alv 24% TIISTAINA 16. ” Parkano +15 +18 Parkano +16 +17 Parkano +19 +21 Parkano +20 +22 Tänään Huomenna Torstai Perjantai Suomi tänään Pilvisyys on runsasta lännessä ja Lapissa, muualla pilvisyys vaihtelee. SÄÄ www.ylasatakunta.fi Parkanon, Karvian ja Kihniön asialla vuodesta 1933 irtonumero 1,50 € sis. Sivu 3 Huomionarvoista töksähtelevissä päiväkirjaturinoissa oli se, että missään ei lukenut, että olisi ollut tylsää. Päivälämpötila on etelässä ja maan keskiosassa 19...23, lännen sateessa 14...17, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Eteläja Länsi-Lapissa 12...16, Lapin koillisosassa n. Sivu 2 Sirpa AlaRämistä Krupulaukku. Päivälämpötila on lännessä ja maan keskivaiheilla 15...19, kaakossa n. Lännessä sataa vettä, Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin tulee sadekuuroja. Moottoreita Vahojärvellä esitellyt Petri Harjula kertoo, että maamoottorin kulta-aikaa oli 1930-luku, mutta niitä saatettiin käyttää vielä 1960ja 70-luvullakin. Pilvisyys on runsasta Pohjanmaalta Pohjois-Lappiin. Suomi huomenna Etelässä ja lännessä sataa vettä ja paikoin ukkostaa, idässä on poutaisempaa. Sivu 7. Etelässä ja lännessä itäkaakkoinen tuuli voimistuu navakaksi, illalla tuuli heikkenee. 10 astetta. 15, Lapissa 10...15 astetta. Aurinkoisinta on idässä. Loppuviikolla 20 asteen lämpötilat palaavat mahdollisesti Lappiinkin ja etelässä helteen mahdollisuus kasvaa. Sivu 6 Maamoottori oli ennen yleinen laite, joka pyöritti monenlaisia työkoneita, kuten sirkkeliä, halkaisukirvestä, pärehöylää ja puimakonetta. 20, Kainuussa n. Nykyajan lapset varmaan pitäisivät tiskaamista ja maitokaupassa käyntiä vähintäänkin ankeana ajankuluna, puhumattakaan että kirjoittaisivat siitä päiväkirjaan loppukaneetilla: oli kiva päivä!” Sivu 7 Kihniöläiset keräsivät sananparsia 1930-luvulla. Katsaus lähipäivien säähän Sateet painottuvat vähitellen idemmäksi, lännessä päivät vaihtuvat aurinkoisempiin ja vähitellen sää lämpenee. HEINÄKUUTA 2019 NUMERO 52 / 87. VUOSIKERTA Maamoottori jyrähtää Kukkanurmikko houkuttelee pihaan kimalaisia ja muita hyödyllisiä pölyttäjiä
Kihniö, huhtikuun 3p:nä 1933 Suomalaisen Tiedeakatemian Keräilytoimisto, Helsinki Mukanaseuraavat 279 sananpartta olen kerännyt Kihniön pitäjästä. 1,4 miljoonaa on valtava määrä, mutta niissä kyllä toistuu aina uudelleen kestosuosikit kuten Jumala, 1900-luvun alun pakinoiden Lapatossu, papit, piiat tai hullu mies Huittisista. . klo 11 Päivätilaisuus, Pekka Saarinen. Pappi on paitasellaan ja lukkari lusikka käres Olis suus miton nenäs (hyvän ruuan haju) ”Mitäs teet?” – ”Kysyjän puohon tapin.” Toinen keräyskilpailuun osallistunut kihniöläinen oli Isak Ranta Jokikylästä. Peltomäellä on kokoelmassa sopiva sutkaus: Siitei saa selvää ryssän pappikaan. Kokoelmansa saatekirjeessä hän ehkä vahingossa ilmoittaa osoitteekseen Nerkoo Parkano, ja niinpä hänen yli 170 keräämäänsä sananpartta tulikin Parkanon kokoelmaan, jolla on kokoa yli 2 000: Lähetäjä Sergei Honkala osoite Parkano Nerkaa tielot on kihniön ja on Kihniön kielimurtela josa on l kirjijin d.kiriaimen tilala. Nykyään puhutaan miesten putkiaivoista ja toisaalta naisten tippaleipäaivoista,joiden avulla hoituu useampi tehtävä samanaikaisesti. Su 21.7. . PARKANO To 18.7. heinäkuuta 2019 2 hengellisiä tilaisuuksia . Kukin Helsingin Yliopiston osakunta järjesti oman maakuntansa kisan: tuloksena oli 1,4 miljoonaa sanapartta, Satakunnasta 72 000 ja Kihniöstä noin 400. . Ikäni 18 vuotta. Kunnioittaen: Eero Salomaa Osoite: Kihniö, Kankari Tällaisella saatekirjeellä varustetun sananparsikokoelman lähetti kankarilaisen maatalon poika Eero Salomaa Satakuntalaisen Osakunnan järjestämään sananparsien keruukilpailuun. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta. Veikkaan , että samantapaisia sanontoja löytyy ympäri Suomea eri pitäjien oloihin sovellettuina: Kyllä Vehkapuru takaa ja Puumila maksaa. . . . Jätetään Puumilan makson päälle kun ei nyt oo rahaa Kuules, sano Jytilä vaikkei ollu mitään asiaa Makaa kul lahana Puumilan vaarin verkos Olokoon ny huomeseen ku Luomalaharen hevon juottamine Selevä pyy sano Säntti ku variksen ampu Puhuu ittellensä ku Itäpään Maija paskallensa Kihniöstä oli neljäskin kerääjä, Sergei Honkala. Tässä multitasking Mäkikylän tapaan: Konstit on monet sano akka kun kusi ja käveli Tällä sutkauksella on sikäli todellisuuspohjaa, että kuulemma pitkälle 1900-luvulle oli mökin mummoja, joilla ei pitkän hameen alla ollut kalsareita, ei sloggeja, ei stringejä – ei mitään. Pappi praakaa kolome kertaa mutta saa makson Soli sen lorun loppu Ei oo kiirusta kirkkoon eikä hätää häihin. Armi ja Sauli Takala ym. Salomaa ja kolmas kilpailuun osallistuja A.W. Petu ja kala on katkera pala Pareit puutuun kun jäämään sano tarsija Iiisakki kun weron maksosta tuli Illan wirku aamun torku tapaa talonsa hävittää Rohkija ruokansa ottaa mutta ujo nälkään kuolee Hursti housut ja hursti mekko on talon poijan Suvi Puku Ei tieto tieltä vie eikä oppi ojahan kaala Rittisee ja rutisee kun Rännärin puusilta On kieros kun Puumilan vaarin suu Menäppä herojen kans marijan nin ne vie marijat ja Roppiset Kamala Reki sano Piru kun Äkehen näki Kihniöläiset sananparret samoin kuin monet muut Kihniö-herkut – kirkon alkuperäiset piirustukset, kartat Ruotsin vallan ajoilta, tilojen lohkomiset, halkomiset, asiakirjat – löytyvät osoitteesta digi.narc.?. Tässä kuitenkin sanontoja, jotka ovat luettavissa: midä ennen tuomaata tuiskaa se jouluna sulaa Kuka o dehny Koneen kun ei o tervannu Kun o julma juhtallensa se on paha Vaimollensa Ei Kako (kaakko?) lakkaa duulemasta ennenkun sataa Döihin töihin sanoi Lapa tossu Kolmas sananparsien kerääjä oli A.W. . klo 19 Rukousilta. Peltomäen sananparsista tekee kihniöläisiä niiden liittyminen paikallisiin taloihin ja ihmisiin. klo 11.00 Jumalanpalvelus. Helluntaiseurakunnat KARVIA To 18.7. Ei oo kiirusta kirkkoon eikä hätää häihin. Tiistaina 16. Jarmo Hammo ” Soli sen lorun loppu.”. . Lisäksi oikeinkirjoitus on niin horjuvaa, että Ranta kirjoittaa oman nimensäkin Ranta, Danta tai Randa. Su 21.7. Ei kuurollekkaa kahta kertaa sanota. . Peltomäki olivat sananparsikorttien käsialan perusteella tottuneita kynän käyttäjiä, mutta Rannan käsiala on erittäin epävarmaa. Erikoinen harrastus 18-vuotiaalla! On syytä sysih jos on sepihki Ensimmäisestä teerenlaulusta keväillä on yhyreksän viikkoo sulaan veteen Toinen jalaka haurah ja toinen hauran partaalla ”Kolomasti kaikkia on Nerkoon määrä” Kolme kihniöläismiestä osallistui sananparsien keräyskilpailuun 1930-luvulla. Naisväestä hänellä on kummia tölväisyjä: Hyvä luonto tekee talon tyttärestäki huoran Pirä huonompaa piikaa, saat vähemmällä palakalla Ei ämmän perinnöksestä kut tuomaasta jouluun Rahalla saa vaikka kirkos naisia Antaa hän toki naisille ”tunnustustakin”. Eero Salomaa jäljensi monissa sanaparsissaan kihniöläistä puhetapaa ja murretta kirjoitukseksi. Yllämainitut naisen kaksi samanaikaista toimintaa olivat mahdollisia – mutta kintut kyllä kastuivat. Peltomäki, ison talon isäntä, herastuomari ja keskeinen vaikuttaja Kihniön kunnalliselämässä. Pappi on paitasellaan ja lukkari lusikka käres
