5. 10 %). 48. 4. Kestotilaus 67,(sis. vsk. 7. 24 %). 3 www.ymparistojaterveys.fi 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. alv. ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljonki 22.-23.3.2017. vsk. alv. Opiskelijat -50% norm. 8. alv. lehden tilaushinnoista (sis. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Irtonumero 10,(sis. 10 %). 3. 6. 10 %). 2
Muina aiheina olivat tuulivoimamelu, talousveden laadun turvaaminen, valvonta ja talousveteen liittyvät lakimuutokset sekä perfluoratut yhdisteet ympäristössä. 4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. S isäilmaan liittyen Tampereella kuultiin esityksiä kosteusja homevaurioiden terveydellisen merkityksen arvioinnista, käypähoitosuosituksesta, oireilevan potilaan kohtaamisesta, biosidien käytöstä kosteusvaurioiden korjausten yhteydessä, hyvin hoidetusta homekoulusta ja asumisterveysasetuksen soveltamisoppaasta. Y mpäristöterveyspäivät 2017 järjestetään tänä vuonna 1.–2.11.2017 Scandic Rosendahlissa, Tampereella. E nsimmäisen päivän teemana oli asumisterveys ja toisen päivän teema oli talousvesi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Asumisterveys ja ympäristö -yksikkö ylläpitää asiantuntemusta väestön ja sen eri ryhmien altistumisesta haitallisille sisäympäristötekijöille, erityisesti kosteusja homevaurioille ja hiukkaslähteille, sekä selvittää niiden yhteyttä terveyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Yksikön asiantuntijat yhdessä Työterveyslaitoksen, VTT:n ja paikallisten viranomaisten kanssa vastasivat ensimmäisen päivän ohjelmasta. Ympäristöterveyspäivien järjestäjät ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalija terveysministeriö sekä Ympäristö ja Terveys-lehti. Tapio Välikylä Ympäristöterveyspäivät 2016 ja 2017 Tampereella. Päivien yhteydessä oli ympäristöterveyspostereiden näyttely Ilveksen aulatiloissa. Tässä Ympäristö ja Terveys-lehden numerossa julkaistaan Ympäristöterveyspäivien esitysten pohjalta laadittuja artikkeleita. Ympäristöterveyspäiville kokoontui yli 200 ympäristöterveyden asiantuntijaa. vsk. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti V altakunnalliset Ympäristöterveyspäivät järjestettiin Tampereella hotelli Ilveksessä viime marraskuun alussa. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh
Leena Tähkämö ...........................................................................32 Kuluttajaturvallisuusvalvontaa tehdään Tukesissa jo yhdentoista henkilön voimin Kaarina Kärnä ..............................................................................38 Ympäristöterveydenhuollon ammattilaisena sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä – Terveystarkastaja Toni Rouvinen Libanonissa ...... 42 Luonnollisempaa hiustenhoitoa ekokampaamoissa Kaarina Kärnä ..............................................................................48 Laivatarkastajat koolla Turussa Tapio Välikylä ..............................................................................56 Poimintoja .................................................................................62 Kirjaesittely: Tapio S. 5 Ympäristö 48. Katko: Finnish Water Services. 46 Christo Foerster: Neo Nature – Kohti terveellisempää ja luonnollisempaa elämäntapaa .............................................55. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. 6 Oppilaiden sisäilmakysely – mahdollisuudet ja haasteet Juha Pekkanen, Jussi Lampi ja Sari Ung-Lanki .................... 16 Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Kaisa Vaaramaa ..........................................................................22 Kansallista toimintaa radonriskien ehkäisemiseksi Päivi Kurttio ..................................................................................28 Keinovalo – uhka vai mahdollisuus. Experience in Global Perspective ........................................31 Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival .......................................................... 4 Mikrobinäytteet ja altistumisolosuhteen arviointi Kaisa Jalkanen ja Anne Hyvärinen ............................................. 10 Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Jaana Kilponen ........................................................................... vsk 1 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Lehden teemana on Meluntorjunta. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 12. Ympäristöterveyspäivät 2016 ja 2017 Tampereella Tapio Välikylä ................................................................................ Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
6 Y ksi yleisimmistä sisäilmaongelmia aiheuttavista tekijöistä on kosteusvauriosta johtuva mikrobikasvu rakennuksessa. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, eikä altistumisolosuhteen arvioita tulisi tehdä pelkästään yksittäisten mikrobitulosten perusteella.. vsk. rakennuksen tekninen tutkimus, epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavat analyysit (esim. Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen arviointi Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on arvioida asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita ja velvoittaa haitasta vastuussa oleva toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittaTutkija Kaisa Jalkanen Johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikrobinäytteet ja altistumisolosuhteen arviointi Sisäympäristön mikrobinäytteillä on oma roolinsa terveyshaittaa aiheutuvan altistumisolosuhteen arvioinnissa. Rakennuksen lähtötietojen ja katselmuksen avulla arvioidaan, mitä mahdollisia lisätutkimuksia tarvitaan ongelman selvittämiseksi. Sisäilmaongelmia on tästä syystä selvitettävä kokonaisvaltaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Sisäilmaongelmia voivat kuitenkin aiheuttaa monet muutkin tekijät ja usein ongelmat ovat monen eri tekijän aikaansaamia. Näitä ovat mm. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut), sekä fysikaalisten tekijöiden, ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys
Mikrobivaurion toteaminen aistinvaraisesti voi kuitenkin olla haastavaa ja on usein epävarmaa. 7 miseksi. Aina ei tarvita koko rakennuksen kattavaa teknistä tutkimusta, jos kyseessä on selvä, paikallinen vaurio, esimerkiksi lyhytaikainen putkivuoto. Perusperiaate on, että vaurion syyt selvitetään ja korjataan ja vaurioituneet materiaalit vaihdetaan, mikäli mahdollista. Pintanäytteitä voidaan käyttää mikrobikasvun osoittamiseksi pinRakennusmateriaalista otetun näytteen avulla voidaan todeta mikrobikasvu materiaalissa ja varmistaa vaurion esiintyminen sekä saada lisätietoa vaurion laajuudesta tai syvyydestä rakennekerroksissa.. Altistumisolosuhteiden arvioinnissa tulisi arvioida sitä, minkälaiselle tekijälle tilan käyttäjät altistuvat ja kuinka todennäköistä altistuminen on. Oikein mitoitetun ja perustellun velvoitteen antamisessa pelkkä terveyshaitan toteaminen ei riitä, vaan sen lisäksi viranomaisen tulisi arvioida myös sitä, kuinka merkittävästä haitasta on kyse, jotta toimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi voidaan eri osapuolien oikeusturvan näkökulmasta mitoittaa ja aikatauluttaa oikeassa suhteessa todettuun haittaan. Rakennusmateriaaleista otettujen näytteiden avulla voidaan lisäksi saada lisätietoa vaurion laajuudesta tai syvyydestä rakennekerroksissa. Mikäli mikrobivaurio on ilmeinen, havaittavissa aistinvaraisesti, ei mikrobinäytteitä tarvitse välttämättä analysoida (Asumisterveysasetus (545/2015) ja sen soveltamisohje (2016)). vsk. Terveydensuojeluviranomaisen tekemä terveyshaitan arviointi perustuu olosuhteen arviointiin; mahdollinen oireilu voi vaikuttaa tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Mikrobiologisia näytteitä tarvitaan varmistamaan mikrobikasvu rakenteissa tai pinnoilla tai osoittamaan sisäilman epätavanomainen mikrobilähde. Samat periaatteet altistumisolosuhteen arvioinnista tulisi koskea myös muita toimijoita, jotka selvittävät rakennusten sisäilmaongelmia. Rakennuksen teknistä tutkimusta ohjeistetaan ympäristöministeriön Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus -oppaassa (2016). Kun terveydensuojeluviranomainen on todennut rakennuksessa vian tai olosuhteen, jonka voidaan katsoa aiheuttavan terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, on viranomaisen arvioitava tämän lisäksi myös altistumisolosuhdetta tilan käyttäjän näkökulmasta. Näissä tilanteissa näytteiden tulokset eivät yleensä tuo ongelman selvittämiseksi oleellista lisätietoa. Rakennusmateriaalista otetun näytteen avulla voidaan todeta mikrobikasvu materiaalissa ja varmistaa vaurion esiintyminen. Mikrobinäytteet sisäilmaongelman selvittämisessä Mikrobivaurioiden tutkiminen perustuu rakennuksen tekniseen tutkimiseen
vsk. Epäpuhtauksien kulkeutumiseen ja pitoisuuteen sisäilmassa vaikuttaa myös ilmanvaihdon toiminta.. Asumisterveysasetuksen mukaan on ilman mikrobitulosten lisäksi oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, kuten korjaamaton kosteustai lahovaurio tai aistinvaraisesti todettu ja tarvittaessa rakennusmateriaalitai pintanäytteistä tehdyllä analyysillä varmistettu mikrobikasvu. Päätöksenteon tukena voi käyttää muita menetelmiä. Terveydensuojeluviranomainen voi päätöksenteossaan käyttää mikrobikasvun arviointiin Asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeen mukaisia laimennossarjatai suoraviljelymenetelmiä tai menetelmiä, joiden luotettavuus on osoitettu asetuksessa kuvatulla tavalla tai menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyys laimennossarjamenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu. Pintanäytteitä analysoitaessa tarvitaan tulosten tulkitsemiseksi aina vertailunäyte vastaavalta, mutta vaurioitumattomalta pinnalta. Ilmanäytteenottoa voidaan käyttää tilanteissa, joissa epäiltyä mikrobilähdettä ei ole havaittu rakennuksen pinnoilla tai rakenteissa tai epäillään kontaminaatiota muista tiloista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Mikrobikasvusta aiheutuvan altistumisolosuhteen arviointi Annettaessa toimenpidesuosituksia tai vel” Asumisterveysasetuksen mukaan on ilman mikrobitulosten lisäksi oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, kuten korjaamaton kosteustai lahovaurio tai aistinvaraisesti todettu ja tarvittaessa rakennusmateriaalitai pintanäytteistä tehdyllä analyysillä varmistettu mikrobikasvu. 8 nalla, josta ei saada helposti materiaalia näytteeksi, kuten esimerkiksi betoniseinä. Muiden toimijoiden suositellaan toimivan samojen periaatteiden mukaisesti
Jos mikrobialtistumista tutkitaan ilmanäytteiden avulla ja niissä havaitaan epätavanomaisia löydöksiä, tämä vahvistaa tietoa, että altistumista tapahtuu, kun rakenteissa on havaittu vaurioita ja on olemassa ilmavuotoeli altistumisreitti. Laaja-alaisesta ja/tai voimakkaasta vauriosta vapautuu todennäköisesti ympäristöön enemmän epäpuhtauksia, kuin pienemmästä vauriosta. Altistumisolosuhteita tulee arvioida kokonaisvaltaisesti Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on arvioida asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita ja sitä, kuinka merkittävästä haitasta on kyse. Mikäli mikrobeja ei tällaisessa tilanteessa havaita, ilmanäytteet eivät suinkaan osoita, että altistumista ei tapahtuisi. Epäpuhtauksien kulkeutumiseen ja pitoisuuteen sisäilmassa vaikuttaa myös ilmanvaihdon toiminta. Myös muiden sisäilmaongelmia selvittävien toimijoiden tulisi tehdä altistumisolosuhteen arviointia. Mikrobinäytteiden osalta altistumisolosuhteen arvioinnissa otetaan huomioon mikrobikasvun voimakkuus, laajuus ja sijainti. http://stm.fi/documents/1271139/1408010/Asumisterveysasetus/ Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (2016) http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys ” Altistumisolosuhteita tulee arvioida aina kokonaisvaltaisesti, kaikki epäpuhtauslähteet ja ilmanvaihto sekä altistumisen toistuvuus ja kesto huomioiden.. (2015) Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Altistumisolosuhteita tulee arvioida aina kokonaisvaltaisesti, kaikki epäpuhtauslähteet ja ilmanvaihto sekä altistumisen toistuvuus ja kesto huomioiden. Lähteet Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Pitkäranta Miia (toim.), 2016, Ympäristöministeriö, Ympäristöopas 2016 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75517 Asumisterveysasetus. Tällöin altistuminen on todennäköisempää laajemman, voimakkaamman vaurion yhteydessä. Asetus 545/2015. Lisäksi rakenteen tiiviyden, painesuhteiden sekä mahdollisten ilmavuotoreittien vaikutusta tulee arvioida mm., jos vaurio on rakenteen sisällä. vsk. Altistuminen on todennäköisempää myös, kun vauriot ovat pinnoilla tai oleskelutiloissa kuin, jos ne ovat rakenteiden sisällä tai esimerkiksi varastoissa Rakenteen sisällä olevan vaurion vaikutusta sisäilman laatuun arvioidaan sen voimakkuuden, laajuuden ja sijainnin lisäksi rakenteen tiiviyden, painesuhteiden sekä mahdollisten ilmavuotoreittien perusteella. Rakennuksen tai sen osan suuri alipaineisuus lisää ilmavuotoriskiä rakenneliitosten ja rakenteiden läpivientien kautta, jolloin ilmavuodon mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista. 9 voitteita, tulee arvioida altistumisolosuhteita ja altistumisen kestoa kokonaisvaltaisesti. Arvioitaessa altistumista mikrobivaurioille tulee arvioida vaurion voimakkuuden (mikrobipitoisuus ja lajisto) lisäksi vaurion laajuutta ja sitä, missä vaurio sijaitsee
vsk. 10 Juha Pekkanen Helsingin yliopisto ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Jussi Lampi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sari Ung-Lanki Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Oppilaiden sisäilmakysely – mahdollisuudet ja haasteet Sisäilmakyselyjen toteutuksessa ja tulkinnassa on monia haasteita, mitä ei aina huomioida. Monet näistä haasteita voidaan välttää tekemällä kyselyt suoraan oppilaille samaan aikaan kaikissa kunnan tai tietyn alueen kouluissa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
Sisäilmakyselyn tavoitteena on kuulla rakennuksen käyttäjiä. Jos kysely sisältää suuren määrän oireita, joita jokaista analysoidaan erikseen, verrattavien rakennusten välillä voidaan helpommin havaita eroja puhtaasti sattumasta johtuen. Oppilaan aiemmat allergiset sairaudet ja infektiot lisäsivät ja oppilaan viihtyminen koulussa vähensi selvästi raportoituja oireita. Sen sijaan huoltajan koulutuksella, tupakoinnilla tai kodin lemmikeillä ei ollut vaikutusta, ei myöskään lapsen sukupuolella.. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa oppilaiden kokemaa sisäilman laatua ja oireilua. Kysely antaa heille myös kanavan tuoda esiin kokemuksensa ja huolensa koulun sisäilman laadusta. Sisäilmakysely on parhaimmillaan selkeä ja ymmärrettävä sekä vastaajaystävällinen. Yksittäisistä oireista ei myöskään pystytä tekemään selviä päätelmiä sisäilman mahdollisista epäpuhtauksista. 2016). Tämä auttaa esimerkiksi arvioitaessa rakennukseen suunniteltavien toimenpiteiden kiireellisyyttä. Kyselyjen käyttö, toteutus ja analysointi Kyselyillä voidaan kartoittaa käyttäjien kokemia olosuhdehaittoja ja oireita sekä arvioida poikkeavatko nämä tavanomaisesti. Sisäilmakyselyillä kysyttyjä koettuja oireita on raportoitu tyypillisesti oire kerrallaan. Tässä kirjoituksessa keskitytään erityisesti oirekysymysten tulkintaan, sillä niihin liittyy eniten haasteita. Kyselyä ei tulisi tehdä siitepölykauden aikana. Näitä ongelmia voi osin hallita vähentämällä kysyttävien oireiden määrää tai vaihtoehtoisesti raportoimalla yksittäisten oireiden sijasta ns. Kyselyssä annetut vastaukset ovat lisäksi riippuvaisia toisistaan. 2016; Käypä hoito). 2007). 2002). Kysely on hyvä tehdä sähköisenä, koska se yksinkertaistaa ja nopeuttaa toteutusta ja analysointia ja alentaa hintaa. Sisäilmakysely ei kuitenkaan kerro, mistä syystä olosuhdehaittojen tai oireilun määrä mahdollisesti ylittää tavanomaisen tason, mutta parhaimmillaan se voi antaa tästä viitteitä (Uitti ym. oiresummia (Lampi ym. Käyttäjien kuuleminen on tärkeä osa sisäilmaongelmien hoitoa (Lahtinen ym. Kyselyt sisältävät tyypillisesti koettua sisäilman laatua (veto, lämpötila, haju jne.) sekä oireilua luotaavia kysymyksiä. Myös infektioepidemiat voivat merkittävästi vaikuttaa kyselyn tuloksiin. 2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Oiretulosten monitulkintaisuus Oireiden raportointiin vaikuttavia tekijöitä analysoitiin vuonna 2014 kerätystä, 10 alakoulun (ongelmaja vertailukoulu viidessä kunnassa) oppilaiden huoltajille suunnatussa kyselyssä (N=2275, vastausprosentti 83). Sen käytön, toimivuuden ja vertailuaineiston tulisi olla hyvin dokumentoitua, missä valitettavasti on puutteita. Äidit raportoivat jonkin verran enemmän lapsen oireita kuin isät. Oireet analysoitiin oiresummina. Kyselyn hyvään toteutukseen kuuluukin asianmukainen tuloksista tiedottaminen. Pelkän kyselyn perusteella ei kuitenkaan voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä sisäilman laadusta, vaan lisäksi tulee aina huomioida rakennustekniset ja muut selvitykset (Uitti ym. 11 K äyttäjien kokema sisäilman laatu ja oireilu ovat Suomessa poikkeuksellisen tärkeässä asemassa, kun kunnat priorisoivat rakennustensa korjaamista (Ung-Lanki ym. 2007; Pekkanen ym. Sama koskee muitakin oireryhmiä, kuten silmäoireet, iho-oireet ja yleisoireet. Jos kyselyssä kysytään useaa hengitysoiretta ja henkilö raportoi yhtä näistä oireista, on huomattavan todennäköistä, että hän raportoi muitakin hengitystieoireita. vsk
