Syyllistämällä ei tuloksia synny, myönteisyys on varmasti tehokkaampaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. Y mpäristökasvatuksen toteutus vaatii pohjakseen luotettavaa ympäristötietoa, hyvistä yhteyksistä ympäristökasvattajien ja ympäristöasiantuntijoiden välillä on huolehdittava. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Tapio Välikylä Ympäristökasvatuksen tarve jatkuu. Onko siis ympäristökasvatus ja -valistus epäonnistunut. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. Tärkeää on muistaa myös se, että ympäristövalistus ei saa lannistaa vaan kannustaa ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen. Vaikka ympäristökysymykset ovat usein globaaleja, itse toiminta on paikallista. T utkimusten mukaan olemme hyvin ympäristötietoisia mutta se ei välttämättä näy aina arjessa. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Paikallisella tasolla vastuu ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisestä kuuluu kunnille. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti K ansainväliset sopimukset luovat puitteet kansalliselle ympäristöpolitiikalle. Ympäristövalistus ja -kasvatus ja muu tiedotus on vähentynyt huolestuttavasti. Kunnat ovat laatineet paikallisia kestävän kehityksen ohjelmia ja edistäneet ympäristöajattelua erilaisin hankkein ja kampanjoin. Ympäristötietoa kertyy koko ajan lisää ja erilaiset suuret muutokset, kuten nyt jätehuollossa on meneillään, vaativat resursseja valistukseen ja tiedotukseen. Ei tietenkään, syytä olisi kuitenkin pohtia ympäristövalistuksen keinoja ja sävyjä. Säästöpaineissa tällainen toiminta on ollut helppo leikkauskohde. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh
0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 12. 4 Ympäristökasvatus Varsinais-Suomessa – Laaja-alaista yhteistyötä ympäristön hyväksi Jaana Itälä-Laine ja Susanna Auvinen .................................... Ympäristökasvatuksen tarve jatkuu Tapio Välikylä ................................................................................ ........................................................................60 Tupakantumpeista tulee myrkyillä kyllästettyä mikromuovia Aira Lahtinen, Jaakko Kaprio ja Eeva Nordman ..................66 Poimintoja .................................................................................69. vsk. 2 Ympäristökasvatus muuttuu, mutta ei lannistu Essi Aarnio-Linnavuori ................................................................. Lehden teemana on Metsät – hyvinvointia ja virkistystä. 3 Ympäristö 47. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. vsk 1 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 8 Ympäristökasvatustyön monipuolisuus näkyy Keski-Suomessakin Tanja Tuulinen ............................................................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 14 Kestävän kehityksen osaamisen monet kasvot Heli-Maija Nevala, Tove Holm, Eeva Hämeenoja ja Virpi Valtonen ..............................................................................22 Ympäristöasiat otettava haltuun meillä ja muualla – TAKK tukee osaamisen kehittämistä Petra Lattunen .............................................................................30 Ympäristöalan koulutusta Mikkelin ammattikorkeakoulussa Tuula Kettunen ja Arto Sormunen ...........................................34 Kosteusvaurion kuntotutkijat asumisterveyden edistäjinä Taru Kosunen, Marja Savolainen ja Pirjo Niemi .................38 Ympäristöhygienian, ympäristöterveyden ja terveydensuojelun opetus Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Rauni Kivistö, Mirko Rossi, Ari Hörman ja Marja-Liisa Hänninen ................................................................42 Uudessa Liiterissä on paljon tietoa rakennetusta ympäristöstä Kaarina Vartiainen ja Salla Jäntti ...........................................44 Talousveden laadun muutokset toimistorakennuksen vesijärjestelmässä Tuija Kaunisto, Aino Pelto-Huikko ja Riika Mäkinen ...........48 Tieliikennemelun torjunnan terveysja hyvinvointivaikutukset Arja Asikainen ja Otto Hänninen .............................................52 Viranomaisten välisellä yhteistyöllä edistetään myös luonnontuotteiden turvallisuutta Marika Jestoi ym
Myös opettaja joutuu pohtimaan, missä määrin hän voi tuoda omia arvokannanottojaan esille ja milloin omista arvoista on syytä vaieta. Ympäristökasvatus onkin monella tapaa haastava kasvatuksen ja koulutuksen alue. Lisäksi ympäristötieto uusiutuu jatkuvasti. Toisaalta monet ympäristökysymykset koskevat laajoja maantieteellisiä alueita ja niihin liittyy tulevaisuuden ennustamisen vaikeus. Oppija joutuu yhdistelemään toisiinsa eri tieteenaloilta peräisin olevaa uutta tietoa. Esimerkiksi ympäristöetiikan kurssia lukiossa opettava filosofianopettaja saattaa joutua vastaamaan vesistöjen tilaa koskevaan luonnontieteelliseen kysymykseen oppitunnilla, mikä voi yhteiskuntatieteellisellä koulutustaustalla tuntua vaikealta. vsk. Opettaja puolestaan joutuu toimimaan muualla kuin oman asiantuntemuksensa alueella. 4 Y mpäristökysymyksistä keskusteltaessa liikutaan väistämättä usean tieteenalan alueella: ympäristössä tapahtuvaa muutosta voidaan tarkastella luonnontieteiden keinoin, mutta esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaiseminen tapahtuu ihmisten toimesta, yhteiskunnassa. Ympäristökasvatuksen tulevaisuutta muovaa muun yhteiskunnan muutos. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Opettajan haasteena onkin asettua oppilaan rinnalle oppijaksi ja ottaa asioista yhdessä selvää. Tieteidenvälisyys haastaa sekä opettajan että oppijan. Niitä opiskeltaessa joutuu ottamaan henkilökohtaisesti kantaa: mitä mieltä olen tästä. Miten tämä minun mielestäni tulisi ratkaista. Kasvattaja joutuu ottamaan kantaa Ympäristökysymykset ovat yleensä voimakkaasti poliittisia ja eettisiä kysymyksiä. Kuvat: Essi Aarnio-Linnavuori. Tohtorikoulutettava Essi Aarnio-Linnavuori Helsingin yliopisto Ympäristökasvatus muuttuu mutta ei lannistu Globaaleihin ympäristöongelmiin liittyy paljon piirteitä, jotka tekevät niistä hankalia opittavia. Mikä on tässä tilanteessa oikeudenmukaista ja toivottavaa. Oppijan voi olla vaikea ymmärtää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuutta, kun puhutaan asteen tai parin lämpenemisestä vuosikymmenten aikana ja vaikutuksista kaukaisissa maissa
Ympäristökasvatuksen vakiintuneita periaatteita ja toimintatapoja ovat elinikäisyys, monialaisuus, eettinen pohdinta sekä todellisen maailman ongelmien ratkaiseminen. vsk. Elinikäisyyden periaatteen mukaisesti ympäristökasvatuksen ”kasvatettavia” ovat kaikki kansalaiset ikään ja asemaan katsomatta. Ympäristökasvatusta on toteutettu jo pitkään yleissivistävässä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, ja jonkinlainen ympäristönäkökulma sisältyy myös useimpiin ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin. Ympäristökasvatuksella pyritään tukemaan ympäristövastuullisten toimintatapojen omaksumista, mutta ei tuottamaan kaikille yhtä, määrättyä käyttäytymismallia. Ympäristökasvatuksen tekijät Ympäristökasvatuksella on Suomessa usean vuosikymmenen perinteet, toimivat verkostot ja vakiintuneita toimijoita, mutta myös tulevaisuuden haasteita. Menetelmät ovat monipuolisia: pelillisyyttä, draamaa ja arvokeskusteluja siinä missä luonnontutkimustakin. 5 Ympäristöosaaminen ei siis ole pysyvää vaan vaatii jatkuvaa päivittämistä. Ihanteena on kriittisesti ajatteleva ihminen, joka valitsee ympäristövastuullisen toimintatavan itse, myös muuttuvissa olosuhteissa. Jokaisella on jotakin opittavaa ympäristökysymyksistä. Koulujen ja oppilaitosten ympäristöohjelma Vihreä lippu on kasvattanut jatkuvasti jäsenmääräänsä. Kestävän kehityksen näkökulma vahvistuu selvästi ensi syksynä käyttöön otettavassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Suomessa toimivassa Luontoja ympäristökasvatuksen tukiverkostossa on kuutisenkymmentä jäsentä: luontoja ympäristökouluja, nuorisokeskuksia sekä luontokeskuksia, joilta esimerkiksi oppilai
Turvallisuuskysymyksiin täytyy löytyä ratkaisuja: opettajan tulee voida liikkua oppilaiden kanssa myös muualla kuin varsinaisella koulualueella. Haasteita kuitenkin riittää, poliittisista linjauksista käytännön kasvatustyön osaamiseen. Globaali ympäristökasvatus ja muuttuvan väestön tarpeet Ympäristökasvatuksessa on pitkä perinne lähiluonnon tarkkailulle ja omassa lähiympäristössä vastuullisesti toimimiselle. Luontoja ympäristökoulut toimivat hyvin pienillä resursseilla, ilman takeita jatkuvuudesta. Oppilaiden vieminen ulos luontoon koetaan vaaralliseksi ja vastuukysymykset huolestuttavat. Koulutuspoliittiset dokumentit tunnustavat usein ympäristöuhkien vakavuuden ja ympäristökasvatuksen tärkeyden arvopohjassaan, mutta varsinaisissa kirjatuissa toimenpiteissä ympäristöteemat eivät silti näy. Kestäviä ratkaisuja etsitään ensisijaisesti paikallisesti. Ympäristöasiat huomioitiin leiriarjessa parhaan taidon mukaan ja opetusta ja hartauselämää saatettiin siirtää ulos luontoon. Oppimisympäristöjen muutos ja kasvattajien osaamisen vahvistaminen ovat merkittäviä toiminta-alueita. Koulutuksen tavoitteeksi asetetaan ympäristötietoinen kansakunta, mutta poliittisia päätöksiä askeleista, joilla tavoite saavutetaan, ei määritellä. 6 tokset voivat pyytää tukea ympäristökasvatuksensa toteuttamiseen. Ympäristöopintojen määrä esimerkiksi opettajankoulutuksessa on kovin vähäinen, mikä heikentää valmistuvan opettajan edellytyksiä toteuttaa korkealaatuista ympäristöopetusta. Nuorten osallisuuden vahvistaminen puolestaan edellyttää joustavuutta ja yhteistyötä kuntien virkamiehiltä ja poliittista tahtoa paikallisilta päättäjiltä. Ilahduttavia uusia avauksia ympäristökasvatuksessa on tapahtunut etenkin erilaisten vapaa-ajan toimijoiden parissa. Säätä on kenen tahansa mahdollista tarkkailla, mutta ilmastosta on jokseenkin mahdoton tehdä itsenäisesti havaintoja. Nuorison ympäristötiedon tasossa on toivomisen varaa: nuori saattaa nimetä roskaamisen vähentämisen merkittäväksi ilmastonmuutoksen hillintäkeinoksi, vaikka asioilla ei ole tekemistä keskenään. Meillä Suomessa koettavan muutoksen lisäksi ilmiöön liittyy vaikeita kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja siksi. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Nuorten Keskuksen ja WWF:n yhteisen Vihreät riparit -hankkeen aikana parisataa rippikoululeiriä panosti toiminnassaan erityisesti ympäristökasvatukseen. Unescon kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmenen päätteeksi laatima Global Action Programme määrittää tavoitteet ja tiekartan ympäristöja kestävän kehityksen kasvatukselle tuleviksi vuosiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Opettajankoulutuksen kehittäminen ja parempien oppimateriaalien laatiminen lisäisivät ja parantaisivat ympäristökasvatusta koulumaailmassa. Nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja kestävän kehityksen työhön tulee kehittää. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä sekä koulutusettä kestävän kehityksen politiikkaa. vsk. UNESCO linjaa tulevaisuuden suuntaviivoja Suomalaisellekin ympäristökasvatukselle haetaan suuntaa kansainvälisistä linjauksista. Perinne on edelleen arvokas, mutta globaalien ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, toimintaperiaatteen ja merkityksen ymmärtämiselle siitä ei ole apua. Ohjelman tavoite on kaksijakoinen: vahvistaa kestävää kehitystä kasvatuksessa sekä vahvistaa kasvatuksen roolia kestävässä kehityksessä. Etenkin muut kuin luonnontieteellisten oppiaineiden opettajat saattavatkin kokea ympäristöaiheet vaikeiksi opettaa
Iäkkäät ihmiset kaipaavat tietoa, taitoja ja luontokokemuksia siinä missä nuoremmatkin. Toisaalta maahanmuuttajalapsella saattaa olla kiinnostavaa kerrottavaa lähtömaansa ympäristöstä: millaista luontoa siellä oli. Etnisesti kirjavassa lapsiryhmässä kaikilla lapsilla ei voi olettaa olevan keskenään samankaltaisia luontokokemuksia mummon kanssa tehdyiltä mustikkaretkiltä. Ajankohtainen, luotettava ympäristötieto on toimivan ympäristökasvatuksen selkäranka nyt ja tulevaisuudessa. 7 ympäristökasvatuksen perinteiden lisäksi ammennettavaa voisi löytyä globaalikasvatuksen parista. Ympäristökasvatus ei saa olla lannistavaa vaan sen tulee kannustaa tavoittelemaan parempaa huomista nykyhetken ongelmista huolimatta.. Suomalaisen väestön muuttuminen edellyttää uudenlaista ajattelua myös ympäristökasvatuksen parissa toimivilta. Ilmastokasvatuksen erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä kasvatusmenetelmien kehittäminen ovatkin tärkeitä kehitysalueita ympäristökasvatuksen parissa lähitulevaisuudessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Ympäristökasvatuksen toteuttajat puolestaan tarvitsevat jatkuvasti tiiviitä yhteistyösuhteita ympäristöasiantuntijoiden suuntaan. Maahanmuutto asettaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Luonnontuntemuksen lähtötilanne lapsilla vaihtelee. Väestön ikääntymisen vuoksi tähän asti vähän huomiota saanut vanhojen ihmisten ympäristökasvatus käy koko ajan tärkeämmäksi. Aikuisen maahanmuuttajan kohdalla uuteen lähiympäristöön tutustuminen on tärkeä osa kotoutumista. Minkälaisia talot olivat. Lisäksi sen toteuttamisessa tarvitaan aimo annos optimismia ja iloa
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 8 Suunnittelupäällikkö Jaana Itälä-Laine Ympäristökouluttaja Susanna Auvinen Valonia Ympäristökasvatus Varsinais-Suomessa Laaja-alaista yhteistyötä ympäristön hyväksi Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonialla on pitkät perinteet ympäristökasvatuksen alueellisena edistäjä. Jatkuvassa murroksessa olevaa ympäristökasvatusta edistetään parhaiten tarmokkaalla yhteistyöllä. Juuret ulottuvat aina 1990-luvun lopulle, Varsinais-Suomen Agendatoimiston perustamiseen. vsk. Vuotuinen koko perheen ympäristötapahtuma ViherVillitys pidetään kesän kynnyksellä.
Strategian päätavoitteita ovat ympäristökasvatuksen roolin vahvistaminen, ympäristökasvatusosaamisen lisääminen sekä sen aseman vakiinnuttaminen molemmissa maakunnissa. Ympäristö osaksi arkea – Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategia 2010 – 2016 oli ensimmäinen maakunnallinen asiakirja, jossa ympäristökasvatus on tavoitteiden keskiössä. Valonian ympäristökasvatustyölle strategia on antanut sen tärkeimmän – selkeän suunnan sille, miten ympäristökasvatusta tulisi kehittää. vsk. Varsinais-Suomessa silloisella Agendatoimistolla oli luonteva rooli toimia tulevan keskuksen koordinoivana tahona. Varsinais-Suomessa taas toiminnan vakiinnutti ja monipuolisti Valonian perustaminen vuonna 2008. Moneen teemaan liittyvä yhteistyö ja verkostoituminen on ympäristökasvatustoiminnan toteutumisen edellytys. Toimeen tartuttiin yhteistyössä Satakunnan toimijoiden kanssa ja tuloksena oli ympäristökasvatuksen yhteistyön Sateenvarjoryhmä. Satakunnassa toiminta poiki useita työryhmiä sekä rikasta ympäristökasvatustoimintaa, vaikka varsinainen keskus jäikin perustamatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Lounais-Suomen yhteinen ympäristökasvatusstrategia ohjaa kehitystyötä Sateenvarjoryhmän suurin yhteinen ponnistus on ollut alueellisen ympäristökasvatusstrategian kokoaminen. Strategian keskeisiksi suuntaviivoiksi muodostuivat koulutus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ympäristökasvatuksen tunnettavuus ja laaja-alaisuus sekä ympäristösuhde ja media. Myös alueellinen Vihreä lippu -verkosto on jälleen elpymässä.. Ympäristökasvatus on osallistumista ja yhdessä tekemistä Ympäristökasvatuksessa osallistuminen ja yhdessä tekeminen ovat toiminnan onnistumisen edellytys. Strategia sai tunnustusta jopa valtion tasolla ja se on toiminut monen muun maakunnan ympäristökasvatusstrategian mallina. Se onkin nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi ympäristökasvatusstrategiassa ja Valonian ympäristökasvatustyössä sekä muussa toiminnassa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita Sateenvarjoryhmän toimijoiden ohella ovat alueen järjestöt, erityisesti VarsinaisSuomen ympäristökasvatusyhdistys Haavi, Tammenterhon luontokoulu, koulut ja oppilaitokset sekä valtakunnalliset ympäristökasvatuksen asiantuntijat, kuten Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja Luontoja ympäristökoulujen verkosto Lyke. Yhteistyön avulla kehitetään ja vahvistetaan alueellista ympäristökasvatuksen osaamista järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia sekä suunnittelemalla ympäristökasvatuksen hankkeita. Sateenvarjoryhmän tehtävänä on vahvistaa ympäristökasvatuksen tunnettavuutta paikallisella tasolla ja miettiä uusia resursseja ympäristökasvatuksen toteuttamiselle. Tavoitteena oli saada maakuntiin pysyviä kestävän kehityksen kasvatuksen keskuksia. Työtä tehdään yhdessä muiden kasvatusalan ammattilaisten sekä järjestöjen kanssa. Yhteistyöryhmään koottiin laaja-alainen porukka – järjestöjä, virkamiehiä, kasvattajia, alueellisia organisaatioita. Ruohonjuuritason toiminnasta vastaavat erilaiset toimijaverkostot, esimerkiksi Varsinais-Suomen järjestöjen Pyöreä Pöytä sekä ympäristökasvatusyhdistys Haavi. 9 A lueellinen ympäristökasvatustoiminta sai vauhtia vuonna 2005, kun ympäristöministeriö ja kulttuuriministeriö käynnistivät yhteisvoimin Maakuntarallin nimellä tunnetun ympäristökasvatuskampanjan. Ryhmän tavoitteena oli perustaa Satakuntaan kestävän kehityksen kasvatuksen keskus sekä vahvistaa Agendatoimiston asemaa Varsinais-Suomen vastaavana keskuksena
Viime vuosina Valonia on entisestään keskittynyt kasvattajien tukemiseen ja vahvistanut kouluyhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valonian tukee ympäristökasvattajia työssään sekä tarjoaa koulutuspalveluita Mitä Valoniassa sitten tehdään ympäristökasvatuksen saralla. Aurajoen rantamaisemiin suuntautuvat kasvikävelyt ovat herättäneet suurta kiinnostusta. ViherVillitys on perheiden kesätapahtuma, joka tarjoaa lapsille ja aikuisille yhteistä mukavaa tekemistä, luontoelämyksiä sekä tutustumista pienimuotoiseen luonnontutkimiseen. Villiyrtit ovat yhä suositumpi lisä suomalaisten ruokapöydissä, mutta niistä nauttiminen vaatii hyvää lajintuntemusta.. Samalla periaatteella on järjestetty sammalja jäkäläretkiä sekä ötökkäsafareita. Suosituimpia tapahtumia vuodesta toiseen ovat olleet villiyrttikävelyt, joissa tutustutaan tavallisimpiin kaupunkiluonnossakin tavattaviin kasveihin ja niiden käyttötapoihin ruuanlaitossa, rohdoksena ja askartelumateriaalina. Kukin järjestö tuo tapahtumaan omat tietonsa ja osaamisensa. Haavi – Varsinais-Suomen ympäristökasvatusyhdistys ry on vuonna 2005 perustettu alueellinen ympäristökasvatuksen toimija, jonka tavoitteena on edistää ja lisätä ympäristökasvatusta Varsinais-Suomessa. 10 Pyöreä Pöytä on ympäristöasioista kiinnostuneiden yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden koh taamispaikka. Haavin asiantuntemus on erityisesti erilaisissa luontoaiheisissa tapahtumissa. ViherVillitys -perhetapahtuma on Pyöreän Pöydän tärkein vuosittainen tapahtuma. Pyöreä Pöytä kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja järjestää yhdessä kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Haavi on Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n (Sykse) aluetason jäsenyhdistys. Valonian ja Haavin yhteistyö onkin pitkälti keskittynyt erilaisten luontokurssien ja luontokävelyiden toteuttamiseen sekä luontoja ympäristökoulutoiminnan kehittämiseen. Yhteistyössä on helpompaa toteuttaa tapahtumia ja koulutuksia, joilla saadaan näkyvyyttä ja lisätään toiminnan vaikuttavuutta. Tapahtuma on joka vuosi erinäköinen, sillä Pyöreän Pöydän ympärille kokoontuvat järjestöt vaihtelevat vuosittain. vsk
