Ylä-Kainuu 05.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HELMIKUUTA 2015 Lumentulo Tuoreimmassa Ylä-Kainuussa juttua lumitilanteesta. >>1-28 TORSTAI 5. >>4 NRO 10 PERUSTETTU 1965 IRTONUMERO 2 e Yhdessä 50 vuotta Juhlavuosi: Tiiviisti mukana yläkainuulaisten arjessa ja juhlassa >> 1-28. 6 414880 106457 15006 WWW.YLAKAINUU.FI Paikallinen Lehden nimi on vaihtunut, mutta tehtävä on pysynyt samana
Maakunnallisesti on tärkeää parantaa alueen saavutettavuutta ja siihen liittyen esimerkiksi Suomussalmen kautta kul- kevaa ns. radan käyttöä niin, että tulevissa suunnitelmissa voidaan realistisesti edistää pidemmällä aikavälillä myös ratayhteyden avaamista Taivalkosken kautta Lapin radoille. Onnittelen Ylä-Kainuu-lehteä sen merkittävästä työstä paikallisen elinvoiman ja identiteetin vahvistajana. Ei ole liioiteltua sanoa, että paikallislehti suorastaan hankkii itselleen olemassaolon oikeutuksen yhteisöstään. Maailma muuttuu ja muu- P toksen mukana myös media. Digitalisoituminen on muuttanut ja muuttaa edelleen lukijan kulutustottumuksia. Yhä useammin myös paikallislehden odotetaan tarjoavan sisältöään sähköisessä muodossa. Ylä-Kainuu on kyennyt vastaamaan lukijoiden ja ilmoittajien muuttuviin toiveisiin. Lehti palvelee asiakkaitaan vahvasti myös verkossa ja mobiililaitteissa. Paikoin arki on ollut ankaraakin ja Ylä-Kainuu on ollut ansiokkaasti nostamassa esille asioiden taustoja ja ana- E lysoinut yhteiskunnan muutosta. Sanomalehti yhdistää levikkialueensa ihmisiä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimii myös lukijoidensa keskustelufoorumina. Nettisivujensa ja näköislehtensä kautta Ylä-Kainuu on tärkeä myös Suomussalmelta, Hyrynsalmelta ja Puolangalta muualle muuttaneille. Matkailun lisäksi metsätaloudella ja sille rakentuvalla biotaloudella, puhtaan ruuan tuotannolla ja jalostamisella, malmi- ja mineraalivarojen hyödyntämisellä on merkittävät kehitysmahdollisuudet. Näen ensiarvoisen tärkeäksi, että valtakunnallinen elinkeino- ja aluepolitiikka vaihtaa nyt suuntaa ja panostaa oikeasti biotalouteen, kaivannaisalaan ja matkailuun. Heille sitkeä paikallislehti on kanava ja side kotipaikkakunnan uutisiin ja kuulumisiin. Esitän juhlavuotta viettävälle lehdelle, sen tekijöille ja lukijoille onnitteluni ja toivotan menestystä tulevaisuuteen. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Lehti lukijansa iholla arhaimmillaan paikallislehden läheisyys tuntuu siltä, että lehti tulee likimain lukijansa iholle. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että painetun lehden asemaa heikentyisi. Painetulla lehdessä on edelleen vankka asema, ja sillä on tärkeä rooli jokaisen lukijansa arjessa. Välineet muuttuvat, mutta perimmäinen tehtävä pysyy. Luotettavan ja lukijalleen tarpeellisen tiedon välittäminen on edelleen lehden perustehtävä. 2 Tasavallan presidentin tervehdys nsimmäisen YläKainuu ?lehden ilmestymisestä on tänä vuonna kulunut 50 vuotta. Lehti on jo puolen vuosisadan ajan elänyt mukana levikkialueensa ihmisten arjessa ja juhlassa. Te kaikki yhdessä olette mukana tekemässä läheistä paikallislehteä. Kari Juutilainen Johtaja Alma Aluemedia Elinvoimapolitiikkaa Ylä-Kainuussa ainuuta voi hyvällä syyllä pitää edellä kävijänä ja kokeilujen maakuntana. Ylä-Kainuun vetovoiman perusta on ensisijassa niissä mahdollisuuksissa, joita alueen laaja pinta-ala, luonto metsineen ja vesineen tarjoaa sekä tietenkin paikallisten ihmisten kehitystahdossa. Luonto, sen hiljaisuus ja kauneus sekä kainuulainen kulttuuri, joka ammentaa sisältöä erityisesti luonnosta, ovat ainutlaatuisia vetovoimatekijöitä matkailussa. Mah- K dollisuuksia on. Ylä-Kainuu on tästä erinomainen esimerkki. Lehti elää yhdessä lukijansa arkea, olipa sitten kyse isosta tai pienestä asiasta. Hyvän paikallislehden voimavara on yhteisöllisyydessä, josta myös Ylä-Kainuu on ammentanut vahvuutensa ja voimansa jo puolen vuosisadan ajan. Suomussalmelle on tarpeen kiireellisesti perustaa puutavaraterminaali ja elvyttää em. Kiitos kuuluu myös jokaiselle lukijalle, ilmoittajalle ja lehden yhteistyökumppanille. Kuten sekin, että lehti ottaa kantaa, avaa keskusteluja ja toimii oman paikkakuntansa mielipidejohtajana. Onnittelut 50-vuotistaivaltaan juhlivalle Ylä-Kainuulle ja sen tekijöille. Menestystä Ylä-Kainuulle tuleviin vuosiin! Pentti Malinen Maakuntajohtaja, Kainuun Liitto. koillisrataa
3 6\GlPHOOLQHQ NLLWRV NDLNLOOH HWWl ROHWWH ROOHHW PXNDQD WHNHPlVVl SDLNDOOLVOHKWL <Ol .DLQXXQ NDVYXWDULQDD HQVLPPlLVHQ YLLGHQN\PPHQHQ YXRGHQ DMDQ ± WlVWl PHLOOl RQ K\Yl MDWNDD \KGHVVl 7HUYHWXORD NDQVVDPPH .</b-8+/,,1 WR NOR bPPlQVDDUHQ 7\|YlHQWDOROOH SH NOR +\U\QVDOPHQ .\OlWDOR ,VNXOOH 2KMHOPDVVD 7ULR 3RKMRODQ <|Q WDKGLWWDPDW SlLYlWDQVVLW 5DMDQ 6RWLODVNRWLVLVDUWHQ NHLWWlPll KHUQHNHLWWRD MD Wl\WHNDNNXNDKYLW 9DSDD SllV\
????. ?????. Ukon sydämessä värähti . Sotkamossa ja Kuhmossa oli omat paikallislehdet ja ajattelin, että ei Suomussalmi saa jäädä näiden kuntien jalkoihin, vaan sillä pitää olla oma lehti, Vainio sanoo. Idealististen ajatusten lisäksi Vainio toivoi rikastuvansa paikallislehden perustajana. . ??????????. Soittipa Ukollekin. ??????. ?????????. ????? ????????. ????????????. ???? ????. Jos olisin osannut arvata, kuinka rankkoja ensimmäiset vuodet olisivat, olisin harkinnut ratkaisua paljon vakavammin, Vainio kertoi Ylä-Kainuussa vuonna 1990. Nykyään Vainio viettää eläkepäiviään Riihimäellä ja muistelee lämmöllä Ylä-Kainuussa tapaamiaan ihmisiä. Lehden perustaja muistelee, että hänestä ja kotiseutuneuvos Martti Mannerista tuli hyvät ystävät. . ??. ??????????. :????. ??. ??????. 4 Palstatilaa tavalliselle ihmiselolle Perustaminen: ?Uskoin vuonna 1965 hyvin vahvasti, että lehti on pystyssä vielä 50 vuoden päästäkin? Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? Ylä-Kainuu-lehden perustaja ja entinen päätoimittaja Matti Vainio ihmettelee, miten nopeasti 50 vuotta meni. . ????. ??????????????? E??. ?????. ???. Klubin tavoitteena kyllä oli paikallislehden saaminen, mutta sen perusti lopulta Kainuun Sanomissa toimittajana työskennellyt Vainio. . ?????????. . ??. ????????. E????. ???. Se oli muistiinpainuva osa elämää. ?. ?????????. ??. ????????. Lompakko oli varsin ohut. ????????. ???????????. ????????. ??. ??? ????????. ?????????????????. ????????????? ???. Martti kirjoitti lehteen hyviä kotiseutuhistoriaan liittyviä juttuja lehden alkuaikoina. ???? ???????. ??????????. D???. ?. ?????????. ???. ??. ????. ?????????????. ???. ?????. ?????????. ?????. d???????? z???<????. sillä lailla mukavasti, Manner kirjoitti. Kuntalaiset alkoivat tilata lehteä heti kun ensimmäiset numerot ilmestyivät ja Vainion mukaan tilauksia tuli jatkuvasti lisää. ,????????????. :????. Eelis Moilanen ja Aulis Tahvanainen ostivat onneksi ensimmäisestä numerosta lähtien mainospaikan, Vainio sanoo. Vaikka Matti ja Irene tekivät työtä usein kellon ympäri ja pyhinäkin ja lehden teko oli aika ajoin vaativaa, Matti ei kadu lehdessä mitään. . ??. ??????. ???????. ????? ??. ????????. ??????????. D?. Olin ollut Kainuun Sanomissa töissä neljä vuotta ja käynyt juttukeikoilla Suomussalmella ja kaikissa muissakin kainuun kunnissa. <???. ????????. Paikallislehdet ovat omia ja läheisiä ihmisille. Matti Vainio työpisteellään Kainuun Sanomissa vuonna 1990. ???? ???? ???? ???? ???? ???? ?????????. ????????. ????????????? s????. Into lehden tekemiseen oli silloin hyvin vahva, Vainio muistelee Ylä-Kainuu-lehden perustamisaikaa, helmikuuta 1965. Toisin kuin joskus on muisteltu, Rotary-klubi eivät perustaneet paikallislehteä Suomussalmelle. ?????. <????????????. ?. ?. ????. Mukanaan myös uhkarohkeutta ja elämänuskoa. Sitä jota kaikki eivät ymmärrä. ??????????????. ????????. ?????. ???. <???????????. Matti Vainio tuli Suomussalmelle mukanaan vanha kirjoituskone ja vähän paperia. ???????????. <????? ?????? W?????????. Ensimmäisenä A Paikallislehti on edelleen oman alueensa tulkki, asioiden esilläpitäjä ja puolestapuhuja ja sillä on vahva tulevaisuus.? Ylä-Kainuun perustaja Matti Vainio elää nykyään Riihimäellä. Matti Vainio ANJA LAHMA-MULARI/ARKISTO vuonna lehden vuosikerta oli viisi markkaa. Kuitenkaan ilmoittajat eivät kahtena ensimmäisenä vuonna ostaneet ilmoituksia toivottuun tahtiin, joten Matin ja Irene Vainion piti pitää tiukkaa kuria talousasioissa. . ???????. Ei sanomalehteä voisi perustaakkaan enää samalla tavalla, hän sanoo. Vainio sanoo, että paikallislehti on edelleen oman alueensa tulkki, asioiden esilläpitäjä ja puolestapuhuja ja hänen mukaansa sillä on vahva tulevaisuus. . z???<????????? ???. s?????? d?????????. ?????. ??????. ???. ????? ????????. K?????????. ?. ???????????. W??????????. ??. ????????. ???????. <????????????. ^??. ?????. ^??????????? ???. ??. d???????? E??. ?????????????. ?? >?????. ????. ???. ??. ?????? ????????. ???? >????. ???????. ^???????????. ????. Metsäteknikko Hugo Juntunen kirjoitti samoista aiheista, ja hänen jutuissaan oli aina jokainen pilkku ja piste kohdallaan, Vainio sanoo. Kun hän vuonna 1982 lopetti työt Ylä-Kainuussa, Manner kirjoitti kolumnin nimimerkkillä Pirttilän Ukko.
????. K??. 5 HELENA KANGASKORTET Ilmari Kianto oli avoin kriitikko Kirjailija: Lehdentekijät saivat palautetta jutuistaan RAIJA-LIISA KIANNON ARKISTO Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? Ilmari Kianto oli paitsi koko kansan tuntema kirjailija, myös aktiivinen kriitikko ja mielipidekirjoittaja. Isä ei kuulunut mihinkään puolueeseen, mutta presidentit häntä kiinnostivat ja hän tunsikin ne kaikki, Raija-Liisa sanoo. Iki Kianto luki lehdet perusteellisesti joka päivä, jos perhe pääsi noutamaan postin Ämmänsaaresta. Z??????. ?. ????????. D??. Hän innoitti isää paitsi poikkeuksellisen terveellä maalaisjärjellään ja elämän?losofoinnillaan, myös välineenä tuoda yleiseen tietoisuuteen köyhälistön ankea arki ja aherrus, Raija-Liisa sanoo. Kianto oli koko elämänsä ajan kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mikä näkyy hänen kirjoissaankin. Raija-Liisa Kianto uskoo, Iki Kiannon kanteleensoittoa Tuvan portailla kuuntelivat Vekku-koira ja Raija-Liisa. että hänen isänsä vahva oikeustaju oli synnynnäinen piirre ja pappilan kristillisessä kasvatuksessa vahvistunut. Tähän mielestäni Suomessa on kasvatettu, ja hyvä niin. Ranskan suuren sananvapausmarssin ajankohta oli hänestä huonosti valittu, sillä ei ihmisen tai julkaisunkaan pidä päästää kynästään mitä loukkauksia tahansa. . ??????????. Se oli aina läsnä Turjanlinnan syrjäisellä rinteellä suurena nautintona tai suurena haasteena. ???????. Salmelaisen vanhoja numeroita on Iki tuvan ullakolta löytynyt. Z????? ??????. z???<????. >??. ????. Keskustelimme paljon säveltäjästä ja sitten hän poistui kirjoittamaan muistokirjoitusta, tytär muistaa. ???? ???? ???? ???? ???. Venäjän sensuurin vuoksi sanoma piti peittää ovelasti. ???. Hyvien tapojen ja hienotunteisuuden sensuuri pitää olla sananvapaudessakin. <?????. ??????. ,?????. >??????. <. ??????????????. z???<????. ????>???. Tärkeimmät olivat Kaleva, Kainuun Sanomat, Suomen Kuvalehti ja Helsingissä asuessa Uusi Suomi. . Isää inspiroivat mielenkiintoiset henkilöt, kuten vaikka Jooseppi. <??????????????. ???. Usein häntä kiinnosti jokin artikkeli tai uutinen siinä määrin, että hän pani toimitukseen postikortin, Raija-Liisa muistelee. Radiota kirjailija kuunteli talvisin Helsingissä, varsinkin jumalanpalvelukset ja uutiset. Kun uutinen Sibeliuksen kuolemasta luettiin radiossa, se järkytti häntä. ,????????? ???. ????????. ??. <????????. W???????????????? ???? Ilmari Kiannon aikana, kun Suomi kuului Venäjään, sananvapaus ei ollut itsestäänselvyys. ^??????. Venäjän harjoittaman sorron ja Suomen itsenäisyystaistelun kokeneena hän oli lisäksi huippuisänmaallinen fennomaani, Raija-Liisa kertoo. Kotona puhuttiin etupäässä arkisista asioista, kuten veneiden huollosta, karhusta lähteellä, rahan puutteesta, Vekku-koiran edesottamuksista, edellisen päivän humalaisista vieraista tai uudesta piispasta. . Olisi syytä pohtia sananvapautta tarkemmin ennen kuin sitä Suomessakin lailla laajennettaisiin. ???? ???. ?????. ?????. ??????. Hän kirjoitti eri lehtiin, kuten Kalevaan ja Kainuun Sanomiin, elämänsä päivittäisistä tapahtumista, mielipiteistä ja muisteluista. Viimeisinä vuosikymmeninään hän lähetti useinkin niin sanottuja avoimia kirjeitä Kaleva-lehteen, jonka päätoimittaja Aaro Korkeakivi oli hänen ystävänsä. Loukkaus johtaa useimmiten riitaan tai peräti sotaan, ainakin pahaan mieleen. Tästä esimerkki on Kiannon runo ?Ne tahtovat kaataa mun koivuni?. Raija-Liisa vastustaa lehdissä nykyään vellovaa yleistä asennetta, jonka mukaan kakki on sallittua. . ???????????????. ??????. z???<????????????. ^????. D????. Kirjeistä saa hyvän kuvan hänen ajatuksistaan ja tapahtumista. Kirjeet on koottu kirjaksi, jota saa Kianto-seuralta. Kustantajilta hän usein sai uusia kirjoja arvosteltaviksi. Myönteisiä ja kielteisiä arvosteluja hän lähetti lehtiin, ja kriitikko oli hyvin tyytyväinen Lapin naiskirjailijoihin, kertoo Kiannon tytär RaijaLiisa Kianto. SIRKKU RAUTIO Lehdellä on ollut sen historian aikana kolme eri nimeä. ??. Turjan tupien ainoa akkuradio oli Kohtalon korsussa, jossa syötiin ja kahviteltiin. . ????????. ????????. ???????????? ???. ??????????????. Poliittista keskustelua en muista esiintyneen, edes vaalien edellä. <?????. ?. ????????. ????????. ^????????? Luonto inspiroi Kiantoa kirjoittamaan. Lisäksi hänen tapaamansa kaunis siveä nainen saattoi inspiroida kirjoittamaan. . ^????. ?????????. ??????????????. Hän halusi puuttua ympärillään näkemiinsä epäoikeudenmukaisuuksiin ja puolsi vähäosaisten tarpeita ?porvari-kasvatuksestaan? huolimatta. . ???. ?????. ???
Tulevaisuus ja pärjääminen vaativat kuitenkin positiivisuutta, rohkeutta kokeilla uutta sekä työtä, työtä, työtä, Tolonen korostaa vaikka samalla huokaakin, kuinka työn perään on jouduttu viime aikoina tähyilemään tuon tuosta. Suomussalmi on ihmisen kokoinen kunta. Homeen vallassa ollut koulu uusittiin ja hiljattain vihittiin uusi terveyskeskus. Tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, miten valtiolta saadaan rahaa. Julkinen ja myös yksityinen talous hakeutui entistä suurempiin keskuksiin. Kun kävin Yhdysvalloissa vuonna 1997, törmäsin siellä kahteen suomalaiseen tuotteeseen, ja ne olivat Nokian renkaat ja Sinisalon hanskat, Rajala kertoo. Seppo Rajalan mukaan keskittämispolitiikka muodostaa uhkakuvia tulevaisuudessa ja on vienyt työpaikkoja Kainuusta muualle.. Latuverkosto on talvella kattava. Vä k i o n v ä h e n t y n y t 1960-luvun 7 500 hengestä nykyiseen noin kolmannekseen. Väestökehitys on ollut miinusmerkkinen ja lama-aika on lisännyt työttömyyttä. Suomussalmella syntynyt, kasvanut ja nyt myös työtä näköalapaikalla tekevä kunnanjohtaja Asta Tolonen uskoo vahvasti kotikuntansa tulevaisuuteen. . Puolanka valitsi oman tien ja jatkaa eteenpäin. Luonto on rikkaus, jota pystytään hyödyntämään myös matkailussa. Itse ihailen eläkeläisjärjestöjen tekemää työtä. Näin on käynyt myös Suomussalmella. Väestön ikääntymisen ja asukasluvun laskun myötä kyläkoulu toisensa perään on joutunut sulkemaan ovensa. Tämä kehitys ei ole ollut mukavaa seurata, mutta ratkaisut on ollut pakko tehdä. Myös muutoin hän huolehtii koulutuksen perään. Lukion ja ammatillisen koulutuksen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolonen korostaa yksittäisten kuntalaisten, ihmisten merkitystä kunnan kehityksessä. Yksityisellä puolella väestökehityksen ja rakennemuutoksen vaikutukset alkavat näkyä. Kunnanjohtajana Tolonen iloitsee siitä, että Suomussalmella kaupan palvelut ja monet hyvinvointia lisäävät yritysten tarjoamat palvelut ovat pysyneet monipuolisina ja yrittäjät ovat virkeitä. Osansa tähän ovat tuoneet venäläiset asiakkaat, joiden määrä tänä talvena on kuitenkin laskenut. . Kuopion tai Oulun suuntaan. Siksi kunnanjohtaja nostaa esiin vielä itsestään ja naapureista huolehtimisen. Luonnollisesti nousee esiin kuntalaisille järjestetyt palvelut. Rajala kysyy, milloin Suomessa on tehty päätöksiä, joilla kuntakeskus siirtyisi vaikka 70 kilometrin päähän. Huolestuttavaa on se, että kaikki merkityksellinen sijoittaminen tapahtuu KajaaninSotkamon alueella, eikä ylety Kehys-Kainuuseen. Panostukset ovat myös karkaamassa pois Kainuusta . Hän ei näe hyvänä tapaa, jolla esimerkiksi viihdeohjelmissa irvaillaan väen vähenemisestä pieniltä paikkakunnilta ja että kannattaako niitä enää elättää. Sieltä se saattaa siirtyä poliit- tiseen keskusteluun nopeasti. Yhden kunnan Kainuuta ei nykyisin ole tuotu esiin siinä määrin kuin takavuosina. Rajala sanoo, etteivät pelkät työpaikat riitä vetämään väkeä takaisin, sillä ihmiset haluavat asua siellä, missä väkeä on enemmän. Puolanka on investoinut viime vuosikymmeninä voimakkaasti koulutukseen ja terveydenhoitoon. Henkilökohtaisesti minua huolettaa kuitenkin se, miten laajat nettikaupan palvelut pitemmän päälle vaikuttavat paikalliseen, lähellä ihmisiä oleviin kaupan palveluihin. Vireyttä kuntalaisille luovat monet harrastukset. Suomussalmen kulttuuri- palveluita Asta Tolonen selvittää mielellään. Tässä yhteydessä kunnanjohtaja on tyytyväinen Idän Taigan toimintaan ja brändin luomaan vah- JUHANI MUSTONEN Keskittäminen vie elinvoimaa Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.? Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala sanoo, että kuntien toiminta alkoi muuttua 1980 ja 1990-luvuilla, kun valtakunnassa alkoi entistä rajumpi keskittämispolitiikka. Se alkoi näkyä itse kunnissa, mutta pian myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Erityisesti hän nostaa esille teatteri Retikan ja elokuvat, jotka saatiin pitkän odotuksen jälkeen taas pyörimään uusissa, nykyaikaisissa tiloissa. Liikuntamahdollisuudet ovat Suomussalmella monipuoliset. Yhteistyöstä puhuttiin maakuntakokeilun aikana, mutta yhteistyötä tai halua neuvotella ei löytynyt. Siinä suomussal- melaiset koko pitäjässä ovat hänen mielestään hyviä. Naapureista välitetään ja heitä halutaan tarvittaessa auttaa. . Kylpylässä voi polskia ympäri vuoden ja laajat vesistöt tarjoavat mahdollisuudet kalastukseen ja mo- neen muuhunkin toimintaan. Liikuntapaikat ovat Tolosen mielestä hyvässä kunnossa. Sen merkitys on todella suuri toiminnan piirissä oleville ihmisille ja heidän omaisilleen. Kunnan roolia kunnanjohtaja Asta Tolonen miettii pitkään. 6 Kehitys lähtee kuntalaisista Suomussalmi: Jokaisen ihmisen merkitys tulevaisuuden tekijänä on kotikunnassa entistä tärkeämpää Martti Huusko martti.huusko@almamedia.? Viimeiset vuodet ovat ravistelleet kunta- ja yritysrakenteita. Puolanka erosi kokeilusta, ja koko hanke kaatui. Ne ovat Tolosen mielestä Suomussalmella hyvin järjestetty. . Näin myös työpaikat vähenivät niin valtiolta kuin kunnasta. Metsätalouden merkitys työllistäjänä väheni koneellistumisen myötä, ja vaikka maatalous on kehittynyt Puolangalla hyvin, se ei näy työllisyydessä koneellistumisen vuoksi. Teollisuudessa merkittävin työnantaja oli parhaimmillaan yli 80 ihmistä työllistänyt Sinisalo, joka vei tuotteitaan eri puolille maailmaa.
