KUSTANTAJAN HINNAT 2023: Painettu lehti: kestotilaus 70 €, vuositilaus 75 €, irtonumero 12 € Näköislehti: 70 € Painettu lehti + näköislehti: kestotilaus 98 €, vuositilaus 103 € www.ymparistojaterveys.fi puhtaamman huomisen ääni Tilaukset verkkosivujemme kautta Tilaa oma lehti!. ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ilmestyy 8 numeroa vuodessa
vsk. Ympäristöterveyspäivien tiedollisesta annista saa hyvän käsityksen tästä lehdestä, joka on suurimmaksi osaksi koottu Ympäristöterveyspäivien luennoitsijoiden aiheistaan tekemistä kirjoituksista. Paikkana oli vastikään remontoitu Original Sokos Hotel Ilves Tampereella. Lehden teemana on meluntorjunta. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Mikään lehti tai live stream -tekniikka ei pysty siirtämään sitä iloa, mitä ihmisten tapaaminen tauolla ja lounaan ääressä tuottaa. Koulutuspäivät järjestävät THL, STM ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Sisäympäristöä, kaupunkiympäristöä, vesiturvallisuutta, kemiallisia uhkatekijöitä ja asiaa viheralueista – niistä oli Ympäristöterveyspäivät 2022 tehty. Kaarina Kärnä Ympäristöterveyspäivien tunnelmissa Kuva: Unsplash.. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2023 ilmestyy 20.3. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Illallisella läsnäolijoita hauskuutettiin myös ohjelmalla, josta vastasi Tampereen Improvisaatioteatteri Snorkkeli. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. Samalla kannattaa jo alkaa suunnitella osallistumista tämän vuoden päiville – Ilvekseen kokoonnutaan jälleen 1.–2.11.2023 ja myös etäosallistuminen on mahdollista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Vaikka etäosallistuminen on monella tapaa kätevää, on paikan päälle tulemisella kuitenkin puolensa. Kasvokkain keskustelemisessa on ihan oma taikansa. Nähdäänkö Tampereella. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Marraskuun alussa järjestetyt koulutuspäivät järjestettiin hybridimuodossa: paikan päälle saapui noin 90 osallistujaa ja etänä ohjelmaa kuunteli 120 tiedonhaluista
62 Kirjaesittelyt: Harri Virtanen, Trauma ja luonto ...................................61 Maria Katajavuori, Valas lasimaljassa ........................ vsk 1 • 2023 Ympäristöterveyspäivien tunnelmissa Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi työpaikalla Päivi Isokääntä ja Sirpa Rautiala ..................................................6 Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa Hanna Keränen, Aki Vuokko, Pirjo Korenius, Markku Sainio, Elina Tulenheimo-Eklund ja Kari Reijula ...................................12 Asunnon ominaisuuksien vaikutus autoliikenteen melun häiritsevyyteen Tarja Yli-Tuomi, Tytti Pasanen, Anu Turunen, Pekka Tiittanen ja Timo Lanki ................................................................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 38 Yleisimmät juomaveteen liittyvät kemialliset riskit Merja Korkalainen, Panu Rantakokko ja Päivi Ruokojärvi ... 54 Kuntokato kuriin kaupunkisuunnittelulla Jari Lyytimäki, Linda Karjalainen, Katariina Kiviluoto ja Jonne Silonsaari ............................................................................ 34 Kemikaalien riskinarviointi Panu Rantakokko, Merja Korkalainen, Riikka Airaksinen ja Päivi Ruokojärvi ............................................................................ vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 44 Nanomateriaalien terveysriskit työympäristössä Kukka Aimonen ............................................................................. 24 Puunpoltto, pienhiukkaset ja elinajanodote Otto Hänninen, Antti Korhonen ja Heli Lehtomäki Zrim ..... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 68 Poimintoja ................................................................................... 70. 48 Kohdekohtainen riskinarviointimalli käyttöön Helsingin terveydensuojeluvalvonnassa Lotta Kivikoski ................................................................................ 28 Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi ja -hallinta: Legionellabakteeri Paul Streng ..................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. 16 Uusi ohje viranomaisille: Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely Katja Ohtonen ..............................................................................
Työterveyslaitos on päivittänyt näitä koskevat ohjeensa osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. vsk. Uusi ohje ohjaa rakennuksen ja ilmanvaihdon monipuoliseen tutkimiseen ja arviointiin sisäilmanäkökulmasta. Kuva: Pixabay.. 6 Päivi Isokääntä, vanhempi asiantuntija ja Sirpa Rautiala, tuotepäällikkö Työterveyslaitos Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi työpaikalla Rakennuksen sisäilmaan vaikuttavien tekijöiden tutkiminen ja arviointi ovat osa sisäilmaongelman ennaltaehkäisyä ja ratkaisua. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
Tarvittaessa niiden vaikutusta olosuhteisiin arvioidaan yhteistyössä työhygieenikon kanssa. Myös Työterveyslaitoksen palvelutoiminnassa saatua monialaista kokemusta hyödynnettiin. Altistumisolosuhteiden arvioinnista on kertynyt vuosien mittaan käyttökokemusta ja esiin on noussut myös sen kehittämisja päivitystarpeita. Tämä vähentää yksittäisten altisteiden tai tekijöiden mittaamista yksi kerrallaan, mikä ehkäisee myös mittauskierteeseen joutumista. Biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä tutkitaan vain perustellusta syystä esiselvitysten ja rakennusja ilmanvaihtoteknisten tutkimusten perusteella. Siihen sisältyvät esiselvitys ja rakennusja ilmanvaihtotekniset tutkimukset. Ohje on tarkoitettu toimistojen ja toimistojen kaltaisten työympäristöjen, kuten koulujen, päiväkotien ja sote-tilojen, arviointiin. Ohjeessa kuvataan olosuhdearvioinnin lisäksi sitä varten tehtävä sisäilmastoselvitys ja sen vähimmäissisältö. Sisäilmastoselvityksen tutkimuksia tehdään kuitenkin samoilla tutkimusmenetelmillä kuin kuntotutkimuksia, minkä vuoksi sisäilmastoselvityksessä syntyy olosuhdearvioinnin lisäksi käyttökelpoista tietoa myös muihin tarkoituksiin. Myös raportointiin annetaan ohjeita raportointitavan yhtenäistämiseksi. vsk. Työpaikoilla toimintatavat sisäilma-asioissa ovat erilaisia kuin esimerkiksi asunnoissa, minkä vuoksi Työterveyslaitos julkaisi ensimmäisen työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämisohjeen vuonna 2016. Sisäilmastoselvitys on olosuhdearvioinnin perusta Sisäilmastoselvitys on olosuhdearviointia varten tehtävä rakennuksen ja ilmastointijärjestelmän tutkimus. Ohjeessa esiteltiin myös altistumisolosuhteiden arviointi, jota on sen jälkeen käytetty laajasti sisäympäristöolosuhteiden ja olosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden arvioinnissa. Arviointi voidaan tehdä koko rakennuksesta, sen osasta tai yksittäisestä tilasta.. Lisäksi viime vuosina on julkaistu paljon uutta tutkimustietoa, minkä vuoksi arviointiohjeistus uudistettiin. Olosuhdearviointia voi hyödyntää monella tavalla Olosuhdearviointi on kriteerien ja pisteiden avulla tehtävä arvio, joka antaa kokonaiskuvan rakennuksen ja ilmastointijärjestelmän vaikutuksesta sisäilman laatuun ja olosuhteisiin. 7 T erveydensuojelulainsäädännön piiriin kuuluvien tilojen terveydellisten olosuhteiden arviointia on ohjeistettu asumisterveysasetuksessa (545/2015) ja sen soveltamisohjeissa. Eri tarkoitusta varten tehtäviä tutkimuksia onkin usein järkevää tehdä yhtä aikaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Uudessa ohjeessa altistumisolosuhteiden arviointi on korvattu termillä olosuhdearviointi. Perusteet tulee myös raportoida. Eri-ikäisissä rakennuksissa vähimmäistutkimusten toteutustapa, laatu ja määrä voivat olla erilaisia, mutta vähimmäissisältökuvaus ohjaa riittävän kokonaisvaltaisiin tutkimuksiin olosuhdearviointia varten. Sisäilmastoselvityksellä ei voi korvata rakennuksen tai ilmanvaihdon korjaussuunnittelua tai korjaamista varten tehtäviä kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Uudistustyö toteutettiin rakennusten tutkimuksia ja arviointeja tekeviä ja niitä tilaavia henkilöitä kuunnellen. Sisäilmastoselvityksen vähimmäissisältökuvaus kertoo sen, mitä rakennuksesta ja ilmastointijärjestelmästä on vähintään tutkittava, jotta olosuhdearviointia varten on käytettävissä riittävästi ja riittävän monipuolista tietoa. Tämä vähentää päällekkäistä työtä ja siten myös kustannuksia. Sitä voidaan soveltaa myös teollisissa ympäristöissä oleviin toimistoihin ja valvomoihin silloin, kun tuotantoprosessi tai tehdasalue ei vaikuta niiden sisäilman laatuun ja olosuhteisiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Olosuhdearviointi tehdään vaiheessa 2.. 8 Olosuhdearviointi on osa sisäilmaongelman ratkaisemista (kuva 1). Sisäilmaongelman selvitysja ratkaisuprosessi. Hyvä sisäilman laatu ja olosuhteet lisäävät työhyvinvointia ja viihtyisyyttä, mikä on tilojen käyttäjien, ja myös työnantajan, etu. Arviointitietoa voi hyödyntää myös ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmien syntymistä tai ongelmien pitkittymistä. Olosuhdearviointia voi ja on suositeltavaa hyödyntää myös muulla tavalla. vsk. Olosuhdearvioinnin toteutus Olosuhdearviointi tehdään sisäilmastoselvityksen tulosten tai muun ajantasaisen ja riittävän tiedon perusteella arvioimalla neljää osa-aluetta kriteerien avulla. Olosuhdearvioinnista saatavan tiedon avulla voidaan lisäksi kehittää sisäilman laatua ja olosuhteita aiempaa paremmiksi. Arvioitavat osa-alueet ovat rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien riskitekijät, ilmastointijärjestelmä sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Sitä voi käyttää, kun halutaan arvioida toimenpidetarvetta tai korjausten kiireellisyyttä sisäilman laadun ja olosuhteiden parantamisen näkökulmasta. Se kannattaa tehdä, kun rakennuksessa on sisäilman laatua ja olosuhteita heikentäviä tekijöitä, joiden koetaan aiheuttavan haittaa tai oireita tilan käyttäjille, mutta jotka eivät ratkea normaaleilla ylläpitotoimilla. Se on myös tarpeen tehdä, jos työpaikalla halutaan työterveyslääkäriltä arvio terveydellisestä merkityksestä työntekijöille Työterveyslaitoksen uuden ohjeen mukaan. Näiden osa-alueiden arviointi ohjaa rakennuksen ja Kuva 1
Kokonaispistemäärän perusteella arviointitulos sijoittuu luokkiin A–D (kuva 2). Arvioinnin tulos kuvaa arviointiajankohdan tilannetta. vsk. Arviointitulos ottaa kantaa myös siihen, tarvitaanko arvioitavassa rakennuksessa tai sen osassa toimenpiteitä sisäilmanäkökulmasta. 9 ilmastointijärjestelmän kokonaisvaltaiseen arviointiin sisäilman laadun ja olosuhteiden kannalta. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää olosuhdearvioinnissa, mutta usein niitä on täydennettävä, jotta saadaan riittävästi tietoa olosuhdearviointia varten. Tiedon riittävyyttä voi arvioida sisäilmastoselvityksen vähimmäissisältökuvauksen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Olosuhdearvioinnin tulos avataan lukijoille ja jatkokäyttäjille tarkemmin raportointiohjeen mukaan. Toimenpide voi olla korjaus tai muu sisäilman laatua tai olosuhteita parantava toimenpide, kuten ilmastointijärjestelmän säätäminen. Jos rakennuksessa, esimerkiksi rakenteiden ilmatiiviydessä tai ilmastointijärjestelmän toiminnassa, tapahtuu muutoksia, olosuhdearvioinnin tulos ja toimenpidetarve voivat muuttua ja ne on arvioitava tarvittaessa uudelleen. Arvioinnissa kukin osa-alue saa pisteitä, jotka lasketaan yhteen. Kuva 2. Toiminta, ylläpito ja irtaimisto vaikuttavat myös sisäilmaan Rakennuksen ja sen ilmastointijärjestelmän lisäksi tilan käyttäjien toiminnalla, rakennuksen ylläpidolla ja irtaimistolla voi olla merkittävä vaikutus sisäilman laatuun ja olosuhteisiin, tai kokemukseen niistä. Olosuhdearvioinnin tulos.. Kullekin luokalle on lisäksi laadullinen kuvaus
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Työterveyslaitos. Ne tuodaan esille myös olosuhdearvioinnissa, vaikka niitä ei arvioida kriteerien ja pisteiden avulla. 56 s. Ilmastointijärjestelmään liittyviä selvityksiä voi tehdä asiantuntija, jolla on uuden Ilmanvaihdon katsastusoppaan määrittelyn mukainen osaaminen. Olosuhdearviointi vaatii osaamista Olosuhdearviointia on testattu Työterveyslaitoksen palvelukohteissa. 10 Tämän vuoksi näitä asioita selvitetään ja arvioidaan tarvittaessa sisäilmastoselvityksessä. Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi : Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville (julkari.fi). Laissa ei kuitenkaan ole säädetty asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia. Olosuhdearviointi korvaa aikaisemman altistumisolosuhteiden arvioinnin Olosuhdearvioinnissa arvioidaan osittain eri asioita ja eri tavalla kuin aikaisemmassa altistumisolosuhteiden arvioinnissa. Tekijällä tulee olla osaamista kuntotutkimusmenetelmistä, mittauksista, näytteenotosta ja tulosten tulkinnasta. Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan arviointeja voi tehdä sertifioitu rakennusterveysasiantuntija (RTA) tai sertifioitu sisäilmatutkija (SISA) – sertifioitu kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) -työpari. s. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa, jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta työtilasta aiheutuvien haittojen ja vaaratekijöiden selvittämiseksi. Ilmanvaihdon+katsastusopas++Hallittua+sisäilmastoa.pdf (tilatjaterveys.fi).. ja Sainio, M. Ympäristöministeriö. (2022). 56 s. ja Rautiala, S. Arviointeja voi myös tehdä asiantuntija, jolla on soveltuva korkea-asteen tutkinto ja riittävän laaja työkokemus ja osaaminen sisäilma-asioissa, tai moniammatillinen ryhmä, jolla on vastaava osaaminen kuin rakennusterveysasiantuntijalla. Ilmanvaihdon katsastusopas. 44 s. Hallittua sisäilmastoa. 12 Keränen ym., Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa). (2022). Terveysvaikutukset arvioidaan vasta työterveyslääkärin tekemässä terveydellisen merkityksen arvioinnissa, jossa arvioidaan olosuhdearviointituloksen lisäksi myös muita sisäilmatilanteeseen vaikuttavat tekijöitä (Ks. (2022). Esimerkiksi tietoa tilojen siivottavuudesta, tilojen käyttäjämäärästä suhteessa ilmanvaihdon mitoitukseen tai tiloissa esiintyvästä tupakansavusta voidaan hyödyntää olosuhdearvioinnin perusteella annettavissa toimenpidesuosituksissa ja olosuhdearvioinnin perusteella tehtävässä terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Lisätietoa Isokääntä, P. vsk. Tästä syystä niiden tuloksia ei voi verrata toisiinsa. Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi: Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Lisäksi olosuhdearvioinnissa altisteita ja muita tekijöitä arvioidaan huomioimatta niiden terveysvaikutuksia. Olosuhdearvioinnin tulos ei siten ota kantaa rakennuksessa todettujen altisteiden tai muiden tekijöiden terveysvaikutuksiin, mitä altistumisolosuhteiden arviointi osittain teki. Kokemuksemme mukaan se on toimiva työkalu, mutta vaatii tekijöiltään monialaista osaamista ja tiedon ajantasaisuuden seuraamista. Reijula, K., Korenius, P., Keränen, H., Tulenheimo-Eklund, E., Vuokko, A. Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa (julkari.fi). Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa
11 Messukeskuksen Siipi 14.3.2023 Sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari: • monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma • upea sisäilma-aiheinen näyttely • verkostoitumista • keskusteluja kollegoiden kanssa. vsk. Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään 6.3.2023: sisailmayhdistys.fi. Keynotepuhujana Timo Lanki, THL: Korkeiden lämpötilojen terveyshaitat muuttuvassa ilmastossa Sisäilmastoseminaarin ilta Sokos Hotel Presidentissä Tule kuulemaan inspiroivaa valmentaja, toimittaja Anna Perhoa: Oikeassa vai onnellinen. – Työkaluja vaikuttavaan kommunikaatioon Tarjolla myös bufeeillallinen, bilebändi River Sound sekä parasta seuraa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
Hanna Keränen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Aki Vuokko, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos Pirjo Korenius, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, Työterveyslaitos Markku Sainio, LKT, dosentti, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri, HUS, Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka Elina Tulenheimo-Eklund, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Kari Reijula, LKT, professori, varadekaani, Helsingin yliopisto Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa Työterveyslaitos on julkaissut uuden ohjeen toimistotyyppisten työympäristöjen sisäilmatilanteiden terveydellisen merkityksen arviointiin. Terveydellisen merkityksen arviointia tehdään esimerkiksi työpaikkaselvitysten yhteydessä. vsk. 12 T yöolosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointi on yksi keskeinen työterveyshuollon tehtävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Työterveyslaitoksen uudistetun ohjeen tavoitteena on ollut tuoreeseen tutkimustietoon sekä asiantuntija-arvioihin perustuen vahvistaa työterveyshuollon osaamista sisäilmatilanteissa työpaikkojen tukena (1). Nykytiedon perusteella sisäilmatilanteissa tulee kuitenkin – samalla tavoin kuin muussakin terveydellisen merkityksen arvioinnissa – tarkastella laaja-alaisesti tilojen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin sekä ongelman ratkaisuun vaikuttavia tekijöitä. Työterveyshuollolta pyydetään usein terveydellisen merkityksen arviointia myös työpaikkojen sisäilmatilanteissa, ja arviointi on aiemmin painottunut niissä rakennuksen olosuhteiden sekä sisäilman laadun terveysvaikutusten tarkasteluun. Ohje on tarkoitettu toimistojen ja toimiston kaltaisten työympäristöjen, kuten koulujen, päiväkotien, toimistojen ja soveltuvin osin terveydenhuollon tilojen sisäilmatilanteiden arviointiin. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa otetaan kantaa työpaikalla havaittujen terveysvaarojen, haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen merkitykseen terveydelle, hyvinvoinnille ja työkyvylle. Terveydellisen merkityksen arviointia tulisi sisäilmatilanteissa tehdä nykyistä kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta.