Valonia toimii alueellisena Vihreä lippu -edistäjänä järjestäen koulutusta ja tapaamisia opettajille ja kasvattajille sekä toimien tukena ohjelman eri vaiheissa. Yksi hyvä esimerkki Valonian tarjoamista ympäristökasvatuksen koulutuspaketeista ovat vesikoulut, jotka johdattavat oppilaita vesiympäristön äärelle. Lähes jokaisen varsinaissuomalaisen koulun tuntumassa on lähimetsä, puisto tai vesistö ja melkein kaikkea voi myös opettaa ulkona. Samalla päivään saa ujutettua kuin huomaamatta lisää liikuntaa ja harjaannusta ryhmissä työskentelyyn. Vihreän lipun periaatteita ovat osallisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatuksen sisällyttäminen osaksi arkea sekä jatkuva parantaminen ja yhteistyö. Samat periaatteet ja tavoitteet ovat myös Valonian ympäristökasvatustoiminnan ohjaavina tavoitteina. Alakouluille suunnatut opetuspäivät toteutetaan retkeilemällä koulun läheisillä vesialueilla, meren rannalla, joen varressa tai järvellä. vsk. Koulutukset toteutetaan yleensä koulun lähimaastossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valonian koulutukset ja kurssit keskittyvät usein erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen osana opetusta ja tarjoavat näin tukea uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Opettajille suunnatut koulutukset käsittelevät erilaisia ulkona-oppimisen menetelmiä ja vinkkejä oppituntien toteuttamiseen ainekohtaisesti luokan ulkopuolella. 11 Sekä uudet varhaiskasvatussuunnitelmat että syksyllä 2016 voimaan astuvat uudet opetussuunnitelmat edellyttävät kestävän kehityksen entistä laajempaa huomioimista opetuksessa ja kasvatuksessa. Koulujen ja päivähoidon Vihreä lippu -ohjelma on oiva työkalu kestävän kehityksen laaja-alaisessa huomioimisessa sekä opetusettä kasvatustyössä. Päivän aikana tutustutaan vesieliöihin, tehdään aistinvaraista vedenlaadun tarkkailua ja opitaan asioita veden kiertokulusta maaVesikoulupäivänä lähdetään lähivesistöjen äärelle tutkimaan sekä veden laatua, että siinä eläviä kasveja ja eläimiä.. Opettajille ulko-opetus tarjoaa mahdollisuuden rutiinien vaihtamiseen ja mahdollisuuden löytää oppilaistaan uusia vahvuuksia ja kykyjä
vsk. Tiukentunut taloudellinen tilanne on vaatinut luovuutta, mutta ilahduttavasti laaja yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin kantanut hedelmää ja ympäristökasvatus on vankistanut asemaansa yhä useamman organisaation toiminnassa. Ekosysteemipalveluautomaatin esitysten avulla sekä pienet että suuret oivaltavat kuinka monin tavoin luonto pitää meistä huolta.. Valonian osallistavista ympäristökasvatuksen työkaluista yksi mielenkiintoisimmista on ehdottomasti ekosysteemipalveluautomaatti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valonian kaltainen laajan asiantuntemuksen organisaatio mahdollistaa monenlaisia ympäristökasvatuspalveluita ja esimerkiksi vesikoulut toteutetaan yhdessä organisaation vesipuolen ammattilaisten kanssa. Ekosysteemipalveluautomaatti ja tarinat soveltuvat esiopetukseen ja peruskoulun alemmille luokille. 12 pallolla sekä veden merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Osa muutoksista on johtunut vallitsevista trendeistä, mutta hyvin usein myös rahoitustilanteesta. Valoniassa uskomme, että aikanaan tämä näkyy myös lisääntyvinä resursseina. Viime vuosina ympäristökasvatustoimintaa on kehitetty lähes poikkeuksetta ilman hankerahoitusta. Automaatilla voidaan konkreettisesti näyttää, mitä ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ja tarkoituksena on saada katsoja pienimuotoisten esitysten avulla oivaltamaan, mitä luonnon tarjoamat palvelut ovat ja mitä tapahtuu, ellei automaatti jostain syystä toimikaan. Vesitutkimuspäiviä pyritään ottamaan saman koulun opetusohjelmaan sekä keväällä että syksyllä, jolloin voidaan tarkastella vesistössä tapahtuvia, eri vuodenaikoihin liittyviä muutoksia. Ympäristökasvatus jatkuvassa murroksessa Valonian ympäristökasvatustoiminta on kokenut vuosien aikana monenlaisia muutoksia. Opettajien ja muiden kasvattajien asiantuntemusta vahvistavat myös Valonian ympäristökasvatusmateriaalin laaja valikoima. Hyvinä vuosina ympäristökasvatustoiminnalle myönnettiin paljon hankerahoitusta, jonka turvin monet hyvät ideat pystyttiin toteuttamaan. Ympäristökasvatuksen merkitys ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisessä on tunnistettu laajasti. Opetusja näyttelypaketteja on koottu useilla eri teemoilla, kuten eettiset kulutusvalinnat, vesien tutkimus ja suojelu, ruoan ympäristövaikutukset sekä ekosysteemipalvelut
Pääteemoina ovat energia, kuluttaminen ja hankinnat, liikkuminen, vesihuolto ja vesiensuojelu sekä ympäristökasvatus. Se on järjestyksessään viides alueellinen kestävän kehityksen ohjelma. Vain omakohtaisesti tärkeäksi koettu ympäristö saa ihmisen toimimaan ympäristön puolesta. Koulutamme, neuvomme, annamme asiantuntija-apua, järjestämme tapahtumia sekä kehiämme toimintamalleja ja työkaluja resurssitehokkaan ja kestävän yhdyskunnan toteuttamiselle. Valonia auttaa Varsinais-Suomen kuntia kestävän kehityksen työssä V alonia on Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio, joka toteuttaa valtionhallinnon laatimia kestävän kehityksen tavoitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Sitä ennen Valonian hallinnollisena isäntäorganisaationa toimi Turun kaupunki. Näin syntyy ympäristötietoisuus – ympäristöä koskevan tiedon ja ympäristöä kohtaan muodostuneen asenteen synnyttämä tahto ja toiminta. Ympäristökasvatus tuo yhteen eri näkökulmia – se voi olla yhtälailla luontokasvatusta, kuluttajakasvatusta, kansainvälisyyskasvatusta, rauhankasvatusta, kulttuuriperintökasvatusta kuin esimerkiksi kuluttajakasvatusta. Elämysten lisäksi tarvitaan tietoja ja taitoja. Kuntien perusmaksuosuus mahdollistaa laajan hanketoiminnan, jonka avulla kuntia autetaan pääsemään kestävän kehityksen tavoitteisiinsa. On tärkeää oppia tuntemaan omien tekojensa ja ympäristövaikutusten välinen yhteys. Hyviä, uusia ratkaisuja pyrimme löytämään laajan hanketoiminnan avulla. Palveluiden perustana on tarvelähtöinen neuvonta. Suurena rahallisena resurssina ovat sekä kansalliset että EU-tason hankkeet, mutta toiminnan perusrahoittajina kunnat ovat Valonian tärkein kohderyhmä. Valonian toiminnan rahoitus koostuu kuntien osallistumismaksuista ja projektirahoituksesta sekä ostopalveluista. 13 Määritelmä: Ympäristökasvatuksen tavoitteena kestävän kehityksen mukainen toiminta Ympäristökasvatus on kaikenikäisille tarkoitettua kasvatuksellista toimintaa, jonka päämääränä on, että yksilöiden ja yhteisöjen arvot, tiedot ja taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Siinä yhdistyvät valtion ja alueellisen tason keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet. Maakunnallisena kestävän kehityksen ohjaavana työkaluna toimii Ohjelma2020 – VarsinaisSuomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Valonian edeltäjiä olivat Varsinais-Suomen energiaja agendatoimistot, jotka syntyivät lähes parikymmentä vuotta sitten. Autamme Varsinais-Suomen kuntia, yrityksiä sekä asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään sekä parantamaan ekotehokkuuttaan ja ympäristövastuullisuuttaan. Ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen tehtävä on kehittää valmiuksia myös aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen luonnonympäristöä ja ihmisten elinympäristöä koskevissa asioissa. vsk. Vuoden 2015 alusta alkaen Valonian toiminta siirtyi osaksi Varsinais-Suomen liittoa. Ympäristökasvatuksen kautta lapset, nuoret ja aikuiset oppivat näkemään ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteet. Valonian kotisivut: www.valonia.fi. Valonia tarjoaa kunnille ja kuntalaisille sekä yrityksille ja muille toimijoille ajankohtaisia kestävän kehityksen palveluja. Toimistot yhdistyivät Valonia-nimen alle vuonna 2008
Saitko pohjan ympäristövastuulliselle elämänasenteelle perheen luontoretkiltä tai hyvältä opettajalta vai päädyitkö ehkä harrastusryhmään, jossa kestävä kehitys oli vahvasti läsnä. Ympäristökasvatus ymmärretään toisinaan vain lasten ja nuorten parissa tehtäväksi työksi, jossa opettaja auttaa lajittelemaan jätteitä ja tunnistamaan eliölajeja. Työtä tehdään osin erillään, rinnakkain, osin tiiviissäkin Ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä Ympäristökasvatustyön monipuolisuus näkyy Keski-Suomessakin Ympäristökasvatustyön monipuolisuus näkyy Keski-Suomessakin Ympäristökasvatus tähtää kestävän kehityksen mukaisiin toimintatapoihin. vsk. Ympäristökasvatuksen kenttä on moninainen. Mitkä asiat elämäsi varrella ovat vaikuttaneet suuntautumiseesi. Onko työpaikallasi ohjattu henkilökuntaa kestävän arjen ratkaisuihin. Keski-Suomessa ympäristökasvatustyötä tekevät ja tukevat monet oppilaitokset, järjestöt ja julkishallinnon toimijat. Tärkeitä ympäristökasvattajia ovat koulut ja päiväkodit, mutta monilla muillakin on sijansa laajassa kokonaisuudessa. Kun ympäristökasvatustoimintaa tarkastelee tämän laajemman kehikon kautta, kuvaan tulee aikamoinen joukko toimijoita. Lisävoimaa haetaan yhteistyöstä.. Näitkö teinivuosinasi mieleenpainuvan dokumentin tai elokuvan. Niin Keski-Suomessakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 14 J os luet tätä tekstiä, lienet keskimääräistä kiinnostuneempi ympäristökysymyksistä ja etsit ratkaisuja ympäristöongelmiin. Tämä on kuitenkin kapea tulkinta; laajemmassa merkityksessä ympäristökasvatus tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi (1)
Yhteistyön käynnistämisessä avainasemassa oli Kannonkoskella sijaitseva Nuorisokeskus Piispala. Ryhmä toimii nyt kolmatta toimikauttaan yhteistyöja asiantuntijafoorumina, ensin Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja nyttemmin KeskiSuomen ELY-keskuksen koolle kutsumana ja johtamana. seikkailukasvatusja luontoliikuntaohjelmia, ja osassa toimii luontokoulukin. Kolmannen Keski-Suomen ympäristökasvatuspalkinnon Kolkuttimen sai marraskuussa 2015 Petäjäveden metsäeskari. Kierroksen jälkimainingeissa perustettiin useita alueellisia ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmiä. Piispala lähti hallinnoimaan hanketta, jolla yhteistyö käynnistettiin ja yhteiset kehittämisen painopisteet määriteltiin. 15 yhteistyössä. KYKY-ryhmään kuuluu tällä hetkellä edustajia noin kahdestakymmenestä erilaisesta organisaatiosta, kuten kuntien ympäristöja opetustoimista/kouluista, Jyväskylän yliopistosta, 4H:sta, Keski-Suomen liitosta, Metsähallituksesta, LuontoLiiton Keski-Suomen piiristä ja Nuorisokeskus Piispalasta. Yhdessä on mm. Yhteistyöryhmä KYKY täyttää pian kymmenen vuotta Vuosikymmen sitten Keski-Suomen ympäristökeskus ja Suomen Nuorisokeskukset ry toteuttivat Suomessa maakuntakierroksen, jossa kutsuttiin kunkin maakunnan ympäristökasvatusta tekevät tahot yhteen. Palkinnon vastaanottivat maakunnallisessa kasvatusja opetusalan suurtapahtumassa KEOSissa varhaiskasvatusyksikön johtaja Ilona Kukkala (vas.) ja lastentarhanopettaja Virpi Alanen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Ne tarjoavat vierailleen mm. Silloin käynnistyi myös Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän KYKYn toiminta. Nuorisokeskukset kaikkiaan ovat tärkeitä ympäristökasvattajia ja kestävän elämäntavan edistäjiä. vsk. Kuva: Tanja Tuulinen.. tehty toimintasuunnitelma, julkaistu teemalehti, perustettu verkkoja Facebook-sivut ja lanseerattu maakunnallinen ympäristökasvatuspalkinto. Yhteistyö on merkittävä voimavara alalla, johon suunnataan suhteellisen vähän resursseja huolimatta sen usein tunnustetusta tärkeydestä. Piispalassa Ympäristökoulu Luppo tarjoaa toiminnallisia ohjelmapaketteja etenkin leirikouluvieraille, joita käy vuosittain noin 300 luokallista
Työ kytkettiin maakunnan sekä kuntien strategisiin päämääriin. 16 KESYTYS-hanke nosti esiin kuntien mahdollisuudet Nuorisokeskus Piispala toimi hallinnoijana myös toisessa suuressa hankkeessa: KESYTYS-hanke kokosi vuosina 2010–2013 valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevan, paikalliseen verkostoyhteistyöhön perustuvan ympäristökasvatustyön toimintamallin kunnille ja maakunnille. Hankkeessa selvitettiin myös opettajien koulutustoiveita. Kartat olivat kysyttyjä ja opettajat tyytyväisiä saamaansa materiaaliin. Maakunnan tietojen perusteella syntyi valtakunnallinen opas Samaan kestävään suuntaan, jossa avataan alueellisen ja paikallisen verkoston rooleja, tehtäviä ja yhteistyömahdollisuuksia ympäristövastuullisten kuntalaisten kasvattamiseen. Pienmäen talomuseota hoitaa Keski-Suomen museo. KESYTYS-hankkeen toiminta-aikana näPienmäen talomuseo Hankasalmella tarjoaa koululaisille mahdollisuuden kokeilla pärekaton tekemistä ja tutustua kulttuuriympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Tietoa kerättiin mm. Opetuskäyttöön soveltuvat luonto-, kulttuurija ympäristökohteet koottiin kartoille sekä ohjelmapankiksi nettiin. haastattelemalla Keski-Suomen kuntien ympäristönsuojelun, koulutoimen, päivähoidon sekä teknisen toimen viranhaltijoita. vsk. KESYTYS-hankkeen kantavana ideana oli, että koko kunta kasvattaa ja toimii luokkahuoneena koululaisille. Hankkeessa kartoitettiin ympäristökasvatustyötä tukevat oppimisympäristöt kaikista Keski-Suomen kunnista. Kuntaorganisaatiosta löydettiinkin monipuolisia mahdollisuuksia ympäristökasvatukseen. Kuva: Virpi Mäkinen, Keski-Suomen museo.
Monien paineiden keskellä tuki ympäristökasvatus. Opettajat puhaltavat yhteen hiileen ja osallistuvat yhteistuumin vastuullisten kansalaisten kasvattamiseen. maatilavierailusta, opastetusta linturetkestä ja retkeilyn ensiapuopastuksesta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen merkitys suuri Vaikka oppimista tapahtuu kaikkialla, ovat koulut ja varhaiskasvatuksen yksiköt eittämättä erityisroolissa. Kestävän kehityksen sertifikaatin on saanut kahdeksan oppilaitosta, viimeisimpinä Jyväskylän ja Keuruun kansalaisopistot. Kouluilta odotetaan myös paljon muuta. Hyvää ympäristökasvatustyötä tehdään toki muissakin kouluissa ja monella eri tavalla. Paikoin yhteistyökuviot ovat jo tuttuja, mutta paikoin kumpikin osapuoli on uuden toimintatavan edessä. 17 köpiirissä oli perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistus. Koulu toteutti yhdessä kahden muun koulun kanssa tähdelounaskokeilun osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin Resurssiviisas Jyväskylä -hanketta: jos koululaisilta jää ruokaa, lähialueen asukkaat voivat ruokailla edullisesti koululla. Mankolan yhtenäiskoulu hyödyntää loistavasti kasvihuonettaan, ja Konneveden lukiossa kasvaa tietoja viestintätekniikan osaajia samalla, kun tutustutaan ympäristöön. KESYTYS-hankkeen projektipäälliköllä Eija Syrjälällä oli vastaavasta toiminnasta vankka kokemus Laukaan luontokoulun kautta. Myös muun yhteiskunnan on valmistauduttava yhteistyöhön koulujen kanssa. Ohjelmapankin tueksi luotiinkin vielä ”vaeltavan oppimisen leirikoulun” malli, jossa ideana on valmistautua oppiaineiden yhteistyönä leirikoulusisältöihin hyvin etukäteen ja käyttää paikallisoppaita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Laukaan luontokoulu toimii verkostoperiaatteella, ja luontokoulupäivien ohjelma kootaan ryhmän toiveiden mukaan esim. Kokeilu on saanut paljon julkisuutta ja lähtenyt leviämään vilkkaasti ympäri Suomen. Keski-Suomessa Vihreä lippu on tällä hetkellä kymmenellä koululla tai päiväkodilla. Ympäristökasvatus onkin kaikkien koulujen tehtävä. Opetussuunnitelmien uusien perusteiden arvopohjassa on todettu kestävän kehityksen välttämättömyys, ja kouluille annetaan tehtäväksi ohjata oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen eri oppiaineissa ja eri vuosiluokilla. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016. Kestävän elämäntavan painotus, paikallisten oppimisympäristöjen ja osaajien hyödyntäminen sekä halu laajentaa koulutyötä ympäröivään yhteiskuntaan tulisivat näkymään valtakunnallisissa perusteissa, jotka ohjaavat kuntien ja koulujen opetustyötä. Suomen pitkäaikaisin sertifikaatti on Muuramen lukiolla, joka painottaa toiminnassaan sekä kestävää kehitystä (kekeä) että yrittäjyyskasvatusta. Vapaan sivistystyön KESO-hankkeen ansioista sertifioitujen joukossa on useita muitakin opistoja. Pitkän linjan Vihreä lippu -koulu, Vaajakummun koulu saattaa kuulostaa tutulta muidenkin kuin keskisuomalaisten korvissa. vsk. Lapsuus on luontoja ympäristösuhteen muodostumisen kannalta korvaamattoman tärkeää aikaa. Keke-työn koulussa käynnistänyt lehtori Irma Pauha on usein korostanut, että sertifikaattityö on tukenut valtavasti myös opetuksen yhtenäisyyttä. Vihreä lippu ja Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti ovat tunnuksia, jotka kertovat koulussa tai päiväkodissa tehtävästä ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä: siitä, että kestävä kehitys otetaan huomioon niin opetuksen sisällöissä kuin johtamisessa ja arjen ratkaisuissakin ja että ympäristökasvatus on osallistavaa ja pitkäjänteistä. KESYTYS-hankkeen tuotoksia on koottu KYKY-ryhmän ylläpitämälle Ympäristökasvatus Keski-Suomessa -verkkosivuille www.ksymparistokasvatus.fi > Asiantuntijat avuksi
ulkona oppimisen menetelmiin. Keskuksiksi ilmoittautui ja valittiin viisi organisaatiota: Jyväskylän luontokoulu/Mankolan yhtenäiskoulu, Keski-Suomen museo, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, KeskiSuomen luontomuseo (Jyväskylän yliopisto) sekä Pohjoisen-Keski-Suomen ammattiopisto. Keski-Suomen Osaava -ohjelman järjestämissä keskisuomalaisessa kasvatusja opetusalan KEOS-suurtapahtumissa on ollut tarjolla ympäristökasvatuksellisia luentoja ja työpajoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Kuva: Sanna Penttinen.. 18 työlle on tarpeen. vsk. Keski-Suomessa on ideoitu koulujen keskinäistä verkostoa, jossa kokeneet kestävän kehityksen koulut auttaisivat muita. Viisi kehittämiskeskusta tukirangaksi KYKY-ryhmä avasi syksyllä avoimen haun ympäristökasvatuksen maakunnallisten kehittämiskeskusten löytämiseksi. Mankolan koulun ”Taimiakatemiassa” suunnitellaan, kasvatetaan, hoidetaan, markkinoidaan, tehdään yhdessä, ja etsitään samalla kunkin omaa ”taimea” eli asiaa, jossa juuri tämä henkilö on kauneimmillaan. Toistaiseksi verkostoa ei ole saatu pystyyn, mutta tukea kouluille antavat mm. Jyväskylässä on käynnissä myös Suomen ympäristöopisto SYKLIn järjestämä ympäristökasvattajan erikoisammattitutkintoon tähtäävä pidempi täydennyskoulutus. Nämä ovat lupautuneet kokoamaan ja Mankolan koulun seiskaluokkalaiset haravoivat talkoilla koulun niityn. Jotkin valtakunnalliset hankkeet ovat järjestäneet päiväkoulutuksia myös Keski-Suomessa. Tukea tarvitaan varmasti mm. Jyväskylän luontokoulu, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, museot ja eri järjestöjen koululähettiläät
Keski-Suomen museo on kulttuuriympäristökasvatuksen erityistaitaja. Samoin uusia näkymiä avaa viime JAPA ry:n lastipyörälainaamosta ja kestävästä liikkumisesta kerrottiin viime kesänä Jyväskylän kävelykadulla draaman keinoin. Jyväskylän kaikki 5.-luokkalaiset vierailevat museossa osana Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmaa Kompassia. Ammatillisten oppilaitosten käyttöön on tuotettu muun muassa Juuret ja siivet -opetusmateriaali. JAPA ry neuvoo ja herättelee arjen ympäristötekoihin sujuvasti niin eläkeläisiä, nuorisoa kuin pikkulapsiakin; sen toimintaan kuuluvat muun muassa Suomen ensimmäisen lastipyörälainaamon pyörittäminen ja muu viisaaseen liikkumiseen kannustaminen sekä monenlaisten jäteneuvontakampanjoiden ja -koulutusten, kuten kompostointikurssien ja päiväkotien eskareille suunnatun Anssu-peikon jäteneuvontakiertueen toteuttaminen Jyväskylän kaupungille ja muille lähikunnille. 19 levittämään hyviä ympäristökasvatuksen käytäntöjä. Niillä on myös keskeinen rooli KYKY-ryhmän toiminnassa. Yhdessä kehittämiskeskusten toiminta kattaa kaikki ikäryhmät ja monipuolisesti myös ympäristön osa-alueita. Jyväskylän luontokoulu puolestaan vie viikoittain monta koululuokallista opettajineen opiskelemaan koulun lähiympäristöön. Kehittämiskeskusten nimeäminen tuo Keski-Suomen ympäristökasvatukseen uutta puhtia. Kuva: Anna Sarkkinen.. vsk. Pohjoisen KeskiSuomen ammattiopisto kouluttaa nuorisoja aikuisopiskelijoista luonnonvaraja ympäristöalan osaajia. Myös Keski-Suomen luontomuseo on mukana Kompassissa – kaikki Jyväskylän 1.-luokkalaiset käyvät museolla ohjatulla opintokäynnillä – sekä Lasten ja nuorten yliopisto -hankkeessa. Se on profiloitunut biotalouden osaajana yhdessä JAMKin Biotalousinstituutin kanssa, ja sen Tarvaalan kampuksen toiminta perustuu kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47
Katso seminaariohjelma sekä ilmoittautumistiedot: www.mutku.fi. Lisätietoja (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen sanasto ”Yhteinen käsitys” www.yhteinenkasitys.fi MUTKU-päivät 2016 ! Maaperän tutkimusja kunnostusyhdistys Mutku ry järjestää perinteiset MUTKU-päivät 16.–17.3.2016. Ympäristökasvatus ja -tutkimus ovat biosfäärialuiden keskeistä toimintaa – sen kautta avautuisivat luontevasti myös kansainvälisen yhteistyön areenat. Varaathan paikkasi ajoissa! Osallistumismaksut (Jäsen / ei jäsen / opiskelija): 1 hengen hytti 400 € / 450 € / 2 hengen hytti 350 € / 400 € / 100 € Ständi 280 € (maksuton yhteisöjäsenille) Liity jäseneksi. 20 aikoina uudelleen käynnistynyt keskustelu UNESCOn biosfäärialueen perustamisesta Päijänteelle. Samalla, kun parannamme vaikkapa nuorten ympäristötietoisuutta, on aikuisten kehitettävä toimintamahdollisuuksia niin, että vastuullisella kansalaisella on käytännön mahdollisuus tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Keski-Suomessa biotalous on yksi maakunnan kehittämisen kärjistä. Onnistuneella ympäristökasvatuksella kasvaa osaavia, välittäviä ja aktiivisia ihmisiä, jotka pystyvät nousemaan vaikka juuri biotalouden huipputekijöiksi sen sijaan, että vain odottaisivat ratkaisuja muilta. Tämä onkin tärkeää. Resurssiviisas Jyväskylä -hankkeen aikana kestävyyskysymykset olivat paljon esillä julkisuudessa, ja moni aikuinenkin tuli varmasti katsoneeksi asioita uudelta kantilta. Myös Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteistyö kantaa edelleen: Jyväskylä on osa resurssiviisaiden kaupunkien FISU-verkostoa. Toisaalta osa ympäristötietoista nuorista on juuri niitä, jotka kehittävät ratkaisut kiperiin ongelmiimme, kuten liiallisiin ilmastopäästöihin. Lisäksi pureudumme uusiin kunnostusmenetelmiin ja ideoimme hallitusohjelmaan kuuluvia kokeiluhankkeita! Iltatilaisuus merellisissä tunnelmissa Tallink laivalla. vsk. Ilmoittautuminen 16.2.2016 mennessä. Seminaariohjelma sisältää ajankohtaisia asioita, kuten vaarallisten aineiden luokituksen uudistukset ja rakentamisessa syntyvien maa-ainesten hyödyntäminen. Ongelmien rinnalla on pystyttävä tarjoamaan myös ratkaisuja. Mutku ry edistää ja tekee tunnetuksi pilaantuneisiin maihin liittyvää toimintaa Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47
kesäkuuta ja Helsingissä 27. Kuka tahansa voi järjestää ohjemaa Vihervuodelle ja ilmoittaa tapahtumasta osoitteessa www.vihervuosi.fi . Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Näin voi käydä myös lähiympäristöllemme, kun maisemat, reitit ja rakennukset tulevat tutuiksi. Teemavuoden tarkoituksena on edistää ympäristön viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Tapahtumakalenterin tiedot täydentyvät jatkuvasti ja ohjelmaa järjestävät kaupungit, järjestöt, yritykset, yhteisöt sekä yksittäiset ihmiset. lokakuuta 2016. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut. Vihervuoden pääteemana kestävä suomalainen maisema Vihervuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema, jota tarkastellaan vuoden aikana kestävän ympäristörakentamisen, kaupunkiviljelyn ja lähiruokatuotannon, viherverkostojen ja lähiympäristöjen saavutettavuuden näkökulmista. vsk. Vihervuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Vihervuoden suojelijana Lähiympäristöt merkitsevät paljon myös valtionjohdolle, mikä näkyy hyvin tasavallan presidentin tervehdyksestä: ”Kun jokin asia muuttuu arkipäiväiseksi, saatamme ottaa sen itsestäänselvyytenä. V iidettä kertaa järjestettävä valtakunnallinen Vihervuosi keskittyy tänä vuonna kestävään suomalaiseen maisemaan sekä kaupungissa että maaseudulla. helmikuuta, Hämeenlinnassa 2. Verkkosivuilla esitellään myös erilaisia lähiympäristöihin liittyviä projekteja, tutkimushankkeita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. 21 Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Teemat nousevat esille erityisesti Vihervuoden päätapahtumissa, jotka järjestetään Jyväskylässä 10.–11. Viidettä kertaa Suomessa järjestettävä Vihervuosi – Gröna Året 2016 on meille jokaiselle mahdollisuus kunnioittaa lähellämme olevaa luontoa sekä osallistua virkeän ja kestävän lähiympäristön rakentamiseen.” Viherympäristöliitto ry Vihervuosi 2016 on alkanut – tapahtumia ja toimintaa viihtyisämpien lähiympäristöjen puolesta. Vihervuoden tapahtumakalenteriin on kertynyt paljon mielenkiintoisia tapahtumia villiyrttiretkistä puukiipeilyn SM-kisaan ja taimienvaihtotempauksista ajankohtaisiin seminaareihin ja työpajoihin. Teemavuosi kannustaa kaikkia toimimaan oman lähiympäristönsä puolesta ja nauttimaan monipuolisesta tapahtumatarjonnasta
Työelämässä tarvitaan taitoa toimia monialaisissa verkostoissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä kykyä ympäristöosaamisen soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun. 22 YK hyväksyi syyskuussa 2015 universaalin, kaikkia maita koskevan kestävän kehityksen 2030 -agendan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Suomen ympäristöopisto SYKLI on työelämän kestävän kehityksen osaamisen edelläkävijä. Kun ihmiset toimivat omalla alallaan ammattitaitoisesti ja laadukkaasti, toteutuu kestävä kehitys työelämässä.. vsk. Suomen kansallisen toimintaohjelman laatimisesta vastaa laajapohjainen Kestävän kehityksen toimikunta yhteistyössä Kehityspoliittisen toimikunnan kanssa (OKM, 2015). Valtakunnallinen kouluttaja ja kehittäjä tarjoaa tutkintoon valmistavaa koulutusta, lyhytkoulutuksia, konsultointia ja muita asiantuntijapalveluita. Suomi vastaa vuonna 2016 Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajakaudesta. Uudessa kansainvälisessä ilmastosopimuksessa sovittiin myös yhteistyöstä ilmastomuutokseen liittyvän koulutuksen edistämisessä (UNESCO, 2015). Pohjoismaiden alueellinen yhteistyö kestävän kehityksen kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja koulutuksessa (Pohjoismainen ministerineuvosto, 2015). Agendassa tunnustetaan koulutuksen merkitys kestävän kehityksen toteutumiselle. Kouluttaja, projektipäällikkö, FM Heli-Maija Nevala Koulutuspäällikkö, FT Tove Holm Toimitusjohtaja, rehtori, TkL Eeva Hämeenoja Kouluttaja, KM Virpi Valtonen Suomen ympäristöopisto SYKLI Kestävän kehityksen osaamisen monet kasvot Kestävää kehitystä voi ja tulee edistää kaikilla toimialoilla ja työtehtävissä, ja paljon jo tehdäänkin. Tavoitteena on mm. Keskeistä on koulutuksen laatu, tasa-arvo ja elinikäinen oppiminen
Osallistuin Syklin F.E.C-koulutusohjelmaan vuonna 2015. Yritykselle F.E.C -ohjelma tarjoaa toimivan rekrytointikanavan, ja moni yritys onkin löytänyt kauttamme jo useita osaavia työntekijöitä. Koulutuksen aikana ymmärrykseni syventyi erityisesti sosiaalisen kestävyyden osalta ja opin uusia toimintatapoja sen lisäämiseksi. F.E.C-koulutusohjelma Projektit ja kestävä kehitys toteutetaan kysynnän mukaan valtakunnallisesti yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Työnkuvani on monimuotoinen: yrityksen myyntija hallinnollisten töiden lisäksi avustan ympäristösovitteluprosesseissa. 23 Suomen tavoitteena koulutuksen vienti ja työelämäyhteistyö Hallitusohjelman tavoitteena on ottaa koulutuksessa huomioon työelämän osaamistarpeet. Uskon, että ottamalla sidosryhmät aidosti ja aikaisessa vaiheessa mukaan ympäristöön liittyviin hankkeisiin saadaan luotua entistä kestävämpiä ratkaisuja niin taloudellisessa, ekologisessa kuin sosiaalisessakin mielessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Koulutusviennin esteitä halutaan purkaa (Valtioneuvosto, 2015). Tarjoamme asiakkaillemme palveluja, joiden avulla ympäristöön liittyviä konflikteja voidaan ennakoida ja välttää, ja jo kärjistyneissä kiistoissa kokoamme osapuolet saman pöydän ääreen fasilitoituun, intressipohjaiseen neuvotteluun. vsk. Koulutusta ja työelämää halutaan lähentää tiivistämällä oppilaitosten ja Vahvistusta sosiaalisen kestävyyden osaamiseen Sanna Rönkkönen, asiakkuuspäällikkö, Akordi Oy Olen Sanna Rönkkönen ja työskentelen Akordi Oy:ssä, joka tarjoaa neuvottelu-, konfliktinratkaisuja sovittelupalveluja. Jo ennestään minulla oli osaamista kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä ja ympäristöviestinnästä. Koulutusohjelmaan osallistuvat korkeasti koulutetut työnhakijat tekevät muutaman kuukauden mittaisen ympäristöalan asiantuntijan työjakson valitsemassaan yrityksessä ja osallistuvat samalla koulutukseen Syklissä. Suomessa kestävä kehitys huomioidaan ammatillisesAkordi Oy:n henkilöstö, Sanna Rönkkönen vasemmassa reunassa.. F.E.C-jaksollani minulle oli tärkeintä päästä oppimaan ympäristösovittelua ja työskentelemään sen parissa sekä saada kokemusta yritysmaailmassa toimimisesta. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa on huomattu, että kehittyvät taloudet ovat valmiita ostamaan Suomesta ammatillisen koulutuksen osaamista. Työssäni tämä tulee konkreettisesti esille ympäristöön liittyvinä konflikteina, joissa neutraalina toimijana yritämme sovittaa yhteen taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia intressejä osapuolten välillä. yritysten suhteita innovaatiotoiminnassa. Kestävän kehityksen ulottuvuuksilla voi olla toisistaan poikkeavat ja ristiriitaisetkin tavoitteet
Opetushallitus rahoittaa opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta. Se on ollut avartavaa ja hyvä mahdollisuus lisätä opiskelijoiden ympäristötietämystä. Oppilaitosten johtajilta vaaditaan taitoa muutosjohtamisesta, jaetusta johtamisesta, pedagogisesta johtamisesta ja osaamisen johtamisesta. Olen kehittänyt kestävän kehityksen osaamistani koulutusten ja oman mielenkiinnon kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Olen toiminut opetustehtävissä yli kaksikymmentä vuotta, sekä nuorten että aikuisten parissa. sa koulutuksessa laajasti. SYKLI tarjoaa koulutuksia varhaiskasvattajille sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opettajille. Tässä ajassa on oleellista hahKestävää osaamista kiinteistöpalvelualan koulutuksesta Jukka Kääriäinen, ammatillinen opettaja, Ammattiopisto Tavastia Työskentelen kiinteistöpalvelujen perusja ammattitutkintojen ammatillisena opettajana ja tutkintovastaavana. vsk. Tekninen kehitys alallamme harppoo sellaista vauhtia, että ajan hermolla pysyminen on lähes mahdotonta. Kiinteistöpalvelualan aineistojen rinnalla olemme tutustuneet muiden alojen materiaaleihin. Kestävä johtajuus uusissa oppimisympäristöissä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa vaatii pitkäkestoista kehittämistä ja innovointia. Koulutusten teemoja ovat esimerkiksi luontoja ympäristökasvatus, kestävän kehityksen pedagogiikka ja eri ammattialojen ympäristöosaaminen.. Kiinteistöpalvelualalla kestävä kehitys koskee kaikkia toiminnan osa-alueita: energian säästö, huoltotyöt, jätehuolto, asiakaspalveluun liittyvä neuvonta, koneiden ja laitteiden käyttö sekä käyttövoima. Kestävää kehitystä edistävä johtajuus on ennen kaikkea tulevaisuuden johtamista. Hyödynnämme myös Ympäristöosaava-palvelua. Kestävä kehitys on juuri nyt ihmiskunnan tärkeimpiä ja pikaisia korjausliikkeitä vaativia asioita! Olen saanut opetukseeni hyvää aineistoa Syklin opettajankoulutuksista. Tämän ovat todenneet esimerkiksi HAMK:ssa opiskelleet brasilialaiset ammatilliset opettajat (Vuorio, 2015). 24 mottaa oppimista ja kasvatusta sekä niiden johtamista tulevaisuusorientoituneesti
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valmistuneita ympäristökasvattajia Tampereelta.. 25 SYKLI valtakunnallinen kestävän osaamisen kehittäjä Suomen ympäristöopisto SYKLI on valtakunnallinen erikoisoppilaitos, jonka perustehtävä on kestävän kehityksen edistäminen ja ympäristöosaamisen vahvistaminen työelämässä. Olen suorittanut ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ympäristökasvatuksen osaamisalalla. SYKLI aloitti toimintansa 2000luvun alussa, kun huomattiin, että ammatillisen ympäristökoulutuksen tarjonta oli liian vähäistä. varhaiskasvattajina ja opettajana, nuorisotyössä ja järjestössä, yritysten ympäristövastaavina ja erilaisissa neuvontatehtävissä. Tutkinnon on suorittanut noin 130 ympäristökasvattajaa, jotka toimivat mm. Syklin toiminta-alueita ovat aikuisten lisäja täydennyskoulutus ja kehittämishankkeet. Materiaalihukkaa vältetään ja työmaiden kaivumaat pyritään käyttämään hyödyksi. Staran viherrakentamisessa ostetaan kestäviä ja laadukkaita koneita ja laitteita, huolehditaan niiden asianmukaisesta käytöstä, huollosta ja säilytyksestä ja hyödynnetään myös vuokrauspalveluita. Ekotukitiimi välittää tietoa ympäristöasioista ja ohjaa vähentämään ympäristövaikutuksia arjen toiminnassa. Koulutuksesta sain hyviä välineitä ympäristötyöhön työpaikalla ja verkostoiduin muiden ympäristöalan toimijoiden kanssa. Ympäristöalan erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa yksi osaamisaloista on Ympäristökasvattajan koulutusohjelma. vsk. Syklin roolina koulutuskentässä on toimia liikkuvana, erikoistuneena osaajana, joka tuo koulutukset lähelle asiakasta koko maassa. Materiaalitehokkuutta viherrakentamisessa Jarna Nurkkala, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara Työskentelen Starassa viherrakentamisen työtehtävissä ja toimin yksikköni ekotukitiimissä. Työmaa pidetään siistinä ja turvallisena ja vältetään turhaa melua ja pölyä
Edelleen on tärkeätä varmistaa, että ympäristöja vesihuollon tehtävissä työskentelee ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Ympäristöosaava ammattilainen -palvelu on käytössä kaikilla Arkean toimialoilla. Tunnustuksena ympäristöasioiden eteen tehdystä työtä meille myönnettiin ISO 14001-ympäristösertifikaatti vuonna 2015. Kuva: Arkea Oy.. 26 Ympäristöosaamisen tarpeet moninaistuvat Syklin viidentoista toimintavuoden aikana ympäristöosaamisen tarve on jatkuvasti kasvanut ja monimuotoistunut. Kestävän kehityksen osaaminen merkitsee minulle etenkin jätelain ensisijaisuuden soveltamista palvelutuotannossa. Se on suunnattu ammattilaisille ja pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää osaamistaan. Osaamistesti on terävöittänyt ympäristöosaamisen arvoa ja ammatillisuutta. Ympäristöosaava.fi on maksuton, verkossa toimiva palvelu, josta löytyy ympäristötietoa kuudelle toimialalle. Esimerkiksi kiinteistönhuollon ammattilaisilla on ratkaiseva vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen ja toimivuuteen. Ympäristöasioiden opiskelu netissä sopii hektiseen arkeen ja helpottaa työtämme. Kouluttajana Sykli haluaa vahvistaa asiakkaidensa osaamista ja auttaa toimijoita näkemään roolinsa ja mahdollisuutensa kestävän kehityksen edistämisessä. Kestävän kehityksen näkökulmat ovat kuitenkin mukana kaikissa ammateissa ja arvoketjuissa. Ympäristökasvatuksen koulutuksella voidaan puolestaan tukea kasvattajia ja kouluttajia heidän tehtävässään kestävän tulevaisuuden rakentajina. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Jukka Leino. Toimialojen esimiehet ja ohjaajat ovat velvoitettuja suorittamaan alansa osaamistestin. Taloudellista säästöä on syntynyt näillä toimilla merkittävästi. Ympäristöosaava ammattilainen henkilöstökoulutuksessa Jukka Leino, ympäristöja kemikaalivastaava, Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, kiinteistönhoitoja turvallisuuspalveluita 1100 työntekijän voimin Lounais-Suomessa. Kierrättämiseen tarvitaan jokaisen arkealaisen osaamista ja sitoutumista. Arkea on asettanut tavoitteeksi liiketoiminnan ympäristökuormituksen vähentämisen. Palvelun käyttäjä voi suorittaa alansa osaamistestin ja tulostaa todistuksen ympäristöosaamisestaan (www.ympäristöosaava.fi). Esimerkiksi siivousvälineitä voidaan kierrättää talon sisällä muille toimialoille. Ympäristöja kemikaalivastaavana työhöni sisältyy yhteistyötä asiakkaiden kanssa, henkilöstön neuvontaa ja tavoitteiden seurantaa. Ostamme kestävästi, kierrätämme ja lajittelemme, kunnostamme työvälineitä omassa korjauspajassamme. Hyödynsimme Ympäristöosaava.fi palvelua myös hakuprosessissa: käytimme palvelun tarkistuslistoja alkukartoitusta tehdessämme. ISO 14001 -sertifikaatin hakuprosessin aikana opiskelin Syklissä ympäristökasvattajaksi. Esimerkiksi ruokapalveluiden koko henkilöstöstä jo 35 % on suorittanut testin. Tähän työhön on valjastettu koko henkilöstö. vsk
Kestävä kehitys merkitsee vesihuollossa mm. Hyvään toteutukseen ei päästä ilman asianmukaista sääntelyä, rahoitusta ja asiakaskuntaa. Käytännön tekijöiden kokemukset uusista ratkaisuista tulisi saada palautteena innovoijille ja kehittäjille (Holm et al., 2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Kehittämistehtävässään SYKLI ennakoi osaamistarpeita, tuo erityyppisiä toimijoita yhteen näiden tarpeiden täyttämiseksi ja edistää kokonaisuuksien hahmottamista. 27 Yhteistyö ja verkostoituminen edellytys uusille ratkaisuille SYKLI kartoitti vihreän talouden osaamistarpeita kahdessa selvityshankkeessa 2014–15. Kestävä kehitys ja ekologisuus eivät etene, vaikka erinomaista teknologiaa olisi saatavilla, jos kysyntää ei ole ja jos lainsäädäntö ja talous eivät tue muutosta. Kestävyys on tuttua järkiajattelua vesihuollossa Teuvo Peltonen, verkostomestari, Mäntsälän Vesi Olen toiminut vesihuoltoalalla 1980-luvun alusta. Samalla tulisi varmistaa vihreä osaaminen koko arvoketjussa innovaatioista suunnitteluun ja edelleen käytännön ammattitaitoon ja toteutukseen. SYKLI on keskeinen toimija alan tutkinnonperusteiden ja koulutusten kehittämistyössä.. SYKLI tarjoaa erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja vesihuollon ammattitutkintoa. Jos aiemmin tarkastelimme asioita yhden yrityksen tai organisaation näkökulmasta, jatkossa on tarpeen katsoa kokonaista toimijoiden ”ekosysteemiä” tai alueellista toimijaverkkoa. Kiertotalous tuo mukanaan lisää yhteistyötarpeita ja -mahdollisuuksia. Hankkeissa selvitettiin myös miten ammatillinen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta vastaa näihin tarpeisiin. Vastaan Mäntsälän vesija viemäriverkostoista, mukaan lukien jätevesipumppaamot. Päällimmäisenä nousi esille, että koulutusta tulisi kehittää tutkimuksen, yritysten ja eri koulutusasteiden yhteistyöllä. vsk. Vesihuoltomestariksi on mahdollista pätevöityä ympäristöalan erikoisammattitutkinnolla. pitkäjänteistä suunnittelua. Koulutus antoi syvyyttä ja teoreettista taustaa kestävälle toiminnalle, jota olemme toteuttaneet järkisyistä jo aiemminkin. Hankinnoissa mietitään laadukkuutta ja pitkää elinkaarta. Kestävät ratkaisut edellyttävät monitieteellisyyttä: tekniikan lisäksi taloutta, luonnontieteitä ja yhteiskunnallista otetta. Kestävyyttä edistäisi, jos työssä olisi enemmän aikaa miettiä, miten toimintaa voitaisiin kehittää kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti. Vesihuoltomestarin koulutusohjelma valmentaa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Esimerkiksi verkoston korjaustöiden yhteydessä pyritään hoitamaan laajempi kokonaisuus kerralla kuntoon ja kehittämään samalla verkoston hallittavuutta. Tämä edellyttää koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja ammatillista täydennyskoulutusta
Education for Sustainable Development placed firmly on the COP21 map. Ympäristö ja Terveys 8, 2015. OKM, 2015. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Lähteet Holm, T., Hämeenoja E., Teirasvuo, N., Vennervirta, P., 2015. Mitä opetettavaa Suomella on. Pohjoismainen Ministerineuvosto, 2015. Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakauden ohjelma 2016. Vesi, luonto ja ihmiset. Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen. Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. Ratkaisujen Suomi Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015, Hallituksen julkaisusarja 10/2015 Vuorio, T., 2015. Ympäristö ja Terveys 8, 2015. Vihreän talouden osaamisketjut. 28 Kiitos kaikille kouluttajillemme jotka ovat haastatelleet opiskelijoitamme ja haastateltavia haastattelusta. YK:n kestävän kehityksen agenda 2030 koulutusta koskevista tavoitteista ja niiden toimeenpanon viitekehyksestä. UNESCO; 2015. Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.. Valtioneuvosto, 2015. vsk. Puh
29 Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 Helsingin messukeskuksen kongressialueella Seminaarimaksu 60 € (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. Sisäilmaväki kokoontuu jälleen sisäilma-asioiden ympärille. alv 24 %) sisältää aamuja iltapäiväkahvit, lounaan, vaatesäilytyksen ja seminaarijulkaisun. Ole sinäkin mukana!
Yhteistyötä on tehty niin eri oppilaitosten (TAMK, Tredu, TTY, Ahlman) kuin yritystenkin (SKANSKA Oy, Lemminkäinen Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Delete Oy) kanssa, mutta vielä on paljon kehitettävää ja koulutettavaa jäljellä. Tätä osaamista on kaikkialla maailmassa edelleen liian vähän. TAKKin ympäristöala aloitti toimintansa vuonna 2009, jolloin ensimmäinen Ympäristöhuollon ammattitutkinnon ryhmä aloitti opintonsa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 30 T AKKin ympäristöala on alusta lähtien ollut yksi kehitysorientoituneista koulutusaloista, missä niin koulutuksia, TAKKin omaa toimintaa kuin yhteistyöyritystenkin toimintaa on pyritty kehittämään yhä ympäristöystävällisemäksi ja vastuullisemmaksi. TAKK tukee osaamisen kehittämistä. Niin Suomen hallitusohjelman kuin valtakunnallisten kehitysstrategioiden sisällöissä ympäristöja kestävän kehityksen osaaminen vilahtelevat jatkuvasti. Kymmeniä tutkinnon suorittaneita on tämän jälkeen valmistunut TAKKista. Lisäksi jokaisen tulisi tietää miten näitä Koulutussuunnittelija, ympäristöasiantuntija, FM Petra Lattunen Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Ympäristöasiat otettava haltuun meillä ja muualla Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) on kouluttanut aikuisia työelämän tarpeisiin jo yli 50 vuotta. Silti Pirkanmaan ja koko Suomen ympäristöalan osaaminen ei ole saavuttanut lakipistettään, sillä alan osaamista tarvitaan jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jokaisen tulisi ymmärtää oman työnsä vaikutus kestävän kehityksen ja sieltä erityisesti ympäristöllisen kestävyyden teemoihin
Tapanin mukaan tämä näkyy arjen toiminnassa muun muassa suunnitelmallisuutena ja säästäväisyytenä sekä opetussuunnitelmissa, missä kestävä kehitys on nivottu kaikkeen TAKKin koulutustoimintaan. Osaamisvaje ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen osalta ei koske vain suomalaisia organisaatioita. Jo yli 20 vuoden ajan kansainvälistä yhteistyötä kehittäneet TAKKilaiset tietävät, että osaamista tarvitaan myös muualla. Kestävä kehitys on TAKKin kehitysjohtaja Satu Neuvosen mukaan tuotava jokaisen TAKKissa opiskelevan tietoisuuteen. Tätä työtä TAKK issa tekee KV-suunnittelija Ulla Virtanen, joka lähettää TAKKin omassa vaihto-ohjelmassa aikuisopiskelijoita maailmalle. Vaihdon lisäksi Ulla kehittää TAKKin omaa koulutusvientiä muun muassa Kiinaan ja Kazakstaniin. TAKKin tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämään ja kestävän kehityksen hallinta on osa nykypäivän ammatillista osaamista. Tämä on mahtavaa pääomaa opiskelijoille ja houkuttelevaa osaamista työnantajan näkökulmasta, Virtanen kertoo. Siinä työsarkaa suomalaiselle maailmanlaajuisesti laadukkaana tunnetulle koulutukselle. Kestävä kehitys on luonnollinen osa oppilaitoksen toimintaa TAKKin rehtori Teppo Tapani näkee, että ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat koko TAKKin koulutustoiminnan taustalla, ja oppilaitoksen strategiassa vuosille 2016–2018 kestävä kehitys tuodaan voimakkaasti esille. TAKK kouluttaa ja kehittää ympäristöosaajia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Meiltä ei saisi valmistua yhtään opiskelijaa, joka ei tietäisi jotakin oman alansa kestävän kehityksen teemoista ja niiden kehittämisestä, Neuvonen sanoo. TAKKin yhtenä tavoitteena on lisätä yritysten ja opiskelijoidensa kansainvälistä osaamista. TAKKin toiminta-ajatus on, että TAKK edistää kestävällä tavalla työja elinkeinoelämän menestymistä koulutusja kehittämispalveluilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 31 asioita kehitetään, jotta YK:n 2030 tavoitteet voidaan saavuttaa. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntijaja palveluorganisaatio CIMO:n yhteistyössä Demos Helsingin kanssa teettämän selvityksen (Piilotettu osaaminen) mukaan KV-vaihdon tärkeimpinä tuliaisina opiskelijat kehittävät omaa tuottavuuttaan, uteliaisuuttaan ja sitkeyttään. vsk
Kun arvioi erilaisten toimialojen edustajien ympäristöalan tutkintotilaisuuksia, pysyy hyvin kärryillä siitä missä eri aloilla ympäristönäkökulmasta mennään, Vaitti kertoo. vsk. Tähän on pyritty tarjoamalla laadukasta tutkintotavoitteista koulutusta sekä kehittämällä yritysten kanssa yhteistyössä täsmäkoulutuksia. 32 Erityisesti KV-suunnittelijan haaveissa on suomalaisen aikuiskoulutuksen vienti maailmalle yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. TAKKilaiset haluavat viedä ympäristöja koko kestävän kehityksen osaamista eteenpäin kaikilla toimintansa rintamilla. Tähän tähtää myös Suomen valtio kolmen ministeriön (TEM, OKM ja UM) voimin, sillä nyt Suomen pitää saada edelläkävijäyritykset ja koulutusosaaminen myytyä maailmalle, Ulla intoilee. Yrityksien tulee huomioida, että maailma muuttuu koko ajan ja koulutus on se mikä muuttaa ihmisten toimintaa! Kaikki sidosryhmät hyötyvät ympäristöalan koulutustoiminnasta TAKKin tavoitteena on ympäristökoulutustoiminnan aloituksesta lähtien ollut auttaa yrityksiä kehittämään ympäristöasioidensa hallintaa. Esimerkiksi ammattitutkinto antaa hyvän perustiedon alasta niille yrityksen työntekijöille, joilla ei ole alan aiempaa kokemusta, Koro täsmentää. Muun muassa yritystoimintaan liittyvissä päätöksissä kestävyys on nyt isommassa roolissa ja ympäristöalan osaaminen tuo vakuuttavuutta toimiessa minkä tahansa alan ihmisten kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Tutkinto on tuonut Seijan omaan työhön erilaista näkökulmaa. Nyt on erinomainen hetki lähteä TAKKin kanssa kehittämisen polulle ja muistaa, että ei oppi ojaan kaada! TAKK pähkinänkuoressa • 15000opiskelijaavuosittainonnistuu kanssamme • Säätiötaustatakaaketteryyden • Tarjollayli100tutkintoa,lisäksiammattiosaamisen testit, passit ja sertifikaatit • Liikevaihtonoin28miljoonaaeuroa • Laadukaskoulutustakaalaadukkaat osaajat (TAKKissa käytössä Euroopan laatupalkintomalli (EFQM): vuonna 2013 saatu 515 pistettä • Osaavayli250henkilönhenkilökunta valmiina tukemaan kehitystyötänne!. TAKKin ympäristöalan arvioijana vuosia toiminut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ympäristökouluttaja Päivi Koro näkee arviointityön hyvänä tapana laajentaa omaa ympäristöalan tietämystään sekä luontevana tapana alan eri toimijoiden kanssa verkostoitumiseen. Koulutuksien lisäksi ympäristöosaaminen kehittyy TAKKin monipuolisessa sidosryhmäverkostossa, mihin kuuluvat talon ulkopuoliset huippukouluttajat sekä tutkintojen kannalta erittäin tärkeät tutkintojen arvioijat. Toinen ympäristöalan arvioija Tampereen Siivousväline Oy:n yrittäjä Seija Vaitti suoritti itse Ympäristöhuollon ammattitutkinnon vuonna 2010 ja on siitä lähtien toiminut TAKKissa arvioijana. Arviointityön motivaattoriksi Seija mainitsee oman osaamisen lisäämisen. Yrityksen näkökulmasta TAKKissa koulutettavat Ympäristöhuollon ammattitutkinto ja Ympäristöalan erikoisammattitutkinto ovat hyvin ajankohtaisia ympäristöalalla toimivalle yritykselle
Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa kouluja velvoitetaan huomiomaan ympäristövastuullisuus kaikessa toiminnassaan ja myös vahvasti osallistamaan oppilaita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk.. Osallistumista ja vaikuttamista voi oppia vain harjoittelemalla – niin sanotaan myös opetussuunnitelman tekstissä”, sanoo WWF:n ympäristökasvatusvastaava Hanna Seimola. ”Koulujen, jotka haluavat oikeasti toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa, on välttämätöntä ottaa oppilaat mukaan ympäristötyöhön. Sama on tehtävä myös lukioissa. Haluaisimme, että koulut uskaltaisivat lähteä tavoittelemaan esimerkiksi Vihreää lippua tai Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia”, Seimola sanoo. WWF on avannut uuden nettisivuston, jossa koulujen ympäristöryhmät voivat kohdata, kertoa tekemisistään ja oppia toisiltaan. Ympäristöjärjestö WWF on ympäristöryhmien työssä jatkossa tiiviimmin mukana. Wwf.fi/koulussa -sivusto on tuotettu yhteistyössä kokeneiden ympäristötyötä tekevien opettajien kanssa ja vastaamaan opettajien toiveisiin paikasta, jossa ympäristöryhmät voivat tavata. Sivujen osoite: wwf.fi/koulussa WWF Suomi WWF perusti sähköisen kohtaamispaikan koulujen ympäristöryhmille 33 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Nyt tuotettu sivusto tulee jatkossa toimimaan myös suomalaisten ja nepalilaisten koululaisryhmien yhteisenä foorumina, jossa he voivat yhdessä tehdä toimia ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi mm. Sivusto on tuotettu ulkoasiainministeriön tuella, tarkoituksena aktivoida lapsia ja nuoria ympäristötoimintaan. Ympäristökasvatusta yli 20 vuotta WWF on tehnyt ympäristökasvatusta Suomessa vuodesta 1992. Kaikille oppilaitosten ympäristötyöstä kiinnostuneille on perustettu myös WWF Opehuone Facebook -ryhmä. Sivusto tarjoaa sekä materiaaleja toimintaan että ryhmille mahdollisuuden tuoda esille omaa toimintaansa nuorille ominaisella ja innostavalla tavalla. Siksi niiden ekologisen jalanjäljen pienentämisellä saadaan aikaan suuria vaikutuksia. vsk. Koulujen ympäristöryhmät tekevät tässä asiassa merkittävää työtä. WWF käynnisti Nepalissa koulujen ympäristöryhmien eli Eco Clubien toiminnan jo vuonna 1994 ja nyt kerhoja toimii lähes 600 eri puolilla Nepalia. Ryhmät voivat kertoa tekemisistään esimerkiksi Instagram-kuvilla ja -videoilla tai sivuston YouTube-kanavalla. ”Nyt haluamme vahvemmin tukea kouluja ekologisen jalanjäljen pienentämisessä. Ympäristöryhmät koostuvat oppilaista, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoisesti viemään koulun arkea kestävämpään suuntaan. osallistumalla yhteisiin ”pandahaasteisiin”. Järjestö on tuottanut monipuolista opetusmateriaalia, kouluttanut opettajia ja pitänyt koulukiertueilla jo yli 4 000 oppituntia. 33 O ppilaitoksissa työskentelee ja opiskelee päivittäin yli miljoona suomalaista
vsk. Ympäristöalan koulutusta. Linjan nimenä oli aluksi terveystekniikka ja koulutuksen tavoitteena oli antaa pätevyys kunnalliseen terveystarkastajan virkaan. Lisäksi tarjolla on ympäristöalan opintoja täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa pystytään muuttamaan nopeammalla aikataululla kuin tutkintoon johtavaa koulutusta. Vuoden 2017 alusta lähtien Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fuusioituvat yhdeksi ammattikorkeakouluksi, joten ympäristöalan koulutustoiminta jatkuu vuoden kuluttua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Ympäristöalan tulevaisuuden koulutustarpeet pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon opetussuunnitelmissa, joita uudistetaan työelämän tarpeiden mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Aikojen myötä koulutus on muuttunut ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi ja nykyään ympäristöalaa voi Mikkelissä opiskella suomenkielisen ympäristöteknologian koulutuksen lisäksi myös englanninkielisessä Environmental Engineering koulutuksessa sekä suorittaa ympäristöteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. 34 Koulutuspäällikkö Tuula Kettunen Yliopettaja Arto Sormunen Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulussa Ympäristöteknologian koulutus alkoi Mikkelin teknillisessä koulussa vuonna 1970
Syksyllä 2015 tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian ja talotekniikan koulutuksiin sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rakennustekniikkaan rakennusterveyskoulutuksen auditointi ja tuolloin ilmeni, että yhdessä ko. vsk. Opintosuunnan nimi muuttui vuonna 1985 ympäristöja terveystekniikaksi ja samalla linja muuttui ylioppilaspohjaiseksi. 35 Koulutuksen historiaa Terveystekniikan opintosuunta aloitettiin Mikkelin teknillisessä koulussa syksyllä 1970 ja tuolloin koulutuksen päätavoitteena oli antaa pätevyys terveystarkastajan virkaan, mutta myös pätevyys ympäristöja työhygienian erilaisiin teknisiin tehtäviin sekä kunnallisen työsuojelutarkastajan virkaan. koulutuksissa on valtakunnallisesti vahvaa rakennusterveysosaamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Yhteiskunnan kehittymisen myötä ja koulutusalan vaativuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen koulutus muuttui insinöörikoulutukseksi vuonna 1991. Vuonna 1981 opetusohjelmaan lisättiin käytännön valvontatehtävien ja ympäristönsuojelun osuutta. Tulevassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskelijat voivat valita tutkintoonsa opintojaksoja sekä ympäristöteknologian, talotekniikan että rakennustekniikan koulutuksista ja näin ollen opiskelijalla on mahdollisuus saada pätevyys esimerkiksi rakennusterveys-asiantuntijaksi. Ammattikorkeakouluopetus alkoi ensin Mikkelin väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa lukuvuonna 1991–1992 ja se vakinaistui 1.8.1997. Ympäristönäytteenoton henkilösertifiointiin liittyvää koulutusta Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutuksella on Suomen ympäristökeskuksen CERTI-ryhmän lupa järjestää ympäristönäytteenoton henkilösertifiointiin liittyvää koulutusta sekä siihen liittyviä tenttejä. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ympäristöja terveystekniikan ammattilaisia, jotka ymmärtävät terveellisen elinympäristön vaatimukset. Ympäristöteknologiaa voi opiskella päiväopintoina myös englanninkielisessä Environmental Engineering koulutusohjelmassa sekä ympäristöteknologian ylemmässä tutkintokoulutuksessa, jonka laajuus on 60 opintopistettä. Koulutusta järjestetään sekä päiväettä monimuoto-opintoina. Asumisterveys ympäristöteknologian koulutuksen vahvana profiilina Opetussuunnitelmia ollaan tällä hetkellä uudistamassa ja uudet suunnitelmat astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Koulutuksen nykytilanne Ympäristöteknologian koulutuksessa suoritetaan insinööri (AMK) tutkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja opiskeluaika noin 4 vuotta. Koulutuslupa on saatu seuraaville erikoistumisalueille: vesija vesistönäytteet; näytteet maaperästä ja kiinteistä. Ympäristöteknologian koulutuksen painopisteinä uudessa opetussuunnitelmassa tulevat olemaan asumisterveys, ympäristöterveys, ympäristön seuranta ja ympäristönäytteenotto. Ylemmän amk tutkintokoulutuksen lähtökohtia ovat energiatehokkuuden ja terveellisen sisäilman huomioiminen suunnittelussa, rakentamisessa ja päätöksenteossa ja keskeisiä sisältöjä ovat kiristyvät energiavaatimukset, yleistyneet sisäilmaongelmat sekä kasvavat korjausrakentamisen paineet. Ympäristöalan tulevaisuuden koulutustarpeet pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon opetussuunnitelmissa ja niinpä parhaillaan olemme tekemässä opetussuunnitelma uudistusta kaikille tarjoamillemme koulutuksille
Kuva: Arto Sormunen. Voimme saKuva 1. Kuva 2. 36 jätteistä; talousja uimavesinäytteet sekä melun mittaaminen ja arvioiminen. Mikkelin ammattikorkeakoululla on erinomaiset puitteet näytteenottokoulutuksiin, mm. pohjavesiputki on käytettävissä aivan kampusalueella (Kuva 1). vsk. Lisäksi olemme esimerkiksi paikallisen jäteyhtiön kanssa sopineet yhteistyöstä esimerkiksi kaasu-, maaperäja jätenäytteisiin liittyvistä kohteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Näin ollen Mikkelin ammattikorkeakoululla on ollut mahdollisuus tarjota erinomaiset oppimisympäristöt näytteenottokoulutuksiimme. Viime vuosina näytteenottajakoulutukset ovat kiinnostaneet suuresti ja saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Pohjavesinäytteenottoa PIMA-kohteessa. Koska ympäristönäytteenottokoulutus on täydennyskoulutuksena toteutettavan koulutuksen lisäksi integroitu osaksi ympäristöteknologian tutkintokoulutusta, opiskelijat voivat suorittaa näytteenottajan henkilösertifikaattiin vaadittavan teoriaosuuden jo opiskeluaikanaan. Projektityöskentelyä Mikkelin ammattikorkeakoulun uudessa oppimisympäristössä Xinnossa.
TAKKin ympäristöalan koulutustarjontaa Ympäristöhuollon ammattitutkinto – Vala ympäristöosaamisesi perusta! Ympäristöalan erikoisammattitutkinto – Hio ympäristöosaamisesi timantiksi! Ympäristöosaajapassi – Yrityksen ympäristöasiat kerralla kuntoon! Joutsenmerkin hakuvalmennus – Joutsenmerkki yritykselle nopeasti ja varmasti Räätälöityjä koulutuksia yrityksille ja organisaatioille muun muassa aiheista: • Jätehuoltosuunnitelman laadinta • Ympäristöriskikartoituksen toteutus • Ympäristölainsäädännön tunteminen • Yritysvastuun kehittäminen • Ympäristöohjelman laadinta Eikö oma koulutus löydy listalta. Kysy lisää koulutuksista! Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Näillä on tutkimusten mukaan opiskelumotivaatiota lisäävä vaikutus. Myös projektioppiminen, työelämälähtöisyys ja työelämälähtöiset projektit ovat opiskelijoiden mieleen ja niitä ympäristöteknologian koulutuksessa paljon käytetäänkin. vsk. Tähän voidaan yrittää vaikuttaa jo sisällä olevien opiskelijoiden keskuudessa siten, että otetaan muun muassa käyttöön uudenlaiset pedagogiset opetusmenetelmät ja luodaan toimivia sekä viihtyisiä oppimisympäristöjä (Kuva 2). Tässä työssä tarvitaan sekä työelämän näkemystä että laajamittaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Keskeisenä haasteena on, kuinka saada alalle motivoituneita opiskelijoita. Koulutuksemme tuotteemme on asiantunteva alansa ammattilainen, erityisesti se osaaminen, mitä koulutuksemme on hänelle antanut. 37 noa, että Mikkelin ammattikorkeakoululla on valtakunnallisesti merkittävä rooli ympäristönäytteenottajien kouluttajana. Ympäristöalan koulutuksen tulevaisuuden näkymiä Ympäristöalan osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin ja kaikilla aloilla. Opetussuunnitelmien ja opintojaksojen sisältöjen päivittäminen on nopeasti muuttuvan työelämän osaamisvaatimusten vuoksi tärkeää. Kouluttajina meillä on haasteellinen tehtävä antaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, joiden avulla opiskelija pystyy soveltamaan ympäristöosaamistaan käytännössä. Olennaista ympäristöalalla on kokonaisuuksien hahmottaminen ja ymmärrys eri asioiden välisistä riippuvuussuhteista. Jatkuva kehittäminen on tärkeä osa yhteistä toimintakulttuuriamme. Tarvitseeko yrityksenne ympäristöalan koulutuspalveluita tai konsultointia. Haluatko ympäristöalan osaajaksi. Koulutustarjontaa on paljon ja hakijoilla on edessään vaikea tehtävä valitessaan runsaasta koulutustarjonnasta se oma ala. TAKKista saat ympäristöalan koulutukset tarpeesi mukaan räätälöitynä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47
Ongelman laajuudesta kertoo myös se, että korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä on Suomessa jo ohittanut uudisrakentamisen osuuden. Arvioiden mukaan joka toisessa rakennuksessa on merkkejä ylimääräisestä kosteudesta ja lähes joka viidennessä rakennuksessa homeen epäillään uhkaavan käyttäjien terveyttä.”, kerrottiin hallituksen esityksessä eduskunnalle terveydensuojelulain muuttamiseksi (HE 76/2014). 38 Suunnittelija Taru Kosunen Työelämäpalveluiden suunnittelija Marja Savolainen Työelämäpalvelupäällikkö Pirjo Niemi Hämeen ammattikorkeakoulu Kosteusvaurion kuntotutkijat asumisterveyden edistäjinä ”Sisäilman huono laatu on yksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista, joka aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä haittoja ja kansantaloudellisia kustannuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. Mutta korjausrakentamisessa tarvitaan muutakin kuin rahaa – tarvitaan lisää osaamista.
