Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk. 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 2 l Suomen Sisäilmatutkimus Oy www.suomensisailmatutkimus.fi p. 029 009 2506 Helsinki, Tampere, Turku, Lahti
vsk. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50
Se avaa muhkeasti juhlavuoden, mikä tuleekin vuoden aikana näkymään monin tavoin. Lisäksi lehdestä löytyy myös aina ympäristöaiheinen palindromi. vuosikerran ensimmäistä lehteä. Tilaajat ovat olleet tärkeitä lehden olemassaololle jo 50 vuotta, ja he ovat edelleen lehden jatkuvuuden edellytys. Jossain vaiheessa lehden välissä saapuu myös kirjanmerkki, joka on pieni mutta tarpeellinen lahja jokaiselle lukijalle. Paras muistaminen tälle viisikymppiselle on voimassaoleva lehtitilaus. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Nyt juhlitaan! Luet parhaillaan Ympäristö ja Terveys-lehden 50. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Tärkeintä sisältöä ovat luotettavien asiantuntijoiden laadukkaat artikkelit – näin on ollut alusta saakka ja tällä tiellä jatkamme edelleen. Nostamme myös esille lehden ensimmäiset numerot esittelemällä vuoden mittaan otteita kahdeksasta ensimmäisestä lehdestä. Jokaisessa lehdessä esitellään lehden historiaan liittyvä vaikuttaja, joka on tässä lehdessä Risto Aurola. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Goethe on sanonut: ”Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu, lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.” Viimeksi mainitussa tavoitteessa Sinua auttaa Ympäristö ja Terveys-lehti. vsk. Kaarina Kärnä. Painetun lehden tilaajana saat tänä vuonna 20 % alennusta julkaisemistamme opaskirjoista merkitsemällä tilauksen kommenttikenttään koodin ”YT20%”. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti on alallaan ainutlaatuinen
Lehden teemana on Meluntorjunta. 14 Päiväkotien ääniympäristö Pirjo Lonka-Huotari ...............20 Ympäristöherkkyys esillä UBA:n konferenssissa Esko Kukkonen ..................................................................................26 Yrityksissä käytetään yhä terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita sisältäviä tuotteita Ilona Engblom, Anni Honkanen, Milla Popova ja Hannamaria Yliruusi .......................................................................30 Legionelloosi – tartuntalähteiden selvittäminen Suomessa Pia Räsänen ym. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 62 Ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen järjestelmä Juha Lahtela ......................................................................................64 Sähköinen säilyttäminen ja arkistointi tiedonhallinnan muutoksessa Tuula Seppo ..........................................................68 VATI – ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä Marina Häggman ................73 Innostu työssä ja työn ulkopuolella! Kirsi Sippola .......... 74 Kirjaesittely: Maria Katajavuori, Kuoleman ja elämän kysymys ...........................................................................................77 Valvonta käynnistää tai pysäyttää arvonmuodostuksen Keijo Houhala ...................................................................................78 Poimintoja ......................................................................................82. 61 Risto Aurola – mukana Ympäristö ja Terveys-lehden perustamisessa ja kehittämisessä Tapio Välikylä ............ vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Miettinen ..............................................................................40 Haitalliset aineet aiheuttavat päänvaivaa ympäristörikosprosessissa Katarina Björklöf, Niina Viitala, Salla Finnilä, Pirjo Korhonen ja Jaana Sorvari ..........................46 Mittaustulos ei ole koskaan oikein: Tuloksen epävarmuus on päätöksentekijän tärkeä apuväline Teemu Näykki, Katarina Björklöf ja Riitta Koivikko .................. Nyt juhlitaan! Kaarina Kärna ....................................................... 52 Kaikki keinot käyttöön kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi Anna Melkas .......................................................58 Kaikkien aikojen ensimmäinen Ympäristö ja Terveys-lehti Kaarina Kärnä ...................................................... 4 Terve ihminen terveissä tiloissa Juha Pekkanen ym. ........ 6 Radonin terveysvaikutukset sekä pitoisuudet päiväkodeissa ja kouluissa Katja Kojo .................................. vsk 1 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2019 ilmestyy viikolla 12. .........................................................34 Työkalu kaivosvesien terveysriskien arviointiin – KAVERI-malli Marjo Niittynen, Päivi Meriläinen ja Ilkka T
Laajan toimenpideohjelman päätavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveysja hyvinvointihaittoja Suomessa. Ohjelma keskittyy ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tarkasteluun. Hallituksen ohjelmaa tukemaan julkaistiin lokakuussa 2018 THL:n koordinoima 10-vuotinen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma /2/. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 6 P uhdas ja raikas sisäilma on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä. vsk. Ohjelmassa painotetaan erityisesti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, haittojen ehkäisyä, sairastuneiden kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea sekä viestintää, joka perustuu tutkittuun tietoon sekä kriittiseen riskien ja vaikutusten arviointiin. Hallitus julkaisi toukokuussa 2018 Terveet tilat 2028 -ohjelman, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta /1/. Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ovat kuitenkin Suomessa yleisiä ja niistä aiheutuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ensimmäisen kerran otetaan terveydenhuolto laajasti mukaan ratkaisemaan sisäilmaan liittyviä ongelmia.. Ohjelman päätavoitteena on vähentää sisäympäristöön liitettyä oireilua ja lisätä tyytyväisyyttä sisäympäristöön, mikä Terve ihminen terveissä tiloissa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028 Juha Pekkanen 1,2 , Jussi Lampi 2 , Marina Erhola 2 , Tari Haahtela 1,3 , Ulla Haverinen-Shaughnessy 2 , Kyösti Haukipuro 4 , Kaisa Jalkanen 2 , Kirsi Karvala 5 , Sanna Lappalainen 5 , Kari Reijula 1,5 , Hannele Rämö 6 , Markku Sainio 5 , Anniina Salmela 2 , Mika Salminen 2 , Tuula Vasankari 7,8 , Anne Hyvärinen 2 1 Helsingin Yliopisto 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3 HUS Ihoja allergiasairaala 4 KELA 5 Työterveyslaitos 6 Asumisterveysliitto AsTe 7 Filha ry 8 Turun Yliopisto Lokakuussa 2018 julkaistiin THL:n koordinoima 10-vuotinen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma
Herkkyys oireilla sisäilmasta on yleistä väestössä /7/. Noin 10–30 % kunnista kokee koulujen sisäilmatilanteen haastavaksi tai jopa vaikeaksi. Olemme kansainvälisesti katsottuna edelläkävijöitä niin tutkimuksessa kuin ohjeistuksissakin. Pääperiaate kaikessa toiminnassa on ollut ja on edelleen ennaltaehkäistä ja vähentää sisäympäristöjen epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä tiukoilla säädöksillä ja edistämällä hyvää rakentamista. Kyseessä onkin haastava ongelma, jonka laajuuden, ihmisten tiedon ja avun tarpeen sekä julkistaloudellisten kustannusvaikutusten vuoksi on tarve etsiä uusia, tutkittuun tietoon perustuvia keinoja, näkökulmia ja ratkaisuja (kuva 1). /4/ Sisäilmaan liittyy myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia /5/. Tästä huolimatta sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ja oireilu ovat Suomessa yleisiä. Suomessa altistuminen useimmille sisäilman epäpuhtauksille onkin vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin, radonia lukuun ottamatta. Sisäilmaan liitetty oireilu yleistä Suomessa Sisäilmassa voi esiintyä monia erilaisia epäpuhtauksia, jotka alentavat työja toimintakykyä sekä aiheuttavat viihtyvyyshaittaa ja oireita. Suomessa on puututtu sisäilmaan liittyviin ongelmiin jo kauan. Tavoitteiden saavuttamista seurataan väestölle ja kunnille suunnatuilla kyselyillä. Tilanne on hyvin samanlainen Pääperiaate kaikessa toiminnassa on ollut ja on edelleen ennaltaehkäistä ja vähentää sisäympäristöjen epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä tiukoilla säädöksillä ja edistämällä hyvää rakentamista.. Käyttäjien kuuleminen on tärkeää ja hyväksi koettu sisäilma on tärkeää työtehon ja viihtyvyyden kannalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Ohjelman esikuvina ovat kansalliset astmaja allergiaohjelmat, jotka ovat jo osoittaneet laaja-alaisen yhteistyön tuloksekkuuden kahden merkittävän kansanterveysongelman hallinnassa /3/. Haitallisia epäpuhtauksia on usein monia yhtä aikaa ja tilannetta voi pahentaa huono ilmanvaihto, epämiellyttäviksi koetut hajut ja epätyydyttävät lämpöolosuhteet. vsk. Sisäilmaan liitettyä oireilua ei kuitenkaan voi käyttää suoraan sisäilman epäpuhtauksien mittarina, sillä oireiluun vaikuttavat aina sisäilman lisäksi monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. rakentamiseen liittyviä toimia. Yksittäiset altisteet lisäävät myös pysyvän sairastumisen riskiä, kuten asbesti ja radon (syöpä), tupakansavu ja pienhiukkaset (sydänja keuhkosairaudet) sekä kosteusvauriot, joiden astmariskiä lisäävästä vaikutuksesta on parasta näyttöä koskien lapsia ja kotien kosteusvaurioita. 7 edellyttää tämän ohjelman lisäksi mm. Lähes puoli miljoonaa työikäistä on kokenut oireita työpaikan sisäilmaan liittyen viimeisen vuoden aikana. Raportoitu oireilu kotona on selvästi harvinaisempaa kuin työpaikoilla /6/. Muita nykytilanteen haasteita Suomessa käytetään laajasti sisäilmakyselyitä arvioimaan rakennusten sisäilmaongelmien vakavuutta
Oireiden syyt tulee selvittää ja oireilevaa auttaa. Esimerkiksi monikemikaali/8/ ja sähköherkkien /9/ henkilöiden tutkimuksista on hyvää näyttöä, että oireiden syntymiselle ratkaisevaa on ympäristön kokeminen haitalliseksi eikä altistuminen jollekin tekijälle (n.s. Kun sisäilmakyselyjä käytetään arvioitaessa rakennuksen sisäilmatilannetta, on tärkeää huomioida kyselyihin liittyvät virhelähteet. On kuitenkin huomattava, että yksittäisen oireilevan kannalta oireilu on aina todellista eikä oireilun vähättely hyödytä ketään, ei sisäilmaongelmien ratkaisemista eikä myöskään oireilevaa henkilöä. Sen lisäksi, että sisäympäristöjen tulee olla terveellisiä ja turvallisia, käyttäjien on myös voitava luottaa niiden terveellisyyteen. Tässä on ajoittain merkittäviä puutteita, mitä selittänee osaltaan viestinnän ja avoimuuden puutteet sekä julkisuudessa käyty keskustelu sisäilmasta, erityisesti kosteusvaurioista, joka on ollut osin valitettavan kärjekästä. Kuva 1. Myös terveydenhuollon ammattilaisten tiedot ja taidot sisäympäristöissä oireilevien potilaiden kohtaamiseen tarvitsevat päivittämistä. nosebo ilmiö), mutta nosebo voi aktivoitua kenellä tahansa /10/. Sisäilman terveyshaitoista esiintyy myös paljon väärinkäsityksiä ja täysin vastakkaisia näkemyksiä väestössä ja jopa asiantuntijoiden kesken, mikä ei edistä ongelmien ratkaisemista ja luottamuksen syntymistä. 8 kaikessa oireilussa ja sairauksissa: oireet heijastavat vain hyvin epätarkasti altisteiden tai sairauden vakavuutta objektiivisesti mitattuna. Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat haastava ongelma, joiden ratkaisemiseen tarvitaan uusia tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja ratkaisuja (Lampi ja Pekkanen 2018 www.thl.fi/ sisailmaohjelma).. Puutteita ja kehittämistarpeita on hoitoja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, oireilevia tukevissa toimintamalleissa, sosiaaliturvassa ja kuntoutumista tukevissa palvelukokonaisuuksissa. Sisäympäristöissä oireilevien potilaiden tilannetta tulisikin parantaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Joskus toimenpiteiden kohde on ympäristö, joskus oireileva, usein molemmat. Sisäilmakyselyiden ryhmätasoisen tarkastelun lisäksi vastaavia ongelmia voi olla yksilöiden kohdalla. vsk
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Suunnittelussa hyödynnettiin valmisteluvaiheen työpajoja, työkokouksia, Kuva 2. Kansallisen ohjelmalla vastataan nykytilan ongelmiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti keväällä 2017 Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman /2/ valmistelun yhdessä useiden yhteistyötahojen, mm. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan kirjatut terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat toimenpiteet, jotka kuuluvat STM:n vastuulle. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma suunniteltiin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa Project Cycle Management menetelmällä, joka korostaa ongelmien identifioimista ja ongelmista johdettua kehittämishankkeen tavoitteiden ja aktiviteettien suunnittelua. 9 Sisäilmaan liittyvät väärinkäsitykset ja oireilun käyttö sisäilman epäpuhtauksien mittarina vaikeuttaa sisäilmaongelmien rationaalista käsittelyä Suomessa. Ohjelmalla halutaan tukea maan hallitusta sekä sosiaalija terveysministeriötä (STM) työssä sisäilman aiheuttamien terveysongelmien voittamiseksi. Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa. Esimerkiksi jonkinasteisia mikrobiperäisiä vaurioita esiintyy lähes kaikissa rakennuksissa jossain vaiheessa niiden elinkaaren aikana eikä rakennusta, jossa kukaan ei oireile, ole olemassa. Toisin kuin usein ajatellaan, rakennuksia ei voida jakaa ”terveisiin” tai ”sairaisiin” oireilun tai altistumisen perusteella, vaan kaikissa rakennuksissa on enemmän tai vähemmän oireita ja altisteita. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kehittää uusia, tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja ratkaisuja sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä oireilevien ja sairaiden hoitoon ja tukeen (Lampi ja Pekkanen 2018 www.thl.fi/sisailmaohjelma).. Nykyisissä tavoissa toimia ja arvioida rakennusten sisäilman terveellisyyttä on ehdottomasti parantamisen varaa ja erityisesti tarvitaan toimivia menettelytapoja siihen, miten korjausrakentamisessa huomioidaan voimakkaasti oireilevia henkilöt. Ajoin liiaksi korostuva oirekeskeisyys ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu: korjatuksi voivat tulla väärät rakennukset eikä ne, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia
Kyselyjen vastauksia käytettiin ohjelman viimeistelyssä ja niitä myös hyödynnetään ohjelman toteuttamisessa. Tähän pyritään ottamalla terveydenhuolto voimakkaammin mukaan toimintaan sekä keskittymällä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, haittojen ennaltaehkäisyyn, viestintään sekä sairaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja tukeen (kuva 2). Aihealueeseen liittyvällä tutkimusja selvitystyöllä edistetään ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kymmenvuotinen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma koostuu neljästä osa-alueesta, joiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveysja hyvinvointivaikutuksista, kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa, parantaa sisäympäristöissä oireilevien ja sairaiden hoitoa sekä työja toimintakykyä ja vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa (kuva 3). Vaiheessa I käynnistetään ne toimenpiteet, Kuva 3. Toimeenpano ja seuranta Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimenpiteet on suunniteltu toteutettavan kahdessa vaiheessa. Vaiheen I toimenpiteet käynnistetään vuosien 2018–2022 aikana. Ohjelmaluonnos julkaistiin syyskuussa 2018 ja samalla toteutettiin kommentointikierros luonnoksen sisällöstä keskeisille sidosryhmille sekä kaikille avoin kysely. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028 Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman pitkän aikavälin päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveysja hyvinvointihaittoja Suomessa. Ohjelman toimenpiteiden lisäksi päätavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat erityisesti myös rakentamiseen liittyvät toimenpiteet (Lampi ja Pekkanen 2018 www.thl.fi/sisailmaohjelma).. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Samalla koottiin tutkimusnäyttöön perustuvaa tietopohjaa, haastateltiin pohjoismaisia asiantuntijoita ja tehtiin analyysi nykytilan keskeisistä ongelmista. 10 verkkokyselyjä ja kahdenvälisiä sidosryhmäkuulemisia. vsk. Suunnitteluprosessin myötä ohjelmalle muodostui lopullinen rakenne sekä tavoitteet ja toimenpiteet, joita pyritään saavuttamaan ja toteuttamaan vuosina 2018–2028. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman osa-alueet ja tavoitteet
Karvala K, Sainio M, Palmquist E, Nyback MH, Nordin, S. J Allergy Clin Immunol 2006;118:1257–64. Thorax. Verrender A, Loughran SP, Dalecki A, Freudenstein F, Croft RJ. Das-Munshi J, Rubin GJ, Wessely S. Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti. J., Nieto-Hernandez R., Wessely S. www.thl.fi/sisailmaohjelma. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 01/2012. Kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 8/2018. Environ Res 2018;161:220–228. vsk. Idiopathic environ-mental intolerance attributed to electro-magnetic fields (formerly ‘electro-magnetic hypersensitivity’): an updated systematic review of provocation studies. 8. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44/2017. Prevalence of various environmental intolerances in a Swedish and Finnish general population. Kuva 4. Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman vaiheet (Lampi ja Pekkanen 2018 www.thl.fi/ sisailmaohjelma).. Lampi J ja Pekkanen J. Rakennusten kosteusja homeongelmat. 2012. Bioelectromagnetics 2010; 31: 1–11. Näiden mittareiden lisäksi käytetään myös tuotosmittareita, joilla kuvataan suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista. 9. Nämä mittarit koostetaan väestölle ja kunnan toimijoille suunnatuista kyselyistä, jotka toistetaan ainakin ohjelman alussa ja lopussa. 5. Reijula K, Ahonen G, Alenius H, Holopainen R, Lappalainen S, Palomäki E ja Reiman M. Can explicit suggestions about the harmfulness of EMF exposure exacerbate a nocebo response in healthy controls. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta, 3.5.2018 http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-578-5 2. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S, toim. Haahtela T1, Tuomisto LE, Pietinalho A, Klaukka T, Erhola M, Kaila M, Nieminen MM, Kontula E, Laitinen LA. 10. 11 jotka ohjelman suunnitteluvaiheessa arvioitiin tärkeimmiksi tai tavoitteiden kannalta vaikuttavimmiksi. Multiple chemical sensitivities: a systematic review of provocation studies. 6. Hyvärinen A, Marttila T, Kero P, Pekkanen J, Jalkanen K, Turunen M, HaverinenShaughnessy U, Annila P, Suonketo J, Niemi J, Lampi J, Ung-Lanki S, Leppänen H. Rubin G. A 10 year asthma programme in Finland: major change for the better. Lähteet 1. Lopuksi Työ on vasta alussa. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. 7. 4. Ohjelman toteuttamiseksi tarvitsemme laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman tavoitteiden saavuttamista seurataan niille luotujen mittareiden avulla. 3. Tähän työhön ovat kaikki tervetulleita. 2006 Aug;61(8):663–70. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. (2010). Environmental Research 2018;166:409–417
Lisäksi asbestille ja teollisille mineraalikuiduille altistuminen on mahdollista. Kosteusvaurioasiantuntijan työ on mielenkiintoista ja innostavaa, mutta välillä stressaavaa Tutkimuksen mukaan kosteusvaurioselvityksiä tekevät työntekijät kokevat työnsä useimmiten mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.. ”Vaarojen tunnistaminen ja riskienarviointi ovat parasta ennakoivaa työsuojelua”, muistuttaa Räsänen. Esimerkiksi hengityksensuojaimet, kuulosuojaimet ja turvajalkineet ovat tarpeen. Tarkistuslista kehitettiin osana tutkimushanketta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työturvallisuudesta. Tutkittua tietoa kosteusvaurioselvityksiä tekevien työoloista ja hyvinvoinnista on erittäin vähän, vaikka heidän lukumääränsä on viime vuosina kasvanut.” Tarkistuslistaan on koottu keskeiset selvitystyöhön liittyvät riskit ja niihin liittyvät suojautumisohjeet sekä turvalliset työskentelytavat. löytyy tarkempaa tietoa suojainten valinnasta. Suojaimia suositellaan käytettäväksi kosteusvauriorakennuksissa työskenneltäessä. Tarkistuslista on tarkoitettu käytettäväksi työn suunnitteluvaiheessa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös perehdyttämisessä ja työterveyshuollon työssä terveystarkastusten sisällön suunnittelussa ja neuvonnassa. ”Tarkistuslista on ensimmäinen laatuaan, vastaavaa työkalua ei ole aikaisemmin ollut”, kertoo vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen Työterveyslaitoksesta. 12 Uusi työkalu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn riskien hallintaan R akennusten kosteusvaurioselvityksiä tekee suuri joukko muun muassa rakennusalan asiantuntijoita ja viranomaisia. Osalle tutkimukseen osallistujista tehtiin myös terveystarkastus. vsk. ja 6. Kyselytutkimuksessa ja terveystarkastuksissa tutkitut toivat esille lähinnä erilaisia ohimeneviä silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita. ”Muille aloille tehdyt työympäristön havainnointityökalut eivät sellaisenaan sovellu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn arviointiin. Tarkistuslistan kohdista 5. Melualtistuminen porauspäivinä ylitti melun ylemmän toiminta-arvon. Työterveyslaitos on julkaissut uuden, maksuttoman työkalun – tarkistuslistan, jonka avulla kosteusvaurioselvityksiä tekevät voivat arvioida työkohteittensa vaaroja ja riskejä ja ottaa ne huomioon työtä suunnitellessaan. Myös pölypitoisuudet voivat olla suuria. Kuitenkin tehdessään rakenteiden avauksia, ottaessaan materiaalinäytteitä tai työskennellessään ryömintätiloissa ja ullakoilla asiantuntija voi altistua suurillekin mikrobipitoisuuksille. Suojaimia suositellaan käytettäväksi, koska työssä on monenlaisia altisteita Tarkistuslista kehitettiin tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin kosteusvaurioselvityksiä tekevien työn biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä kenttämittausten ja kyselyiden avulla. Kenttämittausten perusteella kosteusvaurioselvityksiä tekevien asiantuntijoiden altistuminen mikrobeille oli varsin vähäistä. He altistuvat työssään epäpuhtauksille ja joutuvat työskentelemään hankalissa asennoissa ahtaissa tiloissa. Terveystarkastuksissa esiin nousi myös työn henkinen kuormitus. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50
Parityöskentelyn ja kollegatuen avulla sekä osaamisen kehittämisellä voidaan vaikuttaa työn ihmissuhdekuormitukseen. Työterveyslaitos 2019: www.julkari.fi/handle/10024/137396 Työterveyslaitos Stressin kokemuksia raportoitiin kuitenkin enemmän kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Kuka olisi ansainnut Vuoden terveystarkastaja 2019 -tittelin. Voit lähettää oman perustellun ehdotuksesi Kaarina Kärnälle osoitteeseen kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi 15.3.2019 mennessä ja vaikuttaa näin valintaan. Voit vaikuttaa valintaan Sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti valitsevat vuosittain Vuoden terveystarkastajan lähetettyjen ehdotusten joukosta kuunnellen tarvittaessa myös Ruokaviraston, Valviran ja aluehallintovirastojen asiantuntijoita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Vuoden terveystarkastaja on valittu jo 17 kertaa, vuodesta 2002 alkaen. Kenen yhteistyötaidoilla unohtuvat erimielisyydetkin. Kuka on kehittänyt työtään, pärjännyt kriiseissä, toiminut esimerkkinä muille tai ollut yksinkertaisesti vain niin mahdottoman hyvä tyyppi. Viestintätaitojen kehittäminen on avainasemassa hankalien vuorovaikutustilanteiden hallinnassa. kerran. Vuoden terveystarkastaja valitaan 18. Kuka saa kiitosta asiakaspalvelutaidoistaan. Todettakoon, että perusteluilla on valinnassa olennainen merkitys. 13 Työhön liittyvien riskien tarkistuslista sisäilmastoselvityksiä tekeville: www.ttl.fi/tarkistuslista Tutkimusraportti: Työntekijöiden terveysja turvallisuusriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä. Valinta julkistetaan Seinäjoella Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisilla opintoja neuvottelupäivillä 9.–10.4.2019 ensimmäisen päivän iltatilaisuudessa. Vuoden terveystarkastaja on ympäristöterveyden osaaja ja voi tehdä terveystarkastajan työtä millä tahansa ympäristöterveyden osa-alueella – virkanimike tosin voi olla jokin muukin kuin terveystarkastaja. Psyykkistä kuormitusta lisää myös se, että asiantuntijat työskentelevät usein tilanteissa, joihin sisältyy ristiriitaisia odotuksia eri tahoilta ja tunnepitoisia vuorovaikutustilanteita huolestuneiden käyttäjien kanssa. ”Kosteusvaurioselvityksiä tekevissä organisaatioissa tulisikin pohtia, miten työn henkistä kuormitusta voitaisiin vähentää esimerkiksi työn organisoinnin keinoin, lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia oman työn suunnitteluun ja työaikajoustoilla”, ehdottaa Lahtinen. ”Stressikokemusten taustalla voi olla suureen työkuormaan mutta myös työn sisältöön liittyviä paineita. valinnan aika. Nyt on 18. vsk. Kosteusvaurioselvitykset ovat usein luonteeltaan moniulotteisia ja haasteellisia ongelmanratkaisuprosesseja, jotka vaativat vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa”, sanoo johtava asiantuntija Marjaana Lahtinen Työterveyslaitoksesta
Säteilylainsäädäntö uudistui joulukuussa 2018, joka muun muassa tiukensi työnantajien velvoitteita radoniin liittyen. Suomessa maaperän uraanipitoisuus on melko korkea verrattuna moneen muuhun maahan. Radonin terveysvaikutusten historia ulottuu Katja Kojo, ylitarkastaja Säteilyturvakeskus Radonin terveysvaikutukset sekä pitoisuudet päiväkodeissa ja kouluissa Suomalaisten merkittävin säteilyaltiste on sisäilmassa oleva kaasumainen radon, jolle altistuminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. 14 S uomalaisten merkittävin säteilyaltistaja on rakennuksien sisäilmassa oleva radon. Hyvä uutinen on se, että kun mittaukset on näissä saatu tehtyä, ovat radonpitoisuudet osoittautuneet verrattain pieniksi.. Suomalaisilla työnantajilla on radonin mittausvelvoite huonosti tiedossa, mikä on tullut esiin esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen kohdennetuissa valvontahankkeissa päiväkoteihin ja kouluihin. Radon aiheuttaa keuhkosyöpää WHO on luokitellut radonin syöpävaaralliseksi ihmiselle vuonna 1988. Tämä on yksi syy siihen, miksi suomalaisissa rakennuksissa sisäilman radonpitoisuudet voivat olla korkeita. Radon on radioaktiivinen kaasu, jota muodostuu maaperässä koko ajan uraanin hajoamistuotteena. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Muita syitä suomalaisiin korkeisiin sisäilman radonpitoisuuksiin ovat muun muassa suomalainen rakentamistapa sekä kylmä ilmasto
Uudistunut säteilylaki korostaa työnantajan omaa ymmärrystä riskeistä sekä toimimista riskien edellyttämällä tavalla. Sairautta tai syytä siihen ei tiedetty, mutta se käsitettiin, että tuuletuksen lisääminen kaivosympäristössä vähensi taudin ilmaantumista. Suurin osa näistä ilmenee tupakoitsijoille, mutta on hyvä muistaa, että radon on tupakoimattomien merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja. Radonpurkkimittauksen tulos kuitenkin yliarvioi työn tai oleskelun aikaista radonpitoisuutta, jos kohteessa on jaksotettu koneellinen ilmanvaihto lämmitysenergian säästämiseksi. • Talousvettä toimittavassa laitoksessa koko maassa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee ja asuu, sitä suurempi keuhkosyöpäriski on (Darby 2005). 15 myös velvollisuus selvittää sisäilman radonpitoisuudet muissa oleskelutiloissa, joita ovat muun muassa koulut, päiväkodit, kirkot ja muut sellaiset rakennukset, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Radon on kiistatta keuhkosyöpävaarallinen kaasu joka ei nykykäsityksen mukaan aiheuta muita sairauksia. Suomessa ilmaantuu hieman alle 300 uutta keuhkosyöpätapausta vuosittain radonaltistuksen johdosta. Lisäksi mittausvelvoitealueiden (alueiden, joissa kaikissa ensimmäisen kerroksen työpaikoissa radonpitoisuus tulee mitata) piiriin tuli paljon uusia alueita; muun muassa pääkaupunkiseudun kunnat. Sisäilman radonpitoisuuden voi selvittää vain mittaamalla. Radonin osalta merkittävä muutos on se, että sisäilman radonpitoisuuden viitearvo laski aiemmasta 400 Becquerelistä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ) ja on nyt 300 Bq/m 3 . Uudessa säteilylaissa (156 §) mainitaan. Radonia ei voi haistaa eikä mitenkään havaita, eikä radonaltistus aiheuta välittömiä oireita. Tämä aiheuttaa sen, että radonpitoisuus on pienempi työaikana kuin silloin, kun tilassa ei työskennellä eli tavallisesti öisin ja viikonloppuisin. Radonpitoisuus pitää selvittää: • Säteilyturvakeskuksen määrittämillä alueilla, joissa yli kymmenesosa aikaisemmista radonmittaustuloksista on 300 Bq/m 3 suurempia. Tällaikuitenkin paljon kauemmaksi, sillä jo 1500 -luvulla huomattiin kaivosmiesten kärsivän vakavasta keuhkosairaudesta. Kriteerit, milloin radonmittaukset pitää tehdä ovat samat sekä työpaikolla, että muissa oleskelutiloissa. 1980-luvulla havahduttiin siihen, että ongelma koskee koko väestöä; ihmiset altistuvat radonille kodeissaan sekä tavallisilla työpaikoilla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Säteilyturvakeskus valvoo työpaikkojen radonpitoisuuksia sekä selvitysvelvollisuutta, kun taas kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo näitä asioita asuntojen ja muiden oleskelutilojen kohdalla. • Harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä soratai hiekkamaalla koko maassa. • Kokonaan tai osittain maanpinnan tason alapuolella koko maassa. Ensimmäinen radonmittaus kannattaa tehdä radonpurkeilla, koska niiden avulla ongelmakohteet on kustannustehokkainta löytää. Mittauksia ei myöskään vaadita, jos rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävä tila tuulettuu hyvin. Vasta 1950-luvulla vahvistui radonaltistuksen ja keuhkosyövän välinen yhteys, mutta ongelman luultiin olevan läsnä vain maanalaisissa kaivoksissa. Uusi säteilylainsäädäntö voimaan Uusi säteilylaki on tullut Suomessa voimaan 15.12.2018. Radonpitoisuutta ei kuitenkaan tarvitse mitata, jos tila sijaitsee maan pinnan tasosta katsottuna rakennuksen toisessa tai ylemmässä kerroksessa
Päiväkodin vastaus Säteilyturvakeskuksen kutsuun sekä se, tehtiinkö radonmittaukset mittauskaudella 1.11.2014–30.4.2015.. Näistä mittauskauden 1.11.2014–30.4.2015 välisenä aikana 482 päiväkotia mittasi sisäilman radonpitoisuuden. Vaikka hankkeeseen osallistuneet päiväkodit sijaitsivat korkean radonpitoisuuden alueilla, niiden keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus oli pienempi kuin suomalaisten kaikkien asuinrakennusten Taulukko 1. Näissä kunnissa työpaikkojen radonmittaus oli tehtävä edellisen säteilylainsäädännön ja -ohjeistuksen mukaisesti. 16 sissa kohteissa kannattaa tehdä tarkentava, viikon kestävä työnaikaisen radonpitoisuuden mittaus, jos radonpurkkimittauksen tulos ylittää viitearvon. Niiden päiväkotien, joissa radon oli mitattu aikaisemmin tai päiväkoti oli lopettamassa toimintaansa lähiaikoina, ei tarvinnut tehdä radonmittausta. Suurin päiväkodin radonpitoisuus oli 2426 Bq/m 3 . Radonpitoisuudet päiväkodeissa Säteilyturvakeskus (STUK) kutsui 61 kunnan päiväkodit mittaamaan sisäilman radonpitoisuuden marras-joulukuussa 2014. Päiväkotien sisäilman radontilanteen voidaan todeta olevan yleisesti ottaen hyvä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. vsk. Hankkeen kuntien alueella tunnistettiin yhteensä 945 kunnallista tai yksityistä päiväkotia tai ryhmäperhepäivähoitopaikkaa. Keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus radonpurkeilla mitattuna oli 81 Bq/m 3 ja mediaani, eli keskiluku 33 Bq/m 3 . Ainakin yhden mittauspisteen radonpitoisuus ylitti edellisen lainsäädännön mukaisen toimenpidearvon 400 Bq/m 3 kaikkiaan 17 päiväkodissa (4 %). Niille päiväkodeille, joissa yhdenkin mittauspisteen sisäilman radonpitoisuus ylitti 400 Bq/m 3 , STUK antoi toimenpidemääräyksiä sisäilman radonpitoisuuden pienentämiseksi tai lisäselvityksen tekemiseksi. Kyseinen hanke haluttiin kohdentaa päiväkoteihin, jotta vähennettäisiin päiväkodeissa työskentelevien sekä näissä hoidossa olevien lasten radonaltistusta. Ne päiväkodit, jotka eivät olleet mitanneet radonia aikaisemmin, mutta eivät myöskään tehneet mittauksia mittauskaudella 1.11.2014–30.4.2015, saivat määräyksen tehdä mittaukset seuraavalla mittauskaudella (Taulukko 1). Loppuvuodesta 2018 tilanne oli se, että kaikki hankkeeseen kuuluneet päiväkodit olivat tehneet radonmittaukset. Säteilyannos kertyy ihmiselle koko eliniän ajan, joten on tärkeää, että lasten altistumista sisäilman radonille pienennetään
Hankkeen käynnistämisen aikoihin koko Suomessa oli yhteensä 3014 koulua, joista mittauskaudella 1.11.2016 ja 30.4.2017 kaikkiaan 852 koulua mittasi sisäilman radonpitoisuuden. Vuoden 2018 lopulla tilanne oli se, että edelleen noin sadan koulun radonmittaustulokset puuttuivat. Radonpitoisuuden kuntakohtaisten keskiarvojen perusteella sisäilman radontilanne kouluissa on yleisesti ottaen melko hyvä. Nykyisen säteilylain mukainen viitearvo Radonpitoisuuden kuntakohtaisten keskiarvojen perusteella sisäilman radontilanne kouluissa on yleisesti ottaen melko hyvä.. Keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus radonpurkeilla mitattuna oli 87 Bq/m 3 ja mediaani 45 Bq/m 3 . Tarkempi raportti päiväkotien radonhankkeesta on luettavissa netissä (Kojo 2015). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Koulujen radonmittaus tuli tehdä kaikissa osittain tai kokonaan maanpinnan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi, tai jos työpaikka sijaitsee harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä soratai hiekkamuodostumalla. Radonpitoisuudet kouluissa STUK pyysi syksyllä 2016 kaikkia Suomen kuntia selvittämään, sijaitseeko niiden alueella sellaisia kouluja, joissa sisäilman radonpitoisuus piti edellisen säteilylainsäädännön mukaisesti selvittää. vsk. Hankkeen tarkoitus oli lisätä koulujen säteilylain mukaisten radonmittausten kattavuutta, saada lisää tietoa koulujen radontilanteesta sekä vähentää työntekijöiden sekä koululaisten ja opiskelijoiden altistumista radonille. Huono uutinen oli se, että noin 60 % päiväkodeista, joissa radonpitoisuudet olisi pitänyt tehdä, oli mittaukset tekemättä. Radonpitoisuusmittaukset kehotettiin tekemään 1.11.2016 ja 30.4.2017 välisenä aikana, jos niitä ei ollut aikaisemmin tehty. Työpaikkojen radonvalvontahanke rajattiin peruskouluihin, peruskouluasteen erityiskouluihin, lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Edellisen lainsäädännön mukainen toimenpidearvo 400 Bq/m 3 ylittyi ainakin yhden mittauksen osalta 91 koulussa eli 11 % mitatuista kouluista. Niiden kuntien koulut, joissa sisäilman radonpitoisuuksia velvoitteesta huolimatta ei ollut mitattu aikaisemmin, ja joissa ei tehty mittauksia kehotettuna aikana, STUK määräsi tekemään radonmittaukset seuraavalla radonmittauskaudella. Lisäksi mittaukset tuli tehdä niissä kunnissa, joissa vähintään 10 % aikaisemmin mitattujen radonpitoisuuksien vuosikeskiarvoista ylittää arvon 400 Bq/m 3 . 17 keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus 96 Bq/m 3 (Mäkeläinen 2009)
Tämä sen vuoksi, että ei ole tietoa siitä, moniko työskenteli tai opiskeli juuri sellaisissa koulun tiloissa, joissa radonpitoisuus 400 Bq/m 3 ylittyi. STUK-A242. Ympäristö ja Terveys 5/2018. Lopuksi Altistuminen sisäilman radonille kasvattaa riskiä sairastua keuhkosyöpään. Esimerkiksi palveluasuntoihin kohdistetaan radonhanke vuoden 2019 alkupuolella STUKin ja Valviran yhteistyönä. Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma. BMJ 2005;330:23-227. http://www.julkari.fi/handle/10024/127127 Kojo K, Rantala A, Perälä M, ym. Suurin mitattu radonpitoisuus oli 10 919 Bq/m 3 , jossa tilanne saatiin kuitenkin tehokkaasti korjattua (Jeminen 2018). Helsinki: Säteilyturvakeskus 2017. Tästä vakavasta uhasta huolimatta radon helposti jää julkisessa keskustelussa muiden sisäilmaongelmien varjoon. Tämän perusteella on kuitenkin vaikea päätellä mitään varmaa henkilökunnan tai opiskelijoiden altistumisesta sisäilman radonille koulun tiloissa. Radonpitoisuudet kuriin kattavilla mittauksilla ja nopealla korjauksella. Seventh International Symposium on the Natural Radiation Environment, Rhodes, Greece, 20–24 May, 2002. Raportti koulujen radonhankkeesta on luettavissa netissä (Kojo 2017). Jeminen S, Holmgren O, Kojo K. Myös viranomaisten yhteistyöllä on iso rooli siinä, että tietoisuutta radonasioihin liittyvistä velvollisuuksista saataisiin jaettua entistä tehokkaammin. vsk. Kuten päiväkotienkin kohdalla, oli koulujen keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus pienempi kuin suomalaisissa asunnoissa mitattu keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus. Radonin mittausvelvollisuus on työnantajilla sekä muiden oleskelutilojen toiminnasta vastaavilla huonosti tiedossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. STUK antoi mittaustulosten ja muun annetun selvityksen (muu muassa mittauspisteessä työskennellyn ajan) perusteella 53 koululle toimenpidemääräyksiä radonpitoisuuden pienentämiseksi tai lisäselvitysten tekemiseksi. Helsinki: Säteilyturvakeskus 2015. Kojo K, Perälä M, Tarsa T, ym. Uudistuneen säteilylainsäädännön myötä radonmittausvelvoitteiden tiukentuminen ja valvottavien työpaikkojen sekä muiden oleskelutilojen lisääntyminen vaatii yhtä tehokkaampaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. STUK on tarttunut asiaan parantamalla viestintää työnantajien suuntaan ja tekemällä sekä toimialaettä aluekohtaisia valvontahankkeita, joissa velvoitetaan tekemään puuttuvat mittaukset. Tulokset vahvistavat käsitystä, että suurin osa suomalaisten radonaltistuksesta tapahtuu kodeissa (Mäkeläinen 2005). Indoor occupancy and radon exposure in Finland. Radon suomalaisissa asunnoissa – Otantatutkimus 2006. Kirjassa: The Natural Radiation Environment VII. Radon in homes and risk of lung cancer: Collaborative analysis of individual data from 13 European case-control studies. Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma. http://www.julkari.fi/handle/ 10024/135512 Mäkeläinen I, Moisio S, Reisbacka H, ym. Niissä kouluissa, joissa radonpitoisuus 400 Bq/m 3 ylittyi ja työntekijöiden ja/tai opiskelijoiden määrä oli ilmoitettu, työskenteli yhteensä 790 henkilöä ja opiskeli yhteensä 9170 opiskelijaa. Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, ym. 18 300 Bq/m 3 ylittyi 123 koulussa (14 % mitatuista). Kuntien terveydensuojeluviranomaiselle siirrettiin 23 koulun radonvalvonta. Lisätietoa Darby S, Hill D, Auvinen A, ym. Helsinki: Säteilyturvakeskus 2009.. Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014–2015. Työpaikan sisäilman radonkartoitus Suomen kouluissa 2016–2017. Rad Env 2005(7);687–693
alv. illalla Ravintola Tulisuudelmassa Vantaalla. Tilaisuus on maksuton, mutta osallistujamäärä on rajattu. 24 %). Tanssittajana The Sugarshakers. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. vsk. Työpajapäivän teemoja: tilaomaisuuden hallinta ja sisäilmaongelmat, yhteistyö ja osallisuus sisäilmaongelman selvittämisprosessissa, työnteon ja muun tilankäytön varmistaminen sisäilmaongelmien yhteydessä sekä kiinteistöjen ylläpito. Ilmoittautuminen 7.2.2019 alkaen! Lisätietoja: www.sisailmayhdistys.fi Terveet tilat 2028 -työpaja 15.3.2019. 24 %). 19 Sisäilmastoseminaari 14.3.2019 Messukeskus Siipi, Helsinki Tervetuloa rakennusja kiinteistöalan yhteen suurimmista seminaaritapahtumista! Seminaarissa ovat esillä mm. Sisäilmaaiheisessa näyttelyssä on esillä yli 60 näytteilleasettajaa. Sisäilmayhdistys järjestää yhdessä Terveet tilat 2028 -ohjelman sihteeristön kanssa Sisäilmastoseminaarin jälkeisenä päivänä työpajan Sokos Hotel Vantaalla. Seminaarimaksu on 64 € (sis. Seminaaritanssit rentoon verkostoitumiseen järjestetään 14.3. ajankohtaiset hankkeet, ilmanvaihdon käyttö, sisäilman epäpuhtaudet, tutkiminen ja epäpuhtaudet. Osallistumismaksu on 50 € (sis. alv
TilannePirjo Lonka-Huotari Ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki Päiväkotien ääniympäristö Päiväkotien meluisuus on viime aikoina noussut yhdeksi merkittäväksi sisäympäristöongelmaksi. Aistittava ilmanpaineen muutos ilmaistaan äänenpaineena p, (Pa) sekä äänen voimakkuus äänenpainetasona L p (dB). Äänen kokeminen meluna riippuu siitä, onko ääni toivottua vai ei. [1]. vsk. Opinnäytetyössä on myös tuotu esille terveydensuojeluvalvonnan roolia päiväkotien ääniympäristössä.. Ääniolosuhteiden kokemiseen vaikuttavat mm. Äänen kokeminen meluna tai miellyttävänä äänenä ei tapahdu ainoastaan äänenvoimakkuutta arvioimalla, koska ääniympäristön kokeminen on subjektiivinen kokemus. Äänenpainetaso on mitattavissa äänitasomittarilla. äänen äänitaso, taajuusjakauma, aikavaihtelut ja äänen laatu kuten äänen terävyys, karheus ja impulssimaisuus. Maailman Terveysjärjestö, WHO, määrittelee melun epätoivottavaksi ja terveydelle haitalliseksi ääneksi. Meluisa päiväkotiympäristö vaikuttaa sekä lapsiin että aikuisiin. Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen opinnäytetyönä tehtiin tutkimus päiväkotien äänitasoista sekä kartoitus koetusta melusta. Melu voidaan määritellä myös ääneksi, joka haittaa käynnissä olevaa tehtävää, mutta tilanteesta riippuen sama ääni voi olla myös hyödyllistä. 20 Ä äni syntyy ilmanpaineen vaihtelusta edeten väliaineessa pitkittäisenä aaltoliikkeenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Voimakkaat äänet voivat olla toisen mielestä miellyttäviä, toisen mielestä häiritseviä. Ilmanpaineen vaihtelu koetaan kuuloaistimuksena
Melu on haitallista kaikille lapsille, mutta osa lapsista kärsii siitä muita enemmän. loggaavana mittauksena. Kyselyn laadinnassa huomioitiin tietosuoja-asiat ja kysely laadittiin sekä tulokset käsiteltiin anonyymisti. Mittaukset tehtiin alle 3-vuotiaiden ja yli 3-vuotiaiden päiväkotiryhmien aamupalan, ruokailun, ulos lähtemisen/sisään tulemisen ja leikin aikana ns. Mitattavista päiväkodeista kolme on rakennettu 1980-luvulla, yksi 1990-luvun loppupuolella ja kaksi rakennusta vuosina 2009–2010. kuulijan kannalta puheen erotettavuuteen tai häiritsevyyteen, puhujan äänenkäyttöön ja tilan kaiuntaisuuteen. Toiminnallisia keinoja ovat esimerkiksi pienryhmätyöskentely, jakotilojen käyttäminen, kasvatukselliset keinot ja liikennemeluvalot. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 21 tekijät kuten työtehtävän tyyppi, keskittymiskyvyn tarve, väsymys, työpaineet, stressi ja kiire vaikuttavat eniten ääniympäristön arviointiin. Melun haittavaikutukset korostuvat pienimmillä lapsilla, oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla, sekä lapsilla, jotka joutuvat työskentelemään muulla kuin omalla äidinkielellään. Päiväkodin sijainnin, rakennuksen ja tilojen ääneneristävyyden sekä akustiikan lisäksi päiväkodin ääniympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat henkilöiden lukumäärä, tilojen sijainti ja käyttö päiväkodissa sekä toiminnalliset keinot. [1–2]. Kysely lähetettiin päiväkotien (50 kpl) johtajille, joita pyydettiin välittämään kysely oman päiväkotinsa henkilökunnalle.. Päiväkoteihin on vuosien varrella tehty peruskorjauksia, laajennuksia sekä sisäilmakorjauksia. Päiväkodeissa melun aiheuttamia ei-kuulovaikutuksia ovat mm. Päiväkotien henkilökunnalle tehtiin sähköinen kysely käyttäen 3.0 Webropolsovellusta. Melu aiheuttaa myös stressiä, väsymystä, unihäiriöitä ja jne. Päiväkodin ääniympäristöön vaikuttavat tekijät Kaavoituksella luodaan puitteet terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle päiväkotiympäristölle. Äänen sietokykyyn vaikuttavat myös mielialan vaihtelut, väsymys, asenne, äänen tarpeellisuus ja informaatiosisältö sekä äänen kontrolloitavuus ja hallinta. Mitattavat päiväkodit valittiin vuoden 2015 Örebro-kyselyn tulosten perusteella. Taloteknisten laitteiden kuten vesija viemäri-, ilmanvaihto-, jäähdytysja lämmityslaitteiden tulee täyttää niille annetut keskija enimmäisäänitasoarvot. Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyössä mitattiin kuuden Jyväskylän kaupungin päiväkodin toiminnan aikaisia A-painotettuja ekvivalenttitasoja (L Aeq ja L AFmax ) oleskeluvyöhykkeeltä tarkkuusluokan 1 (Bruel & Kjaerin Analyzer Type 2250) äänitasomittarilla. Päiväkodin suunnitteluvaiheessa tulee selvittää ääneneristystarve ja ääniolosuhteet sekä rakennuspaikan meluja tärinäolosuhteet. Ääniolosuhteet vaikuttavat mm. Myös lapsen temperamentti voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon ympäristön äänet häiritsevät esimerkiksi lapsen keskittymistä. vsk. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien taustatietojen lisäksi päiväkodissa koettuja olosuhteita, melua aiheuttavia toimintoja, oireiden esiintymistä sekä melun vähentämiskeinoja. äänihäiriöt, vaikutukset puheen erottamiseen, oppimiseen, kielenkehitykseen, keskittymiskykyyn sekä tarkkaavaisuuteen. [3–4] Melun vaikutukset voidaan jakaa eikuulovaikutuksiin ja kuulovaikutuksiin. [6–7]. Melun vaikutukset Melun on todettu vaikuttavan lapsiin ja aikuisiin sekä melulla on todettu olevan yhteisvaikutuksia muiden ympäristötekijöiden kanssa. [3–5]. Tilojen taustamelumittaukset tehtiin tilan ollessa tyhjänä
Äänitasoja olosuhdemittaukset Kuuden päiväkodin toiminnan aikaiset mitatut äänitasot on esitetty taulukossa 1. Korkeimmat keskiäänitasot mitattiin leikin ja sisään tulemisen ja ulos lähtemisen aikana. 22 Tulokset Mitattavien päiväkotien osalta havaittiin, että noin puolessa päiväkodeissa ja ryhmissä lapsilukumäärät olivat kasvaneet siitä, joihin tilat oli alun perin suunniteltu. Kysely päiväkodin ääniympäristöstä ja olosuhteista Päiväkodin henkilökunnalle tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 26:sta eri päiväkodista 110 henkilöä. Joihinkin mitattuihin ryhmätiloihin kuului selvästi ääniä muista tiloista, joten näissä tapauksissa tilojen välinen ääneneristävyys ei ollut paras mahdollinen. Päiväkotitoiminnan aikaiset mitatut keskiäänitasot olivat korkeita ja vaikuttavat mm. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä isompi lapsilukumäärä näkyi ulos lähtemisen aikana mitatuissa äänitasomittaustuloksissa ollen 71 dB, kun alle 3-vuotiaiden ryhmässä äänitasoksi mitattiin 67 dB. Lasten ulos lähteminen sekä sisään tuleminen käsitti myös ulkovaatteiden pukemisen ja riisumisen. Kyselyvastausten perusteella samassa päiväkodissa henkilö oli ollut töissä 0–34 vuotta, mediaanin ollessa neljä vuotta. Päiväkodin eri toimintojen aikaiset keskiäänitasot (LAeq), maksimiäänitasot (LAFmax) ja mittausten lukumäärät.. Päiväkodeista osallistui 52 % kyselyyn. suorituskykyyn ja keskustelun häiriintymiseen. vsk. Ryhmätiloissa mittausjakson aikaiset teknisten laitteiden äänitasot vaihtelivat välillä LAeq 30–42 dB. Päiväkotien teknisten laitteiden äänitasoissa oli Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvojen (35 dB) ylittäviä mittaustuloksia ryhmäja lepotiloissa. Päiväkodeissa mitatut keskiäänitasot (65–72 dB) olivat samaa tasoa kuin aikaisimmissa suomalaisissa tutkimuksissa mitatut äänitasot. Päiväkotikyselyn perusteella henkilökunnasta yhdeksän vastaajaa kymmenestä Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Aistinvaraisesti arvioituna mitatuissa tiloissa ei pääasiassa havaittu kaikumista, lukuun ottamatta yhtä ruokalaa sekä yhden päiväkodin pesuhuonetiloja. Vastaajista 24 % oli ollut päiväkotityöympäristössä töissä alle viisi vuotta ja 33 % yli 20 vuotta
Lisäksi päiväkodeissa oli koettu tunkkaista ilmaa (74 %), vaihtelevaa huonelämpötilaa (66 %) sekä riittämätöntä ilmanvaihtoa talvella (63 %). Meluna ei koeta ilmastointilaitteiden aiheuttamaa ääntä eikä ulkoa kantautuvaa melua. Kuva 1. Kuva 2. Päiväkodin henkilökunnan näkemys vaikuttamiskeinoista päiväkodin ääniympäristöön.. Häiritsevin melu aiheutuu isoista lapsiryhmistä pienissä tiloissa ja lasten tahallisesta metelöinnistä. Tilanteet, joissa koetaan melua viikoittain. vsk. 23 koki toiminnasta aiheutuvan melun olevan merkittävin työympäristön haittatekijä viimeisen vuoden aikana. Lisäksi koetaan pienryhmätyöskentelyn ja jakotilojen käyttämisen vaikuttavan merkittävästi päiväkodin ääniympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Kuvassa 2 on esitetty vaikuttamiskeinoja päiväkotien ääniympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty tilanteet, joissa koetaan melua viikoittain. Päiväkotien henkilökunnasta suurin osa oli sitä mieltä, lapsiryhmien tulisi olla pienempiä
Äänioireista koettiin eniten kurkun selvittämisen tarvetta ja äänen käheyttä. Viimeisen vuoden aikana koetut oireet päiväkodeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Vastaajista 64 % koki oireiden johtuvan melusta. Pohdinta Päiväkodeissa on paineita jatkuvasti kasvattaa lapsiryhmäkokoja ja ryhmämääriä, vaikka rakennuksen tilat ja tekniikka eivät välttämättä siihen riitä sekä henkilökunta kokee lapsiryhmäkoon kasvattamisen Kuva 3. Vastaajat ovat myös nostaneet esille lapsissa havaitun väsymyksen, kova äänisyyden sekä käsien nostamisen korvien suojaksi. Terveydensuojeluviranomaisen rooli päiväkotien valvonnassa on merkittävä terveyshaittaa aiheuttavien riskien ennalta tunnistamisessa päiväkotien suunnitteluvaiheessa sekä riskien havaitsemisessa päiväkotien ollessa toiminnassa.. 24 Kuvassa 3 on esitetty viimeisen vuoden aikana koettuja oireita päiväkodeissa. Päiväkotien meluisuus lapsissa näkyy vastaajien mielestä levottomuutena (96 %), keskittymiskyvyttömyytenä (76 %) ja tarkkaamattomuutena (60 %). Vastaajista yli puolet koki päiväkodissa väsymystä ja päänsärkyä. vsk
7. Starck, J. 4. Tällöin pystyttäisiin yhdessä selvittämään, onko tiloihin mahdollista sijoittaa enemmän lapsia kuin kohteeseen on suunniteltu huomioiden ilmanvaihdon riittävyys, siivouksen taso, tilojen riittävyys ja toimivuus sekä tilojen ääniympäristö. 25 heikentävän työskentelyolosuhteita. Uhkaako melu lasten hyvinvointia ja oppimista. Melu. 2014. Tampere. Huutoja hiljaisuuteen. 3. vsk. Hintsanen, M. ja Peltomaa M. Yksittäisen päiväkodin lapsimäärien nousuun ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen eri alueiden lapsimäärien kasvaminen, säästöpaineet tilojen käyttökustannuksista, muutokset päivähoitolaissa, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksen poistaminen sekä keskustelut mahdollisuudesta tarjota viisi vuotiaille maksutonta päivähoitoa/ esiopetusta Päiväkodissa lisääntyneet lapsilukumäärät tuovat väistämättä ongelmia sisäilman laadunkin kannalta. Terveydensuojeluviranomaisen rooli päiväkotien valvonnassa on merkittävä terveyshaittaa aiheuttavien riskien ennalta tunnistamisessa päiväkotien suunnitteluvaiheessa sekä riskien havaitsemisessa päiväkotien ollessa toiminnassa. Lasten ympäristö ja terveys, Kansanterveyslaitoksen julkaisu 11/2007. Ihminen ääniympäristössä. ja Teräsvirta, L.2009. Kirjallisuus 1. 5. Ääniympäristö. Ympäristöministeriö 2018. Teoksessa: Ampuja, O. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä.. Valviran ohje 12/2018. Korhonen M., Sala E., Melu, 2007. Päiväkotikohtaiset mahdolliset lapsimäärälisäykset tulisikin suunnitella yhdessä varhaiskasvatuksen, tilapalvelun sekä myös ympäristöterveydenhuollon kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 6. Sala, E.2004 Äänihäiriöiden työperäisiä riskitekijöitä, Työterveyslääkäri 2004 (2). (toim). Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry 2007, Rakennusten akustinen suunnittelu, Akustiikan perusteet, RIL 243.1.2007. Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen. 2. Terveydensuojeluviranomaisten tulisi valvontatyössään kiinnittää enemmän huomiota myös päiväkodin ääniympäristöön sekä puuttua napakasti havaittuihin epäkohtiin. Opinnäytetyö on luettavissa Itä-Suomen yliopiston nettisivuilla osoitteessa: http://www.uef.fi/web/aducate/kurssin2016-2018-opinnaytetyot. Työterveyslaitos, Helsinki, 2009. Sisäilman laadun heikkeneminen saattaa lisätä myös päiväkodissa koettuja oireita
Sisäilman vähäistenkin epäpuhtauksien lisäksi näyttävät myös sähkölaitteet ja sähköverkko olevan joskus erityinen ärsytyksen lähde. 26 A sia oli esillä viime syyskuussa Berliinissä pidetyssä UBA:n konferenssissa Toxicology of indoor air. Mistä johtuu liiallinen herkkyys. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Tutkimus on hänen mielestään osoittanut, että tällaista yliherkkää reagointia kemiallisiin ja muihin ympäristötekijöihin ei voi selittää altistumisen toksikologisilla vaikutuksilla eikä siihen syynä ole myöskään minkäänlainen allerginen reaktio. vsk. Tilaisuuden järjestäjä UBA on Saksan ympäristövirasto, joka oli saanut mukaan ehkä maailman parhaat asiantuntijat sisäilmaston ja siihen liittyvän altistuksen puolelta. Nordin jatkoi, että syynä voivat olla psykobiologiset mekanismit, kuten neurogeeninen tulehdus (neurogenic inflammation), herkistyminen (sensitization), nosebo-ilmiö (nosebo effect) ja oireiden väärä tulkinta (symptom misattribution). Mitä se on ja mitä sille voidaan tehdä?. Professori Steven Nordin Ruotsista Uumajan yliopistosta kertoi otsikolla ” Neurogenic inflammation and sensitization” uudesta teoriasta tällaisen herkistymisen syistä. Hän korostaa, että tässä ovat merEsko Kukkonen Ympäristöherkkyys esillä UBA:n konferenssissa On tunnettua, että useat ihmiset tuntuvat kärsivän etenkin nykytekniikalla rakennetuissa rakennuksissa monista sellaisista oireista, joiden häiritsevyys on jatkuvaa eikä lopu, ellei näiden kokija poistu rakennuksesta, vaikka rakennuksen sisäilma ja muut tekijät ovat tavanomaiset eivätkä muut sisällä olijat saa oireita. Onko vikaa – kuten joskus sanotaan – korvien välissä vain onko oireiden takana jokin vielä tuntematon sairaus. Mistä tässä on oikein kysymys. Konferenssin kolmantena päivänä tuli esille mielestäni päivien merkittävin anti. Monet näin herkistyneet sanovatkin asuvansa tästä syystä teltassa tai parvekkeella. Valitettavasti viestintäongelman takia siellä ei ollut kovin laajaa suomalaista osanottoa, mutta joitain oli, ja suomalainen tieto-taito oli myös esillä ihan mukavasti
”Lääketiede ei ole kyennyt selittämään pitkäaikaista oireiluherkkyyttä sen kummemmin somaattisilla kuin psykiatrisilla sairauksilla”, toteaa Karvala. Nordin kuvaili esityksessään tällaisen neurogeenisen tulehduksen ja muiden herkistävien tekijöiden vaikutusta ihmiseen. Nordinin teorian voinee tulkita vaikka seuraavasti: erilaisten psykobiologisten mekanismien takia aivoissa tapahtuu sisäisistä tai ulkoisista syistä sellainen muutos, että ihminen alkaa reagoida hyvin pieniinkin ärsykkeisiin tavalla, joka ei ole verrannollinen ärsykkeen suuruuteen. Duodecim lehden numeroon 15/2017 sekä Lääkärilehteen 13/2017. Ohimenevää oireilua ja viihtyvyyshaittoja voi aiheuttaa moni eri sisäilmatekijä, ja usein selityksiä löytyy niin ilmanvaihdosta kuin pölyisyydestä. Nordinin esittämissä teorioissa yhdistyy hyvin nykykäsitys siitä, mitä elimistössä tapahtuu ympäristöherkkyydessä. Erityisen selvää on pientenkin aistimusten suuri vaikutus oireiluun ja tuntemuksiin. Mitä oireiluherkkyydestä seuraa. Kotimainen asiantuntija, dosentti Kirsi Karvala, Työterveyslaitokselta kertoo, että Nordinin tutkimusryhmä on tuonut paljon uutta ymmärrystä ympäristöherkkyydestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Tällainen on haaste sekä kiinteistöpuolelle että terveydenhuollolle, kun selkeää syytä tai aihetta oireille ei löydy, eikä tilojen tekninen korjaaminenkaan näytä auttavan. Ylilääkäri Kirsi Karvala kertoo, että ympäristöherkkyyteen liittyvät oireet ovat hyvin moninaisia ja niiden ja vallitsevien olosuhteiden välille on vaikea löytää korrelaatioita. Asiaa on tutkittu lääketieteen puolella melko paljon. ”Oireita saadaan hyvinkin erilaisista tekijöistä, kuten sähköstä ja kemikaaleista. 27 kittävässä roolissa etenkin hajuhermoihin ja kemialliseen aistiin liittyvät kytkennät aistimista aivoihin. vsk. Monet oireilevat nimittäin jossakin tilassa, vaikka se olisi onnistuneesti korjattu ja uusittu”, korostaa Karvala. Siis aiemmat kokemukset ja tapahtumat ovat vahvasti mukana tällaisessa reagoinnissa. Taudinkuvalle on useita määritelmiä Toinen kotimainen asiantuntija, professori Marjukka Mäkelä Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta kertoi toissa vuonna Mikkelissä pitämässään esitelmässä, että ympäristöherkkyydelle on lääketieteessä. Kirsi Karvala on ollut mukana kosteusvaurioiden terveysvaikutuksia arvioineessa Duodecimin Käypä hoito -työryhmässä ja kirjoittamassa myös laajoja lääketieteellisiä artikkeleita ympäristöherkkyydestä mm. Oireet voivat olla aluksi lieviä, mutta jatkuessaan ne voivat todella invalidisoida. Pahimmillaan oireilu johtaa siihen, ettei oireista kärsivä ihminen voi oleskella tai työskennellä määrätyissä tiloissa. Keskeistä on keskushermoston ohjaamien suojaustoimintojen aktivoituminen ja herkistyminen oireita provosoiville tekijöille
28 kehitetty useita eri määritelmä. Karvala kertoo myös, että on myös henkilöitä, jotka kertovat parantuneensa pitkäaikaisesta oireiluherkkyydestä. Vuoden 1999 konsensusmääritelmän mukaan IEI eli Idiopathic Environmental Intolerance on krooninen tila, jossa nuo oireet ilmenevät toistettavasti ja useissa eri elinjärjestelmissä. Kun sairauden määritelmät ovat keskenään hyvin erilaisia, on myös eri maista saatu hyvinkin erilaisia tuloksia sen yleisyydestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Oireileville henkilöille oireet ovat todellisia. Myös lihasja nivelkivut, neurologiset (päänsärky, tunnottomuus, pistelyt), sydämentykytys ja muut sydänoireet tai suolisto-oireet (ilmavaivat, vatsakipu) sekä kognitiiviset oireet ovat tavallisia. vsk. Nykytieto oireiden taustalla olevista syistä ja mekanismeista on tähän asti puuttunut palanen, joka nyt mahdollistaa uusien hoitoja kuntoutusmenetelmien kehittämisen. ”Jatkossa hoitojen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa”, sanoo Karvala. Elimistö voi alkaa reagoida asioille, jotka merkitsevät hänelle haittaa.. Oireileville henkilöille oireet ovat todellisia. Oireita tulee ilmetä sekä keskushermostossa että ainakin yhdessä muussa elinjärjestelmässä. Oireet kestävät usein pitkään ja aiheuttavat merkittäviä elämäntapatai toiminnallisia haittoja. Hän toteaakin, että siinä on paljon kehittämistä. Oireina ovat Mäkelän mukaan yleensä objektiiviset iho-, nenä-, silmäja keuhkooireet sekä subjektiiviset oireet ja yleisoireet, kuten uupumus ja yöhikoilu. Nämä määritelmät ovat osin päällekkäisiä ja osin jopa ristiriitaisia. Pahimmillaan työnteko on vaikeaa ja tyydyttävää asuinpaikkaa ei tahdo löytyä. Elimistö voi alkaa reagoida asioille, jotka merkitsevät hänelle haittaa. Terveydenhoidon kannalta asiassa on paljon haastetta. Tästä on usein kysymys ns. Kirsi Karvala korostaa, että ihmiselle, joka kokee edellä esitetyn kaltaisia sisäilmaan liittyviä oireita, voi tilanne käytännössä olla hyvin hankala. Mäkelä kertoi, että ympäristöherkkyyden esiintyvyyttä on tutkittu monissa eri maissa. Mäkelä kertoo myös, että ympäristöherkkyydestä käytetään suomalaisessa tautiluokituksessa oirekoodia (R68.81). Hänestä on huomattavaa, että ympäristöherkkyyttä koetaan usein eri altisteille. nosebo-ilmiössä, jossa esimerkiksi ihminen saa sivuoireita saamistaan lääkkeistä, jotka eivät ole olleet todellisuudessa mitään lääkettä, mutta joiden kerrotaan aiheuttavan näitä sivuoireita. Kuinka yleistä ympäristöherkkyys on. Oireet ovat vasteena mataliin altistustasoihin useilla, kemiallisesti erityyppisillä aineilla ja helpottuvat tai häviävät, kun aineet poistetaan
Nykyisin siellä on paneuduttu ilmanvaihdon todellisen tarpeen ongelmiin, jossa pienhiukkasilla on ilmeisen ratkaiseva rooli. Myös Euroopan unionin ympäristötutkimusyksikön EU DG JRC puolella (sijaitsee Isprassa, Italiassa) on vuosien mittaan tehty paljon sisäilman laadun parantamiseksi jäsenmaissa. Yksikön toiminnasta tällä alueella kertoi sen nykyinen johtaja Dorota Jarosinska. Suomalaisen osaamisen panos tässä WHO:n työssä on ollut merkittävää etenkin tohtori Aino Nevalaisen ansiosta kosteusja homeongelmien syiden selvittelyssä. EU:n edustajat eivät osanneet siellä vielä suoraan vastata kysymykseen uuden luokitusjärjestelmän sisällöstä ja aikataulusta. vsk. Toivottavasti sen anti saadaan julki myös suomeksi. Siitä hyvin lyhyesti seuraavassa. Hiukkasten ja etenkin pienhiukkasten suuresta osuudesta ilman kautta tapahtuvaan haitalliseen kuolemaan ja vakavaan sairastumiseen johtavaan altistumiseen kertoi laajemmin sveitsiläinen tohtori Michael Riediker. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Tämä tulisi ehdotuksen mukaan perustumaan eri kemikaalien ns. Siellä on suomalaisena aktiivina viime vuosina ollut THL:n tohtori Otto Hänninen. Kansallisella tasolla on meillä ja muissa kehittyneissä maissa tehty paljon etenkin kemiallisen altistumisen vähentämiseksi myös sisäilmasta. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja etenkin sen Euroopan yksikön (WHO European centre for environment and health) työ tässä asiassa on ollut pitkäjänteistä ja tuloksellista. Rakennusmateriaalien päästöluokitusten suhteen ollaan Euroopassa ilmeisessä käännekohdassa. JRC:n tästä toiminnasta kertoi tohtori Stylios Kephalopoulos. M1luokitusta esitteli tilaisuudessa Sisäilmayhdistyksen Jorma Säteri, joka osallistui myös aiheesta pidettyyn paneelikeskusteluun. Sen mukaan, vaikka Suomessa on kansainvälisesti verraten harvinaisen puhdas ulkoilma ja sisäilma, meilläkin riittää etenkin pienhiukkasten aiheuttamia vakavia terveysongelmia. UBAn konferenssin esitykset ovat löydettävissä englanninkielisinä netistä osoitteessa https://www.umweltbundesamt.de/ en/international-conference-on-risk-assessment-of. Meillä Suomessa niiden osuus lähentelee 80 %. Pienhiukkasten torjuntaan kannattaa siis panostaa. Toivottavasti voimme vielä pitkään käyttää nykyistä hyvin toimivaa M1-luokitustamme. 29 UBAn konferenssissa esillä myös paljon muuta mielenkiintoista UBA:n Berliinissä pidetty sisäilmatoksikologian konferenssi oli kolmepäiväinen ja sen anti oli todella monipuolinen kaikin tavoin. Koska Hännisen oli estynyt osallistumaan, piti hänen työtoverinsa Heli Lehtomäki THL:n Kuopion yksiköstä esityksen heidän yhteisestä tutkimuksestaan erilaisten altistumisien vaikutuksesta sairastumisiin. Nykyiset vapaaehtoiset, kansalliset ja kemiallisiin sekä hajutesteihin perustuvat luokitukset, kuten meidän M1-luokitus, ovat saaneet arvostelua EU:n taholta ja ne haluttaisiin korvata laajemmalla, mahdollisesti pakollisella eurooppalaisella luokituksella. LCI arvoihin ( LCI = lowest concentration of interest). Esimerkiksi meidän M1 materiaalien päästöluokituksemme perustuu osittain siellä tehtyyn työhön, jossa VTT:n tutkijan Kristina Saarelan panos oli merkittävä. Hän toi esiin sen tärkeän tiedon, että pienhiukkaset ovat ehdottomasti merkittävin ilman epäpuhtaus, jos tarkastellaan siitä johtuvia vaikeimpia sairastumisia ja kuolemia. Mukana kun oli Saksan ja Euroopan lisäksi myös johtavia asiantuntijoita Yhdysvalloista ja Kanadasta. Niiden määrittäminen on kuitenkin erittäin työlästä ja päätöksenteko niistä vaikeaa, joten komission asettaman työryhmän työ on ollut hyvin hidasta. Määräykset ovat kaikissa maissa pääosin samantasoisia, mutta käytännön ratkaisut tietenkin usein maakohtaisesti, jopa paikallisesti, poikkeavia
Yritykset, jotka käyttävät kemikaaleja toiminnassaan, toivovat tuotteiden maahantuojilta ja valmistajilta enemmän tietoa kemikaalien haittavaikutuksista. Kolme turkulaista yritystä osallistui Turun ammattikorkeakoulun haitallisten kemikaalien korvaamiseen tähtäävään kemikaali-inventaarioon. 30 Y ritysten käytössä olevien tuotteiden sisällön ja haitallisuuden selvittäminen, turvallisempien tuotteiden etsiminen ja kemikaalilainsäädännön seuraaminen vaativat aikaa ja resursseja, jotka pk-yrittäjän arjessa ovat muutenkin tiukalla. Kolme turkulaista kemikaaIlona Engblom, opiskelija-assistentti Anni Honkonen, opiskelija-assistentti Milla Popova, projektikoordinaattori Hannamaria Yliruusi, projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulu Yrityksissä käytetään yhä terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita sisältäviä tuotteita Käyttämissämme tuotteissa on kemikaalilainsäädännöstä huolimatta haitallisia aineita. Haitallisia aiheita sisältävien tuotteiden korvaaminen turvallisimmilla vaihtoehdoilla helpottuisi, jos tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ottaisivat enemmän vastuuta sekä kemikaaliturvallisuuden että markkinoinnin läpinäkyvyyden suhteen ja tiedottaisivat enemmän tuotteiden sisällöistä. Yksi keino haitallisten tuotteiden korvaamiseksi turvallisimmilla vaihtoehdoilla on tehdä kemikaali-inventaario, jossa selvitetään käytössä olevien tuotteiden sisältämät haitalliset aineet ja kartoitetaan soveltuvia vaihtoehtoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. vsk. Vaikeimmin korvattavat tuotteet löytyivät kampaamosta.
Siinä turkulaiset yritykset saivat Turun ammattikorkeakoululta apua käyttämiensä tai myymiensä kemikaaleja sisältävien tuotteiden sisältöjen läpikäyntiin sekä ehdotuksia korvaavista turvallisimmista tuotteista. ”Haluan suojella itseäni, asiakkaitani ja luontoa”, kiteyttää parturi-kampaamo Hiusklinikan yrittäjä Johanna Viljanen toimintaansa ohjaavan tärkeän arvon. Hän on aina ollut kiinnostunut kampaamoissa käytettävistä kemikaaleista ja ottanut selvää niiden mahdollisista haitoista, eikä hänen tarvinnutkaan kauan miettiä vastaustaan, kun häntä kysyttiin mukaan haitallisten kemikaalien korvaamiseen tähtäävään inventaarioon. vsk. Viljanen toteaa Hiusklinikan olleen hyvä kohde tällaiselle tuotetarkastelulle, koska kampaamossa oli luonnonkosmetiikan lisäksi käytössä myös tavallisia markkinoilla olevia tuotesarjoja. Hän onkin aktiivisesti etsinyt parempia vaihtoehtoja perinteisille hapetKampaamo-opiskelijat valmentautuvat tulevaisuuden yrittäjän haasteisiin tutustumalla kosmetiikan ainesosaluetteloihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Värjäyksissä ja permanenteissa käytetyt aineet ovat kampaamoalan tuotteista haitallisimpia, ja Viljanen on joutunut miettimään jopa sitä, voiko kampaaja olla terveysja ympäristösyistä täysin tekemättä esimerkiksi värjäyksiä, jotka kuitenkin ovat merkittävä osa kampaamon toimintaa. Näille yrityksille on yhteistä kiinnostus ympäristöä ja terveyttä kohtaan, ja se on toiminut motivaattorina etsiä kestäviä ratkaisuja niin käytettyjen kemikaalien kuin muutenkin vastuullisen toiminnan suhteen. Kuva: Marketta Virta.. 31 liturvallisuudesta kiinnostunutta yritystä selvitti, minkälaisia aineita heidän käyttämänsä tuotteet sisältävät
32 teita käyttäville kestoväreille, ja nykyisin kaikista Hiusklinikassa tehtävistä värjäyksistä jo noin 80 % tehdään hapetteettomilla suoraväreillä tai turvallisiksi todetuilla kasviväreillä ja vain 20 % hapeteväreillä. Vaikka vastuu tuotteiden turvallisuuden määrittelyssä säilyisi yrityksellä, yrityksen ei tarvitsisi enää käyttää resursseja tuotteidensa ainesosalistojen tarkasteluun. Sekin on täysin hyväksyttävää, että asiakkaan päätös, lopputulos ja tuotteiden ominaisuudet menevät mahdollisten haittavaikutusten välttämisen edelle. Tämän tuloksen saavuttaminen on vaatinut paljon työtä ja aikaa, ja prosessi on vieläkin kesken. Tällöin jos yritys on kiinnostunut suosimaan kemikaaliturvallisempia tuotteita, yritys voisi vaatia tiettyjen ominaisuuksien mukaisia turvallisia tuotteita, ja luottaa, että toimitetut tuotteet olisivat yrityksen asettamien kriteerien mukaiset. Samalla tavalla toisessa haitallisten kemikaalien korvaamiseen tähtäävään inventaarioon osallistuneessa turkulaisessa yrityksessä, Siivouspalvelu Kodassa, tiedostetaan vastuu ympäristöstä ja pyritään rakentamaan toimintaa kestävälle pohjalle lisäten samalla niin yrityskuin kotitalousasiakkaidenkin tietoisuutta. vsk. Pienille yrityksille tämä olisi mahdollisesti tehokkain ja turvallisin keino haitallisten aineiden hallintaan. Hän kuitenkin lisää, että asiakkaat, jotka ovat valinneet terveysaspektin ja esimerkiksi värjäyksen kasviväreillä, ovat olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Viljanen kertoo asiakkailleen rehellisesti ja avoimesti tuotteisiin sisältyvistä mahdollisista riskeistä, mutta valinta on aina asiakkaan oma. ”Heistäkin, jotka alkuun eivät halua edes kuulla asiasta, on osa ottanut sen myöhemmin puheeksi ja pyytänyt kertomaan lisää.” Hän kokee asiakasuskollisuuden parantuneen, ja kampaamo on saanut jonkin verran uusiakin asiakkaita, kun sana ympäristön ja asiakkaiden terveydestä välittämisestä on levinnyt. Tätä vastuuta voisi laajentaa myös haitallisten aineiden tunnistamiseen ja huomioimiseen, jolloin vastuu tiedon avoimesta saatavuudesta ja tarjoamisesta yrityksille olisi maahantuojalla. Myös Kodan toimitusjohtaja Anna Kotamäkeä motivoi henkilökohtainen kiinnostuneisuus ja halu muuttaa asioita – samoin kuin valmius tehdä itse töitä muutoksen eteen, koska sitä vaaditaan. Pk-yritysten haitallisten kemikaalien korvaamiseen tähtäävää inventaariota toteutettiin osana EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamaa NonHazCity-hanketta.. Tuotteiden kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi, yritysten pitäisi voida vaatia tuotteiden valmistajilta ja maahantuojilta asiantuntevuutta omista tuotteistaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. ”Ymmärrän hyvin heitäkin, joita kosmetiikan mahdollinen haitallisuus ei kiinnosta, jos ei ole omakohtaisia tai lähipiirin kokemuksia esimerkiksi tuotteista saaduista allergisista reaktioista”, Viljanen toteaa. Viljanen kertoo asiakkaiden reaktioiden kemikaalikeskusteluun vaihdelleen laidasta laitaan. Projektiin osallistuneista yrityksistä autopurkamo Oili Jalonen Oy:ssa oli inventaarioon ryhdyttäessä keskitetty tuotteiden hankinta yhdelle toimijalle, mikä helpotti paitsi aineiden jäljitettävyyttä, myös korvaavien vaihtoehtojen etsintää haitallisia aineita sisältäville tuotteille. Inventaarion läpikäyneet yritykset toivoivat, että jo kunkin alan koulutuksessa kerrottaisiin haitallisista aineista ja opetettaisiin tunnistamaan ne, koska kemikaalien kanssa työskentelevillä altistus on päivittäistä, ja esimerkiksi monet kampaajat joutuvat jättämään työnsä ennenaikaisesti. Esimerkiksi EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaisesta ainesosasisällöstä vastaa tuotteiden maahantuojat
vsk. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. Hinta 25,00 euroa ISBN 978-952-9637-46-1 tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. kulut Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas Jari Lampinen Oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. 33 Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin
Tartunta tapahtuu hengitysteitse, jos bakteereja sisältävää aerosolia kulkeutuu keuhkoihin. Suomessa kotimaisten tapausten osuus ulkomaanmatkailuun verrattuna oli pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. veden lämpötiloissa ja käytössä oli parannettavaa. vsk. Keuhkokuumeessa itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on keskimäärin 2–10 vrk ja Pontiac-kuumeessa lyhyempi, 5 h–3 vrk. 34 L egionellat ovat ympäristöperäisiä bakteereja, joita esiintyy niin luonnonvesissä ja maaperässä kuin rakennetuissa vesijärjestelmissäkin. Infektio voi olla oireeton tai lievä, influenssankaltainen Pontiac-kuume, tai vakava – jopa henkeä uhkaava keuhkokuume. Olosuhteiden ollessa otolliset legionellabakteerien pitoisuus voi kasvaa haitallisen suureksi myös puhtaiksi mielletyissä vesijärjestelmissä, kuten kylmässä talousvedessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Tartuntalähteiksi tunnistettiin kodin, sairaalan, työpaikan ja hotellin vesijärjestelmiä, joissa mm. Se voi johtua siitä, että erityisesti iäkkäillä legionellaa ei aina tunnisteta keuhkokuumeen aiheuttajaksi.. Myös legionelloosin ilmaantuvuus yli 65-vuotiailla oli alhaisempi. Tutkija Pia Räsänen 1 , erikoistutkija Jaana Kusnetsov 1 , terveydenhoitaja Sari Jaakola 1 , erikoistutkija Silja Mentula 1 , tutkija Piia Airaksinen 1 , apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen 2 , tutkimusprofessori Outi Lyytikäinen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 Helsingin yliopistollinen sairaala Legionelloosi – tartuntalähteiden selvittäminen Suomessa Vuosien 2014–2017 legionellainfektioiden eli legionelloosien seurantatietojen tarkemmassa tarkastelussa havaittiin, että lähes puolet sairastuneista oli saanut tartunnan kotimaisista vesijärjestelmistä. Joskus voi esiintyä myös keuhkojen ulkopuolisia infektioita kuten haavatulehduksia
vsk. Terveydensuojelulaki (763/1994), Sosiaalija terveysministeriön (STM) asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) ja työturvallisuuslaki (738/2002) ohjeistavat torjuntatoimia mm. Legionellat ovat ympäristöperäisiä bakteereja, joita esiintyy niin luonnonvesissä ja maaperässä kuin rakennetuissa vesijärjestelmissäkin.. Legionelloosi voidaan diagnosoida virtsasta antigeenitestillä, ysköstai kudosnäytteistä viljely-, värjäystai geenimonistusmenetelmin (nukleiinihapon osoitus eli PCR) tai verestä vasta-ainemäärityksillä. Juomavesidirektiivin uudistaminen on parhaillaan menossa, ja näyttää siltä, että legionellojen säännöllistä tutkimista riskikiinteistöistä ollaan sisällyttämässä talousveden laadun valvontaohjelmaan ensimmäistä kertaa. Sairastumiseen vaikuttavat potilaan vastustuskyky, ikä, sukupuoli ja tupakointi, mutta myös altistushetken infektoivien bakteerien määrä sekä bakteerikannan taudinaiheuttamiskyky. asumis-, virkistysja työympäristöissä. Suomessa sairastumisia ovat aiheuttaneet myös L. Ympäristöministeriön rakennusten uusia ja korjattuja vesija Legionellojen tarkkaa infektiivistä annosta ei tunneta. longbeachae. anisa ja L. Veden lämpötilalla voidaan merkittävästi vaikuttaa legionelloihin, sillä 50 °C vesi tappaa legionelloista 90 % muutamassa tunnissa, 55 °C vesi muutamassa kymmenessä minuutissa, ja 60 °C vesi muutamassa minuutissa. Yleisin taudinaiheuttaja on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1. Kaikista aikuisten sairaalahoitoa vaatineista keuhkokuumeista legionellan aiheuttamiksi on arvioitu 2–9 % (Mercante & Winchell 2015). pneumophila -lajin seroryhmät 1, 3, 5 ja 6 sekä L. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Legionellakeuhkokuume hoidetaan mikrobilääkkeillä, mutta esimerkiksi penisilliini ja kefalosporiinit eivät tehoa legionelloihin. 35 Veden laatua ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistukset Useista maista poiketen Suomessa ei ole omaa kansallista ohjeistoa erikseen legionelloille. Legionella-lajeja tunnetaan tällä hetkellä 61, joista legionelloosia on aiheuttanut 28 lajia. Monet säädökset kuitenkin soveltuvat myös legionellojen torjuntaan. Legionellabakteeri ei tartu ihmisestä toiseen
Suomessa kotimaassa saatujen tartuntojen osuus (46 %) oli selvästi pienempi kuin Euroopassa keskimäärin (85 %). 36 viemärilaitteistoja koskevassa asetuksessa (1047/2017) määrätään, että lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 °C, ja se on saatava kalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Suuremmat pitoisuudet edellyttävät torjuntaohjelman tarkistamista, puhdistustoimia ja uusintanäytteitä torjunnan tehostamiseksi ja sairastumisriskin vähentämiseksi. Suositukset koskevat kaikkia näytteistä havaittuja eri Legionella-lajeja. Kylmän veden lämpötilan säätämisellä ei kuitenkaan päästä legionellasta kokonaan eroon, sillä vaikka legionellat voivat lisääntyä vain 20–45°C lämpötiloissa, ne pysyvät elossa sitä viileämmässäkin vedessä. Legionelloosit Suomessa vuosina 2014–2017 Suomessa havaitaan vuosittain 15–30 legionelloositapausta (Lyytikäinen ym. Legionelloosit yhdistetään meillä tyypillisesti ulkomaanmatkailuun, vaikka vuosien 2014–2017 seuranta-aineistossa kotimaassa saatuja tartuntoja oli 46 % (32/69 tapausta) (Jaakola ym. 2018). 2017) rajaa legionellan enimmäispitoisuuksiksi ja toimenpiderajoiksi 1000 pmy/l kylmälle talousvedelle, lämpimälle käyttövedelle ja jäähdytysvesille ja 100 pmy/l poreallasvesille. Eurooppalainen tekninen ohjeistus (Lee ym. Lisäksi STM:n allasvesiasetuksen soveltamisohjeessa (Valvira 2/2017) mainitaan, että hyväkuntoisessa allasvedessä ei saisi esiintyä legionelloja (< 10 pmy/l). Legionellakeuhkokuumeen ilmaantuvuus (tapaukset/100 000 asukasta) ikäryhmittäin vuonna 2017 Suomessa ja EU/EEA-alueella. Sairastuneista 77 % oli miehiä, ja eniten tapauksia havaittiin 60–69-vuotiailla. vsk. 2018). Vastaavasti kylmävesijohto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila saa olla enintään 20 °C. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Vähintään 8 tunnin käyttämättömän jakson jälkeen kylmän veden lämpötila saa olla enintään 24 °C. Esimerkiksi vuonna 2017 EU/EEA-alueella legionelloosin ilmaantuvuus lisääntyi iän myötä, Kuva 1. Tuona ajanjaksona legionelloosin esiintyvyys oli 0,31/100 000 asukasta kohden ja kuolleisuus 9 % (6/69). Lähde: ECDC, Surveillance Atlas of Infectious Diseases, Legionnaires’ disease.
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. THL vuorostaan ilmoittaa matkustukseen liittyvät legionelloositapaukset eurooppalaiseen seurantajärjestelmään (ELDSNet, Kuva 2. Kotimaisten tartuntalähteiden selvitykset tehdään yhdessä THL:n, sairaanhoitopiirin sekä kunnan tartuntatautiyksikön ja terveydensuojeluviranomaisten kanssa. Kaikkiaan Suomessa on ollut kahdeksan eri legionelloosirypästä vuosina 1995–2018. Tartuntalähteen selvittäminen Legionelloosi kuuluu valvottaviin tartuntatauteihin, jotka hoitavien lääkärien tulee ilmoittaa THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin (Lyytikäinen ym. 2018). Jokainen potilas tai hänen omaisensa haastatellaan tartuntalähteen selvittämiseksi. vsk. Tautiryväs voi olla joukkosairastuminen tai sisältää peräkkäisiä yksittäisiä sairastumisia. Seuranta-aikana havaittiin myös neljä legionelloosirypästä, joissa sairastui 2–7 henkilöä/ryväs, yhteensä 13 henkilöä. 2018). Haastattelussa käydään läpi mm. 37 etenkin yli 65-vuotiailla, mutta Suomessa vastaavaa ilmiötä ei havaittu (Kuva 1). Vuosina 2014–2017 ympäristönäytteiden perusteella tartuntalähteiksi tunnistettiin lämmin käyttövesi tai kylmä talousvesi yhdeksästä kodista ja viidestä sairaalasta, yhteen tapaukseen liittyi runsasta legionellakasvustoa ilmankostuttimessa ja yhteen mullassa (Kuva 2). Tästä syystä voidaan epäillä, että Suomessa ikääntyneiden legionelloosi jää huomattavan usein tunnistamatta. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen kotimaisten legionelloositapauksien tartuntapaikat ja -lähteet vuosina 2014–2017.. Tautirypäiden tartuntalähteiksi tunnistettiin kodin ja sairaalan kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden järjestelmät, työpaikan jäteveden pesuri, sekä kotimaisten matkailijoiden käyttämä hotellin poreamme (Jaakola ym. Hotellin tautirypään potilaiden kliiniset löydökset eivät riittävästi täyttäneet tartuntatautirekisterin ilmoituskriteerejä, vaan tautirypään selvitys perustui epidemiologiseen näyttöön ja altistuspaikkojen legionellalöydöksiin. potilaan matkustustiedot, altistuminen erilaisille vesijärjestelmille, mullalle ja jätevedelle, ja sen lisäksi selvitetään onko muita sairastuneita
Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötilat erillisestä astiasta heti näytteenoton jälkeen ja myös minimija maksimilämpötilat vesipisteestä. Vesinäytteet tulee ottaa ilman veden ohijuoksutusta, osien irrotusta tai liekitystä, jotta näyte kuvaa todellista altistumistilannetta. Haastattelussa ilmitulleista kotimaisten kohteiden (koti, työpaikka, hoitolaitos, hotelli, kylpylä) vesijärjestelmistä tutkitaan vesinäytteet vesipisteistä, joita potilas on käyttänyt tai joiden lähellä potilas on oleskellut. vsk. Lämpötilojen mittaaminen auttaa riskinarvioinnissa ja legionellakasvun syyn selvityksessä. Mahdollinen potilaasta eristetty legionellakanta tulee sen vuoksi lähettää kliinisestä laboratoriosta THL:n asiantuntijalaboratorioon. Viranomainen antaa ohjeet ja määräykset tarvittaessa järjestelmien puhdistamiseksi ja muille tarvittaville toimenpiteille (lämpötilan nosto, desinfiointi). 38 European Legionnaires’ Disease Surveillance Network), jonka tarkoituksena on havaita samaan majoituspaikkaan yhdistyvät sairastumiset eri maiden asukkailta. Yksi hyvä altistusta kuvaava näytteenottopiste on potilaan käyttämän suihkun suihkupää. Usein tutkitaan vesinäytteet ainakin kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden vesijärjestelmistä. Yleisimmät suositukset legionellojen torjuntatoimiin kiinteistöissä liittyvät veden Tartuntalähdettä selvitettäessä tutkitaan usein vesinäytteet ainakin kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden vesijärjestelmistä. THL lähettää tulokset vesinäytteistä ja mahdollisesta kantavertailusta sekä toimenpidesuositukset vesijärjestelmiä varten terveydensuojeluviranomaiselle, hoitaneelle lääkärille ja potilaalle tai hänen omaisilleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Yksi hyvä altistusta kuvaava näytteenottopiste on potilaan käyttämän suihkun suihkupää.. Yleensä kunnan terveydensuojeluviranomainen ottaa ympäristönäytteet THL:n ohjeistuksella, ja ne voidaan myös analysoida THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa. Tartuntalähde voidaan määrittää tarkasti, jos kantavertailuun on käytettävissä potilasja ympäristökannat
Clinical Microbiology Reviews. 39 lämpötiloihin, veden riittävään vaihtuvuuteen ja vesijärjestelmien puhdistukseen (Kusnetsov ym. Kylmän talousveden lämpötilan tulee olla korkeintaan 20 °C ja lämpimän käyttöveden 55–65 °C. Yhteenveto Suomessa havaittiin vuosittain keskimäärin 17 legionellabakteerin aiheuttamaa sairastumista erilaisiin vesijärjestelmiin liittyen vuosina 2014–2017. Posteri. Legionellabakteerit vesijärjestelmissä – vaara, jota ei aina muisteta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. June 2017. Lisätietoja legionelloista löytyy THL:n nettisivuilta: thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/ bakteeritaudit/legionella Kiitokset Kirjoittajat haluavat kiittää yhteistyöstä sekä vuosien saatossa tapausselvityksiin osallistuneita sairaanhoitopiirien henkilökuntia, kuntien tartuntatautiyksiköitä ja terveydensuojeluviranomaisia sekä kaikkia seurantatiedon keräykseen ja analysointiin osallistuneita. Mercante JW and Winchell JM. https://atlas.ecdc. Vesijärjestelmän koon ja rakenteen sopiva mitoitus kiinteistöön, vesijärjestelmän ns. Lähteet ECDC, Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus, Surveillance Atlas of Infectious Diseases. Muistetaanko legionelloja epäillä keuhkokuumeen aiheuttajana. Joskus ongelmallisissa kiinteistöissä joudutaan käyttämään kuumimpia mahdollisia lämpötiloja lämpimän veden kiertoon lähtevälle vedelle, jotta riittävän kuuma lämpötila estää legionellojen kasvua myös verkoston ääripäissä. europa.eu/public/index.aspx Jaakola S, Kusnetsov J, Mentula S, Räsänen P, Airaksinen P ja Lyytikäinen O. Legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta ei välttämättä aina tunnisteta Suomessa, etenkään kotimaassa tartunnan saaneilla ikääntyneillä. https://ecdc.europa.eu/sites/ portal/files/documents/Legionella%20 GuidelinesFinal%20updated%20for%20 ECDC%20corrections.pdf Lyytikäinen O, Jaakola S, Kusnetsov J, Räsänen P, Airaksinen P, Ruotsalainen E, Hirvonen J, Vuento R ja Mentula S. Escmid Study Group for Legionella Infections 2018 konferenssi, Lyon, Ranska 28.–30.8.2018. Legionellojen lisääntymistä voidaan torjua tehokkaasti veden oikealla lämpötilalla ja vesipisteiden säännöllisellä käytöllä. vsk. 28(1):95–132.. Vesitalous 1/2018. Legionnaires’ disease in Finland, 2014– 2017. umpiperien minimointi korjausvaiheessa ja säännöllinen vesipisteiden käyttö vaikuttavat veden vaihtuvuuteen ja legionellojen kasvumahdollisuuksiin kiinteistöissä. Jatkossakin yhteistyö on tärkeää legionelloositapauksia selvitettäessä ja uusia tapauksia ennaltaehkäistäessä. European Technical Guidelines for the Prevention, Control and Investigation of Infections Caused by Legionella species. Duodecim 2018;134:800–8. 2015. The European Guidelines Working Group. 2018). Joskus legionellojen torjunnassa on tarve kylmän talousveden järjestelmän desinfioinnille esimerkiksi kloorilla tai peretikkahapolla. Current and emerging Legionella diagnostics for laboratory and outbreak investigations. Kusnetsov J, Lyytikäinen O, Jaakola S, Räsänen P, Airaksinen P, Ruotsalainen E ja Mentula S. Lee S, Crespi S, Kusnetsov J, Lee J, de Jong B, Ricci ML, van der Lugt W, Veschetti E, and Walker JT
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Eräs merkittävimmistä ympäristövaikutuksista liittyy kuormitukseen, jota kaivosten jätevedet aiheuttavat ympäröiviin vesistöihin. 40 S uomessa on monipuoliset mineraalivarannot, ja kaivosja kaivannaisteollisuus kuuluukin kansantaloudellisesti ja työllisyysvaikutuksiltaan tärkeisiin teollisuudenaloihimme. Vesivälitteisten ympäristöja ympäristöterveysriskien arviointi on olennainen osa mm. Marjo Niittynen, tutkija Päivi Meriläinen, tutkija Ilkka T. Työkalu sisältää yleiset ohjeet kaivosvesien riskinarviointiin sekä lisäksi ainekohtaisia laskentamalleja, joiden avulla terveysriskin suuruus voidaan määrittää. Kaivosten jätevedet sekä muut vesijakeet ovat merkittävin väylä kaivostoiminnan haitta-aineiden pääsylle ympäristöön (Turunen 2017). Kaivostoiminnalla on väistämättä vaikutuksia ympäristöön esimerkiksi maankäytön ja maiseman muutosten sekä kaivostoiminnasta aiheutuvien päästöjen vuoksi. Miettinen, johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työkalu kaivosvesien terveysriskien arviointiin – KAVERI-malli. Kaivostoiminta aiheuttaa sekä ympäristöön että terveyteen kohdistuvia riskejä. Näistä haitta-aineista voi seurata sekä ympäristöön kohdistuvia ekologisia ja ekotoksikologisia vaikutuksia että ihmisiin kohdistuvia terveysja viihtyvyysvaikutuksia. vsk. THL on ollut kehittämässä nettipohjaista Kaivosvesien riskinarviointimallia (KAVERI-malli), jonka avulla on mahdollista kokonaisvaltaisesti arvioida kaivosvesistä ihmisille aiheutuvia terveysja viihtyvyyshaittoja. Vuoden 2017 tietojen mukaan Suomessa toimii 9 aktiivista metallimalmikaivosta ja 29 muuta kaivosta (GTK 2018). Kaivoksilla käytetään usein runsaasti vettä osana kaivosprosesseja
Kohti kokonaisvaltaista kaivosvesien ympäristöja terveysriskien arviointia Kaivosvesiin liittyvien riskien arvioinnin edistämiseksi Pohjois-Savon liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Kaivosvesiverkosto-hankkeessa (2015–2018) kehitettiin verkkopohjainen Kaivosvesien riskinarviointimalli (KAVERI-malli). Erityisesti malli ohjaa arvioimaan riskin todellista suuruutta. Pitoisuutta verrataan ensin asianmukaisiin rajaja ohjearvoihin, ja jos ne ylittyvät tai ylittyminen on lähellä, edetään tarkempaan terveysriskin ja/tai ekologisen riskin Kuva 1. Malli on avoimesti käytettävissä Opasnet-verkkotyötilassa http://fi.opasnet.org/fi/Kaivosvesien_riskit_(KAVERI-malli). Yleiskuvaus KAVERI-mallin toimintaperiaatteesta.. org/fi/Minera-malli), jolle KAVERI-malli muodostaa loogisen jatkumon kaivosvesien riskien osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Merkittävä KAVERI-mallin kehityksen taustalla vaikuttanut hanke on erityisesti vuosina 2011–2013 toteutettu Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittämishanke MINERA (http://fi.opasnet. 2014). Lähtökohtana mallissa on haitta-aineen pitoisuus altistumisen väliaineessa, esimerkiksi pintatai pohjavedessä tai ravinnoksi käytettävässä kalassa. 41 lakisääteistä kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Kaivosvesiin liittyvien riskien arvioinnin periaate KAVERI-mallissa on esitetty kuvassa 1. 2013, 2015; Komulainen ym. Mallin avulla on mahdollista arvioida kokonaisvaltaisesti – useiden eri osa-alueiden riskit huomioiden – kaivosvesistä aiheutuvia terveydellisiä ja ekologisia haittoja. vsk. Kaivosvesien ympäristöja terveysriskejä ja riskien arviointia on viime vuosina käsitelty useissa julkaisuissa (Kauppila ym
Kaivosvesillä on esimerkiksi uusimmissa tutkimuksissa havaittu olevan huomattavia vaikutuksia vastaanottavien vesistöjen bakteeriyhteisöihin (Niittynen ym. 2014). KAVERI-malli sisältää ohjeistusta viihtyvyysvaikutusten arviointiin, joka on pääasiassa laadullista, kuvailevaa. vsk. 2018a). Viihtyvyyshaittojen jatkuessa voi joissain tilanteissa seurata terveyshaittoja kuten mm. Sinilevien osalta terveysriskin laskentamalli on kehitetty sinilevätoksiini mikrokystiinille. Mikrobiologisten terveysriskien kvantitatiivinen arviointi on KAVERI-mallissa toteutettu yhteydellä Vesiopas-malliin (http:// fi.opasnet.org/fi/Vesiopas), joka myös on Opasnet-verkkotyötilassa toimiva riskinarviointityökalu (Meriläinen ym. Laskentamallisivuihin liittyvät kiinteästi ainekohtaiset taustatietosivut, joilla esitetään perusteet laskentamalleille ja aineen suositellulle riskinarviomenettelylle kaivosympäristössä viitteineen. yleistä ohjeistusta kaivosvesipäästöihin liittyvän ekologisen riskinarvioinnin toteuttamiseen, ohjeistus pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviointiin kaivosvesien vaikutusalueilla se. Mahdollisia altistumisreittejä ovat mm. Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesien haitalliset vaikutukset kohdistuvat ensimmäisenä todennäköisimmin vesiympäristöön ekologisina ja ekotoksikologisina vaikutuksina. Terveysja viihtyvyysriskien arviointi KAVERI-malli sisältää yleiset ohjeet kaivosvesien aiheuttamien terveysriskien arviointiin sekä lisäksi ainekohtaisia terveysriskin laskentamalleja kahdeksalle asiantuntijaarvion mukaan valitulle haitta-aineelle tai -tekijälle, jotka ovat arseeni, elohopea, kadmium, mangaani, nikkeli, sulfaatti, uraani sekä sinilevät ja levät. 2014). 2012). Valmiiden laskentamallien avulla on mahdollista nopeasti saada arvio terveysriskin suuruudesta tietyllä altistusskenaariolla kuvattuna tunnuslukujen, yleisimmin vaaraosamäärän ja turvamarginaalin (kuva 2), avulla. juomavesi (vaikkakaan pintavesiä ei sellaisenaan pidä käyttää juomavetenä), uiminen, kylpeminen ja kasvien kasteluvesi. Kaivosvesiin liittyvistä mikrobiologisista terveysriskeistä on vähän tietoa ja kiinnostava kysymys on, esiintyykö kaivosvesissä ihmiselle haitallisia mikrobeja tai lisääntyykö niiden määrä kaivosvaikutteisissa vesistöissä. Laskentamallit on tehty asiantuntija-arvion mukaan todennäköisimmälle terveysvaikutukselle ja altistumisreitille. Viihtyvyyshaitalla tarkoitetaan kaivostoiminnasta aiheutuvia mieltä rasittavia asioita kuten mielipahaa, harmitusta tai stressiä (Komulainen ym. Syöpävaarallisten aineiden osalta käytettyjä tunnuslukuja ovat syöpäriski ja syöpätapausten lukumäärä. unettomuutta, keskittymisvaikeuksia tai jo huonontuneen terveydentilan edelleen heikentymistä (Komulainen ym. Kaivosten vesipäästöt ja riskinarviointitilanteet ovat aina omia yksilöllisiä tilanteitaan ja arvioitavat haitta-aineet vaihtelevat tapauskohtaisesti, eivätkä suinkaan rajoitu edellä mainittuihin aineisiin/tekijöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 42 kuvaukseen. Riskin kuvaus (Komulainen ja Kollanus 2013) tehdään aina kun mahdollista kvantitatiivisesti. Kaivosteollisuus voi vaikuttaa lähialueiden ihmisten viihtyvyyteen elinympäristössään. Kaivosvesiin liittyviä viihtyvyyshaittoja voivat aiheuttaa esimerkiksi kalankäyttörajoitukset, uintirajoitukset järvissä, löylyja pesuveden käyttörajoitukset, ylipäänsä vesien virkistyskäytön rajoitukset, sekä päästöihin liittyvä pelko. KAVERI-malli toimii Wikimedia-alustalla, joten uusien aineiden lisääminen malliin tarpeen mukaan on teknisesti helppoa, mutta edellyttää toki riskinarvioinnin asiantuntemusta. KAVERI-mallin sisältämään ekologisen riskinarvioinnin osuuteen kuuluu mm
Ekologisen riskinarvioinnin osuuden KAVERI-malliin on tuottanut Itä-Suomen yliopisto. 43 kä ohjeistusta pintavesien ekologisen riskin kuvaukseen. Malliin voi lisätä arvioitavia aineita, joten se soveltuu teollisuuden jätevesien riskinarviointiin yleisemminkin. Malli on pyritty rakentamaan mahdollisimman selkeäksi ja helppokäyttöiseksi siten, että jokaisen sivun alalaidassa esiintyvästä laatikosta löytyvät sen kaikki sivut linkkeinä. Ainekohtaiseen arviointiin kuuluu mm. Terveysriskilaskentojen tulokset voi tulostaa ja liittää sellaisenaan riskinarviointiraporttiin. aineen aiheuttamien suorien toksisten eliövaikutusten arviointi sekä aineen epäsuorien vaikutusten, kuten rehevöitymis-, suolaantumisja happamoitumisvaikutusten arviointi. Näin ollen mallia voi käyttää nopeaan tilannearvioon tai sen avulla voi perehtyä kaivosvesien riskeihin syvällisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Wikimedia-toiminnallisuuden vuoksi malli on teknisesti helppo pitää ajantasaisena. KAVERI-malli edesauttaa kaivostoiminnan ympäristöja Kuva 2. vsk. Tieteellistä laatua takaavat seikkaperäiset laskentamallien taustatiedot ja kattavat kirjallisuusviitteet. Mukaan on sisällytetty yksi esimerkki ainekohtaisesta ekologisesta riskinarvioinnista, jossa kohdeaineeksi valittiin sulfaatti. KAVERImallissa käytetyt terveysriskiä kuvaavat tunnusluvut ei-karsinogeenisille vaikutuksille.. Johtopäätökset Kehittämämme Kaivosvesien riskinarviointimalli (KAVERI-malli) on kokonaisuutena ainutlaatuinen: tieteellisesti korkeatasoinen, internetissä avoimesti toimiva työkalu kaivosvesiin liittyvien ympäristöja terveysriskien arviointiin ja hallintaan. KAVERI-malli on suunnattu erityisesti asiantuntijakäyttöön, kuten kaivosten ympäristövastaaville, konsulteille, viranomaisille ja tutkijoille, mutta se sopii myös kiinnostuneen ja valistuneen kansalaisen tietolähteeksi. Esimerkiksi järviveden kohonneista sulfaattija mangaanipitoisuuksista aiheutuvien terveysriskien arviointia KAVERImallin avulla on havainnollistettu blogikirjoituksessamme (Niittynen ym. 2018b), joka löytyy osoitteesta https://blogi.thl.fi/ kaivosvesien-terveysriskinarviointiin-uusija-avoin-nettipohjainen-tyokalu/. KAVERI-mallin käyttö ja kohderyhmät KAVERI-malli koostuu toisiinsa linkitetyistä internet-sivuista (http://fi.opasnet.org/fi/ Kaivosvesien_riskit_(KAVERI-malli). Mallia käyttämällä periaatteessa kuka tahansa voi itse määrittää kaivosvesissä olevien haittatekijöiden aiheuttaman riskin suuruutta
2014. Geologian tutkimuskeskus. Helsinki, Finland, 6–7th of June 2018. Geoblogi: Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERAhankkeen loppuraportti. vsk. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tutkimusraportti 199. Viitteet GTK. Meriläinen P, Pitkänen T, Miettinen IT. Niittynen M, Balamuralikrishna J, Karjalainen AK, Wallin J, Miettinen IT, Pitkänen T. Muotoilija Suvi Hyökkiä kiitämme avusta kuvien 1 ja 2 graafisessa muotoilussa. Vesitalous 3/2012, 20–24. Tutkimusraportti 222. Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskit. Kaivosvesien terveysriskinarviointiin uusi ja avoin nettipohjainen työkalu. https://blogi.thl.fi/kaivosvesienterveysriskinarviointiin-uusi-ja-avoinnettipohjainen-tyokalu/ Turunen K. 2018. (toim.) 2013. Lisäksi kiitämme Pohjois-Savon liittoa ja Euroopan aluekehitysrahastoa Kaivosvesiverkosto-hankkeen rahoituksesta. 2018b. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. 2018a. 26. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. p. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2014, 56–65. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Geologian tutkimuskeskus. The Abstract Book of the Water JPI 2018 Conference: Emerging pollutants in freshwater ecosystems. Kaivannaistietoa kaikille -sivusto. Juomaveden terveysriskit – kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) Suomessa. Komulainen H, Kollanus V. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_199.pdf Kauppila T (toim.) 2015. Tutkimusraportti 199, 185–193. http://geokatse.gtk.fi/2017/12/20/ geoblogi-kohti-kokonaisvaltaisempiakaivosvesiratkaisuja/. 2012. 2017. http:// tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/ tr_222.pdf Komulainen H, Kallio A, Tuomisto J. 44 terveysriskien läpinäkyvää ja tutkittuun tietoon perustuvaa arviointia. http://fi.opasnet.org/ fi/Kaivosvesien_riskit_(KAVERI-malli) Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. Lisäksi sen avulla voidaan tuoda kaivosvesien riskeihin liittyvää tietoa avoimesti ja helposti saataville kaikille kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista kiinnostuneille. https://kaiva.fi/kaivannaisala/ kaivostoiminta/ Kaivosvesien riskinarviointimalli (KAVERI-malli). Geologian tutkimuskeskus. Sulfateand metalrich effluents of the Finnish Pyhäsalmi and Talvivaara mines affect microbial communities of the nearby lakes. Terveysriskin kuvaus. Kiitokset Haluamme kiittää emeritusprofessori Hannu Komulaista sekä filosofian tohtori Sari Makkosta merkittävästä osuudestaan KAVERI-mallin kehityksessä. http://www.aka.fi/globalassets/ 30tiedepoliittinen-toiminta/ kv-toiminta/water-jpi/water-jpi2018-abstract-book.pdf Niittynen M, Meriläinen P, Miettinen I. 2013
Ilmoitusmenettelyä ei eläinsuojien osalta sovelleta turkistarhoihin, direktiivikokoluokan sikaja siipikarjatiloihin, suuriin nautatiloihin tai muihin suuriin eläinsuojiin. Se ei aiheuta muutoksia ympäristöluvan jo saaneille eläinsuojille, joiden toiminnassa ei tapahdu muutoksia. Asetusta sovelletaan vireille tuleviin ilmoituksenvaraisten eläinsuojien ilmoituksiin. Toiminnanharjoittajat mahdollisesti hyötyvät uudistuksista myös pienempinä käsittelymaksuina. YM Eläinsuojien ympäristönsuojeluvaatimusten käsittely sujuvammaksi uudella asetuksella. Asetuksessa säädetään myös eläinsuojien sijainninohjauksesta, kuten eri eläinlajien eläinsuojien ja lannan varastointitilojen vähimmäisetäisyyksistä hajusta häiriintyviin kohteisiin. Asetuksen tarkoituksena on sujuvoittaa ja vähentää ilmoituksia käsittelevien viranomaisten työtä. Se lisää toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuutta sekä ympäristönsuojeluvaatimuksia koskevaa ennakoitavuutta. Asetus yhdenmukaistaa valtakunnallisesti eläinsuojien ympäristönsuojeluvaatimuksia. Ilmoitusmenettelyä sovelletaan eläinsuojaan, jossa on: • vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmää, • vähintään 100 ja alle 500 lihanautaa, • vähintään 130 ja alle 600 emolehmää, • vähintään 60 hevosta tai ponia, • vähintään 250 uuhta tai vuohta, • vähintään 100 ja enintään 750 täysikasvuista emakkoa, • vähintään 250 ja enintään 2 000 lihasikaa, • vähintään 4 000 ja enintään 40 000 munituskanaa tai • vähintään 10 000 ja enintään 40 000 broileria sekä • useita edellä mainittuja eläinlajeja tai ympäristönsuojelulain eläinlajien eläinyksikkökertoimia koskevassa liitteessä lueteltuja eläinlajeja sisältävä eläinsuoja, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä on vähintään 250 ja alle 3000. Asetus tuli voimaan 1. Asetuksessa säädettyjä vähimmäisetäisyyksiä sovelletaan uusiin eläinsuojiin ja laajennusosiin sekä uusiin lannan varastointitiloihin. Aiemmin ympäristönsuojelulaissa on jo säädetty lupamenettelyä tiettyjen toimintojen osalta korvaavasta kevyemmästä ilmoitusmenettelystä, joka tulee voimaan 1.2.2019. Asetus on osa ympäristönsuojelulain lupamenettelyiden sujuvoittamista. Asetus helpottaa sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien työtä, sillä nykyisin ympäristönsuojeluvaatimukset ratkaistaan kullekin eläinsuojalle erikseen annettavassa ympäristöluvassa. vsk. helmikuuta 2019 samanaikaisesti ympäristönsuojelulainja asetuksen yleistä ilmoitusmenettelyä koskevien säännösten kanssa. Eläinsuojien ilmoitukset käsitellään kunnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Lisäksi asetuksessa säädetään edellytyksistä, joilla vähimmäisetäisyyksistä voidaan poiketa eräissä tilanteissa. 45 V altioneuvosto on 17.1.2019 hyväksynyt asetuksen, jolla säädetään ilmoituksenvaraisten eläinsuojien ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista
Poliisin tietoon tulevista ympäristörikoksista vain kolmannes selviää, mikä osuus on alhaisempi kuin monissa muissa rikoksissa. vsk. Ongelmaa tuottavat myös laittomat autopurkamot ja romunkerääjät. Lisäksi maa-ainesten luvaton otto ja läjitys, maatalouden lietteiden luvanvastainen käsittely ja käyttö sekä pohjaja pintavesialueilla tapahtuva epäasiallinen toiminta kuormittavat ympäristöä. Tutkimuksessamme selvisi, että asianomaiset ympäristöja tutkintaviranomaiset tarvitsevat täydennyskoulutusta sekä vastuiden ja termistöjen selventämistä kemikaaleihin liittyvissä ympäristörikostapauksissa.. Moniin muihin rikoksiin verrattuna ympäristörikoksissa kiinnijäämisriski on alhainen – tuomioistuimissa on toisaalta myös omaksuttu varsin lievien rangaistusten käytäntö. 46 Ympäristörikokset Suomessa Ympäristörikokset käsittävät joukon rikoksia, joiden yhteisenä nimittäjänä on ympäristölle aiheutuva vahinko. Ympäristörikokset ovat yleensä pohjimmiltaan talousrikoksia, joihin liittyy taloudellisen hyödyn tavoittelu. Katarina Björklöf, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Niina Viitala, ympäristörikoskoordinaattori ja rikoskemisti, Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio Salla Finnilä, Vesija ympäristötekniikan opiskelija, Aalto-yliopisto Pirjo Korhonen, kemikaaliasiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristövastuuyksikkö Jaana Sorvari, ympäristötekniikan professori, Aalto-yliopisto Haitalliset aineet aiheuttavat päänvaivaa ympäristörikosprosessissa Kemikaaleihin liittyvissä ympäristörikostapauksissa käsittelyprosessi sisältää tutkintapyyntöjä ja asiantuntijalausuntoja, joiden tavoitteena on kuvata ja selventää kemikaalin aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia. Suomessa vaaralliseksi luokiteltuihin kemikaaleihin tai muulla tavalla ympäristöön haitallisesti vaikuttaviin materiaaleihin liittyvällä ympäristörikollisuudella tarkoitetaan roskaamista, jätehuoltoon, rakennusja purkujätteen hävitykseen liittyvää laitonta toimintaa sekä vaarallisten jätteiden epäasiallista varastointia ja käsittelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50
On arvioitu, että erot eri viranomaisten käyttämässä terminologiassa ja tiedon hajanaisuus kuitenkin hankaloittavat tiedonkulkua ja yhteisen ymmärryksen löytämistä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Rikosten selvittämiseksi tehtävässä esitutkinnassa teknisellä tutkinnalla on tärkeä rooli. Tieto mahdollisesta ympäristörikoksesta tulee poliisille pääasiassa kolmea eri kautta; yksityisiltä kansalaisilta, valvontaviranomaisilta tai poliisihenkilöstön omina havaintoina esimerkiksi tavanomaisen valvonnan tai muun rikostutkinnan yhteydessä. Rikoslain luvussa 48 tarkoitettujen ympäristörikosten määrä on viime vuosina pysynyt lähes samana (Kuva 1). Esitutkintaviranomaisen kirjaamat rikoslain luvussa 48 tarkoitetut ympäristörikokset vuosina 2013–2017.. Vuosittaisten törkeiden ympäristön turmelemistapausten määrä on vaihdellut kuudesta kahteentoista. Ympäristörikokset ovat suurelta osin piilorikollisuutta. Useissa ympäristörikoksissa kysymyksiksi nousevat: mitä haitallista ainetta ympäristöön on päässyt ja kuinka paljon, mikä on päästölähde, millä tavalla haitallista kemikaalia tai materiaalia on päässyt ympäristöön, ja onko haitallisen aineen lähteenä olleen kemikaalin tai materiaalin käyttö tai käsittely kemikaalija ympäristönsuojelulainsäädännön perusteella luvanvaraista. Tämän vuoksi on ollut tärkeää tehostaa viranomaisten yhteistoimintaa, mikä on myös edesauttanut ympäristörikosten selvittämistä. Viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää Ympäristörikostutkinnassa keskeisiä toimijoita ovat poliisi ja syyttäjät. Näiden asioiden selvittämiseksi kaikkien rikosprosessin käsittelyyn osallistuvien tahojen tulisi tuntea riittävästi vaaralliseksi luokiteltuihin kemikaaleihin ja haitallisiin aineisiin liittyvää käsitteistöä. Kuva 1. Rikoslain ohella ympäristölainsäädännössä, kuten esimerkiksi jäte-, vesi-, luonnonsuojeluja ympäristönsuojelulaissa, on lueteltu erilaisia ympäristöä koskevia sakkorangaistuksella tuomittavia rikkomuksia. 47 Ympäristörikoksista rangaistusarvoltaan vakavimmat, vankeusuhkaiset tekomuodot on koottu rikoslain (RL) lukuun 48
Vastauksista ilmeni lisäksi suuri tarve kemikaalitiedon asiantuntijatuelle, jota pidettiin tällä hetkellä puutteellisena. Haastatteluihin osallistui kaksi kunnan ja kuusi ELY-keskuksien ympäristöviranomaista, kaksi esitutkintaviranomaista sekä kaksi syyttäjää. Heidän tulisi kuitenkin osata pyytää tarvitsemaansa tietoa asianomaisilta ympäristöviranomaisilta johtopäätöksien tueksi rikosprosessissa. Vastauksista löydettiin useita kemikaalitietoon, ympäristöriskien tunnistamiseen ja ympäristörikosprosessiin liittyviä kehittämisteemoja (Kuva 2). vsk. Ympäristöviranomaiset toivat lisäksi vastauksissaan esiin selkeän huolen resursseistaan ja riittävän asiantuntemuksen löytymisestä. Myös rikoslainsäädännön tuntemus ja yhteisten termien puuttuminen koettiin ongelmiksi. Haastattelututkimuksessa tunnistettuja kehittämiskohteita.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Erityisesti kunnan ympäristöviranomaiset kokivat osaamisensa olevan puutteellista. Ympäristöviranomaisista alle 30 % arvioi asiantuntijalausuntojen edellyttämän osaamisensa haitallisten aineiden ympäristövaikutuksien arvioimisessa hyväksi. On selvää, että poliisien ja syyttäjien ei tarvitse ymmärtää syvällisesti kemikaalien sisältämien haitallisten aineiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. 48 Laaja kysely ja haastattelut valottivat tilannetta Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa RISTE-hankkeessa selvitettiin SYKEn ja Aalto-yliopiston yhteistyönä ympäristöja esitutkintaviranomaisten näkemyksiä vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien ja ympäristölle haitalliseksi tunnistettujen päästöjen tietotarpeesta ja saatavuudesta ympäristörikoksia koskevissa prosesseissa. Esitutkintaviranomaisista yli puolet koki, että heidän osaamisensa on heikolla tasolla. Hankkeeseen kuuluvassa DI-työssä toteutettiin kyselyja haastattelututkimus, jossa poliisilta, syyttäjiltä sekä kuntien ja valtion ympäristöviranomaisilta kysyttiin ympäristörikostutkinnan nykyisistä käytännöistä ja kokemuksista sekä kemikaaleja ja ympäristöriskejä koskevan tiedon ja tuen tarpeesta. Kuva 2. Webropol’lla toteutettuun kyselyyn vastasi 102 kunnan ja 15 ELY-keskuksien ympäristöviranomaista sekä 11 esitutkintaviranomaista ja 11 syyttäjää. Ympäristövaikutusten tunnistaminen on puutteellista Suurin osa tutkimukseen osallistuneista vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän tietonsa haitallisten aineiden ominaisuuksista ja osaamisensa ympäristöriskien tunnistamisessa ja tulkinnassa ole hyvällä tasolla (Kuva 3)
Ympäristöviranomaiset ja esitutkintaviranomaiset esittivätkin toisilleen toiveita tarkemmista tiedoista, mikä viittaa epäselvyyteen (mitä ja miten) asiantuntijalausuntojen laatimisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Kyselyyn osallistuneiden kuntien ja ELY-keskusten ympäristöasiantuntijoiden käyttämät kemikaalien tietolähteet.. Yleisesti ottaen esitutkintaviranomaiset ja syyttäjät olivat tyytyväisiä ympäristöviranomaisten laatimiin tutkintapyyntöihin ja lausuntoihin sekä yhteistyöhön. Netti on kiireisen ympäristöasiantuntijan kyseenalainen oljenkorsi Ympäristöviranomaisten kyselyyn vastanneita pyydettiin kertomaan, mistä he ovat Kuva 3. 49 SYKEn ja TUKESin roolit haitallisten aineiden ympäristövaikutusseurannassa koettiin epäselviksi. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki tietämyksensä kemikaalien ominaisuuksista ja osaamisensa ympäristöriskien tunnistamisessa ja tulkinnassa heikoksi. Vastaukset kuitenkin viittaavat siihen, että asiantuntijalausuntojen sisältö ja laatu vaihtelevat. vsk. Kuva 4. Asiantuntijatuen lisäksi suurin osa ympäristöviranomaisista (60 %) ja esitutkintaviranomaisista (73 %) koki, että lisäkoulutus olisi tarpeen
Ohjeita ja koulutusta tarvittaisiin esimerkiksi siitä, • miten kemikaalitietoja haetaan ja tulkintaan ja mitkä ovat luotettavia tietolähteitä • miten asiantuntijalausuntoja laaditaan ja tulkitaan • miten abstrakti vaara tunnistetaan, arvioidaan ja tulkitaan • mikä tulisi olla tutkintapyyntöjen jättämiskynnyksen taso. Lainsäädännön osalta tietolähteinä mainittiin MARA-asetus, ympäristönsuojelulaki, CLP-asetus, PIMA-asetus, REACH-asetus ja jätelaki. Huhtikuussa tapahtunut säiliövaunujen rikkoutuminen ja bensiinin lisäaineen metyyli-tert-butyylieetterin (MTBE) valuminen ympäristöön Mäntyharjussa on hyvä käytännön esimerkki kemikaalipäästöstä, joka vaati viranomaisilta hyvää kemikaalin tuntemusta ja sen aiheuttaman abstraktin vaaran tunnistamista. Muita käytettyjä tietolähteitä ovat TUKESin Ketu-rekisteri ja kirjallisuus, ECHAn internet-sivut sekä kansainväliset kemikaalikortit. vsk. Kemikaalin vaarallisuutta ei täysin hahmotettu, mikä aiheutti työturvallisuusriskin sen helpon syttyvyyden vuoksi. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että he ovat hakeneet kemikaalitietoa käyttöturvallisuustiedotteista, sen sijaan harva vastaaja oli käyttänyt tietolähteenä lainsäädäntöä (Kuva 4). Siksi aiempi kokemus ympäEri viranomaisten ja asiantuntijoiden rooleja ja vastuita haitallisia aineita sisältävien ympäristörikosten käsittelyssä olisi hyvä edelleen selkeyttää.. 50 saaneet käyttämänsä tiedon kemikaaleista. Lisäksi aineen valumista maastoon ei estetty välittömästi, vaikka se aiheuttaa vakavaa vaaraa ympäristölle ja asukkaille. Hankkeen tulokset osoittavat selvästi, että lisäkoulutus sekä helposti saatavilla olevat, luotettavat ohjeet ja toimintamallit parantaisivat haitallisiin aineisiin liittyvien ympäristörikosten tutkintaprosessia. Tätä tapausta koskevassa onnettomuustutkintakeskuksen raportissa todetaan useita puutteita viranomaistoiminnassa. Vaikka tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat kokivat kemikaalien ja materiaalien haitallisiin päästöihin liittyvien tapausten olevan suhteellisen pieni osa Suomessa tapahtuvia ympäristörikoksia, niin he kannattivat panostamista koulutukseen ja asiantuntemukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Käytetyn tiedon laatua ei osattu arvioida. Vaikka jokainen ympäristörikostapaus on ainutlaatuinen, on niissä aina tiettyjä yhteisiä piirteitä. pilaantuneen maan läjitykseen ja jätteiden käsittelyyn. Koulutuksen myötä pystytään myös hahmottamaan paremmin haitallisten aineiden mahdollinen merkitys erityyppisissä ympäristörikoksissa. Lisäkoulutuksen tarve on ilmeinen Ympäristölle haitalliset aineet voivat liittyä paitsi kemikaalipäästöihin, myös mm
Avoimella yhteistyöllä paras lopputulos Vuonna 2015 valmistuneen Suomen kansallisen ympäristörikostorjunnan strategian asettama tavoite parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä näkyi osittain tutkimuksen tuloksissa. ALV. (24 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehti tilaukset! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 € sis. Ympäristörikosten esitutkinta olisi hyvä myös keskittää tietyille tutkijoille ja yksiköille riittävän ympäristöosaamisen turvaamiseksi ja voimavarojen säästämiseksi. Tutkimus on esitelty yksityiskohtaisesti Salla Finnilän diplomityössä, joka on saatavilla Aalto-yliopiston verkkosivuilta (https://aaltodoc.aalto.fi/). ALV. Kiitämme kaikkia haastattelun antaneita ja kyselyyn vastanneita asiantuntijoita arvokkaasta panoksesta työn toteuttamisessa ja ympäristöministeriötä tutkimuksen rahoittamisesta. 51 ristörikostutkinnan vaiheista ja haasteista olisi hyvä koota erilaisiksi päätösja toimintamalleiksi, joiden avulla voidaan jatkossa välttää ongelmia ja säästää voimavaroja. vsk. Tulokset osoittavat kuitenkin, että eri viranomaisten ja asiantuntijoiden rooleja ja vastuita haitallisia aineita sisältävien ympäristörikosten käsittelyssä olisi hyvä edelleen selkeyttää. Lopuksi Yhteenvetona voidaan todeta, että ympäristörikosten käsittelyä helpottaisi ja syyllisten joutumista vastuuseen edesauttaisi ympäristörikosten tutkintaan osallistuvien viranomaistahojen vastuiden selkeyttäminen, kemikaalitiedon täydennyskoulutus, käsitteiden harmonisointi ja helposti saatavilla oleva, luotettava tieto haitallisista aineista. Kemikaalisuuronnettomuus aiheuttaa vakavia väestöja ympäristövahinkoja, joiden osalta viranomaisvastuut on etukäteen määritelty, ja joita varten on laadittu toimintamalleja. Irtonumero 8,00 € sis. Selvityksen tulosten perusteella olisi hyvä käydä keskustelua viranomaistahojen kesken siitä, voitaisiinko suuronnettomuuksien toimintamalleja käyttää ja hyödyntää soveltuvin osin mittasuhteiltaan pienemmissäkin kemikaalirikosprosesseissa. Lisäksi olisi hyvä, että ympäristöviranomaiset asiantuntijalausunnoissaan kuvaisivat ympäristövahingon ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset siten, että niissä olisi, toimeksiannosta riippumatta, kaikki olennainen poliisin, syyttäjän ja tuomarin tarvitsema tieto. (24 %).
Mittaustulos on tiedontuotantoprosessin lopputulos, jossa useat eri vaiheet voivat aiheuttaa epävarmuutta tulokseen (Kuva 2). Jokaiseen mittaustulokseen liittyy aina epävarmuutta. Tällöin tuloksen perusteella tehtävät päätökset tehdään tuloksen epävarmuus huomioiden.. 52 Y mpäristömittauksen tulos ei ole koskaan täysin oikein vaan se sisältää aina epävarmuutta (Kuva 1). Tulosten epävarmuustarkastelun tärkeys korostuu tulkittaessa rajaarvotilanteita. Sitä ei tule jättää huomiotta päätöksentekoprosessin missään vaiheessa. Päätöksenteon tukena käytettävien mittaustulosten epävarmuus on tuloksen tarkkuudesta kertova laatutieto. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Lopullinen tuloksen kokonaisepävarmuus on eri vaiheiden epävarmuuksien summa. Laboratoriossa tapahtuvan mittauksen epävarmuus saattaa olla hyvin tiedossa ja hallinnassa, mutta maastossa tehtävän kenttätyön suunnittelusta ja näytteenotosta sekä toisaalta taas tuotettujen tulosten tulkinnasta aiheutuvat epävarmuudet voivat vaikuttaa suuresti tulosten pohjalta tehtävien johtopäätösten laatuun. Teemu Näykki, johtava metrologi Katarina Björklöf, erikoistutkija Riitta Koivikko, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus Laboratoriokeskus Mittaustulos ei ole koskaan oikein: Tuloksen epävarmuus on päätöksentekijän tärkeä apuväline Mittaustulosten tarkkuus ja vertailtavuus ovat kansainvälisesti tärkeitä niin päätöksentekijöille kuin liike-elämälle. Tieto epävarmuudesta tulee ilmoittaa tuloksen yhteydessä. Väärät johtopäätökset voivat tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi. vsk. Ympäristömittauksen tulos ei ole täysin oikein vaan sisältää aina epävarmuutta. Kuva 1
Tuloksen tuottajan sitoutuminen kansainvälisiin standardeihin sekä akkreditoituihin tai sertifioituihin laatuja johtamisjärjestelmiin on luotettavuuden lähtökohta ja edistää eri tiedontuottajien mittaustulosten vertailukelpoisuutta. Kenttätyön epävarmuuslähteitä: • Näytteenoton ja kenttämittausten suunnittelu • Näytteenottopaikan valinta, johon vaikuttaa näytetyypistä (maaperä, vesistö tms.) riippuva yhdisteen pitoisuuksien luonnollinen vaihtelu paikallisesti tai ajallisesti • Näytteenottoajankohta (vuorokaudentai vuodenaika) • Näytteenottovälineistö (materiaalit, puhtaus) • Näytteenottajan pätevyys Laboratoriomittauksen epävarmuuslähteitä: • Laboratorioissa vallitsevat ympäristöolosuhteet • Laboratoriovälineiden puhtaus ja kunto (ml. Epävarmuustiedon tärkeys korostuu entisestään kenttämittareiden ja kentällä toimivien jatkuvatoimisten mittalaitteiden yleistyessä perinteisen laboratoriotoiminnan rinnalla ja sitä korvaamaan sekä yhdisteltäessä eri tavoin tuotettuja mittaustietoja esimerkiksi ympäristömalleja laadittaessa. 53 Luettelossa 1 on listattu esimerkkejä kokonaisepävarmuuteen vaikuttavista seikoista kenttätyössä ja laboratoriomittauksessa. Ympäristötutkimuksen mittaustuloksen luotettavuus riippuu tiedontuotantoprosessin eri vaiheisiin liittyvistä epävarmuustekijöistä, jotka kuvassa esitetty suuruusluokittain. mittalaite) • Mittalaitteen lukematarkkuus • Käytettävät reagenssit ja liuokset • Mittausmenetelmän soveltuvuus tutkittavalle näytetyypille ja yhdisteelle • Mittaajan pätevyys.. vsk. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Esimerkkejä ympäristömittauksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttavista seikoista kenttätyössä ja laboratoriomittauksessa. Luettelo 1
Tarkkuus ei myöskään saisi olla liian suuri, sillä se helposti kasvattaa mittauksen kustannuksia tarpeettomasti. vsk. Tarvittava tarkkuus riippuukin siitä, mihin mittaustulosta aiotaan käyttää, mikä käytännössä selviää parhaiten tuloksen loppukäyttäjän ja tuottajan välisessä vuoropuhelussa. Tilanteissa, joissa mittaustuloksen epävarmuutta kuvaava palkki ulottuu raja-arvon yli (Kuva 3, tapaukset B Kuva 3. Ympäristölainsäädäntö asettaa päästöjä aiheuttavalle toiminnalle rajoiksi ohjearvoja, jotka kuvaavat, kuinka paljon mitäkin haitta-aineita voidaan turvallisesti päästää ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Mittaustuloksen epävarmuuden merkitys tulosten tulkinnassa kasvaa tuloksen ollessa lähellä raja-arvoa. Tällöin tulee ottaa huomioon tuloksen käyttötarkoitus (esimerkiksi kartoitus, seuranta, valvonta, kalibrointi) ja lakien, asetusten tai ohjeiden vaatimukset. Raja-arvot voivat perustua esimerkiksi kansainvälisiin sopimuksiin (WHO), jonkun toisen maan vastaaviin arvoihin tai tieteelliseen tutkimukseen. Tuloksen epävarmuus tulisi huomioida verrattaessa tulosta raja-arvoon ja tehtäessä tuloksen perusteella viranomaispäätöksiä, joilla on taloudellisia vaikutuksia toiminnanharjoittajalle.. Tieto tuloksen epävarmuudesta on päätöksentekijän tärkeä apuväline Tulosten epävarmuustekijöiden tunnistaminen ja hallinta lisää päätöksenteon luotettavuutta ja niiden avulla varmistetaan, että päätöksenteko on harkittua ja päätöksillä on toivottu vaikutus. Mitä suurempi on tulokselta vaadittava tarkkuus, sitä pienempi on sen mittausepävarmuus ja sitä vaativampi ja kalliimpi on tuloksen tuottamiseen tarvittava tutkimusprosessi. Selvissä raja-arvon ylityksissä tai alituksissa epävarmuus voidaan jättää vähemmälle huomiolle (Kuva 3, tapaukset A ja D). Mittaustulosten epävarmuustietoja tarvitaan arvioitaessa onko mittaustuloksen tarkkuus riittävä esimerkiksi päätöksenteon kannalta. Siksi tulee aina pyrkiä tilanteeseen soveltuvaan tarkkuuteen. 54 Tavoitteena tarkoitukseen sopiva mittaustuloksen tarkkuus Tutkimusja seurantatavoitteita asettaessa tulee tiedostaa tavoite mittaustuloksen luotettavuudelle. Mittaustulosten tarkkuus ei saisi olla liian alhainen, sillä se vaarantaa tuloksen käyttöja vertailukelpoisuuden. Epävarmuus raja-arvojen läheisyydessä Mittaustuloksen epävarmuuden merkitys tulosten tulkinnassa kasvaa tuloksen ollessa lähellä raja-arvoa. Onkin tärkeää, että lainsäätäjät kuvaavat raja-arvojen asettamiskriteerit selkeästi lainsäädäntöön ja kirjaavat, miten mittaustuloksen epävarmuutta tulisi tulkita ja käsitellä
Tällä tulkinnalla kuvan 3 tapauksessa B tulos ei olisi hyväksyttävä. • Toisaalta lain mukaisesti on tärkeää, ettei syytöntä rangaista turhaan. Silloin ei haluta ottaa riskiä, että oikea tulos olisikin alle raja-arvon, ja olisi tehty väärä päätös raja-arvon ylittymisestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Mittaustuloksen epävarmuus voidaan jättää huomioimatta, jos raja-arvo sisältää jonkin turvakertoimen, eli raja-arvo on huomattavasti alempi kuin arvioitu todellista vaaraa aiheuttava pitoisuus. • Jos raja-arvo tulkitaan ehdottomaksi maksimiarvoksi (esimerkiksi ympäristön kannalta kriittinen pitoisuus) ja halutaan varmistua siitä, että tulos on raja-arvoon nähden hyväksyttävä, tuloksen mittausepävarmuus luetaan toiminnanharjoittajaa vastaan (eli tulokseen lisätään sen epävarmuus). Rajaja ohjearvoja sisältävissä laeissa, asetuksissa ja ohjeissa tulisi aina kuvata käytäntö, millä perusteella niissä ilmoitetut raja-arvot on asetettu ja myös selkeästi ja perustellen ohjeistaa, miten mittausepävarmuus tulisi päätöksenteossa huomioida. Sitä ei tule jättää huomiotta päätöksentekoprosessin missään vaiheessa ja tulosten epävarmuustarkastelun tärkeys korostuu varsinkin tulkittaessa raja-arvotilanteita. vsk. 55 ja C), jää tilaa tulkinnalle. Tulosten tuottajilta tulisi lisäksi vaatia sitoutumista kansainvälisiin standardeihin sekä laatuja johtamisjärjestelmiin. Vaikka sanotaan, että tieto lisää tuskaa, niin saattamalla avoimesti kaikki relevantti tieto päätöksentekijälle varmistetaan, että päätökset tehdään kattavan tiedon pohjalta.. Nykyään tuloksen yhteydessä ilmoitetaan usein vain laboratoriomittauksesta johtuva epävarmuus, eikä kokonaisepävarmuudesta saada riittävää käsitystä. Lainsäädännössä tulisi ohjeistaa, miten mittausepävarmuutta tulisi asetettujen raja-arvojen kohdalla huomioida. Esimerkiksi mittaustulos itsessään voi olla alle raja-arvon (tapaus B), mutta kun sen mittausepävarmuus huomioidaan, tilanne voi olla myös päinvastainen. Tällöin ympäristönäkökulma ei ole päätöksessä tärkein peruste. Päätöksentekijälle tulisi parhaimmassa tapauksessa välittyä tieto koko toimintaketjun kattavasta kokonaisepävarmuudesta sisältäen kenttäja laboratoriotyöskentelyn virhelähteet. Tällöin ei siis haluta ottaa riskiä, että oikea tulos ylittäisi raja-arvon. Mittaustuloksen epävarmuus voidaan huomioida joko toiminnanharjoittajan hyväksi tai sitä vastaan. Avoin ja riittävä tieto tiedon tuotannon laatutekijöistä ovat päätöksentekijän turva Päätöksenteon tukena käytettävien mittaustulosten epävarmuus on tuloksen tarkkuudesta kertova laatutieto. Jo viranomaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, ettei päätöksiä tehtäisi tuloksista, joille epävarmuutta ei ole ilmoitettu. Tällä tulkinnalla kuvan 3 tapauksessa C tulos olisi hyväksyttävä. Tällöin yksittäiselle mittaustulokselle voidaan myös sallia suurempi epävarmuus. Sen sijaan tapauksessa, missä raja-arvo on asetettu lähelle todellista vaaraa tai haittaa aiheuttavaa pitoisuustasoa, mittaustulokselta vaadittava epävarmuus tulee olla niin pieni, ettei todellisia raja-arvon ylityksiä jää huomaamatta ja vastaavasti turhia raja-arvon alituksia tarpeettomasti tuomita ylityksiksi. Näissä tapauksissa mittausepävarmuus tulkitaan toiminnanharjoittajan hyväksi (eli tuloksesta vähennetään sen epävarmuus) ja mahdollisuus syyttömän rankaisuun pienenee. Tilanne vaihtelee ja riippuu siitä halutaanko tehdä päätös oikeasta hyväksymisestä vai oikeasta hylkäämisestä
L. Tapaus C, Kuva 3: Tulos on yli raja-arvon, mutta epävarmuus alittaa sen. Toiminnanharjoittajalle kustannussäästö. 2015. Ympäristötiedon luotettavuus – usean tekijän summa. painos, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2016, http://hdl.handle. • Tuloksen tulkinnassa huomioidaan sen epävarmuus toiminnanharjoittajan hyväksi: Raja-arvo ei ylity ja maaperää ei tarvitse puhdistaa. (Toim.) Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle. Toiminnanharjoittajalle kustannussäästö. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 56 Lisätietoa Sainio, P., Leivuori, M., Koivikko, R., Hartikainen, E. Toiminnanharjoittajalle aiheutuu kustannuksia, mutta päätös on turvallisempi ympäristölle. Väärästä tulkinnasta aiheutuu ympäristölle pieni riski. Toiminnanharjoittajalle aiheutuu kustannuksia ja päätös on turvallisempi ympäristölle. • Tuloksen tulkinnassa huomioidaan sen epävarmuus toiminnanharjoittajaa vastaan: Raja-arvo ylittyy ja maaperä tulee puhdistaa. vsk. uudistettu Esimerkki: Maaperän haitta-ainepitoisuustutkimus Tapaus B, Kuva 3: Tulos on alle raja-arvon, mutta epävarmuus ylittää sen. Tulkinta: • Tuloksen tulkinnassa EI huomioida sen epävarmuutta tai epävarmuus huomioidaan toiminnanharjoittajaa vastaan: Raja-arvo ylittyy ja maaperä tulee puhdistaa. net/10138/163532 Eurachem leaflet, Measurement Uncertainty for Laboratory Customers, 2000, https://www.eurachem.org/index. Tulkinta: • Tuloksen tulkinnassa EI huomioida sen epävarmuutta tai epävarmuus huomioidaan toiminnanharjoittajan hyväksi: Raja-arvo ei ylity ja maaperää ei tarvitse puhdistaa. Näykki T., ja Väisänen T. Ympäristö ja Terveys 46 (4): 60–65. Väärästä tulkinnasta aiheutuu ympäristölle iso riski. php/publications/guides/uncertcompliance. Vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja -tavat. php/publications/leaflets/muleaflet Eurachem/CITAC Guide, Use of uncertainty in compliance assessment, 2007, https://www.eurachem.org/index. 2
Palvelusta voi tehdä sopimuksen suoraan alustassa. Siten myös materiaalien hyödyntäjät löytävät helpommin tarvitsemiaan materiaaleja ja teollisten symbioosien toteutus saa vauhtia. vsk. Menettely sai myönteisen vastaanoton kaikilta osapuolilta. 57 Y mpäristöministeriö ryhtyy toteuttamaan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa yhteistyössä alustan ylläpidosta jatkossa vastaavan Motiva Oy:n ja alustatoimittajaksi valitun Solita Oy:n kanssa. Tietoalustaan luodaan avoimet rajapinnat, joiden kautta muut alustat tai palvelut voidaan kytkeä tietoalustaan ja näin hyödyntää tietoalustaan kertyvää dataa. Eduskunnassa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan markkinaehtoista palvelua täytyy etsiä vuodesta 2020 alkaen, kun vuosittain tarvittavan TSV-palvelun arvo ylittää 2000 euroa tai vuodesta 2023 alkaen 1000 euroa. Tavoitteena on edistää materiaalien hyötykäyttöä ja kiertotaloutta. markkinapuute on jo nykyisin edellytys kunnan toissijaiseen vastuuseen perustuvien jätehuoltopalvelujen (TSV-palvelu) hyödyntämiselle. Kilpailullinen neuvottelumenettely mahdollisti ratkaisun innovoinnin ja yhteiskehittämisen ympäristöministeriön, Motiva Oy:n, kolmen toimittajaehdokkaan ja tulevien alustakäyttäjien kesken. Jätehuoltopalveluiden tarjoajat voivat tällöin tarjota palvelujaan vastaamalla tarjouspyyntöön. Alustalla jätteen haltija pyrkii löytämään jätteelleen ensin markkinaehtoisen palvelun tekemällä tarjouspyynnön tietoalustaan. Alustan avulla jätteen haltija voi myös läpinäkyvästi osoittaa, että saatavilla ei ole kohtuullista markkinaehtoista jätehuoltopalvelua. Toteutukseen osallistuu myös tulevia käyttäjiä, ja alustaa testataan alkuvuodesta 2019 alueellisesti. Tarkoitus on, että jatkossa kaikesta kunnan TSV-palvelusta kertyy tietoa alustaan ja eri viranomaiset voivat hyödyntää sitä seurantaja valvontatehtävissään. Mikäli soveltuvaa tarjousta ei tule, voi jätteen haltija pyytää kunnalta TSV-palvelua alustan kautta. Business Finland on myöntänyt innovatiivisten hankintojen rahoitusta ja tukea hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä ratkaisun yhteiskehittämiseen. Lopulta toimittaja valittiin menettelyn aikana kehitettyjen ratkaisuehdotusten ja tarjouskilpailun perusteella. Tämä ns. YM Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa aletaan toteuttaa ja testata käyttäjien kanssa. Tietoalustalla ammattitoimijat voivat etsiä ja tarjota jätteitä ja tuotannon sivuvirtoja sekä niihin liittyviä palveluja. Valtakunnallisesti alusta on määrä ottaa käyttöön huhtikuussa 2019. Alustatoimittajan valinnassa käytettiin uutta ja innovatiivista hankintamenettelyä, jota ei ole tiettävästi käytetty valtioneuvostossa aikaisemmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Tietoalustalla voi myös vapaasti ilmoittaa eri jätteistä, sivuvirroista ja näihin liittyvistä palveluista. Sen kautta voi tulevaisuudessa helposti tarkastella ilmoitettuja materiaalivirtoja alueittain ja materiaalityypeittäin
vaikuttaa siihen, että seuraavan vaalikauden 2019–2023 hallitusohjelmaan kirjatut ympäristö-, elinkeinoja koulutuspoliittiset ratkaisut noudattaisivat kestävän kehityksen periaatteita.. Tavoitteena on mm. vsk. Niiden toteutuminen tuottaa hyvinvointia ja kestävää kehitystä koko yhteiskuntaan, lisäksi ne edistävät siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. ”Olemassa olevissa strategiaja ohjelmadokumenteissa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita. 58 S uomi on koko maailmassa edelläkävijä kansallisten biotalouteen liittyvien pitkän tähtäimen strategioiden ja suunnitelmien laadinnassa. Tällaisia ovat mm. Niiden osalta olennaista on varmistaa riittävä resursointi, jotta asetetut Anna Melkas, viestintäpäällikkö Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Kaikki keinot käyttöön kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu on julkaissut Kestävän tulevaisuuden ohjelman niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka on otettava huomioon ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen luomisessa. Suomen biotalousstrategia, Kansallinen metsästrategia 2025 ja Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma 2025
Maakuntiin siirtyvien, ympäristöasioista huolehtivien asiantuntijoiden toimintaedellytyksiä ei pidä jättää yksittäisten maakuntien varaan, vaan riittävä rahoitusja laatutaso on varmistettava erillisellä lainsäädännöllä”, Mikko Salo linjaa. Ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä ratkaistaan niillä päätöksillä, joita nyt olemme tekemässä”, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. ”Korkeatasoiseen koulutukseen ja siitä nousevan innovatiivisuuden edistämiseen on investoitava aiempaa enemmän”, Mikko Salo toteaa. Tällaisia ovat mm. vsk. ”Näiden seurantajärjestelmien, joita viime vuosina ympäristöhallinnossa on säästösyistä leikattu, ylläpitoon ja kehittämiseen on nyt investoitava riittävästi resursseja.” Innovaatiot eivät synny tyhjästä Suomi on monien kestävän tulevaisuuden kannalta ratkaisevien alojen, kuten ympäristö-, ilmasto-, luonnonvara-, metsä-, maaperäja vesiosaamisen, huippumaa. Tämä osaaminen on rakennettu pitkäjänteisellä koulutusja innovaatiopolitiikalla, joka viime vuosina tehtyjen koulutuksen rahoitusleikkausten myötä on rapautunut. Ympäristönsuojelu turvattava Ympäristönsuojelun ja -hoidon riittävä rahoitus on tulevissa hallinnonuudistuksissa turvattava erillisellä lainsäädännöllä. On myös ensisijaisen tärkeää, että ympäristönsuojelua ja -hoitoa koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. 59 tavoitteet todella saavutetaan”, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. ”Keskeneräisen maakuntauudistuksen uhkakuvana on, että ympäristönsuojelu on hyvin erilaisessa asemassa eri maakunnissa, jos jokainen maakunta saa tulevaisuudessa päättää itsenäisesti sille myönnetyn rahoituksen käyttämisestä. Kehitysyhteistyörahoitus on nostettava takaisin vuoden 2016 leikkauksia edeltäneelle tasolle.” ”Haluamme tuoda aiempaa painavammin korkeimmin koulutettujen luonnontieteellisten, ympäristöja metsäalojen asiantuntijoiden tiedon ja osaamisen osaksi suomalaista yhteiskunnallista päätöksentekoa. Kehitysyhteistyössä suomalaisilla on paljon annettavaa luonnonvarojen käyttöön liittyvien projektien asiantuntijoina. ”Seuraavan vaalikauden 2019–2023 aikana on otettava tavoitteeksi tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimin. ”Vastuu on kannettava myös globaalilla tasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Se on mahdollista vain, jos päätöksentekijöillä on käytössään pitkät tutkimukselliset aikasarjat metsien, vesien, meren, eliöstön, maaperän ja ilmaston tilasta. Kuva: Veikko Somerpuro. suomalaisen vesiosaamisen vieminen ja metsitysprojektit
Julkisella rahoituksella on katettava neljännes rahoituksesta, eli 1 prosentti bruttokansantuotteesta.” Työelämä kuntoon Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää myös työelämän kehittämistä sellaiseksi, että se tarjoaa kaikille yhdenvertaiset ja nykyistä joustavammat mahdollisuudet rakentaa tuottavaa työuraa. Loimu on yhdessä kahdeksan muun akavalaisen ammattijärjestön kanssa kehittänyt osaamistilimallin, joka olisi uusi tapa jakaa jatkuvan oppimisen kustannuksia työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken”, Salo kertoo. ”Osaamistili on vastaus työuran aikaisen osaamisen kehittämisen kasvavaan tarpeeseen.” Loimun esitykset kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi • Investoiminen kilpailukykyä, osaamista ja uusia innovaatioita edistävään koulutukseen ja tutkimukseen • Sitoutuminen biotalousalojen ja niiden koulutusja tutkimusverkoston kehittämiseen • Panostaminen terveydenhuoltoon nivoutuvaan innovatiiviseen ja tulokselliseen tutkimusja yritystoimintaan • Luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen sekä hiilivaraston kasvuun tähtäävän metsäja elinkeinopolitiikan toteuttaminen • Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilymisen varmistaminen • Työelämän joustavuuden, työja perheelämän yhdistämisen mahdollisuuksien yhdenvertaisuuden sekä työntekijöiden hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. 60 nan investointien kasvattaminen yli 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. vsk. ympäristön tutkimuksessa ja -suojelussa, tutkimusja tuotekehitystehtävissä, terveydenhuollossa, metsäteollisuuden ja -talouden sekä biotalouden aloilla, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.. Loimun jäsenet työskentelevät maapallomme tulevaisuuden kannalta avainaloilla, mm. ”Kehitystyössä tulee ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet, esimerkiksi mahdollisuus lasten ja muiden omaisten hoitamiseen tai opiskeluun. Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu on monialainen liitto, jonka jäsenet ovat biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä, geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, ympäristötieteilijöitä, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita, matemaatikoita – ja monia muita. Avain suomalaiselle menestykselle on jatkuvan oppimisen ja joustavien koulutusmallien kehittäminen vaativaa asiantuntijatyötä tekeville. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Jäsenmäärä on noin 15 000
vsk. Lisäksi informoitiin kiinteistön omistajia takaisinimusuojien tarpeellisuudesta lähettämällä vesilaskun yhteydessä asiasta kirjelmä. Lehden avaussanoissa todettiin uuden julkaisun tulleen ajankohtaiseksi, koska uuden terveydenhoito-, elintarvikeja vesilainsäädännön tulkinta ja käytäntöön soveltaminen, ympäristöja elintarvikehygienian alati laajenevat tehtävät sekä nopea kehitys olivat lisänneet tiedotustoiminnan tarvetta alalla. Lisäksi lehdessä oli kaksi Olli Ojalan tekemää kirjaesittelyä, joista toisessa esiteltiin Elintarviketutkijain Seura ry:n julkaisema vesianalytiikan ohjekirja ”Juomaja talousveden tutkimusmenetelmät” ja toisessa Eino Kauppalan tieteisromaani Päivälliset herra Leolle. Kyseessä oli automaation mukanaan tuoma terveydellinen vaaratekijä, johon ei ollut osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Tutkimuksessa oli yhtenä osa-alueena tutkittu, kuinka yleistä luteiden ja torakoiden esiintyminen oli radioissa ja televisioissa. Hiiriä ja hiirenpesiäkin oli löydetty. Tavoitteena oli myös vähentää hallinnon hajanaisuutta ja päätösten ristiriitaisuutta tiedon keinoin. Pohjoismaisen terveydenhoitokorkeakoulun rehtori, professori Bengt Lambert, kirjoitti ympäristönsuojelusta ja -suojelijoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Nämä tiedot kerättiin televisioja radiokorjaamoista, joista kerrottiin, että luteiden ja niitäkin yleisempien torakoiden lisäksi radioista ja televisioista on löydetty usein myös kärpäsiä, paarmoja, sääskiä ja ampiaisia. 61 E nsimmäinen Ympäristö ja Terveyslehti ilmestyi vuonna 1970. Jälkimmäinen kirja käsitteli metyylielohopeamyrkytystä ajattelemaan herättävällä ja huumoriakin hyödyntävällä tavalla. Tapahtuneen jälkeen kunnassa tehtiin päätös, että kaikkiin kunnan kerrosja rivitaloihin asennetaan vesimittarin yhteyteen takaiskuventtiili. ”Syöpäläiset liian yleisiä suomalaisissa kodeissa” oli tohtori Martti Markkulan ja maisteri Katri Tiittasen artikkeli Tuhoeläintutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. Veden pilaantumisen syyksi paljastuivat automaattipesukoneet, joista puuttuivat takaisinimusuojat. Painokkaasti hän totesi, että ”KAIKKI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT voimavarat tulee suunnata luonnonvarojemme suojeluun, jotka eivät suinkaan ole ehtymättömät, korjaamaan tapahtuneita vahinkoja ja luomaan ihmiselle sovelias ja terveellinen elinympäristö. Kaarina Kärnä Ympäristö ja Terveys -lehti Kaikkien aikojen ensimmäinen. Hän avasi tapausta, jossa rivitalon isännöitsijä oli vettä kahvipannuunsa laskiessaan saanutkin hanasta vettä, jossa oli selvästi mukana epäpuhtauksia ja pesuaineita. Erityinen keskusvirasto on tarpeen ohjaamaan, johtamaan ja koordinoimaan sen hallintoa ja toimintaa.” Terveystarkastaja Seppo Larjava kertoi ”Havaintoja kentältä”
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 62 K unnallisen terveydenhoitoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Juhani Stén pohti 1960-luvun loppupuolella julkaisun perustamista tavoitteenaan koota yhteen lehteen ympäristömme laatuun ja sen parantamiseen liittyviä aiheita ja ilmiöitä. vsk. ”Uudelle julkaisulle oli selvästi olemassa tarve”, toteaa Risto Aurola, tuolloinen Lääkintöhallituksen terveydenhoitoinsinööri ja Kunnallisen terveydenhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen. Muun muassa vesiensuojelussa oli ongelmia, jätehuolto retuperällä, ilmansuojelussa haasteita ja elintarvikevalvonta monimutkaistumassa, joten oli selvää, että tarvittiin lehti, joka taustoitti ilmiöitä ja antoi ohjeita olemassa olevan ja uudistuvan lainsäädännön soveltamisessa. ”Kaikki edellä mainitut tahot tarvitsivat taustatietoa ja aivan konkreettisia ohjeita kyetäkseen toimimaan yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.” Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Stén ja Risto Aurola ajoivat perustamispäätöksen yhdisTapio Välikylä Risto Aurola – mukana Ympäristö ja Terveys-lehden perustamisessa ja kehittämisessä Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien monimutkaistuminen, teknistyminen ja merkittävyys oli voimakkaasti lisääntymässä. Kunnissa oli terveyslautakunnat valvontaosastoineen, eläinlääkäreitä ja terveystarkastajia, heidän vastuullaan olivat ympäristöterveydenhuolto ja kuten muistamme, tuolloin ympäristöterveydenhuoltoon sisältyi myös varsin runsaasti nykyisen ympäristönsuojelutoimen tehtäviä”, Aurola jatkaa. ”Ympäristöterveys käsitteenä oli vasta tulossa, se oli vielä tuolloin terveydenhoitoa
Ympäristöterveydenhuollon, nykyisin termein terveydensuojelun, tulevaisuus näyttää juuri tätä kirjoitettaessa epäselvältä. 63 tyksen hallituksessa läpi ja näytenumero ilmestyi syksyllä 1969, ja kun sen vastaanotto oli hyvä, lehti alkoi ilmestyä vuoden 1970 alusta. ”Ympäristö ja Terveys-lehden yhteistyö valtionhallinnon kanssa oli merkittävää. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. ”Uskon, että Ympäristö ja Terveys-lehdellä on vielä tulevaisuudessakin oma paikkansa, toki aika monen ympäristöterveydenhuollon tehtävän muuttuminen rutiiniksi vaikuttaa siihen, missä Ympäristö ja Terveys-lehden kannattaa olla mukana. Vuonna 1979 lehden kustantajan voimat ja mahdollisuudet julkaista säännöllisesti ilmestyvää laaja-alaista ammattilehteä olivat ehtymässä. Kuva: Tapio Välikylä.. Julkaisuoikeudet siirtyivät uudelle kustantajalle Terveysalan Teknikoiden Kustannus Oy:lle (nykyään yhtiö toimii nimellä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy) ja toimitussihteeriksi palkattiin Tapio Välikylä. Voisi sanoa, että onneksi on vielä aiheita, joiden käsittelemisessä tarvitaan lehteä ja koulutusta, ja kuka tietää, mitä on vielä tulossa”, pohtii Aurola. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehden olemassaolon kannalta merkittäviä olivat yhteistyössä tehdyt teemanumerot ja usein niihin liitetyt koulutustilaisuudet. Lääkintöhallitukselle (myöhemmin sosiaalija terveysministeriölle) yhteistyössä toimitetut erikoisnumerot ja niihin usein liitetty koulutus olivat ensiarvoisen tärkeitä. Mikäli maakunnat perustetaan, ympäristöterveydenhuollon osoite on maakunta ja siellä se asettunee maakunnasta riippuen hallinnollisesti eri tavoin. Erityisesti Ympäristö ja Terveyslehti toimi kiinteässä yhteistyössä aiemmin Lääkintöhallituksen ja sittemmin sosiaalija terveysministeriön kanssa. Voisi sanoa, että yhteistyö edisti koko alan yhtenäisyyttä ja vaikutti jopa ympäristöterveydenhuollon olemassaoloon”, Aurola summaa. Risto Aurola. Risto Aurolan mukaan Ympäristö ja Terveys-lehdestä luopuminen oli yhdistyksen kannalta välttämätöntä, ja hän näki muutoksen hyvänä, kun yhdistys päätti luovuttaa julkaisuoikeudet uudelle kustantajalle. Saimme nopeasti uuden lainsäädännön ja ohjeiden soveltamisohjeet kaikkialle maahan, näin menettelyt ja tulkinnat olivat samanlaisia koko valtakunnassa. Terveysalan Teknikoiden Kustannus Oy:n taustalla olivat Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneet terveysteknikot, jotka toimivat kunnissa terveystarkastajan tehtävissä. Yhteistyö ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa Ympäristö ja Terveys-lehti teki yhteistyötä alan ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa
Lain 222 §:ssä puhutaan valvonnan osalta ympäristönJuha Lahtela Neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö Ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen järjestelmä Ympäristönsuojelun valvonnassa otetaan vähitellen käyttöön valtion valvontaviranomaisten ja soveltuvin osin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten käyttöön tarkoitettu uusi YLVAtietojärjestelmä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 64 U udistetulla asioinnilla helpotetaan ja sujuvoitetaan käyttöja päästötarkkailua koskevien tietojen toimittamista. vsk. Muut raportoitavaksi edellytetyt tiedot asiakas voi raportoida liitetiedostoina. VAHTI-järjestelmä on raportteja lukuun ottamatta poistunut käytöstä.. Taustaa tietojärjestelmäuudistukselle Vuoden 2014 YSL:n kokonaisuudistuksessa uudistettiin ympäristönsuojelun tietojärjestelmää koskevaa sääntelyä. Uusi asiointipalvelu on suunnattu ympäristönsuojelulain nojalla lupa-, ilmoitusja rekisteröintivelvollisille sekä jätelain nojalla ilmoitusja rekisteröintivelvollisille asiakkaille. Palvelussa asiakas voi luoda määrämuotoisilla lomakkeilla ja liitteillä valvontaviranomaisille sähköisen raportin, joka vastaa ympäristöluvan, ilmoitusta koskevan päätöksen tai rekisteröintiä koskevan valtioneuvoston asetuksen vaatimuksia
Kun valtion valvontaviranomaista ja kuntaa tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaista koskevat velvoitteet ovat pitkälti yhtenevät ja talletettavien tietojen talletuspaikka sama, on harkittu kustannustehokkaaksi avata alun pitäen valtion viranomaisten käyttöön tarkoitettu tietojärjestelmä myös kuntien käyttöön. Tietojärjestelmäuudistuksen taustalla on hallitusohjelman tavoitteena olevat käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Näistä lähtökohdista valvonnan ja kuormituksen tietojärjestelmää lähdettiin uudistamaan. Toistaiseksi Palvelussa asiakas voi luoda määrämuotoisilla lomakkeilla ja liitteillä valvontaviranomaisille sähköisen raportin, joka vastaa ympäristöluvan, ilmoitusta koskevan päätöksen tai rekisteröintiä koskevan valtioneuvoston asetuksen vaatimuksia.. 65 suojeluun liittyvien tietojen hallinnasta ja käsittelystä sekä ympäristölainsäädännön valvonnan toteuttamisesta. Kaikki kohteelle valtuutetut henkilöt pääsevät näkemään valtuutuksen jälkeen kohteen aloitetut asioinnit. Tunnistautumisen muuttumista on kritisoitu, mutta viranomaisten on KaPA-lain (Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, 571/2016) mukaan käytettävä laissa lueteltuja tukipalveluja, joita ovat muun muassa Väestörekisterikeskuksen tuottama tunnistautumispalvelu. YLVA-järjestelmän käyttämälle palvelualustalle on otettu käyttöön valtuudetominaisuus. Tietojärjestelmään talletettavista tiedoista säädetään lain 223 §:ssä, jolla laajennettiin tietojen tallettamisvelvollisuutta. Tarkoituksena on laajentaa sähköisiä palveluja niin, että kustannustehokkaasti toteutettavat ilmoitusja rekisteröintimenettelyt toteutetaan aluehallinnon asiointipalvelussa. Valvonnan ja kuormituksen tietojärjestelmänä toimi aiemmin VAHTI, mitä kunnat käyttivät kunta-VAHTI:n avulla. Toiminnanharjoittajat voivat toimittaa raportointitietojaan myös suorasiirtona. YLVA ja toiminnanharjoittajan asiointi Aluehallinnon asiointipalvelu sisältää tällä hetkellä avustusten hakupalveluja, yritysten rahoitusja kehittämispalveluja ja ympäristöasioiden asiointipalvelun. Henkilö voi pyytää valtuutta yritykseltä suomi.fi:n valtuutuspalvelussa https://www.suomi.fi/valtuudet-tunnistaudu/. Toiminnanharjoittajat raportoivat TYVI-palvelun (Tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä) kautta. BETA-versiona toiminnanharjoittaja voi käyttää ympäristöasioiden lupapalvelua ja tehdä ilmoituksen jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa. Raportointipalvelun käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista. VAHTI:n tekniikka ja käyttöikä olivat jo sellaiset, että tietojärjestelmäuudistus oli välttämätöntä aloittaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Palveluun tunnistaudutaan henkilökohtaisesti mobiilivarmenteella, pankkitunnuksilla tai varmennekortilla. Valvontaviranomaisten asiakkaille tarjotaan valtion ja kuntien ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten raportointipalvelu ja jätteen kuljettamista ja välittämistä koskeva hakemuspalvelu
vsk. Skeemat ja ratkaisuehdotus korvaavan suorasiirron rakentamiseksi YLVA:an löytyvät osoitteessa www.ymparisto.fi/ylva -> sähköinen tiedonsiirto. Kunta toiminnanharjoittajana tai valvontaviranomaisena Kunta tai sen liikelaitos voi joissakin tapauksessa olla ympäristönsuojelulain tai jätelain mukainen toiminnanharjoittaja lupa-, ilmoitus-, rekisteröintitai raportointivelvollisuuksineen. Tietojärjestelmän rakentaminen ja jatkosuunnitelma YLVA-tietojärjestelmää on rakennettu vaiheittain ja valmiita toiminnallisuuksia on YLVA-tietojärjestelmän tietovirrat (www.ymparisto.fi/ylva).. Toiminnanharjoittajan tekemästä rekisteröinnistä ja raportista voidaan jatkossa tuottaa pdftiedosto ja lähettää sen kuntaan arkistoitavaksi. Väistyvää YLVA:ssa alusta asti ollutta ”Minulla on lupa asioida yrityksen tai yhteisön nimissä” -toimintoa voi vielä toistaiseksi käyttää. 66 yritys ei voi valtuuttaa henkilöä ilman että henkilö on itse pyytänyt yritykseltä valtuutta. U-tunnus. Kunnan valvontaviranomaisen on muiden aluehallinnon ulkopuolisten käyttäjien tavoin hankittava ns. Raportointityökaluja käyttämällä toiminnanharjoittaja täyttää lupatai ilmoituspäätöksen tai asetuksen raportointivelvollisuuden. Tuolloin kunta asioi aluehallinnon asiointialustan kautta ja käyttää sen palveluja. Tiedot tallentuvat viranomaisen tarkistuksen jälkeen YLVA-tietokantaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. TYVI-palvelun käyttö kuormitustietojen raportoinnissa on suorasiirtojen osalta tarkoitus päättyä 31.1.2019. Tällöin myös täyttyy osaltaan viranomaisen ympäristönsuojelulain 223 §:n mukainen velvoite tietojen tallettamisesta. Vielä ajoittamattomana jatkotyönä YLVA:ssa toteutetaan palvelu, jossa kunnan viranomaisen päätökset ja niitä koskevat hallinto-oikeuksien päätökset voidaan tallettaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään
Lisäksi lupajärjestelmän tapaan myös valvonnan tietojärjestelmä on tarkoitus kytkeä hallituksen Luvat ja valvonta -kärkihankkeessa luotavaan palvelukerrokseen. Luvat ja valvonta -kärkihankkeen palvelukerros tulee osaltaan helpottamaan toiminnanharjoittajien asiointia ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, mutta se ei kuitenkaan korvaa viranomaisten omia asianhallintajärjestelmiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Ympäristöministeriö on asettanut YLVA:n kehittämiselle 31.12.2020 päättyvän jatkohankkeen. ahtp.fi. Lisäksi työssä varmistetaan ELY-keskusten tiedolla johtamiseen tarvittavien tietojen saatavuus, luodaan edellytykset erikseen määriteltävien tietojen julkaisemiseksi internetissä ja varmistetaan tietojen kerääminen eurooppalaiseen päästöja siirtorekisteriin (EPRTR) ja teollisuuspäästödirektiivin (IED) toimeenpanoa varten. Tavoitteena on, että valvontaviranomaisten valvontaja kuormitustietojärjestelmä olisi pitkälti valmis vuoden 2020 lopussa. Pitemmän aikavälin tavoitteena on YLVA:n ja valtion sähköisen vesija ympäristölupajärjestelmän tietojen yhdistäminen samaan tietovarantoon. VAHTI:a ja YLVA:aa on käytetty rinnan eikä VAHTI:a ole vielä voitu ajaa alas. Toteutuksen ja käyttöönoton tuki on varmistettu varaamalla sille projektipäällikön ja kuntaneuvojan työpanos. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan osoitteessa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/, YLVA-järjestelmään osoitteella https://ylva. 67 niiden valmistuttua viety testauksen jälkeen tuotantokäyttöön. vsk. Tietojärjestelmäuudistuksen taustalla on hallitusohjelman tavoitteena olevat käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.. YLVA:ssa otettiin ensimmäisenä vuonna 2015 käyttöön tarkastuskertomus ja siihen liittyvät maksullisen valvonnan ominaisuudet. Hankkeen ohjausja projektiryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, aluehallinnon viranomaiset ja Kuntaliitto. Lisätietoja järjestelmästä saa ympäristöhallinnon www-sivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/ylva, jonne kootaan toiminnanharjoittajia ja järjestelmän käyttäjiä koskeva ohjeistus. Siinä parannetaan, helpotetaan ja yhtenäistetään ympäristölupien valvontaa ja sovitetaan osaltaan yhteen lupien valvontaa ja lupien valmistelua tukevia tietojärjestelmäratkaisuja sekä luodaan tarvittavat raportit ja raporttityökalut
Emme saisi tänä päivänä nauttia muun muassa tiedoista koskien eri sairauksista ja niiden hoitoa, tietokoneista, älylaitteista, internetistä ja talojen rakentamistaidoista. 68 ”H yvä on hiihtäjän hiihdellä, kun ystävä häll’ on myötä, kun latu on aukaistu edessään”, runoili aikoinaan Eino Leino. Tämä muutos johtuu EU:n yleisestä tietosuojaasetuksesta ja näkyy myös hallituksen esityksessä uudeksi tiedonhallintalaiksi. Kuvitellaanpa hetki tilannetta, missä meillä ei olisi juuri lainkaan edelliseltä sukupolvelta periytyneitä tietoja ja taitoja. Lääkäriin mennessä joutuisimme kertomaan sairaushistoriamme uudestaan ja uudestaan, koska meillä ei olisi välineitä, mihin tieto on tallennettu. Olisimme aikaluupissa, mikä ei veisi meitä koskaan eteenpäin. Sähköistä toimintaympäristöä koskevat kuitenkin samat vaatimukset; tietojen tulee olla käytettävissä, luotettavia ja niiden tulee säilyttää todistusvoimaisuus myös tulevaisuudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. vsk. Ihmiskunta on pystynyt kehittymään, koska elämme riittävän pitkään, jotta voimme siirtää oppimamme asiat seuraavalle sukupolvelle. Uusi sukupolvi rakentaa ja kasvattaa tietämystään. Arkistointia koskevaa sääntelyä löytyy ainakin EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta, tietosuojalaista, arkistolaista sekä laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Tuula Seppo Tiedonhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Sähköinen säilyttäminen ja arkistointi tiedonhallinnan muutoksessa Sähköinen säilyttäminen ja arkistointi on lisääntynyt ja syrjäyttänyt paperiaineistojen käsittelyä. Tavoitteena on sähköistää koko tiedon elinkaari tiedon synnystä sen hävittämiseen tai arkistointiin asti.. Muutoksia on tapahtunut myös käsitteisiin siten, että säilyttäminen ja arkistointi käsitteinä ovat muuttumassa perinteisestä Suomen arkistointikäsityksestä. Ihmiset joutuisivat keksimään pyörän aina uudelleen ja uudelleen. Tiedon sähköinen säilyttäminen ja arkistointi kannattaa, sillä sähköistä tallennettua tietoa on helpompi hyödyntää ja löytää
Sillä ei ole merkitystä saapuvatko asiakirjat paperisena, sähköisenä tai vaikkapa kuvina tai levykkeinä. ( Lybeck 2006). 69 Tiedonsiirto tapahtui aikaisemmin suullisesti tarinankerronnan avulla. Arkistoinnin tarkoitus Edellä kuvasin arkistoinnin merkitystä tiedon säilyttämisen ja hyödyntämisen välineenä. Kirjoitusja lukutaidon kehittyessä tietoa siirrettiin seuraaville sukupolville kirjoitusten avulla – tapahtui arkistointia. Arkistoinnilla on kuitenkin muitakin merkityksiä. Lybeckin (2006) mukaan hallinto sekä oikeuksien ja velvoitteiden todentaminen edellyttävät arkistointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Asiakirjan käsite on laaja ja se pitää sisällään kirjalliset ja kuvalliset esitykset tai sellaiset sähköisesti tai muulla vastaavalla tavalla aikaansaadut esitykset, jotka ovat luettavissa, kuunneltavissa tai muutoin ymmärrettävissä teknisin apuvälinein (Arkistolaki 1994). Arkisto voi olla myös arkistotila, tai organisaatioyksikkö tai laitos, joka säilyttää arkistoja. Asiakirjat muodostavat arkistoja. Arkistointi ja asiakirja käsitteinä Nykylainsäädännön mukaan viranomaisen arkistointi tapahtuu tuoreena, eli viranomaisen asiakirjat arkistoidaan niiden saapuessa arkistonmuodostajalle, esimerkiksi ympäristönterveydenhuoltoon. Asiakirjalla on kiinteä yhteys organisaation toimintaan ja tehtäviin. Arkistoinnilla on merkitystä. Arkistot toimivat yhteiskunnan, yksilön ja sanoisin jopa ihmiskunnan muistina. vsk. Ilman arkistoja meillä ei olisi tietoa menneestä emmekä pystyisi menneiden onnistumisen ja virheiden avulla kehittymään. Ilman arkistoitua tietoa, emme pystyisi rakentamaan kehittämisen seuraavaa askelmaa yhtä tehokkaasti. Arkistonmuodostaja on organisaatio tai henkilö, jonka toiminnan tuloksena arkisto muodostuu. Asiakirja kertoo esimerkiksi ympäristöterveydenhuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Edellä kuvattu arkiston käsite, arkistonmuodostajan toiminnan tuloksena syntynyt asiakirjojen kokonaisuus, oli vain yksi kolmesta arkiston perusmerkityksestä
Arkistoinnin avulla voidaan todentaa mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja kuka asiaa on käsitellyt tai mitä asia käsittelee. Kun tämä ensisijainen käyttötarkoitus päättyy, tiedot on joko hävitettävä tai siirrettävä arkistoon. Tämä käyttötarkoitus on määritelty esimerkiksi laissa. Käytännössä tämä käsitteellinen muutos tarkoittaa sitä, että tiedoilla on ensisijainen käyttötarkoitus, mihin tietoja kerätään. Arkistointi palvelee avointa ja demokraattista yhteiskuntaa. Henttonen (2018) on nostanut esiin myös arkiston merkityksen eettisesti tuomittavien asioiden taltioimisessa. 70 demokratian ja avoimen tiedon lisäämisessä. Tietosuoja-asetuksen (2016) mukaan henkilötietoja voidaan säilyttää pidempiä aikoja, jos henkilötietoja käsitellään ainoastaan yleisen edun mukaan arkistointitarkoituksiin tai tieteellisiin ja historiallisiin tutkimustarkoituksiin tai tilastollisia tarkoituksia varten. Onko kuitenkin niin, että arkistointi katselee maailmaa objektiivisten silmälasien läpi ja taltioi asioita sellaisenaan. (Voutilainen 2018). Tietosuoja-asetuksessa säilyttäminen ja arkistointi erotetaan toisistaan. Sen mukaan henkilötietojen säilyttäminen on alkuperäiseen käyttötarkoitukseen tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä ja arkistointi tapahtuu alkuperäisen käyttötarkoituksen päätyttyä. Meistä kukaan tuskin haluaa elää yhteiskunnassa, missä historiaa ja tapahtumia muutetaan jälkikäteen tai jätetään jotain kertomatta tai vääristellään tapahtumia. Organisaatioissa arkistointi palvelee sekä työntekijän että asiakkaan oikeusturvaa. Arkistointi kertoo niin yksittäisen henkilön, organisaatioiden ja koko yhteiskunnan toiminnasta. Säilytysarvon määrittäminen Arkistolain mukaan arkistonmuodostajan tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto. Voidaan miettiä, toimiiko arkistonhoitaja eettisesti väärin taltioidessaan sotaa ja väärinkäytöksiin liittyviä asioita. Tämä edellyttää, että organisaatioilla tulee olla säilytysratkaisuja, mitkä pystyvät säilyttämään tietoa määräajan tai pysyvästi, hävittämään tietoja sekä siirtämään tiedot arkistoon. vsk. Ensisijaisessa käyttötarkoituksessa tietoja säilytetään määräajan tai pysyvästi. Arkistointi palvelee myös kulttuurista ja historiallista tutkimusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Arvonmäärityksen avulla varmistetaan, että viranomaisen asiakirjat säilyvät niin kauan, kuin niillä on merkitystä organisaation toiminnan, oikeudellisten näkökohtien. Arkistointi ei ole kuitenkaan yhteensopimaton alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa, mutta se on selkeästi erillinen käyttötarkoitus. Sähköinen arkistointi voi tapahtua organisaation omassa arkistossa, kansallisesti yhteisessä sähköisessä arkistossa tai esimerkiksi kuntien yhteisissä arkistoissa. Tietosuoja-asetus määrittelee, miten henkilötietoja tulee muun muassa kerätä, käsitellä, tallentaa, järjestää, muokata, luovuttaa, säilyttää ja hävittää sekä miten rekisteröidyn oikeudet toteutetaan. Säilyttäminen ja arkistointi – käsitteet muutoksessa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (jatkossa tietosuoja-asetus) alettiin soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa toukokuun lopussa 2018
Viranomaisilla on täten asiakirjoja, joita säilytetään joko määräajan tai pysyvästi. Sähköinen vai manuaalinen säilyttäminen ja arkistointi Asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi on siirtynyt yhä enemmän sähköiseksi. Henkilötietojen säilytysarvo tulee määritellä tiedon syntyvaiheessa, jotta säilytysaika voidaan kertoa rekisteröidyille. Viranomaisen on erityisesti huolehdittava siitä, että asiakirjan eheys säilyy koko tiedon elinkaaren ajan. Lisäksi kustannussyistä pienen aineiston säilyttäminen paperisena saattaa olla edullisempaa. Tämä todistusvoimaisuuden vaatimuksen myötä onkin kehitetty sähköisiä allekirjoituksia ja varmenteita. (Lybeck 2006). Määräaikaisten aineistojen säilytysaikojen määrittelyssä arkistonmuodostajan on otettava huomioon muun muassa; 1) tietoaineistojen alkuperäinen käyttötarkoitus ja tarpeellisuus viranomaisen toiminnassa 2) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön etujen, oikeuksien, velvollisuuksien ja oikeusturvan toteuttaminen ja todentaminen 3) sopimuksen tai muun yksityisoikeudellisen oikeustoimen oikeusvaikutus 4) vahingonkorvausoikeudelliset vanhentumisajat 5) rikosoikeudelliset vanhentumisajat 6) erityislainsäädännön määräykset. Tietokoneen ohjelma kokoaa nämä bitit ihmissilmälle ymmärrettävään muotoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. vsk. Niiden puuttuessa viranomaiset edelleen joutuvat joissakin tapauksissa käyttämään tulostamista todistusvoimaisuuden todentamiseksi. Paperi säilyy hyvissä olosuhteissa vuosisatoja, mutta sähköisen aineiston säilyttäminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä ja olosuhteita. 71 ja tutkimuksen turvaamiseksi. Tämä asettaa todistusvoimaisuudelle aivan erilaisia vaatimuksia. Kolmantena piirteenä sähköisessä toimintaympäristössä on se, että aineiston käytettävyyden varmistaminen on ongelmallisempaa. Viranomaisen on aina huolehdittava hyvän tiedonhallintatavan mukaisesta turvaamisesta ja varmistettava tietojen käytettävyys, luotettavuus ja todistusvoimaisuus myös tulevaisuudessa (Julkisuuslaki 1999). Lybeck On huomioitava, että tiedon säilyttäminen sen käsittelyjärjestelmässä ei ole sähköistä arkistointia. Sähköinen asiakirja ei ole fyysinen kokonaisuus vaan tieto koostuu biteistä, jotka saattavat sijaita eri paikoissa ja eri tietovälineillä. Toinen piirre on, että sähköisessä muodossa olevaa tietoja voi muokata ja hävittää helpommin. (Lybeck 2006). Tämä tarkoittaa erityisiä toimenpiteitä siihen, ettei asiakirja muutu tai vahingoitu. Muidenkin tietojen säilytysarvo olisi syytä määritellä jo niiden synnyttyä. Säilytysaika ja muut metatiedot, muun muassa salassapitotiedot, kuvataan paperiarkistoja ohjaavassa arkistonmuodostussuunnitelmassa ja sähköistä tiedonkäsittelyä ohjaavassa tiedonohjaussuunnitelmassa. Kansallisarkisto määrää, mitkä asiakirjat säilytetään pysyvästi ja arkistonmuodostaja määrittelee itse säilytysajat määräaikaisille aineistoille. Sähköiselle arkistoinnille asetetaan omia vaatimuksia, koska kyseessä on pitkäaikaistai jopa pysyvän säilyttämisen vaatimus.. Vaatimukset paperiaineistojen ja sähköisten asiakirjojen kohdalla ovat samoja, mutta eroja paperiasiakirjan ja sähköisen välillä kuitenkin on
Lisäksi on huomioitava, että tiedon säilyttäminen sen käsittelyjärjestelmässä ei ole sähköistä arkistointia. Lisäksi sähköinen toimintaympäristö mahdollistaa tiedon hyödynnettävyyden ja käytettävyyden esimerkiksi tieteellisissä tutkimuksissa ja oman toiminnan kehittämisessä. Tulevaisuuden tutkijoiden kannalta on tärkeää, että säilyttämisestä ja arkistoinnista huolehditaan, jotta myös tulevat sukupolvet saavat turvautua meidän kehittämishiihtolatuihin ja rakentaa uutta. Sähköiseen toimintaympäristöön siirtyminen kuitenkin kannattaa. On hyvä aloittaa jostakin tietysti osa-alueesta esimerkiksi asianhallinnasta. Lisäksi pitkäaikaissäilytykseen soveltuville aineistolle määritellään muotovaatimukset. Kuitenkin on huomioitava, että vaikka arkistointi ostettaisiin täysin pilvipalveluna, on vastuu arkistoinnista ja esimerkiksi tiedon salassapito, käytettävyys ja tiedon eheys aina viranomaisen vastuulla. kunnallisessa organisaatiossa tietohallintopäällikkönä ja vastannut tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä.. Suolahti (2018) Helsingin kaupungilta on kirjannut sähköisen arkistoinnin hyötyjä seuraavasti: Se säästää arkistotilaa (tilavuokria, siivouskustannuksia, valaistusja lämmityskuluja), paperia, tulostimia, kopiokoneita ja niiden musteita, postituskuluja, työvoimakuluja sekä aikaa ja vaivaa tietopalveluissa. Tiedonhallintaan uutta lainsäädäntöä Koska olemme siirtyneet paperien käsittelystä yhä enemmän sähköiseen tiedonhallintaan, niin on tärkeää, että myös lainsäädäntö tukee tätä muutosta. Vastuuta ei voi delegoida. Onhan tieto paremmin löydettävissä ja käytettävissä sähköisessä muodossa. Kirjoittaja KTM, YTM Tuula Seppo toimii Kuntaliitossa tiedonhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan erityisasiantuntijana. Ensimmäisessä vaiheessa se kokoaa yhteen tiedon muodostamisen, käytön ja säilyttämisen määräyksiä mukaan lukien tietoturvallisuuden. 72 (2006) on hyvin todennut näiden kahden muodon välisen eroavaisuuden: ”Paperiasiakirja säilyy, ellei sitä erityisesti hävitetä, sähköinen asiakirja häviää (itsestään), ellei sitä erityisesti säilytetä”. Sähköinen säilyttäminen ja arkistointi vaativat suunnittelua ja erilaisten vaihtoehtojen kartoittamista. Sähköisen asioinnin lisääntyminen edesauttaa sitä, että myös tiedon säilyttäminen ja arkistointi hoidetaan sähköisesti. Muun muassa sovellusten päivittyessä on huolehdittava, että tietoaineisto säilyy edelleen luettavana. Uutta tiedonhallintalakia koskeva hallituksen esitys (HE 284/2018 vp) on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Seuraavassa vaiheessa mukaan otetaan arkistointi ja aineistojen tuhoaminen. Jos asiakirjoja säilytetään niiden ensisijaisen käyttötarkoitukseen pysyvästi, niin myös säilytysratkaisujen tulee täyttää sähköisen arkistoinnin vaatimukset. vsk. Sähköisen säilyttämisen ja arkistoinnin hyödyt Sähköiseen toimintaympäristöön siirtyminen on nyt helpompaa kuin aikaisemmin. Tuula on aikaisemmin toiminut mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Sähköiselle arkistoinnille asetetaan omia vaatimuksia, koska kyseessä on pitkäaikaistai jopa pysyvän säilyttämisen vaatimus. Esimerkiksi asiakirjat tulee säilyttää PDF/A muotoisina. Tarjolla on muun muassa valmiita pilviratkaisuja
VATI tallentaa dataa valvonnan seuraamista ja kehittämistä varten. Sähköinen arkistointi. Hankkeessa virastojen sekä kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontaa uudistettiin paremmin tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi, rakennettiin käyttäjälähtöisiä, yhtenäistettyjä toimintaprosesseja palveleva käyttöliittymä sekä uudistettiin elinkaaren päässä olevaa kohdetietojärjestelmää. VATIn avulla tehdään valvontatyöhön liittyvät suoritteet ja asiakirjat sekä kerätään laskutusta varten tiedot. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen oppikirja. Kohdetietojärjestelmän uusiminen parantaa tietojen hyödynnettävyyttä. Ruokavirasto. Valvonnan vaikuttavuuteen pyritään tehostamalla ja yksinkertaistamalla valvonnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_284+2018.aspx • Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999. Liikearkistoyhdistys. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 Y mpäristöterveydenhuolto on tammikuussa ottanut käyttöön keskitetyn toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmän (jäljempänä VATI). Helsinki Voutilainen, Tomi (2018). Aluksi sähköinen asiointi koskee elintarvikealan ja terveydensuojelun ilmoitusvelvoitteen piirissä olevaa toimintaa. Luettu 15.1.2018 http://www. Lainsäädäntö: • Arkistolaki 831/1994. Helsinki. 73 Lähteet Henttonen, Pekka (2018). Arkistolaitos. VATI:n käyttöönotto valvontayksiköissä alkoi 21.1.2019 hankesuunnitelman mukaisesti. (pdf). Samalla valvonnan toteutus virtaviivaistetaan yhtenäiseksi prosessiksi huomioiden sekä suunnitelmallisen että yhteydenottoihin perustuvan valvonnan sekä muut VATIin liittyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831 • EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679). com/2018/06/12/arkistonhoitajastaaktivistiksi/ Lybeck, Jari (2006). Marina Häggman, Kehittämisasiantuntija, PO. arkisto.fi/uploads/Julkaisut/oppaat/ asiakirjahallinnon_oppikirja.pdf Suolahti, Ida (2018). Kirjassa Säilyykö sähköinen – ja kuinka kauan. Julkisia palveluita sujuvoitetaan ja tehostetaan keväällä 2019 käyttöönotettavalla aidon sähköisen asioinnin avulla. VATI on päivittäistä valvontatyötä tukeva työkalu. Tietoaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen tietosuoja. VATI koskee elintarvike-, terveydensuojeluja tupakkatoimialoja. Arkistot yhteiskunnan toimiva muisti. Helsinki. Arkistonhoitajasta aktivistiksi. VATI – ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä. vsk. Kirjassa Säilyykö sähköinen – ja kuinka kauan. Järjestelmä on MMM:n ja STM:n yhteishanke. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Luettu 15.1.2018 https://reunamerkintoja.wordpress. Ympäristöterveydenhuollon prosessit yhtenäistettiin yhdessä kehittämisryhmässä mukana olleiden 10 valvontayksikön kanssa muotoon Suunnittelu (Plan) – Toteutus (Do) – Seuranta (Check) – Vaikuttavuus (Act) periaatteella. www.eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=FI • Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 284/2018 vp. Liikearkistoyhdistys
74 P ositiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin, hyvinvointiin ja kukoistukseen. Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin, hyvinvointiin ja kukoistukseen.. EnergiKirsi Sippola, kehittämispäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Innostu työssä ja työn ulkopuolella! Työntekijöiden kokema työhyvinvointi on organisaatioiden menestyksen tärkeä peruspilari. Usein positiivinen muutos alkaa henkilön omista ajatuksista. Työnantajan kannattaakin pitää huolta työhyvinvoinnista ja edesauttaa työntekijöitä kokemaan työn imua omassa työssään. Yrityksen innostuneet ja sitoutuneet työntekijät tekevät parempaa tulosta ja yritys menestyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Ihmisen onnellisuudesta puolet määräytyy lähtötasosta, kymmenen prosenttia olosuhteista ja 40 prosenttiin voi vaikuttaa tietoisella toiminnalla. Omaa onnellisuuttaan voi merkittävästi parantaa, mutta se vaatii harjoittelua. vsk. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja henkilön hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti myös työn ulkopuoliset asiat. Onni ei ole jossain tuolla kaukana saavuttamattomissa, vaan ihmisen itsensä sisällä. Työn imua ja innostusta Työn imu on tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työhön. Jokaisella on mahdollisuus tuoda hyvää myös omaan työhönsä ja omalle työpaikalle
Tärkeintä on kuitenkin, että ongelmat tiedostetaan ja niihin halutaan puuttua sekä etsiä ratkaisukeskeisesti parannuskeinoja. Kohdeyritysten tarpeista johtuen työhyvinvoinnin kehittäminen on erilaista jokaisessa yrityksessä. Lähtökohtana on kuitenkin aina työyhteisön Hämeen ammattikorkeakoulun Tyky-päivä. Työn tavoitteiden selkeys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat myös tunnistettuja asioita. Hän toimii koko organisaation hyväksi ja antaa työntekijöille tilaa kukoistaa. Tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat omassa työssään erityisesti merkityksellisyyttä, monipuolisuutta, itsenäisyyttä ja välitöntä palautetta. vsk. Ne voidaan jakaa fyysisiin, psykologisiin, sosiaalisiin ja organisatorisiin. Toiminnan rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely-keskus. Työyhteisön kehittämisen ideana on tunnistaa asioita, joihin voidaan vaikuttaa ja joihin panostaminen lisää työtyytyväisyyttä. Hyvä esimies lisää toiminnallaan työntekijän tuntemaa työn imua. 75 vahvuuksien etsiminen ja hyvän kierteen aikaansaaminen. Yrityskohtaisessa alkukartoituksessa löytyy useita kipupisteitä ja epäkohtia, joiden kehittämiseen tehdään toimintasuunnitelma. Kuva: Arjen pysäkki, Anne Saarnio-Jokinen.. Hämeen ammattikorkeakoulun Innostu työssä -hankkeessa kehitetään KantaHämeessä toimivien pk-yritysten työhyvinvointia. Hän edistää alaistensa tai tiiminsä kehittymistä, on aito ja rehellinen, kiinnittää huomiota työntekijöiden tarpeisiin sekä valmentaa ja kuuntelee. Esimiehet voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan merkittävästi työntekijöiden syys ja omistautuminen tuovat hyvinvointia ja onnellisuutta työntekijälle. Hankkeen tavoitteena on lisätä kohdeyritysten henkilöstön sisäistä motivaatiota ja innostusta. Työn imussa oleva henkilö levittää positiivisuutta ja energiaa muihinkin työntekijöihin, aina kotioloihin asti. Esimies tiedostaa omat vahvuutensa ja puutteensa. Työyhteisössä on erilaisia voimavaroja. Työnantajalle työn imua tuntevat työntekijät tuottavat parempaa tulosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50
Todennäköisesti tulet hämmästymään vaikutuksista! Artikkelissa on käytetty lähteenä Jari Hakasen Työn imu (2011), Sonja Lyubomirskyn (2007) Kuinka onnelliseksi ja Martin Seligmanin (2008) Aito onnellisuus -teoksia. Onnellisuutta voi harjoitella – töissä ja kotona Onni ei ole jossain tuolla kaukana saavuttamattomissa, vaan ihmisen itsensä sisällä. Tärkeää on, että asia päätetään, kirjataan ja aloitetaan pitkäjänteinen onnellisuusharjoittelu päivittäin tai viikoittain. Harjoittelun tueksi voidaan käydä keskusteluja, kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjaa ja -kirjeitä, tehdä mielikuvaharjoittelua, harjoitella ratkaisukeskeistä toimintaa, tehdä toimintasuunnitelmia jne. 76 työtyytyväisyyteen. Välillä kannattaa vaihtaa aktiviteetteja, jotta mielekkyys harjoitteluun säilyy. millä tavoin selviät kielteisistä tapahtumista) • Anteeksiannon opettelu • Virtauskokemusten lisääminen (uppoutuminen, flow) • Elämän iloista nauttiminen • Tavoitteisiin sitoutuminen (unelmien tavoittelu) • Uskonnon ja henkisyyden harjoittaminen • Kehosta huolehtiminen (meditointi, liikunta ja onnellisten ihmisten tapaaminen). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. vsk. Onnellisuuden lähde löytyy siis omasta käytöksestä, ajattelusta, tavoitteista, joita asettaa itselleen jokapäiväisessä elämässä. Työpaikalla onnelliset säteilevät muille ja nostavat muidenkin mielialaa. www.hamk.fi/innostu. Esimiehen tulee olla kiinnostunut työntekijästä ja hänen tekemästään työpanoksesta. Innostu työssä! -hanke on Hämeen ammattikorkeakoulun vetämä hanke, jonka rahoitus on Euroopan sosiaalirahastosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta. Onnellisuuden tunnusmerkkejä ovat toistuvat myönteiset tunteet: ilo, mielihyvä, tyytyväisyys, tyyneys, uteliaisuus, kiinnostus, elinvoimaisuus, innostuneisuus, tarmokkuus, haltioituneisuus ja ylpeys. Oman tai työyhteisön onnellisuuden lisäämiseksi listasta valitaan neljä aktiviteettia, joita haluaa toteuttaa säännöllisesti. Jokainen voi tehdä töissä hyviä tekoja oman työyhteisönsä hyväksi. Kannustus, rohkaisu ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen luovat myönteistä ilmapiiriä. Lisäksi esimieheltä ja työyhteisöltä toivotaan tukea ja oikeudenmukaisuutta. Omaa onnellisuuttaan voi kehittää ajattelulla, mutta se vaatii samanlaista ponnistelua kuin esimerkiksi urheilutulosten parantaminen. Tee omakohtainen testi omassa työyhteisössäsi, vaikka muutaman viikon ajan. Onnelliset ihmiset kokevat myönteisiä tunnetiloja muita useammin. Hymyile, anna positiivista palautetta työkavereille, puhu myönteisesti työkavereista, kiitä, tee hyviä tekoja ja opettele antamaan anteeksi. Tietyin väliajoin tarkistetaan tilanne. Lyubomirsky (2007) esittelee seuraavat kaksitoista onnellisuusaktiviteettia, joita säännöllisesti harjoittelemalla kehittää omaa onnellisuutta: • Kiitollisuuden ilmaiseminen • Optimismin vaaliminen • Liian ajattelun ja sosiaalisen vertailun välttäminen • Hyvien tekojen harjoittaminen • Sosiaalisten suhteiden vaaliminen • Selviytymiskeinojen kehittäminen (esim. Jos haluat olla onnellisempi töissä tai vapaa-ajalla, muuta omaa ajatteluasi ja mielentilaasi. Johtamiskäytäntöjen pitää olla selkeät ja eri toimijoiden roolit työpaikalla kaikkien tiedossa
Kaikkien kilpailuun osallistujien kesken arvoimme Narureppuja (3 kpl). ISBN 978-952-300-455-9 Kun leivänpaahtimellakin on sanottavaa Maria Katajavuori tarttuu kirjassaan suureen kysymykseen, joka mietityttää tässä ajassa monia: miksi ihmiskunta on tuhoamassa maapallolta oman elämänsä edellytykset. Ympäristö ja Terveys-lehden paras kansi äänestyksen voitti 2/2018 VESIENSUOJELU -teemanumeron kansi. 77 Kirjaesittely Maria Katajavuori Kuoleman ja elämän kysymys Atena Kustannus Oy 2018, 468 s. Kaarina Kärnä PARAS KANSI 2018 Vuoden 2018 Valitse paras lehden kansi Ympäristö ja Terveys-lehden osalta on päättynyt. Mutta olisi lukunautinnon pilaamista kertoa vastaus tässä. Vaikka kirja on ennen kaikkea luonnontieteellinen, kulkevat taloustiede ja kulttuuri rinnalla. Miksi systeemissä rationaalisten osien summa voi olla irrationaalinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Katajavuoren kirja kannattaa jokaisen lukea itse, ja sen jälkeen on selvää, että leivänpaahtimellakin on sanottavaa. Lähtötilanne on väkisinkin pessimistinen, ja Katajavuori toteaakin odottelevansa maailmanloppua yhdessä hajoavan leivänpaahtimensa kanssa. ympar istojat erveys .fi Puhtaa mman huomi sen ääni Onnittelumme voittajille ja suuret kiitoksemme kaikille kilpailuun osallistujille! Narurepun arvonnassa voittivat: Aleksi Kaapola, Turku, Maarit Partanen, Kajaani ja Anu Piirainen, Kuluntalahti. Mitä yhteistä on viherpesulla ja käärmeen raidoilla. Siinä käydään läpi yksilöiden, lajien ja yhteiskuntien itsetuhoisuus, ja myös itsetuhoisuuden itsetuhoisuus. vsk. Katajavuori havainnollistaa esittämänsä asiat mielenkiintoisin esimerkein ja ekologin ja luonnonsuojelubiologiaan erikoistuneen ympäristöaktiivin valtava tietomäärä tekee sekä vaikutuksen että saa asiaan vihkiytymättömänkin kiinnostumaan limasienistä, meduusoista ja korallikäärmeistä. Vastaus suureen kysymykseen ja ratkaisu aikamme ongelmiin rakennetaan pala palalta. Kuoleman ja elämän kysymys on tietokirja, jossa on juoni ja selkeä jännite. Miksi jatkuva tehokkuuden kasvu ei johda luvattuihin säästöihin. Kerronta on hauskaa ja mukaansatempaavaa. Miksi vapaus valita on välillä silkkaa harhaa. Miten yhteismaiden tragedia liittyy ympäristötuhoihin
Valvonta ja sen toiminta on merkittävä osa arvonmuodostusta, josta elinvoimaisuus syntyy. Kuvio 1. Teollisen tuotannon muuntuminen tietointensiiviseksi palvelutuotannoksi ja -liiketoiminnaksi haastaa kaikki olemassa olevat rakenteet omaehtoiseen uudistumiseen tai ulkoisten paineiden takia muutokseen. Kaikilla teknisillä rakenteilla on ratkaiseva merkitys elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan toiminnalle. Yrityksillä on oma tehtävä asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten tyydyttämisessä Keijo Houhala Väitöskirjatutkija (väitellyt) Valvonta käynnistää tai pysäyttää arvonmuodostuksen Valvonnan valitsemilla tavoitteilla, keinoilla ja näkemyksellisyydellä vaikutetaan suoraan arvonmuodostukseen. Aivan eri kysymys on, että hyödynnetäänkö valvonnan osaamista ja sen tuottamia arvo-, riskija laatunäkökulmia positiivisesti vai negatiivisesti.. havainnollistaa arvonmuodostusta viranomaistoiminnassa. 78 J ulkisen ja yksityisen sektorin yhdyspinta on keskeisimmässä asemassa, kun tarkastellaan yhteiskunnan uudistumista. Mikään uudistus tai muutos ei etene, elleivät ihmiset ymmärrä taustalla olevia tekijöitä, omaksu uusia toimintamalleja ja, ellei johtaminen tue yksilötason onnistumisia. vsk. Myös valvonnan toimien kohdistuminen on vajavaista, elleivät valvojat ymmärrä yritysten liiketoimintamallien ja markkinoiden välisiä yhteyksiä edes tyydyttävästi. Tästä syystä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa on korostettava. Isoilla ja pienillä asioilla on eri merkitys ja vaikutus yritysten toiminnalle, kuten valvonnan haluamille lopputuloksillekin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Uudistumisessa tehokkuutta pitää hakea uusista rakenteista, teknologisista ratkaisuista ja arvonmuodostuksen kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä, mutta inhimillisyyden kautta
Valvonnan arvoprosessi (muokattu Houhala 2018, 244).. Kaikkien arvonmuodostukseen negatiivisesti vaikuttavien tekijöiden osalta kannattaa nähdä vaivaa, jotta mahdolliset esteet saadaan raivattua osapuolia tyydyttävällä tavalla pois. Tehtävien ja roolien on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja hyötyihin keskittyviä, että haitat saadaan hallintaan tai poistettua. Toisin sanoen valvonta vastaa yhteiskunnalle prosessimaisesti lainsäädännön ja yhteisten intressien toteutumisesta. Tehtävien ja roolien kirkastamisen jälkeen on osapuolten arkisissa kohtaamisissa mahdollista muodostaa positiivista tai negatiivista arvoa – eli hyötyjä tai haittoja. Näistä kyselyistä saadut vihjeet kannustavat tarttumaan havaintoihin ja selvittämään täsmällisemmin mitkä ovat todelliset juurisyyt erilaisille näkemyksille. Kaikkeen toimintaan, prosesseihin ja niiden verkostoihin vaikuttavat tekijät tuovat merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta ja ohjaavat näin arvonmuodostuksen suuntaa. Kaikki vastuu toiminnasta on yrityksillä, kun valvonnan vastuu on rajattu tiedossa olevien asioiden lainmukaisuuden varmistamiseen. vsk. Tässä yhteydessä lainaisinkin suoraan väitöstilaisuuden esipuheeni tekstiä. Samalla yritykset työllistävät, saavat aikaan toimeliaisuutta ja hyvinvointia toteuttaessaan liiketoimiaan. Silloin ei riitä yksittäisten prosessien tarkastelu, kun kyse on koko toimintamallista ja systeemisistä kytköksistä. Vasta, kun eri tekijät on systemaattisesti saatu selvitettyä ja esteet poistettua, niin on mahdollista onnistua laadun, riskien ja arvonmuodostuksen hallinnassa. ”Arvojen ja toiminnan yhdistyminen käynnistää arvonmuodostuksen. Yritykset toimivat markkinoilla yhteiskunnan pelisääntöjen puitteissa sekä tavoittelevat omistajien niille asettamia tavoitteita ja päämääriä, kuten taloudellista voittoa, elleivät omistajat ole asettaneet taloudellisten voittojen ohella muitakin tavoitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Erilaisuus jakautuu vielä julkisen sektorin luottamustoimisten ja virkajohdon kesken eri tavoilla. Markkinoilla myytävistä tuotteista ja palveluista yritykset saavat taloudellisia hyötyjä, joilla ne vastaavat sijoittajien ja omistajien tuottovaatimuksiin. Kanta-Hämeessä toteutettujen pienimuotoisten kyselyjen pohjalta teknisten viranomaispalvelujen arviot omasta kuvasta antoivat viitteitä siitä, että julkisilla toimijoilla ja yrityksillä on hyvin erilainen näkemys valvonnasta. Tässä hyötyjen keräämisessä on muistettava kokonaisvaltainen arvonmuodostus, ettei lopputulos muodostu negatiiviseksi. Valvonnan tehtävänä on havaintojen, selvitysten ja tarkastusten avulla varmistaa lainsäädännön tarkoitusten toteutuminen. Näin ollen arvonmuodostus on ratkaiseva tekijä, kun tarkastellaan elinvoimaisuutta, tki-panoksia tai yritysten ja julkisten palvelujen olemassaolon oikeutusta. 79 markkinaehtoisesti. Aina, kun rakenteita ja toimintaa uudistetaan tai toimintaympäristö muuttuu, on uudistettava kokonaisuus. Toimiva yhteiskunta tarvitsee rakenteet, vuorovaikutusjärjestelmät ja dynaamiset olosuhteet, jotta asiat, ilmiöt Kuvio 1
Omakuvan muodostaminen on ensimmäinen tehtävä, jotta lähtötiedoista voidaan saavuttaa yksimielisyys yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Mitä arvonmuodostus on. Monesti uudistusten heikoin lenkki on uuden omaksumisessa, jos tekijöiden itsensä pitäisi muuttaa toimintamallia itseohjautuvasti, ilman vuorovaikutuksellisuutta ja yhdessä tekemisen muotoja. Väitöstutkimus. pdf?sequence=1&isAllowed=y Keijo Houhala.. Ilman valtakunnallista painopisteiden muutosta uudistuminen ei toteudu ja mahdolliset arvonmuodostuksen hyödyt jäävät sivuseikaksi ja saavuttamatta. Valvonnan uudistaminen edellyttää valtakunnan tasolta painopisteiden muutoksia, resursointia ja pitkäkestoista uudistumisen käynnistämistä sekä tukemista. Arvonmuodostuksen kannalta moniulotteinen ja -tasoinen toiminnan havainnointi ja arviointi tuo esille paremmin kokonaiskuvan, josta myös arvoa tuottavat seikat ovat paremmin hyödynnettävissä tai haitat ehkäistävissä. Kirjallisuus Houhala, K. Lectio praecursorio. Tiedon hyötykäyttöön saamista estävät muun muassa tietoteknisten työkalujen puutteet sekä vanhat toimintamallit. (2018a). Tällöin määrällisyyteen tähtäävät toimet ovat väärä ratkaisu uudistumiselle. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Taustalla vaikuttaa edelleen toiminnan kytkeytyminen perinteiseen määrällisyyden ajatteluun, kun valtakunnan ohjeistus on keskittynyt määriin, ei niinkään puhtaasti riskeihin, laatuun tai sanallakaan arvonmuodostukseen. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/ handle/10024/8133/978-952-476-838-2. On kuitenkin hyvä muistaa, että valvonnan arkinen työ tuottaa koko ajan laadullista tietoa. 80 ja tapahtumat saadaan näkyviksi. (2018). Vaasan yliopisto. Vaasan yliopisto 19.12.2018 Houhala, K. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Ymmärryskin syntyy vasta, kun toimijoilla ovat yhteiset käsitteet, semantiikka ja ontologia.” Pohdintaa Kaikki uudistukset lähtevät nykytilanteen ymmärryksestä, jota peilataan tavoitetilan kanssa. ...lopputulos on sosiaalisten, ekologisten, taloudellisten ja kulttuuristen hyötyjen tai haittojen yhdistelmä. Tallentamisen pohjana on staattinen pdf tyyppinen arkistointi ja silloin datasta ei saada jalostettua tietoa automaation avulla. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Tieto tallennetaan edelleen vain määrällisessä muodossa, ei laadullisessa toimintaa kuvaavassa muodossa. Toiminnan ja arvojen yhteisprosessi, jonka... Samoin ovat kaikki määrälliseen valvontaan ohjaavat kannustimet, ohjeistukset tai vaatimukset. Tämän analyysin pohjalta ja tiedoilla uudistuminen saadaan ankkuroitua kestävämmälle uralle, kun valvonnalla ja yrityksillä on yhteinen käsitys eri asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien juurisyistä. Valvonnan tulevaisuuskuva tulee perustaa siihen, että sen toiminnasta on laadullista hyötyä, torjutaan riskejä ja näiden toimien seurauksena kasvatetaan arvoa
3. Kilpailukuvan tulee olla aiemmin julkaisematon kuva ja sen tulee olla osallistujan itsensä ottama. Viestin aiheeksi: ”Valokuvauskilpailu 2019”. Kuvaaja antaa Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle käyttöoikeuden lähettämiinsä valokuviin, mutta tekijänoikeudet pysyvät kuvaajalla. 9. 2. Kilpailuun voi osallistua vain digikuvilla ja kuvien tulee täyttää seuraavat säännöt ja vaatimukset: Valokuvauskilpailun säännöt 1. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:llä on oikeus korvauksetta julkaista kilpailuun lähetettyjä kuvia Ympäristö ja Terveys-lehdessä, muissa julkaisuissaan sekä omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. 5. Kilpailukuvat lähetetään 30.9.2019 mennessä digitaalisena tiedostona osoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. Valokuvauskilpailun voittajakuva julkistetaan Ympäristö ja Terveys-lehdessä ja verkkosivuillamme. 6. Kilpailun järjestäjä ei saa luovuttaa kuvia kolmannelle osapuolelle. 7. Kuvan julkaisun yhteydessä mainitaan kuvaajan nimi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä 1–2 digitaalista valokuvaa lehtemme toimitukseen 30.9.2019 mennessä. Hän myös vastaa siitä, että kuvassa esiintyvät henkilöt ovat antaneet luvan sääntöjenmukaiseen julkaisemiseen. Voittajakuvan ottaja saa palkinnokseen Ympäristö ja Terveys-lehden vuosikerran sekä valitsemansa kirjan myynnissä olevista julkaisuistamme. Kilpailun järjestäjällä on oikeus rajata kuvia tarpeen vaatiessa eri käyttötarkoituksiin. Valokuvauskilpailu. Kuvan aiheen tulee olla Ympäristö ja Terveyslehden aihealueista. 8. Kuvaa lähetettäessä sähköpostiin kirjoitetaan myös seuraavat tiedot: kilpailijan etunimi, sukunimi ja sähköpostiosoite. Kuvaajalla tulee olla täydet oikeudet kuvaan ja sen julkaisemiseen. Kilpailukuvat nimetään seuraavasti: kuvan nimi_kuvaajan nimi. vsk. Kuvia voidaan julkaista kilpailun ollessa käynnissä ja sen jälkeen. Kuvia voi lähettää enintään 2 kuvaa/kuvaaja. 81 Järjestämme Ympäristö ja Terveys-lehden 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lukijoillemme valokuvauskilpailun. 4
Työkalu auttaa uimarantojen ylläpitäjiä ottamaan huomioon eri tekijöiden yhteisvaikutukset ja siten tunnistamaan rannat, joille rantavalvonta pitää järjestää. Kokonaissummaksi kertyi vuoden 2018 aikana 101 250 euroa. Monet yhdistykset tekevät pienillä resursseilla töitä, jotta me kaikki voisimme nauttia luonnosta. Partioaitan 365-klubilaisten kaikista ostoksista kertyy prosentti Ympäristöbonusta, joka lahjoitetaan vuosittain klubilaisten valitsemiin eri kohteisiin. Tukes on jo aiemmin ohjeistanut rantojen ylläpitäjiä rantavalvontatarpeesta. Päätimme silloin, että haluamme konkreettisesti tukea ympäristönsuojelua ja luonnossa liikkumista. PSS ry Tukesilta työkalu uimarantojen valvontatarpeen arviointiin Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut työkalun, joka auttaa uimarannan ylläpitäjää arvioimaan, tarvitaanko uimarannalle valvonta. tukes.fi/rantavalvontatyokalu. tammikuuta. Pidä Saaristo Siistinä ry sai kokonaispotista runsaan 20 000 euron lahjoitussumman. ”Rannan eri tekijöiden tai toimintojen yhteisvaikutusta on vaikea arvioida, joten tarkemmalle ohjeistukselle on ollut tarvetta. 82 poimintoja Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -ohjelma sai yli 20 000 euron lahjoituksen Partioaitalta Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) sai 20 250 euron lahjoituksen Partioaitan Ympäristöbonuksen luovutustilaisuudessa keskiviikkona 23. Rantavalvontatyökalu löytyy Tukesin verkkosivuilta ja on vapaasti kaikkien käytössä. Kehitysehdotuksia ja palautetta työkalun jatkokehittämistä varten voi antaa osoitteeseen konsta.kulmala@ tukes.fi. Käyttö on vapaata eikä vaadi tunnuksia tai kirjautumista. Yleisten uimarantojen turvallisuutta koskee kuluttajat u r va l l i s uu sl a k i (920/2011). Arviointitulos on suuntaa antava. Ilman lahjoituksia osa työstä jäisi väistämättä tekemättä. PSS ry valittiin yhdeksi vuoden 2018 Ympäristöbonuskohteista, kuten myös vuonna 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Työkalu toimii niin, että työkalun käyttäjä syöttää työkaluun perustietoja rannasta, muun muassa rannan asiakasmäärän ja tietoa erilaisista rannan ominaisuuksista, kuten onko rannalla uimalaituri. Loput Ympäristöbonuksesta lahjoitettiin Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:lle ja Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjalle. vsk. Tänä vuonna summa käytetään yhdistyksen Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelmaan. Käytännössä rannan ylläpitäjä voi olla esimerkiksi kunta, seurakunta, yhdistys tai yritys. Tukes. Kun tiedot on syötetty, työkalu antaa sanallisen kuvauksen rantavalvonnan tarpeesta. Siksi päädyimme keräämään Ympäristöbonusta”, kertoo Partioaitan toimitusjohtaja Nina Ehrnrooth. Rantavalvontatyökalu on käytettävissä osoitteessa www. Lain mukaan uimarannan ylläpitäjän, eli palveluntarjoajan, pitää varmistua siitä, että uimarannan käyttö on turvallista. ”Ympäristöbonus syntyi kolme vuotta sitten 365-klubin perustamisen yhteydessä. Rantavalvontatyökalun avulla rantojen ylläpitäjät voivat helpommin hahmottaa kokonaisuutta”, ylitarkastaja Konsta Kulmala kertoo. Rannan ylläpitäjän pitää järjestää rannalle tarvittaessa rantavalvonta ja huolehtia pelastusvälineiden riittävästä määrästä ja rakenteiden kunnosta. Rantavalvonnan tarvetta lisäävät esimerkiksi hyppytorni, äkkisyvä ranta tai rannalla olevat leikkivälineet. Tukes on tehnyt työkalun yhteistyössä Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto ry:n kanssa. Työkalun käyttö ei poista rannan ylläpitäjän oman arvioinnin tarvetta
Suomen Luontopaneeli toimii hallitustenvälisen IPBES-luontopaneelin kansallisena yhteystahona. Arvio toteutettiin kolmivuotisena ympäristöministeriön rahoittamana hankkeena, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Suomessa Luontopaneeli on toiminut myös laajemman julkisen keskustelun herättäjänä nostamalla esille uusinta tutkimustietoa luonnon tilan ja maapallon kantokyvyn heikkenemisestä. Ota vakavana vakavat oireet. YM Janne Kotiaho. Edellisen, 10 vuotta sitten toteutetun arvioinnin jälkeen uhanalaistuminen on kokonaisuutena jatkunut. Hissimusan alla voit lavavuorolla paasata taas. Tuore ”punainen kirja” on maailmanlaajuisestikin katsottuna ainutlaatuisen kattava ja perusteellinen. IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012 vastauksena jatkuvaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Läpikäyty aineistomäärä on valtava, esimerkiksi meriluontotyyppien osalta jopa kymmenkertainen verrattuna vuoden 2008 arviointiin. Tulosten perusteella Suomi ei tule saavuttamaan tavoitetta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä. Kotiaho seuraa puheenjohtajana vuosina 2015–2018 tehtävässä toiminutta professori Jari Niemelää, joka on työskennellyt viime syksystä lähtien Helsingin yliopiston rehtorina. 83 poimintoja Professori Janne Kotiahosta Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Ympäristöministeriö on nimittänyt Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiahon Suomen Luontopaneelin puheenjohtajaksi kaudelle 2019–2022. vsk. Arvion keskeinen tulos on, että luontotyypeistämme noin puolet (48 %) on uhanalaisia koko maassa, Etelä-Suomessa vielä tätä enemmän. Työhön osallistui yli 120 asiantuntijaa kaikista aiheen kannalta keskeisistä suomalaisista yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja asiantuntijaorganisaatioista. Kuva: Petteri Kivimäki. Juhlavuoden palindromi 1/2019 Saata, tasaa pallo, rouva valtiovallan asumissihteeri. Verkkojulkaisut: julkaisut.valtioneuvosto.fi > Ympäristöministeriö SYKE. Kirja sisältää arvion yhteensä lähes 400 luontotyypistä, jotka edustavat kahdeksaa luontotyyppiemme pääryhmää: Itämerta, rannikkoa, sisävesiä ja rantoja, soita, metsiä, kallioita ja kivikoita, perinnebiotooppeja sekä tuntureita. Luontotyyppien tilaa voidaan kuitenkin parantaa, ja tässä tutkimustiedolla on keskeinen rooli. Tavoitteena on niin kansainvälisesti kuin kansallisella tasolla vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin liittyvissä kysymyksissä sekä pysäyttää luonnon köyhtyminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Anne Kotiharju Tuore arvio Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta tiedeyhteisön mittavan ponnistuksen tulos Juuri julkaistu arvio Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta on mittava katsaus kaikkiin maamme luontotyyppeihin mereltä tuntureille asti
10 %). ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. 84 Yrityshakemisto Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. tilaushinnoista. ALV. 24 %. 10 %). Hinta 36,00 euroa (sis. sis. 10 %. 10 %. alv. Irtonumero 10,sis. ALV. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2019 MELUNTORJUNTA -teemanumero -lehti ilmestyy 18.3.2019. vsk. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Tämä lehti on luentomateriaalina Valtakunnallisilla meluntorjuntapäivillä 20.-21.3.2019 Jyväskylässä ja jaetaan kaikille osallistuville. 85 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Puhtaamman huomisen ääni. Mainosaineistot 22.2.2019 mennessä
lehden tilaushinnoista (sis. Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. vsk * Meluntorjunta 2/19 lehti koulutusmateriaalina Valtakunnallisilla Meluntorjuntapäivillä 20.-21.3.2019 Jyväskylässä . Kestotilaus 67,(sis. 10 %). Irtonumero 10,(sis. Opiskelijat -50% norm. 3. 7. 86 21.1.2019 18.2.2019 18.2.2019 18.3.2019 18.3.2019 23.4.2019 15.4.2019 27.5.2019 19.8.2019 16.9.2019 16.9.2019 14.10.2019 14.10.2019 11.11.2019 11.11.2019 16.12.2019 Ympäristöterveys,tiedonhallinta *Meluntorjunta Vesiensuojelu, vesihuolto Alueiden käyttö ja ympäristö Rakennusterveys Ilmansuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöalan hallinto, ympäristövastuu ja -turvallisuus 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 4. 10 %). Juhlavuosi! Näköislehden tilaukset: Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Muistathan tehdä lehtitilauksen v.2019! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut: https://lminfo.com/fi/libnet sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Puhtaamman huomisen ääni 50. alv. 6. 10 %). 24 %). 5. 8. vsk. 2. alv. alv. alv
Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. 10 %). + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujemme kautta Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. 87 Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. alv. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa
Juhlavuosi Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ympäristöalan ammattilehti www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2019, 50. 88 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v