Ylä-Satakunta 06.09.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Torstaina 5. syyskuuta 2013 . 17 jo 80 vuosikertaa sivu 13 sivu 10 sivu 14 Into Jokiniemi on Ylärin ensimmäinen kestotilaaja sivu 5
Uskottavan ja kestävän tiedonvälityksen vuoksi tämäkin on vain kestettävä. 5.9.2013 Niina Martikainen Ylä-Satakunta on tavannut juhlia viiden vuoden välein. Silloin punoitti naama muustakin kuin häpeästä. Aina ei suju kirjoittaminen, mutta myös lukeminen tuottaa joskus vaikeuksia. Roosevelt nimitetään Yhdysvaltain presidentiksi Saksan valtiopäivät antaa Hitlerille diktaattorin aseman Lontoon Hyde Parkissa marssii puoli miljoonaa ihmistä antisemitismiä vastaan Golden Gate -sillan rakentaminen alkaa San Fransiscossa King Kong -elokuva saa ensi-iltansa Ensimmäiset liikennevalot, joissa on painike jalankulkijoita, varten otetaan käyttöön Kööpenhaminassa Grönlannin päätetään kuuluvan Tanskalle hätävara päivän luvut Ylä-Satakunnan tilausrekisteristä: Ylä-Satakuntaa tilataan eli sen levikki on yhteensä 6 969 kappaletta. 2 . Toistaiseksi on kuitenkin mennyt mallikelpoisen hyvin. Olen joskus muuttanut 4H-yhdistyksen YHyhdistykseksi kirjoittaessani puhtaaksi toisen tekemää tekstiä. Ja nortti huulessa on toimitukseen sisälle turha yrittääkään. Enää ei tarvitse kompuroida pi- meässä komerossa filminkehityslitkupönttöjen seassa eikä vahtia munakellon kanssa filmin kehittymistä. E. Mannerheim nimitetään sotamarsalkaksi Franklin D. Juttuani Parkanon naisvoimistelijoista siteerattiin aikanaan Ikaalisten radiossa. Ensimmäisen juttuni kirjoitin koirakilpailusta. syyskuuta 2013 pääkirjoitus Lukijoiden juhlaa jo 80 vuotta Ylä-Satakunnan juhlarunokilpailun voittanut Marika Altintas sanoi haastattelussa, että hän halusi saada runollaan lukijan nauramaan tai ainakin hymyilemään. Ja siihen olette suurimmat syylliset te, hyvät lukijamme. Me luotamme siihen, että molemminpuolinen ilon tuottaminen jatkuu ja lukijasuhde kestää! Veli-Matti Heinisuo päätoimittaja-toimitusjohtaja muistojen lehtiön reunasta Vuonna 92 Ollessani ensimmäistä kertaa töissä Ylä-Satakunnan toimituksessa viime vuosituhannella tietokoneen ruudulla sykki vielä vihreä kursori. Eniten lehtiä menee Parkanoon, Karviaan ja Kihniöön, mutta osataan lehteä muuallakin lukea. Tässä listassa luetellaan paikkakunnat, joille menee kymmenen Yläriä tai enemmän. Parkano 2 734, Karvia 889, Kihniö 817, Tampere 353, Ikaalinen 223, Helsinki 157, Kankaanpää 120, Kuru 97, Jalasjärvi 92, Ylöjärvi 81, Pori 75, Kauhajoki 58, Vantaa 56, Nokia 49, Hämeenkyrö 45, Seinäjoki 42, Virrat 42, Turku 41, Jämijärvi 38, Pirkkala 29, Lempäälä 23, Kangasala 21, Jyväskylä 21, Honkajoki 20, Hämeenlinna 20, Kurikka 20, Nurmijärvi 19, Hyvinkää 18, Lahti 18, Vammala 17, Tuusula 17, Järvenpää 16, Ilmajoki 14, Noormarkku 14, Valkeakoski 13, Nurmo 13, Rauma 13, Kerava 11, Hattula 11, Ulvila 11, Keuruu 10, Peräseinäjoki 10, Riihimäki 10.. G. Minun piti kysyä tulokset puhelimitse ja jännitin soittoa maha ruikulla. Mutta miten sitä nyt toisten raapustuksista selvää saisi, jos ei omastansakaan? Sain kuitenkin kuulla häpeällisestä virheestäni toimituksessa pitkään. Siksi siellä joskus on sellaistakin, mikä ei lukijaa miellytä. Tyhjän paperin syndrooma vaivaa edelleen aika ajoin. ??? Kommelluksia sattui tuon tuostakin vuonna -92, kuten nykypäivänäkin. Joka päivä Lea räkätti minulle, että; nooh, onkos YH-yhdistyksessä nyt tapahtunut mitään uutta? Vielä 21 vuoden jälkeenkin asia nolottaa pikkuisen. Mutta sattuihan sitä mukavaakin. Torstaina 5. Toimittajan työn oleellisin asia on kuitenkin kohdata ihmisiä ja puhua heille. Vaikka paljon on muuttunut, on silti asioita, joita ei mennyt vuosituhat mukanaan vienyt. Vuonna 2011 nimittäin rohkaistuin jälleen kysymään toimituksesta harjoittelupaikkaa, ja olin hämmennyksekseni tuttujen asioiden äärellä. Ja kyllä se itsestäkin tuntuu muinaisaikaiselta se. Vuonna 1992 toimituksen pöytiä tukkivat kivikautiset IBM:t, puhelimet olivat johdolla kiinni seinässä, kameroissa oli filmirulla ja lehteä taitettiin käsin. Toimituksessa sauhusi silloin vielä kynien lisäksi tupakki, mikä nyt ainakin kuvastaa mennyttä aikaa. Paljon on parissakymmenessä vuodessa muuttunut. Nyt menneisyyden sykkivä silmä on muuttunut mustaksi viivaksi, ja puhelimet taskussa kannettaviksi tietokoneiksi. Tietoakaan ei tarvitse etsiä enää kirjaston kirjoista, jos ei halua. Nyt on Google, joka avaa portit loputtomaan tiedonkeruuseen. Finder on korvannut puhelinluettelon, luukku.com huolehtii postistani ja kaikki maailman lehdet ovat ulottuvillani yhdellä klikkauksella. Toimituksessa pidetään nykyään viikottain palavereja, joissa juttuideoita pyöritellään tai sitten ei. Roosevelt yritetään murhata Franklin D. Tänä vuonna, kun 80 vuotta ensimmäisen Parkanon Sanomien ilmestymisestä tuli täyteen, olemme järjestäneet monenmoista. Ylä-Satakunta ei tästä tee poikkeusta. Jouduin soittamaan haastateltavalle ja kyselemään asiat uudelleen. Muistankin pohtineeni, että mitä oikein luulen tekeväni. tulevaisuutensa suhteen. Hän sanoi myös, että Ylä-Satakunnasta tullut puhelinsoitto kisan voitosta teki hänet itsensä todella iloiseksi. Tästä on ollut kyse Ylä-Satakunnan tekemisessä kaikkien taaksejääneiden vuosikymmenten ajan. Lukijasuhteesta, joka tuottaa molemmille osapuolille iloa. Oman paikallislehden merkityksestä puolestaan kertoo se, että aina ei ilon tuottamisessa onnistuta. Jollain tapaa juuri se vihreä silmä on jäänyt mieleen ja muistuttaa tyhjän paperin syndroomasta. Kaikille nykyajan vempaimiin tottuneille vihreä kursori kuvastanee huonoa scifiä. Eräänkin kerran kävin tekemässä syntymäpäivähaastattelua, ja kirjoitin tohkeissani muistiinpanoja lennokkaalla otteella. Kun tuli aika kirjoittaa juttu puhtaaksi, muistiinpanot olivat täyttä siansaksaa, joista en päässyt tolkkuun. Lumoutuneena katselin, kun hän söi elokuvan kuvaustauolla soppaa. ??? Vuonna 92 olin ensimmäisinä päivinäni toimituksessa tietenkin hy- vin hermostunut ja arka. Hienointa on, että kaikella on ollut hyvä suosio. Esimerkiksi lokakuussa etelän aurinkoon lukijamatkalle lähtee yli 40 Ylä-Satakunnan lukijaa. Uskallankin väittää, että jos on lehden tekeminenkin usein juhlallista, tuottaa Ylä-Satakuntakin lukijoilleen tämän tästä juhlahetkiä. Marika Altintaksen mielestä näitä hetkiä on kaksi kertaa viikossa, mutta että useamminkin lehti saisi tulla! Paperille painetut lehdet, kuten moni muukin ala, ovat koko ajan ?liipaisimella. Ensimmäinen työpäivä jännitti, hirvitti, ja puhelimeen puhuminen oli yhtäkkiä taas tosi vaikeaa. Kirsi Niemi 1933 Merkkivuonna tapahtui Parkanon Sanomat perustetaan Kurun Sanomat perustetaan Kihniön suurmetsäpalo Pori?Haapamäki-radan rakentaminen alkaa Uuno Kailas, Robert Kajanus ja Pekka Halonen kuolevat Teija Sopanen, Yoko Ono, Joan Collins, Jukka Virtanen, Heikki Hietamies, Ragni Malmstén, Jörn Donner ja Japanin keisari Akihito syntyvät VPK perustetaan Pirkka-lehti perustetaan Alkoholiliike laskee myyntiin 35-prosenttisen Karhuviinan C. Eräällä juttukeikalla pääsin samaan tilaan myös itsensä Vesa-Matti Loirin kanssa. Ei ole yhdentekevää se, mitä lehden sivuilla lukee
3 Parkanon Sanomat näytenumero 20.5.1933 KIITOS KESTOTILAAJILLEMME ! Paikallislehti Ylä-Satakunta on kimalteleva timantti monilla mittareilla mitattuna. Yksi merkittävimmistä on tilaajauskollisuus. Harva lehti pääsee samaan: kihniöläisistä 86 %, parkanolaisista 82 % ja karvialaisista 74 % on lehden tilaajia! Juhlavuoden kunniaksi haluamme palkita kestotilaajamme. Torstaina 5. Oheisen kupongin palauttamalla voitte lahjoittaa Ylä-Satakunnan neljäksi viikoksi sellaiselle ystävällenne, jolle lehteä ei vielä tule. Terveisin, ja 80-vuotiaan Ylä-Satakunnan puolesta kiittäen Veli-Matti Heinisuo, päätoimittaja-toimitusjohtaja Parkanontie 63, 39700 Parkano PEH=QGOAP?UH=O=P=GQJP= ? L SSS UH=O=P=GQJP= ? ? Lahjoitan ystävälleni Ylä-Satakunnan neljäksi viikoksi maksutta Kirjoita alle selvästi omat yhteystietosi sekä ystäväsi nimi ja täydellinen osoite. Postita kortti 20.9.2013 mennessä, postimaksu on jo maksettu. Muista kertoa lahjalehdestä lahjan saajalle etukäteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden lahjoittaja Asiakasnumero Nimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka . syyskuuta 2013 . )ÌU@¼P =OE=G=OJQIANKJ H=OGQOP=OE P=E 6H¼ 0=P=GQJP=OE KOKEPAGAJP¼OP¼ Lahjalehden saaja Nimi Lähiosoite Postinumero -QDAHEJ Postitoimipaikka )AD@AJ O==F= KJ =HHA RQKPE=O Lahjatilaus on voimassa kotimaassa talouteen johon ei vielä tule lehteä. Tarjous ei koske ulkomaille lähetettäviä lehtiä. Lahjatilaus alkaa noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun kortti on saapunut konttoriimme. Samaan osoitteeseen lähetetään vain yksi lahjajakso. Tietoja voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tunnus 5005559 00003 Vastauslähetys