Työterveyshuollossa on useimmiten jo valmiiksi olemassa tietoa työyhteisöstä, työolosuhteista sekä työn kuormitusja voimavaratekijöistä. Myöskään tilojen käyttäjien oireiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä rakennuksen olosuhteista tai mahdollisista haitoista terveydelle. Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet sisäilmatilanteissa (Lähde: Reijula ym. Työterveyshuollon tulisikin toteuttaa terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa huomioimalla kaikki nämä osa-alueet, ja lopputuloksena tulisi syntyä kokonaisvaltainen kuva erilaisista sisäilmatilanteeseen vaikuttavista tekijöistä. Työterveyshuoltoon kertyy tietoa myös sairauspoissaoloista ja vastaanottokäynneistä. Rakennuksen olosuhteista tarvitaan rakennusterveysasiantuntijan laatima sisäilman laadun ja olosuhteiden arviointi, jonka ohje on myös uudistettu (2). 2022).. Runsaskaan rakennukseen liitetty oireilu ei ole itsessään osoitus siitä, että rakennuksessa tai sen järjestelmissä on ongelmia, eikä viittaa suoraan sairastumisen riskiin. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi tietoa sairauspoissaoloista tai astman ja hengitystieoireiden esiintyvyydestä ei voi suoraan yhdistää sisäilmaongelmiin, koska niiden taustalla on yleensä samanaikaisesti monia eri tekijöitä. Yksittäisillä mittauksilla ei yleensä voi arvioida rakennukseen liittyvien tekijöiden terveydellistä merkitystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Useimmiten työterveyslääkärin kannanottoja pyydetään rakennukseen liittyvien tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioimiseksi, mutta aivan yhtä tärkeää on arvioida muita tilanteeseen sekä koettuihin haittoihin vaikuttavia tekijöitä. vsk. Tietoa saadaan esimerkiksi aiemmista työpaikkaselvityksistä tai työpaikan henkilöstötai työhyvinvointikyselyistä. 13 Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet Terveydellisen merkityksen arvioinnissa huomioitavia osa-alueita ovat 1) rakennukseen liittyvät tekijät, 2) työyhteisöön, työntekijöihin ja työhön liittyvät tekijät sekä 3) työpaikan toimintatavat (kuva 1). Kuva 1
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Tilojen käyttäjien kokemiin oireisiin ja haittoihin vaikuttavat monet eri tekijät, jotka voivat olla oireille altistavia, niitä laukaisevia, ylläpitäviä tai voimistavia. Rakennuksen olosuhteisiin ja sisäilman laatuun liittyy toimistoympäristöissä vain harvoin sairastumisen riskiä. Lisäksi laaja-alaiset kosteusvauriot voivat lisätä hieman astmaan sairastumisen riskiä, jos niistä on ilmayhteys työskentelytiloihin ja oleskelu tiloissa on pitkäaikaista. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely). Terveydentila ja sairaudet, kuten astma ja allergiat, voivat vaikuttaa oireiluun. Pelkästään sisäilmastokyselyn perusteella ei voi tehdä päätelmiä siitä, onko rakennuksessa tai sen järjestelmissä ongelmaa. Esimerkiksi syy-yhteyksien etsiminen yksittäisen rakennukseen liittyvän tekijän ja oireilun välillä ei ole yleensä hyödyllistä. Riski voi olla kohonnut silloin, jos rakennuksen sisäilmassa todetaan esimerkiksi asbestia, kohonneita radonpitoisuuksia tai tupakansavua. 14 Ryhmätason tietoa oireista ja koetuista haitoista voidaan saada myös sisäilmastokyselyistä. Tällöin tulisi käyttää kyselyitä, joille on olemassa kyseiseen toimintaympäristöön sopivat vertailuaineistot (esim. Monet muut rakennukseen liittyvät tekijät (esim. ilmanvaihdon puutteet, kuiva ilma, materiaaleista vapautuvat yhdisteet, lämpöolosuhteet) voivat vaikuttaa käyttäjien hyvinvointiin ja heikentää työn sujuvuutta tai viihtyvyyttä ilman sairastumisen riskiä. Sisäilmatilanteissa tulee tunnistaa laaja-alaisesti tilojen käyttäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja etsiä ratkaisukeinoja tilannetta ylläpitäviin tekijöihin. Sisäilmaan liitetyn oireilun taustalla on monia eri tekijöitä Sisäympäristössä koettuun oireiluun ja haittoihin vaikuttavat usein samanaikaisesti monet eri tekijät (kuva 2). Kuva 2. (Lähde: ttl.fi/sisailma).. Kokemus sisäilmasta terveysriskinä voi voimistaa kehollisia tuntemuksia ja oireita sekä muiden oireiden ja sairauksien liittämistä sisäilmatekijöihin. Kysely toimiikin parhaiten osana sisäilmaongelman ratkaisun kokonaisuutta. Monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät vaikuttavat sisäilmaan liitettyyn oireiluun ja sisäympäristön kokemiseen (kuva 2). vsk. Työntekijöiden tilanteet vaihtelevat myös työyhteisön sisällä. Psykososiaalinen työympäristö, kuten henkisesti kuormittava työ, suuri työmäärä, työyhteisön ja työn sujuvuuden ongelmat, organisaatiomuutokset sekä niiden aiheuttama kuormitus, voivat lisätä oireiden raportoimista, kärjistää ongelmia ja vaikuttaa ratkaisuprosessin etenemiseen
Työterveyshuollon tulisi huolehtia siitä, että työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät sisäilmatilanteessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti prosessin aikana ja suunnitelluissa jatkotoimenpiteissä. Päätökset tilojen käytöstä kuuluvat työnantajan vastuulle, ja työnantajan päätöksentekoa tukevat sisäilmaryhmän moniammatilliset arviot tilanteesta ja jatkotoimenpiteistä. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavilla https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-047-8 2. Tämä olisi huomioitava erityisesti tilanteissa, joissa jatkotoimenpiteiden taustalla ovat muut kuin terveydelliset perusteet, esimerkiksi rakennuksen käyttöikä tai tilojen toimimattomuus. Väistötilaratkaisuja rakennuksen olosuhteista johtuvien terveydellisten riskien vuoksi tarvitaan yleensä vain harvoin. Ohje löytyy osoitteesta ttl.fi/sisailma Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa -ohjeen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.ttl.fi/sisailma ks. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä. Työterveyslääkärin ei tule myöskään antaa suosituksia väistötilojen käytöstä varmuuden vuoksi varovaisuusperiaatteella, koska tämä voi voimistaa rakennukseen liittyviä riskikäsityksiä. Näin ollen lausuntoja esimerkiksi rakennukseen liittyvistä terveysriskeistä ei tule tehdä ilman, että lääkärillä on käytettävissään riittävät tiedot rakennuksen olosuhteista. Ohje on kokonaisuudessaan julkaistu Julkarissa www.julkari.fi . Sisäilmaryhmässä arvioidaan yhteisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta siten, että jokainen osallistuja tuo omaan asiantuntijuuteensa kuuluvat seikat keskusteluun. Vaihtoehtoisia tiloja voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi laajojen korjaustoimenpiteiden ajaksi. 15 Arvioinnin johtopäätökset käsitellään sisäilmaryhmässä Työterveyslääkärin tehtävä on tuoda johtopäätökset työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työpaikan sisäilmaryhmään. Lääkärin ei tule johtopäätöksissään ottaa kantaa mahdollisiin rakennuksen korjaustarpeisiin tai -toimenpiteisiin, vaan näistä päätetään esimerkiksi sisäilmaryhmässä. Työterveyshuolto välittää tietoa terveysnäkökulmasta siltä osin, kuin terveyteen liittyvät kysymykset nousevat esiin. Ohje on tehty osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. vsk. Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. Isokääntä P, Rautiala S (2022). Helsinki: Työterveyslaitos. Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi. Saatavilla https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-037-9. Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Reijula K, Korenius P, Keränen H, Tulenheimo-Eklund E, Vuokko A, Sainio M (2022). Työterveyshuollosta ei tulisi myöskään ottaa kantaa tai tehdä suosituksia tilojen käytön rajoittamiseksi. Työterveyshuollon tulee olla myös muun sisäilmaryhmän mukana suunnittelemassa viestintää sisäilmatilanteessa. Pelkästään rakennukseen liitetyn oireilun perusteella ei voi tehdä päätelmiä siitä, liittyykö rakennuksessa oleskeluun haittoja terveydelle. Ohjeita ja työkaluja. Työterveyslääkärin ei tule näissä tilanteissa antaa lausuntoja väistötiloihin siirtymisestä, vaan tilojen käytöstä keskustellaan sisäilmaryhmässä. Viitteet 1. Lääkäri voi arvioida ainoastaan asioita, jotka kuuluvat työterveyshuollon asiantuntemuksen piiriin ja kirjata lausuntoon vain johtopäätöksiä, joiden tekemiseen lääkärillä on osaaminen ja todelliset edellytykset. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
Erityisesti Pohjoismaissa liikennemelun häiritsevyyttä kotona määrittelee kuitenkin enemmän äänenpainetaso sisätiloissa, koska rakenteet eristävät tehokkaasti ääntä. Kuva: Unsplash.. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä rakennuksen ja asunnon ominaisuudet vaikuttavat liikennemelun aiheuttamaan kotona oleskelun ja unen häiriintymiseen pääkaupunkiseudulla. 16 Tarja Yli-Tuomi 1 , erikoistutkija Tytti Pasanen 1 , erikoistutkija Anu Turunen 1 , erikoistutkija Pekka Tiittanen 1 , erikoissuunnittelija Timo Lanki 1,2,3 , professori, johtava tutkija 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos, Kuopio 3 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kuopio Asunnon ominaisuuksien vaikutus autoliikenteen melun häiritsevyyteen Laajoissa väestötutkimuksissa melulle altistumisen arviointi perustuu lähes aina rakennuksen julkisivuun kohdistuvaan melutasoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. vsk
Analyysejä varten vaihtoehdot jaettiin sen mukaan, häiritseekö melu paljon tai erittäin paljon (vaihtoehdot 4 ja 5) vai vähemmän (vaihtoehdot 1–3). Tarkempaa tietoa liikennemelun häiritsevyyteen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä voidaan saada kyselytutkimusten avulla. Liikennemelulähteistä huomioitiin auto-, raideja lentoliikenne. Kyselyyn vastanneiden altistuminen tieliikenteen melulle arvioitiin käyttämällä julkisivumelutietoja, jotka on mallitettu kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten yhteydessä vuonna 2017. vsk. ” Melu on ilmansaasteiden ohella yksi merkittävimmistä elinympäristön laatua heikentävistä ympäristötekijöistä.. Analyyseissä vaihtoehdot 2 ja 3 yhdistettiin. Häiritsevyyttä ja unihäiriöitä koskevat kysymykset olivat: ”Häiritsevätkö seuraavat melulähteet Teitä (ärsyttävät, häiritsevät keskittymistä yms.) tavallisesti kotonanne sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni?” ja ”Häiritseekö melu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. Vastausvaihtoehdot olivat 1) ei, 2) kyllä, vaikuttanut jonkin verran ja 3) kyllä, vaikuttanut paljon. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kyselyitä lähetettiin 16000 ja vastauksia saatiin 7321. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmä, väestötietojärjestelmän rakennusja huoneistorekisteri). tai korkeampi), asunnon ikkunoiden suunta (kadun puolelle; pihan puolelle; molemmille puolille), makuuhuoneen ikkunan suunta (kadun puolelle; pihan puolelle) sekä parvekkeen ja pihan suunnat (Taulukko 1). Kysymyksiä oli 93 koskien muun muassa taustatietoja, asuntoa ja asuinympäristöä, ympäristömelua, ilmansaasteita ja terveyttä. Liikennemelulle altistumista arvioidaan yleensä rakennuksen julkisivuun kohdistuvan mallitetun melutason perusteella eikä sisään kulkeutuvan melun perusteella, koska esimerkiksi asuinrakennusten julkisivun ääneneristävyydestä ja huoneiston sijainnista rakennuksessa ei ole tietoa kootusti saatavilla hallinnollisista tietojärjestelmistä (esim. 17 M elu on ilmansaasteiden ohella yksi merkittävimmistä elinympäristön laatua heikentävistä ympäristötekijöistä. Koska mahdollisuus pitää ikkunoita auki halutessaan voi vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, melun häiritsevyyden lisäksi kysyttiin ”Onko liikennemelu asuinympäristössänne vaikuttanut siihen, kuinka paljon yleensä pidätte ikkunoita auki?”. Asuinkoordinaatit saatiin Väestörekisterikeskuksesta. Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskysely Ympäristöterveyskysely tehtiin Helsingissä keväällä 2015 sekä Espoossa ja Vantaalla keväällä 2016. kerros; 3. Kunkin vastaajan altistumistasona käytettiin suurinta päivä-iltayö-melutasoa (L den ) ja yömelutasoa (L yö ) 20 metrin säteellä asuinrakennuksen keskipisteestä 4 metrin korkeudella maanpinnasta. Tutkitut asunnon ominaisuudet Ympäristöterveyskyselyn aineistolla tutkittiin seuraavien asunnon ominaisuuksien vaikutusta liikennemelusta aiheutuviin haittoihin: rakennustyyppi (kerrostalo; luhti-, rivitai paritalo; omakotitalo), rakennusvuosi (ennen 1940; 1941–1960; 1961–1980; 1981–2000; 2001 tai jälkeen), ilmanvaihto (painovoimainen; koneellinen poisto; koneellinen tulo ja poisto), asuinkerros (kellari, katutaso tai 2. estää nukahtamasta, herättää)?” Vastausvaihtoehdot olivat kumpaankin viisiportaiset: 1) ei lainkaan, 2) vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon ja 5) erittäin paljon
18 Taulukko 1. vsk. Analyyseissä mukana olevien muuttujien yleisyys luokittain.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
19 Mallin kuvaus Asunnon ominaisuuksien vaikutusta autoliikenteen melun aiheuttamiin haittoihin analysoitiin logistisella regressioanalyysillä SAS-ohjelmistolla. Desibelin lisäys yöajan melutasossa lisäsi unihäiriöiden todennäköisyyttä 13 %. Vastaajat, joilla puuttui vastauksia tai jotka olivat vastanneet ”en tiedä” ilmanvaihtokysymykseen, jätettiin pois analyyseista. Vetosuhde on suhdeluku, jossa verrataan kahden eri ryhmän vetoa eli todennäköisyyttä esimerkiksi melun häiritsevyydelle verrattuna siihen, että se ei häiritse. Koska alle 50 dB:n L den ja 40 dB:n L yö melutasot häiritsivät paljon tai erittäin paljon vain pientä osaa vastaajista, analyyseissä mukana olivat vastaajat, joilla melutasot olivat näitä suuremmat. Kun häiriön todennäköisyys on pieni, vetosuhde on lähellä niin sanottua riskisuhdetta, eli todennäköisyyksien suhdetta kahden eri ryhmän välillä. Tulokset Melun kokeminen häiritseväksi tai erittäin häiritseväksi oli 16 % yleisempää, kun melutaso (L den ) oli yhden desibelin korkeampi (Taulukko 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kun melutason vaikutus otettiin huomioon, asunnon ominaisuuksista vain asunnon tai makuuhuoneen ikkunoiden suunnalla oli yhteys koettuihin häiriöihin (Taulukko 2). Melutaso oli mallissa jatkuvana selittävänä muuttujana, ja asunnon ominaisuudet luokitteluasteikollisina (Taulukko 1). Vastaavasti todennäköisyys sille, että melu vaikutti ikkunoiden aukipitämiseen, kasvoi noin 15 % jokaista desibeliä kohden. Jos asunnon ikkunat olivat kadulle päin, todennäköisyys oleskelun häiriintymiselle oli noin nelinkertainen (OR = 4,2) verrattuna siihen, että ikkunat olisivat pihalle päin. Tässä artikkelissa häiriöiden todennäköisyydet olivat 2–4 %, joten OR-kertoimet, joiden alempi luottamusraja on suurempi kuin 1, kuvaavat tilannetta, jossa melusta häiriintymisen riski kasvaa (tilastollisesti merkitsevästi) melutason noustessa tai verrattuna vertailuryhmään (ref.). vsk. Tulokset esitetään vetosuhteina (odds ratio [OR]) ja niiden 95 %:n luottamusväleinä. Läpitalon huoneistoissakin todennäköisyys oleskelun häiriintymiselle oli lähes kolminkertainen (OR = 2,7) verrattuna kokonaan hiljaisen julkisivun puolella oleviin asuntoihin.
Samansuuntainen tulos saatiin myös ikkunoiden aukipitämiselle, jossa ennen kaikkea makuuhuoneen ikkunan suunnalla oli merkitystä. Kadun puolella sijaitseva makuuhuoneen ikkuna vaikutti ikkunoiden aukipitämiseen kaksi kertaa todennäköisemmin (OR = 2,1) kuin pihan puolella oleva makuuhuoneen ikkuna. Autoliikenteen julkisivumelutason ja asunnon ominaisuuksien yhteys melun aiheuttamiin haittoihin vetosuhteina sekä niiden 95 %:n luottamusväleinä. Asunnon ikkunoiden suunnan vaikutus autoliikenteen melusta paljon tai erittäin paljon häiriötä kokevien osuuteen näkyy erityisesti, kun verrataan kadun puolella olevaa asuntoa pihan puolella olevaan asuntoon. on vertailuluokka. Julkisivumelun ollessa 55–60 dB, paljon tai erittäin paljon häiriöitä kokee 5 % kadun puolella asuvista, 2 % Taulukko 2. 20 Unihäiriöiden yleisyys oli noin nelinkertainen (OR = 4,1) vastaajilla, joilla makuuhuoneen ikkuna oli kadulle päin verrattuna heihin, jotka nukkuivat hiljaisen julkisivun puolella. Asunnon ja makuuhuoneen ikkunoiden vaikutusta liikennemelun aiheuttamiin häiriöihin on havainnollistettu kuvissa 1–3. ** Ei mukana analyysissä.. Kaikissa asuntotyypeissä kokemus liikennemelun häiritsevyydestä yleistyy selvästi, kun julkisivumelutaso ylittää 55 dB (Kuva 1). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Lihavoidut vetosuhteet: riski kasvaa tilastollisesti merkitsevästi. Ref
Liikennemelun vaikutus siihen, paljonko vastaajat ylipäätään pitivät ikkunoita auki, alkoi suurentua selvästi, kun L den ylitti 55 dB. Makuuhuoneen ikkunan suunnalla on selvä merkitys unihäiriöitä kokevien osuuteen. Jos makuuhuoneen ikkuna on kadulle päin, paljon tai erittäin paljon unihäiriöitä kokevien osuus alkaa lisääntyä selvästi, kun L yö ylittää 45 dB (Kuva 2). WHO suosittelee, ettei L den saisi ylittää tasoa 53 dB, jolla kansainvälisissä tutkimuksissa keskimäärin 10 % väestöstä kokee voimakasta häiriötä. Autoliikenteen melun ja makuuhuoneen ikkunoiden suunnan vaikutus ikkunoiden aukipitämiseen 5 dB:n luokittain. Kuva 3. Julkisivumelun ollessa 55–60 dB, paljon tai erittäin paljon unihäiriöitä kokee 9 % vastaajista, joiden makuuhuone on kadun puolella ja 3 % pihan puolella nukkuvista. Vastaajia vähintään 100/luokka. Vastaajia vähintään 100/luokka.. vsk. Ympäristöterveyskyselyyn vastanneista, vähintään 50 dB:n yömelutasolle altistuneista, keskimäärin 50 % piti yleensä nukkuessaan makuuhuoneen ikkunaa auki lämpimänä vuodenaikana (touko–syyskuu). Tutkimuksissa, joihin WHO:n suositus perustuu, on kuitenkin kysytty häiritsevyyttä kotona erittelemättä sisäja ulkotiloja tai ikkunoiden aukipitämistä, kun taas Ympäristöterveyskyselyssä koettua häiriötä sisätiloissa on pyydetty kuvaamaan tilanteessa, jossa ikkunoita pidetään kiinni. 21 läpitalon huoneistoissa asuvista ja 1 % pihan puolella asuvista. Kuva 2. Vastaajia vähintään 100/luokka. WHO suosittelee, ettei L yö saisi ylittää tasoa 45 dB, jolla kansainvälisissä tutkimuksissa keskimäärin 3 % väestöstä kokee vakavia unihäiriöitä. Julkisivumelutason ollessa 65–70 dB, liikennemelu vaikutti jonkin verran tai paljon ikkunoiden aukipitämiseen 55 %:lla Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Lisäksi suuri osa tutkimuksista on tehty Suomea heikomman ääneneristävyyden rakennuskannoissa. Asunnon ikkunoiden suunnan vaikutus autoliikenteen melusta paljon tai erittäin paljon häiriötä kokevien osuuteen 5 dB:n luokittain. Makuuhuoneen ikkunan suunnan vaikutus autoliikenteen melun takia paljon tai erittäin paljon unihäiriöitä kokevien osuuteen 5 dB:n luokittain
pdf Vantaan liikennemelu 2017–ympäristömeludirektiivin mukainen selvitys. Koska ikkunoiden aukipitämistä koskevan kysymyksen vastausvaihtoehto oli vain kolmeportainen, ”kyllä, vaikuttanut jonkin verran” vastaus sisältää todennäköisesti myös tapauksia, joissa vaikutus on ollut melko vähäinen. Melualueille rakennettaessa onkin syytä sijoittaa makuuhuoneet mahdollisuuksien mukaan hiljaisen julkisivun puolelle. Ikkunoiden suunnan merkitys häiriöiden kokemiselle selittyy tässä aineistossa sillä, että altistuminen on arvioitu 20 metrin säteellä asuinrakennuksen keskipisteestä olevana suurimpana L den ja L yö -tasona. Environmental Noise Guidelines for the European Region. https://www.kauniainen.fi/ wp-content/uploads/2021/09/ Espoon-ja-Kauniaisten-meluselvitys2017.pdf Helsingin Kaupungin Meluselvitys 2017. World Health Organization 2018. https://www.vantaa.fi/sites/default/ files/document/vantaa%20 meluselvitys%202017.pdf WHO 2018. Jos asunto ja etenkin makuuhuone sijaitsevat pihan puolella tai kauempana vilkkaasti liikennöidystä tiestä kuin rakennuksen keskipiste, todellinen altistuminen on arvioitua pienempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kaupunkiympäristön Julkaisuja 2017:4, Helsingin Kaupunki. https://www.euro.who.int/en/ publications/abstracts/environmentalnoise-guidelines-for-the-europeanregion-2018 Kuva: Scandinavian stockphoto.. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2017. 22 vastaajista, joiden makuuhuoneen ikkuna oli kadulle päin ja 40 %:lla vastaajista, joiden ikkuna oli pihalle päin (Kuva 3). vsk. Lähteet Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2017. https://www.hel.fi/static/liitteet/ kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/ ymparistovaikutukset/julkaisu-04-17. ISBN 978-952-331324-8
Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 15.–16.3.2023 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Alan tuoreimmat trendit Rohkea muutos — puhdas tulevaisuus. Finnclean Innovaatio 2023 -kilpailun palkitseminen Ehdolla innovatiivisimmat uudet tuotteet ja palvelut. Tutustu ohjelmatarjontaan nettisivuilla Rekisteröidy kävijäksi www.finnclean.fi. Siivouskoneiden koeajorata 250 m² heti messuosastojen yhteydessä
Päästöjen muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten käyttäjä, ulkoiset olosuhteet, polttoaine ja polttolaite. Pienpolton päästöt voivat aiheuttaa terveysja/tai viihtyisyyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. häkää, hiilivety-, pienhiukkasja PAHpäästöjä sekä mustaa hiiltä. 24 P uun palaessa tulisijassa kiinteä puuaines muuttuu näkymättömiksi kaasuiksi ja pienhiukkasiksi, ja pieni osa jää näkyväksi aineeksi tuhkaluukkuun ja savukanaviin. Täydellisen puun palamisen tuotteet olisivat hiilidioksidi ja vesi. Kuntien ympäristönja terveydensuojeluviranomaiset vastaanottavat Suomessa vuosittain kymmeniä tai jopa satoja puun pienpoltosta aiheutuvia savuhaittoja koskevia valituksia. Epätäydellisessä palamisessa syntyy mm. Uusi ohje viranomaisille:. Ohje on suunnattu erityisesti kuntien terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisille. Katja Ohtonen, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely Ympäristöministeriön julkaiseman ohjeen ”Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely” on tarkoitus selkiyttää ja tehostaa viranomaisten yhteistyötä, työnjakoa ja menettelyitä savuhaittatilanteissa. Matala päästökorkeus, päästöjen painottuminen ilta-aikaan ja tiheä tulisijallisten pientalojen alue ovat altistumista ja haittoja lisääviä tekijöitä. vsk. Reaalimaailmassa palaminen ei ole täydellistä
Se on välittömästi havaittava häiriö, joka vähentää ihmisen elinympäristön viihtyisyyttä. vsk. Viranomaisen puuttumiskynnys ylittyy, kun savuhaitta aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Polttotavat vaikuttavat päästöihin merkittävästi. Naapuruussuhdelain rasitus-käsitettä käytetään viihtyisyyshaitan tulkinnassa: naapuri ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta toiselle esimerkiksi savun muodossa. Tulisijan käyttäjän vastuu ja keinot Ympäristönsuojelulain toiminnanharjoittaja-käsite kattaa myös puulla taloaan lämmittävät yksityishenkilöt. Toiminnanharjoittajaa koskevia periaatteita ovat varovaisuusja huolellisuusperiaate sekä BAT-periaate (20 §). Haitankärsijää koskee naapuruussuhdelain (26/1920) mukainen sietovelvollisuus: kohtuuton rasitus naapurille ei ole sallittua. Viihtyisyyshaittaa ei ole lainsäädännössä määritelty, mikä tekee viihtyisyyshaitan vaikeasti sovellettavaksi. Jos välit kuitenkin ovat jo valmiiksi kehnot, voi ulkopuolista neutraalia sovittelua kysyä sovittelutoimistosta. selvilläolovelvollisuus (6 §), velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista (7 §) ja pilaantumisen torjuntavelvollisuus (14 §). Kynnys on tapauskohtainen, ja ärsytyskynnys vaihtelee yksilöittäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Jos polttotavat ovat huonot, päästöt ovat isot, vaikka polttolaite olisi erinomainen. Hiukkasten aiheuttamia yleisimpiä haittoja ovat ärsytysoireet kuten kurkkukipu, yskä ja hengenahdistus. Viihtyisyyshaitalla kuvataan muuta kuin suoraan terveyteen kohdistuvaa haittaa. Keskustelu näistä. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksia ovat mm. Tumma tai ruskea savu tai kitkerä haju savussa ovat merkkejä huonosta palamisesta. Hyvät tavat ja ystävällinen keskustelu naapurin kanssa ovat usein nopein ja tehokkain tapa haittojen vähentämiseksi. Päästöihin vaikuttavat mm.: polttoaineen laatu: poltetaan vain kuivaa ja puhdasta puuta tuulettuva ja sateelta suojattu puuvarasto ei saa polttaa jätteitä polttolaitteen huolto: nuohous, tuhkien poisto käyttäjän osaaminen ja käyttöohjeiden noudattaminen panoskoko, klapikoko, latominen, sytytystapa, ilmanvaihdon ja palamisilman säätö palamisen vaihe: erityisesti sytytysvaiheessa ja puita lisättäessä päästöt ovat suuret. Pienpolton savujen aiheuttamille terveysja viihtyisyyshaitoille ei ole selkeää kynnystä, jota vähäisempi haitta olisi hyväksyttävissä ja merkittävämpi voitaisiin kieltää. Haitankärsijän mahdollisuudet ja velvollisuudet Lähtökohtaisesti puhtaan ja kuivan puun polttaminen asianmukaisessa tulisijassa on sallittua. Esimerkiksi jatkuva märän puun poltto niin, että naapurille aiheutuu terveystai viihtyisyyshaittaa, saattaa olla tilanne, johon viranomainen voi puuttua ylläolevin perustein. 25 Pienpolton aiheuttamat terveysja viihtyisyyshaitat Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä (ympäristönsuojelulaki 5 §, terveydensuojelulaki 1 §). Lievissä savuhaitoissa haitankärsijä voi sopeuttaa omaa toimintaa esimerkiksi sulkemalla ilmanvaihdon sekä välttämällä savuhaitan aikaa tuulettamista ja pyykin kuivaamista ulkona. (Kuva 1)
26 vaatii viranomaiselta erityistä hienotunteisuutta, sillä haitankärsijä ei useinkaan koe halukkuutta itse toteuttaa toimenpiteitä. Savuhaittatapaukset voivat ohjautua terveydensuojelu-, ympäristönsuojelutai rakennusvalvontaviranomaisille. (Savuhaittaohjeen kuvitusta, KRUT Collective Ab Oy).. Naapurin kokeman haitan voimakkuus ja viranomaisen haitan rajoittamismahdollisuus eivät aina kohtaa. Näkyvä ja tumma koko polttotapahtuman ajan Kuva 1. Lainsäädännössä ei ole otettu yksiselitteisesti kantaa, kenelle tapaukset kuuluvat, joten yhteistyö on tärkeää päällekkäisen työn ja ristiriitaisten ohjeiden välttämiseksi. Pääsääntöisesti sisätilojen savuhaitassa asia kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle ja ulkotilojen savuhaitassa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työnjako kunnassa selkeäksi Kunnan sisäisen työnjaon selkeyttäminen on tärkeää. Savuhaitan voimakkuus viranomaisen ja naapurin kannalta. vsk. Rakennusvalvontaviranomaisen rooli painottuu lähinnä ennaltaehkäisyyn ja rakennusteknisiin savuhaittojen syihin. Yksiselitteistä puuttumiskynnystä ei ole olemassa. Kaikkeen havaittuun savuun viranomainen ei voi eikä saa puuttua. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Ylittyykö puuttumiskynnys
Nuohouskertoja voidaan kehottaa lisäämään. Riittämätön selvittäminen voi olla valitusperuste. Ohjaus ja neuvonta Neuvonta ja ohjaus hyvässä hengessä auttavat usein vähentämään savuhaittoja sietovelvollisuuskynnyksen alapuolelle. Terveydensuojeluviranomainen arvioi, aiheutuuko sisälle kulkeutuvasta savusta savuhaittaa, ja velvoittaa tarvittaessa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään toimiin haitan poistamiseksi. Voidaan esimerkiksi antaa ohjeet polttoaineen oikeasta varastoinnista ja käytöstä sekä hyvistä polttamistavoista. Lisäksi taustapitoisuus vaihtelee, savulähteitä voi olla useita ja sääolosuhteet vaikuttavat lähialueen pitoisuuksiin. Puuttumiskynnystä voi harkita esimerkiksi savuhaitan arviointityökalujen (alla) avulla. Määräyksen antaminen Tarvittaessa viranomaisen on annettava asiasta valituskelpoinen päätös. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Savuhaitan seurantapäiväkirjaan haitankärsijä kirjaa ylös mm. paikalliset olosuhteet, rasituksen voimakkuus ja kesto sekä rasituksen alkamisen ajankohta. Ohjeen nettisivu Suomeksi: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-421-5 Ruotsiksi: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-425-3. Naapuruussuhdelain mukaista haitan kohtuuttomuutta arvioitaessa ympäristönsuojeluviranomaisen on otettava huomioon mm. Asumisterveysasetuksessa on hiukkasille terveyshaitan toimenpideraja, mutta yleisesti käytössä olevaa mittausmenetelmää ei ole. vsk. Riittävä selvittäminen Viranomainen on velvollinen selvittämään asiaa riittävästi. Savuhaitan arviointityökalut Savuhaitan arviointityökaluja ovat Savuhaitan merkittävyyden arviointimatriisi, Savuhaitan seurantapäiväkirja ja Lämmitystä ja puun polttoa koskeva selvitys. ajankohdat, vallitsevan säätilan, savuhaitan voimakkuuden ja haitan kuvauksen. päälämmitysmuoto, tulisijatiedot ja tiedot polttoaineesta. Mahdollista savuhaitan aiheuttajaa voi pyytää tekemään lämmitystä ja puun polttoa koskeva selvityksen, johon kirjataan mm. Voidaan korostaa, että jätteiden polttaminen tulisijoissa on kiellettyä. Määräys annetaan tarvittavista toimenpiteistä niin, että ne toteuttamalla haitta saadaan tasolle, joka alittaa sietovelvollisuuskynnyksen. Savuhaitan merkittävyyden arviointimatriisiin haitankärsijä kirjaa arviot savun voimakkuudesta ja esiintymistiheydestä. Selvityksiä ei kuitenkaan ole syytä jatkaa ”loputtomiin”. Viranomainen voi edellyttää esimerkiksi yhteensopivaa polttolaitteistoa ja polttoainetta, tulisijan käyttöajan rajoittamista, savupiipun korottamista ja jopa puunpolton kieltämistä, jos tilannetta ei saada korjaustoimenpiteillä hallintaan. 27 esiintyvä savu on usein merkki ongelmista polttotapahtumassa. Selvittäminen on yleensä riittävää, kun tilanteesta riippuen on selvitetty/toteutettu seuraavat: haitan merkittävyys: kohtuuton rasitus, terveyshaitan aiheuttaminen, viihtyisyyden heikentyminen savun lähde alueella toteutettu savuhaittakysely savuhaitan esiintymisajat ja voimakkuus (savuhaittapäiväkirja 1kk) polttopäiväkirja ja koepoltto viranomaisen tarkastukset ja niiden dokumentointi
Kun nyt energiakriisiin liittyen puunpoltto voimakkaasti lisääntyy ja toisaalta päivitetään puunpolttoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, on kiinnostavaa pohtia miten perinteinen, turvalliseksi koettu ja huoltovarmuuden kannalta välttämätön lämmitystapa suhtautuu suomalaisten terveyteen ja elinajanodotteeseen. Presidentti Urho Kaleva Kekkonen syntyi Pielavedellä vuonna 1900 savupirtissä, ”Lepikon torpassa”, joka paitsi lämpeni puulla, oli myös vailla savupiippua: kaikki savu vapautui tupaan. Kuinka suomalaisten ympäristö ja terveys ovat kehittyneet?. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Yleisötilaisuuksissa, verkkojulkaisuihin liittyvissä kommenteissa ja somekeskusteluissa on noussut esille ajatus puunpolton pitkistä perinteistä, jotka tuntuvat olevan ristiriidassa siihen liitettyjen terveyshaittojen kanssa. 28 Otto Hänninen, Antti Korhonen ja Heli Lehtomäki Zrim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio ja Helsinki Puunpoltto, pienhiukkaset ja elinajanodote Puunpoltossa syntyy paljon pienhiukkasia. Ympäristökeskuksen arvion mukaan puun pienpoltto on tärkein kotimainen hiukkasten päästölähde. vsk
b a. Vasta 1860-luvun nälkävuosien jälkeen alkoi edelleen, nyt hidastuen, jatkuva elinajanodotteen kasvu. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. vsk. 29 T otta tosiaan, elettiin sitä ennenkin, mutta kuoltiin myös: vastasyntyneiden suomalaisten eliniänodote on ollut pitkään alle puolet nykyisestä (kuva 1a). Miehillä käyrä niiaa kevyesti vielä veljessodan aikana, mutta muutoin koko viime vuosisadan myönteinen kehitys on jatkunut keskeytyksettä. Kuten odottaa saattaa, samaan aikaan eliniänodote kääntyi entistä jyrkempään nousuun. Ruotsin vallan aikana, josta käytettävissä oleva kirkonkirjoihin perustuva aineisto alkaa, trendi oli pikemminkin alaspäin, tasaantuen Venäjän vallan aikana 1800-luvulla. Urho Kekkosen syntymä Lepikon torpan savupirttiin Pielavedellä on merkitty asteriskilla kertoen siitä, että vielä tuolloin sisäänlämpiävät uunit olivat paikoin käytössä. Viime vuosina Nordforskin rahoittamassa NordicWelfAir-hankkeessa Tanskan Kuva 1. Kuvassa 1b esitetään joitakin viitteellisiä kehitysaskelmia, jotka ovat todennäköisesti olleet vaikuttamassa elinajanodotteen pitenemiseen. (a) Vastasyntyneiden elinajanodotteesta vuosina 1751–2020 ja liikennekuolemat 1931–2020 (Tilastokeskus, 2023) yhdistettynä joihinkin (b) viitteellisiin historian tapahtumiin ja tyypillisiin sairauksiin. Puulämmityksen kannalta vuodet 1965–1975 ovat kiinnostavia, siirtyiväthän kaikki kaupungit tuolloin kaukolämpöön ja puunpoltto väheni erittäin merkittävästi kaupungeissa. Viimeisin syvä notkahdus päättyi 1860-luvun nälkävuosiin
Tärkein kotimainen päästölähde on puun pienpoltto, joka ei juuri ole muuttunut tarkastelujaksolla (Savolahti 2020). Eliniänodotteen suurin yksittäinen kohottaja on ollut imeväiskuolleisuuden merkittävä aleneminen, jossa Suomi siirtyi sadassa vuodessa Euroopan takapajulasta maailman eturivin mallimaaksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Tämän mallin mukaan keskimääräinen altistus on saavuttanut WHO:n uusimman ohjearvon 5 µg/m³ (WHO 2021) väestötasolla vuonna 2007, vaikka mediaanin yläpuoliset altistukset sen edelleen ylittivät vuonna 2018. Pitoisuuksien alenema johtuu onnistuneista torjuntatoimista erityisesti liikenteessä ja teollisuudessa kotimaassa ja ulkomailla.. 30 Arhusin yliopiston johdolla tehdyt leviämismallilaskennat (Frohn ym. 2020, tässä samassa lehdessä [Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2020] julkaistu artikkeli. Korkeimmat altistukset ovat pudonneet tasolta 50 µg/ m³ alle puoleen ja vastaava kehitys näkyy kaikilla altistusjakauman tasoilla. Sokerin ja muiden hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden asteittainen yleistyminen johti jo 1700-luvulla karieksen yleistymiKuva 2. 2022) antavat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden hahmottaa suomalaisten koko väestön altistuksen kehitystä viimeisimmällä noin 40 vuoden jaksolla (kuva 2). Julkari-linkki viiteluettelossa). Osa tästä – ja muutenkin keskeinen muutos – liittyy tartuntatautien torjuntaan paremman hygienian, lääkkeiden ja rokotusten avulla (kuva 1b). Eliniänodotteen historiaa Väestön eliniänodotteeseen vaikuttavat monet tekijät, melkein kaikki Suomessakin elintason kohenemisen ja terveydenhuollon paranemisen riemukulkua. Altistukset ovat laskeneet noin neljännesmikrogramman vuodessa, joten tilanne paranee. Suomalaisten altistusjakauman trendi pienhiukkasille (PM2.5) vuosina 1980–2018. Hänninen ym. vsk. Tästä huolimatta nykytilanteessa hiukkaset ovat edelleen ympäristöaltisteiden haittalistan kärjessä (ks
Terveyteen vaikuttivat keskeisesti aliravitsemus ja puutostaudit, kuten keripukki ja riisitauti, mutta näiden historiallista kartoitusta vaikeuttavat lisäksi kuolinsyiden yhdenmukaisten kirjaustapojen puute ja diagnostiset vaikeudet. Liikennekuolemien jatkaessa laskuaan nyt näyttää siltä, että puunpolton aiheuttama kuolleisuus on pysyvästi ylittämässä liikenneonnettomuudet samalla kun pienpolton lisääminen teknisesti vastaa paluuta 1900-luvun alun tilanteeseen, jolloin uloslämpiävät uunit olivat askel kohti parempaa. 31 seen, ja 1800-luvulta tultaessa hampaiden tuhoutuminen oli lähes pääsääntö ennen kuin hammashuollon käytännöt saatiin nykyiselle tasolle. Liikenne riskienhallinnan mallitapauksena Vuonna 1972 jyrkästi huippuunsa noussut liikennekuolleisuus kääntyi laskuun ja täydentää kehitystä antaen samalla malliesimerkin onnistuneesta riskinhallinnasta. Lepra ei kuitenkaan tarttunut erityisen herkästi. Vuosisadan vaihteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Esimerkiksi tupakkalain rajoitukset alkoivat myös tuolloin, vaikka aivan valmista ei ole vieläkään. (Kylli, 2014). vsk. Liikenneympyröiden yleistyminen näkyy juuri nyt kaupunkikuvissa. Viime vuosisadan aikana mm. Samanlaiset menestystarinat liikenteen synnyttämien riskien hallinnassa liittyvät mm. Tämä sinänsä tärkeä ja onnistunut interventio nivoutui osaksi laajempaa kehityskuvaa, jossa ainakin kaukolämpöön siirtymisen vaikutukset ja liikenneonnettomuuksien raju lasku ovat vahvasti mukana (kuva 1a). turvavyöt, kypäräpakko, nopeusrajoitukset, ajoneuvojen vuosittainen katsastus, alkoholin käytön tarkka seuranta liikenteessä jne. Liikennekuolemien huippuluvusta 1156 on väestö kasvanut 10 % ja ajoneuvokanta yli kolminkertaistunut. Puunpolton päästöjen osalta niin tulisijojen kehitystyö kuin käyttäjien opastuskin parantavat tilannetta, mutta vaikutukset jäävät vielä paljon jälkeen liikenteeseen liittyvien parannusten menestyksestä väestön terveydensuojelussa. Erityisesti 1970-luvulla toteutettu Pohjois-Karjala-projekti puuttui elämäntapavalistuksen ja ruokavalion keinoin Suomessa erittäin korkeana jatkuneeseen sydänja verisuonitautikuolleisuuteen. Keskiajalta lähtien spitaali oli vaivannut ennen kaikkea rannikkoseutujen asukkaita. Monia nykyään arkisiksi koettuja keinoja otettiin käyttöön, mm. 1900-luvun tutkituimman ympäristömyrkyn, lyijyn, poistamiseen polttoaineista ja myös edelleen käynnissä olevaan ajoneuvomoottorien pakokaasupäästöjen puhdistamiseen pienhiukkasista. Viime vuosisadan loppuvuosikymmeninä naisten tupakointi jonkin verran lisääntyi ja alkoholin kokonaiskulutus kasvoi lähes yhtäjaksoisesti. Suomenkielisen koulun syntyminen kansakouluasetuksen myötä 1866 mielenkiintoisella tavalla ajallisesti kattaa koko myönteisen kehitysjakson; eikä tämä liene kokonaan sattumaa: koulutustaso on nykyäänkin yhteydessä terveyteen. Liikennemäärät ovat nousseet voimakkaasti, mutta liikennekuolleisuus on pudonnut alle viidesosaan huipustaan. Oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921 ja kansakoulu alkoi tavoittaa lähes koko väestön. Rokotusten keksiminen jo toista sataa vuotta aiemmin ja laajamittainen käyttöönotto 1900-luvulla on mahdollistanut myös virusperäisten infektioiden tehokkaan torjunnan ja joidenkin sairauksien, kuten isorokon ja vihurirokon osalta, on voitu koko sairaudesta päästä eroon (Koskinen ym. 2006). penisilliinin keksiminen ja sen ja muiden antibioottien laaja käyttöönotto 1940-luvulta lähtien ja tuberkuloosin selättäminen ovat osa tartuntatautien torjuntaan liittyvää kehitystä. Kaikki nämä hankkeet ovat vaatineet vuosikymmeniä toteutuakseen, mutta ovat lopulta tuottaneet toivotut tulokset
Puunpolton rooli ja suosituksia Vaikka siis onkin totta, että ennen poltettiin puuta ainoana lämmön ja energian lähteenä, voidaan huoletta sanoa, ettei vanhaan puunpolttoaikaan liittyvä elämä suinkaan ollut vailla sairautta ja kuolemaa. Puuta poltettaessa kannattaakin pohtia vaihtoehtoja ja huolella lukea puhtaan polton ohjeita, jotta puunpolton päästöille altistumista ja tästä aiheutuvaa terveyshaittaa voidaan edelleen pienentää. Väestön ikääntyminen – elinajan odotteen kasvaessa – lisää edelleen syöpien ilmaantuvuutta. 32 jälkeen ylipainosta ja siihen liittyvistä sairauksista, kuten diabeteksestä, on tullut uusi kansallinen ja globaali ongelma. Päästöjen minimointiin päästään oikealla puiden varastoinnilla ja ohjeiden mukaisella poltolla, vaikka haittoja ei näin voidakaan kokonaan poistaa. vsk. Puunpolton savu sisältää myrkyllistä häkää, syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä, mustaa hiiltä ja nokea sekä sadoittain haihtuvia hiilivetyjä, joiden terveysmerkityksen arviointi on jo pelkästään niiden monilukuisuuden ja vaihtelevien pitoisuuksien takia hankalaa. Kiitokset. Pienpoltossa päästöjä lisää yleisesti käytetty arinapoltto, jossa ilmavirran säätö on vaikeammin optimoitavissa kuin voimaloissa; happitasapainoa ei voida ohjata mittauksin; eikä piipuissa ainakaan toistaiseksi ole mitään puhdistuslaitteita. Siitä huolimatta elintason paraneminen, monenlaiset työterveyteen ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät, väestön koulutustason kasvu, sairaanhoidon ja terveydenhuollon laaja kehitys ja viimeisimpien vuosikymmenten osalta esimerkiksi passiivitupakoinnin ja radonaltistuksen aleneminen ovat kaikki myötävaikuttaneet edullisen kehityksen jatkumiseen. Samaan aikaan elinajanodotteeseen vaikuttivat voimakkaasti monet elinympäristön tekijät. Altistusarviossa on käytetty Arhusin yliopiston mallittamia pitoisuuksia pienhiukkasille. Siten puunpolttoon ja sen päästöihin on hyvä suhtautua terveellä järjellä ja vakavasti. Nordforskin lisäksi työtä Suomessa. Menneiden sukupolvien elämänmuoto ei sellaisenaan kelpaa terveellisten käytäntöjen malliksi, pikemminkin päinvastoin. Yleisen elintason nousun sekä muiden tekijöiden terveysvaikutusten pienenemisen johdosta pienhiukkaset ovat nousseet entistä merkittävämmäksi ympäristöaltisteeksi, johon kotimaisista lähteistä vaikuttavat merkittävästi puun pienpoltosta aiheutuvat päästöt. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
European Commission Air Quality Directive 2008/50/EC. vsk. Ympäristö ja Terveyslehti, 1/2020 ss. http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-60-8966-9 WHO 2021. Viitatut kirjallisuuslähteet EC 2008. https://journal.fi/ ennenjanyt/article/view/108602/ 63605 Savolahti M. Climate and Health Impacts of Residential Wood Combustion in Finland. 33 on rahoittanut Suomen Akatemia (APPEAL) ja yhteispohjoismaiseen hankkeeseen osallistuneet kotimaiset tutkimuslaitokset THL, SYKE ja FMI. Paras kansi 2022 -äänestyksen tulos on ratkennut! Ympäristö ja Terveys-lehden kansista eniten ääniä sai lehden kansi 4/2022. KTL; STAKES, STM, 180 pp https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe201210059356 Kylli R, 2014. Kolmen pitäjän kuolinsyyt paikallisyhteisön kuvastajina 1700ja 1800-luvun Pohjois-Suomessa. Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen: Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. 300 pp. 2020. ISBN 97892-4-003422-8 (electronic version) https://apps.who.int/iris/ handle/10665/345329. Health in Finland. Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A, 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Ennen ja nyt, 14 (4): Linkit menneen ja tulevan välillä. Kiitos kaikille osallistujille! Ympäristökustannus Oy. Evaluation of multidecadal high-resolution atmospheric chemistry-transport modelling for exposure assessments in the continental Nordic countries. Atmospheric Environment. Global air quality guidelines. http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe202002246282 Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J (eds.), 2006. Particulate matter (PM2.5 and PM10), ozone, nitrogen dioxide, sulfur dioxide and carbon monoxide. Frohn LM, Geels C, Andersen C, Andersson C, Bennet C, Christensen JH, Im U, Karvosenoja N, Kindler PA, Kukkonen J, Lopez-Aparicio S, 2022. Arvonnan voittajalle on tiedotettu voitostaan. Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 32/2020. 6–13. Geneva, World Health Organization. 2022 Dec 1;290:119334
34 J uomavesidirektiivi (EU) 2020/2184 laajentaa ensisijaisten tilojen omistajien ja niissä toimintaa harjoittavien velvoitteita hygieniaperusteista rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointia ja -hallintaa koskien. vsk. Riskinarvioinnissa tarkastellaan rakennusten vesilaitteistoa ja pyritään tunnistamaan sellaiset tekniset ratkaisut tai olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin. Kansallinen lainsäädäntö tuli voimaan 12.1.2023, mutta ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskinarvioinnit tulee olla tehtynä siirtymäsäännöksestä johtuen viimeistään 12.1.2029. RiskinarviPaul Streng, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi ja -hallinta: Legionellabakteeri Rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinnilla ja -hallinnalla sekä sitä koskevilla uusilla velvoitteilla ehkäistään legionellabakteerin aiheuttamia infektioita, joita kutsutaan legionellooseiksi. Riskinarviointi kohdistuu uuden sääntelyn mukaisesti legionellabakteeriin ja lyijyyn. Vesilaitteistojen riskinarviointi ja -hallintavelvoitteiden korostamisen sekä sitä koskevan sääntelyn tavoitteena on vahvistaa ja edistää väestön terveyttä julkisissa tiloissa. Valvontatehtäviä varten terveydensuojeluviranomaiselle säädetään terveydensuojelulaissa säännöksiä rakennusten vesilaitteistosta aiheutuviin poikkeamiin puuttumiseen.. Keskeistä on huomata, että terveysriskit ovat riskinarvioinnilla ja sen pohjalta tehtävillä jatkotoimilla ehkäistävissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Ensisijaisia tiloja ovat terveydensuojelulaissa (763/1994) määritellyt julkiset tilat, jossa suuri määrä veden käyttäjiä voi altistua talousvedestä tai lämpimästä käyttövedestä aiheutuvalle terveyshaitalle. ointien tekeminen on ensisijaisten tilojen omistajien velvollisuus, mutta terveydensuojeluviranomaisen vastuulla on valvoa riskinarviointia ja sen tuloksia. Lisäksi terveydensuojelu valvoo mahdollisia korjaavia toimenpiteitä ja edellyttää tarpeen mukaan legionellabakteerin seurantaa
Legionella kestää erityisen hyvin ympäristöstressitekijöitä, kuten erilaisia veden lämpötiloja ja virtausnopeuksia sekä biosideja, ja tämän vuoksi se saattaa olla vesilaitteistosta hankalasti poistettava taudinaiheuttaja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. vsk. Legionellan kasvun Legionellan lisääntymisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat veden lämpötila ja mahdollisen biosidin pitoisuus, viipymät, veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja vesilaitteistoon johdettavan veden laatu.. Legionella rakennusten vesilaitteistoissa Legionellan lisääntymisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat veden lämpötila ja mahdollisen biosidin pitoisuus, viipymät, veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja vesilaitteistoon johdettavan veden laatu. Sairastumista ja vakavan taudin riskiä lisäävät perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi. Kirjallisuuden mukaan legionellan kasvun mahdollistavia laatutekijöitä ovat veden lämpötilapoikkeamat, kuten liian korkea kylmän veden lämpötila (> 20 o C) ja liian matala lämpöisen käyttöveden lämpötila (< 50 o C). Terveysriskin arvioinnissa on oleellista huomioida, ettei legionellabakteerin infektoivaa annosta tiedetä. 35 Legionellabakteeri Legionella on ympäristöperäinen bakteerisuku, jota esiintyy pieninä pitoisuuksina kaikkialla ympäristössä. Eniten sairastumisia aiheuttanut legionellalaji on Legionella pneumophila ja erityisesti sen serotyyppi 1. Vajaassa puolessa tutkituista kohteista talousveden tai lämpimän käyttöveden lämpötilat olivat osin riittämättömiä legionellan torjunnan kannalta. Tutkimusten mukaan legionellaa ei välttämättä esiinny vesilaitteistossa, vaikka veden lämpötilat olisivat sen kasvulle suotuisat. Legionellainfektiota kutsutaan legionelloosiksi, joka voi ilmetä kahtena tautimuotona, joko vakavampana keuhkokuumena tai influenssan kaltaisena Pontiac-kuumeena. Rakennetuissa ympäristöissä legionellabakteerit ovat taudinaiheuttajista yleisimpiä. Legionellainfektio aiheutuu pääasiallisesti hengittämällä legionellabakteerilla kontaminoituneita aerosoleja. Tuoreissa opinnäytetöissä [1,2] legionellabakteeria esiintyi Päijät-Hämeen alueella 16 %:ssa (13/78) terveydensuojelulain 13 §:n mukaisissa valvontakohteissa pitoisuusvaihteluvälin ollessa 10–4000 pmy/l
Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi Riskinarviointiin kuuluu riskitekijöiden tunnistaminen, käytössä olevien hallintatoimenpiteiden arviointi sekä varsinainen riskien arviointi ja priorisointi suhteessa hallintatoimenpiteiden tarpeeseen. Näytteenoton edustavuus edellyttää vesinäytteen ottamista useammasta kohdasta vesilaitteistoa. 36 kannalta veden optimi lämpötila on 25 – 45 o C. Tarkastelu kohdistuu tarkemmin ottaen: 1) vesilaitteiston teknisen toteutuksen ja mahdollisten epäkohtien tuntemiseen, 2) veden käsittelymenetelmiin ja lämpötilakontrolliin, 3) legionellan kasvua kiihdyttävien tekijöiden arviointiin, 4) huoltoon ja kunnossapitoon, 5) valvontaan ja dokumentointiin sekä 6) tiedottamiseen ja raportointiin. Kokoavilla näytteillä saadaan kartoitettua rakennukseen tulevan sekä kiertoon lähtevän ja kierrosta palaavan veden legionellapitoisuus. Lisäksi on huomattava, että erikseen lämpimästä käyttövedestä ja kylmästä talousvedestä tehty näytteenotto antaa tarkemman tiedon vesilaitteiston legionellatilanteesta, sillä sekavesinäytteiden tuloksia on vaikeampi tulkita. Kirjallisuuden mukaan legionellan kasvun mahdollistavia LVI-teknisiä tekijöitä ovat rakennuksen suuri koko ja teknisesti monimutkainen vesilaitteisto, rakennuksen käytön kausiluontoisuus, veden matala virtausnopeus, veden seisominen eli viipymät sekä käyttöveden kiertojohdon pituus ja sen tekninen toteutus sekä kiertopumpun riittämätön teho. Kirjallisuuden mukaan kasvun mahdollistavia LVI-teknisiä tekijöitä voivat olla kumi(eteeni-propeenikumi) ja muovimateriaalit (PEX), veden esilämmittäminen ennen vesipistettä, eri vesilaatujen kuten käyttöja talousveden sekoittuminen, puutteelliset vesijohtojen eristykset sekä vesikalusteiden puutteellinen huolto ja kunnossapito. Kemiallisia menetelmiä ovat biosidikäsittelyt, kuten kloorija per. Edellä mainitun lisäksi rakennusten omistajien asenteet riskinarviointia kohtaan saattavat vaihdella esimerkiksi taloudellisen valmiuden mukaan. vsk. Kirjallisuuden mukaan kasvun mahdollistavia laatutekijöitä voivat olla veden kova laatu, korkeat rautaja mangaanipitoisuudet, pintaveden käyttö raakavesilähteenä, biofilmin ja kalkkisakan esiintyvyys sekä kontaminoituneet hanat ja niiden liitososat, alkueläimistä erityisesti amebojen ja ripsieläinten esiintyvyys, lievästi emäksinen pH-arvo sekä matala vapaan kloorin pitoisuus. Paikalliset näytteet edustavat legionellan esiintyvyyttä tulokohdasta katsottuna etäisimmillä vesipisteillä, eri kerroksissa ja veden viipymäpaikoissa. Opinnäytetöissä [1,2] esitettyjen havaintojen mukaan tietoisuus legionellabakteerin menestymismahdollisuuksista ja sille altistumisesta on rakennuksen vesilaitteistojen huollosta vastaavien keskuudessa vähäistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Riskinarvioinnin nojalla havaitut poikkeamat ja muut oleelliset tiedot kirjataan ja arvioidaan seurantaja torjuntatoimenpiteiden määrittelemiseksi. Kokonaisvaltaisen riskinarvioinnin ja -hallinnan keskeisenä keinona toimii havaittujen legionellapitoisuuksien seuranta. Legionellan vastaiset toimet Legionellan kasvun torjunnan kannalta keskeiset keinot voidaan jakaa kemiallisiin ja fysikaalisiin torjuntamenetelmiin sekä muihin keinoihin. Riskinarvioinnissa kiinnitetään huomiota LVI-teknisiin sekä veden käyttöä koskeviin seikkoihin, jotka saattavat mahdollistaa legionellabakteerin kasvun vesilaitteistossa
37 etikkahappokäsittely. 4. Biosidikäsittely voidaan tehdä jatkuvalla biosidiannostelulla tai tehokäsittelyn omaisesti. Lähteet 1. 2020. WHO 2007. Geneva: WHO Press.. Legionellan vastaisia toimia tulisi opinnäytetöiden [1,2] tulosten mukaan kohdistaa ensisijaisesti lämpötilakontrolliin sekä veden viipymiin puuttumiseen. Lisäksi tulisi varmistua käyttöveden kiertopumpun tehon riittävyydestä ja ylipäätään siitä, että käyttöveden lämpötila saadaan pidettyä riittävän korkealla. WHO 2011. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Yhteenveto Perusteellisen vesilaitteistojen riskinarvioinnin toteutus vaatii asiantuntevaa arviointia paikan päällä rakennuksessa. Lisäksi riskinarvioinnin tulosten tulkinnassa tulee huomioida, että vesilaitteistokohtaisia terveysriskejä voi riskinarvioinnin perusteella esiintyä, vaikka näyteanalyyseissä ei taudinaiheuttajia havaittaisikaan. June 2017. 2021. Legionella and the prevention of legionellosis. Toisaalta vesilaitteistojen riskinarvioinneista vastaaville henkilöille tulee järjestää riittävä valmius ja tietoa vesilaitteistoissa esiintyvien ympäristöaltisteiden, mutta etenkin legionellabakteerin aiheuttamasta terveysriskistä. Muita keinoja ovat vesikalusteiden osien vaihdot. Uudet riskinarviointija hallintavelvoitteet tekevätkin väestön terveydensuojelusta edelleen vaikuttavampaa. Management of Legionella in Water Systems. Streng P. Water Safety in Buildings. Tutkitulla vesimäärällä, rakennuksesta otettujen näytteiden määrällä ja näytteenottopisteellä on vaikutusta legionellabakteerin esiintyvyyden todentamiseen. Geneva: WHO Press. ESGLI 2017. 6. 2022. 7. Legionellan esiintyminen kiinteistöjen vesijärjestelmissä PäijätHämeen alueella Legionellan esiintyminen kiinteistöjen vesijärjestelmissä Päijät-Hämeen alueella – Theseus. & Kaunisto T. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Vesi-Instituutin julkaisuja 4. Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta : Loppuraportti. 5. European technical guidelines for the Prevention, Control and Investigations, of Infections Caused by Legionella species. National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine (NASEM). 2015. Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarviointi ja -hallinta: Legionellabakteerin esiintyvyys eRepo – Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarviointi ja -hallinta: Legionellabakteerin esiintyvyys (uef.fi). Pelto-Huikko A. vsk. Washington, DC: The National Academies Press. Riskinarvioinnin tulosten ja vesilaitteistoja koskevien teknisten tietojen dokumentaation lisäksi vesilaitteistosta vastaavalla olisi hyvä olla käytössään ajantasaiset kunnostusohjeet sekä riskienhallintasuunnitelma. Huomionarvoista on myös, että tiedottamisella ja vedenkäyttäjien informoinnilla ja ohjeistuksella voidaan vaikuttaa altistumistapauksiin. 3. Tervo O. Toisaalta tiedon julkaisu legionellabakteerin kasvuolosuhteista, tartuntatavoista ja torjunnasta on ensiarvoisen tärkeä osa riskien ennaltaehkäisyä terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa. 2. Huomionarvoista on, että legionellan aiheuttamat terveysriskit ovat riskinarvioinnilla ja sen pohjalta tehtävillä jatkotoimilla ehkäistävissä. Fysikaalisia menetelmiä ovat puolestaan käyttöveden lämpöshokkikäsittely, huuhtelutoimet sekä huoltotoimet, kuten vesilaitteiston osien puhdistukset. Käsittelytavan valinta tulee aina tehdä tapauskohtaisesti
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. 38 Panu Rantakokko, Merja Korkalainen, Riikka Airaksinen ja Päivi Ruokojärvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveysyksikkö, Kuopio Kemikaalien riskinarviointi Kemikaalien riskinarviointi on perinteisesti tehty eri toimialojen lainsäädäntösiiloissa. Vaikka yksittäisten kemikaalien kaikkien mahdollisten haittavaikutusten arviointi on mahdotonta, siiloissa suoritettu riskien arviointi ja hallinta on monella mittarilla parantanut kemikaaliturvallisuutta. Tämä artikkeli luo lyhyen katsauksen kemikaaliseosten riskinarvioinnin käsitteisiin, tutkimukseen, EU-lainsäädännön nykytilanteeseen sekä kemikaaliseosten riskinarvioinnin ja -hallinnan tulevaisuuden suuntaviivoihin. Kun soluja eläinja epidemiologiset tutkimukset löytävät yhä uusien aineiden mahdollisia terveyshaittoja ja myös uudet eri lähestymistapoja yhdistävät menetelmät kehittyvät, seuraa looginen jatkokysymys: mitä eri kemikaalit tekevät yhdessä. Tutkimusmenetelmät kuitenkin kehittyvät. EU:n suunta yksittäisistä kemikaaleista seoksiin. vsk. EU-maissa tuleekin harvoin vastaan normaaliväestölle kiistatonta terveyshaittaa aiheuttavaa altistumista synteettisille tai luonnosta peräisin oleville yksittäisille aineille
Altistuminen näille kemikaaleille on länsimaissa tehokkaan sääntelyn avulla laskenut merkittävästi, mutta ympäristön ja tuotteiden ”varastojen” takia hitaasti laskeva taustataso tulee kuitenkin säilymään vielä pitkään. Taulukko 1. Määritellyt (Luokka A) ja epätäydellisesti määritellyt (Luokka B) seokset ja niiden tyypit (I–IV). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. vsk. 39 M onilla klassisilla ympäristömyrkyillä on kiistattomia terveyshaittoja, kuten lyijyn ja elohopean vaikutukset lapsen kehittyvälle hermostolle tai tiettyjen orgaanisten ympäristömyrkkyjen vaikutukset nisäkkäiden ja lintujen lisääntymisterveyteen. * Tyyppien III ja IV määritelmä Luokissa A ja B ovat täsmälleen samoja, mutta eroavat tieteellisen/lainsäädännöllisen kontekstin takia.. Tähän kysymykseen vastaamiseksi on ensin kuvattava, minkälaisia kemikaaliseoksia on olemassa ja miten niitä hallinnoidaan. Erilaisia kemikaaliseoksia ja niiden vaikutuksia Bioja ympäristötieteiden professori Tomas Backhaus jaottelee kemikaaliseokset määriteltyihin (defined, Luokka A) ja epätäydellisesti määriteltyihin (incompletely defined, Luokka B) ja näiden sisällä edelleen neljään tyyppiin [1]. Millä tavalla markkinoille tulevia uusia kemikaaleja tulisi säädellä, jotta kokonaiskuorma tausta huomioiden ei kasvaisi liian suureksi
ilmalaskeumasta, valumasta, lannoitteista, torjunta-aineista ja valmistusprosesseista. Seosten riskinarvioinnin laillisen nykytilan kuvaus vuodelta 2020 toteaa, että viittaukset seosten arviointiin ovat usein epämääräisiä ja yleisiä, yksityiskohtaiset määräykset tai ohjeet puuttuvat, ja lisäksi tahattomat seokset ovat harvoin minkään sääntelyn piirissä, ja jos ovat, se on tapauskohtaista [5]. Vai altistetaanko vain tietty solumalli vain joitain tämän veden kemikaaleja sisältävälle uutteelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. EU-tasolla on tiedotettu jo pitkään, että yhden aineen riskinhallinta vähentää kokonaisriskiä, mutta ei takaa suojaa seosvaikutuksilta. Mixture Assessment Factor (MAF) Koska kaikki mahdolliset altistustilanteet huomioivaa tieteellisesti perusteltua lainsäädäntöä on mahdotonta rakentaa, on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka vähen” Kemikaalien seosvaikutusten tutkimus törmää helposti luokitteluongelmiin. Tulokset poikkeavat lähestymistavasta riippuen huomattavasti. Tulokset poikkeavat lähestymistavasta riippuen huomattavasti.. Vuonna 2009 EU:n neuvosto tunnisti puutteita seoksia koskevassa lainsäädännössä ja pyysi komissiota ”arvioimaan sitä, kattaako voimassa oleva asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö riittävästi ja millä tavoin useille eri lähteistä ja kulkeutumisväylistä peräisin oleville kemikaaleille altistumisen riskit ja tarkastelemaan tämän pohjalta aiheellisia muutoksia, suuntaviivoja ja arviointimenetelmiä.” [3]. Määritelläänkö esimerkiksi jonkin vesistön vesipuitedirektiivin seurantatuloksia vastaavan seoksen (Luokka A Tyyppi IV) laskennallinen vaikutus summaamalla seoksen yksittäisten yhdisteiden tunnetut annosvasteet tai altistetaanko kohdeorganismi suoraan tälle epätäydellisesti määritellylle seokselle vedessä (Luokka B Tyyppi IV). 40 Kemikaalien seosvaikutusten tutkimus törmää helposti luokitteluongelmiin. Komission vastauksessa 2012 todettiin, että ”nykyisessä EU:n lainsäädännössä ei säädetä eri kemikaalien kumulatiivisten vaikutusten kattavasta ja integroidusta arvioinnista, jossa otettaisiin huomioon eri altistumisreitit” [4]. Vuonna 2001 julkaistu EU:n “Tulevaa kemikaalipolitiikkaa koskeva strategia” [2] korosti altistumista kemikaaliseoksille tärkeänä tutkimusprioriteettina. vsk. EU:n kemikaaliseoksia koskeva lainsäädäntö Kem i k aa l i s eosten r i sk i n h a l l i n n a n näkökulmasta Luokan B Tyyppi IV on kaikkein hankalin, koska esimerkiksi elintarvikkeisiin päätyneet haitta-aineet voivat olla peräisin mm
vsk. Seokset EU:n kemikaalien riskinarvioinnin kumppanuusohjelmassa (PARC) Toukokuussa 2022 alkaneen 7-vuotisen EU:n kemikaalien riskinarvioinnin kumppanuusohjelman (PARC) tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa, menetelmiä ja innovatiivisia työkaluja kemikaalialtistumisen riskien arviointiin ja hallintaan sekä. Asiantuntijatyöpajan johtopäätöksiä MAF:sta Human Biomonitoring for EU (hbm4eu.eu) -hanke järjesti lokakuussa 2021 työpajan, jossa osallistujat saivat esittää tieteellistä ja hallinnollista MAF-kritiikkiä [6]. • Pitäisikö riskinarvioijien soveltaa MAF:ää vai pitäisikö heidän toimittaa tietoja riskinhallintaan MAF:n käytön tukemiseksi. Työpajan johtopäätöksissä todettiin myös, että vaikka seosriskien hallinta edellyttää oikeudellisten siilojen ylittämistä, kyseessä on hallinnon näkökulmasta ns. Tästä syystä kaikki tapaukset kattavan yleisen MAF:n asettaminen on suurten tietoaukkojen takia erittäin kyseenalaista. Tutkimuksessa MAF:n mahdollisia lukuarvoja on selvitetty tietyissä erityistapauksissa. [1]. Rekisteröitävälle yhdisteelle i MAF:n huomioiva PNEC i-MAF = PNEC i /MAF. 41 täisivät useimpien olosuhteiden oletettua seosriskiä hyväksyttävälle tasolle. • MAF:n sovellusalue riskinarvioinnissa ja -hallinnassa: vain uudet kemikaalit vai ainoastaan tietyt kemikaaliryhmät. Siksi tarvitaan laajempaa sidosryhmien osallistumista ja kuulemista sekä seosten riskinarviointimenettelyjen ja -käytäntöjen parantamista. Eniten on ollut esillä ns. Backhaus katsookin, että MAF:n käytössä olisi tärkeä rajata erilaisia altistumisskenaarioita, joilla on riittävän samanlaiset ominaisuudet, eli suuntautua prioriteettiaineista prioriteettiseoksiin, jotka edustavat “arkkityyppisiä skenaarioita” ihmisille ja eliöille erilaisissa ympäristön osa-alueissa. ”viheliäinen ongelma”, joita (tekniset) säädökset eivät yksinään voi ratkaista. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia Backhausin kuvaamia tieteellisiä ongelmia. MAF:n olisi otettava huomioon eri altistumistilanteissa tuntemattomien yhdisteiden tuntematon toksisuus, ympäristön ominaispiirteet, altistuvat lajit ja näiden erilainen herkkyys, päästöjen dynamiikka, yhdisteiden muuttuminen jne. • Mikä on MAF:n vaikutus kemikaalien sallittuihin pitoisuuksiin eri ympäristöissä ja lainsäädännössä. MAF:n mahdollisesta käytöstä riskinarvioinnissa on keskusteltu jo pitkään, mutta sitä ei ole toistaiseksi sovellettu EU-tasolla. Alla on lista tärkeimmistä kysymyksistä, joihin ei vielä ole vastausta: • Mikä on MAF:n tieteellinen pohja: käytetäänkö sitä vai valitaanko sattuman varaiset arvot. • Mikä numeerinen arvo MAF:lle pitäisi antaa. Mixture Assessment Factor (MAF) eli ylimääräinen turvallisuuskerroin, jota voidaan soveltaa yksittäisten kemikaalien riskinarvioinnissa ja jonka ajatellaan yleisesti kattavan seosaltistuminen ilman eri altistustilanteiden seoskohtaista arviointia [5]. • “Suosiiko” MAF vanhoja kemikaaleja ja ”rankaisee” uusia. Sitä on kuitenkin esitetty käytännöllisenä ratkaisuna REACH Liite I:een osaksi rekisteröitävien yhdisteiden pakollista haitattomien ympäristöpitoisuuksien (PNEC) johtamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
Kemialliset seokset. Bryssel, 23. Backhaus 2015. Työpaketissa 6 keskitytään seosten riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittämiseen ja optimointiin Euroopassa. 6. Työhön kuuluu systemaattinen analyysi eri hallinnonalojen seosriskien arvioinnin keinojen käytännöllisyydestä, sovellettavuudesta, tehokkuudesta, suojan tasosta ja niiden yhdistämisen mahdollisuudesta sekä lopuksi näiden vertailu MAF:n käyttöön eri altistusskenaarioissa. 2021. joulukuuta 2009 (07.01). PARC:n työpaketin 6 aloituskokouksessa kuultiin kosmetiikkateollisuuden edustajalta valaiseva esimerkki MAF:n käytön ongelmista. 5. Yleisenä ratkaisuna esitetty MAF on monien mielestä merkittävin edistysaskel seosten riskien hallinnassa 10 vuoteen, mutta senkään tieteellisesti perusteltu implementointi ei ole helppoa. Brussels, 31.5.2012m COM(2012) 252 final. 42 vahvistaa näihin liittyviä verkostoja [7]. Kemikaalien yhteisvaikutukset. KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Deliverable Report D15.8. Kemikaalien yhteisvaikutukset – Neuvoston päätelmät. Erityisen hankalia ovat eri lähteistä ympäristöön ja ihmiseen päätyvät, enemmän tai vähemmän tuntemattomat, seokset. Pitkä tie on vielä edessä. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittävää edistymistä. Siksi kosmetiikan säilöntäaineiden määrää ei voi laskea viidesosaan (MAF=5) mikrobiologisen turvallisuuden vaarantumatta. EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Brussels, 14.10.2020 SWD(2020) 250 final. vsk. KOM(2001) 88 lopullinen. Luijten ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. https://www.anses.fr/en/content/ european-partnership-assessmentrisks-chemicals-parc. Sektorilainsäädännössä on erittäin vahvat perusteet monien kemikaalien (välttämättömälle) käytölle, jota ei voida vähentää ilman seurauksia tuoteturvallisuudelle tai teknisille ominaisuuksille, eikä korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla tunnetusti ole aina suoraviivaista. Euroopan Unionin Neuvosto. 3. EUROPEAN COMMISSION. Johtopäätökset Kemikaaliseosten riskien arviointi ja hallinnointi on ollut prioriteetti EU-tasolla jo yli 20 vuotta ja tutkimuksessa vielä pidempään. Tulevaa kemikaalipolitiikkaa koskeva strategia (komission esittämä). Hän totesi, että yhteistyö ja ymmärrys eri lainsäädäntöalojen välillä on ratkaisevan tärkeää MAF:n käytön määrittelyssä. 4. https://www.hbm4eu.eu/result/ deliverables/ 7. Bryssel 27.2.2001. KEMI REPORT 5/15. Lessons-learnt from HBM4EU WP15 on mixtures: intermediate recommendations. COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT Progress report on the assessment and management of combined exposures to multiple chemicals (chemical mixtures) and associated risks. 2. Viitteet 1. Yleisesti kosmetiikan ainesosat tunnetaan ja ne on todettu riskinarvioinnissa turvallisiksi käyttötarkoituksessaan. VALKOINEN KIRJA. ILMOITUS. EUROOPAN KOMISSIO. An additional assessment factor (MAF) – A suitable approach for improving the regulatory risk assessment of chemical mixtures
On kuitenkin arvioitu, että hulevesiverkosto on yksi merkittävä makroroskien reitti esimerkiksi mereen, ja tämän hulevesisuodatintutkimuksen tulokset tukevat tätä tietoa entisestään. ”Helsingin toinen tutkimuskaivo sijaitsi Havis Amandan patsaan vierellä, jolle juhlivat joukot usein kiipeilevät juhlahumussa kielloista huolimatta. Kaiken kaikkiaan makroroskaksi lukeutuvia roskia kertyi suodattimiin yhteensä 680 kappaletta. Asiaa on tärkeä tutkia, jotta tietoisuus lisääntyisi ja voitaisiin keksiä ratkaisuja roskaantumisongelman ehkäisemiseksi”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n meriasiantuntija Jutta Vuolamo. Lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia. Hulevesisuodatintutkimus on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjaa. Kultajuhlien aikaan patsas suojattiin yleisöryntäykseltä vanerilevyin, jotka ihmisjoukko kuitenkin kaatoi illan kuluessa. Tämä seuranta antaa viitteitä siitä, että makroroskaa joutuu kaivoihin ja vesistöihin erityisesti suosituilla ajanviettopaikoilla. Kaivon suodattimesta löytyikin makrokokoista vaneripuupalaa sekä myös pienempää puusälettä”, Vuolamo kertoo. Useimmissa hulevesikaivoissa ei ole suodattimia, ja vesi johdetaan niiden kautta puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön, esimerkiksi Turun keskustassa Aurajokeen. 43 Katukaivoihin päätyvästä roskasta suurin osa muovia PSS ry:n kartoituksessa Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Suodattimet tyhjennettiin kaksi kertaa kahden kuukauden aikana. Pidä Saaristo Siistinä ry Kuva: Pixabay.. Ihmisten käytös näkyy katukaivoon päätyvässä roskassa ”Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Hulevesikaivoihin päätyvien makroroskien määrän ja materiaalin voidaan arvioida riippuvan muun muassa sijainnista, roskapisteiden läheisyydestä, ympäristöstä, säästä sekä ihmisten käyttäytymisestä. vsk. Helsingin kaupungin alueella hulevesikaivoja on noin 12 000, Lahdessa noin 10 800 ja Turussa on 20 568 kpl ritiläkaivoja. Suodattimet asennettiin katukaivoihin, jotka sijaitsevat kaupunkien keskeisillä paikoilla, kuten torilla, satamassa tai Turussa jokirannassa. Hulevesikaivoihin joutuvan makroroskan eli roskan, joka on halkaisijaltaan yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5 cm, laatua ja määrää ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu Suomessa. Suodattimista löytyvässä roskassa oli havaittavissa ihmistoiminnan vaikutus esimerkiksi vapun sekä jääkiekon MM-kultajuhlan jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kunkin kaupungin muutamaan katukaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi suodattimet. Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Tässä tutkimuksessa todistettiin, että jo pelkästään yhteen kaupunkiympäristössä sijaitsevaan hulevesikaivoon voi päätyä kahden kuukauden aikana lähes 200 kappaletta makroroskaa
nitraatteja ja torjunta-aineita. fluoridi, mangaani, arseeni, torjunta-aineet ja öljyhiilivedyt voivat aiheuttaa huolta.. Valumavesien mukana kaivoon voi joutua mm. Näiden kysymysten perusteella koostimme Ympäristöterveyspäiville esityksen yleisimmin ongelmia aiheuttavista juomaveden kemikaaleista. vsk. Ongelmat veden kemiallisen laadun heikkenemisessä liittyvät yleisimmin kaivovesiin, joissa mm. 44 K aivoveteen voi liueta maaja kallioperässä luonnostaan esiintyviä kemiallisia aineita, kuten arseenia, fluoridia, uraania, radonia, rautaa ja mangaania. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Merja Korkalainen, Panu Rantakokko ja Päivi Ruokojärvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kemialliset riskit -tiimi Yleisimmät juomaveteen liittyvät kemialliset riskit Juomaveden laatu on Suomessa pääsääntöisesti erittäin hyvää. Ihmisen toiminnan seurauksena kaivoveteen voi kulkeutua haitallisia aineita, kuten torjunta-aineita, bensiinin lisäaineita, polttoainehiilivetyjä, kloorifenoleita, trija tetrakloorieteeniä ja PAH-aineita. Juomaveden kemikaaleja koskevissa ongelmissa otetaan usein yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, jonka Ympäristöterveysosaston Kemialliset riskit -tiimissä olemme tehneet terveydensuojeluviranomaisille pyynnöstä tapauskohtaisia riskinarviointeja ja vastanneet myös suoraan yksityishenkilöiden esittämiin kysymyksiin. Tämä artikkeli perustuu tuohon esitykseen
EU:n juomavesidirektiivi tuli voimaan vuonna 2021 ja sen säännökset on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä äsken julkaistussa laissa 1258/2022 terveydensuojelulain muuttamisesta (3). Terveydensuojeluviranomaiset antavat ohjeita kaivoveden laadun varmistamiseen, arvioivat veden käytöstä aiheutuvia riskejä ja ohjeistavat korjaustoimenpiteistä. Fluoridin laatuvaatimus eli suurin sallittu pitoisuus on 1,5 mg/l. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Jatkuva liian runsas fluoridin saanti näkyy lapsilla hampaissa, joihin fluoridi voi aiheuttaa vaaleita laikkuja eli fluoroosia. Säännöksissä esiintyvien laatuvaatimusten ja laatutavoitteiden lähtökohtana on käytetty WHO:n julkaisemaa ohjeistusta (4) ja niiden perusteita käsitellään lähiaikoina uusittavassa Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osassa III (5). Kemiallisten laatuvaatimusten perusteena on, että päivittäinen kokonaissaanti ei ylitä terveydelle haitallista määrää pitkälläkään aikavälillä. Fluoridi Kohonneita fluoridipitoisuuksia löydetään erityisesti rapakivialueiden kaivovesistä Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tapauskohtaisessa riskinarvioinnissa arvioidaan altistumisen määrä ottamalla huomioon haitallisen aineen pitoisuus vedessä ja veden käyttömäärä sekä tausta-altistuminen ravinnon kautta. Laatuvaatimus on siis terveysperusteinen enimmäispitoisuuden raja-arvo, kun taas laatutavoitteet perustuvat veden käyttökelpoisuuteen. Pohjavesissä fluoridia on yleensä vain vähän, alle 0,1 mg/l. Tapauskohtainen riskinarviointi on tehtävä myös, jos kemikaalille ei löydy raja-arvoja. 45 Juomaveden kemikaaleihin kohdistuvaa sääntelyä Kaivovesien laatua ja valvontatutkimuksia koskee sosiaalija terveysministeriön asetus 401/2001 (1) ja talousvettä yleensä asetus 1352/2015 (2). Pieni määrä fluoridia tarvitaan hampaiden reikiintymisen estämiseen, ja veden suositeltavana fluoridipitoisuutena pidetään nykyään 0,7 mg/l. Tapauskohtaisessa riskinarvioinnissa otetaan kantaa myös veden käyttökelpoisuuteen pesuja löylyvetenä, koska jotkut haitalliset aineet voivat imeytyä ihon läpi tai altistaa hengitysteiden kautta ilmaan haihtuessa. Kokonaisaltistumista verrataan yleensä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioimiin turvallisen päivätai viikkosaannin rajoihin ja annetaan sen perusteella ohjeita veden turvalliseen käyttöön. vsk. Kiille on tällöin haurasta, helposti lohkeavaa ja reikiintyvää. Fluoridin haittavaikutusten todennäköisyys alkaa nopeasti kasvaa raja-arvon 1,5 mg/l ylittyessä. Laatuvaatimusten lievä ja lyhytaikainen ylittyminen ei vielä tarkoita välitöntä terveyshaittaa, mutta vakavimmissa tapauksissa on arvioitava ylityksestä mahdollisesti aiheutuvat terveysriskit. Aikuisilla fluoridin raja-arvon pitkäaikaisen ylittymisen epäillään lisäävän luiden murtumisherkkyyttä, mikä suomalaisen tutkimuksen mukaan saattaa lisätä lonkkamurtumien riskiä erityisesti iäkkäillä Kuva: Pixabay.
Aikuisilla havaitut haittavaikutukset, kuten ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten taitojen heikkeneminen, ilmenevät vasta suuremmilla mangaanipitoisuuksilla. Yhteys näihin haittoihin on yleensä havaittu, kun mangaanipitoisuus on ylittänyt 300–400 µg/l (10), mutta laajassa kohorttitutkimuksessa jo 100 µg/l pitoisuuden ylittyminen lisäsi ADHD:n riskiä lapsilla (11). Arseenin tyypillinen pitoisuus porakaivojen vedessä on alle 0,1 µg/l, mutta suurimmillaan pitoisuudet voivat olla paljon yli 100 µg/l. Arseeni on yhdistetty myös diabetekseen, sydänja verisuonisairauksiin, ihomuutoksiin ja ääreishermoston vaurioihin, mutta näitä vaikutuksia ei yleensä havaita Suomessa esiintyvillä pitoisuuksilla. Juomaveden mangaanin on todettu olevan yhteydessä useisiin lasten hermostonkehityksen häiriöihin, kuten alentuneeseen älykkyysosamäärään, kognitiivisiin vaikeuksiin, tarkkaavaisuushäiriöihin, hyperaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Mangaani Mangaani on erityisesti porakaivojen ongelma ja kohonneita pitoisuuksia voi esiintyä kaikkialla Suomessa. Erittäin mangaanipitoisen veden (>1000 µg/l) käyttämistä löylyvetenä tulee välttää, koska mangaani voi höyrystyessään imeytyä hengitysteitse verenkiertoon sekä myös nenän limakalvoilta hajuhermoja pitkin suoraan aivoihin. Uuden tutkimuksen mukaan luustovaikutukset lisääntyivät iäkkäillä naisilla jo, kun fluoridin pitoisuus ylitti 1,0 mg/l (8). Laajassa meta-analyysissä tätä riskiä ei kuitenkaan havaittu (7). Arseeni on syöpävaarallinen aine, eikä sen saannille ole turvallista raja-arvoa. vsk. Mangaanin laatutavoite yksityiskaivoille on 100 µg/l ja suurempien vesilaitosten toimittamalle vedelle 50 µg/l. Torjunta-aineet Torjunta-aineet ovat laaja ryhmä erilaisia kasvitautien, rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjuntaan käytettyjä kemikaaleja, jotka usein liikkuvat hyvin maaperässä ja pohjavedessä. Arseenipitoisen veden pitkäaikainen käyttö aiheuttaa herkimmin virtsarakon syöpää, mutta myös keuhkoja ihosyöpää on havaittu. Laatuvaatimus torjunta-aineiden ja niiden hajoamistuotteiden kokonaismäärälle on. Mangaanin imeytyminen ihon kautta on hyvin heikkoa, joten peseytymisen aikana saatu altistus ei ole merkittävää. Suomen talousvesissä olevat torjunta-ainemäärät ovat pääsääntöisesti pieniä yksittäisiä kaivoja lukuun ottamatta. Eräiden arvioiden mukaan syöpäriski alkaa lisääntyä, kun arseenin pitoisuus ylittää 200 µg/l (13). 46 naisilla (6). Lisäksi arseenilla on havaittu toksisia vaikutuksia lasten kehittyvään hermostoon jo turvallisina pidetyillä pitoisuuksilla, mutta asiasta tarvitaan lisää tutkimusta (14). Laatutavoitteen tarkoituksena on estää mangaanista aiheutuvaa epämiellyttävää hajua ja makua sekä värjäytymiä ja saostumia, mutta se suojaa myös terveyshaitoilta. Laajin arseenin esiintymisalue on Pirkanmaalla, mutta paikallisia esiintymiä voi olla muuallakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Arseeni Arseeni on porakaivojen ongelma alueilla, joissa arseenia esiintyy maaperässä korkeina pitoisuuksina. Fluoridin yhteyksistä neurologisiin kehityshäiriöihin ei ole vakuuttavaa näyttöä (9). Arseenin terveysperusteinen enimmäispitoisuus juomavedessä on 10 µg/l. Arseenin höyrystyminen lämpimän veden käytön aikana on niin vähäistä, että suuristakaan arseenipitoisuuksista ei aiheudu riskiä hengitettynä. Arseeni imeytyy huonosti ihon läpi, joten arseenipitoista vettä voi käyttää peseytymiseen. Mangaanin tyypillinen pitoisuus porakaivovesissä on 20–30 µg/l ja muiden kaivojen vesissä 2–3 µg/l
Niille ei ole asetettu terveysperusteista enimmäispitoisuutta. Kirjallisuus 1. 5. 12. Schullehner J, ym. EFSA on tehnyt riskinarvioita torjunta-aineissa vaikuttavista aineista ja WHO:n ohjeistuksesta löytyy terveysperusteisia enimmäispitoisuuksia yksittäisille torjunta-aineille (7). Näitä ryhmiä ovat bensiinijakeet (C 5 –C 10 ), keskitisleet (C 10 –C 21 ) ja raskaat öljyjakeet (>C 21 –C 40 ). 4. 7. (2014) Discontinuity in the cancer slope factor as it passes from high to low exposure levels arsenic in the BFD-endemic area. Annals of Global Health 80:303–314.. Kevyisiin öljyjakeisiin kuuluva bensiini on C 4 –C 12 -hiilivetyjen seos, jossa on lisäaineena mm. Öljyhiilivetyjä voi kulkeutua kaivoveteen, jos öljyä tai muuta polttoainetta on päässyt maaperään esimerkiksi läheiseltä huoltoasemalta tai korjaamolta. Suominen L, ym. Komulainen H (2014) Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski. 47 0,50 µg/l ja yksittäisille torjunta-aineille 0,10 µg/l, lukuun ottamatta aldriinia, dieldriinia, heptaklooria ja heptakloorepoksidia, joiden enimmäispitoisuus on 0,03 µg/l. Lamm SH, ym. Näitä lisäaineita voi löytyä vedestä, jos bensiiniä on päässyt suoraan kaivoon. (2021) Fluoride in drinking water, diet, and urine in relation to bone mineral density and fracture incidence in postmenopausal women. Tolins M, ym. 2. Näiden lisäaineiden aiheuttama terveysriski on kuitenkin pieni, ja haitoilta voi suojautua olemalla juomatta pahanhajuista ja -makuista vettä. (2020) Exposure to manganese in drinking water during childhood and association with attention-deficit hyperactivity disorder: A nationwide cohort study. (2021) Juomaveden fluorauksen ja neurologisten kehityshäiriöiden yhteydestä ei vakuuttavaa näyttöä. (2015) Exposure to fluoride in drinking water and hip fracture risk: a meta-analysis of observational studies. 9. Oikeusministeriö 29.12.2022. Ympäristö ja Terveys 2:20–24. Talousvesisasetuksen soveltamisohje III, Valvira 5/2020. 11. WHO, Geneva, 2017. STM:n asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Kurttio P, ym. Toisaalta samoja lisäaineita voi irrota talousveteen PEX-putkista. 6. Suomen säädöskokoelma 1258/2022, Laki terveydensuojelulain muuttamisesta. Yin XH, ym. (2014) The developmental neurotoxicity of arsenic: Cognitive and behavioral consequences of early life exposure. MTBE:tä, ETBE:tä ja TAME:a. Torjunta-aineiden toksisuudet vaihtelevat hyvin paljon, eikä mitään yksittäistä, kaikkia torjunta-aineita koskevaa haittavaikutusta voida nimetä. 3. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015. PLoS One 10(5):e0126488. Environ Health Perspect 128:97004. WHO, Guidelines for drinking-water quality: fourth edition. (1999) Exposure to natural fluoride in well water and hip fracture: a cohort analysis in Finland. Environ Health Perspect 129(4):47005. 13. Duodecim 137:221-3. Toxicology 326:25-35. Öljyhiilivedyt ja bensiini Öljyhiilivedyt aiheuttavat veteen hajuja makuhaittoja jo hyvin pieninä pitoisuuksina. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. 10. Am J Epidemiology 150(8):817–24. Eri öljyjen hiilivetykoostumus, ominaisuudet ja haitallisuus vaihtelevat ja siksi niitä käsitellään ryhminä hiiliketjun pituuden mukaan jaoteltuna. Helte E, ym. Nämä enimmäispitoisuudet on asetettu suojelemaan terveyttä yleisellä tasolla. 8
Nanomateriaaleilla on hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet monien päivittäisessä käytössä olevien uusien teknologioiden kehittämisen. Nanomateriaalien terveysvaikutuksia ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin, siksi työntekijöiden altistuminen on ehkäistävä teknisin toimin tai henkilönsuojaimilla.. Työympäristön terveysvaikutusten kannalta tärkeimpiä ovat prosessiperäiset ja teollisesti tuotetut nanomateriaalit. Nanohiukkasia muodostuu luonnonilmiöissä ja palamisesta vapautuu aina nanokokoisia hiilipohjaisia hiukkasia. Juuri pienen kokonsa vuoksi nanomateriaaleilla on erityisiä, monessa teknologiassa hyödyllisiä, ominaiKukka Aimonen, tutkija Työterveyslaitos Nanomateriaalien terveysriskit työympäristössä Nanomateriaalit ovat 1–100 nm:n kokoisia, kiinteitä hiukkasia. Erilaisille nanomateriaaleille yhteistä on lähinnä pieni koko: alle 100 nm. Työympäristössä esiintyvät prosessiperäiset ja teollisesti tuotetut nanomateriaalit voivat aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia riippuen materiaaliominaisuuksista, altistumispitoisuudesta ja altistumisajasta. Nanomateriaalit ovat pienempiä kuin solut, bakteerit ja useimmat virukset. vsk. Liikenteestä päätyy sekä ilmaan että vesistöön monenlaisia nanohiukkasia, ja nanomuovia syntyy isompien muovikappaleiden hajotessa. 48 N anomateriaalilla voidaan tarkoittaa tahattomasti syntyneitä tai tarkoituksella tuotettuja nanokokoisia hiukkasia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54
Terveysvaikutukset ovat riippuvaisia myös altistumispitoisuudesta ja altistumisajasta. Tyypillisesti nanomateriaaleilla on suuri suhteellinen pinta-ala ja tämän seurauksena nanomateriaalit reagoivat herkästi biomolekyylien, kuten valkuaisaineiden, lipidien tai nukleiinihappojen kanssa. Materiaalia, jonka tilavuuteen suhteutettu ominaispinta-ala on alle 6 m 2 /cm 3 , ei kuitenkaan katsota nanomateriaaliksi.. Hiukkasten lukumääräperusteista kokojakaumaa määritettäessä ei tarvitse ottaa huomioon hiukkasia, joiden kohtisuorassa toisiinsa nähden olevista ulkomitoista vähintään kaksi on yli 100 ?m. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Työpaikoilla käytettävät jauheet ja prosesseissa syntyvä pöly sisältävät yleensä myös nanokokoisia hiukkasia. Kaikki nanomateriaalit eivät ole haitallisia terveydelle. EU:n uuden kemikaalistrategian mukaisesti komission päivitetty suositus määritelmäksi tullaan vakiinnuttamaan yhdenmukaisesti eri säädöksiin. Prosessiperäiset nanomateriaalit Monilla työpaikoilla muodostuu prosessiperäisiä nanomateriaaleja tahattomasti osana eri toimintoja, kuten kuumennusta, hitsausta ja hiontaa. Määritelmä kuvailee ehdot, joiden mukaan materiaali joko on tai ei ole nanomateriaali. 49 suuksia. Tyypillisesti prosessiperäisten nanohiukkasten laadussa ja määrässä on suurta vaihtelua paitsi eri prosessien välillä myös tietyn prosessin sisällä, ja työvuoron aikana hiukkasten ja muiden altisteiden määrä työympäristössä voi vaihdella voimakkaasti. Myös kaasumaiset yhdisteet voivat tiivistyä nanohiukkasiksi. Toisaalta nanokokoiset hiukkaset pääsevät kulkeutumaan syvälle keuhkoihin, ne voivat läpäistä elimistön kalvorakenteita ja siirtyä verenkierron kautta sisäelimiin. Lisäksi käyttöön tulee yhä uusia teknologioita, joiden riskejä ei välttämättä Komission suositus nanomateriaalin määritelmästä (2022/C 229/01): ”Nanomateriaalilla” tarkoitetaan luonnollista materiaalia, sivutuotemateriaalia tai valmistettua materiaalia, joka koostuu kiinteistä hiukkasista, jotka esiintyvät joko sellaisenaan tai tunnistettavina ainesosina aggregaateissa tai agglomeraateissa, ja jonka hiukkasista vähintään 50 prosenttia lukumääräperusteisessa kokojakaumassa täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: a) hiukkasen yksi tai useampi ulkomitta on kokoluokkaa 1–100 nm; b) hiukkanen on muodoltaan pitkänomainen, kuten sauva, kuitu tai putki, ja sen ulkomitoista kaksi on alle 1 nm ja kolmas yli 100 nm; c) hiukkanen on muodoltaan laattamainen, ja sen ulkomitoista yksi on alle 1 nm ja muut yli 10 nm. Nanomateriaalien terveysvaikutuksia ei ole vielä selvitetty täysin kattavasti, mutta tiedetään, että niihin vaikuttavat nanohiukkasten ominaisuudet, kuten koko, pinta-ala, muoto ja kemiallinen koostumus. Euroopan komission suositus nanomateriaalin määritelmästä päivitettiin kesäkuussa 2022
Työntekijät voivat altistua teollisesti ” Nanomateriaaleille altistumisessa hengitystiet ovat tärkein altistumisreitti, koska se johtaa suurempaan elimistön sisäiseen annokseen.. Teollisesti tuotetut nanomateriaalit Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja on satoja tuhansia erilaisia. Tällaisella tahattomalla altistumisella on haitallisia terveysvaikutuksia, mutta yleensä altistuminen on yksilötasolla hyvin vaihtelevaa, se sekoittuu muuhun kemikaalialtistumiseen, ja siksi sitä on vaikea tutkia. Myös jauhemaisia ja pölyäviä materiaaleja käsiteltäessä sekä ruiskutettavia ja sumutettavia tuotteita käytettäessä voi altistua nanokokoisille hiukkasille. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset 3D-tulostimet, joiden käytöstä syntyvien muovija metallihiukkasten ilmapitoisuuksia ja terveysvaikutuksia on alettua tutkia vasta hiljattain. Nanomateriaalit, joita jokin yritys valmistaa tai maahantuo vähintään tonnin vuodessa, on rekisteröitävä, jolloin vaaditaan tietoa myös ihmisten terveyteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvistä ominaisuuksista. 50 ole vielä täysin kartoitettu. Myös nanomuotojen vaaralliset ominaisuudet on arvioitava ja niiden turvallinen käyttö varmistettava. Vain murto-osa kehitellyistä sovellutuksista päätyy laajempaan kaupalliseen käyttöön, mutta silti nanomateriaaleja käytetään nykyään lähes kaikilla teollisuuden aloilla ja kaikissa tuoteluokissa kuten elektroniikassa, rakennusmateriaaleissa, urheilutuotteissa, kosmetiikassa, pakkauksissa, pinnoitteissa ja lääkkeissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. vsk. Työperäinen altistuminen ja terveysvaikutukset Nanomateriaaleille altistumisessa hengitystiet ovat tärkein altistumisreitti, koska se johtaa suurempaan elimistön sisäiseen annokseen. Ihmiset altistuvat hengitysteitse erilaisille luonnollisille ja prosessiperäisille nanohiukkasille päivittäin. EU:n kemikaalilainsäädäntö koskee myös nanomateriaaleja. Nanomateriaalien nopea tuotekehitys asettaa haasteita turvallisuustutkimukselle ja sääntelylle. Prosessit, joissa on kuumia lämpötiloja tai suuria energioita, voivat tuottaa työpaikan ilmaan nanohiukkasia. Nanoteknologialla voidaan myös vaikuttaa materiaalien sähkönjohtavuuteen, kuumuuden kestoon, liukenemiseen tai optisiin ominaisuuksiin. Kaikkien kehitettyjen nanomateriaalien turvallisuutta ei ehditä kattavasti testaamaan, vaikka tavoitteena olisikin toimia ”safe and sustainable by design” -periaatteen mukaisesti eli siten, että materiaalien turvallisuus sekä ihmisille että ympäristölle varmistettaisiin jo tuotekehityksen aikana. Nanomateriaalien avulla voidaan kehittää uusia tai ominaisuuksiltaan paranneltuja tuotteita, jotka ovat esimerkiksi kevyempiä, kestävämpiä, antibakteerisia, itsestään puhdistuvia tai biohajoavia. Nanomateriaaleihin ja nanoteknologioihin liittyvä tutkimustoiminta ja tuotekehitys ovat lisääntyneet nopeasti. Työperäinen hengitystiealtistuminen johtaa herkemmin haitallisiin terveysvaikutuksiin, koska se on luonteeltaan pitkäkestoista ja toistuvaa
Tällaisia terveysvaikutuksia on havaittu etenkin yhdyskuntailman pienhiukkasilla, mutta samat toissijaiset vaikutusmekanismit saattavat aktivoitua myös teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille altistuvilla. Kaikki nanomateriaalien aiheuttamat terveysvaikutukset eivät johdu suoraan solujen tai elimien kontaktista itse nanomateriaaliin vaan vaikutukset voivat välittyä sekundaaristen mekanismien, kuten matala-asteisen tulehduksen, kautta ja siten esimerkiksi lisätä sydänja verisuonitaudin riskiä. Ruoansulatuskanavan ja terveen ihon kautta nanomateriaalien imeytyminen on epätodennäköisempää kuin keuhkoista. Mikäli elimistö ei kykene poistamaan nanohiukkasia keuhkoista, tulehdusreaktio voi pitkittyä. 51 tuotetuille nanomateriaaleille niiden syntetisoinnin, valmiin jauhemaisen tuotteen jatkokäytön ja käsittelyn sekä nanomateriaalia sisältävien tuotteiden käytön yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Lisäksi työperäistä altistumista tapahtuu siivousja huoltotoimenpiteiden aikana sekä poikkeusja onnettomuustilanteissa. vsk. Tutkimukset, joihin tiedot nanomateriaalien mahdollisista terveysvaikutuksista perustuvat, on tehty solukokeilla ja eläinmalleilla. Hengitystiealtistumisen yhteydessä materiaalia voi päätyä myös nieluun tai nanomateriaaleja voi kulkeutua suuhun käsistä, jolloin altistumista voi tapahtua ruoansulatuskanavan kautta. Monien nanomateriaalien on todettu pääsevän syvälle keuhkokudokseen, missä ne tyypillisesti aiheuttavat tulehdusreaktion. ” Tutkimuksissa on todettu, että pienetkin muutokset nanomateriaalin yksittäisissä ominaisuuksissa voivat johtaa erilaisiin biologisiin vaikutuksiin.. Nanomateriaalien on osoitettu voivan aiheuttaa vaurioita solujen perimäainekseen joko suoraan tai tulehdusvälitteisten mekanismien kautta. Monet asiat, kuten liukoisuus, imeytyminen, kalvojen läpäisykyky ja kertyminen vaikuttavat siihen, mikä osuus hengitetyistä nanohiukkasista lopulta pääsee vaikuttamaan elimistön eri järjestelmiin. Terveen ihon kautta altistumisriski on vähäinen, mutta toistaiseksi tutkimustietoa ei ole tarpeeksi esimerkiksi siitä, miten ihon vaurioituminen vaikuttaa nanomateriaalien imeytymiseen ihon kautta. Nanomateriaalien käytön yleistyessä niihin liittyviä terveysselvityksiä tehdään työpaikoilla yhä useammin, mutta toistaiseksi vain harvojen nanomateriaalien terveysvaikutuksista on ihmisperäistä tutkimustietoa. Nanomateriaalit voivat suuren pinta-alansa ansiosta toimia myös muiden kemiallisten tai biologisten altisteiden kantajina, ja siten helpottaa niiden pääsyä syvemmälle elimistöön. Solu ja perimävauriot voivat haitata elimistön toimintaa monin tavoin ja johtaa pahimmillaan jopa syövän syntyyn. Erityistä huolta terveysvaikutusten kannalta ovat herättäneet hitaasti hajoavat metalliset nanohiukkaset ja biopysyvät kuitumaiset nanomateriaalit, kuten hiilinanoputket. Erityisesti metalliset nanomateriaalit voivat aiheuttaa paikallisia tai systeemisiä terveysvaikutuksia ruoansulatuskanavan kautta, mutta monet muut nanomateriaalit eivät tyypillisesti imeydy tällaisessa altistumisessa. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut Mitsui-7-hiilinanoputken ihmiselle todennäköisesti syöpävaaraa aiheuttavaksi ja muidenkin moniseinäisten hiilinanoputkien syöpävaarallisuudesta on saatu viitteitä eläinkoetutkimuksissa
Nanomateriaalien terveysvaikutuksia tai nanomateriaaleihin liittyviä riskejä ei siis voida arvioida yhtenäisenä ryhmänä. Biomonitoroinnilla tarkoitetaan altisteen tai sen aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksien määrittämistä työntekijöiltä kerätyistä biologisista näytteistä. Työhygieenisen selvityksen perusteella laaditaan suosituksia haitallisen altistumisen ehkäisemiseksi. vsk. Nanomateriaalien osalta biomonitorointi on haastavaa eikä validoituja menetelmiä ole vielä saatavilla. Tuloksia verrataan työturvallisuuslain sitoviin raja-arvoihin, haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin eli HTP-arvoihin ja Työterveyslaitoksen asettamiin tavoitetasoihin. Koska nanomateriaalien terveysvaikutuksia ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin, Työterveyslaitoksen tutkimustiloissa jauhemaista grafeenia sisältävän pölyrummun tyhjennys ja puhdistus tehdään vetokaapissa. Työpaikan riskinarvioinnissa huomioidaan tiedot kemiallisten altisteiden vaaraominaisuuksista, altistumistasosta ja altistumisen kestosta. Riskinarvioinnin tukena voidaan käyttää työhygieenistä selvitystä ja biomonitorointia. Uusia menetelmiä nanomateriaalien biomonitorointiin kehitetään työpaikkojen ja tutkimuslaitosten yhteistyössä. 52 Monipuolisista ja kattavista tutkimuksista huolimatta nanomateriaalien aiheuttamien haitallisten terveysvaikutusten taustalta ei ole pystytty selvittämään mitään yhteistä määrittävää tekijää. Työntekijällä on käytössä puhaltimella ja hupulla varustettu suodatinsuojain (TH3P), tyypin 5 suojavaatetus ja nitriilikäsineet. Altistumisen arviointi ja riskinhallinta Työlainsäädännössä ei ole erillistä nanomateriaaleja koskevaa sääntelyä, mutta nanomateriaaleihin pätevät samat periaatteet kuin muihinkin työympäristön kemiallisiin altisteisiin. Tutkimuksissa on todettu, että pienetkin muutokset nanomateriaalin yksittäisissä ominaisuuksissa voivat johtaa erilaisiin biologisiin vaikutuksiin. Altistumista metallisille nanohiukkasille voidaan tutkia samoin menetelmin kuin muutakin metallialtistumista. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien ja nanohiukkasten pitoisuuksia työtilassa ja työntekijöiden hengitysalueella tutkitaan erilaisilla pumpuilla, mittareilla ja keräimillä. Työhygieenisen selvityksen yhteydessä kerätään tietoa haitallisten aineiden pitoisuuksista työympäristössä ja arvioidaan työntekijöiden altistumisen tasoa. Työnantajan vastuulla on tehdä tapauskohtaiset riskinarvioinnit ja varmistaa, että työntekijät ovat suojassa haitalliselta altistumiselta. Nanomateriaaleja sisältävät jätteet hävitetään riskijätteenä.. Joitakin nanomateriaaleja pystytään kuitenkin havaitsemaan verija virtsanäytteistä tai uloshengitysilmatiivisteestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Työntekijöille on tarjottava tietoa, opastusta ja koulutusta kemikaalien, mukaan lukien nanomateriaalien, turvallisesta käytöstä työpaikalla
Pölyävien nanomateriaalien leviämistä voi ehkäistä kastelemalla ja työtilan pinnat tulisikin siivota ensisijaisesti kostealla liinalla pyyhkimällä eikä harjaamalla. 53 tulee työpaikan riskinhallinnassa noudattaa varovaisuusperiaatetta. Työtilojen siivousja puhdistustoimiin ja jätteenkäsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Ensisijaisesti altistuminen on ehkäistävä teknisillä toimilla. Erityisen likaiset työt on syytä tehdä vetokaapissa tai kohdepoiston alla. Sosiaalija terveysministeriö 2022-05-31, Raportteja ja muistioita 2022:12 http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-9700-4 Euroopan unionin nanomateriaalien seurantakeskus (EUON) https://euon.echa. vsk. europa.eu/fi Työterveyslaitos – Työturvallisuusteema https://www.ttl.fi/teemat/ tyoturvallisuus Työterveyslaitos – Työhygieeniset selvitykset https://www.ttl.fi/palvelut. Työntekijöille on laadittava toimintaohjeet myös poikkeusja vaaratilanteita varten. Työpaikalla käsiteltäviin nanomateriaaleihin liittyvät riskit voidaan poistaa ehkäisemällä työntekijöiden altistuminen riittävän tehokkaasti. Tarvittaessa työntekijät voivat käyttää henkilönsuojaimia (suojavaatteita, käsineitä ja hengityksensuojaimia). Tilat jaetaan puhtausasteeltaan erilaisiin osastoihin, ja likaisemmat tilat alipaineistetaan. Tilasuunnittelulla voidaan varmistaa, etteivät prosessiperäiset tai työssä käsiteltävät teollisesti tuotetut nanomateriaalit pääse leviämään hallitsemattomasti. Lisätietoa aiheesta Nanomateriaalit osana yhteiskuntaa: Kohti turvallista nanoteknologian tulevaisuutta
54 R iskinarvioinnin tekemiselle oli Helsingin kaupungin terveydensuojeluvalvonnassa tarve, koska nykyisellä resursoinnilla tarkastuksia ei ehditä tekemään valtakunnallisesti suositelluin tiheyksin. Kohdekohtainen riskinarviointi on otettu käyttöön lokakuussa 2022 Vatin huoneistolomaketta käyttävissä toiminnoissa, kuten koulut, päiväkodit, liikuntatilat, majoitustilat, saunat ja kauneushoitolat. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. vsk. Työ toteutettiin opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) teknologiaosaamisen johtamisen insinöörin (YAMK) opintoihin. Lopullisena päämääränä oli terveyshaittojen ennaltaehkäisy ja poistaminen kattavasti ja vaikuttavasti riskinarviointia hyödyntäen. Tässä työssä tavoitteena olikin laatia malli tai lomake, jonka avulla tehdään tarkastuksen yhteydessä arvio kohteen kokonaisriskeistä. Työn käytännön toteutukseen kuuluivat tilastoanalyysi tarkastuksella Vati-lomakkeella annetuista arvosanoista (A–D), työpajatyöskentely sekä alustavan mallin testaus ja testin käyttökysely (kuva 1).. Näin ollen tarkastukset Kohdekohtainen riskinarviointimalli käyttöön Helsingin terveydensuojeluvalvonnassa Helsingin kaupungin terveydensuojeluvalvonnassa on laadittu malli kohdekohtaisen riskinarvioinnin tekemiseen terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten yhteydessä. Lotta Kivikoski, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala tulisi tehdä riskinarvioinnin mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, jotta valvonta olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja kattavaa. Tämäkään ei ole ollut mahdollista, koska käytössä ei ollut työkalua tai menetelmää kohdekohtaisen riskinarvioinnin tekemiseen
Haetut toimintatyypit olivat peruskoulu sekä päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, eli mukana tilastossa olivat vuoden 2021 aikana tarkastetut peruskoulut, päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit. Riskinarviontimallin laatiminen Helsingin terveydensuojeluvalvontaan Tilastoanalyysi Tilastojen analysointia varten valvontatietojärjestelmä Vatista haettiin vuoden 2021 valvontatiedot liittyen tarkastuksiin ja niissä tehtyihin havaintoihin. vsk. Riskinarviointimallin laadinta ja työn osiot.. Tilastoon tuli yhteensä tarkastuksia 96, joista 30 oli peruskoulujen tarkastuksia ja 66 päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien tarkastuksia. Kuva 1. riskien tunnistaminen, 2. Riskinarviointimenetelmien ja -mallien tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa monimutkaista todellisuutta siten, että tilanne on helpompi hahmottaa ja sitä voidaan analysoida. (ISO 31000, 2018). Näistä kahdesta elementistä muodostuu kokonaisriski. riskien merkityksen analysointi ja 3. riskien suuruuden arviointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. 55 Riski ja riskinarviointi Tässä työssä riskillä tarkoitetaan haitallisen tapahtuman esiintymisen todennäköisyyttä ja sen seurauksien merkittävyyttä. (SFS-EN IEC 31010, 2019). Mallien avulla voidaan ymmärtää syvällisemmin analysoitavaa tietoa ja mallintaa eri tapahtumaketjuja ja niiden seurauksia. Riskinarviointi on prosessi, jossa voidaan katsoa karkeasti olevan kolme vaihetta; 1. Tämä työ keskittyi kohtiin 2 ja 3, koska merkittävimmät riskit on jo pääosin tunnistettu ja riskit on rajattu koskemaan terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksen asioita
Myös kolmessa muussa kohdassa annettiin paljon Bja C-arvosanoja. Vati-järjestelmässä analysoidulle aineistolle annetut arvosanat ja niiden jakautuminen (N=96) C-arvosanan mukaan järjestettynä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Työpajoja järjestettiin yhteensä viisi helmi-kesäkuun 2022 välisenä aikana. B-arvosanoissa puutteet voivat olla hyvinkin pieniä tai liittyä esimerkiksi asiakirjoihin, joten ne eivät välttämättä muodosta isoa riskiä. vsk. Kohdat, joissa oli eniten annettu Carvosanoja, olivat 3.1 Tilat ja kalusteet (C-arvosanoja 35 %), 4.1 Ilmanvaihto ja sisäilman laatu (28 %) ja 5.1 Siivous ja tekstiilihuolto (24 %). 56 Tilastoanalyysissä tavoitteena oli syventää ymmärrystä terveydensuojeluvalvonnassa havaituista riskeistä sekä antaa pohjatiedot työn seuraavalle osuudelle eli työpajatyöskentelylle. Työpajatyöskentely Kohdekohtaisen riskinarviointimallin luominen tehtiin työpajatyöskentelyä hyödyntäen. Nämä olivat kohdat 5.1 Siivous ja tekstiilihuolto (B ja C yhteensä 88 %), 3.1 Tilat ja kalusteet (84 %) ja 4.1 Ilmanvaihto ja sisäilman laatu (81 %). Kuva 2. Työpajoihin kutsuttiin Helsingin terveydensuojeluvalvonnan tarkastajat ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Tästä syystä annettujen C-arvosanojen katsottiin kertovan paremmin riskeistä (kuva 2). Määrällisesti eniten puutteita liittyi kohtaan 2.1 Riskiarviointi ja omavalvonta, jossa yhteenlaskettu Bja C-arvosanojen osuus oli peräti 97 % kaikista arvosanoista. Tilastoista tutkittava muuttuja oli tarkastuksella Vati-lomakkeella arvosteltavasta kohdasta annettu arvosana eli A, B, C tai D. Huomioitavaa on, että aineistossa D-arvosanoja ei annettu yhtään
Työpajatyöskentelyssä edettiin vaihe kerrallaan siten, että edellisen työpajan tuloksia käytettiin hyödyksi seuraavassa työpajassa. Lisäksi riskinarviointi päätettiin tehdä numeerisella mallilla, jossa lasketaan riskipisteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kohdekohtainen riskinarviointilomake Helsingissä käyttöön otettu riskinarviointimenetelmä on oma sovellus, jonka pohjana on käytetty seuraus-todennäköisyysmatriisia ja vikaja vaikutusanalyysia, eli FMEAanalyysia. Testejä tehtiin 14 kohteessa kuuden eri henkilön toimesta. 57 Työpajat sisälsivät alustuksen aiheesta, keskustelua ja itsenäistä työskentelyä padlet-alustalle laadittujen kysymysten avulla. Näissä tapauksissa oli kyse siitä, että kohteessa oli havaittu epäkohtia yhdessä tai korkeintaan muutamassa kohdassa, mutta kokonaisriskipisteet jäivät mataliksi. Tavoitteena oli varmistaa lomakkeen lopullisten käyttäjien osallistuminen jokaisessa työvaiheessa. Seuraus-todennäköisyysmatriisi on apukeino riskien luokitteluun tapahtuman seurausten vakavuuden ja esiintymisen todennäköisyyden perusteella (Valtiovarainministeriö, VAHTI, 2017, Liite 1). vsk. • Lomake ei kuvaa kaikkia toiminnan riskejä vaan pelkästään terveydensuojeluvalvonnan piiriin kuuluvia asioita. Testaajat arvioivat, oliko riskinarvioinnin tulos heidän mielestään oikea. Riskinarviointilomakkeen testaus Riskinarviointilomakkeen käytännön testaus tehtiin terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksilla välillä 1.4.– 31.5.2022. Kohdekohtaisen riskinarviointilomakkeen käytön yleiset periaatteet • Lomaketta käytetään arvioimaan toiminnan ja toimitilojen tavanomaisen käytön aiheuttamia riskejä eikä sillä voi arvioida onnettomuuden, tapaturman tai muun äkillisen, yllättävän tapahtuman riskejä. Lomakkeen käyttöön tehtiin myös ohjeet. • Vaikka riskipisteet olisivat alhaiset, on mahdollista, että kohteessa on joitain yksittäisiä haittoja. Testitulokset käytiin myös läpi työpajatyöskentelyssä. Testin jälkeen palaute kerättiin ja analysoitiin. Työpajatyöskentelyssä linjattiin esimerkiksi riskinarvioinnin tavasta ja käytettävästä mallista, riskinarvioinnin toivotusta lopputuloksesta (sanallinen/numeerinen), arvioitavien kohtien määrästä, riskipisteiden jaosta ja kohdentamisesta sekä laadittiin lomakkeen käytön yleiset periaatteet. Kolmessa tapauksessa riskinarvioinnin koettiin antavan liian matalan arvion. Työpajatyöskentelyn perusteella tehtiin linjauksia ja päätöksiä mihin suuntaan riskinarviointia ja käyttöön tulevaa lomaketta lähdetään kehittämään. Testin perusteella lomakkeen rakennetta muutettiin ja riskipisteytykseen tehtiin muutoksia ja lomake viimeisteltiin (kuva 3). • Lomake ei välttämättä sovi jokaiseen kohteeseen ja tilanteeseen. Testaajat arvioivat riskinarvioinnin tuloksen olevan oikea 11 tapauksessa. Näiden jälkivalvonta hoidetaan tavalliseen tapaan. Testin perusteella lomakkeen käytettävyyden todettiin olevan hyvä ja Excel-taulukon todettiin soveltuvan tähän tarkoitukseen. • Lomakkeella pyritään kuvaamaan keskimääräistä riskiä kohdistuen keskimääräiseen henkilöön. Jossain olosuhteissa tai joillekin yksilöille riski voi olla suurempi. Työpajatyöskentelyn perusteella riskinarvioinnissa päätettiin käyttää Excel-taulukkoon laadittua mallipohjaa. Vikaja vaikutusanalyysi (VVA), eli Failure
Riskinarviointilomakkeen laadinta ja sen vaiheet.. Riskinarvioinnin avulla voidaan suunnata tarkastukset riskialtteimpiin kohteisiin ja vähentää tarkastuksia kohteissa, joiden riskit ovat pienet tai hyvin hallinnassa. (SFS-EN IEC 31010, 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Jos arvosana on B tai C, arvioidaan haitan esiintymisen todennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen tai todennäköinen) ja seurauksien merkittävyys (vähäinen, haitallinen tai vakava), ja Excel-lomakkeen solu valitaan näiden perusteella (kuva 4). Jos kohdassa on annettu arvosana A, on valittavana vain yksi ruutu. vsk. Arvion pohjana on Vatissa annettu arvosana. Kuva 3. 58 Modes and Effects Analysis (FMEA), on menetelmä, jossa mahdollisten vikojen ja ongelmien tunnistamisen kautta pyritään selvittämään näiden syytä ja ennaltaehkäisemään ja vähentämään riskejä. Lomaketta ei myöskään käytetä, jos tarkastuksella on annettu D-arvosana. Lomake laskee kohteelle riskipisteet ja riskiluvun solu vaihtaa väriä riskiluokan mukaan. Kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa arviointi tehdään Vati-tarkastuslomakkeen mukaan kohdittain. Valittaessa esiintymisen todennäköisyydeksi todennäköinen ja seurauksien merkittävyydeksi vakava, on kyseessä välittömiä toimenpiteitä vaativa riski eikä riskinarviointilomake sovellu käytettäväksi. Seuraavan tarkastuksen ajankohta määräytyy kohdetyypin ja riskitason mukaan. FMEA -menetelmässä riskin suuruus ilmoitetaan riskilukuna, eli RPN-lukuna (Risk Priority Number). Kohteet jaotellaan riskipisteiden mukaan kolmeen luokkaan • matala riskitaso (vihreä) • tavanomainen riskitaso (keltainen) • kohonnut riskitaso (punainen)
Kohdekohtaisen riskinarvioinnin lomake.. Kuva 4
Opinnäytetyö: https://urn.fi/URN:NBN:fi: amk-2022100620932 Lähteet ISO 31000. Valvonnan nykyinen työkuorma huomioiden on kuitenkin erityisen tärkeää kohdistaa valvonnan toimenpiteet suurimpiin riskeihin. On kuitenkin selvää, että seuraukset ovat sitä merkittävämmät mitä suurempaan ihmisjoukkoon ne kohdistuvat. Riskinarvioinnin tekeminen edellyttää kykyä erottaa olennainen vähemmän tärkeästä. Kohdekohtainen riskinarviointilomake on otettu käyttöön Helsingin terveydensuojeluvalvonnassa suurimassa osassa Vatin huoneistolomaketta käyttävissä kohteissa lokakuussa 2022. Johtopäätökset Luodulla mallilla on mahdollista arvioida kohteen kokonaisriskin suuruus ja verrata kohteita ja riskejä toisiinsa. ISO 31000:2018 Risk management – Guidelines. 60 Kohdekohtaisen riskinarvioinnin käyttöönotto antaa siis toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa omalla toiminnallaan tarkastustiheyteen. Riskinarvioinnin tekeminen ei ole koskaan ohjeista huolimatta yksiselitteistä eikä siihen ole yhtä oikeaa vastausta. Valvontatyössä tulee aina pitää mielessä, että riskin ottaa kohteen toimija, ja pyrkiä ohjeistamaan toimijaa arvioimaan ja ennaltaehkäisemään itse toimintansa riskejä omassa omavalvonnassaan. Ohje riskienhallintaan. iso.org/obp/ui#iso:std:iso:31000:ed-2:v1:en SFS-EN IEC 31010. www.ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä!. Tämä aiheutti työn aikana myös paljon pohdintaa siitä, onko haittapuolena se, että pienemmät kohteet jäävät vähälle valvonnalle. (2019). Tämä ei luonnollisesti ole tarkoitus, mutta toisaalta asiakasmäärä on yksi asia, johon on syytä kiinnittää huomiota tarvittavaa tarkastustiheyttä harkittaessa. (2018). Valtiovarainministeriö, VAHTI. Jatkossa Helsingin terveydensuojeluvalvonnassa tarkastusten kohdentaminen tulee siis tapahtumaan riskinarvioinnin avulla. Myös valvontatyössä tulee huomioida, että riskejä ei voi aina ennakoida eikä kaikkia riskejä voi poistaa. Risk management. Sen sijaan pienempien riskien osalta riittää kohteelle annettava neuvonta ja se, että kohde korjaa asiat itse omassa toiminnassaan. Helsinki: Valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon ICT. vsk. (2017). https://www. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin käyttöönotto vaikuttaa siihen, että jatkossa arvioidaan myös seurausten vaikuttavuutta, mikä on aiemmin jäänyt valvonnassa vähäiselle huomiolle. Tavoitteena on laajentaa kohdekohtainen riskinarviointi koskemaan myös muita kohteita. Risk assessment techniques. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurimmat puutteet tiloissa ja toiminnassa edellytetään korjattavan ja viranomainen valvoo, että nämä korjataan
Virtasen mukaan kirjan näkökulma on pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa kasvaneen viisikymppisen valkoisen miehen näkökulma, mutta miehen, joka yrittää muuttua! Luin kirjan kahteen kertaan – lukuisia kohtia useampaankin. Yksi kirjan keskeisistä käsitteistä on ekopsykologia – meillä ainakin toistaiseksi vähän käytetty termi. Se näkee mieltä ja sosiaalisuutta myös luonnossa, ei pelkästään ihmisessä. Kirjan mukaan ekopsykologia tutkii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Vai olisiko niin, että neuvojen puute johtuikin allekirjoittaneen rajoittuneesta kyvystä niitä huomata. Kirjan punainen lanka katosi allekirjoittaneelta useaan otteeseen. Miten olisi elinvoimainen, rehevä kukoistava planeetta?” Kirjan lähtökohta ja huoli elämäntapamme vaikutuksesta maapallon tulevaisuuteen ovat kohdallaan. Kasvispainotteisen ruokavalion ja kulutuksen vähentämisen hyödyt lienevät jo kaikkien tiedossa. 160 s. Täysin epäolennainen yksityiskohta on Rachel Carsonin klassikkoteoksen nimi, joka on suomeksi käännettynä Äänetön kevät. Kirjan esittelytekstissä todetaan mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. seuraavaa: ”Terapeutti Harri Virtanen auttaa ymmärtämään ekoahdistuksen merkityksellisenä viestinä, johon on reagoitava. Lukukokemus oli monella tavalla hämmentävä. Ensimmäinen osa ”Luonnosta ja ihmisluonnosta” kertoo, mitä ekopsykologia on. 61 KIRJAESITTELY Kirjan aihe on mitä ajankohtaisin. Esipuheen mukaan kirjassa on kolme osaa. Nidottu. Pertti Forss Harri Virtanen Trauma ja luonto – eli kuinka selviytyä ekoahdistuksesta SKS Kirjat 2022. Toinen osa ”Radikaali ekopsykologia” kertoo maailman romahtamisesta, epäonnistumisesta, sankarin matkasta manan maille aliseen, kuoleman kohtaamisesta. vsk. Konkreettisia neuvoja löysin kuitenkin vain vähän. Myöhemmin kirjassa Virtanen toteaa, että ekopsykologia syntyi ekologian ja psykologian rajapintaan ja että myöhemmin se selkiytyi omaksi tieteenalakseen. Avaimena on myötätunto kaikkea elävää kohtaan – koko sitä elonkehää, josta olemme todella riippuvaisia. Tämä yhteyden kokemus kannustaa meitä tekoihin planetaarisen hyvinvoinnin puolesta. Samoin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiminen. Kolmas osa ”Takaisin yhteyteen” on tarina mahdollisuudesta, selviytymisestä ja yhteyden löytämisestä. Osaltaan tähän vaikuttivat paikoin oudot käsitteet. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja, jonka sulattelu ei ollut aivan yksinkertaista. Kustantajan verkkokaupassa 29,00 € ja E-kirjana 14,90 €. Saatoin jäädä myös pohtimaan, miten lapsena Kymijoelle tehdyt onkiretket tai saksanpaimenkoiran hyökkäys mustikkaretken päätteeksi ylipäätään liittyvät kirjan tarinaan. Odotin kovasti kirjoittajan näkökulmaa ja neuvoja ekoahdistuksesta selviytymiseen, tätähän kirjan alaotsikkokin lupasi
Se ei johdu pelkästään epäterveellisistä valinnoista tai laiskuudesta, vaan myös yhteiskunnan rakenteiden ja infrastruktuurin epäonnistumisista. Kuva: Pixabay.. Tämän takia kaavoitus ja muu kaupunkisuunnittelu kannattaa valjastaa pitkäjänteiseksi kuntokadon ratkaisukeinoksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. 62 Jari Lyytimäki 1 , Linda Karjalainen 1 , Katariina Kiviluoto 2 ja Jonne Silonsaari 3 1 Suomen ympäristökeskus 2 Turun ammattikorkeakoulu 3 Jyväskylän yliopisto Kuntokato kuriin kaupunkisuunnittelulla Ihmisten rapautuva kunto on suuri suomalainen terveysongelma
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kun kuntokato hahmotetaan osittain rakennetun ympäristön aiheuttamana ongelmana, huomio kiinnittyy toimintaamme ohjaaviin fyysisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin sekä syvälle juurtuneisiin arkipäivän käytäntöihin ja rutiineihin.. Kuntokadon taklausta ei auta, jos reippailija kohtaa entistä useammin liukkaita nollakelejä, sohjoa ja sadetta tai sään ääri-ilmiötä myrskyistä helteisiin. Huomio juurisyihin Terveyskeskustelussa kiinnitetään paljon huomiota yksilötasolle, kuten sohvalla löhöilijöiden tsemppaamiseen kuntoilijoiksi. Fyysistä passivoitumistamme korostaa digitalisaatio, jonka hedelmistä nautitaan usein näyttöpäätteen edessä istuen, vain muutamaa sormea liikutellen. Viime vuosina liikkumisen välineiden ja sovellusten kirjo on laajentunut niin nopeasti, että suunnittelun ja sääntelyn on ollut vaikea pysyä perässä (Sundqvist-Andberg ym. Tällaista passiivisuuteen pakottavaa rakennettua ympäristöä ei ole totuttu pitämään ympäristöongelmana, toisin kuin vaikkapa ympäristöä, joka altistaa meitä melulle tai ilmansaasteille (Lyytimäki ym. Megatrendit kuntokadon taustalla Liikkumista helpottamaan on kehitetty mitä moninaisimpia moottoroituja koneita, ratikoista sähköpyöriin ja hisseistä lentokoneisiin. Liikenteen, liikunnan, työn, asumisen ja ympäristöpolitiikan sektorirajat ylittävä ja ongelmien ennaltaehkäisyyn pyrkivä kaupunkisuunnittelu on erityisen ajankohtaista nyt, kun suomalainen sosiaalija terveyspolitiikka on hyvinvointialueiden perustamisen myötä uuden edessä. 2021). Sujuva ja vähäpäästöinen joukkoliikennekin voi olla ihmisten kunnon kannalta ongelmallista, jos se johtaa istuen taitettavan matkanteon lisääntymiseen. vsk. Passivoivaa ympäristöä on pikemminkin pidetty tavoitteena: liikkumisen vaivattomuus yhdistetään liikkumisvapauden ja esteettömyyden ihanteisiin. Kun ympäristöä on suunniteltu henkilöautoliikenteen tarpeita painottaen, on samalla heikennetty kävelyn, pyöräilyn ja muun fyysisesti aktiivisen liikkumisen edellytyksiä. Megatrendien ongelmakimpun ratkaisuun tarvitaan pitkäjänteisiä ja monivaikutteisia keinoja. Yksilöiden motivointi elämäntapamuutoksiin ja terveellisiin valintoihin jää kuitenkin herkästi tehottomaksi, jos arkiympäristömme ei tue ja kannusta järkeviä valintoja. 2022). Kännykkäsovelluksella on helppo korvata esimerkiksi kävely lähiravintolaan kotiovelle toimitettavalla ruokatilauksella. Ulkona taas ilmastonmuutos uhkaa heikentää suomalaisten liikkumiskelejä. Suomalaisen rakennetun ympäristön ominaisuudet kannustavat tai jopa pakottavat fyysisesti passiiviseen elämäntyyliin, jossa olemme paljon paikallaan ja liikumme paikasta toiseen lihaksiamme liikuttamatta. Varsinkin urbaaneissa ympäristöissä moottoroituja liikkumisvälineitä on helposti saatavilla. Kaupunkisuunnittelu on yksi tällainen väline, joka kannattaa valjastaa nykyistä pontevammin niin terveyskuin ympäristöongelmien ratkaisuksi (Silonsaari ym. Liikkumisen helppous ja rasittamattomuus ovat kuitenkin tavoitteita, jotka liian pitkälle vietyinä muuttuvat ongelmiksi. 63 L iian vähäinen liikunta ja siihen kytkeytyvä ylipainoisuus ovat ainakin osittain rakennetun ympäristön aiheuttamia ongelmia. 2022). Vietämme valtaosan ajastamme sisätiloissa istuen tai makuulla (Husu ym. Voidaankin väittää, että kaupungistuminen, koneellistuminen, ikääntyminen, digitalisaatio ja virtualisaatio sekä ilmastonmuutos ovat toisiinsa kytkeytyviä megatrendejä, joiden seurauksena ihmisen fyysinen kunto on heikkenemässä. Erityisesti ikääntyneille ulkoiluolojen heikentyminen on lisähaaste. 2021)
Tätä voidaan hahmottaa kansakunnan kuntopyramidin avulla (Kuvio 1). tua esimerkiksi kuntosaleilla tai ohjattua esimerkiksi urheiluseuroissa. Kansakunnan kuntopyramidi, jonka leveä perusta rakentuu arkisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Pahimmillaan ne lisäävät liikunnallista eriarvoisuutta, kun urheilua, ohjattua liikuntaa ja jopa kävelylenkkejä ja muuta ohjaamatonta kuntoilua karttavat kansalaiset jäävät niiden ulkopuolelle. Pääasiassa muita tarkoituksia kuin kunnon kohotusta palveleva arkinen reippailu, hyötyliikunta ja liikuskelu, sen sijaan jää herkästi vähälle huomiolle, vaikka varsinkin heikkokuntoisimpien ja ikääntyneiden kannalta se on ensiarvoisen tärkeää. 64 Suomessa on pitkät perinteet urheilun valjastamisesta kansanterveyden edistämiseen, jo pesäpallon sata vuotta sitten kehitelleen Tahko Pihkalan ajoista lähtien. Pyramidin perustan muodostaa muun toiminnan sivutuotteena syntyvä fyysinen aktiivisuus. vsk. Kuntokadon juurisyyt löytyvät arkisesta elämästämme.. Osin tästä juontuen ratkaisuja kuntokatoon hahmotetaan edelleenkin korostetusti vapaa-ajalla tapahtuvan urheiluja kuntoiluharrastusten näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Viihteellistetty ja paljon mediahuomiota saava ammattimainen kilpaurheilu korostaa mielikuvaa urheilusta ja kuntoilusta muusta elämästä erillisenä, liikunnan itsensä takia tapahtuvana, omalle ajalleen eristettynä toimintana. Tällainen kunnon kohottaminen on usein myös kaupallistetKuvio 1. Kuntopyramidi korostaa sitä, että urheilua ja kuntoilua painottavat ratkaisumallit tavoittavat tehoavasti vain osan väestöstä. Kauppa-, kouluja työmatkat kävellen tai polkien, arkiliikuskelu kotia siivotessa, portaiden kävely, koiran ulkoilutus, puutarhan hoito tai ulkona leikkiminen pitävät yllä kuntoa heilläkin, joita urheilu ei voisi vähempää kiinnostaa tai joilla ei ole varaa tai aikaa kuntoiluharrastuksiin. Kuntopyramidin kärjessä on fyysisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävä urheilu. Tämän takia on tärkeä löytää myös ratkaisumalleja, jotka koskevat automaattisesti kaikkia tai lähes kaikkia ihmisiä. Se saa vain vähän julkista huomiota, mutta koskettaa meistä miltei jokaista
Potentiaalin hyödyntämistä estää yksityisautoilun ehdoilla käytävä poliittinen keskustelu. Sosiaaliset ja laadulliset kestävyyden osatekijät ovat jääneet vähälle huomiolle niin politiikan tavoitteissa, toimeenpanossa kuin seurannassa. Varsinkin kaupunkiseuduilla on paljon käyttämätöntä potentiaalia kävelyyn ja pyöräilyyn. Keskusteluun uusia kehystyksiä Autoilu-umpikujiin ajautumiselle on vaihtoehtoja. Viime vuosina ilmastohuoli on korostanut autoilun sähköistämisen tarvetta ja virittänyt jonkin verran keskustelua autoilun tilankäytöstä (Lyytimäki 2023). vsk. Liikennejärjestelmän suunnitteleminen heikoimmassa asemassa olevan ehdoilla on toimenpiteiltään hyvin erilaista verrattuna suunnitteluun, jonka tavoitteena on houkutella etuoikeutettuja autoilijoita vapaavalintaisesti kestävien kulkumuotojen pariin. Turvallisuus, terveys, yhdenvertaisuus ja haavoittuvaisuus tarjoavat Kuva: Pixabay.. Kaupunkiliikenteen kestävyyttä on päätöksenteossa ja kestävyysarvioinneissa lähestytty ennen muuta hiilidioksidipäästöjen, ilmansaasteiden, onnettomuuksien, moottoroidun liikenteen sekä liikennemäärien kautta (Karjalainen 2022). Sosioekonomiset tekijät ovat kuitenkin kaupunkilaisten liikkumiselle tärkeitä. 65 Kuntotesti kaupunkisuunnittelulle Kaupunkisuunnittelulla voidaan edistää tai estää liikunnallista elämäntapaa erityisesti vaikuttamalla eri toimintojen, kuten asutuksen, koulujen, kauppojen ja työpaikkojen sijoittumiseen sekä niiden välisiin liikenneratkaisuihin. Pahimmillaan sosiaalisen kestävyyden huomiotta jättäminen heikentää saavutettavuutta ja lisää syrjäytymistä (Karjalainen 2022). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Mahdollisuuksia on paljon, sillä Suomi on pitkien etäisyyksien, mutta lyhyiden kuljettujen matkojen maa: henkilöautoilla tehdyistä päivittäisistä matkoista noin 40 % on alle viiden kilometrin pituisia (Liikennevirasto 2018). Kaiken kaikkiaan suunnittelussa törmätään herkästi poliittisiin umpikujiin autoilun rajoittamisesta
Esimerkiksi Oslossa lasten turvallisuuteen vetoamalla on onnistuttu rauhoittamaan koulujen ympäristöjä autoliikenteeltä (Karjalainen 2022). Erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita rakentamalla ja niitä vertailemalla voidaan konkretisoida sekä tavoitteita että keskustelun lähtökohtia (Taulukko 1). Oslossa on osattu yhdistää päästöjen vähennystavoitteet konkreettisiin kaupunkilaisten arkiympäristön viihtyisyyttä lisääviin toimiin. Tämä näkyy kasvavana tukena tehdyille Taulukko 1. vsk. Tällaisen riskin hallintaan tarvitaan kaupunkisuunnittelun ja opetustoimen yhteistyötä, joka takaa mahdollisimman monille lapsille mahdollisuuden kulkea koulumatkat omaehtoisesti ja turvallisesti, aikuisten ajamissa autoissa istumisen sijaan. Ulkomailtakin voidaan ottaa oppia. Suunnittelijat tarvitsevat työnsä tueksi johdonmukaista politiikkaa. Vaikka kestävyystavoitteet ovat yleisesti hyväksyttyjä, joudutaan suunnitteluprosesseissa aina alttiiksi eturyhmien painostukselle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. 66 keskusteluteemoja, joiden avulla voidaan ohittaa nykyhetken polarisoiva ja paikoillaan junnaava autoilukeskustelu. 2022).. Kestävyysmurrosta edistävien toimenpiteiden pelätään vieraannuttavan tai suututtavan kaupunkilaisia. Viisi liikkumisen skenaariota vuoden 2034 Suomelle (Kiviluoto ym. Riskinä on tosin se, että autoruuhkat vain siirretään hiukan kauemmaksi koulujen läheltä. Ilmiö on tunnistettavissa esimerkiksi Helsingissä, mutta Oslossa peloton poliittinen johtajuus ja luotto kaupunkilaisten muutoshalukkuuteen ovat tuottaneet tulosta (Karjalainen 2022)
Väitöskirja, Helsingin yliopisto. (2022) Towards sustainable mobility – Transformative scenarios for 2034. Built Environment 47: 541-558. (2022). Sundqvist-Andberg, H., Tuominen, A., Auvinen, H., Tapio, P. & Schwanen, T. JYU School of Resource Wisdom. (2021). Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Henkilöliikennetutkimus 2016. Kirjallisuus Husu, P., Tokola, K. Wisdom Letters 1/2021. Teoksessa: S. Silonsaari, J. Ss. Sustainable Development https://doi.org/10.1002/sd.2381 Lyytimäki, J., Paloniemi, R., Karjalainen, L., Tapio, P. Silonsaari, J., Simula, M., Hasanen, E., Lyytimäki, J., Sundqvist-Andberg, H., Tuominen, A., Kiviluoto K., Ahokas I., Tapio, P. Aro (toim.). Lyytimäki, J. Kirjoitus perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan STYLE-tutkimushankkeeseen, www.styletutkimus.fi Asiantunteva kumppanisi ympäristöterveydenhuoltoon Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy. Arkielämän kestävä ja terveellinen liikkuminen. Liikenneviraston julkaisuja 1/2018. (2022). (2022). Sustainability Conceptualisation, Operationalisation, and Realisation – Perspectives on Urban Transportation Policy-Making and Planning. Gaudeamus, Helsinki. Kiviluoto, K., Tapio, P. 152–172. (2023). Karjalainen L. (2021). Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen. Tuominen, A., Lyytimäki, J., Ahokas, I. Laakso & R. Planeetan kokoinen arki – Askelia kestävämpään politiikkaan. Liikennevirasto (2018). Suomessakin kaupunkien kestävyysmurros saattaa edetä kitkattomimmin keskittymällä abstraktien ympäristötavoitteiden sijaan kuntokadon kaltaisten ihmistä lähelle tulevien ongelmien ratkaisuihin. Sustainability and the Contribution of Electric Scooter Sharing Business Models to Urban Mobility. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Transportation Research Interdisciplinary Perspectives 16: 100690. Storylines nailing or failing sustainability: energy, mining and mobility as narrative arenas for societal transition. vsk. Vähä-Ypyä, H., Vasankari, T. Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi. 67 muutoksille ja avaa väyliä jatkotoimille
Toisin sanoen ihmiset valikoivat totuutensa tai jopa suorastaan muokkaavat sitä. Lisäksi uskomme mieluiten tuttujen ja karismaattisten henkilöiden kertomiin totuuksiin, ja myös toisto voi tehdä asiasta totta. Toimimme ns. Katajavuori ei pistä päätään pensaaseen ihmiskunnan suurimman kysymyksen – Kuinka vältymme ympäristötuholta – edessä, vaan katsoo maitovalasta silmästä silmään ja etsii ratkaisuja niin lasimaljan sisäkuin ulkopuoleltakin. 68 KIRJAESITTELY Vastoin parempaa tietoa Maria Katajavuoren kirja ”Valas lasimaljassa” oli viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Miten ihmeessä tästä vielä voidaan selvitä. Hyvin ikävä tosiasia todetaan jo kirjan alkusivuilla: ympäristötieto ei riitä pelastamaan maailmaa. Ja tämä ei tarkoita sitä, etteikö ympäristötietoa olisi tarpeeksi, vaan sitä, että tieto ei johda toimintaan siten kuin pitäisi. Isoja askelia kuitenkin tarvitaan, ettei aika lopu kesken. ISBN 978-951-1-42313-3. Joka tapauksessa kyseessä on kirja, joka kannattaa ehdottomasti lukea sen sisältämien oivallusten, hersyvän kirjoitustyylin ja ajankohtaisuuden takia. Jos ja kun (toivottavasti) vapaudumme ylikulutukseen ohjaavista rakenteista, olemme jo ottaneet aimo harppauksen eteenpäin. Lukiessa ei voinut välttyä epätoivon tuntemuksilta. Ihmisten on pystyttävä elättämään itsensä ja perheensä, ja jos tämä vaarantuu, jää ekokatastrofin uhka helposti tärkeysjärjestyksessä toiseksi. Katajavuori tuo myös esille nyt vihreän siirtymän kohdalla voimakkaasti esille tuodun asian eli oikeudenmukaisuuden. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Tietoa kyllä tarvitaan, mutta samalla on ymmärrettävä monitieteisesti ihmisen tapaa ajatella, toimia ja perustella asioita itselleen. Epäreilusti suunnitellut muutokset johtavat vain kapinaan. Tieteen tekemiseen liittyvät konferenssit ja kenttätutkimukset lentomatkoineen – kuinka oikeutettuja ne ovat. Kaarina Kärnä Kirjaesittely Maria Katajavuoren edellisestä kirjasta ”Kuoleman ja elämän kysymys” julkaistiin Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2019, ja se löytyy myös verkkosivujemme blogista osoitteesta: https://www.ymparistojaterveys.fi/kirjaesittely-kuoleman-ja-elaman-kysymys/ Maria Katajavuori Valas lasimaljassa – Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Atena 2022, 431 s. Valitettavasti tiedon ja toiminnan suhde on nähtävissä myös toisinpäin. Katajamäki toteaa, että tieto ei niinkään muokkaa toimintaa kuin toiminta tietoa. vastoin parempaa tietoa. Itse pidin kovasti peukkuja sille, että juuri tämä kirja olisi voittanut, mutta toisin kävi. Toisaalta sekä nykyhetken voitot että uhat nähdään merkityksellisemmiksi kuin vasta tulevaisuudessa odotetut. Kun tiedon suoraviivainen merkitys kyseenalaistetaan, joutuu tutkija myös kyseenalaistamaan omaa työtään. vsk
Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) vastaa kasvinsuojeluaineiden kansallisista luvista ja jatkaa glyfosaattia sisältävien valmisteiden lupia, mikäli valmisteelle on haettu uusimista. Glyfosaatin hyväksyminen on nyt voimassa 15.12.2023 asti. Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama 100 000 euron arvoinen Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin 25.1.2023 Ali Harlinille ja Petri Alavalle Infinna-kuidun kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Aikaisemmin komission pysyvän komitean kokouksessa 14.10.2022 jäsenmaiden äänestyksessä tehoaineen jatkolle ei saatu määräenemmistöä, jolla glyfosaatin hyväksymistä olisi voitu jatkaa yhdellä vuodella. POIMINTOJA Glyfosaatti sai vuoden jatkoaikaa EU-komissiossa Euroopan komissio on 2.12.2022 antanut täytäntöönpanoasetuksen (2364/2022), jolla se jatkaa glyfosaattitehoaineen hyväksymistä yhdellä vuodella, jotta tehoaineen valmistelussa oleva uudelleenarviointi voidaan saattaa loppuun. Nyt tehdyn asetuksen perusteella glyfosaattia sisältävien valmisteiden hyväksyntää voidaan jatkaa nykyisillä lupaehdoilla 15.12.2024 saakka, koska valmisteen lupa voi olla voimassa vuoden pidempään kuin tehoaineen. 70 Kierrätyskuitu Infinnan kehittäjät palkittiin 100 000 euron ympäristöpalkinnolla Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2700 litraa vettä. Muutoksenhakukomitean käsittelyn jälkeen komissio sai oikeutuksen antaa täytäntöönpanoasetuksen. Nesslingin säätiö Vuoden 2022 Sininen pallo -palkitut Petri Alava (vas.) ja Ali Harlin. Infinna ratkaisee tekstiilijätteen ongelmaa, lisää muotiteollisuuden ja kuluttajien tietoisuutta kierrätysmateriaaleista ja vähentää neitseellisen puuvillan tarvetta. Tekstiiliteollisuus kaipaa kestävämpiä toimintamalleja ja kierrätyskuidut voivat osaltaan tukea kestävyysmurroksessa. vsk. Käytettyjen tekstiilien jatkokäyttö muodostaa oman ongelmansa, sillä käytetyistä tekstiileistä noin 87 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Komission pysyvässä komiteassa ja muutoksenhakukomiteassa käsitelty glyfosaatin jatko tarkoittaa yhden vuoden hallinnollista jatkoaikaa, jonka aikana glyfosaatin tieteellinen riskinarviointi tehdään loppuun. Aikaisempi hyväksyminen oli voimassa 15.12.2022 asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kuva: Joel Haapamäki. Ali Harlin työskentelee VTT:llä tutkimusprofessorina ja Petri Alava on Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja. Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskeva asetus (EY) No: 1107/2009 lähtee siitä, että tehoaineen hyväksymistä jatketaan hallinnollisesti, jos arviointi on viivästynyt viranomaisen toiminnasta johtuen. Tukes. ”Suomi on molemmissa äänestyksissä äänestänyt glyfosaatin vuoden jatkon puolesta, koska huolellinen tieteellinen riskinarviointi on edellytys, että varsinaisesta tehoaineen uudelleenhyväksymisestä voidaan päättää”, sanoo Tukesin ylitarkastaja Heli Anttila. Sen jälkeen glyfosaatin jatkoa käsiteltiin 15.11.2022 EU:n muutoksenhakukomiteassa, jossa jäsenmaiden aikaisemmat kannat eivät muuttuneet
Nykyinen Avoimien aineistojen tiedostopalvelu suljetaan vuoden 2023 keväällä. UFF keskittyy varsinaisesti keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttökelpoisia vaatteita. Nyrkkisääntönä on, että hyväntekeväisyyteen voi lahjoittaa sellaisia vaatteita, mitä voisi antaa myös ystävälle. Uutta palvelua on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Suomen suurimpien kaupunkien ahkerimmat vaatelahjoittajat löytyivät Jyväskylästä, jossa keräyslaatikoihin tuotiin 2,7 kiloa vaatteita asukasta kohti. Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen jakelu avattu Karttapaikka-palveluun Maanmittauslaitoksen avoimia ja maksuttomia paikkatietoaineistoja voi nyt ladata Karttapaikka-palvelusta. Uudelleenkäytettävyyden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Uusi palvelu sisältää samat aineistot kuin vanha, mutta palautteen perusteella palvelun käytettävyyttä on parannettu ja esimerkiksi aineistojen rajaustapoja ja tiedostomuotoja on uudistettu. Määrä on 8,3 prosenttia pienempi vuoteen 2021 verrattuna. Karttapaikka on kaikille avoin verkkopalvelu, jossa voi katsella karttoja ja hakea paikkoja esimerkiksi osoitteella, paikannimellä tai kiinteistötunnuksella. 71 POIMINTOJA Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen viime vuonna yli 12 miljoonaa kiloa vaatteita Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen käytettyjä vaatteita vuonna 2022 noin 12,3 miljoonaa kiloa, mikä oli keskimäärin 2,3 kiloa asukasta kohden. ”Pandemiavuosien etätyö ja kotoilu vähensivät uusien vaatteiden ostoa. Palvelussa voi myös ostaa painettuja karttoja ja tulosteita. Paikkatietojen lataus tehdään Karttapaikalla Lataa paikkatietoaineistoja -osion kautta. ”UFF:n vaatekeräykseen käyvät lahjoitettavaksi ensisijaisesti kaikki uudelleenkäyttöön sopivat, ehjät ja puhtaat vaatteet. Noin 2,5 prosenttia UFF:lle lahjoitetuista vaatteista on uudelleenkäyttöön kelpaamatonta”, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen sanoo. Vastaavasti myös käytettyjen vaatteiden keräysmäärät laskivat hieman. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2023, 54. Kilomäärät ovat kuitenkin edelleen korkeita ja suomalaiset aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä. UFF UFF:n vaatekeräykseen käyvät lahjoitettavaksi ensisijaisesti kaikki uudelleenkäyttöön sopivat, ehjät ja puhtaat vaatteet. Asukaskohtaista pudotusta oli siis 200 grammaa eli alle yhden t-paidan painon verran. Poistotekstiilit ovat loppuunkuluneita, mutta kuivia ja puhtaita vaatteita ja kodin tekstiilejä, joita voidaan hyödyntää vielä materiaalina. Pysyvästi likaiset, märät, homeiset tai muuten käyttökelvottomat tekstiilit tulee laittaa aina sekajätteeseen, josta ne päätyvät poltettavaksi.” Vuodesta 2025 alkaen EU-direktiivi vaatii, että kaikki kuluttajien poistotekstiilit on erilliskerättävä. Näin varmistetaan, että sellaisenaan käyttökelpoisten vaatteiden elinkaari jatkuu, eivätkä ne joudu poistotekstiilin joukossa vähempiarvoiseen käyttöön raaka-aineeksi. vsk. UFF:n tuki kehitysyhteistyölle vuonna 2022 oli noin 2,1 miljoonaa euroa. Jos kuluttaja epäröi lahjoituksen soveltuvuutta UFF:n keräykseen, kannattaa vaate siinäkin tapauksessa tuoda keräysastiaan. Tutustu palvelusta ladattaviin aineistoihin: https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/karttapaikka Maanmittauslaitos. Suomessa asiassa ollaan pitkällä, sillä poistotekstiilien erilliskeräys alkaa koko maassa jo tänä vuonna. UFF huolehtii lajittelusta ja uudelleenkäyttöön ohjaamisesta. UFF:n keräämillä varoilla tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita muun muassa Angolassa, Intiassa ja Mosambikissa
YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2023 ilmestyy 20.3. teemalla MELUNTORJUNTA www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi