Ydin 1/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 Maaliskuu 2009 www.ydinlehti.fi 9 euroa Tehotuotanto Brasiliassa Mitä europarlamentissa tehdään. Sivistysyliopisto hukassa?
Kirjakauppa. Mariankatu 21 www.rosebud.fi. rauhankoulu.fi 18.19.4.2009 Rauhankoulun ohjaajakoulutus Itämerikeskuksella 22.4.2009 Opettajakoulutus Rauhanasemalla Uudet rauhankasvatuksen Internet-sivut avattu KANSAINVÄLINEN VAPAAEHTOISTYÖ MAAILMAN TALKOISSA! Löydä paikkasi maailmassa! KVT:n kautta pääset työleireille ympäri maailmaa. Vuoden 2009 leirivaihto on käynnissä. Räväkkä kans ainvälinen laat ulehti rauhasta ja politiikasta, www.kvtfinland.org Tilaa Ydin Kestotilaus tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. 3 Syyskuu 2008 www.ydinlehti.fi 9 euroa 4 leht www.ydin u i.fi 9 euroa Jouluku 2008 Mukana ESF-lautape li! Ydinaseet palaavat? Suomi 28 / vuosi tumista aseistau jatkaa n ja Burma Thaimaan oimat vastav Tuki alkuperäiskansoille takkuaa Vuosi 2009 35 / 4 nroa kaupan päälle kaksi numeroa vuodelta 2008. Opiskelijatilaus 20 euroa / vuosi, kolme vuotta Nyt tilaajalle myös Oili Almin "Euroopam turvallisuus kriittisiä näkökulmia" -pamfletti. KVT, Veturitori 3, 00520 Hki 09 7568 3333 kvt@kvtfinland.org www.ydinlehti.fi tsekkaa rosebudin kirjakaupat helsingissä Ateneumin kirj akauppa kirjoja jotka muuttavat maailmaa Kiasma-kauppa Iso Roobertinkatu 20 Likekirjakauppa Rosebud
Ydin-lehti i numero 1 i Maaliskuu 2009 Stora Enso pelaa etelässä 8-11 ja kuinka siihen tultiin siihen tultiin Gazan helvetti ja kuinka Gazan helvetti Hannu Reime 2024 Brasiliassa muhiiRita DaHL soijapapukriisi Silmitön sota, rajaton rauha Silmitön sota, rajaton rauha LauRa Junka Ydintä etsimässä: 12 Ydintä etsimässä: Puolustuksen harkitut linjat Puolustuksen harkitut linjat aRto nokkaLa aRto nokkaLa LauRa Junka Hannu Reime JoHanna suHonen 3 5 Ytimekkäästi Pääkirjoitus Pääkirjoitus Ytimekkäästi 2024 Brasiliassa lipsuivat keskustelut finanssikriisistä muhii soijapapukriisi JoHanna suHonen eLisa Lipponen Euroopan Riitta myLL Unionin h Lasse LeHt Oman jo ViLLe itäLä 26 Kestävät kaupungit perustuvat Stora Enso pelaa onnellisille asukkaille etelässä Rita DaHL Jussi nokkaLa EU:n suu esko seppä Vietnamin13 Afghanistanissa. 040 507 7198 emilia.palonen@ydinlehti.fi toimitussiHteeRi Janne Hukka, p. uLkoasu Teppo Jäntti ja Leila Oksa taitto Paula Laitinen kannen kuVa Laura Junka tiLaukset ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Maksamalla tilille 800013 1509924 Ydin ilmestyy 4 kertaa vuodessa. tiLausHinnat 35 euroa / vuosi 28 euroa / kestotilaus Opiskelijat 20 eroa / vuosi, kolme vuotta. 044 575 7763 janne.hukka@ydinlehti.fi HaLLituksen pJ Jorma Bergholm jorma.bergholm@paasitorni.fi tämän numeRon toimituskunta Rita Dahl, Mari Hyrkkänen, Kristiina Koivunen, Riitta Oittinen, Henri Onodera, Laura Parkkinen, Tuuli Saarikoski, Mikko Sauli ja Elina Turunen. Afghanistanissa. sotaa Vietnamin sotaa Janne Hukka Janne Hukka Bolivia muutosten 2627 Kestävät28 kaupungit perustuvat mutkaisella tiellä eiJa Ranta-owusu onnellisille asukkaille Jussi nokkaLa Euroopa kokemus Hannu takk 3840 Obaman valinnat lupaavat pieniä muutoksia ulkopolitiikkaan JuHani yLi-VakkuRi Demokra ihmisen siRpa pieti Euroopa ja yhteis eVa-Riitta Rauhanosinkoa ei ole tulossa pauL stReet SuomaanneLi 41 JOHANNA SUHONEN Media Median tulisi edistää demokratiaa Itä-Afrikassa mia Hemming PolitiiEuparlateiJa 4243 Kirjat 44 Uhkana vain täydellinen maailma poliittinen sarjakuva ei katoa Reetta Laitinen Janne Hukka 3840 Obaman pieniä JuHani 1416 Vastassa vaikea lama Janne Hukka tytti naHi 16 Vastassa vaikea lama on mahdollisuus kehitysmaille Kriisi Me=Suomessa Kriisi on mahdollisuus kehitysmaille 17 tytti naHi 2829 Bolivia muutosten mutkaisella tiellä 47 Tapahtumat eiJa Ranta-owusu 4849 "OPM häpeä, lakinne on typerä" Rita JaiLo RauhanpauL 41 Media demokratiRanskalaisyliopistot vastustavat uudistusta lakoillaItäRikas runo köyhässä arjessa 3037 Euroopan unioninLauRa paRkkinen politiikka jää taustalle mia emiLia paLonen Me=Suomessa: Rikas runo köyhässä arjessa 18 Maailman sosiaalifoorumissa Mahdollisuus konkurssiin Lobbaus vesitti ilmastotavoitteita supistaisi yliopistoverkkoa oLLi-pekka moisio Ja iLkka kauppinen keskustelut finanssikriisistä lipsuivat 4243 Kirjat satu Hassi eLisa Lipponen 19 Maailman sosiaalifoorumissa Edistykselliset voimat liittoon 4446 Uhkana 50 Rauhan ytimestä: Vahvoja perusteita kaLLe kaLLio yDin-LeHti Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki p. 044 575 7763, ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi päätoimittaJa Emilia Palonen, p
Kevään kuluessa järjestämme paljon muutakin. Brasiliassa järjestettiin myös maailman sosiaalifoorumi, josta raportoi Elisa Lipponen. an parlamentissa harhalaukaus uutta ytimessä Alkuvuoden näkökulmista Aloittaessani Ytimen uutena toimitussihteerinä tammikuussa oli vuosi 2009 alkanut historiallisissa merkeissä. Andien toisella puolella suomalaisten yritysten käytännöt ja kuluttajien tottumukset ovat osittain vastuussa Amazonin sademetsien tuhosta, kirjoittavat Johanna Suhonen ja Rita Dahl. Bushin kahdeksan vuoden kaudesta oli jäljellä muutama viikko, Euroopan pääkaupungeissa jopa Pohjoismaissa hallitusten politiikka oli ajanut vihaisia ihmisiä kaduille, Gazassa riehuivat sodan liekit. Lamaa ja sen vaikutuksia käsitellään niin kansallisesti kuin globaalistikin. Europarlamentarismin dilemmoihin pureutuu Teija Tiilikainen. Vanhalla ylioppilastalolla, Helsingissä. Tässä numerossa teemme yhteistyötä Dodo ry:n kanssa: keskiaukemalla on Jyväskylän Megapolis 2023 tapahtuman ohjelma. Suomessa on tapahtumassa suuria muutoksia. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 82. Numeron käännösjutussa Paul Street kertoo, että yhdysvaltalainen talouseliitti on valinnut Obaman juuri tämän hurmaavan karisman ja etnisyyden vuoksi. Tällä palstalla kerromme mitä tuoreimmassa Ytimen numerossa on. Hannu Reimen ja Laura Junkan lehteen kirjoittamat jutut taustoittavat konfliktia ja länsimaiden valtamedialle sokeita pisteitä palestiinalaisten näkökulmasta. Tämän numeron mennessä painoon suunnittelemme rauhanjärjestöjen kanssa Gaza-keskustelua ja -hyväntekeväisyysbileitä 20.3. Eija-Maria Ranta sen sijaan kuvaa Bolivian demokratiaprosessia ja Evo Moralesta muutos Etelä-Amerikan köyhimmässä maassa on todellista, mutta nuorella kansanliikkeellä on vielä suuria haasteita edessä. Tässä numerossa yhdeksän suomalaista meppiä kertoo kokemuksistaan ja ajatuksistaan Brysselistä. Valtavasta mediahuomiosta huolimatta Gazan sodasta jäi paljon kertomatta. Kolmessa kuukaudessa onkin ehtinyt tapahtua paljon ja lehteen kertyä niin tarinoita politiikan ja talouden suurista suuntaviivoista kuin taipumattomasta toivosta. Obaman nimitysten perusteella Bushin kauden loppu ei ole tuomassa laajaa muutosta Yhdysvalloissa, arvioi Juhani Yli-Vakkuri. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Tule mukaan! Antoisia lukuhetkiä, Janne Hukka, Ytimen toimitussihteeri leR tinen oukon voima ä uuntana liittovaltio eMilia paloNeN pänen an parlamentissa tarvitaan usta ja yhteistyötä kkula raattinen unioni on n paras kaveri tikäinen 3037 Euroopan unionin politiikka jää taustalle eMilia palonen satu hassi an käytävät vaativat osaamista Lobbaus vesitti ilmastotavoitteita styötä siitonen Edistykselliset laisten asialla EU:ssa voimat liittoon Euroopan parlamentissa JäätteenMäki Riitta MylleR kan ytimestä: harhalaukaus Unionin rooppalaisen lasse lehtinen mentarismin dilemma tiilikainen Ville itälä Oman joukon voima valinnat esko seppänen lupaavat muutoksia ulkopolitiikkaan Euroopan parlamentissa tarvitaan yli-VakkuRi EU:n suuntana liittovaltio kokemusta ja yhteistyötä hannu takkula osinkoa ei ole tulossa stReet Demokraattinen unioni on ihmisen paras kaveri siRpa pietikäinen Euroopan käytävät Median tulisi edistää vaativat aa osaamista ja yhteistyötä eVa-Riitta siitonen Afrikassa heMMing Suomalaisten asialla EU:ssa anneli JäätteenMäki Eurooppalaisen vain täydellinen maailma parlamentarismin dilemma teiJa tiilikainen ilMoituskoot Ja -hinnat (hintoihin lisätään alv 22 %) 1/1 sivua 196 x 255 mm 1 200 euroa 1/2 sivua 196 x 125 mm 650 euroa tai 96 x 255 mm 650 euroa 1/3 sivua 196 x 82 mm 440 euroa 1/4 sivua 96 x 125 mm 350 euroa 1/6 sivua 196 x 39 mm 220 euroa 1/8 sivua 96 x 60 mm 200 euroa JulkaisiJa Ydin-julkaisut ry. Avaamme myös yliopistolakiuudistuksen kritiikkiä sekä Suomessa että Ranskassa. Toukokuun puolessa välissä ilmestyvä Ydin 2/09 on myös Tampereen sosiaalifoorumin ja mahdollisuuksien torin virallinen ohjelmalehti. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. iRtonuMeRoita: Akateeminen kirjakauppa (Helsinki keskusta, Iso Omena, Itäkeskus, Tapiola, Oulu, Turku, Tampere), Rosebud (Helsinki) ja Stockmann (Helsinki). 43. Ydin-lehti on vuonna 2009 saanut ulkoasianministeriöltä kehityspoliittista tiedotustukea Maaliskuu 2009 5 näitä aihepiirejä koskevien artikkeleiden julkaisemiseen. Numero 1 Politiikan ytimestä:. Lisätietoja tapahtumista löytyy osoittesta www.ydinlehti.fi. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. vuosikerta) painopaikka Miktor Oy issn 0356-357X ydin on Kultti ry:n jäsenlehti. Ydin käsittelee myös turvallisuuspoliittista selontekoa, Afganistanin lisäjoukkoja ja Itä-Afrikan mediaa. Ydin ottaa Euroopan unionin kesäkuussa järjestettävät eurovaalit ja suomalaisen EU-politiikan vakavasti
Ympäristö-terroristin leimasta huolimatta DeChristopherin viivytystaktiikka toimi: Utahin osavaltio joutui uudelleenarvioimaan erämaan myynnin ja lopulta kokonaan perumaan kaupat helmikuussa. Saman kuukauden aikana 16 sotilasta kuoli taistelualueilla. Kampanjaa tukemaan ovat nousseet muun muassa Naomi Klein ja Etelä-Afrikan satamatyöläiset, jotka ovat lakkoilleet vastaanottaessaan israelilaisia rahteja. Luvussa eivät ole mukana merivoimien sotilaat, joista 43 teki itsemurhan vuonna 2008. Mikäli kaikki tapaukset vahvistetaan itsemurhiksi, niiden määrä on viisinkertainen viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Virallisia syytteitä odotellessa DeChristopher kehottaa kansalaisia luovempaan ja aktiivisempaan kansalaistottelemattomuuteen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Pohjoismainen yhteistyö konkurssissa Malmössä syyskuussa järjestetty Euroopan sosiaalifoorumi oli pohjoismainen yhteisponnistus. Heidän toimestaan tänä kesänä järjestetiin myös historiaa käsittelevä koti-uskonto-isänmaa -jokiristely. Esimerkiksi Tukholmassa kehitysyhteistyöjärjestö Diakonian järjestämä kampanja aiheutti Veolialle rökäletappion sen kilpaillessa kalliista metrosopimuksesta. Armeijan helmikuun alussa antaman tiedotteen mukaan 24 tammikuussa kuolleen sotilaan kuolemaa tutkitaan itsemurhana. Hän ehti ostaa maata 1,7 miljoonan dollarilla ja korottaa useiden öljyyritysten harmiksi muiden kauppojen hintoja ennen kuin viranomaiset puuttuivat peliin. Esimerkiksi suuri osa 200:sta suomalaisesta osallistujista koki sen kiinnostavaksi. 6 Numero 1 Maaliskuu 2009 Israel ja bussit boikottiin? Kansainvälinen liike Israelin asettamisesta laajan boikotin alaiseksi kasvaa. Liike tuli tunnetuksi kommunisminvastaisesta toiminnasta ja kyydityksistä eli muilutuksista. Haasteisiin nähden ESF onnistui varsin hyvin. ESF oli ehkä sittenkin liian suuri ponnistus. Perusluonteeltaan kaoottisen suurtapahtuman järjestelyä varten tarvitaan laajapohjainen ja motivoitunut liike. Varojen puutteen vuoksi muun muassa useat tulkit odottavat edelleen palkkioitaan. Mukana on Mustapaitojen Marssi. Yhdeksi boikotin kohteeksi on noussut monikansallinen liikenneyritys Veolia, joka rakentaa raitiovaunulinjaa Länsirannan laittomien juutalaissiirtokuntien ja itä-Jerusalemin välillä. Miten näin kävi. Amerikkalaissotilaiden itsemurhat lisääntyneet Yhdysvaltojen armeijan sotilaiden tekemien itsemurhien määrä on lisääntynyt Irakissa ja Afganistanissa. Museon verkkokaupasta löytyvät "isänmaanystävän sinimustat toivelahjat", kuten Vihtori Kosolan kuvalla varustettu t-paita, muilutusauto-säästölipas ("tällä ei voi oikiasti muiluuttaa") ja CD-levyllinen Isänmaallisia Lauluja Itsenäisen Suomen Kunniaksi. Tim DeChristopher käveli lukukauden viimeisestä tentistä valtion järjestämään koskemattomien aavikko-alueiden huutokauppaan. Muun muassa Geneven sopimusta rikkova rakennushanke onkin joutunut kansalaisjärjestöjen suurennuslasin alle. Sosiaalifoorumia koordinoinut ESF Norden 2008 -yhdistys on hakeutunut konkurssiin. Armeijan edustaja vahvisti helmikuun alussa, että viime vuonna 143 amerikkalaissotilasta teki itsemurhan. Samanaikaisesti armeija viivyttelee taistelustressistä kärsivien sotilaiden diagnoosia. Mieliala- ja masennuslääkkeiden käyttö Yhdysvaltain armeijassa on tutkimusten mukaan yleistä. Tapahtumaa varten hankittua teknistä välineistöä ei saatu myydyksi suunnitellulla tavalla eteenpäin. Uutislähteiden mukaan keskustiedustelupalvelu CIA on alkanut lahjoa Afganistanin heimoalueiden johtajia dollarien sijasta Viagralla. Lapuan liikkeen museo Lapuan kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun on avattu Lapuan liikkeestä kertova museo kesäkuussa 2007. Lääkkeille on myös avattu aivan uusi rintama. http://www.lapuanliike.fi/museo.htm Yhden miehen ekoteko Yhdysvalloissa nousi otsikoihin joulun alla 27-vuotias utahilainen taloustieteen opiskelija, joka heitti kapuloita Bushin hallinnon aikeisiin antaa viimeinen lahja yrityksille. ESF:n osallistumismaksutoteuma jäi tavoitteestaan. Liikettä alettiin kuitenkin luoda vasta sen jälkeen, kun päätös ESF:n järjestämisestä Malmössä oli jo tehty. ESF:iin osallistui 10 000 15 000 henkeä ympäri Eurooppaa. Suomessa Veolia ajaa muun muassa pääkaupunkiseudun ja Tampereen bussiliikenteessä.. Seitsemän tapausta on vahvistettu itsemurhaksi, muiden tutkinta on kesken, kertoo uutistoimisto Xinhua. Aika loppui kesken. "Ilahruta naapuriasi soittamalla oikeen kovaa." Nettikaupan myyntiartikkeleita ideoinut yrittäjäkolmikkoon Tuula ja Kai Pöntinen sekä Olli Lahdensuo. Eri maiden sosiaalifoorumien välinen yhteistyö luotiin pika-aikataululla tyhjästä
Tätä tulevat eurovaaleissa ajamaan monet, alkuvuodesta asiassa on profiloitunut SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Nokian ja muiden yritysten juuri ilmoittaessa joukkoirtisanomisista "vitsi" konkretisoi valtasuhteen, ja sen että lakiuudistuksessa kokoomus seisoo tiukasti yritysten puolella. Lakiuudistuksesta syntynyt keskustelu paljastaa luottamusvajeen. Uudet vaalit pidetään huhtikuussa. R&R http://taysistunto.blogspot.com/ Maaliskuu 2009 Numero 1 7. Vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan, suomeksi "Tasavalta, toivo ja uskonto", hän ajaa uskonnon entistä voimakkaampaa käyttöä politiikassa. Nicolas Sarkozy on kuitenkin ottanut Jumalan osaksi politiikkaansa. Uskonnollisten tunnusten, kuten huivin, käyttäminen julkisissa työpaikoissa tai kouluissa on kielletty. Närkästystä herätti liikenneministeri Suvi Lindenin kertoma "vitsi", että yrityksellä on oikeus riisua työntekijä alastomaksi tietosuojasyistä. Sarkosmissa ideologian puuttumista korvataan tunteilla, jota korostavat uskonnolliset, erityisesti kristilliset, arvot ja symbolit. Hallitusta vastaan nousi laaja kansanliike, jota johti Islannin ensimmäinen julkihomo. Hallitus toivoo Islannin pääsevänsä pikaisesti Euroopan unionin jäseneksi ja euro-alueeseen. Sarkozyn ajama uskonnollisuus on amerikkalaistyyppistä, erityisesti moraalin korostamista ja markkinointia. Ranskan perustuslakiin on vuonna 1905 kirjattu laïcité-periaate, joka tarkoittaa sitä, että valtio ei tunnista mitään uskontoa. Kyse on luottamuksesta. Kyse ei kuitenkaan ole vain kansallisesta tai eurooppalaisesta strategiasta. Sarkozy uskonnon äärellä Amerikkalaistyyyppinen uskonnollisuus nousee Ranskassa. Kaikki poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat Lex Nokiaa: eivätkö kansanedustajat ymmärrä myöntävänsä työnantajille kirjepostin ja puheluiden valvontaan verrattavia oikeuksia. Kenties vaje ei olekaan vain yrityksen suhteessa työntekijään, tai työntekijän suhteessa yritykseen vaan myös laajemmin internetin käyttäjän suhteessa palveluntarjoajiin. Sateenkaarivaltaa Islannissa Viime vuonna YK:n inhimillisen kehityksen indeksin huipulle nousseen Islannin talous romahti talouskriisin myötä kuin korttitalo. Ranskaan on perustettu myös yksityinen muslimipankki, jonka asiakkaat haluavat jakaa pankin arvomaailman. TALOUSKRIISIN SEURAUKSIA Vihreä New Deal Talouskriisin seurauksena vihreään elvytyspakettiin, Green New Dealiin, tarttuminen helpottuu. Tällä tavalla voidaan perustellusti käyttää valtioiden rahaa työllistämään ihmisiä ja kehittämään energiataloudellisesti kannattavia projekteja. Etenkin Timo Soini on ollut innoissaan vihreiden mahdollisesta hallituspaosta. Pikemminkin on välttämätöntä vähentää hiiliriippuuvuutta ei ympäristönsuojelun, vaan talouden elvytyksen vuoksi. Lex Nokia ja luottamusvaje Ytimen mennessä painoon eduskunnan käsittelyssä on Lex Nokia. Samanlaisia oikeuksia voitaisiin soveltaa siis myös kaapeli- ja taloyhtiöihin. Se on sekoittanut hallituksen rivit, ja jakanut vihreät kahteen leiriin. Itsepohdiskelun aika tulee vihreille sopivasti vähäväkisen puheenjohtajakisan alla, turvallisesti reilut kolme kuukautta eurovaaleista. Sigurdardottir edustaa sosiaalidemokraattista puoluetta, jonka väliaikaishallitusrintamaan on liittynyt myös vasemmistovihreiden puolue. Sateenkaarivalta vahvistui, kun hallituksen kaatuessa uudeksi pääministeriksi nousi Johanna Sigurdardottir, joka on julkilesbona maailman ensimmäinen ei-hetero pääministeri. Ensimmäisissä mellakoissa sitten vuoden 1949 Nato-vastaisten mielenosoitusten Reykjavikin kaduilla haisi kyynelkaasu. Globaalia vihreää elvytyspakettia peräänkuulutti jo lokakuussa 2008 YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, jotta lamasta päästäisiin ylös investoimalla työllistävään ja paremmin hallittuun globaaliin talouteen. YK:n ympäristöohjelma julkaisi A Global Green New Deal -loppuraportin helmikuussa. Sarkozy mainitsi Jumalan 12 kertaa Saudi-Arabiassa pitämässään puheessaan. Sen mukaan elvytystoimien vaikutus tulevaisuuden kriiseihin on lyhytnäköistä ellei elvytyspolitiikka tartu juuri globaaleihin haasteisiin kuten hiiliriippuuvuuden vähentämiseen, ekosysteemien ja vedenlähteiden suojelemiseen sekä köyhyyden vähentämiseen. Erityisesti ollaan argumentoitu, että Euroopan unioni voisi ottaa tässä vihreässä teknologiassa johtavan roolin ja pyrkiä toimimaan edistyksen moottorina. Lakiehdotus on ollut tehokas. Erityisen huolestuneita ovat olleet muslimit, jotka eivät koe olevansa välitön osa Sarkozyn ajamaa "kristillistä juuristaan ylpeää Ranskaa". Osa muslimivanhemmista on laittanut lapsensa yksityisiin muslimikouluihin. Yksityisen kirjeenvaihdon varsinainen paikka ei liene monellakaan työpaikalla, mutta vastustajat pelkäävät lain pätevän myös muihin internetpalveluiden tarjoajiin. Työnantajan oikeuksia voidaankin verrata poliisin oikeuksiin
Toistuvasti Israelissa, mutta myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa esitetty vaatimus, että Hamasin pitäisi tunnustaa Israelin "olemassaolon oikeus", on läpinäkyvä propagandatemppu. Hän taisteli brittejä ja arabeja vastaan 1940-luvun Palestiinassa menetelmin, joita hän itse kutsuu terroristisiksi. Viralliset valheet Ei ole vaikeaa osoittaa Israelin selitysten kestämättömyys. Jos mittana pidetään ihmishenkiä, eivätkö Israelin sotarikokset olleet satakertaisia verrattuina palestiinalaisten rikoksiin? Noista päivistä on kulunut yli neljäkymmentä vuotta. Jos mittana pidetään ihmishenkiä, eivätkö Israelin sotarikokset olleet satakertaisia verrattuina palestiinalaisten rikoksiin Hamasin ja muiden aseellisten palestiinalaisryhmien epätarkkoihin raketti-iskuihin Israelin puolelle. Hamas on poliittinen puolue, ja kysymys tunnustamisesta koskee vain valtioiden välisiä suhteita: ei poliittisia järjestöjä. Gazasta vastattiin raketein; Israel surmasi vielä neljä palestiinalaistaistelijaa. Iskuaan Israel perusteli sillä, että Gazasta oltiin kaivamassa tunnelia israelilaissotilaan sieppaamiseen panttivangiksi. "Israelin ystävien" kannattaisi kuunnella, mitä Uri Avnerylla on sanottavanaan. 85-vuotiasta Avnerya ei voida sivuuttaa "pasifistisena haihattelijana". Ellei asuintalojen, poliisilaitosten, yliopiston, moskeijoiden, pakolaisten turvapaikan ja koulujen pommittaminen ole sotarikos, ellei valkoista lippua heiluttavien ihmisten ampuminen tai napalmiin verrattavan valkoisen fosforin käyttäminen siviilejä vastaan sitä ole, mitä sitten ovat sotarikokset. Isku oli ajoitettu päivään, jolloin maailman huomio oli kiinnittynyt Yhdysvaltojen presidentinvaaliin. Kysymys Israelin sotarikoksista on pelkästään retorinen. Avnery pitää itseään "israelilaisena patrioottina", jonka toiveena on oman maansa henkisen ilmapiirin ja moraalin kohottaminen. Hamas on islamistinen liike, ja se on syyllistynyt terrorismiin. Oikeampi kysymys on juridis-tekninen: ketkä yksittäiset ihmiset ovat vastuussa Gazan joukkoteurastuksesta. Uhrilukujen vertaaminen auttaa ymmärtämään, kuinka suurten haasteiden edessä virallisen Israelin hasbara eli omien toimien selittäminen mahdollisimman suotuisassa valossa nyt on. Useimmat uhreista olivat siviilejä. Mitä unohdetusta vetoomuksesta voidaan sanoa nyt, miehityksen, terrorin, valtioterrorin, toistuvien sotien, ja sen tuhon ja kuoleman jälkeen, jonka Israel sai aikaan Gazassa vuodenvaihteessa. Hamas on islamistinen terroristijärjestö, joka ei tunnusta Israelin olemassaolon oikeutta. Tuskin muuta kuin sen, että vetoomuksen laatijat olivat kaukonäköisiä. Sotarikosten kylmä laskuoppi Israelin sotilaat surmasivat huippumoderneilla aseilla yli 1300 palestiinalaista ja vammauttivat viittätuhatta muuta. Prikaatinkomentajat ja heitä korkeammat sotilaat ovat ennestään tunnettuja. Palestiinalaisille esitetty vaatimus Israelin olemassaolon oikeuksesta merkitsee sitä, että heidän pitäisi väittää vuoden 1948 katastrofin, al-Nakban eli maastakarkoituksen, olleen oikeutettu tapahtuma. Maaliskuu 2009 Numero 1 9. Uri Avnery kommentoi tyytyväisenä tietoja siitä, että mahdollisia oikeudenkäyntejä israelilaisia sotarikollisia vastaan oltaisiin käynnistämässä espanjalaisissa tuomioistuimissa. Vielä tyytyväisempi olisin, jos Gazan tuhoamisesta päättäneet haastettaisiin oikeuteen Israelissa. Niiden mukaan Gazaan hyökättiin, koska alueelta ammuttiin toistuvasti raketteja lähitienoon israelilaiskaupunkeihin. Tosiasiassa Gazan ja Israelin rajalla vallitsi tulitauko heinäkuusta 2008 marraskuun Isänmaallisuus oikeudessa Israelin rauhanliikkeen aktivisti Uri Avnery kertoo tyypillisestä, irvokkaasta näystä TV-ruuduissa Gazan tuhoamisen jälkeen: armeijan upseerit esiintyvät uutis- ja ajankohtaisohjelmissa kasvot peitettyinä, naamioituneina kuin pedofiilit oikeussalissa. Ja koska Israel poistui Gazasta vuonna 2005, se ei enää ole miehittäjä. Asia ymmärretään myös Israelin hallituksessa, joka on luvannut valtion rajoittamatonta tukea kaikille upseereille ja sotilaille, joita vastaan voitaisiin nostaa sotarikossyytteitä ulkomaisissa tuomioistuimissa. Sotarikosten peräänkuuluttamisen sijaan voidaan kysyä ketkä ovat vastuussa Gazan joukkoteurastuksista. Diplomatiassa ei edes valtiolta vaadita toisen valtion olemassaolon oikeuden tunnustamista. Israelilaisia kuoli 13, heistä siviilejä oli kolme. Sensuurin mukaan Gazan sotaan osallistuneiden upseereiden pataljoonan komentajista alas- neljänteen, jolloin Israel rikkoi sen surmaamalla kuusi palestiinalaistaistelijaa. Televisiossa upseerit ovat naamioituja. päin on piilotettava henkilöllisyytensä julkisuudelta. Osa kaatuneista israelilaissotilaista kuoli omien harhatuleen
Hänen kirjansa Israel / Palestiina Kahden kansan luvattu maa, ilmestyi Liken Pystykorvasarjassa vuonna 2003. Samal la kallis miehitys muuttui halvemmaksi saar roksi. Intifadaa seuranneen Oslon rau hanneuvottelukierroksen tuloksena asetettiin yhteiseksi päämääräksi ns. Puhe sodasta tai rauhasta peittää helposti näkyvistä todellisuuden: miehityksen. Vaikka taktiset ratkaisut vaihtuvat perusta voite on palestiinalaisten syrjäyttäminen kan sakuntana, heidän tunkemisensa reservaat teihin kuten intiaaneille tehtiin Amerikassa. Heistä Palestiinalaishallinto tukee Käytännössä Oslo johti kuitenkin uudenlai seen, medianäkymättömään ja Israelin kannal ta helpompaan miehitykseen. Vasta silloin voi alkaa todellinen rauhanpro sessi. Silmitön sota, rajaton rauha monet pakenivat sionistien väkivaltaa naapuri maihin, Länsirannalle ja Gazaan. Pommitukset ovat tehneet Gazan näkyväksi kansainvälisessä mediassa, mutta miehitys on edelleen piilosilla, kirjoittaa Laura Junka. P Toimittaja Hannu Reime on seurannut Palestiinan ja Israelin tilannetta vuosi kymmeniä. Muistettakoon, että lähes neljä viidesosaa Gazan asukkaista on pakolaisia, niitä pales tiinalaisia tai heidän jälkeläisiään, jotka pa kenivat Israelin valtion tieltä vuonna 1948. kahden valtion mal li, eli palestiinalaisvaltion perustaminen vuon na 1967 valloitetuille alueille. Vuosikymmenten kuluessa Israelista on tullut hiljaisen väkivallan mestari. Vaikka toimittajia ei alueelle päästetty, oli monella mediatalolla paikallisia reporttereita lähettämässä kuvia ja uutisvirtaa tuhotuista ta losta, täyteen ahdetuista sairaaloista ja siviili en ahdingosta. Vuonna 1967 Israel otti haltuunsa myös Län sirannan ja Gazan. Miksi alue piti eris tää, kurjistaa gazalaisten oloja entisestään. Vastavedetty jen rajojen sisäpuolelle jääneet saivat Israelin kansalaisuuden. Ongelmana ei ole se, että Hamas on isla mistinen tai terroristinen, tai että se ampuu Israeliin raketteja. Ja mitä rauha oikein tarkoittaa tässä yhteydessä. Is rael iloitsi, että Euroopan unioni seurasi täs sä asiassa lammasmaisesti Yhdysvaltojen linjaa. Jopa ne poliittiset tahot ja mediat, jotka eivät aikaisemmin olleet tuominneet Israelin toimia selkeästi, vaativat Israelia lopettamaan ope raationsa Gazassa heti, jotta sota loppuisi ja alueelle saataisiin rauha. Mallia on luon nehdittu kaukosäätömiehitykseksi. Israel poistui Gazasta vuonna 2005. Sen osoittivat tammikuun 2006 vapaat vaalit, jotka Hamas voitti. Mutta mistä on kyse, kun viittaamme sotaan Gazassa. Etenkin tammikuussa 2009, kun Is raelin armeija moukaroi Gazaa mereltä, maas ta ja ilmasta, alue oli uutisissa joka päivä. Gazasta tuli maailman suurin vankila samalla, kun Israelilta poistui muodollinen kin vastuu siellä asuvan puolentoista miljoo nan palestiinalaisen hyvinvoinnista. Ahtaana ghettonakin Gazasta olisi saattanut tulla palestiinalaisen nationalismin keskus. Oslon myötä Israel vieritti kaikki miehittä jälle kansainvälisessä laissa säädetyt vastuut, kuten velvollisuudet koulutuksen ja tervey 10 Numero 1 Maaliskuu 2009. Miehitettyjen alueiden asuttaminen on is raelilaispalestiinalaisen rauhan suurin este. Israel perustettiin vuonna 1948 alueelle, jolla asui juutalaisten lisäksi palestiinalaisia. Niiden asukkaita ei integ roitu Israeliin, vaan he jäivät kokonaan ilman kansalaisoikeuksia. Kuvat: Laura Junka alestiinalaisalueet ovat todennäköi sesti maailman kuvatuimpien ja uu tisoiduimpien paikkojen joukossa. Luopuminen Gazasta oli sil loisen pääministerin Ariel Sharonin ovela taktinen veto. Kivinen tie rauhaan Miksei Gazan palestiinalaisia sitten jätet ty omaan rauhaansa. Ongelma on siinä, että juuri nyt Hamas esiintyy palestiinalaisten etujen johdonmukaisimpana puolustajana. Kahdeksankymmentä luvulla nämä palestiinalaiset nousivat miehi tystä vastaan. Siionistisen liikkeen perustavoite on saa da mahdollisimman paljon maata ja resurs seja, mahdollisimman vähän palestiinalaisia alkuasukkaita. Israelilainen oppositioaktivisti Tanya Reinhart (19432007) kirjoitti, että Gazan saarto vetäytymisen jälkeen oli välttämä töntä Länsirannan asuttamisen jatkamisek si. Läntisten valtojen todellisesta suhtautu misesta demokratiaan kertoo paljon se, että rehelliseksi tunnustetut vaalit voittanut Ha mas ja sen hallinto julistettiin boikottiin. Lähiidän polttavin ongelma alkaa ratke ta vasta kun Palestiinan arabeja kohdellaan tasaveroisesti Israelin juutalaisten kanssa. Ainakin Euroopassa valtamediat näyttivät tuovan gazalaisten kärsimyksen reilusti esille. Puolue näyttäytyi rehellisenä ja palestiinalaisten etuja puolus tavana korruptoituneeseen ja miehittäjään sitoutuneeseen Fatahiin verrattuna
On myös opittava lukemaan kaukosäätömie hityksen maantiedettä. Samaan aikaan Israel on kiristänyt saartoa kaikilla palestiinalaisalueiden rajoilla, siirtokun tien täplittämällä Länsirannalla myös alueen si sällä. Koska sähkövoimalatkin tarvitsevat öl jyä, sähköä riittää vain osaksi päivää. Jotta vesi olisi juomakelpoista, gazalaiset keittävät tai suodattavat veden, ja lisäävät sii hen makeaa mehua. Sinnikäs Sahloulien perhe asutti kesällä 2003 tulilinjalla viimeiseksi pystyyn jäänyttä taloa, Israelin tankit partioivat parin sadan metrin päässä. Lisäksi Israel on iskuillaan tuhon nut Gazan vedenkäsittelylaitoksia ja viemäriver kostoa, ja estänyt sekä palestiinalaisia että kan sainvälisiä järjestöjä uusimasta infrastruktuuria. Oslon sopi mukset sulkivat Gazan Israelin ja Länsirannan vesivarojen ulkopuolelle, eikä Israel ole suostu nut myymään gazalaisille edes sopimusten vel voittamaa määrää vettä. Miten olisi yksi ainoa sekä palestiinalaisille että Israelilaisille avoin valtio. Sen tehtäväksi tuli vahtia ja vangita palestiinalaisia Israelin turvallisuu den nimissä. Kuvat: Laura Junka Maaliskuu 2009 Numero 1 11. Siksi, että täydellistä nä Miehitys maistuu pahalta Myös johtovesi kärsii öljyn ja sähkönpuuttees ta. Se ei ehkä ole ongel ma vierailijoille, mutta entä niille, jotka elävät Gazassa koko elämänsä. Is rael päästää Gazaan öjyä vain vähän, tai ei ol lenkaan. Rauha on nimensä arvoinen vain, jos se merkitsee saar ron ja arkisen väkivallan loppumista. Miksi tilanahtaudesta kärsivän Gazan reunoilla on niin paljon asutta matonta jättömaata. Jos sodan ja rauhan terminologiaa kuiten kin käytetään, ne täytyy ymmärtää laajimmassa mahdollisessa merkityksessä. Aitojen sisäpuolella on suurta ulkoilmavanki laa tai nurinpäin käännettyä valtiota muistutta va köyhtyvä ja luhistuva tyhjiö. Pian alueen pienuus alkaa ahdistaa. Myös miehitys on osa sotatilaa, josta tulee pyrkiä pois. Koska rajat ovat kiinni, gazalaiset eivät pysty myymään tuotteitaan alueen ulkopuolelle, tai ostamaan tarpeen ja kysynnän mukaan. Pienen alueen kapasiteetti ei kestä lähes 1,5 miljoonan ihmisen vedentarvetta, ja ylipump paamisen takia merivesi on alkanut sekoittua pohjaveteen. Valokuvaajana Junka on tutkinut erityisesti Gazan kuvaamiseen liittyvää problematiikkaa. Sen rajat ovat olemassa ulkopuolista maailmaa varten. Mikään talous ei kestä totaalista saartoa. Siksi se ylittää uutiskynnyksen vain harvoin. Vettä tulee epäsäännöllisesti, ja silloinkin se on sekä suolaista että saastunutta. Hän viimeistelee palestiinalaisten poliittista subjektiviteettiä käsittelevää väitöskirjaansa ItäLontoon yliopistolle. Avoimena mereen juokse Laura Junka on tutkija, toimittaja ja valokuvaaja. Gaza on elävä esimerkki siitä, että kahden valtion malli ei toimi, mikäli Israelille jää valta kontrolloida kaikkia palestiinalaisvaltion rajoja. Ensi näkemältä Gaza näyttää vain köyhältä. Pommi tusten lakkaaminen ei ole, eikä voi olla, gaza laisten ainoa poliittinen päämäärä. Pommitukset eivät ole gazalaisille uutta. Pisin yhdensuuntainenmatka kapeassa ja aidatussa Gazassa on 40 kilometriä. Kun säh köntuotanto takkuaa, jääkaapit ja pakastimet lämpenevät, ja ruoka pilaantuu. vat jätevedet ja äitelä suolatun tiivistemehun maku muistuttavat gazalaisia joka päivä siitä, että kaiken muun lisäksi kaukosäätömiehitys myös haisee ja maistuu pahalta. Rajaton rauha Kaukosäätömiehitys on ruokkinut mielikuivia palestiinalaisalueista itsenäisenä, valtioon rin nastettavina kokonaisuutena. Se vie elämän ja ih misarvon, mutta siinä ei ole mitään spektaak kelimaista. Siksi yhä useampi auto kulkee ruo kaöljyllä, jonka hinta on vastaavasti noussut pilviin. Esimerkiksi polttoöljy on lähes kielletty. Se, että Gazan yhteydessä puhutaan sodasta, ja paluu rauhaan nostetaan tulitauon päämääräksi, on tämän vir hepäätelmän seurausta. Siellä liikkuminen on hengenvaarallista, vaikka valokuvassa alue näyttää vain tyhjältä maisemalta. Ennen monet ansaitsivat elantonsa Israelissa, nyt sin ne ei pääse edes lomalle tai lääkäriin. Myös sisäisen järjestyksen pito jäi Fatahjohtoiselle palestii nalaishallinnolle. Khan Younis, Gaza denhuollon järjestämiseen, vastaperustetun pa lestiinalaishallinnon ja sitä rahoittavien kan sainvälisten tahojen niskoille. Ne ei vät määritä sisälle jäävän poliittisen yhteisön it semääräämisoikeutta ja turvallisuutta. kyvyyttä tavoitteleva Israel on pommittanut tai jyrännyt asutuksen maan tasalle, ja julistanut alueen sotatoimialueeksi. Yhdeksänkymmentäluvulla Israel rakensi Gazan ympärille sähköaidan, ja tällä vuosikym menellä myös Länsirannan ympärille on nous sut muuri. Jos päämäärä nä on luoda perusta oikeudenmukaiselle ja kes tävälle rauhalle, se taitaa olla ainoa realistinen vaihtoehto. Miten saarron voi kuvata? Kaukosäätömiehitys on tehnyt Israelista hiljai sen väkivallan mestarin. Miehityksen politiikka avautuu vasta ajan kans sa
Niistä toisin kuin nimettyjen asevoimien kyvyistä voidaan myös selkeästi puhua uhkina. Eduskuntaa sitoutetaan ja kehittämiselle saadaan selkänoja jos eduskunta antaa halutut rahat. Se ei ole paljon, mutta herättää närää vihreissä ja vasemmalla. Se muhii pinnan alla, vaikka on jätetty selonteossa vihjaukseksi. Varusmiespalveluksen loppuun suorittavien määrä ei silti välttämättä laske lähiaikoina, elleivät keskeyttämiset rajusti lisäänny. Nyt ei siis vielä olla hakemassa jäsenyyttä. Sotilasjohto on kauan ollut tyytymätön uhkakuvakeskusteluihin. Kuten usein ennenkin, tekninen kallistuminen uhkaa. Taas kerran eduskunnassa puhuttiin lähinnä sotilaallisista asioista: Natosta, puolustusrahoista ja asevelvollisuudesta. Arto Nokkala Arto Nokkala on vapaa tutkija ja Maanpuolustus korkeakoulun strategian ja turvallisuus politiikan dosentti. harkitut linjat Viides laajan turvallisuuden selonteko on annettu. Ainakaan vihreät tästä tuskin hätkähtävät sitä linjaahan siellä on haluttukin. Parin jo tehdyn joukko-osaston lakkauttamisen jälkeenkin sitä lienee lähemmäs 5000 paikkaa. Vastakaikua Natokriittiselle yleiselle mielipiteelle ei näistä joukoista löydy. Suomi on nimittäin tavallaan ollut jo kymmenen vuotta mukana asevoimien ammattimaistumiskehityksessä. Lukija saa miettiä, miten se liittyy puolustuksen muuttuviin vaatimuksiin. Paljon riippuu armeijasta ja siitä, miten kauan 70 prosenttia tarkoittaa "koko palveluskelpoista ikäluokkaa". Jo neljä vuotta sitten ministeriön selvitysmies laski, että vuonna 2018 on 7000 petipaikan ylikapasiteetti. Eri asia on, jos selvitäänkin alle 250 000:lla. Se on laajaa turvallisuutta. seloNteoN 12. Puolustusministerin puoluetoverit Ilkka Kanerva ja Kimmo Sasi pistivät paremmaksi: rahaa tai Nato-jäsenyys. Jäljellä on vain varautuminen "erilaisiin tilannekehityksiin". Nyt riittää, että kuvataan kansainvälistä turvallisuuskehitystä ja sen toimijoita. Nato-asiassa kannattaa kääntää myös puolustusvoimiin, jossa upseerien enemmistö on jo pitkään ollut jäsenyyden kannalla. Tämä tarkoittaa kaavailtua nopeampaa sodan ajan joukkojen supistamista 350 000:sta 250 000:een, yhden varuskunnan lakkauttamista jo vuonna 2012 ja "valikoivaa yleistä" asevelvollisuutta. Pelkkä puolustuskyvyn tason pitäminen vaatii vuosittain 50 miljoonaa lisää. Vastakaikua Nato-kriittiselle yleiselle mielipiteelle ei näistä joukoista löydy. Valtio julkaisi suunnittelun kriisi- ja uhkamallit ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja niitä on koko ajan lievennetty. Se tarvitaan, jos 250 000:n vahvuiset sodan ajan joukot kootaan 20 ja 35 ikävuoden välissä olevista. Todennäköisyyksiä ei pohdita. Hallinnon piiristä on kuulunut sellaisiakin puheenvuoroja jo vuosia sitten. Nyt sanotaan, ettei sotilaallisen voiman käytön tai sillä uhkaamisen mahdollisuutta voida sulkea pois. Ulkoministeri Stubb kiemurteli vaivoin ulos aikaisemmista kommenteistaan pääministerin ja presidentin linjalle. Alkaa kuitenkin näyttää yhä selvemmältä, että hakemus lähtee muutaman vuoden päästä, jos kokoomus voittaa vaalit. Se tietäisi kahden tai kolmen varuskunnan loppua. Katse yksi kiinnostava piirre on puolustuslinjausten perustelutavan muutos. Reservi nuorentuu ja sodan ajan joukkoja supistetaan, mutta ammattilaisten suhteellinen osuus kasvaa. Sotilasuhat saatiin näin kuitenkin ensi kerran samaan ruotuun ajankohtaisten ei-sotilaallisten kanssa. Lienee itsestään selvää. Pyrkimys taitaa kuitenkin olla kohti molempia. Puolustusvoimat on ollut selontekoihin tyytyväinen. Komentaja tosin ei voi mennä ennen hallitusta sanomaan, että nyt Natoon, mars! Mitä tulee jatkuvaan puolustuksen rakennemuutokseen, niin supistukset ovat todennäköisiä 2010-luvun jälkipuoliskolla, päätetäänpä nyt selonteon yhteydessä mitä tahansa. Numero 1 Maaliskuu 2009 Puolustuksen Upseerien enemmistö on jo pitkään ollut jäsenyyden kannalla. Vasemmalla voi olla hajontaakin. Prosenttitavoite ei välttämättä pelasta varuskuntia. Ehkä argumentaation olisi voinut rakentaa vakuuttavammin, ilman skenaarioitakin. Puolustusministeri Häkämies veti esiin painostuskortin: ellei rahaa tule, puolustuksen rakennemuutosta aikaistetaan
Ulkoministeriön mukaan ISAF:in eliminoiminen Afganistanin ratkaisusta ei kuitenkaan ole realistista. Ulkoministeriön selitys, että operaation edistää Suomen kansallista turvallisuutta, on kaukana tästä todellisuudesta. Afgaanit vastustavat joukkojen lisäystä Osa uutta strategiaa on kansan edustajien ja kansan mielipiteen työntäminen taka-alalle. Virallinen retoriikka ei kuitenkaan paljasta koko kuvaa. Sen sijaan Afganistaniin etsitään ratkaisua ensin aseilla maahan ollaan tuomassa kymmeniä tuhansia uusia joukkoja, samalla kun jo aiemmin vähäistä kehitysapua ollaan vähentämässä. Obaman kerrotaan lopettaneen presidentti Bushin käytännön järjestää viikoittaisia videokonferensseja Karzain kanssa. Vaikka viralliset perustelut ovatkin yksiselitteisiä, ne merkitsevät samalla Suomen avointa tukea Yhdysvaltojen ulkopoliittiselle linjalle. Tammikuun puolenvälin joukkojen kokoamiskokouksessa Suomi ainona maana Saksan rinnalla päätti lähettää lisäjoukkoja. Uudelleenjärjestäytyneen Talebanin lisäksi sissisotaa käyvät nyt myös kansallismieliset afgaanit. Huonosti hoidettu "Vietnam" Rauhaan pakottamisen sijaan asiantuntijat, kuten YK:n entinen Afganistanin ihmisoikeusasiantuntija Cherif Bassiouni, uskovat Afganistanin tarvitsevan Nato-joukkojen vetäytymistä. Afghanistanin edustajanhuoneen jäsenet, jopa oppositiopuolueiden edustajat, eivät tahdo maahan yhtäkään uutta sotilasta. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman hallinto on ilmoittanut siirtyvänsä pois maan demokratian kehittämisestä. Esimerkiksi Ruotsissa ainoastaan 17 prosenttia kansalaisista kannattaa lisäjoukkojen lähettämistä, ja jopa Yhdysvalloissa joukkojen lisäämistä vastustaa yli 40 prosenttia kansalaisista. Suomi on mukana myös poliisien ja afgaanien oman armeijan kouluttamisessa, mutta monet näkevät korruptoituneen ja heikon paikallishallinnon aseistamisen vain lietsovan konfliktin liekkejä. Karzain toistuneet pyynnöt ovat aikaansaaneet Washingtonin valtaan nostaman entisen yrityslobbarin jättämisen maata koskevan päätöksenteon ulkopuolelle. Suomen joukot kaksinkertaistettaisiin. Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen aiheuttamat siviiliuhrit sekä jälleenrakennustyön hidas tahti Janne Hukka on Ytimen toimitussihteeri. Maaliskuu 2009 Numero 1 13. The Asia Foundationin lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan yhä useammat afgaanit ovat tyytymättömiä ulkomaalaisten läsnäoloon. Asiantuntijoiden mukaan uusien joukkojen tuominen AfgAnistAnissA? maahan tulee ennustettavasti lisäämään väkivaltaa siviilejä ja ulkomaalaisia kohtaan. Afganistanista onkin tulossa uusi Vietnam: siellä taistellaan miehitystä vastustavia paikallisia vastaan korruptoituneen paikallishallinnon puolesta ilman maan omien asukkaiden tukea. Kabulissa työskentelevien kollegoidensa puolesta tämän ilmaisi selkeästi Ruotsin entinen YK-suurlähettiläs ja FRIDE-tutkimuskeskuksen johtaja Pierre Schori helmikuun alussa järjestetyssä Ulkopoliittisen instituutin juhlaseminaarissa. Vietnamin sotaa Suomi on kaksinkertaistamassa Afganistanin ISAF-operaation joukkoja, mutta paikallisten ja asiantuntijoiden mukaan se vain pahentaa konfliktia, kirjoittaa Janne Hukka. Ulkoministeriön ehdotuksen perusteella Afganistaniin ollaan todennäköisesti lähettämässä noin sataa ylimääräistä rauhanturvaajaa ylläpitämään järjestystä presidentinvaalien ajaksi. ovat turhauttaneet niin afgaanien kansanedustajat kuin kansan miehitystä vastaan. Vastuuta humanitäärisestä työstä ollaan siirtämässä eurooppalaisten valtioiden hartioille. Samaan aikaan humanitääriseen tilanteeseen ei ole tullut muutosta: jopa 70 prosenttia kaupungeissa asuvista afgaaneista on ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella väestöstä on ongelmia ostaa ruokaa tai polttoainetta. Afganistanin presidentti Hamid Karzai pyysi jo onnitteluviestissään uudelta presidentiltä muutosta strategiaan. Maltillisen Talebanin edustat on tuotava neuvottelupöytään. Vuoden 2001 jälkeisen toiveikkuuden on korvannut pessimistisyys maan tulevaisuudesta. Suomi vetoaa YK:n turvallisuusneuvoston pyyntöön asiassa, ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Timo Kantola sanoo. Taloudellinen apu on moninkertaistettava. Jopa Yhdysvaltojen sotilaallista sektoria tukeva RAND-tutkimuskeskus on huomauttanut afgaanien saaneen vain 57 prosenttia siitä avusta, joka on määritelty minimiksi sodasta rauhaan palaavien valtioiden alueilla. Alueen muiden maiden, kuten Iranin ja Kiinan, on osallistuttava aktiivisesti maan vakauden turvaamiseksi. Muualla yleinen mielipide onkin kääntynyt jyrkästi Afganistanin operaatiota vastaan. Kriisinhallintaoperaatiota, tai Yhdysvaltojen johdolla toteutettua Afganistanin miehitystä, perustellaan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakentamisella. Karzai ei ole pyynnöissään suinkaan yksin
Yhdysvaltojen kansallinen tiedustelupäällikkö Dennis Blair onkin sanonut talouskriisin nousseen suuremmaksi turvallisuusuhaksi kuin terrorismin, jota vastaan Yhdysvallat käy maailmanlaajuista sotaa. Vaikka Suomen talous onkin tähän mennessä selvinnyt suhteellisen vähällä verrattuna muihin Euroopan valtioihin, kuten Iso-Britanniaan tai Islantiin, suomalaisten asiantuntijoiden mukaan kriisiä on mahdotonta välttää juuri sen kansainvälisen luonteen vuoksi. Hallitus on sen sijaan epäonnistunut lieventämään talouskriisin vaikutuksia Suomessa, kirjoittaa Janne Hukka. Retoriikan sijaan tarvittaisiinkin reippaita tekoja julkisten menojen ja investointien lisäyksiä sekä panostuksia kuntien talouteen ja pienituloisten asemaan. all Streetin finanssikriisistä alkanut taantuma alkaa jo olla maailmanlaajuinen lama. vastassa vaikea lama Ytimen haastattelemat asiantuntijat uskovat lamasta tulevan pitkän ja syvän. Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala arvioi, että viimeistään huhtikuuhun mennessä laman kaikkein virallisimmatkin kriteerit täyttyvät 14 Numero 1 Maaliskuu 2009. Kriisin seurauksina globaali talous on lamaantunut, turvattomuus kasvanut ja hallitukset kaatuneet esimerkiksi Islannissa ja Latviassa
Tiedotusvälineet Suomessa ovat olleet hyvin herkkiä tässä asiassa. Nykyiselle kriisille on tyypillistä informaation nopeus. Hallitus ei ole yksinkertaisesti tarttunut mahdollisuuteensa elvyttää taloutta keynesiläisillä eväillä, vaan se on keskittynyt alentamaan veroja etenkin korkeatuloisten kohdalla. Kotimaassa tämä tarkoittaa huomattavaa kokonaistuotannon supistumistumista, työllisyyden rajua laskua ja valtiotalouden alijäämän repsahtamista suureksi. Keyneseläisyydestä, eli valtion aktiivisesta puuttumisesta kysynnän lisäämiseen, on tullut lähes ainoa konkreettinen keino selvitä tilanteesta pienin vaurioin. Asiantuntijat uskovatkin pahimman olevan vielä edessä. Yksi tärkeä osoitin johon täytyy kiinnittää huo- Maaliskuu 2009 Numero 1 15. Tuomala huomauttaa tälle olevan hyvin vaikea löytää mitään taloustieteellisiä perusteita. Ehkä tämä on merkki siitä, että mainostoimistojen retoriikka on vallannut talouspolitiikan valtionvarainministeri höpisee toivosta vaikka tosiasiassa kaikki asiat, mitä valtiovarainministeri on itse ajanut, kuten perintöverouudistus, ovat epäonnistuneet, Haaparanta kritisoi. Tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä, että porvarihallituksen tämänastiset toimet ovat riittämättömiä jopa harhaanjohtavia. Rikkaiden määrä vähenee ja pienituloisten kasvaa. Kaikki tapahtunut osoittaa, että ei ole yhdentekevä asia miten tulot jakautuvat. Yksi tärkeä kysymys on kuitenkin miten kapitalismi tulee takaisin. Tässä suhteessa puhutaan siis hyvin modernista taantumasta tai lamasta, Kotilainen sanoo. miota on superrikkaiden määrä, joka kasvoi niin 80-luvun kuin tämän viimeisimmän nousukauden aikana, Tuomala lisää. Oikeammin sanottuna hallitus suorastaan valehtelee ohjelmansa vaikutusarvioilla, kuten Kela-maksujen poistamisen työllisyysvaikutuksilla. Tilanteen vakavuutta ei voi eikä välttämättä tarvitsekaan spekuloida. Tämän seurauksena talouspoliittinen uudelleenarviointi myöhästyy ja keskustelu peruspiirteistä jää viriämättä, Sauramo arvioi. Taantuma on sanana liian lievä kuvaamaan tätä kriisiä, josta ei voi selvitä pikaisesti, sanoo Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Tässä tapauksessa erikoista on etenkin jääräpäisyys veroalennuspaketin kanssa, jolle annettiin alunperin aivan toi- Historian opetukset Sauramon mukaan tilannetta ei kuitenkaan tule aliarvioida ja paras vertailukohta nykypäivään onkin 1930-lukua koitelleessa syvässä lamassa. Vallitseva yksimielisyys on, että rahoitusmarkkinoille pitää tehdä jotain sekä kansallisesti ja kansainvälisesti jopa Yhdysvalloissa, Tuomala toteaa. Talouden uudet suuntaviivat Vaikka asiantuntijoiden mukaan onkin selvää, että rahoitusmarkkinoiden ja kapitalismin perusperiaatteita tullaan uudelleenarvioimaan, on vielä liian aikaista sanoa mitä uusia vaihtoehtoja nousee esille. Sillä tasolla tämä on paljon pahempi kuin kapitalismin kriisi 1930-luvulla, Sauramo sanoo. Sen esittämät verohelpotukset laman kukistamiseksi perustuvat ideologisiin syihin. Helsingin kauppakorkeakoulun professori Pertti Haaparanta painottaa, että Suomen tapauksessa lähtökohta on pikemminkin potentiaalinen. Tärkeintä on, että joka tapauksessa olemme menossa kohden lamaa, eikä siksi ole mitään syytä pohtia olemmeko jo nyt lamassa vai ei, Haaparanta toteaa. Jos tämä kääntyy paremmaksi vuoden kuluttua niin silloin voidaan ajatella että selvittiin säikähdyksellä. Hän arvioi talouden vaikeuksien kestävän useampia vuosia. Jopa ne tahot, jotka jo kertaalleen kuopanneet tämän ovat ottaneet tämän uudelleen esille mikä on helposti ymmärrettävissä. Tämä tietenkin perustuu näkemykseen, että tästä ei nopeasti toivuta. Suomessa. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Markku Kotilainen arvioi psykologisten tekijöiden ruokkivan talouskriisin syvyyttä. Sauramon mielestä vertaus on kuitenkin vain osittainen, sillä nykyisin kotitalouksien ja rahalaitosten velkaantuminen suhteellisesti paljon suurempaa. Myös Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan mukaan vertaus 1930-lukuun on pätevä molemmissa tapauksissa kriisin aiheuttajana oli irtipäästetty kapitalismi, jonka pitkäaikaisen kehityssuunnan lopputuloksen voi nyt nähdä Yhdysvaltojen loppuunpalaneilla rahoitusmarkkinoilla
Viime vuonna ruoka-apua jaettiin 86 miljoonalle ihmiselle 80 maassa. lisuutena. Retoriikan sijaan tarvittaisiinkin reippaita tekoja julkisten menojen ja investointien lisäyksiä sekä panostuksia kuntien talouteen ja pienituloisten asemaan. Keskeisenä kysymyksenä onkin kuinka paljon valtaa EU:lle tulee antaa, hän lisää. Talouskriisi on iskenyt kehitysmaihin Yhdysvaltoja ja Eurooppaa hitaammin. Esimerkiksi epäviralliset rahalähetykset ulkomailla työskenteleviltä sukulaisilta ovat monelle perheelle hyvinvoinnin edellytys. Monin paikoin taantuman vaikutuksia kärjistää se, ettei ruokakriisikään ole vielä ohi. Suomessa esimerkiksi perusturvaetuuksien taso suhteessa ansiotasoon on laman jälkeen laskenut 2030 prosenttia. Jos katsotaan miten yksityiset pankit hoitivat talouden Wall Streetillä, niin on vaikea uskoa että valtio voisi hoitaa työn yhtä huonosti, Tuomala sanoo. Rohkeampaa säätelyä tarvitaan paitsi leikkaamaan finanssikriisien riskiä myös parantamaan palveluiden saatavuutta kaikkein köyhimmälle väestölle. Jos kansainvälinen yhteisö vihdoin esimerkiksi hillitsee veroparatiisien kasvua, voi pääomapako kehitysmaista hidastua ja kehitysmahdollisuudet parantua. Vastaavien kriisien ehkäisyyn eivät kansalliset tukipaketit riitä, toteaa Tytti Nahi. Valtion uusi rooli Suomi on kuitenkin paljolti kansainvälisen tilanteen armoilla. Koko tilanne kuvaa hyvin kuinka valmistautumatonta ja ideologista ministerikunta on, Tuomala huomauttaa. Toisin kuin 90-luvulla suurin osa Suomessa toimivista pankeista on jo monikansallisia. Kansainvälisen kaupan ja investointien kasvu alkaa kuitenkin jo heijastua kehitysmaidenkin talouteen. Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että ruoka-apua tarvitsee tänä vuonna jopa kolmanneksen verran enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Pidemmällä aikavälillä poliitikkojen on mahdollista vaikuttaa taloudellisen eriarvoisuuden kehittymiseen, Sauramo lisää. Talouskriisi alkoi teollisuusmaista, mutta se horjuttaa myös monen kehitysmaan taloutta. Tarina muuttui vasta syksyllä kriisin kehittyessä. Toisin kuin Yhdysvallat Euroopan unioni ei ole samalla tavoin suljettu taloudellinen järjestelmä. EU:lla ei kuitenkaan ole voimia tehdä koordinoitua talouspolitiikkaa ja omalta osaltaan se voi jopa estää elvytyksen, Haaparanta sanoo. Koska tästä tulee pidempi kriisi, köyhyyden lisääntyminen ja eriarvoisuus tulevat olemaan ei vain tämän hallituksen, vaan myös sitä seuraavan hallituksen ongelmia. Kansainvälinen valuuttarahasto korjasi juuri talouden kasvuennustetta lähivuosille alaspäin vajaasta seitsemästä viiteen ja puoleen prosenttiin vuodessa. Myös kehitysyhteistyön määrärahoja leikattiin 62 prosentilla, eikä lamaa edeltänyttä tasoa ole vieläkään saavutettu. Tytti Nahi on Kepan kehityspoliittinen sihteeri. Janne Hukka on Ytimen toimitussihteeri. Kriisi mahdollisuutena Kehitysmaiden näkökulmasta finanssikriisi on kuitenkin helppo nähdä myös mahdol- 16 Numero 1 Maaliskuu 2009. Suomen 1990-luvulla lama pikemminkin kovensi asenteita niin Suomen kuin maailmankin vähävaraisia kohtaan. Kehitysmaiden arvioidaan menettävän veronkierron ja verokilpailun vuoksi vuosittain 8501000 miljardia dollaria eli vähintään kahdeksan kertaa kehitysapua vastaavan summan. Toisinkin voi valitettavasti käydä. Pekka Sauramo sanoo, että hallituksen tulee tunnustaa tosiasiat ja alkaa muuttamaan omaa hallitusohjelmansa. Esimerkiksi Nordean ottamista Suomen ja Ruotsin valtioiden yhteisomistukseen tai uuden Postipankin perustamista on ehdotettu. YK:n joulukuinen ilmastokokous Puolan Poznássa ei tätä huolta hälventänyt, joten odotukset kohdistuvat muun muassa Euroopan unionin sisäisiin neuvotteluihin Kioton-sopimuksen jatkosta maaliskuussa. Maailmanpankki arvioi rahalähetyksien Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan kutistuvan tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 1995 jälkeen. Ilmasto ja ruokakriisi Kauaskantoisimpia ongelmia kehitysmaille saattaa kuitenkin lopulta koitua siitä, jos teollisuusmaiden ilmastopolitiikka löystyy taantuman vuoksi. Tilanteen kansainvälinen kehitys voi viedä ne huomattaviin vaikeuksiin. Esimerkiksi Mosambikissa ovat YK:n vuosituhattavoitteisiin kirjatut köyhyyden vähentämistavoitteet vaarassa. Etlan suunnalta ollaan yhtä mieltä tästä asiasta. Elvytyspaketin koon tulisi olla moninkertainen nyt ehdotettuun ja sitä tulee seurata elvytys myös muissa maissa. set perustelut. Esimerkiksi EteläAfrikan finanssimarkkinat eivät syksyllä juuri heilahdelleet. Tämä liittyy yleisemmin makrotalouden heikkoon harrastamiseen, johon täytyy puuttua pikapuoliin sillä näkymät heikkenevät koko ajan, Kotilainen toteaa. Ilmastonmuutos on jo vaikeuttanut esimerkiksi Afrikan viljelyolosuhteita. Pankkien kansallistamista Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei voi kuitenkaan suoraan verrata. Ajatus on se, että pitää elvyttää yhtä aikaa kansainvälisesti, sillä järjestelmään sisältyy maiden välistä vuorovaikutusta. Tälle on hyvät pitkän aikavälin perustelut. Nyt vaikuttaa siltä, että koneisto ei ole ollut riittävän rasvattu. Finanssikriisin myötä on myös myönnetty, että kansainvälisille rahoitusmarkkinoille tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Kotilaisen mukaan 90-luvun lamasta on tullut liian kaukainen muisto ja sen opetukset on unohdettu. Jos julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tarkastellaan käytännönläheisemmin finanssikriisin seurauksena, on kriisi vihdoin lähtölaukaus köyhdyttävien rakenteiden purkamiselle. Köyhyyden vähentämisen kannalta on merkittävä edistysaskel, jos kriisi vähentää kehitysmaiden paineita kaupallistaa rahoitusmarkkinoitaan ja muita infrastruktuuripalveluitaan nopeammin kuin kansallista säätelyä ehditään kehittää. Nyt myönnetään, ettei rahoitusmarkkinoiden itsesäätely ole toiminut. Kaikkia muutoksia eivät viralliset kasvuennusteet edes näytä
"Tilastot eivät kerro mitään niistä kokemuksista ja elämän kapeutumisesta, jotka ovat köyhyyden seuralaisia", toteaa esipuheessa Claes Anderson. Maaliskuu 2009 Numero 1 17. Puutarhakaupunki Kuusisaari Keskitulot 2006 189 255 euroa Kaivopuisto Keskitulot 2006 159 614 euroa Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun parhaista runoista koottu Rikas runo Sanoja köyhyydestä -kokoelma ilmestyi helmikuussa 2009 (Avain, toim. Juha Mikkonen & Aija Typpö). Nimim. Puutarhakaupunki Jakomäki Keskitulot 2006 17 604 euroa sen tuolimiehen kaveri ja Silkkiniityllä valkoposkiset hanhet ja pulut omissa porukoissaan lenkkarini yrittävät etsiä väylää ja löytyyhän se! Viikin tiedepuisto Keskitulot 2006 12 050 euroa Nimim. Rikas runo köyhässä arjessa Vihreällä tuolilla Vihreällä tuolilla vain kalpea leuka ilmiantaa miehen kertoo jotain hänen olemassaolostaan pää riippuu takana kaveri vierellä kuin unenvartija myötäelää hetkisen ja katoaa kauppojen piirityksessä mies keikahtaa asfaltille istumaan ja kuin vihikoira paikalle ilmaantuu poliisi missä asut ja siihen mies että häh! aamulla portaita kiipeää tumma hahmo ja pullojen kalinassa että moi! Ääriviivat sekoittuvat Ääriviivat sekoittuvat pimeään iltaan taksin ikkuna kuin kamera selaa hämärää löytää kuvakulman rajaa sen ja paljastaa: ihminen istuu portaiden kivisellä reunalla liian ison ulsterin sisällä kuin kaimaani lasikaapissa niin kiinni oksassaan käsi heilahtaa voipaperiin kiinnitetyt hihat koukistuvat ja kaimaani raottaa silmää. Asiat joista ei usein puhuta. Lukijalle välittyy juuri runojen kautta köyhyyden arki ja sen paradoksit tuska ja ilot
Järjestäjäkaupunkeina ovat toimineet myös Mumbai, Nairobi sekä vuoden 2006 moninapaisen kokeilun yhteydessä Caracas, Bamako ja Karachi. Myös viisi Etelä-Amerikan presidenttiä sekä Brad Pitt ja Angelina Jolie kunnioittivat globaalin kansalaisyhteiskunnan kohtaamista läsnäolollaan Belémissä 27.1.1.2.2009. 18 Numero 1 Maaliskuu 2009 M Juurillaan Brasiliassa foorumi siirtyi maan eteläosasta pohjoiseen, Amazonin suulle Belémiin. Viime vuonna varsinaista Maailman sosiaalifoorumia ei järjestetty lainkaan, vaan se korvattiin kansainvälisellä toimintapäivällä. Saman prosessin alla on järjestetään myös lukuisia paikallisia ja alueellisia foorumeita eri puolilla maailmaa, esimerkiksi vii-. kysyy sosiaalifoorumiin osallistunut Elisa Lipponen. aailman sosiaalifoorumi palasi synnyinsijoilleen Brasiliaan ja kasvoi jälleen yli 100 000 osallistujan massatapahtumaksi. Tartuttiinko vapaassa tilassa tilaisuuteen. Maailman sosiaalifoorumissa kohtasivat lähinnä brasilialaiset, mutta myös alkuperäiskansojen asema oli hyvin esillä. MaailMan sosiaalifooruMissa keskustelut finanssikriisistä lipsuivat Tammihelmikuun vaihteessa Brasiliassa järjestetyn maailman sosiaalifoorumin osallistujien ainoa virallinen yhteinen agenda, uusliberalismin vastustaminen, on saanut globaalin finanssikriisin myötä lisää kannattajia. Maailman talousfoorumin vastapainoksi perustettu sosiaalifoorumi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 Porto Alégressa, ja tämä toistui vuosina 2002, 2003 ja 2005
Toisaalta foorumin erityisteema, alkuperäiskansat, keräsi paikalle uusia osanottajia. Osallistujajoukosta löytyy järjestöjä laidasta laitaan. Kuva: Mikko Sauli kehityspolitiikka ihmisoikeudet ympäristö kulttuuri KUMPPANI_Ydin.indd 1 1/29/09 1:35:45 PM. Jos toisenlaisen maailmaan historiallinen liikevoima pääsi livahtamaan ohi, keskustelu siitä, pitäisikö foorumin ottaa askel eteenpäin yhtenäisemmäksi liikkeeksi, voimistuu varmasti. Enemmän kuin postikortti tilaa maailman kuvalehti kumppani osoitteessa: www.kumppani.fi Kestotilaus maksaa vain 27 euroa vuodessa. Median presidentit On merkille pantavaa, että sosiaalifoorumilla on huomattavasti suurempi painoarvo Latinalaisessa Amerikassa, erityisesti Brasiliassa, kuin muualla maailmassa. Foorumialueella valtionpäämiesten läsnäolo näkyi erityisesti puolityhjinä seminaarihuoneina lukuisten alustajien ja seminaarijärjestäjien ollessa tapaamassa presidenttejä. Niin vasemmisto- kuin oikeistolehdetkin omistivat foorumille useita sivuja päivittäin. Suomessa tämä 100 000 ihmisen poliittinen kokoontuminen ei ylittänyt valtamedian uutiskynnystä. Finanssikriisi oli esillä monissa seminaareissa. Belémiin kokoonnuttiin samaan aikaan kuin koko maailma pohti ulospääsyä globaalista finanssikriisistä. Foorumi ei ota kantaa siihen, millainen toisenlaisen maailman tulisia olla tai miten se saavutetaan. Poliittiset puolueet on rajattu ainakin näennäisesti foorumin ulkopuolelle. Kenen sosiaalifoorumi? Belémin foorumiin osallistui arvioiden mukaan yli 100 000 henkilöä. Tapaaminen oli järjestetty päällekkäin muun ohjelman kanssa foorumin puolivälissä. Vaihtoehtoisille talousmalleille, ja ehkä jopa maailmanjärjestykselle, olisi ollut enemmän kysyntää kuin koskaan aiemmin. me syyskuussa Malmössä järjestetty Euroopaan sosiaalifoorumi. Se ainoastaan pyrkii luomaan osallistujille puitteet tähän määrittelyyn. Toimijoita yhdistää uusliberalismin vastustamisen lisäksi iskulause: toisenlainen maailma on mahdollinen. Erityisesti Aasian ja Afrikan edustus jäi minimaaliseksi. Maailman sosiaalifoorumin tarkoituksena on tarjota kansalaisyhteiskunnan toimijoille vapaa tila, jossa ne voivat muodostaa verkostoja, järjestää seminaareja, jakaa tietoa ja kokemuksia sekä muotoilla toimintastrategioita. Amazonin alkuperäiskansat näkökulmineen olivat erittäin hyvin edustettuina. zuelasta, Evo Morales Boliviasta, Rafael Correa Ecuadorista sekä Fernando Lugo Paraguaysta. Jää vielä nähtäväksi, mihin ne johtavat. Keskusteluissa toisteltiin vanhoja tuttuja mantroja nykyisen järjestelmän kestämättömyydestä ja muutoksen välttämättömyydestä. Kyseessähän on kuitenkin Maailman sosiaalifoorumi, ei Brasilian sosiaalifoorumi. Näin ollen kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät luultavasti olleet ehtineet muodostaa viestiään päättäjille ainakaan Belemin keskustelujen pohjalta. Millainen maailma on mahdollinen? Maailman sosiaalifoorumi on prosessi. Kaikki kunnia brasilialaisten aktiivisuudelle ja onnistuneelle mobilisaatiolle, mutta lienee syytä pohtia, oliko Belém kuitenkin hieman liian hankalien ja ennen kaikkea kalliiden kulkuyhteyksien päässä. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi kuitenkin jäi, että vaihtoehtoja, ainakaan käytännön toimenpiteitä, ei ole nyt tarjolla. Se kertoo niin tavallisten ihmisten tarinoita kuin suuria globaaleja kertomuksiakin. Kriitikkojen mukaan presidenttien läsnäolo vei huomion pois olennaisesta. Kumppani on maailman paikallislehti. Elisa Lipponen osallistui maailman sosiaalifoorumiin Belémissä tammikuussa 2009. Viestimien kiinnostusta lisäsi tietenkin se, että paikalle saapui myös viisi kutsun saanutta presidenttiä: Luïs Inácio Lula da Silva Brasiliasta, Hugo Chávez Vene- Maailman kuvalehti Kumppani on kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. Tällä kertaa noin 90 prosenttia osallistuneista oli brasilialaisia, lähes kymmenen prosenttia muualta Latinalaisesta Amerikasta ja loput, lähes häviävän pieni joukko, muualta maailmasta. Huomiolla on myös varjopuolensa. Muutamat kansalaisjärjestöverkostot saivat toki muotoiltua kannanottoja. Brasilian ulkopuolella järjestetyt foorumit eivät ole yltäneet vastaaviin lukuihin
Agribisnesyritykset toimivat pankkien tavoin, mutta tarjoavat lainojen sijasta viljelijöille siemeniä, lannoitteita ja torjunta-aineita satoa vastaan. Se vastaa 21 miljoonalla peltohehtaarillaan 45 prosentista viljellystä maasta. Brasilian soijantuotanto on kasvanut Yhdysvaltojen lisättyä maissin viljelyä biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Ne pystyvät näin hallitsemaan laajoja maa-alueita ja houkuttelevat viljelijöitä raivaamaan Amazonian metsiä. Sademetsien hakkaaminen maataloutta varten alkoi 60-luvulla vallan kaapanneen sotilasdiktatuurin aikana. Nykyisin metsänhakkuut, soijanviljely ja siihen läheisesti kytkeytyvä karjankasvatus sekä maan kaskeaminen on voimakkainta Brasilian keski- ja pohjoisosassa, Cerradon ja Amazonian alueella. Osavastuussa ovat myös Brasilian valtio ja kansainväliset rahoituslaitokset, jotka myöntä- Brasiliassa muhii Yhden lajikkeen viljely kuluttaa maata ja agribisnes vähentää työpaikkoja Brasiliassa. 20 Numero 1 Maaliskuu 2009. Brasilia on maailman suurin soijan viejä, mutta kauppaa hallitsee vain neljä monikansallista (Cargill, Bunge, ADM, Coimbra) ja kaksi kansallista (Grupo Maggi, Caramuru Alimentos) yritystä, joiden kontrolli ulottuu jakeluun ja tuotantoketjun muihin osiin. Esimerkiksi Cargill tuottaa lihaa kansainvälisille markkinoille, mikä tekee soijan tuottajasta myös sen kuluttajan. soijapapukriisi Globaali maatalous ajaa yhden lajikkeen agribisnestä. Brasiliassa kuten muuallakin Latinalaisessa Amerikassa soijan viljely ja kansainvälisen pääoman läsnäolo vaikuttavat konkreettisesti ympäristöön ja ihmisten elämään, kirjoittaa Johanna Suhonen Parán osavaltiosta. oija on brasilialaisen agribisneksen kirkkain tähti. Soijabuumia ruokkii eläinrehuna käytettävän soijan kasvanut kysyntä sekä öljyn markkinahinnan nousu
Vaikka oikeustalon edustajien mukaan vaatimuksia kuunnellaan, Borari sanoo sen vievän todella paljon aikaa. Pohjoisessa Parán osavaltiossa, Amazonas ja Tapajós -jokien risteyksessä sijaitsevalle Santarémin kaupungille soija on kuitenkin tuonut pelkkiä ongelmia. Yhtiön asettuminen kaupunkiin ja alhainen maan hinta houkuttelivat paikalle satoja tuottajia maan eteläosista. Santarémin oikeustalon edessä sulkapäähineeseen pukeutunut, mieltään osoittava Odair Borari tietää tämän hyvin. Mitään ei tapahdu. Toinen ongelma ovat lisääntyneet hakkuut ja maanvaltaukset kulkuyhteyksien, erityisesti Cuiabán ja Santarémin välisen moottoritien varrella. Ihmisiä häädetään mailtaan, heitä uhkaillaan ja pahoinpidellään ja heidän kotinsa poltetaan. Agribisnes on tuonut Santarémiin laittomuuksia ja korruptiota kuten muuallakin Brasiliassa. Lihansyönnin globaali lisääntyminen etenkin elintason nousun takia lisää myös globaalia soijankysyntää ja painetta tehotuotannolle. Borari on seurannut tilanteen kehittymistä kylänsä varajohtajana ja paikallisen suuryritysten, soijantuottajien ja metsäyhtiöiden toimia vastustavan kansalaisjärjestön aktiivina. He alkoivat jakaa tuhansien hehtaarien aluetta keskenään. Nyt alueilla kasvaa soijaa. Vesi-, rauta- ja moottoriteiden rakennus vetää osaltaan puoleensa yksityisiä kaivos-, metsä- ja karjatalousinvestointeja. Nyt se lobbaa monen muun kanssa tien Maaliskuu 2009 Numero 1 21 Väkivaltaista tehoviljelyä Parássa Soijan ja muuta yhden lajikkeen tuotantoa markkinoidaan yleisesti "kehityksen tienä". Suuri osa Brasilian soijasadosta löytää tiensä karjalle syötettynä rehuna myös suomalaisten lihansyöjien ruokalautaselle. vät maatalousyrityksille jättiläismäisiä lainoja ja luottoja massiivisia infrastruktuuriprojekteja varten. Cargill rakensi tehtaansa tämän tien päähän. Vuonna 1999 lyhintä reittiä Euroopan markkinoille himoinnut Cargill levitti kehityksen ilosanomaa rakentamalla kaupunkiin laittoman. Maita hankitaan laittomasti väärennettyjen asiakirjojen turvin, kun valtio on kyvytön suojelemaan kansalaisia ja haluton tunnustamaan alkuperäisyhteisöjen, maattomien ja pienviljelijöiden oikeuksia. Myös Euroopan kulutustottumukset ja halvan lihan kysyntä ruokkivat soijanviljelyä. Hän edustaa Santarémin ympäristön alkuperäisväestön kyliä ja on tullut vaatimaan, että heidän oikeutensa alueisiin tunnustetaan ja virallistetaan ja että luontoa tuhoava toiminta alueilla sekä yhteisöjen jäsenten ja heidän lastensa syrjintä virastoissa ja kouluissa lopetetaan. Esimerkiksi 2004 Santarémin ulkopuolella poltettiin 20 kotia. sataman vieden samalla toimeentulon usealta kalastajalta ja 30 pienyrittäjäperheeltä. Ihmisiä painostettiin myymään maita, tai heitä yksinkertaisesti uhkailtiin ja häädettiin. Vuonna 2002 alueellemme saapui maanhankintaan 50 yrittäjän muodostama osuuskunta. Suuri osa Brasilian soijasadosta löytää tiensä karjalle syötettynä rehuna myös suomalaisten lihansyöjien ruokalautaselle
Yleisenä ongelmana on myös kotimaiseen kulutukseen tarkoitetun viljelyn alasajo ulkomaille vietävän soijan kustannuksella. Santarémilaisen Saúde e Alegría -järjestön Davide Pompermeir jakaa huolen. Agribisneksen vastustajina MST esitetään väkivaltaisena ja ongelmia aiheuttavana roskasakkina. Mekanisoitu yhden lajikkeen viljely tarjoaa työtä kymmenelle tuhatta hehtaaria kohti perinteisen maanviljelyn työllistäessä usein kymmenkertaisen määrän. Maareformin ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta taisteleva 1,5 miljoonan jäsenen Brasilian maattomien maatyöläisten liike MST täytti tammikuussa 25 vuotta. Tehomaatalous johtaa maan ja omaisuuden keskittymiseen harvojen käsiin, työttömyyden kasvuun ja maaltamuuton kiihtymiseen. Brasiliassa 1,6 prosenttia väestöstä omistaa 47 prosenttia viljelykelpoisesta maasta ja ruumiillista työtä tekevien olosuhteet eivät ole parantuneet siirryttäessä orjatyöstä palkkatyöhön. Maaseudun yhteisöt tuottavat yhä vähemmän kannattamattomalla perinteisellä maataloudella. Sen odotukset olivat korkealla entisen ammattiyhdistysjohtajan, Luiz Inácio Lula da Silvan noustessa maan presidentiksi vuonna 2003. He sanoivat minun kuolevan ja käskivät soittamaan vii- meisen puhelun vaimolleni. Miljoonia hehtaareja maata siirtyi valtiolta yksityishenkilöiden sekä brasilialaisten että monikansallisten yritysten omistukseen kärjistäen jo entuudestaan äärimmäisen epätasa-arvoista maanomistusta. 22 Numero 1 Maaliskuu 2009 Syntyi kaupunkien ja maaseudun eliitin, suurteollisuuden, pankkien sekä median liittoutuma ajamaan suurmaanomistuksen etuja. Julkisessa keskustelussa agroekologia tuomitaan kannattamattomana. Viljelijöiden määrän vähentyessä tuotteita saadaan huonommin kaupunkeihin. Kuvat: Johanna Suhonen Maattomat ja agrieliitti vastakkain Ruokakriisi osoitti, ettei agribisnes poista nälkää vaan pikemminkin aiheuttaa sitä. Maan suurimmalla mediayhtiöllä, Rede Globolla, on oma TV-kanava agribisnekselle ja yksi sen suosituimmista saippuasarjoista lobbaa avoimesti paperiteollisuutta, kertoo MST:n kommunikaatio- ja kulttuurisektorilla työskentelevä Miguel Stédile. Paikalliset fazendeirot, suurmaanomistajat, ovat myös huomanneet Borarin. Eriarvoisuuden ja maaseudun valtasuhteiden korjaamisen sijasta Lulan hallitus valitsi kuitenkin agribisneksen viennin, suuret yksityisomistuksessa olevat maa-alueet, teollisen monokultuuriviljelyn sekä geenimuuntelun. Vaikka haasteet ovat suuret, ei taistelu lakkaa, vakuuttaa MST:n Parán koordinaattori Ulisses Manaças.. Toimin järjestön koordinaattorina, 38 kylän edustajana 20062007. Sitä ei kuitenkaan tulisi arvioida markkinoiden kriteereillä. Nyt vaaditaan muutosta maan käyttöön, maanviljelijöiden osallistumista ja ruokasuvereniteettipolitiikkaa. MST:n nykyhaasteina ovat väkivalta, yritykset kriminalisoida liike ja puolueellinen media. Minuun käytiin jopa käsiksi. Agribisnes yhdistää suurmaanomistuksen ja kansainvälisen pääoman. Nyt ihmiset ovat riippuvaisia apuohjelmista, mikä on huolestuttavaa ruoan hintojen noustessa ja rahan menettäessä arvoaan. Minua ja perhettäni alettiin uhkailla. Se "oikeuttaa" poliisin tai maanomistajien MST:hen kohdistaman väkivallan tai yritykset kriminalisoida liike lainsäädäntöä muuttamalla, selittää ihmisoikeusjärjestöaktiivi Roberta Amanajás Parásta. Toisella kerralla he raahasivat minut metsään, sitoivat puuhun ja kiduttivat minua kahdeksan tuntia. Kaupunkien laitamille muuttavat maalaiset liittyvätkin helposti esimerkiksi Brasilian maattomien liikkeen MST:n riveihin taistelemaan maareformin ja yhteiskunnallisen muutoksen puolesta. Johanna Suhonen tutkii agribisneksen ja MST:n toimintaa Brasiliassa ruotsalaisessa dokumenttiprojektissa. Ennen maaseudulla kaikki tuotettiin itse. Se selittää osaltaan miksi hallitusten sosiaaliset uudistusohjelmat näyttävät ajautuvan umpikujaan kerta toisensa jälkeen. Tämä malli ja monikansalliset yritykset ovat MST:n, kansainvälisen Via Campesinan ja maailman pienviljelijöiden ja maattomien liikkeiden yhteinen vastustaja. Tuomitsin soijanviljelyn aloittamisen Santarémissa, suuryritysten toimet alueella ja rakentamisen alkuperäisväestön alueilla. Luokkajako luo valtavia paineita muutokselle. jatkamisen puolesta ja haluaa toisen Parásta Rondôniaan, jossa sillä on toinen tehdas. Maatalouden on oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, päämääränään ruokasuvereniteetti. Heidän mielestään halusin estää Amazonian ja erityisesti Santarémin kehityksen. Apuohjelmista slummeihin Vientiin suuntautuva maatalousmalli sotii myös ruokasuvereniteetin ajatusta vastaan. Brasilian mediaomistus on keskittynyt seitsemälle perheelle. Brasiliassa sotilasvallankaappauksen jälkeisinä vuosikymmeninä urbaani porvaristo kiinnostui maaseudusta, investoi, koneisti ja panosti infrastruktuuriin. Tavoitteenamme on laajentaa rintamaa ja dialogia yhteiskunnan kaikilla tasoilla Brasiliassa ja kansainvälisesti, saada kaupungit ja nuoret mukaan, kouluttautua, sekä laajentaa ja lisätä konkreettista toimintaa maaseudulla ja kaupungeissa. Apuohjelmat eivät jatku loppumattomiin; rahalla ei muuteta yhteiskuntaa. Hallitus ei kuitenkaan tue agroekologiaa ja maatalouden alalla työskenteleviltä puuttuu tietoa ja tuntemusta vaihtoehtoisista tuotantotavoista
Heikon tilanteen ennakoidaan jatkuvan. Uusi tuotantolinja alkaisi toimia vuonna 2010 ja kaksinkertaistasi Veracelin selluntuotannon vuoteen 2012 mennessä. Vuonna 1988 Brasilian perustuslakiin tehtiin tärkeä lisäys, jonka mukaan intiaanien maat tulisi rajata ja jakaa uudelleen viiden vuoden kuluessa. Eunápoliksen eteläosaan tulevaan tehtaaseen investoidaan miljardi Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi yhtiö rajoittaa tuotantoaan Saksassa, Belgiassa ja Ruotsissa. Kiina, Venäjä) on kaavailtu tuotannon sijoituspaikoiksi. Veracelin uusi tehdas ylitti jo vuonna 2006 sille asetetun 900 000 tonnin vuositavoitteen 76 000 selluloosatonnilla. Huhtikuussa 2008 hyväksyttiin Stora Enson ja Aracruzin Guíaban tehtaan laajennus. nätystuloksia. Yhtiö ilmoitti myös myyvänsä Summan tehtaansa hakukoneyhtiö Googlelle ja lykkäävänsä päätöstä rakentaa sellu- ja paperitehdas Venäjälle Nizhni Novgorodiin. Maalain mukaan ulkomainen yritys saa omistaa Brasilian rajalla korkeintaan 150 neliökilometrin laajuisen alueen ilman lupaa. INCRA päätti, etteivät ne ole lain mukaisia. Veracel Brasiliassa Brasiliassa Stora Enso osti metsäyhtiö Veracruz Florestalin vuonna 1997. Aracruz ja Stora Enso ilmoittivat tammikuussa 2008 aikovansa rakentaa uuden Veracel-tehtaan Bahiaan. Tehtaat tahkoavat en- Intiaanit selluyhtiön jaloissa Brasilian valtio tukee suurilla summilla monokulttuuriviljelyä, työllistävämmän pienviljelyn sijaan. Lähes puolet Veracelin omistamista alueista on omistettu huonontuneen Atlantin sademetsän elpymiseen ja suojeluun, johon maassa toimivat monikansalliset selluyhtiöt ovat Brasilian lain mukaan velvoitetut. Intiaanien ääni kuuluu kansalaisjärjestöjen kuten MST:n ja Via Campesinan kautta. Helmikuussa Stora Enson Suomen johdon ilmoitettiin osallistuvan säästötalkoisiin luopumalla kuukauden palkastaan tänä vuonna. Yhtiön tuottama selluloosa menee Aracruzin ja Stora Enson käyttöön. Maat laillistaakseen se loi Agropecuária Azenglever -yhtiön, jonka omistajiin kuuluu Stora Enson Latinalaisen Amerikan yksikön apulaisjohtaja Otávio Pontes. Brasilian asutuksen ja maareformin instituutti INCRA hylkäsi kaksi Stora Enson hakemusta. Johdon tulospalkkiot maksetaan yhtiön osakkeina, jotka maksetaan vuonna 2011. Veracelin edustajat kiistävät väitteen vedoten tieteellisen näytön todistavan eukalyptusviljelmien parantavan maaperän laatua. Maaliskuu 2009 Numero 1 23. Maita on viety erityisesti Tupinikim- ja Guarani-intiaaneilta, jotka ovat taistelleet vuosikymmeniä selluyhtiöitä vastaan. Suuremman alueen omistamiseen tarvitaan erityislupa. Säästöt johtuvat joulukuun 894 miljoonan tappiollisesta tuloksesta. Näistä eukalyptusviljelmiä on 78 100 hehtaaria eli 47,5 prosenttia. Tämä paperintuotantoyhtiö omistaa 164 600 hehtaaria maata kymmenen kunnan alueella Etelä-Bahiassa. Samaan aikaan yritys lopettaa tehtaitaan Pohjoismaissa ja siirtää tuotantoaan Brasiliaan. Stora Enso on järjestelmällisesti supistanut vuodesta 2007 lähtien tuotantoaan Suomessa ja Ruotsissa kustannusten leikkaamiseksi. Eukalyptusviljelmän vuosituotto saattaa olla 700 reaalia/hehtaari, mutta kahvin, kookos- pähkinän, banaanin, limetin ja mangon viljely on 920 kertaa tuottavampaa kuin eukalyptuksen. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2012 ja tuottavan 1,4 miljoonaa tonnia selluloosaa vuodessa. Aiemmin Stora Enso oli hankkinut maita muun muassa Deflin-nimisen yhtiön avulla. Stora Enso pelaa etelässä Stora Enso siirtää tuotantoaan etelään, mutta millä hinnalla. Kolme vuotta myöhemmin puolet yhtiön omistuksesta siirtyi norjalaiselle Aracruzille, ja yhteisyritys sai nimekseen Veracel. Megakompleksi sijaitsisi luultavasti Valadares Minas Geraisissa, yhtiön kahden tuotantoyksikön välissä. Bulvaanit hankkivat maat Stora Enso hankkii maata paikallisten bulvaaniyhtiöiden avulla. Yhtiö aloitti tammikuussa 2009 yt-neuvottelut, joissa keskustellaan jopa 5 000 henkilön lomauttamisesta. Alkuperäisasukkaat ja kansalaisjärjestöt käyttävät eukalyptusviljelmistä nimitystä "vihreä aavikko", koska ne tuhoavat muun kasvuston ja kuluttavat vettä monikymmenkertaisesti muuhun kasvillisuuteen verrattuna. Vastikään yhtiöllä on ollut ongelmia laillistaa maa-alueita. Jo edellisenä syksynä kerrottiin, että vuosina 20092010 työpaikkoja katoaa 550 kappaletta. Vieläkään tässä ei ole onnistuttu. kysyy Brasilian tilannetta tutkinut Rita Dahl. Stora Enso korostaa uusimmassa vuosikertomuksessaan eettisyyttä ja myös työntekijöitä koskevaa yhteiskuntavastuuta keskeisinä arvoinaan. Muitakin matalien tuotantokustannusten ja työvoiman maita (mm
www.vientiluotto.net/AracruzSUOMI.pdf Instituto Observatório Social: Responsibilidade Social na Veracel Celulose. Brasilian ympäristöministeriön vuonna 2006 julkistaman tutkimuksen mukaan EteläBahiassa on jäljellä enää vain neljä prosenttia Atlantin sademetsästä. Alihankkijoiden asema on vielä huonompi, eikä heillä ole samoja oikeuksia kuin vakituisilla työntekijöillä. painos. Veracelia on syytetty myös ympäristön jokia saastuttavien aineiden käytöstä. Relatório do Projeto Veracel, firmado entre Soliedaridade Sindical da Finlândia e o Instituto Observatório Social. Vitória 2005. Yhtiöiden käyttämät torjunta-aineet ovat aiheuttaneet vakavia sairauksia kuten im- muunikatoa, sokeutta ja sydänkohtauksia kymmenille työntekijöille. Kloori myrkyttää veden. Stora Enso: Our company, our choices annual report 2007. Esimerkiksi Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanjan ja FASEn Viennillä vihreä aavikko -raportista selviää, että sellutehtaat aiheuttavat myös hengitysvaikeuksia ympäristössä asuville. Toukokuussa 1993 paljastui merkittävin ympäristörikos Veracelin historiassa. Ympäristöjärjestöt Greenpeace, SOS Mata Atlântica, CDDHTeixeira de Freitas ja CEPEDES paljastivat Veracelin laittomat Atlantin sademetsän hakkuut, jotka johtivat yhtiölle asetettuihin kauppasulkuihin touko- ja lokakuussa 1993. Alihankkijoiden nostamat oikeusjutut Veracelia vastaan ovat johtaneet vain harvoin tuomioihin. Lisää aiheesta Ytimen verkkosivuilla. Lähteitä: Koopmans, José: Além do Eucalipto: O papel do Extremo Sul. Paikalliset ympäristöjärjestöt ovat kartoittaneet sellutehtaiden ympäristövaikutuksia tutkimuksissaan. 2007. Nämä tavoitteet istuvat huonosti yhteen Brasiliassa vallitsevien työolosuhteiden kanssa, joihin katolinen pappi ja ympäristöaktivisti José Koopmans on perehtynyt ehkä perusteellisimmassa brasilialaisia selluyhtiöitä käsittelevässä kirjassaan Além do Eucalipto (2005). Metsätyötapaturmissa on katkennut jalkoja, haavoittunut selkiä ja silmiä, mutta selluyhtiöitä ei ole tuomittu korvauksiin työoikeudessa. Bahiaan vuosina 19701985 tulleet sellu- ja paperiyhtiöt, kuten Veracruz, Suzano Bahia Sul, Aracruz ja CAF Santa Barbara tuhosivat 70 prosenttia alueen alkuperäisistä Atlantin sademetsistä. Eräs näistä tuomioista annettiin huhtikuussa 2008, jolloin viides alueellinen työoikeus tuomitsi Veracelin ja Eunápoliksen, Itagirimin ja Itapebin kunnat maksamaan viidelle Ser Criança -ohjelman virkamiehelle lomarahat ja sakkoa. Tuhoutuva Amazonas Sellu- ja paperiyhtiöt ovat nopeasti vaikuttaneet Amazonasin sademetsän tuhoutumiseen. Työolosuhteiden lisäksi Koopmansin teoksessa käydään läpi selluyhtiöiden ympäristövaikutuksia ja paikallisyhteisöjen taisteluita muun muassa paikallisten ympäristöjärjestöjen tuottamien tilastojen valossa. Tuomion yhtiö sai vasta vuonna 2008 ja valtavat alueet takavarikoitiin. http://www.veracel.com.br/web/en/florestais/ Marcelo Calazas Soares & Winfried Overbeek: Viennillä vihreä aavikko. 2008. Se puolustautuu väittämällä käyttävänsä maatalousministeriön suosittelemia glifosaattiin ja sulfuramidaan perustuvia vähämyrkkyisiä torjunta-aineita. Tappavaa työtä Stora Enso ilmoittaa vuosikertomuksessaan visionsa olla maailman johtava metsätuotteiden toimittaja, jonka asiakkaat ja investoijat valitsevat eettisten arvojen takia ja josta sen työntekijät ovat ylpeitä. Vaikka Norjassa kloorivalkaisu lopetettiin vuonna 1999, Brasilian sellutehtaissa sitä hyödynnetään yhä. Vuosikertomus. FASE-ES, 2003. Aika näyttää miten maailmanlaajuinen lama vaikuttaa Stora Enson kautta elämään niin Amazonilla kuin Suomessa. Rita Dahl on vapaa kirjailija, toimittaja ja sananvapausaktivisti, joka välittää myös ihmisoikeuksista ja eritasoisesta kestävästä kehityksestä. Vuosien varrella Veracel on saanut tuomioita myös käyttämistään kasvimyrkyistä. São Paulo, heinäkuu 2005. 24 Numero 1 Maaliskuu 2009. Sellutehtaassa työskentelevien sairastumisriski syöpään ja hepatiittiin on kloroformin vuoksi nelinkertaistunut. 2. http://www.storaenso.com/media-centre/ publications/annual-report-2007/Pages/annual-report-2007.aspx Veracel: Forestry Operations
mukana on toteutettuja vaihtoehtoja www.intokustannus.fi. 96 sivua. Tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän Eurooppalainen menestyst lysoi ympäristöja kuvallista esitystä. Kartasto ana lle, imustiedon valossa, noin 150 karttaa tutk penemiselle ja hiilidioksidiongelma tää ratkaisuehdotuksia ilmaston läm kysymyksiä ja esit maailman eri puolilta. Ympäristö Atlas Erikoistarjous Ytimen lukijoille myynti@mondediplo.fi Mainitsethan tilauksen yhteydessä olevasi Ytimen lukija. 13 T! TILAA NYeos nyt suomeksi
Vaikka talouskasvu vaikuttaa elämänlaatumme huomattavasti, ei vaurauden lisääntyminen lisää onnellisuutta tiettyn pisteen jälkeen. Tulevaisuuden kaupungeissa voi olla paljon hyvääkin, mikäli ne kehittyvät kaupunkilaisten ehdoilla, kirjoittaa Jussi Nokkala. Kirjassaan Hot, Flat and Crowded New York Timesin toimittaja Thomas L. Tehtaillessaan vihreämpää tulevaisuutta Friedman tuntuu kuitenkin jättävän huomioimatta mahdollisuuden kehittää kaupunkien elintilaa viihtyisämmäksi. Friedman tarjoaa ratkaisuksi Aasian kaupungistumiseen kestäviä kyläyhteisöjä, joiden asukkaat elävät suurkaupunkien ulkopuolella. Vaikka käsitykset onnellisuudesta eroavat toisistaan, Layardin mukaan on seitsemän yleistä tekijää, jotka vaikuttavat onnellisuuteen: perhesuhteet, taloudellinen tilanne, työ, yhteisö ja ystävät, terveys sekä henkilökohtainen vapaus ja henkilökohtaiset arvot. Osmo Soininvaara on ehdottanut ratkaisuksi siirtymistä riittävän vaurauden ajattelumalliin vaihtamalla palkankorotukset vapaa-aikaan. Mikä tekee Jyväskylästä onnellisen kaupungin? Kestävät Kaupungit perustuvat onnellisille asukkaille Enemmistö maailman väestöstä asui kaupungeissa ensimmäistä kertaa historiassa vuonna 2008. Suomessa riittävän vaurauden myötä lyhyet Thaimaan matkat voisivat vaihtua pitkiin kesälomiin kotimaassa. Kehityksen ensisijaisena mittarina vakiintunut bruttokansantuote kertoo valitettavan vähän ihmisten elinoloista ja hyvinvoinnista. Kun ihminen käsittää onnellisuuden vain vertaamalla omia tuloja muiden tuloihin, on seurauksena jatkuva kilpajuoksu. Urbanisoitumisen vaikutuksia on pohdittu maailmalla ja Suomessa, mutta konkreettiset kehitysehdotukset ovat olleet harvassa. Tämä kuiten- kin johtaa pidemmällä aikavälillä yhteiseen tappioon. On syytä kysyä, voitaisiinko kaupunkien ongelmat ratkaista kaupungeissa, kuormittamatta entistä enemmän niiden ulkopuolista ympäristöä. On löydettävä keinoja, jotka painottaisivat siedettävän tulevaisuuden sijaan ekologisesti kestävää mutta myös onnellisuuteen perustuvaa tulevaisuutta. Taloustieteilijä Richard Layardin mukaan tämä riittävän vaurauden elintaso saavutettiin länsimaissa 1970-luvun aikana. 26 Numero 1 Maaliskuu 2009 Onnellisuus ja vauraus puntarissa Ihmiskunta elää edelleen yli maapallon tarjoamien luonnonvarojen eikä nykyinen kehitysmalli ei edistä riittävissä määrin ihmisten onnellisuutta. Taloudellisen tilanteen merkitys on keskeinen. Lisäksi kiivaan työrytmin kautta kehittynyt yksityistyminen voisi kääntyä kaupunkilaisyhteisöllisyydeksi, kiireisen aikataulun vaihtuessa lyhyempiin työpäiviin ja mahdollisuuteen vaikuttaa laajemmin omaan onnellisuuteen. Uudet onnellisuuden mittarit Englantilaisen New Economics Foundation -tutkimuslaitoksen kehittämä Happy Planet Indexin mittaa eri maiden asukkaiden elinikäodotetta ja onnellisuutta suhteessa ekologiseen jalanjäl-
3) Jyväskylä urbaania maaseutua: yhdyskuntarakenteen tehostumista vai hajautumista. Äärimmäinen köyhyys tai valtava ekologinen jalanjälki tiputtaa maita, kuten Yhdysvaltoja, Arabiemiraatteja tai Qataria sen peränpitäjiksi. Oppilaat ja ohjaajana Satu Joutsensalo Secco Finland Oy Kierrätysmateriaaleille uusi elämä työpajassa, vapaa pääsy. Tauko 15 min Ekokauppa Ekolo tarjoilee kahvia ja teetä. "28 Hours in Jyväskylä" Audiovisuaalinen teos, Neo Kekkonen, 3 min. 15 min. Alati kiihtyvää urbanisaatiota on vaikea estää, eikä periferian kuormittaminen ole kestävä ratkaisu. Tapahtuma päättyy 17.00 Työpajat ja muu oheistapahtuma: Palokan lukion oma työpaja Jyväskylän Taidemuseon työpajatilat. 2) Onnellisuus, aika ja kaupunki Raija Julkunen, dosentti, Jyväskylän yliopisto, 20 min. Vertailussa pärjäävät parhaiten saarivaltiot sekä latinalaisen Amerikan maat. Aleksi Neuvonen, Ilkka Halinen ja Jyväskylä Visio-ryhmien edustajat. Megapolis 2023 Jyväskylässä onnelliset kaupungit -tapahtuma lauantaina 28.3.2009, Aalto-Sali, Väinönkatu 7, 40100 Jyväskylä Ovet auki klo 11.00 Valokuvataiteilija Maija Holma toteuttaa ensi-iltansa saavan multimedia teoksen kahdelle seinälle Aalto-saliin. SEMINAARI 12.00 OSA I 1) Onnelliset kaupungit Aleksi Neuvonen, tutkija, Dodo ry:n varapuheenjohtaja. 3) Miten kaupungeissa pienennetään jalanjälkeä. 20 min. Mitä ympäristöongelmille voi kaupunkirakenteella ja asumisella tehdä, asukkaiden onnellisuutta unohtamatta. 2) Koulu toimii positiivisena pyörteenä koko yhteisölleen Valmisteltuja puheenvuoroja ja keskustelua. Kestävien kaupunkien kehittyminen edellyttää uudenlaista kaupunkikäsitystä, joka perustuu kaupungin asukkaiden onnellisuuteen. Jussi Nokkala on ympäristöjärjestö Dodo ry:n hallituksen jäsen. 30 min. Suomikin sijoittuu kauas listan kärjestä, sijalle 132. Ympäristöjärjestö Dodo ry:n kehittämä Happy Cities Index tarjoaakin tällaisen välineen kaupunkien kestävän onnellisuuden tarkasteluun. Valmisteltuja puheenvuoroja ja keskustelua. Paikka: Aalto-salin lämpiö keen. Edellisten lisäksi keskustelemassa mm. 3) Jyväskylä Visio -ryhmien esitykset Neljä paikallisista toimijoista koostuvaa ryhmää esittelee oman näkemyksensä kaupungin kehittämisestä. Stand up: "Miten välttyä vaipumasta ilmastonmuutosähkyyn?", 15 min. OSA II 1) Mihin suuntaan Jyväskylää viedään. Tietotorilla yhdistykset ja yritykset esittelevät toimintaansa. Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, 10 min. Osiossa keskitytään varsinaisiin tekoihin ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi kaupungeissa. Tauko PANEELIKESKUSTELU 14.35 (Kunkin jakson kesto 30 min) 1) Keskustelu seminaarin aiheista. 57min/ryhmä, yhteensä n. Sen sijaan, että pakenisimme kehitystä maalle, on palattava takaisin kaupunkeihin. Vertailussa parhaiten pärjäävät kaupungit voisivat toimia esimerkkinä muille, joiden avulla voitaisiin saada selville syitä kaupunkien onnellisuuteen ja ekologisuuteen. Myös kasvavia suurkaupunkeja tulisi tarkastella kestävän onnellisuuden ja Happy Planet Indexin näkökulmasta. Tietotori palvelee. Kuva: Kaisa Lipponen Lisätietoja: Sari Asikainen, sari.asikainen@dodo.org www.megapolis2023.org www.dodo.org. 2) Kaupunkilaiset ja tilan politiikka Emilia Palonen, kulttuuripolitiikan lehtori, Jyväskylän yliopisto, 20 min. Siinä painotetaan osallistumista: onnellinen kaupunki edellyttää kaupunkilaisten mahdollisuutta osallistua kaupunkisuunnitteluun, uudenlaista yhteisöllisyyttä sekä luovia liikenneratkaisuja. arkkitehtejä ja oppilaita. Väestönkasvu on merkittävä haaste ihmiskunnalle. Keskustelemassa mm
Valtion nähdään turvaavan yhteisö ja yhteisvastuu, yksilön ja markkinakeskeisen kilpailun sijaan. Ennen kaikki tiet veivät Maailmanpankin ovelle Washingtoniin. Hyötyjänä on suurmaanomistajaeliitti, oikeiston kivijalka. Poliittinen palo takaa muutoksen? Moralesin nostivat valtaan myös intiaani-intellektuellit, kansalaisaktivistit ja jopa intiaaninaiset. Vuonna 2006 valittu presidentti puhuu demokraattisesta vallankumouksesta. Vasemmistolaisten ja kommunistien mielestä muutokset taas eivät ole riittäviä. Presidentin viljelemä sananparsi, jonka mukaan Bolivia tarvitsee kumppaneita, ei isäntiä, kiteyttää suhteen ulkovaltoihin. Kansanäänestys osoitti selkeästi maan kahtiajakautumisen. Onko vastarinnan retoriikka onnistuttu muuttamaan poliittisiksi linjauksiksi ja ohjelmiksi. Moralesin suosio on merkinnyt perinteisten puolueiden kannatuksen romahdusta ja niiden katoamista poliittiselta kartalta. Mitä uusi aika on tuonut. Myönnytyksien myötä maareformi ei tule koskemaan ennen uutta perustuslakia hankittuja maita. Moralesin tähänastiset kansallistamishankkeet on tuomittu oikealta ja vasemmalta. Varakkailla itsehallintoa vaativilla alankoalueilla sen vastustus oli samaa luokkaa. Vierailu ministeriöön paljastaa, kuinka nuoret keskiluokkaiset kaupunkilaiset tekevät Che Guevaran suojelevan katseen alla omaa uravallankumoustaan. Virkamiehistö on myös erittäin nuorta. Muutos on suosinut kaupunkien perinteistä vasemmistoa ja kansalaisjärjestöväkeä. Hajanainen oikeisto yrittää kerätä voimiaan tukeutumalla alankoalueiden suurmaanomistajiin ja talouseliittiin. Luonnonvarojen kansallistamista vaadittiin yleisesti jo vuosituhannen alussa, kun tuolloisen perustuslain katsottiin pönkittävän talouseliitin ja ulkomaalaisten yritysten etuja. Hallituksen vastustajat ovat tulkinneet ne sosialismiksi. Nykyisin talouspolitiikan ohjakset ovat tiukasti valtion omissa käsissä. Uuden perustuslain tarkoituksena on edistää alkuperäiskansojen oikeuksia. Uudistus laittoi kuriin epäsuhdan matalapalkkaisten virkamiesten ja ruhtinaallisiin korvauksiin tottuneiden konsulttien välillä, mutta johti Itsemääräämisoikeutta etsimässä Tultuaan valituksi presidentiksi Evo Morales alkoi toteuttaa lupaamaansa luonnonvarojen kansallistamista ja perustuslakiuudistusta. Vastarinnasta tekoihin? Bolivia muutoksen mutkaisella tiellä Alkuperäisväestöön kuuluva Evo Moralesin nousi Bolivian presidentiksi kolonialismia, imperialismia ja uusliberalismia vastustaneiden kansalaisliikkeiden ja intiaanijärjestöjen tuella. Naisliikkeet laidasta laitaan ovat kuitenkin tyytyväisiä lain hyväksyntään. Toinen merkittävä, vähän huomiota saanut muutos liittyy naisten asemaan. Dekolonisaatio taas viittaa valtion rakenteiden demokratisoimiseen ja kansallisen itsehallinnon vahvistamiseen. Siirtomaahistoria, Yhdysvaltojen ulkopolitiikka ja Maailmanpankin painostus nähtiin syypäiksi Etelä-Amerikan köyhimmässä maassa. Samalla myös virkamiesten, asiantuntijoiden ja konsulttien palkat romahtivat murto-osaan entisestään. Viime hetken kompromissi kirjasi oikeisto-oppositiolle perustuslakiin maanomistuksen ja yksityisomaisuuden suojan sekä alueellisen autonomian. Astuessa virkaan Morales laski oman kuukausipalkkansa noin 1500 euroon. Kansalaisaktivistien ja intiaanijohtajien siirtyminen maaseutukylistä ja protestimarsseista pääkaupungin ministeriöihin oli varsin nopea. Vaikka intiaanijohtajat ovat muutokseen pettyneitä, moni myöntää, että pitkään jatkuneen syrjinnän tuloksena alkuperäiskansoilta puuttuu koulutus, kokemus ja tekninen tieto valtionhallinnon hoitamiseen. Hallitus on näin kasvattanut valtion verotuloja, ja pystynyt toteuttamaan sosiaalisia uudistuksia, kuten opintotuki- ja eläkejärjestelmän. Suurimpana kiistakysymyksenä on ulkomaalaisten yritysten merkittävän suuri rooli öljy- ja 28 Numero 1 Maaliskuu 2009. Vuosien kuluessa ministerit ja poliittiset johtajat ovat kuitenkin keskiluokkaistuneet ja "valkoistuneet". Maan hallitukselle muutos merkitsee valtion uudistamista, jopa uudelleenperustamista. Maan valtaväestö, alkuperäiskansat, tunsi jääneensä kaupallisen hyödyn ulkopuolelle. Tasa-arvoon liittyvät kysymykset kirvoittivat kiivasta vastustusta katolisen opposition parissa viimeiseen saakka. kysyy Eija Ranta-Owusu. Muutoksella on Boliviassa monia nimiä. Perustuslaki turvaa muun muassa alkuperäiskansojen autonomian, yhteisöomistuksen ja monikielisyyskoulutuksen. maakaasusektoreilla. Presidentin toinen projekti, uusi perustuslaki, hyväksyttiin tammikuussa yli 60 prosentin kannatuksella. Köyhillä intiaanien asuttamilla ylänköalueilla perustuslakia kannatti valtaosa väestöstä. Siitä huolimatta oppositio jatkoi kampanjaa perustuslakia vastaan. Kyse ei ole vain siitä, että nuorissa olisi Bolivian muutoksen tulevaisuus
Joillain alueilla on tuntuvia parannuksia. Suurlähettilään karkottaminen ja kiivas antiamerikkalainen retoriikka on antanut Yhdysvalloille helpon oikeutuksen kauppasopimusten purkamiseen, vaikka todellisena tarkoituksena lienee vasemmistolaiseksi terroristiksi nimetyn kokajohtajan horjuttaminen. Poliitikot ja virkamiehet tuntevat ajavansa uutta ja omaa. Nuorentuneissa ministeriöissä riittää vallankumoushenkeä ja poliittista paloa, mutta ne kärsivät samalla tehottomuudesta ja heikkoudesta. Vahva kansallistunne huokuu vallankumoustoimijoiden ympärillä, ja nationalismi on otettu tosissaan myös oppositiossa. Kuvat: Johanna Pohjola Maaliskuu 2009 Numero 1 29. Se näyttäytyy spontaaneina ulkopolitiikan eleinä etenkin Yhdysvaltoja kohtaan. Väitöskirjatutkimuksessaan hän tarkastelee bolivialaisten poliittisten toimijoiden ja virkamiesten käsityksiä kehityspolitiikassa tapahtuneista muutoksista Evo Moralesin kaudella. Presidentti Barack Obaman kaudelta odotetaan kuitenkin elvytystä Yhdysvaltain ja Bolivian välisiin suhteisiin, etenkin kun bolivialaiset näkevät mielellään yhtymäkohtia "etnisten" presidenttien välillä. Nationalismi ja intiaaniperinteet Hallitus ei mielellään lokeroi politiikkaansa olemassa oleviin kategorioihin. Evo Morales onkin sanonut, ettei hän pelkää oppositiota eikä oikeistoa, vaan on varuillaan juuri omien tukijoidensa kansalaisliikkeiden ja intiaanijärjestöjen edessä. Uusi perustuslaki turvaa alkuperäiskansojen oikeudet mutta parantaa myös naisten asemaa. Konkreettisiin ehdotuksiin kuuluu maan enemmistöä edustavien alkuperäiskansojen uskomusten ja tapojen tuominen osaksi valtionhallintoa. Jos kansalaisliikkeillä ja intiaanijärjestöillä onkin ollut kykyä nostaa valtaan presidentti, silmäys epävakaaseen historiaan osoittaa, että pikemminkin ne ovat syrjäyttäneet epäsuosittuja poliitikkoja. Joulun alla julistettiin, että lukutaidottomuutta ei Boliviassa enää ole kolmantena maana Latinalaisessa Amerikassa. Kolonialismin, imperialismin ja uusliberalismin vastustus, "bolivianismi", on saavuttanut kaukaisimmassakin kylässä asuvan bolivialaisen tietoisuuden. samalla kokeneiden asiantuntijoiden aivovuotoon. Evo Moralesia kritisoidaan lyhytjänteiseksi. Tärkeät rakenteelliset ongelmat, kuten maanomistus ja työllisyys, ovat kuitenkin vielä ratkaisematta. Presidentin omat kokemukset Yhdysvaltain läsnäolosta ja väkivallasta ajalta, jolloin hän johti kokanviljelijöiden ammattiliittoa, värittävät hänen suhtautumista Yhdysvaltain suurlähetystöä, kehitysyhteistyötä ja huumesotaa kohtaan. Käytännössä on vielä epäselvää, miten moderni oikeusvaltio voidaan sovittaa yhteen perinteiden kanssa. Kuubalaisten ja venezuelalaisten tukeman lukutaitokampanjan hyötyjistä yli 80 prosenttia oli intiaaninaisia. Siksi sosiaaliuudistukset vähentävät köyhyyttä vain hieman. Intiaaniperinteet kuitenkin merkitsevät sitä uutta ja omaa, johon poliitikot ja virkamiehet pohjaavat kehityksen ja yhteiskuntamallinsa. Eija Ranta-Owusu on tutkija Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksella. Tästä kärsivät kuitenkin tuhannet pienituloiset työläiset ja pienyrittäjät, jotka ovat talouskriisin kynnyksellä menettäneet tulonsa ja työpaikkansa. Tie kohti voittoa ei jatku, ellei äänestäjien tarpeisiin vastata. Moni sosiaalinen uudistus hyödyttääkin nimenomaan köyhää enemmistöä, joka on presidentin kannattajakunnan ydinjoukkoa. Sen politiikka ei edistä kapitalismia muttei myöskään ole sosialismia. Jotta vallankumoukseksi markkinoitu prosessi vaikuttaisi pysyvästi etenkin alkuperäiskansojen elämään, on hallituksen siirryttävä pikaisesti vastarintaretoriikasta konkreettisiin toimenpiteisiin
Parlamentin vallan määrä ja laatu riippuu Lissabonin sopimuksen ratifioinnista, mutta EU:lla on jo nyt paljon valtaa lainsäädäntöön. (euflagmemorial.wordpress.com) Euroopan unionin politiikka jää taustalle Eurooppa-politiikka puhuttaa tänä keväänä, kun parlamenttiin valitaan jäsenmaiden kansalaisten ja eurooppalaisten puolueiden edustajat. Parlamentissa käsitellään asioita, vaikka lopulliset päätökset tehtäisiinkin jäsenmaiden välillä hallitustenvälisissä 30 Numero 1 Maaliskuu 2009 kokouksissa ja komissiossa. Silti nykyisen unionin puheenjohtajamaan euroskeptikko presidentti Vaclav Klaus haukkui sen vähäpätöiseksi parlamentin istunnossa 19. Vaalit pidetään kaikissa EU-maissa samaan aikaan ja Suomesta valitaan aiemman 14 edustajan sijaan 13 edustajaa. helmikuuta. Uutis- ja analyysivaje Suomalaisessa mediassa parlamentin työskentelyä seurataan melko vähän. Emilia Palonen nostaa esiin teemoja talven keskusteluista. uroopan parlamenttiin valitaan uudet edustajat 7. Nuoret romanialaiset, tuoreet unionin kansalaiset suunnittelivat uusia EU-lippuja Sibiussa, Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2007. Tämä nousi esiin muun. kesäkuuta
"Hiilivuodon" kriteerien sisään mahtuukin melkein koko päästökaupan alainen prosessiteollisuus. Muun teollisuuden eli energiavaltaisen prosessiteollisuuden osalta komissio esitti asteittaista siirtymistä päästöoikeuksien maksullisuuteen, lukuun ottamatta aloja, joita epäreilun kansainvälisen kilpailuasetelman vuoksi uhkaisi "hiilivuoto" eli uhka tuotannon pakenemisesta muualle. Liikenteen, rakennusten lämmityksen, maatalouden ja muiden päästökaupan ulkopuolelle jäävien alojen osalta EU:n jäsenmaat sopivat maakohtaiset päästövähennystavoitteet. Päätöstä edelsi ankara vääntö, ja lobbaus kävi huippukierroksilla. Vaikka yleisöstä Helsingin Sanomain Olli Kivinen vieritti vastuun poliitikoille ja Jukka Tarkka kansalaisille itselleen, totuus on, että resursseja Arkadianmäen eduskunnan ja hallituksen työskentelyn seuraamiseen on paljon enemmän kuin Brysselin parlamentin tai komission. Tähän keskittyi raivokkain lobbaus. EU:n päätöksiin jäi paljon skarpattavaa. Maaliskuu 2009 Numero 1 31 Mikä sitten onkaan meppien tehtävä. Mauri Pekkarinenkin julisti, että Suomi ei tule huippukokouksesta ulos ilman ilmaisia päästöoikeuksia paperiteollisuudelle. Onneksi EU:n ilmastolakeihin sisältyy myös päätös siitä, että tavoitteita tiukennetaan kansainvälisen ilmastosopimuksen jälkeen. Ketä he edustavat, paitsi Suomen kansaa. Alat ajoivat joko ilmaisia päästöoikeuksia tai kaikkien alojen määrittelemistä "hiilivuotoaloiksi". Suomalainen Eija-Riitta Korhola, yksi innokkaimmin teollisuuslobbarien asiaa ajaneista mepeistä, perusteli ilmaispäästöjä kansainvälisen sopimuksen puutteella ja väitti, ettei kyseenalaista varsinaista ympäristötavoitetta, eli päästövähennyksiä. Korhola ja kumppanit jäivät Europarlamentissa vähemmistöön, mutta teollisuus lobbasi myös hallituksia. Kymmenen vuotta sitten uskottiin, että kahden asteen lämpeneminen ei vielä johtaisi suurkatastrofeihin, mutta nykytiedon valossa se on liikaa. Mikä sitten onkaan meppien tehtävä. Eniten lobbauslounaita ja -illallisia järjesti Saksan kemian teollisuus, mutta myös Suomen paperi- ja metalliteollisuuden lobbarit olivat hyvin aktiivisia. Suomalaiset mepit Anneli Jäätteenmäki etunenässä kritisoivat suomalaista mediaa siitä, ettei parlamentin työskentelyä seurata. Ketä he edustavat, paitsi Suomen kansaa. Monen mepin nettisivulla europuolue ei ole esillä. Tuorein mepeistä Eva-Riitta Siitonen puolestaan ihmetteli, että parlamentissa tapahtuu liikaa. EU-kirjeenvaihtajia on vähän: Helsingin Sanomilla ja Kauppalehdellä on molemmilla yksi, Ylellä yksi suomenja yksi ruotsinkielinen toimittaja, ja Aamulehti ja Turun Sanomat jakavat yhden yhteisen toimittajan. Nyt firmat saavat hiilidioksidin tuprutusoikeutensa pääosin ilmaiseksi vuoteen 2012. Näin päätettiinkin, lukuun ottamatta uusien jäsenmaiden siirtymäkautta. Pääministeri Matti Vanhanen kritisoi 2. Rakennusten energiaremonttejen ja joukkoliikenteen kehittämisen sijaan rahoitetaan vaikkapa aurinkopaneeleita johonkin kehitysmaahan. tammikuuta järjestämässä tilaisuudessa "EU 20092014: Kaikki on globaalipolitiikkaa?". EU:n ilmastotavoitteet vuoteen 2020 asti näyttävät kunnianhimoisilta, ilmaston tutkijoista välttämättömien muutoksiin verrattuna ne näyttävät porsaanreikineen aivan riittämättömiltä. Ilmastopaketin käsittelyssä väännettiin kättä ja lobattiin siitä, jaetaanko hiilidioksidin tuprutuskiintiöt ilmaiseksi vai joutuuko teollisuus ostamaan ne, ja siitä, kuinka paljon EU:n jäsenmaat voivat kuitata omia päästövähennyksiään rahoittamalla ilmastoinvestointeja kehitysmaissa. Satu Hassi Satu Hassi, vihr., istuu Vihreiden Euroopan vapaan allianssin ryhmässä. Lobbaus vesitti EU:n ilmastotavoitteita Viime joulukuussa hyväksyttiin EU:n niin sanottu ilmastolakipaketti. Käsitys siitä, miten paljon kasvihuonekaasuja voi tupruttaa, jotta kaksi astetta ei ylittyisi, on tullut reippaasti alaspäin. Kansallista etua vai eurooppalaisia puolueryhmiään, joiden riveissä istuvat. Satu Hassi löysikin syyn kiireeseen: lobbaus, joka ilmenee "toimintana" ja "tietona". Ikävä kyllä 80 prosenttia päästövähennyksistä vuosina 20052020 toteutetaan EU:n ulkopuolella. Toivottavasti ilmastosopimus syntyy Kööpenhaminassa ensi joulukuussa. Kuitenkin Korholan ehdotusten mukaan prosessiteollisuuden päästökatto ei alene eikä päästöoikeuksien ilmaisjako pääty kansainväliseen sopimukseen. Uusiutuvan energian osalta kiihkeimmin kiisteltiin biopolttoaineiden kriteereistä. helmikuuta "Yhteinen tahtotila EU-politiikasta"-seminaarin avauspuheenvuorossaan meppejä siitä, etteivät he äänestäneet. Kansallista etua vai eurooppalaisia puolueryhmiään, joiden riveissä istuvat. muassa Ulkopoliittisen instituutin 23. Kuinka nämä ehtivät seurata kaikkea hyörinää parlamentin ja komission parissa. Jopa Yhdysvaltain tuoreen presidentin Barack Obaman ensi töikseen uudistamista lobbauslaeista ne aikaisemmat eli löysemmät olivat tiukemmat kuin EU:n parlamentin. Pääministerit lähtivät EU-huippukokoukseen ajamaan ilmaisia päästöoikeuksia "omilleen". Minkä mukaan he äänestävät. Olin päätöksenteon sisäringissä: Europarlamentissa ilmastopaketin yhden osan esittelijänä vedin asiasta neuvotteluja poliittisten ryhmien välillä ja olin parlamentin pääneuvottelija EU:n ministerineuvoston suuntaan. Komissio esitti, että sähköyhtiöt joutuvat kertaheitolla heti vuoden 2013 alusta ostamaan päästöoikeutensa huutokaupasta
Riitta Myeller Riitta Myller, sd., istuu Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmässä. Suomen hallituksen linjan mukaisesti eurooppalaisesta työlainsäädännöstä. Vanhanen penäsikin kenen asioita mepit ajavat Euroopan parlamentissa. Suurimmassa, Euroopan konservatiivien ja kansanpuolueen ryhmässä seinät ovat niin leveällä ja katto niin korkealla, että sinne mahtuvat yhtä hyvin Suomen Kokoomus kuin Berlusconin puolue Italiasta. Mutta tähän suuntaan ollaan jo menossa EU:n hyväksymän (parlamentissa punavihreän rintaman tuella) ilmastopaketin kautta. Tähän numeroon Ydin pyysi kaikilta istuvilta mepeiltä kolumnia, jossa he kertoisivat työstään erityisesti tietyllä politiikka-alalla. Tätä ei edesauta nokittelu ja pikkupolitikointi vaan rehti asioihin sisälle menevä yhteistyö. 32 Numero 1 Maaliskuu 2009 EU:n globaalit haasteet Tahtotila-seminaarissa kenties kiinnostavin puheenvuoro ei tullut Martti Ahtisaarelta tai Olli Rehniltä vaan Jorma Ollilalta, Euroopan tulevaisuutta suunnittelevan ryhmän varapuheenjohtajalta. EU-poliittiseen selontekoon tähdännyt "tahtotila" ei myöskään vielä avannut keskustelua niille EU-myönteisillekään aikuisille, jotka ovat nuoruutensa viettäneet 90- tai 2000-luvun EU:ssa, jopa opiskelleet tai työskennelleet muissa unionin jäsenmaissa, ja samaistuvat eurooppalaisuuteen, kolmikymppistä Urpilaista lukuunottamatta. Mepit eivät siis edusta kansallisen hallituksen kantaa, elleivät satu olemaan sen kanssa samaa mieltä. Palkansaajien Eurooppa? Vanhanen korosti lähtökohtanaan, että Suomi on EU:n jäsenmaa ja olisi aika keskittyä rakentavaan keskusteluun EU-politiikasta. Heistä yhdeksän vastasi. Euroopan parlamentissa valituksi tulleet edustajat sijoittautuvat eri poliittisiin ryhmiin. Tämä on hyvä alku, mutta vasta alku. Näiden ratkaisemiseksi ei riitä pelkästään vihreän energiateknologian kehittäminen jota etenkin Jutta Urpilainen aivan viisaasti nosti esiin. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki on kritisoinut sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilaista, joka esitti Suomen vasemmiston yhteistyön syventämistä Euroopan tasolla. Vasemmistoliiton mepit, jotka ovat olleet vahvoja vaikuttajia parlamentissa, kuten Marjatta Stenius-Kaukonen ja Outi Ojala, saivat paljon ja näkyvää aikaan tekemällä yhteistyötä sosialidemokraattisen ryhmän kanssa. Hänelle vastattiin, että mepit ajavat kansanvallan periaatteiden mukaan äänestäjiensä asiaa. Hajanaisen konservatiivien ryhmän vastapainoksi on useimmissa merkittävissä poliittisissa linjakysymyksissä mahdollista luoda ns. Arhinmäen argumentointi on ymmärrettävissä puoluepoliittisesti, mutta ei poliittisesti, kun poliittisella tarkoitetaan asioihin vaikuttamista. Myös eurooppalaisten puolueiden esittäytyminen olisi tärkeää, jotta tiedämme missä ryhmässä meppiehdokkaamme vaikuttaisivat. Mutta ketä varten EU on. Kysymyksiään sai esittää vain yksi alle nelikymppinen. Parlamenttivaalien alla Ydin toivoo esiin tulevan meppien työn ja arvojen. Tämä rintama on vienyt useimmat ympäristöön liittyvät asiat päätökseen, vaikka talousasioissa onkin vaikeampi saavuttaa edistyksellisten enemmistöä. edistyksellinen ryhmittymä. Jotta vaalien jälkeen saadaan tarvittavaa poliittista voimaa kääntää kehitys peruuttamattomasti vähähiiliselle, uusiutuvan energian linjalle, on se varmistettava punavihreällä yhteistyöllä. Puhuttiin eurooppalaisista palkansaajista, synonyyminä EU:n kansalaisille. Palkansaajien Eurooppa muuttuu pian eläkeläisten Euroopaksi, mutta siitä suuret ikäluokat eiväkeskustelleet. Edistykselliset voimat liittoon Euroopan parlamentissa Pääministeri Matti Vanhanen moitti suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä siitä, että iso osa mepeistä äänesti työaikadirektiivistä käydyssä äänestyksessä vastoin Suomen hallituksen tahtoa. Ainoana puhujista hän nosti esiin todelliset globaalit haasteet kuten ruoka- ja vesikriisit. Vihreät taas ovat leimanneet Urpilaisen viherpyykkäriksi tämän ehdottaessa Euroopan nostamista maailman johtavaksi vihertaloudeksi. Siihen tulevat sosialidemokraattien lisäksi yhtynyt vasemmisto (Suomen vasemmistoliitto), vihreät ja osa liberaaleista sekä riittävä määrä konservatiiveja. Puhujat, SDP:n puheenjohtajaa Jutta Urpilaista lukuunottamatta, olivat yli 40-vuotiaita. Tahtotila-seminaariin oltiin kutsuttu joukko suomalaista poliittista eliittiä. Tammikuisessa Upin järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa puhunut tutkija Toby Archer kysyi, eikö EU:n intresseissä olisi ottaa vakavasti Lissabonin sopimuksen kritiikki, joka kohdistuu juuri elitismiin EU:n kehittämisessä. Kolumnit julkaistaan kokonaisuudessaan Ytimen verkkosivuilla, seuraavilla sivuilla niistä on lyhennnelmät. Sosialidemokraatit joutuivat luovuttamaan suurimman ryhmän aseman pari vaalikautta sitten konservatiiveille. Nyt he ovat liberaaliryhmässä, joka puolustaa vähemmistöjen, myös homojen oikeuksia ja vastustaa EU:n maksamia maataloustukia. Vaikeinta se on ollut Keskustalle, joille sopivaa ryhmää ei ole parlamentissa. Ahtisaari sen sijaan ehdotti kehitysmäärärahojen suuntaamista kriisinhallintaan. Saman tilaisuuden puheenjohtaja Esko Antola jakoi puheenvuoroja tuntemilleen ja tärkeiksi näkemilleen ihmisille. Pikemminkin he äänestivät europuolueiden ja parlamentissa käydyn keskustelun mukaan. Mielenkiintoista oli, että ulkoministeri Alexander Stubb, nelikymppinen kokoomuslainen federalisti, näki eurooppalaisen projektin toisin Urpilainen, pikemminkin ulkopoliittisena kuin sosiaalisena. Siinäkin EU voisi kehittyä ja toimia edelläkävijänä. Satu Hassin kirjoitus paneutui tiiviisti juuri europarlamentaarikon työhön ja julkaistaan siksi hieman muita pidempänä. Emilia Palonen on Ytimen päätoimittaja ja tutkii usein päivätöinään eurooppalaisuutta.. Euroopan unioni joutuu vastaamaan haasteisiin niin talouden, teknologian kuin sosiaalisten rakenteiden työmarkkinoista alkaen aloilla. Kansallista laajemmalla tasolla toimiessaan se kohtaa myös globaalin eriarvoisuuden haasteet nopeammin. Joillekin suomalaisille puolueille eurooppalaisen ryhmän löytäminen on helpompaa kuin toisille. Ollila myös korosti paremman (ei enemmän) sääntelyn ja läpinäkyvyyden tarvetta
Kuvitellaan tilanne, jossa Ranska, Saksa tai Britannia olisi vuorollaan ilman omaa komissaaria viisi vuotta. Vaikka yksittäinenkin ihminen voi sinänsä vaikuttaa äänestämällä ryhmissä ja valiokunnissa, on tärkeää luoda liittoja. "Oma" komissaari, tuli hän sitten oikealta tai vasemmalta tai keskustasta, on kansalaisten silmissä symboli siitä, että jäsenmaa on tasavertaisesti edustettuna muiden joukossa. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että parlamentissa tehdään päivittäin päätöksiä ja ratkaisuja jotka vaikuttavat suomalaisen arkeen. Yksimielisen päätöksen saaminen kaikilta on vaikeaa, ellei mahdotonta. Mutta jos ei äänestä, ei ainakaan voi vaikuttaa. Toinen esimerkki on Lissabonin sopimus. Parlamentissa tärkeintä erityisesti pienen maan mepille ovatkin kontaktit. Irlantilaiset tekivät palveluksen kansalaisille, kun nostivat kissan pöydälle. Ville Itälä Ville Itälä kok., istuu Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä (EPP-ED).. Oman joukon voima Kulunut kausi täällä parlamentissa on ollut erittäin mielenkiintoinen etenkin tultuani nimitetyksi parlamentin suurimman ryhmän, EPP-ED:n varapuheenjohtajaksi. Yhteistyötä tulee kuitenkin enimmäkseen tehtyä oman EPP-ED-puolueen meppien kanssa. Se pitää varmasti paikkansa, mutta emme elä pelkästään järkevää arkea vaan myös symbolien ja mielikuvien maailmassa. Taatusti joistakin virassa olevista komissaareista tulisi silloin salkuttomien maiden bulvaaneja, mikä ei edistäisi asioiden avointa käsittelyä. Komissaarit ovat muodollisesti komission virkamiehiä, jotka eivät virkaa hoitaessaan saa ajaa yksittäisen jäsenmaan vaan EU:n kokonaisetua. Tosiasiassa komissaarit ovat poliittisia henkilöitä, jäsenmaissaan ansioituneita yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka eivät milloinkaan kokonaan irtaudu kotimaansa politiikasta. Tämä helpotti ja edisti kontaktien luomista, erityisesti säännöllisissä ryhmän kokouksissa joissa paikalla on aina edustettuna ryhmän ja puolueen johto, sekä EPP:n komissaarit. Tämänkin tulevan kauden aikana meidän tulee olla erittäin valppaina siitä tulee Suomelle erittäin tärkeä. Maaliskuu 2009 Numero 1 33. Valitettava tosiasiahan on se, että muutokset eivät tapahdu hetkessä. Pienen jäsenmaan komissaarin vertauskuvallinen merkitys kasvaa, kun nähdään, että suurillakin mailla on vain yksi komissaari. Tällä ehdotuksella EU on ampunut omaan nilkkaansa. Lissabonin sopimus pitää monesta hyvästä syystä saada voimaan, mutta komissaarikysymyksessä olen irlantilaisten änkyröiden kanssa samaa mieltä. Jokaisella jäsenmaalla tulee kaiken aikaa olla oma komissaarinsa. Konflikteja parlamentissa tapahtuu aina, mutta EU on demokraattinen yhteisö ja yhteisratkaisuun kuitenkin yleensä päästään kompromisseilla. EU:n hyödyistä ja vaikutuksesta Suomessa on väitelty jo kauan. EU:n eliitti on viisaudessaan järkeillyt, että komissaareja on jo nyt liikaa eikä kaikille riitä järkeviä töitä. Tärkeintä on, että jokainen saa kuitenkin äänensä ja mielipiteensä tuotua kuuluville. On tietenkin myös tilanteita jolloin yhteisymmärrykseen ei päästä, sillä jäsenmaita on 27. Molemmat Suomen komissaarit, Erkki Liikanen ja Olli Rehn, ovat mikkeliläisestä syntyperästään huolimatta nousseet komissioissaan vaikutusvaltaisiksi hahmoiksi. Lasse Lehtinen Lasse Lehtinen, sd., istuu Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmässä. Unionin harhalaukaus Tammikuun lopulla EU:n huippukokous pohti ilmaston lämpenemisen ja talouskriisin lisäksi umpikujaa, johon niin kutsuttu Lissabonin sopimus ajautui Irlannin kansanäänestyksen kielteisen kannan takia. Kansaa ei missään nimessä voi tyhmyydestä syyttää, vaan voi vain katsoa peiliin ja miettiä miksi näin on. Oma komissaari kuinka kevyellä salkulla tahansa on arvo sinänsä. Yksityishenkilöt eivät ehkä aina huomaa tekojensa ja ääniensä vaikutusta. Jokainen jäsenmaa nimittää komissaarinsa hallituksen päätöksellä. Viron komissaari Siim Kallas on hengen jättiläinen lilliputtimaasta. Irlantilaisia keljuttaa muun muassa se sopimuksen kohta, joka vähentää komissaarien määrää niin, että jatkossa jäsenmaat vuorollaan olisivat yhden vaalikauden vailla omaa komissaaria. Valitettavasti konfliktitilanteissa toimitaan liian herkästi suurimpien maiden ja ryhmien valtaäänen mukaisesti, ja pienemmät joutuvat vain kuunteluoppilaiksi kuten esimerkiksi finanssikriisin tapauksessa. Jos pienemmissä maissa vastustus on kovaa, täytyy näiden maiden poliitikkojen olla itsekriittisiä, ja miettiä miksi kansaa ei nyt saada mukaan
Esko Seppänen Esko Seppänen, vas., istuu Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/ NGL) riveissä. Hannu Takkula Hannu Takkula, kesk., istuu Euroopan liberaalidemokraattien ryhmässä (ALDE). EU:n suuntana liittovaltio Demokratia on sananmukaisesti kansan valtaa. On valvottava tiukasti sitä, että se käyttää vain sellaisia toimivaltoja, jotka jäsenmaat ovat sille yksimielisesti siirtäneet. Todellisessa demokratiassa, siis kansan vallassa, on ylitettävä puolue- ja ryhmärajat. Euroopan parlamentissa tarvitaan kokemusta ja yhteistyötä Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät. Siksi eurokraatit kammoksuvat kansanäänestyksiä ja pakottavat Irlannin äänestämään useampaan kertaan. Näin toimien ihmiset saataisiin paremmin tietoiseksi parlamentin toiminnan merkityksestä Suomelle, ja siitä, että koko maa on eurovaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Suuria kehityssuuntia ei saa jättää yksin Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän päätettäväksi, vaan meidän on oltava niissä arvoihimme sitoutuen mukana. Sen käytännön ongelmiin kuuluu muiden maiden vapaiden kansojen pakottaminen lainsäädännön avulla käyttäytymään yhdenmukaisesti toisten kanssa. Monien uusien jäsenmaiden edustajien tilanne on erilainen, sillä niissä Euroopan parlamentin jäsenyyttä arvostetaan korkealle. Kaikkein suorinta demokratiaa ovat kansanäänestykset. Sopimus olisi muuallakin hylätty, jos kansanäänestykselle olisi annettu mahdollisuus. Edessä oleva edustajien suuri vaihtuvuus on parlamentaarisen vaikuttamisen kannalta ongelmallista. Parlamentaarikot ovat haluttuja henkilöitä julkisen hallinnon ja yritysten tehtäviin ja he saavatkin paljon hyviä työtarjouksia omista jäsenmaistaan. Pienten maiden edustajien kannattaa hankkia yhteistyökumppaninsa laajalti ohi omien parlamenttiryhmiensä. Irlantilaiset äänestivät Lissabonin sopimusta vastaan. EU:n ei pidä antaa kasvattaa omaa toimivaltaansa omilla päätöksillään sen omissa toimielimissä. Esimerkiksi Irlannin (ja Ranskan ja Hollannin) EU:n perustuslaista käydyn kansanäänestyksen EI-tulos oli laajan, euronationalismista vapaan kansalaisrintaman ansiota. Esimerkiksi Suomen sosiaalidemokraattien tilanne on huolestuttava, kun kaikki heidän edustajansa vaihtuvat ja vuosien aikana saavutetut asemat ja kontaktit menetetään. Parlamenttiin tulon perusteena tuntuukin monelle olevan "ponnistuslauta" uralla. Äänestysvilkkaus on ollut laskeva Euroopan parlamentin vaaleissa vuoden 1979 ensimmäisistä suorista vaaleista lähtien. Tämä tulee esille erityisen hyvin nyt, kun maailma on talous- ja finanssikriisin kourissa. Valta-asemat Euroopan parlamentissa ovat pienten maiden edustajien ulottumattomissa. Systeemi on hierarkkinen, ja siksi johtopaikat ovat tärkeitä. Kokemuksesta tiedän, että uusilla edustajilla menee yleensä 23 vuotta toimivan verkoston ja yhteyksien rakentamiseen niin komission, neuvoston kuin muidenkin parlamentin työhön vaikuttavien tahojen kanssa. Kansalaisten luottamusta Euroopan unionin toimintaan voidaan vahvistaa mietittämällä entistä syvällisemmin EU:n kehityksen suuntaa. Todellisuudesta antaa lohduttoman kuvan kokoomuksen ja demareiden asema omissa puolueryhmissään. Suomessa eurovaalien äänestysprosentin nosto voi onnistua, jos puolueet ja puoluejohtajat sitoutuvat kampanjoihin paremmin. Työn tuloksellisuuden kannalta pitkäjänteinen sitoutuminen tehtävään on ensiarvoisen tärkeää ja työkauden jäädessä lyhyeksi, jäävät usein tuloksetkin ohueksi. Paikkoja jaettaessa kokoomuksen ensimmäinen vuoro saada parlamentin tärkeä toimi tulee sen jälkeen, kun muut ovat d´Hondtin systeemin mukaan valinneet päältä 58 tehtävää. Miten on mahdollista vaikuttaa EU:n toimintaan. Jäsenmaiden etujen puolustamisessa avainasemassa ovat ministereiden muodostamat neuvostot, ei europarlamentti. On oltava tiukasti perustuslaillisia. Pakkoa toteutetaan sellaisen enemmistön sanelun mukaan, joka EU:ssa on myös vähemmistövaltaa onhan suurilla mailla asukaslukuun perustuva vetooikeus lainsäädäntöön. Parlamentti on isojen maiden vallankäytön ja ylikansallisen päätöksenteon pönkkä. Meistä 14:sta istuvasta edustajasta ainoastaan viisi on asettunut uudelleen ehdokkaaksi. Ne jaetaan tiukasti d´Hondtjärjestelmän mukaan, ja se merkitsee, että suomalaista ei koskaan valita mihinkään ykkösluokan tehtävään. Jäsenvaltioiden suurikaan enemmistö ei pysty säätämään lakeja, joita asukasluvultaan kolmen suurimman maan (ja yhden pienen maan) vähemmistö vastustaa. Näissä vaikeissa olosuhteissa kaikkien mukanaolo sekä poliitikkojen ja kansalaisten mielipiteiden vaihto ovat erityisen tärkeää. 34 Numero 1 Maaliskuu 2009. Tulevia vaaleja ajatellen jokainen suomalainen edustaja on tietysti harkinnut ehdokkuuttaan omista lähtökohdistaan käsin. Ylikansallinen valta on demokratian vihollinen. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan ole kansa(kunta), ja niin ollen kansanvalta liudentuu siirrettäessä asioita jäsenmaan kansan vallasta ylikansalliseen "eurooppalaiseen" päätöksentekoon. Tiedän kuitenkin, ettei kenenkään suomalaisen luopuvan edustajan osalta kysymys ole sitoutumattomuuden puutteesta
Huolestuttavaa on yhä kasvava äänestysvinouma: ahkerimpia äänestyslipun täyttäjiä ovat hyvin koulutetut, ylempään keskiluokkaan kuuluvat ihmiset. Ilman hallitusvastuussa olevan puolueen kompromissipaineita täällä on myös mahdollisuus tehdä "ideologisempaa" politiikkaa kuin Suomessa. Kyllä, mutta ensisijaisesti oman poliittisen arvomaailman kautta. Kuten kansallisessa politiikassa, on myös EU-politiikassa puolueella ja sen näkökannoilla suuri merkitys. Kansalaisjärjestöjen, yrityspuolen ja tiedemaailman edustajien kanssa käytävä tiivis vuoropuhelu on asioiden muuttamisen kulmakivi. Jotta edustaja saisi omalle tekstilleen tuen, tulee hänen sitten vakuuttaa kollegansa valiokunnassaan ja vielä ryhmässäänkin. Vastarintaliike sortuu helposti instituutionvastaiseen populismiin. Rakentavan kritiikin kautta demokraattisemmaksi uudistettu ja yhteiskunnan heikoimmista huolta pitävä unioni on sitä vastoin meidän kaikkien ainakin huomattavan enemmistön kiistämätön etu. Euroopan parlamentin valta on kasvanut vuosien varrella ja mepit ovat jo aitoja lainsäätäjiä. Mepin arjessa omia maanmiehiä näkee harvoin. Meppien lainsäädäntötyöstä nähdään kirjoitettavan Suomen mediassa valitettavan vähän. Ei EU:ta, kuten ei eduskuntaa tai kunnanvaltuustoakaan, tarvitse kritiikittömästi rakastaa. EU:n hajottamisesta ei hyödy kukaan yksin puurtavien kansallisvaltioiden aika on auttamatta ohi. Voimattomuuden tunne, tietämättömyys ja vieraantuminen yhteiskunnallisesta elämästä sysää ihmiset usein syrjään poliittisesta vaikuttamisesta. Monesti kysytään, että "ajatteko te siellä Suomen etua". Yksi ero Suomen eduskuntaan on hallitus-oppositio -asetelman puuttuminen, ja siksi poliittisen ryhmän koon merkitys korostuu täällä. Vain aktiivisuudella, osaamisella ja yhteistyöllä voi saavuttaa luottamusta. Mitä suurempia asioita haluaa muuttaa, sitä enemmän muutoksen eteen on tehtävä töitä. Suurimmalla keskustaoikeistolaisella EPP-ED:llä on komission ja parlamentin puheenjohtajien paikat ja tämän ryhmän mepit saavat myös eniten lainsäädäntöhankkeita vastuulleen. Vaikka oikeansuuntaisia askeleita unionin demokraattisuuden parantamiseksi on jo otettu, on unionilla vielä aimo taakka edessään, jotta vuoropuhelua kansalaisyhteiskuntaan saadaan tiiviimmäksi ja toimivammaksi. Joskus ryhmäkokouksissa kuitenkin kuulee, että jonkun maan mepit aikovat äänestää ryhmän linjan vastaisesti. Eva-Riitta Siitonen, kok., istuu Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien EPPED -ryhmässä. Kansalliset tilanteet huomioiden tämä on joskus ihan hyväksyttävää. Ystävien kanssa pohdiskelu ei riitä, mukaan tulee saada myös vasta-argumenttien kannattajat. Puolue ei kuitenkaan EU:ssakaan edusta sitä absoluuttista totuutta, jota tulisi seurata vastoin omia vakaumuksiaan. Toiseksi suurin ryhmä on sosialistit ja vasta kolmantena ja melkein kolmasosalla paikoista verrattuna EPP-ED:iin tulevat liberaalit, joihin Keskustakin kuuluu. Täällä ei ole Suomi-puoluetta. Syklistä on vaarassa tulla itseään ruokkiva, kun valitsijakuntansa huoliin keskittyvä politiikka sysii poliittisesti passiivisempia yhä kauas marginaaleihin. Tämä ryhmä on myös muuten poliittisesti valtaväestöä aktiivisempaa. Tai pienempiäkään asioita. On olennaista, että pystyy kommunikoimaan ja tekemään yhteistyötä muista maista ja ryhmistä tulevien kollegoiden kanssa. Sirpa Pietikäinen Sirpa Pietikäinen, kok., istuu Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä (EPP-ED). Demokraattinen unioni on ihmisen paras kaveri Euroopan unioni ei ole mikään poliittisesti eksoottinen eläin. Keskustelemalla ja yhdessä pohtimalla näkökulmat saadaan kuitenkin usein hiottua yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Vaikuttamisen areenana unioni kuitenkin on täällä pysyäkseen. Sooloilijan vastuulle annetaan harvoin merkittäviä tehtäviä. Äänestäjä päättää, millaisia päätöksiä areenalla syntyy. Eva-Riitta Siitonen Euroopan käytävät vaativat osaamista ja yhteistyötä Euroopan parlamentista saa hyvän käsityksen politiikan teon paikkana melko nopeasti. EU on upea esimerkki siitä, kuinka jokaisen asian käsittely on omanlaisensa oppimisprosessi: hyvin usein eri näkökannat lähtevät hyvin kaukaa toisistaan. Valiokunnissa mepit valmistelevat mietintöjä ja lausuntoja - ja monesti edustaja pääsee itse käytännössä kirjoittamaan eurooppalaista lainsäädäntöä. Yksin on paha lähteä muuttamaan maailmaa. Nyt olisi aika kertoa tämä suomalaisillekin, ehkä silloin äänestysintokin nousisi nyt arvioidusta 48 prosentista. Maaliskuu 2009 Numero 1 35. Vaikuttaminen ja toimiminen unionissa on samalla lailla arkipäiväistä aherrusta kuin toimiminen kansallisessa parlamentissa tai kunnanvaltuustossa. Toki täälläkin tehdään kompromisseja ja muodostetaan koalitioita tarpeen mukaan. Mutta on hyvä myös muistaa, että jos ei ole koskaan ryhmän enemmistön linjoilla, saa tuskin kovin suurta luottamustakaan osakseen
Perussopimusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen ollut tekemässä valiokunnan lausuntoa komission esitykseen, jonka julkilausuttuna tarkoituksena on lisätä avoimuutta, mutta todellisuudessa komission ehdotus on askel taaksepäin. Euroedustajan työ on useimmiten arkista puurtamista, jossa pitää perehtyä asioihin kunnolla ja sovitella niitä eri maiden kulttuurien kanssa. Sama sopimus pienentäisi Suomen euroedustajien määrän 14:stä 13:een. Paikat siis vähenevät, mutta valta kasvaa. Suomen europarlamentaarikot eivät kuitenkaan edusta Suomen hallitusta. Parlamentissa vaikuttaminen vaatii poliittista kokemusta, lujaa poliittista tahtoa ja osaamista, kansainvälisiä kontakteja, sitkeyttä, ja ennen kaikkea halua vaikuttaa asioihin. Itse haluan edustaa europarlamentissa nimenomaan suomalaisia ja eurooppalaisia ihmisiä, en suinkaan hallitusta enkä muitakaan viranomaisia. Avoimuus on juhlapuheissa aina hyvä asia, mutta käytäntö on usein juhlapuheiden vastakohta. Sama koskee neuvoston asiakirjoja, joita varsinkin suurimmat jäsenmaat ovat valmiita pimittämään julkisuudelta keinoilla millä hyvänsä. Toivon, että avoimuusasetuksen päivittämisen yhteydessä neuvoston salaisuuksien verhoja saataisiin edes hivenen raotetuiksi. Komissio ehdottaa määritelmän muuttamista Yksi ongelma komission ehdotuksessa koskee ministerineuvoston asiakirjoja. vuosikerta. Työaikadirektiivin käsittelyn yhteydessä olin ihmisen ja inhimillisten työaikojen puolella. Pelkkä julkisuudessa paistatteleminen ei pätevöitä europarlamentaarikon tehtäviin. Numero 6 / 2008 Irtonumero 7,90 la stenuus kirjallispuutteesta kärsii arvostukse n sensuuri iski en pingviiniperheese nger christine nöstli ja lapsen kapina 36. Tällä hetkellä asiakirjalla tarkoitetaan mitä tahansa tallennetta muodosta riippumatta. Ei ole EU:lle kunniaksi, että emme edelleenkään tiedä sitä, miten eri jäsenmaat eri asioissa neuvostossa äänestävät. Meiltä europarlamentaarikoilta kysytään usein, kenen asialla me oikein olemme. Anneli Jäätteenmäki Anneli Jäätteenmäki, kesk., istuu Euroopan liberaalidemokraattien ryhmässä (ALDE). Suomalaisten asialla EU:ssa Jos EU:n uusi perussopimus, Lissabonin sopimus, astuu voimaan, Euroopan parlamentin valta kasvaa merkittävästi. Tätä kyseli tammikuussa myös pääministeri Matti Vanhanen suomalaisten meppien enemmistön äänestettyä hallituksen kantaa vastaan työaikadirektiivistä. Komission ehdotuksena on muuttaa asiakirjan määritelmä siten, että asiakirja on olemassa vasta sitten, kun se on toimitettu vastaanottajilleen, sitä on kierrätetty toimielimissä tai se on muuten rekisteröity
Sen pitkäjänteisempi rooli eurooppalaisen parlamentarismin rakentamisessa jää kuitenkin turhan usein varjoon. Muutoin komission kokoonpano on vielä pitkälti jäsenvaltioiden käsissä, eivätkä nämä kovin helposti tästä roolistaan luovu. Jonkinlainen huipentuma tässä suhteessa on ainutkertainen tapahtuma vuodelta 1999, jossa parlamentti painosti komission eroamaan hallinnollisten väärinkäytösten takia. parlamEntarismin Yhteisen eurooppalaisen poliittisen tilan puuttuessa parlamentin mahdollisuudet vaikuttaa mielipiteenmuodos tukseen eurooppalaisessa kansalaisyhteiskunnassa ovat heikot. perustuslakisopimukseen ja sitten Lissabonin sopimukseen sisältyvien valtaoikeuksien tuntuvien laajennusten voimaanastumisen odottelu onkin ollut Euroopan parlamentille kiusallista. Sopimus on yksi suurista merkkipaaluista EU:n parlamentarismikehityksen historiassa ja Euroopan parlamentti on eräs sen vankimmista tukijoista. Sopimuksen tullessa voimaan ovet avautuisivat parlamentille aina parlamentaaristen tehtävien ytimeen, eli nykyistä selkeämpään roolin myös unionin perussopimusten muuttamisessa. Teija Tiilikainen Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuksen verkoston johtaja. Eurooppalaisen parlamentarismin Euroopan parlamentti on nykyään merkittävä lainsäädäntöelin ja poliittinen vaikuttaja. Hanke käynnistyi 1980-luvun puolivälissä valmistellun Euroopan unionin perustamista koskevan sopimusehdotuksen muodossa. Lainsäädäntö- ja budjettivallan lisäksi näihin kuuluvat toimeenpanovallan poliittinen valvonta ja perustuslaillinen valta. Lissabonin sopimuksen voimaanastumista Euroopan parlamentissa on jouduttu toteamaan, että tosiasiallisen eurooppalaisen parlamentarismin luomisessa on vielä paljon tehtävää. Lähtölaukaukseksi parlamentarismille voi lukea sen, kun alkuperäisten Euroopan yhteisöjen yhteyteen 1950-luvulla perustettu jäsenmaiden kansanedustuslaitosten jäsenistä koostuva yleiskokous vuonna 1962 päätti ryhtyä kutsumaan itseään "Euroopan parlamentiksi". Sen vallan rajat kulkevat kuitenkin siinä. Nimitysvallan antaminen parlamentille tekisikin komissiosta täysiverisen poliittisen hallituksen, mikä toisi myös parlamentarismiin kuuluvan hallitusoppositio asetelman unionin poliittiseen järjestelmään. Ensin seuraavien vuosikymmenten tehtäväksi jäikin sitten vallan hankkiminen luotuihin rakenteisiin. Yhteisen eurooppalaisen poliittisen tilan puuttuessa parlamentin ja sen keskeisten poliittisten ryhmien mahdollisuudet vaikuttaa laajamittaisemmin mielipiteenmuodostukseen eurooppalaisessa kansalaisyhteiskunnassa ovat vähintäänkin puutteelliset. Parlamentin suunnitelmaa toteutettiin monelta osin 1990-luvun sopimusmuutoksissa, joista tärkeimpänä oli Euroopan unionin perustaminen Maastrichtin sopimuksella. Sopimus sinetöi parlamentin roolin kaikilla parlamentarismin ydinalueilla. Muutosten myötä Euroopan parlamentti nousi lopulta lähes tasavertaiseen asemaan neuvoston kanssa unionin lainsäädäntötyössä. Ehdotuksessa hahmoteltiin täysimittaista poliittista unionia kansalaisuuksineen ja päätöksentekojärjestelmineen, jonka keskiössä parlamentti itse olisi. Nimi vastasi sitä roolia, jonka integraation perustajat olivat halunneet antaa yhteisöjen parlamentaariselle elimelle, mutta joka federalistisen innon laannuttua uhkasi jäädä toteutumatta. Voimiensa tunnossa uusi Euroopan parlamentti ryhtyi painostamaan jäsenmailtaan alkuperäisiin suunnitelmiin sisältynyttä vaalitavan muutosta ja perustamaan parlamentin valintaa varten suorat vaalit. Tässä parlamentti olisi toistaiseksi jäsenvaltioita heikompi, mutta mikäli historiasta voi vetää johtopäätöksiä, se ei todennäköisesti jäisi siihen. lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentti saapuu pitkälti viisikymmenvuotisen taipaleensa määränpäähän. Eurooppalaisen politiikan ratkaisevissa kohdissa mielipiteenmuodostus tapahtuu kansallisessa kontekstissa, minkä Euroopan parlamentti joutuu toteamaan eurooppalaisen parlamentarismin suureksi dilemmaksi. odotEllEssaan 37 Numero 1 Maaliskuu 2009 Maaliskuu 2009 Numero 1 37. Vuosien saatossa parlamentti on kyennyt ottamaan merkittävän roolin unionin poliittisen asialistan muodostamisessa. Aikaa kului, mutta ensimmäisten suorien vaalien toteuttaminen vuonna 1979 nousi sitäkin merkittävämmäksi tapahtumaksi integraatiopoliittisesti muuten pysähtyneellä vuosikymmenellä. dilemma Unionin parlamentaarinen hallintotapa lujittuu, kun sopimus velvoittaa ottamaan parlamenttivaalien lopputuloksen huomioon komission puheenjohtajaa valittaessa
Jason De Fillippo CC jpdefillippo.com Obaman valinnat ulkopolitiikassa eivät lupaa hurjaa muutosta Bushin linjaan. Obaman valinnat lupaavat pieniä muutoksia ulkopolitiikkaan Vaikka Obama lupaakin "muutosta", ministerivalinnat ja ensimmäisten viikkojen päätökset osoittavat lähinnä jatkuvuutta Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, kirjoittaa Juhani Yli-Vakkuri. Demokraattisen puolueen esivaalikampanjan lähestyessä loppuaan viime kesänä, jäljellä oli kaksi presidenttiehdokasta: Barack Obama ja Hillary Clinton. Bushista siten, että hän on. Amerikkalaiset kommentaattorit luokittelivat vaalikampanjan aikana Obaman yksiselitteisesti liberaaliksi. Obama itse määrittelee eroavansa George W. Samaan aikaan Illinoisin osavaltion (ei siis USA:n) senaatin jäsenenä Obama kritisoi julkisissa lausunnoissaan sotaa käy38 Numero 1 Maaliskuu 2009 tännön syistä ja onnistui esivaalikampanjassaan kääntämään nämä lausunnot edukseen. Sama trendi näkyi varapresidentin ja kansliapäällikön valinnoissa: Joe Biden ja Rahm Emmanuel olivat molemmat innokkaita Irakin sodan kannattajia. Monille Obaman kannattajista tulikin varmasti yllätyksenä Hillary Clintonin valinta ulkoministeriksi. Valinnan takana on Obaman yritys siirtyä lähemmäksi Yhdysvaltojen politiikan keskustaa. Sen sijaan Irania ydin- aseilla uhkailleen Clintonin valinnan katsottiin edustavan ulkopoliittista realismia. Senaattori Clinton oli äänestänyt Irakin sodan puolesta lokakuussa 2002. Clintonin tehtäväksi on annettu uuden linjan toteuttaminen, jota hän on kuvaillut älykkääksi vallankäytöksi. Suurin ulkopoliittinen ero ehdokkaiden välillä oli Irakin sodassa
Timesin lähteet kertoivat Obaman lopettaneen Bushin viikoittaiset videokonferenssit Karzain kanssa, sillä häntä pidetään nyt mahdollisena esteenä Yhdysvaltojen tavoitteille Afganistanissa. Ehkä uuden presidentin keskustelutaidot auttavat tässä. Vaikka Obama aluksi vastusti vyörytystä, Obaman ja Bushin välillä ei ollut erimielisyyttä sen tavoitteista, vaan ainoastaan sen toimivuudesta. Väkivallan vähennyttyä Obama myönsi virheensä ja Gates sai jatkaa. Vaikka Obaman ulkoministeriöllä onkin mahdollista saada aikaan vastaava sopimus Iranin kanssa, se ei edustaisi radikaalia poikkeamaa Bushin toisen kauden linjasta. Israelin puolella Clintonia ei ole kuitenkaan valtuutettu keskustelemaan aivan kaikkien kanssa. valmis keskustelemaan Yhdysvaltojen vihollisten kanssa. Todellisuudessa CIA:n kiistanalaista vankiensiirto-ohjelmaa saatetaan laajentaa, lehti väittää. Samat virkamiehet kutsuvat tätä merkittäväksi poikkeamaksi Bushin linjasta, joka pyrki korostamaan Yhdysvaltojen roolia Afganistanin ja sen siviili-instituutioiden jälleenrakentamisessa. Holder ei ilmeisesti ollut lopputulokseen tyytyväinen, sillä hän valitti Washington Postille (2.8.2007), että Chiquitaa kohdeltiin aika kovaotteisesti. Holderin Chiquitan asianajana esittämät lausunnot eivät välttämättä edusta hänen todellisia mielipiteitään. Ero edeltäjänsä hallitukseen näkyy olevan vain siinä, että Obama suostuu myös neuvottelemaan Iranin kanssa. Uutta Irakiin ja Afghanistaniin Obaman epäilemättä yllätti kannattajansa myös säilyttämällä vanhan puolustusministerin, Reaganin ja molempien Bushien hallituksissa toimineen, Robert Gatesin virassaan. Yllätyksellisesti Irakin hallitus kuitenkin kieltäytyi allekirjoittamasta miehitysjoukkojen oikeudellista asemaa koskevaa sopimusta (Status of Forces Agreement), ellei siihen kuuluisi aikataulua täydelliselle vetäytymiselle. Satoihin joukkomurhiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistynyt AUC on luokiteltu terroristijärjestöksi. tammikuuta, että tärkeiden Obaman hallituksen virkamiesten mukaan kyseessä on "uusi lähestymistapa, joka korostaa enemmän sodankäyntiä kuin kehitystä". heinäkuuta 2008. Sen sijaan yhteistyötä tullaan tekemään alueellisten johtajien kanssa. Miten käy Obamanian? Oikeusministerin merkitys CIA:lle Huomattavaa symbolista merkitystä on myösBill Clintonin hallintoon kuuluneen Eric Holderin valinnalla oikeusministeriksi. Jos Obaman hallitus noudattaa sopimusta, se edustaa merkittävää muutosta Irakin-politiikassa. Bushin ja Bill Clintonin hallituksilla. Vaalikampanjan aikana Obama lupasi ainoastaan vähentää joukkoja ja antaa miehitykselle irakilaiset kasvot samoin kuin Nixonin hallinto "vietnamilaisti" Vietnamin sotaa. Tämä näyttää käytännössä merkitsevän jatkoa Bushin toisella kaudella alkaneen niin kutsutun pahan akselin ja Yhdysvaltojen väliselle liennytykselle. Holder on julkisesti vastustanut keskustiedustelupalvelu CIA:n käyttämiä salaisia vankiloita ja kidutusta sekä kannattanut Guantánamon vankileirin sulkemista. Uusi hallitus onkin tehnyt varsin selväksi sen, että ennaltaehkäisevän sodan oppi on yhä voimassa etenkin Iranin ydinohjelman tapauksessa. Obaman vallanvaihtoryhmän edustaja Brooke Anderson torjui 10. Afganistanin tulevaisuudennäkymät ovat huomattavasti synkempiä. Obaman reaktio Afganistanin presidentti Hamid Karzain vaatimukselle lopettaa maansa pommittaminen ja asettaa aikataulu vetäytymiselle on mielenkiintoinen. Samalla maahan jätetään riittävästi yhdysvaltalaisia joukkoja, joiden "rajoitettuna tehtävänä" on "jahdata Mesopotamian al-Qaidan jäänteitä, suojella amerikkalaisia sotilaita ja ... tammikuuta allekirjoittamien määräysten kautta. Kuitenkin kysymys on lähinnä ihmisoikeusloukkausten ulkoistamisesta. Suunnitelmiin kuuluu siirtää Irakista vedettäviä joukkoja Afganistaniin Irakin "vyörytyksen" toistamiseksi. Bush shokeerasi maan oikeistoa aloittamalla Pohjois-Korean kanssa neuvottelut, joiden tuloksena niin kutsuttu rosvovaltio salli ydintarkastusten jatkumisen ja se poistettiin ulkoministeriön terrorismia sponsoroivien valtioiden listalta. huhtikuuta 2008: "asevoimien johtajien nimitykset ... Gatesin toteutettavaksi on nyt annettu Yhdysvaltojen vetäytyminen Irakista, mikä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä miehityksen jatkamista pie- nemmällä joukkomäärällä. helmikuuta, että "Obaman äskettäin antamien määräysten mukaan CIA:lla on yhä valtuudet suorittaa salaisia sieppauksia ja vankien siirtoja [toisiin] maihin", joissa vankeja voidaan kiduttaa. ja että meidän ei tulisi neuvotella sen kanssa ennen kuin se tunnustaa Israelin, luopuu väkivallasta ja ryhtyy noudattamaan sopimuksia, Anderson sanoi. Holder onnistui neuvottelemaan sopimuksen, jonka mukaan Chiquita selviäisi rikoksesta maksamalla 25 miljoonan dollarin sakot ja yhtiön johtajat säästyisivät rikossyytteiltä. kouluttaa Irakin turvallisuusvoimia", kuten Obama kommentoi New York Timesissa 14. Mutta se, että uudella oikeusministerillä on ylipäätään ollut kuvatun kaltainen suhde Kolumbian ihmisoikeusloukkauksiin sekaantuneen amerikkalaisyhtiön kanssa, on omiaan herättämään epäilyksiä ministerin puolueettomuudesta. Juhani Yli-Vakkuri on tutkija McGill Universityn filosofian laitoksella Montrealissa. Maaliskuu 2009 Numero 1 39 Tracy Graham Cracker inc.. Los Angeles Times raportoi 1. tulevat perustumaan yksinomaan suoritukseen." Obamaan teki varmastikin vaikutuksen Gatesin Irakissa toteuttama niin kutsuttu "vyörytys", jonka tavoitteena oli sunnivastarinnan murskaaminen joukkoja lisäämällä. Obama on itse kommentoinut kantaansa Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin sanomalla, että "politiikan yleiset ääriviivat" ovat samat kuin George W. Suunnitelman pidemmän aikavälin tarkoitus on avoin kysymys. Samaa voidaan sanoa Obaman hallituksen yleisestä kannasta voimankäytön oikeutukseen. Marraskuussa allekirjoitettu sopimus edellyttää yhdysvaltalaisten sotilaiden vetäytyvän vuoden 2011 loppuun mennessä ja sisältää ennennäkemättömiä rajoituksia nykyisten joukkojen toiminnalle. tammikuuta Jerusalem Postin haastattelussa huhuja, joiden mukaan uusi ulkoministeriö avaisi "matalan tason" neuvottelukanavia Gazaa hallitsevan Hamasin kanssa. [Obama] on toistuvasti sanonut, että Hamas on terroristijärjestö, ... Muutos on kuitenkin lähtöisin Bushin allekirjoittamasta sopimuksesta, ei Obaman aloitteesta. New York Times kertoo 27. Päätökselle on yksinkertainen selitys Obaman kommentissa Washington Postille 2. Obaman suunnitelmana on jättää taloudellisen kehityksen ja valtionrakentamisen vastuu eurooppalaisten hartioille. Kaikki kolme toivetta lienevät toteutumassa Obaman 22. Holder edusti aiemmin yksityisenä asianajajana hedelmäyhtiö Chiquitaa, kun sitä syytettiin Yhdysvaltojen epäsuorasti tukeman Kolumbian puolisotilaallisen AUC-järjestön rahoittamisesta
Toimittajat itsekin etnisten ryhmien jäseninä ovat kertoneet tapahtumista sidonnaisuutensa kautta pikemmin kuin journalisteina. Se ei ole kuitenkaan johtanut köyhyyden vähentymiseen: inhimillisen kehityksen indeksi on laskenut ja lapsikuolleisuus on lisääntynyt. Muitakin kiitoksen aiheita Njogu löytää. Erilaiset yhteisöt ovat vastustaneet marginalisoimista esimerkiksi kännyköiden ja radion avulla, luoneet vuorovaikutusta. Media on valinnut puolensa konflikteissa. Nyt media toimii vähemmistön ehdoilla: niiden, jotka voittavat vapaassa taloudessa. Alueen tiedonvälitystä hankaloittavat etniset jännitteet, epäammattilaisuus ja kaupallisuus. M edia ei ole edistänyt riittävästi demokratiaa ja ihmisoikeuksia Afrikassa. Mediassa eivät toimi ammattilaiset, luettelee lehtori ja tiedotusopin laitoksen varajohtaja Margaret Jjuuko L. Tapahtumista on kerrottu yksipuolisesti etnisyyteen viitaten. Mediaa voidaan käyttää tilanteen pahentamiseen tai parantamiseen, sanoo tansanialaisen Pyhän Augustinuksen yliopiston tiedotusopin laitoksen johtaja ja mediaaktivisti Joseph Matumaini. Sananvapaus on puutteellinen. Nykyisin hän johtaa Twaweza-mediataloa, jonka tarkoituksena on voimaannuttaa kansalaisia. Jjuukon mielestä media on avainasemassa räjähtäneiden jännitteiden ja kansanmurhan heikentämässä maassa: halutessaan se voi luoda keskinäistä sovintoa, rauhaa sekä kehitystä ja yhdistää kansaa. Demokratian merkityksen avaamiseksi ei riitä vaaleista tiedottaminen äänestyspäivänä, vaan kyse on paljon pidemmästä prosessista. Syksyn 2008 parlamenttivaalienkin ennakkotiedotus oli hyvin vähäistä. Vuonna 1992 monipuoluejärjestelmään siirtyneessä Keniassa viestinnän määrä kasvoi. Konfliktien aikana media korostaa konfliktia lietsoen taistelutahtoa, Njogu kuvailee. Toimittajan työ on Ruandassa huonosti palkattua ja mediassa työskenteleviä pidetään epäluotettavina, ammattilaiset valitsevat arvostetumman työn. Media vain raportoi, ei analysoi konflikteja eikä niiden syitä. Kansalaisten enemmistö on häviäjiä. Kolmitasoinen vaikutus Keniassa Yhdysvaltalaisessa Yalen yliopistossa opiskellut ja Nairobissa toimivan Kenyattan yliopiston professorina työskennellyt Kimani Njogu on tutkinut mediaa, etnisyyttä ja demokratisoitumista. Media on puolustanut ja edistänyt erilaisten vähemmistöjen oikeuksia sekä kritisoinut ihmisoikeusloukkauksia ja korruptiota. Mia Hemming Median tulisi edistää demokratiaa Itä-Afrikassa Median suhde yhteiskunnalliseen kehitykseen Itä-Afrikassa on ongelmallinen. Tansaniasta tuli käytännössä sosialistinen valtio 60-luvulla; taloutta ryhdyttiin vapauttamaan 90-luvulla. Mutta talouden kehitys on viime vuosina ollut nopeampaa kuin demokratian. Median vastuulla on poliittisen osallistumisen lisääminen ja hallinnon seuraaminen vaatimalla siltä läpinäkyvyyttä. Se vaikuttaa poliittisiin prosesseihin, kun yhden henkilön viesti ulottuu hetkessä ympäri maata. Hallinto paljastuu aina Tansanian ja muiden Itä-Afrikan maiden ongelmien lähteeksi. Konfliktien jälkeen media on jatkanut vihanpitoa, eikä työskennellyt suvaitsevaisuuden ja rauhan eteen. Kirjoittaja on tamperelainen vapaa toimittaja. Maaliskuu 2009 Numero 1 41. Matumaini johtaa Tansaniassa radiokanavaa ja perustamaansa sanomalehteä. Nyt perustuslakia uudistettaessa median vastuulla on, ettei laista tule paperia eliitin etujen säilyttämiseksi ja ajamiseksi. Ruandan kansallisesta yliopistosta. Ennen konfliktia media on korostanut etnisiä jännitteitä todellisuutta vääristäen. Mutta myös uusmediaa voidaan kontrolloida ja sekin voi lietsoa yhteiskunnallisia levottomuuksia. Hän on tutkinut mediaa Afrikassa ja on mukana aktiivisesti eri medioissa Tansaniassa. Mutta silloin media näytti valtansa tunnustaessaan naiset täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi sillä seurauksella, että Ruandan parlamenttiin tuli naisenemmistö ainoana maana maailmassa. Se edellyttää ammattitaitoisia journalisteja ja työskentelymahdollisuuksia oikeudenmukaisella palkalla. Media ei kasvata poliittisia kansalaisia. Uusmedia on merkittävä yhteiskunnallinen tekijä myös ItäAfrikassa. Mutta sen tulisi panostaa enemmän hallinnon läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteutumiseen. Voittajien media Tansaniassa Tansaniassa ei ole ollut maan sisäisiä etnisiä konflikteja, vaikka rajaseuduilla on hyvin levotonta. Journalistit eivät yritä kertoa pintaa syvemmältä poliittisista prosesseista tai osallista kansalaisia politiikkaan. Media on vaikuttanut Itä-Afrikan etnisissä konflikteissa kolmella eri tasolla
Tämä kirja on oivallista luettavaa isojen firmojen irtisanomisaaltoihin päätyneille suomalaisille. Koskiaho on jo teoksen alussa naulannut teesinsä kiinni siihen väittämään, että kehityspolut ovat olleet näissä maissa hämmästyttävän samankaltaisia ja Englanti on määrännyt tahdin. 84) Seuraavassa Into-kirjassa toivottavasti Pikkarainen on lähetetty Brasiliaan tai Uruguayihin raportoimaan paikallisesta selluntuotannosta ja aktivismista. Emilia Palonen Chris Lang Juha Pikkarainen Tehtaan varjossa Selluteollisuus matkalla etelään suom. Sellaisessa alamäessä laskettelusta tulee vauhdikasta syöksylaskua, josta lihavat osakkeenomistajat eivät ehkä oikein selviä." (s. Kirja onkin saanut kritiikkiä siitä, ettei se sellun tekemisestä juuri ymmärrä mikä sellumaassamme, jos kirjaa toivotaan myös tehtaan varjossa kasvaneiden lukevan, on aika harmillista. Hyvälle tuulelle voisi päästä vaikka tästä: "Pääsiäisen aikaan voi ainakin täällä Lapissa hiihtää ja lasketella mäkiä. Varokaa ihmeessä niin jyrkkiä alamäkiä kuin Stora Enson osakekurssin käyrä on ollut 25. Suomi kuin hirvi "Suomi ryntää kuin suunnaton hirvi olohuoneen ikkunasta sisään ja suoraan toiselta puolen taloa ulos esteistä välittämättä. Hyvä on kuitenkin, että tämä globaali selluteollisuus, sekä selluteollisuuden käytännöt globaalissa etelässä otetaan Suomessa käsittelyyn niin brittinäkökulmasta kuin kirjan neljännessä osassa yhdentoista intolaisen kommentoimana. Teos analysoi hyvin sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa muutosta, jonka myötä julkinen sektori on alkanut entistä enemmän luovuttaa palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvää valtaansa muille toimijoille. Siinä keskitytään kuvaamaan sosiaalipolitiikan kehittymistä sosiaali- ja terveyspalveluina, palvelutalouden kehittymistä liiketaloudellisena ilmiönä sekä julkisen sektorin markkinoistamista Englannin, Ruotsin ja Suomen näkökulmasta. Mitä tulikaan tehtyä?" Briitta Koskiahon teos Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa on kuin painajainen, josta ei pääse eroon herättyäänkään. Ulos tultuaan se ravistelee lasinsirut kruunustaan ja hämmästelee aikaansaamaansa tuhoa. Toinen kirjoista on kapinakenraali Juha Pikkaraisen, joka johti kansanliikettä Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen jälkeen. Hän vakuuttaa kärttyisällä tavallaan lukijansa kehityksen kulusta, jota ei voi olla huomaamatta, kun seuraa päivittäisiä uutisia. Maritta Törrönen Briitta Koskiaho Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa Vastapaino 2008, 272 s. Into otti metsäyhtiöitä syyniin Into kunnostautui viime vuonna julkaisemalla kaksi kirjaa metsäyhtiörötöstelystä. Jaana Airaksinen ja Mira Käkönen Into 2008, 174 s. Kapinakenraalin päiväkirja Kertomus Kemijärven sellutehtaan alasajosta Into 2008, 127 s. Sivustolla julkaistaan mielellään uusia kirja-arvosteluja vastailmestyneistä kirjoista. at luettavissa Pidemmät arviot kirjoista ov Ytimen verkkosivuilla 42 Numero 1 Maaliskuu 2009 www.ydinlehti.fi.. lokakuuta 2007 ilmoitettujen tehtaiden sulkemisen jälkeen. Chris Langin [kurs]Banks, Pulp and People, eli suomalaisittain Teivo Pekkalan kirjaa plagioiden "Tehtaan varjossa"
Aate- ja taloushistoriaa yhdistelevä opus näkee kapitalismin elinvoimaisena, korkeintaan myötäsukaista hienosäätöä kaipaavana systeeminä, jonka tulee antaa kulkea omaa latuaan. Miten naiset etenevät, tai vastaavasti miten heidän uransa törmää lasikattoon tai -laatikkoon. Laustin sympaattinen kirjoitustyyli on helposti lähestyttävä ja siitä paistaa läpi tekijänsä vuosikymmenten paneutuminen aiheeseen. Kirjassa käydään läpi niin Espanjan anarkistiset kokeilut kuin Israelin kibbutzit. Desai kuvaa Marxin kapitalismin syvällisenä ymmärtäjänä ja suoranaisena kummisetänä, jonka oppien vääristely johti viime vuosisadalla virheellisesti perusteltuihin valtiososialistisiin kokeiluihin. Mitään vaihtoehtoa tai ylittävää järjestelmää ei Desailla ole näköpiirissään. Lehtitalosta ja mediasta toiseen kiertävä "uraloikkaaja" puolestaan on yleensä mies. Kirjaan kuuluu lisäksi 20 toimenpiteen ohjelma, jonka toteuttamista voi vain toivoa suomalaisilta päätöksentekijöitä. Janne Hukka Sinikka Torkkola ja Iiris Ruoho Tilauksessa päätoimittaja Tampereen yliopisto 2009, 64 s. Väliportaan esimiehissä naisominaisuuksia arvostetaan: naisia rekrytoidaan "tasapainottamaan" esimiestöä. tampub.uta.fi/tiedotusoppi/ 978-951-44-7609-9.pdf Matti Ylönen Veroparatiisit Into 2008, 171 s. Maaliskuu 2009 Numero 1 43. Marxin kosto onkin kiinnostavampi historialliselta anniltaan kuin nykytilanteen arviontinsa osalta. Nuori lupaus, josta tulee sankaritoimittaja, on usein miestoimittaja, joka etenee esimiesten suosikkina. Pääosa pamfletin materiaalista kirjoitettiin ennen nykyisen talouskriisin alkua, mutta todistusaineiston relevanssia tämä ei haittaa. Tutkimusprojekti voisi perehtyä vastaaviin naispäätoimittajiin, joita ei ole palkattu naisominaisuuksiensa vuoksi vaan niistä huolimatta, sekä hallituksiin, jotka heitä palkkaavat ja tukevat työssä. Emilia Palonen Johdanto pimeisiin rahavirtoihin Silmiä avaava uusi Into-pamfletti, Veroparatiisit, on mielenkiintoinen johdanto kansainvälisen veronkierron ja rahavirtojen maailmaan. Vaihtoehtoja etsimässä Tapani Lausti: Meghnad Desai Tienviittoja tulevaisuuteen Like 2008, 159 s. Myös erillinen mediaa ja vaihtoehtolehdistöä käsittelevä luku herättää ajatuksia lehdistön itsenäisestä kritiikistä. Janne Hukka Marxin kosto Gaudeamus 2008, 427 s. Kapitalismin kummisetä Karl Marx saa uuden, oikeistomyönteisen hahmon Meghnad Desain kirjassa, joka käsittelee kapitalismin menneisyyttä ja tulevaisuutta (ennen finanssikriisiä). Naiset etenevät päätoimittajiksi lähinnä aikakauslehdissä. Moni naiskollega jää "ahkerana suorittajana" omalle osastolleen, lasilaatikkoon: hän ei pääse ylöspäin, muttei muillekaan osastoille. Marx on ikään kuin tuunattu tähän aikaan sopivaksi. Tero Vainio Naispäätoimittaja vai päätoimittajana nainen? Naispäätoimittajien puute toimittajien ammattikuntien naisistuessa Torkkolan ja Ruohon Helsingin Sanomain satavuotissäätiön rahoittaman tutkimusprojektin kiinnostavin dilemma. Teos ei kuitenkaan vaadi lukijalta aiempaa yhteiskuntatieteiden tai historian syvällistä tuntemusta. Ylönen kuvaa villiä globaalia taloutta, jossa edes kotimaiset yritykset eivät selviä tarkemman analyysin alla puhtain paperein. Veteraanitoimittaja Tapani Laustin pamfletinomainen katsaus vaihtoehtoisien maailmankuvien historiaan ja kirjoon on mielenkiintoinen ja hyödyllinen aloituspiste toisenlaisista yhteiskuntajärjestyksistä kiinnostuneelle lukijalle
Lehdistö tarttui uutiseen ja kohu oli valmis. Gazan sotaa kritisoinut sarjakuva sai kristillisten kansanedustajan Bjarne Kalliksen älähtämään ensimmäisenä. Bretécher myös toi sarjakuvissaan esiin sukupuolirooleja sarkastisessa valossa. Sarjakuvat hyökkäsivät keskiluokkaista moralismia vastaan ja kannattivat heränneen opiskelijaliikkeen arvoja: sodanvastaisuutta, vapaata rakkautta ja liberaalia päihdepolitiikkaa. 1970- ja 1980-luvuilla sarjakuviin vaikuttivat myös uudet nousevat poliittiset aatteet ja liikkeet, kuten luonnonsuojelu, feminismi ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet. Valtavirtalehdistössä ei julkaista kantaaottavia sarjakuvia paljoakaan. Hän on sarjakuvissaan ironisoinut pistävän lempeästi aikansa politiikkaa ja intellektuelleja. Pahin seuraus oli päätoimittaja Jussi Vilkunan erottaminen. Vihreä Lanka julkaisi tammikuussa 2009 sarjakuvan, jossa piirtäjä Sami Aho vertasi Israelin lipun Daavidin tähteä natsien hakaristiin. Sarjakuvan poliittisuutta, sen mahdollisuuksia ja keinoja puuttua yhteiskunnan kipukohtiin pohtii kulttuurintutkija ja sarjakuvapiirtäjä Reetta Laitinen. Vaihtoehtoa ja valtavirtaa 1970-luvun perintönä Sanomalehtien pääkirjoitussivulle sijoitetut pilapiirrokset ja stripit, nk. Rannan tapauksessa loukkaantuneita eivät olleet muslimit, vaan suomalaiset yritykset, Sampo ja Tapiola, jotka uhkasivat vetää mainoksensa lehdestä. Eniten niitä on pienissä vaihtoehtolehdissä ja Internetissä. Marjane Satrapin Persepolis kertoo Iranin islamilaisesta vallankumouksesta 11-vuotiaan tytön kokemana. 44 Numero 1 Maaliskuu 2009. Amerikkalainen underground kritisoi ja karnevalisoi aikakautensa luutuneita asenteita. Tanskalaisen Jyllands Posten -lehden pilakuvista syntynyttä jupakkaa käsitellyt Ville Rannan sarjakuva poistettiin kulttuurilehti Kaltion verkkosivuilta alkuvuodesta 2006. editorial cartoons, ovat länsimaissa tunnetuin ja näkyvin poliittisen sarjakuvan muoto. Ainakin niillä pystyy herättämään huomiota. Episodi oli lopulta varsin kiltti tanskalaisten arabimaissa kokemiin boikotteihin ja väkivaltaisiin mielenosoituksiin verrattuna. Miesvaltaisessa Ranskassa sarjakuvia piirtävä nainen oli jo itsessään outo lintu, puhumattakaan siitä, Voiko kuvilla ottaa kantaa. Vuonna 2002 ilmestyneessä teoksessaan Rall esittelee yhdysvaltalaisia poliittisia sarjakuvapiirtäjiä ja heidän töitään. Ranskalainen Claire Bretécher aloitti sarjakuvien piirtämisen poliittisella 1970-luvulla. Aihevalinnoissa on vasemmistolaisia elementtejä: käsittelyyn pääsevät kaupallisuus, ilmastonmuutos, vapaakauppa, vieraantuminen ja vaikkapa kaksipuoluejärjestelmä. Vihreän Langan ja Kaltion tapaukset osoittavat, että suomalainen kulttuuri ei ole sen im- Uhkana vain maailma Poliittiset sarjakuvat ovat usein liian vaihtoehtoisia valtavirran makuun ja liian valtavirtaa ollakseen undergroundia, Ted Rall toteaa The New Subversive Political Cartoonists -teoksen esipuheessa. Vuodesta 1983 asti ilmestynyt sarja ottaa edelleen tuoreesti kantaa ajankohtaisiin maailmanpoliittisiin asioihin. täydellinen poliittinen sarjakuva ei katoa muunimpi kuville kuin kuvakielteiset islaminuskon versiot. Myös Ranta erosi lehden sarjakuvapiirtäjän paikalta. Niistä vain harvoja voi kutsua varsinaisesti poliittisiksi. Ted Rallin esiin nostamat taiteilijat eivät ole päivälehtiin piirtäviä perinteisiä sarjakuvantekijöitä. Suomalaisille tutuin poliittinen strippi lienee tanskalaisen Carsten Graabækin Valtiaat. Vaihtoehtoisessa lehdistössä ilmestyvät työt ovat saaneet etenkin tyylillisiä vaikutteita 1960- ja 70-lukujen underground-sarjakuvista. Vaikka poliittisia pilapiirroksia ja karikatyyrejä on julkaistu Suomessa 1800-luvun lopulta asti, symboleilla on yhä voimakas tunnearvo kuten korsettiin puettu nukke-Mannerheim taannoin osoitti. Yhteiskunnallisuus ei silti yleensä noussut pääosaan underground-sarjakuvissa
Siinä, mitä vaatteita ihmiset ostavat, mitä vitsejä he kertovat tai miten he äänestävät. Hanna Arvelan sarjakuvissa suomalainen pahoinvointiyhteiskunta paljastetaan. 46 Numero 1 Maaliskuu 2009. sa. Toisaalta sarjakuvien aiheet saattavat lähteä raivosta ja turhautuneisuudesta yhteiskunnan epäkohtiin. Johanna "Roju" Rojola on piirtänyt poliittisesti kantaaottavia sarjakuvia muun muassa Liberoon ja Ytimeen. Sopivatko sarjakuva ja yhteiskunnallisuus ylipäänsä yhteen. En halua laskea roistoja kuin koiria veräjästä, Volle sanoo. Karstein Vollen Tosiasiain maailma -sarjakuvaa julkaistaan sekä Suomessa että Norjassa. Onko yhteiskunnallisella sarjakuvalla tulevaisuutta? Keskustelun herättäminen on tärkeää, tapahtui se sitten kuvilla tai sanoilla. Yhteiskunnallisen sarjakuvan tulevaisuus on valoisa, koska ihmiset haluavat lukea asioista, joita he käsittelevät todellisessa elämässäänkin. Huumori venyy absurdin rajoille ja sen yli: Saatana osallistuu Yhdysvaltojen presidenttikisaan ja tyhmyyttä vastaan keksitään pilleri. Kemppaisen ja Mikko Vienosen käsikirjoittama Pääkaupunki, joka on ilmestynyt Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä vuodesta 1997. Norjalainen Karstein Volle on asunut Suomessa vuodesta 1999 lähtien. Merkintöjä Burmasta -teoksessa koti-isä-Delisle suunnittelee yhden miehen protestimarssia juntan kotiarestiin asettaman Aung San Suu Kyin talon edustalla. Sarjakuvissa on käsitelty subjektiivisesta näkökulmasta niin pätkätyöläisyyttä, feminismiä kuin maailmanpolitiikkaakin. Satiiria on aina ollut. Kyytiä saavat niin missit, porvarit kuin pultsaritkin. Tää kaupunki -nimisenä alkanut Helsinki-aiheinen sarjakuva muuttui päivänpolitiikasta tuttuja naamoja viliseväksi satiiriksi ja vaihtoi nimeään. 1970-luvulla syntyneiden ja sitä nuorempien suomalaisten sarjakuvapiirtäjien töissä poliittisuus ei ole itseisarvo vaan luontevaa pohdiskelua omaelämäkerrallisuuden kautta. Siihen asti meillä on yhteiskuntakritiikkiä, myös kuvien muodossa. maisen ulkopuolisen näkökulmasta. Hänen Tosiasiain maailma -sarjakuvaansa on julkaistu Suomessa muun muassa Liberossa ja Hufvudstadsbladetis- Reetta Laitinen on kulttuurintutkija ja sarjakuvapiirtäjä. Kaikki omiaan. Rujo piirrosjälki ja huolimaton kieliasu korostavat punk-henkeä ja anarkiaa kuivan intellektualismin sijaan. Olisiko Suomessa tilausta rohkeasti kantaaottavalla, suurelle yleisölle suunnatulla sarjakuvalla. Norjassa Fakta fra Verden -sarjakuva ilmestyy maan suurimmassa sanomalehdessä Dagsbladetissa. Toista, suorasukaisempaa kannanottoa edustaa Hanna Arvelan suomalaista pahoinvointiyhteiskuntaa kritisoiva, rääväsuinen sarjakuva. Vaikka mainitut sarjakuvat ilmestyvät lähinnä valtavirtalehdissä, niiden satiiri ei ole turhan lempeää tai helppoa. Vaikutusmahdollisuudet saattavat olla vähäiset, mutta jotain on silti tehtävä. Sen ainoa uhka on täydellinen maailma. Vanhemman tekijäpolven poliittista sarjakuvaa ja samalla myös selkeästi valtavirrassa olevaa sarjakuvaa edustaa Tarmo Koiviston piirtämä ja Jouni K. Esimerkiksi sarjakuvablogeissa saatetaan ottaa kantaa itselleen tärkeiden asioiden, kuten ekologisen elämäntavan puolesta. Parhaimmissa yhteiskunnallisissa sarjakuvissa viesti on selkeä, vaikeaselkoisuus karkottaa lukijat. Valtavirta ja marginaali kohtaavat toisiaan vain harvoin. On myös aina virkistävää nähdä sarjakuvaa, joka ei suhtaudu alentavasti lukijoihinsa, Karstein Volle toteaa. Politiikka on Vollelle ennen kaikkea hauska ja inspiroiva aihe: Politiikka näkyy kaikessa. Protesti ei ikinä toteudu. Kannanottoja suomalaisittain Poliittisen sarjakuvan julkaiseminen 2000-luvun Suomessa on keskittynyt pilapiirrosten ohella muutamaan yhteiskunnalliseen lehteen ja omakustanteisiin. Poliitikoilla on taipumusta pönötykseen ja mahtailuun, mikä tekee heidän alas ampumisestaan entistä hauskempaa
Se merkitsee mitä todennäköisemmin rajoituksia siihen, mitä voimme tutkia ja miten voimme tietoa käyttää. Kahta tuntia aiemmin Porthanian piha oli ollut täynnä opiskelijoita ja yliopistohenkilökuntaa. Jyväskylässä tehtiin aktio rehtorinaamareissa, vaikka sieltä saapui Helsinkiin myös bussilastillinen yliopistoväkeä. Mielenosoittajien joukossa pyöri kuvaajia ja haastattelijoita kaikilta valtakunnallisilta tv-kanavilta ja suurimmista sanomalehdistä. Samanaikaiset mielenosoitukset järjestettiin Tampereella, Rovaniemellä, Joensuussa ja Turussa. Mistä siis uudistuksessa on kysymys. Tuskin vain karnevalistinen tunnelma nosti yliopistolaisten mielenilmauksen päivän pääuutiseksi tiedotusvälineissä. Se on ensiaskel kohti maksullista yliopistoa". Se vahvistaa yliopiston sisäisiä hierarkioita ja heikentää opiskelijoiden vaikutusvaltaa. Erona Saijonmaan laulun chileläisiin, suomalaisten ei tarvitse pelätä pommeja tai ammuksia ainoastaan byrokratiaa. Typerä laki vai loistava uudistus? Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan yliopistouudistus on parasta, mitä yliopistoille on 48 Numero 1 Maaliskuu 2009 Rita Jailo on helsinkiläinen uskontotieteen opiskelija ja aktiivi Opiskelijatoiminta.net-verkostossa. Yliopisto ei heittänyt rehtorin kanslian ulkopuolelle leiriytyneitä valtaajia ulos: he saivat viettää yönsä aktiivisessa kokous- ja työryhmätyössä. Erityisesti kritisoidaan uudistuksen kiireistä aikataulua ja sen aikaansaamia muutoksia yliopistojen hallinnossa: "Tämä laki ei tule tarjoamaan mitään ratkaisuja nyky-yliopiston ongelmiin. Kuva: http://opiskelijatoiminta.net/. Opiskelijatoiminta.net-sivustolla asiasta esitetään päinvastaisia mielipiteitä. Yliopistoyhteisön sisällä elää kysymys autonomian luonteesta. Päinvastoin, se vain lisää yliopiston ulkoista ja sisäistä kontrollia. Liput liehuivat ja kannatuspuheita pidettiin. tapahtunut niiden perustamisen jälkeen. Rajoittuuko se päätösvaltaan yliopiston rahojen käyttämisestä, vai taataanko yliopistoille myös jatkossa nykyisenkaltainen itsemääräämisoikeus sisäisessä päätöksenteossaan. Opetusministeriön mukaan lakiesitys tuo yliopistoille lisää autonomiaa. helmikuuta. "OPM häPeä, lakinne On tyPerä!" Tuhannen yliopistolaisen mielenosoitus palaa takaisin lähtöpaikkaansa Porthanian eteen, ja loppujoukko on valmiina katoamaan hallintorakennuksen uumeniin. Verkosto vaatii vuoden lisäaikaa lain käsittelyyn. Yliopistolakiuudistuskäsittelyyn vaaditaan vuoden lisäaikaa, kertoo Rita Jailo. Keskeisiä muutoksia nykyiseen verrattuna ovat yliopistoille siirtyvän talousvastuun lisäksi ulkopuolisten jäsenten määrän huomattava kasvu yliopistojen hallituksissa, mahdollisuus asettaa lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja täydennyskoulutuksen roolin korostaminen yliopistojen tehtäväkentässä. Leppoisa valtaus Aamulla hallintoviraston valtaajat tarjosivat virkamiehille aamiaista ja poistuivat. Lakiesitys nykymuodossaan viittaa lähinnä rahoihin. Porthanian edusta Helsingin yliopiston sydämessä täyttyi lakiuudistuksen vastustajista ja mediaväestä. "Jag gillar våra studenter, för de vågar protestera", lauloi Arja Saijonmaa kovaäänisistä Yliopistokadun loskassa Helsingissä 19
Herää kysymys keitä nämä ulkopuoliset tahot ovatkaan. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston uusimmissa strategiasuunnitelmissa yhteiskunnallista yhteistyötä ei tehdä kansalaisyhteiskunnan vaan yritysten kanssa. Miten käy sivistyksen? Sorbonnen aukioilla seisoo kiukkuinen mies, joka ei ole enää järin nuori. Presidentti Nicholas Sarkozyn ajamat, tuottavuudella perustellut uudistukset yliopistolaiksi kärjistyivät lakoiksi tammikuussa. Miten käy sivistyksen. Ja saadaankin odottaa, kertoo Laura Parkkinen. Ranskassa yliopistohenkilökuntaa, tutkimuslaboratoriota ja lukiota ja opiskelijoita on mennyt lakkoon. Tähän mennessä yliopistouralla etenemisestä on päätetty kansallisessa neuvostossa, nyt yliopistojen presidentit (kansleri, rehtori) saavat päättää itsenäisesti, kuka etenee ja kuka ei. Lakko on yliopistohenkilökunnan järjestämä, he yllyttävät opiskelijoita toimimaan. Vakaalla pohjalla olevat yksiköt säilyvät ja alkavat todennäköisesti houkutella suojiinsa heikompien yksikköjä tai niiden osia ja vahvistuvat näin entisestään. Keksintöjen kaupallinen hyöty Sivistysyliopisto elää kuitenkin juuri näkökulmien moninaisuudesta. Sarkozy haluaa tuottavuutta ja yliopistojen tulee toimia kuten yritykset ja yritysten yhteistyötä on lisättävä. Vararikon nähtiin liittyvän lakimuutoksen yleiseen uskottavuuteen. Strassburgissa poliisi oli vastassa noin 3000 marssijan joukkoa kyynelkaasuin. Konkurssimahdollisuus ohjaa uusien hallintojohtosääntöjen suunnittelutyötä. Euroopan unioni ajaa tätä vahvasti. Laki kytkee tiedon tuotannon tulokset osaksi yliopistojen uutta taloutta, ja se nähdään osaksi yliopistojen taloudellisen pohjan vakauttamista. Jos presidentit ryhtyvät diktaattoreiksi, tämä sotii vapauden, veljeyden ja tasa-arvon periaatteita vastaan! Olemme sivistysvaltio! Opiskelijat eivät ole saaneet syyskauden arvosanojaan. Ranskalaisyliopistot vastustavat uudistuksia lakolla Lyonissa sijaitsevassa lukiossa on odotettu ranskan opettajaa kolme viikkoa, historian opettajaa kaksi viikkoa. Pariisissa yliopisto XIII on mennyt kokonaan lakkoon ja kaikkialla maassa on noustu barrikadeille. Tuella on kuitenkin myös hintansa. Uudistusten pelätään vähentävän kollegojen välistä hyvää ilmapiiriä. Uudistukset lisäävät yliopistojen presidenttien valtaa. Laura Parkkinen on politiikan tutkija Pariisissa. Maaliskuu 2009 Numero 1 49. Mielenilmausten kärjessä on kiukustuneet yliopistojen henkilökunta ja opettajat. On totta, että on tutkijoita, jotka eivät ole julkaisseet mitään neljään vuoteen, mutta mitä siitä. Televisiokeskusteluissa on näytetty mallina pohjoisen hyvinvointimaan, Suomen koulujärjestelmää ja hyviä Pisa-tuloksia. Olli-Pekka Moisio on filosofian assistentti ja Ilkka Kauppinen sosiologian yliassistentti Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteen ja filosofian laitoksella. Lakiesityksen jälkeen korkeakoulusektorin ja oppiaineiden supistamistaminen voidaan tehdä ilman prosessia hidastavaa poliittista ja moraalista keskustelua. Eri tieteenalojen opetusta ja tutkimusta painotetaan eri yksiköissä eri tavoin, ja niiden välinen keskustelu vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä ja kehittää kansallisen tieteen kenttää. Uudistuksiin kuuluu myös yliopistohenkilökunnan koulutuksen järjestäminen erillisissä koulutuskeskuksissa ja työpaikkojen leikkaukset. Tutkimus yliopistoissa muuttuu entistä enemmän korkeakoulujen ja niitä tukevien ulkopuolisten tahojen väliseksi yhteistoiminnaksi. Supistaminen tapahtuu "luonnonvalinnan" kautta "välttämättömänä" yksikköjen toiminnan ajautuessa taloudelliseen umpikujaan. Se saattaa aiheuttaa yliopistoverkoston "luonnollista" supistumista, pohtivat Olli-Pekka Moisio ja Ilkka Kauppinen. Mahdollisuus yliopistokonkursseihin sisältyy erityisesti esitetyn lain lukuun seitsemän, jossa määritellään yliopistojen vastaavan varallisuudellaan toimintansa edellytyksistä. Arkeologian tutkija seisoi siellä jo opiskelijana vuonna 1968. Presidentit saavat uudistuksen myötä mittaamattomasti valtaa. Ulkopuolisille ollaankin antamassa suurta roolia yliopistojen hallinnossa. Konkurssikelpoisuuteen liittyviä seikkoja voidaan tarkastella muun muassa korkeakoulukeksintöjä koskevan lain näkökulmasta. Julkisiksi oikeushenkilöiksi muuttuvien yliopistojen konkurssikelpoisuuteen päädyttiin jo lain valmistelussa. Vaikka konkurssiaaltoa on tuskin odotettavissa, jo itse mahdollisuus taloudellisesta vararikosta voi johtaa erilaisten hallinnollisten mekanismien kautta kansallisen yliopistoverkon supistumiseen. Korkeakoulukeksintöjä koskeva laki pyrkii siihen, että keksintöjen kaupallinen hyöty jaetaan niin tutkijoiden kuin korkeakoulujen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös kouluissa opettajan paikkoja on leikattu, osa ikäluokista kärsii vaikeista oppimisongelmista eikä kouluissa ole psykologipalveluja. Mahdollisuus konkurssiin supistaisi yliopistoverkkoa Yliopistolakiesitykseen sisältyy mahdollisuus yliopistojen konkurssikelpoisuudesta
Vuonna 2007 maailmassa käytettiin noin 1300 miljardia dollaria asevarusteluun. Heitä tympii, kun Naton kannatus on pysynyt jokseenkin yhtä vähäisenä jo toistakymmentä vuotta. Kömpelö Nato-lause jätti varjoonsa selontekomiesten todellisen tavoitteen. Vuonna 1997 alkaneeseen Nato-keskusteluun ei ole vuosikausiin tullut yhtään uutta argumenttia, eikä uuden selonteon vahvat perusteet ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Julmaa ironiaa on se, että hallituksen sosiaaliturvaa uudistavassa komiteassa linjattiin samaan aikaan, että perusturvaan ei saa luoda indeksiin sidottuja menoautomaatteja. Uusin muotoilu sille, että Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella, on selontekokieltä naurettavimmillaan. Odotimme jälleen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ilmestymistä kuin uusinta harrypotteria, ja saimme toista sataa sivua puisevaa ja huonosti kirjoitettua tekstiä. Uusimpaan selontekoon valmistautuminen alkoi Rauhanasemalla jo pari vuotta sitten. Ensimmäinen julkaisu, EU-Suomen turvallisuuspolitiikka, ilmestyi viime talvena. Kun valtioneuvosto julkisti selonteon, rauhanjärjestöt olivat poteroissaan valmiina. Vahvoja Meitä pasifisteja Muutaman vuoden välein sotalaitos joutuu nolaamaan itsensä laatimalla raportin, johon tuskin kukaan uskoo. Ainoa varaus jäsenyydelle asetetaan toteamalla, että jäsenyydestä päättämisessä poliittinen yhteisymmärrys on välttämätöntä ja kansalaismielipiteen huomioiminen tärkeää. Muutaman vuoden välein sotalaitos joutuu nolaamaan itsensä laatimalla raportin, johon tuskin kukaan uskoo. Selontekoon piilotettu viesti kuuluu: lisää asevarustelua. Hallitus kiinnitti median huomion siihen, mitä sotilasliitto Natosta sanotaan. Selonteosta puuttuvat kokonaan toimenpiteet maailman varustelumenojen hillitsemiseksi. Naton huonoista puolista ei sanota mitään. Rauhanliiton ja Sadankomitean turvallisuuspoliittinen työryhmä käynnisti työn analysoimalla, mitä asioita selontekoon tullaan nostamaan, muodosti vaihtoehtoisia näkemyksiä, tarkisti kantojaan ja suunnitteli vaikuttamistyötä. Summa on täysin järjetön eikä edistä kenenkään hyvinvointia. Talouslaman kynnyksellä Suomen kannattaisi tehdä osansa ja pikemminkin supistaa puolustusmenoja. Selonteon mukaan "on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä." Näitä vahvoja perusteita selonteossa sitten luetellaankin kaikin mahdollisin sanakääntein. Rauhanjärjestöjen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että turvallisuuspolitiikasta keskustellaan ja päätöksentekoa raotetaan. Kuka sitä toivoisi? Vaikka 50 Numero 1 Maaliskuu 2009. Selontekomiehillä on ollut vielä vahvempia perusteita jättää tällaiset soraäänet huomioimatta. inflaatiotarkistukset ja pienet prosenttiluvut kuulostavat äkkiseltään kohtuullisilta, ne tarkoittavat loputonta asevarustelukierrettä. Esimerkiksi minun mielestäni olisi vahvoja perusteita katsoa, että Suomen ei tule sitoutua Naton ydinasedoktriiniin, enkä liioin usko Venäjän pitävän sotilasliiton tunkeutumisesta Karjalan tasavallan laitamille. Jos aseet teknologian kehittyessä kallistuvat, niiden hankintamääriä pitäisi vähentää eikä ryhtyä sotateollisuuden sätkynukeksi. Jos kaikki noudattaisivat selontekomiesten logiikkaa, maailman varustelumenojen pitäisi kaksinkertaistua kerran vuosikymmennessä. Selonteossa kiertoilmaisut kukkivat ja sotilaat yrittävät selittää pohjimmiltaan järjetöntä työnkuvaansa parhain päin. Viimeisellä tekstisivulla linjataan ovelasti, että puolustusmäärärahoissa otetaan vain huomioon vuotuiset kustannusmuutokset ja sotamateriaalin kallistumisen takia vuodesta 2011 alkaen tyrkätään kaksi prosenttia päälle. Ne kun voisivat tulla kalliiksi. Ei ole ihme, että monet poliitikot ovat halunneet päästä eroon koko selontekomenettelystä. Suomalaiset eivät sotilasliittoon halua ja hyvä niin. Kalle Kallio Kirjoittaja on Suomen Sadankomitean puheenjohtaja. perusteita voi olla vaikea ymmärtää. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kansanäänestys ei kuulu selontekomiesten suunnitelmiin
Satu Hassi ja Thomas Wallgren. pasifistinen toimintaopas 5 iden Talvisate varalle 10 Tervetulo a tutustum 10 aan! Rauhanasema www.rauhanasema.fi Veturitori 3 Itä-Pasila, Helsinki. Kirjoittajina mm. Kirjan kirjoittavat ovat pitkän linjan kansalaisaktiiveja, jotka ovat seuranneet ydinasepolitiikkaa usean vuosikymmenen ajan. 7 Sadankomitean Saa veloituksetta Rauhanasemalta Kalevi Kalemaa (toim.) suositut T-paidat! Useita malleja ja kokoja! Runoja sodasta ja rauhasta Vanhempaa rauhanlyriikkaa. Ajatuksia sodasta ja rauhasta 20 15 Elina Turunen (toim.) Mahatma Gandhi Kirjailijoiden, tiedemiesten, poliitikkojen ja tavallisten pasifistien mietteitä sodasta ja rauhasta. Yhteishintaan 35 20 Hässäkkä Pasifistinen toimintaopas Perusteos kaikille suorasta toiminnasta kiinnostuneille! Sadankomitean julkaisemasta tuoreesta oppaasta löydät perustietoa väkivallattomuuden periaatteista kansalaistoiminnassa sekä hauskoja toimintaideoita ja käytännön vinkkejä katuteatterista ja rekvisiitan teosta mitä erilaisimpiin tempauksiin. Vapaudesta Mahatma Gandhin toiminta ja ajattelu on innostanut kansanliikkeitä ja poliittisia ajattelijoita jo sadan vuoden ajan. tutkija Arto Nokkala, kansanedustajat Tarja Cronberg ja Johanna Sumuvuori sekä kirjailija Arno Kotro. Ydinaseet eurooppalaisessa politiikassa Rauhanliiton julkaisemassa pamfletissa kerrotaan ydinaseista Euroopassa, eurooppalaisen ydinasepolitiikan nykypäivästä sekä kansalaisliikkeiden kampanjoinnista ydinaseita vastaan. Maanpuolustuksen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä valotetaan useasta näkökulmasta uusia avauksia kaihtamatta. Tekstien suomennostalkoisiin ovat osallistuneet mm. Suomessa rauhanliike ja ympäristöliike sekä viime vuosikymmenen globalisaatiokriittinen liike ovat saaneet tärkeitä vaikutteita Gandhilta. Rauhanasemalla www.rauhanliitto.fi/materiaalit/julkaisut www.sadankomitea.org/myyntituotteet Sanna Rummakko (toim.) myynnissä Mikael Böök, Jaakko Ellisaari ja Laura Lodenius (toim.) Tahdon asia suomalainen maanpuolustus murroksessa Mureneeko maanpuolustus, suomalaisuuden tukijalka