Kevään ensimmäiset kimalaiset ovat kuningattaria. Peltokimalaisia on kukkanurmella varsin runsaasti.. Kuningattaren pitää saada ravintoa tai se ei pysty rakentamaan pesää. Tuorein tunnistus on eiliseltä, kun Savonen bongasi melko harvinaisen sorokimalaisen tumman muodon. Apilanurmikko kestää hyvin kuivuutta. Nyt on valkoapiloissa runsaasti tarhamehiläisiä ja kimalaisia, enkä halua tuhota niiden ruokapaikkaa, EiraMaija Savonen sanoo. Paju on elinehto monelle muullekin kevään hyönteiselle. Yksin kolossa talvehtinut kuningatar täydentää sokerivarastojaan pajun kukinnoista. Kartanokimalaisia pesii rakennuksissa. Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Kimalaiset ovat uteliaita ja tulevat lähelle ihmistä. Mantukimalainen pesii maakolossa ja voi olla etsimässä mettä jo maaliskuussa. ” Kukkiva nurmikko takaa sen, että marjapensaiden ja omenapuiden kukinta-aikaan pihalla on pölyttäviä hyönteisiä.” Mesi maittaa kimalaisille kukkanurmella Valkoapila ja niittyhumala saavat kasvaa vapaasti Eira-Maija Savosen pihassa. – Paju on ensimmäinen ravinto keväällä. Kivikkokimalaisenkin pesä on usein maassa, mutta se voi olla myös korkealla. Hän antaa myös niittyhumalan kasvaa vapaasti, jotta pölyttäjät pääsevät aterioimaan kukinnoissa. – Ensin keväällä valkovuokot olivat nurmella niin kauniita, etten raaskinnut ajaa niitä ruohonleikkurilla. Ne eivät yleensä pistä, ellei niitä ala huitoa pois. Tutkimushankkeessa käsitellään muun muassa pölyttäjähyönteisten kantojen tilaa ja kehitystä Suomessa. Pörriäisiä ei kannata huitoa Savonen tunnistaa jatkuvasti kukkanurmeltaan uusia kimalaislajeja. Taustalla on huoli pölyttäjistä ja pölytyksestä. Tiistaina 16. Pölyttymiseen ja sitä seuraavaan siementen syntymiseen sekä marjaja hedelmäsatojen onnistumiseen tarvitaan kimalaisia kumppaneineen. Kukkiva nurmikko takaa sen, että marjapensaiden ja omenapuiden kukinta-aikaan pihalla on pölyttäviä hyönteisiä. Kivikkokimalainen lentää sukkelasti apilasta toiseen. Mantuja kivikkokimalaiset ovat Suomen yleisimmät ja suurikokoisimmat kimalaiset. Pörriäisen näkee monissa kukissa mettä maistelemassa. Eira-Maija Savonen löytää kukkanurmeltaan jatkuvasti uusia kimlaislajeja. Mantukimalaisella on musta pohjaväri, jossa on etuselässä ja takaruumiin keskiosassa keltainen raita. Kuiva sää on pitänyt kasvuston matalana. Kimalaiset keräävät mettä ja siitepölyä kukista varhaisesta aamusta iltamyöhään. Luke) eläkkeellä oleva tutkija tunnistaa ison osan pihapiirinsä kimalaisista. – Toisin kuin mehiläiset ne lentävät myös tuulisella ja viileällä säällä. Mehiläinen apajilla. heinäkuuta 2019 3 MAARIT LEHTO PARKANO Valkoapilat kukoistavat Eira-Maija Savosen pihamaalla. Savosen kotipihalla häärii mantuja kivikkokimalaisten lisäksi tarha-, pensasja peltokimalaisia. Myös mantukimalaisen yksilöitä on runsaasti. Pajulla on tässä tärkeä osuus, sillä mistä muualta aikaisin keväällä kuningatar saa syötävää, Savonen sanoo. Eilen hän bongasi melko harvinaisen sorokimalaisen tumman muodon. Peräpäässä on valkoista. Mantukimalainen vaihtamassa seuraavaan valkoapilaan. Myös perhoset viihtyvät Savosen pihassa. Eniten on kivikkokimalaisia. Suomessa lajeja on 37. Suomen ympäristökeskuksella on meneillään Pölyhyöty-hanke. Pajua pitää säilyttää maisemassa Eira-Maija Savonen korostaa pölyttäjien merkitystä sekä kotipihoilla ja viljelyksillä että luonnossa. Valkoapilan juuristo sitoo ilmasta typpeä, joka lannoittaa maaperää. Lajin tunnistaa oranssista takaosasta, muuten kivikkokimalainen on musta. Kukkanurmi on muutaman sentin korkuinen. Kotipihan omena-, marjaja tomaattisadon varmistamiseksi kannattaa pitää huoli, että kimalaisen lentomatkan, parin kilometrin säteeltä löytyy keväällä kukkivia pajuja
Havaintojen perusteella vaikuttaisi siltä, että yksittäiset Viinikan alueen asukkaat saattavat Heinosentietä oikopolkuna käyttää, mutta varsinaista ruuhkaa tiellä ei tuolloin ollut. Purettavan Viinikansillan vieressä kulkeva kevytväylä on normaalisti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytettävissä. Se erotti lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan. Paikalla oli kaivinkone, joka aloitti työt kaiteiden ja päällysteen irrotuksella. Jokiravutkin ovat hyötyneet pitkistä kasvukausista, mutta lajin esiintymät ovat vähentyneet nopeasti 2000-luvulla rapuruton aiheuttamien joukkokuolemien vuoksi. Heinosentiellä on läpiajokielto Viinikansillan remontin ajan. Sote-uudistuksesta samanlaisena esimerkkinä ei liene mahdollisuus edes unelmoida. Nyt sata vuotta myöhemmin ei voi kuin ihailla sitä ratkaisuhakuisuutta ja kompromissivalmiutta, joka tuolloin on eduskunnassa vallinnut. Pääministeriksi voi päästä jopa äkkiarvaamatta, ja puolueen reippaasti alle viidenneksen kannatuksella. Lukesta kerrotaan, että kasvukaudet ovat olleet 2010-luvulla lähes poikkeuksetta pitkiä ja lämpimiä, mikä on suosinut rapujen kasvua ja lisääntymistä. Keski-Suomessa kauden alku voi olla heikompi, ja pohjoisessa parhaat saaliit saataneen vasta heinä-elokuun vaiheen jälkeen. Suomen Rahapajan verkkosivuilla tuonaikaista päätöksentekoprosessia avaava Turun yliopiston professori Vesa Vares alleviivaa, että lopputuloksena oli tasapainomalli. Vastaavaa henkeä kaipaisi nyt. Siksi ei ole ihme, että presidentti nähdään kansakuntaa kokoavana voimana. Puoluekenttä näyttäisi pirstaloituvan. Muun muassa Mäkiviinikankadulta moni vaikuttaa kiertävän pohjoisesta Luomaperäntien kautta, joskin reitti on kapea ja mutkainen. PÄIVÄN LAINA JUKKA HUIKKO PARKANO Viinikansillan remontti pääsi maanantaina vauhtiin, kun varsinaiset purkutyöt käynnistyivät. Asiasta päättävä viranomainen eli alueellinen jätehuoltolautakunta katsoi kuitenkin, ettei vanha järjestely toiminut aukottomasti, joten se päätti siirtyimisestä kunnan järjestämään ja Pirkanmaan Jätehuollon käytännössä toteuttamaan kuljetukseen. Yksi puheenaiheista on ollut Heinosentien läpiajokielto, josta on tullut Ylä-Satakunnan toimitukselle kommentteja puolesta ja vastaan, joskin vain yksittäisiä. Tiistai 16. Kaupungin työpäällikön Pekka Mikkolan korviin valitteluja esimerkiksi läpiajokiellon rikkojista ei ainakaan toistaiseksi ole tullut. heinäkuuta Suomi liputtaa. Jätehuoltoviranomainen on seurannut tyhjennysten toteutumista ja todennut, Parkanon lietekuljetukset eriko. – Purku etenee vauhdilla parissa viikossa, kommentoi siltaa urakoivan Destian vastaava mestari Pekka Holkonen. Hallitusmuotoa koskeva esitys kaatui kesäkuussa, mutta niin vain sinnikkäät ja väkevät voimat saivat kokoon version, joka tuli hyväksytyksi vaaditulla 5/6 enemmistöllä. Vahva presidentti-instituutio rakennettiin haasteellisia aikoja varten. Poikkeuksen sai vain Nokia, jossa kiinteistön omistajan järjestämän kuljetuksen katsottiin toimivan riittävän hyvin. Presidenttiys sen sijaan vaatii laajan kannatuksen. pykälän mukaan jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, jätelautakunta toteaa kesäkuisessa päätöksessään. Pirkanmaan Jätehuollon jäsenkunnissa siirryttiin kunnan järjestämään lietetyhjennykseen vuoden 2017 alusta, vaikka Parkano ja useat muut kunnat vastustivat muutosta. Se on lautakunnan mukaan lainvastaista. Ylä-Satakunta tarkkaili Heinosentietä tovin perjantaina iltapäivällä, sunnuntaiiltana sekä maanantaiaamuna. Laji on hävinnyt lähes kokonaan luontaiselta levinneisyysalueeltaan Etelä-Suomessa. Menikö jopa liikaakin. – Jätelain 36. Yksittäisiä oikojia reitti näyttää houkutt HEIKKI PETTINEN PARKANO Tampereen alueellinen jätehuoltolautakunta tarkkailee tavanomaista tiiviimmin Parkanon, Kurun ja muutamien muiden kuntien lietekaivojen tyhjennysmääriä. Vaihtoehtoina olleista sosialistisesta tasavallasta, monarkiasta ja porvarillisesta tasavallasta eduskunta päätyi viimeksi mainittuun. Tämä näyttäisi sopivan suomalaisille, mistä kertoo istuvan presidentin suosio. Sauli Niinistö on kaudellaan osoittanut, mutta myös ottanut, vahvaa johtajuutta. Sellaiselle on selkeästi tarve. Syynä on se, että Pirkanmaan Jätehuollon kilpailuttamaan kuljetukseen on kertynyt tyhjennyksiä odotettua vähemmän. heinäkuuta 201 UUTISET PÄÄKIRJOITUS Keskiviikkona 17. Tässä ajassa hallituspuolueet kinaavat keskenään, eikä päätöksiä synny. Täplärapu onkin sisävesien kolmanneksi tärkein kaupallisen kalastuksen laji ja suosittu myös virkistyskalastajien piirissä. Luken mukaan Etelä-Suomessa rapusaaliiden odotetaan olevan vähintään kohtalaisia heti kauden alusta lähtien. Kekkosen aikakauden jäljiltä valtaa rajattiin kovasti. Täplärapukannat ovat kasvaneet vuosikymmenen puolivälistä lähtien. On kulunut sata vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi vuoden 1919 hallitusmuodon. Sekä eduskunnalla että presidentillä ja hallituksella oli merkittävästi valtaa. Virallinen kiertoreitti kulkee Aureentien, Kuruntien ja Heittolankadun kautta keskustaan. Viinikansillan purkutyö Yksittäiset autoilijat näyttävät oikovan Heinosentien kautta. Toisekseen sen voinee nähdä myös eduskunnan asemaa ja merkitystä vahvistavana, nimen omaan kansalaisten edustajana. Suomen viimeisimmässä lajien uhanalaisarvioinnissa jokirapu luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Hallitusmuodolla oli merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia. Globaalit ilmiöt ja muutokset järisyttävät Suomessakin. Käänteitä oli monia. Vuonna 2000 siirryttiin vielä parlamentaarisempaan suuntaan. Oleellista oli, että poliittiset leirit vasemmalta oikealle saivat vaikuttaa lopputulokseen. Ne olisivat halunneet jatkaa vanhaa käytäntöä, jossa kiinteistön omistaja järjestää umpija sakokaivojen tyhjennykset sopimalla siitä alan yrittäjien kanssa. Muu liikenne on perua joko Kallion alueelta tai vaihtoehtoisesti sellaista, joka ei suoranaisesti liity siltaremonttiin. Jätehuoltolautakunnan tietojen mukaan sakoja umpikaivoja ovat tyhjentäneet muutkin kuin Pirkanmaan Jätehuollon kanssa sopimuksen tehnyt yritys. Jukka Huikko Tasavalta liputtaa keskiviikkona ” Globaalit ilmiöt ja muutokset järisyttävät Suomessakin.” Sunnuntaina alkavan ravustuskauden saaliista odotetaan keskimääräistä tai jopa hyvää, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Tähän saakka siltaremontin suurin mielenkiinto Parkanossa on kohdistunut siihen, missä määrin kiertotiejärjestelyt näkyvät liikenteessä
Suomessa esiintyvät supikoira, piisami ja minkki muuttuivat 1. Tällä toimenpiteellä tähdätään villisian metsästyksen tehostamiseen sekä samalla afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseen. Sen mukaan laki kieltää asukasta luovuttamasta likakaivonsa sisältöä muille kuin Pirkanmaan Jätehuollon kautta tilatulle yritykselle. Kisalähetykset ovat nähtävissä myös maksulliselta Eurosport 2 -kanavalta sekä Eurosport Playerista. Yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kisat suorana lähetyksenä osoitteessa www.european-athletics.org sekä Eurosport 2 -kanavalla torstaina klo 17 ja perjantaina klo 16.30. Vuosi takaperin päättyi puolestaan naakkojen rauhoitus. Ossi, Ossian To 18.7. Kiekonheiton ?naali kisataan perjantaina kello 18.50. Ongelmakuntien seuranta jatkuu elokuun loppuun saakka. Vieraslajit ongelma myös eläinkunnassa oistarkkailussa että osassa kuntia kunnalliseen lietteenkuljetukseen on tullut tyhjennyksiä huomattavasti vähemmän kuin mitä kirjautui jätteenkuljetusrekisteriin ennen uudistusta. Vieraslajin voi lopettaa pyyntiloukkuun, vaikka lähellä olisi rakennuksia. Aikaisemmin säkäkorkeutta koskeva rajoitus oli 28 senttimetriä, kun se jatkossa on 39 senttiä. Valtioneuvosto antoi alkukesästä kaksi asetusta, joilla vieraslajien metsästystä helpotettiin. Sikaruton on pelätty leviävän naapurimaista Suomeen, mikäli villisikakanta vahvistuu liiaksi. Torstai-iltana varauduttava vesikatkoksiin t alkoivat maanantaina . Niin ikään muut yrittäjät eivät saa ottaa vastaan asumisessa syntyvää lietettä muissa yhtiön jäsenkunnissa paitsi Nokialla. kesäkuuta alkaen riistaeläimistä haitallisiksi vieraslajeiksi. Reino 5 Ke 17.7. Näitä ovat muun muassa keinotekoiset valonlähteet ja yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet. Riikka Pe 19.7. ” Laki kieltää asukasta luovuttamasta likakaivonsa sisältöä muille kuin Pirkanmaan Jätehuollon kautta tilatulle yritykselle.” Jukka Huikko. Nyt esimerkiksi putsataan alavesisäiliö ja vaihdetaan osia pumppuihin, kertoo tekninen johtaja Satu Alajärvi. Tänä aikana kunnan vesijohtoverkossa voi olla paineen vaihtelua ja vesikatkoksia. Ahosen ?naalipaikka ratkeaa torstain karsintatulosten perusteella. – Erityisen ongelmallinen tilanne on Pälkäneen, Parkanon ja Sastamalan Suodenniemen ja Mouhijärven alueilla sekä Pohjois-Ylöjärvellä, joissa lietetyhjennysten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin niiden pitäisi olla, jätelautakunta toteaa. Metsästysseurojen ja maanomistajien välisissä metsästysvuokrasopimuksissa saattaa puolestaan olla tarkentamisen tarpeita. Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Marketta, Margareeta LAURA JOKISALO KIHNIÖ Kihniön kunnan vesilaitoksen eli keskustan vedenjakelun alueella tehdään huoltotöitä torstai-illasta kello 22 alkaen. AINO TUOHILUOMA YLÄ-SATAKUNTA Silja Ahosen kisamatka 19-vuotiaiden yleisurheilun EMkisoihin Ruotsiin alkaa torstaina. tevan. Alueellisen jätehuoltolautakunnan päätöksessä ei viitata millään tavalla siihen, että asumisessa syntyvää lietettä olisi viety muualle kuin asianmukaisiin tyhjennyspaikkoihin kuntien jätevedenpuhdistamoille. Boråsissa järjestettäviä kisoja pystyy seuraamaan suorana lähetyksenä European Athletics -sivustolta. Tukku muita muutoksia myös Metsästysasetukseen tuli myös muita kuin vieraslajeja koskevia tarkennuksia. Kisat alkavat Ahosen osalta kello 13.21 naisten kiekonheiton karsinnoilla. Alun perin oli arvioitu, että työt jatkuisivat perjantain aamukuuteen asti. 19 Ti 16.7. Samalla joukko uusia pyyntivälineitä tuli sallituksia. Lisäksi suomalaisten kisatuloksia pystyy seuraamaan Etusuoran sivuilta osoitteessa etusuora.com/yleisurheilu/u20-em-kisat. Naakkojen osalta asetukseen tuli muutos, jonka myötä naakan voi sisätiloissa ampua ilma-aseella. Silja Ahosen EM-kisat suorana lähetyksenä JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Vieraslajien runsastumisen ongelma ei kosketa pelkästään kasvikuntaa Suomessa vaan myös eläinkuntaa. Metsästyslain vaatimukset on pyytäjän kuitenkin tunnettava. Tästä on Pirkanmaan ely-keskus tiedottanut kuljetusyrityksille. Naakat hakeutuvat usein sisälle rakennuksiin ja ovat paikoin melkoinen riesa. Hirvikoirat voivat jatkossa olla entistä suurempia. Uusimman arvion mukaan huolto olisi kestämässä noin kello kolmeen aamuyöllä. Keskeytys ei aiheuta haittaa vedenlaadulle, mutta veden samentumaa tai vastaavaa voi esiintyä. Sari, Sara, Saara, Salla, Sarita, Salli La 20.7. Villisikajahdissa saa käyttää jatkossa elävänä pyytävää loukkua. – Toivomme, että huoltotöistä olisi mahdollisimman vähän haittaa, mutta niitä on pakko tehdä joskus. Nyt niitä voi metsästää ilman metsästyskorttia ja ympäri vuoden. Muutoksen tavoitteena on erityisesti tehokkaampi valkohäntäpeuran kannanhallinta
