Itäisimmässä Suomessa tulee iltaa kohti paikoin sadekuuroja. Muuten jatkuu laajalti aurinkoinen poutasää. Sivut 6 ja 7. Muuten on aurinkoista ja poutaa. SÄÄ www.ylasatakunta.fi Parkanon, Karvian ja Kihniön asialla vuodesta 1933 irtonumero 1,50 € sis. Päivälämpötila on etelästä Eteläja Itä-Lappiin 24...27, paikoin 28 astetta, Pohjois-Lapissa 17...23 astetta. Sivu 5 Jääkiekon maailmanmestaria Toni Rajalaa juhlittiin Parkanon torilla lähes kaksituhatpäisen yleisön voimin. Onhan se ajantuhluuna ihan toista luokkaa kuin entisajan ylioppilastalon käytävän yhteiskäytössä ollut seinäpuhelin. Tuuli on heikkoa, Lapissa voimistuu vähän lounaistuuli. Idässä sadekuuroja tulee vielä lauantaina. Sivu 9 Onko tietoa RajaJoosepista. VUOSIKERTA Poika tuli Parkanoon Mehiläiset käyttävät hunajan tekemiseen mielellään esimerkiksi maitohorsmaa. alv 24% TIISTAINA 23. Suomi huomenna Lännessä tulee paikoin jokunen iltapäiväkuuro. Ei ihme, että hermot kärsivät opiskelijaraukoilla.” Sivu 7 Karsintojen ainoa sahtikisoihin. Katsaus lähipäivien säähän Torstaina ja perjantaina maan pohjoisosan yli kaakkoon liikkuu sadekuuroja. Torstaina Pohjois-Lapissa päivälämpötila on n.20 astetta, muuten on aurinkoisen ja poutaisen sään jatkuessa laajalti yhä helteisempää: päivälämpötilat ovat suuressa osassa maata jopa n. Pohjois-Lapissa pilvisyys lisääntyy ja kasvaa ukkoskuurojen mahdollisuus. ” Parkano +24 +25 Parkano +25 +26 Parkano +29 +29 Parkano +30 +30 Tänään Huomenna Torstai Perjantai Suomi tänään Paikallisten ukkoskuurojen mahdollisuus kasvaa lännessä. Päivälämpötila on 23...26, pohjoisessa paikoin 27 astetta, Kilpisjärvellä kuitenkin alempi. Tapahtuma huipentui jäähallille koko kylän fanikuvatempaukseen, ja siellä Rajalaa ympäröi innokas fanijoukko. Sivu 3 Kihniössä seudun ainoat täyssähköautot. HEINÄKUUTA 2019 NUMERO 54 / 87. Sivut 4 ja 5 Älypuhelimen kanssa on myös nykyään seurusteltava joka välissä. Aivan idässä pilvisyys lisääntyy illaksi. 30 astetta
Sen linna on erittäin hyvässä kunnossa, ja siinä toimii koulu ja siellä pidetään myös juhlia. Su 28.7. Tartosta ajettiin maanantaina yhtä mittaa Tallinnaan. klo 11.00 Jumalanpalvelus Marja-Liisa Kuusela. Tiistaina 23. Kuitenkin Puurmanin nimi säilyy Viron historiassa hienon Puurmanin kartanon kautta. Tarton Paavalin kirkko on Eliel Saarisen vuonna 1913 suunnittelema, ja se valmistui 1917. Koska Virossa oli 50 vuotta Neuvostoliiton aikana uskonnonharjoittaminen kielletty – jopa hyvin tarkasti valvottu – niin nuori sukupolvi on tietämätön kristinuskon perusasioista. Kursin rikkauksia Kursin seurakunta sijaitsee Pöltsamaalla, ja siihen kuuluu myös Tarttoa lähempänä oleva Laeva. Alttaripöydän ja alttarikaapin jalustan on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. . Vasemmalta Erkki Hirvi, Hannele Peltola, Reijo Lempinen, Esa Luukkala, Sirpa Liukonen ja Merja Kivelä. Sunnuntaiaamuna käytiin Pöltsamaan ruusutarhassa, joka on Baltian suurin ja sijoittuu Euroopan 10 suurimman joukkoon. Kirkko onkin tutunnäköinen sisältä: avara ja pyöreälinjainen, jugend-tyyliä. Uusrenessanssityylinen, valkoinen palatsi valmistui Pedja-joen rannalle vuonna 1881. Pöltsamaalla yövyttiin hotellissa kaksi yötä. Automatkoilla saattoi ihailla laajoja viljapeltoja, joissa vehnän, kauran, ohran ja rukiin kypsyminen oli pitemmällä kuin Suomessa. . Helluntaiseurakunnat KARVIA To 25.7. Puurmanin linnan omistajana oli von Manteuffelin suku. Maaperäkin on edullista viljelylle: multakerroksen alla on luonnostaan sepelikerros, joten salaojia ei tarvita. Syntymäpäiviä vietetään perhepiirissä. . Erkki Hirvi Ystävyysseurakuntatoimintaa Viron Kursin seurakunnan kanssa 15 vuotta Tarton Paavalinkirkon alttari. Paavalin kirkossa on myös Viron kirkon hankintakeskus. Sieltä hän siirtyi perheineen Viroon ja toimii siellä Äksin seurakunnan kirkkoherrana. Su 28.7. klo 10.00 Rukoushetki. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta. . Sieltä saa ostaa liturgiset vaatteet, pappien ym varusteet, kynttilät ja ehtoollisleivät. . Hänen jälkeensä on Kursia hoitanut Tartosta käsin pastori Kristjan Luhamets, jonka isäkin on Tarton pappeja. Rouva Önne Luukkala on virolaissyntyinen. klo 19 Ilta sanan äärellä. Virossa on paljon saksalaisia kartanoita ja linnoja, ja monet niistä juuri Pöltsamaan alueella. Kursiakin hoitanut pastori Kristjan Luhamets esitteli kirkon Esa Luukkalan tulkitessa suomeksi. Ryhmä koostui luottamushenkilöistä, työntekijöistä, eläkkeellä olevista työntekijöistä, Kursi-työryhmästä ja muista seurakuntalaisista. Esa on opiskellut ja vihitty papiksi Norjassa ja hän on toiminut kirkkoherrana pienessä seurakunnassa Pohjois-Norjassa. Muutoin viime sodissa raunioituneen ja vuonna 1966 vain osaksi kunnostetun kirkon saattaminen alkuperäiseen ja restauroituun asuun ei olisi ollut mahdollista. Myös pappila on iso, ja se oli sittemmin vuokrattu eräälle yrittäjälle, joka piti siinä motellia. Saarnan piti ja ehtoollisessa avusti rovasti Erkki Hirvi. Nurmikkoa ei tarvitse perustaa, koska maaperä on pelkkää hiekkaa. Illalla kuunneltiin virolaisten ja gruusialaisten mieskuorojen laulua puistossa. . . Tutustuimme Tarton Paavalinkirkkoon. Pirkko Mettomäki. Tartossa on monta kirkkoa, mutta tämä Paavalinkirkko on huomattavin ja keskeisin. Joku savolainen maanviljelijä vuokrasi kerran kiviset peltonsa muille ja meni viljelemään Viroon. Kirkon korjaustyöt valmistuivat vuonna 2015. klo 14.30 Pyhäniemessä ja klo 19 iltatorilla vieraita Saksasta, Markku Ovaska. Seurakunta järjestää pappilassa omaakin toimintaa, mutta rahaa ei ole lämmityksen uusimiseen ja talon ylläpitoon 40 maksavan seurakuntalaisen seurakunnassa. . Su 28.7. Nyt on pian 30 vuotta saanut vapaasti pitää jumalanpalveluksia ja muuta kirkollista toimintaa, mutta osallistujamäärä on kuitenkin pieni. Pöltsamaalta Tarttoon Maanantaiaamuna osa retkikunnasta kävi tutustumassa vuonna 1272 rakennettuun Pöltsamaan linnaan ja sen kirkkoon, jonka ruotsalaiset rakensivat 1632. heinäkuuta 2019 2 . klo 18 Ehtoollisjuhla, Markku Tuomaala. Heidän lähtiessä ensi kertaa Taiwanille syksyllä 1975 oli Esa 1,5-vuotias. onnittelut YLÄ-SATAKUNTA Parkanon seurakunnasta tehtiin perinteinen retki Viroon Kursin ystävyysseurakuntaan tänäkin vuonna kesä-heinäkuun vaihteessa. Saimme vierailla sunnuntai-iltana myös Äksin kirkossa ja pappilassa. PARKANO To 25.7. EN JUHLI merkkipäivääni Tauno Kiikka hengellisiä tilaisuuksia 85 vuotta täyttää maanantaina 29.7.2019 rouva Raija Aho o.s. Puurmanin kartano on ”Pöltsamaan kunnan upein kartanorakennus”. Luukkalan perhe tulikin heinäkuun puolivälissä Rauhan Sanan kesäjuhlaan Ähtävälle, jossa Esallakin oli ohjelmaa. Majuri Parkanossa. Myös kävely Pöltsamaan laajalla hautausmaalla oli valaiseva. Kursin seurakunnassa kokoontuu muutama kymmenen henkeä, ja seurakunnassa on alle 70 maksavaa jäsentä. Parkanon seurakunnalla on myös