(010) 3222 631 / sales@mip.fi mip.fi Mittaamisen asiakasratkaisut • Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy I mip.fi I aanitasomittarit.fi I mikrofonit.fi Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö, mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3 -oktaavi ja FFT -mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • Integroitu wifi ja LTE 4 g modeemi optiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud ohjelmistoihin Y&T 2/19 Meluntorjunta_Takakansi 170x242.indd 1 15.2.2019 11.02. NOR145 äänitasoanalysaattori UUTUUS ! ”The Whole Picture right at your Fingertips” Puh
ALV. Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai p. g g g g g g g g g g Ympäristö ja Terveys ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat 2020 (sis. Puhtaamman huomisen ääni MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . 10 %). Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelijat 50 % norm. Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). (02) 630 4900. hinnoista Irtonumero 10,lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana
Kuinkas olisi puiden istutuksen laita... Ympäristökustannus Oy:ssä päätettiin, että yrityksen toiminnan aiheuttama hiilijalanjälki kompensoidaan. Emme kuvittele, että tämä kompensaatio olisi oikotie onneen tai vapauttaisi meidät jatkossa arvioimasta toimintaamme. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, sijaisena ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen 30.4.2020 saakka Suomen Kuntaliitto ry Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Hiilijalanjälki hyvitetty YLE uutisoi viime kesänä Science-lehdessä julkaistuista tutkimustuloksista, joiden mukaan puiden istuttaminen on merkittävin ja helpoin tapa torjua ilmastonmuutosta kaikkialla maailmassa. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Saimme tiedon, että meidän viisikymmentä puutamme on sijoitettu Pusan metsään Pieksämäelle. Kaarina Kärnä Pusan metsä. Tuntuu mukavalta ajatella, että olemme nyt tehneet konkreettisen teon hiilijalanjälkemme hyvittämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti painetaan Suomessa Joutsenmerkityssä painotalossa, mutta lehteä julkaiseva Ympäristökustannus Oy ei pysty irrottautumaan toimintaansa vähintäänkin välillisesti liittyvästä fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta. Ilmastokummien metsäpuistot sijaitsevat Haapamäellä ja Pieksämäellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. vsk. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Tämä tapahtuu tänä vuonna Ilmastokummit Oy:n kautta, jonka toimesta istutetaan puita metsäpuistoihin. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Aloitamme kuitenkin uuden vuosikymmenen toiveikkaina taimiemme kera. Kuva: www.ilmastokummit.fi. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas totesi puolestaan kolumnissaan tammikuussa, että tärkeintä on luopua kivihiilen, öljyn ja pidemmällä aikavälillä myös maakaasun käytöstä
Hiilijalanjälki hyvitetty Kaarina Kärnä ........................................................................................4 Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen – Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset Otto Hänninen, Heli Lehtomäki ja Antti Korhonen ....................... Selma Mahiout ym. vsk 1 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2020 ilmestyy viikolla 12. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. ............................................................................14 Hyviä käytäntöjä katupölyn torjunnasta Helsingistä Suvi Haaparanta .................................................................................18 Vähenevätkö puunpolton haitat asukasviestinnällä. vsk. kerran Kaarina Kärnä ......................................................................................57 Biomuovit hyvässä ja pahassa, ratkaisevatko biomuovit ongelmat Helena Dahlbo ja Hanna Salmenperä ...........................................58 Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitos, iso toimija Oulun seudulla – Ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikkö Irmeli Röning-Jokinen Tapio Välikylä ......................................................................................64 Ympäristökustannus Oy näkee tulevaisuudessakin mahdollisuuksia Kaarina Kärnä ......................................................................................66 Kirjaesittely: Juha Kauppinen, Monimuotoisuus .............68 Poimintoja .........................................................................................70. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. Lehden teemoina ovat ympäristörikokset ja häiriötilanteet. Kristiina Vuorio, Sanna Suikkanen, Harri Kankaanpää ja Marko Järvinen ...................................................................................44 Kestävän liikkumisen lisäämisestä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä Paula Väisänen, Marja Tommola ja Silja Ngobese ......................52 Vuoden terveystarkastaja valitaan 19. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. 6 Voiko sisäilman haitallisuutta arvioida toksisuustesteillä. Maria Myllynen ....................................................................................24 Pohjaveden laadun seurantaa uusin menetelmin Riina Tuominen ...................................................................................30 Talousvesiverkostoissa elää monimuotoinen mikrobiyhteisö Tarja Pitkänen ym. ..............................................................................34 Pääkaupunkiseudun putkirikot ja viranomaisen rooli Kia Aksela .............................................................................................40 Paha, hyvä sinilevä
Haittapainotettuja elinvuosia (DALY) arvioitiin menetettävän ympäristöaltisteiden vuoksi lähes 30 000 ensimmäisissä kansallisissa arvioissa kymmenen vuotta sitten. 6 S ote-uudistus, kansallinen sisäilmaohjelma sekä muut sosiaalija terveysministeriön vastuualueen uudistukset lisäävät hyödyllisellä tavalla kiinnostusta kansanterveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Kansanterveyslaitoksen, työterveyslaitoksen ja säteilyturvakeskuksen yhteisessä riskinarviointihankkeessa laskettiin vuonna 2008 arviot kuolleisuudesta ja syöpäilmaantuvuuksista kahdellekymmenelle ympäristöaltisteelle sekä joukolle työperäisiä altisteita. Tässä työssä arviot päivitetään altistusten, taustatautitaakan, väestönkasvun ja ikääntymisen sekä kansainvälisten menetelmien osalta vuoden 2015 tilanteeseen 12 tärkeimmälle altisteelle. (2013) laskivat näiden arvioiden perusteella ensimmäiset ympäristötautitaakkaluvut Suomelle. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät terveyshaittoja sekä hoidon tarvetta riskisuhteiden ja altistusten pysyessä ennallaankin. Nyt tärkeimpien altisteiden päivitetyt arviot nostavat vuotuisen haitan Suomessa noin 67 000 DALYyn. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Asikainen ym. Pienhiukkaset, ympäristömelu, radon ja passiivitupakointi olivat listan kärOtto Hänninen 1 , Heli Lehtomäki 1,2 ja Antti Korhonen 1,2 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 Itä-Suomen yliopisto Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset Väestön ikääntyminen lisää kroonisten sairauksien kuten syöpien sekä sydänja verenkiertoelimistön sairauksien aiheuttamia haittoja. Elintapojen lisäksi ympäristöaltisteilla on näiden sairauksien syntyyn merkittävä vaikutus. vsk. Suurimmat muutokset tautitaakassa johtuvat menetelmäpäivityksistä.
Arviossa mukana olevat väestöaltistukset.. Laskelmat perustuivat 00-luvulla tehtyihin altistusarvoihin ja sisälsivät Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Maailmanpankin 1990-luvulla suositteleman nykyarvoon diskonttauksen ja ikäpainotuksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Juuri päättyneellä 2010luvulla johtavat kansainväliset organisaatiot, WHO mukaan luettuna, luopuivat näistä useimmat lukuarvot noin puolittaneista laskennallisista menetelmistä. Näiden lisäksi auringon UV-säteilyn aiheuttama syöpähaitta ylitti 1 000 DALYn rajan. Sisälähteiden hiukkasten, lyijyn jessä (14 000, 8 100, 2 000 ja 1 900 DALY). 7 sekä vertaamme tuloksia muihin terveyden riskitekijöihin ja kansainvälisten arvioiden tuloksiin. Arviossa huomioitiin aiempaan tapaan vain lievän kehitysvamman lisääntynyt ilmaantuvuus. Samalla pohdimme ympäristöaltisteiden rajauksia Taulukko 1. Lievempien vaikutusten huomioiminen karkeasti kaksinkertaistaisi nämä haitat. Lyijyn ja metyylielohopean vaikutusten arvioinnissa lievän kehitysvamman haittapainokerroin päivitettiin uudemman kansainvälisen GBD2010-suosituksen mukaiseksi (DW=4,7 %; vanha arvo oli 36 %). vsk. 2003) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) aineistoihin vuodelle 2015 (Taulukko 1). Laskenta pohjautuu pääosin väestösyyosuuksiin (PrüssUstün ym. Diskonttauksella pitkäaikaiset tulevaisuuteen kohdistuvat vaikutukset skaalattiin taloudelliseen nykyarvoonsa, yleensä käyttäen 3 % korkokantaa. Tässä tavoitteena on päivittää ympäristöaltisteiden tautitaakkalaskelmat nykyisiä kansainvälisiä käytäntöjä vastaaviksi ja esittää ympäristötautitaakka-arviot vuoden 2015 tilanteessa ottaen huomioon väestörakenteen muutokset, päivitetyt altistusarviot ja uudet vastefunktiot. Väestöaltistukset päivitettiin pääosin vuodelle 2015. Menetelmät Tautitaakat arvioitiin altistuksen takia menetettyinä haittapainotettuina elinvuosina (DALY) ja kuolleisuutena
2018) ja myös ISTE-hankkeessa arvioidut ”muut ulkoilman saasteet” (Hänninen ym. (2016) uudisrakennusten otantatutkimusta, jossa koottiin n. Ulkoilman hiukkasten osalta tässä ensimmäistä kertaa yhdistetään pienhiukkasia (PM 2.5 ) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) indikaattoreina käyttävät arviot. 1 300 pientalon radonpitoisuudet joulukuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana. Liikennemelun osalta arviot perustuvat WHO:n suosittelemiin annosvasteisiin sekä LIMETKU-hankkeen tulosten perusteella CNOSSOS-yhteensopiviksi skaalattuihin altistuksiin (Asikainen & Hänninen 2016, Reinikainen ym. 2 900 väestörekisteristä satunnaisesti poimitun pienja kerrostaloasunnon radonpitoisuudet marraskuun 2006 ja huhtikuun 2007 välisenä aikana. Osa altistusarvioista on edelleen vanhoja. Aiempaan arvioon verrattuna lähinnä menetelmälliset muutokset johtivat ympäristömelun putoamiseen sijalta 2. Erityisesti sisälähteiden hiukkasten altistustaso (2.9 µg/m 3 ) on peräisin 1997–98 pääkaupunkiseudulla tehdyistä EXPOLISmittauksista, jotka toki perustuivat väestöpainotettuun työikäisten satunnaisotantaan ja laadunvarmistettuun suodatinnäytteenkeruuseen ja alkuaineanalyysiin. 2016) (ulkoilman haisevat rikkiyhdisteet, rikkidioksidi, häkä, bentseeni, PAHyhdisteet, arseeni, kadmium ja nikkeli). Terveyshaitta-arviot Kansainvälisen GBD-arvion mukaan suomalaisten vuosittainen kokonaistautitaakka oli vuonna 2015 noin 1,5 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta (DALY). 1700 kuolemantapausta ja 30 000 DALY; Kuva 1). Mäkeläisen tutkimuksessa selvitettiin n. aineistossa väestöpainotettu radontaso kerrostaloissa oli 49 Bq/m 3 ja pientaloissa 121 Bq/m 3 . Uudistuneen pienrakennuskannan pitoisuudet arvioitiin käyttäen Kojo ym. Pienja kerrostaloissa asuvan väestön suhteellisia osuuksia käyttäen sekä rakennuskannan uusiutumisnopeus huomioon ottaen vuoden 2015 väestöpainotetuksi radonaltistukseksi saatiin 90 Bq/m 3 . (2009) otantatutkimusta ja erillistä arviota pienrakennuskannan uudistumisesta. 2017). Ilmansaasteet kokonaisuutena ovat keskeisessä roolissa: puolet tautitaakasta aiheutuu ulkoilmasta peräisin olevista ilmansaasteista (hiukkaset, NO 2 , otsoni ja ”muut ilmansaasteet” -ryhmä (Taulukko 1). Tästä noin 67 000 DALY (4,4 %) selittyy nyt päivitettyjen kahdentoista ympäristöaltisteen aiheuttamilla haitoilla. Tupakoinnin rajoittamistoimet ovat kuitenkin edenneet, ja olisi yllättävää, jos altistuksessa ei olisi mitään laskua. Selkeästi suurin haitta arvioitiin liittyvän ulkoilman hiukkasiin (PM 2.5 ja PM 10 ; n. Seuraavina ovat sisäilman radon ja sisälähteiden hiukkaset. vsk. Ulkoilman saasteisiin mukaan ensimmäistä kertaa nousi WHO:n HRAPIE-hankkeen suositusten myötä typpidioksidi (NO 2 ) (Lehtomäki ym. Vastaavasti altistuminen passiivitupakoinnille perustuu edelleen Euroopan laajuiseen otantatutkimukseen vuodelta 2009, koska uudempaa yhtä kattavaa aineistoa ei ole kerätty. 8 ja metyylielohopean osalta päivityksiä ei ollut käytettävissä. Rakennuskannan arvioitiin uusiutuvan 2 % vuositahdilla ja kerrostalojen pitoisuuksien oletettiin pysyneen vuoden 2006 tasolla. Melun vaikutukset muodostuvat suurelta osin unihäiriöistä ja häiriintyvyydestä, jotka kuvassa 1 yhdistettiin sairastavuuskomponenttiin (YLD). Mutta rakennuskannan ja ilmanvaihtojärjestelmien uudistuminen sekä kodinkoneiden, kemikaalien ja asumistapojen muutokset ovat todennäköisesti vaikuttaneet pitoisuuksiin. Radonaltistus päivitettiin vuoden 2015 tasolle käyttäen Mäkeläisen ym. sijalle 4. Kaikkien näiden kolmen tekijän osalta vaikutuksia dominoivat ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet. Mäkeläisen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Uusien pientalojen radonpitoisuuksien keskiarvo oli 71 Bq/m 3
Kokonaisuutena tautitaakka jakautuu puoliksi ulkoilman lähteiden ja kahden muun ryhmän yhteisvaikutuksen kesken. 9 toisen puolen jakautuessa melko tasan sisäilman saasteiden (radon, passiivitupakointi, pienhiukkaset, kosteusvauriot) ja muiden altisteiden (UV-säteily, ympäristömelu, metyylielohopea ja lyijy) kesken. Ulkoilman kautta kulkeutuvien ilmansaasteiden osuus kuolleisuusvaikutuksista on 64 % ja sisälähteiden 38 % (Kuva 2). Yhteensä näiden altistusten arvioitiin aiheuttavan vuodessa 3 100 kuolemantapausta. vsk. Ulkoilman osuus kuolleisuudesta oli 65 %, sisäilman lähteiden 28 % ja muiden tekijöiden 7 %. Kahdentoista tärkeimmän ympäristöaltisteen vuotuinen tautitaakka sisältäen sairastavuuden (YLD) ja menetetyt elinvuodet (YLL).. Nämä vastaavat yhteensä 54 500 menetettyä elinvuotta (YLL). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Muiden lähteiden osuus nousee keskeiseksi lähinnä ympäristömelun takia. Kotien kosteusvaurioiden ja veren lyijypitoisuuden osalta laskelmat tukeutuvat hengitystieinfektioiden tautitaakkaan, ja arviot rajattiin yksinomaan oireisiin eli sairastavuuteen. Lyijyn verenpainevaikutuksiin voinee liittyä yksittäisiä kuolemantapauksia. Kuva 1. Sairastavuuden tautitaakasta (YLD) ulkoilman lähteiden osuus on vaatimaton (5 %) ja sisäilman lähteiden noin neljännes (24 %)
Se on kehityskelpoinen raakile, jossa on potentiaalia monimuotoiseen hoidon, vaikuttavuuden ja haittojen arviointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Ympäristöriskien päivitetty tautitaakka on yli kaksinkertainen aikaisempaan Asikainen ym. Altisteryhmien (sisä/ulko/muu) osuudet kahdentoista tärkeimmän altisteen vuotuisesta tautitaakasta (66 700 DALY), menetetyistä elinvuosista (53 000 YLL, 79 %) ja sairastavuudesta (13 700 YLD, 21 %).. Esimerkiksi melulle arvioidut vaikutukset perustuvat kyselytutkimuksissa itse raportoituihin koettuihin haittoihin, mutta muilta osin itse raportoituja vaikutuksia ei huomioida, kun niitä ei voida kvantitatiivisesti yhdistää altisteisiin. Altistuksen arviointi ja vasteet Liikennemelun ja ilmansaasteiden altistuksen arvioinnin pirstoutuminen kaupunkikohtaisiin aineistoihin vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista. Laskennassa menetettyjä elinvuosia lisää erityisesti teoreettisen terveen väestön eliniän odotteen käyttö kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Diskonttauksen ja ikäpainotuksen lopettaminen kasvattaa lukuarvoja erityisesti menetettyjen elinvuosien osalta. Julkisessa keskustelussa ympäristöherkkien väestöryhmien kokemat vaikeasti kliinisesti luokiteltavat ei fataalit oireet nousevat paljon tautitaakkaosuuksiaan suurempaan rooliin. Haittapainotettu sairastavuus (YLD) on kiinnostava mittari, josta voisi olla hyötyä priorisoinnissa ja kvantifioinnissa. lääkkeiden käyttöä, työntekijöiden ja koululaisten sairauspoissaoloja sekä arvioida terveyden vaikutuksia tuottavuuteen, oppimiseen ja hyvinvointiin. Huomionarvoista on menetettyjen elinvuosien painottuminen arvioiduissa luvuissa. Lisäksi uudessa arviossa on mukana aiemmasta puuttuneita altisteita (PM 10 , NO 2 , muut ilmansaasteet -ryhmä sekä sisälähteiden hiukkaset). Tapausmäärien lisäksi on kiinnostavaa seurata tarkemmin mm. Keskustelua näkökulmien yhteensovittamiseksi ja yhteisten ratkaisujen hakemiseksi on syytä jatkaa. (2013) arvioon verrattuna. 10 Pohdintaa Sote-uudistuksen myötä sairaanhoidon ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus nousevat aiempaa selkeämmin mukaan päätöksentekoon. Siten koettujen haittojen suuruusluokista ei muodostu kokonaiskuvaa. vsk. Maininnan arvoista on myös, että tässä ei käsitelty altistuvien henkilökohtaista riskiä, joka joissakin tapauksissa voi poiketa keskimääräisestä huomattavastikin. Melulle altistuneiKuva 2
Osalle altisteista epävarmuusarvioita ei ole tehty. Uudet vaikutukset perustuvat edelleen näyttöön pohjautuvan lääketieteen käytäntöjen mukaisesti ”riittävään evidenssiin kausaalisuudesta”. Estimaattien parametrisiä epävarmuuksia on osin arvioitu tarkastikin (esim. Elintavat ja ravintotottumukset Viime vuonna Eviran koordinoimana yhteistyössä THL:n ja Helsingin yliopiston kanssa arvioitiin ensimmäistä kertaa ravintoon ja sen epäpuhtauksiin liittyvää tautitaakkaa ruoka ja riskit (RUORI) -hankkeessa. 2018). On mahdollista, että ilmansaasteiden kuolleisuusvaikutus olisi näin korkea, mutta mitään uutta havaintoaineistoa ei varsinaisesti ole ollut käytössä vaan kyse on vaihtoehtoisten mallien tuottamasta arviosta. Kuitenkin ympäristötekijöiden osalta arvio jää huomattavasti suppeammaksi verrattuna tähän. Hormonihäiriköt, ftalaatit, bisfenyylit ja monet muut ympäristön tuhansista kemikaaleista yksinkertaisesti puuttuvat arvioista. Ympäristöaltisteiden päivitetty arvio on kolminkertainen liikenneonnettomuuksiin verrattuna. Ulkoilman hiukkasten osalta GBD-tutkijoiden esittämät epälineaariset GEMMannosvasteet yhdistettynä saksalaiseen ilmanlaatumalliin johtivat vuosi sitten näkyvään uutisointiin kun Lelieveld ym. Ilmanlaatumittausten osalta tulosten väestöpainotukseen ei ole vielä vakiintunutta automaattista menetelmää, ja tulosten vertailukelpoisuus voi ainakin yksittäistapauksissa vaarantua, kun saman organisaation vastuulla on hyvin rajallinen määrä vertailupisteitä. 2019). vsk. Kotimaiset asiantuntijat eivät löytäneet mitään erityistä tukea näille koko Eurooppaankin lasketuille korkeammille luvuille, joiden taustalla on yhdistelmä uutta vastefunktiota ja raportoimatonta altistuksen arviointia. Ravitsemuksellisten tekijöiden tautitaakka oli yli puolitoistakertainen tässä laskettujen kahdentoista ympäristöaltisteen tautitaakkaan verrattuna. Kansainvälisessä Global Burden of Disease (GBD) tutkimuksessa on mukana laajasti riskitekijöitä liittyen käyttäytymiseen, metaboliaan ja ympäristötekijöihin. Kaiken kaikkiaan arviot pohjautuvat kotimaisiin altistusarvioihin ja kansainvälisiin annosvastesuhteisiin. ulkoilmansaasteet; Lehtomäki ym. Mukaan valittiin seitsemän kemiallista, mikrobiologista ja vierasesinekontaminanttia ja tuloksia verrattiin neljään valittuun ravitsemukselliseen riskitekijään (Suomi ym. Näytön puute ei ole sama asia kuin näyttö vaikutuksen puutteesta, mutta luonteeltaan hajanaisempien vaikutusten arviointi on haastavaa. Terveydellisesti puhtaan ja turvallisen ravinnon haittavaikutukset olivat täysin määrääviä suhteessa kontaminantteihin, koska ravitsemuksellisten tekijöiden vaikutus on niin suuri. Kotimaisen epidemiologisen evidenssin kerääminen ja tulosten vertaaminen olisi erittäin tärkeää. Ympäristöaltisteiden laajasta kirjosta tautitaakka-arviot toistaiseksi kattavat vain murto-osan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Osa altistuksista on arvioitu hyvin yksinkertaista menetelmää käyttäen, esimerkiksi passiivitupakointi, joka perustuu kyselyvastauksiin kyllä-eiasteikolla tai sisäilmaan liittyvien altistusten kuvaaminen vastaavalla asteikolla koskien kosteusvaurioiden esiintyvyyttä rakennuksissa. Vastaavasti alkoholin ja tupakan aiheuttamat haitat ovat karkeasti 1½–2 -kertaisia ympäristöaltisteisiin verrattuna (GBD 2017 -tutkimus). (2019) laskivat hiukkasten aiheuttaneen Suomessa 4000 kuolemantapausta. Molempien koko väestöä koskevien tärkeiden ympäristöaltisteiden osalta kansallisen tason vertailtavuutta olisi ilman muuta mahdollisuus parantaa. 11 den määrät voidaan kerätä kaupunkikohtaisista arvioista. Näitä ovat esimerkiksi liian vähäinen vihannesten ja hedelmien tai liiallisen suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti
Arvioiden suuruudessa on myös eroavaisuuksia, ulkoilman pienhiukkasten vaikutukset olivat 15 % ja sisäilman radonin vaikutukset 40 % pienemmät GBD tutkimuksessa kansalliseen arvioon verrattuna. European perspectives on Environmental Burden of Disease; Estimates for nine stressors in six countries. Hänninen O, Asikainen A (eds.), 2013. Helsinki. Luxembourg, ISBN 978-92-9213-140-1. ISBN 978-952245-821-6 (printed) ISBN 978-952-245822-3 (online publication) http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-245-822-3 Hänninen O, Knol A (eds.), 2011. Julkari http://www.julkari. Nyt yhdistämällä useissa erillisissä ja ulkopuolisten tahojen rahoittamissa hankkeissa (mm. 2016. National Institute for Health and Welfare (THL). Lähteet Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, 2013. Radon uudisrakentamisessa. Päivityksen alustavat tulokset esitettiin prof. Passiivitupakoinnin ja otsonin vaikutukset taas olivat lähes kaksinkertaiset ja lyijyn vaikutukset yli nelinkertaiset GBD tutkimuksessa kansalliseen arvioon verrattuna. 86 pp + 2 appendixes. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Good practice guide on noise exposure and potential health effects. vsk. Metodologiset päivitykset sekä uusien altisteiden lisääminen kasvattivat ympäristöaltisteiden tautitaakkaa aikaisempaan verrattuna. Report 2/2013. ISBN 978-952-11-4604-6 (pdf). 92 pages. 29 ss. THL Reports 1/2011, Helsinki, Finland. Jouko Tuomiston juhlaseminaarissa 13.3.2019 Kuopiossa. ISBN 978-952245-413-3. Ympäristö ja Terveys 5/2013:68–74. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. Osa altistusarviosta jäi edelleen päivittämättä. https://www. http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-245-413-3 Hänninen O (ed), Korhonen A, Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I, 2016. Kiitokset Työn pohjana on STM:n rahoittama ja sen asiantuntijalaitosten yhteistyössä tuottama Sektoritutkimuslaitosten riskinarviointi vuodelta 2008. 11/2010. Yhteenveto Ympäristöaltisteet aiheuttavat noin 67 000 DALY menetyksen vuosittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. Eroa kansallisten ja GBD-tutkimuksen tuloksissa selittävät esimerkiksi erot altistuksen arvioinnissa sekä annos-vastesuhteissa. Otantatutkimus 2016. julkari.fi/handle/10024/131619. Technical report no. em. Helsinki 2013. Kansainvälisissä arvioissa ympäristöriskit ovat kansalliseen verrattuna suppeammin mukana. doi:10.2800/54080. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. fi/handle/10024/110739 EEA, 2010. RUORI, ISTE, BATMAN, LIMETKU) tehtyjä tuloksia olemme päivittäneet alun perin vuonna 2013 julkaistut ympäristötautitaakka-arviot vuoden 2015 tilanteeseen. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-11-4604-6 Kojo K, Holmgren O, Pyysing A, Kurttio P. Haitallisimpia altisteita ovat ulkoilman ja sisälähteiden hiukkaset, ympäristömelu sekä sisäilman radon. 12 kotimaiseen arvioon; GBD-tutkimuksesta puuttuvat muun muassa ympäristömelun vaikutukset, auringon UV-säteily sekä muut ilmansaasteet kuin pienhiukkaset ja otsoni (Taulukko 1)
Koska Ympäristökustannus Oy haluaa olla mukana ilmastomuutosta vastaan käytävässä kamppailussa ja hyvittää näin toimintansa hiilidioksidipäästöt ostamalla Ilmastokummien kautta istutettavia puita, joita hoidetaan ilmastosertifikaatin vaatiman kestävän kehityksen mukaisesti. Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi. Radon suomalaisissa asunnoissa. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:63, Helsinki. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-796-3 Tämä kuva on Pusan metsäpuistosta Pieksämäeltä. STUK-A242. + liitteet 23 s. 2009. vsk. Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi. Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions. Helsinki 2009, 45 s. European Heart Journal, doi:10.1093/eurheartj/ehz135 Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T, Arvela H. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. 2003. http://www.mdpi.com/1660-4601/15/ 4/736 http://urn.fi/URN:NBN: fi-fe2019110737052 Lelieveld J, ller K, Pozzer A, Pöschl U, Fnais M, Daiber A, Münzel T, 2019. Introduction and Methods: Assessing the Environmental Burden of Disease at National and Local Levels; WHO Environmental Burden of Disease Series, No. Miksi se on meille tärkeä. http://urn.fi/URN: NBN:fi-fe2014120249752 Prüss-Ustün, A.; Mathers, C.; Corvalán, C.; Woodwards, A. Otantatutkimus 2006. International Journal of Environmental Research and Public Health 15:736. Puut istutetaan Pusan metsäpuistoon Pieksämäelle. 1; World Health Organization: Geneva, Switzerland. Suomi J, Haario P, Asikainen A, …, Tuominen P, 2019. Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. ISSN 2342-6799, ISBN PDF 978-952-287-796-3, 140 pp. 13 Lehtomäki H, Korhonen A, Asikainen A, …, Hänninen O, 2018. Onko pienillä teoilla merkitystä
Nykyisin kokonaisvaltaisessa sisäilmaja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa arvioidaan sisäilman aiheuttamaa terveysriskiä pääasiassa rakenteiden ja järjestelmien kunnon perusteella tehtyjen arvioiden pohjalta. Siksi sisäilman haittatekijöiden tunnistaminen on vaikeaa. Joitakin testejä markkinoilla jo onkin, mutta ne eivät ole viranomaisten hyväksymiä eikä niitä ole Selma Mahiout, FT, ERT, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos Merja Korkalainen, FT, dosentti, ERT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaisa Wallenius, MMT, RTA (C-23261-26-17), vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Matti Viluksela, FT, DABT, ERT, professori, tutkimusprofessori, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tiina Santonen, LT, MSc, ERT, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos Kati Huttunen, FT, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto Voiko sisäilman haitallisuutta arvioida toksisuustesteillä. Mahdollisia sisäilmaoireiden aiheuttajia on lukuisia, ja eri komponenteilla on oletettavasti sekä toisiaan vahvistavia että heikentäviä yhteisvaikutuksia, joista on toistaiseksi vasta vähän tietoa. Näiden selvitysten tekeminen vaatii monialaista osaamista ja monipuolisia tutkimusmenetelmiä eikä käytettävissä ole terveyshaittojen tutkimiseen tarkoitettuja menetelmiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Olisikin houkuttelevaa löytää helppokäyttöinen ja edullinen testi, jolla sisäilman haitallisuutta terveydelle voitaisiin arvioida. Nykyiset toksisuustestit eivät kuitenkaan sovellu sisäilmahaittojen arviointiin.. vsk. 14 S isäilma on hyvin monikirjoinen sekoitus ulkoja sisälähteistä peräisin olevia kaasuja ja hiukkasia. Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä ja oireilun syiden selvittämiseen ja terveysriskien arviointiin on esitetty ratkaisuksi toksisuustestejä. Hyvä sisäilmasto ei sisällä terveydelle haitallisia määriä kemiallisia, biologisia tai fysikaalisia tekijöitä. Testeillä mitataan sisäympäristöstä kerättyjen näytteiden aiheuttamia vahingollisia vaikutuksia testieliöille
Sisäilman toksisuustestaukseen tuovat haastetta myös käytetyt näytemateriaalit. vsk. Koska sisäilman toksisuutta ei voida mitata suoraan, testaus suoritetaan välillisesti esimerkiksi tutkimalla sisäympäristöstä kerätMahdollisia sisäilmaoireiden aiheuttajia on lukuisia, ja eri komponenteilla on oletettavasti sekä toisiaan vahvistavia että heikentäviä yhteisvaikutuksia, joista on toistaiseksi vasta vähän tietoa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Validoinnilla tarkoitetaan sitä, että menetelmän luotettavuus, laboratoriosta riippumaton toistettavuus ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen on selvitetty perusteellisesti. Näiden testien tulosten perusteella tehtävien virheellisten johtopäätösten riski on huomattavan suuri, ja väärien toimenpiteiden myötä myös inhimilliset ja taloudelliset vahingot voivat kasvaa suuriksi. Sisäilman toksisuuden tutkimiseen on esitetty käytettäväksi useita eri testieliöitä, kuten nisäkäsja bakteerisoluja sekä selkärangattomia eläimiä. Testien kehitysja validointityö on kuitenkin vasta alussa ja yksittäisten tutkimusryhmien ja kaupallisten toimijoiden varassa. Siten yhtäkään testiä ei myöskään ole voitu validoida tähän käyttötarkoitukseen. Ennen sitä testejä ei voida hyväksyä viranomaiskäyttöön. Toistaiseksi yhdenkään testin osalta ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että testattavissa eliöissä havaitut vaikutukset ennustaisivat ihmisille aiheutuvia haittavaikutuksia tai edes liittyisivät terveyshaittoihin yhdistettyihin olosuhteisiin, kuten kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin. Miksi sisäilman toksisuustestien kehittäminen on haastavaa. 15 validoitu tieteellisten kriteerien perusteella sisäilman haitallisuuden arviointiin. Siksi nykyisten toksisuustestien käyttäminen ei ole järkevää eikä suositeltavaa sisäilman haitallisuuden arviointiin
vsk. Välillinen näytemateriaali ei kuitenkaan koskaan vastaa koostumukseltaan ja pitoisuudeltaan sitä kokonaisuutta, jolle ihminen sisäilman välityksellä altistuu. Tällaisesta testisarjasta voitaisiin saada hyödyllistä lisätietoa sisäilmaolosuhteiden terveysvaikutusten arviointiin. Siksi yleinen sisäilman toksisuustestin perusteella tehty virhetulkinta on terveyshaitan yliarviointi. Lisäksi erilaiset solumallit reagoivat tyypillisesti hyvin herkästi myös sellaisiin normaalisti elinympäristössä esiintyviin yhdisteisiin, jotka ovat ihmiselle haitattomia. Tällaisten kokoomanäytteiden hyvä puoli toisaalta on, että samalla kertaa voidaan tutkia useiden sisäilmassa esiintyvien altisteiden kokonaisvaikutusta. Duodecim 2019; 135(8): 735–43. Mekanismitutkimuksessa myös monet solutoksisuustestit olisivat hyödyllisiä osana laajempaa kokonaisuutta. Myöskään yksittäisten tekijöiden osuutta ei pystytä erittelemään eikä tuloksesta voida siksi päätellä testissä näkyvien vaikutusten aiheuttajaa tai tarvittavia korjaustoimenpiteitä rakennuksessa. Esimerkiksi solujen liikkuvuutta mittaava testi ei anna tietoa altisteen ärsyttävyydestä, herkistävyydestä tai keskushermostovaikutuksista. Vaatimus kemikaalien toksisuustestauksesta tulee lainsäädännöstä. Sisäilma-altisteiden aiheuttamia terveyshaittoja tutkittaessa olisi tärkeää tuntea oireilun taustalla olevat mekanismit. Suurimpia sisäilman toksisuustestauksen ongelmia on kuitenkin pyrkimys kuvata moninaista sisäilmaoireilua yhtä vaikutusta mittaavalla testillä. Kun terveysvaikutuksista ja niiden mekanismeista on riittävästi tietoa, saattaisi olla mahdollista kehittää ja validoida sisäilman arviointiin soveltuva sarja toksisuustestejä. Edelleen tarvitaan myös menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa haittatekijä ja sen lähde, ja siten päättää tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Mihin toksisuustestejä sitten voidaan käyttää. Toksisuustestaus on kehitetty lääkeaineiden haittavaikutusten tutkimiseen ja nykyisin niitä hyödynnetään myös muunlaisten kemikaalien haitallisten terveysvaikutusten tutkimiseen. Millä edellytyksillä sisäilman tutkimisessa voisi hyödyntää toksisuustestausta. Onkin tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa yhtä sisäilmasairautta tai -oiretta, jota edes teoriassa voitaisiin mallintaa yhdellä testillä, sillä yksittäinen testi ei voi mitata useilla eri mekanismeilla aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Lisätietoa Duodecim-lehden Internet-sivuilla vapaasti saatavilla olevassa, vertaisarvioidussa tieteellisessä katsausartikkelissa ”Miksi sisäilman haitallisuutta ei voi arvioida toksisuustesteillä?” Selma Mahiout, Merja Korkalainen, Kaisa Wallenius, Matti Viluksela, Tiina Santonen, Kati Huttunen. Useita erilaisia, tieteellisesti validoituja testimenetelmiä yhdistävässä testaussarjassa selvitetään altisteen kykyä aiheuttaa testieliöille haittavaikutuksia ja siten saadaan tietoa ihmiselle olennaisten terveysriskien arviointia varten. Nykyisiä kokonaisvaltaisia sisäilmaja kosteusteknisiä kuntotutkimuksia tällainen testisarja ei kuitenkaan voi korvata kokonaan. Asianmukainen, perinteinen toksisuustestaus on kuitenkin huomattavan kallista, aikaa vievää ja vaatii runsaasti erityisosaamista, eikä se siten sovellu sisäilman tutkimiseen yksittäisissä sisäilmakohteissa. www.duodecimlehti.fi/duo14873. 16 tyä pölyä tai sisäilmasta tiivistettyä vettä. Valtaosa nykyään käytössä olevista testeistä on eläinkokeita, mutta niitä korvaavia menetelmiä pyritään kehittämään jatkuvasti
Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. 10 %). Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. alv. Uudistettu 3. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. (02) 630 4900 Home ja terveys www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. Kirjan luvut mm
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Tehokkaalla pölyntorjunnalla on kuitenkin mahdollista vähentää haittoja merkittävästi, mikä on tutkimuksin ja käytännön toimin osoitettu Helsingissä useiden tahojen yhteisvoimin. Pölyntorjunta tulee vaatimaan jatkuvaa panostamista myös tulevaisuudessa.. vsk. 18 Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikkö Hyviä käytäntöjä katupölyn torjunnasta Helsingistä Katupöly on jokakeväinen riesa kaupungeissa ja taajamissa. Kevätpesussa käytetään puhdistusteholtaan parasta teknologiaa ja menetelmiä. Hyviksi havaittujen pölyntorjuntakeinojen lisäksi pääkaupunkiseudulla kehitetään uusia tapoja vähentää pölyämistä sekä sitoa jo syntynyttä pölyä kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella
Pölyhaittoja esiintyy myös kesäisin, erityisesti rakennustyömaiden läheisyydessä sekä syksyisin liikenneympäristöissä nastarengaskauden käynnistyttyä. Autojen pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin rajaarvo ylittyy yhä joissakin kantakaupungin vilkasliikenteissä katukuiluissa. Tavoitteena on, että PM 10 :n vuorokausiraja-arvotason ylitykset vähenevät edelleen. Helsingin ilmanlaatuhaasteita EU on asettanut hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle sekä vuorokausipitoisuudelle terveysperustaiset raja-arvot. Raja-arvo katsotaan ylittyneeksi, mikäli vuorokausia, joiden PM 10 -vuorokausikeskiarvo on yli 50 mikrogrammaa kuutiossa, esiintyy vuoden aika enemmän kuin 35 kpl. Suurimmat näkyvät hiukkaset aiheuttavat lähinnä likaantumista ja viihtyisyyshaittoja. Uusin ja edelleen voimassa oleva Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma astui voimaan vuoden 2017 alussa. vsk. Merkittäviä terveyshaittoja ja kustannuksia Katupöly aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja ja sitä kautta kustannuksia yhteiskunnalle. Kuitenkin haasteita aiheutuu edelleen paitsi katupölystä myös liikenteen pakokaasupäästöistä ja tulisijojen savuista pientaloalueilla. Torjuntatyö tehonnut – pitoisuudet alentuneet Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat yleisesti alentuneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäjänteisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja toimenpiteiden olleen tehokkaita. Ylitysten johdosta laadittiin EU:n komissiolle selvitys, jossa perusteltiin ylitysten aiheutuvan pääosin liukkaudentorjuntaan käytetystä hiekoitushiekasta, arvioitiin raja-arvon ylitysalueet ja selostettiin kaupungin tekemät toimet pitoisuuksien alentamiseksi. Korkeat katupölypitoisuudet ovat yhteydessä myös vakaviin terveyshaittoihin kuten sydänja hengityselinsairauksien pahenemiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. PM 10 -trendi on. Keväällä lumen ja jään sulaessa ja katujen kuivuessa, liikenteen virta ja tuuli nostattavat kertynyttä ainesta pölynä ilmaan. Pienemmät, hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) kulkeutuvat henkitorveen ja keuhkoputkiin aiheuttaen hengityselinoireita ja -tulehduksia sekä ärsytysoireita ja lisäävät sairaalahoitoa vaativia astmaja keuhkoahtaumakohtauksia. Ilmanlaatu on Helsingissä keskimääräisesti melko hyvää. Typpidioksidipitoisuuksien vuoksi Helsingin kaupunki on ollut velvoitettu laatimaan Ilmansuojelusuunnitelmia, joissa on esitetty toimenpiteet raja-arvon alle pääsemiseksi. Raja-arvo ei ole ylittynyt vuoden 2006 jälkeen Helsingissä rajaarvoa valvovilla asemilla. Katupöly sisältää myös pienhiukkasia (PM 2,5 ), jotka pääsevät tunkeutumaan syvemmälle elimistöön ja aiheuttavat monenlaisia haittoja. Hiukkasten vuosiraja-arvo (40 mikrogrammaa kuutiossa) sen sijaan ei ole ylittynyt. Helsingissä PM 10 :n vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2003 Runeberginkadun, vuonna 2005 Mannerheimintien ja Hämeentien sekä vuonna 2006 Mannerheimintien ja Töölöntullin mittausasemilla. Myös keskimääräiselle ylitysmarginaalille kirjattiin tavoite, koska terveysvaikutusten kannalta on merkitystä sillä, ylittyykö raja-arvotaso täpärästi vai moninkertaisesti. 19 T alven aikana kaduille kertyy tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista, ajoneuvojen jarruista, renkaista ja nastoista sekä muusta materiaalista irronnutta ainesta. Vaikka laki ei siihen velvoittanut, on suunnitelmaan haluttu asettaa tavoitteita myös katupölyn torjunnalle ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille
Menetelmät pohjautuvat tutkimukseen ja yhteistyöhön Helsingissä käytössä olevat katupölyn torjuntamenetelmät pohjautuvat vahvasti tutkimustietoon. Hedelmällisiin yhteistyöhankkeisiin ovat osallistuneet Helsingin kaupungin lisäksi muun muassa HSY, Vantaan ja Espoon kaupungit, Nordic Envicon, Suomen ympäristökeskus ja Metropolia. 2005–2019. 20 ollut selvästi laskeva sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) suorittamissa mittauksissa kaupungin mittausasemilla (kuva 1) että Metropolian Nuuskija-auton pölypäästömittauksissa keskustan kaduilla. Pääkaupunkiseudulla on jo vuosia tehty aktiivista tutkimustyötä pölyn lähteiden ja tehokkaiden torjuntakeinojen kartoittamiseksi. Säällä on hyvin merkittävä vaikutus pölyisyyteen, ja vuodet vaihtelevatkin runsaasti keväisen katupölykauden suhteen. Johtopäätöksenä oli, että optimoiduilla katukunnossapidon toimenpiteillä on suuri vaikutus kevätkauden PM 10 katupölyepisodien haittoihin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti vuosittain voimakkaasti huomiota. Lähde: Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY.. Kaupunki koordinoi vuosina 2011–2014 EU Life+ -ohjelman rahoittamaa Redusthanketta, jossa selvitettiin parhaita talvikunnossapidon käytäntöjä katupölyn vähentämiseen. Helsingin kaupungin sisällä yhteistyö on ollut tiivistä ja hyvää, muun muassa katujen kunnossapidon ja ympäristöpalveluiden välillä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Arvioitiin, että katupölyn PM 10 -päästöjä voidaan vähentää jopa 25 % kevätkauden aikana kauHengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylittävien päivien määrä Helsingissä v
Sepeliä täsmälevitetään liukkaudentorjuntana talvisin vain siellä, missä se on välttämätöntä, eli jalkakäytävillä, pyöräteillä, portaissa, risteyksissä ja bussipysäkeillä. Jalkakäytävien puhdistaminen on valtaosassa kantakaupunkia kiinteistöjen vastuulla, mutta niin sanotulla kokonaisvastuuhoitoalueella tehtävä on kaupungin hoidossa. KALPA-hanke (Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset) on jatkanut katupölytutkimusta vuodesta 2015 lähtien. Hiekoitusmateriaalilla merkitystä Seulomattoman ja hienojakoisen hiekoitusmateriaalin käyttöä tulisi välttää, sillä se sisältää huomattavasti pölyä. 21 punkien vilkkaissa liikennekohteissa, kun käytetään parhaita pölynsidonnan ja katujen pesun menetelmiä. Soittosiirto-mobiilisovelluksella tiedon saa myös tekstiviestinä kännykkään. Siivoamisessa tulee aina käyttää vettä. Katujen siivous aloitetaan Helsingissä heti kun yöpakkaset poistuvat, jolloin ei ole enää liukkauden torjuntatarvetta. Perinteinen imulakaisukone myös vähentää PM 10 -katupölypäästöjä, kun sitä käytetään yhdessä korkeapaineisen vesipesun kanssa (yhdistelmäpesu). Katupölyn torjunta kunnossapidossa voidaan jakaa kolmeen osioon: liukkaudentorjuntaan, katujen kevätpesuun sekä pölynsidontaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.. Hiekoitusta vähennetään vaarantamatta kuitenkaan turvallisuutta. Tällä hetkellä on menossa KALPA3:n toinen vuosi. Kiinteistöjen hiekanpoistoa valvotaan keväisin. Ennen aloitusta kadut merkitään siirtokehotuskylteillä, jotta omistajat poistaisivat autonsa. vsk. Helsinki käyttää liukkaudentorjuntaan kulutuksenkestävää ja märkäseulottua sepeliä, josta hienoimmat raekoot (<1–2mm) on kokonaan poistettu. Karkean hiekan poisto aloitetaan pyöräteillä ja keskeisimmillä jalankulkualueilla jo aikaisemmin. Puhdistussuunnitelma-palvelusta netistä asukkaat näkevät milloin kadut tullaan siivomaan: www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki. Koska pysäköityjen autojen siirtely hidastaa ja hankaloittaa puhdistustyötä, on kaupunki kehittänyt viestintää katujen puhdistuksen aikataulusta. Parhaan mahdollisen pesutuloksen saavuttamiseksi puhdistus olisi hyvä toistaa myöhemmin keväällä, koska yksi puhdistuskerta ei poista kaikkea pölyä muodostavaa materiaalia tien pinnasta. Kevätpesu mahdollisimman aikaisin Redustissa havaittiin, että moderni painepesevä imulakaisukone (PIMU) vähentää tehokkaasti PM 10 -katupölypäästöjä, ja sen käyttöä suositellaan parhaan puhdistusvaikutuksen saavuttamiseksi
Toimenpiteet kohdistetaan joko katukuiluihin tai koko kaupungin alueelle. Aine sitoo vettä ilmasta kadunpintaan estäen pölyhiukkasten nousemista ilmaan. Keskellä aurinkoista ja hyvin kuivaa päivää toteutetun pölynsidontakäsittelyn teho saattaa olla heikko. Täsmälevitystekniikkaa suositellaan pääasiallisena levitystekniikkana haitallisten sivuvaikutusten vähentämiseksi. Kaupunkirakenteen tiivistyminen lisää kuilumaisia rakenteita, joissa hiukkasten ja muiden ilmansaasteiden pitoisuuksien laimeneminen heikkenee. Kalsiumkloridia levitetään koko kadunleveydelle tai täsmälevityksenä kadunreunaan ja keskikaistalle tai korokkeelle. Kitkarenkaiden edistäminen onkin kirjattu toimenpiteeksi ilmansuojelusuunnitelmaan, ja koska nastarenkaiden vähenemisellä olisi hyvin. 22 Pölynsidonnalla ensiapua Pölynsidontaa käytetään akuuttina kunnossapidon toimenpiteenä katupölypäästöjen vähentämiseksi, kun PM 10 -pitoisuudet kohoavat keväisin, eikä katujen pesu esimerkiksi yöpakkasten vuoksi ole vielä mahdollista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta katupölyn muodostumiseen ei juuri ole vielä tutkittua tietoa. Kasteluiden aloittamisesta tehdään yhteistyössä mediatiedote. Tällöin on erittäin tärkeä huomioida liuoksen väkevyys, jottei ajorata muutu liukkaaksi. Kitkarenkaiden edistämiseen panostetaan Nasta-tutkimusohjelman tulosten mukaan katupölystä keskimäärin 50 % on peräisin tienpäällysteestä, eli se on nastarenkaiden asfaltista kuluttamaa ainesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Sen mukaisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut lähettää harkintansa mukaisesti toimenpidepyynnön kasteluiden aloittamisesta katujen kunnossapidolle HSY:n hiukkasmittaustulosten perusteella. Katujen kunnossapitoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota, mikä tulee huomioida myös katujen suunnittelussa. Levitys kannattaa tehdä aikaisin aamulla ennen aamuruuhkaa. Kuitenkin koko kadun kastelulla päästään pitempikestoisiin tuloksiin. Täsmälevityksen on arvioitu vähentävän pölypäästöä ensimmäisenä vuorokautena noin 40 % ja toisena vuorokautena 20 %. vsk. Vaikutus ja teho riippuvat ilmankosteudesta. Pääkaupunkiseudulle on laadittu vuonna 2010 varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkillisen heikkenemisen varalta. Katupölynsidontaan on Helsingissä käytetty kalsiumkloridia (CaCl 2 , 10 paino-% liuoksena) jo vuosia. Työnjohtajat useimmiten seuraavat aktiivisesti ilmanlaatua ja säätilannetta ja käynnistävät kastelut itsenäisesti ennaltaehkäisevästi. Edellytyksenä on, että sääennusteen mukaan pölyäminen jatkuu, ja kylmä sää ei estä kastelua. Katupöly säilyy haasteena Vaikka liikenteen pakokaasupäästöt vähenevät ajoneuvotekniikan kehittyessä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyessä, tulee katupöly säilymään haasteena myös tulevaisuudessa
fi/redust/ Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset. Lopullinen tavoite on 70 % talvikautena 2030–2031, mikä tulee vaatimaan toteutuakseen erilaisia toimenpiteitä. hsy.fi REDUST-hankkeen loppuraportti ja muu materiaali: https://www.ymk-projektit. Ratkaisuja ongelmaan pyritään löytämään muun muassa käynnissä olevassa, kaupungin koordinoimasta EUrahoitteisessa HOPE-hankkeessa. vsk. Tuloksia KALPA-tutkimushankkeesta 2015–2018: https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/ EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/1-2019katupolyn-lahteet-paastovahennyskeinotja-ilmanlaatuvaikutukset-KALPA2015-2018.pdf Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen: https://www.hsy.fi/sites/ Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/ 8_2010_Ilmanlaadun_varautumissuun. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Työmaiden ja niiden ympäristöjen pölyntorjunnan kehittäminen edelleen onkin lähivuosien painopisteitä kaupungin ilmansuojelussa. Jätkäsaari on yksi hankkeen kolmesta kohdealueesta. Lisätietoja Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024 ja Hyvän ilman Helsinki -esite: www.hel.fi/ilmansuojelu Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu: www. Erityisesti Jätkäsaaressa pölypitoisuudet olivat hyvin korkeita, ja raja-arvotason ylittäviä vuorokausia oli merkittävästi, vaikka kaupunki on tehnyt tiivistä yhteistyötä rakennusliikkeiden ja urakoitsijoiden kanssa katupölyn torjumiseksi. Työmaiden pölyntorjunta painopisteenä HSY on mitannut kahtena edellisenä vuonna maalis-lokakuussa hengitettäviä hiukkasia Helsingin suurissa aluerakentamiskohteissa, Kalasatamassa vuonna 2018 ja Jätkäsaaressa 2019. Ilmansuojelusuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena on kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen niin, että niiden osuus on 30 % talvikaudella 2020–2021 ja 50 % talvikaudella 2024–2025. pdf Oppaita: Pölynsidonta katupölyn torjunnassa, Katupölyn haittojen vähentäminen kiinteistönhoidossa ja Rakennustyömaiden pölyhaittojen vähentäminen: https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/ fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuarkisto/ ymparistokeskuksen-oppaat-ja-esitteet. Kitkarenkaiden osuuksia on seurattu Helsingissä yli kymmenen vuoden ajan kuulohavaintomenetelmällä. 23 merkittävä vaikutus myös liikennemeluun, on se mukana myös kaupungin Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelmassa. Talvikautena 2018–2019 kitkarenkaiden osuus oli seurannan mukaan alimmillaan alle 20 %
Viestintä on nostettu tärkeäksi toimenpiteeksi kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa 2030. 24 I lmansaasteet ja erityisesti hiukkaset on luokiteltu Maailman terveysjärjestö WHO:n arviossa syöpävaarallisiksi (IARC 2013). Mutta tehoaako viestintä ja riittääkö se altistumisen ja terveyshaittojen vähentämiseen. Vain reilu 20 % asukkaista pitää puunpolton savuja ihmisen terveydelle suurena tai kohtalaisena riskinä (Ung-Lanki&Lanki 2013). Ne aiheuttavat pitkäaikaisessa altistumisessa vakavia haittoja etenkin sydän-, verisuonija hengityselimistön terveyden kautta. Suurimman väestöaltistuksen aiheuttaa pientalojen lisälämmitys takoilla. Tietoisuus on noussut, mutta asukkaat eivät miellä puunpolton savujen terveyshaittojen vakavuutta. Puunpolttoviestinnän tavoitteena on asukkaiden tietoisuuden lisääminen sekä puunpolton päästöjen ja haittojen vähentäminen. Pienhiukkasten terveyshaitoista on viestitty Suomessa. heuttaa Suomessa 210 kuolemantapausta vuodessa (YM 2019, Savolahti 2019, Lehtomäki ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Puun pienpoltto lisää kuolleisuutta ja aiMaria Myllynen, yksikönpäällikkö Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Vähenevätkö puunpolton haitat asukasviestinnällä. Suurinta osaa (86 %) pääkaupunkiseudun. vsk. Myös Suomessa ulkoilman pienhiukkaset ovat merkittävä ympäristöterveysriski. 2018)
Viestintä on tärkein toimenpide, jolla vähennetään pienhiukkasten päästöjä pienpoltosta. vaikutusten seuranta ilmanlaadun mittauksilla ja päästökartoituksilla, puun säilytystapojen edistäminen, vähäpäästöisten kiukaiden hankintaan kannustaminen ja savuhaittoja vähentävä neuvonta. 2020). esitteitä, videoita, järjestetty puunpolttokoulutusta ja osallistuttu omakotija asuntomessuille. Sittemmin viestintä on liittynyt seudun kuntien ilmansuojeluohjelmiin ja -suunnitelmiin ilmanlaadun parantamiseksi. vsk. Esitteitä on tehty nuohoojien jaettavaksi pääkaupunkiseudulla ja lisäpainoksia muualle Suomeen ovat painattaneet mm. Tietoisuutta on nostettu taitavasta tulisijan käytöstä ja opetettu päältä sytyttämistä. ympäristöministeriö, monen läänin pelastusviranomaiset ja kunnat. HSY on tehnyt puunpolton asukasviestintää yhteistyössä alan asiantuntijoiden, toimijoiden ja kuntien kanssa. Toimenpiteistä on koottu havainnollinen esite Hyvän ilman Helsinki (Helsingin kaupunki 2016a, b). Informaatio-ohjaus on viestintää, neuvontaa ja koulutusta. EU:n päästöjen vähennysvelvoitteet täyttyvät, mutta kansalliset hyvää ja terveellistä elinympäristöä koskevat velvoitteet eivät. Nuohoojat käyvät vuosittain jokaisessa pientalossa, jossa on tulisija, ja he ovat luontevia keskustelukumppaneita taitavasta tulisijan käytöstä. Viestintää tarvitaan tukemaan myös muita toimenpiteitä, joita ovat mm. Ohjelmassa linjataan, että tehokkaita pienpolton päästöjen ja altistumisen vähentämiskeinoja ovat informaatio-ohjaus, puukiukaiden haittojen vähentäminen ja savuhaittojen ehkäisy. Sauno hiukkasen puhtaammin -videota mainostettiin IltaSanomissa.. Sillä lisätään kansalaisille ja muille toimijoille tietoisuutta puun pienpolton haitoista sekä tulisijojen oikeista käyttötavoista viestinnän eri keinoin (esite, video, Twitter). Viestinnän vaikuttavuutta on lisännyt oivallus avaintoimijoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Viestintää pienpolton päästöjen vähentämiseksi Pienhiukkasten päästöjen vähentämiseksi tarvittavat kansalliset toimenpiteet on arvioitu kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa (YM 2019). 25 Savumerkkejä vuodesta 2002 Pääkaupunkiseudulla HSY on viestinyt paremmista polttotavoista jo 2000-luvun alusta saakka. Viestinnän hyviä käytäntöjä levitetään kuntiin sekä tehdään yhteistyötä kuntien ilmastohankkeiden ja uusien toimijoiden kanssa. Omista savuista ei koeta terveystai viihtyisyyshaittaa (2 %) (Ohtonen ym. Viestintää on tuettu Urbaani puuvaja-, Kiuasja Kuivaa asiaa-hankkeilla, joissa on tehty mm. Viestinnällä on keskeinen rooli myös Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmassa. Puhdas ja kuiva polttopuu palaa puhtaammin kuin märkä tai roskat, joiden polttapientaloasukkaista naapuritalojen savut eivät häiritse ja vain 12 prosenttia savut häiritsevät. Ensimmäisellä Savumerkitesitteellä tuettiin pientaloalueiden ilmanlaatumittauksia
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 42 % pientaloasukkaista polttaa tulisijassaan jätteitä, kuten pahveja ja maitotölkkejä. 2015). Käyttäjän tyypillisiä virheitä on tulispesän vääränlainen täyttö ja Nuohoojan niksit -videon vinkki: Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä ja toiseen isompia puita. Syke arvioi, että 15 % käyttäjistä käyttää tulisijaa huonosti puolet käyttöajasta. vsk. On viestitty päästöistä, niiden vaikutuksesta ilmanlaatuun ja terveyteen sekä keinoista vähentää päästöjä ja haittoja. Polttopuut kuivuvat ja säilyvät kuivina tuulettuvassa puuvajassa. Suurin osa (49 %) ei säädä lainkaan ilmanvaihtoa, kun sytyttää tulisijan (Ohtonen ym. Käyttäjän taidot vaikuttavat palamisen hyvyyteen, tai huonouteen. Asukasviestinnällä lisätään tietoisuutta Puunpolttoviestinnän tavoitteena on herätellä asukkaiden mielenkiintoa ja lisätä tietoa. 26 minen tulisijassa on kiellettyä. 2020). Suositeltu pilkkeen halkaisija on ensimmäisessä pesällisessä 8–10 cm ja toisessa pesällisessä 10–16 cm.. Informaatiokampanjoilla vaikutetaan käyttötapoihin Palamista voidaan parantaa viestimällä taitavista tulisijan käyttötavoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Viestintämateriaalit on koottu verkkosivuille poltapuhtaasti.fi ja ne ovat myös muiden kuntien käytössä. Kunnon puuvarasto on noin puolella. 2015). Tutkimusten tuloksia on havainnollistettu videoissa. Tietoa tarvitaan lisää. Myös asukasviestintä vähentää päästöjä, mutta vaikutus on lyhytkestoinen ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan toistoa (Suoheimo ym. Hyvin huollettu tai uusi tulisija vähentävät päästöjä merkittävästi. Kohtalaiset tulisijan käyttötaidot omaa 30 % käyttäjistä, ja heidän käytöstään 10 % on huonoa polttoa (Savolahti ym
Esimerkiksi keskikokoisessa suomalaisessa kunnassa viestintäkampanja vähentää pienhiukkasten päästöjä 3 tonnia ja kampanjaan sijoitettu euro tuo rahallisia terveyshyötyjä 26 euron edestä. Alan kehitykseen vaikuttaa myös mm. Viestinnän terveyshyödyt Asukasviestinnän terveyshyötyjä voi arvioida ilmansaasteiden haittakustannusmallin (IHKU) kautta (Savolahti 2018). Arvio perustuu siihen, että tiedon lisääntyessä huono poltto vähenee. Vaikutuksen säilyttämiseksi viestinnän tulisi toistua kolmen vuoden välein. Viestintäkampanjoiden terveyshyödyistä on tehty IHKU-mallilla esimerkkilaskema. Taidon voit opetella Näin sytytät päältä -videolta, jonka on nähnyt yli 12 000 Youtube-katsojaa.. Puunpolttoviestinnällä tavoitetaan asukkaita. Vielä on matkaa siihen, että voidaan arvioida tarkasti päästövähennyksiä tonneina ja niiden myötä haittakustannuksia. KIUAS2-tutkimushanke, jossa kehitetään kiuaskantaa vähäpäästöisemmäksi, edistetään ympäristömerkin laatimista ja viestitään. Hankkeessa tehdyt videot paremmista puunkäyttötavoista on nähnyt liki 60 000 katsojaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Urbaani puuvaja -hankeen verkkosivuilla urbaanipuuvaja.fi kävi vuosina 2015–2017 noin 37 000 asukasta. Esimerkiksi samalla puukiukaalla voi olla 6-kertaiset päästöt polttotavasta riippuen, kertoo Sauno hiukkasen puhtaammin -video. 27 sytytys, vähäinen palamisilman saanti ja huonolaatuinen polttoaine. 2015). vsk. Lähivuosina viestitään uudesta energiatehokkuusdirektiivistä, joka alentaa uusien puukattiloiden ja varaavien tulisijojen päästöjä. Urbaani puuvaja -kampanjasta oli kuullut 6 % pääkaupunkiseudun asukkaista, mikä selvisi HSY:n kuluttajakyselyssä vuonna 2014 (N=956). Informaatiokampanjat ovat kustannustehokkaita, joskin päästövähennykset ovat rakenteisiin vaikuttavia keinoja pienemmät (Savolahti ym. Kampanja vaikutti käyttötapoihin: tulisijan käyttötavat paranivat kampanjasta kuulleilla 27 %:lla ja 19 % sai tietoa paremmista puun säilytystavoista. Väestön altistuminen vähenee 0,1–1 %, jos Suomen kattavia kampanjoita on säännöllisesti. Päästöt vähenevät, kun huono poltto vähenee. Päästöjen väheneminen pysyvästi edellyttää rakenteellisia muutoksia, joita ovat ohjaavat toimet, kuten standardit, päästönormit, ympäristömerkit, rajoitukset tai tuet. Kampanjan Kolmannes pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista sytyttää tulisijan päältä. Puunpolton asukasviestinnän vaikuttavuus on kiinnostavaa, koska viestintä on kustannustehokasta ja nostettu tärkeäksi päästöjen vähennystoimenpiteeksi. Toisaalta viestiä pitää toistaa, jotta vaikutus olisi jatkuva. Informaatiokampanjoilla voidaan vähentää huonon polton päästöjä 5–50 %. Vaikuttaako viestintä. Vaikutuksia on kuitenkin vaikea osoittaa. HSY on selvittänyt viestintäkampanjoissaan mm. 2015, Suoheimo ym. IHKU-malli on laadittu SYKEn, THLn ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä ja sitä kehitetään edelleen. kuinka monta asukasta tavoitettiin
Päästöt vähenivät Urbaani puuvaja -hankkeen ansiosta. Mikä on pienhiukkasten päästövähennys tonneina. Ilmapiiri on suosinut pehmeitä toimenpiteitä, kuten viestintää, eikä järeitä keinoja ole valittu toimenpiteiksi. 28 seurauksena 22 % oli rakentanut tai aikoi rakentaa puuvaraston. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Kesällä 2019 videon näki 135 000 suomalaista ja poltapuhtaasti.fi -sivuilla kävi 14 000 kävijää. HSY:n puunpolttokyselyjen mukaan puun säilytys on parantunut: tuulettuva puuvarasto oli vuonna 2014 joka kolmannella (36 %), ja vuonna 2018 niitä on yli puolella (53%) pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista. Sauno hiukkasen puhtaammin -videota markkinoitiin mm. Youtubessa, Iltasanomien verkkosivuilla ja Facebookissa. 2020). Kiuas-hankkeessa toteutettiin viestintäkampanja tietoisuuden nostamiseksi. Kyselyn mukaan jätteen poltto vaikuttaa hiukan vähentyneen (60 % -> 42 %), missä osa on todennäköisesti puunpolttoviestinnän ansiota (Ohtonen ym. Tietoisuutta tulee lisätä edelleen Suunnitelmissa ja ohjelmissa viestinnällä tavoitellaan kunnianhimoisesti päästöjen ja haittojen vähentämistä. Vajaan mahtuu klapimäärä, joka kuluu vuodessa pientalon lisälämmityksessä.. Pienhiukkasten vähentämisen tuomia terveyshyötyjä pitää konkretisoida euroiksi, kun perustellaan toimenpiteitä ja yritetään saada päättäjät ymmärtämään päästövähennysten hyödyt. Tämän perusteella paremmista puun säilytystavoista olisi kuullut hankkeen myötä moni pääkaupunkiseudun noin 70 000 pientaloasukkaasta. Haittakustannusten arvioimiseksi on uusi IHKU-työkalu, mutta sen käyttöä päätöksenteon tukena hidastaa lähtötietojen puute. Hankkeessa viestittiin hyvistä puunsäilytystavoista ja tarjottiin ratkaisuiksi puuvaraston rakennusohjeita ja -ideoita. Suomessa pienpolton haittojen vähentämistoimenpiteet ovat pehmeitä haittojen merkittävyyteen nähden. Toimenpiteiden edistämiUrbaanin puuvajan ohjeet löytyvät poltapuhtaasti.fi -sivuilta. Viestintämateriaalit eri hankkeista on koottu verkkosivuille poltapuhtaasti.fi ja ne ovat myös muiden kuntien käytössä. Kampanja oli kustannustehokas, sillä esitteen hinnaksi tuli 6 senttiä ja videon katselukerran hinnaksi 29 senttiä. Nuohoojat jakoivat esitteitä sekä kokeiltiin mainosvideoita ja markkinointia viestinnän tukena. vsk
Health Impacts of Ambient Air Pollution in Finland. 74 s. • Älä savusta naapureitasi. Saatavissa: https:// www.hel.fi/static/ymk/esitteet/ilmansuojeluesite.pdf Näin vältät puunpolton haitat • Käytä kuivaa ja puhdasta puuta • Älä polta jätteitä tai kierrätyskelpoista materiaalia. Matalan kynnyksen vaikuttavaa puunpolttoviestintää on muistuttaa asukkaita säännöllisesti kuntien jätehuoltoja ympäristönsuojelumääräyksistä. ym. Savolahti, M. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. 29 seen ja viestintään tuo haastetta se, etteivät asukkaat miellä puunpolton päästöjä haitallisena. Suoheimo, P. vsk. Ympäristö ja Terveys 6/2019. Lähde: www.poltapuhtaasti.fi IARC, 2013. Tietoisuutta puunpolton haitoista voi lisätä kunnissa. Vaikutukset ilmanlaatuun (Luku 4.7). 2019. J. Environ. Vaikuttavuutta voi lisätä. Yhdessä. Public Health, 15(4), 736, https://doi.org/10.3390/ijerph15040736 Ohtonen ym. 2018. 2018. Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa. Viestintämateriaalit ovat poltapuhtaasti.fi-sivulta sähköisesti jokaisen toimijan käytössä. Pienpolton päästövähennyskeinojen kustannustehokkuus ja vaikutukset väestöaltistukseen. Saatavilla http://hdl.handle.net/ 10138/153981 Ung-Lanki&Lanki 2013. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 11/2016. com/journals/lanonc/article/PIIS14702045(13)70487-X/fulltext#article_upsell. Keinoja ja materiaaleja on käytettävissä. Helsingin kaupunki 2016b. Lähteet Helsingin kaupunki 2016a. Mahdollisuuksia olisi myös yhteistyössä energiansäästöneuvonnan ja ilmastotyön kanssa. ym. • Vältä kitupolttoa. Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 28.3.2018. 2015. Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU). ym. Kansallinen ilmansuojeluohjelma: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161467. ym. Savolahti, M. December 2103. ym. 2015. Int. Yhdyskuntasuunnittelu 3/2013. Karvosenoja, N. Raportissa: Soimakallio S. Suomen ympäristökeskuksen raportteja; 2015, 6. Saatavilla http://www.thelancet. Esite. YM 2019. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2017. Katso tuulen suunta ennen sytyttämistä. 2017. 2017. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. Energiaja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi. Lehtomäki, H. Hyvän ilman Helsinki. Valtioneuvoston kanslia. Syke selvitys 2/2/2015. Savolahti, M. • Opettele sään vaikutus savun käyttäytymiseen. HSY julkaisuja 1/2020. Uusimmat arviot puulämmityksen päästöjen terveysja ilmastovaikutuksista. The carcinogenicity of outdoor air pollution, vol 14. 2020. Res. Jokaisessa kunnassa nuohotaan tulisijoja ja lähes jokaisella nuohoojalla on esitteitä taitavista puunpolttotavoista. Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018
30 U usina menetelminä pohjaveden laadun seurannassa testataan nyt jatkuvatoimista vedenlaadun monitorointia, passiivista näytteenottoa ja ympäristön kaukokartoitusta. Pohjavesissä online-monitorointia käytetään nykyään lähinnä pohjaveden pinnankorkeuden määrittämiseen, mutta anturiteknologian kehittymisen ja pienentyRiina Tuominen, projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Pohjaveden laadun seurantaa uusin menetelmin Uusilla näytteenottimilla ja vedenlaadun mittausmenetelmillä on mahdollista saada entistä nopeammin ja tarkemmin tietoa pohjavesien laadusta ja niissä tapahtuvista muutoksista. vsk. Testausten avulla saadaan tietoa menetelmien käytettävyydestä, luotettavuudesta ja kustannuksista. Pohjaveden laatu voi vaihdella virtauksien mukana hyvinkin nopeasti. Näytteenotosta aiheutuvat virheet ja pohjaveden häiriintyminen pumppauksen myötä poistuvat lähes kokonaan. Pumppaus aiheuttaa havaintoputkessa veden sekoittumista, jolloin on vaikeaa saada tietoa muun muassa pohjaveden ja siinä mahdollisesti olevien haittaaineiden kerrostuneisuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Reaaliaikainen tieto pohjaveden tilasta lisää myös vesihuollon ympäristöturvallisuutta ja toimii päätöksenteon apuna.. Onlinemittausten avulla saadaan lähes reaaliaikaista tietoa pohjaveden laadusta valittujen muuttujien osalta. Pohjaveden jatkuvatoiminen online-monitorointi Pohjavettä tutkitaan perinteisesti ottamalla pohjaveden havaintoputkesta vesinäyte pumpulla. Menetelmien testauksia tehdään Mikkelissä ja Rantasalmella osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Uumo – Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin -hanketta. Muutokset voivat olla vaikeita havaita, mikäli näytteitä otetaan vain muutama vuodessa
31 misen myötä nykyään on myös mahdollista seurata muitakin tekijöitä. Näytteenottomenetelmä vähentää näytteenottoajankohdan vaikutusta tuloksiin. Palvelimelta tulokset siirtyvät pilvipohjaiseen, selaimesta käytettävään Kolibri-tietokantaan, josta niitä voidaan tarkastella sekä tarvittaessa ladata. Näin pohjavesi säilyy häiriintymättömänä ja tutkimuksessa on mahdollista saada tietoa esimerkiksi pohjaveden kerrosten välisistä laatueroista. Sondin mittaussyvyys voidaan valita vapaasti tutkimustarpeen vaatimusten mukaan. Kuva 1. Lisäksi se mahdollistaa perinteisessä analysoinnissa alle määritysrajan jäävien haitta-ainepitoisuuksien havaitsemisen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Mittaustulokset siirtyvät sondilta signaalinmuuntajan kautta lähettimeen, joka lähettää tulokset palvelimelle mobiilidataverkon kautta. Testauksia varten valitut anturit ovat sähkönjohtavuus ja lämpötila, pH, optinen sameus sekä optinen liukoinen happi. Lisäksi laitteiston lähetin mittaa ilman lämpötilaa sekä ilmanpainetta. Kuva: Aki Mykkänen.. Ylhäällä lähetinyksikkö, keskellä signaalinmuuntaja sekä alimpana vedenlaatusondi. Passiivisessa näytteenotossa vettä ei pumpata, vaan näytteenotin asetetaan suoraan tutkimuskohteeseen, kuten esimerkiksi pohjavedenhavaintoputkeen. vsk. Uumo-hankkeessa pohjaveden laatua mittaava järjestelmä koostuu sondista sekä neljästä vaihdettavasta anturipäästä. Mittaussekä lähetinlaitteisto ovat nähtävissä kuvassa 1. Passiivinen näytteenotto pohjavedestä Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella nopeallakin aikavälillä tai olla niin pieniä, ettei niitä saada selville perinteisellä analysoinnilla. Passiivisen näytteenottimen annetaan olla tutkittavassa kohteessa useita päiviä tai jopa kuukausia, jolloin se kerryttää haitta-aineita itseensä. Monitorointiaseman laitteisto. Itse sondi mittaa myös syvyyttä, jonka avulla voidaan laskea pohjaveden pinnankorkeus
Tutkimuskohteista saadaan mittatarkkoja 3D-malleja ja ilmakuvia, joita voidaan hyödyntää kohteiden yleisessä tarkastelussa sekä yhdistää muun paikkatietoaineiston kanssa. vsk. Onlinemenetelmät mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisen. Tämän johdosta on mahdollista myös havaita vedenlaadun muutoksia ja reagoida nopeammin niihin. Menetelmät ovatkin käyttökelpoisia riskinarvioinnin tueksi ja antavat tarvittaessa myös varoaikaa vesilaitoksille. Passiivisen näytteenoton tutkimuksessa näytteenottoaikaa selvitetään laboratoriokokein. Tuloksena kustannustehokkaita tutkimusmenetelmiä Uusilla näytteenottimilla ja veden laadun mittausmenetelmillä saadaan entistä tarkemmin ja monipuolisemmin tietoa pohjavesien kemiallisesta tilasta. Uumo-hankkeessa kaukokartoitusta tehdään droonin sekä droonin oman kameran ja kahden multispektrikameran avulla (Kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Droonin avulla tutkimuskohteita voidaan kuvata riittävällä tarkkuudella ja halutulla aikatauluilla. Kaukokartoitusta voidaan käyttää apuna myös ympäristön monitoroinnissa, sillä sitä voidaan tehdä monin eri tavoin erilaisten sensorien avulla. Kaukokartoitus ympäristön monitoroinnissa Kaukokartoitusmenetelmät ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana varsinkin maaja metsätaloudessa. Menetelmän käyttö vaatii kuitenkin perehtymistä aihepiiriin, jotta osataan valita oikea näytteenotin ja käyttää sitä oikein. Optimaalista näytteenottoaikaa on selvitetty laboratoriokokein, ja näytteenottimen soveltuvuutta testataan myös kenttäolosuhteissa. 32 Uumo-hankkeessa tutkitaan ENVI-Disk C18 -membraanikiekkojen soveltuvuutta kloorifenolinäytteenottoon. Myös tulosten tulkinnassa on huomioitava se, että tulokset eivät ole menetelmien erilaiKuva 2. Perinteinen näytteenotto voi olla mahdollista korvata tulevaisuudessa osittain tai kokonaan jatkuvatoimisilla online-menetelmillä. Passiivisen näytteenoton avulla saadaan kerättyä kustannustehokkaasti tietoa pohjaveden laadusta. Kuva: Marjatta Lehesvaara.
Kaukokartoitus antaa toimivia ja kustannustehokkaita lisämenetelmiä ympäristön seurantaan. Lisätietoja www.xamk.fi/uumo.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Kasvava tiedon tarve edistää uusien menetelmien kehittymistä ja käyttöönottoa ympäristön tilan seurannassa. Kuvantaminen ja ympäristön seuranta drooneja hyödyntäen on järkevää myös alueilla, joille ihmisen on vaikeaa tai vaarallista mennä. Kuva: Aki Mykkänen. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELYkeskus Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Mikkelin vesilaitos ja Rantasalmen kunta. Kuva 3. Uumo – Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin -hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2018–31.8.2020. Hankkeen aikana kehitettyjen ja testattujen menetelmien käytettävyyttä tarkastellaan ja lisäksi arvioidaan niiden tuottama hyöty suhteessa kustannuksiin. 33 suudesta johtuen suoraan vertailukelpoisia perinteisen näytteenoton tuloksiin. Kevyillä ja edullisilla drooneilla voidaan päästä nopeasti kuvaamaan tutkimuskohteisiin, jos lennätysolosuhteet ovat muutoin suotuisat. Uumo-hankkeessa käytetään droonia ja multispektrikameroita ympäristön monitoroinnissa. Uudet menetelmät täydentävät perinteisiä menetelmiä ja tuovat lisätietoa tutkimuskohteista. vsk
Tarkoituksena on tuhota mahdolliset taudinaiheuttajamikrobit ja ehkäistä mikrobien kasvua jakeluverkostossa veden hyvän laadun takaamiseksi. Miettinen johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asiantuntijamikrobiologiayksikkö Sallamaari Siponen, väitöskirjakoulutettava ja Eila Torvinen, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos Talousvesiverkostoissa elää monimuotoinen mikrobiyhteisö Puhdas hanavesi ei ole steriiliä, eikä sen pidäkään olla. Tähän saakka tietämyksemme talousvedessä normaalitilanteissa elävistä eliöistä on rajoittunut lähinnä heterotrofisten bakteerien, homeiden ja hiivojen muodostamaan peTarja Pitkänen, erikoistutkija; Jenni Inkinen, tutkija; Anna-Maria Hokajärvi, tutkija; Jenni Ikonen, tutkija ja Ilkka T. Vesi kuitenkin sisältää aina mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa veden laadun muutoksia verkostossa esimerkiksi silloin, kun vesijohtoverkoston olosuhteet, kuten veden virtaus tai lämpötila, muuttuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Eri paikkakunnilla sijaitsevien vesilaitosten vesijohtoverkostoista löydetyt eliöyhteisöt poikkesivat toisistaan. 34 V eden käsittelyn ja desinfioinnin avulla talousveden valmistuksessa vedestä pyritään poistamaan kaikki epäpuhtaudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen tutkimushanke selvitti, millaisia eri eliökunnista peräisin olevia eliöitä elää Suomen vesijohtoverkostoissa. Kuitenkin jokainen näistä vesilaitoksista tuotti tasalaatuista ja ihmisen terveyden kannalta hyvää vettä kaikkina eri vuodenaikoina.. Tutkitut eliöyhteisöt koostuivat prokariooteista eli bakteereista, arkeista ja viruksista sekä eukariooteista eli aitotumaisista eliöistä. vsk
Vesijohtoverkostojen mikrobiominäytteenoton erityispiirteitä Koska puhtaassa talousvedessä on mikrobeja lähtökohtaisesti vain vähän, tutkimuksen toteuttamista varten tutkimusryhmä otti käyttöön suuren tilavuuden DEUF-ultrasuodatusmenetelmän, jonka avulla saatiin kerättyä suurimmasta osasta näytteitä riittävästi biomassaa talousveden mikrobiston selvittämistä varten. Noin puoli tuntia kestäneen näytteenoton jälkeen suuren tilavuuden mikrobinäytteen sisältävä DEUF-patruuna oli valmis toimitettavaksi laboratorioon. vsk. Normaaliolosuhteissa näistä mikrobeista ei ole ihmisten terveydelle haittaa, mutta kasvaessaan runsaina määrinä biofilmit voivat aiheuttaa veden laatuun hajuja makuvirheitä. Patruunan läpi viemäriin virranneen veden litramäärä mitattiin vesimittarin avulla. On myös mahdollista, että biofilmit ja verkostosaostumat antavat suojapaikan talousveteen syystä tai toisesta päässeille ihmisille infektioita aiheuttaville mikrobeille. Viiden suomalaisen vesilaitoksen jakeluverkostojen genomia syväsekvensoimalla selvisi, että vesijohtoverkostoissa elää hyvin monimuotoinen eliöstö eli mikrobiomi. Tässä tutkimuksessa verkostobiofilmejä tutkittiin paitsi erillisten kiinteistöön asennettujen biofilmikeräinten avulla, myös ottamalla kiinteistöjen vesimittareiden vaihdon yhteKuva 1. Tällä tavoin saadaan tietoa kunkin vesilaitoksen talousveden jakelujärjestelmän mikrobeista sekä siitä, miten mikrobiston rakenne eroaa eri paikkakunnilla. Valtaosa talousvesiverkostojen mikrobeista elää vesiputkien sisäpinnoille muodostuneissa biofilmeissä. Riittävän biomassan keräämiseksi talousvesinäytteenotossa otettiin käyttöön uusi suuren tilavuuden DEUF-menetelmä. Menetelmän avulla voidaan selvittää, mitkä mikrobit ovat läsnä tietyissä näytteissä. Mikrobiston tutkimuksessa käytettiin molekyylibiologian työvälineenä uuden sukupolven syväsekvensointimenetelmää, joka perustuu bioinformatiikan hyödyntämiseen ympäristön mikrobiyhteisöjen tutkimisessa. Tässä tutkimuksessa verkostoveden koko mikrobiyhteisöä kartoitettiin geenitietoihin pohjautuvilla menetelmillä. Sadan litran verkostovesinäytteen ottamiseksi näytteenottopatruuna kytkettiin letkulla näytteenottohanaan (Kuva 1). Kuva: Anna-Maria Hokajärvi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. 35 säkelukutietoon
vsk. 36 ydessä vanhojen vesimittareiden sisältämät biofilmit talteen (Kuva 2). Suomen Akatemian rahoittamassa DWDSOME (Mikrobiyhteisöjen dynamiikka talousveden jakelujärjestelmissä) -hankkeessa kerättiin vuonna 2015 viiden suomalaisen vesilaitoksen jakeluverkostoista yhteensä 124 kylmävesi-, 40 kuumavesija 16 biofilminäytettä (Kaavio). Talousvesiverkostojen sisäpinnoille kerääntyneitä mikrobeja etsittiin kiinteistöjen vesimittareista. Eukariootteja ovat muun muassa sienet, levät, eläimet ja kasvit, ja niiden rooli vesijärjestelmien eliöyhteisön osana on vielä pitkälti tuntematon. Kuva: Tarja Pitkänen.. Tutkimuksessa havaittiin enemmän erilaisia eukariootteja desinfioimattomissa vesissä verrattuna UV-desinfioinnin lisäksi vapaan tai sidotun kloorin avulla Kuva 2. Tämän lisäksi tarkastelussa oli eroavaisuudet kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden mikrobiologian ja eri vuodenaikojen välillä. Mukana oli kaksi tekopohjavesilaitosta, joilla ei ollut käytössään desinfiointia, sekä kolme UVja klooridesinfiointia käyttävää vesilaitosta, joista kahden raakavetenä oli pintavesi ja yhden pohjavesi. Vedenkäsittelyprosessilla on havaittu olevan erityistä vaikutusta bakteerien ohella myös eukarioottiyhteisöihin. Uutta tietoa vesijohdoissa elävistä eukariooteista Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että myös muut organismit kuin bakteerit ovat monipuolisesti edustettuina vesijohtoverkostoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Koska talousveden raakaveden ja käsittelyprosessin tiedetään vaikuttavan merkittävästi talousveden mikrobiologiaan, mukaan tutkimukseen valittiin mahdollisimman erilaisia vesilaitoksia. Tässä tutkimuksessa suuren vesitilavuuden (100 L) kerääminen DEUFultrasuodatusmenetelmällä mahdollisti myös eukarioottien tutkimisen. Eukarioottiyhteisöt erosivat toistaan eniten vedenjakeluverkostokohtaisesti, joissa raakavesityyppi (tekopohjavesi, pintavesi tai pohjavesi), vesilaitoksen maantieteellinen sijainti (neljä eri paikkakuntaa Suomessa) ja vedenpuhdistusprosessi erosivat toisistaan (Kuva 3). Talousveden viipymän ja jakeluverkoston vaikutuksia selvitettiin valitsemalla jokaisesta tutkittavasta verkostosta kolme näytepistettä eri etäisyyksiltä vesilaitoksesta
Näytepisteen sijainnilla verkostossa ja näytteenottokerran vuodenajalla oli merkitystä vain yksittäisissä pisteissä, eli vesilaitokset tuottivat verkostoihinsa pääsääntöisesti tasalaatuista vettä. vsk. Suuri osa vesilaitosten, erityisesti desinfioimattomien vesien, eukarioottitaksoneista Kaavio. 37 desinfioitujen talousvesien eukarioottiyhteisöön. DWDSOME-tutkimuksen näytteenottoasetelma. (2019) julkaisemasta kuvasta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Muokattu Inkinen ym. Jäännöskloori (0,1–0,6 mg/l verkostossa) näytti vähentävän tehokkaasti eukarioottiyhteisön diversiteettiä, mikä voi olla merkityksellistä veden laadun hallinnan kannalta. Kuva 3. Vesijohtoverkostoista A–E kerättyjen aitotumaisten eliöiden beta-diversiteetti ryhmittyy vesijohtoverkoston mukaan painotetussa moniulotteisessa ordinaatioanalyysissä (Non-Metric Multidimensional Scaling; NMDS)
Talousvesiverkostoista tunnistettujen aitotumaisten yhteisörakenteet olivat erilaisia tutkittujen vedenjakeluverkostojen välillä. Tutkimuksessa mukana olleista viidestä vesilaitoksesta kaksi ei käytä desinfiointia ja kolmella laitoksista Kuva 4. Kun tiedetään millainen vesijohtoveden kokonaismikrobisto on eri puolilla Suomea normaalitilanteissa, verkostoveden laatuun liittyviä riskejä on mahdollista jatkossa tunnistaa ja ennaltaehkäistä entistä paremmin. Näitä on tavattu maailmanlaajuisesti talousvesissä ja niiden voidaan ajatella olevan osa normaalia talousveden eliöstöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Vesistä löytyi mahdollisesti haitallisia homelajeja (mm. 38 jäi vielä tunnistamatta (Kuva 4). Amoebozoa). Penicillium, Aspergillus, Candida, Stachybotrys, Alternaria). Amebojen suhteelliset osuudet olivat kuitenkin hyvin pieniä kokonaisyhteisöistä ja niiden mahdollista terveysvaikutusta ei voitu arvioida. DWDSOME-hanke antoi tärkeää pohjatietoa Suomessa hyvin toimivien vesilaitosten mikrobipopulaatioista. Suurin prosentuaalinen osa havaituista homeista kuului viljelymenetelmillä havaitsematta jäävään Cryptomycota -pääjaksoon. *Discoba, Malawimonas, Haptophyta.. (2019) julkaisemasta kuvasta. On mahdollista, että esimerkiksi rataseläimillä tai sukkulamadoilla voi olla hyödyllinen rooli vedenpuhdistuksessa orgaanisen aineksen tai bakteerien kuluttajina. Tutkimusaineiston hyödyntäminen jatkossa Vuosina 2014–2018 toteutetun DWDSOMEhankkeen tavoitteena oli selvittää ympäristöolosuhteiden vaikutuksia mikrobiyhteisöjen rakenteeseen suomalaisten vesilaitosten talousveden jakelujärjestelmissä. Lähes jokaisella vesilaitoksella esiintyi eläinkunnasta rataseläimiä (Rotifera), sukkulamatoja (Nematoda), vihreitä kasveja ja levää (Chloroplastida), ripsieläimiä (Ciliaphora), sieniä (Fungi) ja ameboja (mm. vsk. Muokattu Inkinen ym. Tutkimuksessa havaittiin myös vapaana eläviä ja aktiivisia ameboja (erityisesti Vannella), jotka voivat toimia joidenkin tautia-aiheuttavien ja ameboille vastustuskykyisten bakteerien kuten Legionella-bakteerin isäntänä edistäen näiden taudinaiheuttajabakteerien elinkykyä
Desinfioimattomassa vedessä verkostojen mikrobisto oli monipuolisempaa kuin desinfiointia käyttävien vesilaitosten vesissä. Kaikkien kilpailuun osallistujien kesken arvoimme logollisen Narurepun. 2019 Jul 3;7(1):99. Lämpimän käyttöveden näytteissä havaittiin vähemmän eukariootteja ja osa tutkituista potentiaalisista ihmisten terveydelle haittaa aiheuttavista mikrobeista oli vähemmän aktiivisia kuin kylmässä talousvedessä. (2017) Drinking water quality in distribution systems of surface and ground waterworks in Finland. Microbiome. Ympäristöja elintarviketutkimusten vastuullinen kumppani Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija. DWDSOME-hankkeessa tuotettiin kaiken kaikkiaan valtava määrä sekvenssiaineistoa, josta tutkijat voivat jatkossa selvittää lisää talousveden mikrobiomin erityispiirteitä. (2019) Active eukaryotes in drinking water distribution systems of ground and surface waterworks. Inkinen J, Jayaprakash B, Siponen S, Hokajärvi AM, Pursiainen A, Ikonen J, Ryzhikov I, Täubel M, Kauppinen A, Paananen J, Miettinen IT, Torvinen E, Kolehmainen M, Pitkänen T. Kirjallisuusviitteet Ikonen, J., Hokajärvi, A-M., Heikkinen, J., Pitkänen, T., Ciszek, R., Kolehmainen, M., Pursiainen, A., Kauppinen, A., Kusnetsov, J., Torvinen, E., Miettinen, I.T. J Water Security; 3, doi: 10.15544/ jws.2017.004. vsk. Narurepun voitti: Harri Heikkilä, Haapavesi. 39 on käytössä UV-desinfiointi yhdistettynä klooridesinfiointiin. doi: 10.1186/s40168019-0715-5. Tiedon lisääntyessä on mahdollista luoda lisää hallintakeinoja turvallisen juomaveden takaamiseksi. kvvy.fi Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Onnittelumme voittajalle ja suuret kiitoksemme kaikille kilpailuun osallistujille! ympar istojat erveys .fi Puhtaa mman huomi sen ääni PARAS KANSI 2019 Vuoden 2019 Valitse paras lehden kansi Ympäristö ja Terveys-lehden osalta on päättynyt. Ympäristö ja Terveys-lehden paras kansi äänestyksen voitti 5/2019 RAKENNUSTERVEYS -teemanumeron kansi. Tulevat tutkimukset voivat hyödyntää näitä tietoja ja edelleen selvittää erilaisten mikrobien rooleja vesijärjestelmissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Jatkotutkimuksissa mielenkiinnon kohteena on muun muassa talousveden arkkija virusyhteisöjen rakenteen selvittäminen
Tämä tarkoittaa, että rikkotiheytemme on noin 0,1 rikkoa/km/vuosi, koska vesijohtoverkosto pituutemme on yli 3 000 km. Erilaisia putkirikkotapahtumia esiintyy nykyisellään reilut 300 kappaletta vuodessa. Rikkotiheydeltään, ja usein myös vahinkovoimaltaan, pahin vesijohtoputkimateriaalimme on 1960-luvun asbestisementti, jonka rikkotiheys on selvästi suurin verkoston yksittäisistä johto-osuuksista luokiteltuna iän, materiaalin ja putkikoon mukaan. vsk. Erityisen hälyttävää viimeisimmissä tapauksissa on ollut havainto kyseisen putkimateriaalin pehmentymisestä siten että sen korjaaminen vaatii laajemman verkostopituuden toteuttamisen akuuttina, jotta vesijohtoverkosto saadaan taas toimimaan ja vedenjakelu toimitettua asiakkaille normaalisti ilman väliaikais järjestelyitä. Tällä materiaalilla osassa putkikokoluokkia käyttöikäarvio näyttää laskennallisesti olevan vain noin 40 vuotta. (ks. Verkostojen saneerausvelan kasvaessa lisääntyvät myös putkirikkotilanteet, verkoston teknisen elinkaaren tilan siirtyessä elinkaaren loppuvaiheeseen ja samalla häiriöherkempään tilaan. Toinen elinkaaren päätepisteen tuntumassa oleva materiaali on 1950–1970-lukujen aikaan valmistettu ja käytetty valurauta. Vesijohtoverkostomme rakentaminen on aloitettu 1800-luvun loppupuolella ja nykyisellään verkosto koostuu useista eri materiaaleista ja kokoluokista suurimpien linjojen ollessa 1 000 mm halkaisijaltaan. Kuvat 1A ja 1B) Kia Aksela, osastonjohtaja Verkko-osasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun putkirikot ja viranomaisen rooli HSY:n Verkko-osastolla riittää putkirikkotapahtumia melkein vuoden jokaiselle päivälle. Kuitenkin kulutuskeskeytysaikamme on jatkuvasti alle strategisen tason, keskiarvona alle 10 minuuttia per asukas, ja työt on onnistuttu toteuttamaan turvallisesti ja korkeasta hygieniavaatimuksesta kiinni pitäen. Vahinkovoimaltaan laajoissa rikkotapauksissa tai sellaisissa saastumistapauksissa, joista on mahdollisesti vaaraa terveydelle, tiivis ja sujuva yhteistyö viranomaisten kanssa on todettu äärimmäisen tärkeäksi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. 40 H SY:n vesihuollon toiminta-alue sijoittuu pääkaupunkiseudun kaupunkien Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueille, lisäksi toimitamme talousvettä ja vastaanotamme jätevettä ympäristökunnistamme
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Näissä tapauksista ei ole myöskään terveysvaaraa veden käyttäjille. Vesilaitos vastaa Kuvat 1 A ja B. vsk. 41 Valtaosa putkirikoista hoituu 24/7/365 toiminnassa ilman suuria häiriöitä ympäristölle tai vaaraa terveydelle Putkirikoistamme yli 95 % saadaan hoidettua ilman laajoja vedenjakelun häiriöitä tai haittaa ympäristön toiminnalle. Muita viranomaisia ja yhteistyötahoja tallaisissa tilanteissa ovat kaupunkien katuja ympäristötoimi, rakennustoimi, maatutkapalveluntuottajat, muut verkostooperaattorit, esimerkiksi sähköverkot sekä poliisi. Putkirikkotapauksissa, joissa ympäristöön on päässyt huomattava määrä – tuhansia kuutioita – vettä ennen verkostoosuuden sulkemista, yhteistyö erityisesti Pelastuslaitoksen kanssa on toiminnan peruspilari. Laajamittaisia häiriötilanteita asbestisementtija valurautaputkien rikkotapauksissa. Alle viidessä prosentissa putkirikkojen kokonaismäärästä on uhkana, että hallitsemattomasti purkautuva vesi aiheuttaa vaaraa ympäristön toiminnalle tai rikkotapaukseen voi liittyä terveyttä vaarantava verkoston saastumisriski. Yhteistyössä huolehdimme alueen toimintojen, kuten liikenteen ja kauppojen toiminnan turvaamisesta, vahinkojen hallinnasta ja niiden ehkäisemisestä sekä tilanteen normalisoinnista. Kuvat: HSY:n Verkko-osasto.
Näissä tilanteissa ei ole ollut mahdollista eristää verkostoa riittävän nopeasti tai rikkoontuminen on tapahtunut kiinteistön alueella kiinteistön omien tonttijohtojen osalta, ja mahdollisesti saastunut vesi on voinut johtua alueen vedenkäyttäjille saakka. vsk. Tällöin toiminta on kohdistunut muusta verkostosta eristetyn verkosto-osan palauttamiseen toiminnallisesti moitteettomaksi ja turvalliseksi sekä edelleen käyttöön hieman samaan tapaan kuin uusien verkostokohteiden käyttöönotossa. Kuvat: HSY:n Verkko-osasto.. Maan alla piilevä veden aiheuttama onkalo ja pehmentynyt asbestisementtiputki. Asiakkaiden vedentoimitus pystytään tarvittaessa turvaamaan väliaikaisin järjestelyin. Kuvat 2A ja 2B) Valtaosassa saastumisriskitapauksia verkosto on saatu eristettyä käytöstä siten, että on estetty mahdollisesti saastuneen veden pääsy asiakkaille saakka, jolloin vaikutukset vedenkäyttäjiin ovat olleet vähäiset. Joskus voi kuitenkin sattua tapauksia, joissa esimerkiksi kaivamisen yhteydessä rikkoontuu samanaikaisesti talousvesija jätevesiviemäriputki. Muutamassa prosentissa putkirikkotapauksissa on ollut läsnä selkeä riski terveysvaarasta alueen vedenkäyttäjille. Tieto vahingon sattumisesta sekä verkostojen paikallinen rakenne suhteessa rikkokohtaan ovat ratkaisevimpia tekijöitä tilannekuvan muodostamisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. (ks. Toisaalta on ollut myös tilanteita, jossa varavedenjaKuvat 2 A ja B. Nämä ovat olleet pääosin tilanteita, joissa vesilaitoksen näkökulmasta ulkopuolinen urakoitsija on kaivamalla rikkonut sekä vesijohdon että jätevesijohdon samassa kaivannossa. Näissä tapauksissa on tullut vastaan tilanteita, joissa on ollut riski siitä, että saastunutta vettä on päässyt kiinteistöihin saakka ja käyttöön. Tämänkaltaisissa tilanteissa sujuva tiedon kulku on ensiarvoisen tärkeää. 42 vedenjakeluverkoston saattamisesta turvalliseksi sekä toimintaan palauttamisesta, mikä sisältää muun muassa rikkokohdan selvittämisen, korjauslaajuuden määrittämisen, korjauksen, toiminnallisuuden ja turvallisuuden varmistamisen sekä käyttöönoton
Terveydensuojeluviranomaisen vastuulle kuuluvat ilmoitukset yhteistyötahoille sekä muille viranomaisille, kuten aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, kaupungin johto ja tartuntatautiyhdyshenkilö, naapurikuntien viranomaiset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Ruokavirasto. Terveydensuojeluviranomainen päättää myös tiedottamisesta ja viestinnästä kaikissa vaiheissa tilanteen vaatimassa laajuudessa. 43 kelua vedenkäyttäjille ei ole ollut mahdollista toteuttaa paineellisena samalla kun korjaustyöt ja käyttöönotto kestävät useita päiviä. Verkostojen kehittämisja saneeraustarpeiden ja verkostojen toimintaan liittyvien tavoitteiden määrittelyllä osana ennakoivaa kunnossapitoa voidaan ehkäistä verkostojen toimintahäiriöitä. Lisäksi panostamme erilaisten uusien menetelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen häiriötilanteiden normalisoinnissa. Syyn ja alkuperän selvittämiseen panostavat kaikki tapauksen hoitamiseen osallistuvat tahot. Tällöin voimassa on ollut sekä vedenkäytönrajoitus että keittokehotus, kunnes vesinäytetuloksista on voitu varmistaa verkoston turvallisuus. Näytteenottamiset tilanteen eri vaiheissa suunnitellaan yhdessä ja yhteistoimintaohjeen mukaisesti. Vastaamme tähän riskienhallinnan vaatimukseen jatkuvalla verkostojen teknisen hallinnan kokonaisvaltaisella kehittämisellä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Tapauksissa, joissa on pienikin epäilys mahdollisesti terveyttä vaarantavasta tilanteesta, johtovastuu siirtyy terveydensuojeluviranomaiselle, jonka kanssa teemme edelleen luonnollisesti erittäin tiivistä yhteistyötä. Uusien menetelmien ja niiden mukanaan tuomien toimintatapojen lisäksi jatkossakin häiriötilanteista selvitään hyvällä ja tiiviillä osapuolten välisellä yhteistyöllä!. Tällä hetkellä suunnitteilla on tutkimushanke tehokkaammasta ja vähemmän aikaa vaativasta verkosto-osuuden klooraamisesta verrattuna perinteiseen desinfiointiin, jolloin mahdollisuudet riskien hallintaan kasvavat keinovalikoiman laajentuessa rajalliset resurssit ja tapahtumataajuuden kasvu huomioiden. Panostamme häiriötilanteiden ehkäisemiseen huomioiden kaikkiin verkostoihin sekä tunneleihin liittyvät tarpeet kokonaisuutena niin vesihuollon kuin viranomaisten ja asiakkaiden näkökulmista. Nämä kattavat yhdessä yli 8 000 km ja noin 100 km tunneleita. Terveydensuojeluviranomainen osallistuu myös näytteenottoon, ja varmistamme, että häiriötilanne on ohi ja vesi on turvallista käyttää. Tällöin varautumisen ja häiriötilannehallinnan merkitys korostuu. Kun iso osa vesihuoltoverkostoa siirtyy elinkaaressa loppuvaiheen puolelle, lisääntyvät vedenjakelun ja viemäröinnin toimintahäiriöiden riskit, kuten putkirikoista johtuvat vedenjakelukatkokset, viemäritukokset ja vedenlaatuhäiriöt. Tässä tilanteessa ei ole varmuutta siitä, että desinfiointi on onnistunut suunnitellusti ja vedessä ei ole esimerkiksi terveydelle haitallisia mikrobeja edelleen läsnä. Näissä tilanteissa, vaihtoehtona 10 litran – normaalikäyttöön riittämättömälle – astiajakelulle ämpäreillä vesipisteestä, saastumisepäilyn kohteena oleva käytöstä eristetty verkosto on joskus ollut tarpeen ottaa käyttöön heti desinfiointia seuraavan huuhtelun jälkeen. Verkostojen kokonaishallintaan ja uusiin menetelmiin panostettava Vesihuoltoverkostoihin kuuluvat vedenjakelu, jäteja sekavedenviemäröinti sekä hulevesiviemäröintiverkostot. Tiedottamisessa vesihuoltolaitoksen henkilöstöllä on viestinnässä myös tärkeä rooli valmisteltaessa vaikutusalueen asiakkaille kuhunkin vaiheeseen sopivaa tiedotetta. Viranomaisen vastuulle kuuluvat muun muassa päätökset tehokloorauksesta tai desinfioinnista sekä vedenkäyttörajoituksista tai -kielloista sekä keittokehotuksista
Makean ja suolaisen veden lisäksi niitä on myös hyvin äärimmäisissä olosuhteissa, kuten luolissa tai kuumissa lähteissä. 44 S inilevät (syanobakteerit) ovat bakteereita, mutta niitä kutsutaan leviksi. Sinilevillä on tärkeä rooli myös typen kierrossa. Ne ovat luonnollinen osa vesiekosysteemiä ja niitä esiintyy kaikenlaisissa vesissä. niiden kasvua. Sinilevät voivat tuottaa terveydelle haitallisia maksaja hermomyrkkyjä, mutta on niistä hyötyäkin. Sinileviä esiintyy kaikkialla maapallolla missä kosteutta on riittävästi. vsk. Tunnetuimpia ovat palkokasvit, kuten herneet ja apilat, mutta myös lepän ja tyrnin juuristossa esiintyy typpeä sitovia sinileviä. Sinilevät ovat luonnollinen osa ekosysteemejä, mutta runsas. Osa sidotusta typestä vapautuu muiden planktoneliöiden, mm. Sinilevät ovat olleet ensimmäisiä perustuottajia ja hapen tuottajia maapallolla, ja saamme kiittää niitä hapellisesta ilmakehästä. Jäkälä on ehkä tunnetuin organismi, jonka muodostaa sinilevän ja sienen symbioosi. Planktonlevien tapaan niillä on vihreää yhteyttämisväriainetta, a-klorofylliä ja ne tuottavat happea. Sinilevät eli syanobakteerit ovat jokakesäinen riesa. Ehkä merkittävimpänä innovaationa sinilevämyrkyistä on kehitetty lääkeaineita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Osa sinilevistä pystyy sitomaan ilmakehästä veteen liuennutta molekulaarista typpeä, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia ravintoverkkoon. Monien maakasvien juuristossa esiintyy sinileviä, jotka osallistuvat biologiseen typensidontaan. eläinplanktonin käyttöön edistäen Kristiina Vuorio, tutkija Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Sanna Suikkanen, vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus, Merikeskus Harri Kankaanpää, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus, Merikeskus Marko Järvinen, ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Paha, hyvä sinilevä. Positiivinen vaikutus voi ulottua kalakantoihin asti. Rehevöityminen johtaa usein sinilevien massaesiintymiin, joilla voi olla monenlaisia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle
45 tuessaan ne aiheuttavat sekä esteettistä että terveydellistä haittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Sinilevät ovat laadultaan huonoa ravintoa eläinplanktonille. Kuvat: Reija Jokipii.. Monet sinilevät muodostavat pallomaisia yhdyskuntia tai rihmoja, jotka ovat liian suuria eläinplanktonin ravinnoksi. Tutkimuksen mukaan sinilevävaltaisten järvien kookkaissa ahvenissa on puolet vähemmän omega-3-rasvahappoja kuin kirkasvetisten, niukkaravinteisten Tyypillisiä myrkyllisiä sinilevien massaesiintymien muodostajia: A. Sinilevillä on monia ominaisuuksia, joilla ne saavat kilpailuedun muihin planktonleviin nähden. Microcystis, B. Pääasiallinen syy sinilevien massaesiintymien synnylle on kuitenkin rehevöityminen, etenkin fosfaattifosforin pitoisuuden kasvu. Itämeressä esiintyvä Nodularia spumigena. Massaesiintymiä muodostavilla lajeilla on kaasuvakuoleja, joiden avulla ne voivat pysyä lähellä veden pintaa ja varjostaa muita leviä. Ne viihtyvät lämpimässä vedessä ja sietävät paremmin lyhytaaltoista UVsäteilyä. vsk. Planktothrix ja D. Nämä ihmisterveydellekin tärkeät biomolekyylit siirtyvät ravintoketjussa kasviplanktonin ja niitä laiduntavan eläinplanktonin kautta kaloihin. Miksi sinilevät runsastuvat. Dolichospermum (Anabaena), C. Ne eivät juuri sisällä eläinplanktonin ja kalojen kasvuun ja lisääntymiseen tarvittavia biomolekyylejä: omega-3-rasvahappoja (EPA ja DHA), aminohappoja tai steroleita
Nodulariinit ovat syklisiä pentapeptidejä, joista yleisin on nodulariini-R. Suurin osa sinilevistä tuottaa lisäksi BMAA ( b-metyyliamino-L-alaniini) -yhdistettä, jota on havaittu pieniä pitoisuuksia myös Itämeren sinilevissä. Varsinkaan järvisimpukoita ei tulisi käyttää ravintona, koska myrkkypitoisuudet voivat niissä olla erittäin korkeita. Makeassa vedessä esiintyvien sinilevien tiedetään tuottavan hermomyrkkyjä, kuten anatoksiini-a:ta ja saksitoksiineja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Lisäksi sinilevien tuottamat myrkyt ja veden pH-arvon voimakas vaihtelu ilmeisesti pahensivat tilannetta (Mettinen 2018). maksaja hermomyrkkyjä. Ilmastonmuutoksen seurauksena sen esiintymisalue on laajentunut pohjoisemmaksi ja sitä on tavattu jo Saksassa. Maksamyrkkyjen tiedetään kertyvän simpukoihin ja ainakin kampeloiden ja silakoiden maksaan (Kankaanpää 2011). vsk. Kuva: Maiju Lehtiniemi.. Heinä-elokuussa 2018 rehevässä Vihdin Enäjärvessä tapahtui simpukoiden massakuolema ja vähäisempi kalakuolema happikadon seurauksena. BMAA:n Sinileväkukintaa Porvoon edustalla kesällä 2010. sylindrospermopsiinia. Kemialliselta rakenteeltaan ne ovat syklisiä heptapeptidejä. 2006). Sinilevien massaesiintymät voivat aiheuttaa happikatoa, erityisesti pienissä matalissa järvissä tai ranta-alueilla. Kuollut sinilevämassa vajoaa pohjalle ja hajotessaan kuluttaa happea. Sinilevät voivat tuottaa myös muunlaisia myrkkyjä, kuten iho-oireita aiheuttavia dermatoksiineja ja sytotoksiineja, mm. Itämeressä yleisin maksamyrkky on nodulariini, jota tuottaa Nodularia spumigena -sinilevä. Sylindrospermopsiini on erittäin voimakas myrkky, mutta toistaiseksi sitä on havaittu Suomessa vain yhdessä järvessä, jossa sitä tuotti harvinainen Dolichospermum-sukuun kuuluva laji (Spoof ym. Sinilevät tuottavat monenlaisia myrkkyjä Merkittävin sinilevistä aiheutuva vaara on niiden kyky tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, mm. Sylindrospermopsiinia tuottava laji, jota kannattaa pitää silmällä on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla tavattava Cylindrospermopsis raciborskii. Sinileväsukujen Microcystis, Planktothrix, Dolichospermum, Oscillatoria ja Nostoc tuottamat mikrokystiinit ovat maksamyrkyistä parhaiten tunnettuja. 46 järvien ahvenissa (Taipale ym. Mikrokystiinejä esiintyy erityisesti makeissa vesissä, mutta jonkin verran myös Itämeressä. Yli 200 erilaisesta mikrokystiinistä tunnetuin on mikrokystiini-LR. Anatoksiini-a on alkaloidi, jota tuottavat ainakin sinileväsuvut Dolichospermum, Planktothrix ja Oscillatoria. Poikkeuksellisen lämmin kesä lisäsi sinilevien ja muiden vesikasvien tuotantoa sekä vajonneen kasvibiomassan hajotusta. Dolichospermumien on todettu tuottavan myös saksitoksiinia (Rapala ym. Jokivaluman myötä näitä myrkkyjä saattaa löytyä myös rannikkovesistä. 2016). 2005)
47 epäillään aiheuttavan mm. Kuva: Sanna Suikkanen. Kuva: ESA Copernicus Sentinel Data, SYKE.. Oireet ilmenevät yleensä muutamassa tunSinileväkukintaa Espoossa kesällä 2019. Alzheimerin tautia ja ALSmotoneuronisairautta (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Hengitettynä sinilevämyrkyt voivat aiheuttaa flunssan tai nuhakuumeen kaltaisia oireita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Samoin ihmisten herkkyys vaihtelee suuresti ja samankaltaisia oireita voi aiheutua muistakin syistä. BMAA-yhdisteen mahdolliset vaikutukset ihmisterveyteen ovat kuitenkin kiistanalaisia. Sinileväkukinta Suomenlahdella 16.7.2018. Sinilevämyrkkyjen aiheuttamat oireet vaihtelevat Sinilevämyrkytyksen oireet ilmenevät monilla tavoin riippuen myrkystä ja altistustavasta. vsk. Sinileväpitoisen veden nieleminen voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia. Sinileväpitoisessa vedessä uimisesta voi seurata ihoja silmäoireita, kuten ihottumaa, huulten ja silmien kirvelyä tai ihon punoitusta
Yleisesti ottaen sinilevämyrkkyjen esiintymisen riski on sitä suurempi mitä enemmän sinilevää esiintyy vedessä. Myrkytystietokeskus ja eläinlääkärit antavat tarvittaessa lisäohjeita. Kuva: Rajavartiolaitos. Sinileväkukintaa Itämerellä heinäkuussa 2018. Pitkäaikaisessa altistuksessa maksamyrkyt voivat aiheuttaa maksavaurioita ja -kasvaimia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Sinilevämyrkytykset eivät tiettävästi ole aiheuttaneet ihmisten kuolemia Suomessa, mutta karjaa ja koiria on kuollut niiden juotua sinileväpitoista vettä. aiheuttaa erilaisia hermosto-oireita (Kankaanpää 2011). vsk. • Myrkytysepäilyissä on hakeuduttava lääkäriin tai vietävä eläin eläinlääkäriin. Älä syö kalan sisäelimiä.. • Sinileväalueelta pyydetyn kalan lihaa voi syödä, mutta pese sekä kala että kädet huolellisesti puh taalla vedellä. • Vältä uimista. • Jos oireita ilmenee, iho ja silmät pestään huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä. Jos vedessä on havaittavissa tai on äskettäin ollut sinilevää, toimi näin (SYKE ym. Sinileväsolujen kuollessa niiden sisältämät myrkyt vapautuvat ympäröivään veteen, minkä vuoksi myrkkyjä voi esiintyä vedessä vielä näkyvän sinileväkukinnan hajottua. • Lapsia ja lem mikkieläimiä ei saa päästää rantaan eikä uimaan. 48 nissa. Hermomyrkyille altistuminen voi mm. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä, peseydy heti puhtaalla vedellä. 2015): • Älä käytä vettä juoma-, tiski-, pesutai löylyvetenä, eikä syötäväksi tarkoitet tujen kasvien kasteluun
Suomalaisten tutkijoiden havainto, että tietyt sinilevät tuottavat vastamyrkkyä omalle myrkylleen on mahdollistanut uudenlaisten syöpälääkkeiden kehityksen (Sivonen ym. Onko sinilevistä hyötyä. Myrkkyjä tuottamattomia sinileviä, kuten Spirulinaa, on käytetty lisäravinteena. jarviwiki.fi/wiki/Levätilanne). in boreal lakes in 2003. Sinileviä on tutkittu ja käytetty mm. A., Erkomaa, K. Mettinen, A. Sekä valtakunnallisen leväseurannan että kansalaisten levähavainnot ovat nähtävissä Järvimeriwiki -verkkopalvelussa (https://www. Environonmeltal Toxicology 20: 331–340.. Lepistö, L., Rapala, J., Lyra, C., Berg, K. Sinilevistä on kehitetty myös kasvinsuojeluaineita. Algological Studies 117: 315–328. Vuodesta 1998 lähtien Suomen ympäristökeskus (SYKE) on toteuttanut joka kesä valtakunnallista leväseurantaa järvillä ja Itämerellä yhteistyössä ely-keskusten, kuntien terveysviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. 2005, Rapala 2007). Duodecim 127: 1335–1340. 2018: Enäjärven simpukkaja kalakuolemat kesällä 2018. Ihmisterveyden kannalta tärkeimmät sovellukset liittyvät lääkeainetutkimukseen, jossa sinilevistä kehitetään mm. Itämerellä meristrategiadirektiivi edellyttää sinilevämyrkkyjen seurantaa, joka toteutetaan muiden haitallisten aineiden ja kasviplanktonseurannan yhteydessä avomerellä (Ympäristöministeriö 2014). 1990, Lepistö ym. 2012) ja Valvira (2016) on antanut toimenpiderajat ja -ohjeet vesilaitosten käyttämien raakavesilähteiden sinileväsolumäärien ja mikrokystiinipitoisuuden tarkkailuun. Yhteenveto näytteenottojen tuloksista. 2005: Occurrence and toxicity of cyanobacterial blooms dominated by Anabaena lemmermannii P. 2005: First report of saxitoxin in Finnish lakes and possible associated effects on human health. Vaikka sinilevistä voi olla monenlaista haittaa ihmisterveydelle ja vesien virkistyskäytölle, niitä voidaan myös hyödyntää. Kirjallisuusviitteet Kankaanpää, H. 2010). 49 Sinilevämyrkkyjen ja -kukintojen seuranta Suomessa sisävesillä ei seurata sinilevämyrkkyjä, mutta niiden esiintymistä on kartoitettu tutkimushankkeissa 1980-luvulla ja vuosina 2003–2005 (Sivonen ym. Terveysviranomaiset ottavat tarvittaessa sinilevämyrkkynäytteitä uimarannoilta (Rapala ym. and Issakainen, J. vsk. biopolttoaineen lähteenä ja tehostamaan jätevedenpuhdistusta. antibiootteja. Suomen merialueilla havaintoja sinilevien esiintymisestä ja levälauttojen liikkeistä saadaan lisäksi Rajavartiolaitokselta, kauppaaluksilta (Alg@line-seuranta) sekä kaukokartoituksen avulla (TARKKA-palvelu). Richter and Aphanizomenon spp. Rapala, J., Robertson, A., Negri, A.P., Berg, K.A., Tuomi, P., Lyra, C., Erkomaa, K., Lahti, K., Hoppu, K., Lepistö, L. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua leväseurantaan ilmoittamalla havaintonsa Havaintolähetti-sovelluksen kautta. Länsi-Uudenmaan Vesija Ympäristö ry. Nykyisin seurannan piiriin kuuluu vajaa 300 järvillä ja Itämeren rannikkoalueilla sijaitsevaa kiinteää havaintopaikkaa, joita seurataan viikoittain kesä-syyskuussa. Keväisin SYKE julkaisee yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa Itämerelle sinileväkukintojen riskiarvion, joka perustuu edellisen talven typpija fosforipitoisuuksiin. 2011: Haitalliset levät ja terveys. Maksamyrkkyanalyysejä tehdään planktonista, pintavedestä sekä laajalla alueella liikkuvan kalalajin (silakka) maksasta ja lihaksesta
Spoof, L., Berg, K.A., Rapala, J., Lahti, K., Lepistö, L., Metcalf, J.S., Codd, G.A., Meriluoto, J. https://www. Sivonen, K., Leikoski, N., Fewer, D.P., Jokela, J. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/ Merensuojelu_ja_hoito/Merenhoidon_ suunnittelu_ja_yhteistyo Valvira 2016: Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Chorus (toim.), Current approaches to cyanotoxin risk assessment, risk management and regulations in different countries. vsk. 54–62. 2010: Cyanobactins – ribosomal cyclic peptides produced by cyano bacteria. Federal Environment Agency (Umweltbundesamt), Germany. Rapala, J., Kilponen, J., Järvinen, M., Lahti, K. 2006: First observation of cylindrospermopsin in Anabaena lapponica isolated from the boreal environment (Finland). Environmental Toxicology 21: 552–560. Ohje 5/2016. Kirjassa: I. 2012: Finland: Guidelines for monitoring of cyanobacteria and their toxins. Rio de Janeiro, Brazil, 5.–10.8.2007. 2007: Exposure to cyanobacteria – an epidemiological study. Applied Microbiology and Biotechnology 86: 1213–1225. 7th International Conference on Toxic Cyanobacteria. jarviwiki.fi/wiki/Sinilevämyrkyt Ympäristöministeriö 2014: Suomen merenhoidon seurantakäsikirja. § Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa HALLINTOKOULUTUS Ympäristöterveydenhuollolle 28.4.2020 Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurila Vantaa • Tarkastajan vastuu – hyvän hallinnon toteutuminen • Some-työskentely • Näkökulma some-käyttäytymisestä • Asunnontarkastus interkalibrointi • Hallintomenettely • Pakkokeinojen käyttö elintarvikevalvonnassa • Pakkokeinojen käyttö terveydensuojelussa Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 9.4.2020 mennessä.. s. Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit. SYKE, STM, Valvira, THL, Evira 2015: Tietoisku sinilevistä. 50 Rapala, J. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51
Sisäilmastoseminaari 10.3.2020 Messukeskus Siipi, Helsinki Tervetuloa sisäilma-alan suurimpaan vuosittaiseen seminaariin! Seminaarissa on noin 60 esitystä ja monipuolisessa sisäilma-aiheisessa näyttelyssä on yli 80 näytteilleasettajaa. 24 %). alv. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: www.sisailmayhdistys.fi Sisäilmayhdistys 30 vuotta JUHLAGAALA 10.3.2020 Sokos Hotelli Triplassa sisailmayhdistys.fi/30/gaala. Seminaarimaksu on 68 € (sis. Keynote-puhujana on Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri: Hyvä paha sisäilma tiedämmekö pienhiukkasista
Liian vähäisen liikunnan kustannukset Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija Silja Ngobese, projektiasiantuntija Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia Kestävän liikkumisen lisäämisestä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde ja suuri ilmanlaadun heikentäjä. Samaan aikaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. 52 N oin viidennes Suomessa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuu liikenteestä ja liikenteen osuudesta lähes 60 % syntyy henkilöautoilusta. THL:n mukaan Suomessa ulkoilman epäpuhtaudet aiheuttavat vuosittain noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Tehokkaita keinoja molempiin haasteisiin on arkiliikkumisen lisääminen ja kestävien kulkumuotojen suosiminen. Yksilön valintojen tueksi tarvitaan yhteiskunnan tukea ja erilaisia palveluita.. Myös liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia, UKK-instituutin laskelman mukaan jopa 3–7 miljardia euroa vuosittain. vsk. Kaikkein haitallisimpina ihmisten terveydelle pidetään liikenteestä suoraan hengityskorkeudelle purkautuvia pakokaasupäästöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tautitaakkaarvion mukaan ulkoilman pienhiukkaset ovat suurin terveysriski Suomessa – suurempi kuin UV-säteily, passiivinen tupakointi ja sisäilman radon yhteensä. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti liikenteen päästöjä on välttämätöntä pienentää osana ilmastonmuutoksen hillintää
vsk. Keskeinen keino liikkumattomuuden haasteen ratkaisemiseen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen on arkiliikkumisen lisääminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Taloudellisen ja kansanterveydellisen hyödyn lisäksi arkiliikkumisella voi vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. 53 koostuvat sekä suorista kustannuksista, kuten sairaanhoitokuluista että epäsuorista, kuten tuottavuuden laskusta, työkyvyttömyydestä ja ennenaikaisista kuolemista. Ensimmäisessä vertaistukikokeilussa syksyllä 2019 kokeneet Fölin käyttäjät opastivat ensikertalaisia tai aiemmin bussimatkoillaan haasteita kohdanneita ikätovereitaan. Turussa kehitetään paikallisen joukkoliikennetoimisto Fölin kanssa ikäihmisten mentorointimallia. Liikenneja viestintäministeriössä on laskettu liikkumisen edistämisestä saatavia hyötyjä. Pareittain taitetuista matkoista syntyi hyviä kokemuksia, rohkeutta bussin Bussikokeilussa ikäihmiset innostuivat joukkoliikenteen palveluista ja solmivat myös uusia ystävyyssuhteita. Kuva: Heta Laiho.. Ministeriön julkaisemassa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuodelta 2018 arvioidaan, että Suomessa kansallisella tasolla pyöräilyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 1,1 miljardin euron taloudellista hyötyä pienentyvien terveydenhuoltokulujen ansiosta. Toisaalta myös lasten liikkumattomuus on lisääntynyt huolestuttavasti – esimerkiksi kansallisen Move-mittauksen tuloksista ilmenee, että iso joukko lapsia ei pääse kyykkyyn liikkuvuuden heikentymisen myötä. Ikääntyvien liikkumattomuudesta aiheutuvat suurimmat kustannukset kunnille. Kävelyn lisääminen vastaavalla prosenttimäärällä tuottaisi puolestaan 3,3 miljardin euron säästöt. Erilaisten kulkutapojen yhdistely lisää arkiliikkumista vaivihkaa – joukkoliikenteen käyttäjä liikkuu arviolta muutaman tuhatta askelta päivittäin enemmän kuin yksityisautoilija. Kokeiluun osallistuneet ikäihmiset aktivoituvat ja innostuivat joukkoliikenteen palveluista. Erityistä huolta aiheuttaa alati kasvava ikäihmisten osuus väestöstä
Monissa kaupungeissa on tehty tai tehdään pyöräilynja kävelyn edistämisohjelmia. Pelkästään jo rivistö lehtipuita kävelijöiden ja autotien välissä vaikuttaa myönteisesti sekä ilmanlaatuun ja meluun että ympäristön miellyttävyyteen. Tavoite on sama kuin kansallisessa energiaja ilmastostrategiassa. 30 prosentin matkamäärien kasvu tarkoittaisi noin 450 miljoonaa uutta kävelyja pyöräilymatkaa vuonna 2030 ja 35–38 prosentin kulkutapaosuutta kävelylle ja pyöräilylle nykyisen 30 prosentin sijaan. Turvallisuus, helppous ja ympäristö itsessään vaikuttavat jokapäiväisiin liikkumisvalintoihin. Joukkoliikenteen palvelut, kimppakyydit ja kutsuliikenne voivat siis lisätä paitsi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta, myös yhteisöllisyyden kokemusta. Etenkin kaupunkioloissa kävely ja pyöräily altistavat ihmisen autoliikenteen aiheuttamille hiukkaspäästöille. Parhaillaan päivityksen alla olevissa maakunnallisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa tuodaan arkiliikkumisen ja terveellisyyden tavoitteita huomattavasti nykyistä vahvemmin esiin. Rakenteet yksilön arkiliikkumisen tukena – helppous ratkaisee kulkutavan valinnan Arkiliikkumisen lisäämistä ja kestävien kulkumuotojen valitsemista ei voi sysätä pelkästään yksilön vastuulle: tarvitaan yksilön valintoja tukevia rakenteita. Koululaisten vanhemmat esimerkiksi päästävät lapsensa pyöräillen ja kävellen kouluun, jos kokevat matkan turvalliseksi. Henkilöautoilun vähentäminen on merkittävä yksilön ilmastoteko Yksi tehokas keino henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen ja arkiliikkumisen. Koulumatkaliikunnan tukeminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä se voi tutkimusten mukaan muodostaa jopa puolet lapsen päivittäisestä liikuntamäärästä. Useimmat osallistujat hyödyntävät nyt arjessaan joukkoliikennettä yhtenä kulkutapana muiden joukossa aiempaa aktiivisemmin, osa esimerkiksi autoilun ohessa tai oman auton kanssa matkoja ketjuttaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Vaikka liikenne ja liikkuminen mielletään usein eri asioiksi, on liikennesuunnittelun avulla mahdollista lisätä lihasvoimin tapahtuvan liikkumisen kulkutapaosuutta merkittävästi. Kaupunkija liikennesuunnittelulla, kunnossapidolla ja erilaisilla palveluilla on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset arjessaan liikkuvat. Kävelyja pyöräilytiet tarvitsevat kunnollista huoltoa ympäri vuoden. vsk. 54 käyttöön, luottoa omaan osaamiseen ja jopa aitoja ystävyyssuhteita. On selvää, että ihmiset tekevät valintoja helppouden perusteella. Nykyinen liikennejärjestelmä on rakennettu pitkälti autoliikenteen näkökulmasta, mutta järjestelmän painopisteissä tapahtuu muutosta. Valtakunnallisessa Liikenneja viestintäministeriön laatimassa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Etenkin ikääntyvän väestön kohdalla kävelymatkat lähikauppaan voivat muodostaa merkittävän osan viikoittaisesta liikuntamäärästä, joten on tärkeää, että olosuhteet mahdollistavat tämän myös talvikaudella. Teiden kunnolla on suuri vaikutus erityisesti esteettömyyden näkökulmasta: mikäli polkupyörän, lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa liikkuminen on hankalaa, valitaan kulkutavaksi lihasvoimien sijaan auto tai jätetään matka kokonaan tekemättä. Joukkoliikenteen käyttäminen toi ehkä hieman yllättäenkin kokeilijoiden elämään uudenlaisen sosiaalisen kanssakäymisen muodon. Altistumista voidaan vähentää erilaisilla liikennejärjestelyillä, kuten rajoittamalla autoliikennettä tai suunnittelemalla kävelyja pyörätiet erilleen autoliikenteestä
Tulevaisuuden liikenteessä tulemme varmasti näkemään monenlaisia, vielä vieraalta kuulostavia ratkaisuja, joiden kehittämisessä tulee huomioida erilaisten käyttäjien lähtökohdat ja turvallisuus. Moniin kaupunkeihin viime vuonna ilmestyneet sähköpotkulaudat jakavat vahvasti mielipiteitä: ne ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja lyhyen käyttöikänsä vuoksi niiden hiilijalanjälki voi olla suuri. Kuva: Miriam Sewón.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Vuoden 2016 Henkilöliikennetutkimuksen mukaan lähes puolet vain 1–3 kilometrin pituisistakin matkoista kuljetaan henkilöautolla – juuri ne matkat, jotka olisi helpointa vaihtaa lihasvoimin liikkumiseen. Potentiaalia lyhyiden matkojen kulkumuodon muuttamiseen siis on runsaasti. Kodin päässä voi vaikka kävellä tai pyöräillä pysäkille, taittaa suurimman osan matkasta junalla tai bussilla ja jatkaa pääteasemalla viimeiset metrit esimerkiksi sähköpotkulaudalla tai kaupunkipyörällä lopulliseen määränpäähän. Ilman autoa kulkutavaksi valikoituu huomattavasti useLiikennesuunnittelulla vaikutetaan siihen, kuinka helppoa kestävien kulkutapojen valinta arjessa on. vsk. Autottomuus on varteenotettava vaihtoehto, etenkin kaupunkialueilla. Etukäteissuunnittelulla matkojen ketjuttaminen, eli erilaisten kulkutapojen yhdistely, voi olla arjessa toimiva ratkaisu henkilökohtaisten päästöjen vähentämiseen niin, että arkiliikkuminen on kuitenkin sujuvaa. Sen hyödyt näkyvät arkitasolla ensimmäisenä rahallisena säästönä: auton mallista, ajetuista kilometreistä ja huoltotarpeesta riippuen auton omistamisen keskimääräiset vuosikustannukset ovat 4000–6000 euron luokkaa, mukaan lukien käyttökustannukset ja auton arvon aleneminen. Sähköpotkulaudat voivat olla kuitenkin käyttökelpoinen vaihtoehto juuri matkaketjujen osana niin sanotulle viimeiselle kilometrille (last mile). 55 lisäämiseen on omien autoilukilometrien vähentäminen
Tämä tarkoittaa, että tavarakuljetuksia hoitavat yritysten lisäksi yksityiset ihmiset ja tavaratoimitukset voidaan yhdistää kaupunkilaisten omille kulkureiteille. Joukkoistettujen kuljetusratkaisujen keskiössä ovat digitaaliset alustat. Pysäköintimahdollisuuksien puute johtaa usein siihen, että jakeluautot tukkivat polkupyörien ja jalankulkijoiden väylät. Esimerkiksi netin kautta tilattujen ruokaostosten kotiinkuljetuspalvelu optimoi useamman talouden ostostarpeet saman autoreitin varrelle, joten ajettujen kilometrien määrä vähenee, kun jokaisen kotitalouden ostoksia ei kuljeteta kotiin erillisillä henkilöautokyydeillä. Vähäpäästöisillä logistiikan ratkaisuilla voidaan edistää kävelyä ja pyöräilyä Kestävät logistiikan ratkaisut ovat keskeinen autottoman arjen mahdollistaja ja tiiviisti yhteydessä kaupunkien hiukkaspäästöihin ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen: hyvin toteutetut logistiikkaratkaisut ja kuljetuspalvelut voivat vähentää kaupunkilaisen tarvetta auton omistamiseen ja saada maaseudun asukkaat luopumaan talouden kakkosautosta. Lisäksi CityHUBissa toimii Kauppakassipalvelu, josta nettikaupasta tilatut ostokset voi noutaa omatoimisesti keskustassa liikkuessaan. Yksi logistiikkaratkaisujen kehityssuunta on kuljetuspalveluiden joukkoistaminen. Pääkulkuneuvonaan autoa käyttävän on mahdollista siirtyä liikenteen sekakäyttäjäksi ja monissa perheissä toinen autoista olisi jo nyt korvattavissa helposti esimerkiksi sähköisellä laatikkopyörällä. Uudet yhteissäilytykseen ja sähköiseen tunnistautumiseen perustuvat palvelupisteet tulevat todennäköisesti yleistymään paitsi kaupungeissa, myös haja-asutusalueilla. vsk. Millaisia kestäviä liikkumisen ratkaisuja sinä voisit arjessasi tehdä?. Kuljetustarpeita on monenlaisia isoista kodinkoneista salassa pidettäviin asiakirjoihin, joten joukkoistetun logistiikan pelisäännöt vaativat toimiakseen huolellista suunnittelua ja taustalle vedenpitävästi toimivia teknologisia ratkaisuja. Artikkelin alussa mainittu kansallinen tavoite kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 450 miljoonaan matkaan vaikuttaa kunnianhimoiselta tavoitteelta. Kestävämmät valinnat eivät kuitenkaan edellytä ehdottomia valintoja auton ja lihasvoimin liikkumisen välillä. CityHUBin toimijoiden mukaan Puutorin pakettipisteen avulla on onnistuttu vähentämään keskusta-alueen moottoriliikennettä. Turussa on keväästä 2019 alkaen kokeiltu ydinkeskustassa sijaitsevaa CityHUB-pakettipistettä, josta paketit toimitetaan vastaanottajille keskustan alueelle kestävillä kulkumuodoilla, kuten sähköjakelupyörillä tai Suomen oloissa ensi kertaa testattavalla sähköisellä jakeluautolla. Uusia palveluja ja ratkaisumalleja logistiikan haasteisiin kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Joukkoliikenteen käyttö, matkaketjujen hyödyntäminen tai polkupyöräily ja jalankulku eivät ole aina ratkaisu kaikkeen – on tilanteita ja alueita, jossa auto on jatkossakin välttämätön. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Kaupunkien keskustoissa liikkuu paljon puolityhjiä jakeluautoja vailla pysäköintipaikkoja. Logistiikalla on myös välillisiä vaikutuksia kävelyn ja pyöräilyn sujuvuuteen. Kuitenkin, kun tavoitteen pilkkoo yksilötasolle, tarkoittaa tavoite jokaista työikäistä kohden vajaata kolmea kävellen ja pyöräillen tehtyä matkaa enemmän viikossa. Jokainen päätös vaikuttaa Henkilöliikennetutkimus 2016 mukaan suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa päivittäin – toisin sanoen suomalainen tekee lähes tuhat liikkumiseen liittyvää valintaa joka vuosi. 56 ammin kävely tai pyöräily, etenkin juuri lyhyillä lähimatkoilla
2002: Kari Kekkonen, Hyvinkää 2003: Pirkko Hautalahti, Anjalankoski 2004: Sampo Kilpeläinen, Kuusamo 2005: Seppo Lappalainen, Viitasaari 2006: Jaana Seila, Hollola 2007: Leena Panula, Keuruu 2008: Heikki Keski-Orvola, Savonlinna 2009: Saana Laakkonen (Oksa), Jalasjärvi 2010: Teemu Holmén, Helsinki 2011: Pertti Nuutinen, Espoo 2012: Isto Mononen, Kuopio 2013: Tapio Ruokamo, Oulu 2014: Maritta Arokivi (Valtonen), Lappeenranta 2015: Jorma Korttinen, Imatra 2016: Tomi Jormanainen, Porvoo 2017: Seija Pulkkinen, Jyväskylä 2018: Vladimir Vanhanen, Espoo 2019: Janne Litmanen, Viitasaari 2020: . Kenen yhteistyötaidoilla unohtuvat erimielisyydetkin. Vuoden terveystarkastaja on valittu jo 18 kertaa, vuodesta 2002 alkaen. Kenen nimi tulee mukaan listaan. Kuka olisi ansainnut Vuoden terveystarkastaja 2020 -tittelin. Valinta julkistetaan Viking Line Mariellalla Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisilla opintoja neuvottelupäivillä 11.–13.5.2020. sukunimi(at)ymparistojaterveys.fi 17.4.2020 mennessä ja vaikuttaa näin valintaan. Nyt on 19. 57 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Todettakoon, että perusteluilla on valinnassa olennainen merkitys. kerran Kaarina Kärnä Kuva: Viking Line. Kuka on kehittänyt työtään, pärjännyt kriiseissä, toiminut esimerkkinä muille tai ollut yksinkertaisesti vain niin mahdottoman hyvä tyyppi. Vuoden terveystarkastaja valitaan 19. Voit vaikuttaa valintaan Sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti valitsevat vuosittain Vuoden terveystarkastajan lähetettyjen ehdotusten joukosta kuunnellen tarvittaessa myös Ruokaviraston, Valviran ja aluehallintovirastojen asiantuntijoita. vsk. Voit lähettää oman perustellun ehdotuksesi Kaarina Kärnälle osoitteeseen etunimi. valinnan aika. Vuoden terveystarkastaja on ympäristöterveyden osaaja ja tekee terveystarkastajan työtä jollakin ympäristöterveyden osa-alueella – virkanimike tosin voi olla jokin muukin kuin terveystarkastaja.. Kuka saa kiitosta asiakaspalvelutaidoistaan
58 Helena Dahlbo ja Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskus Biomuovit hyvässä ja pahassa, ratkaisevatko biomuovit ongelmat Tietoa erilaisten biomuovien, eli biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien käyttömääristä ja laadusta ei ole keskitetysti saatavilla. Tutkimustieto biopohjaisten ja biohajoavien pakkausmateriaalien käytöstä Suomessa sekä toimijoiden materiaalivalinnoista pakkausmateriaaleissa ja kosmetiikan ainesosissa olisi tärkeää näiden materiaalien ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja mahdollisten riskien minimoimiseksi. vsk. 58 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. vsk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51
Kassien käytön vähentämisen ohella direktiivi korostaa biohajoavien ja kompostoitavien muovisten kantokassien tunnistamista etikettien tai merkintöjen avulla. Sen tavoitteena on vähentää muovien kulutusta, lisätä muovien kierrätystä, mutta myös vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista lisäämällä biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja. Muovipullojen tulee lisäksi sisältää vähintään 25 % kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä. Toimintasuunnitelman mukaan muoveihin liittyvät innovaatiot voivat kuitenkin edistää kiertotaloutta. Uuden direktiivin tavoitteena on vähentää merten roskaantumista. Sopimus toteuttaa EU:n pakkausjätedirektiivin muutosta koskien kevyitä muovisia kantokasseja. tiedon lisääminen perinteistä muovia korvaavista ratkaisuista sekä paineen luominen korvaavien innovatiivisten ratkaisujen esiin nostamiselle sekä muovin kierrätykselle. muoville, muovipakkausten lajitteluneuvonnan lisäämistä sekä tutkimusja kehityshankkeiden käynnistämistä puuja muovipakkausjätteen kierrätysin. Vuonna 2015 julkaistussa EU:n Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa muovit ovat yksi painopistealue. Toimenpiteinä ehdotetaan erilliskeräysvelvoiterajojen asettamista mm. Strategia korostaa kuluttajille suunnattavan tiedon merkitystä. 59 Biomuovit ja ohjaus Muoveista aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi on otettu käyttöön erilaisia poliittisia ohjauskeinoja lainsäädännöstä strategioihin ja ohjelmiin. Lisäksi muovipulloille tulee 90 % keräystavoite vuoteen 2029 mennessä. SUP-direktiivi) vuoteen 2021 mennessä. Muovitiekartan mukaan erityisesti rakentamisessa biopohjaiset materiaalit voivat olla korvaava vaihtoehto. vsk. Säädöksessä kielletään tietyt yleiset kertakäyttötuotteet kuten muoviset ruokailuvälineet ja lautaset, pillit, pumpulipuikot, ilmapallopidikkeet sekä okso-hajoavat muovit sekä polystyreenistä valmistelut juomakupit. Lisäksi ehdotetaan yhtenäisen ohjauskeinokehikon laatimista biomuoveille. Strategia käsittelee myös biopohjaisten ja biohajoavien muovien tilannetta ja tunnistaa niiden käytössä mahdollisia riskejä, jotka tulisi pikimmiten selvittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 esittää, että erilaisten muovijätteiden kierrätykseen tarvitaan lisäkapasiteettia ja uusia innovaatioita. Toisaalta monet tavoitteet muovien käytön vähentämisestä, korvaavien materiaalien käytöstä ja kierrätyksen lisäämisestä vaikuttavat myös biomuovien tulevaisuuteen. 2019) koskien SUPdirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Ohjauskeinot eivät useimmiten kohdistu pelkästään biomuoveihin vaan muoveihin yleensä. Samassa yhteydessä tarvitaan mm. Vuonna 2019 valmistui Suomen muovitiekartta. Sen yhtenä merkittävänä tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:ssa myytävät muovipakkaukset ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä. Kierrätyksen lisääminen, roskaantumisen hillitseminen sekä uusien muovityyppien vaikutukset ovat muun muassa esille nostettuja haasteita. EU on myös hyväksynyt 2018 kertakäyttömuovin kiellon (ns. Muovitiekartan toteuttamiseksi on mm. Esimerkiksi muovien kierrätyksen lisääminen asettaa paineita myös biomuovien tuotekehitykseen. Ympäristöministeriö solmi vuonna 2016 Kaupan liiton kanssa vapaaehtoisen Green deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on, että vuodessa käytettäisiin enintään 40 kassia henkeä kohti vuoden 2025 loppuun mennessä. perustettu uusi osaamisverkosto (New Plastics Finland), jonka tehtäviin kuuluu mm. harmonisoituja sääntöjä biohajoavien muovien määritelmille ja merkinnöille. Vuonna 2018 julkaistiin EU:n strategia muovijätteen vähentämiseksi. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen (Ekroos ym
Biohajoavana markkinoitava muovi vaatii erityisiä ympäristöolosuhteita hajotakseen täydellisesti. 60 novaatioiden luomiseksi. Mädätyslaitoksilla biohajoavat pussit voivat takertua murskaimiin ja haitata käsittelyä (esim. Biopohjaisen muovin käyttö neitseellisen perinteisen muovin sijaan voisi tarjota Euroopalle sisämarkkinoilla tuotettua raaka-ainetta ja eurooppalaisille maanviljelijöille elintarviketuotannon ulkopuolisen tulonlähteen. Muovien biohajoavuutta pidetään hyvänä ominaisuutena esimerkiksi elintarvikepakkauksissa, koska elintarvikkeella likaantuneen biohajoavan pakkauksen ajatellaan soveltuvan kompostoitavaksi tai mädätettäväksi orgaanisen jätteen mukana (Lange 2018). vsk. Biomuovien kehittäminen Biomuovien kehitystyö on vilkasta. Biopohjaisten ja perinteisten muovien elinkaarenaikaisten hiilijalanjälkien vertailuun tarvittavaa tutkimustietoa ei kuitenkaan toistaiseksi juurikaan ole. Biomuovien luokittelu ja laadut Biomuoveilla tarkoitetaan biopohjaisia ja/tai biohajoavia ja/tai kompostoituvia muoveja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Vaikka muovin kierrätystä lisätään, tulee neitseelliselle raaka-aineelle aina olemaan tarvetta esimerkiksi terveydenhuollon ja elintarvikesovelluksissa. Nämä olosuhteet saadaan aikaan teollisessa prosessissa ja näin ollen useimmat markkinoilla olevat kompostoituvat muovit eivät hajoa kotikomposteissa (SOU 2018). Biomuovien käyttö Biopohjaiset ja biohajoavat muovit muodostavat nykyisin noin yhden prosentin kaikesta vuosittain valmistetusta muovista, mutta määrät tulevat arvioiden mukaan nousemaan (Kuvat 1 ja 2). Biohajoava muovi puolestaan hajoaa joko osittain tai kokonaan mikro-organismien aktiviteetin tai entsyymien vaikutuksesta hiilidioksidiksi, vedeksi ja biomassaksi. Biopohjaisuus tai -hajoavuus ei aina tarkoita, että muovi on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, sillä fossiiliseen raaka-aineeseen pohjautuva muovikin voi olla biohajoavaa. Seulontajäte puolestaan päätyy poltettavaksi. Muutokset koskevat muovin osalta mm. Innovatiivisten biopolymeerien kuten PLA:n (polylaktidin) ja PHA:n (polyhydroksialkanoaatin) valmistuksen lisääntyminen on todennäköisesti merkittävin kasvuun vaikuttava asia (European Bioplastics 2019). EU:n jätedirektiivimuutosten myötä myös jätelaki on uudistumassa. (Lange 2018). Epätäydellinen biohajoaminen voi johtaa mikromuovin tai muiden synteettisten hajoamistuotteiden muodostumiseen. Myös etanolilaitokselle päätyvä biojäte kehotetaan pakkaamaan muuhun kuin biohajoavaan pussiin (Kiertokapula 2019). Biopohjainen muovi on joko kokonaan tai osittain valmistettu biomassasta ja hajoaa yhtä hitaasti kuin vastaava fossiilisesta raaka-aineesta valmistettu muovi (SOU 2018). Biopohjaisia muoveja pidetään keinona muovin hiilijalanjäljen pienentämiseksi, koska biopohjainen raaka-aine on uusiutuvaa ja toimii pitkäikäisissä tuotteissa hiilinieluna (Lange 2018). Suomen jätelaitoksista osa on kuitenkin todennut, ettei biohajoava muovi välttämättä hajoa kompostilaitoksen viipymän aikana, vaan se joudutaan poistamaan lopputuotteesta seulomalla. European Bioplasticsin mukaan pienestä osuudestaan huolimatta biopohjaisia ja/tai. erilliskeräyksen ja kierrätyksen lisäämisen velvoitteita niin pakkausjätteiden kuin muidenkin muovijätteiden osalta. Stormossen 2019, Ekorosk 2019). Biomuovien käytön ja materiaalien kehittäminen voi edistää teknistaloudellista siirtymää pois fossiilisten raaka-aineiden käytöstä
vsk. Biohajoavista muoveista mainittiin käytettävän tärkkelystä, PLA:a ja CA:a, joita käytetään jätesäkeissä ja kauppakasseissa sekä elintarvikepakkauksissa. Biohajoavilla muoveilla suurin käyttökohde on joustopakkaukset ja toiseksi suurin jäykät pakkaukset, kun taas biopohjaisia muoveja käytetään eniten koviin pakkauksiin ja toiseksi eniten tekstiileihin. jätesäkeissä, pusseissa, lavapakkauskalvoissa, aterimissa sekä ikkunakalvoina rasioissa. Biohajoavien muovien globaali tuotantokapasiteetti vuonna 2018 sekä ennuste vuodelle 2023 (European Bioplastics 2019). Biomuovien käyttömääristä Suomessa ei ole kerättyä tietoa. Biomuovit jätehuollossa Biomuovien erilaisuuden vuoksi myös niille soveltuvat jätehuoltotoimet vaihtelevat. Kuva 2. 61 biohajoavia muoveja käytetään monissa tuoteryhmissä, kuten pakkauksissa, tekstiileissä, autoissa, maataloudessa, rakentamisessa ja elektroniikkalaitteissa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) Uusien biohajoavien materiaalien hajoamista ja ympäristöriskien arviointia Itämeren meriympäristössä käsittelevässä UBINAM -hankkeessa (toteutetun pakkausalalle suunnatun kyselyn vastausten perusteella Suomessa tavallisimmin käytettyjä biopohjaisia muoveja ovat Bio-PE (polyeteeni), PLA, CA (selluloosa-asetaatti) sekä plastisoitu tärkkelys. Biopohjaisten muovien globaali tuotantokapasiteetti vuonna 2018 ja ennuste vuoteen 2023 (European Bioplastics 2019).. Saatavilla olevat määrätiedot ovat arvioita koko Eurooppaa koskien. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Biomuovien laitosmainen lajittelu onnistuu kuitenkin samoin kuin tavanomaisten muovien. Käytössä Kuva 1. Näitä käytetään mm
Sen sijaan biopohjaisen muovin polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat ilmaston lämpenemispotentiaalin kannalta neutraaleja, koska hiilisisältö ei ole peräisin fossiilisista lähteistä. Riihimäellä Fortumin muovinjalostuslaitoksella biohajoavat muovit erotellaan ja ohjataan polttoon, sillä biohajoavat muovit haittaavat perinteisten muovien kierrätysprosessia. Kun biohajoavien muovien osuudet kasvavat markkinoilla, on näköpiirissä, että esimerkiksi PLA:n kierrätys käynnistyy. European Bioplastics (2015a) esittää, että myös monet biohajoavat muovit voisivat olla teknisesti kierrätettävissä, mutta kierrätystä edeltävä lisäprosessointi nostaa kustannuksia. Tunnistamisen kannalta haasteelliset muovimateriaalit kuten monikerrosmuovit päätyvät toistaiseksi rejektiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Muovinjalostuslaitokselle tulevasta jätevirrasta 60–70 % saadaan kierrätettyä takaisin muovituotteisiin. Biohajoavat ja kompostoituvat muovituotteet, jotka ovat sertifioitu eurooppalaisen standardin (EN 13432 tai EN 14995) mukaan soveltuvat hyvin biologiseen käsittelyyn kompostointija mädätyslaitoksella (European Bioplastics 2015b). Tästä syystä muovituotteiden biohajoavuutta osoittavien merkintöjen tulisi olla selkeät. Biohajoavien muovipussien käsittely jätteenä ei kuitenkaan ole vailla hankaluuksia. Rejektiä muodostuu mm. vsk. Biomuovien energiasisältö vastaa perinteisten muovien energiasisältöä, eikä energian talteenoton kannalta ole merkityksellistä onko kyseessä biopohjainen vai biohajoava muovi. Myöskään kotikompostointi ei sovellu biohajoavien muovien käsittelyyn. Laitoksella muovit lajitellaan eri muovityyppien mukaan, murskataan, pestään, kuivataan ja sulatetaan rakeiksi muoviteollisuuden käyttöön. Muutamat kunnalliset jätelaitokset Suomessa ovat ohjeistaneet kotitalouksia olemaan käyttämättä biohajoavia muovipusseja biojätteen pakkaamiseen pusseista käsittelyn eri vaiheissa aiheutuneiden ongelmien vuoksi. Muu muovijäte (ei pakkaukset) käsitellään nykyisin Suomessa pääosin hyödyntämällä energiana. virheellisen lajittelun takia jätevirtaan päätyneistä pahveista, tekstiileistä ja muista ei-muovisista materiaaleista. Biopohjaiset muovit on valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne voidaan kierrättää kuten fossiiliset muovit. (European Bioplastics 2015c).. 62 oleva lajittelutekniikka, kuten esimerkiksi NIR (near-infrared) lajittelee sekä biopohjaisia muoveja että biohajoavia muoveja. Biohajoavat muovit ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu hajoamaan sopivissa olosuhteissa yleisimmin hiilidioksidiksi, vedeksi ja biomassaksi. Suomessa biopohjaiset muovipakkaukset voi toimittaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oyn järjestämään keräyspisteeseen, josta ne toimitetaan Fortumin muovinjalostuslaitokselle. Muovijalostuksesta syntyvä rejekti hyödynnetään energiana. (European Bioplastics 2015a)
biomuovien elinkaarenaikaisista kokonaisympäristövaikutuksista, biomuovien käyttäytymisestä kierrätysprosesseissa, niiden soveltuvuudesta erilaisiin käyttökohteisiin sekä raaka-aineiden alkuperästä. https://www. UBINAM-hankkeen kyselyyn vastanneiden pakkausalan toimijoiden mukaan sekä biopohjaisista että biohajoavista muoveista tarvitaan kuitenkin lisää tietoa mm. stormossen.fi/biojate/. fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/ Biopohjaiset_ja_biohajoavat_muovimateriaalit_meriymparistossa_UBINAM. https://docs.european-bioplastics.org/ publications/bp/EUBP_BP_Mechanical_ recycling.pdf European Bioplastics 2015b. eunomia.co.uk/reports-tools/bio-basedand-biodegradable-plastics-norway/ Kiertokapula 2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Viitattu 1.12.2019 Lange, K.-B. Green European Journal. Norjassa on arvioitu, että jo 75–80 % maatalouden katekalvoista on biohajoavaa ja käyttö lisääntyy. Energy recovery. Biohajoavat pussit hankaloittavat biojätteen käsittelyä. The Norwegian Environment Agency. Viitattu 14.1.2020.. The bioplastic (com)promise. Biodegradable and compostable bioplastic bags in anaerobic digestion. Kertakäyttömuovituotteita koskevan direktiivin toimeenpanon vaihtoehtojen tarkastelu. Bioplastics market data. Betänkande av Utredningen om hållbara plastmaterial. Statens offentliga utredningar, 2018:84. Fact Sheet. Mechanical Recycling. https://www. https://docs.european-bioplastics.org/ publications/bp/EUBP_BP_Energy_ recovery.pdf European Bioplastics 2019. Sustainable plastic. Fact sheet Apr 2015. kansainvälisiltä toimialajärjestöiltä ja valmistajilta. https://www. greeneuropeanjournal.eu/sustainableplastic-the-bioplastic-compromise/. helpottamaan kuluttajien valintoja ostostilanteissa sekä ohjaamaan materiaalien oikeaa lajittelua jätehuoltovaiheessa. https://www.europeanbioplastics.org/market/ Viitattu 1.12.2019 Haan, S., Scholes, R., Briedis, R., Kirkevaag, K. Biohajoava maatalouskalvo on kuitenkin tulossa kilpailukykyiseksi, koska viljelijät säästävät aikaa ja rahaa, kun kalvoa ei tarvitse poistaa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:26. On epäselvää, hajoavatko kalvot kokonaan maaperässä. Det går om vi vill. Fact sheet Apr 2015. Viitattu 28.6.2019 SOU 2018. Lähteet Ekorosk 2019. vsk. 2018). (Haan ym. https://www.syke. Biojäte. https:// www.ekorosk.fi/fi/company/news/ Do_not_use_biodegradable_garbage Ekroos, A., Haaksi, H., Lilja, R., Seppälä, J., Warsta, M. Biomuoveihin liittyvä terminologia ja argumentointi kaipaavat selkeyttämistä mm. Förslag till en hållbar plastanvändning. 2018. Tietoa tarvitaan Tietoa biomuoveista löytyy mm. kiertokapula.fi/jatelajit/bio/. https://docs.european-bioplastics.org/ publications/fs/EUBP_FS_Biodegradable_ plastics.pdf European Bioplastics 2015c. https://www. Stormossen 2019. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-033-0 European Bioplastics 2015a. Viitattu 1.12.2019 UBINAM-hanke 2020. Biojäte. 2018 Bio-Based and Biodegradable Plastics. 2019. 63 Maataloudessa käytetyt biohajoavat muovikalvot käsitellään yleisesti kääntämällä ne maahan muokkauksen yhteydessä
Opinnot Irmeli Röning-Jokinen on kotoisin Raahesta etelään sijaitsevasta Pyhäjoen kunnasta. ”Minulla oli haastattelu päivänä, jolloin sorsanpyynti alkaa. Ajattelin, että tuonne en nyt ainakaan pyri. Virkauralle Virkaura alkoi hänen haettuaan Oulun kaupungissa auki ollutta johtavan terveystarkastajan paikkaa syyskesällä 1982. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. ”Kuulin sattumalta vuotta ennen ylioppilaskirjoituksiani eräältä kotipaikkakuntani kesätyöntekijältä Kuopion silloisen korkeakoulun ympäristöhygienian opintosuunnasta. ”Virkaurani ensimmäisiin muistettaviin kohokohtiin nousee ehdottomasti se, kun aloitimme terveystarkastajien erikoistumiTapio Välikylä Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitos, iso toimija Oulun seudulla Ruostepintainen virastokuutio Karjasillan kaupunginosassa on huomiota herättävä. Myöhemmin olen oppinut, että jos jotain päättää etukäteen olla tekemättä, niin siinä tapauksessa ainakin toimii toisin kuin päätti.” Irmeli Röning-Jokinen teki gradunsa vuonna 1982 asuinhuoneistojen sisäilman mikrobeista. Toinen haastattelijoistani on jossain vaiheessa tuosta päivästä muistuttanut, minkä vuoksi sen nyt muistan itsekin.” Virkauran kokemuksia Eräänä tärkeänä toimenpiteenä Irmeli Röning-Jokinen pitää terveystarkastajien erikoistumista. Ruostetalon lempinimen saaneen talon pinta on säänkestävää corten-terästä, joka on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu. Ympäristöhygieenikko Irmeli RöningJokinen toimii ympäristöterveydenhuollon yksikönpäällikkönä. Talossa työskentelee 260 Teknisen keskuksen, rakennusvalvontaviraston ja ympäristöviraston työntekijää. Ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikkö Irmeli Röning-Jokinen. Tämän pinnalle muodostuu ulkoilmassa hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros, joka estää korroosion jatkumisen syvemmälle. Ala-aulaa hallitsee taiteilija Maija Louekarin taideteos ”Kasvihuone”. 64 O ulussa toimii seudullinen liikelaitos, joka vastaa viranomaistehtävistä alueen ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta. Terveystai elintarviketarkastajia on yksikössä parikymmentä
Se on myös säästänyt resursseja muuhun työhön.” Yhteistyöstä Oulun kaupungin ja yhdeksän ympäristökunnan ympäristöterveydenhuolto aloitti 2005 Oulun seudun ympäristövirastona. Tästä toiveesta muut ilahtuivat, ja saatiin muillekin toimenkuvia, joissa pääsi erikoistumaan haluamilleen valvonta-alueille. Myös ilmanvaihto tiedetään mitoittaa tiloihin suunnitellulle käyttäjämäärälle. vsk. ”Meillä on ollut yhteiset toimitilat, mikä on helpottanut tutustumista. Sen avulla on päästy ennakoivaan toimintaan, joka on säästänyt monelta murheelta. Itsestään selvää on, että sinne osallistutaan, toki tarkastajien erikoistuminen on vähentänyt toimenkuvaan kuuluvien luentojen määrää. Pitäisi muistaa, että ammattikuntamme olemassaolo on tärkeää silloinkin, kun kaikki on kunnossa”, hän korostaa. Tämä ajoittuu aikaan, jolloin sisäilmaongelmat alkoivat tulla ainakin keskusteluihin. ”Omavalvonnan juurruttaminen osaksi arkipäivän käytäntöjä on ollut eräs valvonnan kulmakivistä. ”Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät syksyisin on odotettu koulutustapahtuma. 65 sen haluamilleen valvonta-alueille. Tarkastajien erikoistumisen myötä myös oululaiset tarkastajat ovat pitäneet päivillä luentoja.” Irmeli Röning-Jokinen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Vuosien aikana alueelliset päivät ovat olleet keskeisessä roolissa toimintaa suunniteltaessa ja alueen valvonnan kehittämisessä. Yksi tarkastajistamme totesi tuolloin toiveenaan, että voisi tehdä asunnontarkastuksia, jos ei tarvitse tehdä muuta elintarvikevalvontaa kuin ravintolatarkastuksia. Enää ei tule eteen riitatilanteita, joissa joudutaan purkamaan valmista seinää, jotta saadaan käsienpesupiste. Toimenkuvia päivitetään jatkuvasti, mutta edelleenkin voimme hyödyntää paikallistuntemusta joidenkin kuntien osalta.” Irmeli Röning-Jokinen korostaa yhteistyön merkitystä. Kasvot ovat tulleet tutuiksi. Toimiva yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa kuuluu tärkeimpiin. ”Ympäristöterveydenhuollon merkitystä on vaikea osoittaa päättäjille. Talousveden keittokehotukset ja isossa elintarvikemyymälässä ollut norovirusepidemia ainakin jossain mielessä muistuttavat ammattikuntamme merkityksestä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mittaamista ilmanvaihdon riittävyyden selvittämiseksi ei enää juuri tarvita.” Terveisiä päättäjille Ympäristöterveydenhuollon merkityksestä, sen tuottamasta arvosta yhteiskunnalle keskustellaan liian vähän tai keskustelussa unohtuu usein oleelliset asiat. Toki tehtäviin edelleenkin kuului ’ei niin haluttuja’ valvontatehtäviä”, muistelee Röning-Jokinen. ”Tärkeimpiin kuuluvat valvontakohteisiin perustetut moniammatilliset sisäilmatyöryhmät ja kuntakohtaiset epidemiatyöryhmät. Ympäristö ja Terveys-lehden merkitys Irmeli Röning-Jokisen mielestä Ympäristö ja Terveysja Elintarvike ja Terveys-lehdet ovat alan vankkoja tukipilareita, lisäksi lehtien järjestämä koulutus on vaikuttanut alalla toimivien viranhaltijoiden osaamiseen
Webinaareja ei ole vielä koulutustarjonnassamme. vuosikerran kunniaksi. Mutta ovatko perinteet myös rasite. V uonna 2019 Ympäristö ja Terveyslehti vietti juhlavuotta 50. Painava sana vaatii painetun alustan – pitkiä artikkeleita on useimpien mielestä hankalampi lukea sähköisessä muodossa. Päivä päättyi positiivisiin tunnelmiin ja uusien ideoiden siivittämään innostukseen. Luotamme koulutuspäivissä ensisijaisesti ihmisten kohtaamiseen, verkostoitumiseen ja aitoon läsnäoloon, mutta Ympäristökustannus Oy näkee tulevaisuudessakin mahdollisuuksia Luontotalo Arkin näyttelyssä (Porin) karhu toivotti osallistujat tervetulleiksi.. Suurin osa lukijoistamme haluaa nimenomaan painetun lehden, mutta myös näköislehdet ovat saatavilla. Koulutuksien osalta kysytään usein webinaareja ja painetun lehden asemasta kiinnostavammalta saattaakin tuntua näköislehti. Luontotalo Arkista löytyi päivälle miellyttävät ja yrityksen henkeen sopivat puitteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Vahvuutena perinteet ja tunnettuus Ympäristökustannus Oy on perinteikäs ja tunnettu yritys – luotettava ja ammattitaitoinen toimija, jonka työ on laadukasta. vsk. Lehteä julkaisevan yrityksen taival on alkanut Ympäristö ja Terveys-lehdestä ja lehteä voi hyvällä syyllä kutsua yrityksen kivijalaksi. Keskusteluissa käytiin läpi SWOT-analyysin keinoin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Yrityksessämme on tietoinen valinta, että tarjoamme edelleen painettua lehteä. Vuoden 2019 aikana yritys myös lyhensi nimensä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:stä Ympäristökustannus Oy:ksi. vuosikertansa. Myös toisella yrityksen lehdellä, Elintarvike ja Terveyslehdellä, oli jo 33. Juhlavuosi näkyi lehden kaikissa numeroissa. Tiedon välittäjänä yritys on ajan tasalla, ja yrityksen lehdet, opaskirjat ja koulutukset antavat oikeaa tietoa oikeaan aikaan. 66 Teksti ja kuvat: Kaarina Kärnä Joulukuussa Ympäristökustannus Oy:n henkilökunta ja yrityksen hallitus kokoontuivat viettämään suunnittelupäivää Poriin. Pitäisikö yrityksen olla myös uusien tiedonvälityskanavien aallon harjalla
vsk. Tässä olemmekin aika hyvin onnistuneet, mutta sidosryhmien priorisointiin on vaikea vaikuttaa. Uhkana säästöt ja liika kiire Ajan valitettava ilmiö on, että koulutuksiin ei aina pääse, vaikka halua ja tarvetta kouluttautua olisi, eikä lehtiäkään ehdi lukea. Pyrimme mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Kuvasta puuttuu kuvan ottanut päätoimittaja Kaarina Kärnä ja hallituksen jäsen Tomi Jormanainen, joka ei päässyt mukaan suunnittelupäivään.. Me todella toivomme, että säästäminen ei tapahtuisi sieltä väärästä päästä. Ammattitaito on kaiken a ja o. Tätä osaamista tarjoamme myös palveluna – kannattaa kysyä! Kuvassa vasemmalta alkaen yrityksen markkinointivastaava Eija Lindroos, toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta, tuottaja Tanja Lohiranta sekä yrityksen hallituksen jäsenet Niina SalminenÅberg, Raini Kiukas, Marita Koskinen, Pertti Forss ja Tapio Välikylä. Yhteistyökumppanit ovat toimintamme edellytys ja näin se on myös paljon mukavampaa! Haluamme vaalia yhteistyötä nykyisten kumppaneidemme kanssa, mutta olemme avoimia myös uusille mahdollisuuksille. On surullista, että ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja ajan tasalla pysyminen ovat nykyään myös säästökohde. 67 kyllä ne webinaaritkin tulevat..! Aloitamme lyhyillä, muutaman tunnin mittaisilla tiettyä, hyvin rajattua aihetta käsittelevillä tietoiskuilla. Pyrimme pitämään hintamme kohtuullisina, että koulutukset, oppaat ja lehdet olisivat oikeasti kaikkien ulottuvilla. Useinkaan ei muista kertoa, mitä kaikkea me osaamme. Kukaan ei pärjää yksin Tiedonvälityksen ja koulutusten kentällä ei voi toimia yksin. laajentamaan yhteistyötä ympäristönsuojelun toimialalla ja elintarvikepuolella hygieenisten toimintatapojen edistämisessä. Mutta esimerkiksi koulutustapahtumien järjestäminen, yhdistysten taloushallinto, taittotyöt, lehtimainosten graafinen suunnittelu sekä sisällön tuottaminen lehtiin ja koulutuksiin sujuvat kaikki vuosien kokemuksella
Niinistö oli valinnut etukäteen kymmenkunta hänelle tärkeää tietokirjaa keskusteluun, ja yksi näistä oli viime vuonna ilmestynyt ja paljon kehuttu Juha Kauppisen Monimuotoisuus. Kaarina Kärnä KIRJAESITTELY. Monimuotoisuus on myös ilmiönä niin monimuotoinen, että asia vaatii hieman pureksimista. Jokainen alue on oma ainutlaatuinen kokonaisuutensa. Kirjassa Kauppinen tutkii monimuotoisuuden katoamista kultasirkun, kuukkelin, ruusuruohomaamehiläisen, isonuijasammalen, taimenen, jääleinikin ja Aurinkovuoren sinisiipien näkökulmasta seuranaan lajeihin erikoistuneet suomalaiset erikoistutkijat. Ymmärrän, että paikalliset populaatiot voivat olla niin eriytyneitä, että saman lajin yksilöt eivät välttämättä pärjäisi toisaalla, vaikka olosuhteet vaikuttaisivatkin olevan kutakuinkin samat. Jos ollaan tuhoamassa luontoa, ei sitä voi korvata suojelemalla aluetta jostain muualta. Ja kirja pitäisi lukea muidenkin poliitikkojen kuin Ville Niinistön. Kirja voitti myös vuoden 2019 Kanava-tietokirjapalkinnon. Toisaalta on tärkeää, että populaatioiden välillä olisi liikettä riittävän monipuolisen geeniperimän varmistamiseksi, ts. Luonnon monimuotoisuus on suojeltavissa, jos rohkeutta, tahtoa ja oikeaa ymmärrystä on riittävästi. 68 Juha Kauppinen Monimuotoisuus Siltala 2019, 350 sivua ISBN 978-952-234-580-6 Kuukkeli ja muut uhanalaiset Viime kesänä Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa europarlamentaarikko Ville Niinistöä haastateltiin aiheesta ”Elämäni tietokirjat”. Parikymmentä vuotta toimivan kaivoksen takia ei pidä menettää korvaamattomia luontoalueita ja ainutkertaista palaa luonnon monimuotoisuutta. Itse opin lukiessani paljon monimuotoisuudesta. Kauppinen on luontoharrastaja ja biologi, ja tutkivana toimittajana hän osaa avata ja perustella luonnonilmiöt siten, että tavallinenkin lukija ymmärtää. Kompensaatio ei myöskään ole kestävä ratkaisu monimuotoisuudessa. Yksi pelottavimmista uhkakuvista pölyttäjien häviämisen ohella on lappilaisen Viiankiaavan menettäminen kaivosteollisuudelle. lajin populaatiot eivät saa sijaita liian kaukana tai liian hankalan matkan päässä toisistaan. vsk. Tämä kirja kuuluisi kaikkien aluesuunnittelun ja kaavoituksen parissa työskentelevien työpöydälle. Kirjassa liikutaan luonnossa ja käydään lajien elinpiirissä, mikä tekee kirjasta aidon ja kiinnostavan. Monimuotoisuus on monella tapaa elinehto myös ihmiselle. Näissä työtehtävissä on mahdollista tehdä paljon luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51
ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. 10 %). Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. OPAS ILMESTYY MAALISKUUSSA! Tee ennakkotilaus nyt! Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville. alv. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis
Veden laadun poikkeamat liittyivät useimmin veden vähäiseen käyttöön, jolloin vesi seisoo pitkään kiinteistön putkistoissa tai hanaosissa. Tutkimuksessa oli mukana 153 suurinta vedenjakelualuetta, joilla oli yhteensä 4,5 miljoonaa veden käyttäjää. ”Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii aktiivisesti ja vapaaehtoisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi”, Outi Lepistö laatujärjestelmän kehittäneestä asiantuntijaverkosto EnviroVetistä kertoo. Veden laatua voitiin parantaa juoksuttamalla vettä. Valvonnan yhteydessä talousveden laatua on tutkittu 115 500 tutkimuksella. Tämä korostuu silloin, jos tietää, että hana on ollut pitkään vähällä käytöllä. THL. ”Vettä kannattaa aina hiukan juoksuttaa hanasta ennen kuin sitä ottaa juotavaksi tai muuhun talousvesikäyttöön. Kaiken tämän varmistaa organisaation johto, joka linjaa sekä laadun tavoitteet että niiden toteuttamisen.” EnviroVet Oy Talousveden laatu on Suomessa erittäin hyvä – veden juoksutus parantaa vähällä käytöllä olevan hanan veden laatua Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, joka täyttää sille asetetut vaatimukset hyvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Tulokset perustuvat kuntien terveydensuojeluviranomaisten talousvesivalvontaan vuonna 2018. Kylmän hanaveden kuuluu olla raikasta ja aistinvaraiselta laadultaan hyvää”, THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus sanoo. Niissä tapauksissa, kun veden laadussa oli poikkeama, syynä olivat usein kiinteistön vesiputkistoihin ja hanojen käyttöön liittyvät seikat. Yksittäistapauksissa vähällä käytöllä olleista kiinteistöjen vesijärjestelmistä todettiin myös liian suuria pitoisuuksia nikkeliä, kuparia ja lyijyä. ”Jatkuva parantaminen näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset”, hän jatkaa. Näitä kiinteistön vesijärjestelmiin liitettyjä poikkeamia olivat tavallisimmin veden kohonnut lämpötila, normaalitilannetta suurempi mikrobimäärä ja veden laadulle asetetun tavoitetason ylittänyt rautapitoisuus. Työntekijät myös kouluttautuvat aktiivisesti laadunhallinnan osaajiksi. Organisaatio on tehnyt sisäisiä auditointeja, seuraa toiminnassaan aiheutuvia poikkeamia ja niiden korjauksia sekä käsittelee asiakasvalitukset. 70 POIMINTOJA Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto on Vuoden laadukkain valvontayksikkö Vuoden Valvontayksiköksi 2019 on valittu Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto. Arviointiperusteiden mukaan ”Vuoden valvontayksikkö on organisaatio, joka systemaattisesti arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä. vsk. Kisassa olivat mukana kaikki valtakunnallista laatujärjestelmää käyttävät ympäristöterveyden valvontayksiköt. Korkeasta laadusta hyötyvät sekä työtekijät että kuntalaiset. 99,99 prosenttia talousvesitutkimuksen tuloksista täytti talousveden laadulle asetetut terveydelliset vaatimukset ja 99,64 prosenttia tavoitteen mukaiset arvot
Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto vastaa muun muassa rakentamiseen, asumiseen ja maankäyttöön liittyvistä asioista. Avustettavien asuinrakennusten ja asuntojen sisäilmaongelmien aiheuttaja voi olla kosteusja homevaurion lisäksi VOCja PAH-yhdisteet, radon ja muut haitalliset aineet. Ylijohtajan virkaan nimitetty Teppo Lehtinen on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Ylijohtajan virkaan Lehtinen siirtyy ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikön tehtävästä. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä, ympäristön seurannasta ja tietojärjestelmistä sekä alan tutkimuksesta, kehittämisestä ja suunnittelusta. 71 POIMINTOJA Sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun voi saada avustusta Sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksista ja perusparannusten suunnittelusta syntyviin kustannuksiin voi hakea avustusta vuoden 2020 alusta. Ylijohtaja toimii ministeriön rakennetun ympäristön osaston päällikkönä. vsk. Avustuksella parannetaan sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa asuvien asemaa kannustamalla ja tukemalla omistajia rakennusten korjaamisessa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Avustus ei kata korjauksia. Avustus kattaa kuntotutkimuksen tekemiseen olennaisesti liittyvät kustannukset. Ehtona on myös, että asunnossa tai asuinrakennuksessa on tehty kuntotutkimus. YM Teppo Lehtinen nimitetty ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Teppo Lehtisen 1.2.2020– 31.1.2025 väliseksi ajaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Avustusta voidaan myöntää rakennuksen omistavalle yhteisölle, kuten asunto-osakeyhtiölle, tai pientalon omistajalle. Perusparannuksella tarkoitetaan asunnon tai asuinrakennuksen korjaamista kertaluontoisilla toimenpiteillä siten, että asunnon laatutaso nousee uudenveroiseksi tai palautuu alkuperäiseksi. Avustus kattaa esimerkiksi suunnitelmien laatimisen ja katselmukset. Lisäksi avustusta voi saada sellaisen asunnon tai asuinrakennuksen perusparannuksen suunnitteluun, jossa on havaittu kosteusja homevaurio tai sisäilmaongelma. Lehtinen on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2002 lähtien asiantuntijaja esimiestehtävissä. Kuntotutkimuksella tarkoitetaan kosteusja sisäilmateknisiä tutkimuksia, joiden kohteena ovat kosteusvaurioituneiksi epäillyt rakenteet sekä muut asunnon sisäilmaan mahdollisesti vaikuttavat rakenneosat, materiaalit ja tekijät, kuten ilmanvaihto. Avustusta voi saada enintään 50 prosenttia kuntotutkimusten ja perusparannusten suunnittelun toteutuneista kustannuksista. Avustettavan toimen tulee olla pätevän asiantuntijan tekemä, ja pätevyys tarkistetaan avustuksen myöntämisen yhteydessä. YM
alv. 72 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. uudistettu painos Haluatko ilmoituksesi näkyvän tässä Yrityshakemistossa. 10 %). Vielä ehtii varata Yrityshakemistoon Vuosi-ilmoituspaikan v. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Hinta 36,00 euroa (sis. vsk. alv. 2020 Kysy lisää p. 040 511 6005 www.ymparistojaterveys.fi. 10 %)
eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Mekin olemme yhteiskunnallinen yritys * Kaikella yrityksen toiminnalla on vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristönsuojelun, elintarvikehygienian, ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden edistämisessä. *. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 www.ymparistojaterveys.fii www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2020 ilmestyy teemalla YMPÄRISTÖRIKOKSET, ERITYISTILANTEET ilmestyy 16.3.2020. vsk. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. 73 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarjoamme palveluita mm. BK-Hydrometa Oy, p. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2020, 51. Mainosaineistot 24.2.2020 mennessä. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun
Tilauksiin lisätään toim. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 10 % alv. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 UUTUUS! Ilmestyy maaliskuussa 2020! Ennakkotilauksia voi jo tehdä
+ toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujemme kautta Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. alv. 10 %). Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa
040 587 1675/Pasi erityisjate.fi. Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ratkaisuja ympäristön hyväksi – soita ja kysy lisää! p