Sokerina pohjalla ovat lyhyet ja ytimekkäät uutiset. Altintas muutti 17-vuotiaana Parkanosta Pohjanmaalle ja sieltä edelleen Virroille, jossa hän on asunut vuodesta 1997 alkaen. . Ylä-Satakunnan henkilökunnasta ja kesätyöntekijöistä 14 luki kaikki saapuneet runot, ja valinta osui ylivoimaisesti Marika Altintaksen runoon TTpäivät. Pappa luki Ylä-Satakuntaa ääneen Parkanossa syntyneen Marika Altintaksen lapsuusmuistot vievät Linnankylään, jossa myös syntyi Ylä-Satakunta -paikallislehteen tärkeä side, joka ?Kun postiauto oli tullut, isoisänikin lähti mopo keulien hakemaan postia, ja nimenomaan Ylä-Satakuntaa.? on kestänyt tähän päivään asti. . 4 . Silloin uutisoitiin sähköjen tulosta kylän perukoille. . He eivät tienneet, ketkä olivat runojen kirjoittajat. Voittajaruno sai seitsemän ykkössijaa, kolme kakkossijaa ja kaksi kolmossijaa, ja siten 29 pistettä. Hopealle sijoittunut runo sai 19 pistettä ja kolmanneksi sijoit- tunut 16 pistettä. Ylä-Satakunta julkaisee tulevissa numeroissaan mahdollisesti muutakin runokisan satoa. Voittajakolmikko on kutsuttu syyskuun alkupuolella Parkanon kirjastossa pidettävään kahvihetkeen, jossa myös ojennetaan palkinnot. Ylä-Satakunta onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia osanottajia. Parkanon Sanomat Parkanon Seutu Ylä-Satakunta Kolmekymmentäluvun alussa nuolivat Nerkoon suuren metsäpalon liekit maata. Isä syntyi samana päivänä kuin metsät paloivat karrelle. Mamma ja pappa olivat siunauttaneet liittonsa jo aiemmin. Torpat kasvoivat taloiksi, teitä ja siltoja rakennettiin. Sota. Kuolinilmoituksia sivukaupalla. Kotirintamalla riitti töitä. Syntyivät suuret ikäluokat. Yhteiskuntaa rakennettiin: kouluja, pankkeja, tehtaita. Torilla vaihtui tavara, ja kuultiin tuoreimmat uutiset. Pyrittiin oppikouluun. Kukitettiin ylioppilaita, lähdettiin maailmalle. Uusi asema vihittiin. Säät ja viljasadot luettiin lehdestä. Maalaiskunta kasvoi kauppalasta kaupungiksi. Seurakuntatiedoissa syntyneet ja kuolleet, paikallisuutisissa oman seudun tapahtumat. Arjessa mukana! Sirpa Sievi-Korte Yhdessä on yksi suuri puu, joka on juurtunut lujasti Parkanon maan multaan. Levittänyt siitä oksansa laajalle alueelle. Luoden niihin uusia silmuja, lehtiä, oksia --- ideoita uudenlaisen ilmaisun ilmeen. Löytänyt ihminen ihmiselle tavoittamisen ilon onnen kiireen surun ja hiljaiset hetket, asioitten ajankohtaisuuden. Sen puun suojassa on lupa olla odottavalla mielellä, tämän ajan nopeatempoisuuden ja muutospaineitten keskellä, tietokoneitten vallatessa alaa. Sen puun suojassa odotamme, että saamme lukea lehtemme niin kuin tähänkin asti, omakohtaisin kokemuksin etsien ja löytäen arkea ja juhlaa. Helmi Luodetlahti. Tämä henkilö joutuu kohtaamaan useammatkin odottavat katseet ja myös kuulemaan sormien koputuksia pöytään, veistelee Marika Altintas ja kertoo tiistaisen haastattelun päätteeksi olevansa juuri lähdössä kohti kirjastoa ?repimään Ylä-Satakunnan jonkun käsistä?. ?Enää en kirjoita saunanpesää varten? Juhlarunokisaan osallistuminen oli Virroilla asuvalle Altintakselle tärkeä käännekohta. Toiseksi sijoittui karvialainen Sirpa Sievi-Korte ja kolmanneksi seinäjokelainen Helmi Luodetlahti. Tuomariston jäsenet antoivat kukin kolmelle parhaalle pisteitä 3, 2 ja 1. Siinä olisi Vireenikin jäänyt kakkoseksi. Todellisuudesta kummunnut runo onnistui tavoitteessaan. Mutta ihan todellisuudesta runo kertoo. Vaikka kouluaikojen ainoat hyvät numerot todistukseen tulivat juuri ainekirjoituksesta, ovat runot tähän asti menneet pöytälaatikkoon. . syyskuuta 2013 ?Oli suuri kunnia voittaa kilpailu. Raadin luettavaksi saapui määräpäivään mennessä 13 runoa. Parhaaksi lehtitalon väestä koostuva 14-jäseninen tuomaristo arvioi Marika Altintaksen runon TT-päivät. Lehden sivuilla on hänen mielestään harvoin riitelyä. Tästä eteenpäin olen ajatellut kirjoittaa runojen lisäksi ainakin laulun sanoja.? TT-päivät Sadanmetrin ennätyksen pari kertaa viikossa teen, ne on tiistai ja torstai, kun juosten postilooralle meen. Lehden itselle kokonaan varaan, jos joku sitä pyytää, niin vastaan haraan. Täyttä asiaa on joka sana, myyntipalstalta Sulle tarpeeseen vaikka halpa lana. Kasikymppinen paras paikallislehti, minähän se olin taas, joka ensin laatikoille ehti. Kiitän ja kumarran tekijöitä syvään, lukijan hommana vain tarttua on tiedonjyvään. Yksi toive vain on mulla, sais Ylä-Satakunta vaikka joka päivä tulla. Marika Altintas Lapsuuden pikajuoksunäytöksistä juhlarunon ainekset Ylä-Satakunta Veli-Matti Heinisuo Kun kilpailu Ylä-Satakunnan juhlarunon löytämiseksi julkistettiin, Marika Altintas näki heti silmissään nopeusennätyksiä. . Lehtileike on minulla visusti tallessa, ja samaan talteen laitan nyt tämän runokilpailun voittamisesta kertovan uutisenkin. Marika Altintas sanoo YläSatakunnan juttujen jättävän lukijalleen hyvän mielen. Torstaina 5. Häpeily ei kannata, eikä varsinkaan omien runojen käyttäminen sytykkeenä. Marika Altintas rohkaisee kaikkia runojen kirjoittamisesta kiinnostuneita tarttumaan kynään ja tuomaan työt julki. TT-päivät vakuutti runoraadin Ylä-Satakunta Veli-Matti Heinisuo 80-vuotiaan Ylä-Satakunnan kunniaksi järjestetty runokilpailu sai yhdeksän lukijaa tarttumaan kynään. Olen nähnyt monia 100 metrin juoksuennätyksiä tehdyn jo lapsuudessani ja nuoruudessani ympäri Parkanoa ja Kihniötä, kun postiauton tultua ihmiset lähtivät rynnimään kohti postilaatikkoa. Kun postiauto oli tullut, isoisänikin lähti mopo keulien hakemaan postia, ja nimenomaan Ylä-Satakuntaa. Marika Altintas kertoo halunneensa tehdä sellaisen juhlarunon, joka hymyilyttäisi lukijaa, tai jopa naurattaisi. . Aina se siellä jo jonkun käsissä on. Voitto antoi kyllä sen verran rohkeutta ja hienon fiiliksen, että enää en runojani saunanpesää varten kirjoittele! Oli suuri kunnia voittaa kilpailu. Tästä eteenpäin olen ajatellut kirjoittaa runojen lisäksi ainakin laulun sanoja. Hän kannustaakin kaikkia kirjoittamisesta kiinnostuneita olemaan rohkeita. Nykyisin luen Ylä-Satakunnan tiistaisin ja torstaisin Virtojen kirjastossa. Pappani Tauno Haukkaluoma luki Ylä-Satakuntaa ääneen. Pääsipä pieni tyttönen rakkaan isoisänsä kanssa edellisen kerran Ylä-Satakunnan sivuillekin 70-luvun puolivälissä
tammikuuta Harjavaltaan muuttanut nuori mies soitti Ylä-Satakuntaan ja halusi tehdä kestotilauksen uudelle kotipaikkakunnalleen. Se ei kuitenkaan heti onnistunut. (03) 448 2400, 448 5123. Lehti on tullut hänelle 51 vuotta. 3RSSDQD MD PDWRQNXWHHW . ÄÄLLE! ???? ?? SYYSKAMPANJA PARKANON KEHRÄÄMÖ mahtava tavaratalo käsityön harrastajille! . syyskuuta 2013 . Minulla on yhä paljon tuttuja Parkanossa, missä asuin elämäni ensimmäiset 21 vuotta ja kävin kouluni, Into Jokiniemi toteaa. Hän muistaa, että sotien jälkeen kansakoulussa hän sai lahjoituksena nahkavartiset kumiteräsaappaat. Nykyisin yritystä pyörittää Unilever, ja Jokiniemi tekee edelleen yötyötä ja pesee jäätelökoneita kello 22? 05. Oli hienoa olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa. Eläkkeelle Jokiniemi jäi vuonna 2004. 5 Ensimmäinen kestotilaaja lukee yhä aviisin kannesta kanteen Into Jokiniemi lähti armeijan jälkeen maailmalle. Parkano Maarit Lehto Parkanossa Laksonkylän Sydänmaalla syntynyt Into Jokiniemi muutti paikkakunnalta neljä päivää sen jälkeen, kun hän sai suoritettua asevelvollisuutensa armeijassa vuonna 1962. Puhelimessa ollut nainen kävi jonkun kanssa minuutin-parin neuvottelun, ja niin jatkuva tilaus onnistui. +HOPLODQJDW . ??. $VNDUWHOXQ HULNRLVNDQNDDW . 3DSHULQDUXW . Opetustyö tapahtui muutaman päivän kursseina hänen loma-aikanaan Yleltä. . Hän ei kuitenkaan halunnut soitella vuosittain lehden perään ja uusia tilausta. . Erityisen vaikutuksen teki Åke Lindman, jonka kanssa ei koskaan ollut ongelmia. D??. ???. 14-vuotiaana hän sai tienestiä kantopoikana turpeennostossa. KAUP ?. Voin sanoa, että kaikki Suomen elokuvantekijät ovat minulle tuttuja. . ?????????. Torstaina 5. NJA ? ? toista. Niinpä 16. Hän oli todellinen herrasmies. Jokiniemi sanoo, että kaikenlaisia kommelluksia on laboratoriossa sattunut, tai aikaisemmin sattuneet ovat siellä paljastuneet. Hän saa aviisin luettavakseen joko ilmestymispäivänä tai seuraavana päivänä. . Lisäksi hänellä on koirahoitola. 9lOLQHHW QHXORQWDDQ PARKANON KEHRÄÄMÖ YLUNNDXNVHHQ MD NlVLQRPSHOXXQ Kuttikallionkuja 6, 39700 Parkano Tule tutustumaan! Puh. Tosin nykyisin hän ottaa hoitoonsa vain pitkäaikaisten asiakkaiden lemmikkejä. . ' t?. Olen työhullu, eikä joutilaana oleminen sovi minulle. Yötyökään ei aiheuta ongelmia rytmiini. Hyvin on lehti siitä lähtien tullut perässäni maailmalle, Into Jokiniemi sanoo. Parkanossa yhä paljon tuttuja Ylä-Satakunnan ensimmäinen kestotilaaja asuu nykyisin Pornaisissa. 03 448 2204, 0400 123 256 ma?pe 9?17, la 9?13 Käynti kirkon oikealta puolelta hiekkatietä, ja olet perilllä! 19.8.-15.11.2013 välisenä aikana NIBE maalämpöpumpun F1145 tai F1245 tai NIBE SPLIT ilma-vesilämpöpumpun ostajalle iPad Mini 16 GB Wi-Fi! >?. /DQJDW QHXORQWDDQ Kysy loimauspalvelua! MD YLUNNDXNVHHQ . ???? Teollisuustie 18, 39700 PARKANO, puh. Mieleen on jäänyt Siperiassa junamatkaa kuvanneen kuvaajan työmatka, joka ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Edvin Laineen tapasin vain kerran, ja hänen kanssaan minulla tuli hiukan kränääkin. Opetustyö oli mielenkiin- Nykyisin Pornaisissa asuva Into Jokiniemi on lukenut etusivun kuvassa olevan pinon Ylä-Satakuntia ja vielä 12 vuoden lehdet päälle. NIBE JUURI NY T S >???. Ihan omatoimisesti olen päätynyt jatkamaan työuraani, 72-vuotias Jokiniemi sanoo. ???? ??? ?W?. Hän opet- ?Hyvin on lehti tullut perässäni maailmalle yli 50 vuotta.? ti filmin kehittämistä, analysointia ja leikkaamista. Hän työskenteli siellä 35 vuotta, joista viimeiset 15 vuotta laboratorion päällikkönä. . ????. ???. Hänelle kerrottiin, että tilausjakso on yksi vuosi kerrallaan. Elokuva ei ole jäänyt hänelle mieleen. Elokuvat ja niiden ohjaajat tulivat hänelle sittemmin tutuiksi. ????. Hän halusi kuitenkin pysyä ajan tasalla paikkakunnan tapahtumista. Sanoin, että jos en saa jatkuvaa tilausta, niin en tilaa koko lehteä. \P . 1DXKDW $QNNXUL MD '0& . Luen lehden aina kannesta kanteen. Jokiniemi muutti Harjavallasta Tampereelle, opiskeli kolme vuotta kemiaa ja pääsi töihin Ylen laboratorioon. 0XOLLQLODQJDW . Y YSKAM ? ?? PA E/ ????. ?. &? AN P ????. .DQNXULQODQJDW . Nuoruusvuosistaan hän muistaa erityisesti sen, että kävi kerran elokuvissa Parkanossa. Hänen piti käydä kuvaamassa aineisto uudelleen, mutta omalla kameralla. Jokiniemi on myös opettanut elokuvantekoa Helsingin ammattikorkeakoulussa ja Voionmaan opistossa. ?????????. Hän pysyi puoli vuotta poissa työelämästä, ja aloitti jäätelökoneiden pesemisen Ingmannilla. Hän oli kuvannut 43 filmirullalle, joista käyttökelpoisia oli vain kaksi. . 7LONNXW\|NDQNDDW . Kuvaajalla oli lainakamera, jonka peili oli väärässä asennossa
Mä muistan sen siittä ku silloin meitillä oli semmottet pärekattotalakoot. Kait siä oli sitte sahtiaki? . Virusten poisto . Mähän olin tosiaan ihan pikkukilli ku ensimmäinen Yläri pölähti meitin postilaatikkoomme sinne Parkanon perämettille. Kuinkas te oikeen törmäsitte ton emäntänne kans nuinniinku yhteen, ureltiin me poijaat. . Tietokoneiden huolto ja korjaus . 043 217 0666 ma-pe 8-17, la 9-13 . Ristikkokisan palkinnot ovat tavarapalkintoja, jotka mahtuvat kirjekuoreen. Vuosien varrella yksi palkin- to on ollut Kontiaiselle erityisen mieluinen. . JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET PARLAVA OY Kankarintie 35-19 .XLYDVMlUYL Puh. Nii-i javälis ku vanhat äijät löi sualaa tuleen heinäriittan päälle misä me pikkukössit oltiin polokijoina niin ai että teki kutaa hikiselle nahkalle! Wanha Patu muisteli viä lisää siittä pärekattotalakoosta joka sen kotona tehtiin silloin ku Patu oli tommonen hevosenpään mittanen: . . Mutta en turvaudu nettiin heti, vaan yritän keksiä sanan itse. Väkee oli ku pipoo ja se ensimmäinen Yläri luettiinki silloin ihan puhki.?. Ristisanatehtävien lisäksi hän harrastaa lukemista. ?Pitkän pohdinnan jälkeen syntyneet ahaa-elämykset ovat koko harrastuksen suola.? taan ja tarkistetaan. Samassa kirjekuoressa on yleensä monta leikettä, sillä Kontiainen täyttää myös lastensa Ylä-Satakuntien ristikot ja lähettää ne heidän nimissään arvontaan. Varsinkin viime aikoina arpaonni on suosinut innokasta ratkojaa. Eikä siittä äijästä sitte varsinaisena talakoopäivänä ollu katolle kiipeen, sehän kanto vaan päreitä porukalle käret täristen. . Aluksi oli vaikea päästä sisälle, mutta kun ei antanut periksi, niin ajatusmaailma alkoi löytyä pikkuhiljaa, hän kertoo. Erityisen mieluista on, että ristikossa kysytään harvoin nimiä. Välillä se täyttyy yhdellä istumalla, mutta silloin tällöin kokenutkin ratkoja joutuu pohtimaan hankalia vihjeitä useamman päivän. Kontiainen arvostaa ristikoiden laatijoita. . Se on ollut käytössä vuosia enkä siitä luovu. muuteski oli semmosta poikamiäsmäistä se touhu silloin, tulin töihinki joka aamu eri suunnalta, kehu Patu. . 80 vuattahan siittä jo onki, niillon ny se synttärivuasi. 17.00 Ti-Pe 8.00 . Jaa se autto siinä saharin juamises, vai, uteloittin mä. . syyskuuta 2013 0440 597 746 www.kantojyrsinta.? Raul Liivaste, Parkano 0400 100 405 Ylärin ristikko on sopivaa aivojumppaa Karvia www.bestec.? Minna Lautamäki FIN- , EUR. Käyttöjärjestelmien asennus . Ylä-Satakunnan poronnahkainen lompakko. LOPDVWRLQWLKXROORW . Verkkokauppa . Muiden sanoma- tai aikakauslehtien sanatehtäviä hän ei täytä, mutta harrastaa ristisanatehtälehtien tekemistä. Ristikoiden täyttäminen on hänen mielestään hyödyllistä aivojumppaa. Ylä-Satakunnan tekijöille hän lähettää terveiset. . On tästä Ylärileherestä ollu jo niistä ajoista moneks, totes nimimerkki ?vessassa lehtee lukenu. Se alako patisteleen äijiä että saatas se yks aukioleva katonkohta kinni ennenku alakaa sataan. Isä alako vähä hermostuun ku se kattotalakoo rupes venuun sen saharin takia, heitti Patu. . Ihmettelen aina, kuinka joku osaa yhdistää vihjeitä ja sanoja niin taitavasti. Juu lähettiin käymään HallaVein kans tuanne naapurin Wanhan Patun luakse kuunteleen sen muisteluita. . Ohjelmien asennukset ja päivitykset . Mähän kiapuin siä Parkanos nuarna miähenä kaikemmoisis rakennuspuuhis. 16.00 Kahvitarjoilu Parkanon Lähikatsastus Oy Teollisuustie 31, 39700 Parkano puh. Ja katon harjalla, huusi että levittäkää se upouus lehti, se Yläri, sinne aukkokohtaan niin ei ainaskaa ruissäkit kastu! Ja niin tehtiinki. . NDWVDVWXVSDOYHOXW . SDNRNDDVXPLWWDXNVHW (bensa, diesel, OBD) . KLQDXVSDOYHOX . Siihen täytyy paneutua rauhassa. Vihjeet ovat sopivan haastavia. . Torstaina 5. 0400 631 248 s Maanrakennustyöt s Soratoimitukset s Kosteuseristykset s Kiinteistöjen huollot 5FPMMJTVVTUJF # 1BSLBOP t 1VI UBJ XXX QBSLBOPOMBTJQBMWFMV GJ t "WPJOOB NB QF Merkkikorjaamo kaikille merkeille Teollisuustie 20, Parkano Puh. Halla-Vei. ?Silloin meitillä oli semmottet pärekattotalakoot. S\|UlVXXQWDXNVHW . Mutta sitte yks talakoolaisista, joka oli uransa huipulla elikkä ihan siä Ristikkoa ei saa lopettaa Kontiainen on täyttänyt Ylärin ristikkoa vuodesta 2005 lähtien eli koko sen ajan, kun lehti on sanatehtävän lukijoilleen tar- jonnut. Älkää vain lopettako ristikkoa! Iso-Ahjo ja Halla-Vei 80 wuatta sitte www.autofit.fi Kotimainen palveleva katsastusasema p Parkanossa Tervetuloa! Karvian Kanttissa asuvalle Sirpa Kontiaiselle torstain Ylä-Satakunta on viikon tärkein lehti, sillä paikallislehden ristisanatehtävä on innokkaan ratkojan suosikkiristikko. Kontiainen ei täytä ruudukkoa heti, vaan ryhtyy aivojumppaan vasta viikonloppuna, kun arkiaskareet ja iltapuuhat on tehty. Hänen mielestään Ylärin ristisanatehtävä on tyyliltään omanlaisensa ja vähän kinkkinenkin. Kotikäynnit 6 . Kannettavien tietokoneiden näytön vaihdot . Koska Kontiainen ei katso televisiota, hän tuntee julkisuuden henkilöitä huonosti. Joskus Kontiainen etsii vastausta netin ratkojat-sivustolta tai google-hakukoneen avulla. . YLNDNRRGLW . (03) 4426 311 www.parlava.fi Puh. Meille on aina tullu tua Yläri ja tulee niin kauan ku mä elän, eli siis ainaski viä viiskytä vuatta, meinas tää liki satavuatias pilike silimäkulumis. . Sitähän oli meillä aina vähä, mutta silloin palio, vastas Patu. Isäukolta meinas palaa päreet ja sehän veti Saimaatupakkia ketjus, kehu Patu ja alako kääriin sätkää. . 03 448 0700, 040 582 7543 Sirpa Kontiainen on sanojen ystävä. Mä oon asunu ihan pikkukillinä tua Parkanos ja tua emäntäniki on kuulkaa siältä Parkanon takamailta kotosi, kertoili Patu. . Juu, silloin munki kalsarit oli niinku kaikilla poikamiähillä: erestä keltaset ja takaa ruskeet. Siks tiätty, että ne raappi mukavasti täisiä päitä ku heiniä ajettiin sisälle latoon, muisteli Patu kaiho silimisänsä. . Juu-u. Väkee oli ku pipoo ja se ensimmäinen Yläri luettiinki silloin ihan puhki, kertoili Patu. . VLMDLVDXWR Nl\WW||VL KXROORQ DMDNVL Poronnahkalompakko mieluisin palkinto Kontiainen osallistuu joka viikko ristikkokilpailuun. Ylä-Satakunta tekee ristikkosivua yhteistyössä Pohjois-Satakunnan ja Hämeenkyrön Sanomien kanssa, joten kirjekuori lähtee vuoroviikoin eri toimituksiin, joissa ruudukot arvo- Paketti- ja henkilöautot sekä kevyet perävaunut ilman ajanvarausta. Raskaskalusto ajanvarauksella. Asema avoinna Ma 9.00 . Pitkän pohdinnan jälkeen syntyneet ahaa-elämykset ovat koko harrastuksen suola. Ristikossa on sopivasti vaihtelevuutta. YDUDRVDW . Ykski naapurin isäntä tuli talakoisiin jo erellispäivänä. . Jaa oikeen wanhanaijaan talakoot, ihimetteli Halla-Vei. . Kantojen jyrsintää, pihapuiden kaato- ja hoitotyöt, oksien haketus . Miks muuten ne naulat oli niin pitkiä niis pärekatois, kyseltiin me kaksoset. . PllUlDLNDLVKXROORW