ystävyysrengas, jonka kautta voi Kursin seurakunnan hyväksi lahjoittaa rahaa, vaikka pienenkin summan säännöllisesti tai kertasuorituksena. . Matkaan lähdettiin varhain lauantaiaamuna Parkanosta bussilla ja Helsingin Länsisatamasta laivalla. Kursissa on tapana juoda kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen. Tallinnasta ajettiin Tarton suuntaan ja pysähdyttiin kahville Paidessa, joka on merkittävä paikka Viron itsenäistymisen kannalta. Aikaisemmin Kursi oli Puurmanin kuntaa, mutta Puurmani liitettiin myöhemmin Pöltsamaahan. Heikki Mettomäki Rovasti Erkki Hirvi saarnaa Kursin kirkossa, tulkkina kirkkoherra Esa Luukkala. Kanttorina toimi Luukkalan 11-vuotias Leevi-poika, joka hoitaa jumalanpalvelusten säestykset Äksin ja Kursin kirkoissa. Nyt se on seurakunnan käytössä, ja tänä kesänä siellä asuu ukrainalaisia mansikanpoimijoita. Suhtautuminen seurakuntaan on nykyään myönteistä. Kanttori Sami Salomaa lauloi. Pöltsamaalta ajettiin Viron toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon. Neuvostovallan aikana kirkon olisi pitänyt toimia heinälatona, mutta traktori ei mahtunut ovesta sisään, ja kirkko säästyi. Reijo Lempinen ja Merja Kivelä toimivat matkanjohtajina. Perillä Kursissa Sunnuntaina ajettiin Kursin kirkkoon, jossa messussa oli liturgina Äksin ja Kursin kirkkoherra Esa Luukkala. Parkanon seurakunnan monista nimikkoläheteistä ensimmäinen oli pastori Pekka Luukkalan ja vaimonsa Leenan perhe. Rahoitus Paavalinkirkon restaurointiin on saatu EU:n rakennerahastoista ja Viron valtiolta. Mukana oli 29 henkilöä mukaanlukien kuljettaja, kirkkoneuvoston jäsen Jouko Marttila. Erkki Hirvi Parkanon seurakunnan lahjana Kursin seurakunnalle luovutettiin Paula Hallikkaan maalaama taulu. Siksi rahallinen tuki Parkanon seurakunnalta ja sen yksityisiltä jäseniltä on edelleen tarpeen. Kirkko on suuri ja kohtuullisessa kunnossa, mutta katto vuotaa korjauksen jälkeenkin. KIHNIÖ Pe 26.7. Esalla ja Önnellä on yhdeksän lasta. Klo 11.00 Päiväkokous, Markku Teikari. Me retkeläiset tarjosimme maittavan lounaan ja kirkkokahvit pappilan pihamaalla. Viron vapaussodassa 1918 muodosti sankari Julius Kupernajov juuri tässä linnassa sissipataljoonan. Esa Luukkalan palkan maksaa Rauhan Sana eli lestadiolainen ”pikkuesikoisten” yhdistys Suomesta. Kuutti Lavosen maalaama alttarikaappi tuo mieleen hänen Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon maalaamansa parvekkeen sivutaulut. Kursin seurakunnan kirkkoherrana oli Parkanon ja Kursin yhteistyön alkaessa Sulev Sova, joka perheineen on vieraillut Parkanossakin. Viime vuoden huhtikuusta alkaen on Kursin kirkkoherrana ollut Äksin viran ohella Esa Luukkala. Ystävyysseurakuntatoiminta Parkanon ja Kursin välillä täyttää tänä vuonna 15 vuotta
Jyväskylässä asuva, parkanolaissyntyinen Juhani Myllyniemi etsii tietoa legendaarisesta lapinmiehestä Jooseppi Sallilasta, joka oli hänen isänsä Väinö Myllyniemen setä. Katsa us lähipä ivien säähä n Sateet painott uvat vähitell en idemm äksi, lännes sä päivät vaihtuv at aurinko isempii n ja vähitell en sää lämpe nee. Juhani Myllyniemi kertoo, että nämä paikallislehden kirjoitukset olivat aikanaan hänelle alkukimmoke etsiä tietoa sukulaismiehestään. alv 24% TIISTA INA 16. Suom i huom enna Eteläs sä ja lännes sä sataa vettä ja paikoin ukkosta a, idässä on poutais empaa . Sallila ja Lehikoinen eivät koskaan avioituneet keskenään, eikä heillä ollut myöskään yhteisiä lapsia. Pilvisy ys on runsas ta Pohjan maalta Pohjois -Lappiin . Syntyjään Vernerikin siis oli Sallila, mutta kun hän puolisonsa Elinan kanssa osti Myllyniemen tilan, hän ajan tavan mukaan otti tilan nimen sukunimekseen. SÄÄ www.yla satakun ta.fi Parkano n, Karvian ja Kihniön asialla vuodesta 1933 irtonum ero 1,50 € sis. Mootto reita Vahojä rvellä esitelly t Petri Harjula kertoo , että maam oottorin kulta-a ikaa oli 1930-lu ku, mutta niitä saatett iin käyttää vielä 1960ja 70-luvu llakin. Vaikka Juhani Myllyniemi on harrastanut tietojen keruuta jo vuosikymmenten ajan, hän ei itse ole käynyt Raja-Joosepin asuinpaikalla Lapissa. Vanhin niistä on Hakkapeliitta-lehden artikkeli vuodelta 1935. Aurink oisinta on idässä . Useimmat muut tekstit ovat myöhempien vuosikymmenten muistelmia jo edesmenneestä lapinkävijästä. Veli ehti tavata Sallilan pojan Jooseppi Sallilalla oli elämänkumppaninaan Tilta Lehikoinen, joka oli virallisesti naimisissa toisen miehen kanssa. Mainos kaikissa syksyn 5:ssä teemalehdessä + 19.12. Yrjö Sillanpää jatkoi aiheesta vielä seuraavana vuonna. Sivu 7 Kaikkiin elo–joulukuun 2019 tiistain lehtiin Alle 100 pmm: 0,61 e/pmm + alv (esim. Päivälä mpötila on lännes sä ja maan keskiv aiheilla 15...19 , kaakos sa n. Paikan nimi oli Rajaniemi, joka siis nyt tunnetaan Raja-Jooseppina. Tunnetuimpaan asuinpaikkaansa Luttojoen varteen nykyisen Inarin, tuolloisen Suur-Sodankylän alueelle, hän muutti vuonna 1910. Vieläkö joku muistaa Raja-Joosepin. heinäkuuta 2019 3 Parkanontie 63, 39700 PARKANO. Nykya jan lapset varmaa n pitäisiv ät tiskaam ista ja maitok aupass a käyntiä vähintä änkin ankean a ajanku luna, puhum attakaa n että kirjoitt aisivat siitä päiväk irjaan loppuk aneetill a: oli kiva päivä!” Sivu 7 Kihniö keräsiv sananp 1930-lu v Sivu 2 Sirpa AlaRämist ä Krupu laukku . Sukulaisuuden lisäksi Myllyniemeä kiehtoo RajaJoosepin salaperäisyys ja se, että miehen lempinimi antoi myöhemmin nimen paikalla sijaitsevalle raja-asemalle. ilmestyvässä lehdessä 6 ilmoitusta 3 hinnalla, kun yksittäisen ilmoituksen koko on vähintään 250 pmm HEINÄKUUN ILMOITUSKAMPANJAT Voimassa 31.7.2019 asti ” Parkan o +15 +18 Parkan o +16 +17 Parkan o +19 +21 Parkan o +20 +22 Tänää n Huom enna Torsta i Perjan tai Suom i tänään Pilvisy ys on runsas ta lännes sä ja Lapiss a, muualla pilvisyy s vaihtele e. Myllyniemen kokoelmassa on muun muassa Hakkapeliittalehti vuodelta 1935, jossa on artikkeli Raja-Joosepista.. Raja-Joosepilla oli kuitenkin poika eri naisen kanssa. Sivu 6 Maam oottori oli ennen yleinen laite, joka pyöritt i monen laisia työkon eita, kuten sirkkeli ä, halkais ukirves tä, pärehö ylää ja puima konetta . 