. vuosikerta / 4 l. 2022 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. YDINASEET. Penelope Umbricon arkikuvat Leikkauslistojen huutokauppaa Kiinapuheet kovenevat 56. Vaara, ei turva
??54 Menneisyyden synkistä vaiheista voi vapautua, mutta ensin ne on kohdattava yhdessä. Muistin menetys Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa & Juha A. • 35,90 € Bruno Latour Matkalla Maahan – Politiikka ja uusi ilmastojärjestys 164 s. V KO 20 22 -4 4 86 78 04 -2 20 3 2 2 2 | M O R A A L I M A A IL M A N P O L IT II K A S S A 3 3/2022 ULKOPOLITI IKKA Kemialliset aseet ??12 Tyrannit talouskumppan eina ??34 Mikä muuttuu Nato-Suomessa . 9,90 € PA L. Lue tämä kirja ja ymmärrä paremmin Kiinan politiikkaa! UP-3-2022-etukanne t_MK_KV.indd All Pages 26.8.2022 9.46. Digilehti Printtija digilehti 44 € 32 € ulkopolitiikka.fi/tilaus Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, tilaa Ulkopolitiikka-lehti. Minne menet, maailma. Vuori Kiinan poliittinen järjestelmä 388 s. Sisältää myös lehden digitaalisen arkiston. • 22,90 € Yhteiskunnallinen tilannekatsaus ja kiistakirjoitus politiikasta ilmastonmuutoksen ja elonkirjon häviämisen aikana Kiina on ajankohtaisempi kuin koskaan
/ 26 EETU LEHTO Visualisoi rauha / 30 ERKKI LIIKANEN Standardeilla ilmaston hyväksi / 34 RENNY JOKELIN Rauharahaston rahat rintamalle / 38 EERO LEHTO Ukrainan sota, Suomi ja maailman mahdit / 44 OSCAR ESPINOSA Helvetin kaivostyöläiset YTIMESSÄ 50 PAULA ILVESKIVI Luottamus ja turvallisuus työmarkkinoilla / 54 NOORA KOTILAINEN JA SUSANNA HAST Kriittisen militarismitutkimuksen huutava tarve! / 60 KATI JUVA Onko Suomi tekopyhä suhteessa Naton ydinaseisiin. / 64 VEIKKO RÄNTILÄ Kansakunnan haasteet – tulojen kasvattaminen vai menojen leikkaus. / 72 PERTTI SIMULA Mitä tehdä nuorten hyväksi. YDINKOKEMUS 74 RIITTA OITTINEN Löytöretkillä internetin ihmemaassa / 78 JUHANI TOLVANEN Sosialisti ja pasifisti / 80 VELI-MATTI HUHTA Joet, uomat ja purot / 83 VILLE ROPPONEN Historian kautta nykypäivän hermolle / 86 Kirja-arviot / 92 ASTRID NIKULA Är du PK min vän. / 12 RITA DAHL Ikuisessa eksiilissä YDINHETKI 14 ARJA ALHO Ajankuva journalistin lukulaseilla / 20 ARJA ALHO Huolipuhetta Kiinasta – onko aihetta. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 GASHAW BIBANI Mitä Turkki haluaa. / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Kannatti uskaltaa / 96 JARMO PYKÄLÄ Hyvää tahtoa Genevessä ja hulluja Helsingissä / 98 Pala historiaa YDIN 4 / 2022
Amerikkalaiset tilittävät aikaa yhä mutta eivät juuri ole siitä mitään oppineet. Ismit aatteiden hyllystössä voivat hyvin. Sehän olisi toteutuessaan tehnyt Euroopasta itsenäisen toimijan globaaleissa talousja turvallisuussuhteissa. Keräämme niitä ja niiden osia kuin koriin, joilla määritämme itseämme. Vuonna 1968 hullu vuosi taas tuli, jos jätetään vuosisadan traagiset sodat ulkopuolelle. Kaadamme tietenkin patsaita. Nurkista pilkottaa myös ihmisten syrjiminen kansalaisuuden perusteella. Taiwanin kriisistä tulee myös Euroopan kriisi. M uistetaanko 2022 Euroopan hulluna vuotena. Tulevan konfliktin askelmerkit on jo piirretty Pentagonissa. Ne muovasit tulevia vuosisatoja ja vaikuttavat edelleen. Eipä ehtinyt muste kuivua, kun olemme jo tiukasti sidoksissa Yhdysvaltojen teknologiseen osaamiseen, aseteollisuuden ylivertaisuuteen mutta myös sen retoriikkaan tulkita globaaleja ilmiöitä ja ottaa niissä sama asemoituminen. Euroopassa opiskelijat mellakoivat. Mediaotsikoissa tämä näkyy anteeksipyyntöinä ja esimerkiksi lausuntoina, että vihdoinkin ”te suomalaiset näette Venäjän meidän silmin”. Siitäkin huolimatta, että irtautuminen tsaarinaikaisesta Venäjästä itsenäiseksi valtioksi ja sotien jälkeinen pitkä rauhanomainen aika on ylpeyden aihe. Tšekkoslovakian ihmiskasvoinen sosialismi murskaantui. Tieteen, tutkimuksen ja kulttuurin kontaktien katkeaminen on suuri tappio. E uroopan unionin autonominen strategia on päreinä. Aika teki pasifismista suurten joukkojen ismin. Olihan myös vuosi 1989 merkittävä, ei ehkä hullu kuitenkaan, kun rautaesirippu repesi ja muutti Euroopan. Myös eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka YDIN 4 / 2022 4 PÄÄKIRJOITUS. eu:n piti vahvistua teknologisessa osaamisessa kuten myös yhteisessä puolustusteollisuudessa. Silloinkin sodittiin, Vietnamissa. Venäjän rikollinen sota on luku sinänsä. Kiinan kulttuurivallankumous jätti kipeät jäljet myös Xi Jinpingiin. Ainakin se jää historiaan geopoliittisena ja geoekonomisena mannerlaattojen odottamattomina liikkeinä: järistyksinä turvallisuudessa ja tulevaisuuskuvissa. HULLU VUOSI KITEYTYY YDINASEHUOLETTOMUUTENA ARJA ALHO päätoimittaja E uroopan hulluna vuonna 1848 kuohunta synnytti aatteita: liberalismin, sosialismin ja nationalismin. Aika on tuonut niille erilaisia etuliitteitä tai uusia muotoja kuten sosiaaliliberalismi, uusliberalismi, arvoliberalismi, sosialidemokratia, kommunismi, äärinationalismi tai poliittinen, kulttuurinen ja etninen nationalismi. Mitä mielissämme on tapahtunut, kun uskomme aidan rakentamiseen tai venäjää puhuvien syyllistämisen auttavan ukrainalaisia sotarikosten keskellä. Oman mielenmaisemamme valaisu asennemuutoksineen piirtää ajankuvaa vuoden hulluudesta. Historiaa on vaadittu kirjoitettavaksi uusiksi ”sinisilmäisyyden” tuomitsemiseksi. En olisi voinut kuvitellakaan Suomen ja suomalaisten tekevän näin. Uusiakin syntyy. Berliinin muuri murtui – kuten muureille on tapana käydä
Näin siitäkin huolimatta, että emme ole pitäneet sitä demokratiana, oikeusvaltiona, saati ihmisoikeuksia kunnioittavana osapuolena, esimerkkinä kurdien kohtelu. Yhteys Italiaan löytyy fasismin perinnöstä. Vaikka Nato-jäsenyys on pian totta, Kati Juva muistuttaa kirjoituksessaan, että Suomen tulee torjua ydinaseet eikä siksi pitää kaikkia vaihtoehtoja avoinna ilman varaumia. Ongelma on, että journalistisista sisällöistä ei haluta maksaa. Ensi keväänä kuulemme edelleen sotaisaa puhetta, velkakauhistelua mutta myös arjen militarisaation syventymistä – ellemme valitse toisin. Mutta vain menojen leikkauksista puhutaan. Se on myös hyvinvointivaltion ja rauhantyön kantava perusta. Vuosi 2022 jää historiaan geopolitiittisten ja geoekonomisten mannerlaattojen odottamattomina liikkeinä: järistyksinä turvallisuudessa ja tulevaisuuskuvissa. Vihaisuus voi mobilisoida muutoksen tekemiseen, hyvä. on ajamassa karille. Äärioikeiston valta kasvoi, kun Italian veljet tekivät rakettimaisen nousun ykköseksi maan vaaleissa ohi populistisen Viiden tähden liikkeen. Murheellista on sekin, kansainvälisessä sopimisessa ilmastomuutoksen torjuminen ja vihreä siirtymä tulee jäämään kasvavien asevaraisen turvallisuuden määrärahojen jalkoihin samalla, kun Suomi on muuttanut linjaansa kansainvälisten ydinasekieltosopimusten suhteen. T akana ja edessä on vaaleja ja valintoja. Ruotsidemokraatit ovat naapurissa hallituksen ulkopuolella muodollisesti mutta he vaikuttivat allianssin Tidö-sopimuksen syntyyn ratkaisevalla tavalla. Asiakirjassa ensimmäisenä on heidän kukkalogonsa. Brasiliassa presidentinvaalit voittanut Lula lupaa sitä vastoin Amazonin sademetsien suojelua, mikä on hyvä uutinen maapallon keuhkoille. Jokainen pitää kohdata sellaisena kuin kukin on. P ohdin Risto Uimosen kanssa ajankuvaa. Ydinaseisiin ei saa suhtautua huolettomasti. Suurin mahalasku on nähty Turkin, Ruotsin ja Suomen keskinäisessä sopimuksessa, jossa Turkki sai oikeuden määrittää kansainvälisen terrorismin puolestamme. Tämä siitäkin huolimatta, että ihmiset ovat huolissaan ihan omista asioistaan: rahojensa riittävyydestä, turvaverkoista, lasten ja nuorten mielenterveydestä, ilmastotoimista ja miksei myös työmarkkinoiden epävarmuudesta. Rauhan vuotta 2023! YDIN 4 / 2022 5 PÄÄKIRJOITUS. Ei esimerkiksi pääomaverotuksen uudistamisesta ja sen progressiosta, kuten Veikko Räntilä ehdottaa. Sivistyksen vaaliminen tarvitsee rahoituksensa samoin kuin hyvinvointivelan purku. Syntynyttä hallituskokoonpanoa luonnehditaan oikeistolaisimmaksi sitten Benito Mussolinin aikojen. Uskaltaako kukaan olla lujana, kun sosiaalinen media alkaa rummuttaa, maalittaa ja nimittelee. Mutta vihapuhe niputtaa ihmiset tietynlaisiksi rodun, uskonnon, kielen tai jonkun muun ryhmän ominaisuuden mukaan. Kuitenkin kriittinen, totuudenmukainen ja objektiivinen tiedonvälitys on demokratian happea, olipa kyse militarisaation analysoimisesta tai sen vaikutuksista talouteen, josta Eero Lehto kirjoittaa muun muassa puolustusmenojen liukumisena ei-keskusteltavien asioiden joukkoon. Sitä johtaa nuori nainen, Giorgia Meloni
/ sivu 30 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. / sivu 50 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 54 EERO LEHTO on kauppatieteiden tohtori, joka on työskennellyt Palkansaajien tutkimuslaitoksessa (nykyisin Labore). IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 44 RENNY JOKELIN on entinen toimittaja, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Euroopan parlamentissa. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 94 NOORA KOTILAINEN on valtiotieteiden tohtori, poliittisen historian ja konfliktien tutkija. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 89 VILLE ROPPONEN on kirjailija ja toimittaja. / sivu 14, 26 & 30 OSCAR ESPINOSA on freelance kuvaaja ja mukana Amalagama Project:ssa. / sivu 64 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos ja Ydinlehden toimituskunnan jäsen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 94. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. YDIN 4 / 2022 tekijät YDIN 4 / 2022. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 54 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 34 & 90 KATI JUVA on lääkäri ja ICANin (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) Finland toinen koordinaattori. / sivu 60 SUSANNA HAST on yhteiskuntatieteiden tohtori, taiteellisen tutkimuksen dosentti, kirjailija ja taiteilija. 56. / sivu 74 ALEKSI OKKONEN on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee ulkoasiainhallinnossa. / sivu 80 PAULA ILVESKIVI on lakimies SAK:ssa. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt yhteisölliseen kuvaukseen. / sivu 82 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. / sivu 78 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 86 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 38 ERKKI LIIKANEN on Suomen Pankin entinen pääjohtaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eetu Lehto, ydin@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Pekka Ristelä ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA AP/Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea
10. Kyseiset toimittajat auttoivat paikallisten tiedotusvälineiden mukaan Aminin kuoleman julkistamisessa. Silminnäkijät kertoivat hänen saaneen iskuja päähänsä. 2022 Teheranissa Iranin naisten tiukkojen IRANISSA LAAJOJA PROTESTEJA Ytimekkäät YDIN 4 / 2022 LE H TIK U VA /A FP pukeutumissääntöjen väitetystä rikkomisesta. Siinä kritisoidaan viranomaisia kahden toimittajan Niloufar Hamedin ja Elaheh Mohammadin pidättämisestä. Niitä kuvataan voimakkaimmiksi sitten vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen, joka kaatoi shaahin. 2022) kertoo Teheranin toimittajien yhdistyksen lausunnosta. Myös muualla maailmassa on nähty laajasti tukimielenosoituksia aina naisten hiustenleikkaamiseen. Turvallisuusviranomaiset ovat tukahduttaneet protesteja väkivalloin ja langettaneet mielenosoittajalle myös kuolemantuomion. 9. Mielenosoitukset leimahtivat, kun 22-vuotias Masha Amini kuoli pidätettynä 16. YDIN 4 / 2022 TEHERANILAISEN lehtikioskin Hammihan-sanomalehden otsikko (30. Hiusten näyttämisestä ja huivin riisumisesta on tullut symboli hallinnonvastaisessa protestoinnissa. Ytimen toimituskunta
YDIN 4 / 2022 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 4 / 2022 ”…AND SO THIS IS CHRISTMAS FOR WEAK AND FOR STRONG FOR RICH AND THE POOR ONES THE ROAD IS SO LONG AND SO HAPPY CHRISTMAS (WAR IS OVER) FOR BLACK AND FOR WHITE (IF YOU WANT IT) FOR YELLOW AND RED ONES (WAR IS OVER) LET’S STOP ALL THE FIGHT (NOW)…” John Lennon, Yoko Ono, The Plastic Ono Band (1971) ”SOTA ON OHI! JOS NIIN HALUAT.”
Onko maailmalla ja sen kantokyvyllä varaa odottaa näin kauan. Se keskittyi aikanaan Neuvostoliiton ja erityisesti Josif Stalinin hallinnon julmuuksien selvittämiseen. Rauhanasemalla. Näitä alueita yhdistää sukupuolten välinen eriarvoisuus sekä naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeuden puute omasta kehostaan. Se on pyrkinyt vahvistamaan Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa ja painottanut työssään oikeusvaltioperiaatetta. Meitä on kahdeksan miljardia! NOIN sata vuotta sitten maailman väkiluku oli kaksi miljardia. Memorial tutkii myös nyky-Venäjän ihmisoikeusrikoksia. Kun YK:n pääsihteeri António Guterres onnitteli palkittua Ales Bialiatskia, joka on yksi ValkoVenäjän yli 1300 poliittisesta vangista, ja kahta ihmisoikeusjärjestöä, hän sanoi tunnustusten korostavan kansalaisyhteiskunnan voimaa rauhan edistämisessä ja olevan demokratian happea. Se on yhteistä perimäämme.. Muualle paenneet auttavat rahallisesti maahan jääneitä. Uutistoimisto Al-Jazeeran mukaan Syyrian joukot tulittivat juuri ennen aktivistien vierailua Suomessa Idlibin maakunnan Marar-leiriä, jolloin yhdeksän kuoli ja 25 loukkaantui. Nobel-palkinto ihmisoikeustyölle Surun ja menetysten Syyria SYYRIASTA paenneet aktivistit Haya Alhaddad ja Abdulnaser Alayed vierailivat 7. He kertoivat paitsi Syyrian lohduttomasta tilanteesta myös uudesta poliittisesta puolueesta. Köyhän etelän alhaisen elintason ongelmat yhdistettynä keskeisiin puutteisiin hyvinvointipalveluissa vaikuttavat myös rikkaaseen pohjoiseen. Kansainvaelluksia on vaikea estää. Jakautuneen Syyrian tilanne on jäätynyt. Venäjän hyökkäyksen jälkeen CCL on dokumentoinut Venäjän armeijan Ukrainassa siviileille tekemiä sotarikoksia. Parasta väestönkasvun hallintaa on koulutus, hyvä terveydenhuolto ja perhesuunnittelun piiriin pääseminen. Memorial (perustettu 1987) on kansainvälisesti tunnetuin ja vanhin venäläinen ihmisoikeusjärjestö. 11. YDIN 4 / 2022 9 YTIMEKKÄÄT NORJAN suurkäräjien valitsema Nobel-komitea jakaa vuosittain rauhanpalkinnon. Center for Civil Liberties (kansalaisvapauksien keskus) puolestaan on vuonna 2007 perustettu yksi Ukrainan johtavista ihmisoikeusjärjestöistä. Isis on menettänyt alueensa. Syyrian hallinnassa oleva alue pysyy pystyssä lähinnä Venäjän ja Iranin (Libanonin Hizbollahtaistelijat) tuella. Pohjoisessa on sekä Turkin (Venäjän ja Turkin tuella) että kurdien hallinnoimia alueita. Kehitysavusta tai YK:n ohjelmista leikkaamiset vain kärjistävät kuilua. Palkinnon voi saada myös järjestö. Vuodesta 2011 alkanut sota, jonka Syyrian presidentti Basar al-Assad käynnisti protestien tukahduttamiseksi, jatkuu. Ihmisten halu selvitä ja turvata tulevaisuuttaan on vahvaa. Mikäli maailmalla päästäisiin siihen, että lapsiluku olisi 2,1 perheyksikköä kohden, nykymenolla väestönkasvu taittuisi 2100. Al-Holin leirillä on noin 55 000 Isis-taistelijoiden perheenjäseniä, joista noin 30 suomalaista. Siellä olevilla lapsilla on edessään neljäs talvi epäinhimillisissä oloissa. ”Kansalaisyhteiskunnan toimijat auttavat pitämään hallituksia tilivelvollisina ja saamaan haavoittuvassa asemassa olevien äänen kuuluville. Maailman väestönkasvu tuo kasvavia paineita ympäristölle, ruokahuollolle, vedensaannille, asumiselle, terveydelle ja turvallisuudelle. Vaikka kehittyneissä maissa syntyvyys on laskenut, maailmalta löytyy alueita, joissa väestönkasvu on globaalia keskiarvoa nopeampaa. Syyriassa on pulaa kaikesta, ruoasta, sähköstä, lääkkeistä… Inflaatio ja muutoinkin talouden romahtaminen ovat ajaneet ihmiset syvään ahdinkoon. Kahdeksan miljardin rajan saavuttaminen on tärkeä käännekohta mutta samalla herätyshuuto. Syyrian demokraattinen puolue haluaa koota voimia yhteen Syyrian sodan lopettamiseksi, jälleenrakentamiseksi ja uuden hallinnon aikaansaamiseksi. Järjestö onkin määrätty lakkautettavaksi viime vuoden lopulla
YK:n raportin mukaan näyttöä IHMISOIKEUSAKTIVISTIT JA TOIMITTAJAT AHTAALLA ihmisoikeuskysymyksissä sen kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöiden ja ryhmien valvonnasta ja rajoittavasta lainsäädännöstä on olemassa. Ytimen toimituskunta Kartan pohja: lehdistönvapauden indeksi. YDIN 4 / 2022 10 YTIMEKKÄÄT YHDISTYNEET KANSAKUNNAT (YK) on nimennyt vuosittaisessa pääsihteeri Antonio Guterresin raportissa 42 maata YK:n 193 jäsenvaltion joukosta, joissa esiintyy ihmisoikeusloukkauksia niin kansalaisjärjestöaktivisteja kuin toimittajia kohtaan. Lähde: Toimittajat ilman rajoja. COVID-19-pandemian vauhdittama valtava digitaalinen muutos lisäsi myös kyberturvallisuuteen, yksityisyyteen ja verkkotiloihin pääsyyn liittyviä haasteita. Kyseiset jäsenvaltiot (ajanjaksolta toukokuu 2021 – huhtikuu 2022) ovat Afganistan, Andorra, Bahrain, Bangladesh, Brasilia, Burundi, Djiboutin tasavalta, Egypti, Etelä-Sudan, Filippiinit, Guatemala, Intia, Indonesia, Iran, Israel, Jemen, Kamerum, Kazakstan, Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta, Kuuba, Kypros, Laos, Libya, Malediivit, Mali, Marokko, Meksiko, Myanmar, Nicaragua, Palestiina, Ruanda, Saudi-Arabia, Sri Lanka, Sudan, Thaimaa, Turkmenistan, Valko-Venäjä, Venezuela, Venäjä, Vietnam ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Siinä vaiheessa oli täysin epäselvää, mihin Suomi on sitoutunut. Se on suurempi uhka oikeusvaltioperiaatteellemme kuin kuviteltu Venäjä-uhka, jolla meidät sopimukseen sidottiin. Turkin vankiloissa istuu parhaillaan yli 4 000 rauhanomaisen hdp-puolueen edustajaa tuhansien muiden poliittisten vankien lisäksi. Samalla kun Turkki vahvistaa liittoumaansa itään heikentäen kaikkia Euroopan Venäjää vastaan asettamia pakotteita, maailma seuraa hiljaisuudessa uuden ultranationalistisen valloittajan nousua. Useita Nato-myönteisiä kurditaustaisia ihmisiä ilmestyi medioihin kertomaan suuresta luottamuksesta pohjoismaisen valtion ihmisoikeusperiaatteisiin. K olmikantasopimuksessa mainittuihin toimiin sisältyvät yhteistyön aloittaminen ja perustaminen kaikille hallinnonaloille: lainvalvontaja tiedusteluviranomaisten välille, terrorismin torjuminen yhteistyön tehostamisen muodossa. Olisi suuri turvallisuusriski meille ryhtyä säätämään kansallisia lakejamme ja asetuksiamme Turkin terrorismitulkinnan mukaan. Kuuluin itse niihin kriittisiin asiantuntijaja vasemmistokurdeihin, jotka nostivat sopimuksen esille. V enäjän veroinen Turkki käytti hyväkseen hallituksen ilmiselvää paniikkia, jonka Ukrainan sota meille loi. Harva kriittinen poliitikkokaan uskalsi asiaa julkisesti kommentoida putinismi-leiman pelossa. Kriittinen media vaikeni ja vajosi itsesensuurin, kun muistion sisältö julkaistiin. Neuvotteluja käyneet valtiomiehet kilvan vakuuttelivat, että sopimus on vain muodollinen, eikä aiheuta konkreettisia toimia. Suomen media ylisti diplomaattisena taidonnäyttönä tapaa, joilla muistio saatiin aikaan. Mitä Turkki haluaa. Kuinka luotettaviksi voidaan tulkita Pohjois-Syyriaa miehittävän, Irakin puolelle omia sotilastukikohtiaan perustaneen ja alueen jihadisteja tukevan Turkin valtion välittämät todistusaineistot. Vantaa-Kerava?(Vasemmistoliitto) YDIN 4 / 2022 11 KOLUMNI. V iime kesäkuussa Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat epäpyhäksikin haukutun kolmikantamuistion Turkin kanssa. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat käsittelemään terroriteoista epäiltyjen karkotusja luovutuspyynnöt joutuisasti ottaen huomioon Turkin antamat tiedot, todistusaineistot ja tiedustelutiedot. Aivan kuin kurdiyhteisö ei olisi asiasta moksiskaan. Se pakotti Suomen ja Ruotsin tinkimään demokratiasta ja ihmisoikeuksien puolustamisesta, joista olemme olleet ylpeitä ja joita Naton väitetään edustavan ja edistävän. Meidän varoituksiamme ei kuitenkaan kuultu eikä otettu huomioon. Tällä kertaa Suomi on keppihevosena sen pyrkimyksissä! . GASHAW BIBANI Kirjoittaja?on?kurdi,?Ihmisoikeusaktivisti?ja?aluevaltuutettu. Sen mukaan poliittinen oppositio koetaan turvallisuusuhkana
Erona näiden eksiilien välillä on kuitenkin se, että taiteilijan kielitaito on useimmiten hyvää. Taiteilijan asema ei ole juurikaan parempi kuin maahanmuuttajan. I taliassa viranomaiset maksoivat paikallisille, jotka ottivat maahanmuuttajan kotiinsa. Taiteilija ei voi jäädä työttömäksi eikä sairastua, koska hän jää muuten kaikkien ”perinteisten turvaverkkojen ulkopuolelle” tai joutuu turvautumaan nöyryyttävään asemansa erityistodisteluun – epäilemättä samalla tavalla kuin maahanmuuttaja. Outo on väistämättä yksilö, jolla ei ole minkäänlaista asemaa esimerkiksi työja sairaanja terveydenhoitomarkkinoilla. Ehdotan, että sama käytäntö saatetaan voimaan Suomessa ja maahanmuuttajan kategoria laajennetaan koskemaan muun muassa taiteilijoita ja muita ”luovia yrittäjiä”. Poesian tekijäkollektiivi kiinnitti Valtion kirjallisuuspalkinnon myöntöjuhlassa huomion siihen, ettei ilmaistyö saa olla runouden, uhanalaisen lajin, puolesta tehtävän työn perusta Poliittiset päättäjät ovat vieraantuneet luomansa uuden luokan työn toimintaehdoista ja heidän ansaintalogiikoistaan. Päämääränä olisi näin ”oudon kotoutus”. koulutukseltaan?VTM,?FM.. Monet freelance-taiteilijat elävät pienillä apurahoilla, sillä vain pienellä onnekkaiden joukolla on mahdollisuus nauttia koko vuoden mittaisesta apurahasta. Hän on vain joutunut sisäiseen eksiiliin, maahanmuuttaja on ulkoisessa eksiilissä ja oikeasti avuton ja eksyksissä sekä kielen kanssa että uudenlaisessa byrokratiaviidakossa. Taiteilija on outo omassa kotipiirissäänkin, koska hänen työtään ja työnsä ansaintatai pikemminkin ansaitsemattomuuslogiikkaa ei kukaan päivätyöläisten valtaväestöä edustava ymmärrä. . Ikuisessa eksiilissä RITA DAHL Kirjoittaja?on?kirjailija,?kääntäjä?ja?opettaja,. YDIN 4 / 2022 12 KOLUMNI. Tällainen kantaihmisten ja jonnekin tulevien tai siellä epävarmasti olevien törmäyttäminen on hedelmällistä, koska siinä yhtyvät täysin erilaiset kulttuurit ja elämäntavat, jotka muuten jäisivät toisilleen vieraiksi. Jos taiteilija ei entuudestaan tunne kovin hyvin sanaparia ”luova yrittäjä” tai itsensä työllistäjä, se kyllä tulee hänelle tutuksi esimerkiksi tetoimistojen kursseilla. T aiteilijan elämää määrittää edelleen vahvan individualistinen itsepärjäämisen eetos: ammatti on sellaiseksi rakennettu yhteiskunnan taholta. Itsensä työllistäjä on itsepärjääjä, jolle on ulkoistettu täysin yrittäjäriski: hän maksaa kaiken omista sosiaalija terveysmaksuistaan työeläkemaksuihinsa saakka erilaisilla luukuilla ja lappusulkeisilla
/ 26 EETU LEHTO Visualisoi rauha / 30 ERKKI LIIKANEN Standardeilla ilmaston hyväksi / 34 RENNY JOKELIN Rauharahaston rahat rintamalle / 38 EERO LEHTO Ukrainan sota, Suomi ja maailman mahdit / 44 OSCAR ESPINOSA Helvetin kaivostyöläiset. 14 ARJA ALHO Ajankuva journalistin lukulaseilla / 20 ARJA ALHO Huolipuhetta Kiinasta – onko aihetta. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Sillä on erityisesti symbolista valtaa. YDIN 4 / 2022 14 YDINHETKI AJANKUVA JOURNALISTIN LUKULASEILLA Median roolia kuvataan sananmukaisesti välittäjäksi median, vallan ja kansalaisten keskinäisessä kolmiossa. Se päättää mistä puhumme ja miten. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa YDIN 4 / 2022 14 YDINHETKI. Haemme ajankuvaa ja ajanhenkeä Ydin-keskustelussa Risto Uimosen kanssa
Allekirjoitatko kuitenkin arvion median viihteellistymisestä, tunteellisen tarinankerronnon ja klikkijournalismin yleistymisestä. Edustan näkemystä, ettei journalisti voi sitoutua. Sen luotettavuus kyntää pohjamudissa. Lehden mielipide muodostetaan vain pääkirjoituksessa, ei saman aukeaman tai sivun muissa kolumneissa. Toki samaa ilmiötä, epäluottamuksen osoitusta mediaa kohtaan, on ollut havaittavissa myös meillä Trumpin kaudesta lähtien. Trump meni niin pitkälle, että hän väitti tiedotusvälineiden olevan kansan vihollisia. Vannon objektiivisen journalismin nimiin, en julistuksellisen. Ihmiset osaavat kyllä erottaa, mikä on oikeaa ja vakavaa tiedonvälitystä. Korostan kuitenkin, että faktaperusteisen ja objektiivisuuteen pyrkivän journalismin ydin on pitänyt pintansa. Tällainen ajattelutapa ei ole voittanut paljon alaa Suomessa. Tähän ei sekoiteta toimittajien omia mielipiteitä, joita toki heillä on. Tästä on päästy eroon. r isto : Edellinen koski lähinnä sanomalehti-, radioja tvuutistyötä. Jos ei makseta, siitä seuraa kustannuskriisi. Mutta eihän elämäkään ole vain vakavaa journalismia. Kun katsotaan laajaa kuvaa tiedotusvälineiden luotettavuudesta, esimerkiksi iltapäivälehtien luotettavuus yleisön parissa on kaukana kärjestä, tai kaikkien suomalaisten tuntemaa Seiska-lehteä. a rja : Myös sanoista kiistellään. Mitä hyvä journalismi mielestäsi on. Elämään mahtuu kaikkea, myös viihdettä. Ero on sellainen, että uutisia välitettäessä annetaan lukijoille, kuulijoille ja katsojille mahdollisimman totuudenmukainen kuva siitä, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa. 2000-luvun alussa oli sellainen aika – jos nyt karrikoin –, että kesätoimittajat kokivat journalistisen uran huipuksi sen, kun pääsivät arvostelemaan pääministeriä. a rja : Korostat uutismediassa objektiivisuutta ja totuudenmukaisuutta. Ihmiset eivät halua maksaa journalistisesta sisällöstä, vaan haluavat sen ilmaiseksi. Ne ovat suorastaan kokeneet renessanssin. Ovatko. r isto : Olen ikäni ja työuranikin vuoksi klassisten journalististen hyveitten kannattaja. Käsite on kääntynyt poliittisissa paineissa kielteiseksi ja poikinut keskustelun sopivasta kielenkäytöstä. Esimerkkinä woke-ilmiö, joka alunperin liittyi rasistisen rakenteiden tunnistamiseen. Yksi tapa on lisätä klikkausjuttuja, tunteenomaisia otsikoita ja tehdä muita tämänkaltaisia ratkaisuja. Tämä on tietysti aika julma kannanotto niitä toimittajia kohtaan, jotka ovat poliittisesti sitoutuneita. Kun mielipiteitä esitetään sanomalehdissä, ne esitetään niillä palstoilla, jotka mielipiteille on varattu. Pitää siis erottaa selkeästi se, mikä on mielipiteellistä aineistoa. Noin kolmasosa haastatelluista luotti niihin. Jostain pitää rahat ottaa. r isto : Jo ennen Trumpin aikaa, yleisön luottamus tiedostusvälineisiin oli heikentynyt rajusti Yhdysvalloissa. Jos katsotaan laajasti median kenttää laidasta laitaan – myös aikakauslehtiä, ilmaisjakelulehtiä ja muita, menossa on ollut valtava murros. Kovin hämmentävä ja täynnä myllerryksiä oleva vuosi. Kun tarvitaan tietoa, sitä haetaan perinteisistä tiedotusvälineistä. Ongelma on sama muuallakin maailmassa. Hyvä journalismi on ajantulkintaa ja sen ymmärtämisen hallintaa. Mutta kun viittasit alussa myllerryksiin – korona, sota – meillä onkin tiedotusvälineiden käyttö lisääntynyt. Mutta heille on olemassa omat julkaisunsa. YDIN 4 / 2022 16 YDINHETKI A rja : Vuosi 2022 alkaa olla takana. Oletko havainnut samanlaisten poteroiden syntymistä, jossa eri näkökulmista olevaa tietoa ei suostuta ottamaan vastaan. Tietenkin pitää muistaa myös perussääntö: tarkista, tarkista, tarkista. A rja : Yhdysvalloissa on ollut tavaksi puhua fake-news, joka luonnehtii ajankuvaa. Mielestäni on menty hyvään suuntaan
Minulta on tulossa ensi vuonna presidentti Niinistöstä tästä syystä jo järjestyksessään kolmas kirja. On tutkijoita ja päivänkohtaisten kirjojen tekijöitä. Olen henkilökohtaisesti saanut paljon siitä, että olen kaivautunut syvemmälle asioihin. Mitä ne ovat tuoneet ammattikuvaasi ja mahdollisesti ajantulkintaasi. Yleisesti ottaen pääkirjoituksia kuitenkin arvostellaan siitä, että ne ovat tylsiä. Olenko löytänyt uutta. Kun kaikki rummuttavat voimalla samaa paheksuntaa, näin voidaan tukkia suita. a rja : Päätöksenteonkin suhteen mediassa korostuu kovasti vastakkainasettelu. r isto : Ensiksi pitää määritellä, millaista tietokirjallisuuden lajia edustan. YDIN 4 / 2022 17 YDINHETKI nämä kiistelyt oikeista ja vääristä sanoista mielestäsi pintakuohua. A rja : Olet kirjoittanut valtavati tietokirjoja. Journalistina olen voinut seurata asioita hyvin läheltä ja olen tuntenut keskeiset päättäjät. Esimerkkinä maaalittaminen. Hän ihmetteli: ”Teinkö tosiaan noin, helkkarin hyvin tehty.” Ihmisiltä unohtuvat helposti tapahtumat ja niiden vaiheet. Sehän on tuntunut olevan jopa. Kun kansalaisilla on käytössään sosiaalinen media, jota ei ollut samassa mitassa vielä 20 vuotta sitten, sanoista tulee ase. Kävi toisin. En olisi itse hyväksynyt tuollaista. Journalistina kannatan ihmisten oikeutta ilmaista tyhmiäkin mielipiteitä. Yleensähän hallituksen suosio on sukeltanut ennen vaalikauden loppua. Se näkyy myös hallituksen ja pääministerin suosiossa, joka on poikkeuksellista. Sananvapauttahan ei saa käyttää jonkun oikeutena jonkun toisen oikeuksien polkemiseen. Paljon tietoa, osaamista ja arviointimahdollisuuksia jäi käyttämättä, koska juttujen piti olla lyhyitä. r isto : Olen samaa mieltä – osoituksena enemmistöhallitukset mutta sitten on tämä pisteiden keruu, jota on nähty viime päivinäkin. Sijoitan itseni tähän väliin. Kerroin hänelle tapahtumista, joista halusin kuulla häneltä. r isto : Aina on ollut keskustelua, jossa valvotaan sanoja. Mutta 1990-luvun alun lama ei kuitenkaan johtanut laajaan konsensukseen, jota on nähty muutamana viime vuonna. Kyse ei ole ohimenevästä muoti-ilmiöstä, vaan enemmänkin vessanseinäkirjoittelun laajenemisesta. Sitten on halu loukkaantua, myös kollektiivisesti. Mieleeni tulee Martti Miettusen haastattelu. Hyödynnän nyt niitä. Tietokirjan kirjoittaminen on kovaa työtä. Koen siksi tärkeäksi, että tapahtunutta dokumentoidaan kirjoihin ennen kuin jäljellä ovat lähteinä vain pöytäkirjat ja median jutut. Aiemmin laaduttomille mielipiteille ei ollut julkista väylää. a rja : Poikkeukselliset ajat varmaankin vahvistavat konsensushakuisuutta. On syntynyt yleisöjen raateja, jotka nostavat vääriä sanoja esille ja pommittavat niiden käyttäjiä. Kansan mielipiteet kääntyivät päälaelleen hyvin nopeasti. Jos kuitenkin katsotaan perusasetelmaa, sehän on yhteisten näkemysten hakemista. Minusta ne saisivat ottaa reilusti kantaa ja myös käyttää rohkeampaa kieltä. a rja : Sananvapaus on ollut kovasti keskusteltavana vihapuheen ja monen muun ilmiön vuoksi. Monet journalistit pelkäävät somehyökkäysten kohteeksi joutumista ja ovat alkaneet harrastaa itsesensuuria. Kävin haastattelemassa häntä yhteen kirjaani saadakseni lisätietoa siitä, mitä hän oli tehnyt. Tämä on vaarallinen piirre. Pitää penkoa lisää. Olisi voinut kuvitella, että korona-aika olisi repinyt yhteiskuntaa hajalle. Hänhän toimi 1970-luvulla pääministerinä. Myös Nato-keskustelu on ollut hämmästyttävää. Sanoista puheenollen, mitä sanot siitä, että hs-pääkirjoittaja kuvasi ekoaktivisteja ääliöiksi. Oletko löytänyt jotain uutta. Saako kaikkea sanoa. Ei riitä, että käyttää vain sitä tietoa, jota on hankkinut. Me Too on osoittanut, millainen voima on kyseessä. r isto : Olen kirjoittanut pääkirjoituksia neljätoista vuotta Hesarissa ja vastannut niistä päätoimittajana Kalevassa kahdeksan vuotta. Nyt ihmiset uskaltavat suoltaa oman nimen ja kuvan kera mitä vain. Ikään kuin kansanjoukot voisivat päättää, mitä sanoja saa käyttää
Myös puolueiden sitouttaminen Nato-päätökseen oli tärkeää. Mutta jos katsoo nyt taaksepäin, varmaankin kaikki oleellinen tuli sanottua. Putinin joulukuisesta puheesta 2021 maaliskuuhun 2022 alkoi olla päivänselvää, että kansan mielipide heilahtaa äärestä toiseen. Ensinnäkin tämän vuosituhannen alussa oli aivan normaalia ja perusteltua ajatella, Euroopan yhdistymisenkin perusteella, että kun rakennetaan yhteistä taloudellista pohjaa, voidaan välttää sotia. Korona-aikana ihmiset olivat huolissaan omasta hengestään. Kun lehdissä saattoi olla useita sivuja pelkkää koronaa, sillä aiheutettiin myös pelkoa ja huolta. Olisiko eri toimista päätettäessä ollut hyväksi suurempi moninäkökulmaisuus. Naisten tuki pääministerille erityisesti sosiaalisessa mediassa, myös kansainvälisesti, hautasi alleen kritiikin pääministerille sopivasta käytöksestä. Pelot ovat hyvin henkilökohtaisia. Hallitusten kokoonpanossa on hyvä mennä yli keskiviivan, ellei haluta jakautumista. Siksi luultavasti myös päätöksentekijöihin luotettiin. Kun sota loppuu, joudutaan käymään vielä keskustelua siitä, mitä Natojäsenyydestä seuraa. Samankaltainen ilmiö toistui Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja siitä seuranneessa Nato-keskustelussa: ihmiset ovat huolissaan omasta ja lähipiirinsä turvallisuudesta. Pelko saa kääntymään auktoriteettien puoleen. Silloin kansa jakautui selkeästi. a rja : Poikkeuksellisissa oloissa on aika työlästä pitää huolta demokratiasta, oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista, kun paineet ovat kovat. a rja : Hämmentävä vuosi tunteiden ja pelkojen suhteen. Tuolloin vallassa oli porvarihallitus, ja se jakoi mielipiteitä. r isto : Tämä on ollut pöhköä syyllisten hakemista. Historiaa halutaan kirjoittaa nyt uusiksi. Toiseksi, ei kukaan tervejärkinen olisi voinut uskoa Vladimir Putinin hyökkäyssotaan. Varsinainen päätös vietiin demokraattisen prosessin läpi. Kyse ei ollut vain tanssimisesta. Eri mieltä olevien osuus jäi pieneksi eikä heidän äänensä noussut merkittäväksi valtamediassa. a rja : Nato-keskusteluun on liittynyt kaikenlaisia liepeitä kuten esimerkiksi keskustelu sinisilmäisyydestä tai kuinka olisi pitänyt nähdä tulevat tapahtumat jo ajat sitten. r isto : Korona-aikaan mediassa omistettiin pandemialle vähän liikaakin tilaa. A rja : Mutta liittyyhän ajankuvaan myöskin biletys! r isto : Ydin pääministerin biletyksessä oli siinä, ylittikö hän kohtuuden tai sovinnaisuuden rajat. Hän kuuli ja noteerasi viestit – mutta hyökkäsi kuitenkin. Putin tiesi, että lännen vastareaktio tulee olemaan ennen näkemätön. r isto : Jos muistellaan tuota 1990-luvun alkua, noin neljännes kannatti keskustaa veret seisauttavassa vaalivoitossa 1991 mutta vaalikauden lopussa puolueen kannatus oli sulanut alle kahdenkymmenen prosentin. YDIN 4 / 2022 18 YDINHETKI painostavan pakonomaista. r isto : On äärimmäisen tärkeää, että valistunutta ja tietoon pohjautuvaa keskustelua käydään myös moraaliperusteisesti siitä, mikä on oikein ja väärin. Ihan kaikkea ei tiedetty ja luultavasti jäsenyyden taloudellinen puoli tulee aiheuttamaan keskustelua. Nato-päätöksen voi pelkistää, että se syntyi huiskaisemisella. Presidentti Niinistö sanoi, että eduskunnan sitominen prosessiin oli tärkeää, koska lopulliset ratkaisut olisivat – ja voivat edelleen – ulottua kahdelle vaalikaudelle. Ainoa selvittämättä oleva asia on se, että kun aiemmin sanottiin, että Natoon mennään vain kansanäänestyksen kautta, kuka teki päätöksen ja milloin, ettei kansanäänestystä tarvitakaan. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoi selvästi Putinille, mitä hyökkäyksestä seuraa. Sdp sai murskavoiton. Tämä sama ajattelu päti myös Venäjään Krimin anastukseen asti. On kuultu liuta anteeksipyyntöjäkin. Missä määrin voit allekirjoittaa ajatuksen, että sivistyksen voimalla voidaan mennä eteenpäin. Asetelma kääntyi Marinin eduksi, kuten hänen huikeat suosio
Koronan aikana Marin herätti luottamusta tv-esiintymisillään. r isto : Jaan näkemyksesi siltä osin, että instituutiot ovat pysyviä ja ihmisillä on odotuksia, miten niiden edustajat käyttäytyvät. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja 2010 – 2015. Kalevan päätoimittaja 2001 – 2009. a rja : Näin on, ja minusta erityisesti ekoaktivistien ja myös niiden, jotka nostavat erityisesti asioita esille. Tulevaisuus on kuitenkin nuorten. Ei kenenkään kulloisessakin asemassa olevan ikä. Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittaja ja päätoimittajan sijainen pääkirjoitustoimituksessa 1986 – 2001.. Jokainen voi toki tuoda siihen oman tulkintansa, kun kirjoitettuja sääntöjä ei ole, mutta mitä hyvänsä ei voi tehdä. Oma ikäpolvemme saattaa vieroksua brändäämistä ja Instagramin fotoshoppailua. Se on kantanut hedelmää tähän päivään asti. r isto : Pelkistit ajan hengen ytimen. Risto Uimonen Toimittaja ja tietokirjailija. YDIN 4 / 2022 19 YDINHETKI lukunsa osoittavat. Valtamediassa ei pääse helposti esille kuin hätkähdyttämällä, tekemällä äärimmäisiä tempauksia. a rja : Perustuslakimme määrittää instituutiot. Hän oli jämerä ja päättäväinen. Vakava asia ei aina riitä. Sosiaalinen media on muuttanut tapaa, miten eri instituutioiden edustajat kommunikoivat
KIINASTA HUOLIPUHE YDIN 4 / 2022 20 YDINHETKI. Pitääkö olla huolissaan. Kiinasta on alettu puhua yhä useammin uhkana eikä vain taloudellisena, vaan myös sotilaallisena. Suurvaltasuhteet hakevat uutta paikkaansa. Kauppasotakin on julistettu. Millainen talousmahti Kiina on. Kirjoittaja Arja Alho – onko aihetta
Vaikutusvalta globaalisti on toissijaista. – Tuolloin oli paljon toiveita saada Kiina osapuoleksi globaaliin maailmanjärjestykseen, jota ne ohjaisivat yhteisesti. Mutta sitten alkoi turhautuminen. Kiinan kiinteistömarkkinoilla onkin nähty valtava investointiaalto. S uomen pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen huomauttaa, että isossa kuvassa on ilmeistä, että Kiinan talouskasvu näyttää hidastuneen. Se heijastuu Eurooppaan kuten myös Suomeen, Mattlin kuvaa. Puolue haluttiin palauttaa uudelleen johtoon – ja sillä tiellä ollaan. Tämä arvio näkyi Mattlinin mukaan erityisesti presidentti Trumpin kaudella, jolloin julistettiin kauppasota ja tehtiin muutenkin sisäsiistiksi Kiinan kovasanainen arvostelu. Suurvaltasuhteiden kannalta Yhdysvalloissa koettiin kyseisenä ajanjaksona, ettei Kiina ollut haastamassa liberaalia talousjärjestystä, koska se hyötyi siitä itsekin. Mutta myös velkaantuminen oli nopeaa. Yhdysvalloissa petyttiin ja tehtiin uudelleenarvio. Tässä K iinan tuntija ja tutkimusprofessorina Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Mikael Mattlin taustoittaa suurvaltasuhteiden tilan kehitystä: – Kiinan politiikan ymmärtämiseksi on tärkeää katsoa tapahtumia vuosina 2008 – 2012, jotka vaikuttavat edelleen. – Kiina selvisi kutakuinkin kuivin jaloin globaalista finanssikriisistä. Kasvun hidastumiseen vaikuttavat useat rakenneja suhdannetekijät. Järjestelmä, kuten myös puolueen valta, halutaan säilyttää. YDIN 4 / 2022 21 YDINHETKI. Investointivetoinen kasvu oli vahvaa ja talous veti hyvin. Kuluttajien luottamus on romahtanut. Perinteisesti kiinteistöihin sijoittaminen on Kiinassa suositumpaa kuin osakkeisiin. Velka on kuitenkin kotimarkkinavelkaa. Kiina ei ollutkaan muuttumassa toiveiden mukaisesti, sanoo Mattlin. Kiinasta ei löydy myöskään vetoapua maailmantalouden kasvuun. Se alkoi jo presidentti Obaman kaudella. Kiinteistömarkkinoilla hinnat ovat nousseet, mutta samalla rakennuttajat ovat olleet hyvin velkaantuneita. On herätty geopoliittisiin riskeihin ja ennen muuta poliittiset paineet tukea kotimaan kasvua ovat lisääntyneet. – Yhdysvalloissa puolestaan niin demokraatit kuin republikaanit ovat Kiina-suhteissaan samoilla linjoilla. Tämä heijastuu kaikkeen: politiikkaan, talouteen ja keskusteluilmapiiriin. – Kiinalla ja Kiinan johdolla on omat tavoitteensa. Aiemmat nopeat kasvuvuodet ovat näkyneet Kiinan velkaantumisena. Kiinan sisäpolitiikassa valtio palasi ohjaamaan talouden kehitystä. Näköpiirissä ei ole samaa investointi-intoa muualle maailmassa kuten menneinä vuosina. Syynä tietenkin kasvun investointivetoisuus. Maailmanpolitiikan suhteen olemassa oleva järjestys ei saanut Kiinalta sitä tukea, jota erityisesti Yhdysvalloissa toivottiin. Kiina investoi esimerkiksi Afrikassa erityisesti infrahankkeisiin ja sai samalla raaka-aineturvaa. Kiinan sisämarkkinoita jäytää kiinteistömarkkinoiden tilanne koronan ohella. – Kymmenen vuoden takaisiin hurjiin kasvulukuihin ei näytä olevan paluuta. Nuutilaisen mukaan Kiinan rahkeet maailmanvalloitukseen eivät enää riitä juuri velkaantumisen vuoksi. Kansainvälisen terrorismin ohella Kiinasta tuli uhka turvallisuudelle. – Toimintalogiikka on ollut, että rakennuttajat ovat myyneet etukäteen kohteensa ja tehneet näillä rahoilla aiemmat valmiiksi. Nykyinen johto alkoi kuitenkin huolestua puolueen joutumisesta sivuraiteille talouden uudistamisen ja avautumisen vauhdissa
Elektroniikkaa ja lääkintävarusteita on viety koronankin aikaan ennätysvauhtia. Nyt vienti on palautunut vanhalle tasolle mutta juuri pakotteiden vuoksi, sen rakenne on muuttunut. Mattlin muistuttaa, ettei se käytännössä olisi kovin helppoa. Uutiskuvissa kiinteistömarkkinoiden vaikeudet ovat näkyneet ihmisten epätoivona. Keskusteluissa on viitattu myös Kiinan valuuttavarantoon, joka on maailman isoin. Merkittävä osa on Yhdysvaltojen valtionvelassa (suoraankin lähes 1 000 miljardia dollaria) ja jos dollarisidonnaista varantoa alettaisiin myydä, se voisi keikuttaa Yhdysvaltojen taloutta. Lapset pystyivät elättämään YDIN 4 / 2022 22 YDINHETKI. Nuutilainen puolestaan huomauttaa, että aiemmin kiinalaisten elintaso nousi kohisten. Kiinan vienti Venäjälle kyllä romahti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kiinan vienti on kasvanut huomattavasti. Luvut ovat menneet miinuksille eikä vaikeaksi muuttunut tilanne ratkea helposti, kertoo Nuutilainen. on piillyt paljon riskejä. Mattlin arvelee, että talousjärjestelmän uudistaminen kulutusvetoiseksi on vaikeaa. S uurvaltasuhteiden jännitteet heijastuvat myös yrityksiin ja taloussuhteisiin. Ulkomaankauppa on kuitenkin voimissaan huomauttavat sekä Mattlin ja Nuutilainen. Jos ja kun investointivetoisen kasvun vuodet ovat aika lailla ohi, pystyykö Kiina hakemaan vauhtia kulutusvetoisuudesta. Viime vuonna asetettiin rajoituksia rakennuttajien rahoituksen saannille, josta seurasi vaikeuksia. Kiina on nimittäin seurannut lännen pakotteita. Itsemurhiakin on tehty. Ulkomaiset investoinnit Kiinaan ovat tarkassa harkinnassa mutta silti näköpiirissä ei ole, että yritykset olisivat jättämässä Kiinan. Puoli miljoonaa ihmistä on menettänyt kaikki säästönsä, kun pankit ovat lainanneet rahaa maksukyvyttömille kiinteistökehittäjille
10. 2022 AP PH O TO YDIN 4 / 2022 23 YDINHETKI. Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping puoluekokouksen päätösseremoniassa 22
S uurvaltasuhteita kuvataan vastakkainasettelun maailmassa autoritaaristen ja liberaalien välisenä taisteluna. Mutta puoluejohdon vallan keskittymisessä Xin ja hänen tukijoidensa käsiin Mattlin ja Kallio näkevät riskejä. – Muutama vuosi sitten Eurooppa oli vastahakoinen ottamaan kantaa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen nokitteluun. Euroopan Unionin kaupasta Kiinan kanssa puolet on Saksan ja sen välistä. KUN YLEENSÄ MODERNISAATIOSSA KESKILUOKKAISTUMINEN KÄÄNTYY POLIITTISIKSI VAATIMUKSIKSI YHTEISKUNNALLISISTA UUDISTUKSISTA, KIINAN KOHDALLA – KUTEN MONISSA MUISSAKIN ASIOISSA – ASIAT TOIMIVAT TOISIN. Ulkopoliittisen instituutin Mattlin ja Jyrki Kallio vetävät yhteen raportissaan puoluekokouksen keskeistä antia. Heidän mukaansa virhearviot niin talousja ulkopolitiikassa voivat kasvaa samalla kun mahdollinen kansalaisten tyytymättömyys kanavoitunee suoraan puolueen ylimpään johtoon. Kun länsi liittää Kiinaan uhkakuvia, Kiina näkee itsensä yk:hon perustuvan kansainvälisen järjestelmän ylläpitävänä voimana. Mattlin kuvaa tilannetta niin, että on kaksi ekosysteemiä: Silicon Valley ja Kiina. Myös kansallinen turvallisuus ja samalla puolueen valta-aseman säilyttäminen on keskeinen pyrkimys, joka puolueen näkemyksen mukaan vahvistaa yhteiskunnallista vakautta. Mattlinin mielestä tällaisen asetelman ottaminen lähtökohdaksi kansainvälisessä politiikassa yleisemminkin olisi hyvin ongelmallista. K iinan kommunistinen puolue piti puoluekokouksensa lokakuussa. Suurvaltasuhteet vaikuttavat myös Eurooppaan. Ennen kokousta Mattlin arvioi, että Kiina haluaa ja joutuu panostamaan omavaraisuuteen. Eurooppalainen valtavirtainen ajattelu on nyt Yhdysvaltoja myötäilevää. Kokouksen jälkeen voidaan nähdä, että arviot osuivat oikeaan. Turvaverkot valtion puolelta ovat vielä kovin heikot, sanoo Nuutilainen. Eurooppa on riippuvainen Yhdysvaltojen teknologisesta osaamisesta ja tämä on fundamentaalinen asia. Taloudessa esimerkiksi valtionyhtiöiden asemaa vahvistetaan ja kokoa kasvatetaan sekä panostetaan kotimaan markkinoihin. Mattlinin ja Kallion mukaan kansainvälispoliittisen arvovallan merkitys on myös Kiinalle tärkeää. Poikkeuksena on Saksa. Kuluttajien luottamus on jo horjunut. Reitti on nyt valittu, puolueen ja valtion roolia tullaan kasvattamaan. Riippuvuus Venäjästä energian osalta tai Kiinasta muun muassa raaka-aineiden tai tuotannon skaalaetujen osalta on kuitenkin toissijaista. Ensinnäkin Kiina jatkaa heidän mukaansa riskinottoa välttävää linjaansa niin taloudellisissa kuin yhteiskunnallisissa uudistuksissaan. Kun myös kiinalaiset ikääntyvät osin yhden lapsen politiikan vuoksi, elätettävien joukko kasvaa ja kulutusmahdollisuudet kaventuvat. Tilanne on hankala. Kun yleensä modernisaatiossa keskiluokkaistuminen kääntyy poliittisiksi vaatimuksiksi yhteiskunnallisista uudistuksista, Kiinan kohdalla – kuten monissa muissakin asioissa – asiat toimivat toisin Mattlin kuitenkin muistuttaa. Euroopalla ei ole kumpaakaan. – Vanha malli liian investointivetoisena taloutena ei enää toimi, talousjärjestelmää ei avata ja kokeilut ovat mennyttä. vanhempansa. YDIN 4 / 2022 24 YDINHETKI. – Yhdellä lapsella saattaa olla vastuulla omien vanhempien ohella heidän vanhempiensa elättäminen. Suunnanmuutosta vaativat paineet ovat olleet suuret
En ole samaa mieltä. Hänen mukaansa koronan aikanakin tuotantoketjut osoittautuvat yllättävän vakaiksi. Vapaan kaupan ja globalisaationkin tavoittelemia hyötyjä on saavutettu yllin kyllin. Ilma on esimerkiksi puhdistunut. Mikael Mattlin. Kiina-riippuvuus on luonnollinen kehitys ja seurausta siitä, että joillakin mittareilla Kiina on suurin talous, sanoo Nuutilainen. Asiat liittyvät sen lähialueisiin kuten Taiwaniin, Mattilin muotoilee. Se on pyrkinyt luomaan aktiivisesti omia näkökulmia kansainvälisessä politiikassaan – toki luottaen ensisijaisesti yk-järjestelmään – mutta että onko se samaa kuin haastaminen. Mattlin kyseenalaistaa myöskin ajatuksen, että Kiina olisi hautonut salaisesti ajat sitten suunnitelman liberaalin maailman haastamisesta. Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kuitenkin globaaleja ratkaisuja, joita ei voida edistää vastakkainasettelussa. Nykykeskustelussa luultavasti vedottaisiin jälkiviisaana sinisilmäisyyteen Kiinan suhteen. AR JA AL H O AR JA AL H O YDIN 4 / 2022 25 YDINHETKI. Kiina on osoittautunut olevansa tehokas ja kilpailukykyinen, se pystyy tarjoamaan tuotannon valtavia skaalaetuja. Ongelmien laajuus on toki edelleen valtava kuten pohjavesien saastuminen. Jos ajauduttaisiin esimerkiksi Taiwanin vuoksi konfliktiin Kiinan kanssa, tilanne olisi karmea. Mutta nyt kun voimaa on, siellä koetaan, että pitää saada enemmän. Paradoksaalista on, että kun Kiina-riippuvuuden vähentämisestä on puhuttu, samaan aikaan kiinalaisten tuotteiden tuonti Yhdysvaltoihin, Yhdistyneisiin kuningaskuntiin tai Suomeen on kasvanut valtavasti, usein 50 – 60 prosenttia. Mutta myös hänen mukaansa on nähtävissä merkkejä, ettei taloudellinen pragmatismi riitä jännitteiden kasvaessa kansainvälisessä politiikassa. Ennusmerkit tosin ovat valitettavan huonot. Kiinaa harmittaa Mattlinin mukaan Yhdysvaltojen Kiinan politiikan suunnanmuutos, joka näkyy Yhdysvaltojen Taiwan-suhteiden tiivistämisenä poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Kun sen ajattelussa reaalipolitiikan piirre on hallitseva, Kiinassa ymmärrettiin hyvin sen aseman oltua heikompi, ettei se voi vaatia kaikkea mahdollista. Ilmastoja ympäristökysymysten suhteen Mattlin suhtautuu optimistisesti Kiinan omien ympäristökysymysten ratkaisuun. – Olemme nyt hyvin tiiviisti tekemisissä toistemme kanssa. Yhdysvaltojen kongressin puhemiehen Nancy Pelosin Taiwanin-vierailun yksi vastareaktio oli, ettei Kiina tee bilateraalista yhteistyötä ilmastoasioissa Yhdysvaltojen kanssa. – Valtaosa tietokoneista, puolet matkapuhelimista, lääkkeet ja niiden komponentit keskeisiltä osiltaan ja monet muutkin arkipäivän tuotteet tulevat Kiinasta. Viimeaikaisessa kaupan politisoitumiskehityksessä Mattlin näkee ongelmalliseksi, ettei oikein ymmärretä, miten syvällisesti talous on integroitunut. Kiinalla on tarvittavat asiat koossa: teknologiset edellytykset, resurssit ja poliittinen tahto. – Kiina katsoo, että sen tontille astutaan, Mattlin sanoo. – Arvelen, että Pekingissä tunnetaan tuskastuneisuutta. – Se, mitä nyt on nähty, on Kiinan uusi ote. Riikka Nuutilainen. Kiina tullut niissä vastaan mutta nekin linkittyvät geopolitiikkaan
Visualisoi rauha Haastattelija Eetu Lehto Kuva Pekka Elomaa YDIN 4 / 2022 26 YDINHETKI
Taideteosten tekeminen on näin kollektiivinen prosessi. Värittäjät eivät näe alkuperäistä valokuvaa, koska en halua, että uusi teos matkii valokuvaa, mikä toimii metaforana yhteistyölle etäisyydestä riippumatta. Sodan alettua ystäväni eivät halunneet tulla vierailemaan luokseni ja kun kysyin miksi, sain vastauksesi kummastelevan kommentin: ”Sodan takia”. Lisätyn todellisuuden keinoin voidaan esimerkiksi luoda fiktiivisiä kokemuksia, jotka auttavat käyttäjäänsä näkemään syvemmin, mitä tapahtuu. Se voi myös ajaa ihmisiä toimimaan. Olin jo opiskeluja aloittaessani innostunut taiteesta ja teknologiasta, mutta nuorena ajatukset eivät vielä yhdistyneet päässäni. Rauhan visualisoiminen voi olla myös teko. Nähdessään vain tuhoa potentiaalinen auttaja voi vaipua epätoivoon ja toimettomuuteen, mutta toivon pilkahdukset tuovat lähemmäksi ymmärryksen siitä, että auttaminen on mahdollista ja käytännöllistä. Hän oli asunut jo jonkin aikaa sisämaassa aloittaessaan opiskelun vuonna 2014, samana vuonna, kun Venäjä miehitti alueen. Teen tällä hetkellä väitöskirjaa rauhanteknologioista Tampereen yliopistossa, jossa tutkin miten virtuaaliympäristöjä (vr) ja lisättyä todellisuutta (ar) voidaan käyttää rauhan rakentamiseen. Tavallisesti ulkopuolelta tilanteen näkee vain kaaoksena ja epätoivona, mutta myös keskeltä sotaa voi löytää rauhan saarekkeita ja toivoa. Teokset myös muuttavat näin muotoaan prosessin aikana. YDIN 4 / 2022 27 YDINHETKI. K rimin miehitys vaikutti vahvasti siihen, että halusin opiskella kansainvälisiä suhteita ja valtiotieteitä. On helppo sanoa vastustavansa sotaa ja aseita, mutta kokonaisvaltainen visio aiheesta kannustaa ajattelijansa olemaan jonkin puolesta. Halusin kuitenkin kääntää ylösalaisin narratiivin Ukrainasta ja sodassa olevien maiden tilanteesta. Toiminnan kannalta kaikkien pitäisi osata kysyä, mitä voin tehdä rauhan puolesta. Tutkimukseni lisäksi olen myös järjestänyt tapahtumia innostaakseni ohjelmistokehittäjiä ja yrittäjiä Ukrainan tukemiseen ja kestävän rauhan teknologioiden kehittämiseen. Saan kuvia eritasoisilta valokuvaajilta ja rajaan niistä piirtotabletillani ääriviivat, jonka jälkeen väritämme niitä yhdessä työpajoissa. Mielessäni on siitä asti ollut tärkeä kysymys, miten voin yhdistää kiinnostukseni kohteet, tietoni ja taitoni auttaakseni kanssani samankaltaisessa tai vaikeammassa tilanteessa olevia ihmisiä. En asunut sota-alueella, mutta totta kai oma käsitykseni turvallisuudesta oli tässä vaiheessa muuttunut. Sen ideana on, että pyydän ihmisiä ympäri maailmaa visualisoimaan, mitä rauha heille tarkoittaa ja ottamaan siitä valokuvan. Silloin luonnostelin Väritetään rauha (Color up peace) -projektin. Ukrainan lippu mainostaulun vieressä tuntuu pinnalliselta. Haasteena on kokemuksien muuttaminen toiminnaksi. Itse haluan vielä ehkä itsekkäästi kehittää tietojani ja taitojani ja lopulta palata Ukrainaan käyttäen kaikkea oppimaani vaikuttamiseen.” Lisa Glybchenko varttui Krimillä. Yliopistossamme oli mahdollista ehdottaa opintoohjelmaa, joten ehdotin ohjelmaa nimeltään identiteetti ja rauhanrakentaminen. Kerron pajojen osallistujille muodonmuutoksen ja rauhannarratiivien merkityksestä, mutta jos joku haluaa ajatella, että kyse on vain värittämisestä, niin en harmistu
Rauha on aktiivista työtä yhdenvertaisuuden, antirasismin ja globaalin vastuun puolesta – myös lähellämme. RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA näkökulmaa rauhaan -kirja saatavissa Rauhanpuolustajien verkkokaupassa.
klo 11-17 Maailmanparantajien joulumyyjäisissä hakemassa pukinkonttiin rauhantyön tukituotteita ja kirjoja! pukinkonttiin rauhantyön tukituotteita ja kirjoja! Löydät tukituotteet myös osoitteesta rauhanliitto.fi/verkkokauppa Kiitos kun olet rauhan puolella! Tue rauhaa osoitteessa rauhanliitto.fi/lahjoita Anna lahjaksi rauhaa! Rauhanliitto toivottaa. Rauhanlahjan ostettuasi saat ladattavaksi lahjasta kertovan sähköisen kortin, jonka voit lähettää tai tulostaa lahjan saajalle. 17 suomalaisen rauhanjärjestön kattojärjestö Rauhantyötä vuodesta 1920 Rauhanliiton aineettomalla lahjalla tuet tärkeää rauhantyötä. Tule myös käymään Rauhanasemalla sunnuntaina 11.12
MIKSI SÄÄNNÖILLÄ ON MERKITYSTÄ. YDIN 4 / 2022 30 YDINHETKI STANDARDEILLA ILMASTON HYVÄKSI IFRS-KIRJANPITOSÄÄNNÖILLÄ LUODAAN PELISÄÄNTÖJÄ JA VOIDAAN SAADA MYÖS YRITYKSET JA RAHOITUSMARKKINAT TUKEMAAN TYÖTÄ ILMASTON HYVÄKSI. MITÄ KAIKKIEN KIRJAINLYHENTEIDEN TAAKSE KÄTKEYTYY. Kirjoittaja Erkki Liikanen Kuva Pekka Elomaa
YDIN 4 / 2022 31 YDINHETKI YDIN 4 / 2022
IFRS valvoo taloudellisen raportoinnin standardien asettamista ts. Toiseksi keskeiset investoijille standardeja laativat organisaatiot (vrf ja cdsp) yhdistetään ifrs-säätiöön ja Kestävän kehityksen standardikomiteaan. 2021 ifrs-säätiön puolesta kolme ilmoitusta. Annoin ilmastokokouksessa 3. 11. 3. Ensinnäkin, tarvitaanko globaaleja kestävyysraportoinnin standardeja ja toiseksi, tulisiko ifrs-säätiön ottaa niiden laatiminen tehtäväkseen. Tämä edellyttää ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien avointa ja vertailukelpoista raportointia. YDIN 4 / 2022 32 YDINHETKI K estävä kehitys ja ilmaston muutos ovat aikamme suurimpia kysymyksiä. Juuri sekava aakkossoppa pahimmillaan vauhdittaa edellä mainittua viherpesun mahdollisuutta. V uoden 2021 marraskuussa cop26ilmastokokous Glasgow´ssa otti asiassa uuden lähdön. Tarvitaan lisäksi yritysten siirtymäsuunnitelmat ja toimenpiteet kohti hiilineutraalia taloutta. Kansainväliset sopimukset kuten yk:n ilmastopuitesopimus, Kioton protokolla ja Pariisin ilmastosopimus ovat avainasemassa samoin kuin kansalliset poliittiset päätökset. Tämä konsolidointi on tapahtunut tämän vuoden elokuun alussa. Tarvitsemme toimenpiteitä monella tasolla. Standardeja valmistelee ja kehittää kaksi säätiön elintä, joista toinen keskittyy kirjanpitosäännöksiin ja toinen kestävän kehityksen standardeihin.. Nyt 20 vuotta myöhemmin vaatimukset globaalista ratkaisusta kestävän kehityksen standardien osalta ovat lisääntyneet. Sen lisäksi on välttämätöntä, että yksityisiä pääomia suunnataan mittavasti talouden muuttamiseksi hiilineutraaliin suurtaan. IFRS on yritysten globaali raportointikieli ja pääsylippu rahoitusmarkkinoille. Kestävän kehityksen komitea on perustettu ja sen kaikki neljätoista jäsentä ovat aloittaneet työnsä. Kolmanneksi luonnokset ilmastostandardiksi samoin IFRS Foundation Voittoa tavoittelematon säätiö Säätiössä toimii Trusteesvalvontakomitea, jota johtaa Erkki Liikanen. Tänään ifrs-standardit on saatettu voimaan kokonaan tai osittain 140 maassa. Mitä on ilmoituksen jälkeen tapahtunut. Politiikkatoimet, jotka ovat avainasemassa. Informaation luotettavuus pitää voida varmistaa. Rahoitusmarkkinat voivat tukea muutosta. 2. ifrs järjesti laajan konsultaation, jossa haluttiin selvittää kaksi kysymystä. E nron (oli yhdysvaltalainen energiayhtiö) ja muut skandaalit veivät kaksi vuosikymmentä sitten luottamuksen pääomamarkkinoihin. kirjanpitosäännöksiä. Valtaosa katsoi myös, että ifrs-säätiön tulisi ryhtyä laatimaan investoijille suunnattuja kestävän kehityksen standardeja. Ensinnäkin talousstandardien rinnalle luodaan kestävän kehityksen standardeja laativa komitea, joka aloittaa ilmastosta, mutta ei pitemmällä aikavälillä rajoitu yksin siihen. Muutoksen tulee olla aitoa ja kaikenlainen viherpesu pitää välttää. Jos ajoissa ei toimita, tragedia näkyy horisontissa. Ensimmäiseen kysymykseen vastaus oli yksimielinen kyllä. Yksi tapa jäsentää asiaa on jakaa ne kolmeen ryhmään: 1. Se kuitenkin edellyttää, että sijoittajilla on käytettävissään laadukasta ja vertailukelpoista informaatiota päätösten pohjaksi. Sen vuoksi käynnistettiin suuret sääntelyreformit ja raportointistandardien uudistus, jossa avainasemassa oli ifrs, International Financial Reporting Foundation
Suurlähettiläänä ja EU-komissaarina vastuualueinaan muun muassa budjettija tietoyhteiskuntakysymykset 1995 – 2004. Investoijat määrittävät osin myös kestävyysraporttien perusteella yrityksen arvon. Afrikan ympäristöja talousministerit asettuivat syyskuussa tukemaan issb:n, International Sustainability Standards Board, työtä. Tärkeät nousevat taloudet kuten Kiina, Intia, Indonesia, Brasilia ja Meksiko ovat mukana g20-maiden työssä. Mittarit ja tavoitteet, joita käytetään hallitsemaan ja seuraamaan yrityksen käyttäytymistä näihin riskeihin nähden. On tärkeää pitää mukana myös nousevat taloudet ja kehitysmaat. Mitä tulisi tapahtua tämän jälkeen. Tämä tapahtui alkuvuodesta. Jos taas yrityksellä on selkeä strategia ja sen pohjalta tehnyt toimet ilmastoriskien hallitsemiseksi, ne tulevat nostamaan yrityksen arvoa. Johtaa nyt IFRS-säätiötä (2018 – ). Uusien standardien uskotaan tulevan hyväksytyksi vuoden 2023 alkupuolella. Suomen Pankin pääjohtajana 2004 – 2018. Ensin tarvitaan globaalin arvopaperimarkkinaviranomaisjärjestön (iosco) suositus sen puolesta. Yrityksen pitää myös kertoa strategiassaan, kuinka ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet parantavat, uhkaavat tai muuttavat yrityksen liiketoimintamallia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäyksellä. Kun ilmasto-ongelma on globaali, perusratkaisun pitää myös olla globaali. 4. U uden ilmastostandardin perusasiat voi kuvata lyhyesti seuraavasti: 1. 2. Hallinto. He korostivat, että standardien varhainen hyväksyminen luo potentiaalin houkutella lisää investointeja ja vauhdittaa yksityisen sektorin kehittymistä Afrikassa. Uusien standardien tulee saada laaja globaali hyväksyntä kolmessa vaiheessa. YDIN 4 / 2022 33 YDINHETKI Erkki Liikanen Toiminut kansanedustajana ja myös valtiovarainministerinä 1972 – 1990. Jos yrityksellä on merkittäviä päästöjä eikä tehokasta strategiaa niiden vähentämiseksi, se painaa yrityksen arvoa alas sijoittajien silmissä. Toiseksi yritysten toiminnan ja talouden tarkastajien tulisi antaa vakuutus, että standardeja on noudatettu, mihin tarvitaan tarkastustyötä koskeva standardi. Yhteisen, globaalin perustan päälle voivat eu ja muut alueet luoda muita sidosryhmiä palvelevia lisästandardeja, jotka ulottuvat laajemmalle. Yrityksen tulee kuvata, kuinka se seuraa ja hallitsee ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. On aivan oleellista, että nousevat taloudet ja kehitysmaat ovat mukana uusien standardien käyttäjinä. Lopuksi voidaan todeta, että yhteisten raportointistandardien luominen on valtava urakka, mutta työ on saanut myös vahvaa tukea. Riskien hallinta. Kuinka yksikkö identifioi ne, arvioi, hallitsee ja lieventää näitä riskejä. Oleellista on, että niiden yhteensopivuus ja keskinäinen läpinäkyvyys taataan. Se vaikuttaa myös kannustimiin. Globaalit standardit koskevat kaikkia maita ja muodostavat siksi yhteisen perustan (global baseline), rakennuspalikan. Jos yksityiset pääomat halutaan saada tukemaan toimia ilmastonmuutoksen puolesta, tämä on keinoista parhaita. kuin yleiseksi kestävän kehityksen standardiksi julkistetaan. Näin kestävyysraportointi vaikuttaa yrityksen rahoitukseen ja sen hintaan. Näin myös rahoitusmarkkinat voivat osaltaan tukea työtä ilmaston muutoksessa.. Strategia. 3. M iten globaali perustaso ja eu:n standardit voivat toimia samaan aikaan. Kolmanneksi lainsäätäjän tulee päättää, ovatko standardit pakollisia vai vapaaehtoisia
Rahat ovat huvenneet Ukrainan tuen vuoksi. Tukea antaneet maat voivat hakea rahoja takaisin rahastosta. Rauhanrahaston rahat RINTAMALLE 34 YDINHETKI YDIN 4 / 2022. YDIN 4 / 2022 34 YDINHETKI Kirjoittaja Renny Jokelin EU:n rauhanrahaston kokoa saatetaan kasvattaa pikaisella aikataululla
YDIN 4 / 2022 35 YDINHETKI 35 YDINHETKI YDIN 4 / 2022 LE H TIK U VA /A FP
eu saattoi esimerkiksi kouluttaa sotilaita jonkin Afrikan maan rauhanturvaoperaatiossa, mutta sillä ei ollut mahdollisuutta kunnolla aseistaa koulutettuja. Toki rahastosta voidaan tukea suoraakin esimerkiksi sotilastarvikkeiden vientiä kolmansiin maihin, ja myös ns. Rauhanrahaston etiäisiä olivat muun muassa ns. YDIN 4 / 2022 36 YDINHETKI E uroopan unionin vuonna 2021 lanseeraaman rauhanrahaston tukieuroista on tähän mennessä suurin osa kulkeutunut käytännössä suoraan Ukrainan sotarintamille. Rajuimmat arviot puhuvat jopa rahaston kaksinkertaistamisesta yli kymmeneen miljardiin euroon. Tuen antamista rauhanrahaston avulla ovat vauhdittaneet myös Venäjän armeijan raakalaismaiset toimet miehittämillään alueilla ja suoraan siviileihin kohdistuneet hyökkäykset. Rahastosta oli määrä vapauttaa ensimmäisenä vuotena 420 miljoonaa ja summan nousta vuosittain siten, että viimeisenä vuonna 2027 summa olisi noin 1,1 miljardia. Sen kautta tuettiin Afrikan unionin ja Afrikan alueellisten järjestöjen johtamia operaatioita. Athene-järjestelmä, joka perustettiin 2004. Niinpä joissakin tapauksissa aseapu tulikin koulutetuille joukoille muun muassa Venäjältä. Sen suuruudeksi sovittiin vuoden 2018 tulotasossa vuosille 2021 – 27 yhteensä viisi miljardia euroa, mutta kansantulojen noustua rahaston koko on nyt 5,69 miljardia. Lisäksi rahastosta voitaisiin auttaa kumppanimaita vahvistamaan omia asevoimiaan, jotta ne kykenisivät säilyttämään rauhan ja turvallisuuden alueillaan. Kuuden tukipäätöksen jälkeen eu oli marraskuun 2022 alun tilanteen mukaan jakanut Ukrainalle 3,1 miljardia euroa. tappavia aseita. ”tappavan” materiaalin lahjoittamista ja viemistä maailman konfliktialueille. Rauhanrahasto on jo alkutaipaleellaan joutunut luistamaan tai jopa rikkomaan ainakin sen perustamissopimuksen kirjainta. Rahasto hupenee kuitenkin huomattavasti nopeampaa tahtia. Päätös saatettaisiin tehdä jo vuoden vaihteessa. Euroopan komission ja neuvoston piirissä onkin ryhdytty valmistelemaan rahaston pääoman korottamista. Yksi peruste uudelle rahastolle oli se, että Euroopan unionilta puuttui rahasäkki, josta nopeasti saattoi ammentaa lisätukea Afrikan ohella muuallakin maailmassa. Euroopan unioni perusti rauhanrahastonsa (European Peace Facility epf) 22. Ukrainan oikeutetun puolustustaistelun tukeminen kuitenkin merkitsee aikoinaan ”rauhanyhteisöksi” perustetun Euroopan unionin militarisoitumista ja osallistumista sotaan oman alueensa ulkopuolella ilman, että sitä vastaan olisi hyökätty.. Kun varsinaisia sotia ei voida rahoittaa Euroopan unionin budjetin kautta, päättivät jäsenmaat neljä vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen perustaa budjetin ulkopuolisen rahaston. Afrikan konfliktialueille suunnatut eu-varat olivat määrältään vähäisiä uuden rahaston miljardivirtoihin verrattuna. R ahaston kautta Euroopan unioni on ensimmäistä kertaa noin seitsemän vuosikymmentä kestäneen historiansa aikana tukenut suoraan ns. Rahaston pitäisi tukea eri maiden rauhanturvaoperaatioita. maaliskuuta 2021. Tähän mennessä rahaston tuki on mennyt lähinnä tähän Ukrainassa. Rahaston perimmäiseksi tavoitteeksi on katsottu parantaa Euroopan unionin mahdollisuutta ehkäistä konflikteja, säilyttää rauha ja vahvistaa kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta. E u:ssa tai Suomessakaan ei juuri ole kyseenalaistettu tappavan materiaalin vientiä suoraan rankimmille taistelukentille, koska Ukrainan puolustustaistelua pidetään myös kansanvälisen oikeuden mukaan oikeutettuna
Suomi toki antoi myös osaltaan luvan, että Viro saattoi viedä Ukrainaan Suomesta aikoinaan ostettuja kenttätykkejä. Vielä helmikuun lopussa kerrottiin paketin sisällöstä, jolloin Suomi luovutti Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 kappaletta niiden patruunoita, 1 500 kappaletta kertasinkoja ja 70 000 kappaletta taistelumuonapakkauksia. ja 24. eu päätti välittömästi Venäjän helmikuisen hyökkäyksen alettua, että asevientiä ryhdyttiin rahoittamaan eu:n rauhanrahastosta. Ensimmäisessä vaiheessa apu oli lähinnä puolustuksellista kuten luotiliivejä, kypäriä ja lääkinnällisiä varusteita. Nämä nostivat Suomen tuet Ukrainalle 85 miljoonaan euroon vuosina 2014 – 2022. Afrikassa rahastosta on tuettu neljää operaatiota, jotka ovat meneillään lähinnä Somaliassa, Mosambikissa, Malissa ja Nigeriassa. Suomi on päättänyt helmikuusta alkaen kaikkiaan yhdeksästä paketista, joilla on tuettu Ukrainan puolustustaistelua. S uomi aloitti helmikuussa myös sotilaallisen avun antamisen. Puola on toki ollut hyvin avokätinen Ukrainan tukija. Suomi onkin hakenut takaisinmaksua rauhanrahastosta joidenkin materiaalitoimitusten osalta. Toki Ukrainan rintamilta tulleiden tietojen mukaan ainakin Pasipanssariautoja on viety. helmikuuta 2022. Palautusten saaminen riippuu siitä kuinka suuria varustemääriä muut jäsenmaat ovat toimittaneet ja kuinka suuria summia ne karhuavat rauhanrahastosta. Venäjä hyökkäsi itäiseen Ukrainaan ja Krimille vuonna 2014. Maaliskuusta 2022 lähtien puolustusministeriö ei ole kertonut tarkempaa millaista materiaalia on lähetetty. Suomen yhdeksäs puolustustarvikepaketti päätettiin 6. helmikuuta Suomi ilmoitti uudesta rahatuesta Ukrainalle yhteensä 14 miljoonaa euroa. Suomen osuus eu:n rauhanrahaston varoista perustuu bruttokansantuloon, joka on 1,76 prosenttia eu-maiden yhteenlasketusta bktl:sta Suomi on siten maksanut rahastoon viime vuonna noin 7,4 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 9,5 miljoonaa euroa. eu nimittäin on päättänyt, että Ukrainan tueksi annetusta aseavusta voi saada palautusta. Georgia, Moldova ja Bosnia-Hertsegovina ovat yhteensä saaneet muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Jo 17. Lisäksi Suomi on lahjoittanut rahaa kansainvälisille järjestöille kuten Punaiselle Ristille ja yk:n pakolaisavun kautta humanitaariseen apuun. Perustuen aiempaan Afrikkatukeen, summat ovat itäistä Eurooppaa merkittävämpiä – viime vuonna noin 130 miljoonaa ja vuosina 2022 – 24 yhteensä 600 miljoonaa euroa. Päätöksiä ei marraskuun alkuun mennessä ollut vielä tullut. Tämä on erityisesti koulutusta, lääkinnällisiä tarvikkeita, miinanraivaajia, kyberpuolustusta ja viestintävälineistöä, kenttäsairaaloita ja kuljetuskalustoa. Takaisinmaksuista päättää rauhanrahaston komitea. lokakuuta 2022. Summat ovat Ukrainaan nähden vaatimattomia. Suomi avusti Ukrainaa rahallisesti jo ennen Venäjän hyökkäyspäivää, joka tapahtui 24. Suomi osallistuu rauhanrahaston puitteissa myös neljään sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Afrikassa.. Komitea on luvannut palauttaa tähän mennessä tehdyistä avustuksista noin 1,5 miljardin euron summan, mutta jäsenmaat ovat lähettäneet sille yli 3,3 miljardin vaatimukset. Takaisinmaksuista on saatu eu:ssa aikaan myös täysimittainen riita. Suomi on lähettänyt Ukrainaan sotilaallista apua käytännössä joka kuukausi. S uomella on mahdollisuus hakea rahastosta myös varoja takaisinpäin. YDIN 4 / 2022 37 YDINHETKI Ei-tappavaa tukea on annettu lähinnä itäisessä Euroopassa ja neljässä operaatiossa Afrikassa. Erityisesti kassalla on ollut Puola, joka myös jarruttaa muille maille tulevia palautuspäätöksiä
Paine hiljaisuudelle on kova. Voiko Ukrainan sodan syistä, aseavusta Ukrainaan, rauhan mahdollisuuksista tässä sodassa sanoa lopulta mitään. Kirjoittaja Eero Lehto UKRAINAN SOTA, Suomi JA MAAILMAN MAHDIT YDIN 4 / 2022 38 YDINHETKI. Mutta monet tosiasiat muuttavat valtadiskurssin luoman kuvan hyvin erilaiseksi ja pakottavat kysymään, tätäkö haluamme
Ratkaisevan tuen Ukrainalle antoi sittemmin usa:n mittava aseapu. On selvää, että usa:n ja muiden Nato-maiden Ukrainalle antama sotilastuki on muuttanut sodan luonnetta. Maailmassa on kaksi mahtia, usa ensimmäisenä ja sitä haastava Kiina toisena. mrd dollaria YDIN 4 / 2022 39 YDINHETKI. Valtadiskurssin ote ei pitkään aikaan ole ollut yhtä kuristava kuin nyt. Sotilasmahtina usa on aivan ylivertainen, kun tarkastellaan vuodesta toiseen käytettyjen sotilasmenojen määrää. Venäjän bruttokansantuote (bkt) oli vuonna 2021 lähes yhdeksän kertaa suurempi kuin siihen nähden köyhän Ukrainan bkt. usa:ssa tai Englannissa aseapu Ukrainalle on tabu, josta ei keskustella. J os toimii Suomessa julkisessa hallinnossa, valtion laitoksissa, politiikassa, keskeisessä mediassa tai yrityselämässä, ei esimerkiksi Natoon liittymisestä voi olla kuin yhtä mieltä. Kun tarkastellaan maailman suurimpien maiden bkt:ta, käy ilmi Venäjän resurssien rajallisuus. Vaikka Venäjä on ollut aktiivinen ja aggressiivinen Georgiassa ja Ukrainassa ja se on ratkaisevasti puuttunut Syyriankin tilanteeseen, ei sen voida odottaa uhkaavan usa:ta eikä Nato-liittoutumaa. Tästä summasta usa:n osuus on runsaat 70 prosenttia. Tämä on länsimaista vapauttamme ja demokratiaamme. Vuosittain Venäjän sotilasmenot ovat olleet yli yksitoista kertaa suuremmat kuin Ukrainan sotilasmenot, minkä vuoksi Venäjän sotilaallinen suorituskyky on ylivertainen suhteessa Ukrainaa. Jos verrataan Venäjää Ukrainaan, on materiaalisten voimasuhteiden ero melkoinen. K un venäjä hyökkäsi Ukrainaan odottamatta ja melkein kaikkien tyrmistykseksi, se näytti varsin ylivoimaiselta. Iso-Britannia on lahjoittanut 3,7 miljardia dollaria ja siten enemmän kuin eu yhteensä, mikä on 2,5 miljardia dollaria. Näennäisesti kukaan ei pakota ketään, mutta kaikki tietävä sanomisen rajat. On vaikea sanoa syytä tähän. Tämän vuoden aikana lokakuun alkupäiviin asti Ukraina on saanut sotilasapua Nato-mailta ja muutamilta muilta länsimailta yhteensä noin 39 miljardia dollaria. Sotilasmenojen vertailu niin ikään osoittaa, ettei Venäjä lopulta ole suurvalta. Venäjän hyökkäys juuttui kuitenkin jo alkuvaiheessa. Aluksi sen sotavoimat vyöryivät eteenpäin vailla vastusta. Jotkut maat kuten Kanada, Iso-Britannia, Hollanti ja Puola olivat toimittaneet aseistusta Ukrainaan jo ennen sodan syttymistä. Maailmanpankki. aseita ja muuta sotilasapua Ukrainaan jo aivan sodan alkupäivinä. Mutta silläkin on merkitystä, että lännestä alkoi valua USA Kiina Japani Saksa IsoBritannia Ranska Italia Kanada Venäjä Espanja 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 BKT 2021. Ainakin tasoittanut voimasuhteita. Onneksi hallitsevilla diskursseilla on yleensä tapana hävitä jossain vaiheessa ja tehdä tilaa uusille
Tämä asema tekee usa:sta mahdin, joka myös varmistaa sen oman maan yritysten vapaan toiminnan suuressa osassa maailmaa. Pari viimeistäkin vuosikymmentä osoittavat sen, että usa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta ilman, että siitä koituisi sille negatiivisia seuraamuksia. Ukraina Italia Sotilasapu Ukrainalle Japani Saksa Ranska Venäjä Iso-Britannia Kiina USA 200 400 600 800 mrd dollaria YDIN 4 / 2022 40 YDINHETKI. Mihin kaikkeen usa tarvitsee asevoimiaan. Samalla joukon olemassaolo kertonee siitä, minkälaisten intressien vahvistamiseen usa:n sotilasmahti voisi mahdollisesti suuntautua nykyisin: vähintäänkin varmistaa näiden yritysten kitkaton toiminta. Monimutkaisuudessa ja siten vaikeasti matkittavuudessa kestävintä tuotanto on Japanissa, Etelä-Koreassa, Sveitsissä ja Saksassa. Läntisissä tiedotusvälineissä asia esitetään usein siten, että asemahtia käytetään lähinnä yksilönvapauksien, itsemääräämisoikeuden ja demokratian puolustamiseen maailmalla. Sipri. N yt kun sota on käynnissä Ukrainassa, usa:n asevoimien suurta kokoa pidetään länsimaissa varsin yleisesti hyvänä asiana. Suurimmat sotilasmenot, myös tuen suuruus Ukrainalle 2022. Tätä on verrattu eu:n kaikkien toimialojen kuuteen kannattavimpaan yritykseen. Tämä ei tarkoita sitä, että usa:lla ei olisi yhä tärkeitä taloudellisia etuja, joita sen sotilasmahtikin tavallaan edistää. Päinvastoin, kuten hyökkäys Irakiin osoitti, osa sen Natokumppaneista seurasi sitä spontaanisti, vaikkei asiasta oltu tehty Natossa muodollista päätöstä. Kansainvälisessä kaupassa Eurooppa nojaa autoteollisuuteen sekä kone-, laiteja kuljetusvälineteollisuuteen, mitä melko yleisesti pidetään puutteena. usa:n huolia ja sen asemahdin globaalia roolia ymmärtää paremmin, kun tarkastelee eri maiden ja maablokkien vahvuuksia ja heikkouksia kansanvälisessä taloudessa. Ne ajat taitavat olla ohi, jolloin usa:n sotilaallisen mahdin keskeinen tehtävä oli varmistaa fossiilisten polttoaineiden saatavuus. Oheiseen taulukkoon on kerätty usa:n suurimpien alustateollisuuden yritysten voitot. Voidaan kysyä, toimiiko maailman suurin aseja talousmahti kansainvälisellä kentällä kunnioittamalla kansainväistä oikeutta ja wto:n (Maailman kauppajärjestö) asettamia pelisääntöjä. Mutta toisaalta, tätä teollisuutta on vaikeampi haastaa kuin usa:n melko haavoittuvaiseksi osoittautunutta alustateollisuutta, joka vielä toistaiseksi on markkinavoimaansa nojautuen kyennyt paisuttamaan voittojansa. Vallitseva näkemys usa:ssa on, että asevoimat on tärkeä elementti diplomatian ja talouselämän ohella, jolla taataan usa:n johtava globaali asema. usa on tällä listalla 12., kun Suomi on 14. usa:n kansainvälinen kilpailukyky on pitkälti edellä esitetyn globaaleilla markkinoilla toimivan yritysjoukon varassa. Mutta onko asia näin yksioikoinen ja onko muita selityksiä. usa:ssa puolestaan kysytään usein, mihin tarvitaan näin suuria asevoimia, jotka ovat läsnä lähes kaikkialla maailmassa. usa:n vahvuutena voidaan kuitenkin pitää sitä, että se on johtava maa joillakin strategisilla teknologian aloilla kuten siruteknologiassa. Tuotteiden monimutkaisuutta kuvaava indeksi antaa hyvän kuvan kunkin maan kilpailukyvyn kestävyydestä
Edellinen ehkä kertoo, mihin asemahtia tarvitaan. Mutta kun Kiina rynnisti yhä vaativimpiin tuotteisiin, usa:n puheet Kiinan uhasta kiihtyivät ja lopulta asennemuutoksen ajateltiin legitimoivan Kiinan tuotteiden syrjinnän. Tästä selittyy useat wto:n sääntelemän kansainvälisen kaupan pelisääntöjen vastaiset toimet, joilla on rajoitettu kiinalaisen verkostotoimialan ja kiinalaisten elektroniikkayritysten toimintaa. Nostihan se kesäkuussa kanteen Kiinaan vastaa, kun se kielsi eräiden harvinaisten maametallien maastaviennin. Kun sitä on tarpeeksi, mahtia kunnioitetaan. Kiina pitää tätä päätöstä aivan aiheellisesti wto:n sääntöjen vastaisena. Autoritaarinen hallinto ei ollut este kaupalle. Kiina on vielä selvästi perässä. Viimeksi lokakuun alkupäivinä usa määräsi, ettei vaativimpia amerikkalaisia puolijohteita saa viedä Kiinaan (chips act). wto:n sääntöjen kanssa tämäkin laki on mitä ilmeisimmin ristiriidassa, koska se edellyttää, että ostettava sähköauto on kokoonpantu usa:ssa. Forbesin maailman sadan kannattavimman yrityksen joukossa onkin vain kaksi ei-amerikkalaista alustateollisuuden yritystä, molemmat kiinalaisia (Tencent ja Alibaba). eu ilmoittikin epävirallisesti huolensa molemmista yllä mainituista laeista ja asetuksista, mutta wto:n kokouksessa eu:n komission edustaja oli hiljaa. Niin kauan kuin Kiina oli jäljessä länttä teknologiassa ja kun amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset teettivät Kiinassa alihankintaa hyvin matalilla kustannuksilla tuotteita, kaikki tuntui olevan hyvin. Itse asiassa sekä usa:n demokraatit että republikaanit pitävät Kiinaa uhkana sen johtavalle asemalle maailman talousmahtina. Viime aikoina usa on aktivoitunut toimissaan Kiinaa vastaan. U sa:ssa demokraattisen puolueen johtavalla ryhmittymällä (New Democratic Coalition), joka on johtanut ulkopolitiikkaa, on tiukin kytkös Suurimpien yritysten voitot, 12 kk huhtikuuhun 2022, mrd dollaria, Forbes. eu ei ole kuitenkaan ollut täysin passiivinen wto:ssa. Näitä tuotteitahan Kiina ei vielä itse kykene valmistamaan. Joko sen vuoksi, että voit uhata aseilla tai sen vuoksi, että olet kiitollinen, kun näin mahtava valtio suojelee sinua aseillaan. Tarkemmin ottaen usa kieltää sellaisten puolijohteiden viemistä Kiinan, joissa on käytetty amerikkalaisia välineitä (tools), mitä se sitten tarkoittaakin. Tämä on myös eurooppalaisten etujen vastaista. Elokuussa 2022 usa sääti uuden lain, ira:n (Inflation Reduction Act), joka antaa verotukea niille, jotka luopuvat vanhasta polttomoottoriautosta ja ostavat tilalle sähköauton. Siruteknologiassa usa:lla on vielä johtavat asema ja sen kilpailijat ovat lähinnä eteläkorealaisia ja taiwanilaisia yrityksiä. Mitä tulee usa:n tuoreisiin toimiin puolijohteiden osalta, kaikki eivät edes maan sisällä usko, että ne ovat järkeviä. T ällä hetkellä Kiina on usa:lle suurin uhka sen internetja verkkokauppayritysten haastajana. Samalla usa pyrkii estämään muitakin, kuten Etelä-Koreaa, viemästä näitä tuotteita Kiinaan, joka on niiden suurin vientimarkkina. Riskinä on, että muun muassa korealaiset kaappaavat Kiinan markkinat ja että kiinalaiset ovat pakotettuja kehittämään omaa, vaativien sirujen tuotantoaan aiemmin suunniteltua nopeammin. USA Voitot EU Voitot Amazon 33,4 Volkswagen 17,5 Apple 100,6 Total 16,1 Alphabet 76 Mercedes-Benz 27,2 Microsoft 71,2 Hennes/Vuitton 14,2 Meta 39,4 BMW 14,6 Intel 19,9 Stellantis 16,8 Yhteensä 340,5 Yhteensä 91,8 YDIN 4 / 2022 41 YDINHETKI
Vaihtoehdottomuutta Nato-kysymyksessä perustellaan meillä sanomalla, että vaikkei Venäjä nyt uhkaa Suomea, eikä uhannut viime keväälläkään, hyökkäisi se suurella todennäköisyydellä myöhemmin puolueettomaan Suomeen. Toisaalla on esitetty, että hävittäjään pitäisi saada uusi tehokkaampi moottori. Lisäksi tuore 500 miljoonan euron rakettien osto usa:sta Suomen kasvattaa sotilasmenoja. Sain tutkimuskumppanieni kanssa selkeän tuloksen, jonka mukaan sotilasmenot heikentävät tuottavuutta ja bkt:ta. usa on tässä suhteessa vielä poikkeus. Natossa pienen Suomen on lisäksi seurattava usa:ta erilaisiin kansainvälisiin selkkauksiin kyseenalaistamatta juuri mitään varmistaakseen Naton häilyvien turvatakeiden pitävyyden. Koska Suomen laivue on pieni – Kanadan ja Norjan kokoluokkaa – meidän menomme ovat myös näiden maiden tasolla ja siten huomattavasti korkeammat kuin amerikkalaisilla. Nato-maat ovat tehneet liian vähän jännitteitä ylläpitävien rakenteiden purkamiseksi. Kun tätä on tutkittu muualla, negatiiviset bkttai tuottavuusvaikutukset näyttävät pätevän selvimmin kehitysmaihin tai kehittyvien talouksiin. Seurauksena ovat olleet asemäärärahojen kasvu. Tämän kaiken korjaaminen lisää kustannuksia. Yksi syy tähän voi olla siinä se, että kehittyneillä mailla on omaa asetuotantoa. f-35:teen liittyy myös useita ongelmia. Ensinnäkin Suomi on jo tinkinyt aiemmista periaatteistaan, kun se hyväksyi Turkin painostuksesta kurdien oikeuksia polkevan sopimuksen. Suomen sotilasmenot ovat muutamassa vuodessa (2019 – 2021) nousseet 1,8 miljardia euroa niin, että näiden menojen bkt-suhde oli viime vuonna kaksi prosenttia ja nousee siitä vielä prosentin kymmenyksen tänä vuonna. Mutta tässä on huonot puolensa. Tämä on epäuskottavaa, mutta myös ainoa peruste Natoon liittymiselle. Aivan viimeksi Etelä-Korea valitti hävittäjän jo aiemmin tunnetusta epäluotettavuudesta. T oimiessani palkansaajien tutkimuslaitoksessa tutkin sotilasmenojen tuottavuusvaikutuksia 41 maata kattavalla paneeliaineistolla. usa:n sotilasmenojen vaikutuksia talouteen ovat tutkineet taannoin Tom Riddell (1988, American Economic Review) ja sittemmin Bryan Rooney ja muut (2021, Rand YDIN 4 / 2022 42 YDINHETKI. N äennäisesti suomella ei pitäisi olla mitään valittamista usa:n suuruudesta. amerikkalaiseen alustateollisuuteen muun muassa vaalitukea koskevien tietojen perusteella. Ilmeisesti ne syrjäyttävät muita tuottavuuden kannalta tärkeitä julkisia menoja. Toiseksi Suomi liittyy sotilasliittoon, joka ylläpitää sotilaallisia jännitteitä koko maailmassa ja siten sotilasmenojen tasoa korkeana kauttaaltaan. Vain sillä on niin suuri asemahti, että sillä voidaan vaikuttaa tehokkaasti kansainväliseen politiikkaan ja sitä kautta talouteen. Ukrainan sodan myötä sotilasmenot ovat nousemassa toki lähes kaikkialla. Republikaanien tavoite palautta kaikkien työvaiheiden työpaikat Amerikkaan on lähinnä epätoivoinen, kun ottaa huomioon, että Apple ja Amazon maksavat Kiinassa kokoonpanoja varastotyöläisille vain 1 – 2 dollaria tunnilta, paljon alle sikäläistenkin normien. Tulokset eivät ole yhtä selkeitä kehittyneiden talouksien kohdalla. Suomen hx-ryhmä nimittäin uskoi, että Suomen kohdalla päästäisiin usa:n tasoisiin kustannuksiin, vaikka näitä menoja hallitsevat mittakaavaedut: mitä suurempi on koneiden määrä sitä alemmat ovat käyttökustannukset. Kun tämä Bidenin johtama ryhmä näkee Kiinan uhkaavan kannattavimpien amerikkalaisten yritysten voittoja, republikaanit katsovat Kiinan uhkaavan usa:ta siksi, että amerikkalaiset työpaikat ovat kadonneet Kiinaan. Epäilen tätä ja syynä ovat muun muassa ostettujen f-35 -hävittäjien alakanttiin arvioidut käyttöja ylläpitomenot. Ulkoministeri Haavisto lupasi hallituksen Natoon liittymistä koskevaan esitysluonnokseen vedoten, että Suomen puolustusmenojen suhde bkt:hen laskee alle kahteen prosenttiin vuoden 2026 jälkeen. Onhan Suomi pääsemässä Natoon ja siten usa:n suojelukseen
Rooney ja muut päättelivät, että ainakin liittoutuminen Naton piirissä lisää usa:n kauppaa Nato-alueella. Prosenttia Japani Saksa Kanada Ruotsi Tanska Espanja Italia Kiina Norja Ranska Australia Suomi Puola Viro Iso-Britannia Ukraina USA Venäjä 1 2 3 4 5 YDIN 4 / 2022 43 YDINHETKI. Verrattuna vuodentakaisiin ja helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä annettuihin ennusteisiin eu:n komissio on syksyisessä ennusteessaan alentanut ensi vuoden bkt-ennustettaan noin pari prosenttiyksikköä 0,4 prosenttiin. Venäjän talous on jo taantumassa. Näin olosuhteet inflaation riistäytymiselle energiahintojen noustessa olivat otolliset. Näiden teoreettiseen malliin nojautuvien tutkimusten mukaan usa:n sotilaallinen mahti ja liittoutuminen Naton puitteissa tukee usa:n pääoman kasaantumista kansainvälisesti tai vähintäänkin luo edellytyksiä tähän. Koronan jälkeen se on jo toinen suuri shokki ja se on hidastanut koko maailman talouskasvua jopa yhden prosenttiyksikön verran. Käynnissä oleva sota vaikuttaa eu:hun ennen kaikkea kallistuneen energian hinnan vuoksi. Jottei euro heikentyisi vielä lisää dollariin nähden, ekp:n on pakko seurata usa:n keskuspankkia koron nostoissa. Mitä tulee taas Venäjään, niin sen vaikeudet rintamalla pakottanevat sen tinkimään aika ajoin esittämistään kovista tavoitteistaan. Ukrainan tuen kustannukset, velvoite osallistua näköpiirissä olevaan Ukrainan jälleenrakennukseen ja näiden kustannusten paisuminen sekä energian hinnan pysyminen korkeana vaikuttanevat myös länsimaiden halukkuuteen jatkaa tukeaan. M iten talouden näkymät vaikuttavat halukkuuteen päästä rauhaan Ukrainassa. Toistaiseksi Saksa ja Ranska ovat esittäneet varovaisesti rauhanneuvotteluja, mutta ne ovat kiltisti sopeutuneet usa:n linjaan. Sotilasmenojen suhde BKT:hen 2021 Sipri. Mutta kuinka kauan jaksetaan odottaa. Kun demokraateille tai ainakin Bidenin ryhmälle Venäjä on vihollinen, niin republikaanit eivät välttämättä halua ajaa Venäjää Kiinan syliin. eu:hun se on vaikuttanut enemmän. Demokraatit ja republikaanit suhtautuvat Venäjään eri tavalla. Ensi vuonna eu:n komissio ennustaa Venäjän bkt:n supistustuvan 3,2 prosenttia. Tutkijat kuitenkin myöntävät, ettei koko tästä asiasta voi saada kovin luotettavia tuloksia. U krainan sota on heijastunut voimakkaasti maailmantalouteen. Vaikka Venäjä on viime aikoina vetäytynyt, ei kummankaan osapuolen sotilaallinen voitto näytä olevan vielä pitkään mahdollinen. Inflaation syömä ostovoima ja keskuspankkien kiristävä rahapolitiikka ovat viemässä reaalitalouden – Euroopassa ja usa:ssa – taantuman partaalle. Corporation). Korona-aikana tehdyn elvytyksen jäljiltä rahoitusmarkkinat pursuivat löysästä rahasta. Tätä asiaa on kuitenkin vaikea arvioida, koska se riippuu paljon usa:n sisäisen poliittisen tilanteen kehittymisestä. Vielä toistaiseksi länsi ja ennen kaikkea usa jatkavat sotilaallista tukeaan Ukrainalle, jotta sen asema mahdollisissa rauhanneuvotteluissa olisi vahva
44 YDINHETKI YDIN 4 / 2022. YDIN 4 / 2022 44 YDINHETKI Maskeja ei ole tarjolla kaikille työntekijöille. Harva kaivostyöntekijä elää yli 45-vuotiaaksi
YDIN 4 / 2022 45 YDINHETKI Helvetin kaivostyöläiset Teksti ja kuvat Oscar Espinosa 45 YDINHETKI YDIN 4 / 2022
Muuten altistuu myrkyllisten pilvien rikkidioksidikaasuille. Työ on tehtävä tuulen suunnan mukaan. YDIN 4 / 2022 46 YDINHETKI H e laskeutuvat helvetin porteille. He joutuvat taistelemaan jokaisesta henkäyksestä samalla, kun he irrottavat ja kantavat paljain käsin keltaisia kiven murikoita kraaterista. Päiväansiot jäävät muutamiin sentteihin mutta on enemmän kuin riisiviljelystä saatavat tulot.. Työkaluna on rautatanko, kun rikkiä kaivetaan Jaavan tulivuoresta. Yli kaksisataa miestä suojaavat hengitysteitään vain märällä rätillä
Ensin on kiivettävä, sitten rikottava rikki murikoista ja kerättävä se ja kuljetettava koreissa tulivuoren juurelle.. YDIN 4 / 2022 47 YDINHETKI 47 YDINHETKI Rikkiä kerätään tulivuoren kraaterin järven rannoilta
Vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus maailmaa voi muuttaa! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä O L L A A N Y H T E Y D E S S Ä ! EDUSKUNTA marko.asell@eduskunta.fi kim.berg@eduskunta.fi eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi seppo.eskelinen@eduskunta.fi tarja.filatov@eduskunta.fi jukka.gustafsson@eduskunta.fi maria.guzenina@eduskunta.fi tuula.haatainen@eduskunta.fi timo.harakka@eduskunta.fi eveliina.heinaluoma@eduskunta.fi mika.kari@eduskunta.fi anneli.kiljunen@eduskunta.fi kimmo.kiljunen@eduskunta.fi krista.kiuru@eduskunta.fi johannes.koskinen@eduskunta.fi johan.kvarnstrom@eduskunta.fi suna.kymalainen@eduskunta.fi aki.linden@eduskunta.fi antti.lindtman@eduskunta.fi niina.malm@eduskunta.fi sanna.marin@eduskunta.fi riitta.makinen@eduskunta.fi merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi matias.makynen@eduskunta.fi ilmari.nurminen@eduskunta.fi johanna.ojala-niemela@eduskunta.fi sirpa.paatero@eduskunta.fi raimo.piirainen@eduskunta.fi piritta.rantanen@eduskunta.fi antti.rinne@eduskunta.fi kristiina.salonen@eduskunta.fi ville.skinnari@eduskunta.fi hussein.al-taee@eduskunta.fi katja.taimela@eduskunta.fi erkki.tuomioja@eduskunta.fi tytti.tuppurainen@eduskunta.fi paula.werning@eduskunta.fi pia.viitanen@eduskunta.fi heidi.viljanen@eduskunta.fi tuula.vaatainen@eduskunta.fi
/ 72 PERTTI SIMULA Mitä tehdä nuorten hyväksi?. / 64 VEIKKO RÄNTILÄ Kansakunnan haasteet – tulojen kasvattaminen vai menojen leikkaus. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA. 50 PAULA ILVESKIVI Luottamus ja turvallisuus työmarkkinoilla / 54 NOORA KOTILAINEN JA SUSANNA HAST Kriittisen militarismitutkimuksen huutava tarve! / 60 KATI JUVA Onko Suomi tekopyhä suhteessa Naton ydinaseisiin
Työmarkkinat ovat avainasemassa luottamuksen ja turvallisuuden rakentamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjoittaja Paula Ilveskivi LUOTTAMUS & TURVALLISUUS työmarkkinoilla YDIN 4 / 2022 50 YTIMESSÄ. Monet pyrkimykset ja muutokset työn teettämisen tavoissa vievät päinvastaiseen
Lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjän käsitettä, vaan kysymyksessä on joko aito yrittäjä tai työntekijä. Työn tarjoamisen ja teettämisen näkökulmasta kyseessä on työnantajien liiketoimintalogiikan muutos, kun kysynnän vaihteluista aiheutuva liiketoimintariski ja työnantajavelvoitteet kaadetaan työntekijöiden kannettavaksi. T oistaiseksi voimassa olevan kokoaikaisen palvelussuhteen ja yrittäjyyden rinnalle ja välimaastoon on syntynyt erilaisia työn teettämisen muotoja, joiden tavoitteena näyttää olevan työntekijöiden työsuhdeturvan murentaminen sekä työnantajavelvoitteiden rajoittaminen tai kiertäminen. Mitään kolmatta kategoriaa ei lainsäädännössä ole eikä sellaista tule luodakaan. Lisäksi nämä työntekijät jäävät vaille työpaikan tarjoamaa osaamisen kehittämistä sekä osallistumisoikeuksia ja kollektiivisia neuvotteluoikeuksia. Näissä kumppanuusja toimeksiantojärjestelyissä on kyse enemmänkin työsuhteen naamioinnista muuksi sopimussuhteeksi. Kevytyrittäjiksi tai itsensätyöllistäjäksi naamioiduilla työntekijöillä ei myöskään ole työsuhteen mukanaan tuomaa oikeutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, kuten sairausvakuutuksen, työttömyysturvaan ja työeläkkeeseen sekä työterveyshuoltoon ja lakisääteiseen työtapaturmaja ammattitautivakuutukseen. Sosiaaliturva, mukaan lukien tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet, jää verovaroin rahoitettavaksi. Työsopimuksen sijaan työtä teetetään erilaisten kumppanuustai toimeksiantosopimuksiin perustuen. Työnantajat saavat työntekijöistä irti maksimaalisen työpanoksen mahdollisimman pienillä kustannuksilla. L iiketoimintariskin siirtoa pidemmälle menevät sellaiset järjestelyt, joissa kaikki muutkin työnantajavelvoitteet, kuten sosiaalivakuutusmaksut, siirretään työntekijöille. YDIN 4 / 2022 51 YTIMESSÄ. Julkisuudessa on ollut esillä erityisesti alustavälitteinen ruokalähettien työ, mutta ilmiö ei rajoitu pelkästään heihin vaan laajenee yhä useammille aloille. Vielä 1990-luvulla epätyypilliseksi luonnehditusta työstä on tullut yhä tavallisempaa, mikä on heikentänyt työntekijöiden turvaa. Tätä logiikan muutosta ilmentävät esimerkiksi lisääntyneet määräaikaiset, osa-aikaiset ja nollatuntisopimukset, jotka eivät turvaa työntekijälle säälliseen elämiseen tarvittavaa toimeentuloa ja ennustettavuutta. Työsuhdeturvaa ei ole laisinkaan ja työn teettäjä voi päättää sopimuksen perustelematta ja ilman ennakkovaroitusta tai irtisanomisaikaa. Tällöin työntekijöiden toimeentulo muuttuu epävarmaksi ja on täysin riippuvainen tarjolla olevista työtilaisuuksista. Työntekijät pyritään luokittelemaan niin kutsutuiksi kevytyrittäjiksi tai itsensätyöllistäjäksi, vaikka kysymyksessä on epäitsenäisen ja alisteisen työn teettämisen järjestely, jonka seurauksena tosiasiallisesti työsuhteen kaltaisessa asemassa olevat henkilöt työskentelevät vailla työsuhteen turvaa
Näiden väliin mahtuu muun muassa ylipitkiä työpäiviä ilman korvausta, sairauslomien pitämisen kieltämistä ja työterveyshuollon järjestämisen laiminlyöntiä. Käytännössä upm olisi siis sanellut yksipuolisesti työehdot. Työnantajan järjestämät asumisolot voivat olla epäinhimillisiä. E dellä kuvattujen muutosten ohella työnantajat ovat viime vuosina pyrkineet murentamaan vuosikymmenten aikana Suomeen vakiintunutta kollektiivista neuvotteluja sopimisjärjestelmää, jolla on turvattu yhtäältä yhteiskuntarauhaa ja toisaalta ennustettavia työsuhteen ehtoja. upm myös ilmoitti, ettei se enää neuvottele kollektiivisista työehtosopimuksista, vaan työehdot määritetään lainsäädännön, yhtiön aiempien käytäntöjen ja henkilökohtaisten työsopimusten perusteella. Yritystason neuvotteluista selkeästi vaikeimmat käytiin viime talvena ja keväänä metsäyhtiö upm:n kanssa. Työntekijöiden kaltoinkohtelu ilmenee myös työantajan työntekijään kohdistamana epäasiallisena käytöksenä, henkisenä painostamisena ja kontrollina. Vaikka tämä upm:n uhkaYDIN 4 / 2022 52 YTIMESSÄ. Kollektiivisen sopimusjärjestelmän murentuminen lähti liikkeelle Elinkeinoelämän keskusjärjestön irtaannuttua keskitetyistä tulopoliittisista ratkaisuista vuonna 2016. T yönantajan laillisen tai lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden varassa häilyvän toiminnan lisäksi suomalaiseen työelämään on pesiytynyt työntekijöiden turvallisuutta vaarantavaa hyväksikäyttöä ja työmarkkinarikollisuutta. upm tavoitteli vuosityöajan pidentämistä jopa sadalla tunnilla ilman kompensaatiota, mikä olisi tarkoittanut tosiasiassa palkanalennusta. Yleistäen voisi todeta, että kyse on syystä tai toisesta haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevista työntekijöistä. Vuonna 2020 murentajien mukaan liittyi Metsäteollisuus ry, joka ilmoitti luopuvansa alakohtaisista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Rahanpesutarkoituksessa työnantajat syyllistyvät jopa identiteettivarkauksiin. Yhtiö halusi toimillaan heikentää työntekijöiden neuvotteluja edunvalvontavoimaa. Julkisuuteen on viime aikoina tullut uudestaan esimerkiksi thaimaalaisia marjanpoimijoita koskeva ihmiskauppaepäily. Työehtosopimusten yleissitovuus on taannut vähimmäisehdot myös työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien palveluksessa oleville työntekijöille. Rikosten ja hyväksikäytön uhreina olevilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä vaaditaan maksuja työpaikasta ja työntekijän oleskeluluvista. Työmarkkinanrikollisuuden ja hyväksikäytön uhreina ovat erityisesti ulkomaalaiset työntekijät, mutta ilmiö on laajempi. Hyväksikäytön ilmenemismuodot ovat hyvin moninaisia lähtien liian alhaisten palkkojen maksamisesta aina ihmiskaupan tunnusmerkistöt täyttäviin rikoksiin. Riski joutua hyväksikäytön uhriksi on muita suurempi myös osatyökykyisillä ja nuorilla työntekijöillä
Työntekijöiden näkökulma ja työelämän nykytilaan liittyvät haasteet puuttuvat katsauksen työja elinkeinoministeriön osuudesta lähes täysin. Valtioneuvosto julkaisi syyskuussa ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen, joka on tarkoitettu päättäjien tueksi muun muassa tulevan vaalikauden hallitusohjelmaa laadittaessa. S uomalaisten työntekijöiden turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen tuskin lisäävät työja elinkeinoministeriönkään avaukset. Työsuhteiden naamiointi on estettävä tehokkaasti sekä työntekijöiden hyväksikäyttö ja työmarkkinarikollisuus on kitkettävä suomalaisesta työelämästä. YDIN 4 / 2022 53 YTIMESSÄ. Työelämän epävarmuutta kuvaavat ilmiöt, kuten määräaikaiset työsuhteet, toimeentuloon riittämätön osa-aikatyö, työmarkkinarikollisuus, työntekijöiden hyväksikäyttö ja työnantajavelvoitteiden kiertäminen kumppanuusja toimeksiantosuhteiden kautta olisivat ansainneet osansa tulevaisuuskatsauksen kuvauksissa nykytilasta. Lisäksi erilaisten laskutuspalveluiden kautta tehty työ ja alustavälitteinen työ kuvataan pelkästään uutena yrittäjyytenä ja yrittämisen aloittamisen kynnyksen madaltajana, vaikka näiden työnteon muotojen ongelmat sosiaaliturvaan liittyen mainitaankin. Työntekijöiden aseman parantaminen voidaan aloittaa vahvistamalla lainsäädännön kautta työehtosopimusten yleissitovuutta vastapainona työnantajien neuvotteluhaluttomuudelle. Työntekijöiden luottamus ja turvallisuus tarvitsevat Suomessa kohentamista. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta on kuitenkin perusteltua kysyä, eikö myös työntekijöiden suojelu, työelämän kehittäminen ja työlainsäädännön uudistustarpeet olisi pitänyt ottaa katsauksessa esille tulevaisuuden päätöksentekijöiden tueksi. Työelämän kehittämisen ja työntekijöiden suojelun sijaan työlainsäädännön kehittämisestä vastaava ministeriö käsittelee tulevaisuuskatsauksessa vihreää siirtymää, digitalisaatiota, tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaa, työvoiman kohtaanto-ongelmaa, työllisyysasteen nostamista sekä kilpailukykyä ja yrittäjyyttä. Työlainsäädännön kehittäminen mainitaan tulevaisuuskatsauksessa ainoastaan kohdissa, joissa käsitellään yritysten tarpeettoman sääntelytaakan keventämistä. Työelämän vastuuministeriöltä olisi voinut odottaa sääntelyn virtaviivaistamisen sijaan ehdotuksia näiden ongelmakohtien ratkaisemiseksi. us ei lopulta toteutunut ja pitkän lakon jälkeen yhtiöön saatiin neuvoteltua työehtosopimukset, luottamus neuvotteluun ja sopimiseen perustuvaan työehtosopimusjärjestelmäämme sai upm:n toiminnan vuoksi kovan kolauksen. Nämä asiat on löydyttävä seuraavan hallituksen hallitusohjelmasta. Ministeriön mukaan yritykset tarvitsevat sujuvan sääntely-ympäristön kilpailukyvyn varmistamiseksi, minkä vuoksi muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet on otettava huomioon työlainsäädäntöä kehitettäessä
Kirjoittajat Noora Kotilanen ja Susanna Hast Kriittisen militarismitutkimuksen HUUTAVA TARVE! YDIN 4 / 2022 54 YTIMESSÄ. Militarismissa sotilaallinen ja siviilitila erotetaan toisistaan. Millaisia ilmentymiä militarisaatio – sotilaallisten arvojen vahvistuminen – saa Suomessa juuri nyt. Sotilaallisen kriittinen tarkastelu koetaan usein epäisänmaalliseksi, jopa vaaralliseksi
Sodan riehuessa Euroopassa militarismin kriittisen tarkastelun tila on entisestään kaventunut. Maanpuolustuskorkeakoulussa aseellista voimankäyttöä tai sotilaallisia arvoja ja käytäntöjä ei kyseenalaisteta, tutkimuskohteeseen suhtaudutaan pikemminkin teknisellä ja pragmaattisella kuin kriittisellä tai emansipatorisella tiedonintressillä. V iime kuukausina suomalainen yhteiskunta on voimakkaasti militarisoitunut Putinin sodan vuoksi. Puolustusvoimien tuottaman tutkimuksen, eli puolustustutkimuksen, kontekstissa kysymys sovellettavuudesta tai jopa YDIN 4 / 2022 55 YTIMESSÄ. Vielä vuoden alussa kaukaiselta tuntunut Suomen sotilasliitto Natoon jättämä jäsenhakemus on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka nopeasti sota Euroopassa on militarisoinut meidätkin. Samaa kieltä puhuvat median raportit Ukrainaan sotimaan lähtevistä suomalaisista sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen suosion nopeasta kasvusta, apteekeista loppuneista joditableteista sekä itärajan aitaamisen saamasta suosiosta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellisen turvallisuustutkimuksen painopiste on pitkälti ”tulevaisuuden uhkakuvissa ja Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisessä”, toisin sanoen, tutkimus vahvistaa aseellisen maanpuolustuksen normia ja pyrkii hyödyttämään kansallista puolustusta. Puolustusvoimien alaiseen Maanpuolustuskorkeakouluun sijoittuvan sotilassosiologian piirissä kerrotaan tutkittavan humanistisin ja monitieteisin välinein asevoimia yksilöiden ja ryhmien näkökulmasta, asevoimien sisäistä toimintaa sekä asevoimia yhteiskunnan osana. Se näkyy myös kielen käytännöissä ja tavoissa puhua. Siinä, missä demokraattinen päätöksenteko perustuu avoimelle keskustelulle ja moniarvoisuudelle, on militarismin ytimessä usein ehdottomuutta, vaihtoehdottomuutta ja yksiselitteiseen voimaan nojaavaa konsensushakuisuutta. Vakiintuneita oletuksia sodasta, aseellisen puolustuksen ja sodankäynnin normeista kyseenalaistetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa yleisesti melko harvoin. M ilitarisoituminen prosessina näkyy yhteiskunnassa monella tasolla: väkivallan pitämisenä ratkaisuna turvattomuuteen, maskuliinisuuden ja feminiinisyyden vastakkainasetteluna, voimankäytön ihannointina, sotavoimien erityisasemana, suurina julkisia varoja vaativina puolustusvoimien hankintoina sekä sodan pelon ylläpitämisenä ja arjen tasolla vaikkapa kriisivarautumisessa. A kateemisesti sotaa ja sotavoimiin liittyviä asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa tutkitaan Suomessa muun muassa sotatieteellisen tutkimuksen, rauhantutkimuksen, kansainvälisen politiikan, historiantutkimuksen ja sosiologian piirissä. Militarismia toki kritisoidaan, mutta usein se tapahtuu politiikan marginaalissa, kuten rauhantyön kansalaisjärjestöissä sekä kulttuurin ja taiteen aloilla
Suomalaisen militarismin ilmentymiä, asevoimien käytäntöjä ja niiden sukupuolittunutta luonnetta sekä vallitsevia käsityksiä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta on toki tarkasteltu muun muassa sosiologiassa ja politiikan tutkimuksessa. Kansainvälisesti alan uusinta tutkimusta julkaisee Critical Military Studies -lehti. tutkimuksen organisaatiolle tuottamasta hyödystä on keskeinen ja usein tutkimusotteeseen sisäänrakennettu. Ehkäpä historian karvaista kokemuksista, hankalasta geopoliittisesta asemastakin johtuen, edellytykset sotilaallisen vallan kriittiseen tarkasteluun ja aseellisen voimankäytön vaihtoehtojen pohtimiseen ovat meillä olleet rajatut. Esimerkkinä tästä on Arto Jokisen (2000) uraauurtava tutkimus, jossa hän on tutkinut suomalaista militarisoitunutta maskuliinisuutta ja sotilaspuheen erikoislaatua militarisaation näkökulmista. Suomalaisen rauhantutkimuksen katse onkin useimmiten suuntautunut kansainvälisiin kriiseihin ja konflikteihin, rauhanprosesseihin sekä muun muassa asevarusteluun ja aseistariisunnan kysymyksiin. Jokisen mukaan armeija vaatii poikia omaksumaan tietynlaisen aggressiivisen maskuliinisuuden, ja erityinen sotilaspuhe lyhenteineen ja termeineen edesauttaa militarististen ihanteiden ja asenteiden istuttamista. Kriittisen yhteiskuntatieteen perinteiden mukaisesti kriittinen militarismitutkimus ei pyri vain ymmärtämään ja selittämään kohdettaan, vaan tähtää yhteiskunnalliseen muutokseen: sotilaallisen ja sodan yhteiskunnallisen vallan kyseenalaistamiseen. Tämä tarkoittaa sotilaalliseen vallankäyttöön ja sotilasinstituutioiden toimintaan liittyvien ristiriitaisuuksien, epäkohtien ja jännitteiden esiin tuomista. Rauhantutkimus keskittyy erityisesti sodan ja rauhan kysymyksiin, mutta senkään piirissä ei kiinnitetä yleensä huomiota oman yhteiskuntamme militarisoituneisiin rakenteisiin tai puolustusvoimien valtaan. K riittinen militarismitutkimus on monitieteinen sotatieteellisestä tutkimuksesta ja turvallisuustutkimuksesta eriytynyt tutkimusperinne, jossa tutkitaan sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden välinein militarismia ja militarisaatiota eri yhteiskunnissa. Nyt tuntuu, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on edelleen kaventanut tilaa, jossa omassa yhteiskuntassamme ilmentyvää militarisaatiota ja sen erilaisia ilmenemismuotoja voidaan kriittisesti arvioida. Oman yhteiskuntamme militarisaatiota purkava tarkastelu on jäänyt vähemmälle. Militarismin kriittinen purkaminen vaikuttaa olevan meillä erityisen hankalaa. Kriittinen militarismin ja militarisaation tutkimus sitä vastoin ei ole maassamme vakiintunut akateeminen tutkimusala, eikä tutkimussuuntausta meillä juuri tunneta. Sotatieteellinen tutkimus ei siis tarkastele tai analysoi militarisoitumista tai tarkastele kriittisesti militarismia. YDIN 4 / 2022 56 YTIMESSÄ. Aiheen arkuuden ja tutkimuskentän hajanaisuuden lisäksi tutkimuksen esteenä ovat paitsi asiakirjojen salassapitokäytännöt myös tutkimuslupien saaminen Puolustusvoimiin
Kriittinen militarismitutkimus suhtautuu sotaan, sotavoimiin ja aseellisen voimankäytön YDIN 4 / 2022 57 YTIMESSÄ. Kritiikin hiljaisuus, turvallisuusajattelun militaristinen vaihtoehdottomuus ja kriittisen tutkimuksen suhteellinen vähäisyys kaventavat turvallisuuspoliittista keskusteluamme. Sota on normalisoitu paitsi kyseenalaistamattomaksi historialliseksi ja yhteiskunnalliseksi myös biologiseksi tosiasiaksi, jonka esitetään olevan erottamaton ihmisluonnosta ja vääjäämätön ihmisen yhteisölliselle elämälle, kulttuurille ja valtiolliselle olemassaololle. Vaikka sota ei ole koskettanut Suomea suoraan valtiollisesti ja alueellisesti vuosikymmeniin eikä sodan Suomessa kokeneita ja muistavia ole jäljellä enää paljoa, nimenomaan ”omien sotiemme” muisto elää edelleen vahvana ja valtiollisena. Jos emme kykene kriittisesti tarkastelemaan sotilaallisen vaikutuksia yhteiskunnallisiin käytäntöihimme sekä politiikkamme muotoutumiseen, sekä myös omaan mieleemme, kieleemme, tunteisiimme ja arkeemme, emme voi ymmärtää yhteiskuntaamme, varsinkaan näinä sodan vahvasti leimaamina aikoina. On myös huomattava, että kriittisessä militarismin tutkimuksessa pyrkimys ei ole vain kritisoida ja itsetarkoituksellisesti tuoda esiin epäkohtia. Militaristisessa ajattelussa hierarkiat ja vihollisen olemassaolo ovat luonnollisia. Militarisaatio näkyy kehojen ja tunteiden tasolla, sotilasihanteissa, metaforissa ja tavoissa puhua, sodan muistamisessa sekä siinä, miten arkemme on täynnä usein kyseenalaistamattomia militarisaation merkkejä. Militaristinen on myös oletus siitä, että oikea ja kyvykäs on vain sellainen valtio, joka suojelee itseään asein ja varustautuu sotaan. M ilitarisaatiota voidaan purkaa eri konteksteissa. Sotilaallinen voima puhuttelee strategisesti ja vaikuttaa mieliimme. Kriittisen militarismitutkimuksen piirissä on usein pyrkimyksenä pitää yllä keskusteluyhteyttä sotilashenkilöiden ja sotilaallisen vallan instituutioiden kanssa, jotta sotilaallisen vallan ja -organisaatioiden toimintaa voidaan paremmin ymmärtää. Tarkoituksena ei olekaan vahvistaa aihealueen käsittelyyn usein tiiviisti sisältyvää vastakkainasettelua. Ristiriidat ja erimielisyydet ratkaistaan fyysisellä väkivallalla. Kriittinenkin ote voi olla keskusteleva. Tämä näkyy myös vahvasti keskusteltaessa Ukrainan sodasta. Sota asettaa valtavasti ehtoja yhteisöillemme: se paitsi tuhoaa ja tappaa, maksaa ja pakottaa, myös koskettaa, viettelee ja kiinnostaa. Tämä vahvistaa sotilaallisen vallan erikoisasemaa, mahdollistaa sotilasasioiden läpinäkymättömyyttä, vaikuttaen myös päätöksentekoprosessiemme avoimuuteen ja demokraattisuuteen. Sotaa ja asevoimia brändätään ja aseellisen toiminnan normia vahvistetaan ajan henkeen sopivilla tarinoilla, esimerkiksi asevelvollisuuden, kriisinhallinnan rekrytoinnin kuin taannoin tehtyjen hävittäjäkauppojenkin konteksteissa. Sota ja sodan muisto on yhä joka puolella ympärillämme kulttuurisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, poliittisesti ja myös tunteiden tasolla. Militarismin keskeiset uskomukset tuottavat tämän käsityksen sodasta
Tämä sisältää myös sotilaan kehollisen kokemuksen sekä sotilaskoulutuksen tutkimusta. Siihen kuului muun muassa vakoojaleirejä lapsille ja ohjausta opettajille mahdollisten ekstremististen oppilaiden tunnistamiseen. Lapsuus ja nuoruus on militarisoitunutta myös muualla kuin konfliktialueilla – militarisoituminen koskettaa myös niin sanotuissa turvallisissa maissa ja rauhan aikana. Eräs esimerkki on Puolustusvoimissa hyödynnettävän sotapelaamisen tuominen muihin koulutuslaitoksiin, jolloin sotilaallisten välineiden, ajattelumallien ja arvojen ulotetaan muualle yhteiskuntaan, pitäen sitä0pelkästään hyvänä asiana. Suomalaisen rekrytointimateriaalin kriittinen tarkastelu paljastaa julkisen, operaatiota brändäävän humaanin narratiivin taustalle piiloutuvan YDIN 4 / 2022 58 YTIMESSÄ. Pikemminkin sotilaallinen toiminta on tarkoituksenmukaista esittää sopivasti hyveellisenä ja moraalisesti oikeutettuna, sodat houkuttelevina ja sankarillisina seikkailuina. Esittämällä huimaavia kuvia kiiltävistä teknisen osaamisen huippuaseista myydään paitsi omaa tuotetta myös ajatusta aseellisesta puolustuksesta ainoana mahdollisena ratkaisuna kansalliseen turvallisuuteen. Vaikka ne saattavatkin vaikuttaa viattomilta, militaristiset spektaakkelit voivat olla vahvoja keinoja vaikuttaa siihen, millä tavalla lapsi näkee asevoimat ja millaisia tunteita hänen kokemukseensa liittyy. A sevoimien kertomien tarinoiden sota keskittyy harvoin sodan kauhuihin, tappamiseen, kurjuuteen ja kärsimykseen. normiin ihmisyhteisön keksintönä, joka on vakiintunut niin kiinteäksi osaksi ajatteluamme ja poliittista järjestelmäämme, että sen kyseenalaistaminen on tullut hyvin vaikeaksi. Lapsiin kohdistuvaa militarisaatiota Suomen oloissa ovat esimerkiksi Puolustusvoimien lentosimulaattori jalkapalloturnauksessa ja koululaisten vierailu hävittäjälentonäytöksessä. Se, millaisia tarinoita asevoimien toiminnasta ja toiminnan merkityksestä milloinkin kerrotaan niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin, välittyy kiinnostavasti sotilasoperaatioiden perustelujen ja julkisen legitimaation sekä sotilasorganisaatioiden rekrytointimateriaalin kautta. Kriittisen tutkimuksen avulla voidaan tarkastella tämän tapaisten siviilija sotilastilan rajan hämärtymisen vaikutuksia yhteiskunnassa erityisesti silloin, kun sotilaallisen käytännöt siirtyvät siviilitilaan, mutta myös silloin, kun sotilasorganisaatiossa on nähtävissä demilitarisaation merkkejä. Esimerkiksi Nicole Nguyen (2018) kirjoittaa siitä, miten syyskuun yhdennentoista terrori-isku vaikutti koulutukseen Yhdysvalloissa synnyttäen satoja tutkinto-ohjelmia kansallisen turvallisuuden ympärillä. Lapsuuden militarisaatio koskettaa myös Suomea. Kriittinen militarismitutkimus pitää sisällään sodan ja sotateollisen kompleksin (engl. Asemainonnan tarkoituksena on esimerkiksi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. Oma tärkeä tutkimusalueensa on lapsuuden militarisoituminen. military-industrial complex) tutkimusta, mutta erityisesti sen piirissä, myös Suomessa, tehdään sotilaisiin ja veteraaneihin kohdistuvaa tutkimusta
Viimeaikojen megaluokan turvallisuuspoliittisten kysymysten – niin Nato-jäsenyyden kuin hävittäjähankintojen kuin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisenkin – käsittely kielii turvallisuuspoliittisen keskustelukulttuurimme militarismista ja sotilaallisen vallan demokratiaa kaventavasta erityisasemasta, tilanteesta, jossa poliitikot toimivat sotilaiden kumileimasimina, eikä avointa, laajaa ja moniäänistä keskustelua useinkaan pääse syntymään. Päinvastoin militarismi kiihdyttää tuhoa. ruohonjuuritason banaalimman suhtautumisen aseelliseen toimintaan. Tutkimme militarisoitunutta kieltä ja sen suhdetta demokratiaan Suomessa myös tulevassa kokoelmateoksessa Rauta ja rauha: kriittisiä katsauksia suomalaiseen militarismiin. Tämä kaikki ilmentää sotilaallisen vallan erityistä yhteiskunnallista asemaa: sotilasasiat ovat salaisia ja ne on rajattu omaan piiriinsä, poikkeuksiksi normaaleista avoimista prosesseista, arvostelun yläpuolelle. Edelleen – Venäjän julman hyökkäyssodan aikanakin – nykymaailman suurin yhteinen ongelma ja turvallisuusuhka on ekosysteemin laaja, hallitsematon muutos. Kriittinen militarismitutkimus on uskallusta ajatella militaristisen, väkivaltaan tukeutuvan normin yli ja ohi. Lisäksi sotilasasioita kommentoimaan kykeneviksi katsotaan vain kapea joukko alan ammattilaisia, useimmiten miehiä ja sotilaishenkilöitä. Väkivallan normin ja vakiintuneiden militarististen oletusten kyseenalaistaminen herättää närkästyksen lisäksi helposti alentavaa suhtautumista. Afganistanin operaation kehystäminen humanitaarisena toimintana – ehkä myös Ukrainan tukeminen läntisten arvojen nimissä – on hyvä esimerkki nykysodan brändäämisestä: sotilaallisen toiminnan strategisesta esittämisestä yleisesti hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisena. YDIN 4 / 2022 59 YTIMESSÄ. Kriittinen militarismitutkimus uskaltaa myös nostaa esiin ajatuksen yhteiskuntamme monin tavoin aikansaeläneiden militarisoituneiden rakenteiden uudistamisesta. Puolustusvoimat tietää, että seikkailu kiinnostaa ja sitä käytetään nuorten puhuttelussa. Kriittisessä tarkastelussa seikkailuteema sisältää myös eettisesti arveluttavan ajatuksen hyvinvointiyhteiskunnan kasvattien mahdollisuudesta vaihteluun ja äärikokemukseen maailman turvattomilla kriisialueilla. Ympäristöuhat synnyttävät potentiaalisesti niin sanottuja perinteisiä sotilaallisia konflikteja ja uhkia, mutta asevoimilla ja raa’alla voimalla ei voida vastata juurisyyhyn, ylikulutuksen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Euroopassa jälleen riehuva julma sota tekee militarismin kriittisestä tarkastelusta jopa aiempaa relevantimpaa: Meidän täytyy uskaltaa kuvitella maailma tuhoisien nykynormien tuolla puolen. S otilaalliseen valtaan uteliaasti ja kyseenalaistavasti suhtautuva tutkija altistuu helposti syytöksille naiiviudesta ja kovien turvallisuusrealiteettien huomioimattomuudesta. Kysymys ekokatastrofiin vastaamisesta nostaa esiin mahdollisuuden turvallisuuden uudelleenajatteluun. Laajempi artikkeli kriittisen militarismitutkimuksen tarpeesta on julkaistu Kosmopolis 4/2021
Suomi on liittymässä ydinaseallianssi Natoon. YDIN 4 / 2022 60 YTIMESSÄ. Poliitikot korostavat, että Suomi päättää ulkopolitiikastaan itse, mutta Suomi on jo muuttanut ydinasekantojaan lähemmäksi Nato-maiden näkemyksiä. TEKOPYHÄ Onko Suomi Kirjoittaja Kati Juva suhteessa Naton ydinaseisiin
S uomen nato-jäsenyys on enää Turkin ja Unkarin ratifiointeja vaille. Prosessi on ollut nopea ja suoraviivainen. Silla on oma ydinasearsenaalinsa, josta se haluaa päättää täysin itsenäisesti. Ainoana Nato-maana Ranska ei kuulu tähän. On tärkeää huomioida, että Nato on oman määritelmänsä mukaisesti ydinaseallianssi (Nuclear alliance) ja ydinaseet ovat tärkeä osa liittouman sotilasdoktriinia. Lentoja olisi tällöin todennäköisesti YDIN 4 / 2022 61 YTIMESSÄ. Liittymisprosessin alussa keskustelu ydinaseista jäi taka-alalle, mutta nyt tämä on onneksi aktivoitunut. Suomi voisi siis harjoitella uusilla hävittäjillään ydinaseita kantavien pommikoneiden lennon turvaamista. Kaikkien uusien Naton jäsenmaiden edellytetään kuitenkin osallistuvan ydinaseisiin liittyvään suunnitteluryhmään (Nuclear planning group), jossa ydinasestrategiasta päätetään. Naton puolustus perustuu viime kädessä ydinasepelotteeseen ja kauhun tasapainoon, ja Nato katsoo itsellään olevan ydinsulkusopimuksen mukaan laillinen oikeus ydinaseiden hallussapitoon. Periaatteessa sijoitusmaiden hallituksilla tai parlamenteilla ei ole oikeutta edes tietää, onko niissä ydinaseita tai paljonko ja minkälaisia ne ovat. Näihin snowcat (Support of nuclear operations with conventional air tactics) harjoituksiin osallistuvat myös maat, joilla ei ole omia ydinaseita. Natossa järjestetään myös säännöllisesti sotaharjoituksia, joissa harjoitellaan ydinaseiden lastaamista ja kuljettamista, kuljetusten turvaamista sekä laukaisemista, toki ilman ydinkärkiä. Nato-maihin sijoitetut ydinaseet ovat Yhdysvaltojen sotilasjohdon alaisia, eikä näiden sijoitusmaiden hallituksilla ole mitään valtaa niiden käyttöön. Tämän lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu viiteen muuhun Nato-maahan (Alankomaihin, Belgiaan, Italiaan, Saksaan ja Turkkiin). Aikanaan näitä oli myös Kreikassa ja Kanadassa, mutta nämä maat ovat luovuttaneet ydinaseensa pois. K olmella naton jäsenmaalla (Britannia, Ranska ja Yhdysvallat) on omia ydinaseita, ja nämä maat on noteerattu ydinsulkusopimuksessa (npt). Ydinasetukikohdat ovat eksterritoriaalisia alueita, joihin sovelletaan Yhdysvaltojen, ei näiden maiden lainsäädäntöä
Vaikka Nato-jäsenyydelle ei olla asettamassa ehtoja, puhuvat Suomen päättäjän kauniisti siitä, ettei Natoon liittyminen vaikuta Suomen ulkopolitiikkaan, vaan teemme jatkossakin päätökset itsenäisesti. Meillä ei ole missään vaiheessa ollut mitään tietoa siitä, onko jollain ydinasevaltion laivastovierailulla olevalla sota-aluksella hallussaan ydinaseita. S uomi on siis tässä vaiheessa liittymässä Natoon ilman mitään ehtoja. Ydinenergialakia ollaan joka tapauksessa uudistamassa, koska nykyinen laki ei mahdollista pienydinvoimaloita, joiden rakentamista ja sääntelyä halutaan selvittää. Suomi ei edellytä Suomen ydinaseettomuutta tai ydinaseiden sijoittamisen kieltoa Suomeen. Kaikki Nato-maat eivät näihin ainakaan joka kerta osallistu, esimerkiksi lokakuussa 2022 pidettyyn Steadfast Noon harjoitukseen osallistui vain 14 Nato-maata. Ulkopolitiikan johto (presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto) ovat kyllä sanoneet, ettei ole pelkoa ydinaseiden sijoittamisesta tänne, mutta esimerkiksi pääministeri Sanna Marin on halunnut pitää kaikkia mahdollisuudet avoimina. On jopa esitetty, että erityisesti Naton sisällä voisimme sitten puhua vapaasti ydinaseista ja edistää ydinaseriisuntaa. T ämä vaikuttaa kuitenkin tyhjältä puheelta, koska käytännössä Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan ja ydinasekieltosopimukseen. myös Suomen ilmatilassa. Suomen nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteet Suomen maaperällä. Mikään ei estä samassa yhteydessä poistamasta laista kohtaa, joka kieltää ydinräjähteet. Sen enempää Yhdysvaltojen kun Neuvostoliiton/Venäjän sotilasviranomaiset eivät tällaista koskaan paljasta. YDIN 4 / 2022 62 YTIMESSÄ. Näin ollen on hyvin mahdollista, ja jopa todennäköistä, että Helsingin ja Turun satamissa on aika ajoin ollut myös ydinlatauksia. Tässä yhteydessä on syytä olla tarkkana ja huolehtia siitä, että säädös säilyy, eikä Suomeen voida jatkossakaan sijoittaa ydinaseita. Sitä paitsi lakeja voidaan aina muuttaa. SUOMI ON JO MUUTTANUT SUHDETTAAN YDINASERIISUNTAAN JA YDINASEKIELTOSOPIMUKSEEN. Periaatteessa Suomi voisi näistä harjoituksista kieltäytyäkin. Myös kokoomuksen Petteri Orpo on todennut, ettei Suomen pidä kategorisesti kieltäytyä ydinaseista, vaikkei hänkään niitä tänne esitä. Ydinsulkusopimuksen tarkastelukongressissa Suomi ei tukenut esitystä ydinaseiden humanitaaristen vaikutusten huomioimisesta, koska tätä ei tukenut yksikään ydinasevaltio tai Nato-maa. Lain tulkinta on kuitenkin aina ollut hieman epämääräistä. Näin ollen nykyisen lain mukaan Suomeen ei voisikaan tuoda ydinaseita
komitean äänestyksessä 28. Suomen tulee myös allekirjoittaa yk:n ydinasekieltosopimus, jonka on allekirjoittanut jo 91 ja ratifioinut 68 valtiota. Jopa Australia äänesti tänä vuonna tyhjää, Nato-maat ja ydinasevaltiot vastaan. Tämä avoimuus on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. 10. EMME HALUA SUOMEEN NATON TAI KENENKÄÄN MUUNKAAN YDINASEITA JA ETTÄ TÄMÄ ON KIRJATTU JÄSENYYSSOPIMUKSEEN YDIN 4 / 2022 63 YTIMESSÄ. Vielä selvemmin tämä linjan muutos näkyy yk:n yleiskokouksessa nyt lokakuussa. komitea käsittelee aserajoituksia, ja siellä on vuosittain esillä useita ydinaseisiin liittyviä päätöslauselmia. S uomen tulisi palata aikaisemmalle ydinaseriisuntaa tukevalle kannalle. Usein ne toistuvat hyvin samansisältöisinä vuodesta toiseen. Yleiskokouksen 1. Ulkoasianvaliokunta on myös linjannut, ettei ydinasekieltosopimus ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa. Aseriisunta tulee toteuttaa tasapuolisesti, kansainvälisten sopimusten ja neuvotteluiden avulla kaikkien turvallisuushuolet huomioiden. Suomen tulee aidosti edistää ydinaseriisuntaa ja olla myötäilemättä ainuttakaan ydinasevaltiota tai ydinaseallianssia sen enempää yk:ssa kuin Natossakaan. päätöslauselmaa kannatti 141 yk:n jäsenvaltiota. Suomen tulee myös tehdä selväksi, että emme halua tänne Naton tai kenenkään muunkaan ydinaseita missään olosuhteissa ja että haluamme tämän kirjattavaksi jäsenyyssopimukseen. Nyt Suomi kuitenkin pelkurimaisesti pidättäytyi äänestämästä seuraten Nato-maiden näkemyksiä. Lisäksi Suomi äänesti vuonna 2017 solmittua ja vuonna 2021 voimaan tullutta ydinasekieltosopimusta tukevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka on aiemmin äänestänyt sopimuksen kohdalla tyhjää. Aiemmin Suomi on äänestänyt vastaavan päätöslauselman puolesta. Yksi näistä päätöslauselmista käsittelee ydinaseiden humanitaaristen vaikutusten huomioimista, ja siinä vaaditaan ydinaseriisuntaa. Tänä vuonna 1. Samoin Suomi on nyt julistanut vastoin aiempia linjauksia vastustavansa yk:ssa solmittua ydinasekieltosopimusta, vaikka osallistui tarkkailijana sen osapuolikokoukseen kesäkuussa 2022. Päätöslauselmaa kannatti 124 valtiota. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on kuitenkin kannanotossaan keväällä 2018 ollut avoin ydinasekieltosopimuksen suhteen. Ydinaseet eivät tuo turvaa, olivat ne sitten omia tai muiden. Nyt Suomi on kuitenkin Nato-haukkoja myötäillen päätynyt siihen, ettei se ole huolissaan ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista ja eikä tue ydinaseriisuntaa
KANSAKUNNAN HAASTEET T ilannekuva on vaikea. Jokaisella kotiinpäin vetämisellä on vaikutuksia toisten valtioiden reaktioihin. Kirjoittaja Veikko Räntilä – tulojen kasvattaminen vai menojen leikkaus. Tuolloin ymmärrettiin, että eriarvoisuutta voidaan vähentää ja julkisen talouden kestokykyä parantaa. Samoin on huomattu, että Euroopan ja maailman vakaus on häikäilemättömien diktaattorien käsissä. Nyt niitä uhkaavat Venäjän yksinvaltias Putin sotimalla ja uhkailemalla ydinsodalla. Kilpailu YDIN 4 / 2022 64 YTIMESSÄ. Koronapandemia tuskin on vielä hoidettu ja jo nyt ymmärretään, että mikrobien aiheuttamat pandemiat tulevat toistumaan. Usko markkinavoimien ohjaamaan globaaliin työnjakoon on järkkynyt ja kansallisen edun nimissä työnjakoa muotoillaan uusiksi. Ei kuitenkaan leikkauksilla, vaan veroratkaisuilla. Menossa ja tulossa olevat kriisit ovat johtamassa poikkeukselliseen tilanteeseen, joka vertautuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan
Niitä ekp lisäsi pumppaamalla tuhansia miljardeja euroja pankeille valtioiden ja yritysten lainojen osto-ohjelmallaan. Toinen tapa on ollut menosopeutus. Jossain määrin on käytetty omaisuuden myyntiä. Pandemian aikana annetut suorat tuet ja toisaalla menetykset ovat olleet useiden miljardien eurojen suuruisia. F inanssikriisistä toipuminen vei kymmenen vuotta. Yritykset ovat näin tottuneet siihen, että suuret riskit sosialisoidaan, mutta yhteiskunnallisia velvoitteita ei yrityksille saa asettaa eikä voittoja verottaa. Sodan jälkeinen Saksan velkojen anteeksiantaminen mahdollisti osaltaan sen talousihmeen, joka kannattaisi muistaa. Vielä ei ole sovittu politiikasta, jota tasapainoinen budjetti edellyttää. Lisäksi inflaatiolla on myös hoidettu velan arvoa pienemmäksi. Tuorein esimerkki asiasta on pääministeri Marinin hallituksen YDIN 4 / 2022 65 YTIMESSÄ. Uuden finanssikriisin ainekset ovat olemassa. Ratkaisua haetaan lähinnä teknologioista. Valtion talous on velkaantunut huomattavasti ja budjetit ovat olleet alijäämäisiä. Valtion velan tasapainotusta ja vähentämistä on hoidettu tyypillisesti kasvavan talouden avulla, jolloin velkasuhdetta on saatu alemmaksi ja samalla kasvaneen talouden avulla lisää verotuloja. Talouskehityksen ennakointi vaikeutuu. Euroopan velkakriisiä hoidettiin koko 2010-luku eikä asia ole millään tavalla pois päiväjärjestyksestä. Pandemiat aiheuttavat paitsi kuolemia ja sairautta myös sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia ongelmia kaikkine kustannuksineen. Finanssikriisin jälkeen on myyty monia valtion omistuksia yrityksissä. Samaan aikaan korot ovat nousussa ja niiden osuus valtion menoista syö varsinaisten julkispalveluiden rahoitusta. Kreikan velkajärjestely oli enteilevä ratkaisu, joka saattaa tulla kysymykseen muidenkin maiden kohdalla. Nyt alkaa jo keskustelua hallita ilmaston lämpötilan nousun pysäyttämisen sijasta sopeutuminen jopa yli kahden asteen lämpötilan nousuun. Luonnonvarojen ylikäytön ja hiilinielujen supistumisen vaatimia sanktioituja rajoituksia ei harkita vakavasti. Euroopan valtiot ovat velkaantuneempia kuin koskaan. Tätä tyypillistä tapaa edusti Sipilän hallitus merkittävine koulutukseen ja muihin hyvinvointipalveluihin kohdistuvine säästöineen. Hiilidioksidipäästöt kasvavat edelleen. Rahaa kaivetaan myöhemmin suurten ilmastohäiriöiden aiheuttamien tuhojen korjaamiseen, joka tulee ennakkotoimia kalliimmaksi. Vähemmän on turvauduttu tulonhankintaan ja siten verokorotuksiin ja jos, niin lähinnä on lisätty kulutusveroja. Tuille ei asetettu mitään velvoitteita ja niiden kohdistuminenkin oli sekalaista. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi ei ole tehty muuta kuin asetettu hyviä tavoitteita. strategisesta osaamisesta ja huipputeknologiasta merkitsee poliittisten suojausten lisääntyvää käyttöä kaupan rajoitteena. Kaikilla luontoindikaattoreilla mitattuna kehitys kulkee kohti huonompaa. Kaikki toimet lämpötilan nousun ja luontokadon estämiseksi tai luonnon ennallistamiseksi tarvitsisivat rahoitusta, jota ei tahdo löytyä
Luultavaa on, että vanhushoivan ja terveydenhuollon, koulutuksen samoin kuin varhaiskasvatuksen kriisit jäävät jalkoihin. Lupaukset uuden maakunnallisten hyvinvointialueiden perustamisen myötä syntyvistä rationalisointija synergiaeduista saadaan unohtaa. K ansantalouden kasvun potentiaalit ovat vähäiset. Maailman eliitin keskinäinen solidaarisuus estää asian nostamisen agendalle. Keskusta on ryhtynyt juonimaan hallitussopimukseen kuuluvan hankkeen kaatamista. Talouskasvun keskeisin lähtökohta on investoinnit tuoYDIN 4 / 2022 66 YTIMESSÄ. Se ei näytä sittenkään käyvän. Venäjän uhka aiheuttaa puolustusmenojen lisäämisen tarpeen. Nuoret voivat pahoin ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Se kertoo alan tilaajaosaamisesta ja rationalisointikyvykkyydestä. Keskusta ajattelee budjettivajetta kuin valikoiden, eikä ole perimässä sovittua veroa. aikomus verottaa maasta muuttaneita omaisuuden myyntituloista samalla tavalla kuin maassa asuvia. Hanketta perusteltiin osaltaan useamman miljardin euron säästöpotentiaaleilla. Meillä on lisäksi vanhaa velkaa väestön vanhenemisen, hoivan ja terveysmenojen kasvun muodossa. Venäjän maksuosuutta ei ole otettu esille. Teollisuuden investoinnit eivät yllä korvaamaan edes pääoman kulumista. Ukrainalle annettu aseapu on nykyvarustusten luovuttamista. Terveydenhoidon tietojärjestelmiin on tuhlattu rahaa, mm. Oppia Viron vastaavista edullisista ja toimivista ratkaisuista ei ole otettu. Nämä ajatellaan tukijamaiden maksavan. P utin ryhtyi sotimaan veljeskansansa alistamiseksi. Tämä sota on tullut kalliiksi niin usa:lle kuin Euroopan maillekin. Putinin sisäpiirin sijoitukset veroparatiiseihin kattaisivat kulut. usa ilmoitti juuri myyvänsä Suomelle raketinheitinjärjestelmän 535 miljoonalla dollarilla. Apottiin on saatu kulumaan yli 600 miljoonaa euroa ilman, että ongelmia on ratkaistu. Menot on sovittu hoidettavaksi budjetin ulkopuolella, ikään kuin olisi olemassa jokin muu kassa kuin kansan karttuisa käsi. Tässä vain esimerkki hankintojen suuruusluokista. Ukrainaa on tuettu monin eri tavoin aina aseavusta sotapakolaisten vastaanottamiseen. Tälle tuelle on vaikea nähdä vaihtoehtoa. Nämä täytyy korvata uusilla. Näiden hoitaminen on vähintään muutaman miljardin suuruinen meno. Yritykset investoivat enemmän muualle, kuten Hollantiin, Romaniaan, Puolaan ja Uruguayhin. Suomessa Venäjän sota aiheuttaa miljardien eurojen menot. Emme tällä hetkellä edes tiedä, paljonko tämä sota tulee maksamaan Euroopalle ja erityisesti Ukrainalle. Ukrainan jälleenrakentamisen kustannuksiksi arvioidaan nykytuhoilla 300 – 400 miljardia euroa. Suomi on hankkinut kymmenellä miljardilla eurolla hävittäjiä, joiden elinkaarikustannukset ovat 30 miljardin euron suuruusluokkaa. Turvallisuus ajaa kaiken edelle
Kasvulla tavoitellaan velkasuhteen alenemista suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa kysymys tuloja varallisuuseroista on torjuttu. Tuottavuushyöty on valunut finanssitalouteen. Kasvun kautta Suomen velkaongelman ratkaisu ei ole kovin todennäköistä. Talouskasvun toinen strategia on väestön kasvu ja uuden työvoiman käyttöön ottaminen. Nykyinen kehityskulku on kuitenkin meillä sama kuin muualla kehittyneissä kapitalistimaissa: erot kasvavat. Työvoiman lisätarjonta ei luo tuotantoa eikä työpaikkoja. Suuret rahamäärät ovat sijoittajien ja yksityisten finanssi-instituutioiden hallussa. Työpaikkojen syntyminen vaatii kuitenkin investointeja. Historiallisesti voiYDIN 4 / 2022 67 YTIMESSÄ. Tässä ei ole huomioitu kaikkia edellä mainittuja kehityskulkuja eikä niiden aiheuttamia kustannuspaineita. Tavoite on nykyisen budjettivajeen tasapainoon saattaminen kahden vaalikauden aikana. Tyypillinen väite on ollut, että meillähän on poikkeuksellisen pienet tuloja varallisuuserot, sen enempää asiaan paneutumatta. Viime vuosina tuottavuuden kasvu on ollut vähäistä. Myöskään tuottavuuden kasvun kautta ei voi olettaa tapahtuvan merkittävää talouden kasvua. Pitkän aikavälin talouskasvun mahdollisuudetkin ovat nykyisen säästämisja investointiasteen mukaan 1 – 1,5 prosentin tasolla. Muualla kehittyneessä maailmassa sama kehityskulku alkoi jopa aiemmin. Näin siksi, että pääoman tuotto näyttää olevan siellä suurempi kuin enemmän sitoutumista, huolta ja taitoa vaativissa reaalitalouden investoinneissa. Valtiontalouden tasapainottaminen nykyisessä tilanteessa rinnastuu toisen maailmansodan jälkeen tehtyihin poliittisiin ratkaisuihin. Heille on houkuttavampaa kierrättää rahaa finanssitaloudessa. Näin ollen poliittisia haasteita ovat sekä nykyiset erot että niiden kasvutendenssi. Investointien esteenä ei ole ollut rahoituksen puute, vaan hankkeiden puuttuminen. Muutos ei tapahdu ilman valtion väkevää puuttumista elinkeinojen ja ennen kaikkea teollisuuden kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä Suomeen tulleista sotapakolaisista saattaa muodostua potentiaalia työvoimakapeikkojen paikkaamiseen. Samaan aikaan, kun tarjolla on yli satatuhatta työpaikkaa, meillä on yli satatuhatta työtöntä. Sitä puoltaa erityisesti se, että tuloja varallisuuserojen kasvu on 1990-luvulta lähtien ollut Suomessa jatkuvaa. Tuloja varallisuuserojen kehityksestä tiedetään Matti Tuomalan tutkimuksen perusteella paljon. Toisaalta kasvu toisi lisää verotuloja sekä korkojen että lainanlyhennysten maksuun, niin haluttaessa. tantoon, ei finanssituotteisiin. Suomen työllisyysaste on huippukorkealla, mutta noususuhdanne näyttää taittuvan taantumaan kaikkien alussa mainittujen globaalien kehityskulkujen johdosta. V altiovarainministeriö esittää vuosittaiseksi sopeutukseksi 4 – 5 miljardia euroa. Tässä tilanteessa on täysin perusteltua nostaa esiin kaikkein varakkaimpien ja suurituloisimpien vastuu yhteisestä menestyksestä. Silloin turvauduttiin monissa maissa varallisuuden progressiiviseen verotukseen, jopa 70 – 80 prosentin progressioon
Sen tärkeintä ilmenemisaluetta, taloudellisten resurssien jakautumista, ei silti politisoida. Seuraavan neljän prosentin luvut olivat 23 prosenttia ja neljä prosenttia, koko väestössä vastaavasti 12,8 prosenttia ja 1,7 prosenttia. Keskimääräinen varallisuus ylimmän yhden prosentin ryhmässä 4,5-kertaistui ja sitä alemman neljän prosentin ryhmässä 3,5-kertaistui 1987 – 2016. Tapahtui toisin kuin esimerkiksi Kokoomuksesta on väitetty. Verotus ei ole vähentänyt ylimmän promillen tulo-osuutta. Naisten pienemmät taloudelliset resurssit eivät ole saaneet työssä tarpeeksi huomiota. Välillisten ja välittömien tulojen yhdistäminen on onnistunut tutkijoille Norjassa. Tällöin ylimmän promillen tulo-osuus kasvoi kaksinkertaiseksi. Kaikissa länsimaissa erot kapenivat aikakaudella 1945 – 1980. Tuomalan tutkimuksen perusteella varallisuuseroista tiedetään entistä paremmin. Ylimmän prosentin kasvu 2009 – 2016 oli 32 prosenttia, vuosikasvu 4,1 prosenttia. Sen osuus kasvoi melkein saman verran kuin alimman 70 proentin osuus laski. Tästä voi tehdä päätelmiä todellisimpien tuloerojen tasosta. Ylimmän promillen saamista tuloista puuttuu myös huomattavasti niitä. Finanssikriisin jälkeen varakkaimman prosentin kasvu on ollut jopa nopeampaa. Varallisuus tuo tuloja ja valtaa. Tulojen muunto pääomatuloiksi on auttanut veroasteen alentamisessa. Lisäksi ylimmässä prosentissa ylin kymmenes eli yksi promille koko tulonsaajaväestöstä kasvatti vuodesta 1990 vuoteen 2007 tulo-osuutensa viisinkertaiseksi. Tutkimusta ei tehty muuttuneen talousopin vaikutuksista. Näiden keskimääräinen veroaste on sama kuin keskimääräistä tuloa saavien. Näitä ovat muun muassa holding-yhtiöihin, säätiöihin ja veroparatiiseihin suunnatut pääomatulot. Sama tieto ilmeni verotiedoista. Pääasiallinen selittävä tekijä oli verotus ja etenkin sen progressio. YDIN 4 / 2022 68 YTIMESSÄ. daan osoittaa, että poliittisilla toimilla on voitu vaikuttaa näihin eroihin ja voidaan nykyäänkin. Suurituloisin prosentti tulonsaajista kasvatti vuodesta 1990 vuoteen 2000 tulo-osuutensa yli kaksinkertaiseksi. Maassa on tasa-arvoministeri, jonka vastuulla on lähinnä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Forbesin listalla olevat suomalaiset miljonäärit ovat eri luokkaa kuin verotai varallisuustutkimustiedoissa, huomattavasti rikkaampia. Nyt kun on tutkimustuloksia, niistä ei keskustella. Varakkaimpien osalta varallisuustiedot ovat puutteellisia. Kun yhdistetään tulonsaajan verotukseen ilmoittamat ja hänen omistuksessaan oleviin instituutioihin suuntaamansa tulot, erot kasvavat. Yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttui uusliberalismin maailmanvalloituksen myötä ja tuloeroja oikeuttava jargon kuten tuloerot ovat kaikkien etu, suurituloisten tuloista tihkuu myös riittävästi pienituloisille, vakuutti useimmat. E riarvoisuutta ei kuitenkaan yleisesti pidetä tavoittelemisen arvoisena
Forssan ohjelmassa 1903. Keskusta on lukinnut nykyisen hallituksen budjetin verokertymän kasvun työllisyyden kasvuun. S uuret varallisuudet peritään. Toiseksi, mitä suuremmat tulot tai varallisuus, sitä nopeammin niiden osuus kasvaa kaikista resursseista. Tämän ongelman ovat tunnustaneet usa:n miljardööritkin tekemässään veroaloitteessa. Kun verotulot ovat olleet enenevästi palkoista ja eri tavoin suoraan tai kulutuksesta kerättyjä, heikkenee myös julkistalouden tulopohja. Rikastuminen tapahtuu omistamisella, ei työnteolla. Neljänneksi, erityisesti finanssivarallisuus on kertynyt rikkaiden haltuun. Nettovarallisuudella mitaten omistajayrittäjien ja pörssiomistusten omistajien ylin viisi prosenttia omistaa noin puolet tästä varallisuudesta, omistajayrittäjien ylin viisi prosenttia kasvatti osuuttaan rahoitusvarallisuudesta 52,6 prosentista 58,5 prosenttiin 2009 – 2016, siis talouden taantuman aikana. Sitä paitsi varallisuus voi kasvaa ansiottoman arvonnousun kautta ja tuotantopääoma voi samaan aikaan vähentyä vähentäen tuottavuutta. Tähän on myös vaikuttanut ekp:n rahan jakaminen, joka on nostanut varallisuuskohteiden markkina-arvoja. YDIN 4 / 2022 69 YTIMESSÄ. Rikkaimpien osalla pääomasta tulee lisäksi tuloa, rahoitusvarallisuuden osuus ylimmän viiden prosentin kohdalla oli 45,8 prosenttia väestössä keskimäärin 25 prosenttia. Tuloja varallisuuserojen osalta ei ole kysymys yksinomaan resurssien jakautumisen oikeudenmukaisuudesta, vaan kaiken kaikkiaan yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja luottamuksesta. Meilläkin esitetyistä verotuksen malleista käytiin vilkasta keskustelua jo 1900-luvun alussa ns. K un funktionaalinen tulonjako muuttuu pääoman eduksi, yhteiskunnan toimivuus häiriintyy monella tavalla. Kolmanneksi, varallisuuserot ovat kärjekkäämmät kuin tuloerot ja ne kasvavat nopeammin. Se on yhä vähemmän totta. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on osoittanut, että sijoitettu pääoma osakkeisiin, kiinteistöihin, maahan jne. Luvut johtavat seuraaviin johtopäätöksiin: ensinnäkin, suurituloisempien ja eniten varallisuutta omistavien osuus väestöstä saa suhteettoman suuren osuuden resursseistamme. Ja mikä pahinta: verotus ei ole tasannut eroja eivätkä erojen kasvu katkea edes talouskriiseissäkään. Paljon puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta. Tämähän on kuponginleikkaajien yhteiskuntaa. Nykyinen perintövero ei tasaa ihmisten elämän lähtökohtia. kasvaa nopeammin kuin kansantulo, mikä lisää eroja. Samalla jäävät valtavasti kasvaneet pääomatulot koskemattomiksi ja julkinen valta vaikeroi alijäämiensä kanssa. Tuomala toteaa tuloja varallisuuserojensa tarkastelunsa lopuksi, että yhteiskunta palaa plutokratiaan, varallisuuteen perustuvaan perimysyhteiskuntaan. Ratkaisu on siis laventaa tulopohjaa tekemällä pääomatuloverotus vastaavalla tavalla progressiiviseksi kuin ansiotulojen verotus
Piketty on tutkinut länsimaiden tuloja varallisuuseroja usean vuosisadan ajalta. Se ei puuttuisi kapitalismin peruskiihokkeeseen: voiton tavoitteluun. Se tukisi rikkaiden taseiden panemista työhön. Se olisi pieni alle miljoonan euron varallisuudessa ja kasvaisi aina miljardien omaisuuden kohdalla 10 – 20 prosentin tasolle. Hankkeen kokoonjuoksijat eivät silloin keksineet, miten sen tuottoa olisi voinut lisätä. Varallisuusverotus on otettava käyttöön ja suurten perintöjen verotusta on kiristettävä. Se puuttuisi vain voittojen karttumisen tuloksena syntyvään pääomaan, sen käyttöön ja jakautumiseen. Tämä taas vaatii resursseja. Piketty ehdotti myös progressiivista varallisuusveroa. Yhteisöjen saamia osinkotuloja on myös verotettava. Meillä on oman verotuksensa suunnittelemaan ja minimoimaan pystyvä verorälssi, jonka yhteiskunnallinen asema on niin vahva, että heillä on merkittävä vaikutus harjoitettavaan yhteiskuntapolitiikkaan ja verolainsäädäntöön samoin kuin tiedotusvälineiden hallinnan kautta yhteiskunnalliseen mielipiteeseen. T oisesta maailmasodasta toivuttiin kansallisen solidaarisuuden nimissä verottamalla rikkaita poikkeuksellisella tavalla. Kun Suomessa vuosituhannen alussa poistettiin omaisuusvero, oli keskeisenä argumenttina veron pieni tuotto. Se vaatii tässä esitettyjen verolinjausten toteuttamista. Piketty osoittaa, että perittävät varallisuudet ovat kasvussa. Alussa todetut globaalit kriisit edellyttävät hallintaa. Tulojen muunto ansiotuloista pääomatuloiksi on estettävä. Yhä useampi startup-yrittäjä pääsee työn teosta myydessään lupaavan yrityksensä sijoittajille tai suuryrityksille ja pääsee koroillaeläjän asemaan. Ennen kuin päädymme säästämään itsemme hengiltä ja riisumaan rajusti hyvinvointivaltiota, on syytä suunnata ajatukset yhteiskunnallisen tasauksen kysymyksiin. Vero loisi painetta pääomien aktiivisempaan käyttöön. YDIN 4 / 2022 70 YTIMESSÄ. Eräs havainto oli myös se, että Skandinavian maiden tuloja varallisuuserot olivat pienemmät kuin Ranskan, Saksan, Britannian tai usa:n. Mitä suuremmat pääomat ovat kyseessä, sitä suurempi tuotto. Hänen tärkein löydöksensä oli havainto, että pääoman tuotto kasvaa nopeammin kuin kansantulo. Tasa-arvon ja yhteiskunnan eheyden tulee olla ohjaavina periaatteina taloudellisten voimavarojen kartuttamiselle yhteisten haasteiden kohtaamisessa. Näille ihmisille on myös mahdollista tulojen muunto pääomatuloiksi verotuksen välttämiseksi. Tätä kehitystä ovat järkyttäneet vain suuret yhteiskunnalliset kriisit ja sodat. Meritokratia ei pysty kilpailemaan plutokratian kanssa. Tämä kehitys pitää yllä varallisuusja tuloerojen kasvun, jollei yhteiskunta puutu kehitykseen. Suomenkin tiedot kertovat, että kaikkein suurituloisimpien tuloista suuri osa on pääomatuloja. Markkinatalouden arvokkaaksi periaatteeksi julistettu ajatus yrittämisestä, ahkeruudesta ja koulutuksen mukanaan tuomasta kyvykkyydestä kaikkien ansioiden ja palkitsemisten perusteena ei koske enää kuin osaa yhteiskunnasta. Selittävänä tekijänä oli yhteiskuntapolitiikan erot
TURVALLINEN MAAILMA KAIKILLE, EI HARVOILLE. Väkivallattomuuden edistäminen, rasismin vastustaminen ja suvaitsevaisuus ovat aina olleet keskeisiä sekä rauhantyössä että vasemmistolaisessa kansanliikkeessä. Sodat, pakolaisuus ja rasismi asettavat kansalaistoiminnalle haasteita, joihin pystyvät parhaiten vastaamaan elinvoimaiset rauhanjärjestöt. Tule mukaan! Rauhantyö on tekoja.. Tu le m u ka a n ! va se m m is to .fi /l iit y Me vasemmistoliitossa tahdomme demokraattisen ja turvallisen Suomen sekä maailman, missä kansainvälinen yhteisö tavoittelee rauhaa sekä yhteiseloa, ei sotaa eikä vastakkainasettelua. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä RAUHA ON EDELLYTYS IHMISOIKEUKSIEN JA TASA-ARVON TOTEUTUMISELLE. Tilanne Euroopassa ja lähialueillamme vaatii nyt aktiivista rauhantyötä
Sotimisesta ja sotavarustelusta on päästävä rauhaan. Utopiaan ei ole tarkoituskaan päästä, se antaa vain muutoksen ja kehityksen suunnan. Ongelmista tulee kroonisia, jota monet tahot hyödyntävät taloudellisesti. Sitä mitataan omistuksella. PERTTI SIMULA Kirjoittaja?on?FM?ja?psykoanalyytikko.. Mitä tehdä nuorten hyväksi. Hätä on suuri. Maailma tarvitsee radikaaleja päätöksiä, jotka koskevat kaikkia. Toivottavasti löytyy myös nopeampia keinoja saada tarvittavat muutokset aikaan tulevien sukupolvien elämänlaadun parantamiseksi ja turvaamiseksi sekä hädän ratkaisemiseksi. Ensimmäinen suora kansalaiskeskustelu ja -äänestys tulisi kohdistua nimenomaan yhteiskunnan arvopohjaan: kilpailu vastaan yhteistyö, epätasa-arvo vastaan tasa-arvo, luonnon hyväksikäyttö (riisto) vastaan luonnon kunnioittaminen, pääoman omistus ja entistä suurempi rikastuminen vastaan työnteon tuottama tulos tekijälleen. YDIN 4 / 2022 72 YTIMESSÄ N uorten hyvinvointia koskevat tutkimukset kertovat nuorten voivan jatkuvasti huonommin. Kun kansa on valinnut arvopohjan, muutetaan taloudellisen järjestelmän sääntöjä ja toimintaperiaatteita niin, että ne todellakin ohjaavat kaikkea toimintaa tasa-arvoisempaan ja luontoa kunnioittavampaan suuntaan, mikäli nämä arvot tulisivat valituiksi. Veroja keräämällä järjestelmän uhreille järjestetään sosiaalitoimen tukea, sairaanhoitoa, terapiaa ja eristämistä vankilaan... Rikkaimmilla mailla on kolonialistisen historiansakin takia suurin vastuu. Seurauksena on kasvava kilpailu kaikilla alueilla perheistä, kouluista aina poliittiseen toimintaan. Talouselämä on määräävä tekijä vallitsevien arvojen määrittelyssä sekä työelämän ja kasvatuksen organisoimisessa. Se vaatii saada investoinneille suurempaa tuottoa yhä nopeammin. . Ahneus ja epäinhimillisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän saadaan valtaa. Tämä merkitsee uusia arvoja. K ilpailusta on päästävä globaaliin yhteistyöhön. Utopistinen ajatus. Kilpailu vaatii tuottamaan vähemmällä enemmän. Vastakkainasettelusta toisen ja luonnon huomioon ottamiseen. Kulutusta on laskettava rajusti. Ahdistusta, yksinäisyyttä, eriarvoisuutta, väkivaltaisauutta, huumeiden väärinkäyttöä, syrjäytymistä ja ääriliikkeitä yritetään torjua oireita eliminoimalla. Se vaatii kulutuksen jatkuvaa kasvua. Tie on pitkä. Vaihtoehtona on suoran demokratian lisääminen edustuksellisen demokratian ohella. Se on kuin itseään tuhoava organismi. Ongelmien syyt ovat yhteydessä luonnon kärsimykseen
Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA. 74 RIITTA OITTINEN Löytöretkillä internetin ihmemaassa / 78 JUHANI TOLVANEN Sosialisti ja pasifisti / 80 VELI-MATTI HUHTA Joet, uomat ja purot / 83 VILLE ROPPONEN Historian kautta nykypäivän hermolle / 86 Kirja-arviot / 92 ASTRID NIKULA Är du PK min vän. / 93 Kärnstoff / 94 PASI KOSTIAINEN Kannatti uskaltaa / 96 JARMO PYKÄLÄ Hyvää tahtoa Genevessä ja hulluja Helsingissä / 98 Pala historiaa
Materiaalin hän on hankkinut hakukoneiden avulla ja seikkailemalla netin kuvasivustoilla, eli Umbrico luo uusia kokonaisuuksia ns. Valokuvakriitikko Jean Dykstra on sanonut sen olevan sekä banaali (kaikki kuvaavat auringonlaskuja) että kertovan yleisinhimilYDIN 4 / 2022 74 YDINKOKEMUS. Löytöretkillä internetin ihmemaassa V uonna 2011 kriitikko Chris Wiley totesi, että elämme digitaalisen manian aikaa, olipa kyse instituutioiden tai kadunmiesten tarpeesta julkaista kuvamateriaalia. Kirjoittaja Riitta Oittinen Penelope Umbricoa on kutsuttu metsästäjä-keräilijäksi. Kymmenessä vuodessa netissä julkaistujen kuvien määrä on vain kasvanut. Hänen internetistä keräämiensä tavaravalokuvien keskellä on pakko miettiä sekä omia kulutusja valokuvaustottumuksia että käsityksiä tekijyydestä. Digitaalinen mania ruokkii amerikkalaisen Penelope Umbricon kuvatehdasta. Tämä johtuu kuvaamisen helppoudesta, halpuudesta ja kuvasivustoista. Umbricon ehkä tunnetuin teos on Suns (from Sunsets, 2006 –) esittelee Flickristä kerättyjä kuvia auringonlaskuista. tavallisten ihmisten internetiin lataamista valokuvista. Ne ovat monesti hyvin samankaltaisia. Suomen valokuvataiteen museon näyttelyssä Myydään kuvan mukaisessa kunnossa on esillä internetistä kerättyjä valokuvia, jotka Umbrico on ryhmitellyt aihepiireittäin. Siitä on näyttelyssä videoteos. Sanojensa tueksi hän lateli lukuja: Facebookin ladattiin 300 miljoonaa otosta päivässä ja kuva-alustoihin Flickr ja Instagram yli yksitoista miljardia
VIRVE LAUSTELA / SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO linen (kaikki kuvaavat auringonlaskuja). Osa PENELOPE UMBRICO MYYDÄÄN KUVAN MUKAISESSA KUNNOSSA 14. 10. Kuvia tuosta internetin suositusta meemiotuksesta on Penelope Umbricon näyttelyssä niin paljon, ettei katsoja tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Nämä tunnetilat vaihtelevat näyttelyssä muutenkin, katsojan kohdatessa valtavan määrän internetin osto-ja myyntisivustoilta löydettyjä (yleensä huonolaatuisia) kuvia. 2. 2023 Suomen valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria Mikonkatu 1, Helsinki YDIN 4 / 2022 75 YDINKOKEMUS. Myös Umbricon näyttelyssä pääosassa olevia tavaravalokuvia luonnehtii arkisuus, jopa rujous. I nternetissä on myynnissä kissoja, kissoja ja lisää valkoisia posliinikissoja! Nekin näyttävät erilaisuudessaan samanlaisilta. 2022 – 5
Pääasia on, että potentiaaliselle asiakkaalle selviää, mitä myydään. Kylläpä nekin näyttävät keskenään samanlaisilta. kissoista on kaupallistettu uudestaan museokaupassa myytäviin kortteihin. VIR VE LA U ST EL A / SU O M EN VA LO KU VA TA ITE EN M U SE O YDIN 4 / 2022 76 YDINKOKEMUS. Tämän vuoksi ei olisi ”mielekästä liittää alkuperäiseen valokuvaan tekijyyttä.” U mbricon muiden ihmisten valokuvista muodostamat teokset ovat viiltoja kuluttamiseen. Viis estetiikasta. Mikä on kaupattavan esineen historia ja myyjän tarve päästä siitä eroon. Tekijänoikeuksista onkin keskusteltu myös Umbricon kohdalla. Tästä huolimatta on kiinnostavaa pohtia sitä, mitä kaikkea taiteilija ottaa tai lainaa muilta omaan työhönsä. Tunnistaisivatkohan kuvaajatkaan omaansa tästä samankaltaisten joukosta. Ja joidenkin esineiden kohdalla: olikohan tämän valmistaminen edes tarpeellista. Näyttelyssä kulkeminen on vähän kuin harhailisi käytettyjen tavaroiden liikkeessä. Kissojen ohella näemme muun muassa myyntiin laitettuja elektroniikkajohtoja, kaukosäätimiä ja patjoja. Paljonko vaivaa kannattaa nähdä melko arvottoman esineen myymisessä, sen sijaan että sen lahjoittaisi jonnekin. Ainakin minulla ajatukset kulkivat näyttelyssä samansuuntaisesti kuin kirpputoreilla. Hän on perustellut Suns-teoksensa yhteydessä amatöörivalokuvaajien nimien poisjättämistä sillä, että hänen kokoomatyönsä on fragmentaarinen, ja alkuperäiset valokuvat ovat läsnä kaikkialla. Onko syynä halu kierrättää, rahapula vai molemmat
Umbricon kokoamien, myynnissä olevien näyttöruutujen kuvista pilkahtaa varsinaisen tavaran ohella myös toinen taso. Esimerkiksi Flickrin lähes parintuhannen jäsenen karmivat nuketryhmään (creepy dolls) on laitettu materiaalia vuodesta 2006 alkaen. Esimerkiksi Menzelin projektiin valokuvattu, vaatimattomasti asuva, malilainen perhe ei taatusti myy internetissä yhtään mitään. Sen katsominen on sekä kiehtovaa että noloa. Umbrico ei ole virtuaalisessa keräilyssään mitenkään yksin. Myös Peter Menzelin mittava valokuvahanke Material world. Tällaisen karuuden näkeminen aiheuttaa tunteen suttuisesta tirkistelystä. Nämä vahingossa kuvaan tulleet asiat ovat johtolankoja ja ikkunoita kauppaa tekevien ihmisten elämäntapaan ja arkeen. Esillepano on lähes tuskallisen ylitsepursuava, mutta se toimii runsaudessaan hyvin. Näppäisyihin nettiin myytäviksi laitetuista ruuduista on nimittäin ikuistunut intiimejä heijastumia muun muassa myyjien pyykkija kenkäkasoista, lemmikkieläimistä ja kalusteista. Näistäkin kuvista koostuu uusia kokonaisuuksia, samaan tapaan kuin Umbricolla. Internetin kuvasivustoilla, kuten Flickrissä ja Instagramissa, on lukuisia tiettyyn aiheeseen tai tavaraan keskittyviä ryhmiä, joissa ihmiset jakavat ja kommentoivat löytöjään. Ainutkertaisia otoksia siis. Kuvausympäristöstä riippuen kuvassa näkyy kenties myös itse kuvaajaa tai ruutuun heijastuvaa huonetta. U mbricon näyttelyssä ei ihailla muutamaa teosta seinää kohti, eikä kuvilla ole niin sanotusti tilaa hengittää. Penelope Umbrico: Used Same White Ceramic Cats – eBay, 2014 – 2022.jpg VIRVE LAUSTELA / SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO YDIN 4 / 2022 77 YDINKOKEMUS. Samalla nämä huolettomat otokset ovat myös oudolla tavalla raikkaita ja aitoja, pullisteleehan internet filttereillä otetuista kuvista, lavastuksista ja onnellisuusposeerauksesta. A global family portrait (1994), jossa eri puolilla maapalloa asuvat perheet esittelevät kaiken omaisuutensa, auttaa laittamaan Umbricon näyttämää tavarapaljoutta suurempaan kontekstiin. Itseäni hätkähdytti yksittäinen kuva nallesta, joka antoi vihjeen siitä, että niitäkin internetin kauppasivuilta löytyy kasapäin. Näyttelystä muistuu mieleen myös useita ihmisen toiminnan ja teollistumisen jälkiä käsitteleviä teoksia, kuten elokuvat Koyaanisqatsi (1982) ja Manufactured landscapes (2006). Näkymät ovat kaukana sisustuslehtien tai -blogien kuvastoista. Näyttelyn ääniopastus antaa oivallisesti lisätietoa ja valokuvamuseon verkkosivuilla on taustatietoa
Kaikkea ei pidä mahduttaa edes 140:ään tai 170:ään sivuun vaikka aiheena olisi aatteen ihmisiä Pitkänsillan pohjoispuolelta. Arki on muuten koko ajan kotona hyvin köyhää ja puutteenalaista, mutta Sylvi, joka oli Sinervojen suurperheen esikoinen, pääsee yhteiskouluun ja elää tuona aikana myös normaalia teinin elämää ihastuksineen ja rakastumisineen. Kirjoittaja Juhani Tolvanen Sosialisti ja pasifisti A ino sutinen ja Leena Virtanen rajaavat fiksusti ajan kolmeen vuoteen kirjassaan Sörnäisten tyttö – Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja 1915 – 1918. Sylvi-Kyllikki Kilpi, os. Esipuheessa ja epilogissa tekijät sijoittavat tarinan sekä omaan elämäänsä että Kilven myöhempiin vuosiin. Vallankumousoikeuden konekirjoittajana kevään toiminut Kilpi käy myös elokuvissa ja punakaartilaisten juhlissa Suomen Kansallisteatterissa. Käsikirjoittaja Virtanen ja käsikirjoittaja-piirtäjä Sutinen välittävät hienosti sekä köyhyyden että tekijän innostuneen ja periksi antamattoman aatteen palon: en ole koskaan nähnyt kapinakeväästä kerrottavan myös näin arkitavallisesti. Kirjan lopussa on valokuvia, mutta varsinainen vieraan materiaalin herkku on eri puolille kirjaa siroteltu kuuden sivun mittainen kokoelma aikakauden lehti-ilmoituksia. Maltti on viisaan sarjakuvantekijän merkki. Sylvin vakaumuksen horjumattomuus noina vuosina näyttää lukijasta likimain mahdottomalta uskoa, mutta hänen myöhemmänkin elämän valossa se on johdonmukaista. (Suuri Kurpitsa) Jarkko Räihä puolestaan kertoo kahdesta vuodesta Arndt Pekurisen elämässä teoksessaan Pekurinen (Suuri Kurpitsa). YDIN 4 / 2022 78 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Päiväkirja (1963). Sinervo (1899 – 1987) eli varhaisen lapsuutensa Sörnäisissä, mutta muutti sitten pohjoisemmaksi Vallilaan, josta ajasta hän kertoo muistelmiensa ensimmäisessä kirjassa Sörnäisten tyttö
Räihän kuvaamat Pekurisen unet tuovat mieleen ranskaisen Marc-Antoine Mathieun kafkamaisen ja surrealistiset sarjakuvat. Kirkasotsainen, hivenen Tinttiä muistuttava päähenkilö on vakaumuksessaan yhtä horjumaton kuin Sörnäisten tyttö Sylvi. LEENA VIRTANEN & AINO SUTINEN SÖRNÄISTEN TYTTÖ. ”On oikeastaan aika kummallista, että me huolehdimme päivästä päivään kaikissa pikkuasioissa, ja kuitenkin maailmassa tapahtuu paljon suuria asioita.”… ”Voimmeko koskaan vapautua vihan ja koston kierteestä. Seuraavat kahdeksan vuotta olivat sitten Pekurisen elämässä kuta kuinkin normaalia aikaa perheen perustamisineen ja Suomen Antimilitaristisen Liiton ja Sodanvastustajien liiton puheenjohtajana toimimisineen, kunnes tuli sota ja Pekurinen teloitettiin. Suuri Kurpitsa 2022 • 144 s. SYLVI-KYLLIKKI KILVEN PÄIVÄKIRJA 1915–18 SARJAKUVANA. Unikohtaukset ovat hyvin linjassa Pekurisen tuon ajan kokemusten kanssa. Milloin opimme, etteivät sota ja väkivalta ratkaise maailman ongelmia?” Kilven ja Pekurisen kertomuksissa on niin paljon yhtäläisyyksiä tämän ajan tapahtumiin, että taas saamme todistaa hitaasti syntyvän fiktion olevan joskus enemmän nykyhetkessä kiinni kuin nykymedian päivänkorennot. niitä. Räihän pelkistetty, osin humoristinenkin piirrostyyli ei ole ristiriidassa traagisen uskomattomien tapahtumien kanssa, vaan korostaa JARKKO RÄIHÄ PEKURINEN Suuri Kurpitsa 2021 172 s. Jarkko Räihän kirja kertoo kuitenkin Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain ,”Lex Pekurisen”, syntyajoista eli Pekurisen pasifismin synnyttämästä surrealistisesta kuulusteluja vankilakierteestä 1929 – 1931, joka päättyy hänen vapauttamiseensa. P esäpallon lyönnin päässä Sinervojen Vallilan-kodista Keiteleentien ja Inarinkadun kulmassa asui 1930-luvun lopulla Hämeentie 78:ssa Arndt Pekurinen (1905 – 1941). YDIN 4 / 2022 79 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT
Mallikuvana ei ole vuolas virta vaan jokien, uomiin ja purojen verkosto. Kirjoittaja Veli-Matti Huhta Joet, uomat ja purot Y li viisisataa tekstisivua ja sata sivua nootteja ja kirjallisuusluetteloa – London School of Economicsin edesmenneen antropologian professorin ja poliittisen aktivistin David Graeberin (1961 – 2020) ja University College Londonin arkeologian professorin David Wengrow´n (s. Kirja ei kuitenkaan ole yleisesitys maailmanhistoriasta, vaikka sen alaotsikko sellaisesta vihjaa. 26). Kirja on massiivinen paitsi kooltaan myös aikajänteeltään ja maantieteeltään: kymmeniä tuhansia vuosia ja käytännössä koko maapallo. Yhtä hyvin sellaiseksi voitaisiin valita Calibriasta löytynyt Romito 2: kymmenen tuhatta vuotta sitten kuollut, kehityshäiriöstään huolimatta kunnioituksella haudattu metsästäjä-keräilijä. K ukapa ei olisi kuullut Ötzistä, viisituhatta vuotta sitten nuoli kyljessään kuolleesta ”jäämiehestä”. Ötzi on kuuluisa, väittävät Graeber ja Wengrow, sillä hän kuvittaa sopivasti Thomas YDIN 4 / 2022 80 YDINKOKEMUS KIRJAT. arvelee, että sivilisaatioiden historiaa ollaan vasta aloittamassa. Hänen muumionsa löydettiin Tirolista 1991, ja tapaus päätyi suoraan koulukirjaesimerkiksi paitsi esihistoriallisten yhteisöjen myös itsensä ihmiskunnan väistämättömästä väkivaltaisuudesta. 1972) Alussa oli… on kymmenvuotisen työn tulos. Mutta uuden tai ainakin tuoreen tulkinnan ihmisen historian alusta kirja kyllä esittää. Mutta, kirjoittavat Graeber ja Wengrow, ”…ei ole erityisempää syytä pitää Ötziä ihmiskunnan alkutilan kansikuvapoikana…” (s. Alussa oli..
Hobbesin (1588 – 1679) Leviathanissa (suom. Samaa evolutionistista skeemaa, omin korostuksin, ovat toistaneet sivilisaatiohistoriat 1700-luvulta alkaen. Eikä historia lähtenyt luonnonlain omaisena välttämättömyytenä etenemään johonkin tiettyyn suuntaan. Ihmiset saattoivat aina valita, ja he myös valitsivat, ristiriitaisilla tavoilla. Tuomo Aho) esittämää ajatusta ihmiskunnan väkivaltaisesta alkutilasta, kaikkien sodasta kaikkia vastaan. Joskus kaupungit – esimerkiksi – saattoivat syntyä hallusinogeenien aiheuttaDAVID GRAEBER & DAVID WENGROW ALUSSA OLI… IHMISKUNNAN UUSI HISTORIA Englanninkielinen alkuteos The Dawn of Everything. Teos 2022, 678 s. Hänen mukaansa ihmiset elivät paratiisimaisissa oloissa. A lussa oli… piirtää kuvan muinaisuudesta, joka ei ollut paratiisi eikä helvetti, vaan yhdistelmä molemmista kuten kaikki aikakaudet. Suomentanut Anna Tuomikoski. Mutta sitten tuli maanviljelys, sitten kaupungit ja valtiot ja sitten sotien, väkivallan ja yhteiskunnallisen sorron loputon noidankehä. Historia ei näytä vuolaalta virralta, vaan Mississipin suistolta kaikkine pikkujokineen, uomineen ja puroineen (ks. Historia oli rautainen häkki. Alussa oli… on täynnä aineistoa, joka on kiehtovaa, jännittävää – ja joskus suorastaan fantastiselta tuntuvaa. YDIN 4 / 2022 81 YDINKOKEMUS KIRJAT. Ville Keynäs) perin toisenlaista näkymää historian takaiseen aikaan. Turgot (Reflexions sur la formation et la distribution des richesses), Engels (Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä) ja Diamond (Tykit, taudit ja teräs & Maailma eiliseen saakka) ovat Graeberin ja Wengrow´n käyttämiä esimerkkejä, ja niitä on paljon muitakin. Ihmisen ei auttanut kuin vetää luut kasaan ja pitää turpansa kiinni. Tällainen näkemys menneisyydestä on Graeberin ja Wengrow´n mukaan väärä, vahingollinen ja – tämä on mielestäni keskeinen korostus – tylsä. Sata vuotta Hobbesin jälkeen Jean-Jacques Rousseau (1712 – 1778) väläytti esseessään Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (suom. Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut)
Kansat ja kulttuurit saattoivat vuoroin omaksua maanviljelyn ja vuoroin hylätä sen. Edellinen syytös ei pidä paikkaansa, jälkimmäisestä tendenssistä Graeber ja Wengrow ilmoittavat eksplisiittisesti olevansa tietoisia. Jos pidämme väkivaltaa, sortoa ja suoranaista katastrofia seurauksena luonnollisesta asiaintilasta ja välttämättömästä kehityksestä, meillä ei ole sen paremmin voimia kuin syytäkään pyrkiä mihinkään parempaan. mien visioiden perustalta, ja uusiksi menee myös byrokratian alku: ”Itse asiassa ensimmäiset hallintojärjestelmät (…) näyttävät syntyneen nimenomaan rituaalisissa konteksteissa (…) byrokratia ei saanut alkuaan käytännön ratkaisuina informaation hallinnan ongelmiin (s. ”Jos keskinäinen avunanto, yhteistyö, kansalaisaktivismi, vieraanvaraisuus tai yksinkertaisesti toisista huolehtiminen ovat asioita, joista sivilisaatio on todella tehty, niin sitten sivilisaation tosi historiaa ollaan vasta alkamassa kirjoittaa” (s. Viljelyä tuntemattomat yhteisöt pystyivät suunnittelemaan, organisoimaan ja rakentamaan, esimerkkinä vaikkapa Perämeren rannan jätinkirkot. Itse mietin, voidaanko Elias Canettia (1905 – 1981), Nobel-voittajaa, pitää ”outona eurooppalaisena ajattelijana” (s. 429). 288). Ehkä kaikki on vasta alussa. Entä itse valistuksen aatteet: mitä jos ne syntyivätkin Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden inspiroimina. Ei alojen asiantuntijat saavat rauhassa riidellä yksityiskohdista. Nykyinen maailmantilanne ei juuri toivoa ja luottamusta herätä, mutta sen takia myös kysymys menneisyyden kuvasta aktivoituu. 441). Mutta tarvitseeko asioiden olla niin kuin ne ovat, kysyvät Graeber ja Wengrow. Ne eivät ole saavuttaneet ansaitsemaansa kuuluisuutta tai sitten ne ovat syystä tai toisesta joutuneet huonoon valoon. Andrew Anthony kirjoitti Guardianissa, että Alussa oli… on ollut merkittävin arkeologian oppiaineen saama piristysruiske sen jälkeen kun Indiana Jones selviytyi käärmeitä kihisevästä hautaluolasta. Minusta on selvää, että näin laajan aineiston parissa virheitä sattuu. Suomentaja Anna Tuomikoski on puolestaan selviytynyt valtavasta urakastaan kunnialla, tosin alkutekstin lennokkuus on houkutellut hänet käyttämään tarpeettoman paljon puhekielisyyksiä. Ehkä en loppujen lopuksi lähtisi arvioimaan Alussa oli… -teosta esimerkiksi ”tieteellisen” historiantutkimuksen kriteerein. YDIN 4 / 2022 82 YDINKOKEMUS KIRJAT. Jos näin ei olisi, jossain olisi virhe. Ei ihme, Graeber ja Wengrow kohtelevat eläviä ja kuolleita kollegoitaan herkullisen häpeämättömästi. Kirjoittajat ehdottavat muun muassa esihistoriallista matriarkaattia ”propagoineen” liettualais-amerikkalaisen arkeologin Marija Gimbutasin (1921 – 1994) maineen palautusta. Kirjoittajia on syytetty milloin mistäkin, muun muassa kykenemättömyydestä ymmärtää 1700luvun kirjallisuuden konventioita. Y htä paljon kuin Alussa oli… kykenee lumoamaan, se kykenee myös herättämään rajua vastustusta. Suomessa olen kuullut teosta moitittavan muun muassa Afrikan unohtamisesta tai mieskirjoittajille tyypillisestä halusta rakentaa kaiken kattavia selitysmalleja. Alussa oli… esittelee suuren joukon ”suuren yleisön” huonosti tuntemia tutkijoita ja tutkimuksia. Ehkä se pikemminkin kuuluu yhteiskuntaja kulttuurifilosofian piiriin, samalla tavalla kuin sen kirjoittajien arvostavasti kritisoima Rousseau
Dokumenttiproosan tekijä taas ikään kuin keksii lajin aina uudelleen – ainakin jos on osaava. Fiktiossa vallitsevat usein vakiintuneet genret ja keinovalikoimat. Äkeä tendenssi taipuisi taitamattoman kirjoittajan käsissä helposti saarnaamiseksi. Valkovenäläinen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitš nojaa haastatteluihin: hän puhuttaa kymmeniä ihmisiä ja muovailee sen pohjalta romaaninsa. Vuillard tavoittelee minimalismia. Lajin pioneeri Norman Mailer sekoitteli omaa kokemustaan, journalistisia keinoja ja kirjallista aineistoa. Kongo ja Köyhien sota ovat vielä tiiviimpiä, 50 ja 80 sivun väliltä. Kirjailija rakentaa teoksensa pikaleikkausYDIN 4 / 2022 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kirjoittaja Ville Ropponen Historian kautta nykypäivän hermolle R anskalaisen Éric Vuillardin (s. Vuillard kirmaa kiinnostavammille kairoille: hän yhdistelee historian kuvausta, esseististä pohdintaa, fiktiota ja pamflettia. Suomessa vaikkapa Juha Hurme on soveltanut vastaavaa tyyliä Finlandia-palkitussa romaanissaan Niemi (2017). Vuillard hallitsee tyylin. Ehkä tylsin tapa tehdä dokumenttiromaani on koostaa fakta-aineistosta suoraviivainen tarina. Ranskassa Vuillardin kirjallisia sukulaisia ovat esimerkiksi Laurent Binét ja Emmanuel Carreré. heinäkuuta (2021) – myös uusi suomennos on dokumenttiproosaa. Vuillard kirjoittaa kevyttä ja terävää kaunokirjallisuutta. Tällainen faktaa ja sepitettä vatkaava esseistinen tyyli on 2000-luvulla yleistynyt kaunokirjallisuudessa. Kuten Vuillardilta aiemmin suomennetut teokset – Goncourt-palkittu Päiväkäsky (2019) ja 14. Historian kuvauksen, esseistisen pohdinnan, fiktion ja pamflettimaisen tyylin yhdistely on yleistynyt 2000-luvulla. Tiukaksi tislatun tekstin takana kihisee tietomäärä ja viittausten verkosto. Hänen teoksensa ovat harvoin yli 200-sivuisia. 1968) kaksi kertomusta Kongo ja Köyhien sota toteuttavat kirjailijan itsensä kirjallisuudelle määrittämää tehtävää: paljastaa varallisuuden jakautuminen, alistaminen ja taistelu
K ongo lähtee liikkeelle Berliinin konferenssista 1884, jossa 14 eri suurvaltaa jakoi härskisti Afrikan. Siltala 2022 150 s. Kirjailija osoittaa myös, miten rikoksella luotu vauraus yhä ravitsee länsimaailman suuromistajia, näitä hienostuneiden ryövärien perillisiä. Kongossa rinnastuvat Berliinissä planeetan resursseja huutokauppaavien diplomaattien omaisuus ja orjakauppa, palatsit ja Kongon uhrit. KAKSI KERTOMUSTA Suomentanut Lotta Toiviainen. YDIN 4 / 2022 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. Kirjallinen kuvaus lipuu konferenssipaikan arkkitehtuurissa, diplomaattien sukujuurissa, sanaleikeissä. Kongossa nostetaan valokeilaan todellisia historian henkilöitä: Leopold II, Belgian kuningas, joka lobbasi Kongon yksityiseksi omaisuudekseen; luutnantti Lemaire, joka Leopoldin laskuun poltti kyliä Kongossa ja vaati heimoilta alistumista; Léon Fiévez, byrokraatti ja kiduttaja, joka sääti, että jokaisesta ÉRIC VUILLARD KONGO / KÖYHIEN SOTA. 18 – 19). Vain harva valtiokaan on ottanut vastuuta imperialismista. Monesti ennenkin käsiteltyihin aiheisiinsa, Kongon kolonisointiin ja 1500-luvun Saksan talonpoikaissotaan, Vuillard onnistuu löytämään tuoreen näkökulman ja käsittelytavan. Miten valta voikaan keskittyä niin mauttomasti! Nämä eivät ole uusia ajatuksia, mutta hyvä niistä on muistuttaa. Vuillard kuvaa eliitin edustajia satiirisen tyylikkäästi: ”… keskellä yletöntä kevytmielisyyttä, stukkoja, kipsiliaaneja ja lasilieskoja, keskellä hirviömäisen kepeää vaurautta, rehottavaa ilmeettömyyttä, vimmaa olla sanomatta mitään, ainoastaan vatvoa ja lörpötellä, siirrellä pilliä juomalasissa, keskellä kaikkea tukahdutettua seksuaalisuutta, jota tihkuu kiinalaisista vaaseista, mandariineista, oksien ja kärhöjen syheröistä, satyyrien piirileikeistä ja pikkuhirviöiden virnuilusta, kaiken tuon keskellä pohditaan vakavasti maailman kohtaloa ja kuiskitaan valtaisia laskutoimituksia” (s. Hän harjaa tunnettuja historiallisia tapahtumia, mutta pyrkii puhumaan myös nykyhetkestä. ten katkomista lyhyistä luvuista
Ilman talouskasvua yhden vauraus on suoraan pois joltain toiselta. Tuoretta hänen Kongossaan on se miten pahalle muovataan kasvot. Kongoa riistettiin kumin takia, ja Leopoldista tuli ”porvarisfaarao”, kuten Vuillard kirjoittaa. Luther sanoutuikin irti puhkeavasta talonpoikaiskapinasta ja vaati lahtaamaan kapinalliset kuin koirat. Mitä uutta Vuillard sanoo. Myös Friedrich Engels ja Karl Kautsky ovat kirjoittaneet Saksan talonpoikaissodasta ja luonnehtineet sitä varhaisena esimerkkinä luokkien välisestä konfliktista. tapetusta mustasta oli tuotava katkaistu käsi todisteeksi luodin tehokkaasta käytöstä; Goffinet´n veljekset, jotka neuvottelevat Leopoldin ”firmalle” etuja. K öyhien sota jatkaa kapinan teemaa, jota Vuillard pyörittelee myös 14. Vuillard keskittyy radikaalin teologin Thomas Muntzerin elämäntarinaan. heinäkuuta -teoksessaan. Kirjailija myös kritisoi vapaakauppaa ja näyttää millainen on nykyisen talousjärjestelmän kolonialistinen alkuhämärä. Joseph Conrad kirjoitti aikanaan aiheesta romaanissaan Pimeyden sydän (1899). Tuo Ranskan vallankumousta käsittelevä kirja uppoaa ehkä liikaa ranskalaisiin yksityiskohtiin, joita muunmaalaiset eivät niin tavoita. Ihmiset alkavat Muntzerin kehotuksesta vaatia Jumalan valtakuntaa tässä ja nyt, mutta sitä ei valta voi suvaita. Kongo / Köyhien sota voi silti olla ajan hermoilla, kun ajattelee, miten pandemia ja imperialistinen hyökkäyssota Euroopassa on paljastanut talousjärjestelmän haavoittuvuuden: kriisiuutiset täyttävät eetterin. Sven Lindqvist viittaa hänkin Kongoon peratessaan imperialismia esseeteoksessaan Tappakaa ne saatanat (1992). Kun lähitulevaisuudessa siirrytään jälkifossiiliseen yhteiskuntaan, tulee talouskasvu väistämättä taittumaan, eikä se enää pysty peittämään jyrkkiä tuloja varallisuuseroja. Talonpoikaiset kapinalliset jyrättiin Frankenhausen taistelussa, Muntzer vangittiin ja teloitettiin, mutta hänen missionsa elää niin kauan kuin maailmassa piisaa sortoa ja eriarvoisuutta. On helppo ennustaa, että yhteiskunnallisen tasa-arvon vaatimus palaa silloin räikeällä ryminällä. Siellä tapahtui yksi ensimmäisiä moderneja kansanmurhia – ja pitkään se oli unohdettu. Hän saarnaa kaivosmiehille, kankureille ja talonpojille. Hän messuaa saksaksi, rahvaan kielellä. Muntzer arvosteli myös Lutheria, joka oli hänestä myynyt itsensä ruhtinaille. Vuillardin käsittelyssä Muntzeristä kehkeytyy universaali kapinallinen, missä tahansa ajassa vääryyttä vastaan nouseva henki. Muntzerin isä hirtetään pojan ollessa varhaisteini, ja hänestä sukeutuu protestantti ja kiivailija. Kongo toimii imperialismin ääriesimerkkinä, eikä ihme: belgialainen hallinto tappoi alueella miljoonia. YDIN 4 / 2022 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Välillä poiketaan kirjanpainotaidon merkitykseen, varhaisten uskonpuhdistajien John Wyclyffen ja Jan Husin vaiheisiin ja myöhäiskeskiajan kapinoihin Englannissa ja Ranskassa.Tämä kaikki muodostaa taustan, jota vasten heijastuu suuri panoraama: Muntzerin taistelu tavallisten ihmisten puolesta rahaa, valtaa ja voimankäyttöä vastaan. Miekka otetaan pois ruhtinailta ja annetaan vihaisen kansan käsiin, sanoo Muntzer, ja kansa ymmärtää: vallanpitäjät eivät anna mitään ilmaiseksi, eivät leipää, saati vapautta. Köyhien sota onnistuu paremmin. Vuillard tuo sanomansa esiin historian kautta ja melko abstraktilla tasolla
Männyt ovat Kinnusen puita. Lapset ”liikehtivät sen ympärillä kuin alkuasukkaat tuntemattoman jumalan patsaan edessä”. Ne kestävät paljon ja lahjoittavat voimaansa sille, joka osaa niitä kuulla. ”Ei opettajan tarvitse pitää lapsista, niin kuin myyjän ei tarvitse pitää kauppahuoneensa asiakkaista.” Henkilökuva on jokseenkin kolkko, mutta Elna ei luovuta, ennen kuin kaikki lukevat ja laskevat tyydyttävästi, ja hän on taitava keksimään opetukseen hätäkonsteja, kun materiaaleja ei ole. ”Se mikä kenraalien kartoilla oli operaatio, oli lasten kodeissa kuolemanpelkoa.” Lopuksi korpimaisemaan viiltää avohaavaa puskutraktori suurine telaketjuineen ja tekee tietä. Sekin tulee esille, että naisopettajalta vaadittiin 1940-luvulla enemmän kuin miesopettajilta. Kovia kokeneet lapset etsivät opettajasta myös äidillistä turvaa. Vakinaista paikkaa hän ei pätevyydestään huolimatta saa eikä eläkettäkään, kun vielä puuttuu palvelusvuosia. Myötätuntoa sisarensa pahoinpitelemä ja omasta lapsestaan luopumaan joutunut Elna ei pystynyt oppilailleen antamaan. Kiehtovinta Kinnusen kuvauksessa ovat runolliset pälvikohdat. Ikääkin on jo 60 vuotta. Maijaliisa Mattila ÄÄRIRAJOILLA YDIN 4 / 2022 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Hänen yksityiset tragediansa peilaavat kansakunnan tragediaa, kun sota on muuttanut miehet ja mielet. Tommi Kinnunen PIMEÄT KUUT WSOY 2022 287 s. Edellisessä romaanissaan hän kuvasi sodan aikana saksalaisten matkaan lähteneiden naisten vaiheita. Ne antavat lohtua ja toivoa. Uutuudessa eletään talvikautta 1947 – 1948. Opettaja saa turhaan yrittää esitellä männynoksien lintuja, kun lapsia kiinnostaa enemmän kone. Voi olla, että kuvaus on hiukan anakronistinenkin samoin kuin korpikansan keskellä lausutut hyvän päivänjatkon toivotukset. Tuntisuunnitelmat on laadittava yhdysluokkien eri-ikäisille oppilaille. Kouluna ja asumuksena toimii surkea parakki, jonne lapset hiihtävät kuka mistäkin ja jäävät myös yöksi, jos lumituisku on liian kova. TOMMI KINNUNEN on paneutunut useassa kirjassaan koville joutuneitten naisten sielunelämään. Siinä on ”inkluusiota” kerrakseen, kun opettaa samaan aikaan laskemisen alkeita, ilmansuuntia, Marian ilmestystä ja lauseen käsitettä! Elna sairastaa ehkä pesäkekovettumatautia eikä ole kovinkaan hyvävoimainen. Tulee selväksi, mihin suuntaan virta vie. Elna tekee työnsä viimeisen päälle, mutta yksityiselämässään hän on kokemustensa kovettama. Kirjan päähenkilö Elna Suorajärvi on tunnollinen ja pätevä opettaja sodan tuhoista kärsineellä rajaseudulla
KUN pako vankikolonnasta useamman yrityksen jälkeen onnistuu Malilta ja hänen ystävältään Hermiltä, mielessä on vain: ”Mikä jää taakse, sen pitää jäädä äkkiä taakse. ”Kuolleena olemiseen kuuluvat muodollisuudet eivät ole täällä tarpeen. Miksipä ruokkia niitä, joiden aika on päättymässä. MALI FRITZ (1912 – 1996) oli Ukrainassa syntynyt itävaltalainen ja juutalainen. Valikoidut joutuvat lukittuun rakennukseen ilman mitään. Tuusvuori NTAMO 2022 368 s. Mali Fritz ELÄMÄ JÄLKEEN AUSCHWITZIN toim. Vainajan yläraaja vain nostetaan koholle ja käsivarteen tatuoitu numero kirjoitetaan muistiin”. Kaasutukseenkin on jonoa. Hän oli fasismia vastustanut vastarintataistelija, joka selvisi keskitysleireistä ja lähes mahdottomasta matkasta Ravensbrückin leiriltä kotikaupunkiinsa Wieniin. 565 päivää Auschwitz-Birkenaussa (1986) ja Eläköön elämä. Anja Moilanen, Tarja Leinonen-Magd, Kati Mustola, Jarkko S. Moilanen on päättänyt muistaa eikä ikinä unohtaa. Fritzin merkinnät AuschwitzBirkenausta kertovat huhuista, pienistä eleiden ja merkkien lukemisesta ja selviämisen täydellisestä sattumanvaraisuudesta. Päivät Ravensbrückin jälkeen (1983). Jos joku menehtyy yön aikana, hän saattaa vielä kuolemanjälkeisellä eleellä ilmoittaa paikallaolostaan. Arja Alho ”TÄMÄN SODAN TÄYTYY PÄÄTTYÄ. Alistajien ja alistettujen koreografiassa, jonoissa ja valikointiryhmissä, tehdään lopullisia ratkaisuja elämästä ja kuolemasta. Toiset pelon lamaannuttamia kuolemankujan edessä. Teoksessa on paljon muutakin syventävää aineistoa kuvamateriaalin ohella. ”Matkaa Berliinin pohjoispuolelta Wieniin tehdään 48 päivää jalan: ”Hermi, älä loukkaannu, kaikki näyttää olevan hyvin niin kauan, kun en ajattele, että on käveltävä jaloilla.” Kulttuuritalolla järjestetyssä Maailman rauhankongressissa vuonna 1965 Anja Moilanen tervehti naista, joka kertoi olevansa Mali Fritz. Kun Mali Fritz kirjoittaa: ”Täytyy selviytyä myös selviytymisestä”, tajuaa sen jonkun toisen tunneulottuvuuden kautta olevan täyttä totta – juuri tänä päivänä. MITÄ PELÄTTÄVÄÄ MEILLÄ OLISI?” YDIN 4 / 2022 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin hän saattoi kirjoittaa Etikkaa janoon. Elämä jälkeen Auschwitzin on osoitus Moilasen sinnikkyydestä kertoa ystävänsä poikkeuksellisesta elämästä mutta ennen muuta hänen työstään totalitarismin nujertamiseksi. Toiset ovat pitkästyneitä ja siksi yksitoikkoiseen valintaan pitää keksiä vaihtuvia ja uusia sääntöjä. Myös sen muoto ja taitto tekevät siitä kuin muistojen albumin, jota haluaa lehteillä – vaikka kipeys tarttuukin
Myös suurvaltasuhteet ovat olleet läsnä vahvasti eri vuosikymmeninä alueen sotilaallisissa konflikteissa kuten esimerkiksi Persianlahden, Irakin, Jemenin tai Syyrian sodissa puhumattakaan muista jännitteistä. Palat ovat taas liikkeessä. Se olisi nimittäin keräämässä voimia Aasiaan ja Kiinan kanssa käytävään mittelöön etupiireistä. LIIMATAINEN on tehnyt rajauksen. Mutta asetelmaa ei voi ymmärtää, ellei perspektiivi laajene kattamaan koko Lähi-itää, josta kummatkin osapuolet ovat hakeneet liittolaisia ja vaikutusvaltaa. Iranin orastava kansalaisyhteiskunta osoittaa parhaillaan mieltä kaduilla. Se symboloi vanhaa Persiaa, joka komeudessaan ja kulttuuriperimän rikkaudessaan kiehtoo nykyiranilaisia. Hän on matkustanut alueella ja ”tapellut” viisumien saamiseksi. Hän on koonnut kirjaan kaiken sen, mitä on oppinut vuosien varrella Lähi-idästä, erityisesti Saudi-Arabias-ta. SEKTARIANISMI eli nurkkakuntaisuus on Liimataisen mukaan sävyttänyt Lähi-itää vuosikymmenten ajan. Uudet tapahtumat liikuttavat paloja toisenlaisiin keskinäisiin suhteisiin ja muuttavat samalla kuvaa. Liisa Liimatainen RIIKINKUKKO JA KAMELI. Hän on seurannut aluetta systemaattisesti, tavannut ja haastatellut eri ihmisiä. Valmista ei tule. Monista tapahtumista tai vaiheista ei kansainvälistä uutisvirtaa seuraavalle ole jäänyt välttämättä muistijälkiä. Vähemmistössä olevat shiiat ovat puolestaan iranilaisia. Riikinkukko ja kameli on kuin runsaudensarvi, jossa on niin paljon omaksuttavaa, että tekee mieli antaa ajan hiukan kulua – ja palata sitten taas teokseen uudelleen. Liimataisen teoksen suurta antia on taustoittaminen. Riikinkukko viittaa Iraniin. Umpihanki 2022 416 s. IRAN JA SAUDI-ARABIA VASTAKKAIN. Mutta sitten tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi sekä Joe Bidenin Canossan matka saudeihin. TOIMITTAJA Liisa Liimatainen on tehnyt sen, mitä pitääkin. Arja Alho KAIKEN TAKANA ON ÖLJY TAI USKONTO TAI… YDIN 4 / 2022 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Hän keskittyy Iranin ja Saudi-Arabian vastakkainasetteluun, jonka juuret ulottuvat islamin kahteen pääsuuntaukseen. Kuitenkin merkittävää oli, että keväällä 2021 kruununprinssi Mohammed bin Salman ilmoitti maansa pyrkivän hyviin suhteisiin Iranin kanssa. Kameli puolestaan on Saudi-Arabian erämaakulttuurin symboli. Liimatainen arvelee, että taustalla oli arvio Yhdysvaltojen pyrkimyksestä irrottautua alueelta. Saudi-Arabia katsoo edustavansa koko islamia mutta erityisesti sunneja. Mutta hiekkaa on sittemmin tullut kamelin jälkiin. Mutta jos on jäänytkin, ne ovat kuin palapelin osia
Väite sumentaa Dragstedin arvostelukykyä, sillä rajalinjojen kadotessa häviävät myös erot vaihtoehtojen välillä. Visiolta jäävät sydämet satuttamatta. Aleksi Okkonen TUHLAAJAPOIKA LÖYTÄÄ SOSIAALIDEMOKRATIAN YDIN 4 / 2022 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Ulkoparlamentaarisesta aktivismistaan tunnettu poliitikko lainaa sosiologi Erik O. Totuus ei kuulu lapsen, vaan Yhdysvaltain oikeiston suusta. Tavoitteenasettelussaan tekijä tuleekin suosineeksi komparatiivia ”sosialistisempi yhteiskunta”. Dragstedin luonnostelema pohjoismainen sosialismi ei ole näkymä loistavaan tulevaisuuteen vaan yhteiskuntapoliittinen ”väline”. Tanskalaisen laitavasemmiston vaikuttaja Pelle Dragsted kääntää viholliskuvan voitokseen keskustelukirjassaan Nordisk socialisme. Kummallisimmillaan globalisaatiokriittisen liikkeen kasvatti on arvostellessaan virkaja asiantuntijavaltaa. POHJOISMAINEN malli on pohjimmiltaan sosialistinen. Katseen kohottaminen horisonttiin olisi sosialismin ideologisen uusiutumisen ensimmäinen edellytys. Gyldendal 2021 384 s. Siellä vallankäyttö alhaalta ylöspäin on hyvästä ja ylhäältä alaspäin pahasta. Hänen mukaansa vapausaatteen toimivin esimerkki ei koskaan löytynytkään idästä, vaan yhä elinvoimaisista pohjoismaista. Muutoksen avain on tuottajien itseorganisoitumisessa: kirja onkin punapääoman ja yritysdemokratian ylistystä. Politiikkasuosituksia ei ole mitoitettu vastaamaan nykypäivän kysymykseen: oikeudenmukaisella siirtymällä toimeenpantu talousjärjestelmän vaihdos kansainvälisessä mittakaavassa. Tanskalainen ei tunne Kierkegaardiaan: niin politiikassa kuin yksityiselämässäkin ratkaisevat valinnat tehdään joko – tai-, ei sekä – että-asetelmassa. Aate on kuin yksi suuri safe space, jonka värit ovat valkoinen ja musta. Dragstedin mukaan tien sosialismiin ei tarvitse olla kivinen. Kannattaessaan ”tasapainosta taloutta”, josta ”merkittävä osa” jäisi markkinatalouden piiriin, tekijä tulee alistuneeksi vaihtoehdottomuuden maailmalle. Ytimekkäästi asian muotoili myös nuori Marx, jolle sosialismi oli ”nimi vanhan järjestyksen hajoamiselle.” Väsymättömästi Dragsted korostaa talousjärjestelmien olevan aina sekatalouksia. Dragsted tuntuu haluavan sosialismin ilman sosialismia. Pelle Dragsted NORDISK SOCIALISME: PÅ VEJ MOD EN DEMOKRATISK ØKONOMI. Tarkastelun painopisteenä on Tanska, jossa osuustoimintaliike on pitänyt pintansa. Nordisk socialisme on virvoittava muistiinpalautus hyvinvointivaltion innoituksen lähteestä. Se antaa tuulta demokraattisen sosialismin purjeisiin, joka on alkanut herättää enemmän toivoa kuin pelkoa Atlantin molemmin puolin. Wrightiä puhumalla kapitalismin eroosiosta
Diktaattori-Somozan kaatajista tuli ajan myötä uusia diktaattoreja. Etelä-Afrikka, Namibia ja Angola selvisivät rotusorrosta ja saavuttivat uudenlaisen itsenäisyyden. Kirjassa kerrotaan perusteellisemmin juuri Nicaraguan hankkeista, mutta niitä olisi kaivannut monesta muustakin kohteesta. Renny Jokelin REILUMPAAN MAAILMAAN YDIN 4 / 2022 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. Pääkkösen ja muiden toimijoiden matkaraporteista löytyisi epäilemättä paljon lisää kiinnostavia tarinoita millaista oli toimia alkeellisissa ja turvattomissa oloissa, ja millaisia paikallisia toimijoita he kohtasivat ja mitä heille nyt kuuluu. Pitkin 60-lukua Suomessakin kansalaisjärjestöt olivat ryhtyneet tukemaan eteläisen Afrikan ja Vietnamin vapaustaisteluja, Tsekkoslovakian miehitys ja Che Guevaran salamurha Boliviassa oli tuomittu. vaikuttamalla omien maidensa hallituksiin. Protestit yltyivät. SOLIDAARISUUS syntyi vuonna 1970 laajamittaisen kansalaisliikehdinnän seurauksena. Eurooppalaiset kansalaisliikkeet eivät toki yksin muutoksia saaneet aikaan, mutta olivat osaltaan tuuppaamassa ”suuria mannerlaattoja” liikkeelle mm. SOLIDAARISUUS-JÄRJESTÖN MATKA SISSILIKKEIDEN TUKIJASTA NAISTEN JA TYTTÖJEN PUOLUSTAJAKSI Into 2022 308 s. Kiinnostavinta tässä kirjassa on kuitenkin se, miten Solidaarisuus syntyi. Jukka Pääkkönen HORISONTISSA REILUMPI MAAILMA. Väiteltiin muun muassa siitä, pitääkö Suomen ylipäätään tukea aseellista vapaustaistelua tai sopiko asioihin puuttuminen Suomen puolueettomuuspolitiikkaan. Rahaston tuella ja valtaisalla vapaaehtoistyöllä suomalaiset aktivistit ovat toimineet tai toimittaneet materiaalista tukea esimerkiksi Mosambikissa, Angolassa, Namibiassa, Somalimaassa, Etelä-Afrikassa, Tansaniassa, Ugandassa, Nicaraguassa, Chilessä, Bangladeshissa. Ukrainan tukeminen kaipaisi nyt samanlaista kansalaisrohkeutta kuin menneinä aikoina Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. On rakennettu tiilitehdas ja taloja, kirjapainoja, luomuviljelmiä, kyläleipomoita, tehty valistustyötä ”kaislamajoissa”. Niistä löytyvät myös suurimmat menestykset ja pahimmat pettymykset. Suomen Sosialidemokraattinen puolue perusti Solidaarisuuden (alun perin Kansainvälinen Solidaarisuusrahasto) koordinoimaan ja rahoittamaan kansalaisjärjestöjen hankkeita eri puolilla maailmaa. Ankara pettymys sen sijaan kohtasi Nicaraguassa, missä – kuten Pääkkönenkin toteaa – vallankumous söi lapsensa. On toimittu oman hengen menettämisen uhallakin. Kirjan runsain anti koskee Nicaraguaa ja eteläistä Afrikkaa. Useita vuosikymmeniä hankkeiden keskiössä ollut Jukka Pääkkönen kertoo rahaston 50-vuotisesta taipaleesta erinomaisen mukaansa tempaavalla tavalla
Se ei mullista kuvaamme yhteydenpidosta maiden välillä tai venäläisistä maahanmuuttajista. ILONA BONTENBALIN tuore väitöskirja kertoo Venäjältä Suomeen muuttaneiden sosiaalisesta vaikutuksesta venäläisiin läheisiinsä. Eetu Lehto SUOMESTA SOSIAALISTA PÄÄOMAA VENÄJÄLLE Ilona Bontenbal MIGRANTS AS CHANGE AGENTS: SOCIAL REMITTANCES REGARDING THE COUNTRY OF SETTLEMENT AND ITS WELFARE SYSTEM SHARED BY MIGRANTS IN A FINNISH-RUSSIAN TRANSNATIONAL CONTEXT Jyväskylän Yliopisto 2022 263 s. Kenties teknologia on saavutettavuudessaan henkilökohtaisempaa, kuin demokraattiset vaikutusmahdollisuudet. Hyvinvointivaltiosta viestitäänkin enimmäkseen ylistävästi. Bontenbalin tutkimus antaa kiehtovan, joskin arkisen kuvan vähemmän tunnetusta, mutta merkittävästä kulttuurienvälisestä viestinnästä. YDIN 4 / 2022 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti maahan muuttaneiden viestittämiseen hyvinvointivaltiosta ja Suomen poliittisesta järjestelmästä. Viestintä on pääosin myönteistä siitäkin syystä, että läheisten kanssa kommunikaation ilmapiiri halutaan pitää positiivisena ja joskus ikäviä aiheita jopa vältellään. Tutkimus huomioi myös, että maahan muuttaneen positiiviset kuvaukset eivät erityisemmin lisää lähtömaan läheisten muuttohalukkuutta, vaan pikemmin muutoshalukkuutta. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 35:ttä Venäjältä Suomeen muuttanutta, jotka vielä pitävät yhteyttä lähtömaahansa. Kyseessä on korvaamaton dialogi, jonka vaikutus on henkilökohtaista ja joukkoviestintää vahvempaa. Lisäksi Venäjällä asuvista osa kokee lännen ja idän vastakkainasettelun vahvasti. Joka tapauksessa vertailun vuoksi olisi jännittävää saada tietää, kuinka siirtolähetysten vastaanottajat kokevat vaikutuksensa Suomeen muuttaneita läheisiään kohtaan. Kritiikkiä keskusteluissa on saanut muun muassa suomalainen terveydenhuolto. Näin he ovat merkittävä vaihtoehtoisen tiedon lähde vielä maassa asuville, jotka ovat valtion hallitseman median vaikutuspiirissä. Venäjän järjestelmästä puhuttiin keskusteluissa vähemmän. Politiikkaan tai hyvinvointivaltion kokonaiskuvaan liittyvät asiat eivät niinkään, koska he eivät koe voivansa kuitenkaan muuttaa asioita tai vaikuttaa maansa politiikkaan. Merkittävää on, että maahanmuuttajat kuitenkin yrittävät välittää lähtömaahansa tietoa Suomesta ja lännestä. Tutkimukselle keskeinen käsite ”sosiaaliset siirtolähetykset” (social remittances) kysyy, mitä ideoita, käytänteitä, taitoja, identiteettejä ja sosiaalista pääomaa liikkuu rahan lisäksi maahanmuuttajien ja lähtömaahan jääneiden yhteydenpidossa. Tutkimuksessa olleet tuntevatkin, että etenkin heidän mielipiteitään on vaikea muuttaa. On jotakuinkin ilmeistä, että läheiset keskustelevat keskenään arkisista asioista. Teknologiaan liittyvät ajatukset kiinnostavat Venäjällä asuvia
Strävan till jämlikhet mellan könen rinner ut som sanden i ett timglas, den sexuella frigjordheten leder till frustration och våld. Enligt den definitionen är bara knappt 80 procent av väljarna i Sverige pk. H ögerregering har bildats i Sverige med Sverigedemokraterna som vågmästare utanför regeringen. Vad är religion och vad är kultur och tradition. Största delen av de drygt tjugo procent som röstade på sd i riksdagsvalet upplever rädsla för gängkriminaliteten och våldsdåden i sitt land. Ordet integration har exporterats och finns numera också i Finlands regeringsprogram och lagstiftning. För att inte stämplas som rasist måste man stöda axiomet att alla flyktingar är välkomna oavsett bakgrund, religiösa traditioner och kultur. Eller. Och ju längre utanför man håller sd, desto mer växer partiet. . I sin vilsenhet har invandrarungdomarna sökt sig till egna rötter. En drömsits för ett oppositionsparti. Är var femte väljare rasist, är var femte svensk extremhöger. sd har fortsatt sin tillväxt från val till val. Ska allting tillåtas eller ingenting alls. Integration har blivit segregation. Ja, en våt dröm för ett parti med rötter i nazismen! D et avgör människors värde i hur hög grad de är pk, politiskt korrekta. Att de inte tvekar att rösta på ett parti med en smutsig agenda beror på att de saknar en grundläggande ideologi om människors lika värde, demokrati och jämlikhet. ASTRID NIKULA Skribenten?är?medborgaraktivist?och?publicist.. Hur kunde sd bli näststörsta parti. Ingalunda! Dylika påståenden är ytliga och grova förenklingar av vad som har skett i Sverige. Sverige har anpassat en hel del seder och bruk till invandrarna. Att däremot skriva en kolumn som denna är knappast pk. Den goda ideologin om människors lika värde kan likaså slå fel, och den har gjort det när det gäller det politiskt korrekta. YDIN 4 / 2022 92 KOLUMN. Är du PK min vän. Men så är det ju inte. Allt fler svenskar har upplevt detta som djupt orättvist, som ett brott mot den parlamentariska demokratin. Hur kunde detta ske, undrar man. Ska muslimska kvinnor få bära burka och kristna ett kors om halsen. Partiet har ändå hållits ute i farstun och förvägrats inträde i de politiska finrummen. Gängbildning är en naturlig följd av utanförskapet. Den nordiska sekulariseringen fördöms. Ju mindre ansvar man ger partiet, desto populärare är det. Man ogillar öppet varandras seder och bruk och sätt att tänka och leva. Men istället för att alla skulle leva i frid och kärlek tillsammans och delta i varandras vardag och fest har det uppstått kolonier och klickar och boendemiljöer med bara irakier, bara somalier, bara finländare
Han visar på betydelsen av stormaktsrelationernas ekonomiska intressen och på varför det lönar sig att vara en vapenmakt. Men inte om exempelvis progression i kapitalbeskattningen, som Veikko Räntilä för fram. Men vi måste säga det högt och föra kampanjer. Var och en människa ska bemötas som individ, inte som representant för sin grupp. Valresultaten i många europeiska länder visar emellertid att generalisering och klassificering är inne. Fastän till exempel Sveriges socialdemokrater segrade i valet blev resultatet en borgarregering där Sverigedemokraterna håller i tömmarna – ett parti som bedömer människor rasistiskt. Det är ändå inte bara någon grupp som definierar människan och hennes egenskaper. Ett stort problem är att ett journalistiskt innehåll inte ska få kosta. Ett journalistiskt innehåll betyder ändå sanningsenlighet, objektivitet och relevanta fakta. I dokumentet om borgaralliansens samverkan är det Sverigedemokraternas blågula blomma som syns främst. Också litteraturen är ett viktigt inslag i detta nummer. Eero Lehto benar för sin del ut militariseringens inverkan på ekonomin. Trots att vårt Natomedlemskap är ett faktum inom kort påpekar Kati Juva att det inte är lönt att förbinda sig vid kärnvapen eller hålla alla optioner vid liv. Då det är klickjournalistiken som allt oftare genererar pengar förändras också innehållet. J ohn lennons julhälsning påminner om att vi som medborgare kan förmå makthavarna att söka fred i Ukraina. Nyligen beslöts om köp av amerikanska raketer för en halv miljard. Även om man litar på den etablerade pressen har medieklimatet förändrats. Hatprat är något annat än ilska. Ydin tackar för året som gått och önskar läsarna ett Fredens år 2023! YDIN 4 / 2022 93 KÄRNUPPLEVELSE. Sociala media har ändå kommit för att stanna. Fred är det bästa medlet mot inflation men framför allt skulle fred bespara oss från mänskligt lidande den kommande vintern. Samtidigt ökar välfärdsskulden men man talar endast om att skära i utgifterna. Debatten om algoritmer fortsätter säkert. Kärnstoff Y din betraktar tidsbilden tillsammans med erfarne journalisten Risto Uimonen. Ett kärnvapenförbud är som klimatåtgärd viktigast för mänsklighetens säkerhet. Det förs ingen sådan debatt om ökningen av Finlands försvarsanslag, som skulle krävas i en demokrati. N oora kotilainen och Susanna Hast skriver om vikten av kritisk militariseringsforskning. Men hatprat buntar ihop folk på basen av till exempel ras, religion, språk eller någon annan gruppegenskap. Ilska kan mobiliseras för att uppnå en berättigad förändring. Och givetvis katterna, då Riitta Oittinen tipsar om Penelope Umbricos utställning i Fotografiska muséet i Helsingfors
Lisäksi levyn Fredrikssonin kanssa tuottanut Minna Koivisto soittaa syntetisaattoria. Maija Vilkkumaa 1973 Kaiku 2022. Maija Vilkkumaa on ottanut homman hoitaakseen uudella albumillaan. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän Vilkkumaan oman elämän mittainen Suomen historia läpivalaistaan vaikuttavasti kappaleessa Äidinmaa: Maailma ja ajan henki ehkä on muuttuva silti mä ja Suomi ollaan ain toistemme kuva ” sydämeltään juniper on singersongwriter -albumi, jonka esittää instrumentaali jazz-yhtye.” Kerrankin mainoslause on totta. Kannatti uskaltaa Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Vaati saksofonisti Linda Fredrikssonilta rohkeutta tehdä ensimmäinen soololevynsä Juniper sellaiseksi kuin hän teki. Rohkeus on palkittu ruhtinaallisesti. Se on persoonallinen jazz-levy, joka on saanut vaikutteita paitsi John Coltranen kanssa soittaneen Pharoah Sandersin kaltaisilta jazzin mestareilta, myös 2000-luvun kunnianhimoisesta indie-popista kuten Feistiltä ja Sufjan Stevensiltä ja jopa rocklegenda Neil Youngilta. Ja kun jazz-albumista puhutaan, on syytä mainita levyllä soittavat ihmiset: kosketinsoittaja Tuomo Prättälä, rumpali Olavi Louhivuori, basisti Mikael Saastamoinen ja pianisti Matti Bye. Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa ja Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta lienevät lajityypin ilmeiset klassikot. Levyllä kuultavat äänet on taltioitu paitsi ammattimaisella laitteistolla, myös iPhonella ja kannettavan tietokoneen mikrofonilla. YDIN 4 / 2022 94 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Suomenkielisessä popissa ja rockissa tehdään silloin tällöin lauluja, jotka hahmottelevat kunnianhimoisesti Suomea ja suomalaisuutta. Noin saksofonisti Linda Fredriksson, 37, esittelee kotisivullaan ensimmäisen sooloalbuminsa Juniper. Kun koko 2000-luvun ajan on saatu nauttia naisartistien esiinmarssista, on kohtuullista, että isänmaata määritellään myös muusta kuin miehisestä näkökulmasta
Linda Fredriksson Flow-festivaalilla elokuussa 2022.. Hän on kertonut miettineensä, millaisen vastaanoton saa tehdessään ensimmäiselle soololevylleen kauniita melodioita, vähäeleisen herkkiä tulkintoja ja vaikkapa ääniä kotijuhlista. Kun Fredriksson esiintyi yhtyeensä kanssa Flow-festivaalilla elokuussa 2022, kaksituhatta kuulijaa vetävän Balloon-lavan ääreen eivät mahtuneet kaikki halukkaat. ”Soita jotain omaa.” Ja Linda Fredriksson on soittanut. Kannatti uskaltaa. Hän perusteli itselleen pelkoaan sillä, että muun muassa Mopo-trio, jossa Fredriksson on soittanut rumpali Eeti Niemisen ja basisti Eero Tikkasen kanssa, on tunnettu ennen kaikkea omasta paikkansa pitävästä mainoslauseestaan: ”Mopo saa inspiraationsa jazzista, punkista ja suomalaisesta luonnosta.” M yöhään syksyllä 2021 julkaistun Juniperin vastaanotto on osoittanut, että suomalainen jazz-yleisö on avarakatseisempaa kuin Fredriksson uskalsi odottaa. Taustalla vaikutti se, että Fredriksson on tunnettu instrumenttinsa taitajana, mutta hänen soittajanlaatunsa on ollut enemmän kallellaan hurjaan ja aggressiiviseen tööttäykseen kuin herkkäviritteiseen hempeilyyn. Yleisön lisäksi Juniperiin ovat ihastuneet palkintoraadit: albumi voitti parhaan albumin Jazz-Emman ja oli jakamassa arvostettua Teosto-palkintoa. YDIN 4 / 2022 95 YDINKOKEMUS MUSIIKKI J uniper-albumin tekeminen vaati Fredrikssonilta heittäytymisen uuteen. Tai ehkä Fredrikssonia onkin kannustettu nimenomaan uskaltamaan aina. Jo hänen ensimmäinen saksofoniopettajansa Antti Snellman pisti alakouluikäisen Fredrikssonin soittamaan sooloa heti, kun tämä oli saanut instrumentistaan kaksi ääntä. Ainakin kuulijoiden korvissa – Fredrikssonin oman käsityksen mukaan
V ietin kansalaisjärjestöjen delegaation kanssa elokuisen helleviikon Genevessä. L ähdettyämme ulkoministeriöstä olin järkyttynyt Suomen välinpitämättömyydestä kansainvälisen sopimuksen toimeenpanoa kohtaan. Olimme asekauppasopimuksen osapuolikokouksessa valvomassa, että vasta kahdeksanvuotiasta yk-sopimusta hoidetaan hyvin. Uskoin, että Sadankomitean yksi suurimpia haasteita on löytää riittävästi rahoitusta, jotta voimme osallistua osapuolikokouksiin, sitä ympäröivään Control Armsin -työhön ja ylläpitää alan asiantuntijuuttamme. Tullessani takaisin Helsinkiin ymmärsin miettiväni aivan vääriä kysymyksiä. Hän aloitti viimeksi mainitun pääsihteerinä maaliskuussa 2022. Taustalla oli ajatus siitä, että Suomi uskoo olevansa lähtökohtaisesti ”hyvä”, jolloin se ei näe tarvetta muuttaa ja kehittää omia käytäntöjään. Varsinkin, kun Suomi oli itse ehdottanut kyseistä sopimusta YDIN 4 / 2022 96 KOLUMNI. G enevessä suomi oli vielä asevalvonnan ystävä. Tämän olin ennustanut Elli Kytömäen kanssa SaferGloben Mitä viedään ja kenelle selvityksessä jo 2010-luvun alussa. Lopullisesti HYVÄÄ TAHTOA GENEVESSÄ JA HULLUJA HELSINGISSÄ JARMO PYKÄLÄ Kirjoittaja vietti nuoruutensa maakuntakaupungissa, jossa hän oppi tuntemaan Tuntemattoman sotilaan hahmot, mutta ei kuullut koskaan Pekurisesta, Gandhista tai Sadankomiteasta. Keskeisenä syynä siihen oli vientivalvontajärjestelmän pirstoutuminen, Suomen halu salata eri maiden asevoimille tehdyt ammuskaupat siviiliasevienteinä ja tekniseen riskianalyysiin kykenevän henkilöstön puute. olin menettää uskoni, kun ulkoministeriössä järjestetyssä kokouksessa aavistukseni siitä, ettei Suomi käytännössä noudata asekauppasopimusta, alkoi näyttää todelta. Helsingissä rakas kotimaani näytti hullulta: lehdistö kirjoitti julmista rypälepommeista Ukrainassa ja kansana annoimme niitä omalle armeijallamme; pelkäämme ydinsotaa liittymällä osaksi Naton ydinaseita
Jäin miettimään, millaisilla tiedoilla, taidoilla ja tunteilla pasifismista me kaikki olemme käsitelleet tämän rauhaa mullistaneen vuoden tapahtumia. 1960 –1980-lukujen sukupolvet ovat käyneet nämä pohdinnat ja tunteet läpi jo monta kertaa. Moni meistä on tänä vuonna kipuillut henkilökohtaisen pasifisminsa kanssa. Ne ovat herättäneet raastavia ristiriitoja omasta suhtautumisesta rauhanaatteeseen sekä paljon tunteita Suomen poliittisista päätöksistä. Tuloksena on yhteenkuuluvuutta ja siitä syntyy sisukkuutta, jolla saamme Suomen toimeenpanemaan asekauppasopimuksen ja monta muuta rauhaa ylläpitävää asiaa. Tällä tarkoitan jokaisen sukupolven tarvetta löytää oman aikansa pasifismi ja ylisukupolvista keskustelua kohtaamistamme haasteista. Sadankomitea täyttää ensi vuonna 60 vuotta ja kutsun kaikki mukaan ylisukupolvisiin kohtaamisiin. Minulle se tarkoitti mahdollisuutta keskustella asekauppasopimuksen parissa työskennelleiden edeltäjieni Eekku Aromaan ja Anni Lahtisen tai Kalevi Suomelan kanssa pasifismista suhteessa Ukrainan aseistamiseen. G enevessä uskoin meidän tarvitsevan enemmän rahoitusta ja asiantuntemuksen jakamista sekä keskittymistä muutamaan teemaan, jotta pystymme toimimaan aseidenriisunnan parissa. Jokaisella sukupolvella on tarve löytää oman aikansa pasifismi ja käydä ylisukupolvista keskustelua kohtaamistamme haasteista. YDIN 4 / 2022 97 KOLUMNI. Mukanani olleet rauhanja ihmisoikeustyön konkarit olivat selvästi nähneet Suomen kipuilevan ennenkin sitä sitovien kansainvälisten sopimusten ja omien poliittisten lupaustensa noudattamisen kanssa. Nyt saan lohtua tietäessäni tulleeni osaksi asekauppasopimuksen sukupolvien ketjua, joka rakentaa ja ylläpitää rauhanpolitiikkaa pala palalta, kerta toisensa jälkeen. Me 1990 – 2010-luvuilla nuoruutemme eläneet olemme nähneet vain muurin murtumisen jälkeisen ”rauhanajan” ja yhteistyövaraisen turvallisuuden. Moni nuorista jäsenistämme on käynyt tänä vuonna elämänsä ensimmäisen keskustelun Natosta, elänyt sodanaikaisessa Euroopassa tai kokenut pelon ydinsodasta. yk:lle ja sopimus oli tehty kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Jaetaan kokemuksia ja tunteita, opitaan toisiltamme, löydetään vastauksia rauhaa haastaviin kysymyksiin ja rakennetaan 2020-luvun sadankomitealaisuutta. Perspektiivi voi rauhoittaa tai tehdä kyyniseksi, mutta mielestäni se kertoo paljon enemmän sukupolvien ketjusta
Haastateltu kurdi arveli Erdoganin haluavan ottomaanivaltion. YDIN 4 / 2022 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA ?. Matkustusasiakirjat ja kansalaisuus jakavat lähtemään joutuneet ihmiset kahteen kastiin: onnekkaisiin ja vähemmän onnekkaisiin. Tämän ymmärtäminen tuntuu olevan vaikeaa monille. Menossa olivat rajut leikkaukset koulutuksessa. Valtioiden rajoja ylitetään pakosta mutta myös paremman elämän vuoksi. Vuonna 2011 Maailmanpankin arvion mukaan kehitysmaihin suuntautuvien rahalähetysten arvo oli 325 miljardia dollaria. Heikki Taimio puolestaan pohdiskeli eurosta irtautumisen mahdollisuuksia. Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho keskusteli Kirjamessuilla kirjailija Kaija Ketun ja Ilkka Lehdonmäen kanssa sodasta ja sotaan liittyvistä vaietuista asioista. Mikko Patokallio pohti samassa numerossa, miten Syyriaan voidaan saada rauha. Kristiina Koivunen kirjoitti kurdien kansanmurhan seurauksista. Samoin kuinka itse EU:ta uhkaava brittien tuleva kansanäänestys EU-erosta vaikuttaisi. SATU HASSI kirjoitti Ydin 4/2015: ”Ilmastomuutos etenee fysiikan ja kemian lakien mukaan, myöntämättä neuvottelutaukoja. Siihen on tarvittu aikaa. Heidän mielestään oli selvää, että leikkaukset ”söivät talouden kasvupotentiaalia”. Hän piti äärimmäisenä uhkakuvana Euroopan ”balkanisoitumista” ja joutumista sotatantereeksi. Pekka Elomaan ottama kannen kuva on tuhansien ihmisten eläytymisestä vuoden 1918 muistoista sovintoon. Länteen päätyneet lähettävät rahaa sukulaisilleen kotimaihinsa. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Optimismia kuitenkin herättävät investoinnit uusiutuvaan energiaan ja yritysmaailman ilmastoherätys.” Ydin haastatteli Joel Kaitilaa ja Antti Ronkaista, jotka olivat julkaisseet tutkimusraportin talouskurista. ”Summa on moninkertainen valtioiden viralliseen kehitysyhteistyöhön verrattuna”, sanoo Hautaniemi. Hyödyt oli saatu jäsenyyden alkuvuosina mutta sittemmin hävinneet. ”Vieläkään ei puhuta riittävästi murtuneista mielistä, saati sotimisesta huumeiden voimalla.” Planeetta ei neuvottele Lähtö, viha ja sovitus YDIN-LEHTI haastatteli Ydin 2/2013 numerossaan globaaleihin muuttovirtoihin perehtynyttä tutkijaa Petri Hautaniemeä. Vuonna 2010 maailmassa oli YK:n laskelmien mukaan 214 miljoonaa siirtolaista
Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta intokustannus.fi LUKUELÄMYKSIÄ ITSELLE JA LAHJAKSI Matti Mörttinen ENSIMMÄISET URAA UURTANEITA NAISIA SUOMESTA Naiset, jotka muuttivat maailmaa. = myös äänikirjana = myös e-kirjana. Laura Juntunen SUBUTEX-KAUPUNGIN KASVATIT Puhutteleva lähikuva varjoyhteiskunnan nuorista. STÅHLBERGIN ARMOTON MATKA Vetävästi kirjoitettu teos kuvaa Ståhlbergin merkitystä suomalaisen oikeusvaltion ja parlamentarismin rakentajana. D r a a m a a H e l s i n g i s s ä , M o s k o v a s s a j a B e r l i i n i s s ä P e k k a V i s u r i H e i k k i T a l v i t i e KYLMÄN SODAN PÄÄTÖS Petri Laukka K.J. Edith Eger AUSCHWITZIN TANSSIJA Kansainvälinen bestseller kertoo Edith Egerin tarinan painajaisesta vapauteen ja anteeksiantoon. Mona Bling 23 TRANSMYYTTIÄ Murra ennakkoluulosi ja näe transihmiset uudessa valossa. Pekka Visuri & Heikki Talvitie KYLMÄN SODAN PÄÄTÖS Kylmän sodan päättymisen dramaattiset hetket