S. PERUSTETTU 1965 | WWW.YLAKAINUU.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 1. Kylät koolla Näätälässä Suomussalmella järjestettiin viime viikolla bändileiri. 330 g kpl 5 99 gRillaTTu kokonaInen broIlerI Raikkaaseen syksyyn Ilman korttia 1,99 rs (4,98-6,63/kg) 5.ämpärI 5.sadonkorjuuämpärI n. Huipennuksena oli esiintyminen Seurahuoneella. >> 2 SPR:n ystäväpalvelu järjesti yhteisen ruokailuhetken pakolaisille lauantaina Ruukinkankaalle. >> 6 Verenluovutus ensi viikolla 6 4 1 4 8 8 1 6 2 9 7 1 9 4 Juhani Mustonen Tavallista parempi ruokakauppa s u o m u s s a l m i Risteentie 12, 89600 Suomussalmi, puh. 7 kg -16% Plussa-kortilla aTRia pERhETilan ohueT fIleeleIkkeeT 400-500 g (7,98-9,98/kg) saaRioinEn keIToT 300 g ja laaTIkoT maksa, makaronI ja perunasose 350-400 g (4,17-5,56/kg) rajoITus: 2 erää/Talous 3 rs. >> 14 Näyttely Helena Ruskosammalen ja Minna Seilosen teokset esillä. EllEi Toisin mainiTa rs 3 99 kpl 1 00 gRillaTTu broIlerInkoIpI raakapaIno n. LOKAKUUTA 2019 NRO 78 SuPS jäällä D-junioreilla oli aihetta iloon ottelussa Hokkia vastaan. Ruoka maistui, ja se oli laitettu yhdessä. 0207 705 770 jarkko.jokipera@k-supermarket.fi, palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 11-18 TaRJouKsET Voimassa TI-ke 1.-2.10. >> 4 Pääkirjoitus: Opiskelun uudet muodot helpottavat opintojen suorittamista silloin, kun oppilaitokset ovat kaukana. >> 10 Ruokailu yhdistää Pakolaiset: Ystäväpalvelu järjesti yhteisen ruokailun >> 8 Suomussalmen kyläparlamentti järjestettiin Näätäpirtillä. Puheenvuoroa käyttää Pentti Seppänen. 6 Ennen luovutuspaikalle menoa kannattaa testata nettitestillä, voiko luovuttaa verta
On niitä, jotka eivät tartu oikeaan kirjaan juuri milloinkaan ja niitä, jotka eivät lue eivätkä kuuntele kirjoja. Makoilin pimeässä, kuuntelin ja nautin. Opiskelun uudet muodot ovat tervetulleita Pääkirjoitus 1.10.2019 6 Päätoimittaja: Sirkku Rautio 050 4380 972 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi ETUHINNOIN APTEEKISTA SUOMUSSALMEN APTEEKKI Kauppakatu 10?12, 89600 Suomussalmi ma–pe 9–18, la 9–14 HYRYNSALMEN APTEEKKI Hyryntie 45, 89400 Hyrynsalmi ma?pe 9?18, la 9?14 RISTIJÄRVEN SIVUAPTEEKKI Saukontie 39, 88400 Ristijärvi ma?pe 9?17 Tarjoukset voimassa 1.–31.10.2019 tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää. Kaikkia opintoa ei voi suorittaa pelkästään verkon välityksellä, mutta opiskeluunkin on kehitelty uusia juttuja. Koukuttavan tarinan parissa voi vierähtää tunteja. A Kuunnellessa mieli saattaa lähteä karkuteille. Mallin ansiosta työkokemukset kartuttavat opintopistetiliä ja työntekijä saa todistuksen sekä työstä että oppimistaan asioista. Olin kuullut useammalta ihmiseltä, kuinka mukavaa on tehdä kodin askareita, siivoilla ja laittaa ruokaa, samalla kun joku toinen lukee sinulle mielenkiintoista kirjaa. Siispä otin siivousvälineet esiin, laitoin paljon kehutun kirjan pyörimään puhelimestani. Kaikkien ei kannata pakkautua yhteen kaupunkiin, sillä osaajia tarvitaan koko Suomessa. Teknisten ratkaisujen ansiosta esimerkiksi työkokoukseen voi osallistua etänä. Joko jäin kuuntelemaan kirjaa ja lopetin siivoamisen tai siivosin niin innolla, että äänikirja oli vain hälinää taustalla. Raikas sitruksinen D3-vitamiinitabletti. Henkilökohtaisesti pystyn kuitenkin irtautumaan arjesta paremmin lukemalla kuin kuuntelemalla kirjaa. Carbalan ja Carbalan Plus 200 g Nopeasti imeytyvät perusvoiteet. Pieni ja hyvänmakuinen D3-vitamiinitabletti. 13,60/kpl (0,34/tabl.) UUTUUS! KAUPAN PÄÄLLE Carbalan 30 g Arvo 3,60 % 22 78. Tervetullut uudistus on ollut esimerkiksi mahdollisuus suorittaa niin sanottuja direktiivikoulutuksia verkossa. Yritin uudestaan, mutta ei. www.ylakainuu.fi O len aina rakastanut lukea kirjoja. 13,10 (65,50/kg) DeviSol Strong 50 mikrog 200 tabl. Otin äänikirjapalvelun kokeiluun viime viikolla. Siksipä meni näin pitkään ennen kuin päätin antaa mahdollisuuden äänikirjoille. Mutta kirjan lukeminen on minulle kuitenkin se mieluisampi vaihtoehto. Etänä voi suorittaa myös monenlaisia opintoja. Uudenlainen ajattelu, etäyhteyksien rohkea hyödyntäminen ja työn sekä opiskelun paikkasidonnaisuudesta luopuminen ovat tervetulleita uudistuksia. Alku oli lupaava, mutta puolen tunnin jälkeen pysähdyin siivousliina kädessäni lattialle istumaan ja kuuntelemaan. Pidän siitä, kun voin käpertyä viltin sisään kirjan kanssa, uppoutua tarinaan ja käännellä sivuja, tuntea kirjan käsissäni. Illalla pitkäkseni käydessäni, laitoin kirjan kuulumaan taustalle. Opinnollistamisen avulla työpaikoilla hankittu osaaminen muunnetaan näkyväksi tunnistamalla ja erittelemällä, mitä opintojen osa-alueita työpaikalla voi suorittaa. Miksi ajaa luennon takia kaksisataa kilometriä, kun voi omaksua saman oppimäärän myös kotisohvalla istuen. Välimatkat eivät ole este vuorovaikutukselle, sillä esimerkiksi Skypessä voi keskustella opettajan ja toisten oppilaiden kanssa. 19,45 (246,20/kg) Posivil Fluzink 40 tabl. 14,20 (1420,-/l) DeviSol 20 mikrog 200 tabl. Erään tutkimuksen mukaan äänikirjan kuuntelulla on samankaltaisia stressiä lievittäviä ominaisuuksia kuin lukemisella. Kuunnellessa mieli saattaa lähteä karkuteille tai keskittyminen herpaantua erityisesti silloin, kun yrittää tehdä samanaikaisesti toista asiaa. Sinkkiasetaatti-imeskelytabletit flunssan ensioireisiin. 16,50 (208,86/kg) Norm. 11,15 (55,75/kg) Norm. Päätin kokeilla toista lähestymistapaa. Se minulla toimi paremmin. Nyt olen lähes jokaisena iltana kuunnellut kirjaa eteenpäin ennen nukkumaanmenoa ja olen iloinen siitä, että annoin äänikirjoille mahdollisuuden. 12,10 (1210,-/l) Norm. Torstaina Kajaanissa esiteltiin kainuulainen opinnollistamismalli. Mahdollisuus äänikirjoille Kolumni Marjut Lehto marjut.lehto@slpmedia.fi Kirjoittaja on toimittaja. Toki ihmisiä on erilaisia, toinen kuuntelee kirjaa mielellään siivouksen ohessa, matkustaessaan tai lenkillä. 27,90 (357,69/kg) Bevita Eye 20 x 0,5 ml Silmätipat uudelleen suljettavissa pipeteissä. lokakuuta 2019 Oletko hakenut tai saanut Kemera-tukea. Romaania lukiessani tykkään kuvitella kirjan tapahtumat mielessäni, näen päähenkilöt ja ympäristön. Kun syvennyn hyvään kirjaan, keskityn vain ja ainoastaan siihen. T yö ja opiskelu eivät enää ole samalla tavalla paikkasidonnaisia kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. 11,55 /kpl (0,29/tabl.) Norm. Kyllä: 22% Ei: 78 % Vastauksia: 44 Uusi viikon kysymys: Oletko koskaan osallistunut talkoisiin. Ehkä juuri sen takia en voi tehdä kuuntelemisen ohessa mitään muuta. 23,70 (303,85/kg) Norm. 2 KESKUSTELE YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1
Muuten virkistysreittinä erinomainen tavan tallaajalle ja luontopoluksi. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Minä lainaan pyörätuolin. reitistä itsenäisesti. Myös autonrenkaan jäljet tasattava. Kirjoita napakasti. Yhteiskuljetus Raatteeseen Retikan edestä klo 9.30. MIELIPIDE Kovasti lehdessä sitä kehuttiin. Onneksi tk:n vieressä. vuosikurssi: Puhuttelu, 10 monologia, ohj. Kaihileikkaukset alk. Haluaisin nähdä, kuinka reitin suunnittelija/tekijä itse reitin kiertää pyörätuolilla. Uutisvinkit: Puhelimitse 010 665 9014, sähköpostitse toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi. klo 14.00 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 4. Kysy lisää puh. Pyörätuolilla ei voi liikkua kallellaan. Lisäksi alussa reitti on liian kapea, ohitustilanteessa pyörätuoli ei voi mennä reunaan tai kaatuu kyljelleen. Kelaa ja kokeile. Esteettömäksi pyörätuolireitiksi tätä ei todellakaan voi sanoa! Pyörätuolilla liikkuva Esteetön pyörätuolireitti ei ole esteetön Sirkku rauTio Kirjoittajan mielestä Suomussalmen uusi esteetön ulkoilureitti ei sovi pyörätuolilla yksin liikkuvalle. Festariklubi Suomussalmen Seurahuoneella Pe 4.10. Pe 4.10. Femto 850 €/silmä • SMILE 1250 €/silmä. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 3 Mielipiteet: toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi, Ylä-Kainuu, Kauppakatu 10, 89600 Suomussalmi. Kirjoituksia koskevat tiedustelut 010 665 9014. Kirjoita viestin alkuun YLÄ ASIA sitten viesti Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle, vaikka kirjoitus toivottaisiinkin julkaistavaksi nimimerkillä. Otamme ajanvarauksia ma 7.10. Sakari Kukko ja Meissa Niang La 5.10. Kirjoituksia ei palauteta. KANTAESITYS Entisen jalkapalloilijan Atik Ismailin omaelämänkerrallinen teos huippu-urheilijan vaiherikkaasta elämästä. 010 345 3164 Meiltä laser-, ikänäköja kaihileikkaukset. Huom! Esitys Jalonniemi-talossa Su 6.10. Ylä-Kainuu myös verkossa www.ylakainuu.fi. La klo 19.00 Minna Kivelä/ Suomen Komediateatteri: Halun viemää Näyttelijän oman elämän tositapahtumiin pohjautuva, tyyliltään teatterin vapaudet ottava esitys. Jamit Festarilipulla sisään niin kauan kuin sopii. klo 10.00 Eero Schroderus/Veikko Seppänen: Tässä kaikki Kuvaus kahden vastapuolella taistelevan sotilaan kohtalosta. 990 € Leikkaukset suorittaa Oulussa yli 30 000 leikkauksen kokemuksella silmäkirurgi Antti Juutinen. Esityksen jälkeen yleisökeskustelu/ Kirsikka Moring Pe 4.10. (08) 711 062 ma-pe 9.00 – 17.00 la 9.00 – 14.00 NÄKEMISEN ILOA Nyt silmäleikkausten esitutkimukset ja kontrollit myös Kajaanissa. ja ti 8.10. klo 15.00 Pekka Heikkinen: Näillä mennään Teos käsittelee ihmisen arkiseen elämään liittyviä lakeja ja muotteja sekä taiteen ja byrokratian suhteita. Elina Knihtilä TEATTERIFESTIVAALI Suomussalmi Teatteri Retikka 4.-6.10.2019 LIPUT 15€/esitys Festaripassi 45€ Lippuvaraukset arkisin klo 8-16 044 777 3184 LISÄTIETOA: teatteriretikka.net Järjestäjät Suomussalmen kunta Työväen Näyttämöiden Liitto Teatteri Retikka Festivaali saa tukea Kainuun Kulttuurirahastolta Seitsemän tarinaa eri-ikäisten naisten ikään liittyvistä haluista ja elämään liittyvistä loputtomista haasteista. klo 12.00 Reijo Kela: Taulumannekiini La 5.10. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. klo 19.00 Teatteriryhmä LATAAMO: ÄLLIBÄLLI La 5.10. Onkohan kallistuskulmat oikein. Pyörätuolinkäyttäjälle tämä on ”tapaturmareitti”. Tiistaina 1. Su 6.10. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 050 4380 972. klo 10.00 Seija Rannikko: Ruma ankanpoikanen Klassikkosatu erilaisuudesta ja siitä miltä tuntuu, kun ei kelpaa kenellekään. Tekijät ilmoittanevat päivän, jolloin testaavat radan itsenäisesti. Ovatkohan tekijät jalattomia, kun autolla kulkevat. SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRILLE Kauppakatu 10, Suomussalmi p. Minä ymmärrän esteettömän pyörätuolireitin niin, että pyörätuolilainen selviää ko
Yrjö Puurunen ihSuomussalmen kyläparlamentti veti väen nyt Näätälään Kaikilla Suomussalmen kylillä vielä toimintaa. Hänen mielestään se olisi pitänyt olla yhtä aikaa kuin kirpputoritapahtuma, jolloin väkeä olisi ollut enemmän liikkeellä. Myös hiljattain kunnostetulle puromyllylle on kokoonnuttu. Kiannan rannoilta on löydetty runsaita määriä kivikaudelta peräisin olevia esineitä sota-aikaisista puhumattakaan. Kursu kertoo löytäneensä kymmeniä piikiven kappaleita vuosien varrella. Suomussalmelainen Lauri Kursu on omaksi ilokseen etsinyt vanhoja esineitä rannoilta ja löytänytkin niitä jo 30 vuoden ajan. Miten ja milloin se on Kiannan rannalle joutunut, on hämärän peitossa. Väki on vähentynyt niin, että reilusti seniori-ikäisiä asuu muutamia kymmeniä lähes jokaisella kylällä. Keijo Mulari sanoi, että uutta kylätaloa ei ole tarkoitus rakentaa, vaan on saatu lupaa käyttää koulua edelleen. Hän on vienyt niitä kotiseutumuseolle ja aiemmin myös nyt jo edesmenneelle Lippo Vesterille. Näätälä on pitänyt vuosikaudet myllykotaa. Korpelan kyläyhdistys myi omistamansa Korpelan koulun, ja nyt entisen koulun tiloissa toimii eläinhoitola. Ruhtinan kylätalolla on sesonkiaika syksyllä. lokakuuta 2019 Juhani Mustonen juhani.mustonen@slpmedia.fi Suomussalmen kyläparlamentti viime torstaina osoitti, että kylillä on elämää, vaikka väki alkaa ikääntyä ja vähentyä kiihtyvällä vauhdilla. Näätälän kylätalo Näätäpirtti oli täynnä melkein jokaista istumapaikkaa myöten, kun yhdessä käytiin kylien tilanteita läpi. Piispajärvellä järjestetään Juha Hurmeen ohjaamat Elämän ihmeellisyys -iltamat yhdessä Tuomenmarjat-näyttelijäryhmän kanssa 29. Kursu toi nähtäväksi muutamia esineitä, joita hän on löytänyt 2 – 3 vuotta sitten lukion ja TB:n väliseltä rantaosuudelta sekä Kylmästälahdesta. Kyläyhdistys on pitänyt tiekirkkoa Vuokin kirkossa, mutta nyt pohditaan, mitä tehdä, kun kirkkoneuvosto on päättänyt myydä kirkon. Esimerkiksi Kiannalla on Pentti Seppäsen mukaan saatu koulu tarvittaessa kyläläisten käyttöön. Puheenjohtaja Marjo Moilanen kaipaili kyläyhdistykselle kumppania kylätaloa pitämään, ja Ahvelan Erän miehiin lukeutuva kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Moilanen totesi siihen olevan täydet mahdollisuudet. Juhani MusTonen. Ulkoilupäiviä, pilkkikilpailuja ja muita vastaavanlaisia tapahtumia on pidetty. Omia kokoontumistiloja ei kaikilla kylillä ole samalla tavoin kuin Näätälässä, mutta myydyillä kouluilla on päästy yleensä hyvin kokoontumaan uuden omistajan luvalla. Joulukuun ensimmäisenä päivänä siellä järjestetään pieni juhla, kun talvisodan syttymisestä ja Lempin vaelluksesta on kulunut 80 vuotta. lokakuuta. Kyläyhdistys tekee sinne polttopuut, mutta ikä alkaa tulla vastaan siinä hommassa kuten Raija Vesterlund totesi. Vieläkin voi löytää kaikenlaista. Oikealla veden alta paljastunutta rantaa. Vuokin kyläyhdistyksellä on hoitovastuu Vienan reitistä. Lapintien seudulla pystytään kokoontumaan Kuurtolan Metsästysseuran tiloissa. 4 PUHEENAIHEET YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. Marraskuulla on jokainen viikonloppu varattu. Eila Juntunen harmitteli, kun kesällä Ämmänsaaren torilla järjestetty kylätori ei oikein onnistunut. Asukkaat kuitenkin vähenevät ja ikääntyvät. Toimintaa on kylillä ollut niissä puitteissa kuin se on ollut mahdollista. Sellaisia, työstetyn näköisiä kiviä kannattaa pitää silmällä rannoilla kävellessä. Eila Juntunen Piispajärveltä sanoi, että talkoolaisia on saatu eri tapahtumiin kiitettävästi, ja kovasti on touhuttukin. Lisäksi oli kvartsin kappale ja kaksi selvästi työstettyä kiveä. Veden vaihtelu syö rantoja vieden järveen varmasti runsaasti ikivanhoja esineitä, mutta niitä löytyy edelleen, kun vain malttaa katsella. Tosin kylän sijainti on lähellä kuntakeskusta, ja on saatu muutama lapsiperhekin. Pesiöllä saatiin kylätaloprojekti valmiiksi tänä kesänä ja Ahvelan Erä piti siellä juhlapeijaiset. Muinaismuistoja saattaa löytyä rannalta Juhani MusTonen Vasemmassa kuvassa Lauri Kursun löytämiä kiviesineitä. Juhani Mustonen juhani.mustonen@slpmedia.fi Nyt, kun vesi Kiantajärvessä on vielä epätavallisen alhaalla, on mahdollista löytää vanhoja esineitä veden alta paljastuneelta rannalta. Alpo Heikkinen Vääkiöstä totesi, että 80 vuotta täyttäneille talkoolaisille ei saa vakuutusta siitäkään huolimatta, että he olisivat muuten innokkaita lähtemään mukaan yhteisiin toimintoihin. Oli punaista piikiveä, jonka sanotaan olevan peräisin Aunuksen Karjalasta. Kyläläisten ikääntyminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Pyhäkylän koulu on Viljo Moilasen mukaan ollut niin tarkkaan varattu omistajien järjestämien taidetapahtumien johdosta koko kesän ajan, ettei pystytty järjestämään kesätapahtumaa, mutta koulua on toki saatu käyttää: – Ystävänpäiväjuhlassa oli keväällä lähes sata henkeä, Moilanen iloitsi
Meneillään oleva ohjelmakausi päättyy ensi vuoden lopussa, ja uutta aloitellaan jo ensi vuonna. Reaaliaikainen levähaittaseuranta oli käynnissä kesäkuun alusta syyskuun loppuun ja sitä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna samassa laajuudessa. Tämän takia yhtiön on tehtävä investointeja ja parannettava maaseudun sähköverkon säävarmuutta. Kajave lisää myös maakaapelointeja. Hanke tukee muun muassa kylien omia kehittämishankkeita, digitaalisuuden hyödyntämistä ja matkailutoiminnan edistämistä. Suopursuruoste ei ole myrkyllistä ja se on yleensä vain esteettinen haitta vesistöissä, eikä sillä ole kytköstä vesistöjen kuormitukseen. Edellisen kerran siirtohinnat nousivat kesällä 2018. Raija Vesterlund ja Sakari Heikkinen kertoivat Näätäpirtin kunnostamisen vaiheista kyläparlamentill Marjatta Kurvinen toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Kajaven siirtohinnat nousevat keskimäärin viisi prosenttia. Viimeisellä havaintoviikolla oli yhdessä kohteessa vielä leväkukintaa. Runsaita kukintoja esiintyi Suomussalmella Kuivajärvessä ja Korpijärvessä. Ilman tukirahoitusta ei monikaan hanke menisi eteenpäin. Se kertoi tuolloin saavansa korotuksilla 2 miljoonaa euroa, jonka se aikoi käyttää investointeihin. Lyhyehkö hellejakso heinäkuulla lisäsi jonkin verran leväkukintoja, mutta kukinnat jäivät pääosin lyhytaikaisiksi. Kunnasta oli vahva edustus paikalla kunnanjohtaja Erno Heikkisen johdolla. Reaaliaikaisessa levähaittaseurannassa on ollut Kainuussa mukana 23 kohdetta. Ruostesieni värjää kuusten uusia vuosikasvaimia oranssinruskeaksi. Tuolloin Loiste Sähköverkon tekemät korotukset olivat keskimäärin viisi prosenttia. Kyläluotsihankkeen päällikkö Marjut Kyllönen muistutti kyläparlamentin osanottajia ensi kesän rastiviikosta, joka pidetään köhäkän kanssa päällekkäin. Kajave, entinen Loiste Sähköverkko, perustelee korotuksia lain vaatimien toimitusvarmuusvaatimusten saavuttamisella määräajassa ja sähkökatkojen ennaltaehkäisyllä. Esimerkiksi kerrostaloasunnossa, jonka sähkön vuosikulutus on 2 000 kilowattituntia, korotus tarkoittaa 1,90 euron korotusta kuukausimaksuun, yhtiö kertoi torstaina tiedotteessaan. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 5 metteli, miksi kylätoria ei järjestetä köhäkän aikana. Juhani MusTonen Ylä-Kainuu toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Levähaittoja oli kesällä hieman keskimääräistä enemmän pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Uudet siirtohinnat astuvat voimaan marraskuun alussa. Muun muassa Näätäpirtin kunnostusta varten haettiin ja saatiin tukea. 18 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavassa omakotitalossa siirtohinta nousee kuukaudessa 6,52 euroa. Marjut Kyllönen kertoi, että Kyläluotsihankkeessa on tehty kyläkyselyitä kirjastoauton ja kyläkauppojen välityksellä. Kajave nostaa siirtohintoja, edellinen korotus oli viime vuonna Kajave perustelee korotuksia sähkön toimitusvarmuuden parantamisella. Viestintäsuunnittelija Tuula Leskinen kehotti kyliä viestinnässä monikanavaisuuteen ja käyttämään lehtiä hyväksi. LoisTe sähköverkko A Yhtiön on tehtävä investointeja ja parannettava sähköverkon säävarmuutta.. Siksi yhtiön on tehtävä investointeja. Erittäin runsaasti levää havaittiin Suomussalmella Ruokojärvessä ja Jumalisjärven pohjoisosassa. Tiistaina 1. Kuvassa maakaapelihanke Rouvankankaalla. Mikäli lämpimät syyssäät jatkuvat, voi sinileväkukintoja edelleenkin esiintyä kainuulaisissa vesistöissä. Elokuun aikana esiintyi jonkin verran kuusen suopursuruosteen sieni-itiölauttoja. Sieni-itiöt leijailevat vesistöjen pinnalle tuulen mukana ja painuvat muutaman viikon jälkeen pohjasedimenttiin. Kansalaiset voivat myös tallentaa havaitsemiaan leväkukintoja JärviMeriwikiin verkkosovellus havaintolähetin kautta osoitteessa: https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti Suomussalmen neljässä järvessä havaittiin kesällä levää Juhani MusTonen Näätäpirtti täyttyi lähes kokonaan, kun kyläparlamentti kokoontui torstaina. Alkukesästä kainuulaisissa vesistöissä esiintyi runsaasti kuusen ja männyn siitepölyä. Hankeneuvoja Paula Seppänen Elävä Kainuu Leader -yhdistyksestä kehotti laittamaan hankkeita vireille. Vastaavasti rivitai omakotitalossa, jossa on 5 000 kilowattitunnin vuosikulutus, siirtohintojen korotus nostaa sähkölaskua 3,45 euroa kuukaudessa
– Kaikissa ihmisissä on luovuutta ja on tärkeää kannustaa heitä, ketkä haluavat tuottaa tekstiä tai tehdä musiikkia, Marko Haimilahti kuvailee. – Biisien aiheissa rakkaus nousi esille, mutta mukana oli myös esimerkiksi Suomen sotahistoriaan sekä mielenterveyden kysymyksiin liittyviä sanoituksia. Veripalvelun verkkosivuilta löytyvästä taulukosta voi hakea tietoa matkailun vaikutuksista verenluovutukseen. – Olemme järjestäneet yhteisiä leirejä eri aiheilla muutaman vuoden ajan. Kahden luovutuksen väliin on jäätävä naisilla vähintään 91 vuorokautta ja miehillä vähintään 61 vuorokautta. Lohjalla puolestaan on järjestetty Pajafestiä, johon on osallistuttu myös Kainuusta. Jokainen loi yhden sanoituksen, jota sovitettiin ja harjoiteltiin. Verenluovutustilaisuus ensi viikolla Verenluovutustilaisuus järjestetään Suomussalmella ensi maanantaina. Kulttuuripajojen bändileirillä korostui yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Rautavaara kertoo, että Helsingissä on osana lauluntekokurssia järjestetty biisinmetsästysretki, jossa osallistujille on annettu raitiovaunulippu ja he ovat lähteneet etsimään kaupungista aiheita kappaleisiin. Laulun tekemisen sijaan itseään sai toteuttaa myös muulla tavalla. Luovutuspaikalle tulee ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, jossa on valokuva ja suomalainen henkilötunnus. Ennen luovutuspaikalle tuloa kannattaa testata nettitestillä, voiko luovuttaa verta. Nuorille naisille suositellaan korkeintaan 1-2 verenluovutusta vuodessa. Bändileiri tarjosi osallistujille uusia kokemuksia heille annetun mahdollisuuden myötä. Bändileirillä on tärkeä merkitys pystyvyyden tunteen kasvattamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Myös leiripaikalla oli merkitystä sen sijaitessa lähellä vettä ja metsää. Leiri huipentui perjantaina Seurahuoneella järjestettyyn esiintymiseen. Matkustamisella ja ulkomailla asumisella on soveltuvuutta arvioidessa. Punasoluja annetaan esimerkiksi leikkauspotilaille ja keskosvauvoille, verihiutaleita syöpäpotilaille ja plasmalääkkeitä verenvuototautien hoidossa. Nettitesti osoitteessa: www.sovinkoluovuttajaksi.fi. Lopputuloksena oli viisi uutta kappaletta sekä yksi lavaruno. Luovutettu veri erotellaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Suomussalmen bändileirillä soi yhteinen sävel Ylä-Kainuu toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Suomussalmen seurakuntakeskuksella järjestetään verenluovutustilaisuus ensi viikon maanantaina. Suomussalmella luonto toimi inspiraation lähteenä. 6 PUHEENAIHEET YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. – Leirillä oli kaksi päivää aikaa tehdä oma biisi. klo 11-15.30. Verenluovuttajarekisteri on valtakunnallinen, eikä tulosta tarvitse ilmoittaa etukäteen. Infektioriski kasvaa matkan keston ja etäisyyden mukaan. Verenluovutustilaisuus seurakuntakeskuksella ma 7.10. Verta voi luovuttaa missä tahansa veripalvelutoimistossa tai verenluovutustilaisuudessa. Koska veri jaetaan luovutuksen jälkeen osiin, voi yhdellä luovutuksella auttaa jopa kolmea potilasta. Leirillä olikin tärkeä merkitys juuri pystyvyyden tunteen kasvattamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Kaikki uskoivat alusta lähtien itseensä, mikä teki bändileiristä antoisaa niin osallistujille kuin ohjaajille. Verenluovuttajakortti ei käy henkilöllisyyden todentamiseen. Naisille suositellaan enintään 2-3 ja miehille enintään 3-4 kokoverenluovutusta vuodessa. Osallistujia leirillä oli niin Suomussalmelta, Kajaanista kuin Lohjalta. lokakuuta 2019 Marjut Lehto marjut.lehto@slpmedia.fi Sosped-säätiön kulttuuripajat Terästanko Suomussalmelta, Marilyn Kajaanista ja Hiisi Lohjalta järjestivät viime viikolla kaksipäiväisen bändileirin Suomussalmella. Bändileiri huipentui esiintymiseen Suomussalmen Seurahuoneella. Suomussalmella musiikkileirejä on järjestetty kolme kertaa. Ohjaajina toimivat Marilynin vastaava ohjaaja Jouni Kananen sekä Hiisin vastaava ohjaaja Marko Haimilahti ja toiminnanohjaaja Markojuhani Rautavaara. Yhteiset tapaamiset tarjoavat osallistujille uusia kokemuksia heille annettujen mahdollisuuksien myötä. ArkisTo MArjuT LehTo. – Kun he kuulevat oman tuotoksensa ja uskaltavat heittäytyä, tulee tunne, että he pystyvät siihen. Ohjaajat luonnehtivat leirille osallistuneita innostuneiksi, avoimiksi ja välittömiksi
Kainuuseen puolestaan on tulossa loppuvuodesta italialaisia. Kaupungit saavat vastuulleen ne työnhakijat, jotka tarvitsevat työllisyyspalvelujen lisäksi monialaisia palveluita. SUURKIRPPIS la 2.11. Sloveniassa sekä Irlannissa on tehty äänimaisemia ja Saksan kanssa on luvassa vaihtoa. Kaupunkien palvelujen piiriin tulevat Kelan etuuksia saavat työttömät, joita yhdistää korostunut tarve henkilökohtaiseen palveluun. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Ohjaajat toteavat eri paikkakunnilla olevan erilaiset kulttuurit, mutta kohderyhmällä kuitenkin yhteinen sävel. Te-toimistojen henkilöstöä siirtyy kokeilussa asiakaspalvelutehtäviin kunnan ohjaukseen, ja kuntien viranhaltijat alkavat tehdä myös te-toimistolle aiemmin kuuluneita tehtäviä. Lopullisesti kokeilukunnaksi hakeutumisesta päättää Kajaanin kaupunginhallitus sen jälkeen, kun kaupunki tällä viikolla saa lisätietoa kokeilusta. Kokeilut kohdennetaan maakuntien keskuskaupunkeihin sekä näiden työssäkäyntialueille. Kajaanivetoinen työllistämishanke tulollaan. Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista. Alustavasti Kajaani on myös kysynyt siihen myös muita Kainuun kuntia mukaan. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 7 Bändileiri huipentui esiintymiseen Suomussalmen Seurahuoneella. – Tämä on mielenkiintoinen tapa tehdä yhteistyötä, jota aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa. MODA PAJAKKA Hallitus vahvistaa kaupunkien roolia työllisyyspalveluissa käynnistämällä keväällä 2020 kokeilut, joissa te-toimistojen asiakasvastuita siirretään kaupungeille. Toiminnan puitteissa on tehty yhteistyötä myös kansainvälisissä merkeissä. Tällä parannetaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Myös Ruotsin ilmavoimat on mukana harjoituksessa. Klo 9-14 JalonnIemItaloSSa (Jalonkaarre 3-5, Suomussalmi) PaIKKamaKSU 10 € (sis. tiistaista Lauantaihin ovh-hinnasta 20 % Kaikki lasten tuotteet Suomussalmi, Kauppakatu 10-12 Avoinna ma-pe 9.30-18, la 9.30-14 www.moda.. Ilmavoimien Ruska 19 -harjoitus alkaa MarjuT LehTo – Yhteisissä tapaamissa päästään tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Tiistaina 1. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.?8. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.00-22.00. Kainuussa kokeiluun voi hakeutua vain Kajaani, joka on kehitysjohtaja Risto Hämäläisen mukaan jo alustavasti ilmaissut kiinnostuksensa kokeiluun. lokakuuta. Harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. pöydän) KahvIo ym. Harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. 1.-5.10. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Paikkavaraukset (mielellään tekstiviestinä): Patricia 044 301 1512 tai Kaisa 044 210 8840 Ylä-Kainuun Yrittäjänaiset ry, Ylä-Kainuu, Suomussalmen lukion yrittäjyyskurssi Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen 1.-10
– Sen näki silloinkin, kun kerättiin tavaraa pakolaisille – tuli paljon, muun muassa ruokapöytiä ja sohvakalustoja, hän toteaa. Kunnan pakolaisohjaaja Elena Junttila kertoo, että kuntaan on tullut tämän vuoden aikana seitsemän uutta perhettä. Ämmänsaaressa muutenkin aikaa viettäessä nuorison kannattaa pitää mielessä ruokailumahdollisuus. Elena Junttila kertoo, että Ruukinkankaalle saadaan oma valmistava luokka isommille lapsille. Iloa saivat paitsi pakolaiset myös järjestäjät.. Ruokaa on mennyt hyvin ottaen huomioon, että käytäntö on vasta testauksessa ja monelle vielä tuntematon. Täällä oli ennestään kaksi perhettä, jotka olivat saapuneet vuonna 2016. Suomussalmen nuorisotalon aukioloajat: ma-ti klo 10.00-18.00, ke-pe 12.00-20.00. Ruokaa olisi riittänyt isommallekin joukolle syöjiä. – Pakolaiset ovat sopeutuneet hyvin Suomussalmelle. Idea saatiin toiselta paikkakunnalta ja se haluttiin ottaa kokeiluun. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole lämmintä ruokaa kotona, siispä iltapäivällä he voivat käydä ilmaiseksi syömässä nuorisotalolla tai ottaa ruokaa mukaan. Yksinhuoltajaperheitä on kolme. Huomaa, että he ovat jo tottuneet hiljaisuuteen. Hän sanoo, että yksi perhe on vielä ilman ystäväperhettä. Hävikkiruoan jakaminen alkoi lupaavasti Saa maistaa! Perjantaina oli tarjolla kasvisjuustopastaa ja salaattia. Sinikka Pyykkönen maatalousnaisista kertoo, että oli avartavaa laittaa ruokaa pakolaisten kanssa – siinä oppi itsekin paljon. Nuorisotalon väki toivoisi, että esimerkiksi yläkoululaiset kävisivät enemmän ruokailemassa, kun siihen olisi mahdollisuus. Lasten ikähaarukka on 3 – 18 vuotta. Jotkut ovat yhteydessä vielä sellaisiinkin, jotka ovat ehtineet muuttaa täältä pois. Ystävätoiminnassa halutaan opastaa pakolaisia tietämään, mitä täällä on tarjolla. Viime tiistaista lähtien ruokaa on haettu Alvarin keittiöltä nuorisotalolle syötäväksi. SPR:n Suomussalmen osaston puheenjohtaja Hilkka Kemppainen kiittelee ruokailutapahtuman tukijoita Kainuun Kalatuotetta, K-supermarkettia, K-Herkkukirsikkaa, puolukoiden lahjoittajaa, Suomussalmen kunnan sivistyspalveluita ja SPR:n Suomussalmen osastoa. Jälkiruoaksi oli marjapuuroa ja juustoleipäkahvit. Suomussalmella on nyt 46 pakolaista. Ilman tukea olisi tapahtuma vaikea toteuttaa. Pakolaiset olivat mukana ruoanlaitossa, ja erityisesti miesten panos oli suuri. Yhteinen ruokailu lähentää SPR:n ystäväpalvelu laittoi ruokaa yhdessä pakolaisten kanssa Suomussalmella. Silloin myös hävikkiruoan määrä vähenisi. 8 ELÄMÄNMENO YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. Elisa Turpeinen Aada Jokiperä toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Ruukinkankaan vanhempainyhdistyksen aloitteesta koulun hävikkiruoan jakaminen aloitettiin Suomussalmen nuorisotalolla. Ystävätoiminta on Elena Junttilan mukaan tärkeässä roolissa tulijoiden kotouttamisessa. Ruoka maistui hyvin ja nähtiin iloisia ilmeitä. Kokeilu jatkuu syyslomaan asti. Kouluruokailusta jää ruokaa yli biojätteeseen, joten on hyvä, että ylimääräiselle ruoalle saadaan käyttöä. Kunnanvaltuusto päätti ennen kuin pakolaisia alettiin ottaa vastaan, että Suomussalmelle otetaan lapsiperheitä. Niinpä nyt pakolaisista 30 lasta ja 16 aikuista. Käytäntöä jatketaan, jos ruokaa tulee syödyksi ja sille on kysyntää. Ryhmät ovat täynnä. lokakuuta 2019 Juhani Mustonen juhani.mustonen@slpmedia.fi Parikymmentä pakolaista osallistui Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelun järjestämään ruokailuun Ruukinkankaan koululla Suomussalmella. Hävikkiruoka on maistunut tähän mennessä suurimmaksi osaksi yli täysi-ikäisille, nuorempia ei ole vielä juurikaan näkynyt syömässä. SPR:n ystäväpalvelun yhdyshenkilönä Suomussalmella toimiva Liisa Oittinen sanoo, että ystävätoiminta on otettu Suomussalmella hyvin vastaan. Ystäväpalvelu oli saanut kumppanikseen Kerälän ympäristön maatalousnaiset, joilla on aiempaa kokemusta pakolaisruokailun järjestämisestä. Kokeilu aloitetaan aluksi pienillä määrillä ruoan maistuvuuden seuraamiseksi. Paikalle oli ilmoittautunut 41 pakolaista, mutta kaikki eivät päässeet. Vaikka pakolaiset ovat suurelta osin kotoisin miljoonakaupungista, on kainuulainen maaseudun rauha alkanut tuntua kotoiselta. Myös isommat lapset osallistuivat, Tarjolla oli kainuulaista lohikeittoa ja salaattia. Juhani MusTonEn Iloisia ilmeitä nähtiin SPR:n ystäväpalvelun järjestämässä pakolaisten ruokailussa Ruukinkankaalla. Kun kävimme kerran yhdessä Kajaanissa, he alkoivat kaivata kotiin Suomussalmelle, koska siellä on rauhallisempaa, Elena Junttila nauraa. Elisa TurpEinEn Pienemmät käyvät koulua Karhulanvaaralla
Käytännössä ensin tunnistetaan työpaikkojen oppimisympäristöjä. Opinnollistamisen kautta työn syrjään Talentti-hankkeen Satu Moilanen, Työvoimaa Kainuun metsiin -hankkeen Tea Heikkinen ja Puolangalla työhönvalmentajana toimiva Erja Helttunen osallistuivat opinnollistamismallin esittelytilaisuuteen. Kainuun Sanomien, Kuhmolaisen, Sotkamo-lehden ja Ylä-Kainuun yhteinen mainosliite tavoittaa nykyiset ja uudet asiakkaasi koko Kainuun alueelta. Tämä nopeuttaa huomattavasti tutkinnon suorittamista. Samaa todistusta voi hyödyntää, kun selvitetään opintojen mahdollisesti jatkuessa, mitä opintokokonaisuuksia työntekijä on jo työpaikalla tehnyt tai näyttänyt, jolloin hänet voidaan esimerkiksi ohjata suoraan näyttöön. Julkaistaan ti 8.10. Kainuulainen opinnollistamismalli julkistettiin torstaina. – Oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulussa. Tiistaina 1. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 9 Kätevimmin tavoitat asiakkaasi mainostamalla. Saat siis neljä lehteä yhden hinnalla! Täydennä printtinäkyvyyttäsi huikealla digipaketillamme. Verkko ja mobiili tuovat lisää kiinnostuneita silmäpareja tuotteillesi ja palveluillesi! Ota yhteyttä myyjääsi! Liikenne Autot & Ota heti yhteyttä myyjääsi! Kuhmolainen | Eine Kotamaa, p. Opinnollistamisessa on kyse siitä, että työpaikoilla hankittu osaaminen tehdään näkyväksi, sanoo Potkuri-hankkeen kouluttaja Päivi Haverinen. 050 438 0786 Ylä-Kainuu | Titta Toivanen, p. Sen jälkeen työnantajan edustaja seuraa esimerkiksi palkkatuella, työssäoppimisjaksolla työskentelevän työntekijän ammatillisen tutkinnon mukaista työskentelyä ja kirjaa osaamistodistukseen, mitä tehtäviä työntekijä osaa tehdä itsenäisesti, mitä tuetusti ja mihin hän on tutustunut. 050 65 343 Varaa ke 2.10. Mallin kokosivat yhteistyössä kainuulaiset ESR-työllisyydenhoidon hanketoimijat. juhani MusTonen juhani MusTonen. Satu Moilanen on ollut luomassa mallia ja ottanut sen käyttöön Suomussalmella. 050 438 2831 Kainuun Sanomat | Teemu Moilanen, p. MarjaTTa Kurvinen Kainuuseen on kehitetty opinnollistamismalli, jonka ansiosta kaukana oppilaitoksista asuvakin voi opiskella. mennessä! Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Enää ei Suomussalmelta tai Kuhmosta tarvitse aina lähteä näyttämään osaamistaan Kajaaniin. Opinnollistaminen on yksi keino kartuttaa osaamista ja näin vastata Kainuun yritysten työvoimapulaan. Todistuksessa näkyy myös esimerkiksi, mitä kassajärjestelmää työntekijä osaa käyttää. Esimerkiksi Suomussalmella oppimisympäristöjä on tunnistettu viidestä yrityksestä. Kainuussa opinnollistaminen lähti liikkeelle Kuhmosta, josta se on levinnyt koko Kainuuseen. 050 315 5849 Sotkamo-lehti | Miia Väisänen, p. Ammatillinen opettaja tutustuu silloin yritykseen, työpajaan tai esimerkiksi julkishallinnon työpisteeseen, selvittää, mitä siellä tehdään ja mitä tutkintoon sisältyviä oppimiskokonaisuuksia työpaikalla voi suorittaa. Kyse on tavallaan laajennetusta työtodistuksesta, jonka laatimisen kriteerit ovat yhteismitalliset kaikilla työpaikoilla. 040 751 1749 Kainuun Sanomat | Saija Utriainen, p
MarjuT LehTo Ruskosammalen veistos Mörri ja Seilosen teos Yksin tunturissa. Taiteen tekemisessä Minna Seilosta kiehtoo se, että voi ilmaista sellaisia asioita, joita ei voi tavallisessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa esittää. Osaan ihmisistä teokset kolahtavat ja osaan taas ei, eikä tarvitsekaan. Galleria Kiepin näyttelyssä on esillä Helena Ruskosammalen ja Minna Seilosen teoksia. Aina ei tule tismalleen sellainen teos, mitä on suunnitellut ja onneksi se on niin. Ruskosammalelta muun muassa polttopiirroksia ja Seiloselta värikkäitä eläinmuotokuvia. Helena Ruskosammalen polttopiirros Sielunmetsää. – Pidän taiteen tekemisestä monipuolisesti ja tykkään yhdistellä eri taidemuotoja. Erityisen kiinnostavaa Ruskosammalen mielestä on kasvojen veistäminen, erilaiset ilmeet ja olemukset. Teoksissa on viittauksia erilaisiin maailmankatsomuksiin ja uskomuksiin. Näyttely on kävijöille jotakin muuta, kuin mitä jokapäiväisessä elämässä näkee. Ruskosammalen maanläheiset värimaailmat ja Seilosen voimakkaat värit tuovat kontrastia näyttelyyn. suljettu. Olen piirtänyt aina luonnonhaltijahahmoja, joten aihemaailma tuli mukaan myös puuveistoksiin. Kaikki luontoon, eläimiin ja mystiikkaan liittyvä kiehtoo minua. Hän on ollut lapsesta saakka kiinnostunut niin kuvataiteesta kuin musiikista. Myös Galleria Kiepissä on esillä hänen tekemiään polttopiirroksia. 10 ELÄMÄNMENO YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. Ruskosammalen kädessä teos Valo-olento ja Seilosella Pimeyden katedraali. Omia teoksiaan hän luonnehtii leikkimielisiksi, estottomiksi ja runsaiksi. – Vaikka minulla on aina visio päässä, puu yllättää välillä. lokakuuta 2019 Marjut Lehto marjut.lehto@slpmedia.fi Kuhmolaisten kuvataiteilija Minna Seilosen ja kuvanveistäjä Helena Ruskosammalen Mystic-nimeä kantava taidenäyttely kutsuu lokakuun aikana heittäytymään toisenlaiseen maailmaan Suomussalmen Galleria Kiepissä. klo 10-16 ja lauantaina 5.10. Kiepissä on kuitenkin esillä vähemmän kantaaottavia teoksia. Puusta materiaalina hän kiinnostui jo lapsena viettäessään aikaa ukkinsa verstaalla. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011. Matka mystiseen maailmaan A Haluamme näyttelyllämme ilmaista sitä, mikä ihmisiä on kiehtonut kautta aikain. Helena Ruskosammal on kouluttautunut puuartesaaniksi, mutta huonekalujen tekemisen sijaan hän ajautui taiteen pariin. – Nykyään työskentelen kuvataiteilijana ja opettajana sekä teen projektiluontoisesti musiikkialan töitä. – Puu on materiaalina kiinnostava ja läheinen, veistäessä ajantaju katoaa. Minna Seilonen on koulutukseltaan musiikin maisteri. Häntä kiehtoo hahmon etsiminen puun sisältä sekä yllätyksellisyys. – Teokseni heijastelevat omaa sisäistä maailmaani ja ovat monesti kantaaottavia. Ruskosammal kertoo teostensa ammentavan suomalaiseen mytologiaan pohjautuvista tarinoista, joita hän on lukenut paljon. – Erilaiset maailmankatsomukset kiehtovat ja esillä on muun muassa eläinmuotokuvia ja Pohjolaan liittyviä teoksia. Näyttely on kävijöille jotakin muuta, kuin mitä jokapäiväisessä elämässä näkee. Mystic-näyttely Galleria Kiepissä lokakuun ajan kirjaston aukioloaikoina. MarjuT LehTo MarjuT LehTo. – Olen opiskellut puunveiston perusteita, mutta pääasiassa opiskellut itse omassa verstaassani Kuhmossa. Keskiviikkona 2.10. Galleria Kiepin näyttelyssä Seilosella on monipuolinen teosvalikoima. Naisten yhteisnäyttely kokoaa yhteen mystiset hahmot ja maailmat. Osaan ihmisistä teokset kolahtavat ja osaan taas ei, eikä tarvitsekaan. Töissä on viittauksia atsteekkeihin, Pohjoismaiseen mytologiaan ja hindulaisuuteen. – Tarkoituksenani on herättää kiehtovuutta, yllätyksellisyyttä ja ehkä jopa hämmennystä. Minna Seilonen Helena Ruskosammal Mystic-nimeä kantavan näyttelyn taiteilijoina ovat Helena Ruskosammal ja Minna Seilonen Kuhmosta. – Haluamme näyttelyllämme ilmaista sitä, mikä ihmisiä on kiehtonut kautta aikain. Kuvanveistäjän työn lisäksi hän opettaa kansalaisopistossa polttopiirustusta. MarjuT LehTo Minna Seilosen teos Freijan lumous