2x45 mm = 84 mm x 45 mm) 100 pmm tai yli: 0,50 e/pmm + alv 3–6-palstaiset ilmoitukset: Pyydä tarjous Ammattilaiset palveluksessasi VUODEN SOPIMUS 50 pmm alle: 200 pmm ilmoitus kaupan päälle Yli 50 pmm: 2 kpl 200 pmm ilmoitus kaupan päälle Toistotarjous 5 kpl tai enemmän -ilmoitussarja: -50 % 3–4 kpl -ilmoitussarja: -30 % NIINA KIVIOJA PARKANO Nyt kaivataan tietoa RajaJoosepista. Juhani Myllyniemi etsii tietoja parkanolaissyntyisestä lapinmiehestä Raja-Joosepista eli Jooseppi Sallilasta, joka oli hänen pappansa veli. 20, Kainuu ssa n. Veli Tapion lisäksi osa muistakin sisaruksista ja isä Väinö Myllyniemi ovat siellä jo vierailleet. Esimerkiksi Ylä-Satakunnassa julkaistiin vuonna 1962 nimimerkin ÄmmäVeen eli Martta Viitaniemen kirjoittamat kaksi Vuosikymmenten takaa -kirjoitusta. Hän toivoo edelleen saavansa tietoa Raja-Joosepin vaiheista myös tämän alueen ihmisiltä. Tiistaina 23. Sivu 3 Huom ionarv oista töksäh televis sä päiväk irjaturi noissa oli se, että missää n ei lukenu t, että olisi ollut tylsää. Kolmekymppisenä Parkanosta Lappiin Raja-Jooseppi eli Jooseppi Sallila (1877–1946) syntyi Parkanossa Kuivasjärvellä. – Aion kyllä mennä, mutta erityisesti minua siellä kiinnostavat paikalliset lehdet ja niiden arkistot. Hänellä on tapaamisesta muistona valokuva, jossa Semenof?n lisäksi poseeraavat Tapio Myllyniemi ja serkku Elo Myllyniemi. Artikkeli on kirjoitettu, kun Raja-Jooseppi oli vielä elossa ja voimissaan, ja hän poseeraakin jutun kuvassa myhäilevän näköisenä. Jos siis lukijoilta löytyy vanhoja lehtileikkeitä, valokuvia tai vaikka vain muisteloita Jooseppi Sallilasta, yhteyttä voi ottaa Ylä-Satakunnan toimituksen kautta. HEINÄ KUUTA 2019 NUMER O 52 / 87. Hänellä oli liuta sisaruksia, joukossa Juhani Myllyniemen pappa Verneri Myllyniemi. Juhani Myllyniemi on tähän mennessä löytänyt Jooseppi Sallilasta kertovia lehtijuttuja monilta vuosikymmeniltä. Andrei Semenoff kuoli vuonna 2000. Haluan tietää, mitä lehdet ovat RajaJoosepista kirjoittaneet, Myllyniemi suunnittelee. Eteläs sä ja lännes sä itäkaak koinen tuuli voimis tuu navaka ksi, illalla tuuli heikke nee. 15, Lapiss a 10...15 astetta . Päivälä mpötila on eteläss ä ja maan keskio sassa 19...23 , lännen satees sa 14...17 , Pohjois -Pohja nmaalla sekä Eteläja Länsi-L apissa 12...16 , Lapin koilliso sassa n. Länne ssä sataa vettä, Etelä-P ohjanm aalta Etelä-L appiin tulee sadeku uroja. Puhelin: 03 443 81, fax: 03 443 844 a iaka al elu la atakunta. VUOSIK ERTA Maam ootto ri jyräh tää Kukka nurmik ko houku ttele pihaan kimala isia ja muita hyödyll isiä pölyttä jiä. Loppu viikolla 20 asteen lämpö tilat palaav at mahdo llisesti Lappiin kin ja eteläss ä heltee n mahdo llisuus kasvaa . – Veljeni Tapio tapasikin 1990-luvulla Raja-Joosepin pojan Andrei Semenof?n, Juhani Myllyniemi kertoo. 10 astetta . Vuosikymmenten kuluessa lehtijuttuja, kirjoja ja valokuvia on kertynyt jo iso pino. Jooseppi Sallila muutti Lappiin noin kolmekymppisenä ja teki monenlaisia töitä metsurina, kaivomiehenä, kalastajana, pororenkinä ja kullankaivajana
Hän toteaa, että hunajan sävy vaihtelee vaaleasta hyvinkin tummaan. Muutama pesä sijaitsee rypsipellon kupeessa.. Tätä mieltä olen, vaikka korttia enimmäkseen käytänkin. Samoin Leedsissä ruokakaupassa myös itsepalvelukassalla pystyi maksamaan ostokset kortin lisäksi sekä seteleillä että kolikoilla. Lapsille opetetaan viikkorahalla ansaitsemista, budjetointia ja säästämistä. Tosin ikinä ei voi olla täysin varma, sillä esimerkiksi horsmien kuivuminen muuttaisi tilanteen, Annikki Merinummi sanoo. Tätä ennen tällainen kunnianosoitus on annettu vasta Parkanon Paroonille, joka on patsaallaan varannut jo yhden liikenneympyrän. Lähes kaikkialla pärjää kortilla ja maksullinen parkkeeraaminenkin onnistuu puhelinta näpyttelemällä, mutta välillä käteinen on tarpeen. Lingotessaan Merinummi maistaa hunajaa. Tänä kesänä Kissakiven pesällä on porukka, joka on erityisen ihastunut kultapiiskuun. Kuivasjärvellä pesiä sijaitsee mansikkaviljelyksen läheisyydessä ja Yliskyläntien varrella lähellä rypsipeltoa, Merinummi sanoo. Hunajasato näyttää Mehiläiset ahertavat eri puolilla Parkanoa sijaitsevissa pesis Tämä punatäpläinen kuningatar elelee pesässään horsmakasvuston vierellä. He kävivät kurssin vuonna 2004 ja aloittivat tarhauksen seuraavana vuonna. – Moni paikallinen haluaa juuri oman kylän hunajaa. Kuivasjärveläinen hunaja on todella vain sieltä, samoin kuin yliskyläläinen omalta seudultaan. Kiekkotähti saa paikkakunnalle myös näkyvän muiston saavutuksestaan, sillä hänelle suunnitellaan liikenneympyrään sijoitettavaa monumenttia. Pesät sijaitsevat Kissakivellä, Kuivasjärvellä, Lapinnevalla ja Yliskylässä. Ihan omaan käyttöön aloitimme harrastuksen, joka sitten laajeni, Merinummi ja Salmi kertovat. – Käytämme hunajaa noin 600–700 grammaa viikossa. Hunajan maut ja sävyt vaihtelevat Annikki Merinummi on lingonnut ensimmäiset hunajat purnukoihin. Marjoista tulee isoja ja kauniita. – Hunajasato näyttää onnistuvan hyvin. Tarjolla on pääosin horsmaa, apilaa, vadelmaa, voikukkaa tai rypsiä. Tänä vuonna talvi oli suosiollinen mehiläistarhaajille. Edellinen huippuvuosi oli 2014, jolloin mehiläiset tuottivat 2 000 kiloa hunajaa. Toki juhlat järjestettiin maailmanmestaruuden ansiosta. Hän toteaa, että pölytyksellä on iso osuus esimerkiksi marjasadon kannalta. Niina Kivioja Meidän kaikkien oma Poika ” Kun Toni Rajalaa on haastateltu valtakunnan mediaan, hän muistaa aina mainita, mistä on kotoisin.” Suomi on edelläkävijä korttija mobiilimaksamisessa. Tänä kesänä ei selkeää lajihunajaa tule, sillä mehiläisillä on ollut nautittavinaan samaan aikaan kahden kasvin mettä, kuten mustikkaa ja voikukkaa sekä horsmaa ja apilaa. Rotunsa mukaisesti ne käyttäytyvät eri tavoin. Molemmat ovat innokkaita luontoihmisiä. Tästä juurten esiinnostamisesta ilahtuneena Parkanon Kiekko nimitti toritapahtumassa Rajalan kunniajäsenekseen. Pesät sijaitsevat erilaisten kasvien läheisyydessä. – Ihan tavallista on, että 15–20 prosenttia pesistä ei selviä talvesta. Vai sittenkin Parkanon omaa Poikaa, siis tätä Rajalan poikaa. Mehiläiset voivat mieltyä yhteen kasvilajiin. Joukossa on esimerkiksi säyseitä italialaisia. Mehiläishoito on tehokas tapa edistää luonnon monimuotoisuutta. Toki käteinen on hyvä keino hahmottaa rahan menoa lapsuuden jälkeenkin. Tuolloin pesiä oli vähemmän kuin nykyisin. Berliinissä on tavallista, että pienissä kaupoissa, kahviloissa ja baareissa, sekä myös ruokaravintoloissa kävi usein vain käteinen. Keväällä kävin Englannissa ja Saksassa. Salmi hoitaa pääosin tarhauksen ja Merinummi linkouksen. Vadelman ansiosta hunaja voi olla hyvin vaaleaa, kun taas puolukkaan mieltyneet mehiläiset tuottavat tummaa, punertavaa hunajaa. Etenkin kesällä pienistä heräteostoksista korttia vilauttamalla voi kahviloissa, jäätelökioskeilla ja terasseilla huomaamatta syntyä suuria summia. Hän kun on tavallaan kaupungin mainosmies numero yksi, ja ihan omasta aloitteestaan Kun Toni Rajalaa on haastateltu valtakunnan mediaan, hän muistaa aina mainita, mistä on kotoisin. Toni Rajala palkittiin perustamalla stipendirahasto, jolla edistetään lasten ja nuorten jääkiekkoharrastusta Parkanossa. Eri puolella paikkakuntaa sijaitsevat pesät on merkitty myös värikoodeilla, sillä hunajassa makuja ei sekoiteta keskenään. Tiistai 23. Viime talvi oli hyvä, sillä vain yksi pesä ei selvinnyt, Jaakko Salmi sanoo. Heitäkin toki on täällä paljon, mutta myös muut kuin tämän lajin harrastajat voivat silti juhlia porukalla Parkanon Kiekon kasvattia, nyt maailmanmestaria. Merinummella ja Salmella on tarhauksessa