Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Lähde sinäkin ideoimaan. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. ”Hienoja oivalluksia. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta
alv. 1.Ympäristöterveys ilmestyy 16.2.22, artikkelit 19.1.22, mainosaineistot 26.1.22 2. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Ympäristöalan hallinto ilmestyy 25.4.22, artikkelit 22.3.22, mainosaineistot 31.3.22 4. Alueiden käyttö ilmestyy 21.3.22, artikkelit 17.2.22, mainosaineistot 28.2.22 3. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 30.5.22, artikkelit 26.4.22, mainosaineistot 9.5.22 5
044 752 0320 Santeri Selin, puh. Pihoistaan ja parvekkeistaan huolehtivien kaupunkilaisten sekä kaupunkien puistotoimien panos kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin eteen on varsin näkyvä. Lähivihreän hyvinvointivaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia, ja myös istutusten ja kasvillisuuden valtaamien joutomaiden merkitys kannattaa muistaa. Ympäristö ja Terveys-lehtikin hyvittää hiilijalanjälkeään siten, että joutomaalle istutetaan metsää. Kaavoituksella varmistetaan suurempien viheralueiden olemassaolo, ja reitit sekä saavutettavuus tukevat lähivihreän hyvinvointivaikutuksia. Jospa pian olemme taas turvallisesti ja terveinä yhdessä! Kaarina Kärnä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Joutomaat kiinnostavat tällä hetkellä myös hiilijalanjäljen kompensoijia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Juuri nyt lähivihreän suuri merkitys on myös siinä, että se antaa toivoa. Ikkunasta näkyvien maisemien tärkeys korostuu esimerkiksi palvelutaloissa, joiden asukkaat eivät välttämättä pääse päivittäin ulos. Ikkuna vihreään Suomen ympäristökeskuksen Nufar Finel kirjoittaa tässä lehdessä lähivihreästä, millä viitataan luontoon ja viherympäristöön erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä. vsk. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2022 ilmestyy 21.3.2022 Lehden teemana on alueiden käyttö. Kaupunkien vilvoittavassa vihreydessä on monella sormensa pelissä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Kun käy kävelemässä ja ihailee vaikka talventörröttäjiä joen rannassa, uskoo taas siihen valoisampaan huomiseen, joka tämä lehden ilmestyessä on toivottavasti jo hyvän matkaa lähempänä. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Hyvä tavoite voisi myös olla, että jokaisella asuintai kokoontumistilalla olisi mahdollisuuksien mukaan ikkuna, josta näkyy jotain vihreää
vsk. Saara Lilja ......................................................................................... Korhonen .......................................................................46 Tuulivoiman ja tieliikenteen melun terveysvaikutukset Valtteri Hongisto, Jenni Radun, Henna Maula, Pekka Saarinen, Jukka Keränen ja Reijo Alakoivu .................52 Kirjaesittely: Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykypäivään, Toim. Maaria Parry ..................................................................................12 Lähivihreän hyvinvointivaikutukset – tietopaketti Nufar Finel ......................................................................................16 Sisäilmakorjausten priorisointi, mistä tukea päätöksentekoon. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 6 Pääkaupunkiseudun sopeutumistyö: mitä nyt – ja mitä seuraavaksi. Mattila ja Vesa Pekkola ..................................................................................40 Reseptilääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä Anu Turunen, Pekka Tiittanen, Tarja Yli-Tuomi, Timo Lanki ja Maarit J. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. vsk 1 • 2022 Ikkuna vihreään Kaarina Kärnä .................................................................................. Esa Ruuskanen, Paula Schönach ja Kari Väyrynen ........................................................................61 Poimintoja ...................................................................................62. Kaisa Mäntynen, Jussi Niemi ja Hanne Lindqvist ..................22 Mikromuoveille altistuminen ja niiden mahdolliset terveysvaikutukset Merja Korkalainen, Riikka Airaksinen, Panu Rantakokko, Päivi Ruokojärvi ja Päivi Fjäder .................................................28 Kansallinen kemikaaliohjelma Hinni Papponen ............................................................................34 Otsonoinnin turvallinen käyttö Hanna Korhonen, Hanna Leppänen, Hannu T. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 4 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen yhteiskunnassa – Voivatko luontopohjaiset ratkaisut olla avuksi. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
Luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan saavuttaa yhteishyötyjä niin ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen kuin myös ilmastoja luontokatohaasteeseen selättämiseen. Mukana oli ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, Ely-keskuksia. Riskien hallinnan tarve kasvaa muuttuvassa ilmastossa, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. On ollut hienoa nähdä, kuinka yhteiskunta on yhä aktiivisemmin tarttunut tähän arvokkaaseen aiheeseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa yhteiskunnan kyvykkyyttä toimia muutoksessa. Elämme muutoksen yhteiskunnassa, jossa sovitetaan yhteen ihmisten erilaiset tilanteet, tavoitteet, epävarmuudet ja haaveet. vsk. Tarunhohtoisuutta sopeutumistyöhön tuo se, että Erillisverkot ry myönsi Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanolle Timanttiteko-palIlmastonmuutokseen sopeutuminen yhteiskunnassa – Saara Lilja Tulin juuri lumitöistä. Muuttuvassa yhteiskunnassa korostuu kyky ymmärtää oma toiminta suhteessa muihin. Onnistuakseen tämä tarkoittaa uusia yhteistyön ja osallisuuden tapoja. Seitsemän vuotta sitten suomalaisen yhteiskunnan turvaksi oli juuri päivitetty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. 6 S anotaan, että elämä etenee seitsemän vuoden sykleissä. Voivatko luontopohjaiset ratkaisut olla avuksi?. Käytännössä kykyä ennakoida, varautua ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja lisääntyvien sääja ilmastoriskien varalle. Toimeenpanoon ryhdyttiin yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tänään on satanut runsaasti lunta. Hiukan myöhemmin mukaan tulivat myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Huoltovarmuuskeskus sekä muitakin toimijoita. Kyseessä on työ, joka turvaa meidän kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta. Vielä eilen kadut olivat jäätävän liukkaat ja sai varoa joka askeleella
2021). Alueelliset erot on tärkeää tunnistaa Suomen eri osissa, sillä sääja ilmastoriskit painottuvat esimerkiksi Varsinais-Suomessa kevätja kesäkauden kuivuuden hallintaan ja Kainuussa tykkylumiriskeihin. Muuttuvassa ilmastossa vettä on liikaa tai liian vähän ja molemmat tilanteet aiheuttavat ongelmia Ilmastonmuutos on muuttunut etäisestä ja abstraktista asiasta vahvasti osaksi arkeamme. On hienoa, että sosiaalija terveysministeriö on laatinut oman Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman sosiaalija terveyssektorille (Meriläinen ym. Esimerkiksi rankkasateisuus on lisääntynyt, lumeton ja roudaton kausi on pidentynyt, viistosateita ja jäätäviä sateita on enemmän kuin aikaisemmin. 7 kinnon vuonna 2019, kun onnistuimme kytkemään sääja ilmastoriskit Kansalliseen riskiarvioon. Rakennusten Kuva 1. vsk. Havaitsemme yhä useammin ääritilanteita. Vedenkierron riskienhallinnassa haasteena on riskien moninaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tämä suunnitelma tukee varmasti myös uusien Hyvinvointialueiden työtä. Vedenkierron muutoksia on hyvä tarkastella omasta näkökulmasta (Kuva 1). Lähde: Syke, Hydrologinen vedenkierto.. Lisääntyvät sääja ilmastoriskit vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme sekä yhteiskunnan, luonnon ja ympäristön tilaan. Valtakunnallisena ympäristöterveyspäivien teemana ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeä. Ilmastopaneelin uusi raportti on ensi kertaa kuvannut sääja ilmastoriskit maakunnittain (Gregow ym. Muuttuvassa ilmastossa vettä on liikaa tai liian vähän. 2021). Sopeutumisen toteuttaja on ihminen ja ilman ihmisen kyvykkyyttä toimia ei tapahdu muutosta
Ydintavoitteena on, että opimme rakentamaan ilmastokestävän yhteiskunnan, joka hillitsee ilmastonmuutosta vahvemmin ja näin sopeutumistarve vähenee. Toisaalta hämmentävästi globaalit kuivuusalueet laajenevat jatkuvasti ja Suomikin kärsii kevätja kesäkuivuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Meidän on siis ensisijaisesti vähennettävä päästöjämme, otettava käyttöön uusiutuvaa energiaa ja kehitettävä keinoja kasvihuonekaasujen sitomiseksi kasvillisuuteemme sekä maaperäämme, ehkä myös meriin. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 ilmastonmuutokseen sopeutuminen kytkettiin astetta paremmin hillintätoimien rinnalle. Yhteistyön eri tasot Ymmärryksen ympyrät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen, varautumisen ja hillintätoimien yhteenkytkennässä.. Mikäli ilmastonlämpenemiskehitystä ei saada katkeamaan, meidän on yhä enemmän sopeuduttava muutokseen. Muutoksensietokyvyn (resilienssi) vahvistamiseksi on lisättävä yhteistyötä strategiatasolta käytäntöön Ilmastonmuutos etenee oletettua nopeammin ja jo laajasti ymmärretään, ettei se ole enää vain ympäristöasia vaan keskeinen osa talousja turvallisuusjärjestelmäämme. Kuva 2. EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian arviointi korosti sopeutumisen kiirehtimistä vuonna 2018 (Lilja-Rothsten/Perusmuistio MMM201900019). vsk. 8 kunnossapitoon ja räystäiden pituuteen on kiinnitettävä huomiota
Sopeutumattomuus tulee kalliiksi yhteiskunnallemme ja siksi on tärkeää ennakoida tulevaa ja lähteä rakentamaan ilmastokestävyyttä (Gregow ym. Käytännössä ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen ovat. Nyt riskinäkökulman korostuessa eri elinkeinojen harjoittajien ja esimerkiksi työterveystoimijoiden on hyvä pyrkiä ymmärtämään tilanne yhteisenä haasteena. Aikaisemmin Suomessa ilmastoteemat olivat etupäässä tutkimuksellisia ja osa kansainvälistä yhteistyötä, koska kyse on globaalista ilmiöstä. Tällä hetkellä kaupungit ovat ottaneet aluesuunnitteluun näitä ratkaisuja, esimerkiksi Canemurekaupungeissa, kuten Tampereella on innovatiivisesti kokeiltu biohiilenkäyttämistä kaupunkikosteikossa. Ihminen on luontaisesti yhteisöllinen ja siksi sellaiset alueelliset toimet, jotka tukevat yhteisöllisyyden rakentumista ovat tärkeitä, kuten esimerkiksi vapaaehtoistyö Suomen Punaisessa Ristissä, Martoissa, 4Hliitossa tai kuorotoiminnassa. Kasvillisuuden tuoma hyöty on moninainen. Lisäksi lisääntyvät rankkasateet aiheuttavat vesivälitteisten tautien riskiä. Tiedämme, että globaalit kuivuusalueet laajenevat ja sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomeen, kuten raaka-aineketjujen tuotantohäiriöt, lisääntyvät taudit ja tuholaiset, ilmastopakolaisuus ja globaalin ruoantuotannon vaikeudet. Kasvillisuudella on kyky haihduttaa ja sitoa vettä itseensä ja näin auttaa vesien hallinnassa. Käsite liittyy sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen että erilaisten luonnon antamien hyötyjen eli ekosysteemipalvelujen turvaamiseen. Muuttuvassa ilmastossa meidän on opittava uusia tapoja ja parhaiten se tapahtuu yhdessä. 2021). Ilmastokeskustelua voi auttaa se, että pystyy näkemään erilaisia tulokulmia. Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat monipuolisen keinopaletin, jolla saavutetaan yhteishyötyjä. Hulevesien eli kaupunkivesien käsitteleminen tiiviissä kaupunkirakenteessa aiheuttaa haastetta. Kasvillisuus sitoo samalla kasvaessaan myös hiilidioksidia ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Varjostava puisto tuo helteellä helpotusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Ilmastokestävyyttä vahvistavia luontoa jäljitteleviä prosesseja ja rakenteita on alettu kutsua luontopohjaisiksi ratkaisuiksi (engl. Käsite määriteltiin ensi kertaa kaupunkialueilla TASAPELIVN TEAS -hankkeessa 2019. Lämpenevä ilmasto aiheuttaa väestölle esimerkiksi kuumaja kylmärasitusta, mutta kasvillisuudella on kyky tasoittaa lämpötiloja ja viilentää paikallisilmastoa. Tämä tilanne on hyvin haasteellinen monelle ja siksi erilaisten tukirakenteiden ja osaamista palvelevien yhteistyömuotojen rakentaminen on tärkeää. Tarvitsemme enemmän tutkimustietoa yhteisöllisyyden tuomista hyödyistä resilienssillemme eli muutoksen sietokyvyllemme. Toiminnan tueksi tarvitsemme tutkimustietoa ja myös käytännössä testattua tietoa siitä, kuinka yhdessä tekeminen auttaa meitä oppimaan uusia taitoja. vsk. Näkökulma, jossa luonto saa uuden merkityksen, on Suomessa uusi. nature-based solutions) silloin, kun ne toimivat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuina. Ongelma on yhteinen. 9 Jokainen ymmärtää ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen omasta näkökulmastaan – omalla tavallaan. Ilmastonmuutoksella on eri tasoja ja aiheen ymmärtämiseksi olen laatinut Ymmärryksen ympyrät (Kuva 2). Luontopohjaiset ratkaisut yhteiskunnallisten haasteiden turvaksi Sään ja ilmaston terveysvaikutukset ja riskit ovat sekä fyysisiä että henkisiä. Kaupunkikosteikot, lähimetsät ja erilaiset suojavyöhykkeet voivat puskuroida ilmastonmuutoshaasteessa
Toimeenpano on räätälöitävä paikallisiin olosuhteisiin yhdessä oppien. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Lämpenevässä ilmastossa liukastumistapaturmat lisääntyvät, koska lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Kuva 3. Voimme rakentaa win-win-kokonaisuuksia esimerkiksi kaavoituksessa, vesiensuojelussa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ruokaja vesiturvassa sekä ilmastotoimien toimeenpanossa. Luontopohjaiset keinot rakentavat toivoa ja tuovat iloa sekä yhteisöllisyyttä. Paljon käytännön toimia jo tehdään, mutta työtä on tehostettava. 10 todelliset ja erityisesti lasten huolestuneisuus on vakava ongelma. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistuminen tarvitsee yhteistyötä ja uuden oppimista. Luontopohjaiset ratkaisut voivat tukea yhteiskunnan hyvinvointia aivan uusillakin tavoilla, joita emme ole vielä hyödyntäneet. Koronapandemia nosti lähivirkistysalueiden merkitystä ihmisille ja muuttuvassa ilmastossa niiden merkitys kasvaa edelleen. Luontopohjaisten ratkaisujen rakentaminen ja prosessien toimeenpano tarjoaa yhteiskunnalle innovatiivisen tavan vahvistaa resilienssiämme. vsk. Kuva: Saara Lilja.. Luonnossa liikkumisen on todettu parantavan terveyttä ja hyvinvointiamme (Tyrväinen ym. Käytännössä luonnonsuojelu ja metsien käytön kestävyys saa muuttuvassa ilmastossa uusia merkityksiä myös ihmisen hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta. Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa Suomessa lumettoman kauden pitenemistä, jolloin kaamosoireet lisääntyvät valitettavasti. 2018). Tulevaisuus näyttää, mahdollistavatko uudet hyvinvointialueet yhteistyön juuri tämän toteuttamiseksi
Lilja on toiminut puheenjohtajana Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä valtioneuvostossa ja vastannut Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella resilienssityöstä yhdessä Arktisen neuvoston Kestävän kehityksen työryhmän kanssa vuosina 2017–2019. & Komulainen, J. Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021. 2018. ym. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Lisäksi Suomen akatemian Ilmasto-oikeudenmukaisuutta tutkivassa FACTOR-hankkeessa nivotaan ilmastotyötä osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntaa. http://urn.fi/ RN:ISBN:978-952-00-5410-6 Lilja-Rothsten, S. vsk. 11 Lähteet Gregow, H., Mäkelä, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., Käyhkö, J., Perrels, A., KuntsiReunanen, E., Mettiäinen, I., Näkkäläjärvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., Hildén, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., Särkkä, J. fi/wp-content/uploads/2021/09/SUOMIraportti_final.pdf [viitattu 2.11.2021]. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Perusmuistio MMM201900019: https://www.eduskunta.fi/FI/ vaski/Liiteasiakirja/Documents/ EDK-2019-AK-238173.pdf Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. Hän toimi Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmän ryhmäpäällikkönä vuosina 2020–2021 Ilmatieteen laitoksella ja edisti ilmastokestävien maakuntien, kuntien ja kaupunkien yhteiskehittämistä EULIFE IP–CANEMURE:ssa ja Suomen akatemian Ilmakehän ja ilmastonmuutoksen osaamiskeskus ACCC:ssä. Kiitos kaikille rahoittajille. Kappale on oikein näin: ”IEAn mukaan aurinkosähkökennojen ja tuulivoiman yhteenlasketun kapasiteetin tulee nousta yli tuhannen gigawatin vuoteen 2030 mennessä ja lämpöpumppujen käyttöönoton kymmenkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, ja sähkön osuus energian loppukulutuksesta kasvaa nykyisestä 20 %:sta 49 %:iin, jos lämpeneminen rajoitetaan 1,5 °C:een.” Pahoittelemme virhettä.. 2021. ISBN: 978-952-7457-04-7. Luontopohjaisten ratkaisujen yhteiskehittämistä toteutetaan EU Horizon 2020 OPERANDUMhankkeessa, jonka luontolaboratorio sijaitsee Puruvedellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421 MMT, FM, Saara Lilja on juuri perustanut Emergenssi Oy:n, joka tarjoaa koulutusja asiantuntijapalveluita yhteiskunnan eri toimijoille ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomassa muutospaineessa. llmastonmuutos sosiaalija terveyssektorilla – Sosiaalija terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Saatavilla: https://www.ilmastopaneeli. & Siiriä, S-M., 2021. OIKAISU Painetussa Ympäristö ja Terveys-lehdessä 8/2021, artikkelissa Kemikaaliturvallinen energiamurros (sivulla 21, oikean palstan ensimmäinen kappale), oli virheellinen sana, joka muuttaa asian oikeaa merkitystä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Meriläinen, P. Duodecim 134 (13): 1397–403
vsk. HSY.. Ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Kuva: Mikko Käkelä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin liittyviä haavoittuvuuksia on selvitetty pääkaupunkiseudulla jo yli kymmenen vuoden ajan. 12 Maaria Parry, ilmastoasiantuntija Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun sopeutumistyö: mitä nyt – ja mitä seuraavaksi. Sopeutuminen nivoutuu yhä tiiviimmin osaksi kaupunkien suunnittelutyötä
SECAP edellyttää ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden muotoilun lisäksi haavoittuvuustarkastelun, eli mitkä ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat kyseisessä kaupungissa merkittävimpiä haasteita. Kaupunginjohtajien ilmastosopimus on näin ollen tuonut uuden rakenteen sopeutumistyön suunnittelulle kaupungeissa. 2021.) Kansainvälinen viitekehys ja asukasnäkökulman huomioiminen mukaan suunnitteluun Euroopan komission käynnistämä Kaupunginjohtajien ilmastosopimus -aloite yhdistyi vuonna 2015 sopeutumisen edistämiseksi laaditun aloitteen kanssa, ja uusi sopimus laajeni Euroopan ulkopuolelle (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy). Seurantaryhmään kuului pääkaupunkiseudun kaupunkien ympäristöpäälliköiden ja sopeutumistyöstä vastaavien henkilöiden lisäksi ympäristöja liikennepalveluista vastaavien kuntayhtymien, HSY:n ja HSL:n asiantuntijoita sekä seudun ympäryskuntien (Kuuma-kunnat) yhteisen ympäristötyön edustaja. Taustaselvitysten perusteella laadittiin kaupungeille yhteinen sopeutumisen strategia vuonna 2012. (Häkämies ym. Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit allekirjoittivat uuden sopimuksen, minkä johdosta niiden on täytynyt laatia Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (SECAP). (HSY 2012.) Strategiakausi päättyi vuoteen 2020. Strategiassa muistutettiin, että vaikka ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, lämpenemisen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen ovat myös välttämättömiä. Seurantaryhmän kokouksissa kuultiin ulkopuolisia alustajia ja vaihdettiin sopeutumistyön ajankohtaisia uutisia, ja tämä tiedonvaihto koettiin arvokkaana. Yhteiskuntarakenteemme on verrattain nuorta, mutta siinä ei ole huomioitu muuttuvia olosuhteita, ja tämä lisää niiden haavoittuvuutta. Säästä ja ilmastosta johtuvien riskien suuruuteen vaikuttavat paitsi muutokset sääilmiössä, myös yhteiskunnan ja infrastruktuurin haavoittuvuus. Ilmastonmuutoksella onkin monimuotoisia suoria ja välillisiä vaikutuksia niin infrastruktuuriin ja omaisuuteen kuin ihmisten elinkeinoihin, terveyteen ja turvallisuuteen. Toimenpiteet liittyivät ennen kaikkea rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin kehittämiseen tulevia ilmasto-olosuhteita kestäväksi, sen sijaan suoraan sosiaalija terveyssektorille suunnattuja toimia strategiassa oli vain muutama. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Arvioinnissa todettiin, että strategia toi erityisesti sen alkuvuosina ilmastoriskien ja sopeutumisen aiheita työpöydille näiden asioiden ollessa verrattain uusia näkökulmia kaupunkien suunnittelutyössä. 13 I lmaston lämpenemisen vaikutukset ovat jo nähtävillä myös Suomessa. Sopeutumisen toimenpiteitä tulee myös kirjata SECAPiin, ja toteutumista tulee seurata säännöllisesti. vsk. Sen toteutumisesta teetettiin ulkopuolinen arviointi kesällä 2021. Pääkaupunkiseudulla lähdettiin jo melko varhaisessa vaiheessa selvittämään, miten sääolosuhteiden ennustetaan alueella muuttuvan ja millaisia sopeutumistoimia kannattaisi nivoa osaksi kaupunkien toimintaa (EEA 2016). Keskilämpötila on kohonnut nopeasti viime vuosikymmeninä, mikä johtaa sääolosuhteiden muutoksiin. Sopeutuminen on myös nostettu esille. Arvioinnissa todettiin, että strategiakauden tärkeimpiä tuotoksia on ollut sopeutumisen seurantaryhmän säännöllisistä kokoontumisista seurannut tiedonvaihto, mikä on puolestaan mahdollistanut sopeutumistoimien tehokkaamman edistämisen kaupungeissa. Strategiakauden aikana keskustelu sopeutumisesta laajeni, ensimmäinen Kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin 2014, ja aihe tuli yhä enemmän esille kansainvälisissä verkostoissa ja järjestöissä, joissa pääkaupunkiseudun kaupungit olivat aktiivisia
Kestävän kaupunkielämän ohjelmaan vietiin myös uusia, yhteistyössä toteutettavia sopeutumisen toimenpiteitä, koska uutta, pelkästään sopeutumiseen tähtäävää strategiaa ei pidetty enää tarpeellisena. Ohjelman sopeutumista edistävät toimenpiteet keskittyvät viherrakenteen merkitykseen hulevesien ja korkeiden lämpötilojen hallinnassa sekä asukkaille tarjottavaan sopeutumistietoon. 14 vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen laadituissa kaupunkistrategioissa pääkaupunkiseudulla. vsk. HSY julkaisi keväällä 2021 Kestävän kaupunkielämän ohjelman, jonka tarkoitus on tukea seudun kaupunkien ilmastotyötä ja edistää kiertotaloutta ja kestävää kulutusta. (Ilmastopaneeli 2021). Asukkaille suunnattavan sopeutumisviestinnän ja -neuvonnan tarve nousi esille ohjelman asukaskyselyssä sekä ohjelmasta annetuissa lausunnoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastoja kiertotaloustyöhön tuottamalla tietoa niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin siihen sopeutumisen tueksi sekä toimimalla kaupunkien kanssa yhteistyössä. HSY:n on tarkoitus jatkaa myös sopeutumisen strategian arvioinnissa tärkeäksi koettua verkostomaista yhteistyötä sekä kehittää sopeutumisen seurantaa ja tiedontuotantoa kaupunkien sopeutumissuunnittelun tueksi
Tämän toteutusta on mielenkiintoista pohtia aiemmin mainittuja ilmastoskenaarioita vasten: keskilämpötilan kehityssuunta ja esimerkiksi nykyiset esikouluikäiset (syntyneet vuonna 2015) tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2033. Millaisista muutoksista elinolosuhteissa olisi tärkeää olla tietoinen, ja millaisen tiedon varassa 2030-luvun nuoret aikuiset suunnittelevat tulevaisuuttaan. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Sote-uudistus tuo pääkaupunkiseudulle uudenlaisen hallinnollisen rakenteen, kun kaupungit jakautuvat kolmeen eri hyvinvointialueeseen. Lasten ja nuorten näkökulma on tärkeää pitää mielessä sopeutumistoimia suunnitellessa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Mäkinen, K., Sorvali, J., Lipsanen, A. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2019 julkaisema 1,5 asteen raportti osoitti, että keskilämpötilan noustessa puolella asteella vaikutukset voivat joissain tapauksissa olla jopa kaksinkertaiset. HSY 2012. Lähteet EEA 2016. vsk. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja sen arviointi sekä sopeutumisen indikaattorit löytyvät sivulta www.hsy.fi/sopeutuminen. Sopeutuminen on siis tavallaan tähtäämistä liikkuvaan maaliin. 2021. 2019) tunnistettiin, että sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla sopeutumiseen liittyvä koordinaatio oli vasta aluillaan. 15 Sopeutuminen on tähtäämistä liikkuvaan maaliin Tulevaisuuden sopeutumistarpeet riippuvat vahvasti siitä, miten hyvin nyt lähivuosina onnistutaan vähentämään ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutos ei toivottavasti jää koulutuksen sektorilla ”harmaaksi sarvikuonoksi” (grey rhino), eli todennäköiseksi ja tunnistetuksi uhaksi, johon ei kuitenkaan havahduta ajoissa. Pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingin sosiaalija terveystoimi on tarttunut haasteeseen tomerasti ja tekee parhaillaan omaa toimialakohtaista suunnitelmaa. & Hildén, M. Urban adaptation to climate change in Europe 2016. Gaia Consulting Oy. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat hyvinvointija terveysvaikutukset ovat hyvin moninaisia muun muassa ilmastoahdistuksesta helteen aiheuttamiin terveysriskeihin ja puutiaisten levittämien tautien yleistymisestä sadannasta johtuviin sisäilmaongelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Helsinki. Kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan on kirjoitettu ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumisen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin kaikilla koulutusasteilla. Ilmastotutkijat tarkastelevatkin lämpötilojen muuttumista erilaisten skenaarioiden kautta (RCP, Representative Concentration Pathways), joiden myötä voidaan tehdä näkyväksi esimerkiksi erot tulevaisuuden sateisuudessa päästökehityksestä riippuen. Ilmastonäkökulma ja lämpenemisen myötä muuttuvat terveysriskit on tärkeä muistaa myös uusien hyvinvointialueiden työn suunnittelussa ja pitää esillä pääkaupunkiseudun sopeutumisyhteistyössä. STM sai kattavan sopeutumissuunnitelman valmiiksi keväällä 2021. Häkämies, S., Moisio, M., Sepponen, S., Halonen, M. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen arviointi. EEA Report No 12/2016. Pääkaupunkiseudun sopeutumisen strategian arvioinnissa nousi esiin sosiaalija terveyssektorin vähäinen rooli. 2019. Niin ikään Kansallisen sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa (Mäkinen ym. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi
Säilyttämällä ja lisäämällä lähiluontoa ihmisten arkiympäristössä voidaan kasvattaa hyvinvointia eri elämänvaiheissa. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asukkaiden luonnosta ja viherympäristöstä saamiin hyvinvointihyötyihin monella tavalla, esimerkiksi kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kautta tai kannustamalla kuntalaisia liikkumaan ulkona. 16 V iherympäristön hyvinvointivaikutuksista on monella meistä arkisia, päivittäisiä kokemuksia, joiden merkitys on entisestään korostunut koronapandemian aikana. Lähivihreä Nufar Finel, ylitarkastaja Suomen ympäristökeskus Lähivihreän hyvinvointivaikutukset – tietopaketti Viherympäristöllä on myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. vsk. Aihetta on myös tutkittu paljon. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Elämänmittainen lähivihreäpolku tarkoittaa lähiluontoa kaikille, kaikissa elämänvaiheissa. Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmassa julkaistu tietopaketti Elämänmittainen lähivihreäpolku on tarkoitettu taustamateriaaliksi ja tueksi tähän työhön. Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketti kokoaa yhteen tutkittua tietoa, innostavia esimerkkejä ja linkkejä lisätiedon äärelle helppokäyttöisessä muodossa.
vsk. Rakennettu ympäristö lämpenee sekä auringon säteilystä että ihmistoiminnasta, jolloin voi syntyä lämpösaareke, jossa ilman lämpötila on ympäröivää rakentamatonta aluetta korkeampi. Kasvillisuus voi sekä lieventää melua merkittävästi että lieventää melun kokemusta ja luoda miellyttäviä ääniympäristöjä. Lähivihreä on mittakaavaltaan ja laadultaan vaihtelevaa, esimerkiksi parvekeistutuksia ja kaupunkimetsiä. Toinen merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyvyyttä kaupungeissa heikentävä tekijä on ympäristömelu, jonka merkittävin lähde on liikenne. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Kaupungeissa pienhiukkaset ovat merkittävin terveyshaittoja aiheuttava ilmansaaste. Kuva: Terho Marttila.. Kasvit parantavat ilmanlaatua sitomalla pienhiukkasia ja kaasumaisia ilmansaasteita lehtiensä ja kaarnan pinnoille ja ilmarakojen kautta lehtien sisään. Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille lisää riskiä sairastua hengityselin-, sydänja verisuonisairauksiin. Kasvillisuus viilentää ilmaa varjostamalla ja haihduttamalla, mikä on erityisen tärkeää kaupunkiympäristössä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla ilmansaasteiden pitoisuudet ovat koholla erityisesti liikenteen ja lämmönja energiantuotannon vuoksi. Tämä kirjoitus perustuu tietopaketin sisältöön, ja alkuperäiset lähdeviitteet löytyvät siitä. Kasvillisuuden käyttömahdollisuudet meluntorjunnassa voisikin huomioida nykyistä laajemmin kaupunkien meluntorjuntasuunnitelmissa. Helle ja kuumuus aiheuttavat vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Tietopaketin eri osioissa kiinnitetään huomiota siihen, että eri elämänvaiheisiin liittyy usein erilaisia tarpeita myös lähiluontoon liittyen. Fyysinen hyvinvointi Monimuotoisella viherympäristöllä voidaan parantaa kaupunkien viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Niiden tasapuolinen huomioiminen kaupunkiympäristössä edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä. Elinympäristön mikrobialtistuksen vähäisyydellä ja yksipuolisuudella on nykytiedon Lehtosaarni Eerikinkadulla Turussa. Melun leviämistä voidaan estää ja melua vaimentaa erilaisilla meluesteillä siellä, missä melua syntyy, tai siellä, missä se vaikuttaa ihmisiin. 17 viittaa luontoon ja viherympäristöön erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä
Istutuslaatikko päiväkodin pihassa. Luontoympäristön on havaittu lisäävän positiivisia ja vähentävän negatiivisia tuntemuksia sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Lapsuuden luontokokemuksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia – laajan tanskalaisen tutkimuksen 1 tulosten mukaan lapsuudessaan vähäisimpien viheralueiden vieressä kasvaneilla lapsilla 1 Engemann, K. Esimerkiksi päiväkodin hiekkaja laattapohjaisen pihan muuttaminen kunttaa eli siirrettävää metsänpohjaa, siirtonurmea ja lasten käyttöön tarkoitettuja istutuslaatikoita käsittäväksi viherpihaksi lisää lasten hyvinvointia. ym. Mielen hyvinvointi Luontoympäristöllä on monenlaisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Kaupungeissa luontoja maakosketusta voidaan monipuolistaa esimerkiksi tarjoamalla asukkaille mahdollisuutta viljelypalstaan tai -laatikoihin. vsk. Positiiviset tuntemukset olivat keskimäärin sitä voimakkaammat, mitä enemmän aikaa viheralueilla vietettiin. PNAS 116, ss. 2019. Maakosketusta lisättäessä on toki tärkeää huolehtia tetanusrokotteen voimassaolosta. Lapsille leikkipaikat luonnossa tarjoavat inspiroivaa toimintaympäristöä. Residential green space in childhood is associated with lower risk of psychiatric disorders from adolescence into adulthood. Kuva: Mira Grönroos.. Pienellä lapsella tulisi olla mahdollisuus harjaannuttaa puolustusjärjestelmäänsä tutkimalla kasvillisuutta, multaa ja metsähumusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 18 valossa yhteys elimistön puolustusjärjestelmän häiriöihin ja elintasosairauksien riskitekijöihin. Luontoalueet innostavat lapsia leikkiin ja oppimiseen, ja siksi lähiluontoa tulisi olla kotien ja päiväkotien lähellä. 5188–5193
Se, että reitin ominaisuudet on kuvattu mahdollisimman tarkoin esimerkiksi verkkosivuilla, voi madaltaa merkittävästi reitille ensikertaa lähtemisen kynnystä. Monipuolisella tarjonnalla ja eri tarkoituksiin osoitetuilla alueilla voidaan osin vastata myös ristiriitaisiin toiveisiin. Roskienkeruukampanjat ja vieraslajitalkoot kannustavat huolehtimaan yhteisestä elinympäristöstä. Lähiluontoon lähtemistä voidaan tukea esimerkiksi hyvin opastetuilla reiteillä ja tarjoamalla mahdollisuuksia lähteä luontoon muiden ihmisten kanssa. (2005). vsk. Lisäksi luonnon tarjoamien mahdollisuuksien ja siellä tarjottavien palveluiden tunnetuksi tekeminen on keskeinen osa saavutettavuutta ja luontoon lähtemisen kannustamista. Puistojen ja vesialueiden lisäksi myös katupuilla ja katuvihreällä on suuri 2 Rappe, E., & Kivelä, S-L. Esteettömällä luontoreitillä on huolehdittu muun muassa liikkumista helpottavista kulkuväylistä, opasteista, käsijohteista ja levähdyspaikoista. Saavutettavuutta on syytä tarkastella fyysisen saavutettavuuden lisäksi henkisen saavutettavuuden näkökulmasta; millä kulkuvälineellä kohteeseen pääsee ja kuinka sinne löytää, sekä miten luontoon lähtemistä tuetaan ja siihen kannustetaan. Helposti saavutettavissa oleva luonto innostaa asukkaita liikkumaan luonnossa luonnon monipuolisista terveyshyödyistä nauttien. Moni tarvitsee kannustamista mennäkseen ulos luontoon, ja tässä kunnan toimijoilla ja palveluilla voi olla suuri merkitys. HortTechnology, 15(2), 298–303. Eri väestöryhmillä voi olla erilaisia toiveita ja tarpeita viherympäristöille. Luontoympäristöllä on myös kuntouttava vaikutus, esimerkiksi oleskelu viherympäristössä lisäsi hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten kokemusta paremmasta terveydestä 2 . luottamusta, hyväksytyksi tulemisen kokemusta ja positiivisia suhteita ihmisten kesken. Nämä edellyttävät sopivien, lähellä sijaitsevien viheralueiden olemassaoloa. Kunnan toiminnassa viherympäristön sosiaalisia hyvinvointihyötyjä voidaan lisätä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluympäristöissä ja hoitolaitoksissa luomalla edellytyksiä kasvien hoitoon, pienimuotoiseen viljelyyn tai luontoja ulkoilmakasvatukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Effects of garden visits on long-term care residents as related to depression. Luontoon liikkumaan Luonnossa liikkuminen tukee sekä mielen että kehon hyvinvointia. Luonnossa jokainen voi liikkua omassa tahdissaan eikä liikkuminen välttämättä vaadi erityisvälineitä. 19 oli myöhemmin merkittävästi korkeampi riski psykiatriseen häiriöön. Terveysja hyvinvointivaikutukset syntyvät toistuvista käynneistä, joten luonnon tulee olla arjen ulottuvilla. merkitys, ja niitä lisäämällä voidaan tukea hyvinvointia myös tiiviillä kaupunkialueilla, asukkaiden arkiympäristössä, jonne ei tarvitse erikseen matkustaa. Luontoliikunta soveltuu siten hyvin kaikille elämänkaaren eri vaiheissa, kunhan esteettömien reittien tarjonnasta ja luontokohteiden saavutettavuudesta on huolehdittu. Se voi myös parantaa muistisairaiden unenlaatua ja lievittää stressiä. Viherympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia myös eri-ikäisten maahanmuuttajien kotouttavaan toimintaan. Sosiaalinen hyvinvointi Viheralueet voivat tukea sosiaalista hyvinvointia edistämällä ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista koheesiota 3 . Viheralueiden käytön ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että alueet ovat helposti saavutettavissa. 3 Sosiaalisella koheesiolla tarkoitetaan mm. Viherympäristö tarjoaa puitteita yhteisölliselle toiminnalle, kuten kaupunkiviljelylle ja ulkoliikuntaharrastuksille. Myös kunnossapidolla ja suunnittelulla on tärkeä
Myös kuntien asukkaiden osallistaminen ja heille 4 Tiitu, M. 45 s. Saatavilla verkossa: https://mal-verkosto.fi/wp-content/uploads/ 2020/03/StrateGIS_loppuraportti-1.pdf. Viherrakennetta on suunniteltava koko kaupunkiseudun tasolla, sillä luontoalueet eivät noudata kuntarajoja. Lähiluonnosta nauttiminen on tehtävä kaikille tasapuolisesti mahdolliseksi. Suomen ympäristökeskus. Olemassa olevan kasvillisuuden säästämiseen tulisi kiinnittää huomiota jo kaavoitusvaiheessa. Viherrakenteen turvaaminen Luonnon hyvinvointihyödyt tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa mahdollisuutena. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tasapainoilua aiheuttavat alueen lisärakentamisella saavutetut hyödyt kuten asuinalueiden eriytymisen ehkäisy tai palveluiden säilyminen sekä rakentamisen haitat kuten luontoarvojen heikkeneminen. 20 merkitys alueen käytettävyydelle ja viihtyisyydelle ja liikkumismahdollisuuksille esimerkiksi kävellen ja pyöräillen. ym. Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketin kansi.. Luonnon hyvinvointihyötyjen näkökulmasta keskeisiä valintoja on, miten rakentaminen sijoittuu suhteessa luontoalueisiin. Sen tulisi olla mukana kaupunkija maakuntastrategioissa sekä hyvinvointityössä, jonka avuksi on esimerkiksi kehitetty toimialojen välistä yhteistyötä hyvinvoinnin suunnittelussa tukeva karttapohjainen StrateGIS-työkalu 4 . tärkeiden ja merkityksellisten luontoalueiden tunnistaminen on tärkeää. 2020. Viherrakenteen ja sen tuottamien luontohyötyjen huomiointi vaatii yhteistyötä niin asiantuntijoiden, käytännön toimijoiden, maanomistajien kuin päätöksentekijöidenkin välillä. Asukkaiden ja muiden toimijoiden paikallisia arvoja voidaan selvittää sähköisillä asukaskyselyillä tai erillisissä työpajoissa, jotka erityisesti karttapohjaisesti toteutettuna tuottavat tärkeää paikallistietoa alueen kehittämisen pohjaksi. StrateGIS-menetelmän soveltaminen hyvinvoinnin suunnitteluun. Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa vaikuttaa merkittävästi luonnon hyvinvointihyötyjen suunnittelutarpeeseen
Tietoa, työvälineitä ja menetelmiä lähiluonnon turvaamiseksi ja kehittämiseksi on jo paljon, mutta terveellisten ja viihtyisien viherympäristöjen toteuttamiseksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. great Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Vuonna 2022 Forssan Ojalanmäelle istutetaan 100 puuta. kestavakaupunki.fi, Twitteristä @KestavaKaupunki. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Työn aikana saatiin lukuisia arvokkaita kommentteja laajalta joukolta asiantuntijoita – lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta löydät tietoa sivulta www. Ohjelman virtuaaliselle keskustelualustalle Virtuaalikortteliin pääset pyytämällä tunnukset www.kestavakaupunki.fi > Ota yhteyttä. Ulkoasusta vastasi Et May Oy (Piritta Hannonen ja Anni Hapuoja). vsk. Lisätietoa Tietopaketti lähdeviitteineen on saatavissa verkkosivulta www.kestavakaupunki.fi/ lahivihrea. 21 Erilaisten käyttömuotojen ja käyttäjäryhmien yhteensovittaminen suosituille viheralueille asettaa omat haasteensa, ja kova käyttö voi aiheuttaa vaurioita maastoon ja luonnon monimuotoisuudelle. Sivulta löytyy myös muokattava kalvosetti ja yhden sivun tiivistelmä (huoneentaulu). Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Tietopaketin ovat koonneet Suomen ympäristökeskuksen (Henna Malinen, Nufar Finel, Maija Tiitu ja Kati Vierikko), Luonnonvarakeskuksen (Eeva-Maria Tuhkanen ja Aki Sinkkonen) ja Tapio Oy:n (Airi Matila ja Essi Lahti) asiantuntijat. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa
Kuntien sisäilmaongelmia voidaan tehokkaimmin ehkäistä ja hallita ennakoivalla kiinteistönpidolla, kokonaisvaltaisilla kuntoarvioilla, säännöllisillä kiinteistökierroksilla sekä riittävällä rahoituksella. Tiedot käyvät ilmi Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa (SisäPri) -hankkeen loppuraportista. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin (294 kuntaa) ja siihen saatiin määräaikaan mennessä 89 vastausta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Hankkeen toteuttamisesta vastasivat Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja FCG Finnish Consulting Group. vuorovaikutusta ja yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. 22 Kuntaliiton kyselytutkimus kuntien tilajohtajille tai kuntien toimitilahallinnosta vastaaville Kuntaliiton toteuttamalla kyselyllä selvitettiin investointien priorisointiin liittyviä toimintatapoja ja kehitystarpeita sekä päätöksentekoon liittyvää vuorovaikutusta valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Vuorovaikutus ja yhteistyö investointien priorisoinnissa Kuntaliiton kyselyssä käsiteltiin mm. Selvitys on sidoksissa valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -ohjelmaan.. SisäPri-hanke keskittyi kuntien investointien hallintaan ja sisäilmakorjausten keskinäiseen priorisointiin. vsk. Kuhunkin kyselyn osa-alueeseen liittyi toimenpide-ehdotuksia, joiden toimivuutta Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Jussi Niemi, tilapalvelupäällikkö Hanne Lindqvist, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Sisäilmakorjausten priorisointi, mistä tukea päätöksentekoon. SisäPri-hankkeen kysely toteutettiin Webropol-kyselynä marras-joulukuun 2020 aikana
Alueellisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön osalta kaikki toimenpide-ehdotukset Kuva 1. vsk. Vastaajat kokivat lähes kaikki toimenpide-ehdotukset vähintäänkin kohtalaisen toimivina. Vastaajien näkemyksen mukaan lainsäädännöllä on jo riittävästi ohjattu sisäilmaongelmien ratkaisuja ja pikemminkin kaivataan tulkintaa ja ohjeita ratkaisujen tueksi. Lainsäädännön tulkintaa ja ohjeita sisäilmaongelmien hallintaan on toisaalta jo kohtuullisen kattavasti tarjolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Kyselyyn vastanneiden mukaan kunnissa kaivataan kuitenkin lisää ohjeistusta tukemaan sisäilmaongelmien hallintaa sekä ratkaisujen priorisointia. 23 vastaajaa pyydettiin arvioimaan neliportaisella asteikolla: Ei lainkaan toimiva – Ei kovin toimiva – Kohtalaisen toimiva – Erittäin toimiva. Jatkossa valtakunnallisen asiantuntijaverkoston asiantuntemusta kannattaisi hyödyntää ohjeiden jalkauttamisessa sekä hyvien käytäntöjen jakamisessa. Kuntien tilajohtajille osoitettuun kyselyyn vastanneet kunnat.. Pakottavan lainsäädännön lisäämistä kannatti kuitenkin vain pieni osa vastaajista
Vastaava havainto on tehty myös aiemmassa tutkimuksessa. Aluehallintovirasto voi järjestää esimerkiksi alueellisia työpajoja mm. Alueellisen verkoston toiminnassa aluehallintovirastoilla tai muilla aluehallinnon toimijoilla voisi olla vahvemmin alueellisen yhteistyön kehittämisen ja koordinoinnin rooli. Julkisen paineen vaikutuksesta päätöksentekoprosesseissa tulisi keskustella avoimesti. On täysin luonnollista ja hyväksyttävää, että julkiseen toimintaan kohdistuu erilaista julkista arviointia ja keskustelua. 24 saivat kannatusta yli puolelta vastaajista. kunnan sisäisen yhteistoiminnan tiivistäminen entisestään. investointien priorisoinnista)”. Toimenpide-ehdotuksissa alueellisen yhteistyön kehittämiseksi esitettiin esimerkiksi kuntien yhteisen RTA (rakennusterveysasiantuntija) resurssin hankkimista. sisäilmatyöryhmien asiantuntemuksen parantamiseksi sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Investointeihin liittyvä päätöksenteko ei täydellisesti perustu objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun, vaan julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon. Investointitarpeiden tunnistaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää kunnan palvelutarpeen, palveluverkkojen sekä kunnan taloudellisen kantokyvyn tulevaisuuden näkymien määrittelyä ja arviointia. ” Kuntien tulisi arvioida, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. teknisen toimen ja tilojen käyttäjäkunnan yhteinen sisäilmaryhmä tai ryhmä, jossa kaikki hallinnonalat ovat edustettuina, ja joissa laaditaan 10+5 vuoden investointiohjelma. Kuntien tulisi arvioida, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa. kiinteistökohtaisen pitoajan määrittelyn (kiinteistön elinkaaren asettaminen) sekä elinkaarikustannusvertailujen ja kapasiteettitarkastelujen laatimisen. Hyvänä käytäntönä nähdään mm. Kunnan sisäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen liittyvät toimintatavat ja prosessit vaikuttaisivat olevan suhteellisen hyvin tunnistettu. Kehittämistarpeita on mm. vsk. Suunnitelmallisuuden tarve korostui kuntakoon kasvaessa. Erityisen toimivina vastaajat pitivät toimenpide-ehdotusta ”Perustetaan alueellinen verkosto kuntien välisen sisäilmayhteistyön organisoimiseksi ja investointien priorisoimisen tueksi” sekä toimenpide-ehdotusta ”Jaetaan asiantuntemusta kuntien sisäilmatyöryhmien kesken (esim. Poliittisten päättäjien informoiminen säännöllisesti investointien priorisoinnin valmisteluprosesseista ja niiden etenemisestä nähtiin myös tärkeäksi (esim. viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Investointitarpeiden tunnistaminen pitkällä aikavälillä Merkittävältä osalta kuntia puuttuu kyselyn perusteella pitkän tähtäimen toimintaa ohjaava investointisuunnitelma. Pienemmissä kuntakokoluokissa tämä ehdotus sai enemmän kannatusta kuin suurissa kunnissa. Ongelmalliseksi julkinen paine muodostuu, jos se syrjäyttää rationaaliset ja objektiiviset perustelut ja alkaa ohjamaan päätöksentekoa haitallisesti. hallituksen iltakoulu tai tiedotustilaisuudet). Suurimmat kaupungit näkivät toimivana ratkaisuna mm. Hyviksi käytännöiksi mainitaan mm
Kyselyn perusteella kehittämistarpeita on havaittavissa kiinteistöomaisuuden ryhmittelyn eli ns. Sisäisen vuokrauksen käyttäminen edesauttaa merkittävästi toimitiloihin liittyvien kustannustekijöiden hahmottamista ja mahdollistaa toimitiloihin liittyvien kustannusten seurannan ja tarkoituksenmukaisen kohdentamisen. Onko kunnassa hyväksytty toimintaa ohjaava pitkän tähtäimen (vähintään 10 v.) investointiohjelma?. kunnan kiinteistöjohtamisen prosessien tilaa viidellä kysymyksellä (kuva 3). Positiivisena seikkana voidaan pitää sitä, että niissä kunnista, joissa salkutus toimintatapana ei ollut käytössä, puolet ilmoitti, että toimintatapaa on suunniteltu. Kysely osoitti, että sisäisen vuokrauksen järjestelmä ja siihen liittyvät toimintatavat ovat hyvin kattavasti käytössä kunnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. SisäNythankkeessa selvitettiin mm. Puolet kyselyyn osallistuneista vastasi, että kunnan rakennuskanta on ryhmitelty teknisen kunnon ja tulevien käyttötarpeiden perusteella, eli kunnassa on käytössä kiinteistöjen salkutusmalli. salkutuksen suhteen. Peräti 85 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että kunnassa on käytössä sisäisen vuokrauksen järjestelmä ja toimintatapa, näistä 42 prosenttia vastasi, että toimintatapaa myös kehitetään säännöllisen arvioinnin avulla. vsk. Toimintatapa, jossa kiinteistöjen kunto tarkastetaan säännöllisesti esimerkiksi kuntoarvion kautta, on käytössä hieman alle puolessa kyselyyn vastanneista kunKuva 2. 25 Kuntien hyvät käytännöt kiinteistöjohtamiseen Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä (SisäNyt) -hankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton asiantuntijat toteuttivat selvityksen rakennuskannan sisäilman laadusta, nykytilanteesta ja kehityksestä
Kysely kuntien sisäilmaryhmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) lähetti sähköisen kyselyn kunnille kesällä 2020 osana SisäPri-hanketta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 26 nista. Kuitenkin vain 8 prosenttia vastaajista ilmoitti, että toimintatapaa myös kehitetään säännöllisen arvioinnin avulla. Kiinteistöjohtamisen prosessit (SisäNyt-kyselyyn osallistuneet kunnat, n=125).. Lisäksi Kuva 3. Kyselyn perusteella sisäilmaryhmät toivovat apua altistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen määrittämiseen. Positiivista tässäkin on se, että moni kunta kuitenkin suunnittelee kiinteistöstrategian tai -ohjelman laatimista. Kiinteistöjen hallintaa ja käyttöä ohjaavan kiinteistöstrategian tai -ohjelman käyttöönotto on suunnitteluasteella yli 40 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Kysely lähetettiin kuntien kirjaamoihin ja se pyydettiin ohjaamaan sisäilmaryhmään tai vastaavalle taholle tai henkilölle. Yli kolmanneksessa vastaajakunnista toimintatapaa on suunniteltu, mutta ei vielä otettu käyttöön. Hiukan yllättävää oli, että vain neljännes vastaajista ilmoitti, että kyseinen toimintatapa on käytössä, ja 17 prosenttia vastasi, että toimintatapa on käytössä ja sitä kehitetään säännöllisen arvioinnin avulla. Suhteellisesti kysely kattoi parhaiten yli 20 000 asukkaan kunnat, joista saatiin vastauksia keskimäärin 52 % kunnista. Kiinteistöstrategian tai toimitilajohtamisen strategian kuvaaminen auttaa strategisten ja operatiivisten toimijoiden yhteistyötä sekä parantaa kunnan luottamushenkilöiden päätöksenteon edellytyksiä. vsk. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 107 Manner-Suomen kunnan sisäilmaryhmää tai sisäilmaryhmän edustajaa
Yksittäisen kohteen päätöksenteon pohjaksi päätöksentekijöillä tulisi lisäksi olla käsitys koko kunnan tilanteesta. Lähtötietoina terveydellisen merkityksen arvioinnissa käytetään useimmiten oireja haittailmoitusten määrää ja teknisiä selvityksiä. Sisäilmaongelmaisiin kohteisiin luodut toimintamallit altistumisolosuhteiden arviointiin ja terveydellisen merkityksen arviointiin tunnetaan mahdollisesti vielä hieman heikosti kunnissa. Investointien merkityksen ja niiden pitkäkestoisten vaikutusten vuoksi pitkän ajanjakson suunnitelmallisuuden tarve korostuu. Tuen ja ohjeistuksen tarve vaihtelee kuntakokoluokittain. Sisäilmaongelmiin liittyvien korjaushankkeiden käsittelyprosessi ei juuri eroa muiden kohteiden menettelytavoista. Näiden osalta tarvitaan lisää viestintää ja toimintamallien jalkauttamista. Sisäilmatilanteiden ratkaisemisessa käytettävistä yhteistyömalleista toimivimmaksi koetaan kunnissa nopeasti jalkautuvat työparit tai ryhmät. 27 kunnissa on tarve päteville asiantuntijoille rakennukseen liittyvien selvitysten ja korjaussuunnitelmien tekemiseen. Lisätietoja Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa hankkeen loppuraportti https://julkaisut.valtioneuvosto. Asian mittasuhteet, kiireellisyys ja ratkaisuvaihtoehdot hyvine ja huonoine vaikutuksineen tulisi kyetä kuvaamaan mahdollisimman selkeästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. fi/handle/10024/163213 Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161843. Puuttuva palveluverkkosuunnitelma vaikeuttaa merkittävästi myös sisäilmaongelmaisten kohteiden korjausten priorisointia ja päätöksentekoa. Kaikki investointihankkeet käsitellään saman valmisteluja päätöksentekojärjestelmän kautta. terveydenhuollon tiiviimpään mukaan tuontiin ongelmatilanteissa, kuntien väliseen vertaistukeen, käyttäjien sitouttamiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen. Altistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arviointia tehdään kunnissa pääsääntöisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Terveydellisen merkityksen arviointi nähdään kunnissa toimivana, vaikka siihen kaivataan myös edelleen tukea. Uudet toimintatavat, jotka voisivat olla avuksi sisäilmaongelmien selvittämiseksi, liittyivät mm. Puutteet kunnan palveluverkkosuunnittelussa nousivat esille yhtenä merkittävänä haasteena päätöksentekokykyyn liittyen. Parhaimmaksi käytännöksi ulkoisessa viestinnässä nähdään, että vastuuviestijä on päiväkotija koulukohteissa kohteen esimies (rehtori tai päiväkodinjohtaja). vsk. Erityisen merkittävinä käytäntöinä nähtiin nopea reagointi tilanteisiin, avoimuus, hyvä yhteistyö, vakiintuneet toimintamallit sekä viestintä. Johtopäätökset ja suositukset Päätöksentekoon tuotettavan aineiston ja esittelyn tulisi olla selkeää, luotettavaa ja ajantasaista. Investoinneilla on merkittävä ja pitkäkestoinen vaikutus kunnan palvelutuotannolle, kuntataloudelle ja kunnan elinvoimalle. Investointitarpeiden tunnistaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää kunnan palvelutarpeen, palveluverkkojen sekä kunnan taloudellisen kantokyvyn tulevaisuuden näkymien hahmottamista. Nopea jalkautuminen on myös yksi merkittävimmistä kuntien hyvistä käytännöistä sisäilmatilanteiden hallintaan. Sisäilmaryhmätyöskentely nähdään hyvänä käytäntönä hallita ja ratkaista sisäilmatilanteita
28 M uovit ovat tarkoituksella valmistettuja orgaanisia materiaaleja, jotka pääsääntöisesti koostuvat erilaisten polymeerien sekä lisäaineiden seoksista. Eläimille muovit voivat nieltyinä Merja Korkalainen, erikoistutkija, ERT Riikka Airaksinen, tutkija Panu Rantakokko, tutkimuspäällikkö Päivi Ruokojärvi, tiimipäällikkö, johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivi Fjäder, tutkija Suomen ympäristökeskus Mikromuoveille altistuminen ja niiden mahdolliset terveysvaikutukset Mikromuoveja esiintyy laajasti ympäristön eri osissa ja niitä on löydetty mm. Muovit ovat ympäristössä erittäin pysyviä. Mikromuovien yhtenäinen määritelmä puuttuu vielä, mutta yleensä niillä tarkoitetaan alle 5 mm kokoisia partikkeleita. Ympäristöstä mikromuoveja on löydetty meri-, järvija jokivesistä, sedimenteistä, jätevedestä, maaperästä, sekä sisäja ulkoilmasta. useista elintarvikkeista, juomavedestä sekä sisäja ulkoilmasta. Mikromuoveja vapautuu ympäristöön myös sellaisista tuotteista, joihin niitä on lisätty tarkoituksella. Altistumme niille päivittäin ravinnon, hengityksen ja mahdollisesti myös ihon kautta, mutta tieto niiden aiheuttamista terveysvaikutuksista on vielä vähäistä ja epävarmaa. Nanomuoveiksi puolestaan luokitellaan 100 nanometriä pienemmät muovipartikkelit. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. vsk. Uusimpien kansainvälisten arvioiden mukaan mikromuovien pitoisuudet ympäristössä ovat kuitenkin tällä hetkellä niin pieniä, että niistä ei aiheudu riskiä ihmisen terveydelle.. Suurikokoiset muovit eli makromuovit voivat pilkkoutua edelleen pienemmiksi hiukkasiksi eli mikromuoveiksi, jotka pienen kokonsa vuoksi kulkeutuvat helpommin eliöihin
29 aiheuttaa tukoksia ruoansulatuskanavaan ja vaurioittaa elimistöä. THL on koonnut tietoa mikromuovien terveysvaikutuksista verkkosivuilleen: thl.fi/mikromuovit.. Lisäksi ne voivat aiheuttaa nälkiintymistä vähentämällä syödyn ravinnon imeytymistä ja luomalla väärää kylläisyyden tunnetta. Myös ihon kautta tapahtuva altistuminen on mahdollista. Suurimmat yksittäiset pitoisuudet on löydetty simpukoista ja äyriäisistä, mutta myös mm. Kosmetiikan ja hygieniatuotteiden sisältämät nanokokoiset muovipartikkelit voivat imeytyä ihon läpi, etenkin jos iho on vaurioitunut [8]. pullotetusta vedestä, hunajasta, oluesta, maitotuotteista, sokerista ja ruokasuolasta on havaittu mikromuoveja [1-4]. Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat koonneet yhteen tietoa muovien ympäristöja terveyshaitoista. Mikromuoveja voi päätyä ruokaan tai juomaan myös erilaisista noutopakkauksista sekä muovisista astioista väärien valmistustapojen vuoksi tai säilytyksen aikana [6,7]. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Alla oleva katsaus ihmisten altistumisesta ja terveysvaikutuksista on lyhennelmä Muovien haitalliset ympäristöja terveysvaikutukset sekä mahdollisuudet niiden vähentämiseksi (MYSTEERI) -hankkeessa tuotetusta kirjallisuuskatsauksesta. Hengityksen kautta altistutaan eniten synteettisistä tekstiileistä ja autonrenkaista peräisin oleville mikromuovihiukkasille [4]. vsk. Muovit ja mikromuovit voivat kulkeutua ravintoketjussa mm. Mikromuoveja on löydetty Euroopasta ja muualta maailmalta useista jokapäiväisistä elintarvikkeista ja juomista, mutta suomalaisten saantilähteistä ei ole tarkkaa tietoa. Suomalaiset talousvedet sisältävät alustavan selvityksen mukaan vain vähän mikromuoveja, kun niitä verrataan muualla maailmassa mitattuihin pitoisuuksiin [5]. kalaan ja kalasta tehdyn rehun kautta edelleen tuotantoeläimiin. Mitä kautta ja missä määrin altistumme mikromuoveille Altistumme mikromuoveille päivittäin ravinnon ja juomien sekä sisäja ulkoilman kautta
Suomalaisten altistuminen on todennäköisesti huomattavasti 5 g:n määrää vähäisempää. Toksisten vaikutusten syntymiseen vaikuttavat lisäksi altistumisen määrä ja kesto, ” Kosmetiikan ja hygieniatuotteiden sisältämät nanokokoiset muovipartikkelit voivat imeytyä ihon läpi, etenkin jos iho on vaurioitunut. Tämä hiukkasten moninaisuus vaikeuttaa tutkimusta – muutos missä tahansa yksittäisessä muuttujassa voi johtaa erilaiseen fysiologiseen vaikutukseen. Mikromuoveille altistuminen on laajaa, sillä ulosteita tutkittaessa niitä on löydetty kaikkien tutkittavien näytteistä [11]. Äskettäin raportoitiin, että tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien ihmisten ulosteissa oli lähes 50 % enemmän mikromuoveja kuin terveiden henkilöiden. Mikromuovit pääsevät ihmisten kudoksiin, sillä niitä on löydetty ihmisten keuhkoista ja istukoista [9,10]. Altistumisen määrään vaikuttavat muovien moninaiset ominaisuudet, kuten koko ja muoto, mutta siihen vaikuttavat myös mm. Pienempien nanopartikkeleiden epäillään kuitenkin helpommin voivan imeytyä suoliston ja keuhkojen limakalvon läpi verenkiertoon [1,8]. WWF:n tilaaman tutkimuksen mukaan altistumme mikromuoveille viikossa 5 g:n eli pankkikortillisen verran. Mitä terveyshaittoja mikromuoveista voi aiheutua Mikroja nanomuovien aiheuttamaan toksisuuteen vaikuttavat muovihiukkasten ominaisuudet, kuten koko, muoto, liukoisuus, kemialliset ominaisuudet, muoveihin tarkoituksella lisätyt lisäaineet ja toiminnalliset ryhmät, samoin kuin niihin ympäristöstä mahdollisesti kertyneet kemikaalit ja mikrobit. Hengitysteihin päätyneet mikromuovikertymät puolestaan poistuvat suurimmaksi osaksi hengitysteiden itsepuhdistumismekanismin kautta. 30 Niellyistä mikromuovipartikkeleista suurin osa poistuu ulosteen mukana ja vain alle 1 %:n arvioidaan pystyvän imeytymään suoliston limakalvojen läpi elimistöömme [1]. Vauvat altistuvat mikroja nanomuoveille lattioilla ryömiessään sekä muovisten lelujen ja ruokailuvälineiden kautta. Tätä määrää on kuitenkin kritisoitu yliarvioksi ja todennäköinen viikkoaltistuminen vaihtelee välillä 0,1–5 g [3]. vsk. Uusimmassa katsausartikkelissa altistuksen arvioitiin olevan 30–530 mikromuovihiukkasta päivässä [3]. Pienen otoskoon tutkimuksessa suurimmat pitoisuudet havaittiin yksivuotiaiden vauvojen ulosteista [13]. Mikromuovin määrä oli suurin niiden henkilöiden ulosteissa, jotka nauttivat usein noutoruokaa ja pullotettua vettä [12]. Kuva: Pexels.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. WHO on vuonna 2019 arvioinut, että saamme elimistöömme päivittäin 300–600 mikromuovihiukkasta [14]. ihmisen ikä, koko, elämäntapa ja asuinpaikka
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Koeeläintutkimuksista ja solumalleista on saatu viitteitä siitä, että kudosten ja solujen sisään päästessä mikromuovit käynnistävät tulehdusreaktioita, aiheuttavat oksidatiivista stressiä ja häiritsevät aineenvaihduntaa. Lisäksi on joitakin havaintoja mm. Koe-eläimillä ja solumalleilla saadut tulokset eivät kuitenkaan suoraan ennusta terveysvaikutuksia ihmisillä. Suurin ongelma on se, että altistuksissa on käytetty erittäin suuria mikromuovipitoisuuksia sekä neitseellisiä ja tasalaatuisia muoveja, mikä ei ollenkaan vastaa ihmisten tavanomaista mikromuovien saantia. Muovituotteiden sisältämät lisäaineet voivat kulkeutua ulos muoveista ja vapautua ympäristöönsä myös siinä vaiheessa, kun muovit hajoavat mikroja nanomuoveiksi. Mikromuoveihin ympäristöstä kertyneiden kemikaalien aiheuttamat riskit sen sijaan on arvioitu hyvin pieniksi [14]. Kuva: Pixabay.. muovien valmistusprosesseissa ja synteettisiä kuituja käyttävässä tekstiiliteollisuudessa, on havaittu oireita ja sairauksia hengityselimissä [4,15]. Kansainvälisesti yhtenäistettyjä analyysimenetelmiä on tarpeen kehittää altistumisen tarkempaan arviointiin ja erityisesti nanoMm. Näiden tarkoituksella muoveihin lisättyjen kemikaalien epäillään aiheuttavan jopa suurimman osan mikromuoveihin liitetystä toksisuudesta [16]. neurotoksisuudesta, lisääntymistoksisuudesta ja karsinogeenisyydestä sekä epäsuoria todisteita muoveihin tarttuneiden kemikaalien ja mikro-organismien vaikutuksista [2,4,8,15]. Mitä tietoa tarvitaan lisää Vaikka tämänhetkisestä mikromuovialtistumisesta ei näytä aiheutuvan terveysriskiä, lisää tietoa ihmisten altistumisen määrästä ja mahdollisista vaikutuksista terveyteen kuitenkin tarvitaan terveysriskien luotettavampaan arviointiin tulevaisuudessa. Toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään tutkimusta, joka osoittaisi suoraa terveysriskiä ihmisille ympäristöstä saatavilla mikromuovipitoisuuksilla. Suurina pitoisuuksina ne voivat aiheuttaa hiukkastoksisuutta, solutoksisuutta, maksatoksisuutta, suolistovaikutuksia ja muovien kulkeutumista kudoksiin. Kansainväliset tiedejärjestöt ovat raporteissaan todenneet, että vaikka näyttö mikroja nanomuovien aiheuttamista terveyshaitoista ihmisille on niukkaa ja huomattavan epävarmaa, nykytietämyksen perusteella mikromuovisaaste ei kuitenkaan tällä hetkellä aiheuta laajamittaista riskiä ihmisille [14,17,18]. Raporteissa kuitenkin todetaan, että jos mikromuoviongelmaan ei puututa, tulevaisuudessa voidaan päätyä pitoisuuksiin, jotka voivat johtaa laajoihin terveysriskeihin tämän vuosisadan aikana. vsk. pullotetusta vedestä on löytynyt mikromuovipitoisuuksia. Sen sijaan työntekijöillä, jotka altistuvat mikroja nanomuoveja sisältävälle pölylle mm. 31 kohdekudoksen ominaisuudet ja ihmisten yksilölliset herkkyydet [15]. Mikroja nanomuovien vaikutuksia ihmisten terveyteen ei vielä tunneta
J Hazard Mater 404:124004. Berlin, Report. Environment International 146: 106274. (2021) Plasticenta: First evidence of microplastics in human placenta. 978-39820301-0-4.. Environ Sci Technol Lett 8: 989–994. (2022) Analysis of microplastics in human feces reveals a correlation between fecal microplastics and inflammatory bowel disease status. [7] Li ym. Toxics 9:224. 32 muovien analysointiin. Lähteet [1] EFSA (2016) Presence of microplastics and nanoplastics in food, with particular focus on seafood. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Geneva. [13] Zhang ym. Sci Total Environ 756:144010. (2020) Microplastic release from the degradation of polypropylene feeding bottles during infant formula preparation. [6] Du ym. Mikromuovien mahdollisista suolistovaikutuksista tarvitaan myös lisää tietoa. [3] Senathirajah ym. Journal of Hazardous Materials 399:122969. [9] Amato-Lourenço ym. (2020) A detailed review study on potential effects of microplastics and additives of concern on human health. Nature Food 1: 746–754. Sci Total Environ 702: 134455. (2021) Occurrence of polyethylene terephthalate and polycarbonate microplastics in infant and adult feces. Lisäksi tutkimuksia pitäisi kohdistaa herkempiin ryhmiin, kuten pieniin lapsiin, joilla muovialtistuminen saattaa olla aikuisväestöä suurempaa. [10] Ragusa ym. (2021) Microplastics in the environment: Intake through the food web, human exposure and toxicological effects. SYKE ja THL raportti 29.10.2018. Nature 593: 22–25.. (2021) Potential human health risks due to environmental exposure to nanoand microplastics and knowledge gaps: A scoping review. EFSA Journal 14: 4501–4531. [11] Schwabl ym. Environ Sci Technol 56: 414–421. [2] Pironti ym. Terveysvaikutusten selvittämiseksi tarvitaan etenkin todellisia olosuhteita vastaavilla annosmäärillä ja muovityypeillä tehtyjä tutkimuksia. J Hazard Mater 416:126124. (2020) Microplastics in take-out food containers. [8] Rahman ym. (2020) Environmental exposure to microplastics: an overview on possible human health effects. [15] Prata ym. [17] Lim (2021) Microplastics are everywhere – but are they harmful. [14] WHO (2019) Microplastics in drinking-water. Tärkeää olisi selvittää erityisesti nanokokoisten muovien terveysvaikutuksia, sillä pienen kokonsa vuoksi ne läpäisevät helpommin elimistön puolustusmekanismeja. [18] SAPEA, Science Advice for Policy by European Academies (2019) A Scientific Perspective on Microplastics in Nature and Society. [12] Yan ym. [5] Sillanpää ym. 757:143872. [16] Campanale ym. Ympäristössä olevan mikromuovisaasteen määrä lisääntyy koko ajan ja siksi olisi tärkeää tutkia koko eliniän aikana tapahtuvan elimistöön kertymisen seurauksia. Int J Environ Res Public Health 17:1212. (2021) A review of data for quantifying human exposures to micro and nanoplastics and potential health risks. (2018) Esiselvitys mikromuovien esiintyvyydestä Suomen talousvesissä. vsk. (2021) Estimation of the mass of microplastics ingested – A pivotal first step towards human health risk assessment. (2021) Presence of airborne microplastics in human lung tissue. [4] Zarus ym. Ann Intern Med 171: 453–457. (2019) Detection of various microplastics in human stool
hybridinä 15.3.2022 Tervetuloa sisäilma-alan suurimpaan vuosittaiseen seminaariin tapaamaan kollegoitasi ja verkostoitumaan! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi ohjelmaa kolmessa salissa posteriesityksiä näyttely
Kunnianhimoisen kemikaaliohjelman avulla varmistetaan ja edistetään terveydenja ympäristönsuojelua. 34 K emikaaleja on kaikkialla ympärillämme, ja niiden rooli on keskeinen lähes kaikessa ihmisen toiminnassa. Kemikaalit voivat joutua ympäristöön kemikaaleja, tuotteita ja materiaaleja valmistettaessa ja käytettäessä sekä myös jätteiden ja kiertotalouden raaka-aineiden mukana. Ihmisten terveyden ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi haitallisten kemikaalien leviäminen ympäristöön on pyrittävä minimoimaan.. Se on jatkoa vuonna 2006 hyväksytylle kemikaaliohjelmalle ja asettaa nyt tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen vuoteen 2035 saakka. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Kemikaalialtistumista voi tapahHinni Papponen, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö Kansallinen kemikaaliohjelma Kansallinen kemikaaliohjelma on parhaillaan uudistettavana. Pyrkimyksenä on siirtyä Euroopan unionin kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian tavoitteiden mukaisesti kohti ympäristöä, jossa kemikaalit eivät haittaa ihmisten terveyttä eivätkä heikennä ympäristön hyvää tilaa. Kemikaaleille voidaan altistua ja kemikaaleja voi päätyä ympäristöön kemikaalin elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kemikaaleja käytetään erilaisissa päivittäisissä tuotteissa ja teknologisissa sovelluksissa, joten kemikaaleilla on ratkaiseva rooli yhteiskunnassa. vsk. Osa kemikaaleista on kuitenkin haitallisia ja ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille. tua käsiteltäessä lähtöaineita ja valmistettaessa tuotteita (työntekijät) sekä valmiin tuotteen käytössä (kuluttajat) kuten myös tuotteen kierrätyksessä ja uusiokäytössä (työntekijät ja kuluttajat)
Viestintä ja koulutus parantavat kemikaaliturvallisuutta. vsk. 35 Terveydenja ympäristönsuojelu haitallisilta kemikaaleilta Kaikessa toiminnassa prioriteettina on turvata terveyttä ja ympäristöä. Kuva: Markus Sirkka/ympäristöministeriön kuvapankki.. Turvallinen kiertotalous ja kestävä kemia Kemikaalien kierto tuotteiden ja materiaalien mukana on yksi kiertotalouden haasteista. Tietoon pohjautuva päätöksenteko 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tavoitteena on ehkäistä kemikaalien haittoja sekä yhteisvaikutuksia ennakolta rajoittamalla kemikaalien pääsyä ympäristöön sekä korvaamalla haitallisimpia kemikaaleja. Kemikaalien aiheuttamat riskit on huomioitava kierrätetyn raaka-aineen uudenlaisissa käyttötarkoituksissa ja materiaaleissa. Terveydenja ympäristösuojelu ohjaavat kemikaaliohjelman toimia. Kansainvälinen ja EU yhteistyö kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi 5. Terveydenja ympäristönsuojelu haitallisilta kemikaaleilta 2. Jokapäiväisen ympäristön tulisi olla niin kemikaaliturvallinen kuin mahdollista. Turvallinen kiertotalous ja kestävä kemia 3. Turvallinen kiertotalous edellyttää kemikaalihallintaa elinkaaren kaikissa vaiheissa tuotteiden turvallisesta suunnittelusta aina jätteiden lajitteluun ja Kemikaaliohjelman viisi teemaa 1. On tärkeää, että ihmisten kokonaisaltistusta haitallisille kemikaaleille saadaan vähennettyä koko elinaikana
Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa.) Tietoon pohjautuva päätöksenteko Päätösten valmistelun ja sääntelyn tueksi tarvitaan laadukasta ja monipuolista tutkimustietoa. Vaikutusten arviointien tekeminen ilman kansallista osaamista ja tietoa on mahdotonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2021: Kauppi S. Kestävä ja turvallinen kiertotalous lähtee siis tuotesuunnittelusta. Aina ei kuitenkaan voida välttää haitallisiksi tunnistettujen aineiden käyttöä tuotteissa, sillä ne saattavat olla välttämättömiä esimerkiksi paloturvallisuuden saavuttamiseksi. Kansainvälinen ja EU yhteistyö kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi Kemianteollisuus on globaalia ja kemikaalien aiheuttamat ympäristöja terveyskysymykset eivät tunne valtioiden rajoja. Kemikaaliohjelma linkittyy EU:n vihreän kehityksen ohjelman strategioihin ja ohjelmiin.. On myös varmistettava, että meillä on riittävä toksikologian ja ekotoksikologian osaamispohja käytettävissä. Riskinarviointia, riskinhallintaa ja valvontaa varten on oltava riittävästi tietoa terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden esiintymisestä, niille altistumisesta sekä haitallisten aineiden päästöistä. (Kts. Kemikaaleihin liittyvä tieto on tieteellistä ja osin monimutkaista, riittävä osaamisen taso on varmistettava kaikilla osa-alueilla. Jos tuote on suunniteltu kierrätettäväksi, voidaan tuotteen elinkaaren lopussa irrottaa haitallisia aineita sisältävä osa ja hävittää ja lajitella tuotteen muut osat kierrätykseen ja näin päästä turvallisiin materiaalikiertoihin. & Papponen H. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta tutkimuksen, viranomaisten, elinkeinoelämän ja politiikan välillä sekä parantaa tietopohjaa riskinhallintaa varten. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 36 uusiomateriaalien tuottamiseen saakka. vsk
vsk. Suomalaisten äitien ja lasten altistumista haitallisille aineille on selvitetty määrittämällä yhdisteiden pitoisuuksia äidinmaidosta. Hyvä kemikaalien hallinta globaalisti on myös Suomen etu. Viestintää tehdään viranomaisten yhteistyönä ja viranomaistoimijoiden on kyettävä nopeasti ja eri kanavien kautta välittämään helposti ymmärrettävää luotettavaa tietoa kemikaaleista kansalaisille sekä antamaan toimintaohjeita. EU:n kemikaalilainsäädännön tärkeimmät tavoitteet ja hyödyt ovat ympäristölle ja ekosysteemeille aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä väestön suojelu haitallisille kemikaaleille altistumiselta. Tutkimus tuottaa tietoa yhdisteiden pitoisuuksista äidinmaidossa, ja sitä kautta ravitsemuksen, erityisesti kalatuotteiden, vaikutuksesta ihmisten altistumiseen haitallisille aineille. 37 Kansallinen seurantatutkimus antaa arvokasta tietoa: Ympäristömyrkyt äidinmaidossa Äidinmaitoon päätyy haitallisia yhdisteitä ravinnon ja teollisuuspäästöjen seurauksena. Haitalliset yhdisteet voivat aiheuttaa lapselle kehityshäiriöitä, häiritä hormonitoimintaa tai aiheuttaa hampaisiin kiillevaurioita. Tutkittuja yhdisteitä olivat dioksiinit, PCB-yhdisteet, PBDE-yhdisteet (palonsuoja-aineet) sekä polyja perfluoratut yhdisteet (PFAS). Vastasyntyneet altistuvat yhdisteille äidinmaidon kautta, ja pienikokoisen lapsen altistuminen on suhteellisesti aikuisen altistusta suurempaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Kun viestitään kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja riskeistä, annetaan samalla myös neuvoja ja toimintaohjeita riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi. Kemikaaliohjelman tavoitteena on, että koulutus peruskouluista korkea. Suomi on jäsenenä yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa ja osallistuu aktiivisesti kansainväliseen, alueelliseen sekä kahdenväliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena ovat muun muassa kemikaaliturvallisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Vuosina 1987–2010 määritetyt dioksiinija PCB-yhdisteiden pitoisuudet äidinmaidossa ovat laskeneet 85 %. Kuten alussa todettiin, kemikaalien rooli on keskeinen lähes kaikessa ihmisen toiminnassa, viestinnässä tulee siis panostaa tiedon jakamiseen kemikaalien turvallisesta käytöstä. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ymparistomyrkytaidinmaidossa-who2020-/aidinmaidon-ymparistomyrkyt Kemikaaliturvallisuuden ja ympäristönja terveydensuojelun korkea taso edellyttää yhteistyötä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Kemikaaleihin liittyvä sääntely on tärkeää myös innovaatioiden ja kilpailun edistämisessä sekä toimivien sisämarkkinoiden varmistamisessa. Viestintä ja koulutus parantavat kemikaaliturvallisuutta Viestintä on tärkeässä roolissa kemikaaliturvallisuuden parantamisessa. PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat pienentyneet 50 % tutkimusjakson 2000–2010 aikana
Kemikaaliohjelma julkaistaan kevään 2022 aikana. Vuoropuhelussa elinkeinoelämän, tutkimusja rahoituslaitosten ja julkisen vallan edustajat saavat käyttöönsä uutta tutkimustietoa ja asettavat yhteisiä tavoitteita. Kemikaalifoorumissa sidosryhmiä ja tutkijoita otetaan aiempaa laajemmin mukaan kehittämään ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Kemikaaliohjelman toimeenpano Kemikaaliohjelma koskee kymmeniä eri toimijoita, jotka ovat olleet mukana valmistelemassa ohjelmaa sekä myös vaikuttaneet sen sisältöön lausuntokierroksen aikana. Kemikaaliohjelmassa linjataan keskeiset toimet, joita hallinnonalat sitoutuvat toteuttamaan vastuualueillaan siinä määrin, kuin se on niiden resurssien puitteissa mahdollista. Kemikaalifoorumilla keskusteluun tuodaan mukaan uusia kemikaalikysymyksiä ja niistä nousevia haasteita liittyen esimerkiksi hormonitoimintaa häiritseviin aineisiin, nanomateriaaleihin, kemikaalien yhteisvaikutuksiin tai kiertotalouden kemikaalikysymyksiin. vsk. Vaikka kemikaaliohjelmaa ei ole vielä julkaistu, tämän toimenpiteen valmistelu on jo aloitettu sosiaalija terveysministeriön ja ympäristöministeriön kesken. 38 koulutukseen tukee kemikaalien hyötyjen ja riskien ymmärtämistä, jotta kuluttajat voisivat tehdä vastuullisia valintoja. Yhtenä toimenpiteenä kemikaaliohjelmassa on kansallisen kemikaalifoorumin perustaminen lisäämään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Ensimmäinen kansallinen kemikaalifoorumi järjestetään syksyllä 2022. www.ymparistojaterveys.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Yhteistyön puitteissa kehitetään ohjauskeinoja ja edistetään innovaatioita, jotka helpottavat tavoitteiden saavuttamista. Ympäristökustannus Oy julkaisee Ympäristö ja Terveys-lehteä
Tällaiselle raaka-aineelle on kysyntää ja sen markkinat toimivat varsin hyvin. ajankohtaisesta!. Visiot eroavat toinen toisistaan siinä, miten merkittäviä muutoksia katsotaan tarvittavan tuotesuunnitteluun sekä erilliskerätyn muovijätteen lajitteluun ja jalostukseen. Verkkojulkaisu HELDAssa: http://hdl.handle.net/10138/339305 SYKE Tiesitkö, että lehtiemme ( Elintarvike ja Terveys, Ympäristö ja Terveys) postituslistalle voi liittyä www.ymparistojaterveys.fi etusivulla. Keskeisistä ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuudesta ei ole yksimielisyyttä, eikä edes yhtä yhtenäistä ”yritysmaailman” kantaa ole olemassa. Uusioraaka-aineelle on oltava kysyntää ensiömuovin korvaajana. Siihen, miten yksityisiä toimijoita kyettäisiin kannustamaan laadukkaan ja aiempaa laajemman uusiomuoviraaka-ainevalikoiman kehittämiseen tarjottiin niukasti konkreettisia ehdotuksia. Kysyntää taas ei synny ilman vakaata sekä hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyistä tarjontaa. Fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvan muovintuotannon kasvua on kyettävä hillitsemään ja kääntämään se laskuun materiaalien elinkaarta pidentämällä. Selvityksessä tunnistetut, haastatteluihin perustuvat muutosvisiot nostavat uusiomuovin tuotantoinvestoinnit markkinoiden kehittymisen avaintekijäksi. 39 Muovijätteestä tuotteeksi: toimijoiden visiot uusiomuovimarkkinoiden kehittämisestä Helena Valve, Petra Rinne, Jani Salminen, Petrus Kautto Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että muovituotteiden valmistamisessa tulee hyödyntää nykyistä enemmän uusiomuoviraaka-ainetta neitseellisen ensiömuoviraaka-aineen sijaan. Visioiden erittely paljastaa vastuun siirtelyn arvoverkoissa ja niiden rakentamisessa. vsk. Liity nyt! Saat tietoja tulevista koulutuksista, julkaisuista ym. Tämä raportti luo katsauksen muovien arvoverkkojen toimintaan Suomessa ja jäsentää uusiomuoviraaka-aineiden markkinoiden kehittämistä koskevia asiantuntijanäkemyksiä. Kaupan, muovialan järjestöjen, uusiomuoviraaka-ainetta valmistavan tai sitä käyttävän teollisuuden edustajien haastattelujen ja julkisten puheenvuorojen analyysi tuo esiin uusiomuovimarkkinoita koskevat määrittelykamppailut. Monisäikeisten verkostojen olosuhteissa toimijat ovat riippuvaisia toinen toistensa ratkaisuista. Hyvälaatuinen uusiomuoviraaka-aine voi korvata ensiömuovin käyttöä. Tämä edellyttää, että muovijätteestä jalostetun uusioraakaaineen markkinat toimivat tehokkaasti. Tämä tekee edelläkävijöitten panostamisen vaikeaksi, mutta myös siitä pidättäytymisen helpoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Raportti esittää suosituksia toimenpiteiksi, joilla uusiomuovimarkkinoiden toimintaa voidaan tästä näkökulmasta kehittää. Toimijat voivat helposti vedota siihen, että ensisijainen vastuu uusiomuovimarkkinoiden kehittymisestä lankeaa jollekin toiselle taholle
40 Yleistä taustaa otsonista Otsoni on kolmen happiatomin muodostama molekyyli (O 3 ). otsonaattoreilla esimerkiksi happea lähtöaineena käyttäen. Yläilmakehän otsoni suojaa adsorptiokykynsä ansiosta maapalloa liialliselta uv-säteilyltä, ja voimakkaana hapettimena sitä voidaan hyödyntää maan päällä esimerkiksi veden tai pintojen desinfioinnissa tai hajujen poistamisessa sisäilmasta. Pistävän hajuista otsonikaasua voidaankin helposti tuottaa myös keinotekoisesti ns. Hanna Korhonen, sosiaalija terveysministeriö Hanna Leppänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hannu T. vsk. Otsonia voi myös syntyä sivutuotteena esimerkiksi tulostimia käytettäessä. Mattila, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö Otsonoinnin turvallinen käyttö O 3 Kuvakooste: Wikipedia.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Otsonia muodostuu luonnossa esimerkiksi auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta tai salaman iskun aiheuttaman sähköpurkauksen seurauksena
Otsonin aiheuttamat terveysvaikutukset voidaan jakaa akuutteihin sekä kroonisiin vaikutuksiin. Otsonin terveyshaitat perustuvat sen kykyyn hapettaa keuhkosolujen entsyymejä, proteiineja ja rasvahappoja (EPA 2021). Sosiaalija terveysministeriö on arvioinut otsonin voivan aiheuttaa haittaa työntekijöiden terveydelle 0,05 ppm:n pitoisuutta suuremmilla keskimääräisillä pitoisuuksilla (8 tunnin HTP (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) -arvo 0,05ppm). Otsonista aiheutuva terveydellinen haitta riippuu otsonin pitoisuudesta ja altistuksen kestosta. Yhdenmukaistettuun luokitukseen tähtäävä prosessi tullee päätökseen viimeistään vuonna 2023. Koska oireita saattaa ilmaantua myös hetkellisessä altistuksessa, on otsonille lisäksi asetettu 15 minuutin altistumisen HTP-arvoksi 0,2 ppm (Sosiaalija terveysministeriö 2020). Lisäksi otsoni on luokiteltu myös ympäristölle vaaralliseksi aineeksi. Toistuvaan otsonialtistumiseen liittyviä kroonisia vaikutuksia ovat astman synty, valtimon kovettumatauti (ateroskleroosi) sekä eliniän ennusteen lyheneminen (WHO 2005). ” Voimakkaana hapettimena otsonia voidaan hyödyntää esimerkiksi veden tai pintojen desinfioinnissa tai hajujen poistamisessa sisäilmasta.. Pitoisuuden ylittäessä 1 ppm ja altistuksen jatkuessa yli vuorokauden voi otsoni aiheuttaa myös pysyviä silmäja hengitystieoireita (Russell ym. Tällä hetkellä otsoni on luokiteltu kevyemmässä menettelyssä esimerkiksi silmiä ja ihoa ärsyttäväksi ja hengitettynä akuutisti myrkylliseksi, mutta sen epäillään aiheuttavan myös syöpää ja ihmisen sukusoluissa periytyviä mutaatioita. Akuutit vaikutukset liittyvät suuriin otsonipitoisuuksiin, krooniset vaikutukset toistuvaan altistumiseen koholla oleviin otsonipitoisuuksiin. Otsoni voi reagoida myös suoraan keuhkoissa olevien rakenteiden kanssa. Huonosti vesiliukenevana yhdisteenä otsoni ei kiinnity ylempiin hengitysteihin, vaan kulkeutuu alempien hengitysteiden keuhkorakkuloihin asti läpäisten levyepiteelin. Otsonista aiheutuvien terveyshaittojen tärkeimpinä mekanismeina pidetään keuhkojen ääreisosien tulehduksia sekä autonomisen hermoston reseptorien muutoksia (Mustafa 1990, Mudway & Kelly 2000, McClellan ym. 2013). Otsonilla on haitallisia terveysvaikutuksia Otsoni kulkeutuu elimistöön pääasiassa hengitysteitä pitkin. 2009, EPA 2021). Akuutteja terveyshaittoja ovat rintakipu, yskä, hengitysvaikeudet ja kurkun ärsytys. Näissä reaktioissa voi syntyä sivutuotteina haitallisia yhdisteitä (Poppendieck ym. 41 Otsonille on ehdotettu sen ominaisuuksien vuoksi useaa niin sanottua yhdenmukaista ja sitovaa vaaraluokitusta EU:n kemikaaliasetus CLP:n ((EY) N:o 1272/2008) nojalla. Otsoni voi myös pahentaa astman oireita ja heikentää vastustuskykyä (EPA 2021). vsk. 2007, Zeng ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Nämä krooniset vaikutukset koskevat ensisijaisesti otsonointia tekeviä työntekijöitä, jotka voivat altistua kohonneille pitoisuuksille toistuvasti. Reaktiot otsonoinnissa perustuvat hapetusreaktioon, jossa molekylaarinen otsoni ja sen muodostamat happiradikaalit reagoivat kemiallisten epäpuhtauksien kanssa, pilkkoen niitä
Otsonointi voi haurastuttaa useita erilaisia materiaaleja sekä haalistaa värejä. Sellainen käyttö on EU:n biosidiasetuksen (EU) N:o 528/2012 vaatimusten piirissä. Otsonin puoliintumisaika sisätiloissa on melko lyhyt, 7–10 minuuttia, joten otsoni itse poistuu tilasta nopeammin, mutta sivutuotteet säilyvät sisäilmassa pidempään. asetuksesta johtuen mitään säätelyä, koska tehoaine otsonin arviointi on kesken eikä käytölle ole vielä tarvinnut hakea lupaa. Otsonoinnissa syntyvät sivutuotteet (kuten VOC-yhdisteet, aldehydit ja ketonit) voivat imeytyä varsinkin huokoisiin sisustusmateriaaleihin, kiinnittyä pintoihin tai reagoida uudelleen sisäilmassa. Materiaaleja, joihin otsoni voi vaikuttaa haitallisesti, ovat muun muassa betoni, kipsilevy, luonnonkumi, neopreeni, lateksimaali, linoleumi ja puulattiat, kokolattiamatot, vahat ja kiillotusaineet. 42 2013). vsk. Otsonin biosidinen käyttö Otsonia voi käyttää biosidisesti esimerkiksi uimaja juomaveden desinfiointiin. Nämä Otsonoinnissa syntyvät sivutuotteet (kuten VOC-yhdisteet, aldehydit ja ketonit) voivat imeytyä varsinkin huokoisiin sisustusmateriaaleihin, kiinnittyä pintoihin tai reagoida uudelleen sisäilmassa. Tilanteeseen odotetaan kuitenkin muutosta seuraavien parin vuoden aikana. Biosidivalmistekomitean lausunto tehoaineen hyväksymiseksi valmisteryhmien PT2, PT4, PT5 ja PT11 osalta on jo julkaistu ECHA:n nettisivuilla. Kuitenkin tällä hetkellä otsonin biosidiseen käyttöön ei liity em. Sivutuotteet voivat pysyä sisäilmassa pitkään, kuukausia, jopa pidempiä aikoja, pitoisuuksina, jotka voivat haista ja aiheuttaa mahdollisia ärsytysoireita. 2007). Kuva: Pixabay.. Aika, jonka sivutuotteet pysyvät sisäilmassa, on riippuvainen otsonoidusta materiaalista sekä sen pinta-alasta (Poppendieck ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53
Otsoni ei suurinakaan pitoisuuksina tuhoa mikrobikasvustoa rakenteista, vaan kosteusvaurio tulee aina korjata. Omatoiminen otsonointi Otsonointia markkinoidaan helppona keinona esimerkiksi asuntojen kosteusvaurioiden ja hajuongelmien poistamiseen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tukes on lisäksi valvova viranomainen sekä otsonaattoreiden tuotevalvonnassa, että palveluna myydyn otsonoinnin kohdalla. Otsonointi ei myöskään ole toimiva keino koronaviruksen tai muiden taudinaiheuttajien torjuntaan, ja sen osaamaton käyttö voi paitsi olla vaarallista terveydelle, myös vahingoittaa esimerkiksi auton tai asunnon pintamateriaaleja. Väärin käytettynä otsonointi voi jopa aiheuttaa uusia hajuongelmia. Mikäli otsonointia päädytään tekemään hajujen poistoon, kannattaa se teettää alan ammattilaisella. Jos tehoaine hyväksytään tietyn valmisteryhmän käyttöön, niin sen jälkeen noin 1,5–2 vuoden kuluessa pitää kyseistä tehoainetta sisältäville valmisteille hakea lupa. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes on toimivaltainen viranomainen otsonin biosidisiin käyttöihin liittyvissä kysymyksissä. Markkinoilla on tarjolla teholtaan ja otsonintuotoltaan hyvin erilaisia laitteita, joiden ostaminen ja käyttäminen ei edellytä minkäänlaista virallista lupaa tai käyttökoulutuksen suorittamista. 43 valmisteryhmät käsittävät pintadesinfiointiaineet mukaan lukien uimaveden desinfioinnin, elintarviketilojen desinfiointiaineet, juomaveden desinfioinnin sekä nestejäähdytyksessä ja prosessijärjestelmissä käytettävät säilytysaineet. Ennen otsonointia ammattilaisten tulee antaa tilojen käyttäjille riittävät tiedot siitä, kuinka otsonointi tehdään turvallisesti. Kuva: Pixabay.. Markkinoilta löytyvien laitteiden tulee kuitenkin täyttää tuotelainsäädännössä niille asetetut perusvaatimukset esimerkiksi sähköturvallisuuden suhteen. Vielä ei tiedetä, viekö komissio tehoaineen hyväksyntää eteenpäin normaaliin tapaan, vai jäädäänkö odottamaan, että toisenkin maan tekemä arviointi on valmistunut ja BPC on käsitellyt myös sen, ennen kuin tehoaineen hyväksyntä tulee äänestyskäsittelyyn. Biosidien hyväksyntä on siis kaksivaiheinen, ensin arvioidaan tehoaine EU-tasolla. Omatoimisesta otsonoinnista innostuneen kuluttajan on ennen laitteen hankkimista tai vuokraamista kuitenkin hyvä ymmärtää, että otsonointi ei ole ihmelääke mikrobija hajuhaittojen poistamiseen, saati kosteusvaurioiden hoitoon. Ottaen huomioon otsonin haitallisuuden ja otsonoinnin johdosta mahOtsoni ei suurinakaan pitoisuuksina tuhoa mikrobikasvustoa rakenteista, vaan kosteusvaurio tulee aina korjata. Miten otsonointi tehdään oikein. Kuluttajan itsensä käyttämien laitteiden turvallista käyttöä ei valvo mikään viranomainen, mutta otsonointipalvelua tarjoavat toimijat ovat vastuussa myymänsä palvelun turvallisuudesta. Hakemisen määräaika kerrotaan tehoaineen hyväksyntää koskevassa asetuksessa
Mudway, I.S. 21, pp. vsk. Mustafa, M.G. & Ayliffe, G.A.J. McClellan, R.O., Frampton, M.W., Koutrakis, P., McDonnell, W.F., Moolgavkar, S., North, D.W., Smith, A.E., Smith, R.L. 3, pp. 2021.”Health Effects of Ozone in the General Population”, Internet julkaisu. 35, pp. 245–265. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Otsonointi sisäympäristössä: Kirjallisuuskatsaus. Taloyhtiötä on informoitava käsittelystä. 7614–7626. Lisäksi on noudatettava riittävää varoaikaa (vähintään 24 h, mielellään 48 h) ennen tiloihin menemistä/ tilojen käyttöä. Otsonoinnin suorittavan henkilön tulee käyttää kaasuilta suojaavaa hengitysja silmäsuojainta käydessään sulkemassa otsonaattorin ja aloittamassa tuuletuksen. 21, no. & Kelly, F.J. Lähteet Environmental Protection Agency (EPA). 2009, “Critical considerations in evaluating scientific evidence of health effects of ambient ozone: a conference report”, Inhalation toxicology, vol. 2013, Principles and Practice of Disinfection, Preservation and Sterilization, 5th Edition, Wiley-Blackwell. 2017, TTL & THL 2016). Työpaperi 12/2017. 1–36. 1–48. 41, no. 2000, “Ozone and the lung: a sensitive issue”, Molecular aspects of medicine, vol. 44 dollisesti syntyvät haitalliset sivutuotteet ja niistä aiheutuvat hajuhaitat, otsonointi tulee tehdä niin, että otsonoitava tila on tyhjä (ei ihmisiä, lemmikkejä, elintarvikkeita, huonekaluja ja tavaroita) ja otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta on estetty. HTPARVOT 2020: Haitallisiksi tunnetut ” Kuluttajan itsensä käyttämien laitteiden turvallista käyttöä ei valvo mikään viranomainen, mutta otsonointipalvelua tarjoavat toimijat ovat vastuussa myymänsä palvelun turvallisuudesta.. 1990, “Biochemical basis of ozone toxicity”, Free Radical Biology and Medicine, vol. & Utell, M.J. Russell, A.D., Hugo, W.B. https://www.epa.gov/ozone-pollutionand-your-patients-health/health-effectsozone-general-population Leppänen, Peltonen, Komulainen, Hyvärinen A. 9, no. 1–2, pp. Tilaa tulee tuulettaa ilmassa olevien epäpuhtauksien poistamiseksi varoajan ajan. Poppendieck, D.G., Hubbard, H.F., Weschler, C.J. 2007, “Formation and emissions of carbonyls during and following gas-phase ozonation of indoor materials”, Atmospheric Environment, vol. Tämän jälkeen kaikki pinnat tulee puhdistaa nihkeäpyyhkimällä niille mahdollisesti päätyneiden epäpuhtauksien poistamiseksi (Leppänen ym. & Corsi, R.L. Otsonoitava tila on lukittava ja merkittävä varoituskyltein. Sosiaalija terveysministeriö. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53
Viestin otsikoksi kirjoitetaan Reportteri ratkoo. vsk. & Liu, Y. Kysymyksiä julkaistaan palstatilan puitteissa – joskus pienellä viiveellä. 45 pitoisuudet. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1272/2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta. 117, no. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-5658-2 TTL & THL. Ympäristö ja Terveys-lehden toimitus valitsee Reportterille välitettävät kysymykset ja tarvittaessa muokkaa ja lyhentää niitä. Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. O nko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. 2005, Particulate matter, ozone, nitrogen dioxide and sulfur dioxide, Air Quality Quidelines, Global Update 2005. 9, pp. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa. 2013, “Kinetics of heterogeneous reaction of ozone with linoleic acid and its dependence on temperature, physical state, RH, and ozone concentration”, The Journal of Physical Chemistry A, vol. https://www.ttl.fi/ tyoterveyslaitoksen-ja-terveyden-jahyvinvoinnin-laitoksen-kannanottobiosidien-kaytosta-korjausrakentamisessa/ World Health Organization (WHO). Voit lähettää kysymyksesi Reportterille, joka käyttää verkostojaan ja selvittää vastauksen. Reportterille osoitetut kysymykset lähetetään sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi. Zeng, G., Holladay, S., Langlois, D., Zhang, Y. Reportteri ratkoo . ?. Reportteri vastaa lehdessä omalla palstallaan kysymyksiin, jotka julkaistaan kysyjän nimellä tai nimimerkillä, jolloin nimi jää vain toimituksen tietoon. 2016. 1963–1974
Korhonen 4 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio 3 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kuopio 4 Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos, Turku Reseptilääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä Tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutukset ovat herättäneet keskustelua Suomessa ja muualla maailmassa. Tuulivoimamelun osalta tieteellistä näyttöä on ainoastaan siitä, että tuulivoimaloiden laajakaistainen ääni voi häiritä lähellä asuvien henkilöiden oleskelua ja unta. Sen avulla haluttiin selvittää, lisääntyykö lääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen verrattuna tilanteeseen ennen tuotannon käynnistymistä.. Erityisesti liikennemelun on todettu lisäävän myös esimerkiksi sydänja verisuonisairauksien riskiä. 46 Y mpäristömelu on yksi elinympäristön stressitekijöistä, ja sen yleisimpiä haittoja ovat lähteestä riippumatta häiritsevyys ja unen häiriintyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudesta rekisteritutkimuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosina 2015?2016 toteuttamassa kyselyAnu Turunen 1 , Pekka Tiittanen 1 , Tarja Yli-Tuomi 1 , Timo Lanki 1,2,3 , Maarit J. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu viime vuosina myös Suomessa. vsk. Muista terveyshaitoista tai esimerkiksi tuulivoimaloiden infraäänen mahdollisista vaikutuksista ei ole näyttöä (van Kamp & van den Berg 2021; WHO 2018). Aihetta on tutkittu myös Suomessa
Ajatuksena oli, että jos tuulivoimaloiden lähellä asuminen aiheuttaa terveyshaittaa, se voisi näkyä myös lääkkeiden käytössä. Tämän rekisteritutkimuksen tavoitteena oli täydentää suomalaista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä aiheesta ja selvittää, lisääntyykö lääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä, kun verrataan tilannetta ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä ja käynnistymisen jälkeen. 2020b). 2021). Kuva 1. Osa heistä kertoo hyvinkin voimakkaista oireista, jotka he itse yhdistävät tuulivoimaloihin ja erityisesti niiden tuottamaan infraääneen. Hankkeessa selvitettiin infraäänen mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen kokeellisessa asetelmassa, mutta niistä ei saatu näyttöä (Maijala ym. 2020a; Maijala ym. Kuvailtuja oireita ovat mm. Tutkimuksen rahoitti sosiaalija terveysministeriö. vsk. Päätöksentekijät ja kansalaiset tarvitsevat luotettavaa, tieteellisin menetelmin kerättyä ja analysoitua tietoa siitä, voiko tuulivoimaloiden läheisyydessä asuminen olla haitallista terveydelle. Tutkimuksessa mukana olevien 25 tuulivoimatuotantoalueen maantieteellinen sijainti.. Tiedeyhteisön tutkimusnäyttöön perustuva nykykäsitys on kuitenkin ristiriidassa joidenkin tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä asuvien henkilöiden kokemusten kanssa. Tuulivoimaloiden infraäänen mahdolliset terveyshaitat ovat aiheuttaneet huolta monissa maissa. Reseptilääkkeiden käyttö kertoo vakavista, hoitoa vaativista oireista ja sairauksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Vuosina 2018?2020 THL oli mukana toteuttamassa laajaa ja monitieteistä valtioneuvoston yhteisen selvitysja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamaa infraäänihanketta. THL muodosti Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avulla listan asuinrakennuksista, jotka sijaitsivat korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä kustakin tuulivoimatuotantoalueesta. 47 tutkimuksessa tuulivoimatuotantoalueiden läheisyydessä asuminen ei ollut yhteydessä itseraportoituun oireiluun, sairauksiin tai lääkkeiden käyttöön (Turunen & Lanki 2016; Turunen ym. pääsärky ja muut kivut, pahoinvointi, huimaus, uupumus, unihäiriöt, paineentunne korvissa, tinnitus sekä sydänja verisuoniterveyteen liittyvät oireet kuten kohonnut verenpaine ja rytmihäiriöt. Aineisto Tutkimusalueiksi valittiin kaikki Suomessa vuosina 2011–2017 toimintansa aloittaneet tuulivoimatuotantoalueet, joilla oli ainakin kolme nimellisteholtaan vähintään 2,3 MW:n turbiinia (yhteensä 25 tuotantoaluekokonaisuutta (Kuva 1)
Poisson-regressiolla verrattiin lääkkeen käytön ilmaantuvuutta kahden vuoden aikana tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen ja kaksi vuotta tuotannon käynnistymistä ennen. Lääkkeiden käyttäjien osuutta (%) altistuneista kahden vuoden ajalta ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä ja kaksi vuotta tuotannon käynnistymisen jälkeen verrattiin lääkkeiden käyttäjien osuuteen vertailuväestössä samoilla ajanjaksoilla. Analyysit rajattiin edelleen niihin 25?75-vuotiaisiin henkilöihin, jotka eivät olleet ostaneet tutkittavaa lääkettä kahden vuoden aikana ennen ilmaantuvuusseurannan alkua (n=108 981). Tilastolliset analyysit Prevalenssieli esiintyvyysvertailua varten alkuperäisestä otoksesta poistettiin ensin ne, joilta puuttui tarkka osoite tai jotka eivät olleet asuneet samassa osoitteessa vähintään kahta vuotta ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä ja vähintään kahta vuotta tuotannon käynnistymisen jälkeen (n=82 434). Kelalta saatiin tiedot tutkimusväestön Kelan reseptitiedostoon rekisteröityneistä lääkeostoista vuosina 2008–2018. Altistuneiksi määriteltiin henkilöt, jotka asuivat enintään 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimatuotantoalueesta vähintään kaksi vuotta ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä ja vähintään kaksi vuotta käynnistymisen jälkeen (n=34 184). Tulokset esitetään suhteellisen riskin (RR) estimaatteina, niiden 95 %:n luottamusvälien ja p-arvojen avulla. Mukaan valittiin seuraavat ATC-luokituksen mukaiset lääkeryhmät: diabeteslääkkeet (A10), sydänja verisuonitautilääkkeet (C01–C03, C07–C10), hermostoon vaikuttavat lääkkeet (N02, N03, N05, N06, N07C) ja tulehduskipuja reumalääkkeet (M01). Lisäksi Digija väestötietovirastosta saatiin tieto asukkaiden sukupuolesta, syntymävuodesta, kuolinpäivästä ja asuinhistoriasta 1.1.2000 alkaen. Vertailuun ei otettu sellaisia tuulivoimatuotantoalueita, joiden välittömässä läheisyydessä oli toinen tuulivoimatuotantoalue, jolla tuotanto oli käynnistynyt aiemmin. Vertailuväestö (eli väestö, joka ei ollut altistunut toiminnassa oleville tuulivoimaloille tarkasteltuna ajanjaksona) poimittiin tuulivoimatuotantoalueilta, joilla tuotanto oli käynnistynyt 2,5 vuotta myöhemmin kuin alueilla, joilta altistuneet oli poimittu (n=48 250). Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti rytmihäiriöiden hoidossa käytettävät lääkeryhmät (C01A, C01B, C07, C08), unija rauhoittavat lääkkeet (N05B, N05C), masennuslääkkeet (N06A), huimauslääkkeet (N07C) ja kivun hoitoon käytettävät lääkkeet (N02, M01). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Digija väestötietovirasto (entinen Väestörekisterikeskus) poimi kiinteistötunnusten perusteella kaikki kyseisissä rakennuksissa tuotannon aloittamishetkellä asuneet 25–75-vuotiaat henkilöt. vsk. Alkuperäisen otoksen koko oli 145 621 henkilöä. Insidenssieli ilmaantuvuusanalyysejä varten alkuperäisestä otoksesta poistettiin henkilöt, jotka asuivat yli 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimatuotantoalueesta tai jotka eivät olleet asuneet samassa osoitteessa vähintään neljää vuotta ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä ja vähintään kahta vuotta tuotannon käynnistymisen jälkeen. 48 Asuinrakennusten kiinteistötunnukset tunnistettiin yhdistämällä Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin tiedot maastotietokannan rakennustietoihin. Tulosten tilastolliseen testauksen käytettiin logistista regressiota hyödyntäen yleistettyihin estimointiyhtälöihin perustuvaa mallinnusta (GEE). Altistuneet ja vertailuväestö olivat 25?73-vuotiaita. Tulokset Esiintyvyysvertailussa diabeteslääkkeiden, sydänja verisuonitautilääkkeiden ja erikseen rytmihäiriölääkkeiden sekä her
Eri reseptilääkeryhmien käyttäjien osuus (%) tuulivoimatuotantoalueilla (n=34 184) ennen ja jälkeen tuulivoimatuotannon käynnistymisen sekä vertailualueilla (n=48 250) samoina ajanjaksoina.. 49 mostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö oli tuulivoimatuotantoalueilla yleisempää tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen verrattuna aikaan ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä. Kun tarkasteltiin ilmaantuvuutta, diabeteslääkkeiden, kaikkien sydänja verisuonitautilääkkeiden sekä erikseen rytmiKuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. vsk. Sen sijaan unija rauhoittavien lääkkeiden, masennuslääkkeiden sekä tulehduskipuja reumalääkkeiden käyttö oli tuulivoimatuotantoalueilla yleisempää ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä verrattuna tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeiseen aikaan. Samat erot esiintyvyydessä olivat kuitenkin nähtävissä myös vertailualueilla samalla ajanjaksolla, joten kysymyksessä ovat yleiset muutokset lääkkeiden käytössä. Lisäksi masennuslääkkeiden sekä tulehduskipuja reumalääkkeiden käyttö oli yleisempää vertailualueilla kuin tuulivoimatuotantoalueilla, ja niiden käyttö väheni tuulivoimatuotantoalueilla tuotannon alkamisen jälkeen tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailualueella (GEE-mallinnuksen tuloksia ei ole taulukoitu). Huimauslääkkeiden ja kivunhoitoon käytettävien lääkeryhmien osalta käytön yleisyys oli keskimäärin sama ennen ja jälkeen tuulivoimatuotannon käynnistymisen sekä tuulivoimatuotantoalueilla että vertailualueilla (Kuva 2)
ei) 2 Mallissa mukana tuulivoima-altistuksen lisäksi sukupuoli ja ikäryhmä 3 ATC-luokka A10 4 ATC-luokat C01, C02, C03, C07, C08, C09, C10 5 ATC-luokat C01A, C01B, C07, C08 6 ATC-luokat N02, N03, N05, N06, N07C 7 ATC-luokat N05B, N05C 8 ATC-luokka N06A 9 ATC-luokka N07C 10 ATC-luokat N02, M01 11 ATC-luokka M01. * Tutkittavien lääkkeiden käyttöä seurattiin 2 vuotta ennen tuotannon alkamista ja 2 vuotta tuotannon alkamisen jälkeen. Taulukko 1. 50 häiriöiden hoitoon käytettävien lääkkeiden osalta, suhteellisen riskin estimaatti oli lähellä yhtä, eli käytön ilmaantuvuus tuulivoimatuotantoalueilla tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen ei eronnut kyseisten lääkeryhmien käytön ilmaantuvuudesta ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Hermostoon vaikuttavien lääkeryhmien käytön ilmaantuvuus kokonaisuutena sekä erikseen unija rauhoittavien lääkkeiden, masennuslääkkeiden ja huimauslääkkeiden osalta oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen kuin ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä (Taulukko 1). Uusia käyttäjiä edellä mainituille reseptilääkkeille ei myöskään ilmaantunut tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen sen enempää kuin vastaavana aikana ennen tuulivoimatuotannon käynnistymistä. vsk. Eri reseptilääkeryhmien käytön aloittamisen yleisyys tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen verrattuna aloittamisen yleisyyteen ennen tuotannon käynnistymistä.. Yhteenveto Tässä rekisteritutkimuksessa diabeteslääkkeiden, sydänja verisuonitautilääkkeiden (mukaan luettuna rytmihäiriölääkkeet), hermostoon vaikuttavien lääkkeiden (mukaan luettuna unija rauhoittavat lääkkeet, masennuslääkkeet, kipulääkkeet ja huimauslääkkeet) sekä tulehduskipuja reumalääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden läheisyydessä ennen ja jälkeen tuulivoimatuotannon käynnistymisen ei ollut sen yleisempää kuin vertailualueilla samana ajanjaksona. Samansuuntainen muutos havaittiin myös kivunhoitoon käytettävien lääkeryhmien ja erikseen tulehduskipuja reumalääkkeiden käytön ilmaantuvuudessa. RR = suhteellinen riski 95 % CI = 95 %:n luottamusväli suhteelliselle riskille 1 Mallissa mukana vain tuulivoima-altistus (kyllä vs
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2016. World Health Organization Regional Office for Europe. J. Res. Environmental noise guidelines for the European Region. https://doi.org/10.1016/ j.envint.2021.106419 van Kamp, I., van den Berg, F. 2020a. Lähteet Maijala, M., Turunen, A., Kurki, I., Vainio, L., Pakarinen, S., Kaukinen, C., Lukander, K., Tiittanen, P., Yli-Tuomi, T., Taimisto, P., Lanki, T., Tiippana, K., Virkkala, J., Stickler, E., Sainio, M. Int. Environ. Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa. 2016. 151, 106419. vsk. Prime Minister’s Office, Finland. https://www.euro.who. Health effects related to wind turbine sound: An update. Int. https://tietokayttoon.fi/ julkaisu?pubid=34903 Turunen, A., Lanki T. Infrasound does not explain symptoms related to wind turbines. 51 Tässä tutkimuksessa ei siten havaittu tuulivoimaloiden lähellä asumiseen liittyvän sellaista terveyshaittaa, joka näkyisi lääkehoitoa vaativina oireina tai sairauksina. Environ. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminta. Public Health 2021, 18, 9133. Self-reported health in the vicinity of five wind power production areas in Finland. https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2016091223693 Turunen, A., Tiittanen, P., Yli-Tuomi, T., Taimisto, P., Lanki T. Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2020:34. Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys. Tämä tulos tukee lukuisten aiemmin julkaistujen kansainvälisten tutkimusten, katsausten ja raporttien sekä THL:n kyselytutkimuksen ja VN TEAS -hankkeen tuloksia. 2021. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-907-3 Maijala, P., Turunen, A., Kurki, I., Vainio, L., Sainio, M. Muista tuulivoimaloiden laajakaistaisen äänen tai infraäänen terveysvaikutuksista ei toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä. int/__data/assets/pdf_file/0008/383921/ noise-guidelines-eng.pdf Kuva: Pixabay.. 2020b. 2021. Tuulivoimamelun terveysvaikutusten osalta tutkimusnäyttöä on ainoastaan laajakaistaisen äänen aiheuttaman oleskelun ja unen häiriintymisen osalta. https:// doi.org/10.3390/ WHO 2018. Policy brief 11/2020. Tiedeyhteisön näkemys tällä hetkellä on, että tuulivoimamelun terveysvaikutukset eivät lähtökohtaisesti poikkea muun ympäristömelun terveysvaikutuksista
Kyselytutkimukseen vastasi 684 asukasta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 52 Valtteri Hongisto, Jenni Radun, Henna Maula, Pekka Saarinen, Jukka Keränen ja Reijo Alakoivu Turun ammattikorkeakoulu Rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Tuulivoiman ja tieliikenteen melun terveysvaikutukset Tavoitteena oli selvittää, miten tuulivoimamelu ja tieliikennemelu vaikuttavat ihmisen oireiluun ja terveyteen. Melutason ohjearvo 40 dB ei ylittynyt tutkitun tuulivoima-alueen yhdelläkään pihamaalla. Tuloksia voidaan sen vuoksi soveltaa kaikkiin alueisiin, joissa ohjearvoja noudatetaan. Oireet ja sairaudet eivät liittyneet tuulivoiman äänitasoon asukkaan pihamaalla. Kuva: Pixabay.. Tieliikenteen meluntorjuntaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Sen sijaan oireita ja sydänsairautta havaittiin selvästi enemmän, jos tieliikenteen äänitaso oli korkeampi
Kansanterveydelliseltä kannalta olisi tärkeää tutkia eri ympäristömelujen terveysvaikutuksia rinnakkain, jotta eri melulajien äänitasot ja terveysvaikutukset asettuisivat oikeisiin mittasuhteisiin. Tutkimukseen haettiin sellaista tuulivoima-aluetta, jonka lähellä on paljon asutusta, mutta jossa äänitasot eivät ylitä millään pihamaalla yöajan ohjearvoa 40 dB L Aeq [7] päiväaikaan eikä yöaikaan. Ulkomaisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että tuulivoimamelun terveysvaikutukset rajautuvat melun häiritsevyyteen. Tämän jälkeen suomalaisia alkuperäistutkimuksia alkoi pikkuhiljaa olla saatavilla [1–5]. Koska tuulivoima-alueet tarvitsevat hyvät kulkuyhteydet, tuulivoima-alueiden lähellä on yleensä jonkin verran tieliikennettä. Niiden etuna ulkomaisiin tutkimuksiin nähden on se, että tutkitut voimalat ovat 1–5 MW:n kokoisia, kun taas ulkomaiset tutkimukset oli vielä vuoteen 2016 asti tehty pääosin pienemmillä kuin 1 MW:n voimaloilla. Tämä artikkeli on siitä tehty tiivistelmä. Tällaisia tutkimuksia on vähän, koska melulainsäädäntö on uusiutunut vasta viime vuosina useissa maissa. Kohteeksi valikoitui Hamina, jossa on kolme eri aikaan rakennettua tuulivoima-aluetta (Satama, Summa ja Mäkelänkangas) melko lähellä toisiaan (Kuva 1). 53 Johdanto Tuulivoimamelun vaikutuksia koskevan tutkimustiedon tarve kasvoi Suomessa voimakkaasti 2010-luvun alussa, kun teollisia tuulivoima-alueita alkoi enenevässä määrin valmistua. Alueella on monimuotoista asutusta (pien-, rivija kerrostaloja), joten alueen nähtiin monella tavalla edustavan mahdollisimman monen tyyppisiä asuinalueita, joihin tuulivoimaa rakennetaan.. Tällaisia tutkimuksia ei ole juurikaan julkaistu. Verrattain moni ulkomainen tutkimus on tehty sellaisella tuulivoima-alueella, jossa osa asukkaista on altistunut peräti 50 desibelin (L Aeq ) äänitasoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Valtioneuvoston asetuksella tämä suositus muuttui ohjearvoksi vuonna 2015 [8]. Tutkimus toteutettiin alueella, jossa on noudatettu uusia ohjearvoja, jotta tutkimustieto palvelisi mahdollisimman hyvin suomalaisten tuulivoima-alueiden tiedontarvetta. Tutkimus on Turun ammattikorkeakoulun eettisen toimikunnan puoltama. Tutkimustulokset on julkaistu korkean vaikuttavuuskertoimen vertaisarvioidussa tiedejulkaisusarjassa [9]. Tavoitteena oli selvittää, miten tuulivoimamelu ja tieliikennemelu vaikuttavat ihmisen oireiluun ja terveyteen. Suomessa ei ole tutkittu tuulivoiman terveysvaikutusten riippuvuutta melualtistuksesta, joka yleensä kuvataan tuulivoiman äänitasolla pihamaalla desibeleinä. Unen laadun heikkenemiseen liittyvä näyttö on ristiriitaista [6]. Tutkimustiedon osalta jouduttiin nojautumaan ulkomaiseen tutkimustietoon vuoteen 2014 asti. Melualtistuksen tunteminen on äänitason ohjearvojen kehittämisen kannalta välttämätöntä. Suomessa tuulivoiman suunnitteluohjeet suosittelivat enimmäistasoa 40 dB jo vuonna 2012 [7]. Tieliikennemelun tiedetään aiheuttavan muitakin terveyshaittoja kuin häiritsevyyttä. vsk. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa sovellettiin tapaus-kontrolli -tutkimusasetelmaa (case-control design), jossa altistusmuuttuja (riippumaton muuttuja) on äänitaso pihamaalla ja vastemuuttujia (riippuvat muuttujat) ovat kyselyn perusteella saadut oireja terveystiedot. Tästä johtuen tutkimuksen tulisi keskittyä alueisiin, jossa tämä ohjearvo toteutuu. Osassa suomalaisista tutkimuksista on myös huomioitu tuulivoiman äänitaso (melualtistus) pihamaalla desibeleinä, jolloin oli mahdollista tutkia melun häiritsevyyden ja äänitason yhteyttä [2,4,5]
Kontrollialueelta oli matkaa lähimmille voimaloille 6,8–8,0 km. Vapaa-ajan asuntoja ei otettu huomioon. Tutkittaviksi kutsuttiin tuulivoima-alueella taloudet, jotka sijaitsivat alle 2,8 km päässä voimaloista. Kysely lähetettiin paperisena kirjeessä, mutta kaikkien oli mahdollista täyttää se myös verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselytutkimus toteutettiin syksyllä 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Kyselyn englanninkielinen käännös on kansainväliKuva 1. Rakennustunnuksen avulla ostettiin Väestörekisterikeskuksesta rakennuksessa sijaitsevien talouksien perustiedot. Henkilötietona pyydettiin talouden yksi satunnainen aikuinen. Tuulivoima-alue (suurempi punaviivalla ympyröity alue) käsitti Haminan kolme tuulivoimaaluetta (Satama, Summa, Mäkelänkangas) ja näiden lähiympäristöt 2,7 km:n etäisyyteen asti. Vastaajien pihamaalta oli matkaa 0,9–2,7 km lähimpään voimalaan. Kontrollialue (punaviivalla ympyröity alue vasemmalla) sijaitsi Kotkan Karhulassa, josta on matkaa 6,8–8,0 km Mäkelänkankaan voimaloille.. Vastausaikaa oli neljä viikkoa, jonka jälkeen kaikkia vastaajaehdokkaita muistutettiin kirjeitse. vsk. Vastausaste oli 22,4 %, joka on tavanomainen laajoissa väestötutkimuksissa, joissa kirjekuori pitää omatoimisesti viedä postilaatikkoon. 54 Verrokiksi eli kontrolliksi valittiin Kotkan itäosassa oleva yhtenäinen alue (Kuva 1), joka on sosioekonomisesti ja asuinrakennuskannaltaan hyvin samantyyppinen kuin Haminan tuulivoima-alue. Asuinympäristökysely postitettiin paperiversiona tuulivoima-alueella 2560 talouteen ja kontrollialueella 498 talouteen, yhteensä 3058 talouteen. Tutkimuksemme pääasiallinen tarkoitus (tuulivoiman terveysvaikutusten tarkastelu) oli kyselyssä piilotettu siten, että kyselyssä tuulivoima ei saanut erityistä painoarvoa vaan siinä tiedusteltiin asuinympäristön kokemuksia hyvin laaja-alaisesti. Määritellyltä kontrollialueelta kaikki taloudet kutsuttiin vastaamaan. Alueilla sijaitsevat asuinrakennukset määritettiin Maanmittauslaitoksen karttapalveluiden avulla. Vastauksia saatiin yhteensä 684, joista 563 saapui tuulivoima-alueelta ja 121 kontrollialueelta. Kahden aikuisen talouksissa satunnaistus tehtiin iän ja sukupuolen perusteella
55 sen artikkelin [9] liitteenä. Äänitasot mallinnettiin CadnaA-ohjelmistolla maanmittauslaitoksen karttapohjia hyödyntäen. Siinä otettiin huomioon tuntikohtaiset liikennemäärät, raskaan tieliikenteen osuus, tienpinnan tyyppi ja liikennenopeus Väylävirastolta saatujen tietojen mukaisesti. L Aeq,WT määritettiin laskennallisesti kansallisen ohjeen mukaan [11]. Analyysit ja tulokset Tuloksia analysoitiin kolmella tavalla. Äänitaso tarkoittaa A-painotettua keskiäänitasoa asuinkiinteistön pihamaalla 4 m:n korkeudella. Sen sijaan tuulivoiman äänitaso edustaa sitä tilannetta, jolloin kaikki tuulivoimalat tuottavat täyttä sähkötehoa ja suurinta melupäästöään. Kontrolliryhmän ja muiden ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja (p>0.05). Kunkin voimalatyypin äänitehotaso määritettiin mittauksin kansallisen ohjeen mukaan voimakkaan tuulen aikana [11], jotta voitiin olla varmoja niiden tuottamasta ympäristömelusta kyselyn aikana. Tämä tilanne esiintyy alle 5 % vuodesta, kun loput ajasta tuulivoiman äänitaso on alhaisempi tai sitä ei ole lainkaan. Ohjeen mukaisen menetelmän luotettavuus on havaittu erittäin hyväksi [4]. Vastaajat jaettiin tuulivoiman melualtistuksen mukaan neljään äänitasoryhmään: ryhmä 17–25 dB (122 vastaajaa), ryhmä 25–30 dB (282 vastaajaa), ryhmä 30–40 dB (159 vastaajaa) ja kontrolliryhmä (121 vastaajaa). Tuulivoima-alueen vastaajien tuulivoiman ja tieliikenteen äänitasojen yhteys oireisiin ja terveyteen analysoitiin. Tavassa 2 tarkasteltiin oireilun ja sairastavuuden yhteyttä äänitasoihin. Tässä raportoimme kyselyn osioista vain ne, joista olimme eniten kiinnostuneita: • tieliikenneja tuulivoimamelun melun häiritsevyys (vastaus oli 5 tai suurempi, kun tarjottu vastausasteikko oli 11-portainen: Ei lainkaan, 10 Erittäin paljon) • tuuliturbiinisyndroomaksi kutsutun oireyhtymän mukaisten oireiden esiintyvyys lähes joka kuukausi tai useammin (migreeni/päänsärky, huimaus, tinnitus, kuulokyky, korvien lukkiintuminen, ihottuma, selkäkipu, vatsavaivat, näön sumentuminen, sydämen tiheälyöntisyys, keskittyminen, paniikkikohtaukset) ja • sairauksien esiintyvyys viimeisen 12 kk aikana (krooniset kivut, astma, niveltulehdus, syöpä, masennus, korkea verenpaine, keuhkosairaudet, diabetes, sydänsairaus, unihäiriöt, levottomien jalkojen oireyhtymä). Tavassa 3 tarkasteltiin melun häiritsevyyttä eri äänitasoryhmissä. Tapa 1. vsk. L Aeq,07-22,RT määritettiin laskennallisesti pohjoismaisen mallin mukaan [12]. Tapa 2. Altistuminen tuulivoimamelulle 17–40 dB ei siis ennustanut kontrolliryhmää suurempaa oireilua tai sairastavuutta. Satamassa (2 voimalaa), Summassa (3 voimalaa, neljäs oli palanut aiemmin) ja Mäkelänkankaalla (4 voimalaa) oli eri voimalatyypit. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Joka vastaajan kohdalla määritettiin etäisyys lähimpään tuulivoimalaan, tuulivoima-alueen aiheuttama äänitaso sähköntuotannon ollessa maksimissa (L Aeq,TV ) ja tieliikennemelun äänitaso päiväaikaan (L Aeq,07-22,TL ). Tuulivoima-alueen äänitasoryhmiä (altistuvat) verrattiin kontrolliryhmään (ei altistuvat) binääristä logistista regressiota käyttäen. On huomattava, että tieliikenteen äänitaso toistuu viikonpäivittäin samanlaisena läpi vuoden ja L Aeq,07-22,TL edustaa tätä hyvin. Tavassa 1 tarkasteltiin, miten tuulivoimamelulle altistuvat oireilevat tai sairastavat eri äänitasoryhmissä. Mallissa oli mukana ikä, sukupuoli ja tieliikenteen äänitaso. Siksi tutkimuksessa käytetty L Aeq,TV on suurempi kuin äänitason vuosikeskiarvo
Esiintyvyys kasvoi 5 %, kun tieliikenteen äänitaso kasvoi desibelillä.. Kuva 3. vsk. Mallissa oli mukana äänitasojen lisäksi ikä ja sukupuoli. Tieliikenteen äänitason kasvaessa havaittiin viiden eri oireen ja yhden sairauden esiintyvyyden kasvavan. Tieliikenteen äänitasolle 64 dB altistuvilla Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Luvut kertovat, montako prosenttia kyseinen terveyshaitan esiintyvyys kasvaa, kun äänitaso kasvaa yhden desibelin. 56 binääristä logistista regressiota käyttäen. Näille oireille analyysin mukaiset riskikertoimet [vastaa regressioanalyysin tunnuslukua Exp(B)] on esitetty kuvassa 2 prosentteina. Sellaiset oireet ja sairaudet on raportoitu kuvassa 2, joiden raportointi oli yhteydessä tieliikennemelun äänitasoon. Tässä tutkimuksessa sydänsairauksien esiintyvyys kasvoi merkittävästi tieliikenteen äänitason kasvaessa. Riskikerroin kuvaa, montako prosenttia esiintyvyys kasvaa, kun tieliikenteen äänitaso kasvaa desibelillä. Sydänsairauden riskiä eri tieliikenteen äänitasoilla on havainnollistettu kuvassa 3. Sen sijaan korkeampi tieliikenteen äänitaso oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeampaan oireiluun sekä sydänsairauden todennäköisyyteen. Tuulivoiman äänitasolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oireisiin tai sairauksiin
Tässä tutkimuksessa useiden oireiden esiintyvyys kasvoi merkittävästi tieliikenteen äänitason kasvaessa. Tapa 3. (a) Tuulivoimamelun häiritseväksi kokevien osuus kasvoi, kun tuulivoiman äänitaso, L Aeq,TV , kasvoi. Vastaavasti oireilun riskiä eri tieliikenteen äänitasoilla on havainnollistettu kuvassa 4. (b) Tieliikennemelun häiritseväksi kokevien osuus kasvoi, kun tieliikenteen äänitaso, L Aeq,07-22,TL , kasvoi. Huomaa, että y-akselin asteikko poikkeaa kuvan 3 vastaavasta. Heistä vastasi 563 asukasta eli vastausaste oli 22 %. Kuva 5. Tutkimukseen kutsuttiin tuulivoima-alueelta 2560 asukasta. Melun häiritsevyyden analysoinnissa vastaajat jaettiin tuulivoimamelualtistuksen osalta ryhmiin 17–25 dB, 25–30 dB, 30–40 dB ja kontrolli. Tieliikennemelualtistuksen osalta tehtiin jako ryhmiin 32–40 dB, 40–45 dB, 45–50 dB, 50–55 dB ja 55–64 dB. 57 on 4,8-kertainen riski sairastaa sydänsairautta niihin nähden, jotka altistuvat 32 desibelin äänitasolle. Vastaamatta Kuva 4. Häiritsevyyden riippuvuus äänitasosta on esitetty kuvassa 5. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Häiritsevyys tarkoittaa näissä kuvissa todennäköisyyttä sille, että vastaus on 5 tai suurempi vastausasteikolla 0–10.
58 jätti siis 1997 asukasta (taloutta). Tavalla 3 saatu tulos on hyvin odotettu ja linjassa aiemman suomalaisen ja ulkomaisen tutkimuksen kanssa sen osalta, että häiritsevyys kasvaa äänitason kasvaessa [4]. Tavalla 2 saatu tulos on linjassa tavalla 1 saadun tuloksen kanssa tuulivoimamelun äänitason osalta. Tämän tutkimuksen perusteella nykyisiä tuulivoimamelun ohjearvoja ei olisi perusteltua tiukentaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tässäkin tutkimuksessa lähes 80 % kutsutuista jätti vastaamatta. Havainto on kansanterveydellisesti ottaen erittäin tärkeä, koska sen perusteella säädökset täyttävillä tuulivoima-alueilla tulisi kiinnittää huomiota ensisijaisesti tieliikennemelun torjuntaan. Monet epidemiologiset tutkimukset kuvaavat altistusta tuulivoimaloille käyttäen etäisyyttä lähimpään voimalaan riippumattomana muuttujana. Vastanneet olivat kuitenkin iäkkäämpiä (keski-ikä 63 vuotta) kuin vastaamattomat (keski-ikä 56 vuotta) ja naiset vastasivat herkemmin (vastausaste 25 %) kuin miehet (vastausaste 20 %). Tärkeä uusi löydös on se, että tuulivoimamelun ja tieliikennemelun häiritsevyys olivat samalla tasolla, kun äänialtistus näillä melulajeilla on luokkaa 30–40 dB. Tässä kohteessa tulokset ovat samalta alueelta ja saman kyselyn kautta. Analyysien perusteella vastaamattomat ja vastanneet eivät eronneet toisistaan tuulivoiman äänitason, lähimmän tuulivoimalan etäisyyden tai tieliikenteen äänitason suhteen. Kyselytutkimusten yleinen ongelma on se, että kaikki eivät vastaa niihin. Nykyinen tuulivoimaa koskeva melulainsäädäntö [8] vaikuttaa riittävän tiukalta eikä sen mukaisilla tuulivoima-alueilla ole odotettavissa tuulivoiman aikaansaamia terveyshaittoja. Tämä on ristiriidassa aiempien ulkomaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan tuulivoimamelu olisi muita meluja häiritsevämpää [14]. On mahdollista, että vastaamattomien mielipide poikkeaa tässä esitetystä suuntaan tai toiseen. Pohdinta ja johtopäätökset Tavalla 1 saatu tulos on aiemman kirjallisuuden mukainen: alle 40 desibelin tuulivoiman äänitasolla ei ole havaittu muita yhteyksiä terveyteen kuin melun häiritsevyys [6]. Sen sijaan tieliikennemelun äänitaso oli yhteydessä oireilun ja sairastavuuden riskin kasvuun korkeammilla äänitasoilla. Etäisyys ei kuitenkaan kerro melualtistuksesta mitään, koska voimaloiden äänitehotasot ovat hyvin erilaisia, voimaloiden lukumäärä (alueen kokonaismeluemissio kasvaa, jos voimaloita on enemmän) ja keskinäiset sijoittelut vaihtelevat tuulivoima-alueittain ja myös maanpinnan muodot vaikuttavat äänen leviämiseen. Tuloksen perusteella on epätodennäköistä, että alle 40 desibelin melualtistus aiheuttaa oireita tai sairauksia muillakaan tuulivoima-alueilla. Tulos siis asettaa tuulivoimamelun erityistä häiritsevyyttä koskevat käsitykset uuteen valoon. Tulokset ovat linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa, jonka mukaan korkeampi tieliikenteen äänitaso on yhteydessä korkeampaan diagnosoidun sydänsairauden todennäköisyyteen (prevalenssiin) [13]. Vastaamisen. Tutkimuksen näyttövoima meluvaikutuksiin liittyen on korkea, koska vastaajien melualtistus tunnettiin sekä tuulivoiman että tieliikenteen osalta. Tämän vuoksi tutkimuksen pohjalta on mahdollista arvioida, ovatko asetuksen [8] mukaiset ohjearvot perusteltuja. Kyseisen tutkimuksen puutteena oli se, että tiedot oli poimittu eri maiden tutkimuksista. Tutkimus on kansanterveydellisesti merkittävä, koska yhdelläkään tuulivoima-alueen asuinrakennuksen pihamaalla valtioneuvoston asetuksen [8] mukaiset ohjearvot eivät ylity, mutta samalla yli 30 desibelin äänitasoille altistui runsaasti asukkaita
11. Energy Policy 73 450–460. pdf. Health effects of wind turbines on humans in residential settings: Results of a scoping review. Ympäristöministeriö (2014). Valtioneuvosto (2015). 6. Janssen, S.A., Vos, H., Eisses, A.R., Pedersen, E. 27.8.2015. (2016). Verkossa: http://dx.doi.org/10.1121/1.5006903. http:// www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107. Viittaukset 1. Janhunen, S., Hujala, M., Pätäri, S. J Acoust Soc Am, 130(6), 3746–3753.. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. (2015). Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa. (2018). 5. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014, Helsinki. (2011). Verkossa: https:// www.julkari.fi/handle/10024/131157. Building and Environment 150 339–348. (2021). Verkossa: https:// tuulivoimayhdistys.fi/media/794-hongisto_ ym_2015_ymparisto_ja_terveys.pdf 3. 8. Nordic Council of Ministers, Copenhagen, Denmark. Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. The Journal of the Acoustical Society of America 142(4) 2185–2196. 13. Valtioneuvoston asetus 1107-2015 tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. International Journal of Environmental Research and Public Health 15 379 (59 p). WHO environmental noise guidelines for the European region: a systematic review on environmental noise and cardiovascular and metabolic effects: a summary. (2014). (2017). Rahoittajilla ei ollut ohjaavaa roolia tutkimuksen tekemisessä. vsk. Ympäristöministeriö (2012). A comparison between exposure-response relationships for wind turbine annoyance and annoyance due to other noise sources. van Kempen, E., Casas, M., Pershagen, G., Foraster, M. Verkossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/79057/OH_5_2016. Variables associated with wind turbine noise annoyance and sleep disturbance. Health effects of wind turbine and road traffic noise on people living near wind turbines. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Helsinki. Nielsen, H. Hongisto, V., Suokas, M., Varjo, J., Yli-Kätkä, V.-M. (1996). sciencedirect.com/science/article/pii/ S1364032121013022. Helsinki. (2019). 10. (2019). 9. valtioneuvosto.fi/handle/10138/42938 12. Verkossa: https://www. Freiberg, A., Schefter, C., Girbig, M., Murta, V.C., Seidler, A. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella, Ympäristö ja Terveys-lehti 6 54–59. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014, Helsinki. 4. Indoor noise annoyance due to 3–5 MW wind turbines – an exposure-response relationship. Radun, J., Hongisto, V., & Suokas, M. Environmental Research 169 446–63. 7. 59 on kuitenkin oltava vapaaehtoista, joten tutkimustiedon on nojauduttava siihen tietoon, mitä asukkaat haluavat antaa. 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 76–81. Road Traffic Noise – Nordic Prediction Method. Hongisto, V., Keränen, J., Oliva, D. Owners of second homes, locals and their attitudes towards future rural wind farm. Turunen, A., Tiittanen, P., Lanki, T. Verkossa: https://doi.org/ 10.3390/ijerph15020379 14. Kiitokset Tutkimus oli osa Anojanssi-projektia, jota rahoittivat Business Finland (60 %, Tekes rahoitus 828/31/2015), Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöministeriö, sosiaalija terveysministeriö, yhdistykset ja yritykset. Verkossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10138/42937. Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla. Renewable and Sustainable Energy Reviews 157 112040 (13 p). Verkossa: https://julkaisut. Radun, J., Maula, H., Saarinen, P., Keränen, J., Alakoivu, R., Hongisto, V
Saostuman liuotuksessa käytettiin fosforihappoa, jolloin käsittelyssä syntyy liuos, joka pitää sisällään fosforin ja saostuksessa käytetyn kemikaalin. Tutkimuksessaan Reuna optimoi kyseisen saostuman liuotuksen ja tutki menetelmiä liuoksen jatkojalostukseen. Sen luonnolliset varannot maaperästä ovat hupenemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Optimaalisten liuotusolosuhteiden löytämiseen hyödynnettiin tilastollista koesuunnittelua ja tilastollista analyysiä. Jyväskylän yliopisto Väitöstutkimus: Elintärkeät fosforivarannot ehtyvät – fosfori talteen jätevesistä uudella menetelmällä FM Sini Reuna. Kiitos kaikille osallistujille! Ympäristökustannus Oy. Fosfori on kaikelle elämälle korvaamaton alkuaine, jota käytetään muun muassa lannoitteissa. Väitöskirjatutkimuksen Reuna aloitti 2016 ja tutkimusta on tehty yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kanssa. Siksi talteenotto toissijaisista lähteistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vastata kasvavaan fosfaattilannoitteiden kulutukseen ja varmistaa ruuan riittävyys myös tuleville sukupolville. Reunan väitöstutkimuksen tuloksia on hyödynnetty Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kehittämässä ja patentoimassa RAVITA™teknologiassa, joka ottaa talteen jäteveden sisältämää fosforia ja typpeä. Tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä fosfori saadaan talteen fosforihappona, joka on lannoiteteollisuudelle käyttökelpoinen raaka-aine. 60 Sini Reuna kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla fosfori saadaan talteen jätevesistä entistä paremmin. Sini Reuna valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän kemian laitokselta vuonna 2015. Tutkimus on saanut rahoitusta Helsingin seudun ympäristöpalveluilta sekä Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmalta. Paras kansi 2021 -äänestyksen tulos on ratkennut Ympäristö ja Terveys-lehden kansista eniten ääniä sai lehden kansi 4/2021. Arvonnan voittajalle on tiedotettu henkilökohtaisesti voitostaan. Liuoksen jatkokäsittelymenetelmäksi valittiin neste-nesteuutto, jolla fosfori ja sen saostukseen käytetty kemikaali erotetaan toisistaan. RAVITA-prosessissa jäteveden fosfori saostetaan erilliseksi jakeeksi jätevedenpuhdistusprosessin lopussa perinteisesti käytössä olevan rinnakkaissaostuksen sijaan, jossa fosfori saostetaan biologisessa käsittelyssä syntyvän lietteen sekaan. vsk. Rahoittajat eivät ole vaikuttaneet tutkimustuloksiin. Saostuksessa käytetty kemikaali puolestaan on prosessin jälkeen kierrätettävissä takaisin saostukseen. Erillisenä jakeena saostettu fosforisaostuma on fosforipitoisuudeltaan korkeampi kuin perinteinen puhdistamoliete
Rachel Carsonin kulttiteoksen Silent Spring vakiintunut suomenkielinen käännös on Äänetön kevät, ei Hiljainen kevät (s. Carsonin sukunimeen on myös livahtanut ylimääräinen ällä. Tältäkin osin lopputulos toimii kuitenkin hyvin. Kustantajan verkkokaupassa 42,90 € ja E-kirjana 34,90 €. Tarkkaan ottaen ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Lahteen marraskuussa 1910 ja seuraava Helsinkiin vielä saman vuoden puolella. Esa Ruuskanen, Paula Schönach ja Kari Väyrynen Vastapaino. Virheitä kirjasta saa turhaan etsiä. Huolimatta suurehkosta kirjoittajajoukosta – yhteensä 10 kirjoittajaa – teksti on saatu yllättävän yhtenäiseksi ja samantyyliseksi. 319), jolla tarkoitettaneen sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosastoa. Kuvia, kaavioita ja tietolaatikoita kirjassa olisi voinut olla enemmänkin. Henry Nygårdin etunimi on tosin muuntunut Mikaeliksi (s. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 424), että ensimmäiset jätevedenpuhdistamot perustettiin jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Helsinkiin. 61 Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykypäivään Toim. Lopputulos on enemmän kuin hyvä. Ympäristöhistoriaa käsittelevää kirjallisuutta maassamme ei ole julkaistu liikaa. 473 s. Tämä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon käsitellyn ajanjakson pituuden ja eri teemojen suuren määrän. Lähdeluetteloiden laajuus saa myös lukijan vakuuttuneeksi kirjoittajien paneutumisesta aiheeseen. Pertti Forss KIRJAESITTELY. Kirjan ulkoasu ja taitto ovat hyvin perinteiset. Kirja siis keskittyy ympäristöhistorian ”suureen kuvaan” ja paikalliset ympäristömuutokset jäävät vähemmälle huomiolle. Kirjaa voikin lämpimästi suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille. 316) ja jätelain valvontavastuussa puhutaan ympäristösuojelujaostosta (s. Sid. Kirjoittajat ja kustantaja ansaitsevat kiitoksen ja kumarruksen kirjan julkaisemisesta. vsk. Kirjassa todetaan (s. Useat teemat on jouduttu käsittelemään kohtalaisen yleisellä tasolla, esimerkiksi ihmisen suhde luonnonvaraisiin eläimiin tai luonnonsuojelun historia. Kirja nivoo yhteen sujuvalla tavalla valtavia asiakokonaisuuksia – esimerkkeinä mainittakoon teollistuminen ja kaupungistuminen sekä maailmankauppa ja energiajärjestelmät. Alan hallinnossa työuransa tehneenä silmään pisti hallintoa käsittelevän tekstin vähäisyys. Kirjasta puuttuvat suurelta osin lait ja varsinkin pykälät sekä organisaatiot ja myös henkilöiden nimet. Tampere 2021. 398). Kirjan tekijöillä on ollut rohkeutta ryhtyä vaativan yhteenvedon ja synteesin tekemiseen maamme ympäristöhistoriasta. Kirjan teksti on kauttaaltaan sujuvaa ja asiantuntevaa
Toimenpiteiden vaikutuksia seurattiin usein lisänäytteenottojen ja -tutkimusten avulla. Vuonna 2020 106 suurella vedenjakelualueella, mikä käsittää noin 72 prosenttia kaikista suurista vedenjakelualueista, oli kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymä riskinarviointi, ja useilla alueilla se oli tekeillä. Uusi, digitaalisuutta hyödyntävä energiainnovaatioiden tutkimusja testausympäristö mahdollistaa yrityksille ratkaisujen skaalaamisen tuotantoon aiempaa kustannustehokkaammin ja nopeammin. VTT. RALAan hän siirtyy Rejlers Oy:stä, jossa hän on vastannut rakentamisen liiketoiminnasta. Rala Kirsi Hautala. Hän aloittaa tehtävässä 1.4.2022 RALAa pitkään vetäneen Tuula Råmanin siirtyessä eläkkeelle. Vuotta aiemmin viranomaisen hyväksymä riskinarviointi oli 66 vedenjakelualueella. 62 POIMINTOJA Ralan toimitusjohtajaksi Kirsi Hautala RALAn uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Kirsi Hautala. Yhä useammalle vedenjakelualueelle oli tehty talousveden tuotantoketjun riskinarviointi. Eniten poikkeamia aiheuttivat suuri rautapitoisuus, poikkeava mikrobien määrä, pH:n muutokset sekä poikkeava haju, maku tai sameus. Kirsi Hautalalla on vankka ja monipuolinen kokemus kiinteistöja rakennusalan yrityksistä, järjestöistä ja työryhmistä. VTT investoi 18 miljoonaa euroa uuteen puhtaan energian pilotointikeskukseen. Myös talousveden käyttökelpoisuudelle asetetut tavoitteet täyttyivät hyvin. Tavoitteena on vauhdittaa puhtaan energian sovellusten synnyttämistä sekä kotimaiseen käyttöön että vientiin. Osa tilanteista edellyttää vedenkäsittelyyn liittyviä lisätoimenpiteitä, jotka toteutetaan lähivuosien aikana. Tutkimusja testausympäristö valmistuu vuonna 2024 VTT Bioruukin yhteyteen Espooseen. Kuva: Rejlers, Keksi, Mikael Alfors. Talousveden käyttökelpoisuutta parannettiin muun muassa tehostamalla veden puhdistusta, huuhtelemalla vesijohtoverkostoja tai juoksuttamalla vettä kiinteistöjen hanoista. Aikaisemmin hän työskenteli pitkään eri tehtävissä kansainvälisen suunnittelutoimisto WSP:n palveluksessa, viimeisimpänä WSP Finland Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 2020 talousveden terveydellisessä laadussa oli poikkeamia vain yksittäisillä vedenjakelualueilla. Kirsi Hautala haluaa RALAsta uusien toimintamallien edistäjän ja alan yhteistyön vauhdittajan. RALAn toimintaa Hautala tuntee entuudestaan toimittuaan aiemmin sekä RALAn hallituksen että arviointilautakunnan jäsenenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. vsk. Näillä alueilla talousveden laatua parannettiin optimoimalla veden puhdistusta tai lisäämällä vedenottoa sellaisilta vedenottamoilta, joilla talousveden laatu täytti vaatimukset. Suomalainen talousvesi on laadultaan erittäin hyvää Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, joka täyttää hyvin sille asetetut vaatimukset ja tavoitteet, kertoo tuore raportti. THL VTT rakentaa Euroopan johtavan pilotointikeskuksen puhtaan energian innovaatioille Liikenteen ja teollisuuden hiilineutraalius edellyttää vahvoja panostuksia yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteiseen innovointiin ja pilotointiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. vsk. Raportin mukaan noina vuosina kansalliseen epidemiarekisteriin raportoitiin yhteensä 169 elintarviketai talousvesivälitteistä epidemiaa. Norovirus aiheutti 57 elintarvikevälitteistä epidemiaa ja kolme talousvesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä noin 1 870 henkilöä. Sen sijaan ravinnon osalta lihan ja maitotuotteiden vaihtaminen kasvipohjaiseen ruokavalioon on tärkein muutos yhdessä kotitalouksien ruokahävikin vähentämisen kanssa”, Sandberg selventää. Niistä elintarvikevälitteisiä oli 162 ja talousvesivälitteisiä seitsemän. Kuten aiempinakin vuosina, norovirus oli yleisin elintarvikeja talousvesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Länsimaiden tulee tuotantotehokkuuden parantamisen, teknisten innovaatioiden ja kuluttamisen ”vihertämisen” lisäksi tehdä perustavanlaatuisempia muutoksia kulutustottumuksiin muun muassa kulutusta vähentämällä. Suurimman vaikutuksen aikaansaavat kulutusmuutokset voivat olla eri kulutuskategorioissa erityyppiset. Asumisen, ravinnon ja liikkumisen ympäristövaikutusten on osoitettu olevan suurimmat, joten niihin tulee kiinnittää eniten huomiota. ”Esimerkiksi liikkumisen osalta yksityisautoilun vähentäminen joko matkustamista vähentämällä tai vaihtamalla muihin liikennemuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen tai pyöräilyyn, on osoittautunut tärkeimmäksi muutokseksi. 63 POIMINTOJA Väitöstutkimus: Ilmastokriisi vaatii muutoksia kulutustottumuksiin Uusi tutkimus erittelee muutoksia kulutustottumuksiin, joita paljon kuluttavissa yhteiskunnissa todennäköisesti tullaan tarvitsemaan ilmastokriisin torjumiseksi. Hanken Svenska handelshögskolan Norovirus on edelleen yleisin elintarviketai talousvesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja Suomessa Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat koonneet raportin Suomessa raportoidusta elintarviketai talousvesivälitteisistä epidemioista vuosina 2017–2019. ”Kulutustottumuksiin tarvitaan useita erilaisia muutoksia. Vuosina 2017–2019 epidemiarekisteriin raportoitiin myös neljä uimavesivälitteistä epidemiaa, joista kolme aiheutui noroviruksen ja yksi kampylobakteerin saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. On keskityttävä niihin kuluttamisen muutoksiin, joilla saadaan aikaan suurin vaikutus. Ilmastokriisi ja muut ympäristöongelmat vaativat nykyistä laajempia toimia. Taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 67:ssä (41 %) elintarvikevälitteisessä ja kolmessa talousvesiepidemiassa. Kampylobakteeri ja salmonella aiheuttivat kumpikin kahdeksan elintarvikevälitteistä epidemiaa ja sapovirusta epäiltiin yhden talousvesiepidemian aiheuttajaksi. Maria Sandberg yksilöi väitöskirjassaan olennaisia kulutusmuutoksia, joita tarvitaan ilmastokriisin, luontokadon ja muiden ympäristöongelmien torjumiseksi. Tiedot perustuvat kuntien terveydensuojeluviranomaisten laatimiin elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden selvitysraportteihin. Elintarvikkeiden välityksellä sairastui yhteensä 2 900 henkilöä ja talousveden välityksellä lähes 570 henkilöä. Kuluttamisen vähentämisen lisäksi tulee siirtyä vähemmän luonnonvaroja käyttäviin kulutusmalleihin, pidentää jo käytössä olevien tuotteiden käyttöikää ja lisätä tuotteiden yhteiskäyttöä”, Sandberg sanoo. THL. Epidemioissa sairastui yhteensä noin 200 henkilöä
(02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. 10 %). Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. alv. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville
alv. www.ax.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2022 ilmestyy 21.3. www.ax.fi Tarjoamme palveluita mm. YRITYSHAKEMISTO Tarjoamme palveluita mm. vsk. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. teemalla ALUEIDEN KÄYTTÖ www.ymparistojaterveys.fi Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. 65 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 10 %). Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä
Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. 10 % alv. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Tilauksiin lisätään toim. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p
Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme