Kokoonnumme Tampereella Sokos Hotel Tornissa 31.10.–1.11.2018 – nähdään siellä! Kaarina Kärnä Kuva: Sokos Hotels.. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. On kriisejä, uhkia, pelkoja ja erilaisia ihmisten terveyteen ja/tai heidän elinympäristöönsä liittyviä riskejä, joita selitetään faktojen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Ja jos haluat tänä vuonna paikan päälle, kylmiä faktoja ja kuumia tunteita tarjoavien koulutuspäivien ytimeen, merkitse jo päivät kalenteriisi. Tämän lehden sisältö koostuu suurimmaksi osaksi ympäristöterveyspäivien luennoitsijoiden aiheistaan kirjoittamista artikkeleista. Myöskään koulutuspäivillä luentoja ei kuunneltu yksinomaan viileän toteavasti vaan luentoihin otettiin kantaa ja aiheista keskusteltiin jopa vähän lämmeten. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Niin kuin elämässä yleensä. Osanottajia koulutuspäivillä oli lähes 200. Eri mieltä oleminen ja tunteiden osoittaminen on sallittua. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Y hden luennon otsikko oli ”Kuumat tunteet, kylmät faktat”. Tunteet ovat keskeinen osa ihmisyyttä eikä viestintä voi pitemmän päälle onnistua ottamatta tätä huomioon. Tiedon vastaanottaja ei silti aina ole tilanteessa, jossa hän pystyisi analyyttisesti käsittelemään tietoa vaan hän suhtautuukin tunneperäisesti. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kuumat tunteet ja kylmät faktat E delliset THL:n, STM:n ja Ympäristö ja Terveyslehden yhteistyössä järjestämät Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät järjestettiin Tampereella 1.–2.11.2017. V iime vuoden tunnelmia voit kokea lukemalla tämän lehden. Tämä kiteyttää hyvin sen, mistä ympäristöterveydenhuollossa usein on kysymys
vsk. Juuti, Tapio S. Aiheita mm. Rajala, Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 ........................................................................................57 Vanhojen lautasten uusi elämä Kaarina Kärnä ...................................................................................58 Poimintoja ......................................................................................62. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. uusi talousvesiasetus, vesivälitteiset epidemiat, happamat sulfaattimaat, lääkejäämät ja mikromuovit sekä puhdas Itämeri. Katko ja Riikka P. Väitös: monialaisuus haastaa opettajat ja oppikirjat ....................................................................................17 Maakuntauudistus Pirkanmaalla Kirsi Sario ...........................................................................................18 Riskin arvioinnin vaikeus: huolettomuus voi tappaa, mutta niin voi varovaisuuskin Jouko Tuomisto ................................................................................20 Julkinen keskustelu riskitietoisuuden – ja tiedottomuuden – rakentajana Jari Lyytimäki ....................................................................................28 PEX-putkista liukeneva tert-butyylialkoholi (TBA) Tuija Kaunisto, Aino Pelto-Huikko ja Martti Latva ...................32 Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin Tero Marttila .....................................................................................38 Sisäilma ja tautitaakka – Missä mennään. vsk 1 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2018 ilmestyy viikolla 12. 46 KVVY Tutkimus Oy aloitti toimintansa ..............................51 Terveystarkastajat kouluttautuivat laivatarkastuksiin Kaarina Kärnä ...................................................................................52 Thoughts from the 4th National Training Event on Ship Sanitation Martin Walker ...................................................................................54 Reportteri ratkoo .........................................................................56 Kirjaesittely: Petri S. Otto Hänninen, Jenna Reinikainen ja Arja Asikainen ............. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kuumat tunteet ja kylmät faktat Kaarina Kärnä .....................................................................................4 Ympäristöterveys maakuntauudistuksessa Jari Keinänen ......................................................................................6 Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Vesa Pekkola .....................................................................................12 Koulujen ympäristökasvatuksesta löytyi puutteita. Lehden teemoja ovat vesiensuojelu ja vesihuolto
vsk. MAKU II lakipaketti ja hallituksen esitys järjestämisvastuun siirrosta maakunnalta kunnalle ympäristöterveydenhuollossa käsitellään myös eduskunnassa kevään 2018 aikana.. Ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyviä päätöksiä Vuoden 2017 aikana tehtiin hallituksen toimesta päätöksiä, joilla on merkitystä myös ympäristöterveydenhuollon järjestämisen kokonaisuuden kannalta. Lokakuussa 2017 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä Johtaja Jari Keinänen Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveys maakuntauudistuksessa Maakuntaja aluehallintouudistus etenee valtakunnassa kuin juna, vaikka 5.7.2017 hallitus joutuikin tekemään kipeän päätöksen siirtäessään maakuntauudistuksen voimaantulon vuoden 2020 alkuun. Samoin on edennyt myös ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjauksen muutoksiin liittyvät valmistelut niin Valvirassa ja Evirassa kuin aluehallintovirastoissakin. 6 V almistelut ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämisestä kunnista maakunnille etenee maakunnissa tiiviisti muun valmistelun mukana. Tämän lisäksi ns. Tämän jälkeen alkaa eduskunnassa valtava työ, kun hallituksen esitykset valinnanvapauslaiksi, maakuntalaiksi ja SOTE järjestämislaiksi käsitellään siellä kevään 2018 aikana. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle helmikuun lopussa 2018. Taustalla on perustuslakivaliokunnan kesäkuun lopussa antama lausunto, jossa todettiin valinnanvapauslaissa olevan tiettyjä ongelmia, joiden takia hallitus joutuu tekemään uuden esityksen laista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Hallituksen siirtopäätöksen jälkeen joissakin maakunnissa valmisteluissa tuli hetken lamaantuminen, mutta jo syksyllä vauhti on ollut taas päällä
Vuonna 2017 hallitus teki myös päätöksen, että MMM:n hallinnonalalla Maaseutuvirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) yhdistetään uudeksi ruokavirastoksi vuoden 2019 alusta. Joulukuussa 2017 hallitus linjasi myös, että valtiovarainministeriössä valmisteltu hallituksen esitys valtion lupaja valvontavirastosta (Luova) viedään eteenpäin siten kuin VM:ssä on valmisteltu. Laissa säädettäisiin edellytyksistä, joilla maakunta voi sopimuksella siirtää eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun kunnalle tai kunnille. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydensuojeluja tupakkalain mukainen valvonnan ohjaus siirtyy vuoden 2020 alusta Valvirasta ja aluehallintovirastoista vuoden 2020 alussa käynnistyvään Luovaan. Järjestämisvastuun siirron edellytyksenä olisi, että järjestämisvastuun vastaanottavalla kunnalla tai kunnilla sekä siirron jälkeen myös maakunnalla on käytettävissään vähintään 30 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisten viranomaistehtävien suorittamiseen. Kuva 1. Tämä taas tarkoittaa sitä, että ympäristöterveydenhuollon johto, ohjaus ja toimeenpanon kokonaisuus alkaa selkiytyä. Maakunta vastaisi kuitenkin tehtävien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu olisi siirretty kunnalle tai kunnille. 7 maakunnalta kunnalle (HE 148/2017 vp). vsk. Kuvassa 1 on esitetty tämänhetkisten päätösten mukainen ympäristöterveydenhuollon järjestämiskaavio vuoden 2020 alusta alkaen. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen kokonaisuus vuoden 2020 alusta alkaen.. Käytännössä hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että järjestämisvastuun siirto maakunnalta kunnalle tai kunnille on mahdollista vain Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin vain, jos siirto tapahtuu vuoden 2020 alussa. Eduskunta käsittelee hallituksen esityksen keväällä 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
Arvioin, että haasteita tulee enemmän olemaan niissä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä, joita on perinteisesti tehty pääosin kuntaorganisaation sisällä, mutta jatkossa niitä tehdään kuntien ja maakuntien yhteistyöllä. Uudistus mahdollistaa laajemman erikoistumisen ja osaamisen kehittämisen sekä yhdenmukaistaa valvontaa ja muuta ennalta ehkäisevää toimintaa valtakunnallisesti. Uskon, että valvonnan ja koko ennalta ehkäisevän toiminnan laatu paranee. Uskon siis, että maakunnissa ympäristöterveydenhuollon perusapparaatit, kuten eläinlääkintähuolto päivystyksineen sekä elintarvikeja tupakkavalvonnan sekä terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset ja muu perustoimintoihin liittyvä valvonta lähtee toimimaan mallikkaasti heti alkuvaiheessa. Kuva 2. 8 Ympäristöterveyshaittojen arviointi ja hallinta sekä maakuntauudistus Kuten olen aikaisemmin myös tämän lehden palstoilla todennut, näen maakuntauudistuksen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana ympäristöterveydenhuollossa. Näitä ovat erityisesti terveydensuojelun edistäminen ja sen toteutumisesta huolehtiminen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristönsuojelussa sekä sisäilman terveydellisten olosuhteiden arviointi ja hallinta julkisissa kuntien omistamissa (koulut, päiväkodit jne.) rakennuksissa. Myös häiriötilanteisiin varautuminen on uudessa tilanteessa, koska osa keskeisistä yhteistyökumppaneista (esimerkiksi vesihuolto) tulee olemaan kuntien järjestämisvastuulla. Kuvassa näkyy myös keskeisimmät ympäristöterveydenhuollon yhteistyökumppanit maakunnan sisällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Maakuntien ja kuntien välisen yhteistyön elementtejä terveydensuojelussa.. Vaikka valvonnan yhdenmukaistaminen ei saa olla ympäristöterveydenhuollossa itseisarvo, sillä on merkitystä toiminnanharjoittajien ja myös kuntatoimijoiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Kuvassa 2 on pyritty tuomaan esille edellä mainitun kuntayhteistyön merkitystä. vsk
Terveydensuojelulakikin velvoittaa tähän, sillä jatkossa siinä säädetään, että maakunnan on alueelleen edistettävä ja valvottava terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. ympäristöterveyden häiriötilanteita sattuu ajoittain. Tietysti tehokkaan vaikuttamisen edellytyksenä on ollut, että rakenteet ja yhteydet ympäristöterveydenhuollosta näihin muihin toimintoihin ovat olleet kunnossa ja toiminnassa. Ympäristöterveydellinen vaikuttaminen kunnassa maankäyttöön, ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin sekä rakentamiseen on ollut periaatteessa helppoa, kun toiminnot ovat olleet pääosin kuntien vastuulla ja usein ne on myös organisoitu samaan yksikköön. Koska maakunnassa on useita vastuutahoja häiriötilanteisiin liittyen, on toivottavaa, että maakuntien varautumisen yhteensovittaminen organisoidaan maakunnan konsernin johdon alle eikä pelastustoimeen.. Ympäristöterveyden asiantuntemusta tähän tarkoitukseen löytyy jatkossa maakunnan ympäristöterveydenhuollon yksiköstä. 9 Terveydensuojelu kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa Terveydensuojelua edistetään merkittävästi myös muuten kuin tekemällä perinteisiä tarkastuksia valvontakohteisiin. Riittävällä varautumisella ja nopealla viranomaistoiminnalla sekä tiiviillä asiantuntijalaitosten ja viranomaisten yhteistyöllä voidaan kuitenkin ehkäistä äkillisiin häiriötilanteisiin liittyvien sairauksien syntymistä ja jopa kuolemia. Säännös edellyttää siis, että maakunnan terveydensuojeluviranomainen on mukana edellä mainituissa kuntien prosesseissa, joissa voidaan edistää terveydensuojelua. Erityisen tärkeää on, että yhteistyökuviot sovitaan terveydenhuollon ja pelastustoimen sekä vesihallinnon kanssa. Katson, että jatkossa terveydensuojelun edistämiseen kaavoituksessa, ympäristönsuojelussa ja rakennusvalvonnassa tulee panostaa entistä enemmän. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kiistatta osoitettu, että elinympäristön altisteista pienhiukkaset ja melu aiheuttavat selkeästi eniten terveyshaittoja. Edellä mainitusta johtuen hyvien yhteistyörakenteiden kehittäminen kuntien kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun sekä maakuntien ympäristöterveydenhuollon yksiköiden (erityisesti terveydensuojelu) välillä on jo nyt maakuntien toimintojen suunnitteluvaiheessa erittäin tärkeää. Myös rakennuslupien arvioinnissa on hyvä olla mukana asiantuntija myös ympäristöterveydenhuollosta. vsk. Näistä edellä mainituistakin altisteista aiheutuvia terveyshaittoja ehkäistään parhaiten vaikuttamalla alueiden käyttöön ja rakentamiseen suunnitteluvaiheessa. Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen maakunnissa Elinympäristössä saattaa joko ihmisten toiminnan seurauksena tai luontaisesti tapahtua äkillisesti tilanteita, jotka häiritsevät yhteiskunnan normaaleja toimintoja ja voivat joko suoraan tai välillisesti aiheuttaa yksilölle tai väestölle terveyshaittaa. Edellisestä johtuen on erittäin tärkeää, että uudessa tilanteessa koko ympäristöterveydenhuollon (terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläintautien vastustaminen) varautuminen ja sen toteuttaminen pohditaan jo maakuntien toiminnan valmisteluvaiheessa. Valitettavasti näitä ns. Ympäristöterveyshaittojen arvioinnin merkitys ja tarve on jatkuvasti lisääntynyt erityisesti maankäytön suunnittelussa (melu, pienhiukkaset, säteily jne.) sekä ympäristönsuojelussa. On hyvä, että maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuollon keskeiset yhteistyökumppanit häiriötilanteisiin varautumisen sekä häiriötilanteessa toimimisen osalta löytyvät maakunnan sisältä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
10 Tärkeää on myös, että ympäristöterveyden häiriötilanteiden varautumisen osalta yhteistyön toimivuus varmistetaan myös kuntien eri toimijoiden kesken. rehtori), kouluja/tai työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio, mahdollisesti työsuojeluviranomainen (aluehallintovirasto) ja kunnan terveydensuojeluviranomainen. vsk. Vuoden 2020 alusta edellä mainitussa tapauksessa toimijat pysyvät samana, mutta viranomaisten hallintopaikka muuttuu. Maakuntien ja kuntien yhteistyövelvoitetta esitetään maakuntauudistukseen liittyvässä terveydensuojelulain 8 §:n muutoksessa. Julkisissa rakennuksissa sisäilman laatuun liittyvien laajempien ja pienempienkin yksittäisten tapausten selvittämisessä tapahtuu jonkin verran ”hallinnollisia” muutoksia.. Tässä tarkoitetussa sisäilmaongelman hallinnassa ovat tällä hetkellä toimijoina erityisesti kunnan tilakeskus, toimintaa johtava taho (esim. Julkisissa rakennuksissa sisäilman laatuun liittyvien laajempien ja pienempienkin yksittäisten tapausten selvittämisessä tapahtuu sen sijaan jonkin verran ”hallinnollisia” muutoksia. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että maakunnan terveydensuojeluviranomaisessa on paljon osaamista – usein yksiköstä löytyy vähintään yksi sertifioitu rakennusterveysasiantuntija, jonka asiantuntemusta voisi käyttää hyväksi maakunnan kunnissa sisäilmaongelmien selvittämisessä ja niiden ennaltaehkäisyssä. Työsuojeluviranomainen on jatkossa valtion lupaja valvontavirastossa ja terveydensuojeluviranomainen maakunnassa. Tähänkin haasteeseen tulisi vastata jo maakuntien toimintojen valmisteluvaiheessa siten, että erityisesti kuntien toimijoiden ja terveydensuojeluviranomaisen välille rakennetaan toimivat menettelytavat edellä mainittuihin tilanteisiin. Myös välineitä ollaan kehittämässä! Pääministeri Sipilän käynnistämässä ”terveiden tilojen vuosikymmen toimenpideohjelmassa” on yhdeksi kiireelliseksi toimenpiteeksi ehdotettu sisäilman terveydellisten olosuhteiden arviointimenettelyiden kehittämistä. Nämä rakennukset ovat pääosin kuntien omistamia myös jatkossa. Sisäilmaongelmien ratkaisemiseen tarkoitetut välineet pysyvät samana, mutta viranomaistoimintojen hallinnoinnin muuttuminen asettaa uusia haasteita kuntien, maakuntien ja Luovan yhteistyölle. Erityisesti silloin, kun rakennus on työpaikka ja siellä harjoitetaan samalla terveydensuojelulain mukaista toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi koulu, päiväkoti tai tila, jossa tarjotaan sosiaalipalveluita. Sisätilojen terveydellisten olosuhteiden arviointi julkisissa rakennuksissa Kuten aikaisemmin totesin, terveydensuojelulain mukaisten valvontakohteiden säännöllinen valvonta jatkunee varsin kivuttomasti, vaikka maakunta valvookin kuntien omistamissa rakennuksissa tapahtuvaa terveydensuojelulain mukaista toimintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
