : Kun kerrotaan, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu edelleen, ja kun tosiasiat on tuotu julki, se voi omalta osaltaan edistää vuoropuhelua suomalaisten ja saamelaisten välille. Miten se on oikein mennyt. Niinhän se on, ettei vain saamelaisten äänillä kukaan tule valituksi eduskuntaan. Heitä myös ryssiteltiin. Mutta vähemmistöjen asioiden huomioiminen ei ole pois keneltäkään, eikä varsinkaan enemmistöltä. Kun koltat Petsamosta asutettiin Ylä-Lappiin, eivät kaikki pitäneet siitä, että tuli uutta väkeä. On kouluasioita, kielenmenetystä, elinkeinoja, valtion viranomaisten toimintaa, eri lakien vaikutuksia ja tietysti palvelujen saamista. Vuoropuhelu on avain sovinnolle. Ja sosiaalinen media kärjistää keskustelua entisestään. Työmme valmistuisi siten vuoden 2025 lopussa. H annele : Kun saamelaisasiaa käsiteltiin Ahon hallituksessa, silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto sanoi lakonisesti, että tämä on kansainvälinen kysymys ja se pitää hoitaa näin. Komission työlle luvataan kahden vuoden jatkoaika, jota olemme toivoneet. YDIN 3 / 2023 18 YDINHETKI johtaja 2000-luvun alussa. Työhän pääsi alkuun viime talvena erinäisten pohjustuskeskustelujen jälkeen. Asiasta ei edes keskusteltu, koska näin oli! Nuorten saamelaisten kannalta on varmasti raskasta, että koko heidän elinikänsä on käräjäasiasta riidelty. Ehdotimme tuolloin maaoikeusneuvosta, jossa olisi ollut puolet saamelaisia ja puolet suomalaisia. a rja : Mainitsit, että olit käynyt katsomassa elokuvan Anna joen virrata -norjalaiseloku. Kaikki liittyvät maankäyttöön. A rja : Onko sinulla käsitystä, mistä juontuu epäluottamus saamelaisyhteisön ja poliittisen päättäjän välillä. Sitä ennen kaikki dokumentit olivat venäjäksi. Minulle oli uusi asia, että kolttasaamea on ryhdytty kirjoittamaan vasta 1970-luvulta alkaen. a rja : Niin, minkälaiset asiat huolettavat saamelaisia kuulemisissa. H annele : Kuuleminen perustuu ehdottomaan luottamukseen. Kun kuuntelee mistä asioista Ylä-Lapissa puhutaan, huomaa kyllä, että Metsähallitus on suuri vallankäyttäjä. a rja : Niitä ei sitten lueta teatterissa ääneen. Sehän roihahti taas saamelaiskäräjälain käsittelyn yhteydessä. Monet tulevat kuulemisiin muistiinpanojen kanssa. Esillä on aika lailla elämänkirjo. Ehdotus herätti myös Lapin suomalaisväestössä voimakkaita tunteita
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäkansa. Nyt puolestaan on vireillä kaivoshankkeita. YDIN 3 / 2023 19 YDINHETKI van, joka kertoo Altan väkivalloin tukahdetuista mielenosoituksista, joissa vastustettiin joen valjastamista 1980-luvun alussa. Se lisää paineita Suomeenkin. • Oulun yliopiston Giellagasinstituutin johtaja Anni-Siiri Länsman • poronhoitaja Heikki Paltto • hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff • arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen. Myöhemmin on tunnustettu, ettei hanke ollut edes hyödyllinen mutta vaikutti erityisesti saamelaisiin ja sai myös luonnonsuojelijat liikkeelle. H annele : Oli muuten hieno elokuva! Olihan meilläkin tekoaltaat Lokka ja Porttipahta, joiden alle jäi saamelaiskyliä. Jos saamelaisilta kysytään asiasta, he sanovat, että kaikki maa on jo käytössä, ei mahdu. Hannele Pokka Oikeustieteen tohtori Kansanedustaja 1979 – 1994, oikeusministeri 1991 – 1994, Lapin maaherra 1994 – 2008 ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö 2008 – 2020. Kaivosvaraus on todella huonossa paikassa. H annele : Niinhän myös Korkein hallintooikeus linjasi, aitoa ja vaikuttavaa kuulemista. Johtaa saamelaisten totuusja sovintoprosessia. Minäkin allekirjoitin adressin, ettei kaivoksia Lapin käsivarteen. Eu:n European Critical Raw Material Act -asetus luo paineita omavaraisuuden kasvattamiselle kriittisten raaka-aineiden osalta. Parhaillaan ympäristövastuun työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. Toivon todella, että valtaväestön silmät avautuisivat ja kaikki ymmärtäisivät saamelaiskulttuurin arvon. a rja : Eri hankkeet kuten esimerkiksi kaivoshankkeet alleviivaavat aitoa neuvottelua ja kuulemista. Komission muut jäsenet. Mutta pelkään, että asiat jäävät taas kerran junnaamaan
Teksti ja kuvat Reijo Hämäläinen VAVAHTELEE Andien maassa TAAS. YDIN 3 / 2023 20 YDINHETKI Santiagon kaduilla ja puistoissa on väljää vaeltaa tammikuun helteessä. Sotilasjuntan ajan perintö vaikuttaa erityisesti taloudessa. Perustuslain uudistaminenkin jatkuu nykyisen vasemmistolaisen presidentin aikana. Taskuvarkaat, mafia mutta myös paperittomat siirtolaiset ovat muuttaneet katukuvaa
Osa heistä käyttäytyi arvaamattomasti ilmeisesti huumeiden vuoksi. Huumeja muita kartelleja Andien maahan on tullut eri puolilta latinalaista Amerikkaa, jopa Meksikosta asti. Rikollisuus lieveilmiöineen on levittäytynyt pääkaupungista myös moniin muihin kaupunkeihin ja taajamiin. Maa on palannut hiljalleen demokratiaan sotilasjuntan luovuttua vallastaan 1990-luvun vaihteessa. Myös laillisesti ja laittomasti maahan tulleiden siirtolaisten hyväksikäyttö on lisännyt rikollista toimintaa ja väkivaltaa sekä synnyttänyt konflikteja väestöryhmien välillä. S antiagossa huomioni saivat myös erilaiset telttakylät, nopeasti kokoon kyhätyt suojat ja makuupussit sekä niiden liepeillä aikaansa tappavat paperittomat maahanmuuttajat ja kotimaan syrjäytyneet, jotka olivat vallanneet tilaa itselleen jopa keskeisiltä valtaväyliltä. C hileä on luonnehdittu usein EteläAmerikan eurooppalaisimmaksi maaksi. Vartiointi valtakunnan paraatipaikoilla ja vaurailla asuinalueilla on jatkuvaa. Santiagolaiset olivat lähteneet Chilen maaseudulle sukuloimaan tai rannikolle rentoutumaan. Ilmapiirissä väreilevän jännitteen ja pelon aisti esimerkiksi keskustan kävelykaduilla, joiden kummallekin laidalle oli asettunut pitkinä riveinä satoja pikkutavaroita kaupustelevia myyjiä. Yksi osoitus rikollisuuden levittäytymisestä ovat suuresti lisääntyneet pelihallit, parturit ja vastaavat pienyritykset, joita paikalliset epäilevät rahanpesusta. Korkeat aidat, lukitut portit ja useampi tonttia vartioiva koira ovat itsestäänselvyys omakotiasujille. Levolliseen tunnelmaan sekoittui kuitenkin jännittyneisyyttä, joka sai matkaajan varovaiseksi. Ne myös muistuttavat, että tässä kaupungissa voi rauha rikkoutua hetkessä jonkun mieliä kuohuttavan tapahtuman seurauksena. Ne kertovat viime. Chilen maanteillä on liikkunut autoja pysäytteleviä maantierosvoja viime vuosina siinä määrin, että esimerkiksi turisteja on varoitettu liikkumasta vuokra-autoilla. Pääkaupungin kadut eivät vaikuttaneet muutenkaan järin turvallisilta. Levottomuuksiin on varauduttu. Perässä saapuivat ne, joita nämä ihmiset pakenivat”, minulle kuvaillaan. Töhrittyjä olivat myös muistomerkit ja osa niistä oli rikkoutunut lukuisten talojen seinien lailla luodeista ja iskuista. Poliisi ja turvabisnes ovat lisäksi niin silmäänpistävä osa katukuvaa, ettei se jätä epäilyille sijaa. Myyjät karkottaakseen ei turistin tarvinnut kuin kaivaa kamera laukustaan: maahan levityt tavarat ja myyjät olivat hetkessä tipotiessään palatakseen taas paikoilleen ”vaaran” väistyttyä. Minulla oli se onni kaukaa tulleena kulkijana, että vieressäni liikkui koko ajan entinen Chilen presidentin henkivartija. Hänen tottunut silmänsä havaitsi vaaran ja tuima vilkaisu karkotti useamman minuun toivonsa laittaneen ovelan pikkuvarkaan. T urvallisuus chilessä ei ole heikentynyt vain Santiagossa, jossa asuu joka kolmas chileläinen. Chile on ollut maanosan parhaiten kasvavia talouksia 2000-luvulla luonnonvaroM atkalainen huomaa lomakauttaan viettävien asukkaiden pakenemisen sankoin joukoin vuorten ympäröimän suurkaupungin tukahduttavasta kuumuudesta. Melko uusi ilmiö chileläisille on Andit ylittänyt ulkomainen mafia. Heistä valtaosa oli siirtolaisia, joiden toimeksiantajat vahtivat heitä lähistöllä. YDIN 3 / 2023 21 YDINHETKI vuosien rajuista mielenosoituksista. Santiagon kaupunkikuva oli yleisesti ottaen siisti – ellei ärsyynny graffiteista, joita on kaikkialla eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan. Taitavat taskuvarkaat väijyvät turisteja, joita kehotetaan erityiseen varovaisuuteen kaikkialla Chilessä. ”Ensin täältä hakivat turvaa ne, jotka pakenivat oman maansa mafiaa. Sitä se monessa suhteessa on
Maan rajojen vakuutettiin olevan auki turvaa hakeville, kunnes tulijoiden suuri määrä alkoi kehittyä ongelmaksi. Edellisenä vuonna laittomia siirtolaisia arvioitiin tulleen yli 56 000, tuolloin valtaosin Venezuelasta. C hileen muutetaan eri syistä. Kun Chile menetti sotilasjuntan aikana 600 000 asukastaan ulkomaille, on se houkutellut tuon jälkeen yhä enemmän muuttajia muualta. Kaupunkien palveluja, asujamistoa tai autokantaa on vaikea erottaa eurooppalaisesta. Maahanmuutto on suorastaan ajoittain riistäytynyt käsistä. Siirtolaisten osuus väestöstä on jo vajaat kymmenesosa, yli 1,5 miljoonaa. Chile on myös tarjonnut erityisesti työnhakijoille taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia koulutuksesta terveydenhuoltoon ja pyrkinyt estämään syrjintää. Iso muutos on koskenut maan väestöä. YDIN 3 / 2023 22 YDINHETKI jensa, teollisuutensa ja mittavan kalastuksensa turvin. Joitakin satoja tuhansia tulijoita on saapunut tällä vuosituhannella myös Perusta, Haitista, Kolumbiasta ja Boliviasta. Ongelmana on eritoten laiton maahanmuutto Perun vastaiselta rajalta Pohjois-Chilessä. Se myös. Esimerkiksi viime vuonna rajan ylitti ilman viisumia vaarallisia ja vaikeakulkuisia reittejä myöten arviolta noin 500 henkeä päivittäin. Ulkomaalaissyntyinen väestö lähes kaksinkertaistui viimeisten kolmen vuoden aikana. Verrattuna naapurimaihinsa Chile on ollut melko vakaa maa asua lukuun ottamatta maanjäristyksiä ja toimivia tulivuoria. Viime vuosina maa on kuitenkin vavahdellut muutenkin kuin maankuorensa liikahteluista. Digitalisaatio etenee reippain askelin. Sen johtajat julistivat maahanmuuton taloudellisen kehityksen voimavaraksi. Usein paetaan köyhyyttä, väkivaltaisuuksia, kriisejä, syrjintää ja poliittista vainoa
Hyvä näkymä kaupunkiin avautuu esimerkiksi San Cristobalin kukkulan puistosta.. YDIN 3 / 2023 23 YDINHETKI Joka kolmas chileläinen asuu vuorten ympäröimässä pääkaupunki Santiagossa
Chilen ulkoministeri Alberto van Klaveren kuvaili viime keväänä tilannetta Chilen ja Perun raja-alueilla merkittäväksi humanitaariseksi ongelmaksi. Valtiolla on ollut myös rajallisesti sananvaltaa yritystoimintaan sen jälkeen, kun lähes kaikki teollinen toiminta kuparikaivoksia lukuun ottamatta yksityistettiin. Niiden vuoksi jouduttiin julistamaan poikkeustila pääkaupungin metropolialueelle ja yhdeksään maakuntaan. Sotilaat ilmaantuivat Chilen kaduille ensi kertaa sitten juntan valtaannousun. Toisaalta Chile on laillistanut oleskelun maassaan isolle joukolle laittomasti maahan tulleita ja jo useamman vuoden Chilessä asuneille siirtolaisille. Ulkomaisten yhtiöiden osuus yritystoiminnasta on energiaPresidentti Salvador Allenden patsas Monedopalatsin kupeella muistuttaa chileläisiä 50 vuoden takaisista tapahtumista.. Vauraus ja voimavarat ovat sen perintönä kasautuneet hyvin eriarvoisesti väestöryhmien välillä. Viime aikojen vaaleissa maahanmuutto on ollut yksi keskeinen kiistojen aihe. Lakeja on kiristetty ja rajaa on militarisoitu samalla, kun laittomia tulijoita on käännytetty takaisin lähtömaihinsa. YDIN 3 / 2023 24 YDINHETKI synnytti varsinkin maan pohjoisosissa muukalaisvihaa, joka yltyi covid-pandemian aikana. Mellakoinnin taustalla oli monia epäkohtia, joista tärkeimpiä oli eriarvoisuus ja elintason heikentymisen aiheuttama suuttumus. Myös Chilen nykyisen vasemmistolaisen presidentin Gabriel Boricin nykyinen hallitus on turvautunut koviin otteisiin rajalla, vaikka tämä esiintyi kampanjassaan liberaalina ja siirtolaisuutta ihmisoikeutena pitävänä. C hileläisillä riittää huolia ilman rajan yli tulleita ongelmiakin. Niistä kertoivat esimerkiksi 2020-luvun vaihteen väkivaltaiset mellakat Santiagossa ja joissakin muissa kaupungeissa. Tarapacán alueelle Pohjois-Chileen on jouduttu julistamaan ajoittain hätätila rikollisuuden ja siirtolaisten leireihin kohdistuneiden hyökkäysten vuoksi. Eläminen Chilessä ei ole halpaa eivätkä palkat ja etuudet ole pysyneet hintojen nousun perässä. Ongelmilla on taustansa. Pahimmillaan siirtolaiset ovat jääneen kahden ”tulen väliin”, kun heitä on yritetty käännyttää Chilestä takaisin lähtömaihinsa, mutta heitä on estetty pääsemästä Perun puolelle rajaa. Hillitäkseen Perun rajan yli tulevaa siirtolaisuutta lieveilmiöineen Chile on kiristänyt viime vuosikymmenen lopulta lähtien suhtautumista tulijoihin. Tilanne pahentui pandemian aikana ja viime vuodesta lähtien energian hinnan nousun vuoksi. Chile on kehittyneistä maista taloudellisesti yhä epätasa-arvoisimpien joukossa, vaikka maassa ovat vuorotelleet keskustaoikeistolaiset ja keskustavasemmistolaiset hallitukset. Augusto Pinochetin johtaman sotilasjuntan noudattama ”Chicagon koulukunnan” talouspolitiikka jakoi kansan kahtia
Se ennakoi ensimmäistä esitystä selvästi ”varovaisempaa” uudistusta. Kansalaisia peloteltiin muun muassa sillä, että valtio voisi takavarikoida asuntovelallisilta heidän omaisuutensa. Kansallinen turvallisuusneuvosto Cosena sai sen myötä oikeuden puuttua mihin tahansa toimintaan ja lainsäädäntöön, joka sen mielestä uhkasi yhteiskuntajärjestystä tai turvallisuutta. Osallistuminen vaaliin oli sakon uhalla pakollista. Äänensä kun antoivat myös poliittisesti passiiviset ja sosialismilla pelotellut ihmiset. Vasemmistolainen presidentti Boric esittelikin maan litiumvarannon kansallistamista viime toukokuussa. Palauttaakseen demokratian Chilen poliittinen johto aloitti uuden perustuslain valmistelun laajalla pohjalla kolme vuotta sitten. S uurta tyytymättömyyttä on pitänyt yllä pitkin juntan jälkeistä aikaa yli 40 vuotta voimassa ollut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia vahvasti rajaava perustuslaki, jolla armeija ja sotilasjuntta laillistivat valtansa. YDIN 3 / 2023 25 YDINHETKI PERUSTUSLAKIEHDOTUKSELLA HALUTTIIN JÄTTÄÄ LOPULLISESTI JÄÄHYVÄISET DIKTATUURIN AJALLE JA LUODA POHJAA HYVINVOINTIVALTIOLLE. Hänen tavoitteenaan on valtiollinen yhtiö, jonka kautta solmittaisiin kaikki alan tuotantosopimukset. Uusi 50-jäseninen valmistelukomitea valittiin vaaleilla kuluvan vuoden huhtikuussa ja sen on määrä tuoda esityksensä kansanäänestykseen vuoden lopulla. Niiden voitoista ei ole herunut kuin murusia hyödyttämään chileläisten hyvinvointia. Presidenttinä Pinochet esimerkiksi myi pilkkahinnalla vävylleen kallisarvoisen litiumia tuottavan yrityksen. Tuo perustuslaki on suurelta osin voimassa yhä. Juuri lupaus uudesta perustuslaista, joka antaisi kansalaisille uusia oikeuksia, sai rauhoitettua maahan tuolloin levinneet mellakat. Esitystä moitittiin ylipitkäksi, vasemmistolaiseksi, tulkinnalliseksi ja kalliiksi. Esitystä kannattavat voimat puolestaan luottivat sen läpimenoon, koska hankkeen aloittamista oli kannattanut chileläisten suuri enemmistö. Se varmistaa myös sen, että kiistely perustuslaista jatkuu jo kolmatta vuotta perättäin Chilessä. Valmistelevan komitean ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nousi mapuche-intiaaneja edustanut nainen kuin osoituksena halusta kuunnella kaikkia ja eritoten alkuperäisväestöä. Valeuutiset, tahalliset väärinymmärrykset ja manipulointi kukoistivat. Uudistuksen aloittamista kannatti kansanäänestyksessä neljä viidestä chileläisestä. Presidentti Boric pyysi tuloksen selvittyä kuitenkin poliittisia ryhmiä yhteistyöhön uudistuksen aloittamiseksi alusta. Perustuslakiesitys hylättiin syyskuussa 2022, kun kuusi kymmenestä äänestäjästä asettui vastustamaan sitä. E hdotuksen valmistuminen aloitti massiivisen vanhoillisten tahojen ja median kampanjoinnin sitä vastaan. Sitä pidettiin yhtenä maailman edistyksellisimmistä ympäristönsuojelun, sukupuolten tasa-arvon, sosiaalisten oikeuksien ja alkuperäiskansojen aseman paranemisen vuoksi. Kampanjointi uudistuksen puolesta jäi pitkälti tekemättä. Uudistusta kannattaneet demokraattiset liikkeet olivat järkyttyneitä. Se koitui ehdotuksen tappioksi. Kamppailu Chilen uudesta perustuslaista on ollut yksi osoitus poliittisesta heiluriliikkeestä, joka on ravistellut Latinalaisen Amerikan maita viime vuosina.. Komiteaan tuli vahva 33 jäsenen edustus oikeistoryhmistä. Lakiehdotuksella haluttiin jättää lopullisesti jäähyväiset diktatuurin ajalle ja luoda pohjaa hyvinvointivaltiolle. laitoksia myöten huomattava. Esitys uudesta perustuslaista valmistui laajapohjaisen valmistelun jälkeen viime vuonna
Monet kiistat ovat kuitenkin paljastaneet vuosisataisen sorron jatkuvan. Myöskään heidän syrjintänsä ei ole enää niin räikeää kuin vielä viime vuosisadalla. ”Epätoivoiset ihmiset haluavat mitä tahansa muutosta. Alkuvuodesta sellaisessa esiintyneen Illapu-yhtyeen uudet laulut ja päivän mittaan kuullut välispiikit kertoivat mapuchien taistelusta metsiensä, jokiensa ja. Mapuchien elintaso on parantunut muun väestön vanavedessä. Oikeistopopulistiset liikkeet ovat sen sijaan voimissaan ja saavat kannatusta jopa huono-osaiselta kansanosalta. YDIN 3 / 2023 26 YDINHETKI Muutosvoima, joka nosti vielä muutama vuosi sitten edistyksellisiä ja demokratiaa ajavia johtajia valtaan monissa maanosan maissa, on kääntynyt toiseen suuntaan. On arvaamatonta mitä tapahtuu, kun monet ovat vähän koulutettuja ja heitä on helppoa ohjailla valheellisilla väitteillä ja lupauksilla”, arvioi minulle chileläinen ystäväni. Tuo vastarinta on lyönyt mapucheihin usein rikollisen leiman vankilatuomioineen. P oliittisten virtausten äkilliset muutokset ilmenivät selvästi myös Chilen alkuperäiskansojen suurimman ryhmän, mapuche-intiaanien antamissa äänissä perustuslakiuudistuksesta. Esimerkkejä siitä ovat ulkomaisten energiayhtiöiden rakentaman vesivoiman yhteydessä syntyneet konfliktit, joissa on ollut kyse tekoaltaiden alleen jättämistä intiaanikylistä ja menetysten korvaamisesta. Enemmistö noin miljoonasta mapuchesta äänesti uudistusta vastaan, vaikka se olisi parantanut merkittävästi alkuperäisväestön asemaa ja oikeuksia. Kamppailuja uusia vesivoimaloita vastaan käydään parhaillaankin mapuchien asumaalueilla. Keskitien puolueet menettävät kannatustaan. Y mmärtääkseen mapuchien kaltoinkohtelua ei tarvitse kuin osallistua musiikkifestivaaliin mapuchien asuinalueella Biobio-joen varrella lähellä Argentiinan rajaa
Moni nuori on radikalisoitunut ja valmis ”systeemiä vastaan” kohdistuviin iskuihin. Nykyisin ne vastustavat ylipäätään reformeja ja niiden mukana myös perustuslain uudistusta. Tunnelma oli kuin solidaarisuuskonserteissa, joita järjestettiin vuosikymmeniä sitten Chilen kansan puolesta Pinochetin junttaa vastaan. YDIN 3 / 2023 27 YDINHETKI kulttuurinsa puolesta suuryhtiöitä vastaan, poliisien osoittamasta väkivallasta mapucheja kohtaan, ahdistavasta arjesta ja tarpeesta jatkaa kamppailua oman elämäntavan säilyttämiseksi. Illapu-yhtye jatkaa osallistuvan laululiikkeen perinnettä Chilessä. Aiemmin ne tunnettiin siitä, että ne tukivat Pinochetin junttaa. Se on kuitenkin menettänyt lyhyessä ajassa asemansa sitä koetelleiden skandaalien, ennen muuta pedofilian synnyttämän kohun, vuoksi. Turvaa ja vastauksia epävarmuuteensa he ovat kylissään tottuneet hakemaan katolisesta kirkosta. Yksi selitys mapuchien uutta perustuslakia vastustavalla kannalle onkin juuri evankelisten kirkkokuntien kielteinen näkemys. Kun osa heistä on alistunutta ja vähintäänkin syrjäytymisvaarassa, on joukossa myös koulutettuja nuoria, joista on tullut mapuche-aktivisteja. Todellisuudessa suuri osa mapucheista on alistunut asemaansa toisen luokan kansalaisina. Siinä missä sunnuntaimessut täyttivät aiemmin mapuchekylien katoliset kirkot, on niissä ollut nykyisin vähänlaisesti väkeä. Niitä on tehty jo useita ja niiden vuoksi osa aktivisteista on kärsimässä nyt vankiloissa tuomiotaan. Chileen on muodostunut jo useampia radikaaleja mapuchien ryhmiä, joita kuvataan melko ehdottomiksi. Kuva vasemmalla. Kuva oikealla. Latinalaista Amerikkaa viime aikoina leimannut polarisaatio koskee myös mapucheja. Osa on hylännyt neuvottelujen tien, joka ei ole johtanut ryhmien käsityksen mukaan mihinkään konkreettiseen muutokseen. Opiskelemme voidaksemme taistella, julistaa opiskelijoiden tekemä graffiti Concepciónin yliopiston kampuksella. Tammikuussa se esiintyi yön tunteina Quilacon musiikkifestivaaleilla. Osa heistä on opiskellut ulkomailla ja he tiedostavat alkuperäiskansoja sortavat rakenteet ja käytännöt. Katolisen kirkon paikan ovat ottaneet evankeliset kirkkokunnat, joita on levinnyt ympäri maata. Radikaalin opiskelijaliikkeen henki elää yhä.