Koettujen hengitystieoireiden esiintyvyydet laskettuna erikseen vertailu ja ongelmakouluille sekä sen mukaan, mitä huoltaja on vastannut kysymykseen koulun sisäilmaongelmista. Jos huoltajan käsityksen mukaan lapsen koulussa oli kosteusja homevaurioihin liittyviä sisäilmaongelmia, yli 20 % lapsista raportoitiin olevan hengitystieoireita, riippumatta siitä, oliko kyseessä ongelmavai vertailukoulu (kuva 2). 12 Hengitystieoireita (kuva 1) ja muita oireita raportoitiin ongelmakouluissa selvästi enemmän kuin vertailukouluissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Huoltajien kysely. vsk. Huoltajien kokema huoli koulun sisäilmaongelmista antoi hyvin samanlaiset tulokset. Kuva 2. Huoltajien kysely.. Ihminen on monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus ja kyselyssä annettu vasKuva 1. Vastaava prosentti oli 8–9 %, jos huoltajan käsityksen mukaan lapsen koulussa ei ollut sisäilmaongelmia. Koettujen hengitystieoireiden esiintyvyys vertailu ja ongelmakouluissa. Myös huoltajien käsitys koulun sisäilmaongelmista oli voimakkaasti yhteydessä lisääntyneeseen oireiden raportointiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 2016). Sisäilmaongelmiin tuleekin tarttua nopeasti ja avoimesti, jotta epävarmuus ja huoli eivät pahentaisi ongelmia tarpeettomasti. Vaihtoehtoinen tapa on tehdä kyselyt kerralla kaikille tietyn alueen kouluille. 2002, Jaén C, Dalton P 2014). ja 2. luokan oppilasta sekä toisaalta 351 huoltajaa täyttämään kyselyt kahdesti. Vastaajana huoltaja vai lapsi itse. Sairastamansa astman oppilaat raportoivat myös toistettavasti ja hyvin yhteneväisesti vanhempiensa kanssa. luokan oppilaille. 13 taus on lopputulema tapahtumaketjusta, johon vaikuttavat monet, usein alitajuiset tekijät, kuten omat ja lähipiirin käsitykset ja tuki sekä odotukset ja huoli. Tehdyt havainnot antavat tukea ajatukselle, että sisäilmakyselyt voidaan toteuttaa myös alakouluissa oppilaiden vastaamana. Huoltajien vastausaktiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja, mikä hankaloittaa luotettavan aineiston keräämistä. luokan oppilaat pystyvät täyttämään kyselyn (Lampi ym. Kyselyt tehtiin 19 alakoulussa sekä huoltajille että 1.–6. Tätä lähestymistapaa testattiin tekemällä kyselyt kaikissa Helsingin eteläisen ja keskisen alueen peruskouluissa (Lampi ym. Kyselyt kaikille tietyn alueen kouluille kerralla Usein sisäilmakyselyjä tehdään kouluissa, joissa jo vahvasti epäillään sisäilmaongelmaa tai sisäilmasta on runsaasti huolta. Oppilaiden vastausten toistettavuus oli samalla tasolla tai jopa parempaa kuin vanhempien vastausten toistettavuus. Myös nuorimmat oppilaat eli 1. Sen sijaan oppilaiden vastausprosentit olivat muissa paitsi kahdessa koulussa (37 % ja 45 %) selvästi paremmat, minkä takia niitä päädyttiin käyttämään raportoinnissa (Lampi ym. Kun sisäilmakyselyjä tehdään tilanteessa, jossa koulun sisäilman laatu on jo aiheuttanut merkittävää huolta vastaajissa, runsaan oireilun tulkinta on erittäin haastavaa. 2016). vsk. Kun kysely tehdään kerralla kaikille tietyn alueen kouluille, se myös mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen koulujen tilanteesta. Huoltajien vastausprosentit olivat hyvin matalia, pääosin 23 % ja 46 % välillä, paitsi kahdessa koulussa korkeammat (56 % ja 70 %). Kokeellisissa tutkimuksissa on vakuuttavasti osoitettu, että henkilön positiiviset tai negatiiviset odotukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mitä oireita hän saa tietystä altisteesta, esimerkiksi hajusta, kemikaalista tai lääkkeestä, tai miten hän muuten siihen reagoi (Lahtinen ym. Alakouluissa sisäilmakyselyihin on aiemmin vastannut yleensä oppilaan huoltaja. Poikkileikkaustutkimuksen perusteella ei voida koskaan päätellä, johtuuko kuvan 2 tapainen tulos siitä, että käsitykset tai huoli sisäilmaongelmista lisäävät oireita, vai toisinpäin. Näin voidaan saada laadukasta ja kattavaa tietoa koetuista olosuhteista ja oireista suoraan rakennuksen käyttäjiltä. 2016), mutta he tarvitsevat varsin paljon apua opettajilta, mikä puoltaa kyselyjen rajaamista vanhempiin lapsiin. Alakouluikäisten oppilaiden kykyä vastata itsenäisesti sisäilmakyselyihin sekä vastausten toistettavuutta tutkittiin pyytämällä 319 alakoulujen 3.–6. Esimerkiksi Helsingissä tehdyssä kyselyssä suurimmassa osassa kouluista todettiin varsin vähäistä vaihtelua koetussa sisäilman laadussa tai raportoidussa oireilussa (kuva 3), mutta muutama koulu erottui muusta joukosta ja niissä tehdään nyt selvityksiä, mistä raportoidut haitat mahdollisesti johtuvat.. Kun oppilaat vastaavat kyselyyn koulussa oppitunnin aikana, on osallistumisprosentti sen sijaan yleensä erittäin korkea
2007). J Psychosom Res. Hyvällä sisäilmakyselyllä voidaan arvioida, poikkeaako koulussa tai sen osissa koettu sisäilman laatu ja oireilu tavanomaisesta. vsk. Oppilaiden kysely.. Asthma and odors: the role of risk perception in asthma exacerbation. Se voi myös auttaa rakennusteknisten selvitysten suuntaamisessa (Uitti ym. Kuva 3. Sisäilmakysely voi myös antaa viitteitä sisäilmaongelmien syystä, esimerkiksi riittämättömästä ilmanvaihdosta tai epämukavasta lämpötilasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Kehitystyötä jatketaan edelleen, mutta kysely on jo saatavilla (www. 14 Yhteenveto Sisäilmakyselyt ovat merkittävä työkalu Suomessa sisäilmaongelmien selvittelyssä sekä rakennustensa korjaustoimien priorisoinnissa. Yksinomaan kyselyä käyttämällä ei voida todentaa sisäilmaongelmien aiheuttajaa tai syytä, esimerkiksi rakennuksen kosteusja homevauriota, vaan kyselyn tuloksia ja rakennuksesta kerättyä muuta tietoa on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on viime vuosina kehittänyt tähän soveltuvaa sisäilmakyselyä, jota voi käyttää myös ongelmatilanteiden selvittelyyn. thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/ oppilaiden-sisailmakysely). Kyselyjen toteutukseen ja tulkintaan liittyy kuitenkin usein merkittäviä haasteita, kuten huono vastausaktiivisuus ja huonosti dokumentoidut vertailuaineistot. Tulosten tulkinta on erityisen vaikeaa tilanteissa, joissa vastaajien keskuudessa on suurta huolta kyseisen koulun sisäilman laadusta. Näitä ongelmia voidaan osin välttää tekemällä kyselyt suoraan oppilaille ja samaan aikaan kaikissa kunnan tai tietyn alueen kouluissa, mahdollisesti toistetusti, esimerkiksi koulujen terveyden ja turvallisuuden tarkastusten yhteydessä. Sisäilmakyselyn tuloksia voidaan kuitenkin käyttää tukemaan päätöksentekoa, esimerkiksi toimenpiteiden kiireellisyyden arviointia. Lähteet Jaén C, Dalton P. Molemmissa kuvissa erottuu yksi poikkeava koulu (merkitty keltaisella). 2014 Oct;77(4):302–8. Raportoidun tunkkaisen ilman ja yleisoireiden esiintyvyydet 19 alakoulussa (y-akselilla on koulujen lukumäärää ja x-akselilla haittaa raportoineiden oppilaiden osuus koulussa, jonka keskiarvo on merkitty kuviin mustalla viivalla)
eMagz on LM Tietopalveluiden sähköinen lehtikirjasto, joka tarjoaa helpon tavan kotimaisten aikakausja ammattilehtien näköisversioiden lukemiseen, millä tahansa päätelaitteella. Rakennuksen sisäilma ja kosteus vaurio: miten paljon vaaraa terveydelle. 2002; 57:1363–1366 Lampi J, Ung-Lanki S, Pekkanen J. Sisäilmastoseminaari 2016. vsk. Kysy lisää: myynti@LMinfo.fi. Oppilaiden sisäilmakyselyn kehittämishanke Helsingissä – Tutkimusseloste 2016 http://www.hel.fi/static/liitteet/opev/ THL_Tutkimusseloste_Helsinki_181016.pdf Pekkanen J, Latvala J, Reijula K. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Kosteusja homevauriot työpaikoilla ja kodeissa Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 12.01.2017). 2016; 46: 2839–2943 Uitti J, Putus T, Lappalainen S, Palomäki E, Reijula K. Suom. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Lahtinen M, Sundman-Digert C, Reijula K. 2007; 62: 903–908 Ung-Lanki S, Turunen M, Pekkola V, Hyvärinen A. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Lääkäril. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Kokemuksia sisäilmastokyselyn käytöstä. 15 Kosteusja homevaurioista oireileva potilas (online). Palvelu on kustannustehokas ratkaisu kirjastojen ja yrityksien kasvavaan sähköisen aineiston ja tiedonhakupalveluiden kysyntään. s.215–218 Juha Pekkanen professori, Kansanterveystieteen osasto Helsingin Yliopisto, juha.pekkanen@helsinki.fi tutkimusprofessori, Asuinympäristö ja terveys Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luotettava ympäristöalan ammattilehti Ympäristö ja Terveys on saatavilla myös sähköisesti eMagz-palvelun kautta. Lääkäril. Suom. Lääkäril. Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin. Suom
vsk. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset ja kaikki ohjeita tarvitsevat tahot voivat hyödyntää Valviran ohjeita varautumisessaan ja toiminnassaan.. Valviran Toimintatavat talousveden laadun Ylitarkastaja, MMT Jaana Kilponen Valvira Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Valvira on julkaissut verkkosivuillaan Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi -ohjeet. Ohjeessa on esimerkkejä erikseen tiedotettavista tahoista. Ohjeissa kuvataan viranomaisten, toiminnanharjoittajien ja kolmannen sektorin (mm. Talousveden laadun vaarantavat häiriötilanteet voivat saada alkunsa muun muassa raakaveden muodostumisalueen toiminnoista tai onnettomuuksista, vedenottamon haavoittuvasta sijainnista, veden ottotai käsittelylaitteiden tai vesijohtoverkoston häiriöistä, luonnonilmiöistä kuten rankkasateista tai tulvista, inhimillisistä tekijöistä, ilkivallasta tai sähkönjakeluja tietoliikennekatkoksien aiheuttamista häiriöistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 16 K uinka toimitaan, kun talousveden epäillään saastuneen tai se on jo saastunut tautia aiheuttavilla mikrobeilla, terveyttä mahdollisesti vaarantavilla aineilla tai sinilevillä ja niiden tuottamilla toksiineilla. Ohjeissa esitetään käytännönläheisiä toimintatapoja erilaisissa talousveden laatua uhkaavissa häiriötilanteissa ja tilanteissa, joissa talousvesi on saastunut ja vedenkäyttäjien terveyttä on suojeltava. SPR, Vapepa) yhteistoimintaa ja vastuita tilanteen selvittämisessä. Viestinnästä kertovassa ohjeessa on malli vaaratiedotteesta, keittokehotuksesta ja tiedotemalleja useilla eri kielillä (Taulukko 1)
Valviran Viestintä -ohjeessa on tiedotemalleja 18 eri kielellä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen suunnitelman on oltava kytköksissä kunnan valmiussuunnitelmaan. Suunnitelmassa eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminta sovitetaan yhteen, jolloin häiriön vaikutukset pystytään rajoittamaan mahdollisemman vähäisiksi. keittokehotus ja desinfiointi) häiriön hallitsemiseksi saadaan aloitettua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityistilannesuunnitelmassa on esitettävä toimintatavat, jotta tarvittavat toimenpiteet (esim. Toimintatapojen suunnittelemisen tavoitteena on myös, että häiriöstä toipuminen käynnistyy mahdollisimman nopeasti. Työryhmään kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomainen ja vesivälitteisessä epidemiassa kyseisen talousvettä toimittavan laitoksen edustaja. Talousvettä toimittavan laitoksen on pystyttävä käynnistämään toimenpiteet veden käyttäjien terveyden suojelemiseksi myös itsenäisesti, koska kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole päivystystä. Riskien arviointi ja hallinta Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan 27.10.2017 alkaen, jolloin tulee voimaan terveydensuojelulain 20 §:n muutos. Erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Valvira täydentää ja päivittää ohjeita. Kunnan epidemioiden selvitystyöryhmä selvittää epidemian. Riskinarviointi on tehtävä toiminnanharjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä. vsk. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan laitoksen ja muiden asianomaisten toimijoiden kanssa. 17 turvaamiseksi -ohjeet on kirjoitettu vuosina 2013–2014 toimineen WSP-valmiussuunnittelutyöryhmän teemakokousten pohjalta. Hämeenlinnan kaupungin laatima tiedotemalli kotimaisilla kielillä tilanteeseen, jossa talousveden laatu on jälleen turvallista. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa, jolla varaudutaan elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin. Sosiaalija terveysministeriön johdolla on laadittu verkkopohjainen WSP (water safety plan) riskinhallintajärjestelmä, jolla voidaan tunnistaa systemaattisesti vaarat, Taulukko 1
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Vesihuoltolaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin Talousveden laadusta vastaa talousvettä toimittava laitos ja talousveden on täytettävä terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset. Palvelujen turvaamiseksi laitoksen on oltava yhteistyössä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kunnan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppanien ja asiakkaiden kanssa. Vesihuoltolain (199/2001) 15 a §:n mukaan vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta myös häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Talousveden laadun muutoksiin, ilmoituksiin ja pieniinkin signaaleihin on reagoitava ja varmistettava, että vedenlaatu on moitteetonta eikä aiheuta terveyshaittaa.. Vesihuoltopooli on julkaissut oppaan vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautumisesta. WSP-riskinhallintajärjestelmän avulla saadaan selville riskit, jotka voivat toteutua tai joita talousvettä toimittava laitos ei pysty ennaltaehkäisemään tai estämään omalla riskinhallinnallaan. 18 arvioida riskit ja suunnitella riskinhallintatoimenpiteet. Näiden riskien osalle on varauduttava ja laadittava suunnitelmat talousveden laadun turvaamiseksi. Oppaan liitteenä on aikajärjestyksessä eteneviä toimintakorttimalleja, joita laitokset voivat hyödyntää laatiessaan juuri omalle laitokselle räätälöityjä toimintaohjeita. Valviran toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi -ohjeista saa apua käytännön toimien, yhteistyön, viestinnän ja tiedottamisen suunnittelemiseen
Osa radioaktiivisista aineista kulkeutuu veden mukana kuten esimerkiksi tritium ja liuenneena oleva strontium. Jopa yksittäinen suolistoperäistä saastumista indikoiva mikrobilöydös antaa aiheen epäillä veden saastuneen tauteja aiheuttavilla mikrobeilla. Kunnan terveydensuojeluviranomainen päättää, mitä taudinaiheuttajia vesinäytteistä tutkitaan. Pohjavedet ovat paremmassa turvassa kuin pintavedet, sillä maaperään imeytyvästä vedestä pidättyy radioaktiivisia aineita maapartikkeleihin ja pohjavesikerrokseen saakka kulkeutuneet aineet laimenevat pohjavesiesiintymän veteen. Säteilyvaaratilanne voidaan jakaa varhaisvaiheeseen, jälkivaiheeseen ja toipumisvaiheeseen. Tällöin varotoimenpiteisiin terveyshaitan esiintymisriskin arvioimiseksi, rajaamiseksi ja poistamiseksi on ryhdyttävä välittömästi. Talousveden todetussa tai epäillyssä saastumistilanteessa kannattaa konsultoida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vesi ja terveys -yksikön asiantuntijoita, joilta saa tietoa mm. Ydinvoimalaitosonnettomuudessa varhaisvaihe käsittää radioaktiivisia aineita sisältävän päästöpilven alueella oloajan ja sitä edeltävän ajan. Mahdollisia taudinaiheuttajamikrobitutkimuksia varten on otettava 12 litran vesinäytteitä. Kunnan terveydensuojeluviranomai nen ja talousvettä toimittava laitos päättävät, mistä vesinäytteet otetaan. taudinaiheuttajamikrobeista, niiden tutkimisesta ja veden desinfioinnista. Valitettavan usein vesivälitteinen epidemia tulee ilmi vasta lisääntyneinä sairaustapauksina. vsk. Vesivälitteisen epidemian tunnistaminen ja erottaminen muista lähteistä aiheutuneista infektioista on haastavaa, koska vain murto-osa sairastuneista hakeutuu hoitoon. Pintavesistöjen ominaisuudet kuten vesitilavuus, viipymä ja kerrostuneisuus vaikuttavat radioaktiivisten aineiden laimentumiseen. Terveydensuojelulain valvontaa johtava viranhaltija (terveysvalvonnan johtaja) on johtovastuussa, kun epäillään talousveden mikrobiologista saastumista. Kaikki vedenkäyttäjät tavoittava viestintä, keittokehotus ja laaja-alainen näytteenotto ovat välittömiä toimenpiteitä. Jälkivaihe alkaa, kun radioaktiivisia aineita sisältävä pilvi poistuu. Näytteenotto ei saa kuitenkaan viivästyttää desinfioinnin aloittamista. Terveydenhuollon ammattilaiset ottavat potilasnäytteitä. Epidemian laajuuden selvittämiseksi näytteitä on otettava mm. Radioaktiiviset aineet -ohje Ydinaseräjäytyksen tai vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamassa säteilyvaaratilanteessa pintaja pohjavedet voivat saastua laskeumasta, kun ilmasta siirtyy radioaktiivisia aineita pintaveteen, maahan ja myöhemmin pohjaveteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Lyhytikäiset radioaktiiviset aineet, joiden puoliintumisaika on korkeintaan päiviä, häviävät laskeuman jälkeen parissa kuukaudessa. Osa pitkäikäisistä radioaktiivisista aineista sitoutuu hyvin kiintoainekseen, joten vedenkäsittely kuten esimerkiksi saostus, selkeytys, suodatus ja aktiivihiilikäsittely voivat vähentää talousveden radioaktiivisuutta. Jääja lumikerrokset suojaavat sekä pintaettä pohjavesiä talvisin. saastuneeksi epäillyn verkoston alueelta, lähtevästä vedestä, säiliöistä ja joskus muualtakin kuten esimerkiksi raakavedestä ja saastelähteestä. 19 Tautia aiheuttavat mikrobit -ohje Talousveden laadun muutoksiin, ilmoituksiin ja pieniinkin signaaleihin on reagoitava ja varmistettava, että vedenlaatu on moitteetonta eikä aiheuta terveyshaittaa. Talousvettä toimittava laitos selvittää kontaminaation lähdettä ja saastuneen alueen laajuutta yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Suurin riski aiheutuu sulan veden aikana sellaisista raakavesilähteistä, jotka ovat matalia vesistöjä ja missä vesi vaihtuu hitaasti
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Jälkivaiheessa tutkitaan lähtevän veden Säteilyvaaratilanteessa pohjavedet ovat paremmassa turvassa kuin pintavedet, sillä maaperään imeytyvästä vedestä pidättyy radioaktiivisia aineita maapartikkeleihin ja pohjavesikerrokseen saakka kulkeutuneet aineet laimenevat pohjavesiesiintymän veteen.. 20 alueelta. Erityisesti pyritään estämään radioaktiivisilla aineilla kontaminoituneen ulkoilman pääseminen vedentuotantotiloihin, käsittelyprosesseihin (ilmastusta vaativat käsittelyt) ja sekoittuminen talousveteen, esimerkiksi vesitornien ilmanvaihdon kautta. Vaikka juomaja ruuanlaittovedelle annettaisiin käyttörajoituksia, samaa vettä voi käyttää pesuvetenä ja WC:n huuhtelussa. vsk. Suojelutoimiin on ryhdyttävä viimeistään siinä vaiheissa, kun vaaratiedotteella kehotetaan alueen väestöä suojautumaan sisätiloihin. Talousvettä toimittavan laitoksen on varauduttava varhaisvaiheessa tehtäviin suojelutoimiin, jotka toteutetaan ennen radioaktiivisten aineiden alueelle saapumista. Varhaisvaiheessa tehtävien suojelutoimien tavoitteena on pitää talousvesi ja koko vedentuotantoketju mahdollisimman puhtaana. Toipumisvaiheessa yhteiskunnan toiminta sopeutetaan vallitsevaan säteilytilanteeseen eikä aktiivisia toimia talousveden turvallisuuden varmistamiseksi enää tarvita vaan keskitytään seuraamaan radioaktiivisten aineiden kulkeutumista mittauksin. Valviran radioaktiiviset aineet -ohjeessa on esitelty suojelutoimia, joiden soveltuminen toteutettavaksi pitää arvioida laitoskohtaisesti. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa määräyksiä talousvettä toimittaville laitoksille talousveden laadun turvaamiseksi tehtävistä suojelutoimista ja ajankohdista sekä suojelutoimien purkamisesta ja puhdistustoimista, ottaa näytteitä, tiedottaa talousveden laadusta veden käyttäjille ja antaa mahdolliset käyttörajoitukset. Aikaa suojelutoimenpiteille voi olla vain muutamia tunteja
Jos raakavedessä on runsaasti syanobakteereita, vesilaitoksen on varmistettava, että saostusja selkeytyskäsittelyt toimivat moitteettomasti. Aistinvaraisesti ei pystytä erottamaan, mikä laji tai sen kanta tuottaa toksiineja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Vedenpinnan alaista esiintymää on vaikeaa havaita. Syanobakteerien ja mikrokystiinin (tarvittaessa muidenkin toksiinien) tutkiminen talousvedestä on aloitettava, jos mahdollisesti toksiineja tuottavia sukuja havaitaan vedenkäsittelylaitokselle tulevassa vedessä enemmän kuin 100 000 solua/ml, biomassaa enemmän kuin 20 mg/l tai, jos mikrokystiiniä on enemmän kuin 1 µg/l. Talousveden käyttäjille on tiedotettava talousveden laadusta syanobakteerien ja havaittujen toksiinien osalta, jos talousvedessä on syanobakteereja, mikrokystiiniä tai todettavissa oleva pitoisuus jotain muuta syanobakteerien tuottamaa toksiinia. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut juomaveden mikrokystiinille enimmäispitoisuussuosituksen 1 µg/l. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottaa yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa talousveden laadusta syanobakteerien ja toksiinien osalta, toksiinien terveysvaikutuksista ja käyttörajoituksesta.. Tärkeimpiä tekijöitä syanobakteerien kasvulle ovat valo, ravinteiden määrä ja lämpötila. Tähän mennessä Suomessa talousvedestä määritetyt mikrokystiinin pitoisuudet ovat olleet huomattavasti pienempiä kuin WHO:n asettama enimmäissuosituspitoisuus. Yleisimmät massaesiintymiä (kukintoja) muodostavat suvut, Microcystis, Anabaena ja Planktothrix, voivat tuottaa maksa-, soluja hermotoksiineja. Niiden lisäksi tarvitaan aina lisävedenkäsittelymenetelmiä, joista yleisin on aktiivihiilisuodatus. Jälkivaiheessa tehtävillä suojelutoimilla varmistetaan, että talousvedestä ei aiheudu terveyshaittaa. Talousvettä toimittavien laitosten kannalta maksatoksiinit, mikrokystiinit, ovat toksiineista merkittävimpiä, sillä ne ovat pysyviä yhdisteitä eivätkä hajoa esimerkiksi vettä keittäessä. Jos laitoksen vedenkäsittely on puutteellista, mikrokystiini tai jopa syanobakteerisolut voivat läpäistä vedenkäsittelyn ja päästä talousveteen. Muiden toksiinien terveysvaikutus on arvioitava tapauskohtaisesti, sillä niille ei ole esitetty enimmäissuosituspitoisuuksia. Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit -ohje Sinileviä eli syanobakteereja esiintyy talousvettä toimittavien laitosten raakavesilähteissä. Sellaisten vesilaitosten, joiden raakavesilähteessä esiintyy säännöllisesti tai usein aistinvaraisesti havaittava määrä mahdollisesti toksiineja tuottavia syanobakteerisukuja, on tarkkailtava syanobakteerien esiintymistä vedenkäsittelylaitokselle tulevasta vedestä. Talousveden soveltumista juomavedeksi ja ruuan laittamiseen harkitaan, jos vedessä on ajoittain enemmän kuin 1,0 µg/l mikrokystiiniä tai selvästi määritettävissä oleva pitoisuus muuta toksiinia. Suuri osa syanobakteerisoluista poistuu vedenkäsittelyn alkuvaiheissa saostuksen, selkeytyksen ja suodatuksen yhteydessä. Tuuli ja aallokko saattavat kuljettaa ja kasata syanobakteereja eripuolille vesistöä. Samalla poistuu suurin osa mikrokystiinistä, koska sitä on pääasiassa solujen sisällä. Toksiinien lisäksi syanobakteerit voivat aiheuttaa veteen hajuja makuhaittoja. Ne voivat olla sekoittuneena koko vesipatsaaseen, nousta veden pinnalle tai muodostaa tiiviitä kerroksia syvempään vesikerrokseen. Talousvedessä toksiineja ei tulisi olla osoitettavissa ollenkaan. Säteilyvaaratilanteessa laboratoriot mittaavat talousveden lisäksi elintarvikeja rehunäytteitä ja tutkimuksia joudutaan todennäköisesti priorisoimaan. Säteilyvaaratilanteessa talousveden tutkimisessa etusijalla on pintavedestä valmistettu talousvesi. vsk. 21 laatua
Talousvesiasetuksessa radonille, viitteelliselle annokselle ja tritiumille on asetettu laatuvaatimukset. Radon ja viitteellinen annos on tutkittava kaikilta muilta vedenjakelualueilta (esimerkiksi pohjavesi, tekopohjavesi, rantaimeytyminen), jos sitä ei ole tutkittu 2010-luvulla.. Tritiumia ei tarvitse tutkia säännöllisessä valvonnassa talousvedestä, sillä Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo tritiumin aktiivisuuspitoisuuksia valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. vsk. 22 Ylitarkastaja Kaisa Vaaramaa Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Sosiaalija terveysministeriö on antanut talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista talousvesiasetuksen 1352/2015 terveydensuojelulain (763/1994) ja säteilylain (592/1991) nojalla. Radonia ja viitteellistä annosta ei tarvitse tutkia, jos talousvesi on valmistettu kokonaan pintavedestä
Talousveden radioaktiiviset aineet Talousvedessä olevat luonnon radioaktiiviset aineet ovat peräisin maaja kallioperän radioaktiivista aineista, jotka liukenevat maankuoren mineraaleista pintaja pohjaveteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tritium (H-3) on peräisin 1960-luvulle asti jatkuneista ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista, ydinvoimaloiden päästöistä ja kosmisen säteilyn vaikutuksesta. Eniten säteilyaltistusta aiheuttaa radon-222 (Rn-222). Muita tärkeitä uraanisarjan radionuklideita ovat uraani-238 (U-238), uraani-234 (U-234), radium-226 (Ra-226), ja torium-232 sarjasta radium-228 (Ra-228). Tässä artikkelissa keskitytään asetuksen 1352/2015 piiriin kuuluviin säädöksiin. Säteilysuojelun kannalta merkittävimmät talousveden sisältämät luonnon radioaktiiviset aineet kuuluvat uraani-238 sarjaan. Radonin hajoamistuotteet, lyijy-210 (Pb-210) ja polonium-210 (Po-210), ovat radonin jälkeen merkittävimmät säteilyaltistuksen lähteet juomavedessä. Uraanin liukoisuuteen vedessä vaikuttavat veden hapetusja pelkistysolosuhteet. vsk. Talousvedessä olevat luonnon radioaktiiviset aineet ovat peräisin maaja kallioperän radioaktiivista aineista, jotka liukenevat maankuoren mineraaleista pintaja pohjaveteen.. Pieniin talousvesiyksiköihin (jotka toimittavat vettä alle 10 m 3 vettä/vrk ja alle 50 käyttäjälle) sovelletaan STM:n asetusta 401/2001. Luonnon radioaktiivisten aineiden kemialliset omaisuudet ovat erilaisia Radon, Rn-222, on kemiallisesti reagoimaton kaasu, joka on liuenneena veteen. 23 A setus (1352/2015) koskee sellaisten vesilaitosten jakamaa vettä, jota käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeista; käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa. Kallioperän pohjavedessä radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat vielä paljon suurempia kuin maaperän pohjavedessä. Pohjaveden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat paljon suurempia kuin pintaveden, koska pohjavesi on pitempään kosketuksissa maaja kallioperän kanssa kuin pintavesi
Poloniumilla ja lyijyllä on voimakas taipumus sitoutua erilaisiin hiukkasiin ja partikkeleihin. Tästä laskettuna enimmäisarvo uraani-238:lle on 3,0 Bq/l ja uraani-234:lle 2,8 Bq/l. 24 Hapellisissa olosuhteissa uraani muodostaa liukoisia yhdisteitä, jotka voivat sopivissa olosuhteissa kulkeutua pitkälle pohjaveden mukana. Radium on tärkeä alkuaine sen radiotoksisuuden vuoksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonin aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin 300 Bq/l. Uraani on myrkyllinen raskasmetalli ja suurina annoksina myrkyllinen etenkin munuaisille ja luustolle. Tritium on veden ainesosa (korvaa vesimolekyylissä vetyatomin H-1), eikä sitä näin ollen kyetä poistamaan vedenkäsittelyprosesseissa. Lyijy (Pb-210) ja polonium (Po-210) esiintyvät ioneina, molekyyleinä, yhdisteinä ja erilaisiin partikkeleihin sitoutuneena pohjavesissä. Polonium kertyy pääsääntöisesti pehmytkudoksista maksaan ja munuaisiin. Turvallisuustavoitteen saavuttaminen Talousveden radioaktiivisuutta koskeva turvallisuustavoite saavutetaan, kun ra. Radium esiintyy pääasiassa liukoisena Ra 2+ -kationina matalasuolaisissa vesissä. Talousvesiasetuksessa (1352/2015) uraanille on säädetty enimmäispitoisuus 30 µg/l, joka perustuu sen kemialliseen myrkyllisyyteen. Kirjallisuuden mukaan radiumin on todettu aiheuttaneen luusyöpää. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Sen lisäksi radonille altistutaan hengitysteitse, koska se vapautuu helposti ilmaan vettä käsiteltäessä (keittäminen, astianpesu, pyykinpesu, suihku). Enimmäispitoisuudet ovat edellä esitettyjä pienemmät, mikäli vedessä on muita radioaktiivisia aineita. Suolaisissa vesissä radium muodostaa heikkoja yhdisteitä kloridin, sulfaatin ja karbonaattien kanssa. Merkittävin uraanialtistuminen Suomessa aiheutuu talousveden kautta. Korkeita radiumin aktiivisuuspitoisuuksia on löydetty pääsääntöisesti suolaisista pohjavesistä. Pohjaveden bikarbonaatit ovat todennäköisesti tärkein uraanin liukoisuutta edistävä tekijä. Enimmäisarvon tavoitteena on tritiumpitoisuuden rajoittaminen vesistöissä, joihin lasketaan ydinvoimaja muiden laitosten päästöjä. Uraanin terveyshaitat aiheutuvat ennen kaikkea uraanin kemiallisesta myrkyllisyydestä eikä radioaktiivisuudesta. Tritiumin (H-3) enimmäisarvo 100 Bq/l on asetettu ympäristösuojelullisin päämäärin eikä se ole terveysperusteinen enimmäisarvo. Enimmäisarvo lyijy-210:lle on 0,2 Bq/l ja polonium-210:lle 0,1 Bq/l. Talousveden kautta tritiumille voi altistua vain suun kautta. Terveysvaikutuksiltaan tritium on radioaktiivisista aineista yksi vähiten haitallisimmista aineista. vsk. Talousveden radioaktiivisten aineiden terveydelliset vaikutukset Veden mukana nielty radon aiheuttaa säteilyannosta mahalaukulle. Suomen pohjavesien radium aktiivisuuspitoisuuksien ei ole havaittu olevan yhteydessä uraanipitoisuuksien kanssa. Enimmäisarvot ovat edellä esitettyjä pienemmät, mikäli vedessä on muita radioaktiivisia aineita. Korkeimmat poloniumin aktiivisuuspitoisuudet on löydetty luustosta. Polonium jakautuu tasaisesti koko kehoon ihmisessä. Enimmäisarvo radium-226:lle on 0,5 Bq/l ja radium228:lle 0,2 Bq/l, jos radioaktiiviset aineet ovat vedessä yksinään. Viitteellisen annoksen enimmäisarvo on 0,10 mSv/vuosi. Se muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan kalsiumia, joten se kertyy ihmisessä luuhun. Poloniumin määrä luustossa on seurausta lyijy-210:n kertymisestä luuhun ja sen hajoamisesta edelleen poloniumiksi
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. STUK ja kunnan terveydensuojeluviranomainen tekevät yhteistyötä, jotta tarvittavat toimenpiteet tulevat toteutetuksi ja lisätutkimukset tehdyksi. Sen lisäksi radonille altistutaan hengitysteitse, koska se vapautuu helposti ilmaan vettä käsiteltäessä (keittäminen, astianpesu, pyykinpesu, suihku).. Radon voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos radonpitoisuus on pienempi kuin 150 Bq/l, muutoin radonpitoisuus määritetään vähintään kerran vuodessa. STUK antaa tarvittavat määräykset erillisellä tarkastuspöytäkirjalla säteilyaltistuksen rajoittamiseksi ja seuraa, että määräykset toteutetaan. Radon Radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 Bq/l, jonka ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuussyistä välttämättömiä aina ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Veden mukana nielty radon aiheuttaa säteilyannosta mahalaukulle. Radioaktiivisuuden laatuvaatimuksen ylittyminen Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on viivytyksettä ilmoitettava STUKlle, jos radioaktiivisuuden laatuvaatimus ylittyy (vesitiimi@stuk.fi). Isommilla vedenjakelualueilla noudatetaan asetuksessa (1352/2015) mainittua näytteenottotiheyttä. vsk. 25 donpitoisuus vedessä on pienempi kuin 300 Bq/l ja pitkäikäisistä radioaktiivisista aineista aiheutuva säteilyannos on pienempi kuin 0,10 mSv (millisievert) vuodessa. Turvallisuustavoitteen toteutumista arvioidaan näytteen kokonaisalfamäärityksen avulla ja analysoimalla yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia. Radonpitoisuuden laatusuositus on 300 Bq/l
Jos vesilaitoksella käytetään vedenkäsittelyä, jolla voi olla vaikutusta radioaktiivisten aineiden määrään, määritetään radioaktiivisuuspitoisuus kerran vuodessa. Radioaktiivisten aineiden poistaminen vedestä Radon voidaan poistaa vedestä sekä aktiivihiilisuodatuksella että ilmastusmenetelmällä. Viitteellinen annos voidaan tutkia viiden vuoden välien, jos viitteellinen annos on pienempi kuin 0,05 mSv/vuosi, muutoin viitteellinen annos määritetään vähintään kerran vuodessa. Jos kokonaisalfa-aktiivisuus on pienempi kuin 0,1 Bq/l eikä radonin aktiivisuuspitoisuus ylitä laatusuositusta 300 Bq/l, voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ole suurempi kuin 0,10 mSv/vuosi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 4 päivää. Lomake lähetetään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä seuraaviin sähköpostiosoitteisiin: vesitiimi@stuk.fi ja ymparistoterveys@ valvira.fi. Isommilla vedenjakelualueilla noudatetaan asetuksessa (1352/2015) mainittua näytteenottotiheyttä. Kokonaisalfa-aktiivisuuden määritystä varten näyte voidaan ottaa muualtakin jakeluverkosta kuin vesilaitokselta lähtevästä vedestä, toisin kuin radonnäyte. Viitteellisen annos lasketaan kokonaisalfa-aktiivisuuden määrityksestä tai yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksista. STUK laatii valvontatutkimusten tuloksista valtakunnallisen yhteenvedon kolmen vuoden välein ja tiedottaa yleisölle niiden turvallisuusmerkityksestä. Radonpitoisuus voidaan tutkituttaa alueellisessa elintarvikeja ympäristölaboratoriossa (Eviran hyväksymä laboratorio) sekä Säteilyturvakeskuksessa. Tällöin ei tarvitse määrittää yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia. Viitteellinen annos Viitteellisen annoksen enimmäisarvo on 0,10 mSv/vuosi. Viitteellisen annoksen arvioimiseksi tarvittava kokonaisalfa-aktiivisuuden määritys ja yksittäisten radioaktiivisten aineiden radioaktiivisuuspitoisuudet voidaan tutkituttaa Suomessa vain Säteilyturvakeskuksessa. Viestintä Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on viestittää kuntalaisille radioaktiivisuuden ylityksistä ja toteutettavista toimenpiteistä asian korjaamiseksi.. Radioaktiivisuuden raportointi Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava radioaktiivisuuden valvontatulokset STUKlle ja Valviralle kaikilta talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilta. Säteilyturvakeskus toivoo myös tietoa pienten talousvesiyksiköiden (asetus 401/2001) radioaktiivisuus-pitoisuuksista (vesitiimi@stuk.fi). Yksityisten kotitalouksien talousveden radioaktiivisuuspitoisuustietoja ei tarvitse toimittaa STUKlle. vsk. Valviran Talousvesi-verkkosivulla on Radioaktiivisuuden valvontatulokset – lomakepohja, johon voi koota koko kalenterivuoden tulokset. 26 Radonnäyte suositellaan ottamaan vesilaitokselta lähtevästä vedestä, koska radonin puoliintumisaika on vain n. Uraani ja radium voidaan poistaa ioninvaihtoon perustuvalla menetelmällä. Uraanin poistoa varten suodatinkotelo varustetaan vahvalla anioninvaihtomassalla ja radiumin poistoon käytetään vahvaa kationinvaihtomassaa