Asumisterveysasetuksen pätevyysvaatimukset on laadittu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Uudella asumisterveysasetuksella säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä säädetään terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Työvoimakoulutukset toteutetaan päiväopiskeluna, ja ne kestävät 6–7 kk. Asetuksessa esitetyt asiantuntijat ovat Rakennusterveysja Sisäilma-asiantuntija sekä Kosteusvaurion kuntotutkija. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Työssäoppimisen aikana toteutettava projektityö voi kohdistua kaikille kosteusja homevaurioiden korjausprosessin alueille sisäympäristöja kuntotutkimuksista korjaustyön valvontaan. Hämeenlinnassa ja Tampereella toteutetaan työvoimakoulutus työttömille tai työttömyysuhan alaisille. Uudistuksen keskeisin tavoite on, että jatkossa rakennusterveyden parissa työskenteleviä asiantuntijoita voidaan kouluttaa sekä heidän ammattitaitoaan ja pätevyyttään voidaan arvioida yhdenmukaisesti koko maassa. Asetuksella STM korvasi asumisterveysohjeen. 39 Rakennusterveyden parissa toimivien pätevyysvaatimukset määriteltiin Uusi Terveydensuojelulaki astui voimaan 1.3.2015 ja Sosiaalija terveysministeriön (STM) Asumisterveysasetus (545/2015) 15.5.2015. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on FISE Oy:n hyväksymä kosteusvaurion kuntotukijan pätevyyskouluttaja – tällä hetkellä ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. ” Asumisterveyden alueen asiantuntijat arvioivat valtakunnassa tarvittavan jopa 1500 uutta pätevöityvää henkilöä töihin muutaman vuoden sisällä rakennusterveysja sisäilma-asiantuntijoiksi sekä kosteusvaurion kuntotutkijoiksi.. Pätevyysvaatimuksilla varmistetaan myös se, että asiantuntijoilla on riittävä pätevyys arvioida rakennusten kosteusja homevaurioista sekä muista sisäilmaongelmista johtuvia tekijöitä. Rakennusterveysja Sisäilma-asiantuntijan pätevyydet myöntää STM:n hyväksymänä tahona VTT Expert Service Oy ja Kosteusvaurion kuntotukijan FISE Oy. Noin 80 päivää on työssäoppimista alan yrityksessä tai organisaatiossa. vsk. Aiemmin Suomessa ei ole suoranaisesti ollut kosteusja homevaurioihin liittyvää erikoispätevyysvaatimusta, mikä on johtanut tutkimuspuolella nimikkeistön, tutkintotaustan ja henkilöiden osaamisen vaihteluihin. Jatkossa pätevöityneet asiantuntijat ja heidän tietonsa löytyvät julkisesta rekisteristä. Tällä hetkellä HAMK etsii koulutukseen osallistuville työssäoppimispaikkoja yrityksistä tai organisaatioista. HAMK kouluttaa ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa FISE:n hyväksymiä kosteusvaurion kuntotutkijoita Pätevöityvien osaajien tarve on mittava. Asumisterveyden alueen asiantuntijat arvioivat valtakunnassa tarvittavan jopa 1500 uutta pätevöityvää henkilöä töihin muutaman vuoden sisällä rakennusterveysja sisäilma-asiantuntijoiksi sekä kosteusvaurion kuntotutkijoiksi. Rakentamisen painopiste siirtyy tulevina vuosina entistä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen, jolloin tarvitaan uudenlaista osaamista etenkin kosteusvaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien tutkimisen ja korjaamisen osalta. Uutta osaamista tarvitaan myös suunnitteluun ja siellä erityisesti rakennusfysiikan hallintaan. Kevään 2016 aikana HAMK järjestää kosteusvaurion kuntotutkijan (KVKT) pätevyyteen valmentavaa yrityskoulutusta sekä työvoimakoulutusta
Pääosin opiskelijat työllistyivät työsPetri Kähkönen (vas.) ja Kimmo Ahonen työllistyivät Kosteusvaurion kuntotutkija -koulutuksesta viime vuonna.. Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyyteen valmentavat koulutukset alkavat Hämeenlinnassa ja Tampereella HAMK järjesti kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyyteen valmentavan työvoimakoulutuksen viime vuonna ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa. Kaikki KVKT -koulutukset on kohdennettu rakennustekniikan tutkinnon suorittaneille kuten diplomi-insinööreille, insinööreille, teknikoille, rakennusmestareille ja rakennusarkkitehdeille. Koulutus tähtää sekä uudisettä korjausrakentamisen alueille. HAMKin rakennustekniikan opinnoissa voi suuntautua talonrakennuskohteiden rakennesuunnitteluun, infratai talonrakennushankkeiden johtamiseen ja ohjaamiseen tai ympäristötekniikkaan. Koulutuksen työllistämisprosentti oli historiallinen, sillä koulutukseen osallistuneista 13 henkilöä eli n. rakennusten kuntotutkijoille, korjaussuunnittelijoille, työnjohtajille ja valvojille. 40 Hämeenlinnassa toteutetaan huhtikuussa alkava kosteusvaurion kuntotutkija -koulutus alalla työskenteleville kuntotutkijan pätevyyden tarvitseville henkilöille. HAMK on vahva rakentamisen kouluttaja HAMK on Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla toimiva vahva rakentamisen alueen kouluttaja, jolla on kokemus ja valmiudet toteuttaa talonrakennusalaan, uudisja korjausrakentamiseen sekä rakennusterveyteen ja sisäympäristöön liittyviä koulutuksia. Rakenteet ja niiden vauriot, korjausrakentamisen suunnittelu ja terveellinen sisäilma ovat keskeisiä teemoja. HAMK:sta valmistuu rakennusmestareita (AMK), rakennusinsinöörejä (AMK) sekä YAMK tutkinnon suorittaneita insinöörejä. Yhteensä rakentamisen koulutusvastuualueella on noin 600 opiskelijaa. HAMK:n rakennustekniikan koulutusvastuualueen osaamisen ydin on rakennustekniikan ja rakennusfysiikan soveltaminen tuotantoja suunnittelutehtävissä. Työssä oleville suunnattu maksullinen toteutus kestää 1,5 vuotta. Lähiopetusta on noin 2 päivää kuukaudessa. Koulutukseen osallistui 15 henkilöä. vsk. 85 % työllistyi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Halutessa voi erikoistua osaamisessa myös teräsrakentamiseen. Energiatehokas ja terveellinen rakentaminen sekä uudisettä korjausrakentamisessa painottuvat HAMK:n tutkimuksessa ja opetuksessa. Koulutus on suunniteltu sopimaan hyvin mm
Koulutus antaa paljon uutta ammattiosaamista ja ammattitaito kasvaa kollegojen kanssa työmaalla. Uudet kuntotutkimusmenetelmät, esimerkiksi kosteusmittausten tekeminen ja lämpökameran käyttö, toivat suoraan lisää ammattiosaamista ja olivat mielenkiintoisia. Työssäoppimisen aikana Kähkönen teki projektinaan rivitaloyhtiön kosteusja homevauriotutkimuksen, joka aloitettiin asukkaiden epäilyksen perusteella. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Sopiva paikka löytyi Delete Oy:stä, joka on suuri Suomessa ja Ruotsissa toimiva teollisuuden ja rakentamisen ympäristöpalveluihin keskittynyt konserni. Petri Kähkönen ja Kimmo Ahonen kehuvat saamaansa koulutusta sekä asiantuntijaosaamisen karttumisen että ryhmähengen näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 41 säoppimispaikkoihinsa, kuntotutkimuksia tekeviin yrityksiin, rakennusliikkeisiin, insinööritoimistoihin ja kunnille. tilaukset@ymparistojaterveys. 10 %+ toimituskulut Tilaa nyt! Yhteystiedot hukassa?. Kähkönen on koulutustaustaltaan rakennusalan teknikko ja työskennellyt työnjohtajana rakennustyömailla yli 15 vuotta. Kohteesta löytyi kosteusvaurio, joten projektin jatkona tehtiin korjaussuunnitelma, jonka toteutusta Kähkönen valvoi. puh. Uusi hakemisto ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa! Sosiaalija terveydenhuollon hakemisto 2016 Hinta 35,00 euroa sis. ”Ryhmähenki oli alusta saakka erittäin hyvä ja tutustuttiin uusiin ihmisiin alalla. Nykyään Ahonen työskentelee Deletellä sisäilmatutkimusten alueella projektipäällikkönä. Koulutuksesta hän toivoi saavansa uutta suuntaa uralle ja etsi työssäoppimispaikkaansa nimenomaan isommasta pohjoismaalaisesta yrityksestä. alv. Koulutuksesta saadut oman alan kontaktit ja verkosto kantavat pitkälle tulevaisuudessa. Kohteet ovat haastavia ja monipuolisia, töitä on alalla tarjolla paljon.” Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämää koulutusta he suosittelevat myös muille, joita ala kiinnostaa: ”Koulutus antaa hyvät eväät ja koulutukseen kuuluva työssäoppiminen avaa ensimmäisen työpaikan oven alan töihin.”, summaa Ahonen. vsk. Kosteusvaurion kuntotutkija -koulutuksen syyskuussa 2015 suorittaneet Petri Kähkönen ja Kimmo Ahonen työllistyivät suoraan koulutuksen aikaisiin työssäoppimispaikkoihinsa. Alana kosteusja homevaurioiden tutkinta on erittäin mielenkiintoinen. Opinnoista hänelle jäi työssäoppimisprojektin lisäksi parhaiten mieleen rakennusfysiikan opinnot, joissa pääsi päivittämään jo olemassa olevaa osaamista ja saamaan uuttaa tietoa. Kimmo Ahonen on taustaltaan rakennusmestari ja työskennellyt yli 20 vuotta rakennusalalla projektipäällikkönä. Kosteusvaurion kuntotutkijan koulutukseen hän lähti, koska näki siinä mahdollisuuden uudelle urapolulle mielenkiintoisissa tehtävissä. Petri Kähkösen työssäoppimispaikka – ja nykyinen työpaikka – löytyi Hämeenlinnalaisesta Insinööritoimisto TähtiRanta Oy:stä
Kaupunkien koko ja väestömäärä alkoivat kasvaa 1800-luvun alkupuolelta alkaen. Vasta Robert Kochin, Luis Pasteurin ja muiden 1800luvun lopun merkittävien tutkijoiden havainnot loivat perustan, jonka avulla voitiin yhdistää altistuminen ja tarttuviin tauteihin sairastuminen. Sairastuvuus ja kuolleisuus olivat erityisen suuria kaupungeissa, joissa tarttuvien tautien leviämistä edisti ahtaat ja puutteelliset asuinolot, puuttuva jätteiden käsittely ja huono juomavesihuolto. Ympäristöhygienia laajeni käsitteeksi ”environmental health” (ympäristöterveys) ja mm. Ympäristöhygienian alkuaikoina ei vielä tiedetty, että tappavat infektiotaudit olivat bakteerien ja muiden mikrobien aiheuttamia. 1960-luvulta alkaen lisääntyi tieto ihmisen elinympäristön moninaisista muistakin vaaroista, jotka lisäävät riskiä sairastua esimerkiksi syöpiin, myrkytyksiin, hengitystiesairauksiin sekä lisääntymiseen ja jälkeläisten terveyttä uhkaaviin sairauksiin. maailmansodan jälkeen vuonna 1945, mutta vasta 1960-luvun puolenvälin jälkeen kaikki koulutukseen kuuluva opetus on ollut mahdollista saada Suomessa. Rauni Kivistö 1 , Mirko Rossi 1 , Ari Hörman 2 ja Marja-Liisa Hänninen 1 1 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2 Logistiikkaosasto, pääesikunta Ympäristöhygienian, ympäristöterveyden ja terveydensuojelun opetus Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. hygienialiike ja sen ajatukset levisivät nopeasti myös Suomeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Hygienialiikkeellä oli sosiaalinen tilaus parantaa väestön terveysoloja erityisesti kaupungeissa valistuksen, asumisolojen parantamisen, järjestelmällisen juomaveden jakelun ja viemärivesien keskitetyn keräämisen kautta. Mikrobiologisen altistumisen rinnalle tuli uutta tietoa altistumisesta erilaisille ympäristöön ihmisen toiminnan seurauksena päätyville kemikaaleille, säteilylle jne. Ympäristöhygienia säilytti käsitteenä asemansa aina 1960-luvulle saakka ja sen sisältö laajeni tartuntatautien ehkäisyä laajemmaksi yhteiskunnan muuttumisen seurauksena. sekä altistumisen yhteisvaikutusten merkityksestä. WHO otti yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen ympäristöterveyden ja siihen liittyvien riskien tunnetuksi tekemisen ja arvioinnin. vsk. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin 2. Huonojen terveysolojen kohentamiseksi Euroopassa ja USAssa syntyi ns. 42 Taustaa Ympäristöhygienia on käsitteenä lähtöisin jo 1800-luvulta, jolloin se alun perin tarkoitti niitä ihmisen elinympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä, joiden avulla voitiin vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta tarttuviin tauteihin, kuten lavantautiin, punatautiin ja koleraan
eri toksisista aineista, niiden vaikutusmekanismeista ja riskinarvioinnista. Opetusresurssina on professori, ympäristöhygienian ja virologian yliopistonlehtorit sekä teknisen henkilöstön apua laboratoriotöiden toteuttamisessa. Osaston ympäristöterveydenhuollon hallinnon opetuksessa käsitellään sekä elintarviketurvallisuuden että terveydensuojelun hallintoprosesseja. Ympäristöterveydenopetus rakentuu opiskelijan kannalta tiedekunnan muun opetuksen ja osaamisen perustalle. Opetus koostuu ympäristöterveyden substanssiin liittyvistä aiheista, kuten esimerkiksi talousja uimaveden hygieniasta, sen mittaamisesta ja arvioinnista sekä veden välityksellä leviävistä tartuntataudeista, veden laatuun liittyvistä kemiallisista riskeistä, sisäilmasta ja sen laatuun liittyvistä ongelmista, ulkoilman saastumisesta ja sen vaikutuksista terveyteen, eri altistumisreittien suhteellisesta merkityksestä, jätehuollosta, jäteja talousveden puhdistusmenetelmistä sekä luonnon säteilyn esiintymisestä ja sen terveysvaikutuksista. vsk. Koska kyse on alueesta, jossa toimivilla asiantuntijoilla ja virkamiehillä täytyy olla hyvä yhteistyövalmius, opetuksessa käsitellään myös esimerkiksi ympäristösuojeluun liittyviä asioista. Opetus laajeni vähitellen kattamaan laajemmin eri ympäristöterveyden alueita. Elintarvikeja ympäristötoksikologia on yksi osaston oppiaineista ja siitä vastaa toksikologian professori. Tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet toimia ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävissä, jolloin tarvitaan laaja-alaista ja syvää osaamista ja tietoa alan lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta, hallinnon rakenteista, päätöksentekoprosesseista ja henkilöstön johtamisesta. Opetusmuotoina ovat luennot, seminaarit, laboratoriotyöskentely, ekskursiot, ympäristöterveydenhuollon harjoittelu sekä kuulustelut. Koska opetus vaatii monitieteisyyttä, opettajina toimii myös dosentteja sekä eri alojen asiantuntijoita yliopistosta, tutkimuslaitoksista ja hallinnosta. Tällä hetkellä eläinlääkärikoulutuksessa ympäristöterveyden opetusta annetaan opintojen loppupäässä kuudennen vuoden aikana elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston opinnoissa. Perusopetuksen lisäksi eläinlääkärit voivat suorittaa ammatillisina jatkotutkintoina elintarvikehygieenikkokuulustelun ja ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäritutkinnon (4 v.), joissa on mahdollisuus erikoistua syvällisemmin myös ympäristöterveyteen ja terveydensuojeluun.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Lisäksi opetuksen sisältöön on vaikuttanut yhteiskunnan muutokset ja tiedon lisääntyminen terveydensuojelun alueella. tietojen yhdistämistä ja uudelleen synteesiä ympäristöterveyden näkökulmasta. Näkökulmana on sekä paikallisuus että globaalisuus riippuen asiakokonaisuudesta. Opetuksen rakenne ja sisältö Ympäristöterveys on tutkimusalueena monitieteistä, joka tarkoittaa, että tieto ja ymmärrys ympäristön ja ihmisen terveyden välisestä vuorovaikutuksesta vaatii suuren joukon eri tieteenalojen, kuten kemian, mikrobiologian, ympäristölääketieteen, epidemiologian, toksikologian, ekologian, biologian, genetiikan jne. 43 1960-luvulla aloitettiin myös elintarvikeja ympäristöhygienian opetus osana eläinlääketieteen lisensiaattikoulutusohjelmaa. Perusta opetuksen sisällön kehittämiselle on tullut kansallisesta lainsäädännöstä, terveydenhoitolaista 1960-luvulta 1990-luvun alkuun sekä sen jälkeen v. Ympäristöhygienia käsitti alkuaikoina pääasiassa vesihygieniaan liittyviä asioita, kuten opetusta veden välityksellä leviävistä sairauksista, veden hygieenisen laadun arvioinnista, jätevesien puhdistamisesta jne. Toksikologian opetus liittyy läheisesti ympäristöterveyden opetukseen ja opiskelijat saavat opetusta mm. 1992 alkaen terveydensuojelusäädöksistä
Monet koko maan kattavat tiedot löytyvät Liiterin avulla yhdestä osoitteesta, eikä siirtymiä eri tietojärjestelmien välillä tarvitse tehdä. vsk. Käyttäjiä helpottaa myös samasta paikasta löytyvät aineistojen ja aihepiirien yhdistelymahdollisuudet sekä esimerkiksi teemakartan tulostusmahdollisuus. Palvelua voi hyödyntää erilaisista maankäytön suunnitteluun liittyvistä työtehtävistä aina ympäristökasvatukseen saakka.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Viime vuoden lokakuussa avattu Elinympäristön tietopalvelu Liiteri tarjoaa rakennetun ympäristön tietovarannot helppokäyttöisessä muodossa. Liiteri korvaa vanhat alueidenkäytön tietojärjestelmät ja tarjoaa uutta tietosisältöä rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneille. 44 T arvetta palvelulle on, sillä paikkatiedon ja erilaisten tietojärjestelmien hyödyntäminen on koko ajan yleistynyt niin rakennettuun ympäristöön liittyvissä työtehtävissä ja tutkimuksissa kuin elinympäristöstään kiinnostuneiden kansalaistenkin keskuudessa. Palvelun huomattavin vahvuus on laaja tietosisältö, joka koostuu Suomen ympäristökeskuksen ja muiden tiedontuottajien kokoamasta tilastoja paikkatiedosta. Liiteriin on luotu myös täysin uutta sisältöä muun muassa yhdyskuntarakenteen eheydestä, kaupan alueista, viherrakenteesta Erikoistutkija Kaarina Vartiainen Apulaistutkija Salla Jäntti Suomen ympäristökeskus Uudessa Liiterissä on paljon tietoa rakennetusta ympäristöstä Elinympäristön tietopalvelu Liiteri on avannut ovensa ja tarjoaa nyt kaikille halukkaille valtavasti tietoa rakennetusta ympäristöstä. Liiteri on toteutettu osana valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Liiteristä löytyy karttatasoja ja tilastoja esimerkiksi kaavoituksesta, luonnonsuojelusta, kulttuuriympäristöstä sekä rakennuksista ja asumisesta
Tällä hetkellä palvelussa on reilu 2400 kaavaa. Vuoden 2014 hyväksytyistä kaavoista on palvelussa yli 99 prosenttia ja vuoden 2015 kaavoista noin 90 %. Opastusvideoita on saatavilla esimerkiksi karttatason hakemisesta ja tilastotaulukon toiminnoista.. Uusia aineistoja ja ominaisuuksia Liiteri-palveluun liittyy olennaisesti uusi Yleiskaavapalvelu, jossa on ainutlaatuinen paikkatietoyhdistelmä Suomen nykyisistä yleiskaavoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Käyttöopastusvideoita on yhteensä 10. Tilastojen ja karttatasojen yhdistely on kätevä tapa tarkastella ja havainnollistaa tietoa. Laaja tietosisältö mahdollistaa palvelun hyödyntämisen monissa eri tarkoituksissa. Esimerkiksi, jos haluaa laskea väestönmäärän kunnittain Uudellemaalle, se onnistuu palvelun tilasto-osiossa. Liiteri-palvelun kautta on mahdollista katsella yleiskaavapalvelun aineistoja. Tarkastelua voi syventää lisäämällä kartalle muita aineistoja. Yleiskaavatilanne kattaa maankäyttöja rakennuslain yleiskaavat vuodesta 2000 lähtien sekä voimassa olevat vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetut yleiskaavat. Tilaston lisäksi palvelu laatii myös teemakartan, jossa kunnat on väritetty väestömääränsä mukaan. Siellä valitaan aluerajaukseksi Uusimaa, tilastoksi väestömäärä ja lopuksi ne vuodet, joita haluaa tarkastella. Laaja tietosisältö aiheutti toteutusvaiheessa haasteita esimerkiksi eri lähteistä tulevien tietojen integroimisella palveluun, sillä hakutoiminnoista haluttiin tehdä selkeitä sekä pitää palvelun käyttö miellyttävänä. vsk. Liiterin tietosisällön hahmottamisessa hyödynnettiin työpajoilla, haastatteluilla ja kyselyillä koottuja tietotarpeita. Yleiskaavat on kerätty kunnista ja konsulteilta sekä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoista. Liiterissä on tällä hetkellä yli 1000 tilastoa, useita satoja karttatasoja ja lähes 20 000 kuntien sähköisesti toimittamaa asemakaavan seurantalomaketta. Liiterin käytön opettelu on helppoa hyödyntämällä Liiterin käyttöopastusvideoita, jotka löytyvät Liiterin Youtube-kanavalta. Palvelu laskee oletuksena tilastot uusimmalla mahdollisella tilastolla. Palvelun aineistoja täydennetään parhaillaan viime vuoden osalta. Esimerkiksi oppilaitosten ja päivittäistavarakauppojen sijainti ja niiden sijoittuminen suhteessa väestömäärään voi olla mielenkiintoista. Aineisto sisältää yleiskaavoista kaavatilanteen karttayhdelmät, hakemistokartat eri kaavojen keskeisimmillä ominaisuustiedoilla sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Liiteri mahdollistaa myös sen, että samasta paikasta löytyy sekä tietolähde että tietojen analysointi ja yhdistelymahdollisuudet. Teemakartan ominaisuuksia, kuten värejä tai taustakartan läpinäkyvyyttä voi muokata helposti. 45 ja rakentamisen suunnitelmallisuudesta
Puh. LISÄTIETOJA arto.ojutkangas@lapinamk.. 040 760 7808. youtube.com/channel/UC7XLP6z0AeJ35JVMKiibumA/feed Liiteri tarjoaa tilastoja ja karttoja seuraavista teemoista: Asuminen Kaavoitus Kauppa ja palvelut Kulttuuriympäristö Liikkuminen ja liikenne Luonnonsuojelu ja luonnonvarat Maankäyttö Rakennukset Rakentamisen suunnitelmallisuus Työpaikatja työssäkäynti Virkistys Väestö Yhdyskuntarakenne Ympäristöhäiriö www.lapinamk.. Lisätietoja Elinympäristön tietopalvelu Liiteri: http://liiteri.ymparisto.fi/ Liiterin www-sivut: www.ymparisto.fi/ liiteri Liiterin Youtube-kanava: https://www. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Palvelu on rakennettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Sito Oy:n kanssa. 47 kastella esimerkiksi tietyn asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön rakentamiseen, palveluiden sijaintiin tai virkistysalueisiin liittyviä tietoja. Toteutusprojekti on vaatinut hyvin paljon yhteistyötä niin projektiorganisaatioiden välillä kuin niiden sisälläkin. Yhteistyö on nähty kaikkien osapuolien osalta projektin onnistumisen ehdottomana edellytyksenä. 040 831 4836 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU Agrologi (ylempi AMK) Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) • Verkko-opintoja • Lähiopetusta Rovaniemellä 2–3 pv/kk • Opinnot (60 op) on mahdollista suorittaa 1 vuodessa tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan • Opinnot alkavat syksyllä 2016 • Hakuaika 16.3.–6.4. Puh. Kemi • Rovaniemi • Tornio Uutta sinussa Maaja metsätalousalan korkeakoulutusta – Tutkinto työn ohessa METSÄTALOUS Metsätalousinsinööri (AMK) • Verkko-opintoja • Lähiopetusjaksoja Rovaniemellä 3-4 kertaa lukukaudessa • • Opinnot (240 op) on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan • • Opinnot alkavat syksyllä 2016 • Hakuaika 16.3.–6.4. vsk. LISÄTIETOJA Yliopettaja hilkka.jankkila@lapinamk.