erirotuisia mehiläisiä. Ja kyllä Rajala juhlansa nimenomaan Parkanossa ansaitsikin. Hunajan normaali sato on noin 500 kiloa, mutta katovuosiakin pariskunta on kokenut. Maku paljastaa hänelle kasvupaikan. Salmi käy pesillä tavallisesti reilun viikon välein. Makeaa herkkua lisätään teehen ja kahviin sekä käytetään ihan kaikenlaisessa ruoanlaitossa. Kuitenkin voiton tekivät mahdolliseksi niin Rajala kuin muutkin joukkueen jäsenet. Näin uskaltaa sanoa, vaikka kaikki torille perjantaina kokoontuneet ihmiset tuskin ovat nimenomaan lätkäfaneja. Lisäksi perheessä suositaan hunajaa. Mustikkakin kasvaa normaalia muhkeammaksi. Haluan pitää kiinni niin sanotusta viikkorahasta aikuisenakin. Jokin summa on hyvä nostaa säännöllisesti lompakkoon pahan hetken varalle, jos se kortti ei toimikaan, jos se on kadonnut tai PIN-koodi unohtunut tai puhelimesta virta loppunut. – Meillä toimii samalla pölytyspalvelu. Tämän vuoden hunajasato voi olla ennätyksellisen hyvä. Nyt tuottavia mehiläispesiä on 20, joiden lisäksi uusia pesiä on tehty tänä vuonna 10. heinäkuuta 201 UUTISET PÄÄKIRJOITUS Jääkiekkoilija Toni Rajala on parkanolaisten suosikkiurheilija. Eli kun juhlimme perjantaina torilla Poikaa, niin tarkoitettiinko sillä ensisijaisesti palkintopystiä. Tämä on erinomainen tapa tukea sitä toimintaa, jolla kasvatetaan tulevaisuuden ”rajaloita”, siis uusia nuoria jääkiekkoilijoita. Mehiläishoito edistää monimuotoisuutta Merinummi ja Salmi kiinnostuivat mehiläistarhauksesta 2000-luvun alkuvuosina. PÄIVÄN LAINA MAARIT LEHTO PARKANO Annikki Merinummi ja Jaakko Salmi ovat kasvattaneet mehiläisiä viitisentoista vuotta. Jokainen heistä on jonkin Suomen kunnan ja seuran kasvatti, ja maassa onkin nyt monta kylää, jotka voivat juhlia omaa poikaansa. Rajalan monumentin jälkeen on kyllä vielä muutama ympyrä vapaana, joten ei muuta kuin toivotaan tulevaisuudessakin monilla aloilla menestystä, jotta saadaan nostettua esille lisääkin ansiokkaita parkanolaisia. Muutama vuosi sitten hunajaa kertyi vain 150 kiloa. Käteisperinteen ylläpitäjää tämä ilahdutti
Tämä ja monet muut henkilöautoja koskevat yksityiskohdat voi kaivaa Helsingin Sanomien viime viikolla julkaisemasta autoselvityksestä. Arvioitsijat viipyvät alueella nelisen päivää. Valtakunnallisesti musta kirii kuitenkin kakkoseksi. Geopark-arvioitsijat ovat Malesiasta ja Espanjasta. Käytännössä joka viides seudun autoista on Toyota. Autoista kaksi kolmesta on perinteiseen tapaan bensiinikäyttöisiä ja osapuilleen joka kolmas käy dieselillä. Parkanon kolmonen on Mercedes-Benz, joka Karviassa on kakkonen. Jaakko, Jimi, Jaakob, Jaakoppi Pe 26.7. Hesari perkasi läpi Liikenneja viestintäviraston henkilöautotietokannan, joka pitää sisällään tiedot peräti 2,6 miljoonasta tieliikenteeseen rekisteröidystä henkilöautosta. Harmaa on maan suosituin ja punainen kolmanneksi suosituin. Isot päästöt Käyttövoiman osalta isoin yllätys lienee se, että täyssähköautoja kyseisen tilasto-otteen mukaan löytyisi vain Kihniön kunnasta, ja sieltäkin jokunen yksittäinen. Autojen keskipäästöt ovat verraten suuria, mikä viestii autokannan iäkkyydestä. Myös autojen tehot ovat Ylä-Satakunnassa keskenään samaa luokkaa, asettuen 90 ja 92 kilowatin tuntumaan. Esimerkiksi Espoossa keskipäästöt ovat parikymmentä pykälää pienemmät. Kihniöläiset erottuvat myös tässä tilastossa, sillä heidän neljänneksi suosituin värinsä on ruskea, kun se kahdessa muussa kunnassa on musta. Automerkin osalta kärki on siis selvä, mutta jo kakkosissa on vaihtelua. Volkkari on kakkonen niin Parkanossa kuin Kihniössä, mutta kolmas Karviassa. Olga, Oili 5 Ke 24.7. Jaakko Salmi ja Annikki Merinummi mehiläispesillä Yliskylässä, jossa mehiläiset pölyttävät hyvää satoa marjapensaille.. Auton värien osalta kärkikolmikko on kaikissa sama: harmaa on suosituin ja sitä seuraavat punainen ja sininen. Selvitys ja tilastot löydät verkosta osoitteesta hs.?/ autoselvitys. Martta La 27.7. Kihniössä pronssisijan valtaa puolestaan Nissan. – Arvioitsijoille esitellään alueen geologiaa, luontoa ja kulttuurihistoriaa. Iän puolesta hakuja ei vielä voinut tehdä. Geopark-hakemus jätettiin loppusyksystä 2018, alue on läpäissyt tieteellisen tarkastelun ja pääsee nyt evaluointiin. HS:n selvitys paljasti kuntakohtaiset autotiedot ” Meillä toimii samalla pölytyspalvelu.” ä onnistuvan hyvin ssä. Arvioitsijat tutustuvat Parkanossa Metsämuseoon ja Kaitojenvetten alueeseen. Kihniössä he käyvät Aitonevalla, Käskyvuorella ja Pyhäniemessä. Tiina, Kirsi, Krista, Kristiina, Kiia, Kirsti, Tinja To 25.7. Karviassa tutustumiskohteet ovat Kauhaneva, Skantz, Konto Oy ja Annen Taidekahvila. Kauniaisista löytyy keskimäärin maan tehokkaimmat autot, keskitehon ollessa 106 kilowattia ja rapiat. Geoparkin tulee myös tukea paikallistaloutta, sanoo Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermansson. Parkanon (162 g/km CO2), Karvian (163 g/km CO2) ja Kihniön (160 g/km CO2) hiilidioksidipäästöissä on vain häviävän pieni ero keskenään. 19 Ti 23.7. Geopark-arvioitsijat kiertävät alueella tällä viikolla JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Toyota on muun maan tapaan ylivoimaisesti suosituin automerkki myös Ylä-Satakunnan levikkialueen kunnissa. Tärkeää on myös se, miten niitä tuodaan esiin sekä matkailijoille että paikallisille ihmisille. Tietokanta ulottuu lokakuulle 2018, eli uusimmat kaarat eivät ole tilastoissa mukana. Lauhanvuori?Hämeenkangas Geoparkin kansainvälinen arviointi on tärkeä vaihe kohti UNESCO Global Geopark -jäsenyyttä. Hybriditai kaasuautoja on niitäkin seudulla vain yksittäisiä.Tosin kuten mainittua, aivan uusimmat hankinnat eivät vielä näissä tilastoissa näy. Unikeonpäivä Heidi MAARIT LEHTO YLÄ-SATAKUNTA Kaksi UNESCOn Geopark-arvioitsijaa ovat alueella tällä viikolla. Savossa Tervossa on puolestaan keskimäärin maan heikkotehoisimmat autot (86,15 kW)
Tiistaina 23. Tapahtuma houkutteli kaiken ikäisiä Päivätapahtuma keräsi monen ikäistä väkeä. Parivaljakko kertoo, että he katsoivat kaikki MM-ottelut. Haljaste kertoo katsoneensa melkein kaikki MMottelut. Parkanolaiset Ritva Ojala ja Aino Koivisto saapuivat myös nauttimaan juhlahumusta aurinkoisessa säässä. Tämän jälkeen alkoi yleisön mylvintä, ja hetken kuluttua lavalle saapui itse maailmanmestari MMpokaalia kohottaen. Jääkiekon maailmanmestaria Toni Rajalaa juhlittiin perjantaina Parkanon torilla suuren väkijoukon siivittämänä. Päivätapahtuman päätteeksi hän suuntasi yhdessä ystäviensä kanssa koko kylän fanikuvatempaukseen Jäähallille. Parkanolaiset Ritva Ojala ja Aino Koivisto olivat tyytyväisiä tapahtumaan. Tuoreen maailmanmestarin hän nimitti seuran kunniajäseneksi. Kultajuhla veti toista tuhatta katsojaa Toni Rajalan juhlaputki huipentui perjantaina kotiParkanoon. – Tervetuloa kotiin Parkanoon maailmanmestari Toni Rajala. Rahastoon on varattu 10 000 euroa. – Toni on jaksanut tehdä työtä ja uskonut huippusaavutuksiin, Soro kehuu. Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Soro kertoi puheessaan Rajalan olevan tunnettu hyvänä harjoittelijana. Rajalaa saavuttiin juhlimaan sankoin joukoin: paikalla oli noin 1 500–2 000 hengen yleisö. Kiekkojuniorit Steven Haljaste ja Santtu Syrjänen saivat maailmanmestarilta nimmarit pelipaitoihin ja lippiksiin.. Hankkeen odotetaan toteutuvan ensi kesänä. Tilaisuus alkoi Finlandia-hymnillä, jota oli esittämässä Jani Riihimäki. – Kiitoksia kaikille, että olette tulleet paikalle. – Talvella voi jäähallilla viettää paljon aikaa. Mun puolesta voitte olla siellä siihen iltaysiin asti, ja mennä sitten vasta tekemään läksyjä, hän sanoo pilke silmäkulmassa. Päivätapahtuman jälkeen ilta jatkui maailmanmestarin iltabileillä pikkutunneille asti. Parkanon kaupunki palkitsi Rajalaa perustamalla stipendirahaston lasten ja nuorten jääkiekkoharrastuksen edistämiseen yhdessä Parkanon Jäähalli Oy:n kanssa. Vireillä on myös liikenneympyrään tuleva monumentti, jossa muistetaan Rajalaa jääkiekkoilijana. heinäkuuta 2019 6 AINO TUOHILUOMA PARKANO – Pistetään Parkanon tori räikymään niin, että Toni varmasti tietää olevansa odotettu vieras omiensa keskuuteen tänään, Harri Hiitti kehottaa Toni Rajalan kultajuhlassa. Nautitaan tästä illasta, toivottaa Toni Rajala. Yllään Rajala piti Leijona-paidan lisäksi omaa vanhaa Parkanon Kiekon pelipaitaansa, joka sopi hänelle edelleen. Toni Rajalan nimmarit olivat kuumaa tavaraa. Nuorille jääkiekon harrastajille Rajala antaa neuvoksi tehdä paljon töitä. Puheen piti myös Parkanon Kiekon puheenjohtaja Juha Oksanen. Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että Rajala on tuonut juuriaan esille. – Tuntui hyvältä saada Tonilta nimmari, hän sanoo. Parkanon kultajuhlia hän oli odottanut paljon. Rajalalle kiitosta monilta tahoilta Kello 18 alkanut perhetapahtuma sisälsi monenlaista ohjelmaa. Tämä on meille Parkanossa ja lähiseuduilla iso asia, Heiniluoma sanoo. Lisäksi Parkanon Säästöpankkisäätiö on osallisena rahaston peruspääomassa. Tosi hienoa, kun parkanolainen menestyy ja tulee syntymäpaikalleen, he kehuvat. Iltaa siivitti Jussi Ojasen bändi solistinaan Noora Louhimo. Etenkin lapset sekä Parkanon Kiekon juniorit olivat innokkaina juhlistamassa maailmanmestaria. Tori täyttyi lähes kaksituhatpäisestä yleisöstä. Puheenvuorot aloitti Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma. – Väkeä on tullut loistavasti. Parkanolainen Steven Haljaste sai Toni Rajalalta nimikirjoituksen pelipaitaansa
” Kyllä on kiitollinen ?ilis, että on näin pitkälle päässyt jääkiekossa.” Maailmanmestari Toni Rajala on parkanolaisten sankari Toni Rajala toi maailmanmestaruuspokaalia eli Poikaa näytille koti-Parkanoon.. Rajala paljastaa, että joitain kyselyitä sieltä on tullut, mutta sopimusta ei ole näkynyt. . Tärkeässä roolissa olivat Rajalan vanhemmat, jotka kyyditsivät poikaansa Tampereella viiden, kuuden vuoden ajan. Piti päästä töihin! Se tuntui lomalta, raikkaalta vaihtelulta, kokonaan uusien asioiden opiskelulta! Ja rahaakin tuli, suureen tarpeeseen. Kuviot muuttuivat Rajalan ollessa noin 10-vuotias, kun hän siirtyi pelaamaan Tampereen Ilvekseen. Parkanon Kiekosta hän kertoo saaneensa hyvät lähtökohdat peliuralleen. Jäähallilla tuli vietettyä enemmän aikaa kuin missään muualla – kotona käytiin vain öisin nukkumassa. Ne vaativat vaihtelua. Kun itse olen muinaismuisto, peräisin ajalta, jolloin ei uuvuttu muusta kuin ylettömästä ojanluonnista, jos sopi siitäkään, niin kiinnostuin tuosta nykysairaudesta. Näin etenkin siksi, kun se opiskelu on itsenäistä työtä, eli selvästi määriteltyä loma-aikaa ei ole. Ei ihme, että hermot kärsivät opiskelijaraukoilla. – Kyllähän Parkano on kiva, pieni paikka. Sen jälkeen juhlimiseen tuli taukoa, mutta Parkanon kultajuhlat saivat Rajalan jälleen tarttumaan maailmanmestaruuspokaaliin eli ”Poikaan”. Ei niin. Hän kertoo olevansa ylpeä kotikaupungistaan, jossa eri urheilulajeja pystyi harrastamaan lapsuudessa hyvin. Konekirjoitusta opin, tosin omalla järjestelmällä, Fiskarsin tehtaan konttorissa kesäloma-apulaisena. Erityisesti siksikin, kun olin aina jossain työssä myös lukukauden aikana… Olenkin tullut nyt siihen tulokseen, että nykyopiskelijoilla on rasitteenaan jotain semmoista, mistä ei omina oppivuosinani nähty untakaan. Kaikkiaan on epäterveellistä rasittaa vaan teorianluvulla kivikautisia ihmisaivoja. Ylpeänä kotikaupungista Vaikka maailmanmestari asuu vuoden ympäri Sveitsissä, ei Parkano ole sydämestä kadonnut. Noita arkisia hommia tein sekä Turussa että Tukholmassa, muiden muassa. . Tiistaina 23. Varmaan kävi ennenkin, muttei kukaan kai osannut sitä oikeana työnä pitää. Aikanaan tunsin monia kanssaopiskelijoita, jotka menivät yliopiston lukukauden päätyttyä tutkimaan aihettaan vielä kesäksikin seminaarikirjastoon. Täällä olen kuitenkin asunut 15 vuotta, luonnehtii Rajala. . Ilveksen lisäksi Rajala on pelannut lukuisissa eri seuroissa, joista viimeisimpänä Sveitsin National Leaguen EHC-Bielissä. – NHL:ää en ole vielä poissulkenut. Kaiken järjen mukaan minunkin olisi pitänyt tuntea työuupumusta, jos semmoinen tila opiskelun rasituksista seuraa. Katsotaan kuinka käy, Rajala miettii. Ja mitä muuta se onkaan kuin tuo some, sosiaalinen media, sietämätön ajanhukka ja mielentäyte! Älypuhelimen kanssa on myös nykyään seurusteltava joka välissä. Myös NHL on ollut haaveissa. Parkanossa Rajala käy muutaman kerran kesässä tapaamassa sukulaisiaan. Parkanossa ei Rajalaa enää paljoa näe, sillä kiireinen jääkiekkoilija viipyy Suomessa kesäisin vain parin kuukauden ajan. Työuupumusta sairastavat myös opiskelijat, ja mikä ihme se onkaan. Onhan se ajantuhluuna ihan toista luokkaa kuin entisajan ylioppilastalon käytävän yhteiskäytössä ollut seinäpuhelin. Voittoa on juhlittu jo Helsingin ja Tampereen kultajuhlissa. Oli siis kivaa opiskelun lomassa ja kesäisin välillä vaikka seistä liikennettä laskemassa, viedä kukkalähetyksiä asiatyttönä, kirjoittaa koneella puhtaaksi liikekirjeitä, keittää konttoriväelle kahvia ja käydä ostamassa possuja lähileipomosta, ladata tiskikonetta, luututa ruokailuhuoneen laattalattiaa puhtaaksi, pestä portaita kerrosten välillä, laittaa asuntolan vuoteita – ja niin edelleen, kaikkea arkista. – Pitihän sitä nyt Parkanoa mainostaa Tampereenkin kultajuhlissa, hän toteaa. . Eikä sen puoleen haluakaan. . Muutto uuteen kaupunkiin tuli ajankohtaiseksi Rajalan ollessa 15-vuotias, kun harjoituksia ja pelejä alkoi olla päivittäin. Kiekkoilu jatkuu Sveitsissä Rajalan kesä päättyy ensi perjantaina, kun hän lähtee takaisin Sveitsiin. Jos ensi kausi menee hyvin, niin kyllä mahkuja on yhä lähteä sinne päin. . Kokemusta on tullut myös nuorten ja poikien maaotteluista, mutta aikuisten MM-turnauksessa hän pelasi tänä vuonna ensi kertaa. Työstä se toki käy pänttääminen. Kaikesta huolimatta Rajala on nostanut kotikaupunkiaan paljon esille. – Välillä isä ja äiti tulivat hakemaan iltakymmeneltäkin pois jäähallilta, että nyt pitäisi tehdä läksyjäkin ja nukkua, Rajala muistelee hymyssä suin. Siellä miestä odottaa kolmen vuoden jatkosopimus EHC Bielissä, jossa hän on pelannut laitahyökkääjänä viimeiset kolme kautta. Silloin hän viettää aikaansa pääosin Tampereella perheensä kanssa. 