Niitä julkaistaan nykyisin sen verran runsaasti, ettei kokoelma ehdi täydelliseksi. Uskon, että tekin arvostatte sitä, että voin teidän postimerkeillänne tällä tavoin auttaa näitä ihmisiä, Frank Reimer kirjoittaa. Hän kiittää sydämellisesti siitä, että saa postimerkkejä Ylä-Satakunnan kautta. Hän on kiinnostunut vain leimatuista postimerkeistä, joten valikoin ne Saksaan lähetettäväksi, Särkinen kertoo. Yhteys postimerkkeilijöiden välille syntyi muutamia vuosia sitten, kun Martti Särkisen poika Jari-Pekka Särkinen oli töissä Saksassa samassa yrityksessä Frank Reimerin kanssa. Hän keskittyy keräämään pääasiassa suomalaisia merkkejä. . Kun kävi ilmi, että Reimer harrastaa filateliaa ja erityisesti pohjoismaisia postimerkkejä, JariPekka Särkinen toi niitä hänelle usein Suomesta. Työt veivät Jari-Pekka Särkisen sittemmin Kuala Lumpuriin, mutta yhteys säilyi, ja Martti Särkinen alkoi lähettää suomalaisia postimerkkejä Reimerille. Ylimääräiset merkit hyväntekeväisyyteen Ylä-Satakunnan sanaristikon ratkaisijoiden lähettämät kirjekuoret matkaavat siis Frankfurt am Mainin lähelle Saksaan, mutta kaikkien niiden tie ei suinkaan lopu Frank Reimerin postimerkkikansioon. syyskuuta 2013 . Tällä tavoin osittain rahoitetaan laitoksen toimintaa, Frank Reimer kertoo kirjeessä, jonka hän lähetti Ylä-Satakunnan toimitukseen. Laitoksen verkkosivuilta käy ilmi, että toiminnalla on hyvin pitkät perinteet. Kiitokset kuuluvat tietenkin ensisijaisesti Martti Särkiselle ja erityisesti sanaristikon palauttajille, jotka valitsevat oikean postimerkin tylsän postimaksutarran asemesta. Postileimojen puute harmittaa Martti Särkisellä on seuraava, noin sadan kuoren nippu läh- Onnittelemme irteää 80-vuotiasta aikallislehteä! PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY Frank Reimer lähetti kauniin kiitoskirjeen Ylä-Satakunnasta saamistaan postimerkeistä. Valtaosa niistä on peräisin sanaristikon vastauskuorista. dössä Saksaan lähipäivinä. Merkit, jotka hänellä on ennestään, hän lähettää edelleen Bielefeldissä toimivaan sosiaalityötä tekevään laitokseen, jota pitää yllä kristillinen säätiö nimeltä Bodelschwingische Stiftungen Bethel. . Yksi toimintamuoto on käytettyjen postimerkkien käsittely keräilijöitä varten. Harrastuksessa ehti olla parinkymmenen vuoden tauko, mutta noin viisi vuotta sitten Särkinen innostui siitä uudestaan. Merkit irrotetaan, lajitellaan ja pakataan myytäväksi. Bethel-säätiön postimerkkipalvelu täyttää tänä vuonna 125 vuotta. . 7 Ristikkovastauksen kirjekuori päätyy usein Saksaan Onnittelut 80-vuotisjuhlaansa viettävälle Ylä-Satakunta -lehdelle! Ylä-Satakunta Heikki Pettinen Näin sähköpostin aikakaudella toimitukseen tulee enää varsin vähän perinteistä kirjepostia, varsinkaan sellaisia lähetyksiä, joissa on postimerkki. Ristikkovastauskuorista vain noin puolet on leimattuja, Särkinen arvioi. Hän itse aloitti postimerkkien keräilyn koulupoikana. Kovin nopeasti sellainen ei kartu, sillä Suomen posti on filatelistin kannalta nykyään aivan liian laiska leimaamaan postilähetyksiä. Frank Reimeria taas eivät kiinnosta kuoret, joista puuttuu postileima. . Laitos järjestää vammaisille ihmisille asuntoja, työterapiaa ja muunlaista apua. Vain osa merkeistä pääsee postimerkkeilyä harrastavan Särkisen omaan kokoelmaan, noin puolet hän lähettää kuorineen saksalaiselle filatelistikollegalleen Frank Reimerille. . Torstaina 5. Esimerkiksi äskettäin julkaistu Sauli Niinistö -merkki puuttuu vielä, Martti Särkinen kertoo. Bodelschwingische Stiftungen Bethel inetrnetissä: www.bethel.de ?Uskon, että tekin arvostatte sitä, että voin teidän postimerkeillänne tällä tavoin auttaa näitä ihmisiä.? Onnea ja menestystä 80-vuotiaalle paikallislehdelle! Kangasalan Sanomat -lehti Parhaimmat Onnittelut 80-vuotiaalle, nuorekkaalle paikallislehdelle! 0HGLDSHUKH 2LYD RQQLWWHOHH YXRWLDVWD SDLNDOOLVOHKWHl . Poikkeuksen muodostavat ristikon ratkaisut, joita posti tuo yleensä noin 80 kappaletta per ristikko. Palautuskuoret merkkeineen eivät jouda paperinkeräykseen. Kuoret talletetaan huolellisesti ja noin kerran kuukaudessa Martti Särkinen käy noutamassa ne
Torstaina 5. Avioiduimme Varkaudesta kotoisin olevan mieheni Tapio Männistön kanssa vain pari viikkoa sitten. Muutin Vaasaan päästyäni ylioppilaaksi Parkanon lukiosta. Välillä tulee miettineeksi lapsuutta Parkanon idyllisessä ympäristössä. Muistavatkohan koulukaverit minua enää. Olin koulussa se hiljainen ja kiltti tyttö.? ?Olin koulussa se hiljainen ja kiltti tyttö.? Terveisiä sukulaisille, ystäville ja lehden lukijoille. Pitäkää Parkano entisellään. Suvi Männistö o.s. Onneksi siskoni käy usein täällä Vaasassa. Pitäisi käydä siellä useammin. En olisi uskonut, että minusta tulee yrittäjä. Laatu Kotipaikkakunnalle ehtii turhan harvoin Olen ollut niin kiireinen, etten ole oikein ehtinyt käymään kotipaikkakunnallani, vaikka äiti, Kuvaushetkellä Leena Airolalla oli viikinkiaikanen miekka, jok löydetty haudasta Melhusista. Miekan pinnalla on säilynyt jää tä miekan tupesta, kädensijasta, tekstiileistä ja höyhenistä.. Valikoimissa on satoja erilaisia tuotteita. Yritys työllistää minut täysin. Lisäksi olen itse myynyt koruja toreilla ja messuilla. Valmistan kaikenlaisia koruja, esimerkiksi asiakkaan omalla kuvalla tai nimellä varustettuna. Myyn valmistamiani koruja Little White Rabbit Designs -nimisessä verkkokaupassa. Yritysidea sai alkunsa siitä, että halusin itselleni hieman erilaisia koruja. Tuotteitani myy muutama jälleenmyyjä. Näpertelin niitä lisäksi myös kavereilleni, kunnes hurahdin täysin ja päätin perustaa yrityksen. Verkkokaupan nimi on peräisin meidän pieneltä valkoi- selta kanilta, jonka nimi on Bruce Willis. Yrityksen avaaminen kävikin helposti Verkkokaupan perustaminen kävi nopeasti, päivittäminen on helppoa ja mainostaminen onnistuu sosiaalisessa mediassa. syyskuuta 2013 Terveisiä Ylä-Satakuntaan Suvi Männistön kotialbumi Suvi Männistö myy korujaan verkkokaupan lisäksi myös toreilla ja messuilla. Ellen Wijgård Ra Koruliike sai nimensä pieneltä valkoiselta pupulta Vaasa Mari Kallio ?Sukunimeni ei ole enää Laatu, vaan Männistö. 8 . Ajattelin, että yrityksen perustaminen olisi ollut vaikeampaa, sillä meidän suvussa ei ole yrittäjiä. sisko, mummut, papat ja monet muut sukulaiset asuvat Parkanossa. Asuin välillä myös Jyväskylässä ja Varkaudessa. Valmistuin tänä keväänä Vaasan ammattikorkeakoulusta restonomiksi matkailualalta englanninkielisestä koulutusohjelmasta. Minulla on muuten ollut oma yritys jo kaksi vuotta
Ivalossa on hyvä olla. Kertokaa kaikille muksuille ja tutuille terveisiä. syyskuuta 2013 . Ritva on parhaillaankin marjastamassa. Alkuaikoina kävimme Kihniössä useita kertoja vuodessa, mutta nyt olemme alkaneet vanhoittelemaan, emmekä ole käyneet siellä muutamaan vuoteen. Vapaa-ajalla harrastan kirjallisuutta, helmitöitä, luontoretkiä ja sauvakävelyä. Olen asunut Trondheimissä pidempään kuin missään muualla. Retket olivat mie- lenkiintoisia, koska olen muuttanut seudulta pois niin kauan aikaa sitten. Lähdin Karviasta vuonna 1968 aloittaessani lukion Porissa. Karvian lisäksi vierailimme Jalasjärvellä ja Kauhajoella. Minä röntgenkuvaan, valokuvaan ja teen erilaisia tutkimuksia ja analyysejä löydöistä. Vuosi oli 1982. Miekkoja olen käsitellyt useita kertoja sen jälkeenkin, mutta ensimmäinen kerta oli mieleenpainuvin. Poikamme jäivät asumaan Linnankylään tilallemme, siellä vanhempi poikamme asuu edelleen. Vaimoni oli aiemmin töissä Kiilopäällä, mutta nykyään olemme molemmat eläkkeellä. Itse olen harrastanut kesäajat kullankaivamista. Painoa löydöllä oli silloin 60 kiloa, mutta on se tainnut siitä hieman lihota. ?Kihniössä hoidin kalanviljelyslaitoksia. Kuva on otettu viime talven reissulta.. Tätä seuraa varsinainen konservointi eri työvaiheineen. Joka kesä Karviaan Kävin heinäkuussa Suomessa ja Karviassa. Tuskin olisin ollut niin pitkään, jos en viihtyisi täällä.? Hyvää jatkoa, ja tapaamisiin! Leena Airola Ritva ja Kyösti Toropainen viihtyvät talviaikaan etelän lämmössä. Muistan, että miekassa oli aivan fantastiset hopeakoristelut. Löytö sai minut kiinnostumaan aseista ja miekoista. Olen työskennellyt Trondheimin yliopiston arkeologisessa ja luonnontieteellisessä museossa konservaattorina 33 vuotta. Työnkuvaani kuuluu Keski- Norjasta löydetyn arkeologisen materiaalin säilyttäminen. Työni on yhteispeliä arkeologien kanssa. Yleensä konservoitavat esineet ovat metallia. Kokoonnumme sisarusteni ja nuorempien sukupolvien kanssa lapsuudenkotiimme Sarvelaan joka kesä. Saaliista ei yleensä niin puhuta, ja löydöt ovat etupäässä olleetkin vain pieniä hippuja. Yksi iso kultakimpalekin on kohdalleni osunut. anderz ka on äntei- Torstaina 5. Ivaloon muutimme yli 26 sitten vuotta vaimon saatua tuolta tunturista töitä. Matkustelin myös muualla Suomes- ?Lähdin Karviasta vuonna 1968 aloittaessani lukion Porissa.? sa ystäviä tapailemassa. On kiva tulla Karviaan kesäisin maaseudulle ja tavata vanhoja koulukavereita ja kyläläisiä. Tänä kesänä olin Karviassa kotiseuturetkillä. Alkuaikoina esittelin turisteille myös kullankaivamista. Kihniössä hoidin kalanviljelyslaitoksia, johon minulla on Toropaisten kotialbumi Talvet vietetään nykyään etelässä Nykyään lämmittelemme kylmimmän ajan talvesta etelän auringossa, mutta muut ajat vietämme täällä Lapissa kalastaen ja marjastaen. Lupaamme pitää oppitunnin kullankaivamisesta ja keittää kahvitkin.? Terveisin Ritva ja Kyösti Toropainen Viikinkiaikainen miekka säväytti 33 vuotta sitten Trondheim, Norja Mari Kallio ?Ehkä urani mieleenpainuvin hetki oli, kun sain ensimmäisen kerran viikinkiaikaisen miekan käteeni. Lisäksi meillä oli maatilallamme turkistarhausta, mutta jouduimme lopettamaan sen laman ja terveysongelmien vuoksi. Asuimme siellä Kihniössä 15 vuotta. Kaikki kolme lastamme, lastenlapset ja yksi lastenlastenlapsikin asuvat edelleen sillä seudulla. Lapissa luonto ja kasvillisuus ovat toisenlaiset kuin etelässä, mutta kalastus- ja metsästysmahdollisuudet taas ovat täällä paremmat kuin siellä. Ehkä kaipaamme sitä luonnon rehevyyttä ja tietysti ihmisiä, mutta olemme asuneet Lapissa jo niin pitkään, että kotimme on täällä. Meillä saavat poiketa tutut ja tuntemattomat kylässä. Itse olen syntynyt Viipurissa ja vaimoni Ritva Helsingissä. Kihniössä turkistarhausta Talviaikaan olin aiemmin lapsia hauskuuttamassa pihaukkona lapinäijäksi pukeutuneena. ? koulutuskin. 9 Kultakimpaleen arvo vain nousee vuosien saatossa Ivalo Mari Kallio ?Muistatte varmaan meidät, Ritva ja Kyösti Toropaisen. Asuimme siellä Kihniössä Linnankylässä. Sen jälkeen opiskelin Turussa ja myöhemmin vielä Lontoossa. Minulla on jo aikuinen poika. Sen löysin aikoinani Helsingistä
Monille se oli mieluinen harrastus. Asiamiehille kuului myös rahastus. Se on osa talon historiaa ja saa olla paikallaan niin kauan, kun lehti on voimissaan. Asiamiehille tuli tietysti oma lehti kotiin ja Juhani Koivistokin kertoo lukeneensa lehteä lapsesta asti. Asiamiehet uusivat tilaukset joka vuosi Asiamiehiä tarvittiin joka kyläs- Juhani Koivisto säilytti asiamieskyltin osana synnyinkotinsa historiaa. sä aikana, jolloin kestotilaus oli vielä tuntematon käsite. Asiamiehet hoitivat tehtävää muiden töidensä ohella. 10 . Jos kylällä oli kauppa, toimivat kauppiaat usein asiamiehinä. Asiamiehet uusivat vanhat tilaukset joka vuosi ja myivät lehteä myös uusille tilaajil- Kihniön kunta onnittelee 80-vuotiasta Ylä-Satakuntaa Karvian kunta onnittelee 80-vuotiasta Ylä-Satakuntaa Parkanon kaupunki onnittelee 80-vuotiasta Ylä-Satakuntaa le. Torstaina 5. Kun aloin kunnostaa rakennusta kesänviettopaikaksi, päätin jättää kyltin muistoksi. syyskuuta 2013 Asiamieskyltti pirtin seinässä on ja pysyy Juhani Koiviston isä keräsi tilauksia Latosuon perukoilla. Parkano Minna Lautamäki Vanha Ylä-Satakunnan asiamieskyltti sai jäädä omalle paikalleen, kun Juhani Koivisto alkoi kolme vuotta sitten kunnostaa synnyinkotiaan Latosuon kylässä. Koivisto muistelee, että isä Yrjö Koivisto aloitti kylän asiamiehenä 1940-luvulla, jolloin perhe asettui Latosuo-nimiselle asutustilalle. Sittemmin Koivistot muuttivat tilalta Vuorijoelle, ja talo jäi tyhjilleen. Muuton yhteydessä 1960-luvulla isä jätti asiamiehen hommat, ja kyltti jäi vanhan kodin pirtin seinään. . Tilauksia pohjustettiin pitkin vuotta, mutta ne toimitettiin lehdelle vasta vuodenvaihteessa. Ylä-Satakunnankin asiamiehet saivat korvaukseksi työstään tietysti oman vuosikerran ja pienen korvauksen jokaisesta tilauksesta. Ostin talon perikunnalta 80-luvun lopulla vanhempieni kuoltua. Tammikuun aikana Lehtemme maailmalla Ylä-Satakunta Lehteämme tilataan tänä vuonna omien paikkakuntien Parkanon, Karvian ja Kihniön lisäksi laajasti ympäri Suomea ja useaan kuntaan muissa Pohjoismaissakin. Suomi: Alajärvi, Alastaro, Alavus, Asikkala, Askola, Aura, Eno, Espoo, Eura, Eurajoki, Evijärvi, Forssa, Haapajärvi, Hamina, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Helsinki, Vantaa, Hollola, Honkajoki, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iisalmi, Ikaalinen, Ilmajoki, Inari, Inkoo, Isojoki, Isokyrö, Imatra, Jalasjärvi, Janakkala, Jokioinen, Joutsa, Joutseno, Juankoski, Jurva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämijärvi, Jämsä, Jämsänkoski, Järvenpää, Kaarina, Kajaani, Kalajoki, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karijoki, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kauniainen, Kaustinen, Keminmaa, Kempele, Kerava, Kerimäki, Keuruu, Haapamäki, Kihniö, Kiikoinen, Kiiminki, Kirkkonummi, Kitee, Kiukainen, Kokemäki, Kokkola, Kolari, Kontiolahti, Kotka, Karhula, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Kuopio, Kuorevesi, Kuortane, Kurikka, Kuru, Kuusamo, Kuusankoski, Kärkölä, Kärsämäki, Köyliö, Kemijärvi, Lahti, Laihia, Lappajärvi, Lappeenranta, Lappi, Lapua, Laukaa, Lavia, Lehtimäki, Lempäälä, Lemu, Lieksa, Lieto, Liljenda, Lohja, Loimaa, Loviisa, Luopioinen, Luvia, Maarianhamina, Masku, Merikarvia, Merimasku, Mikkeli, Mouhijärvi, Muhos, Muurame, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nakkila, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nurmes, Nurmijärvi, Nurmo, Orimattila, Orivesi, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Parainen, Paimio, Parikkala, Parkano, Pattijoki, Pernaja, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Petäjävesi, Pietarsaari, Piikkiö, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Punkalaidun, Pyhäjärvi, Pälkäne, Pöytyä, Raisio, Rauma, Renko, Riihimäki, Ristiina, Rovaniemi, Ruovesi, Saarijärvi, Sahalahti, Salla, Salo, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki, Siikainen, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Soini, Somero, Suodenniemi, Säkylä, Vaala, Sastamala, Tammela, Tampere, Tervola, Teuva, Tohmajärvi, Tornio, Turku, Tuusula, Toijala, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vesilahti, Vihti, Viiala, Viljakkala, Virrat, Vähäkyrö, Ylistaro, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärvi, Äetsä, Ähtäri, Äänekoski. Norja: Trondheim. Ruotsi: Saltsjö-Boo, Tumba, Solna, Gislaved, Emmaboda, Göteborg, Borås, Kinna, Norrköping, Oxelösund, Eskilstuna, Flen, Julita, Grythyttan, Borlänge. kierrettiin keräämässä maksu tilaajilta, joka sitten tilitettiin lehdelle. Kun kestotilaukset yleistyivät 1980-luvulla, asiamiesten rooli jäi taka-alalle. Ylä-Satakunta maksoi palk- 20.5.1933 kioita viimeisille asiamiehilleen 1990-luvun puolessa välissä.
Uutta ajokalustoa oli kyllä hankittu jo ennen sen eläkkeelle jäämistäkin, Mäkinen kertoi. Materiaalia oli metrinen pino VPK:n 80-vuotisjuhlassa Mäkinen esitteli valikoituja paloja historiikkiteoksesta, jonka hän kirjoitti VPK:n toimeksiannosta. . Olen liittänyt mukaan myös paljon valokuvia, sillä ne elävöittävät muuten ehkä kuivaakin kerrontaa. Työ alkoi kiinnostaa, kun siihen uppoutui. Juhlimassa oli noin 90 henkeä sekä VPK:n omaa väkeä että yhteistyötahojen edustajia. Juhlapuheen piti Pirkanmaan pelastuslaitoksen läntisen alueen palopäällikkö Jari Veija. Joukko oli innostunutta, mutta aluksi osaamatonta. Torstaina 5. Päivölässä kokoontui vuoden 1933 helmikuussa ?joukko aikaansa seuraavia ja valistuneita miehiä?, kuten kirjailija Pekka Mäkinen asian historiikissaan muotoili. . Vieressä VPK:n ensimmäinen paloauto. mäisen paloautonsa vuonna 1937. . Hän totesi, että VPK:ta perustettaessa 1930-luvulla olosuhteet ja määräykset palotoimen hoitamiseen olivat hyvin erilaiset kuin nykyään. Vaikka kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, niin ollakseen hälytyskelpoinen sopimuspalokuntalainen, ei riitä harjoittelu vain silloin tällöin. Lisääntyneet hälytysmäärät aiheuttavat sen, että sopimuspalokuntalainen joutuu miettimään, panostaako työhön vai palokuntaan, Veija sanoi. Hänen mukaansa vaaditaan myös työnantajalta joustavuutta varsinkin, jos lähtöjä alkaa työntekijällä olla tuon tuosta- ?Sopimuspalokuntalainen joutuu miettimään, panostaako työhön vai palokuntaan.? kin. . Kuulijoina Pertti Linna, Ari Niinimäki, Tuomas Hakala, Vesa Sillanpää ja Antti Heikkilä. . Kokouksessa todettiin, että koska Parkanon kunnassa ei ole vielä minkäänlaista palokuntaa, joka tulipalon sattuessa voisi tehokkaasti ja asiallisesti palon sammuttamiseksi toimia, ja kun Parkanoon tulee moottoriruisku, joka vaatii asiallisen hoidon ja käsittelyn, keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa vapaaehtoinen palokunta Parkanoon, Mäkinen sanoi. Palokuntaan liittyi tuolloin heti 21 miestä. Vielä 1990-luvun lopussa toiminta oli hiipumassa, mutta voidaan sanoa, että aluepelastuslaitoksen tulo piristi VPK:n toimintaa, Veija iloitsi. Parkanon VPK:n hälytysosastoon kuuluu tällä hetkellä 17 jäsentä. En ollut itse ollut millään tavalla mukana palokuntatoiminnassa, joten ala oli vieras ja tehtävä muutenkin tunti vaativalta ja vaikealta toteuttaa, hän kertoi. Materiaalia kirjaan kyllä riitti, Mäkisen mukaan metrinen pino. Mäkinen toteaa, että VPK:n toiminnan arvo nousi hänen mielessään huomattavasti, samoin arvostus työtä tekeviä kohtaan. Teosta Tulta päin . Tulipalon sattuessa vedottiin vain yleiseen kaikkia koskevaan sammutusvelvollisuuteen, eräänlaiseen yleisen palokunnan kaltaiseen järjestymättömään pakkopalokuntaan, Veija kertoi. Muutoksen toi ensimmäinen palolaki, joka tuli voimaan samana vuonna kuin Parkanon VPK perustettiin. Se on yhteisöllisyys. . syyskuuta 2013 . Sitä voi tiedustella Parkanon VPK:n päälliköltä Ari Niinimäeltä. Tervetuloa tutustumaan paikallisesti palvelevaan pankkiimme! Palvelemme kaikissa pankkiasioissa arkisin klo 9.30-16.15. Konttoreidemme toimihenkilöt tavoitat helposti suorilla numeroilla ilman jonottamista. Parkano | 03 44 321 Kihniö | 03 447 110 Karvia | 02 543 9100 www.saastopankki.fi/omapankki Onnittelemme 80-vuotiasta Ylä-Satakuntaamme.. Kaikessa muutoksen virrassa on kuitenkin mukava huomata, että Parkanon VPK voi hyvin. Parkanon VPK 1933?2013 myydään kiinnostuneille. Tämä ei yksilöllisyyttä korostavassa nyky-yhteiskunnassa ole enää itsestäänselvyys. Yksilöllisyyden korostaminen sirpaloittaa yhteiskuntaa; jos ihminen saa elää omien mieltymystensä mukaan, miten hän sopeutuu elämään muiden kanssa? Veija tarjoaa yhteisöllisyyden käsitettä vastaukseksi ristiriitaan. Nordean Parkanon konttori onnittelee 80-vuotiasta Ylä-Satakuntaa. Palopäällikkö Jari Veija piti VPK:n juhlien juhlapuheen. Palotoimen järjestelyistä ei ollut koko maata koskevia määräyksiä, joten ne jäivät kuntien sisäiseksi asiaksi. . Varsinkin haja-asutusalueilta nuoriso katoaa kaupunkeihin opiskelun ja työn perässä. Toinen on vaatimusten kiristyminen. . Nuoria on 15 ja veteraaneja 12. Tärkeitä vuosilukuja 1933 Suomen ensimmäinen palolaki, Parkanon VPK perustetaan 1937 ensimmäinen paloauto hankitaan 1947 Parkanossa ryhdytään maksamaan pientä korvausta palokunta- ja sammutustyöstä 1952 poikaosasto perustetaan, 1970-luvulla muutetaan nuoriso-osastoksi 1952 keskustan paloasema rakennetaan 1973 Parkanon palokuntanaiset perustetaan, 10 vuotta myöhemmin muutetaan VPK:n naisosastoksi 1997 sukellusosasto perustetaan 2005 uusi paloasema rakennetaan Vuosikymmenet koottiin omaksi kirjaksi Parkano Niina Martikainen Parkanon VPK perustettiin 80 vuotta sitten suureen tarpeeseen. Kun Jukka Kohtakangas soitti viime talvena ja pyysi tekemään historiikin, ajatuskin tuntui mahdottomalta. Pinossa oli pöytäkirjamerkintöjä, toimintakertomuksia ja haastatteluja. Lisäsävyn antoivat lehtileikkeet. . Tämä ensimmäinen paloauto oli pitkään käytössä, sillä viimeiset ajot ajettiin 1970-luvun loppupuolella. Siinä palotoimi määrättiin valtion yleisesti johtamaksi ja valvomaksi, ja k Vapaaehtoisenkin ehdittävä harjoitella Jari Veijan mukaan VPK:n toiminnan ja olosuhteiden muuttuessa yksi asia on pitänyt pintansa. Koulutusapua saatiin tuolloin Porista, ja omaa koulutusta järjestettiin myöhemmin. Parkanon VPK sai ensim- Pekka Mäkinen kirjoitti Parkanon VPK:n historiikkiteoksen Tulta päin. Yksi on väestön ikääntyminen ja nuorten saaminen toimintaan mukaan. 11 Ylärin ikätoveri Lämpimät onnittelut 80-vuotiaalle Ylä-Satakunnalle! Yhteisöllisyys on VPK:n kantava voima Parkano Niina Martikainen Parkanon vapaapalokunta juhli ensimmäisiä 80 toimintavuottaan lauantaina Parkanon paloasemalla. Se on pelastustoimessa ja varsinkin VPKtoiminnassa sisäänrakennettu ominaisuus, josta voidaan olla ylpeitä. Veija pohti myös nykyajan haasteita toiminnalle. Se tarkoittaa toisista välittämistä, mutta silti erilaisuuden hyväksymistä. Monesta maaseutukunnasta palokunta puuttui kokonaan
syyskuuta 2013 Isän sotilaskypärä löytyi 65 vuoden jälkeen Karvia Niina Martikainen Kesäkuun alussa seitsemän vuotta sitten pälkäneläinen Helvi Jousmäki sai kirjeen Karvian seurakunnasta. Alkkian suomaisema jäi lapsen sydämeen. Kaksi tyttäristä ensimmäisiä naispappeja Helvi Jousmäki kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1960 ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. 5. 6532. Vänrikki Eino Jousmäki toimi varustelutöissä Kannaksella syksyn 1939 ja samoin Kannaksella joukkueenjohtajana talvisodan ajan. Kypärän näkeminen vahvisti, ettei isä ollut joutunut kärsimään. Olen kyllä käynyt papin työssäni Karvian seurakuntatalolla puhumassa. Pehmusteisiin pakattu sotilaskypärä oli rikkinäinen. Kun valmistuin vuonna 1967, en päässyt hake- Marjatta, Hilkka ja Helvi Jousmäki Karviasta muuton aikaan vuonna 1947. Jousmäki kaatui Simpeleellä komppanianpäällikkö- nä 31.7.1941. Karvian sankarihautausmaalla olevassa ristissä on kuitenkin virheellinen päivämäärä 1.8.1941 sen tiedon mukaan, minkä kenttäpappi oli antanut Karvian suojeluskunnalle. Virhe johtui siitä, että Jousmäen ruumis haettiin myöhemmin kuin 31.7., koska kaatumispäivänä oli jouduttu perääntymään nopeasti.. Hain sitten NNKY:hyn, jossa olin 11 vuotta. Tämän jälkeen Jousmäki toimi Valkeakosken seurakuntalehtorina, kunnes hänet vihittiin papiksi ensimmäisten naisten joukossa vuonna 1988. . Torstaina 5. 12 . Hän sai pikakiväärisuihkun kypärin läpi oikeaan ohimoonsa korvan lähelle. Kuoli heti. Jousmäen lähin omainen on hänen rouvansa Iida Jousmäki, osoite: Karvia, Sarvela. Kunnioittaen urhean aseveljen ja virkaveljen muistoa. Eino, Marjatta ja Ida Jousmäki vuonna 1939. Luutn.:Veikko Kanerva Os.: Kpk. Eino Jousmäen kypärä?. Olin vihkimyksessä ensimmäisessä sarjassa Tampereen Tuomiokirkossa, ja sisareni Marjatta samassa sarjassa Helsingissä, Jousmäki kertoo. Keskimmäinen sisar Hilkka opiskeli ensin lastenlääkäriksi ja sitten psykiatriksi. Helvi Jousmäki jäi eläkkeelle Valkeakosken seurakunnasta vuonna 2002. Tiedot vanhemmista kiinnostavat edelleen Helvi Jousmäki vieraili ensimmäisen kerran Karviassa poismuuttonsa jälkeen 15-vuotiaana, mutta kovin usein ei vuosien varrella ole tullut käytyä. Paikkakunnalla kun ei ole sukulaisia eikä vanhastaan tuttaviakaan. . Siellä näin elämäni ensimmäisen elokuvan. En ole kovin vahvasti sitou- Helvi Jousmäki kävi kesällä Karvian sankarihautausmaalla isänsä haudalla. Kerroin silloin tästä isän kypärän löytymisestä. Helvi Jousmäki sanoo, että hän ja sisaret Marjatta ja Hilkka ovat tiedonhaluisia kuulemaan vanhempiensa elämästä Alkkiassa ja varsinkin isästään Einosta. Kävimme sisareni Marjatan kanssa hakemassa isämme kypärän kesäkuussa 2006. Vanhin ja nuorin päätyivät teologin ja papin tehtäviin, keskimmäinen lääkäriksi. Helvi Jousmäen albumi maani paikkaan. Laukaus oli ollut kuolettava. Pariskunta sai työtä Alkkian koululta Eläkkeellä oleva rovasti Helvi Jousmäki on Alkkian koulussa opettaneiden Eino ja Ida Jousmäen nuorin tytär. Hän aikoi uskonnonopettajaksi. . Pappila oli pantu myyntiin ja nurkkia siivotessa esiin oli noussut vanha pahvilaatikko. Laatikon päällä oli teksti ?Alkkian kansak opett. Hilkka syntyi sitten jo Karviassa vuonna 1940 ja kuopus Helvi 1941. Tyttäristä nuorin ei koskaan tavannut isäänsä. Helvi syntyi reilut kaksi kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. . Se oli se, missä juna tulee asemalle ja ihan kuin päin katsojaa. Eino Jousmäki oli kotoisin Soinista ja hänen puolisonsa Pälkäneeltä. Vanhin tytär Marjatta syntyi Längelmäellä 1937. Uuden rajan maastovalvojana hän oli maaliskuusta kesäkuuhun 1940. elokuuta 1941. Kirjeellinen ilmoitus Eino Jousmäen kaatumisesta Tämä omaisuus kuuluu Vänrikki Eino Jousmäelle, joka sankarina kaatui johtamansa komppanian etumaisten joukossa 31.7.1941 noin klo 19.30. Tuli olo, kuin olisi ollut uurnaa hakemassa, Helvi Jousmäki muistelee. Kokemus oli kuitenkin hänen mielestään hyvä. Se oli järisyttävää. Oppikoulun hän kävi Kangasalla. Alkkian maisemat ovat kuitenkin täynnä muistoja, jotka vilahtelevat mielessä, kun käy lapsuuden kotiseudulla. . Eino Jousmäen läpiammutun kypärän hän sai Karvian pappilasta vuonna 2006. tunut mihinkään, kaikki elämäni kotipaikat ovat rakkaita, Helvi Jousmäki sanoo. Ensimmäisten viiden vuoden ajalta rakkaaksi tuli myös suopursun tuoksi. Hänen äitinsä päätti muuttaa Hämeeseen lähemmäs kotiseutuaan vuonna 1947, kun nuorin tytär oli viisivuotias. Helvi Jousmäki muistelee, että tuohon aikaan Alkkiassa oli kaksi kauppaa ja jonkinlainen työväentalo. . Karviasta tuli muutto pois ennen kouluikää. Kansakoulun hän kävi Kuhmalahden Vehkajärvellä, mutta oli kaikki kesät ja loma-ajat mummolassa Pälkäneellä. Äiti Ida kuoli vuonna 2000. Helvi Jousmäki asuu Pälkäneellä, ja häneen voi hänen vanhemmistaan tietävä ottaa yhteyttä. ?Kunnioittaen urhean aseveljen ja virkaveljen muistoa.? Eino Jousmäen hautajaiset pidettiin 12. Lapsi suhtautui heihin luontevasti. . Alkkian koululla järjestettiin muutama vuosi sitten tilaisuus, jossa me kaik- ki sisarukset olimme. Läpi ammuttu. . Minä muistan sen kauhun. Alkkian varavankilasta haettiin maitoa, ja Eino Jousmäki kävi vankilassa opettamassa vankeja. Marjatta on meistä ainoa, jolla on joitakin muistoja isästä. Vankilan maitoa ja suopursun tuoksua Sen sijaan Alkkian alueesta Helvi Jousmäellä on muistoja. Kahdella nuorimmalla kun ei ole hänestä mitään omia muistikuvia. Minulle oli itsestään selvää, että erilaisissa tilaisuuksissa oli mukana vankeja, Jousmäki toteaa. Hän ei mielestään ole oikein mistään kotoisin. Pariskunta muutti Karviaan töiden perässä vuonna 1938, kun kumpikin sai paikan opettajana. Sukua paikkakunnalla ei ollut
Elettiin marraskuuta vuonna 1971. Viime viikolla Markku Myllyntaus jäi eläkkeelle Ylä-Satakunnan Sanomalehden palveluksesta lähes 42 vuoden työuran jälkeen. Tekninen myllerrys muutti kaiken Kirjapainoalalla on nähty monenlaista viimeisten 40 vuoden aikana. 040 774 8530 Tuo meille ROMUT ja ROINAT Otamme jäteasemillamme maksutta vastaan kotitalouksilta t QVIEBTUB QBIWJB KB LBSUPOLJB t CFUPOJ KB UJJMJKÊUFUUÊ Ylä-Satakunnan 80-vuotisesta historiasta yli puolet on Myllyntauksen Markulle tuttua. Tekniikka oli kehittynyt siten, että muutos oli välttämätön. Yksi merkittävä päivä oli vuonna 1983, kun kirjapainon laajennusosa valmistui. 500 CC MH 50CC laatumopo Euroopasta YR11, takuu 24 kk Mopoja esim. Derby mopo 1300 ? KÄYTETTYJÄ SOPIVASTI Comanche 300CC mönkijä ? 900 Ajoleikkureita... Muutaman vuoden tauon jälkeen aloin viisikymppisenä uudelleen lentopalloilun. Se oli toimitusjohtaja Juhani Käenmäen voimannäyte. 9?18, La 9?14. Lehteä oli siihen asti tehty useana päivänä viikossa, mutta nyt tilan täytti- vät siviilityöt. . 13 Eläintarvikekauppa TASSUMASSUN AVAJAISET la 7.9. Tuttuja ovat myös juhlavuoden kunniaksi tehdyssä taulussa touhuavat ihmiset. FTJN XD QÚOUÚU KB MBBUBU t QVVKÊUFUUÊ FTJN LFJUUJÚO LBBQJU t QBLLBVTMBTJB JLLVOBMBTJB Painajan hommat eivät jääneet yhteen kuukauteen Parkano Veli-Matti Heinisuo Eero Koiviston palkattua Myllyntauksen Markun töihin YläSatakunnan Sanomalehti Oy:n omistamaan Parkanon kirjapainoon, ei työvoimatoimiston virkailijalla ollut kovin suuri odotus työsuhteen kestosta. Markku Myllyntaus jäi Ylä-Satakunnan Sanomalehden työntekijäksi, mutta on ollut koko ajan kirjapainon käytettävissä tarvittaessa. . Muuttokuorma kulki kevyesti Parkanoon, eikä uutta muuttoa ole tarvinnut sen jälkeen suunnitella. Kanootti Helkama laatupolkupyörät tarjouksessa Myös muita merkkejä. ALE 15 % ERIKOISTARJOUS 10 kk korotta maksuaikaa Parkanon Ompelu- ja Kodinkone Ky Viljakankatu 30, PARKANO, 03 448 3555, Ark. Paikallislehtikilpailun voitot kahtena peräkkäisenä vuonna veivät talon koko henkilöstön kaksi kertaa ulkomaille 2000-luvun alkupuoliskolla. . Samalla remontoitiin koko toimitalo. Paikallislehden kainalossa oleminen on sekin tuonut mukanaan hienoja hetkiä. Siellä tuli kierrettyä Birkenaut ja Auschwitzit. Vuonna 2005 matka suuntautui Prahaan. ?Yksi merkittävä päivä oli vuonna 1983, kun kirjapainon laajennusosa valmistui. Samalla remontoitiin koko toimitalo.? JMNBO LFIZLTJÊ t NFUBMMJSPNVB Enintään 2 m3 erinä, lajiteltuna t LPEJOLPOFJUB (enintään LPMNF TBNBOMBJTUB MBJUFUUB LFSUB t Ongelmajätteitä, eli vaarallisia jätteitä FOJOUÊÊO M LH LFSSBMMB Maksua vastaan t poltettavaa jätettä (mm. Scoottereita... Ja hyvät työkaverit. Myös juhlahetkiä on arjen keskelle mahtunut. . Polkupyöriä... muovit, MJLBJOFO QBIWJ TPIWBU QBUKBU t LBBUPQBJLLBKÊUFUUÊ 17$ NVPWJ LJQTJMFWZ KB NJOFSBBMJWJMMBU Tarkempia tietoja www.etappi.com > jäteneuvonta Laskumäentie 15 1PKBOMVPNB MNBKPLJ puh. syyskuuta 2013 . Torstaina 5. Nyt ne tulivat merkittävämmäksi osaksi työtäni. Paikallisesti isoja muutoksia olivat Ylä-Satakunnan painamisen lähtö omasta talosta vuonna 1981. Veneitä... Digitaalinen tulostin tekee monet pienet painokset nopeasti ja laadukkaasti. Myllyntauksen Markku on tehnyt kaikkia mahdollisia kirjapainoalan töitä. Vuonna 2004 kävimme Krakovassa. Olen vuodesta 1977 enemmän tai vähemmän tehnyt toimitaloon liittyviä töitä. Merkittävä tekijä oli värikuvien tulo vähitellen lehtiin, niin mainoksiin kuin juttujen kuviinkin. Tietokoneiden yleistyminen johti painamisessa siihen, että yhtä useampi kutsukortti ja muu painotyö tehdään itse. . Goes Mönkijät alk. Oikeastaan on ollut hyvää vaihtelua siirtyä painokoneelta aina välillä vaikka uusimaan loisteputkia tai viemään irtonumeroja myyntipisteisiin lehden ilmestyttyä. Eläkepäivien alettuakin Markku Myllyntaus jatkaa vähän aikaa Ylä-Satakunnan hommissa pienimuotoisesti nimenomaan kiinteistöpuolen töissä ja muissakin askareissa, jotka häneltä yhä sujuvat näppärästi. Juuri sopivasti juhlahetkiäkin Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy:n palkkalistoilla oleminen on merkinnyt turvallista toimeentuloa. 06 421 4900 info@etappi.com SYYSPOISTOJA EXPERTILTÄ PARKANOSTA! Samsung pyykinpesukone 6 kg 1400 kierrosta linko, 10 v moottoritakuu WF602 B4B KWQ Volta imuri, pussiton hepasuotimella UTT 7920 WM Pysyvä kipinä syttyi palloilulajeihin Usean vuoden ajan jalkapalloa JYP:in junioreissa pelannut Markku Myllyntaus on säilyttänyt kosketuksen varsinkin palloilulajeihin lähes koko aikuisiän. . Polaris... Pelaamme joka lauantai tutulla porukalla. Eläkepäivilläkin jatkuvat ainakin lentopalloilu, lenkkeily ja Jyväskylän mökillä käyminen, mutta sen suurempia suunnitelmia Myllyntauksella ei ole laadittuna. Kotikokki Jenkkikaappi 140?55 cm KKJPK220A+ Kotikokki Jääkaappi 55 cm leveä, 85 cm korkea, KKJKA150A+ 399 ? 149 ? 199 ? 179 ? METSÄ... PUUTARHA Husqvarna Automover automaatti ruohonleikkuri 305 Vedettävä ruohonkerääjä etuleikkuriin ja traktoriin Husqvarna 353 moottorisaha metallirunko 53CC Ruby valopetroolilämmitin 2400 W 995 ? 169 ? 499 ? 189 ? MÖNKIJÄT... ?Kun sait muuttoavustustakin, niin sitten olet siellä ainakin kuukauden?. Nuorella painajalla oli takanaan kolmivuotinen ammattikoulu, neljä kuukautta työkokemusta Hämeen Sanomista ja armeijan jälkeen kahden kuukauden työttömänä olo. KLO 10?15 ! arjoilu Kahvit Tule tutustumaan avajaistarjouksiimme. Paikalla myös Rekku Rescue. Eläintarvikekauppa TASSUMASSU Parkanontie 57?59 39700 Parkano Kihniön Avoinna t t JÄTEASEMA parillisten viikkojen tiistaina, huhti?lokakuussa klo 12?18 joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 12?15 Teollisuustie t Puh. Monipuolisuus juuri teki työstä mielekkään. Viime vuonna eläkkeelle jääneen Sillanpään Juhanin kanssa Markku Myllyntaus teki samoja hommia yli 40 vuotta. Mukavana vaihteluna kiinteistöhommat Nelisen vuotta sitten Parkanon Kirjapaino siirtyi Oriveden Sanomalehti Oy:n omistukseen, mutta painaminen jatkui Parkanossa. Kärryjä... MOPOT 899 ? 4990 ? 2690 ? Keeway Hurricane scootteri Keeway... Honda..
Muistan sellaisenkin yksityiskohdan, että hän toi jostakin kaukaa laudanpätkiä linja-auton kyydissä rakennuksensa tarveaineiksi. Kävelikin kiiltävine saappaineen kenraalin tapaan. Tonttikauppaa puhelinsoitolla Uusien tilojen tarve alkoi Pentti Vatajan mukaan olla huutava 1950-luvulla. Toisinaan hänellä on tuomisenaan aineistoa lehteen, kuten tähänkin juttuun siteeratut muistot. Sain sitten tehtäväkseni tiedustella uuden omistajan myyntihalukkuutta. Ihme kyllä, jopa siihen aikaan puhelinyhteydet olivat niin hyvät, että ensimmäinen soittoyritykseni onnistui ja sain langan päähän opiston edustajan, joka heti uskalsi sanoa opistolla olevan valmiutta myyntiin. Varsinaista kaupantekoa en enää muista, mutta ainakaan en käynyt Kalajoella, joten arvelen myyjäpuolen lähettäneen asiaa varten valtuutuksena. Kaupat Lehtorannan kiinteistöstä tehtiin 1960 ja rakennustöihin päästiin kolme vuotta myöhemmin. Pentti Vatajan isä Juho Atte Vataja, joka päätyönään oli maanviljelijä, kuului toimituskuntaan ja myöhemmin sodan vuosina toimi myös vastaavana toimittajana. Pentti Vataja oli lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtaja vuosina 1957?61. Meitä oli parkanolaisia kunnallismiehiä koolla kunnanvaltuutettu Viljo Sirolan 50-vuotispäivillä. Eino Yliruusia, joka oli teräväkielinen lehtimies, odotettiin paikalle. Siinä tuli puheeksi hänen aktiivisuutensa kunnallisasioissa. Kirjapainossa häärivä mies oli Kulju. Kulju oli tamperelainen toimittaja, joka perusti Parkanon Sanomat vuonna 1933. Isä oli innokas lehden ystävä ja tekijä. Yliruusin tultua paikalle pyysin häntä näyttämään tekstin, jonka on postitta- kristilliselle kansanopistolle. Valkoisessa muovikotelossa olevan lehtimieskortin hän muistelee saaneensa päätoimittaja Eero Koivistolta. . Sen kummemmin hämmästymättä hän veti povitaskustaan kirjekuoren. Siinä kulkivat perunasäkit kaupunkiin, polkupyörät, sukset ja kaupungista ostetut huonekalut ja muut nyssykät paluukyydissä. Juttu valmiina povitaskussa Kulju teki itse käytännössä kaikki lehden ilmestymiseen vaadittavat työt. Toimitus ja kirjapaino pääsivät muuttamaan nykyiseen toimitaloon vuonna 1965. Uuden liiketalon valmistumisen aikaan Vataja oli jo muuttanut pois paikkakunnalta. Lehtimieskorttia ei tarvinnut käyttää Pentti Vataja toimi lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 1957?61. Ehkäpä miesten keskustelu silloin kävikin lehtitöiden aloittamisesta Parkanossa. Siihen aikaan linja-autot kuljettivat melkein kaiken mahdollisen tavaran katolla rauta-aitauksessa, johon rahastajapojat joutuivat ne köyttämään. Ei hän siitä pahaa tykännyt. Vataja muistelee vanhaa toimitaloa, entistä rukoushuonetta, jossa lehden toimitus sijaitsi aina 1960-luvun alkuvuosiin asti. 14 . Ne on lainattu Vatajan kirjoituksesta Muisteluksia YläSatakunnan alkuajoilta. Kun lehti otti ensiaskeleitaan Parkanon Sanomat -nimisenä, Pentti Vataja kävi koulua Tampereella. Muistojen aarrearkussa riittää lehden tekijöihin liittyviä tarinoita ja hauskoja sattumuksia. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät lehden alkuvaiheisiin. Koulupoikana Vataja seurasi läheltä, kun isä Juho Atte Vataja oli puuhamiehenä lehteä perustettaessa. . Sanoin tämän olevan niin ahkera kirjoittaja, että hänellä on aina mukana postitusvalmis kirje jollekin lehdelle. oli Parkanon silloinen palopäällikkö, joka mielellään pukeutui upeaan vaaleanharmaaseen palopäällikön asuunsa aina, kun se vain oli mahdollista. Rakennus sijaitsi nykyisen seurakuntatalon paikalla. Lehtiyhtiön kokoukset pidettiin vanhalla rukoushuoneella, jossa ei mukavuuksilla hemmoteltu. Kokouskahvit sentään muistaakseni juotiin oikein pullan kanssa. Mieleeni on jäänyt, kun lehdelle ostettiin tekniikan ihme: saksalainen automaattipainokone Original Heidelberg. Hän toimi lehden kustantajana ja vastaavana toimittajana. Kerran isäni käydessä minua katsomassa Tampereella menimme ahtaaseen painomusteiseen kellarihuoneeseen. Sitä sitten jonkun kokouksen lomassa ihmeteltiin. Latojana työskennelleen Alli Alkavan pikkupoika jäi myös mieleen. Kerran hän ryntäsi hengästyneenä ovesta sisään kysyen, ?joko se kernaali meni?. Tämä ?kernaali. Paikallislehdestä puhuttiin paljon kotona Vatajankylässä, Pentti Vataja kertoo. Isänsä jalanjäljissä hänkin tuli sittemmin tunnetuksi lehden avustajana ja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy:n hallituksen jäsenenä. Kesät Parkanossa asuva Vataja poikkeaa edelleen tervehtimässä Ylä-Satakunnan väkeä. Hallituksen puheenjohtajana hän oli tärkeässä roolissa, kun omaa tonttia ja rakennusta alettiin puuhata vuosikymmenen lopulla. Lehtorannan talo, joka oli hyvällä paikalla kylän keskustassa, pidettiin sijainnin kannalta lehdelle sopivana. Omistajapariskunnan kuoltua kävi ilmi, että he olivat testamentanneet kiinteistönsä Kalajoen Parkano on säilynyt läpi vuosikymmenten tukikohtana, vaikka varatuomarin ura vei Pentti Vatajan ensin Tampereelle ja sitten Helsinkiin. Koti on Kirkkonummella, mutta kesät toukokuusta syksyyn hän viettää vaimonsa kanssa synnyinkodissaan Vatajankylässä. Parkanon asiat kiinnostavat, ja Ylä-Satakunta on edelleen tärkeä tietolähde. Yksi erityinen muistoesine Vatajalla on säilynyt tuolta ajalta. Torstaina 5. Noihin aikoihin hän tapasi ensimmäisen kerran Kustaa Valdemar Kuljun. Sodatkin tulivat väliin ja rahanpuute. syyskuuta 2013 Koulupoika seurasi läheltä, kun pitäjään lehteä puuhattiin Sara Vataja ?Lehtiyhtiön kokoukset pidettiin vanhalla rukoushuoneella, jossa ei mukavuuksilla hemmoteltu.? Ylä-Satakunta Minna Lautamäki Paikallislehti on kuulunut 88-vuotiaan Pentti Vatajan elämään lapsuudesta asti. Muut eivät uskoneet. Isä Juho Atte Vataja kuului toimituskuntaan, kun Parkanon Sanomat perustettiin. massa. Kulju rakensi sittemmin itselleen liiketaloa kylän keskustaan. Asiasta keskusteltiin usein lehtiyhtiön kokouksissa. Kaikki puhkesivat nauramaan ja Yliruusi ihmetteli. Selitin, mistä oli kysymys. Minulle sanottiin siitä olevan hyötyä, jos jonnekin haluaisin päästä lehtimiehen ominaisuudessa. Koskaan en muista sitä tarvinneeni, mutta tallessa on.. Se kävi tuskallisen hitaasti
36,-) Tulossa Angry Birds tapettia syyskuussa! Seppälä Oy, Hahkamäenkatu, Parkano puh. päivän numerossa, joskin osastossa Ylä-Satakunta 50 vuotta sitten. . 6-22, la 7-22, su 8-22 Keskuskatu 10, Parkano p. Missähän täällä on se hevosvälineiden huutokauppa, mies tiedusteli vartijalta. Vartija oli ihmeissään, sillä hän ei ollut kuullut mistään huutokaupasta. Mies vakuutti lukeneensa siitä Ylä-Satakunnasta. syyskuuta 2013 . 03 441 411, sisustus 441 4140, puutarha 441 4126, rakennustarvikkeet 441 4130 ma?pe 8?17, la 9?13.30 myynti@parkanonrakennustarvike.? en toimipaikkoja kuin Pioneerivarikko, etsiytyivät silavaljaista ja muista hevosvälineistä kiinnostuneet ostajat sinne. TUOREITA LEIVONNAISIA JO 20 VUODEN AJAN Parkanon Sanomat 20.5.1933 www.soljanpakari.fi Parkanontie 64, Parkano . 448 0044 Kihniöntie 49, Kihniö . Toden totta, tällainen ilmoitus oli huhtikuun 26. pesu veloituksetta! Matkasi varrella, 3-tiellä Parkanon keskustassa... Avoinna ark. 448 4701 Parkano ma?pe 8?16 Kihniö ma?pe 7?17 Avoinna joka päivä, edullisesti & nopeasti tankki täyteen. Grillauskaasut ja saunaoluet kätevästi mukaan! Mukavin tapa näyttää hyvältä! Wash&Drive Pesupassilla joka 6. Vartiomies meni kysymään, mitä herra ja rouva etsivät. Salosen Lääkäriasema Huutokauppaan 50 vuotta myöhässä Harri Salonen yleislääkäri, yleiskirurgian, verisuoni- ja thoraxkirurgian erikoislääkäri Päivi Salonen, yleislääkäri, naisten- ja lastentaudit Minna Koski-Lammi, psykoterapeutti Sairaanhoitajan vastaanotto ja laboratoriopalvelut ajanvarauksella. Torikuja 9, Jalasjärvi Leikkaa talteen Torstaina 5. Kävi ilmi, että pariskunta oli tullut Seinäjoelta ja ihan tärkeän asian vuoksi. . Miten sää oot sitä lehteä lukenut, vaimo puuskahti miehelleen. Hevosvälineiden ostajat olivat siis tasan 50 vuotta myöhässä. Ilmoituksessa oli vielä lueteltu kaupan olevaa tavaraa, eli puolustuslaitoksen käytöstä poistettuja kengitys-, hevosenhoitoväline-, valjas- ja satulamateriaaleja ynnä muuta. Asianhan saattoi tarkastaa lehdestä. Ja lisäksi väärässä paikassa, sillä huutokaupan piti sotien jälkeen Kissakivellä toiminut Eläinlääkintävarikko. Ilmoituksessa ei mainittu Eläinlääkintävarikon osoitetta. Kun vuonna 2007 Parkanossa ei ollut muita Puolustusvoimi- Uutta ilmettä kotiin! Ruusuportti Kahvitarjoilu pe 6.9. Ruusuportissa! LAMINAATIT useita kuoseja Erä VINYYLIKORKKIA PIHAKASVEISTA ALENNUKSET JOPA LIFE 2 -50% TAPETTI 4 kuosia Paljon uusia syyskukkia saapunut! Jahti&Vahti Energia 2650 sk Vanhasta ilmoituksesta tuli lukijalle tuore vielä 50 vuotta tapahtuman jälkeen. ?Miten sää oot sitä lehteä lukenut?? Alkaen 8 mm 1090 m² 2700 m² 2200rll (Norm. 03 448 3395 Kahvi virkistää kesälläkin! Kahvileipä + kahvi 3,20 ? MEGALIHIS + juoma 0,40 l 5,40?. 15 UUTTA, KIINALAINEN HIEROJA CHUN SHA, TULE KOKEILEMAAN! Parkano Koko-, puoli- ja jalkahieronnat, sekä veretön kuppaus ja imukuppihieronta. Ajanvaraus ma?to klo 10?13 ja pe klo 10?11, puh. 06 456 0099. toimisto@salosenlaakariasema.fi, www.salosenlaakariasema.fi, Facebook. Heikki Pettinen Parkanon Pioneerivarikon puomin taakse ilmestyi 3. toukokuuta 2007 aamutuimaan pariskunta, joka näytti haeskelevan jotakin katseellaan
Mutta Kihniössä nuoruuden tärkeimmät vuodet viettänyt, sittemmin monilla paikkakunnilla asunut Susanna Hintala ei ole missään vaiheessa katkaissut irti poikki siteitään tai sympatioitaan vanhaan kotiseutuun. Viljelin porkkanaa, pellavaa ja vihanneksia; parsakaalia ja sipuleita. Lisäksi Hintala hoiti kanoja, ja hänellä oli oma nimikkovuohi. . Olin Ahvenanmaalla kaksi kuukautta putkeen. Hyvin pääsi maalaistouhuun mukaan, 4H-kerho oli iso asia. Väri valkoinen. Terveisiä kaikille tutuille! Mutta suuri kysymys kuuluu: Miksi ihmeessä Kihniössä viihtynyt ja sitä lämpimästi muisteleva tyttö ylipäätään on keskisuomalaistunut? Aina sanavalmis Susanna Hintala on hetken hiljaa, katsoo silmiin ja tuumaa: . Kihniössä asuminen oli hyvä vaihe minulle, antaa Hintala tunnustusta. Kaikki alkoi Hämeen Pasulasta, jossa isä toimi autonkuljettajana. Kerhon vetäjä Markku Pusa tuli omalta kylältä ja otti huomaansa. Lämpökompostorissa suuri ilman salpaa auki pysyvä saranoitu täyttöluukku sekä lämpömittari ja tehokas eristys. Suuri tyhjennysluukku. Moneen on pystynyt pitämään yh- teyttä, sillä useampikin asuu Jyväskylässä. syyskuuta 2013 Lapsuuden Kihniöstä jäivät elämään elinikäiset ystävyydet Kihniö Niinhän se on, että keski-ikäistyessään ihminen alkaa kaivata lapsuuden maisemiin ja menneiden aikojen leikkikavereiden seuraan? Olkoon vaikka niinkin. Se oli silloin iso juttu. Voi hyvin kuvitella, että Hintala muistelee Kihniön aikoja lämmöllä. Eteen tuli ensimmäinen oma muutto. . Oli niin vähän porukkaa. Energiansäästö 20 % verrattuna hehkulamppuun. Hehkulampun kokoinen ja näköinen. E27-kanta 42 W (630 lm). 1,- kpl Kompostilannoitettu multaseos kotipuutarhureille. IP44. 16 . Isän haaveena oli ollut ryhtyä viljelemään maata, ja sopiva maatila löytyi Kihniön Rajakylästä. (?Vaikka en ollut yhtään käsityöihmisiä?, toim. Isä vaihtoi ammattia ja perhe asuinpaikkaa. Kanoja meillä oli. Siitä kertoo tämäkin anekdootti: . Kävin metsätaitokilpailuissa, ja minut valittiin Vuoden 4H-kerholaiseksi . Tyttäristä Susanna kävi Kihniön yläasteen 1985?1988. . Torstaina 5. Soveltuu käytettäväksi kasvualustana kukkapenkissä, kasvihuoneissa ja kasvimaalla joko sellaisenaan tai perusmaahan sekoitettuna. 4 sk 13,95 Katuharja varrella 2,95 N Mallina olleet puutarhakalusteet -50% Muista myös syyslannoitteet ja kalkit! Avoinna: ma-pe 8-17 la 9-14. 1 x 60 W E27 (ei sis.) Ympärivuotiseen kompostointiin 2 - 6 hengelle. Aika lailla erilaista oli kuin mihin oli tottunut. Suositeltava saunan koko 6-16 m³. Kivimäärä n. Kihniön aikaisia koulukavereita on ympäri Suomea. en tosin yhtään muista minä vuonna ? mutta sen muistan, että sain stipendin. Myös vuohen kehitystä seurasin kirjallisesti. Raportointitaito tuli opittua, kuten myös paljon muuta, esimerkiksi metsänhoitoa. . Lähdin jopa käsityökisoihin. Nyt meitä oli 180. Hintala sanoo, että ei se pahalta tuntunut, oli vain erilaista. Kuten aina uuden edessä. Kanapäiväkirja ja parsakaaleja Kihniössä Susanna Hintala Kristiina Suutari suli oitis maaseudun imuun. . Saatavana korotusosa (100 l) lisähintaan. SYYSH INTAA 399,- Biolan Musta Multa 45 l 22,90 Osram Halo Eco ekohehkulamppu 42W Energiaa säästävää halogeeniteknologiaa hehkulampun kuoressa. Matkaa oli 30 kilometriä, ja koulumatkat sujuivat isän avustamana. Vaikka tytär asui lukioajan kotonaan, alkoi kodista irtautuminen juuri noihin aikoihin. Sillä vaikka Hintala asuu, työskentelee, remontoi ja puurtaa nykyään tiiviisti Keski-Suomessa, hän pitää edelleen yhteyttä Kihniön ajan koulukavereihin ja opettajaan. . En tiedä miten sen sanoisin. Kun se meni niin, että miehen perässä mentiin. Hyvä syy siis. Kristiina Suutari Syyspuuhiin Rautian kautta! Puukiuas Aito 16 Myymälässä olevat ruohonleikkureiden mallikoneet Jatkuvalämmitteinen puukiuas. Vietin kesän paikassa, jossa kuvattiin Myrskyluodon Maija. 50 kg. ÄLLE AN PÄ ltk KAUPalkoisia ja 2iv iä 359,- POISTOHINTAAN 2 ltk v isiä kiuask te perin vo 67,50 e) (ar Tehokompostori Kekkilä Kylpyhuonevalaisin Massive Aqua Kostean tilan plafondivalaisin. Siellä itsenäistyi, ja ruotsin harjoittelu onnistui mainiosti. Vähitellen alkoi elämä itsenäisenä, kuten muillekin sen ajan kavereille. . Lukion ruotsinmaikka huomautti, että suullista puolta pitäisi harjoitella, joten lähdin Ahvenanmaalle Au Pairiksi. huom.) Parkanon lukiosta alkoi irtautuminen Susanna Hintalalle Kihniö on merkinnyt luontosuhteen syntymistä ja mutkattomuutta. Susanna Hintala meni yläasteen jälkeen lukioon Parkanoon. . Muistan miten pidin kanapäiväkirjaa. Siihen merkittiin montako munaa tuli päivässä. Entisessä koulussa oli oppilaita 600 ja pikkuisen päälle