vsk. Tätä yhteistyötä on jo viritelty THL:n, Valviran ja AVI:en välillä. 11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rooli jatkossa THL on kansallinen STM:n hallinnonalan ympäristöterveyshaittojen arvioinnin asiantuntijaja tutkimuslaitos. Tämän lisäksi sen asiantuntijaroolia arvostetaan myös kansallisesti, erityisesti ympäristöterveydenhuollon tukena, niin ministeriössä kuin terveydensuojeluvalvonnan toteutuksessa ja ohjauksessa. Maakuntaja aluehallintouudistuksen yhteydessä tulisi luoda rakenteet niin maakuntiin kuin Luovaankin, mikä mahdollistaa THL:n asiantuntemuksen hyödyntämisen säännöllisesti ja jatkuvasti, eikä pelkästään häiriötilanteissa tai yksittäisissä ympäristöterveyden ongelmatilanteissa. THL tekee alalla kansainvälisesti erittäin arvostettua tukimusta. Toivottavasti se tiivistyy viimeistään vuoden 2020 alusta ja mukaan saataisiin myös maakunnat. Positiivisesti pikkutarkka ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Myös näytteenottopalvelu! Eviran hyväksymä palvelulaboratorio ScanLab tarjoaa Pohjois-Suomen alueella laajat akkreditoidut viranomaispalvelut.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kuvassa 1 on esitettykin, miten THL:n asiantuntijuus tulisi olla nykyistä tiiviimmin mukana jatkossa niin lainsäädännön valmistelun kuin terveydensuojelun valvonnan ohjauksen ja valvonnan tukena. Koska THL:n ympäristöterveyden tutkimuksen sovellettavuus valvonnan ja sen ohjauksen tarpeisiin on hyvää ja asiantuntijuus ympäristöterveyden arviointiin erinomainen, sen hyväksikäyttöä ympäristöterveydenhuollossa tulisi kehittää
Ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi tähän velvoittavat maankäyttöja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, kuntalaki, terveydenhuoltolaki jne. Valvontayksiköiden koon kasvaminen maakunnalliseksi parantaa valtakunnallisten seurantatutkimusten hyödynnettävyyttä myös valvonnan vaikuttavuuden arvioimisessa.. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden koko kasvaa ja toiminta organisoidaan muutenkin uudelleen. Samassa yhteydessä on hyvä pohtia myös valvonnan vaikuttavuutta ja sen seurantaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Useat lakimme velvoittavat edistämään hyvinvointia, luomaan edellytyksiä hyvinvoinnille tai turvaamaan terveellinen ja hyvä elinympäristö. vsk. 12 I hmisten terveydenja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ja maakuntien tärkeä tehtävä nyt ja tulevaisuudessa
Kansalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja toteutetuista toimenpiteistä on sekä kunnan että maakunnan laadittava hyvinvointikertomus. Mittausverkostosta saatua mittausdataa parempi indikaattori voisi olla mallinnettu ilmanlaadun pitoisuus ja sen avulla laskettu. Indikaattorien valinnassa olisikin parempi keskittyä muutoksiin niissä ympäristötekijöissä, joiden tiedämme vaikuttavan elinympäristömme terveellisyyteen. Maakuntalakiluonnoksessa on säädös maakuntastrategiasta, jonka ensimmäisenä kohtana on nostettu esiin asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Tämän lisäksi maakunnan strategiassa on otettava huomioon elinympäristön laadun kehittäminen. Pienhiukkaset Pienhiukkaset ovat merkittävin tautitaakkaa aiheuttava ympäristötekijämme. Tekijät on syytä valita sen mukaan, kuinka suuren tautitaakan ne aiheuttavat. Indikaattorien kehittämisessä ja valinnassa tulisi olla erityisen tarkkana siitä, että ne ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan. ilmanlaatu.fi. Mitä meidän tulisi seurata ja mitata, jotta saisimme kuvattua työmme vaikuttavuutta elinympäristön terveellisyyden ja sitä kautta ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Seurannan ongelma ympäristöterveysindikaattorina on kuitenkin se, että saatu data kuvaa vain sitä mittauspistettä, jossa mittausasema sijaitsee. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Työmme merkityksen saaminen näkyviin kansanterveyden kehittymisenä on haastavaa, sillä nykyihmisen hyvinvointia ja terveyttä uhkaavana tekijänä elinympäristön rooli on jo saatu niin hyvälle tasolle, että sen erottaminen elintapoihin liittyvistä tekijöistä on vaikeaa. Väärin valitut indikaattorit voivat olla jopa vahingollisia kokonaisuuden kannalta, jos ne esimerkiksi kannustavat näennäistyöhön vaikuttavan työn sijaan. Pienhiukkasille altistuvien lukumäärän seuranta kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan pienhiukkasten aiheuttama kansanterveydellinen haitta kehittyy. Tupakoinnin, alkoholin käytön, vähäisen liikkumisen, huonojen ruokatottumusten ja muiden vastaavien elintapatekijöiden osuus kansanterveyteen vaikuttavina tekijöinä on paljon suurempi. Kertomukset laaditaan maakunnan ja sen alueen kuntien yhteistyönä. Mittaustulokseen vaikuttaa kaukokulkeuman lisäksi mittausaseman lähiympäristön päästöt. Nämä tiedot raportoidaan Ilmatieteenlaitokselle, joka julkaisee ne ilmanlaatuportaalissa www. 13 SOTE-lakiluonnoksessa edellytetään muun muassa sitä, että kunta ja maakunta edistävät asukkaittensa hyvinvointia ja seuraavat elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristöterveyden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin – saako vaikutuksen näkyviin. Strategian avulla elinympäristön terveellisyys ja ihmisten hyvinvointi tulevat mukaan maakunnan päätöksentekoon ja se edesauttaa myös ympäristöterveyden tarpeita. Muutokset aseman lähiympäristössä tai aseman siirtäminen toiseen paikkaan, esimerkiksi kauemmas liikenneväylästä, vaikuttavat mittaustulokseen merkittävästi. Tällä seurannalla saadaan tietoa ulkoilmapitoisuuksista ja niiden kehittymisestä myös muutoin kuin vain pienhiukkasten osalta. Yksittäisen mittausaseman perusteella ei saada tietoa kunnan/ maakunnan sisäisestä pitoisuusvaihtelusta, eikä eri kuntien/maakuntien tuloksia voida verrata keskenään. Suomessa on ilmanlaadun seurantaverkosto, jolla seurataan jatkuvatoimisesti yhdyskuntailman laatua. vsk
Niin sanottujen EUuimarantojen luokituksen seuranta on hyvä valvonnan indikaattori. Pienemmissä kunnissa meluselvityksiä on tehty vain yksittäisiä. Suurimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Elintarvikkeiden ja talousveden aiheuttama tautitaakka on saatu pieneksi ja epidemioita esiintyy vähän. Indikaattorina elintarvikkeiden ja talousveden laatupoikkeamat ja epidemiat sekä epidemioissa sairastuneiden määrä kuvaavat hyvin sitä, miten valvonnassa on onnistuttu. Terveyden kannalta eniten merkitystä on sisämelutasoilla, mutta näitä kartoituksia ei ole juurikaan tehty ja niiden toteuttaminenkin olisi käytännössä vaikeaa. 14 hengitettäville ja pienhiukkasille altistuvien henkilöiden määrä. Melulle altistuvien määrää on selvitetty Suomessa jonkin verran. Uimaveden laatu Uimavesiä seurataan EU:n tasolla yhdenmukaisin kriteerein. Sisällä koettua meluhaittaa voidaan arvioida myös kyselyjen avulla. Sen lisäksi kuntakohtaisten uimavesinäytteiden ja muiden tietojen pohjalta saadaan hyvää seurantatietoa.. Melumalleilla arvioidaan ulkomelutasoja ja niiden avulla voidaan laskea melualueilla asuvien määrä. STUK ylläpitää kansallista radontietokantaa ja tekee otantatutkimuksia asuntojen radonpitoisuuksista. Suomen syöpärekisteristä ei kuitenkaan voida nähdä keuhkosyöpätilastoissa alueellisia eroja radonpitoisuuksien mukaan. Kyselyllä saatu tieto ei kuitenkaan kuvaa itse melutasoa, vaan sitä, kuinka paljon asukkaat kokevat subjektiivista meluhaittaa. Tupakointi on merkittävin keuhkosyövän riskitekijä ja tupakointitavoissa on alueellisia eroja. Eräänä indikaattorina voisi tulla kyseeseen myös vilkkaiden liikenneväylien lähellä asuvien määrä. Näiden avulla on muodostettu asuntojen radonpitoisuuksien kehitystä kuvaava trendiseuranta ja alueelliset radonpitoisuuskartastot, joiden avulla voidaan seurata radonpitoisuuksien kehitystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Talousvesi ja elintarvikkeet Talousvesija elintarvikevalvonta ovat valvonnan osa-alueita, joilla on pisimmät perinteet ja joissa jatkuva työ on jo kantanut hedelmää. Melu Vastaavasti kuin pienhiukkasille, myös melulle altistutaan eniten vilkkaiden teiden varsilla. Ne koskevat kuitenkin vain suurimpia kaupunkeja. Kattavimmat ulkomelua koskevat laskennalliset selvitykset perustuvat ympäristömeludirektiivin kartoituksiin vuosilta 2012 ja 2017. Radon Radon on eräs keuhkosyövän riskitekijä. vsk
Toiminnalliset indikaattorit Valvonnan vaikuttavuuden mittaamisen tulisi olla ensisijainen tavoite indikaattorien valinnassa. 15 Sisäilma Sisäilmakysymykset puhuttavat tällä hetkellä paljon, mutta sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden määrästä ei ole kuin karkeita arvioita, eikä käytettävissä ole sellaista terveysperusteista tietoa, mitä voisi hyödyntää sisäilmaongelmien kehityksen seurannassa. Tämä indikaattori kuvaakin käytännössä sitä, miten sisäilmatilanne on yleisesti hallinnassa. Toiminnallisia mittareita on käytetty muun muassa valvonnan valvomisessa. Julkisissa rakennuksissa voidaan hyödyntää olosuhdeja oirekyselyjä, joiden säännöllisellä ja kattavalla toistamisella voidaan saada tietoa julkisten rakennusten sisäilmatilanteen kehittymisestä. Toiminnallisten mittarien vaarana on kuitenkin se, jos johtopäätöksiä valvonnan laadusta tehdään sellaisten suoritteiden perusteella, joiden vaikuttavuus ei olekaan hyvä. Kyselyjä on tarjolla oppilaille ja työntekijöille. Se voi olla kuitenkin joidenkin tekijöiden osalta vaikeaa ja siksi hyödynnetään myös toimintaa kuvaavia mittareita. Tupakkalaissa säädetyt toimenpiteet pyrkivät ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä sekä edistämään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista ja suojelemaan väestöä altistumiselta niiden savulle. Koetun sisäilmatilanteen kehittymistä voidaan seurata kyselytutkimuksilla. Kyselytutkimuksissa yhdistyy kuitenkin tieto sisäilmaongelmien määrästä ja siitä, miten ihmiset tilanteen kokevat. Sisäilmakohteiden tilastoseurantaa olisikin valtakunnallisesti tarpeen kehittää. Seurantaindikaattorina tupakoivien ja nuuskaavien määrän seuranta kuvaa paremmin tupakkalain tavoitteiden toteutumista kuin esimerkiksi myyntilupien tai valvonnan seurantatiedot. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Käytettävissä ei ole myöskään tilastoa, josta voisi seurata sisäilmaongelmakohteiden lukumäärän kehitystä. Lopuksi Ympäristöterveyteen liittyvän työn seurantaan tarvitaan indikaattoreita, tilas. vsk. Tupakoivien ja nuuskaavien määrää seurataan ATHja kouluterveyskyselyissä. Tupakansavu Vaikka ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on tupakkatuotteiden myyntilupien ja tupakointikieltojen valvonta, tupakkalain perimmäisenä tarkoituksena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen
Yksi ppb vastaa miljardisosaa ilmassa olevista kaasumolekyyleistä, eli puhutaan äärimmäisen pienistä pitoisuuksista. VTT:n herkässä ja reaaliaikaisessa laitteessa mittausmenetelmä perustuu tarkkaan valitun laserin valon imeytymiseen eli absorboitumiseen tutkittavaan aineeseen. Valo kulkee mitattavan ilman läpi moniheijastuskyvetissä, jolloin saavutetaan useiden kymmenien metrien mittausmatka ja riittävä herkkyys jopa näin pienissä pitoisuuksissa. Tällaisia hyödynnettäviä välineitä voivat olla esimerkiksi valtakunnalliset kyselyt. Tässä kokonaisuudessa tulee myös esiin tarve yhteistyölle monen eri toimijan kanssa, kuten maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun. ”Laite kykenee mittaamaan luotettavasti ja jatkuvatoimisesti useamman kaasun pitoisuudet alle 10 ppb:n herkkyydellä, ja se ilmoittaa tuloksen nopeasti muutamassa minuutissa tai tarvittaessa jopa sekunneissa. VTT. Laite imee mitattavan kaasun omalla näytepumpullaan, ja sitä ohjataan tietokoneella. Prototyyppi on joustavasti muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin”, kertoo erikoistutkija Timo Rajamäki VTT:ltä. 16 totietoja ja toistettavia poikkileikkaustutkimuksia. Formaldehydin ja ammoniakin tyypillisimpiä lähteitä huoneilmassa ovat kattoja seinätasoitteet sekä liimat ja muovimatot ja erityisesti niissä käytetyt liimat ja liuotteet. Se soveltuu myös ulkoilmaa heikentävien päästöjen mittaamiseen mm. VTT:ltä laite usean sisäilman laatua heikentävän kaasun samanaikaiseen mittaamiseen VTT on kehittänyt reaaliaikaisen ja luotettavan laitteen, jolla voidaan mitata erityisesti sisäilman ammoniakkija formaldehydipitoisuudet samanaikaisesti toisin kuin nykyisillä käytössä olevilla mittalaitteilla. kaupunkien keskustoista ja liikenteestä. Näin muodostuva käsitys asukkaiden hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä olisi realistinen myös ympäristöterveyden näkökulmasta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Vastaavaa modulaarista ja useampaa kaasua samanaikaisesti näin matalilla pitoisuuksilla reaaliaikaisesti mittaavaa analysaattoria ei tähän mennessä ole ollut Suomessa ammattilaiskäytössä. Seurantaindikaattoreita pitää kehittää yhä niille tekijöille, joilta kunnon indikaattorit puuttuvat, jotta valvontaresurssi ei kohdistu vain seuratuille osa-alueille. Olisi yleisesti hyvä asia, jos seurantaan olisi käytettävissä valtakunnallisesti koordinoituja tutkimuksia ja tilastoja, joista kunnat ja maakunnat voisivat poimia omaa aluettaan koskevat tiedot. Kun valvontaa arvioidaan vaikuttavuusindikaattoreilla, tulee hyvin esiin ympäristöterveydenhuollon rooli osana suurempaa kokonaisuutta. Kehitetty prototyyppi on nyt teknisesti käyttövalmis, ja sille haetaan tuotteistajaa sekä uusia sovelluskohteita. Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomuksiin tulisi saada mukaan ympäristöterveyttä koskevia indikaattoreita. Yleinen sisäilmaongelmien aiheuttaja ovat sisustusja rakennusmateriaalien päästöt. Raja-arvo sisäilman kaasupitoisuudelle, josta ei aiheudu havaittavia terveyshaittoja, on ammoniakille noin 20–30 ppb:tä (30–40 mikrogrammaa kuutiossa) ja formaldehydille noin 40–125 ppb:tä (30–100 mikrogrammaa kuutiossa) sisätilaluokasta riippuen
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Vaatimukset löytyvät kaikista oppiaineista, mutta oppikirjojen tekijät eivät selvästikään ole näitä löytäneet.” Oppikirjoista löytyi myös jonkun verran selkeitä virheitä. ”Opetussuunnitelma on edellyttänyt jo pitkään, että ympäristöaiheita käsitellään laajasti eri oppiaineissa. Virheitä kirjoissa ja puheissa Haastattelujen lisäksi Aarnio-Linnanvuori tutki yhteiskuntaopin ja katsomusaineiden oppikirjoja. Ympäristöön liittyvää materiaalia löytyi niukasti. Moni oli epävarma siitä, kuuluiko esimerkiksi ilmastonmuutoksen luonnontieteellisen puolen selittäminen heille vai ei. Myös ilmastoskeptisyyden käsitteleminen mietitytti. Hän pitää ympäristökasvatusta kestävän tulevaisuuden perustana. ”Ympäristön tulevaisuutta kuvattiin hyvin synkkänä, mutta sitten ratkaisuiksi ehdotettiin lajittelua ja valojen sammuttamista. Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta väittelevä Essi AarnioLinnanvuori havaitsi, että ympäristökasvatuksen monialaisuus ja arvolatautuneisuus näkyvät yhteiskunnallisten aineiden ja katsomusaineiden opettajien työssä. Helsingin yliopisto. Oppilainen aktiivinen ympäristötoimijuus näyttäytyi hyvin kapeana niin oppikirjoissa kuin opettajien puheissa. Yksi vaihtoehto olisivat ympäristöryhmät kouluissa”. Parannusta koulutukseen ja tukea opettajille Aarnio-Linnanvuoren mukaan nykyinen opetussuunnitelma pitää sisällään hyvän ympäristökasvatuksen ehdot, mutta koulujen arjessa olisi vielä parannettavaa. ”Jotta laaja-alainen käsittely onnistuisi, erikoistunut aineenopettaja tarvitsee tieteidenvälisen aiheen käsittelyyn täydennyskoulutusta, aikaa ja koulun johdon tukea”, Aarnio-Linnanvuori sanoo. Niissä esimerkiksi käytettiin kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutoksen synonyyminä. Kuva: Linda Tammisto. 17 T uoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että koulujen ympäristökasvatuksessa olisi parantamisen varaa. vsk. Koulujen ympäristökasvatuksesta löytyi puutteita Väitös: monialaisuus haastaa opettajat ja oppikirjat Tuore väitös selvitti ympäristökasvatuksen tilaa kouluissa. ”Nuorille voisi tarjota vaikutusmahdollisuuksia laajemmalla skaalalla kollektiivisen osallistumisen kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteiskunnallisten aineiden ja katsomusaineiden opetusta. ”Haastatteluissa oli mukana motivoituneita ympäristömyönteisiä opettajia, mutta heillä oli vaikeuksia tunnistaa, mikä on juuri heidän aineensa näkökulma ympäristökysymyksiin”, Aarnio-Linnanvuori kertoo. Eihän näissä teoissa sinänsä ole mitään vikaa, mutta niillä ympäristöongelmat eivät vielä ratkea”, Aarnio-Linnanvuori sanoo
Pirkanmaan liitto alkoi koordinoida maakunnan valmistelutyötä syyskuussa 2016. Valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto ovat osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja sopivat valmisteltavaksi perusterveydenhuollon yhteydessä. 18 P irkanmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköt aloittivat uuden maakunnan valmistelutyön kesällä 2016. Se on asukasluvultaan toiseksi suurin maakunta. Toiminnallisesti alkoholihallinto sopisi elintarvikevalvontaan, sillä kohteet ovat yhteiset. Maakunnan alueella on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta; Sotesi, Pirteva ja Tampere. Aluehallintovirastossa on lisäksi ympäristöterveydenhuollon ohjausja valvontatehtäviä.. Länsija SisäSuomen aluehallintovirasto vastaa alkoholihallinnosta maakunnan alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Ympäristöterveydenhuollon valmistelu aloitettiin maaseutuhallinnon yhteydessä ”ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen”työryhmässä. Maakuntavalmisteluun perustettiin erilaisia projektiryhmiä niin sosiaalija terveydenhuollon, kuin muiden toimintojen valmisteluun. vsk. Lisäksi Keski-Suomen maakunnan alueelta osa Keurusselän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnista siirtyy uuden Pirkanmaan maakunnan alaisuuteen. Elintarvikeja ympäristöhygienian erikoiseläinlääkäri ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, PIRTEVA Maakuntauudistus Pirkanmaalla Pirkanmaan maakunnassa on 22 kuntaa ja noin 510 000 asukasta. Aluksi valmistelua tehtiin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon kesken, mutta pian todettiin, että alkoholihallinto olisi myös huomioitava valmistelussa
Tätäkin työtä valmistellaan kaikissa maakunnissa, pala kerrallaan.. vsk. Pirkanmaalla maakuntauudistusta valmistellaan asukas keskiössä. Talouden toteutumalla ja toiminnan taloudellisuudella mitataan myös toiminnan tehokkuutta. Toimialallamme olisi päätoimipiste ja riittävä määrä palvelupisteitä ja eläinlääkärin vastaanottoja maakunnan alueella. Oma talousarvio tukee toiminnan tehokkuuden mittaamista ja laadun varmentamista. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköt valmistelevat yhtenäisiä valvontasuunnitelmia vuodelle 2019. Ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto ovat lakisääteisiä tehtäviä, joten ne voidaan hoitaa joko maakunnan järjestäjässä eli maakuntahallinnossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Antibioottiresistenssin sekä eläinten ja ihmisten yhteisten tarttuvien tautien torjunta edistää väestön terveyttä. Mitä enemmän ydintoimintaa tehdään, sitä enemmän yksikkö saa tuloja. Maakunnalla on palveluiden ja toimintojen järjestäjänä vastuu palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Olen siirtynyt Pirkanmaan liittoon valmistelemaan viranomaisohjauksenja valvonnan kokonaisuutta. Laatunet on käytössä myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan maakunnassa tavoitteena on yhtenäinen ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon kokonaisuus, joka edistää ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia maakunnan alueella ja varautuu tehokkaasti erityistilanteisiin. Maakunnan toiminnoille on muotoutumassa useita yleisiä ja yhteisiä toimipisteitä, joissa tarkastuksia tekevät virkamiehet voivat työskennellä tarpeen mukaan. Maakuntavalmistelussa on siirrytty vaiheeseen, jossa valmistellaan tulevan organisaation toimintaa. Tavoitteena on hyvä johtaminen ja laadunhallinta. Toimialamme tavoitteena on yhteinen terveys, sillä eläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi on kokonaisuus. Maakuntahallinnon on aktiivisesti seurattava palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti. Tämä vaihe päättyy heinäkuun alkuun 2018, jolloin maakunnat on tarkoitettu perustaa. Nyt valmistellaan palveluverkkoa, eli sitä, missä asiakkaita palvellaan. Valmistelutyössä on huomioitu myös se, että ympäristöterveydenhuolto yhdessä alkoholihallinnon kanssa vastaa kahden suurimman yksittäisen hyvinvoinnin ja terveyden uhkatekijän – alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden – elinkeinotoimintaa rajoittavasta lupahallinnosta ja valvonnasta. Maakunnan ydintehtävänä on järjestää maakuntalain mukaiset tehtävät ja palvelut. Laatujärjestelmän on lisäksi oltava valvonta-asetuksen mukainen. Johtaminen ja tehokas laatujärjestelmä tukevat tekemistä. 19 Kesän 2017 ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon maakunnallinen valmistelu siirrettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään. STM ja Evira ovat rahoittaneet valtakunnallista laatujärjestelmää Laatunetiä, joka tukee tehokkaasti työn tuloksellista tekemistä. Taseyksiköllä on oma talousarvionsa. Pirkanmaalla, kuten monessa muussakin maakunnassa valmistellaan ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon sijoittumista liikelaitokseen. Pirkanmaalla toimialamme ehdotetaan sijoitettavaksi sote-liikelaitokseen omaksi, itsenäiseksi taseyksikökseen. Myös toimintoja on tarkoitus yhdenmukaistaa kahden valmisteluvuoden aikana. Toimialamme tavoittelee sitä, että ydintehtävät tehdään tehokkaasti ja ripeästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Aluehallintoviraston toimintojen koordinointi valvontayksiköiden toimintojen kanssa on hyvässä vauhdissa. Vain terveet ja hyvinvoivat eläimet tuottavat turvallisia ja terveellisiä elintarvikkeita. Asiat selviävät pala kerrallaan. Tehtävien järjestämisen vastuu säilyy maakunnalla, vaikka osa toiminnoista tuotetaankin joko maakunnan liikelaitoksessa tai yksityisten toimijoiden toimesta
vsk. Siksi elannon hankkimiseksi kannatti esimerkiksi metsästyksessä ottaa melko suuria riskejä. Mutta kuoleminen 50-vuotiaana keuhkosairauteen oli silti parempi kuin perheen kuoleminen nälkään.. 20 Jouko Tuomisto Riskin arvioinnin vaikeus: huolettomuus voi tappaa, mutta niin voi varovaisuuskin Riskin ottaminen on osittain kulttuurisidonnaista ja riippuu elintasosta. Kivihiilikeuhko tuli lähes jokaiselle työntekijälle ja monelle tuli keuhkosyöpä, osa kuoli kaivoksessa häkämyrkytykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Hyvin pitkään ihmisen historiassa ruoan puute oli ylivoimaisesti suurin riski. Kun kivihiiltä alettiin kaivaa maaperästä, työn riskit olivat nykyajattelun mukaan käsittämättömän suuret. Jos keihäissä lähdettiin karhun pesälle, priorisoitiin riskit niin, että ravinnon ja turkisten saaminen oli olennaisempaa kuin mahdollisuus altistua karhun puremille ja jopa hengen menolle
vsk. Tämä on tuonut varovaisuusperiaatteelle ääriajattelun leiman. Riskejä on kuitenkin voitu tekniikan kehittyessä ja lainsäädännön parantuessa myös absoluuttisesti vähentää. Eri maissa liikenteessä kuolee karkeasti yksi sadasta – yksi kahdestasadasta ihmisestä, eli liikenteessä otetaan edelleen merkittävän suuria riskejä hyödyn ja mukavuuden nimissä. Nyt turvavyön käyttö on Suomessa aivan normaalia käyttäytymistä, mutta ei suinkaan kaikissa maissa. Sekä nopeusrajoituksista että turvavyöpakosta käytiin kiivas keskustelu, joka äityi eduskunnassa jopa kunnianloukkaussyytteisiin, kun liikenneministeri syytti turvavyöpakon vastustajia tappajiksi. Samaan aikaan kuitenkin liikennekuoleman riskiä siedetään 10 000 kertaa suurempana, eli noin yksi sadasta.. Puhumatta erityisesti priorisoinnista on aina pyritty puuttumaan ennen muuta kaikkein vaarallisimpiin asioihin. elintarvikkeita valvotaan sekä lainsäädännön että viranomaisvalvonnan keinoin, työturvallisuutta on parannettu ensin tehtaissa ja sitten myös mm. Tästä on hyvänä esimerkkinä amerikkalaisesta lainsäädännöstä lähtenyt ajatus, että syöpäriski saa olla enintään yksi miljoonasta elinaikaisena riskinä. Tieliikenteessä kuoli Suomessa 1970-luvun alussa toistatuhatta henkeä ja loukkaantui yli 10 000 vuodessa. Siinä vaiheessa, kun riskit eivät ole enää jokaisen nähtävissä, vaan ne ovat pikemminkin vain tilastollisesti osoitettavissa, priorisointi tulee vaikeammaksi. Tässä näkyy aika tyypillinen historia. Jos vältämme jotakin riskiä, siihen liittyy usein jonkin toisen riskin lisääntyminen. 21 Riskit ovat vähentyneet – eivät hävinneet Riski ei siis ole absoluuttinen käsite vaan suhteellinen. Viime vuosina on kuollut noin 250 henkeä ja loukkaantunut noin 5000 henkeä vuodessa, vaikka henkilöautojen liikennesuoritteiden määrä on lisääntynyt kolminkertaiseksi. rakennuksilla ja maataloudessa, liikenne on suhteellisesti paljon entistä turvallisempaa autojen ja teiden parannuttua ja nopeusrajoitusten ja turvavöiden tultua käyttöön. Pisimmälle tämän vie varovaisuusperiaatteen äärimmäinen soveltaminen: riski on poistettava, vaikka se ei olisi varma, pelkkä todennäköisyys tai jopa epäilys riittää. Tosiasiassa varovaisuusperiaatetta noudatetaan järkevissä rajoissa koko ajan, mm. Englannissa laskettiin 1850-luvulla, että kouluttamattoman työväestön elinikä oli noin 22 vuotta, koulutetun ammattityöntekijän noin 30 vuotta ja eliitin 43 vuotta. lääketeollisuus hylkää monia lääkevaikutuksia omaavia kemikaaleja in vitrotai eläinkokeiden perusteella, vaikka toksisuudesta ihmiselle ei ole näyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Riskien poistamisesta on tullut myös demokratiaan ja tasa-arvoon liittyvä kysymys. Elintason noustessa ja tasa-arvon lisääntyessä on syntynyt oikeutettu vaatimus, että kaikkien turvallisuutta on parannettava, ja nimenomaan heikoimpien. Riskien vähentämistarpeesta joudummekin siihen kysymykseen, miten tämä tehokkaimmin tehtäisiin. Hyvä esimerkki on liikenne. Liikenne lisääntyi moninkertaisesti 1950ja 1960-luvuilla lyhyessä ajassa, eivätkä asenteet ja lainsäädäntö pysyneet perässä ja niin onnettomuudet moninkertaistuivat. Kuten edellä oleva esimerkki kivihiilikaivoksesta osoittaa, riskit olivat suuria etenkin ruumiillista työtä tekevällä työväestöllä ja maataloudessa. Tekniikan edistyessä ja ihmisarvon merkityksen korostuessa on syntynyt harha, että hengen ja terveyden riskillä ei ole mitään hintaa, eli että kustannuksista riippumatta kaikki riskit on poistettava. Miten temppu tehdään. Ei ole olemassa täysin riskitöntä maailmaa. Hygieniaa on parannettu ja mm
2013.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Mitta on hyvin karkea ja riippuu oletuksista ja arvotuksista, mutta toisaalta paljastuneet erot ovat niin suuria, että lähestymistapaa voidaan pitää erittäin hyödyllisenä päätöksenteon kannalta (kuva 1, Asikainen ym 2013). Kuva: Asikainen ym. Tekniikkana on käyttää ns. DALY-yksikköä (disability adjusted life years), eli siinä lasketaan, paljonko tervettä elinaikaa menetetään kuoleman tai sairauden tai invaliditeetin takia. vsk. Ympäristöterveyden osalta tätä arviointia on tehnyt THL:n vaikutusarviointiyksikkö. Tyypillisiä tällaisia riskejä ovat ulkoilman pienhiukkasten aiheuttamat sydänkuolemat ja radonin aiheuttamat keuhkosyövät. On selvää, että väestöpohjalla tehtävä priorisointi ei voi olla ainoa lähestymistapa riskien torjunnassa. Ne eivät huolestuta kansalaisia yhtä paljon kuin ravinnon lisäaineet, mikä on tieteellisesti täysin kestämätön järjestys. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen elämään, eikä sitä voida mitata pelkästään väestötason todennäköisyyksillä. Ennen muuta tilastollisten väestöriskien kannalta tarvitaan kuitenkin priorisointia, niin että väestön isot riskit tulevat hoidetuksi, vaikka ne eivät henkilötasolla herätäkään huolta ja huomiota. Avoin ja julkinen priorisointi antaa siis realistisuutta sen suhteen, kuinka paljon Kuva 1. Esimerkki tällaisesta arvioinnista on esitetty kuvassa 1. 22 Riskien yhteenlasku – mutta myös yksittäiset riskit tärkeitä Yksi yritys panna riskejä järjestykseen on laskea jollakin mekanismilla yhteen kuolemat ja sairauden tai vamman takia menetetyt elinvuodet. Eri ympäristötekijöistä aiheutuvat menetetyt elinvuodet DALY-yksikköinä. Tämä näkökulma on tärkeä myös yleisen hyväksyttävyyden ja kansalaisten luottamuksen kannalta
Siksi monet pelkäävät lentää, vaikka suhtautuvat autolla ajamiseen huolettomasti. Tosiasiassa kuitenkin riski kuolla liikennekoneen onnettomuudessa on vain noin sadasosa riskistä kuolla auto-onnettomuudessa matkustettua kilometriä kohti. Lisäksi arviossa jätettiin huomiotta useiden valmistajien teettämät tutkimukset, jotka eivät puolla syöpää aiheuttavaa ominaisuutta edes isoilla annoksilla (Greim ym. Ihmistutkimusten osalta näyttö painottuu tapaus-verrokkitutkimuksiin, joissa syöpäpotilailta on kysytty, ovatko he altistuneet glyfosaatille. Maailman terveysjärjestön syöväntutkimusinstituutti IARC korotti vuonna 2015 glyfosaatin luokitusta mahdollisesti syöpää aiheuttavasta (2B) todennäköisesti syöpää aiheuttavaan (2A). 2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Se onkin erittäin vähän myrkyllinen sekä välittömästi että pitkäaikaiskokeissa eläimillä. vsk. Siksi jo alun pitäen arveltiin, että on löydetty vain kasveihin, mutta ei eläimiin vaikuttava aine. Ongelmaa on aiheuttanut pelko siitä, että se aiheuttaisi syöpää. Tästä on hyvänä esimerkkinä Euroopan Unionin vaikeus saada järkeviä päätöksiä aikaan glyfosaatin suhteen. Arviointi perustuu kuitenkin eläinkokeisiin, joissa on käytetty yli miljoonakertaisia annoksia siihen verrattuna, mille ihmiset voivat altistua. Syöpään sairastunut muistaa paremmin altistukset, etenkin jos hän on taipuvainen epäilemään jotakin tekijää. Glyfosaatti on maailman eniten käytetty rikkaruohojen torjunta-aine ja sen tärkein käyttö on rikkaruohojen hävittäminen pelloilta sadonkorjuun jälkeen. Nämä kyselyyn perustuvat tutkimukset on osoitettu hyvin epäluotettaviksi (Tuomisto ym, 2017, kuva 2), minkä IARCin työryhmä itsekin myöntää, mutta Kuva 2. 23 kannattaa pelätä esimerkiksi ravinnossa olevia kemikaaleja. Se estää kasvien entsyymiä 5-enolipyruvyylisikimaatti-3-fosfaattisyntaasia, jota ei ihmisillä ja eläimillä ole lainkaan. Lento-onnettomuus tuntuu meistä paljon kamalammalta kuin auto-onnettomuus, koska tuho on totaalisempi ja kyseessä on kerralla paljon ihmisiä. Esimerkki 1: glyfosaatti Riskien arviointi ei ole helppoa asiantuntijoillekaan saati sitten poliitikoille. Tällainen vertailu lienee hyödyllistä ihan yksittäiselle ihmisellekin. 2017.. Kuva: Riikka Airaksinen, Tuomisto ym
Tämä tapahtui Fukushiman tsunamista aiheutuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. 24 he kuitenkin käyttävät näitä osittaisina näyttönä syöpävaarallisuudesta ihmiselle. Suorakylvöä ei voi käyttää, ellei rikkaruohoja hävitetä. IARC:in ongelma on sen lisäksi, että se ei arvioi lainkaan syöpävaaran suuruutta, myös se, että se ei arvioi lainkaan riskejä verrattuna hyötyihin. vsk. traktorin pakokaasupäästöt, joilla niilläkin on omat terveysvaikutuksensa. Kun tuotanto on pieni, kun ei tuule eikä aurinko paista, tarvitaan korvaavaa energiaa, jolle ei toistaiseksi ole ratkaisua. Itse asiassa on käynyt ilmi, että säteilyn Fukushimassa aiheuttamat vaikutukset terveyteen jäävät todennäköisesti vähäisiksi, eikä niitä pystytä koskaan erottamaan muusta sairastavuudesta, eli ne ovat vain laskennallisia (WHO 2013, Paunio 2014). Glyfosaattia käytetään mm. Jos otetaan huomioon miljoonakertainen annos koe-eläimillä, ihmisen altistuksiin on poikkeuksellisen iso turvamarginaali, joten EFSA:n ja ECHA:n näkökulmia on helppo ymmärtää. Energiantuotanto Saksassa päätettiin tehdä Energiewende, eli luopua sekä fossiilisesta energiantuotannosta että ydinvoimasta. Myös Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA on katsonut, että glyfosaatti ei aiheuta syöpäriskiä ihmiselle. Tästä on kaksi etua, vältetään muokkauksesta aiheutuva eroosio ja valumat vesistöihin sekä vältetään moninkertaisen muokkauksen vaatima energia ja mm. Muistaen tupakkateollisuuden käyttäytymisen tämä mahdollisuus onkin syytä pitää mielessä. Vastoin esimerkiksi ympäristöjärjestöjen väitteitä glyfosaatin arviointi ei kuitenkaan riipu teollisuuden tutkimuksista, vaan avointa julkaistua tutkimusta on poikkeuksellisen paljon. Tähän mennessä on jo käynyt ilmi, että tuulivoimaan ja aurinkovoimaan turvautuminen on ollut liian optimistista. Jos glyfosaatti kielletään, todennäköinen korvaava aine on sitä myrkyllisempi. Muut EU:n arviointielimet kuten Ruokaturvallisuusvirasto EFSA ja Kemikaaliturvallisuusvirasto ECHA eivät ole pitäneet glyfosaattia syöpävaarallisena niissä olosuhteissa, missä sille altistutaan. Esimerkki 2. Norjassa ja Ruotsissa runsasta vesivoimaa voidaan käyttää säätövoimana, mutta Saksassa on jouduttu turvautumaan fossiiliseen energiaan, eli tavoite siitä luopumisesta ei ole toteutunut, pikemmin päinvastoin. Sekä teollisuus että järjestöt lobbaavat omia kantojaan päättäjille, ja päättäjien on viisasta pyrkiä näistä riippumattomiin pelkästään tieteelliseen näyttöön perustuviin päätöksiin. Sen sijaa tsunamin hyökyaalto tappoi noin 16 000 ihmistä ja kadonneet mukaan lukien kuolleiden kokonaismäärä lienee yli 20 000. Glyfosaatin yhteydessä on esitetty syytöksiä siitä, että teollisuus puolustaa tuotteitaan paikkansapitämättömillä tai jopa ostetuilla tutkimustuloksilla. Jos tuotanto on huipussaan, kaikki muut tuotantotavat ovat kannattamattomia, jopa vesivoima. Molemmat ovat kannattamattomia ilman valtion tukea, ja nämä tukiaiset ovat poissa muusta toiminnasta. Eli kuviteltu turvallisuus johtaa suuriin riskeihin.. Kiivaan keskustelun päätteeksi EU:n komissio antoi glyfosaatille viiden vuoden myyntiluvan vuoden lopulla 2017; sen jälkeen asia arvioidaan uudestaan. Siksi Saksa on väistämättä menossa kohti energiakriisiä. Ongelmana on se, että IARC arvioi vain aineen syöpää aiheuttavaa ominaisuutta, mutta ei sitä todennäköisyyttä, että syöpä todella syntyisi. Tuotannon ajoittaisuus aiheuttaa suuria ongelmia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Lisäksi investoinnit ovat kannattamattomia, koska korvaavaa tuotantoa tarvitaan vain ajoittain. suorakylvön mahdollistamiseen, jolloin maata ei kynnetä eikä äestetä, vaan kylvö tehdään järeällä kylvökoneella suoraan muokkaamattomaan maahan
Sittemmin pitoisuudet ovat pienentyneet, ja tämän kirjoittajan mielestä rajoitukset voitaisiin jo purkaa. Itämeren kala Belgiassa sattui vuonna 1999 suuri dioksiiniskandaali, kun ravintoloiden jäterasvojen keräilytankkiin oli kaadettu PCB-öljyä sisältävän muuntajan sisältö. Sen lisäksi syöpäriski on aika kiistanalainen, ja on mahdollista, Kuva 3. ym. Jos kemikaalit ovat kalassa, niiden välttäminen kalan käyttöä rajoittamalla saattaa aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä (Tuomisto J.T. Siitä aiheutui usean rehunvalmistajan rehujen saastuminen dioksiineilla ja PCB-yhdisteillä, ja EU hätääntyi tekemään hyvin jyrkkiä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Mikä on oikea tapa mitata?. Vaihtoehtoja ei suostuta edes ajattelemaan, jolloin tieto jää puutteelliseksi ja päätökset tehdään osittaisen tietämättömyyden vallitessa. Ympäristön riskejä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös epäsuorat vaikutukset. 25 Halu luopua ydinvoimasta on tyypillinen esimerkki ideologisesta suhtautumisesta, jolloin omaksutut asenteet estävät rationaalisen keskustelun asiasta. Yli 17 cm suuruisen silakan käyttöä rajoitettiin kahteen kertaan kuukaudessa. Sellaisesta voi aiheutua suuria riskejä. Suomen kannalta ongelmallisinta oli, että kalan dioksiinipitoisuusrajaksi asetettiin 4 ng/kg tuorepainossa, ja Itämeren silakan ja lohen pitoisuudet vaihtelivat muutamasta ng:sta yli 20 ng:aan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Siksi hyöty-riski-analyysi on tällaisessa asiassa äärimmäisen tärkeä. Kala on merkittävä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde Suomessa. Tämä seuraisi omega-3-rasvahappojen vähäisemmästä saannista (kuva 3). Kalansyönnin rajoituksista seuraa ravitsemuksellinen ongelma. Esimerkki 3. vsk. Elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksille asetettiin tiukat rajat ja maat velvoitettiin mittaamaan niitä jatkuvasti. Suomi sai poikkeusluvan käyttää silakkaa ja lohta, mutta ei myydä sitä muualle EU-alueelle. Laskimme, että Euroopan 400 miljoonan väestössä kalan käyttörajoituksilla voitaisiin estää enintään 50 syöpää, mutta samaan aikaan aiheutettaisiin 5000–7000 ylimääristä sydänkuolemaa. Science 2004)
Silloin pelkotila jää päälle, ja aivojen rakenne ja biokemia varmistavat, että tunteet ja vaistot voittavat järjen ja rationaalisuuden (Ropeik 2011). Useimmilla tutkijoilla on vaikeuksia selittää asioita niin, että normaali kuulija sisäistäisi ne ja sitä myöten omaksuisi ne käyttöönsä. Vasta sen jälkeen ruvetaan ajattelemaan, mistä olikaan kyse, ja pysähdytään harkitsemaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen joko jäykistyy paikalleen tai säntää refleksinomaisesti pakoon, stressihormoneita syöksyy verenkiertoon, ja sydän alkaa hakata. Syöpäriskejä olennaisempi saattaa olla dioksiinien aiheuttama kehityshäiriöiden riski. Pelkillä pitkästyttävillä faktoilla ja asiatiedoilla ei pysty vakuuttamaan, vaan asiat pitää pystyä maalaamaan isolla pensselillä ja saada tunteet mukaan esimerkiksi havainnollistamalla faktoja yksittäisillä esimerkeillä.. Ihmisen turvallisuushakuisuus on kehittynyt vuosimiljoonien aikana. Isojen aivojen kuorikerrokselle, jossa rationaalinen harkinta tapahtuu, viesti tulee hitaammin, ja kun hätämyllerrys on päällä, se ei kykene toimimaan. Se toimii huonommin silloin, kun huolestutaan jostakin asiasta, josta omat silmät ja korvat eivät anna luotettavia havaintoja. Tämä systeemi toimii kohtuullisen hyvin välittömästi vaarallisissa olosuhteissa, joissa ei ole aikaa harkita. Oman ongelmansa aiheuttaa se, että ”tutkijat eivät ajattele kuten normaalit ihmiset” (Ropeik 2011). Siinä turvamarginaalit ovat paljon pienempiä kuin syövän osalta, mutta riskien vertailu puoltaa siinäkin kalan käyttöä. vsk. Miksi järki ei pelaa riskinarvioinnissa. Kuten Daniel Kahneman eloisasti osoittaa, ajattelussa on kaksi tyyppiä, nopea mutta epäluotettava vaistomainen ratkaisun teko ja hidas mutta rationaalinen harkinta (Kahneman 2012). 26 että dioksiinit kyseisinä pitoisuuksina eivät aiheuta syöpää lainkaan (Tuomisto & Tuomisto 2012). Samoin äidinmaito on katsottu niin selvästi terveyttä edistäväksi, että rintaruokintaa suositaan, vaikka maidossa on pieniä määriä dioksiineja. Tästä on sanottu, että ihminen on peloissaan ennen kuin tietää olevansa peloissaan (Ropeik 2011). Siten päästöjen vähentäminen on paljon järkevämpi toimenpide kuin tärkeiden ravintoaineiden välttäminen. Vaaratilanteessa on tärkeää toimia nopeasti, ja siksi on kehittynyt nopea säikähdystyyppinen reagointi, joka voi pelastaa hengen käärmeen tai leijonan uhatessa. Reaktion mekanismista tiedetään melko paljon. Päästökontrolli on osoittautunut tehokkaaksi dioksiinialtistuksen vähentäjäksi ja pitoisuudet esimerkiksi äidinmaidossa ovat pienentyneet noin kymmenesosaan verrattuna 1970-lukuun. Aivojen talamustumakkeet keräävät tietoa ympäristöstä, ja jos sieltä tulee hälyttäviä viestejä, talamus välittää ne amygdala-tumakkeeseen ja tunteita hallitsevaan limbiseen järjestelmään
Minireview. Comparison of questionnaire data and analyzed dioxin concentrations as a measure of exposure in soft-tissue sarcoma studies. World Health Organization, Geneve 2013.. Lett. Ympäristö ja Terveys 2014:45:56–65. Helsinki: Terra Cognita, 2012. Tuomisto J, Airaksinen R, Pekkanen J, Tukiainen E, Kiviranta H, Tuomisto JT. Tox. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. 2012; 210: 338–344. Suom. Ropeik DP. Tuomisto J, Tuomisto JT. Toxicol. Tuomisto JT, Tuomisto J, Taino M, Niittynen M, Verkasalo P, Vartiainen T, Kiviranta H, Pekkanen J. Kahneman D. 27 Kirjallisuutta Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Is the fear of dioxin cancer more harmful than dioxin. Paunio M. Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutukset aikaisempien ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen valossa. Health risk assessment from the nuclear accident after the 2011 great East Japan earthquake and tsunami. Lett. Crit Rev Toxicol, 2015; 45(3): 185–208. Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. 2017; 270: 8–11. Evaluation of carcinogenic potential of the herbicide glyphosate, drawing on tumor incidence data from fourteen chronic/carcinogenicity rodent studies. ISBN 978-952-569755-1. WHO. Ympäristö ja Terveys-lehti 2013: 44(5): 68–74. vsk. Kimmo Pietiläinen. Greim H, Saltmiras D, Mostert V Strupp C. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Risk-Benefit Analysis of Eating Farmed Salmon. Toxicol. Sci. Risk Perception in Toxicology – Part I: Moving beyond Scientific Instincts to Understand Risk Perception. Science 2004; 305:476. 2011; 121(1): 1–6
Uutinen kuvastaa osuvasti vesistön tuolloista kehnoa kuntoa, mutta myös aikakaudella vallinnutta uskoa modernin tekniikan kykyyn hallita ympäristöja terveysriskejä. Sittemmin Kokemäenjoen – samoin kuin monien muiden vesistöjen – vedenlaatu on kohentunut varsinkin pahiten saastuneiden pistemäisten kuormituslähteiden lähettyvillä. Lehden mukaan uusittu vesilaitos pystyy tekemään ”ihmeteon” puhdistamalla ”kakkaisen” Kokemäenjoen veden juomakelpoiseksi hanavedeksi. Rakentavan riskikeskustelun yksi edellytys on sopu siitä, millainen tieto kannattaa jättää huomiotta ja miksi.. Keskustelu kiihtyy helposti ylikierroksille, luo turhia pelkoja tai jättää terveyden ja ympäristön kannalta oleellisia asioita huomiotta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Muutokset Erikoistutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus Julkinen keskustelu riskitietoisuuden – ja tiedottomuuden – rakentajana Julkisen keskustelun tulisi kohentaa yleistä tietoisuutta ympäristöriskeistä ja niihin varautumisesta, mutta läheskään aina näin ei ole. 28 ”Kokemäenjoki Vammalassa likavedestä kahvivedeksi” Näin otsikoi Aamulehti 14.4.1972 Vammalan eli nykyisen Sastamalan kaupungin vesilaitoksen laajentumista. Mielikuvat pilatusta ympäristöstä voivat kuitenkin elää pitkään senkin jälkeen, kun päästöjä on saatu kuriin
Vesi peilaa historiaansa moniulotteisesti. Tiedon puutteella on monia muotoja riskiviestinnässä (muokattu lähteestä: Lyytimäki & Assmuth 2017).. Niinpä ei ole ihme, että yksi ja sama Kokemäenjoki voi nykyäänkin näyttäytyä niin oivana kalavetenä kuin kemikaalien kyllästämänä uomana. Miten mielikuvat ja todellisuus vastaavat toisiaan. Millaiset altisteet ovat oleellisia terveyden kannalta. Vammalan kaupungin asukkaiden kokemukset hanaveden laadusta eivät 1970ja 1980-luvuilla vastanneet ihmetekoja korostanutta uutisointia. Lähteen luovuttamaa aitoa ja käsittelemätöntä pohjavettä oli helppo pitää parempana vaihtoehtona kuin kemikaalein käsiteltyä vesilaitoksen vettä. vsk. Miten aineiden kulkeutuminen ja muuntuminen ympäristössä vaikuttavat riskeihin. Yhtä tärkeää voi kuitenkin olla luoda yhteistä Taulukko 1. Vammalan vesikeskustelussa tuli hyvin esiin riskiviestinnän monia ydinkysymyksiä. Irvileukaisimmat asukkaat tosin epäilivät, että lähdevettä maustoivat läheiseltä hautausmaalta pohjaveteen kulkeutuvat virtaukset. Jotkut asukkaat kokivat vedenlaadun niin heikoksi, että päätyivät hakemaan juomavetensä kanistereilla kaupungin lähistöllä sijainneesta Paulun lähteen vedenottopisteestä. Miten suhtautua epävarmuuksiin ja millaisen tiedon varassa yksittäinen ihminen tai kunta voi tehdä järkeviä päätöksiä. Osa vedenpuhdistustekniikkaan kohdistetuista odotuksista on osoittautunut liian optimistisiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. 29 tapahtuvat eri tavoin ja eri rytmeissä julkisessa keskustelussa, yksittäisten ihmisten mielikuvissa ja ympäristössä. Tiedostettu riskitiedottomuus on tarpeellista Riskiviestinnässä korostetaan usein tarvetta välittää luotettavaa ja ajantasaista tietoa asiantuntijoilta kansalaisille
Ylenpalttisesta viestinnästä koituvaa informaatiotulvaa ja sen aiheuttamia harmeja kuvattiin takavuosina infoähkyn käsitteellä (Koski 1998). Epäluuloja vahvistavat yksittäisten yritysten väärinkäytökset, jotka voivat leimata kokonaisten sektoreiden toimintaa. Tietoa voi olla jo tarpeeksi ja lisätiedon hankkiminen voi olla liian kallista saataviin hyötyihin nähden. Avoimuuden ihannetta painottavassa yhteiskunnassa asioiden kertomatta jättäminen näyttäytyy herkästi epäilyttävänä tai jopa epämoraalisena. Pahimmillaan liioiteltu riskipuhe aiheuttaa huolta ja hyvinvoinnin heikkenemistä enemmän kuin itse riskit toteutuessaankaan. Samanmielisten yhteisöissä oleellisiakin aiheita rajautuu herkästi pois. Sen sijaan esimerkiksi yritysten julkisuudessa esittämiin riskiarvioihin tai vakuutteluun riskien puuttumisesta voidaan suhtautua varsin epäluuloisesti, vaikka faktat olisivatkin kohdillaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Väärään tietoon voidaan takertua sitkeästi, jos se palvelee kaupallisia etuja tai on syvään juurtuneiden uskomusten mukaista. Käsite on edelleen ajankohtainen, vaikka sosiaalisen median aikakaudella algoritmit ”kuplauttavat” tehokkaasti informaatiota pois näkyviltä. Tämän takia kaikkia julkisessa keskustelussa esiin nousevia huolenaiheita ei kannattaisi ryhtyä tutkimaan. Lisätietoa on helppo vaatia, mutta aina sitä ei kannata tuottaa. Esimerkiksi puntarointi avoimuuden periaatteen ja liikesalaisuuksien suojaamisen tai yksityisyyden suojan välillä on aidosti vaikeaa. Tieteen eetokseen kuuluu vahvasti ajatus uuden tiedon lähtökohtaisesta hyvyydestä. Tiedon sisällön ohella oleellista on se, kuka tiedon esittää. Kaikkea ei kuitenkaan voi – eikä kannata – tutkia, sillä tiedontuotantoon kuluu aina resursseja, joille on lukuisia toisiaan poissulkevia käyttökohteita. Kristallinkirkasta lähdevettä voidaan pitää terveellisenä silloinkin, kun laboratorion testitulokset antavat vankkoja perusteita epäillä muuta. Tarpeettomana tai haitallisena pidetystä keskustelusta pidättäytyminen ei ole helppoa, sillä jopa ilmiselvästi paikkansa pitämättömälle tai vanhentuneelle tiedolle löytyy yllättävänkin usein äänekkäitä puolustajia. Myös ajankohta on tärkeä: ennakoiva keskustelu eri vaihtoehtojen riskeistä on tärkeää, mutta tällaisessa riskipuheessa ei kannata piehtaroida enää sen jälkeen kun peruuttamattomat päätökset on jo tehty. Esimerkiksi matalataajuisen tuulivoimaloiden melun mahdollisia terveyshaittoja on selvitetty pikemminkin poliittisen suosion kalastelussa nostatetun kohun siivittämänä kuin siksi, että tutkijat pitäisivät aihetta erityisen vakavana tai epäselvänä. Osa tapauksista on kuitenkin varsin selkeitä. Kuplautumisen kirot ja mahdollisuudet Avoimuuden suosiminen johtaa herkästi siihen, että myös epäoleellisten viestien määrä kasvaa. 30 ymmärrystä siitä, millaista tietoa julkisessa keskustelussa ei ole syytä pitää esillä (Taulukko 1). Kansalaisille pitää pystyä perustelemaan pitävästi ja ymmärrettävästi, miksi tiettyä riskitietoa ei pidetä järkevänä tuottaa tai tarpeellisena julkaista. Sosiaalisen median kautta riskitietoisuus voikin rakentua hyvin kapealle ja vinolle perustukselle. vsk. Uusi tieto voi herättää turhia huolia tai ohjata huomiota vääriin asioihin. Suomessa viranomaisten esittämään tietoon luotetaan melko hyvin, toisin kuin monissa muissa maissa. Mahdollisimman suuri avoimuus ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa itsestään selvästi tavoittelemisen arvoista. Kyseenalainen toiminta ja viestintä Talvivaaran kaivoksella leimaa vielä pitkään koko suomalaisen kaivossektorin riskiviestintää. Yhteiskunnan kriittisistä infrastruktuureista ei kannata julkistaa sellaista yksityiskohtaista tietoa, joka auttaisi ilkivallantekijöitä tai terroristeja aikomuksissaan
Kirjallisuus Koski, J. Uuteen viestintäja vuorovaikutusteknologiaan sisältyy myös suuria mahdollisuuksia. Pirstoutuneessa mediatodellisuudessa voi olla ylikäymättömän vaikeaa muodostaa kuplat kokonaan puhkovia yhteisesti hyväksyttyjä riskinäkemyksiä. Kuplan sisällä tieto kyllä kulkee – niin oikea kuin vääräkin tieto. & Assmuth, T. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Rokotekriitikkojen, ilmastodenialistien tai rasistien verkkoyhteisöissä esillä olevat riskit eivät välttämättä vastaa tutkijoiden valtavirran näkemyksiä oleellisimmista riskeistä. Tämä korostaa tarvetta entistäkin pontevimmille yrityksille asiallisen vuoropuhelun aikaansaamiseksi. (toim.) Encyclopedia of health and risk message design and processing. Oxford University Press, New York.. Lyytimäki, J. Gummerus, Jyväskylä. (2017). T: (1998) Infoähky ja muita kirjoituksia oppimisesta, organisaatioista ja tietoyhteiskunnasta. Useat ympäristöja terveyskysymykset myös ovat luonteeltaan niin epämääräisiä ja epävarmoja, että niiden mielekkääseen kuvaamiseen tarvitaan monenlaisia näkökulmia ja useita erilaisia ajallisia ja paikallisia rajauksia. 31 keskustelusta. vsk. Absent information in integrative environmental and health risk communication. In: Parrott, R. Luotettavan tiedon äärelle voidaan tarjota helppo pääsy, riskitietoa voidaan havainnollistaa entistä kiinnostavimmilla tavoilla ja vuoropuheluun halukkaille voidaan luoda vaivattomia keskustelukanavia. Sosiaalisen median sovellukset tarjoavat kiistämättömän tehokkaita ja nopeita väyliä tiedon jakamiseen varsinkin kriisitiedotuksessa
PEX-putket aiheuttivat veden aistinvaraisen laadun heikentymistä Suomessa muutama vuosi sitten.. 32 DI Tuija Kaunisto, DI Aino Pelto-Huikko FT Martti Latva Satakunnan ammattikorkeakoulu /Vesi-Instituutti WANDER PEX-putkista liukeneva tert-butyylialkoholi (TBA) Kiinteistöjen vesilaitteistoissa käytettävien tuotteiden tulee olla turvallisia ja kestäviä, eikä niistä saa liueta veteen terveydelle haitallisia tai muuten veden laatua heikentäviä aineita. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
Ongelmien todettiin johtuneen puutteellisesta laadunvalvonnasta putkien valmistusvaiheessa. Rakennustuotteille on tekeillä tuotteiden olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevat asetukset, joiden pohjalta myös vanhat tyyppihyväksyntäasetukset päivitetään. Sosiaalija terveysministeriö esitti asetusluonnokseen antamassaan lausunnossa kemikaalikohtaisen terveysperusteisen raja-arvon asettamista TBA:lle PEX-putkien tuotetestauksessa. Polyeteeniketjujen väliset ristisillat parantavat polyeteenin mekaanisia, termisiä ja kemiallisia ominaisuuksia. Hajuja makuvirheen aiheuttivat putkista liuenneet kemikaalit, mm. PEX-putket aiheuttivat muutama vuosi sitten Suomessa vedenlaatuongelmia, kun uusista PEX-putkista otetussa kylmässä ja lämpimässä vedessä todettiin pahaa hajua ja makua. 33 Vesilaitteistoja koskevat säädökset Kiinteistöjen vesilaitteistoja koskevat rakentamismääräykset antaa ympäristöministeriö. Ristisilloitus voidaan tehdä kolmella eri tavalla, peroksidien avulla (PEX ?a), silaaniavusteisesti (PEX ?b) sekä säteilyttämällä (PEX ?c). TOC ?pitoisuus ei kerro, mistä yhdisteistä nämä hiiliatomit ovat peräisin eikä sen vuoksi myöskään mitään orgaanisten yhdisteiden mahdollisesta haitallisuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Asukkaat huomasivat tämän erityisesti aamuisin, kun vesi oli seissyt putkissa yön yli. MTBE, ETBE ja TAME eivät ole kovin vaarallisia, ja matalan hajuja makukynnyksen vuoksi veden käyttäjä havaitsee ne jo pieninä pitoisuuksina. Tyyppihyväksyntäasetukset kattavat hyvin Suomessa käytetyt putket, vesikalusteet ja venttiilit. PEX-putkia koskeviin teknisiin vaatimuksiin on siis tulossa uutena raja-arvo TOC-pitoisuudelle. Tutkimushanke Kemikaalien liukenemista PEX-putkista tutkittiin ympäristöministeriön ja sosiaalija terveysministeriön käynnistämässä hankkeessa, jossa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Vesi-Instituutti WANDER ja VTT Expert Services Oy tutkivat markkinoilta hankittujen neljän eri valmistajan PEX-putkista liukenevia haihtuvia. PEX-putkien aiheuttamat hajuja makuongelmat Ristisilloitetusta polyeteenistä (PEX) valmistettuja putkia on käytetty sekä kylmän että lämpimän veden johtamiseen jo 1980-luvulta lähtien. Uusin asetus rakennusten vesija viemärilaitteistoista on tullut voimaan vuoden 2018 alusta. Sen sijaan TBA aiheuttaa munuaisvaurioita, eikä sille tunneta hajutai makukynnystä. MTBE:lle, ETBE:lle, TAME:lle ja TBA:lle ei ole Euroopassa terveysperusteisia rajaarvoja talousvedessä. vsk. TOC-pitoisuutta käytetään laboratoriotestauksissa veden yleisen hygieenisyyden mittarina ja se ilmoittaa vesinäytteen orgaanisten yhdisteiden sisältämän hiilen kokonaismäärän. PEX ?putkien olennaisten teknisten vaatimusten asetusluonnoksessa esitetään uutena vaatimuksena, että putkesta liukenevan orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC, Total Organic Carbon) ei saa laboratoriotestauksessa ylittää arvoa 2,5 mg/(m 2 ?vrk). metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE), etyyli-tert-butyylieetteri (ETBE), tert-amyylimetyylieetteri (TAME) ja tert-butyylialkoholi (TBA). Vesilaitteistojen tuotteiden kelpoisuus varmistetaan käyttämällä tyyppihyväksyttyjä tai vastaavan arvioinnin läpäisseitä tuotteita. Laboratoriossa testataan tuotteen vaikutus veden hajuun ja makuun sekä tuotteesta mahdollisesti liukenevat aineet. PEX ?putkien tyyppihyväksyntäasetuksen mukaan putken kelpoisuus talousveden johtamiseen arvioidaan materiaalikoostumustietojen ja tuotteen testausten perusteella
Putkista liuenneen TBA:n pitoisuudet pitkäaikaisissa kokeissa. TBA:n lisäksi vesinäytteistä mitattiin MTBE ?, ETBE . Testauksen hyväksymisraja ei siis ole sama kuin juomaveden pitkäaikaisen käytön kannalta tietylle kemikaalille annettu terveysperusteinen raja-arvo. Tuotetestauksissa käytettävän hyväksymisrajan asettamisessa on otettava huomioon materiaalin tyypillinen käyttäytyminen, sillä kemikaalien liukeneminen on vesikontaktin alkuvaiheessa voimakkaampaa kuin myöhemmin pitkäaikaisen käytön jälkeen. ja TAME ?pitoisuudet. c sekä PEX ?c/Al/PEX?c (monikerrosputki, jossa on PEX ?c-sisäkerros). Kemikaalien terveysvaikutusten asiantuntija-arvioinnista vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). TBA:n liukenemisen aikariippuvuus sekä lyhytaikaisessa tuotehyväksyntätestauksessa että pitkäaikaisessa käytössä todellisissa olosuhteissa on tunnettava, jotta rakentamismääräyksissä asetettavat ja tuotehyväksynnässä käytettävät TBA:n hyväksymisrajat voidaan asettaa perustellusti. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa TBA:n liukenemisesta PEX ?putkista ajan funktiona. 34 orgaanisia yhdisteitä pitkäaikaisilla todellista käyttöä simuloivilla kokeilla ja tuotehyväksynnässä käytettävillä lyhytaikaisilla testeillä. Vesi oli Rauman kaupungin vesilaitokKuva 1. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Koejärjestelyt Pitkäaikaiset todellista käyttöä simuloivat kokeet tehtiin Vesi-Instituutin pilottilaitteistossa, jossa tutkittujen putkien läpi juoksutettiin vettä kuudesti viiden minuutin ajan päiväaikaan ja muun ajan vesi seisoi putkissa. (Kaunisto ym. 2017).. Tutkitut PEX ?putkilaadut olivat PEX ?a, PEX ?b, PEX
Kuva 2. Kemikaalipitoisuutta ei voida käyttää suoraan tuotetestauksen raja-arvona. 35 sen toimittamaa pintavedestä valmistettua talousvettä. 2017).. Laboratoriotestit tehtiin tyyppihyväksynnässä käytettävällä standardin SFS-EN ISO 8795 mukaisella, standardin SFS-EN 12873-1 menetelmästä vain hieman poikkeavalla, lyhytaikaisella testillä VTT Expert Services Oy:ssä. TBA:n liukeneminen ja terveysperusteinen raja-arvo TBA:n liukeneminen tutkituista putkista poikkesi merkittävästi eri putkityypeillä. Pitkäaikaisissa kokeissa testatut tuotteet on merkitty vastaavilla värikoodeilla kuin kuvassa 1. Lyhytaikaisten laboratoriotestausten ja pitkäaikaistestauksen välillä oli selvä korrelaatio. Kokeessa PEX-putkissa on seisotettu vettä 3x72 h jaksoissa ja vesi on analysoitu 3 vrk:n (72 h) ja 9 vrk (3x72 h) jälkeen. Tutkimustulosten perusteella TBA:n raja-arvoksi tuotetestauksessa esitetään 2,5 mg/(m 2 ?vrk). THL:n asiantuntija-arvion perusteella TBA:lle asetettiin terveysperusteiseksi raja-arvoksi talousvedessä 500 µg/l. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Vesi seisoi siis putkissa yön yli, ja vesinäytteet otettiin aamuisin ennen ensimmäisiä juoksutuksia. Pitoisuus on muunnettava standardeissa esitetyllä tavalla ns. Lyhytaikaisella testauksella kyetään luotettavasti tunnistamaan todellisen käytön aikana ongelmallisiksi osoittautuvat putkituotteet. Kokeen kesto oli maksimissaan 29 viikkoa. (Kaunisto ym. Ultrapuhdasta vettä pidettiin putkinäytteissä kolme 72 tunnin jaksoa, ja vesi vaihdettiin jokaiselle jaksolle. PEX-a-putkien pitkäaikaisissa testeissä TBA-pitoisuudet olivat suurimmillaan käytön alkuvaiheessa noin 330 µg/l ja lyhytaikaisissa testeissä 6-10-kertaiset (kuvat 1 ja 2). migraatioasteeksi (mg/(m 2 ?vrk)), joka ottaa huomioon testauksessa käytetyn näytteen dimensiot ja testiajan. vsk. Lyhytaikaisten kokeiden TBA-tulokset (µg/l) näytteille 1-8 kahden rinnakkaisen näytteen keskiarvona
36 MTBE, ETBE ja TAME aiheuttavat veteen hajuja makuvirhettä, joten ne tulevat esille putkien aistinvaraisessa testauksessa eikä niille ole tarpeen asettaa kemikaalikohtaisia raja-arvoja. Sitten veden annetaan seistä putkissa ja vesinäyte otetaan mieluiten 4 tunnin mutta vähintään 2 tunnin seisonta-ajan jälkeen. Normalisointi tehdään kertomalla määritetty pitoisuus tekijällä 4/t, jossa t vastaa veden seisonta ?aikaa ennen näytteenottoa tunteina. (Kaunisto ym. Alle 4 tunnin seisonta ?ajan jälkeen otettavien vesinäytteiden kemikaalipitoisuudet normalisoidaan vastaamaan tuota 4 tunnin seisonta ?aikaa. PEX-a-putkea oli ennen koetta käytetty 21 viikkoa pilottilinjastossa. Seisontaajan pituus on siis tiedettävä. PEX-a-putken ja veden välisen kontaktiajan vaikutus vesinäytteen TBA-pitoisuuteen. Vesinäytteen ottaminen Tutkimuksessa selvitettiin myös veden seisonta-ajan vaikutusta TBA:n liukenemiseen, kun vesinäytteitä otettiin 2, 4, 8, 12 ja 24 tunnin seisonta-ajan jälkeen. Kemikaalit ja niiden pitoisuudet ovat valmistajan Kuva 3. 2017).. Yhteenveto Muoviputkien valmistuksessa käytetään paljon erilaisia kemikaaleja lopputuotteen ominaisuuksien saavuttamiseksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. TBA:n määrä vedessä lisääntyi melko lineaarisesti ajan funktiona (kuva 3). Ensin vettä juoksutetaan, kunnes se on kylmää. Mikäli halutaan selvittää PEX-putkista talousveteen mahdollisesti liukenevia yhdisteitä ja niiden pitoisuuksia, otetaan vesinäyte suoraan putkista tietyn seisonta-ajan jälkeen seuraavasti
vsk. Kirjallisuus Kaunisto, T., Pelto-Huikko, A., Kiuru, J., Latva, M. Valmistusprosessissa voi muodostua myös reaktiotuotteina kemikaaleja, jotka eivät kuulu alkuperäiseen reseptiin. Valitettavasti kaikkien muoviputkien valmistuksessa käytettävien kemikaalien ja reaktiotuotteiden terveysvaikutuksia ei tunneta. Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Muutenkin on suositeltavaa käyttää vettä usein ja runsaasti ensimmäisten kuukausien aikana putkiston käyttöönottovaiheessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Putkien valmistuksessa pitäisikin käyttää vain sellaisia kemikaaleja, joille on tehty toksikologinen arviointi ja sen perusteella arvioitu terveysperusteinen raja-arvo eli maksimipitoisuus talousvedessä. Putkista talousveteen liukenevat kemikaalit voivat heikentää talousveden aistinvaraista tai terveydellistä laatua. Putkistomateriaaleista veteen liuenneiden aineiden aiheuttamia terveysriskejä voidaan pienentää juoksuttamalla vesi kylmäksi ennen sen ottamista juotavaksi tai ruoanlaittoon. VesiInstituutti WANDER, Satakunnan ammattikorkeakoulu. PEX-putkista liukeneva tert-butyylialkoholi (TBA). Vesijohtoina käytettävien PEX-putkien laatuvaihtelut ovat tutkimustulosten perusteella suuria. Koska tämä tutkimus kohdistui testausmenettelyihin ja siinä oli mahdollista tutkia vain rajoitettu määrä tuotteita, kattava markkinavalvonta todennäköisesti antaisi laajemman kokonaiskuvan markkinoilla olevien putkien laadusta. 37 tuotesalaisuus. Vesi-Instituutin julkaisuja 7. 2017. Saatavilla http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017121120530 Asumisterveystutkimuksia tekevien laboratorioiden neuvottelupäivä 14.3.2018 Insinöörit ja Ekonomit -talon seminaariluokka, Helsinki Junailijanaukio 3 (kävelytaso), 00520 Helsinki Ilmoittautumiset 28.2.2018 mennessä
38 V altioneuvoston selvitysja tutkimustoimintaan kuuluneen AVATERhankkeen yhtenä tavoitteena oli koota tietoa, voidaanko ns. käyttöä turvaavilla toimenpiteillä, kuten ilmanpuhdistimien ja biosidien käytöllä, tiivistyskorjauksilla sekä korjausten jälkeisellä siivouksella ja irtaimiston puhdistamisella torjua tai vähentää tilojen käyttäjien altistumista homeja kosteusvaurioituneessa rakennuksessa tai ns. DI Tero Marttila, tohtorikoulutettava Tampereen teknillinen yliopisto Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) tutkimushankkeessa aloitettiin kehittämään rakennustyömaille suunnattua kosteudenhallintakoulutusta ja ryhdyttiin päivittämään Terveen talon toteutuksen kriteerejä myös korjausrakentamisen näkökulmasta. vsk. Tämä kirjoitus painottuu tutkimushankkeen rakennusteknisiin näkökulmiin, joiden toteuttamisessa päävastuu oli Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY). Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) käsittelee aihetta sisäilmastoseminaarissa 15.3.2018. Hankkeen loppuraportissa on esitetty suosituksia ja lisätutkimustarpeita ennakoivaan kiinteistönpitoon ja korjaushankkeita koskevaan päätöksentekoon.. homekorjausten jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
(Lähde: KHK-työryhmä).. Uuden asetuksen myötä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee kosteudenhallintaselvityksessä määritellä toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen. Kosteudenhallintakoulutus pureutuu rakennustyöntekijöiden osaamisen, tiedon ja motivaation kehittämiseen perusteellisesti, mutta kuitenkin niin, että jokainen talonrakennusalalla tai rakennustuoteteollisuudessa työskentelevä henkilö suunnittelijoista aliurakoitsijoihin voidaan kouluttaa. Koulutus on suunniteltu työturvallisuuskorttia vastaavaksi eli koulutus kestää yhden päivän ja suoritus säilyy rekisterissä viisi vuotta. Pilottikoulutuksista saatiin positiivista palautetta ja pieniä kehitystarpeita koulutusmateriaaliin. Koulutus on saanut näkyvyyttä myös lehtien palstoilla ja se palkittiin kosteusturvallisen rakentamisen palkinnolla Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa. 39 Kosteudenhallintakoulutus rakennustyömaalle AVATER-hankkeen konkreettisimpiin toimiin kuului rakennustyömaille suunnatun kosteudenhallintakoulutuksen valmistelu. Kuivaketju10 on suositeltava toimintamalli koko rakennushankkeen läpiviemiseen ja edellyttää työntekijöiden perehdyttämistä kyseiseen toimintamalliin. Ympäristöministeriön uusi asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta vauhdittanee koulutuskäytännön yleistymistä. Koulutuksen jatkokehittäminen koettiin tärkeäksi ja ensimmäiset pilottikoulutukset pidettiin joulukuussa 2017. Saavutetusta näkyvyydestä ja positiivisesta vireestä huolimatta toimintamallin yleistyminen on haastavaa ja edellyttää erityisesti tilaajien aktivoitumista toimintatavan käyttöönotossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Pilotointihanketta rahoittivat ympäristöministeriö ja koulutusta valmistelleen työryhmän toimintaan osallistuneiden henkilöiden yritykset. Yksikin homevaurioksi kehittyvä suunnitteluAihepiiriin herättelevien esimerkkien lisäksi johdanto-osuudessa esitetään työryhmän tärkeimpinä pitämät viisi asiaa työmaan kosteudenhallinnasta. vsk
Samalla kriteereistä karsitaan epäolennaisuuksia, tulkinnallisuutta ja vanhentunutta tietoa. (Lähde: KHK-työryhmä).. Huono puhtaudenhallinta kulkee välillä käsikkäin huonon kosteudenhallinnan kanssa. Molemmilla voi olla vaikutusta rakennuksen sisäilmaan. Kriteerit eivät siis ole enää uusi käytäntö, mutta niiden käyttö on yleistynyt viime vuosina myös korjausrakentamisessa, joten kriteerejä päivitetään vastaamaan korjausrakentamisen kasvuun ja alalla tapahtuneeseen kehitykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Valitettavasti kriteeristön julkaisu on viiYlemmistä kerroksista vesi voi valua myös alempiin kerroksiin ja kaikkiin lammikoihin pitää puuttua välittömästi! Esimerkiksi, koska uudelleen kastuneen betonin kuivuminen on vielä hitaampaa kuin lujittumisvaiheessa olevan betonin kuivuminen. 40 virhe, laiminlyönti toteutusvaiheessa tai rakennusaikainen vesivahinko voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin työmaan koko henkilöstön päiväkoulutus ja siitä aiheutuva ansionmenetys. (Lähde: KHK-työryhmä). Terveen talon toteutuksen kriteerit nykyaikaan Vuosina 1998–2002 toteutettuun Tekesin Terve talo -teknologiaohjelmaan perustuen Rakennustieto julkaisi RT-ohjekorttina Terveen talon toteutuksen kriteerit ja ohjeet ensin toimitilarakentamiselle vuonna 2003 ja sen jälkeen asuntorakentamiselle 2004. vsk
(Lähde: BUILD UP Skills Finland). Tarvittaessa kriteerien ymmärrettävyyttä helpotetaan esimerkein ja ohjetekstein sekä valituista yksittäistapauksista voidaan antaa suosituksia, jotka kuitenkin tulee toteuttaa aina, kun mahdollista. Eräs päivityshankkeen keskeisiä tavoitteita on ollut käytettävien kriteerien yhtenäistäminen niin, että niiden noudattaminen tarkoittaa käytännössä samojen perusasioiden huomioon ottamista kaikissa hankkeissa, joten yritysten toivotaan tarkistavan omat ohjeensa niin, että minimissään ainakin päivitetyt kriteerit otetaan huomioon korjausrakentamishankkeissa. Päivityshankkeen keskeisiä tavoitteita on, että sitoutuminen kriteeristön käyttöön tarkoittaa kaikkien siinä annettujen kriteerien noudattamista. Sen sijaan ammattimaisessa rakentamisessa kaikki kriteerit tulisi täyttää rakennustyypistä ja sen käyttötarkoituksesta riippumatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kriteerit päivitetään kaikkiin hankkeisiin yleispäteviksi, joten erillisiä Terve talo -palveluja tarjoavat yritykset ja muut organisaatiot voivat tarkentaa ja laajentaa kriteeristöä omissa toimintaohjeissaan, kuten ovat tehneet aiempienkin kriteerien kohdalla. Tavoitteena on uusimmat asetukset ja ohjeet huomioiva tiivis tietopaketti, joka on suunnattu oleskelukäyttöön tarkoitettujen tilojen ammattimaiseen rakennuttamiseen ja tukemaan korjaushankkeiden onnistumista. Kosteuden tiivistyminen sisäpinnoille on selvä merkki puutteellisista kuivumisolosuhteista. Kriteerejä voidaan hyödyntää soveltuvilta osin myös pienimuotoisempaan rakentamiseen, mutta tällöin osa kriteereistä on luontevaa ymmärtää pikemminkin suosituksina kuin kriteereinä. Kriteerien noudattaminen minimoi toteutukseen liittyviä riskejä sekä ohjaa määräysten vähimmäistasoa korkeampaan vaatimustasoon ja hyvään sisäilmastoon eli Talvityömaalta pitää löytyä vesi-imureiden lisäksi myös lumikolia, vaikka lammikoita saati lunta ei pitäisi päästää rakennuksen sisään alun perinkään. vsk. 41 västynyt alkuperäisestä aikataulusta ja ne tullaan julkaisemaan TTY:n rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmän sekä COMBI-hankkeen internetsivuilla syksyllä 2018. (Lähde: BUILD UP Skills Finland).
Ennakoiva korjaaminen kannattaa. Asetus kuitenkin koskee myös korjausrakentamista, joten tulevaisuudessa olisi hyödyllistä synkronoida toimintamallien sisältö niin, että myös korjausrakentamiseen ja rakennusten käyttövaiheeseen kehitettäisiin yksiselitteiset, kattavat ja velvoittavat kriteerit. Terveen talon toteutukseen tarkoitetut kriteerit päivitetään aiempien ohjekorttien tapaan koskemaan yksittäisen hankkeen eri vaiheita. Päivityshankkeessa on tunnistettu myös julkisessa keskustelussa esiintynyt tarve käytönaikaisten riskien tunnistamiseen, ja kriteerien luominen käyttövaiheeseen onkin eräs keskeisimpiä jatkotutkimustarpeita. Sen sijaan määräysten minimitason täyttävä eli käytännössä sisäilmastoluokan S3 mukainen toteutus oletetaan sellaiseksi tunnetuksi perustasoksi, että sen saavuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä ei ole annettu kriteerejä muuten kuin kaikista keskeisimpien ja yleisimpien terveydellisten riskien osalta – käytännössä sellaisista kohdista, joiden osalta määräykset ovat viime vuosina oleellisesti muuttuneet. 42 pyrkii käytännössä sisäilmastoluokan S2 tasoiseen toteutukseen. Päivityshankkeen alkuperäinen tavoite RT-korttien päivittämisestä on edelleen mahdollinen kehityspolku, jonka toteuttaminen edellyttäisi useiden eri toimijoiden yhteistä työskentelyä niin, että eri näkökulmat tulisi huomioitua. (Lähde: Paavo Kero).. Nyt julkaistava kriteeristö on yleispätevä, suppea ja kevyt toimintamalli, joka ei ota huomioon hankkeiden kohdekohtaisia erityispiirteitä, joten ilman jatkokehitystä sillä ei katsota olevan vastaavaa asemaa ns. kosteusasetuksen edellyttämän kosteudenhallintaselvityksen täyttämiseen kuin kuivaketju10-toimintamallilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kriteerit sivuavat vain yleisellä tasolla korjaushankkeen valmisteluun, selvityksiin, altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arviointiin sekä päätöksenKuva 8. vsk
Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla tulisi pohtia myös uudisrakentamisvaihtoehtoa. Rakentamisvaiheessa kertyvää tietoa tulee siirtää nykyistä paremmin käyttövaiheeseen. Tutkimustulosten tulkintaan terveydellisen merkityksen näkökulmasta tarvitaan selvyyttä ja saumatonta yhteistyötä kuntotutkijoiden, lääkäreiden ja kiinteistönomistajien välille. vsk. Ennakoivaan korjaamiseen sekä rakennusten jatkuvaan kunnossapitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän. Tietoa tarvitaan korjaushankkeiden päätöksentekoon ja ennakoivaan kiinteistönpitoon Tutkimushanke kokosi runsaasti suosituksia ja lisätutkimustarpeita korjaustoimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Sisäilmaongelmaisia rakennuksia on paljon ja pitkällä tähtäimellä ongelmien korjaamisesta yksittäin ja vasta niiden ilmaannuttua pitäisi pyrkiä eroon. 43 tekoon liittyviä toimenpiteitä, jotka usein edellyttävät useiden eri näkökulmien huomiointia niin, että pelkkä rakennustekninen tarkastelu yksinään ei ole riittävä. Huolto tulisi ottaa mukaan laatimaan rakennuksen käyttöja huolto-ohjetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Onnittelumme voittajille ja suuret kiitoksemme kaikille kilpailuun osallistujille! Hiirimatot voittivat: Eija Kalliainen, Salla; Mikko Piippo, Iisalmi ja Mari Saartoala, Nurmijärvi. Jatkuva-aikaisia, digitaalisia olosuhteiden seurantajärjestelmiä suunniteltaessa on tärkeää järjestää resurssit myös siihen, miten tietoa seurataan, analysoidaan ja hyödynnetään. Eri käyttäjäryhmät (käyttäjät, siivoajat, kiinteistönhuolto, isännöitsijä, kiinteistöpäällikkö) tulisi ottaa mukaan tiedonkeräämiseen. Vuoden 2017 Valitse paras lehden kansi Ympäristö ja Terveys-lehden osalta on päättynyt. Suosituksena on digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto kiinteistönpitoon liittyvän tiedon keräämiseen ja hallintaan. Kertyvää tietoaineistoa täytyy tiivistää ja analysoida. Rakennusten tutkimisessa osatutkimuksia tulisi välttää ja rakennusta tulisi tarkastella aina kokonaisuutena. Kaikkien kilpailuun osallistujien kesken arvoimme 3 kpl Hiirimattoja, joissa voittajakannen kuva. Ympäristö ja Terveys-lehden paras kansi voittajaksi tuli 6/2017 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA -teemanumeron kansi. Kaikessa kiinteistönpidossa rakennuksen kunnon selvittäminen ja ilmanvaihdon huomiointi ovat tärkeitä tehtäviä riippumatta siitä, onko rakennuksessa koettu sisäilmaongelmia vai ei, tai onko suunnitteilla laaja korjaushanke vai kunnossapitotarpeen määrittely. Kunnissa korjaukset tulisi arvioida myös palveluverkko huomioiden. Suosituksina ennakoivaan kiinteistönpitoon hankkeessa esitettiin jatkuvaan tiedonkeruuseen pohjautuvan toimintamallin luomista. Terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnin tulee perustua kokonaisvaltaiseen altistumisen arviointiin. Altistumisen arviointiin, toimenpiteiden määrittelyyn ja priorisointiin tarvitaan lisää ja tiivistetympää ohjeistusta rakennusten kuntotutkijoille
44 Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Helsingin messukeskuksen kongressialueella Seminaarimaksu 64 € (sis. alv 24 %) ja illalliskortti seminaaritansseihin 50 € (sis. alv 24 %) Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.sisailmayhdistys.fi Sisäilmastoseminaarin viralliset jatkot eli Seminaaritanssit järjestetään Ravintola Tulisuudelmassa Tikkurilassa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Terveet Tilat 2028 toimenpideohjelma, Marika Paavilainen THL:n kansallinen sisäilmaohjelma, Juha Pekkanen. Tanssittajana toimii: The Sugarshakers Keynote-puhujana: Tanskan teknillisen korkeakoulun (DTU) apulaisprofessori Pawel Wargocki Lisäksi mm
Tilaisuus on osallistujille maksuton, mutta osallistujamäärä on rajattu. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Aamupäivän kaikille yhteinen ohjelma: Terveet tilat 2028 keskeiset kysymykset Vesa Pekkola, STM Tavoitteena terveellinen sisäympäristö Anne Hyvärinen, THL Kuntien tilakannan hallittu kehittäminen Jussi Niemi, Suomen Kuntaliitto Viisas viestintä sisäilmasto-ongelmissa Marjaana Lahtinen, Työterveyslaitos 11.30 Lounas ja verkostoituminen 13.00 Iltapäivän työpajat: Luottamuksen rakentaminen Rakennusalan koulutuksen tarve Kuntotutkijoiden ja kuntien sisäilmaasiantuntijoiden haasteet Kuntien sisäilmaverkosto 15.00 Tilaisuus päättyy Lisätietoa ja ilmoittautuminen sisailmayhdistys.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. vsk. 45 Terveet tilat 2028 työpaja 16.3.2018 klo 9-15 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Kuva: Teemu Hotti, VNK Sisäilmayhdistys ry yhdessä Terveet tilat 2028 toimenpideohjelman kanssa järjestää Sisäilmastoseminaarin jälkeisenä päivänä työpajan
Tavoitteena on saada sisäilma-asiat kuntoon vuoteen 2028 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. 1000 haittapainotettua elinvuotta. Otto Hänninen, Jenna Reinikainen ja Arja Asikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio Sisäilma ja tautitaakka Missä mennään. Miten se suhteutuu muihin sisäaltisteiden vaikutuksiin ja paljonko luku oikeasti on. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on huomioinut sisäilman aiemmissa ympäristöterveysvaikutusten arvioinneissaan, mutta on ollut selvää, että arviot ovat rajautuneet sekä altisteiden että vasteiden osalta selvimmin tunnettuihin vaikutuksiin. Sisäilmasairaudet herättävät paljon huomiota. ympäristöministeriön Hometalkoissa, eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksessä, sosiaalija terveysministeriön laatimassa asumisterveysohjeen päivityksessä, rakennusterveystarkastajien sertifioinnilla, sekä Duodecimin julkaisemalla lääkärien työtä ohjeistavilla käypähoitosuosituksilla a . Sisäilmaa koskien näissä tarkasteluissa on ollut mukana radon, passiivitupakointi, formaldehydi, häkämyrkytykset, sisälähteistä peräisin olevat pienhiukkaset sekä kosteusvaurioiden vaikutukset astman ja hengitystietulehdusten osalta. viiteluettelo 6 ; Käypähoito ks. Kosteusvaurioiden osalta näitä ovat astma sekä hengitystieinfektiot, joiden tautitaakaksi vuonna 2013 arvioitiin n. Haittojen arviointiin ja vähentämiseen on pyritty aktiivisesti mm. Painopisteiden asettamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vertaillut erilaisia ympäristöterveysriskejä tautitaakkamittarein 2,3 . a www.hometalkoot.fi; Eduskunnan tarkastusvaliokunta ks. 46 V uoden alusta käynnistynyt hallituksen Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelma 1 ohjaa yhteistyötä seuraavan vuosikymmenen ajaksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. vsk. viiteluettelo 9 http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ terveydensuojelu/asumisterveys
SETURI-arvioissa käytettiin vuotta 2004 kuvaavia diskontattuja taustatautitaakkalukuja. Vihreällä merkitty osa sisältyy infektioiden kuvan a-osan arvioon. Mitkään oireet eivät näytä olevan spesifisiä vauriorakennuksille. viime vuonna julkaistuissa TEHY:n ja OAJ:n selvityksissä 4-5 . Kaikkien altisteiden arvioista puuttuvat lievät oireet ja koetut vaikutukset, joilla kuitenkin saattaa hyvinvoinnin, työtehon ja oppimisen kannalta olla merkitystä. 20 600 haittapainotettua elinvuotta (disability adjusted lifeyears, DALY) ja tärkeimmät altisteet ovat radon, passiivitupakointi ja sisälähteiden pienhiukkaset. Kosteusvauriot (1800 DALY) on listalla neljäntenä. Yhteensä sisäilma-altistusten vaikutus vuoden 2015 tilanteessa on n. Aineistojen monimuotoisuus ja käsittelytapa eivät anna mahdollisuutta suoraan arvioida havaitun eron tilastollista merkitsevyyttä, luottamusvälejä tai kausaalisuutta, mutta verrattuna vuoden 2013 tautitaakkalaskelmissa käytettyihin riskisuhteisiin (astma 1.37, alahengitystie 1.50 ja ylähengitystie 1.70), ne ovat tässäkin samaa suuruusluokkaa. Vaikutusarvioissa ennenaikaisen kuolleisuuden ja menetettyjen elinvuosien merkitys korostuu suhteessa sairastavuuteen. Eniten raportoitiin silmäoireita, mutta muidenkin oireryhmien esiintyvyys oli tyypillisesti 10–20 % luokkaa. arvioi vaurioituneissa rakennuksissa asuvan 324–597 tuhatta ihmistä eli noin 6–11 % koko Suomen väestöstä (lisäksi merkittävästi, mutta vähäisemmässä määrin altistutaan kouluissa, työpaikoilla ym. Reijula ym. Kansainvälistä näyttöä oireiden yhteydestä kosteusvaurioihin arvioidaan käypähoitosuosituksessa 9 .. (a) Aiemmin arvioitujen sisäilma-altisteisiin kausaalisesti liittyvä osuus vuoden 2012 tautitaakasta 2,3,7 ja (b) sisäilmakyselyissä havaittujen oireryhmien esiintyvyys vaurioja verrokkirakennuksissa 8 . Sen jälkeen diskonttaamisesta on luovuttu ja väestön eliniänodote on kasvanut. Osassa tutkimuksia kohteena ovat olleet nimenomaan vauriorakennukset, osassa on haluttu vertailla oireiden esiintyvyyttä rakennuksiin, joissa ei ole havaittu vaurioita. vsk. Vauriorakennuksissa oireita raportoitiin jonkin verran enemmän, oireryhmästä riippuen 1.1–1.5 -kertaisesti. Nämä tekijät nostavat merkittävästi kuolleisuuden tautitaakkaa (kuva 1a). rakennuksissa, joita on tarkasteltava Kuva 1. Näyttää siltä, että oireet ovat varsin yleisiä myös verrokkirakennuksissa, joissa ei ole havaittu kosteusvaurioita (kuva 1b). Näistä kaksi ensimmäistä liittyvät tupakointiin. Sisäilmakyselyissä on kartoitettu oireiden esiintyvyyttä, äskettäin mm. 47 Kosteusvaurioiden osuus tautitaakasta ei ole ollut hälyttävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
Puuttuvien tekijöiden osalta arvioita on syytä tarkentaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012. Reijula, Ahonen, Alenius, Holopainen, Lappalainen, Palomäki, Reiman, 2012. Reducing burden of disease from residential indoor air exposures in Europe (HEALTHVENT project). Kosteusvaurioita on epäilty myös autoimmuuniym. Ympäristö ja Terveys 5/2013:68–74. Käypähoitosuositus Kosteusja homevaurioista oireileva potilas. 4. Kirjallisuus 1. Sisäilman laatu, oireet ja sairaudet. Siten on selvää, että oireet ja sairaudet, jotka väestötasolla ovat harvinaisempia kuin yksi tuhannesta (n. Tautitaakan näkökulmasta oireet ovat todellisia riippumatta niiden syntymekanismista. 26 ss. Koulutus-, kasvatusja tutkimusalan Sisäilmatutkimus 2017. Julkari http://www. 6. sairauksien riskitekijäksi. Tehyn julkaisusarja Tutkimusraportteja A: 1/2017. 48 erikseen) 6 . vsk. Duodecim, 2017. 5000 potilasta koko maassa) voivat vain satunnaisesti osua tällaiseen otokseen, ja vaikutukset, joiden esiintyvyys on vähemmän kuin yksi sadasta (54 000 tapausta koko maassa; alle 10 tapausta 1000 vastaajan joukossa) ovat kyselyvastauksissa puutteellisesti edustettuja. Reinikainen J, Asikainen A, Hänninen O, 2017. WHO (2017) WHO methods and data sources for global burden of disease estimates 2000-2015. Kyselytutkimukset Suomessa ovat laajimmallaan kattaneet joitakin tuhansia vastaajia. DOI 10.1186/s12940-016-0101-8. 8. Global Health Estimates Technical Paper WHO/HIS/ IER/GHE/2017.1. julkari.fi/handle/10024/110739 3. 207 ss. Putus T, Vilén L, 2017. THL sisäinen projektiraportti. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Oireiden lisääntyminen vauriorakennuksissa voi periaatteessa liittyä biokemiallisiin vasteisiin (toksisuuteen), aistipohjaisiin tai kognitiivisiin vasteisiin. Oireisiin liittyvää tautitaakkaa on kartoitettava tarkemmin kokonaiskuvan muodostamiseksi. Oirekysely TEHY ry:n jäsenille. Rakennusten kosteusja homeongelmat. Terveiden tilojen näkökulmasta myös ympäristömelun terveysvaikutukset ovat tärkeitä. Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, 2013. Kosteusja homevaurioille altistuneita on satoja tuhansia ja altistuksen vaikutukset subkliinisten oireiden osalta pääosin toistaiseksi puuttuvat tautitaakka-arvioista. Edellä listatuilla riskisuhteilla tällainen altistumisosuus johtaisi laskennallisesti noin 3–8 % väestösyyosuuteen altistukseen assosioituvien oireiden osalta. Putus T, Länsikallio R, Ilves V, 2017. http://www.kaypahoito.fi/web/ kh/suositukset/suositus?id=hoi50111. 9. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. http://vnk.fi/artikkeli/-/ asset_publisher/kommentoi-terveettilat-2028-ohjelmaa-verkossa-annapalautetta-15-2-2018-mennessa 2. Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Yhteenveto Nykyisen käsityksen mukaan sisäilmaan liittyvää tautitaakkaa aiheuttavat eniten ennenaikaista kuolleisuutta lisäävät radon, sisälähteiden pienhiukkaset ja passiivitupakointi. 5. VNK, 2017. 7. Special Issue on “Challenges and Opportunities for Urban Environmental Health and Sustainability.” Environmental Health 15(Suppl 1):61–72. Tieteellinen evidenssi on puutteellista, eikä näitä vaikutuksia alhaisen esiintyvyyden takia voida tutkia samoilla menetelmillä kuin yleisempiä oireita ja sairauksia. Katsaus kotimaisiin sisäilma ja terveys –tutkimuksiin. Asikainen A, Carrer P, Kephalopoulos S, de Oliveira Fernandes E, Wargocki P, Hänninen O, 2016
Suositukset luovutettiin perheja peruspalveluministeri Annika Saarikolle 25. 49 O nko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Äkillisiä häiriötilanteita voi syntyä joko ihmisten toiminnan seurauksena tai luontaisesti. Roolit ja vastuut sekä varautumisessa että toiminnassa häiriötilanteessa sivuavat toisiaan ja ovat joskus jopa päällekkäisiä. Ensimmäiset ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valmiusharjoitukset pidettiin syksyllä 2017. Suositusten mukaisiin toimiin on jo osittain ryhdytty. Kysymyksiä julkaistaan palstatilan puitteissa – joskus pienellä viiveellä. Lisäksi tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Reportteri vastaa lehdessä omalla palstallaan kysymyksiin, jotka julkaistaan kysyjän nimellä tai nimimerkillä, jolloin nimi jää vain toimituksen tietoon. tammikuuta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Reportterille osoitetut kysymykset lähetetään sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. Sosiaalija terveysministeriöllä ja sen alaisilla viranomaisilla sekä asiantuntijalaitoksilla on merkittävä rooli ja vastuu ympäristöterveyden häiriötilanteissa. Sosiaalija terveysministeriö ja maaja metsätalousministeriö arvioivat ympäristöterveydenhuollon oman päivystyksen tarpeen kevään 2018 aikana. vsk. Voit lähettää kysymyksesi Reportterille, joka käyttää verkostojaan ja selvittää vastauksen. Näin suosittaa sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan sisäinen ympäristöterveyden häiriötilanteiden verkosto. Nyt annetut suositukset perustuvat verkostotyöhön, jonka käynnisti silloinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Ympäristöterveyden häiriötilanteella tarkoitetaan tilanteita, jotka häiritsevät yhteiskunnan normaaleja toimintoja ja voivat joko suoraan tai välillisesti aiheuttaa yksilölle tai väestölle terveyshaittaa. Viestin otsikoksi kirjoitetaan Reportteri ratkoo. Ympäristö ja Terveys-lehden toimitus valitsee Reportterille välitettävät kysymykset ja tarvittaessa muokkaa /lyhentää niitä. Tämä tuli esille Talvivaaran ympäristöonnettomuuden jälkeen vuonna 2014. Maakuntauudistuksessa otetaan huomioon verkoston esittämät lainsäädännön muutostarpeet. STM Uusia suosituksia ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallintaan. Y mpäristöterveyden häiriötilanteisiin varautumista voidaan parantaa muun muassa kehittämällä yksinkertaista tilannekuvajärjestelmää, laboratorioverkostoa sekä eri viranomaisten päivystysjärjestelyjä