Hän työskentelee tutkimuskoordinaattorina Helsingin yliopistolla ilmakehätieteiden keskuksessa. Ilmastoturvallisuus kuuluu kaikille Teksti Juhis Ranta Kuva Pekka Elomaa Rosa Rantanen vetää Safer Climate -verkostoa. YDIN 3 / 2023 28 YDINHETKI
Rantasen mukaan ilmastoturvallisuus on keskeinen osa rauhankysymyksiä. Rantanen on jo onnistunut tuomaan ilmastokeskusteluun uusia kulmia ja muotoja. – Mielestäni olisi tärkeää keskustella myös ilmastosta ja rakkaudesta. Hyvä olisi, että rauhannäkemys olisi jo lähtökohtaisesti keskustelussa mukana, kertoo Rantanen. – Rauhanliike ja rauha ovat olennainen osa turvallisuuskeskustelua ja keskustelua riskeistä ja konflikteista. – Varmaankin pasifismi on sitä helpompaa, mitä vähemmän erilaiset konfliktit ja resurssien puute uhkaavat. YDIN 3 / 2023 29 YDINHETKI. Käsitteellä viitataan ilmastonmuutoksen suoriin ja välillisiin uhkiin, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Osana ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskusta (accc) Safer Climaten tarkoitus on edistää ja monipuolistaa ilmastoturvallisuudesta käytävää keskustelua tutkimuksen, kansalaisyhteiskunnan ja taiteen välillä. – Ilmastoturvallisuusfestivaali on pyrkimys entistä tasavertaisempaan ja avoimempaan keskusteluun. S afer climate -hanke on Suomen Akatemian rahoittama. Tarkoitus on kohdata toisemme ihmisinä, Rantanen kuvailee. Rantanen on oppinut näkemään yhtäläisyyksiä edellisten tutkimusaiheidensa ja ilmastokeskustelun välillä. Ilmastoturvallisuudesta puhutaan yhä useammin. Koko ajan on enemmän pulaa elinkelpoisista alueista, puhtaasta ilmasta ja vedestä sekä muista hyödykkeistä, Rantanen listaa. Ilmasto ja kuolema sekä ilmastoturvallisuus -teemojen jälkeen hän haluaa tuoda vielä uusia aineksia keskusteluun. – Järjestimme kestävyystieteen päivillä session, missä käsiteltiin ilmastonmuutokseen, kuolemaan ja menetykseen liittyviä teemoja. Hänen väitöskirjansa käsitteli merkittävään elämän pidentämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ilmastokeskustelu tarvitsee myös sitä, Rantanen päättää. Rantasen seuraava suuri ponnistus ilmastoturvallisuuskeskustelun edistämiseksi on Ilmastoturvallisuusfestivaali. Ideana on saattaa eri alojen asiantuntijoita ja toimijoita keskustelemaan, mutta ilman tittelin tai organisaation taakkaa. Oman työni kautta pystyn tasa-arvoistamaan tätä keskustelua, Rantanen pohtii. Se ei liity suoraan turvallisuuteen, mutta siinä on monia samantyyppisiä asioita, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Sen tarkoituksena on edistää mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastotavoitteet. M iten ilmastoturvallisuus liittyy rauhaan ja miksi rauhanliikkeen tulisi kiinnostua tästä keskustelusta. Haluamme luoda tilan, missä henkilö voi tuoda asiantuntemuksensa mukaan keskusteluun, mutta hänen ei tarvitse julistaa taustaorganisaationsa kantaa. Esimerkiksi se miten ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat kuolleisuuteen, terveyteen, mielenterveyteen ja sitä kautta myös yhteiskunnan kriisinkestävyyteen ja turvallisuuteen, Rantanen kuvailee. Yhdessä Sadankomitean ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävän festivaalin on tarkoitus tuoda ihmisiä yhteen yhteiskunnan eri alueilta. – Aihe nousee esille monilta sekä tutkijoilta että turvallisuuspolitiikan asiantuntijoilta kuin myös kansalaisjärjestöiltä. Turussa akateemisen uransa aloittanut Rosa Rantanen on aiemmin tutkinut toisenlaisia aiheita. – Se on ehkä yksi erikoistaidoistani, että näen yhteyksiä vähän kaikkien asioiden välillä, Rantanen naurahtaa. Nämä eivät ole mitenkään yksinkertaisia kysymyksiä. Helposti keskustelun painopiste on erityisesti turvallisuudessa ja vähemmän siinä ilmastonmuutoksessa. Ilmastoturvallisuus -käsitteen alla yhdistyvät ilmastoja turvallisuuskeskustelu. Tällaisia ovat esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot, resurssipula ja yhteiskunnalliset jännitteet
Ole mukana rakentamassa rauhaa ja anna tukesi Rauhanliitolle. Osallistu toimintaan tai lahjoita nyt sinulle sopivalla summalla MobilePayn avulla tai osoitteessa rauhanliitto.fi/lahjoita Samalla kun Suomi ja Eurooppa jatkavat militarisoitumistaan ja aseellinen turvallisuus ylikorostuu, muut turvallisuuden kysymykset kuten tasa-arvo, ihmisoikeudet, ympäristö ja ilmasto jäävät vähälle huomiolle. Lisäämällä uhan ja voiman määrää ihmiskunnan ja planeetan kustannuksella ei saada turvallisuutta Rauha ei ole itsestäänselvyys. Olemme ajautumassa yhteen ihmiskunnan historian vaarallisimmista ajanjaksoista; olemme lähimpänä ydinaseen käytön riskiä sitten kylmän sodan. 60890. Tuellasi muutamme maailmaa kohti kestävää rauhaa. Rauha tarvitsee tukijansa
MILLAISTA. SILTI SYRJINTÄÄ ON. YDIN TAPASI YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU KRISTINA STENMANIN. YDIN 3 / 2023 32 YDINHETKI MEILLÄ ON ARKUUTTA PARANTAA IHMISTEN OIKEUKSIA YHDENVERTAISUUSTYÖN OIKEUDELLISET RAAMIT OVAT KUNNOSSA. MITEN SITÄ VOI VÄHENTÄÄ. Teksti Arja Alho
YDIN 3 / 2023 33 YDINHETKI M AR KK U LE M PIN EN
Esimerkkinä vaikkapa finanssiala, jossa tehdään asiakkaiden riskiarviointia luottopäätöksiä tehtäessä. Stenman mainitsee myös muun lainsäädännön kuten tasa-arvoja yhdenvertaisuuslain, missä määritellään, mitä syrjintä ja häirintä ovat ja miten edistää yhdenvertaisuutta. Perustuslaissa on myös erikseen mainittu julkisen vallan velvollisuus turvata jokaisen perusja ihmisoikeudet. J ulkisen keskustelun luonne on muuttunut sosiaalisen median myötä. RASISMIKOKEMUKSISTA ON TULLUT YLISUKUPOLVISIA. Tekoälystä ja sen käyttöön liittyvistä yhdenvertaisuusriskeistä Stenman kertoo olevan menossa selvityksiä. Tarvitaan hyviä, mietittyjä ja toimivia rakenteita. Rasismikokemukset ovat myös ylisukupolvisia. Hänen mukaan kouluissa tarvitaan yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen osana pohdintaa, miten lapset kohdataan ja miten epäasialliseen kohteluun puuttumisen vastuut ja toimivallat jaetaan. Oletusten syöttö on olennaista. – Meillä on hyvä ja edistyksellinen perustuslaki. – Kannattaa muistaa, että vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan suojellut poliitikkojen oikeutta käyttää kärkevääkin kieltä vastustajistaan, tämä ei kuitenkaan oikeuta ihmisryhmiin kohdistuvaa halventavaa puhetta ja nöyryyttävää kieltä. Lapset usein sulkeutuvat eivätkä vaikkapa tuntemansa häpeän vuoksi uskalla kertoa kokemuksistaan. Rasistiset kokemukset ovat Stenmanin mukaan yleisiä. – Aina se ei ole helppoa. – Kouluterveyskyselystä ilmeni, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokivat kaksinkertaisesti enemmän kiusaamista ja häirintää muihin verrattuna. Jos esimerkiksi etninen tausta tai kansalaisuus syötetään tietoihin, voi lopputulos olla syrjivä. YDIN 3 / 2023 34 YDINHETKI K esäkeskustelu syrjinnästä ja sen määrittelyn vaikeudesta on ollut Kristina Stenmanin mielestä osittain hämmentävää ja jopa poliittista kikkailua. Jokaisen yhdenvertaisuus lain edessä on turvattu, syrjintä ja ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan on kielletty. Selvitykset eivät koske vain julkisia toimijoita. Y hdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta ilmenee, että vammaisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet.. – Rikoslaissa määritellään kaikkein karkeimmat syrjintätilanteet, esimerkiksi kiihotus kansanryhmää kohtaan tai kiskonnan tapainen työsyrjintä. On aikuisten tehtävä olla turvallisia, sanoo Stenman. – Tuntuu erityisen julmalta, että haavoittuvassa asemassa ja ilman omaa ääntä olevia ihmisiä ja ihmisryhmiä käytetään poliittisessa keskustelussa välikappaleina, Stenman sanoo. Y hdenvertaisuusvaltuutettu seuraa eri tutkimuksia ja niistä saatuja tuloksia syrjintäkokemuksista sen ohella, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle voi tehdä myös ilmoituksia. Mutta sekään ei selitä lisääntyneitä kovia puheita. Samoin meillä on kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut kuten esimerkiksi rotusyrjinnän vastainen sopimus. – Meillä on lapsia ja nuoria – erityisesti ruskeita ja mustia –, jotka ovat syntyneet Suomessa, koko heidän elämänsä on täällä mutta silti he kokevat häirintää, kiusaamista ja syrjintää. Stenman korostaa myös sitä, että rasismin ja rasistisen kohtelun kohteeksi joutuminen syö koko yhteiskunnan turvallisuutta: se vaikuttaa meihin kaikkiin. Tekoälyn vaikutuksista demokratiaan, saati julkiseen keskusteluun ja se sävyyn, ei vielä tiedetä. Sama pätee lasten harrastuksiin kuten esimerkiksi urheiluun
Hän pitää kuitenkin hyvin arveluttavana kaavailtuja suunnitelmia, jossa esimerkiksi sosiaaliturvaa eriytettäisiin ulkomaalaisille. YDIN 3 / 2023 35 YDINHETKI Kristina Stenman Oikeustieteen kandidaatti. www.syrjinta.fi – Näin on. Vammaisiin kohdistuva syrjivä kohtelu ulottuu kaikkiin elämänalueisiin esteettömistä tiloista työelämään. Sanoisin, että poliittisessa kentässä on arkuutta parantaa ihmisten oikeuksia. Ihmisiä ajetaan tekemään 12 – 16-tuntisia työpäiviä ja jättämään mahdollisesti kielikurssit väliin, jotta tarvittavat toimeentulorajat saavutetaan. Se kantaa! VAMMAISTEN TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN ESTEITÄ ON VÄHENNETTÄVÄ.. Sitä tulee miettineeksi, miten huonoa, syrjivää ja väkivaltaistakin kohtelua kokeneitten ihmisten parissa työskentelyä jaksaa tehdä. – Perhettään ikävöivät joutuvat tekemään kovia ratkaisuja. Stenman iloitsi työelämän osapuolien hyvistä lausunnoista syksyn yhdenvertaisuustiedonantoon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimikausi on 2020 – 2025. Tähän tarvitaan myös lainsäädäntötoimia. Y hdenvertaisuusvaltuutetun työkenttä on laajentunut viime vuonna. Kun kieleen, kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvä syrjintä on kiellettyä, miten on laita Suomessa asuvien venäläisten kohdalla. – Meillä on myös erittäin hyvä työporukka. Tässäkin asiassa hyvä koulutus tarkoittaa toiminnan ja käytäntöjen läpikäymistä sekä oikeustapausten seurantaa, korostaa Stenman. – Viime hallituskaudella jo toivoimme lainsäädäntöön korjauksia, joita ei tullut. Ne alkavat jo rekrytoinnista. Usein profiloinnin kohteeksi joutuvat maahanmuuttajien ohella romanit. Ne olisivat hänen mukaansa suoranaista marginaaliin ajamista. Nyt valtuutettu raportoi myös naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Oikeusperusteet tulevat ainoastaan pakotelainsäädännöstä eivätkä ne esimerkiksi ulotu venäläisten sulkemiseen pois esimerkiksi harrastustoiminnasta. Etninen profilointi ei ole myöskään riittävän selkeästi kielletty lainsäädännössä. Kyse ei ole vain viranomaistoiminnasta vaan myös ihmisten yhteydenottojen perusteella tapahtuneen selvittelystä. Stenman kiittelee kansalaisjärjestöjä ja monia hyviä projektiluonteisia hankkeita, jotka tukevat yhdenvertaisuuden edistämisen työtä. Toimi ennen yhdenvertaisuusvaltuutetuksi nimittämistä Pietarsaaren kaupunginjohtajana. Kun varsin korkeaa työllisyysastetta halutaan edelleen nostaa, on puututtava rakenteisiin, jotka estävät vammaisten pääsyä työelämään. Kun haluamme osoittaa sympatiaa ukrainalaisille, venäläisten syrjivä kohtelu ei ole oikea väline. – Yhteydenottoja syrjivästä kohtelusta on tullut. Stenman on kuitenkin tyytyväinen, että poliisin, rajavartioston ja myös yksityisten vartiointiliikkeiden toiminnassa on herätty profiloinnin syrjivyyteen. Stenman muistuttaa myös sen turvaamisesta, että kaikkien oleskeluluvan saaneilla pitäisi olla oikeus perheensä yhdistämiseen
& YDIN 3 / 2023 36 YDINHETKI. Nyt kun sota ulottuu Eurooppaan, haukkamaiset mielipiteet, asevarustelu ja sotilasliiton jäsenyys hallitsevat poliittista ja turvallisuuspuhetta. Suomalainen rauhanliike osoitti tuolloin kykynsä keskittyä olennaiseen: aseidenriisuntaan ja kansainvälisyyteen. Kirjoittaja Lassi Heininen RAUHA Toivo 1980-luvun alkuvuosina ydinsota määriteltiin eksistenliaalisena uhkana ihmiskunnalle
Tämä noteerattiin kansainvälisesti. Maailmanpoliittinen tilanne oli äärimmäisen jännittynyt ja johtavien ydinasevaltojen suhteet hyisen kylmät. Niiden runsas osanottajamäärä vahvisti suomalaisen YDIN 3 / 2023 37 YDINHETKI. V uosi 1983 oli ratkaiseva idän ja lännen suhteissa. Tässä tilanteessa yli 30 000 suomalaista kokoontui helluntaina Helsinkiin osoittamaan tukensa maailmanlaajuisen liennytyksen ja aseidenriisunnan puolesta, voimapolitiikkaa ja uusien ydinohjusten Eurooppaan sijoittamista vastaan. Olihan puolenpäivän aikaan onnistuttu yhdistämään 34 Etyk-maan lähetystöt Finlandia-taloon (jossa valtiojohtajat allekirjoittivat vuonna 1975 tärkeän sivun eurooppalaisen liennytyksen historiaa) Euroopan pisimmällä niin sanotulla “ety”-ihmisketjulla, joka symbolisoi maanosan yhteisyyttä. Vuoden 1982 yk-päivän rauhanmarssit pidettiin yli sadalla paikkakunnalla. Onnistumisen selittää kymmenien tuhansien ihmisten halu osoittaa mieltään rauhan puolesta. Johtavat ydinasevallat, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat vastasivat tilaisuuden järjestäjille heille osoitettuihin kysymyksiin eri maiden rauhanliikkeiden edustajien ollessa runsaslukuisesti paikalla. Tämä alkujaan hullulta kuulostanut idea onnistui, jota Baltian maiden kansalaisjärjestöt sovelsivat myöhemmin, vaikka Mannerheimintien liikenne jouduttiin katkaisemaan kahdesta kohtaa. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen kuvasi piirroksessaan pari päivää ennen h-hetkeä ihmisketjun tavalla, joka toimi käytännössä alkuperäistä suunnitelmaa paremmin. Fyysikoiden ydintalvi-skenaario, että ydinsota jäähdyttää dramaattisesti maapallon ilmaston, oli hyvin tiedossa. Yhden osapuolen hermoilu lisäsi ydinaseiden ensikäytön riskiä. Geneven neuvottelut takkuilivat ja Neuvostoliiton johto epäili Nato-maiden valmistautuvan ydinhyökkäykseen Able Archer 83-sotaharjoitusten varjolla. R auhan ja toivon kevät -tapahtumassa Kaisaniemen puistossa vallitsi karnevaalimainen tunnelma
S otilasliittoon liityttiin ilman monen lupaamaa kansanäänestystä. Aktiivisina kansalaisina suomalaiset näyttivät maailmalle olevansa rauhan puolella sotaa vastaan. Uhkakuvien, haukkamaisten puheiden ja lööppien hallitsemassa henkisessä ilmapiirissä voi olla vaikeata sisäistää, että kyse on muustakin kuin vastakkainasettelusta, asevarustelusta ja ulkoisesta vihollisesta, ja että on muitakin kansainvälisiä toimijoita kuin Yhdysvallat, Nato, Kiina ja Venäjä. Tämä ei miellyttänyt Helsingin Sanomia, joka pääkirjoituksessaan tuomitsi tapahtuman Etykin väärinkäyttönä. Näin myös tuetaan sikäläistä sotateollista kompleksia ja katetaan Yhdysvaltain massiivista ulkomaanvelkaa. Päätöksen tehneet presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta saattavat löytää edestään laiminlyönnin. Paikallisten rauhanmarssitoimikuntien neuvottelukokous, johon myös rauhanjärjestöt osallistuivat, teki päätöksen kevään tapahtumasta. Ulkoja turvallisuuspolitiikan vastuulliset korostavat Yhdysvaltain merkitystä ja Nato-jäsenyyttä aseidenriisunnan, yk:n kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja eu:n rauhanomaisen ulkopolitiikan sijaan. Päättäjillä ei tunnu olevan malttia pohtia rauhan kysymyksiä eikä valmiutta edistää aseidenriisuntaa saati allekirjoittaa yk:n ydinaseet kieltävä sopimus. Sen sijaan ulkoinen uhka, eli aseellisen hyökkäyksen todennäköisyys, perustuu oletuksiin ja spekulaatioon. YDIN 3 / 2023 38 YDINHETKI. Lisäksi hyväksyttiin luonnos meneillään oleviin hallitusneuvotteluihin, jossa esitettiin muun muassa tukea Geneven ydinaseriisuntaneuvotteluille, Pohjolan ydinaseettomuutta, aseriisunnan edistämistä sekä kasvatuksen ja koulutuksen resurssointia asevarustelun sijaan. N eljä vuosikymmentä myöhemmin – Kiinan ja Yhdysvaltain suurvaltanokittelun ja Ukrainan sodan varjossa – iloisesta rauhanjulistuksesta on jäljellä vain kangastus. Miten voisikaan olla, kun on ostettu amerikkalaisia hävittäjiä, joita maksetaan vuosikymmeniä. Mutta ei myöskään tunnu olevan tahtoa suunnata riittäviä resursseja ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan sekä ympäristötutkimukseen ja -kasvatukseen. On ironista, että faktat, kuten mennyt heinäkuu kaikkien aikojen lämpimämpänä kuukautena, osoittavat ilmastokriisin ja ympäristökatastrofin todellisuuden. Osana valmisteluja laadittiin kysymykset silloisen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajille, jotka koskivat Euroopan ydinaseriisuntaa, pidättäytymistä ydinaseiden ensikäytöstä, ydinaseettomia vyöhykkeitä ja rauhanliikkeen merkitystä. Kuitenkin samaan aikaan nopeasti etenevä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat konkreettisesti ja kokonaisvaltaisesti ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuutta. Samoin senkin, etteivät he vaivautuneet esittämään omaehtoisia ja varaumia ja rajoituksia Naton tukikohtien perustamiselle ja ydinaseiden sijoittamiselle. rauhanliikkeen itsetuntoa ja antoi kimmokkeen jatkaa. Suomi on tehnyt historiansa kalliimmat asekaupat, liittynyt Yhdysvaltain johtamaan sotilasliittoon, kasvattanut sotilasmenojaan, sulkenut rajojaan ja liikkunut voimapolitiikan suuntaan. Sen sijaan on hyväksytty turvallisuuspoliittisen eliitin määrittelemä ja kauppaama sotilaalliseen voimaan pohjaava kapea kansallinen turvallisuus, johon on sisäänrakennettuna ulkoinen uhka ja viholliskuva. Tässä tukeuduttiin – symbolisesti ja kirjaimellisesti – Suomen ulkopolitiikan peruslinjaan ja että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi saattoi uskottavasti toimia välittäjänä kansainvälisissä konflikteissa. Lehti ei myöskään julkaissut rauhanliikkeiden vastinetta
Liennytyksen myötä johtavat ydinasevallat heräsivät kaukokulkeutuvien saasteiden, kuten ydinjäte ja happosateet, luomaan globaaliin ongelmaan. Pitkällä tähtäimellä nämä vaikuttavat koko maailman, myös Suomen, vakauteen ja turvallisuuteen enemmän kuin suurvaltakilpailu tai yksi sota. Monet jälkimmäisistä ovat (entisiä) siirtomaavaltoja. Arktisen alueen valtiot kokoontuivat Suomen aloitteen pohjalta ensimmäiseen ministerikokoukseen allekirjoittamaan yhteisen ympäristösuojelustrategian. Y mpäristökatastrofin lisäksi meneillään on jälki-kolonialistinen kamppailu luonnonvaroista, taloudellisesta ja teknologisesta johtajuudesta sekä poliittis-sotilaallisesta hegemoniasta. Ne tarjoavat talousja kehitysmallejaan, tekopyhästi unohtavat omat interventionsa sekä vielä turvautuvat sotilaallis-taloudelliseen voimaansa energiaturvallisuutensa takaamiseksi. Hallituksilta odotetaan aitoa tahtoa yhteistyöhön, joka avaa tien rauhaan ja antaa resurssit ympäristökriisin ratkaisulle. Yhtäläisyys löytyy myös siitä, että poliittinen ratkaisu on ainoa kestävä tie. Kylmän sodan kahtiajaon sijasta globaalia kehitystä määrittää kaksi kilpailevaa todellisuutta: yritys pelastaa planeetta yhteistyöllä versus sotapuheella kuorrutettu voimapolitiikka. Mikä tärkeintä, suhteet eivät jääneet vain puheiden tasolle vaan liennytys kirjattiin useisiin Neuvostoliiton/Venäjän ja Yhdysvaltain välisiin asevalvontaja aseriisuntasopimuksiin sekä luottamusta lisääviin toimiin, kuten keskija lyhyenmatkan ydinohjukset eliminoiva infsopimus, josta molemmat vetäytyivät vuosina 2019 – 2020, ja strategisia ydinohjuksia koskeva start-sopimus, joka on nyt ainoa voimassa oleva asevalvontasopimus maitten välillä. O n hyvä muistaa, että vuoden 1983 jännittynyt tilanne purkautui johtavien ydinasevaltojen välisiin neuvotteluihin. Tämä vahvisti globaalia ympäristösuojeluyhteistyötä, jonka menetystarina on otsonikerrosta suojeleva Wienin sopimus ja sitä täydentävä Montrealin protokolla. Aikaisemmin se oli ydinsota, nyt ilmastonmuutos. YDIN 3 / 2023 39 YDINHETKI. Reykjavikin huippukokouksessa presidentit Gorbatšov ja Reagan hyväksyivät ydinaseettoman maailman tavoitteen. Näihin maihin iskevät kovimmin niin äärimmäiset sääilmiöt – kuumuus, kuivuus, tulvat – sekä ruokapula ja hinnan nousu että niiden välilliset seuraukset kuten sosiaalinen tyytymättömyys, pakolaisuus, kansannousut, vallankaappaukset. Globaalin etelän nousu itsenäiseksi poliittiseksi toimijaksi koetaan rikkaissa läntisissä maissa uhaksi vallitsevalle maailmanjärjestykselle. Läntisten valtioiden tulkitessa nykyisen kriisin kapeasti uutena idän ja lännen kylmänä sotana, valtaosa Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maista, jotka eivät halua valita puoltaan, näkevät sen isossa kuvassa osana globaalia moninapaista kehitystä. YMPÄRISTÖKATASTROFIN LISÄKSI MENEILLÄÄN ON JÄLKI-KOLONIALISTINEN KAMPPAILU LUONNONVAROISTA, TALOUDELLISESTA JA TEKNOLOGISESTA JOHTAJUUDESTA SEKÄ POLIITTISSOTILAALLISESTA HEGEMONIASTA. Maailma on muuttunut vuodesta 1983 moninapaiseksi ja -tahoiseksi mutta yhtäläisyys löytyy eksistentaalisen globaaliuhan olemassaolosta
S uomeen oli 50-luvulla syntynyt erittäin vahva Suomen Rauhanpuolustajien liike, jonka handicap meidän – ja cnd:n näkökulmasta – oli jäsenyys Moskovasta johdetussa Maailman Rauhanneuvostossa. Filosofi Bertrand Russel oli perustanut vuonna 1960 akateemisen porukan nimellä Committee of One Hundred tukemaan cndkampanjaa. Minäkin olen lukenut pari. Tämä ajatus yksipuolisesta ydinaseiden riisunnasta oli vahvasti yhteydessä tutkijapiireissäkin paljon kannatettuun ajatteluun luottamusta lisäävistä toimista, jotka johtaisivat laajempiin aseidenriisuntasopimuksiin ja siten turvallisempaan maailmaan. Jos haluaa sijoittaa Suomessa elokuussa 1963 perustetun Sadankomitean oikeaan viitekehykseen, kannattaa lukea tuo kirja. Non-alignment eli sitoutumattomuus oli ideana kovassa kurssissa kaikissa länsimaissa ja varsinkin tutkijapiireissä. 1 960-luku oli hyvin erikoinen vuosikymmen. Se olikin hassua diaKalevi Suomela Sadankomitean ensimmäisenä puheenjohtajana tekee muistimatkan vuoteen 1963. Se oli sitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa. 60-luvun puolivälissä Sadankomitea oli vähintäänkin yhtä tunnettu ja yhtä suosittu asia kuin nuortaistolaisuus kymmenen vuotta myöhemmin. Englannissa oli perustettu vuonna 1958 Campaign for Nuclear Disarma-ment (cnd), jonka operatiivinen kärkiajatus oli Ison-Britannian yksipuolinen luopuminen Trident-ohjuksista ja niiden ydinkärjistä. Sadankomitea perustettiin tuolloin Hiroshiman muistopäivänä. Meille, jotka halusimme perustaa Suomeen uuden kansainvälispoliittisesti sitoutumattoman rauhanliikkeen, oli helppoa kaapata valmiiksi tunnettu nimi – ja idea, jonka takuumiehenä oli maailmankuulu filosofi. Se oli tullut tunnetuksi Suomessa Sadankomiteana. Kirjoittaja Kalevi Suomela vuonna 19 MITÄ MIELESSÄ 63 YDIN 3 / 2023 40 YDINHETKI. 60-luvusta on kirjoitettu paksuja kirjoja. Yliopistolla Sadankomitea alkoi heti saada vahvaa vastakaikua. Pidin erityisesti Arthur Marwickin kirjasta The Sixties, joka ilmestyi vuonna 1998. 6 0-luvulla elettiin kylmän sodan aikaa
Esimerkiksi pukeutumiskoodin yleinen vapautuminen 60-luvulla heijasti ikään kuin arjen demokraattisten asenteiden omaksumista. Syntyi liikkeitä ajamaan sukupuolten tasa-arvoa, huono-osaisten aseman kohentamista, kehitysyhteistyötä ja kehitysmaiden kolonialismista vapautumista ja niin edelleen. Demokratian arvojen näkökulmasta Suomi oli lisäksi sodan aikana ollut väärällä puolella. Tässä vaatimuksessa esikuvamme oli Johan Galtungin johtama Oslon Rauhantutkimuslaitos. Tietovisassa piti sijoittaa rauhanliikkeen tärkeitä saavutuksia tai tapahtumia oikeille vuosikymmenille. Sadakomitean entinen pääsihteeri Eekku Aromaa oli laatinut aivonystyreille puuhaa. Yhteiskunnassa oli paljon rakenteita ja jäykkiä asenteita. He tekivät Sadankomiteasta itselleen vihollisen, mikä oli tietysti karmea regressio. Kolikon toinen puoli oli antiautoritaarisuus. Kehotan katsomaan tarkasti, mitä maailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa juuri nyt tapahtuu. Sodan loppuratkaisu merkitsi demokratiaan sitoutuneelle kulttuurille läpimurron mahdollisuutta. Se oli Sadankomitean sitkeän työn tulosta. Sadankomitean juhlavastaanotolla 6. JA AK KO EL LI SA AR I lektiikkaa. 8. Rauhanasemalle kokoontunut juhlavastaanoton väki otti haasteen vastaan tosissaan! AR JA AL H O YDIN 3 / 2023 41 YDINHETKI. Samoin usko voimaan ja pelotteeseen ainoana realistisena turvallisuuspolitiikkana. 60-lukua on sanottu yhden asian liikkeiden vuosikymmeneksi. Vaikka Suomi oli säilyttänyt demokratiansa 1920ja 30-luvuilla, henki oli ollut hyvin autoritaarinen ja eurooppalaisella fasismilla oli ollut maassamme liian paljon ymmärtäjiä. Sadankomitea voi elää tässä päivässä ja tulevaisuudessa menestyksellisesi vain, jos ymmärrämme syvällisesti minkälainen haaste Sadankomitea edustamat arvot ja ideat ovat edelleen myös tänä päivänä. S adankomitealaisuus ymmärrettiin rauhanpolitiikkaa laajemmaksi asenteeksi. Sadankomitea oli kaikkien yhden asian liikkeiden äiti. Kesti melkein kymmenen vuotta taprin perustamiseen. Se on ollut kulttuurisesti eräänlainen dynamo. sai muistella Sadankomiteaa. Voidaan kai sanoa, että 50-luvun modernismi jo ennakoi tuota läpimurtoa, mutta se tapahtui rytinällä vasta 60-luvulla. Yksi keskeisistä vaatimuksista, jonka me toimme esiin heti vuonna 1963, oli valtion rahoittaman rauhantutkimuslaitoksen perustaminen myös Suomeen. Vanhat typerät fasistoidiset ideat ja asenteet elävät tänä päivänä monissa maissa eräänlaista renessanssia, Suomessakin. S adankomitean 60 toimintavuotta ovat olleet melkoinen menestystarina. 60-luku merkitsi demokratian ottamista vakavasti kaikenlaisessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, mieleni tekee sanoa: aikuista kansalaisuutta
Hän muistuttaa siitä, että rauha on usein hidas prosessi. Suomessa kehitysyhteistyöhön osoitettujen varojen osuus bruttokansantulosta pienentyy entisestään uuden hallituksen myötä. Jos uskoo vain pahaan, niin silloin toki voi sanoa, että mitä minä sanoin. Kirjoittaja Mari Teinilä vat ihmisoikeuksien edistäminen sekä kehitysyhteistyö, ”koko maailman halaaminen.” – Meitä 1940-luvulla syntyneitä on syyllistetty aktiivisuudestamme rauhanliikkeissä. Tavallaan se on Venäjän vika, mutta silti muut maat joutuvat osavastuullisiksi. – Ei se ole syyllinen, joka uskoi ja rakensi, vaan se, joka rikkoi. Vanhempieni sukupolvi paikkasi sitä minkä sota oli tuhonnut. – Lapsena näin pommitettuja taloja, mutta samalla olimme menossa kohti parempia aikoja. Kahden maailmansodan jälkeinen aika oli optimismin aikaa maailman muuttamisesta ja muuttumisesta parempaan suuntaan. Rauhantyön rinnalle tuliPresidentti Tarja Halosen mukaan rauhan puolesta puhuminen ja sen eteen toimiminen edellyttää näinä aikoina rohkeutta kulkea vastavirtaan. H alosen mukaan kovuudella ja asioiden näkemisellä pelkästään synkkinä voidaan menettää monta kehitysmahdollisuutta. Yk:n perustaminen oli yksi osa tätä ajattelua. Ajateltiin, ettei sota ole enää pätevä tapa ratkaista asioita Euroopassa. Toisen maailmansodan jälkeen oli kuitenkin vahvistunut usko siihen, että asioita pystytään ratkomaan globaalisti. – Olemme laittamassa muita maita taakankantajiksi. – Sota Euroopassa vaikuttaa siihen, että Euroopassa on nyt vähemmän kiinnostusta kestävän kehityksen globaaleihin kysymyksiin. Tarja Halonen sanoo, että 1960-lukua varjosti kuitenkin ydinsodan pelko. – Minäkin näin painajaisia ydinsodasta Suomessa. tarvitaan entistä enemmän RAUHANLIIKKEITÄ T arja halonen syntyi keskelle sotaaikaa jouluaattona 1943. – Monet meistä 60-luvulla opiskelleista olimme mukana rauhanliikkeissä, muun muassa Sadankomiteassa. YDIN 3 / 2023 42 YDINHETKI
– Kansainvälisissä kokouksissa minulle on sanottu, että teillä on nyt tämä sota Euroopassa. AN TT I RIN TA LA Rauhanlähettiläskoulun osallistujia keväällä 2022. Kun pyydän tarkentamaan, mitä tämä rauhantyö arjessa voisi olla, Tarja Halonen nostaa esimerkin joukkoliikenteestä. Rauha on useimmiten hidas prosessi ja vaatii rohkeutta kulkea vastavirtaan. Tästä esimerkkeinä ovat Etelä-Korean ja Pohjois-Korean tilanne, tai kenraali Augusto Pinochetin valtakauden pituus Chilessä. Muu maailma ei pysähdy siihen, ettei Eurooppa ole mukana. Mutta kun maailmassa ovat ne kaikki muutkin sodat. Sadankomitean yhteydessä hän nostaa erikseen esiin myös rauhanlähettiläiden kouluttamisen, jota hän pitää erittäin hyvänä toimintatapana. – Hän puhui siitä, että esimerkiksi lasten riitely on normaalia, mutta miten opettaa lapsia ratkaisemaan riitatilanteet. – Tärkein ensimmäinen askel heidänkin elämässään on ollut rauhan edistäminen omassa arjessaan, Tarja Halonen sanoi valmistujaisissa. Hän viittaa myös rauhankasvatuksen uranuurtajaan Helena Kekkoseen. Siihen että jokaiselle kuuluu oma vuoro keinua puistossa. SA DA N KO M ITE A YDIN 3 / 2023 43 YDINHETKI. Tämän vuoden toukokuussa valmistuneita rauhanlähettiläitä Tarja Halonen muistutti siitä, että tunnettujen rauhantekijöiden työ on ollut hyvin konkreettista ja hetkessä kiinni olemista. Tarja Halonen sanoo Euroopan olevan nyt sodan seurauksena osin sivussa kestävän kehityksen kysymyksistä, mutta toisaalta maanosamme ei ole koko kehityksen avain. – Kun esimerkiksi paikallisjunassa todistaa häirintää, yksi hyvä tapa toimia ja osoittaa tukea on istua häiritsevän käytöksen kohteeksi joutuneen ihmisen vierelle. Tarja Halonen. Y ksi suomessa näkyvä viime aikojen muutos on mielipiteiden jyrkentyminen, jota sosiaalinen media on entisestään voimistanut. Presidentti Tarja Halonen muistuttaa siitä, etteivät muutokset parempaan yleensäkään ole nopeita. Rauhanlähettiläiden koulutusta on järjestetty vuodesta 2016 lähtien ja sen on saanut yhteensä 286 henkilöä. Laajempi haastattelu on julkaistu kesällä Kotimaa-lehdessä. Presidentti Halonen antoi haastattelut sekä Kotimaaettä Ydin-lehdelle
9. YDIN 3 / 2023 44 YDINHETKI Jotain meni rikki meissä 11. 1973 Teksti Ytimen toimituskunta Kuvat Reijo Hämäläinen 44 YDINHETKI YDIN 3 / 2023 Chilestä on vaikea löytää kylää, jossa ei olisi muistomerkkiä juntan vainoissa menehtyneistä kyläläisistä. Antuco-tulivuoren lähellä olevan pienen kylän perheistä moni menetti useamman perheenjäsenen.
9. Museon vihki käyttöön maan silloinen presidentti Michelle Bachelet. Myös suomalainen solidaarisuustoiminta on esillä Santiagon Memoria-museossa kuten myös juntan vallankaappauksen vuosipäivän mielenosoitukset eri puolilla maailmaa.. Memoria-museon yksi kookas seinä on omistettu juntan uhrien kasvokuville. Se antaa myös äänen niille, jotka joutuivat kokemaan vuosien ajan diktatuuriajan sortoa ja niitä, jotka nousivat vastarintaan. Myös suurvaltasuhteet vaikuttivat Chilen tapahtumiin. Memoria-museo kehottaa muistamaan Chilessä tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset vuosina 1973 – 1990 ja toimimaan niin, etteivät traagiset tapahtumat enää koskaan toistuisi. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu cia tuki vallankaappausta, jonka välillisten uhrien määrä nousee satoihin tuhansiin. Lisää myös www.chile50.fi yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/21/ilman-unelmiaei-voi-elaa-tulevaisuuteen-chilen-pakolaisetmuistelevat yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/30/yhtenaistakansaa-ei-voi-koskaan-voittaa-chilenkansainvalinen Invisible Heros areena.yle.fi/1-4672754 Kuva oikealla. Nykyisin hän johtaa yk:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa. YDIN 3 / 2023 46 YDINHETKI S antiago de chilessä avattiin vuonna 2010 El Museo de la Memoria y los Derechos Humanos. 1973, kun kenraali Augusto Pinochetin johtama armeija otti vallan 17 vuodeksi. Museo kunnioittaa vuoden 1973 vallankaappauksen uhreja – murhattuja, kidutettuja, vammautuneita, kadonneita ja maanpakoon joutuneita – ja heidän perheitään. Pysyvä näyttely kattaa kaksi kolmasosaa museon tiloista. Memorian arkisto koostuu muun muassa ihmisoikeusloukkausten suullisista ja kirjallisista todistuksista, oikeuden asiakirjoista, kirjeistä, valokuvista, uutisfilmeistä ja muusta audiovisuaalisesta materiaalista. Chilen vaaleilla valittu ja demokraattista sosialismia ajanut presidentti Salvador Allende kuoli vallankaappauksessa 11
50 VERONICA PIMENOFF Rauhan väki! – Folk för fred! / 54 WELAT NEHRI Kurdien sadan vuoden tragedia / 58 JUHA SAARINEN Marttyyrien karavaani / 62 ILARI MATUZ JA JANI KORHONEN Unkarin illiberaalin käännöksen anatomia / 67 JORMA KESKITALO Luonto lapsen silmin. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
aikana järjestettiin Helsingissä mielenosoitus, jossa kirjailija ja psykiatri Veronica Pimenoff puhui tavalla, joka olisi pitänyt olla kaikissa uutisissa. YDIN 3/ 2023 50 YTIMESSÄ. Ei ollut. 7. Kirjoittaja Veronica Pimenoff FOLK FÖR FRED! Rauhan väki! Presidentti Joe Bidenin Suomen vierailun 13
Hänen joukkonsa on aseistettu ja hänen saattueessaan joillekin on uskottu tehtävä huolehtia ydinaseiden jatkuvasta laukaisuvalmiudesta. Tukikohtia on kolme kerta enemmän kuin Yhdysvalloilla on lähetystöjä tai konsulaatteja. Taisteluharjoitukset jättävät maastoon jälkensä. Viime syksynä hallitus ilmoitti, että Suomi aloittaa neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa sen joukkojen toiminnasta Suomen alueella. Y hdysvaltojen sotilastukikohtia perustettaessa on usein karkotettu alueen väestöä. Tukikohtia nimitetään usein muilla termeillä kuten nyt myös Suomessa, jossa lanseerataan nimitystä yhteisalueet. Tällä vuosituhannella tukikohdat ovat tukeneet maan hyökkäyssodankäyntiä ja taistelutoimia yli 25 maassa. Todetaan myös, ettei Suomeen ehkä tulisi pysyviä vieraita sotajoukkoja, vaan käytettäisiin jonkinlaista joukkojen rotaatiomallia. Yhdysvalloilla on myös kolme kertaa enemmän tukikohtia kuin muilla mailla yhteensä. Suuri määrä tukikohdista aiheuttaa merkittävää ympäristötuhoa päästöinä, myrkkyvuotoina ja onnettomuuksina. Tämä osoittaa, ettei Yhdysvallat tapaa toimia muiden maiden kanssa tasavertaisesti ja diplomatiaa käyttäen vaan aseiden ylivoimalla. Me kokoonnumme ilman aseita. Esimerkiksi Grönlannissa siirrettiin joukoittain inuiitteja perinteisiltä asuinsijoiltaan, Alaskassa ja Filippiineillä alkuperäisväestö joutui muuttamaan mailtaan, ja kun pahamaineista Diego Garcian tukiYDIN 3 / 2023 51 YTIMESSÄ. Yhdysvalloilla on yli 750 sotilastukikohtaa 80 maassa joka puolella maapalloa, kokonainen imperiumi siis. Liittovaltion puolustusministeriö ei ilmoita tarkkaa lukumäärää Yhdysvaltain kongressille, joka kuitenkin myöntää niiden määrärahat, vuosittain noin 55 miljardia usd. Ruotsi ja Tanska neuvottelevat omastaan. Kun hän kulkee Helsingissä, hänen panssaroidussa autossaan on suuri määrä erilaisia aseita. Ongelmajätteitä kipataan ympäristöön. Ilmiselvästi tällä pyritään häivyttämään niiden tosiasiallinen merkitys: nimittäin, että Yhdysvallat rajoittaa näillä alueilla isäntämaan suvereniteettia. Rakenteilla on Yhdysvaltain sotilaallinen linnoitus Pohjolassa. Puhutaan vieraiden joukkojen asevarastoista ja niille luovutettavista satamista ja lentokentistä. N orjalla on jo kahdenvälinen sopimus Yhdysvaltojen kanssa. K aupungissamme on vieras, joka tuli tänne aseistettuna. Meillä on erilaiset yksilölliset ja järjestölliset taustat mutta yhteinen huoli militarismin lisääntymisestä Suomessa, maailmalla käytävistä sodista ja resurssien tuhlaamisesta varusteluun ympäristötuhon estämisen sijaan. Useimmat tukikohdat operoivat sellaisilla sopimuksilla, jotka vapauttavat ne sekä Yhdysvaltain että isäntämaan ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Puolustusyhteistyösopimuksessa voidaan sopia myös Yhdysvaltain sotavoimien tukikohdista Suomen alueella
Eurooppaan on rakennettava luottamusta ja vakautta, estettävä ydinaseiden leviäminen ja luotava kestävä turvallisuusjärjestelmä. Suomen itärajalle ei pidä kasata aseita jännitystä lisäämään. Isäntämaan viranomaisilla ei ole sinne asiaa. YDIN 3/ 2023 52 YTIMESSÄ. Alueita on myös käytetty vankiloina, joissa mielivaltaisesti pidätettyjä on pidetty vuosikausia ilman syytettä ja oikeudenkäyntiä hirvittävissä oloissa kidutuksen kohteina. S uomi ei ole lausunut mitään neuvottelutavoitteistaan. SUOMEN ITÄRAJALLE EI PIDÄ KASATA ASEITA JÄNNITYSTÄ LISÄÄMÄÄN. Esimerkiksi Saksan valtionjohto, saati julkisuus eivät tiedä, mitä Ramsteinin tukikohdassa tapahtuu. kohtaa rakennettiin keskelle Intian valtamerta, Chagos-saaren kaikki asukkaat pakkosiirrettiin sen tieltä pois. Tiedustelusta, tutkimuksesta, harjoituksista ja varautumisesta sotaan voidaan sopia. Sieltä käsin ohjataan aseistettuja drooneja, joilla tapetaan ihmisiä kolmansissa maissa. Laki kieltää ydinräjähteiden tuonnin Suomeen. Arktinen alue ja Itämeri tarvitsevat rauhaa, eivät aseita. Kyse olisi alueluovutuksesta vieraalle vallalle, jonka tukikohdissa ihmisiä on kidutettu. Ne eivät lisää turvallisuutta vaan jännitystä ja sodan uhkaa. Tunnetuin näistä paikoista on Guantánamo Bay Kuubassa. Koska Yhdysvallat ei ole ratifioinut Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman sopimusta, Suomen alueelta ei voisi Suomen lain mukaan luovuttaa sotarikoksesta epäiltyä Yhdysvaltain tai sen liittolaisen kansalaista Haagin tuomioistuimeen. Muiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella voi ainakin arvailla, mistä tullaan sopimaan. Julkisuus saisi tietää, jos eduskunta muuttaisi tätä lakiin perustuvaa kieltoa. Suomi saattaisi näin luovuttaa aluettaan Yhdysvalloille ja menettää osan itsemääräämisoikeuttaan niin, ettei valtakunnan alue enää olisikaan jakamaton. Yhdysvallat kohtelee liittolaisiaankin yliolkaisesti – ja on tottunut saamaan tahtonsa läpi. On siis mahdollista tehdä sotarikoksiakin. 2000-luvun alussa Yhdysvaltain salainen palvelu cia käytti useita eurooppalaisiakin tukikohtia vankiensa kuljettamiseen ja kiduttamiseen. Tukikohdan ympäristö on pahoin saastunut. Neuvottelujen kulusta ei ole julkista tietoa. V oi käydä, kuten monessa maassa ja muun muassa Norjassa, että Suomen oikeuslaitoksen toimivalta ei ulotu yhteisille alueille. Mutta, jos asiat menevät niin kuin esimerkiksi Australiassa, edes valtionjohto ei saisi tietää, kuljettavatko Yhdysvaltain laivat tai lentokoneet ydinaseita Suomen alueella tai varastoivatko niitä tukikohtaan. Sopimus mahdollistaisi Yhdysvaltain suurienkin joukkojen oleskelun ja nopean saapumiseen Suomeen, lisäksi niiden aseita ja tarvikkeita voisi varastoida. Syntyisi alueita ja tiloja, joihin suomalaisilla ei olisi pääsyä lainkaan. Vastustamme tällaisten yhteisalueiden luomista
Mielenosoitukset ovat usein syntyneet viiveellä mutta lopulta vaikuttaneet. Sotilaallisten ponnistelujen sijaan maailma tarvitsee yhteistyötä ympäristökatastrofin torjumiseksi. Vastustamme ydinaseita ja Suomen alueiden luovutuksia toisen maan hallintaan. Yleisesti näyttää unohtuneen tai täysin ylenkatsotun, että Suomen perustuslaki määrittää Suomen valtiojärjestyksen perustaksi osallistumisen kansainväliseen yhteistyöhön rauhan turvaamiseksi. Se laittoi toiseksi järjestäjäksi Helsingin toimintaryhmä, kun piti olla Helsingin rauhantoimintaryhmä. Vaadimme rauhaa, emmekä ikinä, ikinä peräänny. U krainan sota on osoittanut aiemman turvallisuusjärjestelmän toimimattomuuden. Meitä kuitenkin yhdistää päättäväisyys. Suuret mielenosoitukset ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet sotiin (Vietnam, Irak) ja asevarusteluun (risteilyohjukset, ydinaseet). Tämä on ilmoitettava neuvotteluvaltuuskunnille, Suomen hallitukselle ja eduskunnalle sekä Yhdysvaltain presidentille ja kongressille. Se merkitsee puhumista, kirjoittamista, palstatilan ja lähetysajan valtaamista, protestia instituutioissa ja kaduilla, työpaikoilla ja tuttavapiirissä, somessa ja nokittain, ja tietenkin valtakunnallisessa politiikassa. Sodat ja niiden kiihdyttämät ympäristökatastrofit uhkaavat kaikkea elämää planeetalla. Yhdessä eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen rauhanliikkeen kanssa on vaadittava nato:n purkamista. Samoin, että Suomi Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä on sitoutunut järjestön ensisijaiseen päämäärään ylläpitää kansainvälistä rauhaa. YDIN 3 / 2023 53 YTIMESSÄ. Rauha on ainoa vaihtoehto elämän tuhoutumiselle. Mediassakin Iltalehti jätti sen pois mielenosoituksestamme uutisoidessaan. R auhan ääni ei kuulu valtamediassa, mutta sinne se on ujutettava, saateltava, voimallisesti vietävä. Emme halua sotaa naapurivaltion kanssa, eikä Kiina ole meidän vihollisemme. Se onnistuu vain rauhan tilassa. Hiljaisuus on murrettava. Hallituksen nyökyttely Yhdysvaltojen ehdotuksille lopetettava. Suomen ei tule lisätä jännitystä eikä ryhdyttävä maaliksi. Suomen on taas laajennettava ulkopoliittista liikkumatilaansa. M eitä on vielä vähän. Rauhasta on kuitenkin tullut ruma sana. Vi behöver nordiskt samarbete för att bli av med amerikanska baser och militär i Norden. Mitään Suomen alueita ei saa jättää oikeusvaltioperiaatteen ulkopuolelle. Ennenkin on onnistuttu! Jos ennenkin on onnistuttu, nyt on pakko onnistua! Onnistuminen riippuu rauhan äänen ja vaatimuksen kuuluvuudesta. Se on myös näyttänyt, ettei turvallisuutta saavuteta, vaan turvallisuus vaarannetaan, kun maa sopimisen sijaan aseistautuu ja sotilaallisesti kouluttautuu Yhdysvaltain ja Naton ohjauksessa
Venäjällä valtaan nousseet bolševikit kuitenkin paljastivat salaisen sopimuksen 1917. Kirjoittaja Welat Nehri E nsimmäisen maailmansodan päättyminen ja sitä seurannut Osmanien valtakunnan hajoaminen toi mukanaan toivoa alueen alistetuille kansakunnille. Se toi itsenäisyyden tai entistä paremman aseman yli 20 kansakunnalle, mutta kurdeille se jätti näihin päiviin asti jatkuvan tragedian. Venäjän keisarikunnan edustaja oli mukana sopimusneuvotteluissa ja sen lisäksi sopimuksella oli Italian suostumus. Suurvallat olivat käynnistäneet omia intressejään palvelevan suunnittelutyön hyvissä ajoin jo ennen sodan päättymistä. Britannia ja Ranska solmivat Sykes-Picotin salaisen etupiirisopimuksen 1916. vuoden tragedia 100 Kurdien YDIN 3 / 2023 54 YTIMESSÄ. Rauhan ja vapauden sijaan Lausannen rauhansopimus toi kurdeille jo sata vuotta kestäneen sorron, sodan ja kansanmurhan