Hän patikoi ja pyöräilee sekä marjastaa ja sienestää. Taakkaa kevensivät kulttuuriharrastukset nuorisoseurassa ja soittokunnassa. – Sanotaan, että aika kultaa muistot. Helka-mamma oli haaveillut opettajan ammatista. Sunnuntaina juhlapaikkana toimineella salilla onkin hänelle ja hänen edeltäjälleen Paavo Tuuliniemelle aivan erityinen merkitys. – Kotoa ja sen myötä harrastuksista sain verkoston aikuisia, jotka välittivät minusta ja joista minä välitin. Kakkosluokan jälkeen ämmälänkyläläiset siirrettiin Sarvelan kouluun. Geopark-hankkeen myötä Ala-Rämi on tuttu näky messutapahtumissa kertomassa Karvian vahvuuksista. heinäkuuta 2019 6 MAARIT LEHTO KARVIA Karvian Krupulaukuksi valittu liikuntasihteeri Sirpa Ala-Rämi lobbaa mielellään kotipitäjäänsä maailmalle. Tiistaina 16. Tärkeintä oli kuunnella ja kohdata ihmisiä ja juoda kahvia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö se olisi väärin ja jättäisi pysyviä jälkiä sekä kiusaajan että kiusatun sieluun. ” Mitä elämässä kuuluu tehdä: järjestää tilaisuuksia, kirjoitella juttuja, pysähtyä juomaan kahvia, puhella ihmisten kanssa ja kuunnella toisia.” Yhteisöllisyys on pienen pitäjän voimavara Karvian Krupulaukuksi valittu Sirpa Ala-Rämi vastaanotti tittelin sen edelliseltä haltijalta Paavo Tuuliniemeltä. Palkinto jaettiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Hänen vastuulleen jäi kuitenkin nuorempien sisarusten hoitaminen, kun heidän äitinsä kuoli kuopuksen ollessa vasta parivuotias. Helka meni naimisiin naapurin pojan kanssa, ja jäi aikanaan eläkkeelle viljelystilalta. Vuonna 2017 Karvia valittiin valtakunnallisesti Vuoden pyöräilykunnaksi. Laajennusosassa sijaitsevasta kuntosalista on tullut suosittu eri-ikäisten kuntalaisten liikuntapaikka. Puheessaan hän kiitti kiusaajiaan siitä, että kiusattuna hän lähti rohkeasti kauas Kankaanpäästä. Hän nosti esiin liikunnan ennaltaehkäisevän vaikutuksen muun muassa diabetekseen. Karviatalon laajennus ei suinkaan ollut läpihuutojuttu, vaan sinnikkään työn tulos. Henkilökohtaisen, huumorilla maustetun juhlapuheen piti Jaakko Viitala. Minä en vielä ihan niin masokisti ole, vaikka myönnänkin, että ilman kiusaajiani tuskin olisin tässä. Ala-Rämi laati vastustusta kohdanneesta hankkeesta 12-sivuisen perustelupaketin, jonka hän teki johtamisen erikoisammattitutkinnon lopputyönään. Nämä viikon kohokohdat auttoivat häntä jaksamaan. Karvian vahvuutena hän nostaa esiin ennen kaikkea yhteisöllisyyden. Periaatteessa kaikki toiveet on toteutettu, joskaan uimahallia Ala-Rämi ei pitäjään lupaa jatkossakaan. Luontoliikuntapaikat ovat liikuntasihteerille vapaa-aikanakin tärkeitä rentoutumisen kannalta. Olemme olleet puhumassa aiheesta Helsingissä asti ja esittelemässä Karviaa esimerkkinä, Sirpa Ala-Rämi kertoo. Hän pyrkii toteuttamaan kuntalaisten toiveet, joita hän saa varsin kattavasti. Taannoin sain työni puolesta olla mukana järjestämässä tilaisuutta, jossa Cristal Snow oli puhumassa. Viitala totesi, että koulukiusaamista on aina ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan. Siinä minä itsekin opin, mikä elämässä on tärkeintä. Karviasali toimii liikunta-, seminaari-, konsertti, teatterija juhlapaikkana. Kotoa tärkeimpänä eväänä on ollut se, mitä elämässä kuuluu tehdä: järjestää tilaisuuksia, kirjoitella juttuja, pysähtyä juomaan kahvia, puhella ihmisten kanssa ja kuunnella toisia, Viitala totesi. Ja välillä pistettiin sormet ristiin, koska omat voimat ei riitä ihan kaikkeen. Hän vietti mamman kanssa suurimman osan hereilläoloajastaan. Kotiseutujuhlan antiin kuului Karvian Nuorisoseuran tanhuajien esitykset.. Koulunkäynti oli Viitalalle joskus raskasta. Helka-mamma oli touhukas nainen. Olisin silti ehkä hiukan helpomman tien jälkikäteen valinnut. Ja olihan minulla yläkoulussa yksi kaveri, kiitos siitä. Kotiseutujuhlassa Krupulaukkua kiitettiin hänen vaikutuksestaan Karviasalin toteutumisessa. Liikuntaa matalalla kynnyksellä kaikille Krupulaukku kannustaa kaikenikäisiä karvialaisia monipuolisesti eri lajeissa. Samana vuonna Karvian kunta palkittiin Satakunnan vuoden liikuttajakuntana. Iso kiitos nuorisoseuran soittokunnan väelle, että olette olleet mukana, ilman teitä en olisi nyt tässä. – Isot paikkakunnat ovat nyt heräämässä yhteisöllisyyden merkitykseen. – Mamma muutti maailmaa kupillinen kahvia kerrallaan yhdessä lähimmäistensä kanssa, elämä oli hetkiä ja kohtaamisia ja pysähtymistä yhdessä oloon. Mutta jos muistot ovat vähän tummia, kyllä aika myös mustaa muistot. Jaakko Viitala aloitti peruskoulun Kirkonkylän alaasteella. Helka-mamman opit kantavat maaimalla Juhlapuheen piti Jaakko Viitala, joka kertoi,että hänen lapsuutensa merkittävin hahmo oli Helka-mamma. – Se ja samanaikaisesti ilmennyt neurologinen vika aiheuttivat sen, että minusta tuli koulukiusattu
Taivaalla tuntuu aina kelluvan harmaa pilvimassa uhoamassa sadetta. Tämänvuotisella tapahtumalla juhlittiin myös kyläseuran pyöreitä 40 vuotta. heinäkuuta 2019 7 Lapsuuden kesät olivat pitkiä ja kuumia. Telttailun vaatimien askareitten ohella kulutimme aikaa käymällä läheisellä järvellä uimassa. Tunnelma siellä oli jotenkin ajaton. . . Sinisellä taivaalla ajelehtivat haaleat hattarat, tuulen vieno suhina koivuissa, heinäsirkkojen siritys ja lintujen visertely todistivat, että kesää eletään. Silloin tuli huutia paitsi veneen varastamisesta myös siitä, kuinka vaarallista touhumme oli. – Kyllä nekin kaikki ovat tuttuja, paitsi höyrykone, Hannu Aittoniemi totesi. Lainasimme omin lupinemme rannassa ollutta venettä ja soutelimme sopivaan paikkaan. Kävin Eilan ja Taunon kanssa Kiviniemen baarissa ostamassa maitoo. Ehkä lapsena ei vain huomannut, jos olikin viileämpää. Vain höyrykone oli laitteena vieras Pihan puolella esillä oli monenlaisia vanhoja ajoneuvoja ja työkoneita autoista, moottoripyöristä ja traktoreista maamoottoreihin ja pärehöylään. Parkkipaikalta oli traktorikyyditys leirikeskukseen. . . Kerran nimittäin hyppäsimme yhtä aikaa veneestä ja edessä oli sitten kilpauintia veneen perässä. Siellä tunsi olevansa kaukana maailmasta, vaikka missään korvessa se ei ollutkaan. Mäkelä arvelee, että koneiden pariin kokoonnutaan vuoden kuluttuakin. Sitten tulin kotiin. Neljäskin kerta on todennäköinen Wanhat koneet Vahojärvellä -tapahtumalla kerätään varoja kyläseuran järjestämään asukkaiden virkistystoimintaan. Kieltäydyimme taipumattomasti hänen keitoksistaan, sillä elimmehän itsenäisesti luonnon helmassa. Koneiden omistajia ja muita näytteilleasettajia, kuten perinteisten työtapojen esittelijöitä, oli useita kymmeniä, Pekka Mäkelän mukaan noin 45. Pystytimme sinisen kupoliteltan omenapuun alle viiden metrin päähän talosta ja elelimme siellä omavaraista elämää. Viime viikolla tein pihahommia toppatakki päällä, kun tuuli suhisi niin arktista viimaa. Päiväkirjamerkintäni vuodelta 1984 todistaa kuinka simppeleistä ajoista oli kyse: Tänään satoi koko päivän ja kävi ukkonen. – Kyllä täällä tutun näköistä tavaraa on, he tuumasivat. Ruokalistalla oli myös Marie-keksejä, joita kului pakettikaupalla. Nyt kolmannella kerralla tapahtuma kasvoi jo varsin isoksi. . Muutoksena edellisvuosiin oli etäparkin järjestäminen pellolle vajaan kilometrin päähän leirikeskuksesta. Johtuuko se iästä, että kesät eivät enää tunnu lämpimiltä ja loputtomilta. Järvi oli matala mutabrunni, joten keksimme, että veneestä voisi keskemmällä järveä hypätä uimaan. Teltan edessä teimme trangialla kaurapuuroa ja lämmitimme hernekeittoa. Monenlaisia maatalouskoneita on ollut Aittoniemelläkin kotona, sillä pariskunta pyöritti aikanaan karjatilaa. Tykkäsimme telttailla mummulan pihassa. – Halusimme, ettei tietä tukita, jos vaikka olisi tullut hälytysajoneuvoja, Mäkelä sanoo. Tapahtuman järjestäjän eli Vahojärven kyläseuran puheenjohtaja Pekka Mäkelä kertoo, että aiemmin tienpientareet olivat täynnä autoja. Kävin kaupalla äitin ja Eilan kanssa. Eila toi meidän auton, koska Eila sai lainata sitä. . Pienen neuvottelun jälkeen totesimme, että voimme palata sivilisaation pariin muutaman letun ajaksi. Huomionarvoista näissä töksähtelevissä päiväkirjaturinoissa oli se, että missään ei lukenut, että olisi ollut tylsää. Muistan elävästi mummun seisomassa portailla ja huutelemassa meitä syömään. Vahojärven kyläseura järjesti traktorikyydityksen etäämmällä sijanneelta parkkialueelta leirikeskukseen ja takaisin. Päivän kohokohta saattoi olla vaikka ahomansikoitten pipertäminen heinänkorteen tai neliapilan löytyminen nurmikosta. Lapsuuden kesistä on jäänyt paljon mieleen. Heinäsirkkoja en ole kuullut aikoihin. Lauantain aikana paikalla oli lähes tuhat henkeä, mukaan lukien toki talkoolaiset ja näytteilleasettajat. – Hannulla oli silloin ihan samanlaisia. – Olemme tehneet retkiä, esimerkiksi Ähtärissä on käyty katsomassa pandoja, Mäkelä kertoo. Lapsena vietimme serkkuni kanssa paljon kesiä mummulassa. Vaikka teemana oli 1970-luku, osa koneista ja ajopeleistä oli paljonkin tätä vanhempia, 1920-luvulta alkaen, ja osa taas pari vuosikymmentä nuorempia. Mummu sai houkuteltua meidät pöydän ääreen vain paistamalla lättyjä. Sitten olin Eilalla ja laskin rahoja ja tiskasin. Päällimmäisenä se, kuinka vähään tyytyväinen sitä on naperona ollut ja todella elänyt vailla huolen häivää. Sitä tutkailivat kylällä asuvat Aira ja Hannu Aittoniemi. Pihassa tulee fyysiset rajat vastaan. – Jos vain talkoolaiset ja hallituksen jäsenet ovat edelleen mukana, niin ilman muuta tämä järjestetään taas ensi kesänä. Tuttua tavaraa vuosikymmenten takaa Hannu ja Aira Aittoniemi tutkailivat 1970-luvun olohuonetta, josta löytyi paljon tuttuja asioita. Nykyajan lapset varmaan pitäisivät tiskaamista ja maitokaupassa käyntiä vähintäänkin ankeana ajankuluna, puhumattakaan että kirjoittaisivat siitä päiväkirjaan loppukaneetilla: oli kiva päivä! Kirsi Niemi Onnen päivät HAPANKIRSIKOITA ” Mummu sai houkuteltua meidät pöydän ääreen vain paistamalla lättyjä.” NIINA KIVIOJA PARKANO Nyt kolmannen kerran järjestetty Wanhat koneet Vahojärvellä -tapahtuma keräsi Vahojärven leirikeskukseen ennätysyleisön. Vaikka meiltä kekseliäisyyttä löytyikin, niin järkeä ei niinkään. Olin sisällä ja luin Akuja ja kirjaa. Enää ei tunnu siltä. Asko Harjula Ikaalisista esitteli korintekoa.. Leirikeskuksen saliin oli koottu vuosikymmenelle tyypillinen olohuone. Vahojärven kyläseura perustettiin vuonna 1979, ja teemana olikin nyt 1970-luku. Kasvamisen varaa ei enää tästä juuri ole, jos edelleen aiotaan pysyä Vahojärven leirikeskuksessa. Ehkei niitä ole tai sitten olen jo niin kääkkä, että korkeat äänet ovat lipuneet ulottumattomiini. Tiistaina 16. Uimaretkille tuli kuitenkin karu loppu, kun jäimme hommailuistamme kiinni. Aira Aittoniemi löysi kirjan, jonka kannessa poseerasi mies ajalle tyypillisissä lahkeen alaosasta levenevissä housuissa. Esillä oli useita kymmeniä ajoneuvoja ja koneita 1920-luvulta 1990-luvulle. Etäparkki otettiin käyttöön turvallisuuden lisäämiseksi
Emilia Anttila 14,15. Juulia Hietaluoma 110. Uimatyylillään lintu saa pienet hyönteiset syvemmältä vedestä noukittavakseen. Seela Nevala 20,16, 3. Korkeushyppy T9: 1. T13 1. Tähän aikaan vuodesta vesipääskyt ovat jo matkalle etelään, jopa Intian valtamerelle saakka. P9: 1. Palkintojenjako Kirin kentällä Kunniakierroksen yhteydessä maanantaina 29. Emilia Anttila 231. P11: 1. Juho Hietaluoma 90. Moona Nevala 809, 2. Emilia Anttila 75. P5: 1. Markku Paakkinen Pääsky veden pinnalla VIIKON LUONTOÄÄNI Aino Uski. Jesse Laitinen 90. Y-S 18.7.1969 YLÄ-SATAKUNTA Panssarivaunuksi luonnehti parkanolaista ravihevosta Exaudio Vicia ohjastaja Santtu Raitala, joka lauantaina ajoi neljännen voiton putkeen Finncumet Group Oy:n omistamalla viisivuotiaalla ranskalaisruunalla. Vermossa saman omistajan Sahara Peyote hankki Kolmivuotispokaalissa viiden tonnin kakkossijan Ari Moilasen ajamana. Vanessa Hietikko 100, 2. Sonja Salminen 376, 2. Hän on Karvian Peltoniemessä olevien leirien johtaja. Elsi Kontiainen 613, 9. Mari Mustakoski 9,54. Vesipääsky on kahlaaja ja kaukana pääskyistä. Lenni Koskinen 783, 4. Ylä-Satakunnassa laji on huippuharvinaisuus, joka on havaittu vain kerran, 1970-luvulla Suomijärvellä. Inna Nivus 9,01, 3. Jessika Koivumäki 80. Kuski sanoi ajatelleensa ajaa tasaista reipasta koko matkan. Tämä on oikea lepoleiri, kertoi Karvian seurakunnan diakoni Kaija Vihonen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton osuusleirillä on jokapäiväinen uimakoulu. Seela Nevala 233, 4. Mari Mustakoski 716, 7. Juulia Hietaluoma 14,32. T7: 1. T5: 1. Peppi Viitanen 9,16, 4. Jessika Koivumäki 373. P5: 1. Neea Raitaluoma 101. Kun maalisuoralla Raitala antoi Antti Ojanperän treenaamalle ruunalle luvan mennä, se teki työtä käskettyä ja otti kolmen tonnin arvoisen ykköspaikan. 40 m T5: 1. Tiistaina 16. Anne Talonen-Levulan valmentama ruuna meni yhdeksänvuotiaan nuoruuden innolla voittotuloksen 14,6a. Ajaksi 3 100 metrin tasoitusajossa Exaudio Vici sai 16,4, mikä on Jouni Järvensivun hankkiman vahvan jyrän uusi ennätys. Jolanda Mustasilta 75, 2. Suolämpäreet ja rantaniityt allikoineen ovat vesipääskyn pesimämaastoa. Viljami Hautala 28,36. Juulia Hietaluoma 763p. T9: 1. heinäkuuta 2019 9 KUVIOT Karvian Kirin yleisurheilukisat 9.7. Leirin miesjohtajana on Olli Kankaanpää ja apuohjaajina ja leikkien keksijöinä puuhaavat Virpi Kujansuu, Heli Sartoneva, Sisko Uitto ja Risto Välkkilä. Enni Viitanen 24,45. P11: 1. T13: 1. Moona Nevala 10,11, 2. Inna Nivus 1087, 4. Peppi Viitanen 1143, 3. Ehkä vesipääskyn hyönteisravinto ja kepeä liikehdintä veden pinnalla olivat perusteena linnun nimeen. Emäntänä oli Seija Uitto. Kaikki partiolaisia, tottuneita leirioloon. Jolanda Mustasilta 13,33, 2. Ossi Viitanen 441, 5. Vanessa Hietikko 16,20, 2. Jenny Nortula 563, 3. Juho Hietaluoma 11,03. Teivossa perjantaina Iivari Nurminen voitti Martti Keskisen ajajamestaruuskisan osalähdön parkanolaisella Quellilla. Ossi Viitanen 13,32, 3. Enni Viitanen 114, 6. Vanhan kansan nimet saivat huutia, kun nimistökomitea pääsi niihin käsiksi. Valtteri Koivisto 905, 3. Eino Nivus 370, 6. Jesse Laitinen 15,69. Leo Räty 973, 2. Siiri Salminen 707, 8. heinäkuuta klo 17.30. Eino Nivus 11,76, 2. Muuttomatkoilla ne levähtävät kahlaajarannoilla ja joskus järven selälläkin. T13: 1. T7: 1. P9: 1. Nella Raitaluoma 543, 10. Jyri Hautakorpi 148, 8. Vera?ia Hietikko 533, 3. P9: 1. Matilda Koivuniemi 984, 5. Karvian Kirin yleisurheilukisojen kokonaistulokset. T11: 1. Vanessa Hietikko 646, 2. 60 m aj T11: 1. päivä, mukana on 23 yhdeksän neljätoista vuotiasta, seuraavalla ovat pikkulapset ja viimeksi on 30-100 vuotiaitten leiripäivä. Sarjojen T/P 9, T/P 11 ja T/P13 tuloksiin laskettu viiden parhaan lajin pisteet. Vesipääsky on taantunut Lapin lajiksi, jonka pesiä on nykyään turha etsiä Oulun eteläpuolelta. Markku Niemisen valmentama ruuna polki kilometriajan 14,1a. Petra Kuusisto 504. ”Panssarivaunulle” neljäs voitto putkeen Vanha kansa nimitti oudoimmat linnut tutuimman ja tärkeimmän linnun mukaan. Näin syntyivät esimerkiksi merimetso ja meriteeri, lapinharakka ja tervapääsky. Ensimmäinen leiri alkoi 8. Jenna Hautakorpi 8,45, 2. Kaikki leirit ovat lepoleirejä. Sarjojen T/P5 ja T/P7 tuloksiin laskettu kolmen parhaan lajin pisteet. Lassi Räty 360, 7. Viljami Hautala 68. Mikael Kuusisto 491. TULOSPÖRSSI LEPOLEIRI KARVIASSA -Perusideamme leirillämme on se, että lapset saavat uida, ei panna rankasti hommia, järjestetään kilpailuja illalla saa valvoa suhteellisen myöhään ja nousu on joskus yhdeksän jälkeen. Tervapääsky ja vesipääsky saivat sentään armon, vaikka ne eivät ole pääskyjä. Jessika Koivumäki 19,04. Jenna Hautakorpi 1470, 2. T9: 1. Jolanda Mustasilta 291, 3. Veera Koivisto 959, 6. Vesipääsky kuuluu sarjaan pohjoisia kahlaajia, joiden kanta on huvennut nopeasti elinvoimaisesta vaarantuneeksi. Jesse Laitinen 830. Milja Salo 220, 5. Monien mielestä se olikin hauskinta leirillä, jotkut taas pitivät ruokailua päivän kohokohtana. T11: 1. Keväällä vesipääskyn voi hyvällä onnella havaita touko–kesäkuussa, jolloin muuttavat pohjoiseen menijät. P11: 1. Ensin lähtevät naaraat, jotka ovat jättäneet poikaset koiraiden hoteisiin
03 448 2616 nettiajanvaraus www.tempodent.fi Lom alla 1.7 .–2 1.7 . Koulutettu Osteopaatti Petri Leppänen 040 5038 300 Parkanontie 64, Parkano Puh. 06 456 1534 Nyt myös varhaisoikomishoitoa Mäntylammintie 3 A Jalasjärvi Hammaslääkäri SEPPO LEPPÄNEN Hämeenkatu 17 A 19 33200 Tampere Puh. Lakiasiat SATAKUNNAN OIKEUSAPUTOIMISTO Keskuskatu 42, Kankaanpää puh. 03 448 8100 Teollisuustie 20 Parkano ma-pe 8-17 varaosat pakokaasumittaukset (bensa, diesel, OBD) vikakoodit ilmastoint t katsastuspalvelut Heinäkuun lauantait suljettu . Lounaskahvila . 040 656 9955 Parkanontie 63, 39700 PARKANO. Kerran viikossa PALVELUHAKEMISTOSTA PARHA AT PAIKALLISET PALVELUT Ajanvarauksella ja ilman ti-pe 8.30-16.45, la 8.00-12.45 muulloin sopimuksen mukaan 045 671 7649 Parkanontie 41, Parkano Parturi-kampaamot Parturi-kampaaja Janika Kirkkokatu 5 Puh. 03 448 3085 040 751 9280 Keskuskatu 8, Parkano parkanonkukka@gmail.com ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–15, su 10–14 Parkanon Kukka ja Hautaustoimisto Hautaustoimistopalvelut Parkanossa ja Kihniössä Päivystys 24h Polkupyörien huolto ja varaosat (paras aika tavoitella arkisin klo 15 jälkeen) T:mi Jari Kannisto puh. Rakennusja rakennepiirustukset . Ranta-asemakaavat . Pakettiautot alk. Lounaskuljetus yksityisille sekä yrityksille . 12 Parkano 0400 613 700 scandiarent.. Matti Perälä Vaasank. Perukirjat, ositukset . Lepistö Heinosentie 39, Parkano puh. 03 448 2149 Autovuokraus AUTOKORJAAMO T. Puh. 044 739 3104 Jarkko Peltomäki puh. 03 223 1666 Parkanontie 41 0400 700 804 Hieroja, KH. 044 049 0777 KAUPANVAHVISTAJA Päivi Silomäki varatuomari. 040 417 2319 Katja Rajamäki, Tiina Sahinoja Kirkkokatu 5, Parkano 050 441 0694 Hiustupa.fi Parkano, AJANVARAUKSELLA TI-LA Parkanontie 45 p. Henkilöautot alk. Leivonnaiset, kakut ja leivät Avoinna arkisin 7–15.00 Lounas 10–14.00 Pitoja Lounasrappu Teollisuustie 31 PARKANO 040 847 8201 .pitojalounasrappu. Puhelin: 03 443 81, fax: 03 443 844 ilmoitukset@ylasatakunta.. 040 558 5750 SATAPIRKAN LÄMPÖJA NUOHOUSPALVELU 0400 334 033 INFO@NOKWEST.COM WWW.NOKWEST.COM 30 vuotta KANTOJEN JYRSINTÄÄ PUIDEN KAATOA puh. 044 278 2966 ma, ilman ajanvarausta 9–16, muulloin sopimuksen mukaan Tilintarkastajat Patenttirekisterihallituksen valvoma tilintarkastaja Markku Ala-Mettälä HT-tilintarkastaja tilintarkastukset, yritysneuvonta, veroasiat Prevision Tilintarkastus Oy markku.ala-mettala@prevision.. 85 €/vrk. Puh. p. 03 448 1373 Sähköliikkeet Kauneudenhoito Tilitoimistot Autot ja huollot Sekalaiset Sekalaiset Terveydenhoito 050 521 9334, Parkanontie 72, Parkano . 040 729 8243 03 448 3035 Parkano, Kirkkokatu 5 luontaistuotteet ja –hoidot Lihasnivelja nikamakäsittelyt. heinäkuuta 2019 10 AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI PARKANON VARAOSAKESKUS Heinosentie 39, Parkano puh. 044 739 3112 Hannu Autio puh. 03 448 3380 ark 8–17, la 9–13 Merkillisen hyvät osat! PARKANON RAKENNUSSÄHKÖ OY A-ryhmän sähköasennukset ja suunnitelmat Parkanontie 84, puh. 448 1498 Koulutettu HIEROJA URHO MANNER Vanhantalontie 314, Parkano puh. 040 538 1339 VÄLITYSPISTE Keskuskatu 5, Parkano 0400 234 349 Insinöörija kiinteistötoimisto HAVANKA OY . 044 241 2776 RENGASPAROONI OY Renkaat Vanteet Raskaan kaluston palvelut Teollisuustie 20, Parkano Avoinna ma-pe 8-17 Heinäkuu lauantait sulj. Keskuskatu 5, Parkano Puukauppapalvelut Metsänhoitopalvelut Tiekuntien palvelut Jussi Viinamäki puh. 029 566 0570 PIRKANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusavustajan vastaanotto Parkanossa ja Ikaalisissa Ajanvaraus 029 566 0760 ASIANAJOTOIMISTO LÖYTÖKORPI OY Keskuskatu 46 B, Kankaanpää AA Janne Löytökorpi, 0400 848 686 AA Sanna Löytökorpi, 0500 848 686 AA Ilkka Ryynänen, 040 589 2545 Puh. Isännöinnit Heikki Havanka LKV 040 833 9275 RIITTA KESKINEN Parkanontie 45, p. 03 447 200 puh. 045 359 3010 PESEMME MILTEI KAIKKEA! VARMASTI EMME PESE NAHKAA Parkanontie 90, puh. Kiinteistönvälitys, kiinteistöarviot . 050 550 9321 www.gylling.fi Asiantuntijuus ja konsultointi Sähköinen taloushallinto Kirjanpito Palkkaja henkilöstöhallinto Ostoja myyntilaskutus Keskuskatu 8, Parkano puh. 044 739 3110 sauli.kallio mh . 050 366 9725 kasvo-, käsija jalkahoidot ihokarvojen poisto sokeroinnilla meikit ja hoitotuotteet kestopigmentointi 040 584 0856 Kosmetologipalvelut ammattitaidolla Varaa aika jo tänään! Puh. Pitopalvelu . 2 A . 044 739 3101 Parkanontie 45 39700 Parkano 040 774 2205 9.30–17, kesä lauantait suljettu www.luontaiscenter.fi HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA KOIVUNEN Suuhygienisti Janna-Mari Friman Satakunnank. 050 562 5500 www.makujenlaguuni.fi Sami Jokinen Pitopalvelu Kiinteistöja metsäarviot Kauppaja lahjakirjat Perinnönjakosopimukset Kaupanvahvistukset Sauli Kallio puh. Vastaavan työnjohtajan tehtävät . 0440 597 746 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Keskuskatu 7 p. 040 848 4418 Koulutettu hieroja Nina Leppihalme Rantakatu 8, Parkano (Viinikka) 040 525 9464 www.wireex.fi HYVÄN OLON KESKUS Koulutettu hieroja, luontaisneuvoja Merja Pihlajamäki www.hyvanolonkeskus.net Puh. 50 €/vrk. Tiistaina 16. 040 545 8051 Parkanontie 70, Parkano Timo 044 261 4006 Hanna 050 401 9778 03 448 2037 HAUTAUSPALVELU OJALAINEN Hautaustoimisto Arkut, uurnat, saattokuljetukset Kihniöntie 55 Auki sopimuksen mukaan Tiina Yli-Lankoski 040 751 9280 Juha Vehmasto 0400 993 273 Keskuskatu 8, PARKANO puh. 044 739 3102 Lauri Lähdesmäki puh
Kevät oli Hosiasluomalle kiireistä aikaa etenkin uuden matkailuyhtiön myötä, joten loma tulee nyt toden teolla tarpeeseen. Hän mainitsee näkevänsä vielä ystäviään loman aikana, sekä lähtevänsä Pori Jazzeille tällä viikolla. Sopii minun pirtaani, ja saan myös paremmin asioita aikaiseksi, hän toteaa. Tiistaina 16. Ensimmäinen lomaviikko kului vielä osin työasioiden merkeissä. Jonkin verran niitä on kuitenkin riittänyt, sillä Hosiasluoma vastaa vuokratalojen isännöinnistä sekä Willi Karvia -matkailuyhtiöstä. Työasiat ovat tällä kertaa seuranneet Hosiasluomaa lomalle vähemmän. Lippujen hinnat: Ryhmät: 14 e/10 e. Ystävä Per Jonsson esitteli hänelle kotikaupunkinsa Varbergin turistikohteita ja kaupungin markkinointia. Hosiasluoma on aloittanut lomansa matkustaen kohti pohjoista miehensä kanssa. Etäisyys auttaa irtautumiseen – Lomalla on menty sinne ja tänne, tiivistää Kihniön kunnanjohtaja Petri Liukku. klo 18–19.7. heinäkuuta 2019 11 KIHNIÖN KUNNAN VESILAITOS TIEDOTTAA Kihniön kunnan vesilaitoksella tehdään huoltotöitä 18.7. Viime viikolla Heiniluoma lomaili Pärnussa perheensä kanssa. Lisäksi hänellä on ollut mökin laittamista. SEKALAISET Edullinen ilmoituspaikka: 1–6 riviä 19 €, kestotilaajan etuhinta 10 €. Kihniön kunta Linnankylän Riistaveikkojen HIRVIPEIJAISET Harjulan lavalla lauantaina 27.7.2019 klo 18.00 alkaen Toivotamme seuralle maansa vuokranneet, kyläläiset, kesäasukkaat ja jäsenemme tervetulleiksi kesäiseen illanviettoon. – Tykkään tällaisesta noin parinkymmenen asteen säästä. Sitovat ilmoittautumiset 18.7. Erityisen tyytyväinen Liukku on ollut tämän kesän säähän. Tiedustelut puh. Lomareissulla pohjoisessa Karvian kunnanjohtajan Tarja Hosiasluoman loma alkoi viikko sitten, ja lomailu jatkuu heinäkuun ajan. Loman alussa hän ehti kuitenkin käydä Ruotsin Göteborgissa Bob Dylanin konsertissa. Lisäksi ohjelmaan on mahtunut kotimaan matkailua Savonlinnassa, ”isolla kirkolla” Helsingissä ja Äkäslompolossa mökillä. KIERRÄTYSNURKKA . Viimeinen esitys MUSTIKKAA 5 kg laatikko 40 € Puh. Pariskunta on vieraillut lomallaan jo Norjan puolella. Kesän kohokohta odottaa kuitenkin koti-Parkanossa. – On ollut mukava reissu ja hienoja maisemia. voi esiintyä mahdollisen katkoksen yhteydessä. Kunnanjohtajat kesälomilla Jari Heiniluoma vieraili lomallaan Ruotsissa. Sää on vähän viileä, mutta ei se ole meitä haitannut, Hosiasluoma luonnehtii. Hyvänä konstina hän mainitsee maantieteellisen etäisyyden. 050 555 7274. hinta 60 e . myydään Lippuvaraukset: 040 771 1569 Käenkoski, Hiihtokeskuksentie 35, Parkano fb-parkka-teatteri. MYYDÄÄN . Luvassa on mahdollisesti myös kylpyläloma Turun Caribiaan perheen kanssa. Rentoa lomailua Pärnussa Heinäkuussa lomailee myös Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma. Heinäkuun loppuun kestävä loma alkoi hänellä jo kesäkuun puolivälissä, ja tekemistä on viimeisen kuukauden aikana piisannut. Lisätietoja antaa vesilaitoksenhoitaja Jorma Koivistoinen p. Rannalla ei oikein tarjennut, mutta poikkesimme sitten kylpylässä, Heiniluoma kertoo. Lomareissulla ollessaan Heiniluoma kertoo päässeensä irti työasioista, mutta heinäkuun lopulla on hänenkin palattava sorvin ääreen GeoPark-hankkeen merkeissä. Jari Heiniluoma Tarja Hosiasluoma nauttii lomamaisemista Pohjois-Norjassa Vadsjön eli Vesisaaren äärellä.. OSTETAAN . Pahoittelemme mahdollisista häiriöistä aiheutuvaa haittaa, mutta tehtävät huoltotyöt ovat pakolliset, jotta jatkossakin voidaan taata laadullisesti hyvää talousvettä kuluttajille. Työpuhelin minulla on kuitenkin aina auki. Myös Lauhanvuori-Hämeenkankaan GeoPark -hanke katkaisee kunnanjohtajan lomaa, kun heinäkuun lopulla aluetta saapuvat arvioimaan UNESCOn GeoPark-evaluaattorit. klo 03 välisenä aikana.Tänä aikana saattaa kunnan vesijohtoverkostossa esiintyä painevaihtelua ja mahdollisesti lyhytaikainen vesikatkos. mennessä Aini 050 468 3032. 046 556 4547 Lepistö eläkeläistoimintaa Karvia K-Market Lastula Neste ST1 Kihniö K-Market Maurintori M-Market Parkano K-Supermarket Parkano S-Market Kahvila-Ravintola Ezzo R-Kioski Exesso Irtonumeroita myynnissä: AINO TUOHILUOMA YLÄ-SATAKUNTA Heinäkuu on monelle työssäkäyvälle lomakuukausi – kuten myös kunnanjohtajille. 044 754 1256. Aina näillä reissuilla saa uusia ideoita, kun hetken ehtii pysähtyä. Tervetuloa! EL Karvia. 03 44 381 ostetaan IPP:n puhelinosakkeita, puh. Sieltä he ovat suunnanneet Kuusamoon, jossa he käyvät luontokohteissa sekä Kuusamon Suurpetokeskuksessa. Samaan aikaan ovat käynnissä Pori Jazzit, joihin Heiniluoma on myös mahdollisesti menossa. Loman aikana Liukku on päässyt irtautumaan töistä. Yhdistyksen jäsenille sokkoretki ti 13.8. A j o a i k a t a u l u : Nummijärven risteys 8.30, Saran koulu 8.35, Karviankylän ent. Lomalla hän aikoo vielä suunnata Poriin SuomiAreena -tapahtumaan. – Kun lähtee ulkomaille tai pohjoiseen, niin se auttaa kummasti irtautumiseen. Retki Pärnun rannoille on jokavuotinen perinne. Ohjelmaa Liukulla riittää vielä loppukesästäkin. Huoltotyöt eivät aiheuta haittaa veden laadulle, mutta veden sameutumaa tms. – Reissussa piisasi kaikenlaista tekemistä lasten kanssa. kauppa 8.40, Sarvela 8.50, ST1 9.00, reitin varrelta kyytiin. – Parkanon torilla päästään juhlimaan ensi perjantaina maailmanmestari Toni Rajalaa, hän hehkuttaa. Karvian, Parkanon ja Kihniön kunnanjohtajat kertovat nyt lomailuistaan ja paljastavat, ovatko työasiat seuranneet heitä lomalle. Ohjelmassa ruokailu, kakkukahvit, arvontaa ja tanssit. – Kiva kerätä voimia tulevaa syksyä ja talvea varten, hän sanoo. Liukku on esimerkiksi tehnyt metsätöitä ja pelastanut viime kesän taimia, jotka kärsivät helteessä. Kesäkuun viimeisellä viikolla hän lomaili Bulgariassa perheensä kanssa
Puuta riittää maakunnasta Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan edustaja Raimo Kauppila kertoi keväällä Pirkanmaan puuterminaalipäivässä uuden, laajennusvaroineen yli kolmenkymmenen hehtaarin puupolttoaineterminaalin valmistelusta Nokian ja Ylöjärven rajan tuntumaan. Ympäristölupien tarkoituksena on vähentää toiminnasta aiheutuvia terveyshaittoja tai esimerkiksi estää ympäristön pilaantuminen tai sen vaara. Siksi olisi hyvä saada osa turpeesta varsin läheltä Lapinnevan laitosta. Huoltovarmuudessa jaetaan riskiä Koko maan turvetuotannosta Vapo Oy:ssä vastaava johtaja Pasi Rantonen sanoo, että vasta tulevaisuus näyttää, miten polttoainevalikoimaltaan joustava uusi kattila Tampereella lopulta vaikuttaa polttoturpeen kysyntään ja tuotantoon Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Silloin Tampereella tehtiin päätös lisätehon hankkimisesta maakaasulla. Pienet tuotantoalueet saivat tuolloin jatkaa toimintaansa ilman ympäristölupaa. Valvontatehtävä on puolestaan paikallisella ely-keskuksella. Ojituksestakin on tehtävä ilmoitus ely-keskukselle, mikäli kyse on muusta kuin vähäisestä ojituksesta. Välikerros on soveltunut kaikenlaiseen käyttöön, mutta polttoturpeeksi parasta on ollut maatunein pohjakerros. Todennäköisesti seuraavakin EU-komissio suosii päästöoikeuksien supistamista. Kotitarveotosta on mahdollista tehdä myös vapaaehtoinen ilmoitus viranomaisille. Pieniä alla 10 hehtaarin turvetuotantoalueita on käytössä noin 450 kappaletta eri puolilla Suomea, erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Varsinaisesti kyse ei ole uudesta asiasta, vaan vuonna 2014 voimaan tulleen lain siirtymäsäädöksestä. Arto Papunen. Nykyinen puupolttoaineiden kokonaisuus kertyy niin monista erilaisista sivutuote-eristä, että varta vasten rangaksi Pirkanmaalta kerätty harvennuspuu on vain kymmenesosa kokonaisuudesta. Polttoturpeen käytön väheneminen vaikuttaa turveteollisuuden raaka-aineen hankintaan. Jätteistä kertyy laskennallisesti sekä uusiutuvaa että uusiutumatonta osuutta kumpaakin 7 prosenttia, öljystä enää 2 prosenttia. Kaikki turvetuotanto luvanvaraiseksi 2020 YLÄ-SATAKUNTA Huomattava polttoturpeen käyttäjä Tampereen sähkölaitos on korvaamassa Naistenlahden turvetta ja puuta polttavan kattilansa uudella, noin 300 megawatin kattilalla, joka toimii tarvittaessa pelkällä puupolttoaineella. Tiistaina 16. Viime vuosina Tampereen sähkölaitos on käyttänyt kaasua ja puuta kumpaakin neljäsosan, turvetta viidesosan. Uuteen voimalaan on suunniteltu turpeen käyttöosuudeksi 0–30 prosenttia. Toiminnan luonteesta ja olosuhteista johtuen kotitarveotto saattaa kuitenkin olla luvanvaraista, jolloin lupaviranomainen on joko aluehallintovirasto tai kunta. Jälkikäyttö, esimerkiksi metsitys tai pelloksi muuttaminen, vaatii yleensä ojitusta. Tämä hanke on niin konkreettinen, että tilaisuuden osanottajille jäi varmaan se tuntuma, että muna-kana-ilmiötä ajatellen voimala voidaan rakentaa puulle niin, että puupolttoaineen toimituskykyyn voidaan luottaa aivan uusillakin käyttömäärillä. Kierrätyspuutakin on 5 prosenttia. 03 441 100 jari.kuusijoensuu@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-20 ja SU 11-20 P A R K A N O mpi ruokakauppa TAPOLAN KUUMA MUSTAMAKKARA 5 99 KG KESKIVIIKKONA PORSAAN GRILLIKYLKI 8 95 KG Tavallista parem 8 95 RS KARINIEMEN KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT 690-760 G (11,78-12,97/KG) Hyvään hintaan JOKA PÄIVÄ Parasta KESÄRUOKAA Hyvään hintaan JOKA PÄIVÄ KUUMANA OMASTA GRILLISTÄ JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Turvetuotanto muuttuu kokonaan luvanvaraiseksi ensi vuoden syyskuun alusta lukien. Kun energiapuuta ei tarvitse lajitella metsässä eri puulajeihin, työn yksinkertaistamisesta syntyy vielä suurempi kustannusten säästö. – On aika siirtyä väliaikaisista parin, kolmen hehtaarin varastoalueista varta vasten terminaalikäyttöön suunniteltuun, lujaan kivipohjaiseen alueeseen niin, että hulevedet, paloturvallisuus, naapuruussuhteet, melu, pöly ja urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä huollon tarve voidaan ottaa pitkäjänteisesti huomioon. Maakunnan muiden, puumääriltään pienempien metsänhoitoyhdistysten mukana olo on jatkossa todennäköisesti tiiviimpää kuin viime vuosien ylösajoja harjoitteluvaiheessa. Lisäksi tarvitaan ripaus vesija tuulivoimaa. – Kasvuturvejalostamon raaka-ainetilanne on nyt tyydyttävä. Aikaisempina vuosikymmeninä uuden turvesuon pinta on käytetty kasvu-, kuivikeja ympäristöturpeisiin. Joka tapauksessa sopivia laatuja tuodaan Parkanoon edempääkin samalla kun etsitään muille laitoksille ja kasvuturpeen vientilaivauksiin sopivia eriä, Rantonen kertoo. Tästä voidaan päätellä, että kun kuitupuulla on lähes aina edessään yli 100 kilometrin kuljetusmatka, niin energiapuun lyhyempi matka Tampereelle saa tasoitusta edukseen kuljetuskustannuksissa. Tuotantokesästä ja markkinoista riippuen tätä välilaatua voidaan käyttää markkinoiden tasoittamiseen suuntaan tai toiseen. Lupaprosessia varten ely-keskukset ovat julkaisseet tuoreen ohjeen. Turvelaatujen kaupallista yhteensovitusta helpottaa ympäristöja imeytysturpeen markkina. Rinteen hallituksen ohjelmassa ei ole asettetu takarajaa turpeenpoltolle, mutta tavoitteena on sen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. heinäkuuta 2019 12 3 99 RS ATRIA PAREMPI NAUDAN JAUHELIHA 10 % 400 G (9,98/KG) Tavallista parempi ruokakauppa Tavvaalllliissttaa ppppaaarrreeem mppppii ruuookkaakkaauuuppppppppppppa Keskuskatu 9, 39700 Parkano, puh. Lisäksi meillä on sopimus huoltovarmuuskeskuksen kanssa, tämä on osa maamme taloudellista turvallisuusajattelua. Juha Suni Puu alkaa korvata polttoturvetta Tampereen sähkölaitos käyttää jatkossa polttoturvetta nykyistä vähemmän. Käytännössä merkittävin muutos on, että tuotannossa oleville alle 10 hehtaarin tuotantoalueille on haettava vuoden sisällä ympäristölupaa, mikäli turpeenottoa aiotaan jatkaa. Samaan aikaan mitattu metsien kasvu on lisääntynyt. Koulutuspäällikkö Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta esitti luvuilla, kuinka tällä vuosituhannella tapahtuneet sekä selluja paperitehtaiden että sahojen sulkemiset Pirkanmaalla ovat kääntäneet puuvirtoja entistä enemmän naapurimaakuntiin, etenkin Satakunnan sahoille ja Jämsänjokilaakson paperiteollisuuteen sekä entistä harvemmille sellutehtaille pitkien rautatiekuljetusten päähän. – Vapo ylläpitää omalla riskillään vuotuiset säänvaihtelut tasaavia turpeen aumavarastoja soilla. Turvetuotannon ohella ympäristölupia saatetaan vaatia esimerkiksi suurilta maatiloilta, kalankasvatuslaitoksilta, teollisuuslaitoksilta ja vaikkapa energiantuotannon yksiköiltä. Turpeen käyttö Tampereella ja tuotanto Parkanon ympäristössä olivat suurimmillaan 1980-luvulla. Kotitarveotto ei välttämättä vaadi lupaa Omaan tarpeeseen tapahtuva niin sanottu kotitarveotto sen sijaan on eräissä tapauksissa mahdollista jatkossakin pienillä aloilla ilman lupia. Mikäli turvetuotanto alle 10 hehtaarin alueella nyt päättyy, on sillekin omat vaatimuksensa. Lupa ei suinkaan ole ilmainen, vaan esimerkiksi alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueen lupamaksu on 4 780 euroa. Nyt tuo siirtymäaika on siis päättymässä. Meidän on kuitenkin kiinnitettävä jatkuvasti huomiota raakaturpeen kuljetuskustannuksiin. Riskiä on ikään kuin jaettu valtion, käyttäjien ja tuottajien kesken. Alue tulee siistiä ja poistaa sieltä tarpeettomat rakenteet ja laitteet. Turpeentuotannon ympäristöluvat käsitellään aluehallintovirastossa. Se voi vaihdella hintojen, verojen, säiden tai puun saatavuuden muuttuessa. Ympäristölupa itsessään on vaativa byrokraattinen prosessi, jossa toimintaa on kuvattava ja arvioitava monella tapaa. Hänen mukaansa yksityiset turvetuottajat otetaan kasvuturpeen raakaerien tarjoajina mukaan tapauskohtaisesti, laaduista ja suon sijainnista riippuen