Ole sinäkin mukana! Ohjelma ja ilmoittautuminen www.sisailmayhdistys.fi. alv 24 %) sisältää aamuja iltapäiväkahvit, lounaan, vaatesäilytyksen ja seminaarijulkaisun. Sisäilmaväki kokoontuu jälleen sisäilma-asioiden ympärille. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 27 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Helsingin messukeskuksen kongressialueella Seminaarimaksu 60 € (sis. vsk
Euroopan unionin säteilyturvallisuusdirektiivin edellyttämä radonaltistuksesta aiheutuvia pitkän aikavälin riskejä koskeva kansallinen toimintasuunnitelma on oltava valmis ja sen toimeenpano on aloitettava viimeistään vuonna 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Nyt on mahdollista kommentoida kansallista toimintasuunnitelmaa radonriskien ehkäisemiseksi ja osallistua sidosryhmäkuulemiseen maaliskuussa 2017.. Direktiivi edellyttää mm., että jäsenmailla on kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi. 28 E uroopan unionin säteilyt u r va l l i s uu s d i r e k t i iv i n (2013/59/Eu ratom, BS S -direktiivi) kansallisena toimeenpanona Suomessa uudistetaan säteilylainsäädäntöä. Suomessa suuri osa toimintasuunnitelmaan sisällytettävistä kohdista on hoidossa ja esimerkiksi valvonnan, ohjeistuksen ja rakennuskäytäntöjen seurauksena uusien rakennusten sisäilman radonpitoisuudet ovat jatkuvasti pienentyneet uusissa pientaloissa (Kuva). Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Radon ja terveys Kansallista toimintaa radonriskien ehkäisemiseksi Sisäilman radon on tupakoimattomille merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja. vsk. Suomessa kansallista toimintasuunnitelmaa on valmisteltu STUKissa, sosiaalija terveysministeriössä ja ympäristöministeriössä
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 29 Miten ehkäistään radonriskejä. Myös keinot, joilla tavoitteisiin päästään sekä mittarit, joilla edistymistä voidaan mitata, ovat verrattain suoraviivaisia ja toteutettavissa. Viestintää tekevät myös muut tahot kuin STUK. • Olemassa olevien asuntojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvoksi asetetaan 300 Bq/m 3 ja uusien rakennusten ohjeelliseksi suunnitteluperusteeksi tavoitearvo 150 Bq/m 3 . Myös muissa oleskelutiloissa, Pientalojen viimeksi mitattujen radonpitoisuuksien mediaanit rakennusvuoden mukaan korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa (rasti) (Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa) ja muissa maakunnissa (kolmio) sekä koko Suomessa (neliö). Asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonvalvonta kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle. Pitoisuudet on otettu suoraan STUKin radontietokannasta, joten mittaukset korkeissa radonpitoisuuksissa ovat yliedustettuja.. vsk. Päätavoitteet radonriskien ehkäisemisessä ovat selkeitä: radonista aiheutuva keuhkosyöpäriski pienenee, radonaltistus pienenee, sisäilman radonpitoisuudet tunnetaan ja radonriskitietoisuus lisääntyy (Taulukko). Tavoitteisiin päästään kuitenkin vain kaikkien sidosryhmien aktiivisella toiminnalla. Seuraavassa on listattu joitakin asuntojen ja muiden oleskelutilojen radoniin liittyviä toimintasuosituksia. Kansallisen radonriskien ehkäisemisen toimintasuunnitelman taustadokumentissa esitetään kymmeniä toimintasuosituksia, jotka toteutuessaan johtaisivat lopulta radonin aiheuttaman keuhkosyöpäriskin vähenemiseen. • Suomessa tehdään tehokasta ja kohdennettua radonriskiviestintää monille eri kohderyhmille
30 joihin kansalaisilla on pääsy, sovelletaan asuntojen radonpitoisuuden toimenpiderajaa. Näillä näkymin aiheesta järjestetään Säätytalolla sidosryhmäkuuleminen 23.3.2017, johon ilmoittautumisohjeet löytyvät ainakin STUKin www-sivuilta. • Tarvittavat sisäilman radonmittaukset ja radonkorjaukset tehdään kouluissa ja päiväkodeissa. Tavoitteena on kuitenkin pyrkiä niin alhaiseen sisäilman radonpitoisuuteen kuin käytännöllisin toimin on mahdollista. Pitkän aikavälin merkittävimmät tavoitteet radonriskien ehkäisemiseksi.. Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi on julkaistu kommentoivaksi joulukuussa STUKin sivuilla: http://www.stuk.fi/aiheet/radon/kansallinen-toimintasuunnitelma-radonriskienehkaisemiseksi. Kommentointiaikaa on 17.3.2017 asti. • Radontorjunta tehdään kaikkiin uusiin asuinja työpaikkarakennuksiin sekä julkisiin rakennuksiin ja oleskelutiloihin koko maassa. • Asuntokaupan yhteydessä esitettään sisäilman radonmittaustulokset tai mittauksista sovitaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tarkoitus on laittaa toimintasuunnitelma myös STM:n sekä otakantaa.fi -sivustoille. Miten voit vaikuttaa. vsk. • Sisäilman radonpitoisuus mitataan käyttöönoton jälkeen kaikissa uusissa asuinja työpaikkarakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa. • Kaikki työpaikkojen (ja asuntojen sekä muiden oleskelutilojen) radonmittaustulokset ilmoitetaan sähköisesti kansalliseen radontietokantaan, jotta siitä tulisi mahdollisimman edustava. • Kaikissa viitearvon ylittävissä rakennuksissa tehdään radonkorjaus
K atkon uusimpaan vesihuoltoteokseen on koottu kattavasti tietoa suomalaisen vesihuollon kehityksestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä tarkastellaan monesta näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Katko: Finnish Water Services. Hinta 55 €.. Asioita, joita moni suomalainen pitää itsestäänselvyyksinä. Kirja perustuu Katkon aiempaan suomenkieliseen teokseen Hanaa! Suomen vesihuolto: kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys (2013). vsk. Egyptissä, Etiopiassa, Keniassa, Nepalissa, Sri Lankassa, Tansaniassa ja Vietnamissa. Vesialan osaaminen voisikin jatkossa olla yhä tärkeämpi vientituote – jos niin halutaan. Suomen Vesilaitosyhdistys 2016. 288 s. Kirjassa käsitellään myös Itämeren suojelutyötä ja yhteistyötä kehittyvissä maissa. Kokeneen tietokirjoittajan kynän jälkeä on ilo lukea ja kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille vesihuollosta kiinnostuneille. Tapio S. Katko osaa tarkastella vesihuoltoa todella laaja-alaisesti. Kirjan on kustantanut Suomen Vesilaitosyhdistys, josta sitä voi myös tilata www.vvy.fi/shop . Kysymys on maailmanlaajuisesta ongelmasta niin terveyden kuin ympäristön ja taloudenkin kannalta. Suomalaisella vesihuolto-osaamisella on saatu paljon hyviä kokemuksia mm. Experience in Global Perspective. Pertti Forss Kirjaesittely Tapio S. 31 Vesihuolto on tulevaisuudessa suurten haasteiden edessä. Lähes miljardi ihmistä on vailla turvallista vettä, 2,5 miljardia on vailla perussanitaatiota ja 80 % maailman jätevesistä ilman mitään puhdistusta. Katkon laaja julkaisutuotanto on saanut jälleen arvokkaan lisän. Toivottavasti kirja löytää tiensä myös kansainväliseen levitykseen ja vie maailmalle vesihuolto-osaamistamme. Suomella on vahvoja näyttöjä lähialueyhteistyöstä ja kehitysyhteistyöstä vesihuollossa. Kirjan läpi käyminen tekee vakuuttuneeksi, että vesihuolto on paljon muutakin kuin tekniikkaa
32 V alo on yksi tärkeimmistä merkeistä elinympäristössämme. Sillä kuitenkin epäillään olevan haitallisia vaikutuksia, mutta vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista ei vielä tiedetä kaikkea. Biologiset rytmimme voivat häiriintyä liian voimakkaasta valosta väärään aikaan. vsk. Luonnollinen valo-pimeä-rytmi on viimeisen vuosisadan aikana muuttunut pitkälti luonnon rytmiin perustuvasta lähes jatkuvaan valoaltistukseen, erityisesti kaupunkialueilla. Valosaaste-termin alle niputetaan kaikki keinovalon negatiiviset vaikutukset, eli sen voi ajatella sisältävän vaikutukset niin ihmisiin, elämiin kuin kasveihinkin mutta myös energian tuhlauksen, häikäisevän ja häiritsevän valon ja tähtitieteellisten havaintojen vaikeutumisen. Keinovalo on nykyihmiselle hyvin tarpeellista ja se mahdollistaa jokapäiväiset toimintomme vuodenja vuorokaudenajasta riippumatta. Se tahdistaa solujemme, kudoksiemme ja elimiemme prosessit valon ja pimeyden mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Valosaaste – haittoja keinovalosta Kun puhutaan keinovalon haitallisista vaikutuksista, puhutaan Kansainvälisen valaistusjärjestön (Commission Internationale d’Eclairage, CIE) mukaan valosaasteesta. Koska keinovalo on tärkeä elementti ihmisten turvallisuudessa, työtehossa ja viihtyisyydessä, ei keinovaloa kannata kieltää vaan se tulee pikemminkin optimoida haittojen minimoimiseksi ja hyötyjen varmistamiseksi.. Tieteellisten tutkimusten perusteella epäillään, että keinovalo voi aiheuttaa haiTkT Leena Tähkämö Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto-yliopisto Keinovalo – uhka vai mahdollisuus. Altistumme valolle varsinaisten valaisimien lisäksi myös erilaisia näyttöjä tuijottaessamme: älypuhelimia, tabletteja, tietokoneiden näyttöjä ja televisiota
Keinovaloa tutkittaessa epidemiologisin menetelmin on havaittu, että keinovalon määrä korreloi useiden sairauksien esiintyvyyden kanssa, mm. Sen väitetään voivan aiheuttaa jopa syöpää, mutta aukottomia syy-yhteyksiä ei ole toistaiseksi pystytty todistamaan. monien syöpien ja sydänja verisuonitautien kanssa. vsk. Keinovalon epäillään vaikuttavan vakavienkin sairauksien syntyyn ja kehittymiseen. Jos sairauksien esiintyvyys on korkeaa korkean valoaltistuksen alueilla, sairauden esiintyvyys ei välttämättä johdu valosta, vaan se voi johtua monesta muustakin tekijästä, kuten ilmansaasteista tai elintavoista. Epidemiologiset tutkimukset ihmisillä perustuvat sairauksien esiintyvyyteen tietyillä alueilla ja vastaavasti keinovalon määrään samoilla alueilla. Epidemiologiset tutkimukset, joissa valoaltistuksen määrä perustuu ihmisten itsenTievalaistus on tarpeellista liikenneturvallisuuden kannalta. Epidemiologisilla tutkimuksilla ei kuitenkaan pystytä osoittamaan suoria syyseuraus-suhteita, vaan ne kertovat vain sairauksien ja keinovalon mahdollisesta samanaikaisuudesta tutkittavalla alueella. 33 tallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Satelliittikuvissa ongelmana on se, että satelliittimittausten säteilyn spektriherkkyyden mittausalue on yleensä 500–900 nm eikä ulotu koko näkyvän valon aallonpituusalueelle (380–780 nm). Tieteellinen tutkimus valon terveyshaitoista Tieteellistä todistusaineistoa tarkemmin tutkittaessa havaitaan, että keinovalon mahdolliset haitalliset vaikutukset perustuvat kahdentyyppisiin tutkimuksiin: epidemiologisiin tutkimuksiin ihmisillä ja kokeellisiin tutkimuksiin eläimillä. Epidemiologisissa tutkimuksissa valoaltistusta on usein mitattu joko satelliittikuvien tai asukkaiden itsearviointeihin perustuen. Tämä on erityisen suuri puute valon vaikutuksien tutkimisessa vuorokausirytmiin, koska ihmisen vuorokausirytmi ja melatoniinin eritys on herkin juuri noin 460 nm aallonpituudelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Kuva: Leena Tähkämö.
Näin ollen keinovalo voi edesauttaa esimerkiksi ulkona liikkumista, työstä palautumista ja ympäristöstä nauttimista. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos (International Agency for Research on Cancer, IARC) on luokitellut Riittävä valaistus on tärkeä turvallisuuden tunteen luoja syksyllä ja talvella kevyenliikenteenväylillä. Riittävä valon määrä parantaa vireyttä, lisää viihtyisyyttä ja luo turvallisuuden tunnetta. Keinovalon määrää tai laatua ei tässä luokittelussa määritellä. Suoria johtopäätöksiä näiden kokeiden tuloksista ei voida vetää vaikutuksista ihmisten terveyteen. Tievalaistus voi vähentää onnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Hyödyllinen valo Valaistuksella, oli se sitten sisätai ulkotilassa, haetaan yleensä positiivista vaikutusta ihmisiin. Riittävä valotaso ja sinisen aallonpituusalueen säteilyä sisältävä valo nostaa ihmisen vireystilaa, mikä on erityisen tärkeää meillä pohjoisilla leveysasteilla. yötyötä sisältävän vuorotyön syöpää todennäköisesti aiheuttavaksi, kun vuorotyö aiheuttaa vuorokausirytmin häiriöitä. Keinovalo on kiistatta hyödyllistä ihmisille, mutta sen määrää voitaisiin vähentää hyödyistä kuitenkaan tinkimättä. Kevyenliikenteenväylien ja puistojen valaistus voi lisätä turvallisuuden tunnetta, jolloin näitä alueita käytetään mieluummin. 34 sä antamiin arvioihin iltaja yöaikaisesta valosta, eivät nekään anna tarkkaa kuvaa todellisesta valoaltistuksen määrästä ilman varsinaisia kalibroituja mittauksia. Pyöräilyn on todettu vähenevän syksyllä esimerkiksi Helsingin alueella jo ennen lumen tuloa. Monet yöaktiiviset jyrsijät ovat paljon herkempiä valolle kuin ihmiset. vsk. Riittävän voimakasta valoa tarvitsemme nimenomaan aamulla ja päivällä. Valonsäätömahdollisuudet on myös hyvä huomioida.. Kuva: Eija Suntila. Näissä on koe-eläiminä käytetty pääasiassa yöaktiivisia jyrsijöitä. Lukuun ottamatta verkkokalvon solujen tuhoutumista suoran ja erittäin voimakkaan valon kohdistumisesta ihmisen silmään, vahvinta tutkimusten todistusaineisto on ihmisen vuorokausirytmin häiriintymisessä. Lukuisia kokeellisia tutkimuksia keinovalon negatiivisista vaikutuksista on tehty eläimillä. Pimeys on yksi merkittävimmistä syistä pyöräilyn vähenemiseen, joten hyvin suunnitellulla valaistuksella voidaan kannustaa kestävään liikkumiseen. Kaamosmasennusta voidaan hoitaa kirkasvalohoidolla, ja kirkas, kylmänvalkoinen valo voi auttaa meitä kaikkia talvikuukausien yli. Niin ulkokuin sisätilojen valaistuksessa tulisi huomioida riittävä valotaso ja suunnitteluohjeiden noudattaminen, mutta miettiä myös tarkkaan, milloin, mihin ja miten voimakasta valoa alueelle oikeasti tarvitaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
Sen avulla valon määrää, väriä, suuntaa ja kestoa voidaan hallita paljon tarkemmin ja tehokkaammin kuin muilla tekniikoilla aikaisemmin. Valaistustekniikka on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. On huomattava, että keinovaloaltistuksen rajun kasvun seurauksia terveydellemme ei täysin tunneta. Moninaiset näyttölaitteet ja käyttöliittymät mahdollistavat nopean tiedonsiirron, sosiaalista elämää ja viihteen kuluttamisen, mutta voivat häiritä vuorokausirytmiämme. Leditekniikka mahdollistaa aivan eri tavalla valonsäädön verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin. Tekniikka kehittyy Palatakseni otsikon kysymykseen, keinovalo on sekä uhka että mahdollisuus. Keinovalo on itsestäänselvyys ja välttämättömyys ihmiselle nyky-yhteiskunnassa. Ihmisten valoaltistuksen hallitsematon lisääntyminen aiheuttaa terveyshaittoja etenkin vuorokausirytmin mennessä sekaisin. Jokainen voi omilla valinnoillaan vähentää valoaltistustaan, erityisesti iltaja yöaikaan, ja toisaalta vähentää koko valosaastetta. Keinovalo on kuitenkin sen verran välttämätön nyky-yhteiskunnassa, ettei sitä voi – eikä tarvitsekaan – kieltää. Turhien valojen sammuttaminen ja valotason himmentäminen vähentävät sekä valoaltistustamme että säästää energiaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tyypillisesti työssäkäyvä toimistotyöläinen tuijottaa lähes kahdeksan tuntia tietokoneen näyttöä työaikana, muutaman tunnin televisiota illalla kotona ja vilkuilee pitkin päivää älypuhelintaan. vsk. 35 Valoa kaikkialla Keinovaloa ei tuota pelkästään lamput ja valaisimet, vaan nykyään ihmiset viettävät suuren osan päivää tietokoneiden, älypuhelimien ja muiden elektronisten näyttöjen äärellä. Erityisesti leditekniikka on kehittynyt energiaja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi perinteisille lampuille ja valaisimille monissa valaistussovelluksissa. Tämä tosin vaatii himmennyskäyttöön sopivan ledilampun tai -valaisimen, sillä kaikki lediÄlypuhelin on yksi esimerkki näyttöjen aiheuttamasta valosaasteesta. Valon vaikutusmekanismit ihmisten tai eläinten fysiologiaan ja käyttäytymiseen eivät ole täysin tunnettuja, ja toisaalta, vaikutukset vaihtelevat laajalti lajin, toiminnon ja valon ominaisuuksien mukaan. Ledejä voidaan himmentää portaattomasti ja myös hyvin matalille valotasoille. Keinovaloa ei tarvitse poistaa vaan järkevöittää. Kuva: Leena Tähkämö.
Valaistustekniikan kehittyessä ja valaistussuunnittelun huomioidessa valosaasteen, jokainen voi lisäksi osaltaan vähentää omaa valoaltistustaan. Valon värin ja voimakkuuden säätö on tarpeen monissa sovelluksissa ja se tarjoaa uusia palvelumahdollisuuksia. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. vsk. Sillä voidaan myös helpottaa matkustajien jet lagia tahdistaen vuorokausirytmiä kohdemaan rytmiin jo matkalla. 36 tuotteet eivät ole suoraan himmennettäviä. Esimerkiksi Finnairin uusissa Airbusin A350-lentokoneissa valaistusta voidaan säätää luoden miellyttävää tunnelmaa. Valon värin säätäminen perustuu siihen, että ledisiruja on erivärisiä. Valkoista valoa voidaan ledeillä tuottaa myös siten, että samaan ledipakettiin valitaan useita erivärisiä ledisiruja, tyypillisesti punaisia, vihreitä ja sinisiä (RGB). Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Keinoja on esimerkiksi ruutuajan vähentäminen ja pimennysverhot. Ledeistä voidaan tehdä myös lamppuja ja valaisimia, joiden valon väriä voidaan muuttaa valkoisen valon eri sävyistä aina eriväriseen valoon esimerkiksi tunnelmaa luomaan. Päiväaikaan on valaistuksen oltava riittävän voimakasta, joko keinovalossa mutta mieluummin päivänvalossa. Yleensä valkoista valoa tuotetaan yhdistämällä sininen ledi sopivaan loisteaineeseen, jolloin lopputuloksena on valkoista valoa. Näiden keskinäistä voimakkuutta säätämällä pystytään valon väriä vaihtelemaan hyvin laajasti. Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että ongelmana ei ehkä ole vain liiallinen keinovalo illalla ja yöllä, vaan mahdollisesti riittävän valoaltistuksen puute päiväaikaan
37 Bakteriologian tutkija ja opettaja, eläinlääketieteen tohtori, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ympäristöhygienian professori, emerita Marja-Liisa Hänninen sai Eläinlääkäriliiton tiedepalkinnon Eläinlääkäripäivillä 30.11.2016. Kampylobakteerit ovat kehittyneissä yhteiskunnissa merkittävin ihmisten bakteeriperäisen mahasuolikanavan infektioiden aiheuttaja. Topi Salmi -palkittavat ovat suomalaisia eläinlääketieteen tutkijoita, joiden työllä on kansainvälistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tapio Välikylä Topi Salmi -palkinto 2016 ympäristöhygienian professori Marja-Liisa Hänniselle Topi Salmi –palkinto Palkinto jaetaan kolmen vuoden välein. Palkitun tutkimus on käsitellyt laajasti kampylobakteerien epidemiologiaa ja erityisesti eri tartuntalähteiden merkitystä. Palkittavat ovat suomalaisia eläinlääketieteen tutkijoita, joiden työllä on kansainvälistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hännisen tutkimusryhmä yhdessä neljän muun eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmän kanssa nimettiin Suomen Akatemian kansalliseksi huippuyksiköksi vuosiksi 2008–2013 (Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden huippuyksikkö). Tutkijan osallistuminen nuorten tutkijoiden koulutukseen katsotaan eduksi. Hänninen on ollut myös tässä aktiivinen ohjaamalla 20 väitöskirjatyötä, lukemattoman määrän lisensiaatin tutkielmia ja vastaamalla 12 vuoden ajan ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkärien koulutuksesta. Merkittävä yksittäinenkin tutkimuslöydös voidaan katsoa palkinnon arvoiseksi.. Tutkimus on luonut mahdollisuuksia torjuntatoimenpiteiden tehokkaaseen kohdistamiseen. Palkittavan osallistumista nuorten tutkijoiden koulutukseen arvostetaan erityisesti. Hän on myös käsitellyt laajasti mikrobien lääkeaineresistenssiä, mikä on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma. vsk. Hännisen ryhmä on merkittävästi kehittänyt työvälineitä, joiden avulla genomiikkaa voidaan käyttää epidemioiden selvittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. M arja-Liisa Hännisen tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt yhteen eläinlääketieteen merkittävimpään osa-alueeseen eli zoonoottisten bakteereiden epidemiologiaan, genetiikkaan ja diagnostiikkaan
38 T ukesin uusi kuluttajapalveluiden valvontaryhmä on toiminut pi a n 10 k uu k aude n ajan, ja ryhmässä on kahden rekrytointikierroksen jälkeen ryhmäpäällikön lisäksi yhteensä 10 asiantuntijaa. vsk. Valvonnan kannalta keskeisimpiin palvelukokonaisuuksiin on nimetty vastuuasiantuntija. Alkuvaiheessa toiminta keskittyi Helsinkiin ja Tampereelle, mutta vuoden 2017 alussa on myös Rovaniemelle saatu kaksi asiantuntijaa. Toimintaa on kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Kuluttajaturvallisuusvalvontaa tehdään Tukesissa jo yhdentoista henkilön voimin. Kaikki asiantuntijat toimivat ylitarkastajanimikkeellä. Kaarina Kärnä Myös Rovaniemellä nyt kaksi ylitarkastajaa Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyi 1.5.2016 alkaen kunnista Tukesiin, kun valvonta valtiollistettiin eduskunnan päätöksellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Henkilökuntaa on rekrytoitu uuteen kuluttajapalveluiden valvontaryhmään kahdessa erässä, ja nyt ryhmässä on ryhmäpäällikkö Janne Niemelän lisäksi 10 asiantuntijaa
Vaarojen tunnistaminen on pääsääntöisesti tehty hyvin pinnallisesti ja yleisellä tasolla”, toteaa Janne Niemelä. vsk. Käytännön kuluttajaturvallisuusvalvontaa paikallistasolla ovat tehneet Jaakko Leinonen ja Konsta Kulmala. 39 Sekä ryhmäpäällikkö Janne Niemelä että ylitarkastaja Jaakko Laitinen olivat tukeslaisia jo ennestään. Jaakko Laitinen oli aiemmin mukana kuluttajaturvallisuusvalvonnan ohjaustyössä sekä valtakunnallisten valvontaprojektien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tukesin Ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistäminen -ohjeen laatimiseen. Kielo Kestinmäki on toiminut Suomen Ratsastajainliiton tallipäällikkönä, ja osallistunut tässä tehtävässä mm. Jaakko Leinonen toimi terveystarkastajana Rovakaaren ympäristöterveydenhuollossa ja Konsta Kulmala Uudessakaupungissa. se, että kuluttajaturvallisuuslaki ja sen vaatimukset tunnetaan vielä toimijoiden joukossa kohtuullisen huonosti. Valvonnassa alkuvaiheen havaintoina on todettu mm. Kuluttajapalvelut-ryhmän kokoonpano ja vastuualueet Helsinki: Janne Niemelä, ryhmäpäällikkö Maija Laurila, ryhmän oikeudelliset asiat, kauneudenhoitoja kehonmuokkauspalvelut Jaakko Laitinen, leikkikentät ja liikuntapaikat Petteri Mustonen, seikkailuradat, joukkoliikuntatapahtumat, kiipeilyja ohjelmapalvelut Markus Mesimäki, huvi-, puuhaja teemapuistot, tivolit Kari Koponen, yleisötapahtumat, moottoriurheilu, messut, teatteri ja sirkus Kielo Kestinmäki, ratsastuspalvelut, kotieläinpuistot ja luontopalvelut Tampere: Mervi Murtonen, turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta Konsta Kulmala, uimahallit, kylpylät ja muu vesiturvallisuus Rovaniemi: Jaakko Leinonen, Pohjois-Suomen kuntien tarjoamat palvelut sekä Lapin matkailuun liittyvät ohjelmapalvelut Aleksi Latvala, Pohjois-Suomen laskettelukeskukset ja muut matkailupalvelut Tukes.. Alkuvaiheen havaintoja ”Kuluttajapalvelut-ryhmän toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle ja ensimmäiselle toimintavuodelle asetetut tavoitteet on saavutettu
”Erot eri palveluntarjoajien välillä ovat kuitenkin suuria. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Sähköisen uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tukes.mailpv.net/ . On isojakin toimijoita, joilta turvallisuusasiakirja on puuttunut kokonaan”, lisää Niemelä. Pyrkimyksenä on muuttaa toimijoiden turvallisuusajattelua laajemmin ja pysyvämmin kuin vain yksittäisten tarkastuksilla havaittujen vikojen korjaamisen osalta”, painottaa Janne Niemelä. tä. Onneksi on myös edistyneitä toimijoita, jotka ajattelevat oman alansa turvallisuutta kokonaisuutena, toimivat tavoitteellisesti ja tiedostavat kehityskohteensa”, Niemelä kiittelee. Uudessa valvontatavassa perinteisten kohdetarkastusten rinnalla painotetaan palveluntarjoajien turvallisuusjohtamisen ja omavalvonnan kehittämistä. Kuva: Tittamari Marttinen.. 40 ”Kohteiden omaispiirteitä ja erityisriskejä ei ole huomioitu riittävästi eikä riskien arviointi ole johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi. ”Eri kohderyhmät halutaan tavoittaa laajasti – kuluttajat, palveluntarjoajat, lajiliitot ja muut sidosryhmät. Uusi valvontatapa korostaa turvallisuusjohtamista ”Kuluttajaturvallisuusvalvonnan keskittäminen Tukesiin on tarkoittanut myös uudenlaisen valvontatavan käynnistämisHaluatko pysyä ajan tasalla kuluttajapalveluiden valvonnan ajankohtaisista asioista. Mediaa pyritään hyödyntämään valvonnan tukena ja turvallisuustietoisuuden levittäjänä mahdollisimman paljon, ja viranomaisyhteistyötä Moottorikelkkasafari jäällä. Myös turvallisuusasiakirjassa ja riskienhallinnassa on paljon parannettavaa. vsk
Kaikkien kilpailuun osallistujien kesken arvoimme Globe Hopen kuumailmapalloheijastimia (10 kpl). Ryhmä täydentyy vielä ”Kuluttajapalvelut-ryhmään tullaan rekrytoimaan vielä muutama asiantuntija lisää”, kertoo Janne Niemelä. Jos on kyse enemmänkin vinkistä tai muusta valvontaan liittyvästä asiasta, on parempi lähettää viestiä suoraan vastuuasiantuntijalle. Kirjaa vaaratilanteet ja onnettomuudet -> Mittaa ja paranna! 5. 1. Tunnista vaarat ja hallitse palveluun liittyvät riskit! 2. Ympäristö ja Terveys-lehden paras kansi voittajaksi tuli 4/2016 VESIENSUOJELU -teemanumeron kansi. vsk. ”Asia ei ole kuitenkaan heti ajankohtainen, vaan nyt tehdään tällä kokoonpanolla töitä, organisoidutaan rauhassa ja mietitään tarkasti tuleva tarve.” Vuoden 2016 Valitse paras lehden kansi Ympäristö ja Terveys-lehden osalta on päättynyt. Onnittelumme voittajille ja suuret kiitoksemme kaikille kilpailuun osallistujille! Heijastimen voittivat: Senja Jeminen, Helsinki; Leila Saloniemi, Helsinki; Suvi Käsnänen, Tampere; Johanna Patteri, Vaasa; Petra Vikström, Turku; Terttu Kaleva, Helsinki; Tuula Valkonen, Juankoski; Pirkko Tuominen, Padasjoki; Sampsa Kinnunen, Savonlinna ja Sari Männistö-Eklöf, Mänttä.. Niillä on suuri merkitys valvonnan kohdentamisessa. Vuoden 2017 aikana laaditaan uusia ohjeita ja työvälineitä palveluntarjoajille vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tueksi”, lupaa Niemelä. ohjelmapalvelut)! 3. Ilmoituksen vaaraa aiheuttavasta palvelusta voi tehdä Tukesin verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, johon on linkki heti etusivulla tai lähettää viestin Tukesin kirjaamoon. Laadi tarvittaessa turvallisuusasiakirja (esim. Turvallisuuspuutteet Tukesin tietoon On tärkeää, että Kuluttajapalvelut-ryhmä saa tietoonsa kuluttajapalveluissa havaitut turvallisuuspuutteet. Anna kuluttajalle tarvittavat tiedot palvelun turvallisuudesta! 4. Ilmoita onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista Tukesiin! Lisätietoja muistilistan asioista löytyy Tukesin verkkosivuilta ja Tukes-ohjeesta 6/2015 Kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista annettavista tiedoista. Kaikkein tärkeimmät kuluttajaturvallisuusasiat Kuluttajapalvelut-ryhmässä on laadittu TOP5-muistilista toiminnanharjoittajalle kaikkein tärkeimmistä kuluttajaturvallisuusasioista. 41 syvennetään valtakunnallisesti erityisesti pelastustoimen ja poliisin kanssa, ja työssä ovat mukana myös ohjaavat ministeriöt TEM ja SM. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
Terveystarkastaja Toni Rouvinen Libanonissa Paraatin valmistautuminen.. 42 Ympäristöterveydenhuollon ammattilaisena sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä Toni Rouvinen työskentelee terveystarkastajana Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. vsk. Helmikuussa 2016 hän sai puhelun Libanonista ja häneltä kysyttiin kiinnostusta hygieenikon tehtävään. Pääsääntöisesti hän hoitaa asumisterveys/sisäilma-asioita
vsk. Paljon oli asioita hoidettavana lyhyen ajan sisällä mm. Seitsemän viikon päästä olinkin jo koulutusja valintatilaisuudessa Säkylässä Porin Prikaatissa”, muistelee Rouvinen. Ikinä ei tiennyt, mitä päivä tuo tulleessaan. Tämän jälkeen rutiineja alkoi muodostua ja varmuus oman toimialan hoitamiseen kasvoi. ”Koulutusta kesti reilu kolme viikkoa ja ennen koulutuksen alkua oli läpäistävä mm. ”Jokainen päivä toimialueella oli työnkuvan kannalta erilainen. Lisäksi pataljoonaan kuuluu kaksi muuta pienempää asemaa, jotka ovat aivan sinisen linjan vieressä. Cooperin testi. Pienellä alueella, kun on iso määrä ihmisiä, tulee tarkoin miettiä miten ennaltaehkäistä riskejä. Kaikkien, jotka koulutusja valintatilaisuuden jälkeen valitaan tehtävään, on myös mahdollista sinne lähteä. Tämä tarkoittaa otollisia kasvualustoja mm. ”Aika Etelä-Libanonissa oli erittäin mielenkiintoista. Yksi haasteista oli hyvän käsihygienian toteuttaminen ja sen hallinta. Lisäksi hygieenikko toimii myös kyseisissä asioissa poc:na (point of contact) Unifilin suuntaan sekä kouluttaa paikallisia työtekijöitä ja järjestää luentoja ja oppitunteja pataljoonan sotilashenkilökunnalle. muiden suunnitelmien laadinta, raportointi, talousveden valvonta/ näytteenotto/tutkiminen, terveydensuojelulainja elintarvikelain mukainen valvonta, ympäristöasioiden valvonta, jätehuolto, kierrätys, eläinasiat jne. Itselläni ei ollut hakemuksia sisällä rauhanturvatehtäviin, joten asia tuli yllätyksenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Haasteita toimialueella olivat erittäin korkeat lämpötilat. Tehtäväkuvauksen perusteella hygieenikko johtaa SkjL:n (Suomen kriisinhallintajoukot Libanonissa) ympäristöterveydenhuoltoa, toimii viranomaisena sekä asiantuntijana. Monikansallisessa pataljoonassa yhteisenä keskusteluja komentokielenä käytetään englantia, joten englannin kielen käyttö harjaantui huomattavasti tehtävän aikana”, Rouvinen toteaa. Tämän varmistaa laki sotilaallisista kriisinhallintatehtävistä, se määrittää työnantajaa antamaan virkavapaata ja ottamaan hänet takaisin töihin komennuksen jälkeen. Operaation kolme keskeisintä tehtävää ovat sinisen linjan valvonta, Libanonin asevoimien tukeminen ja Libanonin väestön avustaminen. Aika tuntui menevän tosi nopeasti eteenpäin helmikuun puhelun jälkeen. Alkuun oli sopeuduttava paikallisiin olosuhteisiin ja tutustuttava omaan toimenkuvaan. Koko aikana, mitä vietin Libanonissa vettä satoi neljänä viitenä päivänä. ympäristöterveydenhuollon johtaminen sekä oman sektorin valvontaym. 43 ”V ähän aikaa piti asiaa miettiä ja toki keskustella avovaimon ja lasten kanssa. Tehtävään kuuluu mm. erilaisille mikrobeille. UNIFILoperaation tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voidaan kokonaan luovuttaa LAF:lle (Lebanese Armed Forces) ja muille Libanonin turvallisuusviranomaisille. terveydentilaselvitykset, hammaskaluston kuntoon laittaminen ja asioiden hoitaminen siviilissä niin, että perhe pärjää poissa ollessani”, Rouvinen kertoo. Tietynlaisia rutiineja oli totta kai työssä kuten palaverit, tarkastukset, näytteenotot, konferenssit ja tapaamiset. Yhteinen päätös asiasta syntyi perheen kanssa kuitenkin melko nopeasti ja heti seuraavalla viikolla ilmoitin Säkylään Porin Prikaatiin, että otan tehtävän vastaan. siivous. Hygieenikkona Etelä-Libanonissa Unp 2-45 koostuu suomalaisista, irlantilaisista ja virolaisista sotilaista. Rouvinen työskenteli toukokuusta marraskuuhun 2016 Etelä Libanonissa Unp 2-45 erikoisupseerina, hygieenikkona. Koulutusja valintatilaisuus päättyi 2.5.2016 ja lento toimialueelle tapahtui jo 10.5.2016. Lisäksi tärkeää oli paikallistyöntekijöiden kouluttaminen sekä valvonta, että mm
Työtehtävät olivat muutoinkin kirjavia. Tukikohdan ympäröivää aluetta.. Arkisia riskejä vähentäviä toimenpiteitä olivat mm. mikäli Suomeen tai Viroon matkasi ihmisiä tai kalustoa, esimerkiksi henkilöitä, ajoneuvoja, merikontteja ym. Vettä kuljetetaan leiriin muualta, joten sen varastointi, käsittely ja jakaminen verkostoon sekä näytteiden ottaminen, tutkiminen ja analysointi ovat erittäin tärkeitä asioita.” ”Lisäksi tehtävänkuvauksen mukaisesti minun piti hoitaa toimialueella myös desinfektorin tehtäviä mm. erilliset wc-tilat sairaille (’jalla’) henkilöille, ruokailuun mennessä käsienpesun valvonta, kouluttaminen ja tiedon jakaminen. ”Vesihuoltovarmauus on myös erittäin iso osatekijä. Hygieenikkona koulutin näihin tehtäviin henkilöitä, jotka suorittivat kyseisisä toimia. Minun tuli myös valvoa, että kaikki tapahtui suunnitelmien mukaisesti, koska kaikesta piti dokumentoida.” ”Erään kerran virolaiset halusivat viedä heidän sotamuseoonsa ison kaliiberin patruunoita, jolloin patruunoille tehtiin myös käsittelyt, josta laadin sen jälkeen tarvittavat paperit. riskinarviointi päivittäin (onko tautitapauksia kuinka paljon, mitkä oireet ja taudit ovat kyseessä), ennalta tehdyt suunnitelmat tiedottamisesta ja kuinka toimitaan poikkeustilanteissa. vsk. Välillä tapahtui ympäristön pilaantumisia (jätevesi, kemikaalit, polttoaineet ym.), käyttöja pulloveden laatuun liittyviä epäilyjä, elintarvikkeiden pilaantumisia (erään kerran minun piti hylätä yli 700 kg riisiä, koska riiseistä löydettiin riisihäröjä), tuhoeläinlöytöjä, villieläintapauksia, sisäilmaongelmia ym. Kaikki tämä tehtiin, jotta emme toisi Libanonista vierasperäisiä kasvitai eläintauteja tai vierasperäisiä eläinlajistoja Suomeen”, Rouvinen selvittää. ”Suomessa tulisi huomioida riskien arviointi ja ennaltaehkäisy, tiedottamisen merkitys, sekä toiminta poikkeavissa tilanteissa. Kaikkeen oli kuitenkin varauduttava suunnitelmin, etukäteen piti pohtia kuinka toimitaan eri tilanteissa”, summaa Rouvinen. jotka olivat olleet maakosketuksissa, näille oli tehtävä tarkastukset, puhdistukset ja desinfioinnit. 44 suunnitelmaa noudatetaan niin normaali tilanteessa kuin poikkeavissa tilanteissa.” ”Riskien hallintaan liittyi mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
Rouvinen kertoo matkan olleen myös tutustumismatka oman itseensä. Aiheen tulee sivuta lehden linjaa – muuten aihe on vapaa. Lähitulevaisuudessa on tarkoituksenani suorittaa yamk-tutkinto ja rakennusterveysasiantuntijakoulutus. Hygieenikon tehtävässä joutui työskentelemään laaja-alaisesti, huomioiden koko ympäristöterveydenhuollon näkökulman. 45 Osassa meidänkin alan valvontakohteita tämä toimii, mutta miten on esimerkiksi sellaisissa paikoissa, joissa ihmiset ovat pidemmän aikaa samalla alueella kuten hotelli-, monipalveluja ohjelmapalvelun yritykset sekä leirialueet. purkutilaisuus, jossa käymme kahden päivän ajan missiota läpi. Suosittelen kaikille, mikäli on mahdollista, hakeutumaan vastaavanlaisiin tehtäviin”, sanoo Rouvinen. Kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen. Kyseisissä paikoissa on monenlaisia erilaisia riskejä kuten altistuminen erilaisille taudinaiheuttaja mikrobeille tai viruksille Mikäli toiminnanharjoittaja ei ole varautunut suunnitelmin ja harjoituksin ja useampi ihminen sairastuu, on hankalaa lähteä toimimaan, kun kukaan ei tiedä vastuita, toimintamenetelmiä ja -tapoja reagoida tilanteeseen. ”Paluu arkeen sujui joustavasti. Lisäksi sain paljon uusia ystäviä matkan aikana niin paikallisia kuin omasta joukosta ja lisää muistoja muistipankkiin”, Rouvinen kertoo. Libanonista jäi mieleeni ihmiset, jotka olivat erittäin ystävällisiä ja avuliaita. Tärkeintä on sopeutua ja mukautua tilanteeseen. Lisäksi on myös mahdollista, että tulevaisuudessa toimin jälleen jossain vaiheessa hygieenikkona tai muuna vastaavana sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä. Helmikuussa on vielä Porin Prikaatissa ns. Saimme aikaan toimialueellamme mm. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti Tätä mieltä Ympäristö ja Terveys-lehdessä julkaistaan mielipidepalstaa, johon lukijat voivat lähettää mielipidekirjoituksiaan julkaistavaksi. Kotona kaikki oli sujunut hyvin poissa ollessani. Lähetä mielipiteesi: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. Toiminnanharjoittajien ja valvovien tarkastajien olisi otettava tämä huomioon”, korostaa Rouvinen. ”Työtä tehdään 24/7 ja yksityisyyttä ei ole. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Ennen virkatöihin palaamista, vietin kotona puolustusvoimien tarjoamana kotiutumisjaksoa kaksi ja puoli viikkoa. vsk. Ammatillisesti tarkasteltuna Toni Rouvinen piti reissua erittäin positiivisena. Tästä suuri kiitos perheen ’komentajalle’. vesihuoltovarmuuden parantamista kylissä, jalkapalloleirien järjestämistä paikallisille lapsille, ensiaputaitojen kouluttamista ym
Laji oli säilynyt vain Itämeren saariston syrjäiMerikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival. Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival -raportti on julkaistu. 46 Tarina merikotkan pelastamisesta koottu yksiin kansiin Yksi maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista on nyt dokumentoitu tarkasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 1970-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia, ja esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta. Huolimatta 1920-luvulla tapahtuneesta rauhoituksesta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja jopa lintuja ampumalla. vsk. Julkaisussa kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka merikotka onnistuttiin pelastamaan sukupuuton partaalta. Kanta oli pienentynyt jatkuvasti 1900-luvun alusta lähtien. Kirjaesittely W WF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1972, jolloin maamme suurimman ja uljaimman petolinnun tilanne oli surkea
Nykyään aluetyöryhmiä on Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Merenkurkussa, Uudellamaalla ja PohjoisSuomessa. Raportissa olevien tarinoiden, asiatekstien ja kuvien kautta välittyy elävä kuva siitä, mistä työryhmän työssä on ollut kysymys”, WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Toni Laaksonen sanoo. WWF on myös rahoittanut Turun yliopiston tutkimusryhmää, joka selvittää, mistä merikotkien elimistöön päätyneet suuret lyijymäärät ovat peräisin ja mitä muita haitta-aineita kotkat saavat ravinnostaan. Osa työryhmän jäsenistä on yhä samoja, osa vaihtunut ja uusia tullut remmiin, mutta into ja palo luonnonsuojeluun ovat pysyneet koko ajan samalla korkealla tasolla. WWF:n merikotkatyöryhmä, joka koostui asiantuntijoista ja innokkaista lintuharrastajista, alkoi tehdä valistustyötä ja suojella pesäpaikkoja yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. vsk. ”Luonnonsuojelussa tarvitaan uskoa siihen, että mahdottomalta tuntuvat asiat voivat toteutua. 47 simmissä ja luoksepääsemättömimmissä ikimetsissä. Nykyään merikotkan suojelussa haasteena ovat muun muassa tuulivoiman ja merikotkien yhteentörmäykset. Nykyään poikasia syntyy vuosittain 400–470, ja merikotka on levittäytymässä myös sisämaahan. Hiljalleen kanta elpyi. Työryhmällä on ollut aina tarjota myös konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja”, Luukkonen sanoo. ”Työryhmän jäsenet ovat tehneet yli 40 vuoden ajan pyyteettä töitä uljaan petolinnun pelastamiseksi. ”On todella upeaa nähdä työ nyt dokumentoituna yksissä kansissa. Omia havaintoja on kesältä 2016 Vanajaveden reitiltä. Kullakin alueella on oma työryhmänsä, jota johtaa aluevastaava. WWF on muun muassa tehnyt aiheesta selvityksiä ja tutkinut merikotkien liikkeitä satelliittilähettimillä, joilla riskejä voidaan kartoittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tapio Välikylä. Vuosikymmenten varrella merikotkan suojelutyöhön on osallistunut satoja vapaaehtoisia. Työryhmän työ on järjestetty alusta alkaen alueelliselta pohjalta. Kenties tärkein yksittäinen toimi merikotkan pelastamisessa on ollut työryhmän aloittama talviruokinta, jonka avulla kotkille tarjottiin myrkytöntä ravintoa. Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta on tällainen liki uskomaton menestystarina”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo
Kaarina Kärnä Luonnollisempaa hiustenhoitoa ekokampaamoissa Ekokampaamoissa pyritään hoitamaan hiuksia mahdollisimman luonnollisesti: ilman synteettisiä kemikaaleja ja ilman turhaa kuormitusta luonnolle. Tämä on selkeämpi suunta, koska kaikki ekokampaajat eivät ole yrittäjiä. Hiusväreille altistuneita on kuitenkin jo niin paljon, että ekologisille hiustenhoitopalveluille riittää kysyntää.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. ”Lisäksi ekologisesti vastuullinen ekokampaaja sitoutuu yhteisesti sovittuihin ekoeettisiin periaatteisiin, joiden mukaan hiuksia hoidetaan luontoa ja ihmistä kunnioittaen; palvelutoiminnassa suositaan kasviperäisiä, ekologisia ja biologisia tuotteita; ammattitaitoa ja asiantuntijuutta kehitetään jatkuvasti sekä käsityöläisyyttä kunnioitetaan ja säilytetään palvelutoiminnassa.” Suurin osa ekokampaajista työskentelee ihan tavallisissa parturi-kampaamoissa, joissa on otettu valikoimaan myös ekologiset hiustenhoitopalvelut. Yksi näistä on kuitenkin jättämässä tämän vuoden aikana loputkin kemikaalit pois. vsk. Ekokampaajien oma yhdistys, Ekokampaajat – Ekofrisörer, on Suomen Ekoyrittäjät ry:n alajaosto. Kuluttajan pitää kuitenkin olla valveutunut, jotta saa sellaista kampaamopalvelua, mitä on lähtenyt hakemaan. 48 ”E kokampaaja on hiusalan peruskoulutuksen saanut parturikampaaja, joka on suorittanut myös ekokampaajakoulutuksen”, määrittelee tiedottaja Feeja Haarman Ekokampaajat – Ekofrisörer -yhdistyksestä. Näitä ”puhtaan linjan” ekokampaamoja on Suomessa noin 30 kpl. Kaikki ekokampaamotkaan eivät kuitenkaan tarjoa täysin ekologisia palveluja, sillä asiakkaita on erilaisia, eivätkä kaikki kaipaa tässäkään asiassa tiukkaa linjaa. Tällä hetkellä ekokampaajien yhdistys on erottautumassa omaksi yhdistyksekseen, minkä jälkeen jäsenyys ei enää edellytä Ekoyrittäjien jäsenyyttä. Uudenkin yhdistyksen jäsenyys edellyttää kuitenkin alan koulutusta ja ekoeettisten periaatteiden noudattamista. Tätä artikkelia varten on oltu yhteydessä kuuteen ekokampaamoon, joista kaksi on täysin puhtaasti ekokampaamoja, neljällä muulla on valikoimassa myös sellaisia palveluja, joita ei katsota ekologisiksi. Kuitenkin myös niiden kampaamojen määrä, joiden koko toiminta rakentuu ekologisen hiustenhoidon ympärille, on kasvanut
Linda Rautiainen haluaa toimia kokonaisvaltaisesti luontoa ja ihmistä kunnioittaen, ja vähentää sekä omaa että asiakkaan kemikaalikuormaa. vsk. Käsien iho ei kestänyt, allergioita tuli monenlaiLinda Rautiaisen Headpoint on Kajaanin ainoa ekokampaamo. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tabita Kotkavaaran Hiusateljéssa Hämeenlinnassa ekokampaamotoiminta alkoi vuonna 2010. Kuuri-Riutta allergisoitui aikanaan hyvin voimakkaasti kampaamokemikaaleille ja joutui lopettamaan ammattinsa. Ekokampaajaksi ryhtyminen on ideologinen valinta ”Kajaanissa ei ollut ennestään ekokampaamoa, siksi sellainen kannatti perustaa”, kertoi Headpointin perustaja Linda Rautiainen. Hanna Mikkosen Vihreä kampa perustettiin Helsingin Töölöön vuonna 2003, ja se on Suomen ensimmäisiä ekokampaamoja. Mia Pihlasto perusti Pure Orangen Turkuun vuonna 2014. Markkinatilanne ei ole kenelläkään riittänyt ekokampaamon perustamisen ainoaksi motiiviksi vaan kaikilla on taustalla aito kiinnostus luonnonmukaisempaan kampaamotoimintaan. Raahessa Päivi Takkusen Hiusmeri rekisteröityi ekokampaamoksi vuonna 2015 ja samana vuonna Linda Rautiainen perusti Headpointin Kajaaniin. Ekokampaamotarjonta on kuitenkin keskittynyt eteläiseen Suomeen. Arja Kuuri-Riutta ja hänen tyttärensä Elina Kärri Porin Ekoletissä.. 49 Ekokampaamojen määrä kasvussa Koulutettuja ekokampaajia ja ekokampaamoja tulee koko ajan lisää. Tässä artikkelissa esitellyt ekokampaamot on perustettu vuosina 2003–2015. Porin Ekoletin perusti Arja Kuuri-Riutta vuonna 2013. Arja Kuuri-Riutan kohdalla ekokampaamotoiminta ei ollut markkinavaan pakkorako, ainoa vaihtoehto jatkaa kampaamotyötä
Silloin hän löysi ekokampaajakoulutuksen, mikä avasi mahdollisuuden palata rakkaan ammatin pariin. Ekokampaamohaave tuli rinnalle, mutta Takkunen pystyi irrottautumaan ekologisten hiustenhoitopalvelujen erikoistumiskoulutukseen vasta sitten, kun koulutusta alettiin järjestää myös Kuopiossa. Arja Kuuri-Riutta kouluttautui uudelle alalle markkinointitehtäviin. Kemikaaleja ei valuteta viemäriin ja metallifolion kulutus on vähentynyt – jätettä tulee huomattavasti vähemmän kuin ennen. Allergiat ja astma hävisivät, kun altistuminen kemikaaleille kampaamotyössä päättyi. Ekokampaajat ovat tyytyväisiä myös siihen, että heidän toimintansa kampaajana kuormittaa luontoa vähemmän. Ekologiset Päivi Takkunen ja Sara Kiviniitty Raahen Hiusmeressä. Myös Tabita Kotkavaara Hiusateljéssa on tiedostanut herkistymisriskin, ja hän katsoo ekokampaamoja Hyvän ilman kampaamo ® -toiminnan olevan keino pidentää uraa kampaajana. Kymmenen vuotta vierähti, uudelle alalle tuli turbulenssia ja työt loppuivat, joten oli taas aika miettiä uutta suuntaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Raahessa Päivi Takkunen herkistyi jo kampaajauransa alussa kampaamokemikaalien ”huuruille ja hajuille”, minkä vuoksi hän muutti kampaamonsa tuoksuttomaksi. 50 sia, ja hän sairastui myös astmaan. Ekokampaamossa ilman synteettisiä kemikaaleja Arja Kuuri-Riutta on voinut kokonaisvaltaisesti hyvin. Myös Linda Rautiainen on havainnut, että ekokampaamossa työpäivän jälkeiset päänsäryt ovat hävinneet. Tabita Kotkavaara Hämeenlinnan Hiusateljéssa.. vsk. Kuva: Mainostoimisto Jäljen jättiläinen, Jaakko Mylly. Kampaajilla, jotka edelleen ovat suurimmaksi osaksi naisia, on hyvin usein myös lapsen saaminen antanut syyn miettiä kemikaalien määrää ja keinoja altistumisen vähentämiseksi
Tarjolla voi olla hoitoja merilevällä, savella ja turpeella. Arja KuuriRiutta kertoo, että kaikki Ekoletistä tuleva jäte lajitellaan ja vain 0,1 % on sekajätettä. 51 kampaamotuotteet pakataan kevyemmin kuin perinteiset tuotteet, joten metallituubit, muovikorkit ja hapetepullot ovat jääneet pois, iloitsee Päivi Takkunen. Kasviväreistä energialeikkauksiin Kun synteettiset tuotteet jätetään pois, jääkö jäljelle muuta kuin pesut, föönaukset, leikkaukset ja meikkaukset. Hiuksiin voi päätyä jogurttia, kananmunaa ja hunajaa tai eksoottisempia aineita kuten rheeta, amla ja shikakai. vsk. EU:n kosmetiikka-asetus asettaa eniten velvoitteita kosmeettisen aineen vastuuhenkilölle ja myös jakelijalle, toteaa Tukesin ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala. Ekologisissa hiustenhoitopalveluissa on laaja kirjo. On erilaisia yrttihuuhteita ja päänahan kuorintoja. Osa ekokampaamoista tarjoaa myös perinteisiä hiustenhoitopalveluja, osa keskittyy vain ekologiseen hiustenhoitoon. Intialainen päänhieronta ja energialeikkaus kuuluvat myös useimpien ekokampaamojen tarjontaan. Ehkä tunnetuin ekologinen hiustenhoitopalvelu on kasvivärjäys, ja Arja Kuuri-Riutta Porin Ekoletistä toteaakin sen olevan heidän suosituin palvelunsa. Kampaajan vastuu näissä tilanteissa on kuitenkin erilainen. Ekokampaajille suunnatuissa koulutuksissa suositellaan aina käytettäväksi valmiita kosmeettisia valmisteita, ei tekemään niitä itse, kertoo Feeja Haarmann Ekokampaajat – Ekofrisörer -yhdistyksestä. Kun hän hyödyntää kotijääkaapin aineksia ja tekee niistä sekoituksen, hän on lisäksi myös tuotteen vastuuhenkilö, joka on yleensä valmisteen valmistaja tai EU maahantuoja. Valmistajan vastuu hiustenhoitotuotteissa Kun kampaaja levittää asiakkaan hiuksiin hoitavaa ainetta, katsotaan, että kyseessä on kosmeettinen valmiste, oli sitten kyse hiusten hoitoon myytävästä valmistuotteesta tai kampaajan kotijääkaapin aineksista tehdystä sekoituksesta. Savivaalennus on ekologinen vaalennusmenetelmä, mutta ei teholtaan suoraan verrattavissa perinteiseen vaalennukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tämä sulkee käytännössä vaalennukset, permanentit ja ripsien kestovärjäykset pois palvelutarjonnasta, koska niitä ei voi tehdä ekologisesti. Kun kyseessä on valmis kosmeettinen valmiste, on kampaaja sitä asiakkaan hiuksiin käyttäessään loppukäyttäjä, jolloin hänen vastuullaan on käyttää sitä oikein, pakkauksen merkinnöissä annettujen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi myös kampaamopalveluihin sovellettavasta kuluttajaturvallisuuslaista seuraa, että palvelua tarjoavan kampaajan tulee antaa palvelusta ja tuotteista asiakkaalle kaikki tarpeelliset tiedot ja hänellä tulee olla riittävä koulutus, kokemus ja/ tai muu osaaminen tehdä tarjoamastaan Tu ke s.. Savella tehdään myös vaalennuksia. Silloin kun kyseessä on ”puhdas” ekokampaamo, ei kampaamossa käytetä lainkaan synteettisiä tuotteita. Valmistajan vastuu kosmeettisissa tuotteissa tarkoittaa käytännössä sitä, että valmistajan tulee tuntea tuotteensa ja varmistua siitä, että ne ovat käytettäessä turvallisia. Värjäyksissä kasviväreillä saatavien värien valikoima on suppeampi kuin perinteisissä kampaamoväreissä
Mia Pihlasto Turun Pure Orangessa pitää tätä hyvin olennaisena eikä itsekään tee töitä toisen asiakkaan kanssa esimerkiksi värin vaikutusaikana vaan keskittyy jokaiseen asiakkaaseen yksilöllisesti. Hyvän olon keitaita Kiireettömyys on tärkeä osa ekologista hiustenhoitoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Kaikissa Hyvän ilman kampaamo ® -tavaramerkin alla toimivissa kampaamoissa käytetään hajusteettomia Sim Sensitive -tuotteita, jotta kampaamoon voidaan taata raikkaampi hengitysilma ja ympäristö, jossa herkistävien ainesosien kuormittavuus on normaalia vähäisempää. Hyvän ilman kampaamot® Osin samalla asialla kuin ekokampaamot ovat myös Hyvän ilman kampaamot. Tiedä mitä päähäsi laitat Toisin kuin Hyvän ilman kampaamo ® , ekokampaamo ei ole millään tavalla suojattu tavaramerkki. 52 palvelusta turvallinen. Taustamusiikki soi hiljaisella. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, ekokampaamossa kannustetaan myös mahdollisimman luonnolliseen hiustyyliin ilman värjäystä ja sitä kautta itsensä hyväksymiseen sellaisena kuin on. He käyttävät kyllä edelleen jonkin verran Sim Finland Oy:n tuoksuttomia tuotteita. Kasvivärejä tai energialeikkausta ei voi kiirehtiä ja näin asiakkaalle tulee väkisinkin rauhallinen pysähdys. Ekokampaamo voi olla myös aisteille erilainen kuin perinteinen kampaamo. Jos kampaaja siis tietää, mitä tekee ja kenelle, ei tuttujen ruoka-aineiden tai itsekasvatettujen yrttien käyttö hiustenhoidossa vaikuta erityisemmin riskiä lisäävältä tekijältä. Sekä Linda Rautiainen että Päivi Takkunen ovat aikaisemmin pitäneet Hyvän ilman kampaamoa ® , mutta siirtyneet siitä edelleen vähäkemikaalisempaan suuntaan eli ekokampaamoon. Kampaaja on joka tapauksessa vastuussa tarjoamansa palvelun turvallisuudesta. Koska ekologisuudella on nyt hyvä noste, voi tulla houkutus käyttää ”ekoa” markkinointikeinona, vaikka katetta Mia Pihlasto Turun Pure Orangessa.. Kasviväri ei nimittäin tee pois kasvaessaan hiuksiin jyrkkää rajaa. Myös yleinen ilmanvaihto tulee järjestää Hyvän ilman kampaamon ® kampaamotilassa mahdollisimman toimivaksi. Päivi Takkunen Hiusmerestä kertoo, että Hiusmeressä sisustuskin on luontohenkinen ja seinällä on brändien tuotejulisteiden asemasta luontokuvia. Toisaalta kasvivärjäykset säästävät aikaa koska värjäysväli kasvivärejä käyttävällä on harvempi. Mia Pihlasto Pure Orangessa näkee kauneutta myös suomalaisille tyypillisessä ”maantienharmaassa” hiusvärissä ja innostuu aikuisten naisten uudesta trendistä antaa harmaiden hiusten näkyä. Hyvän ilman kampaamo ® on Sim Finland Oy:n rekisteröity tavaramerkki. Hämeenlinnassa sijaitseva Hiusateljé on sekä ekokampaamo että Hyvän ilman kampaamo ® , ja kampaamon perustaja Tabita Kotkavaara kokeekin, että nämä kaksi konseptia tukevat toisiaan. Yritys valmistaa Suomessa ammattitason hiuskosmetiikka ja hygieniatuotteita. Kampaamossa tuoksuvat vain kasvijauheiden ominaistuoksut. vsk
Mia Pihlasto Turun Pure Orangessa harmittelee sitä, että vaikka synteettisten värien riskit on jo tiedostettu, hakeudutaan ekokampaamoon vasta sitten, kun ensimmäisen kerran iho on mennyt rikki tai rakkuloille. Yhdistyksen jäsenet voivat käyttää kampaamossa tunnuksena yhdistyksen logoa, mikä on tae siitä, että kampaamossa työskentelee koulutettu ekokampaaja ja että kampaamossa on sitouduttu yhteisiin ekoeettisiin periaatteisiin. Kuluttajan tulee tietää, mitä tahtoo, kysellä ja valita itselleen parhaiten sopivin palvelu. vsk. Osa jättää kampaamon sen muuttuessa ekokampaamoksi. Jos asiakas on tottunut värjäämään hiuksensa tänään mustaksi ja huomenna valkoiseksi, ei ekokampaamo ole oikea paikka, toteaa Arja Kuuri-Riutta. 53 ekologisuudelle olisi kovin vähän. Heidän joukossaan on ympäristötietoisia, allergisia, eettisesti ajattelevia ja vegaaneja, kertoo Hanna Mikkonen. Allergiset ovat merkittävä ryhmä ekokampaamoissa. Päivi Takkusen asiakkaista lähti noin 20–30 %, mutta tilalle on tullut uusia ja tulee jatkuvasti. Mutta silloin kun hakee terveydellisistä tai eettisistä syistä tietynlaista palvelua, on tärkeää, että asiakkaan ja kampaajan välillä on yhteisymmärrys siitä, mitä tehdään ja miksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Asiakkaat keskimääräistä tiedostavampia Helsingissä Vihreässä kammassa asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi vakioasiakkaita. Kaikille ekokampaamo ei sovi. Ekologinen ei ole automaattisesti sama asia kuin herkälle sopiva, toteaa Tabita Kotkavaara, joka ei itse pysty käyttämään kuin muutaHanna Mikkonen Vihreä Kampa, Helsinki.. Osalle on sama, miten lopputulokseen päästään, kunhan hiukset näyttävät käsittelyn jälkeen hyvältä. Esimerkiksi Linda Rautiainen Kajaanissa on luvannut tehdä muutamalle ikäihmiselle permanentit niin kauan kuin he niitä tahtovat, vaikka ne eivät enää muutoin kampaamon valikoimaan kuulukaan. Allergioita on paljon Ekokampaamokaan ei ole kaikille herkistyneille ja allergisille oikotie onneen. Kuluttajan tulee olla valveutunut, painottaa Feeja Haarmann Ekokampaajat – Ekofrisörer -yhdistyksestä. Jäsenkampaamossakin voi olla tarjolla muitakin kuin ekologisia hiustenhoitopalveluita. Kampaajilla voi myös olla ekokampaamoksi siirtymisen jälkeen sellaisia vanhoja asiakkaita, joille he lupaavat entisen kaltaiset palvelut. Kaikki ekokampaamojen asiakkaat eivät aina edes hae erityisen ekologista palvelua
Osa värjää alle 16-vuotiaiden hiuksia ainoastaan kasviväreillä, osa ei värjää alle 16-vuotiaiden hiuksia lainkaan. Ei hiusvärejä alle 16-vuotiaille Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa on otettu kantaa hiusvärien turvallisuuteen, eikä hiusvärejä suositella alle 16-vuotiaille, ei kotikäytössä eikä kampaamossa, mikäli hiusväri sisältää herkistäviä ainesosia. vsk. Artikkelia varten haastatellut ekokampaamot: Ekoletti, Yrjönkatu 25, 28100 Pori Headpoint, Pohjolankatu 33, 87100 Kajaani Hiusateljé, Arvi Kariston katu 7, 13100 Hämeenlinna Hiusmeri, Antinkankaantie 28, 92130 Raahe Pure Orange, Kristiinankatu 6, 20100 Turku Vihreä Kampa, Ilmarinkatu 10 B, 00100 Helsinki. pphenyleenidiamiini, tolueeni-2,5-diamiini ja resorsinoli. Allergioiden kanssa joudutaan toimimaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Tämä arvio perustuu Lawsonen (hennakasvin sisältämä väriaine) enimmäispitoisuuteen 1,4 % hennajauheessa, kun siitä tehdään hiustenvärjäyksessä käytettävä sekoitus suhteessa 100 g hennajauhetta + 300 ml kiehuvaa vettä, kertoo Terhi Tauriala-Rajala. Ikääntyvien kannattaisi jättää hapetevärien käyttö vähemmälle, lisää Päivi Takkunen. Myös vanheneva ohut iho on erittäin herkkä kemikaaleille. Ihmiset allergisoituvat kiihtyvään tahtiin kaikille kemikaaleille eikä vähiten hiusväreille, ennustaa Arja Kuuri-Riutta. Tämä koskee myös ruoka-aineallergioita. Siksi ekokampaamossa tulee kertoa allergioistaan ja niistä myös kysytään. Pääosin ekokampaamojen luonnonkosmetiikka on hyvin siedettyä, mutta myös kasveista saataville tuotteille voi allergisoitua. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Hän suosittelee erittäin herkille ja allergisille mieluummin hajusteettomia tuotteita, joissa on Allergiaja Astmaliiton Allergiatunnus. Arvio perustuu kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean SCCS:n (Scientific Committee on Consumer Safety) selvitykseen. Herkistymiset eri aineille ovat kuitenkin aina hyvin yksilöllisiä, ja on mahdollista herkistyä myös hennalle. Vaikka kasvivärejä käytetäänkin vain ulkoisesti, voi esimerkiksi voimakkaasti pähkinäallerginen saada reaktion saksanpähkinästä, jota saatetaan käyttää kasviväreissä, kertoo Päivi Takkunen. 54 mia luonnonkosmetiikkatuotteita saamatta ihoreaktioita. Ekokampaamoissa on otettu hiusvärien käyttöä koskeva ikäraja kiitollisina vastaan. Paras keino välttää herkistyminen on olla värjäämättä hiuksia, toteaa TaurialaRajala Tukesista lopuksi. Merilevän käyttämisessä on puolestaan rajoituksia kilpirauhaslääkityksellä olevilla asiakkailla. Mia Pihlasto toimii erityisen allergisten asiakkaiden kanssa siten, että he tulevat aamulla ensimmäisinä, jolloin tuoksuja on ilmassa vähemmän. Näitä herkistäviä ainesosia ovat mm. Lainsäädäntö edellyttää voimakkaasti herkistäviä ainesosia sisältävien hiusvärien pakkausmerkinnöiltä tiettyjä ohjeita ja varoituksia. Kestoväreissä ja kevytväreissä käytetään samoja väriaineita, joten herkistävyyden kannalta on lopputulos se, että sekä kestoettä kevytvärit voivat aiheuttaa herkistymistä. Esimerkiksi ekokampaamojen kasvivärjäyksissä yleisesti käytetty henna vaikuttaisi olevan kohtalaisen turvallinen, kun sitä käytetään oikein. Esimerkiksi merkintä ”Ei tarkoitettu alle 16-vuotiaille” on pakollinen, muistuttaa ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala Tukesista. Ekokampaamoissa käytettyjä kasvivärejä ikäraja ei koske, jos ne eivät sisällä lainsäädännössä herkistäviksi määriteltyjä väriaineita
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 55 Kirjaesittely Christo Foerster: Neo Nature – Kohti terveellisempää ja luonnollisempaa elämäntapaa Viisas Elämä Oy 2016. Neo Nature viehätti kuitenkin käytännönläheisyydellään ja armollisella asenteellaan. Voimajuuristaan huolehtimalla voi hyvin. 215 s. Kaarina Kärnä. vsk. Nämä voimajuuret voi lyhyesti kuvata yhdeksänä kehotuksena: • Vapauta itsesi! • Luota kehoosi! • Liiku vallattomasti! • Säilytä uteliaisuutesi! • Löydä oma rytmisi! • Syö puhdasta ruokaa! • Ympäröi itsesi luonnolla! • Tee toiveistasi totta! • Tee muut ihmiset onnelliseksi! Silloin tällöin on mukava pohtia elämäänsä elämäntaito-oppaan avulla, vaikka tietyllä tapaa elämäntaito-oppaat ovat hieman elitistisiä – elämän on jo oltava monella tapaa hyvää, että edes voi käyttää aikaansa näiden asioiden pohtimiseen. Uudelta siinä tuntui liiasta tavoitteellisuudesta luopuminen, kehon tuntemusten arvostaminen ja intuition merkitys päätöksissä. Kirja kehottaa yksinkertaistamaan elämää ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Jos on kipinää muuttaa elämäänsä luonnollisempaan suuntaan, Neo Nature antaa kyllä eväitä. Johtotähtiensä alla ihminen on kuin puu, jolla on yhdesän voimajuurta. Ihmisen pitää löytää itselleen tärkeät, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta rakentavat johtotähdet, jotka kulkevat jatkuvasti mukana. Johtotähtiä ei pidä sekoittaa tavoitteisiin, joihin pyrkiessään pahimmillaan unohtaa elää. Neo Nature, ihmisen luontoa kunnioittava elämäntaito-opas Neo Nature -kirjan lähtökohtana on ihminen biologisena olentona, joka ei ole lajina kehittynyt lainkaan samalla tavalla kuin ihmisen luoma kulttuuri. Johtotähtiä voivat olla esimerkiksi luontoon hakeutuminen, luova tekeminen tai toisten auttaminen. Saksalaisella perusteellisuudella kirjoittaja – liikuntatieteilijä, toimittaja, yritysja elämäntaitovalmentaja – antaa tähän myös hyvin kokonaisvaltaisen toimintamallin
vsk. Kahdella ensimmäisellä kurssilla tehtiin myös tarkastusharjoituksia ja tilaisuudet olivat Turussa järjestetty Laivatarkastuskoulutus oli jo kolmas koulutus, jossa perehdyttiin laivatarkastuksiin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Ensimmäinen Laivatarkastuskoulutus järjestettiin 2015 Helsingin Vuosaaressa, toinen 2016 Viking Mariellalla ja Maarianhaminassa ja kolmas tammikuussa 2017 Turun Forum Marinumin tiloissa. Tarkkaan ottaen kysymys on laivojen tarkastuksista, joilla laiva voidaan vapauttaa saniteettitoimenpiteisLaivatarkastajat koolla Turussa Tapio Välikylä tä. 56 Y mpäristö ja Terveys-lehden ja sosiaalija terveysministeriön järjestämä Laivatarkastuskoulutus oli jo kolmas koulutus, jossa perehdyttiin laivatarkastuksiin
Suomi on YK:n jäsenvaltiona ratifioinut säännöstön ja sitoutunut noudattamaan sitä. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisessä terveyssäännöstöön (IHR/2005) on hyväksytty kansanterveydellistä uhkaa aiheuttavien tautien kansainvälisen leviämisen torjunnasta, ehkäisystä ja hallinnasta. Tulevaisuudessa koulutuksissa on keskityttävä laivatarkastusten eri osa-alueisiin, lomakkeiden käytöstä ja niiden täyttämisestä tulisi aloittaa.. Hän on ollut kehittämässä laivatarkastuskäytäntöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Laivatarkastusten peruskoulutustarvetta ei järjestäjien käsityksen mukaan enää ole. Suomessa on nimetty 30 satamaa, joiden terveydensuojeluviranomaiset ovat valtuutettuja tekemään Porvoon terveystarkastaja Tomi Jormanainen puhui Laivatarkastuskoulutuksessa. laivojen saniteettitarkastuksia, sekä myöntämään kansainvälisiä todistuksia saniteettitoimenpiteistä tai niistä vapauttamisesta. Syksyllä 2016 valmistui Valviran laatima laivatarkastusten kansallinen soveltamisohje. 57 kaksipäiväisiä. Tilanne 2010-luvun alussa ei vastannut kansainvälisiä vaatimuksia joten koulutustarvetta oli. vsk. Vuoden 2017 koulutuksessa käytiin läpi ja perehdyttiin uuteen soveltamisohjeeseen. Ohjeen laadintaan osallistuivat ympäristöterveydenhuollon kaikki keskeiset viranomaiset. Porvoon terveystarkastaja Tomi Jormanainen on vaikuttanut keskeisesti laivatarkastusten sisällön kehittämisessä ja koulutusten suunnittelussa
Vaikka lannan polton ympäristömääräykset kevenevät, säilyy ympäristönsuojelun taso edelleen hyvänä. Täytyy myös muistaa, että Suomessa lanta pyritään jatkossakin ensisijaisesti hyödyntämään lannoitteena ja maanparannusaineena”, EU-asetuksen muutoksen myötä tuotantoeläinten lannanpoltto sallitaan jatkossa ilman jätteenpolttolupaa. Polt. Hevosenlannan muita hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään myös maaja metsätalousministeriön rahoittamalla Hevosenlanta hyötykäyttöön -hankkeella osana hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. Tähän asti lainsäädäntö ei ole sallinut hevosenlannan polttoa jätteenpolttolaitoksia lukuun ottamatta missään EU-maassa. Tämä keventää merkittävästi polttoa koskevia velvoitteita ja poistaa muun muassa vaatimuksen kalliista, jatkuvatoimisilla laitteilla tehtävistä päästömittauksista. Suomen aloitteesta tehdyn muutoksen myötä hevosenlannan poltto tulee mahdolliseksi tavanomaisissa polttolaitoksissa. Päätös antaa kansallista sääntelyvaraa päästörajoihin EU:n sivutuotelainsäädäntö asettaa lannan poltolle määräyksiä esimerkiksi polttoprosessista, päästöraja-arvoista ja päästömittauksista. Suomi on ajanut aktiivisesti etenkin hevosenlannan polttoa koskevia helpotuksia EU-lainsäädäntöön, ja tavoite hevosenlannan hyödyntämisestä energianlähteenä on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan talleista noin 70 prosenttia levittää lannan peltoon. Polttoprosessin lämpötila on nostettava 2 sekunniksi 850 o C:een. ”Asetukseen saatu muutos on pitkällisen työn tulos ja hyvä uutinen, vaikkei päästä toimijoita edelleenkään helpolla. Olemassa olevat laitokset voivat kuitenkin saada näiden lämpötilaja viipymäaikavaatimusten noudattamiseen kuuden vuoden siirtymäajan. Hevosenlannan poltto helpottuu toteaa maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Nyt annetut suhteellisen vaativat valvontaa koskevat vaatimukset ja päästörajoitukset kuvaavat hyvin sitä, kuinka tiukkaa tämän päivän kansainvälinen päästöpolitiikka on. 58 T uotantoeläinten lannanpolttoa koskeva Euroopan unionin asetusmuutos hyväksyttiin EU:ssa 17.1.. vsk. Lämpötilamittaukset on myös tallennettava automaattisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Polttolaitos on varustettava lisäpolttimella, jolla varmistetaan riittävä polttolämpötila kaikissa tilanteissa. Asetusmuutoksen jälkeen lantaa polttavat laitokset voidaan hyväksyä sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, eikä laitosten tarvitse täyttää jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia
Pienissä, polttoaineteholtaan alle 5 megawatin laitoksissa hiukkaspäästöt voisivat olla kuitenkin enintään 50 mg/m 3 . Nyt hyväksytty EUasetuksen muutos astuu voimaan kevään 2017 aikana. Lantaa ja muita polttoaineita samanaikaisesti polttaville monipolttoaineyksiköille päästöraja-arvoja voidaan nyt tehdyn muutoksen myötä soveltaa kansallisesti tiettyjen laskentasääntöjen mukaisesti. YM. Muutokset koskevat siipikarjanlannan polttoa tietyin rajoituksin. Lannanpolttoa koskeva sivutuoteja ympäristölainsäädäntö on tällä hetkellä osin päällekkäistä ja toimivaltaisia viranomaisia on useita. Kotimaiseen lainsäädäntöön tarvittaviin muutostöihin ryhdytään välittömästi. Lannanpolttoa säätelee sivutuotelainsäädännön lisäksi kansallinen ympäristönsuojelulainsäädäntö ja useimpia laitoksia koskee valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. 59 toprosessin päästöille on säädetty raja-arvot rikkidioksidille (50 mg/m 3 ), typen oksideille (200 mg NO 2 /m 3 ) ja hiukkasille (10 mg/m 3 ), ja päästömittaukset on tehtävä vähintään vuosittain. vsk. Tämän vuoksi maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö selvittävät yhdessä menettelyjä sekä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia, joilla lannanpolton hyväksymismenettelyt saadaan mahdollisimman selkeiksi ja sujuviksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
vsk. Ilmoittautumiset 20.3.2017 mennessä www.ymparistojaterveys.fi / Koulutukset. Turvallista kotimatkaa! Koulutuksen hinta 145 euroa (+ alv 24 %) sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. 60 8.45 Aamukahvit 9.15 Päivän avaussanat Johtaja Jari Keinänen, sosiaalija terveysministeriö 9.30 Säteilyvaaratilanteet, suojelutoimet ja niitä koskevat lakimuutokset Tarkastaja Antero Kuusi, STUK 10.15 Valviran ohje kunnille säteilyonnettomuuteen varautumisesta Ylitarkastaja Heli Laasonen, Valvira 10.45 Kuntien varautuminen käytännössä Terveysvalvonnan johtaja Tiina Tiainen, Porvoo 11.15 Aluehallintoviraston rooli säteilyvaaratilanteessa Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Erja-Riitta Tarhanen Etelä-Suomen aluehallintovirasto 11.45 Lounas 12.45 Sisäilman radon ja valvontaa koskevat lakimuutokset Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio, STUK 13.30 Sisäilman radonin valvonta käytännössä Ympäristöterveyskeskuksen johtaja Silja Mäkelä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 14.00 Iltapäiväkahvi 14.30 Talousveden radon ja radioaktiiviset aineet Laboratorionjohtaja Pia Vesterbacka, STUK 15.00 Elintarvikeketjun varautuminen säteilyvaaratilanteisiin Ylitarkastaja Marika Jestoi, Evira 15.45 Solariumvalvonta Ylitarkastaja Reijo Visuri, STUK 16.30 Koulutuspäivä päättyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Säteilyturvallisuuden koulutuspäivä 5.4.2017 Scandic Hotel Lahti Vesijärvenkatu 1, Lahti Säteilyturvallisuutta valvoville ja säteilyonnettomuuksiin varautuville kuntien ja aluehallintovirastojen viranomaisille
Uusi immunologisen vasteen mittari FGF21 (fibroblastien kasvutekijä-21) korreloi sekä altistumiseen että oireiluun. Useilla työpaikoilla tehtiin seurantakysely oireista, kun tutkitut olivat siirtyneet väistötiloihin tai korjattuihin tiloihin. IndoorAir tutkimuskumppaneineen havaitsi, että laskeutuneen pölyn myrkyllisyyttä mittaava E.coli lux-testi todentaa altistumisen hyvin. vsk. Vasteenmittauksessa FGF21-testi osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sekä altistumisen että terveyshaittojen objektiiviseen mittaamiseen. Uusia mittareita kosteusvaurioista kärsiville. 61 I ndoorAid – Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen yritys – sekä Turun ja Helsingin yliopistot alkoivat tutkia 317 henkilön terveydentilaa päteviksi todennetuilla oirekyselyllä. Täydentävinä tutkimuksina tarvitaan mikrobien viljelyä sekä mikrobien myrkyllisyyden mittaamista. Tutut viljelymenetelmät toimivat Kun mikrobinäytteet otettiin vauriopaikoista, altistumisen mittaaminen vakiintuneilla viljelymenetelmillä osoittautui edelleen luotettavaksi. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumija ulostenäytteitä. IgE (immunoglobuliini E) -vasta-aineet korreloivat sekä altistuneille että oireileville, mutta muita tulehduksellisia tai myrkyllisiä vasteita ne eivät osoita. Työstressi ja muut psykososiaaliset tekijät eivät selittäneet oireilua, sillä kosteusvaurio-oireita ilmeni myös niissä työpaikoissa, joissa työ oli innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koettiin hyviksi, vertaistuki oli erinomaista ja stressiä oli vain vähän. Näitä terveyshaittoja ilmeni kaikissa tutkituissa työympäristöissä, joita olivat hoitoala, akateeminen tutkimus, paloasemat ja koulut. Tiivistyskorjatuissa kohteissa oireet eivät juuri lievittyneet tai oireet jopa pahenivat. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Allergioita sairastaville pitää tehdä immunologisia lisätutkimuksia, kun halutaan luotettava näyttö herkistymisestä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella näiden menetelmien rinnakkaista käyttöä. Seurannoissa todettiin, että ilmanpuhdistimet vähensivät oireita vain hiukan. Tarve sekä kyselyille että testeille Loppuraportissa sanotaan, että oirekyselyjä voidaan käyttää korjausten onnistumisen seurantaan. Lisätietoja: IndoorAid – Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, tuula.putus@utu.fi Kosteusvaurioille altistuneiden lääketieteellinen tutkiminen etenee. Sen sijaan vauriokohteiden perusteellinen korjaus vähensi oireita selvästi. Vain kunnon remontti tepsi oireisiin Kosteusvauriomikrobien altistukseen liittyviä terveyshaittoja todettiin yhtenevästi miehillä ja naisilla. Jo ongelman alussa pitäisi vähentää työntekijöiden altistumista esimerkiksi siirtämällä heitä puhtaisiin tiloihin. Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään uusia immunologisia menetelmiä homeille ja muille kosteusvauriomikrobeille altistuneille, jotta heitä voisi tutkia kliinisesti. Viljelyyn perustuvia testejä voi täydentää pölyn myrkyllisyyden mittaamisella. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, jossa tehtiin nämä löydökset. Tutkimus valmistui lähinnä IndoorAidin, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen voimin. Oirekyselyjen lisäksi tarvitaan lääketieteellisiä testejä ainakin siihen asti, että työntekijöiden kuvaamat oireet otetaan vakavasti. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen. Vasteenmittauksessa vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi menetelmäksi. Parhaiten altistumista mittasivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn E.coli lux-testi
Kontin avulla kotimaiset yritykset voivat osoittaa tuotteidensa teknologiset vahvuudet ja näin parantaa liiketoimintamahdollisuuksiaan kansainvälisillä markkinoilla. 62 poimintoja Ministeriöt maakunnissa Sosiaalija terveysministeriö oli yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa maakuntakierroksella. Maakuntaja aluehallintouudistus on käynnissä ja ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon liittyvät valmistelut ovat uudistuksessa mukana. Jätevedestä raaka-aine typen, fosforin ja hiilen tuotantoon Yhdyskuntajätevesiä ja osin myös teollisuuden jätevesiä voidaan hyödyntää nykyistä selvästi tehokkaammin hiilen ja ravinteiden lähteinä. Parhaat teknologiat yhdistetään liikuteltavaan jätevesipuhdistuskonttiin, jota voidaan käyttää pienen mittakaavan jätevesikohteissa. ETM ja MMM järjestivät vuoden vaihteessa kiertueen kaikkiin Suomen maakuntiin. VTT on suunnitellut Resurssikontti-konseptin, joka koostuu teollisuudessa käytössä tai kehitteillä olevista fysikaalis-kemiallisista menetelmistä. Jatkoprojektissa VTT varmistaa osaprosessien toimivuuden ja tekee parhaasta kokonaisratkaisusta alustavat investointija käyttökustannuslaskelmat. Niitä yhdistetään siten, että aineiden talteenotossa keskitytään nimenomaan muodostuviin tuotteesiin eli ravinteisiin, biohiileen ja puhtaaseen veteen sen hävittämisen sijaan. Tilaisuuksissa on ollut paikalla myös maakuntien muutosjohtajia ja eräissä tilaisuuksissa myös poliittisia päättäjiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. vsk. Tilaisuuksiin on osallistunut useita satoja ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden, aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon ja alkoholilupahallinnon henkilöitä. Ideaa viedään nyt eteenpäin pienen mittakaavan jätevesiratkaisuihin tähtäävässä Resurssikontti-projektissa. Maakuntakierros alkoi marraskuussa Vaasasta ja päättyy alkuvuodesta. Mukana on ollut myös Valviran ja Eviran henkilöstöä. Toimintamalli ei sisällä biologista käsittelyä, joten se voidaan toteuttaa joustavasti eri suuruusluokissa paikallisesti ja sesonkiratkaisuna. Maakuntatapaamisissa on noussut esille paljon kysymyksiä ja kysymyksiin on osattu myös vastata. Kuvassa Marjatta Rahkio MMM:stä kertoo muutoksesta MMM:n näkökulmasta. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vähennettäisiin vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa ja mineraalisten lannoitteiden valmistuksesta aiheutuvia ilmastohaittoja. Jäteveden käsittelyssä menetetään Suomessa Sitran selvitysten perusteella useiden miljoonien eurojen arvosta ravinteita ja hiiltä. Teknologian tutkimuskeskus VTT näkee jäteveden raaka-aineena, josta nämä arvoaineet otetaan talteen käyttökohteeseen sopivassa muodossaan. VTT. Tilaisuuksissa on pohdittu erityisesti ympäristöterveydenhuollon asemaa muutoksessa ja yhteistyömahdollisuuksia muiden toimijoiden kesken
63 poimintoja Kosteikkojen kunnostus auttaa väheneviä vesilintuja Kosteikkojen laadun heikkeneminen on johtanut monien vesilintukantojen vähenemiseen, jopa Suomessa – tuhansien järvien maassa. Tulokset ovat merkittäviä, sillä kunnostetut kosteikot olivat linnustolle arvokkaimpia Etelä-Suomessa jo ennen kunnostusta ja kunnostuksen myötä niiden linnustollinen arvo moninkertaistui. krs Ratapihantie 13, Pasila, Helsinki Koulutuksen järjestää Ympäristö ja Terveys-lehti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaalija terveysministeriö.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. Tilaisuus on maksuton, sisältäen aamuja iltapäiväkahvit. Syke Neuvottelupäivät asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille Tilaisuudessa kuullaan alustuksia laboratorioissa esiin nousseista tai muista ajankohtaisista asumisterveystutkimuksiin liittyvistä aiheista, kuten VOC-analytiikka asumisterveystutkimuksissa, sienten taksonomia ja nimistö, mittausepävarmuus viljelyanalytiikassa ja vertailukierroksen kehitystyö. Kunnostus kasvatti lukumääriä paitsi yleisillä mutta myös uhanalaisilla lajeilla, joita on nykyisin joka kolmas Suomen linnuista”, kertoo tutkija Petteri Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Avoimen alan lisääminen umpeenkasvaneilla kosteikoilla laidunnuksen, niiton ja ruoppauksen myötä lisäsi muun muassa puolisukeltajasorsien, kahlaajien, rantakanojen ja kaulushaikaroiden määrää. ”Etenkin karjan laidunnus kosteikkojen rannoilla lisäsi huomattavasti sekä muutolla levähtävien että pesivien lintujen lukumääriä. vsk. Tavoitteena tilaisuudessa vilkas keskustelu ja kokemusten vaihto. Osallistuminen koulutuspäivään edellyttää ilmoittautumista. Tuore tutkimus paljastaa kosteikkojen umpeenkasvua vähentävien toimien olevan paljon toivottu apu harvinaistuville vesilinnuille. Kunnostus palautti kosteikoille myös naurulokkiyhdyskunnat, jotka ovat pesiville sorsille elintärkeitä suojapaikkoja petoja vastaan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin keinoja kosteikkojen laadun parantamiseksi. Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 14.3.2017 Haaga-Helia, Helia-talo, luokkahuone 1001, 1. Ilmoittautumiset 6.3.2017 mennessä. Yli puolet maapallon kosteikoista on kadonnut ihmisen toiminnan seurauksena viimeisen vuosisadan aikana ja monet jäljellä olevat ovat kärsineet muun muassa rehevöitymisestä ja saastumisesta. Lounas on omakustanteinen
0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat v. Kysy lisää: myynti@LMinfo.fi. Asumisterveyslaboratorio palveluksessanne www.kvvy.fi YHDESSÄ PUHDAS YMPÄRISTÖ (ME TIEDÄMME MITEN SE ONNISTUU) www.ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. 64 Yrityshakemisto Hometai sisäilmaongelma. ALV. kirjastot, yritykset ja yhteisöt. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Lehti on luettavissa myös sähköisesti eMagz-palvelun kautta mm. (015) 230 712 Autopuh. 2017 Vuosikerta 72,(sis. 10 %.). 24 %). Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. tilaushinnoista. vsk. Opiskelija -50% norm. Irtonumero 10,(sis. ALV. 10 %.). Kestotilaus 67,(sis. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48
www.ymparistojaterveys.fi Varaa mainospaikka. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 65 Yrityshakemisto Mainosta Ympäristö ja Terveys-lehdessä eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi p. vsk. 040 511 6005 www.ymparistojaterves.fi Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset Ympäristökonsultointi www.ahmagroup.com WWW.SWECO.FI SISÄILMASTON LAADUNHALLINTAPALVELUT • Rakennuksen kuntoarvio ja kuntotutkimukset • Talotekniset tutkimukset • Rakenteiden haitta-ainetutkimukset • Terveyshaittariskien arviointi • Korjaussuunnittelu • Laadunvarmistuspalvelut ...verkkosivumme uudistuvat kevään aikana..
vsk. ISBN 978-952-9637-54-6 UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Kirjoittajat: Jutta Kivikallio, Tuula Suontamo, Jari Keinänen, Kaarina Kärnä, Salli Lindstedt, Päivi Aalto UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas UIMAHALLIEN ja kosteiden tilojen hygieniaopas Hinta 26,00 euroa + toimituskulut (sis. Opas on päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaoppaasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2017, 48. 66 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. koulutusmateriaaliksi. mainittujen tilojen puhtaanapitoon. alv. Oppaan tavoite on toimia uimahallien hygienian hallinnan, omavalvonnan ja siivoustyön suunnittelun apuna sekä tarjota käytännön ohjeita kaikille uimahallien ja muiden kosteiden tilojen siivouksesta ja hygieniasta vastaaville sekä valvoville viranomaisille. Oppaan tiedot on sovellettavissa myös kuntoutuslaitoksien, hotellien ja laivojen allasosastojen ja oheistilojen sekä urheiluja jäähallien peseytymisja pukeutumistilojen puhtaanapitoon sekä myös ohjeistukseksi julkisissa rakennuksissa, taloyhtiöissä ja kotitalouksissa käytössä olevien ed. Opas on erinomainen tietolähde mm. Oppaan kirjoittajat edustavat maamme eturivin asiantuntemusta uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniasta.