”Hienoja oivalluksia. 044 750 0877. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. alv. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan
044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Myös ympäristön tila vaikuttaa vahvasti hyvinvointiimme. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Vaikka ajatus ihmisestä psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa sekä mielen että kehon hyvinvointi vaikuttavat toinen toisiinsa, on noinkin vanha, tuntuu, että läpimurto tämän sisäistämisessä on tapahtunut vasta viime vuosikymmeninä. Sekä sielu että ruumis ovat kytköksissä ympäristöön, ja Mikaela GrotenfeltEnegrenin artikkeli planetaarisesta terveydestä kiteyttää hyvin tämän. vsk. Jos ympäristö ei ole kunnossa, emme mekään voi hyvin. Enää ei riitä lähtökohdaksi terve sielu terveessä ruumiissa. Ympäristöongelmat ovat tekemässä tästä kytköksestä entistä selkeämmän. Osa tämän lehden kirjoituksista liittyy viime syksyn Ympäristöterveyspäivien luentoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Olisiko parempi todeta, että ”Homo sanus in ambiente sano” eli ”Terve ihminen terveessä ympäristössä”. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Mens sana in corpore sano Mens sana in corpore sano – latinankielinen sanonta juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja on meille hyvinkin tuttu muodossa ”Terve sielu terveessä ruumiissa”. Tänä päivänä on itsestään selvää, että esimerkiksi liiallinen stressi aiheuttaa fyysisiä oireita eikä pelkkien fyysisten oireiden hoitaminen ratkaise itse ongelmaa. Turvallista ja terveellistä alkanutta vuotta kaikille lukijoillemme! Kaarina Kärnä PS. Ota päivämäärä talteen!. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Tänä vuonna yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa järjestettävät Ympäristöterveyspäivät ovat jälleen 30.–31.10.2024 Tampereella Ilveksessä
68. 63 Suomeen suunnitellut akkumateriaalitehtaat ja meremme Helvi Heinonen-Tanski ................................................................. Jarkko Tissari .................................................................................. 64 Hyvinvoinnin innovaatiojohtaminen kaupunkiympäristössä Mikael Seppälä .............................................................................. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 52 Radon on merkittävä säteilyaltiste työpaikoilla Tuukka Turtiainen, Katja Kojo, Olli Holmgren ja Päivi Kurttio .............................................................................. 32 Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennusten kosteusvaurioihin Jukka Lahdensivu ......................................................................... vsk 1 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2024 ilmestyy 18.3. 58 Kirjaesittely: Jaakko Loikkanen, Naapurin kissa katsoo pahasti – tositarinoita kiinteistönvälityksestä ............ 46 Rotat ja terveydensuojelu – ohjeistusta ja työkaluja Tomi Kekki ....................................................................................... 26 Sähkön hinnan vaikutus ilmanlaatuun pientaloalueella Tarja Yli-Tuomi, Pekka Taimisto, Erkki Pärjälä ja Taina Siponen ............................................................................ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Mens sana in corpore sano Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Planetaarinen terveys – miten ympäristön tila liittyy ihmisten terveyteen. 40 Seuranta osaksi ennakoivaa kiinteistönhoitoa – Vantaan kokemuksia seurantajärjestelmästä Piia Markkanen ............................................................................. 20 Puhdas puun pienpoltto. Mikaela Grotenfelt-Enegren ..........................................................6 Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma ja sen toimeenpano alueilla Maaria Parry ja Tuukka Rautio ...................................................14 Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Virpi Kollanus ja Timo Lanki ....................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. Lehden teemana on turvallinen elinympäristö. vsk
6 Kansanterveysajattelusta planetaariseen terveyteen Vielä sata vuotta sitten odotettu elinaika oli Suomessa 50 vuoden tuntumassa suomalaisten menehtyessä tauteihin, joihin nykyisin löytyy sekä rokotteita että lääkkeitä. Onnistuneiden interventioiden avulla olemme vähentäneet tupakointia, alentaneet niin kolesterolikuin verenpainearvoja ja pidentäneet suomalaisten elinikää liki kolmellakymmenellä vuodella. Tutkimustiedon karttuessa ymmärrys elintapojen ja elinympäristöjen yhteydestä terveyteen on koko ajan lisääntynyt. vsk. Elämää ylläpitävien luonnonjärjestelmien rappeutuessa myös oma terveytemme ja hyvinvointimme ovat uhattuina.. Näiden muutosten aikaansaamiseksi on tarvittu paitsi terveysvalistusta, myös määrätietoista yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tupakkalaki ja siihen liittyvät rajoitukset ja verotukselliset toimet ovat muita esimerkkejä kansanterveyttä edistäneestä päätöksenteosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Nyt olemme tilanteessa, jossa joudumme Mikaela Grotenfelt-Enegren, Ympäristöterveysyksikön ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Planetaarinen terveys – miten ympäristön tila liittyy ihmisten terveyteen. Lääketieteen ja terveydenhuollon kehittymisen lisäksi yhteiskunnassamme on tapahtunut monia muitakin terveyttä edistäviä muutoksia. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi on asetettu lakeja turvavöistä, kypäristä ja nopeusrajoituksista. Työja asuinolot ovat kohentuneet, hygienia ja liikenteen turvallisuus ovat parantuneet. Ihmisten terveys ja planeettamme tila ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa
7 pohtimaan elintapojamme aivan uudenlaisista näkökulmista. Kaupungistuminen ja elämäntapojen muutokset ovat lisäksi vieraannuttaneet meitä ympäröivästä luonnosta sekä vähentäneet ja yksipuolistaneet mikrobialtistusta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että mitä korkeammaksi maapallon keskilämpötila nousee, sen yleisimmiksi tulevat ympäristön muutokset, kuten äärisääilmiöt ja Kuva: Pixabay.. vsk. Ilmastokriisi uhkaa terveyttä ja hyvinvointia kaikkialla Tähän mennessä maapallon keskilämpötila on jo lämmennyt yli 1,15 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Nykyisillä toimenpiteillä olemme suuntaamassa kohti yli 3,0 asteen keskilämpötilan nousua, siitä huolimatta, että kansainvälinen yhteisö on Pariisin ilmastosopimukseen vuonna 2015 kirjannut pyrkivänsä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen (3). Samaan aikaan työn ja muun elämän hektisyys aiheuttaa monelle stressiä ja niiden seurauksena uni-, mielenterveys-, painonhallintaja muita haasteita. Elämäntapamuutosten ja niistä johtuvien terveyshaittojen lisäksi näemme ympärillämme uusia kasvavia terveysuhkia, jotka olemme saaneet aikaan luonnonvarojen ylikulutuksella, ympäristön saastuttamisella sekä sen haitallisella muokkaamisella. Joudumme nyt niin terveydenhuollossa kuin koko yhteiskunnassa varautumaan ympäristömuutosten aiheuttamiin haasteisiin, kuten kasvavaan tautitaakkaan ja tästä aiheutuviin lisääntyneisiin kustannuksiin. Tämän on osoitettu olevan ainakin yksi syy immuunisäätelyn häiriöistä johtuvien sairauksien, kuten allergioiden ja astman sekä tulehduksellisten suolistosairauksien lisääntymiselle (1,2). Nyky-yhteiskunta mahdollistaa elämäntyylin, joka helposti tarkoittaa liikaa paikallaan olemista ja liian suuria kalorimääriä kulutukseen suhteutettuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55
Elämme tällä hetkellä keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa, joka tarkoittaa hälyttävällä vauhdilla tapahtuvaa luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan Maapallon keskilämpötila on jo lämmennyt yli 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja nykyisillä toimenpiteillä olemme hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) laskelmien mukaan suuntaamassa kohti ainakin +2,2–3,5 asteen keskilämpötilan nousua.. Ilmastonmuutos vaikuttaa sateiden määriin lisäten tulvien ja tätä kautta vesiepidemioiden riskiä. Monimuotoisuuden katoa todettavissa sekä ympäröivässä luonnossa että omassa kehossamme Ilmastonmuutos ei ole ainoa tämän hetken murheemme. Ilmaston lämpenemisen myötä nähdään myös vektorivälitteisten tautien, kuten puutiaisaivokuumeen ja borrelian lisääntymistä (4). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Lumimäärien vähentymistä ja talvien pimentymistä seuraa kaamosmasennuksen lisääntyminen ja oireiden paheneminen. Vaikutukset kohdistuvat varsinkin riskiryhmiin, kuten vanhuksiin, lapsiin, kroonisesti sairaisiin ja sosiaalisesti heikossa asemassa oleviin. 8 niistä aiheutuvat haittavaikutukset. Voimme jo nähdä useita vakavia ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sääolosuhteiden muuttuessa myös rakennusten kosteusvaurioiden oletetaan lisääntyvän. Suomessa ilmaston lämpeneminen näkyy muun muassa hellejaksojen pidentymisinä ja vaikeutumisina. Talvisin nähdään jo nyt varsinkin Etelä-Suomessa enemmän liukastumistapaturmia lämpötilan sahatessa nollan asteen paikkeilla. vsk. Sään ääri-ilmiöt voivat itsessään aiheuttaa vakaviakin onnettomuuksia, jotka vaikuttavat samalla yhteiskunnan palvelujen toimintavarmuuteen. Ilmastonmuutoksen heijastusvaikutuksiin lasketaan niin ruokakuin vesipulasta aiheutuvat konfliktit ja näiden seurauksena syntyvät siirtolaisaallot
Monimuotoisuuden katoa ei ole todettavissa ainoastaan makroskooppisella tasolla vaan se näkyy myös mikrobitasolla. Ihmisten määrän lisääntyminen on kuitenkin vain osasyy nykytilanteelle. Myös elintapavalinnoillamme on merkittävä vaikutus. 9 elävän luonnon vaihtelua kaikilla tasoilla, eli niin geneettisiä eroja yksilöja populaatiotasolla kuin vaihtelua lajien ja ekosysteemien välillä. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä on vuorostaan monenlaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Viimeisimmän Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan suomalaisista lajeista jopa joka yhdeksäs arvioitiin uhanalaiseksi (6). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin (THL). Suuri osa uhanalaisista lajeista on metsissä eläviä lajeja, eikä ihme, että luonnonsuojelijat ovat huolissaan luonnontilassa olevien metsien kohtalosta Suomessa. Listan kärjestä löytyvät linnut ja sammaleet, joista yli kolmasosa on uhanalaisia. Ihmisten suussa, ruuansulatuskanavassa, Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laajamittaisia ja näihin liittyvä tutkimustieto on vasta vähitellen kertymässä. Suomessa ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän muun muassa helteistä aiheutuvia terveysongelmia ja kuolemantapauksia, hyönteisten levittämien tautien ja vesivälitteisten epidemioiden yleisyyttä, liukastumistapaturmia ja rakennusten kosteusvaurioista johtuvia terveysongelmia sekä erilaisia mielenterveysongelmia ja niiden pahenemista. Esimerkiksi pölyttäjämäärien romahtaminen vaikuttaa suoraan ruokatuotantoon. Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin mukaan vain 16 prosenttia maan pintaalasta on enää jokseenkin luonnontilaista, ja jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto (5). On hyvä ymmärtää, ettei käynnissä oleva lajikato tapahdu vain kaukana trooppisissa sademetsissä vaan myös omalla takapihallamme. Monimuotoisuus vähenee ennen kaikkea ilmastonmuutoksen, maan ja merien käytön muutosten, luonnonvarojen ylikulutuksen, ympäristösaasteiden sekä vieraslajien vaikutuksesta. Ihmisten aikaansaamat vaikutukset näkyvät kaikilla näillä tasoilla. vsk
Planetaarisen terveys tavoittelee niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti kestävää kehitystä Monet ovat heränneet maailman nykytilaan sekä ympäristökriisien aiheuttamiin terveysuhkiin ja etsivät juurisyihin kohdistuvia ratkaisuja. Planetaaristen rajojen ylityksillä laajoja terveysvaikutuksia Elämme suurten muutosten aikaa. Rajojen ylityksillä on todettu olevan suoria vaikutuksia myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus on tunnistanut yhdeksän keskeistä ympäristöprosessia, jotka yhdessä ylläpitävät elämää planeetallamme. Järjestelmät ovat vahvasti yhteen kietoutuneita, jolloin muutos yhdessä järjestelmässä monesti aiheuttaa muutoksia toisessa, jos ei kaikissa. Mikrobilajiston monimuotoisuus on tärkeässä roolissa esimerkiksi elimistön puolustusjärjestelmän toiminnan kannalta ja monimuotoisuuden köyhtymisen on todettu altistavan ihmisiä suurelle joukolle elintasosairauksia, kuten allergioille ja astmalle, tyypin 1 diabetekselle, tulehduksellisille suolistosairauksille sekä lihavuudelle. Tutkittuun tietoon pohjautuen prosesseille on myös voitu määrittää turvarajat, joiden sisällä ihmiskunnan toiminnan olisi pysyttävä luonnon järjestelmien tasapainon ylläpitämiseksi. Ihmiskehon mikrobiomi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkoisten mikrobien kanssa ja monimuotoiset luontoympäristöt näyttävät olevan yhteydessä terveyttä edistävien mikrobien yleisyyteen ihmiskehossa (1). 10 hengitysja sukupuolielimissä sekä ihon eri osissa elää ainakin tuhat eri mikrobilajia, ja tässäkin lajikirjossa on tapahtunut valtavaa monimuotoisuuden katoa. Muutosten katsotaan olevan seurausta niin kaupungistumisesta kuin muista elämäntapamuutoksista sekä ympäröivässä luonnossa tapahtuvista prosesseista (1). Luonnossa oleskelulla voi samalla olla myös muita terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten stressitason väheneminen ja verenpaineen sekä sykkeen aleneminen. Planetaarisen terveyden määritelmä: “Korkeimman saavutettavissa olevan terveyden, hyvinvoinnin ja tasa-arvon saavuttaminen maailmanlaajuisesti huomioimalla ihmisten järjestelmiä – poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia – jotka muokkaavat ihmiskunnan tulevaisuutta sekä luonnonjärjestelmiä, jotka määrittelevät niitä turvarajoja, joiden sisällä ihmiskunta voi kukoistaa.” Rockefeller Foundation–Lancet Commission on planetary health (The Lancet 2015) (8). vsk. Vaikka luonnon monimuotoisuus on kokonaisuudessaan vähenemässä, löytyy vuosittain yhä uusia muista eläimistä ihmisiin siirtyviä taudinaiheuttajia. Näistä aiheutuvat niin sanotut zoonoosit ovat erityisen yleisiä alueilla, joilla elinympäristöt ovat pirstoutuneet ja pienentyneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Muutoksia ajaa jatkuvasti lisääntyvä luonnonresurssien kulutus, muutokset maan ja merien käytössä, kasvihuonekaasupäästöt ja kemikaalien lisääntynyt käyttö sekä niiden ja muiden saasteiden päätyminen ympäristöön. Lisääntyvästä huolesta ja vaikuttamistarpeesta on syntynyt planetaarisen terveyden lähestymistapa. Turvarajoista kuuden katsotaan tällä hetkellä ylittyneen, ja ihminen vaikuttaa niistä kaikkiin (7). Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon lisäksi ihmisten toiminta on aikaansaanut muun muassa veden, ilman ja maaperän saastumista, ravinnekierron tasapainon järkkymistä ja luonnonvarojen, kuten puhtaan veden hupenemista. Tämä on kouriintuntuva esimerkki siitä, miten yhteiskuntamme aikaansaamat vaikutukset ympäristöön kohdistuvat meihin ihmiskuntana
Tutkimuksen kohteina ovat sekä ympäristömuutosten terveysja hyvinvointivaikutukset kuin myös ympäristökriisin ratkaisumahdollisuudet. Järjestelmät ovat tiiviisti yhteen kietoutuneita ja muutos yhdessä järjestelmässä aiheuttaa helposti muutoksia toisessa, jos ei kaikissa. Vihreä väri rajaa sitä aluetta, jonka sisällä olisi turvallisinta pysytellä ja jonka sisällä pysyimme vielä esiteollisena aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 11 Lähestymistapa huomioi ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin systeemisenä kokonaisuutena. mikromuovit, ydinjäte ja geneettisesti muunnetut organismit) Typen kierto Fosforin kierto Sininen Vihreä. Planetaaristen rajat on Stockholm Resilience Centren vuonna 2009 julkaisema viitekehys, joka auttaa hahmottamaan ihmiskunnan aikaansaamia vaikutuksia planeetan tasolla. vsk. Kaiken kaikkiaan on voitu erottaa yhdeksän luonnonprosessia, jotka yhdessä ylläpitävät elämää tällä planeetalla. Ongelmia lähestytään systeemiajattelun avulla ja päämääränä on löytää erityisesti ratkaisuja, joilla samanaikaisesti vahvistetaan sekä luonnonjärjestelmien tasapainoa että yhteiskuntien toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tutkimuksellisesti planetaarinen terveys on monitieteinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät niin luonnontieteiden (ml. lääketiede, ympäristötiede), yhteiskuntatieteiden (ml. Planetaariset rajat Ka sv av a ri sk i LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HÄVIÄMINEN ILMASTONMUUTOS UUDET AINEET JA ELÄMÄNMUODOT YLÄILMAKEHÄN OTSONIKATO ILMAKEHÄN AEROSOLIKUORMITUS VALTAMERTEN HAPPAMOITUMINEN BIOGEOKEMIALLISET VIRRAT (ravinteiden kierto) MAKEAN VEDEN MUUTOKSET MAANKÄYTÖN MUUTOKSET Ekosysteemien tomintakyky Geneettinen monimuotoisuus CO 2 -pitoisuus Säteilypakote (ml. sosiaalija taloustiede) kuin käyttäytymistieteiden asiantuntemus. Toisin sanoen ratkaisuja, joilla varmistetaan niin luonnon elinvoimaisuuden kuin ihmistenkin säilyminen, mukaan lukien tulevien sukupolvien perustarpeiden täyttyminen. Tältä turvalliselta alueelta olemme vähitellen siirtyneet kohti violetin väristä aluetta, jossa riskit peruuttamattomille muutoksille kasvavat kasvamistaan. Tutkimustietoon perustuen on myös voitu määrittää raja-arvoja näille prosesseille
8. IPCC, Geneva, Switzerland. Lancet. Hyvärinen E, Juslén A., Kemppainen E, Uddström, A. S. Se, miten syömme, miten liikumme, miten elämme ja miten yhteiskuntamme toimivat, linkittyy suoraan luonnonvarojen kulutukseen ja ympäristön muutoksiin. Lähteet 1. Ngo (editors). (toim.) 2019. Aivelo T, Lehtimäki J. Jos ihmisten hyvinvoinnista ja ilmastoja ympäristötoimien oikeudenmukaisuudesta ei huolehdita, ympäristön suojeleminen vaikeutuu. Uhkana on negatiivinen kierre, jossa oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puutteet vaikeuttavat ympäristöja ilmastotavoitteisiin pääsemistä, samalla kuin ilmastoja ympäristötavoitteissa epäonnistuminen uhkaa hyvinvointia ja lisää eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme. Brondizio, J. & Liukko, U-M. Päästöjen vähentäminen vuorostaan pienentää samalla ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Whitmee S, Haines A, Beyrer C, ym. 3. Tulevaisuuden näkymät kuitenkin riippuvat siitä, miten nopeasti onnistumme taltuttamaan ympäristömuutosten pahenemisen. IPBES (2019): Global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. IPCC, 2023: Climate Change 2023: Synthesis Report. Lisääntyneestä tiedosta ja tietoisuudesta huolimatta tarvittavien muutosten aikaansaaminen on ollut hidasta ja vaivalloista. 1148 pages. IPBES secretariat, Bonn, Germany. Settele, S. vsk. 12 Mikäli haluamme löytää ratkaisuja nykytilanteeseen on meidän paneuduttava ongelmien juurisyihin, eli kulutusja elämäntapoihimme ja näihin vaikuttaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Monilla ympäristömuutosten hillintään pyrkivillä toimilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten pyöräilyn ja kävelyn lisäämisellä. T. Contribution of Working Groups I, II and III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. 4. Halonen J, Miettinen I, Pekkanen J. Muutosten aikaansaaminen edistäisi hyvinvointia ja toisi mittavia säästöjä terveysmenoissa. Sci. Vahvistamalla planetaarisen terveyden mukaista ajattelua tavoitellaan sitä, että päätöksenteko pohjautuu tutkittuun tietoon niin meidän ihmisten kuin muun luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi. Suom Lääkäril 2023;78:e37451. Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development Nat Med. Richardson K, Steffen W, Lucht W, ym. https://doi.org/10.5281/ zenodo.3831673 6. 7. Earth beyond six of nine planetary boundaries. Díaz, and H. 2. 2015.. Adv.9 (2023). Ympäristömuutosten ja ihmisten hyvinvoinnin välillä on yhteyksiä myös toisesta näkökulmasta. Duodecim 2021;137:2135–41. Koska ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei voi olla ilman maapallon terveyttä ja hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin on varauduttava. Kasvipainotteinen ruokavalio on hyödyllinen niin biodiversiteettikadon, ilmastonmuutoksen hillinnän, maanja vedenkäytön, kuin vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi myös laajojen terveyshyötyjen takia. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. E. 2019 Jul;25(7):1089–1095. Kirjavainen P, Karvonen A, Adams R, ym. Safeguarding human health in the Anthropocene epoch: report of The Rockefeller Foundation–Lancet Commission on planetary health. Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä
Messukeskuksen Siipi 12.3.2024 Sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari tarjoaa jälleen • monipuolisen ja ajankohtaisen ohjelman • upean sisäilma-aiheisen näyttelyn • verkostoitumista ja kiinnostavia keskusteluita. Sisäilmastoseminaarin ilta Radisson Blu Plazassa Mr. Body Language Niko Visuri: Muutakin kuin asiaa sanaton viestintä asiakaskohtaamisissa • Bufeeillallinen • sellisti Magdalena Valkeus • DJ • iloista illanviettoa • hyvää seuraa Lue lisää ja ilmoittaudu viim. 4.3.2024: sisailmayhdistys.fi
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. ELY-keskukseen perustettu valtakunnallinen ilmastoyksikkö edistää sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa alueilla ja kunnissa.. 14 S uomi on ollut edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisen nostamisessa kansalliseen keskusteluun ja ilmastonmuutosta koskeviin politiikkatoimiin. Vuoden 2022 joulukuussa hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 (KISS2030) on järjestyksessään toinen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi laissa säädetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelusta ja ohjauksesta. Vuonna 2005 julkaistu kansallinen sopeutumisstrategia oli ensimmäinen EU-maissa tehty sopeutumisen strategia. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) hyväksyttiin joulukuussa 2022 ja se sisältää yli 70 toimenpidettä, joilla edistetään kansallisten toimijoiden tahtoa, kykyä ja keinoja sopeutua lämpenevän ilmaston aiheuttamiin muutoksiin. Sopeutumissuunnitelma on laadittava vähintään joka toinen vaalikausi ja sillä Maaria Parry, johtava ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio, ilmastoasiantuntija ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma ja sen toimeenpano alueilla Suomen ilmastopolitiikan tavoitteet ja puitteet on säädetty ilmastolaissa. vsk. Kansallinen sopeutumissuunnitelma on yksi Suomen ilmastolain (423/2022) mukaisesta neljästä suunnitelmasta, jotka yhdessä muodostavat ilmastopoliittisen suunnittelujärjestelmän
Alueja kuntatasolla on tärkeä rooli sopeutumisessa Ilmastolain mukaisesti KISS2030-suunnitelman toimenpiteet velvoittavat ensisijaisesti valtion viranomaisia. Niihin lukeutuu esimerkiksi sopeutumiseen liittyvien kriteereiden lisääminen julkisiin hankintoihin. Ilmastoyksikön tehtävänä on tukea alueellisten ELY-keskusten sekä ennen kaikkea maakuntaliittojen ja kuntien edellytyksiä maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevien tavoitteiden, suunnitelmien ja tarkasteluiden toteuttamiseen. Tavoitteena on tuoda ilmastoriskien hallinta ja niihin sopeutuminen vahvemmin osaksi eri hallinnonalojen ennakointityötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Ilmastoyksikön tarkoituksena on edistää kahden ilmastolain mukaisen suunnitelman, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen sopeutumissuunnitelman, toimeenpanoa alueilla ja kunnissa. 15 toimeenpannaan myös Pariisin ilmastosopimusta sekä eurooppalaista ilmastolakia. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman KISS2030 kolmen päämäärän, eli tahdon, keinojen ja kykyjen, vahvistaminen ovat kytköksissä toisiinsa.. Siksi alueiden ja kuntien rooli sopeutumistyössä on tärkeä. Näiden suunnitelmien koordinointi kuuluu maaja metsätalousministeriölle, joka on myös ilmastoyksikköä ohjaava ministeriö. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen perustettiin vuoden 2023 alussa valtakunnallinen, monipaikkainen ilmastoyksikkö. KISS2030-suunnitelman visiona on ”hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa”, ja sen kolme päämäärää ovat 1) että yhteiskunnan toimijoilla on vahva tahto sopeutua ilmastonmuutokseen, 2) että yhteiskunnan toimijoilla on käytössään tehokkaat keinot sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvien ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioimiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, 3) että yhteiskunnan toimijoilla on kyky ennaltaehkäistä, varautua ja hallita sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma sisältää riskija haavoittuvuustarkastelun sekä hallinnonaloittaisia sopeutumista koskevia toimintaohjelmia ja hallinnonrajat ylittäviä ja aluekohtaisia tarkasteluja. Suunnitelma sisältää 75 toimenpidettä, joista osa on jatkoa edellisen sopeutumissuunnitelman toimille ja osa aivan uusia politiikkatoimia. Suunnitelmassa on myös tunnistettu aihepiirejä, joihin liittyvä tarkempi sopeutumissuunnittelu edellyttää lisäselvityksiä. vsk. Suuri osa sopeutumisen edistämisen konkreettisista toimista edellyttää kuitenkin paikallista toimeenpanoa, kyseisen alueen olosuhteiden muutokset, erilaiset ilmastoriskit ja haavoittuvuudet huomioiden
vsk. ELY-keskusten ilmastoyksikön työssä yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys. 16 Ilmastoyksikkö kehittää parhaillaan erityisesti maakunnille ja kunnille kohdistettua sopeutumisen asiantuntijapalveluiden kokonaisuutta. Maakunnat ja kunnat voivat hyödyntää asiantuntijapalveluita itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Kokonaisuuteen kuuluu myös koulutuskonsepti, jonka avulla koulutetaan sekä ELY-keskusten työntekijöitä että muita alueellisia toimijoita integroimaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamiseen sekä niiden pohjalta laadittavien sopeutumisen toimenpiteet muuhun suunnitteluun ja ohjaukseen. Yhteenveto KISS2030 kokonaisuudesta ja aikataulusta.. Kansallisen sopeutumissuunnitelman KISS2030 toimenpiteistä osa toteutuu virkamiestyönä, osa puolestaan edellyttää lisäresursseja. Yksikön toiminta edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta alueilla. Verkostot vuorovaikutuksen välineenä Ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri alueiden ja toimijoiden kesken. Ilmastoyksikön asiantuntijapalveluihin kuuluvat myös erilaisten rahoitusinstrumenttien kartoittaminen ja hyödyntäminen sopeutumissuunnittelun ja -toimien toteuttamiseksi alueilla ja kunnissa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekä toimia, joiden avulla voidaan hyötyä ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista. Sopeutumisen asiantuntijapalveluiden ja koulutuskonseptin avulla lisätään tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Sopeutuminen tulee siis nähdä vahvuutena kaikilla sektoreilla ja kaikilla alueilla. Päämääränä on, että alueet ovat sitoutuneet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sopeutumiseen liittyvien innovaatioiden edistämiseen ja uuden liiketoiminnan edellytysten luomiseen alueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Koulutuskonseptia myös tullaan päivittämään ilmastoyksikössä
vsk. 17 Edellisellä hallituskaudella kanavoitiin merkittävää tutkimusja kehitysrahoitusta maankäytön ilmastotoimiin Hiilestä kiinni -ohjelmassa. Yksi missioista koskee ilmastonmuutokseen sopeutumista, ja sen tavoitteina on kasvattaa ymmärrystä ilmastoriskeistä ja kehittää sopeutumistoimia erityisesti aluetasolla. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeen tulokset osoittavat, että ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Sopeutumistyössä ennakoivat eli proaktiiviset toimenpiteet nousevat esiin myös taloudellisesta näkökulmasta. Kuva: Pixabay.. Toimintaolosuhteiden muutoksiin vaikuttaa pääasiassa keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien pitkän aikavälin kasvu (Perrels et al. Hiilestä kiinni -ohjelma, josta on rahoitettu maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja hiilinielujen kehittämisen lisäksi myös sopeutumisen hankkeita, muuttuu rahoituksen päätyttyä yhteisöksi, joka hyödyntää, jalostaa ja jalkauttaa edelleen hankkeissa tuotettua tietoa. Missiot ovat isoja ja kunnianhimoisia kokonaisuuksia, joilla haetaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Raportin mukaan Suomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille. Komissio on kannustanut jäsenvaltiota edistämään missiotyötä myös kansallisin voimavaroin, minkä takia ilmastoyksikkö kehittää parhaillaan kansallista verkostoyhteistyötä. Sopeutuminen on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ilmastotyössä tärkein ja kiireellisin tehtävä. Verkoston tavoitteina on toimia alustana kotimaiselle vertaisoppimiselle ja kokemusten vaihdolle, mahdollistaa keskusteluyhteys ja nopeampi tiedonkulku sopeutumistutkimuksesta kuntien ja alueiden suunnitteluun sekä kehittää sopeutumisyhteistyötä myös elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaatio siirtyy maaja metsätalousministeriöltä ELY-keskusten ilmastoyksikölle, ja yhteisö toimii jatkossa foorumina maatalousmaan ja metsänhoidon sopeutumistoimien kehittämiselle. Samalla on kuitenkin huomattava, että ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita, vaikka päästöt saataisiin lasku-uralle. Missioverkosto helpottaa myös kumppaneiden etsimistä esimerkiksi EU-rahoitushakuihin. 2022). Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat missiot ovat Euroopan unionin uusi tapa toteuttaa ja rahoittaa tutkimusta ja innovointia
Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. (2022). vsk. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:37. ISBN pdf: 978-952-383-585-6 Perrels, A., Haakana, J., Hakala, O., Kujala, S., Láng-Ritter, I., Lehtonen, H., Lintunen, J., Pohjola, J., Sane, M., Fronzek, S., Luhtala, S., Mervaala, E., Luomaranta, A., Jylhä, K., Koikkalainen, K., Kuntsi-Reunanen, E., Rautio, T., Tuomenvirta, H., Uusivuori, J. & Veijalainen, N. Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI). (2022). Commun Earth Environ 3, 168. et al. https://doi.org/10.1038/s43247-02200498-3 Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarvitaan jo nyt, koska Suomessa keskilämpötila on jo noussut noin kaksi astetta esiteollisesta ajasta, ja uudet ilmasto-olosuhteet muuttavat luonnonympäristöjä ja vaikuttavat elinkeinoihin. ISBN pdf: 978-952-383-056-1 Rantanen, M., Karpechko, A.Y., Lipponen, A. Kuva: Pixabay.. The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. 18 Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 toimeenpanossa tunnistetaankin, että nyt tehtävien panostusten avulla voidaan vähentää jo nyt ja tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia taloudellisia, inhimillisiä ja luontoon kohdistuvia vahinkoja ja hyötyä ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista. Lisätietoa: https://www.ely-keskus.fi/web/ ilmastoyksikko/etusivu Lähteet Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 (2023). Suomen ilmasto lämpenee globaalia ilmaston keskilämpötilaa enemmän johtuen pohjoisesta sijainnistamme. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen (2022) tuore tutkimus osoittaa, että arktinen alue on lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin (1)
Arvonnan voittajalle on tiedotettu voitostaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kiitos kaikille osallistujille! Ympäristökustannus Oy YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET OPINTOJA NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.–23.5. TUUSULASSA Päiviin voi osallistua paikanpäällä tai etänä livesream-lähetyksellä! Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset.. 19 Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet Paras kansi 2023 -äänestyksen tulos on ratkennut! Ympäristö ja Terveys-lehden kansista eniten ääniä sai lehden kansi 4/2023. vsk
Ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessä haitat uhkaavat moninkertaistua jo lähivuosikymmenien aikana. vsk. 20 Virpi Kollanus, asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Timo Lanki, professori, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Helteestä aiheutuu Suomessa huomattava määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyilmastossa. Vaikutuksia voidaan kuitenkin ehkäistä varautumalla helleaaltoihin ja sopeutumalla muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 2023). Vuosina 1999–2018 helleaaltopäivistä aiheutui koko Manner-Suomen alueella vuosittain keskimäärin 108 ennenaikaista kuolemaa ja 172 sairaalahoitojaksoa (Kosonen ym. Väestön haavoittuvuutta lisää ennen kaikkea ikääntyminen, mutta myös kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen. 2023). vsk. 2023, Lahdensivu ym. Lisäksi tarkasteltiin asuntojen ja palvelutalojen ylilämpenemisen ehkäisyyn tähtäävien sopeutumistoimien vaikuttavuutta terveyshaittojen ehkäisyssä sekä sopeutumisen taloudellisia kustannuksia ja hyötyjä. Vakavia, kansanterveyden kannalta merkittäviä terveyshaittoja ilmenee pääasiassa helleaaltojen aikana, jolloin kuumuus kestää useampia päiviä. RAILja ILMIRA-hankkeissa helleaalloksi määriteltiin kuuma jakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylitti noin 21 astetta yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuorokauden ajan. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että kuuma sää lisää väestön kuolleisuutta, sairastuvuutta ja hoidon tarvetta (Kollanus ym. Nämä estimaatit kuvaavat helleaaltopäivän kumulatiivista kokonaisvaikutusta kyseisenä päivänä sekä seuraavan kolmen viikon aikana. 2023). Valtioneuvoston kanslian rahoittamissa RAILja ILMIRA-tutkimushankkeissa selvitettiin kesäajan korkeiden ulkolämpötilojen yhteyttä vakaviin terveyshaittoihin Suomessa sekä arvioitiin helleaalloista aiheutuvien vaikutusten suuruutta MannerSuomen maakunnissa nykyisin ja tulevaisuudessa (Kosonen ym. 21 H elle on kansanterveydellinen riskitekijä myös Suomessa, erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille (Kollanus & Lanki 2021). 2021, Sohail ym. Haitat korostuvat helleaaltojen aikana, kun rakennukset lämpenevät ja korkea yölämpötila hankaloittaa huoneilman jäähdytystä yöaikaisen tuuletuksen avulla, eikä elimistö pääse toipumaan lämpöstressistä missään vaiheessa. Helleaalloista koituu merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyilmastossa. Tulevaisuudessa helteen terveysriskit lisääntyvät entisestään, mikäli ilmaston lämpenemiseen ja väestön haavoittuvuuden kasvuun ei varauduta käynnistämällä sopeutumistoimia. Helleaaltopäivänä yli 65-vuotiaiden kuolleisuus lisääntyi keskimäärin 21,2 % ja sairaalan vuodeosastohoitoon otot 4,8 %. Helleaalloista aiheutuu merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja Helle on Suomessa yhteydessä niin lisääntyneeseen kuolleisuuteen kuin sairaalahoidon tarpeeseenkin ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden väestöryhmässä (Lahdensivu ym. Toisin sanoen helle ennenaikaisti näitä kuolemia ja sairaalahoitojaksoja vähintään kolme viikkoa. Vaikutuksissa on kuitenkin paljon vuosikohtaista vaihtelua ja ” Helle on Suomessa yhteydessä niin lisääntyneeseen kuolleisuuteen kuin sairaalahoidon tarpeeseenkin ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden väestöryhmässä.. 2020)
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Helteen terveyshaittojen kokonaismäärä on selvästi suurin Uudellamaalla (kaikista Manner-Suomen helleaaltoihin liittyvistä kuolemista 33 % ja sairaalahoitojaksoista 28 %), mitä selittävät helteen yleisyys ja suurempi väestö verrattuna muihin maakuntiin. vsk. 22 kuumimpina kesinä terveyshaitat ovat huomattavasti keskimääräistä suurempia. Huomion arvoista on myös, että jakson jälkimmäisellä puoliskolla (2009–2018) helteen vakavat haitat lisääntyivät yli 50 % alkupuoliskoon verrattuna (1999–2008). 2023). Lisäksi huomiotiin ikääntyneiden väestömäärässä tapahtuvat muutokset. Terveysriskien lisääntymiseen vaikuttaa lähivuosi” Arvioinnin perusteella helteen terveyshaitat tulevat lisääntymään Suomessa huomattavasti jo lähitulevaisuudessa, jos niiden ehkäisemiseksi ei tehdä sopeutumistoimia.. Kyseessä on siten ”worst case” -arvio, joka on hyvin epätodennäköinen. Kun vaikutukset suhteutetaan ikääntyneiden määrään, maakuntien väliset erot haitoissa ovat kuitenkin pienempiä. Tulevaisuuden vaikutuksia tarkasteltiin tilanteessa, jossa väestö ja yhteiskunta eivät sopeudu muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Arvioinnin perusteella helteen terveyshaitat tulevat lisääntymään Suomessa huomattavasti jo lähitulevaisuudessa, jos niiden ehkäisemiseksi ei tehdä sopeutumistoimia. Ilmastonmuutoksen voimakkuutta kuvaavassa keskiskenaariossa (SSP2-4.5), joka on tällä hetkellä todennäköisin näkymä tulevaisuuden olosuhteista, helleaalloista aiheutuisi kuolemia ja sairaalahoitojaksoja vuonna 2050 arviolta 3–4 kertaa nykyistä enemmän (Kosonen ym. Arvioinnissa otettiin huomioon sekä lämpötilan vuosivaihtelu että lämpötilan ennustamisen epävarmuus. Esimerkiksi kesän 2018 ennätyksellisistä, koko maan laajuisista helteistä aiheutui arviolta 417 enneaikaista kuolemaa ja 704 sairaalan vuodeosastohoitojaksoa. Luotettavaa määrällistä arviota siitä, missä määrin sopeutumista tulee tapahtumaan, ei pystytä kuitenkaan antamaan. Terveyshaitat voivat moninkertaistua tulevaisuudessa Helleaaltojen terveysvaikutuksia tulevaisuudessa vuosina 2050 ja 2080 arvioitiin perustuen Ilmatieteen laitoksen laatimiin skenaarioihin maakuntakohtaisista päivittäislämpötiloista
Vuoteen 2080 mennessä helleaaltoihin liittyvien kuolemien ja sairaalahoitojaksojen määrä on ilmastonmuutoksen keskiskenaariossa arviolta 6–7 kertaa suurempi kuin nykyisin. Sopeutumiseen on siten tärkeää kiinnittää huomiota myös alueilla, joissa helteet ovat nykyisin harvinaisempia. Vuosisadan loppua kohden terveyshaittojen määrä edelleen kasvaa, mutta vaikutusten suuruus riippuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisesta. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin ennusteisiin liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. 2021). Lisäksi rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa sekä kiinteistöjen ylläpidossa tarvitaan toimia, joilla torjutaan asuinja elinympäristöjen kuumentumista. 23 kymmenien aikana voimakkaasti väestön ikääntyminen. Hellehaittojen ehkäisy edellyttää rakennusten ylilämpenemisen torjuntaa Helteen terveyshaittojen torjunta edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakoivia varautumistoimia ja sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin (Meriläinen ym. Ikääntyneiden väestömäärään suhteutettuna vaikutukset saattavat kuitenkin olla monissa muissa maakunnissa yhtä suuria tai jopa suurempia kuin Uudellamaalla. Suomessa rakennukset on suunniteltu kylmiin talviin ja ne ylilämpenevät helteellä herkästi (Kosonen ym. Helteen haittoihin vaikuttavat ilmaston lämpenemisen sekä suunnitelmallisen ja luonnostaan tapahtuvan sopeutumisen lisäksi myös muutokset ikääntyneen väestön määrässä, terveydentilassa ja sairaanhoidossa sekä ympäristöja asuinolosuhteissa ja muissa sosioekonomisissa tekijöissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Vakavien vaikutusten ehkäisemiseksi voimakkaiden helteiden aikana tarvitaan nopeita toimenpiteitä, joilla suojataan riskiryhmiä. Tulevaisuudessa helteen terveysvaikutukset ovat edelleen suurimpia Uudellamaalla. Varautuminen on tärkeää myös siksi, että poikkeuksellisen voimakas helleaalto on mahdollinen koko Suomessa. 2023). 2023, Lahdensivu ym. Asuntojen sekä hoivaja hoitolaitosten ylilämpeneminen on keskeinen tekijä ” Asuntojen sekä hoivaja hoitolaitosten ylilämpeneminen on keskeinen tekijä helteen terveyshaittojen taustalla.. vsk
Passiivisia jäähdytyskeinoja tulisikin käyttää kaikissa rakennuksissa, ja niiden hyödyntäminen pitäisi huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. 2023) tarkasteltiin asuntojen ja palvelutalojen aktiivisen ja passiivisen jäähdytyksen vaikuttavuutta helteen vakavien haittojen ehkäisyssä käyttäen esimerkkinä kesän 2018 voimakasta helleaaltoa. Vanhainkotien ja palvelutalojen aktiivinen jäähdys vähentäisi helteen vakavia terveyshaittoja vain vähän, koska hoivayksiköissä asuu vain pieni osa ikääntyneistä. rakennusten aurinkosuojaus, yöaikaisen tuuletuksen/ilmanvaihdon tehostaminen) vaikuttavuuden arviointiin liittyy paljon epävarmuuksia, mutta ILMIRA-projektissa tehdyn arvioinnin perusteella passiivisilla keinoilla voidaan olennaisesti vähentää helteen terveyshaittoja. Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkien ikääntyneiden asuntoihin, joista se nykyisin puuttuu, voitaisiin helleaaltoon liittyvistä kuolemista ehkäistä mahdollisesti jopa 55 % ja sairaalan vuodeosastohoitojaksoista 95 %. 24 helteen terveyshaittojen taustalla, sillä ihmiset, ja erityisesti kuumuuden haitoille herkät väestöryhmät (ikääntyneet, pitkäaikaissairaat), viettävät valtaosan ajasta sisätiloissa myös kesäaikana. Jos ikäihmisten koteja saataisiin viilennettyä helleaaltojen aikana 1–2 asteella, voitaisiin kuolemista ehkäistä mahdollisesti jopa 11–24 % ja sairaalahoitojaksoista 21–43 %. Ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden kohdalla helteen terveysriskejä on siten vaikea torjua ilman aktiivista jäähdytystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Eri asuntotyyppejä vertailtaessa eniten terveyshaittoja ehkäisisi kerrostaloasuntojen jäähdytys, koska näistä vain pienessä osassa (arviolta noin 4 %) on nykyisin ilmalämpöpumppu. Asuntojen aktiivinen jäähdytys vähentäisi tällaisen kuuman jakson terveyshaittoja merkittävästi. Vakavien haittojen kattava ehkäisy edellyttää myös terveydenhuollon ” Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkiin ikääntyneiden asuntoihin, joista se nykyisin puuttuu, terveydenhuollolle koituvat säästöt olisivat noin 2,70 miljoonaa euroa.. Passiivisten jäähdytysratkaisujen (mm. Passiiviset ratkaisut eivät kuitenkaan yleensä riitä estämään huoneilman ylilämpenemistä pitkittyvän helteen aikana. Vaikutukset kuolleisuuteen ovat sairaalahoitojaksoja vähäisempiä, sillä suuri osa kuolemista tapahtuu sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. vsk. Sosiaalija terveydenhuollon hoivaja hoitolaitokset olisi kuitenkin tärkeää saada tarvittaessa jäähdytettyä tehokkaasti, koska ylilämpenemisestä aiheutuu asukkaille ja potilaille merkittävä terveysriski, johon he eivät pysty juurikaan vaikuttamaan omalla toiminnallaan. ILMIRA-hankkeessa (Kosonen ym
Kesäkaudella huomattava osa jäähdytykseen kuluvasta energiasta on kuitenkin Suomessa päästötöntä jo nykyisin. Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL. Mortality risk related to heatwaves in Finland – Factors affecting vulnerability. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Heat, heatwaves and cardiorespiratory hospital admissions in Helsinki, Finland. Meriläinen P, Paunio M, Kollanus V, Halonen J, Tuomisto J, Virtanen S, Karvonen S, Hemminki E, Kuusipalo H, Koivula R, Mäkelä H, Huusko S, Voutilainen L, Huldén L, Raulio S, Keskimäki I, Partonen T, Mänttäri S, Viitanen AK, Kangas P, Sarlio S, Lyyra K, Viljamaa S, Mukala K. Tulevaisuudessa jäähdytyksen hyödyt edelleen lisääntyvät, sillä helteiden yleistyessä ja voimistuessa ja väestön haavoittuvuuden kasvaessa rakennusten ylilämpenemiseen liittyviä terveysja hyvinvointihaittoja ilmenee enenevissä määrin. Int. Res. Environ. J. Viitteet Kollanus V, Lanki T. Asuntokohtaisesti tarkasteltuna omistajalle koituvat investointija energiakustannukset ovat kuitenkin varsin maltilliset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 25 hoitolaitosten jäähdyttämistä, koska suuri osa kuolemista tapahtuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sairaaloiden vuodeosastoilla ja johtuu pitkälti vuodeosastojen lämpöolosuhteista (Kollanus & Lanki 2021). Ilmanvaihtoja jäähdytysjärjestelmien resilienssi lämpöaaltojen ja hengitystieinfektioiden suhteen: Uudisja korjausrakennusten teknisten ratkaisujen toiminta muuttuvissa olosuhteissa. Environ. 2021, 201, 111503. Ilmalämpöpumppujen valmistus, huolto ja käyttö kuluttavat toisaalta energiaa, mikä uhkaa entisestään lisätä kasvihuonekaasujen päästöjä. Kosonen R, Kurnitski J, Jokisalo J Kilpeläinen S, Farahani AV, Farhan Ejaz M, Simson R, Kollanus V, Lanki T, Tiittanen P, Vasankari T, Aro M. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2021:20, Helsinki 2021. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:56. vsk. Public Health 2020, 17(21), 7892.. Lisäksi nyt arvioitujen vakavien terveysriskien ohella myös lievemmät terveyshaitat vähenisivät ja asuinviihtyvyys parantuisi merkittävästi. Passiivisia jäähdytyskeinoja tulisi hyödyntää aina myös aktiivista jäähdytystä käytettäessä, ja koneellinen jäähdytys on tärkeää toteuttaa energiatehokkaasti. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2023. Lahdensivu J, Pakkala T, Pikkuvirta J, Räsänen A, Alastalo S, Karvonen A, Täubel M, Pekkanen J, Juntunen M, Velashjerdi Farahani A, Jokisalo J, Kosonen R, Jylhä K, Lanki T, Leino O, Kollanus V. Sohail HB, Kollanus V, Tiittanen P, Schneider A, Lanki T. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2023. € / vuosi). Sairaalahoidon taloudelliset vaikutukset eivät siis ole mitättömiä, mutta kuitenkin vähäisiä suhteutettuna ilmalämpöpumppujen asentamisesta ja käytöstä aiheutuviin kokonaiskustannuksiin (arviolta 158 milj. Työpaperi 14/2021, Helsinki 2021. Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkiin ikääntyneiden asuntoihin, joista se nykyisin puuttuu, terveydenhuollolle koituvat säästöt olisivat noin 2,70 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutos sosiaalija terveyssektorilla – Sosiaalija terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kollanus V, Tiittanen P, Lanki T. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:2. Kesän 2018 helleaaltoon liittyvistä sairaalahoitojaksoista aiheutui suoria taloudellisia kustannuksia arviolta noin 2,85 miljoonaa euroa. Res
Uusimpien tutkimusten mukaan hiukkaset näyttävät olevan osallisia myös aivosairauksien, kuten Alzheimerin taudin synnyssä nenän hajuepiteelin kautta (Mussalo ym., 2023). Puun pienpolton päästöt ovat esillä julkisuudessa erityisesti lämmityskauden alkaessa, kovilla talvipakkasilla ja juhannuksen aikaan saunoja lämmitettäessä. Pienhiukkaset aiheuttavat hengityselinja sydänsairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia. Huonot polttotavat aiheuttavat päästöjä, mutta onko puhdas puun pienpoltto teoriassa mahdollinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 26 U lkoilman pienhiukkasilla on merkittäviä terveysja ilmastovaikutuksia. vsk. Lähtökohtaisesti pienhiukkaset viilentävät ilmastoa, mutta pohjoisilta alueilta vapautuvat nokihiukkaset vaikuttavat erityisesti Arktista aluetta lämmittävästi. Puhdas puun pienpoltto?. Artikkelissa on lisäksi tietoa kiukaiden päästöistä ja juuri päättyneestä KIUAS2tutkimushankkeesta. Jarkko Tissari, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto Puun pienpoltto koskettaa jollakin tavalla lähes jokaista suomalaista
Päästöjen määrä riippuu lukuisista tekijöistä, joita ovat mm. polttoaine, laitetyyppi, ” Päästöjen määrä riippuu lukuisista tekijöistä, joita ovat mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Vaikka puun palaminen olisi täydellistä, syntyy pienhiukkaspäästöjä: Puun alkalit höyrystyvät liekissä ja muodostavat pienhiukkasia. Hiukkaspitoisuudet ilmassa tulevat pienenemään polttotekniikoiden kehittyessä, mutta pienpolton päästöjen osuus ulkoilmassa tulee kasvamaan autokannan uusiutuessa ja energiantuotannon päästöjen aletessa. Onko puhdas puun poltto teoriassa mahdollinen. Näiden hiukkasten muodostumiseen on hankala vaikuttaa, mutta haitallisempia ja suurempia määriä hiukkasia syntyy, kun palaminen on osittainkin epätäydellistä. Täysin puhdas puun poltto ei siis ole mahdollista, mutta päästöihin voidaan vaikuttaa monin tavoin. polttoaine, laitetyyppi, käyttötapa ja ulkoiset olosuhteet.. vsk. Pääkaupunkiseudulla syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin päästöistä 53 % arvioidaan olevan peräisin saunan puukiukaista (Ohtonen ym., 2020). Puun pienpolton arvioidaan säilyvän merkittävänä lämmitysmuotona myös tulevaisuudessa. 27 Puun polton päästöjen suhteellinen rooli kasvamassa Tällä hetkellä puolet Suomen pienhiukkaspäästöistä on peräisin puun pienpoltosta ja näistä noin kolmasosa tulee puukiukaista. Puun palamisessa kiinteä puuaines muuttuu lähes kokonaisuudessaan näkymättömiksi kaasuiksi ja pienhiukkasiksi. sekundäärisiä aerosoleja). Puun polton pienhiukkasten terveysvaikutukset näkyvät tiiviisti asutuilla pientaloalueilla sekä puun polttajien omana altistumisena, kun hiukkaset kulkeutuvat sisäilmaan. Päästöjä muodostuu tulipesässä ja savupiipussa kaasujen jäähtyessä, mutta merkittävä osa vasta ilmakehässä, kun päästöjen eri aineosaset reagoivat keskenään (muodostuu nk
Polton aikana käyttäjä voi vaikuttaa päästöihin panoskoolla, klapikoolla, sytytystavalla, sytykkeillä, polttoaineen lisäyksillä sekä vedonja ilman säädöllä. ensiö-, toisiotai jopa tertiääri-ilmana. KIUAS2-hankkeen aikana tutkittiin noin 30 erilaisen kiuasmallin päästöjä ja hyötysuhteita. Lisäksi toisioilman sekoittuminen pitäisi saada toimimaan eri palamisvaiheissa niin optimaalisesti, että noki palaisi pois kaikissa tilanteissa. Jos kiukaassa on erillinen toisioilman syöttö, useimmiten mustahiilipäästöt ovat lyhyen lisäyspiikin jälkeen matalat (Kuva 1BC). Moderneissa polttolaitteissa palamisilmaa syötetään palamiseen useita eri reittejä pitkin nk. ”Kiukaiden ympäristövaikutusten vähentäminen” KIUAS2-hanke (1.6.2019–31.12.2023) oli teollisuuden, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyönä toteuttama hanke kiukaiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi (Tissari ym., 2024). Neuvoja päästöjen vähentämiseen on siis olemassa, mutta niiden soveltaminen omaan tulisijaan voi olla haasteellista. Monilla laitevalmistajilla on tarkat tulisijan käyttöohjeet, joita tulisi noudattaa. Käyttäjän tulisi varmistaa, että tulisija on huollettu, tuhkat poistettu ja piipussa on riittävä veto ennen tulisijan käyttöä. 28 käyttötapa ja ulkoiset olosuhteet. Hankkeen päätavoitteina oli kehittää kiukaiden polttotekniikoita paremmiksi, tutkia saunan sisäilman hiukkasten lähteitä ja auttaa viranomaisia ja kuntia aihepiiriin liittyvissä tehtävissä. Lisäksi tarvittava hetkellinen polttoteho on suuri suhteessa kiukaiden verrattain yksinkertaisiin rakenteisiin, jolloin päästöt helposti kasvavat suuriksi. Polttoaineen laatuun voidaan vaikuttaa puun asiallisella varastoinnilla. Päästöjen kannalta suurin merkitys oli polttolaitteen ilmanjaolla. Polttoprosessi ” Jo suhteellisen pienet muutokset kiukaan geometriassa, arinassa ja ilmanjaossa vaikuttivat merkittävästi päästöihin.. Eri tekijät ovat myös yhteydessä toisiinsa, mikä tekee esimerkiksi neuvojen antamisesta haasteellista: jokainen polttotilanne on erilainen, ja vaihtelee mm. Kiukaiden mustahiilipäästöjen vähentämisen kannalta arinan alta tulevaa ensiöilmaa tulisi antaa palamiseen hyvin vähän tai ei ollenkaan. Jo suhteellisen pienet muutokset kiukaan geometriassa, arinassa ja ilmanjaossa vaikuttivat merkittävästi päästöihin. käyttäjän, laitteen, polttoaineen, vuodenajan ja sääolojen vaikutuksesta. Perinteisen polttotekniikan laitteissa, joissa pääosa palamisilmasta syötetään primääri-ilmana tulipesän arinan kautta, mustahiilipitoisuudet ovat korkeita, koska puun kaasuuntuminen on liian voimakasta (Kuva 1A). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Seuraavassa käsitellään esimerkinomaisesti polttotekniikan vaikutusta mustahiilipäästöihin (kansankielellä ”noki”). Hyötysuhteeseen vaikuttaa kiukaan lämmönvaihdon tehokkuus, mutta lisäksi erityisesti palamisesta ylijäävän ilman määrä. KIUAS2-hankkeessa kehitettiin puukiukaita Perinteisissä puukiukaissa ongelmana on alhainen hyötysuhde, joten polttopuuta kuluu turhan paljon saatavaan hyötyyn verrattuna. Hiillosvaiheessa liekin sammuessa nokipäästöjä ei enää synny. vsk. Suurin osa mittauksista oli erilaisten prototyyppien testejä. Märkää puuta tai roskia ei tulisijassa tulisi polttaa. Sen sijaan päästöjen vaikutus hyötysuhteeseen on pieni
Pienpolttolaitteiden päästöjen vähentämiseen liittyvät puhdistinratkaisut ovat tulossa markkinoille. Tämä viestinee siitä, että polttotekniset ratkaisut eivät pidemKuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Päästöjen puhdistaminen ratkaisuna. Esimerkkejä mustahiilipitoisuuden (BC) käyttäytymisessä toisen panoksen palamisen aikana. vsk. Saksassa käyttöönotettu Blue Angel -ympäristömerkki käytännössä vaatii, että tulisijaan integroidaan jonkinlainen puhdistustekniikka. Tilanteessa B lämpötila tulipesässä nousee korkeaksi, mikä lisää noen muodostumista erityisesti voimakkaan palamisen aikana. KIUAS2-hankkeessa testattiin kiukaisiin sopivaa sähkösuodatinta ja tulokset olivat lupaavia. Pienhiukkaspitoisuudet alenivat 65–94 % riippuen tutkitusta pitoisuustasosta, laitetyypistä ja palamisen vaiheesta (Kuva 2), joskin korkealla pitoisuustasolla suodattimen teho hiipui. mällä tähtäimellä riitä pienhiukkaspäästötasojen saamiseksi riittävän alhaiselle tasolle. Mittaukset toteutettiin kolmella eri hiukkaspitoisuustasolla käyttäen kahta eri kiuasta ja modernia kamiinaa päästölähteinä. Hiukkasten lukumääräpitoisuudet kasvoivat hetkellisesti hyvin korkeiksi tilanteissa, joissa päästössä esiintyi paljon orgaanisia. 29 on kuitenkin jatkuvasti muuttuva. Tilanteessa C palamisilmaa syötetään palamiseen rajoitetusti, jolloin lämpötila nousee korkeaksi, mutta toisioilmaa on riittävästi ja se sekoittuu hyvin palamiskaasujen kanssa, jolloin noki palaa liekissä pois ja päästöt ovat matalat
Saunan sisäilman hiukkaspitoisuuteen vaikuttaa eniten kiukaan lämmitystapa (kuinka kuumaksi kiuas lämmitetään), toiseksi kiuastyyppi (erityisesti suuluukun koko ja tulipesän muoto) ja kolmanneksi kiukaasta aiheutuvat päästöt ulkoilmaan. Kiukaat vaikuttavat sisäilmapitoisuuksiin Saunojen sisäilmaa mitattiin KIUAS2hankkeessa laajasti. Hiukkaspitoisuudet saunailmassa ovat erityisen korkeita, kun uutta kiuasta otetaan käyttöön tai vanhaa kiuasta lämmitetään pitkän tauon jälkeen. 30 yhdisteitä. Uusia yksinkertaisempia ratkaisuja kehitetään ja ne kenties ovat osa kiukaiden rakenteita tulevaisuudessa. Saunomisen terveyshyödyt todennäköisesti voittavat pienhiukkasista aiheutuvat haitat, mutta pienhiukkastasojakin voidaan alentaa kiukaiden polttotekniikoita kehittämällä, huomioimalla sisäilma kiukaiden rakenteissa sekä oikeilla kiukaan käyttöönottoja käyttötavoilla. Lisäksi ilmanvaihdolla on suuri merkitys hiukkasten säilymiseen saunailmassa. Hiukkasnäytteitä, kun sähkösuodatin on ollut pois päältä (vaaleat) ja päällä (tummat).. Lisäksi kallis hinta rajoittaa laitteiden yleistymistä. Hiukkaslähteinä ovat savukaasu (ulkoilman kautta sekä puiden sytytyksessä ja lisäyksessä), kiukaan metallipinnat ja vastukset sekä ulkoilma (tausta). vsk. Kiukaat tuottavat eri reittejä pitkin saunan sisäilmaan hiukkasia, joskus korkeitakin pitoisuuksia. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kiukaan pinnalla olevat rasva, pöly ja lika näkyvät hiukkaspitoisuuksissa. Suodattimien toiminta erilaisissa olosuhteissa todellisissa käyttökohteissa ja laitteiden pitkäaikaiskestävyys ovat epäselviä
31 Yhteenveto Tällä hetkellä ei vielä voida puhua puhtaasta pienpoltosta. Voidaan kuitenkin sanoa, että tulisijojen polttotekniikat ovat kehittyneet ja uudet laitteet ovat tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä. Uudet päästönormit edelleen pienentävät laitteiden ympäristövaikutuksia. Tissari, J., Louhisalmi, J., Rinta-Kiikka, H., Väätäinen, S. KIUAS2-hanke tuotti merkittävästi uutta tietoa kiukaiden päästöistä kiuasvalmistajien tuotekehityksen tueksi, mutta polttolaitteiden kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Publications of the University of Eastern Finland. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Reports and Studies in Science, Forestry and Technology, 7. MUTKU ry TIEDOTTAA Maaperän tutkimusja kunnostusyhdistys ry Tervetuloa 20.-21.3.2024 Helsinkiin Hotelli Rantapuistoon MUTKU-päivät tulevat taas! Osallistumismaksu Myös live -str eam Tänä vuonna seminaarin teemana on ”kiertotalous ja massojen hyödyntäminen” Jäsenet 380 € Muut 480 € Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.mutku.fi. Polttolaitteiden todellinen käyttö on kuitenkin ratkaisevassa roolissa. Lähteet Mussalo, L., Avesani, S., Ali Shahbaz, M ym. (2024) Kiukaiden ympäristövaikutusten vähentäminen: loppuraortti. HSY:n julkaisuja 1/2020. Science of Total Environment, 905, 167038. Jatkuvakäyttöisissä laitteissa, esimerkiksi pelletin poltossa päästöt ovat matalat, mutta tulisijoissa on käytännössä mahdoton päästä puhtaaseen polttoon. (2023) Emissions from modern engines induce distinct effects in human olfactory mucosa cells, depending on fuel and aftertreatment. Hankkeen tulokset näkyvät kuluttajille parempina kiukaina tulevaisuudessa. vsk. Ohtonen, K., Kaski, N., Niemi, J. (2020) Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018
Kalliin sähkön pelättiin johtavan puulämmityksen ja siitä aiheutuvien päästöjen rajuun lisääntymiseen seuraavan lämmityskauden aikana. Ilmanlaadun asiantuntijat tiedottivat puhtaamman polttotavan merkityksestä monen kanavan kautta. 32 Tarja Yli-Tuomi, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Pekka Taimisto, suunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Erkki Pärjälä, ympäristönsuojelutarkastaja, Kuopion kaupunki, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Kuopio Taina Siponen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Sähkön hinnan vaikutus ilmanlaatuun pientaloalueella Kesän 2022 aikana pörssisähkön hinta nousi Suomessa ennätyslukemiin. Kuivat polttopuut myytiinkin monin paikoin loppuun jo alkusyksyn aikana. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Miten kävi. Huononiko ilmanlaatu pientaloalueilla?
Lähistöllä ei ole vilkkaita liikenneväyliä. 33 Polttopuun myyntija käyttömäärät Luonnonvarakeskuksen kyselyn perusteella halkoja klapimyynti kasvoi 26 % vuodesta 2021 vuoteen 2022 1 . Niiralan kartta, jossa mittausaseman sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 01/2024 aineistoa. Polttopuun ostaminen kertoo kuitenkin vain käyttöaikomuksesta eikä poltettujen puiden määrästä. Kurkimäki on noin 1000 asukkaan taajama, jonka rakennuskanta koostuu valtaosin omakotitaloista. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 01/2024 aineistoa.. Niiralan mittausasema sijaitsee tiiviisti rakennetulla ruotsalaisja rintamamiestalovaltaisella pientaloalueella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja ItäSuomen yliopiston vuonna 2023 tekemään Ympäristö ja Terveys -kyselyyn vastanneista henkilöistä 1008 (17 %) asui omakotitalossa, jossa oli vähintään yksi tulisija. Kuva 2. Kyselyyn vastasi 5873 henkilöä Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin alueilta. Mittausasema sijaitsi samalla paikalla kuin Ilmatieteen laitoksen 12.1.–5.4.2006 tekemissä mittauksissa 2 . vsk. Heistä 40 % poltti puuta yli kaksi kertaa useammin kuin edellisinä talvina. Kolme yleisintä syytä puun polttamiseen olivat lämmityskustannusten alentaminen (73 % vastaajista), viihtyisän tunnelman luominen (55 %) ja saunan lämmittäminen (44 %). Lämmityskaudella 2022–23 vastaajista 41 % oli lisännyt tulisijan käyttöä verrattuna aiempiin talviin energian hinnan takia. Ilmanlaatumittaukset Kuopiossa 2021–2023 Ilmansaastepitoisuuksia mitattiin kahdella pientaloalueella, Kurkimäen maaseututaajamassa (kuva 1) ja keskustan lähellä sijaitsevassa Niiralan kaupunginosassa (kuva 2). Näistä taloista 10 %:lla oli ensisijainen puulämmitys ja 53 %:lla toissijainen. Niirala on noin 3800 asukkaan kaupunginosa, jonka pohjoisosassa on kerrostaloja ja eteläosassa Kuva 1. Kurkimäen kartta, jossa mittausaseman sijainti on merkitty punaisella ympyrällä
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. PAH-pitoisuus analysoitiin Kurkimäessä 12 vuorokauden kokoomanäytteistä, kun taas Niiralassa analysoitiin vuorokausipitoisuus joka kolmas päivä kerätystä näytteestä. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos sijaitsee kaakossa noin 1,5 kilometrin päässä ja Niiralan lämpökeskus lännessä vajaan kilometrin päässä mittausasemasta. Kemialliset analyysit tehtiin huhtikuun loppuun 2022 asti Ilmatieteen laitoksella ja sen jälkeen Suomen ympäristökeskuksessa. Kurkimäessä mitattiin hiukkasten sekä mustan hiilen (BC) eli nokihiukkasten ja hään (CO) pitoisuutta marraskuusta 2021 huhtikuun loppuun 2023. Osa alueen pientaloista on kaukolämpöverkossa, mutta alueella on myös sähköja öljylämmitteisiä taloja sekä runsaasti puun pienpolttoa. Kummallakin asemalla mitattiin jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten (PM 10 ; hiukkasten halkaisija alle 10 µm) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ; hiukkasten halkaisija alle 2,5 µm) pitoisuutta. 34 omakotitaloja. vsk. Niiralan asema on osa Kuopion ilmanlaadun mittausverkostoa, joten sieltä on tuloksia vuodesta 2019 alkaen. Niiralan asuinalue on vilkkaiden teiden ympäröimä, mutta mittausaseman välittömässä läheisyydessä liikennemäärät ovat vähäiset. Lämmityskausien vertailu Jatkuvatoimisesti mitattujen ilmansaastepitoisuuksien, lämpötilan ja pörssisähkön hinnan keskiarvot vertailtavien lämmityskausien ajalta on esitetty taulukossa 1. * 19.11.2021 alkaen # 12.11.2021 alkaen ¤ Market data/Nord Pool Taulukko 1. VOC-näytteitä kerättiin kahden viikon jaksoissa kummallakin asemalla. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksia määritettiin Kurkimäessä talvikuukausina marraskuusta 2021 joulukuuhun 2022. Ilmansaastepitoisuudet, ulkoilman lämpötila ja pörssisähkön hinta tutkittujen lämmityskausien aikana.. Niiralassa VOCja PAH-pitoisuuksia määritettiin vuonna 2022, myös kesällä
vsk. Kurkimäessä PM 2,5 -pitoisuus oli hieman suurempi, mutta epätäydellistä palamista kuvaavien BC:n ja CO:n pitoisuudet olivat pienemmät 2022–23 kaudella. Kuvassa 4 on esitetty Kurkimäestä mitattu BC-pitoisuus Kuva 3. Lämmityskauden määriteltiin olevan marraskuun alusta maaliskuun loppuun, sillä näiden kuukausien aikana keskilämpötila oli alle °C. Toteutuneessa pörssisähkön hinnassa ei ollut suurta eroa kausien välillä, koska joulukuussa 2021 ollut hintapiikki nosti aiemman talven keskiarvoa ja toisaalta hinta laski tammikuussa 2023 (kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Tätä selittää muun muassa se, että Suomessa pienhiukkasten pitoisuuteen vaikuttaa oleellisesti kaukokulkeuma, jolloin PM 2,5 -pitoisuus kuvaa huonosti paikallisen puunpolton päästöjä. Lähde sahkosopimukset.com.. Ulkoilman lämpötilan ja pörssisähkön hinnan vaikutus Lämmitystarve riippuu luonnollisesti ulkoilman lämpötilasta. Mittausasemien välillä pitoisuuserot olivat pieniä. 35 Sekä Kurkimäen mittausasemalla että Ilmatieteen laitoksen Savilahden sääasemalla lämmityskauden 2022–23 keskilämpötila oli noin asteen lämpimämpi kuin edellisenä talvena. Sähkölämmitteisessä talossa puulämmityksen käytön voisi olettaa lisääntyvän lisälämmönlähteenä, kun sähkön hinta on korkealla. Niiralassa sekä PM 10 että PM 2,5 -pitoisuus oli pienempi jälkimmäisen lämmityskauden aikana. Pörssisähkön spot-hinnan kuukausikeskiarvon vaihtelu marraskuusta 2020 toukokuuhun 2023
PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenille Kuva 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 36 ulkolämpötilan ja pörssisähkön vuorokausikeskiarvon mukaan. Osa mustasta hiilestä on peräisin kaukokulkeumasta ja liikenteestä, mutta Kurkimäessä puun poltto on talvisin merkittävä BC-lähde. Kuukausikeskiarvoissa BCpitoisuus korreloi lämpötilan (R²= 0,56), mutta ei pörssisähkön hinnan kanssa (R²= 0,001). Mustan hiilen (BC) pitoisuus ulkoilman lämpötilan ja pörssisähkön hinnan funktiona.. Lämpötilan ja BC-pitoisuuden välillä ei kuitenkaan näyttänyt olevan voimakasta korrelaatiota. Pitoisuusvaihtelu vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan Kurkimäessä BC-pitoisuus oli yleensä suurimmillaan kello 17–21 välillä (kuva 5), joten puun poltto on todennäköisesti merkittävämpi lähde kuin lähialueen liikenne. Pientaloalueilla kotitalouksien puunpoltto on merkittävin PAH-päästöjen lähde. Lauantaisin pitoisuudet olivat keskimäärin 10–40 % suuremmat kuin muina viikonpäivinä. Myöskään pörssisähkön hinta ei näyttänyt vaikuttavan vuorokausitasolla mustan hiilen pitoisuuteen. vsk. Aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen kyselyjen perusteella lauantai on edelleen suosituin saunomisilta, joten puulämmitteisten kiukaiden päästöt selittävät suuremmat BC-pitoisuudet. PAH-yhdisteet PAH-yhdisteitä muodostuu orgaanisen aineksen epätäydellisen palamisen seurauksena
Pörssisähkön hinnan ja BaP:n välinen korrelaatio oli Kurkimäessä hyvä (R 2 =0,74), mutta Niiralassa talvikuukausien aikanakin selityskerroin oli vain 0,27. Olettaen, että myös Kurkimäessä pitoisuudet olivat kesällä pienemmät kuin talvella, bentso(a)pyreenin tavoitearvo ei ylittynyt kummassakaan mittauspisteessä. 37 (BaP) on annettu terveyden suojelemiseksi ilmanlaadun tavoitearvo, joka on 1 ng/m³. Tavoitearvoon verrataan kokonaispitoisuutta PM 10 -fraktiossa kalenterivuoden keskiarvona. VOC-yhdisteet Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu ulkoilmaan monista lähteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Tärkeimpiä Kuva 5. Alle määritysrajan jääneet arvot korvattiin datassa pitoisuudella, joka oli puolet määritysrajasta. Koska Kurkimäessä PAH-analyysejä ei tehty kesäaikaan, tulosten tarkempi vertaaminen on vaikeaa, mutta BaP-pitoisuus näyttäisi kuitenkin olleen Kurkimäessä pienempi kuin Niiralassa. vsk. Bentso(a)pyreenin ja muiden analysoitujen PAH-yhdisteiden välinen korrelaatio oli hyvä. Kurkimäessä BaP:n ja BC:n välinen korrelaatio oli yllättävän heikko, selityskerroin oli vain 0,38. Mustahiilipitoisuus vuorokauden eri aikoina Kurkimäessä talvikuukausina.. Kaikkien mitattujen PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat Niiralassa pienemmät kesällä kuin talvella. Selityskertoimen (R 2 ) keskiarvo oli Kurkimäessä 0,81 (0,69–0,92) ja Niiralassa 0,87 (0,63–0,97). BaP:n talvikuukausien keskiarvo oli Kurkimäessä 0,57 ng/m³ ja Niiralassa 0,76 ng/m³ (taulukko 2)
Sekä Kurkimäessä että Niiralassa talviajan bentseenipitoisuus (noin 0,6 µg/m³) jäi selvästi alle raja-arvon ja Niiralassa muiden vuodenaikojen keskiarvo oli alle puolet talvipitoisuudesta. Ulkoilman bentseenipitoisuuden vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 5 µg/m³. & Tammikuu–maaliskuu ja marraskuu–joulukuu 2022 ¤ Huhtikuu–lokakuu 2022 * PAH 12 vrk (2 näytettä/kuukausi); VOC 14 vrk keräyksistä # PAH 1 vrk joka kolmas päivä; VOC 14 vrk keräyksistä ‡ Alle määritysrajan olevien pitoisuuksien osuus. Niiralassa bentseenipitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti myös vilkasliikenteisten Taulukko 2. PAHja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Kurkimäessä ja Niiralassa. Kurkimäessä tolueenipitoisuus korreloi hyvin (R 2 >0,7) bentseenin, etyylibentseenin, m/p-ksyleenin ja o-ksyleenin kanssa ja kohtalaisesti häkäpitoisuuden kanssa. 38 lähteitä ovat teollisuus, liikenteen pakokaasut ja polttoaineen jakelu sekä puun poltto. Olettaen, että myös Kurkimäessä pitoisuus on talvella suurempi kuin muina vuodenaikoina, raja-arvo ei ylity kummassakaan mittauspisteessä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55
Tämän kehityksen toivoisi jatkuvan etenkin, jos edessä on paljon kylmempiä talvia, jolloin lämmitystarve lisääntyy. Halkoja klapikauppa kasvoi neljänneksen vuonna 2022. Hiukkasten, mustan hiilen, hään tai PAHja VOCyhdisteiden pitoisuuden ja sähkön hinnan välillä ei havaittu yhteyttä. 138 s + 1 liites. Ilmansaastepitoisuudet olivat tuolloin suuremmat: PM 10 16 vs 6,1 µg/m³, PM 2,5 8 vs 3,4 µg/m³, BaP 1,3 vs 0,57 ng/m³ ja bentseeni 1250 vs 590 ng/m³. Uutinen 23.3.2023. PUPOja PUPO-terveys projektien yhteinen loppuraportti. Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Leuto talvi ja pörssisähkön hinnan pieneneminen alkuvuodesta 2022 vaikuttivat varmasti osaltaan siihen, ettei puunpoltto lisääntynyt niin paljon kuin etukäteen pelättiin. Pohdintaa Ilmanlaatu ei huonontunut kahdella Kuopion pientaloalueella lämmityskauden 2022–2023 aikana verrattuna edelliseen talveen, vaikka uutisoinnin sekä tehtyjen kyselyiden perusteella polttopuuta myytiin ja myös poltettiin enemmän kuin 2021–2022 talvena. Näiden mittausten aikana ulkoilman lämpötila oli keskimäärin -10 °C eli paljon kylmempi kuin 2022 mittausten aikana. Mittausjaksojen välinen ero johtunee enemmän lämpötilaerosta kuin vähentyneestä tai puhtaammasta puun poltosta. Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen monistesarja 2/2007. ja Saarnio, K., 2007. Kummallakaan mittausasemalla bentseenin tai tolueenin pitoisuus ei riippunut pörssisähkön hinnasta. Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys. (toim.). luke.fi/fi/uutiset/halko-ja-klapikauppakasvoi-neljanneksen-vuonna-2022 2 Pietarila, H., Haaparanta, S., Hellén, H., Rasila, T., Varjoranta, R., Lindgren, K., Kauhaniemi, M., Alaviippola, B., Hillamo, R. https://www. Voi olla useita syitä, miksei lisääntynyt puun poltto huonontanut ilmanlaatua pientaloalueilla. Toisaalta laajan tiedotuksen ja uutisoinnin ansiosta osa asukkaista todennäköisesti paransi puunpolttotapojaan. Molemmat talvet olivat leutoja ja keskilämpötilassa oli vain asteen ero. Vertailu vuoden 2006 tuloksiin Ilmatieteen laitos mittasi ilmansaastepitoisuuksia Kurkimäessä 12.1.–5.4.2006 osana PUPO-projektia 2 . Kuopion Kurkimäen ilmanlaatututkimukset. Kirjassa: Tissari, J., Salonen, R.O., Vesterinen, R., ja Jokiniemi, J. Lähteet 1 Luonnonvarakeskus, 2013. vsk. 39 teiden läheisyys, mikä näkyi huonompana korrelaationa bentseenin ja muiden PAHyhdisteiden välillä. Samalla on muistettava, että yksittäisen huonon polttajan päästöt eivät välttämättä näy mittausasemilla, mutta ne voivat heikentää ilmanlaatua hyvinkin paljon lähimpien talojen alueilla. Kopijyvä, Kuopio
2013). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. vsk. Rakennusten kosteusja mikrobivauriot ovat yksi viidestä keskeisestä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta terveysuhasta (Tuomenvirta ym. 2012). Jukka Lahdensivu, dosentti Tampereen yliopisto Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennusten kosteusvaurioihin Kuva: Pixabay.. 40 G lobaalin ilmastonmuutoksen seurauksena ilmasto on lämmennyt Suomessakin noin kaksi astetta viimeisen sadan vuoden aikana. Ilmatieteen laitoksen laatimien ennusteiden mukaan lämpötilan nousun seurauksena Suomen ilmasto lämpenee erityisesti talvisin (Jylhä ym. 2018). 2009). Ilmastonmuutoksen seurauksena säälle alttiiden rakenteiden, kuten julkisivujen parvekkeiden ja vesikattojen saama viistosaderasitus aiheuttaa näille rakenteille merkittävää korjaustarvetta nykyisessä rakennuskannassa, koska vanhojen rakenteiden säilyvyysominaisuudet ovat usein puutteellisia (Lahdensivu 2012). Nykyisen rakennuskannan kosteusvaurioiden korjaamisen on arvioitu olevan 30 miljardia euroa (Reijula ym. Myös kosteusja mikrobivaurioiden ennakoidaan lisääntyvän kohoavan kosteuspitoisuuden seurauksena (Vinha ym
2019). Pientaloja on 1 158 228 kpl, joissa asuu 1 047 013 asukasta. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL -hankkeessa tehtiin laskennallisia tarkasteluja ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta nykyisessä ja projisoiduissa tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa. Suomen rakennuskannan arvoksi on arvioitu 500 miljardia euroa, ja rakennuskantaan on sitoutunut noin 45 % Suomen kansallisvarallisuudesta. 2016; Pakkala 2020). Punaisella karttaan merkatut pisteet ovat sääasemia, joita on käytetty tässä kuvaamaan kunkin alueen olosuhteita. 2013; Leivo ym. (Pakkala 2020) Pientalovaltaisessa Suomessa asukkaita on eniten kerrostaloissa. Rivitaloja on 83 052 kpl, joissa asuu 371 578 asukasta. (Muokattu lähteestä Pakkala 2020).. Suurin osa, mutta ei kaikki (Pakkala 2020), aiemmista tutkimuksista on keskittynyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin uusiin rakennuksiin, eikä missään aiemmassa tutkimuksessa ole tutkittu vaikutuksia olemassa olevien rakennusten seinärakenteiden sisäosiin. Tämä tarkoitta, että noin satatuhatta pientaloa on tyhjillään. Rakenteiden tietyntyyppisten kosteusongelmien odotetaan yleistyvän pääasiassa rakennusten julkisivussa (sade, tuuli) ja kellareissa (tulvat) (Vinha ym. vsk. 2013; Pakkala ym. Eurooppalaisittain tarkasteltuna Suomen rakennuskanta on varsin nuorta, noin 70 % siitä on rakennettu toisen maailmasodan jälkeen. Tilastokeskuksen (2021) mukaan asuinkerrostaloja on 64 636 kpl, joissa asuu 1 272 616 asukasta. Suomen rakennuskanta Suomi voidaan jakaa ilmastorasituksen ja väestön jakauman perusteella neljään osaan: rannikko, eteläinen sisämaa, sisämaa ja Lappi (ks. kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 41 sijaitsee vain vähäinen osuus. Väestö jakaantuu rannikkoalueen, eteläisen sisämaan ja sisämaan kesken melko tasaisesti, mutta Lappi poikkeaa niistä merkittävästi, sillä siellä asuu vain noin 3 % väestöstä ja vastaavasti rakennuskannastakin siellä Kuva 1. Suomi jaettuna neljään alueeseen ilmaston ja väestön jakauman perusteella. Myös energiatehokkuuden parantaminen muuttamalla lämmöneristystä ja rakennusten ilmanvaihtoa vaikuttaa kosteusvaurioriskiin (Vinha ym. (ROTI 2021) Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kosteusvaurioiden odotetaan pahenevan viistosateiden ja tulvien lisääntymisen vuoksi
Laskenta toteutettiin simuloimalla 30 vuoden pituisia aikajaksoja nykyilmastossa sekä tulevaisuuden ilmastossa. Riskirakenteiden tunnistaminen Yhtenä osana ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisiin rakennuksiin tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita suorittamalla rakennusfysikaalisia tarkasteluja tyypillisille julkisivurakenteille ja arvioimalla rakenteiden homehtumisherkkyyttä nykyilmastossa sekä muuttuvassa ilmastossa Suomalaisen homemallin (Suomalainen homemalli 2018) avulla. Ilmastonmuutoksen vaikutustarkastelu on tehty ainoastaan ankarimmalle skenaariolle RCP8.5 ja vuodelle 2080. Ulkoseinärakenteiden tarkastelussa omakoti-, parija rivitalojen määrät on laskettu yhteen rivitalojen pienen määrän vuoksi. Suomen asuinrakennuskannan homeindeksit eri ulkoseinärakenteilla nykyilmastossa vuosikymmenittäin jaoteltuna.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kuvassa 2 on esitetty asuinrakennuskannan ulkoseinärakenteiden laskennallinen Kuva 2. Laskennallisten tarkastelujen perusteella on tehty arvio Suomen asuinrakennuksissa olevien ulkoseinärakenteiden homeindeksistä ja sen muutoksesta ilmastonmuutoksen seurauksena. Asuinkerrostalot on tarkasteltu omana joukkonaan. 42 Rakentamisen liikevaihto vuonna 2020 oli 36,9 miljardia euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 15,9 miljardia euroa, korjausrakentamisen 14,0 miljardia euroa ja maaja vesirakentamisen 7,0 miljardia euroa (Vihmo 2021). Valtaosa Suomen rakennuskannasta on 30 –60 vuoden ikäistä, eli peruskorjaustarve on joko ensimmäistä tai jo toista kertaa ajankohtaista. Homeindeksi saa arvoja välillä 0–6. Indeksin arvo nolla kuvaa tilannetta, jossa havaittua homeenkasvua ei ole, ja indeksin arvo kuusi kuvaa erittäin runsasta homeenkasvua. Homemallissa materiaalin homehtumista kuvataan homeindeksillä M
rakennuksen vaurioherkkyyttä. Yksittäisen asuinkerrostalon kohdalla onkin syytä tarkastella useamman seinärakenteen homeindeksiä, jotta voidaan arvioida ko. 1990-luvulla valmistuneiden sandwich-elementtien betoni on huomattavasti tiiviimpää, ja karbonatisoituminen hidasta (Lahdensivu 2022). Kuva 3. Asuinkerrostaloissa vaurioherkimpiä ulkoseinärakenteita ovat tiili-villa-betoniseinät, joiden tuuletusväli on ennen 1990-lukua ollut olematon tai hyvin pieni. vsk. Erityisesti 1960ja -70-lukujen asuinkerrostaloissa esiintyy erilaisia ulkoseinärakenneyhdistelmiä. Suomen asuinrakennuskannan homeindeksit eri ulkoseinärakenteilla skenaariolla RCP8.5 vuodelle 2080 vuosikymmenittäin jaoteltuna.. Näiden lisäksi esimerkiksi parvekkeiden taustaseinillä on tuohan aikaan käytetty kevyitä puurankarunkoisia seiniä sekä rakennuksen pitkillä sivuilla levy-villabetoni-rakenteita. Usein päädyissä on tiili-villa-betoni-rakenne ja rakennuksen pitkillä sivuilla betonisandwich-elementit. Tarkasteluista on jätetty pois harvinaisemmat ulkoseinätyypit, kuten lasi, luonnonkivi ja metallilevyt, koska niiden osuudet ovat tyypillisesti 1–2 prosentin luokkaa. Tämä näkyy myös näiden ennen 1990-lukua valmistuneiden julkisivubetoneiden karbonatisoitumisnopeudessa (Lahdensivu 2012). Kaikkiaan homeindeksi on koholla yhteensä 23941 asuinkerrostalossa, jos oletetaan, että koko julkisivurakenne on kuvan 2 mukainen. Vasta 1990-luvulla on yleisesti ohjeistettu tuuletusrakoa tiiliseiniin. 43 homeindeksi tyypillisillä ulkoseinärakenteilla nykyilmastossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Toinen seinärakenne, jossa homeindeksi ylittää arvon 1, on betonisandwich-elementti, jonka ulkokuoren betoni on tehty korkealla vesi-sementtisuhteella ja näin betonin tiiviys on jäänyt heikoksi. 1990-luvulla ja sen jälkeen tiiviistä betonista valmistuneissa sandwich-elementeissä ei siten viistosade pääse kastelemaan lämmöneristeitä ja homeindeksi pysyy alhaisella tasolla
Betonisandwichelementtejä on kuitenkin käytetty varsin vähän omakoti-, parija rivitaloissa verrattuna puuja tiilijulkisivuihin. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Suurin osa Suomessa yleisesti käytettävistä ulkoseinärakenteista toimii rakennusfysikaalisissa laskelmissa hyvin sekä nykyisessä että tulevassa ennustetussa ilmastossa. Ne ulkoseinärakenteet, joissa homeindeksi on koholla jo nykyilmastossa, kärsivät tulevaisuuden ilmastosta eniten. Yleistäen voidaan todeta, että ne rakenteet, jotka toimivat hyvin nykyilmastossa toimivat hyvin myös tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa, vaikka homeindeksit niissä rakenteissa hieman kohoavatkin. Kaikkiaan homeindeksi on koholla 223154 rakennuksessa, jos oletetaan, että koko julkisivurakenne on kuvan 2 mukainen. Kosteusja mikrobivaurioiden välttäminen on mahdollista myös edellä esitetyissä riskialttiimmissa rakenteissa. Tällaisia rakennuksia on yhteensä 172977 kappaletta. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit. vsk. Pientaloissa merkittävin muutos on tiilivilla-tiili-rakenteen homeindeksin nousu yli yhden. Tämä lisää sellaisten rakennusten määrää 27831:llä, joissa homeindeksi on koholla. Kaikkiaan näitä on tällä skenaariolla 200808 kappaletta. Pientaloissa julkisivumateriaalit vaihtelevat vähemmän kuin kerrostaloissa. kuva 3). Tiiliverhoilluissa puurunkoisissa rakennuksissa saattaa osa julkisivusta olla lautaverhoiltua. Toinen vaurioherkkä ulkoseinärakenne on betonisandwich-elementti samasta syystä kuin asuinkerrostaloissa. Ankarimmalla ilmastomuutosskenaariolla (RCP8.5) tarkasteltuna ilmastonmuutos nostaa asuinkerrostaloissa betonisandwichelementin homeindeksiä, mutta kokonaisuutena koholla olevien homeindeksien määrä on asuinkerrostaloissa täsmälleen sama kuin nykyilmastossa (ks. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Näissä seinärakenteissa ilmarako on ohjeistettu vasta 1990-luvulla ja silloinkin osassa rakennuksia laastipurseet voivat tukkia ilmarakoa. Rakennusmateriaalien homehtumisherkkyysluokalla on suuri vaikutus laskentatuloksiin. Oleellisinta on pitää huolta julkisivujen vesitiiviydestä Kuva: Pixabay.. 44 Omakoti-, parija rivitalojen kohdalla selvästi vaurioherkin rakenne on tiiliverhoiltu puurunkoinen seinä. Puurunkoisissa ulkoseinissä yleisesti käytetyn kipsilevytuulensuojan pinnassa oleva kartonki kuuluu herkimmin homehtuviin, joten se yhdessä heikosti tuulettuvan kuorimuurirakenteen kanssa on riskirakenne jo nykyilmastossa ja homehtumisriski kasvaa tulevaisuuden ilmastoskenaarioilla. Homeindeksi ylittää arvon 3 ainoastaan yhdellä ulkoseinärakenteella, eli muuratulla puurunkoisella seinärakenteella. Kaikkiaan muutokset ankarimmalla ilmastonmuutosskenaariolla nykyilmastoon verrattuna ovat pieniä
Suhdannekatsaus maaliskuu 2021. Rakennusten kosteusja homeongelmat. 107 s. ja Seitola, T. Tampere University Dissertations 204. Lähteet Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. Saatavissa: https://research.tuni.fi/rakennusfysiikka/ suomalainen-homemalli/ Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luhtala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J., Veijalainen N. Pp. Tampere. 2020. 354 s. Ilmatieteen laitos. 41–457. Publication no. ROTI, 2021. + 43 liites.. 23 app. Rakennusteollisuus RT. Reijula, K., Ahonen, G., Alenius, H., Holopainen, R., Lappalainen, S., Palomäki, E. Leivo, V. Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa. Raportteja 2009:4. Climate change effect on wind-driven rain on facades. 2021. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. + 28 liites. Tampere University of Technology. Rakennetun ympäristön tiedekunta. 2009. Diplomityö. 117 p + app. 2012. Vihmo, J. 2018. 45 niin pintakäsittelyjen kunnosta huolehtien kuin pellitysten ja liitosten toimivuutta tarkastelemalla. 42(2). Suhdannekatsaukset. 2019. Lahdensivu, J. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012. Lahdensivu, E. Rakennetun omaisuuden tila -raportti. 54. Pp. 2022. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, tutkimusraportti 159. Durability properties and actual deterioration of Finnish concrete facades and balconies. www.roti.fi Suomalainen homemalli, 2018. 178 s. 2016. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. Tampere University. Tampereen yliopisto. Kero, P., Manelius, E., Lahdensivu, J., Köliö, A., Lähdesmäki, K., Piironen, J., Kuhno, V., Pirinen, M., Aaltonen, A., Suonketo, J., Jokisalo, J., Teriö, O., Koskenvesa, A., Palolahti, T. Pakkala, T.A., Lemberg, A.M., Lahdensivu, J., Pentti, M. 91 s. Sääja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen Arvio. 98 pages. 2012. Analysis of hygrothermal parameters in Finnish and Lithuanian multi-familybuildings before and after energy retrofits. Journal of Building Physics Vol. 8 s. PhD Thesis. 48 s. Assessment of the Climate Change Effects on Finnish Concrete Facades and Balconies. Espoo. 2013. Nordic Concrete Research. vsk. 37 p. Pakkala, T.A. Vinha, J., Laukkarinen, A., Mäkitalo, M., Nurmi, S., Huttunen, P., Pakkanen, T. 102 p. Aktiivinen kiinteistönpito ja vikojen sekä paikallisten vaurioiden nopea korjaaminen pitävät huolen siitä, että vauriot eivät rakenteissa pääse etenemään. 31–49. Publication 1028. Betonielementtikerrostalojen julkisivujen ja parvekerakenteiden vaurioituminen 1990-luvun rakennustuotannossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kiviste, M., Aaltonen, A., Prasauskas, T., Martuzevicius, D, Haverinen-Saughnessy, U. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43. Tampere. & Reiman, M
Vantaan kaupungillakin tavoitellaan hyvää tasoa monella eri osa-alueella. Huolto, tekniset isännöitsijät ja asiantuntijat tekevät kuntotarkastuksia ja katselmointikierroksia. vsk. Normaalit huoltoja kunnossapitotoimet sekä siivous toteutetaan suunnitellusti ja laadukkaasti. 46 T ermi ennakoiva kiinteistönhoito kuvaa kaikkien tilankäyttäjien ja vastuutahojen suunnitelmallista toimintaa. Olosuhteita seuraamalla poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti ennen kuin niistä muodostuu ongelmia. Olemme todenneet jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan olevan monella tavoin hyödyksi ennakoivassa kiinteistönhoidossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. ’ ’ ’ ’ ’. Vantaan kaupunki on aktiivisesti mitannut olosuhteita ja kerännyt käyttäjäpalautetta useissa kohteissa parin vuoden ajan. Ilmanvaihtoa käytetään tarkoituksenmukaisesti tilojen käytön aikana – Vantaalla toimitaan Sisäilmayhdistyksen Hyvä sisäilma -suosituksen Piia Markkanen, sisäilmakoordinaattori Vantaan kaupunki Seuranta osaksi ennakoivaa kiinteistönhoitoa – Vantaan kokemuksia seurantajärjestelmästä Miten saisimme selville, ovatko päiväkodin ja koulun sisäilman olosuhteet kunnossa
Silloin kun mitataan paine-eroa kahden eri tilan välillä, tulee varmistaa, miten päin tulosta tulkitaan. Vantaan kouluista ja päiväkodeista on seurannassa ollut jo noin neljännes. vsk. Uudisrakennuksen suunnittelussa tehdään hyviä valintoja, joilla on suuria vaikutuksia myöhemmin kiinteistönhoidon onnistumiseen. Lisäksi erillisellä mittalaitteella mitataan paine-eroa rakenteen yli. Tilojen käyttäjät vaikuttavat myös omalla toiminnallaan kiinteistönhoitoon pitämällä tilat hyvin siivottavina, käyttämällä tiloja käyttötarkoituksenmukaisesti sekä ilmoittamalla kiinteistönomistajalle poikkeavista havainnoista kuten hajuista tai vesivuodoista. Seuranta-aika on vaihdellut tarpeen mukaan. Vantaalla me emme itse asenna mittalaitteita, mutta ohjeistamme työn tarkasti. Ennakoivan kiinteistönhoidon työkalupakkiin kuuluu myös sisäolosuhteiden seuranta ja käyttäjäpalautteen kerääminen, joihin tässä tekstissä paneudutaan tarkemmin. Mittauspisteitä tulisi olla riittävästi, mutta ei liikaa, sillä suuri mittarimäärä vie enemmän työaikaa seurannan aikana. Vuokrattavien tilojen etukäteisellä katselmoinnilla varmistetaan, että vain hyväkuntoisia tiloja vuokrataan toimitiloiksi. Sitä ei myöskään tule asentaa työpöydälle, jolloin se voi hautautua tavaroiden alle. Ensimmäiseksi, mittauspisteet kannattaa suunnitella huolella. Asennusvaiheessa kannattaa ehdottomasti vaatia tasontarkistusmittaukset. Vantaalla käytetään pääasiassa mittalaitteita, jotka mittaavat sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Pilotointi tuotti paljon tärkeää tietoa, jota hyödynnettiin hankinnassa. Miten mittaustuloksista saadaan mahdollisimman paljon irti Jotta mittaustulokset ovat edustavia ja kuvaavat hyvin todellisia olosuhteita, tulee muutamaan asiaan paneutua erityisen huolella. Laite lähettää mitatun tiedon palvelimelle ja nähtäväksi selainpohjaiseen sovellusohjelmistoon. Ennakointia on myös se, että korjaushankkeiden yhteydessä selvitetään kiinteistön ja järjestelmien kunto sekä sisäilmariskit, jotta toimenpiteet osataan kohdistaa oikeisiin asioihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Ohjelmistosta voidaan reaaliaikaisesti seurata mittaustuloksia ja hallinnoida antureita esimerkiksi muuttamalla mittausväliä. Mittalaitteet ovat huomaamattomia pieniä laatikoita. Kalibroidun käsimittalaitteen hetkellisellä mittauksella tarkistetaan, että myös tilaan jätettävä mittausanturi näyttää samaa suu. Lyhimmillään seuranta on kestänyt noin puoli vuotta, mutta joissakin kohteissa seurantaa on tehty koko kahden vuoden ajan ja se jatkuu edelleen. Lähtökohtaisesti mittalaitteita kannattaa laittaa jokaisen ilmanvaihtokoneen palvelualueelle enemmän kuin yksi. Seurattavat kohteet ovat pääosin päiväkoteja, kouluja ja muita oppilaitoksia. Sisäolosuhteiden seuranta Vantaalla Vantaan kaupunki käynnisti jatkuvatoimisen sisäilman olosuhdeseurannan ja käyttäjäpalautteen keräämisen nykyisessä muodossaan syyskuussa 2021. Se, minne laite on tilassa sijoitettu, voi vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Seurantaa on tehty jo yli 50 kohteessa ja joulukuussa 2023 seurannassa on samanaikaisesti 40 rakennusta. Mittalaitteita kannattaa sijoittaa tiloihin, joissa käyttäjät ovat kokeneet olosuhdehaittoja, kuten kylmyyttä tai tunkkaisuutta. Tätä ennen parin vuoden ajan kerättiin kokemuksia pilotointien kautta. Olosuhdemittaria ei saa sijoittaa esimerkiksi suoraan ikkunoiden tai pattereiden viereen. 47 03/2019 mukaisesti
Kuva: Alisa Kaukio / Vantaan kaupunki 2023.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Mikäli luokan ilma tuntuu tunkkaiselta oppitunnin jälkeen, Kuva 1. Vantaan kaupungin sisäilma-asiantuntijat seuraavat tuloksia etänä ja reagoivat poikkeamiin nopeasti. Asennusvaiheessa tehdään tasontarkistusmittaus, jotta voidaan varmistua tilaan jätettävän mittausanturin näyttävän oikeaa tulosta. Järjestelmä mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän Olosuhdemittauksen tuloksia voidaan viestiä myös suoraan tilankäyttäjille järjestelmän kautta. Samalla hän voi antaa palautetta siitä, onko lämpötila hänen mielestään sopiva vai ei. Kuva 2. Tämä luonnollisesti vie työaikaa. Työtä kannattaakin ulkoistaa mahdollisuuksien mukaan. Tasontarkistuksen mittaustuloksen lisäksi myös mittalaitteen sijainti kannattaa dokumentoida valokuvin. Näiden vertailujen mukaan jatkuvatoiminen mittausdata on riittävän hyvin suuntaa antava Vantaan tarpeisiin. vsk. 48 ruusluokkaa olevan tuloksen (kuva 1). Seinille on kiinnitetty QR-koodeja (kuva 3), joita skannaamalla esimerkiksi kouluissa opettaja voi tarkastaa luokkansa sen hetkisen lämpötilan. Aktiivisella mittaustiedon seuraamisella saadaan näistäkin järjestelmistä irti suurin hyöty. Sisäilma-asiantuntijat sen sijaan hoitavat tiedotuksen eteenpäin tilankäyttäjille. Tämän lisäksi joissakin rakennuksissa on tehty muutaman viikon ajan rinnakkaismittauksia, kun ulkopuolinen asiantuntija on mitannut samoja tiloja eri laitteilla. Seurannan loputtua palveluntuottaja laatii myös loppuraportin, jotta data jää talteen vuosien päähänkin. Useiden kohteiden seuraamista helpottaa järjestelmän lähettämät automaattiviestit yksilöllisesti asetettujen tavoitetasojen ylittyessä tai alittuessa. Tällä tavoin voidaan karsia pois heti asennusaiheessa virheelliset tai vikaantuneet mittarit. Palveluntuottaja hoitaa asennuksen ja purun ohjeistetusti ja lisäksi laatii kuukausittain yhteenvetoraportin. Vantaalla sisäilmaasiantuntijat suunnittelevat itse mittauspisteet ja seuraavat tuloksia niin aktiivisesti kuin muilta töiltään ehtivät (kuva 2). Kuva: Alisa Kaukio / Vantaan kaupunki 2022
Palautteista noin 70 %:ssa on ilmaistu tyytymättömyyttä sisäilmastoon, mutta joukossa on siis ollut myös positiivisia palautteita. Mittausdatasta olemme huomanneet useita teknisiä vikatilanteita kohteissa. Noin puolet kaikista palautteista on liittynyt lämpötilaan ja ilmanlaatuun ja toinen puoli on liittynyt meluun, valaistukseen, puhtauteen ja yleiseen palautteeseen. Esimerkiksi päiväkodeissa sisäilman hiilidioksidipitoisuudet ovat pääsääntöisesti sisäilmastoluokituksen S1tai S2 -luokissa ja jatkuvasti alle asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. 49 voi opettaja katsoa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden. Voimme siis todeta, että toiveemme kaksisuuntaisesta viestinnästä on toteutunut. Esimerkiksi äkillinen hiilidioksidipitoisuuden nousu yhdistettynä paine-eromuutoksiin Kuva 3. Olemme äärimmäisen kiitollisia jokaisesta palautteesta. Kaiken kaikkiaan olemme saaneet reilut 1800 palautetta tilojen käyttäjiltä tämän järjestelmän kautta. Tilankäyttäjä saa tietoa sisäolosuhteista helposti skannaamalla QR-koodin, samalla voi antaa palautetta sisäolosuhteista. Miten dataa on hyödynnetty Vantaalla Mittaustietoa koostamalla olemme pystyneet muodostamaan kokonaiskuvan kiinteistöjemme sisäolosuhteista. Päiväkotien sisälämpötilat eivät kesällä ylitä toimenpiderajaa, mutta lämmityskaudella lämpötilat tippuvat paikoin toimenpiderajan alapuolelle. Yhteenvedosta voi lukea tarkemmin Tommi Knuutisen RTA-lopputyöstä Jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan hyödyntäminen päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä (2023). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Uudemmassa rakennuskannassa sisäilman olosuhteet pysyvät paremmin tavoitetasossaan kuin vanhemmassa rakennuskannassa. Käyttäjäpalaute voi tuoda esiin sellaisiakin ongelmia, jotka eivät näy mittaustuloksissa. vsk. Kuva: Alisa Kaukio / Vantaan kaupunki 2022.
Jatkuvatoimisen sisäolosuhteiden seurannan muistilista: • Valitse mittauspisteet huolella • Ohjeista mittalaitteiden asennus tarkasti • Vaadi tasontarkistusmittaukset asennusvaiheessa • Ulkoista työtä mahdollisuuksien mukaan • Seuraa mittaustietoa ja palautetta aktiivisesti • Pyri reagoimaan poikkeamiin nopeasti.. Järjestelmää ei kannata asentaa kohteeseen, mikäli datan seuraamiseen ja hyödyntämiseen ei riitä aikaa. Seurannan aikana ehditään myös samoin tein tekemään säätöjä ja näkemään niiden vaikutuksia olosuhteeseen. Ilmanvaihdon riittävyyden kannalta lepohetki on kriittisin aika, koska silloin ihmiset kerääntyvät samaan tilaan pidemmäksi aikaa. Useimmiten kyseessä on laitteen rikkoutuminen tai palopelti on lauennut ja sulkenut tuloilmakanavan. Seurannan aikana henkilökunta merkitsee listaan jokaisena päivänä lepohetken aikaan tilassa olleiden henkilöiden määrän. Muina aikoina ihmiset jakaantuvat tiloihin tasaisemmin, ja avoimina pidetyt ovet mahdollistavat ilman kiertämisen tilojen välillä. vsk. On tärkeää tunnistaa omat tarpeet ja hankkia omaan tarpeeseen sopivin järjestelmä ja palvelukokonaisuus. Seurantaa voi hyödyntää monella tavoin. Asennamme seurantajärjestelmän kohteeseen aina laajemman korjauksen jälkeen, kun korjauksen yhtenä tavoitteena on ollut parantaa rakenteiden ilmatiiveyttä (kuva 4 a–b). Mittaustietoa on voitu hyödyntää myös esimerkiksi korjaushankkeen suunnittelussa, kun halutaan tietää, miten nykyiset talotekniset järjestelmät suoriutuvat. Markkinoilla on saatavilla erilaisia järjestelmiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Järjestelmän kautta on ollut myös näppärä tarkistaa, että huollon kuittaama toimenpide vaikkapa lämpötilasäätöjen osalta on tuottanut halutun lopputuloksen. Näin saamme tietoa paine-erosta ulkovaipan yli korjauksen jälkeen. Lopuksi Jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan ehdoton hyvä puoli on se, että mittaustietoa voi seurata reaaliaikaisesti etänä omalta työpöydältä. 50 kertoo ilmanvaihdon häiriöstä. Mittaustulosten tarkkailu toki sitoo työaikaa, mikä pitää ottaa huomioon jo hankintavaiheessa. Mittausjärjestelmää on hyödynnetty myös silloin, kun on ollut tarve varmistaa ilmanvaihdon riittävyys rakennuksen käyttötarkoitukseen ja käyttäjämäärään nähden. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että jatkuvatoiminen seuranta ei ratkaise yksin sisäilmaongelmia eikä sillä voi korvata kokonaisvaltaisia kosteusja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia, jos niille on tarvetta. Näihin reagoidaan nopeasti ja huolto menee korjaamaan tilanteen joskus jo ennen kun käyttäjä itse on havainnut vikatilanteen. Joskus tuloilmavirta henkilöä kohden on laskennallisesti alle 6 l/s/hlö. Dataa voi tarkastella tarkemmin erityisen kiinnostavilta ajanjaksoilta, jolloin pääsee helposti kiinni siihen, milloin tarkalleen jokin olosuhde muuttui. Tällä tavoin olemme voineet usein osoittaa, että hiilidioksidipitoisuus ei nouse toimenpiderajan tasolle, kun tuloilmavirta on välillä 4…6 l/s/hlö. Paine-eroseuranta on ollut erityisen hyödyllinen lisä silloin, kun esimerkiksi osa tiloista on otettu vaurioiden vuoksi pois käytöstä ja halutaan varmistaa, että käyttötilat pysyvät ylipaineisina likaisempiin tiloihin nähden. Seurannasta saatavaa jatkuvaa dataa voimme hyödyntää korjauksen jälkeen tehtävässä ilmanvaihdon säätötyössä, jotta saavutetaan haluttu tavoitetaso. Tällaisessa tilanteessa päiväkodissa mittausanturit asennetaan ensisijaisesti lepohuoneisiin mittaamaan hiilidioksiditasoja
Vantaa seuraa kaikkien korjattujen rakennustensa sisäolosuhteita samalla tavalla noin puolen vuoden ajan valmistumisesta. Kuva 4b. vsk. Paine-ero (Pa). Ilmanvaihdon säädön jälkeen painesuhteet asettuivat tavoitetasolle (kuva 4b). Mittauksessa ilmeni, että tilat olivat voimakkaan alipaineiset. 51 S imonmetsän päiväkotiin (kuva 4a) asennettiin jatkuvatoiminen olosuhdemittaus korjausten jälkeen varmistamaan sisäolosuhteita. Kuva: Sercan Alkan / Vantaan kaupunki 2022. Mittaus Kuva 4a. voitiin päättää noin puolen vuoden jälkeen, kun tulokset osoittivat olosuhteiden vakiintuneen oikealle tasolle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55
Kuva: Pixabay.. vsk. Rotat vioittavat merkittävästi rakenteita ja pilaavat tuotteita sekä voivat aiheuttaa tietyissä tilanteissa terveyshaittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Viranomaisilla on roolia ongelmien ennalta ehkäisyssä ja tarvittaessa mahdollisuus käyttää viranomaistoimia. Myös mediassa rotat ja niihin liittyvät haitat ovat olleet aiempaa enemmän esillä. 52 Tomi Kekki, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hämeenlinna Rotat ja terveydensuojelu – ohjeistusta ja työkaluja Rottiin liittyvät yhteydenotot ja tilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina kuntien terveydensuojeluviranomaisissa
Torjuntatoimenpiteet on tärkeää tehdä yhtä aikaa kaikilla kiinteistöillä, jos ongelma on laajempi kuin yhden kiinteistön alueella. Rotat voivat esimerkiksi kuolla rakenteiden sisään, sillä myrkky ei tapa heti, tai populaatioon voi kehittyä resistenssiä myrkylle. Kemiallisen torjunnan kieltäminen kuluttajilta vuonna 2018 on monesti arveltu yhdeksi merkittäväksi syyksi rottien oletettuun runsastumiseen Suomessa, mutta tutkittua tietoa asiasta ei ole. hämäräaktiivinen ja pelkää yleensä uusia asioita. Lähtökohtaisesti kiinteistön omistaja (asunto-osakeyhtiöt, yritykset, asukas) vastaa rottiin liittyvien ongelmien korjaamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Se on mm. Osa rottatilanteista voi olla terveyden kannalta ongelmatonta, mutta tilanteisiin liittyy aina terveyshaitan riski, sillä rotista on mahdollista siirtyä taudinaiheuttajia ihmiseen. Kun viranomaisia tarvitaan, jotakin on jo yleensä mennyt vikaan, ja tehokkainta olisikin ehkäistä haittoja ennalta. Rotat menestyvät siellä, missä ihmiset ovat ja antavat sille sopivat olosuhteet elää. Torjuntaa suoritetaankin enemmän muilla keinoilla. Nykyisin ammattilaiset käyttävät myrkytystä pääasiassa tilapäisesti, sillä myrkkyjen käyttöön liittyy haasteita. vsk. Näin on erityisesti silloin, kun rottia esiintyy runsaasti. Rotta on Suomessa täysin riippuvainen ihmisestä, eli jos edellä mainituista huolehditaan asianmukaisesti, ei rottaongelmia pitäisi esiintyä. Valviran terveydensuojeluviranomaisille antamalla ohjeistuksella on pyritty antamaan työkaluja eri tilanteisiin. Rottien pääsy viljaja rehuvarastoihin, komposteihin, roskakatoksiin, jäteastioihin tai lintujen ruokintapaikoille on syytä estää sekä huolehtia rakenteiden ja pakkausten jyrsijäsuojauksesta. Tietoa rotan biologiasta, mahdollisista terveyshaitoista ja taudinaiheuttajien reiteistä Suomessa.. Kuvassa 1 on esitetty mahdollisia rottien ihmiseen levittämiä Kuva 1. Voiko rotasta aiheutua terveyshaittaa tai muuta haittaa. 53 R otta (rattus norvegicus) on Suomessa tulokaslaji ja sukunsa isoin laji
54 taudinaiheuttajia. Rotat ovat myös työturvallisuusasia jätteenkuljettajille. Karkeasti riskin voidaan arvioida olevan pienempi, jos rottia tai merkkejä niistä havaitaan vain yhden kiinteistön ulkotiloissa ja arvio määrästä on 1–2 yksilöä. Terveyshaitan arviointi Rottiin liittyvän terveyshaitan arviointi terveydensuojeluviranomaisen toimesta on haastavaa, sillä rottien määrää joudutaan arvioimaan usein ilman, että niistä tehdään suoria havaintoja tarkastuksella. Kuva: Vantaan ympäristökeskus.. Esimerkiksi riskiä lisää yleensä se, jos rottia todetaan usealla kiinteistöllä samalla alueella, niistä tehdään toistuvia näköhavaintoja, pesäkoloja on paljon tai maassa on selkeitä kulkureittejä (Kuva 2 ja 3). Rottatilanteiden selvittämisessä ympäristönsuojeluviranomainen olisi usein ensisijaisempi viranomaistoimija kuin terveydensuojeluviranomainen, sillä jätehuollon ongelmat aiheuttavat suuren osan rottahaitoista. Taudinaiheuttajien siirtymisestä rotista ihmiseen ei ole toistaiseksi riittävästi tieteellistä tutkimusta Suomessa, mutta näyttöä siirtymisestä on todettu muissa maissa. Riskinarvioinnissa huomioidaan terveyshaitan riskiä lisääviä ja vähentäviä näkökulmia. Rotan kulkuaukkoja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Rottien runsastumiseen vaikuttavat usein eläinten ruokinta maahan, kompostit, autiotalot sekä rojuiset kiinteistöt alueella. Lisäksi arvioinnissa on keskeistä se, esiintyykö rottia sisätiloissa (Kuva 4). Todennäköisin tartuntareitti ihmiseen on suun ja hengityksen kautta, erityisesti jos ihminen on suorassa kontaktissa eläimeen tai sen ulosteisiin. Näissä tapauksissa asianosaiset hoitavat torjunnan omatoimisesti. Yhteistyö viranomaisten välillä on syytä rakentaa kiinteäksi. Terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun yhteistyö Valtaosa rottiin liittyvistä ongelmista ei tule kunnan terveydensuojeluviranomaisen tietoon. Lisäksi rottien aiheuttama muu suora ja epäsuora ruokien, rakenteiden, johtojen ja tilojen pilaantuminen ja rikkoutuminen lisää painetta kontrolloida rottien esiintymistä. Käytännössä joillakin Kuva 2. Viranomaiset joutuvat yleensä tekemään vahvaa tapauskohtaista riskinarviointia näissä tilanteissa
Kuva 3. Käytännön ohjeita jyrsijäongelmien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan löytyy myös Tukesin sivuilta (https://tukes.fi/kodin-ja-puutarhan-tuholaiset/jyrsijamyrkyt#e8de54a4). Kunnan viheralueiden kunnossapidosta vastaava taho tai yksittäisen ison rakennustyömaan toimija voi myös pystyä vähentämään omilla toimillaan rottien esiintymistä. Lisäksi asiakkaita voi ohjata Tukesin sivuille, jossa on lista tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneista henkilöistä ja yrityksistä (https://tukes. Jätehuolto ja viemärit Terveydensuojelu voi vaikuttaa rottien elinolosuhteisiin ja torjuntaan ennalta, esimerkiksi vaikuttamalla kunnan tai alueen jätehuoltomääräyksiin. fi/asiointi/rekisterit/biosidit). 55 paikkakunnilla on järjestetty viranomaisyhteistyössä aluekatselmuksia, joissa on arvioitu jätehuoltoa, tonttien siisteyttä sekä mahdollisia rottien pesäpaikkoja. Rottahavainnot ovat viime vuosina lisääntyneet, minkä vuoksi on tärkeää, että kompostoinnissa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä. Rottien ulosteiden ja jälkien puhdistamisessa tulisi aina käyttää kosteaa liinaa mahdollisten taudinaiheuttajien aerosolisoitumisen estämiseksi. Harjaus ja imurointi voivat aiheuttaa taudinaiheuttajien leviämistä. Terveydensuojelun ennakointi ja neuvonta Kuntien terveydensuojeluviranomaisilla on terveydensuojelulain perusteella (TsL 1 ja 6 §) velvoite mahdollisten terveyshaittojen ennalta ehkäisevään työhön sekä terveydensuojelun ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen. Yksi keskeinen asia neuvonnassa on kertoa suojautumiskeinoista, kun siivotaan rottien jälkiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kunnan rakennusvalvonta saattaa pystyä auttamaan niissä tilanteissa, joissa rottia esiintyy huonokuntoisissa tai tyhjillään olevissa rakennuksissa. Terveydensuojeluviranomaisen tulisi antaa neuvontaa vahinkoeläimistä ja niiden torjunnasta valvontansa yhteydessä sekä verkkosivuillaan. Kuva: Tuomas Aivelo.. Rotan kulkureitti ja aukkoja lumessa. Lisäksi voi olla perustettu erikseen rottatilannetta käsitteleviä monialaisia yhteistyöryhmiä. Osa valvontayksiköistä kokoaa tietoa haittaeläimiin liittyvistä yhteydenotoista, mikä auttaa hahmottamaan tilannetta alueellisesti ja ajallisesti. vsk. Kun biojätteen erilliskeräys on tulossa pakolliseksi suuressa osassa kiinteistöjä vuonna 2024, saattaa sen vaihtoehtona oleva omatoiminen kompostointi asuinkiinteistöillä lisääntyä. Maskin ja suojahanskojen käyttö on myös suositeltavaa
Myös suurempien räjäytystöiden yhteydessä ennakkotorjunta voi olla hyvin tarpeellista. 56 Biojätteen kompostointi-ilmoituksen jättämisen yhteydessä olisi hyvä korostaa jätehuoltomääräyksissä annettujen määräysten noudattamisen tärkeyttä sekä antaa neuvontaa siihen, miten pitää toimia, jos havaitsee kiinteistöllään rottia. Viemärit tarjoavat rotille tasaiset, turvalliset ja suotuisat olosuhteet vuoden ympäri. Myös vapaaehtoisilla lisäpalveluilla voidaan vaikuttaa tilanteeseen. Esiintymiseen voi vaikuttaa viemärien tekninen tyyppi (avoviemäri, eriytetyt hulevedet jne.). Lisäksi jäterasvan kerääntyminen viemäriverkostoon voi aiheuttaa rottien lisääntymistä. Terveydensuojelulla voi olla keskeinen rooli siinä, että vahinkoeläinten torjunta sisällytetään saneeraukseen. Kuva: Vantaan ympäristökeskus.. Joidenkin suurempien rakennusten purkamisen yhteydessä voi olla tarkoituksenmukaista selvittää ennakkotorjunnan tarvetta, sillä rotat voivat lähteä liikkeelle työn seurauksena. Rottatilanne viriää – miten terveydensuojelu toimii Lähtökohtaisesti rottatilanteisiin tulisi pyrkiä vaikuttamaan neuvonnalla, viestinnällä sekä vahvalla yhteistyöllä toisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. vsk. kampylobakteerit) suhteen merkittävä riski. Ruuantähteet ovat hyvin rotille kelpaavaa ravintoa ja rotat voivat lisääntyä sen avulla viemäreiden sivuputkissa, jotka ovat normaalioloissa tyhjänä. Terveydensuojeluviranomaisen rooli vaihtelee tilanteen, toisten viranomaisten ja toimijan aktiivisuuden mukaan. Ongelman tullessa tietoon on selvitettävä, onko aluKuva 4. Ennaltaehkäisevästä torjunnasta on kokemuksia esimerkiksi viemärisaneerausten yhteydessä, jolloin rottiin liittyvien jälkivalitusten määrä on saatu selvästi vähenemään. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Viemäriansat on koettu tehokkaiksi ongelman hallinnassa usealla paikkakunnalla. Esimerkiksi joissain kaupungeissa on organisoitu syksyisin omenajätteiden keruu. Viemärit ovat ihmisiltä rotille ja edelleen mahdollisesti ihmisille takaisin leviävien taudinaiheuttajien (ts. Rottia esiintyykin ainakin osassa kaupunkien viemäreitä. Jyrsitty sisäseinä
• ulosteet o rottien ulosteet ovat jämäkän riisinjyvän kokoisia. Jos niitä on paljon, niin rottiakin on paljon ja ulostehavainnot kertovat yleensä siitä, mistä rotat erityisesti hakevat ravintoa. Tarvittaessa käytettävissä ovat normaalit viranomaisen menettelyt eli tarkastus, kehotus ja määräys. Terveydensuojeluviranomainen voi edistää ennakkoon tehtävää yhteistyötä esimerkiksi muokkaamalla yhteisen tiedotepohjan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. • kulku viemäreistä on vaikeampi tunnistaa, tosin torjuntayhtiöillä saattaa olla esimerkiksi viemärikameroita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Vettä niiden on suhteellisen helppo hankkia. Erityisen tärkeää on kertoa siitä, että mahdolliset torjuntatoimet alueella kannattaa tehdä yhtäaikaisesti, jotta estetään rottien siirtyminen viereiselle kiinteistölle. vsk. Yksittäiset rotat saattavat tyytyä yhteen pesäaukkoon. Tarkastusvinkkejä Rotat tarvitsevat erityisesti ravintoa ja suojaa. Isossa yhdyskunnassa voi olla yli kymmenen pesäaukkoa. • pesäkolot o pesäkolojen määrä yleensä korreloi hyvin rottamäärän kanssa. Joissakin yksittäistapauksissa terveyshaitan ja kiireellisyyden arvioinnin jälkeen saattaa olla tilanne, että viranomainen joutuu harkitsemaan esimerkiksi teettämisuhan käyttöä. 57 eella jokin yksittäinen olosuhde tai useita olosuhteita, joiden vuoksi rottien määrä on kasvanut. 2 cm jälki ja hännästä (viiru). o rottia ei saada suoraan koloista torjuttua.. • sisätiloissa usein pystytään päättelemään purujäljistä, mitä reittejä pitkin rotat ovat tulleet sisälle ja reittejä voi yrittää tukkia. • ilmeisesti rotat eivät liiku erityisen hyvin lumessa, joten talvella rottien liikkumista on helpompi havaita esimerkiksi jäljistä. Epäsuorien merkkien tunnistaminen • rottien kulkureitit, jotka voi tunnistaa esimerkiksi tallatuista poluista, lumijäljistä tai järsityistä kulkureiteistä (lumeen voi jäädä jälki leveydeltään n. Joskus viemäriritilöiden purujäljistä voi päätellä jotain. Alueen asukkaita ja toimijoita kannattaa yleensä tiedottaa tilanteesta. • mistä ja mihin rotat liikkuvat: voidaan tunnistaa mahdollisia ravinnon lähteitä tai sulkea mahdollisia lähteitä pois vaihtoehdoista. • auttaa tunnistamaan mahdollisia ravinnonlähteitä. Tarkastuksella tulisikin siten kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Kysytään asukkailta/kiinteistön käyttäjiltä missä ja milloin rottia on havaittu • valoisan ajan havainnot tai useiden yksilöiden samanaikainen havainto on kohonneen riskin merkki. Suorien merkkien tunnistaminen • jäteastiat kannattaa tarkistaa, saattaa löytyä rottiakin. Laaditun ohjeistuksen osana on laadittu terveydensuojeluviranomaisen tiedotemalli alueen kiinteistöille, kun rottia on todettu esiintyvän normaalia enemmän
! ! !. Näistä voitaisiin välttää 100–170, jos kaikki asunnot korjattaisiin ja rakennettaisiin niin, että radonpitoisuus 25 Bq/m 3 ei ylity (Kurkela ym., 2023). Tuukka Turtiainen, ylitarkastaja Katja Kojo, ylitarkastaja Olli Holmgren, ylitarkastaja Päivi Kurttio, toimistopäällikkö Säteilyturvakeskus Radon on merkittävä säteilyaltiste työpaikoilla Suomessa on noin 34 000 työntekijää, jotka altistuvat radonille enemmän kuin laki sallii. On tärkeää, että viranomaiset pyrkivät valvonnan ja tiedotuksen keinoin löytämään nämä työntekijät, jotta työpaikoilla voidaan toteuttaa tarvittavat toimet heidän säteilyaltistuksensa vähentämiseksi. Radonia esiintyy kuitenkin kaikkialla elinympäristössämme, myös työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa, kuten kouluissa ja hoitolaitoksissa. Kotien sisäilmassa esiintyvä radon on merkittävin säteilyaltistuksen aiheuttaja suomalaisille kattaen 70 % väestön keskimääräisestä säteilyaltistuksesta (Siiskonen, 2020). Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo radonaltistusta työpaikoilla, kun taas kunnan terveydensuojeluviranomainen muissa oleskelutiloissa ja asunnoissa. Työpaikoilla on lisäksi käytössä radonaltistuksen viitearvo, 500 kBq h/m 3 vuodessa, vastaten 1 650 tunnin työaikaa pitoisuudessa 300 Bq/m 3 . Radonpitoisuuden viitearvo on kaikissa sama, 300 Bq/m 3 . Tässä artikkelissa kerrotaan STUKin tekemästä radonotantatutkimuksesta työpaikoilla (Kojo ym., 2023). 58 U usimman arvion mukaan kodeissa tapahtuva radonaltistus aiheuttaa Suomessa vuosittain 150–270 keuhkosyöpää. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Lisäksi arvioidaan säteilyaltistusta työssään liikaa radonille altistuvien keskuudessa sekä verrataan sitä muuhun työperäiseen säteilyaltistukseen. vsk. Usein valvontaa tehdään yhteistyössä, koska muut oleskelutilat ovat tavallisesti myös työpaikkoja
vsk. Tutkimuksessa selvitettiin radonpurkkimittausten, C T , ja ilmanvaihdon korjauskertoimien, k v , todennäköisyysjakaumat. Prosessi toistettiin 100 000 kertaa, jolloin saatiin todennäköisyysjakauma työnaikaiselle radonpitoisuuden vuosikeskiarvolle. Rakennuksen sisäilman radonpitoisuudet vaihtelevat mm. Vuodenaikaiskorjauskertoimen arvona käytettiin geneeristä arvoa 0,9 ja ilmanvaihdon korjauskertoimen arvona 0,87, jos sitä ei ollut tutkimuksen aikana mitattu (Turtiainen ym., 2018; Turtiainen ym., 2021). Tavanomaisilla työpaikoilla efektiivinen annos voidaan arvioida radonpitoisuudesta kertoimella 6,7 · 10 –6 mSv per 1 Bqh/m 3 , kun oletetaan. k v on ilmanvaihdon korjauskerroin, joka ilmaisee työnaikaisen ja kokoaikaisen radonpitoisuuden suhteen. Työntekijöiden altistuminen radonille arvioitiin kahdella tavalla. mittauksesta saatu kokoaikainen radonpitoisuus ja k s on vuodenaikaiskorjauskerroin, joka huomioi kesäkuukausien pienemmät radonpitoisuudet. Sen lyhytikäiset hajoamistuotteet taas ovat kiinteitä hiukkasia, jotka tarttuvat hengitysteihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Siksi 334 työpaikalla tehtiin radonpitoisuuden lisätutkimuksia jatkuvatoimisella mittauksella, jonka avulla pitoisuusvaihtelut huomioidaan. Purkki mittaa radonpitoisuuden keskiarvon eikä huomioi ilmanvaihdon jaksotuksesta johtuvia pitoisuuden muutoksia työaikojen ulkopuolella. Efektiivinen annos ilmoitetaan millisievertinä (mSv) ja se on käytännöllinen säteilysuojelussa, sillä se mahdollistaa altistusta vähentävien toimenpiteiden tehokkaan kohdentamisen. Muuttujien keskinäinen riippuvuus selvitettiin, ja niiden ollessa toisistaan riippumattomia arvioitiin työnaikainen radonpitoisuus Monte Carlo -menetelmällä. aiemmista radonmittauksista, työtilojen sijaintikerroksesta ja työntekijöiden lukumäärästä. Kullekin muuttujalle arvottiin satunnaisluku 0:n ja 1:n väliltä ja laskettiin niitä vastaavat muuttujan arvot todennäköisyysjakaumista. 59 Aineisto ja menetelmät Säteilyturvakeskus lähetti yli 15 000 työsuojeluhenkilölle kyselyn, jossa tiedusteltiin mm. Vastausten perusteella 1893 työpaikkaa kutsuttiin tutkimukseen, joista 772 osallistui. Se on säteilysuojelun työkalu eikä riskiä kuvaava suure, joksi se usein mielletään. Vuodenaikaiskorjauskertoimen, k s , jakauma saatiin aiemmasta tutkimuksesta. Siksi työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo, C a , arvioidaan seuraavasti: (1) jossa C T on purkkimittauksen tulos mittauskaudella (syys-toukokuun välinen aika), C wo on jatkuvatoimisesta mittauksesta saatu työnaikainen radonpitoisuus viikon ajalta, C wh on ko. maaperän kosteuden sekä tuulen suunnan mukaan. Suoritettiin kertolasku yhtälön 1 mukaisesti. Säteilyaltistuksen arviointi Säteilyaltistusta kuvataan yleensä efektiivisellä annoksella, joka yhdistää erilaiset altistustilanteet, kuten sisäisen ja ulkoisen altistumisen sekä eri säteilylajit, yhdeksi arvoksi. Radonkaasu aiheuttaa vain vähäisen efektiivisen annoksen, koska kaasuna se ei kiinnity hengitysteihin. Probabilistinen arviointi perustui eri muuttujien todennäköisyysjakaumiin. Deterministisellä menetelmällä laskettiin tilastolliset tunnusluvut eri maakuntien työntekijöiden lukumäärällä painotettuna. Työnaikaisen ja kokoaikaisen radonpitoisuuden suhdeluku vaihtelee vähemmän kuin radonpitoisuus (Turtiainen ym., 2021). Kuhunkin työpaikkaan lähetettiin kaksi radonpurkkia kolmen kuukauden mittaukseen työtiloissa
Ilmanvaihdon korjauskerroin noudattaa lähinnä normaalijakaumaa, mutta arvoa 1 pienemmät tulokset voidaan mallintaa myös toisen asteen polynomilla. Vallitsevassa altistustilanteessa altistus johtuu olemassa olevista säteilylähteistä ilman ennakko. Vakituista työtä tekevien keskuudessa tämä tarkoittaa myös altistuksen viitearvon ylittymistä. Kollektiivinen efektiivinen annos on ihmisryhmän yhteenlaskettu efektiivinen annos, joka ilmaistaan mansievertinä (manSv). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Monte Carlo -laskennan avulla saatu työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo noudattaa log-normaalia jakaumaa. Viitearvoa suuremmalle radonpitoisuudelle altistuvien kollektiivinen efektiivinen annos on arviolta 200 manSv. Tilastokeskuksen (2023) työvoimatutkimuksen mukaan kaikkien työllisten vuonna 2022 tekemien työtuntien keskiarvo oli 1 567, jota voidaan käyttää myös liikaa altistuvien vuosityöaikana. Tämä voi johtua työn aikana käytettävistä tehokkaista kohdepoistoista, jotka alipaineistavat työtilan. Jakaumasta nähdään, että pienet radonpitoisuudet lähestyvät ulkoilman radonpitoisuuden tasoa, joka on Suomessa noin 9 Bq/m 3 (Kallio ja Kurttio, 2014). Myös vuodenaikaiskorjauskerroin noudattaa log-normaalia jakaumaa, ja sen geometrinen keskiarvo on 0,9 mittaukselle, joka tehdään mittauskaudella. vsk. Työntekijöiden lukumääränä tämä on noin 34 000. Arvio kattaa myös ylempien kerrosten työntekijät ja ulkotyöntekijät. Jos tästä annoksesta vähennetään viitearvoa 300 Bq/m 3 vastaava annos, aiheutuu työntekijöille “ylimääräistä” annosta keskimäärin 3 mSv vuodessa. Myös se on optimointiväline, jonka avulla voidaan vertailla eri työntekijäryhmien säteilyaltistusta ja suunnitella suojaustoimenpiteitä. Alipaine taas imee radonpitoista maaperän ilmaa työtiloihin rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Noin 30 %:ssa työpaikkoja radonpitoisuus työaikana on suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, jopa kertoimella 2. Jakauman perusteella voidaan arvioida, että noin 3,8 %:lla kellarikerroksessa tai ensimmäisessä kerroksessa työskentelevistä (0,9 milj.) työnaikainen radonpitoisuus on suurempi kuin 300 Bq/m 3 . Työperäinen säteilyaltistus Suomessa Säteilyaltistustilanteet luokitellaan vallitseviin ja suunniteltuihin altistustilanteisiin sekä säteilyvaaratilanteisiin. Näin voimme arvioida, että viitearvoa suuremmalle radonpitoisuudelle altistuvien työntekijöiden radonaltistuksesta saama efektiivinen annos on keskimäärin 6 mSv vuodessa. Työntekijöiden maakuntakohtaisilla määrillä painotettujen radonpurkkitulosten todennäköisyys noudatti log-normaalia jakaumaa (Kuva 1). Viitearvoa suuremman radonaltistuksen arvioitiin koskevan 32 600 työntekijää deterministisellä menetelmällä ja 34 000 probabilistisella menetelmällä. Tulokset Deterministisellä menetelmällä arvioitiin työnaikaisen altistuspitoisuuden aritmeettiseksi ja geometriseksi keskiarvoksi 33 ja 19 Bq/m 3 kaikkien työntekijöiden keskuudessa (2,37 milj). Viitearvoa suuremmalle radonpitoisuudelle altistuvien työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvoksi saadaan jakaumasta 560 Bq/m 3 . 60 keskimääräinen hajoamistuotteiden aerosolikoostumus ilmassa. Ylempien kerrosten työntekijöiden sekä ulkotyöntekijöiden keskuudessa viitearvoa suurempia pitoisuuksia ei juurikaan ole, joten luku kuvaa Suomessa työssään liikaa radonille altistuvien lukumäärää. Jos kollektiivinen annos lasketaan ainoastaan viitearvon ylittävän pitoisuuden osalta, saadaan arvioksi 90 manSv
61 suunnittelua. Harmaa ympyrä kuvaa mittaustulosta, yhtenäinen viiva tulosaineistoon sovitettua mallia, Kumul. Suomessa oli vuonna 2023 ainoastaan yksi työpaikka, jossa vähentäminen ei ollut mahdollista, joten se oli hakenut turvallisuusluvan. Annostarkkailussa oli yhteensä noin 14 500 työntekijää. Turvallisuuslupia vuoden 2022 lopussa oli 2 742 kpl säteilyn käytölle ja kolme ilmailun harjoittamiseen. Radonaltistus saadaan lähes aina vähennettyä riittävälle tasolle. Suurimman kollektiivisen annoksen sai lentohenkilöstö, Kuva 1. P on kumulatiivinen todennäköisyys.. Maakuntakohtaisilla työntekijämäärillä painotettu radonpurkkitulosten todennäköisyysjakauma (A), vuodenaikaiskorjauskertoimen todennäköisyysjakauma (B), ilmanvaihdon korjauskertoimen todennäköisyysjakauma (C) ja työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon todennäköisyysjakauma (D) kellaritai pohjakerroksessa työskentelevien 0,9 miljoonan työntekijän joukossa. Radonaltistus on vallitseva altistustilanne, jossa viranomaisvalvonta alkaa, kun mittauksella selvitetty radonaltistus on viitearvoa suurempaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Suunnitellussa altistustilanteessa säteilylähteen käyttöönotto ja käyttö suunnitellaan etukäteen ja toiminnalle haetaan turvallisuuslupa STUKista. vsk
Tämän ansiosta kokonaisaltistus säteilylle jää pieneksi. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-309-425-3 Turtiainen T, Kojo K, Laine J-P, Holmgren O, Kurttio P, 2021. Vantaa: STUK, 2023. Avainasemassa ovat viranomaisyhteistyö, tehokas ja oikein kohdennettu valvonta sekä riittävä tiedotus. org/10.1093/rpd/ncab127 Venelampi E (toim.). https://urn.fi/URN:978952-309-230-3 Kojo K, Turtiainen T, Holmgren O, Kurttio P, 2023. Radiation Protection Dosimetry; 196 (1–2): 44–52. STUK-B 303. Luvanvarainen säteilytoiminta on valvottua ja siellä noudatetaan tarkkoja turvamääräyksiä. Health Phys., 125(2): 92–101. 62 yhteensä noin 9 manSv (Taulukko 1). vsk. https://doi. springer.com/article/10.1007/s00411-02201004-1 Siiskonen T (toim.). Radon ulkoilmassa. Vuosiraportti 2022. Kirjassa: Salomaa S, Lusa M, Vaaramaa K (toim.): Cores Symposium on Radiation in the Environment – Scientific Achievements and Challenges for the Society. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-446-8 Tilastokeskus, 2023. Improving the assessment of occupational exposure to radon in aboveground workplaces. [https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/ StatFin/StatFin__tyti/statfin_tyti_pxt_13at. Radonin aiheuttama kollektiivinen annos 34 000 työntekijälle on selvästi turvallisuusluvanalaista säteilytoimintaa suurempi, vaikka arviosta vähennettäisiin lainsäädännön sallima radonaltistus. Radon Exposure Concentrations in Finnish Workplaces. Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta. Heille säteilyaltistus aiheutuu avaruudesta tulevasta kosmisesta säteilystä. Lähdekirjallisuus Kallio A, Kurttio P. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309569-4 Taulukko1. Suomessa noin 34 000 työntekijää altistuu tietämättään liian suurelle radonpitoisuudelle ja heille aiheutuva säteilyaltistus on muuhun työperäiseen säteilyaltistukeen verrattuna merkittävää. Kollektiiviset annokset eri toimialoilla turvallisuusluvan alaisissa toiminnoissa (Venelampi, 2023). Ympäristön säteilyvalvonta / joulukuu 2014. Helsinki: STUK, 2018. Viranomaisilla on vielä paljon työtä löytää liikaa radonille altistuvat. 2023. https://doi.org/10.1097/ HP.0000000000001692 Kurkela O, Nevalainen J, Pätsi SM, Kojo K, Holmgren O, Auvinen A. Helsinki: STUK, 2014. STUK-A263, Helsinki: STUK, 2020. Radiat Environ Biophys, 62, 35-49 https://link. Radonin kollektiivinen annos on arvioitu otantatutkimuksen perusteella. * sallittu radonaltistus vähennetty kokonaisaltistuksesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018. Työvoimatutkimus. What is the optimum season and length for radon measurement in Finnish homes. Lung cancer incidence attributable to residential radon exposure in Finland. Johtopäätökset Radon on merkittävä säteilyaltiste kotien sisäilman lisäksi myös työpaikoilla. STUKA261. px/] Turtiainen T, Holmgren O, Kojo K, Kurttio P
Kaarina Kärnä. välityslaki, asuntokauppalaki, asunto-osakeyhtiölaki ja maakaari, sekä hyvän välitystavan ohjeen. Välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että hän tuntee kattavasti välittäjän työhön liittyvää lainsäädäntöä, jota ovat mm. ”Kiinteistökuninkaiden ja -kuningattarien” maineen usea näkee alalla mieluummin haitallisena kuin höydyllisenä. Myös kaavoitusta on ymmärrettävä. ISBN 978-951-685-600-4 Välittäjällä on väliä Meille monellekaan ei ole yllätys, että eri ammattien arvostusta vertailevissa kyselyissä kiinteistönvälittäjä on jossakin kolmensadan huonommalla puolella. Alalla kannattaa erikoistua ja palvella hyvin. LKVja KiAT-tutkinnot suorittanut Joni Tapio tuo esille, että säädökset muuttuvat koko ajan ja hereillä on oltava. Myös korkeakoulutasoista koulutusta kiinteistönvälittäjille toivotaan. Valitettavasta sisäilmasairaudesta on välittäjän työssä hyötyä. Mutta entäs ne isot rahat... Tällä hetkellä riittää, että puolella kiinteistönvälitystoimiston välittäjistä on LKV-tutkinto (laillistettu kiinteistönvälittäjä). Alan huono arvostus mietityttää toki välittäjiä itseäänkin. Hänen kirjassaan ääneen pääsevät viisitoista välittäjää, jotka kertovat ajatuksensa työstään, alasta yleensä ja paljastavatpa myös jonkin hauskan sattumuksen työuran varrelta. 63 • KIRJAESITTELY Jaakko Loikkanen Naapurin kissa katsoo pahasti – tositarinoita kiinteistönvälityksestä Kiinteistömedia 2023. LKV Maija Lukkari-Nyman on myös varatuomari, ja hän toteaa, että tutkinnon läpäiseminen ei ole itsestäänselvyys edes juristille. Hyvät välittäjät voivat tienata hyvin, mutta työtuntejakin kertyy hurjasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Naapurin kissa katsoo pahasti on elämänmakuinen kirja välitystyöstä ja voi muuttaa käsityksiä alasta – ja useammankin kerran nousee myös hymy huulille. Luotettavuus ja sosiaaliset taidot korostuvat. 159 s. LKV Esa Heikkilä ei ota toimeksiantoa, jos kohteessa on epäilys kosteustai sisäilmaongelmista. Oikotietä ei ole, ja moni tuo esille, että tiukempien koulutusvaatimusten kautta paljon osaamista vaativan alan arvostuskin nousisi. Hyville ansioille on alalla mahdollista päästä, mutta sittenkin parasta työssä ovat tyytyväiset asiakkaat. Hän on altistunut niille itse ja aistii, jos kohteessa on jotain pielessä. Sisäilmaan liittyvät asiat ovat asuntokaupassa yksi keskeinen huolen aihe. LKV Merja Natunen muistuttaa, että välityspalkkio ei ole välittäjän palkka, vaan siitä maksetaan vielä monet kulut. Jos asiakkaille ei myöskään kerro kattavasti ja ymmärrettäväsi kaikkea olennaista tietoa, seurauksena voi olla korvausvastuu. Ammattikuntaan mahtuu monenlaisia persoonia, ja kun ollaan niinkin tärkeän asian kuin kodin ostamisen tai myymisen äärellä, myös välittäjien hyvät ja huonot puolet jäävät mieleen. vsk. Toimittaja ja uutisankkuri Jaakko Loikkasen äiti on ollut kiinteistönvälittäjä, ja hän on nähnyt oranssien autojen sävyttämän arjen taakse ja ihaillut sitä osaamista ja intohimoa, mikä asiansa hallitsevilla välittäjillä on
64 Tehtaat Tehtaat sijaitsisivat rantatonteilla, mutta molempien tehtaiden jäteveden laskupaikat ovat sisäsaaristossa paikoissa, joissa meren syvyys on noin 6–10 metriä. Haminan tehtaan kuvauksessa kerrotaan Suomenlahteen johdettavien jätevesien sisältävän natrium(ioneja) 46 200 t/a (tonnia Helvi Heinonen-Tanski, vieraileva tutkija, dosentti Ympäristöja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Suomeen suunnitellut akkumateriaalitehtaat ja meremme Meren rantaviivaan Kokkolaan ja Haminaan suunnitellaan suuria akkumateriaalitehtaita. Kokkolan tehtaalta tulisi vuosittain noin 155 000 tonnia natriumsulfaattia Perämereen ja laskettava jäteveden määrä on 5 500 000 m 3 /a, joskin määrä voi muuttua valittavan vaihtoehdon mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Jätevesi laimennetaan suhteessa 1:1 kertomatta kuitenkaan lämpötiloja eikä laimennoksesta sitä, onko 1:1 tilavuuksien vai painojen suhde. Tämän laimennetun jäteveden tiheys on noin 1,05 kg/litra, eli edelleen tiheys on paljon isompi kuin meriveden tiheys ja sen sulfaattipitoisuus on lähes 200-kertainen verrattuna Suomenlahden itäosien meriveteen. vuodessa) ja sulfaatti(ioneja) 96 400 t/a eli natriumsulfaattia on 142 600 t/a (CNGR, 2023). Nytkin siis mereen laskettavan jäteveden tiheys on selvästi suurempi kuin meriveden tiheys. Silti seuraavassa tarkastellaan vain sulfaatin kohtaloita meressä kemian ja mikrobiologian tietojen valossa sekä sulfaatin ja sen hajoamistuotteen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin. Sama aineisto ilmoittaa laskettavan jäteveden määräksi 1 740 000 t/a ja sen tilavuudeksi 1 560 000 m 3 /a, joten jäteveden tiheys on 1,115 kg/litra. Tämä jäteveden tiheys on selvästi paljon suurempi kuin meriveden tiheys, joka on noin 1 kg/litra tai yleensä vähän sen alle. Molempien laskupaikkojen lähellä on matalia rantavesiä ja syvempiä vesiä esimerkiksi laivaväylillä. Jätevesi on tässä siis laimeampaa kuin Haminan tehtaalta, mutta sitä olisi enemmän. Sulfaatin ohessa jätevesissä on muitakin hankalia aineita. Tämän jäteveden tiheys olisi noin 1,02 kg/litra (Umicore, 2023). vsk. Samoin meriveteen. Molempien laskupaikkojen pohjat ovat täynnä kiviä ja kareja, kuten Suomen rannikkovedet yleensä ovat. Ne molemmat laskisivat mereen jätevetensä, jotka sisältäisivät paljon natriumsulfaattia
Alan kirjoissa on usein kuvia kuolleista kaloista mahat pystyssä (esimerkiksi HELCOM, 2009). vsk. Tästä syystä itäisellä Suomenlahdella jätevesi virtaisi siis pääosin rantaa seuraten kohti Porvoota ja Helsinkiä. Tämä bakteeriryhmä on hyvin suuri ja eri bakteerit eroavat suuresti toisistaan. Tärkeitä sulfaatista hyötyviä bakteereja ovat sulfaatin pelkistäjäbakteerit. Seuraavaksi painava jätevesi valuisi lähimpiin syvänteisiin, joita on ainakin laivaväylien kohdalla. Osaa voidaan viljellä, mutta suurta osaa ei. Isompi pitoisuus on tappanut ihmisiä ja eläimiä. Reaktiot vastaanottavassa merivedessä Molemmissa laskupaikoissa laskettava jätevesi painuisi pohjaan ja leviäisi ensin pohjan hiekan ja soran väleihin sekä kivien ja lohkareiden alle. Rikkivedyn matalan pitoisuuden aiheuttaman mädän kananmunan hajun varmaan kaikki lukijat ovat joskus havainneet. Heti laskupaikalla jätevesi kohtaisi pohjan mikrobit. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Tuulet, kivet, jokisuut ym. Jätevesi olisi jatkuvasti muuta merivettä raskaampaa ja osin meren pohjan ympäröimänä, joten se ei juuri liukenisi muuhun veteen. Yhteistä näille bakteereille on kyky pelkistää hapettomissa tai vähähappisissa oloissa sulfaattia rikkivedyksi asti. Pioneerityö, jossa osoitettiin mikrobien kyky tuottaa sulfaatista rikkivetyä, on lähes 150 vuotta vanha (Winogradsky, 1889). Ne ovat periaatteessa anaerobisia, mutta suuri osa niistä sietää kohtalaisen hyvin happea. Ajoittain merivesi on tunkeutunut esimerkiksi Viipurinlahteen, Pietarinlahteen tai muihin lahtiin ja merivesi on kastellut mm. Ne käyttävät eri hiilenlähteitä hyvin erilaisissa oloissa. Osa on itiöllisiä ja osa itiöttömiä. Pohjalle muodostuisi jätevesipatja, joka vähitellen paksunisi, kun uutta jätevettä tulee joka hetki. Virtaus voi loppua välillä, joten jätevesi voi kerääntyä jonnekin muuallekin. Perämerelle jätevesi valuisi pohjassa ensin kohti Torniota ja kääntyisi sitten etelään Ruotsin rannikolla, jossa Luulajan syvänne tulee vastaan. Pietarin, Helsingin ja Espoon katuja. Jätevesi valuisi myös pohjakallioiden rakoihin, jossa se rapauttaisi näitä kallioita. 65 laskettavan jäteveden sulfaattipitoisuus olisi Perämeren veteen verrattuna suurempi, joskin nousun ero olisi alle 100-kertainen. Maapallon pyörimisliike liikuttaa vesiä siten, että meillä pohjoisrannoilla veden liikesuunta on pääasiassa länteen ja etelärannoilla itään ja vastaavasti vesistöjen itärannoilla liikesuunta on pohjoiseen ja länsirannoilla etelään. voivat kuitenkin kääntää hetkessä veden virtaussuuntaa sekä muuttaa virtausnopeutta. Akkumateriaalitehtaiden jätevesissä tulisi väistämättä tapahtumaan. Sittemmin rikkivetyä on todettu esimerkiksi Itämeren ja jopa Suomenlahden syvänteissä (HELCOM, 2009), joissa se tappaa happea tarvitsevat eliöt, joille rikkivety on myrkky
Myös kutupaikat heikentyvät, jos niiden happipitoisuus alenee. Seurauksena fosfaatti liukenee veteen ja on välittömästi syanobakteerien käytettävissä (HELCOM, 2009). vsk. Sulfaatista pohjalla syntynyt rikkivety aiheuttanee kalojen ja muiden eliöiden kuolemia. Akkutehtaiden vaikutukset tulisivat siis näiden ns. Osassa näissä kukinnoissa syntyy toksiineja, joten vesi ei kelpaa uintiin, pesemiseen tai löylyvedeksi. Kaikkien pintavesien tilan pitäisi vuonna 2027 olla hyvässä ekologisessa tilassa. Jokiin, joissa kalakuolemia on raportoitu, kuuluvat niin Kyrönjoki (Vaasan lähellä) kuin Kokkolan läpi virtaava Perhonjoki ja noin 20 muuta jokea. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Merien mahdolliset kalakantojen vähenemiset voivat kiinnostaa naapurimaitamme, sillä kalakannat ovat yhteisiä. Viime vuosikymmeninä on havaittu, että noin puolella sulfaatin pelkistäjäbakteereista on ikävä sivureaktio: ne muuttavat epäorgaanista elohopeaa paljon vaarallisemmaksi metyylielohopeaksi. Taloudellisesti on suhteellisen helppo laskea hinta sulfaatinpelkistäjäbakteerien aiheuttamalle metallien korroosiolle. Yleensä kalat sietävät aika hyvin sulfaattia, jos happea on (Karjalainen ym., 2023), mutta rikkivetyä ne eivät siedä, eikä läheskään kaikkien tärkeiden kalojen sulfaatin sietokykyä tunneta. Tä. Kirjallisuudessa on tästä ilmiöstä jo monia julkaisuja myös Ruotsin soilta (Tjerngren ym., 2012) tai Pohjanlahden länsirannan vedestä (Rodríquez ym., 2022), joten on pakko olettaa näin tapahtuvan Suomessakin. Metyylielohopea siirtyy tehokkaammin kaloihin ja on ihmiselle paljon vaarallisempaa. Veden pohjalla syntyvä rikkivedyn sulfidi syrjäyttää pohjaliejussa olevat raudan, alumiinin ja kalsiumin fosfaattisuolat. Nyt puhutaankin happamista sulfaattimaista, jossa virtaavan veden pH voi olla alle pH 4 ja vedessä on raskasmetalleja. Täten 100-kiloisen ihmisen viikoittainen turvallinen metyylielohopean annos on 0,13 mg ja siis 0,144 mg kokonaiselohopeaa, mikäli elohopeasta 90 % on metyylimuodossa. EUn asettama EFSA Scientific Committee (2015) suosittelee, että ihminen voisi saada viikossa metyylielohopeaa 1,3 µg/elopainokiloaan kohti ilman terveysvaaroja. Täten varsinkin Pohjanmaan jokien suualueilla on kuvattu vuosien mittaan lukuisia kalakuolemia (Sutela ym., 2012). Vesipuitedirektiivin mukaan lupaa ei saa myöntää, jos on vaara, että pintaveden ekologinen tila putoaa hyvää huonommaksi. Kalojen kasvu voi heikentyä myös, koska monet kalanpoikasten ravinnon eliöt, kuten vesikirput, ovat herkkiä sulfaatille (Karjalainen ym., 2023). Kuolemat keskittyvät keväisiin ja kesällä aikoihin, jolloin pitkän poudan jälkeen tulee runsaita sateita. luonnollisten kalakuolemien lisäksi. Liika veden sulfaattimäärä aiheuttaa pari muutakin ongelmaa. Putkia, laitureita yms. Kun maa on noussut ja sitä kuivatetaan ja ojitetaan, maaperän sulfidi hapettuu sulfaatiksi – rikkihapoksi. Havainnointia haittaa vielä se, että kalakuolemat voivat sattua heikkojen jäiden aikaan. Kansanomaisesti syntyvää kasvustoa nimitetään leväkukinnaksi. Sulfidia kutsutaankin salakavalaksi rehevöittäjäksi, sillä se johtaa veden fosfaattipitoisuuden nousuun ja veden muuttumiseen vihreäksi leväpuuroksi, mikä voi heikentää veden ekologista laatua. Pientä kalakuolemaa tuskin huomattaisiin, sillä linnut söisivät heti kuolleet kalat. Metylaatiossa tarvittava elohopeamäärä on hyvin pieni, joten se voi tulla ilmalaskeumana lähteinään fossiilisten aineiden poltto, vulkaaninen toiminta, kullan erottaminen alkuaine-elohopealla ym. Kalakuolemien riskiä lisäisi se tosiseikka, että menneinä aikakausina vesiemme pohjaan on saostunut paljon rikkipitoista orgaanista aineista ja savea, jolloin syntyi sulfidipitoista liejusavea. 66 rikkivedyn syntyä ja sen seurauksena todennäköisesti kalakuolemia. joudutaan jatkuvasti uusimaan ja laivoja suojaamaan. Joissakin tapauksissa korroosio voi olla yllättävän nopeaa
Physiological studies on sulfur bacteria. Frontiers in Microbiology 13: 809166. Karjalainen, J., Hu, X., Mäkinen, M., Karjalainen, A., Järvistö, J., Järvenpää, K., Sepponen, M., & Leppänen, M. Sulfate sensitivity of aquatic organism in soft freshwaters explored by toxicity tests and species sensitivity distribution. 1889. Inputs of Terrestrial Dissolved Organic Matter Enhance Bacterial Production and Methylmercury Formation in Oxic Coastal Water. doi: 10.3389/fmicb.2022.809166. Umicore. J. 2009. Toim. Karjalainen, S. (Researches physiologiques sur les sulfobactéries. Environmental Science & Technology 46: 8052?8060. Suomen ympäristö 14. T. vsk. Englanninkielinen käännös kirjassa Milestones in microbiology. & Österholm, P. P. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Eutrophication in the Baltic Sea. 2023. Samoin ei muisteta aineen häviämättömyyden lakia. 2015. Rodriquez, J., Andersson, A., Björn, E., Timonen, S., Brugel, S., Skrobonja, A. Ruotsissa Skellefteåssa on päädytty ratkaisuun, jossa akkutehtaan jätteeksi jäävästä natriumsulfaatista tehdään maatalouden lannoite, kun se meillä aiotaan tuhlata saasteena Itämereen. 2023. org/10.1016/j.ecoenv.2023.114984. & Rowe, R. Ja vielä Muitakin ratkaisuja akkuteollisuutta varten on olemassa, mutta ne voivat maksaa – ja tuottaa uusia raaka-aineita. 2012. HELCOM. ss. Tässä voidaan sitten hehkuttaa sulfaatin häviämistä, kuten sitä hehkutetaan Terrafamen alapuolella Kivijärvessä, sillä alinta pohjaa ei edes tutkita. ja käännös englanniksi: T. doi: 10.2903/j.efsa.2015.3982 online: www.efsa.europa.eu/efsajournal. Tjerngren, I., Meili, M., Björn, E. 2012. Scientific opinion. https://doi. Brock, ASM, Washington D.C. EFSA Journal 2015:13(1):3982, 36 pp. CNGR Finland OY, Akkumateriaalitehdas, Hamina, Täydennys, muutokset ympäristölupahakemuksessa ja Vesilain mukaisessa hakemuksessa esitettyihin suunnitelmiin ESAVI/ 8206/2023. Umicore YVA selostuksen liitteet 1–10 ja erityisesti sen liite 4. Winogradsky, S. Hankesuunnitelmia tarkastellen on helppo huomata, että toiminnanharjoittajat aikovat hyödyntää ilmaiseksi Itämerta raakaveden lähteenä sekä meren pohjaa reaktoriastiana, jossa sulfaatti pelkistyy sulfidiksi, joka sitten tarttuu pohjan alumiinin, raudan ja kalsiumin suoloihin vapauttaen veteen fosfaattia. M., Keinänen, M., Rask, M., Teppo, A., Urho, L., Vehanen, T., Vuorinen. Jo nyt kaloista pitäisi aloittaa metyylielohopeapitoisuuden mittaukset, jotta suomalaisista kaloista tiedettäisiin metyylielohopean osuus. dx.doi.org/10.1021/ es300845x. D. 67 ten 100-kiloinen saisi syödä viikossa noin 290 g kalaa, jossa olisi elohopeaa 0,5 mg/kg. Eight Boreal Wetlands as Sources and Sinks for Methyl Mercury in Relation to Soil Acidity, C/N Ratio, and Small-Scale Flooding. & Skyllberg, U. Statement on the benefits of fish/ seafood consumption compared to the risks of methylmercury in fish/ seafood. 2022. Kirjallisuus CNGR. Ecotoxicology and Environmental Safety, 258, Article 114984. p 64. Baltic Sea Environment Proceeding 115B. Sutela, T., Vuori, K-M., Louhi, P., Hovila, K., Jokela, S. Annales de ?Institut Pasteur 3 : 49-60).. EFSA Scientific Committee. 227–231. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat. Jos merikaloissa havaitaan metyylielohopean nousuja, on varauduttava naapurimaiden mahdollisiin reaktioihin. 2023
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 68 Mikael Seppälä, projektipäällikkö: innovaatiojohtaminen ja ekosysteemit Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinvoinnin innovaatiojohtaminen kaupunkiympäristössä Ihmisten hyvinvointi on kokonaisvaltainen käsite, johon vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi myös sosiaaliset, tilalliset, keholliset ja kokemukselliset näkökulmat. vsk. Miten hyvinvoinnin kehittämistä voisi johtaa kaupunkiympäristössä tavoilla, jotka eivät pyri rajautumaan hyvinvoinnin yksittäisiin osa-alueisiin, vaan lähtevät liikkeelle kokonaisuudesta?. Laajuudessaan ja moninaisissa, kontekstuaalisissa ilmemismuodoissaan ihmiskeskeistä, kokonaisvaltaista hyvinvointia on vaikea johtaa
Esimerkiksi aurinkoisella kelillä mieli on usein virkeämpi kuin keskitalven loskaisena päivänä ja nostattava kohtaaminen ystävän kanssa synnyttää enemmän hyvinvointia kuin riita kontrolloivan anopin kanssa. Niiden tavoitteena on laajentaa hyvinvoinnin käsitettä ihmisen perustoimintakyvyn palauttamisesta kohti hyvinvoinnin korkeampia tasoja, kuten iloa, yhteyden kokemista, vapautta ja toimijuutta luoda ja toimia. (Ispor 2022.) Lawerin (2021) mukaan hyvinvoinnin kokemus rakentuu neljästä osa-alueesta: 1) sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä, 2) materiaalisista ja tilallisista tekijöistä, 3) ruumiillisista ja motorisista tekijöistä sekä 4) kokemuksellisista ja kognitiivisista tekijöistä. Mielen varallisuuden käsite pyrkii tekemään kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista keskeisen yhteiskunnan menestyksen peruspilarin taloudessa, jossa disruptiot (esimerkiksi pandemiat ja sodat), globaalit ilmastonmuutoksen kaltaiset haasteet sekä Kuva: Pixabay.. Lawer kehittää työssään systeemiajatteluun perustuvia hyvinvoinnin ymmärtämisen, kehittämisen ja johtamisen viitekehyksiä. Hyvinvoinnin kokemusta voidaan siis ajatella tämänkaltaisten vuorovaikutusten ja kohtaamisten kerrostuneisuutena, jonka perusteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Dark Matter Labs pyrkii raamittamaan mielenterveyden ja -hyvinvoinnin kysymykset uudestaan mielen varallisuuden (englanniksi mental wealth) käsitteen avulla. Hyvinvointi varallisuutena – elinympäristöt hyvinvoinnin mahdollistajana Yhtälailla Iso-Britanniassa ja Hollannissa pääpaikkojaan pitävä globaali systeemiajattelun käytännön yhteiskunnallisia sovelluksia edistävä Dark Matter Labs -ajatushautomo on tarttunut Ruotsissa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa toteuttamissaan projekteissa hyvinvoinnin moninaisuuden ja systeemisen ymmärryksen lisäämisen sekä siihen perustuvan johtamisen edistämiseen. Yksilökeskeisen, koetun hyvinvoinnin tukeminen ei ole resurssirajoitteiden vuoksi mahdollista yksittäiselle toimijalle tai organisaatiolle, joten siihen tarvitaan verkostomaista tai ekosysteemistä lähestymistapaa. vsk. Lawerin kehittämä Health Ecosystem Value Design -viitekehys pyrkiikin vastaamaan tähän ja auttamaan yksilöitä, ryhmiä ja monien toimijoiden muodostamia ekosysteemejä hahmottamaan hyvinvoinnin edellytysten puutteita ja johtamaan hyvinvoinnin edellytysten rakentamista. Lawerin Real Experience Flow Creation -viitekehys pyrkii tarjoamaan työkaluja, joilla hyvinvointia voidaan ymmärtää ihmisten aidoista kokemuksista käsin dynaamisina, vuorovaikutuksellisina, syntyvinä ja jatkuvina virtaavina tiloina. Viitekehyksen näkökulmasta hyvinvointi ei ole päätöspiste, vaan ilmenee ja syntyy ihmisen kaikissa elämäntilanteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 69 Hyvinvointi vuorovaikutuksessa syntyvänä ilmiönä Brittiläisen Umio-konsulttiyrityksen perustaja Christopher Lawer pyrkii haastamaan käsitystä hyvinvoinnista pirstaloituneena ilmiönä, jossa eri toimijat vastaavat siiloissa sen eri osa-alueiden tukemisesta
Tämä ei ole mahdollista, jos yksilön mieli ja keho ovat stressaantuneita ja venyneitä äärimmilleen, johon elämän kokemukselliset vuorovaikutukset myös vaikuttavat. Jotta ihmiset voivat menestyä tässä toimintaympäristössä, tarvitaan Lawerin kuvaamaa hyvinvoinnin kokonaisvaltaista johtamista. Eräs projekteista, joissa Dark Matter Labs (2023) on edistänyt mielen varallisuuden käsitettä ja sen johtamista, on Tukholman alueella toteutetussa Mind//Shift-projektissa. Innovaatiot – kokeiluista skaalaan ja kokonaishaasteesta kokeiluihin Usein innovaatiotoimintaa toteutetaan tuoteja palvelulähtöisillä menetelmillä, joiden tavoitteena on hyödyntää kokeiluja haasteeseen vastaavien ratkaisujen kehittämisessä. Näiden trendien seurauksena toimintaympäristöjä leimaavat kasvava epävarmuus ja muutoksen kiihtyvä tahti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 70 kiihtyvä digitalisaatio raamittavat toimintaympäristöjämme. vsk. Tämänkaltaisessa kontekstissa toimiminen vaatii yksilöiltä, tiimeiltä, yhteisöiltä ja organisaatioilta kykyjä aistia muutosta ja muuntautua. Tämänkaltaisesta lähestymistavasta voi olla hyötyä, kun kyseessä on hyvinvoinnin kaltainen moniulotteinen haaste, jota halutaan taklata Tukholman esimerkin tavoin aluetai kaupunkikontekstissa. Sen ytimessä oli hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin vastaava yhteiskehitetty innovaatioportfolio, joka koostaa erinäisiä potentiaalisia kokeiluja, jotka yhdessä voisivat synnyttää kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän toimintaympäristön. Tämänkaltaisessa lähestymistavassa hyöKuva: Pixabay.. Mind//shift-projektissa sovellettu portfoliolähestymistapa auttaa hahmottamaan monenlaisia tarvittavia ulottuvuuksia ja ratkaisuja, jotka yhdessä voisivat synnyttää uudenlaisen toimintaympäristön ilman, että kaikkia kokeiluja tarvitsee toteuttaa kerralla. Kehitetyt kokeiluaihiot kattavat sosiaalisen infrastruktuurin (kulttuuriset ja institutionaaliset kokeilut), fyysisen infrastruktuurin (paikkaperustaiset, kaupunkiympäristössä tapahtuvat kokeilut), digitaalisen infrastruktuurin (teknologiat ja sovellukset) sekä yhteiskunnalliset kokeilut (uudenlaiset rahoitusmallit, sääntely ja päätöksenteko)
Saatavissa: https:// provocations.darkmatterlabs.org/ dm-note-2-f5f270d13428 Seppälä, M. Sitran muistio. Tällöin onkin hyödyllistä tarkastella toimintaympäristöä laajemmin ja pyrkiä ymmärtämään, kuinka sitä voitaisiin muuntaa kokeilujen skaalautumiselle mahdollistavammaksi. 2024. Interactional Creation of Health: Experience ecosystem ontology, task and method. Hankkeessa yhdistyvät Helsingin kaupunginosissa toteutettavat ketterät kokeilut sekä kaupunkiympäristössä toteutuvan hyvinvoinnin innovaatiojohtamisen ekosysteemisten lähestymistapojen kehittäminen. vsk. Rönnqvist, L., Johar, I. Opas onnistuneiden kokeilujen suunnitteluun yrityksille. Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille. & Martin, R. Askelmerkkejä systeemiseen muutokseen innovaatioportfolioilla. Building mental wealth. 2021. DM Note #2 — Scaffolding Mental Wealth and Humane Development. 2020. Sen avulla käsillä olevaa haastetta voi tarkastella myös muistakin näkökulmista kuin vain uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisenä. Onnistuneita kokeiluja on tarkoitus lopuksi skaalata laajalle. 2023. Exploring new ideas and experiments that impact mental health and thriving. Saatavissa: https://provocations.darkmatterlabs.org/ building-mental-wealth-34441f638e3b Rönnqvist, L. Hankkeessa kehitetään konkreettisia ratkaisuja eri kaupunginosien asukkaiden liikkumisen lisäämiseksi ja ekosysteemistä yhteistyötä, joka toivon mukaan rakentaa edellytyksiä taklata kaupunkiympäristössä hyvinvoinnin kaltaisen kokonaisvaltaisen ilmiön johtamista yhdessä aiheeseen liittyvien erinäisten kumppanien kanssa. vantaa.fi/sites/default/files/document/ demos-perilleasti-B5-DEMO2%20 %281%29.pdf Ispor. (Korhonen, Linko ja Lippo 2020.) Usein käy kuitenkin niin, ettei yksittäinen, onnistunutkaan kokeilu skaalaudu syystä tai toisesta. 2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Lähteet Dark Matter Labs. 2022. Saatavissa: https://business. 2020. Perille asti -kokeiluopas. & Lippo, A. Saatavissa: https://darkmatterlabs.org/ Mind-Shift-Exploring-new-ideas-andexperiments-that-impact-mental Korhonen, O., Linko, T. Radikaali epävarmuus vaatii radikaalia yhteistoimintaa. Saatavissa: https://www.ispor.org/ publications/journals/value-outcomesspotlight/vos-archives/issue/view/ valuing-the-health-of-childrenunderstanding-what-drives-differencesin-health-preferences-for-childrenversus-adults/getting-into-flows-of-realexperience-a-radical-new-frameworkfor-creating-health-and-well-being KauKo. Portfoliolähestymistapa onkin yksi ekosysteemisen yhteistyön väline, jonka avulla innovaatiotoimintaa voidaan johtaa kokonaishaasteen ymmärryksestä kohti kokeiluja. 71 dynnetään usein palvelumuotoilun kaltaisia menetelmiä ja lähdetään liikkeelle haasteen ymmärtämisestä, jota seuraa kokeilujen kehittäminen ja toteuttaminen. Saatavissa: https://www.sitra.fi/ julkaisut/radikaali-epavarmuus-vaatiiradikaalia-yhteistoimintaa/. (Seppälä 2020.) Business Helsingin, Forum Virium Helsingin ja Laurea-ammattikorkeakoulun vasta käynnistyneessä KauKo (2024) – Kaupungit kokeiluympäristöinä hyvinvointi-innovaatioille -hankkeessa on tavoitteena kehittää kaupunkiympäristöä liikkumista, terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi yhdessä alan yritysten kanssa. Saatavissa: https://hevinnovations.fi/ kauko/ Lawer, C. Getting Into Flows of Real Experience: A Radical New Framework for Creating Health and Well-Being. Oxford: Umio Ltd. 2021. Mind//Shift
Varautuminen Ilmestyy 20.12., artikkelit 13.11., mainosaineistot 27.11. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 22.11., artikkelit 18.10., mainosaineistot 1.11. Teemat ja aikataulut 2024 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 1. 8. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 3. 4. 6. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 31.5., artikkelit 25.4., mainosaineistot 13.5. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 18.10., artikkelit 13.9., mainosaineistot 27.9. Ympäristöterveys Ilmestyy 16.2., artikkelit 16.1., mainosaineistot 26.1. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. 7. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 22.4., artikkelit 13.3., mainosaineistot 2.4. Rakennusterveys Ilmestyy 16.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 26.8. Turvallinen elinympäristö Ilmestyy 18.3., artikkelit 12.2., mainosaineistot 26.2. 5. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 2. alv
• YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2024 ilmestyy 18.3. teemalla www.ymparistojaterveys.fi TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ
74. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. vsk
alv. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % Tilauksiin lisätään toimituskulut. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. TILAUKSET: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Hinnat sis