Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ilmanlaadun mallinnuspalvelut hajupäästöjen selvitykset, mittaukset ja mallinnukset meluselvitykset ja -suunnitelmat Tutustu palveluihimme FI.RAMBOLL.COM/ILMANLAATU. Palveluvalikoimassamme mm. Alan kokeneena toimijana toteutamme ilmanlaatuja meluselvitykset ammattitaidolla ja asiakkaan tarpeen mukaan. MIETI TULEVAISUUS. MIETI VIELÄ PIDEMMÄLLE
www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi, p. Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). 10 %). MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . Puhtaamman huomisen ääni. (02) 630 4900 Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. g g g g g g g g g g lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana. ALV. Painettu lehti Vuosikerta 75 € Kestotilaus 70 € Näköislehti 54 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 95 € Kestotilaus 90 € Irtonumero 12 € Opiskelijat 50 % (alennus EI koske näköislehtitilausta eikä irtonumeroa)
Mielenkiintoista on, mitä perinteitä silloin vaalitaan. Luentojen aiheissa oli myös jotain aivan uutta, mitä ei oltu koskaan aiemmin näillä koulutuspäivillä kuultu: COVID-19. Iltaohjelmaa ei ollut ja seurustelu ihmisten välillä oli varovaisempaa kuin ennen. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Ohessa on koulutuspäiviltä ottamani kuva. Luentosalissa oli vain muutama ihminen, vaikka osallistujia oli yli 200. Tiheästi toistuva käsien peseminen, käsidesin käyttö, turvavälit ja pintojen desinfiointi olivat osa uutta normaalia, satunnaiset yskäisyt ja niiskaukset luentosalissa barbaarista menneisyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Viime vuoden ympäristöterveyspäivät eivät kuitenkaan olleet erityisen perinteiset. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakauslehtien liiton jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Koulutuspaikkakuntana oli Tampere. Siitä huolimatta suuri kiitollisuus täytti mielen, kun sai tavata edes muutamia henkilöitä aidosti läsnä olevana. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2021 ilmestyy 11.3. Tänä vuonna valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät ovat jälleen suunnitelmissa. Paikan päällä olijat peittivät kasvonsa maskeilla. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Perinteitä Järjestimme yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa lokakuussa 2020 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät. Tähän asti kaikki kuulostaa kovin perinteiseltä – noin on aiemminkin toimittu. Lehden teemana on meluntorjunta. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. vsk. Kaarina Kärnä. Tämä ympäristöterveys-teemalla oleva lehti on koottu suurimmaksi osaksi luennoitsijoiden aiheistaan kirjoittamista artikkeleista
vsk 1 • 2021 Perinteitä Kaarina Kärnä ...............................................................................4 Sisäilma ja sairastumisen riski – faktaa ja fiktioita Juha Pekkanen .............................................................................6 Terveet tilat -toimintamalli Vesa Pekkola ja Katja Outinen ................................................12 Koronaviruksen jätevesiseuranta Tarja Pitkänen, Anssi Lipponen, Anna-Maria Hokajärvi, Annastiina Rytkönen, Ilkka Miettinen ja Carita Savolainen-Kopra ..........................................................16 Ilmanvaihdon merkitys virusten leviämisessä Risto Kosonen ..............................................................................22 Tartuntatautien leviäminen liikenteen solmukohdissa Ilpo Kulmala ................................................................................26 Kemikaalisääntely suojelee terveyttä ja ympäristöä Sari Tuhkunen ja Paula Haapasola ........................................32 Uuteen juomavesidirektiivin lisätyt haitta-aineet Panu Rantakokko, Jani Koponen, Päivi Ruokojärvi, Riikka Airaksinen ja Eva Kumar ..............................................38 Talousveden häiriötilanteet ja niistä tehtävät ilmoitukset ja yhteenvedot Jaana Kilponen ja Anne-Kaarina Lyytinen ..........................42 Asunnontarkastuksiin lisää yhdenmukaisuutta Outi Lepistö .................................................................................48 Tarkastelussa vainajien säilyttäminen Annamari Niskanen ..................................................................54 Terveydensuojelu hautaamisessa Heli Laasonen ja Anne-Kaarina Lyytinen .............................60 Sisätilojen punkit – esiintyminen ja työperäinen altistuminen Kirsi Vedenpää, Viivi Ahonen, Jenni Tirkkonen, Maija Kirsi ja Sirpa Pennanen .................................................66 Saana Laakkonen on Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:n uusi puheenjohtaja Kaarina Kärnä .............................................................................70 Kirjaesittely: Juhani Knuuti, Kauppatavarana terveys ........................................................................................75 Vastuu ympäristöterveydestä ja luonnon monimuotoisuudesta ei saa olla sattuman varassa Kaarina Davis ..............................................................................76 Poimintoja ................................................................................78. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. vsk
vsk. Sisäilma ja sairastumisen riski – faktaa ja fiktioita. Kosteusvaurioiden tärkein mahdollinen pitkäaikaisvaikutus on astmariskin lisääntyminen. Sisäilmaan liittyvästä sairastumisen riskistä käytävää keskustelua tulisi selkeyttää. Oireilun lisäksi puhutaan pysyvän sairastumisen mahdollisuudesta, mihin tässä kirjoituksessa keskitytään. Tällaisen väärän tiedon levittäminen herättää tarpeetonta pelkoa ja voi itsessään heikentää ihmisten terveyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 6 P uhdas ja raikas sisäilma sekä viihtyisät ja tarkoituksenmukaiset tilat tukevat hyvinvointia, terveyttä, työntekoa ja oppimista. ”Sisäilmasairaus” tai ”sisäilmasta sairastunut” termejä käyJuha Pekkanen, professori Helsingin Yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Joihinkin sisäilma-altisteisiin, etenkin kosteusja homevaurioihin, eräät sisäilmatoimijat ovat liittäneet vakavia sairauksia ilman kunnollisia perusteita. Riskinarvioinnissa tulisi nykyistä paremmin huomioida kosteusvaurioiden vakavuus ja altistumisen määrä. Kun lääketieteessä pohditaan tietyn sairauden riskiä ja riskitekijöitä, on ratkaisevan tärkeä määritellä, mistä sairaudesta tai tilasta keskustellaan. Suomessa sisäilmaan liittyvä keskustelu liikkuu kuitenkin hyvin paljon riskien ympärillä
Tämä koskee myös sisäilmaan liitettyjä terveyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Oire tai oireiden kokonaisuus sinällään ei merkitse sairautta eivätkä kaikki oireet ole oireita sairaudesta. Tällaisia ovat sisäympäristöön liittyvät muut tekijät (melu, viihtyisyys, työilmapiiri, epäluottamus, kuormittavat työtehtävät) sekä henkilöön itseensä tai hänen lähipiiriinsä liittyvät tekijät (terveydentila, käsitykset sisäilman riskeistä, aiemmat kokemukset) /1/. Oireet ovat epäspesifisiä ja monitekijäisiä, eli niiden syntyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin sisäilman laatu. Sairastuvuutta lisääviä tekijöitä sisäilmassa Sisäilmastossa voi olla monia kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa pääasiassa ohimeneviä oireita. Tässä kirjoituksessa keskitytään lääketieteen määritelmiin (disease). Sairauksissa voi syytekijöinä olla esimerkiksi perinnöllisiä, sikiökauteen, varhaiseen lapsuuteen, muihin sairauksiin, elintapoihin ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. 7 tetään hyvin vaihtelevasti julkisessa keskustelussa, järjestöjen viestinnässä ja myös päätöksentekijöiden kielenkäytössä. Sen takia lääketieteessä pyritään tarkkaan määrittelemään, mistä sairaudesta puhutaan, koska se on edellytys tehokkaan hoidon ja ennaltaehkäisyn löytymiselle. Mitä noilla termeillä tarkoitetaan. Toisin kuin englannin kielessä, meillä ei suomen kielessä ole eri sanoja lääketieteellisesti määritellylle sairaudelle, disease, ja koetulle sairaudelle, illness, mikä osaltaan hämmentää keskustelua. Yhteiskunnalla on myös tärkeä rooli, kun määritellään sairauksia, erityisesti niistä saatavia korvauksia. Yleensä sairauksien aiheuttamien menetysten korvaaminen on säädöksiin perustuen vakiintunutta, mutta ajoittain sairauspäivärahojen, lääkkeiden ja ammattitautien korvaamisessa syntyy ristiriitaisuuksia, jotka usein saavat huomattavaa julkisuutta. Sisäilmaan liitetyt oireet ovat pääasiassa lieviä /2/ ja altistumisen loppuessa ohimeneviä. Rakentavaa keskustelua myös edistäisi tutkimusten laadun arvioinnin sekä annos-vastesuhteiden parempi tuntemus. Sisäilman tarkan syyosuuden arvioiminen tietyn henkilön sairaudessa on yleensä kuitenkin tarpeen vain tilanteissa, jossa sairauden perusteella haetaan rahallisia korvauksia tai etuuksia, esimerkiksi yhteiskunnalta tai oikeudessa. Esimerkiksi astmaoire (vaihteleva hengenahdistus) jaettiin yli 100 vuotta sitten ”keuhkoastmaan” ja ”sydänastmaan” (eli sydämen vajaatoiminta). Sairauksien ja oireiden ennaltaehkäisy ja hoito onnistuu yleensä muutenkin. Lääketieteen keskeinen tehtävä on tunnistaa sairauksia ja kehittää niiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Sairaus-käsitteen monta tasoa Jos henkilö kokee oireita sisäilmasta, hän saattaa tuntea itsensä sairaaksi. Sairaudet syntyvät harvoin vain yhden tekijän seurauksena. Nyt tiedämme, ettei ”keuhkoastmakaan” ole yksi sairaus, vaan se koostuu hyvin monista alatyypeistä. Runsas pöly tai ilmassa olevat hapot ja emäkset aiheuttava kyynelvuotoa, joka suojelee silmää jne. Koska tieto lisääntyy koko ajan, sairauksien määritelmissä tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Useilla oireilla – myös sisäilmassa ilmenevillä – voidaan nähdä ihmistä suojeleva ominaisuus: hengitysilman pöly yskittää, jolla elimistö pyrkii poistamaan hiukkasia hengitysteistä, samoin toimii nuha ja aivastaminen. Kolmas aspekti on vielä ”sickness” eli sairaan ja sairauden sosiaalinen puoli. Sisäilman epäpuhtauksiin tai fysikaalisiin tekijöihin, kuten kuivaan sisäilmaan, hajuihin tai huonoon ilmanvaihtoon, voi liittyä esimerkiksi hengitysteiden tai silmien oireita sekä päänsärkyä ja väsymystä (www.thl.fi/sisailma) /1/. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Eniten Suomessa kuitenkin keskustellaan rakennusten kosteusja homevaurioiden aiheuttamista riskeistä. 8 ja heikentävät viihtyvyyttä. Altistuminen pienhiukkasille lisää ennenaikaista kuolleisuutta sekä sydänja verisuonisairauksien, keuhkosyövän ja mahdollisesti myös astman riskiä. Heikompaa näyttöä on hengitystieinfektioihin, allergiseen nuhaan ja ihottumaan. Vaikka mikrobien on arvioitu olevan todennäköisin tekijä kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten taustalla, tutkimusnäyttö sisäilman mikrobien terveyshaitoista on ristiriitaista /3,4/. Tärkeimmät näistä ovat pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, radon ja kosteusvauriot (www.thl.fi/sisailma). Pienhiukkasia (PM2,5; PM10) ja muita lähinnä polttoprosesseista muodostuvia haitallisia yhdisteitä kulkeutuu sisäilmaan ulkoilmasta, mutta niitä syntyy myös sisätiloissa, esimerkiksi puun pienpoltosta ja tupakoinnista. Käypä hoito -ohjeita on yli sadalle sairaudelle ja ne on tarkoitettu ohjaamaan kaikkia lääkäreitä heidän potilastoiminnassaan. Eri katsauksien johtopäätökset ovat pitkälti yhteneviä. Vahvin näyttö on rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä astman pahenemiseen. Yksittäiset altisteet lisäävät myös pysyvän sairastumisen riskiä. Muihin sairauksiin ei ole näyttöä. Maaperästä vapautuu sisäilmaan hajutonta ja mautonta radioaktiivista kaasua, radonia, joka hajoamistuotteineen aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuodessa /1/. Duodecimillä on koulutetut henkilöt, jotka ohjaavat kunkin alan asiantuntijoita tekemään arvion yhtenevällä tavalla. Myös astman synnystä on kohtalaisen hyvää näyttöä, erityisesti kodin kosteusvaurioiden yhteydestä lasten astman kehittymiseen. Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin /3/.. Ympäristön tupakansavu lisää monien samojen sairauksien riskiä. Alan tieteellinen tieto on vedetty yhteen lukuisissa katsauksissa, Suomessa viimeksi Käypä Hoito -suosituksessa /3/. On hyvä huomata, että Duodecimin Käypä hoito -suositukset eivät ole minkä tahansa satunnaisen porukan mielipiteitä, vaan Käypä hoito -suositukset laaditaan laajan tieteellisen arvion ja sitä ohjaavan ohjeistuksen perusteella. vsk
Vahvempaa tietoa saadaan epidemiologista tutkimuksista (tapausverrokkitutkimus, seurantatutkimus). Valitettavasti käsitys on levinnyt laajalle väestön keskuuteen /8/. Am J Clin Nutr 2017;105:249S285S).. Eri tutkimustyyppien todistusvoima (kuva pohjautuu Yetley ym. Jotta Valtosen /5/ väitettä voitaisiin tarkastella kriittisesti, on hyvä tuntea ainakin pintapuolisesti, miten tutkimustiedon luotettavuutta arvioidaan lääketieteessä (kuva 1). Asiantuntijan mielipide ja potilastapaukset ovat tiedon luotettavuuden suhteen huonoja, koska niissä on helpoiten harhaa. Jos tutkimus on riittävän iso, satunnaistaminen varmistaa, että verrattavat ryhmät ovat samankaltaisia kaikkien harhaa aiheuttavien tekijöiden suhteen. Ylivoimaisesti parasta tietoa saadaan kokeellisista tutkimuksista, joissa tutkittavat jaetaan satunnaisesti eri ryhmiin, ja lisäksi tutkittava tekijä (hoito, altiste tms.) salataan (sokkoutetaan) ainakin tutkittavilta (single-blinded) tai jos vaan mahdollista sekä tutkittavilta että tutkimushenkilökunnalta (double-blinded). Kirjoittajat perustavat näkemyksensä potilastapauksiin ja potilaiden kertomaan. Tämä väite ei vastaa nykyistä tieteellistä tietoa /3,6,7/. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 9 Kosteusvauriot ja ympäristöherkkyyden riski Valtonen /5/ on esittänyt, että kosteusja homevaurioille altistuminen voi johtaa herkistymiseen sisäilmalle, joka voi laajeta herkistymiseksi monille kemikaaleille (tuoksueli monikemikaaliherkkyys) ja lopulta herkistymiseksi elektromagneettisille kentille (sähköherkkyys). Hyvin tehty sokkouttaminen taas varmistaa, että tietoisuus siitä, mihin ryhmään tutkittava kuuluu, ei aiheuta harhaa tuloksiin
Ympäristöherkkyydessä henkilö kokee saavansa monimuotoisia oireita ympäristötekijöistä tilanteissa, joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita ja joissa ei ole merkittävässä määrin tunnettuja altisteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Astmaan sairastumisen riskiä lisäävät sadat muutkin tekijät sekä ympäristössämme että perimässämme. Jos oireille ei löydä muuta selittävää tekijää ja jos henkilön työja toimintakyky alenee merkittävästi, tällainen monimuotoinen oireilu voi täyttää ympäristöherkkyyden kriteerit (ICD-10 R68.81), joka on toiminnallinen häiriö. Tämä tarkoittaa, että arviointi tulee kohdistaa erityisesti astman riskiin. Jo yli kahden vuosikymmenen ajan onkin seurattu ohjetta, että pienikin kosteusvau. Potilas voi liittää oireensa eri ympäristötekijöihin, kuten home, kemikaalit, sähkö ja tuulivoima, ja monet potilaat saavat oireita monista ympäristötekijöistä samanaikaisesti /7/. Sokkouttaminen on helpointa tehdä sähkökentillä, mutta myös kemikaalin haju on mahdollista piilottaa ja muu havaitseminen estää. Toiminnallisilla häiriöillä tarkoitetaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei selity ulkoisilla tekijöillä tai sairauksilla. Tämä osoittaa, että haju, kokemus tai käsitys haitallisen aineen tai tekijän läsnäolosta oli keskeistä oireiden synnyssä, ei kemikaalin tai sähkökentän biologiset tai fysikaaliset vaikutukset. Tässä on tärkeää erottaa sairastumisen riski sairauden pahentumisen riskistä. Tähän lainsäädäntömme antaa hyvät mahdollisuudet. Esimerkiksi astmaatikot saavat helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista, myös epäpuhtaasta sisäilmasta. Ympäristöherkkyys, kuten monet muutkin toiminnalliset häiriöt, voivat aiheuttaa potilaille vaikeaakin toimintakyvyn laskua ja työkyvyttömyyttä. Potilaiden hoitoon, kuntoutukseen, tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaankin lisää tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja. Vaikka kosteusvaurioiden ja minkään terveyshaitan välillä ei ole voitu vahvistaa syy-seuraussuhdetta, tutkimustietoa on riittävästi, jotta kosteusvaurioihin ja yleensä sisäilman laatuun on tartuttava aktiivisesti. 10 Tuoksueli monikemikaaliherkkyydelle ei ole selvää ja yhteisesti hyväksyttyä määritelmää /7/, mutta sähkökentille ja kemikaaleille itsensä erityisen herkäksi kokevilla on tehty kymmeniä sokkoutettuja ja satunnaistettuja altistuskokeita /9/. Tieteellistä tutkimusnäyttöä ei ole myöskään siitä, että kosteusvauriot tai muut sisäilman epäpuhtaudet aiheuttaisivat ympäristöherkkyyttä toksikologisella mekanismilla, kuten sisäilman haitta-aineiden kerääntymisellä elimistöön /3, 7/. Kosteusvauriot ovat astman yksi, ei kovin voimakas riskitekijä /3/. Vaikka epidemiologisissa tutkimuksissa yhteys astman ja kosteusvaurioiden välillä on osoitettu, syy-seurassuhdetta ei ole voitu varmentaa, koska emme tunne haitallista altistetta emmekä sitä biologista prosessia, jolla astma tällä altisteella syntyy. Ne ovat suuri haaste terveydenhuoltojärjestelmällemme ja sosiaalivakuutusjärjestelmällemme, jossa nämä potilaat ovat usein väliinputoajan asemassa. Paras näyttö koskee pienten lasten altistumista kodin merkittäville kosteusvaurioille tyypillisesti vuosien ajan. Kosteusvauriolle altistumisen pitkäaikaisvaikutukset Meillä on kohtuullista näyttöä kosteusvaurioiden yhteydestä vain yhden kroonisen eli pitkäaikaisen sairauden puhkeamisen riskiin, eli astman riskiin /3/. Toiminnallisten häiriöiden määrittely ja luokittelu on kesken. vsk. Kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvioinnin yksi keskeinen tavoite on suojella käyttäjiä pitkäaikaisvaikutuksilta. Näissä kokeissa on havaittu, että jos altiste on sokkoutettu, itsensä herkäksi kokevat eivät saa enemmän oireita kuin verrokit
Kosteusja homevaurioista oireileva potilas (online). doi: 10.1111/ina.12550. ”Sisäilmasairaus” termin käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita – oireilevia tulee auttaa tukeutuen parhaaseen lääketieteelliseen tietoon, elokuu 2020 www.thl.fi/ sisailmaohjelma. Sinänsä on järkevää korjata kosteusvauriot, jotta rakennus säilyisi hyvässä kunnossa eikä tilanne pahenisi /3/. International Journal of Hygiene and Environmental Health, 226: 113489. Valtaosa ammattilaisista on asiasta onneksi paremmin perillä. Tämä usein unohtuu, mikä näkyy myös väestön käsityksissä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. www.thl.fi/sisailmaohjelma 2. Suomen Laakaril 2020;75:1290–95. 3. Valtonen V. 8. 7. Terveysvaaran suuruus ja kuinka nopeasti asiaan pitää puuttua, riippuu kuitenkin vaurion laajuudesta sekä altistumisen määrästä ja kestosta. Vastaava annos-vastesuhdetta ei nähdä mikrobien määrälle. 2019 Jul;29(4):523-526. Pekkanen J, Hyvärinen A, Sainio M, Erhola M, Haahtela T, HaverinenShaughnessy U, Haukipuro K, Jalkanen K, Karvala K, Lappalainen S, Reijula K, Rämö H, Salmela A, Salminen M, Vasankari T, Lampi J. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi 4. Lampi J, Pekkanen J. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa. Viitteet 1. Mechanisms underlying nontoxic indoor air health problems: a review. 6. 2017. 11 rio on korjattava. Indoor Air. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 8/2018. Karvala K, Pekkanen J, Salminen E, Tuisku K, Hublin C ja Sainio M. Miten tunnistan ympäristöherkkyyden. Clinical Diagnosis of the Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome: Review of the Literature and Suggested Diagnostic Criteria. Mendell MJ, Adams RI. Tutkimuksesta tiiviisti 46, 2019. (2020). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Lampi J, Salmela A, Ung-Lanki S, Tuoresmäki P, Hyvärinen A, Pekkanen J. The challenge for microbial measurements in buildings. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman Terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotto. 5. Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät merkittävästi astmariskiä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä. Tämä on mennyt hyvin läpi myös väestössä: 63 % suomalaisista on samaa mieltä väitteestä, että ”vähäinenkin kosteusvaurio on niin haitallinen terveydelle, että asiaan on puututtava välittömästi” (Lampi ym 2019). Kosteusvaurioiden ja astmariskin välillä on todettu useissa tutkimuksissa annosvastesuhde /4/. 2017 Aug 10;8:951. 9. Front Immunol. ”Annos tekee myrkyn” sanoi jo Paracelsus 1500-luvulla. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-412-7 . Nordin, S. Tämä tulisi paremmin ottaa huomioon sekä julkisessa keskustelussa että myös lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. vsk. Duodecim, 133:1362–9. Kansallinen sisäilmakartoitus 2018: käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista
Toimintamalli sisältääkin linkkejä valmiisiin ja ajantasaisiin ohjeisiin. Ohjelmassa pyritään löytämään keinoja, joilla julkisten rakennusten sisäilmatilanteet saadaan hallintaan ja sisäilmaongelmista kärsivien hoitoa parannetaan. Myös muualla kuin kuntakentällä sisäilmaan liittyvää ohjeistusta on ajan saatossa laadittu paljon. Toimijajoukko on laaja ja kaikkia yhdistää aito halu saada sisäilmaongelmat hallintaan. Matkan aikana kokemusta on karttunut yritysten ja erehdysten kautta. Sen myötä on tullut tietoa myös siitä, miksi esimerkiksi rakennuksen korjaaminen ei ole Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö Katja Outinen, johtava asiantuntija, valtioneuvoston kanslia Terveet tilat -toimintamalli Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelma on julkaissut Terveet tilat -toimintamallin, joka kokoaa kuntien hyviä käytäntöjä kiinteistökannan hallintaan, rakennusten käyttöön ja ylläpitoon, rakentamiseen ja korjaamiseen sekä sisäilmatilanteiden käsittelyyn. Kansainvälisessä vertailussa Suomen rakennuskanta ja mitatut olosuhteet pärjäävät hyvin, mutta sisäilmaongelmat ovat arjessa silti paljon esillä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Matkan varrella on löydetty keinoja, miten sisäilma-asioissa voidaan onnistua, mitkä ovat tärkeitä asioita ja miten epäonnistumisia voidaan välttää. Käsitykset sisäilma-asioista ovat kehittyneet myös uuden tutkimustiedon myötä. Viime vuosina käsitykset sisäilmaongelmien moniulotteisuudesta ovat kehittyneet. Kuntien taloudellinen liikkumavara on usein tiukka. Yhteistyötahoina ovat muun muassa kunnat, valtio, tutkimuslaitokset, järjestöt, viranomaiset ja yksityinen sektori. Työtä tehdään yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa. Mistä tässä kaikessa on kyse ja miten tilanteeseen saadaan parannusta. Kunnat ovat erityisen paljon tekemisissä sisäilmakysymysten kanssa. 12 S uomessa on painittu julkisten rakennusten sisäilma-asioiden kanssa jo vuosikymmeniä. Parhaillaan on käynnissä kommenttien ja palautteen kerääminen.. Kuntien kokemusten kuuleminen on ollut meille arvokasta, ja sitä on hyödynnetty Terveet tilat -toimintamallin rakentamisessa. Ensimmäinen luonnos toimintamallista julkaistiin lokakuussa 2020. Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2018 periaatepäätöksellään Terveet tilat 2028 -ohjelman, jonka tehtävänä on vastata julkisten rakennusten sisäilmahaasteisiin. Sisäilma-asiat joudutaan sovittamaan kaikkien muiden tavoitteiden ja velvoitteiden kanssa
vsk. Kuntien kokemukset, onnistumisen elementit ja valmiit, ajantasaiset ohjeistukset on sisällytetty Terveet tilat -toimintamalliin sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa kiinteistökannan hallinta, rakennusten ylläpito, rakentaminen ja korjaaminen sekä sisäilmatilanteiden selvittäminen saadaan hoidettua parhaalla käytäntöön soveltuvalla tavalla. helmikuuta. Terveet tilat -toimintamalli siis kokoaa tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta ja hyvään sisäilmaan tähtäävistä toimenpiteistä. Toimintamalli on avoimesti kaikkien tutustuttavissa ja kommentoitavissa. 13 ainoa – eikä riittävä – keino päästä hyvään lopputulokseen. Kyse on myös ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, luottamuksesta eri toimijoiden kesken sekä tilan käyttäjien kuulemisesta ja heidän hyvinvoinnistaan ylipäänsä. Toimintamalli ei sisällä epärealistisia tavoitteita, joita ei käytännössä voi toteuttaa. Kehitysehdotukset ovat tervetulleita! Terveet tilat 2028 -ohjelma on kutsunut kuntien viranhaltijoita, työtekijöitä ja kunnanvaltuutettuja mukaan kuntien Terveet tilat -verkostoon, jossa käydään vuoropuhelua sisäilmateemoista, kehitetään yhdessä Terveet tilat -toimintamallia entistä toimivammaksi, opitaan toinen toisiltamme ja jaetaan sisäilmatilanteisiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Malli on suunnattu erityisesti kunnille tukimateriaaliksi sisäilmahaasteiden ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen, mutta toki se soveltuu pääpiirteittäin myös muiden tarpeisiin. Vesa Pekkola ja Katja Outinen.. Ne kunnat, jotka ovat tämän ymmärtäneet, ovat myös onnistuneet sisäilmaasioiden hoitamisessa ja sisäilmaongelmien ehkäisyssä. Toimintamalli löytyy verkosta osoitteesta tilatjaterveys.fi/toimintamalli. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Verkoston ensimmäinen tapaaminen oli 8. On opittu ymmärtämään, että kyse on muustakin kuin ainoastaan rakennusten fyysisestä kunnosta ja olosuhdetekijöistä
3. 14 Terveet tilattoimintamalli – 10 onnistumisen elementtiä sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi: 1. 9. • Haluamme, että tilan käyttäjät ovat tyytyväisiä tiloihin. Asiantuntija koordinoimaan sisäilma-asioita • Sisäilma-asiat on selkeästi vastuutettu jollekin/joillekin. vsk. Ns. Vikaja haittailmoitusten teko on ohjeistettu • Kukin tietää, miten pitää toimia, jos rakennuksessa havaitaan vika-, vaurio tai olosuhdehaitta. Moniammatillinen sisäilmatyöryhmätoiminta vaikeimpiin tilanteisiin • Vaikeammat tilanteet ovat monitekijäisiä, ja ne tulee käsitellä moniammatillisesti. Nopea reagointi vikaja haittailmoituksiin • Ilmoittaja saa nopean vastauksen vikaja haittailmoitukseen sekä tiedon siitä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Luottamuksen voi helposti romuttaa, mutta sen rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. nopean toiminnan joukot selvittämään haittailmoituksia kiinteistöhuollon ja sisäilmatyöryhmän tueksi • Oikein mitoitettu toiminta eritasoisiin tilanteisiin. 6. • Osataan laatia pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat. vsk.. Suunnitelmallinen kiinteistökannan hallinta tuo laatua tekemiseen, antaa aikaa, resursseja ja vakautta investointien suunnitteluun ja budjetointiin • Toimitilaohjelma, omaisuuden salkutus, investointiohjelma, ennakoiva ylläpito 4. 2. 7. Avoin ja vuorovaikutteinen toimintatapa • Eri osapuolien välillä yhteinen käsitys sisäilmatilanteesta ja siitä, mitä sen eteen tehdään. Sisäilmaongelmien ehkäiseminen on myös strategisen tason kysymys • Resurssien turvaaminen kiinteistökannan hallintaan. 10. 5. 14 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Rakennuskannan kunto on selvitetty • Saadaan vältettyä suuret yllätykselliset korjaustarpeet. • Kannustetaan tilan käyttäjiä tekemään tarvittavat ilmoitukset. • Tärkeänä tavoitteena on luottamuksen ylläpitäminen. • Tieto tulevaisuuden suunnitelmista on edellytys tilakannan kehittämiselle. 8. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kaikki alkaa asenteesta • Haluamme pitää kiinteistökantamme kunnossa
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi verkossa 9.3.2021 Tervetuloa sisäilma-alan suurimpaan vuosittaiseen seminaariin tapaamaan kollegoitasi ja verkostoitumaan! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi ohjelmaa kahdella striimillä ohjelmaa kahdella striimillä posteriesityksiä virtuaalinäyttely
vsk. Rajoitustoimien tähden muun muassa tutkimusprojektien näytteenotto-ohjelmat keskeytettiin. Ensin keskityttiin tukemaan henkilöiden nenä-nielusta otettavien koronavirustestien laajan ja viiveettömän saatavuuden järjestämistä kansallisella tasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 16 Tarja Pitkänen, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Anssi Lipponen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anna-Maria Hokajärvi, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Annastiina Rytkönen, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ilkka Miettinen, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Carita Savolainen-Kopra, johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Koronaviruksen jätevesiseuranta Koronaviruspandemian rantauduttua Suomeen keväällä 2020 myös ympäristöterveyssektori oli uuden edessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kuopion toimipisteessä tämä tarkoitti toiminnan uudelleen suuntaamista ja koronavirusdiagnostiikkaan perehtymistä. Huhtikuussa 2020 THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa toiminnan painopiste siirtyi koronaviruksen yhdyskuntakohtaisen jätevesiseurannan kehittämiseen osaksi koronaviruspandemian kansallista tilannekuvaa.
Jätevesiseurannan periaate Jätevesiseurannassa jätevettä ei nähdä ihmisille terveysriskejä aiheuttavana uhkana. Aiempina vuosina Suomessa kampylobakteerit ja salmonella, suuri joukko suolistoviruksia, etenkin norovirukset, sekä parasiiteista giardia-alkueläin ovat olleet osallisina jäteveden saastuttaman juomaveden välityksellä levinneissä infektioepidemioissa. Jätevedenpuhdistamojen rooli edustavan näytteenoton toteuttamisessa joko virtaamatai aikaperusteisesti ennalta sovittuina 24 tunnin kokoomanäytteenoton ajankohtina on oleellinen seurannan onnistumisen kannalta. päivänä 2020 julkaistu hollantilaisen vesitutkimusinstituutin vertaisarvioimaton tutkimusraportti SARS-CoV-2 viruksen löytymisestä Amsterdamin jätevedestä sai aikaan. Jätevedenpuhdistamoille saapuvasta yhden tai useamman paikkakunnan viemärivedet yhteen kokoavasta puhdistamattoman jäteveden näytteestä saadaan koko viemäriverkoston alueen kattavaa seurantatietoa toistamalla näytteenotto ja analyysi säännöllisin väliajoin. Vesimikrobiologian alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi selvityksiä siitä, millaisia vesivälitteisiä infektioita jätevesi voi aiheuttaa ja miten ihmisten altistuminen jätevesien sisältämille taudinaiheuttajille voidaan ennaltaehkäistä. Ympäristötiedon hyödyntämistä COVID-19 pandemian jatkuessa tietoa uudesta SARS-CoV-2 koronaviruksesta. Jätevesiseurannan hyödyntäminen väestön terveyden seurannassa ei ole uusi keksintö, vaan sitä on käytetty jo kauan polioviruksen seurannan työkaluna sekä kansallisessa huumeseurannassa. Ihmisten ulosteihin erittyvien virusten osalta maaliskuussa 2020 vesimikrobiologien tietämys rajoittui norovirusten, adenovirusten ja poliovirusten kaltaisiin partikkelirakenteeltaan vaipattomiin viruksiin, joiden havaitsemiseksi vesinäytteistä on olemassa vakiintuneet menetelmät ja joiden säilyvyysominaisuudet ympäristössä ovat jokseenkin tunnettuja. Jo ennen SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamaa COVID-19 pandemiaa, koronavirukset SARS ja MERS olivat tuttuja maailman virologeille. Näitä aiemmin tunnettuja koronaviruksia oli löydetty ihmisten ulostenäytteistä, SARS-CoV viruksen oli todettu levinneen viemäreiden ilmanvaihdon välityksellä eräässä kiinteistössä Hong Kongissa ja lisäksi tiedettiin, että koronavirukset menettävät tartuttavuutensa verrattain nopeasti jätevedessä. Ajatuksena on, että tutkittavan muuttujan (mikrobi tai yhdiste) yleistyessä alueen väestön keskuudessa, sen määrä myös alueen jätevedessä lisääntyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Oli kuitenkin ennalta arvaamatonta, millaisen mittakaavan ja innostuksen maaliskuun 30. Näin ollen tartuntatautien epidemiologisen seurannan työkaluna jätevesi ei ole uhka – se on tärkeä tietolähde. vsk. Jätevesi kokoaa yhteen kaikki taudinaiheuttajamikrobit, jotka kulloisenakin ajanhetkenä kiertävät paikkakunnan väestön keskuudessa ja päätyvät viemäriveteen ulosteiden, virtsan, nenäeritteiden tai syljen välityksillä suihkuja vessavesissä. 17 Y mpäristöterveystyö tähtää ihmisten terveyden suojelemiseen erilaisilta ympäristöaltisteilta. Maaliskuun alussa 2020 julkaistiin ensimmäiset tutkimusraportit, joiden mukaan myös SARS-CoV-2 virus erittyy muiden koronavirusten tapaan tautiin sairastuneiden henkilöiden ulosteisiin. Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana kymmenet tutkimusryhmät ympäri maailmaa olivat ilmoittaneet kehittävänsä jätevesiseurantaa SARS-CoV-2 viruksen varalle, aiheesta kirjoitettiin lukematon määrä lehtijuttuja ja katsausartikkeleita, perustettiin uusia tutkijaverkostoja ja järjestettiin useita kansainvälisten organisaatioiden webinaareja
vsk. Tämän jälkeen saatuja tuloksia verrataan paitsi aiempiin jätevesituloksiin samoista näytepisteistä, myös kansallisen tartuntatautirekisterin lukuihin COVID-19-tartuntojen määristä tutkimuspaikkakunnilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 18 on kertynyt merkittävästi lisää. Lietteen tutkiminen kiinnostaa, sillä koronavirukset ovat vaipallisia viruksia, joiden tiedetään kiinnittyvän muita viruksia tehokkaammin kiintoaineksen pinnoille. Koronaviruksen säilyvyys ympäristössä Vaikka koronavirukset ovat erittäin runsaslukuisia ja tartuttavia esiintyessään ihmisten hengitystie-eritteissä, tartuntakykyisiä SARS-CoV-2 viruksia on pystytty osoittamaan ulosteista vain harvoissa yksittäistapauksissa. Pienempiä määriä viruksen RNA:ta voi löytyä ulosteista vielä useiden viikkojen ajan sen jälkeen, kun sitä ei ole enää löydettävissä hengitystienäytteistä. Tähän mennessä julkaistujen tutkimusraporttien perusteella COVID-19 Kuva 1. Tulosten nopea valmistuminen on tärkeää, sillä jätevesiseuranta voi antaa ennakkovaroituksen koronaviruksen esiintymisestä tietyllä paikkakunnalla, jopa aiemmin kuin tartuntoja havaitaan yksilötestauksessa. Kun vain murtoosa paikkakunnan väestöstä on viruksen kantajia ja ihmisten eritteet ovat vain pieni osa viemäriin päätyvästä vedestä, viruslukumäärät laimenevat merkittävästi viemäriverkostossa. Tulevan jäteveden näytteiden ohella näytematriisina tutkitaan jätevesilietettä (Kuva 1). Tämän vuoksi SARS-CoV-2 viruksen toteaminen jätevedestä vaatii tehokkaat menetelmät jätevesinäytteen rikastamiseksi ennen varsinaista analyysiä. Näytteen esikäsittelyn jälkeen rikasteiden sisältämät nukleiinihapot puhdistetaan ja varsinainen analyysi tehdään käyttäen kvantitatiivista käänteiskopiointi-PCR-menetelmää, jonka kohteena on SARS-CoV-2 virukselle spesifiset Nja E-geenialueet. THL:ssä käytössä oleva ultrasuodatusmenetelmä rikastaa jätevesinäytteen satakertaiseen vahvuuteen konsentroimalla alkujaan 70 ml:n näytteen 0,7 ml:n tilavuuteen. Jäteveden puhdistamoilta kerätyt näytteet käsitellään BSL2-tason biosuojakaapissa THL:n Kuopion vesimikrobiologian laboratoriossa. Jätevesiseurantaa olisikin mahdollista käyttää varhaisvaroituksena uusista tautitapauksista, esimerkiksi rokotusten jälkeisessä tilanteessa. Tiedetään muun muassa, että noin puolet tartunnan saaneista henkilöistä erittää virusta ulosteisiinsa. Virusten määrä ulosteissa saavuttaa huippunsa (noin 10 miljoonaa viruksen RNA-kopiota grammassa ulostetta) noin viikon päästä oireiden alkamisesta. Kuva: Annastiina Rytkönen, THL.
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Tartuntariskin arvellaan olevan mahdollinen lähinnä suorissa kontakteissa COVID-19 potilaiden ulosteisiin tai niistä syntyneisiin aerosoleihin. (Lähde: THL, 2021).. 2020. Suomessa jätevesien lämpötila on yleisesti 10–15 °C:n välimaastossa vaihdellen lähinnä vuodenajasta riippuen. Näytteiden jäähdyttäminen jääkaappilämpötilaan ja viiveetön kylmäkuljetus tutkivaan laboratorioon mahdollistavat luotettavien tuloksien saamisen. vsk. 2020 ja Hokajärvi ym. Lähteet: Bivins ym. 19 tartuntoja ei ole levinnyt ulosteen välityksellä, eikä jätevedestä ole pystytty toteamaan elinkykyisiä SARS-CoV-2 viruksia. Koronaviruksen säilyvyys jätevedessä esitettynä aikana, joka keskimäärin tarvitaan 90 % vähenemään. Tämä koronavirusten ominaispiirre on tärkeää ottaa huomioon jätevesiseurantaa toteutettaessa ja tuloksia tulkittaessa. Taulukko 1. SARS-CoV-2 viruspartikkelit ovat havaittavissa jätevedestä sitä lyhyemmän aikaa, mitä lämpimämpää jätevesi on (Taulukko 1). Koronaviruksen RNA-lukumäärien kehitys jätevesissä ja COVID-19 tartuntojen ilmaantuvuus Suomessa ajanjaksolla 3.8.–14.12.2020. Tartuntakykyisen SARS-CoV-2 viruksen ja SARS-CoV-2 virus-RNA:n säilyvyyttä jätevedessä tutkittaessa on todettu, että viruksen säilyvyys on suorassa yhteydessä jäteveden lämpötilaan. Kuva 2
Presence of SARSCoronavirus-2 in sewage. Saatavilla verkkoosoitteessa: https://thl.fi/fi/tutkimus-jakehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ sars-cov-2-jatevedenpuhdistamoilla/ koronaviruksen-jatevesiseuranta. Implementation of environmental surveillance for SARS-CoV-2 virus to support public health decisions: Opportunities and challenges. Syksyn 2020 aikana kerättyjen näytteiden tuloksia analysoitaessa huomataan, että joka toinen viikko kerättyjen jätevesinäytteiden koronavirusRNA:n lukumäärä seurailee melko tarkasti COVID-19 tartuntojen ilmaantuvuuden 14 vuorokauden liukuvaa tapaussummaa (Kuva 2). Anna-Maria Hokajärvi, Annastiina Rytkönen, Ananda Tiwari, Ari Kauppinen, Sami Oikarinen, Kirsi-Maarit Lehto, Aino Kankaanpää, Teemu Gunnar, Haider Al-Hello, Soile Blomqvist, Ilkka T. Yhteenveto maailmanlaajuisesta koronaviruksen jätevesiseurantaverkostosta. Curr Opin Environ Sci Health. medRxiv 2020.03.29.20045880; doi:10.1101/ 2020.03.29.20045880. Lisäksi viidestä suurimmasta kaupungista kerätään näytteet joka viikko, neljä kertaa kuukaudessa. Kehitystyötä tehdään vuoden 2020 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa WastPan-hankkeessa (www. 20 Jätevesiseuranta tukee epidemian tilannekuvaa Jätevesiseuranta on potentiaalisesti resurssitehokas tapa paikkakuntakohtaisen ja kansallisen tason epidemiologisen tiedon tuottamiseen tartuntataudeista. Munster, Kyle Bibby. Koronaviruksen jätevesiseuranta -hankesivu. Vertaisarvioimaton PrePrint, julkaistu Environmental Science & Technology Letters -tiedelehdessä, doi: 10.1021/acs.estlett.0c00357. (vierailtu 18.1.2021).. The detection and stability of the SARS-CoV-2 RNA biomarkers in wastewater influent in Helsinki, Finland. Environ. Näytekeräys alkoi huhtikuussa 2020 ja laajeni syyskuun 2020 alusta lukien siten, että jokaiselta seurantaan osallistuvalta jäteveden puhdistamolta kerätään tulevan jäteveden näyte kaksi kertaa kuukaudessa. Technol. THL:n laboratoriossa on tähän mennessä tutkittu yhteensä vajaa 300 kappaletta Suomen jäteveden puhdistamoilta kerättyjä näytteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Valtakunnallinen keräys kohdistuu 28 eri jätevedenpuhdistamolle ympäri Suomea ja kattaa tällä hetkellä noin 60 % Suomen väestöstä. 2020, 7, 12, 937–942, doi:10.1021/acs.estlett.0c00730. thl.fi/wastpan), jossa THL kehittää jätevesiseurantaa pandemioiden varautumistyökaluksi yhdessä Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa. Medema G, Been F, Heijnen L, Petterson S. Lett. doi:10.1016/j. Gertjan Medema, Leo Heijnen, Goffe Elsinga, Ronald Italiaander, Anke Brouwer. coesh.2020.09.006. UC Merced, 2021. Miettinen, Carita Savolainen-Kopra, Tarja Pitkänen. org/covidpoops19. THL, 2020. vsk. Saatavilla verkkoosoitteessa: https://www.covid19wbec. Lisätietoa Aaron Bivins, Justin Greaves, Robert Fischer, Kwe Claude Yinda, Warish Ahmed, Masaaki Kitajima, Vincent J. Persistence of SARS-CoV-2 in Water and Wastewater. 2020;17:49-71. Sci. (vierailtu 18.1.2021). Jatkossa jätevesi voi tuottaa aiempaa enemmän väestön terveyden seurantaa kuvaavia tunnuslukuja. medRxiv 2020.11.18.20234039; doi:10.1101/ 2020.11.18.20234039, Vertaisarvioimaton PrePrint, hyväksytty julkaistavaksi Science of the Total Environment -tiedelehdessä
Yksittäisellä ratkaisulla ei kuitenkaan usein pystytä parhaaseen mahdolliseen tulokseen erilaisten aineiden puhdistamisessa. Passiivinen menetelmä tarkoittaa sitä, että puhdistusprosessiin ei tarvitse lisätä jatkuvasti esimerkiksi kemikaalia. ”Pyhäsalmen kaivoksella saatiin poistettua monia metalleja, kuten kuparia ja sinkkiä, hyvin. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja. sienihakesäkit ja sammalaltaat. Hankkeessa laadittiin myös excel-pohjainen työkalu typen ja metallien poistoon tarkoitettujen ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi. Kuva: Anne Korhonen, SYKE.. Yksittäisiä passiivisia puhdistusratkaisuja, kuten erilaisia kosteikkoja, onkin jo käytössä monissa paikoissa. Kustannustehokas vesienpuhdistusmenetelmä erilaisille valumavesille Typpitai raskasmetallipitoista kuormitusta vesistöihin muodostuu esimerkiksi kaivostoiminnasta, jätevedenpuhdistamoista, hulevesistä, maataloudesta ja turvetuotannosta. Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen – HybArkt-hankkeen loppuraportti: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/324496 Oulun yliopisto Jäteja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä Uutta hybridiratkaisua rakennetaan Kittilän kylän Kallon jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Uusia passiivisia vesienpuhdistuksen hybridiratkaisuja on pilotoitu Pyhäsalmen kaivoksen alueella, Kittilän Kallon kylän yhdyskuntajätevedenpuhdistamon yhteydessä ja Levin hulevesien purkupisteessä. Kallon jätevedenpuhdistamolla nitriitti-nitraattitypeksi muutettu osa ammoniumtypestä onnistuttiin poistamaan. Tästä syystä HybArkt-hankkeessa kokeiltiin eri puhdistusmenetelmien yhdistelmiä siten, että puhdistusratkaisu huomioi mahdollisimman hyvin kuormituslähteen vedenlaadun ja sen puhdistustarpeet. Työkalu on esitelty lyhyesti loppuraportissa. Etualalla näkyvät muovikalvolla peitettynä bioreaktorit ja taaempana mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Monissa näistä kohteista passiiviset vesienkäsittelymenetelmät voivat olla kustannustehokas ratkaisu tai osaratkaisu vesien puhdistamiseen. 21 Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla, ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä, on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäteja valumavesistä pohjoisilla alueilla. vsk. Levillä hulevesien puhdistamisen haasteeksi osoittautuivat osittain pienet pitoisuudet ja rakenteelle suuret virtausnopeudet, mutta sielläkin typen puhdistusta pystyttiin lopulta tehostamaan”, hankkeen projektipäällikkö Heini Postila Oulun yliopistosta kertoo. Hankkeen pilottiratkaisuista ja niiden tuloksista on julkaistu loppuraportti, joka on saatavissa verkossa
Ilmanvaihdon merkitys Aerosolin eli ilmassa leijuvien vesipitoisten pienhiukkasien määrä riippuu henkilön aktiviteettitasosta ja myös puheäänen voimakkuudesta. Aerosoli jää tupakansavun tapaan leijumaan ilmaan jopa tunneiksi, ellei ilmanvaihto poista sitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että merkittävä osa koronatartunnoista voi tapahtua nimenomaan ilmavälitteisesti pisaroiden ja erityisesti aerosolin kautta. Tämä korostaa tehokkaan ilmanvaihdon merkitystä, millä huonetilassa olevien aerosolien määrää voidaan pienentää. Ihminen levittää suun kautta paljon erikokoisia aerosoleja, joiden koko vielä muuttuu mm. Puheäänen voimakkuudesta riippuen koronaviruksen tartuttama voi puhuessaan levittää ilmaan virusaerosolia 5–200 kertaa enemmän kuin pelkästään normaalisti hengittäessä. Tämä osoittaa sen, että äänekästä puhumista pitäisi välttää yleisissä tiloissa. Risto Kosonen, professori Aalto-yliopisto Ilmanvaihdon merkitys virusten leviämisessä Aerosolit ovat yksi mahdollinen reitti koronavirusinfektioon. Syntyneistä aerosoleista painavat partikkelit putoavat lattialle ja kevyet aerosolit jäävät leijumaan ilmaan. Puheäänen voimakkuus on näistä tekijöistä merkittävämpi. Niinpä aerosoli voi olla leviämisen kannalta yhtä tärkeä mekanismi kuin yleisesti keskusteluissa esiin tuodut käsien kautta ja pisaroiden välityksellä tapahtuvat tartunnat. Tehokkaalla ilmanvaihdolla tätä riskiä voidaan pienentää.. Tällöin tartuntariski on riippuvainen huoneilmassa olevien virusten määrästä, altistumisajasta ja tartunnalle altistuneen henkilön vastustuskyvystä. Aerosolia eli ilmassa leijuvia vesipitoisia pienhiukkasia muodostuu yskimisen ja aivastamisen lisäksi myös puhumisen yhteydessä. vsk. Viime aikoina on myös tieteellisissä tutkimuksissa tuotu esiin mahdollisuus siitä, että koronavirus voi myös levitä ilmavälitteisesti aerosolien välityksellä. höyrystymisen seurauksena, kun ne tulevat huoneilmaan. 22 K oronavirus voi levitä pintojen kautta koskettamalla tai lähikontaktissa olevien ihmisten välillä pisaratartuntana
Pienemmistä aerosoleista 10 ?m aerosolit leijuvat ilmassa 10 min ja 3 ?m aerosoli on ilmassa jo 1,5 h. Tällöin ilmanvaihdolla laimennetaan virusten määrää huonetilassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kuitenkin voidaan todeta, Tehokkaalla ilmavaihdolla voidaan pienentää virusten määrää huoneilmassa lähialueen ulkopuolella (courtesy: Peter V Nielsen).. Ilmavirta ja altistumisriski Infektiotautiriskiä voidaan arvioida WellsRiley-yhtälöllä, kun tiedetään tilassa olevien sairastuneiden henkilöiden lukumäärä, näiden henkilöiden tuottama virusannos (äänen käyttö ja aktiviteetti), altistuvien henkilöiden hengitystiheys, altistumisaika ja lisäksi huonetilan ilmavirta. Joissakin puhdistuslaitteissa on käytössä myös UV-suodatin, jolla tapetaan viruksia. Toinen mahdollisuus pienentää viruksien määrää on huonetilassa oleva tehokas ilmanpuhdistin, jossa kierrätetään ja puhdistetaan huoneilmaa laitteessa olevilla hiukkassuodattimilla. Tässä tapauksessa huoneessa olleen ilmalämpöpumpun sisäyksikön puhallusalueella ja myös paluuvirtauksessa olleet henkilöt sairastuivat. Tämä osoittaa sen, että voimakas puhallus sairastuneen henkilön lähelle voi levittää virusta tehokkaasti lähellä olevien henkilöiden hengitysvyöhykkeelle ennen kaikkea tilanteissa, joissa yleisilmanvaihdon taso on huono. Sen sijaan ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa pitkän etäisyyden aerosolitartuntaan. Tätä pienemmät aerosolit leviävät huonetilaan ilmavirtauksien mukana. Vastaavasti sairastumisriski kasvaa, jos tilassa oleskeluaika pitenee ja tilan ilmanvaihto ei ole tehokas. Ilmanvaihdolla ei voida vaikuttaa lähikontaktissa olevien ihmisten altistukseen, kun henkilöt ovat alle 1,5 metrin päässä toisistaan. vsk. Huonon ilmanvaihdon lisäksi eräissä tilanteissa huono ilmanjako voi levittää viruksia. Ja vastaavasti tehokkaalla ilmanvaihdolla varustetussa ravintolassa on pienempi riski sairastua kuin avotoimistossa. Käytännössä 3 ?m kokoluokkaa ja näitä pienempiä aerosoleja on ilmassa runsaasti altistuneen ihmisen aivastamisen ja puhumisen seurauksena. 23 Nykyisin pidetään 100 ?m aerosolikokoa rajana, jota suuremmat aerosolit putoavat 1–1,5 m päähän henkilöstä. Kun pidetään lähtökohtana sitä, että tilassa on yksi sairastunut henkilö, joka levittää virusta muille tilassa oleskeleville henkilöille, niin suhteellinen riski kasvaa pienessä tilassa. Tällöin pienessä kahden henkilön huoneessa on suurempi riski sairastua kuin avotilassa. Tästä on esimerkki Kiinassa ollut ravintola, jossa koronaan sairastunut henkilö levitti virusta lähipöydissä olleisiin henkilöihin
että jos ilmanvaihto on nykyisten hyvien suunnittelukäytäntöjen mukainen ja järjestelmän toiminta on kunnossa, niin sairastumisriski on suhteellisen pieni. 24 Kiinalainen ravintola, jossa huonon huoneilmanvaihdon ja ilmanjaon seurauksena sairastui useita henkilöitä (oranssi henkilö: koronaan sairastunut ja punaiset henkilöt: ilmavälityksellä sairastuneet henkilöt) (courtesy: Yugou Li). Ilmanvaihdon pitäisi olla säädetty tilan käytön mukaan. Eräs indikaattori ilmanvaihdon toiminnan arviointiin on huoneilman CO 2 -pitoisuus. Ilmanvaihtoa pitäisi tehostaa silloin, kun tilassa on enemmän ihmisiä ja vastaavasti virusten pitoisuus ilmassa voi olla kasvanut. vsk. Infektioriski eri altistumisajoilla ja tyypillisten tilojen ilmavirroilla, kun tilassa on yksi sairastunut henkilö (REHVA: Covid-ilmanvaihto-ohje). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. CO 2 pitoisuus on eräs mittari uloshengityksen mukana ilmaan siirtyneistä aerosoleista, mutta ei ota huomioon äänen käyttöä.. Nyt kun tiedetään, että ilmavälitteinen COVID-19 tartunta on mahdollinen ja koronaviruksen uusien muunnosten tartuttavuus on suurempi, on tärkeä varmistaa ilmanvaihdon toiminta
Lahden kiertotalousinnovaatiot, vesiensuojelun hyvät esimerkit sekä maankäytön suunnittelun ja asukasosallistumisen toimintamallit ovat inspiroineet laajasti muita kaupunkeja. Lahti on vuoden 2021 ajan malliesimerkki suomalaisesta ja eurooppalaisesta kaupungista, jossa etsitään päivittäin ratkaisuja maailmanlaajuisiin ympäristöhaasteisiin yhdessä korkeakoulujen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on tehty kestäväksi Kuva: Juha-Pekka Huotari, Lahden kaupunki. Matka kohti ympäristökysymysten edelläkävijyyttä alkoi kuitenkin jo 1970-luvulla, jolloin Lahti aloitti kunnianhimoisen vesiensuojelutyön ja pysäytti kaupungin suurimman järven näkyvän rehevöitymisen”, kertoo Lahden ympäristötyön alkutaipaleesta kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Lahden kaupunki. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Nykyään kaupunki on suunnannäyttäjä ilmastotyössä ja luopui kivihiilen käytöstä vuonna 2019. Kaupungissa sotien jälkeinen nopea kasvu rasitti ympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Lahti näyttää nyt suuntaa. Kaupungit joutuvat sopeutumaan sekä ekologiseen kriisin että koronapandemian luomiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Euroopan komission myöntämä nimitys on kunnianosoitus Lahden pitkäjänteiselle ympäristötyölle. Siksi tarvitsemme esimerkkejä ja roolimalleja. Perinteisestä teollisuuskaupungista ilmastotyön suunnannäyttäjäksi ”Lahden tarina perinteisestä teollisuuskaupungista moderniksi ympäristökaupungiksi on rohkaiseva monelle eurooppalaiselle kaupungille. Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina käynnistyi virallisessa avajaisseremoniassa 15.1.2021. Tämä palkinto antaa kiitosta, mutta samalla se velvoittaa meitä jatkamaan työtämme. Kaupungissa on myös käytössä ensimmäisenä maailmassa asukkaiden henkilökohtainen liikkumisen päästökauppa. 25. Lahti on vuoden 2021 ajan näyteikkuna suomalaiseen ja eurooppalaiseen ympäristöosaamiseen. Toivon että tämä rohkaisee myös muita”, painotti tasavallan presidentti Sauli Niinistö ympäristöpääkaupunkivuoden avajaisseremoniassa pitämässään videotervehdyksessä. vsk. Suurin osa alueen työpaikoista oli perinteisessä teollisuudessa, mikä näkyi myöhemmin raskaana työttömyytenä. Euroopan komissio on nimittänyt Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi (European Green Capital Award, EGCA) ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. ”Euroopan ympäristöpääkaupunki -tunnustus on tärkeä askel tiellämme puhtaampaan ja kestävämpään maailmaan. Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma (EU Green Deal) vastaa kaupunkien tarpeisiin kehittää samanaikaisesti taloutta ja ympäristöratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Kaupunkien ympäristötoimilla on merkittävä rooli globaalien ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Kestävä elvytys on nousemassa koko 2020-luvun alun keskeisimmäksi teemaksi globaalissa kaupunkikehityksessä. Lahti on hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa
Globaalin lentoliikenteen välityksellä taudit kulkeutuvat nopeasti ympäri maapallon, kun taas paikallinen joukkoliikenne voi toimia tehokkaana levittäjänä. Maailmassa tehtiin vuonna 2018 noin 4,4 miljardia lentomatkaa, joista 44 % oli pitkän matkan lentoja. Kuinka suuri riski on saada koronavirustartunta itse matkan aikana. Matkustajamäärät kasvoivat jatkuvasti aina vuodesta 1970 lähtien noin 5 %:n vuosivauhdilla kunnes Covid-19 pandemia romahdutti ilmaliikenteen. Finavian lentoasemilla oli viime vuoden tammi-syyskuussa 70 % vähemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin, ja samansuuntaisia ovat lentoliikenteen vähennykset olleet muuallakin maailmassa. PANDHUB hankkeen tavoitteena oli parantaa varautumista pandemioita ja vaarallisia tartuntatauteja vastaan joukkoliikenteen solmukohdissa.. Freedmanin ja Wilder-Smithin (2020) mukaan kolmella eri pitkän matkan lennolla on voitu melko luotettavasti osoittaa, että SARS-CoV-2 on tarttunut lentomatkan aikana johtaen yhteensä 31 henkilön sairastumiseen. Itse lentoasemien ja muiden liikenteen solmukohtien osuudesta tautien leviämisessä on hyvin vähän tietoa olemassa. Joukkoliikennevälineiden solmukohdat ovat keskeisiä, koska näissä on otolliset olosuhteet tautien leviämiselle: ihmisten suuri kohtaamistiheys, runsaasti ihmisiä lähellä toisiaan suljetussa tilassa, ihmisten suuri vaihtuvuus, yhteisten tilojen käyttö sekä lukuisia usein kosketeltuja pintoja. Kiinassa on puolestaan dokumentoitu bussimatkan aikana tapahtuneita tartuntatapauksia. vsk. Tätä on vaikea arvioida, mutta tähän asti lentoliikenteessä on raportoitu verrattain vähän tartuntatapauksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. EU:n rahoittaman PANDHUB hankkeen tavoitteena oli etsiä keinoja rajoittaa vakavien terveysuhkaa aiheuttavien tartuntatautien leviämistä liikenteen solmukohIlpo Kulmala, TkT Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tartuntatautien leviäminen liikenteen solmukohdissa Ihmisten matkustamisella on merkittävä vaikutus tartuntatautien leviämiselle. 26 C ovid-19 pandemia osoitti kuinka globalisaatio ja lentomatkustamisen jatkuva kasvu mahdollistaa myös tartuntatautien nopean leviämisen
Aivastus ja yskiminen ovat ilmavirtausten kannalta ajasta riippuvia, impulssimaisia ilmasuihkuja, joiden vaikutusetäisyys on luokkaa <1–2 m (Tang et al., 2013). Pisaroiden koko vaikuttaa niiden kulkeutumiseen ja siten taudin tarttumiseen, kuva 1. Nämä Kuva 1. Suomalaisten lisäksi hankkeessa oli mukana alan johtavia asiantuntijoita Ranskasta ja Isosta-Britanniasta. Isot >100 mikrometrin kokoiset pisarat sisältävät valtaosan viruksista, joita tartuttava henkilö levittää ympäristöönsä. Taudinaiheuttajamikrobeja löytyy usein sairastuneen henkilön hengitystie-eritteistä. Hanke toteutettiin vuosina 2014–2017, mutta sen tulokset ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ilmateitse, pisaratartuntana tai kosketustartuntana leviävät taudit. Erikokoisten pisaroiden kulkeutuminen sekä niiden tartuntareitit.. Pisarat kantautuvat vaakasuunnassa näiden ilmasuihkujen vaikutusetäisyyden verran, jonka jälkeen niiden kohtalo riippuu pisaroiden koosta: suuret pisarat jatkavat matkaansa laskeutuen äkkiä kun taas pienistä pisaroista haihtuu vesi sekunnin murto-osissa jolloin jäljelle jää jäännöshiukkasia. Tartuntataudit leviävät monin eri tavoin, mutta PANDHUB hankkeessa rajoituttiin tauteihin, jotka voivat levitä liikenneasemien sisäympäristössä. Näitä jäännöshiukkasia kutsutaan nukleaatioytimiksi ja ne ovat niin pieniä, että ne leijuvat ja kulkeutuvat sisäilmassa ilman liikkeiden mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi influenssa ja Covid-19. Osassa näistä aerosoleista voi olla tautia aiheuttavaa virusta. Infektiot ja niiden tartuntatiet Erilaisia virusten, bakteerien tai alkueläinten välityksellä leviäviä tartuntatauteja on runsaasti. vsk. Näissä tarkasteluissa on otettu huomioon infektioiden tartuntareitit, matkustajavirrat ja liikenneasemien erityispiirteet. Nämä mikrobit voivat levitä ympäristöön ihmisen puhuessa ja hengittäessä sekä varsinkin yskiessä ja aivastellessa. 27 dissa. Hankkeessa kartoitettiin liikennesolmujen riskipaikkoja tautien leviämisen kannalta. Näiden partikkeleiden koko vaihtelee suuresti alle 1 µm hiukkasista aina 1000 µm pisaroihin (Chao et al., 2009). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52
Mikrobeja voi levitä joukkoliikenneympäristössä myös kosketustartunnan kautta. Koneeseen voi mennä suoraan kulkusillan kautta, bussilla tai joissain tapauksissa jalkaisin. Näiden riskipaikkojen selvittämiseksi PANDHUB-hankkeessa tarkasteltiin joukkoliikenteen matkustajaprosesseja. Eri vaiheiden altistumisriskin kartoittamiseksi hengitystieinfektioita aiheuttavia virusnäytteitä kerättiin usein kosketetuilta pinnoilta ja ilmasta välittömästi lentoaseman ruuhkahuippujen jälkeen. busseissa ja ravintolassa, jossa on ollut puutteellinen ilmanvaihto (Li et al., 2020). Tällä menetelmällä saaduista tuloksista ei voi päätellä, olivatko pintaja ilmanäytteistä havaitut virukset eläviä ja voisivatko ne aiheuttaa tautia. Koronaviruksen katsotaan tarttuvan pääasiassa pisaroiden kautta, mutta se voi tarttua myös ilmavälitteisesti, kun viruksia sisältäviä pieniä aerosoleja hengitetään. Matkustajaprosessit ja kohonneen tartuntariskin alueet Joukkoliikenteen solmukohdissa on alueita, joissa tartuntariski vaihtelee ja voi olla hetkellisesti kohonnut. Tämän jälkeen voi seurata matkatavaroiden jättö ennen turvatarkastusta ja lähtöportille siirtymistä koneeseen nousua varten. Matkalle lähtiessä matkustaja voi hankkia lipun etukäteen, tulostaa lipun lentoaseman automaatista tai sitten noutaa sen tiskiltä. Pidemmän kantaman ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu mm. Pitoisuus laskee nopeasti ja on noin 1,5 m:n päässä tasaantunut (REHVA 2020). Tarkasteluiden tueksi tehtiin mittauksia yhteistyössä THL:n kanssa Helsinki-Vantaan lentoasemalla helmikuussa 2016 kausiluonteisen influenssaepidemian aikana, eli ajankohtana, jolloin viruksia esiintyi ympäristössä. Suurikokoiset viruksia sisältävät pisarat voivat osua myös pintoihin ja aiheuttaa kosketustartunnan riskin. THL analysoi näytteistä hengitystievirusten perintöainesta RNA:ta. Ilmavälitteisen tartunnan riski on pisaratartunnan riskin tavoin suurimmillaan lähietäisyydellä. Tämä johtuu siitä, että aerosolipitoisuus on suurimmillaan lähellä päästölähdettä eli tartuttavaa henkilöä. Suuret pisarat jäävät ylempiin hengitysteihin kun taas pienemmät, alle 10 mikrometrin kokoiset hiukkaset kiinnittyvät myös syvemmälle hengitysteihin keuhkoputkistoon ja keuhkorakkuloihin asti. Suora eli välitön tartunta, jolloin mikrobit siirtyvät suoraan henkilöstä toiseen koskettamalla edellyttää fyysistä kontaktia, kuten kättelyä tai suutelua. vsk. Epäsuorassa eli välillisessä tartunnassa tartunnan lähteenä oleva henkilö kontaminoi mikrobeilla kohteita, joita muut matkustajat koskettavat, jolloin mikrobit voivat siirtyä käsien välityksellä edelleen suun, nenän tai silmien kautta elimistöön. Näitä. Kuvassa 2 on esitetty lähtevien, saapuvien ja siirtomatkustajien prosessit lentoasemalla. 28 suuret hiukkaset voivat osua suoraan lähietäisyydellä, alle 2 m pärskijästä olevan henkilön suuhun, silmiin tai sieraimiin. Muista tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi SARS-CoV-2 säilyy erilaisilla pinnoilla ja ilmassa tuntien ajan (vanDoremalen et al., 2020). Pienemmät pisarat ovat hengitettäviä ja niiden koosta riippuu myös minne ne päätyvät hengityselimissä. Pintanäytteitä kerättiin yhteensä 90 kappaletta, joista 10 % löytyi hengitystieviruksen perintöaineksia. Tulokset osoittivat, että lentoasemilla potentiaalisia kohonneen riskin alueita epäsuoralle kosketustartunnalle ovat pinnat ja kohteet, joita kosketellaan usein. Lennolta saavuttaessa on ensimmäisenä vaiheena koneesta poistuminen, jonka jälkeen siirrytään noutamaan matkatavaroita ennen poistumista. Viruksia oli neljää lajia: adenovirus, influenssa A, rinovirus ja koronavirus OC43 (Ikonen et al.2018). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52
Lisäksi virusten RNA:ta löytyi portaiden kaiteista ja passintarkastuksen tiskiltä. vsk. Kosketustartunnan riskiä voidaan vähentää hyvällä käsihygienialla ja käyttämällä etämaksua aina kun mahdollista. Lentoaseman matkustajaprosessit.. Kasvojen koskettelua on syytä välttää tietoisesti ennen kuin on pessyt tai desinfioinut kädet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kirurgista suu-nenäsuojaa käyttämällä voidaan vähentää pärskeiden leviämistä ympäristöön, ja ne suojaavat käyttäjäänsä myös pisaroilta. Sen sijaan vessasta otetuista näytteistä ei löytynyt viruksen perintöaineksia. Hienojakoisimmilta aerosoleilta suojaudutaan tarvittaessa tehokkaimmin FFP2tai FFP3-luokan hengityksensuojaimilla. 29 ovat turvatarkastuksen muovilaatikot, lasten leikkialueen muovilelut sekä liikkeiden maksupäätteiden näppäimistöt (kuva 3). Lentoasemilla on koneellinen ilmanvaihto, joka on mitoitettu niin, että hyvä sisäilman laatu saavutetaan suurillakin matkustajamäärillä. Riittävät ilmavirrat sekä tehokas ilman vaihtuvuus auttavat laiKuva 2. Myös yhdessä turvatarkastuksen ilmanäytteessä oli viruksia
Riskin suuruus liittyy mikrobiin, sen leviämistapaan ja taudinaiheuttamiskykyyn, mutta myös ympäristöön ja ihmisten käyttäytymiseen. Tunnistamalla nämä tilanteet voidaan suojautua ja toimia niin että tartuntariskit minimoituvat. Characterization of expiration air jets and droplet size distributions immediately at the mouth opening. Jonotusta voi välttää tekemällä lähtöselvitys ennakkoon verkossa. Tartuntariskiä vähentävät myös ruuhkaisten alueiden ja lähikontaktin välttäminen. J Aerosol Sci Journal, Vol 40 s. Näytteiden lukumäärä ja osuus joista löydettiin hengitystievirusten perintöainesta.. Yhteenveto Lentoja joukkoliikenteen asemilla on useita paikkoja, joissa tartuntatautien leviäminen on mahdollista. Kuva 3. 30 mentamaan ilman mikrobipitoisuudet ja vähentämään ilmavälitteisen tartunnan riskiä. Tämän vuoksi altistumisriskikin on dynaaminen ja vaihtelee ajan funktiona. Kiitokset Tutkimuksen on rahoittanut EU seitsemännessä puiteohjelmassa avustussopimuksella no 607433. Lähteet Chao C, Wan M, Morawska L et al. Tulokset antavat arvokasta tietoa SARSCoV-2 viruksen tehokkaiden vastatoimien suunnitteluun ja terveysturvallisen matkustamisen edistämiseksi. vsk. 122–133. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. (2009). Tulokset kuvaavat hengitystievirusten esiintyvyyttä influenssaepidemian aikana. Liikenneasemille on ominaista, että ihmisten lukumäärä sisätiloissa vaihtelee voimakkaasti vuorokaudenajasta riippuen
Savolainen-Kopra, C. Nguyen-Van-Tam, JS. 382: 1564-1567. Epub 2020 Mar 17. How to operate HVAC and other building service systems to prevent the spread of the coronavirus (SARS-CoV-2) disease (COVID-19) in workplaces. (2018). • Kuinka tämä heijastuu ravintoketjuissa – erityisesti kaloissa. Lisätietoja: Johtava tutkija Jaakko Mannio / Suomen ympäristökeskus (etunimi.sukunimi@ syke.fi).. N Engl J Med. 2020. Pasanen, P. Airflow Dynamics of Human Jets: Sneezing and Breathing – Potential Sources of Infectious Aerosols. 2020. doi: 10.1056/NEJMc2004973. • Mitä tämä merkitsee ihmisten altistumiselle. Salo, S. Journal of Travel Medicine, 1–7. Ulkoministeriö, ympäristöministeriö ja osallistuvat tutkimuslaitokset rahoittavat hanketta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. https://www.rehva.eu/ activities/covid-19-guidance Tang J, Nicolle A and Klettner C (2013). medRxiv 2020.04.16.20067728; doi: https://doi.org/10.1101/ 2020.04.16.20067728 REHVA COVID-19 guidance document, August 3, 2020. 31 Freedman, D and Wilder-Smith, A . Aerosol and Surface Stability of SARS-CoV-2 as Compared with SARS-CoV-1. Tämän arvioinnin päätulokset julkaistaan toukokuussa 2021 Arktisen neuvoston ministerikokouksen yhteydessä. In-flight transmission of SARS-CoV-2: a review of the attack rates and available data on the efficacy of face masks. • Kuinka tämä eroaa muista pohjoisista alueista. järjestetään kansallinen webinaari, jossa käsitellään elohopean merkitystä enemmän kotimaisesta näkökulmasta: • Millaisia havaintoja elohopean kiertokulusta on Suomessa, erityisesti Lapissa. • Millaiset prosessit vaikuttavat ilmakehässä, maaperässä ja sedimenteissä. Deposition of respiratory virus pathogens on frequently touched surfaces at airports BMC Infectious Diseases 18:437 Li Y, Qian H, Hang J et al. PLOS1. Evidence for probable aerosol transmission of SARS-CoV-2 in a poorly ventilated restaurant. van Doremalen N, Bushmaker T, Morris DH, et al. Salmela, A. Enstone, JE. Ruutu, P. Ministerikokouksen jälkeen, alustavasti 26.5. 2020. vsk. Ikonen, N. Kulmala, I. • Mitä tietoja meiltä puuttuu tulevaisuuden hahmottamiseksi. PMID: 32182409; PMCID: PMC7121658 Ympäristön ja ihmisen altistuminen elohopealle arktisella alueella Useat tutkimuslaitokset (SYKE, THL, IL, Luke, HY ja OY) osallistuvat Arktisen ympäristön seurantaja arviointiohjelman (AMAP) meneillään olevaan elohopea-arvioon https://mercury.amap.no/
Yhtenäisellä kemikaalisääntelyllä EU:ssa varmistetaan korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu, edistetään vaihtoehtoisia menetelmiä aineiden vaarojen arvioimiseksi, varmistetaan aineiden vapaa liikkuvuus EU-markkinoilla sekä parannetaan EU:n kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä. 32 K emikaalisääntely perustuu pääsääntöisesti EU-asetuksiin. aierekisteristä ja kuka tahansa voi esittää kommentteja ehSari Tuhkunen, ylitarkastaja Paula Haapasola, ryhmäpäällikkö Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaalisääntely suojelee terveyttä ja ympäristöä Kemikaalisääntelyllä suojellaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien aiheuttamilta haitoilta. EU-asetuksiin liittyvistä viranomaisten velvoitteista, valvontakeinoista, kielivaatimuksista sekä kemikaali-ilmoituksesta ja biosidivalmisteisiin liittyvistä EU-säädösten siirtymäajan menettelyistä. Kansallisesti säädetään mm. Lisäksi tiedon välittäminen toimitusketjussa on oleellista riskien hallitsemiseksi.. Viranomaiset, kuten Suomessa Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes), arvioivat rekisteröintitietojen perusteella, aiheuttavatko aineet vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja tarvitaanko lisätietoja. Aineiden valmistajat ja maahantuojat toimittavat tietoja aineista Euroopan kemikaalivirastoon (ECHA). Jos aineesta ei ole tietoja, ei ole myöskään markkinoita. Tämä on mahdollista, kun kemiallisista aineista on riittävästi tietoa, jolloin haitallisimpiin aineisiin voidaan tarvittaessa kohdistaa lainsäädännöllisiä riskinhallintamenettelyjä. ECHAn tietokantaan on tähän mennessä rekisteröity yli 23 000 ainetta. Arvioinnin tuloksena voidaan päätyä esittämään lainsäädännöllisiä riskinhallintatoimia. REACH-asetuksen aineiden rekisteröinti Tietojen tuottaminen aineista ja niiden turvallisen käytön arvioiminen kuuluvat yrityksille. Tulevat ehdotukset riskinhallintatoimille ovat ennakoitavissa ECHAn ns. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52
pintaaktiivisten aineiden biohajoavuudelle, fosforiyhdisteiden pitoisuuksille ja merkinnöille. Näiden valmisteiden sisältämät tehoaineet hyväksytään yhteisötasolla, joten kyseisiä aineita ei rekisteröidä biosiditai kasvinsuojeluainekäyttöihin REACH-asetuksen mukaisesti. 33 dotettuihin riskinhallintatoimiin ECHAn järjestämien julkisten kuulemisten aikana. CLP-asetuksen mukainen varoitusetiketti vaaditaan kemikaaleille, jotka ovat vaaralliseksi luokiteltuja tai joille on säädetty merkintävaatimuksia niiden sisältämien vaarallisten ainesosien vuoksi. Tällaisia ovat biosidivalmisteet ja kasvinsuojeluaineet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. omat merkintävaatimukset, niiden sisältämille ainesosille voi olla rajoituksia, niille vaaditaan turvallisuusselvitys ja valmisteet on ilmoitettava komission ns. Kosmeettisille valmisteille on tuotekohtaisia vaatimuksia ja poikkeuksia monista yleisistä kemikaaleja koskevista vaatimuksista. Kosmeettisille valmisteille on mm. CPNP-portaaliin. Sen sijaan osa biosidivalmisteista on tällä hetkellä lupamenettelyn piirissä, osa valmisteista voi olla mark. Kaikkien Suomessa markkinoilla olevien ja käytettävien kasvinsuojeluaineiden tulee olla Tukesin hyväksymiä. Käyttöturvallisuustiedote voidaan toimittaa joko suomeksi tai ruotsiksi riippuen vastaanottajasta. Ennakkohyväksyntä biosidivalmisteille ja kasvinsuojeluaineille Vain harvoille tuotteille vaaditaan ennakkohyväksyntä. Pesuaineille on lisävaatimuksia mm. Yritykset, jotka valmistavat tai tuovat EU:hun kemikaaleja, luokittelevat ne CLP-asetuksen mukaisesti. Suomessa pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Tietojen välittäminen toimitusketjussa Kemikaalien, aineiden ja seosten, toimittajat välittävät tietoa vaaroista ja turvallisesta käytöstä pakkausmerkinnöillä, ja lisäksi ammattija teollisuuskäyttäjille käyttöturvallisuustiedotteella. vsk
Tutkimusaineistot sisältävät laajat tiedot kemikaalien fysikaalisista vaaroista, ter. Kemikaalien vaaran ja riskinarviointi Kemikaaliviranomaiset arvioivat kemikaalitietoja, joita yrityksillä on velvollisuus toimittaa REACH-rekisteröintiä tai biosidien ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä varten. Esimerkkeinä näistä ovat otsoniin perustuvat veden ja tilojen desinfiointivalmisteet ja -menetelmät, useat tuotteiden tai esineiden säilytysaineet, kiertovesijärjestelmien mikrobitorjuntaan käytetyt biosidit sekä etanolipohjaiset desinfiointiaineet. Biosidien lupapäätökset sisältävät usein biosidivalmisteiden turvalliseen käyttöön liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä. Tämän vuoksi niiden sisältö on tärkeää huomioida mm. Osa valmisteista saa olla markkinoilla ilman lupaa, koska sen sisältämän tehoaineen arviointi on kesken. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Biosidisäädöksillä on paljon rajapintoja muuhun lainsäädäntöön, kuten elintarvikehygieniaa, lääkkeitä tai asumisterveyttä koskeviin säädöksiin. Biosideille on mahdollista hakea joko kansallista lupaa, jolloin luvan myöntää Tukes, tai Unionin lupaa, jolloin lupaviranomainen on Euroopan kemikaalivirasto ja Euroopan komissio julkaisee luvan implementointiasetuksena. Arvioinnissa varmistetaan tiedon laatu ja luotettavuus sekä käsitellään haastavia tulosten tulkintakysymyksiä EU-maiden viranomaisten kesken. käytön valvontaan liittyvissä tapauksissa. Tilanne on monimutkaisempi muiden biosidivalmisteiden osalta: esimerkiksi tiettyjä klooriyhdisteitä, vetyperoksidia tai isopropanolia sisältäville desinfiointivalmisteille on pitänyt hakea lupaa, mutta valmisteiden lupakäsittelyt ovat osittain kesken. Valmisteen luvan hakeminen tulee ajankohtaiseksi vasta tehoaineen hyväksymisen jälkeen. 34 kinoilla ilman lupaa EU:n biosidiasetuksen siirtymäaikasäännösten nojalla. Biosidien lupamenettelyjen piirissä ovat tällä hetkellä jyrsijämyrkyt, puunsuojaaineet, hyönteismyrkyt ja karkotteet, veneenpohjan myrkkymaalit (antifouling) sekä paperiteollisuudessa käytettävät limantorjunta-aineet, eli näihin käyttötarkoituksiin markkinoilla saa olla vain luvan saaneita valmisteita
Myös kemikaalien annostelutavoilla voidaan vaikuttaa riskeihin. Tiedon keruu korvaavista aineista tai menetelmistä on usein haastavaa, ja Tukes pyrkiikin saamaan tietoa verkkosivuilla julkaistavilla kyselyillä sekä suorilla yhteydenotoilla muihin viranomaisiin tai toimialojen edustajiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. b) Kemikaalin käytöstä aiheutuu riskejä terveydelle tai ympäristölle, mutta on olemassa riskinhallintakeinoja, joilla voidaan varmistaa turvallinen käyttö. Työja teollisuusympäristöissä voidaan edellyttää toteutettavaksi teknisiä ratkaisuja, kuten kemikaalin käyttöä suljetuissa järjestelmissä tai ympäristöhaittojen ehkäisemistä ainekohtaisilla päästörajoituksilla. Kemikaalin käyttö voidaan myös rajata vain ammattimaiseen käyttöön tai erityisen tutkinnon suorittaneille henkilöille. Kemikaalin käyttö on turvallista ilman erityisiä riskinhallintakeinoja. Yhtä ainetta tai valmistetta koskeva aineisto sisältää satoja tutkimuksia. Joissakin tapauksissa voidaan rajoittaa kemikaalin päivittäisiä käyttömääriä, esimerkkinä hyönteiskarkotteiden annostelukerrat iholle. vsk. c) Kemikaalin käytöstä aiheutuu riskejä terveydelle tai ympäristölle, ja tiedossa ei ole keinoja riskinhallintaan. Kemikaalisäädösten mukaan on kuitenkin selvitettävä, onko tietylle kemikaalille olemassa käyttöön soveltuvia korvaavia aineita. Esimerkiksi jyrsijämyrkkyjen annostelu syöttilaatikoissa parantaa muuten vaarallisen kemikaalin käyttöturvallisuutta ihmiselle, ei-kohdelajeille ja ympäristölle. Riskinarviot ja yritysten toimittamat tiedot ovat saatavilla Euroopan kemikaalivirasto julkaisee jatkuvasti päivittyvää tietoa kemikaaleista. 35 veysja ympäristövaaroista, biosideilla ja kasvinsuojeluaineilla myös tutkimukset valmisteen tehokkuudesta niille kohdeeliöille, joiden torjuntaan valmisteita on tarkoitus käyttää. Tyypillinen riskinhallintakeino on ohjeistus henkilönsuojainten käyttöön (suojavaatteet, hengityksensuojain) kemikaalille altistumisen minimoimiseksi. Tutkimukset pitää tehdä standardoituja testiohjeita noudattaen. Tämä voi johtaa kemikaalin käytön kieltämiseen tai hyväksymiseen vain tarkasti rajattuun käyttöön. Kemikaalien riskinarvioinnin johtopäätökset ovat tyypillisesti seuraavat: a) Riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Yksityiskohtaiset luettelot vaadittavista tutkimuksista ja niiden laatuvaatimuksista löytyvät säädöksistä
Tiedot näistä valmisteista löytyvät ainoastaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) sivuilta: https://echa. EUCLEF -tietokanta sisältää laajasti tietoa EU-säädöksistä, joilla on rajapintoja kemikaalituotesääntelyyn, kuten kemiallinen työhygienia tai jätesäädökset. https://echa. • Ainekohtaiset tiedot vaaraluokituksista (terveys-, ympäristöja fysikaaliset vaarat) CLP-asetuksen mukaisesti • REACH-rekisteröintiä varten yritysten toimittamaa tietoa • Viranomaisten valmistelemat biosiditehoaineiden riskinarviot, tehoaineiden hyväksymisasetukset ja tietoa korvattaviksi tehoaineiksi määritellyistä aineista. europa.eu/fi/information-on-chemicals/ biocidal-products Kaikki Suomessa markkinoille hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät KemiDigin kasvinsuojeluainerekisteristä. Unionin luvalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. määrätiedot kemikaaleista, joista on tehty kemikaali-ilmoitus, sekä hyväksytyistä biosidivalmisteista ja kasvinsuojeluaineista. 36 verkkosivuillaan https://echa.europa.eu/ fi/information-on-chemicals (Infocards). Keskeiset kemikaalisäädökset REACH-asetus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1907/2006 CLP-asetus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1272/2008 Biosidiasetus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 528/2012 Kasvinsuojeluaineasetus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1107/2009 Kemikaalilaki 599/2013, muutos 711/2020.. vsk. europa.eu/fi/information-on-chemicals/ EUCLEF KemiDigi-rekisteri tiedonlähteenä Tukesin KemiDigi-kemikaalitietojärjestelmästä löytyvät kemikaali-ilmoitusten tiedot (kemikaalituoterekisteri) ja tiedot Suomessa hyväksytyistä biosidija kasvinsuojeluainevalmisteista. Tiedot ovat saatavilla ilman kirjautumista. Sen sijaan EU:n biosidiasetuksen siirtymäkausi jatkuu vielä pitkään, jolloin osa markkinoilla olevista valmisteista ei vielä edellytä lupaa eikä niistä löydy tietoja KemiDigin biosidirekisteristä. Osa biosidivalmisteista on hyväksytty ns. Jos valmisteesta ei löydy tietoja KemiDigin biosidirekisteristä tai ECHAn ylläpitämästä luparekisteristä, voit kysyä siitä tietoja Tukesin neuvonnasta https:// tukes.fi/asiointi/kysy-tai-anna-palautetta KemiDigi-järjestelmän avulla kerätään jatkossa ns
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Siinä on kiinnitetty huomiota ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten kansainvälisiin laittomiin jätevirtoihin. Ilmi tulleiden ympäristörikosten vuosittainen määrä on pysytellyt viime vuodet suurin piirtein samalla tasolla. Strategian yhteydessä julkaistiin myös ympäristörikosten torjunnan toimenpideohjelma vuosille 2021-2022. Siinä painotetaan viranomaistyön ruohonjuuritasoa, jossa tavoitellaan ympäristörikosten torjuntatyön hyvien käytäntöjen jakamista ja työn jatkuvuutta. Sitä on vahvistettu muun muassa perustamalla alueellisia ympäristörikostorjunnan yhteistyöryhmiä koko Suomen alueelle. Lisäksi viranomaisille on järjestetty kaksivuotinen koulutusohjelma ympäristörikollisuudesta ja toteutettu selvityshankkeita. 37 Viranomaisten strategia ympäristörikosten torjumiseksi on päivitetty vuoteen 2026 saakka. YM Ympäristörikosten torjuntastrategia korostaa viranomaisten yhteistyötä ja koulutusta Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Tärkeä strateginen linjaus koskee viranomaisten yhteistyötä. Koska ympäristöä ja luontoa ei kaikissa tapauksissa voida palauttaa ennalleen, on tärkeää ehkäistä ympäristörikoksi jo ennalta. On ilahduttavaa, että toimenpideohjelmassa pidetään tärkeänä tietoisuuden lisäämistä ympäristöja luonnonsuojelulainsäädännön velvoitteista ja korostetaan ympäristörikosilmoitusten tärkeyttä”, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Vuonna 2019 rikoslain 48 luvun mukaisia ympäristörikoksia kirjattiin yhteensä 480 kappaletta, joista suurin osa oli ympäristörikkomuksia (222 tapausta) ja ympäristön turmelemisia (188 kappaletta). vsk. Ympäristörikosten torjunta on useiden hallinnonalojen yhteistyötä. Ympäristörikostorjunta huomioidaan lisäksi useissa vireillä olevissa lainsäädäntöhankkeissa. Lisäksi esimerkiksi yritystoiminnassa tapahtuneet ympäristörikokset voivat antaa epäreilua kilpailuetua väärin toimiville tahoille. Ympäristörikostorjuntaa pyritään edistämään muun muassa viranomaisten koulutuksella, viestintäkampanjoilla ja tehovalvonnalla. Ehdotuksen uudeksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi valmisteli ympäristöministeriön asettama laajapohjainen viranomaisista koostuva ympäristörikostorjunnan toimeenpanoryhmä. ”Ympäristörikokset ovat rikoksia meidän kaikkien yhteistä ympäristöä kohtaan. Uusimassa selvityshankkeessa tuotettiin tietoa ympäristörikoksilla tavoiteltujen ja saatujen taloudellisten hyötyjen tilannekuvasta sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa
Desinfioinnin sivutuotteista aikaisemmin määritettävien trihalometaanien lisäksi uusia yhdisteitä ovat haloetikkahapot (HAA) sekä epäorgaaniset kloriitti ja kloraatti. vsk. tammikuuta 2021, ja jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään. 38 Panu Rantakokko, Jani Koponen, Päivi Ruokojärvi, Riikka Airaksinen ja Eva Kumar Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Uuteen juomavesidirektiivin lisätyt haitta-aineet Euroopan parlamentti antoi virallisesti tarkistetun juomavesidirektiivin 16. Uudessa direktiivissä juomaveden kemikaalien aiheuttamien riskien arviointia laajennetaan ottamalla määritettäväksi uusia kemikaaleja. joulukuuta 2020. Direktiivi tuli voimaan 12. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Jatkossa vedestä on määritettävä mm. Tässä kirjoituksessa käsitellään perusteita sille, miksi analyyttisesti verraten työläät PFASja HAA-yhdisteet on otettu mukaan tarkistettuun juomavesidirektiiviin.. joitakin hormonitoimintaa häiritseviä yhdisteitä sekä kokonaan uutena ryhmänä perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS)
Juomavesidirektiivissä säädellyt 5 halogenoitua etikkahappoa.. Muuttuja mitataan ainoastaan, kun veden desinfiointiin käytetään desinfiointimenetelmiä, jotka voivat synnyttää haloetikkahappoja. Vuonna 1998 USEPA asetti virallisesti maksimipitoisuuden 60 µg/l mono-, dija trikloorietikkahapon sekä monoja dibromietikkahapon summalle (?HAA5). Kuten HAA:n, voimakkaan mutageenin MX:n (3-kloori-4-(dikloorimetyyli)-5-hydroksi-2(5H)-furanoni) muodostuminen suosii happamia olosuhteita ja edellyttää ilmeisesti myös aromaattisia prekursorirakenteita. Seuraavien vuosien aikana HAA-yhdisteiden syöpävaarallisuus osoitettiin lukuisissa soluja eläinkokeissa ja tieto niiden muodostumisesta kloorauksen aikana tarkentui. Kuva 1. Niitä on pidetty ensisijaisesti syövän promoottoreina, mutta todellinen rooli ihmiskarsinogeeneina on epäselvä. Lisäksi HAA:t aiheuttavat koe-eläimille epämuodostumia, kun niitä annetaan emoille raskauden aikana, mutta klooratun juomaveden epämuodostumariskiä ihmiselle ei tunneta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Yleisesti ottaen kloorin korvaaminen bromilla lisää HAA-yhdisteiden erilaisia toksisia vasteita ja karsinogeenisuutta. WHO asetti 2008 monokloorietikkahapolle raja-arvon 20 µg/l, TCAA:lle raja-arvo 200 µg/l sekä DCAA:n raja-arvolle suosituksen 50 µg/l. Lisäksi HAA-prekursoreissa on enemmän aromaattisia rakenteita kuin trihalometaanien prekursoreissa, mikä viittaisi siihen, että humuspitoisia ja happamia vesiä klooratessa HAA-yhdisteitä muodostuu suhteellisesti enemmän kuin trihalometaaneja. vsk. Yhdysvallat on ollut edelläkävijä HAAyhdisteitä koskevassa lainsäädännössä. Yhdysvaltojen National Toxicology Program arvioi vuonna 2018, että 6 HAA-yhdisteen, joista 5 sisälsi ainakin yhden bromiatomin, voidaan kohtuudella olettaa olevan karsinogeenisia ihmiselle perustuen riittävään näyttöön eläinkokeista ja niitä tukevaan mekanistiseen dataan. EU on direktiiviuudistuksessa päätynyt samoihin yhdisteisiin ja raja-arvoon kuin USEPA, eli 60 µg/l ?HAA5:lle. 39 Halogenoidut etikkahapot Rotterdamin vesilaitoksen kemisti Rook julkaisi havaintonsa trihalometaanien pitoisuuksista ja niiden muodostumismekanismeista 1974, mitä voidaan pitää lähtölaukauksena desinfioinnin sivutuotteiden tutkimukselle [1]. ”strawman rule”:n, missä esitettiin luonnos viiden HAA-yhdisteen suurimmalle sallitulle summapitoisuudelle. Kloorauskokeissa on havaittu, että pH:n nosto 6 -> 8 lisää trihalometaanien muodostusta, laskee TCAA:n muodotusta, mutta ei vaikuta DCAA:n muodostumiseen. Jo 1989 Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviranomainen (USEPA) julkaisi ns. DCAA ja TCAA ovat karsinogeenisia ja mutageenisia. Vuoteen 1983 mennessä osoitettiin dikloori(DCAA) ja trikloorietikkahapon (TCAA) jopa kloroformia suurempi muodostuminen kloorauskokeissa ja todettiin niiden olevan tärkeitä kandidaatteja toksisuustesteihin [3]. HAA:t voivat olla siis parempi MX:n muodostumisen ja siten talousveden syöpäriskin surrogaatti kuin trihalometaanit. Kokonaisuudessaan HAA:t ja trihalometaanit yhdessä huomioivat paremmin erilaisissa desinfiointiolosuhteissa terveydelle haitallisten sivutuotteiden muodostumisen kuin trihalometaanit yksin. Vuonna 1980 Quimby osoitti, että humuspitoisen veden klooraus tuottaa happomuotoisia organohalogeeniyhdisteitä, jotka sisältävät myös bromiatomin, jos raakavedessä on bromia [2]
HAA9 olisi siis ollut kallis, epävarma ja turha lisäys HAA5:n päälle. Lisäksi tribromietikkahappo hajoaa GC-MS-analyysissä suurilta osin bromoformiksi. Lisäksi samoista vesinäytteistä lähes aina mitattavat trihalometaanit antavat täysin riittävän kuvan bromattujen HAA:n esiintymisestä klooratussa talousvedessä, koska trihalometaanien ja HAA:n bromausasteet korreloivat voimakkaasti. Eri Kuva 2. Näistä syistä GC-MS-tuloksiin ei voi näiden yhdisteiden osalta luottaa. Kuvassa 2 on esitetty PFAS-yhdisteiden päätymistä ympäristöön ja niiden muuntumista pieneksi joukoksi pysyviä PFAA-lopputuotteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. LC-MS-tekniikkaan perustuvat menetelmät ovat jonkin verran luotettavampia. Suurin osa ympäristöön päätyviä perja polyfluorattuja yhdisteitä muuntuu hitaasti verraten pieneksi joukoksi perfluoroalkyylikarboksyylija sulfonihappoja, joista suurinta osaa säädellään juomavesidirektiivissä.. Direktiiviluonnoksen kommenttikierroksilla THL oli voimakkaasti alustavasti esitettyä HAA9 vastaan ja HAA5:n puolella, koska perinteiseen HAA-määritykseen GC-MS-tekniikalla sisältyy metylointireaktio, joka ei ole bromatuille tri-halogenoiduille HAA:lle yhtä täydellinen kuin muille HAA:lle. Perfluoratut alkyyliyhdisteet Polyja perfluorattujen yhdisteiden (PFAS) laajamittainen käyttö aloitettiin 1950-luvulla ja nykyään markkinoilla on yli 5000 eri yhdistettä. Koko Eurooppa huomioiden HAA5 antaa kuitenkin huomattavasti tasa-arvoisemmat mahdollisuudet myös pienille laboratorioille, joilla ei ole varaa kalliisiin LC-MS-laitteisiin, suorittaa HAAmittauksia ja auttaa myös vakiinnuttamaan eri tekniikoilla saatavia tuloksia. Erityisesti kahdeksan hiiltä tai vähemmän sisältävät PFAA-yhdisteet ovat myös hyvin vesiliukoisia ja liikkuvat hyvin pohjavedessä. vsk. Esimerkiksi Ruotsissa Uppsalan seudulla on jouduttu sulkemaan pohjavesikaivoja paloharjoitusalueilta valuneiden PFAS-yhdisteiden takia. PFAA-yhdisteiden pysyvyys, liikkuvuus ja potentiaali kertyä vesimuodostumiin on tärkein syy, miksi EU otti PFAS-yhdisteet mukaan uudistettuun juomavesidirektiivin. Pysyvyyden lisäksi PFAS-yhdisteiden haitalliset terveysvaikutukset ovat syy siihen, että PFAS-yhdisteet ovat yksi EU:n kemikaalistrategian (EU’s chemicals strategy for sustainability towards a toxic-free environment) tärkeimmistä yhdisteryhmistä. PFAA-yhdisteiksi hajoavia PFAS-yhdisteitä kutsutaan prekursoreiksi. Väestötasolla ravinto on PFAS-yhdisteiden tärkein saantilähde, mutta joillakin yksilöillä tai alueilla pölyn nieleminen, sisäilma tai saastuneen juomaveden käyttö voi olla merkittävää. 40 Uutta direktiiviä valmisteltaessa oli jonkin verran vääntöä siitä, otetaanko mukaan kaikki 9 klooria ja bromia sisältävää HAAyhdistettä vai ainoastaan USEPA:n säätelemät 5 yhdistettä. Suurin osa tuhansista polyja perfluoratuista yhdisteistä muuntuu ympäristössä bioottisesti ja abioottisesti verraten pieneksi joukoksi perfluoroalkyylikarboksyylija sulfonihappoja (PFAA), jotka ovat ympäristössä äärimmäisen pysyviä ja käytännössä hajoamattomia
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Jäsenvaltiot voivat sen jälkeen päättää käyttävätkö jompaakumpaa muuttujista ”PFAS:t yhteensä” tai ”PFASaineiden summa” vai niitä molempia. Direktiivin astuessa voimaan tietoa alkaa kertyä. Determination of the aqueous chlorination products of humic substances by gas chromatography with microwave plasma emission detection. Alkyylieetteri-yhdisteiden määrittäminen riippuu käytännössä käytettävissä olevista määritysmenetelmistä ja epäilystä niiden esiintymisestä vedenottamossa. Muuttujalle ”PFAS:t yhteensä” on asetettu raja-arvo 0,50 µg/l, mikä tarkoittaa perja polyfluoroalkyyli-yhdisteiden kokonaismäärää, periaatteessa siis vaikka kaikki 5000+ yhdistettä. Muuttujalle ”PFAS:t yhteensä” ei ole tällä hetkellä yleisesti hyväksyttyä määritysmenetelmää ja siitä syystä direktiivissä todetaan, että tätä muuttujaa sovelletaan vasta, kun tekniset suuntaviivat sen seuraamista varten on laadittu. Uudessa juomavesidirektiivissä PFASyhdisteille on asetettu kaksi muuttujaa. Tämän pitoisuuden katsottiin olevan riittävän matala myös muut havaitut haitat huomioiden. Formation of haloforms during chlorination of natural waters. Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) Kontaminanttipaneeli julkaisi syyskuussa 2020 arvion, jonka mukaan ihminen voi turvallisesti altistua neljän oleellisimman PFAS-yhdisteen (PFOA, PFNA, PFHxS ja PFOS) summalle 4,4 ng painokiloa kohti viikossa (TWI, siedettävä viikkosaanti). Kirjallisuusviitteet [1] Rook 1974. Environmental Science & Technology 17: 625–628.. vsk. [2] Quimby ym. Perfluorokarboksyylija sulfonihappojen määrittämien on rutiinia, mutta Liitteen III 20 yhdisteestä monet ovat niin pitkäketjuisia (n > 9), että ne eivät käytännössä liiku vesifaasissa vaan tarttuvat maahiukkasiin. Toinen muuttuja on ”PFAS-aineiden summa”, jolle asetettiin rajaarvo 0,1 µg/L. 1983. 1). Tämä TWI johdettiin tutkimuksesta, jossa 1-vuotiaiden lasten seerumin pitoisuus 17,5 ng/ml oli yhteydessä 10 % heikentyneeseen kurkkumätärokotteen vasta-aineiden muodostumiseen (BMDL10). 3) tai kahden tai useamman hiilen perfluoroalkyylieetteriryhmiä (eli –C n F 2n OC m F 2m –, missä n ja m . Nämä ovat Kuvan 2 oikeassa reunassa kuvattuja tyypillisiä ympäristöstä löytyviä yhdisteitä. [3] Christman ym. 41 elintarvikeryhmistä kala, liha, hedelmät ja hedelmätuotteet, kanamunat ja munatuotteet ovat tärkeimmät saantilähteet. Identity and Yields of Major Halogenated Products of Aquatic Fulvic Acid Chlorination. Suomen raakavesimuodostumien PFASyhdisteiden pitoisuuksista on jonkin verran tietoa, mutta kattavaa kartoitusta ei vielä ole tehty. Juomavesidirektiivin Liitteessä III on lueteltu 20 perfluorokarboksyylija sulfonihappoa, mutta ei yhtään perfluoroalkyylieetteri-ryhmiä sisältävää yhdistettä. Water Treatment Examination 23:234–243. Näiden esiintyminen vesifaasissa on todennäköisesti hyvin vähäistä. 1980. Tämä on alaryhmä sellaisille ”PFAS:t yhteensä” -ryhmään kuuluville aineille, jotka sisältävät kolmen tai useamman hiilen perfluoroalkyyli-ryhmiä (eli –C n F 2n -, missä n . Tämä tarkoittaa kaikkien sellaisten direktiivin liitteessä III lueteltujen perfluoroalkyylien summaa, joita pidetään ongelmallisena ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kannalta. Koska menetelmää ”PFAS:t yhteensä” -muuttujan yhdisteille ei vielä ole olemassa, THL on käynnistänyt hankkeen, jossa tutkitaan prekursoreiden hapettamista muuttujan ”PFAS-aineiden summa” aineiksi, jolloin saadaan parempi kokonaiskuva veden PFAS-yhdisteistä. Analytical Chemistry 52: 259–263
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Yllättävä ja äkillinen häiriötilanne, joka voi vaikuttaa talousveden laatuun, on kyseessä silloin, kun: talousveden mikrobiologinen, kemiallinen tai radioaktiivinen tai aistinvarainen laatu muuttuu niin, että siitä voi aiheutua tai on syytä epäillä aiheutuvan terveyshaittaa talousveden toimittaminen on oleellisesti vaikeutunut tai estynyt häiriötilanteen vuoksi talousvettä toimittava laitos tai viranomainen ryhtyy toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi: • tiedottaa tai antaa ohjeita veden käyttäjille • järjestää korvaavaa talousvettä • asettaa keittokehotuksen tai talousveden käyttörajoituksen. Jaana Kilponen, MMT, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Anne-Kaarina Lyytinen, FM, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Talousveden häiriötilanteet ja niistä tehtävät ilmoitukset ja yhteenvedot Talousveden häiriötilanteista ilmoittamiseen ja häiriötilanteista kirjoitettavien yhteenvetojen tekemiseen on laadittu työtä ohjaavat lomakkeet. Valvira on saanut noin viiden vuoden aikana vajaat 60 talousveden häiriötilanteen yhteenvetoa, joista suurin osa koski mikrobiologisia vedenlaadun häiriötilanteita ja putkirikkoja. 42 Y llättävä tai äkillinen tilanne, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää, on talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaan talousveden häiriötilanne. Pitääkö toimia talousvesiasetuksen laatuvaatimuksen poikkeaman (17 §) ja laatutavoitteen poikkeaman (18 §) mukaisesti. Talousveden saastumisesta on kyse silloin, kun talousveden mikrobiologisesta, kemiallisesta, radioaktiivisesta laadusta, vedessä olevista pieneliöistä tai loisista voi aiheutua terveyshaittaa. Normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää voi arvioida pohtimalla: Pitääkö toimia häiriötilannesuunnitelman mukaisesti. Muutamat kuntien terveydensuojeluviranomaiset ovatkin jo hyödyntäneet lomakkeita lähettäessään tietoja AVIlle ja Valviralle. Yhteenvedoissa hyväksi havaittuja toimintatapoja ja oppeja hyödynnetään Valviran talousveden laadun turvaaminen -ohjeissa.
Valviran terveydensuojelun ekstranetissä on ilmoittamista ohjaava lomakepohja, joka täydennetään siltä osin kuin tilanne tunnetaan. Tällöin AVIlle ei tarvitse ilmoittaa enää toistamiseen häiriötilanneilmoituksella, vaan RYMY-ilmoitus riittää. Jos ilmoitus sisältää salassa pidettäviä tietoja, kuten laitosten verkostokarttoja, viesti on lähetettävä turvasähköpostina ja salassa pidettävä liite tai teksti on merkittävä selvästi. Sellaiset epidemiat, joissa sairastuneita on viisi tai enemmän, ilmoitetaan ja epidemia selvitetään elintarvikeja vesivälitteisten epidemiailmoitusten tietojärjestelmässä eli RYMY-tietojärjestelmässä. Talousveden häiriötilanteissa voi olla myös sairastuneita. Kuva 1. vsk. 43 Vesilaitoksen suorittamat rutiinitehtävät, jotka eivät aiheuta terveyshaittaa tai eivät vaikuta vedenlaatuun, eivät ole talousveden häiriötilanteita. Kunnan terveydensuojeluviranomainen lähettää AVIlle ilmoituksen talousveden häiriötilanteesta, jonka AVI välittää STM:lle. Mutta jos tällaisessa tilanteessa syntyy epäily terveyshaitan mahdollisuudesta, laitoksen pitää ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, ja viranomaisen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä laitoksen kanssa. Ilmoitukset ovat julkista tietoa. Jos sairastuneita on alle viisi, kuten esimerkiksi joissakin legionelloositapauksissa, tilanteesta kannattaa tehdä häiriötilanneilmoitus. AVI lähettää talousveden häiriötilanneilmoituksen edelleen sosiaalija terveysministeriölle (STM). Talousveden häiriötilanteesta ilmoitus AVIlle Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava häiriötilanteesta viivytyksettä AVIlle (Kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Terveydensuojelulaissa ja talousvesiasetuksessa (1352/2015) on oikeuksia ja velvollisuuksia häiriötilanteessa toimimisesta.. Häiriötilanteiksi ei lasketa myöskään suunniteltuja korjausja huoltotoimia, joista laitos tiedottaa ennakkoon veden käyttäjille ja tarvittaessa viranomaisille
Häiriötilanteen yhteenveto on hyvä liittää valvontakohteen tietoihin, sillä tietoja voi hyödyntää myöhemmin toiminnanharjoittajan ohjauksessa ja valvonnassa. Lomake täytetään siltä osin, mikä kulloisenkin tilanteen osalta on olennaista ja tärkeää. Yhteenvetojen oppien hyödyntäminen kunnassa Häiriötilanteen yhteenvedoissa esitettyjen hyväksi todettujen toimintatapojen ymmärtäminen, jalkautuminen kentälle ja riskien tunnistaminen edistävät häiriötilanteiden ennaltaehkäisyä, varautumista, terveydensuojelun valvontatyötä ja omaa toimintaa häiriötilanteessa sekä AVIn ja Valviran ohjaustyötä (Kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanKuva 2. Yhteenveto kannattaa jakaa myös tilanteessa toimineille yhteistyöviranomaisille. Valviran terveydensuojelun ekstranetissä on yhteenvedon kirjoittamista ohjaava lomakepohja, jossa on talousvesiasetuksen häiriötilannesuunnitelman edellyttämät tehtävät tarkistuslistamuodossa. Rutiinilla hoidettavia tilanteita ei tarvitse raportoida seikkaperäisesti, mutta haastavista ja uudenlaisia toimintatapoja hyödyntävistä häiriötilanteista kannattaa laatia yhteenveto yksityiskohtaisesti. Talousveden häiriötilanteen hallintaan saamiseksi tehdyt toimenpiteet ja hyväksi todetut käytännöt siirtyvät häiriötilanteen yhteenvedoista toiminnanharjoittajan omavalvontaan, kunnan valvontaan ja Valviran ohjeisiin.. vsk. 44 Talousveden häiriötilanteesta yhteenveto AVIlle ja Valviralle Kunnan terveydensuojeluviranomainen lähettää talousveden häiriötilanteen jälkeen yhteenvedon häiriötilanteen hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä AVIlle ja Valviraan (Kuva 2)
Yhteistyötä kannattaa tehdä ELY-keskusten vesihuoltolaitosten varautumista valvovien asiantuntijoiden kanssa. Terveydensuojelulain 20 §:n mukaisia valvontaohjelmia ovat toiminnanharjoittajan omavalvonta ja viranomaisvalvonta (näytteenottosuunnitelma, valvontatutkimusohjelma, kunnan valvontasuunnitelma ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen häiriötilannesuunnitelma). Yhteenvetojen opit valtakunnallisiin ohjeisiin Valvira tutkii ja hyödyntää häiriötilanteiden yhteenvedoissa tunnistettuja riskejä ja hyviksi koettuja toimintatapoja laatiessaan ohjeita toimintatavoista talousveden laadun turvaamiseksi. Terveydensuojelulain 20 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on todennettava valvontaohjelmien avulla, että terveydelle aiheutuvien riskien hallintatoimenpiteitä toteutetaan koko vedenjakeluketjussa vedenmuodostumisalueelta vedenoton, käsittelyn ja varastoinnin kautta vedenjakeluun, ja että hallintatoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen talousveden häiriötilannesuunnitelman sisältö (talousvesiasetus 13 §).. Valviran Talousvesi-verkkosivulta löytyvillä ohjeilla on täytetty terveydensuojelulain 8 §:ssä Valviralle säädetty velvollisuus laatia suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa häiriötilanteissa. Talousveden häiriötilannesuunnitelma (talousvesiasetus 12 ja 13 §) on osa terveydensuojelulain tarkoittamaa varautumista (Taulukko 1). Taulukko 1. kunnan terveydensuojeluviranomaisten, avien, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Säteilyturvakeskuksen (STUK), STM:n, ELY-keskusten ja vesilaitosyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Ohjeita päivittäessään Valvira tutkii ja hyödyntää myös RYMY-tietojärjestelmän epidemiaselvityksiä. 45 teisiin varautumiseksi (terveydensuojelulaki 8 §). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on arvioitava muutostarpeet laitosten valvontatutkimusohjelmiin, WSP (water safety plan) -suunnitelmiin ja laitosten omavalvontaan yhteistyössä niiden laitosten kanssa, joita häiriötilanne on koskenut. Yhteistyö on ollut hedelmällistä ja antoisaa, sillä kaikkien tavoitteena on turvallinen talousvesi. Valviran ohjeita laaditaan yhteistyössä mm. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen omaan häiriötilannesuunnitelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla ja suunnitelma on päivitettävä aina olosuhteiden tai suunnitelmaan sisältyvien tietojen tai toimintatapojen muuttuessa. vsk
Toisaalta yhteenvetojen ja THL:n yhteydenottojen tavoitteet ovat erilaisia. vsk. 46 Yhteenvedot loppuvuodesta 2015 syyskuuhun 2020 Talousveden häiriötilanteiden yhteenvetoja on toimitettu Valviraan loppuvuodesta 2015 lähtien, jolloin talousvesiasetuksessa säädettiin yhteenvedon toimittamisesta. Ei talousvesiasetuksessa eikä sen soveltamisohjeessakaan ole juuri kerrottu, mitä yhteenvetojen pitäisi sisältää. Valvira sai 58 häiriötilanteen yhteenvetoa syyskuun 2020 loppuun mennessä (Taulukko 2). Valviralle lähetettyjen talousveden häiriötilanteiden yhteenvetojen jakautuminen eri vuosina sen mukaan, mitkä herätteet johtivat tilanteen selvittämiseen ja toimenpiteisiin talousveden laadun turvaamiseksi.. Esimerkiksi THL:ään on otettu yhteyttä talousveden mikrobiologisissa likaantumistapauksissa useammin kuin Valviraan on saapunut yhteenvetoja kaikista mahdollisista häiriötilanteista. Talousveden häiriötilanteiden yhteenvedoissa taas kuvataan toimintatapoja, joilla tilanteet on saatu normalisoitumaan, Taulukko 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Yhteydenotot THL:ään koskevat yleensä akuuttia tilannetta, jossa konsultoidaan tarvittavasta kloorin pitoisuudesta ja taudinaiheuttajamikrobien tutkimuksista tai pyydetään riskinarviointia todetuille haitallisille aineille. Yhteenvetojen määrä vajaassa viidessä vuodessa on vain murto-osa yllättävistä ja äkillisistä tilanteista, jotka ovat voineet aiheuttaa talousveden saastumista. Kunnan terveydensuojeluviranomainen onkin päättänyt pitkälti itse, millaisen yhteenvedon on laatinut ja kuinka kattavasti on kuvannut toteutettuja toimenpiteitä häiriötilanteen hallintaan saamiseksi
vsk. Suurimmassa osassa työmailla tapahtunut putkirikko syntyi vesihuoltotöiden yhteydessä, mutta osassa putkirikko syntyi työmaalla, jossa tehtiin muuta työtä kuin vesihuoltotöitä, kuten esimerkiksi ojan kaivua, pohjavesikairausta tai liikennöitiin rahtilaivaa, joka rikkoi vedenalaisen putken. Tulevaisuus Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen tulee olemaan järjestelmällisempää tulevaisuudessa, kun häiriötilanteiden ilmoitukset ja yhteenvedot saadaan pyörimään ympäristöterveydenhuollon keskitetyssä toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmässä eli VATI:ssa. Toinen verkostossa vedenlaadun muutoksia aiheuttanut yksittäinen häiriötilanne aiheutui todennäköisesti siitä, että vedenjakelualueella tehtiin laitokselle ennalta ilmoittamaton sprinkler-testaus. Talousvettä toimittava laitoshan vastaa toimittamansa veden laadusta joka ikinen sekunti. Myös haitallisten aineiden toteamisja määritysrajan tuntumassa havaitut alhaiset pitoisuudet ovat aiheuttaneet pitkäaikaista pohdintaa ja pilaantumislähteen etsintää. Siltikin avoimuus, osaava riskinarviointi ja riskienhallinta, hyvien toimintatapojen kehittäminen ja niiden jalkautuminen kentälle sekä yhteistyö asianosaisten ja asiantuntijoiden kesken edistävät talousvesien turvallisuutta. Osa häiriötilanteiden selvittämisistä sai alkunsa laitoksen omavalvonnassa tehdyistä havainnoista, mikä on ilahduttavaa. Joissakin tapauksissa näytteitä ja mahdollista pilaantumissyytä haettiin kissojen ja koirien kanssa kuukausitolkulla, mutta lopulta etsinnät lopetettiin ratkeamattomaan mysteeriin. Voidaan kuitenkin olettaa, että monet yhteenvetojen häiriötilanteista olisivat voineet johtaa sairastumisiin ilman yhteenvedoissa kuvattuja toimenpiteitä. Putkirikot olivat mikrobien jälkeen yleisimpiä talousveden häiriötilanteiden yhteenvedoissa esitettyjä herätteitä. Noin puolet putkirikoista tapahtui maanrakennustöiden yhteydessä. 47 ja kerrotaan todetut tai oletetut syyt häiriötilanteen syntymiseen. Yhteenvedoissa esille nousi säännöllisen viranomaisvalvonnan ja talousveden laadun omavalvonnan tärkeys. Vesiturvallisuuden paranemisesta hyötyvät erityisesti veden käyttäjät – me kaikki.. Tiedonkulku vahingosta talousvettä toimittavalle laitokselle voi olla hitaampaa ja kenties hidastaa talousveden laadun turvaamiseksi tehtävien toimenpiteiden aloittamista, jos talousvettä toimittava laitos ei ole edes tietoinen työmaasta. Vahinkoja sattuu nyt ja tulevaisuudessa kaikesta varautumisesta ja riskienhallinnasta huolimatta. Monessa tapauksessa vedenlaatutulokset johtivat lisänäytteenottoon, tarkastukseen, riskin tunnistamiseen, korjausja huoltotyöhön – toisin sanoen talousveden laadun turvaamiseen jo ennen kuin tilanteesta ehti aiheutua terveyshaittaa kenellekään. Milloin laitoksen ja milloin taas terveydensuojeluviranomaisen neuvokkuus ja alkuvaiheen ripeä toiminta oli saanut pysäytettyä eskaloituvan kierteen. Arvokasta oppia yhteenvedoissa tuli myös yksittäisistä häiriötilanteista, kuten esimerkiksi tilanteesta, jossa havaittiin, että regeneroidusta hiilestä aiheutui talousveteen pahaa makua. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Heräte selvitystarpeesta tai häiriötilanteesta Valviralle tulleissa yhteenvetojen tilanteissa ei ollut yleensä sairastuneita. Tällöin vesilaitos ei voine myöskään vaikuttaa sopimuksilla työmaan työskentelytapoihin. Poikkeuksena tästä olivat muutamat tapaukset, joissa yksi tai muutama ihminen oli sairastunut legionelloosiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi koliformisten bakteerien löydökset ylävesisäiliöissä, joihin asennettiin varmuuden vuoksi lopulta UV-desinfiointilaite
Harjoituksen eteneminen Tapaus lähti liikkeelle seuraavilla esitiedoilla: Yksikköönne tulee seuraavanlainen soitto kuntalaiselta: Outi Lepistö, ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri EnviroVet Asunnontarkastuksiin lisää yhdenmukaisuutta LaatuNet-laatujärjestelmään kuuluva asunnontarkastusten interkalibrointi toteutettiin marraskuussa 2019. Tarkoituksena oli saada systemaattista ja vertailukelpoista tietoa asunnontarkastusprosessin toteuttamisesta sekä arvioida vireilletuloon, terveyshaitan arviointiin, tarkastuksen toteuttamiseen, raportointiin ja hallinnollisiin pakkokeinoihin liittyvää toteutusta ja ohjeistusta valvontayksiköissä.. 48 P rosessia arvioitiin laadunhallinnan periaatteiden mukaisesti asiakasnäkökulmasta käsin ja huomiota kiinnitettiin palvelun yhdenmukaisuuteen niin valvontayksikön sisällä kuin yksiköiden välilläkin. vsk. Interkalibrointia varten oli rakennettu kuvitteellinen tapaus, jota ratkottiin kaikissa valvontayksiköissä samaan aikaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Aikaa eri vaiheisiin vastaamiseen oli pääsääntöisesti viikko. Interkalibrointiin osallistui 21 valvontayksikköä eri puolilta Suomea ja asunnontarkastajia oli vastaajina yhteensä 32
Terveydensuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen viranomainen. Maksoimme tutkimuksen itse. Terveyshaitta-arvion voi tehdä ainoastaan terveydensuojeluviranomainen. Vireille ottamista perusteltiin muun muassa seuraavasti: Jo saatujen tietojen perusteella kyseessä on asumisterveyttä koskeva terveydensuojeluasia ja asiassa on syytä epäillä terveyshaittaa. Olemme nyt palkanneet asianajan koska olemme asiasta eri mieltä taloyhtiön kanssa. Puhelimessa asiakas kertoo, että kuntotutkimuksen yhteydessä syntyi epäily homevauriosta (terveyshaittaepäily siis on). Osa vastaajista edellytti kirjallista asunnontarkastuspyyntöä ennen vireille ottamista. Asunnontarkastuspyyntö on tullut asianosaiselta taholta (osakkeenomistaja ja asunnon haltija). 49 ”Ostimme rivitalohuoneiston tammikuussa 2019. Olohuoneesta avattiin seinää ja purettiin lattiaa, ja seinän takana oleva lastulevy oli alareunasta kostunut ja siinä oli myös epäily homevauriosta. Voisiko teiltä joku tulla tekemään tarkastuksen asuntoomme?” Asia tuli noin puolen osallistujista mielestä vireille näillä tiedoilla. Taustatietojen perusteella tarkastuspyynnön jättäneelle asukkaalle saattaa aiheutua terveydensuojelulain 763/1994 2 §:n mukaista terveyshaittaa. Interkalibrointi tarkoittaa menetelmien ja toimintatapojen systemaattista vertailua. Pyysimme erästä asiantuntijaa tekemään asuntoomme teknisen kuntotutkimuksen. Asukas on ollut yhteydessä taloyhtiöön eikä taloyhtiö ole ryhtynyt toimenpiteisiin ilmoitettujen puutteiden johdosta. Esimerkiksi laboratorioissa interkalibrointi tarkoittaa, että kaikille annetaan samanlainen näyte tutkittavaksi ja verrataan saatuja tuloksia keskenään. Taloyhtiö ei ole suostunut tekemään mitään lisätutkimuksia saatikka sitten korjaamaan vaurioita, koska heidän mielestään on kyse myyjän ja ostajan välisestä asiasta, ja että korjauskustannukset kuuluvat myyjälle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Vireille ottaminen kuitenkin jakoi mielipiteitä jopa saman valvontayksikön kesken niin, että joidenkin tarkastajien mielestä tapaus tulee vireille ja osa saman yksikön tarkastajista taas tulkitsi, että vireille ottamiseen ei ole näillä tiedoilla perusteita. Alkusyksystä havaitsin homeen hajua olohuoneessa. Terveydensuojeluviranomainen ei voi velvoittaa asiakasta viemään asiaa eteenpäin asuntokauppariitana. Vireilletulokriteerin ehdot täyttyvät, jos on terveysoireet tai epäily terveyshaitasta. Tulee vireille. Asunnontarkastuksella tarkoitetaan tarkastusta, jossa arvioidaan, täyttävätkö asumiseen tarkoitetun huoneiston olosuhteet terveydensuojelulain (763/1994) 26 § mukaiset vaatimukset ja aiheutuuko asukkaille mahdollisesti 27 § mukaista terveyshaittaa.. vsk. Myös muissa huoneissa tulee aika ajoin ummehtunutta, kellarimaista hajua, mutta eniten haju tuntuu olohuoneessa
Taulukko 1. 50 Ohjeina käytettiin sekä kirjallisia että suullisia ohjeita. Tämän jälkeen tapauksesta saapui kirjallinen asunnontarkastuspyyntö. Muita vaadittuja asioita olivat kuntotutkimusraportin toimittaminen 22 %, näytteenotto tai seinän avaus 22 % ja aikatauluselvitys 22 %.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Yksikön omat linjaukset olivat pääosin suullisia. Tarkastuskertomuksessa edellytetään, että selvitykset tehdään ulkopuolisella asiantuntijalla, jolla on terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen mukaisesti riittävä koulutus (RTA). Tässä vaiheessa jo 90 % ilmoitti asian tulevan vireille. vsk. Taloyhtiön on teetettävä haitan selvittämiseksi lisätutkimuksia: • selvittää, mistä haju tulee ja onko syynä kosteusvaurio • selvitys on kohdistettava tilaan, jossa ongelma on havaittu • selvityksen tekijän on oltava RTA. Asunnontarkastuksiin sovellettavat ohjeet valvontayksiköissä. 83 % edellytti taloyhtiöltä pääasiassa toimenpiteitä tai suunnitelmaa ja 67 % hajun alkuperän selvitystä. Ohjeistusta asian käsittelyyn oli käytössä seuraavasti: Taulukko 2. Asunnontarkastus Seuraavassa vaiheessa osallistujat menivät tekemään asunnontarkastusta kohteeseen taulukossa 2 olevilla lisätiedoilla ja havainnoilla. Kaikista vastanneista 71 % pyysi lisätietona ulkopuolisen tutkimuksen nähtäväksi. Sairastumisoireita kysyi 21 %. Kuvitteellisen asunnontarkastuksen havainnot. Mikrobivaurioon viittaavan hajun syy on selvitettävä. 63 % pyysi täyttämään kunnan oman asunnontarkastuslomakkeen, ja yhteystietoja taloyhtiölle pyysi 50 % ja asukkaalle 25 %
Levyn toisella puolella on höyrynsulkumuovi, joten mineraalivillakaista ja lastulevy ovat olleet betonin ja muovin välissä. Levyn alaosa on erittäin lähellä betonilaatan alla olevaa täyttömaata, jossa suhteellinen kosteus on käytännössä aina 100 % ja lämpötila 12…15 °C, joten levyn alaosa on lähes näissä olosuhteissa ja kosteusvaurioituminen jatkuu.” Muita toimenpiteitä ei ole tehty. Juoksevaa uhkasakkoa ehdotettiin useassa vastauksessa. Näiden materiaalinäytteiden analyysitulos (Työterveyslaitos, analyysivastaus x.x.2019) osoitti että näytteissä oli poikkeavia määriä mikrobeja sekä kosteusvauriota indikoivia homelajeja. Taloyhtiö pysyy kannassaan, että kyseessä on myyjän ja ostajan välinen riitatilanne. Tarkistan sokkelikorkeuden, maaperän kallistukset, sadevesien johtamisen, onko valesokkelirakenne ja onko salaojat. Jalkalistan läheisyydessä sijaitsee kylmälaite (?. Uhkasakon suuruus voisi olla esimerkiksi seuraava: peruserä 10 000 € ja sekä 2 000 €:n lisäerä jokaista kuukautta kohti, jolloin velvoitetta ei ole noudatettu.. Olohuoneen jalkalistan alueella havaittiin homeen hajua. Valvonnan toimenpiteinä tässä vaiheessa mainittiin ensisijaisesti tarkastuspöytäkirjassa annettu kehotus. Seuraavaksi toimenpiteeksi nimettiin pääsääntöisesti TSL 27 § (joissain tapauksissa 51 §) mukainen määräys, Muutamassa valvontayksikössä uhkasakko asetettiin heti ensimmäisen määräyksen tehosteeksi. Selvitän tarkastuksella takapihan vesien ohjauksen toimivuuden. Raportissa todetaan: ”Rakenne on erittäin vaurioherkkä sekä rakennusaikaisesti että sen jälkeen. Tuleeko korvausilmaa hallitusti korvausilmaventtiileistä vai esimerkiksi lattian rajasta seinän/lattian liitoskohdasta. Jos mahdollista, pyydän poistamaan lattialistan ja selvitän kuinka suuri rako seinän/ lattian liitoskohdassa on ja tuleeko siitä ilmaa sisään (savukynä). Tällöin on otettu myös materiaalinäytteitä hometutkimusta varten (ks. Osallistujista 90 % edellytti nyt haitan poistamista ja 20 % korjaussuunnitelman tekemistä. Lastulevy on suoraan kiinni mineraalivillakaistassa. vsk. Syytä selvittää myös, onko rakennuksessa valesokkelirakenne. Harjoitustapauksessa päädyttiin asettamaan ja tuomitsemaan uhkasakko. Uhkasakon määrässä otetaan huomioon taloyhtiön maksukyky. Uhkasakon suuruus jakoi mielipiteitä ja ehdotetun sakon määrä vaihteli 5 000 ja 60 000 euron välillä. Koska huoneistossa on painovoimainen ilmanvaihto ja asunto on alipaineinen ulkoilmaan nähden, edellytän lisäämään asuntoon korvausilmaventtiileitä makuuja olohuoneisiin, jotta korvausilma ei tulisi rakenteista. Tilannetta pyrittiin myös selvittämään tarkemmin tarkastuksen aikana. Kaikki vastaajat huolehtivat itse määräajoista kalenteri-, vatitai muilla merkinnöillä. oli kuvasta pääteltävissä). Toimenpiteitä edellytettiin hajun, mahdollisen kosteusvaurion ja asunnon riskirakenteen aiheuttaman terveyshaitan perusteella. Tapauksen päättäminen Harjoituksen seuraavassa vaiheessa saatiin alla olevat tiedot: Huoneistoa on tarkastuksen jälkeen käynyt tutkimassa VTT:n sertifioima ulkopuolinen asiantuntija, joka on todennut kohonneita kosteusarvoja huoneiston olohuoneen avatuissa seinärakenteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. kuvat). 51 Määräajan selvityksille tai toimenpiteille asetti 14 vastaajaa, jolle keskiarvo oli 2,4 kk (vaihtelu 1–6 kk), kaksi ei osannut sanoa, minkä pituinen määräajan pitäisi olla tai ei kokenut sitä tarpeelliseksi
Tapausta arvioitiin asiantuntevasti eikä interkalibroinnissa esiintynyt merkittäviä ylilyöntejä tai puutteita vaatimusten ja toimenpiteiden suhteen. Tarkastuspöytäkirjat kirjoitettiin asiantuntevasti ja erityisesti asunnon rakenteisiin ja toiminnallisuuteen liittyen tehtiin tarkkoja havaintoja ja johtopäätöksiä kuvitteellisen tarkastuksen aikana ja kuvien ja taustatietojen perusteella. Kohta 1. Jonkin verran todettiin toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja erityisesti tapausten vireille ottamisen kriteerit vaihtelivat: • Osa valvontayksiöistä toimi hallintolain mukaan ja osa omien, suullisesti tai kirjallisesti määriteltyjen kriteerien mukaan. Uhkasakon suuruus riippuu taloyhtiön koosta ja tapauksesta, mutta n. 92 % varmisti tapauksen päättymisen asiakirjatarkastuksella ja 58 % tekisi lisäksi tarkastuksen kohteeseen asian varmistamiseksi. korjausten suorittaminen: Uhkasakko 3 000 €. korjaussuunnitelma: Uhkasakko 3 000 €. loppuraportti korjausten toteutuksesta ja loppusiivouksesta: Uhkasakko 2 000 €. Suurempi kuin korjauskustannukset. vsk. Yhteenveto ja pohdintaa Interkalibrointiin osallistui noin kolmasosa ympäristöterveyden valvontayksiköistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 5 000–10 000e, uhkasakko ei saa olla kohtuuton taloyhtiön toimintaan nähden. 52 Kymmeniä tuhansia. Kohta 2. Asunnontarkastuksia tekevät tarkastajat suhtautuvat tapauksiin huolellisesti ja pyrkivät selvittämään tilanteen mahdollisimman tarkkaan. Kohta 3. Yhteensä 31 % osallistujista mainitsi, että päätöstä on noudatettava valituksesta huolimatta. Kaikkiin voisi harkita juoksevaksi eräksi 1000 €/kk. Jos korjauskustannusten arvioidaan olevan esimerkiksi 100 000 €, voisi uhkasakon peruserä olla 20 000 € ja lisäerät 10 000 € jokaista alkavaa kolmen kuukauden jaksoa kohti. Uhkasakko olisi noin 70–80 % kustannusarvion korjauskuluista alle 20 000 € korjauksissa ja 50–60 % alle 100 000 € korjauksissa
Määräaika asetettiin vaihtelevasti muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Toimenpiteinä käytettiin useimmiten tarkastuspöytäkirjaan kirjattua kehotusta ja seuraavassa vaiheessa terveydensuojelulain 27 § mukaista määräystä. Kiitämme lämpimästi kaikkia interkalibrointiin osallistuneita! Seuraava interkalibrointi toteutetaan huhtikuussa. Joissain tapauksissa saman valvontayksikön sisällä esiintyi vastakkaisia mielipiteitä vireilletulosta • Kaikki valvontayksiköt eivät edellyttäneet kirjallista asunnontarkastuspyyntöä. vsk. Tarkastuspöytäkirjana osa käytti omaa pohjaa, osa VATIn lomaketta ja osa laati pöytäkirjat kokonaan itsenäisesti. Uhkasakon suuruus vaihteli 5 000 ja Taulukko 3. Tarkastuspöytäkirjojen sisältö oli melko yhtenäinen ja pöytäkirjaan kirjattiin taustatiedot, tarkastusja mittaushavainnot sekä mahdolliset valokuvat. Tapauksen sulkemiseen ei pääsääntöisesti ollut dokumentoitua menettelyä, ja kaikissa tapauksissa tarkastajat huolehtivat itse aikataulumuistutuksista. Koulutusta ja ohjausta tarvitaan edelleen erityisesti pakkotoimien toteuttamisesta. Uhkasakon ehdotettiin useimmiten olevan suurempi kuin korjauskustannukset, mutta joissain tapauksissa myös alle kustannusten määrän. Uhkasakon suuruuden määrittelyssä käytettiin perusteina useimmiten korjauskustannuksia ja kohtuullisuutta suhteessa osakeyhtiön kokoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Toimenpiteinä edellytettiin hajun lähteen selvittämistä ja kosteusja mikrobivaurion korjaamista. Koska kyseessä on sekä kansanterveydellisesti merkittävä asia että merkittävää julkista valtaa sisältävä toiminta, tulisi viranomaisten toiminnan erityisen huolellisesti täyttää hallinnon oikeusperiaatteiden vaatimukset, kuten yhdenmukaisuus, objektiivisuus ja luottamuksensuoja. Kaikissa vastauksissa määräaikaa ei asetettu lainkaan. 60 000 euron välillä. Sen aiheena ovat Oiva-arvosanat.. Valvontayksiköille annetut suositukset. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asunnontarkastusprosessin toteutuksessa ja ohjauksessa esiintyy vaihtelua, joka voi johtaa asiakkaiden näkökulmasta merkittäviinkin eroihin. Yhdenmukaisuuden turvaamiseksi tulisi määritellä valtakunnallisesti asunnontarkastusprosessin eri menettelyvaiheet ja vireille ottamisen kriteerit. 53 • Kriteerejä olivat mm kirjallinen asunnontarkastuspyyntö ja epäily terveyshaitasta • Terveyshaittaepäilyn määritelmää ei ole määritelty yhtenäisesti • Pääsääntöisesti asunnossa esiintyvää hajua pidettiin terveyshaittaperusteisena vireilleottokriteerinä, mutta vaihtelua esiintyi • Samoilla esitiedoilla tapaus tuli vireille vain osassa valvontayksiköitä
vsk. Yhteensä vastauksia saatiin 1139, ja niiden voi arvioida kuvaavan kattavasti tilannetta Manner-Suomessa. Tilojen lisäksi ratkaisevassa asemassa on myös se, miten säilytystiloja käytetään ja kuinka hyvin useasta eri organisaatiosta ja tehtävästä koostuva kuolemansyytutkimuksen, vainajan siirtojen ja säilyttämisen, siunaamisen ja edelleen tuhkaamisen tai hautaamisen muodostama kokonaisuus toimii.. Syntyvyyden ja sisäisen muuttoliikenteen myötä kasvun odotetaan olevan jyrkintä ja jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen erityisesti Uudellamaalla ja jossain määrin myös muissa väkirikkaissa kaupunkikeskittymissä. 54 Kuolinmäärät ja -paikat muutoksessa Suomessa kuolee vuosittain runsas 50 000 ihmistä. Kuolleiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä melko tasaisesti. Kuitenkin nykyään yhä useammin kuolema tapahtuu kuitenkin vanhuspalvelujen yksikössä tai kotona. Perinteisesti kuoleman on ajateltu tapahtuvan terveydenhuollon piirissä, esimerkiksi sairaalan vuodeosastolla. Selvitystyöstä on myös julkaistu sähköinen raportti Vainajien kylmäsäilytystilat ja vainajakuljetukset (Kauppila, Goebeler, Haukilahti, Kilpeläinen, Laitinen, Niskanen, Annamari Niskanen, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion palvelut Tarkastelussa vainajien säilyttäminen Vainajan säilyttämiseen soveltuvat ja riittävän kokoiset kylmäsäilytystilat ovat keskiössä sujuvan vainajatoiminnan varmistamisessa. Säilytystiloja ja käytänteitä koskeva selvitystyö THL selvitti vuosina 2019 ja 2020 tehdyin sähköisin kyselyin terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, hautaustoimistojen ja vainajien kuljetusyritysten, poliisin kuolemansyytutkinnan sekä evankelisluterilaisten seurakuntien edustajilta vainajien käsittelystä, siirroista ja säilyttämisestä sekä niihin liittyvistä kehittämistarpeista ja -ehdotuksista. Yli 80-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan kaikissa maakunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteessa 2019–2070 arvioidaan, että 2030-luvun alkupuolella kuolleiden määrä ylittää 60 000 rajan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52
Selvitystyön aineisto koottiin pääosin ennen koronapandemiaa, joten sen vaikutukset eivät juuri ilmene vastauksista. Poikkeusolosuhteisiin varautuminen ja toimintavarmuus on kuitenkin syytä ottaa huomioon vainajatoiminnassa. Kuten säilytystilojen sijoittelussa, myös voimassaolevan sääntelyn peruslähtökohtana on kuoleminen ja vainajan säilyttäminen terveydenhuollon piirissä. Myös sillä on merkitystä, onko toimija julkinen vai yksityinen. Samalla korostuvat toimivan tiedonkulun sekä vastuiden ja tehtävien kuvaamisen merkitys, esimerkiksi vainajan kuljettajan ohjeistamisessa, kuoleman toteamisessa, vainajan luovutuskuntoon valmistelussa sekä kuolintodistuksen laatimisessa ja luovuttamisessa. Raportin julkistamisen yhteydessä järjestettiin aihepiiriä ja selvitystyön tuloksia käsittelevä seminaari 20.10.2020. Koska kuolemissa tapahtuu vuoden aikana kausivaihtelua, nopeasti käyttöönotettavat väliaikaistilat ja esimerkiksi siirtokonttiratkaisut voisivat olla sellaisia ratkaisuja, joiden käyttöä olisi syytä harkita myös normaalitilanteissa. Vainajia koskeva sääntely ja vastuu kylmäsäilytystiloista Lakija asetustasolla säännellään kuolemaan liittyvistä keskeisistä vastuista, tehtävistä ja laadittavista asiakirjoista. Kaikki julkisen sektorin sairaaloiden edustajat ja suurin osa julkisten terveyskeskusten edustajista kertoi, että toimintayksiköllä on omat kylmäKylmäsäilytystiloin varusteltujen terveydenhuollon toimipisteiden osuudet kaikista terveydenhuollon vastaajista Etelä-Suomessa, Helsinki-Uudellamaalla, Itä-Suomessa, LänsiSuomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Esimerkiksi väliaikaisia säilytystiloja otettiin selvitystyön aikana käyttöön tai vähintään varauduttiin väliaikaisten tilojen käyttöönottoon, mutta näistä säilytysratkaisuista ei selvitystyössä syntynyt koottua tietoa. Selvitystyön tulosten perusteella mitä enemmän alueella on yksityisiä sosiaalija terveyspalvelujen tuottajia, sen suurempi vastuu on julkisilla terveydenhuollon yksiköillä huolehtia myös oman organisaation ulkopuolella kuolleiden vainajien säilyttämisestä. 55 Wahlsten 2020) osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-567-4. Vainajien säilytykseen soveltuvien tilojen määrästä, tilakapasiteetista tai varustelutasosta ei ole sääntelyä. Kylmäsäilytystilojen esiintyvyys Selvityksen perusteella kylmäsäilytystilat löytyvät terveydenhuollon yksiköistä huomattavasti useammin kuin vanhuspalveluista. Terveydensuojelulakia (763/1994, 6 §) on tulkittu siten, että viimesijainen vastuu tilojen tarjoamisesta on kunnilla. vsk
HUS-alueen toimijoiden kylmäsäilytystiloissa on selvästi muuta maata enemmän vainajapaikkoja kylmäsäilytystilaa kohti, Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa muuta maata vähemmän. Sairaaloissa on usein huomattavasti enemmän vainajapaikkoja kylmäsäilytystiloja kohden kuin terveyskeskuksissa ja terveysasemilla. Puolessa vanhuspalvelujen kylmäsäilytystiloista on korkeintaan kaksi vainajapaikkaa ja lopuissa korkeintaan kymmenen. Tilanne vaihtelee alueittain, vanhuspalvelujen osalta HUS-alueella ja Itä-Suomessa vanhuspalvelujen kylmäsäilytystilojen arvioitiin olevan muuta maata useammin täynnä. Kysyntäpiikit näyttäisivät ajoittuvan vuodenvaihteeseen ja keväälle, jossain määrin myös syksyyn. Säilytystilojen riittävyys Joustava säilytyskapasiteetti mahdollistaa suunnitelmallisen ja ennakoivan toiminnan tilojen ylläpitäjälle ja käyttäjille. Kylmäsäilytystiloin varusteltujen vanhuspalvelujen toimipisteiden osuudet kaikista vanhuspalvelujen vastaajista Etelä-Suomessa, Helsinki-Uudellamaalla, Itä-Suomessa, LänsiSuomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa.. 56 säilytystilat. Huomattavan monella vastaajista oli kokemusta siitä, etteivät tilat riitä aina vastaamaan säilytystarvetta. Pohjois-Suomessa terveydenhuoltoon kohdistuvan säilytystarpeen arvioitiin olevan muuta maata paremmin hallinnassa. Yksityisistä terveydenhuollon vastaajista alle puolet kertoi, että toimintayksiköllä on omat kylmäsäilytystilat. Helsingissä ja Uudellamaalla (HUS) kylmäsäilytystiloja on vanhuspalvelujen piirissä muuta maata harvemmin. Täyttymisestä seuraavat ongelmat synnyttävät tarpeen ratkoa akuutteja ongelmia tapauskohtaisesti. Samalla alueella yksityisten vastaajien osuus oli muuta maata suurempi. Pääosin täyttymisen kerrottiin tapahtuvan korkeintaan muutamia kertoja vuodessa. Osa vanhuspalveluista toimii terveydenhuollon yhteydessä, jolloin yhteiset kylmäsäilytystilat voivat olla tätä suuremmat. Myös tilojen siisteydestä on helpompi huolehtia, kun tyhjillään olevat vainajakaapit ja käytöstä vapautuneet varusteet pystytään siistimään suunnitellusti. Riittävästä kapasiteetista huolehtimista kuitenkin haastaa esimerkiksi kuolinmäärien vaihtelu. Vastaava trendi näkyi seurakuntien kylmäsäilytystiloissa. HUS-alueella arvioitiin muuta maata useammin, että kaikki paikat ovat vähintään kerran kuukaudessa käytössä. Yksityisten vanhuspalvelujen tuottajien toimitiloissa kylmäsäilytystiloja on vain harvalla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kylmäsäilytystilat ovat huomattavan eri kokoisia vainajapaikkamääriltään
vsk. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rituaalipesua tai hautaamista muutaman päivän sisällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Säilytysaikojen koettiin pidentyneen. Tiloissa on tärkeää, että pystytään huolehtimaan siisteydestä Terveydenhuollon toimijoiden kylmäsäilytystilojen varusteluja koskevat vastausosuudet EteläSuomessa, Helsinki-Uudellamaalla, Itä-Suomessa, Länsi-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa.. Saatujen vastausten perusteella vainajan kokonaissäilytysaika kuolemasta hautaamiseen tai tuhkaamiseen on usein viikkoja. Pitkittyvät säilytysajat herättivät osassa vastaajia huolta ja pohdintaa siitä, pitäisikö säilytysajoille määritellä sääntelyssä maksimipituus. Säilytysaikojen pidentymisen arvioitiin olevan seurausta monesta asiasta, erityisesti omaisiin sekä jossain määrin myös hautausluvan laatimiseen ja luovuttamiseen, seurakuntien täysinäisiin säilytystiloihin ja tuhkauskapasiteetin rajallisuuteen liittyvistä syistä. Tilojen käyttäminen, varustelu ja ylläpito Vainajatoiminta koostuu useasta osa-alueesta ja jokaisella prosessin osalla on tärkeä roolinsa turvallisen ja terveellisen toiminnan varmistamisessa. 57 Säilytysajat Hautaustoimilaissa (457/2003) määritellään, että vainajan käsittelyssä on pystyttävä ottamaan huomioon vainajan elämänkatsomus. Sairaaloissa keskimääräisten säilytysaikojen arvioitiin olevan huomattavasti terveyskeskusten tai vanhuspalvelujen säilytysaikoja pidemmät. Tyypillisesti vainajan säilyttäminen kestää kuitenkin huomattavasti tätä kauemmin
Vainajan vastaanoton ja luovutuksen kirjaamisen systematisoiminen kaikissa toimipisteissä. Vastuiden ja tehtävien selkiyttäminen, erityisesti kun toiminta ylittää organisaatiorajat.. Kylmäsäilytystilojen tarvikkeista huolehtiminen on vastuutettu hieman harvemmin. Toimijoiden esille tuomien haasteiden ja epäselvyyksien perusteella kehittämistyössä pitäisi tarkastella myös toimintatapoja. 58 ja ergonomiasta. Alla tiivistetysti kehitysehdotukset. Osassa kylmäsäilytystiloja myös ulkopuoliselle käsittelijälle on tarjolla esimerkiksi suojautumisvälineistöä. Jos huomio kiinnitetään vain tiloihin ja vainajapaikkojen määrään, jää kehittäminen kuitenkin puolitiehen. Alueen eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja säännöllistäminen. Tavallista kylmäsäilytyskaappia kylmempi säilytyslämpötila auttaa hidastamaan kuolemanjälkeisiä muutoksia. Vainajan luovutuskuntoon siistimisen sekä lääkinnällisten laitteiden poistamisen vastuista ilmeni jonkin verran risteäviä näkemyksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Suunnittelun limittäminen muuhun toiminta-alueen suunnitteluun, jolla yhtymäpinnat vainajatoimintaan. Tilojen ylläpitoon liittyvien vastuiden ja tehtävien määrittelyt tukevat turvallista ja tehokasta toimintaa. Kuolintodistukseen sisältyvän hautausluvan laatimisen vastuista ja välittämisen tavoista sopiminen. Vastauksista ilmenee, että niin terveydenhuollon kuin vanhuspalvelujenkin kylmäsäilytystiloista löytyy kattavammin pakastinpaikkoja kuin suurikokoisten vainajien säilytykseen soveltuvia standardikokoisia suurempia vainajapaikkoja. Jos omia kylmäsäilytystiloja ei ole, sopiminen vainajien säilyttämisessä toisen toimijan kylmäsäilytystiloissa. Vainajien säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvät kehittämisehdotukset Riittävät ja toimivat kylmäsäilytystilat ovat keskiössä sujuvan vainajatoiminnan varmistamisessa ja ongelmat näyttäytyvät nimenomaan ajoittaisina ruuhkina säilytystiloissa. Vastausten perusteella vastuu kylmäsäilytystilojen siivoamisesta on osoitettu kaikissa terveydenhuollon yksiköissä ja liki kaikissa vanhuspalveluista. Seurakuntien tiloissa pakastinpaikkoja kerrottiin olevan suurikokoisia arkkupaikkoja vähemmän. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen toimijoilta kartoitettiin valmiutta säilyttää kylmäsäilytystiloissa suurikokoisia vainajia tai vainajia, joiden kuolemanjälkeiset muutokset ovat edenneet siten, että säilyttämisestä aiheutuu hajuhaittoja ja mahdollinen terveysriski. Vainajapaikkojen lisääminen. Alueen kylmäsäilytystilojen ja vainajapaikkojen kartoittaminen ja tietojen ylläpitäminen. Alueellisten ja organisaatiokohtaisten vainajasäilyttämisja valmiussuunnitelmien laatiminen. Muista terveydenhuollon ja vanhuspalvelun tiloista poiketen kylmäsäilytystiloihin pääsevät ja niitä käyttävät itsenäisesti erilaiset käyttäjäryhmät: hoidosta vastannut terveydenhuollon henkilöstö, mahdollinen erillinen tilojen ylläpitäjätaho, kuten vahtimestaritai tilapalvelut, kilpailutetut vainajan kuljettajat sekä hautaustoimistot. vsk. Kylmäsäilytystilojen rakentaminen nykyistä useammin myös yksityisten vanhuspalvelujen toimitiloihin, alueelliset erityispiirteet ja odotettavissa olevat kuolinmäärät huomioiden. Tietojen käsittelyn sähköistäminen tietojen kirjaamisen, hallinnoinnin ja hyödyn tämisen tehostamiseksi
alv. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 10 %). Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville
Kuolemia tapahtuikin valitettavan paljon hoivakodeissa. Pelättiin vainajien säilytystilojen kapasiteetin ylikuormittumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Terveydensuojeluviranomaisella on ohjausrooli vainajan käsittelyyn ja säilyttämiseen liittyvien tilojen terveydellisten olojen suhteen. Sittemmin ohje on kumottu, mutta ohjeessa oli monta hyvää seikkaa, jotka on hyvä ottaa huomioon tartuntatauteihin varautumisessa.. Valtakunnan tasolla tuli pohdittavaksi tarvitaanko myös terveydensuojelun osalta lisäohjeistusta. Viranomaisten on syytä huomioida yhteiskunnan muutos hautaustoiminnassa. Vainajaa on aina kohdeltava kunnioittaen. 60 N ykyisessä monikulttuurisessa Suomessa on otettava huomioon eri uskontokunnat ja niihin liittyvät vainajan hautaamisen tavat, kuten vainajien rituaalipesut. Sosiaalija terveysministeriö antoikin terveydensuojeluohjeet hautaamiseen COVID-19-epidemiassa (7.4.2020). Heli Laasonen, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelu hautaamisessa Keväällä 2020 koronapandemia iski myös Suomeen ja kuolemien määrän pelättiin lisääntyvän huomattavasti. Terveydensuojeluviranomaisen on varauduttava toimimaan lainsäädännön vaatimalla tavalla haudatun vainajan siirrossa ja kansainvälisessä vainajan kuljettamisessa. Haudatun vainajan siirtoja tapahtuu toisinaan, kun haudattu halutaan siirtää paikkakunnan tai maasta muuton yhteydessä lähelle omaisiaan. Esimerkiksi kesähelteillä vanhentuneet ja riittämättömät kylmäsäilytystilat voivat aiheuttaa ongelmia. vsk
Vainajan säilytys Terveydensuojeluasetuksen 41 §:n mukaan muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. vsk. Kaikkeen vainajan käsittelyyn liittyy eritekontaminaation mahdollisuus. Keväällä 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeisti koronaan kuolleiden vainajien valmisteluissa noudatettavista toimenpiteistä. Eri uskontokuntien rituaalipesut ovat yleistyneet Suomessa ja siten myös tarve soveltuville tiloille on lisääntynyt. Kuva: Preparaattori Panu Suonio, Pshp.. Ruumiista purkautuvat eritteet ovat lähtökohtaisesti tartuntavaarallisia, ja niihin on suhtauduttava samalla tavoin kuin elävien henkilöiden eritteisiin. Jos arkun ulkopintoja käsittelee henkilö, joka on käsitellyt vainajaa (esim. Terveydensuojelulainsäädännön perusteella terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjeistusta terveyshaitan ehkäisemiseksi. Jos tiedossa on ympäristölle vaaraa aiheuttava sairaus, vainaja on kääritty terTays-keskussairaalan rituaalipesutila. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Eritekontaminaatio on lähes säännönmukaista, kun vainajaa joudutaan liikuttamaan ja kääntelemään esimerkiksi riisumisen, pukemisen ja arkkuun laittamisen yhteydessä. On tavallista, että ruumiista purkautuu erilaisia kuolemaan liittyviä eritteitä. Vainajien säilytyksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei eritteitä pääse valumaan arkun tai pussin ulkopuolelle. Vainajan käsittelyssä on noudatettava varovaisuutta ja huolellisia toimintatapoja riippumatta siitä, mitä sairauksia vainaja on eläessään potenut. Kuoleman jälkeen käynnistyvä kudosten hajoaminen lisää eritteen määrää. 61 Vainajan käsittely Terveydensuojeluasetuksen 41 §:n mukaan, jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle. Tartuntatautivaaraa määrittävä taho ohjeistaa vainajaa käsitteleviä tarvittaessa varotoimenpiteistä. arkkuun laittaessa), voivat ulkopinnat tai kantokahvat kontaminoitua. Silloin arkun käsittelyssä suojakäsineet ovat tarpeen ja arkun ulkopinnat on pyyhittävä antiseptisella liuoksella. Tilan pitää olla helposti puhdistettava ja varustelutasoltaan sellainen, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa
Vainaja on siirrettävä arkkuun näissä kääreissä, eikä kääreitä saa avata tai vaurioittaa esimerkiksi leikkaamalla. Essote, Mikkelin keskussairaala obduktio-osasto. Vainaja ei saa jäätyä, sillä sulaminen aiheuttaa nesteiden valumista. vsk. 62 veydenhuollon toimesta asianmukaisiin suojuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kuvat: Obduktioteknikko Janne Saukkonen.. Säilytysmateriaalien ja -tilojen puhdistamisessa on käytettävä asianmukaisia puhdistusaineita. Suojuksiin on liimattu tartuntavaaraa osoittava tarra. Vainajien säilyttäminen päällekkäin pusseissa tai tiloissa, joissa kuolemanjälkeiset muutokset etenevät nopeasti, lisää riskiä eritteiden joutumisesta ympäristöön. Kaikissa vainajien säilytystiloissa ja säilyttämisen tilapäisratkaisuissa on otettava huomioon kylmäkapasiteetin riittävyys säilytystarpeeseen nähden. Vainajat on säilytettävä viileässä lämpötilassa (+2… +8 °C). Lähtökohtaisesti vainajia ei pinota päällekkäin
Ulkomailta tulevat tai ulkomaille lähtevät vainajat Suomi noudattaa kansainvälistä sopimusta (asetus 13/1989) ruumiiden kuljettamisesta eri maiden välillä. Suomessa toimivaltainen viranomainen on sen valvontayksikön terveydensuojeluviranomainen mistä ulkomaille tapahtuva kuljetus alkaa. sinkkiarkku). Kuljetuksen aikana on huolehdittava siitä, että arkku ei pääse rikkoutumaan. Säännöksen tarkoituksena on järjestää kuljetus siten, että estetään terveyshaittojen syntyminen sekä mahdollisten tartuntatautien leviäminen väestöön. Kuljetus tulisi suorittaa viivytyksettä, erityisesti kesähelteillä. Tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Tuhkan sirottamista ei varsinaisesti katsota terveyshaitta-asiaksi, vaan tuhkan käsittelyn sääntely perustuu pieteettinäkökohtiin. Kevään 2020 koronapandemian aikana määritelty hautaamisaika perusteltiin säilytyskapasiteetin turvaamisella. Vainajan hautaaminen Terveydensuojeluasetuksen 40 §:n mukaan vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa. Jos kuljetuksen seurauksena ajoneuvo likaantuu, on eritetahrat puhdistettava ja desinfioitava. Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.. Vesialueen omistaja voi olla yksityinen tai osakaskunta. Terveydensuojeluasetuksen 40 §:n mukaisesti arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 senttimetrin syvyyteen. Vainajien hautaamista ei ole tarpeen pitkittää. Kun hautauslupa on annettu, on suositeltavaa haudata vainaja kolmen viikon kuluessa. Aiemmin tuhkankäsittely oli säännelty terveydenhoitolain mukaan. Yleisille maa-alueille sirottamislupa on pyydettävä metsähallitukselta. Terveyshaitan aiheutuminen on epätodennäköistä käytettäessä asianmukaista ja ilmatiivistä ruumisarkkua (ns. vsk. Kuljetuksen jälkeen ajoneuvo on puhdistettava asianmukaisesti. Tämän vuoksi vainajan kuljetuksen yhteydessä kulkuneuvoa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Vanhemmat voivat kuljettaa pienen lapsen arkun henkilöautolla. Säilytysajan pitkittyessä lisääntyy terveyshaitan riski. Lupapaperi on laadittava valtion virallisella kielellä sekä yhdellä Euroopan neuvoston virallisella kielellä. Vesialueilla on olemassa joitakin merkittyjä paikkoja, minne tuhkan voi sirotella ilman anottavaa lupaa. Tuhkan sijoittamiseen on oltava maatai vesialueen omistajan tai haltijan suostumus. Arkkuun laitettu vainaja kuljetetaan haudattavaksi tai tuhkattavaksi umpinaisessa autossa ja arkun on mahduttava kokonaan kulkuneuvon sisälle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 63 Vainajan kuljettaminen Terveydensuojeluasetuksen 41 §:n mukaan ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa. Sopimus on laadittu tarpeesta yksinkertaistaa kansainväliseen ruumiin kuljettamiseen liittyviä muodollisuuksia. Vainajan mukaan on liitettävä ruumiinkuljetuslupa, jonka lähtövaltion toimivaltainen viranomainen antaa. Vainajan tuhkan käsitteleminen Vainajan tuhkan hautaamisesta ja sijoittamisesta säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Hautaustoimilain mukaisena valvovana viranomaisena toimii Itä-Suomen aluehallintovirasto. Nykyisin tuhkan käsittelemistä ei säädellä terveydensuojelulailla. Krematoriolle on esitettävä kirjallisesti tieto, minne tuhka sijoitetaan
Terveydensuojelulain 42 §:n mukaan voidaan alueen käyttö hautaamiseen kieltää, jos hautaamiseen käytettävästä alueesta havaitaan aiheutuvan terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa alueen omistajan tai haltijan poistamaan epäkohdan tai, jollei se ole mahdollista, kieltää alueen käytön hautaamiseen. Haudatun ruumiin siirtäminen Haudatun vainajan siirtoa haluavan on anottava lupa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä Itä-Suomen aluehallintovirastolta, joka on hautaustoimilain mukainen viranomainen. Terveydensuojeluviranomaiselle esitetyssä lupahakemuksessa on kuvattava edellä mainitut asiat. Hautausmaan sisällä tapahtuvaan vainajan siirtoon ei tarvita terveydensuojeluviranomaisen lupaa. Kuljetuksen on tapahduttava asianmukaisesti kuten myös hautaamisen. Ennakkojärjestelyjen tekemistä varten viranomainen voi lupaehdoissa määrittää, että siirtoajankohdasta ilmoitetaan riittävän ajoissa. Haudatun vainajan siirto voidaan toteuttaa vasta, kun molemmat siirtoluvat on myönnetty. Terveydensuojeluviranomaisen on tiedettävä, milloin siirto ja uudelleen hautaaminen tapahtuvat, jotta viranomainen voi olla läsnä siirtotilanteessa. Hautausmaa – krematorio Hautausmaan (myös yksityisen hautausmaan tai hautapaikan) perustaminen ei ole terveydensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollista toimintaa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Hautausmaat on poistettu terveydensuojelulain mukaisesta ennakkovalvonnasta, koska ei ole tiedossa hautausmaiden yleisesti aiheuttavan terveyshaittaa. vsk. Terveydensuojelulain perusteella kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjeita myös hautausmaiden ylläpitäjille.. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava. Hautakammioon saa haudata 15 vuotta lyhyemmin väliajoin, jos kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy hautaamisen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi vaatia ilmoitusta hautaustoiminnasta, jos toiminnan katsotaan aiheuttavan terveyshaittaa (TsL 13 § 1 mom. Kunnan terveydensuojeluviranomaiselta voidaan tällöin pyytää lausuntoa terveydensuojelun näkökulmasta vireillä olevaa lupaa varten. Krematorion perustaminen vaatii ympäristöluvan. Ruumiin siirtämistä koskeva terveydensuojeluviranomaisen päätös on lähetettävä tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä hautaustoimilain mukaiselle viranomaiselle ja hautausmaiden omistajille. 64 Ruumis voidaan sijoittaa myös hautakammioon edellyttäen, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Nämä kaksi lupaa ovat toisistaan riippumattomia, ja ne voidaan laittaa vireille samanaikaisesti. Jos siirto tapahtuu eri paikkakunnalle, on hautapaikalla oltava läsnä aina sen paikkakunnan terveydensuojeluviranomainen. Asetuksen (42 §) mukaisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 6 kohta). Terveydensuojeluasetuksen 42 §:n mukaisesti haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumille varatusta uudesta hautapaikasta. Terveydensuojeluasetuksessa mainittu ruumiin siirtoluvan hakukynnys ylittyy, jos siirto tapahtuu hautausmaasta toiseen hautausmaahan tai yksityiseen hautapaikkaan
Terveydensuojeluviranomaisen jälkivalvonnan keinoin (TsL 42 §) voidaan puuttua myös hautaamiseen käytettävän alueen aiheuttamaan terveyshaittaan, jos sellaista havaitaan. 65 Valvonta Terveydensuojeluviranomainen ei valvo suunnitelmallisesti terveydensuojeluasetuksen 41 §:n mukaista vainajan kuljetusta, säilytystä tai hautaamista. fi/ tai ely-keskus.fi. https://thl.fi/ fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/ vainajien-kasittelyohjeet-varmistetussatai-epaillyssa-covid-19-infektiossa Vesialueen omistaja, yksityinen tai osakaskunta: https://www.vesialueomistajat. https://stm.fi/documents/ 1271139/21475529/Sosiaali-+ja+ terveysministerin+terveydensuojeluohjeet+hautaamiseen+Covid-19epidemiassa+7.4.2020/ 86f5a874-77eb-95e0-48f9-0809ca586ce5/ Sosiaali-+ja+terveysministerin+ terveydensuojeluohjeet+hautaamiseen+ Covid-19-epidemiassa+7.4.2020.pdf Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Terveydensuojelulaki 763/1994 Vainajien käsittelyohjeet varmistetussa tai epäillyssä COVID-19-infektiossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), päivitetty 14.4.2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Terveydensuojeluasetuksen 42 §:n mukaisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudasta otettaessa ja uudelleen haudattaessa, kun kyse on haudatun vainajan siirtämisestä. Lähteet Asetus 13/1989 ruumiiden kuljettamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta. Kunnan maksutaksassa huomioidaan viranomaistoiminnan maksullisuus siten, että ne vastaavat enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. https://www.avi.fi/web/avi/hautaus Metsähallitus. Terveydensuojelulain 51 §:n mukaisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Kiireellisessä tapauksessa valvontaa suorittava kunnan viranhaltija saa antaa terveydensuojelulain mukaisen kiellon tai määräyksen. https://www.finlex.fi/fi/ sopimukset/sopsteksti/1989/19890013 Hautaustoimilaki 457/2003 Itä-Suomen aluehallintovirasto, hautaustoimilain mukainen viranomainen. http://www.metsa.fi/ suostumus-vainajan-tuhkansirotteluun Sosiaalija terveysministeriön terveydensuojeluohjeet hautaamiseen COVID19-epidemiassa, sosiaalija terveysministeriö, 7.4.2020 (kumottu). Kielto tai määräys on viipymättä saatettava kunnan terveydensuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Jos kuitenkin toiminnasta aiheutuu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, on terveydensuojeluviranomaisen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin terveyshaitan ehkäisemiseksi. Valvontasuunnitelman mukaisissa terveydensuojelun valvontakohteissa kuten sosiaalialan laitoksissa, joissa on vainajien kylmäsäilytysja pesutiloja, on nämä tilat ja niiden olosuhteet tarkastettava terveydensuojelun valvonnan yhteydessä. vsk
Työpaikkojen varastopunkkien esiintyvyyttä ei ole Suomessa kattavasti tilastoitu. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Suomessa huonepölypunkeista löytyy viitteitä lähes yhdeksässä asunnossa kymmenestä, vaikkakin pitoisuudet ovat pieniä (Vitikainen, 2018). Varastopunkit ja huonepölypunkit esiintyvät usein samoissa ympäristöissä. Varastopunkit ja huonepölypunkit viihtyvät kosteudessa Varastopunkit ja huonepölypunkit tarvitseKirsi Vedenpää, FM, mikrobiologi Viivi Ahonen, FT, mikrobiologi Jenni Tirkkonen, FT, erityisasiantuntija Maija Kirsi, FM, tuotepäällikkö Sirpa Pennanen, dosentti, johtaja Työympäristölaboratoriot, Työterveyslaitos Sisätilojen punkit – esiintyminen ja työperäinen altistuminen Sisätilojen punkkeja ovat huonepölyja varastopunkit. Huonepölypunkit käyttävät ravintonaan pääasiassa ihohilsettä (WHO, 2009), kun taas varastopunkit syövät homeita, hiivoja ja orgaanista jätettä (Harju ym. Varastopunkit ovat etenkin karjatalouden, viljanviljelyn ja sen liitännäisalojen lajeja, mutta niitä voi esiintyä myös muualla, kuten kodeissa, toimistoympäristöissä ja elintarvikeliikkeissä (Harju ym, 2002). 2002). Työterveyslaitokselle punkkimääritykseen valomikroskooppisesti tutkittavaksi lähetetyistä pölynäytteistä noin puolessa kohteista havaittiin varastopunkkeja.. Varastopunkkeja voi esiintyä erilaisissa työpaikoissa ja ne saattavat aiheuttaa työntekijöille terveysongelmia, jopa ammattitauteja. vsk. 66 V arastopunkit ja huonepölypunkit (Kuva 1) ovat mikroskooppisen pieniä hämähäkkieläimiä, jotka viihtyvät kosteissa olosuhteissa (WHO, 2009)
Esimerkiksi Tarsonemus-suvun punkit käyttävät ravintonaan Chaetomiumsuvun homeita (Sinha, 1969). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Voidaan siis olettaa, että kosteusvaurioituneissa rakenteissa esiintyy homeiden lisäksi myös punkkeja. (Kuva 2). putrescentiae on saatu kasvamaan ja lisääntymään elatusalustoilla, joilla kasvoi eri homesienilajeja (Da Silva ym. Punkkialtistumisen terveyshaitat Varastopunkit ja huonepölypunkit saattavat aiheuttaa altistuneille hengitystieoireita, nuhaa, astman pahenemista, silmäoireita. 2019). vsk. Kuva: Työterveyslaitos. Punkki ruokailee homekasvustolla. Tämän lisäksi rakennusten kosteusvauriot voivat tuottaa ravintoa punkeille, sillä joidenkin varastopunkkien tiedetään käyttävän homesieniä ravintonaan Kuva 1: Varastopunkki Lepidoglyphus destructor (vasemmalla) ja huonepölypunkki Dermatophagoides pteronyssinus (oikealla). Laboratorio-olosuhteissa varastopunkki T. Kuva: Työterveyslaitos. Homekasvun on myös havaittu houkuttelevan paikalle varastopunkkilajeja Acarus siro ja Tyrophagus putrescentiae (van Asselt ym, 1999). 67 vat korkean kosteuspitoisuuden elääkseen (WHO 2009). Kuva 2
Herkistymistä tutkitaan Työterveyslaitoksen Työympäristölaboratoriossa seerumin IgE-luokan vasta-aineiden avulla. Olemme määrittäneet itäsuomalaisesta työikäisen aikuisväestön satunnaisotoksesta IgE-luokan vasta-ainetasot yhdeksälle huonepölyja varastopunkille. Ammattitautidiagnoosien määrä on vähentynyt seuranta-ajan jälkimmäisinä vuosina. Punkkien määrällä on merkitystä oireilussa. Näytteitä tutkittiin erilaisista työpaikoista kuten maatiloilta, kaupoista, toimistoista, sairaaloista ja tehtaista. Työterveyslaitoksen ammattitautirekisterissä vuosina 2009–2017 ammattitautidiagnooseja varastopunkeille on joitakin tapauksia vuosittain. Pääasiassa diagnoosina on ollut ammattiastma tai ammattinuha, lisäksi ammattitauteina on korvattu silmien sidekalvotulehduksia sekä ihottumia. Hengitystieoireisilla henkilöillä on havaittu kohonneita punkkispesifisiä seerumin IgE-luokan vasta-ainetasoja (Pennanen ym, 2018). Toimialoittain ja ammateittain tarkasteltuna tapaukset sijoittuvat pääosin kasvinviljelyja kotieläintalouteen sekä kotieläintaloutta palvelevaan toimintaan. Syynä voivat olla tilojen väheneminen, työskentelytapojen muutos sekä aiempaa parempi suojautuminen, joiden myötä varastopunkkialtistuminen on voinut vähentyä (Ammattitautidiagnoosien määrä 2009–2017, Työterveyslaitos). Työterveyslaitoksen Työympäristölaboratoriossa v. Väestöaineistossa oli IgE-positiivisia yksittäisille huonepölypunkeille 4–8 % ja varastopunkeille 1–3 %. Suurimmat pitoisuudet esiintyvät maatiloilla, kaupoissa ja tehtaissa. HYKS:n Ihoja allergiasairaalassa vuonna 2017 tehdyistä ihopistokokeen perussarjoista muutamassa prosentissa oli positiivinen reaktio huonepölypunkille (Salava ym, 2019). Varastopunkit voivat aiheuttaa työntekijälle jopa ammattitaudin. Kosteusvauriot myötävaikuttavat sisätilojen punkkien runsaaseen esiintymiseen. Näiltä työpaikoilta löytyi myös yli akuutin oireilun ylittäviä pitoisuuksia. Huonepölypunkki Dermatophagoides pteronyssinus on Kansallisen Allergiaohjelman 2008–2018 suosituksen mukaan yksi kahdeksasta ihopistokokeen perussarjan allergeenista. Löytyneet punkit olivat pääasiassa Prostigmata-, Astigmataja Mesostigmata-alalahkoihin kuuluvia varastopunkkeja. Aineistossamme havaittiin sisätilojen punkkeja yli herkistymisrajan olevia pitoisuuksia noin 14 prosentissa kohteista. 2008–2018 analysoiduissa oireisten ihmisten seerumin vasta-aineanalyyseissä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Työterveyslaitoksen Työympäristölaboratorioissa mikroskooppisesti tutkituista punkkipölynäytteistä noin puolessa kohteista havaittiin varastopunkkeja. Vaikeissa tapauksissa huonepölypunkkien aiheuttaman allergisen nuhan ja astman hoitoon voidaan käyttää kielenalustabletteja tai pistossiedätysvalmistetta (Savolainen ym, 2019). Tutkimusten mukaan noin 100 punkkia pölygrammassa voi aiheuttaa herkistymisen ja 500 punkkia pölygrammassa voi aiheuttaa aikaisemmin herkistyneelle akuutteja oireita (Platts-Mills ym, 1992). Työperäinen altistumisen ja herkistymisen arviointi Suurin riski altistua ja herkistyä varastopunkeille on maatalouden parissa. Harjun (ym, 2002) tutkimuksissa havaittiin korkeiden punkkipitoisuuksien yhteys rakennuksen ikään, kuntoon ja puhtaustasoon. 68 ja atooppista ihottumaa (Haahtela, 1996). vsk. Tulokset osoittivat, että kymmenellä prosentilla tutkittavista löytyi IgE-luokan vasta-aineita yhdelle tai useammalle sisätilojen punkille. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Herkistyminen on tavallisinta atooppisia oireita sairastavilla (Lönnrot, 2017). Myös kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen parissa työskentelevät voivat altistua (Harju ym, 2002)
Ecology Ecological society of America. Platt-Mills T, Thomas W, Aalberse R, ym. Indoor Built Environ, 8:216 – 220. Pippuri M, Pennanen S, Reiman M, 2004. Työperäinen altistuminen ja herkistyminen varastopunkeille: Suurkeittiöt, elintarvikeliikkeet ja maatalous. Prevalence of spesific IgE to dust and storage mites in patients from buildings with moisture damage using Pharmaciaand DPC-spesific igE immunoglobulin assays. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Allergia, iho & Astmalehti. Huonepölypunkit sinnitteleva sängyissamme. Loppuraportti työsuojelurahastolle. Vitikainen, Tiina, 2018. Population growth of stored pest Tyrophagus putrescentiae (Acari: Acaridae) on enviromentally and medically important fungi. Journal of Allergy and Clinical Immunology, 89: 1046–1060. Likaiset työvaatteet tulee säilyttää työpaikoilla ja ne pitää pestä riittävän usein. Sinha R, Wallace H, Chebib F, 1969. Interactions between Domestic Mites and Fungi. van Asselt L, 1999. Käypä hoito -suositus. Pölyisissä työvaiheissa hengityksensuojaimen käyttö on suositeltavaa. Experimental and Applied Acarology 78: 49–64. Viitteet da Silva G, Esswein I, Heidrich D, ym 2019. Altistumisen ehkäisemiseksi työpaikoilla siivoamiseen ja henkilöiden suojautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 1992. Suojautuminen työpaikoilla Allergisten oireiden syytä etsittäessä tulee yhä muistaa myös huonepölytai varastopunkkiallergian mahdollisuus. Siedätyshoito. Lääkärilehti 12/2019, 745–748. Sisäilman allergeenien merkitys. 2018. (Harju ym, 2002). Dust mite allergens and asthma: Report of a second international workshop. Harju A, Merikoski R, Husman T, Immonen K, Pennanen S. Loppuraportti Työsuojelurahastolle. vsk. 2002. Global Journal of Respiratory Care, 5, 7–14. Geneva: WHO 2009.. Työpaikkojen hyviin sisäilmasto-olosuhteisiin tulee pyrkiä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 112 (15): 1378-. Pennanen S, Elg Peter, Mussalo-Rauhamaa H. Savolainen J, Korhonen K, Kuitunen M, ym. 69 noin 21 %:ssa todettiin IgE-luokan vastaaineita (>0,35 kU/l) yhdelle tai useammalle sisätilojen punkille. https://www. allargiaihojaastmalehti.fi/jutut/ huonepolypunkit-sinnittelevatsangyissamme/ WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Principal-Component analysis of interrelations among fungi, mites and insects in grain bulk system. Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille: Kosteusvauriomikrobit ja punkit – pilottitutkimus. 2019. Lönnrot, M, 2017. Salava A, Petman L, Valovirta A, Haahtela T, Kansallinen Allergiaohjelma 2008– 2018, 2019. Pölypunkki, Lääkärikirja Duodecim. Haahtela, T, 1996
Yli kymmenen vuotta yhdistyksessä vaikuttanut ja vielä kauemmin ympäristöterveystyötä tehnyt Laakkonen on motivoitunut ja tehokas sekä virkatyössään että yhdistystoiminnassa, ja näkee yhdistyksen vahvana tukena ympäristöterveystyölle ja sen viranhaltijoille nyt ja tulevaisuudessa. ”Yhdistystoiminta antaa hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen ja jäsenet pääsevät mukaan kehittämään alaa ja vaikuttamaan esimerkiksi lainsäädäntövalmisteluihin”, kertoo Laakkonen. Yhdistyksellä on sekä verkkosivut että oma suljettu facebook-ryhmä. Kaarina Kärnä Saana Laakkonen. Yhdistystoiminta tulee virkatyötä Laakkonen toimii terveystarkastajana JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymässä, joka tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon palveluja Ilmajoella ja Kurikassa. Asia on tuttu ruuhkavuosiaan elävälle Laakkosellekin. on Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:n uusi puheenjohtaja JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän terveystarkastaja Saana Laakkonen on valittu Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksessä toimimisen etu on sekin, että toimintaan tulee omaa paikallista toimintaa laajempi näkökulma. 70 V iime vuonna Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:n puheenjohtajana pitkään toiminut Teemu Holmén päätti jättäytyä pois tehtävästä, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2020 vuosikokouksessa yhdistyksen sihteerinä vuodesta 2009 alkaen toiminut Saana Laakkonen. Usein yhdistystoiminta koetaan aikaa vieväksi. vsk. Sihteerin tehtävässä yhdistys on ehtinyt tulla Laakkoselle perusteellisesti tutuksi, ja Laakkosen asiantuntevasti ja positiivisesti luotsaamana yhdistys katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Yhdistys osallistaa jäseniään tekemällä myös keskustelun avauksia ajankohtaisista aiheista ja jakamalla ajantasaista tietoa. Kun kotona on päiväkotilaista ja koululaista, ja työn lisäksi yhdistystoimintaa, luottamustehtäviä ja vielä harrastuksiakin, on aika välillä kortilla
71 ”Toisinaan yhdistyksen asioita tai muita omia vapaa-ajan juttuja hoidetaan vielä puolen yön aikaan”, tunnustaa Laakkonen. Ja tällä motiivilla hän päätyi ympäristöteknologiaan. ”Pidän haasteista, vaikka ne eivät aina olisikaan miellyttäviä – koen, että niissä saa hyödyntää täysillä omaa osaamistaan, tietojaan, taitojaan, verkostojaan sekä oppii usein uutta. Terveystarkastajan virkanimikkeeseen ja työhön liittyy usein myös väärinkäsityksiä. Saana Laakkonen Koulutus Ympäristöteknologian insinööri 2006 ja ympäristöteknologian ylempi AMK 2011, Mikkelin ammattikorkeakoulu Lisäksi erikoistumisopintoja Johtaminen ja hallintomenettelyt ympäristöterveysvalvonnassa (2008) ja Asumisterveyden ja rakentamisen korkeakouludiplomi (2019). ”Koskaan ei tarvitse miettiä, että mitä nyt tekisin”, nauraa Laakkonen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Positiivisena luonteena hän näkee tässäkin hyviä puolia. Samaa työtä tehdään muillakin virkanimikkeillä, kuten esimerkiksi ympäristötarkastajana ja terveysinsinöörinä. Terveystarkastajan työpäivät eivät juuri koskaan ole samanlaisia, ja tehtäväkenttä sekä valvonnassa sovellettava lainsäädäntö on laaja ja monipuolinen. Yllättäen korona-aika on myös helpottanut ajankäyttöä. Etäyhteydenpitoa on tosin harrastettu Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:ssä jo ennen koronaakin. Laakkonen on saanut oman osansa työhön liittyvistä virheellisistä mielikuvista. Kun matkustus kokouspaikkakunnille on jäänyt etäyhteydenpidon ansiosta, on tullut ikään kuin lisää aikaa. vsk. Terveystarkastajan työ on asiakaspalveluammatti Kun Laakkonen aikanaan valitsi opiskelualaansa, hän etsi asiakaspalvelutyötä. Valittiin Vuoden terveystarkastajaksi vuonna 2009.. Näissä tilanteissa myös vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on tiivistä”, kuvailee Laakkonen. Työura Valmistumisen jälkeen vuonna 2006 kesätyö ympäristöterveystarkastajana Päijät-Hämeen Asikkalassa Määräaikainen terveystarkastaja Kouvolassa 2006–2007 Määräaikainen terveystarkastaja Keurusselän valvontayksikkö Keuruulla 2007 Vakituinen terveystarkastajan virka Ilmajoen kunta 2007–2009 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä vuodesta 2009 alkaen ja edelleen jatkuen
72 ”Olen saanut puheluita hoitaja-ajanvarauksista, terveysongelmista ja ympäristön pilaantumisista... Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Tämän ainakin oman valvontayksikköni osalta kuvaa huonosti terveystarkastajan työtä, sillä alueellamme valtaosa kaikesta näytteenotosta on ulkoistettua. Tekemistä riittää siis jatkossakin. Tulevaisuuden näkymiä ”Yhdistyksen tulee jatkossakin mukautua tulevaisuuden toimintaympäristöön ja kehittää edelleen mahdollisuuksiaan vaikuttaa alan kehitykseen”, näkee Laakkonen. Laakkonen myös toivoo, että ympäristöterveyden merkitys kansanterveydelle sekä elinympäristölle tunnistettaisiin laajemmin ja moninaisten toimenpiteiden positiiviset vaikutukset tunnustettaisiin rohkeasti. Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry on Ympäristökustannus Oy:n osakkeenomistaja, ja sitä kautta yhdistys myötävaikuttaa niin Ympäristö ja Terveyskuin Elintarvike ja Terveys-lehdissä. Myös opintoja neuvottelupäiville osallistuvia jäseniä on muistettu. Ehtiikö Laakkonen enää harrastaa. vsk. Merkittävä yhteistyöponnistus ovat vuosittain järjestettävät Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintoja neuvottelupäivät. Yhdistyksen hallitukselle onkin suunniteltu etäseminaaria, jossa käydään läpi yhdistyksen nykytilannetta ja tulevaisuuden suuntaa. www.ymparistoterveydenasiantuntijat.fi. ”Pidän lukemisesta, ja nyt ajattelin kokeilla äänikirjoja, jos sillä tavalla saisin enemmän aikaa kirjoille”, miettii Laakkonen vapaaaikaansa. Priorisoimme näytteenottoihin kuluvan ajan sijaan muuta lakisääteistä toimintaamme”, kertoo Laakkonen. Myös Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa Saana Laakkoselle mitä parhainta menestystä – ja aikaa lukea – myös uudessa tehtävässään! Ympäristöterveyden oma vaikuttajajärjestö Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry on vuodesta 1974 lähtien toiminut aatteellinen yhdistys ympäristöterveyden toimialueella. On myös huomattava, että tapoja tehdä työtä on monia, ja jokaisen on valittava se, mikä johtaa haluttuun lopputulokseen ja sopii parhaiten paikalliseen toimintaympäristöön. Yhdistys antaa erilaisia lausuntoja, vaikuttaa alan ja jäsentensä aseman edistämiseen ja osaltaan huolehtii ympäristöterveysalan kehittämisestä. Työtehtävistä kuulee usein yleisesti, että tarkastajat ottavat näytteitä. Jäsenmaksu: 20 euroa vuodessa Jäsenedut: Ympäristö ja Terveys-lehden tai Elintarvike ja Terveys-lehden vuosikerta kotiin toimitettuna
hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). Kirjan luvut mm. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. (02) 630 4900 Home ja terveys www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. 10 %). ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. alv. Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Ympäristökustannus Oy. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Uudistettu 3
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Lopputuotetta voi käyttää lannoitteenkaltaisesti kaikille kasveille niin ruokatuotantoon kuin viherrakentamiseenkin. Laitteistoa voidaan käyttää aurinkoenergialla ja etänä kännykkäsovelluksella. Lisätietoa GlobalWIIN kilpailusta: http://globalwiin.com/ contact@globalwiin.com. Keksinnöllä on valtava merkitys maailmanlaajuisesti eteenkin niille alueille, joissa sanitaatio on puutteellista ja puhdasta vettä rajallisesti. iTOA ® konttikäymälän kehitystyötä on tehty Tampereen kaupungin Hiedanrannan alueella, jossa toimii Euroopan suurin pysyvä kuivakäymäläratkaisu, joka perustuu iTOA®konttikäymälään. Mikroterminen käsittelymenetelmä on erittäin nopea ja tutkimusten mukaan sen avulla saadaan hävitettyä ulostepohjaisen jätteen patogeenit. Raini Kiukkaan Digi Toilet Systems Oy on soveltanut iTOA ® konttikäymälän prosessitekniikkaa tuloksellisesti myös muihin orgaanisiin jätteisiin; muun muassa jätevedenpuhdistamon lietteen ja sekä erilaisten lantojen käsittelyyn. vsk. 74 Maailmanlaajuisen naiskeksijöiden verkoston (GlobalWIIN) kansainvälinen tuomaristo on 2.12.2020 myöntänyt pääpalkinnon kangasalalaiselle Raini Kiukkaalle sosiaalisen innovaation kategoriassa. Keksijä Kiukkaan mielestä tulevaisuudessa sanitaation tulisi perustua muuhun kuin puhtaan veden käyttöön ja iTOA ® tarjoaa tähän toimivan ratkaisun. Maanparannusaineelle Kiukkaan yritys on saanut Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan Ruokaviraston hyväksynnän. Lisätietoja voittoisasta menetelmästä info@dtso.fi, puhelimitse Raini Kiukas, 050 572 2257 ja Pirjo Niemelä, 040 524 8547. Lisätietoa iTOA ® kuivakäymäläkontista: www.dtso.fi/tuotteet/ Digi Toilet Systems Oy Kansainvälinen naiskeksijöiden GWIIN-palkinto 2020 Suomeen Raini Kiukas.. Kansainvälisesti patentoidun iTOA ® kuivakäymäläkontin avulla voidaan toteuttaa hygieeninen sanitaatio lähes kaikkiin olosuhteisiin. Parhaillaan yhtiö etsii pitkäaikaisia sijoittajia laajentaakseen toimintaa ja vahvistaakseen henkilöstöä kysyntää vastaavalle tasolle. Toimitusjohtaja Raini Kiukas on keskittynyt voitokkaassa työssään sanitaation kehittämiseen. Käymälästä syntyvä kiinteä jäte käsitellään kontissa mikrotermisen menetelmän avulla turvalliseksi, ravinnerikkaaksi, lähes hajuttomaksi maanparannusaineeksi reilussa vuorokaudessa. Mikrotermiseen menetelmään perustuvien kuivakäymälöiden avulla voidaan toteuttaa uudenaikainen sanitaatio niin kaupunkeihin, festivaaleihin ja erilaisiin ulkoilmatapahtumiin kuin kehittyviin maihinkin. Kilpailuun Raini Kiukkaan keksinnön ilmoitti Quin-Suomi ry, innovatiivisten naiskeksijöiden verkosto
Jos näin toimitaan, muuttuu tilanne tarjottujen palvelujen osalta – niistä tulee uskomushoitoja, jotka voivat olla vaarallisia, jos niiden vuoksi lääketieteellinen hoito viivästyy. Kaarina Kärnä KIRJAESITTELY. ISBN 978-952-375-067-8 Terveystuotteiden ja -palveluiden villi maailma Ympäristö ja Terveys-lehti järjesti lokakuussa 2020 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa. Käsittelyssä ovat niin homeopatia, biohakkerointi ja energiahoidot kuin Himalajan vuorisuola, HYPOXIlaite ja pakurikääpäkin. Vaarallisista uskomushoidoista on sitten jo suoraa haittaa; tällainen on esimerkiksi hopeavesi, jonka tiedetään olevan sekä väitettyihin tarkoituksiinsa tehoton että terveydelle haitallinen. Yksi tärkeä käsitelty asia ovat rokotukset ja niihin huuhaan taholta yhdistetyt liioitellut haitat. Hoitojen ei saa väittää parantavan sairauksia. Vai tulisiko kenenkään?” eli kirjan teemoissa liikuttiin. Yksi päivien luennoitsijoista oli Kauppatavarana terveys -kirjan kirjoittaja, lääketieteen tohtori ja professori Juhani Knuuti. Kokemusja hyvinvointihoidoille on terveyspalveluiden maailmassa oma tilansa, kunhan niitä ei markkinoida väärin eikä niillä ole todettuja haittavaikutuksia. vsk. ”Vastakkainasettelu vain ruokkii huuhaata”, toteaa Knuuti. Enkä näe tässä mitään ristiriitaa. Tässä auttaa Knuutin kirja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Koska terveysalalla on monenlaista tarjontaa, vaaditaan kuluttajilta kriittisyyttä. Se opastaa huuhaan tunnistamiseen ja käy läpi hyvin laajasti erilaisia alan palveluita ja tuotteita sekä niihin yhdistettyjä tutkimuksia ja vaikutuksia. Ympäristöterveyspäivillä hän puhui otsikolla ”Kokemusja uskomushoidot – Kenen tulisi puuttua. Minulla oli koulutuspäivillä mukana kirjastosta lainaamani kappale Kauppatavarana terveys -kirjaa, ja sain miellyttävältä ja selkeäsanaiselta luennoitsija-kirjailijalta signeerauksen tähän kappaleeseen – mukava, pieni yllätys Satakirjastojen lainaajille! On hyvä huomata, että Knuuti ei millään tavalla hae vastakkainasettelua kokemusja hyvinvointihoitojen tarjoajien ja lääketieteellisten hoitojen välille. 75 Juhani Knuuti Kauppatavarana terveys Minerva Kustannus Oy 2020, 313 s. Minä olen utelias kokemusja hyvinvointihoitojen suhteen ja pidän Knuutin kirjaa aivan erinomaisena
Hän toivoo, että löytäisimme terveemmän, kohtuuteen ja luonnonläheisyyteen pyrkivän elämäntavan. VIERAILIJAN KOLUMNI. Siihen nähden keskustelemme hämmästyttävän vähän kovaotteisesta ja tuhlailevasta luonnonvarojen käytöstä: metsien käsittelystä, jossa rapautetaan ekosysteemien toimintakyky ja aiheutetaan lajikatoa. Kukaan ei pidä sen dominoivasta läsnäolosta, se aiheuttaa paljon surua ja tuhoja, mutta kukaan ei uskalla lähestyä vaarallista aihetta. Kun muutin aikoinani vanhalle sukutilalle Hämeenkyrön kansallismaisemiin maaseudulle luonnon helmaan, olin haltioissani. Parempi pitää suunsa kiinni, kuin kerjätä verta nenästään. On jokaisen etu, että elinympäristössämme esiintyviä terveyshaittoja tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja ryhdytään käytännön toimenpiteisiin, jotta voidaan taata terve elinympäristö. vsk. 76 V oimme kaikki olla samaa mieltä siitä, että ympäristömme terveydestä täytyy pitää huolta. Silti tuntuu siltä kuin avohakkuut olisivat kuuluisa vertaus alkoholismista, virtahevosta olohuoneessa. Asetan luonnon elämässäni etusijalle. Olin suurenmoisen kiitollinen rikkaasta lähiluonnosta ja sen uskomattoman hienosta monimuotoisuudesta. Tiedämme, että luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävän nopeasti ja se vaikuttaa luonnon kykyyn pitää meistä huolta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kun osasi liikkua hiljaa ja kunnioittavasti, sai ihailla lähietäisyydeltä pyitä, teeriä, kanahaukkoja, palokärkiä, pohjantikkoja, kettuja ja mäyriä sekä ihastella mitä moninaisimpia kolopuita kääpineen ja kaartaa kuivalla säällä kalliot Kaarina Davis Vastuu ympäristöterveydestä ja luonnon monimuotoisuudesta ei saa olla sattuman varassa Kaarina Davis on hämeenkyröläinen tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja, joka elää pienessä mökissä luonnoneläinten läheisyydessä. Koronapandemian aiheuttama kansanterveysja talouskriisi on osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun luonnon sietokyky heikkenee ja ihminen vaikuttaa liikaa biologisiin järjestelmiin
Kun samaa tuhoa tehdään suunnitelmallisesti ja tietoisesti, luonnon hyväksikäytön massiivisia vaikutuksia ei tahdota tajuta. 77 kaukaa, etteivät vuosikymmenien aikana pulleiksi kasvaneet poronpallerojäkälät musertuisi jalkojen alla. Sinä aikana elinympäristössäni on tapahtunut täydellinen tuho. Elin elämäni onnellisinta aikaa. Monet haluaisivat vuokrata metsän tai maiseman tai ostaisivat tontteihinsa ja tiloihinsa rajoittuvia metsiä. Tämän lisäksi on määrätietoisesti ja ripeästi siirryttävä laajassa mittakaavassa kestäviin metsänkäsittelytapoihin, jossa otetaan huomioon eliölajit ja ekosysteemit. Näihin muutoksiin tarvittaisiin sitovia määräyksiä lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin, sillä jos vastuu ympäristöterveydestä ja luonnon monimuotoisuudesta jää hakkuuluvat antavien metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja tavallisen metsänomistajan varaan, muutosta ei tule tapahtumaan – ainakaan tarpeeksi nopeasti.. Metsistä on jäljellä enää sirpaleita. Ei, vaikka hänen metsänsä olisi aivan naapurin talon vieressä ja vaikutukset ovat kauaskantoiset. Eläimet ovat paenneet, elonkirjo on kadonnut. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Ympäristökatastrofeista uutisoidessa tunnutaan automaattisesti ymmärrettävän, että ne aiheuttavat suurta onnettomuutta ja psyykkistä ahdistusta. Edes yksi niistä tulee varmuudella säilymään, omani. Kun tein pieneen talooni korjauksia, minun piti täyttää rakennuslupahakemukset ja kysyä yli satojen metrien päässä asuvilta naapureilta hyväksyntä ajatukselle. Puuta tarvitaan, mutta vähempikin tuhovimma riittäisi. Tunsin itseni elinvoimaiseksi, terveeksi ja kukoistin muiden lajien rinnalla. Kukaan ei tarkastele vahinkojen kokonaisvaikutuksia elonkirjoon, ympäristöterveyteen ja ihmisten psyykeen. Keräsin marjoja, sieniä ja luonnonyrttejä. Suomessa yksityisellä metsänomistajalla ei ole naapurinkuulemisvelvoitetta metsänsä käytön suhteen, vaikka toisen metsänomistajan avohakkuu lisää naapuritilojen myrskytuhomahdollisuutta. Käsittelyn täytyisi olla paljon hienovaraisempaa. vsk. Jos samanlaisia katastrofialueita aiheuttaisi maanjäristys, maastopalo tai hurrikaani, valtio antaisi alueen kunnostamiseen tukea ja kunnat ihmisille kriisiapua ja terapiaa. Tällöin kansalaisilla olisi edes joku mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöjen säilymiseen. Kun metsä säilyisi metsäisenä, se auttaisi luonnon säilymistä ja toipumista. Olen konkreettisesti nähnyt, kuinka metsät kaatuvat sitä mukaa, kun taloja stailataan ja niihin rakennetaan lisäsiipiä, ja pihoille ilmestyy uusia autoja, terasseja, mönkijöitä ja moottorikelkkoja. Olen surrut hävitettyjä metsiä ja rakkaita asioita, kuten joku surisi lähiomaisiaan. Siitä kaikesta on reilu kuusitoista vuotta. Kodistani olisi voinut piirtää harpilla kahden kilometrin kaaren, jossa kuljin. Olisi elintärkeää saada julkinen valtakunnallinen hakkuurekisteri, johon olisi ilmoitettava hakkuut etukäteen. Me aiheutamme lajien uhanalaistumista nyt ja tässä. Olin kuin töyhtötiainen, paikkalintu, joka pysyy tutuissa vanhoissa metsissä koko elinikänsä. On turha kuvitella, että eläimet vain muuttavat johonkin toiseen metsään palatakseen joskus takaisin, sillä samaa kovaotteista toimintaa tapahtuu joka puolella Suomea. Mutta jos joku haluaa tehdä useamman hehtaarin avohakkuun metsäänsä kaava-alueen ulkopuolella, hänen ei tarvitse pyytää yhdeltäkään naapuriltaan lupaa eikä tiedottaa asiasta. Onhan meidän ymmärrettävä, että metsillä on paljon muitakin kuin rahallinen arvo. Metsänhakkaajat eivät myöskään joudu vastuuseen hakkuidensa naapureille – tai ekosysteemeille – aiheuttamistaan vahingoista. Aukkohakkuu ei saisi olla enää automaatio vaan poikkeus. Puustoa tulisi uudistaa vaiheittain pienaukkojen, kaistaleiden ja poimintahakkuiden avulla. Lähimetsissä on tehty yli 50 avohakkuuta
Maksuttoman verkkokurssin osoite on: https://koulutus-radonin-mittaaminen. Mattapintainen Bio-kirjamuovi on ulkonäöltään ja käyttöominaisuuksiltaan hyvin lähellä aikaisempaa muovitusmateriaalia. Haluamme, että toimintamme on vastuullista ja ratkaisut myös kantavat pitkälle. vsk. Ympäristöystävällisemmän materiaalin käyttöön siirrytään kokonaan siirtymäajan puitteissa. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että koulutuksessa käydään läpi myös asiat, jotka täytyy ottaa huomioon, kun radonpitoisuutta mitataan kodeissa. Suomessa on tällä hetkellä toistakymmentä STUKin hyväksymiä mittausmenetelmiä käyttävää yritystä. STUK muistuttaa työnantajia työpaikkojen radonmittausvelvollisuudesta. Kirjojen muovituksesta vastaa Kirjastopalvelun logistiikkakumppani Porvoon Kirjakeskus Oy. stuk.fi/#/ Koko kurssin suorittamiseen menee kahdesta neljään tuntiin. STUK Kirjastopalvelu siirtyy Bio-kirjamuovin käyttöön Suomen kirjastopalvelu Oy muovittaa kirjastoille toimitettavat kirjat jatkossa kasvipohjaisella Bio-kirjamuovilla. Suomen kirjastopalvelu Oy. Kotimaisen Pelloplastin Bio-muovi on eettinen valinta kirjojen muovittamiseen”, kertoo Kirjastopalvelun myyntijohtaja Anna Humalainen materiaalin valinnasta. “Olemme jo jonkin aikaa kartoittaneet kirjojen muovittamiseen sopivia materiaalivaihtoehtoja, jotka vastaisivat laatukriteereihimme. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Yritysten yhteystiedot löytyvät STUKin nettisvuilta www.stuk.fi. Kirjojen muovittaminen pidentää selvästi kirjan käyttöikää ja vähentää näin ympäristön kuormitusta. Sitä suositellaan kaikille jotka tekevät radonmittauksia työpaikoilla, asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa. STUKin tekemän selvityksen mukaan hyvin ilmaa läpäisevälle maaperälle rakennettujen työpaikkojen radonin mittausvelvoite tunnetaan huonosti. Kalvo valmistetaan uusiutuvista luonnonvaroista eikä se sisällä lainkaan fossiilisia raaka-aineita. 78 POIMINTOJA STUK kouluttaa radonmittaajia STUKin tarjoama radonmittauskoulutus on suunnattu asiantuntijoille ja kaikille radonmittaustekniikasta kiinnostuneille. Se on valmistettu kasvipohjaisesta kalvosta. BIO-kirjamuoveissa käytetään vesiohenteisia akryylidispersio-liimoja, jotka eivät sisällä liuottimia
Tukea myönnetään enintään 40 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista, enimmillään 150 000 euroa hanketta kohden. Tämä heijastuu tulevassa rahoitushaussa, jossa etsimme hankkeita todella laajalla teemojen kirjolla. Haku on auki 1.2.–1.3.2021. Sopimuksen keskiössä ovat Lindströmin kierrosta poistuvat työvaatteet. Lindström Oy Ympäristöministeriö tukee 1,5 miljoonalla puurakentamisen kehittämistä – helmikuussa alkaneeseen rahoitushakuun toivotaan hankkeita laajalla kirjolla Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita, jotka kehittävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja. Sen kautta jalostettavan poistotekstiilin vuotuinen määrä on noin 500 tonnia vuodessa, mistä 4/5 muodostuu työvaatteista. Vaatteet ovat haasteellisia kierrättää niissä käytettävien monien eri kuitujen ja materiaalien sekä nappien, nepparien ja vetoketjujen vuoksi. Hakuohjeet: https://ym.fi / hakukuulutuskasvua-ja-kehitysta-puusta-tukiohjelma-puunmonet-mahdollisuudet YM. Suurin osa poistotekstiileistä päätyykin polttoon eli hyödynnetään energiana, jolloin materiaali häviää kierrosta. 79 POIMINTOJA Lindström ja Rester käynnistävät yhteistyön Pohjoismaiden ensimmäisen teollisen mittakaavan poistotekstiilien jalostustoiminnassa Tekstiilipalvelukonserni Lindström ja kiertotalousyritys Rester Oy ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti Rester alkaa alkuvuonna 2021 jalostaa Lindströmin työvaatteiden, ravintolatekstiilien ja mahdollisesti myös puuvillapyyherullien poistotekstiilejä teollisuuden uusiokäyttöön Paimion jalostuslaitoksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Suomen Lindströmin työvaatteista poistotekstiileiksi päätyy vuosittain noin 400 tonnia, josta nykyisellään vain viitisen prosenttia pystytään kierrättämään. Yhteistyö tulee kattamaan Lindströmin kaikki Suomen tulosyksiköt. vsk. Lindström-konsernin tavoitteena on kierrättää globaalisti poistotekstiileistään 100 % vuoteen 2025 mennessä. Lindströmin ja Resterin yhteistyö poistotekstiilien jalostuksesta on käynnistyspotku tekstiilitoimialan systeemiselle muutokselle ja ainutlaatuinen koko Pohjoismaissa. Hakuohjeisiin voi tutustua verkkosivuilla jo nyt. Hankkeet voivat keskittyä esimerkiksi rakentamisen päästöjen pienentämiseen tai digitalisaation edistämiseen, innovatiivisiin puutuotteisiin ja -rakenteisiin tai alan yhteistyöhön ja verkostoihin”, projektiasiantuntija Simon le Roux kertoo. Avustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Hankkeet voivat kestää enintään 18 kuukautta aikavälillä 1.4.2021– 30.9.2022. ”Puun mahdollisuudet ovat monet. Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen organisaatio tai niiden konsortio
010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. 10 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. alv. Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. vsk. 80 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn BK-Hydrometa Oy, p
81 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. 10 %). vsk. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2021 ilmestyy teemalla MELUNTORJUNTA ilmestyy 11.3.2021 www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 36,00 euroa (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. uudistettu painos Nyt voit tilata myös Ympäristö ja Terveys-lehden näköislehdet suoraan meiltä tai yhdistelmänä painettu + näköislehti! Meluntorjuntapäivien esitysten pohjalta laaditut kirjoitukset julkaistaan tässä päivillä jaettavassa teemanumerossa.. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. alv
Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Tilauksiin lisätään toim. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p
Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. alv. 10 %). + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujen kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm
Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3-oktaavi ja FFT-mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • IntegroituwifijaLTE4g-modeemioptiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud -ohjelmistoihin Ympäristön mittaamisen asiakasratkaisut Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy • Palokorvenkatu 2, 04250 Kerava • Puh: (010) 3222 631 • sales@mip.fi NOR145-äänitaso -analysaattori UUTUUS! Mittarin ohjaus NorVirtualapin kautta.