Hirvimaksuksi määrättiin 75 euroa ja se on maksettava 30. gynekologiset tutkimukset (ultra), luomenpoistot, todistukset, sydänfilmit, rasitus-EKG, Holter-tutkimukset ja asiakkaat vauvasta vaariin. • Yleislääkäri Henri Lempinen ti 15.10. Yleislääketieteen potilaat, sekä ajokorttitodistukset. • MRi-kuvaukset (magneettirekka) la 12.10. . Vuodesta 2015 alkaen DNA-näytteiden keruu ja niiden analysointi ovat tuoneet tarkennusta ja lisää läpinäkyvyyttä susireviirien määrittelyyn. lokakuuta kello 8. Talkoot pidetään 5. klo 12.30 – 15.00 kylpylähotelli kiannon kuohuissa Kunnanjohtaja Erno Heikkinen esikuntineen mukana kahvia kaatamassa ja asiasta keskustelemassa. Organisaatioiden työnjako ja yhteistyö pohjautuvat vastuujakoihin. ilmaiseen tapahtumakalenteriin www.menoinfo.fi :n kautta. Arthur Schnizler TALVI 2019-20 20 Tapahtumajärjestäjä! Muista ilmoittaa tapahtumasi väliltä 12.11.2019-31.5.2020 viimeistään ti 15.10. Talonmieheksi valittiin Hannu Juntunen. Kirurgiset potilaat. Suomen riistakeskus palkkaa kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävänä on välittää tietoa susista ja toimia asiantuntijoina koirien ja kotieläinten suojaamisessa. Menetelmää kehitetään hankSusiristiriitoja halutaan lievittää hankkeen avulla keen aikana, jotta näytekeruu voisi kohtuullisin kustannuksin kattaa suurimman osan susireviireistä ja pääpaino olisi pentujen syntymän varmistaminen DNA-analyysillä, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Tavoite noudattelee maaja metsätalousministeriön kannanhoitosuunnitelmaa. Luettiin hirvimetsälle ilmoittautuneet. Alaraajatutkimukset ja tukipohjalliset. 0440 710 096 Silmätautien erikoislääkärit Mikko Järvinen ma 14.10. syyskuuta mennessä. Kuusi vuotta kestävän LIFE BorealWOLF -hankeen toteuttaa Luke yhdessä Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa. Myös ilman lähetettä. Pienpetopyynti on seuran mailla vapaata. Laboratoriokokeet vastaanottopäivinä ajanvarauksella. Paikalla myös kunnan luottamushenkilöitä. 010 665 9014 www.ylakainuu.fi KAINUUN ELINVOIMAKUNTA 2019 tarjoaa kakkukahvit kuntalaisilleen perjantaina 4.10. Heidän puoleensa voi kääntyä kaikissa susiin liittyvissä kysymyksissä. • Naistentautien ja synnytysopin erik.lääkäri Hanna Lintu to 17.10. LÄÄKÄRIT SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO varaa aika silmälääkärille INSTRUMENTARIUM SUOMUSSALMI Ajankulma, Kauppakatu 1, Puh. • Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Airi Mäkinen pe 11.10. Osallistutaan yhteislupaan entiseen tapaan. Hirvijahti aloitetaan 12. Meiltä laboratoriokokeet myös ilman lähetettä. • Yleislääketieteen, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Marko karppinen ti 8.10. Lisäksi Suomen riistakeskus vastaa erityisesti suurpetoyhdyshenkilötoiminnan kehittämisestä. YRITTÄJÄRISTEILY Lääkäreiden vastaanottopäivät Kysy myös päivystyksestä • Fysioterapeutti Markku Vikström to 10.10. Yhteistyötahoina mukana ovat myös Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto. lokakuuta 2019. Työtä lähdetään tekemään monen toimijan yhteistyönä ja kansalaisia osallistavan keskustelun avulla. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tärkeitä etenkin susialueilla asuvien kanssa, toteaa tutkimuspäällikkö Katja Holmala Lukesta. Nyt myös nettiajanvaraus www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Kauppakatu 5 Syke VuokAtti • Käsikirurgian erikoislääkäri tuomo korhonen la 5.10. Seura ei asettanut saaliskiintiöitä eikä rauhoituksia. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 11 PÄIVYRI Tänään on tiistai 1. Susikannan arviointi on pitkään nojannut havaintotietoon ja radioseurantatutkimukseen. Kauppakatu 10, SUOMUSSSALMI Puh. Lasse Lautamies ke 23.10.. Mm. Kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hanketta rahoittavat Euroopan unioni, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä toteuttavat organisaatiot. Mm. TERVETULOA! Ruhtinan Erä hyväksyi kesäkokouksessaan uusiksi seuran jäseniksi Sonja Valtosen ja Ville Variksen. Poliisin ja Metsähallituksen mukanaolo painottuu erityisesti susiin liittyvien laittomuuksien ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä tiedon välitystä ja etsimällä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla suden aiheuttamia vahinkoja, susipelkoa ja laitonta tappamista voidaan vähentää. Tiistaina 1. Projektin koordinaattoriksi on nimitetty Madeleine Nyman ja tiedottajaksi Iina Ala-Kurikka. Aurinko nousee kello 7.12, laskee kello 18.34 Nimipäiviään viettävät: Ti: Rauno, Raine, Rainer, Raino Ke: Valio To: Raimo Pe: Saija, Saila, Frans La: Inka, Inkeri Su: Pinja, Minttu Ma: Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta Ti: Hilja Päivän ajatelma: Sananmukaisesti viisaus tarkoittaa: ota kaikki asiat mahdollisimman tosissasi, mutta älä mitään liian haudanvakavasti. Hotellin omistaja Tomi Holappa toivottaa kaikki tervetulleeksi tutustumaan hotellin tiloihin ja toimintaan avoimien ovien merkeissä. Mm. Paikkakunnan parhaat uutiset ja tarjoukset! Tilaa niin tiedät! p. 08-711 062 LÖYDÄ OMA YKSILÖLLINEN TYYLISI Kehysasiantuntija Matti Haarala, Akop Oy:ltä, esittelee persoonallisia kehysuutuuksia. . Hanke toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta poronhoitoaluetta. Ajokoirakokeisiin annetaan maastoja. lokakuuta kello 9 alkaen. Molemmat aloittavat tehtävissään lokakuun alussa ja työskentelevät Lukessa. Hanke tukee myös susikannan vakauttamista suotuisalle suojelutasolle. gynekologiset tutkimukset (ultra), ajokorttitodistukset. todistukset, sydänfilmit, rasitusEKG, luomenpoistot ja asiakkaat vauvasta vaariin. Ruhtinan Erään uusia jäseniä Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman, lokakuun alussa alkavan EU LIFE -hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa suden hyväksyttävyyttä Suomessa ja lievittää suteen liittyviä ristiriitoja. Suotuisan suojelutason yhtenä mittarina käytetään vuosittain syntyvien susipentueiden määrää. Vieraslupamaksut säilyivät entisellään, ja ne löytyvät seuran nettisivuilta
KRS KAUPPAKATU 14, SUOMUSSALMI KAUNEUSJA HYVINVOINTIKESKUS F resco Kauneushoitola Inka Syväyksenkatu 1, 89600 Suomussalmi • puh. lokakuuta 2019 12 Hinauspalvelut Tämä näyttää juuri sinun mainospaikaltasi. balilainen hieronta ja tiibetiläinen hunajahoito Rakennekynnet Sokeroinnit Jalkahoidot Pigmentoinnit Kasvohoidot Ultraäänihoidot Koneellinen mikroneulaus YUMI kestotaivutukset Kestovärjäykset Miraque magneettiripset Koulutettu hieroja, urheiluhieroja Refleksologiopiskelija Kyröntie 4 A 2, 89600 Suomussalmi Varaa aika 040 764 6219 vello.fi/mervinhoitopiste Mervin Hoitopiste klo 06-20: 1,17 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm klo 20-06: 1,42 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm KELA-kyydit numerosta 0800 931 53 (0 € / puhelu) Lääkäripalvelut Kauppakatu 5 LVI-ASENNUS KERÄNEN 044 521 4015 Kaikki putkityöt! Myös iltaisin! Matikkatie 4, Suomussalmi kimmo.makelainen@luukku.com www.putkirenki.fi P. Ota rohkeasti yhteyttä niin suunnitellaan p. 0404 190901 www.kauneushoitolainka.fi • Facebook Kauneushoitola Inka p. 040 673 1054 päivystys 24 h kaikki vakuutusyhtiöt suora laskutuslupa Hinauspalvelu Heikkinen. 0400 393 230, www.eskonpekka.fi Hierontapalvelut Hieroja Iida Kemppainen Hyrynsalmella, Harjutie 7 050 521 1075 l Klassinen ja urheiluhieronta l Kotikäynnit sovitusti Lahjakortit Erikoishammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Ulla Pakarinen 08 713 773 Syväyksenkatu 1 A Suomussalmi KAUPPAKESKUS KIANTA, 2. Kolarikorjaamot LVI-palvelut Täyden palvelun jätehuoltoa ja kierrätystä! : Juntusrannantie 9, Suomussalmi | 040 848 5872 | päivystys 0500 295 007 www.jpskuljetus.fi, suomussalmen@jatekuljetus.com Autoromujen vastaanotto ja kierrätys KAIKENLAISEN METALLIROMUN JA ROMUAUTOJEN KERÄYS/OSTO SER-ROMUN VASTAANOTTO AKKUJEN JA PARISTOJEN VASTAANOTTO kolarikorjaukset tuulilasin vaihdot kiveniskemäkorjaukset automaalaukset vahinkotarkastukset (suoralaskutus vakuutusyhtiöön) P. 0400-682 637 Kokemusta ja kalustoa. Päivystys 24 h • Halli autojen säilytystä varten • Myös ulkomaan hinaukset • Suora laskutuslupa Parasta paikallista palvelua! metsatkuntoon.fi • 044 974 6349 • info@metsatkuntoon.fi Kaikki metsäpalvelut • Sukupolvenvaihdokset Metsäkiinteistövälitys LKV • P ihapuunkaadot ja kantojyrsinnät Metsäpalvelut Jätekuljetuspalvelut Kiinteistöhuolto Keskuskatu 16, Suomussalmi avoinna: ma-pe 8 – 16 Toimisto Kiinteistöhuolto päivystys Isännöinti Konetyöt/työnjohtaja Hydrauliikka/hitsaus Risteentie 3 044 753 1099 0400 384 924 044 330 8001 050 553 2630 050 553 2641 044 330 8002 www.sskhoy. YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. 050 539 3379 Mira Oikarinen Fysioterapia Fysikaaliset hoidot Fysikaaliset hoidot F YSIO R IITTA fysio-, lymfaterapeutti RIITTA SEPPÄNEN p. 044 323 4567 Ylä-Kainuun Vesi ja Lämpö 020 747 9780 LVI-alan kokonaispalvelua ® IV-kanavien puhdistus Nunnauuni Maa-, ilmaja aurinkolämpölaitteet Öljypoltinasennus ja -huolto Kuljetuspalvelut Maansiirtokuljetukset, myös kokonaisurakat Maanrakennuskoneet Nosturiautot Vaihtolavakuljetukset Puutavarakuljetukset POLTTOÖLJYN VÄLITYSKAUPPA SUOMUSSALMEN KTK OY p. Toimisto 044 753 1099 Kiinteistöhuolto päivystys 0400 384 924 Kiinteistökeskus LKV myynti 0500 280 254 www.sskhoy. 0404 190 901 p. 040 542 7576 Lahnatie 3, Suomussalmi Lossarinkuja 8, Suomussalmi kk p. 044 972 3443 Kauppakatu 5, 89600 Suomussalmi Lääkärikeskus Medikatin tiloissa l fysioterapia l hieronnat l KELAn kuntoutukset l nivelja nikamakäsittelyt HINAUSPALVELU MANNELIN puh. (08) 710 100, 0400 387 371 www.suomussalmenktk.fi Toimitamme hiekkaa, soraa, mursketta, seosja ruokamultaa. 0500 388 631 asianajotoimisto@juhaniseppanen.fi, www.juhaniseppanen.fi § yritys-, sopimusja veroasiat § avioehtosopimukset, avioerot ja ositukset § asunto-, kiinteistö-, osakeja muut kauppakirjat Kauneushoitolat Kiinteistönvälityspalvelut SUOMUSSALMEN KIINTEISTÖKESKUS LKV Kauppakatu 11, Suomussalmi 0500 280 254 l juhani.seppanen@suokk.fi l asuntojen ja kiinteistöjen välitys l kauppakirjojen laatiminen l kiinteistöarvioinnit l kaupan vahvistukset www.etuovi.com ASIANAJOTOIMISTO ESKONPEKKA OY Merja Eskonpekka asianajaja varatuomari siviilivihkijä kaupanvahvistaja Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi P. Toimisto 044 753 1099 Kiinteistöhuolto päivystys 0400 384 924 Kiinteistökeskus LKV myynti 0500 280 254 kiinteistöhuolto isännöinti pyöräkuormaajatyöt trukkipiikki/ nostopuomityöt lumityöt minikaivurityöt kuorma-autotyöt vaihtolavalaittein hydrauliikkatyöt hitsaus/alumiinihitsaus ASIANAJOTOIMISTO JUHANI SEPPÄNEN § riita-, rikos-, hakemusja hallintoasiat § testamentit, perunkirjoitukset ja perinnönjaot § kaupanvahvistukset ja siviilivihkimiset Kauppakatu 10, 89600 Suomussalmi, p. 044 972 3442 Juha p. 050 358 9308 Hermoratahieronta Magnetix Wellness magneettikorut Turvehoidot Klassinen hieronta Hemmotteluhieronnat mm. 044 280 1024 fysioterapia hieronnat lymfahieronta (LYKO) tukisukat, pienapuvälineet l l l l Kauppakatu 5, Suomussalmi 08-710 380 kunnoks.fi TULE MEILLE Riina p. 050 361 8997 p. 010 665 9014 NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA Asianajajat ja lakiasiaintoimistot Hyrynsalmella, Hyryntie 33 Puolangalla, Mäntykoti p
Lisävoimia kaivataan myös mukaan toimintaan vanhemmista. Keväällä porukka pelasi P12-futsalsarjaa. Keväällä joukkue pelasi omaa Kainuu-liigaa futsalissa. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 13 Rakennuspalvelut OK SUOMUSSALMEN RAKENTAJAT Kiannonkatu 3, Suomussalmi ok.rakentajat@gmail.com Remontoimme kotisi toiveittesi mukaan. Kesäksi ei saatu alkuun kokoon 11v11 joukkuetta ja porukka ilmoitettiin P14-15 8v8 sarjaan. 040 520 1959 Parturi-kampaaja Heini Kemppainen www.ekologinenkauneushoitola.fi Varaa paikkasi palveluhakemistosta p. lokakuuta. Team 07 koostuu pääsääntöisesti 2007 syntyneistä pelaajista. Sarja on vielä kesken. (08) 710 751, 050 362 0152 Soitto vain ja sovitaan! Palvelua paikkakunnalta jo vuodesta 1996 PAIKALLISEN PALVELUN ”TAVARATALO” YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA! Kuutamo-Shopista lahjat ja paikalliset tuotteet! Remontointia ja pihatöitä! Siivousta ja muuttoja! Majoitusta Kuutamo B&B! l l l ym. Avoinna: MA-KE 9-15 tai sopimuksen mukaan. Pesulapalvelut Palvelemme: Ma – pe 7.30 – 16.30 Kurimontie 17, Suomussalmi p. Harkat jatkuvat koulujen syyslomien jälkeen futsalin merkeissä Karhulanvaaralla ja Siikarannan salissa. Pelaajia on ringissä viitisentoista, joista palkittiin seuraavat: vuoden harjoittelija Jesse Laitinen, edistynein pelaaja Jesse Laitinen ja vuoden puolustaja Luukas Tolonen, vuoden hyökkääjä Lauri Kemppainen, vuoden pelaaja Tuomas Heikkinen. SuPSin futisjunnujen kausi päätökseen SuPSin Team 05 koostuu 2006-2004 syntyneistä.. Vauhdikas kevät ja kesä ovat tulleet päätökseen. Lisäksi porukka osallistui keväällä Kempeleessä Fireball-sisäpalloturnaukseen, Oulussa OBC jalkapalloturnaukseen ja kokeili Kajaanissa virallisia sarjapelejä. Sarja olikin varsin mainio. Pelaajia on ringissä viitisentoista. Kesäkaudelle joukkue yhdisti voimansa Kajaanin Hakan kanssa ja perustettiin P12 sarjaan kaksi joukkuetta Haka YJ ja SuPS YJ. Team 11 koostuu 2010–2011 syntyneistä pelaajista. Viimeinen kotipeli pelataan Kirkkopuistossa 13. Kesän jalkapallokouluun ilmoittautui kaikkiaan 104 innokasta pelaajaa ikäluokissa 2005–2015. 010 665 9014 Rakennuspalvelut keittiökalusteet ja -remontit ovenvaihdot liukuovet, komerot wc-kalusteet kodinkoneet mittaus, suunnittelu, asennus Puh. Kausi eteni samaa tahtia kuin nuoremmillakin. Keväällä porukka pelasi P14-futsalsarjaa. Molemmat joukkueet osallistuivat myös Kokkola Cupiin kesällä. Remontit ja rakentaminen: PASI 044 048 2891 Laskutus ja suunnittelu: MAARIT 040 912 3186 Lasituspalvelu: TEPU 0400 217 720 Liikkeemme on avoinna ma-ti 9-17, to-pe 9-17, heinäkuussa suljettu KYLPYHUONEET SAUNAT KEITTIÖT PUTKITYÖT LASITUSPALVELUT VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAHINKOSANEERAUKSET KORJAUSJA RAKENNUSPALVELUT SISUSTUSTARVIKKEET 25 vuoden kokemuksella! 25 Näköpalvelut NÄKÖTARKASTUS Varaa aika optikolle tai silmälääkärille. Pelaajia on ringissä jopa parikymmentä. Taustavoimista muistettiin Antti Holappaa. Taustavoimista muistettiin Anu Moilasta, Jussi Oikarista ja Petri Mäkeläistä. Team 09 koostuu 2008–2009 syntyneistä pelaajista. 08 712 830 ParturiKampaamo Palveluhakemistohinnasto: 1x19 1x30,5 1x42 1x65 1x88 1x111 12,00€/krt 18,00€/krt 23,00€/krt 37,00€/krt 49,00€/krt 63,00€/krt 2x30,5 2x42 2x65 2x88 2x111 36,00€/krt 46,00€/krt 72,00€/krt 100,00€/krt 126,00€/krt Hintoihin lisätään alv 24 % Parturikampaaja Parturi-kampaamo Kastehelmi Jalonkaarre 1 (Jalonniemitalo), Suomussalmi p. Ainoastaan Team 07 osalta P12-sarja on vielä kesken. Kaikki palkittiin pokaalilla. 044 742 8003 Perinteiset HÖYLÄHIRSIRAKENNUKSET Sapson Puu M. Helpoiten lisätietoa junnujen toiminnasta löytyy junnujen nettisivuilta, jotka löytyvät helpoiten kirjoittamalla Googleen SuPS Nappulat. ym. Jalkapallokoulun järjestämistä olivat tukemassa paikalliset yritykset. SuPSin nuorin jalkapallojoukkue Team 13 koostuu 2012–2014 syntyneistä pelaajista. 040 752 1311 /Markku Sapsoperäntie 159, Sotkamo Ylä-Kainuu toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Suomussalmen Palloseuran jalkapallojaosto vietti kauden 2019 päätösjuhlaa torstaina Teatteri Retikassa. 044 279 0443 myynti@kiantakeittiot.fi www.kiantakeittiot.fi Kauppakatu 14, Suomussalmi Vesikattopalvelu Kajaani Siikarannantie 24-26, 89600 Suomussalmi, www.vesikattopalvelu.fi SUOMUSSALMEN PELTIPAJA Rakennuspeltija kattotuotteet tarvikkeena sekä asennettuna Kainuussa. Kauden aikana porukka pelasi keväällä pari futsalturnausta. Tiistaina 1. Pelaajia on ringissä parikymmentä, joista palkittiin seuraavat: vuoden harjoittelija Mohamad Mohamad, edistynein pelaaja Luka Romppainen, vuoden puolustaja Aarne Laatikainen, vuoden hyökkääjä Haidar Kush, vuoden pelaaja Santeri Ikonen. Team 05 koostuu 2006–2004 syntyneistä pelaajista. Perusteilla on uusi joukkue 2014– 2015 syntyneille. Taustavoimista muistettiin Marjo Laitista ja Jaana Heikkistä. Kaikkiin joukkueisiin pääsee mukaan milloin vaan. Pelaajia on ringissä parikymmentä, joista palkittiin seuraavat: vuoden harjoittelija Vilho Laatikainen, edistynein pelaaja Sabri Kush, vuoden puolustaja Arttu Juntunen ja vuoden hyökkääjä Jimi Laitinen sekä vuoden pelaaja Jaro Polo. 9.00-17.00 9.00-14.00 ma-pe la (08) 711 062 Kauppakatu 10, Suomussalmi Muista myös verkkokauppamme: www.kello-optiikka.fi APPALAINEN Kell ptiikka O O Monialaista palvelua www.kuutamokeikat.fi Kiannonkatu 6, Suomussalmi P. Joukkueesta kaikki palkittiin pokaalilla. Roivainen p. Joukkue osallistui muutamalla Hakan pelurilla vahvistettuna Outokumpu-Tornio Cupiin, josta kotiin tuomisena oli pronssipokaali. Taustavoimista muistettiin Asko Turpeista. Kesällä pelattiin P10 piirisarjaa ja osallistuttiin Ylivieskassa YVC ja Oulussa Terwaturnaukseen. Kesä meni kiertäessä Kainuun Nappulaliigaturnauksia kahden joukkueen voimin. (08) 712 204, 0440 823 417 puhdaspesu.fi, pesula@puhdaspesu.fi mukavasti puhdasta jo 20 vuotta! Parturi-Kampaamot Juntunen & Kymäläinen Keskuskatu 3, Suomussalmi p. Taustavoimista muistettiin Timo Pyytä ja Hannu Laitista. Team 05 pelaajista osa on pelannut myös Kajaanin Hakan mukana
F-junioreissa voitot menivät ristiin, mutta E-junnujen pelissä oli SuPS parempi maalein 108 (3-4, 7-4). SuPS 1-Hokki White 1-13. SuPSin maalit tekivät Henteri Kettunen ja Juho Jäntti. Ottelut: SuPS 13-Hokki 13 Blue 8-2. Nuoremmilla 2012 ja 2013 syntyneillä oli myös kaksi joukkuetta. SuPS 13 oli erinomaisessa iskussa voittamalla molemmat ottelunsa vieläpä selvällä erolla. Joukkueessa pelasivat lisäksi Hugo Moilanen, Otso Axelsson, Anniina Manninen, Urho Matero, Nino Anttonen ja Hilda Manninen. Juhani MusTonen. F-juniorit oli jaettu neljään joukkueeseen. SuPS on saanut jalkeille ja E1-sarjaan E-juniorijoukkueen, jossa on pelaajia 2007 – 2009 -ikäluokista. Joukkueessa pelasivat myös Anniina Moilanen, Sampo Hiltunen, Atte Turpeinen ja Petteri Tolonen. Voitot jakautuivat kummallekin seuralle jääkiekko-otteluissa. E-junioreiden sarja jatkuu lauantaina vieraspelillä Kajaanissa Hokkia vastaan ja sunnuntaina on kotipeli Kiekko Laseria vastaan kello 14. SuPSin maalintekijät: Lassi Holappa 2, Eljas Holmström 2, Henry Luukkonen 2, Herman Merikanto 1, Kalle Savukoski 1. SuPSin maalintekijät: Henteri Kettunen 2, Luukas Vesterinen 1, Miro Moilanen 1, Onni Karhapää 1, Veeti Liuska 1. SuPSin pistemiehet: Aatos Holmström 4+0, Kerkko Seppänen 1+3, Perttu Seppänen 2+0, Onni-Matias Manninen 1+1, Jimi Laitinen 1+0, Eemeli Heikkinen 1+0 ja Kristian Tolonen 0+1. F1ja F2-joukkueissa pelasivat lisäksi Eetu Anttonen, Veeti Juntunen, Akseli Holappa, Jeremi Tauriainen, Arttu Juntunen, Aku Kemppainen, Eeli Moilanen ja Lauri Heikkinen. Juhani MusTonen SuPS F2:n koko kentällinen yhdessä maalivahti Onni Karhapään kanssa yritti varjella omaa maalia, mutta Hokin painostus oli sen verran kovaa, ettei tappiota voinut välttää. SuPS ja Hokki vastakkain SuPSin E-juniorit olivat alussa hieman vaikeuksissa Hokin kanssa, mutta osat vaihtuivat pelin kestäessä. SuPS 12Hokki Red 11-16. Toisessa erässä vaikutti siltä, että Hokin kuntopohja olisi ollut hieman heikompi kuin SuPSilla, joka painosti tehokkaasti. SuPSin maalintekijät: Perttu Mäkeläinen 4, Hiski Kettunen 4, Arttu Mäkeläinen 3. Sunnuntain ottelussa pelattiin kaksi 25 minuutin erää, ja SuPS sai peliä haltuunsa enemmän mitä pitemmälle ottelussa päästiin. SuPS 2-Hokki White 6-18. SuPS 12-Hokki White 6-11. SuPS 1-Hokki Red 3-7. SuPSin maalit tekivät Juho Jäntti, Miro Moilanen ja Luukas Vesterinen. SuPSin maalintekijät: Leevi Nyman 5, Lassi Holappa 3, Henry Luukkonen 3, Eljas Holmström 2, Kalle Savukoski 1, Lauri Jäntti 1. SuPS 2-Hokki Red 2-10. SuPSin maalin teki Paavo Peittola. SuPS 13-Hokki 13 Blue 15-2. 14 URHEILU&LIIKUNTA YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. lokakuuta 2019 Juhani Mustonen juhani.mustonen@slpmedia.fi Suomussalmen Palloseuran F-juniorit pelasivat useammalla joukkueella turnauksen Kajaanin Hokkia vastaan lauantaina Suomussalmen jäähallissa. SuPSilla oli 2010 ja 2011 syntyneistä kaksi joukkuetta eli SuPS 1 ja SuPS 2. Lisäksi E-juniorit pelasivat E1-sarjan ottelun Hokkia vastaan sunnuntaina. SuPSin maalintekijät: Perttu Mäkeläinen 3, Arttu Mäkeläinen 2, Hiski Kettunen 1. Joukkueessa pelasivat myös Väinö Oikarinen ja Kasperi Tolonen. Maalivahti Viljo Peittola torjui 31 kertaa ja oli SuPSin voiton takaajana
0400 536 937 www.autojakonepiha.com Ämmänsaari, Ämmänkatu 7 myös iltaisin ja viikonloppuisin AUTOJA KONEPIHA MOILANEN 5.650 4.950 4.650 4.450 4.350 4.250 4.250 3.250 2.650 2.250 1.950 1.750 750 20.800+alv 17.700+alv 16.950 MB CLK 270 CDI, ml. 270 . Muokkaus vähentää maan tiivistymistä, kohottaa maan lämpötilaa, lisää kasveille käyttökelpoisten ravinteiden saantia sekä vähentää pintakasvillisuuskilpailua ja siemenja taimituhoja. 3800 h ......... Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka LT 2018: ................................ 212 tkm -05 Nissan Primera 1.6i HB, ml. 010 665 7215 Toimittaja Juhani Mustonen p. Ilman muokkausta kylvön ja siemenpuuhakkuun onnistuminen on hyvin epävarmaa. 050 438 0972 Konttori avoinna: .................. lokakuuta 2019 – YLÄ-KAINUU 15 sarjakuvat B. Syysterveisin johtokunta. 040 657 1003. Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. 040 566 8190. 225 tkm ...-07 Mazda 6 1.8i HB, ml. Kaikuvan Mila 75,79, Jouni Kaartinen Kajaani, 4) n. 9830 h.. Toimittaja Marjut Lehto p. Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkijat kokosivat alan kirjallisuuden yhteen. Muokkaus varmistaa metsän kasvun SEKALAISIA Oman lehtesi uutiset syntyvät lähellä! www.ylakainuu.fi. Sitovat ilmoittautumiset 6.10. Luolavaaran Isla 42,38, Jani Kyllönen Suomussalmi, 6) n. mennessä Senjalle p. 040 751 1749 Myyntijohtaja Kirsi Kela p. Tiedustelut Senja p. 223 tkm ..-03 MB C220 CDI ......................................-02 Peugeot 206 1.4i, ml. etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Käyntija postiosoite: ........... -99 Valmet 665 4-veto, ml. Syysretki Ukkohallaan 19.–20.10. toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Henk.koht. 314 tkm ......-03 MB C 200 CDI, farkku, ml. mennessä Sinikka p. Sirkku Rautio p. lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. Paras koira kokeessa oli Seppo Moilasen narttu Kotipolun Salli, keräten mukavasti 86.33 pistettä, vaikka esteitäkin oli tiellä kohtalon. Tulokset: 1) n. 010 665 7214 ................................................ ilmoitukset.ylakainuu@slpmedia.fi toimitus ............ SLP Kustannus Oy Painopaikka: ......................... Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. Muokkaus helpottaa myös viljelytyötä ja mahdollistaa edullisemman taimimateriaalin käytön istutuksessa. 010 665 7217 Julkaisupäivät: ...................... Myyntipäällikkö Titta Toivanen p. 040 566 8190. Nykytietojen mukaan maanmuokkaus edesauttaa taimettumista myös jatkuvan kasvatuksen aloilla. Raikuvan Temu 76,29, Pekka Sironen Suomussalmi, 3) u. Tutkimustulokset osoittavat johdonmukaisesti, että nämä tekijät saavat taimet säilymään elossa ja kasvamaan paremmin kuin muokkaamattomalla maalla. kuljetuksen, majoituksen ja rannekkeen. Reitti: Jumaliskyläntie, Havannantie, Moisiovaarantie, Kuhmo. Konserttimatka Kuhmoon Eino Grönin 80-vuotiskonserttiin 9.11.2019 klo 18.00. 406 tkm ....-05 Ford Focus 1.6i, farkku, ml. Jäniksenhaukun Viola 3,00, Esa Turpeinen Sotkamo. 481 tkm ............-03 Renault Dauphine 0.8 ..........................-62 Opel Astra 1.6i Sedan, ml. ma-pe klo 9-11 ja 12-14, puhelinpalvelu klo 8-16 Sähköpostit asiakaspalvelu .. 266 tkm ..........-02 Opel Vectra 1.8i ...................................-02 Traktorit: Valtra 800-99, ml. SEURATOIMINTA L I H A A U T O VILJAPOSSUA SUORAAN TILALTA • Etuselkä, kylki 5,90/kg • Jauheliha 7,90/kg • Savuluut 7,90/kg MYYNTIAUTO Hyrynsalmi tori ke 2.10. alv 24 %). Asiakasrekisteri: Ylä-Kainuun asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Ti laaja voi kieltää tietojensa käytön em. Tuomaalan Taiga 46,33, Marko Mustonen Sotkamo, 5) n. Oikein valituilla menetelmillä vähennetään muokkauksen negatiivisia vaikutuksia. Kajaaniin Kansanpirtille: klo 9.30 Kurimontie, 9.40 linja-autoasema, 9.50 Palvelutalo, 10.00 Kippari, 10.15 kk Kaleva, 10.50 Hyrynsalmi, SEO:n pysäkki. Puuston kiertoajalle ulottuvien taloudellisten laskelmien mukaan maanmuokkaus on kannattava investointi. 253 tkm.....-08 Volvo S60 2.5i T, aut., ml. Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi Asiakaspalvelu: ..................... Suomussalmen Eläkeläiset ry. Huom! Kyselyt ja ilmoittautuminen 6.10. Liput 5 € Kanttiini, arpoja, makkaraa... Syyskuun lopun lämpimän puoleinen keli, pilvipoutainen kuivahko, hieman tuulinen ja noin 6-10 asteen lämmöt. 040 531 7308 Lea/ iltaisin 12.10. 218 tkm .............-06 Nissan Primera 1.6i farm, ml. tiistai: aineistot perjantaina klo 16 torstai: aineistot tiistaina klo 16 Kainuun pörssi: aineistot tiistaina klo 10 Levikkialue: ........................... Ilmoittaumiset ja lisätietoa p. alv 10 %) ma-la klo 7.00-11.00 Puhelut palvelunumeroon ovat ilmaisia. asiakaspalvelu.ylakainuu@slpmedia.fi mainokset ......... 040 825 4404 SEKALAISET Avoinna ma-pe 8-16 tai sopimuksen mukaan, soitot joka päivä 8-21 P. Ylituomari totesi loppupuheenvuorossaan, että koe oli kaikin puolin onnistunut ja hyvän kennelhengen mukainen oikein mukava koiraurheilutapahtuma. Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko ym.) varauksin. ruokailun ja majoituksen, kimppakyyditys. Ämmänsaari tori klo 9–10 Hyrynsalmi tori klo 11–11.30 Juntusranta, kauppa klo 14.30–15 (säävaraus) P. Tervetuloa! Suomussalmen Eläkeläiset ry . 212 tkm ............-06 Nissan Almera 1.8i, ml. Matkan hinta 75 €/hlö, sis. Kotipolun Salli, 2) u. Kotipolun Salli paras ajokokeessa Metsämaanmaan muokkausta on tutkittu ja kehitetty jo kauan. Toimittaja Marjatta Kurvinen p. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kir jallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Ylä-Kainuu, Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi. -95 Valmet 555 4-veto, ml. -91 MYYNTI VAIHTO OSTO! KYSY MEILTÄ TALVIRENGASTARJOUS! VOIMME ETSIÄ MIELEISESI AUTON MYÖS TILAUKSESTA! Kuutamotanssit Suomussalmen Nuorisoseurantalolla lauantaina 5.10.2019 klo 12–16. Kainuun aluejärjestö järjestää matkan Helsinkiin Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhliin 3.– 4.12.2019 Kulttuuritalolle. Vastuu virheistä ja huomautukset: Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. 8400 h.. Osallistumismaksu 15 €/hlö, sis. Ohjelmassa reipasta ulkoilua ja yhdessäoloa. Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 010 Yritysnumeroon soittaminen maksaa 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. Suomussalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Kerälän ympäristön maatalousnaiset ry. Artistina Sari Soini & Harmonia Lämpimästi tervetuloa! Järj. VIRTANEN AJAN SÄVEL Sitoutumaton – Sanomalehtien Liiton jäsenlehti 5.2.1965 Päätoimittaja......................... Tulostaso muodostui tällä melko hyväksi, sillä kolme koiraa kuudesta ylsi ykköselle. 044 332 5332 Toimitus: ............................... tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Ylä-Kainuun asiakaspalveluun. Tuoreen kankaan istutuskohteella muokkauksen vuosituotto on noin 3,5 prosenttia. Tiistaina 1. klo 14.30-16.30 JOKA TOINEN VIIKKO LAAKAMÄEN KOTILIHA Kari 050 441 4656 Suomussalmen Ajokoirakerhon sunnuntaina järjestämään ajokokeeseen osallistui kaikkiaan kuusi suomenajokoiraa. 0800 95505 MAHDOLLISET JAKELUHÄIRIÖT TILAUSHINNAT Jatkuva täystilaus (paperija digilehti) 12 kk maksuvälillä .....132,00 € 6 kk maksuvälillä .......72,00 € 4 kk maksuvälillä .......48,00 € 3 kk maksuvälillä .......36,00 € 2 kk maksuvälillä .......24,00 € Määräaikainen 12 kk 198,00 € (sis. Aikataulu to 3.10. 5587 kpl Kustantaja: ............................ 010 665 9014 Mediamyynti: ........................ Lähtö Ämmänsaaren linja-autoasemalta klo 15.00. Katso jutun videosisältö Katso lisää kuvia Avaa juttuun liittyvä linkki www.ylakainuu.fi K A T O H A M P A I S T O T A J U R I A H A A L E I L I H A R A V O I J A N M I E L I V A I V A M O A T A S K A R I S A I M A L A T U O A J O E T L A T V A A S A N A T M A T A A S I I L I E T L A V E S A A V U S T U S N A L L E U S V A E K A P P A L E E T A I R A M A R V E T K U R I O N T O T M A R I L A A T U A S U T U T S U U L A A K A T M U R T T A K A T I E A R K I A A M U T A S T O R R U U S U L A O S L A N A T E L A O S A K K A A T T U U L E T H A L U T U T U U N O H I S S A T A A R I T K I S A T O S O I T E O K J O S T O S I D A H O I L O N A K A A K K I P U O L I I T U N E N N U I N U A K A T K I O M A R S E E S V T A L O T S A A M E H A K A T A L O P E T U S V A S T E N E S I T Y S O T I N V I S A T E T O V A T D H H K A A O S A R T T U A V A I N K O A L A T F E N N I A O O L A N T I O L A A T K I N A T A R U O K O V I S T U K A S S I T K A A T A A R O N O K I U U T T U A N T I P A T I A E A A U K I O K O N S A I E V E R R A T A R A I K A A N I U K K A A N E E T S P A R T A R A I K K A A T D I E E T T I T E I P P I K I I L L E A N T T O A L A S T I T U O T T E E T Syyskuun ristikkoratkaisu Kuusamon muiKKua 6€/kg keskiviikkona 2.10. mennessä. sähköpostit: ....... PAM Ylä-Kainuu, os. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Ylä-Kainuussa. Kokeen ylituomarina toimi Pekka Halonen ja sihteerinä Mika Heikkinen. Ylä-Kainuulla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkinatutkimuk siin henkilötietolain mu kaisesti
Se on kuvauksia varten saanut pitää mestaruusviittaa ja kantanut sitä mielellään. Mukana oli yli 30 koiraa. Se kantaa jo tottuneesti mestaruusviittaa. Rapasen mukaan Jätkä on ollut selvästi ylpeä voiton jälkeen. Kisaan osallistui yli 30 koiraa isäntineen eri puolilta Suomea. Kisassa pyritään siihen, että kaikilla koirilla on mahdollisuus päästä linnulle. Kilpailussa tuli puolenkymmentä tilannetta, joissa kaksi tiputettiin. Jätkä on kehittynyt hiljalleen voittajaksi. Nyt 11-vuotias Jekku viettää ansaittuja eläkepäiviä kotona. Tornion peltokokeessa kaksi vuotta sitten se voitti saavuttaen 89 pistettä ja nousi avoimesta luokasta voittajaluokkaan. Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Kainuussa Sää vuosi sitten PUOLANKA HYRYNSALMI Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo SUOMUSSALMI Meteorologi Ilkka Alanko +7 +8 +8 +9 6 Keskiviikkona Torstaina Perjantaina Lauantaina +3°C 6 +2°C 6 +1°C 5 +1°C 3 Mäkiluoto +15,6 °C Saana ?4,7 °C Puuskissa voimakkaaksi yltyvää koillistuulta. Ohjaajan luvalla koira ajaa terävällä hyökkäyksellä piiloutuneen riistaeläimen liikkeelle, jonka jälkeen koiran on pysähdyttävä. Riistakoirakilpailu on vuosittain järjestettävä Saksanseisojakerho ry:n alaisten koirarotujen suomenmestaruuskilpailu. lokakuuta 2019 Juhani Mustonen juhani.mustonen@slpmedia.fi Suomussalmelainen Ossi Rapanen ja hänen karkeakarvainen saksanseisojansa Viliman DJ Jätkä tekivät onnistuneen kilpailumatkan Kalajoelle Riistakoira 2019 -kilpailuun. Nyt mestaruuden saavuttanut viiden vuoden ikäinen Jätkä on Kemijärveltä, mutta Rapasen vanhempi koira Vintiläntuulen Jekku haettiin Savukoskelta. Kokeessa tulee eteen oikeita metsästystilanteita. – Kasvattajien pitää olla rehellisiä. Jos koira ja saalis ovat ohjaajan näkymättömissä, on koiran omaaloitteisesti tai pillikutsulla tultava hakemaan ohjaaja paikalle, josta se riistaa löysi. Tätä ominaisuutta kutsutaan tiedottamiseksi. – Koiran kanssa metsästäminen on antoisaa. Rapanen kertoo, että Jätkä toimi moitteettomasti. Naisiakin on paljon harrastuksessa mukana. Riistaeläin piiloutuu lähellensä saapunutta koiraa ja näin ollen ohjaaja voi huoletta kävellä tilanteeseen ilman, että riista karkottuu. Päivälämpötila 7...10 astetta. Ossi Rapanen sanoo, että kasvattajan osuus on tärkeä. Juhani MusTonen Juhani MusTonen Viliman DJ Jätkä on arvonsa tunteva karkeakarvainen saksanseisoja. Isännälle tarjoutuu tilaisuus ampua, mutta koira saa lähteä noutamaan mahdollista saalista vasta ohjaajan annettua siihen luvan. Kotioloissa koirat ovat rauhallisia. Kilpailuun saavat osallistua aiemmin vähintään yhden voittajaluokan 1. Jekku on aikoinaan ollut Riistakoira-kilpailussa kakkosena. Ne ovat seurakoiria ja yleensä ystävällisiä vieraallekin. Voitto tuli, mikä merkitsi Suomen mestaruutta. Ossi Rapanen korostaa, että kaikki finaalin viisi koiraa ovat huippukoiria, ja erot ovat pienet. Pilvistä. Metsästystilanteessa ne keskittyvät täysin pyyntiin. Kilpailutoiminnassa saa paljon hyviä ystäviä, Rapanen kuvailee. Kilpailussa punnitaan koiran ja isännän yhteistyö. Kisa alkaa vaikka kello 9 aamulla ja saattaa kestää jopa Ossi Rapasen Viliman DJ Jätkä voitti Suomen mestaruuden Kalajoella. Voittajakoira on Lapin tunnettujen kanakoirakasvattajien Kilpimaiden kasvatteja. Kajaani Suomussalmi Kuhmo +7°C 3 +6°C 3 +8°C 3 ke to pe Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi 6 9 6 4 7 5 9 4 3 6 7 10 3 7 4 3 5 4 6 4 2 3 4 8 4 5 3 2 3 3 4 3 2 3 4 5 9 8 9 9 9 7 7 3 17 12 6 12. Toinen kennel on Kemijärvellä Jouni Kilpimaan ja toinen Savukoskella Kari Kilpimaan hoidossa. 16 YLÄ-KAINUU – Tiistaina 1. Riistakoirakilpailu ei ole hätäisen ihmisen hommaa. Rapanen sanoo, että saksanseisoja on parhaimmillaan yhdeksänvuotiaaksi saakka. Riistakoirien SM-kisan ykkönen iltaseitsemään, keli voi olla millainen tahansa. Ampumahiihdossa aikoinaan SM-palkintoja saanut Ossi Rapanen sai Kalajoelta mukaansa näyttävät palkinnot. Koira kulkee maastossa isännän edellä ja vainun saatuaan seisova kanakoira paikallistaa riistan ja osoittaa sen sijainnin seisonnallaan. Lapissa on tehty hyvää työtä ja saatu menestyviä koiria, Rapanen kertoo. Asenne pitää olla kohdallaan sekä isännällä että koiralla. Sen jälkeen rupeaa ikä painamaan. Illaksi runsastuvaa sadetta etelästä. palkinnon KAERkokeissa saavuttaneet koirat. Jätkä oli valmis keskittymään riistakoira-kisaan. Näiltä kasvattajilta on Rapanen saanut ennenkin hyviä koiria
Tas arumqui nissequi solorun tustio. RUOKA LähiT E E M A Erätaidot tuttuja naisille Ro cus dolupta ssunturi dolenihilia sequia cusam imagnatem faceped es es ut quiae de odigenist evenda con rem sitat. 5 Sadonkorjuun aika: kyssäkaalit kauppaan Aki Vola keräämässä kyssäkaaleja Timo Korhosen maatilalla Sotkamossa. TEEMA-LEHDET LÖYDÄT MYÖS MEDIAKAISTALTA WWW.MEDIAKAISTA.FI Koulunkäyntiä metsässä s. s. Aspienimposa volorporecto blatur. 5 Erätaidot tuttuja naisille Ro cus dolupta ssunturi dolenihilia sequia cusam imagnatem faceped es es ut quiae de odigenist evenda con rem sitat. s. 2 Lorem Occum ut essitat emporia que es voloria iuscia quiam ut eaquia voluptat. MARI HEIKURA
MARJATTA KURVINEN JARNO HILTUNEN. Historiatietoja viljelystä löytyy 1910-luvulta saakka. – Kuituhamppu on erittäin hyvä maanparannuskasvi, sillä saadaan lisättyä maahan orgaanisen aineksen määrää, lisää multavuutta ja kuohkeutta, maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgriasta kertoo. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! Tilauksesta hapanjuurileipiä HAPANJUURELLA LEIVOTTUA, ILMAN HIIVAA TIETENKIN! Leipälauantait kahvila Seurapiirissä. Kainuun ely-keskuksen taulukosta käy ilmi, että Kuhmossa on eniten maitotiloja koko Kainuussa. Ruoantuotanto ja metsätalous ovat ilman muuta tulevaisuuden aloja, joilla riittää työtä. Hamppua voidaan käyttää katteena puutarhoissa, eläinten kuivikkeena tai kompostikuivikkeena, siitä voidaan tehdä akustiikkapaneeleja, eristelevyä ja hamppubetonia. Meijeriin lähetetyn maidon määrässä edellä ovat Sotkamo ja Puolanka. Työ on itsenäistä, vastuullista, sitovaa ja samalla palkitsevaa. – Kyllähän tässä on tietynlaisia vivahteita, että mihin tämä on menossa. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. HAMPPU ON Kainuussa vanha viljelykasvi, ja sen viljelyala oli enimmillään maakunnassa noin 150 hehtaarin luokkaa. Automaattilypsynavetta tuottaa valtavasti tietoa. n Paltamon pilottiviljelmän kuituhamppu on kasvanut yli 2-metriseksi. Nuorten naisten yrittäjyys sai kipinän metsäalan ammattilaiselta. Hampun kasvuston ja juurimassan kokonaismäärä on paljon suurempi kuin monen muun viljelykasvin. Viljapelloilta Kettusella ei ole vielä tietoa, mutta hänelle on muodostunut kuva, että viljastakin saataisiin ainakin kohtalainen sato. – Tähän mahtuu 70 lypsävää, ja nuori karja tulee saman katon alle. – Maidon tuotantohinnoissa ei ole nähty nousuja, toteaa Kettunen. Niitä on kuutisenkymmentä päätä, kertoo työmaalla Tapio Komulainen . Yksi vaihtoehto on käyttää kuituhampusta valmistettuja esineitä muovin korvaajana ja käyttää siinä 3d-tulostusta. Kuhmossa kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, mistä kertovat parhaillaan käynnissä olevat kolme navettainvestointia. Tietokone raportoi eläinten lypsyllä käymisestä, ruokailusta ja terveydentilasta. Nyttemmin on käyty keskusteluja vapaan lehmän maidosta. Tiistai 1.10.2019 3 LÄHIRUOKA 2 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä MARJATTA KURVINEN Kari Kivivuori ja Pertti Karjalainen yrittävät käsivoimin vetää hamppukuitua poikki eikä se meinaa millään katketa, kunnes Kivivuori lopulta saa sitkeän kuidun napsahtamaan poikki. – Hamppu on aika vaativa viljelyolosuhteiden suhteen varsinkin kasvun alkuvaiheessa. Karjan määrissä puhutaan 120 – 130 eläimestä. KUSTANNUSTEN KASVU tuntuu myös maatiloilla, sillä tulopuoli ei ole kasvanut samaan tahtiin. – Pienellä porukalla ei pystytä isoja yksiköitä hoitamaan. – Ei meinannut löytyä sopivaa korjuukalustoa. Mutta ihan oikopäätä viljelyä ei voi käynnistää. Ihmistyö on kallista ja työmäärä iso. Kuituhampun viljely on tarkkaan säädeltyä ja viranomaiset tarkistavat, ettei kuituhamppuviljelmän kasveissa ole liikaa huumaavia ainesosia. KUHMO Meijerimaidon ja tilojen määrät Meijeriin lähetetty maito / 1000 l 1996: 12 590 2017: 12 462 2018: 12 265 Tilat / kpl 1996: 181 2017: 51 2018: 48 Keskimäärin litraa / tila /1000l 1996: 70 2017: 244 2018: 256 Lähde: Kainuun ely-keskus / maaseutupalvelut -yksikkö n Tapio Komulainen esittelee rakenteilla olevaa navettaa Tuomas Kettuselle. Esillä on perinteisen maanviljelyksen ohella asiaa kotipuutarhasta, uudenlaisesta pienyrittäjyydestä ja myös uusista mahdollisuuksista, joita perinteinen metsätalous tarjoaa. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. 040 413 9382 Kuituhamppu tulee takaisin Se sitoo hiiltä, parantaa maaperää ja voi korvata muovia ja puuvillaa. Näkisin, että automatiikan tuonti sinne (navettaan) on tulevaisuutta, Komulainen toteaa. Jo Karjalaisten viljelmällä huomaa, että kaikille maalajeille, kuten turvemaille, viljely ei sovi. Vaikka siemenkustannus on aika iso, nelisensataa euroa hehtaarilta, kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta 11 tonnia. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Kuitu on sitkeää ja sylttäytyy koneiden pyöriviin osiin, hän kertoo. Oikealla asenteella nuorille – niin tytöille kuin pojillekin – löytyy varmasti työtä kotiseudulta. MAATALOUDELLA menee Tuomas Kettusen mielestä kohtalaisesti jos katsotaan kokonaiskuvaa. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Siinä selvitetään, voisiko kuituhampun tuotantoketjun käynnistää Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Nyt, kun syksyn sato alkaa olla kellareissa, pakastimissa ja hillopurkeissa, on hyvä aika katsoa ympäröivää Kainuuta laajemmasta näkökulmasta: mihin kaikkeen meillä onkaan mahdollisuuksia. Tämä koulutti, opasti ja ohjasi nuoret hiljalleen metsätöihin. – Näyttäytyykö se myös tuottajapuolella hintojen nousuna. Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen. Kasvusto on matalaa turvemaalla, mutta sopivalla maalajilla kasvit ovat kasvaneet kesän aikana 2,5-metrisiksi. – Itsestä on kiinni, miten tiedon pystyy hyödyntämään. Tässä Lähiruoka-liitteessä katsotaan ympäröivää luontoa monesta eri näkökulmasta. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen sanoo tuottajien arvostuksen kuitenkin olevan heikko siinä suhteessa, mitä on laskettu maitotilallisten tuntipalkaksi. Alkutuotannon työt täyttävät nämä kriteerit täydellisesti. Sama malli toimisi epäilemättä myös Kainuussa ja kaikessa maaja metsätaloudessa. Jäljelle jäävien tilojen lehmämäärät ja sitä myötä myös tuotannon määrä tilaa kohden on kasvanut. Maatalousyrittäjän pitääkin olla sinut automatiikan kanssa. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Pellon laidalle kokoontuneet viljelijät sekä Luken ja ProAgrian asiantuntijat laskeskelevat jo tuottoa. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Keski-Euroopassa kuituhamppua viljellään jo kymmenien tuhansien hehtaarien alalla ja myös Kiinassa viljely lisääntyy. Ennen hampusta tehtiin lankaa, köysiä, tekstiilejä ja paperia. Tämänkaltaista automatiikkaa tarvitaan yksikkökokojen kasvaessa. – Eihän se pääse edes kolmeen euroon. 050 414 1253 Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. Hyrynsalmelainen Lassi Keränen kertoo, että hänen tilallaan on yhä osuus vanhaan hamppulikopaikkaan. Ollaan Paltamossa Markku ja Pertti Karjalaisen pellolla, jonne perustettiin uuteen kuituhampun viljelyhankkeeseen liittyvä pilottiviljelmä. Kati Hoppula kertoo, että heidän tilallaan kuituhampun viljelyä kokeillaan jo toista vuotta. Myönteiseksi signaaliksi Kettunen listaa sen, että hallitus aikoo pääomittaa lisää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Tutkimusten mukaan nuoria ei kiinnosta perinteinen kello 8–16 välillä tapahtuva kellokorttityö, vaan työltä kaivataan runsasta valinnanvapautta ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. Rakentamiseen käytettynä kuituhamppu on yhtä kestävä ratkaisu kuin puun käyttö, miettii Lassi Keränen ja ennakoi, että tämän ominaisuutensa ansiosta hampunviljelyyn voi tulla jonkinlaista tukea. 050 438 0972 Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Metsuritrion kokemukset ovat ainakin myönteiset! TIMO KYLLÖNEN Asenne ratkaisee myös maaja metsätalouden yrittäjyydessä Automatiikka tulevaisuutta lähiruoan tuotannossa JARNO HILTUNEN Maitotilojen määrä on Kuhmossa laskenut dramaattisesti 1990-luvulta, mutta kokonaislitramäärään sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Tehdään siitä näkkileipääkin. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kuituhampun korjuussa. Säilörehun osalta ensimmäinen sato oli Kettusen mukaan hyvä ja nautakarjanpitäjät ovat saaneet rehua asianmukaisesti. Valmis sen pitäisi olla lokamarraskuun vaihteessa. Kauppakatu 11, 87100 Kajaani ks.toimitus@kainuunsanomat.fi Päätoimittaja Sanna Keskinen, p. Esimerkiksi puulusikoiden sijaan voitaisiin tehdä hamppulusikoita. Yksi näistä navetoista sijaitsee Akonahden tilalla. – Heille, jotka viljelevät erikoiskasveja, hamppua voi hyödyntää välikasvina, suosittelee tutkija Kati Hoppula Luonnonvarakeskuksesta. HIILEN SIDONNASSA maaperään hamppu on myös erinomainen kasvi. Hampulla korvataan puuvillan viljelyä. Siitä saa myös elintarvikkeita, snackeja, rouhetta, öljyä ja näkkileipää. Muun muassa lohkon vesitalouden täytyy olla kunnossa, kertoo Maarit Partanen. 0400 456 848 Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. Vaikka kuituhamppupellossakin on huumaava tuoksu, huumausaineeksi kasvista ei ole. Opastavaa otetta ja kiinnostusta nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan esittelemiseen ei voi kuin tervehtiä ilolla. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. VAIKKA IHMISTYÖN tarve on vähentynyt, tarvitaan sitä edelleen esimerkiksi puhdistuksessa, ruokkimisessa ja vasikoiden hoidossa. Nyt sen käyttökohteet ovat paljon monipuolisempia. Rakenteilla on yhden robotin yksikkö, jossa automaatti hoitaa lypsämisen ja pitkälti myös eläinten ruokkimisen. Maarit Partanen, Lassi Keränen ja Kati Hoppula toteavat, että kuituhampun juuret ovat tehneet hyvää maan rakenteelle. Viljelyn kannattavuudesta ei kuitenkaan tarkkaa tietoa ole, ja sitäkin lasketaan vuoden 2020 syksyyn kestävässä hankkeessa. Erityisen kiinnostavaa luettavaa tässä liitteessä on kolmen nuoren naisen perustama Metsuritrio, joka tekee päivätyökseen täysipainoista metsurintyötä taimikon ja nuoren metsän hoidossa. Kotileipomo Sydänjuuri Nakertaja Puh. Lisäksi viljelyä kokeillaan Sotkamon Kuolaniementien varressa parilla tilalla. 044 332 5320 MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. On merkillepantavaa, että kolmikko tulee täysin perinteisten, vahvojen metsätalousalueiden ulkopuolelta, aivan pääkaupungin vierestä. – Paljon keskitytään seurantapuoleen, että eläimet voivat hyvin, Komulainen lisää. – Aika iso tuotto, laskee Lassi Keränen
– Hamppu on aika vaativa viljelyolosuhteiden suhteen varsinkin kasvun alkuvaiheessa. Viljelyn kannattavuudesta ei kuitenkaan tarkkaa tietoa ole, ja sitäkin lasketaan vuoden 2020 syksyyn kestävässä hankkeessa. – Itsestä on kiinni, miten tiedon pystyy hyödyntämään. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! Tilauksesta hapanjuurileipiä HAPANJUURELLA LEIVOTTUA, ILMAN HIIVAA TIETENKIN! Leipälauantait kahvila Seurapiirissä. Esimerkiksi puulusikoiden sijaan voitaisiin tehdä hamppulusikoita. Maarit Partanen, Lassi Keränen ja Kati Hoppula toteavat, että kuituhampun juuret ovat tehneet hyvää maan rakenteelle. Nuorten naisten yrittäjyys sai kipinän metsäalan ammattilaiselta. Lisäksi viljelyä kokeillaan Sotkamon Kuolaniementien varressa parilla tilalla. Automaattilypsynavetta tuottaa valtavasti tietoa. – Ei meinannut löytyä sopivaa korjuukalustoa. – Maidon tuotantohinnoissa ei ole nähty nousuja, toteaa Kettunen. 050 414 1253 Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. Alkutuotannon työt täyttävät nämä kriteerit täydellisesti. KUHMO Meijerimaidon ja tilojen määrät Meijeriin lähetetty maito / 1000 l 1996: 12 590 2017: 12 462 2018: 12 265 Tilat / kpl 1996: 181 2017: 51 2018: 48 Keskimäärin litraa / tila /1000l 1996: 70 2017: 244 2018: 256 Lähde: Kainuun ely-keskus / maaseutupalvelut -yksikkö n Tapio Komulainen esittelee rakenteilla olevaa navettaa Tuomas Kettuselle. Kuituhampun viljely on tarkkaan säädeltyä ja viranomaiset tarkistavat, ettei kuituhamppuviljelmän kasveissa ole liikaa huumaavia ainesosia. – Paljon keskitytään seurantapuoleen, että eläimet voivat hyvin, Komulainen lisää. Jo Karjalaisten viljelmällä huomaa, että kaikille maalajeille, kuten turvemaille, viljely ei sovi. Vaikka kuituhamppupellossakin on huumaava tuoksu, huumausaineeksi kasvista ei ole. Tiistai 1.10.2019 3 LÄHIRUOKA 2 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä MARJATTA KURVINEN Kari Kivivuori ja Pertti Karjalainen yrittävät käsivoimin vetää hamppukuitua poikki eikä se meinaa millään katketa, kunnes Kivivuori lopulta saa sitkeän kuidun napsahtamaan poikki. Ihmistyö on kallista ja työmäärä iso. 050 438 0972 Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. 0400 456 848 Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. Säilörehun osalta ensimmäinen sato oli Kettusen mukaan hyvä ja nautakarjanpitäjät ovat saaneet rehua asianmukaisesti. Yksi vaihtoehto on käyttää kuituhampusta valmistettuja esineitä muovin korvaajana ja käyttää siinä 3d-tulostusta. Siitä saa myös elintarvikkeita, snackeja, rouhetta, öljyä ja näkkileipää. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Hamppua voidaan käyttää katteena puutarhoissa, eläinten kuivikkeena tai kompostikuivikkeena, siitä voidaan tehdä akustiikkapaneeleja, eristelevyä ja hamppubetonia. MAATALOUDELLA menee Tuomas Kettusen mielestä kohtalaisesti jos katsotaan kokonaiskuvaa. 044 332 5320 MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Jäljelle jäävien tilojen lehmämäärät ja sitä myötä myös tuotannon määrä tilaa kohden on kasvanut. Nyt sen käyttökohteet ovat paljon monipuolisempia. Ennen hampusta tehtiin lankaa, köysiä, tekstiilejä ja paperia. Karjan määrissä puhutaan 120 – 130 eläimestä. Kotileipomo Sydänjuuri Nakertaja Puh. Hyrynsalmelainen Lassi Keränen kertoo, että hänen tilallaan on yhä osuus vanhaan hamppulikopaikkaan. Tutkimusten mukaan nuoria ei kiinnosta perinteinen kello 8–16 välillä tapahtuva kellokorttityö, vaan työltä kaivataan runsasta valinnanvapautta ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. Rakenteilla on yhden robotin yksikkö, jossa automaatti hoitaa lypsämisen ja pitkälti myös eläinten ruokkimisen. Pellon laidalle kokoontuneet viljelijät sekä Luken ja ProAgrian asiantuntijat laskeskelevat jo tuottoa. 040 413 9382 Kuituhamppu tulee takaisin Se sitoo hiiltä, parantaa maaperää ja voi korvata muovia ja puuvillaa. Rakentamiseen käytettynä kuituhamppu on yhtä kestävä ratkaisu kuin puun käyttö, miettii Lassi Keränen ja ennakoi, että tämän ominaisuutensa ansiosta hampunviljelyyn voi tulla jonkinlaista tukea. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Tietokone raportoi eläinten lypsyllä käymisestä, ruokailusta ja terveydentilasta. Ollaan Paltamossa Markku ja Pertti Karjalaisen pellolla, jonne perustettiin uuteen kuituhampun viljelyhankkeeseen liittyvä pilottiviljelmä. Kainuun ely-keskuksen taulukosta käy ilmi, että Kuhmossa on eniten maitotiloja koko Kainuussa. – Tähän mahtuu 70 lypsävää, ja nuori karja tulee saman katon alle. Niitä on kuutisenkymmentä päätä, kertoo työmaalla Tapio Komulainen . Keski-Euroopassa kuituhamppua viljellään jo kymmenien tuhansien hehtaarien alalla ja myös Kiinassa viljely lisääntyy. Metsuritrion kokemukset ovat ainakin myönteiset! TIMO KYLLÖNEN Asenne ratkaisee myös maaja metsätalouden yrittäjyydessä Automatiikka tulevaisuutta lähiruoan tuotannossa JARNO HILTUNEN Maitotilojen määrä on Kuhmossa laskenut dramaattisesti 1990-luvulta, mutta kokonaislitramäärään sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Vaikka siemenkustannus on aika iso, nelisensataa euroa hehtaarilta, kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta 11 tonnia. Historiatietoja viljelystä löytyy 1910-luvulta saakka. Maatalousyrittäjän pitääkin olla sinut automatiikan kanssa. MARJATTA KURVINEN JARNO HILTUNEN. – Pienellä porukalla ei pystytä isoja yksiköitä hoitamaan. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Hampulla korvataan puuvillan viljelyä. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kuituhampun korjuussa. – Heille, jotka viljelevät erikoiskasveja, hamppua voi hyödyntää välikasvina, suosittelee tutkija Kati Hoppula Luonnonvarakeskuksesta. Nyt, kun syksyn sato alkaa olla kellareissa, pakastimissa ja hillopurkeissa, on hyvä aika katsoa ympäröivää Kainuuta laajemmasta näkökulmasta: mihin kaikkeen meillä onkaan mahdollisuuksia. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. – Kuituhamppu on erittäin hyvä maanparannuskasvi, sillä saadaan lisättyä maahan orgaanisen aineksen määrää, lisää multavuutta ja kuohkeutta, maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgriasta kertoo. – Näyttäytyykö se myös tuottajapuolella hintojen nousuna. Kauppakatu 11, 87100 Kajaani ks.toimitus@kainuunsanomat.fi Päätoimittaja Sanna Keskinen, p. Tehdään siitä näkkileipääkin. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. KUSTANNUSTEN KASVU tuntuu myös maatiloilla, sillä tulopuoli ei ole kasvanut samaan tahtiin. – Kyllähän tässä on tietynlaisia vivahteita, että mihin tämä on menossa. Yksi näistä navetoista sijaitsee Akonahden tilalla. Tämä koulutti, opasti ja ohjasi nuoret hiljalleen metsätöihin. Näkisin, että automatiikan tuonti sinne (navettaan) on tulevaisuutta, Komulainen toteaa. Nyttemmin on käyty keskusteluja vapaan lehmän maidosta. Työ on itsenäistä, vastuullista, sitovaa ja samalla palkitsevaa. HIILEN SIDONNASSA maaperään hamppu on myös erinomainen kasvi. Oikealla asenteella nuorille – niin tytöille kuin pojillekin – löytyy varmasti työtä kotiseudulta. Mutta ihan oikopäätä viljelyä ei voi käynnistää. Ruoantuotanto ja metsätalous ovat ilman muuta tulevaisuuden aloja, joilla riittää työtä. Opastavaa otetta ja kiinnostusta nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan esittelemiseen ei voi kuin tervehtiä ilolla. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Kati Hoppula kertoo, että heidän tilallaan kuituhampun viljelyä kokeillaan jo toista vuotta. Valmis sen pitäisi olla lokamarraskuun vaihteessa. VAIKKA IHMISTYÖN tarve on vähentynyt, tarvitaan sitä edelleen esimerkiksi puhdistuksessa, ruokkimisessa ja vasikoiden hoidossa. Erityisen kiinnostavaa luettavaa tässä liitteessä on kolmen nuoren naisen perustama Metsuritrio, joka tekee päivätyökseen täysipainoista metsurintyötä taimikon ja nuoren metsän hoidossa. Sama malli toimisi epäilemättä myös Kainuussa ja kaikessa maaja metsätaloudessa. Meijeriin lähetetyn maidon määrässä edellä ovat Sotkamo ja Puolanka. Kuitu on sitkeää ja sylttäytyy koneiden pyöriviin osiin, hän kertoo. Muun muassa lohkon vesitalouden täytyy olla kunnossa, kertoo Maarit Partanen. Kuhmossa kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, mistä kertovat parhaillaan käynnissä olevat kolme navettainvestointia. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen sanoo tuottajien arvostuksen kuitenkin olevan heikko siinä suhteessa, mitä on laskettu maitotilallisten tuntipalkaksi. n Paltamon pilottiviljelmän kuituhamppu on kasvanut yli 2-metriseksi. Kasvusto on matalaa turvemaalla, mutta sopivalla maalajilla kasvit ovat kasvaneet kesän aikana 2,5-metrisiksi. Tässä Lähiruoka-liitteessä katsotaan ympäröivää luontoa monesta eri näkökulmasta. Viljapelloilta Kettusella ei ole vielä tietoa, mutta hänelle on muodostunut kuva, että viljastakin saataisiin ainakin kohtalainen sato. Myönteiseksi signaaliksi Kettunen listaa sen, että hallitus aikoo pääomittaa lisää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. On merkillepantavaa, että kolmikko tulee täysin perinteisten, vahvojen metsätalousalueiden ulkopuolelta, aivan pääkaupungin vierestä. HAMPPU ON Kainuussa vanha viljelykasvi, ja sen viljelyala oli enimmillään maakunnassa noin 150 hehtaarin luokkaa. – Eihän se pääse edes kolmeen euroon. Esillä on perinteisen maanviljelyksen ohella asiaa kotipuutarhasta, uudenlaisesta pienyrittäjyydestä ja myös uusista mahdollisuuksista, joita perinteinen metsätalous tarjoaa. Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen. Tämänkaltaista automatiikkaa tarvitaan yksikkökokojen kasvaessa. – Aika iso tuotto, laskee Lassi Keränen. Hampun kasvuston ja juurimassan kokonaismäärä on paljon suurempi kuin monen muun viljelykasvin. Siinä selvitetään, voisiko kuituhampun tuotantoketjun käynnistää Kainuussa ja Pohjois-Savossa
Ruoantuotanto kuluttaa noin 70 prosenttia maapallon makean veden varannoista, runsaasti ravinteita sekä energiaa ja hallitsee huomattavaa osaa, noin 50 prosenttia, maapinta-alasta. MARI HEIKURA Minna Rokolampi, Kajaani: Omalta pihalta saan kauneutta ja silmäniloa. Kuhmolaisen Ari Huotarin omistuksessa on 1 218 hehtaaria, ja valtakunnallinen sijoitus 84:s. Marttojen niksivalikoimaan kuuluvat erilaiset tavat hyödyntää pienetkin määrät tähteitä. Näin ollen ruoantuotannon hiilijalanjälkeen voikin vaikuttaa helpoiten vähentämällä hävikkiruoan määrää. KAINUUSSA TILANNE oli viime vuonna poikkeuksellinen tykkylumihakkuiden lisäksi myös siksi, että viime vuonna maakunnassa hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi Itämeren suurin ravinnekuormittaja on ympäröivien maiden maatalous. TIMO KYLLÖNEN n Kotitalouksilla on suuri vastuu hävikkiruoan määrän vähentämisessä. Pelkät tukkipuun ostajat eivät riitä, vaikka tukkipuusta saakin parhaan hinnan. UUSILLE SELLUTEHTAILLE olisi PohjoisSuomessa jo kestävien hakkuumahdollisuuksienkin vuoksi tilaa. Marttojen mukaan maailman kaikesta tuotetusta ruoasta kolmannes päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa. Esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. – Kainuun metsien kantohinnat ovat muutenkin olleet alavireiset. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia luonnonresursseja ja siten se kuormittaa ympäristöä. Puolankalainen Pasi Kanniainen omistaa 2 714 hehtaaria metsää ja sijoittuu sillä maan 12:nnelle sijalle. Jonkinlainen riski on myös se, että hakkuumääriä ruvetaan rajoittamaan ilmastonmuutoksen takia. Tänä vuonna tuli yllättävän hyvä sato, perunaa tuli erittäin hyvin. Kun rupeaa miettimään, niin on vähän laiskistuttu. METSÄKIINTEISTÖJEN kauppa on käynyt Kainuussa vilkkaana viime vuosina, ja markkinat ovat muun Suomen tapaan jopa ylikuumentuneet, vaikka Kainuussa metsämaan hinta onkin Uotilan mukaan vielä ollut kohtuullinen. Valtioneuvoston asetus koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Juttu perustuu Metsäkeskukselta saatuihin tietoihin. Lisäksi maatalous ja siihen käytettävät ravinteet ovat merkittävimpiä vesistöjen saastuttajia. Niiden pinta-ala oli yhteensä 11 599 hehtaaria. Luken laskelmassa metsän sijoitustuotto on jaettu viiteen osaan. Raija Seppänen, Suomussalmi: Perunaa, sipulia, porkkanaa, mansikoita, vadelmia, herneitä ja salaattia. LUONNONVARAKESKUS julkaisi metsän sijoitustuotosta tietoja vastikään. Sekä Suutari että Kanniainen ovat kartuttaneet metsäomaisuuttaan vielä viime suosinakin. MARJUT LEHTO KUHMOLAINEN Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. Se oli silti enemmän kuin vuosiin, sillä esimerkiksi vuosina 2012, 2013 ja vuonna 2015 tuotto oli Kainuussa miinusmerkkinen ja vielä huonompi kuin naapurimaakunnissa lähinnä kantohintojen laskun takia. Tukkipuun latvasta kertyy aina myös kuitupuuta, ja kun OMISTAJAT Vuonna 2016 seitsemän kainuulaista yksityistä omisti yli tuhannen hehtaarin metsätilan. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tykkylumituhoja korjattiin paljon eikä kyseisistä hakkuista saatu täyttä hintaa korkeiden korjuukustannusten ja puun laadun takia. Näyttää, että ainakin kuitupuun hintaan on selvästi vaikuttanut Kemijärven tehtaan sulkeminen, sanoo tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. SUOMALAISEN ruokahävikki on keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, eli yhteensä kotitalouksissa päätyy ruokaa jätteeksi 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Eila Huotari, Kuhmo: Perunoita kesämökkitontin perunamaalta ja kotipihasta viinimarjoja sekä kukkia koristeeksi. ESA UOTILA tehdään kuutio sahatavaraa, tulee lisäksi kuutio haketta, jolle pitäisi löytää Uotilan mukaan muitakin hyödyntämiskohteita kuin poltto energiaksi. Omakotitalon pihalla on nurmikkoa, pari kukkapenkkiä ja lumipalloheisi. POHJOIS-SUOMEN metsien heikompaa tuottoa Etelä-Suomeen verrattuna selittävät heikommat kasvuolosuhteet, eli hakattavaa hehtaaria kohti on vähemmän. Lähde: Iltasanomat 27.8.2019. Viime vuosi oli metsäsijoittajalle hyvä MARJATTA KURVINEN Vuoden 2018 korkeat kantohinnat nostivat puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton Suomessa korkeammalle kuin vuosiin, 13 prosenttiin. Metsän ostaminen Kainuusta millä hinnalla tahansa ei todellakaan ole kannattavaa. Neljänneksi eniten metsää koko maassa omistaa kajaanilainen Harri Suutari, 5 274 hehtaaria. Heistä yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omisti vuonna 2013 yhteensä 8 004 henkilöä, vuonna 2016 yhteensä 7507 henkilöä. Lisäksi on viinimarjapensaita. Vastaavasti Kainuussa pitää omistaa neljä kertaa enemmän metsää kuin Päijät-Hämeessä päästäkseen samaan tuottoon. Kainuulaisiakin pääsee vuosittain listalle mukaan, mutta ainakaan heidän kainuulaiset metsäomistuksensa eivät ole yhtä tuottoisia kuin vastaavat eteläisemmässä Suomessa. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksiköllä.. Kainuussa sekä tuotto, 8,4 prosenttia, että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon, 5,3 prosenttia, oli vuonna 2018 Suomen matalin. Kyse ei kuitenkaan ole ylihakkuista vaan siitä, että hakatun tukkipuun arvo on korkeampi kuin tilalle kasvavan kuitupuun arvo. Kolme niistä oli verotusyhtymää. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Nettokantorahatuloa Kainuuseen tuli viime vuonna noin 88,2 miljoonaa euroa, josta yksityismetsänomistajille noin 58,9 miljoonaa euroa. Maija-Liisa Kilpeläinen, Sotkamo: Perunna, herneitä, persiljaa, tillejä, muista yrttejä, viinimarjoja. Vuonna 2013 omistajia oli vielä yhteensä 13 148. Viinimarjoja. Kainuun metsien tulevan tuoton kannalta tärkeää on kantohinnan kehitys, mihin taas vaikuttaa se, kuinka lähellä puuta jalostetaan. Niistä neljän omisti joko yksi henkilö tai pariskunta. Seppo Pulkkinen, Kuhmo: Perunaa lähinnä ja lisäksi jonkin verran porkkanoita ja viinimarjoja. Tiistai 1.10.2019 5 LÄHIRUOKA 4 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Gallup: Mitä kaikkea saat omasta maasta. Neljälle uudelle sellutehtaalle puuta tuskin riittää, mutta ainakin kahdelle, sanoo Esa Uotila. JUHA NEUVONEN Kalevi Seppänen, Kajaani: Ennen saatiin perunat, mutta nykyään ei enää ole viljelty perunaa, kun kaupasta saa niin halvalla. ARKISTO: JUHA NEUVONEN A Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta. Vuonna 2013 yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko oli 42,4 hehtaaria, vuonna 2016 hieman suurempi, 43,4 hehtaaria. Myös kaupat tekevät oman osansa hävikin vähentämiseksi. Metsien inventointitietojen mukaan Kainuussa on hakattu viime vuosina noin 18 prosenttia vähemmän kuin kestävä hakkuumäärä olisi. Vastaava luku esimerkiksi vuonna 2016 oli noin 40,8 miljoonaa euroa. Lähde: Tilastokeskus SUURIMMAT Suomen sadan suurimman metsänomistajan listalla on useita kainuulaisia, mutta kahden vuoden takaiseen listaan verrattuna moni kainuulainen on pudonnut listalta. Väestönkasvu lisää ruoan tarvetta eli samalla se kasvattaa kuormitusta. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. Vaikka viime vuonna tuotto olikin korkea, Uotilan mukaan realistisempaa on laskea tuotto pitkällä tähtäimellä koko maassa neljän prosentin tasolle. Sotkamolainen Antti Kela on sijalla 69. Marttojen mukaan hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. – Mutta ei se nyt näytä kauhean todennäköiseltä, Uotila sanoo. Kuivaneet leivät taas voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Hyötypuutarhaa minulla ei ole. Liitto muistuttaakin, että omaa hiilijalanjälkeä on tehokkainta pienentää ruoankulutuksen muutoksilla. MARTTALIITON mukaan ruoantuotannon maankäytön tai vedenkäytön määrää ei voida juurikaan lisätä, sillä maailmassa on jo useita alueita, joissa kärsitään vesipulasta. Tilanne ei kuitenkaan ollut Kainuussa yhtä hyvä. JUHA NEUVONEN Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 ANTERO KOMULAINEN ANTERO KOMULAINEN Viimevuotisista tykkylumimetsien hakkuista ei saatu kunnon kantohintaa, ja muutenkin Kainuun kantohinnat ovat alakantissa verrattuna muuhun Suomeen. Uotilan mukaan ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää myöskään pitää omistuksessaan perintömetsiä, jos ei tiedä metsätaloudesta, metsällä ei ole tunnearvoa ja asuu metsäpalstasta kaukana. Hän omistaa 1 318 hehtaaria metsää. Kainuun metsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi silti vuonna 2018 eniten Suomessa, 36 prosenttia. Kainuussa yksityisiä metsänomistajia (henkilöitä, pariskuntia, verotusyhtymiä tai kuolinpesiä) oli vuonna 2016 yhteensä 12 412. Kaksi vuotta aiemmin yli tuhannen hehtaarin omistajia oli yhteensä viisi. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. – Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila. Tuhkaa on käytetty maarakennukTuhkan käyttöä voi lisätä huomattavasti KUHMOLAINEN Marttaliitto tiedottaa, että ruoantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön: ne aiheuttavat yhdessä noin viidenneksen koko hiilijalanjäljestämme. Samalla myös tämän ruoan tuotantoon käytetyt resurssit on kulutettu turhaan. Omenoita on niin paljon, ettei oikein tiedä, mihin niiden kanssa joutuu. Verotusyhtymien määrä oli hienoisessa laskusta 3 281:stä 3 221:een. MARI HEIKURA Raimo Huusko, Sotkamo: En paljon mitään. Hän arvioi, ettei pelkällä puun tuotannolla saada rahastojen ennustamaa seitsemän prosentin tuottoa vaan oletuksena lienee myös itse kiinteistön hinnan nousu. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan 1 863 metsätilaa, vuonna 2016 yhteensä 1 684 metsätilaa. Metsän omistamisen suurin epävarmuustekijä on puun kysyntä, mihin vaikuttaa se, tuleeko uusia sellutehtaita. Maarakennusja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. MARJUT LEHTO Tarja Mikkonen, Suomussalmi: Perunaa ja sipulia. On tullut todella hyvä sato, erityisesti perunasta. – Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä, Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento sanoi Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa syyskuussa. Ruoankulutus on ympäristöasia n Esa Uotila Lukesta epäilee, onko järkevää pitää omistuksessaan esimerkiksi perimäänsä metsää, jos asuu kaukana, ei tunne metsätaloutta eikä metsään ole tunnesiteitä. Näin ollen vuosittain julkistettavat listat maan suurimmista metsänomistajat antavat omaisuudesta vääristyneen kuvan. Viinimarjoja kyllä saadaan, ja omasta metsästä polttopuuta omiin tarpeisiin ja sieltäkin marjoja. – Kainuussa sijaitsee kaksi merkittävää puun ostaja, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy, ja niiden merkitys Kainuun metsätaloudelle on elintärkeä, sanoo Uotila. Metsää ovat Kainuusta ostaneet paljon myös metsäsijoitusrahastot, jotka lupaavat sijoittajille jopa seitsemän prosentin tuottoa
Neljänneksi eniten metsää koko maassa omistaa kajaanilainen Harri Suutari, 5 274 hehtaaria. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia luonnonresursseja ja siten se kuormittaa ympäristöä. Seppo Pulkkinen, Kuhmo: Perunaa lähinnä ja lisäksi jonkin verran porkkanoita ja viinimarjoja. Vastaava luku esimerkiksi vuonna 2016 oli noin 40,8 miljoonaa euroa. Kuivaneet leivät taas voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Verotusyhtymien määrä oli hienoisessa laskusta 3 281:stä 3 221:een. – Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila. Kainuussa yksityisiä metsänomistajia (henkilöitä, pariskuntia, verotusyhtymiä tai kuolinpesiä) oli vuonna 2016 yhteensä 12 412. Vastaavasti Kainuussa pitää omistaa neljä kertaa enemmän metsää kuin Päijät-Hämeessä päästäkseen samaan tuottoon. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa. JUHA NEUVONEN Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 ANTERO KOMULAINEN ANTERO KOMULAINEN Viimevuotisista tykkylumimetsien hakkuista ei saatu kunnon kantohintaa, ja muutenkin Kainuun kantohinnat ovat alakantissa verrattuna muuhun Suomeen. Vuonna 2013 yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko oli 42,4 hehtaaria, vuonna 2016 hieman suurempi, 43,4 hehtaaria. METSÄKIINTEISTÖJEN kauppa on käynyt Kainuussa vilkkaana viime vuosina, ja markkinat ovat muun Suomen tapaan jopa ylikuumentuneet, vaikka Kainuussa metsämaan hinta onkin Uotilan mukaan vielä ollut kohtuullinen. Esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. Viinimarjoja. Heistä yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omisti vuonna 2013 yhteensä 8 004 henkilöä, vuonna 2016 yhteensä 7507 henkilöä. Maija-Liisa Kilpeläinen, Sotkamo: Perunna, herneitä, persiljaa, tillejä, muista yrttejä, viinimarjoja. Kainuulaisiakin pääsee vuosittain listalle mukaan, mutta ainakaan heidän kainuulaiset metsäomistuksensa eivät ole yhtä tuottoisia kuin vastaavat eteläisemmässä Suomessa. Raija Seppänen, Suomussalmi: Perunaa, sipulia, porkkanaa, mansikoita, vadelmia, herneitä ja salaattia. – Mutta ei se nyt näytä kauhean todennäköiseltä, Uotila sanoo. ESA UOTILA tehdään kuutio sahatavaraa, tulee lisäksi kuutio haketta, jolle pitäisi löytää Uotilan mukaan muitakin hyödyntämiskohteita kuin poltto energiaksi. Uotilan mukaan ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää myöskään pitää omistuksessaan perintömetsiä, jos ei tiedä metsätaloudesta, metsällä ei ole tunnearvoa ja asuu metsäpalstasta kaukana. Marttojen mukaan maailman kaikesta tuotetusta ruoasta kolmannes päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa. Valtioneuvoston asetus koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Tänä vuonna tuli yllättävän hyvä sato, perunaa tuli erittäin hyvin. Kyse ei kuitenkaan ole ylihakkuista vaan siitä, että hakatun tukkipuun arvo on korkeampi kuin tilalle kasvavan kuitupuun arvo. SUOMALAISEN ruokahävikki on keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, eli yhteensä kotitalouksissa päätyy ruokaa jätteeksi 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Metsän omistamisen suurin epävarmuustekijä on puun kysyntä, mihin vaikuttaa se, tuleeko uusia sellutehtaita. Ruoantuotanto kuluttaa noin 70 prosenttia maapallon makean veden varannoista, runsaasti ravinteita sekä energiaa ja hallitsee huomattavaa osaa, noin 50 prosenttia, maapinta-alasta. UUSILLE SELLUTEHTAILLE olisi PohjoisSuomessa jo kestävien hakkuumahdollisuuksienkin vuoksi tilaa. Ruoankulutus on ympäristöasia n Esa Uotila Lukesta epäilee, onko järkevää pitää omistuksessaan esimerkiksi perimäänsä metsää, jos asuu kaukana, ei tunne metsätaloutta eikä metsään ole tunnesiteitä. Kun rupeaa miettimään, niin on vähän laiskistuttu. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. – Kainuussa sijaitsee kaksi merkittävää puun ostaja, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy, ja niiden merkitys Kainuun metsätaloudelle on elintärkeä, sanoo Uotila. Lähde: Tilastokeskus SUURIMMAT Suomen sadan suurimman metsänomistajan listalla on useita kainuulaisia, mutta kahden vuoden takaiseen listaan verrattuna moni kainuulainen on pudonnut listalta. Näin ollen ruoantuotannon hiilijalanjälkeen voikin vaikuttaa helpoiten vähentämällä hävikkiruoan määrää. Kolme niistä oli verotusyhtymää. Samalla myös tämän ruoan tuotantoon käytetyt resurssit on kulutettu turhaan. Kainuun metsien tulevan tuoton kannalta tärkeää on kantohinnan kehitys, mihin taas vaikuttaa se, kuinka lähellä puuta jalostetaan. Hyötypuutarhaa minulla ei ole. Hän omistaa 1 318 hehtaaria metsää. Kuhmolaisen Ari Huotarin omistuksessa on 1 218 hehtaaria, ja valtakunnallinen sijoitus 84:s. Viime vuosi oli metsäsijoittajalle hyvä MARJATTA KURVINEN Vuoden 2018 korkeat kantohinnat nostivat puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton Suomessa korkeammalle kuin vuosiin, 13 prosenttiin. Kaksi vuotta aiemmin yli tuhannen hehtaarin omistajia oli yhteensä viisi. Niiden pinta-ala oli yhteensä 11 599 hehtaaria. Sotkamolainen Antti Kela on sijalla 69. Tuhkaa on käytetty maarakennukTuhkan käyttöä voi lisätä huomattavasti KUHMOLAINEN Marttaliitto tiedottaa, että ruoantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön: ne aiheuttavat yhdessä noin viidenneksen koko hiilijalanjäljestämme. JUHA NEUVONEN Kalevi Seppänen, Kajaani: Ennen saatiin perunat, mutta nykyään ei enää ole viljelty perunaa, kun kaupasta saa niin halvalla. Jonkinlainen riski on myös se, että hakkuumääriä ruvetaan rajoittamaan ilmastonmuutoksen takia. – Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä, Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento sanoi Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa syyskuussa. Hän arvioi, ettei pelkällä puun tuotannolla saada rahastojen ennustamaa seitsemän prosentin tuottoa vaan oletuksena lienee myös itse kiinteistön hinnan nousu. Juttu perustuu Metsäkeskukselta saatuihin tietoihin. Metsän ostaminen Kainuusta millä hinnalla tahansa ei todellakaan ole kannattavaa. Lisäksi maatalous ja siihen käytettävät ravinteet ovat merkittävimpiä vesistöjen saastuttajia. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Omenoita on niin paljon, ettei oikein tiedä, mihin niiden kanssa joutuu. Liitto muistuttaakin, että omaa hiilijalanjälkeä on tehokkainta pienentää ruoankulutuksen muutoksilla. Metsien inventointitietojen mukaan Kainuussa on hakattu viime vuosina noin 18 prosenttia vähemmän kuin kestävä hakkuumäärä olisi. Maarakennusja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. MARI HEIKURA Minna Rokolampi, Kajaani: Omalta pihalta saan kauneutta ja silmäniloa. MARJUT LEHTO Tarja Mikkonen, Suomussalmi: Perunaa ja sipulia. Vaikka viime vuonna tuotto olikin korkea, Uotilan mukaan realistisempaa on laskea tuotto pitkällä tähtäimellä koko maassa neljän prosentin tasolle. Tukkipuun latvasta kertyy aina myös kuitupuuta, ja kun OMISTAJAT Vuonna 2016 seitsemän kainuulaista yksityistä omisti yli tuhannen hehtaarin metsätilan. Esimerkiksi Itämeren suurin ravinnekuormittaja on ympäröivien maiden maatalous. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksiköllä.. Eila Huotari, Kuhmo: Perunoita kesämökkitontin perunamaalta ja kotipihasta viinimarjoja sekä kukkia koristeeksi. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. Marttojen niksivalikoimaan kuuluvat erilaiset tavat hyödyntää pienetkin määrät tähteitä. Tilanne ei kuitenkaan ollut Kainuussa yhtä hyvä. TIMO KYLLÖNEN n Kotitalouksilla on suuri vastuu hävikkiruoan määrän vähentämisessä. Myös kaupat tekevät oman osansa hävikin vähentämiseksi. Puolankalainen Pasi Kanniainen omistaa 2 714 hehtaaria metsää ja sijoittuu sillä maan 12:nnelle sijalle. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Lähde: Iltasanomat 27.8.2019. Viinimarjoja kyllä saadaan, ja omasta metsästä polttopuuta omiin tarpeisiin ja sieltäkin marjoja. Se oli silti enemmän kuin vuosiin, sillä esimerkiksi vuosina 2012, 2013 ja vuonna 2015 tuotto oli Kainuussa miinusmerkkinen ja vielä huonompi kuin naapurimaakunnissa lähinnä kantohintojen laskun takia. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan 1 863 metsätilaa, vuonna 2016 yhteensä 1 684 metsätilaa. Luken laskelmassa metsän sijoitustuotto on jaettu viiteen osaan. Näin ollen vuosittain julkistettavat listat maan suurimmista metsänomistajat antavat omaisuudesta vääristyneen kuvan. On tullut todella hyvä sato, erityisesti perunasta. – Kainuun metsien kantohinnat ovat muutenkin olleet alavireiset. MARTTALIITON mukaan ruoantuotannon maankäytön tai vedenkäytön määrää ei voida juurikaan lisätä, sillä maailmassa on jo useita alueita, joissa kärsitään vesipulasta. Tiistai 1.10.2019 5 LÄHIRUOKA 4 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Gallup: Mitä kaikkea saat omasta maasta. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan. Neljälle uudelle sellutehtaalle puuta tuskin riittää, mutta ainakin kahdelle, sanoo Esa Uotila. Nettokantorahatuloa Kainuuseen tuli viime vuonna noin 88,2 miljoonaa euroa, josta yksityismetsänomistajille noin 58,9 miljoonaa euroa. Näyttää, että ainakin kuitupuun hintaan on selvästi vaikuttanut Kemijärven tehtaan sulkeminen, sanoo tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta. POHJOIS-SUOMEN metsien heikompaa tuottoa Etelä-Suomeen verrattuna selittävät heikommat kasvuolosuhteet, eli hakattavaa hehtaaria kohti on vähemmän. MARJUT LEHTO KUHMOLAINEN Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. Niistä neljän omisti joko yksi henkilö tai pariskunta. Lisäksi on viinimarjapensaita. Marttojen mukaan hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Väestönkasvu lisää ruoan tarvetta eli samalla se kasvattaa kuormitusta. KAINUUSSA TILANNE oli viime vuonna poikkeuksellinen tykkylumihakkuiden lisäksi myös siksi, että viime vuonna maakunnassa hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. ARKISTO: JUHA NEUVONEN A Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tykkylumituhoja korjattiin paljon eikä kyseisistä hakkuista saatu täyttä hintaa korkeiden korjuukustannusten ja puun laadun takia. Kainuussa sekä tuotto, 8,4 prosenttia, että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon, 5,3 prosenttia, oli vuonna 2018 Suomen matalin. Metsää ovat Kainuusta ostaneet paljon myös metsäsijoitusrahastot, jotka lupaavat sijoittajille jopa seitsemän prosentin tuottoa. Omakotitalon pihalla on nurmikkoa, pari kukkapenkkiä ja lumipalloheisi. Kainuun metsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi silti vuonna 2018 eniten Suomessa, 36 prosenttia. Vuonna 2013 omistajia oli vielä yhteensä 13 148. LUONNONVARAKESKUS julkaisi metsän sijoitustuotosta tietoja vastikään. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. MARI HEIKURA Raimo Huusko, Sotkamo: En paljon mitään. Sekä Suutari että Kanniainen ovat kartuttaneet metsäomaisuuttaan vielä viime suosinakin. Pelkät tukkipuun ostajat eivät riitä, vaikka tukkipuusta saakin parhaan hinnan. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön
Kiinnostus perunoita kohtaan kasvoi sitä myötä, kun Haataja etsi lisää tietoa netistä. Viime vuonna Haataja kokeili operaa, jota hän voi suositella jokamiehen lajikkeeksi. PERINTEISISTÄ LAJIKKEISTA Haatajalla oli viime kesänä kasvamassa kainuun mustaa. – Teemme pelkästään raivaussahalla eli taimikkoja hoidetaan perkaamalla ja harventamalla, sitten isompaan metsään tehdään ennakkoraivauksia. OMIKSI SUOSIKEIKSEEN Haataja nimeää makutestejä voittaneen annabellen sekä jessican. Se on aikainen lajike, joka kestää Haatajan mukaan hyvin kylmään maahan istutuksen. Vaikka muita ruokia on tullut koko ajan enemmän tarjolle, niin Korhonen uskoo, että perusruokana peruna säilyttää sijansa. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa käyttää sitä niin monipuolisesti, kun se antaisi mahdollisuuksia. Niinpä rupesimme tekemään näitä töitä yhdessä, Ella Hautaviita kertoo. Jari Hautaviita on paitsi opettanut heille metsätyön tekemisen, myös tsempannut ja kannustanut eteenpäin. AMMATTIVILJELYSSÄ lajikkeiden määrä on pienempi, Korhonen viljelee tällä hetkellä kolmea eri lajiketta. Se on jalostettu varhaisperuna timosta ja glooriasta. Korhonen arvelee, että tällä hetkellä on muotia tehdä ruokia itse ja se näkyy juuri näiden suosituksi nousevien ohjeiden myötä. Kolmikko on ihastunut metsäalalla työn vapaaseen luonteeseen, työaikojen itse määrittelemiseen sekä omanlaista motivaatiota tuoviin työkavereihin: Hautaviidat ovat sisaruksia ja Määttä on heidän lapsuudenystävänsä. Tiistai 1.10.2019 7 LÄHIRUOKA 6 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Kolmen nuoren naisen muodostama Metsuritrio nauttii metsätyön vapaudesta, luonnosta sekä mieluisista työkavereista. ELLA HAUTAVIITA kertoo, että Metsuritrio työskentelee Länsi-Uudenmaan suunnalla eli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. – Paljon on tällaisia nykyisin trendikkäitä ominaisuuksia, Haataja toteaa perunasta. Viljelyssä on keräkaalin lisäksi kyssäkaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. – Kaali on edullinen ja helppo raaka-aine, Korhonen toteaa. METSÄALAN historiasta johtuen metsässä työskentelemiseen liittyy mielikuva kuormittavuudesta. Korhosen mukaan kaupoissa oli alkukesästä jopa pulaa vihanneksista. Ollaan tehty erilaisia metsätöitä koulun ohella viikonloppuisin ja kaikki kesät seisluokalta eteenpäin, Ella Hautaviita kertoo. n Hyvässä kellarissa perunat säilyvät seuraavan vuoden huhtikuulle asti. Kaalien kysyntää ovat Korhosen arvion mukaan vähentäneet erilaiset salaatit, joita on tarjolla nykyisin paljon. Peruna on Korhosen mukaan hyvä ja edullinen perusruoka, eikä hän usko sen häviävän suomalaisesta ruokapöydästä, ei kotona, eikä lounaspaikoissa. Jussista Haataja kertoo, että se on viimeinen Suomessa jalostettu perunalajike. Kainuussa olosuhteet perunan viljelylle ovat Korhosen mukaan varsin hyvät. Korhosen tilalla viljellään myös keräkaalia, lanttua, naurista ja punajuurta sekä pienemmässä määrin joitakin muita vihanneksia. Perunan viljely ja puutarhan hoito on aina kuulunut Haatajan elämään, mutta 2000-luvulla hän kertoo perunan viljelyn runsastuneen ja jopa karanneen vähän käsistä. Nyt kuitenkin olen tyytyväinen tähän työhön ja aion jatkaa tätä niin kauan kuin kiinnostusta riittää ja tähän on mahdollisuus. Viime kesänä Haatajalla oli pellossa seitsemää eri lajiketta. Tärkeintä perunassa on maku MARI HEIKURA Seitsemästä eri lajikkeesta löytyy sopiva peruna jokaiseen tarkoitukseen. Metsätyö vaatii paljon sitä, mutta myös fyysistä kuntoa. – Tämä on se kuoriperuna, jota 1960ja -70-luvuilla syötiin läskisoosin kanssa. Hän lähettää muille omaa alaa etsiville nuorille terveisiä, että jos metsäalalle lähtee, niin paluuta ei ole. Kesäperunat ovat omassa pihassa, mutta talveksi varastoitavat lajikkeet kasvavat Ensilän palstalla. Hän käyttää sitä salaatteihin ja yksi mieluinen kaaliruoka on kaalilaatikko. Peruna on helppo kasvattaa, se vaatii vähän vettä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. – Toki olemme välillä miettineet sitä, että osataanko, mutta sitten on laitettu isälle kuvaa ja videota työkohteesta ja kysytty, miten sinä tämän tekisit. Se on huikeaa. Sitä ei hänen mukaansa kannata säikähtää. Lajikkeen Korhonen valitsee ammattiviljelyssä maalajin mukaan sekä sen mukaan mihin itse tykästyy. – Kaunis luonto, omat työajat ja rento, mutta fyysisesti rankka duuni vie mennessään, hän lupaa. Myös maisemaraivauksia mökinomistajille ja moottoritien liittymien välialueiden näkemäraivauksia, Ella Hautaviita luettelee. Hän kertoo, että metsäala liittyy hänen tulevaisuuteen tavalla tai toisella. Uusia lajikkeita täytyy välillä kokeilla ja ottaa hyviä viljelyyn. – Kyllä minua kiinnostavat muutkin metsäalan työt ja olen hakenut metsätieteitä lukemaan. n Anna Hautaviita (vas), Emilia Määttä ja Ella Hautaviita ovat Metsuritrio, joka työskentelee taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aina yhdessä. – Minun mielestäni siellä pärjää, oli sitten isokokoinen tai pienempi kaveri, kroppa kyllä tottuu työhön. Korhonen on myös huomannut, että aasialaista ruokaa tarjoavat ravintolat käyttävät paljon kaalia. – Isällä on iso rooli tässä, sillä hän on kannustanut silloin, kun on tuntunut, että onko tässä mitään järkeä. Hän korostaa sitä, että metsätyö sopii kaikille. Parhaat perunalajikkeet löytyvät kokeilemalla ja maistamalla. Kajaanilainen Hannu Haataja viljelee aarin palstallaan erilaisia perunoita ja kokeilee usein jotakin uutta. Juhannuksen aikaan herkuttelemaan pääsi jussilla, muita kesäperunoita ovat colomba ja annabelle. Kun sää oli kuiva ja kylmä, niin kasvu oli tavallista hitaampaa. – Moni menee työpäivän jälkeen luontoon rentoutumaan, mutta me saamme olla siellä aamusta alkaen. Kuvassa oikealla perinteinen lajike kainuun musta ja vasemmalla manteli. Perunan viljelijä Timo Korhonen Sotkamosta on sitä mieltä, että peruna ei ole menettänyt merkitystään. – Metsäpalvelu Hautaviita on isän yritys, jossa on oltu pienessä asti töissä. Kainuun mustaa on Korhonenkin joskus viljellyt, mutta kysyntä on varsin pientä ja satotasot uusia lajikkeita pienempiä, hän kertoo. Ella Hautaviita sanoo, että se on tietyssä mielessä väärä. METSURITRIO työskentelee taimikoilla ja varttuneemmissa metsissä. Kaalissa sitä on 36,8 mg ja salaatissa 4,5 mg. Triosta ainutlaatuisen tekee se, että sen muodostavat 20–25-vuotiaat Anna Hautaviita , Ella Hautaviita ja Emilia Määttä , jotka urakoivat Metsäpalvelu Hautaviita -yritykselle. – Se sopii luomu-viljelyyn ja kestää ruttoa oikein hyvin. Nuoret naiset eivät ole lukeneet alalle, vaan se on vienyt heidät mukanaan käytännön tekemisen kautta. Myöhempiä lajikkeita, joita Haataja näihin aikoihin pellosta nostaa ovat challange eli kalle, jessica, noblesse ja kainuun musta. – Minä valmistuin pari vuotta sitten ylioppilaaksi ja ajattelin pitää yhden välivuoden tekemällä metsätöitä. Tänä vuonna kaalin viljelyä on vaikeuttanut tuholaisten suuri määrä alkukesästä. PERUNA KUULUU perusruokana suomalaiseen ruokapöytään, mutta Haatajan mielestä se on hieman aliarvostettu. He ovat opiskelleet metsätyöt käytännön kautta tehtyään niitä kesätöinä 7.-luokkalaisista alkaen. Kesäperunat syödään suoraan pellosta ja hyvin säilyvät nostetaan syksyllä talveksi kellariin. Muut tämän hetken lajikkeet ovat jalostettuja, mutta aikaisemmin Haataja on kokeillut myös mantelia, joka Savossa tunnetaan jutkulana. MAKU ON Haatajalle ratkaiseva tekijä uusia lajikkeita kokeillessa. ”Metsä on huikea työpaikka” TIMO KYLLÖNEN Länsi-Uudellamaalla toimiva Metsuritrio tekee valtakunnallisesti uutteraa pioneerityötä raivatessaan sitkeästi vesovia vääriä mielikuvia metsätyön tekemisestä. Kaalin korjuu on käynnissä MARI HEIKURA n Kaalin menekkiin vaikuttaa paljon muun muassa ruokaohjelmien reseptivalinnat, kertoo viljelijä Timo Korhonen.. Hän sanoo, että metsäalalla ei ole juurikaan tullut vastaan naiskollegoja. Korhosen tilalla viljellään useita kaaleja, joiden korjuu on parhaillaan käynnissä. ELLA HAUTAVIITA Lajikkeista löytyy valinnan varaa ja kokeilemalla löytää oman suosikkinsa. – Jos jossakin on resepti punajuuresta, niin menekki kasvaa kaupoissa heti. Tekniikka ja jalostus kehittyvät koko ajan ja uudet lajikkeet ovat satoisampia ja paremmin taudin kestäviä kuin monet perinteiset. Toisaalta ajattelen niin, että kun on pienestä pitäen tehty tätä, niin samalla on karttunut jonkinlainen voima tehdä työtä. Paras perunahetki Haatajalla on alkukesällä, kun saa ensimmäiset oman maan potut lautaselle yhdessä sillin kanssa, tai pottumaitona. Se vaatii hänen mukaansa multavan maan, eikä tykkää hevosen lannasta, joka tekee perunoista helposti rupisia. – Teimme Instagram-tilin Metsuritrio-nimellä, koska halusimme tuoda esille sen, että myös nuoret tytöt voivat tehdä fyysistä työtä ja vieläpä metsässä, Ella Hautaviita sanoo. – Tätä kannattaa kokeilla, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. Haataja kasvattaa sen aluksi pussissa sisällä ja istuttaa taimena ulos, kun maa lämpiää. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Finelin vertailusta selviää, että keräkaalissa on energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa, kuitua keräkaalissa on 1,5 kertaa enemmän. Hautaviita kuvaa metsää ylipäätään ”huikeaksi työpaikaksi”. MARI HEIKURA MARI HEIKURA Kuluttajien käyttäytymistä ohjaa suuresti viljelijä Timo Korhosen mukaan erilaiset television kokkiohjelmat ja lehtien ruokajutut. Kaalin paremmuudesta salaatteihin verrattuna Korhonen arvelee, että siinä on enemmän ravintoaineita. – Kyse on enemmänkin henkisestä sisusta. NUORET tekevät selvää jälkeä metsässä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Rohkeasti vain unelmaa kohti, jos on yhtään kiinnostusta metsäalalle, Ella Hautaviita kannustaa. Kaalit menevät Korhosen tilalta vähittäiskauppaan. Anna ja Emilia taas ovat lähihoitajia, mutta eivät viihtyneet alalla. Silloin lajikkeena on kesäperuna jussi. Lisäksi valintaan vaikuttavat nopeakasvuisuus, taudinkestävyys ja säilyvyys. Satunnaisesti työt vievät heidät myös Satakuntaan Porin seudulle, josta perhe on lähtöisin. Niitä viljellään noin kahden hehtaarin alalla. Lisäksi he asuvat yhdessä. Syksyinen auringonpaiste vielä lämmittää selkää, kun Aki Vola ja Saila Dorofeeva ovat keräämässä kyssäkaaleja pellolta. Suurin ero kasvisten vitamiineissa on C-vitamiinin määrässä. Varsinkaan tyttöjen ei kannata ajatella, että en pysty siihen, koska olen nainen. Myös lounaspöydistä löytyy useimmiten jokin perunaruoka. Tällä hetkellä on menossa jo kolmas välivuosi
Korhonen on myös huomannut, että aasialaista ruokaa tarjoavat ravintolat käyttävät paljon kaalia. Kolmikko on ihastunut metsäalalla työn vapaaseen luonteeseen, työaikojen itse määrittelemiseen sekä omanlaista motivaatiota tuoviin työkavereihin: Hautaviidat ovat sisaruksia ja Määttä on heidän lapsuudenystävänsä. Tärkeintä perunassa on maku MARI HEIKURA Seitsemästä eri lajikkeesta löytyy sopiva peruna jokaiseen tarkoitukseen. MARI HEIKURA MARI HEIKURA Kuluttajien käyttäytymistä ohjaa suuresti viljelijä Timo Korhosen mukaan erilaiset television kokkiohjelmat ja lehtien ruokajutut. Kun sää oli kuiva ja kylmä, niin kasvu oli tavallista hitaampaa. – Teimme Instagram-tilin Metsuritrio-nimellä, koska halusimme tuoda esille sen, että myös nuoret tytöt voivat tehdä fyysistä työtä ja vieläpä metsässä, Ella Hautaviita sanoo. – Moni menee työpäivän jälkeen luontoon rentoutumaan, mutta me saamme olla siellä aamusta alkaen. Ella Hautaviita sanoo, että se on tietyssä mielessä väärä. OMIKSI SUOSIKEIKSEEN Haataja nimeää makutestejä voittaneen annabellen sekä jessican. Korhosen tilalla viljellään myös keräkaalia, lanttua, naurista ja punajuurta sekä pienemmässä määrin joitakin muita vihanneksia. – Kaali on edullinen ja helppo raaka-aine, Korhonen toteaa. – Teemme pelkästään raivaussahalla eli taimikkoja hoidetaan perkaamalla ja harventamalla, sitten isompaan metsään tehdään ennakkoraivauksia. Se vaatii hänen mukaansa multavan maan, eikä tykkää hevosen lannasta, joka tekee perunoista helposti rupisia. Kesäperunat syödään suoraan pellosta ja hyvin säilyvät nostetaan syksyllä talveksi kellariin. Myös lounaspöydistä löytyy useimmiten jokin perunaruoka. Lisäksi valintaan vaikuttavat nopeakasvuisuus, taudinkestävyys ja säilyvyys. Perunan viljely ja puutarhan hoito on aina kuulunut Haatajan elämään, mutta 2000-luvulla hän kertoo perunan viljelyn runsastuneen ja jopa karanneen vähän käsistä. Kajaanilainen Hannu Haataja viljelee aarin palstallaan erilaisia perunoita ja kokeilee usein jotakin uutta. Hän korostaa sitä, että metsätyö sopii kaikille. Myöhempiä lajikkeita, joita Haataja näihin aikoihin pellosta nostaa ovat challange eli kalle, jessica, noblesse ja kainuun musta. – Se sopii luomu-viljelyyn ja kestää ruttoa oikein hyvin. – Tämä on se kuoriperuna, jota 1960ja -70-luvuilla syötiin läskisoosin kanssa. – Tätä kannattaa kokeilla, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. Muut tämän hetken lajikkeet ovat jalostettuja, mutta aikaisemmin Haataja on kokeillut myös mantelia, joka Savossa tunnetaan jutkulana. Tekniikka ja jalostus kehittyvät koko ajan ja uudet lajikkeet ovat satoisampia ja paremmin taudin kestäviä kuin monet perinteiset. Paras perunahetki Haatajalla on alkukesällä, kun saa ensimmäiset oman maan potut lautaselle yhdessä sillin kanssa, tai pottumaitona. Tänä vuonna kaalin viljelyä on vaikeuttanut tuholaisten suuri määrä alkukesästä. Tiistai 1.10.2019 7 LÄHIRUOKA 6 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Kolmen nuoren naisen muodostama Metsuritrio nauttii metsätyön vapaudesta, luonnosta sekä mieluisista työkavereista. Nuoret naiset eivät ole lukeneet alalle, vaan se on vienyt heidät mukanaan käytännön tekemisen kautta. Kaalin korjuu on käynnissä MARI HEIKURA n Kaalin menekkiin vaikuttaa paljon muun muassa ruokaohjelmien reseptivalinnat, kertoo viljelijä Timo Korhonen.. Syksyinen auringonpaiste vielä lämmittää selkää, kun Aki Vola ja Saila Dorofeeva ovat keräämässä kyssäkaaleja pellolta. Toisaalta ajattelen niin, että kun on pienestä pitäen tehty tätä, niin samalla on karttunut jonkinlainen voima tehdä työtä. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa käyttää sitä niin monipuolisesti, kun se antaisi mahdollisuuksia. Kaalin paremmuudesta salaatteihin verrattuna Korhonen arvelee, että siinä on enemmän ravintoaineita. – Paljon on tällaisia nykyisin trendikkäitä ominaisuuksia, Haataja toteaa perunasta. ELLA HAUTAVIITA Lajikkeista löytyy valinnan varaa ja kokeilemalla löytää oman suosikkinsa. NUORET tekevät selvää jälkeä metsässä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. – Jos jossakin on resepti punajuuresta, niin menekki kasvaa kaupoissa heti. – Kyse on enemmänkin henkisestä sisusta. – Minä valmistuin pari vuotta sitten ylioppilaaksi ja ajattelin pitää yhden välivuoden tekemällä metsätöitä. Peruna on helppo kasvattaa, se vaatii vähän vettä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. PERUNA KUULUU perusruokana suomalaiseen ruokapöytään, mutta Haatajan mielestä se on hieman aliarvostettu. Anna ja Emilia taas ovat lähihoitajia, mutta eivät viihtyneet alalla. Triosta ainutlaatuisen tekee se, että sen muodostavat 20–25-vuotiaat Anna Hautaviita , Ella Hautaviita ja Emilia Määttä , jotka urakoivat Metsäpalvelu Hautaviita -yritykselle. Jussista Haataja kertoo, että se on viimeinen Suomessa jalostettu perunalajike. AMMATTIVILJELYSSÄ lajikkeiden määrä on pienempi, Korhonen viljelee tällä hetkellä kolmea eri lajiketta. Hän lähettää muille omaa alaa etsiville nuorille terveisiä, että jos metsäalalle lähtee, niin paluuta ei ole. – Metsäpalvelu Hautaviita on isän yritys, jossa on oltu pienessä asti töissä. Silloin lajikkeena on kesäperuna jussi. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Finelin vertailusta selviää, että keräkaalissa on energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa, kuitua keräkaalissa on 1,5 kertaa enemmän. Kaalissa sitä on 36,8 mg ja salaatissa 4,5 mg. Niinpä rupesimme tekemään näitä töitä yhdessä, Ella Hautaviita kertoo. n Hyvässä kellarissa perunat säilyvät seuraavan vuoden huhtikuulle asti. Suurin ero kasvisten vitamiineissa on C-vitamiinin määrässä. Se on huikeaa. Kaalien kysyntää ovat Korhosen arvion mukaan vähentäneet erilaiset salaatit, joita on tarjolla nykyisin paljon. Lisäksi he asuvat yhdessä. Parhaat perunalajikkeet löytyvät kokeilemalla ja maistamalla. – Toki olemme välillä miettineet sitä, että osataanko, mutta sitten on laitettu isälle kuvaa ja videota työkohteesta ja kysytty, miten sinä tämän tekisit. Viime vuonna Haataja kokeili operaa, jota hän voi suositella jokamiehen lajikkeeksi. Rohkeasti vain unelmaa kohti, jos on yhtään kiinnostusta metsäalalle, Ella Hautaviita kannustaa. Kainuun mustaa on Korhonenkin joskus viljellyt, mutta kysyntä on varsin pientä ja satotasot uusia lajikkeita pienempiä, hän kertoo. Varsinkaan tyttöjen ei kannata ajatella, että en pysty siihen, koska olen nainen. Kiinnostus perunoita kohtaan kasvoi sitä myötä, kun Haataja etsi lisää tietoa netistä. Viljelyssä on keräkaalin lisäksi kyssäkaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. Myös maisemaraivauksia mökinomistajille ja moottoritien liittymien välialueiden näkemäraivauksia, Ella Hautaviita luettelee. Vaikka muita ruokia on tullut koko ajan enemmän tarjolle, niin Korhonen uskoo, että perusruokana peruna säilyttää sijansa. Satunnaisesti työt vievät heidät myös Satakuntaan Porin seudulle, josta perhe on lähtöisin. MAKU ON Haatajalle ratkaiseva tekijä uusia lajikkeita kokeillessa. Kaalit menevät Korhosen tilalta vähittäiskauppaan. Hän sanoo, että metsäalalla ei ole juurikaan tullut vastaan naiskollegoja. Uusia lajikkeita täytyy välillä kokeilla ja ottaa hyviä viljelyyn. PERINTEISISTÄ LAJIKKEISTA Haatajalla oli viime kesänä kasvamassa kainuun mustaa. Niitä viljellään noin kahden hehtaarin alalla. Juhannuksen aikaan herkuttelemaan pääsi jussilla, muita kesäperunoita ovat colomba ja annabelle. Peruna on Korhosen mukaan hyvä ja edullinen perusruoka, eikä hän usko sen häviävän suomalaisesta ruokapöydästä, ei kotona, eikä lounaspaikoissa. Korhonen arvelee, että tällä hetkellä on muotia tehdä ruokia itse ja se näkyy juuri näiden suosituksi nousevien ohjeiden myötä. Kesäperunat ovat omassa pihassa, mutta talveksi varastoitavat lajikkeet kasvavat Ensilän palstalla. Se on aikainen lajike, joka kestää Haatajan mukaan hyvin kylmään maahan istutuksen. Hän kertoo, että metsäala liittyy hänen tulevaisuuteen tavalla tai toisella. – Kyllä minua kiinnostavat muutkin metsäalan työt ja olen hakenut metsätieteitä lukemaan. Nyt kuitenkin olen tyytyväinen tähän työhön ja aion jatkaa tätä niin kauan kuin kiinnostusta riittää ja tähän on mahdollisuus. Tällä hetkellä on menossa jo kolmas välivuosi. ELLA HAUTAVIITA kertoo, että Metsuritrio työskentelee Länsi-Uudenmaan suunnalla eli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. ”Metsä on huikea työpaikka” TIMO KYLLÖNEN Länsi-Uudellamaalla toimiva Metsuritrio tekee valtakunnallisesti uutteraa pioneerityötä raivatessaan sitkeästi vesovia vääriä mielikuvia metsätyön tekemisestä. METSURITRIO työskentelee taimikoilla ja varttuneemmissa metsissä. Viime kesänä Haatajalla oli pellossa seitsemää eri lajiketta. Ollaan tehty erilaisia metsätöitä koulun ohella viikonloppuisin ja kaikki kesät seisluokalta eteenpäin, Ella Hautaviita kertoo. Korhosen tilalla viljellään useita kaaleja, joiden korjuu on parhaillaan käynnissä. Kainuussa olosuhteet perunan viljelylle ovat Korhosen mukaan varsin hyvät. METSÄALAN historiasta johtuen metsässä työskentelemiseen liittyy mielikuva kuormittavuudesta. Lajikkeen Korhonen valitsee ammattiviljelyssä maalajin mukaan sekä sen mukaan mihin itse tykästyy. Korhosen mukaan kaupoissa oli alkukesästä jopa pulaa vihanneksista. n Anna Hautaviita (vas), Emilia Määttä ja Ella Hautaviita ovat Metsuritrio, joka työskentelee taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aina yhdessä. Kuvassa oikealla perinteinen lajike kainuun musta ja vasemmalla manteli. Metsätyö vaatii paljon sitä, mutta myös fyysistä kuntoa. Perunan viljelijä Timo Korhonen Sotkamosta on sitä mieltä, että peruna ei ole menettänyt merkitystään. Sitä ei hänen mukaansa kannata säikähtää. – Minun mielestäni siellä pärjää, oli sitten isokokoinen tai pienempi kaveri, kroppa kyllä tottuu työhön. – Kaunis luonto, omat työajat ja rento, mutta fyysisesti rankka duuni vie mennessään, hän lupaa. He ovat opiskelleet metsätyöt käytännön kautta tehtyään niitä kesätöinä 7.-luokkalaisista alkaen. Jari Hautaviita on paitsi opettanut heille metsätyön tekemisen, myös tsempannut ja kannustanut eteenpäin. Se on jalostettu varhaisperuna timosta ja glooriasta. Haataja kasvattaa sen aluksi pussissa sisällä ja istuttaa taimena ulos, kun maa lämpiää. – Isällä on iso rooli tässä, sillä hän on kannustanut silloin, kun on tuntunut, että onko tässä mitään järkeä. Hautaviita kuvaa metsää ylipäätään ”huikeaksi työpaikaksi”. Hän käyttää sitä salaatteihin ja yksi mieluinen kaaliruoka on kaalilaatikko
a. c. 6. 12. Astiaa koossa pitävät vanteet vedettiin kimpiastian päälle vannehaalla. Kun pellavakuidut puhdistettiin puisella vitimellä, alustana käytettiin kuikkaa eli tuppeen nyljetyn linnun nahkaa, joka käännettiin nurin ja täytettiin oljilla. 11. 1 a) kanahäkki, b) lehtiteline, c) heinähäkki, d) pinnasänky 2 a) leipäteline, b) tuulikello, c) pyykkiteline, d) juustonkuivausteline 3 a) kantopuu, b) istutuspuikko, c) kipukoukku, d) patavahti 4 a) saappaanpuhdistaja, b) ritsa, c) haka, d) kaulapuu 5 a) palvauspussi, b) kuikka, c) vastapaino, d) toissajoulun joulukinkku 6 a) lukko, b) kytkyet, c) kantokahva, d) lasten kaitsin 7 a) reikäleipämuotti, b) pelilauta, c) ristipistoteline, d) juustonpaistinkehä 8 a) leili, b) lämpöpullo, c) kelluke, d) koho 9 a) liuhta, b) paarmalätkä, c) viuhka, d) kaivonkatsomisvarpu 10 a) lehdespuukko, b) silavaveitsi, c) ojaviikate, d) lihakoukku 11 a) uuninpuhdistusrauta, b) rosollihakkuri, c) räkkirauta d) ihonkuorimaterä joulusaunaan 12 a) kanankantohäkki, b) suokengät, c) viljaonnen taikakalu, d) rapumerta 13 a) puiset palkeet, b) puintivarsta, c) pallopelin pelimaila, d) vannehaka 14 a) vanutuslauta, b) näkkileivän kuivausteline, c) pyykkilauta, d) nahkiaisten kuivausteline OIKEAT VASTAUKSET : 1. Leipäjuusto eli litteä juoksutusjuusto paistettiin säilyvyyden parantamiseksi avotulella paistotelineessä. 4. Telinettä on käytetty kehäjuustojen kuivaamiseen. a. b. 4. 5. b. 14. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintäja menekinedistämistoimenpiteisiin. 8. EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. KUHMOLAINEN Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. 10. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. b. 1. Räkkirautaa käytettiin nyljetyn eläimen nahan puhdistamiseksi rasvasta, joka olisi saanut nahan pilaantumaan. a. 2. Lattialle levitetttyä viljaa voitiin puhdistaa leyhyttämällä liuhdalla roskat ilmaan, minkä jälkeen jyvät kerättiin talteen ja roskat laskeutuivat takaisin lattialle pois kerättäviksi. Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna sata miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa. KAIKKI kuvien esineet ovat esillä Ennen koneita –näyttelyssä Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. 13. marjoja, vihanneksia, hunajaa, säilykkeitä, perunoita ja kalaa Lähiruokaa sinulle kainuun marketeista Meillä on yli 50 lähiruokatuottajaa. Tätä puista juustomuottia on voinut pyörittää telineessään, jotta juusto paistui tasaisesti. Kuivaamalla parannettiin juuston säilyvyyttä. Eväsjuomat sisältävää leiliä kannettiin kantopuulla. 14. d. 10 . Luomua edistetään isolla rahalla. d. EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintäja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa. 13. Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalousja ruoka-alan järjestöt. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. 5. a. Tiistai 1.10.2019 9 LÄHIRUOKA 8 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA lähiruokaa! On ilo tarjota laadukasta Vihannekset, juurekset ja yrtit Akonlahden Puutarha Lammenrannan Puutarha Parkinniemen Puutarha Jääskeläisen Puutarha Kajaanin Laatuperuna Lämpimät leivät Ämmän Leipä Kaesan Kotileipomo Hyvärisen Leipomo Porokylän Leipomo Pielispakari TUOREET KALAT Kainuun Kalatuote Hätälä Leivontatarpeet Hietalahden Luomutila Kinnusen Mylly Konappi makuelämykset Juntulan Luomutila Huuskolan Jäätelö Vaalan Juustola Vuokatin Viini Haapala Oregana Valkoliekki Poropetteri Kiantama Lisäksi muita LÄHIRUOKATUOTTAJIA jotka tuottavat mm. 3. Villasukkia vanutettiin hankaamalla niitä märkänä vanutuslautaan. Karjasuojassa karjan ruuaksi tarkoitetut heinät laitettiin heinähäkkiin, jolloin eläimet eivät sotkeneet niitä jalkoihinsa. 9. Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. Ojaviikatteella niitettiin ojan seinämissä kasvanut heinä. Yhdestä puusta koverretussa tynnyrimäisessä leilissä kuljetettiin juomaa kantamalla sitä kainalossa. – Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maaja metsätalousministeriöstä. 11. Näyttelyn esineet ovat peräisin toimintansa lopettaneesta Viikin maatalousmuseosta Helsingin yliopistosta ja ne siirrettiin valtakunnalliseen maatalouden erikoismuseoon Loimaalle 2019. d. b. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. 2. 3 . c. Navetassa eläimet kiinnitettiin kaulaan laitettavilla kytkyillä parteen tai seinään. 8. Kaulapuu eli sianhanko esti vapaana kulkevaa sikaa pujottautumasta aidan läpi pellolle. 7. c. 7. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille. Tunnetko entisajan maalaistaloon kuuluneet esineet. Myymme heidän tuottamaa lähiruokaa yli 2 000 000 kg vuodessa. 9. 12. Heinän keräämiseen suoniityiltä tarvittiin suokenkiä, jotta liikkuminen upottamilla soilla olisi ollut mahdollista. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat. 6
Yhdestä puusta koverretussa tynnyrimäisessä leilissä kuljetettiin juomaa kantamalla sitä kainalossa. 8. KAIKKI kuvien esineet ovat esillä Ennen koneita –näyttelyssä Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. Eväsjuomat sisältävää leiliä kannettiin kantopuulla. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. Räkkirautaa käytettiin nyljetyn eläimen nahan puhdistamiseksi rasvasta, joka olisi saanut nahan pilaantumaan. 13. 11. a. EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintäja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. Karjasuojassa karjan ruuaksi tarkoitetut heinät laitettiin heinähäkkiin, jolloin eläimet eivät sotkeneet niitä jalkoihinsa. 1 a) kanahäkki, b) lehtiteline, c) heinähäkki, d) pinnasänky 2 a) leipäteline, b) tuulikello, c) pyykkiteline, d) juustonkuivausteline 3 a) kantopuu, b) istutuspuikko, c) kipukoukku, d) patavahti 4 a) saappaanpuhdistaja, b) ritsa, c) haka, d) kaulapuu 5 a) palvauspussi, b) kuikka, c) vastapaino, d) toissajoulun joulukinkku 6 a) lukko, b) kytkyet, c) kantokahva, d) lasten kaitsin 7 a) reikäleipämuotti, b) pelilauta, c) ristipistoteline, d) juustonpaistinkehä 8 a) leili, b) lämpöpullo, c) kelluke, d) koho 9 a) liuhta, b) paarmalätkä, c) viuhka, d) kaivonkatsomisvarpu 10 a) lehdespuukko, b) silavaveitsi, c) ojaviikate, d) lihakoukku 11 a) uuninpuhdistusrauta, b) rosollihakkuri, c) räkkirauta d) ihonkuorimaterä joulusaunaan 12 a) kanankantohäkki, b) suokengät, c) viljaonnen taikakalu, d) rapumerta 13 a) puiset palkeet, b) puintivarsta, c) pallopelin pelimaila, d) vannehaka 14 a) vanutuslauta, b) näkkileivän kuivausteline, c) pyykkilauta, d) nahkiaisten kuivausteline OIKEAT VASTAUKSET : 1. c. 5. d. a. 12. marjoja, vihanneksia, hunajaa, säilykkeitä, perunoita ja kalaa Lähiruokaa sinulle kainuun marketeista Meillä on yli 50 lähiruokatuottajaa. b. Tunnetko entisajan maalaistaloon kuuluneet esineet. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa. 11. 3 . EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. 8. Kaulapuu eli sianhanko esti vapaana kulkevaa sikaa pujottautumasta aidan läpi pellolle. 3. 6. c. Telinettä on käytetty kehäjuustojen kuivaamiseen. Astiaa koossa pitävät vanteet vedettiin kimpiastian päälle vannehaalla. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. Ojaviikatteella niitettiin ojan seinämissä kasvanut heinä. 9. 7. a. Luomua edistetään isolla rahalla. Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. b. Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna sata miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa. a. Navetassa eläimet kiinnitettiin kaulaan laitettavilla kytkyillä parteen tai seinään. b. 14. 14. Villasukkia vanutettiin hankaamalla niitä märkänä vanutuslautaan. Leipäjuusto eli litteä juoksutusjuusto paistettiin säilyvyyden parantamiseksi avotulella paistotelineessä. 9. 10 . 5. Näyttelyn esineet ovat peräisin toimintansa lopettaneesta Viikin maatalousmuseosta Helsingin yliopistosta ja ne siirrettiin valtakunnalliseen maatalouden erikoismuseoon Loimaalle 2019. d. 12. c. Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalousja ruoka-alan järjestöt. 10. 2. 13. Kuivaamalla parannettiin juuston säilyvyyttä. 6. Heinän keräämiseen suoniityiltä tarvittiin suokenkiä, jotta liikkuminen upottamilla soilla olisi ollut mahdollista. 2. Myymme heidän tuottamaa lähiruokaa yli 2 000 000 kg vuodessa. b. Tiistai 1.10.2019 9 LÄHIRUOKA 8 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA lähiruokaa! On ilo tarjota laadukasta Vihannekset, juurekset ja yrtit Akonlahden Puutarha Lammenrannan Puutarha Parkinniemen Puutarha Jääskeläisen Puutarha Kajaanin Laatuperuna Lämpimät leivät Ämmän Leipä Kaesan Kotileipomo Hyvärisen Leipomo Porokylän Leipomo Pielispakari TUOREET KALAT Kainuun Kalatuote Hätälä Leivontatarpeet Hietalahden Luomutila Kinnusen Mylly Konappi makuelämykset Juntulan Luomutila Huuskolan Jäätelö Vaalan Juustola Vuokatin Viini Haapala Oregana Valkoliekki Poropetteri Kiantama Lisäksi muita LÄHIRUOKATUOTTAJIA jotka tuottavat mm. – Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maaja metsätalousministeriöstä. KUHMOLAINEN Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. Lattialle levitetttyä viljaa voitiin puhdistaa leyhyttämällä liuhdalla roskat ilmaan, minkä jälkeen jyvät kerättiin talteen ja roskat laskeutuivat takaisin lattialle pois kerättäviksi. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat. 7. 1. Kun pellavakuidut puhdistettiin puisella vitimellä, alustana käytettiin kuikkaa eli tuppeen nyljetyn linnun nahkaa, joka käännettiin nurin ja täytettiin oljilla. d. Tätä puista juustomuottia on voinut pyörittää telineessään, jotta juusto paistui tasaisesti. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintäja menekinedistämistoimenpiteisiin. 4. 4. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille
Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa. MAINOS Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. Se on puhdas valintakysymys. Tiistai 1.10.2019 11 LÄHIRUOKA 10 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Osta kotimaista. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta. KUUSELAN TILA SOTKAMO. Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan. Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa
Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. Se on puhdas valintakysymys. Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta. KUUSELAN TILA SOTKAMO. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. Osta kotimaista. Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. MAINOS Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Tiistai 1.10.2019 11 LÄHIRUOKA 10 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta
12 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA I säni ei käytännössä milloinkaan tehnyt meillä kotona ruokaa minun ollessani pieni. RUOKAMUISTO 4009/6052: Isän bravuuri KOTOISIA ruokamuistoja TARJOAA OMA K-MARKETISI. En tiedä vaikuttiko makuun se, että isä oli tämän tehnyt, mutta aivan erityisen herkulliselta maistui tämä ruoka. Eikä äiti kovinkaan usein käynyt missään omilla menoilla niin, että isäni tehtäväksi olisi jäänyt ruoanlaitto. Mutta kun isä joutui ruoanlaittohommiin, niin tarjolla oli hänen bravuurinsa (lue: ainut minkä hän osasi laittaa) eli paistetKUN ISÄ JOUTUI RUOAN LAITTO HOMMIIN, TARJOLLA OLI HÄNEN BRAVUURINSA tua makkaraa ja paistettuja kananmunia