Tässä kirjoituksessa esitetään tutkimuksen tuloksia sekä kerrotaan yleisesti kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta.. Putket ja muut vesijärjestelmän osat on spesifioitu vastaamaan rakentamismääräyksiä ja tyyppihyväksyntäasetuksia. Taloon tuleva vesi on pintavedestä valmistettua talousvettä. Rakennuksen eri osiin on asennettu kylmäja lämminvesijohdot sekä kuparista että PEX-muovista siten, että materiaalien vertailu on mahdollista. Vesinäytteet otettiin maanantaiaamuisin, kun vesi oli toimistorakennukselle tyypillisesti viikonlopun ajan enimmäkseen seissyt putkistossa. vsk. Verkostossa on useita vesinäytteenottohanoja ja putkinäyteyksikköjä, joista tutkittavat putkinäytteet voidaan irrottaa ja korvata uusilla. Näytteille tehtiin muun muassa mikrobiologiset analyysit DAPI (kokonaisTalousveden laadun muutokset toimistorakennuksen vesijärjestelmässä DI Tuija Kaunisto, DI Aino Pelto-Huikko ja FT Riika Mäkinen Satakunnan ammattikorkeakoulu/Vesi-Instituutti WANDER Vesilaitokselta lähtevä talousvesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista, mutta veden laatu voi muuttua verkostossa muun muassa materiaalien kanssa tapahtuvien vuorovaikutusten vuoksi. Vedestä määritettiin normaalien laatutekijöiden lisäksi metallipitoisuudet sekä useita mikrobiologisia muuttujia. 48 Toimiston vesijärjestelmän tutkimukset Raumalle vuonna 2011 valmistuneen teknologiatalo Sytyttimen toimistorakennuksessa työskentelee noin 250 henkilöä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusja kehittämisyksikkö VesiInstituutti WANDER on tutkinut veden laadun muuttumista toimistorakennuksessa vesijärjestelmän ensimmäisen käyttövuoden aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Ensimmäisen vuoden aikana otettiin vesinäytteitä säännöllisesti eri puolilta verkostoa. Kiinteistöjen vesijärjestelmissä veden laatua voivat heikentää putkistomateriaaleista liukenevat aineet tai mikrobikasvu
kylmä). Teknologiatalo Sytyttimessä kylmä vesi oli liian lämmintä, ja verkostossa seisseen veden lämpötila oli erityisesti kesäaikaan yli 20 °C. Verkostomateriaaleista liukeni lyijyä, nikkeliä, kuparia ja sinkkiä. Putkinäytteiden sisäpintojen biofilmejä tutkittiin vuoden käytön jälkeen. Mikrobeille käyttökelpoisen hiilen (AOC) ja fosforin (MAP) korkea pitoisuus vedessä mahdollistaa mikrobien lisääntymisen. Tämän jälkeen veden laatu muuttui lähinnä vuodenaikaan liittyvän lämpötilan vaihtelun vuoksi. Putkimateriaalien vaikutus Putkinäytteistä tutkittiin biofilmin muodostumista putkien sisäpinnoille ensimmäisen vuoden aikana. Putkimateriaalilla, -koolla tai virtausolosuhteilla ei havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia. Myös lämminvesiverkostossa bakteerien määrä kasvoi ensimmäisten viikkojen aikana, mutta pesäkelukumäärä oli kertaluokan pienempi kuin kylmässä vedessä. Veden mikrobiologinen laatu Heterotrofiset bakteerit (pesäkelukumäärä) lisääntyivät kylmässä vedessä muutamassa päivässä alkutilanteen alhaisemmista tasoista. Tutkimusverkostossa mikrobeille käyttökelpoisen hiilen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeimmillaan verkoston käyttöönottoa seuranneiden kuuden kuukauden aikana. Suomalaiselle talousvedelle on tyypillistä orgaanisen hiilen suuri määrä, mutta toisaalta pienet fosforipitoisuudet rajoittavat mikrobikasvua. Eri putkimateriaalien välillä ei ollut selkeää eroa, vaan molemmissa verkostoissa heterotrofiset bakteerit lisääntyivät nopeasti ja pysyivät materiaalille ominaisella tasolla. Veden seistessä sen laatu heikkeni lämpötilan noustessa, klooripitoisuuden laskiessa ja heterotrofisen pesäkelukumäärän kasvaessa selvästi jo muutamassa tunnissa. Putkimateriaaleista irtosi veteen sekä epäorgaanisia että orgaanisia yhdisteitä. Tärkein biofilmin muodostumiseen ja koostumukseen vaikuttava muuttuja oli vesijärjestelmä (lämmin vs. vsk. Kuukausittaisen vesinäytteenoton tulokset osoittivat, että veden lämpötilanhallinta kiinteistöissä on keskeistä käyttöveden laadun kannalta. 49 tässäkään suhteessa. Biofilmin kokonaisbiomassa todettiin samaksi kylmän ja lämpimän veden verkostoissa, mutta kylmän veden verkoston biofilmissä havaittiin enemmän viljeltäviä ja eläviä mikrobeja. Fosforipitoisuus oli kuitenkin normaalilla alhaisella tasolla. Suurimmat muutokset veden laadussa tapahtuivat käyttöönottoa seuranneen puolen vuoden aikana. Mikrobiologiset määritykset teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Korkeimmat metallien pitoisuudet mitattiin ensimmäisen käyttöönottoviikon aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Lämpimän veden jatkuva kierto verkostossa näyttäisi tehokkaasti vähentävän viljeltävien ja elävien mikrobien määrää biofilmissä. Veden seisominen putkistossa yön yli vaikutti merkittävästi veden laatuun, eikä verkostomateriaalien välillä havaittu eroja. PEX-putkista mahdollisesti liuenneita aineita ei tutkittu ensimmäisen käyttövuoden aikana, mutta näitä tutkimuksia on tarkoitus tehdä pakastetuista vesinäytteistä myöhemmin. Messinkiosien laatu Verkoston messinkiosista liukeni lyijyä sekä kylmään että lämpimään veteen useiden biomassa, DNA:n fluoresenssivärjäystekniikka) ja HPC (heterotrophic plate count, heterotrofisten mikrobien pesäkelukumäärä, maljaviljelytekniikka, R2A-malja), ravinneanalyysit AOC (assimilable organic carbon) ja MAP (microbially available phosphorus) sekä kemialliset analyysit NO 2 , NO 3 2, NH 4+ , SO 4 2, Cl , PO 4 3, alkaliteetti ja kovuus
Näiltä osin tutkimukset ovat kesken. On huolestuttavaa, jos tuotteiden valinta tehdään yksinomaan hinnan perusteella eikä ymmärretä juomavesijärjestelmiin soveltumattomien materiaalien ja tuotteiden aiheuttamaa riskiä veden terveydelliselle laadulle tai tuotteen kestävyydelle. Pahimmassa tapauksessa tuotteet on tarkoitettu johonkin muuhun käyttöön, eikä mitään soveltuvuusja kelpoisuusarviointia juomavesijärjestelmiin ole tehty. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden tietoisuutta riskeistä ja ennen kaikkea antaa yksinkertaisia työkaluja riskien vähentämiseksi. On kuitenkin muistettava, että vesinäyte otettiin verkostossa seisoneesta vedestä ja raja-arvo koskee kuluttajan saamaa viikoittaista keskiarvoa. Paineiskut vaikuttavat veden laatuun Kiinteistöjen verkostoon aiheutuu paineiskuja hanojen ja venttiilien aukaisemisesta ja sulkemisesta. Juomavesijärjestelmien tuotteille ei ole CE-merkintää, joten kansallinen tyyppihyväksyntä tulee jatkossakin olemaan tuotteen kelpoisuuden osoittamismenettely. Kiinteistön vesimittariin tai muuhun liittymäkohtaan asti veden turvallisuudesta vastaa vesilaitos, mutta asuinkiinteistöjen vesijärjestelmien turvallisuuteen ja toimivuuteen vaikuttavat myös asukkaan ja omistajan toimintatavat. Alustavien tutkimusten mukaan paineenalennusventtiili pienentää sekä paineiskujen suuruutta että paineiskujen vaikutusta veden mikrobiologiseen laatuun. Paineiskut irrottavat verkostoon kertynyttä sakkaa, jossa on suuria määriä mikrobeja. Rakentamismääräysten mukaan messinkiosilta vaaditaan sinkinkadonkestävyyttä, ja lisäksi tyyppihyväksyntään kuuluu messinkiosille tehtävä testaus lyijyn ja kadmiumin liukenemisesta. Joissakin verkoston messinkiosissa on nimittäin jo neljän käyttövuoden jälkeen havaittu merkkejä sinkinkadosta, jonka seurauksena kappale lopulta voi menettää täysin tiiviytensä ja lujuutensa. Teknologiatalo Sytyttimen kiinteistön veden painetaso oli niin korkea (yli 5 bar), että rakentamismääräysten mukaan tulee käyttää paineenalennusventtiiliä. vsk. Toimenpiteet veden aiheuttamien terveysriskien pienentämiseksi Vesi-Instituutti WANDER on selvittänyt kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallintaa sosiaalija terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa, joka on osa lähinnä vesihuoltolaitoksille kohdistettua talousveden turvallisuuden toimenpideohjelmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valitettavasti on osoittautunut, että kaikki asennetut messinkiosat eivät ole suunnitelmissa spesifioituja tuotteita. Sytyttimen verkostoon asennettiinkin sittemmin paineenalennusventtiili. Kiinteistön verkostoon aiheutettujen paineiskujen havaittiin heikentävän veden mikrobiologista laatua. Pääpaino on talousveden turvallisuudessa, mutta toimenpideohjeita annetaan myös vuotovahinkojen estämiseksi. Vesijärjestelmien suunnittelijoiden, tuotehankinnoista vastaavien ja asentajien tuotetietoisuutta tulee lisätä, jotta valinnat tehdään tuotteiden soveltuvuuden ja laadun eikä hinnan perusteella. 50 kuukausien ajan yli talousvesiasetuksen raja-arvon (10 µg/l). Lisäksi hankkees. Teknologiatalo Sytyttimessä tutkittiin myös paineiskujen vaikutusta veden laatuun. On mahdollista, että kaikkia asennettuja messinkiosia ei ole ylipäätään tarkoitettu vesilaitteistoihin. Kiinteistöjen vesijärjestelmiin saa asentaa vain rakentamismääräykset täyttäviä tuotteita, mutta markkinoilla on paljon myös muita, Suomeen soveltumattomia tuotteita, jotka on ehkä hyväksytty juomavesikäyttöön jossakin muussa maassa
Viemärien tukkeutuminen lattiakaivon päällä olevien mattojen, pyyhkeiden tai jopa suihkuun nukahtaneiden asukkaiden vuoksi aiheuttaa turhia vesivahinkoja. Vesimittarin lukemaa seuraamalla voidaan tunnistaa mahdolliset vesijohtojen piilovuodot. Kylmä vesi voi lämmetä liikaa, jos kylmävesijohdot on asennettu lähelle lämminvesitai lämpöjohtoja. artikkelissa (Water Research 49(2014) 83-91) ja lyhyesti Pelto-Huikon (toim.) raportissa Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä vedenja energiansäästö (Satakunnan ammattikorkeakoulu 2015). 51 sa tunnistettiin riskejä, joihin kiinteistön asukas tai omistaja ei juuri voi vaikuttaa rakentamisvaiheen jälkeen ja joiden hallinta edellyttää viranomaissäädöksiä. Pitkien, yli viikon poissaolojen jälkeen sekä kylmää että lämmintä vettä tulee juoksuttaa muutaman minuutin ajan, jolloin vältetään verkostossa seisseen huonolaatuisen veden mahdolliset terveysriskit. Luotettavan ammattilaisen löytäminen ei ole aina helppoa, koska Suomessa näitä asennuksia saa tehdä kuka tahansa. Lattiakaivot ja pesualtaiden vesilukot pitää myös puhdistaa säännöllisesti. Kylmän ja lämpimän veden lämpötilakontrolleilla varmistetaan, että verkostoon ei tule liiallista mikrobikasvua. Raportti on saatavilla verkko-osoitteesta http:// urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911327. Asennusvirheet ovat varsin yleinen syy vesivahinkoihin. Kaikkia vesipisteitä tulee käyttää säännöllisesti, mieluiten päivittäin. Lisäksi tulisi varmistaa, että alan ammattikoulutus sisältää riittävästi myös hygieniaan liittyvää opetusta. Tutkimustuloksista on raportoitu Jenni Inkisen ym. Turvallinen juomavesi ja kestävät putkistot tutkimusten tavoitteena Tämän artikkelin tutkimustulokset perustuvat Tekesin ja yritysten rahoittamiin HygTech I ja II -tutkimuksiin sekä rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymän RYM Oy:n SHOK-rahoitteisen Sisäympäristöohjelman tutkimuksiin. Asukas on vastuussa omasta vesijärjestelmästään Asukkaan tulee tuntea vesija viemärijärjestelmänsä, seurata niiden toimintaa sekä reagoida välittömästi mahdollisiin poikkeamiin. Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienarviointihankkeen loppuraportti on saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978951-633-181-5. Veden aiheuttamia terveysriskejä pienennetään juoksuttamalla vesi kylmäksi ennen sen ottamista juotavaksi tai ruoanlaittoon. Asukkaan tulee ymmärtää, mitkä työt hän voi tehdä itse ja mitkä toimenpiteet kuuluvat ammattilaisten tehtäväksi. Mikrobien lisääntymiselle otolliset olosuhteet syntyvät, kun putkissa olevan veden lämpötila on 20–45 °C. LVI-Tekniset Urakoitsijat ry on ajanut pätevyysvaatimusten asettamista kiinteistöjen vesija viemärilaitteistojen asentajille. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Kun legionella on päässyt lisääntymään verkostossa, sen poistaminen putkien ja laitteiden sisäpintojen biofilmeistä on hyvin vaikeaa. Suihkuvedestä voi saada hengitysteitse legionellabakteeria, joka voi aiheuttaa keuhkokuumetta ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoisten asukkaiden kuoleman. Myös veden seistessä kylmä vesi ajan myötä lämpenee ja lämmin vesi vastaavasti jäähtyy, erityisesti pitkien putkilinjojen ääripäissä. Vesijärjestelmien korjausja muutostyöt kuuluvat LVI-alan ammattilaisille. vsk
52 Altistumisen kokonaiskuva tarkentuu EU:n ympäristömeludirektiivin (EC 2002) mukaiset, vuonna 2012 toteutetut toisen kierroksen meluselvitykset mahdollistavat entistä tarkemman suomalaisten tieliikennemelualtistuksen arvioinnin, vaikka vieläkään arviot eivät kata kaikkia. Suurin osa tautitaakasta aiheutuu unihäiriöistä (57 %) ja kiusaantuneisuudesta (39 %), sydänkohtausten osuuden jäädessä pieneksi (4 %). Pienemmät kaupungit katuineen ja pääosa pienemmistä teistä jäävät edelleen altistuksen arvioinnin ulkopuolelle. Meludirektiivi edellyttää altistuksen arvioinnin vain yli 100 000 asukkaan kaupungeissa sekä vilkasliikenteisten maanteiden varsilla (3 milj. Tieliikennemelun torjunnan terveysja hyvinvointivaikutukset Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio Liikennemelu on merkittävä terveysja hyvinvointivaikutusten aiheuttaja Suomessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Tieliikennemelu aiheuttaa valtaosan haitoista, raideja ilmailuliikenteen jäädessä koko väestön osalta vähäisempään rooliin. EU:n ympäristömeludirektiivin toinen vaihe toimeenpantiin vuonna 2012 ja sen vaatimusten mukaisesti on päivitetty arvioita suomalaisten altistumista tieliikennemelulle kattaen kaupunkien ulkopuolisen runsasliikenteisimmän maantieverkoston sekä kahdeksan suurinta kaupunkia 1 . Kaikilta osin meluselvitysten raportointi ei vieläkään tuota altistustietoja terveysvaikutusarvioinnin kannalta riittävällä tarkkuudella. ajoneuvoa vuodessa). 1 sisältäen Kauniaisen, jolle arvio on tehty osana pääkaupunkiseutua 52
53 jen suuruusluokan päivittämiseksi kokosimme altistustiedot uusimmista tieliikennemeluselvityksistä ja yhdistimme tiedot mahdolliset päällekkäisyydet huomioiden (taulukot 1 ja 2). 1) Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuu 2012. Eri melualeilla asuvien henkilöiden määrien arvioimista koko maassa hankaloittaa lisäksi se, että kaupunkien ja liikenneviraston selvityksissä raportoidaan päällekkäisiä alueita ja käytettyjen menetelmien välillä on tuloksiin vaikuttavia eroja. 2010, Asikainen ja Hänninen 2013). Terveysvaikutusarvioinnin kannalta epävarmuutta lisää myös tietojen puuttuminen alempien melualueiden asukkaiden määristä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Lisäksi yömelutasoista ei ollut erillistä arviota saatavilla, vaan yömelulle käytettiin samoja altistujamääriä kuin vuorokausimelulle (Hänninen ym. b) Perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteiden luokkien 45–50 dB ja 50–55 dB suhteeseen, kaupunkien arviot perustuvat Lahden alueen vastaavaan aineistoon c) Perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteiden luokkien 50–55 dB ja 55–60 dB suhteeseen, kaupunkien arviot perustuvat Lahden alueen vastaavaan aineistoon. Harmaalla merkityt puuttuivat vastaavista raporteista ja arvioitiin karkeasti erikseen. Vuorokauden keskimelualueilla (L den ) asuvien altistuneiden määrät meludirektiivin mukaisten vuoden 2012 raporttien pohjalta. Tieliikennemelun kansanterveyshaittoTaulukko 1. Oulun aineisto jätettiin huomioimatta 2) Liikenneviraston maanteiden meluselvitys 2012.. Nämä altistustiedot tarjoavat luotettavamman kuvan altistuneiden määristä verrattuna aiempaan terveysvaikutusarviointiin, jossa altistustiedot kattoivat pienemmän väestömäärän eikä alle < 55 dB:n luokissa altistuvien määristä ollut arvioita saatavissa lainkaan vaan niiden koko asetettiin samalle tasolle luokan 55–60 dB kanssa. Harmaalla pohjalla ovat arvioita: a) Ei raportoitua dataa käytettävissä, joten oletettu sama väestö kuin 45–50 dB luokassa. Altistuneista puuttuvat pienten kaupunkien (< 100 000 asukasta) katuja tieverkon varrella asuvat. EU-direktiivin mukaisessa meluselvityksessä vaaditaan tieto vain yli 55 dB (L den ) vuorokausimeluja yli 50 dB:n (L n ) yömelualuilla asuvien henkilöiden määristä, vaikka terveysja hyvinvointivaikutuksia esiintyy jo 42 dB ulkomelutasoilla (EEA 2010). Kaupunkialueiden selvitykset sisältävät sekä maantiet että kadut. vsk
Altistuneista puuttuvat pienten kaupunkien (<100 000 asukasta) katuja tieverkon varrella asuvat. Yömelualueilla (L n ) asuvien altistuneiden määrät meludirektiivien mukaisten vuoden 2012 raporttien pohjalta. Taulukko 2. 8 700 DALY) on hieman korkeampi kuin aiempi arvio kaiken liikennemelun aiheuttamasta tautitaakasta koko Suomen tasolla (Asikainen ja Hänninen 2013). Altistustasona käytettiin kunkin meluluokan keskiarvotasoa. Harmaalla merkityt puuttuivat vastaavista raporteista ja arvioitiin karkeasti erikseen. b) Perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteiden luokkien 45–50 dB ja 50–55 dB suhteeseen, kaupunkien arviot perustuvat Lahden alueen vastaavaan aineistoon. Vaikka näillä alemmilla melutasoilla terveysja hyvinvointivaikutusten riski on matala ja niitä kokee pieni osa altistuvista, nousee tautitaakka kuitenkin korkeaksi suurten altistujamäärien vuoksi. Vaikutuksina huomioitiin sydäninfarktit, kiusaantuneisuus ja unihäiriöt Euroopan ympäristöviraston ohjeen mukaisesti (EEA 2010). 54 Tieliikennemelun tautitaakka vuonna 2012 Altistuneiden määrien ja taulukossa 3 kuvattujen parametrien avulla laskettiin tieliikennemelun aiheuttamien haittaa kärsivien lukumäärät ja tautitaakka 2 . vsk. Yli puolet vaikutuksista aiheutuu EU meludirektiivin toimenpiderajaa alemmilla altistuksilla (kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Siitä huolimatta tautitaakka (n. 1) Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuu 2012. 2 Disability adjusted lifeyears (DALY). Oulun aineisto jätettiin huomioimatta 2) Liikenneviraston maanteiden meluselvitys 2012. Ainoastaan suurimpien kaupunkien ja vilkkaimpien maanteiden piirissä asuva väestö on mukana arvioissa. Kaupunkialueiden selvitykset sisältävät sekä maantiet että kadut. Harmaalla pohjalla ovat arvioita: a) Ei raportoitua dataa käytettävissä, joten oletettu sama väestö kuin 45–50 dB luokassa. Tämä johtuu tarkentuneesta altistuneiden määrien arviosta, päivitetyistä aiempaa matalammista vaikutuslaskennan alarajoista sekä sydäninfarktikuolleisuuden huomioimisesta sairastavuuden ohella
Lisäksi vuonna 2012: väestö 5 426 674 (Tilastokeskus), sydänkohtausten määrä 23 705 (SOTKANET), sydänkohtauskuolemia n. Tautitaakan laskennassa käytetyt parametrit ja tautitaakka terveysvaikutuksittain. 1) EEA 2010, 2) Tieliikennemelun aiheuttamien sydäninfarktitapausten määrä, mahdolliseen riskiryhmään kuuluvia eli > 60 dB L den melulle altistuvia 416 000 henkilöä, 3) sydäninfarktitapauksista 47 % oletettu kuolemaan johtaviksi, 4) elinajanodote WHO Frontier 2050 Global Health Estimates 2012 pohjalta. Altistusvastefunktiot (EEA 2010): a) % HA = 9,868*10 -4 *(L den 42) 3 1,436 * 10 -2 (L den 42) 2 + 0,5118 (L den – 42), b) % HSD = 20,8 1,05 L n + 0,01486 L n 2 , c) OR = 1,629657 0,000613 * (L den ) 2 + 0,000007357 * (L den ) 3 . 55 Taulukko 3. Tieliikennemelun aiheuttama tautitaakka (DALY/vuosi) vuonna 2012 meluluokittain (% palkkien päällä kuvaa meluluokan osuutta kokonaistautitaakasta) sekä altistuneiden osuus (%) meluluokassa (viiva).. Kuva 1. 11 000 (Tilastokeskus) ja keskimääräinen melun aiheuttamien sydäninfarktien väestösyyosuus (PAF) = 0,33 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk
Tautitaakka-arviot osoittavat, että nykyiset direktiivin ja rakennusterveysohjeen mukaiset toimenpiderajat pyrkivät suojelemaan kaikkein korkeimmilla melualueilla asuvia, mutta eivät Taulukko 4. Suunnitelmien tarkastelu osoittaa, että toimenpiteistä hyötyy yleensä pieni joukko väestöstä (taulukko 4). 56 Tieliikennemelun torjuntatoimenpiteiden vaikutus EU meludirektiivin mukaisten torjuntasuunnitelmien tarkoituksena on suojata yli 55 dB L den keskivuorokausimeluja yli 50 dB L n yömeluvyöhykkeillä asuvia ja meluntorjuntasuunnitelmissa täytyy kuvata torjuntatoimenpiteiden vaikutus näillä melualuilla altistuvien lukumääriin. Pohdinta Melu on keskeinen ympäristöterveyteen vaikuttava riskitekijä. Meluntorjuntasuunnitelmien mukaan käytettävät torjuntatoimenpiteet vaihtelevat kohteen mukaan meluesteiden, meluvallien, meluseinien, nopeusrajoitusten, rakennusten äänieristyksen ja hiljaisten tiepäällysteiden välillä. Useimmissa suunnitelmissa raportoidaan ainoastaan niiden henkilöiden yhteismäärä, joiden melualtistus alenisi alle toimenpiderajojen (55 dB L den ja 50 dB L n ) tai joiden melualtistus alenisi vähintään 3 dB. Arvio meluntorjuntasuunnitelmien vaikutuksista altistuvien asukkaiden määriin.. vsk. Toimenpiteiden vaikuttavuuden tulkintaa vaikeuttavat melun tunnusluvut eli kansallisten L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 arvojen sekä EU:n vaatimien L den ja L n arvojen vaihteleva käyttö. Terveysvaikutusarvioinnin kannalta nämä vuoden 2013 meluntorjuntasuunnitelmat eivät tarjoa kaikilta osin riittävän yksityiskohtaista tietoa eri meluluokissa olevien altistuneiden määrien muutoksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47
57 ota huomioon henkilöitä, jotka altistuvat raja-arvoja alemmille, mutta kuitenkin hyvinvointivaikutuksia aiheuttaville melutasoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 5: 68–74. Technical report No 11/2010, Luxembourg, ISBN 978-92-9213-140-1, ISSN 1725-2237, doi:10.2800/54080 Johtopäätökset u Tieliikennemelulle altistuvien määrät ovat tarkentuneet EU direktiivin vaatimien meluselvitysten myötä, mutta • edelleen alle 100 000 asukkaan taajamat puuttuvat arvioista • samoin kuin tiet, joilla keskivuorokausiliikenne on alle 3 miljoonaa ajoneuvoa u Tässä päivitetyn arvion mukaan lähes 60 % tieliikennemelun aiheuttamasta tautitaakasta aiheutuu alle 55 dB:n melutasoilla u Terveysvaikutusarvioinnin kannalta meluselvityksissä pitäisi raportoida altistuvien määrät myös direktiivin vaatimaa melutasoa alemmissa luokissa, 40 dB:n tasosta lähtien (L den sekä L n ).. Vaikutusten alarajat perustuvat tutkimuksiin, jotka on tehty pääasiassa maissa, joissa rakennuskanta on Suomalaista rakennuskantaa huonommin äänieristetty. Arviosta puuttuvat edelleen terveysvaikutusten osalta tinnitus, kohonnut verenpaine sekä oppimisja keskittymisvaikeudet. Kirjallisuus Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Tästä on saatu viitteitä Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa, jossa unihäiriöitä havaittaisiin vasta ulkomelutasoilla yli 50 dB L n (Halonen ym. Kansanterveyden kannalta olisikin tärkeää pyrkiä toimeenpanemaan yleisellä tasolla vaikuttavia, liikennemelua alentavia toimenpiteitä kuten hiljaisten päällysteiden suosimista kaikkialla, entistä laajempaa rakennusten ääneneristykseen panostamista sekä mahdollisia rajoituksia nastarenkaiden käytössä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa sama ulkomelutaso aiheuttaakin matalamman melutason sisätiloihin ja vaikutukset alkaisivatkin vasta korkeammilla ulkomelutasoilla. Epävarmuuksia liittyy myös vaikutusten alarajoihin eli ulkomelutasoihin, joilla terveysja hyvinvointivaikutuksia ilmenee. vsk. Good practice guide on noise exposure and potential health effects. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Jos tätä käytettäisiin alarajana tässä nykyisessä laskelmassa, laskisi unihäiriöiden tautitaakka yllä olevasta arviosta noin puoleen. http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2015111117079 Directive 2002/49/EC. Melun terveysvaikutusarvioiden hyödyntämistä päätöksenteossa voitaisiin parantaa, jos melualtistus raportoitaisiin kaupunkitason sijaan esimerkiksi kuntatai maakuntatasolla, jolloin raportoinnin päällekkäisyydet olisi helpommin hallittavissa ja altistustiedosta tulisi entistä kattavampaa. Melun terveysvaikutusten arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 2012). Ympäristö ja Terveys lehti 6:38–40. The Environmental Noise Directive (END). julkari.fi/handle/10024/110739 Asikainen ja Hänninen (2015). Näkökohtia tieliikennemelun hallintaan. http:// ec.europa.eu/environment/noise/ directive_en.htm EEA 2010. Tässä katsauksessa mukana olleiden meluntorjuntasuunnitelmien toimenpiteet vaikuttivat varsin pieneen joukkoon ihmisiä, joten kansanterveyshyödytkin jäävät pieniksi. (2013). http://www
WSP 21.12.2011. 58 Halonen, JI., Vahtera, J., Stansfeld, S., Yli-Tuomi, T., Salo, P., Pentti, J., Kivimäki,M., Lanki, T. Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Pöyry 1.6. Liikennevirasto 2012. Environmental Health Perspectives, 120:1391–1396. Helsinki 2013. Turku 2013. http://www. (2012). Sito 11.5.2012. Liikennevirasto 2012. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018, WSP/Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2013, ISBN 978-951-609-698-1 http://www. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 21/2013, http://www. Pääkaupunkiseudun ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018, Liikennevirasto 2013, ISBN 978-952-255-310-2 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2013_liikenneviraston_meluntorjunnan_web. Ympäristömeludirektiivin mukainen ympäristömeluselvitys Turussa. Lahden meluselvitys 2012. Niskanen I, Lappalainen S, Lyly T, Rekola I. Liikennevirasto, WSP tammikuu 2012. http://www.lahti.fi/www/ images.nsf/files/EE7EDF329115A568C 22579EA0029FACB/$file/EU%20raportti%20-%20Lahti%20-%2031032012.pdf Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuu 2012. Ympäristö ja Terveys 3:12–35. fi/hel2/ymk/meluselvitys/tiedostot/ PKS_yhdistelmaraportti.pdf Tampere 2012. Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla vuonna 2012. hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/2013%20 lisaykset/MELUNTORJUNNAN%20 TOIMINTASUUNNITELMAN%20 TARKISTUS%202013_versio%20 12_12_2013.pdf Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J, (2010). pdf Oulu 2012. julkari.fi/handle/10024/99682 Lahti 2012. tampere.fi/liitteet/m/unnamed_11247/ meluntorjunnantoimintasuunnitelma2013-2018._raportti.pdf Turku 2012. vsk. ouka.fi/c/document_library/get_ file?uuid=9db932ad-514c-4aad-894c-98d52c43a574&groupId=64417 Oulu 2013. fi/julkaisut/pdf3/lr_2012_liikenneviraston_maanteiden_web.pdf Maantiet 2013. Yhdistelmäraportti. Associations between Nighttime Traffic Noise and Sleep: The Finnish Public Sector Study. ISBN 978952255-107-8 Liikenneviraston maanteiden meluselvitys. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. http://www.hel. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Pitkänen E, Haahla A, Määttä A, Kokkonen J, Kontkanen O. Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012. ISBN 978-952255-139-9 http://www2.liikennevirasto. Lahden kaupunki ja Liikennevirasto 31.3.2012. http://www.tampere.fi/ liitteet/t/64aFCNkdA/Tampereenmeluselvitys2012_raportti.pdf Tampere 2013. Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018, WSP/Oulun kaupunki 2013, http:// www.infotripla.fi/oulunliikenne/julkaisut/Liikenneymp%C3%A4rist%C3%B6/ Oulun_meluntorjunnan_ toimintasuunnitelma_2013_osa1.pdf Pääkaupunkiseutu 2012. http://www. 2012. Turun meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018, Pöyry/ Turun kaupunki 12.6.2013.
Tilaisuuden järjestävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalija terveysministeriö sekä Ympäristö ja Terveys-lehti Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Asumisterveystutkimuksia tekevien laboratorioiden neuvottelupäivä 15.3.2016 Messukeskuksen Kokoustamo, Tila 204 Messuaukio 1, Helsinki. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Tehtävä edellyttää hyvää ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja elintarviketurvallisuuden tuntemusta sekä kokemusta toimitusja kustannustyöstä. Yhtiö järjestää myös alan koulutusta ja kustantaa julkaisuja. Toimipaikka sijaitsee Porin keskustassa. Yhtiön pitkäaikainen päätoimittaja ja toimitusjohtaja on jäämässä eläkkeelle ja etsimme hänelle vakituiseen työsuhteeseen seuraajaa. Työsuhteen toivotaan alkavan 1.10.2016 ja siinä on kuuden kuukauden koeaika. vsk. 59 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy julkaisee ympäristöalan ammattilehteä Ympäristö ja Terveys sekä ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehteä Elintarvike ja Terveys. Lähetä hakemus, CV ja palkkatoivomus 7.3.2016 mennessä päätoimittaja Tapio Välikylälle, tapio.valikyla@ymparistojaterveys. Arvostamme verkostoitumista ja valmiuksia kehittää yhtiön digitaalisia palveluita. Lisätietoja antavat päätoimittaja Tapio Välikylä, 0400 593 273 ja hallituksen puheenjohtaja Pertti Forss, 050 5585 418, pertti.forss@hel. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 8.3.2016 mennessä. Yhtiön palveluksessa ja apunasi toimii osaava ja kokenut kolmen hengen tiimi. Toimitusjohtajana vastaat yhtiön taloudesta, hallinnosta ja yrityksen kehittämisestä. . . Aamukahvi tarjotaan, lounas omakustanteinen. Lisäksi yhtiö käyttää sivutoimisia avustajia
vsk. VelvoitetarkkaiMarika Jestoi, Kimmo Suominen ja Eija-Riitta Venäläinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kimmo Virtanen, Kainuun ELY-keskus Päivi Nykänen, Kainuun sote-kuntayhtymä Pekka K. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 60 Toimijoiden velvoitetarkkailut ja ympäristöviranomaisten tehtävät Kirjoituksessaan Heinonen-Tanski viittasi Talvivaara Sotkamo Oy:n velvoitetarkkailujen tuloksiin. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä edistetään myös luonnontuotteiden turvallisuutta MMT Helvi Heinonen-Tanski kysyi kirjoituksessaan (Ympäristö ja terveys 7/2015) ”Kuka valvoo ahventen elohopeapitoisuuksia Talvivaaran alapuolisissa vesissä?”. Kaupunkien, kuntien, teollisuuslaitosten ja muiden toiminnanharjoittajien kustantamien velvoitetarkkailujen tarkoituksena on tuottaa tietoa luvanvaraisten toimintojen aiheuttamista haitallisten aineiden päästöistä ja päästöjen ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin perustuva velvoitetarkkailu on keskeinen osa haitallisten aineiden ympäristöseurantaa. Korhonen, Luonnonvarakeskus Luke Liisa Rajakangas, Maaja metsätalousministeriö Raisa Romppanen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE Kirjoittajat toimivat Maaja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimushankkeen ”Talvivaaran nikkelikaivoksen jätevesipäästöjen vaikutukset kaloihin” ohjausryhmässä. Ympäristöja elintarvikevalvontaviranomaisten välinen tiivis yhteistyö ympäristöä mahdollisesti kuormittavien tekijöiden tunnistamisessa edistää luonnontuotteiden turvallisuutta niin Talvivaarassa kuin muuallakin Suomessa.
2010). Tärkeä yksityiskohta on, että. Jormasjärven osalta hauen pitoisuus vastaa myös nykyistä tasoa. Talvivaaran alueen järvistä löytyy kaksi hauen elohopeapitoisuustietoa jo vuodelta 1983. Verta ym. 2004). 30 % kohteista ylittää ympäristönlaatunormin (0,20–0,25 mg/kg Hg riippuen taustapitoisuudesta). Sen on tuotettava tietoa myös päästöjen estämiseen tai minimointiin tähtäävien lupamääräysten toteutumisen valvontaan. Kumpaankaan asiaan ei ole aivan yksiselitteistä vastausta, mutta on olemassa taustatietoa, joka auttaa asian arvioinnissa. 1986). Tarkkailun tavoitteena on lisäksi tuottaa tietoa päästöjen vaikutusalueen asukkaille, haitan kärsijöille ja alueen käyttäjille kuormituksen suuruudesta ja ympäristön tilasta. Taustaksi on todettava, että yleisesti ottaen kalojen elohopeapitoisuuden nousu metsäjärvissä on johtunut pääosin ilman kautta (erityisesti kivihiilen poltto) vesistöihin ja maaperään kulkeutuneesta elohopeasta. Toisaalta Heinonen-Tanskin huomio ahvenen pitoisuuserosta 2012 ja 2014 on kiistämätön. Kalojen elohopeapitoisuudet Talvivaarassa ja muualla Suomessa Heinonen-Tanskin kysymykset/johtopäätökset 2 ja 3 ovat molemmat tärkeitä: ovatko pitoisuudet muuttuneet Talvivaaran alueella ja eroavatko ne muista järvistä Suomessa. Talvivaaran alueella, ainakin Oulujoen vesistön puolella, pitoisuuteen vaikuttanee myös kallioperän ominaisuudet (mustaliuske) ilman kaivostoimintaakin. Oleellisempaa voi olla havainnot korkeista elohopeapitoisuuksista Laakajärvessä ja Kiltuassa, jotka eivät ole mustaliuskealueella. Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoi ympäristöhallinnon valtakunnallista ympäristön seurantaa ja Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat alueensa ympäristön seurannasta ja velvoitetarkkailujen valvonnasta. Kemiallisen tilan arvio perustuu kalaa syövien petoeläinten altistumiseen ja raja-arvo on noin puolet elintarvikelainsäädännön enimmäismäärästä 0,5 mg/kg. Kuten hyvin tiedetään, kalan elohopeapitoisuuteen vaikuttaa voimakkaasti ravinnon laatu ja kalan koko sekä erityisesti altistumisaikaa heijastava ikä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Talvivaaran alueen muuttuvissa ja osin arvaamattomissa ympäristöoloissa tarvitaan vuosittaista kalaston elohopean tarkkailua, mitä Suomen ympäristökeskus onkin ehdottanut. Koko maan keskiarvoa vähentävät pohjoisen puhtaammat vedet (pieni Hg laskeuma) ja Etelä-Suomen rehevät vedet (mm. kasvulaimeneminen). Erityisesti tummavetisissä järvissä vesistöjen latvoilla pitoisuudet ovat korkeita, sillä näiden järvien valuma-alueella on yleensä runsaasti soita, mikä edistää elohopean muuttumista metyylielohopeaksi. Juuri valmistuneissa valtakunnallisissa vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty pintavesien kemiallisen tilan arvio, jossa ahvenen elohopeapitoisuus vaikuttaa vaarallisista aineista kaikkein merkittävimmin tilaa heikentävästi (http://www.ymparisto.fi/ fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila) ja nimenomaan keskisessä Suomessa Jyväskylä-Oulu välisellä alueella. 61 lun ensisijainen tavoite on varmistaa, että toiminnanharjoittaja noudattaa asetettuja lupamääräyksiä. Ympäristöhallinto on tuottanut kalojen elohopeapitoisuudesta tietoja usean vuosikymmenen ajan. Jormasjärven (0,7 mg/kg) ja Kolmisopen (0,9 mg/kg) pitoisuustaso oli tässä Suomenselän-Maanselän aineistossa korkea, muttei kuitenkaan poikkeuksellinen (Mannio ym. vsk. (Karhu ym. Tarkkailun tulisi lisäksi tuottaa tietoa lupamääräysten tarkistamista varten: aiheuttavatko haitallisten aineiden päästöt ympäristön pilaantumisen vaaraa. Aineiston (420 kohdetta, 4300 näytettä) perusteella koko Suomessa n. Aiemmat selvitykset ovat keskittyneet pääosin haukien elohopeapitoisuuden tarkasteluun (mm
Lisäksi mukana oli neljä vertailujärveä. 2013). Ahventen elohopeapitoisuuden tasoa laajemmalla alueellisella tasolla Suomessa ja Ruotsissa on kuitenkin tehty myös normeeraamalla tulokset 200 g/25 cm kokoon (Miller ym. Tutkimusaineisto käsitti kaikkiaan 248 ahvenen elohopeanäytettä. Tämän vuoksi suoraa vertailua Talvivaaran alueen pääosin ”syömäkokoisiin” (20–30 cm) ahveniin on vaikea tehdä. Talvivaaran kuormitusalueella ahvenen elohopeapitoisuudet olivat keskimääräisesti korkeampia Taulukko 1. Näiden laajempien – joskaan ei tilastollisesti harhattomien – selvitysten perusteella voidaan kyllä arvioida, että elohopeapitoisuudet ahvenessa kyseisissä Talvivaaran alapuolisissa järvissä eroavat keskimäärin ”Suomen sisävesien tasosta”, mutta ei ole itsestään selvää, että pitoisuudet Talvivaaran alueella eroaisivat merkitsevästi vastaavanlaisista pienistä humusvesistä Suomessa. Tämä on syytä huomioida niin toiminnanharjoittajien velvoitetarkkaluissa kuin viranomaisten seurantatutkimuksissakin. Talvivaaran jätevesipäästöjen vaikutukset kalojen elohopeapitoisuuksiin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL, 1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteuttivat Maaja metsätalousministeriöstä (MMM) saadun toimeksiannon mukaisesti tutkimuksen, jossa oli tavoitteena selvittää Talvivaaran kaivosalueelta vesistöihin päässeiden jätevesien mahdollisesti aiheuttamat kudosmuutokset kaloissa sekä kudoksiin kertyneet raskasmetallipitoisuudet. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että tällä alueella, jossa humuspitoiset vedet ovat vallitseva vesistötyyppi, joka toisessa järvessä ylittyy toisaalta pienten ahvenien ympäristönlaatunormi ja varsin monissa myös suurempien ahventen elintarvikenormi. Suomen tulokset ovat aineistossa pääosin Jyväskylä-Oulu välillä: 17 järveä 62:sta (27 %) ylitti keskiarvona 0,5 mg/kg (1996–2005). vsk. Näytteenotto (viisi kierrosta 15.11.2012–17.07.2015 välisenä aikana) keskitettiin kaivoksen vaikutusalueella Kivijärvelle ja Laakajärvelle (Vuoksen vesistö) sekä Oulujoen vesistöalueella Kalliojärvelle, Kolmisoppeen ja Jormasjärvelle. 62 ympäristön tila-arvion perustana on ollut 15–20 cm ahvenyksilöt, joiden elohopeapitoisuus on useimmiten selvästi pienempi kuin 25–30 cm yksilöiden. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Ahvenen elohopean keskipitoisuudet mg/kg tuorepainoa kohti vaikutusalueen järvissä ja vertailujärvissä.