Yksi mylly on noin kahden miljoonan investointi, joten tuulipuistot tulevat olemaan tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin sekä kunnan aluetalouden ja elinkeinoelämän kannalta. Hyrynsalmi voi Nurkkalan mukaan hyvin muun Suomen kuntakenttään suhteutettuna. . Se mahdollistaa toisaalta työskentelyn lähellä luontoa. . Hyrynsalmella on nyt tekemisen meininkiä. Esimerkiksi Mustarinda-taiteilijaresidenssi on juuri sellainen avainasia, jollaista tarvitaan kunnan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Hän sanoo kunnalla olevan samoja haasteita, kuin muuallakin Kainuussa, mutta muistuttaa, että haasteisiin on kyettävä tarttumaan. . Siihen on hyvä edellytykset, kun kunnassa on hyvät palvelut ja asunnon hankkiminen ja eläminen täällä on edullista. Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala kertoo kunnantalolta löytyvän muun muassa Hyrynsalmelta löytynyttä kampakeramiikkaa. ?Kyse on tahdosta? 2014: Vuosi merkittävä Hyrynsalmelle . Kyse on tahdosta, Nurkkala sanoo hymyillen. Yhteinen aikamme kultaisia muistoja tuottaa, on mahtavaa, kun ystävään voi täysin luottaa. Ilot kaksinkertaiset, puolikkaat surut ? niistä on tehty kumppanuuden parhaat murut. Sopuisaa on ollut yhteistyö ja varmastikin sopuisaa tulee olemaan. Onnea Ylä-Kainuu! ZZZ VXRPDODLQHQOHKWLSDLQR À suus toi uusia työpaikkoja ja rakennettiin teollisuushalleja. Vesistöjen risteyskohtien vuoksi elinolosuhteet ovat olleet hyvät, Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala kertoo. Sota-aikana asutuksen painopiste oli Viitostien varrella, kirkonkylän seudulla ja Emäjoen itäpuolella. Tässä nopeat verkkoyhteydet ja uuden tekniikan mahdollistaminen on kunnanjohtajan mielestä avainasemassa. Hyrynsalmella on ollut asutusta viimeisimmän jääkauden päättymisestä lähtien eli noin 10 000 vuoden ajan. Hän onkin tyytyväinen siihen, että Suomussalmi oli aktiivinen laajakaista kaikille -hankkeen aikana. Kunta on luonut hyvät edellytykset keskukselle, mutta tärkeää on ollut alueen aktiivisten yrittäjien työpanos. Ja tätä työtä jatketaan edelleen, jotta pitäjään muuttaville pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattavat laajakaistapalvelut. Hyrynsalmen alueelle on suunnitteilla 40 tuulivoimalaa, ja toteutuessaan se on ta- loudellisesti merkittävää. Tavoitteemme on, että saamme Suomussalmelle tulevina vuosina yhä enemmän paluumuuttajia. Lapin materiaalihuolto oli sodan aikaan Hyrynsalmella ja täällä oli silloin enimmillään 4 000 sotilasta. Saksalaiset jääkärit aloittivat vetäytymisen Hyrynsalmelta ja tämä oli ensimmäinen poltettu kunta ennen Lapin sodan alkamista. Marjut Lehto . Sitä ei pidä hukata. Työpaikkakehitys on Suomussalmen tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. Asukkaat viihtyvät kotikunnassaan ja monet haluaisivat sinne myös palata. Kunhan vain työ ja toimeentuloa pystytään varmistamaan. Heikentyneistä työttömyysluvuista huolimatta Tulevaisuudessa Suomussalmi haluaa kehittyä nykyaikaisella tavalla. 7 MARTTI HUUSKO MARJUT LEHTO A Suomussalmelta löytyy monia vahvuustekijöitä, jotka houkuttelevat täällä syntyneitä palaamaan kotiseudulle.? Asta Tolonen kunnanjohtaja kunnanjohtaja Asta Tolonen nostaa esiin bioalan, rakennusteollisuuden ja metallin vahvat yritykset.Kemet, Kiantama, Mehi, Ämmän Betoni ja monet muut yritykset luovat pohjaa, josta teollisuus voi saada uusia laajentumisen mahdollisuuksia. Myös Tulikiven toiminnan jatkuminen Suomussalmella on Toloselle mieluista ja samalla tärkeää. vuuteen. Osa halleista jäi tyhjilleen ja niille olisi hyvä saada käyttöä käyttöä tänä päivänä. Ukkohalla rakennettiin 1980-90-luvun taitteessa, näin Hyrynsalmelle saatiin ympärivuotinen matkailukeskus. . Muita Hyrynsalmen historian merkittävimpiä asioita ovat jääkäriliike, jonka perustamisen 100-vuotisjuhlaa vietämme elokuun lopussa. Lisäksi tulee muistaa Hallan Ukko, joka on Suomen itsenäisyyden kannaltakin tärkeä henkilö. Elinkeinoelämästä Nurkkala mainitsee kunnan kaksi sahaa, jotka työllistivät 1950-60-luvuilla parhaimmillaan yli 500 henkilöä. 1990-luvulla puuteolli- marjut.lehto@almamedia.? . Hyrynsalmi oli siihen aikaan Kainuun teollistunein kunta. . Länsipuolella puolestaan oli varuskunta-alue. Onnittelumme 50-vuotiaalle Ylä-Kainuu -lehdelle! Kunnan vahvuuksiksi hän listaa myös suopotkupallon sekä rakenteilla olevat tuulipuistot. . Vuosi 2014 oli merkittävä, pääsimme positiiviseen tulokseen. Hallan Sauna sekä sen uusi yrittäjä Jarmo Pekkarinen ovat merkittävä asia Ukkohallan kehityksen kannalta. Suomussalmen Taksi Oy Nauti, tanssi, Onnea laula ja soita Ylä-Kainuu! Onnenpäiväsi on, satakoon punaisia onnenomenoita! </b .$,1881 <5,77b-b1$,6(7 5<
Hän perusteli sanomaansa sillä, että täällä kaikki asiat onnistuu, tekemiseen suhtaudutaan todella positiivisesti ja kannustavasti eikä millekään sanota ei, teatteriohjaaja Ulla Schroderus sanoo. Myös kunnan ilmapiiri suhteessa kulttuuriin oli tehnyt professoriin vaikutuksen. Vuonna 1994 professori Reijo Heikkinen kommentoi, että Suomussalmella on ihan omaa luokkaa oleva kulttuurinen ilmapiiri. . Kuvittelin näytelmän käsikirjoitusta tehdessä, että tästä syntyy keskustelua koko Kainuun mitassa, niin ei karvan juuri värähtänyt, Eero Schroderus sanoo. Luvattu maa oli Retikan Eero Schroderus ja Ulla Schroderus miettivät tällä hetkellä ensi kesän kesäteatterinäytelmän käsikirjoit näytelmä uskon lahkojen vaikutuksista 1950- ja 1960-luvulla ja se herätti puolestaan herätti vahvoja reaktioita. . Kunnassa opettajat ovat Kuva on Suomussalmen kirkonkylän näyttämökerhon esityksestä vuodelta 1961. olleet kova sana kulttuuriharrastuksissa, muun muassa Martti Manner,Teuvo Rinne ja Lippo Vester, teatterivaikuttaja Eero Schroderus sanoo. Näiden tekijöiden ja Ilmari Kiannon ansiosta kunnassa on voitu kehua kulttuurilla enemmän kuin muualla. Taiteen tarkoitus on aiheuttaa reaktioita ja ajatuksia kat- sojissa, mutta reaktiot ovat joskus arvaamattomia myös taiteen tekijöille. . avainsanoja pitkään ja antoisaan yhteistyöhömme. Onnea 50-vuotiaalle! ?PP£Q /HLS£ K\Y£Q OHLY£Q HLSRPR a! k i a n a l uh J n o t y N Onnittelut viisikymppiselle! luontoon.fi eräluvat.fi retkikartta.fi kauppa.luontoon.fi .$81(86+2,72/$ Matleena Keskuskatu 18, Suomussalmi p. 0400 871 460. Vapauden kaiho kertoi Suomen itsenäistymisestä Kainuun näkökulmasta. Nuoret esittivät Seitsemää veljestä muillakin paikkakunnilla, Eero kertoo. Suomussalmelainen teatteri on mennyt jatkuvasti ammattimaisempaan suuntaan, koska ihmiset haluavat tehdä Perinteikäs, paikallinen ja reilusti rukiinen . Katsojille tuli lapsuudesta mieleen myös ahdistavia kokemuksia uskonlahkojen vaikutuksista, Eero ja Ulla kertovat. Vuodet vierivät, Hossan lumous säilyy Suomussalmella jopa seitsemällä kunnan kylällä on ollut erikseen näytelmäpiirit, joita Kianta-opisto järjesti. Muun muassa Piispajärven koulun oppilaat olivat innokkaita näyttelijöitä. . 8 Maailman kulttuurimyönteisin kunta Retikka: ?Ilman Ylä-Kainuu-lehden panosta meidän ois ollut vaikeaa breikata ympäri Kainuuta.? FOTO SMPOLAN ARKISTO Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? Kun Aalto-yliopiston professori Markku Hakuri vieraili syksyllä 2013 Suomussalmella taidenäyttelyn avajaisissa, hän sanoi, että Suomussalmi on maailman kulttuurimyönteisin kunta. . Piispajärvellä 1960-lu- vulla opettaja Siiri Luukkonen istutti teatteriharrastuksen kouluun. Suomussalmella pidettiin silloin Rajan mailta -seminaareja, jotka olivat valtakunnallisesti huipputapahtumia
Ihmisten yhteistä historiaa ja kulttuuria ei voi viedä minnekään, jos sitä ei itse hukata, Eero Schroderus sanoo. Kuuskymppinen Leena onnittelee viiskymppistä! Tarjoan KAKKUKAHVIT kaupalla ti 10.2. klo 9?17 Tervetuloa! Ei kukkia eikä lahjoja, mahdolliset muistamiset Ruhtinansalmen Kylätalon kannatusyhdistyksen tilille FI81 5401 0640 0064 60. $YRLQQD PD SH ± OD ± VX VXOMHWWX 58+7,1$1 .$833$ /((1$ MD ((52 +,/781(1 -XQWXVUDQWD S . Teatteri on aina yhteinen elämys yleisön kanssa. Suomussalmen kulttuurielämä on niin komea, että on hienoa, että saa olla siinä tietynlaisena jatkumona, Eero lausuu. Hän sanoo, että kulttuurielämä on kunnan kultamuna, jota asukkaat eivät saa unohtaa. . klo 15-03 KARAOKEMARATON Wanha Mestari Kiannonkatu 2-4, SUOMUSSALMI www.baarikeno.? tusta. teatterista aiempaa paremman kokemuksen. . PDOM HOOH SSLV N\P L V L L Y PUB . JALONRAITTI KARVAHATTU . Harrastajajoukko on supistunut, mutta siitä on tullut ammattimaisempi, Eero sanoo. Paikallismedian rooli kulttuurissa on Schroderuksien mielestä merkittävä. KULMAKUPPILA . Ilman Ylä-Kainuu-lehden panosta meidän ois ollut vaikeaa breikata ympäri Kainuuta ja Oulun seutua, Ulla Schroderus sanoo. Kiitos Suomussalmi-lehti, Salmelainen ja Ylä-Kainuu kaikista 50 yhteistyövuodesta, on ollut ilo olla mukana matkalla. Yhteistyössä on voimaa. Onnea ja menestystä! Eero Schroderus haluaa nöyränä kiittää katsojia. . 234 ASIAKASPAIKKAA Jalonkatu 1, Suomussalmi, p. Paikallislehti levittää tietoa ihmisille kulttuurista, kannustaa ja tuo kulttuurin tekijät esille. . 9 HANNA LAUKKANEN HQ LYDLDQ O S X . 044 555 4966 su-ti 15-21, ke 15-21(24), to 15-21, pe-la 15-03 Kiitos erinomaisesta yhteistyöstä! Sydämelliset Onnittelut keski-ikäiselle! toivottaa Suomussalmen Eläkeläiset ry Kiitos hyvästä yhteistyöstä! Onnea ja siunattua tulevaa! HYRYNSALMEN SEURAKUNTA rta Ikinuo Ylä-Kainuuta Onnitellen! Hossan Matkailuyrittäjät ry www.hossa.? Onnea Ylä-Kainuu! La 7.2. BILEBAARI
14. (08) 711 338 Avoinna: ma . Ajat muuttuvat, mutta yhteistyö jatkuu. Kiitos Ylä-Kainuu vuosikymmenien kumppanuudesta ja siitä, että pidätte meitä ajan tasalla! ´?????£?¤ ????¤??¨?¤§?£?¤? VER KKO KAU PPA palv elee 24/7 www.era urhe ilu.f i ÄMMÄN ERÄ-URHEILU OY Ä p. pe 9 . 17, la 9 . Tervetuloa!
Sen avulla parannetaan myös Ylä-Kainuu-kuvaa niin, että se tunnetaan luonnonläheisyytensä lisäksi dynaamisena, elinvoimaisena ja houkuttelevana alueena. . Tavoitteena parantaa osaavan työvoiman joustavaa saatavuutta ja yritysten toimintaympäristön kotimaista ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä vetovoimaisuutta, toimialoista riippumatta. Toisena painopisteenä on sujuvan arjen ja toimivien palvelujen sekä yhteyksien luonnonläheinen ympäristö. Liikennejärjestelmää kehitetään alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi sekä eri logistiikkajärjestelmien tehostamiseksi. On uudistettava elinkeinoraken- Heimo Keränen Aluekehitysjohtaja vannaisala, hän arvioi. Kainuun Liitto tähtää pitkällä aikavälillä hyvinvoivaan ja elinvoimaiseen Kainuuseen. Kukin haluaa optimoida ensin oman kuvionsa. Keränen näkisi, että YläKainuussa pitäisi yhdistää elinkeino- ja elinvoimapolitiikka niin, että kehittämis- työtä tehdään alueella, eikä alueelle sen ulkopuolelta. Ylä-Kainuun tulevaisuuteen vaikuttavat joka tapauksessa sote-uudistus ja kuntarakenteen ajaminen kohti vahvoja peruskuntia. . Ideana on, että koko Kainuu nostetaan myös ympäristövastuulliseksi mallimaakunnaksi, jossa asuminen ja työ perustuvat kestävälle ja ekotehokkaalle luonnonvarojen ja uusiutuvan energian käytölle lähellä peruspalveluja. Kolmantena painopisteenä on Hyvinvoiva Kainuu. Kärkitoimialoina tulevat olemaan ainakin matkailu ja erilaiset palvelut, teknologiateollisuus, biotalous ja kai- A Tarvitaan rohkeita yrittäjiä ja kehittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä.? . Matkailuun ja biotalouteen on saatavissa kehittämistukea, mutta tarvitaan rohkeita yrittäjiä ja kehittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja hyödyntää kehittämisresursseja YläKainuun alueella. Keräsen mielestä Ylä-Kainuu voisi tulla noteeratuksi muunakin kuin resurssiperiferiana. Myös maakunnan sisällä tarvitaan erilaistettua ?aluepolitiikkaa. Nykymenon jatke pelottaa: jos ei ole työpaikkoja tai alueella asumiselle ei ole erityisiä perusteita, on väestön muutossuuntaa mahdoton kääntää. Ylä-Kainuun kehittämisessä tärkein painopiste on Keräsen mielestä omaleimaisesti elinvoimainen elinkeinoelämä. Väestö on vähentynyt Ylä-Kainuussa poismuuton takia, vaikka luonnollinen väestönlisäys oli positivinen hyvän syntyvyyden ansiosta 1990-luvun lopulle saakka. . On positiivista, että YläKainuun alueellisessa pro?ilissa korostuvat vahvuuksina luonto, tila ja erilaiset fyysiset resurssit sekä laaja infrastruktuuri, jotka luovat erinomaiset puitteet aluelähtöiselle ja omaehtoiselle kehittämiselle . Samalla yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat. Viestinnällä on oma roolinsa. Tämä palvelee parhaiten yhä harvenevaa avaintoimijoiden joukkoa, jonka kautta ja varassa alueellinen kehittämistyö koko maakunnassa etenee.. Ainoastaan siellä on onnistuttu, missä talous on ollut keskuskunnissa vahva. Keräsen mielestä mahdollinen Ylä-Kainuun kunta tai kuntaliitos vaatii ennen kaikkea syvällisen ja pitkä muutosprosessin, jossa hävitetään vanhoja poliittisia kaunoja aidolla vuoropuhelulla, kevennetään hallintoa ja optimoidaan yhteisesti sovittu palvelukokonaisuus sekä kootaan elinvoimapolitiikka rohkeasti sisäisten vahvuuksien varaan. . Lisäksi tuetaan avaintoimijoiden kehittämisponnistuksia sekä omien osaamiskeskittymien syntymistä alueelle, jotta voidaan hyödyntää aluekehityspanoksia tehokkaasti ja vaikuttavasti. Näillä ehdoilla voisi Ylä-Kainuussa olla tulevaisuudessa vahva, omaleimainen ja elinvoimainen uusi kunta. Keränen muistuttaa, että nykyiselläkin kuntarakenteella voidaan saavuttaa samat tavoitteet. . Keräsen mukaan tavoitteena on, että kaikki tämän suuntainen kehittämistyö heijastuu positiiviseksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta, jossa on myös vetovoimaa. Keränen muistuttaa, että väestönkehitys on armoton indikaattori. Se kertoo suoraan alueen elinvoimasta. Tutkimusten mukaan kuntaliitosten seuraukset pienemmille liittyjille, syrjäisille kunnille, ovat huonoja, sillä yleensä paikalliset palvelut heikkenevät. Tavoitteemme on terveyden ja toimintakyvyn parantaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen siten, että terveyserot kaventuvat ja kokemus hyvinvoinnista paranee. Kokemukseni perusteella epäilen, että yhteisen ?muutoshetken?, muutosherkän hetken löytäminen on todella vaikeaa, koska kuntien taloustilanteet ja muutosalttius vaihtelevat lähes vuosittain. Se vaatii, että koko alueen osaaminen, ideat ja verkostot toimivat yksituumaisesti samaan suuntaan. . Sen tavoitteena on työllisyyden, työhön ja mielekkääseen tekemiseen kiinnittymisen ja työhyvinvoinnin sekä toi- meentulon parantaminen ja monipuolisen osaamisen vahvistaminen. . erityisesti matkailulle ja biotaloudelle. Tulevaisuuden hallinta vaatii ennakointia, näkemystä Yksi Ylä-Kainuun kunta vai useampi kunta? Jukka Keränen jukka.keranen@almemedia.? Yhden kunnan Kainuu olisi ajatuksena helppo ja houkutteleva ratkaisu, pohtii aluekehitysjohtaja Heimo Keränen. Yhtenä kuntana tai erikseen? Hyrynsalmen entinen kunnanjohtaja, nykyinen Kainuun Liiton aluekehitysjohtaja ja syntyperäinen hyrynsalmelainen Heimo Keränen näkee, että Ylä-Kainuun on kyettävä uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä sekä parantamaan kilpailukykyään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. . Liikkumistarvetta vähennetään uusilla älykkäillä liikkumisratkaisuilla ja sähköisten palvelujen avulla. . ja joustavia ratkaisuja. 10 Kyse on kilpailukyvystä Ratkaiseva kysymys: Miten Ylä-Kainuu pystyy uudistumaan ja kääntämään muuttoliikkeen suunnan? Jukka Keränen jukka.keranen@almamedia.? Ylä-Kainuun kunnilla, Suomussalmella, Hyrynsalmella ja Puolangalla riittää haasteita tulevina vuosikymmeninä. Keskeinen kysymys kuuluu, miten kunnat aikovat säilyttää kilpailukykynsä paitsi asuinympäristönä myös yritystoiminnassa? Pystyvätkö kunnat uudistumaan. Tällä hetkellä yhtä syntyvää yläkainuulaista kohti kuolee kolme ja muuttaa pois kaksi. Muuttajien mukana on verotulopotti on pienentynyt ja samalla alueellinen elinvoima sekä vetovoima heikentyneet. netta, lisättävä kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä sekä rakennettava yhteistyötä yli toimiala- ja maarajojen unohtamatta Ylä-Kainuun luontaisia vahvuuksia. . Tämä edellyttää osaavan työvoiman saatavuuden takaamista ja yritysten toimintaympäristön innovatiivisuuden, kilpailukyvyn sekä vetovoimaisuuden lisäämistä, Keränen sanoo. Aluekehitysjohtajan mielestä kehittämistoimia on siis suunnattava kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin. Hän ei kuitenkaan näe sitä todennäköisenä ratkaisuna, koska maaseutu- ja reuna-alueiden näivettyminen pelottaa sekä paikallisten palvelut ja niistä päättäminen tulee ongelmalliseksi. . Kuntien vähentäminen ei välttämättä poista ongelmia, vaan siirtää ratkaisujen teon yleisemmälle tasolle eikä Ylä-Kainuukaan välttämättä ole sisäisesti yhtenäinen. Maakunnan strateginen linja on, että palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja paikallinen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa myös uusien maakunnallisten palveluiden käytännön organisointia.
Esimerkiksi vuonna 1991 Ylä-Kainuun kunnissa oli 1 130 valtion työpaikkaa . Tämä on aiheuttanut sen, että kunnan rooli julkisena toimijana ja kuntalaisten viimeisenä turvaverkkona on korostunut suhteessa maakunta- ja muihin suuriin kaupunkikeskuksiin. MARJUT LEHTO Moisiovaaralta kotoisin oleva Heimo Keränen toimi Hyrynsalmen kunnanjohtajana vuosina 2005?2014. Suomussalmen entinen kunnanjohtaja, maakuntaneuvos Timo A. Paljon on voitu vaikuttaa, on oltu muun muassa riistan kannanhoitosuunnitelmissa vahvasti mukana. nyt niitä on 140; eli vähennystä on ollut lähes 90 prosenttia. Vallalla olevat kehityssuunnat eli matkailun kasvu, biotalous, yksilöllinen kulutus, asiakaslähtöisyys, omatoimisuus ja itsenäisyys sekä joustavuus tarjoavat mahdollisuuksia myös Ylä-Kainuulle jo tällä hetkellä. Taustalla on yhteiskunnallinen rakennemuutos, johon pienimuotoisella aluepolitiikalla, projektikehittämisellä, ei ole kyetty eikä kyetä vastaamaan. Säkkinen ei ole päässyt kuntakoukeroista vieläkään erilleen, vaikka on ollut vuosia eläkkeellä. Hän toimii parhaillaan Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kuntajakoselvittäjänä. Säkkisen mielestä niin valtavat puumäärät eivät kuulu taajamakuvaan, joten jotain asialle olisi tehtävä joka tapauksessa. Eläkkeellä ollessaan Timo A. Kunnan henkilökunnassa on myös tapahtunut satojen paikkojen vähentyminen. Työpaikat ovat tärkeitä. Vaikka Suomussalmella on monta hyvää esimerkkiä hyvistä työnantajista kuten Timo A. Toiminta on ollut virkeää ja kävijämäärät korkealla. Myös kauppatoiminnassa tapahtui merkittävä siirto, kun Maxi Makasiini tarvitsi uutta tilaa ja Risteen kauppakeskus saatiin synnytetyksi. Samalla myös Teatteri Retikka sai uudet tilat entisen Alkon pohjalta, ja teatteri on nyt parhaalla mahdollisella paikalla. Venäläisistä matkailijoista A Jos Kainuuseen tulisi vain yksi kunta, menetykset olisivat moninkertaiset.? on odotettu apua suomussalmelaiselle liike-elämälle viimeisten 25 vuoden aikana. Niinpä Säkkinen ajoi kunnanjohtajana ollessaan voimakkaasti Vartiuksesta Suomussalmelle oikaisevan Liekinvaarantien perusparantamista siinä myös onnistuen, ja moni venäläinen on ottanut suunnan Suomussalmelle. Tosin nyt matkailu idästä päin on hiljentynyt ruplan huonon kurssin johdosta. Säkkisen mielestä tarvittaisiin edelleen uusia avauksia, eikä yhtään hullultakaan kuulostavaa pidä ampua alas. Kenenkään esityksiä ei pidä väheksyä. Väestön uusiutuminen on hidasta. Vielä ei ole selvillä, miten Kuopion seudulla käy. Kainuussa on tilanne vielä hankalampi jo pitkien etäisyyksien takia. . Ylä-Kainuun muutosoireita, ns. heikkoja signaaleja, suhteessa alueen vahvuuksiin on hyvä alueella tunnistaa erityisesti alueen sisällä. Vaikka Talvivaara on ollut huono esimerkki, uskoo Säkkinen, että nykytekniikalla on mahdollista saada hyviä tuloksia ilman ympäristön saastumista. Timo A. 50 vuotta sitten yläkainuulaisia oli noin 29 000, nyt alueella asuu enää hieman vajaat 14 000 asukasta. Se näivettää väestöä. Aluetta pitäisi tehdä hou- kuttelevammaksi. Nyt on suunnitteilla puuterminaali, mahdollisesti Pesiökylä-Ämmänsaari -radan varrelle. Nyt täältä jalostettavaksi menevä puu on varastoitu Ämmänsaaren ratapihalle jo kauan. Säkkinen ei näe yhden kunnan Kainuuta hyvänä vaihtoehtona tulevaisuudessa. Ämmän Betoni, Kemet, Kiantama ja Tulikivi, on niitä paljon poistunut. Se oli poliittista taitamattomuutta Sotkamolta ja Kajaanilta, Säkkinen sipehtii vieläkin. Sitten, kun haluttiin ja yritettiin neuvotella, oli jo liian myöhäistä. Suomussalmella maakuntakokeilun aika oli palvelujen kannalta erinomainen. Kun Säkkinen tuli Suomussalmen kunnanjohtajaksi vuonna 1990, oli kunnan työttömyysaste 6,8 prosenttia ja väkimäärä pitkästi yli 10 000. Kohta sukellettiin 1990-luvun lamaan, ja työttömyys ponnahti yli 30 prosentin, ja väestö alkoi vähentyä kovaa vauhtia. Säkkinen huomauttaa, että valtion työpaikkoja on lähtenyt Suomussalmelta noin 800, millä voisi selittyä noin 2 400 asukkaan väestön vähennys. Puolankalaisten kanssa ei edes neuvoteltu. Aineeton kulutus, hyödykevirtojen jäljittäminen, eettisyys, hajaantuminen ja kohtuullisuuden sekä hiljaisuuden arvostus ovat tekijöitä, joista voi tulla jatkossa vahvoja kehityssuuntia, jopa trendejä. . Lisäksi on muutamia pienempiä, mutta vakaasti toimivia yrityksiä kuten Namelli ja Sumetek sekä Mehi. Puuteollisuus on aallonpohjassa, vaikka Ikihongan lopettamisen jälkeen saatiin puukeskus hyvään vauhtiin Kurimon alueella. Säkkinen on innokkaana erämiehenä ottanut kantaa riistakysymyksiin. Siitähän vasta saattaisi syntyä vaaratilanteita, Säkkinen arvioi.. Säkkinen sanoo, että sellaista ei saisi ikinä tapahtua, mutta isot toimijat toimivat niin kuin haluavat. Kaivostoimintaakin on viritelty. Nuorten lähtö opiskelukaupunkeihin Ouluun, Helsinkiin ja Kuopioon on merkinnyt myös väestörakenteen ikääntymistä ja huoltosuhteen heikentymistä. . On turha luulla, että Kajaanin keskustassa ymmärrettäisiin ongelmia, jotka ovat 200 kilometrin päässä, Säkkinen sanoo viitaten Hossan ja Kajaanin välimatkaan. Säkkisen mielestä Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntaliitos olisi järkevä, sillä kukaan hyrynsalmelainen ei asu niin kaukana Suomussalmen keskustasta kuin esimerkiksi Juntusrannassa asutaan. Hän on Suomen Metsästäjäliiton hallituksen jäsen ja Kainuun piirin puheenjohtaja. Metsästäjäliittoon kuuluu 160 000 jäsentä ja se on metsästäjien etujärjestö, jonka tehtävänä on paimentaa metsästäjien etuja. . Näin päätöksenteko ei karkaisi turhan kauas. Yhteistyötä on joka tapauksessa oltava kaikessa tekemisessä ja yhteispelin hengessä on mentävä eteenpäin. . Älytön esitys olisi keskittää aseet johonkin määrättyyn paikkaan, esimerkiksi metsästysmajoille tai muihin vastaaviin paikkoihin. Toisaalta on pystyttävä vastaamaan myös menossa oleviin vahvoihin valtavirtoihin, megatrendeihin: kansainvälistymiseen, ikääntymiseen, resurssitehokkuuteen, erilaisiin ympäristön ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä erityisesti osaamisen ja uudistumiskyvyn jatkuvaan vahvistamiseen. YLÄ-KAINUU . Valtio on tässä muutoksessa erittäin suuressa roolissa. Ylä-Kainuun työpaikkojen määrä vähentynyt tasaisesti; se on nyt 4 275, josta kuntasektorin osuus on noin kolmannes. Ilman jatkuvaa keskustelua ei oltaisi näinkään pitkällä, hän toteaa. Lainsäädännön kehitystä seuratessa on törmätty monissa asioissa myös älyttömyyksiin. Näin on käynyt myös paljon puhuttua tuliasedirektiiviä avatessa. . Hajautetun hyvinvointivaltion kehittämisestä on siirrytty kilpailuvaltion kehittämiseen, jossa painopiste on siirtynyt kaupunkiseutujen elinvoiman kehittämiseen. . Tehtävä ei ole läpihuutojuttu. Säkkisen kunnanjohtajakaudella tapahtui monia Suomussalmelle hyödyllisiä ja tärkeitäkin asioita. Tehtiin muun muassa vuonna 1992 Raatteen Portti, jota on sittemmin laajennettu. Jos Kainuuseen tulisi vain yksi kunta, menetykset olisivat moninkertaiset. Nuoret menevät työpaikkojen perässä etelään ja muihin kasvukeskuksiin. 11 Yhteistyötä tekemiseen JUHANI MUSTONEN Säkkinen: Ei yhden kunnan Kainuuta Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.? tulevaisuudesta. Kansainvälinen kilpailu söi kuitenkin Suomussalmella alkaneen lupaavan toiminnan. Ikävä isku oli Sentraalin lähtö. Maakuntakokeilu oli hyvä ponnistus, jolle olisi suonut jatkon, mutta se kaadettiin
Toivon, että paikallisen tason pienet asiat ovat lehdelle jatkossakin tärkeitä. Riikka Kemppainen, Suomussalmi: On tärkeää, että lehti pitää ajan tasalla kotiseudun uutisista. Luen sieltä, mitä Suomussalmella tapahtuu. Simo Viinikkala, Suomussalmi: Paikallislehti on vuorovaikutteinen kanava: sieltä näkee muiden mielipiteet ja voi halutessaan kirjoittaa omansakin. Ella Veteläinen, Suomussalmi: Luen lehden yleensä iltapäivällä. Juttuja on enemmän Suomussalmelta, mutta se on ymmärrettävää, sillä kyseessä on suurempi pitäjä. Veikko Kemppainen, Hyrynsalmi: Lehdessä on hyvin lähialueen uutisia, mutta Hyrynsalmen asioita voisi olla enemmänkin. Aila Viinikkala, Suomussalmi: Pysyvyyttä, olen lukenut lehteä alusta asti ja odotan aina sen ilmestymistä. On mukava, kun sieltä löytää tuttuja ihmisiä. Raija Tervo, Hyrynsalmi: YläKainuuta on kiva lukea. Näin lukijam Juho Kemppainen, Hyrynsalmi: Ylä-Kainuu merkitsee minulle pitkäaikaista ja tiivistä yhteistyökumppania. Lehdestä löytää hyvin myös kaikki paikkakunnan menot. Anssi Mäkeläinen, Suomussalmi: Luen sitä joskus koulussa ja kotona. En myöskään raaski heittää vanhoja lehtiä pois. Kimmo Heikkinen, Hyrynsalmi: Ylä-Kainuu on paras lehti täällä. Luen yleensä gallupin ja kolumnin ja nuoria koskevat jutut. Helena Kinnunen, Hyrynsalmi: Lehti pitää aina lukea, se on tärkeä. Minulle tulee yhteensä neljä lehteä, joista Ylä-Kainuun luen aina ensimmäisenä. Eila Heikkinen, Suomussalmi: Odotan aina aamua, kun lehti ilmestyy. Lehti on tullut minulle koko 50 vuoden ajan. Elma Elsa Juntunen, Suomussalmi: Luen paljon lehteä, Ylä-Kainuu on hyvä lehti. Olen tilannut lehteä vuodesta 1985. Paikalliset asiat tulee luettua joka kerta. Toivo Kinnunen, Suomussalmi: Se on odotettu lehti. Palvelu toimii hyvin myös lehden toimistolla. Tyyne Kovalainen, Suomussalmi: Luen lehden aina sen ilmestyttyä. Lehti tuli kotiin ja minulle tuli se myös ulkomailla asuessani. Paavo Ihatsu, Hyrynsalmi: Ylä-Kainuusta saa lähialueen tietoa, ja meillä Hyrynsalmen Kirkonkylän Kyläyhdistyksellä on ollut hyvää yhteistyötä lehden kanssa. Tanja Krasnotekova, Suomussalmi: Luen lehden aina. Paikalliset uutiset kiinnostavat. Se on tärkeä lehti, josta voi lukea oman asuinalueen asioista. Saija Juntunen, Suomussalmi: Luen illalla Ylä-Kainuuta netistä ja aamulla paperiversion. Se on paras lehti paikallisille asukkaille. Toivo Kyllönen, Hyrynsalmi:On tärkeää tilata ja lukea paikallislehteä. Jaana Heikkinen, Suomussalmi: Lehti on tärkeä ja se luetaan tarkkaan. Toivon, että myös paperinen Ylä-Kainuu säilyy. Riitta Kemppainen, Hyrynsalmi: Ylä-Kainuusta löytää lähialueen tärkeimmät asiat. 12 Juhlagallup: Mitä Ylä-Kainuu merkitsee sinulle. Luen koko lehden kerralla silloin, kun se ilmestyy. Luen jokaisesta lehdestä seurakuntauutiset. Rauha Heikkinen, Hyrynsalmi: Ylä-Kainuu pitää tulla, että tietää Ylä-Kainuun asiat. Luen aina koko lehden ja uusi numero on odotettu.. Lehden tulevaisuus on hyvä niin kauan kuin täällä on ihmisiä. Laura Kemppainen, Suomussalmi: Ylä-Kainuu tulee meille. Luen kaikkia juttuja, esimerkiksi jääkiekkotuloksia ja sarjakuvia. Leila Heikkinen, Suomussalmi: Luen paperiversion ja myös nettiversion. Olen tilannut lehteä myös toisella paikkakunnalla asuessani. Pentti Oikarinen, Hyrynsalmi: Lehti on tullut minulle monta vuotta. Mieluummin luen paperilehteä, kun se on niin kätevä selata. Jone Ohtonen, Suomussalmi: Ylä-Kainuu on ihan hyvä lehti. Luen ainakin sarjakuvat ja urheilusivua. Aila Jäsperi, Hyrynsalmi: Kyllä sitä aina odottaa. Siinä on juttuja tavallisista ihmisistä paikallisilta kyliltä. Silmäilen aamulla lehden läpi ja töistä päästyäni luen sen tarkemmin läpi. Ulla Kyllönen, Suomussalmi: Lehdestä löytää paikallisuutiset ja sitä on tullut luettua koko aikuisikä. Aluksi silmäilen, onko lehdessä tuttuja tai omaa aihepiiriä koskevia juttuja, ja myöhemmin syvennyn juttuihin tarkemmin. Ritva Hänninen, Hyrynsalmi: Olen tykännyt Ylä-Kainuusta. Sukulaisetkin lukevat sen aina kylässä käydessään. Reijo Kuvaja, Hyrynsalmi: -Luen Ylä-Kainuuta, koska alueella ei ole muuta lehteä, joka kertoisi paikallisia uutisia. Olen lukenut Ylä-Kainuuta kymmeniä vuosia. Pidän uutisista paikkakunnan asioista ja tapahtumista. Ahti Veteläinen, Suomussalmi: Lehti merkitsee älyttömän paljon
.????. Elma Kemppainen, Suomussalmi: Se on tosi tärkeä lehti. Se on tullut minulle kotiin ainakin 45 vuotta. Se on auttanut pääsemään sisälle uuden paikkakunnan elämään ja se kertoo paljon paikkakunnasta. Sanna Pippuri, Hyrynsalmi: Oma paikallislehti on hyvä tiedotusväline ja tavoittaa nopeasti ihmiset. Luen kaikki lehden jutut moneen kertaan. Olga Lehto, Suomussalmi: Ylä-Kainuu on paikallinen lehti, josta saa uutisia ja kuulumisia. On tärkeää, että sähköisen lehden lisäksi myös paperinen lehti säilyy. Tauno Keränen, Hyrynsalmi: Ylä-Kainuu on hyvä lehti, muita lehtiä ei tarvitse tilata. Luen seurakuntauutiset ja jutut ajankohtaisista asioista. Ritva Huttunen, Suomussalmi: Ylä-Kainuu on ainoa lehti, jonka luen kannesta kanteen ja aina ensimmäisenä. Lehdessä on kattavasti asiaa kaikin puolin. Aino Häkkinen, Suomussalmi: Tietoa saa muualtakin, mutta paikalliset asiat saa paikallislehdestä. <O. Hyrynsalmelta voisi olla enemmän juttuja, mutta täältä kirjoitetut jutut ovat olleet aina hyviä. Pirkko Juntunen, Suomussalmi: Kannesta kanteen löytyy mielenkiintoista luettavaa. Kaikki tarvittavat tiedot löytyvät paikallislehdestä. Heli Riipinen, Suomussalmi: Lehti on keskeinen tiedon ja tapahtumien välittäjä. Parhaita ovat oman paikkakunnan uutiset. Lehti on aina odotettu, ja luen siitä seurakuntauutiset ja paikallisia uutisia. Arja Pänkäläinen, Suomussalmi: Lukemalla lehteä seuraa paremmin aikaansa ja pysyy ajantasalla oman paikkakunnan asioista. Se on myös yhdistävä tekijä. Olen lukenut Ylä-Kainuuta jo pitkään. Maarit Manninen, Suomussalmi: Olen kestotilaaja. Kaikki jutut kiinnostavat minua ja luen lehden kokonaan, kun lehti ilmestyy. Eeva Romppainen, Suomussalmi: Lehdestä näkee kaikki paikalliset uutiset. Luen urheilujutut ja muitakin juttuja laidasta laitaan. Se alkoi ensimmäisen lehden ensimmäisellä jutulla ja on jatkunut tähän päivään saakka. Kiitos hyvästä ja luotettavasta yhteistyöstä. Jatkukoon se vähintään toiset viisikymmentä vuotta! Onnea 50-vuotiaalle! Suomussalmen kunta Jukka Hakala, Suomussalmi: Vaikeahan sitä tilausta on lopettaakaan. Se on todella tärkeä lehti. toivottavasti suuremmitta jäähyittä! 211($ Suomussalmen Palloseura Markku Otto Seppänen, Suomussalmi: Odotan lehteä kuin kuuta nousevaa. Kun asuin Ruotsissa kaksi vuotta, tilasin lehteä sinnekin. Hyrynsalmen kunta. Jos en aamulla ehdi lukea kaikkea, palaan lehden ääreen illalla. Aune Kyllönen, Hyrynsalmi: Ihan hyväksi lehdeksi se on todettu. Sähköinen Ylä-Kainuu on meillä päivittäisessä käytössä. Kiitos 50-vuotisesta yhteistyöstä! Pieni aikalisä juhlille ja siitä on hyvä jatkaa uusin kuvioin, hyökäten ja puolustaen . Luen paperilehteä ja joskus nettiversiota puhelimella. Mirja Oikarinen, Hyrynsalmi: Tilaan Ylä-Kainuuta, ja luen lehdestä aina melkein kaikki asiat. Elsa Pyykkönen, Suomussalmi: Lehti on viikon kohokohta. Kun menen kotiin töistä, etsin missä lehti on. Luen siitä juttuja tärkeistä asioista. Irma Kinnunen, Suomussalmi: Odotan lehteä jokaisena ilmestymispäivänä. Kun muutin Suomussalmelle, tilasin heti Ylä-Kainuun kotiini. 2??H. 13 mme vastaavat Onnea 50-vuotias YläKainuu! Ilmari Kianto -seura Elias Lönnrot -seura Helena Moilanen, Suomussalmi: Ylä-Kainuu on kotoisa ja tuo tietoa omalta kylältä. Tykkään lukea omassa perheessä ajankohtaisista asioista. Pertti Piiparinen, Hyrynsalmi: Tilaan lehteä, ja mielestäni Hyrynsalmeltakin on mukavasti juttuja. En aina kaipaakaan paikallislehteä. Minua kiinnostavat jutut, joissa käsitellään kunnan tulevaisuutta, mitä täällä tulevina vuosina tapahtuu. Suurkiitos kymmenien vuosien yhteistyölle. Maija Kemppainen, Suomussalmi: Lehti tuli jo lapsuuden kotiini ja tulee minulle edelleen. On paljon asiaa
Tapahtumia Nostalgia: Lehti on saanut nauramaan, itkemään ja kirjoittamaan juttuja. Lukijat muistelevat. Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? . Selailin keittiönpöydällä Salmelaista, kun silmiini osui kuva avioparista, mummo istui kiikussa ja pappa sängyn reunalla pöydällä oli kukka. Mummolla oli huivi päässä ja kuvassa silmän aluset näyttivät tosi tummilta. Tekstissä pesiöläisen parin kerrottiin olevan Suomussalmen vanhin pariskunta. Teini-iässä lukija tapasi miehensä ja menivät naimisiin kun morsian oli 17-vuotias. . Siinä hän naputteli uuteen lehteen tulevia juttuja. Esitin asiani, mutta en muista, oliko lehdessä juttua juhlista, Juntunen sanoo. Juntunen muistaa, että lehden logosta julkaistiin 1960-luvulla piirustuskilpailu. Heidän lukioluokallaan oli Sisko Hiltunen, joka piirsi hyvin. . Nykyään Oulussa asuva Jorma Mäkeläinen muistaa Suomussalmi-lehden perustamisen. . 14 Heikki Kovalainen Karting Race oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suurtapahtuma Suomuss Ukkohallan uusi laskettelukeskus toivotti ensimmäiset laskettelijat tervetulleiksi tapaninpäivänä 1988. Irenen ja Matin aikoja muistelen kaiholla, kirjoittaa nimimerkki Tunnettu Ylä-Kainuun nettisivuilla. Kuten Tunnettua, Ylä-Kai- nuu on 50 vuoden ajan koskettanut monia lukijoita. Taiteilijaprofessori, kuvanveistäjä Kain Tapperin tekemän pronssisen näköispatsaan paljastustilaisuudessa puhui tasavallan presidentti Urho Kekkonen. ?Kittilän intiaanit. Muistini mukaan jo ensimmäisessä numerossa on minun kirjoitus, Mäkeläinen sanoo. Mäkeläinen seurasi lehden alkutaivalta tiiviisti, kun hän sai lehden Vainioilta luettavaksi säännöllisesti. . Monen vuoden lehtiä on tallessa. Laskettelukeskuksen rakentaminen työllisti enimmillään 60-70 henkilöä. Hyrynsalmen Vuorisuolla pelattavista Suopotkupallon MM-kisoista kasvoi ilmiö, joka tunnetaan ulkomailla saakka. Tuhansittain kainuulaisia saapui katsomaan Ilmari Kiannon patsasjuhlaa Ämmänsaareen. Lni-Ir Muistatko nämä. En kuitenkaan kerennyt tavata heitä. Kun Matti Vainio perusti Suomussalmi-lehden helmikuussa 1965, niin hän pyy- si minua kirjoittamaan lehteen juttuja kainuulaisen näkökulmasta. Elettiin 1970-luvun alkupuolta olin 10-vuotias. Haudalla käydessä näen kuvan selvästi. Nykyään luen Ylä-Kainuuta, joka on Suomussalmilehden seuraaja, hän sanoo. Tellervo Juntunen sai vuonna 1965 tehtäväkseen käydä kertomassa Suomussalmen lukion ensimmäisistä penkkareista lehden päätoimitta- jalle Vainiolle. Juntunen asui koulukortteerissa Kaljuskylällä ja Vainio oli saanut asunnon naapuritalon yläkerroksen vinttihuoneesta. Yksi ilta lukiolaistyttö asteli vintinraput ylös, koputti huoneen ovelle ja siellä Vainio istui sängynreunalla edessään jakkara, jolla oli kirjoituskone. . Lehti julkaisi kilpailun lehden nimen yläpuolelle tulevasta logosta. saapuivat Hyrynsa Hyrynsalmelle pariksi päiväksi. Sisko voitti sen ja hänen piirtämänsä logo oli myöhemmin etusivulla, Juntunen sanoo. Nimimerkki Sattumaako löysi Ylä-Kainuun sivuilta tärkeän kuvan. . Kuinka ollakaan tämä lehdessä ollut vanha pariskunta oli mieheni isovanhemmat
Sota-aikainen muistelu koskettaa. Äidistä uittotyö vaikutti rankalta. . Moni tapahtuma keräsi tuhatpäisen yleisön, eikä eri sarjoissa ollut pulaa osanottajista. Rapu- ja tuli todella hyvin, mikä yllätti kaikki. . Hänen sormensa olivat kylmässä vedessä turvonneet, Irene muistaa. Uittokokemuksesta oli hyötyä, sillä uittotyön jälkeen Ulla meni opiskelemaan metsäalaa ja on nykyään töissä Metsähallituksella. 15 salmella. Raatteen Portti oli otsikoissa myös 20 vuotta sitten. Se hauskuutti lä- hipiiriä ja tuttavia, Keränen muistaa. Maila Tuokko kertoi herkistyneensä, lukiessaan tyttärensä Kirsi Tuokon kirjoittaman jutun Ylä-Kainuussa. Kirsi oli haastatellut isoäitiään eli Mailan äitiä Martta Materoa ja isoisänsä serkkua Inge Hulkkosta sota-aikoihin liittyen. Juttu oli kuin sukupolvia yhdistävä silta. . marraskuuta vuonna 1968 juttu Kianta Opiston kurssista: Pukuompelua opitaan kirkonkylän Rasissa. Häntä avustivat TVH:n pääjohtaja Martti Niskala (vasemmalla) ja Suomussalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Keränen. Hankinta täydensi suosituksi osoittautunutta talvisotanäyttelyä. lmen kirkonkylälle heinäkuussa 1993. Kannessa isä isossa kuvassa esitteli rapuja ja kertoi miten paljon oli niitä saanut. . Elämäntapaintiaanit olivat matkalla pohjoiseen ja pysähtyivät ridamant-intiaanit puhuivat luonnon puolesta ja varoittivat saasteista. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen leikkasi nauhan Haukiperän sillan avajaisissa. Yleisön ihasteltavaksi saapui syksyllä 1994 venäläinen T-26 mallinen panssarivaunu. Seppänen) oli kevät-kesällä 1989 puiden uitossa. Irene leikkasi talteen 30. toukokuuta 1989 ilmestyneen Ylä-Kainuun jutun, jossa tytär kertoo uitosta ja on kuvassa veneessä tekemässä työtä. . Meitä on seitsemän lasta ja sen vuoksi toivottajaksi laitoimme seitsemän pientä ?kääpiötä?. Porukkaa näyttää riittäneen silloin syrjäkylilläkin, Arsa kirjoittaa. Matti Pihlajamaa muistaa, että hänen isänsä Eino Pihlajamaa alkoi Ruhtinansalmella kalastamaan rapuja noin 7?8 vuotta sitten. Haukiperän silta oli Suomussalmella hartaasti toivottu. Vuonna 1965 urheilutapahtumiin riitti osallistujia ja yleisöä. maaliskuuta 1965 ilmestyneen Suomussalmi-lehden ensimmäinen sivu. ja muistoja vuosien varrelta mielessäni, Sattumaako kirjoittaa. Juttu pukuompelusta sai nimimerkin Arsa hymyilemään. . Ullan kaveri oli sanonut, että kyllä työhön pystyy nainenkin ja Ulla oli urheasti töissä uiton loppuun, Irene sanoo.. Lehdessä oli 14. Itse olin kaksivuotias kun läh- dimme evakkoon talvisodan alkaessa, hän kertoo. Tuokko on tallettanut tyttärensä kirjoittamat sekä muut Suomen sotia käsittelevät jutut samaan kirjekuoreen. Isäni kaatui jatkosodassa vuonna 1941 ja veljeni syntyi samana päivänä. Kirjekuoressa ovat myös Kainuun sota-orvot ry.n tilaisuuksista tehdyt YläKainuun julkaisut. Irene Seppäsen tytär Ulla Lehtonen (o.s. Isä sanoi monta kertaa kaikille perheenjäsenille, ettei saa puhua kenellekään miten hyvin rapuja tulee! Koska kaikki muutkin alkaisivat kalastamaan, Pihlajamaa sanoo. Pihlajamaa lähti kurssille Helsinkiin ja palatessaan Ruhtinansalmelle luki YläKainuu-lehden. Avajaisiin osallistui paljon väkeä. Jäärata-ajot, suurravit, kansalliset hiihtokisat ja nappulahiihtokisat. Uittoon lähtö oli Ullan oma idea ja siellä hän oli töissä jäiden lähdöstä syksyyn saakka. Tästä riitti hupia pitkäksi aikaa ja se on yksi rakkaimmista muistoista lehteemme liittyen, Pihlajamaa sanoo. Tuusulalainen Marja Keränen on vuosikymmenten aikana laittanut lehteen useita juttuja. Keränen on kirjoittanut muun muassa tarinoita muutama riimittelyn muodossa ja syntymäpäivä- sekä lastenlastensyntymäilmoituksia. Keräsen jo edesmennyt äiti sai onnittelut kuvallisella ilmoituksella 70-vuotispäivänään vuonna 2000. . Tällainen oli 19
Tommilla ei ole täällä tapettu tiettävästi ketään, Juntunen arvioi. Kalle Juntunen ideoi pelimannipäivät Hyrynsalmella 1970-luvulla, kun kansanmusiikki oli hyvin suosittua. Hän pystyi myös säveltämään kappaleita erittäin nopeasti. Helmestys on liittynyt Hyrynsalmen historiaan olennaisesti. Pelimannipäivillä myytiin parhaimmillaan 2 200 lippua. Aseseppätaito tuli paik- Tommi-puukkoja taotaan edelleen Hyrynsalmella. Muun muassa raudan tekoa on hallittu jo varhain, sillä Kalle Juntunen on löytänyt pitäjästä 28 rautahyttiä, joista vanhin on 1000-luvulta. Monet asesepät ovat tehneet tuliaseita, jotka ovat olleet jopa tarkempia kuin ostoaseet. . Alkuun tapahtumaa vietettiin Kaunislehdossa, mutta sittemmin paikka vaihtui. . Juntunen tietää kaikkien välineiden alkuperäiset nimitykset ja miten helmestys on tapahtunut. Kotiseutuneuvos ylistää Hyrynsalmen menneisyyttä. Pitäjä oli aikoinaan Ylä-Kainuun keskus ja edelläkävijä monessa suhteessa. Hyrynsalmella on asunut monitaitoisia ihmisiä. Juntunen uskoo, että pirtti olisi nyt kuuluisa nähtävyys sen läheisyydessä olevine jääkäreiden pirtteineen ja Hallan Ukon tärpättitehtaineen. Tärpättitehdasta on entisöity jokin aika sitten, mutta lopputulos ei ole Juntusen mukaan täysin onnistunut. Myös jääkäripirtin kalus- tuksessa olisi toivomisen varaa. Kalle Juntunen on tehnyt paljon urotekoja eli kuten hän itse sanoo ?tekoja, jotka poikkeavat arkipäivän käytännöstä?. Hän on edellä mainittujen asioiden lisäksi muun muassa järjestänyt laturetkiä, suunnitellut retkeilyreittejä, herättänyt uinuvan nuorisoseuran, perustanut urheiluseuran ja hankkinut Hyrynsalmelle kansallispuvun. Kaiken takana on ollut ennakkoluulottomuutta ja kiinnostusta. Hänet tunnetaan tietopankkina, joka pystyy kertomaan kenelle tahansa kiinnostavasti vanhoista tapahtumista.. Huopaa tai peltiä niiden katteeksi ei ole suvaittu. Kysyntää oli kauempanakin. Kaikki ei ole mennyt niin kuin olisi saanut mennä. Paljon työtä ja touhua mahtuu niihin reiluun neljään vuosikymmeneen, jotka ovat vierineet talomuseota kehitettäessä. Kalle Juntunen sanoo, että lähtölaukaus talomuseohankkeelle oli Hallan talon siirto Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin. Arvokas talo oli menetetty Hyrynsalmelta, kun Jääkäriliitto sai sen haltuunsa ja myi sitten Museovirastolle, ja hirret lastattiin junaan Hyrynsalmen asemalla. Hyrynsalmella opettajana toiminut, Suomussalmen Pesiöllä syntynyt Juntunen opiskeli tuohon aikaan kansantiedettä Jyväskylässä ja innostui paikallisista talomuseoista, joihin opiskelijat saivat tutustua. . Kainuussa ei ollut vastaavia, Juntunen sanoo. Juntunen katseli Hyryn- salmelta sopivaa paikkaa, ja lopulta se löytyi. Muutamia vuosia sitten uusittiin rakennusten tuohikattoja. Kotiseutuneuvos on tehnyt muutakin kuin touhunnut talomuseon Hyrynsalmelle. Hän pelasti Tommi-puukon, jonka sen hetkinen viimeinen ja kuuluisa tekijä Antti Kemppainen kuoli. Siellä se seisoo kaikkine rakennuksineen ja odottaa kesäaikaa. Sata kappaletta tuli sa- malta istumalta. Hallan talon siirto pois Hyrynsalmelta oli kovin isku. 16 JUHANI MUSTONEN Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen luonnehtii Kaunislehdon talomuseota elämäntyökseen. Nyt se uinuu hankien keskellä. Halla meni, Kaunislehto tuli Kalle Juntunen: Talomuseo on vaatinut 40 vuoden työn JUHANI MUSTONEN Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.? Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen tarkastelee vanhalta viitostieltä Hyrynsalmen Kaunislehdon talomuseon pihapiiriin silmin nähden tyytyväisenä. niin kuin ennen maaseudun talot ovat olleet. Katot ovat oikeanlaiset. Vuosien mittaan talomuseo on kehittynyt monipuoliseksi toimintakeskukseksi. Uusia rakennuksia on saatu ja siellä on pidetty muun muassa pelimannipäiviä, on poltettu tervaa, valmistettu rautaa ja taottu puukkoja, nähty monenlaisia työnäytöksiä. Kalle Juntunen ei ole halunnut, että talomuseo olisi ?sinne päin. Olli Kemppaisesta tuli myös kuuluisa puukontekijä, joka sai työtilat Kytömäen koululta ja opetti siellä muun muun muassa Pentti Kaartisen tekemään puukkoja. Kaartisesta tuli sitten mestariluokan puukkoseppä. Nyt Hyrynsalmen kunnantalolla voi tutustua puukkoihin ja puukonteon vaiheisiin pysyvässä Tommi-näyttelyssä. Hyrynsalmella järjestetään vuosittain puukkokursseja, ja nuoriakin on ollut innolla mukana. . Kalle Juntunen esittelee Hyrynsalmen kunnan kotiseutuarkistossa säilytettäviä täydellisiä helmenpyytäjän välineitä, jollaisia ei muualta enää löydy. Hyrynsalmi oli tunnettu suurista helmistään, joita esiintyi Emäjokeen korkeilta vaaroilta laskevissa kirkkaissa puroissa. Kalle Juntunen tarkastelee tomminäyttelyä kunnantalolla. kakunnalle Hyrynsalmen komppanian mukana, ja vielä 1910 aseita tehtiin seitsemässä pajassa, Juntunen kertoo. Kytömäki oli suksikylä, jossa kymmenen miestä teki talvet suksia. Pelimannipäivät alkoivat hiipua, kun buumi meni ohi. Niin on käynyt muuallakin, Juntunen huomauttaa. Juntunen muistelee mielellään Ressan Lassia, joka oli hänen mielestään viulun soittajana kovempi nimi kuin älyttiinkään: . Juntunen kyseli Kemppaisen arkun ääressä Tommi kädessään, löytyykö vielä Tommipuukon tekijää. Sellainen löytyi, kun Antti Kemppaisen poika Olli ryhtyi puukkosepäksi
viim. 5.3. Bändiäänentoiston suunnittelua, valo-, ääni ja lavatekniikan rakentamista, laitteiston käyttöä ja miksauksen perusteita. Ilm. 20.2. Onnea uljaalle 50-vuotiaalle, yhteistyö jatkukoon! T. klo 10.00-16.30. 26.2. dosentti Juhana Aunesluoma: Nationalismin monet kasvot. Opettaa Teemu Matero. viim. Ei kausikortilla. Omistamisen oikeus, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi: Valtiovalta ja yksityisomistus, dosentti Minna Ruckenstein: Voiko jakamalla omistaa. Ilman paikallislehteä ei voi olla, Simo Viinikkala summaa. 200033 OMPELUPÄIVÄ, Alvari, Kehrääjä la 14.3. klo 17.00-20.30, la 28.2. viim. Opettaa Janne Suutari. 12.2. klo 9-16. Ilm. 4.3. KAIKILLE KURSSEILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA ENNAKKOON! Ilmoittautumiset ja lisätiedot puhelimitse Kianta-Opiston toimisto p. klo 12.00. Opiston 50-vuotisjuhlaan Suomussalmen liikuntahallissa sunnuntaina 26.4. klo 15.00 ovat kaikki tervetulleita. Ilm. Ilm. Silloin lehdessä oli paljon henkilöhaastatteluja. Kokoontumispäivät 28.2., 1.3., 14.3., 15.3. Harvoin lehden luettuani jään miettimään, että mitenköhän jokin asia on mennyt. Opettaa Kirsi Vanhanen. 5.2. Opettaa Pirkko Meriläinen. Styrox-munat päällystetään kankaalla ja koristellaan helmin, nauhoin ja paljetein. Ilm. klo 1017. Ennen juhlaa kahvitarjoilu Ruukinkankaan koululla klo 14 alkaen. Juhlamusikaali . ja tutkinto 20 ?. Yhteistyössä Suomussalmen Riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Kaiken alku, professori Kari Enqvist: Ensimmäinen sekunti, tutkijatohtori Lauri Wendland: Aineen olemus. Kurssimaksu 13 ?. 31.3. 830060 LAVALATTARITANSSIEN ALKEET, Ämmänsaaren työväentalo ti klo 18.00-19.30. Eri luennoitsijoita. 27.3. 710002 METSÄSTÄJÄTUTKINTOON VALMENTAVA KOULUTUS, Alvari, Kuukkeli ma-pe 4.5.-8.5. Mikä on normaalia? Ylilääkäri Kaisla Joutsenniemi: Mitä sukupuolta olet. Ompele uutta tai korjaa vanhaa tarpeen mukaan. Kurssimaksu 13 ?. klo 8.00-18.00. Opettaa Ulla Harju. Kiinnostavimpia uutisia Ylä-Kainuu-lehdessä ovat tällä hetkellä kunnallispoliittiset uutiset, päätökset, valinnat, vaalit, kouluasiat sekä seurakunnalliset asiat. Viinikkala luonnehtii paikallislehteä monipuoliseksi, ja toteaa olevan hyvä asia, että pääkirjoituksissa sekä kolumneissa on muitakin aiheita, kuin pelkästään oman kunnan sisäiset puheenaiheet. . Ilmoittautumiset suoraan rehtorille p. Opettaa Jaakko Heikkinen. Lehti on nimensä mukaisesti yläkainuulainen. Edelleen saa lukea mielipidekirjoituksia, ja kunnan poliittisista asioista pysyy hyvin selvillä lehteä lukemalla. . Olen tilannut paikallislehteä alusta lähtien. Olisi mukava lukea myös nykypäivänä syrjäkylillä asuvista henkilöistä, työn sankareista, ja heidän tarinoistaan ajalta, jolloin kylillä oli vielä paljon asukkaita. Hän sanoo sisällön pysyneen kuitenkin suunnilleen samana. . Alkeistason kurssi, jolta saa valmiudet lattarien jatko-opintoihin. Kurssimaksu 16 ?, ei kausikortilla. Ilm. 17 ?Ilman paikallislehteä ei voi olla? MARJUT LEHTO Lukija: Simo Viinikkala ollut tilaajana 50 vuotta Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? Ylä-Kainuu-lehden lukija Simo Viinikkala muutti vuonna 1961 Uudenkaupungin silloisesta Pyhämaan kunnasta Suomussalmelle. . Opettaa Taina Karppinen. Suunnitellaan ja toteutetaan opiston 50-vuotisjuhlan esityksen tekniikka. Vain omia tuotoksia tekijänoikeuksia kunnioittaen! Kurssimaksu 24 ?. Myös lähialueiden tapahtumat uutisoidaan lehdessä melko hyvin. Ylä-Kainuun kuntien uutiset kiinnostavat Viinikkalaa, ja hän lukee lehdestä mielellään myös kuulumisia niin Hyrynsalmelta kuin Puolangaltakin. . klo 17.00-21.30 ja la 9.5. 0447753148 tai leena. manner@suomussalmi.? Jos haluat olla mukana tekemässä esityksen tekniikkaa, ilmoittaudu maksuttomalle tapahtumatekniikan kurssille! Kevään kursseja 610004 ENSIAPU 1, Alvari, Kuukkeli la-su 7.2.-8.2. Huom! maksuton kurssi! Ilm. 27.2. 340040 VANHAT TALLENTEET DIGIAIKAAN, Alvari, Kuukkeli to klo 17.30-21.00. Koti, uskonto, isänmaa, dosentti Anu Lahtinen: Perheen aika, professori Sami Pihlström: Miksi uskonnot ovat. 10.3. 230062 PÄÄSIÄISMUNIEN KORISTELU, Alvari, Kehrääjä la 28.3. viim. klo 17.30-21.00, pe 8.5. professori Kai Kaila: Milloin ihmisestä tulee yksilö. Kurssimaksu 27 ?. 12.3.-23.4. Ensimmäisenä iltana perehdytään käytettäviin tekniikkoihin ja esineiden valmistamiseen sekä jaetaan savet. klo 13.00-14.30. Työt voi tehdä kotona tai viikkoryhmissä. 27.2. 132031 RAKUPOLTTOA JA ERI SAVUSTUSMENETELMIÄ, Alvari, Uunilintu pe 20.3. Kurssimaksu 45 ?, ei kausikortilla. SPR:n ohjelman mukaisesti. Mukaan pääsee vielä, erityisesti nuoria ja lapsia tarvitaan laulamaan ja tanssimaan. Aiempaa esiintymiskokemusta ei tarvitse olla. Paikkatiedustelut toimistosta. 130020 KUVATAIDEKURSSI, Alvari, Keltasirkku ja sali pe 27.2. viim. Dosentti Antti Häkkinen: Kuinka vanha olet. Kurssimaksu 18 ?, ei kausikortilla. viim. 18.3. 341050 TAPAHTUMATEKNIIKKA, Alvari 11.-12.4., liikuntahalli 25.-26.4. la klo 9-16, su klo 10-17. Näyttelyn avajaiset sunnuntaina 26.4. Opettaa Teemu Matero. klo 9-16. Opettaa Teemu Matero. Henkilökohtaista ohjausta, sopii myös vasta-alkajille. 12.3. Kurssimaksu 36 ?, ei kausikortilla. ja 21.3. Ihmisyyden alku, dosentti Heta Gylling: Onko ihminen erityinen. 7.4.-28.4. Toisena perjantaina lasitus, lauantaina polttopäivä. Kurssimaksu 26 ?. Opetellaan c-kasettien, VHS-videonauhojen ja valokuvien siirtämistä CD:lle, DVD:lle, tietokoneen kovalevylle tai pilvipalveluun. viim. professori Simo Vehmas: Oletko vammainen? professori Salla Kurhila: Mikä on äidinkielesi. 044 777 3157 tai rehtori 044 775 3148. Kurssiohjelma ja netti-ilmoittautuminen www.suomussalmi.?/kianta-opisto KIANTA-OPISTO 50 VUOTTA Kevätnäyttely Alvarissa 26.4.-2.5. Vapaa pääsy. Helsingin yliopisto - Studia Generalia kevät 2015 videoluentosarja Alvarin Kuukkelissa torstaisin klo 17-19. Ilm. 24.4. Viinikkala lupaa pitää huolen siitä, että Ylä-Kainuu tulee heille jatkossakin. . Kurssimaksu 44 ?, sisältää EAkortin. viim. Kurssilla piirretään ja maalataan omista aiheista. Luonnon järjestys, akateemikko Irma Thesleff: Monimuotoisuus syntyy solujen välisestä viestinnästä, dosentti Tomas Roslin: Lantakuoriainen maailmankaikkeudessa. 19.2. Opettaa Marketta Juntunen. yliopistonlehtori Raisa Valve: Mitä syöt? Simo Viinikkalan kotoa löytyy lehtileike vuoden 1967 Suomussalmi-lehdestä. otetaan kantaa muun muassa kuntaliitosasioihin, ja haastatellaan Suomussalmen li- säksi muidenkin kuntien päättäjiä ja kerrotaan eri aiheista. 260002 HUONEKALUJEN VERHOILU JA ENTISÖINTI, Työpaja Hanslankarit, la-su klo 9-16. klo 18.00-21.00. 10.3.21.4. 18.2. 340004 TIETOTEKNIIKKA TUTUKSI, Juntusranta, Ruhtinansalmen kylätalo ti klo 14.00-17.30 Huom! kellonaika. Ilm. Siinä Kevät 2015 50 VUOTTA Yleisöluennot TYYPIN 2 DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISY JA KÄYPÄ HOITO, dosentti, erikoislääkäri Leena Moilasen videoluento Alvarin salissa to 26.2. Cha-cha, rumbabolero, jive. Vapaa pääsy. Ilm. Mielestäni oman paikkakunnan sekä maakunnan lehteä täytyy tilata. Viinikkala muistaa 50 vuoden takaisista lehtijutuista erityisesti sen aikaisen kotikylänsä, Piispajärven, elämää käsittelevät artikkelit. . opiston historiikki esitetään 50-vuotisjuhlassa. viim. ikinuori Kianta-Opisto. Lisäksi RHY:n monistemaksu 4 . viim. klo 9-17 ja su 1.3. Yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston ikääntyvien yliopiston kanssa. Ylä-Kainuusta löytää suomussalmelaisten menestykset kotipaikkakunnan ulkopuolella, ne ovat lehdessä kiitettävästi esillä
Hän hävisi kultamitalin vasta uusinnassa. z?????. 2009. Puolangalla syntynyt ja Oulun Pyrintöä edustanut Markku Kukkoaho juoksi kaksissa olympialaisissa. Vuonna 1972 hän saavutti kuudennen sijan 400 metrillä. pronssia viestissä Trondheimin MM-kisoissa vuonna 1997. Maajoukkueissa on esiintynyt muutamia urheilijoita. Hyrynsalmelaislähtöinen keskimatkojen juoksija Erkki Oikarinen oli Suomen maajoukkueessa 1960-luvulla edustaen tuohon aikaan Paltamon Urheilijoita. Hän työskentele JUHANI MUSTONEN heittäjä Matti Kemppaisen kohdalla oli toisin päin. Karvonen saavutti olympiahopeaa ja kaksi pronssia Sarajevon olympiakisoista vuonna 1984. MM-kisoista hän sai kaksi hopeamitalia ja yhden pronssin vuosina 1982 . z??????. Kiekon- Ateenassa hopeaa ampunut Marko Kemppainen on edelleen mukana maajoukkueessa. ??????????. ????. ?. Falck saavutti hopeamitalin joukkuekilpailussa Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992. Hän oli mukana myös Soulin olympialaisissa neljä vuotta aiemmin, mutta sijoittui siellä joukkuekisan neljänneksi. Falck saavutti myös MMhopeaa Krakovassa vuonna 1991 ja EM-kultaa Nymburkissa 1994 sekä EM-pronssia Luxemburgissa 1988. Marko Kemppainen on syntynyt vuonna 1976 ja hän toi Suomelle olympiahopeaa Ateenan kisoista vuonna 2004. ??????. Sen sijaan MM-kisoista hän sai kaksi viestihopeaa. (08) 741 131, Maatalous p. ?? KALUSTE- JA KONEMARKET ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 K-Market p. 1989. Jousiampuja Ismo Falck syntyi Paltamossa vuonna 1966 ja muutti Suomussalmelle pikkupoikana ja asui täällä aikuisiälle asti. ???????????????????. ?????????. Paras henkilökohtainen menestys tuli MM-kisoista vuonna 1979, jolloin hän oli 20 kilometrin matkalla viides. Valtimolla 1957 syntynyt, mutta Suomussalmella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Aki Karvonen nousi huipulle muutettuaan työn perässä Ilomantsiin. ?. ????????????? Hän on ampunut myös MM- ja EM-pronssia henkilökohtaisessa kilpailussa ja MM-joukkuehopeaa. <??????????? Kiitos Ylä-Kainuu ja Onnea komean iän johdosta! ,????????. Arvokisamitalit ajoittuvat vuosille 2001 . ,???. Toini Gustafsson sai myös yhden hopeamitalin ja kaksi pronssia MM-kisoista. Toini Gustafsson oli naimisissa edesmenneen olympiavoittaja Assar Rönnlundin kanssa. Suomussalmella vuonna 1950 syntynyt Raimo Seppänen nousi ampumahiihdossa huipulle nuorten sarjassa 1970-luvun alussa. Hän edusti Suomea kaksissa olympialaisissa, mutta mitalit jäivät saamatta. ?????????. Hän on lähtöisin Paltamosta, mutta edusti Hyrynsalmen Iskua. Suomussalmen Vastuksen kaksinkertainen SM-hopeamitalisti Esko Huttu juoksi myös Ruotsi-ottelussa pari kertaa. Puolangan Suolijärveltä lähtöisin oleva Mikko Kanniainen oli suunnistusmaa- Heikki Kovalainen omassa tapahtumassaan Suomussalmella vuonna 2009. Paikallisuus ja parhaan palvelun tae on edellytys pitkään ikään! Onnea paikallislehti Ylä-Kainuu ? hyviä uutisia pitkälle tulevaisuuteen! t. K-Hallin väki 2QQHD <Ol .DLQXX XSHD VDDYXWXV <???. Kukkoaho oli kaksi kertaa neljäs EM-kisoissa ja sai viestipronssia vuonna 1974. Puolankalainen Tuulikki Pyykkönen (nykyisin Kemppainen) on syntynyt vuonna 1963. Hän edusti Suomea Albertvillen talvikisoissa vuonna 1992, Lillehammerissa vuonna 1994 ja Naganon talvikisoissa vuonna 1998, mutta ei sijoittunut mitaleille. Hän sai kuitenkin arvokisamitalin . ? ?????. Vuonna 1976 hän ei päässyt loppukilpailuun. ??????????????. (08) 741 121 KEMPPAINEN KY Hyrynsalmi KUMPULAINEN +\U\QVDOPL SXK . 18 Olympiamitalisteja Ylä-Kainuusta Urheilu: Marko Kemppaisen skeethopea on tuorein yläkainuulaisen urheilijan olympiamitali Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.? Suomussalmelaiset olympiaurheilijat ovat hiihtäjä Toini Gustafsson (entinen Karvonen), ampumahiihtäjä Raimo Seppänen, hiihtäjä Aki Karvonen, jousiampuja Ismo Falck ja haulikkoampuja Marko Kemppainen. Sotalapsena Ruotsissa ollut ja sinne jäänyt Toini Gustafsson syntyi Suomussalmella vuonna 1938. Hän voitti kaksi kultamitalia Ruotsille Grenoblen talviolympialaisissa vuonna 1968. Lisäksi hänestä tuli viestinhiihdossa kaksinkertainen hopeamitalisti. ????. (08) 741 288, Rauta p. ????????? ?????????????
ZZZ NN NXPSXODLQHQ À
?????????? Suomussalmen Apteekki onnittelee virkeää 50-vuotiasta Ylä-Kainuu-lehteä 50 vuotta sitten Vitol-helmet varmistivat riittävän D-vitamiinin saannin?. ?.tänä päivänä DeviSol-tuoteperheestä löytyy sopiva vaihtoehto D-vitamiinia niin lapsille kuin aikuisillekin! Tarjouksessa lit kaikki DeviSo -10% ajan kolmen päivän5 5.-7.2.201 Paljon Onnea 50vuotias Palvelemme arkisin klo 9 . 0207 705 770 Palvelemme ark. Parhaina vuosinaan hän edusti Suomussalmen Rastia. Suomussalmen Urheiluampujissa on ollut Suomen mestareita ja maajoukkueedustajia Marko Kemppaisen lisäksi. Mainittakoon heistä Helvi Miettinen, Marko Räsänen, Jorma Jäntti ja Jaakko Sand. Palloilulajeissa on tunnetuin nimi maailmanmestari, jääkiekkoilija Janne Pesonen, joka syntyi Suomussalmella, mutta muutti jo pienenä Kuhmoon. SM-liigatasolla ovat jääkiekkoa pelanneet Suomussalmelta lähtöisin olevat Eetu Heikkinen, Jarkko Heikkinen ja Teemu Seppänen. Pesäpallossa ovat kovim- Koko Ylä-Kainuun laajimmin tunnetuin urheilija lienee kuitenkin F1-ajaja, yhden osakilpailuvoitonkin urallaan saavuttanut Heikki Kovalainen Suomussalmelta. soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä, 8,28 snt/puh.+17,00 snt/min. 18 lauantaisin klo 9 . 19 JUHANI MUSTONEN mat nimet Suomussalmelta naisten Suomen mestareiksi ja Itä-Länsi -pelaajiksi yltäneet Hannele Seppänen ja Riitta Holappa. Lentopalloilija Jouko Juvonen on asunut aikoinaan Hyrynsalmella, mutta nousi sitten huipulle ja maajoukkueeseen Pieksämäellä. SM-mitaleita on tullut myös ampumahiihdossa, jousiammunnassa (Heikki Seppänen) ja suunnistuksessa. Suunnistusviesteissä ovat SM-mitaleita saavuttaneet aikuisten sarjassa sekä Suomussalmen Rasti että Hyrynsalmen Isku. Hiihtäjä Esa Romppainen Hyrynsalmelta nousi mitaleille Vuokatin väreissä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Rastin ampumahiihdon viestijoukkueet ovat menestyneet SM-kilpailuissa Raimo Seppäsen siivittämänä useammankin kerran. Viimeisin Suomen mestaruus tuli kuitenkin miehistöllä Alpo Lauronen, Jari Kyllönen, Hannu Manninen ja Yrjö Luukkonen. Nuorten sarjoissa on tullut menestystä paljonkin, etupäässä hiihdossa ja yleisurheilussa sekä ammunnassa, mainittakoon esimerkiksi nimet Eero Niskanen, Marko Paasimaa, Juha Niskanen, Niina Karvonen, Pekka Heinonen, Miia Kemppainen, Vilma Nissinen. ee liikuntapaikkojen hoitajana Suomussalmen kunnassa. joukkueen kantavia voimia 1980-luvulla. 08 711 045. Hän on myös urheilemisellaan parhaat tulot tienannut urheilija. Suomussalmella ovat tärkeimmät urheiluseurat olleet Suomussalmen Rasti, Palloseura, Vastus, Urheiluampujat ja Urheiluautoilijat. Hyrynsalmella ovat vaikuttaneet Hyrynsalmen Isku ja Kisa-Siskot sekä Puolangalla Puolangan Ryhti ja Pallo. .LLWlPPH K\YlVWl \KWHLVW\|VWl MD WRLYRWDPPH YXRWLDDOOH OHKGHOOH 2QQHD Sanomalehti ja seurakunta hyvien uutisten asialla PHQHVW\VWl 5+< 6XRPXVVDOPL .LLWRV \KWHLVW\|VWl MD 2QQHD V\OLQ Wl\GHOWl /RSXWRQ RONRRQ WXOHYLHQ YXRVLHQ PllUl 6XRPXVVDOPHQ KHOOXQWDLVHXUDNXQWD 50-vuotiasta Ylä-Kainuun paikallislehteä, luotettavaa yhteistyökumppania onnitellen ????????. 14 Ylä-Kainuu! Risteentie 12, Suomussalmi, p. 8-21, la 8-18 ja su 12-18 (8,28 snt/puh.+7,00 snt/min. soitettaessa matkapuhelimesta.) ville.heikkinen@k-supermarket.? SUOMUSSALMEN APTEEKKI Kauppakatu 10-12 89600 Suomussalmi puh
Asiakkaat antoivat karkkia ja tupakkaa kiitokseksi kuskaamisesta. Palkan kuskeille maksoi Tie- ja vesirakennushallitus eli nykyinen Tiehallinto, ja palkka oli 15 markkaa tunnilta. . Minä kirmasin nopeampana ja sain ajaa lossia ensimmäistä kertaa. Huotarin mukaan lossin kuljettaminen ei ollut vaikeaa, ja työn parhaana puolena hänelle on jäänyt mieleen vapaus. Vuonna 1960 keskimäärin 297 ajoneuvoa päivässä . Jouduin usein ottamaan valokuvia turisteista tehdessäni töitä. Oli työstä haikeaa luopua, koska olin pienestä pitäen ollut mukana lossien ajossa, Huotari sanoo.. Sadat ihmiset liikkuivat päivittäin Haukiperän lossilla 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Lossikyyti Haukiperästä Ämmänsaareen kesti noin A Jouduin usein ottamaan valokuvia turisteista tehdessäni töitä. Ensimmäinen lossi tuli Suomussalmen Linnansalmelle ennen talvisotaa vuonna 1934. Lossikyyti oli heille elämys ja kameran räpse kävi jatkuvasti, hän muistaa. Vaikka lossin odottelu harmitti monia, sai nuori kuski palkkioita. . Jorma Huotari ajoi lossia kesätyönään Suomussalmella ja A l a -Vu o k i s s a 1 9 7 0 - j a 1980-luvuilla ja muistaa tarkasti ensimmäisen lossin ohjauskerran. . Suomussalmen alueella toimi 1930-luvun ja 1990-luvun välillä viisi eri lossia . Vuonna 1970 keskimäärin 650 ajoneuvoa päivässä kun veden yli rakennettiin silta. Huotari oli lopettanut lossikuskin työt jo vuonna 1984. . Jorma Huotarin työvuosina lossia ajoivat hänen lisäkseen hänen isänsä Veikko Huotari, Martti Kuosmanen, Teijo Moilanen, Pentti Kemppainen ja Antti Seppänen. Liikenne hiljeni vain iltojen ja öiden ajaksi, jolloin lossin öljyt vaihdettiin ja tankattiin. Koska Haukiperän lossiin mahtui vain kahdeksan autoa kerrallaan, oli aamuisin ja päivisin lossin luona aina jonoa. Monien mielestä lossi piti saada pois, koska se muodosti pullonkaulan reitille ja hidasti etenemistä, Huotari muistaa. Lossilla ajettiin säällä kuin säällä, myös ukkosella ja sateella. Isäni oli lossikuski ja kun olin 9-vuotias, olimme menossa rannasta lossikannelle. Isä sanoi: ?Kumpi kerkeää ekana hyttiin saa ajaa lossin rantaa?. Viimeinen lossi, joka kulki Ala-Vuokissa, lopetti liikennöinnin vuonna 1999, LOSSIT . Alkutalvella vesi pysyi sulana virrankehittäjien avulla. Jorma Huotari löysi vanhoja kuvia Haukiperän lossista. Lossi loi tärkeän reitin Matkustus: Lossimatka muodosti reitille hidasteen, mutta kuljettaja palkittiin Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? Suomussalmella toimi viisi eri lossia 1930-luvulta 1990-luvulle saakka. Usein työssäkäyvät, jotka eivät pystyneet odottamaan Haukiperän lossijonossa, joutuivat kiertämään 15 kilometrin ylimääräisen ajo- lenkin Kuivasalmen-Palovaaran kautta. . Haukiperän lossi: . Kovalla tuulella lossin kuljettajan piti olla varovainen, sillä sivutuulen aikana lossin sinkki ei aina pitänyt lossia kurssissa. Vuonna 1965 keskimäärin 524 ajoneuvoa päivässä . Lossikyyti oli heille elämys.? Jorma Huotari viisi minuuttia, mutta lossijonossa aikaa kului moninkertaisesti. Töitä sai tehdä omaan tahtiin luonnonhelmassa, eikä kukaan ollut käskemässä. Suomussalmen lossia ajettiin huhtikuusta joulukuuhun ja vesi ei jäätynyt pakkasillakaan virran kehittäjien ansiosta. Vanhempien lossien moottorista kuului kova jylinä. Talvella autot kulkivat jäätietä. Lossia ajettiin kolmessa eri vuorossa, eikä lossi ollut koskaan ilman miehitystä. 20 HANNA LAUKKANEN JORMA HUOTARIN ARKISTO Jorma Huotari kuljetti lossia monena kesänä. Lossin kyytiin mahtui yhteensä kahdeksan autoa kerralla. Uusissa losseissa moottori oli lossikannen, ei hytin alla, jolloin ääni ei ollut niin kova, Huotari sanoo. Turistien mielestä lossi oli hyvä juttu ja Huotari muistaa kuskanneensa ainakin saksalaisia ja hollantilaisia turiste- ja. . Sen lisäksi maksettiin yölisät ja kylmän seudun lisä, Huotari muistaa. 1970- ja 1980-luvuilla losseja korvaamaan Suomussalmelle rakennettiin maantiesiltoja, jotka olivat kulkemisen kannalta käytännöllisempiä. Lossit ajoivat Suomussalmen kirkonkylällä, Kovalan lossi Ala-Vuokissa, Linnansalmella, Virtasalmella ja Haukiperällä. . Tällöin lossi saattoi ajautua kivikkoon. Losseja vaihdettiin noin kymmenen vuoden välein uusiin ja ne kehittyivät tekniikan myötä. . Se oli siihen aikaan iso raha
???. ??????. Kehysalennus on yhdiste ävissä linssitarjoukseen ja ilmaiseen optikon näöntarkastukseen, mu a ei muihin tarjouksiin. Tarjoukset on voimassa 22.2.2015 asti. Lauronen sanoo. Anni Moilanen on ajatellut mennä lukion jälkeen opiskelemaan Ouluun tai Kuopioon. Ulkomaat kiinnostavat myös. Täällä oppii selviytymään omillaan, keskellä ei mitään kun ollaan. Hän pitää myös harrastusmahdollisuuksia hyvänä. Essi Moilanen on tulevaisuudessa kiinnostunut esimerkiksi luokanopettajan opinnoista. . Siinä on paljon mietittävää. Kysyimme nuorilta, millainen kasvuympäristö Ylä-Kainuu on, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia heillä on lukion jälkeen ja mikä kotiseudussa on parasta, . Vaikka Suomussalmi on melko pieni paikka, täältä löytyy silti jokaiselle jotakin, sillä täällä on aika paljon erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, Jemina Holappa sanoo. Annika Kovalaisen mielestä Ylä-Kainuu on hyvä elinympäristö erityisesti lapsiperheille ja vanhuksille. Hän arvostaa myös luontoa ja liikuntamahdollisuuksia. . 21 HANNA LAUKKANEN ENTARIUM I UM T I KO 22.2. 26.1.? NT VI NÄ Ö N INST R Nyt optikon näöntarkastus A R K A ST U S -80% Myös y kehyksiä y -kehykset 229 ? Kauppakatu 1, Suomussalmi, puh. Täällä on ollut turvallista varttua ja saada eväitä tulevaisuuteen, toisen vuosikurssin opiskelija Jenna Heikkinen sanoo. Hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ovat vielä auki. Hän odottaa kovasti myös muuttoa ensimmäiseen omaan asuntoon. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista Eeva Marjanen haaveilee farmaseutin opinnoista yliopistossa. Mikko Toikkanen aikoo mennä joko ammattikorkeakouluun opiskelemaan ensi- Onnea 50-vuotiaalle paikalliselle! hoitajaksi tai yrittää päästä yliopistoon lukemaan biologiaa. Aleksi Laurosen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä mietinnässä. ? ????. Sen jälkeen hän haluaa opiskella Suomessa sellaisessa oppilaitoksessa, jossa kansainvälisyys on osa koulutusohjelmaa. Jere Polojärvi jatkaa lukiosta ammattikorkeakouluun, joko Kajaaniin tai Ouluun riippuen koulutuksen saatavuudesta. Severi Kyllönen aikoo suorittaa lukion jälkeen armeijan ja suunnata sinne opiskelemaan, todennäköisesti Etelä-Suomeen päin. udesta Opastusta rakka n... a paikallishistoria Onnea OTAMME AJANVARAUKSIA SILMÄLÄÄKÄRI LASSE LAUTAMIEHELLE tMA 23.2. ?¡???? ????????Ú. Mielestäni Ylä-Kainuu on erinomainen kasvuympäristö. 040 821 2866 Ylä-Kainuulle! vesakasperi@gmail.com ??????. Nuorten nykyisiä hömpötyksiä, kuten suuria kauppakeskuksia tai tekniikkapuoteja, ei kuitenkaan ole täällä, sanoo toisen vuosikurssin opiskelija Jere Polojärvi. Lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan Essi Moilasen mielestä Ylä-Kainuussa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi psykologian opiskelu kiinnostaa. Abiturientti Tuuli Juntunen toivoo pääsevänsä opiskelemaan haluamaansa kouluun ja saavansa töitä omalta alaltaan. Veera Pöllänen aikoo lähteä lukion jälkeen vapaaehtoistyöhön Saksaan vajaaksi vuodeksi. tTO 19.3. Auktorisoitu opas 50-vuotiaalle Vesa Kasperi p. Tässä kuvassa Ruukinkankaan koulun oppilaita. Varaa aika optikolle helposti osoi eesta instrumentarium.?, yhdestä numerosta 03 4109 7000 (pvm/mpm) tai tule suoraan myymälään. Juuri sinulle nulle sopivat sopi sso op opi piivat vaatt si va ssilmälasit. ilmä lm lm lmälas lmäl lmäla mäl mälas mäla mä äällas älas äla las asiittt.. Tarjous koskee normaalihintaisia kehyksiä, kun ostaa silmälasit. Ylä-Kainuu on mielestäni hyvä ja rauhallinen kasvuympäristö. Tätä mieltä ovat Suomussalmen lukion opiskelijat. Valikoima vaihtelee myymälöi äin. *Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min ja kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Nuoret arvostavat kotiseutuaan Lukiolaiset: Ylä-Kainuu on turvallinen kasvuympäristö, joka antaa hyvän pohjan jatko-opintoihin Sirkku Rautio sirkku.rautio@almamedia.? Ylä-Kainuu on turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö, josta on hyvä ponnistaa maailmalle. 0440 710 096. Palvelemme ma-pe 9-17, la 10-13 Nuorten mielestä Ylä-Kainuu on rauhallinen ja turvallinen paikka kasvaa. ????????????? ?????? ???. ????¡¡ ?. Nuoret arvostavat myös omaa rauhaa ja tilaa. . Toisena vaihtoehtona on käydä lukio loppuun ja lukea opettajaksi. ?????¡?????¡? ?????? ??. Yksi vaihtoehto on vaihtaa lukio ammattikouluopintoihin Taivalkoskella. . He suuntaavat turvallisin mielin maailmalle. ???¡¡ ?. Ylä-Kainuu on rauhallinen ja turvallinen paikka kasvaa, abiturientti Tuuli Juntunen sanoo. Parasta kotiseudussa ovat rauhallisuus, koskematon luonto ja hyvät liikuntamahdollisuudet. Myös yhteisöllisyys saa nuorilta kiitosta. Ylä-Kainuu pyysi lukiolaisia vastaamaan kolmeen kysymykseen
Bob Kershaw, joka kävi itse testaamassa matkapaketin juhannuksena 2014. Suomussalmen vahvuudet ovat Juntusen mukaan kunnan pysyvät henkilöstöresurssit, kuten matkailutoimen sekä kulttuurituottaja Joni Kinnusen asiantuntijapalvelut. Jokainen paketti on käännetty vähintään englanniksi, tuotteilla on tuotekuvaus, hinta sekä myyjä, ja ne löytyvät internetistä. Talvisotapaketti 2015 on kolmen brittiläisen matkanjärjestäjän tuotannossa, Marja-Leena Juntunen Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:stä sanoo. Tärkein tavoite, jonka Kainuun kulttuurimatkailun kansainvälistämistyölle Juntunen asetti oli se, että että Wild Taigan kulttuurimatkapakettien sisällöt monipuolistuvat ja alueelle saadaan lisää majoitusvuorokausia. . Kehitettävää puolestaan on asiakasymmärryksessä, kansainvälistymisessä ja matkailupalvelujen laadussa. . Martinselkosen tärkein tuote on karhu, ja yrityksemme on Suomen karhuvarmin yritys. Niiden ympärille on syntynyt uusia ja osaavia yrityksiä, jotka houkuttelevat asiakkaita. Jani Määttä sanoo yrittäjien tekevät keskenään hyvää yhteistyötä muun muassa yhteismarkkinoinnissa, esimerkkinä Wild Taiga. . Tuotteistetuista teemoista talvisodan lisäksi vahvoja elementtejä ovat muun muassa ruokakulttuuri sekä sauna. Tärkeitä asioita ovat myös yrityksen ammattimainen toiminta sekä hyväkuntoiset majoitustilat. Kesä 2015 näyttää Martinselkosen eräkeskuksessa karhuja katsomaan tulevien asiakkaiden osalta lupaavalta. . Ensimmäinen maksava kansainvälinen matkailijaryhmä saapuu Kainuuseen tämän vuoden toukokuussa. . Kainuussa on hyvät puit- Määttä suosittelee luonto- Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? Karhujen katselu kiinnostaa erityisesti kansainvälisiä matkailijoita. Viime vuonna laajennettu Raatteen Portti kiinnostaa sotamatkailijoita. matkailua ihmisille sen vuoksi, että luonnosta saa voimaa ja stressi unohtuu. . Alueen yrittäjiä on koulutettu paljon erilaisten hankkeiden toimesta. Suomussalmen osalta keskeiset toimijat talvisotamatkapaketin kasaamisessa olivat Alpo Rissanen, Veikko Huovinen ja Pirjo Kähkönen. . Käytännön työn haasteena oli paikallisen agentin puuttuminen, mutta ongelma ratkesi, kun kiertomatkapaketin kokoavaksi voimaksi ja myyjäksi ryhtyi Upitrek Oy:n Urpo Heikkinen ja Niina Jämsén. Finpro/Visit Finlandin Iso-Britannian maaedustaja Riitta Balza etsi Englannin potentiaalisimmat sotahistoriallisten matkojen järjestäjät, joista kolme kävi tutustumassa kohteisiin ja palveluihin. Karhuja kannattaa käydä katselemassa, sillä karhu on sympaattinen eläin, vaikka siitä on paljon vääriä pelkoja ja luuloja. Yhteisillä rahoilla saadaan myös enemmän näkyvyyttä. . Työ aloitettiin tilanne- ja vahvuusanalyyseilla, kaikista teemoista lupaavimmaksi toimintakentäksi ensimmäisessä vaiheessa valitsin alueen sotahistorian, jonka myötä alettiin työstä A Frozen Hell - Winter War -kiertomatkapaketin runkoa. Suomussalmen osalta keskeiset toimijat tämän matkapaketin kokoamisessa olivat Alpo Rissanen, Veikko Huovinen sekä Pirjo Käh- HANKE . Lisäksi luontokuvaus on lisääntynyt paljon digi- ja kännykkäkameroiden myötä. teet ja edellytykset luontomatkailuun. Ensimmäisen maksavan matkailijaryhmän odotetaan saapuvan tämän vuoden toukokuussa. . Matkailun teema- ja toimenpideohjelmassa 2014-2020 haetaan tehoa panostamalla kansainväliseen markkinointiin. könen, joka puolisonsa kanssa kehittää Raatteen Porttia ja sen matkailupalveluja. . Tärkeimpänä tavoitteena kulttuurimatkapakettien sisältöjen monipuolistuminen ja majoitusvuorokausien lisääntyminen alueella. . Talveksi puolestaan on suunnitteilla uusia tuotteita niin kansainvälisille kuin kotimaisillekin asiakkaille, Määttä vinkkaa. Martinselkosen eräkeskuksen palveluihin voit käydä tutustumassa osoitteessa: http://www. martinselkonen.?/. Villin eläimen näkeminen sen luontaisessa ympäristössä on elämys, jonka kävijä muistaa koko loppuelämänsä, Jani Määttä perustelee. . Muina vetovoimatekijöinä ovat kaunis erämaaluonto sekä lumivarma talvi, Määttä toteaa. Hänen mukaansa villin karhun kohtaaminen sekä luonnon tarjoama rauha ja hiljaisuus ovat erityisesti ulkomaalaisille asiakkaille suuri elämys. . Wild Taigan suomalainen elämäntapa on tarkoitus kehittää niin pitkälle ja niin laadukkaiksi tuotteiksi, että ne tulevat osaksi uutta kansallista Finrelax-hyvinvointilomakonseptia, jota Finpro/Visit Finland parhaillaan koordinoi. Kansainvälistämistyön ensimmäinen vaihe päättyi Suomussalmen matkailusihteeri Alpo Rissanen esitteli Iso-Britanniasta saapuneille vieraille Raatteen n SIRKKU RAUTIO/ARKISTO vuoden 2014 lopussa, mutta tulevaisuudeksi on jo suunnitelmia. . Wild Taiga -yrityksissä on potentiaalia kasvuyrityksiksi, ne tarvitsevat oman valmennusryhmänsä ja yrityskohtaiset investointiohjelmansa. Jani Määttä Martinselkosen eräkeskuksesta kertoo, että juuri asiakasmäärien lisääntyminen on heidän näkökulmastaan suurin muutos luontomatkailussa. . 22 Potentiaalia kasvuyrityksiksi Matkailu: Matkailuhankkeessa kehitetty uusia matkapaketteja Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? Kainuun kulttuurimatkailun kansainvälistämistyössä valmistui kaiken kaikkiaan 23 uutta kansainvälisille markkinoille suunnattua kulttuurimatka- ja -retkipakettia. . Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana on luutnantti evp. Kainuun matkailustrategiaan 2014-2020 on kirjattu, että erityisesti matkailun ympärivuotisuuteen haetaan tehoa panostamalla kansainväliseen markkinointiin ja tuotekehitykseen kulttuurimatkailijat huomioon ottaen, Marja-Leena Juntunen sanoo. Visit Finlandin Culture Finland -katto-ohjelman suuntaviivat on puolestaan asetettu vuoteen 2018, keskeisinä asioina ovat tuotteistaminen ja kansainvälistyminen. HEIKKI MANNINEN/ARKISTO Karhujen katselu kiinnostaa Luontomatkailu on viimeisten vuosien aikana kasvattanut suosiotaan Ylä-Kainuun alueella
Suomussalmen kunnan lisäksi kovan panostuksen on antanut Idän Taiga ry, jolla on paljon kontakteja ulkomaille. Kähkönen listaa matkailumarkkinoilla Suomussalmen vahvuuksiksi erityisesti luonnon ja sotahistorian. . Meillä on aikaa suunnitella ja valmistella tulevaa kesää. Kärkituotteet ovat olleet luonto- ja kulttuuripohjaisia. Myös markkinointiin ja myyntiin on satsattu systemaattisemmin sitä mukaa, kun myytävää on kertynyt. Kulttuuritarjonnan kärjessä puolestaan on Teatteri Retikka, jonka esityksen houkuttavat katsojia vuosi vuodelta enemmän. Yksi suuri haaste on reitistöjen ja urastojen ylläpidon rahoitus. Hankerintamalla on uusien projektien osalta rahoitushakuvaihe meneillään, ja pian ovat tulossa ensimmäi- set päätökset. Matkailijat kaipaisivat Suomussalmelle monipuolisempaa majoitustarjontaa, julkisen liikenteen palveluja erityisesti kesäaikana sekä tekemistä lapsille ja nuorille. Ennen oli ennen ja nyt on nyt! Onnea 50-vuotiaalle Ylä-Kainuulle! Juhlan kunniaksi tarjoamme markkinoiden uusinta uutta! TV 50PUS6809 Uudet yrittäjät tervetulleita Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? Suomussalmen kunnan matkailusihteeri Alpo Rissanen sanoo tällä hetkellä elettävän vuoden hiljaisinta aikaa, paitsi Hossassa, jossa on parhaillaan menossa ranskalaisten talvisesonki. . Myös ihmisten lomakäyttäytyminen muuttuu: pitkien lomien rinnalle tulee lyhytlomia, jotka voivat ajoittua mihin vuoden aikaan tahansa, ja varaukset tehdään lähes viime tipassa. Matkailusihteeri sanoo, että myös vauraiden, hyväkuntoisten ikääntyvien ikäluokkien toiveet ja tarpeet pitäisi pystyä huomioimaan tuoteja palvelukonseptissa. . Suomussalmen Osuuspankin väki Yhdessä hyvä tulee. nähtävyyksiä viime vuoden kesäkuussa. Sotahistoria matkailuvaltti Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? Raatteen Portin yrittäjä Pirjo Kähkösen mukaan Kainuun alueen matkailun kehittyminen sekä ulkomailla myytävät kulttuurimatka- ja -retkipaketit ovat saavutettu usean eri tahon yhteistyönä. . 23 ELIISA AIKKILA/ARKISTO Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja Onnea tuleviin vuosiin! t. Kaikkia olemassa olevia polkuja ja niiden varrella olevia taukopaikkoja ei voida tulevaisuudessa ylläpitää, ja niitä joudutaan karsimaan. Yrittäjien ikääntyminen tuo omat haasteensa yritysten kehittämiselle ja pyörittämiselle. . Karhujen katselupaikat ovat myös tärkeitä tekijöitä. Kehittämistyötä täytyy kuitenkin tehdä jatkuvasti, asiakkaille on tarjottava hyvää palvelua ja unohtumattomia elämyksiä, Kähkönen toteaa. Matkailusihteeri Alpo Rissanen toteaa historian osalta tärkeimmän teeman matkailussa olevan juuri talvisota, Raatteen Portin ollessa ykköskohde, mutta teema on myös Juntusrannassa hyvin esillä. . Sukupolvenvaihdokset ja uudet yrittäjät ovat tervetulleita. 799,Mahtavalla UHD-resoluutiolla varustettu Philips 3D Smart LED-TV, jossa tehokas tuplaydinprosessori. Antenni-, kaapeli- ja sateliittiverkon HD-digivirittimet. PAIKALLIS-SÄHKÖ OY SUOMUSSALMI Jalonkatu 10 A Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13 Puh. Hyvinvointimatkailun puolella Kiannon Kuohut tarjoaa sekä fyysistä että henkistä virkistystä. . Matkailun kehittämistä ja edistämistä tehdään nykyisin hyvin pitkälle hankkeiden kautta, Rissanen sanoo. Rissasen mukaan kilpailu tulee kovenemaan entisestään ja uusiutumisen tarve on entistä tärkeämpää. . 0207 935 280
Rannikko sanoo, että hyvä kuva, jossa on hieno valo ja hieno tunnel- Foto-Sampolan valokuvaajat Jussi Kettunen (vas.) ja Vesa Rannikko ovat koonneet liikkeen takaseinälle ma, on aina puhutteleva, olipa se otettu sata vuotta sitten tai nyt. . Markkinoille tuli järjestelmäkameroita, kamerat kehittyivät ja halpenivat. Valokuvauksesta tuli yleinen harrastus 1970-luvulla ja ihmiset kehittivät valokuvia kotipimiöissään. Kotipimiöstä myös Rannikko sai innostuksen valokuvaamiseen. Lapsena hän kehitti valokuvia isänsä kanssa kotona Ruukilla ja näki ensimmäistä A Kuvissa on aina oma sielunsa ja oma hetki tallennettuna. Se on edelleen valokuvaamisen ydin.? Vesa Rannikko kertaa, kun valokuva syntyi paperille. . Kuvissa on aina oma sielunsa ja oma hetki tallennet- tuna. Siksi läjä kameroita paketoitiin valmiiksi joulumyyntiä varten. Kameranostohuumaa kesti muutama vuosi, joiden jälkeen ostaminen oli maltillisempaa. 24 Tuhansien valokuvien yritys Liikkeen historia: Valokuvan syvin olemus ei muutu digiaikanakaan Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? Foto Sampola on toiminut Suomussalmen Kauppakadulla vuodesta 1959 lähtien. Liike oli aluksi nimeltään Huotarinen ja Hulkkonen, jossa yhteistyötä tekivät Kauko Huotarinen ja Niilo Hulkkonen. Huotarisen jäätyä pois tuli yrityksestä 1960-luvulla Hulkkosten liike. . Se on edelleen valokuvaamisen ydin, Rannikko sanoo. Digitaalisuus on muuttanut kaikista eniten valokuvaamista ja vaikuttanut myös valokuvausliikkeen toimintaan. Rannikko ja Kettunen kuitenkin uskovat, että valoku- JUHANI MUSTONEN Betonituotteita Etelä-Suomeen Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.? Suomussalmella toimiva Ämmän Betoni on toimittanut rakennuselementtejä kaikkialle Suomeen, mutta ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle jo vuosikymmeniä. Yritys palkittiin Vuoden betonirakenteen Heka Länsisatamankatu 23:n betonielementtitoimittajana. Se oli hieno ja vaikuttava kokemus, kun näki miten kuva syntyy valon ja kemian vaikutuksesta, Rannikko muistaa. Kettusta valokuvaamisessa kiehtoo hetken tallentaminen muistiin. 300 rekkakuormaa vuositasolla. Sellainen rakennuskohde on ollut muun muassa Vanhalinna Itäkeskuksen vieressä. Toimitusjohtaja Vesa Piiparinen osti yrityksen vuonna 1992 entisen yrittäjän kuoltua. Piiparinen oli valmiiksi yrityksen palveluksessa ja vastasi jo tuolloin muun mu- assa tuotteiden myynnistä. Ämmän Betoni on toiminut keskeytyksettä siitä lähtien. Edes suurimman asiakkaan Haka Oy:n konkurssi 1990-luvulla ei aiheuttanut katkosta toimintaan eikä lomautuksia, sillä urakat saatiin neuvotelluksi uusille yrittäjille välittömästi. Äkillinen, viikonloppuna syttynyt tulipalo raivosi Ämmän Betonilla vuonna 2011, mutta siitäkin selvittiin lop- Ämmän Betonin toimitusjohtaja Vesa Piiparinen (oik.) ja työnjohtaja Rauno Kinnunen neuvonpidossa tuotantolaitoksen pihamaalla. pujen lopuksi vähällä.. Tällä hetkellä yrityksessä on 95 työntekijää. Lisäksi on sisaryhtiö Ämmän Kuljetus, jonka tehtävä on huolehtia elementtien kuljetuksesta. Piiparinen sanoo, että toiminta on ollut luotettavaa ja tuotteet laadukkaita. Muuten ei Ämmän Betonin kaltainen menestystarina olisi ollut mahdollinen. Ämmän Betoni saa valtion kuljetustukea, mutta tuen määrä on pienentynyt ajan saatossa eikä sillä ole juuri enää merkitystä. Toimitusjohtaja huomauttaa, että nyt eletään huonoja aikoja, mutta lisää samalla, että ala on vuoristorataa. Kohde sijaitsee Helsingin Länsisatamassa. Ämmän Betoni on päässyt palkinnoille myös aikaisemmin, kun se sai Vuoden julkisrakentajan palkinnon mustasta pesubetonikohteesta. Helsinkiin ja sen lähiym- päristöön on rakennettu voimakkaasti viimeisinä vuosikymmeninä, ja Ämmän Betoni on toimittanut betonielementtejä kymmeniin kohteisiin. Joukossa on muutamia todella suuria kohteita, joihin on ajettu elementtejä jopa 250 . Ne ovat korkealaatuisia, studiossa kuvattuja huippuluokan vedoksia, hyvin säilytettyjä ja isolla ammattiylpeydellä tehty silloinkin, Rannikko sanoo. Hulkkoset myivät 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa valtavia määriä ?lmipokkarikameroita, niin sanottuja kansanmalli-kameroita. Jouluisin kameroita ostettiin niin paljon, että myyntihuumassa paketointiin ei ollut aikaa. Hyvät ajat seuraavat huonoja. Vesa Piiparinen on parhaillaan sairauslomalla. Hän arvioi, että voisi palata töihin noin kahden kuukauden kuluttua.. Aikalailla kaikki kuvat vuodesta 1959 lähtien ovat täällä tallessa, kymmeniä tuhansia, ellei jopa 100 000 negatiiviruutuja, sanoo Vesa Rannikko ja esittelee liikkeen arkistoa. Vanhoja valokuvia tullaan kyselemään liikkeestä usein. Avioparit kysyvät hääkuviaan ja lapset ovat kiinnostuneita vanhempiensa kuvista. Vanhat valokuvat eivät ole haalistuneet. . Muistan kun ihmettelin, että miten se kuvan piirtyminen paperille voi olla mahdollista. Siitä lähtien Hulkkonen on tarkoittanut Suomussalmella samaa kuin valokuvausliike, Foto Sampolan valokuvaaja Vesa Rannikko sanoo. Foto Sampolasta löytyy yhä Niilo ja Yrjö Hulkkosen liikkeen alkuaikoina ottamia valokuvia.
Älkää menkö muiden hommiin, neuvoi äiti meitä, Elina Kemppainen Elina Kemppainen on eläkkeellä mutta jatkaa edelleen yrittäjänä. Elina Kemppainen vaikutti pitkään myös Hyrynsalmen kunnanvaltuustossa. Hän vierailee säännöllisesti myös hoivakodissa ja kylillä yksinäisten vanhusten luona. . ???????????????? b00b1 +82/72 26$ .< -XKODQ NXQQLDNVL .$,.., 1(8/(/$1*$7 Hyr ynsalmen K-Market Kemppaisen kauppias Elina Kemppainen on työssään nähnyt läheltä Hyrynsalmen kehityksen eri vaiheet. ?????. Lisäksi asiakkaita palveli myymäläauto. Hyrynsalmen kirkonkylällä toiminta alkoi 1950-60-lukujen taitteessa. (08) 741 068, 0400 188 851 Avoinna ma-pe 9?17, la 9?13 WWW.LAATUKESKUSHYRYNSALMI.FI. Esimerkiksi hautajaiset ?Ei kultainen nuoruus, jää unholaan, vaan muistoissain jälleen sen luoksein saan..? Olavin sanoin ONNITELLEN 50-VUOTIASTA! pitää kuvata oikealla otteella ja tyylillä. Kemppaisen mukaan ilmoitus paikallislehdessä huomataan ja luetaan usein tarkemmin kuin suoramainokset. . Kauppiaan uralla ovat mieleen jääneet erityisesti vahvan kasvun ja vilkkaan rakentamisen ajat 1960-1980-luvuilla. Myös hää- ja lapsikuvaukset ja koulukuvat ovat valokuvaajien perusleipää, Rannikko luettelee. Onnea ja pitkää ikää! Pyhäkyläseura ry DMDOOD 6820866$/0, $XNLRORDMDW PD SH NOR OD NOR saisi ihmiset ajattelemaan, että ei täällä kannata olla. Se kutistaisi paikkakunnan palveluja entisestään ja ^??????????. Pitää olla monipuolista sisältöä, Elina Kemppainen sanoo. Hän itse lukee mieluiten juttuja Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan eri kyliltä. Vapaaehtoistyö antaa voimaa itselle, Kemppainen sanoo. Onnea <KWHLVW\|VVl XXVLOOH YXRVLN\PPHQLOOH Onnea Onnea! 2QQLWWHOXW YLLVN\PSSLVHOOH YLHVWLWWlMlOOH -20% Elina Kemppainen on seurannut Hyrynsalmen kehitystä kauppiaana ja aktiivisena vaikuttajana. ^???????????????. Myös henkilöhaastattelut kiinnostavat. . Koska työtä ei riitä kaikille, sitä joudutaan etsimään muualta. ????? Paljon onnea ja antoisia palstakilometrejä 50-vuotiaalle Ylä-Kainuulle! AUTO- JA KONEPIHA MOILANEN p. Myöhemmin Kemppaiset ostivat Säästöpankkia vastapäätä olevan tontin ja rakensivat sille modernin hallimyymälän. Kysyntää oli runsaasti sekä päivittäistavarakaupan tuotteille että rauta- ja maatalouspuolen valikoimalle. Hyrynsalmen väkiluku on vähentynyt ja rakentaminen hiljentynyt, mutta Kemppaisen kauppa palvelee edelleen tutulla paikallaan Hyrynsalmen keskustassa. . Te pärjäätte, kun vain teette töitä. Ihmiset ovat uteliaita, Kemppainen sanoo. 6LYLVW\VSDOYHOXW 2QQLWWHOHH YXRWLDVWD <Ol .DLQXX OHKWHl Onnea! muistelee. Hyrynsalmen K-Marketin tarina alkoi Hyrynsalmen Kypärävaarassa sotien jälkeen. Elina Kemppaisen äiti piti kylällä pientä kauppaa. Tämä kiihdyttää väkiluvun laskua entisestään. Tänä talvena Hyrynsalmellakin on tuntunut venäläismatkailijoiden kato. 0400 536 937, Ämmänsaari, Ämmänkatu 7, myös ilt. Myymälää on sittemmin laajennettu muutaman kerran. . ???????????? ^??????????. Jos kaupat eivät mainosta, lehti köyhtyy. ???????????????. Jokainen työpaikka on tärkeä, Kemppainen sanoo. Paikallislehti on K-Market Kemppaiselle tärkeä viestintäkanava. ??????????????. Ensiksi toimittiin Säästöpankin talossa. Ajossa oli kaksi myymäläautoa. <??????K?????. ????????????????. 25 HANNA LAUKKANEN Paikallislehti on tärkeä kumppani Kauppias: Elina Kemppainen haluaa pitää yllä Hyrynsalmen elinvoimaa ja luoda positiivista henkeä SIRKKU RAUTIO Sirkku Rautio sirkku.rautio@almamedia.? kuvia vuosien varrelta. vauksen ammattilaisille löytyy tilausta, kun on kyse ammattikuvista ja ammattihetkistä. . ????????? ????????. Elina Kemppaisen mielestä synkät talousuutiset ja matkailualan taantuma ovat vaikuttaneet myös tavallisen kuluttajan käyttäytymiseen. Vaikka ajat voivat olla hankalat, kauppias ei ole koskaan harkinnut luovuttamista. . ja viikonloppuisin www.autojakonepiha.com viiskymppiselle! Kiitos vuosikymmenien hyvästä yhteistyöstä. Onnea Ylä-Kainuu! Hyryntie 18, 89400 Hyrynsalmi p. Paikallislehti on tärkeä, sitä odotetaan. ?. Olemme pärjänneet. Meillä on kaikkiaan 15 ihmistä töissä, Elina Kemppainen sanoo. Työpaikkojen vähyys on Kemppaisen mielestä yksi suurimmista ongelmista Kainuussa. Hän on tekemisissä myymälän kanssa päivittäin ja vastaa esimerkiksi yrityksen kirjanpidosta. Virtaa riittää myös monenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Hän on SPR:n Hyrynsalmen osaston puheenjohtaja, Hyrynsalmen herättäjäyhdistyksen puheenjohtaja ja Hyrynsalmen kirkkovaltuuston jäsen
Uutistuottajana johdan toimituksen päivittäistä työskentelyä. Nautin työstäni paikallisten ihmisten kanssa. Toimittajat Juhani Mustonen (vas.), Jari Sihvonen, Terho Toivanen, toimistotyöntekijä Mirja Toivanen, toi missä oli Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy. Hän teki ilmoituksia ja palveli asiakkaita toimiston puolella. Mukavia työkavereita oli useita ja Toivasen mieleen muistuu kivojakin hetkiä, jolloin oli naurussa pitelemistä. Toimitus muutti Syväyksenkadulle 1980-luvun alkupuolella ja samalla vaihtui omistajakin. . Ylä-Kainuussa olen työskennellyt syyskuusta 2012 lähtien. Päätoimittajana vastaan lehden linjasta. Teen mielelläni uutisjuttuja, videoita ja kaikkea muuta mahdollista. Olen ollut toimittajana, toimitussihteerinä, päätoimittajana ja tuottavana toimittajana. Harvemmin pääsee missejä jututtamaan työaikana, Suutari sanoo. Mirja Toivanen pulta omin jaloin, Heikkinen kertoo. Martti Huusko päätoimittaja Ylä-Kainuun päätoimittajana olen työskennellyt tällä kertaa reilun kahden vuoden ajan. Paikallislehdissä tehtäviini kuuluvat muun muassa toimitustyön päivittäisjohtaminen, sisällön suunnittelu ja verkkolehtien ylläpito. Olen tehnyt ensimmäiset juttuni Ylä-Kainuu-lehteen vuonna 1979. Se oli Spar Vuoren ilmoitus, joka vaikeuksista huolimatta meni oikein lehteen.? Tero Suutarin ensimmäinen työpaikka oli Ylä-Kainuu. Suutari muistelee, miten hyvin nuori harjoittelija otettiin toimituksessa vastaan 1990-luvun puolivälissä. . Konttoriin tuli toinen työntekijä lisää ja ilmoitusmyyntiä teimme porukalla, Toivanen muistaa.. Ylä-Kainuun alueeseen tutustuin jo vuosina 2006-2007, kun olin Kainuun Sanomien Suomussalmen aluetoimittaja. Valmistuin saman vuoden keväänä medianomiksi. Ylä-Kainuun lisäksi olen työskennellyt muutamissa eri paikallislehdissä viimeisen kuuden vuoden aikana. Ylä-Kainuussa teen yhteistyötä mielenkiintoisten ihmisten kanssa, pääsen tutustumaan uusiin asioihin sekä ilmaisemaan itseäni. Mirja Toivanen työskenteli Ylä-Kainuussa toimistotyöntekijänä vuosikymmeniä. Vuodesta 1990 lähtien olen ollut lehdessä vakituisena työntekijänä. Olen tehnyt juttuja, kuvannut, taittanut, myynyt ilmoituksia ja tilauksia. Töissä se ajatus vahvistui. Vainio asetteli kuvat ja tekstit paikoilleen ja lehti painettiin. Nykyään sivut siirtyvät napin painalluksella netin välityksellä Kajaaniin, missä Suomalainen Lehtipaino Oy painaa lehden. Tuotantofaktori Marja Niemi on työskennellyt Lehtipainossa seitsemän vuotta. Hänestä oli helppo tulla työs- kentelemään Kajaaniin, jossa on mukavia työkavereita. . Ylä-Kainuun lisäksi olen johtanut Kuhmolaista vuodesta 1989 lähtien ja Sotkamo-lehden toimituksen työtä vuodesta 2010. Sitä ennen työskentelin vuodesta 1984 lähtien Kainuun Sanomissa urheilutoimittajana ja toimitussihteerinä. Juttu kertoi Suomussalmen Työväentalon uusista äänentoistolaitteista, hän sanoo. Heikkinen oli tekemässä rajavartioston toiminnasta juttua, kun vartija kysyi, haluaako Heikkinen kiivetä yli 40 metriseen valvontatorniin. Olen suunnitellut jääväni eläkkeelle parin vuoden päästä. Aloitin toimittajana Ylä-Kainuu-lehdessä lokakuussa 2013. 2000-luvulla lehdessä toimittajana työskennellyt Laura Heikkinen ajatteli jo lukiossa, että toimittajan työ voisi olla kivaa. . 26 Jokainen lehti on yhteistyön tulos Työntekijät: Työvälineet ovat muuttuneet ja ulkoasu uudistunut, mutta YläKainuuta on tehty suurella ilolla Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? 50 vuoden aikana moni työntekijä on ehtinyt hoitaa YläKainuu-lehden konttoria, kirjoittaa juttuja, valokuvata ja painaa lehteä. Olin kuin yksi työntekijöistä, hän muistelee. Suutari muistaa ottaneensa kuvia palaneesta Näljängän kyläkaupasta. Parasta työssäni on asiakaspalvelutyö ja uusien ideoiden suunnittelu, Niemi sanoo. Jukka Keränen aluetuottaja Juhani Mustonen toimittaja Marjut Lehto toimittaja Olen Kainuun paikallislehtien aluetuottaja. Toimittajien saavuttua paikalle vain kaupan kivijalka oli jäljellä ja palomies löysi raha-automaatista yhteen sulautuneen kolikkoköntän. Toinen mieleen painunut keikka oli Hossassa järjestetyt Miss Hawaiian Tropic -karsintakiertue, joissa muuan Tanja Vienonen oli esiintymässä. . Yhteistyöstä ihmisten kanssa nautin. Lehden painaminen sanomalehtipaperille on puolen vuosisadan aikana muuttunut täysin. Oli kaunis pakkaspäivä ja tornista oli huikeat näköalat. Maan pinnallekin pääsin lo- Ylä-Kainuu tänään: Me teemme Sinun lehtesi A Olin todella iloinen, kun sain ensimmäisen värillisen ilmoituksen painoon. Korkeanpaikankammoinen Heikkinen kieltäytyi ensin, mutta kun vartija lupasi vaikka kantaa toimittajan alas tornista, hän suostui. . Vuonna 1965 Matti Vainio matkusti junalla Ämmänsaaresta Oulaisiin, Sirkku Rautio uutistuottaja, päätoimittaja 16.2.2015 alkaen Ylä-Kainuussa olen työskennellyt lokakuusta 2010 lähtien, aluksi toimittajana ja sitten uutistuottajana. Ensimmäinen juttukeikkani vuonna 2002 tapahtui niin nopeasti, että en edes ehtinyt jännittää
Lisäksi huolehdin esimerkiksi useamman paikallislehden tilauskampanjoista. K mittaja Anja Lahma-Mulari ja päätoimittaja Eino K. Kuvankäsittely oli uusi asia, eikä ollenkaan tympeää. Ilmoitusten teko muuttui, kun 1970-luvun kohopainon pahvimatriisit ja käsin piirretyt ilmoituspiirrokset jäivät pois ja lisäksi kaikki lehden materiaalit lähetettiin suo- raan tietokoneilta. . Työni on muun muassa asiakaspalvelua ja ilmoitusten valmistamista. Tehtävien painopiste vaihtelee päivittäin. Aloitin Ylä-Kainuussa vuonna 1997 atk-tukihenkilönä. Työni on asiakaspalvelua ja lehdenvalmistusta. Siinä käsiteltäi- Risto Kormilainen. Teen myös videohaastatteluja nettisivuillemme. Sunnuntain sana-palstaa eli hartauskirjoituskiertoa hoidin yli kaksikymmentä vuotta. Näin heiteltiin pirtissä ajatusta vanhemman väen kesken. Lisäksi huolehdin, että Ylä-Kainuun Facebooksivuilla on sinulle mielenkiintoista luettavaa. Olen myyntijohtaja, syntyisin Suomussalmelta ja asun perheineni Kajaanissa. Samassa lehdessä oli kaksi kirjoitusta, joista toinen käsittele arvostusta ja toinen oli pakina Varsinaisesta kansanurheilusta eli lottoamisesta, joka taitaa olla kovin ajankohtainen myös tänään: ?Lotossa saattaa olla sulku in?aatiolle, kauppataseen vajaukselle ja koko talouselämälle. Asia sai lehdessä hyväksynnän ja kirjoitin usean artikkelin sarjan 1980-luvulla merkittävästä uudistuksesta. Palsta synnytti aika ajoin myös vilkasta keskustelua, kun kolumneissa otettiin kantaa niin yhteiskunnallisiin kuin taivaallisiinkin asioihinkin. Mutta Saarnaajan sanan mukaisesti ?Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla? (Saarn. Palsta on edelleen Ylä-Kainuussa ja se on hyvin luettu. Aloitin työt YläKainuussa syyskuussa 2014 ja sitä ennen olin työskennellyt alalla 10 vuotta. Kehitys kehittyy, maailma muuttuu, mutta totuus pysyy. Siinä saa irrotella, mutta myös käyttää tietoa. Eipä mennyt kovinkaan kauaa, kun Suomussalmi-lehti näki päivänvalon. Virsikirja on ollut suomalaisessa hengenviljelyssä rakas ja tärkeä kirja, koska se on avannut vuosisatojen ajan myös Raamatun sanomaa keskelle elettävää aikaa. Sittemmin ehdotin myös, josko löytyisi kolumnipalstalle tilaa. YläKainuu ravitsee kaksi kertaa viikossa niin meitä ylä-kainuulaisia kuin myös muualla Suomessa ja maamme rajojen ulkopuolella asuvia. Niin sai alkunsa Jalkapuu-kolumni, jossa lähinnä suomussalmelaiset kirjoittajat viikoittain vuorotellen kirjoittivat mieltä askarruttavista asioista. Työssäni ideoin juttuja, haastattelen ihmisiä, otan valokuvia ja kirjoitan juttuja. Sitä ennen olin Kainuun Sanomissa vuodesta 1982 alkaen. Vainiot osoittivat käytännössä sen mihin en ennen sitä enkä sen jälkeen ole törmännyt, inhimillisyyden työnantajana ja läheisen hyvinvoinnin etusijalle asettamisen, Toivanen sanoo. uhmossa mummolassa lapsena katselin Kuhmolainenpaikallislehteä. Vastaamme kaikkiaan kuuden lehden asiakaspalvelun puheluihin. Valmistamme Ylä-Kainuussa ilmoituksia myös Kuhmolaiseen ja Sotkamo-lehteen. Minulla tuli juuri 10 vuotta täyteen Ylä-Kainuussa. Ministereille kynä käteen ja lottokupongit pöytään. Heikkinen Ylä-Kainuun toimituksessa vuonna 1990. Risto Kormilainen kirjoitti ensimmäisen kerran Ylä-Kainuuseen liki 41 vuotta sitten. A Paikallislehti on kuin kainuulainen ruisleipä: tuore, maukas ja rapea.? vuotta Pitkospuilla-logon alla. (Salmelainen 31.5.1974) Pakina on mielenkiintoinen kirjoittamisen laji. Aloitin lehtiurani vuonna 1994 Ylä-Kainuussa. Kun huumorin syvin olemus on minua aina kiehtonut, olen pakinasta viehtynyt. Kainuusta sainkin pakinoida yläsavolaiseen Iisalmen Sanomatlehteen parikymmentä Hanna Laukkanen toimittaja Kirsi Kela myyntijohtaja Titta Toivanen myyntipäällikkö Sirpa Kinnunen asiakaspalvelusihteeri Taina Huttu asiakaspalvelusihteeri Mirja Juntunen asiakaspalvelusihteeri Olen toimittajanalku Nurmeksesta. Vähän onnea ja . ?Milloinkahan Suomussalmelle saataisiin oma lehti. Se välittää tuoreella tavalla sen, miten maailma tällä kulmalla makaa, se kertoo taustoista, ihmisten arjesta, sattumuksista ja vinkkaa myös ne hyvät ostospaikat ja päivän tarjoukset. Olin todella iloinen, kun sain ensimmäisen värillisen ilmoituksen painoon. Hienointa on, että saan työskennellä monessa eri työpaikassa erilaisten ihmisten kanssa ja tavata monenlaisia asiakkaita. Olen työskennellyt lehdessä kohta 18 vuotta. Teen kaikkia asiakaspalvelusihteerin töitä ilmoitusvalmistuksesta tilausasioihin. Myyn mainostilaa sekä paperi- että verkkolehteen ja ylläpidän asiakas- ja sidosryhmäsuhteita ja siinä samalla touhuilen kaikkea mahdollista mitä työpäivä lehdessä nyt voi ikinä tuodakaan eteen. 3:1) Jalkapuukin tuli tiensä päähän. Ihminen on kaikessa säilyttävyyshaluisuudessaan uudistushakuinen. Ihmeiden aika ei kenties ole vielä ohi. Ylös, ulos ja lotolle!. 27 Minä ja paikallislehti siin maan ja taivaan väliltä asioita avarasti ja väljästi kristillisen viitekehyksen kautta. Ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille, joiden on vaikea päästä kirkkoon, se tarjoaa ikkunan Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Viimeisen liki 3 vuoden ajan olen vastannut Kainuussa kaikkien Alma Aluemedian lehtien myynnistä. Olen henkeen ja vereen lähiuutisten puolestapuhuja ja uskon täysin siihen että tulevaisuus vain vahvistaa tarvetta. Olen työskennellyt Ylä-Kainuussa vuodesta 1992 lähtien. Pakina on arjen näkemistä kihelmöivän hersyvällä tavalla. Uuden virsikirjan ilmestymisen aikoihin ehdotin kirjoitussarjaa Ylä-Kainuulehteen virsikirjojen historiasta, uuden virsikirjan synnystä, taustoista ja sisällöstä. Se oli Spar Vuoren ilmoitus, joka vaikeuksista huolimatta meni oikein lehteen, Toivanen sanoo. Toivanen kiittelee, kuinka ihailtavasti Irene ja Matti Vainio toimivat esimiehinä. Vainiot tiesivät Toivasen odottavan lasta, mutta palk- kasivat tämän silti. Vauva syntyi siitä kuuden kuukauden kuluttua ja töihin Toivanen meni kahden kuukauden päästä synnytyksestä. . Jokin sana, lause tai ajatus voi jäädä kantamaan pitkäksi aikaa. Paikallislehti on kuin kainuulainen ruisleipä: tuore, maukas ja rapea. Mikäpä sen parempaa aamukahviseuraa kuin painomusteen tuoksuinen Ylä-Kainuu. 1980-luvun lopussa tulivat myös tietokoneet ilmoituksenvalmistukseen, mikä oli työntekijöille mielenkiintoista uuden opettelua. Kaukana keskuksista asuville se on viikoittainen hartaushetki ja minijumalanpalvelus. Oman paikkakunnan asiat tulivat laajasti tutuiksi ja ilmoituksista saattoi katsella parhaat tarjoukset ja uutuudet kauppiailta. Olen seurannut ahkerasti paikallislehtiä kaikilla paikkakunnilla, joilla olen asunut, mutta kotiseudun lehti Ylä-Kainuu on tullut muuton mukana kertoen kuulumiset pienistä ja suurista asioista sekä lievittäen myös aika ajoittaista koti-ikävää. Olen myös kirjoittanut paljon eri paikallislehtiin vuosikymmenten varrella. Ylä-Kainuun edeltäjään Salmelaiseen kirjoitin ensimmäisen kirjoituksen liki 41 vuotta sitten
Martti Metsäketo juhlaorkestereineen 30.10. J. 045 355 1070 Kauppakatu 2-6, SUOMUSSALMI 65 Mainontaa vuodelta 19 45 16 19 95 4 19 Airam Terästermos 1 l AEG Verenpainemittari 90 Tefal Vedenkeitin 1,2 l 95 X-tra Miesten tai naisten sukka 5-pack molemmissa 2 eri kokoa Palvelemme arkisin 8?21 lauantaisin 8?18, sunnuntaisin 12?18 .LLWRV kaikille lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta 50 vuodesta. keittiö, jopa 100 asiakaspaikkaa ja upea tanssilattia. ÄMMÄNSAAREN TYÖVÄENTALO Aika leikkaa ja sitoo yhteen, elämän kirjavan lyhteen. Armo ja siunaus kantavat, suunnan oikean antavat! Kiitos Ylä-Kainuu-lehdelle vuosikymmenten erinomaisesta yhteistyöstä! Hyvän Jumalan siunausta kaikille lehden tekijöille ja lukijoille! Suomussalmen seurakunta Voimakatu 5, 89600 Suomussalmi P. Hannu Hautaniemi 7.7. järjestämiseen. Kauttamme myös laadukasta pitopalvelua ja elävää musiikkia. Käytössänne mm. Tarja Ylitalo 18.4. Puolangan Tanssimusiikin ystävät 27.2. Tanssiorkesteri Tuovilat 28.3. Suomussalmen Harmonikkakerho 4.4. Arto Nuotio 11.9. Pohjolan Yö 11.7. Nelituuli Onnea Ylä-Kainuu! Ämmänsaaren työväentalo vuokraa uudistetut, upeat puitteet monenlaisten juhlien, kokousten, perhejuhlien ym. Kaija Lustila & Jari Puhakka 14.3. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.. 044 961 9306, 050 552 8174 HERKKUKIRSIKKA ma-pe 7-21 la 7-18 su 12-18 Kirsi Moilanen, puh. Eskelinen & Onnen Kulkurit 2.5. Tanssiorkesteri Ässät 16.10. 0400 892 192, info@raatteenportti.? Dallapeestä Suomussalmi Rockiin... 14.2. 28 Onnea 50-vuotiaalle! Onnea Ylä-Kainuu! Upea 50-vuoden matka takana! 2QQHD <Ol .DLQXX GRILLISTÄ ja pitkää ikää Raatteentie 2, p. Kari Vepsä 18.7. Suomussalmi Rock 28.8. Teuvo Oinas 25.9
>>11 NRO 10 PERUSTETTU 1965 IRTONUMERO 2 e MARJUT LEHTO Uusi omistaja Ylä-Kainuulle Alma Media on myymässä Ylä-Kainuun ja muut Kainuun lehtensä perheyhtiölle Kajaaniin. Jäteastioiden sulatukset . Viemärinaukaisut/pesut/ . Painehuuhtelulaitteisto . >> 4 Suuret lumimäärät ovat kasaantuneet katoille. Vaihtolavojen/konttien vuokraus . Ostaja on Suomalainen Lehtipaino, joka jakelee ja painaa Ylä-Kainuuta. HELMIKUUTA 2015 Yhteisvastuu Keräyskohteina Suomen vähävaraiset ja Haiti. Yritysten energiajätteen vastaanotto ja murskaus . Jäteastioiden tyhjennykset . Suursäkit Oy Lahnatie 2, Suomussalmi. Suomussalmen Kauppakadunkin varrella varoitetaan putoavasta lumesta ja jäästä. Korpikirjailija Ilmari Kiannon elämää käsittelevä draamakonsertti Rämsänrannan Runoruhtinas esitetään helmikuussa Savoy-teatterissa Helsingissä sekä Kiannon syntymäpitäjässä Pulkkilassa, Siikalatvan lukiolla.>>16 TÄYDEN PALVELUN JÄTEHUOLTOA! ? . >> 5 Nuoret tekivät oman sivun Lue lukiolaisten sivulta juttu kesätöistä ja sosionomi Mikko Heikkisen haastattelu. Likakaivojen tyhjennykset toimisto 040 848 5872 päivystys 0500 295 007 www.jpskuljetus.fi suomussalmen@jatekuljetus.com 22 tn nosturilla+henkilökori . 6 414880 106457 15006 WWW.YLAKAINUU.FI Ultraurheilu Hyppölä saa motivaatota liikuntaan äärimmäisistä tavoitteista. >> 8 Lumikasat ongelma Auraus: Lumi on pitänyt kiinteistöhuollon kiireisenä. Vaihtolavakuljetukset . Nosturiautopalvelut Hoidamme arkistojesi tuhoamisen myynti . >>5 TORSTAI 5
Päästä sitten yksi ilmapallo kerrallaan vapaaksi ja anna ajatustesi haihtua taivaan tuuliin. Ylä-Kainuu-lehti on vireästi kehittyvä viisikymppinen K uluva viikko on meille Ylä-Kainuu-lehden tekijöille, yhteistyökumppaneillemme ja ennen muuta tilaajille ja lukijoille tärkeä. Käytetään niitä, että ne pysyvätkin täällä. Ostan kaiken mahdollisen paikallisista liikkeistä! Palvelut pysyvät täällä vain niitä käyttämällä. Kommentti erikoisliikkeiden haasteet -jutussa Gallup: Onko lunta jo riittävästi? Tämä oli ihan perinteistä minun nuoruudessani. Asun vähän syrjemmässä ja siellä käydään vähän myöhässä auraamassa lumet. Tämä riittäisi kyllä. Aasinsillan kautta toiseen ja vielä kolmanteenkin päädyin muistelemaan menneitä ja haaveilemaan tulevaisuudesta. Kuvittele, että ajatuksesi ovat ilmapalloja, jotka ovat tiukasti käsissäsi. Sitten se kuitenkin alkoi. Sen olen ottanut tavoitteekseni. Oletko koskaan ajatellut, kuinka paljon turhia ajatuksia päässäsi liikkuu. Viiden tunnin ajan kestävä hiljentyminen keskittyi tässä hetkessä elämiseen. Muistinkohan tehdä töistä lähtiessäni ne pari pientä asiaa?. Uskon, että jos tätä harjoittaisi kerran tai kaksi päivässä, kuukauden päästä pystyisi tyhjentämään pään kaikesta ylimääräisestä hyvinkin helposti. Asun kerrostalossa, joten lumitöitä ei tarvitse omalla pihalla tehdä. YLÄ-KAINUU Torstaina 5. Ja niin edelleen. Jossakin vaiheessa havahduin todellisuuteen, tyhjensin ajatukset ja huolenaiheet mielestäni, kunnes kymmenen A Kuinka vaikeaa on keskittyä vain tähän hetkeen?? sekunnin kuluttua aloin pohtia, mitä tekisin junamatkalla kotiin palatessani. Sen tulokset näkyvät teille lukijoille konkreettisesti joka viikko ja nykyisin joka päivä. Kiitos, että olette luottaneet Ylä-Kainuulehteen ja sen tekijöihin. Martti Huusko Päätoimittaja www.ylakainuu.? Tosi surullista tuo, että sovitetaan esim. Muistelen, että yhtä paljon lunta on ollut joskus 2000-luvun alkupuolella. Kyllä. Paikalliset uutiset ovat välittyneet oman lehden välityksellä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Vaikka lehden alusta, paperilehti on pysynyt lähes entisellään, on taustalla paljon kehitystä ja muutosta. Ajattelin, että helppo homma. Olin väärässä. Kymmenisen sekuntia istuttuani, pääni alkoi vähitellen tyhjentyä ajatuksista. ?Muistinkohan ottaa kahvinkeittimen johdon irti seinästä. Stressaatko asioista, joille ei vaan voi tehdä mitään? Internetistäkin löytää hyviä Mindfulness-harjoituksia. Anna itsellesi jokaisena aamuna viisi minuuttia aikaa unohtaa kaikki, tee samoin myös nukkumaan mennessäsi. Näin jokainen päivä on kuin uusi alku, ja saat nukkua yösi hyvin ilman turhaa vatvomista. Uusi tekniikka mahdollistaa nopean ja näppärän uutistyön. helmikuuta 2015 2 KESKUSTELE Kolumni Pääkirjoitus 5.2.2015 Marjut Lehto Päätoimittaja Martti Huusko marjut.lehto@almamedia.? Kirjoittaja onYlä-Kainuun toimittaja. Unohda toviksi aivan kaikki O sallistuin taannoin Mindfulness-retriittiin. Laitoinkohan oven varmasti lukkoon. saappaita täällä paikallisessa kaupassa ja sitten tilataankin tuote netistä. Ihan aikaihmisten tiedän syyllistyneen tällaiseen. Moraalitonta touhua! Tällä kylällä on hyvät ja riittävät palvelut. Kuinka paljon muistelet menneitä asioita, joita olisit voinut tehdä toisin. Tiistain ja torstain lehtiin saadaan entistä tuoreempia uutisia ympäri Suomen luettavaksi mutta mikä tärkeintä, sähköinen verkkomedia on tarjolla aina. Uudet lehdet päivittyvät verkkosivuille ennätysnopeasti, mukana on paljon valokuvia ja videoita sekä muuta oheisaineistoa. Kiinteistöhuollon pojat pitävät pihan hyvin puhtaana. MARJUT LEHTO Heikki Hiltunen Esko Moilanen Matti Kosamo Sirkka Räisänen. Eräs sanontakin sanoo: ?Eilinen on ohi, huomista et tunne, elä siis tätä päivää.? Saimme ohjaajaltamme hyvän vinkin, jonka haluan jakaa myös teidän kanssanne. Lumet saa omasta pihasta helposti pois traktorilingon avulla, tankillinen kestää koko talven. Kyllä varmasti on. Kurssin ohjaaja neuvoi pysähtymään ja sulkemaan kaikki ajatukset mielestä. Myös lehden facebook-sivusto on vilkas tiedonvälityksen ja keskustelun kanava. Kun valtion luomat Postin palvelut ovat jatkuvasti heikentyneet ja hinnat hypänneet pilviin, on Ylä-Kainuu panostanut parin viime vuoden aikana todella paljon uusiin sähköisiin palveluihin. On hienoa, että Ylä-Kainuu-lehden henkilökunta toimituksessa ja konttorissa on innostunut uudenlaiseen tekemiseen. Pohditko iltaisin seuraavan päivän aikataulua ja listalla olevia työtehtäviä, minkä ansiosta menetät yöunesi. Kuinka vaikeaa on keskittyä vain ja ainoastaan tähän hetkeen? Päivän edetessä pystyin olemaan hieman pidemmän aikaa ajattelematta sen kummempia
. Loppulauluksi valittu tonttujen jouluyö yhdessä leikittynä kohotti tunnelman kattoon jättäen lämpöisen mielen itse kullekin. Terveyden ja vanhusten hoitoalan henkilökunta suorittaa mielestäni korvaama- laulettiin täällä Hyrynsalmella, vanhalla rautatieasemalla talvisia kaikuja joululauluin kovan pakkasen paukahdellessa nurkissa. Mikä meillä oli asemarakennuksen pönttöuunien lämmössä ollessa. fi p. Esimerkiksi keilahalli antaa osaltaan uutta virikettä vapaa-ajan harrastuksille. Hoitokodeissa näytti olevan tyytyväisyys hoidettavien sekä hoitohenkilökunnan välillä. 14. Toivon kunnan löytävän sellaisen yrittäjän, joka alkaisi kehittää aluetta ennen kesää huomioimalla sen rikkaudet ja puutteet, joita sieltä mahdollisesti löytyy. Sen kehittämiseksi suunnatut ponnistukset ovat mielestäni osoittautuneet oikeiksi. 1,2 kg, yrtti-pippurimaustettu SIKA-NAUTAJAUHELIHA meillä jauhettu NAUDAN PAISTIJAUHELIHA meillä jauhettu SINAPPI 275 g 400 159 499 500 995 rs (5,30/kg) HK KETCHUP $,1$ 9b+,17bb1 6 kg kg 400 g pkt (4,98/kg) SITRUUNA Espanja 200 500 g APPELSIINI 1 Espanja 3 tlk 00 3 tlk (8,33/kg) 00 kg JÄÄSALAATTI 100 100 g pussi, Suomi pkt (4,00/kg) 2 10 99 Israel pl (2,20/kg) MAISSIHIUTALE kg Ruokapohjolan VILJASIKASÄILYKE 00 Kellogg´s Corn Flakes Tarjous voimassa to-la 5.-7.2. siivu, 600 g kg 2 910 g 49 tuubi (5,42/kg) BALKAN 7$5-2867$.88 . 49,90? KEVÄINEN 29,90? SUURKIRPPIS LA 28.3.2015 KLO 10?14 ämmänsaaren liikuntahallilla 39,90? pöytämaksu 10 ? TAVAROITA SAA TUODA PAIKANPÄÄLLE LA KLO 9 ALKAEN. PÖYTÄPAIKAT ARVOTAAN VARAAJIEN KESKEN. 49,90? 40? 69? 19,90? Lapsille (hiihtäjän pituus 100 . er au rh eil u. helmikuuta 2015 YLÄ-KAINUU 3 Talvisia kaikuja Hyrynsalmelta MIELIPIDE Loppiaisena niin paikan edelleen kehittämiseksi tulevaisuudessa. Vanha asema on oiva paikka järjestää tulevaisuudessakin laulutilaisuuksia. Sellainen on minulla jo kehitteillä päivänkin jatkuttua aimo harppauksen kukonlaulua pitemmäksi. klo 10-16 KAURAPALA 0 35 kpl DONITSI 0 55 /,6b.6, . Terveiseni opettajille, että käyttäisivät nuoria laskettelun lisäksi kokeilemassa myäs keilaamista. Olen lukenut Ylä-Kainuu -lehdestä kunnan etsivän Vonkan maa-alueelle ostajaa, joka panostaisi luonnonkau- tonta, kallisarvoista työtä. Sen huomasi käydessämme laulamassa hoidokeille ryhmänä joululauluja. Tunnelma oli nostalginen joulukuusen kynttilöineen Oikaristen lauluryhmän laulattaessa tilaisuuteen saapunutta yleisöä tutuilla lauluilla. 8.2.2015, ELLEI TOISIN MAINITA ZZZ N PDUNHW FRP HIILLOS GRILLIMAKKARA 400 g, perinteinen TASARAHALLA! LÄMPÖTISKISTÄ Atria PESTOLOHTA 1 17 79 90 pkt (4,48/kg) 2 Snellman rs PORSAAN PALAPAISTI 400 g, rajoitus 2 erää/talous Yksittäin tai ilman Plussa-korttia 3,69 rs (9,23/kg). Kariniemen BROILERIN PAISTISUIKALE 300 g, marinoitu Jyväbroileri KOKONAINEN BROILERI raakapaino n. 17, la 9 . 3/866$7$5-28.6,66$ 1 pkt (2,00/kg) KERMAPERUNAT 49 2 rs (5,00/kg) 500 g HEVISTÄ VERIGREIPPI Heinz LÄMPÖTISKISTÄ Auran PASTAT kg Tarjous voimassa to-la 5.-7.2. TÄMÄN VIIKONLOPUN LIHATARJOUKSET 1 00 Barilla ps (10,00/kg) HYVÄRISEN LEIPOMON KONSULENTTI pe 6.2. 3/866$ 3,67(,//b (786, -23$ ma-pe la su 7-21 7-18 12-18 HERKKUKIRSIKKA Kirsi Moilanen, puh. Torstaina 5. (08) 711 338 Avoinna: ma . Lähimmäisenrakkaus oli molemminpuolista. Näin talvisia kaikuja nyt tällä kertaa Hyrynsalmelta teille hyvät Ylä-Kainuun lukijat lehden täyttäessä lähiaikoina 50 vuotta. Pentti Oikarinen Hyrynsalmi ko ht i ke vä tt ä ÄT TR EE NIÄ ... UU DE T SA LIK AM PP EE T PIR ISTÄV Tekniset paidat ja housut Naisille: Miehille: 42,90. Käydessäni upealla paikalla sijaitsevalla tanssilavalla kaipasin katetta sateen sattuessa kohdalle. Tsemppiä kunnalle Vonkan alueen myyntiyrityksessä. Keilaaminen on sopiva harraste myös meille eläkeläisryhmille. 155 cm) Voiteluvapaat Karhun Eagle Optigrip sukset + siteet KAHVAKUULAT Esim. JUMPPAPALLOT alk. kahvio ym. järjestää: YLÄ-KAINUUN YRITTÄJÄNAISET RY, YLÄ-KAINUUN ÄIDIT, SUOMUSSALMEN LUKION YRITTÄJYYSKURSSILAISET SALITEKSTIILEITÄ EDULLISESTI! KO TIK UN TO ILI JO ILL E LU NTA RII TTÄÄ LA DU ILL E! paikkavaraukset: VEERA PÖLLÄNEN 040 538 0871 tekstarilla tai FB-tapahtumassa ?suurkirppis? ALEREKISTÄ alk. 22,90? 130? (sh 169,-) VER KKO KAU PPA pal vel ee 24/ 7 ÄMMÄN ERÄ-URHEILU OY ww w. 045 355 1070 Kauppakatu 2-6, SUOMUSSALMI kpl. pe 9 . Suunnittelen uutta, koska tilaisuuksia kaivataan Hyrynsalmellekin. Ukkohalla on tällä hetkellä Hyrynsalmen vetovoimaisin voimavara. Tervetuloa! EDULLISESTI HERKKUKIRSIKASTA! HINNAT VOIMASSA TO-SU 5
Opistossa toivotaankin, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen ja vastaa kyselyyn. Kysely on avoinna helmikuun loppuun asti, se on kuitenkin avoin kaikille ja siihen vastataan nimettömästi. Suomussalmen kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle ko u l u n l a k k a u t t a m i s t a 1.8.2015 alkaen. Yrjö Puurunen (ps) jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Oppilaiden huoltajat ja paikalla olleet kyläläiset vastustivat koulun lakkauttamista. Valtionosuuksia arvioitua enemmän Suomussalmen kunta saa valtionosuuksia 554 414 euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa arvioitiin. Lumikasat muodostavat näköesteitä. Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? . Myös lumikasat muodostavat näköesteitä. . Lunta ei näytä kertyvän suuria määriä, ainoastaan muutamia senttejä. Valtionosuuksia tarkistetaan vielä syksyllä ainakin opetusministeriön osalta. Tarkistuksen tulokseen vaikuttavat eniten lukion oppilasmäärän kehitys ja kuntien omarahoitusosuuden lopullinen osuus. Suomussalmen kunnanhallitus merkitsi vuoden 2015 valtionosuuspäätökset tiedoksi tiistain kokouksessaan.. Toiveita kysytään erityisesti kirkonkyläläisiltä, koska kirkonkylän koulun siirtyminen Karhulanvaaralle tuo muutoksia myös opiston toimintaan ja tilojen käyttöön. Opisto haluaa olla mukana ylläpitämässä kyläyhteisöjen hyvinvointia tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia. YLÄ-KAINUU Torstaina 5. Tärkein voimavara ovat kuitenkin kylien aktiiviset asukkaat. Auraamme osan kaava-alueilta sekä kiinteistöjen, rivitalojen ja yksityisten pihoilta. Purasen mukaan suurimmat ongelmat syntyvät, kun rivitalojen pihat täyttyvät lumikasoista ja tiet sekä kadut kapenevat, kun valleja ei ehditä ajaa. Puurunen esittää mielipiteessään, että Piispajärven koulu jatkaa vielä lukuvuoden 2015 ja 2016. Lakkauttamista perustellaan koulun pienellä oppilasmäärällä ja perusopetuksen menojen merkittävällä vähenemisellä. Piispajärven koulu sijaitsee viitostien varrella reilun 50 kilometrin päässä Suomussalmen keskustasta. Koulussa työskentelevä vakinainen sivistyspalvelujen henkilöstö aiotaan siirtää muihin perusopetuksen avoimeksi tuleviin virkoihin. Piispajärven koululla järjestettiin kuulemistilaisuus tammikuussa. Toivommekin, että ihmisillä riittäisi kärsivällisyyttä. Kaikki Suomussalmen alueen urakoitsijat tekevät parhaansa ja pyrkivät auraamaan lumet pois niin teiltä Suomussalmella on Ilmatieteenlaitoksen mukaan tällä hetkellä keskimäärin 80-90cm lunta, mutta paikoin jopa yli metrin. Kianta-Opisto kysyy Piispajärven koulu toiveita kirkonkylältä valtuustolle Kianta-Opiston asiakaskysely on avattu Internetiin Suomussalmen kunnan kotisivuille. Vastaajien kesken arvotaan Kianta-Opiston kausikortti syksyksi 2015. Arvontaan pääsee mukaan, kun täyttää henkilötietolomakkeen kyselyn lopuksi. Suomussalmen Näljängässä on tällä hetkellä 104 ja Puolangan Kotilassa 93 senttimetriä lunta. Tietoja ei voida yhdistää vastauksiin. Linkki kyselyyn löytyy osoitteesta www.suomussalmi.? Piispajärven koulun lakkauttaminen tulee seuraavaksi Suomussalmen kunnanvaltuuston käsittelyyn. Konekuskit ja kiinteistötyöntekijät ansaitsevat suuren kiitoksen siitä, että ovat jaksaneet ahertaa. Ero arvioon johtuu siitä, että lopulliset valtionosuusperusteet vahvistettiin vasta joulukuun lopussa. On mahdollista, että joinakin päivinä asteet ovat plussankin puolella. Suomussalmen Kiinteistö- huollon toimitusjohtaja Tero Puranen sanoo auranneensa teitä 20 vuoden ajan, eikä muista ensimmäistäkään tammikuuta, jolloin olisi ollut yhtä paljon lunta, kuin tänä vuonna. . Yleisesti Kainuun alueelle lunta on kertynyt 50-70, ja paikoin yli 80 senttimetriä, mikä on vuodenaikaan nähden hieman normaalia enemmän, Forecan päivystävä meteorologi Ilkka Alanko kertoo. Tulevalle viikolle Alanko ennustaa Suomussalmen alueelle pakkaskelejä sekä heikkoa, ajoittaista lumisadetta. . Talousarviossa valtionosuudet on laskettu syyskuun ennakkoarvioiden pohjalta. Suomussalmi saa valtionosuuksia vuonna 2015 yhteensä 33,2 miljoonaa euroa. Talousarviossa niitä arvioitiin saatavan 32,6 miljoonaa euroa. Yksikköhintoja korotettiin eniten lukion valtionosuusperusteissa. Muutamina päivinä sää selkenee ja pakkanen kiristyy. Kiirettä on pitänyt, mutta työntekijät ovat kuitenkin riittäneet. helmikuuta 2015 4 PUHEENAIHEET Lunta paikoin yli metri Auraus: Ongelmia syntyy, kun rivitalojen pihat täyttyvät lumikasoista ja tiet sekä kadut kapenevat, kun valleja ei ehditä ajaa
Jos ajatellaan kipua hengenlähdön ja pyörtymisen kannalta, niin ei sitä urheilija välttämättä tiedäkään, mikä on vaarallista. Se toimii sanomalehtien varhaisjakajana Kainuun maakunnassa. Taju voi lähteä hyvin nopeastikin, Hyppölä sanoo. Hyppölän mukaan ultrajuoksu, -hiihto ja -uinti ovat siitä hulluja lajeja, että vammoja tulee monessa kilpai- lussa. . helmikuuta 2015 YLÄ-KAINUU 5 MARJUT LEHTO HANNA LAUKKANEN TIETOJA . Tulevalle viikolle on ennustettavissa heikkoa, ajoittaista lumisadetta sekä pakkaskelejä. kuin pihoiltakin. Lumet ajetaan Suomussalmen Vaamankalliolle kunnan omistamalle tontille. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen aluevastaava Asko Pöyhönen toteaa tienpitäjälle suurimman haitan olevan se, että tiestöllä voi olla totuttua enemmän ja pidempään lunta. . Ylä-Kainuu on ollut osa Alma Mediaa vuodesta 2000 lähtien.. Yrityskaupan jälkeen yhtiö työllistää Kainuun alueella noin 140 henkeä. Ylä-Kainuu-lehti juhlii tällä viikolla 50-vuotista taivaltaan. Hän osallistuu huhtikuussa 24 tunnin juoksun MM-kisoihin Italiassa ja aiemmin hän on muun muassa uinut Sulkavan soutumatkan, hiihtänyt 24 tunnin hiihdon ja tullut neljänneksi Unkarissa järjestettä- vässä Balaton-järven ympärijuoksussa, johon osallistuu kilpailijoita ympäri maailmaa. Ennen ultrakilpailua Hyppölä kilpaili triathlonissa vuosikymmeniä. . Torstaina 5. Pystyy keksimään jotain sellaista, mitä ei ole pystynyt tekemään. Kalustoa on rajallinen määrä, ja runsaan lumisateen aikana lunta saattaa kertyä tielle paljonkin aurauskertojen välillä. Tienkäyttäjiltä hän toivoo vaikean kelin huomioimista ajotavassa ja tavallista suurempaa valppautta. . Yrityskauppa on osa kasvustrategiaamme, jotta pys- tymme tarjoamaan asiakkaillemme uusia palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja. Kainuulaisena perheyhtiönä meille on tärkeää toimia mukana kehittämässä maakun- taa, Talvi-Pietarila sanoo. Tässä vaiheessa konsepteja ja malleja ei ole esiteltäväksi, vaan ykkösasia on kaupan neuvotteleminen loppuun Suomalainen Lehtipaino Oy on sanomalehtiin erikoistunut painotalo Kajaanissa. Lehdet omistava Alma Media Kustannus Oy on käynnistänyt neuvottelut Suomalainen Lehtipaino Oy:n kanssa Alma Median Kainuun lehtiliiketoiminnan myymisestä. Myytävien lehtien yhteen- laskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 11,5 miljoonaa euroa. Tavoitteet antavat motivaatiota harjoittelemiseenkin, on jotain mita tavoitella, hän jatkaa. Hyppölällä on poikkeuksellinen talvi, sillä normaalis- ti talvella hänen päälajinsa ei ole ollut juoksu. Näe paljon kehittämismahdollisuuksia. Puolangan Paljakassa 107cm. . Itsensä testaaminen on se pääasia. Kova itätuuli on saattanut juoksuttaa lunta tielle kinostumiksi, joita aurataan, mutta ne saattavat muodostua yllättävän nopeasti uudelleen aurauksen jälkeen. Pöyhönen sanoo Ylä-Kainuussa talven olleen tiestön talvihoidon kannalta keskimääräistä hankalampi. Keväällä 11.? 12.4.2015 Hyppölä kilpailee Italiassa Torinossa 24 tunnin juoksun maailmanmestaruuskilpailuissa ja siksi hänen täytyy treenata juoksua pakkasella. Hyppölän mukaan ihmiselle vaarallisen kivun ja urheiluun kuuluvan kivun erottaminen on joskus ultraurheilijalle vaikeaa. . Talvi-Pietarila kuitenkin näkee, että usean yrityksen ja lehden perheestä on löydettävissä toimintaa kehittäviä synergiahyötyjä ja -etuja. Talvi-Pietarilan mukaan ostajan intressissä on painaa ja jakaa lehtiä Kainuun alueella myös tulevaisuudessa. . Kainuulla on vahva identiteetti, ja se ansaitsee myös oman mediansa, Juutilainen sanoo. Hyppölä on kirjoittanut urheilu-urastaan kirjan 226 Fyysinen kantti, jossa kertoo muun muassa, miten kovalla työllä ja harjoittelulla voi edetä urheilu-uralla. Kilpailuun kun lähtee pitää tietää, että se ei ole helppoa, jotta ei keskeytä pienestä asiasta, hän sanoo. SIRKKU RAUTIO Omistaja vaihtumassa Ylä-Kainuu-lehdessä Jukka Keränen jukka.keranen@almamedia.? Paikallislehdet Ylä-Kainuu, Sotkamo-lehti ja Kuhmolainen, kaupunkilehti Koti-Kajaani sekä maakuntalehti Kainuun Sanomat ovat siirtymässä paikallisen perheyhtiön omistukseen. Jos vamma alkaa kilpailussa, pitää miettiä, onko valmis jatkamaam loppuun asti vai onko parempi keskeyttää, Hyppölä sanoo. saakka. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomussalmen Pesiöllä lumensyvyys on 84cm. . Neuvottelujen tavoitteena on saada kaupat solmituksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Suomalainen Lehtipaino Oy:n toimitusjohtaja Tenna Talvi-Pietarila näkee, että lehtien kustantamisen, painamisen ja jakelun yhdistäminen samoihin käsiin antaa mahdollisuuden liiketoiminnan uudenlaiseen kehittämiseen maakunnan alueella. . Uudet, oudot tilanteet kilpailussa ovat henkisesti aika rankkoja. Hän pohtii myös treenamisen mentaalista puolta. . Forecan päivystävän meteorologin tietojen mukaan Suomussalmen Näljängässä 104cm ja Puolangan Kotilassa 93cm. . Lunta on aikaisempien vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna enemmän. . Asettaa itselleen niin tiukat tavoitteet, että jos niihin pystyy, niin voi olla ihan tyytyväinen, Hyppölä sanoo. . Paikallisuutta halutaan tuoda lehtien sisältöön, hän ottaa kehittämisesimerkin. Alma Media Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Kari Juutilainen uskoo, että uusi omistaja vahvana paikallisena yrityksenä kykenee parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen vastatessaan koko sanomalehden tuotan- toketjusta. . Alkutalvesta puolestaan oli pitkiä nollakelin jaksoja, jolloin liukkaudentorjuntaan jouduttiin panostamaan huomattavasti enemmän keskimääräiseen talveen verrattuna. Ultraurheilija Tero Hyppölä treenaa monta kertaa viikossa kuntosalilla. Liikuntaa äärirajoilla Ultraurheilija: Hyppölä ei kaihda kipua Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? Kiantama Oy:llä työskentelevä 48-vuotias Tero Hyppölä on ultraurheilija. Kun fyysinen puoli on vahva, mentaalinenkin puoli on vahva. Varmaankin se ultraurheilussa kiehtoo, että katsoo mihin pystyy. Esimerkiksi joulukuussa lunta tuli yli 1,5 -kertainen määrä normaaliin verrattuna. . Olemme halunneet olla mukana järjestelyssä, jossa Kainuun Sanomien lehtiperheen omistus palaa juurilleen omaan maakuntaan
3. NN 7LODXV RQ MDWNXYD VLV S¦¦V\Q PDNVXOOLVLLQ MXWWXLKLQ Q¦N¸LV OHKWHHQ MD OHKWLDUNLVWRRQ /DVNXWXV NN NN NN NN Q Y¦OHLQ YDOLQWDVL PXNDDQ 7LODD YHUNRVWD RVRLWWHHVVD ZZZ \ODNDLQXX ? 7$, RWD \KWH\WW¦ DVLDNDVSDOYH OXXPPH S WDL O¦KHW¦ V¦KN¸SRVWLD DVLDNDVSDOYHOX \ODLQXX# DOPDPHGLD ? ta etelään. komppanian toimesta Hallalammelle ja Lauttalammelle. 9.2.1940 Yksi tykki patterista kävi edessä ampumassa harhauttamistarkoituksessa asemasta, johon jätettiin valetykki. 3./HS vaihdettiin pois Särkkä-Äylältä. komppanian Raatevaarassa olleesta osastosta. 13.00 Ilmoitus Lasoselta: Tihisen männikössä olevaa ryssää pitää partio silmällä. Kova mölinä kuuluu. 3. komppania päävastarintaasemaan, missä myös panssaritorjuntajoukkue ja kranaatinheitinosasto sekä kuusi konekivääriä. Nämä ovat Raatteen portin tykkejä, jotka on museoitu. ZZZ \ODNDLQXX ? ä ol o a! y vä H tinheitinosasto siirtyi. Pakkolaskun tehnyt ryssän kone Suomussalmella. sesta. Lasonen ilmoittaa, että Linnavaaran pesäkkeestä ei ole ryssiä poistunut eikä niitä sinne saapunut. Tähystäjä tapettu. 14.15 Raatevaarassa ollutta ryssää tuhoamaan lähetetyt kuusi miestä tappoivat viisi ryssää ja ottivat viisi vankia. Saaliina kaksi pikakivääriä. 14.50 Ilmoitus Lasoselta: Linnavaara tyhjä. Varmistuspartiointi 3. Siirtyivät JSP, PST-joukkue. 7.2.1940 klo 03.00 Kranaa- MARTTI HUUSKO Suomalaiset harhauttivat puna-armeijaa valetykeillä. Alkoi vetäytyä takaisin puolen tunnin kuluttua. Viisi kuollutta ryssää, kuoppia sadoittain. Kumpaakin häirittiin kivääritulella. Yksi miinaksi asetettu käsikranaatti räjähti. 6.2.1940 klo 02.15 Raatejärven etelärantaa edennyt vihollisen pikakiväärillä varustettu partio. salmella su 22 .2.2015 /XH LOPDLVHNVL VDDNND 7LODD HGXOOLQHQ YHUNNROHKWL . Patteri asemassa noin kilometri Parvavaarasta länteen. . Noin viisi korsua, lumipukuja ym. Ryssillä ahkioita mukanaan. 16.20 Osasto Lasonen ilmoittaa: Heinävaarassa ollut parivartio palatessa tavannut ryssän itään vievät ladut vanhalla huoltotiellä noin 400 metriä Särkkä-Äylästä etelään. Samaan aikaan lähti komentojoukkue. 03.30 Vihollisen partio ilmaantui Hoskon aukean kaakkoiskulmaan, mistä suuntasi pohjoiseen 1. Ahdistelivat patterin tekemää valeasemaa. Iltapäivällä ryssän patterin keskitys Raatevaaralle, ilmeisesti tarkoitettu patterin valeasemaan. Oma partiomme tehnyt havainnot klo 12.0013.00 välillä. 15.40 Noin joukkueen vahvuinen vihollisosasto kiertänyt erillisen tukikohdan eteläpuolelle, missä laukaustenvaihdossa. rojua jäljellä. 8.2.1940 Puolustuksen järjestelyä Myllypurolinjalla. Yhteys saatu Iso-Äylän pohjoispäässä luutnantti Karhusen (IV KT-Pr) lähettämään partioon. 20.00 Joukko ryssiä levittäytyi eteentyönnetyn tukikohdan eteen puron taakse kahta puolta linjan. helmikuuta 2015 6 PUHEENAIHEET Taistelut jatkuvat kiivaina Talvisota: 105 taisteluiden kunnian päivää ER. Yli 100 kranaattia. . komppanian tukikohdan eteen. Aamulla partio katosi jättäen kaksi kaatunutta ryssää. komppania pienenä reservinä (levossa). 10.2.1940 Erillisen tukikohdan Rajalammen partio ja Särkkä-Äylän kenttävartion partio laukaustenvaihdossa keskenään rajamutkasta länteen. komppanian puolustuslohkolle. 06.30 Keskus Tuisku siirrettiin Parvavaaran länsipuolelle. 07.00 Komentopaikka siirtyi Parvavaaran länsipuolelle. 09.00 Hoskossa olleesta partiosta tuhottiin viisi miestä tien eteläpuolella, vänrikki Koskisen vartio tuhosi yhden ja otti kolme vankia. 11.30 Ryssän partio ilmaantui Hirmun huoltotielle noin 400 metriä Raatevaaras- Hyvinv Suomusointiviikko pe 13. P 15 SOTAPÄIVÄKIRJA 5.2.1940 klo 20.00 Saapui osasto Karin käsky uudelleen puolustukseen ryhmittymistä varten. 22.00 Ryhmän vahvuinen vihollispartio kulki Rajalammen ?lapiotietä. pitkin pohjoiseen. 23.00 Kahden ryhmän vahvuinen samoin. Partion edetessä yöllä ampui vihollinen kahdella konekiväärillä Raatejärven takaa. 09.00 Havaittiin kolmilatu, joka leikkasi puhelinlinjan vajaan kilometrin erillisestä tukikohdasta kaakkoon ja jota oli hiihtänyt arviolta kaksi joukkuetta koilliseen. Työskentely mainitussa pesäkkeessä jatkuu. 04.00 Liika kuormasto kersantti Takkusen johdolla siirtyi noin kilometrin Parvavaarasta länteen. 12.30 Edellinen annettu tilanneselostuksena Osasto Karille. 14.00 Pataljoonalle käsky suullisesti siirtymisestä ja ryhmittymistä varten uuteen puolustusasemaan. 15.00 Osasto Lasoselta saapui ilmoitus, joka sisälsi seuraavaa: Linnavaaraan pesiytynyt vihollinen on suorittanut tarmokasta partiointia länteen Iso-Äylän pohjoispäätä kohti. YLÄ-KAINUU Torstaina 5. 6.2. Tapettu neljä, vangiksi saatu yksi. 17.10 Ylikersantti Mikkosen puolijoukkue sai käskyn tuhota ja häiritä SärkkäÄylän itäpäässä olevaa ryssää. 18.00 Ilmoitus Lasoselta: Syvä-Äylä - Iso-Äylä -linjaa ryssä ei ole ylittänyt. Särkkä-Äylän eteläpuolisella kankaalla 497 ikäänkuin johtoa vailla harhailevia ryssiä yksitellen ja laumoittain. 16.55 Särkkä-Äylän itäpäässä Lomapuron suussa ryssiä epämääräinen lauma kersantti Lasosen mukaan. 17.05 Ilmoitus Lanasta ryssän joukkueen kartoittami- Vihollisen lentotoiminta oli ajoittain hyvinkin vilkasta Suomussalmen rintamalla. Saapui 1. Ei vahinkoja. Pataljoonan uudelleen ryhmitystä pantiin toimeen erilliskäskyjen mukaan. (Osasto Karin käsky uudelleen ryhmitystä ja jatkuvaa toimintaa varten). 15.15 SP5:n Hallalammen itäpuolelle asettama kenttävartio otti paikoilleen mennessään yhteyden pataljoonaan. Aamupäivällä vihollisen hävittäjiä ja kaksi pommikonetta liikkeellä. (Hirmu = luutnantti Karhusen peitenimi) Partiota tuhoamaan lähetetty partio 2. komppaniasta varmistusosasto tilalle. 3./HS 1
$ $ #"$ !
# ! ! ! % %% ! ! $ % !! ! % !" % $ ! ! $& " !" ! " ! ! !! #" ## ## # ! ### !
. Kirjallisten kokeiden sarja päättyy tuolloin saamen esseekokeeseen. Tämän vuoden ensimmäinen ylioppilaskirjoitusten koepäivä on torstaina 5. KESTOPIGMENTOINNIT 8 olen lomalla. Lahjakortti- ja tuote. KASVOHOIDOT . ja 3. Aamulla klo 7.30 lensi suomalainen lentokone yli Vasovaaraan, jonne heitti pommeja. lk 400 g/rs, raj. Päivän valkenemisen jälkeen alkoi vihollisen tuli, joka koko ajan oli ollut tarkkaa ja aiheutti tappioita vihollisen asemiin ja niiden eteen päässeille osastoille, jolloin alettiin valmistella irrottautumista. Kun oli saatu (klo 9.15) tieto Kolistenjärven eteläpuolitse edenneestä vihollisosastosta, antoi pataljoonan komentaja käskyn irrottautua, joka tapahtui noin kolmen tunnin kuluessa. Irrottautumista tuki krh. 044 521 3294 Jalonniemitalo, Suomussalmi ekologinenkauneushoitola@gmail.com www.ekologinenkauneushoitola.fi Avoinna ma-pe 9-17, myös ilta-aikoja ja launtaina sopimuksen mukaan TUNTUVASTI HALVEMPI HINTA! TEKSTIILISSÄ JÄÄNNÖSERIEN ALE Tervetuloa! -50% TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 5. päivänä helmikuuta. Loppuviikko on abien juhlaa penkkareineen. Yo-kokeet jatkuvat 8 eri kirjallisella kokeella 9.?25. päivinä maaliskuuta. Vihollisen lentäjät viivyttivät lähtöä noin tunnilla. Pataljoonan tappiot 10 kaatunutta, yksi kadonnut. Res. HIERONNAT HUOM! Viikon . Karin käsky puolustusta varten. Vuosien ammattitaidolla! myyntiä tuolloin Lahja & Sisustus Vanilliinin kautta. Ekologinen kauneushoitola Kastehelmi Ekokosmetologi-maskeeraaja-hieroja Elisa Juntunen p. helmikuuta 2015 YLÄ-KAINUU 7 SA-KUVA Yokirjoitukset alkavat len tekstitaidon kokeella. Ensi viikolla maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona on vuorossa kuullunymmärtämiskokeet. vänrikki Kalliokoski haavoittui. 20.00 Saapui Os. Kevään yokirjoitukset alkavat äidinkie- Perhosen pyrähdys enää kevääseen! . (08) 741 131 Maatalous p. RIPSIPIDENNYKSET 5.2.1940 Aamuyön aikana oli hiljaisempaa. (08) 741 288 Rauta p. 2 erää/talous Ilmoituksen maksaja: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan puolesta ry SOTAPÄIVÄKIRJA IV KT-PR (pidennyksissä käytetään hellävaraisimpia aineita, mitä markkinoilla saatavilla) HALPA ! HINTA MYLLYN PARAS MAKARONI 400 g/ps pkt ps (8,32/kg) (0,73/kg) TERVETULOA ELINANPÄIVÄN KAHVILLE TI 10.2. MAATALOUSOSASTOLTA RAUTAOSASTOLTA Neste City Standard 5-40W Neste Premium 10-40W Neste Farm Universal 10-30W ma-pe la su 1950 6300 4 l/astia Prof LUMILAPIO 20 l/astia Prof LUMENTYÖNNIN 1790 25,- KEMPPAINEN KY 8-21 8-18 12-18 Hyrynsalmi K-Market p. 8.2., ELLEI TOISIN ILMOITETA. SNELLMAN PALAPAISTI IDA RED OMENAT 00 39 ALKULÄMMÖT VAALEIHIN 2015! Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Eeron kanssa kansanedustajan tavoitteista, saavutuksista, tulevaisuuden haasteista - sekä tietenkin tulevien vaalien teemoista! 18.1 SUNNUNTAI O. Paltamo 11.00 -EL12.00 TIIN JNeste MMIT RistijärviKIITOS! LÄ13.00 - 14.00 Café 5-stop Hyrynsalmi 14.30 - 15.30 Seo 24.1 LAUANTAI TÄMÄKIN OL Kansanedustajan kyselytunti Radio Kajauksessa klo 10-11 I VASTA VE RRYTTELYÄ! Sotkamo 11.30 - 13.00 Makea Deli Kuhmo 14.00 - 16.00 Hotelli Kainuu 8.2 SUNNUNTAI Puolanka Suomussalmi 12.00 - 14.00 Majakka 15.00 - 17.00 Teboil Turjanhovi 4 99 5 99 3 99 4 2 rasiaa! Yksittäin tai ilman korttia 3,69 pkt (9,23/kg). kg 2 rs (5,00/kg) VALIO HYVÄ SUOMALAINEN ARKIJUUSTO 1,25 kg pkt VERIGREIPPI Israel SITRUUNA Espanja APPELSIINI Espanja (4,79/kg) RUOKAPOHJOLA VILJASIKASÄILYKE 400 g/prk 1 kg/ps ps prk WWW.EEROSUUTARI.FI & WWW.FACEBOOK.COM/SUUTARI.EERO kg KIDESOKERI (0,89/kg) (9,97/kg) EURO SHOPPER MEETVURSTI 600 g/pkt 0 00 1 89 0 29 0 Puola, 1. K Heinävaarasta käsin. Pataljoona lähti paluumatkalle Mäntyjärvelle noin klo 15.00 paitsi 3.K, joka hiihti Pehkolan maaston kautta Vänkään. Torstaina 5. (08) 741 121 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN esi! Mikä ärsyttää? e t i p i l e i m Kerro Risuja ja ruu nii? Mikä pän Lähetä tekstari Kirjoita alkuun YLÄ ASIA, sitten välilyönti ja sen jälkeen mielipiteesi. Lähetä viesti numeroon 17192 suja?
Töitä kannattaa hakea useasta eri paikasta aktiivisesti. ystävänpäi- NÄYTTELYT Hyrynsalmi Kunnantalo. ma?pe klo 10?19, la klo 10?15. LIIKUNTA Hyrynsalmi Hyryn Sportti Klubin yhteislenkki perjantaisin klo 17.30. Lähtö Kylätalo Iskun pihasta.. klo 17?19. Pe 6.2. klo 15. Tukkijätkat-trio. Istok perhepirtti, Tietäväisenkatu 1, Ämmänsaari. Tapaamisissa jutellaan kirjoista vapaamuotoisesti ja tehdään pieniä Suomussalmen lukion opiskelijat Eveliina Huusko ja Janika Holappa ovat työskennelleet erilaisissa kesätyöpaikoissa. ja Eveliina Huusko kertoivat meille omia ajatuksiaan kesätöistä. . ma?pe klo 12?15. Suomussalmi ELOKUVAT Suomussalmi Autolla Nepaliin. klo 18. Dokumentti. Eila, Rampe ja Likka. Avoinna ma, ti, ke ja pe klo 9-13.30 ja torstaisin klo 9-13. Ke 11.2. Avoinna ma-to 9-14.30. Kokkailua, liikuntaa, askartelua. A Kannattaa kokeilla erilaisia kesätyöpaikkoja, jotta saa monipuolisen kuvan työelämästä.? Eveliina Huusko myös koulutettu alalle. Tämän ei pidä antaa lannistaa, vaan työnhakuun on vain panostettava enemmän. Muun muassa Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta löytyy hyviä ohjeita kesätyönhakijalle. Alvari, Ervinkatu 1, to 5.2. Ma lauluhetki klo 10-11. Ti bingo klo 10.30-11 ja ruokailu 11-12.30. klo 12?13.30. Hyrynsalmen Sydänkerho kokoontuu Osuuspankin kerhotiloissa, Hyryntie 38, ti 10.2. Työnhakuun kannattaa ryhtyä avoimin ja reippain mielin, eikä kannata ainakaan heti sulkea mitään työ tarjouksia pois, sillä jokaisesta työstä saa varmasti uusia kokemuksia ja taitoja. Työtä kannattaa mennä itse kysymään reippaasti kasvotusten tai lähettää esimerkiksi sähköpostia työnantajalle. Nuorilla voi olla hankala saada kesätyötä varsinkin ilman kesätyöseteliä. Kesätyö tarjoaa myös järkevää ja hyödyllistä tekemistä kesään, sekä antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Hommat opettavat työntekijää myös vastuullisemmaksi ja totuttavat työelämän rutiineihin, kuten säännöllisiin työaikoihin. Kesätyön saamiseen vaikuttaa paljon nuoren oma asenne sekä se, mitä kautta työtä haetaan. Pääkirjasto, Kiannonkatu 31, ti 10.2. Professori Kari Enqvist: Ensimmäinen sekunti, tutkijatohtori Lauri Wendland: Aineen olemus. Ämmän Muistikerho 11.2. Ti klo 11-13 käsityökerho. Tommi-puukkonäyttely. (K16) Pe 6.2. klo 15. Fury. klo 19. Toimintakomedia. Viikossa aikuiseksi. Kokkailua, liikuntaa, askartelua. Hoksaa bisnes-teemakurssi. Työpaja Hanslankarit, Kurimontie 6 A, ma 9.2. klo 12. Hyryn Muistikerho kokoontuu Sopulassa, Kaarnatie 6 B to 12.2. klo 12-14. klo 20. tanssikilpailu. Suomussalmi 4H-kerho. klo 12.00-13.30. Pinja Toivainen Hyrynsalmen Eläkeläiset ry:n kerhossa OP:n kerhotiloissa to 12.2. Nuorisoseurantalo, Poromiehentie 4, la 7.2. klo 20.30. helmikuuta 2015 8 ELÄMÄNMENO Nyt on nuorten aika hakea kesätöitä VEERA PÖLLÄNEN KURKISTUS Mikko Heikkinen Mikko Heikkinen pitää työstään Essi Moilanen haastatteli sosionomi Mikko Heikkistä hänen työstään nuorten parissa. Miten päädyit opiskelemaan sosionomiksi? ?Seurakunnan isoskoulutuksen kautta ja sieltä saaman kokemuksen, tietotaidon ja kannustuksen siivittämänä. Minkälaista on työskennellä nuorten parissa? ?Mukavaa sekä antoisaa. Nuorilta oppii paljon ja kaikki päivät ovat erilaisia. Mitä olet oppinut nuorilta tai lapsilta? ?Tietynlaista avoimuutta, rehellisyyttä, positiivisuutta ja itsehillintää. Aiotko jatkaa työskentelyä nuorten kanssa parissa myös tulevaisuudessa? ?Jos vain suinkin mahdollista niin aion. Tämän sivun jutut ovat Suomussalmen lukiossa opiskelevien nuorten kirjoittamia. Aktiivisuus: Kesätyöstä saa rahaa omiin käyttötarpeisiin Jemina Holappa Veera Pöllänen toimitus.ylakainuu@almamedia.? Kesätöistä karttuu nuorille kokemusta tulevaisuutta varten. Esillä myös malli-Tommi sekä Hyrynsalmen vyö. 15.12.?30.5. Suomussalmen seurakunnan lapsi- ja perhetyö. Lasten lukupiiri 7-10 vuotiaille. klo 17.30?18.30. Tervetuloa! Wanhan ajan ompeluseura. Kokoontuminen tiistaisin klo 11 Sopulassa, Kaarnatie 6. Puolanka Puolangan sydänkerho. Hyrynsalmen Kylätalo Isku, Asematie 1, ke 11.2. (K7) Su 8.2. Galleria Kieppi. Kesätöistä saa rahaa omiin tarpeisiin ja hyödyllistä tekemistä kesälle. ti klo 14? 16. Ke klo 10-11.30 tuolijumppa/ venäjänkielinen. Toimintaelokuva. Mortdecai. Kokkailua, liikuntaa, askartelua. 4H-kerho. Pitämän seurakuntakoti , Jäniksenpolku 10, 28.1.? 20.5. Kurssilla käydään läpi yrittäjyyden keskeisiä asioita, ideoidaan, suunnitellaan ja järjestetään oma tapahtuma tai yritys!. Kynttilänpäivän nallekirkko. Ämmänsaaren kirkko, Kirkkokuja 1, su 8.2. luento. Tervetuloa! Porstuankulma. Kokkailua, liikuntaa, askartelua. 4H-kerho. YLÄ-KAINUU Torstaina 5. Ohjelmassa Eero Avenin esitysten myötä Dj-Anssin yleisökaraoke sekä ?Mandoliinikrapula. Taija Sillanpää: Talven taikaa -taidetekstiilinäyttely. Kirkonkylän koulu, Mannilantie 6, 29.1.?21.5. Monet yritykset eivät tarvitse kesällä ylimääräisiä työntekijöitä, ja usein työntekijän pitäisi olla täysi-ikäinen ja mahdollisesti Menoinfo TAPAHTUMAT Hyrynsalmi Ikäihmisten kahvila. ke klo 17?19. Musta Kissa, 7.2. Piispajärven koulu, Viitostie 806 C, 28.1.?20.5. klo 16.15. Videoluento: Kaiken alku. to klo 17?19. Su 8.2. Työtä kannattaa etsiä esimerkiksi juuri TE-toimiston nettisivuilta, lehti-ilmoituksista, sukulaisten ja tuttavien kautta, yritysten kotisivuilta tai ottamalla suoraan yhteyttä yrityksiin. Suomussalmen lukiossa opiskelevat Janika Holappa 4H-kerho. Pe bingo klo 10.30-11 ja ruokailu klo 11-12.30. klo 17. klo 17. Helsingin yliopiston Studia Generalia sarjan Muuttuvat maailmankuvat 1. Kannattaa kokeilla erilaisia kesätyöpaikkoja, jotta saa monipuolisemman kuvan työelämästä, Eveliina Huusko sanoo. Huusko olen ollut töissä kaupassa, seurakunnalla ja päiväkodilla, ja on töitä hakiessani ottanut yhteyttä puhelimitse työnantajaan ja käynyt myös paikanpäällä esittäytymässä. . klo 12.00 Ämmän kamarilla. Korpikulman kievari, Kröntie 93, 28.1.?20.5. Ma klo 11.30 tuolijumppa. Järj. Olen hakenut töitä hakemuksella ja käymällä kysymässä suoraan mahdolliselta työnantajalta töitä, Holappa sanoo. tehtäviä kirjoihin liittyen. Kesätöitä kannattaa mennä rohkeasti kyselemään paikan päälle, koska se antaa oma-aloitteisen ja reippaan kuvan työnhakijasta työnan- tajalle, Janika Holappa toteaa. Hän on työskennellyt kesällä muun muassa päiväkodissa, kukkien myyjänä ja mansikanpoimijana. . Ensimmäiseen tapaamiseen voi tuoda oman mielikirjansa. vätapahtuma klo 10-11 ja kävely klo 11-12. Kokkailua, liikuntaa, askartelua. 4H-kerho. ke klo 14?16. Nivan koulu, Vaarannivantie 37, 27.1.?19.5. 2.2.?27.2. (K12) Su 8.2. Kotimainen komedia. Lauantaitanssit. Vihlakassa. Sydämen asialla - levymuistoja matkan varrelta. ke klo 17? 19. To klo 17-19 infokerho/venäjänkielinen. Suomussalmen sydänkerho. Ämmän-kamari, to 5.2
Torstaina 5. helmikuuta 2015 YLÄ-KAINUU 9 2 Ilmoituk set verk ossa! 89 0 29 0 99 0 49 2 59 /kg g Navel Appelsiini 1-lk, Egypti Kylmänen Hampurilainen 100 g (2,90/kg) Uutuus Vaasan Arkiviipaleet 500 g (1,98/kg) Rainbow Kahvi suodatin- tai pannujauhatus 500 g (4,98/kg) Maakun ta.fi Leipomo Rosten Runebergintorttu 2 kpl/pkt 240 g (12,04/kg) 1 95 1 99 2 89 0 Suomalainen 99 Kotimaista Nauta-sikajauheliha 20% 400 g (4,98/kg) Pouttu Ohuen ohut possupaisti 250 g (7,80/kg) Suomalainen Kotimaista Kermajuusto 500 g (5,98/kg) Rainbow Ananas-mandariinijuoma 1l 0 49 3 59 1 65 2 Suomalainen 49 Kotimaista Hernekeitto 435 g (1,13/kg) Valio Polar viipale 15% 300 g (11,63/kg) Arla Maustetut jogurtit 1 kg Serla Toilet Keltainen Wc-paperi 8 rll/pkt (0,33/rll) Palvelemme arkisin 8?21, lauantaisin 8?18, sunnuntaisin 12?18 Vuokatti la 8?20, Laajankangas ja Kuhmon Koulukatu la 8?21 ja su 12?21
Uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. Ma 16.2. Ulkomaan kohteena on Haiti ja siellä lasten koulutusprojekti. Keräyslippaita ja -materiaalia on saatavilla diakoniatoimistosta ja kirkkoherranvirastosta. Klo 13 näkövammaisten kerho srksalissa, vieraana palomestari. Piispan vierailua varten kirkossa oli runsas kynttilävalaistus. Tuo- LOUNAS joka päivä klo 11-16 MAANANTAI Kasvissosekeitto Risotto Makkarapihvit Lohikiusaus TIISTAI Lihakeitto Haukimurekepihvit Nuudeli-kasvisvuoka Pekoninen possupata KESKIVIIKKO Kermainen lohikeitto Karjalanpaisti Pinaattiletut Uunimakkara TORSTAI Hernekeitto+pannari Hampurinpihvit Paistettua kampelaa Kasvispaistos PERJANTAI Kinkku-aurajuustokeitto Lihapyörykät Tomaatti-kermasilakat Parmesan-juustokasvikset LAUANTAI Kultaisen Kukon lohikeitto Wasabi-lohta Häränlihapata Juuresvuoka Lounas arkisin 10.30?15.00. Salaattilounas 6,50, päivän keitto 6,50, päivän keittolounas 7,80, lounaspöytä 10,20 Kauppakatu 4-6, Suomussalmi, p. Tervetuloa mukaan uudet ja aikaisemmat arkienkelit ahkeroimaan yhteiseksi hyväksi. La 14.2.klo 11 Elma Elsa Juntusen 96-vuotisjuhla srk-salissa. Ke 11.2. ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Klo 17.30 kuoroharjoitus srk-salissa. Laskiaistiistaina 17.2. YLÄ-KAINUU Torstaina 5. Su 8.2.klo 15 Kynttilänpäivän nallekirkko kirkossa. Klo 18 nuorten ilta. Pe 13.2. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Klo 17.30 kuoroharjoitus musiikkityön huoneessa. aikuiset, nuoret 2. Ti 10.2. Su 8.2. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka sinä olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakankansoille,kirkkauden joka loistaa kansallesi Israelille?. Kynttilänpäivä on ajoittunut tähän kirkkovuoden aikaan ja aiheeseen tuon Simeonin kiitosvirren säkeen vuoksi: ?Valon, joka koittaa pakankansoille, kirkkauden joka loistaa kansallesi Israelille?. Kirkkomehut ja -kahvit. To 12.2.klo 9.45 Perhekerho. Vanhan liiton vanhus syleilee uuden liiton pienokaista. Ke 11.2.klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset srk-salissa. (08) 636 285 www.kultainenkukko.? $YRLQQD PD SH NOR OD MAANANTAI PERJANTAI Riistakeitto Savulihakeitto Palapaisti Uunimakkara ja Maustepippurisinappi-juustokuorr. kalaa Tomaatt. lounas ilmainen. MEILTÄ SAA MYÖS PITOPALVELUA! Jalonkaarre 3-5, Suomussalmi, p./fax 711153 $YRLQQD PD SH NOR OD VX /RXQDVOLVWD P\|V ZZZ \ODNDLQXX ¿ +HUNXOOLVHW KHWNHW WDUMRDD YLLNROOD . Su 15.2.klo 17 Pyhäkoulu. Pitämä: Pe 6.2.klo 9.45 Perhekerho, mukana muskariope Svetlana Heikkinen. Ke 11.2.klo 15 Kirkkomuskari-café 0-3v. lapsille vanhempineen. Pe 13.2.klo 9.45 Perhekerho. Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräys alkoi 1.2. Keräyksellä tuetaan Suomessa vapaaehtoistyön verkoston rekrytointia ja koulutusta Suurella Sydämellä vapaaehtoistyön ohjelman kautta. Päivän tunnussana 2015 on saatavana kirkkoherranvirastosta. Diakoniatyö: Su. Jumala oli Simeonille luvannut, ettei hän kuolisi ennen kuin hän on kohdannut Herran voidellun. Hurskas vanhus voi nyt laulaa: ?Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin A Jeesus-lapsessa koittaa valo kynttilän liekin tavoin.? kuin olet luvannut. Su 15.2.klo 17 Pyhäkoulu päiväkerhotilassa. Ämmänsaari: To 5.2.klo 11 Päiväkuoron harjoitukset srk-salissa. klo 10 . Ma, Ti ja Pe klo 10-15 Lähetyskirpputori, Jalonkatu 8. klo 18.30 lauluseurat Ervastilla, Pekkalantie 12. Puolanka Toiminnasta: Pe 6.2. klo 10 Moisiovaaran palvelupäivä koululla. Arpoja. Lähetyskokous; Kari Korhonen, Matti Juntunen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. 19 Yhteisvastuun lipaskeräys kaupoissa ja ovelta ovelle taajamissa. klo 19 Outi Cappel vieraana helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Hyrynsalmen Ukkohallassa. Nyt myös päivän leike. Arkisin: keitto 7,50 ?, noutopöytä 9,30 ?. Viikonloppuisin: keitto 7,90 ?, noutopöytä 10,30 ?. Teboil Turjanhovi Kalliokatu 2, Suomussalmi Kalliokatu puh. 08-711 052 Puh. 0102,231 9100 $YRLQQD PD OD NOR VX LOUNAS klo 11-15 MAANANTAI Pinaattikeitto Broiler, ananaskastike TIISTAI Nakkikasviskeitto Uunimuikut KESKIVIIKKO PERJANTAI Lohikeitto Possunlihakastike LAUANTAI Palvilihakeitto Riistakäristys SUNNUNTAI Lihakeitto Tonnikalalasagne Juustoinen savuporokeitto Palapaisti TORSTAI Sisältää runsaan kainuulaisen leipäpöydän, ruokajuomat, monipuolisen salaattipöydän sekä jälkiruuan Kesäkeitto Jauheliha-perunasoselaatikko Arkena keittolounas 7,80, noutopöytä 8,80, sunnuntaina 10,90. klo 10-15 Rippikoulu seurakuntakeskuksessa. Kynttilänpäivän nallekirkkoa vietetää mänsaaren kirkossa. Su 22.3. Rovastikunnallinen syöpäpotilaiden yhteyspäivä Kajaanissa Linnantauksen kirkossa, ilm. Su 15.2. Ke 18.2. Kinkkukiusaus, hernekeitto (keit- Helluntaiseurakunnat Suomussalmi: Su 8.2. Ma 9.2. klo 10 . Pienessä Jeesus-lapsessa koittaa valo kynttilän liekin tavoin kaikille kansoille. Kirkollisessa käytössä kynttilällä onkin oma sanomansa. Siksi jo keskiajalla tänä pyhänä vihittiin käyttöön vuoden kuluessa tarvittavat kynttilät. Oulun piispa Väinö Malmivaarasta (piispana 1943?54) jäänyt elämään on seuraava tapaus. runsaan salaattiHernekeitto pöydän, ravitsevan Kaalikääryleet leipäpöydän, ruokaTonnikalalasagnette juomat sekä jälkiruoan Joka 11. La 14.2.klo 18 Rauhayhdistyksen seurat. Ma 9.2.klo 12 Seurakuntakerho. Keittoa kerääjille srk-salissa klo 15.40. To 12.2. klo 18.30 Kirkkokuoron johtokunnan kokous seurakuntasalissa. YV-aterian valmistelutalkoot srk-salissa, ei Ystävän Kahvilaa. klo 14 Outi Cappel vieraana helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Elämä ?lehden esittely. Tuomo Ruuttunen, kirkkokuoro. Messun jälkeen srk-salissa kirkkokahvit ja tiedotusta tulevista Sotkamon herättäjäjuhlista sekä lyhyet seurat. Klo 18 Pieni rukoushetki srksalissa. Ohjelmia khranvirastosta. Lapset, nuoret: Päiväkerhot, puuhikset ja perhekerho kuten syyskaudella. Klo 18 Kansanlähetyksen tilaisuus srksalissa, Matti Manninen. ruokavalioineen 5.3.mennessä Leila Juntunen p.0440-615 229. Muuta: Herättäjäjuhlat Kainuussa - kirja. klo 10 ystäväkerho Joukokylässä. Ti 10.2.klo 17 Iltaperhekerho Ämmänsaaren päiväkerhotilassa. Ensi sunnuntai, kynttilänpäivä, palauttaa kuitenkin vielä joulunajan tapahtumiin. Su 8.2. klo 10 kirkossa messu, Olavi Voittonen. Kynttilänpäivä, klo 10 kirkossa messu (rov. Olavi Voittonen, Rauhanyhdistys). suomussalmi.helluntaiseurakunta.? Hyrynsalmi: To 5.2. Pe 6.2.klo 16 . Ma 9.2.klo 15 Leivonta- ja puuhakerho srk-keskuksessa eskarit-ja 6-luokkalaiset 3?/kerta ei ennakkoilmoittautumista. Ma 9.2.klo 18 Raamattupiiri kokoushuoneessa. Yhteisvastuukeräyksen lipaskerääjinä palvelevat seuraavat kauppaliikkeet: Hyrynsalmen apteekki, Kmarket Kemppainen, K-rauta Kemppainen, Kaluste- ja konemarket Kumpulainen, Lounasravintola Palaga ja Hyrynsalmen S-market. Nuoret: Su 8.2. Ruuan hinta on 5. lihapyörykät TIISTAI LAUANTAI Savukalakeitto Purjo-perunasosekeitto JauhelihaPorsaan kassleria stroganoff bbq-kastikkeella Broileria ananasSitruun. Rippikoulun kirkkopyhä. Lähtö la klo 11.15 kirkon luota ja paluu su iltapäivällä. 11.30 Ystävän Kahvila srk-salissa. 050 5141 078. Rauhanyhdistys: Pe 6.2. klo 18.30 lauluseurat Saviniemellä, Kyöstinpolku 7. Klo 18 ?Hän on sinun tukesi. Kyseessä on pe oman nallen tai muun rakkaan pehmo toa myös astiaan), puolukkarahka. Hän oli piispantarkastusmatkallaan Lapin seurakunnassa, jossa kirkkoon ei tullut sähköä. Piispa kysyi puheensa aluksi retorisesti:? Mistä nämä kynttilät meille kertovat?. Pe 13.2. klo 10 -12 perhekerho srk-keskuksessa. Maria ja Joosef tuovat Mooseksen lain mukaisesti 40 päivän kuluttua syntymästä esikoisensa pyhitettäväksi Herralle. To 12.2.klo 11 Päiväkuoron harjoitukset srk-salissa. Joka 11. Ma 9.2. klo 12 Avoin Maanantaikerho srk.salissa. Ti 10.2.klo 14 Päiväkahvit Piispajärven koululla. Ma 9.2. Klo 18 Pieni rukoushetki srk-salissa. Tarkemmin : Marjo p. 12 perhekerho. helmikuuta 2015 10 ELÄMÄNMENO Hartaus Tuomo Ruuttunen Kirjoittaja on Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri. Kristus valo valkeuden A loitimme kirkkovuodessa jo valmistautumisen paaston aikaan. Jumalanpalveluksen jälkeen Yhteisvastuuinformaatio ja -lounas seurakuntakeskuksessa. Myytävänä kirkkoherranvirastossa, Hinta 20 ?. Hyrynsalmi Kastettu: Eemeli Ukko Ilmari Partanen Kuollut: Anna Selma Keränen 89 v. To 5.2. klo 11. Ke 11.2. klo 18 nuorten ilta srk-keskuksessa. Pe 6.2.klo 18 Raamattupiiri. ateria ilmainen. Pe 13.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus seurakuntakeskuksen kirkkosalissa. 8.2. Su 15.2.klo 10 Messu kirkossa, saarnaa Risto Kormilainen. Saakoon kynttilä ja kynttilänpäivän sanoma säteillä kristityn toivoa meillekin. SEURAKUNNAT Suomussalmi Kastetu: Hilla Kanerva Helttunen Kuolleet: Kalle Vilhelmi Seppänen 56v, Tauno Oskari Haapalainen 83v Suomussalmi: Su 8.2.klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Mikko Riipinen. klo 10 ? 13 Yhteisvastuu-ateria ja myyjäiset srk-salissa. Isoskoulutusleiri 21.-22.2. ?Herättäjäjuhlasunnuntai?: klo 10 kirkossa messu, saarnaa rov. klo 18 Elämän Sana ja Leipä. klo 13 raamattupiiri Kesärannassa. Pe 13.2.klo 18 Raamattupiiri. Vuokki: Ke 11.2.klo 12 Raamattupiiri srk-salissa. Ruhtinansalmi: Ti 10.2.klo 18 Raamattu- ja keskustelupiiri srk-salissa. Näljänkä: Ti 10.2.klo 10 Päiväkahvit srk-salissa. Tilaisuudet muualla: Ti 10.2.klo 11 Päiväkahvit Vaarannivassa, mukana Risto Kormilainen (Leppäläntie 44, Puistola). kalavuoka kastikkeessa SUNNUNTAI KESKIVIIKKO Tomaatti-pekonikeitto Nakkikeitto Porsaanleike Pyttipannu Lohta kurkku-smetaTomaattisilakat nakastikkeessa TORSTAI sis. Jerusalemin temppelissä he tapaavat hurskaan Simeonin, joka ottaa lapsen syliinsä ja alkaa veisata ylistysvirttä. Tapahtuma on vertauskuvallisuudessaan kaunis ja puhutteleva. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnalliset talviveisuut Vantaalla 14.-15.3. Linja-autot Sotkamosta Kajaanin kautta ja Kuhmosta Nurmeksen kautta pe 13.3. aamulla. Su 8.2. Vanhempiensa mukana ollut poika vastasi: ?Ne säteilevät kristityn toivoa.? Simeonin kiitosvirren sanoin Jeesus-lapsi loistaa pakanakansoille pelastusta - siis kristityn toivoa. klo 11 Äiti-Teresa peitontekijät kokoontuvat seurakuntakeskuksen sivusalissa. Su 15.2. Ei jumalanpalvelusta kirkossa. Valkeinen: To 5.2.klo 9.45 Perhekerho. klo 10 Messu seurakuntakeskuksen kirkkosalissa, saarnaa Matti Malinen Kansanlähetyksestä, mukana Heikon ihmisen lauluryhmä. Kastepuun lehtien kiinnitys. Laskiaispullia, piirakoita ym. Klo 17 kirkkoneuvoston kokous. : Sanan, laulun ja rukouksen ilta srk-salissa, Pentti Waris (Suomen Raamattuopisto). La 14.3. Su 15.2
KULMAKUPPILA . Samalla voi vaihtaa kuulumiset naapureiden kanssa. Suomen kansa on ollut aiemmin aktiivinen lipaskeräyksissä ja nyt olisi hienoa, jos keräykseen herättäisiin uudelleen, Anttonen toivoo. 6. 9.12.1931 Puolanka k. Kirk- /D Paljon kärsit, paljon kestit, viimein rauhan saavutit. Emme nähneet kun silmäsi suljit, emme hyvästi jättää voineet. Oli lähtösi hetki salainen, Luojamme tietää sen. <.6,7<,6 7,/$,6886 NOR .OR DON %DFN WR 7KH 6L[WLHV ELOHHW Siunattu haudan lepoon Puolangalla. Kiitämme osanotoista. 9HWlMlQl 6LPRGHXV Lippu 5 ? PUB JALONRAITTI ? Meidän sää KARVAHATTU . 26.12.2014 Suomussalmi Ikävöiden sisaret perheineen sukulaiset ystävät ja tuttavat HANNA LAUKKANEN 3H Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@almamedia.? n sunnuntaina 8.2.2015 klo 15 Ämerhekirkko, jonne voi ottaa mukaan olelun. mo Tikkanen. Ti 10.2. klo 12 päivätilaisuus. Puhe Kalevi Heikkinen. Torstaina 5. Pe 6.2. klo 17 kaiken kansan ruokailu. klo 18 Sana ja rukous. Puolanka: Ke 4.2. helmikuuta kaikkialla Suomessa kerääjät jalkautuvat eri liiketiloihin kello 16? 19.30. Palvelu löytyy osoitteesta www.suurellasydamella.?. Keräyksen suojelija tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi avajaispuheessaan, että viranomaisten antama tuki köyhyydestä kärsiville ei ole riittävää, ja siksi tarvitaan vapaaehtoistyötä. . Merja Hautanen puhuu ja laulaa. Kysymys kuuluu, haluammeko auttaa lähimmäisiämme ilman vastapalvelusta, Niinistö sanoi. Toinen keräyskohde tänä vuonna on Haiti. klo 18.30 sanan ja rukouksen ilta. Matteus 11 luku. Todistuspuheenvuoro. Ke 11.2. Kuka tahansa voi olla apuna tempauksessa YläKainuunkin alueella. Lisäksi kirkkoherranviras- toon tai diakoniatoimistoon voi viedä tavaroita, joita voi antaa Yhteisvastuu-arpajaisissa palkinnoiksi tai huutokaupata. . Ke 11.02. 040 680 3144 Toimintaterapeutti Miia-Marju Katainen p. Tervetuloa tilaisuuksiin! Vapaaseurakunta Hyrynsalmi: Su 08.02. Pe 6.2. 044 555 4966 su-ti 15-21, ke 15-21(24), to 15-21, pe-la 15-03 Suomussalmen seurakunnan diakoniatyöntekijä Ulla Anttonen toivoo, että mahdollisimman moni lähtisi lipaskerääjäksi. koherranvirastosta ja diakoniatoimistosta voi noutaa keräyslippaan ja pyytää lahjoituksia vaikka yhden kadun asukkailta tai naapureilta. . Maa kärsi viisi vuotta sitten valtavista maanjäristystuhoista, joissa kuoli 200 000 ihmistä ja kaksi miljoonaa jäi kodittomiksi. Haiti on yksi maailman köyhimmistä maista. Suomussalmen seurakunnan diakoniatyöntekijä Ulla Anttonen sanoo, että kuka tahansa voi olla mukana Yhteisvastuukeräyksessä. klo 18.30 sanan ja rukouksen ilta. klo 17.30-19.00 Varkkis-kerho 8-12 -vuotiaille tytöille ja pojille. Toimintaterapia . Keräys jatkuu vappuun saakka. Tänä vuonna Suomessa varoja suunnataan niille 600 000 kansalaiselle, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Tärkeätä auttamistyötä tekee myös Suurella sydämellä -internetpalvelu, jonne keräyksen varoja suunnataan. 040 159 0930 www.teatteriretikka.net Oikeudet muutoksiin pidätetään. Vapaita terapiapaikkoja KAIKENLAISTA . Su 8.2. 040 680 3161 7lQllQ RQ WRUVWDL KHOPLNXXWD $XULQNR QRXVHH NHOOR MD ODVNHH NHOOR 1LPLSlLYLllQ YLHWWlYlW 7R - / 5XQHEHUJLQ SlLYl $VVHU 3H 6DDPHODLVWHQ NDQVDOOLVSlLYl 7LLD 7HUKL 7HLMD 7HD 7HUKLNNL /D 5LNX 5LNKDUG 6X .\QWWLOlQSlLYl /DLQD 0D 5DLMD 5DLVD 7L (OLQD (OOD (OOHQ (OQD .H ,LVD ,VDEHOOD 7DOYLNNL 7R (OPD (OPL 3H 6XOR 6XOKR 3lLYlQ PLHWHODXVH 0XUKHHOOLVWD PXWWD WRWWD RQ HWWl WLHVLQ NDKGHNVDQWRLVWD YXRWLDDQD PHONHLQ \KWl SDOMRQ NXLQ Q\W 6DPXHO -RKQVRQ Olemme KELAn palveluntuottaja Tutustu meihin lisää www.terameri.com Kahvio Lippu: 2 ? Lentopallon Naisten II-sarjan peli Ämmänsaaren liikuntahallilla SoJy-Joen Juju suklo8.2. 14.00 Tervetuloa kannustamaan omat tytöt voittoon! Linnankatu 6, 87100 Kajaani www.ylakainuu.?. klo 18 Rukoillaan yhdessä. Jehovan todistajat To 5.2. Matteus 12 luku. Pe 13.12. Fysioterapia . klo 11 Todistuskokous. helmikuuta 2015 YLÄ-KAINUU 11 Ota keräyslipas ja auta KIITOS ,VR .LLWRV V\QW\PlSlLYllQL PXLVWDQHLOOH Yhteisvastuu: Apua 600 000 Suomessa köyhyysrajan alapuolella elävälle Rakas veljemme ja enomme ± /HHQD ± Väinö MOILANEN RAVINTOLAT s. kerran Yhteisvastuukeräys, jonka avulla hankitaan varoja yhteen ulkomaankohteeseen ja yhteen suomalaiseen kohteeseen. Allasterapia Teemme kotikäyntejä koko Kainuuun alueella PÄIVYRI Ajanvaraus ja tiedustelut: Fysioterapeutti Antti-Jussi Korhonen p. Raamatun lukeminen: Tuomarit 8-10. klo 18 keskusteluilta, kahvitarjoilu. Su 8.2. Me saimme tänään kerättyä huutokaupalla jo 182 euroa, vaikka meitä oli paikalla vain parisenkymmentä. Pienelläkin porukalla voi saada hyvät keräystuotot, Anttonen sanoo. Yhteisvastuu-tapahtumia järjestetään Ylä-Kainuun alueella koko kevään ajan vappuun asti. Aylakainuu.fi KAIKENLAISTA ELOKUVAT Pe 6.2. klo 18.00 Autolla Nepaliin ? Unelmien elokuva Viimeinen esitys 1 h 43 min, S, 10 ? klo 20.00 Fury Viimeinen esitys 2 h 15 min, K16, 10 ? Su 8.2. klo 15.00 Eila, Rampe ja Likka Viimeinen esitys 1 h 33 min, K7, 10 ? klo 17.00 Viikossa aikuiseksi 1 h 32 min, K7, 10 ? klo 19.00 Mortdecai 1 h 46 min, K12, 10 ? Meillä käyvät maksuvälineenä P. 234 ASIAKASPAIKKAA Jalonkatu 1, Suomussalmi, p. Internet-palvelussa kuka tahansa voi pyytää ja tarjota apua. klo 12 Elämän Sanaa, pastori Esko Taipale ja Olavi Stenroth Kauhavalta vierailevat. Ma 09.02. klo 18.30 valtakunnansalilla puheita mm. Su 8.2. klo 11.00 valtakunnansalilla yleisöesitelmä aiheesta: ?Miten selviytyä elämän huolista?? .$5$2.( Sunnuntaina käynnistyi jo 66. aiheesta: ?Kuka kirjoitti Raamatun??. BILEBAARI . klo 1820 Puhelinpäivystys ?Puhu sinua kuunnellaan.?, puh. 0400-354978. Klo 18 elämän leipää ja sanaa, ruokakassien jakoa