Sykes-Picotin etupiirisopimus asetti kuitenkin omat reunaehdot neuvotteluille ja vaikutti vahvasti Osmanien valtakunnan uudelleenjakoon. pykälä takasi Osmanien valtakunnan turkkilaisille oman valtion perustamisen, mutta samalla se vaati muille kansallisuuksille täyden mahdollisuuden itsenäiseen kehitykseen. Aselepo solmittiin 11. Sopimus ei ulottunut Iranin hallitsemiin kurdialueisiin. Sota päätyi Saksan, Osmanien valtakunnan ja muiden niin sanottujen keskusvaltojen häviöön. 1918. Ympärysvaltojen ja Osmanien valtakunnan välinen Sèvresin sopimus solmittiin 10. Turkki oli määrätty suostumaan komission ehdotukseen sekä kurdien mahdolliseen itsenäisyysvaatimukseen. K urdien kannalta katsottuna Sèvresin sopimuksen suurin saavutus oli se, että kurdien olemassaolo alueella tunnustettiin. Sopimuksen mukaiset etupiirit toteutuivat ympärysvaltojen voitettua sodan ja Kansainliiton vahvistaessa maiden mandaatit alueisiin 1922. Sèvresin sopimuksen pykälät 62 – 64 muodostivat löyhän tiekartan kurdien itsemääräämisoikeuksien toteutumiselle, mutta ne jäivät vain tyhjiksi lupauksiksi. Turkin itsenäisyyssodassa kreikkalaisten kapinan kukistanut Mustafa Kemal YDIN 3 / 2023 55 YTIMESSÄ. Sykes-Picot-sopimuksen tavoitteena oli Osmanien valtakunnan uudelleenjako näiden ensimmäisen maailmansodan ympärysvaltojen etujen mukaisesti. 11. E nsimmäinen maailmansota vaati kaikkiaan 16 miljoonaa kuolonuhria ja sai aikaan laajamittaista tuhoa. Presidentti Wilsonin julistuksen 12. Sopimuksen mukaan Britannian, Ranskan ja Italian nimeämän kolmihenkisen komission oli määrä valmistella kuuden kuukauden sisällä ehdotus kurdialueiden itsehallinnosta ja sen jälkeen kurdeilla olisi ollut mahdollisuus anoa vuoden sisällä itsenäisyys yhdessä sovituille alueille Kansainliitolta. 1920. 8. Sopimuksen osapuolena toiminut ympärysvalloille antautunut Osmanien valtakunta ei nauttinut turkkilaismielisten luottamusta. Ensimmäistä kertaa kurdit olivat sopimusosapuolena kansainvälisessä sopimuksessa. Sykes-Picotin sopimus käsitti myös suurimman osan kurdien asuttamista alueista, jotka myöhemmin jaettiin Turkin, Irakin ja Syyrian kesken. Pari kuukautta myöhemmin käynnistynyt Pariisin rauhankonferenssi johti rauhansopimuksen tekoon Saksan, Itävallan, Bulgarian, Unkarin ja Osmanien valtakunnan kanssa. Pariisin esikaupunkirauhat -nimellä tunnettujen rauhansopimusten taustalla vaikutti Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin Neljäntoista kohdan -ohjelma, mutta Ranskan ja Britannian painostuksesta sodan hävinneet keskusvallat kutsuttiin neuvotteluihin vasta, kun sopimustekstit olivat jo loppusuoralla
7. S èvresin sopimuksen toteutumisen käydessä mahdottomaksi Britannia, Ranska ja Kreikka muine liittolaisineen solmivat Lausannen sopimuksen Turkin väliaikahallituksen kanssa 24. Atatürk nousi Ankaran väliaikaishallituksen johtoon huhtikuussa 1920. Vuosina 1914 – 1918 toteutetun armenialaisten kansanmurhan jälkeen, vuorossa oli nyt alueen puhdistaminen kreikkalaisista. Saadakseen kurdit puolelleen he lupautuivat perustamaan itsenäisen valtion, jossa turkkilaiset ja kurdit olisivat tasavertaisia. Neljäntenä syynä oli epäilemättä kurdien suhtautuminen, sillä sopimustekstiin liittyi useita ehtoja, joiden toteutumisesta ei ollut takeita, ja se käsitti vain pienen osan kurdien asuttamista alueista. Sèvresin sopimuksesta luopumisen vastineena Britannia ja Ranska saivat pitää etupiiriinsä kuuluvia kurdialueita, jotka myöhemmin liitettiin Irakiin ja Syyriaan. Väliaikaishallitus ei tunnustanut sulttaanin valtaa, eikä Sèvresin sopimusta. Sopimuksella tunnustettiin Turkin tasavallan itsenäisyys ja määriteltiin maan nykyiset rajat. 1923. Kemalistit valitsivat erilaisen politiikan suhteessa kurdeihin. Vieraillessaan kurdikaupunki Diyarbakirissa Mustafa Kemal oli vakuuttanut, että kurdien, turkkilaisten ja muiden muslimien yhteistyö pelastaisi maan itsenäisyyden ja estäisi sen hajoamista. Vastaavasti 400 000 muslimia joutui muuttamaan Kreikasta Turkkiin. Kolmantena syynä oli ympärysvaltojen sotauupumus ja intressit alueella. Sota päätyi Turkin voittoon ja pakotti alueen miljoonapäisen kreikkalaisväestön muuttamaan Kreikan puolelle. Lausannen sopimuksen vähemmistöjä koskeva teksti kuului lupaavasti näin: ”Turkin hallitus sitoutuu takaamaan täyden suojan elämään ja vapauteen kaikille Turkin asukkaille syntyperästä, kansallisuudesta, kielestä, rodusta tai uskonnosta riippumatta.” Lisäksi sopimuksen pykälissä 38 – 44 YDIN 3 / 2023 56 YTIMESSÄ. K emalistit vastustivat jyrkästi Sèvresin sopimuksen täytäntöönpanoa. Toiseksi Atatürkin pyrkimys tiivistää suhteet Vladimir Leninin kommunistiseen hallintoon sekä vuoden 1921 Moskovan ja Karsin sopimusten solmiminen nähtiin uhkana Britanniassa ja Ranskassa. Olihan Leninin Venäjä tehnyt jo aiemmin myönnytyksiä Osmanien valtakunnalle vetäytymällä tsaarinvallan miehittämiltä alueilta sekä demobilisoimalla Armenian joukkoja. Sopimuksen toteutuessa sellaisenaan suurin osa kurdien asuttamista alueista olisi siirtynyt Armenialle tai osaksi Britannian ja Ranskan etupiiriä. Turkkilaisten kansallistunne voimistui erityisesti sen jälkeen, kun Kreikka aloitti sodan Turkkia vastaan Smyrnassa (nykyisin Izmirissä) saadakseen Sèvresin sopimuksen mukaiset omat alueet hallintaansa. Valita oli tehtävä katoavan Osmanien valtakunnan ja valtaan nousevien nuorturkkilaisten välillä
2017. Länsimaiden rooli Lähi-idässä on hyvin pitkälle perustunut niiden kansallisiin intresseihin sekä suurvaltojen väliseen valtataisteluun. Kaikki kurdien kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin liittyvä kiellettiin maassa. Lausannen sopimuksessa ei viitattu sanallakaan Sèvresin sopimukseen, eikä kurdien ja armenialaisten oikeuksiin. Turkin sota kurdeja vastaan ulottuu myös maan rajojen ulkopuolelle. Turkki on pyrkinyt koko olemassaolonsa ajan pakkoassimiloimaan kurdeja turkkilaisiksi. Turkin viimeisen sadan vuoden historia osoittaa, että maata on hallittu kovaotteisesti turkkilaisen nationalismin ja sittemmin sunnalaisuuden lähtökohdista. Kurdistania miehittävät Turkki, Iran, Irak ja Syyria yhdistävät usein voimiaan kurdien itsemääräämisoikeuden toteutumisen estämiseksi. U udessa turkissa kurdit eivät saaneet edes vähemmistön asemaa. luvattiin laajoja oikeuksia myös ei-muslimeille, mutta nämä lupaukset jäivät tyystin toteutumatta itsenäisen Turkin suosiessa ”yksi valtio, yksi kansakunta, yksi kieli ja yksi kulttuuri” -ideologiaa. V aikka turkin valtion sortopolitiikka kurdeja vastaan täyttää kaikki kansanmurhan tunnusmerkit, ani harvoin maan johto on joutunut vastaamaan tekemisistään. Turkin ja myös Iranin sotilaalliset operaatiot Irakin ja Syyrian maaperällä ovat jatkuneet vuosikymmeniä. Kurdikysymyksen ratkaiseminen voisi olla ehtona Turkille, joka on alkanut uudelleen haaveilla eu-jäsenyydestä. 9. Suomi ja muut Pohjoismaat voisivat toimia rauhanvälittäjänä kurdien sadan vuoden tragedian päättämiseksi Turkissa, Iranissa, Irakissa ja Syyriassa. Maiden sotilaalliset operaatiot vaativat jatkuvasti siviiliuhreja ja pakottaa rajaseuduilla asuvia muuttamaan pois kylistään. Yhdistyneiden Kansakuntien on täytettävä oma velvollisuutensa kurdien itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. Edes vaaleilla valitut kurditaustaiset kansanedustajat, pormestarit ja muut vaikuttajat eivät ole välttyneet kovilta rangaistuksilta. YDIN 3 / 2023 57 YTIMESSÄ. Rauhan ja vakauden saaminen alueelle edellyttää merkittävää linjanmuutosta kansainvälisessä politiikassa. Tällainen tilanne syntyi sen jälkeen, kun Etelä-Kurdistanin itsehallintoalue järjesti itsenäisyyskansanäänestyksen 25. Tämän takia kurdikysymyksen ratkaisemiseen ei ole löytynyt vankkaa kansainvälistä tukea. Kurdien kansannousuja ja poliittisia liikkeitä on kukistettu kovaotteisesti. Kurdeihin kohdistuva rasismi on rakenteellinen ja näkyy kaikilla turkkilaisen yhteiskunnan tasoilla. Sadan vuoden historiaan on sisältynyt massamurhia, kylien ja kaupunkien tuhoamista, massapakkomuuttoja turkkilaisiin kaupunkeihin ja kurdijohtajien teloituksia. Sen sijaan Turkin itsenäisyysjulistuksen jälkeen kemalistit alkoivat luokitella kurdeja vuoristoturkkilaisiksi
Ensimmäistä kertaa historiansa aikana sillä ei ole karismaattista, kansainvälisesti tunnettua johtohahmoa. YDIN 3 / 2023 58 YTIMESSÄ. Bin Laden ja al-Awlaki ovat marttyyrien karavaanissa. Isis ei ole ainoa johtohahmojaan menettänyt ryhmä. Kesällä 2022 al-Qaida menetti ryhmää vuosikymmenen johtaneen emiirinsä Aiman al-Zawahirin Yhdysvaltain lennokki-iskussa Kabulissa. Kirjoittaja Juha Saarinen I sis menetti julistamansa kalifaatin keväällä 2019 ja pitkäaikaisen johtajansa Abu Bakr al-Bagdadin saman vuoden lokakuussa. Venäjän hyökkäyssodan varjossa jihadistisen liikkeen johtohahmojen ja Isisin kalifien toistuvat kuolemat eivät kuitenkaan ole saaneet osakseen merkittävää mediahuomiota. MARTTYYRIEN Historiallista huippukauttaan kalifaattiprojektissa 2014 – 2018 elänyt jihadistinen liike on kärsinyt merkittävistä takaiskuista. Ryhmä on sittemmin menettänyt kolme hänen seuraajaansa, joista viimeisimmän elokuussa 2023. Ero esimerkiksi jihadisti-ikonin Osama bin Ladenin tai länsimaiselle jihadismille uudet kasvot antaneen amerikkalais-jemeniläisen saarnaajan Anwar al-Awlakin kuolemien uutisointiin – toukokuussa ja syyskuussa 2011 – on huomattava. Monet sekä Isisin että al-Qaidan paikallishaaroista ovat myös menettäneet johtajiaan viime vuosina
Sekä al-Qaida että Isis ovat pitäneet uudet johtajansa salassa pitkäaikaisten johtajiensa, al-Bagdadin ja al-Zawahirin kuolemien jälkeen, vaikka menetyksiä on tullutkin erityisesti Isiksen joukoissa. Jihadistisen liikkeen viime vuosina kokemat takaiskut ovat kuitenkin johtaneet globaaliin johtajuusvajeeseen. Tilanne on sikäli uusi, että liikkeen johtajuudesta kilpailevien al-Qaidan ja Isisin ylimmän johdon edustajista yksikään ei ole ryhmiensä ulkopuolella laajasti tunnettu tai vetovoimainen. Tämä vaje on jouduttanut jihadistisen liikehdinnän alueellista pirstaloitumista. YDIN 3 / 2023 59 YTIMESSÄ. MARTTYYRIEN karavaani J ihadismi on islamiin pohjautuva, väkivaltainen ja ekstremistinen ideologia, jonka tavoitteena on kumota valtiopohjainen kansainvälispoliittinen järjestelmä aseellisen vastarinnan kautta ja korvata se uskonnollisesti hallinnoidulla valtiolla, kalifaatilla. Liike on menettänyt keskeisiä johtohahmoja neljässä aallossa: 2000-luvun alussa Afganistanin sodan seurauksena, 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Irakin konfliktissa, edellisen vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin Yhdysvaltojen lennokki-iskuissa ja erikoisjoukkojen käsissä Afganistanissa ja Pakistanissa sekä Isisin kalifaattiprojektin ajauduttua puolustuskannalle 2015 alkaen. Jihadistista liikettä yhdistää jaetun aatteen lisäksi yhteinen identiteetti ja kulttuuri. Liikkeellä on omat uskonnolliset, ideologiset, symboliset ja operatiiviset johtohahmonsa, joilla on kyky ylläpitää liikettä ja inspiroida toimintaa lähes globaalisti. Liikehdinnältä puuttuu Isisin kalifaatin tai Syyrian sisällissodan kaltainen symbolinen vetonaula, ja liikehdinnän dynamiikka vaihtelee alueittain. Niin al-Qaidan kuin Isisinkin operatiivinen toiminta on siirtynyt suurilta osin ryhmien alaosastoille, joiden toiminnassa korostuvat paikalliset tavoitteet globaalin, länsimaihin kohdistuvan terroristisen toiminnan sijaan. Johtajia on toki kuollut ennenkin
Telegramin kaltaisilta kanavilta löytyy virtuaalista kalifaattia ja fyysisen kalifaatin muistoa ylläpitävän propaganda-aineiston lisäksi ohjeita terrori-iskujen toteuttamisesta viranomaisseurannan välttelyyn. Hänellä on ollut keskeinen rooli jihadistisen liikehYDIN 3 / 2023 60 YTIMESSÄ. Vaikka aineistoa esiintyy yhä satunnaisesti näillä sekä uudemmilla alustoilla, kuten Tiktokissa, teknologiayritykset pyrkivät aktiivisesti poistamaan aineistoa. Viime vuosina sisällöt ovatkin siirtyneet suljetuille ja salatuille alustoille, kuten Telegramiin. Euroopassa jihadistinen liikehdintä on myös suvantovaiheessa, jota kuvastaa ilmiöön kytkeytyvän väkivallan ja tuhovoiman hiipuminen. K ehityskulkua on jouduttanut jihadistisen verkkomateriaalin marginalisoituminen avoimissa verkkoympäristöissä ja etenkin sosiaalisen median alustoilla. Sittemmin alueella on noussut uudenlaisia karismasta, uskonnollisesta ja ideologisesta legitimiteetistä nauttivia aktivisteja, jotka ovat aiempia sukupolvia syvemmin juurtuneet länsimaihin – etenkin kielitaidon ja kulttuurillisen tuntemuksen osalta. Perinteisesti näitä rooleja ovat täyttäneet muslimienemmistöisistä maista alueelle muuttaneet radikaali-islamistit ja jihadistit, joilla on kokemusta aseellisten jihadistiryhmien toimintaan osallistumisesta esimerkiksi Afganistanista 1980-luvulla. Liikehdinnän ja Isisin huippuvuosina YouTuben, Twitterin ja Facebookin kaltaiset alustat olivat keskeisiä ryhmän kyvylle saavuttaa laajoja kohdeyleisöjä. Sen sisällä on myös omat alueelliset ja paikalliset avainaktivistit, jotka ovat ottaneet johtajuutta liikkeen sisällä. Heihin kuuluu myös esimerkiksi Isisin panttivankien teloittajana ”kunnostautunut” Jihadi-John nimellä tunnettu Muhammed Emwazi. Sittemmin materiaalin määrä alustoilla on romahtanut. Näkyvin esimerkki tällaisesta on Iso-Britanniassa pitkään asunut Anjem Choudary. Se on merkittävästi vähentänyt aatteen ja liikkeen vetovoimaa länsimaissa, joskin ikoneilla on edelleen merkitystä. Samalla kanavat toimivat ideologisina kaikukammioina ja ääriliikkeiden vertaisyhteisöinä, jotka rekrytoivat ja radikalisoivat jäseniä ja lietsovat heitä väkivaltaan. Suljettujen yhteisöjen piiriin on kuitenkin vaikea ohjata liikehdinnästä kiinnostuneita, joilla ei entuudestaan ole yhteyksiä kanavan jäseniin. Jihadistisen liikkeen sisällä ei tällä hetkellä pyritä tehokkaasti puhuttelemaan länsimaisia kohdeyleisöjä. V iime vuosina jihadistiset ryhmät ovat onnistuneet voimistumaan ja saavuttamaan menestystä erityisesti eri puolilla Afrikkaa, mutta muuten liikehdintä tuntuu läpikäyvän läpi suvantovaihetta – joskin olosuhteiden muuttuminen suopeiksi on jouduttanut jihadististen ryhmien voimistumista myös Etelä-Aasiassa, erityisesti Afganistanissa. Pääasiassa liikehdinnässä on mukana jo valmiiksi ekstremistejä ja liikehdinnästä kiinnostuneita sekä radikalisoitumisvaarassa olevia ihmisiä. Globaalin jihadistisen liikkeen länsimaisen haaran kohdalla johtajuusvaje ei kuitenkaan ole totaalinen
Viranomaisten mukaan maahan kohdistuva uhkataso on korkea, ja isku erittäin todennäköinen. Vielä 2011 maassa arvioitiin olevan noin 200 henkilöä, jotka kytkeytyivät jihadistiseen liikehdintään. Toistuvat koraaninpoltot ovat johtaneet tilanteeseen, jossa viranomaiset ovat joutuneet nostamaan terrorismin uhka-arviotaan toiseksi korkeimmalle tasolle viisiportaisella asteikolla. Uhkatason nousuun keskeisemmin vaikuttanut tekijä kuitenkin lienee maan jihadistisen kentän merkittävä kasvu. Vaikka Ruotsin viranomaisten valmius torjua terroristisia iskuyrityksiä on korkea, ja maahan kohdistuvia iskusuunnitelmia on jo tiettävästi keskeytetty, maata kohtaava turvallisuushaaste on merkittävä. Nämä henkilöt ovat olleet ilmiön resilienssin ja säilyvyyden takaajina. E uroopassa toimivat avainaktivistit saavat harvoin laajempaa julkista huomiota, etenkään toimintamaidensa ulkopuolella. Hänen merkittävin innovaationsa oli perustaa Iso-Britanniaan ja manner-Eurooppaan järjestöjä, joiden tehtävänä oli edistää jihadistista liikehdintää ja sen kannatusta laillisin keinoin – ainakin julkisuudessa. Huolestuttavasti, jihadistisen liikehdinnän huippuvuosina länsimaista matkasi tuhansia henkilöitä Syyriaan ja Irakiin osallistuakseen siellä Isisin – ja vähemmässä määrin muiden jihadistiryhmien – toimintaan. Tällä hetkellä luvun arvioidaan olevan noin 2 000. He ylläpitävät liikehdinnän elinvoimaisuutta ja siitä kumpuavaa terrorismin uhkaa. Kun olosuhteet muuttuvat sille suotuisaksi, jihadistisen liikkeen – ja sen länsimaisen haaran – edustama uhka on yhä merkittävä viime aikaisista takaiskuista ja tappioista huolimatta. Myös paikallisten olosuhteiden suosiessa jihadistisen kentän aktivoitumista turvallisuustilanne voi muuttua nopeasti, kuten esimerkiksi Ruotsissa on kesän aikana nähty. dinnän kehittymisessä maassa ja laajemmin Euroopassa – esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa, Saksassa, ja Norjassa. Heidän keskuudestaan nousee uusien paikallisen tason johtajien ja avainaktivistien sukupolvi. Konfliktialueelta on sittemmin palannut sadoittain terroristista koulutusta vastaanottaneita ja taistelukokemusta kartuttaneita, karaistuneita jihadistisia veteraaneja. Suljettujen ovien takana ideologian väkivaltaisuus kuitenkin heijastui järjestöihin kytkeytyneiden toiminnassa. Järjestöjen jäseniä osallistui kymmenittäin terroristiseen toimintaan Euroopassa ja sadat matkustivat Syyriaan ja Irakiin osallistuakseen aseellisten jihadistiryhmien toimintaan konfliktialueella. Iskuja on lietsottu sekä al-Qaidan että Isisin viestinnässä, ja maata on kuvattu tärkeänä iskukohteena. Heillä on kuitenkin historiallisesti ollut keskeinen rooli siinä, miten jihadismi on saapunut länsimaihin sekä laajentunut ja juurtunut yhä syvemmälle yhteiskuntiin. YDIN 3 / 2023 61 YTIMESSÄ. Monella heistä on kyky ja valmius väkivaltaisiin iskuihin. Kuten Ruotsin tapaus osoittaa, etenkään Länsi-Euroopassa ei ole syytä tuudittautua suvantovaiheen pitkäkestoisuuteen
Mallioppilas Unkarin tie kohti markkinataloutta ja liberaalia demokratiaa on ollut kivinen. Nyt hän on rakentanut järjestelmän, jonka tarkoitus on pitää hänet vallassa vielä pitkään. Tämä ei kuitenkaan ole sattumaa. Unkarin matka kohti markkinataloutta ja liberaalia demokratiaa ei ole kariutunut ainoastaan kulttuurisista, vaan yhtä paljon taloudellisista syistä. Viktor Orbán onnistui käyttämään hyväkseen tyytymättömyyttä. Kirjoittajat Ilari Matuz ja Jani Korhonen P ohjoisesta hyvinvointivaltiosta katsoen Unkarin täyskäännös 1990-luvun nuoren demokratian mallioppilaasta 2010-luvun eu:n arvopohjaa haastavaksi, illiberaaliksi ”pahaksi pojaksi” on tuntunut oudolta. YDIN 3 / 2023 62 YTIMESSÄ. Unkarin pikkumainen käytös Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden suhteen ei ole pelkästään pienen altavastaajan kiusantekoa. Se on tarkoin harkittu viesti siitä, ettei Unkari pidä enää läntisiä demokratioita esikuvaUNKARIN ILLIBERAALIN KÄÄNNÖKSEN ana tom ia
Teorian mukaan perustamalla liberaalisen parlamentaarisen demokratian instituutioita ja antautumalla vapaalle markkinataloudelle, jälkeenjääneet syrjäseudutkin alkavat kukoistaa. Tämä ei toki ollut leimallista vain Unkarille. Vaikka eu:hun liittymisen myötä Unkarin ulkomaankauppa lisääntyi roimasti, maan bkt:n ja palkkatason nousu jäi jälkeen verrokkimaista YDIN 3 / 2023 63 YTIMESSÄ. Kansalaisten ostovoima ei päässyt kohoamaan muutoin kuin hallitusten keinotekoisten toimenpiteiden ansiosta. Unkarin vasemmistoliberaalin koalitiohallitukset ovat noudattaneet ja uskoneet vilpittömästi tähän lääkitykseen. naan. Tämä ajoi ne psykologisesti alisteiseen asemaan ja aiheutti myöhemmin vastareaktion, kääntymisen länttä vastaan. Unkarin eu-integraatiota pitkään tutkinut Rutgersin yliopiston sosiologi József Böröcz on osoittanut, että muun muassa valtion omaisuuden nopea yksityistäminen 1990ja 2000-luvuilla on tehnyt Unkarista käytännössä eu:n erityistalousalueen. Seurauksena oli Unkarin teollisuustuotannon siirtyminen miltei kokonaan ulkomaalaisten firmojen käsiin. Y mmärtääksemme unkarin johdon käytöstä, on tarkasteltava viimeisen 34 vuoden tapahtumia kriittisellä otteella. Ne puolestaan kuormittivat budjettia ja kasvattivat valtionvelkaa. Mutta jos kansa sietää kuuliaisena ongelmia, uhraukset maksavat itsensä takaisin. Syy ei ole siinä, etteivätkö lännen liberaalit demokratiat olisi seuraamisen arvoisia. Se näkyi ensin vain retoriikassa, mutta myöhemmin taloudessa Unkarin värvätessä uusia liittolaisia kuten Turkki ja Venäjä. Vuoden 2008 talouskriisiin mennessä kävi selväksi, ettei lännen viitoittama polku sovi sellaisenaan Unkarille. Kasvukipuja toki arveltiin tulevan. Jo vuonna 1989 yhteiskuntatieteissä vahvasti kyseenalaistetun, mutta politiikassa edelleen sovelletun modernisaatioteorian mukaan, entisten itäblokin maiden tuli vain noudattaa lännen ohjeita kuroakseen kiinni niiden taloudellista ja yhteiskunnallista etumatkaa. Lopputulos oli vientipanotteinen talous, jossa voitot rikastuttivat firmojen emoyhtiöitä, ei maan valtionkassaa. I van krastev ja Stephan Holmes ovat kirjoittaneet siitä, kuinka Itä-Euroopan maat pyrkivät markkinatalouteen siirtymisessä jäljittelemään Länsi-Euroopan maita kyseenalaistamatta lainkaan niiden mallia. Tämä toimii myös opetuksena siitä, miten demokratian ja vapaan yhteiskunnan rapautuminen tapahtuu asteittain ja kuinka vaaran merkkien huomaaminen ajoissa on tärkeää. Unkari ei vain kyennyt täyttämään liberaalin demokratian edellytyksiä. Suunnitelmatalouden tehottoman ja valtion omistaman pääoman myyminen ulkomaalaisille sijoittajille oli kivulias, mutta silloisen näkemyksen mukaan, välttämätön teko. Paradigmanmuutos esitettiin kansainvälisellä näyttämöllä. Näin Unkari pääsisi käsiksi länsimaalaiseen teknologiaan ja saisi maksettua erääntyviä valtionlainojaan
Infrastruktuuri kehittyi sinne, minne firmat rakensivat tehtaitaan. Riippuvuussuhde ja vailla vastavoimaa jylläävä kapitalismi on repinyt syvän kuilun Unkarin yhteiskuntaan. Silloisen vallitsevan käsityksen mukaan ulkomaankaupan lisääntymisen piti hyödyttää molempia osapuolia ja nostattaa köyhemmän osapuolen yleistä palkkatasoa. R aul prebisch ja Hans Singer havaitsivat jo 1940-luvulla, että perifeeristen maiden osallistuminen keskusmaiden hallitsemiin taloudellisiin järjestelmiin ei ole tuonut niitä kohti keskustaa, vaan pitänyt ne alisteisessa asemassa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Siinä hän ottaa ohjat käsiinsä, kurittaa kansainvälisiä firmoja, häätää imf:n salkkumiehet maasta ja rakentaa unkarilaisille parhaiten sopivaa, omannäköistä systeemiä. Sosiaalinen liikkuvuus on käytännössä pysähtynyt ja ylin tulokymmenys on onnistunut sementoimaan positionsa. Orbán pääsi esittämään pelastajan roolia. Hänen hallintologiikkansa on hyvin pragmaattinen TÄRKEINTÄ ORBÁNILLE OLI BETONOIDA VALTA. Unkarin laihaksi osaksi jäi työllisyyden pönkittäminen. Unkarin liittyminen eu:n sisämarkkinoihin aiheutti negatiivisen riippuvuussuhteen. Tässä heikossa tilanteessa vuonna 2010 Viktor Orbánin vaalivoitto oli odotettu. Maa joutui ostamaan kalliita tuotteita ulkomailta, mutta ei kyennyt itse kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla muulla kuin halvalla työvoimalla. Jo ennen globaalia talouskriisiä vuonna 2007 Unkarin väestöstä noin kahdeksan prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, valtion alijäämä lähenteli kymmentä prosenttia ja velkataakka oli kestämätön. Kansanvälisille yrityksille myönnetyt veronalennukset ovat jatkuneet vuoden 2010 jälkeenkin. Vaalivoiton huumasta ja voimaannuttavasta kapinahengestä huolimatta Orbánin suhtautumistapa länteen ja omaan kansaan on paljon kyynisempi. YDIN 3 / 2023 64 YTIMESSÄ. T ärkeimpänä tavoitteena orbánille oli betonoida valta. Se toteutettiin uudella perustuslailla, vaalijärjestelmän uusimisella, median haltuunotolla sekä populistisella poliittisella viestinnällä. PrebischSingerin teorian mukaan se voi johtaa köyhdyttävään kehitykseen, joka näkyy heikkona vaihtosuhteena, matalana palkkakehityksenä, korruption lisääntymisenä ja lopulta demokratian rappeutumisena. Kriisin seurauksena forintin arvo heikkeni nopeasti euroon ja Sveitsin frangiin nähden, mikä vei monet valuuttalainoja ottaneet ongelmiin. Orbán tietää, että niin kauan, kun lännen pääoma hyötyy Unkarin asemasta halpatyömaana, eu:n elpymisrahaston maksamat tulonsiirrot eivät lakkaa. Talouskriisiä edeltävinä vuosina tyytymättömyys purkautui eu:n ja imf:n linjaa kuuliaisesti noudattavaa vasemmistoliberaalia koalitiota vastaan katumellakoina. Slovakiasta ja Romaniasta. Paremman puutteessa Orbán hyväksyy kulissien takana läntisen pääoman ja unkarilaisten halvan työvoiman epäpyhän liiton
Siinä tulonsiirrot tukevat erityisesti ylempää keskiluokkaa, mikä näkyy esimerkiksi vuonna 2012 käyttöön otetussa tasaverossa sekä merkittävissä perhetuissa, jotka on suunniteltu niin, että köyhimmät tuloluokat eivät voi hyötyä niistä. Se koostuu thatcherilaisesta uuskonservatismista, Unkarin historiasta tutusta kulloisenkin eliitin johtamasta valtiojohtoisuudesta sekä pelon ja paranoian varaan rakennetusta etnonationalismista. Perinteisellä pääomakriittisellä vasemmistolla ei juuri ollut tilaa poliittisella kentällä järjestelmänmuutoksen jälkeen. Unkarin älymystö ja poliitikot unohtivat perinteisessä vasemmistovastaisuudessaan, että hyvinvointivaltioissa markkinatalous ja kapitalismi eivät sinänsä takaa vaurautta ja liberaaleja arvoja. Hän kuitenkin uskaltaa uhmata eu:n arvoja, koska hän kokee eu:n olevan tekopyhä vaatiessaan Unkarilta liberaaleja arvoja, vaikka se itse harjoittaa eriarvoistavaa talouspolitiikkaa itäisiä jäsenmaitaan kohtaan. Kapitalistinen talous ja liberaalit arvot nähtiin toisistaan erottamattomana kokonaisuutena, jotka ovat hyvinvoinnin ja vaurauden ainoat takeet. Orbánin sosiaalipolitiikan ytimessä on tulonsiirtojärjestelmä, jota unkarilaiset sosiologit kutsuvat perverssiksi uudelleenjakosysteemiksi. Niiden aikaansaamiseen tarvitaan yhtä paljon työn ja pääoman välistä jännitystä purkavia vastavoimia kuten ay-liikettä ja kansalaisjärjestöjä. Nuoren Orbánin ihaileman Thatcherin politiikasta hän on säilyttänyt kyynisen, sosiaalista hoivaa ja sosiaalivakuutusta vastustavan asenteen, jonka turvin uudessa sosiaalihuoltolaissa valtio karistaa pois vastuun heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tukemisesta. Markkinatalouden kritiikki esiintyi ainoastaan silloisen äärioikeiston agendassa, jossa se tuttuun tapaan oli liitetty juutalaisvastaisuuteen ja hämäriin salaliittoteorioihin. ja hän tiedostaa sen, että pieni ja ulkomaansuhteille altis maa joutuu hakeutumaan isompiin talousliittoumiin ja pelaamaan niiden pelisääntöjen mukaisesti. Jo hyvin varhain, 90-luvun alussa poliittinen kenttä miltei yksimielisesti kannatti nopeaa siirtymää markkinatalouteen ja myöhemmin liittymistä eu:hun. Unkarilaisten mielessä liberaalit arvot, tasa-arvo ja valtio-opin tärkeys yhdistyivät vapaisiin markkinoihin ja kapitalismiin. Hänen hallintonsa ytimessä on kompromissin solmiminen pääoman kanssa, tulkoonpa se lännestä tai idästä, siinä Orbán ei ole nirso. Ei osattu hahmottaa tai kriittisellä otteella eritellä eu:n arvojen ja markkinatalouden välisiä ristiriitoja ja monimutkaisia kytköksiä. Itäisiltä YDIN 3 / 2023 65 YTIMESSÄ. O rbánin pussiin pelaa se, ettei asiallisia eu-kriittisiä debatteja koskaan käyty julkisesti. Tunnepohjainen ja kritiikitön eu-myönteisyys tarkoitti edistyksellistä valistuneisuutta, eukriittisyys taas halveksuttavaa junttiutta. O rbánin politiikka on omintakeinen sekoitus toisilleen ristiriitaisista suuntauksista
Silloin asetelmat muuttuvat. Vuonna 2023 heinäkuussa Unkarin vuotuinen inflaatio oli yli 17 prosenttia, mikä oli korkein lukema eu-maissa. Eu:n rahastojen siirtojen pidättäminenkin lyö loven budjettiin, mitä Orban käyttää eu-vastaisten mielipiteiden lietsomiseen. UNKARISSA REHOTTAA KORRUPTIO JA BULVAANIT. Maahan tulevasta pääomasta Orbán pyrkii haalimaan suurimman osan jakaakseen sen luotettavalle lähipiirilleen. Orbán itse ei ole mennyt vielä puhumaan avoimesti Huxitin mahdollisuudesta, mutta Fideszin lähipiirin mielipidevaikuttajien puheessa se on ollut toistuvasti esille. ”Se, joka maksaa, tilaa musiikin”, hän sanoi puheessaan vuonna 2022. Tämän bulvaaniverkoston rooli Orbánin järjestelmässä on paisuttaa ”kansallista pääomaa”. Joka tapauksessa Orbánilla on oma suunnitelmansa Unkarin kanssa, josta on tullut hänen henkilökohtainen projektinsa. Bulvaanit, jotka pyrkivät eriytymään Orbánin poliittisista tavoitteista, on pantu kuriin. Jos eu rankaisee Orbánia häikäilemättömästä varojen hamstraamisesta, hän ei kaihda enää eu:sta lähtöäkään. Orbán rakentaa hyvin suunnitelmallisesti omannäköistä järjestelmää, jonka tiellä hyvinvointivaltion tasa-arvoistava tulonsiirtopolitiikka, ay-liike, siviilijärjestöt, oikeusvaltio ja muut ovat vain esteitä. Kansallisen pääoman omistajaluokan keinotekoinen luomisen avulla hän uskoo Unkarin pystyvän tulevaisuudessa pelaamaan kokoaan isompaa roolia globaalissa politiikassa. epäliberaaleilta kumppaneilta saapuvat investoinnit ovat läntisiä tervetulleempia, koska he eivät aio kajota Unkarissa rehottavaan korruptioon ja bulvaanijärjestelmään. ”He saattavat varastaa, mutta ovat ainakin omiamme” -ajattelutavalla selitetään unkarilaisten hiljaista hyväksyntää korruptiolle ja bulvaanijärjestelmälle. Toistaiseksi unkarilaiset äänestäjät ovat yllättävänkin eu-mielisiä, mutta viime vuodet ovat näyttäneet, että Fideszin hallinto saa manipulaatiolla ja puolueellisen mediakoneiston kautta muovattua Unkarin mielipideilmastoa. Viimeisen parin vuoden aikana Unkarin talouspolitiikan yskähtelystä on näkynyt merkkejä myös korkean inflaation ja forintin heikkenemisen muodossa. O rbán odottaa unkarista tulevan eu:n nettomaksaja vuoteen 2030 mennessä. Kaikki ei kuitenkaan suju Orbánin suunnitelmien mukaan. YDIN 3 / 2023 66 YTIMESSÄ. Ulkomailta lähtöisin olevien varojen keskittyminen tietylle piirille on eräänlainen itäeurooppalainen vastine lännen kolonialismin aikaiselle pääoman kerryttämiselle. Inflaation syyt ovat osittain samat kuin muuallakin Euroopassa, mutta lisäpotkua siihen ovat antaneet muun muassa vuoden 2022 parlamenttivaalien alla jaettu ”ilmainen raha” sekä korruptiosta johtuva heikko julkisen sektorin tehokkuus. Tämän jatkamista hän tulee puolustamaan opportunistisesti myös kansainvälisillä näyttämöillä. Äänestäjät nielevät helpommin ”kansallismieliset” bulvaanit kuin pääoman kertymisen ulkomaisille suursijoittajille
Omaa rohkeutta koeteltiin menemällä yhä syvemmälle kuusikkoon pihavalon pienetessä koko ajan. Kirjoittaja Jorma Keskitalo L apsi on utelias, ihmettelevä ja kokee ympäristössään kaikenlaista jännittävää. Pikkulapsen maailma rajoittuu aluksi kotipiiriin, mutta iän karttuessa hän alkaa hahmottaa myös asioita, jotka ovat omien kokemusten ulkopuolella. Joskus kuulee sanottavan, että aikuinen on kadottanut nämä ominaisuudet ja ne säilyvät enintään luovilla ihmisillä. Toinen oli pihapiirin luota alkanut synkkä kuusikko. Näkemys on vahvasti kliseemäinen – varsinkin jos ihmiset jaetaan luoviin ja ei-luoviin – mutta totta on, että monen aikuisen ajattelutapa pyrkii kangistumaan, muuttumaan nuoruuden jälkeen kyynisemmäksi ulkomaailmaa kohtaan. Tämä sisältää ajatuksen, että taiteilijat ja muut luovat ihmiset säilyttävät tietyn lapsenmielisyyden. Jo yli vuosisata sitten, kun laadittiin opintosuunnitelmia, ymmärretYDIN 3 / 2023 67 YTIMESSÄ. LUONTO lapsen silmin Valokuvaaja Antero Takala kertoi teoksessaan Mindscape – Mielenmaisema (2010), että hänen kiehtovimpia lapsuuden muistojaan on paja, jossa seppä loihti raudasta haluamansa muodon. Lapsi on valmis heittäytymään seikkailuihin
Mitä tahansa yksityiselämän huolia hänellä onkin, hän kokee sisäisen tyydytyksen ja uudelleen löytämisen riemun. R achel carsonin Äänetön kevät (Silent spring, 1962) on ravistellut ihmiskuntaa luonnonja ympäristönsuojeluajatteluun enemmän kuin mikään muu kirja. tiin, että parasta luonnonja ympäristönopetusta on lapsen perehdyttäminen lähiympäristöönsä. RACHEL CARSON HALUSI INNOSTAA KOULUJEN OPETTAJIA JA OPPILAITA HAVAINNOIMAAN LUONNON IHMEITÄ. Siinä Carson kirjoitti: ”Maapallon kauneuden ja ihmeiden tarkkailija ei ole koskaan yksin tai elämään väsynyt, olipa hän sitten maallikko tai luonnontieteilijä. Carson oli jo ennen Äänettömän kevään julkaisemista tunnettu luonnontieteiden popularisoija. Luonnon kauneuden havainnoitsija saa voimavaroja, jotka kantavat hänet läpi elämän (suomennos jk).” Rachel Carsonin ajatus oli, että luonnon tarkkailu ja kunnioitus on opittava lapsena. Carson kantoi teoksissaan myös syvää huolta lasten kasvatuksesta ja siitä, että lapset oppisivat rakastamaan luontoa. Tunteettomuus hävisi julmimmiltakin, kun he joutuivat hoivaamaan siipirikkoja lintuja tai kun koululle istutettiin pikku lehmus, josta tuli kaikkien ystävä. K ymmenen ikävuoden molemmin puolin minäkin seikkailin parhaimman kaverini kanssa joella ja merenrannalta. Ukrainalainen pedagogi Vasili Suhomlinski esitti saman asian vielä voimakkaammin kirjassaan Sydämeni lapsille annan (1977): ”Elämä on näyttänyt toteen sen, että jalot tunteet juontavat juurensa lapsuudesta, että inhimillisyys, sydämellisyys, lempeys ja hyväntahtoisuus taas syntyvät työssä ja huolissa ympäröivän maailman kauneudesta... Nykyisten kännyköiden ja muiden digihärpäkkeiden aikana kuvia tulvii joka puolelta maailmaa. Rakensimme lauttoja ja jollia vesillä liikkumiseen ja majoja puihin. Komiteamietinnössä vuodelta 1906 todetaan: ”… Luonnollista niin ollen on, että kaikki havaintoon perustuva ja harrastusta herättävä opetus – ja semmoistahan on kaiken kasvattavan opetuksen oltava – alkaa kotiseudusta ja käyttää pitkin koko opetusaikaa sopivissa paikoissa hyväkseen siihen liittyviä mielteitä, tunteita ja harrastuksia.” Tosin paljon on muuttunut siitä, kun lapsen maailma rajoittui pelkästään lähiympäristöön. Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi kuvateos The sense of wonder, jonka teksti oli alun perin julkaistu lehtiartikkelina. Hän halusi innostaa koulujen opettajia ja oppilaita havainnoimaan luonnon ihmeitä. Jäidenlähtö joella, jääpatojen muodostuminen ja niiden purkautuminen olivat hurjia luonnon keväisiä näyYDIN 3 / 2023 68 YTIMESSÄ. Jos noita tunteita ei ole kasvatettu lapsuudessa, on niitä mahdoton kasvattaa jälkeenpäin… Lapsuudessa ihmisen on käytävä läpi emotionaalinen koulu, jalojen tunteiden kasvattamisen koulu.” Suhomlinski näki, että jotkut lapset voivat olla julmia ja tunteettomia luontokappaleita kohtaan
telmiä. Ihminen oli täysin riippuvainen luonnosta, kasveista, eläimistä. Lapsen suhtautuminen eläimiin ja luontoon oli maatalousyhteiskunnassa pakostakin ristiriitaista, kun elettiin puolittain luontaiselinkeinoilla; hengenpitimet oli otettava luonnosta, kotieläimistä ja viljelmiltä. Lasten suhtautumisessa luontoon on yhteisiä, mutta myös yksilöllisiä, toisistaan poikkeavia piirteitä. Virikkeet löydettiin itse, jos ei pianotunneilta – kun sellaisia ei ollut – niin ympäröivästä luonnosta ja urheilun parista. Tosin omasta lemmikkieläimestä huolehtiminen ei välttämättä takaa, että välittäisi muista eläimistä tai luonnosta yleensäkään. Kun oppikoulussa sitten joutui kesälomilla keräämään kasveja herbaarioon, ei se tuntunut mitenkään vastenmieliseltä, kun harrastuksella oli luonnollinen, omasta innostuksesta lähtenyt pohja. Ei kuskattu autolla mihinkään harjoituksiin, vaan mentiin omin päin polkupyörällä urheilukentälle tai mihin itse kullakin sattui olemaan kiinnostusta ja mahdollisuuksia. Moni on eläinrakas, varsinkin jos omistaa lemmikkieläimiä. YDIN 3 / 2023 69 YTIMESSÄ. Luonto oli tavallaan meitä ympäröivä itsestäänselvyys, mutta se ei ollut yhdentekevä. Minusta ei ollut sanojaksi, mutta isältään – joka oli metsästäjä – hän sai perinpohjaiset haukkumiset. Se tarjosi sekä voimakkaita että herkkiä tunnekokemuksia: muistiin piirtyivät meren kohina, lokkien, tiirojen ja meriharakoiden mekastus, suokukkojen soidin rantaniityn laitamilla, piisamin äänetön lipuminen peilityynessä jokisuvannossa. Toiveikkaasti voi ajatella, että sen jalka parani ja se pystyi liittymään muuttomatkalle lähtevien muiden kurkien joukkoon. Eräät veljekset olivat ottaneet hoteisiinsa kurjenpoikasen, jonka jalka oli vioittunut. Jotkut pojat kesyttivät luonnosta otettuja variksentai harakanpoikasia, mikä nykyään ei ole lainmukaista, ei ollut varmaan silloinkaan. Näinhän on nykyäänkin, mutta tosiasioiden kanssa ei olla kasvotusten, kun ruoka ostetaan marketeista. L asten ja varhaisnuorten elämä oli 1950ja 1960-luvuilla tietyssä mielessä vapaampaa kuin nykyään. Perhosharrastukseni lopahti huonon omantunnon vuoksi ensimmäiseen perhoseen, jonka laitoin eetteripulloon. Eräs toinen kaverini ammuskeli ilmakiväärillä pikkulintuja, mistä en pitänyt ollenkaan, vaikka teimmekin joitain yhteisiä pitkiä retkiä. Vähän toisella kymmenellä ikävuodella aloin sitten harrastaa intohimoisesti valokuvausta, kun sain hankituksi säästöilläni halvan kaksisilmäisen peiliheijastuskameran. Ravustus antoi loppukesäisin syyn kulkea ja viettää aikaa jokirannoilla yömyöhään asti. Ainakaan se ei ollut ohjelmoitua, eikä lapsia trimmattu huippusuorituksiin. Jos kotonani olisi ollut kiikari, olisin alkanut harrastaa lintuja. Yhden loppukesän kurki asusti heidän luonaan, mutta sen myöhemmästä kohtalosta en tiedä. Entisaikojen maalaistaloissa oli kissoja ja koiria
Metsästyksen suosio on ainakin joidenkin kohdalla perua luontokaipuusta ja siitä, että suomalaisten juuret ovat vielä tiukasti maalla ja luonnossa. Kun suhde ei enää ole välitön, korostuu kasvatuksen merkitys luontoyhteyden muodostumiselle. Hyvällä tahdolla voi sanoa, että tästä poikkeuksena hirvenmetsästyksellä on vielä merkitystä ruoansaannin kannalta. Itse asiassa metsästäjäkunta on yllättävän laaja, 300 000 suomalaista miestä ja naista. Yhä useampi lapsi elää nykyään rakennetussa kaupunkiympäristössä. Nykyään tällaista moitetta tuskin kukaan niskaansa saa, vaikka samoaisi luonnossa kiväärin sijasta vaikkapa kamera tai kiikari kaulallaan. HANNU AHONEN YDIN 3 / 2023 70 YTIMESSÄ. Lapin porojakaan ei saa enää teurastaa aidalla, vaan niitä rahdataan rekoilla satoja kilometrejä eudirektiivien vaatimukset täyttäviin vientiteurastamoihin. Ennen vanhaan kuolema – oli se ihmisen tai eläimen – oli tuttu vieras maaseudulla. Kirjailija Heikki Turusella oli 1990-luvulla kolumnisarja Suomen Luonto -lehdessä, jossa hän kertoi muun muassa pienestä kotitilastaan ja maaseudun elämästä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla. M oni surmaa eläimiä kuitenkin edelleen metsästämällä, vaikka metsästys on enää harrastus, ei ruoan jatke kuten ennen. Pyssy antoi entisaikaan oikeutuksen sille, että voi viettää aikaansa metsässä ja erätulilla ilman, että moitittiin joutavan jäljillä kuleksijaksi. Nykyajan lapsi ei kohtaa tällaisia tilanteita, ei edes maaseudulla, koska eläimet viedään teurastamoon. Lapsikin joutui kasvokkain kuoleman kanssa ja ymmärtämään sen luonnon kiertoon kuuluvaksi asiaksi niin kuin monen muunkin asian, kuten vaikkapa lehmän astutuksen. Maaseudullakin viljelijäväestö on vähemmistönä, ja myös se elää koneiden ja tekniikan keskellä. Silloinkin kiinnyttiin kotieläimiin eikä lapsesta tuntunut mukavalta, kun niitä jouduttiin teurastamaan. Ihmisen suhde luontoon etääntyy, vaikka hän on siitä riippuvainen. Maatiloilla ei välttämättä ole ainoatakaan eläintä, tai sitten pidetään harrastuksen vuoksi ratsuhevosia, koiria ja muita lemmikkejä. Useimmalle nykylapselle on repun päällä roikkuva ammuttu jänis surullinen, käsittämätön näky, mutta saattoi se vanhassa maatalousyhteisössäkin vetää hiljaiseksi
Vuonna 1978 suomeksi julkaistussa teoksessaan Kirjeitä Kolumbukselle hän kirjoittaa: ”Kun avaruuden tulet, veden kohina rantoja vasten ja tuulen humina puissa lakkaavat olemasta osa elämäämme, katoaa identiteetistämme jotain.” Lapsen ja varhaisnuoren elämä on uteliasta seikkailua, johon kuuluvat tarinat, seikkailukirjojen klassikot ja nykyajan Harry Potterit. He ovat kaveruudestaan huolimatta erilaisia luonteita. Tomin mielikuvitus laukkaa valtoimenaan ja alkaa muovata todellisuutta. L uonnon kokeminen on välttämätöntä useimpien mielenterveydelle. Hän on silti pohjimmiltaan yhteiskuntaan sopeutuja, jopa ilmeinen menestyjä, kunhan saa koulunsa jotenkin käydyksi. Lapsi voittaa lopulta Twainin kirjassa – mutta voittaako todellisessa elämässä. Tom ja Huck edustavat myös sitä vapautta, jota jokainen lapsi ja lapsenmielinen aikuinen kaipaavat. Lapsilla ja varhaisnuorilla ei rotuennakkoluuloja ole luonnostaan, elleivät he ole niitä ympäristöstään ehtineet imeä. Enid Blytonin Viisikkoon kuului tyttöjä ja poikia, eikä lukijakunta tuntenut rajoja. Näitä rajoja on kuitenkin rikottu jo vanhastaan. Rolf Edberg ravisteli ihmisiä ympäristötietoisuuteen 1960-luvulla kirjallaan Siru linnunrataa. Astrid Lindgrenin kirjojen raikuleita olivat yhtä hyvin tytöt (Peppi Pitkätossu) kuin pojat (Vaahteramäen Eemeli). Sosiaalista omaatuntoa ja herkkyyttä häneltä riittää pelastamaan Jim vainoojien kynsistä, vaikka tiedossa on joutuminen helvettiin. Hän ei etsi seikkailuja, mutta joutuu niihin. Mark Twainin seikkailukirjat Tom Sawyerista ja Huckleberry Finnistä ovat todellisia klassikoita, vaikka ne aikoinaan herättivät pahennusta päähenkilöiden kurittomuuden ja varsinkin Huckleberry Finnin seikkailujen yhteiskuntakriittisyyden vuoksi. Orpona kasvanut Huck on lähes täysin yhteiskunnan ulkopuolinen, mutta elää jalat tiukasti kiinni maassa. Salaperäinen susi ilmestyi pelastajaksi ja halusi palkkioksi lakritsapötkön, mutta säästi kuitenkin yhdet patukat kummallekin lapselle. Twain on pannut tässä lapsen herkän mielen kohtaamaan aikuisten raa’an arvomaailman, jossa uskontoakin käytetään hyväksi. Peter Franzénin kirjassa Tumman veden päällä (2010) Pete ja hänen siskonsa kuuntelevat silmät ymmyrkäisinä papan hiuksia nostattavaa tarinaa. Blyton hämärsi muutenkin sukupuolirooleja, kun viisikon Paula halusi ehdottomasti olla Pauli. Perinteisesti poikakirjoja on pidetty toiminnallisina ja tyttöjen kirjoja romanttisen unelmoivina. YDIN 3 / 2023 71 YTIMESSÄ. Moni seikkailukirja kertoo tapahtumista erämaassa, merellä, autiolla saarella tai seuduilla, joita ollaan valloittamassa. LUONNON KOKEMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ USEIMPIEN MIELENTERVEYDELLE. Huckin lauttaseikkailu orjuudesta karanneen mustan Jimin kanssa pitkin Mississippijokea – läpi usa:n rasistisimman seudun – oli omana aikanaan kirjailijalta tahallinen provokaatio vallitsevaa arvomaailmaa vastaan. Siinä hirvittävä lumipyry heitti tämän voimalaitoksen sillan kaiteen yli
Risto Isomäki Maailmanparantajan muistelmat Risto Isomäki kertoo jännityskirjailijan otteella kahden värikkään vuosikymmenen parhaat, jo osittain unohdetut tarinat. Protestin jälkeen hän joutui keskelle informaatio sotaa. Koskettavassa muistelmateoksessa hän kertoo kokemuksistaan ylimääräisenä ja siten perheelleen vaarallisena lapsena. Entä jos paras, mihin me pystymme, on sopeutuminen hitaaseen katastrofiin. INTOKUSTANNUS.FI VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA kirjavinkit syksyyn! Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: Ville-Juhani Sutinen Hajonneen maailman käyttöohje Ilmastonmuutos kiihtyy ja ekologinen romahdus lähestyy. Ville-Juhani Sutinen etsii tuoretta näkökulmaa aiheeseen. Ilmestyy 25.9. Marina Ovsjannikova No War Toimittaja Marina Ovsjannikova esitti Venäjän television suorassa uutislähetyksessä sodanvastaisen viestin. Nähdään Helsingin Kirjamessuilla 26.-29.10. Shen Yang Enemmän kuin yksi lapsi Shen Yang syntyi 1980luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Ilmestyy 19.9.. Riina Tanskanen & Samu Kuoppa Kapitalismin suuri illuusio Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä puhumaan taloudesta
74 EERO SUORANTA Lohikäärmeen perintö / 78 ARJA ALHO ”Tiede ei ole kaikki mutta tiede on hyvin kaunista” / 80 JUHANI TOLVANEN Ei elämästä selviä hengissä / 82 RENNY JOKELIN Maailma ökyrikkaiden puristuksissa / 85 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Rauhanmerkki rinnassa / 94 ASTRID NIKULA Är jorden platt. / 98 Pala historiaa. / 95 Kärnstoff / 96 TARJA CRONBERG Saako ydinaseilla uhkailla. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
Lohikäärmeen perintö YDIN 3 / 2023 74 YDINKOKEMUS. Kirjoittaja Eero Suoranta 50 vuotta sitten kuollut ”pieni lohikäärme” Bruce Lee oli kiinalaisten esitaistelija, jolle ihmisyys oli kansallisuutta tärkeämpää
Totutusta poiketen sankaria jopa esitti kiinalainen näyttelijä. Kiinan enBruce Leen patsas ”tähtien bulevardilla” Hongkongissa. Oopperatähti Lee Hoi-chuenin ja kiinalaiseurooppalaisen Grace Hon poika oli esiintynyt ensimmäisen kerran elokuvassa kolmekuukautisena, opiskellut taistelulajeja lapsesta lähtien sekä opettanut vuosia kiinalaista kungfuta usa:ssa. Leen elokuvien kansainvälinen menestys oli keskeisessä roolissa siinä, että hongkongilainen filmiteollisuus tuli tunnetuksi myös kiinankielisen maailman ulkopuolella. Kolonialismin perintönä länsimaiseen viihteeseen oli vakiintunut kaava, jossa valkoiset olivat sankareita ja aasialaiset kieroja rikollisia, heikkoja pelkureita tai koomisia palvelijoita. IQ RE M IX , CC BY -SA 2.0 YDIN 3 / 2023 75 YDINKOKEMUS. Vihreä herhiläinen -televisiosarjan (1966 – 1967), useiden pienempien roolien sekä kolmen Hongkongissa tehdyn kungfuleffan jälkeen Lee oli valmis valloittamaan Hollywoodin. E lokuun 19. Mann’s Chinese Theatre -leffateatterin valkokankaalla stereotyypit saivat kuitenkin kyytiä, kun atleettinen ja rohkea kiinalaismies potki roistoja kumoon ja näytti ylimieliselle valkoiselle kilpailijalle, miten voitetaan ilman taistelemista. Legenda jäi kuitenkin elämään. Robert Clouse) oli monessa mielessä pääosanesittäjä Bruce Leen (1940 – 1973) elämäntyön kiteytymä. Ainoa ongelma oli, että hän oli kuollut aivoödeemaan heinäkuun 20. päivänä, kuukausi ennen Lohikäärmeen kidan ensi-iltaa. Lohikäärmeen kidassa (ohj. päivänä 1973 Hollywoodin valta-asetelmat nytkähtivät hetkeksi sijoiltaan
”Pieni lohikäärme” on noussut ikoniseen asemaan esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinassa, jossa hänelle pystytettiin vuonna 2005 patsas Mostarin kaupunkiin. Valkokankaalla Leen esittämät sankarit kamppailivat kiinalaisia sortavia pahiksia vastaan niin 1900-luvun alun Shanghaissa kuin 70-luvun Roomassakin, kun taas sen ulkopuolella hän nosti kiinalaiset taistelulajit ja niihin liittyvän filosofian esiin japanilaisen karaten ja judon varjosta, johon ne olivat länsimaissa jääneet. Vihreä herhiläinen -sarjassa Lee esitti nimikkohahmon taistelutaitoista apuria. Perusteluna oli, että jakautuneessa kaupungissa kiinalaisen tähden ilmentämää ”uskollisuutta, taitoa, ystävyyttä ja oikeudenmukaisuutta” ihailtiin etnisyydestä riippumatta. W IK IM ED IA CO M M O N S Bruce Lee kuusivuotiaana. W IK IM ED IA CO M M O N S YDIN 3 / 2023 76 YDINKOKEMUS. simmäisen globaalin filmitähden kuolemanjälkeinen ura on ulottunut 70-luvun ja 80-luvun alun ”bruceploitaatio”-elokuvista postuumisti julkaistuihin kirjoituksiin ja Nokian mainokseen vuodelta 2008, jossa Leetä esittävä näyttelijä pelasi pöytätennistä nunchaku-nivelnuijilla. Näyttelijän muusta tuotannosta poiketen sarjan jaksoista vuonna 1974 koottu elokuva näytettiin Suomessa elokuvateattereissa, trendikkäällä nimellä Bruce Lee – Karatekuningas. ”Taistelulajien harjoittaja on ensisijaisesti ihminen. Leen asemaa nationalistisena symbolina kuitenkin monimutkaistaa hänen taolaisuudesta ammentava, rajattomuutta korostava filosofiansa, joka huipentui hänen kehittämässään jeet kune do -ajattelussa. Filosofiansa mukaisesti Lee ei pelkästään opettanut kungfuta ei-kiinalaisille, vaan hän myös itse hyödynsi niin aasialaisista kuin länsimaisista lajeista peräisin olevia tekniikoita. Hongkongissa varttuessaan Lee joutui usein tappeluihin, minkä takia hänen vanhempansa lähettivät hänet lopulta opiskelemaan Yhdysvaltoihin, jossa hän oli syntynyt isänsä oopperakiertueen aikana. Taitavilla taistelukoreografioillaan ja karismallaan tähti onnistui lisäksi tavoittamaan sellaisetkin yleisöt, joita mietelauseet ja metafysiikka eivät ehkä muuten olisi kiinnostaneet. Kansallisuuksilla ei ole mitään tekemistä ihmisen ihmisyyden kanssa, ja samoin niillä ei ole mitään tekemistä taistelulajien kanssa”, hän kirjoitti vuonna 1971. G lobaalin suosion ohella Leen perintöä pohtiessa ei pidä unohtaa hänen rooliaan nimenomaan kiinalaisten ja kiinalaisen kulttuurin esitaistelijana
Ei lienekään pelkkää sattumaa, että Leen uran huippu tapahtui pian sen jälkeen, kun Hongkongissa Kiinan sisällissodan jälkeen syntynyt sukupolvi saavutti aikuisuuden, mitä pidetään keskeisenä tekijänä erillisen hongkongilaisen identiteetin syntymisessä. Paras tapa voittaa on edelleen ilman taistelemista. Leen roolihahmojen ymmärtäminen pelkästään ”kiinalaisiksi” sankareiksi jättää myös huomiotta näiden muut aspektit, erityisesti luokka-aseman. Eteläkiinalaisen kulttuurin kasvattina Lee varttui maantieteellisesti etäällä keskustan valtakunnan historiallisesta ytimestä, eikä hänen elokuvissaan ole juuri nähtävissä merkkejä mantereen suuntaan tähyilevästä ”keskisen tasangon syndroomasta”, toisin kuin esimerkiksi Jin Yongin (1924 – 2018) suosituissa taistelulajien sankareista kertovissa romaaneissa. Mies nimeltä Bruce Lee lepää haudassaan, mutta pienen lohikäärmeen legenda elää, useina eri tulkintoina. Toisin kuin Leen altavastaajan asemasta ponnistavilla ja Kiinasta valtiona riippumattomilla sankareilla, Wun ”susisoturilla” on kuitenkin takanaan nouseva suurvalta sotavoimineen, mikä tekee tämän ylimielisestä asenteesta kansantasavallan ulkopuoliselle katsojalle paljon vaikeamman sulatella. On tietysti mahdotonta tietää varmasti, mitä Lee itse olisi ajatellut nykypäivän Kiinasta tai kotikaupunkinsa Hongkongin tilanteesta. Olisiko hänelle käynyt samoin kuin aikoinaan hänen manttelinperijäkseen tähdänneelle Jackie Chanille, joka on tuottanut pettymyksen monille hongkongilaisille myötäilemällä Kiinan hallinnon linjaa. Ehkä toisen 50 vuoden päästä jokin niistä selviytyy voittajaksi – mieluiten toki niin, että lyönnit ja potkut säästetään toimintaelokuvia varten. YDIN 3 / 2023 77 YDINKOKEMUS. Yleisinhimillisten arvojen ja globaalin samaistuttavuuden lisäksi Leen kiinalaisuutta mutkistavat hänen vahvat kytköksensä Hongkongin kaupunkiin, jonka kulttuurinen ja poliittinen erityisasema on haastanut ajatuksen yhtenäisestä Kiinan kansakunnasta. LEEN ASEMAA NATIONALISTISENA SYMBOLINA MONIMUTKAISTAA HÄNEN TAOLAISUUDESTA AMMENTAVA, RAJATTOMUUTTA KOROSTAVA FILOSOFIANSA. Tässä suhteessa erityisen mielenkiintoisia ovat Leen ensimmäinen kungfuelokuva Lohikäärmeen nyrkki (1971, ohj. M yös leen pääasiallinen merkitys tämän vuosituhannen kannalta riippuu pitkälti siitä, millaisesta maantieteellisestä ja poliittisesta sijaintipaikasta asiaa katsotaan. Vai olisiko hän antanut tukensa kaupungin demokratiamielenosoittajille, jotka vuonna 2019 hyödynsivät hänen neuvoaan ”olla kuin vettä” hajautumalla ennen poliisin tuloa. Hahmojen useammassa suhteessa alhainen yhteiskunnallinen asema antaa mahdollisuuden tulkinnoille ”pienestä lohikäärmeestä” kaikkien sortoa vastaan kamppailevien edustajana, mikä auttaa selittämään Leen pitkään jatkunutta suosiota esimerkiksi mustien amerikkalaisten keskuudessa. Lo Wei) että tähden itsensä ohjaama Lohikäärmeen tie (1972), joiden molempien päähenkilöt ovat maaseudulta kotoisin olevia työmiehiä, jotka taistelevat ahneita rikollispomoja vastaan. Varsinkin Yhdysvalloissa Leen on usein katsottu auttaneen popularisoimaan uuden stereotyypin kaikista aasialaisista taistelulajien mestareina, kun taas Manner-Kiinassa hänen tarjoamansa lihaksikkaan (hetero-)mieheyden malli on viime vuosina saanut seuraajan esimerkiksi Wolf Warrior -elokuvissa pullistelevasta Wu Jingista. Olisiko Lee tyytyväinen kiinalaisten kansallisylpeyden vahvistumiseen vai valittelisiko hän sitä, kuinka kansalliskiihkoilu vie huomion pois yhteisymmärryksen löytämisestä ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luomisesta
Strauss toimi tuolloin Yhdysvaltojen Atomienergia komissiossa. ”Tiede ei ole kaikki mutta tiede on hyvin kaunista” Oppenheimer C hristopher nolanin elokuva Oppenheimer kannattaa käydä katsomassa ainakin kolmesta syystä. Laatua on sittemmin valkokankaalle pukannut. Viimeksi Dunkirk-elokuvassa, joka kertoi toisen maailmansodan aikaisesta isosta evakuointioperaatiosta. Robert Oppenheimeria esittävä Cillian Murphy on työskennellyt mielellään Nolanin kanssa. Se on vahva puheenvuoro ydinasekieltosopimuksen puolesta. 8.) ihailema markkinointikikka yhdistää kesän tarjontaan seksi ja kuolema – ja luoda kassamenestys. YDIN 3 / 2023 78 YDINKOKEMUS. Downeylla on Lewis Straussin rooli. Vuonna 2000 Nolan ohjasi ja veljensä käsikirjoitti kerrassaan erinomaisen Mementon, jossa Guy Pearcen valinta pääosan esittäjäksi kruunasi hienon trillerin. J. Lisäksi hän on loistava elokuvakulttuurin puolustaja. Yksikään niistä ei ole Helsingin Sanomien pääkirjoittajan (” Barbie ja pommimies täyttivät teatterit” 13. sanoi, ettei ole koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa uhrautuneisuutta keneltäkään pääroolin esittäjältä kuin Murphyltä. Oliver Stone sen tiivistää: Nolanin Oppenheimer on klassikko. Ensinnäkin Nolan on – ainakin minusta – yksi kiinnostavimmista nykyohjaajista. Vuonna 1970 syntynyt Nolan aloitti jo lapsena veljensä kanssa lyhytelokuvien tekemisen ja jatkoi indie-elokuvien tekoa, kunnes murtautui rytinällä Yhdysvaltojen elokuvateollisuuteen. Se on tosi tarina kylmän sodan synnyttämästä elämää tuhoavasta tulipallosta. Murphyn kanssa työskennellyt Robert Downey Jr. Hänen sanotaan olleen epävarma Nolanin pyynnöstä sukeltaa Oppenheimerin mieleen, jonka elokuva välittää raastavasti. Nolan ei käytä digitaalisia tehosteita, hän yhdistää elokuvissaan usein eri aikatasot luontevasti, tiivistää kaiken olennaiseen, osaa valita loistavan tiimin aina lavastuksesta, musiikista, kuvauksesta näyttelijöihin. Kirjoittaja Arja Alho Christopher Nolanin Oppenheimer ei ole vain elokuva fyysikosta ja hänen mielenmaisemastaan
Kolme vuotta aiemmin oli puolestaan ilmestynyt Nolanin aineistona käyttämä Kai Birdin ja Martin J. Entä jos ilmastomuutoksen selättämisestä palkittaisiin kunniamerkein ja ruhtinaallisin tutkimusrahoin, köyhyyden vähentämistä pidettäisiin tärkeämpänä kuin valtataistelua asein. Sherwinin Pääsosissa: Cillian Murphy, Emily Bunt, Robert Downey Jr., Matt Damon, Rami Malek, Florence Pugh, Josh Hartnett, Kenneth Branagh Kesto: 180 min YDIN 3 / 2023 79 YDINKOKEMUS. Voi olla, että muistelen vieläkin vanhempaa elokuvaa kuin vuonna 2008 valmistunutta David Grubinin ohjaamaa The Trials of J. Samoin, millainen hänen elämänsä oli ensimmäisenä laboratorion johtajana valtaisassa Los Alamossa. Mutta häntä ajoi eteenpäin tiedemiehen identiteetti. Ja onhan se tuottanut rahaa – sehän on myös Helsingin Sanomille tärkeä juttu. Omissa mielikuvissani on myös toinen mustavalkoinen, elokuva, jossa Oppenheimer on kuulusteltavana McCarthyn kommunistivainoissa. OPPENHEIMER (2023) Ohjaaja: Christopher Nolan Käsikirjoittajat: Christopher Nolan, Kai Birdin ja Martin J. Oppenheimer sanoi: ”Jos atomipommit lisätään sotivan maailman tai sotaan valmistautuvien kansojen arsenaaleihin uusina aseina, tulee aika, jolloin ihmiskunta kiroaa Los Alamosin ja Hiroshiman nimet.” Oppenheimer on hieno elokuva ja se on koettu hyvin vaikuttavaksi. Maailmassa oli tammikuussa 12 512 ydinkärkeä, joista 9 576 oli toimintavalmiita. Lähes 90 prosenttia ydinaseista kuuluu Venäjälle ja Yhdysvalloille. Fat Man ja Little Boy räjäytettiin sotilaskohteiden sijaan siviilikohteissa Hiroshimassa ja Nagasakissa 1945. Robert Oppenheimer. Ydinasevaltiot modernisoivat niitä nyt kiivaasti. Avaruutta ei militarisoitaisi, robotit eivät tappaisi eivätkä rypälepommit leviäisi lasten hiekkalaatikoille. Hän teki päätöksen ydinaseen käyttämisestä – vaikka muitakin ääniä oli ja hänen käsissään on kirjaimellisesti ihmistuhkaa. Sen laboratoriossa on sittemmin suunniteltu yli 70 prosenttia kaikista Yhdysvaltojen ydinaseista. Entä jos tämä lahjakkuus ja resurssit käytettäisiin ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavien haasteiden ratkaisemiseen. Huolestuttavaa on, että Venäjän hyökkäyssodan myötä ydinasevalvonta on romahtanut. Ydinaseet ovat aina joukkotuhoaseita. Robert Oppenheimer. Isossa tulimyrskyssä sateenvarjo näyttää naurettavalta. Katsoja joutuu sen sijaan miettimään moraalisia ja poliittisia kamppailuja, joita väistämätön lopputulos aiheutti. T oiseksi elokuva kannattaa katsoa lahjakkaan fyysikon itsensä vuoksi: mikä oli hänen merkityksensä fyysikkona Manhattan-projektissa. Presidentti Truman ei sietänyt tunnontuskia. Sherwinin Pulitzer-palkittu elämäkertateos American Prmotheus: The Triumph and Tragedy of J. Ydinasesateenvarjon arvellaan tuovan meille turvaa. Tai jos pystyttäisiin vähentämään muoviroskaa ja pelastamaan meret. Noin 200 000 ihmistä paloi kuoliaaksi hetkessä tai hirveissä tuskissa. Kun Oppenheimer sai tehtäväksi Yhdysvaltojen armeijalta luoda uusi superase, hän oli tehtävästä otettu mutta tiedosti hyvin, millaisesta aseesta oli kyse. K olmas syy katsoa on sen pohtiminen, onko oikein ja viisasta valjastaa maailman terävimmät aivot asevaraiseen turvallisuuden palvelukseen sekä uusien aseteknologioiden tuhovoiman kehittämiseen. Vuonna 1943 perustettu salainen projekti johti ydinaseen ensimmäisen testaamiseen Alamogordossa
Art Spiegelmanin kolmentoista vuoden työ (1978 –1991) nousi kulttuurin kaanoniin Yhdysvalloissa tuoden tekijälleen muun muassa ensimmäisen sarjakuvalle myönnetyn Pulitzer-palkinnon. Kun Vladek Spiegelman esittää YDIN 3 / 2023 80 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Sen suomensi Jukka Snell ja tekstasi äärimmäisen taitavasti Erkki Kukkonen. 296-sivuinen sarjakuva on myös kertomus ihmisten suuresta pahuudesta ja hyvyydestä. ”Kenties vulgaari, puolikirjallinen, unsubtle rahvaanomainen sarjakuva on sopiva muoto puhua siitä, mistä ei voi puhua.” K irja kertoo rinnakkain Spiegelmanin Vladek-isän (1906 – 1982) ja Anjaäidin (1912 – 1968) selviytymistarinan rikkaasta tehtailijaperheestä keskitysleirivangeiksi ja pakolaisiksi Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin. Spiegelmanin oivallus kuvata eri ihmisryhmiä erilaisina eläiminä on nerokas, sillä lukija pysyy hyvin selvillä eri ryhmien eroista: juutalaiset ovat hiiriä, saksalaiset kissoja, puolalaiset sikoja, amerikkalaiset koiria ja ranskalaiset sammakoita. wsoy:llä ei osattu aavistaa, kuinka ajankohtainen Art Spiegelmanin Maus – selviytyjän tarina -sarjakuvakirja olisi nyt vuonna 2023, kun Suomi on saanut uuden hallituksen ja rasismi on taas meillä ja muualla ajankohtaisempaa kuin vuosikymmeniin. ”Vaikka juutalaiset ovat rotu, he eivät ole ihmisiä.” Kirjoittaja Juhani Tolvanen Ei elämästä selviä hengissä T uo Adolf Hitlerin lause on aina ajankohtainen. Maus ilmestyi suomeksi kahdessa osassa 1990 ja 1992. Se kertoo myös Art Spiegelmanin selviytymistarinan hyvin ongelmallisesta isäsuhteesta ja äidin itsemurhasta. Maus on tullut myös osaksi Yhdysvaltojen koulujen historian ja yliopistojen opetusta
Tästä on päästävä eteenpäin” – mutta emme saa ikinä unohtaa! YDIN 3 / 2023 81 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Sen jälkeen Maus on kielletty ainakin Missourissa, Teksasissa ja Floridassa. Maus lensi roviolle Puolassa 2001, kun sen puolankielinen laitos ilmestyi. pakomatkansa tai vankeutensa aikana puolalaista, hänellä on selvästi näkyvä sikanaamari kasvoillaan. ART SPIEGELMAN MAUS WSOY 2023 • 296 s. Spiegelman sanoi tuon sensuroinnin jälkeen, että ”koulut halusivat kiltimmän ja pörröisemmän kuvan holokaustista.” S piegelman kuvaa henkilöitä todentuntuisesti näyttäen, että keskitysleirinkin kokeneet juutalaiset ovat myös alttiita rasismin kiusauksille, mikä ilmiö toki on tuttua vaikkapa nyky-Israelistakin. Riikka Purraa siteeraten: ”Ei voida juuttua menneeseen. Tenavat-sarjakuvan tekijä Charles M. Schulz alkoi joskus 1990-luvulla piirtää Normandian maihinnousun aikoihin kesäkuun alussa viikon mittaista jaksoa, jossa Ressu on mukana maihinnousussa. Syynä oli kansallismielisten puolalaisten raivo tavasta, jolla kirjassa kuvataan puolalaisten suhtautumista juutalaisiin. Onpa se heitetty oikeasti kirjarovioonkin Nashvillessa. Ja lopulta se kiellettiin 2022 ensin Tennesseen osavaltion joissakin kouluissa. Sensuuri nosti jo yleisemmin unholaan painuneen kirjan uudelleen puheenaiheeksi. Venäjällä Maus kiellettiin 2015 natsipropagandalain turvin, koska kirjan kannessa näkyy hakaristi. Jokainen strippi päättyy tekstiin: ”Jotta emme unohtaisi.” Art Spiegelmanin Maus on senkin vuoksi tärkeä. S aksalaiset kulttuurivainot alkoivat viimeistään 1933 kirjojen joukkopolttamisella
Suhdanteiden heilahteluista huolimatta näyttää siltä, että ökyrikkaiden suvut pysyvät vuosikymmenestä toiseen rikkaiden kirjoissa maailman muutosten, vallankumousten, poliittisten mullistusten tai vaikkapa ilmaston muutoksen ja pandemioiden kourissa. Maailman upporikkaiden sukujen historiaa, asemaa ja päähenkilöitä kartoitetaan Hannu Sokalan erinomaisessa teoksessa Maailman 50 vaarallisinta sukua (Nemo/Otava 2023). Joissakin suvuissa uudet sukupolvet ovat kyllä saattaneet hassata isiensä rahat, mutta tapaukset ovat sittenkin harvinaisia. YDIN 3 / 2023 82 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kirjoittaja Renny Jokelin Maailma ökyrikkaiden puristuksessa U utistoimisto bloomberg julkisti alkukesästä uusimman miljardööriindeksinsä, jonka mukaan maailman 500 rikkainta henkilöä oli alkuvuoden 2023 aikana rikastunut noin 780 miljardilla eurolla. Summat ovat tavallisen ihmisen aivonystyröille mahdottomia ymmärtää. Sukujen rikkauksia ei edes käsitä. Kaiken lisäksi monet rikkaimmista henkilöistä kuuluvat samoihin sukuihin eli monet suvut ovat rikastuneet vielä tuotakin enemmän. Harvalukuinen joukko upporikkaita sukuja pitää vallassaan koko maailmaa ja sen kahdeksaa miljardia ihmistä. Ilmiö on oikeasti vaarallinen. Keskimäärin siis noin 1,5 miljardilla eurolla per lärvi. Joinakin vuosina omaisuuksia katoaa, mutta Bloombergin mukaan rikkaiden rikastuminen tänä vuonna on ollut vauhdikkainta neljään vuosikymmeneen. Rikastuminen on toki tapahtunut ”paperilla”, koska se perustuu henkilöiden ja sukujen omistamien yritysten ja osakkeiden pörssinoteerauksiin
Kirjassa kerrataan joidenkin tutumpien sukujen kuten Rockefellerit, Dassaultit tai Agnellit tarinat, mutta myös esitellään maailman menoa tarkemminkin seuraavalle täysin tuntemattomia rahapesiä kuten Kuokit, Ambanit tai Safrat. Suku valloitti nykyisen Saudi-Arabian alueen 1900-luvun alussa, ja kun alueelta löytyivät maailman suurimmat öljyvarat, on loppu historiaa. Vaarallisimmaksi suvun tekee kuitenkin sen nykyinen tosiasiallinen johtaja eli Mohammed bin Salman al-Saud. Sokala on uudessa teoksessa päättänyt räväyttää heti esiin listaykkösen, vaarallisimman suvun eli Saudi-Arabiaa hallitsevan al-Saudin. Kaiken lisäksi Salman on viime aikoina yrittänyt ostaa mainetta maalleen. Hendersonin uho vähemmistöjen oikeuksista katkennee kuin seinään. Naapurimaa Qatar (Sokalan listalla 33.) näytti jo esimerkkiä, kuinka lobbaamalla ja voitelemalla maahan saatiin vuoden 2022 jalkapallon mm-kisat, vaikka maassa ei ollut minkäänlaista jalkapallokulttuuria. Saudi-Arabian öljy on niin tärkeä, että juuri mitkään maat, hallitukset, yritykset tai organisaatiot eivät tohdi arvostella Salmania. Pif osti taannoin enemmistöt maan neljässä keskeisessä jalkapalloseurassa, joihin maailman tähtiä on houkuteltu. Saudien jalkapallosarjaa vetää maan investointisäätiö (pif), jonka puheenjohtaja on Salman. Urheilijoiden takinkäännökset ja selittelyt ovat kiusallisia. Salmanin johdolla maa on muun muassa hyökännyt naapurimaahansa, murhauttanut poliittisia vastustajia ja kriittisen journalistin sekä pitänyt suhteita yllä hyökkäyssotaa käyvään Venäjään. S ukuteoksen edeltäjä, Sokalan ja Juha-Pekka Raesten Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä (Nemo/Otava 2022) esitteli yrityksiä kuin radion musalistaohjelma eli lopusta alkuun. Saudit ovat lobanneet maahan joulukuussa pelattavat seurajoukkueiden mm-kisat. YDIN 3 / 2023 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Hyvänä esimerkkinä ovat käsittämättömillä summilla maan jalkapalloseuroihin ostetut maailman (raha-ahneet) huippupelaajat: Ronaldo, Benzema, Kanté, Henderson, Dembele, Fofana, Steven Gerrard. B rittilehti guardian kirjoitti heinäkuun lopulla, että Saudi-Arabia on parissa vuodessa käyttänyt lähes kuusi miljardia euroa urheilumaailman ostoihin ja voitelemiseen. Englannin Liverpoolissa kasvanut Gerrard kertoi, että Saudi-Arabia tuntui heti ”perheeltä”. HANNU SOKALA MAAILMAN 50 VAARALLISINTA SUKUA Otava/Nemo 2023 428 s
Sokala ei ole tyytynyt siteeraamaan suomalaista uutisointia, vaan mennyt mahdollisimman pitkälle alkuperäisiin lähteisiin. Kaikki valitut eivät ole yhteismitallisia, mutta kiinnostavia. Teoksessa kerrotut tarinat ja faktat ovat vakuuttavasti dokumentoituja. Näin kannattaa pyrkiä elämään, vaikka se ei valitettavasti upporikkaita sukuja hetkauta. Herlinit ovat Sokalan listalla ylempänä (36.) kuin vaikkapa numerolla 50 esitelty japanilainen autosuku Toyoda. Toimittajauramme ovat kohdanneet useiden vuosien aikana, jolloin olen havainnut Sokalan systemaattisuuden ja kurinalaisuuden. Bloombergin rikkaimpien listalla on peräti kuusi Marsin suvun upporikasta, yhteinen varallisuus noin 150 miljardia dollaria. Yhdessä kirjassa 50 riittää, koska niissäkin on nauttimista ja nielemistä. Herlinit olisi ehkä voinut jättää myöhempään teokseen (Suomen vaarallisimmat…). Sokala itsekin tajuaa tämän napostellessaan m&m:n tuotteita, mikä on Marsin suvun tuote (listalla 14.). S okala on Suomen pedanteimpia ja uutterimpia tutkivia toimittajia. Näitä ominaisuuksia on tarvittu kartoitettaessa sekä vaarallisimpia yhtiöitä että sukuja. Suomalaisista miljardööreistä teokseen on päässyt Herlinien suku, vaikka sen ”vaatimaton” omaisuus ei olisi periaatteessa tälle foorumille riittänytkään. yhdeltä istumalta, eikä liene tarkoituskaan. Teoksissa faktojen, henkilöiden, vuosilukujen ja miljardien lukumäärät ovat massiivisia, erityisesti kun kyseessä on ensin kahden ja sitten yhden journalistin tekemä työ. YDIN 3 / 2023 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. Maailman rikkaimmilla on suuri vastuu siitä mihin suuntaan maapallon kehitys suuntautuu. Epäilemättä joidenkin motiivina on hankkia näin sympaattisempaa imagoa tai parempaa omaatuntoa. Sokala on käynyt tenttaamassa miljardöörin vastuusta suvun tämänhetkistä päämiestä, Antti Herliniä. Lähdeviitteitä ja hakemistoja on yli 70 sivua. S ukujen valtaa eri sektoreilla kahlatessa pohtii monta kertaa, mitä tilanteen ”korjaamiseksi” voisi tehdä. Sukuja olisi voinut valita hänen mukaansa vaikka 100 tai 200. S okala sanoo ottaneensa riskin siinä mitä sukuja vaarallisimpien listalle on otettu. Muutamat ovatkin ryhtyneet miljardeillaan tukemaan hyviä asioita, ympäristönsuojelua, lääkkeiden kehittämistä, autiomaiden metsitystä tai sähköautoilua, mutta toki vaarantamatta omaa luksuselämäänsä ja useimpien tavoitteena on omien bisnestensä laajentaminen. Teoriassa – siis teoriassa! – voisi ajatella, että ökysuvutkin kaatuvat, kun kuluttajat äänestävät jaloillaan. Sokala kertoo jättäneensä pois sukuja, joiden toiminta on lähtökohtaisesti rikollista. Tähän joukkioon kuuluu myös intialainen Adaninin suku, joka paisuttaa ilmastomuutosta kiihdyttävää hiiliteollisuutta aikana, jolloin maailmassa metsät palavat, kaupungit tulvivat tai valtiot kärvistelevät kuivuudessa. Voisi lopettaa Murdochin ja Bollorén median seuraamisen, khl-otteluiden katsomisen, bmw:llä ajamisen, Dr Oetkerin pitsojen syömisen, McDonaldsilla ja Burger Kingissä käynnit tai epädemokraattisissa maissa järjestettävien urheilukilpailujen seuraamisen, boikotoimalla diktatuureissa valmistettuja tuotteita. Kiusaantunut Herlin ei mielestään edes johda sukuaan eikä tee mitään rahan takia. Maailman vaarallisimmat suvut -kirjaa ei tule luettua ns. Siitä voi nauttia muutama suku kerrallaan. Se on yksittäisille ihmisille vaikeaa – ellei mahdotontakin. 50 valitun joukossa on kuitenkin monta sukua, joiden toiminta on vuosikymmenten saatossa usein ollut rikollista: natsien rinnalla toimineet saksalaiset Porschet ja Quandtit, korruptoituneet libanonilaiset Haririt, hyökkäyssotaa kannattavat venäläiset Rotenbergit ja yhdysvaltalaiset opioidikauppiaat Sacklerit. Omatunto pysyy kuitenkin hieman puhtaampana
Keinoja kaihtamatta juutalaisilta ryövättiin heidän yrityksensä ja muukin omaisuus. Näiden sukujen firmat valmistivat kaikkea, mitä natsit tarvitsivat kivääreistä ja tykeistä Wehrmachtin vanukkaisiin. PERUSTEELLISIMMIN De Jong käsittelee Quandteja. Tuomiot olivat rikoksiin nähden lieviä. Minerva 2022 412 sivua. De Jongin kynästä natseja myötäilevistä yritysjohtajista syntyy melkeinpä juoruileva kuva. Jälkeläiset ovat yhä BMW:n suurimpia osakkaita. SAKSAN TEOLLISUUSSUKUJEN SYNKKÄ HISTORIA. Saattaapa joku tietää, että Ferdinand Porsche on suunnitellut kupla-Volkkarin tilaustyönä Hitlerille. Poika oli kiihkeä natsi, mallisotilas, joka haavoittui Italiassa ja joutui brittien sotavangiksi. Vaikka yhtiöt menettelivät tuomittavasti, tilaushistorioista puuttuu jälkeläisten mielestä aito katumus ja anteeksipyyntö. Sodan jälkeen hän oli monien suvun yhtiöiden johtajistossa. Ennen sotaa natsit ajoivat niin sanottua arjalaistamisohjelmaa. Perustajapatriarkka Günther Quandtilla on yhteisestä avioliitosta Harald-poika naisen kanssa, joka tuli tunnetuksi propagandaministeri Joseph Goebbelsin puolisona. Esko Rantanen POHATAT NATSIEN ASIALLA YDIN 3 / 2023 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. David de Jong NATSIMILJARDÖÖRIT. Bloombergin taloustoimittaja David De Jong kertoo viiden suvun strategiasta: miten ne rahoittivat kansallissosialistien valtaannousua ja poliittista toimintaa sekä edistivät Saksan sotaponnisteluja vuosina 1939 – 1945. Kun rahaa alkoi virrata, Hitler hämmästyi, miten paljon teollisuudella oli valtaa. Kuulustelijat olivat useimmiten amerikkalaisia eivätkä he tunteneet Euroopan oloja. Tuomitut armahdettiin muutaman vuoden kuluttua, sillä länsiliittoutuneet tarvitsivat heitä Saksan jälleenrakennukseen. Mennessään pyytämään rahaa suuryrityksiltä, natsit markkinoivat itseään talouden remonttimiehinä. SAKSAN teollisuusparonit rahoittivat 1930-luvun alkupuolelta lähtien miljoonilla natsien toimintaa. Vastaajat saivat asianajajiensa avustuksella valehdella mielin määrin ilman, että jäivät kiinni kaunistelusta ja valkopesusta. De Jongin esittelemät viisi sukua ovat Quandtit, Flickit, von Finckit, Porschet ja Oetkerit. Neuvonantaja varoitti, että yrittäjät haluavat vain ansaita rahaa, ”likaista rahaa”. Kirjan lopussa on sukutaulut, joista pääpiirteissään näkee, kuka kukin on. Sodan päätyttyä teollisuusjohtajia odotti tilinteko. Suomalaislukijakin tuntee Porschen urheiluautot ja Oetkerin pitsat. Natsiperheiden jälkeläiset ovat teettäneet ammattihistorioitsijoilla tutkimuksia yhtiöidensä toimista sodan aikana. Quandtien tilaamassa tutkimuksessa on 1 183 sivua. Ferdinand Porschen yhtiökumppani, juutalainen autosuunnittelija Adolf Rosenberger pakotettiin myymään osakkeensa pilkkahintaan. Henkilöluettelossa on noin 270 nimeä
Vaikka monet Uskomattomien uskomusten esimerkit ovat historiallisia, tarttuu Vuento ennen kaikkea nykyajan keskusteluun tieteellisen tiedon, arkitietämyksen ja erilaisten uskomusjärjestelmien välisistä eroista. Gaudeamus 2023 373 s. IHMISLEPAKOISTA ENERGIATERAPIAAN. Astrologiaa on harrastettu antiikin ajoista lähtien, mutta sillä tuntuu olevan tietyissä piireissä yhä huomattavan vahva tiedollinen asema. Jonkinlaisen perusongelman muodostaa tällöin rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä. Tekijä tuntee tieteenhistorian lisäksi laaja-alaisesti yleistä kulttuurihistoriaa ja muun muassa Raamatun kertomuksia. Yhteiskunnassa on mahdollista esittää monenlaisia väittämiä jo sananvapauden vuoksi, mutta tästä huolimatta – tai ehkä juuri tämän takia – yksilö tarvitsee huomattavaa itsekritiikkiä erottaakseen oikean tiedon väärästä. Uskomattomien uskomusten tarinat vihanneslampaasta, puussa kasvavista hanhista ja muista eläinten ja kasvien oletetuista sekamuodoista (eli zoofyyteistä) kertomuksiin merenneidoista ja jättimäisistä merihirviöistä ovat kiehtovaa luettavaa. Työ puolustaa vahvasti tieteellistä tutkimusta, mutta ei perusteetta. Pseudotieteen kannattajat kieltäytyvät yleensä uskomasta tuloksia, jotka todistavat heidän väittämänsä vääriksi. Uskomattomat uskomukset on merkittävä teos ennen kaikkea siksi, että se ottaa osaa viimeaikaiseen keskusteluun faktatiedon luonteesta. Jälkimmäisen tunnusmerkkinä ovat muun muassa kokeet, joita ei ole mahdollista toistaa samoin tuloksin. Vuennon teoksessa tällaisia uskomuksia edustavat muun muassa kiviterapia ja homeopatia. Nämä tarinat muodostavat kaikessa mielikuvituksellisuudessaan työn ensimmäisen puoliskon. EMERITUSPROFESSORI Matti Vuennon Uskomattomat uskomukset esittelee joukon erikoisia käsityksiä Maan litteydestä ja merissä polskuttelevista merenneidoista hanhia kasvavaan puuhun. Monet muistanevat esimerkiksi Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin ”vaihtoehtoiset faktat”. Tätä kuitenkin ehkä merkittävämmäksi tieteellisen kritiikin (ja nykyihmisen tiedontarpeen) suhteen muodostuu työn jälkipuolisko, jossa Vuento siirtyy tarkastelemaan lähempänä nykyaikaa olevia astrologian, magneettiterapian, plasebovaikutuksen ja homeopatian kaltaisia erikoisuuksia. Jouni Huhtanen TIETEELLISEN TIEDON RAJOJA ETSIMÄSSÄ YDIN 3 / 2023 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Uskomukset ovat kauttaaltaan villinoloisia, mutta niillä voi nähdä yleisen kulttuurihistorian lisäksi jonkinlaista tieteenhistoriallista merkitystä sikäli kuin asiat liittyvät muinaisten ihmisten yrityksiin selittää maailman ja luonnon ilmiöitä. Työ on ajankohtainen ennen kaikkea siksi, että se osallistuu viime aikoina julkisuudessa käytyyn keskusteluun tiedon pätevyyden ja oikeellisuuden rajoista. Matti Vuento USKOMATTOMAT USKOMUKSET
SUOMALAISTEN eturivin uskontotieteilijöiden koostama teos Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa avaa merkittävän puheenvuoron aikamme yhteiskunnallisiin ongelmiin pohtimalla uskontojen merkitystä globaalissa maailmassa. Jo nämä tekijät riittävät perustelemaan tutkimuksen ajankohtaisuuden ja tarpeellisuuden. Työ käsittelee uskontolukutaitoa ennen kaikkea kansalaistaitona sekä ammatillisena ja akateemisena kysymyksenä. Aini Linjakumpu, Tuula Sakaranaho, Johanna Konttori, Inkeri Rissanen, Ruth Illman, Martin Ubani ja Marja Tiilikainen USKONTOLUKUTAITO SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA. Oikeus omaan uskontoon on perusoikeusja yhdenvertaisuuskysymys, mutta sen ymmärtäminen vaatii uskontojen tarkastelua laaja-alaisesti poliittisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kysymyksenä. Tutkimus jakautuu seitsemään lukuun painopisteen pysyessä lähinnä uskontolukutaidon käytännöllisissä kysymyksissä. Tekijät käsittelevät johdannon jälkeen ensin uskonnollisen toimijuuden, paikantuneisuuden ja yksilöllisten merkitysten ongelmia (luku 2) ja siirtyvät tämän jälkeen pohtimaan hieman laajemmin uskontolukutaitoa yhteiskunnallisessa keskustelussa (luku 3), kasvatusyhteisöissä (luku 4) sekä julkisella sektorilla (luku 5). Kuudes luku on keskeinen puolestaan siksi, että se käsittelee kriittisesti uskontoa koskevien yleistysten tekemistä ja uskonnon roolin vähättelevää tai liioittelevaa sävyä julkisessa keskustelussa. Uskontolukutaidon haasteita käydään läpi luvussa kuusi ja viimeinen luku kokoaa yhteen työn keskeisimmät tulokset. Lisäksi luku keskittää huomion perustavalla tavalla evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisen aseman muutoksiin ja pohtii laajasti islamin asemaa epäluulojen kohteena. Jouni Huhtanen USKONTOLUKUTAITO KANSALAISTAITONA YDIN 3 / 2023 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Ensin mainittu tarttuu julkaisukanavien puolueellisuuden ja puolueettomuuden sekä toimijoiden identifioinnin ongelmiin pyrkimyksenään osoittaa uskontojen politisoitumisen keskeiset syyt. Yleinen ongelma uskonnollissävytteisessä keskustelussa on se, että jokin yksittäinen (usein kielteinen) asia yleistetään koskemaan koko uskontoa tai uskonnollista ryhmää. Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa on kaivattu teos, sillä se auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin nousevia uskonnollisia ja uskonnollispoliittisia teemoja. Toisen ongelman muodostaa keskustelun asenteellisuus ja huomattavan voimakkaat ennakkoluulot uskonnollisia toimijoita kohtaan. Toiseksi työ nostaa selvästi esiin uskontolukutaidon tarpeen yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuuden ja oikeuksien turvaamisessa. Gaudeamus 2023 207 s. Työtä voi suositella jokaiselle yhteiskunnallisesta keskustelutusta kiinnostuneelle. Kansalaistaidon suhteen työn merkittävimmät luvut ovat kolme ja kuusi
Raamatun jäljennöksiä ja käännöksiä tehneet kirjurit muuttivat tekstejä myös niin, että naiset saatiin vaikenemaan ja karkotettua pappisviroista ja seurakunnista. He osoittavat kuinka Raamatun tekstit ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet monta kertaa. Otava 2023 225 s. Nykyraamattu ja sen aiemmatkin versiot ovat niin manipuloituja, muutettuja, keksittyjä ja tietoisesti vääristeltyjä, että teoksen tekijät toteavatkin, että Raamattua ei ole olemassakaan. Sensuroitu kertoo lukemattomia esimerkkejä, miten tarinat eri versioissa poikkeavat toisistaan. Mooseksen lait eivät olleet ”kiveen hakattuja”, vaan niistä on lukemattomia eri versioita, jopa suomenkielisessä nykyraamatussa. Tekstihistoriallinen analyysi antaa mielenkiintoisia tuloksia. Asioita myös suorastaan väärenneltiin. Kuningas Daavidin kukoistavasta valtakunnasta ei juuri ole löytynyt arkeologisia jälkiä. Alussa oli juutalaisten Toora eli viisi Mooseksen kirjaa, profeettakirjallisuutta, Israelin historian vaiheita ja runoutta. Yhdessä vaiheessa teksteissä puhuttiin monijumalaisuudesta, joka piti sensuroida. Mäkipelto ja Huotari tarkastelevat tätä niin sanottua ”pyhää kirjaa” tekstikriittisellä metodilla. Homoseksuaalisuus on myös ”tuomittu” lukemattomilla sanakäänteillä, jotka eivät tosin vastaa alkuperäisiä tekstejä. Kuuluisa mittelö Daavidin ja Goljatin välillä mehustettiin tekemällä Daavidista pieni ja köyhä paimen, ja Goljatista puolestaan parhaimmillaan kolmemetrinen jättiläinen. Viille Mäkipelto ja Paavo Huotari SENSUROITU. Keskiajalla syntyi Raamatun masoreettinen teksti, ja asioita mullistivat toisen maailmansodan jälkeen luolista löytyneet Qumranin kääröt. Alkuvuosisatoina tekstejä kirjoitettiin ja käännettiin huomattavalla luovuudella, jotta tarinoista saatiin aiempaa parempia ja vastaamaan myös kirkollisten piirien ja valtaapitävien toiveita. Niitä käännettiin kreikaksi, jolloin syntyi Septuaginta, joka tosin poikkeaa paljonkin alkuperäisestä tekstistä. Miksi joillakin evankeliumeilla on useita erilaisia loppuja. Luulisi, että tämän kirjan luettuaan melko kovapäisetkin uskovaiset myöntäisivät, että Raamattu ei todellakaan ole ”Jumalan sanaa”. Eräiden tekstien mukaan Jumalalla on ollut vaimo. Raamattu on itse asiassa usean kymmenen kirjan kokoelma. Millä statuksella ristillä kuoltiin. Maria saatiin siveelliseksi kääntämällä nuorta naista koskeva sana neitsyeksi. RAAMATUN MUUTOSTEN VAIETTU HISTORIA. HARVOIN saa lukea Raamatusta niin mielenkiintoista tekstiä kuin Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin teoksessa Sensuroitu, varsinkin kun kirjoittajat ovat teologi ja pappi. Renny Jokelin RAAMATTUA EI OLE OLEMASSA YDIN 3 / 2023 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Ei muuta kuin kaikki tsekkailemaan verkosta repaleisia Qumranin kääröjä ja tekemään omia tulkintoja
Oivaltavimmillaan kirja on pohtiessaan, miksi aikaisemmat ennustukset Kiinan kehityksestä Xin kaudella ovat menneet pieleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiinan johtajan nimi on tullut suomalaisille tutuksi, vaikka sen lausuminen vaikuttaakin vielä olevan monille hankalaa. Vajaan viikon teosta hypisteltyäni kanteen olivat ilmestyneet ensimmäiset harmaat tahrat ja kulumajäljet. Muun muassa Kiina-ilmiötuutiskirjeestä tunnettujen kirjoittajien teos Kiina Xi Jinpingin aikakaudella kertaa ja taustoittaa lähihistoriaa aina Xin valtaannoususta lähtien. Kirjoittajat onnistuvat rakentamaan tapahtumista ymmärrettävän narratiivin pahemmin mutkia oikomatta ja koristelevat sitä myös lukuisilla mielenkiintoisilla detaljeilla. Eero Suoranta ÄÄNNETÄÄN ”SII TSINPHING” YDIN 3 / 2023 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Välillä jäin kuitenkin kaipaamaan perinpohjaisempaa otetta: esimerkiksi Etelä-Kiinan afrikkalaisväestön syrjintää koronapandemian aikana ei käsitellä, kun taas viruksen alkuperästä esitetyn ”laboratorioteorian” suhteen olisi voinut tuoda selvemmin esille, että tutkijoiden enemmistö ei teoriaan usko. EI NIMI miestä pahenna, ellei mies nimeä. Matkan varrella tutuiksi tulevat niin politbyroon pysyvän komitean jäsenet kuin Kiinan viihdeteollisuus ja ”paikallaan makoileva” tangping-liikekin. Ääntämisvaikeuksia enemmän Xi Jinpingin nimeä ovat kuitenkin pahentaneet itsevaltaisuus ja henkilökultin rakentaminen, etnisten vähemmistöjen sorto sekä ulkopoliittinen öykkäröinti. Yksi esiin nouseva syy on puoluevaltion luonteen sivuuttaminen ja liikojen odotusten lataaminen yksittäiseen johtajaan, joka oli varman tiedon puuttuessa helppo tulkita kaappireformistiksi. Kirja asettaa nykyisen johtajan pidempiaikaisempien kehityskulkujen kontekstiin ja pyrkii osoittamaan, miten tämän toimet pitkälti noudattavat Kiinan leninistisen järjestelmän logiikkaa. Tulevaisuus näyttää, missä määrin aika kolhii Xin visioita ja kuinka monimutkainen kuviosta lopulta tulee. Toinen on se, että ulkopuoliset tarkkailijat aliarvioivat kansan oman toimijuuden erityisesti Hongkongissa ja Taiwanilla, missä kansalaisten vastustus on heittänyt kapuloita kiinanmielisten poliitikkojen rattaisiin. Kiina Xi Jinpingin aikakaudella ei sovellu selailtavaksi, vaan kronologinen etenemistapa ja tekstin kerronnallisuus ohjaavat lukemaan kirjaa alusta loppuun etenevänä tarinana. Kirjan etukannessa on Xi-sedän punainen siluetti valkoisella pohjalla, takana Kiinan ja sen lähialueiden kartta samalla värillä. Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen KIINA XI JINPINGIN AIKAKAUDELLA Teos 2023 424 s
Tulion lapset kyllä arvostavat isänsä toimintaa mutta yhdessäolon aikaa se verotti. Hänen tiensä vei myös Nicaraguaan. Hän kertoo Ydinreportaasissaan myös Illapun konsertista. Tulio joutui toimintansa vuoksi vangituksi kolmeksi ja puoleksi vuodeksi. Sotilasvallankaappaus Chilessä merkitsi monelle maasta paenneelle kärsimyksiä ja menetyksiä. Heidän tulonsa herätti myös Suomen vastuuseen YK:n pakolaispolitiikasta. Hämäläinen kuuluu siihen sukupolveen, jolle Chilen vallankaappaus ja pitkä sotilasdiktatuurin aika oli sukupolvikokemus. Poliittinen aktivismi kiinnosti ja Movimiento de Izquierda Revolucionaria MIR:n riveissä oli suoraa toimintaa. Tulion neljä elämää syntyi Hämäläisen helteisen Chilen matkan aikana. 1970-luvun alun nuoria kiinnosti kansainvälinen solidaarisuus ja etenkin köyhän etelän kamppailu päättää itse kehityksensä suunnasta vapaana monikansallisista, pitää olla monikansallisten, yritysten riistosta tai suurvaltapolitiikan etupiirijaosta. Neljäs vaihe alkaa paluulla Chileen. Myös Adrian Sotolta on tulossa Viheltäen lumisateessa, Silbando bajo la nieve. Ne lisäävät meidän kaikkien ymmärrystä. REIJO HÄMÄLÄINEN tapasi Tulio Gaezin Kotkassa Eteenpäinlehden toimittajana. Arja Alho OMIN SANOIN ELETYSTÄ YDIN 3 / 2023 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kasvunvara-kumisaappaatkin olivat loppu siinä vaiheessa, kun niistä tuli sopivat. Meitä on monia, jotka tiedämme täsmälleen, millaisia järisyttäviä tunteita latinalaisamerikkalainen poliittinen laulu panee liikkeelle! Tulio muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Elämä Riitan kanssa on nyt elämää kahdessa maassa. Ihan mutkattomasti uusi aika ei sujunut mutta ehkäpä levollisemmin kuin nyky-Suomeen pakolaisina tulevien. Rakenteilla ollut talo kesti vuoden 2010 maanjäristyksenkin. Sen jäsenistä koottiin myös presidentti Allendelle henkivartijoiden kaarti. Tulion äiti on jo ehtinyt täyttää 102 vuotta. Monien erilaisten töitten tekemisen jälkeen Tulio kuitenkin tunsi omakseen aktivismin, joihin kuului myös toiminta Chilen poliittisten vankien puolesta. Ne ovat jättäneet jälkensä ja ovat osa identiteettiä. Reijo Hämäläinen TULION NELJÄ ELÄMÄÄ Reuna Publishing House 2023 184 s. Kidutus jätti jälkensä eikä uuden elämän aloittaminen Suomessa 1976 marraskuun pakkasissa ollut helppoa. On vain oikein ja kohtuus, että syksyn aikana ilmestyy useita teoksia, joissa Chilen pakolaiset voivat kertoa kokemuksistaan, toiveistaan ja peloistaan ja ennen muuta siitä, miten elämää sitten elettiin Toimittaja Jaana Kanninen julkaisee teoksen chileläisen elämänkumppaninsa menetyksen tuomasta surusta Kaunis kuolema. Vankeusaika rasitti myös perhesuhteita. SUOMEEN saapui vuosien 1973 – 1977 välillä 182 Chilen pakolaista
Helsingin yliopisto 2023 488 s. Kun vallitsevassa talousteoriassa yksilöt nähdään keskeisinä toimijoina ja analyysin kohteina, klassinen perinne nostaa etualalle yhteiskuntaluokat ja näiden intressit. Muutos houkutteli hyvätuloisia yrittäjiä, toimitusjohtajia ja ammatinharjoittajia muuntamaan tulojaan siten, että palkkatuloja korvattiin erilaisilla pääomatuloilla, erityisesti osingoilla. Väitöskirja, joka kuuluu talousja sosiaalihistorian oppiaineeseen, tarkastettiin kesäkuun alussa 2023 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. YDIN 3 / 2023 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Heinon lähtökohtana on klassinen poliittinen taloustiede ja Marxin talousoppi. SASKA HEINON väitöskirja on uusi painava puheenvuoro tuloja varallisuuseroista ja niiden muutosten syistä. Keskeinen käsite ja kannattavuusmittari on voiton suhdeluku, joka tarkoittaa yrityksen bruttovoiton (lisäarvon) suhdetta sijoitettuun pääomaan. Heinon tutkimuksessa tuloerojen kehitys laitetaan kuitenkin laajempaa yhteyteen selvittämällä erityisesti yritysten voittojen ja kannattavuuden yhteyttä tuloeroihin ja suurituloisten tulo-osuuden kasvuun. Tunnetusti tuloerot kasvoivat Suomessa huomattavasti 1990luvun jälkipuoliskon aikana lamakauden väistyttyä. Peruslähteenä ovat kansantalouden tilinpidon tilastot vuosilta 1960 – 2005. Monissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti vuonna 1993 voimaan tulleeseen, Ahon hallituksen, verouudistukseen, joka eriytti ansioja pääomatulojen verotuksen. Hän painottaa sen sijaan yritysten kannattavuuden muutoksia, joita hän selvittää seikkaperäisesti tilastollisella aineistolla ja tilastotieteellisillä menetelmillä. Lisäksi osinkojen verotusta kevennettiin noina vuosina hyvitysmenetellyllä, jolloin osingonsaajan ei tarvinnut käytännössä maksaa veroja ollenkaan. Heino testaa huolellisesti erilaisten tilastollisten mallien avulla, missä määrin tuloerojen muutokset ovat kulkeneet käsi kädessä voiton suhdeluvun kehityksen kanssa. Lähes 500sivuista opusta voi suositella erityisesti eri alojen yhteiskuntatutkijoille. Ansiotulojen verotus säilyi progressiivisena, mutta pääomatuloille säädettiin tasavero, aluksi suhteellisen alhainen 25 prosentin vero. Heino asettaa kyseenalaiseksi arviot, joiden mukaan 1990-luvulla tapahtunut tuloerojen kasvu perustui suurimmaksi osaksi verotuksen muutoksiin vuonna 1993. Erilaisten vähennysten ja verovapauksien vuoksi omaisuustulojen veropohja oli kapea jo ennen 1990-luvun verouudistuksia, joten muutos ei ollut niin jyrkkä kuin ensi silmäykseltä näyttää. Pertti Honkanen UUSI TUTKIMUS TULOEROISTA JA NIIDEN KASVUN SYISTÄ Saska Heino VOITOT, VEROT, TULOEROT: TALOUDELLISEN ERIARVOISUUDEN DYNAMIIKKA SUOMESSA 1960 – 2005. Väitöskirjassa on runsaasti tausta-aineistoa muun muassa Suomen taloushistoriasta, veropolitiikasta, työllisyyden muutoksista ja kansainvälisestä tuloerotutkimuksesta
ka on otettu rauhanliikkeen symboliksi ympäri maailman. Kun se on väkivaltaisesti minulta otettu, enkä ole sitä itse antanut pois, niin kyllä mä sen vielä takaisin otan!” Näin siis Hector, Heikki Harma, 76, jonka ensilevytys oli rauhanlaulu Palkkasoturi. YDIN 3 / 2023 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI F low-festivaalin päälavan viimeinen esiintyjä oli tänä vuonna englantilainen The Blur. Blurin solisti Damon Albarnin, 55, rintaa koristi keikalla merkki, joka on voimakas, pitkään vaikuttanut symboli. Keikan kohokohtia olivat monille elinvoimaiset versiot Blurin vanhoista hiteistä. Eli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on. Kiitos Flow-festivaalin erittäin kehittyneiden jättinäyttöjen, se myös näkyi kauas. Helsingissä bändi esiintyi vasta nyt ensimmäistä kertaa. Miksi se on nykyisin niin harvinainen. Parklife, Song 2 ja Girls & Boys veivät monet 1990-luvulle, brittipop-ilmiön kulta-aikaan. Vanha kunnon rauhanmerkkihän se siinä! Englantilaisen taiteilijan Gerald Holtomin vuonna 1958 ydinaseriisuntaa vaativan kansanliikkeen tunnukseksi suunnittelema merkki, joRauhanmerkki rinnassa Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Kun Blur-yhtyeen Damon Albarn esiintyi Helsingin Flow-festivaaleilla rinnassaan rauhanmerkki, hän oli lämmin tuulahdus menneestä. Iso osa Suvilahteen elokuiseksi sunnuntaiksi lipun ostaneesta 30 000 ihmisestä tungeksi lavan eteen nähdäkseen yhtyeen, joka nousi 1990-luvulla yhdeksi brittiläisen rockin suurnimistä. Albarnin rinnassa merkki kuitenkin hätkähdytti. Miksi artistit ottavat tällä hetkellä, sodan riehuessa Euroopassa, niin vähän kantaa rauhan puolesta. Se on kuulunut Hectorin ohjelmistoon pian 58 vuoden ajan. H ector, damon albarnin tavoin armeijan maihinnousutakkia kantava, vuosikymmenten ajan pasifismia suosinut kiteytti tilanteen Apu-lehden haastattelussa: ”Ajattelen, että Venäjän hallinto kidnappasi rauhan ajatuksen ja samalla tavalla se kidnappasi minulta pasifismini. Laulut kuuluivat kauas ja ne ovat eläneet pitkään
Kova aika vaatii kovia lauluja. YDIN 3 / 2023 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI. Albarn on ottanut kantaa sotaan erityisesti kritisoidessaan Britannian osallistumista Irakin sotatoimiin 20 vuotta sitten. Damon Albarn. Mielestäni Nurmio on väärässä: on nimenomaan voimauttavaa kuulla, kun asiat sanotaan suoraan. Hänen isoisänsä, elinikäinen rauhanaktivisti ja aseistakieltäytyjä toisen maailmansodan aikaan, Edward Albarn meni vuonna 2002 90-vuotiaana nälkälakkoon ja kuoli. Laulaja kantaa myös rintamerkissään vahvaa henkilökohtaista rauhanaatteen perintöä. Ehkä siksi oli kovin virkistävää kokea viikkoa Blurin esiintymisen jälkeen Helsingin Juhlaviikkojen Huvila-teltassa Tuomari Nurmion, 72, teemakonsertti ”Lauluja sodasta ja diktatuurista”. YDIN 3 / 2023 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI ollut niin poikkeuksellinen aseellinen konflikti, julma invaasio toisen itsenäisen valtion alueelle, että vanhat asetelmat ovat menneet uusiksi jopa laulujen osalta. ”1960-luvulla ihmiset ottivat happoa saadakseen maailman näyttämään oudolta. “He näkevät vain sen mitä heille näytetään Ja kuulevat korvissaan rukouksen Tykinruoka marssii sinne minne käsketään Kaulassaan pienet hopeaiset taivaan avaimet” Näin Nurmio jo vuonna 1992 julkaistussa kappaleessaan Hullu puutarhuri. Nyt maailma on outo, joten ihmiset ottavat Prozacia (mielialalääke) saadakseen sen näyttämään normaalilta”, Damon Albarn on sanonut. T ai sitten kova aika vaatii jotain ihan muuta. ”Kiitos, että olette tulleet paikalle näin runsaslukuisesti kuulemaan lauluja, jotka eivät ole voimauttavia”, Nurmio sanoi
Dessa styr människornas vardag och de vill hålla sig väl med sina gudar. De flesta länder har en befolkning som bär på en tro och alltid har gjort det. Man studerade Bibeln och andra religiösa skrifter. Det samma gällde i Norden för över 150 år sedan. Ändå florerar konspirationsteorier, såsom antivaccinationsrörelsen och antisemitism, rasism och homofobi, också i länder med starka band mellan kyrkor och stat. Det är klart, utpressning är inte sympatiskt. Den klädsel som var tillåten påminner om dagens extremmuslimska klädkod (svarta säckar…). Till exempel islamiska staten och taliban som övervakar sharialagarna är extremt grymma mot dem som bryter mot dessa lagar. Men snart tillkom naturvetenskapen och de humanistiska ämnena i vårt skolschema. Samtidigt har kulturen och framför allt religionskulturen fjärmat sig så totalt från nästan resten av världen att omvärldens förståelse inte går att få. Bibeln var den enda bok som tilläts. . R eligionerna är ett effektivt sätt att kontrollera människorna, hålla dem på mattan. Sveriges Natoansökan har blivit en ren fars eftersom det är viktigare att människor får bränna koraner och andra heliga skrifter än att landet får de godkännanden som krävs. Det betyder att man är mera mån om sina rättigheter och om medborgarnas friheter än man bryr sig om landets säkerhet och renommé i andra länder. Men vad göder den växande rasismen och nynazismen. Sverige är det enda nordiska landet där kyrkan är separerad från staten. YDIN 3 / 2023 94 KOLUMNI. Är jorden platt. Sverige är ju ändå omringat av idel Natoländer. Det är tillåtet och påbjudet att studera Koranen. Men to be or not to be medlem i försvarsalliansen är kanske inte så nödvändigt ur ett fredsperspektiv. I extremmuslimska länder är det bara Koranen som får studeras. Landet är kanske det mest sekulariserade i världen. Och visst var det prästerskapet och klostren som införde skolväsendet i vår del av världen. I sverige är ingenting heligt. Det kan handla om allt från andar till namngivna gudar. Religionerna är ofta grund för statens lagar. D et är svårt att förstå sig på Sverige. Bara en oberoende och allmän skolgång, för både flickor och pojkar, kan råda bot fanatismen i världen. ASTRID NIKULA Skribenten?är?medborgaraktivist?och?publicist.. Det gemensamma för dem är att människor [kurs]motsätter sig något, är emot! I teokratiska länder – till exempel Afghanistan, Iran och Sudan – är skolväsendet kraftigt kringskuret
Det finländska samhällets åtgärder för säkerhet och militarisering har varit skrämmande snabba processer och följder, inte bara av Rysslands anfallskrig utan också om slopandet av militär alliansfrihet. I synnerhet har det handlat om de sannfinländska statsrådsmedlemmarnas rasistiska skriverier. En hörnsten är också det internationella samarbetet för att trygga fred och mänskliga rättigheter. Vi berättar i detta nummer också om diskrimineringsombudsmannens arbete. Lassi Heininen tar oss tillbaka till 1983 och fredsrörelsens kraftprov för att motverka vapenupprustnigen och bygga ett fredligt Europa. Det gäller till exempel lagen om sametinget som inte behandlades som planerat. Då de politiska partierna hittills har värnat om den nordiska välfärdsmodellen och dess strävan till gemensamt ansvar har finansminister Riikka Purra deklarerat att hon vill driva en fiskalkonservatism. Retoriken bar ett eko från nyliberalismens eufori. Av denna orsak beror en lösning mera på det internationella samfundet än på Turkiet som sådant. De hundras kommitté firar under hösten sina sextio år av fredsarbete. På kommande är också en klimatfestival som påminner oss om kärnvapenhotet och om klimatoch fredsarbetets gemensamma mål. Ingen har försvarat en ansvarslös skuldsättning. Vi bekantar oss med arbetet i samernas sanningsoch försoningskommission som leds av Hannele Pokka. Författaren Veronica Pimenoff ställer de rätta frågorna om Finlands och usa:s försvarssamarbete som det är ganska tyst om i offentligheten. Reijo Hämäläinen skriver om dagens Chile som fortfarande bär en skugga av diktaturen. E n mycket viktig tväromvändning har nästan drunknat i det vilda nyhetersflödet i sommar. O ckså minoriteternas ställning är okränkbar. Det är femtio år sedan militärkuppen i Chile. Ansvar handlar ändå inte endast om att skära i utgifterna utan om att öka intäkterna och satsa på förmågan att hantera skulder. En lösning till den aktuella frågeställningen torde vi få i höst då riksdagen ska avgöra regeringens förtroende på basen av dess likabehandlingskungörelse. Detta löfte gav också ministrarna då de utnämndes. Finlands statsskick bygger på det okränkbara människovärdet, individens frioch rättigheter samt ett rättvist samhälle. YDIN 3 / 2023 95 KÄRNUPPLEVELSE. Trots att samernas kulturella självstyre tryggades redan på 1990-talet har många ärenden förblivit olösta. Lagstiftarna ska givetvis känna Finlands grundlag och verka utifrån den. Själva läran har nått sin vägs ände. Welat Nehri beskriver hur skedena kring kurdernas ställning och svåra situation hänförs till internationella avtal. H östen innebär på många sätt minnen om det förgångna. Förhoppningsvis öppnar diskussionen i Ydin för samernas rättigheter och ökar kunskaperna om detta eu:s enda ursprungsfolks värde och betydelse. Kärnstoff I sommar har man diskuterat möjligheterna för Orpos nybildade regering att kunna fortsätta
Ydinaseuhkaa on väläytelty niin Korean sodassa kuin Suezin kriisissä. Kremlin entinen neuvonantaja ja tunnettu akateemikko Sergei Karaganov ehdotti, että Venäjä tekisi rajoitettuja ydinaseiskuja Länsi-Eurooppaan. Presidentti Trump uhkaili yk:ssa puhuessaan Pohjois-Koreaa ”fire and fury” -ilmaisulla. Ydinaseella uhkailun oletetaan estävän aseiden käytön. On kuitenkin mahdotonta vastata kysymykseen ydinaseiden käytöstä Ukrainan sodassa analysoimatta ydinaseiden käytön ja tähän liittyvien uhkien välistä suhdetta. Hän on uhannut länsimaita kolmannella maailmansodalla, kun ne tukevat asein Ukrainaa. P ohdinnat siitä, tuleeko Venäjä käyttämään taktisia ydinaseita ja onko ydinsota lähempänä kuin koskaan, ovat lähes päivittäisiä. Länsimaisissa lehdissä tämän tulkittiin myös sisältävän ydinaseet. SAAKO YDINASEILLA UHKAILLA. Viimeisin esimerkki on kuitenkin selkein. Ydinaseisiin liittyvässä doktriinissa on erikoinen ristiriita. Y dinaseilla uhkailu on oleellinen osa ydinasejärjestelmää. Juuri tässä on ydinaseiden käyttöön liittyy paradoksi: uskottava uhka estää käytön. Jo se, että maalla on ydinase, tuottaa pelotteen. Kylmän sodan aikana molemmin puolisen tuhon uhka esti ydinaseiden käytön, vaikka niitä oli Yhdysvalloilla ja silloisella Neuvostoliitolla yhteensä yli 70 000. Esimerkiksi presidentti Putin on kieltänyt uhkailleensa ydinaseilla. YDIN 3 / 2023 96 KOLUMNI. Se tuottaa ydinpelotteen, joka estää vihollisen ydinaseiskun. TARJA CRONBERG Kirjoittaja on Rauhanliiton puheenjohtaja, SIPRIn erikoistutkija ja vieraileva professori Aleksanteri-instituutissa. Jotta pelote toimisi, on uhkien kuitenkin oltava uskottavia. Uhittelu on usein peiteltyä. Tämä pelote on ydinaseisiin liittyvän ajattelun ydin. Kuitenkin Putinin edeltäjä, entinen presidentti Medvedev, joka nykyisin on Venäjän Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, on avoimempi. Syyskuussa 2022 hän puhui vain siitä, että Ukrainan sodassa otetaan kaikki keinot käyttöön
Venäjä onkin katsonut, että länsimaat yhdessä ovat uhka Venäjän valtiolle: lännen aseavun tavoitteena ei ole vain Ukrainan itsenäisyys ja hyväksytyt rajat vaan myös Venäjän heikentäminen. Tarkistuskokous ei kuitenkaa hyväksynyt tätä jaottelua. Karaganov katsoo, että iskut palauttaisivat ydinpelotteen ja toisi Ukrainan sodalle Venäjän mieleisen päätöksen. Kansainvälisen rikostuomioistuimelta (icc) on kanta ydinaseiden käyttöön ja niillä uhkailuun. Ydinasevaltiot vastustavat sopimusta aggressiivisesti eivätkä omien sanojensa mukaan aio koskaan sitä allekirjoittaa. Kokouksen jälkeen on kansainvälisissä yhteyksissä yritetty tulkita mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Sopimuksen on ratifioinut 68 maata, joilla kellään ei ole ydinaseita. Ydinaseuhkailun voi lopettaa vain ydinaseeton maailma. Kokous ei näin ollen tuominnut Venäjän uhkailua vaan ainoastaan siihen liittyvän kielenkäytön. Tuomioistuin totesi, että sekä käyttö että uhkailu ovat laittomia. Venäjän ulkoministeri, joka oli myös paikalla, totesi lausuman politisoituneeksi. Asiasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, koska kaikki viisi sopimuksen allekirjoittanutta ydinasevaltiota näki ydinpelotteen YDIN 3 / 2023 97 KOLUMNI. Venäjän uhkailu on myös tuottanut tulosta. Hänen ehdotuksensa on herättänyt lännessä kysymyksen, olisiko Venäjä sittenkin suunnittelemassa niin sanottua rajoitettua ydinsotaa. Yk, jolla on vastuu maailmanrauhasta, on ollut voimaton. V oimakkain kritiikki ydinaseuhkailua vastaan on toistaiseksi tullut g20-ryhmältä, joka kokoaa maailman suurimmat taloudet. Ainoa varma tapa lopettaa ydinaseilla uhkailu on ydinaseeton maailma. Julkilausumassa käytetään ilmaisua ”inadmissible”, eli ei-sallittua. Myös ydinsulkusopimuksen viime vuoden elokuussa pidetyssä seurantakokouksessa asia oli esillä. ratkaisevana omalle turvallisuudelleen. Päinvastoin, kaikki ydinasevaltiot modernisoivat ydinaseitaan eivätkä suinkaan ole valmiita luopumaan pelotteestaan. Vuonna 2017 yk:ssa hyväksyttiin sopimus ydinaseiden kieltämiseksi, joka astui voimaan tammikuussa 2021. Päätös sisältää kuitenkin varauksen valtion eloonjäämisen ja itsepuolustuksen osalta. Kokouksessa oli kutsuttuna, Ukrainan presidentti Zelenskyi, joka totesi lausumalla olevan painoarvoa, ”weighty”. K ansainvälisen yhteisön viralliset reaktiot Venäjän uhkailuun ovat olleet maltillisia. Jos valtio uhkailee ydinaseilla, ei saa käyttää aggressiivista kieltä! Kokouksen taustapapereissa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska, kolme ydinsopimuksen allekirjoittanutaa ydinasevaltiota, tuomitsevat Venäjän ”vastuuttomana” ydinasevaltiona, kun taas he itse katsoivat olevansa ”vastuullisia ” ydinasevaltioita. Myös Venäjä kuuluu ryhmään. Kokouksessaan Balilla marraskuussa 2022 ryhmä tuomitsi niin ydinaseiden käytön kuin niillä uhkailun
KAIVETAANPA esiin, miten valmisteltiin ETY-kokousta. Raportti oli varsinaisesti päätöksentekijöitä varten mutta ehdotusten toivottiin myös herättävän ”vastakaikua tavallisten miesten ja naisten sydämissä ja mielissä alueen kaikissa osissa.” YDIN 3 / 2023 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. Pääkirjoituksessa vuoden 2/1968 Ydin-lehdessä mainitaan: ”Helsinki Peace Research Institute HEPRIä ei ole olemassa, mutta se tehdään.” Ei tullut HEPRIä mutta kyllä TAPRI. ” Joenniemi huomautti kokoamansa sisällön esipuheessa, ettei ”taloudellinen yhdentymisAika pohtia Euroopan turvallisuutta HEPRIstä TAPRI KALEVI SUOMELA mainitsee tässä Ydin-lehdessä Sadankomitean tärkeäksi saavutukseksi rauhantutkimuslaitoksen saamisen myös Suomeen. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Pertti Joenniemi, Raimo Väyrynen, Kari Möttölä, Osmo Apunen, Esko Seppänen ja C. Kyse on puhlogiasta, joka perustuu Nalle Puhin maailmankatsomukseen, joka ”vastustaa reviisoreita ja heidän edustamaansa häikäilemätöntä, byrokraattista revisorismia, etteivät ne tuhoa kaikenlaisten pieniaivoisten nössyköiden oikeutta sympaattiseen elämään.” kehitys ole kehitystä kohti rauhan ja tasa-arvoisen yhteistyön Eurooppaa. Myös Puhismin instituutti esitellään. Väyrynen kirjoitti EEC:n ja Naton toimien koordinaatiosta turvakokouksen valmistelussa. G.af Schulten käsittelivät Ydin 7/1972 artikkeleissaan Euroopan turvakokoukseen valmistautumista ja siihen liittyvää taloudellista yhteistyötä. Lehti huomioi myös ihmisoikeuksien julistuksen 20-vuotisen juhlan matemaatikko ja pasifisti Felix Iversenin laajassa kirjoituksessa. Tiedonpalasten yhteenvetämisessä hän päätyi toteamaan, että kyseiset koneistot ”ovat ETYK:n todellisia harmaita eminenssejä. Jotta turvakokous heijastelisi Euroopan nykyongelmia ja lähivuosien ongelmia, on sen yhteydessä puututtava myös taloudellisen blokkiutumisen aiheuttamiin ongelmiin.” Johan Galtung puolestaan kuvasi Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän työryhmän institutionaalisia ehdotuksia turvakokouksen valmistelua varten
Entä kuinka sosiaalisesta mediasta tehdään turvallisempi paikka kaikille. Rauhaa digiajassa – mediataidoilla rauhaa rakentamassa Kuinka käsitellä median kriisija sotakuvastoja oppilaiden kanssa tunneilla. Tule täydennyskoulutukseemme, joka tarjoaa ymmärrystä ja välineitä mediasisältöjen turvalliseen, kriittiseen ja rakentavaan käyttöön, analyysiin sekä tuottamiseen opetuksessa. Koulutukset alkavat keväällä 2023 ja syksyllä 2023 rauhankasvatus.fi/rauhaadigiajassa RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA rauhankasvatus.fi