13-14-vuotiaana Rajalan pelit siirtyivät vähitellen yhä enemmän Tampereelle. – Hienoa tuoda Poika näytille Parkanoon koko kansan nähtäväksi. – Kyllä on kiitollinen ?ilis, että on näin pitkälle päässyt jääkiekossa ja tuli tuollainen mitali, Rajala hehkuttaa kiinnittäen katseensa vieressään lepäävään kultamitaliin. Ura alkoi Parkanon Kiekosta Nyt 28-vuotias Rajala aloitti jääkiekkouransa jo 9-vuotiaana. Työt opettivat – Tukholman Sophiahemmetissä sain käyttää tiskikonetta, niitä ei Suomessa monin paikoin vielä ollut. Joitain pelejä oli vielä Parkanossakin, ja osa pelattiin Tampereella. Vuonna 2008 hän allekirjoitti ensimmäisen sopimuksensa Ilveksen kanssa. heinäkuuta 2019 7 Nykyään sairastetaan työuupumusta. Muuan pitkän linjan opiskelija Tampereelta kirjoitti mielipiteenään, että ponnistelun ja palautumisen välinen tasapaino on myös opiskelijan mielenja muun terveyden säilymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Kovin kuivaa… Itselläni ei ollut semmoiseen varaa. Ja lehdentoimittajan työt tulivat tutuiksi, kun pääsin oikolukijaksi – jo kadonnut työ – turkulaiseen aviisiin… Rauni Virtanen Työn iloa KULMALAN KAROLIINA ” Kaikkiaan on epäterveellistä rasittaa vaan teorianluvulla kivikautisia ihmisaivoja.” AINO TUOHILUOMA PARKANO Maailmanmestarin on helppo hymyillä
– Tämä on mielenkiintoista hommaa, kun ei koskaan tiedä millaista sahtia tulee. Tiistaina 23. VALMISTUNUT Anna ja Juha Suojärvi Parkanosta ovat saaneet tyttövauvan 10. ” Tämä on mielenkiintoista hommaa, kun ei koskaan tiedä millaista sahtia tulee. Hänellä on isosiskot Essi, Iina ja Alisa. Lauantaina pidetyssä kokouksessa päätettiin lakkauttaa Kihniön Puhelinosuuskunta, sen velat, varat ja omaisuus siirtyvät monivuotiselle neuvottelukumppanille. Tänä vuonna sahdin SM kisataan Hartolassa 3. SM-kisojen konkari Mäki kertoo olleensa monesti aiemminkin mukana sahdin valmistuksen suomenmestaruuskisoissa sekä kilpailijana että tuomarina. Tämä kokous on kuukauden kuluttua. Ilmoittautujia oli vain yksi, joten varsinaisiksi karsinnoiksi ei sahdin tekoa voinut kutsua. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyneen vauvan mitat olivat 51 senttiä ja 4 390 grammaa. Jo nyt on yhteistyö ollut merkittävää. Mukaansa Mäki ottaa 10 litran tonkan sahtia, sekä lisäksi juottosahdit peräkonttiin. Välillä sahdin teosta oli kymmenenkin vuoden tauko, mutta nykyään harrastus jatkuu edelleen. Hartolaan lähtee osa Karvian Perinnejuoma ry:n väestä, kun taas osa heistä jää viettämään Karvia-Päiviä samana viikonloppuna. Kisoja on järjestetty ympäri Suomea, ja viime vuonna ne pidettiin Karviassa. Hän on erikoistunut maidon ja naudanlihan tuotantoon, maatalouslomittamiseen ja asiakaspalveluun. Mäki on myös mukana Suomen sahtiseuran hallituksessa. Suuremman osuuskunnan on helpompi hoitaa tarvittavia teknisiä laitteita, toiminta tehostuu ja helpottuu entisestään. Kahta kertaa ei tule samanlaista.” Karvian sahtikarsinnoissa oli vain yksi osallistuja Reijo Mäki valmistamassa sahtia, jossa on ohramaltaan lisäksi hieman ruista.. Päätös oli yksimielinen mutta alustava, sillä osuuskunnan purkamiseen tarvitaan vielä toinen kokous, jolloin päätös vasta on virallinen. Sihteerinä toimi Jorma Matikainen. Sahdin valmistusta Mäki kertoo harrastaneensa koko ikänsä. Aiempina vuosina Mäki ei ole päässyt palkintosijoille. elokuuta. VAUVAT AINO TUOHILUOMA KARVIA Karvian Perinnejuoma ry piti viime torstaina sahtikarsinnat Marjasuon kylätalolla. Tuomariksi karvialaisista lähtee mukaan Rauno Puisto. – Kaikki sahti on aina mennyt. Puhelinliikenne kasvaa, investointeja tulisi lisätä, ja se on suuremmalle osuuskunnalle helpompaa, kertoi isännöitsijä Matikainen. Tänä vuonna tavoitteet ovat selvät. heinäkuuta 2019 9 NEUVOTELTU JO KYMMENEN VUOTTA Kymmenen vuoden neuvottelut ovat takana Kihniön Puhelinosuuskunnalla ja Ikaalisten-Parkanon Puhelinosuuskunnalla. Lauantaisen kokouksen puhetta johti Juho V. Y-S 25.7.1969 KUVIOT Joni Packalén on valmistunut Ahlman ammattija aikuisopistosta Tampereelta tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen -ammattitutkintoon osaamisalana maatalouslomittaja. Siellä kisapaikkana toimii panimoravintola Krouvi, jossa on panimon lisäksi tanssilava ja ravintola. – Voittoa tavoitellaan. heinäkuuta. Kahta kertaa ei tule samanlaista, Mäki kuvailee sahtia keittäessään. Hietanen. Ei sinne muuten lähdettäisikään, hän naurahtaa. Viime vuonna jouduttiin hakemaan jopa lisää, Mäki muistelee Karviassa järjestettyjä SM-kisoja. Sahtiväkeä oli kuitenkin paikalla todistamassa SM-kisoihin osallistuvan Reijo Mäen sahdin valmistusta
Perukirjat, ositukset . Matti Perälä Vaasank. 040 729 8243 03 448 3035 Parkano, Kirkkokatu 5 luontaistuotteet ja –hoidot Lihasnivelja nikamakäsittelyt. Keskuskatu 5, Parkano Puukauppapalvelut Metsänhoitopalvelut Tiekuntien palvelut Jussi Viinamäki puh. 03 448 2616 nettiajanvaraus www.tempodent.fi Lom alla 15. Lounaskuljetus yksityisille sekä yrityksille . 044 049 0777 KAUPANVAHVISTAJA Päivi Silomäki varatuomari. 03 448 2149 Autovuokraus AUTOKORJAAMO T. Ranta-asemakaavat . Kiinteistönvälitys, kiinteistöarviot . heinäkuuta 2019 10 AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI PARKANON VARAOSAKESKUS Heinosentie 39, Parkano puh. Vastaavan työnjohtajan tehtävät . Kerran viikossa PALVELUHAKEMISTOSTA PARHA AT PAIKALLISET PALVELUT Ajanvarauksella ja ilman ti-pe 8.30-16.45, la 8.00-12.45 muulloin sopimuksen mukaan 045 671 7649 Parkanontie 41, Parkano Parturi-kampaamot Parturi-kampaaja Janika Kirkkokatu 5 Puh. 12 Parkano 0400 613 700 scandiarent.. 2 A . Rakennusja rakennepiirustukset . Lakiasiat SATAKUNNAN OIKEUSAPUTOIMISTO Keskuskatu 42, Kankaanpää puh. p. 040 656 9955 Parkanontie 63, 39700 PARKANO. 03 223 1666 Parkanontie 41 0400 700 804 Hieroja, KH. 448 1498 Koulutettu HIEROJA URHO MANNER Vanhantalontie 314, Parkano puh. Lepistö Heinosentie 39, Parkano puh. 03 447 200 puh. Leivonnaiset, kakut ja leivät Avoinna arkisin 7–15.00 Lounas 10–14.00 Pitoja Lounasrappu Teollisuustie 31 PARKANO 040 847 8201 03 448 3085 040 751 9280 Keskuskatu 8, Parkano parkanonkukka@gmail.com ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–15, su 10–14 Parkanon Kukka ja Hautaustoimisto Hautaustoimistopalvelut Parkanossa ja Kihniössä Päivystys 24h Polkupyörien huolto ja varaosat (paras aika tavoitella arkisin klo 15 jälkeen) T:mi Jari Kannisto puh. 03 448 1373 Sähköliikkeet Kauneudenhoito Tilitoimistot Autot ja huollot Sekalaiset Sekalaiset Terveydenhoito 050 521 9334, Parkanontie 72, Parkano . Isännöinnit Heikki Havanka LKV 040 833 9275 RIITTA KESKINEN Parkanontie 45, p. 03 448 3380 ark 8–17, la 9–13 Merkillisen hyvät osat! PARKANON RAKENNUSSÄHKÖ OY A-ryhmän sähköasennukset ja suunnitelmat Parkanontie 84, puh. 0440 597 746 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Keskuskatu 7 p. 044 739 3104 Jarkko Peltomäki puh. Puh. 045 359 3010 PESEMME MILTEI KAIKKEA! VARMASTI EMME PESE NAHKAA Parkanontie 90, puh. 050 550 9321 www.gylling.fi Asiantuntijuus ja konsultointi Sähköinen taloushallinto Kirjanpito Palkkaja henkilöstöhallinto Ostoja myyntilaskutus Keskuskatu 8, Parkano puh. 040 558 5750 SATAPIRKAN LÄMPÖJA NUOHOUSPALVELU 0400 334 033 INFO@NOKWEST.COM WWW.NOKWEST.COM 30 vuotta KANTOJEN JYRSINTÄÄ PUIDEN KAATOA puh. Puh. 044 241 2776 RENGASPAROONI OY Renkaat Vanteet Raskaan kaluston palvelut Teollisuustie 20, Parkano Avoinna ma-pe 8-17 Heinäkuu lauantait sulj. Pitopalvelu . Koulutettu Osteopaatti Petri Leppänen 040 5038 300 Parkanontie 64, Parkano Puh. 040 545 8051 Parkanontie 70, Parkano Timo 044 261 4006 Hanna 050 401 9778 03 448 2037 HAUTAUSPALVELU OJALAINEN Hautaustoimisto Arkut, uurnat, saattokuljetukset Kihniöntie 55 Auki sopimuksen mukaan Tiina Yli-Lankoski 040 751 9280 Juha Vehmasto 0400 993 273 Keskuskatu 8, PARKANO puh. Henkilöautot alk. 040 538 1339 VÄLITYSPISTE Keskuskatu 5, Parkano 0400 234 349 Insinöörija kiinteistötoimisto HAVANKA OY . 50 €/vrk. 044 739 3102 Lauri Lähdesmäki puh. –29 .7. Puhelin: 03 443 81, fax: 03 443 844 ilmoitukset ylasatakunta. Lounaskahvila . 029 566 0570 PIRKANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusavustajan vastaanotto Parkanossa ja Ikaalisissa Ajanvaraus 029 566 0760 ASIANAJOTOIMISTO LÖYTÖKORPI OY Keskuskatu 46 B, Kankaanpää AA Janne Löytökorpi, 0400 848 686 AA Sanna Löytökorpi, 0500 848 686 AA Ilkka Ryynänen, 040 589 2545 Puh. 044 739 3101 Parkanontie 45 39700 Parkano 040 774 2205 9.30–17, kesä lauantait suljettu www.luontaiscenter.fi HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA KOIVUNEN Suuhygienisti Janna-Mari Friman Satakunnank. 06 456 1534 Nyt myös varhaisoikomishoitoa Mäntylammintie 3 A Jalasjärvi Hammaslääkäri SEPPO LEPPÄNEN Hämeenkatu 17 A 19 33200 Tampere Puh. Tiistaina 23. 040 417 2319 Katja Rajamäki, Tiina Sahinoja Kirkkokatu 5, Parkano 050 441 0694 Hiustupa.fi Parkano, AJANVARAUKSELLA TI-LA Parkanontie 45 p. 040 848 4418 Koulutettu hieroja Nina Leppihalme Rantakatu 8, Parkano (Viinikka) 040 525 9464 www.wireex.fi HYVÄN OLON KESKUS Koulutettu hieroja, luontaisneuvoja Merja Pihlajamäki www.hyvanolonkeskus.net Puh. 050 366 9725 kasvo-, käsija jalkahoidot ihokarvojen poisto sokeroinnilla meikit ja hoitotuotteet kestopigmentointi 040 584 0856 Kosmetologipalvelut ammattitaidolla Varaa aika jo tänään! Puh. Pakettiautot alk. 044 278 2966 ma, ilman ajanvarausta 9–16, muulloin sopimuksen mukaan Tilintarkastajat Patenttirekisterihallituksen valvoma tilintarkastaja Markku Ala-Mettälä HT-tilintarkastaja tilintarkastukset, yritysneuvonta, veroasiat Prevision Tilintarkastus Oy markku.ala-mettala@prevision.. 044 739 3112 Hannu Autio puh. 044 739 3110 sauli.kallio mh . 85 €/vrk. 03 448 8100 Teollisuustie 20 Parkano ma-pe 8-17 varaosat pakokaasumittaukset (bensa, diesel, OBD) vikakoodit ilmastoint t katsastuspalvelut Heinäkuun lauantait suljettu . 050 562 5500 www.makujenlaguuni.fi Sami Jokinen Pitopalvelu Kiinteistöja metsäarviot Kauppaja lahjakirjat Perinnönjakosopimukset Kaupanvahvistukset Sauli Kallio puh
045 858 5897. Arvonta suoritetaan 31.7.2019 klo 13! Kärkikulmantien TIEKOKOUS To 1.8. ” Kilpailussa haetaan tapahtuman näköistä keulakuvatyttöä.” YLÄ-SATAKUNTA Kolmevuotias lämminveriravuri Sahara Peyote voitti Mikkelissä sunnuntaina ikäluokkansa oriiden ja ruunien Kasvattajakruunun aluerän. SEKALAISET Edullinen ilmoituspaikka: 1–6 riviä 19 €, kestotilaajan etuhinta 10 €. Soita ensin: 0400 132 464, 040 709 9346 Kihniön kotiseutuhistoriaa, vanhoja moottoriajoneuvoja, jääkiekon MM-maskeja nähtävillä, harmonikkamusiikkia, saksal. Twitter @ylasatakunta Ylä-Satakunta on nyt somessa vahvasti mukana! Liity seuraajaksi Ylä-Satakunnan kanavilla 31.7.2019 klo 12 mennessä ja osallistut tuotepakettien arvontaan! Facebook facebook.com/ylasatakunta Instagram instagram.com/ylasatakunta Arvomme Ylä-Satakunnan pyyhepaketin sekä 3 t-paitaa kunkin kanavan seuraajien kesken. Kuivasjärven Eränkävijät. ALKAEN KLO 18 Kihniöntie 55 Korjaus: Kuuloauton varausnumero K i h n i ö s s ä R i t v a Markkola 040 869 7051. Päätetään Kennelliiton jäsenyydestä. Johtokunta kokoontuu klo 16.00. 03 44 381 KIERRÄTYSNURKKA . – Kilpailussa haetaan tapahtuman näköistä keulakuvatyttöä. klo 12–14, la 7.9. Huvipuisto PowerParkissa Alahärmässä järjestetään 9.– 10. Kilpailu käydään nyt jo 12. Kokouksen jälkeen pidetään hirvija peuraporukan kokous. Kävijämäärä saattaa nousta jopa yli 30 000:n. Miss Power Truckin ohella käydään myös miesten sarjan kilpailu. Samoissa Forssan perjantaraveissa parkanolaisen Janne Levulan omistama yhdeksänvuotias suomenhevostamma Elvirra kaunisti Seppo Markkulan ohjastamana ennätyksensä lukemiin 28,5a, mikä riitti viidenteen sijaan. klo 17.00. Viime vuonna näyttelyyn osallistui liki 400 ajoneuvoa. Johtokunta seuratoimintaa MANSIKKAA itse poimien VÄHÄ-PELTOMÄEN MANSIKKAVILJELMÄ Kuivasjärvi. Miss Power Truck -kisassa on kihniöläisväriä Kihniöläinen Riikka Halinen tavoittelee Miss Power Truck -titteliä. Kuusivuotias ruuna meni valmentajansa Hannu Tikkalan kuskaamana kuuudenneksi ajalla 28,8. Tämä mahdollistaa sen, että osallistujat voivat olla erimittaisia ja eri tyyppisiä kuin varsinaisissa kauneuskilpailuissa. kerran. Tule myymään, paikka ilmainen. klo 17.00 Pilvi Kärkelällä Kärkikulmantie 90, Kihniö. Ilmoitus jahtiin osallistumisesta jahtipäällikölle 040 553 7779 tekstiviestitse viimeistään kokouksessa. Harjoitusammunnat Visurissa seuraavasti: La 27.7. Miss Power Truck on kuulunut tapahtuman ohjelmistoon pitkään. Osallistujia on tänä vuonna 20, ikältään 17–32-vuotiaita. Tapahtumakokonaisuuteen lukeutuvilla kuljetusmessuilla oli puolestaan noin 400 eri osastoa. Tervetuloa! Kankarin Metsästysseura ry kutsuu seuralle maansa vuokranneet, seuran jäsenet perheineen ja Kankarin kyläläiset seuran majalle la 3.8.2019 klo 14-18 Tervetuloa! HIRVIPEIJAISIIN Lapinnevan Eränkävijät ry. Esimerkiksi Riikka Halinen on mukana ensimmäistä kertaa, kertoo kilpailun järjestelyistä vastaavan Gazelle Promotionsin Tarja Mantere, joka on puolestaan parkanolaisille ja kihniöläisille tuttu myös jumppaohjaajana. Porissa paransi ennätystään kurikkalais-parkanolainen Juhani ja Tapani Sillanpään omistama Onnin Tahti. Untilan Kotaveikkojen kesäkokous to 8.8. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja majan myyntiin asettaminen tehdyn arvion pohjalta. Hippos/Hanna Laakso. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vuokrataan 46 m 2 kaksio Kihniöltä. Korventaustantie 105, Parkano, Erkki Talosen kotona. klo 12–14, la 10.8. Saman omistajan nelivuotias tamma Frozen Queen kilpaili Mika Forssin ajamana Forssassa ja sijoittui lähtönsä kuudenneksi ajalla 18,4. Sahara Peyote hallitsi alkuerää Sahara Peyote ja Ari Moilanen. elokuuta mittava Power Truck -tapahtuma, jonka osatapahtumiin Miss Power Truck lukeutuu. kokouksia Tiedustelut puh. Kyse ei kuitenkaan ole perinteisestä missikilpailusta. Parkanolaisen Fincumet Groupin omistama ruuna paineli kilometriajan 14,6a Ari Moilasen ohjastamana. Tammaa valmentaa Erik Skutnabb. Tiistaina 23. klo 12–14, la 24.8. tarkemmin YS to 18.7. Naisissa voittajan valitsee tuomaristo, mutta miehistä parhaan äänestää yleisö. Monelle harrastajalle nämä ovat ensimmäiset kilpailut, joista voi sitten edetä uralla. OSTETAAN . puh. Hirvijahtiin aikovien osallistuttava harjoituksiin. Leivonnaisia, vihanneksia, alusvaate-edustaja, peräkonttikirppis. klo 12–14. sekalaiset JUKKA HUIKKO ALAHÄRMÄ Kihniöläinen Riikka Halinen (28) tavoittelee Miss Power Truck -titteliä. kuoro. Harjoitusammunnat Visurissa 28.7. Kesäkokous 2.8.2019 klo 18.00 alkaen Pitkäjärven majalla. klo 12–14. MYYDÄÄN . heinäkuuta 2019 11 Parkanontie 63, 39700 PARKANO. Puhelin: 03 443 81, fax: 03 443 844 tilaukset ylasatakunta. Power Truck on yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä kuorma-autonäyttelyistä. Hevosta valmentaa Markku Nieminen. Elvirran valmennuksesta vastaa Ville Levula. klo 14–16 ja 15.9. Kts. klo 12–14, la 28.9. Lisätiedot 040 522 7141/ Satu H. klo 14–16, 24.8. ILTATORI KIHNIÖSSÄ PE 26.7
Noin 300 työpaikkaa sijoittuu metalliteollisuuteen tai erilaiseen koneiden valmistukseen. Vielä vuonna 2013 alueen yritykset ja yrityksien toimipisteet pitivät yllä 2 844 työpaikkaa. Määrä oli alimmillaan 2015 2 492:ssa, mutta on siitä kiilannut 2 706:een. Toimipaikat edustavat Ylä-Satakunnan levikkialueella 2,7 prosentin siivua, työpaikat 2,6 prosentin ja liikevaihto 1,7 prosentin siivua koko kannasta. Tukkuja vähittäiskaupan alta yksinomaan vähittäiskaupan työpaikkojen osuus on 220, mikä yksittäiselle toimialalle on paljon. Kihniö erottuu puolestaan sillä, että toimipisteiden keräämä liikevaihto on kasvanut vastaavassa ajassa liki 20 prosentilla ja työpaikkojakin on tullut parikymmentä kappaletta lisää. Teollisuus on selkeä veturi Ylä-Satakunta hankki avoimesti tarjolla olevien tilastojen lisäksi tarkempaa toimialakohtaista dataa alueen yrityksistä. Kunnissa on eroja Seudun kehityskulkua yritystilastojen pohjalta voidaan pitää siis vähintään kohtuullisena, etenkin jos sitä peilaa yritysmaailman takaiskuihin. Tiistaina 23. Työpaikkojen suhteen kehityskulku sen sijaan ei ole niin yksiselitteinen. Tilastot tarjoavat mahdollisuuden myös vertailla kuntien elinkeinorakennetta ja kehitystä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Yritysten toimipaikat -tilastosta. Puolen miljardin rajapyykki lähestyy Karviassa työpaikkoja kadonnut, Kihniössä kovin kasvu. Maa-, metsäja kalatalous tarjoaa puolestaan 323 työpaikkaa, josta maatalouteen sijoittuu 228 ja loput pääosin metsätalouteen, muun muassa korjuutöihin. Vihreä viiva kuvaa Parkanon, Karvian ja Kihniön yritysten yhteenlaskettua liikevaihtoa. Tilasto päivittyy muita tilastoja selkeästi hitaammin, joten tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2017. Liikevaihdon suuruudet taulukossa vasemmalla (1000 €). Kaikkien muistissa lienee muun muassa Takoman konkurssi sekä muutamat muutkin yritysten toimipisteiden lakkautukset. Suoraan matkailu-nimistä toimialaa yritystilastoista ei kuitenkaan löydy. Muita suuria ja merkittäviä toimialakokonaisuuksia ovat rakentaminen (311 työpaikkaa), tukkuja vähittäiskauppa (297) sekä kuljetus ja varastointi (215). Yhteenlaskettu liikevaihto on ollut kasvussa vähintään kolme vuotta ja lähestyy kovaa vauhtia puolen miljardin euron rajapyykkiä. 03 441 100 jari.kuusijoensuu@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-20 ja SU 11-20 P A R K A N O arempi ruokakauppa TAPOLAN KUUMA MUSTAMAKKARA 5 99 KG KESKIVIIKKONA Tavallllista paa K-RUOKAMESTARIN PORSAAN ULKOFILEEPIHVIT USEASSA ERI MARINADISSA POPRILLI GRILLIMAKKARA 400 G (2,48/KG) 99 PKT OLVI VICHY 12X0,33 L (1,21/L) SIS. Sininen palkki kuvaa toimipaikkojen ja punainen henkilöstön määrää. Matkailu hajoaa usealle eri toimialalle JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Ylä-Satakunnan levikkialueen yrityksillä pyyhkii hyvin ainakin liikevaihdon mukaan. Koko seutua peilaten selkeimmin eroaa yläotsikkotasolla teollisuus, joka tarjoaa työtä reilulle 700 hengelle. Suuruusluokka taulukossa oikealla (kpl/hlö). Terveysja sosiaalipalveluiden ulkoistusten myötä tämä ala tarjoaa 434 työpaikkaa 31 toimipisteessä. Ylä-Satakunta haki käyttöönsä vuosien 2013–2017 lukemat. Monet maaseutumaiset kunnat nimittäin pitävät matkailua merkittävänä elinkeinona, jolloin panostukset ja odotukset ovat suuria. Lähimmäksi päästäneen majoitusja ravitsemuspalveluiden toimialaa tutkimalla. Majoitusja ravitsemuspalveluyrityksiä tai kyseisen toimialan toimipaikkoja Parkanosta, Karviasta ja Kihniöstä löytyy 33 kappaletta. YRITYSTILASTOT Näin luet yritystilaston grafiikkaa. PANTIT 1,20 5 99 12 PACK 21 2 /L) L) Hyvään hintaan JOKA PÄIVÄ 9 95 RS UUTUUS KARINIEMEN KANANPOJAN COMBO AMERICANO 1 KG Unohda SÄÄNNÖT 9 95 KG JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Matkailu ja sen merkitys olisi yksi mielenkiintoisimmista tilastotiedoista kunnissa. Liikevaihtoa kertyy puolestaan rapiat kahdeksan miljoonaa euroa. Työpaikkoja niissä on 70. Karvia on maataloudessa selkeä ykkönen 141 työpaikallaan. Matkailuun liittyvää liiketoimintaa löytynee usean muunkin toimialan alta. Esimerkiksi vuoden 2018 lukemat julkistettaneen vasta ensi vuoden puolella. heinäkuuta 2019 12 Tavallista parempi ruokakauppa Tavvaalllliissttaa ppppaaarrreeem mppppii ruuookkaakkaauuupppppppppppppa Keskuskatu 9, 39700 Parkano, puh. Sijoittuvathan niin sanotut veturiyritykset, muun muassa hotellit tälle toimialalle. Myös sahateollisuus erottuu noin 150 työpaikallaan. On hyvä muistaa, että toimialalle kertyy liikevaihtoa merkittävissä määrin myös paikallisista asiakkaista, esimerkiksi ravintoloille. Silmiin pistävää on, että vaikka asukasmäärässä Karvia jää selkeästi Parkanosta, niin yrityksien toimipaikkoja siellä on kuitenkin liki puolet (344) siitä mitä Parkanossa (723). Karviassa yrityksien tarjoamista työpaikoista on kuitenkin viidessä vuodessa sulanut joka kymmenes. Lisäksi tyypillistä on, että matkailuun liittyviä palveluita tuotetaan usein jonkin muun päätoiminnan rinnalla. Lähde: Tilastokeskus, yritysten toimipaikkatilastot.. Yritysten määrä näyttäisi pysyneen melko tasaisena kaikissa kolmessa kunnassa