Metsäautotien rakentamisessa voi jatkossa käyttää lentotuhkan ja kiviaineksen seosta eli niin sanottua tuhkamursketta. vsk. Eräillä herkillä alueilla, kuten esimerkiksi 1ja 2-luokan pohjavesialueilla ja lasten leikkipuistoissa, jätteiden käyttö maarakentamisessa vaatii ympäristöluvan. ”Asetus tukee kiertotaloutta. Tämä kannustaa yrityksiä kehittämään jätteiden käsittelyä siten, että ne ovat ympäristön kannalta turvallisia ja täyttävät käytön edellyttämät tekniset vaatimukset. Rajoituksilla pyritään ohjaamaan kyseiset jätemateriaalit jatkojalostukseen ja sitä kautta laadukkaampaan hyödyntämiseen muissa asetuksen tarkoittamissa maarakentamiskohteissa. Näitä jätteitä ovat betonimurske, eräät lentotuhkat, leijupetihiekka, yhdyskuntajätteen polttolaitoksella syntyvä käsitelty pohjakuona, tiilimurske, asfalttimurske ja -rouhe, valimohiekat, kalkit sekä rengasrouhe ja kokonaiset renkaat. Asetuksella huolehditaan myös siitä, että jätemateriaaleista ja niiden käytöstä ei aiheudu haittaa ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Maarakentamiskohteita ovat väylät, kentät, vallit sekä teollisuusja varastorakennusten pohjarakenteet. Monia elinkeinotoiminnan jätteitä otetaan hyötykäyttöön ja samalla säästetään luonnon kivija maa-ainesvaroja”, asunto-, energiaja ympäristöministeriö Kimmo Tiilikainen sanoo. Eräiden jätemateriaalien teknistä kelpoisuutta pyritään parantamaan antamalla enimmäiskoko murskepaloille. Asetuksen tavoitteena on tehdä jätteestä rakennustuotetta korvaavaa materiaalia. 50 V altioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2017 asetuksen, joka helpottaa jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Haitallisten aineiden raja-arvot ja orgaanisen aineksen osuus annetaan liukoisuuksina lukuun ottamatta eräitä orgaanisia haitallisia aineita (muun muassa PAH-yhdisteet, PCB), joiden raja-arvot annetaan pitoisuuksina. Eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskeva asetus helpottaa jätteiden käyttöä kohteissa, joissa jäte voi korvata luonnon kivija maa-ainesta. YM Uusi asetus ohjaa jätteitä hyötykäyttöön maarakentamiseen. Hyötykäyttö edellyttää maarakentamiselta suunnitelmallisuutta Rakentamiskohteiden on oltava alueen maankäytölle asetettujen tavoitteiden ja rakentamisesta annettujen määräysten mukaisia. Asetus parantaa tiedonsaantia hyötykäyttökohteiden sijainnista, rakenteiden toteutuksesta ja niissä käytettyjen jätemateriaalien ympäristökelpoisuudesta. Haitallisten aineiden raja-arvot ovat rakennekohtaisia toisin kuin nykyisessä asetuksessa, jossa raja-arvot on annettu materiaalikohtaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Esimerkiksi betonimursketta ja käsiteltyä jätteenpolton pohjakuonaa ei saa käyttää vallirakenteissa. Eräiden jätemateriaalien käyttö tietyissä rakenteissa on kielletty. Tämä osoitetaan lakisääteisellä suunnitelmalla, luvalla, ilmoituksella tai kunnan rakennusjärjestyksellä, jossa kunta voi myös antaa määräyksiä jätteiden hyödyntämisestä. Erityisesti betonimurskeen palakoon pieneneminen 150 millimetristä 90 mm:iin tarkoittaa jatkossa sitä, että betonijäte on murskattava ennen hyödyntämistä
Laboratorio tutkii myös asumisterveysnäytteitä akkreditoidusti. ”Asiantuntijapalvelumme ulottuvat sertifioidusta näytteenotosta laajoihin vesistö-, pohjavesija jätevesitutkimuksiin ja raportointipalveluihin. KVVY Tutkimus Oy:n ympäristöja elintarvikelaboratorio on yksi Suomen suurimmista. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen palveluliiketoiminta yhtiöitettiin vuoden 2018 alusta. 51 KVVY Tutkimus Oy on vastannut vuoden 2018 alusta pitkät perinteet omaavan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n palveluliiketoiminnasta. Liputamme suomalaisen yhteiskuntavastuullisen toiminnan puolesta ja tiedämme, että nämä arvot ovat tärkeitä myös asiakkaillemme”, toteaa toimitusjohtaja Mattila. ”Vuosittainen näytemäärämme on yli 80 000 näytettä, joista teemme yli 400 000 erilaista määritystä”, kertoo laboratorion johtaja Sirpa Väntsi. Yhtiön toiminnassa näkyvätkin vahvasti yhdistyksen toiminnan arvot ja päämäärä tehdä työtä puhtaamman ympäristön ja vesien puolesta. KVVY Tutkimus Oy on suomalainen yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa vesiensuojeluyhdistys. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. ”Palvelutoimintamme oli kasvanut vuosikymmenten jatkuvan kehitystyön tuloksena niin laajaksi, että päätimme yhtiöittää palveluliiketoimintamme”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Mattila. Lähipalveluita tarjoavat toimipisteet Tampereella, Porissa, Raumalla, Vaasassa, Hämeenlinnassa ja Sastamalassa. KVVY Tutkimus Oy palvelee valtakunnallisesti lähes 120 asiantuntijan voimin. Erikoisosaamista löytyy mm. Teemme myös vuosien kokemuksella kalataloudelliset ja biologiset tutkimukset”, kertoo vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta. Palvelut tuottaa jatkossa KVVY Tutkimus Oy, joka on vesiensuojeluyhdistyksen omistama yhteiskunnallinen yritys. vsk. KVVY Tutkimus Oy aloitti toimintansa. ”Teemme työtä suurella sydämellä ja haluamme tarjota asiakkaillemme erinomaista palvelua, jota myös kehitämme jatkuvasti. jätteiden hyötykäyttökelpoisuuden määritykseen ja toksisuustestauksiin
Tähän kaikkeen valmentauduttiin koulutuspäivässämme, joka järjestettiin yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa merellisessä ympäristössä ilman merenrantanäkymiä – paikkana oli John Nurmisen Säätiön koulutustila Huolintatalossa Länsi-Pasilassa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Maailman vilkkain. 52 Terveystarkastajat kouluttautuivat laivatarkastuksiin Kaarina Kärnä Samaan aikaan kun Helsingissä järjestettyyn Laivatarkastuskoulutukseen saapui lähes 30 osanottajaa eri puolilta Suomea, uutisoitiin Helsingin Sataman olevan maailman vilkkain matkustajasatama. Tämäkin kertoo siitä, että pienessä Suomessa on syytä ottaa laivojen terveystarkastuksiin liittyvät asiat vakavasti, kouluttautua ja toimia kansainvälisesti. vsk
Tammikuun koulutuspäivä oli kaksikielinen, ja keskustelu oli vilkasta molemmilla kielillä. Varoittelimme kouluttaja Martin Walkeria etukäteen siitä, että suomalaiset saattavat olla hieman ujoja eivätkä ehkä tee kovin paljon kysymyksiä. Terveydensuojelulaissa on määritelty kansainvälisen terveyssäännöstön noudattamisen valvonta ja alusten saniteettitodistusten myöntäminen kuntien terveydensuojelutehtäviin. Valviran verkkosivuilta löytyy sekä käsikirjan suomennos että käsikirjaan perustuva kansallinen soveltamisohje, jota päivitetään kevään 2018 kuluessa. Koulutuspäivästä erityisen teki kuitenkin se, että paikalle saatiin WHO:n laivatarkastuskouluttaja Martin Walker, joka tekee päätyökseen laivatarkastuksia Felixstowen satamassa Britanniassa. Kouluttautuminen on tärkeää WHO on arvioinut sopimusmaiden onnistumista kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisessa toiminnassa ja Suomi on pärjännyt tässä arvioinnissa hyvin. Suomessa tällaisia satamia on yhteensä 30 kpl. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti on järjestänyt koulutukset yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa, ja veturina on toiminut laivatarkastuksiin muiden töiden ohella erikoistunut Porvoon terveystarkastaja Tomi Jormanainen. Terveyssäännöstöllä ja siihen perustuvilla alusten saniteettitarkastuksilla pyritään ehkäisemään, torjumaan ja hallitsemaan kansanterveydellistä uhkaa aiheuttavien tautien leviämistä. Tämän varoituksen olisimme voineet unohtaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Laivatarkastuksilla torjutaan vakavia tartuntatauteja Nyt voimassa oleva, Maailman terveysjärjestön (WHO) laatima kansainvälinen terveyssäännöstö (IHR) hyväksyttiin vuonna 2005 ja se tuli voimaan vuonna 2007. Tarkastuksia voivat tehdä ja todistuksia myöntää vain WHO:n virallisella satamalistalla olevien satamien terveysviranomaiset. Suomen osalta todettiin, että ” Finland currently has a high level of capacity and performance”. Tällä kertaa haluttiin mennä asioissa entistä enemmän käytännön läheiseen suuntaan, joten päivä rakennettiin case-harjoitusten ympärille. Lisätietoja kaipaaville tiedoksi, että aiemmin ilmestyneessä Ympäristö ja Terveys-lehdessä nro 3/2016 on laaja, Tomi Jormanaisen kirjoittama artikkeli alusten saniteettitarkastuksista. WHO on julkaissut myös vuonna 2011 säännöstöön perustuvan yksityiskohtaisen tarkastusohjeen, käsikirjan, tarkastuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. 53 H elsingissä tammikuussa järjestetty Laivatarkastuskoulutus oli järjestyksessään jo neljäs. Lista satamista löytyy Valviran verkkosivuilta. Tähän vaikuttaa varmasti se, että sosiaalija terveysministeriö on ottanut asian vakavasti ja panostanut sekä riittäviin ohjeisiin että koulutusmahdollisuuksiin, joita puolestaan kunnat ovat hyödyntäneet ansiokkaasti. Sopimusvaltiot Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet noudattamaan sen määräyksiä. Kysymyksiä Tomi Jormanainen (vas.) ja Martin Walker.
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Tämän asian kanssa meidän on opittava toimimaan, mutta tilanne lienee terveystarkastajan tehtävässä muutoinkin tuttu kaikille”, totesi Tomi Jormanainen loppuyhteenvedossaan. Osaltaan Martinin oma suhtautuminen ja helppo lähestyttävyys mursivat jään – hän oli osallistujille suomalaisittain ”Martti”, puhui selkeää ja ymmärrettävää englantia sekä vastasi mielellään kysymyksiin ja välitti näin osaamistaan ja innostustaan eteenpäin. Harjoituksia tehdessä tuli huomatuksi myös se, että WHO-ohjeistus antaa paljon tilaa erilaisille tulkinnoille. Nämä asiantuntijat olivat Valviran ylitarkastaja Päivi Aalto, Eviran ylitarkastaja Tuuli Koskimies, THL:n professori Outi Lyytikäinen ja Helsingin kaupungin terveystarkastaja Jukka Kiesi, jota työllistää jo aiemmin mainittu maailman vilkkain matkustajasatama. It was a great honour to be invited to Finland and also an experience that I thoroughly enjoyed as the day was such a success. One of the main aims of the day was to give more experience and guidance in the use Martin Walker.. vsk. I have also had the great privilege of being able to work frequently with the World Health Organization (WHO) and it was in this capacity that I was invited to help with delivering this event. I am Martin Walker, a Port Health Officer working at Felixstowe Port (the largest container port in the UK). I was also extremely impressed that there were a large number of participants and nearly every port in Finland was represented. ”Loppujen lopuksi jokainen maa, yksikkö ja tarkastaja joutuu tekemään omat arvionsa ja päätöksensä siitä, miten asiassa edetään ja mitä todistuksiin kirjataan. Case-harjoituksilla kiinni käytäntöön Kouluttajat Tomi ja ”Martti” olivat valmistelleet koulutuspäivää varten caseharjoituksia, joissa harjoiteltiin toimimista erilaisissa laivatarkastuksissa eteen tulevissa tilanteissa. It is also a huge credit to your country that this was the fourth such event and demonstrates considerable high level commitment to ensuring that inspectors are well trained and supported. Kouluttajien lisäksi harjoituksissa olivat tukena asiantuntijat organisaatioista, joilla on merkittävä rooli suomalaisessa laivatarkastusverkostossa. Ohjeesta selviää kuitenkin yleiset kansainvälisesti hyväksytyt käytännöt ja normit. Päivän aikana päästiin tutustumaan myös John Nurmisen Säätiön taidekokoelmiin ja kuultiin Säätiön tekemästä hienosta työstä Itämeren suojelemiseksi. Tästä aiheesta on luvassa myös artikkeli seuraavaan Ympäristö ja Terveys-lehteen 2/2017, jonka teemana on vesiensuojelu ja vesihuolto. Martin Walker WHO Representative Thoughts from the 4 th National Training Event on Ship Sanitation F irstly, let me introduce myself. 54 tuli paljon eikä englannin kielikään hidastanut tiedonhalua
55 of the WHO Technical Handbook which helps to provide a global standard for ship inspection under the International Health Regulations 2005 (IHR). Time Management and Risk Assessment on board are necessary skills to apply when on board a vessel. The Technical Handbook needs to be taken on board for all inspections as an aide-memoire and to ensure a consistency of approach. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. As well as PowerPoint Presentations, we tried to provide a different learning experience by providing a potentially realistic groupwork scenario. There is nothing worse as a trainer to be faced with silence when you ask if there are any questions! Even better, was to be asked a couple of questions that I haven’t been asked before; firstly, about attaching photographs to the ERF and then about potential conflicts between the inspection of crew quarters under the IHR and human rights legislation in Finland protecting homes/living areas. 2. Before this existed, space was very limited on the main Ship Sanitation Certificate form. The ERF can be used to provide more narrative descriptions about your findings and also why you have come to a particular decision. vsk. I promise to get back to Tomi with my further thoughts on these! This leads me to thank the following people: Tomi Jormanainen and Kaarina Kärnä for their faultless organisation of the day and for looking after me so well during my stay. Health Inspector Jukka Kiesi, Senior Officer Päivi Aalto, Professor Outi Lyytikäinen and Senior Officer Tuuli Koskimies for offering their support as experts on the day. WHO actively encourages different learning methodologies (the emphasis is placed on learning as opposed to teaching). Do not put yourself at unnecessary risk for an inspection! 4. The ERF is meant to be flexible and can be attached to Control certificates and Exemption certificates that you have issued, as well as to certificates issued by other ports.. 5. The participants on the day for their enthusiasm and determination to get to the event despite the weather (the weather in Helsinki would have ground the UK to a halt!). The groupwork centred around a potential legionella case on board a cargo ship (a likely scenario given that safe operation and best practice in the management of ships water systems can be frequently neglected by those on board). From a trainer’s perspective, it was extremely pleasing to be asked lots of questions during the day as it demonstrated real interest from the participants. WHO recognises that there are time and resource constraints and do not expect that you will have the time to do a full “tick box” approach. Finally, I was asked to provide 5 “Take Home” messages from WHO, and so I would like to suggest the following as key points from the day: 1. WHO Regional Office for Europe for financial and travel support to enable me to attend the event. Director Jari Keinänen for providing the high level Ministry support and address. 3. This, together with the relatively new Evidence Report Form (ERF), which inspectors can use to provide more detail about their inspection findings
Tkr-kapselointi voidaan tehdä kauttaaltaan esimerkiksi kerrostalohuoneistoon (betonirakenteet), mikäli ne ovat kuivat. Kellaritiloissa kosteusja homeongelmat tulevat yleensä puutteellisesta salaojituksesta tai puutteellisesta sokkelin/anturan kermisuojasta (patolevyt). Ulkona olevia betonipintoja voi kapseloida. Mikäli vaurio on esimerkiksi seinissä; paneelissa, lastutai kipsilevyssä, täytyy seinä korjata n. Tkr-kapselointi voidaan tehdä saumoihin ja rajapintoihin. 2 m 2 kosteusvaurio, joka on kuivattu ja korjattu. Ponttilaudan päälle voi esimerkiksi asentaa levyt ja siihen päälle Tkr-pinnoite. 1 m etäisyydelle saakka vauriokohdasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Onko vaurio tullut perustuksista, viemäreistä, putkista, läpivienneistä, onko kondenssiovaurio – vai mikä. Tkr-pinnoite on vastuullisten ammattilaisten kapselointija tiivistysmassa, jolla yleensä – korjauksien jälkeen – kapseloidaan pinnat. Koko lattiaa ei välttämättä tarvitse poistaa ja korvata uudella. Tällä minimoidaan mahdollisten epäpuhtauksien oleminen sisäilmassa. Koko seinän korjaamista suositellaan. Mikä tällainen pinnoite on ja millaisissa saneerauksissa sitä voisi hyödyntää. Katon kautta tulevat kosteusvauriot voivat olla niin laajat, että talolle ei ole kannattavaa tehdä korjauksia ollenkaan. Onko hän oikeassa. Lähtökohtana; melkein kaikki voidaan korjata/kapseloida, mutta rajat pitää tietää. Tkr-massaa käytetään vaurioiden kuivauksen ja korjauksen jälkeen. Ilman ammattitaitoa ja oikeita menetelmiä Tkr-massaa ei suositella käytettäväksi. Esimerkkinä olohuoneessa n. Tkr-pinnoitteella voidaan tiivistää/kapseloida pintoja/roiloja, mikäli ne ovat kuivat tai korjatut. Tällöin laitetaan kuivatus, salaojat ja kermit kuntoon. Ponttilautalattioita voi korjata (mikäli vauriot on korjattu). Pinnoitteella ei voi korjata kosteita pintoja (asumistilat). on kyseessä. Lattia-/seinärajojen tiivistäminen voidaan myös tehdä. 56 Nimimerkki ”Epäilevä Tuomas” kysyy: Naapuri väitti, että hometalosaneerauksissa voisi käyttää myös TKR-pinnoitetta. rajapintojen kapselointi). Tällä vältetään betonilaatan alta tulevat mikrobit/hajut. Reportteri vastaa: Hyvä ”Epäilevä Tuomas”, Hometalon korjauksessa on ensiksi tehtävä laaja kartoitus homeesta, esimerkiksi minkä tyypin home, sieni tms. Homeen poiston jälkeen (mekaaninen poisto) voidaan tehdä Tkr-kapselointi (sis. Haitta-aineongelmat voivat kuitenkin siirtyä muihin asuntoihin. vsk. Lisätietoa: www.lauttasaarenerbau.fi/tkr-pinnoitteet www.ps-plast.fi/haitta-ainekapseloinnit-jailmavuototiivistykset/ www.tkr.fi
Tätä piirrosten yhteyttä vesihuoltoon kirjassa tosin ei mainita. Kirjan kansi on yleensä eräänlainen käyntikortti, johdatusta kirjan aiheeseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kaikki esitellyt vesilaitokset sijaitsevat Kajaania lukuun ottamatta Vaasa – Lappeenranta -linjan lounaispuolella. Kirja on osa valtioneuvoston kanslian koordinoiman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Toisaalta lukija huomaa, kuinka lähellä nykypäivää ovat vesipula, vesivälitteiset sairaudet sekä naisten ja lasten harteille jäänyt kaivoveden loputon kantaminen. Kustakin vesilaitoksesta käsitellään toiminnan keskeiset vaiheet ja valinnat. Kirjan luettuaan lukija on vakuuttunut, että Suomi kuuluu kansainvälisesti vesihuollon mallimaihin. Juuti, Tapio S. Tässä tapauksessa kannen Suomi-neito postikortissa vuodelta 1905 ei taida johdattaa lukijaa vesihuollon maailmaan. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille vedestä ja ympäristöhistoriasta kiinnostuneille. V esihuollosta ja ylipäätään ympäristöhistoriasta kiinnostuneita on jälleen hemmoteltu uudella teoksella. Kirja jakautuu kolmeen osaan. Harvapa taitaa edes pohtia, kuinka paljon meillä käytetään talousvesivaatimukset täyttävää vettä esimerkiksi pesuja kastelutarkoituksiin. Tekijöiden julkaisuvauhti on ollut hengästyttävä – parikymmentä vuotta ja saman verran vesihuoltoa ja sen historiaa käsitteleviä teoksia. Kirjassa hyödynnetään tekijöiden aiemmin julkaisemia vesilaitoshistorioita, mutta kirjan teksti on kokonaisuudessaan uutta ja aiemmin julkaisematonta. Ensimmäisessä osassa käsitellään vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä ja samalla kuvataan keskeisiä kehitysvaiheita. Petri Tuomisen mainiot piirroskuvat, jotka käsittelevät osuvasti työyhteisöjen ongelmia, syntyivät vesihuollon johtamista ja kehittämistä käsitelleessä täydennyskoulutusohjelmassa. 57 Petri S. Kirjan teksti on tekijöille tyypillistä asiantuntevaa ja sujuvaa asiaproosaa, jota on miellyttävä lukea. Pertti Forss KIRJAESITTELY. En tosin tiedä, olisiko kirjan anti muuttunut, jos Itäja Pohjois-Suomi olisivat olleet paremmin edustettuina. vsk. Ympäristöhistorian alalla saavutus on Suomessa ylittämätön ja tulee sellaisena säilymään pitkälle tulevaisuuteen. Lukija myös huomaa, että vaikka vesilaitosten tuotteet ja palvelut ovat hyvin samanlaiset, niin laitosten historioissa on eri syistä merkittäviä eroja. Rajala: Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Kehrämedia Oy 2017. Kirjan ulkoasu on konstailematon, mutta silti kirjan aiheeseen hyvin sopiva. Suurimman osan sisällöstä muodostavat yhdentoista paikallisen tai alueellisen vesilaitoksen esittelyt. Lukijaa ei myöskään rasiteta liiallisilla teknisillä yksityiskohdilla. Kirjan loppuosassa käsitellään monipuolisesti mm. Pari hyvin epäolennaista huomiota. Toivoa sopii, että saamme jatkossakin nauttia niin korkealaatuisesta vesihuollostamme kuin myös tekijöiden tulevistakin teoksista. Katko ja Riikka P. 288 s. Kirja on myös ladattavissa kokonaisuudessaan netistä
Hän oli vuosikaudet pyrkinyt edistämään kasvisruokailua kouluissa sen terveellisyyden ja ekologisuuden vuoksi, mutta etsi edelleen keinoja lisätä kasvisruoan houkuttelevuutta. Mitä jos kasvisruoka tarjoiltaisiin omilta, kasvisaiheisilta lautasiltaan. Kojo otti yhteyttä Arabian taideosastoyhdistyksen taiteilijoihin ja kertoi heille ajatuksensa kasviksilla kuvitetuista lautasista. Kierrätys. Mutta sitten se ajatus tuli. Alive Conseptin kolmihenkinen ydintiimi: Margit Kojo (keskellä) sekä taiteilijat Kati Tuominen-Niittylä ja Pekka Paikkari.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Taiteilijat Kati Tuominen-Niittylä ja Pekka Paikkari eivät heti löytäneet toimivaa toteutustapaa lautasten lanseeraukselle. Uniikit kasviskuvat maalattaisiin kierrätetyille lautasille, mikä vain tukisi kasvisruoan ekologista ulottuvuutta. Lautaset ovat kuitenkin usein olleet jo ostohetkellä Kaarina Kärnä Vanhojen lautasten uusi elämä Ruoka-alan kehittämiskonsultti Margit Kojolla oli idea. vsk. Onhan estetiikka yksi osa ruokailun nautintoja. Syntyi Alive Concept -menetelmä. Naarmuinen lautanen on sekajäte Tällä hetkellä käytöstä poistetut, naarmuiset lautaset päätyvät sekajätteenä polttolaitoksiin tai parhaassa tapauksessa murskeena esimerkiksi tiilien raaka-aineeksi. 58 K un ruoka-alan kehittämiskonsultti Margit Kojo kävi ehdottamassa Arabian taideosastoyhdistyksen taiteilijoille kasvisaiheisten lautasten valmistamista, jäi idea aluksi hautumaan
Entistäminen vaatii osaamista, mutta sitähän pitkän linjan arabialaisilta löytyy. Rikkinäisiä lautasia menettely ei kuitenkaan pelasta, sillä koloja ja halkeamia ei saada pois. Ja Margit Kojo on tyytyväinen. Alive Concept antaa rakkaille astiasarjoillemme uuden elämän. Menetelmä on kaupallisesti kannattava Taiteilijat ovat jo laskeneet, että lautasten entistäminen on taloudellisesti kannattavaa. 59 arvokkaita ja huolella valittuja käyttöesineitä, joista ei haluta luopua ennen kuin se on välttämätöntä. Alive Concept on innovaatio, jolle voi odottaa myös kansainvälistä menestystä. ”Ja ehkäpä kasviskuvia voisi saada entistettyihin lautasiin myös tehdasmaisemmin”, pohtii Kati Tuominen-Niittylä. Sitä ei ole vielä selvitetty, montako kertaa sama lautanen voidaan polttaa sen muuttumatta käyttöä ajatellen liian hauraaksi, mutta ensimmäisen entistämiskierroksen jälkeen laadussa ei ole ollut valittamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Tästä näkökulmasta vanhojen lautasten entistämisellä on erittäin suuri kulttuurinenkin merkitys. Koska lautanen on koko ruokailutapahtuman keskeisin astia niin ravintoloissa, ruokaloissa kuin kodeissakin, voi nopeasti todeta, että kyseessä ei ole mikään marginaalinen ilmiö. Lautaseen ei tarvitse lisätä mitään, ei uutta lasitetta, ei kemikaaleja – ei siis oikeasti mitään. vsk. Lukuisat ja lukuisat lautaset kuluvat ja jätettä syntyy. Mutta palataanpa vielä Suomeen. Niin ikävältä kun se tuntuukin, enää ei voi ostaa uusia suomalaisia Arabian lautasia. Käsinmaalatut ja entistetyt lautaset voisivat olla tavaramerkki kasvisravintolalle tai muulle ruokapaikalle, jossa ekologisuus on osa ideologiaa. Kasvisruoka on saanut arvoisensa lautaset.. Lautasten entistäminen on suuren luokan mahdollisuus, joka täytyy ehdottomasti hyödyntää. Suomessa ei enää ole enää Arabian tehdasta, jossa valmistettaisiin käyttökeramiikkaa. Vanhoja lautasia on nyt entistetty niin, että ne on sekä poltettu että koristeltu uniikein kasviskuvin. Polton jälkeen lautanen on kuin uusi, naarmut ovat kadonneet. Mahdollisuuksia on paljon. ”Logistiikassa kuten entistettävien lautasten keräämisessä on vielä haasteensa, mutta tässä ollaan jo ison äärellä”, hahmottelee Pekka Paikkari. Eikä tässä puhuta vain Suomesta. Ja ne kasviskuvat. Lautanen voidaan entistää Lautaset voidaan entistää polttamalla ne uudestaan. Entistämiseen soveltuvat lautaset ovat joko posliinia, fajanssia tai kivitavaraa, ja jokaisella materiaalilla on oma polttolämpötilansa
3. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY 49. 040 745 1491 Asiakaspalvelu www.ymparistojaterveys.fi etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi. 040 511 6005 Tilaukset/ Eevastiina Veneranta p. alv. vsk. lehden tilaushinnoista (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. 8. 60 www.ymparistojaterveys.fi 22.1.2018 19.2.2018 19.2.2018 19.3.2018 19.3.2018 23.4.2018 16.4.2018 28.5.2018 20.8.2018 17.9.2018 17.9.2018 15.10.2018 15.10.2018 12.11.2018 12.11.2018 17.12.2018 Ympäristöterveys Vesiensuojelu, vesihuolto Ympäristöalan hallinto Rakennusterveys Ilmasto Luonnonsuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Varautuminen ja valmius 1. 5. 10 %). alv. vsk Puhtaamman huomisen ääni ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Muistathan lehtitilauksen myös v.2018! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 10 %). Kestotilaus 67,(sis. 050 324 2464 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Irtonumero 10,(sis. 7. Opiskelijat -50% norm. 2. alv. 6. 10 %). Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. alv. 4. 044 526 6552 Markkinointi Eija Lindroos p. 24 %)
Päivän puheenjohtajana toimii ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Lari Hölttä Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Ilmoittautumiset 20.3.2018 mennessä www.ymparistojaterveys.fi/Koulutukset. Kulttuuritalo Tempo Mikonkatu 23, 50100 Mikkeli Koulutuksen hinta 195 euroa (+ alv 24 %) sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Koulutuksen järjestää Ympäristö ja Terveys-lehti yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. 61 Ohjelma: 08.45 Aamukahvit tarjolla koulutustilan yhteydessä 09.15 Tervetuloa koulutukseen: avaussanat ja käytännön asiat 09.25 Rakennustöiden aikainen terveydensuojelu ja lainsäädännön vaatimukset Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö 10.15 Työsuojelu remonttija purkukohteissa Tarkastaja Arto Liukkonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto/Työsuojelun vastuualue/ Teollisuuden ja rakentamisen valvontayksikkö 10.45 Jaloittelutauko 11.00 Asbesti – tiukentunut lainsäädäntö, tiukemmat aikataulut Tutkimusvastaava Hanna Tertsunen, Kainuun AHA-asiantuntijat Oy 11.30 PAH-yhdisteet – mitä, missä, milloin. Yksikönpäällikkö Laura Hongisto, Vahanen Rakennusfysiikka Oy 12.00 Lounas 13.00 Putkija julkisivuremontit ja terveysriskien hallinta Asiakkuuspäällikkö Jaakko Suomela, Talokeskus Yhtiöt Oy 13.45 Kosteusvaurioituneen kohteen korjauksen haasteet Osastopäällikkö Karoliina Viitamäki, Ramboll Finland Oy 14.30 Iltapäiväkahvi 15.00 Purkutyöt ja ympäristö Ympäristöpäällikkö Juha Laurila, INFRA ry 15.30 Onnistunut remontti viimeistellään oikein tehdyllä siivouksella P1-konsultti Jaana Myöhänen, H&H puhtaudenhallinta Itä-Suomi Oy 16.00 Keskustelua päivästä ja päätössanat 16.15 Ohjelma päättyy Koulutus on suunnattu remonttija purkutöitä tekeville yrityksille sekä niiden valvonnan parissa toimiville tarkastajille. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. vsk.. Tutustu myös peruutusehtoihin! Rakennustöiden aikainen terveydensuojelu remonttija purkukohteissa 10.4.2018 61 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
Tällä kertaa WorldStareista kilpaili yhteensä 318 pakkausta 38 eri maasta. Aiemmin tänä vuonna Atrian jauhelihapakkaus palkittiin pohjoismaisen pakkauskilpailun Scanstarilla. Atrian uusi jauhelihapakkaus voitti oman sarjansa ja palkittiin pakkausalan WorldStar-maailmanmestariksi. Tutkimusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, ja siihen osallistuvat Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopisto, Pyhäjärvi-instituutti sekä ELY-keskuksia. Suomi on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet vesien tilan parantamiselle ja ravinteiden kierrätykselle. Lisäksi jauhelihapakkaus sai ”First choice” -maininnan, eli se valittiin koko kilpailun parhaaksi pakkaukseksi. Tästä huolimatta kuormitus on pienentynyt vain vähän, eikä hajakuormituksesta kärsivien vesien tila ole merkittävästi parantunut. vsk. WorldStar on WPO:n vuosittain järjestämä kilpailu, johon maailman parhaimmat pakkaukset voivat osallistua. Atria Oyj Kulttuurirahastolta merkittävä rahoitus maatalouden vesistövaikutusten tutkimiseen Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt lähes kolme miljoonaa euroa monitieteiseen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja maataloudesta vesiin päätyvän, rehevöittävän fosforin vähentämiseksi. Maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseen on panostettu voimakkaasti niin Suomessa kuin muuallakin. World Packaging Organization WPO jakaa WorldStar-palkinnot Australian Queeslandissa toukokuussa 2018. SYKE. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Suomeen saatiin neljä pakkausalan maailmanmestaruutta. Pakkaus on yksinkertainen, tyylikäs ja toimiva. Joustomuovista valmistettu pakkaus vähentää materiaalin kulutusta ja säästää tilaa niin kuljetuksissa, kaupan hyllyllä, jääkaapissa ja roskiksessa. Fosfori on Itämeren ja sisävesien rehevöitymisen ongelmaravinne, jonka tärkein lähde on maatalous. Marraskuussa Atrian jauhelihapakkaus valittiin K-Ruoka Awardsin Vuoden Vastuullisuusteoksi 2017. Viime talvena lanseeratun jauhelihapakkauksen on suunnitellut Packdesign ID. ”Kulttuurirahasto on viime vuosina etsinyt aktiivisesti tapoja tukea suomalaista maataloutta tavoilla, jotka parantavat ympäristön tilaa ja turvaavat täällä kestävän maatalouden harjoittamisen pitkälle tulevaisuuteen. 62 poimintoja Atrian jauhelihapakkaus pakkausalan WorldStarmaailmanmestari World Packaging Organization WPO on valinnut maailman vuoden 2018 parhaat pakkaukset. Rahoitamme myös perustutkimusta, mutta tältä hankkeelta odotamme tuloksia, joita voidaan suoraan soveltaa ravinnekuormituksen vähentämiseen viljelijöidenkin kannalta tehokkaimmin”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Atrian ”jauhelihan kokoinen pakkaus” edustaa lajissaan täysin uudenlaista pakkausratkaisua
Lapin Safarit on toiminut Lapissa yli 30 vuotta ja kasvanut merkittäväksi ohjelmapalveluyritykseksi. Syy tähän on yksinkertainen: haluamme olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta – se on vastuumme ja velvollisuutemme”, kertoo Partioaitan toimitusjohtaja Nina Ehrnrooth. Ympäristöbonuksen lahjoituskohteiksi valitaan voittoa tavoittelemattomia, pieniä organisaatioita, jotka edistävät eri ikäisten ihmisten ulkoiluharrastusta sekä ympäristön hyvinvointia. Kilpailun toteuttajakumppaneita ovat ajatushautomo Demos Helsinki ja viestintätoimisto Kaskas Media. Kilpailun järjestää Suomen ympäristökeskus. Lisätietoja kilpailusta: www.meriroskahaaste.fi SYKE Lapin Safareille Kultainen Luuta -palkinto ympäristöystävällisyydestä Pidä Lappi Siistinä ry luovutti Levillä 1.2.2018 Ympäristöseminaarissa Kultainen Luuta -palkinnon Lapin Safareille. Partioaitta Haastekilpailussa etsitään ratkaisuja Itämeren roskaantumisen vähentämiseksi Tammikuussa käynnistyneessä Meriroskahaaste-kilpailussa haetaan ratkaisuja, jotka vähentävät Itämereen päätyvän roskan määrää. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Joka vuosi tuhannet asiakkaat saavat kokea Lapin luonnon heidän järjestämillään ja ohjaamillaan retkillä. Ulkoiluja retkeilyvarusteiden vähittäismyyntiin erikoistunut Partioaitta tekee merkittävän panostuksen suomalaiseen ympäristönsuojeluun lahjoittamalla yhteensä 94 464 euroa kolmelle ympäristönsuojeluun erikoistuneelle taholle. Ne voivat liittyä esimerkiksi kiertotalouteen, ihmisten käyttäytymisen muutokseen, tuoteja pakkaustekniikkaan tai muuhun merten roskaantumisen kannalta merkittävään asiaan. Kilpailun voittaja tai voittajat saavat yhteensä 32 000 euroa ideansa toteuttamiseen. Merkittävä lahjoitus koostuu Partioaitan kanta-asiakasjärjestelmän, 365-klubin, kautta tehdyistä ostoista, joiden loppusummasta Partioaitta tilittää 1 % Ympäristöbonuksena klubilaisten itse valitsemiin luonnonsuojeluja yhteiskuntavastuukohteisiin. Kilpailijoiden ehdottamat ratkaisut voivat olla mitä tahansa erilaisista teknologioista ja yhteistyömuodoista kaupallisiin tuotteisiin tai palveluihin. Kilpailu päättyy 15. vsk. Palkinto jaetaan vuosittain toimijalle, joka on toiminnallaan edistänyt Lapin puhtaan ja viihtyisän ympäristön säilyttämistä. Kymmenen kehityskelpoisimman ratkaisun esittäneet osallistujat pääsevät finaalivaiheeseen, jossa he kehittävät ideaansa eteenpäin. huhtikuuta. Meriroskahaaste huipentuu 25.8.2018 Suomen luonnon päivänä, jolloin tuomaristo valitsee kilpailun voittajan tai voittajat. Yritys kannustaa muitakin tahoja mukaan talkoisiin monimuotoisemman ja puhtaamman luonnon puolesta. Meriroskahaaste on kaikille avoin ideakilpailu, johon voi osallistua yksin tai ryhmässä, organisaationa tai yksityishenkilönä. Nämä ovat Pidä Saaristo Siistinä ry (44 398 €, 47 %), Suomen Ladun Metsämörritoiminta (27 395 € 29 %) sekä Metsähallituksen ylläpitämän Kiilopään reitin kunnostus (22 671 €, 24 %). Pidä Lappi Siistinä ry. Palkintosumman, yhteensä 32 000 euroa, lahjoittavat Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja S-ryhmä. 63 poimintoja Partioaitta lahjoittaa lähes 100 000 euroa ympäristönsuojeluun Partioaitta tekee merkittävän lahjoituksen suomalaiseen ympäristönsuojeluun. Ympäristöbonus on osa Partioaitan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista liiketoimintaa. Roskaantuminen on Itämeren suurimpia ongelmia rehevöitymisen, öljykuljetusten ja vieraslajien ohella. ”Asiakkaitamme, henkilökuntaamme ja omistajiamme yhdistää rakkaus luontoa ja siellä liikkumista kohtaan. ”Lapin luonto on Lapin Safareiden tärkein yhteistyökumppani”, Pidä Lappi Siistinä ry:n hallituksen puheenjohtaja Leo Pitkänen toteaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. 10 %). Ota yhteyttä! eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi p. 64 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. alv. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Hinta 36,00 euroa (sis. 24 %). uudistettu painos Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti vuositilaus 48,, irtonumero 8,(sis. 040 511 6005 Varattu. Haluatko, että ilmoituksesi näkyy tällä paikalla. ALV. vsk. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3
ALV. 10 %.). tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2018 Vesiensuojelu, vesihuolto -teemanumero ilmestyy viikolla 12. uusi talousvesiasetus, vesivälitteiset epidemiat, happamat sulfaattimaat, lääkejäämät ja mikromuovit sekä puhdas Itämeri. (015) 230 712 Autopuh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. Opiskelija -50% norm. vsk. Mainosaineistotoimitukset tähän lehteen 26.2.2018 mennessä. 10 %.). Irtonumero 10,(sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. 0400-447 205 Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Kestotilaus 67,(sis. ALV. www.ymparistojaterveys.fi. 65 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. tilaushinnoista. ALV. 24 %). tulevaa sisältöä mm
perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Uudistettu 3. Tilauksiin lisätään toim.kulut Muista tehdä kirjatilaukset! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. 66 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. vsk. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Hinta 25,00 euroa ISBN 978-952-9637-46-1 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. 10 % alv. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat