2023 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. HYVÄN JA PAHAN TAISTELU 57. Yrjö Kallisesta sarjakuvateos Gazan hätä ja poliittisen ratkaisun tarve Velka ja paisuvat sotilasmenot IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. peittää eturistiriidat. vuosikerta / 4 l.
Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit. The Guardianin kirjeen vaihtajana Ukrainassa työskennellyt Luke Harding analysoi tarkasti sodan seurauksia Ukrai nalle, Venäjälle ja koko maailmalle. tasa vallan presidentti Sauli Niinistö, puolustusministe rit Carl Haglund, Jussi Nii nistö ja Antti Kaikkonen.. Lauri Nurmi Suomen salattu tie Natoon Palkitun politiikan toimit tajan kirja paljastaa uutta tietoa Natojäsenyyden valmisteluista ja salaisista neuvotteluista. INTOKUSTANNUS.FI VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA Kirja on paras joululahja! Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: Elisa Aaltola Puhe eläinten puolesta Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pu reutuu kirjassaan siihen, miten eläimistä puhu taan. Riina Tanskanen & Samu Kuoppa Kapitalismin suuri illuusio Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perus tarpeet. Luke Harding Hyökkäys Bestsellerkirjailijan väkevä kuvaus sodasta, joka muutti kaiken. Näkemyk sensä kertovat mm. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä puhumaan taloudesta. Risto Isomäki Viimeinen erämaa Koukuttava ekologinen trilleri! Menestyssarjan itsenäinen viides osa vie Lauri Nurmen painajais maiseen eloonjäämis taisteluun keskelle valtamerta, maapallon viimeistä tuntematonta erämaata
YTIMESSÄ 50 ALEKSI OKKONEN Yhtenäisyys on voimaa Ranskassa / 54 SAARA PAATERO Ihmiset liikkeessä / 58 MIKA KERTTUNEN Miten sota loppuu. / 62 HERNÁN DARÍO VÁSQUEZ REYNA Ydinvoima, ydinaseet ja vastuu valinnoistamme / 64 EERO LEHTO Sotilasmenot ja idänkaupan loppuminen heikentävät julkista taloutta YDINKOKEMUS 70 RENNY JOKELIN Kasevan elämänmittainen tarina / 74 JP VÄISÄNEN Rauhanrakentamisen eri lavat / 78 JUHANI TOLVANEN Autuaita ovat rauhantekijät / 82 PEKKA HENTTONEN Symbioottinen kirjapari / 86 TAPIO KUOSMA Jatkosodan tilinpäätös / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Agents, uudessa paketissa / 94 ASTRID NIKULA Farlig intelligens – översättningar och språklig fattigdom / 95 Kärnstoff / 96 ENRIQUE TESSIERI & YAHYA ROUISSI Suomalaisista katujengeistä / 98 Pala historiaa YDIN 4 / 2023. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 JARMO PYKÄLÄ Minä sadankomiteoin sinua / 12 ULLA ANTTILA Tulevaisuuden rauha YDINHETKI 14 ARJA ALHO Eturistiriidat neuvottelupöydälle / 20 LIISA LIIMATAINEN Gazan sota pakottaa Israelin muuttumaan / 24 SELJA KOPONEN & HEIDI RAUTIONMAA Rauhankasvatuksella oikeudenmukaisuuteen / 28 VELI-MATTI HUHTA Huonoja uutisia ja pieni toivon pilkahdus / 32 ARJA ALHO Yhdysvaltojen ja Suomen välinen puolustusyhteistyö / 36 HEIDI NUMMI Turvallisempia ilmoja / 40 JUHANI UNKURI Huumeriippuvuuden hoito on Suomessa aliresursoitua / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Vahva ja välittävä Suomi nuijii nuoria / 48 LEIF HAGERT Miksi on tärkeää puhua romanien historiasta
Euroopan historian synkät vaiheet Kristalliyönä 85 vuotta sitten johtivat keskitysleireihin ja kaasukammioihin. Entä jos niin sanotut länsimaiset arvot näyttäytyvät muulle maailmalle tekopyhinä ja epäjohdonmukaisina. Sadussa vain lapsi uskalsi sanoa, ettei keisarille ollut vaatteita. Gazan siviilien ahdinkoa ja lasten kärsimystä on sietämätöntä katsoa. VIHOLLISUUKSIEN VIHOVIIMEINEN KIERRE ARJA ALHO päätoimittaja M aailmalla osoitetaan mieltä. Niitä voidaan hakea vain neuvotteluin ja eturistiriitojen tunnistamisella. Demokratian hauraus voi näkyä niinkin, ettei ihmisten ääni lävistä sakeaa propagandaa – jossa muuten viljellään salaliittoteorioita enemmän kuin ihmisen mielikuvitus voi edes keksiä. Sitä maailmaa ei nyt ole mutta voiko se palata. Olemme samanarvoisia ihonväristä, uskonnosta, kielestä tai etnisestä taustastamme riippumatta. Sellaisina, että tuomitsemme kansainvälisen oikeuden loukkaukset tuolla mutta emme täällä. Mitä tapahtuu, kun vihollisuudet vain kärjistyvät, kun monimutkaiset ihmisten reaalimaailman ongelmat kääritään hyvän ja pahan taisteluksi, jossa anteeksiantoa ei ole, saati sen oivaltamista, että hyvyyttä ja pahuutta on meissä jokaisessa. Maailman blokkiutuminen ydinkärkien sojottaessa kohti vihollisia (jotka tietenkin vaihtuvat sen mukaan, mikä on sopivaa) ei ole se maailma, jossa ratkotaan eriarvoisuuden, ilmastomuutoksen, luontokadon ja oikeudenmukaisia resurssien jaon kysymyksiä yhdessä – eikä liioin rakenneta arjen turvallisuutta, jonka vain rauha voi tuoda. Studiokeskustelut ovat piinallisen yksiYDIN 4 / 2023 4 PÄÄKIRJOITUS. Tästä keskustelemme Vilho Harlen kanssa. Aiheellinen pelko on sen mahdollisuuden tiedostaminen, että viha ja suuttumus lähtee käsistä. ” Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Ne eivät saa unohtua. Mutta eivät liioin toistua. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Israelin valtion toimien tuomitseminen ei ole antisemitismiä. Voisi kyllä, mutta ongelma on, että sotaisia maailman johtajia ei tunnuta haastettavan. Jonkinlaisia edellytyksiä neuvotteluille ja sovittelulle oli yhteistyön ja keskinäisen solidaarisuuden maailmassa. Hyvän ja pahan taisteluun retoriikka poissulkee rauhanomaisia ratkaisuja. Väitän, ettei Joe Bidenilla, Donald Trumpilla, Vladimir Putinilla eikä monella muullakaan maailman johtajalla ole vaatteita, vaikka aseistautuvat hampaita myöden ja esiintyvät sotilaspuvuissa. Mutta antisemitismiä on, jos emme osaa erottaa näitä kahta asiaa: Israelin valtion toimia ja juutalaisuutta. Vaikka Lähi-idän kriisin syitten tiedetään ulottuvan kauas historiaan ja vaikka terrori-iskujen tuomitseminen on oikein, mikään ei oikeuta Gazaan ahdettujen ihmisten rankaisemista pommeilla, nälällä, veden puutteella ja sairaaloiden toiminnan lamauttamisella. U krainan sodan asetelmat on lyöty betoniin siinä missä Lähi-idänkin
Juhana Unkurin reportaasi nuorten kasvavista huumekuolemista puhuu karua kieltä hoitojärjestelmän aliresursoinnista. Hän sanoi myös: ”Rauha on tahdon asia.” V uoden viimeinen Ydin on kuin huuto korvessa tai kuin mummo lumessa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyssä presidentin toivotaan olevan kansakunnan keulakuva, arvojohtaja mutta myös rauhan rakentaja. Juhani Tolvanen kirjoittaa Aapo Kukon sarjakuvateoksesta Yrjö Kallisesta. Se on yk-päivältä. Sekin on ollut mahdollista Suomessa, että pasifisti on ollut puolustusministeri. Demokratiaan kuuluu kyky kuunnella, hakea yhteistä linjaa ja jättää arvovaltakiistat sikseen. Mutta ei sammu! Me emme anna sen sammua. Toistaiseksi Euroopan unionin komission ja jäsenmaiden lahjoitukset Ukrainaan ovat 75 miljardia. Vaikka Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut ja Nato-joukot tulevat harjoittelemaan Suomen maaperällä, sopimuksen amerikkalaisten sotilaiden tukikohdista ja aseistuksesta pitää olla Suomen täysivaltaisuutta kunnioittava ja siksi myös tarkkarajainen. Meillä taas arjen turvallisuuden kannalta tärkeät hyvinvointialueet kärvistelevät rahoitusongelmissa ja ne käyvät sopeutusneuvotteluita. Ukrainan jälleenrakennuksen – joihin eu ja Suomikin tulee osallistumaan – ovat kustannuksiltaan valtavia, jos on sodankäyminenkin. Tästäkin kirjoitamme raportissamme. E dessä ovat presidentinvaalit mutta myös eduskunnan käsiteltäväksi tuleva Yhdysvaltojen ja Suomen välinen puolustussopimus. Juuri nuortenhan pitäisi olla paremman tulevaisuuden rakentajia. Ilmastoturvallisuudesta, muuttoliikkeistä ja siirtolaisuudesta, ydinvoimasta ja ydinaseista, puolustussopimuksesta, velasta, kroonisesta alijäämästä, vähän vaaleistakin, kirjallisuudesta, voimaannuttavista muistoista ja kokemuksista. Maailmanpankki arvioi kokonaiskustannuksiksi kaiken kaikkiaan 350 –1000 miljardia. Kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhan vuotta 2024! YDIN 4 / 2023 5 PÄÄKIRJOITUS. Saman verran arvellaan maksavan miinanraivauksen. Edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari sanoi, että sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä. Kannen kuvamme rauhamerkistä eduskunnan portailla lepattaa tuulessa. Valtioelinten keskinäisten suhteiden toimivuuden suhteen voimme itse valinnoillamme vaikuttaa siihen, saako kannatuksemme yhteistyön hakija vai sen haastaja. puolisia sotaisuudessaan, josta monet kriittistä ja moninäkökulmaista tiedonvälitystä arvostavat alkavat olla todella huolissaan. Mutta vieläkään sodan hinta ei hirvitä eikä kuolleitten määrä kauhistuta. Mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen saaminen on erityisesti kiven takana. Myös nuoriin, opiskelijoihin ja yksinhuoltajiin kohdistuvat toimeentulon leikkaukset pelottavat etenkin, kun ne eivät tarkoita vain mattia kukkarossa, vaan myös tulevaisuuden näkemistä toivottamana. Eteenpäin mennään ja kirjoitetaan aiheista, jotka ovat tärkeitä. Entä jos länsimaiset arvot näyttäytyvät muulle maailmalle tekopyhinä ja epäjohdonmukaisina. Nekin ovat seurausta ihmisten toimista ja siksi niitä voidaan myös ratkoa. Eero Lehto puolestaan kirjoittaa ansiokkaasti valtionvelasta ja puolustusmenojen nopeasta kasvusta
/ sivu 86 EERO LEHTO on kauppatieteiden tohtori. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. / sivu 40 HERNÁN DARÍO VÁSQUEZ REYNA on tutkijatohtori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. / sivu 44 & 78 PEKKA HENTTONEN on filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisteri. / sivu 36 ALEKSI OKKONEN on yhteiskuntatieteiden maisteri. / sivu 89 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 24 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 70 MIKA KERTTUNEN on VTT, yleisesikuntaeverstiluutnantti evp. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen kuvaukseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 95. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Huomautukset 14 päivän kuluessa. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 28 KATJA IHAMÄKI on valtiotieteen tohtori ja työskentelee ammattikorkeakoulussa yhteiskuntatieteen lehtorina. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Julia Jernvall TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 62 JUHA-PEKKA VÄISÄNEN on käsitetaiteilija ja medianomi, hän on tehnyt Arja Pekurisesta henkilödokumentin La Vérité – totuus (Spotify, Roteva Rosolli, 2023) / sivu 74 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 7 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. / sivu 20 MAIJA-LIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. / sivu 54 ESKO RANTANEN on toimittaja. / sivu 92 TAPIO KUOSMA on tietokirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti. / sivu 88 HEIDI NUMMI on vapaa toimittaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 50 SAARA PAATERO on historiaja koulutusaiheisiin erikoistunut toimittaja. ja hän toimii sotilasstrategian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa / sivu 58 SELJA KOPONEN & HEIDI RAUTIONMAA ovat väitöskirjaopiskelijoita. / sivu 82 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. / sivu 64 LIISA LIIMATAINEN on Italiassa asuva vapaa toimittaja. 57. / sivu 78 JUHANA UNKURI teologian maisteri ja vapaa toimittaja. / sivu 90 JULIA JERNVALL on Rauhanliiton tiedottaja. YDIN 4 / 2023 tekijät YDIN 4 / 2023
Autonomiset asejärjestelmät kieltävää sopimusta on pyritty aikaansaamaan YK:n tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen eli CCW:n puitteissa. Se hyväksyttiin myös täysistunnossa. Tekoälyn kehittymisen myötä keskustelu autonomisista asejärjestelmistä, eli tappajaroboteista, on käynyt yhä ajankohtaisemmaksi. Autonomiset aseet ovat tekoälyn ohjaamia robotteja, jotka tunnistavat kohteensa ja STOP KILLER ROBOTS! YDIN 4 / 2023 Ytimekkäät Kuvassa vasemmalta oikealle: Catherine Connolly, Jussi Saramo, Li Andersson, Julia Jernvall, Johanna Kelhu ja Kaisu Kinnunen.. Hän tapasi 26. poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä robottiasekieltoa kampanjoivien aktivistien kanssa. YK:n ensimmäinen komitea, joka käsittelee muun muassa aseriisuntaa, hyväksyi päätöslauselman 1.11.2023 äänin 164 puolesta, vastaan 5 ja tyhjiä 8 kansainvälisten säännösten laatimisesta autonomisten asejärjestelmien säätelemiseksi ja robottiasekiellon aikaansaamiseksi. Julia Jernvall AUTOMATISOITUJEN asejärjestelmien päätöksenteon asiantuntija tohtori Catherine Connolly vieraili Suomessa. Suomen Stop Killer Robots -kampanja toivoi Suomen tukevan robottiasekieltoa. 9. Asejärjestelmien autonomisten valmiuksien lisääntyessä valtioiden on aika toimia ja tukea neuvotteluja uusista kansainvälisistä säännöistä. YDIN 4 / 2023 LA U RA LO D EN IU S käyttävät tappavaa tuhovoimaa ilman ihmisen osallistumista
YDIN 4 / 2023 8 YTIMEKKÄÄT ”USKON EDELLEEN, ETTÄ KAIKKI KONFLIKTIT OVAT RATKAISTAVISSA. joulukuuta 2008. JOS VAIN ON POLIITTISTA TAHTOA… KAIKKIEN PITÄÄ OSALLISTUA RAUHAN RAKENTAMISEEN, NIIN HEIKKOJEN KUIN VAHVOJENKIN, VOITTAJIEN JA VOITETTUJEN, MIESTEN JA NAISTEN, NUORTEN JA VANHOJEN…” Nobel-luento Oslossa 10. MARTTI AHTISAARI 1937 – 2023 Muistoa kunnioittaen YDIN 4 / 2023
”Tasa-arvon ja rauhan edistämiseksi tarvitsemme lisää kriittisiä ääniä ja laajempaa turvallisuuskäsitystä”, Kivelä sanoo.. Hänen mukaansa Natoon liittymistä edeltävien kuukausien turvallisuuskeskustelu mediassa oli ulossulkeva sellaisille äänille, jotka eivät istu militaristisen maskuliinisuuden muottiin. Hän on taistellut kuolemanrangaistusta vastaan ja naisten oikeuksien puolesta vuosia. Suomessa Anatol Rapoport rauhantutkimusrahaston palkitsi puolestaan Lotta Kivelän ja hänen tutkimuksensa Natokeskustelusta. YDIN 4 / 2023 9 YTIMEKKÄÄT YK:N ihmisoikeusvaltuutetun New Yorkin toimiston päällikkö Craig Mokhiber erosi virastaan vastalauseena Gazan pommituksille. Näitä altaita ovat muun muassa Tsadjärvi, Niili, Viktorian järvi ja Nigerjoki sekä Kongo-joen, Malawija Turkana-järven altaat. Esimerkiksi Etiopia, mantereen vesitorni, kohtaa valtavia haasteita, kun järvet ja joet ovat katoamassa. Muutosten seurauksena yli 50 miljoonaa ihmistä on muuttanut heikentyneiltä alueilta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Aminin kuolema on johtanut laajoihin mielenosoituksiin Iranissa. Afrikassa on myös neljännes maailman eläinja kasvilajeista. Syynä Suomen päätökselle oli pääministeri Orpon mukaan johdonmukaisuus. Hän oli kotoisin Iranin kurdialueilta kuten Mohammadi. Merkittävä osa Afrikan kriittisistä vesialtaista ja suurista jokialueista on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana vesilähteiden kuivumisen ja ympäristön heikkenemisen vuoksi konfliktien ja kilpailun keskuksiksi. 10, kun Suomi äänesti tyhjää YK:n tulitaukoa Gazaan vaativassa päätöslauselman äänestyksessä. Mohammadin ihmisoikeustyön ovat palkinneet muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö, ja nyt Nobelkomitea. Tämän vuoden Euroopan parlamentin myöntämän mielipiteenvapauden Saharovpalkinnon sai juuri Amini ja Iranin nainen, elämä, vapaus -liike. …Meidän on nostettava äänemme sen sijaan, että vaikenisimme…” Mokhiber kirjoitti erokirjeensä samana päivänä 28. Masha Amini menehtyi moraalipoliisin pahoinpitelyssä vuosi sitten. Myös neljä miljoonaa hehtaaria metsää katoaa vuosittain, kaksinkertainen määrä maailman keskiarvoon verrattuna. Globaali etelä kantaa kuitenkin päävastuun sisäisistä muuttoliikkeistä, joihin vesipula on pääasiallinen tekijä. Ihmisoikeuksien tutkijana Palestiinassa 1980-luvulta lähtien, YK:n neuvonantajana Gazassa 1990-luvulla ja useiden ihmisoikeusmatkoja maahan ennen ja sen jälkeen tehneenä, tämä on minulle myös syvästi henkilökohtaista… …Eilen vain muutaman korttelin päässä toimistostamme tuhannet juutalaiset ihmisoikeuksien puolustajat osoittivat solidaarisuuttaan palestiinalaisten rinnalla ja vaativat Israelin tyrannian lopettamista… …Israelin lobbauskampanjoista huolimatta sen tekemien ihmisoikeusloukkausten arvostelu ei ole antisemitismiä, aivan kuten Saudi-Arabian loukkausten arvostelu ei ole islamofobiaa, Myanmarin loukkausten arvostelu ei ole anti-buddhalaisuutta tai Intian arvostelu ei ole antihindulaisuutta. Hän ilmoitti olevansa entistä päättäväisempi aktivismissaan rauhanpalkinnon myöntämisen johdosta. Järjestö, jota palvelemme, vaikuttaa olevan voimaton sen pysäyttämisessä. Esimerkiksi Tsadjärven kutistuminen on pudottanut sen vesimäärän alle viidesosaan. Olemme epäonnistuneet – taas Afrikan vesipula AFRIKKA on maailman toiseksi suurin ja toiseksi väkirikkain maanosa. Mantereen maataloustuotannon arvellaan vesipulan vuoksi puolittuvan tulevina vuosina. ”…Näemme jälleen kerran kansanmurhan tapahtuvan silmiemme edessä. Rauhanpalkintoja rauhattomina aikoina IRANILAINEN 51-vuotias aktivisti Narges Mohammadi istuu jälleen Iranin pahamaineisessa Evinin vankilassa Teheranissa valtion turvallisuuden vaarantamisesta. ”Kuinka Afrikka hallinnoi vesivarojaan, määrittelee sen, kuinka vesiturvallinen maailma tulee olemaan.” toteaa tuore Afrikan ympäristön tilaraportti
Tuomittuja on teloitettuihin nähden moninkertainen määrä Erityisen synkkiä luvut ovat KUOLEMANRANGAISTUKSET KASVUSSA Iranissa, Egyptissä ja Saudi-Arabiassa. Euroopan maista Valko-Venäjä sallii kuolemanrangaistuksen. YDIN 4 / 2023 10 YTIMEKKÄÄT IHMISOIKEUSSOPIMUKSILLA turvataan oikeus ihmisarvoiseen elämään. Kuolemanrangaistusten langettamisessa on tapahtunut edelleen merkittävää kasvua vuoteen 2022 nähden. Kiina ei julkaise tietoja, koska se katsoo niiden kuuluvan valtionsalaisuuksien piirin, mutta lukujen arvellaan olevan korkeita. Kuolemanrangaistuksen katsotaan olevan loukkaus tätä oikeutta kohtaan ja olevan myös äärimmäinen kidutuksen muoto. Ytimen toimituskunta MAAT, JOISSA ON VIELÄ KUOLEMANRANGAISTUS Kuolemanrangaistus voimassa. Kielletty tavanomaisten rikosten rangaistuksena. Ellei elämää itsessään turvattaisi, muillakaan oikeuksilla ei olisi merkitystä. Yhdysvalloissa puolestaan teloitettiin 18 vankia kuudessa eri osavaltiossa vuonna 2022. Vuonna 2022 teloitettiin 883 ihmistä, kun vuonna 2021 oli 579 tiedettyä teloitusta. Lakkautettu kaikkien rikosten osalta.. Kielletty käytännössä. Rangaistusmuotona se on kuitenkin käytössä vielä 55 eri maassa. Amnesty International -raportin mukaan kaksi kolmasosaa maailman maista on luopunut kuolemanrangaistuksista
Jotain on silti muuttunut. Meidän työntekijöiden tehtävä on mahdollistaa se. Niille on tilausta. O tsikon teksti on Sadankomitean vanhasta tarrasta, jostain menneeltä vuosituhannelta. Sanoilla ja teoilla luon murtumia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarran tekstin ensimmäinen sana on minä. Lähdetkö kanssamme sadankomiteoimaan. YDIN 4 / 2023 11 KOLUMNI. Juhlavuoden takia olen lukenut historiaamme ja löytänyt sieltä oman tapani. Sadankomitea on siis sinä ja sinun tekosi. Noihin murtumiin hieron rauhanpolitiikkaa, konkreettisia pieniä askelia kohti parempaa. Vaadin ydinaseriisuntaa, ettei huominen katoaisi sienipilveen. Somessa olemme lähinnä saman mieleisten kuplassa. Maailma kuumenee ja saan olla etsimässä ilmastoturvallisen yhteiskunnan rakennuspalikoita. Virkamiehiä kuunnellessa näyttää siltä, että Natosta on tullut yhtä kuin Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikka. Samalla maailma ja Suomi ovat nyrjähtäneet uuteen asentoon. Ajan aseidenriisuntaa, ettei lapseni tarvitsisi sukupuolensa takia tarttua droonin ohjaimiin. . Liima oli yhä tarttuvaa, mutta 60-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi teimme siitä uuden version. V enäjän laiton hyökkäys iski särön sääntöperustaiseen maailmanjärjestykseen ja Israel polki humanitaarisen oikeuden murusiksi Gazan hiekkaan. Siksi olemme etsineet uusia sinuja tekemällä yhteistyötä esimerkiksi kirkollisten toimijoiden, aikuiskoulutusjärjestöjen, ympäristöjärjestöjen, huippututkimusyksiköiden, korkeakoulujen ja taiteilijoiden kanssa. Meitä ”toimistolaisia” on vain 2,3 ja iso osa työajastamme kuluu hallintoon, tietojärjestelmiin sekä rahojen hankkimiseen. Minä sadankomiteoin sinua JARMO PYKÄLÄ Kirjoittaja?on?on?Sadankomitean?pääsihteeri.. T arran viimeinen sana on sinua. Valtionapujen alamäki on jyrkkä. Esimerkiksi Ilmastoturvallisuusfestivaaleilla saimme kuulla monien olevan kiinnostunut rauhanliikkeessä toimimisesta, mutta he eivät aiemmin vain olleet kuulleet meistä ja työstämme. Olen rakastunut sadankomiteointiin. Rauhanjärjestöjen työlle on kysyntää, mutta emme silti istu iltaisin televisiossa sanoittamassa aikaamme. Siinä iässä on intoa, visiota ja toivoa. Vauhti varmasti vielä hiljenee ja ministeriöissä muistettaneen meidän olevan jäsen myös yk:ssa, eu:ssa ja monessa muussa. Yhteistyövaraisuutta tarvitaan, mutta yhteistyöhön ilmoittautuvia on vain vähän. Pyrin arvostelemaan kaikkia valtioita samoilla kriteereillä. Tulevaisuuden yllä on pilviä, mutta onneksi kuusikymmentä on uusi kolmekymmentä
Ihmisoikeuksien vahvistaminen turvaa rauhanomaista kehitystä, ja uusia menetelmiä niiden vahvistamiseksi tarvitaan myös Euroopassa. Näin on syytä arvioida myös valtiollisten yhteistyöfoorumeiden tulevaisuutta. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja luontokato sekä luonnonvarojen niukentuminen heijastuvat aseellisten konfliktien luonteeseen, ja eriarvoisuuden hillitseminen on ympäristömuutosten aikana erityisen tärkeää konfliktien estämiseksi. Kaldorin kuvaamia elementtejä ovat olleet muun muassa Wagnerin yksityisarmeijan joukot ja siviilien kärsimys. Valtioiden välisten sotien tilalle oli tullut konflikteja, joissa oli mukana ei-valtiollisia toimijoita: raja sodan ja rauhan välillä hämärtyi. Tärkeä kysymys myös on, mitä Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön edistämisestä voidaan oppia. Tulevaisuuden rauha ULLA ANTTILA Kirjoittaja?on?Sotatieteiden?tohtori?ja?psykoterapeutti.. Ukraina tarvitsee Suomen ja muiden eu-maiden tukea pysyäkseen suvereenina valtiona. . Venäjän voimapolitiikan häikäilemättömyys vaikeuttaa senkin hahmottamista, miten Euroopan rauhanomaista kehitystä ylipäätään tuetaan parhaiten pitkällä jänteellä. Konfliktin vaikeudesta huolimatta on tärkeää miettiä, kuinka rauhanprosessi on mahdollinen ja millaista tukea Ukraina tarvitsee säilyttääkseen suvereniteettinsa ja saadakseen omalta kannaltaan hyväksyttävän rauhansopimuksen. Siviilit olivat sotatoimien kohteina. Analyysi on ajankohtainen myös Ukrainan sotaan liittyen, vaikka konflikti onkin Venäjän ja Ukrainan valtioiden välinen. Tulevaisuuden rauhantilaa edistää konfliktien selvittäminen tulevaisuudentutkimuksen menetelmin ja samalla sen arvioiminen, miten voidaan tukea rauhaa edistäviä toimia yhteiskunnallisesti ja kansainvälisessä politiikassa. Venäjän hyökkäykselle Ukrainassa ei valitettavasti ole näköpiirissä nopeaa päätöstä. YDIN 4 / 2023 12 YTIMESSÄ V uosituhannen vaihteessa tutkija Mary Kaldor kuvasi sodankäynnin muutosta nimellä ”uudet sodat”. Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö (etyj) perustettiin vuonna 1994 turvaamaan rauhaa – ja se on vahvistanut myös demokraattista kehitystä., Ukrainan sodan estämiseksi järjestöllä ei valitettavasti ollutkaan keinoja. O len taipuvainen ajattelemaan, että avuksi kannattaa pyytää tulevaisuudentutkijoita ja käyttää arvioinnissa tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Helsingissä järjestettiin Euroopan turvallisuusja yhteistyökokous (etyk) vuonna 1975. Käsitteellä hän viittasi erityisesti 1990-luvulla havaittaviksi tulleisiin muutoksiin sodankäynnissä
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Eturistiriidat neuvottelupöydälle / 20 LIISA LIIMATAINEN Gazan sota pakottaa Israelin muuttumaan / 24 SELJA KOPONEN & HEIDI RAUTIONMAA Rauhankasvatuksella oikeudenmukaisuuteen / 28 VELI-MATTI HUHTA Huonoja uutisia ja pieni toivon pilkahdus / 32 ARJA ALHO Yhdysvaltojen ja Suomen välinen puolustusyhteistyö / 36 HEIDI NUMMI Turvallisempia ilmoja / 40 JUHANI UNKURI Huumeriippuvuuden hoito on Suomessa aliresursoitua / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Vahva ja välittävä Suomi nuijii nuoria / 48 LEIF HAGERT Miksi on tärkeää puhua romanien historiasta?
YDIN 4 / 2023 14 YDINHETKI ETURISTIRIIDAT NEUVOTTELUPÖYDÄLLE Helsingin kirjamessuilla Ydin-lehdellä oli keskustelu rauhantutkija Vilho Harlen kanssa sotimisesta ja sopimisesta. Innoittajana tietenkin hänen uudistettu laitos teoksesta Hyvä, paha, ystävä, vihollinen. Teksti ja kuva Arja Alho YDIN 4 / 2023 14 YDINHETKI
A rja : Korostat, että hyvän ja pahan välisen taistelun retoriikan valinta on nimenomaan poliittista. Ne ovat siis luonnollisia asioita. Oikeasti konflikti tarkoittaa eturistiriitaa. Hyvän ja pahan taistelun retoriikka nostetaan esille aina, kun valtataistelussa menestyminen sitä vaatii. Ikävin seuraus hyvän ja pahan retoriikasta on se, että se kiistää todellisten ja vaikuttavien eturistiriitojen olemassaolon. Nyt kamppaillaan konkreettisesti ja väkivaltaisesti. Sotilaallisessa väkivallassa – josta nytkin on kyse niin Ukrainassa kuin Lähi-idässäkin – nousee hyvän ja pahan välisen taistelun retoriikka ylivoimaisesti esille. Jo 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli nähtävissä, että kulttuurinen. Erikoisalaasi on ollut erityisesti rauhantutkimus. V ilho : Ero ajankohtien välillä on todella suuri. Kun se on hallitseva muussakin kulttuurissa ja vielä eri todellisuuksien rajat hämärtyvät, mistä tuo retoriikka kumpuaa. V ilho : Moni sanoo, että sota loppuu, kun Venäjä sen lopettaa ja vetäytyy kaikilta valloittamiltaan alueilta. Sodassa kaikki osapuolet ja myös sivulliset häviävät, rauhan aikana kaikki puolestaan voittavat. Jos näin käy, eturistiriidan eli konfliktin väkivaltainen, siis sotilaallinen, ratkaisuyritys loppuu. Se on nyt valitettavaa käytäntöä ja tekee rauhanponnistelut lähes mahdottomiksi. Ehkä konfliktiasenteetkin alkavat lientyä. Olemme palanneet vastakkainasettelun maailmaan ja vihollisuuksiin oikein rytinällä. Ryhdytään kuvittelemaan, että todellisessa maailmassa on oikeasti kyse hyvän ja pahan asetelmasta. Tämän hetken maailmassa hyvän ja pahan välinen taistelu on vallitseva. Olennaista on tunnistaa ne. Poliittisen teologian edustajat katsovat, että aiempaa uskonnollista termistöä käytetään nyt maallistuneen sanaston avulla. Mutta itse eturistiriidat jäävät jäljelle, ja ne ovat silloin paljon vaikeammat ja monimutkaisemmat kuin ne olivat ennen sotaa. Eturistiriitoja esiintyy sosiaalisessa elämässä ihmisten, ryhmien ja valtioiden välillä, koska elämme niukkuuden maailmassa. Se on poliittista. Esimerkiksi maineikas Demonsthenes piti mahdottomana rauhaa demokratian, Ateenan, ja diktatuurin, Makedonian, välillä. Olen siksi toisessa ja uudistetussa painoksessa jättänyt vähemmälle identiteettija viholliskuvakeskustelun. Arkikielessä konfliktisanaa käytetään, kun käydään sotia. Johan Galtung puhui konfliktispiraalista, jossa eturistiriita, konfliktikäyttäytyminen, konfliktiasenteet vahvistavat toisiaan ja spiraali lähtee liikkeelle. Se oli myös enemmän identiteettipolitiikkaan liittyvä tutkimus. Ei voida suostua mihinkään kompromisseihin. Kun toinen osapuoli on paha, se on tuhottava – jumalakaan ei suostunut saatanan kanssa kompromisseihin. Julkaisit vuonna 1991 kylmän sodan murtumisen, liennytyksen ja Berliinin muurin kaatumisen, taitekohdassa ensimmäisen painoksen hyvän ja pahan taistelusta sekä viholliskuvista kansainvälisessä politiikassa. A rja : Miten näkisit Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan eturistiriitanäkökulmasta. Olet maininnut uskonnot erääksi tekijäksi. Tein aiemman kirjani tilanteessa, jossa myönteinen kehitys kansainvälisissä suhteissa oli vahvaa. V ilho : Uskonnoilla on siihen suuri merkitys: hyvän ja pahan erottelu on pohjimmiltaan uskonnollista, erottelua Jumalan ja Saatanan välillä. YDIN 4 / 2023 16 YDINHETKI A rja : Vilho Harle, olet kansainvälisen politiikan tutkija ja professori. Vihollisuudet ja viholliset ovat nyt totta. Hyvän ja pahan erottelu poliittisessa sanastossa näkyi jo antiikin aikoina. Millä mielellä seuraat nyt maailmanpolitiikkaa. Eturistiriidat voidaan pyrkiä ratkaisemaan väkivalloin eli sodalla tai rauhanomaisesti eli neuvotteluin
Seuraukset voivat olla ikäviä ja tuhoisia. Kuten Suomen omasta sisällissodasta muistetaan, kapinallisten kohtalo oli varsin kova. Ukrainan sisäistä jakoa länteen ja itään olisi mahdollisesti voitu hallita poliittisin keinoin. Joten myöskään sovittelusta ei käytännössä oikein tule mitään. V ilho : Katsoin Google-haulla kiinnostuksella hyvän ja pahan taisteluun liittyviä tutkimuksia. Ukraina saisi hoidettua ulkoisen turvallisuusetunsa saamalla miehitetyt alueensa takaisin, ja saamalla tiukat turvallisuustakuut euja Nato-jäsenyyden myötä. Seuraukset eivät jää vain taistelukentälle. YDIN 4 / 2023 17 YDINHETKI sekä uskonnollinen ja poliittinen Eurooppaa jakava rajalinja kulki Suomen itärajaa pitkin Baltian maiden halki aina Ukrainaan asti. Tämä näkyy Ukrainan sodassa sekä sen osapuolten että Ukrainaa auttavien valtioiden sisäpolitiikassa. Rauhantulos ei olisi tällaisessa tilanteessa rauha, vaan uusi sota. Taiteessa se on kuitenkin eri asia kuin politiikassa. Ja sielläkin tutkijoiden, toimittajien ja poliitikkojen ajatuksiin. Sen seurauksena kaikkien kansalaisten turvallisuusetuja ei enää otettu riittävästi huomioon. Retoriikka voi estää rauhaan palaamisen ja ainakin viivyttää neuvotteluja. Olisiko sen vähemmistöasema turvattu kaikin tavoin. Ukrainan sisäisten kulttuuristen, poliittisten ja taloudellisten eturistiriitojen sovittelu ja tasapainottaminen epäonnistui. Jos niin, onko se politiikassa vaarallista. Politiikan kentällä taistellaan vallasta, ja varsinkin valtioiden välillä taistelua käydään usein asein. Entä mitä tapahtuisi Ukrainan sisällä sen venäjänkieliselle vähemmistölle. Kirjoissa ja elokuvissa hyvän ja pahan jännite on viihdettä, josta ei ole vaaraa kenellekään. Kuolema tai pako, ja joka tapauksessa maahan painettu asema. Samalla myös eu ja Yhdysvallat olisivat saaneet turvallisuusetunsa haluamaansa järjestykseen. Ukrainan sisäisiin ristiriitoihin alkoi liittyä myös ulkoisia turvallisuusasetelmia. Mutta aseelliseen voimaan ja pelotteeseen perustuva turvallisuus on sekin hyvin riskialtis polku varsinkin, kun eturistiriidat jäisivät muhimaan ja kasvamaan pelotteen alle. Myrkky leviää myös sotaa seuraaviin ja tarkkaileviin valtioihin. Voisiko olla niin, että hyvän ja pahan taistelun retoriikalla haetaan kannatusta sen ohella, että mobilisoidaan väkeä sotaan. Myös eu ja Yhdysvallatkin alkoivat osallistua turvallisuusasetelman monimutkaistamiseen. Jos Venäjä lopettaisi hyökkäyksensä, se voisi järjestää oman turvallisuutensa esimerkiksi tiukan ydinasepelotteen varaan. Mutta aiheesta pitäisi tehdä kunnon tutkimus. Se onnistui takellellen vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana, mutta alkoi joutua suuriin vaikeuksiin 2010-luvun alkuvuosina. Vuoden 2022 helmikuun jälkeen eturistiriitojen osapuolia kuten itse eturistiriitojakin on entistä vaikeampi tunnistaa. Eikä se pidemmällä tähtäimellä korjautuisi, vaikka Venäjä pakotettaisiin nielemään uusi Versaillesin rauha. Poliittisen kannatuksen hakeminen hyvän ja pahan välisen taistelun retoriikalla on aina vaarallista. Autoritaarinen asenneilmasto ja suorastaan noitavainomainen paranoia on vahvasti levittäytymässä hyvän ja pahan taistelun hyväksi julistautuneessa rintamassa – enkä JOS MAHDOLLISUUS NEUVOTTELURATKAISUUN OLI TAI SELLAISEEN OLISI OIKEASTI PYRITTY, SE OLISI PITÄNYT TEHDÄ ENNEN SOTAA.. Venäjä tuli vahvasti ja avoimesti mukaan annektoimalla Krimin ja tukemalla Itä-Ukrainan separatisteja. A rja : Se mitä juuri sanoit, oli kuin toisintoa jokapäiväisestä uutisvirrasta, jota hallitsee hyvän ja pahan taistelu ja joka jättää varjoonsa eturistiriidat. Paljon ylistetty demokratia on uhattuna Yhdysvalloissa, ja myös eräissä Euroopan maissa. Niitä oli puolitoista miljoonaa! Valtaosa liittyi toki taiteeseen
Kysymys oli Ruotsin ja sen liittolaisten ja Venäjän (Novgorod, Moskova, Pietari) valtakamppailusta. Tässä onkin kiinnostavinta se, miksi Aaltolan kuva historiasta koetaan Suomessa totuutena. V ilho : En malta olla ottamatta esimerkkiä. Eli oli olemassa todellakin vain kaksi valtiota, joista itäinen vainosi ja murhasi länsinaapuriaan. Nyt vain pari havaintoa. Suomi oli sen kamppailun keskeinen taistelutanner, ja suomalaiset Ruotsin sijaissotijoita. Näyttää siltä, että Venäjä on pahuuden edustaja. Miksi asiat nähdään ja luetaan nykypäivän maantieNYT ON MENOSSA SODAN LIETSONTA JA SE NÄHDÄÄN TARKOITUKSENMUKAISENA. Tämän russofobian erityismuodon jotkut Suomessa jakavat, mutta on vaikea sanoa, kuinka paljon heitä on. Hyvän ja pahan retoriikan on vastattava havaittavissa olevia tosiasioita. Pahinta on se, että jotkut syytetyt puolustautuvat kuten jo noitavainojenkin aikaan. Myös Suomen sotilaallinen liittoutuminen kehystettiin hyvän ja pahan taistelun asetelmalla – ja samalla eturistiriidat kasvoivat. En väitä, että Aaltola valehtelee. Ehkä asia selviää kampanjan aikana. a rja : Ulkoja turvallisuuspolitiikan kannalta kunnon tutkimus hyvän ja pahan retoriikan vaikutuksista olisi tärkeää. Samaan tapaan kuin Elmo Kailan perustama Vihan Veljet -järjestö 1920-luvun alussa teki. Autoritaarinen asenneilmasto ja poliittinen paranoia ovat suorastaan ryöstäytyneet käsistä. Väkivallan tarkoituksen oli heikentää Ruotsia ja Ruotsin sodankäyntikykyä. Ehdokkaista Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola käyttävät tässä kahta erilaista strategiaa. Aaltola puolestaan käyttää argumenttinsa tukena ikiaikaista historiaa Venäjän murhaisuudesta. Aaltola antaa ymmärtää, että noina kausina ”Venäjän” hyökkäysten ja vainojen kohteena oli nimenomaan ”Suomi” ja ”suomalaiset”. Todistamalla, että osasivat toimia oikein mutta suunnaten syyttävän sormensa naapuriin. Lisäksi retoriikan on sovittava siihen mitä kuulija muutoinkin pitää totuutena, siis muistakin syistä ajankohtaisten havaintojen lisäksi. Halla-aho nojaa argumenttinsa puhtaaseen vihaan. SE ON ERITTÄIN VAARALLISTA.. Aaltola viittaa aikakausinimityksiin: Vanha viha (1495 – 1497), Pitkä viha (1570 – 1595), Isoviha (1713 – 1721) ja Pikkuviha (1742 – 1743). Näin alkuperäinen syytetty pelastuu roviolta tai vesikokeelta. YDIN 4 / 2023 18 YDINHETKI tarkoita vain Venäjää. Suomessa tämä kehitys on saavuttanut vielä voimakkaammat mittasuhteet kuin yhdessäkään muussa Nato-maassa. Presidentin vaalien niin sanotut pääehdokkaat käyttävät kaikki sitä retoriikassaan hieman eri tavoin. Aaltolan vihakausien perusongelma on kuitenkin siinä, ettei Suomea ja suomalaisia kansakuntana noina aikoina vielä ollut olemassa. Silloin Venäjästä saatiin puhua vain hampaat irvessä, vihaten kaikkea venäläisyyttä varauksetta. Jo tovin aikaa on eletty noitavainojen maailmassa, jossa sekä kuolleita että eläviä henkilöitä pyritään tuomitsemaan maanpettureiksi niiden tekojen vuoksi, joita he ovat tehneet vuosikymmeniä sitten ilman tämän päivän tietämystä. Tämä ehto täyttyy varsin selvästi, Venäjän ja erityisesti Putinin kuvaaminen pahuuden ilmentymänä on vallitsevaa ajattelutapaa. Taistelu päättyi Venäjän voittoon, ja Suomen alue siirtyi Venäjän alaisuuteen uutena suuriruhtinaskuntana. Presidentinvaalit ovat lähestymässä ja minua hämmästyttää se, että ikiaikainen viha on muuttunut todeksi ymmärrettyä historiaa. Ruotsi puolestaan joutui läntiseen etupiiriin ja sai ranskalaisen hallitsijan. Suomen sodassa (1808 – 1809) kyse oli Ruotsin ja sen kumppaneiden Tanskan, Puolan ja Saksan taistelusta Venäjän nousevaa mahtia vastaan. Ei Novgorod hyökännyt Suomeen, vaan Ruotsiin
Siihen kaikki jäsenvaltiot voisivat osallistua. Talouselämän logiikan mukaan pitää kilpailla taloudellisin keinoin, siis kilpailukykyä lisäämällä. Mitkä mekanismit ja mitkä tekijät ovat tämän mahdollistaneet. Sen pitää olla eturistiriitojen tunnistamista, jotta rauhanomaisia ratkaisuja voidaan ylipäätään löytää. teen ja valikoidun historian valossa. YDIN 4 / 2023 19 YDINHETKI A rja : Palataan kuitenkin asevaraisen turvallisuuden ongelmallisuuteen. V ilho : Olisi mielipuolista, jos Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudellinen kilpailu kehittyisi sodan suuntaan. VILHO HARLE HYVÄ, PAHA, YSTÄVÄ, VIHOLLINEN Rosebud Book / Ruusunpiikki 2023 303 s. Niiden, joilla on aseellista voimaa ja siihen perustuvaa maailmanpoliittista valtaa, pitää osata itse asettaa itselleen rajoja. Kun eturistiriitoja ei tunnisteta eikä tunnusteta, rauhanomaiset ratkaisut poissulkeutuvat. Valtiot ja varsinkin suurvallat kantavat asiassa kuitenkin suuren vastuun. Miltei aina avuksi haetaan diplomatia, neuvottelut ja oikeudenmukaisen ratkaisun tavoittelu ja sehän ei voi rakentua muutoin kuin eturistiriitojen avaamiselle. Rauhanomaiset ja ennakoivat ratkaisut saattavat kaikota käsistä. Näin tuntuu olevan Lähi-idän kriisiytyneessä tilanteessa – vaikka eturistiriidat suorastaan huutavat huomiota. Ei kauppa eikä talousyhteistyö johda rauhaan, mutta vain rauha tekee mahdollisesti kaupan ja talousyhteistyön. Yk:n ja monen muunkin toimijan pitäisi siirtää päähuomio ennaltaehkäisevään toimintaan ja eturistiriitojen kehityksen monitorointiin ja sovitteluun. V ilho : Sanonkin siksi, että rauhantutkimus ei voi olla päivittäisten sotauutisten seurantaa, saati militarismin ylistystä. Suomen pitäisi pysyä suuraluepolitiikan ja valtataistelun ulkopuolella, Naton peruskirjan velvoitteita tiukasti noudattaen, siis kollektiivista puolustusta vahvistaen osallistumatta mihinkään aggressiiviseen, hyökkäävään toimintaan Nato-alueen ulkopuolella. Ehkä historiankirjoitus, kirkko, koululaitos tai kansallismielinen kasvatus?. Miksi vainolaisuuden historia on valikoitua historiaa, siis tietoista tradition rakennusta ja kirjoittamista. Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä suhteissa geopoliittisia jännitteitä kasvatetaan demokratia vastaan diktatuuri -asetelmalla. a rja : Sodat kuitenkin myös aina päättyvät. Se ei ole niin tuntematon taito kuin joku saattaisi luulla
Gazan sota uhkaa laajeta alueelliseksi sodaksi, johon sotkeutuu myös Libanon. Uusi tilanne pakottaa maltillisen Israelin muuttamaan ajatteluaan ja voi myös luoda mahdollisuuden luoda pysyviä sopimuksia Israelin ja palestiinalaisten välille. Kirjoittaja Liisa Liimatainen GAZAN SOTA pakottaa Israelin muuttumaan YDIN 4 / 2023 20 YDINHETKI
Olmert yritti ratkaista Gazan ongelmaa pääministerikautenaan intensiivisellä Valettu Lyijy -pommitusohjelmalla vuoden 2006 tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Pääministeri Netanjahun ja hänen uskonnollista ääriajattelua edustavien ministerien mielestä sodan päämäärä ei ole vain Hamasin tuho. Kuvittelemme, että meidän armeijamme on ylivoimainen, mutta sitten havaitsemme, että Gazasta saapuva ryysyläisarmeija tyrmää meidät”. Ehud Olmert, Israelin entinen oikeistolainen pääministeri, on esimerkki poliitikosta, jonka ajattelu on muuttunut suuresti viime aikoina. YDIN 4 / 2023 21 YDINHETKI. Tilalle tulisi kansainväliset yk:n lipun alla toimivat joukot, joiden pitää estää uudet yhteenotot ja kahakat. Olmertin mielestä nykyisen – todella uhkaavan tilanteen – on luonut hänen oman maansa nykyinen pääministeri ja tämän liittolaiset. Myöhemmin Olmert etsi kompromissia virallisen palestiinalaishallinnon johdossa olevan Mahmud Abbasin kanssa, kutsumanimeltään Abu Mazin, GAZAN SOTA mutta Olmert joutui eroamaan, koska hän sai kahdeksan kuukauden korruptiotuomion. Heille sota luo mahdollisuuden luoda kaaos, joka merkitsee aikojen loppua, mikä on osa Jumalan suunnitelmaa. Olmertin mielestä pääministerin ääriajattelua edustavien liittolaisten mielestä myös varsinaisen Israelin rajojen sisällä asuvat israelilaiset arabit pitää karkottaa, vaikka he ovat Israelin kansalaisia. S ota gazassa on tehnyt selväksi, että israelilaisilla poliittisilla voimilla on hyvin erilaisia näkemyksiä oman maansa tulevaisuudesta. Samalla Israelin on hänen mukaansa ilmoitettava, että se on valmis neuvottelemaan maa-alueiden jaosta ja palestiinalaisten oman valtion synnystä. Uudenlaisten suhteiden ehto on pääministerin ja hallituskoalition vaihto. SOTA LUO MAHDOLLISUUDEN LUODA KAAOS, JOKA MERKITSEE AIKOJEN LOPPUA, MIKÄ ON OSA JUMALAN SUUNNITELMAA. Israelin entinen pääministeri Olmert (hän toimi pääministerinä 2006 – 2009), joka kuului aikoinaan Netanjahun äärioikeistolaiseen Likud-puolueeseen, ajattelee nyt toisin. Kun hän puhuu Gazasta, hän tietää oman kokemuksen kautta, kuinka vaikea alue on. Se muistutti suuresti nyt nähtävää Gazan sotaa. Olmertin mielestä nykyisen pääministerin Netanjahun hallitus on uhka Israelille. Esimerkkinä on Corriere della Seran, Italian tärkeimmän päivälehden 8. C orriere della seran haastattelu tuo esille poliitikon, joka yrittää oppia omista ja israelilaisten virheistä. H aastattelussa olmert käy suoraan nykyisen Israelin pääministerin, Benjamin Netanjahun kimppuun. ”Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin suurta poliittisen ratkaisun tarvetta. Nykyisin hän kuuluu keskustalaiseen Kadima-puolueeseen. Sen tekijä on lehden Lähi-idän asioita tunteva veteraani Lorenzo Cremonesi. Olmert sanoo haastattelussa, että nyt meneillään olevan Hamasin vastaisen taistelun lopussa Israelin pitää julistaa, että se on valmis vetämään joukkonsa pois Gazasta. 2023, julkaisema Olmertin sivunpituinen haastattelu. Hänestä ”meidän israelilaisten pitää oppia olemaan vähemmän röyhkeitä. Heidän keskuudessaan on yleistä äärioikeistolainen ja messiaaninen ajattelu. 11. He pyrkivät hyötymään kaaoksesta, jotta voivat karkottaa palestiinalaiset Israelin miehittämiltä alueilta ja liittää näin nämä alueet Israeliin
Toimittaja kysyi jatkokysymyksen Olmertilta: ”Tarkoitatteko, että noin puoli miljoonaa palestiinalaisalueita miehittävien siirtokuntien asukkaat pitää karkottaa heidän nykyisiltä asuinalueiltaan?” Olmertin vastaus on hämmästyttävä: ”He saavat jäädä, jotka asuvat Itä-Jerusalemissa ja eräissä siirtokunnissa kuten Ariel, Gush Etzion ja Maale Adumin, mutta noin 200 000 siirtokunnan asukkaan pitää siirtyä heille varatuille alueille, kun sovimme maa-alueiden uudesta jaosta palestiinalaisten kanssa. Uskallan ennustaa, että hänen suunnitelmaansa vastustavat ankarasti kaikki Israelin oikeistolaiset, joille palestiinalaisten maa-alueiden jatkuva miehitys on ollut heidän ydinohjelmaansa vuosikymmenien ajan. ” N äyttää siis siltä, että tärkeäksi israelilaiseksi poliitikoksi luonnehdittu Ehud Olmert on muuttanut täysin ajatteluaan tuoreiden tapahtumien paineen alla. Vain kansainvälinen yhteisö voi tukea Hamasin vastaista taisteluamme”. Italialainen toimittaja pääsikin muistuttamaan Olmertille, että tänään palestiinalaisten oman valtion luominen on mahdotonta monista syistä. Sen lisäksi Abu Mazinin johtama palestiinalaishallinto on hyvin heikko, korruptoitunut ja syrjäytynyt. Hänestä se on Israelin valtion demokraattisen luonteen edellytys. ”Näin voidaan syrjäyttää äärijärjestö Hamas, joka on mielestäni sekä rauhan että Palestiinan kansan vihollinen mutta myös koko maltillisen arabimaailman vihollinen. Palestiinalaisilla on kaikki oikeudet saada oma pääkaupunki Itä-Jerusalemiin. Israelin entisen pääministerin mielestä hänen maansa pitää luoda oma rauhanaloite, johon sisältyy myös palestiinalaisten pakolaisten asemaa koskeva ratkaisu. Siellä sijaitsevat konflikteille alttiit alueet, kuten kuuluisa moskeijoiden aukio, on saatava kansainväliseen hallintoon yk:n katon alle”. M itä tulee kahteen palestiinalaisten äärijärjestöön, Hamasiin ja Islamilaiseen Jihadiin, YDIN 4 / 2023 22 YDINHETKI. Ensiksikin israelilaisten luomat uudet siirtokunnat kattavat lähes kaikki palestiinalaisalueet. Olmertin vastaus kertoo selvästi tietoisuudesta, että Israelin tilanne voidaan saada rauhoitetuksi vain, jos israelilaiset ja palestiinalaiset elävät eri alueilla, erillään toisistaan. ”Meillä ei ole vaihtoehtoa, koska emme halua apartheidia emmekä pakkosiirtoihin perustuvaa valtiota. Me haluamme nykyistä pienemmän valtion, mutta sellaisen, jossa elämä on turvallista.” Tämän päämäärän saavuttamiseksi Israelin täytyy oppia maltillisuutta ja realismia, ja luoda tilaa palestiinalaisille ja heidän omalle valtiolleen. Me pidämme itsellämme vain 4,4 prosenttia vuonna 1967 miehittämistämme alueista, erityisesti Jerusalemin ympäristössä sijaitsevat alueet ja korvaamme palestiinalaisille näin menetetyt alueet muilla alueilla. L orenzo cremonesi kysyi Olmertilta: ”Kannatatteko myös Länsirannalla sijaitsevien juutalaisten siirtokuntien purkamista?” Olmert vastasi: ”Kannatan ehdottomasti. Egypti ja Jordania ja muut arabimaat tuomitsevat nyt hyökkäyksemme Gazaan, mutta he rukoilevat salaa, että Hamas tuhotaan nyt lopullisesti”
Chicagossa Gazan tulitauon puolesta. Olemme selvästi tienristeyksessä: nyt on tehtävä poliittisia valintoja”. päivän tapahtumat eli Hamasin Israelin vastaisen sodan. ”Se oli käännepiste. Olmertin mielestä vain niiden tuho tuo rauhan Israeliin. Olmertin mielestä kyseiset äärijärjestöt näkevät Israelin Lähi-itään sijoitettuna läntisen sivilisaation edustajana, ja juuri siksi sekä Hamas että Islamilainen Jihad haluavat tuhota Israelin. Heti vetäytymistämme seuranneena päivänä he alkoivat koota ohjusvarastoja, jotta he voivat ampua niitä meidän alueillemme”. ”Vuonna 2005 me vetäydyimme Gazasta, mutta mitä tekivät nuo kaksi järjestöä. 11. Corriere della Seran toimittaja kysyi, miten Israelin entinen pääministeri näkee lokakuun 7. Sadat niin juutalaiset kuin muutkin rauhanaktivistit osoittavat mieltään 13. Meidän pitää oppia ymmärtämään vihollisia ja tehdä uusia strategisia ratkaisuja. AP / LE H TIK U VA YDIN 4 / 2023 23 YDINHETKI
Kirjoittajat Selja Koponen ja Heidi Rautionmaa Kuva Markus Serenius OIKEUDENRauhanKASVATUKSELLA mukaisuuteen. YDIN 4 / 2023 24 YDINHETKI Helsingin yliopisto kokosi yhteen opetusja kasvatusalan asiantuntijoita keskustelemaan ja kirjoittamaan rauhasta eri oppiaineiden näkökulmasta
Keskeistä on kuitenkin kohtaaminen, vuorovaikutus ja reflektio. Ongelmana on se, että jätämme aika paljon aiheita koulumaailman ulkopuolelle, hän näkee. Rauhankasvatus vaatii hänen mukaansa opettajalta kykyä nähdä etuoikeuksien taakse ja rohkeutta nostaa pöydälle myös ristiriitaisia aiheita. Esimerkiksi kun opiskelimme kolonialismia ja puhuimme orjuudesta, niin siirsimme näkökulman myös nykyaikaan ja pohdimme, minkälaista orjuutta meillä edelleen on maailmassa, Katrianna Raunio kertoo. Hänen mukaansa oppilaiden keskustelutaidot kehittyvät jokapäiväisessä arjessa. R auhankasvatus tarkoittaa Rauniolle yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuusajattelun herättelemistä oppilaissa. Rauhankasvatuksen tavoitteena on Raunion mielestä se, että kansalaiset pystyvät luottamaan oikeudenmukaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja kokevat pystyvänsä vaikuttamaan tulevaisuuteensa ja elämäänsä. Neutraaliuteen pyrkiminen tekee meistä ehkä vähän arkoja ja hampaattomia käsittelemään asioita, jotka ovat kuitenkin nuorten elämismaailmaa. YDIN 4 / 2023 25 YDINHETKI Katsomme myös paljon uutisia. Koulujen tunnepuheella korvataan se, että tunnistaisimme ja tunnustaisimme nuorten todellisuuden ja voisimme vapauttaa koulutiedon yhteiskunnallisen muutoksen palvelijaksi, hän sanoo. Y ksi oppaaseen haastateltu opettaja on karkkilalainen musiikinopettaja Anna Tallgren, joka parhaillaan toteuttaa rauhankasvatusta koulussaan muun muassa Suomen lukioille suunnatun Ukrainan värinen taivas -nimisen haastekampanjan kautta. Puolueettomuus ja neutraalius ovat kuitenkin eri asioita välinpitämättömyydestä puhumattakaan, muistuttaa Raunio. Verkkopohjaisen julkaisun tarkoitus on innostaa näkemään rauhankasvattamisen mahdollisuudet oman oppitunnin sisällä siten, että se on luonnollinen osa opetusta ja koulun toimintakulttuuria. Historian opetuksessa tuon koko ajan kontekstuaalisuutta historialliseen ajatteluun ja itse tietoon. Oppaaseen ovat kirjoittaneet eri kouluasteiden opettajat ja asiantuntijat sekä globaalikansalaisuuskasvatuksen ja rauhankasvatuksen toimijat järjestökentältä. Kampanja koostuu kolmesta eri R auhankasvatus palaa opetustyön arkeen. Yksi yliopiston keskusteluihin osallistuneista oli monikulttuurisuuskasvatukseen erikoistunut luokanopettaja Katrianna Raunio. Raunio ohjaa oppilaitaan kunnioittavaan keskusteluun, missä mielipiteet tulee perustella. Raunion kokemuksen mukaan esimerkiksi kouluissa koettuun osattomuuteen ja väkivaltaan haetaan ratkaisuja pääasiassa lisäämällä tunneja vuorovaikutuskasvatusta. Moninäkökulmaisen julkaisun teksteissä kannustetaan kunnioittavaan ja turvalliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön sekä planetaariseen välittämiseen. Pyrin liittämään oppilaiden eettisen ajattelun kaikkiin asiasisältöihin, eli me keskustelemme paljon, kertoo Raunio. Tämä toki vaatii sen, että luokassa on luottamusta toisia kohtaan ja että luokassa on myös turvallista olla eri mieltä toisten kanssa.. Koululaitoksemme historialliseen luonteeseen on iskostunut neutraaliuteen pyrkiminen, vaikka sekin on tavoitteena arvolatautunut. H elsingin yliopiston Rauhankasvatus opetuksessa -hankkeen työskentelyn tuloksena syntyi julkaisu etupäässä perusopetuksen ja toisen asteen opettajille sekä myös varhaiskasvatuksessa työskenteleville opettajille ja muille kasvattajille. Yhteiskunnalliset ongelmat on kutistettu yksilöllisiksi tunnetaitojen ongelmiksi, jolloin niiden poliittisuus häivytetään psykologisoinnin sekä terapiapuheen alle. Julkaisun tekstit kertovat, että omassa työssä rauhankasvatusta voi toteuttaa monella eri tavalla. ”Tämän uskon synnyttäminen vaatii opettajalta paitsi toivoa, mutta ennen kaikkea rohkeutta”
Vaikka tilanne on äärettömän synkkä, toivoa on silti aina, Tallgren kertoo ideoimastaan kampanjan ja sen musiikkikappaleen taustasta. Sen inspiraation takana on mailleen laskeva ilta-aurinko, joka värjää taivaan sinikeltaiseksi. Haaste Syyskuun alussa Karkkilan koko lukion opiskelijaja opettajakunta toteuttivat rauhanmerkki-haasteen Karkkilan torilla. Ukrainan värinen taivas -kappale on pyyntö, huokaus tai rukous. YDIN 4 / 2023 26 YDINHETKI haasteesta: Ukrainan värinen taivas -kuorohaasteesta, Rauhanmerkki-haasteesta ja oppilaitoksessa vapaamuotoisesti toteutettavasta auttamistapahtumahaasteesta. Kuorohaasteen keskiössä on Tallgrenin säveltämä ja sanoittama Ukrainan värinen taivas -kappale. Haastekampanjalla halutaan paitsi aktivoida Suomen lukiot keräämään rahaa myös pitämään Ukrainan tilannetta esillä. ukrainanvarinentaivas.fi -sivulta on luettavissa lisää Karkkilan lukion kampanjasta.
Rauhankasvattajat podcast-sarjaa voi kuunnella sekä YouTubessa että SoundCloudissa. R auhankasvattajuus on julkaisun näkökulmasta opettajan työssä kaiken taustalla vaikuttava pohjavire. Se ottaa välillä kipeää. ja se jatkuu Suomen itsenäisyyspäivän aattoon, jolloin suurimmassa osassa Suomen lukiossa vietetään paitsi itsenäisyysjuhlia myös syksyn lakkiaisia. Yliopistotasoinen kurssi muodostuu viidestä eri moduulista, jotka ovat kukin yhden opintopisteen laajuisia. Niin Rauhankasvatus opetuksessa -opas kuin Yhteinen tulevaisuus – kestävää kehitystä ja rauhaa rakentamassa eri oppiaineissa -täydennyskoulutus ovat Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus hean tuottamia ja Opetushallituksen rahoittamia.. Kampanjan lanseerauksen jälkeen Karkkilan lukion opiskelijat aloittivat soittokierroksen kaikkiin Suomen lukioihin. Rehtorien reaktiot opiskelijoiden soittoihin olivat myönteisiä. – 30. Rauhankasvatus oli pitkään suomalaisessa koulussa taka-alalla; se oli peittynyt useiden muiden kasvatuksen alueiden muun muassa demokratiaja ihmisoikeuskasvatuksen sekä globaalikansalaisuuskasvatuksen alle. Kurssin toinen kierros on opiskeltavissa ajalla 15. 8. Sekä Eeva-Liisa Kiiskilä että Katrianna Raunio ovat myös mukana podcast-vieraina Helsingin yliopiston opettajien täydennyskoulutuskurssilla nimeltään Yhteinen tulevaisuus – kestävää kehitystä ja rauhaa rakentamassa. K ansainvälisestikin rauhankasvatuksen tutkimus ja kehittäminen on viime vuosina tehnyt paluun kasvatuksen ytimeen. 5. Kahden viikon aikana opiskelijat tavoittivat henkilökohtaisesti 211 lukion rehtoria, joille he kertoivat kampanjasta ja puhelun jälkeen lähettivät sähköpostia kampanjasta. Hän pysähtyy katsomaan toimia läheltä ja kaukaa parhaansa mukaan ja kehittää aktiivisesti kuuntelutaitojaan, kirjoittaa Kiiskilä. Kallioniemi näkee, että uusi kurssi Yhteinen tulevaisuus – kestävää kehitystä ja rauhaa rakentamassa eri oppiaineissa onkin tervetullut ajankohtaisten täydennyskoulutusten joukkoon. Samalla se on myös jatkuvaa kasvua, oppimista ja muutosta sekä omista elämänkokemuksista ammentavaa kokonaisvaltaista kasvatusja opetustyötä. Rauhankasvattaja, opettaja Eeva-Liisa Kiiskilä katsookin, että rauhankasvattajalla tulee olla myös rohkeutta tarkastella, tunnistaa ja kohdata epäkohdat omassa tai organisaation toiminnassa muutokseen pyrkien. 2024. Kurssi puolestaan tarjoaa tuoreita tulokulmia muun muassa kestävyysajatteluun alkuperäiskansojen näkökulmasta ja kriittiseen rauhankasvatukseen. Rauhankasvatuksella nähdään nykyään olevan tärkeä rooli globalisoituvassa, yhdentyvässä maailmassa, jossa erilaiset konfliktit ja polarisoituminen sekä vihapuheen kasvu ovat arkipäivää”, toteaa Kallioniemi. Rauhankasvattaja on aina keskeneräinen ja tekee aidosti parhaansa oman viitekehyksensä laajentamiseksi tietämättömyytensä kohdaten. Juhla on luonteva tilaisuus tuoda esiin lukion omaa osallisuutta Ukrainan värinen taivas -kampanjassa ja pitää myös näin yllä tietoisuutta Ukrainan hädästä, kertoo Karkkilan lukion rehtori Ossi Kokkonen. Myös Ukrainan suurlähettiläs on ilmaissut kiitoksensa Karkkilan lukion haastekampanjasta. 1. Osa kasvattajista piti jopa rauhankasvatuksen käsitettä vanhanaikaisena ja menneeseen aikakauteen liittyvänä, kertoo unesco-professori Arto Kallioniemi. Kurssilta saa myös omaan työhön sovellettavia työkaluja esimerkiksi dialogisuuden sekä turvallisemman ja rohkeamman tilan edistämiseksi. Monet olivat ilahtuneita opiskelijoiden vaivannäöstä tärkeän asian puolesta. YDIN 4 / 2023 27 YDINHETKI käynnistyi Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24
Huonoja uutisia ja pieni toivon pilkahdus Teksti Veli-Matti Huhta Mitä tiedämme Venäjästä ja sen taloudesta. LE H TIK U VA / TA SS YDIN 4 / 2023 28 YDINHETKI. Purevatko EU:n ja muun lännen sanktiot
Venäläisen valtiontalouden käytäntöön perehdytti liikkeenjohdon konsulttina toimiva Juha Lehto. Tilalle saatiin ”raaka mafiakapitalismi”, ja sillä tiellä ollaan. Jos Venäjän kehityksessä ei ole kehumista, ei sitä Oittisen mukaan ole myöskään maan ymmärtämisessä. Pienen toivon pilkahduksen tarjosi kuitenkin Katila kiteytyksessä kansainvälisestä liikeelämästä maailmanrauhan turvana. Venäläisen kapitalismin analyysi on ollut puutteellista paitsi Suomessa myös kansainvälisesti, vaikka kiintoisia avauksia onkin tehty. Mihin suuntaan kehitys Venäjällä heilahtaakin, toinen puoli ei katoa mihinkään. Hän käsitteli öljyja kaasuvetoisen suurvallan omintakeisia budjettisääntöjä. Kiina ryhtyy siirtämään tuotantoaan Venäjälle – näin kuului eräs ennustuksista. Vähemmän puhutaan Venäjän taloudesta. Esimerkiksi länsimaiset odotukset sodankäynnin tai sanktioiden vaikutuksesta Venäjän talouteen ja siitä johtuvaan vallan vaihtoon eivät näytä realisoituvan. Toisin kuin lännessä, porvaristo Venäjällä ei ole milloinkaan kyennyt synnyttämään ideologista liberalismia, vaan sen asemaa on määritellyt suhde valtiovaltaan. Hän nosti esiin suomalaisen Pekka Sutelan, venäläisten Stanislav Menshikovin ja Maksim Lebskijin sekä Wienin yliopiston nuoren tutkijan Felix Jaitnerin teoksia. Puristusvoima on jäänyt pieneksi, eikä Venäjän eristäminen globaalista rahoitusjärjestelmästä ole onnistunut. Lehto toi esille myös Venäjän yhteyksiä kansainvälisen kapitalismin kehitykseen. Näitä avauksia käsitteli omalta osaltaan valtiotieteen tohtori Pertti Honkanen kirjallisuuskatsauksessaan. Oikeustieteilijä Raimo Katila analysoi Venäjän taloutta dollarin ja sanktioiden puristuksessa. Puutetta paikkasi Karl Marx -seuran järjestämä seminaari Venäjän kapitalismista, jonka sosioekonomista kehitystä tarkasteltiin 1800luvulta alkaen – ja uskallettiin kurkistaa myös tulevaisuuteen. Tämä ominaisuus hidastaa kehitystä tai jopa tekee sen tyhjäksi. E meritusprofessori Vesa Oittinen painotti venäläisen porvariston erityislaatua. Se on myös pystynyt hankkimaan korkean teknologian tuotteita. R aportit venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, maan kiristyvästä autoritaarisuudesta ja siihen liittyvästä ideologisesta ilmapiiristä täyttävät päivittäisen uutisvirran. Jos aletaan odottaa sen muuttuvan länsimaiseksi demokratiaksi, sitä saadaan odottaa. Venäjän modernisaation antinomioista, ristiriidoista, esimerkeiksi käyvät jännitteet uusliberalismin ja vahvan valtion, kansallisen sulkeutumisen ja globalismin sekä konservatiivisuuden ja maallistumisen välillä. Niiden ansiosta lännessä usein esitetyt näkemykset Venäjän talouselämän kriisiytymisestä sodan seurauksena tuntuvat yliampuvilta. 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua uusikaan Venäjä ei kehittynyt vapauden ja demokratian suuntaan. A leksanteri-instituutin entisen johtajan Markku Kivisen alustuksesta katsottiin Venäjää laajasta, rakenneja toimintateorioita yhdistävästä näkökulmasta. E i ole tietenkään antoisan seminaarin vika, että huonot uutiset olivat vallitsevia. Kuka tahansa maan johdossa onkin, Venäjällä vallitsevat ristiriidat eivät katoa. Yhtäältä Venäjän liike-elämä on kehittynyt yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, toisaalta nykyisen autoritaarisuuden siemenet kylvettiin jo Jeltsinin ajan talouskatastrofin yhteydessä. Kuulija jäi miettimään, mitä kaikkea tämä kaksijakoisuus tuottaa – muun muassa suurvallan kokoisen ennustamattomuuden. Ne tuntuvat vahvistavan Oittisen sanomaa. Globaalilla taloudella on globaalit intressit: ”Kaikkien maiden kapitalistit, yhtykää!” YDIN 4 / 2023 29 YDINHETKI
Lisätietoa osoitteessa: rauhanliitto.fi/lahjoita/aineeton-lahja. An na lahjaksi rauhaa An na lahjaksi rauhaa Nyt voit ilahduttaa läheistäsi aineettomalla lahjalla ja kauniilla kortilla! Rauhanliiton aineettomalla lahjalla tuet samalla tärkeää rauhantyötä
Sitä on luonnehdittu joustavaksi. Samaan aikaan on lausuntokierroksella ollut myös esitys Suomen liittymisestä Naton yhteiseen SOFA puitesopimukseen. Teksti Arja Alho YHDYSVALTOJEN JA SUOMEN VÄLINEN. YDIN 4 / 2023 32 YDINHETKI PUOLUSTUSYHTEISTYÖ Julkisuudessa on kerrottu Yhdysvaltojen ja Suomen välisen puolustusyhteistyösopimuksen valmistumisesta
Yhdysvalloille kysymys on niin keskeisestä periaatteesta, että sen tulee aina pyrkiä saamaan mahdollisimman laaja rikosoikeudellinen toimivalta myös Naton sofan alaisuudessa. Se vaatii eduskunnan hyväksymisen. Hallituksen esitysluonnoksessa Naton sofa -määräykset koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan jakautumista, vahingonkorvausoikeutta ja eräissä tapauksissa siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia. Yhdysvaltojen sotilastukikohta Saksan Ramsteinissa.. Tärkeä kysymys akateemikko ja emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan on se, kummalla maalla on tuomiovalta ja kumman maan lakia sovelletaan, jos lähettävän maan sotilastai siviilijoukkoon kuuluvaan henkilöön kohdistuu rikos tai tämä tekee asemamaassa rikoksen. Tähän on pyritty täydentävillä kahdenvälisillä puolustussopimuksilla eli dca-sopimuksilla (Defence Cooperation Agreement). YDIN 4 / 2023 33 YDINHETKI REINER VOSS / AP / LEHTIKUVA YHDYSVALTOJEN JA SUOMEN VÄLINEN N aton sofa -sopimus koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen ja Pariisin pöytäkirjan kansainvälisten sotilasesikuntien asemaa toisen Naton jäsenvaltion alueella
11.) Suomen kanssa neuvoteltava dca sopimus ei ole vielä eduskunnassa mutta sen on sanottu noudattelevan muitten maitten kanssa sovittuja – kuten Norjan – periaatteita. Ulkoisella suvereenisuudella tarkoitetaan valtion vapautta päättää itsenäisesti suhteistaan toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Siinä säädetään esimerkiksi valtiosopimusten solmimisesta, muuttamisesta sekä niiden tulkinnasta. Koskenniemen mielestä kansanedustajien olisi syytä olla hyvin tarkkoja siitä, mistä sovitaan. Mikään tässä sopimuksessa ei muuta Norjan politiikkaa, joka koskee ulkomaisten joukkojen sijoittamista Norjan alueelle tai ydinaseiden varastointia tai sijoittamista Norjan alueelle. Voimaansaatettu valtiosopimus on tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sovellettavaa oikeutta. Valtion täysivaltaisuus sisältää valtion sisäisen ja ulkoisen suvereenisuuden. Siihen kuuluu myös muun muassa oikeus käyttää julkista valtaa valtion alueella oleviin ihmisiin ja esineisiin. Yleensä valtiosopimukset liittyvät joihinkin valtioiden välisen kanssakäymisen yksityiskohtiin kuten esimerkiksi verotukseen. Puolustusyhteistyöstä sopiminen vaikuttaa kuitenkin Suomen täysivaltaisuuteen. Norjan kanssa tehdyssä sopimuksessa todetaan sen ensimmäisen artiklan toisessa kohdassa: – Kaikessa tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa on kunnioitettava täysin Norjan suvereniteettia, lakeja ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, mukaan lukien tietyntyyppisten aseiden varastoinnin osalta Norjan alueella. YDIN 4 / 2023 34 YDINHETKI T ätä artikkelia kirjoitettaessa (17. J ulkisessa keskustelussa on ollut esillä erityisesti pysyvät sotilastukikohdat, ydinaseet ja eräät jo edellä mainitut tuomiovaltaan liittyvät kysymykset ja erityisesti, miten niistä on sovittu. Käytännössä kaikki amerikkalaisjoukkoihin kohdistuvat tai niiden tekemiksi epäillyt rikokset käsiteltäisiin Yhdysvaltojen lain alaisuudessa. Joukkojen sijoittamisesta todetaan: – ”Sovitut tilat ja alueet” tarkoittaa tämän sopimuksen liitteessä a lueteltuja Norjan alueella sijaitsevia tiloja ja alueita, joita Yhdysvaltain joukot, yhdysvaltalaiset sopimuskumppanit,. Valtiosopimuksia sääntelee Wienin yleissopimus vuodelta 1969. Valtioiden väliset sopimukset voivat olla kahdenvälisiä tai monenvälisiä. Suomen perustuslain mukaan valtiosopimukset ja muut kansainvälisiin velvoitteisiin liittyvät lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Olisiko tarkkarajaisuus hyväksi. Sisäisellä tarkoitetaan sitä, että valtion sisällä valtiovalta on korkein oikeudellinen muiden yläpuolella oleva valta ja että sillä on kyky säätää kaikkien valtion alueella julkista valtaa käyttävien viranomaisten ja muiden toimielinten toimivallasta. Suomen ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltu puolustusyhteistyösopimus (dca) on valtiosopimus. Mistä sopimisessa on kyse. K ansainvälisessä oikeudessa keskitytään määrittelemään valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen välisiä suhteita. Sopimukset ovat kansainvälisen oikeuden tärkein perusta. – Esimerkiksi Yhdysvaltojen, Norjan ja Tšekin kanssa vuosina 2022 ja 2023 tekemissä sopimuksissa maat luopuivat Nato sofa -sopimukseen perustuvasta rikosoikeudellisesta tuomiovallastaan. Jos sopimus koskee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa, se on hyväksyttävä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. Koskenniemen arvion mukaan muiden Nato-maiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella on syytä uskoa, että dca-sopimus muuttaa puitesopimukseen sisältyvää tasapainoa. Vain ”erityisen tärkeät yksittäistapaukset” asemamaa voisi ratkaista oman lakinsa nojalla. Käytännössä kaikki amerikkalaisjoukkoihin kohdistuvat tai niiden tekemiksi epäillyt rikokset käsiteltäisiin Yhdysvaltojen lain alaisuudessa
M uutokset toisen maan sotilaiden läsnäolosta Suomessa ovat erittäin suuret siitäkin huolimatta, että Nato-jäsenyyden myötä yhteiset sotaharjoitukset tuovat liittouman joukkoja Suomeen. Lisäksi on sovittu, että Yhdysvaltojen joukkojen on ilmoitettava etukäteen Norjan asevoimille niiden valmiiksi sijoitettujen tarvikkeiden tyypit, määrät ja toimitusaikataulut, joita Yhdysvaltojen joukot aikovat kuljettaa tai sijoittaa Norjan alueelle, sekä Yhdysvaltojen ja Norjan toimeksisaajat, jotka tekevät tällaisia toimituksia. Miten Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius näkee sopimuksen merkityksen ja mihin kysymyksiin suomalaisten kansanedustajien pitää ehdottomasti ottaa kantaa. – Olisi myös Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta tärkeää nostaa esille kysymys kuolemantuomiosta. Laura Lodenius tähdentää, että rauhanliikkeen näkökulmasta mikäli sopimus halutaan aikaansaada – pitäisi eduskunnan varmistaa vähintäänkin se, että siihen on kirjattu selkeä viittaus Suomen ydinenergialain määräyksiin, ettei Suomeen saa tuoda ydinräjähteitä ja että Suomi päättää aina itse, milloin Suomen alueella kutsutaan vieraita joukkoja ja milloin ei. Onko Suomella oikeus varmistaa, millaisia aseita varastoissa / alueilla on, joista Yhdysvaltojen kanssa sovittu. Samoin on epäselvää, kenellä on rikosoikeudellinen tuomiovalta, jopa suhteessa Suomen kansalaisiin, jos Nato toiminnan puitteissa epäillään rikosta tai annettaan aseenkantolupia tai alueita, pieniäkin, joissa on asevarastoja ja niin edelleen. YDIN 4 / 2023 35 YDINHETKI Vetoomus vieraan vallan sotilastukikohtien kieltämiseksi on allekirjoitettavana: www.adressit.com/ei_vieraan_vallan_sotilastukikohtia_suomeen norjalaiset sopimuskumppanit, huollettavat ja muut käyttävät Norjan suostumuksella molemminpuolisen sopimuksen mukaisesti. Riitoja ei voida liioin saattaa käsiteltäväksi minkään kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen tai muun kolmannen osapuolen ratkaistavaksi. – Ihan ensimmäinen iso kysymys on Suomen suvereenisuudesta ja se on periaatteellinen. Onko mahdollista, että Suomessa rikoksen tehnyt tuomittaisiin kuolemaan jossain Nato-maassa näiden sopimusten takia. Voidaanko sanoa, että Suomi on täysmääräisesti itsenäinen, mikäli se sopimuksien kautta luovuttaa osittain määräysvaltaa toisen maan sotilaille tai armeijan palkkalistoilla oleville. TÄRKEÄÄ ON, ETTEI SUOMEEN SAA TUODA YDINRÄJÄHTEITÄ JA ETTÄ SUOMI PÄÄTTÄÄ AINA ITSE, MILLOIN SUOMEN ALUEELLA KUTSUTAAN VIERAITA JOUKKOJA JA MILLOIN EI.. On periaatteellisesti tärkeää nostaa esille myös se, saavatko muut Nato-maat tai dca-sopimuksen puitteissa Yhdysvallat tuoda tänne ja säilöä varastoalueillaan /tukikohdissaan sotilasmateriaalia ja aseistusta, jotka Suomi kieltänyt kansainvälisten sopimusten puitteissa
Kesäkuun eurovaalit ovat keskeiset. Kirjoittaja Heidi Nummi ILMOJA Ilmasto ja turvallisuus ovat vahvasti Euroopan unionin agendalla, mutta päästäänkö sanoista viimein tekoihin. Turvallisempia YDIN 4 / 2023 36 YDINHETKI
E simerkkejä ilmaston ja turvallisuuden kytköksestä on lukuisia: puhdas juomavesi, ruoantuotanto ja yleinen huoltovarmuus, samoin sään ääri-ilmiöt. YDIN 4 / 2023 37 YDINHETKI. Alviina Alametsä kysyy. ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT OVAT AJANEET KODEISTAAN KESKIMÄÄRIN 21,5 MILJOONAA IHMISTÄ VUODESSA. ILMASTOPAKOLAISUUS ON KASVUSSA. Jos ilmasto lämpenee Kansainvälisen ilmastopaneeli ipcc:n varoittamiin asteisiin, arvioidaan että jopa miljardit ihmiset joutuvat pakenemaan. – Aihe on ollut esillä eri foorumeilla, mutta laajemmin siihen on havahduttu vasta hiljattain. Liki 62 000 ihmistä kuoli kuumuuteen. Eu:ta on kritisoitu reaktiivisuudesta. Vihreästä siirtymästä on puhuttu paljon kauppapolitiikan yhteydessä, mutta turvallisuuden näkökulma on tullut jäljessä, sanoo ulkoministeriön ilmastodiplomaatti Sara Tuxen. Viime kesä oli Euroopan mittaushistorian kuumin. – Nyt on nähty, miten Venäjä on tehnyt energiasta aseen. Vihreiden europarlamentaarikon Alviina Alametsän mukaan kritiikki on monilta osin oikeutettua, myös suhteessa ilmastonmuutokseen. Myös ilmastopakolaisuus on kasvussa. Yk:n pakolaisjärjestö unhcr arvioi, että vuodesta 2008 lähtien äärimmäiset sääilmiöt ovat ajaneet kodeistaan keskimäärin 21,5 miljoonaa ihmistä vuodessa. Tätä kytköstä kutsutaan ilmastoturvallisuudeksi. Siitä puhutaan koko ajan enemmän. K akhovkan padon tuhoutuminen ja Nord Streamin kaasuputkien räjähdykset. Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vauhdittaneet vihreää siirtymää eu:ssa, ja Euroopan energiaturvallisuus on yhä keskeisempi kysymys. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt näkyväksi, miten ilmasto ja turvallisuus liittyvät toisiinsa. – Ilmastonmuutoksesta tiedettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta poliittista tahtoa ei ole ollut, ja siksi tässä kriisissä nyt ollaan, Alametsä sanoo. – Jos eu:n jäsenmailla on jo nyt vaikeuksia ja haluttomuutta ottaa vastaan pakolaisia, entä sitten kun määrä tästä vielä moninkertaistuu
– Esimerkiksi Syyrian sisällissodan syttymisessä ilmastokriisillä oli iso rooli. Kaiken kaikkiaan ilmastoturvallisuus on kasvattanut merkitystään eu:n agendalla jatkuvasti, sanoo Tukholman rauhantutkimusinstituutin siprin tutkimusanalyytikko Anniek Barnhoorn. Näitä maita ovat esimerkiksi Somalia, Afganistan ja Etelä-Sudan. Esimerkiksi Hollannissa armeija on ottanut yhä humanitaarisemman roolin ja tehnyt pelastustoimia tulva-alueilla. Myös eu:n aseistetut joukot ovat suorittaneet vastaavanlaisia operaatioita. Raportin on laatinut Euroopan ulkosuhdehallinto, ja ehdotuksia on yhteensä 30. Paljon hyvää työtä on tehty. Siksi ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi myös geopolitiikkaan. Tuxen uskoo syynä olevan kytköksen YDIN 4 / 2023 38 YDINHETKI. Vielä ne eivät kuitenkaan velvoita jäsenmaita, Sara Tuxen sanoo. Eu:n lisäksi ilmastoturvallisuus on nykyään tärkeä painopiste myös esimerkiksi Yhdistyneissä kansakunnissa, Natossa ja Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö Etyjissä. Ennen kaikkea kyseessä on ollut oppimiskokemus, Barnhoorn sanoo. Viime vuosina on havahduttu siihen, että se on riski myös Euroopassa. Sittemmin on laadittu tiekartta (2020) ja tarkasteltu eu:n kriisinhallintaa ja puolustusta ilmaston näkökulmasta (2021). Kesällä 2023 julkaistu raportti listaa ensimmäistä kertaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. – Ilmastonmuutos on konfliktin taustalla vaikuttava juurisyy, ja samalla se tekee konfliktista paljon vaikeamman ja monisyisemmän, Barnhoorn kuvaa. – Hyviä ehdotuksia on paljon. – Venäjän kaltaiset valtiot, jotka tuottavat fossiilia polttoaineita ja ovat käytännössä diktatuureja, ovat ilmastonmuutoksen voittajia. Ehdotukset ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: ilmastoturvallisuuteen keskittyvän datakeskuksen perustaminen, ilmastoja ympäristöasiantuntijoiden lisääminen eu:n missioissa ja tutkimuksen tekeminen erityisen haavoittuvista alueista, kuten arktisesta alueesta ja Sahelin autiomaasta. Joissakin maissa tämä suhde on jo tiivis. Samalla kun ilmastonmuutos koettelee toisia valtioita, toiset voivat hyötyä siitä. – Pitkään ajatuksena oli, että ilmastonmuutos on turvallisuusriski muualla, esimerkiksi Afrikassa. – Nyt voidaan jo puhua ilmastonmuutoksen valtavirtaistamisesta ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikassa. Yk:n tutkimuksen mukaan maailmassa on kaksikymmentä sellaista maata, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen edessä ja joilla on huonot edellytykset vastata sen haasteisiin. Vettä myllyyn lisää sekin, että vuoden 2023 loppuun mennessä kaikilla Eu:n jäsenmailla täytyy olla strategia siitä, mikä ilmastonmuutoksen ja valtion aseistettujen joukkojen välinen suhde tulee olemaan. Eu julkaisee myös vuosittaista trendianalyysiä ilmastosta ja turvallisuudesta. Siellä ilmastoturvallisuus on koko ajan enemmän esillä. Ilmastonmuutoksen tiedetään pahentavan olemassa olevia konflikteja ja synnyttävän uusia uhkakuvia. M iksi vasta tänä kesänä on nähty ilmastoturvallisuuden ensimmäiset toimenpide-ehdotukset. Ilmastonmuutos voi esimerkiksi avata uusia laivaväyliä Venäjän militarisoimille alueille, kuten arktisille merialueille. Vastaavia tapauksia tullaan näkemään jatkossa yhä enemmän, Alametsä sanoo. Sanoisin silti, että Euroopassa on yleisesti ottaen korkeampi resilienssi verrattuna moniin muihin maailman osiin. J o eu:n vuoden 2003 raportissa tunnistettiin, että ilmastonmuutos on uhkien moninkertaistaja. N yt on tultu pisteeseen, jossa ilmastoturvallisuuden näkökulmaa ei voi enää ohittaa. Alametsä toimii eu:n turvallisuusja ulkoasianvaliokunnissa. Nämä valtiot voivat hyötyä uusista mahdollisuuksista ja horjuttaa kansainvälistä järjestelmää, Alametsä jatkaa
Poliitikot, jotka pelkäävät äänestäjiensä ärtyneen tästä keskustelusta, eivät halua nostaa ilmastoaiheita esiin. – Meneillään on paljon erilaisia poliittisia dynamiikkoja. Jäsenmaiden välillä on myös eroja siinä, miten määrätietoisia ilmastonmuutoksen suhteen ollaan, Tuxen sanoo. Ylipäänsä puolustussektoria ei velvoita yhtä laaja raportointivelvollisuus kuin muita sektoreita. Hoekstra on ennen luonut uraansa energiayhtiö Shellillä. Sitä ei myöskään korjata hetkessä, vaan projektit ovat pitkiä. Kun Wopke Hoekstra otti vastaan ilmastosta vastaavan eu-komissaarin tehtävän, kaikki eivät olleet tyytyväisiä. Global Europe -rahoitusohjelma laittaa jo nyt 30 prosenttia rahoituksestaan ilmastoon. Sanoista tekoihin siirtyminen vaatii rahaa, ja Barnhoornin mukaan ilmastorahoitus on kinkkinen kysymys. Valtaosa poliitikoista ei vieläkään ota ilmastokriisiä riittävän vakavasti eikä esimerkiksi ole valmis leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista Alametsän arvion mukaan. Tuxen muistuttaa, että Suomen puolustusvoimien päästötavoitteet ovat kansainvälisessä vertailussa kunnianhimoisimpien joukossa. Hanketta rahoittaa Eurooppatiedotus. – Ilmastonmuutos ei ole mikään yksittäinen asia, vaan se ilmenee eri tavoin eri alueilla. – Eurovaalit ovat erittäin tärkeät siinä, mihin suuntaa agenda liikkuu. Muita kunnianhimoisia eu-maita ovat esimerkiksi Saksa, Tanska ja Ruotsi. Jos ei puhuta politiikasta, ei voida kertoa koko tarinaa ilmastoturvallisuudesta eu:ssa, Barnhoorn sanoo. Usein on vaikea sanoa, millä rahoituksella saadaan aikaan mitäkin. Myös maakohtaista suunnittelua tulee parantaa. – Sanoisin, että rahoituksen eteen tehdään paljon töitä. – Ei ole sama asia rahoittaa ilmastotoimia, vaikka Somaliassa ja Malilla, ne ovat aivan erilaisia ympäristöjä, Barhoorn sanoo. Alametsän mukaan vaalien läheisyys on näkynyt komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheissa. Barnhoornin mukaan maat, jotka apua tarvitsisivat eniten, saavat sitä vähiten. P uheista pitäisi päästä tekoihin. YDIN 4 / 2023 39 YDINHETKI. – Seuraavat vuodet ovat kriittiset ja näyttävät, pystytäänkö nämä kunnianhimoiset strategiat laittamaan käyttöön, Anniek Barnhoorn sanoo. – Hän on ollut monista teemoista varovaisempi ja konservatiivisempi. Puolustusalan päästöt eivät esimerkiksi ole mukana ipcc:n raporteissa. Määrä halutaan nostaa 35 prosenttiin. – Ilmastotoimet ovat herättäneet ärsytystä. – Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat ovat sellaisia, mitkä halutaan pitää pitkälti omana tietona, Tuxen sanoo. Ylipäänsä Euroopan unioni on maailman suurin yksittäinen ilmastorahoittaja. Kunnianhimoa kuitenkin on. Yksi haaste on, meneekö raha oikeaan paikkaan, Barnhoorn sanoo. Ihmiset haluavat palata vanhaan pikemminkin kuin etsiä uutta kestävää elämäntapaa. PUOLUSTUSALAN PÄÄSTÖT EIVÄT OLE MUKANA ILMASTOPANEELIN IPCC:N RAPORTEISSA EIKÄ NIITÄ EDES OLE KOOTTU. Olemme nähneet, miten äänestyskäyttäytyminen on monissa Euroopan maissa muuttunut, Anniek Barnhoorn sanoo. Myös Alametsän mukaan jäsenmaat priorisoivat ilmastoturvallisuutta eri tavoin. Jos ilmastokriisi nähtäisiin yhtä vakavana turvallisuusuhkana kuin Ukrainan tilanne, siihen olisi laitettu paljon enemmän rahaa ja tahdonvoimaa, Alametsä sanoo. Yk:n kehitysohjelman undp:n tutkimuksesta selviää, että vain hyvin pieni osa ilmastorahoituksesta päätyy niin kutsuttuihin hauraisiin valtioihin. – Monet jäsenmaat pitävät ilmastonmuutosta yhä kehitysyhteistyön ja ympäristön kysymyksenä. Artikkeli on tuotettu osana Sadankomitean Turvallisempia ilmoja, EU! -hanketta. monisyisyys ja turvallisuussektorin luonne
Opioidien käytön lisääntyminen on osaltaan heikentänyt Suomen huumetilannetta. Kirjoittaja Juhana Unkuri HUUMERIIPPUVUUDEN HOITO ON SUOMESSA ALIRESURSOITUA YDIN 4 / 2023 40 YDINHETKI. Ylilääkäri Jarmo Kantosen mukaan huumeriippuvuuden kroonista luonnetta ei aina ymmärretä, vaan sitä voidaan pitää itse aiheutettuna sairautena
Poimintoja Suomen huumetilanteesta Suomessa on arviolta 24 000 – 29 000 opioidien ongelmakäyttäjää Amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttö kolminkertaistui vuosina 1997 – 2018 ja samaan aikaan huumemyrkytyskuolemat 4,5-kertaistuivat Vuonna 2021 120 alle 30-vuotiasta kuoli huumeiden yliannostukseen. Sen aiheuttamiin yliannostuksiin kuolee Yhdysvalloissa vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Asukaslukuun suhteutettuna Yhdysvalloissa tapahtuu opioidikuolemia noin kymmenen kertaa enemmän kuin Euroopassa. – Euroopan maiden tilannetta vertailtaessa on syytä ottaa huomioon, että monissa maissa tilastointi on epätäsmällisempää kuin Suomessa. – Niiden osalta meillä huumekuolemia aiheuttavat tällä hetkellä lähinnä stimulanttimuuntohuumeet eli niin sanotut katinonit. Suomessa eniten haittoja aiheuttava opioidi on buprenorfiini, joka on itsessään varsin turvallinen lääke. Perinteiset opioidit aiheuttavat Suomessa kuolemia kuitenkin huomattavasti enemmän. Perinteisten kovien huumeiden – kuten amfetamiinin – ja opioidien lisäksi Suomessakin käytetään nykyään myös muuntohuumeita. Kriikun mukaan muuntohuumeet ovat Suomessa kuitenkin varsin marginaalinen, joskin kasvava ilmiö. Suomessa käytetään enemmän huumeita kuin muissa Pohjoismaissa ja nuorten, alle 25-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemissa Suomi on Euroopan kärkisijoilla. – Suomessa ei ole ainakaan vielä havaittavissa fentanyylin laajaa käyttöä, mutta esimerkiksi YDIN 4 / 2023 41 YDINHETKI. Heistä 22 oli alle 20-vuotiaita. Opioidit ovat kasvava ongelma myös Suomessa. Joka tapauksessa opioidit ovat Euroopankin yhteinen, kasvava ongelma, Kriikku sanoo. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa suureksi ongelmaksi on muodostunut fentanyyli, joka on hyvin vahva laboratoriovalmisteinen opioidi. – Valtaosassa niistä pääasiallinen syy on jokin opioidi; sama pätee myös yli 25-vuotiaiden kuolemiin. Yhdessä muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa käytettynä se on kuitenkin hengenvaarallinen, thl:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo. O pioidien liika/väärinkäyttö on aiheuttanut erityisesti Yhdysvalloissa viimeisen 20 vuoden aikana valtavan määrän kuolemia sekä runsaasti muita terveydellisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia
– Sen sijaan kannabis on monesti aiheuttamassa esimerkiksi ahdistusta ja masennusta, ja se toimii joskus myös psykoositriggerinä. YDIN 4 / 2023 42 YDINHETKI. Tämän vuoksi päihdeongelmista kärsivien ihmisten hoitoa tulisi toteuttaa ensisijaisesti siellä, missä heihin on jo syntynyt kontakti. On myös hyvä muistaa, että kannabis on Suomessa edelleen kielletty huumausaine. Kantonen kertoo, että nykyään päihdehoito on viipaloitu monenlaisiksi erityistason hoidoiksi. Päihteet ovat kuitenkin yhteiskunnassa mukana kaikissa sote-palveluissa, neuvolasta patologin pöydälle. Hänen mukaansa huumeriippuvuudesta kärsivien ja ylipäätään riippuvuushäiriöisten ihmisten hoito on Suomessa kuitenkin aliresursoitua. – Esimerkiksi vieroitusoireiden hoito tulisi rinnastaa päivystyshoidon eli kiireellisen hoidon tarpeeseen. Vallitseva tilanne voisi olla kohtuullinen, jos päihdeavohoitoon ja hoidon aloituksen kynnyksettömyyteen olisi panostettu riittävästi. – Huumeisiin suhtaudutaan pääosin erittäin kielteisesti, joskin kannabikseen myönteisesti suhtautuvat ryhmittymät ovat saaneet yhä enemmän ilmatilaa. Kantosen mukaan nykyään erilaisia kemiallisia aineita käytetään muutenkin aiempaa enemmän elämän tasapainottamiseen tai nukahtamisen ja vireystilan säätelyyn. Valitettavasti eniten hoitoa tarvitsevat jäävät usein palveluiden ulkopuolelle. – Tämä on iso ongelma, varsinkin kun niihinkin on vaikea päästä. – Viihde katoaa viimeistään siinä vaiheessa, kun homma lähtee käsistä. Kantonen toivoo, että lääkkeettömien ja päihteettömien ahdistuksenja stressinhallintamenetelmien PÄIHTEET OVAT YHTEISKUNNASSA MUKANA KAIKISSA SOTE-PALVELUISSA, NEUVOLASTA PATOLOGIN PÖYDÄLLE. Kantosen mielestä kyse on pitkälti arvoista: huumeriippuvuuden kroonista luonnetta ei aina ymmärretä, ja sitä voidaan pitää itse aiheutettuna sairautena. Kantosen mukaan hoitoon pääsyn helppous ja hoidon laatu vaihtelevat paljon Suomen eri alueilla. Kantonen muistuttaa, että joissain piireissä huumeiden ns. Monilla päihteiden käyttäjillä kannabis on yksi päihde muiden joukossa, osa sekakäyttöä. Virossa sen käyttö on jo pidemmän aikaa ollut yleistä, Kriikku huomauttaa. Kantonen toteaa kannabiksen laillistamista ajavan kansalaisaloitteen saaneen helposti vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, mikä kertoo osaltaan kannabismyönteisyyden kasvusta. D iakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellisen johtajan, ylilääkäri Jarmo Kantosen mukaan huumekuolemien määrään voidaan vaikuttaa tehokkaimmin kehittämällä huumeriippuvuussairauden hoitoa. K antosen havaintojen mukaan kotimaisessa mediassa on ollut viime vuosina kiitettävän paljon artikkeleita päihteistä. Kantosen mukaan kannabiksen lääkkeellisen käytön eduista on kuitenkin hyvin hataria tutkimusnäyttöjä. Kantosen mukaan laitoshoitoa on vähennetty kaikessa sote-toiminnassa. – Päihderiippuvaisille on periaatteessa apua tarjolla, mutta usein hoitoa ei ole tarjolla juuri silloin, kuin potilas sitä haluaisi ja tarvitsisi. Erityistä osaamista edellyttävät hoidot, esimerkiksi vieroitushoidot, kannattaa järjestää erikseen, Kantonen painottaa. viihdekäyttöä pidetään glamourina. Joskus käy niinkin, että hoitoyksikössä olisi vapaita paikkoja, mutta ihminen ei täytä hoidon aloituksen kriteerejä. – Tämän taustalla on säästöjen lisäksi avohoitojen kehittyminen sekä havainto siitä, että ihmisten makuuttaminen laitoksissa ei tuota terveyshyötyä. Joissain piireissä kannabista pidetään myös enenevissä määrin terveystuotteena tai yleistä rauhoittumista lisäävänä luontaistuotteena
Siihen sisältyy lääkkeen lisäksi hoitohenkilökunnan tuki, kuten säännölliset keskustelut henkilölle nimetyn työntekijän kanssa. Yhtä tärkeänä tavoitteena on se, että käyttötilan asiakkaita voidaan opastaa turvallisempiin käyttötapoihin ja ohjata muihin sosiaalija terveydenhuollon palveluihin. Pahetessaan tämä muovautuu psyykkiseksi riippuvuudeksi, jossa päihteen himo syrjäyttää normaalia elämän kulkua, Kantonen huomauttaa. Korvaushoidon saatavuutta tulisi nopeasti lisätä hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Ennen huumeita ostettiin pääosin kaduilta tai syrjäkujilta. KÄYTTÖTILAKOKEILULLA VÄHENNETTÄISIIN NIIN MAKSATULEHDUKSIA, VAKAVIA AMPUTAATIOITA, HIVIÄ KUIN HUUMEKUOLEMIAKIN. Rinnekoditkin osallistuisi mielellään palveluntuottajana tällaiseen kokeiluun, jolla vähennettäisiin niin maksatulehduksia, vakavia amputaatioita, hiv:ä kuin huumekuolemia, Kantonen toteaa. Niiden ensisijaisena tavoitteena on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ja hygieenisempi ympäristö. Lääkärit ovat kuitenkin asiassa hyvin valveutuneita. opettamisen kuuluisi koulujen ja työterveyden työkalupakkiin. Osa ihmisistä tottuu eri aineisiin nopeasti ja samalla toleranssi lisääntyy tehokkaasti. – Lääketieteessä on harvoja näin vaikuttavia hoitoja tarjolla. Kantosen mukaan Suomen vajaasta 30 000 opioidien ongelmakäyttäjästä arviolta yli puolet hyötyisi korvaushoidosta. Suomessa käyttötiloja ei vielä ole, eikä Suomen lainsäädäntö mahdollista niiden perustamista tai kokeilemista. Korvaushoidon aloitus edellyttää aina hoidon tarpeen arviointia. P erinnölliset tekijät vaikuttavat siihen, miten herkästi päihderiippuvuus kullekin kehittyy. Nykyisin kuitenkin kaikenlaisia huumeita on helppoa hankkia netin kautta. Usa:ssa ongelmana on ollut myös se, että monet lääkärit ovat määränneet opioidireseptejä liian löyhin perustein. Opioidiriippuvuus on krooninen, kuolemaan johtava aivosairaus. YDIN 4 / 2023 43 YDINHETKI. V iime vuosina Suomessakin on käyty keskustelua valvotuista huumeiden käyttötiloista. Niiden hankkimisen rahoitus puolestaan lisää rikollisuutta. Tällä hetkellä käyttötiloja on runsaassa kymmenessä Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan opioidiriippuvuuden valvottu ja asetuksenmukainen korvaushoito puolittaa siinä pysyvien kuolleisuuden. – Silti heistä vain runsaat 7 000 on hoidon piirissä. Viime kesäkuussa eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite, jossa ehdotetaan lainvalmistelun aloittamista mahdollistamaan huumausaineiden käyttötilakokeilu. Haasteena on se, että esimerkiksi leikkausten jälkeiset opioidilääkitykset jäävät terveyskeskuksissa niin sanotusti päälle. On täysin epäeettistä ja kestämätöntä, jos vieroitushoidot ja muut päihdehoidot läpikäyneelle opioidiaddiktille ei tarjota opioidikorvaushoitoa, Kantonen sanoo. – Mitä nuorempana päihteitä aletaan käyttää, sitä herkemmin osa käyttäjistä kehittää fyysisen riippuvuuden. Valmiutta kokeilun aloittamiseen voisi löytyä Helsingiltä ja ehkä joltain pääkaupunkiseudun hyvinvointialueelta. K orvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvuuden hoitamista korvaushoitolääkityksen tuella. – Huumeiden käyttötilakokeilu tulisi aloittaa lakimuutoksella, joka mahdollistaisi huumeiden pistämisen turvallisesti käyttötilassa. Lisäongelmaa luo se, että huumeita on aiempaa helpompi hankkia. – Meillä opioidien käyttö ja niitä määräävät lääkärit ovat hyvässä viranomaisseurannassa. Takaisin opioideihin
YDIN 4 / 2023 44 YDINHETKI Vahva ja välittävä Suomi nuijii nuoria Teksti Ytimen toimituskunta Kuvat Pekka Elomaa 44 YDINHETKI YDIN 4 / 2023
Voiko työllisyysastetta nostaa ja työuria pidentää, ellei opiskelijoiden toimeentulo ole kunnossa. Voiko panostaa tutkimukseen ja kehitystyöhön, ellei perustutkimus ole kunnossa. Valtauksia tehtiin myös muualla maassa. Syksyllä 2023 opiskelijat valtasivat Helsingin yliopiston päärakennuksen opiskelijoiden toimeentulon heikentämisen vastustamiseksi. Kyseessä oli yksi laajimmista opiskelijoiden mielenosoituksista. Korona-aika vielä päälle, ja tarvittavaa tukea opiskelulle ja oppimiselle ei ole saatu reiluun kymmeneen vuoteen. YDIN 4 / 2023 46 YDINHETKI 010-luvun koulutusleikkaukset johtivat asiantuntijoiden mukaan koulutuksen tasa-arvon ja opetuksen laadun heikkenemiseen. Yli puolentoista miljardin leikkauksista vain satoja miljoonia on palautunut koulutusjärjestelmään takaisin. Vastaus on: ei voi. Voiko yliopistojen ja muiden eri oppilaitosten rahoitusvajetta paikata eu:n ja eta-maiden ulkopuolelta tulevien lukukausimaksuilla ja niiden korotuksilla tai myymällä koulutustuotteita. Esimerkiksi
Erityisesti asumistukeen kaavaillut leikkaukset vaikeuttavat juuri nuorten ja opiskelijoiden tilannetta. Sosiaalija terveysministeriön vaikutusarvion mukaan sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat suhteellisiesti eniten opiskelijoihin, ansioturvan saajiin sekä yksinhuoltajiin. Koulutus onkin eriarvoistava – ja sen hinta on säästöjä suurempi.. Opiskelun ja osa-aikaisen työn puristuksissa olevia kuritetaan isoilla tulomenetyksellä ja niitä ehdotetaan korvattavaksi opintolainan valtiontakausten nostolla. YDIN 4 / 2023 47 YDINHETKI Turun yliopiston ja Åbo Akademin Auruksen valtaus kesti 22 päivää
Joissakin tapauksissa kyse voi olla rasismista, mutta yleisemmin tietämättömyydestä. M yös romanien suomalaisuus kyseenalaistetaan. S uomen romanien historiaa ei opita peruskoulussa. YDIN 4 / 2023 48 KOLUMNI. Historiallisen faktatiedon puuttuminen on myös mahdollistanut erilaisten romaneihin liitettyjen negatiivisten ja rasististen stereotypioiden pääsyn asemaan, jossa niitä ei kyseenalaisteta, vaan pidetään faktoina. LEIF HAGERT Kirjoittaja?on?Suomen?romaniyhdistyksen?ja?Romaninuorten?neuvoston. Monen olisi silloin ne helpompi tunnistaa ja kyseenalaistaa. Missä ovat Suomen vanhat vähemmistöt: tataarit, juutalaiset, karjalaiset, saamelaiset tai romanit. Se pitää sisällään myös romanien ja valtaväestön yhteiseloa ristiriitoineen ja sopusointuineen, samojen haasteiden kohtaamista, yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä Suomen rakentamista. Moniin niistä löytyy historiallinen konteksti. Mihin unohtui se, kun Suomi oli Ruotsin tai Venäjän vallan alla. Kun äärioikeistolainen asenne kasvaa ja rasismia aletaan taas normalisoida, viimeistään nyt on aika lopettaa narratiivi, että ”Suomi on aina ollut valkoinen”. Romanien 500-vuotinen historia Suomessa on kuitenkin värikäs. Näemme Suomessa hyvin sen, mitä tapahtuu, kun epäkohtiin ei puututa: aika legitimoi ne. Tähän minä haluan uskoa. Suomen peruskoulujen historian opetus on hyvin valkonormatiivista, joka jättää tilaa mielikuvalle “valkoisesta Suomesta.” Suomessa medialla/ toimittajilla on heikko tietous suomalaisesta rasismista ja sen historiasta. T untemus suomessa aina olleesta moninaisuudesta ja vähemmistöihin kohdistuneen syrjinnän ja sorron historiasta auttaa tunnistamaan virheet ja vääryydet. Väärästä tulee normi, jota toistetaan, koska ”näin on aina tehty.” Tehtyjen vääryyksien tunnistamisen myötä ihmisille voi syntyä halu olla toistamatta historiaa. Suomessa on aina ollut erilaisia kulttuureja ja puhuttu erilaisia kieliä. Olemme ystäväni Päivi Majaniemen kanssa naureskelleet mediassa vastaan tulleelle väittämälle, että emme Suomessa osaa suhtautua rasismiin, koska Suomi ei ole ollut monikulttuurinen maa kuten monet muut maat. Toistuvasti joutuu lukemaan virheellistä väittämää, ettei Suomi olisi ollut historiassaan moninainen – tai että rasismi olisi Suomessa uusi ilmiö. Yksi työkalu tähän on romanien historian näkyväksi tekeminen. Tieto ja tietoisuus näistä yhteyksistä auttaisi ymmärtämään, mistä sukupolvelta toiselle siirtyneet mielikuvat ja “faktat” ovat saaneet alkunsa. puheenjohtaja?sekä?Rauhankasvatusinstituutin?varapuheenjohtaja. Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. . Miksi on tärkeää puhua romanien historiasta. Se pitää sisällään muun muassa romaneihin kohdistettua rasismia, syrjinnän muotoja ja myös valtion eri keinoja toteuttaa niitä
/ 62 HERNÁN DARÍO VÁSQUEZ REYNA Ydinvoima, ydinaseet ja vastuu valinnoistamme / 64 EERO LEHTO Sotilasmenot ja idänkaupan loppuminen heikentävät julkista taloutta. 50 ALEKSI OKKONEN Yhtenäisyys on voimaa Ranskassa / 54 SAARA PAATERO Ihmiset liikkeessä / 58 MIKA KERTTUNEN Miten sota loppuu. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
Vasemmisto löysi toisensa ja samalla itsensä – ”Ranskan suuri vallankumous jäi keskeneräiseksi”, sanoo liittouman luonut Mélenchon. Aloitteentekijänä ainutlaatuiselle yhteisrintamalle oli vain seitsemän vuotta aiemmin ad hoc perustettu lfi La France insoumise, jonka ylintä valtaa kolmatta kertaa kärkkynyt Jean-Luc Mélenchon oli yltänyt presidentinvaalin kärkikolmikkoon 22 prosentin osuudella äänistä. Samaistamalla presidenttiehdokkuutensa edustamaansa ohjelmaan – ”je suis un programme” – Mélenchon oli häivyttänyt kiistanalaista persoonaansa. Kirjoittaja Aleksi Okkonen YHTENÄISYYS on voimaa Ranskassa R anskan vasemmistopuolueet yhdistivät voimansa puolitoista vuotta sitten muodostamalla nupes-liittouman Nouvelle union populaire écologique et sociale. Vaalitappion jälkeen hän taas yllätti muuttamalla parlamenttivaalit henkilövaaleiksi tunnuksenaan: ”m’élire Premier ministre”. YDIN 4/ 2023 50 YTIMESSÄ
N upes:n yhteinen nimittäjä on ”irtaantumislinja”, joka kulkee punaisena 650 kohdan yhteisessä ohjelmassa. Faure on nyttemmin vakuuttanut, ettei ”sosialismin tarina ole ohitse”. Kaksijakoisuutta suosivaan poliittiseen järjestelmään oli tullut kolme tasavahvaa blokkia: liberaali, populaari ja kansallisoikeistolainen. Vaikkei nupes:sta tullutkaan Mélenchonin toivomaa ”konfederaatiota” vaan autonomisten edustajaryhmien liittouma, niin se oli verraton voitto pitkän linjan sillanrakentajalle – ja kapinalliselle. Ensimmäisen kierroksen voittanut nupes jäi lopulta toiseksi, 50 edustajapaikan päähän enemmistöasemasta 577-paikkaisessa kansalliskokouksessa. Hän onkin myöhemmin kertonut tahtoneensa nimenomaan palauttaa mentorinsa Mitterrandin voittoon 1981 luotsaaman ruusun ja nyrkin puolueen ”historialliselle sosialismin linjalle”. YDIN 4 / 2023 51 YTIMESSÄ. Mélenchon toi saman katon alle kaikki Ségolène Royalista vanhoihin trotskilaistovereihinsa. Ranskalaisista 2/3 arvioi demokratian toimivan huonosti ja yli puolelle ostovoima on suurin huolenaihe. Katkosta vallitseviin olosuhteisiin haluavassa nupes:ssa heijastuu silti lfi:n historiaan ankkuroitu ideologia, jonka tasavaltalaisuuden kaanoniin kuuluvat niin Maximilien Robespierre, Louise Michel kuin Jean Jaurés. Hallituksen suosio on sittemmin laskenut normaalitasolleen, alle 30 prosenttiin. NUPES JÄI 50 EDUSTAJAPAIKAN PÄÄHÄN ENEMMISTÖASEMASTA 577-PAIKKAISESSA RANSKAN KANSALLISKOKOUKSESSA. Paljossa Mélenchonin kampanjaohjelman pohjalta laadittuna se sisältää lfi:n tunnuspiirteitä, vaikka muotoiluja on pyöristetty – kehotukset ”kansalaisvallankumoukseen” sekä kapitalismin ja kastien lakkauttamiseen on siistitty pois. Tahto aloittaa puhtaalta pöydältä palautuu François Mitterrandin 40 vuoden takaiseen opetukseen, kun tämä oivalsi ”ettei hänellä ollutkaan valtaa suhteessa Maailmanpankkiin, kapitalismiin, uusliberalismiin; että hän oli koonnut hallituksen muttei saanut valtaa.” Ps:n puheenjohtaja Olivier Faure onkin korostanut muutoksen edellyttävän vaalivoiton lisäksi edullisia yhteiskunnallisia voimasuhteita, jotka syntyvät vain poliittisesta yhtenäisyydestä, ”enemmistöläisistä toimintatavoista”. Niissä vasemmiston äänimäärä kolminkertaistui. Eu:n perustuslain vuonna 2005 kaataneessa maassa enemmistö pitää globalisaatiota yhä uhkana. YHTENÄISYYS Mélenchonin etumatka kilpailijoihinsa, ennen muuta entisen valtionhoitajapuolueen ps:n (Parti socialiste) ehdokkaaseen (1,7 %), tekivät tilanteen suosiolliseksi voimien kokoamiselle presidentin-vaalin vanavedessä pidettäviin parlamenttivaaleihin, jotka liittouma esitti presidentinvaalin ”kolmantena kierroksena”. Ranskassa onnistuttiin siinä, mitä Aufstehen-liike Saksassa yritti neljä vuotta sitten. Kyllästyneenä kuppikuntien riitelyyn ”kaaoksen strategi” oli marssinut ulos sosialistipuolueesta 2008, vain voittaakseen sen myöhemmin puolelleen
Nupes linjaa, että yk:n tulisi olla ainoa kollektiivisen turvallisuuden organisaatio ja sen toimivaltaa ilmastoturvallisuudessa tulisi laajentaa. Esimerkillä vaikutettaisiin eu:n ”liberaalin ja produktivistisen kehityssuunnan” taittumiseen, jota varten myös kutsuttaisiin koolle yleiseurooppalainen kokous perussopimusten uudelleenkirjoittamiseksi. Ensitöinään nupes säätäisi hintaja vuokrasäännöstelyn, korottaisi vähimmäispalkkaa sekä laskisi eläkeikää. Se merkitsisi loppua valtiopäämiehen valtaoikeuksiin nojaavalle ”presidentilliselle monarkialle” ja alkua tuotantotavan vaihdokselle. Liittouma pidättäisi oikeuden ohittaa vapaakauppasopimuksia sekä eu:n kasvuja vakaussopimuksen, kilpailulainsäädännön sekä maatalouspolitiikan määräyksiä. Kansalliskokouksen ohittamisen mahdollistava 49 /3-poikkeuslaki kumottaisiin. U lkosuhteissa etsittäisiin vaihtoehtoja. Lfi kannattaa eroamista Natosta, ja edustajaryhmä äänestikin Suomen Natojäsenyyttä vastaan. Yk-tasolla tulisikin laatia fossiilisten polttoaineiden sulkusopimus sekä sopia suuryritysten ympäristöja yhteiskuntavastuusta. Suunnanmuutos järisyttäisi joka mannerta: Ranskan merialueet ovat maailman toiseksi suurimmat ja maa on kaikkinensa Yhdysvaltain jälkeen toiseksi suurin yksinomainen talousvyöhyke. Lähituotantoa ja vähähiilisiä tuotteita tuettaisiin suojatulleilla ja tuontia Ranskan merentakaisilta alueilta suosittaisiin. Näin tehtäisiin loppu valtion ”velkakiristyksestä”. Ainoana parlamenttiryhmänä se myös kieltäytyi antamasta ”ehdotonta tukea Israelille” Hamasin hyökkäyksen jälkeen. N upes:n valtaannousu tarkoittaisi perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsumista lähtölaukauksena kuudennelle tasavallalle. Asetoimitukset Ukrainaan ja sotilaallinen läsnäolo Sahelin alueella jakavat nekin osapuolia. Finanssipoliittinen liikkumavara turvattaisiin ”noudattamattomuusperiaatteella”. Suoraa demokratiaa lisättäisiin keltaliiviliikkeen vaatimalla revokatiivisella kansanäänestyksellä, joka sallisi toimivallan takaisinvetämisen. Yhteisöveron tavoitetasoksi otettaisiin 25 prosenttia eu:n alueella. Kansanäänestyksellä päätettäisiin yhteishyödykkeiden sosialisoinnista, ja niiden yksityistä omistusoikeutta rajattaisiin. ”Solidaarisella protektionismilla” luotaisiin lyhyet arvoketjut, ylläpidettäisiin energiaja elintarvikeomavaraisuutta sekä toteutettaisiin ”vihreä uudelleenteollistaminen”. YDIN 4/ 2023 52 YTIMESSÄ. Lisäksi suunnitelmissa on valtiomonopolit energiaja liikennesektorille ja kansallistamisia pankkija vakuutusalalla. VASEMMISTON VALTAANNOUSU TARKOITTAISI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMISTA LÄHTÖLAUKAUKSENA KUUDENNELLE TASAVALLALLE. Osana ”fiskaalista vallankumousta” ekp:n valtionvelkakirjat alaskirjattaisiin ja julkisen velan ”illegitiimi” osuus selvitettäisiin sen alaskirjaamiseksi
YDIN 4 / 2023 53 YTIMESSÄ. Vihreän siirtymän välineeksi nimetään ”ekologinen suunnittelu. Mélenchonin henkilöön käyvistä hyökkäyksistä – niin hallituksen kuin yhteisrintamankin taholta – on tullut arkipäivää. Tilaisuus sen pitämiseen tai pettämiseen on jälleen kadonnut horisonttiin. Omaisuusja yhteisöverosta tehtäisiin progressiivisia ja ne täydennettäisiin kannustimin, joilla yritykset ohjattaisiin suosimaan investointeja osinkojenjaon sijaan. Makean veden hukkakulutus ja vesivarojen saastuminen nollattaisiin muiden veden kiertokulkua tasapainottavien toimien ohella. ”En tee tsipraseja toista kertaa”, on yksi harvoista toimintasuunnitelmia suosivan Mélenchonin lupauksista. Syy ylisanoihin on selvä: nupes:n Ranska ei olisi enää markkinatalous. Luonnontuhonta kriminalisoitaisiin sekä muuntogeeniset elintarvikkeet ja tuotantoeläinten häkkikasvatus kiellettäisiin. Mélenchonin sanavarastoon kuuluu yhä l’esprit de Helsinki, jota suitsuttaessaan hän on esittänyt niin etyj:n vahvistamista kuin rauhanturvajoukkojen sijoittamista Ukrainaan. Uudentyyppinen ”strategivaltio” rahoitettaisiin suurituloisten ja varakkaimpien verotuksella. Muutos käynnistettäisiin kirjaamalla perustuslakiin vihreä periaate, joka mitoittaisi talouden luonnon kantokykyyn. Kahden sadan miljardin euron investoinneilla tähdättäisiin 65 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä, ja ydinvoima korvattaisiin uusiutuvilla energialähteillä. Presidentti Macron on parjannut vasemmiston havittelemaa yhteiskuntaa ”Kuubaksi ilman aurinkoa ja Venezuelaksi ilman öljyä”. Nupes:n Ranska olisi riippumaton ja tarjoaisi turvapaikan Julian Assangelle ja muille ”ihmiskuntaa palvelleille vapaustaistelijoille”. Biodiversiteettiä heikentävistä kauppasopimuksista vetäydyttäisiin ja ryhdyttäisiin neuvotteluihin kansainvälisen ympäristösekä talousrikostuomioistuinten perustamiseksi. K olmasosa liittouman ohjelmasta koskee vihreää siirtymää, jonka ranskankielinen vastine bifurcation korostaa suunnanmuutoksen käänteentekevyyttä. Valtio, kunnat ja paikallisyhteisöt valtuutettaisiin ”valvomaan, kontrolloimaan ja rankaisemaan” markkinoita. Varallisuusvero palautettaisiin ilmastovaikutusasteikolla täydennettynä Greenpeacen mallin mukaisesti. Ps:n puoluesihteeri Chloé Ridelistä ”demonisointi” pohjustaa äärioikeiston esiinmarssia. Mélenchonin usein siteeraaman Saint-Justin enteellinen tokaisu tiivistää tragedian: ”Ne, jotka vievät vallankumouksen puolitiehen kaivavat vain oman hautansa.” Nupes:kin natisee liitoksissaan maailmanpolitiikan myrskyissä. Yritystuet ehdollistettaisiin liiketoiminnan ympäristöja yhteiskuntavastuusta. V iime vuosina eurooppalaisen vasemmiston vastoinkäymiset ovat olleet loputtomia
Kirjoittaja Saara Paatero S iirtolaisuudesta on tullut kestouutisaihe, joka herättää keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Samasta ilmiöstä on kyse muuallakin maailmassa. Perhesyiden lisäksi konfliktit ja elintasoerot saavat ihmiset etsimään parempaa tulevaisuutta esimerkiksi Euroopasta. Vaikka ilmiön merkityksestä yhtäältä ja toisaalta keinoista ratkaista tilannetta onkin erimielisyyttä, siirtolaisuuden moninaisista taustasyistä tuntuu olevan varsin vahva yksimielisyys. Väestönkasvu on ollut ennenkin siirtolaisuuden taustasyy. Laajan ilmiön taustalta löytyy kuitenkin monenlaisia kohtaloita, jotka usein katoavat uutisotsikoiden taakse. liikkeessä IHMISET YDIN 4 / 2023 54 YTIMESSÄ. Maanosien väliset elintasokuilut ovat yksi keskeinen tekijä ilmiön taustalla. Tästä syystä myöskään siirtolaisuus Afrikasta Eurooppaan tuskin loppuu ihan heti
Voikin ajatella, että kyse oli siitä, että yhteiskunnassa väestönmäärä kasvoi eikä kaikille enää löytynyt paikkaa vakiintuneesta yhteiskunnasta samoin kuin aiemmin. Väestö alkoi kasvaa 1700-luvulla, ja on kasvanut 1700-luvun puolivälistä nykypäivään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Suomalaisten muuttaessa Amerikkaan tai sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Ruotsiin oli kyse pohjimmiltaan siitä, että elintaso Suomessa oli heikompi, ihmisillä ei ollut työpaikkaa ja he lähtivät etsimään joukoittain loistavampaa tulevaisuutta muualta. Suomesta lähti ulkomaille satojatuhansia siirtolaisia, ja siirtolaisuus jatkui vahvana vielä 1900-luvulla. V aikka nykyinen siirtolaisuusilmiö on noussut viime vuosina julkiseen keskusteluun, ei kyse ole mistään uudesta asiasta. Ruotsissa myös tilattomien ja työttömien väestömäärä lähti nousuun samalla vuosisadalla. Monet muuttajat olivat maatalousvaltaiselta Pohjanmaalta. Tilastokeskuksen mukaan 1900-luvun aikana Suomesta on arvioiden perusteella muuttanut pois noin miljoona ihmistä. 80 – 90 prosenttia suomalaisista siirtolaisista oli kotoisin maaseudulta. Ihmiset, joilla ei ollut juuri oikeuksia tai omaisuutta, alkoivat vaatimaan parempaa asemaa. MAANOSIEN VÄLISET ELINTASOKUILUT OVAT YKSI KESKEINEN TEKIJÄ SIIRTOLAISUUDEN TAUSTALLA. Suomalaiset lähettivät kotimaahan rahaa, jos tähän pystyivät. On hyvä huomioida myös rahavirtojen merkitys. Yhtäläisyyksiä voi etsiä Suomenkin historiasta. Tämä vaikutus näkyi etenkin 1800-luvun lopulla, jolloin Suomestakin alkoi muuttoaalto ulkomaille, kuten Yhdysvaltoihin tai Kanadaan. Väestön määrää ryhdyttiin tarkastelemaan tarkemmin 1700-luvulta lähtien. Nälkäja tautiepidemiat sekä sodat ja maastamuutto ovat tehneet poikkeuksia kasvuun, mutta muuten suunta on ollut selvä. YDIN 4 / 2023 55 YTIMESSÄ. Väestönkasvun aiheuttamat muutokset muuttivat yhteiskuntaa radikaalisti. Suomen väestönkasvu oli pitkään alhaista. E tenkin siirtolaisuusinstituutti on tutkinut suomalaista siirtolaisuutta monelta kannalta. Ruotsissa väestö oli alkanut kasvaa jo Suomea aiemmin. Perheiden vanhin poika peri yleensä talon ja yhä useampien lasten jäätyä henkiin, ei heille kaikille riittänyt maata kotimaasta. Joillakin paikkakunnilla kyse oli hyvinkin merkittävistä summista, joita Amerikasta saapui postin välityksellä. Samaan aikaan eurooppalaiset asuttivat alueita esimerkiksi PohjoisAmerikasta ja muilta mantereilta, kun he etsivät työtä tai muuta toimeentuloa, jota ei kotimantereelta enää löytynyt. Suomessa tämä ilmiö kasvoi 1800-luvun aikana ja samalla koko yhteiskunnan väestörakenne muuttui. 1900-luvun alussa Suomessa oli lakkoja ja levottomuuksia, ja lopulta maassa puhkesi sisällissota. Yhteiskunta oli lähtenyt muuttumaan kovaa vauhtia, ja ihmiset yrittivät etsiä paikkaansa siinä. Euroopassa väestö kaksinkertaistui 1700-luvulta 1900-luvulle
Tilastokeskuksen mukaan maapallon väkiluku saavutti ensimmäisen miljardin 1800-luvun alkupuolella ja toisen miljardin 1920-luvulla. Nykyisin eniten keskustelua herättää kehittyvistä maista vanhoihin teollisuusmaihin kulkeva siirtolaisuus. S uomalainen kehitys ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellista. Vauraammassa maassa saadaan työtekijöitä. 1960ja 70-luvuilla siirtolaisuus Ruotsiin oli merkittävää. Siirtolaisuus Afrikan köyhimmistä maista tulee olemaan tämän mukaan vielä jatkossakin laajaa, mutta maastamuutto monista vähän vauraammista kehittyvistä maista vähentyy ja on vähentynyt. Tietyn pisteen jälkeen siirtolaisuus alkaa taas vähetä. Tässä vaiheessa suuret ikäluokat olivat aikuistuneet ja yhteiskunnan rakennemuutos oli vauhdikasta. Vaurastuminen ei kuitenkaan heti vähennä siirtolaisuutta tutkija Michael Clemensin tutkimusten perusteella. Usein heitä odotetaan etenkin työvoimapulasta kärsiville aloille. Koko maailman väestönkasvu on ollut maltillista 1900-luvulle asti. Ruotsissa oli töitä tarjolla. Hygienian parantuminen vaikutti kuolleisuuden alenemiseen. Prosentuaalinen osuus on kasvanut 2,3 prosentista 3,6 prosenttiin. Iom:n, maailman siirtolaisuusja muuttoliikeraportin mukaan maailman siirtolaisten määrä on kasvanut vuoden 1970 84 miljoonasta vuoden 2020 281 miljoonaan. Vuosina 1969 ja 1970 Suomen väkiluku jopa pieneni, koska muuttotappio oli väestönlisäystä suurempaa. Elintaso oli sotien jälkeisessä Suomessakin vielä matalaa. Myös nykyisin ulkomailta tulevien yksittäisten ihmisten lähettämien rahavirtojen merkitys on suuri monissa maissa. Tämän jälkeen väestönkasvun tahti on kiihtynyt ja kahdeksan miljardia ylittyi viime vuonna. Tähän liittyy myös monia aitoja ongelmia, kuten turvattomat kulkureitit, salakuljetus ja ihmiskauppa. Haaste on kuitenkin saada työvoimaa juuri oikeisiin tarpeisiin. Vertailu kehittyviin maihin antaa siksi laajempaa näkökulmaa aiheeseen. Hän on selvittänyt, että köyhimpien maiden vaurastuessa myös siirtolaisuus kasvaa. Siirtolaisuus nähdään usein mahdollisuutena parempaan elämään. Kehittyvissä maissa väestönkasvu on tapahtunut myöhemmin kuin Euroopassa, pääasiassa 1900-ja 2000-luvulla. Väestö alkoi kasvaa kiihtyvällä tahdilla 1800-luvulla. Tarve elintason nostoon maastamuuton kautta kuitenkin vähenee tietyn pisteen jälkeen. YDIN 4 / 2023 56 YTIMESSÄ. Siirtolaisuus kehittyvistä maista teollistuneempiin maihin voi hyödyttää molempia maita. K aikilla lähtijöillä on omat syynsä lähtöön, ja lähtijöiden joukko sisältää hyvin erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen ja tavoitteineen. On ajateltu, että maan elintaso vaikuttaisi suoraan myös siirtolaisuuteen. Maastamuutto voidaan nähdä näissä tilanteissa sijoituksena, jonka ihmiset voivat tehdä silloin, jos heillä on riittävästi varoja ja vapautta tähän. Kehittyvässä maassa työttömyys vähenee ja väestönkasvu pienenee
Suomessa väestönkasvu on laskenut takaisin 1600-luvun tasolle kasvun vuosisatojen jälkeen. Nykyisin myös monissa kehittyvissä maissa syntyvien lasten määrä on kääntynyt laskuun. Vanhat teollisuusmaat ovat kuitenkin käyneet omat muutoksensa läpi aivan erilaisessa historiallisessa tilanteessa, jolloin laajemmat vaikutukset yhteiskuntaan tai toisaalta yksilöiden elämään ovat olleet erilaiset. Tämä johti monien radikalisoitumiseen. Aihetta on tutkinut viime vuosina Jyväskylän yliopiston historian tutkijoiden ryhmä. Vaikka yhtäläisyyksiä onkin helppo löytää, tulee kuitenkin olla varovainen vertailtaessa erilaisia historiallisia tapahtumasarjoja ja ilmiöitä. Myöhemmin Amerikkaan tulleet suomalaisetkaan eivät päässeet hyötymään siirtolaisuudesta yhtä paljon kuin aiemmin Länsi-Euroopasta muuttaneet. Ehkä on hyvä huomioida se, että myös Suomessa siirtolaisuus on ollut keskeinen ilmiö. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tavoitella näitä asioita samalla tavalla. Kun elintasoerot ovat suuret, ponnistelevat ihmiset kohti korkeampaa elintasoa. Vaikka voikin tuntua, että kovapalkkaiseen työhön vanhojen teollisuusmaiden välillä muuttavan henkilön ja laittoman siirtolaisen kohdalla on kyse täysin eri ilmiöistä, on molemmissa kyse paremman toimeentulon ja elintason etsimisestä toisesta maasta sekä omien unelmien tavoittelusta. Kaikille siirtolaisille ei ole ollut tarjolla myöskään samanlaisia mahdollisuuksia. YDIN 4 / 2023 57 YTIMESSÄ. Eri historialliset ilmiöt ovat syntyneet omana aikanaan, eikä historiassa ole ajasta ja paikasta riippumattomia lainalaisuuksia. Väestönkasvun ohella myös siirtolaisuus on muuttunut. Tämä voi tarkoittaa myös alueelta toiselle siirtymistä. Nykyisin suuri osa muuttajista on koulutettuja. Otamme kuitenkin nykyisin suomalaisen elintason itsestäänselvyytenä ja pyrimme rajoittamaan sitä, ketkä siitä pääsevät hyötymään. Myös ihanteet lasten määrästä ovat muuttuneet. Uusiin siirtolaisiin on toisinaan suhtauduttu epäluuloisesti. Suomi on muuttunut paljon yli sadan vuoden takaisesta tilanteesta, vaikkakaan ei omin avuin. Yhtäläisyyksiä näkee helposti paikoissa, joissa niitä ei välttämättä ole, tai toisaalta yhtäläisyydet voivat jäädä huomaamatta muissa olennaisissa kohdissa. Kehitys näyttää siten seuraavan pohjoisempien maiden näyttämää suuntaa, vaikka väestö kasvaakin näissä maissa vielä pitkään. On voinut kestää pitkäänkin, että he ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa. O n hyvä huomata, että siirtolaiset ovat kärsineet ennen ja nyt samoista haasteista. M itä siirtolaisuudesta eri aikoina sitten pitäisi ajatella. Työntekijöiden toiveet ja tarjolla olevat työmahdollisuudet eivät ole aina kohdanneet. SUOMESSA VÄESTÖNKASVU ON LASKENUT 1600-LUVUN TASOLLE KASVUN VUOSISATOJEN JÄLKEEN
Mutta onko Ukrainassa rauha näköpiirissä. YDIN 4 / 2023 58 YTIMESSÄ. Rauhasta on syytä puhua sodan riehuessa. Kirjoittaja Mika Kerttunen SOTA loppuu. MITEN Loppuuko sota sotimalla vai diplomatialla vai loppuuko sota koskaan
Myös ”Super-Henry” Kissinger sekä presidentti Jimmy Carter väänsivät egyptiläisten ja israelilaisten kanssa kättä sotien ja sotimisen lopettamisesta Nobelin rauhanpalkintojen arvoisesti. Tilanne on nyt sellainen, että Ukraina tavoittelee Venäjän laittomasti hallussa olevien alueiden valtaamista ja Venäjä Kiovan hallinnon vaihtamista. ”Ainakaan vielä”, voinevat jotkut loihea lausumaan spekuloidessaan sodan loppumista. Samoin neuvotteluihin päätyi Vietnamin sodan ulkomaalaisvaihe vuonna 1973. Entä loppuuko sota neuvottelemalla. Sellainen kuva, jossa hanskat heitetään tiskiin tai Kiova on miehitetty ovat tuskin realistisia meneillään olevan sodan kuviksi. Nagasakin pommittaminen jätetään usein historialliseksi kuriositeetiksi, joka tosin alleviivaa yksinkertaisinta uskomusta sotien loppumisesta: sodat loppuvat pääkaupunkien valloittamiseen tai ehdottomaan antautumiseen. T oivottavasti kukaan ei usko, että Ukrainan sota loppuisi Kiovan tai Moskovan valtaamiseen tai jommankumman sotijaosapuolen antautumiseen. K ysymys on vaikea, lähes mahdoton. Venäjä jatkaa omaa rauhaan pakottamistaan ohjusja lennokkiiskuilla ja uhkauksilla ydinaseen käytöstä – se myös pelaa aikaa. Se on samalla sekä tärkeää että toivottoman utopistista Selkeimmät mielikuvat sodan loppumisesta kulminoitunevat muutamaan valokuvaan. Ukrainan sodan venyessä ilman edes selkeää alun loppua, on kysymys lopun alusta. Viime vuosisadan poliittinen historia tarjoaa siitä onnistuneita esimerkkejä. Ehkä Putinin porukka näin uskottelikin itselleen vielä talvella 2022. Toki joillekin ydinpommin järkyttävä leimahdus Hiroshiman yllä elokuun kuudentena 1945 kertoo sodan loppumisesta. YDIN 4 / 2023 59 YTIMESSÄ. Ensimmäisessä on neuvostosotilas punalipun kanssa Berliinin valtiopäivätalon raunioituneella katolla toukokuussa 1945. Lähtökohtana loppumisen pohtimisessa on, mitä ovat sota ja sotiminen, rauha ja rauhoittuminen. Niin talvikuin jatkosotamme päättyivät taistelujen rinnalla käytyjen tunnusteluiden kautta neuvotteluratkaisuihin. Näin voi käydäkin. Ukraina ja länsi puolestaan toivovat puna-armeijan korttitalon luhistuvan omaan mahdottomuuteensa. Juho Kusti Paasikiven päiväkirjan muistiinpanot helmikuulta 1940 ovat kovaa luettavaa hyvin epävarmassa tilanteessa. Venäjän operaation menestymättömyys ja Ukrainan vaivalloinen vastahyökkäys ei lupaa nähtävissä olevaa sotilaallista ratkaisua. Martti Ahtisaaren kaltaisille neuvottelijoille olisi nyt tilausta. Toisessa helikopteri evakuoimassa siviilejä Yhdysvaltain Saigonin suurlähetystön katolta huhtikuussa 1975 – sekä kolmantena sama traaginen näytelmä Kabulista elokuussa 2021. Kyse on strategisesta ajattelusta
Sodan kustannukset ovat aina hirvittäviä inhimillisinä kärsimyksinä, kuolemisina ja infrastruktuurin tuhoutumisena. Molemmat osapuolet uskovat olevansa oikeutetulla asialla, jolloin jo itse neuvottelut lähentelevät maanpetturuutta. Sodan käyttövoimia ovat viha ja väkivalta ja sen ominaisuus on hallitsemattomuus. Ja olisiko Saksan ACEHrauhansopimuksen allekirjoitus Helsingissä 15. Mutta hinnassa painavat myös poliittiset ja territoriaalisetkin ulottuvuudet. Kumpikaan ei ole vielä häviämässä, joten vaatimukset rauhasta ovat maksimaalisia. päivältä kuvastavat mitä maailmanpolitiikasta, ja kotimaastakin, puuttuu: ”Sen sijaan, että kiirehdimme tuomitsemaan muita, meidän on opittava kuuntelemaan.” U krainan sodan lopettamiseen diplomatian keinoin ei Moskovalla eikä liioin Kiovalla ole juurikaan poliittista tahtoa tahi sisäpoliittista tukea. 2005: Indonesian pääneuvottelija Hamid Awaluddin (edessä vasemmalla), presidentti ja Crisis Management Initiative, CMI:n johtokunnan puheenjohtaja Martti Ahtisaari (keskellä) ja pääministeri Malik Mahmud Free Aceh Movement (GAM) (edessä oikealla). Kissingerejä, Ahtisaarta tai rauhanoppositioita ei kuitenkaan ole: rauhan poliittisen hinnan uskotaan olevan rauhan sotilaallista hintaa kalliimpi. Jotta jotain voisi tapahtua, pitäisi tässä yhtälössä tapahtua liikettä kummassakin sen päässä. 4. Niitä, jotka uskovat Ukrainan sodan nähtävissä olevaan loppumiseen neuvottelukeinoin, ei varmaankaan ole montaa. Presidentti Sauli Niinistön sanat Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa syyskuun 20. Neuvottelut kuitenkin edellyttävät toisen tunnustamista. Sodan hinta on kuin mielentila. LE H TIK U VA YDIN 4 / 2023 60 YTIMESSÄ
Neuvostoliiton tai länsiliittoutuneiden pitänyt neuvotella Saksan kanssa vuonna kesällä 1942, talvella 1943 tai keväällä 1945. Toivottavasti edes 2030-luvun puolivälissä olemme palanneet tai päätyneet maailmaan, jossa ei uskottaisi sodan, väkivallan ja ilkeyksien olevan hyviä keinoja ratkaista sisäisiä tai ulkoisia ongelmia. R auhan kysynnän ja tarjonnan käyrät eivät kohtaa Ukrainan sodassa. Sodan ilmapiirin kääntyminen rauhan ilmanalaksi sen sijaan ottaa aikaa. Niin sotilaalliset kuin diplomaattiset keinot sodan lopettamiseksi ovat epätodennäköisiä ja epäuskottavia kestävän rauhan, Johan Galtungin kuvaamien käsitteiden, negatiivisten ja positiivisen rauhan näkökulmasta. Voidaanko sota lopettaa, tai yleisimmin, päästäänkö sodista eroon poistamalla niiden syyt. Olemme ehkä keskellä Venäjän ja lännen kolmikymmenvuotista sotaa. Pohjois-Atlantin liiton sopimuksen ensimmäinen artiklakin nojautuu kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Ajatusmalli on heuristinen tarjoten kokonaisvaltaisen tulkintaraamin niin Venäjän aggressiiviseen ulkoja sotapolitiikkaan kuin monirintamaiseen ja -menetelmälliseen valtiovoiman ja vaikuttamisen käyttämiseen. YDIN 4 / 2023 61 YTIMESSÄ. Ei ehkä vaadi enää viittätoista vuotta sotaväsymystä ennen kuin Ukrainaa silpova sota loppuu. Ajattelussa Putinia seuraisi ennemmin tai myöhemmin joku toinen kasakka, joka ei voillakaan muuksi muutu. Onkin todennäköistä, että itärintamalta ei kuulu kovinkaan paljon uutta vielä pitkään aikaan. On aika selvää, että Ukrainan ja Venäjän suhteet tulevat säilymään kireinä ja epävakaina väkivallan loppumisen jälkeenkin todennäköisesti. Rauhaan on kuitenkin itäisestä Ukrainasta pitkä matka. Siitähän oli merkkejä 2007 kyberhyökkäyksinä, 2008 Georgian sotana ja sitten myöhemmin Krimillä ja nyt hyökkäyksenä Ukrainaan. Monien mielestä niistä tärkeimmät ovat valtioiden suvereniteetti, voimankäytöstä pidättäytyminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ristiriitojen rauhanomainen ratkaiseminen. Meidän pitäisi vain tietää mikä on sotien tai edes tämän sodan syynä. Ainakin niin leninistit kuin sivilisaatioteoreetikotkin näkevät kiistojen toistuvasti kärjistyvän sodiksi: rauha on pikemminkin poikkeuskuin normaalitila. Riittääkö se, että päästään eroon Putinista, pitäisikö Venäjän perusteellisesti muuttua, pitäisikö Kremlin huonoa itsetuntoa lujittaa vai auttaisiko vihreä siirtymä tai oikeudenmukaisempi uusi maailmanjärjestys. Neuvotteluilla voitaisiin tuskin nyt päästä positiiviseen, rakenteisiin asti ulottuvaan rauhaan. Negatiivisessa rauhassa sota on toki loppunut mutta nyrkki on puristettuna taskussa. Ja loppuuko sota koskaan. K ansainvälisen järjestyksen on sodan jälkeenkin perustuttava kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja säännöksiin
Jos taistelut Zaporizhzhian voimalan alueella kiihtyvät ja se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, radioaktiivinen säteily voisi aiheuttaa vielä suurempia ja haitallisempia seurauksia. Viime kesäkuussa Nova Kakhovkan pato tuhoutui sotilasoperaatioissa. Kirjoittaja Hernán Darío Vásquez Reyna Y dinvoimala on ensimmäistä kertaa historiassa taistelualueen keskelle. ja vastuu valinnoistamme YDINVOIMA, YDINASEET YDIN 4 / 2023 62 YTIMESSÄ. Viime aikoina on kuitenkin esitetty väitteitä, jotka viittaavat voimalan käyttämisestä siviilejä vastaan. Kummatkin vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön eivätkä siksi ole vastakkaisia. Tekojärven tyhjentyminen on johtanut niin humanitaariseen hätään kuin ympäristökatastrofiin. Ydinvoiman ja ydinaseiden suhteen emme voi ajatella niin, että toinen on hyvää ja toinen pahaa. On selvää, että alueella käytävät taistelut ovat riski. Huoli mahdollisesta voimalaonnettomuudesta on ollut erityisen ajankohtainen jo siksikin, että voimala on ollut Venäjän joukkojen miehittämä. Toisaalta venäläiset viranomaiset väittävät, että itse asiassa ukrainalaiset suunnittelevat sitä mutta panevat venäläiset siitä vastuuseen niin sanotun väärän lipun operaationa. Ukrainan viranomaisten mukaan venäläiset aikovat sabotoida voimalaa aiheuttaakseen säteilyvuodon, mikä vaikeuttaisi Ukrainan vastahyökkäystä. Zaporizhzhian voimala sijaitsee Dnjepr-joen itäpuolella ja on lähellä etulinjaa, missä Venäjän ja Ukrainan asevoimat taistelevat ja jossa on nyt menossa Ukrainan vastahyökkäys
Ne muuttuvat vain yksilöiden työn tai toiminnan kautta kuten esimerkiksi teknologisen kehityksen edistyksenä. Useat tekijät ja ristiriitaiset syy-yhteydet tulevat peliin. S ilti yksilöt voivat sanoa, että ydinvoimalat ja ydinaseet ovat heidän näkökulmastaan joko hyviä tai huonoja. Ydinvoimala tai ydinase materiaalisina objekteina itsessään eivät sisällä merkityksiä, kuten esimerkiksi demokratia tai rasismi käsitteinä tekevät. Siksi voimme sanoa, että materiaaliset objektit voivat olla määriteltyjä, mutta emme voi sanoa, että ne ovat yhteiskunnallisesti tuotettuja. U krainan konfliktia tulisi tarkastella mahdollisuutenamme pohtia niin ydinvoimaloiden kuin ydinaseiden merkitystä Suomessa – ja nähdä niiden riskit. Mutta emme koskaan rakenna tätä tietoa nollasta. Meidän tulisi sitoutua reflektiiviseen ajatteluun ennen kuin otamme vastaan uusia haasteita. Sen sijaan objektit, kuten ydinvoimalat ja ydinaseet, eivät ole yhteiskunnallisesti konstruoituja. M ahdollisuus käyttää ydinvoimaloita aseina ihmisten ja ympäristön vahingoittamiseksi nostaa esille kysymyksen ydinvoimaloiden ja ydinaseiden välisestä suhteesta. Ajattelu, jossa ymmärretään näiden kahden erillisen objektin vaikuttavan niin ihmisiin kuin ympäristöön haitallisesti, olisi parempi lähtökohta. Joidenkin suomalaisten mielestä ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle voi lisätä kansallista turvallisuutta. Toisille se voi olla tarpeeton riski. Ideat, uskomukset, käsitteet tai ylipäätään merkitykselliset yhteiskunnalliset ilmiöt, ovat alttiita muutoksille. Käytämme työkaluja, saamme palautetta raaka-aineista ja uudet arviot ovat aina mahdollisia. Mutta niiden välisiä eroja ei määrittele se, että ensimmäinen on hyvä ja jälkimmäinen paha. YDIN 4 / 2023 63 YTIMESSÄ. Arvioimme niiden käyttöä käytännön konteksteissa. Ontologisesti ottaen ydinvoimalat ja ydinaseet ovat kaksi erilaista objektia. Mielestäni valintojemme kautta emme kirjoita vain ydinteknologian historiaa, vaan saatamme myös olla vaikuttamassa koko ihmiskunnan kohtaloon. Arvioimme niiden toimintaa yhteiskunnassa. Tämä ei tule olemaan helppoa nykyisen tilanteen monimutkaisuuden vuoksi. Ne ovat kaksi erilaista sovellusta ydinteknologiasta. Korostan kuitenkin, että ajattelu ydinvoiman ja ydinaseiden erillisyydestä on virheellinen lähtökohta. Kun yritämme ymmärtää maailmaa, jotkut suomalaiset voivat pitää ydinvoimaa olennaisena ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaamisessa. Toisille se voi tehdä meistä ydinhyökkäyksen kohteen. Eroja määrittelevät ne kausaaliset mekanismit, joita kullakin perustavammalla tasolla on – siis kausaaliset mekanismit tilanteessa, jossa ne aktivoidaan ja kuinka ne voivat aiheuttaa vahinkoa ihmisille ja ympäristölle
Suomi liittyi Natoon ja katkaisi loputkin suhteet Venäjään. Mutta nyt loppusyksyllä ilman ja talouden jäähtyminen tuntuu käyvän yhtä jalkaa. Viimeksi inflaatiota on koettu vastaavalla tavalla joskus 1970ja 1980-luvulla. Alkuvuoden aikana taloutemme kehittyi tyydyttävästi, kun koronan hellittämisen jälkeen koettu pienimuotoinen nousukausi vielä lämmitti. HEIKENTÄVÄT Viime aikojen talouskehitykselle on ollut ominaista yläja alamäet. Kirjoittaja Eero Lehto K orona vei kansantaloudet taantumaan laajalti eri puolilla maailmaa. Tähän reagoitiin hyvin kevyellä rahapolitiikalla. Ukrainan sota vaikutti myös Suomen ulkosuhteisiin odottamattoman voimakkaasti. On viitteitä sitä, että putoamme jopa muun Euroopan kyydistä. Sotilasmenot ja idänkaupan loppuminen julkista taloutta YDIN 4 / 2023 64 YTIMESSÄ. Ensin iski korona, sitten Venäjän hyökkäyssodan seurauksena energiakriisi ja sen myötä kiihtynyt inflaatio. Suomi ei enää vie tavaroita Venäjälle
Venäjän ja Suomen kanssakäymisen jäätymisen aikaansaamista talousongelmista ei Suomessa ole juuri puhuttu. Nykyisin Suomen viennistä menee Venäjälle alle yksi prosenttia ja tuonninkin osuus on vähän alle kaksi prosenttia. E uroalueen talouskasvu oli vuosina 2020 – 2022 keskimäärin jonkin verran nopeampaa kuin Suomen talouskasvu. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen. Puolustusmenojen suhde BKT:hen. On sanottu, että Suomihan voisi aivan hyvin korvata Venäjän viennin ja 1 2 3 -4 -3 -2 -1 -6 -5 Suomen julkisen talouden alijäämä ja sotilasmenot (%). Mutta tuonti oli edelleen mittavaa sen osuuden ollessa 11,9 prosenttia. Suomen ohella vain Baltian maat ovat saaneet yhtä suuria kolhuja Venäjän rajan sulkeutumisesta. Mistä tämä kertoo. Miltä osin Suomen talouskehitys eroaa muusta Euroopasta. Siitä se on supistunut niin, että ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen viennistä suuntautui Venäjälle enää 5,4 prosenttia. Muualta Euroopasta ei ole saatu näin negatiivisia viestejä. Tänä vuonna tilanne on tältä osin tasoittunut, kun sekä Suomen että euroalueen kasvu jää johonkin – 0,5 prosenttiin. Onkin ilmeistä, että vuonna 2024 Suomi on taantumassa ja muun Euroopan tuotanto kasvaa hitusen. Myös rajan ylittävä henkilöliikenne oli laajaa. Puun ja energian tuonti Venäjältä on lähes loppunut, eikä henkilöliikennettäkään maittemme välillä ei juuri ole. Voidaan sanoa, että kun Saksan ja Venäjän väliltä meni rikki yksi kaasuputki, niin Suomen ja Venäjän väliltä halkesi monta ”putkea”. Y ksi tekijä voi olla Venäjä. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 YDIN 4 / 2023 65 YTIMESSÄ. Rakentaminen on lamassa ja tämän lisäksi sekä teollisuuden uudet tilaukset että vienti ovat jyrkässä alamäessä. Mutta nyt aivan viime kuukausina uutiset Suomesta ovat synkkiä. Vielä vuonna 2013 Suomen viennistä suuntautui Venäjälle kymmenen prosenttia. Toisaalta asiaa on vähätelty
S uomen julkisen talouden alijäämästä on tulossa krooninen ongelma. Suomen liittyminen Natoon ei ole pienentänyt sotilasmenojen tarvetta huolimatta Naton antamista turvatakuista, melkein päinvastoin. Osaltaan sotilasmenoja on kasvattanut ja kasvattaa tulevinakin vuosina YDIN 4 / 2023 66 YTIMESSÄ. Alijäämä ylittää ensi vuonna kolme prosenttia, jota suuremmaksi Euroopan Unioni ei sallisi sen kasvavan. Velanotto sopii suhdannesyklien tasoittamiseen, muttei pysyvän alijäämän kattamiseen. Niinpä Suomi Venäjää kehittyneempänä kykeni viemään Venäjälle näiden teollisuuksien tarvitsemia koneita ja laitteita. Suomen teollista rakennetta voidaan pitää siinä mielessä ”boreaalisena”, että metsätaloudella ja kaivostoiminnalla sekä niiden tarvitsemien koneiden ja laitteiden valmistuksella on keskeinen osa. Vielä viime vuonna alijäämät olivat keskimäärin 3,6 prosentissa. Sitä ei voi enää ratkaista ottamalla lisävelkaa. Euroalueella alijäämät suorastaan räjähtivät koronakriisin aikana. Menosuhteen palautuminen vuoden 2020 tasolle aikaansaisi tänä vuonna 2,4 miljardin euron säästöt. Venäjä oli sopiva kauppakumppani Suomelle, koska sen tuotanto painottuu metsäteollisuuteen ja kaivostoimintaan. Naton puolustusministerit päättivät vuonna 2006 sitoutua siihen, etteivät sotilasmenot suhteessa bkt:hen alita kahden prosentin rajaa. Tänä vuonna, kun julkinen talous on tasapainottumassa euroalueella, Suomessa alijäämä on kasvussa. Suomessa julkisen talouden vaje on muodostumassa pitkäaikaiseksi. Suomen julkisen talouden heikentymistä selittävät kansainvälisen talouden syklien ohella muun muassa edellä selostetut ulkomaankauppamme ongelmat sekä kasvaneet sotilasmenot S uomen sotilasmenot (puolustushallinnon menot) suhteessa bkt:hen ovat nousseet lyhyessä ajassa, vuodesta 2020 vuoteen 2023 noin 0,9 prosenttiyksikköä ja ovat jo yli kaksi prosenttia. Suomen hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksista on vaiettu. menetykset lisäämällä vientiä, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa on suuria ja houkuttelevia markkinoita tuotteillemme. Sotilasmenoja on kasvatettu, koska Suomen hallitus on katsonut tarpeelliseksi vahvistaa sotilaallista puolustustamme Venäjän hyökkäysuhan vuoksi. Tästä osoituksena esimerkiksi Hollannin vienti Belgiaan on lähes kolme kertaa suurempaa kuin Yhdysvaltoihin. Osin vientiponnistukset muualle ovat toki paikanneet menetyksiämme Venäjän markkinoilla, mutta on toiveajattelua luulla, etteikö Venäjän viennin ja tuonnin sekä muun taloudellisen kanssakäymisen tyrehtymisestä koituisi tappioita Suomen kansantaloudelle. Naton 30:stä jäsenmaasta kuitenkin vain yhdentoista maan puolustusmenojen taso ylittää tuon kahden prosentin rajan. Tästä vaatimuksesta kiinnipitämisen tulkitaan kuvastavan halua panostaa yhteiseen sotilasmahtiin. Uudelleen tämän tavoitteen saavuttamiseksi tosin sallitaan aiempaa enemmän aikaa. Taloustieteellinen tutkimus on saanut selville, että läheisyys kasvattaa ulkomaankauppaa
Tämäkin arvio on pikemminkin liian pieni kuin suuri. YDIN 4 / 2023 67 YTIMESSÄ. Suomi osti kalleimman, eikä ominaisuuksiltaan edes mitään ylivertaista. Syynä tähän ovat muun muassa moottorin ongelmat ja varaosatoimitusten pitkä odottelu. Tästä voidaan päätellä, että Suomen hankinta on runsaat 40 prosenttia ilmoitettua kalliimpi. Niinpä Kanadankin arviot saattavat olla alakantissa. Kun vielä otetaan huomioon se, että kustannus per hävittäjä laskee hävittäjien määrän noustessa, päädytään helposti siihen, että Suomen laivueen kokonaiskustannukset ovat vähintään 45 miljardia euroa. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2016 17,5 18 18,5 19 19,5 20 20,5 21 21,5 Valtion ja kuntien terveydenhuolto-, koulutusja sosiaaliturvamenojen suhde BKT:hen (%). Suomen ostamien 62 Lockheed Martinin f-35-hävittäjien ylläpidon kustannukset oli jo alun alkaen arvioitu alakanttiin. Näiden puutteiden korjaaminen taas nostaa kokonaiskustannuksia. Vuoden 2021 lopulla hx-hanke arvioi Suomen kustannukset 30 miljardiksi euroksi, joka olisi tänä vuonna inflaatiokorjattuna noin 32 miljardia euroa. Valtiovarainministeriö arvioi tuoreessa julkisen talouden suunnitelmassaan, että vuosina 2024 – 2027 hävittäjähankinta tulee maksamaan Suomelle 5,8 miljardia euroa vuoden 2024 rahassa. Tästä huolimatta koneen toimintakyvyn yläpitämisen kustannukset ovat nousseet tavoiteltua enemmän. Kanadan arvioon voi nojautua, koska se on Norjan ohella ainoa maa (usa:n lisäksi), joka on läpinäkyvästi ja kunnolla tehnyt näitä arvioita. Hankinta-aikana tapahtuneen euron heikentymisen vaikutuksesta Suomi joutui myös maksamaan 620 miljoonaa euroa lisähintaa. Muuntamalla nämä kustannukset (74 miljardia Kanadan dollaria) vastaamaan euroja ja Suomen hankkiman 64 hävittäjän laivuetta, saadaan arvio, jonka mukaan Suomen hankinnan kokonaiskustannukset olisivat 43 miljardia euroa. Tätäkin vakavampaa on se, että f-35:n on toimintakunnossa vain 55 prosenttia kokonaisajasta. Tämän vuoden marraskuun alussa Kanadan hallitus päivitti arvionsa hankkimiensa 88 f-35-hävittäjän elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista. Kanadan ja samansuuntaiseen Norjan laskelmaan voi Suomen kohdalla nojautua senkin vuoksi, että niiden hankkimien laivueiden kokoluokka on lähellä Suomen hankintaa. Marinin hallituksen vuoden 2021 lopulla päättämä hävittäjähankinta. Pentagonin painostuksesta Lockheed Martin on ponnistellut f-35:n kustannusten nousun hillitsemiseksi
U krainassa käytävä sota ja jännittynyt kansainvälinen ilmapiiri paisuttaa sotilasmenoja eri puolilla maapalloa, myös Suomessa. Suomen hyvinvointivaltion ylläpidon kannalta on myös tärkeätä, että voimme palauttaa taloussuhteemme Venäjään sitten joskus, kun sota on loppunut. Hyvinvointimenojen supistamisen tarve vähenisi, jos sotilasmenojen pienennettäisiin. Mutta vasta nykyisten sotilaallisten rakenteiden purkaminen tai muuttaminen niin, että vihamielisyys eri blokkien välillä vähenisi, olisi tyydyttävää ja pysyvämpää. YDIN 4 / 2023 68 YTIMESSÄ. Mutta on myös mahdollista, että usa ottaa etäisyyttä Natosta jo lähiaikoina. Edellä kuvattujen julkisten menojen ohella leikkaustarve voi kohdistua myös menoihin, joilla hillitään ilmaston heikkenemistä, ja erilaisiin talouskasvua vauhdittaviin menoihin kuten tutkimusinvestointeihin. Muiden kuin sotilasmenojen leikkauspaineita voi toki jossain määrin vähentää kiristämällä verotusta. Suomi voi sitä paitsi joutua Natossa hankalaan asemaan. Valtion ja kuntien terveydenhuolto-, koulutusja sosiaaliturvamenot suhteessa bkt:hen ovat notkahtaneet vuoden 2020 jälkeen. Harmi vaan, että olemme sidoksissa ylihintaiseen ja tarpeisiimme heikosti sopivaan hävittäjähankkeeseen. Naton jo alun perinkin tulkinnanvaraiset turvatakuut voivat olla jatkossa entistäkin häilyväisemmät. O nko sotilasmenojen kasvu jo leikannut hyvinvointipalveluita. Tämä taas kasvattaa julkista alijäämää ja saa tarpeen leikata lisää näitä menoja. Jotain tällaista esitti myös prikaatinkenraali evp. Vuonna 2021 tätä muutosta tosin selitti koronan hillitsemisen aiheuttamien lisämenojen loppuminen ja tästä eteenpäin se, että hinnat nousivat vuosina 2022 ja 2023 selvästi enemmän kuin julkisten palveluiden työvoimakustannukset. Tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että sotilasmenot pyrkivät syrjäyttämään muita julkisia menoja. Mutta tästä voi päätellä senkin, että julkisten hyvinvointipalveluiden bkt-osuus pyrkii taas kasvamaan, kun inflaatio hidastuu ja työvoimakustannusten nousu, joka on vasta päässyt alkuun, ei vaimene. Sotilasuhkamme on maavoimapainotteinen, mikä korostaa maavoimien, muun muassa tykistön ja ilmatorjunnan merkitystä. On merkityksellistä, että Suomen erittäin kustannustehokas puolustus – pohjautuen reserviläisarmeijaan – aikaansaa yhtä mittavan sotilaallisen kyvykkyyden kuin paljon suurempi rahallinen panostus kalliine palkkaarmeijoineen. Sodan loppuminen helpottaisi tilannetta. Vuonna 2024 tässä voi olla jo kyse aidoista leikkauksista, lähinnä sosiaaliturvaan. Juha Pyykönen, joka myös viittaisi siihen, että kahden prosentin vähimmäistaso puolustusmenoillemme on vain Naton suositus. Suomen sotilasmenoja voitaisiin leikata jopa Nato-jäsenyyden vallitessa, kunhan sota on ohi, ainakin kaksi miljardia euroa. Näin julkisen palvelutuotannon kustannusten suhde bkt:hen supistui. Onhan Suomen liittyminen Natoon kasvattanut sotilaallista jännitettä Suomen ja Venäjän välillä, mikä osaltaan on aikaansaanut lisätarpeen kasvattaa sotilasmenoja
70 RENNY JOKELIN Kasevan elämänmittainen tarina / 74 JP VÄISÄNEN Rauhanrakentamisen eri lavat / 78 JUHANI TOLVANEN Autuaita ovat rauhantekijät / 82 PEKKA HENTTONEN Symbioottinen kirjapari / 86 TAPIO KUOSMA Jatkosodan tilinpäätös / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Agents, uudessa paketissa / 94 ASTRID NIKULA Farlig intelligens – översättningar och språklig fattigdom / 95 Kärnstoff / 96 ENRIQUE TESSIERI & YAHYA ROUISSI Suomalaisista katujengeistä / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVAA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
YDIN 4 / 2023 70 YDINKOKEMUS Teksti ja kuva Renny Jokelin ”Voi kuinka kaunis on tuo nainen. Ne eivät kulu, eivät vanhene. 1970-luvun ja sen jälkeisissäkin konserteissa muistini mukaan Kasevan aloitusbiisinä oli aina ollut Pena. Yksitoista keikkaa eri puolilla Suomea noin kuukauden aikana. Bändi alkaa biisin, jossa kaiho soi. Tuusula… ja isommissakin kaupungeissa mentiin klubiosastolla. Laulujen sanat. Tai käytännössä puolet siitä, koska nelihenkisen Kasevan syksyisellä kiertueella vuonna 2023 on mukana kaksi alkuperäistä jäsentä, ja kaksi myöhemmin mukaan tullutta. Y htye teki 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa lukemattomia lauluja, jotka elävät yhä ja joista jotkut ovat omissa teemoissaan yhä ylittämättömiä. Kaseva ei kaipaa mukana rallattelua, yleisön käsien läpsytystä tai kännyköiden ilmassa heiluttelua. melodiat ja stemmat ovat puhutelleet. Ne panivat toivomaan, että bändi olisi ollut pitkäikäisempi ja luonut roppakaupalla lisää vastaavia aarteita. Niin Kaseva on aina esiintynyt. Kasevan syyskiertue 2023 oli harvinaista herkkua. Kenellä on repiä viiden vuosikymmenen jälkeen esiin sellaisia lauluja kuin Tyhjää, Vanha mies, Kun maailma elää, Monen vuoden jälkeen tai Silloin kun. Aloituslaulun valinta kertoi siitä, että jotain oli kadonnut. Biisi on Striptease-tanssija ja bändi pirkanmaalainen Kaseva. Kuka hän on ja mistä tänne saapui?” Kasevan elämänmittainen tarina S yyskuinen ilta Tuusulan Krapin Pajassa. Kiertue oli merkittävä ponnistus, kun vertaa, että Kase. Ei olisi tarvinnut, sillä koko Kasevan kaksituntisen konsertin laulut osuivat edelleen. Nyt bändi lähti varmuuden vuoksi liikkeelle Kasevan kenties tunnetuimmalla laululla, jota myös radiossa yhä soitetaan. Bändi soitti eleettömästi – ilman typeriä välispiikkejä kuten ”onks teillä kivaa”, ”mikä meininki” tai ”käsiä yhteen”. Paikkakunnatkaan eivät olleet mega-areenoiden isäntiä: Kuusankoski, Salo, Rauma
Tarinankertojien tarinat loppuvat aikanaan. Nuoruus tuo hölmöilyjä ja sipulinmakuisia suudelmia. Bändin kokoonpano ensimmäisellä levyllä muodostui Mikko ja Nils Jokelasta, Raiviosta ja kitaristi Tapio Raumasta. L apsuus on täynnä eriskummallisuuksia, mutta sitä turvaavat perhe ja ystävät. Seurauksena on menetys, joka aiheuttaa elämään syvän avohaavan. Onko elämä lopulta kovin kummoisempaa kuin mitä erityisesti Asko Raivion lauluissa kuvataan. Kaseva lähti yleisön pyynnöstä uudelleen liikkeelle 2000-luvun alussa Mikko Jokelan vetämänä, ja julkaisi platinaa myyneen parhaat laulut -kokoelman (2003) sekä epätasaisen dvd-konserttikokoelman Joku jota rakastan (2009). Y htye sai nimensä Kalevalasta juuri ennen kuin ensimmäinen albumi Silloin kun ilmestyi vuonna 1974. He olivat parina kuin Lennon / McCartney tai Jagger / Richards. Vihdoin vaihtuvat osat ja mies itse lopettaa suhteen, kun Marille ei riitä enää vieressä vietetyt yöt. Aikuistuttua tulevat haaveet, jotka eivät kaikkoa, vaikka rekkamies vie Julien. Kasevan laulujen varaan itse rakentamassani tarinassa mies saa haavan arpeutumaan ja selviää jaloilleen. Kasevalle tuo mysteerinainen kuitenkin viipyy luona vain yön hämärässä eikä häntä päivällä näe. On se sitten kylään pelmahtava stripteasetanssija tai kylän tavoitelluin naisihminen, jota joutuu odottamaan, kun joku toinen on hänen luonaan. Ensimmäinen keikka oli helmikuussa 1975 Kulttuuritalolla Helsingissä. Love Recordsille lähetetyt demot hyväksyttiin vasta kun laulujen englanti oli vaihdettu suomeksi. Tuo tarina on arkinen, usein tuskainen ja ajoittain naiivi, mutta niissä on juuri sen voima. Entä sitten: ”Päivä kasvaa kohti iltaa, silti mikään muutu ei”.. Syksyn 2023 kiertueella Kaseva esiintyi kokoonpanossa, jossa alkuperäisjäsenten Nils Jokelan (rummut) ja Jouko Järvisen (basso) rinnalla olivat vuonna 2015 mukaan tullut kitaristi Tommi Kekoni ja nykyinen pääsolisti Matti Mikkonen (taitelijanimeltään Matthau Mikojan), Popeda-yhtyeen alkuperäiskitaristi Tapani ”Arwo” Mikkosen poika. Onneksi. Monen vuoden jälkeen löytyy seesteisempi tilanne ja maailmaan katsominen. Kaikki on tyhjää, josta ehkä pääsee eteenpäin, jos vain jaksaa yrittää. Levyillä ja lavalla Kasevan erityiset vahvuudet ovat olleet sanoitukset ja tyylikäs stemmalaulanta. Kuitenkin elämä kuluu, kellot käyvät, ja voi vain toivoa kaikkien haluavan rauhaa maailmaan. Oman kylän oudot äijät ja penat huvittavat Porin tai Hesan reissuillaan. Vuonna 2017 levytettiin (tänään ja eilen) vielä muutama uusi laulu, joista löytyy tuulahduksia menneestä loistosta. Sitkaan läpimurron tarina on tuttu. Lopullisesti alkuperäinen tarina pysähtyi heinäkuussa 1989, kun Asko Raivio hukkui Teiskossa. Ensialbumin jälkeen tulivat Kun maailma elää (1976) ja Meidän huoneessa (1982). Kasevan lauluista saisi tarinan ihmisen (miehen?) koko elämänkaarelle, vaikka laulut syntyivät käytännössä alle vuosikymmenessä. YDIN 4 / 2023 73 YDINKOKEMUS van sivujen mukaan bändillä oli edeltävinä kuutena vuotena vain noin 40 keikkaa. Raivio oli yhdessä Mikko Jokelan kanssa bändin sävellysten ja sanoitusten tekijä, ja Kasevan laulusoudin keskeinen ääni. K asevan aikakausi tuli päätökseen yllättävästi kolmannen albumin jälkeen. Alussa Kasevan rungon muodostivat kitaristilaulajat Mikko Jokela ja Asko Raivio, jotka soittivat 1960-luvulla The End -nimisessä yhtyeessä. Kitaristi Tapio Rauma menehtyi 2019 ja Mikko Jokela vetäytyi terveydellisistä yhtyneen varsinaisesta toiminnasta 2020. Kakkoslevylle tuli mukaan basisti Jouko Järvinen, joka oli soittanut Nils Jokelan ja Tapio Rauman kanssa aiemmissa kokoonpanoissa. Täyttä nostalgiaa niin monen vuoden jälkeen. Peräkammarin poika lähtee aikanaan liikkeelle, ja kohdalle osuu vihdoin suuri rakkaus. Toiveissa on löytää joku, jota rakastaa. Kaseva levytti vain kolme studiolevyä
Näyttelijä Arja Pekurinen on Arnd Pekurisen viides serkku. Rauhanrakentamisen eri lavat S uomen historian tunnetuin aseistakieltäytyjä on pasifisti, antimilitaristi ja rauhanaktivisti Arnd Pekurinen (1905 – 1941). Useampikin saisi tietää, Arja Pekurinen toivoo. Virallisen Suomen militaristinen koneisto teloitti Pekurisen tämän kieltäydyttyä tarttumasta aseeseen jatkosodan aikana marraskuussa vuonna 1941. Varmasti liikkeessä elää tietynlainen Pekurisen henki, onhan kyseessä yksi keskeisistä pasifisteista suomalaisessa aatehistoriassa, sanoo Mitja Jakonen.. Ihmiset tietävät tämän päivän Suomessa aikaisempaa enemmän hänen rauhan puolesta tekemästään työstä. Arnd Pekurinen tunnetaan sanoistaan ”Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa”. Varsinkin aseista kieltäytyneet tietävät Arndserkkuni tarinan. Lopulta yhteiskunnallisissa liikkeissä on kuitenkin kyse asioista, ei yksittäisistä henkilöistä. Pekurisen nimi velvoittaa minua rauhantyöhön. Rauhanliikkeen tehtävää pohtivat näyttelijä Arja Pekurinen, jolle teatteri on suuri rauhankulttuurin lava ja aseistakieltäytyjä Mitja Jakonen, Antimilitaristi-lehden päätoimittaja. – Pyrin välttelemään esikuvien pitämistä. Uskoisin, että Arnd Pekurisen muistoa kohtaan koetaan syvää arvostusta. Jakonen kunnioittaa Pekurisen tekoja. Mitja Jakonen arvostaa aseistakieltäytyjä Arnd Pekurista ajattelijana ja ennen kaikkea rohkeana antimilitaristina. – Olen sitä mieltä, että rauha ja väkivallattomuus ovat tärkeitä asioita. Aseistakieltäytyjäliitto on usein käynyt Pekurisen haudalla muistamassa tämän elämää ja tekoja. YDIN 4 / 2023 74 YDINKOKEMUS Teksti ja kuvat JP Väisänen Ajassa liikkuu paljon
– Rauha on tietysti tärkeä asia. Kansalaisyhteiskunnan keskuudessa on kehittymässä vastavoimia militarismille. Suomalaiset tuppaavat jakamaan mielipiteitänsä yksityisellä tasolla, sillä meillä avoin poliittisuus koetaan ehkä liian radikaalina, Mitja Jakonen sanoo. Näyttelijä Pekurinen kertoo ihmisten tulevan usein esitysten jälkeen keskustelemaan ja jakamaan suuren huolen nykymenosta – sodista ja rasismista sekä viestittävän, että nyt jos koskaan tarvitaan rauhanliikettä. V irallinen suomi näyttää väheksyvän rauhantyötä. Jakonen päätti itse kieltäytyä aseellisesta palvelusta, koska ei usko siihen, että konflikteja voitaisiin ratkaista kasvattamalla militarisaatiota, Arja Pekurinen.. Ihmisen tai maailman muuttaminen onkin sitten jo toinen juttu, sanoo Arja Pekurinen. Jakosen mukaan useimpien sotien syitä ovat ahneus, sorto, epätasa-arvo ja yhdelle taholle keskittynyt liiallinen valta. Uskon, että puheella, näytelmällä tai runolla voi herättää ihmisissä hyviä ajatuksia. – Ainakin reservinkieltäytyjien määrä on kasvanut huimasti ja on myös hienoa nähdä, miten perehtynyttä väkeä kentällä toimii. YDIN 4 / 2023 75 YDINKOKEMUS N äyttelijänä Arja Pekurinen ajattelee, että teatterin tehtävä on elää ajassa ja toimia kiinnostavien ja tärkeiden asioiden puhujalavana. Tämä näkyy jatkuvasti supistuvissa kansalaisjärjestöjen ja rauhanliikkeen toiminta-avustuksissa. Usein on ilo lukea Antimilitaristiin saapuvia tekstejä, joissa nuoret aktivistit kertovat näkemyksiään ja raportoivat maailman tapahtumia. Totaalikieltäytyjä Jakosen mielestä valtiovalta suhtautuu penseästi antimilitarismia kohtaan. Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestö pand perustettiin Helsingissä vuonna 1983 ja minusta tuli sen jäsen. Totaalikieltäytyjä Jakonen kertoo, että Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa on Aseistakieltäytyjäliiton toimintaan tullut mukaan uusia jäseniä joka kuukausi. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-idän kärjistynyt tilanne on saanut monen suomalaisen miettimään rauhanrakentamisen paikkaa. – Myös totaalikieltäytyjänä huomaan, että vaikka aihe jakaa mielipiteitä, sympatioita löytyy paljon erityisesti kansainvälisesti. Jakonen harmittelee, että suomalainen aktivismi on usein turhan varovaista Mitja Jakonen ajattelee, että suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa kuljetaan tänään laput silmillä ja uskotaan sokeasti asevaraisuuteen. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa Jakonen toivoisi rauhanliikkeeltä sähköisempää otetta esimerkiksi globaalin asekaupan ongelmiin. Taiteilijat ovat luonnollisesti pohtineet mitä rauhan kulttuuri on
– Kieltäytymiseni johti kolmen kuukauden kotiarestiin, jonka virallisena tarkoituksena on tukea asenteiden ja ajatusten muutosta. Konkreettisesti kyseessä on varsin leppoisa rangaistus, jota hyvissä hengen ja ruumiin voimissa olevan ei kannata pelätä, jos harkitsee samanlaista valintaa, kertoo Mitja Jakonen. YDIN 4 / 2023 76 YDINKOKEMUS valtiokontrollia tai liittymällä sotilasliittoihin. N äyttelijä Arja Pekurisella on uransa aikana ollut paljon televisioja radiotöitä. Pekurisen rooli sisäkkönä Ritva Nuutisen ohjaamassa August Strindbergin näytelmässä 76 YDINKOKEMUS YDIN 4 / 2023
Suorana lähetetyssä sarjassa Pekurinen esitti laivakissaa. Tänään Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (kavi) vastaa suomalaisen audiovisuaalisen kulttuurin säilyttämisestä ja edistämisestä. 60-luvun lapset saattavat muistaa Pekurisen Priki-peukaloinen nimisestä mainostelevisiossa pyörineestä lastenohjelmasta. – Silloin filmiä tarvittiin, kun tehtiin uusia juttuja, sanoo Arja Pekurinen. Suurin osa Pekurisen nuoruuden ajan 60ja 70-luvun tv-töistä on pyyhitty pois tv-arkistoista ja sitä kautta kollektiivisesta muistista. 77 YDINKOKEMUS YDIN 4 / 2023. Moni näyttelijä samoilta ajoilta yhtyy varmaan Pekurisen tuskaan töitten katoamisesta. Vuonna 2018 Pekurinen teki talon emännän roolin Roope Oleniuksen kauhuelokuvassa Kyrsyä. Suomessa astui voimaan vasta vuonna 1984 laki elokuvien tallettamisesta ja vuonna 2009 alkoi radioja tvohjelmien kattava arkistointi. YDIN 4 / 2023 77 YDINKOKEMUS Toverukset löytyy mtv:n tallenteista. 2000-luvun nuoriso tunnistaa Pekurisen Poets of the Fallin videosta Stay. Mitja Jakonen
Maailma oli rauhan näkökulmasta toisenlainen. Kun Aapo Kukko (s. Yksi lähtökohta minulla taiteilijana on se, että kun tykkään käsitellä Suomen lähihistoriaa, sieltä väkisinkin löytyy hahmoja, joiden kautta historiaa voi kertoa mielenkiintoisemmin ja löytää yksilöiden ja yhteisöjen mikrohistorioita ja tarinoita. Ne ovat yhteydessä kansakunnan historian murroskohtiin. 1991) alkoi viisi vuotta sitten rakentaa sarjakuvaa Yrjö Kallisesta (1886 – 1976). Aapo Kukko käsittelee kirjassa kahta käännöskohtaa Kallisen elämästä: vuosia 1918 ja 1948. Mutta miksi alle 30-vuotias sarjakuvantekijä tarttuu Yrjö Kalliseen. Ensimmäisessä Kallinen pelastuu puhumal. – Tässä viiden vuoden tekoprosessin aikana huomasi, että varsinkin nuoret olivat yllättävän tietoisia, kenestä tässä oli kyse. – Hänet tiedetään, mutta häntä ei tunneta. YDIN 4 / 2023 78 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT Aapo Kukko nostaa Yrjö Kallista unohduksen lumesta Kirjoittaja Juhani Tolvanen Kuva Pekka Elomaa Autuaita ovat rauhantekijät A ikana, jolloin maailman taivas on mustaakin mustempi, on syytä nostaa esiin ja muistaa sankareita ja toivon tuojia. Kukko arvelee myös nykyisten sotien vaikuttavan siihen, että rauhan sanoma nousee. Nyt, kun Kukon Puhumalla paras (Zum Teufel) on ilmestynyt, Kallis-kirjan tarve tuntuu suuremmalta kuin koskaan. M uusikot ovat sämplänneet Kallisen puheitaan räppiin, hän on inspiroinut kirjoittamaan tekstejä ja hänen tekstejään on käytetty lyriikoissa. Yrjö Kallisen taival teosofisen loosin perustajasta Oulussa 1912 – 1918 kansalaissodan neljän kuolemantuomion aseettomaksi rauhanyrittäjäksi, 1946 puolustusministeriksi ja 1970-luvun alun koko kansan tietämäksi zeniläiseksi viisaaksi vanhukseksi oli pitkä
K ukko sanoo, että Kallisen puolustusministeripestin (1946 – 1948) taustalla oli Neuvostoliiton lepyttäminen. Tuohon maailman aikaan ja tuossa tilanteessa se on ollut erikoinen valinta. YDIN 4 / 2023 79 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT la teloituskomppanian edestä saaden teloittajat kyyneliin ja toisessa hän on pasifistina Suomen puolustusministerinä. Jos hänellä ei olisi ollut taustalla teosofiaa, niin hänen kykynsä kestää paineet – kaikki kuolemantuomiot ja vankeus – olisi ollut huonompi. Kukko sanoo, että vaikka Kallisen voi laittaa moneen lokeroon, niin ensisijaisesti hän on teosofi ja pasifisti ja sitten vasta sosialisti. Mutta Kallinen osoittautui pestissä kaikeksi muuksi kuin hiljaiseksi ja harmittomaksi. Hänen henkinen maailmansa oli niin vahva, että sitä ei murtanut edes tieto siitä, että hänet saatettaisiin teloittaa. ”Se vaan on se pasifisti ja rauhanomainen tyyppi ja se ei aiheuta mitään ongelmia.” – Eihän kukaan tarinankertoja voi sellaista kehittää, että pasifisti olisi puolustusministerinä. AAPO KUKKO PUHUMALLA PARAS Zum Teufel 2023 • 292 s. Hän sanoi sen olevan sama kuin natsi-Saksan. – Kaiken taustalla on Kallisen kiinnostus teosofiaan. Ja kun ajattelee, että hän seisoi 1918 kesällä siellä teloituskuopan edessä ja pääsi puhumalla pois… – Tuo puhumalla selviytyminen vääjäämättömän edessä, on koko kirjani lähtökohta ja se on koko Kallisen elämässä tärkeimpiä kysymyksiä. – Kallinen osoittautui varsin hankalaksi. Hänhän muun muassa vastusti yya-sopimusta
Se olisi ollut tietysti vaihtoehto kuvat 85-vuotiasta, joka puhuu jykevästi paksusankaiset silmälasit päässä suuria ajatuksia. YDIN 4 / 2023 80 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT kanssa tehty sopimus. Aarne Sihvo, joka oli samaan aikaan puolustusvoimain komentaja, sanoi Kalliselle, että ”minähän sinut silloin Oulussa pelastin kuolemalta. – Jätin tietoisesti pois toisen maailmansodan, koska olen käsitellyt sitä ajankohtaa muun muassa Sosialisti ja nihilisti -teoksessa, joka oli kirja Arvo Turtiaisen ja Henrik Tikkasen seikkailuista. Hän sanoi sitä ”sotasopimukseksi”. Hän joutui tekemään kirjaa varten karsimista ja valintoja, mutta mitä. Halusin, ettei tuo ajanjakso tässä kirjassa olisi se määräävin tekijä. Aikajanat ovat niin vahvoja, etten halunnut timokoivusalomaista syntymästä kuolemaan -tarinaa, josta tulisi YDIN 4 / 2023 80 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Samoin Elämmekö unessa – ”vanhan, viisaan vanhuksen” muistelut on jätetty pois. Jännää on myös, että sotilaiden ja armeijamiesten muistelmissa ja kuvauksissa Kallista kehutaan. Sen karsiminen puolestaan, mitä vuosista 1918 ja 1948 kertoo, on ollut vuoden, kahden duuni. Jos sota tulee, niin neuvostojoukot tulevat tänne. Kallisen nopea vastaus siihen oli, että ”ja minähän tein sinusta puolustusvoimain komentajan.” K ukon sarjakuvaromaani on 292-sivuinen järkäle, jossa kuvalla on tärkeä rooli kerronnassa. – Kallinen oli hyvä puolustusministeri. Hän kyseli komentajilta ja muilta kauheasti asioista
Antaa virran viedä. – Jos historiallista tarinaa tekee, niin huono tekijä luottaa vain siihen, että aha, nämä puhuvat näin ja näin. Yhtä ei vain laitettu täytäntöön, yksi unohtui pistää täytäntöön – häntä ei haettu sinä aamuna, kun olisi pitänyt – ja yksi äänestettiin kumoon ja yksi oli tämä, jossa hänet vietiin kuopan reunalle, josta hän sitten on puhumalla selvinnyt. – Yleensä etsin henkilöitä, jotka ovat vasten suurta aikaansa ja maailmaa. Siinä alkaa miettiä omia arvojaan. – Miten voisi elää hyvää elämää. Kallisellahan on sellaista tekstiä, johon kaikkien pitäisi tutustua. – Jos varttitunnin päivässä pystyy siihen, ettei ajattele mitään. Kallinen vaikutti hänen ajatteluunsa hyvin vahvasti. Pekka Elomaa kuvasi Aapo Kukon Helsingin Kauppatorilla, josta lähtevät laivat Suomenlinnaan, jossa Kallinen oli vankileirillä kansalaissodan jälkeen. Aapo Kukon seuraava isompi projekti on kirja Dimitri Šostakovitšista. Kukosta tuntuu kuin Kallinen istuisi olkapäällä. Mietiskely, meditointi ja hiljentyminen tällaisessa kiireisessä maailmassa on välillä lähes mahdotonta. Sen loppupuolella Kallinen on puolustusministerinä menossa Suomenlinnan 200-vuotisjuhlaan katsomaan paikkoja, joissa hän on itse ollut sellissä. – Minusta tuntuu kuin Paavo Rintalallakin olisi ollut Kallinen olkapäällä. Ja sehän on ihmiselle vaikeaa. Šostakovitš on juuri sellainen taiteilijahahmo: Yksilö vastaan vallanpitäjät. – Pikkasen siihen pitää omia laittaa. Keskittyy siihen, ettei ajattele. Suomenlinna on tärkeä sarjakuvassakin. – Se vaikutti aika lailla. YDIN 4 / 2023 81 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT kuin wikipediasarjakuva: pintaa raapaistaan ja sitten siirrytään toiseen kohtaan. Keksiä. Hyvässä tarinassa pystytään antamaan tilaa myös muille kuin päähenkilöille, toteaa Kukko ja kertoo hirtehisen hauskasta kohtauksesta , jossa humalainen ss-mies soittaa Yrjö Kalliselle, kun luulee soittavansa Yrjö Leinolle ja puhuvansa Kallisen vaimon sijasta Hertta Kuusiselle. – Muurit säilyvät, mutta tittelit vaihtuvat. Kallinen puhuu siitä, että astuu virtaan. Lähteä aina joka tilanteeseen siitä, että ei ole ennakkovarausta. Olla utelias. YDIN 4 / 2023 81 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT Aapo Kukko.. Se on seuraava viisivuotissuunitelmani. V aikka kirja on nyt valmis, niin Kallisesta ei pääse eroon, mutta ei tarvitsekaan. M illainen vaikutus työprosessilla oli sinuun. A seeton rauhanvälittäjä Yrjö Kallinen sai 1918 yhteensä neljä kuolemantuomiota. Hän on hyvä esimerkki siitä, että vaikka ympäröivä maailma on välillä aika lailla perseestä, että jos oma henkinen elämä on vahvaa, niin pystyy kohtaamaan vaikeuksia ja tuntemaan itsensä. Luovan toiminnan ydin on siinä, että omin sanoin voi kertoa jonkin tapahtuman. Rintalahan kirjoitti monologinäytelmän Kallisesta. Sissiluutnantti on teos, jonka – jos Kallinen olisi kirjoittanut sotakirjan – se olisi voinut olla sellainen
Kirjoittaja Pekka Henttonen Symbioottinen kirjapari C ormac mccarthy julkaisi parhaat kirjansa liki yhdeksänkymppisenä. Ovatko matemaattiset käsitteet olemassa riippumatta ihmisestä. Kenen illuusio se on. Kielitaituri McCarthy oli loppuun asti, mutta muuten hänen kaksi viimeistä kirjaansa ovat jotain uutta. Hän ei halua elää. Romaanit kannattaa lukea yhdessä – yhtenä kokonaisuutena. YDIN 4 / 2023 82 YDINKOKEMUS KIRJAT. Stella Marisin päähenkilö Alicia Western on anorektinen ja nihilistinen huippumatemaatikko, lääkärien mukaan myös autismin kirjolla ja skitsofreenikko. Onko minuus vain illuusio. Entä musiikki ja sen säännöt. Terapiakeskustelu on hyvin teoreettista. Alicialla on koko ikänsä ollut ajatus, että hän haluaisi kadota eikä koskaan tulla löydetyksi. Tänä vuonna WSOY julkaisi suomeksi kaksi Cormac McCarthyn romaania, Matkustaja ja Stella Maris. Monia lukijoita vieraannuttanut julmuus ja väkivalta ovat poissa, teksti on mietiskelevää ja pidättyväistä. Mikä on alitajunnan ja kielen suhde. ”Että jos kuolee eikä kukaan tiedä siitä niin se on lähimpänä sitä ajatusta ettei ole koskaan ollutkaan täällä.” Teos koostuu pelkästään Alician ja hänen terapeuttinsa välisistä keskusteluista. Miten alitajunta ohjaa ja neuvoo ihmistä. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu joukko arvostettuja, miehisiä ja konkreettista kieltä hyödyntäviä romaaneja. Alicia on äänessä ja terapeutti puhuu vain vähän
Kirjaparin romaaCORMAC MCCARTHY STELLA MARIS WSOY 2023 222 s. Ei Aliciakaan tosin ole mikään täysverinen ja todellinen romaanihenkilö. Maailma on kummallinen paikka, ja vallan muuta kuin me arkihavaintojemme pohjalta kuvittelemme. Stella Maris on tässäkin poikkeus. Alician syvästi rakastama veli on koomassa kilpa-ajo-onnettomuuden jäljiltä ilman toivoa toipumisesta. Siskosten isä oli tiedemies, joka oli mukana Manhattan-projektissa suunnittelemassa Hiroshimassa ja Nagasakissa käytettyä ydinasetta. MATKUSTAJA WSOY 2023 472 s. Alicia on hylännyt matematiikan edettyään siinä liiankin syvälle, koko tieteenalan kyseenalaistaviin pohjattomiin kuiluihin asti. N aiset ovat McCarthyn romaaneissa yleensä olleet vain sivuhenkilöitä. ”Juuri tietoahan Saatana siellä puutarhassa kaupitteli.” K irjaparin toinen puolisko, Matkustaja, julkaistiin suomeksi muutamaa kuukautta ennen Stella Marisia. Kirjat kannattaa ensimmäisellä kerralla lukea järjestyksessä, aloittaen Matkustajasta, ja mieluummin useaan kertaan. ”Todellisuuden ytimessä on syvä ja ikuinen demonisuus.” Manhattan-projektin tiedemiehet viihtyvät työssään eivätkä mieti, mitä heidän työskentelystään seuraa. YDIN 4 / 2023 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Pikemminkin filosofinen konstruktio, romaanin edetessä myös kirjailijan ajatusten puhetorvi
Alician maagisrealistiset osuudet ovat ne, jotka saavat kirjan elämään, ilman niitä Bobby Westernin saaga saattaisi jäädä vaisun haaleaksi. Lopulta jää epäselväksi, onko kyse Alician oman mielen tuottamista hallusinaatioista vai lähettääkö joku tuntematon taho toisesta ulottuvuudesta hahmot pelastamaan naista itseltään, pitämään häntä hengissä. Äskeisestä ei ehkä uskoisi, mutta monin paikoin Matkustaja on aidosti hauska. Siitä huolimatta kirjat ovat helppoja lukea. Romaanin matkustaja on hävinnyt selittämättömästi onnettomuudessa meren pohjaan uponneesta lentokoneesta. Talidomidiheppu-niminen hahmo vuoroin väittelee Alician kanssa, vuoroin yrittää viihdyttää häntä kummallisen groteskien hahmojen, horttien, esityksillä. Ei kannata nostaa kissaa pöydälle. Kaijamari Sivillin käänYDIN 4 / 2023 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. Alician veli Bobby Western on vastoin kaikkia odotuksia selvinnyt koomasta ja toipunut täysin. Mutta kun pimeä laskeutuu, niin onko sillä väliä?” J otkut kirjaparin teemoista ovat tuoneet kriitikoiden mieleen Shakespearen näytelmät ja antiikin myytit. Matkustajan henkilögalleria voi olla myös liiankin laaja, kaikki kohtaamiset ja keskustelut eivät tunnu tarpeellisilta romaanin kokonaisuuden kannalta. Talidomidihepulla on salaviisas neuvo tähänkin tilanteeseen: ”Niille seuduille ei ehkä kannata palata. Perusjuonen lisäksi kirjassa on paljon muuta: McCarthylle tyypillisiä maaliinsa osuvia one-linereitä, keskusteluja Jumalasta, atomipommista ja maailmankaikkeuden rakenteesta, todellisuuden ja tietoisuuden suhteen pohdintaa. M ccarthy jättää vanhaan tapaansa pois kaikki lainausmerkit ja repliikkiviivat ja melkein kaikki pilkutkin. ”Jos maailma itsessään on kauhistus niin ei ole mitään korjattavaa eikä ihmistä voi suojella muulta kuin sen kauhun pohtimiselta.” Nihilistinen näkökulma maailmaan voi olla todenmukainen, mutta se on myös hedelmätön ja vaikeuttaa elämän muuttamista edes hiukkasen paremmaksi. Se voi olla härkä luolan seinällä tai osittaisdifferentiaaliyhtälö, ihan sama.” Kerronnan katkaisevat kuvaukset Alician hallusinaatioista. Juonen tasolla kirja muistuttaa Kafkan Oikeusjuttua, tosin pehmennettynä. neilla on symbioottisen kaltainen suhde, kumpikin jää epätäydelliseksi ilman toista. Tai mennä tunnustelemaan. Varaukseni McCarthyn kahden romaanin suhteen eivät lopulta ole kovin merkityksellisiä. Mitä tehdä, kun jumalat ovat häipyneet ja jättäneet leikkikalunsa selviytymään yksin maailmankaikkeuden tyhjyydessä. Alician itsemurha kuvataan Matkustajan alussa. Stella Marisin viimeisillä riveillä terapeutti ja Alicia jäävät käsi kädessä odottamaan istunnon ja samalla koko kirjan päättymistä. ”Maailmasta ei saa otetta. Siitä voi vain piirtää kuvan. Muuten sen unenomaisen melankoliset tapahtumat sijoittuvat kymmenen vuotta Stella Marista myöhempään aikaan. Siitä seuraa kissapieruja, ilman muuta. Bobby joutuu koneen hylylle sukellettuaan jatkuvan, uhkaavan painostuksen ja tarkkailun kohteeksi. Mutta en ole varma, tuoko sisarusten rakkaustarina kirjaparin teemoihin mitään olennaista lisäarvoa. Yhdessä luettuina kirjat kuljettavat lukijan ristiriitaiseen ja hämmentävään, yksinäisen kontemplatiiviseen mielentilaan, joka kestää pitkään. Yhteys ihmisten välillä on sittenkin mahdollista, ainakin lyhyen hetken ajan. Kirja alkaa jännitysromaanin tavoin, mutta vaihtaa sitten aivan muille raiteille. Talidomidihepun puhe tuntuu ensi lukemalla jankkaavalta, omituiselta hölynpölyltä, mutta sekaan mahtuu teräviä oivalluksia: ”Meillä voi olla hyvinkin erilainen käsitys tulevan yön luonteesta. Saattaa tipahtaa ennen kuin nuolaisee.” McCarthy on käyttänyt insestiteemaa aiemminkin tuotannossaan. Muutenkaan ei kannata kuunnella kaikkea mitä uskoo. Alicia Western (ja ehkä myös häntä puhetorvenaan käyttävä McCarthy) julistaa Stella Marisissa, että syvästi masentunut ihminen näkee maailman hirvittävän kauheuden selvemmin ja kirkkaammin kuin muut
Kaikki kauniit hevoset (1992) merkitsi hänelle kansainvälistä läpimurtoa. Kun huone hämärtyy ja äänet haipuvat sitä ymmärtää että maailma ja kaikki mitä siellä on lakkaa pian olemasta. Siellä hän paneutui filosofiaan, kielitieteeseen, teoreettisen fysiikkaan ja matematiikkaan. Bobby Western luopuu ammatistaan, ystä-vistään, identiteetistään ja koko entisestä elämästään. Elämänsä kirjoittamiselle pyhittänyt McCarthy sai seurata, kuinka luetun ymmärtämisen taito hänen viime vuosikymmeninään romahti ja kiinnostus kirjojen lukemiseen alkoi vähentyä. Hänen teoksista on tehty useita elokuvasovituksia, joista tunnetuin on Joel ja Ethan Coenin Menetetty maa. Pulitzer-palkinnon McCarthy sai Tie-romaanista vuonna 2007. McCarthyn elinaikana luovuttiin paljosta muustakin, esimerkiksi siitä ajatuksesta, että maailma menee koko ajan eteenpäin ja seuraavilla sukupolvilla on paremmat oltavat kuin nykyisillä. Hän oli myös elokuvakäsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija. Alicia Western luopuu kaikesta. Luopuminen on yksi romaaniparin yhdistävistä teemoista. nökset välittävät hienosti romaanien runsaan tiedon kirjon, laajan rekisterin ja polveilevien dialogien pienetkin vivahteet. McCarthy kuoli 89-vuotiaana pian Stella Marisin julkaisemisen jälkeen. Santa Fen vaikutteet näkyvät McCarthyn viimeisiksi jääneissä kirjoissa, eivätkä aina ihan loppuun asti sulatettuina. Cormac McCarthy 1933 – 2023 Yhdysvaltojen merkittävimpiä ja arvostetuimpia kirjailijoita. ”Hankaluus on siinä että se mikä on toiminut tarinan käyttövoimana ei jää elämään tarinan jälkeen. Sitä uskoo että se alkaa uudestaan. Vanheneminenkin on luopumista. Matkustaja ja Stella Maris ovat muun ohella myös vanhan miehen viisaita kirjoja kuolemasta ja kuolemisesta, siitä, minkä meistä jokainen joskus joutuu kohtaamaan. Teosparissa Matkustaja ja Stella Maris tiivistyy kirjailijan elämäntyö, jotka ilmestyivät vähän ennen hänen kuolemaansa. Julkaisi kaikkiaan 12 romaania. Vanhoilla päivillään McCarthy vietti yli kaksi vuosikymmentä Santa Fen poikkitieteellisessä tutkimuslaitoksessa. Mutta muiden maailma ei koskaan ollut sinun.” YDIN 4 / 2023 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Osoittaa muiden elämiä. Tunnettiin Amerikan etelän rajaseutujen karunkauniin maiseman ja väkivallan leimaaman elämän runollisena kuvaajana
Suomen armeijan joukot ylittivät ensiksi vuoden 1940 valtakunnanrajan ja valtasivat talvisodassa menetetyt alueet. Nyt meillä on vihdoin luettavana kansainvälisen oikeuden asiantuntijan tutkimukseen perustuvat päätelmät jatkosodasta. (…) Suomi osallistui laittomaan hyökkäyssotaan.” Vihamielisyys ja pelko Neuvostoliittoa kohtaan talvisodan jälkeen olivat ymmärrettäviä. Talvisodan jälkeen Suomi etsi turvaa Saksasta päätyen sen kanssa läheiseen yhteistyöhön vuoden 1941 kuluessa. Sota oli siis voitollinen, mutta usko Neuvostoliiton YDIN 4 / 2023 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Hannikainen selvittää hyökkäyssotaa sekä sotavankien ja siviiliväestön kohtelua Suomen miehittämillä alueilla. Lauri Hannikaisen johtopäätös on selkeä: ”Suomi osallistui Saksan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan vuoden 1941 toisella puoliskolla.” – ”Suomen johtajien kohtelu sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä viestitti kuitenkin, ettei heitä pidetty hyökkäyssotarikollisina.” – ”Suomen roolia jatkosodassa ei voida määritellä erillissodaksi tai puolustussodaksi. 9. Suomi perusti sotilasstrategiansa Saksan ylivoimaan. Mutta Suomen valitsema ratkaisu luottaa Saksan ylivoimaan johti vähättelevään suhtautumiseen kansainvälistä oikeutta kohtaan ja osoittautui maailmansodan edetessä epäonnistuneeksi. 1941 – 19. Kirjoittaja Tapio Kuosma Jatkosodan tilinpäätös J atkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. 6. S uomi joutui Neuvostoliiton kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyssodan kohteeksi marraskuussa 1939. Kun Saksa ilmoitti Suomelle aikovansa hyökätä Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa), Suomi näki siinä tilaisuuden vallata takaisin talvisodassa menettämänsä alueet ja mahdollisuuden SuurSuomen luomiseen (Neuvostoliittoon kuuluvan Itä-Karjalan valloitus). Emeritusprofessori Lauri Hannikaisen tutkimus on tervetullut lisä pitkään jatkuneeseen keskusteluun: oliko Suomi liittoutunut Saksan kanssa vai sotiko se omaa erillistä sotaansa. 1944. Suomen armeija valtasi lähes koko ItäKarjalan joulukuun alkuun 1941 mennessä. Vanhalta rajalta joukot jatkoivat etenemistään Itä-Karjalaan liittyen siten Hitlerin Saksan rinnalle hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan kansainvälisen oikeuden vastaisesti
Onkin välttämätöntä, että historioitsijoiden teosten rinnalle on saatu myös kansainvälisen oikeuden näkökulmasta perusteellinen selvitys. Miehitettyään Itä-Karjalan Suomi aikoi koota alueen venäläiset ja muut vierasheimoiset asukkaat leireille odottamaan siirtoa pois Itä-Karjalasta Saksan valtaamille alueille Neuvostoliitossa. Tällainen luovutus loukkasi kansainvälistä oikeutta.” J atkosodan jälkeen Suomen kohtalo oli liittoutuneiden valtioiden määräysvallassa, etenkin Neuvostoliiton. Pariisin rauhansopimuksen (1947) johdannossa todetaan, että ”Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta”. Suomi sai kootuksi leireille vain noin puolet vierasheimoisista asukkaista eikä siirtänyt heitäkään Neuvostoliitoon. ”Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä, koska johtavat länsivallat olivat osallistuneet aktiivisesti maailmansodan jälkeiseen rauhanprosessiin ja Suomen kohtelu oli saanut niiden hyväksynnän.” Lauri Hannikaisen tutkimus on varsin tervetullut. Sotavankileirillä ja Itä-Karjalan leireillä ilmeni paljon ongelmia. Itä-Karjalan leireillä kuolleiden määrä oli vuonna 1942 noin 3 500. Suomi otti jatkosodassa 70 000 neuvostoliittolaista sotavankia. He eivät osallistuneet kesän sadonkorjuuseen. Nälänhätä iski voimakkaimmin vankileireille ja muodosti keskeisen syyn suurelle kuolleisuudelle sotavankileireillä ja Itä-Karjalan leireillä vuonna 1942. romahtamiseen ei toteutunut. Hannikaisen analyysi on viiltävä: ”Suomi osallistui vuoden 1941 toisella puoliskolla voiLAURI HANNIKAINEN SUOMEN JATKOSOTA 1940-LUVUN KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN NÄKÖKULMASTA Maanpuolustuskorkeakoulu 2023 96 s. maperäisesti Saksan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan ja valtasi suurikokoisen Itä-Karjalan. Joulukuusta 1941 elokuuhun 1942 sotavankileireillä kuoli noin 15 000 vankia. Suomen johto oli yliarvioinut Saksan sotilasmahdin ja aliarvioinut puolustussotaa käyvän Neuvostoliiton kyvykkyyden (Suuri isänmaallinen sota). Leirikuolemien keskeisiä syitä olivat ”ylikansoitus, heikko ravinto ja vaatetus sekä puutteellinen terveydenhoito, jotka edesauttoivat epidemioiden leviämistä”. Tuloksena oli ruokapula, joka paheni nälänhädäksi vuoden 1941 lopusta aina kesään 1942 saakka. YDIN 4 / 2023 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Sitä on kuitenkin korostettava, ettei pyrkimyksenä ollut tuhota sotavankeja tai Itä-Karjalan leirien asukkaita vaan korkeat kuolleisuusluvut vuonna 1942 johtuivat ensisijaisesti tuottamuksellisista syistä – silti kansainvälistä oikeutta loukaten.” Suomen valtion vastuu sotavankien ja ItäKarjalan leirivankien kuolemista ei Hannikaisen mukaan perustunut tahallisuuteen vaan leväperäisyys-perusteiseen tuottamuksellisuuteen. Hannikaisen mielestä Suomea kohdeltiin liian ankarasti Pariisin rauhankonferenssissa. ”Suomi luovutti Saksalle 520 sotavankia olosuhteissa, joissa oli aivan ilmeistä, että kaikki tai ainakin lähes kaikki surmattaisiin pian. K esän 1940 alusta lähtien suurin osa asekuntoisista miehistä oli kutsuttu armeijaan. Tämä oli Suomen vakavin kansainvälisen oikeuden loukkaus jatkosodassa.” ”Toisen ongelman muodosti se, miten Suomi kohteli valtaansa joutuneita Neuvostoliiton kansalaisia
Isoäiti oli tärkeä tuki, ja koko kirja onkin eräänlainen naisten sitkeyden apoteoosi. Se lisää ymmärrystä. Sieltä paljastuu lahjakkuus, läikkyvä mieli, latinalaiset rytmit, czardas – ja ympäristön ahdistavuus, matalaksi paneminen. Sieltä jäi oppi ”Perkele, periks ei anneta”. Marttyyrius kumpuaa enemmänkin matalaksi panemisesta, ajalle tyypillisestä kasvatustyylistä. KAUNOKIRJALLISUUDELLA on tärkeä, luovuttamaton tehtävä menneisyyden tunneilmaston kartoittamisessa. Äiti on elänyt kovan elämän ja katkeroitunut. Naiset ovat ”loistona rannalla vesien kulkijoille”, myös politiikan ja sotien rusikoimille miehille. Se tekee syväluotauksia ihmisten arkitodellisuuteen. Kähkösen äiti Riitta oli syntynyt 1941 ja kuoli 2022. Se auttaa meitä jakamaan yksityisten ihmisten kivut, menetykset, onnen sirpaleet, toivon ja epätoivon. Isoäiti oli toistellut: ”Minulla ei oo millonkaan nuoruutta ollu.” Äiti sanoo tyttärelleen: ”Siihen loppu minun nuoruus kun sinut sain.” Tytär oikoo hiukan: kyllä 23-vuotiaana äidiksi tullut oli nuoruuttakin saanut elää. Häkellyttävä tieto pienen perhehaudan haltijalle. Yksilöiden äänet kuuluvat autenttisina murretta myöten, ja mukaan on mahtunut kaikuja ympäristöstäkin: mitäs läksivät, oma vika… Äidin päiväkirja on antanut kirjailijalle avaimet menneeseen. Kirjan lopussa ”Alkukoti vajoaa, hajoaa, lahoaa, haihtuu aamun valoon”. Maijaliisa Mattila KOLMANTEEN JA NELJÄNTEEN POLVEEN YDIN 4 / 2023 88 YDINKOKEMUS KIRJAT. Teos osoittaa myös, miten sotien trauma menee perinnöksi kolmanteen ja neljänteen ja ties kuinka monenteen polveen. Kirjan erikoinen nimi johtuu siitä, että äidin kuoleman jälkeen hautaustoimesta oli kerrottu, että perhehautaan mahtuu 36 uurnaa. VÄÄRÄSSÄ OLEMISEN HISTORIA. Tammisaaren vankilan muisto kuuluu myös suvun taakkoihin. Sirpa Kähkönen 36 UURNAA. Sirpa Kähkönen (s. Oma osuutensa on ollut liikenneonnettomuuden aiheuttamalla vammalla. Isoäiti kuului kiinteästi perheen elämään, samoin isoisä. Nyt hän jättää hyvästit äidille, joka oli juuri niin ristiriitainen kuin ihmiset ovat. Se syntyi vyöryllä, eri tavoin kuin arkistotutkimusta edellyttäneet Kuopio-kirjat. Toinen oppi on ”Älä unohda.” KÄHKÖNEN keskustelee kuolleen äidin kanssa apunaan Tuonen tytti. Hän ei päässyt toteuttamaan lahjakkuuttaan ja herkkävaistoinen tytär sai kantaa isompia taakkoja ja vastuita kuin lapselle kuuluisi. Siltala 2023 267 s. Teoksessa lomittuvat aikatasot ja sukupolvet. 1964) on Kuopio-sarjassaan käynyt läpi sukunsa vaiheita jo monessa teoksessa. Kerronta muistuttaa tajunnanvirtaa. Neuvostoliittoon kadonneiden sukulaisten kohdalla on haava, joka märkii eikä arpeudu vaikenemalla, vaikka niin ehkä toivotaan. On hyvä huomata, että valo on kirjan viimeinen sana
Otava 2023 413 s. Poliitikko hän ei ollut eikä hän moniakaan poliitikkoja ole arvostanut. Raision hallituksen puheenjohtaja Heikki Haavisto ei ymmärtänyt Wahlroosin ehdotusta, jonka avulla yhtiön omistajat olisivat saaneet Benecol-innostuksen aikoihin äänivallaltaan vähäarvoisia osakkeita myymällä 2 – 4 miljardia markkaa ilman, että olisivat joutuneet luopumaan juuri mistään. Esko Rantanen NALLE RYSKYTTI RAKENTEITA YDIN 4 / 2023 89 YDINKOKEMUS KIRJAT. Oletettavasti tämä on Björn Wahlroosin viimeinen iso manööveri Helsingin pörssissä. Wahlroos muistelee kolmea poliitikkoa yritysjohtajina. Lokakuun alussa finanssikonserni Sampo jakautui niin, että varainhoitoja investointipankkiyksikkö Mandatum listautui. Muistelmien kolmas osa ilmestyy parin vuoden päästä. Monimutkaisesta ja vuosia kestäneestä Pohjola-kamppailusta Wahlroos ja Sampo purjehtivat ulos 607 miljoonan euron voitot taskussaan. Mandatum oli avain Björn Wahlroosin rikastumiseen. ERÄÄNLAISET PÄIVÄKIRJAT 1992 – 2001. Yleensä ihmiskuvaus on lempeää lievästä piikikkyydestä huolimatta. Yrityksiä vilisee kymmenittäin. Muistelmat perustuvat päiväkirjoihin. Valtiovarainministerin paikalta vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajaksi siirtynyt Iiro Viinanen hävisi finanssiryhmän sisäisen valtapelin ja joutui eroamaan vain neljän vuoden jälkeen. Nalle, niin kuin hän tykkää itseänsä kutsuttavan, on ollut mukana lähes kaikessa, mikä muokkasi 1980luvulta alkaen Suomen teollisuuden ja finanssimarkkinoiden rakenteet uusiksi. Kukaan näistä ei häikäissyt suorituksellaan. Kansalaiskeskustelijana hän on tunnettu häpeilemättömästi kapitalismia puolustavista mielipiteistään. Tyyliltään muistelma on yllättävänkin kepeä. Vain Nordean Vesa Vainion luonnehdinta on poikkeuksellisen myrkyllinen. Björn Wahlroos SATEENTEKIJÄT. TALOUSHISTORIAN tutkimukselle Wahlroos tekee tällä ja edellisillä muisteluksillaan palveluksen. ELÄMÄNTYÖNSÄ Björn Wahlroos, 71, on tehnyt kansantaloustieteilijänä, Sammon suuromistajana ja investointipankkiirina. Vähäpätöinen se ei ole senkään takia, että diffuusio koski yli 200 000 suomalaista sijoittajaa. Hakemistossa on reilut 350 nimeä. Toimittaja Andreas Cervenkan kirjassa Ruotsin miljonääreistä Nalle perheineen oli pari vuotta sitten seitsemän miljardin kruunun omaisuudella sijalla 90. Partekin toimitusjohtaja Christoffer Taxell menetti pelin, kun Koneen Antti Herlin teki salamaiskun ja osti Sisu-Auton Taxellin nenän edestä. Vain kurinalainen ihminen jaksaa kirjoittaa tuoreeltaan muistiin yksityiskohdat, missä järjestyksessä asiat tapahtuivat ja kuka mitäkin sanoi
Kakaismi (yarsan Iranissa) on 5 000 vuotta vanha kurdien muinainen uskonto. Iranin pyrkimys valloittaa Irakin kakai-alue ja irakilaisten toive asuttaa se arabeilla tekee kakai-vähemmistön asemasta tukalan. Teos valottaa kakaiden kautta myös Lähi-idän liipasinherkkää valtapeliä. Katja Ihamäki KURDIEN KOHTALONA ELÄMÄ SOTIEN JALOISSA YDIN 4 / 2023 90 YDINKOKEMUS KIRJAT. He eivät pääse valtion virkoihin ja joutuvat piilottamaan uskontonsa. Irakin tavoitteena on shiialaistaa kylät. Joka tapauksessa teos on erittäin tärkeä, kun tarkastellaan Iranin valtapolitiikkaa, Irakin hallintoa ja pienen rauhanomaisen kansan kohtaloa niiden etupiirissä. Pientä valoa on näkyvissä tunnelin päässä, kun ulkomaille muuttaneet ovat vihdoin uskaltaneet vahvistaa omaa kulttuuriaan. Koivunen ja Talabani ovat tehneet hienon työn nostaessaan kakait päivänvaloon, heidän rikkaan kulttuurinsa sekä karun kohtalonsa. Kakait ja heidän asuinalueensa ovat sillan esteenä. KURDIEN kotiseuduilla suurvallat sekä pienemmät ryhmittymät kamppailevat alueen herruudesta. KUN islam saapui aikoinaan alueelle, kakait pakenivat vuorille. Irakissa kakaita arvioidaan asuvan 75 000 – 200 000. Kristiina Koivunen ja Hussain Talabani pureutuvat etnisesti kurdeihin kuuluvan kakaiden tilanteeseen Irakissa niin Iranin, Irakin hallinnon kuin myös ISIS:n puristuksissa. Turvallisuustilanne kakai-alueilla on lisäksi heikko. Kurdien itsehallinnon aikana heidän asemansa parani, koska he saattoivat harjoittaa uskontoaan ja perustaa järjestöjä. Kun arabisaatio alkoi 1970-luvulla, se tuhosi Irakin monikulttuurista väestöä eri tavoin, muun muassa pakottamalla ihmiset muuttamaan. Islamistit sanovat silti sen olevan yksi shiiaislamin suuntauksista. Vaikka kakai-kyliä on tuhottu, jonkin verran heitä asuu edelleen kotiseuduillaan. Monet ovat paenneet vuorille eivätkä jatkuvan terrorin pelossa uskalla palata koteihinsa. Tuhansia vuosia vanhaa rikasta kakai-kulttuuria olisi voinut tarkastella laajemminkin, mutta ehkä se on seuraavien kirjojen aihe. Sen sijaan Iranissa heitä on enemmän, mutta siellä vähemmistöltä puuttuvat kansalaisoikeudet. Heidän rauhanomainen elämänsä sisältää myös tasa-arvon naisten ja miesten välillä sekä yksiavioisuuden kunnioittamisen. Iran puolestaan suunnittelee maasiltaa Välimerelle. Kristiina Koivunen & Hussain Talabani KAKAI CALAMITY IN THE IRAQI DISPUTED TERRITORIES Books on Demand 2022 202 s. Elämä luontoa kunnioittaen on kakaille erityisen tärkeä ja he uskovat uudesti syntymiseen. Sitä on harjoitettu piilossa lähes tuhat vuotta, jotta se säilyisi islamin invaasiolta
Esimerkkeinä ovat Serbian Otpor!-liikkeen 1990-luvun alkupuolelta tai parhaillaan Valko-Venäjällä toimiva valtaa haastava liike, jossa on käytetty epätyypillisiä keinoja vaikuttaa kuten ihmismuurit tai vangituille aktivisteille lähetetyt kirjeet. Sjöblom katsoo myös, ettei poliittista toimintaa voi palauttaa johonkin tiettyyn malliin. Lähtökohtana hänellä on – kuinkas muuten – antiikin Kreikasta periytyvä ja edelleen vaikuttava jako kahteen: toiminta (praxis) ja tuottaminen (poiesis). Kun politiikan tehtävä on muuttaa maailmaa, siihen sisältyy ajatus, että tehtävä viedään loppuun. On toivottu enemmän suoraa demokratiaa tai ainakin enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia, johon yksi vastaus on ollut kansalaisaloitteet. YDIN 4 / 2023 91 YDINKOKEMUS VÄITÖS. gesture) ja kytkee tämän Hannah Arendtin ja Alexandre Kojèven politiikkakäsityksiin. Hän käyttää italialaisfilosofi Giorgio Agambenin eleen käsitettä (it. ”Toimintaan sisältyy aina jonkinasteista pysyvyyttä ja tuottamiseen sisältyy aina ajatus lopun kautta alkavasta uudesta… Poliittinen toiminta on moniselitteistä ja paradoksien lomassa luovimista.” Arja Alho POLIITTISEN TOIMINNAN LUONTEESTA Katarina Sjöblom POLITIIKKA AKTIVITEETTINA: PRAXIS, POIESIS JA ELEELLISYYS GIORGIO AGAMBENIN AJATTELUSSA Jyväskylän yliopisto 2023 144 s. Sjöblom katsoo, että on sekä käytettävä että vältettävä identiteettejä, kun poliittisia toimintamahdollisuuksia halutaan lisätä, jotta ei vain toisinnettaisi identiteettejä. IDENTITEETTIPOLITIIKASSA katsotaan, että politiikan tekeminen tietyn identiteetin kautta on jo itsessään poliittinen teko. Eleellisyyttä voi hyödyntää muun muassa identiteettipolitiikan analysoinnissa. Jakoa havainnollistaa se, että toimintaa on julkinen päätöksenteko puheineen ja äänestyksineen tai vaikkapa mielenosoitukset. Hän viittaa Kojèveen. POLITIIKAN on sanottu olevan ongelmissa. Katarina Sjöblom tuoreessa väitöskirjassa tutkitaan, mitä politiikka on toimintana. Kun politiikassa puhutaan paremmasta tulevaisuudesta ja maailman muuttamisesta, ollaan jo enemmän politiikan tuottamisen alueella. Politiikan tuottamisessa joku hanke tai asia tulee valmiiksi, osa jää kesken ja aina alkaa uusia. Sjöblom tuo tarkasteltavaksi myös uudempaa tarkastelutapaa ja tutkimusta määrittää politiikkaa toimintana. Sjöblom esittelee myös kiinnostavasti ”loppua”. Osaa on kiukuttanut liiallinen konsensus, osaa liiallinen vastakkainasettelu. SJÖBLOM mainitsee myös epäpuhtauden, jollaisiksi hän esittää uudenlaiset tavat toimia ja laajentua kansanliikkeiksi. Esimerkkeinä voivat olla Sjöblomin mukaan nuoret naiset tai vähemmistöt, jotka tunkeutuvat vallankäytön keskiöön. ”Loppu onkin sysäys kohti jotain määräämätöntä ja uutta”, Sjöblom kirjoittaa. gesto, engl
Sekä cd-levyinä että viiden värivinyylin pakettina marraskuun lopussa julkaistu boksi on tyypillinen faneille suunnattu uudelleenjulkaisu. YDIN 4 / 2023 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI S yksyn tärkein levyuutuus monille ei ole uutuus lainkaan, vaan uusi paketointi: Topi Sorsakoski & Agents: Complete – kaikki levytykset 1984 –1992. Lipponen myös julkaisee levyjä. Tai hakevat ne kuunneltavakseen suoratoistopalveluista, joiden kuukausimaksua he maksavat. Mitä järkeä tässä on. Moni haluaa esimerkiksi uuden version Topi Sorsakoski & Agentsin tutuista lauluista. Agents, uudessa paketissa Teksti ja kuva Pasi Kostiainen CDja vinyylilevyjä julkaistaan hurjia määriä viikoittain edelleen. Nimensä mukaisesti se sisältää kaiken, mitä kitaristi Esa Pulliaisen ainutlaatuisen rautalankasoundin ja Topi Sorsakosken jäljittelemättömien laulutulkintojen yhteistyöstä levytettiin. julkaistiin 664 eri fyysistä äänitettä. O ikea henkilö vastaamaan on kuopiolainen Jyri Lipponen. Ei siis tunnu siltä, että levyt olisivat loppumassa. Hän perusti 25 vuotta sitten Levykauppa Äxän, joka nykyisin toimii kahdeksassa eri kivijalkaliiketilassa eri puolilla Suomea sekä verkkokauppana. 9. Svart Recordsin ohella Lipposen levy ja kasetti -yhtiö on pitänyt huolen, että kokoelmiaan kasvat. Sen musiikki on jo saatavilla, tuhannen kappaleen painoksen kotiinsa hankkivista useat omistanevat jo samat levyt. Moni haluaa esimerkiksi uuden version Topi Sorsakoski & Agentsin tutuista lauluista. Tähän levymassaan mahtuu tietysti upouusia julkaisuja, joista syksyn yksi hitti on ollut Rolling Stonesin uutuusalbumi Hackney Diamonds. CDja vinyylilevyjä julkaistaan hurjia määriä viikoittain edelleen. Suosituimpia levyjä myydään maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta. Siis menestyslevyt In Beat (1986), Besame Mucho (1987), Pop (1988) sekä Half & Half (1990). – Minulta on vuosikaudet kyselty, mitä myyt, kun levyjä ei enää tehdä, hän naurahtaa ja vastaa itse faktalla, joka saattaa yllättää: – Pelkästään perjantaina 29. Käyvätkö levyt yhä, 2020-luvulla kaupaksi
– Yli 40-vuotiaat miehet ovat suurin asiakasryhmä, mutta ilahduttava muutos on ollut siinä, että myös nuoret naiset ostavat levyjä yhä enemmän. Pulliainen on aina kyennyt Kill your darling -asenteeseen, jos kokonaisuus ei ole kaivannut jotain yksittäistä onnistumista. Tulkintakehys täydentyy, kun katse siirtyy rumpusetin taakse ripustettuun Suomen lippuun. Koen kuitenkin, että ihmisillä täytyy olla mahdollisuus tulla kauppaan ja ostaa vaikka Carolaa, Rautavaaraa tai Dave Lindholmin Aino, jos he niin tahtovat tehdä. Pohjimmiltaan Agentsin resepti on ulkomaista perää; vanhaa rock’n’rollia, amerikkalaisia soittimia, brittiläisiä vahvistimia ja ylikansallista katumuotia. Esimerkiksi Turhiin haaveisiin -kappaletta kuunnellessa voi vain ihmetellä, miksi se ei ole aikaan mahtunut levylle. Esa Pulliainen.. Sen hienous selviää parhaiten musiikkia kuuntelemalla, uuden levyboksin saatesanoissa sen kiteyttää ansiokkaasti Hannu Linkola, muun muassa näin: Asetelma on osin paradoksaalinen. Ilmaisutapa ja ulkoasu ovat kuitenkin vain suodatin, jonka läpi yhtye sukeltaa toiseen maailmaan. Ja liikkeissä käy teinejä fiilistelemässä, yksi ostaa jonkun Tupac Shakurin ja kaikki ovat innoissaan.” Ja Ville Valon sekä Maustetyttöjen Agents-yhteistöiden ansiosta myös nuorempi sukupolvi on löytänyt Esa Pulliaisen ihmeellisen soinnin äärelle. – Kaikki julkaisut eivät ole niitä, jotka revitään käsistä saman tien. Vanhaa musiikkia liikkuu tietysti käytettyinä levyinä, mutta ei kaikilla ole aikaa eikä kärsivällisyyttä kiertää etsimässä levyjä.” A gents-boksin ostajia kiinnostanee uutuudessa se, että nyt kätevästi yhdellä levyllä ovat sekä harvinaisuudet että vaihtoehtoiset versiot. Lippu viittaa evakkoisän lauluihin, alkupisteen rautalankaan, Olavi Virtaan ja Vieno Kekkoseen. Osa saattaa tietysti viehtyä myös siitä, että tarjolla on värivinyyleitä. YDIN 4 / 2023 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI tavilla on yhä saatavilla suomalaisia klassikkolevyjä, julkaisuja on kertynyt vuodessa yleensä yli sata. Agents-boxi on Lipposen julkaisema. Toisaalta Pop oli täydellinen ilman sitä. Levyharrastuksen voi nähdä leikkisänä, vaikka kyse ei ole lainkaan lasten touhuilusta
Det kostar ju ingenting och det går snabbt! Tv använder robotuppläsare som betonar ord så fel att betydelsen förvrängs. Det är som att iklä en fungerande text en helt ny dress. Modersmålslärarna är troligen alerta när det gäller de hot dessa utgör. Ai-texter har inget blodomlopp, ingen själ, inget hjärta och ingen finess. Det finns en tionde intelligens som är artificiell, alltså inte mänsklig. YDIN 4 / 2023 94 KOLUMNI. Må så vara. Beträffande ai är det inte nog att vara alert. Som språklig förebild och normgivare fungerar de inte. P å senare tid har jag sett ai-översatta texter i pressen. Ai väljer ofta ord och begrepp som är helt olämpliga i sammanhanget, ai är svag i grammatik. För ai har förklarat krig! . Helst översätter jag journalistiska texter, personintervjuer och reportage. De är så väl gjorda att läsare med svag språkkänsla inte märker hur fel de är. De är katastrofala. Målsättningen är att texten inte avslöjas som en översättning. Jag tänker ändå ägna denna kolumn åt varningar. Allt fler blir dåliga på sitt eget språk. Textmeddelanden med halva ord, epost, telefonmeddelanden. Det är dyrt att anlita mänskliga översättare. Farlig intelligens – översättningar och språklig fattigdom ASTRID NIKULA Skribenten?är?med?borgaraktivist?och?publicist.. Utan en sådan genomgång av språkligt kompetenta stilister är texterna direkt livsfarliga för det levande språket. Ai-översatta texter måste stiliseras, ord och uttryck rättas. Enligt rådande uppfattning finns det nio olika intelligenser och alla har vi tyngdpunkten på ett par av dem medan andra är svagare eller outvecklade. U tarmningen av språket har pågått redan länge och i andra forum. Jag går till min egen intelligens, den språkliga. Med knappar och dragkedja, sömmar och volanger. Och enligt somliga är man utvecklingsmotståndare och konspirationsteoretiker om man kritiserar ai. Det kommer att bli mycket vanligt med aiöversättningar. Mitt målspråk är mitt modersmål svenska. Efter att ha arbetat som journalist sadlade jag om och började översätta. Men de kan säkert fungera som vägledning om man vill förstå vad texter på främmande språk handlar om. Intelligenserna är exempelvis språkliga, matematiska, musikaliska, sociala. M änniskan är ett sammelsurium av olika intelligenser. Man är nödd att beväpna sig och skjuta hårt och träffsäkert
Han sade också att ”Fred är att vilja fred”. Världshavens temperatur har stigit rekordartat och det påverkar klimatuppvärmningen och leder därmed till våldsam hetta, orkaner och förstörda ekosystem. Vi dukar också upp en bred syn på litteraturens och konstens livgivande effekter. Därför är det människorna som måste lösa dem. Presidenten leder utrikespolitiken i samråd med statsrådet. Tack för det gångna året och önskan om ett fredens år 2024! YDIN 4 / 2023 95 KÄRNUPPLEVELSE. Trots att Finland nu är militärt allierat och Natostyrkorna kommer för att öva på finskt territorium måste avtalet om baser för och beväpning av amerikanska soldater respektera Finlands suveränitet och därför också vara klart avgränsat. De frågor som måste lösas är följder av människans agerande. Också de är följder av människors agerande och därför kan man också lösa dem. Harle understryker också att de starka måste förstå att själva begränsa sin maktutövning. Men inte slockna. Ville Harle betonar för sin del att stridsretoriken kring goda och onda utesluter möjligheten till fredliga lösningar. Detta för att man borde lyfta fram intressekonflikterna och förhandla om dessa. Människan fortsätter att sätta sina spår i miljön, på klimatet och den biologiska mångfalden. I statsorganens inbördes relationer kan vi med våra egna val avgöra om vi understöder samarbete eller konflikt. Också detta skriver vi om. Juhani Tolvanen presenterar till exempel Aapo Kukkos serieverk om Yrjö Kallinen. K limatförändringens, migrationens och den väpnade säkerhetens perspektiv behandlas i årets sista Ydin. Det finns inga tillförlitliga uppgifter om hur många döda och sårade kriget har skördat men det rör sig om tio-, ja hundratusentals civila och militära offer på vardera sidan. Till demokratin hör förmågan att lyssna, finna en gemensam linje och undvika prestigekonflikter. Miljöförstöringen i krigens spår är betydande för att inte nämna det mänskliga lidandet. Fredssymbolen framför riksdagshuset, avbildad på paradsidan, må fladdra. Kärnstoff D et är svårt att finna goda nyheter i världsläget fastän det vardagliga livet löper på som vanligt. I Israels militäroperation i Gaza har redan över tiotusen människor dött, av dem är hälften barn. Framlidne president Martti Ahtisaari sade att krig och kriser inte är oundvikliga. F ramför oss står presidentvalet men också riksdagsbehandlingen av försvarsavtalet mellan usa och Finland. Vi låter den inte slockna. Liisa Liimatainen löser upp knutar i läget i Mellanöstern. Så ska det också vara. Via konst och kultur kan vi främja inbördes förståelse och odla harmoni och kärlek istället för att uppvigla till hat
Se oli vaatinut viime vuonna yli 60 ihmisen hengen. M ikä motivoi hallitusta ja erityisesti perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantasen asettamaan katujengit ensisijaisten yhteiskunnallisten ongelmien listan kärkeen. Lupaamalla kovia otteita tällaista rikollisuutta kohtaan, Ruotsidemokraatit ja Moderatit nostivat oikeistoblokin voittoon. ”Meidän ei pidä olla niin sinisilmäisiä, että pian emme ole sinisilmäisiä?” on yksi hänen erikoisimpia lainauksiaan. Kysymys ei ole kaukaa haettu. YDIN 4 / 2023 96 KOLUMNI. Ongelmana oli se, että luvut olivat liian pieniä. P erussuomalaisten kampanjastrategioissa vuosien 2011, 2015, 2019 ja 2022 vaaleissa, aina siitä lähtien, kun he voittivat historiallisesti kaksitoista vuotta sitten jytkyssä, se on käyttänyt maahanmuuttajien rikollisuutta teemana äänestäjien houkuttelemiseksi. Monet Rantasen sosiaalisen median kirjoituksista ennen kevään vaaleja, jotka poistettiin ja valkopyyhittiin vaalien jälkeen, perustuivat salaliittoteorioihin. Naapurimaa Ruotsissa käytiin viimeiset vaalit vakavan jengiväkivallan synnyttämän ongelman ympärillä. Perussuomalaiset on historiallisesti ensimmäinen suuri nykysuomalainen puolue, joka on hyötynyt eri ryhmien vastakkainasettelusta ja leimannut muita ryhmiä, kuten muslimeja, afrikkalaisia ja muita eu:n ulkopuolelta tulleita ihmisiä, vähemmän arvokkaiksi. Suomessa oli arviolta syksyllä 100 – 200 jengiläistä, mikä on kaukana Ruotsista. Väestönvaihtoteoria on sellainen. Heidän menestyksensä tarjosi myös ps:lle tärkeän maahanmuuttajarikollisuuden teeman hyödynnettäväksi. Miten voidaan edes yrittää löytää ratkaisua yhteiskunnalliseen kysymykSUOMALAISISTA KATUJENGEISTÄ ENRIQUE TESSIERI & YAHYA ROUISSI Kirjoittajat ovat Suomen mediaseurantakollektiivista. Onko se vilpitön yritys ratkaista tällainen ongelma vai vain väline, jolla maahanmuuttajia ja vähemmistöjä Suomessa pyritään edelleen syyllistämään. seen, jos Rantanen ja hänen puolueensa syyttävät asiasta vain ”vääränlaista” maahanmuuttoa
Merkittävin pudotus YDIN 4 / 2023 97 KOLUMNI. 3 – 10. 9. 9. Nyt pitäisi olla otollinen hetki löytää ratkaisuja myös katujengien aiheuttamalla huolelle ja niiden yhteiskunnalliselle arviolle ilman ennakkoluuloja ja puoluepoliittisia intressejä. Kaikki hallituspuolueet ovat vakuuttaneet sitoutuvansa ohjelman tavoitteisiin. P ääministeri Petteri Orpon johtama hallitus julkaisi elokuun lopulla valtioneuvoston tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Kirjoitusten määrä nousi 76 prosenttia 278:aan (11. Suomen mediaseurantakollektiivi (Smk) on kymmenen kuukautta kestävä hanke, jonka mahdollisti ENAR:n (European Network Against Racism) Empowerment & Resilience Fund -rahasto. Kun tähän yhdistetään huumeraha ja huumeiden käyttö, monet jengeissä mukanaolevat ovat myös uhreja, joihin rangaistusten koventaminen ei pure, sosiaaliset ohjelmat ehkä. 2. Juttujen määrä laski 70,5 prosenttia 44 jutusta 13:een. Kun Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien tuomaa näkökulmaa ja osaamista tulevaisuuden ja sen oman väestörakenteenkin vuoksi, erittelemätön rikollisuuspuhe maahanmuuttajien ominaisuutena on syrjivää, paikkaansapitämätöntä ja vahingollista. Siksi on selvä, että tiedotusvälineet kirjoittavat aiheesta ja erityisesti silloin, jos ulkomaalaistaustaisia epäillään rikoksista. Kirjoittelulla vaikutetaan ihmisten kokemiin huolenaiheisiin. 2022). Ne voivat pahimmillaan estää yhteiskunnallisten ratkaisujen löytymistä ja vain edistää ongelmien syvenemistä. 2023) 158:sta (13. – 13. Mediaseuranta-alusta Meltwaterin avulla voimme seurata, kuinka monta juttua nuorten jengeistä julkaistiin mediassa ja sosiaalisessa mediassa ennen ja jälkeen Ruotsin vaaleja. Jos emme tee tutkimuksiin ja tosiasioihin perustuvia päätöksiä, kaikki mahdolliset toimenpiteet uhkaavat jäädä tehottomiksi. R ikollisuus on yleensä tärkeä aihe, joka huolestuttaa kansalaisia. Seurauksina on ollut osin maahanmuuttajien syrjäytymistä ja osallisuuden kokemuksen puutetta. Kansankodissa on ihmisiä, jotka eivät näe itsellään tulevaisuutta. Se seurasi suomalaista mediaa ja erityisesti perussuomalaisten roolia huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa. Avainsanana oli ”katujengit”. Ruotsinkin jengiväkivallan juuret ulottuvat pitkälle menneisiin vuosikymmeniin kaavoituspolitiikasta, palveluiden karsimisesta aina koulutuksen eriytymiseen. nähtiin sosiaalisessa mediassa, jossa postausten määrä putosi 87,4 prosentilla, 2 560 postauksesta 314 postaukseen. Suomessa paljastuneiden Oulun seksuaalirikosten tapausten kohdalla, jotka paljastuivat vuosina 2018 – 2019, voitiin nähdä, että median kiinnostus aiheeseen romahti huhtikuun 2023 vaalien jälkeen. Maahanmuuttajat ja rikokset -puheella on poliittisia ulottuvuuksia. Sosiaalinen media kasvoi huikeasti 567 prosenttia 6 091 viestiin aiemmasta 913:sta
”Tuloksena on vieraan vastakohta-asettelu, joko hän on pro-Israel tai pro-PLO.” Donner matkusti Israeliin ja Lähi-itään kuukaudeksi kesällä 1983 tutkiakseen mahdollisuuksia kirjoittaa Lähi-itä-raportti. Hän päätyi antamaan hyvän neuvon viranomaisille: agenttina en liikkuisi näin. Hedelmät piti viedä Jordanian kautta. Ikuisina panttivankeina he ovat hyödyllisempiä.” tuotteita omien satamiensa kautta.” Euroopan neuvoston päätös palestiinalaisten sitrushedelmien suosituimmuudesta oli käytännössä vaikea ja kallis. ”MIEHITYS on läsnä monella tavalla… Israelin sotilaspartiot kulkevat konekiväärit ampumavalmiina. H. Autoja pikkukivillä pommittavat pikkupojat jossain Länsirannalla ovat terroristeja… terroristeja ovat periaatteessa kaikki palestiinalaiset ja tietysti PLO:n jäsenet…” Donner vetää yhteen kokemuksiaan alueen ongelmista. Järjestön Gazan johtaja B. Valtuuskunta päätyi esittämään vientisatamaa Gazaan. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. ”Kalastaa saa vain päivänvalon aikaan ja 20 kilometrin etäisyydellä rannasta… Appelsiinilehdot notkuvat keltaisinaan hedelmistä… Israel ei salli viedä kilpailevia Alhon raportti Gazasta ja Länsirannalta Donnerin matkaraportti Israelista ISRAELISSA esiintyy paljon kirjailija Jörn Donnerin mukaan kritiikkiä ja itsekritiikkiä, mutta muiden kriittisiä kannanottoja ei hyväksytä. Turistina hän pääsi helposti maahan mutta poistuessaan hänen matkatavaransa levitettiin pöydälle ja hän joutui vastaamaan yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Alho osallistui sen matkalle keväällä 1987 ensimmäisenä suomalaisena kansanedustajana. Mills tiivisti näkemyksensä: ”Gaza on kuin Etelä-Afrikka”. Se toimi palestiinalaisten pakolaisleireillä Jordaniassa, Syyriassa, Libanonissa sekä Gazassa ja Länsirannalla. Alho puolestaan ennusti raportissaan, että miehitetyillä alueilla kytee väkivalta, joka puhkeaa pian.” YDIN 4 / 2023 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. YK perusti vuonna 1949 UNRWAn. Vahtitorneja ja piikkilankaa on miltei joka korttelissa… Väkivalta kaduilla luo painostavan hiljaisuuden ja välttelevät katseet.” Elämä hävitetyssä Gazassa oli Euroopan neuvoston eurooppalais-arabialaisen yhdistyksen havaintojen mukaan niukkaa. ”Israelilaisten kielenkäytössä esiintyy sana terrori ja terroristit hyvin usein. ”Ilman suurvaltoja ei Lähi-idän ongelmaa voida ratkaista… toisaalta Israelin ongelmaa ei voida ratkaista ilman palestiinalaista keskustelukumppania… monesti minusta tuntuu, että arabimaat eivät halua ottaa palestiinalaisia täysin vakavasti. G
RAUHANKASVATUSTA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA rauhankasvatus.fi. Entä miten käsitellä sotaa lasten ja nuorten kanssa. Miten rauhaa rakennetaan
Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. Pan e siis maa ilm ank irj asi jär jes tyk see n oso itt ees sa ulk opo lit iik ka. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Vuo den vai hte est a läh tie n kai kki jut tum me ova t ver kos sa ilm ais eks i lue tta vis sa. Voi t kir jau tua sis ään pai net un leh den tak aa löy tyv ällä tila aja tun nuk sel la. 10,90 € PA L. 10 ,9 € PA L. Voi t myö s tila ta pel kän dig ile hde n tut ust um ish int aan oso itt ees sa ww w.u lko pol iti ikk a.f i Seu raa leh teä sos iaa lise ssa med ias sa! UP_ 1_2 022 _et uKA .ind d All Pag es 25. Vuodenvaihteesta lähtien kaikki juttumme ovat verkossa ilmaiseksi luettavissa. Voi t kir jau tua sis ään pai net un leh den tak aa löy tyv ällä tila aja tun nuk sel la. 8.2 023 8.5 8. fi. 3 Eu roo pan vaa ral lis in raj a ??3 8 Ter ror ism i kyt ee yhä ??5 6 Lue Ulko pol itii kka a ver kos sa! Ulk opo lit iik kaleh den säh köi sen näk öis leh den ja ark ist on luk uoi keu s sis ält yy tila uks een . Ydi nuh o 9,9 € PA L. Voi t myö s tila ta pel kän dig ile hde n tut ust um ish int aan oso itt ees sa ww w.u lko pol iti ikk a.f i Seu raa leh teä sos iaa lise ssa med ias sa! UP_ 1_2 022 _et uKA .ind d All Pag es 25. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! Lisääkö ydinpelote vakautta vai vaaraa. 34 Vää ntö EU -ve las ta. 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. 8.2 023 8.5 8 Minne menet, maailma. HY BRI DI Lue Ulko pol itii kka a ver kos sa! Ulk opo lit iik kaleh den säh köi sen näk öis leh den ja ark ist on luk uoi keu s sis ält yy tila uks een . Ydi nuh o 9,9 € PA L. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 UP-3-2023-etukanne t_MK.indd All Pages 25.8.2023 8.58 Min ne men et, maa ilm a. Voi t kir jau tua sis ään pai net un leh den tak aa löy tyv ällä tila aja tun nuk sel la. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. 10,90 € PA L. ?58 Län sim aat var au tu vat lis ään tyv ään hyb rid iva iku tta mis een . Seu raa myö s UP: ta som ess a, pys yt aja n tas alla : @ul kop olit iik ka Ins tag ram iss a, Fac ebo oki ssa ja X:s sä. Pal kit tu Ulk opo lit iik kaleh ti uud ist uu vuo nna 20 24. YD IN 4 / 20 23 w w w .yd in leh ti.fi Minne menet, maailma. 10,90 € PA L. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2 02 2 UL KO PO LIT IIK KA Etu piir it 202 0-l uvu lla ??. 30 Euroopan vaarallisin raja ??38 Terrorismi kytee yhä ??56 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2 02 2 UL KO PO LIT IIK KA Etu piir it 202 0-l uvu lla ??. fi. ??5 4 Afr ika n sar ven lop uto n sot a?. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. Seuraa myös UP:ta somessa, pysyt ajan tasalla: @ulkopolitiikka Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. Teh dää nkö kai kes ta tu rva llis uu tta . HY BRI DI Lue Ulko pol itii kka a ver kos sa! Ulk opo lit iik kaleh den säh köi sen näk öis leh den ja ark ist on luk uoi keu s sis ält yy tila uks een . ??5 4 Afr ika n sar ven lop uto n sot a?. Palkittu Ulkopolitiikka-lehti uudistuu vuonna 2024. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. 2.2 022 9.3 2 UP3-2 023 -et uka nne t_M K.in dd All Pag es 25. Voi t kir jau tua sis ään pai net un leh den tak aa löy tyv ällä tila aja tun nuk sel la. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2 02 2 UL KO PO LIT IIK KA Etu piir it 202 0-l uvu lla ??. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. V KO 20 23 -4 4 86 78 04 -2 30 3 2 2 3 | Y D IN A S E E T 3 3/2023 ULKOPOLITI IKKA Tekoäly sodassa . Ydi nuh o 9,9 € PA L. Palkittu Ulkopolitiikka-lehti uudistuu vuonna 2024. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Ydinuho 9,90 € PA L. fi. 3 Eu roo pan vaa ral lis in raj a ??3 8 Ter ror ism i kyt ee yhä ??5 6 Lue Ulko pol itii kka a ver kos sa! Ulk opo lit iik kaleh den säh köi sen näk öis leh den ja ark ist on luk uoi keu s sis ält yy tila uks een . 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. Voi t kir jau tua sis ään pai net un leh den tak aa löy tyv ällä tila aja tun nuk sel la. V KO 20 23 -4 4 86 78 04 -2 30 3 2 2 3 | Y D IN A S E E T 3 3/2 02 3 UL KO PO LIT IIK KA Tek oäl y sod ass a . Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 UP-3-2023-etukanne t_MK.indd All Pages 25.8.2023 8.58 Minne menet, maailma. ?58 Län sim aat var au tu vat lis ään tyv ään hyb rid iva iku tta mis een . Voi t myö s tila ta pel kän dig ile hde n tut ust um ish int aan oso itt ees sa ww w.u lko pol iti ikk a.f i Seu raa leh teä sos iaa lise ssa med ias sa! Lis ääk ö ydi npe lot e vak au tta vai vaa raa . Vuo den vai hte est a läh tie n kai kki jut tum me ova t ver kos sa ilm ais eks i lue tta vis sa. V KO 20 23 -4 4 86 78 04 -2 30 3 2 2 3 | Y D IN A S E E T 3 3/2023 ULKOPOLITI IKKA Tekoäly sodassa . Teh dää nkö kai kes ta tu rva llis uu tta . Voi t myö s tila ta pel kän dig ile hde n tut ust um ish int aan oso itt ees sa ww w.u lko pol iti ikk a.f i Seu raa leh teä sos iaa lise ssa med ias sa! UP_ 1_2 022 _et uKA .ind d All Pag es 25. Seu raa myö s UP: ta som ess a, pys yt aja n tas alla : @ul kop olit iik ka Ins tag ram iss a, Fac ebo oki ssa ja X:s sä. Pan e siis maa ilm ank irj asi jär jes tyk see n oso itt ees sa ulk opo lit iik ka. Ydinuho 9,90 € PA L. Pal kit tu Ulk opo lit iik kaleh ti uud ist uu vuo nna 20 24. V KO 20 23 -4 4 86 78 04 -2 30 3 2 2 3 | Y D IN A S E E T 3 3/2023 ULKOPOLITI IKKA Tekoäly sodassa . V KO 20 23 -4 4 86 78 04 -2 30 3 2 2 3 | Y D IN A S E E T 3 3/2 02 3 UL KO PO LIT IIK KA Tek oäl y sod ass a . Voi t kir jau tua sis ään pai net un leh den tak aa löy tyv ällä tila aja tun nuk sel la. Tehdäänkö kaikesta turvallisuutta. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. 34 Vää ntö EU -ve las ta. HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. 10 ,9 € PA L. Vuodenvaihteesta lähtien kaikki juttumme ovat verkossa ilmaiseksi luettavissa. 2.2 022 9.3 2 UP3-2 023 -et uka nne t_M K.in dd All Pag es 25. 10 ,9 € PA L. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! UP_1_2022_etuKA.in dd All Pages 25.2.2022 9.32 UP-3-2023-etukanne t_MK.indd All Pages 25.8.2023 8.58 Min ne men et, maa ilm a. Seuraa myös UP:ta somessa, pysyt ajan tasalla: @ulkopolitiikka Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä. V KO 20 23 -4 4 86 78 04 -2 30 3 2 2 3 | Y D IN A S E E T 3 3/2 02 3 UL KO PO LIT IIK KA Tek oäl y sod ass a . Pal kit tu Ulk opo lit iik kaleh ti uud ist uu vuo nna 20 24. Voi t myö s tila ta pel kän dig ile hde n tut ust um ish int aan oso itt ees sa ww w.u lko pol iti ikk a.f i Seu raa leh teä sos iaa lise ssa med ias sa! Lis ääk ö ydi npe lot e vak au tta vai vaa raa . HY BRI DI Lue Ulko pol itii kka a ver kos sa! Ulk opo lit iik kaleh den säh köi sen näk öis leh den ja ark ist on luk uoi keu s sis ält yy tila uks een . 34 Vääntö EU-velasta???54 Afrikan sarven loputon sota???58 Länsimaat varautuvat lisääntyvään hybridivaikutta miseen. 2.2 022 9.3 2 UP3-2 023 -et uka nne t_M K.in dd All Pag es 25. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! Lisääkö ydinpelote vakautta vai vaaraa. Teh dää nkö kai kes ta tu rva llis uu tta . ?58 Län sim aat var au tu vat lis ään tyv ään hyb rid iva iku tta mis een . 34 Vää ntö EU -ve las ta. Ydinuho 9,90 € PA L. Vuodenvaihteesta lähtien kaikki juttumme ovat verkossa ilmaiseksi luettavissa. Palkittu Ulkopolitiikka-lehti uudistuu vuonna 2024. 3 Eu roo pan vaa ral lis in raj a ??3 8 Ter ror ism i kyt ee yhä ??5 6 Lue Ulko pol itii kka a ver kos sa! Ulk opo lit iik kaleh den säh köi sen näk öis leh den ja ark ist on luk uoi keu s sis ält yy tila uks een . HYBRIDI Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. 30 Euroopan vaarallisin raja ??38 Terrorismi kytee yhä ??56 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Pane siis maailmankirjasi järjestykseen osoitteessa ulkopolitiikka.fi. Seuraa myös UP:ta somessa, pysyt ajan tasalla: @ulkopolitiikka Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä. V KO 20 22 -1 8 86 78 04 -2 20 1 2 2 2 | T U R V A L L IS U U S 1 1/2022 ULKOPOLITI IKKA Etupiirit 2020-luvulla??. Pane siis maailmankirjasi järjestykseen osoitteessa ulkopolitiikka.fi. Voi t myö s tila ta pel kän dig ile hde n tut ust um ish int aan oso itt ees sa ww w.u lko pol iti ikk a.f i Seu raa leh teä sos iaa lise ssa med ias sa! Lis ääk ö ydi npe lot e vak au tta vai vaa raa . Vuo den vai hte est a läh tie n kai kki jut tum me ova t ver kos sa ilm ais eks i lue tta vis sa. 8.2 023 8.5 8 Min ne men et, maa ilm a. ??5 4 Afr ika n sar ven lop uto n sot a?. 30 Euroopan vaarallisin raja ??38 Terrorismi kytee yhä ??56 Lue Ulkopolitiikkaa verkossa! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden ja arkiston lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Pan e siis maa ilm ank irj asi jär jes tyk see n oso itt ees sa ulk opo lit iik ka. Pane siis maailmankirjasi järjestykseen osoitteessa ulkopolitiikka.fi. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Voit myös tilata pelkän digilehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Seuraa lehteä sosiaalisessa mediassa! Lisääkö ydinpelote vakautta vai vaaraa. Seu raa myö s UP: ta som ess a, pys yt aja n tas alla : @ul kop olit iik ka Ins tag ram iss a, Fac ebo oki ssa ja X:s sä