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon jälkeen eri viranomaisten välinen yhteistyö käynnistyi välittömästi. 63 kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Elintarviketurvallisuusvirasto Evira johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella. Kainuun sote -kuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto) sekä Kainuun ELY-keskus antoivat käyttösuosituksensa Talvivaaran kaivoksen läheisille vesialueille (näihin kuuluu artikkelin mukaisista järvistä Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi). Näyteahventen elohopeapitoisuudet (Hg mg/kg) Talvivaaran vaikutusalueen järvillä (kuormitusalue) ja vertailujärvillä. Kainuun maakunta -kuntayhtymä (nyk. Mahdollisten paikallisten ongelmatilanteiden osalta paras asiantuntija on toimivaltainen viranomainen ko. Suositusten mukaisesti em. vsk. vesistöistä pyydettyä kalaa ei suositeltu syötäväksi nk. Elintarvikevalvontaviranomaisten toimenpiteet Elintarvikevalvonnan tehtävänä on varmentaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä varmentaa elintarvikkeen laadusta ja koostumuksesta annettavien tietojen oikeellisuutta. Kunnat tekevät suurimman osan elintarvikevalvonnasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Paikallisten viranomaisten tulee selvittää paikallisia kuormitustekijöitä mahdollisesti yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa, ja tarvittaessa informoida näistä ongelmista alueensa elintarvikealan toimijoita ja kuluttajia. varovaisuusperiaatteen Kuva 1. Aluehallintovirastojen tehtävänä on ohjata kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Punaisella katkoviivalla on kuvattu elohopean elintarvikelainsäädännössä asetettu enimmäismäärä ahvenella, 0,50 mg/kg (EU N:o 629/2008).. Ympäristön olosuhteissa tapahtuneet muutokset voivat olla syynä tähän. Kaikilla järvillä oli ylityksiä – kuormitusalueella niitä oli etenkin Kolmisopessa ja vertailujärvistä Ukonjärvellä (taulukko 1). Kolmisopessa ahventen keskimääräisissä elohopeapitoisuuksissa on ollut myös havaittavissa nousua ajanjaksolla, jolloin näytteenottokierrokset on toteutettu. Elohopeapitoisuudelle elintarvikelainsäädännössä asetettu enimmäismäärä 0,5 mg/kg ylittyi 58 % ahvennäytteistä, kun se vertailujärvillä oli 27 % (kuva 1). kunnan alueella
Miller, A., Bignert, A., Porvari, P., Danielsson, S., Verta, M. Ahvenen ja hauen enimmäismäärien uskotaan pysyvän ennallaan. Euroopan komissio on kuluttajien terveyden suojelemiseksi asettanut enimmäismäärät mm. Verta, M. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Enimmäismäärän ylittyminen tarkoittaa sitä, että kyseistä elintarviketta ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan tai käyttää sitä elintarvikkeen ainesosana. & Rekolainen, S. 64 mukaisesti. Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä: ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2010. Publications of the Water Research Institute, 65: 32–43. Syventävä elintarviketurvallisuus –diplomikoulutus 2016 (5 op) EnviroVet järjestää täydennyskoulutuksen (4 pv) elintarvikevalvonnassa ja –tuotannossa työskenteleville. Kalojen elohopeaa koskevia enimmäismääriä ollaan tarkistamassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn viimeisimpien arviointien ja EFSAan toimitetun uusimman analyysitiedon perusteella. Case-työskentelyssä jokainen osallistuja pääsee ohjatusti pohtimaan käytännön tapauksia. Koulutuksen vaativuustaso noudattelee yliopisto-opetuksen perussisältöä mutta luennot ovat käytännönläheisiä ja arkityöhön helposti sovellettavia. Yksittäisen elintarvikkeen (jossa enimmäismäärä ylittyy) satunnainen käyttö ei käytännössä aiheuta vaaraa, vaan mahdolliset haittavaikutukset perustuvat toistuvaan, jokapäiväiseen altistukseen. Water Air Soil Pollut. The effect of water quality on the mercury concentration of northern pike (Esox lucius, L.) in Finnish forest lakes and reservoirs. Haitallisten aineiden velvoitetarkkailun kehittäminen. 2012. vsk. Mercury in perch (Perca fluviatilis) from Sweden and Finland. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. Elintarvikkeiden enimmäismäärät on asetettu niin, että elintarvikkeet ovat kuluttajille turvallisia jokaisena päivänä koko eliniän ajan. Annettua suositusta ei ole kuitenkaan purettu. Suomen ympäristökeskuksen moniste 311. Viiden kalastuskierroksen tulokset osoittavat raskasmetallipitoisuuksien kaloissa laskeneen. 2004. Useimmilla mailla on omat suositukset kansallisen kulutuksen perusteella. Lisätiedot: www.envirovet.fi/ajankohtaista, info@envirovet.fi tai p 045-895 7705. Tästä syystä Evira on antanut poikkeukset kalan yleisiin syöntisuosituksiin erityisesti herkkien kuluttajaryhmien suojelemiseksi: http://www.evira.fi/portal/ fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/ elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayton +rajoitukset/kalan+syontisuositukset/. 1986. Kuten tässäkin kirjoituksessa on todettu, on melko tavallista, että erityisesti elohopean pitoisuudet suomalaisissa petokaloissa ylittävät enimmäismäärän. ym. elintarvikkeiden sisältämille raskasmetalleille. 2010. Viitteet Mannio, J., Verta, M., Kortelainen, P. 224:1472–1483. Syöntisuositukset on annettu yleisimmin myös Euroopan Unionin tasolla. Karhu ym
Video toteutettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen varoin. Osa 3. vsk. Videolla kuvataan Tammelassa sijaitsevaa ympärivuotisessa käytössä olevaa vapaa-ajan kiinteistöä. Suurisäiliöinen kompostikäymälä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Rakennuksen laajennuksen yhteydessä sisätiloihin asennettiin suursäiliöllinen kompostikäymälä. Alipainekäymälä. Osa 2. Sähkötön, mekaaninen, vähävetinen käymäläratkaisu. Osa 4. Videot on katsottavissa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.vantaanjoki.fi Video on jaettu neljään osioon Osa 1. Miksi pesuja käymälävedet kannattaa erotella. Käymälävesien määrää voidaan vähentää murto-osaan vähän vettä käyttävien ja/tai vedettömien käymälöiden avulla perinteisiin WC-ratkaisuihin verrattuna. Valtaosa ympäristöä kuormittavista haitta-aineista on käymälävesissä. Videon käsikirjoituksen ovat laatineet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija Asko Särkelä ja Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen Liiton toiminnanjohtaja Pekka Kansanen . Käymälävesin umpisäiliö (3 m 3 ) tyhjennetään ainoastaan kerran vuodessa. Videolla kerrotaan järjestelmien käytännön toteutuksesta ja asukkaiden pitkäaikaisista kokemuksista näiden innovatiivisten käymäläjärjestelmien toimivuudesta. Säiliöön kompostoitunutta multaa tarvitsee tyhjentää ainoastaan muutaman vuoden välein. Asennus suoritettiin purkamatta rakenteita sujuttamalla alipaineputki olemassa olevaan pesuja käymälävesien yhteiseen viemäriputkeen. Esitellyt ratkaisut edistävät haja-asutuksen jätevesiasetuksen järkevää toimeenpanoa erityisesti ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla. Videolla kuvataan Sipoossa, järven rannalla sijaitsevan vakituisesti asutun neljän henkilön kiinteistön ekologista jätevedenkäsittelyjärjestelmää, jossa jo yli 10 vuoden ajan on ollut käytössä veneilyja matkailuautokäyttöön suunniteltu, mekaaninen, vähän vettä käyttävä (alle 0,5 l/huuhtelu) käymälä. Videolla esitellään Janakkalassa sijaitsevan omakotitalon jätevesijärjestelmän saneeraus normaalista WC:stä alipainekäymäläksi. Erillisviemäröinnin järjestäminen kiinteistölle onnistuu siis myös vanhoihin laattapohjaisiin kiinteistöihin. 65 V antaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen haja-asutuksen kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä esittelevillä videoilla on kuvattu vähän vettä käyttäviä ja vedettömiä käymälöitä osana ekologista haja-asutuksen jätevesien käsittelyä ja kustannustehokasta vesiensuojelua. Videolla kerrotaan pesuja käymälävesien ympäristövaikutuksista sekä erillisviemäröinnin ja -käsittelyn mielekkyydestä kiinteistökohtaisena jätevedenkäsittelyratkaisuna. Videon kuvauksesta, äänityksestä ja editoinnista vastasi Pekka Kansanen. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Video edullisista ja ekologisista haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä. Isäntäväen kokemukset ovat siitä hyvin myönteisiä
vsk. Planktonia syövien eliöiden kautta muovi päätyy ravintoketjussa muihin eläimiin ja ihmisiin. Ne ovat myrkyllistä, hajoamatonta jätettä, joka muun muassa sadevesiviemäreiden kautta kulkeutuu vesistöihin ja sitä kautta meriin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Filtterit ovat muovia, joka ei maadu. Tupakan suodattimet eli filtterit ovat muovia, selluloosa-asetaattia, joka ei maadu, vaan hajoaa meressä yhä pienemmiksi hiukkasiksi planktonin joukkoon. Tupakkajätteet kulkeutuvat lopulta vesistöihin hajoten yhä pienemmiksi hiukkasiksi planktonin joukkoon ja keräten pinnalleen lisää ympäristömyrkkyjä. Filttereissä on tiivistyneinä samoja myrkkyjä kuin savukkeissa, muun muassa nikotiinia, tervaa, Tupakantumpeista tulee myrkyillä kyllästettyä mikromuovia Aira Lahtinen Erikoishammaslääkäri, Oral Hammaslääkärit Lappeenranta Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston sihteeri Jaakko Kaprio LKT, professori Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston jäsen Eeva Nordman Prof. 66 T upakantumpit ovat yleisin roska uimarannoilla, kaduilla ja muualla asutussa ympäristössä. Nämä mikromuovihiukkaset keräävät vesistöissä pinnalleen ympäristömyrkkyjä ja toimivat niiden kuljetusalustoina lisäten planktonia syövien eliöiden, kuten kalojen, myrkkykuormaa, joka sitten ravintoketjussa päätyy muihin eläimiin ja ihmisiin. Niissä on tiivistyneinä samoja myrkkyjä kuin savukkeissa, kuten nikotiinia, tervaa, raskasmetalleja ja hyönteismyrkkyjä. Tupakantumpit ovat ongelmajätettä. emerita, LKT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston perustajajäsen Tupakantumpit ovat yleisin roska asutussa ympäristössä. Vastuun tupakkajätteiden keräämisen ja hävittämisen kustannusten korvaamisesta pitäisi olla tupakkatuotteiden valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä. Katsaus
Monilla tuotteilla valmistajille ja myyjille on asetettu velvoite kerätä ja kierrättää tai hävittää käytetyt tuotteet asianmukaisesti. Yhdysvalloissa säädellään, mitä kasvinsuojelumyrkkyjä tupakkaviljelmillä saa käyttää, mutta ei säädetä, paljonko jäämiä tuotteissa saa olla. Hajoavien filttereiden kehittäminen ei ole kuitenkaan onnistunut. Hajoavat luonnonmateriaalit, kuten villa ja puuvilla, eivät olleet tarpeeksi tasalaatuisia (4). Parempi malli olisi kerätä tupakan tuottajilta ja myyjiltä maksu, jolla keräysja hävittämiskulut katettaisiin. Tämä poikkeaa elintarvikkeiden valvonnasta (1, 2). Ei haluttu kuljettaa taskussa tumppisäiliöitä eikä kulkea viittä metriä tuhkakupille. Roskaamisesta sakotetaan monissa maissa, joissakin määrätään yhdyskuntapalveluna tumppien ja muiden roskien keräämistä. Tupakkajätteiden hyödyntämistä on selvitetty, mutta laajalti käyttökelpoisia menetelmiä ei ole kehitetty. Miksei voitaisi kieltää myös savukkeiden filttereitä. 67 raskasmetalleja ja hyönteismyrkkyjä. Tupakantumpit pitäisi vähintäänkin kerätä hävitettäväksi vaarallisena jätteenä, kuten maalit, hyönteismyrkyt ja muut kemikaalit. Materiaaliksi valikoitui selluloosa-asetaatti, koska se soveltui teolliseen prosessiin ja sitä oli edullisesti saatavilla. Yksi tapa on polttaa jätteet energiaksi, kunhan savukaasujen puhdistamisesta huolehditaan asianmukaisesti (5). Monissa maissa on kielletty ohuet muovipussit jäteongelman vuoksi. Tumppi. Apteekit ottavat vastaan ja toimittavat hävitettäväksi vanhentuneet lääkkeet, sama velvoite on elektroniikan ja kodinkoneiden myyjillä. Yleinen asenne oli, että tupakantumppi on niin epämiellyttävä, että siitä on heti päästävä eroon. Tuottajien velvoitetta ottaa vastaan ja hävittää tupakantumpit vaikeuttaa se, että kuluttajia ei saada palauttamaan niitä tuottajille, kuten vanhat autonrenkaat tai kodinkoneet. Filttereiden kehittäminen oli aikoinaan valtaisa tutkimusprojekti. Suurimmassa osassa poltetuista savukkeista on nykyisin filtteri. vsk. Miksei tupakan myyjillä. Kun litraan vettä sekoitettiin yksi poltetun tupakan tumppi, neljässä vuorokaudessa kuoli puolet kaloista tässä liuoksessa (3). Vaikka niitä ei heitettäisi maahan, ne päätyvät ympäristöä kuormittamaan (5). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Filtteri ei suojaa tupakoivaa Tupakkateollisuus kehitti filtterit suodattamaan savua, kun 1950-luvulla tiedostettiin tupakan aiheuttavan keuhkosyöpää. Filtterin muovi ei hajoa, vaan pilkkoutuu Tupakkateollisuus on kantanut huolta tumppiongelmasta peläten joutuvansa tämän jäteongelman maksumieheksi. Vaikka tupakkateollisuus pian totesikin, että filtterit eivät vähennä haitallisia aineita, kuluttajat saatiin uskomaan, että filtterisavukkeet ovat turvallisempia. Se ei ole kuitenkaan vähentänyt tupakoinnin aiheuttamaa tautikuormaa – tupakointi on maailmanlaajuisesti yleisin ehkäistävissä oleva sairastavuuden ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja (4). Se ei tosin poistaisi ympäristöstä tupakantumppien myrkkyjäämiä. Myös polttamattomat filtterit tappoivat kaloja – niitä tarvittiin litraan vettä 5–13 kappaletta. Tupakkayhtiöt ovat tutkineet tupakoivien asenteita osatakseen ”kasvattaa” tupakoitsijoita olemaan roskaamatta. Tuotekehittelyllä tumppien aiheuttamia ympäristöhaittoja ei ole pystytty vähentämään Tupakkateollisuus sälyttää mielellään vastuun jäteongelmasta tupakoitsijoille. Kaikki poltetut savukkeet hävitetään jollain tavalla
Tobacco Control 2011;20(Suppl 1):i10-i16. Kirjallisuutta 1. 4. Ympäristöviranomaisten ja -järjestöjen sekä tupakointia vähentävien viranomaisten ja järjestöjen pitäisi yhdistää voimansa tumppiongelman vähentämiseksi ja poistamiseksi. 6. Whose butt is it. Mukaan on laskettava myös ihmisille koituvat terveyshaitat (7). Int J Environ Res Public Health 2009 May;6(5):1691-705. Tupakoitsijat ovat myös herkkätuntoisia arvostelulle. Tupakkateollisuuden asiakirjoja vuonna 2011 tutkineet Smith ja Novotny (7) totesivatkin, että paras keino vähentää tumppiroskaa on tukea tupakoinnin lopettamista. Regulating the disposal of cigarette butts as toxic hazardous waste. Barnes RL. Novotny TE, Slaughter E. Valistuskampanjat eivät ole hyvin tehonneet tupakoitsijoihin. Tobacco industry research about smokers and cigarette butt waste. Haastateltuja tupakoitsijoita olisivat miellyttäneet tumpit, jotka hajoavat luonnossa, ettei tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa. vsk. Novotny TE, Lun K, Smith E, Wang V, Barnes R. 7. Cigarette butts and the case for an environmental policy on hazardous cigarette waste. Tupakantumpit muodostavat ainakin viidenneksen, mutta jopa kolmanneksen maahan heitetyistä roskista kaupungeissa. Tobacco Control 2011;(Suppl 1):i45-i48. Curr Envir Health Rpt 2014;1:208-6. Tupakointikiellot rannoilla, puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla ovat vähentäneet tumppiongelmaa näillä paikoilla. 3. Tobacco Control 2011;(Suppl 1):i36-i41.. Mikään tumppi ei kuitenkaan katoa välittömästi. He hyväksyivät lauseen ”Enemmän ajatusta – vähemmän roskaa”, mutta jos samassa julisteessa oli tupakantumppeja, he kokivat sen hyökkääväksi. Slaughter E, Gersberg RM, Watanabe K, Rudolph J, Stransky C, Novotny TE. Niistä johtuvat kustannukset muodostuvat siivoamisesta kaduilta, julkisilta paikoilta ja sadevesiviemäreistä sekä ympäristön pilaantumisesta ja vahingoista yrityksille, jotka ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä ja puhtaista vesistöistä. 2. Suomessa tupakointi vähenee hitaasti, tupakoivia on 16 prosenttia 15–64 -vuotiaista, mutta kestää vielä kauan ennen kuin viimeinen savuke on poltettu. Smith EA, Novotny TE. 5. Tobacco Control 2011;20(Suppl 1):i25-i29. Suomessa vuoden aikana poltettujen savukkeiden tumpit riittäisivät peittämään Helsingin Senaatintorin miehenkorkuisella kerroksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Tobacco litter costs and public policy: a framework and methodology for considering the use of fees to offset abatement costs. Tobacco Control 2011;20(Suppl 1):i2-i9. Harris B. Schneider JE, Peterson NA, Kiss N, Ebeid O, Doyle AS. Toxicity of cigarette butts, and their chemical components, to marine and freshwater fish. Tobacco product waste: An environmental approach to reduce tobacco consumption. The intractable cigarette ”filter problem”. 68 oli heti heitettävä siihen, missä savuke oli poltettu loppuun. Itämeren roskaantumista selvittäneessä Marlin-tutkimuksessa Suomen rannoilta löytyi muihin Itämeren rantoihin verrattuna runsaasti muovijätettä ja tupakantumppeja. Kenelle vastuu tupakkajätteiden aiheuttamista kustannuksista
Hometalkoissa tuotettu laaja hometalkoot.fi-verkkopalvelu on jatkossakin kaikkien saatavilla, sillä sivuston ylläpito siirtyi Hengitysliitolle 1.1.2016. Myös vielä käynnissä olevat talkoohankkeet viimeistellään tämän vuoden aikana. Etenkin rannikon jokivesistöt ovat edelleen melko huonossa tilassa. vsk. ”Hengitysliitto on ollut alusta asti mukana Kosteusja hometalkoissa, ja on suuri kunnia, että saamme jatkossa huolehtia siellä luoduista työkaluista. Näitä ovat esimerkiksi valuma-alueelta vesistöön tulevan maaja metsätalouden hajakuormituksen ja vesistöjen rakentamisesta aiheutuvien haittojen vähentäminen. Hankkeessa on mukana yhteensä 30 eri sektorien kumppania eri puolilta Suomea. 69 poimintoja Kosteusja hometalkoiden työkalupakki Hengitysliiton hoiviin Ympäristöministeriön koordinoimat Kosteusja hometalkoot päättyivät vuoden vaihteessa. YM. ”Haluan kiittää kaikkia tämän tärkeän hankkeen hyvästä valmistelusta ja toivottaa menestystä sen toimeenpanoon. On hienoa, että tämä hanke tukee hallituksen kärkihankkeiden tavoitteita mm. Siirrettävään työkalupakkiin sisältyvät myös sivustolta löytyvät talkoiden lukuisat sekä ammattilaisille että tavallisille kansalaisille suunnatut oppaat, ohjeet ja muut aineistot. ”On hienoa, että saimme kumppaniksi asiantuntevan ja luotettavan alan toimijan. vaelluskalojen suojelun edistämisestä”, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen lähetti terveisiä Pariisin ilmastokokouksesta. Myös meidän tavoitteenamme on välittää oikeaa, puolueetonta ja ajankohtaista tietoa hyvän sisäilman puolesta, joten verkkopalvelu ja muut aineistot täydentävät hienosti omia sisältöjämme”, sanoo Hengitysliiton sisäilmaja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen. Vesien tilan parantamiseen on 2000-luvulla kiinnitetty paljon huomiota, mutta tila ei kuitenkaan ole merkittävästi parantunut. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Hengitysliitto Suomeen jättipotti EU:sta: yli 20 miljoonan euron LIFE -hankkeessa kunnostetaan sisävesiä eri puolilla Suomea Suomelle on myönnetty rahoitus Suomen EUhistorian mittavimpaan LIFE -rahaston hankkeeseen. FRESHABIThankkeessa (2016–2022) muun muassa rakennetaan kalateitä, kunnostetaan puroja, vähennetään ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta vesistöihin, elvytetään kuihtuvia jokihelmisimpukkakantoja sekä edistetään sisävesien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristöystävällisempää vesivoimaa. On myös tärkeää, että yhteistyökumppani on valtakunnallinen toimija, jonka avulla kyseiset aineistot pysyvät kaikkien vapaassa käytössä”, toteaa ohjelmapäällikkö Katja Outinen. Tähän vaikuttavat monet seikat, joiden ratkaiseminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle lähes 12 miljoonaa euroa järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja tätä edistäviin uusiin käytäntöihin. Lisäksi hankkeessa parannetaan sisävesiin liittyvän matkailun edellytyksiä ja muita luonnosta kumpuavia elinkeinomahdollisuuksia. Työ rakennusten kosteusja homeongelmista eroon pääsemiseksi kuitenkin jatkuu. Sosiaalija terveysministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan uutta rakennusterveysohjelmaa osana hallituksen terveyden edistämisen kärkihanketta
0400-447 205 www.golder.. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. (015) 230 712 Autopuh. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. info@golder.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2016 Metsät -teema * ilmestyy 21.3.2016 * mainosaineistot 29.2.2016 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys. puh. 040 511 6005 Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. www.ax.. p. vsk. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. 70 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47
71 Yrityshakemisto Hometai sisäilmaongelma. Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. Kumppanisi sisäilma-alalla. alv. vsk. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus. Asumisterveyslaboratorio palveluksessanne! kvvy.fi Sisäilmalaboratorio Asynea Oy Pietari Kalmin katu 1, 00560 Helsinki puh. 020 735 3380 Laadukkaat sisäilmatutkimukset ja -mittaukset Asynea
puh. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. 72 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys. Hinnat sis. Hinta 32,00 euroa. vsk. Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. 10 % alv. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys