10 %) + toimituskulut ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksiköissä toimiville. Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen ym.. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 28,00 euroa (sis. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. alv
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ympäristöministeriön Sonja Pyykkönen kertoo tästä ympäristöalan näkökulmasta ja Valviran Kari Kunnas ja Kimmo Ilonen avaavat tilannetta terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan näkökulmasta. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Minna Alho, puh. Mielenkiintoisia luentoja ja verkostoitumista on luvassa Tampereella 29.–30.10.2025 Scandic Tampere Koskipuistossa! Hyvää alkanutta vuotta! Kaarina Kärnä Kaksoisnumero. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Toivottavasti nautit lehdestä. Tämä kaksoisnumero yhdistää kaksi tuttua teemaa; ympäristöterveyden ja ympäristöalan hallinnon. Ajatuksia ja toiveita lehden kehittämiseksi voit antaa lukijatutkimuksessa, jonka löydät verkkosivultamme ymparistojaterveys.fi. Lehdessä päästään sukeltamaan myös viime vuoden Ympäristöterveyspäivien tunnelmiin artikkelien muodossa: lehdestä löytyvät niin Timo Vatasen kohuakin herättänyt aihe Keravan puulämmitteisten paljujen kiellosta, Katja Outisen ym. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. vsk. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Käsissäsi – tai ruudullasi – on Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2/2025. Aiheena ovat myös ympäristörikokset, joista kirjoittavat Keskusrikospoliisin asiantuntijat. Näin vuoden alussa on myös hyvä jo merkitä kalenteriin tämän vuoden Ympäristöterveyspäivien ajankohta. katsaus päättyneen Terveet tilat -ohjelman tuloksiin kuin myös Miina Juntusen ja Timo Langin kirjoitus HiMiKKo-hankkeesta, jossa testattiin ilmanpuhdistimen vaikutusta epäpuhtauksiin ja koettuihin oireisiin alakouluissa. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Ympäristöalan hallinnossa puhuttaa juuri nyt valtion aluehallintouudistus
4 Aluehallintouudistus edistää yhden luukun palveluja ympäristöasioissa Sonja Pyykkönen ............................................................................ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Kaksoisnumero Kaarina Kärnä ................................................................................. ........................................................................24 Pintapuhtauteen liittyvää asiaa kouluissa ja päiväkodeissa Leila Kakko ....................................................................................30 Ilmanpuhdistimien vaikutus sisäilman epäpuhtauksiin ja oppilaiden kokemiin oireisiin alakouluissa Miina Juntunen ja Timo Lanki ..................................................38 Ei-säännellyt PAH-yhdisteet talousvedessä: lähteet ja riskinarvio Panu Rantakokko ym. vsk 1–2 • 2025 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2025 ilmestyy 24.3.2025. 6 Hyvästi Valvira ja aluehallintovirastot – kohti valtakunnallista Lupaja valvontavirastoa Kimmo Ilonen ja Kari Kunnas ....................................................10 Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeen johtopäätökset: Miten terveydensuojelua tulisi kehittää. Lehden teemana on melu. ......................................................................80 Poimintoja ..................................................................................86. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. .................................................................44 Legionella ja ilmastonmuutos Suvi Ketola .....................................................................................52 Helsingin ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelma Suvi Haaparanta ja Anne Leppänen .......................................58 Miksi Suomen puhdas ilma tappaa. Elämää lämpenevässä maailmassa ..................................................79 Ympäristörikollisuuden torjunta vaatii yhteistyötä ja koulutusta Tuukka Mäkelä ym. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Kaisa Mäntynen ym. Teemu Lepistö ...............................................................................64 Puulämmitteisten paljujen kielto Keravalla – kuinkas sitten kävikään Timo Vatanen ...............................................................................72 Laivatarkastukset: uusia tuulia Euroopasta ja Suomi mukana kehityksessä Paula Huttunen ............................................................................76 Kirjaesittely: Mitä ilmasto muuttaa. vsk. ....................................................................14 Ympäristöterveydenhuolto hyvinvointialueella Pohjois-Karjalassa Marja Tuomainen ........................................................................20 Terveet tilat 2028 -ohjelma päättyi – mitä tuloksia saavutettiin Katja Outinen ym. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 56
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Lupa-, ohjausja valvonta-asiat käsitellään jatkossa Lupaja valvontavirastossa. Elinvoimakeskuksilla tulee olemaan merkittävä rooli esimerkiksi ennallistamisasetuksen toimeenpanossa, joka linkittyy niin Sonja Pyykkönen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Aluehallintouudistus edistää yhden luukun palveluja ympäristöasioissa Vuoden 2026 alussa aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) lakkautetaan ja niiden ympäristötehtävät kootaan uuteen valtakunnalliseen Lupaja valvontavirastoon sekä alueellisiin elinvoimakeskuksiin. Lupaja valvontavirasto hoitaa jatkossa nykyisten aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvia ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun, rakentamisen, vesienja merenhoidon, vesitalousasioiden ja alueiden käytön lupa-, ohjausja valvontatehtäviä, niihin kytkeytyviä muita tehtäviä sekä ympäristövaikutusten arviointitehtäviä. Tämä suuri muutos edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, rakenteisiin ja toimintatapoihin, tavoitteena yhtenäisempi ja sujuvampi ympäristötehtävien kokonaisuus. 6 V uonna 2026 toteutettavassa valtion aluehallinnon uudistuksessa keskitetään ympäristötehtävät uuteen Lupaja valvontavirastoon sekä kymmeneen alueelliseen elinvoimakeskukseen. vsk. Elinvoimakeskukset vastaavat luonnon monimuotoisuuden, vesien hyvän tilan, kulttuuriympäristön hoidon, alueidenkäytön ja ilmastotyön edistämisestä alueillaan. Keskeisenä tavoitteena on siirtyä kohti yhden luukun palvelun mallia.
Merkittävä muutos on myös se, että uudella lupaja valvontavirastolla ja sen ympäristötehtäviä hoitavilla viranomaisilla on valtakunnallinen toimivalta. Tämä muutos on tärkeä sekä Suomen kansantalouden että ilmasto ja ympäristötavoitteiden kannalta. Tämä Kuvituskuva: Pixabay.. Tämä asiantuntemus ja osaaminen halutaan säilyttää jatkossakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ympäristötoimialan toimintaympäristö on muuttunut pidemmällä aikavälillä aiempaa vaativammaksi. Tämä huoli nousee esiin niin eri toimialoilta kuin viranomaisten ja sidosryhmien keskuudesta. vsk. Siinä keskitytään Lupa ja valvontaviraston ympäristötehtävien kehittämiseen siten, että asiakaspalvelu toteutuisi mahdollisimman hyvin yhdeltä luukulta. Nopeasti kehittyvä toimintaympäristö haastaa koko yhteiskuntaa ja niin toimijoita kuin viranomaisiakin. 7 vesien hyvän tilan kuin monimuotoisuuden edistämiseen. Vihreä siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hanke on osa aluehallintouudistusta. Myös toiminnanharjoittajat panostavat yhä enemmän ympäristönäkökulmaan. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Parhaillaan kehitetään ympäristömenettelyjen toimintamalleja ja digitalisaatiota. Hankkeessa on valmisteltu lakiehdotuksia yhden luukun mallin edistämiseksi. Yhden luukun palvelujen hankkeen aikana on selvinnyt, että nykyisin suuri huoli liittyy ympäristöviranomaisten resurssien riittävyyteen. Ympäristösektorin toimintakenttä on muutoksessa Viime vuosina vihreästä siirtymästä on tullut keskeinen yhteiskunnan ja talouden suuntaa määrittävä tekijä. Toimintatapoja pystytään kehittämään, kun lupaja valvontatehtävien ja niihin kytkeytyvien muiden menettelyiden välillä ei ole virastorajoja. Ympäristökysymysten ja sosiaalisen hyväksyttävyyden painoarvo julkisessa keskustelussa on kasvanut. Yksi lupaja valvontaviranomainen edistää yhdenmukaista päätöksentekoa ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Elinvoimakeskuksille voidaan osoittaa myös erillisrahoitusta, kuten käynnissä olevat luonnon monimuotoisuutta vahvistava HELMI-ohjelma ja vesienja meren tilan parantamiseen tähtäävä AHTI-ohjelma. Ympäristötoimialalla tarvitaan hyvin monenlaista osaamista. Selvitysten mukaan toiminnanharjoittajat ja sidosryhmät pitävät valtion ympäristöviranomaisten asiantuntemusta korkeatasoisena. ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötoimialan lupa-, ohjausja valvontatehtävien kokoaminen lupaja valvontavirastoon on tarpeen, jotta voidaan vastata tulevaisuuden kilpailukykyja ympäristöhaasteisiin, ja kehittää palveluita kohti yhden luukun mallia
Asiakasta ohjattaisiin niin, että kaikki tarvittavat menettelyt lähtisivät liikkeelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Eri menettelyjä pyritään yhteensovittamaan siten, että asiakas saa palvelut sujuvammin ja käyttäjälähtöisemmin. 8 mahdollistaa resurssien tasaamisen ja tehokaan käytön valtakunnallisesti alueesta riippumatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Viranomaisen on saatava riittävät tiedot hankkeesta, jotta se voi arvioida ja yhteensovittaa sen edellyttämiä ympäristömenettelyjä. Tavoitteena on koordinoida ympäristöja vesilupaprosessien ja niihin liittyvien muiden menettelyjen etenemistä nykyistä tehokkaammin. vsk. Luvat ja valvontapalvelua kehitetään yhden luukun digitaaliseksi väyläksi. Esimerkiksi alueiden käytön, vesienja merenhoidon ja luonnonsuojelun tehtävissä aluetuntemus on välttämätöntä. Tätä varten suunnitellaan sekä valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat että valmistellaan yhteistyön toteutus eri palvelujen ja menettelyjen kesken. Periaatteen avulla pyritään edistämään käyttäjälähtöistä ja digitaalista asiointia. Asiakkaan on puolestaan vastattava omasta osuudestaan, riittävien ja laadukkaiden tietojen toimittamisesta viranomaiselle ajallaan. Nykyiset aluehallintovirastojen ja ELYkeskusten viranomaistehtävät ovat jatkossa Lupaja valvontavirastossa samassa organisaatiossa, jolloin keskiössä on viraston sisäisen yhteistyön onnistuminen asiakaspalvelussa. Asiakkaan kannalta pitäisi pystyä parantamaan menettelyjen ja lopputuloksen ennakoitavuutta. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä ennakollisen ohjauksen vaiheisiin. Yhden luukun lainsäädäntöehdotukset voimaan uuden viraston aloittaessa Yhden luukun palvelujen hankkeen lainsäädäntöehdotuksilla pyritään parantamaan ympäristöllisten menettelyiden ennakollisuutta, ympäristöviranomaisten yhteistyötä, menettelyiden oikea-aikaisuutta ja lopputuKuvituskuva: Pixabay.. Lupaja valvontavirastoon siirryttäessä kehitetään toimintamalleja niin, että hankkeiden edellyttämät eri menettelyt saataisiin käyntiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhden luukun asiakaslähtöiset palvelut Yhden luukun periaatteella tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan asiakas voi saattaa vireille tai hoitaa eri viranomaisasioita keskitetysti. Asiakasta pyritään ohjaamaan koordinoidusti läpi kaikkien tarvittavien menettelyiden. Toimipisteitä ja henkilökuntaa on jatkossakin kaikilla nykyisillä paikkakunnilla, ja aluetuntemuksesta huolehditaan sitä tarvittavissa asioissa
Tämä viranomainen koordinoi yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kriittisten raaka-aineiden, nettonollateollisuuden ja uusiutuvan energian direktiivin hankkeiden vaatimissa eri menettelyissä. Jatkossa keskeistä on myös onnistuminen Lupaja valvontaviraston ja alueellisten elinvoimakeskusten yhteistyössä. Uudessa laissa eräiden ympäristöllisten asioiden käsittelystä Lupaja valvontavirastossa ehdotetaan säädettäväksi ympäristöasioiden käsittelyn periaatteista, menettelyistä ja päätöksenteosta. Virastolle valmistellaan parhaillaan valtakunnallisesti yhteisiä toimintatapoja. Ehdotuksilla pyritään muun muassa yhdenmukaistamaan käsittelyä, vähentämään eri vaiheiden päällekkäisyyksiä, hyödyntämään viraston keskitettyä asiantuntemusta ja lyhentämään käsittelyaikoja. Yhteyspisteviranomainen tarjoaa hallinnollista neuvontaa, seuraa eri menettelyiden määräaikoja ja laatii aikataulut yhteistyössä hankkeen toteuttajan sekä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. vsk. Yhtenä osana yhden luukun palvelujen lainsäädäntöehdotuksia on Lupaja valvontaviraston nimeäminen yhteyspisteviranomaiseksi. Lupapäätösten osalta Lupaja valvontaviraston tulisi esittää arvio lupapäätöksen antamisajankohdasta ja julkaista se verkossa. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.. Uuden Lupaja valvontaviraston ympäristöosasto työskentelee muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa samoissa asioissa kuin nykyiset aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Tarkoitus on vahvistaa asiakasohjausta ja selkeyttää viranomaisen roolia hankkeiden vaatimien menettelyiden läpiviennissä. Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa Aluehallintouudistuksessa viranomaisten toimivaltarajoihin ei tule muutoksia ympäristötehtävissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Elinvoimakeskukset edistävät toimenpiteiden toteuttamista paikallisesti ja alueellisesti yhteistyössä alueen eri viranomaisten, sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hanke (2023–2026) saa rahoitusta EU:n elpymisja palautumistukivälineestä (Next Generation EU). Ehdotusten myötä eräiden lupien yhteiskäsittelyä laajennettaisiin, vihreän siirtymän etusijamenettelyä jatkettaisiin vuoteen 2030 saakka, yhteensovitettaisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) sekä Naturaja lupamenettelyitä, sujuvoitettaisiin YVA-sääntelyä ja lisättäisiin sähköisten järjestelmien hyödyntämistä. Yhteistyökumppanit saattavat kuitenkin huomata, että eri tehtävät jakaantuvat uuden viraston ympäristöosastolla uudella tavalla. Lainsäädäntöehdotusten on tarkoitus mennä eduskunnan käsiteltäväksi kevään 2025 aikana ja niiden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan Lupaja valvontaviraston toiminnan alkaessa vuoden 2026 alussa. Se edellyttää yhteistyömuotojen ja toimintatapojen suunnittelua. Tulevaisuudessa yhteistyötahona toimii valtakunnallisesti toimiva virasto nykyisten alueellisten viranomaisten sijaan. Lainsäädäntöehdotuksilla kehitetään ympäristömenettelyjen prosesseja, ei tingitä ympäristötavoitteista. Monet tehtävät edellyttävät osaamista ja tiedon jakamista molempien virastojen puolelta. Tämä edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä. 9 loksen ennakoitavuutta
10 P ääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti (Vahva ja välittävä Suomi, 20.6.2023) valtion aluehallinto uudistetaan tavoitteenaan vahvistaa yhdenmukaista lupaja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. vsk. Tämä tarkoittaa rakenteellisia muutoksia myös ympäristöterveydenhuollon ohjaukseen, kun aluehallintovirastojen ja Valviran terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan Kimmo Ilonen, ryhmäpäällikkö Kari Kunnas, ryhmäpäällikkö Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira Hyvästi Valvira ja aluehallintovirastot – kohti valtakunnallista Lupaja valvontavirastoa Lupaja valvontaviraston perustamisen tavoitteet.
Noin 2 000 henkilöä työllistävä virasto on Pohjoismaissa ja todennäköisesti maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen toimialojensa monipuolisuuden takia, sillä yleensä valtakunnallisen tason luvitusta ja valvontaa hoitavat virastot ovat keskittyneet johonkin tiettyyn toimialaan tai toimialakokonaisuuteen. vsk. 11 tehtävät kootaan uuteen perustettavaan virastoon. Pohjoismaiden ensimmäinen Uusi virasto sai nimen Lupaja valvontavirasto (LVV) ja sen koko tulee olemaan merkittävä johtuen siihen yhdistettävien virastojen lukumäärästä ja toimialojen moninaisuudesta. Uuden viraston on määrä aloittaa 2026 alussa mikäli lakiesitykset etenevät suunnitellusti. Viraston on tarkoitus toimia alueilla vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, kuten valtionhallinnon muiden viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden. Virastolla Lupaja valvontaviraston toimialat.. Viraston alueellinen läsnäolo turvataan perustuen sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöalueisiin, joita on viisi. Monialaisuus tarjoaakin teoriassa mahdollisuuksia hallinnonalojen rajat ylittäville poikkisuuntaisille prosesseille ja projekteille sekä laajemminkin monialaiselle yhteistyölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Uudistuksen myötä vuonna 2009 perustettu Valvira ja vuonna 2010 perustetut aluehallintovirastot lakkaavat. Vastaavasti aluehallintovirastojen elintarvikevalvonnan sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tehtävät siirtyvät Ruokavirastoon
Vaikutukset valvontayksiköille ja sidosryhmille Valtion terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan tehtävien nykyisen toimeenpanon kahdelle tasolle, Valviraan ja aluehallintovirastoihin, on useissa aiemmissa selvityksissä todettu kaipaavan uudistamista. 12 tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan tätä laajempi toimipisteverkosto, vaikka sen yksityiskohdista ei vielä olekaan päätetty. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät sijoittuvat viraston organisaatiossa sosiaalija terveysalan osastolle, jossa sen koko tulee olemaan alle 10 % osaston henkilöresurssista. Toimeenpanon ohjauksen keskittäminen jatkossa yhteen hallinnon tasoon ja virastoon mahdollistaa myös ohjaavien viranomaisten asiantuntemuksen kehittymisen ja hyödyntämisen entistä tehokkaammin. Samanaikainen terveydensuojelulain uudistaminen voi parantaa myös yhteiskunnan ja ympäristön muutosten sekä uusimman tutkimustiedon ja kansanterveydellisen vaikuttavuuden huomioimista valvonnan ohjauksessa ja kehittämisessä. Lupaja valvontaviraston organisaatio.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Osaston tarkempaa organisoitumista yksiköihin ei ole vielä päätetty. Lupaja valvontavirasto tulee lyhentämään ohjausketjua, mikä voi parhaassa tapauksessa yhdenmukaistaa ja tiivistää terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan ohjausta sekä mahdollistaa uusien ohjausja yhteistyötapojen käyttöönottoa valvontayksiköiden kanssa. vsk
Jussi Aho, Flow Technologies. Iltajuhla Show&Dinner Sokos Hotel Vantaa klo 19 ShoWhat • Buffet • DJ Ilmoittautuminen ja ohjelma 5.2.2025 alkaen sisailmayhdistys.fi Messukeskus 11.3.2025 Tuoreimmat tutkimustulokset ja sisäilmaratkaisut Seminaarin avauksessa: Rakentamisessa tuottavuusloikkia: totta vai ikuinen lupaus
vsk. Hankkeen rahoitti valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminta (VN TEAS). 14 T erveydensuojeluvalvonta on osa ympäristöterveydenhuoltoa, joka on kuntien vastuulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Raportissa kuvataan Suomen terveydensuojelun nykytilaa, lainsäädännön toimivuutta sekä terveydensuojelun kehitystarpeita ja haasteita viranomaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeen johtopäätökset:. Hankkeen loppuraportti tukee osaltaan terveydensuojelulain kokonaisuudistusta, joka käynnistyi 1.1.2024. Selvityksessä tarkastellaan Suomen terveydensuojelun toimintaympäristöä ja tehtävien toteutusta Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Johanna Mäkinen, Liedon toimialajohtaja ympäristöterveyspalvelut (virkavapaalla) Anniina Salmela, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tero Laakso, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeessa Suomen Kuntaliiton, ItäSuomen yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat tarkastelivat terveydensuojelun järjestämistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Miten terveydensuojelua tulisi kehittää. Valvonnan johto ja ohjaus kuuluvat sosiaalija terveysministeriölle (STM), Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirastolle (Valvira) sekä aluehallintovirastoille (AVI) alueellaan. Selvityksen menetelmistä Selvityksessä kuvataan terveydensuojelun tehtäväkenttää ja toimintaympäristöä kansallisesti ja kansainvälisesti
Lisäksi kyselyin, haastatteluin sekä työpajan keinoin selvitettiin terveydensuojelun viranhaltijoiden, valvonnan asiakkaiden ja valvonnan yhdyspinnoilla työskentelevien näkemyksiä terveydensuojelun tehtäväkentästä, tunnistetuista kehityskohteista ja viimeisimpien lakimuutosten tavoitteiden toteutumisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Valvonnan ohjauksessa on edelleen vanhakantaisuutta, joka ei kaikilta osin tue lain tavoitteiden toteutumista. 15 myös tilastotietojen perusteella (ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen toiminnanohjausjärjestelmä VATI ja ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHA). 2. vsk. Lainsäädännön muutosten tavoitteita ja niiden toteutumista tulisi seurata nykyistä järjestelmällisemmin. Valvonnan vaikuttavuutta tulisi parantaa siten, että valvonnan tuloksia hyödynnettäisiin valvonnan suuntaamisessa. Kansainvälisessä vertailussa kuvataan vertailumaiden terveydensuojelua koskevaa sääntelyä ja valvonnan toteutusta sekä tehtävien järjestämistapoja. Suosituksia terveydensuojelun kehittämiseksi kansallisen ja kansainvälisen tarkastelun perusteella Yhteenvetona selvityksessä suositellaan kansalliseen ja kansainväliseen tarkasteluun perustuen seuraavaa: 1. Tämä tulisi ottaa huomioon terveydensuojelun Kuvituskuva: Unsplash.. Selvityksessä on lisäksi tarkasteltu terveydensuojelulakia lainopillisesti
Asetuksen tasolla säätämiseen löytyy malleja kansainvälisen vertailuun sisältyneistä maista. 7. Aidosti uutta ja nykyaikaista lainsäädäntöä kehitettäessä on oltava rohkeutta rajata tarvittaessa terveydensuojelulain soveltamisalaa. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista tulee säätää lain tasolla. Mikäli kunnan terveydensuojeluviranomaisen niin sanottu yleistoimivalta, terveydensuojelulain 51.1 §, säilytetään, on terveydensuojeluviranomaisen yhä mahdollista tarvittaessa toimia terveyshaittojen torjumiseksi ja rajaamiseksi, mikäli tämä on käsillä olevassa tilanteessa tarkoituksenmukaisinta. 6. Tarkastusten tekemisen osalta oikeustilaa tulee täsmentää. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk. Yhteiskunnan kokonaisresurssin kannalta terveydensuojelulain ja muun lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain, soveltamisaloja ja toimivallan päällekkäisyyttä tulee tarkastella kriittisesti. Muun muassa ympäristönsuojelu, kuluttajaturvallisuus, jätehuolto ja jätevesien käsittely, sekä niihin liittyvä sääntely ovat kehittyneet voimakkaasti nykyisen terveydensuojelulain voimassaoloaikana. Tällöin tarkastuksen voisi suorittaa myös ulkopuolinen asiantuntija. Tällöin viranomaisen resurssia voitaisiin kohdentaa nykyistä tehokkaammin julkista vallankäyttöä sisältävään hallintotoimintaan. Täsmällisempi lainsäädäntö myös tehostaisi julkisen vallan käyttöä ja todennäköisesti osaltaan edistäisi valvonnan yhdenmukaisempaa toteutusta. Useassa vertailuKuvituskuva: Pixabay.. Valvontatietojen julkistamista nykyistä laajemmin tulee harkita. 4. Tämä selkeyttäisi toiminnanharjoittajien terveydensuojelulain mukaisia velvollisuuksia. Lainsäädännön uudistuksen yhteydessä tulee selventää, onko puhdas tarkastustoiminta vaatimustenmukaisuuden todentamisen osalta sellaisenaan tosiasiallista hallintoa. 16 johtamisessa ja ohjauksessa nykyistä selkeämmin. Ulkopuolisen asiantuntijan tarkastuskertomuksen perusteella viranomainen voi suorittaa valvontaa, tehdä asiakirjatarkastuksia ja tarvittaessa kohdentaa omia tarkastuksiaan. 5
Raportissa on systematisoitu terveydensuojelulain sääntelyrakennetta ja tarjottu malleja terveydensuojelulain jäsentämiseen terveydensuojelulain uudistustyössä. Suomessa ainoastaan elintarvikevalvonnan tulokset sekä uimarantojen ja allasveden vedenlaatutiedot ovat kuluttajien nähtävillä. 4. erilaisten selvitysten ja mittausten tekemisessä olisi perusteltua ja mahdollistaisi valvontayksikön tietopohjan laajentamisen ja resurssin suuntaamisen tilanteen kulloinkin vaatimalla tavalla. Terveydensuojelun viranhaltijoiden siirtymistä erilaisiin sertifiointitai muihin erityisiin koulutusjärjestelmiin ei voi pitää kannatettavana. Sääntelyn rakenteen näkökulmasta merkittävin kehitysehdotus olisi, että laissa tulisi systemaattisesti erottaa: 1. 8. Suosituksia elinympäristön terveellisyyteen ja terveydensuojelun tulevaisuuteen liittyen Elinympäristön riskien tarkastelun pohjalta selvityksessä suositellaan: 1. rekisteröitävät toiminnat (toiminnan aloittamisesta tehdään ilmoitus viranomaiselle valvonnan toteuttamista varten, ilmoituksen johdosta ei tehdä erillistä päätöstä ja toiminta voidaan aloittaa tietyssä määräajassa ilmoituksen tekemisen jälkeen). Terveydensuojelun valvonnan kehittämisessä ja johtamisessa kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja entistä tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä muun muassa uusien valvontakäytäntöjen ja kehittyvän tekoälyteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus käyttää pätevää asiantuntijaa mm. 9. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Raportissa on myös muun ohella analysoitu terveydensuojelulain sääntelyä osana muuta ihmisen terveydensuojaamiseen kohdistuvaa lainsäädäntöä. Terveydensuojelun kansainvälinen yhteistyö toteutuu paitsi EU:n myös WHO:n piirissä globaalin terveyspolitiikan osana. Suosituksia oikeudellisen tarkastelun pohjalta Selvityksen oikeudellinen osuus koostuu oikeudellisesta taustaselvityksestä, joka on julkaistu erikseen sekä loppuraporttiin nostetuista keskeisistä havainnoista. Kansainvälisesti tiukat pätevyysvaatimukset ovat osoittautuneet haasteellisiksi ja entisestään heikentäneet viranomaisen rekrytointitilannetta. vsk. ilmoituksenvaraiset toiminnot (viranomainen tekee ilmoituksen johdosta aina päätöksen, jossa voidaan antaa määräyksiä, mutta toiminta voidaan aloittaa tietyssä määräajassa ilmoituksen tekemisen jälkeen), 3. Valvontatietojen nykyistä laajempi julkisuus kannustaisi toiminnanharjoittajia toimimaan vastuullisesti ja mahdollistaisi kuluttajille terveysturvallisimman palvelun valitsemisen. Valvontatietojen julkistaminen toisi lisäksi nykyistä tehokkaammin esille toiminnanharjoittajien ja viranomaisten tekemää terveysturvallisuustyötä. Elinympäristön riskitekijöistä, joita ei ole aiemmin esiintynyt tai jotka tulisi huomioida terveydensuojeluviranomaisen toimivaltaa määriteltäessä ja valvonnassa. lain soveltamisalan piiriin kuuluvat asiakokonaisuudet, jotka eivät ole mitään edellisistä toiminnoista, ja joita säännellään suoraan lain nojalla velvoittavin säännöksin (esim. luvan/hyväksymisenvaraiset toiminnot (toiminta voidaan aloittaa vasta kun viranomaisen myöntämä lupapäätös, jossa voidaan antaa määräyksiä, on tullut lainvoimaiseksi), 2. 17 maassa tarkastuskertomuksia julkaistaan, toimijat voi löytää julkisesta rekisteristä tai toimiluvan/rekisteröitymistodistuksen on oltava nähtävillä toimipaikassa. asunnon terveydelliset vaatimukset)
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ilmastonmuutoksen hillintäja sopeutumistoimista ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. 4. 3. Jatkossa tulee löytää keinoja, joilla yhdistetään hillintäja sopeutumistoimet sekä terveydensuojelu kestävästi. vsk. 2. Lainsäädännön uudistustyössä tulisi arvioida terveydensuojelun katvealueita ja toisaalta elinympäristön tekijöitä, joista merkittävää riskiä ei ole. Samalla väestön resilienssiä elinympäristön muutoksiin tulee kasvattaa huomioiden herkät väestönryhmät. Näiden toimien vaikutusta väestöön tulee arvioida ja varmistua siitä, että ne eivät heikennä esimerkiksi asumisterveyttä. helle, puhtaan käyttöja talousveden haasteet), jotka aiheuttavat merkittävintä haittaa väestölle ja pyrittävä löytämään keinot suojella väestöä niiltä. Jatkossa olisi tunnistettava myös ihmisen toiminnan seurauksena syntyvät uudet riskit, kuten kasvavat jätemäärät ja niiden yhteisvaikutukset. Valvonnan osalta nousi esiin erityisesti korkeat lämpötilat sekä ympäristömelu. 18 mainittiin kyselyiden vastauksissa useimmiten ilmastonmuutos, tuulivoima, melu, helle ja pandemiat. Samoin olisi tunnistettava väestön ikääntymiseen liittyvät mahdolliset haasteet. Murroksessa tulee huomioida myös valvontatyötä tekevät. Jatkossa tulee varmistua heidän osaamisestaan ja tarvittaessa lisäkoulutuksesta. Sekä lainsäädännöllisiä keinoja että hyväksi havaittuja toimintatapoja tarvitaan ennaltaehkäisemään niin nykyisiä kuin uusiakin elinympäristön riskija haittatekijöitä. Johtopäätökset Selvityksen perusteella viimeisimpien lainsäädännön muutosten tavoitteet, kuten paikallisen riskinarvioinnin ja uusien monipuolisten valvonnan keinojen toteuttaminen, eivät ole toteutuneet tai ovat toteuKuvituskuva: Pixabay.. Nämä tekijät eivät ole uusia, vaan luultavammin aikaisempaa ajankohtaisempia ja toisaalta myös sellaisia, joiden valvonnassa on haasteita. Jatkossa on tunnistettava valvonnan näkökulmasta ne ilmastonmuutoksesta aiheutuvat tekijät (mm. Muuttuva ilmasto luo haasteita tulevaisuuden terveydensuojelutyöhön. Lainsäädännön muutosten ja eri viranomaisten toimivaltarajojen lisäksi elinympäristön muutokset tuovat haasteita terveydensuojeluvalvontaan muun muassa olosuhteiden tulkinnassa ja osaamistarpeiden laajentuessa
Terveydensuojelulainsäädäntöä uudistettaessa on valittavana, tyydytäänkö voimassa olevan terveydensuojelulain sääntelyn hienosäätöön ja esimerkiksi käytännön hallintotoiminnassa havaittujen yksittäisten epäselvyyksien selventämiseen vai hahmotellaanko säädettävän lain suuret linjat ja lähtökohdat uudelleen ja päivitetään laki tälle vuosituhannelle ottaen samalla huomioon mahdolliset tulevaisuudessa esiintyvät terveyshaittaa aiheuttavat tekijät ja olosuhteet sekä tämän hetkisten muuttuminen. Valvonnan vaikuttavuuden kehittämiseksi valvonnan tulosten hyödyntämistä valvonnan ja tarkastusten suuntaamisessa tulisi tarkastella osana terveydensuojelun johtamista nykyistä tarkemmin. Pääpaino toiminnassa on edelleen tarkastuksissa ja muita valvonnan keinoja oli otettu käyttöön lähinnä ohjauskirjeiden ja koulutustilaisuuksien muodossa. Kansainvälisen vertailun perusteella Suomen terveydensuojelulaki on poikkeuksellinen. Policy Brief 2/2024 https:// tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=46401 Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. Lisätietoja Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -loppuraportti sekä oikeudellis-hallinnollinen taustaselvitys http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-109-4 Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa hankesivu https://tietokayttoon.fi/-/ terveydensuojelu-nyt-ja-tulevaisuudessa. Tarja Hartikainen ja Keijo Houhala, Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2020.. Lainsäädännön muutosten tavoitteiden toteutumista tulisi tarkastella järjestelmällisesti osana valvonnan ohjauksen johdonmukaista kokonaisuutta. Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A, Ympäristö ja Terveys 1/2020 (https://urn.fi/URN:NBN:fife202002246282). Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä ympäristöterveydessä sekä tutkimusta, jotta näitä ilmiöitä voidaan ymmärtää ja niihin varautua tutkittuun tietoon perustuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kiitokset Hankeryhmä haluaa kiittää kaikkia heitä, jotka ovat mahdollistaneet hankkeen onnistumisen mm. Suora normiohjaus vastaisi myös kyselyissä esiin tulleeseen tarpeeseen selkeyttää toiminnanharjoittajien vastuita ja velvollisuuksia, mikä todennäköisesti edistäisi osaltaan valvonnan valtakunnallisesti yhdenmukaisempaa toteutusta. Pääsääntöisesti vertailumaissa toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on myös säädetty Suomea täsmällisemmin. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. Vertailumaissa terveydensuojelusta on yleisesti säädetty kansanterveyslaissa ja/tai ympäristölainsäädännössä sekä näitä täydentävissä asetuksissa. Askelmerkkejä tulevaisuuden terveydensuojeluun. Tulevaisuuden terveydellisiin kehitysnäkymiin ja haasteisiin voidaan vastata muun muassa turvaamalla terveyden kannalta suotuisat elinolot ja elinympäristö, jolle terveydensuojelu ja ympäristöterveyteen liittyvä työ osaltaan luovat edellytyksiä. vsk. talousvesi ja uimarantavesi), mutta osa toiminnoista on hyvin yleisluonteisesti säänneltyjä. 19 tuneet vain osittain. Terveellisen elinympäristön arvo. osallistumalla haastatteluihin ja työpajaan sekä vastaamalla hankkeessa tuotettuihin kyselyihin. Kokonaisuutena Suomen terveydensuojelulain sääntely on kaksijakoinen siinä suhteessa, että osaa toiminnoista säännellään hyvin yksityiskohtaisesti (esim
Kuva: Santeri Liukkonen / Unsplash.. Hyvinvointialueen organisaation valmistelun yhteydessä nähtiin tärkeäksi, että ympäristöterveydenhuolto pysyy lähellä sosiaali-, terveysja pelastustoimialueita ja säilytetään hyvä ja kiinteä yhteistyö. 20 Marja Tuomainen FT, ympäristöterveydenhuollon johtaja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote, ympäristöterveyshuolto Ympäristöterveydenhuolto hyvinvointialueella Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueella maakunnan kuntien yhteisellä sopimuksella. Vuoden 2023 alusta alkaen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on ollut ympäristöterveydenhuollon toimialue, jota alueen kunnat rahoittavat laaditun sopimuksen mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk
Sittemmin vuonna 2017 toiminta siirtyi osaksi Siun sote kuntayhtymää ja vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueelle. Aluehallitus nimeää jaoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla aluevaltuutettuja. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuoltoa toteutetaan toiminta-alueella, johon kuuluvat Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat sekä Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun kaupungit. Jaoston jäseniksi voidaan valita muitakin kuin hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Toiminnasta aiheutuvat kulut jaetaan sopimuksessa sovitun periaatteen mukaisesti. Lisäksi kokouksissa on läsnäoloja puheoikeus aluehallituksen nimeämällä aluehallituksen jäsenellä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti ympäristöterveydenhuollon jaosto hoitaa aluehallituksen puolesta kunnalle kuuluvat ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät: terveydensuojelulain, elintarvikelain, tupakkalain, lääkelain, eläinlääkintähuoltolain ja eläinten hyvinvointilain mukaiset kunnan lupaja valvontaviranomaistehtävät. Mahdollisuuksia hyödynnettäväksi Iso toiminta-alue ja sen mukaiset resurssit mahdollistavat palveluiden saatavuuden koko alueella tasalaatuisena, sujuvana ja tehokkaana. Toteutumaa seurataan säännöllisesti ja kuntia informoidaan mahdollisista budjetin ylityksistä. Kunkin kunnan maksuosuuteen vaikuttavat mm. Alue kattaa maakunnan 13 kuntaa, joissa on asukkaita yhteensä 163 400 ja pinta-alaa noin 21 500 km². Terveysvalvonnan tukipisteet ovat puolestaan kuuden kunnan alueella. Tiukan talouden aikoina mahdollisuuksia uusiin laitehankintoihin ei juuri ole, mutta osaajien saannin varmistamiseksi alueelle on tehty erillisratkaisuja erityisesti eläinlääkintähuoltoon. Kunkin vuoden helmikuussa vahvistuu, tuleeko kuntiin tasausvai hyvityslaskuja. Tällä hetkellä eläinlääkintähuolto hoidetaan alueella neljän päivystysalueen kautta. 21 P ohjois-Karjalassa on ympäristöterveydenhuoltoa toteutettu jo vuodesta 2011 alueellisena yksikkönä. Rahoitus neuvotellaan vuosittain erikseen ja lopulliseen talousarvioesitykseen pyydetään kuntien lausunnot. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Tiukkaa taloudenpitoa Ympäristöterveydenhuollon kustannuksista vastaavat alueen kunnat. Toiminnan rahoitus tulee kuitenkin edelleen kunnilta. asukkaiden, tuotantoeläinten ja kotieläinten lukumäärät sekä valvottavien kohteiden lukumäärät. vsk. Se antaa mahdollisuuksia myös viranhaltijoiden erikoistumiseen ja osaamisen jakamiseen sekä sijaisuuksien hoitamisen sujuvasti niin, että toiminta pyörii, vaikka jonkun alueen terveystarkastaja. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ympäristöterveydenhuollon jaosto on edelleen siirtänyt toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille niiltä osin, kuin se on lain mukaan mahdollista eikä sitä ole PohjoisKarjalan hyvinvointialueen hallintosäännössä kielletty. Jaosto terveydensuojeluviranomaisena Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö on valtakunnallisesti ainoa ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, joka on osa hyvinvointialueen organisaatiota. Nämä satsaukset ovat tuottaneet tulosta ja pystymme palvelemaan tällä hetkellä alueemme kuntalaisia ilman palveluaikojen rajoituksia. Hyvinvointialueen aluehallitus valitsee toimikaudekseen ympäristöterveydenhuollon jaoston, jossa on seitsemän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä
Eriytymistä tapahtuu huomaamatta, jos yhteistyötä ja tietojen vaihtoa ei vaalita jokaisella toimijatasolla. vsk. Myös kasvokkaisia kohtaamisia tarvitaan varsinkin, kun tulee uusia työntekijöitä. Syksyn 2024 valmiusharjoitukset toivat konkreettisesti näkyviin, miten hyödyllistä on, kun tilannekeskuksessa on edustettuna sosiaali-, terveysja pelastustoimen lisäksi ympäristöterveydenhuolto. Uhkia ratkottavaksi Tärkeää on pitää kiinni paikallistuntemuksesta ja yhteyksistä muihin kunnan viranhaltijoihin. Yhteinen pöytä on löytynyt helposti myös epidemioiden ehkäisyn ja terveydenedistämisen asioissa, sillä onhan ympäristöterveyden tavoitteenakin terveellinen ja turvallinen elinympäristö niin ihmisille kuin eläimille. Nykytekniikan viestintäratkaisut mahdollistavat nopean viestinnän ja kynnys yhteydenottoon pysyy matalana, kun tunnetaan toisemme. Kuva: Antti Pitkäjärvi, Siun sote.. 22 tai eläinlääkäri olisi lomalla. Kehittämiseen satsaaminen on ollut tietoinen valinta ja se on tuottanut entistä laadukkaampaa palvelua. Lisäksi tarvitaan hyvä perehdytys, sillä hiljainen vuosikymmenien aikana kertynyt tieto ei siirry itsestään eteenpäin viranhaltijalta seuraavalle. Lisäksi on mahdollisuus tarjota hanketyötä ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja näin edistää sekä alan että alueen kehitystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Hyviä käytäntöjä löytyy mm sisäilma-, vesija häiriötilanneasioihin liittyen. Monesta harjoittelijasta on myöhemmin saatu myös työntekijä alueellemme
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa on mainiosti huomioitu ympäristöterveydenhuollon näkökulmat: toimintamme tarkoitus on tukea, turvata ja tuottaa hyvinvointia, jotta Pohjois-Karjalassa olisi hyvä elää. Uutena asiana ympäristöterveydenhuollon jaosto päätti aloittaa vuoden 2025 alusta alkaen tuottamaan erilliset kvartaalikatsaukset kunnille ympäristöterveydenhuollon tilannekuvasta. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat vierailevat säännöllisesti alueen kuntajohtajien yhteistyökokouksissa. Yhteistyötä tarvitaan alueen pitämisenä elinvoimaisena ja toimivana. Tärkeää on pitää mieli avoimena ja oppimishaluisena, sillä ympäristöterveydenhuollon toiminta on monialaista, ja verkostoissa toimiminen on tärkeä osa viranomaistyötä. Kuva: Antti Pitkäjärvi, Siun sote.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk. Yhdessä oppien Hyvinvointialueiden alkutaipaleet ovat olleet vauhdikkaita ja resurssien riittävyys on ollut vahvasti esillä. Hyvien toimivien yhteistyökäytänteiden hiominen jatkuu samoin kuin hyvistä käytännöistä oppiminen yli toimialuerajojen. 23 Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen luottamushenkilöjohto, viranhaltijajohto, kuntajohtajat ja kuntapäättäjien edustus kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan ajankohtaisia asioita. Isoilla yhteistoiminta-alueilla hyvinvointialue näyttäsi olevan varsin toimiva ja neutraali kotipesä ympäristöterveydenhuollon viranomaistoiminnalle
vsk. Toimenpideohjelmassa tuotetun Terveet tilat -toimintamallin ja lukuisten ennakoivaan kiinteistönpitoon ja sisäilmaprosessien hoitoon liittyvien oppaiden ja selvitysten toivotaan auttavan kuntia ja muita julkisia toimijoita sisäilmaongelmien vähentämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 24 P oikkihallinnollisen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman päätavoitteina oli julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Ohjelman valmistelu käynnistettiin kesäkuussa 2017 pidetyn parlamentaarisen pyöreän pöydän keskustelun yhteydessä. Valtioneuvoston asettaman hankeryhmän ohjelmaluonnos viimeisteltiin lausuntokierroksen jälkeen valmiiksi keväällä Katja Outinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, Terveet tilat 2028 -ohjelma Mikko Helasvuo, rakennusneuvos opetusja kulttuuriministeriö, Terveet tilat 2028 -ohjelma Saimi Lappalainen, erityisasiantuntija ympäristöministeriö, Terveet tilat 2028 -ohjelma Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies sosiaalija terveysministeriö, Terveet tilat 2028 -ohjelma Anniina Salmela, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma Terveet tilat 2028 -ohjelma päättyi – mitä tuloksia saavutettiin Terveet tilat 2028 -ohjelmaa toteutettiin vuosina 2018–2024. Tavoitteena oli toteuttaa toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. Ohjelma päättyi neljä vuotta suunniteltua aiemmin valtion säästötoimien vuoksi.
Pääsihteeristössä olivat edustettuina ministeriöiden asiantuntijavirkamiehet. Pääsihteeristö vastasi ohjelman käytännön toteutuksesta sekä hankkeiden suunnittelusta ja viestinnästä. vsk. Hankkeet jakautuivat seitsemän eri toimenpidekokonaisuuden ympärille: 1) Toimet julkisten rakennusten kunnon selvittämiseksi ja Terveet tilat -toimintamallin kehittämiseksi,. 2018–2023). Myös Opetushallitus ja Museovirasto, Senaatti-konserni ja aluehallintovirastot auttoivat erilaisten hankkeiden ja tilaisuuksien toteutuksessa. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma jatkuu suunnitellusti vuoteen 2028. Ohjelman käytännön toteutus Toteutusorganisaatio Ohjelman päätoteuttajia olivat opetusja kulttuuriministeriö (OKM), sosiaalija terveysministeriö (STM), ympäristöministeriö (YM) ja valtioneuvoston kanslia (VNK, v. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Ihoja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 25 2018, ja valtioneuvosto antoi toukokuussa 2018 periaatepäätöksen Terveet tilat 2028 -ohjelmasta /1/ ja varsinainen ohjelmatyö käynnistyi. Ohjelman toimenpidealueet Ohjelman hankkeet suunniteltiin tuomaan tietoa ja vastauksia ohjelman periaatepäätöksessä havaittuihin tietotarpeisiin. Ohjelman toimeenpanoa ohjasi ja valvoi ministeriöiden johtavista virkamiehistä koostunut johtoryhmä. Sosiaalija terveysministeriön vastuualueelle kuuluvissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimissa tukena oli Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma (Sisäilmaohjelma), jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi /2/
Viestintä Käytännön hankkeiden ja projektien lisäksi Terveet tilat 2028 -ohjelmassa panostettiin viestintään. Ohjelman eri toimenpiteiden etenemistä on voinut seurata verkkosivustolla tilatjaterveys.fi. vsk. Valtioneuvosto teki maaliskuussa 2024 päätöksen kumota Terveet tilat 2028 -ohjelmasta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen voimassaolo ja lopettaa ohjelman. Ohjelman omille verkkosivuille tilatjaterveys.fi koottiin tietoa ajankohtaisista sisäilmateemoista ja. Vuosina 2018–2024 julkaistiin kaikkiaan noin 250 uutista ja 54 uutiskirjettä. 2) Vuorovaikutus ja viestintä, 3) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toteutti), 4) Rakentamiseen, kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien prosessien vahvistaminen, 5) Terveen rakentamisen hankintaja omistuspalveluiden vahvistaminen, 6) Osaamisen arviointi ja tarvittavat päivitykset ja 7) Ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta. Ohjelman toimintamenot Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toimeenpanoa varten ohjelmalle osoitettiin vuosittain määrärahaa valtion talousarviossa. Määräraha jaettiin johtoryhmän päätöksellä ohjelmaan toteuttaville ministeriöille sihteeristön valmisteleman käyttösuunnitelman mukaisesti. Kaikkiaan ohjelmalle osoitettiin vuosina 2018–2024 yhteensä 6,86 miljoonaa euroa. Vaikka ohjelma päättyykin, verkkosivujen ylläpitoa jatketaan, jotta ohjelman materiaalista ja tuotoksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty myös tulevaisuudessa. 26 ohjelmalla oli uutiskirje. Vuonna 2022 ohjelman toimia suunnattiin ja kehitettiin ohjelman kehittävän väliarvioinnin tulosten pohjalta /3/. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56
27 Ohjelman oli alun perin tarkoitus jatkua vuoden 2028 loppuun saakka. Toimintamalli on julkaistu ohjelman verkkosivuilla. vsk. Ohjelmalle vuodelle 2024 myönnetyn määrärahan turvin keskeneräiset hankkeet voidaan viimeistellä vuoden 2025 aikana. Oppaat, raportit ja selvitykset on koottu ohjelman verkkosivujen Oppaita ja selvityksiä -osioon, jossa ne on jaoteltu pääosin kolmen teeman alle: 1) rakentaminen, korjaaminen, huolto ja ylläpito sekä kiinteistökannan hallinta, 2) osaamisen. Ohjelman päätulokset Terveet tilat -toimintamalli Terveet tilat 2028 -ohjelman pääaikaansaannos on vuonna 2020 julkaistu Terveet tilat -toimintamalli, joka kokoaa yhteen tutkittua tietoa suunnitelmallisen kiinteistökannan hallinnan tueksi ja se toimii kuntien apuna sisäilmaratkaisujen suunnittelussa ja rakennusten ylläpidossa. Toimintamalliin kerättiin tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä kuntien kanssa. Ohjelman lopettamisen taustalla ovat valtionhallinnon säästöt: ohjelmakauden lyheneminen neljällä vuodella säästää yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos auttoivat sisäilmatilanteiden hallintaan liittyvien käytänteiden ja ohjeiden kokoamisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Alkuvuonna 2025 toimintamalli täydentyy arviointityökalulla, jonka kysymyksiin vastaamalla kunnat saavat arvion omien sisäilmatoimiensa tilanteesta suhteessa toimintamallissa annettuihin suosituksiin. Oppaat, selvitykset ja raportit Terveet tilat 2028 -ohjelmassa on valmistunut OKM:n ja YM:n tilaamina kaikkiaan yli 30 opasta tai selvitystä ja lisää valmistuu vuoden 2025 aikana
Verkosto luo. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk. Kaikki Sisäilmaohjelman tuotokset on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuille Sisäilmaohjelmasta kertovaan osioon thl.fi/ sisailmaohjelma. Läpileikkaus rakennuksiin -osio verkkosivulla Terveet tilat -ohjelman verkkosivuilla esitellään eri vuosikymmenten oppilaitosrakennusten tyypillisiä vaurioita ja korjaustapoja. 28 kehittäminen, oppimistilat ja rakennusperintö ja 3) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Sivulla käydään yksityiskohtaisesti läpi rakennuksen osat ja talotekniset järjestelmät, jotka vaikuttavat rakennuksen sisäilmaan. Läpileikkaus rakennuksiin -osio esittelee kuusi eri vuosikymmenten oppilaitosrakennustyyppiä visuaalisesti näyttävinä 3D-leikkauskuvina. Läpileikkaus rakennuksiin -osio laajenee keväällä 2025 asuinrakennuksilla, kun sivustolle tuodaan vastaavia tietoja omakotitaloista ja kerrostaloista. Lisäksi sivulta löytyy tietoa tyypillisistä sisäilmatekijöistä, kuten kosteusvaurioista, haitta-aineista sekä puutteista tai vaurioista talotekniikassa. Sivu tarjoaa myös luotettavia tietolähteitä korjaustavan valintaa pohtiville. Kuntien Terveet tilat -verkosto Kuntien Terveet tilat -verkoston toiminta käynnistyi helmikuussa 2021. Sisäilmaohjelman julkaisemia tutkittuun tietoon perustuvia ohjeita, katsauksia ja raportteja on linkitetty myös Terveet tilat -toimintamalliin. Teemasta 3 löytyy osa Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa tuotetuista ohjeista ja artikkeleista
Ministeriöt raportoivat toteutetuista toimenpiteistä vuosittain hallituksen vuosikertomusten yhteydessä. Terveet tilat 2028 -ohjelman kehittävä arviointi, raportti. 29 tiin toimimaan kuntien omana sisäilmaasioiden sparrausryhmänä ja tiedonvaihtokanavana, jossa on mahdollisuus jakaa hyviä käytänteitä ja keskustella ja kysyä toimivista ratkaisuista sisäilmaongelmien hoidossa ja ennakoivan kiinteistönpidon toimissa. Enimmillään verkostossa on ollut mukana liki 600 jäsentä. Ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta Terveet tilat 2028 -ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurattiin tarkoin mm. Valtioneuvoston kanslia ja Terveet tilat 2028, 2022. Salmela A., et al. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman ja Suomen Kuntaliiton vuonna 2023 tekemän kuntakyselyn /4/ mukaan kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana ja sisäympäristöön liittyviä ongelmatilanteita pystytään yhä useammin ehkäisemään ennalta. Yhteenveto Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmassa on saatu paljon aikaan vuosien 2018–2024 aikana. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2018. Yhteydenpito kuntiin ja hyvinvointialueisiin on jatkossakin hyvin tärkeää, joten ministeriöt ovat päättäneet jatkaa kuntien Terveet tilat -verkoston toimintaa myös ohjelman päättymisen jälkeen. Kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa. Katsaus kuntien sisäilmatilanteeseen: Kuntien sisäilmakysely 2023. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, https://thl.fi/sisailmaohjelma 3. vsk. Tämän tiedon valossa voidaan ajatella Terveet tilat 2028 -ohjelman toiminnan lisänneen tietoisuutta ja tutkittua tietoa aihepiiristä ja auttaneen kuntia toimissa sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Ohjelman yhtenä onnistumisen mittarina voidaan välillisesti pitää kuntien ja valtion omistaman rakennuskannan kunnon paranemista ja sisäilmaongelmista kärsivien määrän vähenemistä. eduskunnan tarkastusvaliokunnan ja eduskunnan kansanedustajien sisäilmaryhmän toimesta. Verkostolle järjestettiin vuosittain noin 2–6 verkostotapaamista ajankohtaisten teemojen ympärille. Ohjelman tavoitteita rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja sisäilmasta oireita saavien tilanteen parantamiseksi ei olisi saavutettu ilman yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tämän yhteistyön toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Terveet tilat 2028 -ohjelman toteutuksesta ja vaikuttavuudesta tehdään loppuarviointi, joka valmistuu alkukesällä 2025. 4. Owal Group ja VTT. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024.. Vuonna 2025 valmistuvia hankkeita esitellään kevään ja syksyn verkostotapaamisissa. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta, 3.5.2018. Lähteet 1. Ohjelman sihteeristö järjesti myös säännöllisesti parlamentaarisia pyöreän pöydän keskustelutilaisuuksia ja kaikille avoimia foorumitilaisuuksia. Ohjelman tuotokset jäävät kaikkien hyödynnettäviksi ohjelman verkkosivuille. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kuntien ja kuntayhtymien, valtion eri laitosten ja virastojen, tutkimuslaitosten sekä kiinteistöja rakennusalan järjestöjen, potilasjärjestöjen ja ammattiliittojen tuki on ollut merkittävää ja ensiarvoisen tärkeää. 2
Sairaaloiden ja hoitolaitosten lisäksi tällaisia tiloja ovat juuri päiväkodin ja koulut.. Pintapuhtaudella tarkoitetaan erilaisten kosketuspintojen puhtautta ja hygieniaa. Leila Kakko, lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu Pintapuhtauteen liittyvää asiaa kouluissa ja päiväkodeissa Pintapuhtauden kosketuspintoja. tasopinnat, kuten pöydät ja hyllyt sekä muut kosketuspinnat, joita tavallisimmin ovat erilaiset kahvat, katkaisijat ja säätimet. Pintapuhtauden merkitys on korostunut entistä enemmän erityisesti maailmanlaajuisen koronanpandemian herättämänä. 30 Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk. Kosketuspintoja ovat mm. Pintojen puhtauden ja hygienian merkitys pitää huomioida selkeimmin erityisesti tiloissa, joissa infektioiden leviämistä pidetään todennäköisenä. Kuva: Leila Kakko
Suomalaisissa kouluissa sisäilmaongelmista raportointi on yleistä ja yhtenä syynä on pidetty siivousta ja erityisesti siinä liiallista veden ja siivousaineiden käyttöä. Oikea annostelu on myös kustannuskysymys. Kuva: Vileda Porfessional.. Jotta altistuminen olisi mahdollisimman vähäinen, tulisi siivouksessa kiinnittää tarkemmin huomiota siivousaineiden oikeaan annosteluun ja myös välttää aineiden tarpeetonta käyttöä. alentaa veden pintajännitystä. Osa näistä aineosista voi olla haitallisia terveydelle, varsinkin jos henkilö altistuu toistuvasti ja suurina pitoisuuksina käytettäville siivousaineille. Ne pestään pyykinpesukoneessa ja pestyt Esivalmistellussa siivouksessa pyyhekohtainen kostutusohje määrittelee käyttöliuoksen määrän, joka toki voi olla myös pelkää hanavettä. Siivous ja pintapuhtaus Siivouksessa käytettävät puhdistusaineet koostuvat erilaisista tensideistä, joiden tehtävänä on mm. 31 P intapuhtauden tuottamisessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota erityisesti pudistusaineiden käyttöön tai niiden korvaamiseen pelkällä vesijohtovedellä. Sen lisäksi tuotteet voivat sisältää esimerkiksi valkaisevia ja desinfioivia aineosia ja myös pH:ta sääteleviä aineita sekä mahdollisesti hajusteita ja säilöntäaineita. Myynnissä on myös erilaisia käsiteltyjä vesiä siivousaineiden korvaajiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Tässä artikkelissa käsitellään pintapuhtautta lähinnä kahden Suomessa tehdyn tutkimushankkeen ja erityisesti niiden pintapuhtauteen vaikuttavien tulosten kautta. Suomalaisessa ammattisiivouksessa käytetään pääsääntöisesti esivalmisteltua siivousta, jossa siivoukseen käytetään valmiiksi kostutettuja siivouspyyhkeitä ja moppeja. vsk
Tässä on haasteena se, että ei uskota tuon määrän riittävän pinnan puhdistukseen. Tiivistettyjen siivousaineiden käytön yksi perustelu on ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Pilottitutkimuksen tulosten mukaan kouluissa voidaan saavuttaa hyviä siivoustuloksia myös ilman päivittäistä siivousaineiden käyttöä ilman, että sisäilman laatu vaarantuu (Mikkola ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Jos kohteen siivoukseen tarvitaan vaikkapa 20 pyyhettä ja manuaalinen pyyhevalmistajan ohjeistus on, että nuo 20 nihkeäpyyhintään sopivaa mikrokuitupyyhettä tarvitsevat 4 dl valmista käyttöliuosta, tällöin yhdessä pyyhkeessä on 0,04 ml / 20 = 0,002 ml yleispuhdistusainetta. (De Troeyer et al. Mikäli kohteessa tarvitaan lisäkosteutta, niin siivousvaunussa voidaan pitää mukana kostutuspulloa. Suoraan koneesta otettaessa voidaan säätää linkousnopeus sen mukaisesti, millainen kosteus halutaan tekstiileihin jäävän. vsk. Myös Täubel ym. 32 siivoustekstiilit joko kuivataan koneellisesti myöhempää kostutusta varten tai laitetaan suoraan käyttöä varten joko muovipussiin tai kannelliseen säilytysastiaan. SIBI-hankkeen loppuraportissa todetaan, että yksi mahdollinen tapa vähentää altistumista puhdistuskemikaaleille on vähentää säännöllisten puhdistustoimien aikana käytettävien kemikaalien määrää. 2024 ovat artikkelissaan todenneet, että puhdistusaineista on tutkittu Ammattisiivouksessa oikea annostelu on milleistä kiinni ja kostutuksessa kannattaa käyttää pyyhevalmistajan ohjeistusta.. Kuivien siivouspyyhkeiden kostutus voidaan tehdä joko manuaalisesti tai pyykinpesukoneella. Altistuminen puhdistusaineiden sisältämille kemiallisille aineille tapahtuu pääasiassa ihokosketuksen ja hengitysteiden kautta. 2020). Tiivistettyjen aineiden kuljetuskustannukset ovat pienemmät ja ammattitaitoiset siivoojat hallitsevat kohteessa oikean annostelun. Oikea annostus on nykyisin käytettävillä tiivistetyillä siivousaineilla todella pieni, usein vain 1 ml / 1 l vettä. Erilaisia hengitystieoireita ja astmaa on raportoitu myös puhdistusaineita laajasti käyttävillä siivoojilla. 2022; De Matteis ym. Altistuminen voi aiheuttaa herkistymistä ja allergioita. 2020)
Tampereen ammattikorkeakoulu toi hankkeeseen siivousalan asiantuntijuutta ja toteutti omana osuutenaan siivouskyselyn. Näissä kenttätutkimuskohteissa tehtiin kemiallisia, mikrobiologisia ja toksikologisia tutkimuksia, sekä ennen interventiota että sen jälkeen. Hanke toteutettiin pääkaupunkiseudulla ja kenttämittauksia tehtiin neljällä koululla.. Kaikkiaan hankkeesta saadut tulokset osoittivat selkeästi laajemman ja tarkemman tutkimuksen tarpeen, vaikka saadut tulokset olivat samankaltaisia ja siivouksen suorittajasta riippumattomia. Siivousintervention siivousjaksojen väleillä ei voitu havaita johdonmukaista muutosta, eikä minkään mikrobiryhmän määrät eronneet kemikaalittoman siivousjakson osalta verrattuna kohteiden tavalliseen siivoukseen. Mahdollista siivoustekstiilien lisäkostutusta varten siivousvaunuissa oli mukana pääsääntöisesti pelkkää vettä. Mitä on tutkittu. Hankkeen siivouskyselyn tuloksista voi nostaa esiin, että pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa kouluissa oli käytössä esivalmisteltu siivous, ja päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytettiin yleispuhdistusainetta, joka annosteltiin annostelupumpulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kohteissa tehtiin haastatteluja ja havainnointeja. Hankkeessa selvitettiin 13 pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa käytettäviä puhdistusaineita, etsittiin eroja erilaisten siivousmenetelmien ja -aineiden välittömistä ja välillisistä vaikutuksista kouluolosuhteiden sisäilman laatuun ja mikrobiomiin. Hankkeesta on kerrottu yksityiskohtaisemmin Ympäristöja Terveys-lehdessä 5/2020. Koska siivousalueet käsittivät myös muita tiloja kuin tutkimuksessa mukana olevat luokat, niin siivousvaunujen varustukseen kuului myös muita siivouksessa käytettäviä aineita, kuten lasinja saniteettitilojen pesuaineita. Lisäksi hanketta rahoittivat Aalto-yliopistokiinteistöt, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, STM, sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy ja Poistoa Group Oy. vsk. CleanSchool-hanke SIBI-hankkeen tulokset ja johtopäätökset osoittivat selkeästi lisätutkimustarpeen, ja sen takia vuonna 2020 aloitettiin uusi Suomen Akatemian rahoittama CleanSchoolhanke (Siivousmenetelmien kehittäminen haitallisen kemiallisen ja mikrobiologisen altistumisen vähentämiseksi koulurakennuksissa), jossa tutkijoina Aalto yliopiston lisäksi olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Vaasan yliopisto. Lisäksi kahdessa lukiossa ja yhdessä päiväkodissa toteutettiin siivouksen interventio, jossa vaihdettiin kohteessa normaalisti käytössä ollut siivousmenetelmä pelkkään vesijohtoveteen ja uusiin mikrokuitupyyhkeisiin. 33 erityisesti niiden desinfioinnin tehokuutta, kun taas puhdistuksen ja aineiden vaikutusta pintojen mikrobiomeihin ja sen kautta työntekijöiden altistumiseen todellisissa olosuhteissa on tutkittu edelleen liian vähän. SIBI-hanke Tampereen ammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos olivat Aallon kumppaneina Työsuojelurahaston rahoittamassa, vuonna 2019 päättyneessä SIBI-hankkeessa (Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun kouluja päiväkotirakennuksissa). Lukiossa tutkimus keskittyi molemmissa kuuteen luokkahuoneeseen eikä muita tiloja huomioitu. Hankkeiden vetäjänä on usein ollut Aalto yliopiston rakennustekniikan laitos professori Heidi Salosen johdolla. Koulujen ja päiväkotien pintahygieniaa on tutkittu Suomessa pääasiassa osana sisäilman tutkimushankkeita
Nämä tarkastelujaksot toistuvat kaikissa tutkimusluokissa kaksi kertaa: talvella ja keväällä. Interventiotutkimuksessa tutkittiin viiden viikon aikana koulun normaalin siivouksen vaikutusta epäpuhtauksiin sekä oppilaiden ja opettajien raportoimiin oireisiin ja olosuhdehaittoihin. Siivousintervention aikataulutus.. Laboratoriossa tutkittiin luokkien siivouksessa käytössä olevien puhdistusaineiden toksisuutta soluviljelmässä. 34 Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia koulusiivouksella on luokkien sisäilman mikrobiologisiin, kemiallisiin ja hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin sekä opettajien ja oppilaiden kokemiin hengityselintai muihin oireisiin ja olosuhdehaittoihin. Kohteena oli viisi yleispuhdistusainetta useina eri laimennoksina, joista mukaan otettiin aina alin ylläpitosiivoukseen suositeltu pitoisuus. 3.–6.-luokkien oppilaat ja opettajat täyttivät oireja olosuhdepäiväkirjan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk. Lisäksi luokkien pintahygieniaa tutkittiin ATP-mittauksilla. Opettaja ja oppilaat eivät tienneet, milloin kyseessä oli normaali siivous tai interventio. Tällöin käytettiin koulun normaalin siivouksen sijaan ainoastaan vesijohtovettä. Toksisuutta testattiin ihmisen puolustusjärjestelmän soluilla mittaamalla solutoksisuutta ja tulehdusreaktioiden käynnistymistä. Tutkimusluokista kerätiin sisäilmasta ilmaja pölynäytteitä pienhiukkasten, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä mikrobien määrityksiä varten. Tutkimuksessa määriteltiin luokkien siivouksessa käytettävät puhdistusaineet ja tutkittiin puhdistusaineiden vaikutusta sisäilman laatuun kenttätutkimukseen valituissa kouluissa. Osasta tutkimusluokkia määriteltiin jatkuvatoimisesti koko tutkimuksen ajan lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia (PM2.5 ja PM10)
Yleispuhdistusaineet olivat kyselyyn vastanneiden mukaan päivittäisessä siivouksessa käytetyimpiä puhdistusaineita. Koronan vaikutuksesta siivoojat ja siivoustyö saivat enemmän positiivista palautetta, ja siivoojat kokivat, Puhdistusaineista A–E tehtyjen laimennosten vaikutus THP-1-makrofagisolujen elävyyteen 24 tunnin altistuksen jälkeen. CleanSchool tuloksia Puhdistusaineiden toksisuus Solutoksisuus lisääntyi huomattavasti kaikilla puhdistusaineilla, kun altistuksissa käytettiin suosituspitoisuuksia suurempia pitoisuuksia. Puhdistusaineet D ja E olivat vain kohtuullisen toksisia ja puhdistusaine A pystyi aiheuttamaan ainoastaan lievän inflammatorisen vasteen. Verrattaessa keskenään eri puhdistusaineiden herättämiä vasteita alimmissa suositelluissa ylläpitosiivouspitoisuuksissa suurimman solutoksisen ja inflammatorisen vasteen aiheutti puhdistusaine B. Elävyys on laskettu prosentteina pelkän kasvatusmediumin antamasta vasteesta ja kuuden rinnakkaisen näytteen keskivirhe on piirretty palkkeihin. (Korkalainen 2023).. Puhdistusaine C oli ainoa, joka ei aiheuttanut ollenkaan toksisuutta suositellussa ylläpitosiivouspitoisuudessaan. vsk. Valmistajien suosittelemat alimmat ylläpitosiivoukseen tarkoitetut pitoisuudet on merkitty punaisilla palkeilla. Suurin osa vastaajista oli kyseisten koulujen siivousesihenkilöitä tai ohjaajia. Siivouskysely Kysely lähetettiin yhteensä 100 kouluun ja vastauksia saatiin 46. 35 Siivouskyselyssä toistettiin osaksi samoja kysymyksiä kuin SIBI-hankkeessa ja kysely lähetettiin 100 pääkaupunkiseudun kouluun. Mutta jopa 27 vastaajaa käytti puhdistukseen vain vesijohtovettä. Avointen kysymysten vastaukset paljastivat koronapandemian vaikutukset siivoukseen. Vaikuttaa, että kyselyn vastausten perusteella siivoojat kiinnittivät enemmän huomiota kosketuspintojen pyyhkimiseen ja tekivät työnsä huolellisemmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56
Liu X., Lao XQ., Wong CC., Tan L., Zhang Z., Wong TW., Tse LA., Lau APS, Yu ITS. vsk. Siivouskyselyn tulokset antoivat ajantasaista tietoa koulusiivouksesta ja erityisesti siivousaineiden käytöstä. (2020) Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun kouluja päiväkotirakennuksissa – Työsuojelurahaston hankkeen nro 117101 loppuraportti. De Matteis, S., Ronsmans, S., Nemery, B. 26: 517–525. Clinics in Chest Medicine 41: 641–650. 36 että heidän olemassaolonsa huomattiin asiakkaan puolelta paremmin kuin ennen pandemia-aikaa. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-202304125142 Salonen, H., Salthammer, T., Castagnoli, E., Täubel, M., & Morawska, L. Cleaning products: Their chemistry, effects on indoor air quality, and implications for human health. Cleaning practices and cleaning roducts in nurseries and schools: to what extent can they impact indoor air quality. 100021 Wei W, Boumier J., Wyart G., Ramalho O., Mandin C. Indoor Environments 1(3), 100021. Opinnäytetyö. (2016). Frequent use of household cleaning products is associated with rhinitis in Chinese children. https://doi.org/10.1016/j.indenv.2024. & Salonen H. (2022) Identifying cleaning products associated with short-term workrelated respiratory symptoms: A workforce-based study in domestic cleaners. https:// aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/ 43349 Ronkainen, M. Täubel, M., Castagnoli, E., Salthammer, T., Morawska, L., Salonen, H. (2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Siivouskysely Cleanschool hankkeessa. (2024) The impact of cleaning on the microbiomes of indoor surfaces. Indoor Air. Sisäilmayhdistys raportti 41. (2024). Korkalainen M., Moilanen A., Kakko L., Andersson A., Leppänen H., Täubel M., Mikkola R., Hyvärinen A., Castagnoli E. On kuitenkin huomattava, että käytännössä puhdistusaineiden kemikaaleille altistutaan hengityksen kautta, eikä solutestin tuloksia voi näin ollen suoraan soveltaa ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Environment International, 108836. Tässä tutkimuksessa käytettiin alimpia ylläpitosiivoukseen suositeltuja pitoisuuksia, mutta joihinkin työvaiheisiin, kuten pintapesuun, suositellut pitoisuudet ovat suurempia. Allergy Clin Immunol, 138:754–760. Mikkola, R., Alapieti, T., Kakko, L., Täubel, M., Järvi, K., Andersson, M.A., Reunanen, E., Leppänen, H., VornanenWinqvist, C., Hyvärinen, A., Salonen, H. 2023. Lähteitä. Puhdistuskemikaalien aiheuttama toksisuus soluviljelmässä. (2020) Respiratory Health Effects of Exposure to Cleaning Products (review). Environ Int. CleanSchool-hankkeen johtopäätöksiä Toksisuustulokset osoittavat, että siivouksessa on tärkeää käyttää valmistajan suositteleman annostelun mukaisia puhdistusainepitoisuuksia, koska toksisuus näyttää selvästi lisääntyvän suuremmilla pitoisuuksilla. 162:107170. De Troeyer, K., De Man, J., Vandebroek, E., Vanoirbeek, J.A., Hoet, P.H., Nemery, B., Vanroelen, C., Casas, L., Ronsmans, S. (2023)
Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 19.–20.3.2025 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Rekisteröidy ennakkoon maksutta www.finnclean.fi Finnclean 2025 teema: Puhtaus on turvallisuutta
Ilmanpuhdistimien tehosta on saatu erittäin hyviä tuloksia kammioja testihuonetutkimuksissa, mutta tutkimustieto ilmanpuhdistimien vaikutuksista käytännön olosuhteissa on hyvin rajallista. Oppilaiden kokemaa oireilua ja koettua sisäympäristön laatua seurattiin oireja olosuhdepäiväkirjoilla. Kontrolloiduissa olosuhteissa toteutettujen tutkimusten tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan sisäympäristöjä, kuten kouluja, joissa esiintyy kontrolloimattomia ilmavirtauksia ja joissa erilaisten epäpuhtauksien määrä vaihtelee esimerkiksi tilan käyttäjien toiminnan seurauksena.. Ilmanpuhdistintekniikasta riippuen ilmanpuhdistimilla voidaan poistaa sekä Miina Juntunen, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja elinympäristöt -yksikkö & Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos Timo Lanki, professori, johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja elinympäristöt -yksikkö & Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöja biotieteiden laitos Ilmanpuhdistimien vaikutus sisäilman epäpuhtauksiin ja oppilaiden kokemiin oireisiin alakouluissa Tutkimuksessa selvitettiin ilmanpuhdistimien vaikutusta alakoululuokkien sisäilman hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin, mikrobeihin ja haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin. Yleisimpiä käytössä olevia tekniikoita ovat mekaaninen suodatus HEPA (high efficiency particulate air) -suodattimilla ja adsorptio aktiivihiilisuodattimilla. mikrobeja ja muita hiukkasmaisia epäpuhtauksia, että kaasumaisia epäpuhtauksia. 38 I lmanpuhdistimia käytetään yleisesti esimerkiksi julkisissa rakennuksissa tilanteissa, joissa koetaan, että tilan ilmanvaihto ei riitä poistamaan sisäilman epäpuhtauksia tarpeeksi tehokkaasti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56
Jokaisessa luokassa oli yksi ilmanpuhdistin. Koska epäpuhtauksia kulkeutuu ulkoilmasta sisäilmaan, ja ulkoilman epäpuhtauksien määrä ja laatu vaihtelee alueittain riippuen alueella esiintyvistä epäpuhtauslähteistä, tutkimukseen valittiin mukaan kouluja eri sijainneista: kaupungin keskustasta, taajama-alueelta keskustan ulkopuolelta sekä haja-asutusalueelta. Erilaisia altistumisolosuhteita pyrittiin sisällyttämään tutkimukseen myös valitsemalla mukaan eri ikäisiä rakennuksia ja esimerkiksi koulu, jossa oli mahdollinen mikrobivaurio. vsk. Tutkimus toteutettiin jokaisessa koulussa kuuden viikon mittaisena interventiotutkimuksena, joka koostui kolmesta kahden viikon mittaisesta tutkimusjaksosta: 1) OFF-jakso, jolloin ilmanpuhdistin oli luokassa mutta ei käynnissä 2) ON-jakso, jolloin ilmanpuhdistin oli käynnissä 3) SHAM-jakso, jolloin ilmanpuhdistin oli käynnissä, mutta siitä oli poistettu EPA (efficient particulate air)/HEPAja aktiivihiilisuodattimet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kuvituskuva: ScanStockPhoto.. Ilmanpuhdistimien mitoitus valittiin perustuen tutkimusalueen todellisissa kohteissa yleisesti käytettyyn mitoitusperiaatteeseen. 39 Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo) -tutkimus Tutkimus toteutettiin kuudessa kuopiolaisessa alakoulussa, yhteensä 29 luokkahuoneessa, vuosina 2021–2022. Ilmanpuhdistimien teho säädettiin siten, että ne puhdistivat luokan tilavuutta vastaavan ilmamäärän 1,0–1,4 kertaa tunnissa (1/h), joka vastasi 20–50 %:a luokkahuoneen ilmanvaihtokertoimesta
Ilmanpuhdistimien vaikutusta absorptiokertoimeen sekä hiukkasten pitoisuuksiin, mukaan lukien pienhiukkaset (PM 2.5 ; aerodynaaminen läpimitta <2,5 µm) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ; <10 µm), arvioitiin sisäja ulkopitoisuuden suhteen (I/O-suhteen) muutosten Kuvitusuva: Pixabay.. Mikrobiologisia epäpuhtauksia kerättiin jokaisesta tutkimusluokasta passiivisella keräyksellä petrimaljoille (laskeutunut pöly), ja lisäksi ilmanäytteitä kerättiin jokaisesta koulusta kolmesta luokkahuoneesta aktiivisella Ultrasonic Personal Air Sampler (UPAS) -keräimellä. Hiukkasmaisia epäpuhtauksia kerättiin kokoluokittelevan Harvard-impaktorin läpi suodattimille, jotka punnittiin. Näytteet analysoitiin laboratoriossa käyttäen kaasukromatografi-massaspektrometriä. Keräin asetettiin opettajan pöydän läheisyyteen, opettajan hengitysvyöhykettä vastaavalle korkeudelle. Lisäksi suodattimista mitattiin valon heijastavuus absorptiokertoimen määrittämiseksi (kuvaa mustan hiilen pitoisuutta). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 40 Tutkittavista luokista määritettiin haihtuvia orgaanisia yhdisteita (VOC) passiivisella radiello®-keräimellä keskimäärin kolmesta luokkahuoneesta jokaisessa koulussa. Laskeutuneen pölyn keräys tehtiin esimerkiksi kaappien tai hyllyjen päältä, ja aktiiviset ilmanäytteet kerättiin opettajan pöydän läheisyydestä, opettajan hengitysvyöhykettä vastaavalta korkeudelta
Koska. Kyseiset näytteet oli otettu kuudesta luokasta, kolmesta eri koulusta. Laskeutuneen pölyn näytteissä havaittiin SARS-CoV-2 virusta 7,4 %:ssa näytteistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Luokkahuoneiden TVOC-pitoisuus ON-jakson aikana oli 52,9 % (p<0,001) pienempi kuin OFF-jakson aikana, ja 47,0 % (p<0,001) pienempi kuin SHAM-jakson aikana. Keräimet sijoitettiin luokassa siten, etteivät ne olleet tuloilmaventtiilien tai ilmanpuhdistimien välittömässä läheisyydessä. Luokan sisäympäristöön liittyvät koetut olosuhdehaitat jaettiin kahteen luokkaan “Ei” (vastaukset ”ei” ja ”vähän”) ja “Kyllä” (vastaukset ”melko paljon” ja ”paljon”). Bakteerien lajimäärään tai monimuotoisuuteen ilmanpuhdistimilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. vsk. Sisäilman laatua koskevien mittausten lisäksi tutkimukseen osallistuvat oppilaat täyttivät oireja olosuhdepäiväkirjaa jokaisena koulupäivänä kaikkien kolmen tutkimusjakson ajan. 2021). Koska pitoisuus ei pienentynyt SHAMjakson (eli pelkän ilman kierrätyksen) aikana, voidaan vaikutuksen päätellä johtuneen nimenomaan puhdistimissa olevista suodattimista eikä siitä, että tehostunut ilman kiertäminen luokkatilassa ohjaisi epäpuhtauksia ilmanvaihdon kautta pois tilasta normaalia tehokkaammin. Mikrobit Mikrobien mediaanipitoisuudet luokkahuoneissa OFF-jaksojen aikana olivat pieniä, ja pitoisuudet laskeutuneen pölyn näytteissä (sienten kokonaispitoisuus 10 700 soluekvivalenttia/m 2 /vrk, Penicillium/ Aspergillus spp. Tulokset ja tulosten tarkastelu Haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden (TVOC) mediaani luokkahuoneissa oli OFF-jaksojen aikana 17,4 µg/m 3 , mikä alittaa selvästi sosiaalija terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), jäljempänä asumisterveysasetuksen, mukaisen toimenpideraja-arvon (400 µg/m 3 ) ja saksalaisen hygieenisen ohjearvon (300 µg/m 3 ) (Umwelt Bundesamt, 2023). Sen sijaan ilmanpuhdistimien käyttö pienensi sienten lajimäärää (Chao1 richness) 25,8 % (p=0,048) ja monimuotoisuutta (Shannon diversity) 8,2 % (p=0,027). Jo maltillisella mitoituksella ilmanpuhdistimet pystyivät siis pienentämään luokkahuoneiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta. Näytteiden avulla määritettiin myös karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 10 – PM 2.5 ) pitoisuus. 306 soluekvivalenttia/m 2 / vrk, Gram-positiiviset bakteerit 10 600 soluekvivalenttia/m 2 /vrk, Gram-positiiviset bakteerit 29 700 soluekvivalenttia/m 2 /vrk) olivat matalia verrattuna muista eurooppalaisista luokkahuoneista mitattuihin pitoisuuksiin (Jacobs ym. 2014, Adams ym. 41 avulla. Tässä tutkimuksessa käytetyllä ilmanpuhdistimien mitoituksella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta luokkien mikrobipitoisuuteen. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja on laskettu tolueenivasteella, eikä se siten ole suoraan vertailukelpoinen luokkahuoneista mitattuihin pitoisuuksiin, vaikka sopiikin viitteelliseen vertailuun. Ulkoilman laadun karakterisoimiseksi sekä hiukkas-, mikrobiettä VOCnäytteitä kerättiin luokkien lisäksi ulkoa koulurakennuksen lähettyviltä. Oireiden osalta vastausvaihtoehtoja oli neljä: 1 = ei ollenkaan, 2 = vähän, 3 = melko paljon, ja 4 = paljon. Luokkahuoneissa mitattiin lisäksi hiilidioksidipitoisuutta, paine-eroa, lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä ilmanpuhdistimien ollessa käynnissä myös äänitasoa. Oirepäiväkirjan oireet jaettiin kolmeen kategoriaan niiden lääketieteellisen ryhmittelyn mukaan: alahengitystie-, ylähengitystieja muut oireet
Ilmanpuhdistimen käyttö, verrattuna OFF-jaksoon, pienensi PM 2.5 I/O-suhdetta 24,8 % (p=0,022), mutta muihin hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin ilmanpuhdistimilla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tutkimuksessa käytetyllä mitoituksella. Koetut oireet ja olosuhteet Ilmanpuhdistimien käyttö vähensi oppilaiden (n = 131) kokemia ylähengitystieoireita (-7,5 %, p<0,001), alahengitystieoireita (-4,7 %, p<0,001) ja muita oireita (-5,7 %, p<0,001) verratuna OFF-jaksoon. Koettujen oireiden osalta plasebo-vaikutus on nähtävissä myös oppilaiden vastauksissa kysymykseen ”onko ilmanpuhdistin parantanut sisäilman laatua?” (Taulukko 1), johon jo OFF-jakson aikana 20,7 % oppilaista vastasi ”melko paljon” tai ”paljon”. Yhteenveto Jo tutkimuksessa käytetyllä maltillisella mitoituksella ilmanpuhdistimet pienensivät luokkahuoneiden TVOC-pitoisuutta huomattavasti. Koska epäpuhtauksien pitoisuudet luokkahuoneissa olivat pieniä, eikä niissä havaittu merkittäviä muutoksia SHAM-jakson aikana, on plasebo-vaikutus todennäköisin selittävä tekijä raportoitujen oireiden vähenemiselle. Oppilaat raportoivat pääosin, että eivät kokeneet tai kokivat vain vähän olosuhdehaittoja. Hiukkasmaiset epäpuhtaudet Myös hiukkasmaisten epäpuhtauksien osalta mediaanipitoisuudet OFF-jakson aikana olivat pieniä: PM 10 12,0 µg/m 3 , PM 2.5 3,1 µg/m 3 , absorptiokerroin 0.13 m -1 x10 -5 . Melua ja luokan rauhattomuutta raportoitiin eniten; 8,3–10,7 % (riippuen tutkimusjaksosta) oppilaista raportoi kokeneensa melko paljon tai paljon melua ja 11,0–13,4 % luokan rauhattomuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Oppilaiden kokemat oireet vähenivät hieman puhdistimien käytön aikana, mutta ottaen huomioon epäpuhtauksien matalat pitoisuuTaulukko 1. Kuitenkin myös SHAM-jakso vähensi sekä ylä(-8,7 %, p<0,001) että alahengitystieoireita (-6,7 %, p<0,001) ja muita oireita (-6,1 %, p<0,001) verrattuna OFF-jaksoon lähes saman verran, kuin ON-jakso. vsk. Oppilaiden kokemus ilmanpuhdistimien vaikutuksesta sisäilman laatuun.. Myös pienhiukkasten pitoisuus pieneni puhdistimien käytön aikana. Pitoisuudet alittivat selvästi sekä asumisterveysasetuksen toimenpiderajat (PM 10 : 50 µg/m 3 ja PM 2.5 : 25 µg/m 3 ) että WHO:n (2021) päivätason ohjearvot (PM 10 : 45 µg/ m 3 ja PM 2.5 : 15 µg/m 3 ). 42 positiivisten näytteiden määrä oli pieni, ei tilastollista analyysiä ilmanpuhdistimien vaikutuksesta viruksen esiintymiseen voitu tehdä
Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Tutkimushanke on Työsuojelurahaston (hanke 200355), opetusja kulttuuriministeriön, sosiaalija terveysministeriön, ympäristöministeriön, Kuopion Tilapalveluiden, Kuopion Ympäristöterveydenhuollon sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama. 71 (2014) 704–712. On hyvä huomata, että luokissa tutkittujen epäpuhtauksien tasot olivat jo lähtötilanteessa matalia, jolloin mittausepävarmuus ja esimerkiksi ikkunatuuletuksen määrä tai muutokset epäpuhtauksien sisälähteissä voivat aiheuttaa huomattavaakin vaihtelua pitoisuuksissa. Mikrobipitoisuuksiin, suurempiin hiukkasiin tai mustaan hiileen ilmanpuhdistimilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tutkimuksessa käytetyllä mitoituksella. World Health Organization, 2021, WHO global air quality guidelines, Particulate matter (PM2.5 and PM10), ozone, nitrogen dioxide, sulfur dioxide and carbon monoxide, World Health Organization, Geneva.. Juntunen M, Täubel M, Yli-Tuomi T, Taimisto P, Siponen T, Jalkanen K, Valkonen M, Lanki T, Mikkonen S, Stranger M, Hyvärinen A, Leppänen H, lehdessä arvioitavana, Associations of air cleaning interventions in primary school classrooms with indoor environmental quality and perceived symptoms. Med. 43 det ja sen, että myös SHAM-jakson aikana oppilaiden raportoimien oireiden määrä väheni, on plasebo-vaikutus todennäköinen selittävä tekijä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Tutkimuksen loppuraportti (Leppänen ym. umweltbundesamt.de/en/topics/health/ commissions-working-groups/germancommittee-on-indoor-air-guide-values (verkkoaineisto, viitattu 26.11.2024). Jacobs J, Borràs-Santos A, Krop E, Täubel M, Leppänen H, HaverinenShaughnessy U, Pekkanen J, Hyvärinen A, Doekes G, Zock J.-P, Heederik D, 2014, Dampness, bacterial and fungal components in dust in primary schools and respiratory health in schoolchildren across Europe, 2014, Occup. Viitteet Adams R.I, Leppänen H, Karvonen A.M, Jacobs J, Borràs-Santos A, Valkonen M, Krop E, Haverinen-Shaughnessy U, Huttunen K, Zock J.-P, Hyvärinen A, Heederik D, Pekkanen J, Täubel M, 2021, Microbial exposures in moisturedamaged schools and associations with respiratory symptoms in students: A multi-country environmental exposure study, Indoor Air 31 (2021) 1952–1966. Hankkeen tuloksista on kirjoitettu myös tutkimusartikkeli (Juntunen ym., lehdessä arvioitavana). vsk. Umwelt Bundesamt, 2023, German Committee on Indoor Air Guide Values, Umweltbundesamt, https://www. Leppänen H, Juntunen M, Yli-Tuomi T, Taimisto P, Siponen T, Jalkanen K, Täubel M, Valkonen M, Hyvärinen A, 2024, Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – Ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo), THL Työpaperi 5/2024. 2024) on julkaistu THL työpaperi -sarjassa. Environ. Lisää tutkimusta tarvitaan ilmanpuhdistimien vaikutuksista todellisen elämän ympäristöissä eri mitoituksilla, ja esimerkiksi tiloissa, joissa epäpuhtauksien lähtötasot ovat suuremmat
Nämä vauriot voivat johtaa mutaatioihin, jotka edistävät solujen hallitsematonta kasvua ja syövän kehittymistä. Tunnetuin syöpää aiheuttava PAHPanu Rantakokko, Kati Huttunen, Jani Koponen, Merja Korkalainen, Merja Häkkinen ja Päivi Ruokojärvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestöosasto, Kuopio Ei-säännellyt PAH-yhdisteet talousvedessä: lähteet ja riskinarvio Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) ovat huonosti veteen liukenevia ja pysyviä yhdisteitä. Todennäköisin syy PAH-yhdisteiden voimakkaasti kohonneille pitoisuuksille talousvedessä ovat vesijohtoverkoston vanhoissa valurautaputkissa käytetyt bitumipinnoitteet, joita voi toisinaan vapautua putkista. Tämä kirjoitus antaa suuntaviivoja siihen, kuinka terveysriskejä voidaan arvioida tällaisissa tapauksissa. Arvioitu syöpävaaran luokitus riippuu myös huomattavasti arvioinnissa käytetyistä testeistä. Tällöin vedessä voidaan havaita PAH-yhdisteitä, joita ei säännellä talousvesiasetuksessa, mutta joiden pitoisuudet voivat ylittää säännellyille yhdisteille määritetyt enimmäisarvot moninkertaisesti. Tämä lisää epävarmuutta esimerkiksi talousvedessä havaittujen PAH-yhdisteiden riskinarviointiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. yhdiste on ryhmään 1 kuuluva bentso(a) pyreeni. PAH-yhdisteiden syöpävaarallisuus riippuu niiden rakenteesta, mutta yhteys ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti pääteltävissä. 44 PAH -yhdisteiden syöpävaarallisuus perustuu niiden kykyyn aiheuttaa DNA-vaurioita metabolisesti aktivoituneiden yhdisteiden kautta. Lisäksi on todettava, että IARC:n PAH-yhdisteiden syöpäluokitukset ovat ajalta, jolloin luokittelu ryhmään 1 (aiheuttaa syöpää) tai 2A (aiheuttaa todennä. Työntekijöillä PAH-yhdisteiden seoksille altistumisen on havaittu lisäävän iho-, keuhko-, virtsarakonja maha-suolikanavan syöpien riskiä. vsk. PAH-yhdisteiden tärkein terveysriski liittyy niiden karsinogeenisuuteen ja siksi muutamien PAH-yhdisteiden pitoisuuksille on talousvesiasetuksessa 2015/1352 asetettu enimmäisarvo. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut PAH-yhdisteitä syöpävaarallisuuden mukaan (Taulukot 1 ja 3)
Lisäksi talousveden käsittely poistaa tehokkaasti sellaisia hiukkasia, joihin PAHyhdisteet ovat sitoutuneet. Tällaisissa putkistoissa talousveden PAH-yhdisteiden pitoisuudet voivat kasvaa poikkeustilanteissa, kuten verkoston huuhtelujen ja saneerausten yhteydessä. 45 köisesti syöpää) perustui aina eläinkokeissa osoitettuun syöpävaaraan. Talousvesiasetuksessa STM 2015/1352 säädellyt PAH-yhdisteet ja niiden enimmäisarvot talousvedessä. vsk. 2013). PAH-yhdisteiden päätyminen talousveteen Talousveden valmistukseen käytettävässä raakavedessä PAH-yhdisteitä saattaa olla pieniä määriä erityisissä saastumistapauksissa, mutta niiden heikon vesiliukoisuuden takia pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä. Lisäksi tunnetuimmalle PAH-yhdisteelle, bentso(a)pyreenille on asetettu suurimman syöpäriskin takia tiukempi laatuvaatimus 0,010 µg/l. Nämä yhdisteet on valittu niiden esiintymisen todennäköisyyden ja terveysKuvituskuva: Unsplash. Suomessa talousvesiasetus (STM 2015/1352) asettaa Direktiiviä (EU) 2020/2184 seuraten laatuvaatimuksen 0,10 µg/l neljän nimetyn PAH-yhdisteen summapitoisuudelle. riskien perusteella. Pitoisuudet mitataan vesiverkoston päätepisteestä eli kuluttajalle toimitetusta vedestä.. Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Siksi todennäköisin syy PAH-yhdisteiden kohonneille pitoisuuksille talousvedessä ovat vesijohtoverkoston vanhoissa valurautaputkissa käytetyt bitumipinnoitteet (Blokker ym. Nykyisillä arviointikäytännöillä todennäköisesti useampi PAH-yhdiste kuuluisi ryhmään 1 tai 2A, eli PAH-yhdisteiden syöpävaaraa pidettäisiin suurempana
Säädellyistä yhdisteistä havaittiin vain bentso(b)fluoranteenia, mutta useiden säätelemättömien yhdisteiden pitoisuudet olivat huomattavasti yli 0,10 µg/l ja niiden yhteispitoisuus oli jopa 78-kertainen talousvesiasetuksen neljän PAH-yhdisteen summalle sallittuun nähden. Taulukossa 2 on esimerkki erään kunnan talousvedestä havaittujen PAH-yhdisteiden pitoisuuksista. Osaan näistä liittyy karsinogeeninen vaaraominaisuus, vaikkakin epävarmempi. altistumismarginaali (margin of *Talousvesiasetuksessa esiintyvä yhdiste. 46 Muiden PAH-yhdisteiden esiintyminen talousvedessä: esimerkkikunta Eri maissa lainsäätäjät ovat valinneet ihmisen altistumisen seurantaan eri PAHyhdisteitä. Tällöin herää kysymys, mitä tulisi tehdä, jos näiden ei-säädeltyjen yhdisteiden pitoisuudet ylittävät talousvesiasetuksessa nimettyjen yhdisteiden enimmäisarvot. Ei-säädeltyjen PAH-yhdisteiden summapitoisuuksien laskeminen Talousvesiasetuksessa säätelemättömien PAH-yhdisteiden pitoisuuksien laskemiseen voidaan käyttää eri menetelmiä, joista tässä esitellään esimerkkinä kaksi. Esimerkkikunnan PAH-tulokset (µg/L).. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ensimmäisessä esimerkissä lasketaan Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) elintarvikkeiden PAH-yhdisteiden riskinarvioinnissa käytettyjen menettelyjen mukainen ns. Tästä syystä suomalaisista talousvesistä voidaan mitata myös sellaisia PAH-yhdisteitä, joita ei esiinny talousvesiasetuksessa. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomainen (USEPA) seuraa 16 karsinogeeniseksi tunnetun tai epäillyn PAH-yhdisteen summaa, mikä on johtanut siihen, että näitä 16 yhdistettä mitataan ympäristöja elintarvikelaboratorioissa varsin laajasti ympäri maailmaa, myös Suomessa. vsk. Taulukko 2
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Riskinarviointi altistumismarginaalin laskemisella EFSA on käyttänyt altistumismarginaalin laskemista kahdeksan nimetyn PAH-yhdisteen summapitoisuuden ( ?8 PAH) riskin arviointiin. Tämä perustuu riittäväksi katsottuun, 10 000-kertaiseen turvamarginaaliin suhteessa eläinkokeissa havaittuun 10 % kohonneeseen suun kautta tapahtuvan altistumisen syöpäriskiin. Näin saadaan arvio altistumisesta syöpävaarallisille yhdisteille suhteessa altistumisen vertailuarvoon. PAH-yhdisteet, joiden summapitoisuudelle EFSA on asettanut siedettävän päiväsaannin.. • Jaetaan eläinkokeista saatu BDML 10 (490 µg / kg rp / vrk) ihmisen päivittäisellä ?8 PAH saannilla Altistumismarginaali = EFSA:n riskinarvioinnissa katsottiin, että 10 000 ylittävä altistumismarginaali ei aiheuta välitöntä terveyshuolta. Tämä lähestymistapa olettaa, että kaikkien kahdeksan PAH-yhdisteen karsinogeeninen potentiaali on samanlainen toisin kuin seuraavassa kuvatussa toksisuusekvivalentteja käyttävässä lähestymistavassa. 47 exposure, MOE). toksisuusekvivalenttikerrointa (TEF) eri PAH-yhdisteille, joita esiintyy talousvedessä. Altistumismarginaalin laskeminen tapahtuu seuraavasti: • Lasketaan EFSA:n kahdeksan PAHyhdisteen summa talousvedessä (esimerkkitapauksen kunnassa ?8 PAH = 0,1 µg/l) • Arvioidaan päivittäinen vedenkulutus (2 l/vrk) ja altistuvan ihmisen ruumiinpaino (60 kg). Vertailuarvo perustuu eläinkokeissa havaittuun ?8 PAH päiväannokseen, joka aiheuttaa korkeintaan 10 % kohonneen syöpäriskin (BDML 10 ). vsk. Toisessa tapauksessa käytetään ns. Altistumismarginaalin käytössä tässä yhteydessä täytyy kuitenkin huomioida, että Taulukko 3. Kumpaankin lähestymistapaan sisältyy omat rajoitteensa, mutta yhdistämällä niistä saatu tieto ja huomioimalla näiden lähestymistapojen lähtökohdat ja epävarmuudet, voidaan tehdä kohtuulliset johtopäätökset jatkotoimien tarpeen arviointia varten
PAH-yhdisteiden TEF-arvot.. Käytetyt TEF-arvot ovat vanhoja ja nykykäsityksen mukaan niihin liittyy merkittäviä tieteellisiä epävarmuuksia, mutta uudempien TEFarvojen puutteessa niitä voidaan käyttää jatkoseurannan tarpeen arvioinnissa. Voidaan kuitenkin katsoa, että veden kautta saatava MOE > 10 000 ei aiheuta välitöntä terveyshuolta, koska kyseessä katsotaan olevan elinikäiseen altistumiseen liittyvä riski. Näin korkea altistumismarginaali ei edellytä mitään toimenpiteitä pitkälläkään aikavälillä, koska useimmille sekä ravinnon että talousveden kautta saataville epäpuhtauksille talousveden osuus voi olla 10–20 % siedettävästä päiväsaannista. 48 se sisältää kaiken suun kautta tapahtuvan altistumisen (ravinto ja vesi). vsk. Jos MOE on lähellä 10 000:tä ilman että verkostossa tiedetään olleen mitään häiriötä, seurantanäytteet ovat perusteltuja, koska tällöin on riski, että juomaveden PAH-yhdisteet yksin ilman muiden altistumislähteiden huomiointia täyttävät 10 000-kertaisen hyväksyttäväksi katsotun turvamarginaalin. Riskinarviointi toksisuusekvivalenttikertoimia (TEF) käyttämällä Toisessa menetelmässä arvioidaan PAH-yhdisteiden karsinogeeninen summapitoisuus suhteessa vertailuaineeseen, bentso(a)pyreeniin, jolla karsinogeenisuuden TEF-arvo on 1. Eri PAH-yhdisteiden TEF-arvot vaihtelevat tietolähteestä riippuen. Taulukko 4. Esimerkkikunnan tapauksessa talousveden kautta tuleva altistuminen olisi vain 6,8 % (10 000/148 000) siedettävästä päiväsaannista. Käytämme esimerkkeinä kirjallisuudessa usein käytettyjä WHO (1998) ja Nisbet & Lagoy (1992) TEF-arvoja, jotka esittävät TEF-arvoja varsin suurelle joukolle PAH-yhdisteitä (Taulukko 4). Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Muut PAH-yhdisteet saavat TEF-arvon suhteessa tähän yhdisteeseen, ja näin voidaan laskea yhdisteiden ”karsinogeeninen summapitoisuus” ( ?PAH TEF )
Yhteenveto esimerkkikunnan tapauksesta Talousvesiasetuksessa määriteltyä bentso(a) pyreeniä ei havaittu ollenkaan ja neljän muun PAH-yhdisteen summapitoisuus oli noin 0,005 µg/l, mikä on selvästi alle asetuksen salliman 0,10 µg/l rajan. Tämä herättää kysymyksen mahdollisten toimenpiteiden tarpeesta. 49 TEF-summan laskussa kunkin vesinäytteestä löytyvän PAH-yhdisteen i pitoisuus [PAH i ] kerrotaan sen TEF-kertoimella: ?PAH TEF = ?[PAH i ]*TEF i Kertolaskun tulokset summataan yhteen, ja summapitoisuutta verrataan talousvesiasetuksen määrittelemään bentso(a)pyreenin enimmäismäärään (0,01 µg/l). Näin ollen asetuksen mukaiset laatuvaatimukset täyttyivät. EFSA:n altistumismarginaalin mukaan laskettuna 60 kg painavan ja 2 l vettä päivittäin kuluttavan henkilön altistumismarginaali on noin 148 000, mikä ylittää huomattavasti turvallisena pidetyn altistumismarginaalin (10 000). Tämän perusteella PAH-altistumisesta ei aiheudu terveyshuolta. vsk. Vuokaavio suositelluista toimenpiteistä, kun vesinäytteistä havaitaan PAH-yhdisteitä.. Kuva 1. Kumpikin arvo ylittää bentso(a)pyreenin enimmäismäärän 0,01 µg/l. Esimerkkitapauksessa WHO (1998) TEF-arvoilla laskettuna summapitoisuus on 0,022 µg/l ja Nisbet & Lagoy (1992) arvoilla 0,019 µg/l. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56
2013 muokattu).. verkoston huuhtelut ja korjaukset), mutta niiden jälkeen pitoisuudet laskevat Kuva 2. Jos lisämittauksessakin todettaisiin TEF-kertoimien perusteella lasketun PAH-yhdisteiden summapitoisuuden ylittävän bentso(a) pyreenin enimmäismäärän (0,01 µg/l), on perusteltua aloittaa mahdollisten syiden selvitys ja jatkotoimenpiteiden harkinta. Kuvassa 1 on esitetty vuokaavio ja suositukset toimenpiteistä tilanteessa, jossa vesinäytteissä havaitaan muita kuin asetuksessa STM 2015/1352 määriteltyjä PAHyhdisteitä. PAH-yhdisteiden vapautuminen valurautaputkista on vähäistä normaaliolosuhteissa. Häiriöiden yhteydessä vapautumista voi tapahtua (esim. Talousvesiputkien PAH-päästöjen kehittyminen häiriötilanteissa (Blokker ym. Tämä tulos viittaa ainakin lisämittauksen tarpeeseen, sillä summapitoisuuden ylitys voi pitkällä aikavälillä merkitä kohonnutta karsinogeenisuusriskiä. 50 Sen sijaan TEF-kertoimien perusteella laskettu PAH-yhdisteiden summapitoisuus oli noin 0,02 µg/l, mikä ylittää bentso(a) pyreenille asetetun enimmäismäärän (0,01 µg/l). Yhteenveto Joskus talousveden seurannassa voidaan havaita verraten suuria pitoisuuksia sellaisia PAH-yhdisteitä, jotka eivät esiinny talousvesiasetuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Jos vesijohtoverkoston toiminnassa ei ole tunnistettuja poikkeavuuksia tai samassa näytteessä ei havaita PAH-yhdisteiden korkeita pitoisuuksia ainakin osittain selittäviä yhdisteitä, kuten öljyhiilivetyjä, niin todennäköinen lähde on 80-luvulla tai aikaisemmin asennetut bitumilla tai muulla vastaavalla materiaalilla päällystetyt valurautaputket. vsk
Background document for development of WHO Guidelines for Drinking-water Quality. Kirjallisuus Blokker ym. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. eu/en/efsajournal/pub/724). Tässä artikkelissa kuvatut PAH-yhdisteiden summapitoisuuksien laskut eivät ole lainsäädännöllisiä enimmäismääriä, mutta niitä voi käyttää tapauskohtaiseen seurannan tarpeen arviointiin. Olemme kompensoineet painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä vuodesta 2020 – nykyisin REFOREST FINLAND OY:n kautta. WHO/SDE/WSH/03.04/59 (https:// www.who.int/docs/default-source/ wash-documents/wash-chemicals/ polynuclear-aromatic-hydrocarbonsbackground-document.pdf). WHO (1998). 51 yleensä muutamissa päivissä (Kuva 2). Polycyclic Aromatic Hydrocarbons in Food [1] – Scientific Opinion of the Panel on Contaminants in the Food Chain (https://www.efsa.europa. Health implications of PAH release from coated cast iron drinking water distribution systems in the Netherlands. Environmental Health Persectives 121, 5, 600–606 (https:// doi.org/10.1289/ehp.1205220). Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. EFSA (2008). Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Toxic Equivalency Factors (TEFs) for Polycyclic Aromatic Hydrocarbons (PAH)s. (2013). Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. vsk. 1992, 16, 290–300 (https://doi.org/10.1016/02732300(92)90009-X). Keväällä 2024 istutettiin 100 puuta Porin Laviaan. Kaikki julkaisemamme lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Nisbet & Lagoy (1992). Polynuclear aromatic hydrocarbons in Drinking-water. Regulatory Toxicology and Pharmacology. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Ympäristökustannus Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka edistää toiminnallaan ympäristöterveyttä, ympäristönsuojelua ja elintarviketurvallisuutta
Tällaisia aerosoleja voi muodostua esimerkiksi suihkupäissä, porealtaissa, suihkulähteissä ja ilmankostuttimissa, joihin legionellabakteereita on päätynyt käyttövesiputkistojen Suvi Ketola, Helsingin Yliopisto Legionella ja ilmastonmuutos Legionellabakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden eli legionelloosien määrä on moninkertaistunut kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana ympäri maailman. 52 L egionellabakteerit ovat makeissa luonnonvesistöissä ja maaperässä esiintyviä ympäristömikrobeja, jotka lisääntyvät muiden ympäristön yksisoluisten eliöiden kuten amebojen sisällä. Nykyään nämä makeiden luonnonvesistöjen ja maaperän ympäristömikrobit tunnetaankin ensisijaisesti opportunistisina patogeeneinä. Syyksi näiden muutosten taustalla on esitetty ilmastonmuutosta, jonka aiheuttamat ympäristömuutokset olisivat olleet legionellabakteerien kannalta edullisia ja siten kasvattaneet bakteerien määrää ympäristössä.. Samankaltaisuudet ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvien makrofagien sekä legionellabakteerien ympäristön isäntäsolujen välillä ovat johtaneet tilanteeseen, jossa useista Legionella-suvun bakteereista on tullut harvinaisten, mutta merkittävien hengitystieinfektioiden aiheuttajia. vsk. Legionellabakteerien tartuntareitit Legionellainfektio eli legionelloosi saa alkunsa, kun legionellabakteereja sisältäviä aerosoleja kulkeutuu hengitysteihin. Myös kausivaihtelu, eli tapausten korkeampi ilmaantuvuus kesäkuukausina, on vahvistunut. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Samaan aikaan legionellooseille tyypilliset massaepidemiat, jossa samaan tartunnanlähteeseen kyetään liittämään jopa satoja sairastuneita, ovat vähentyneet ja yhä suurempi osuus tapauksista on yksittäisiä
vsk. Tämä on seurausta legionellabakteerien kyvystä muodostaa sopivissa olosuhteissa putkistoihin biofilmejä eli pinnoille kiinnittyviä mikrobien muodostamia suojaavia rakenteita. Tyypillisin tartuntareitti on käyttövedestä muodostuvien aerosolien välityksellä tapahtuva infektio. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Maaperästä tartunta on mahdollista saada esimerkiksi puutarhamultapussia avatessa, jolloin pussista voi vapautua aerosoleja. Legionellabakteereja esiintyy ympäristössä erityisesti makeissa sisävesistöissä sekä maaperässä. Aerosolien mukana bakteerit päätyvät keuhkorakkuloihin, jossa ne lisääntyvät syöjäsoluihin kuuluvien makrofagien sisällä aiheuttaen pahimmassa tapauksessa vakavan keuhkokuumeen eli legioonalaistaudin. Tyypillisimmän vesivälitteisen tartuntareitin lisäksi jotkin maaperässä elävät lajit voivat tarttua myös esimerkiksi puutarhamullan välityksellä. Keuhkorakkuloissa legionellabakteerit lisääntyvät syöjäsoluihin kuuluvien makrofagien sisällä.. Nuorilla perusterveillä ihmisillä legionellainfektio ilmenee useimmiten joko flunssan tavoin oireilevana Pontiac-kuumeena tai täysin oireettomana. 53 kautta. Altistumisesta huolimatta infektion kehittyminen on perusterveellä ihmisellä epätodennäköistä, ja erityisesti legionelloosien vakavin muoto legioonalaistauti vaatii usein taustalle riskitekijöitä, kuten yli 50-vuoden ikää tai kroonista keuhkosairautta. Legionelloosit eivät leviä ihmisten tai eläinten välillä poiketen useista muista hengitystieinfektioista
2024) Kausivaihtelun taustalla voivat puolestaan vaikuttaa kesäaikaan sijoittuva lisääntynyt vesikäyttöisten ilmanviilentimien käyttö sekä matkailu maihin, joissa legionelloosiriski on korkeampi kuin matkailijan kotimaassa. On myös esitetty, että ilmansaaste rikkidioksidin vähentyminen edesauttaisi legionellabakteerien selviämistä aerosoleissa ja olisi siten kasvattanut legionelloosien ilmaantuvuutta. Nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä näin merkittävää kasvua ja tilastollisesta näkökulmasta ilmastonmuutoksen vahvistamat sääilmiöt sekä keskilämpötilan nousu kasvattavat legionellainfektioiden määrää. (Moffa ym., 2023; Samuelsson ym., 2023) Yhdysvalloissa on esitetty lisääntyneiden yksittäisten legionelloosien syyksi liikenteessä syntyviä aerosoleja, ja esimerkiksi Japanissa ja Hollannissa legionellabakteereja on löydetty runsaasti asfaltoitujen teiden läheisyydestä sekä ajoradoille muodostuneista lätäköistä. (Yu ym. vsk. Legionelloosien lisääntynyttä määrää voivat osittain selittää kehittyneet diagnostiset menetelmät ja lisääntynyt tietoisuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 95 % tapauksista on yksittäisiä ja EU-alueellakin yksittäiset tapaukset vastaavat jo noin 80 % tapausten kokonaismäärästä. (Han, 2021) Tartuntatautirekisterin vuosien 1995–2023 Suomen legionelloositilastojen pohjalta luotu kuvaaja, jossa kesä-elokuulle sijoittuvien tapausten määrä on osoitettu vihreällä. 54 Mikä on muuttunut. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Legionelloositapausten kokonaismäärä on kasvanut merkittävästi ja tapauksille tyypillinen kausivaihtelu on vahvistunut. Lisäksi nykyään yhä pienempi osa legionellooseista liitetään massa-altistumisiin, ja maailmanlaajuisesti valtaosa tapauksista on yksittäisiä sairastumisia. Kesäkuukausien ulkopuolelle sijoittuvien tartuntojen määrä on kuvattu sinisellä.. Tämän on puolestaan esitetty olevan seurausta legionellabakteerien määrän lisääntymisestä ympäristössä ilmastonmuutoksen myötä
Myöhemmin eri puolilla maailmaa toistetuissa tutkimuksissa on yhdistetty legionelloosien korkeaan ilmaantuvuuteen sademäärän lisäksi samanaikainen korkea lämpötila, jolloin ilmankosteus on mahdollisimman suuri ja olosuhteet aerosolien säilymisen kannalta erityisen hyvät. Yhdysvalloissa vertailtaessa neljää eri osavaltiota havaittiin, että legionelloosien määrän kasvu oli suurinta vertailun keskilämpötilaltaan kylmimmässä osavaltiossa Wisconsinissa, jossa sekä epätavallisen korkeat lämpötilat että legionelloosien ilmaantuvuus kasvoivat tarkasteluaikavälillä 1998–2018 eniten. Yksittäiset hellejaksot ilman suuria sademääriä eivät tilastojen valossa lisää legionelloosien määrää. Pitkällä aikavälillä tarkasteltu keskilämpötilan nousu vaikuttaisi kuitenkin seuraavan nousevaa trendiä yhdessä kasvaneen legionelloositapausten määrän kanssa. (Guzman Herrador ym., 2016) Yhdysvalloissa puolestaan hirmumyrskyt ja niitä seuranneet tulvat lisäsivät kuukausittaisia sairaalahoitoa vaativien legionelloosien määrää 32 %. (Lynch ja Shaman, 2023) Myös sateisuus on tunnistettu merkittävänä legionelloosien ilmaantuvuuteen vaikuttavana tekijänä useissa tutkimuksissa, joista varhaisimmat ovat peräisin 2000-luvun alusta. Mekanismia kasvun taustalla ei kuitenkaan tunneta. 55 Ilmastonmuutoksen vaikutus legionellabakteereihin Ilmastonmuutoksen aiheuttamista ja vahvistamista sääilmiöistä legionellabakteereihin vaikuttavat erityisesti sateisuuden lisääntyminen, keskilämpötilan nousu ja erilaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. (Hicks ym., 2007) Ilmaantuvuutta kasvattava mekanismi sateisuuden taustalla liittyy korkeaan ilmankosteuteen, joka edesauttaa aerosolien säilymistä, joiden avulla legionellabakteerit kulkeutuvat hengitysteihin. vsk. Legionellabakteerit vesiekosysteemeissä Huolimatta alkuperästään ympäristömikrobeina, legionellabakteerien rooli vesiekosysteemeissä tunnetaan huonosti. Pohjoismaat eivät ole poikkeus ja vuosia 1992–2012 tarkastelleessa tilastollisessa tutkimuksessa havaittiin, että keväälle ja kesälle sijoittuvat rankkasateet ja tulvat lisäävät vedenvälityksellä leviävien infektiosairauksien kuten legionelloosien ilmaantuvuutta Pohjoismaissa. Yhdysvaltojen itärannikolla vuonna 2003 sattuneiden tapausten pohjalta luotiin tilastollinen malli, jonka avulla esitettiin, että 1 cm:n kasvu sademäärässä lisää legionelloosien ilmaantuvuutta 2,6 %. Tutkimusten perusteella vaikuttaisi myös siltä, että eri lajien vaatimuksissa ympäristönsä suhteen on eroja (Berman ym., 2024) ja siten ympäristömuutokset saattavat vaikuttaa eri lajeihin eri tavoin. Legionellabakteerit ovat sopeutuneet hyvin monenlaisiin ympäristöihin ja Legionella-lajeja on löydetty. Sään ääri-ilmiöistä tulvat ja myrskyt on tunnistettu merkittäväksi vedenvälityksellä leviävien infektiotautien ilmaantuvuutta lisääväksi tekijäksi. Ympäristössä legionellabakteereilla tunnetaan noin kolmekymmentä pääasiassa ameboihin kuuluvaa isäntää, mutta määrä voi todellisuudessa olla tätä suurempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. (Han, 2021) Ilmastonmuutoksen vaikutukset nähdään maapallon pohjoisimmissa osissa huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa, mikä saattaa selittää kasvua. Valtaosa legionellabakteerien vesiekologisesta tutkimuksesta on keskittynyt rakennettuihin ympäristöihin tai ympäristöihin, joihin kohdistuu voimakasta ihmistoimintaa. Vaikutus ilmaantuvuuteen on kuitenkin lyhytkestoinen ja olosuhteiden palattua ennalleen myös legionelloosien määrä laskee. Erityisesti vedenkäsittelylaitosten ja kaivosten läheisyyteen sijoittuvia vesistöjä on tutkittu runsaasti
(2024) Unveiling the Ecology of Legionella in a Stratified Freshwater Lake: Seasonal Dynamics, Host Interactions, and Persistence Under Oxygen Limited Conditions. 2200114. doi: 10.1101/ 2024.12.02.626374 Guzman Herrador, B. vsk. Lynch, V. Legionnaires’ disease in the EU/EEA*: increasing trend from 2017 to 2019. Tapausten ehkäisemisessä keskeisimmässä roolissa on kuitenkin edelleen ennaltaehkäisy, kuten käyttöveden riittävän korkeista ja matalista lämpötiloista huolehtiminen ja veden jakelujärjestelmien säännöllinen huolto sekä valvonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. doi: 10.1017/ S0950268823001206v Samuelsson, J. Hicks, L. Kiitokset Lopuksi erityinen kiitos THL:n tutkija Marjo Niittyselle Legionella-aiheisen kanditutkielmani asiantuntevasta ohjauksesta, johon tämäkin artikkeli perustuu sekä kutsusta ympäristöterveyspäiville. Mysteriously rapid rise in Legionnaires’ disease incidence correlates with declining atmospheric sulfur dioxide. & Shaman, J. Journal of water and health 14 (6), s.1019–1027. Moffa, M.A. (2023). (2021). (2023). Euro surveillance: bulletin Europeen sur les maladies transmissibles [Euro surveillance : European communicable disease bulletin] 28 (11). Effects of climate changes and road exposure on the rapidly rising legionellosis incidence rates in the United States. ym. 56 makeiden sisävesistöjen lisäksi muun muassa Yellowstonen happamista kuumista lähteistä, hapettomista olosuhteista järven alimmasta vesikerroksesta sekä murtovedestä. Emerging infectious diseases 29 (8), s.1548–1558. Monimutkaiset suhteet isäntäeliöiden sekä muiden ekosysteemin mikrobien välillä ja eri lajien erilaiset vaatimukset ympäristönsä suhteen vaikeuttavat tutkimusta ympäristömuutosten vaikutuksesta legionellabakteereihin. doi:10.2807/1560-7917.ES.2023.28.11. (2024). ym. Suomessa tapausten lisääntyminen on riski tulevaisuudessa väestörakenteen painottuessa iäkkäämpään suuntaan, jolloin riskiryhmään kuuluvien yli 50-vuotiaden osuus väestöstä kasvaa. Tapausten määrän kasvaessa maailmanlaajuisesti ja ilmastoja ympäristötekijöiden vaikuttaessa legionelloosien määrään, on legionellabakteerien ekologian ymmärtäminen keskeistä, jotta mekanismeja tapausten kasvun taustalla voitaisiin ymmärtää nykyistä paremmin. PloS one 16 (4). PNAS Nexus 3 (3). doi:10.1371/journal.pone.0250364. Yu, F. ym. (2023). Legionellosis on the rise: A scoping review of sporadic, community-acquired incidence in the United States. Epidemiology and infection 135 (5), s.811–817. ym. ym. Han, 2021 esitti, että ilmastonmuutos olisi lisännyt legionellabakteerien määrää ympäristössä, mutta vähäinen tietämys legionellabakteerien roolista vesiekosysteemeissä vaikeuttaa taustalla vaikuttavien mekanismien tutkimusta ja ymmärrystä. Y. D. doi:10.1017/ S0950268806007552. Viitteet Berman, O. Increased rainfall is associated with increased risk for legionellosis. (2016). doi: 10.1093/pnasnexus/pgae085. bioRxiv 2024.12.02.626374. (2007). A. doi:10.2166/wh.2016.071. Epidemiology and infection, 151, e133. Waterborne infectious diseases associated with exposure to tropical cyclonic storms, United States, 1996-2018. Association between heavy precipitation events and waterborne outbreaks in four Nordic countries, 1992-2012. Han, X. doi:10.3201/eid2908.221906
Kiitos kaikille osallistujille! Ympäristökustannus Oy Tammikuun alussa 2025 toimintansa käynnistänyt VAUHTI-verkosto on julkisia hankintoja tekevien organisaatioiden yhteenliittymä, joka tarjoaa jäsenilleen palveluita hankintojen vastuullisuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Ryhmät tarjoavat jäsenille mahdollisuuksia oppia yhdessä ja tuottavat konkreettisia ratkaisuja, kuten hankintaoppaita, hyviä käytäntöjä ja hankintakriteereitä. Hankintayksikön koolla tai hankintavolyymillä ei ole merkitystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Arvonnan voittajalle on ilmoitettu voitostaan. Verkosto toimii yhteisrahoitteisesti, ja jäsenet päättävät palveluiden sisällöstä sekä toiminnan suuntaviivoista itse. Verkostoon ovat liittyneet kaupungeista Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa. Osana verkoston toimintaa kehitetään myös kriteeripankki.fi -palvelua. ”Verkoston jäsenten yhteenlaskettu hankintavolyymi on merkittävä, mikä mahdollistaa vaikuttamisen vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi. Lisäksi verkoston jäseniä ovat HUS-yhtymä, Monetra Oulu Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. VAUHTI-verkoston palvelut on suunnattu julkisille hankintayksiköille ja toimialaliittojen kautta myös yrityksille. Verkoston käynnistyminen näin laajalla kokoonpanolla osoittaa, että hankintojen vastuullisuuden kehittämiselle on tilausta”, johtava asiantuntija Suvi Sippola Motiva Services Oy:stä kertoo. vsk. Monipuolista tukea ja yhdessä tekemistä Verkoston jäsenten ja eri alojen asiantuntijoiden muodostamat hankintojen kehittäjäryhmät keskittyvät muun muassa luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen hankinnoissa, kestäviin ICTja ohjelmistohankintoihin sekä tulosperusteisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen erityisesti palveluhankinnoissa. Keskeistä on, että organisaatiolla on aito kiinnostus kehittää hankintoja vastuullisiksi ja vaikuttaviksi”, Suvi Sippola vinkkaa. Kymmenen edelläkävijäorganisaatiota, joiden yhteenlaskettu hankintavolyymi on noin 7 miljardia euroa vuodessa, on alkanut edistää vaikuttavia ja vastuullisia hankintoja osana VAUHTI-verkostoa.. Virastoista ja julkisoikeudellisista laitoksista mukana ovat Kansaneläkelaitos ja Väylävirasto. 57 Paras kansi 2024 -äänestyksen tulos on ratkennut! Ympäristö ja Terveys-lehden kansista eniten ääniä sai lehden kansi 4/2024. Motiva Kymmenen edelläkävijäorganisaatiota alkaa kehittää vastuullisia ja vaikuttavia hankintoja Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli vastuullisuuden edistämisessä ja markkinoiden kehittämisessä. Verkoston toimintaa koordinoi Motiva Services Oy. Yritysten kanssa käytävä vuoropuhelu on keskeisessä roolissa, ja kutsummekin seuraavaksi toimialaliittoja mukaan keskusteluun. ”Verkostoon on vielä mahdollisuus liittyä mukaan
Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, sillä liikenteestä aiheutuvat katupöly, melu ja pakokaasut sekä pienpolton päästöt aiheuttavat edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. Suunnitelmaan on koottu uusia vaikuttavia toimenpiteitä kaupungin ilmanlaadun ja ääniympäristön parantamiseksi.. Ilmanlaatua ja ääniympäristöä heikentää kaupungissa ensisijaisesti liikenne. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti kaupunkirakenteen tiivistyessä, kun uutta asutusta tulee lisää vilkkaiden väylien varsille. Teemojen yhdistämisellä samaan suunnitelmaan tavoitellaan vaikuttavuuden lisäämistä ja synergiahyötyjä. Helsingin suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena, joka sisältää sekä ilmansuojelun että meluntorjunnan. vsk. Lakisääteisiä ilmansuojelusuunnitelmia ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmia on laadittu Helsingissä vuodesta 2008 Suvi Haaparanta, johtava ympäristöasiantuntija Anne Leppänen, ympäristöasiantuntija Helsingin kaupunki Helsingin ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelma Helsingillä on uusi ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelma (ILME) vuosille 2024–2029. 58 H elsingissä on jo pitkään tehty työtä paremman ilmanlaadun ja ääniympäristön puolesta ja monet toimet ovat vakiintuneita
Viime vuosina typpidioksidi ei ole kuitenkaan enää ylittänyt nykyistä raja-arvoa eikä sen myöskään katsota olevan enää vaarassa ylittyä. Erityisen hankalaa tulee olemaan katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvojen alittaminen. Helsingissä on vuosien varrella vakiintunut käyttöön laaja oma keinovalikoima kaupungin ääniympäristön ja ilmanlaadun parantamiseksi. vsk. Kuvaaja: Roni Rekomaa.. ILME-suunnitelmaan on kirjattu ainoastaan toimenpiteitä, jotka eivät jo sisälly muihin ohjelmiin tai linjauksiin. Uudet raja-arvot tulevat vaatimaan niiden huomioonottamista kaupunkisuunnittelussa Herkkien väestöryhmien ja kohteiden huomiointi on suunnitelman yksi painopiste. Vanhimmat kaupungin meluntorjuntasuunnitelmat ovat kuitenkin jo 1980-luvulta. Sen sijaan uudet, loppuvuodesta 2024 voimaan tulleen EU:n ilmanlaatudirektiivin mukaiset raja-arvot tulevat olemaan haaste. Kuva: Helsingin kaupunki. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Katupölyn uudet raja-arvot haasteena Ajoneuvoliikenteen tekniikan kehittymisen ja sähköistymisen myötä suorat pakokaasupäästöt ovat vähentyneet ja niiden arvioidaan vähenevän myös tulevaisuudessa. Aiemmin EU:n sitova raja-arvo typpidioksidin pitoisuudelle on ylittynyt Helsingissä, ja sen vuoksi kaupunki on ollut velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelmia. 59 lähtien. Suunnitelmassa on listattuna myös nykytoimia, joita on sitouduttu jatkamaan
Vastuutahot huolehtivat siitä, että ohjelmassa esitetyt toimenpiteet sisällytetään vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Viheralueilla on puhdas ilma ja niiden ääniympäristö on rauhallinen. Melualueella asuvien osuus on viime vuosikymmenen aikana hieman noussut. Suunnitelmassa kuitenkin varauduttiin niiden tulevaan kiristymiseen ja tavoitteeksi asetettiin uusien raja-arvojen alittaminen viimeistään suunnitelmakauden loppuun mennessä, eli vuotta aiemmin kuin ne tulevat virallisesti voimaan. Voimakkaan melun vähentämisen lisäksi onkin tärkeää suojella ääniympäristöä siellä missä se on hyvä, rauhallinen ja mielenkiintoinen. Ääniympäristön suunnitteluun on tulevaisuudessa panostettava nykyistä enemmän tiivistyvän kaupunkirakenteen takia. Kaikkien toimenpiteiden laadinnassa on lähtökohtana ollut niiden toteutettavuus.. EU-komission ehdotus uudeksi direktiiviksi oli tiedossa ILME-suunnitelmaa valmisteltaessa, mutta varmuutta tulevista raja-arvoista ei ollut. Ymmärrystä ääniympäristön merkityksestä on tarpeen vahvistaa. Melu heikentää ympäristön laatua laajasti Helsingissä Merkittävin ympäristömelun lähde Helsingissä on tieliikenne. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Myös typpidioksidin ja bentso(a)pyreenin raja-arvojen ylittyminen on mahdollista. Ilmansuojelu ja meluntorjunta ovat Helsingissä usean eri tahon vastuulla, joten ILME-suunnitelma laadittiin yhteistyössä vastuutahojen kanssa. Tulevaisuudessakin hiljaisia keitaita on eri puolilla kaupunkia. 60 sekä katujen kunnossapidon toimien tehostamista. Niiden lisäksi Helsingissä on runsaasti suhteellisen hiljaisia tai hiljaisiksi koettuja paikkoja, kuten puistoja ja sisäpihoja. Tavoitteena on, että liikenteen pakokaasut, katupöly ja pienpolton päästöt eivät heikennä Helsingin hengitysilmaa ja kaupunkilaiset eivät altistu jatkuvalle voimakkaalle liikennemelulle. Raitiotieliikenteen melualueella asuu 6 % kaupunkilaisista. Koska katupölystä merkittävin osa aiheutuu nastarenkaiden rouhiessa tiepäällystettä, tulee kitkarenkaiden käyttöä edistää voimakkaasti. Usein hiljaisiksi alueiksi käsitetään laajat luontokohteet. Herkissä kohteissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja palvelutaloissa, ei altistuta liikennemelulle eikä ilmansaasteille. Tarvittaessa suunnitelmaa päivitetään kesken kauden, mikäli tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä tai kaupungille tulee velvollisuus direktiivin mukaisen etenemissuunnitelmaan laatimiseen. Tavoitteiden toteuttamiseksi suunnitelmassa on yhteensä 38 toimenpidettä. Vuonna 2022 laaditun kaupungin kattavan liikennemeluselvityksen mukaan helsinkiläisistä 39 % asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää 55 dB. Hiljaiset ja rauhalliset alueet ovat kaupunkilaisille erittäin tärkeitä. Ilmansuojelun osalta numeeriset tavoitteet on asetettu niin, että ne täyttävät jo ennalta uudet, vuonna 2030 voimaan astuvat rajaarvot. Lähes 40 uutta toimenpidettä ILME-suunnitelmaan kirjattiin kymmenen ylätavoitetta, joista suurin osa parantaa sekä ilmanlaatua että melutilannetta. Tavoitteiden sisällä on tarkempia tavoitteita. Suunnitelman toimenpiteille on määritelty vastuutaho, toteutusaikataulu sekä tarvittava budjetti. Visiona erinomainen ilmanlaatu ja ääniympäristö Kaupungin visiona on, että vuonna 2040 Helsingin ilmanlaatu ja ääniympäristö ovat erinomaisia. vsk
61
Eri tasojen yhteistyötä tarvitaan Kaupunkien keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa ilmansaasteiden pitoisuuksiin sekä ääniympäristöön ovat rajallisia. Vaikutukset voivat olla paikallisesti merkittäviä tai laajemmin koko kaupungin tilannetta parantavia. Kuva: Helsingin kaupunki. Erityisesti pienhiukkasia ja otsonia kulkeutuu alueelle runsaasti kaupungin ja Suomen rajojen ulkopuolelta. Monilla toimenpiteillä on myös muita positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten ilmastopäästöjen väheneminen. Monet ilmaja melupäästöihin ja niiden torjuntaan liittyvät päätökset tehdään kansallisella tai EU-tasolla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Tarkemmin ne löytyvät ILME-suunnitelmasta. 62 Toimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin asiantuntijatyönä ja kirjallisuuteen pohjautuen. Usein vaikutukset tulevat esiin vasta pidemmällä aikavälillä. Kuvaaja: Roni Rekomaa.. Ilmansuojelu ja meluntorjunta ovatkin kaupungin, valtion, seudullisen ja kansainvälisen tason yhteistyötä. Useat toimenpiteet, kuten esimerkiksi nastarengasmaksujen käyttöönotto, eivät ole mahdollisia nykylainsäädännön perusteella. Suunnitelma taustaraportteineen ja tiivistelmineen on nähtävissä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa: hel.fi/ilme. Tavoitteet ja toimenpiteiden otsikot on esitetty taulukossa edellisellä sivulla. Katupölyä vähennetään muun muassa katujen kunnossapitoa kehittämällä sekä kitkarenkaiden käyttöä edistämällä
Pienhiukkasten terveyshaitat yhdistetään usein niiden massapitoisuuteen (PM 2.5 ). Terveydelle haitallisten pienhiukkasten pitoisuudet ovat Suomessa maailman matalimpia. Toimenpiteet ovat myös toimineet, ja keskiarvoinen PM 2.5 -pitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana Suomessa ja Euroopassa. PM 2.5 -pitoisuuden laskiessa voisi helposti kuvitella, että pienhiukkasten negatiiviset vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen olisi pitkälti jo ratkaistu. Silti pienhiukkaspäästöt ovat edelleen merkittävä terveyshaitta Suomessa: uuden tutkimuksen valossa jopa merkittävämpi kuin vielä vähän aikaa sitten ajateltiin. Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2.5 µm kokoisia ilmassa leijuvia hiukkasia, joita vapautuu mm. Eli ajan kuluessa matalammat pitoisuudet näkyisivät myös pienempinä terveyshaittoina. Erityisesti pienhiukkaspäästöt on vahvasti yhdistetty terveyshaittoihin. 64 H uono ilmanlaatu on tunnettu ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja ympäri maailmaa. 1993), pienhiukkaset yhdistettiin ennenaikaisiin kuolemiin juuri PM 2.5 -pitoisuuden perusTeemu Lepistö, tutkijatohtori Tampereen yliopisto Miksi Suomen puhdas ilma tappaa. vsk. Pienhiukkasten aiheuttamia terveyshaittoja onkin tutkittava uudesta näkökulmasta. Lisäksi päästörajoitukset ja ilmanlaadun ohjeistukset ovat pitkään keskittyneet pienhiukkasten osalta vain niiden massapitoisuuteen. Esimerkiksi Harvardin yliopiston tutkijoiden vuonna 1993 julkaisemassa kuuluisassa ”Six cities”-tutkimuksessa (Dockery ym. palamisreaktioissa, esimerkiksi polttomoottoreissa tai puun polttamisessa. Tämän jälkeen tutkimukset ovatkin keskittyneet erityisesti PM 2.5 -pitoisuuden yhteyteen terveyshaittojen kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Viimeaikaisten. teella
Eli matalan PM 2.5 -pitoisuuden maissa (kuten Suomessa) PM 2.5 vaikuttaisi olevan suhteellisesti haitallisempaa kuin korkeamman pitoisuuden maissa. Hiukkasten kulkeutuminen, eli depositiotehokkuus, ihmisen hengitystie-elimiin hiukkaskoon funktiona. Pienen kokonsa myötä. 65 Kuva 1. Ne ovat kooltaan niin pieniä, että ne voivat kulkeutua tehokkaasti ihmisen keuhkorakkuloihin asti (Kuva 1). 2011). Yksi merkittävä tekijä saattaa kuitenkin löytyä myös itse pienhiukkasista ja tavoista, kuinka niitä mitataan. Esimerkiksi vain massapitoisuutta mittaamalla ei saada selville hiukkasten kemiallista koostumusta, joka vaikuttaa mm. tutkimusten mukaan asia ei ole näin yksinkertainen: jostain syystä PM 2.5 -pitoisuuden vaste terveyshaittojen kanssa näyttäisi suhteellisesti kasvavan PM 2.5 -pitoisuuden laskiessa (mm. Vodonos ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Koostumuksen lisäksi hiukkasten koko ja muoto ovat tärkeässä roolissa terveysvaikutusten näkökulmasta, sillä ne vaikuttavat hiukkasten kulkeutumiseen ihmisen hengitystie-elimistössä. Alle 100 nm (0.1 µm) hiukkasia kutsutaan ultrapieniksi hiukkasiksi. On myös viitteitä siitä, että mustan hiilen pitoisuus kytkeytyisi vahvemmin terveyshaittoihin kuin yleinen PM 2.5 -pitoisuus (Janssen ym. Musta hiili eli noki syntyy epätäydellisessä palamisessa, ja esimerkiksi puun pienpoltto on merkittävä mustan hiilen päästölähde Suomessa liikenteen ohella. vsk. väestöön liittyvillä sosioekonomisilla tekijöillä. hiukkasten aiheuttamaan oksidatiiviseen stressiin. 2018). Eli pelkästään PM 2.5 -pitoisuuden rajoittaminen ei näytä riittävän poistamaan pienhiukkaspäästöjen terveyshaittoja. Eroa terveyshaitoissa voi selittää useilla mm. Miksi pienhiukkasten yhteys terveyshaittoihin vaihtelee
Mittauksessa hyödynnetään keuhkomalleista saatua tietoa hiukkasten keuhkoihin kulkeutumisesta, ja LDSA:ta pystyykin mittaamaan suhteellisen hyvällä tarkkuudella useilla eri tavoilla, mm. Kuitenkin on havaittu yhteyksiä esimerkiksi sydänkohtauksiin (Vallabani ym. Toisaalta epäsuoria vihjeitä, kuten hiukkasten löytymisestä ihmisen elimistöstä ja pienhiukkasten pinta-alan merkityksestä solualtistuksessa, löytyy useammista tutkimuksista. Hiukkasten keuhkoaltistuksen mittaaminen Hiukkasten keuhkoihin kulkeutumista voidaan myös mitata. vsk. Kuitenkin selvästi suurin osa tyypillisten kaupunkipäästölähteiden (kuten liikenne) hiukkaspäästöistä on lukumäärältään juuri ultrapieniä hiukkasia. kädessä kannettavilla sensoreilla. 2023). 66 ne eivät kuitenkaan vaikuta PM 2.5 -pitoisuuteen lähes ollenkaan. Kaikkiaan ultrapienten hiukkasten terveysvaikutuksia ei vielä tunneta kovin hyvin. Työhön liittyviä mittauksia Raahessa terästehtaan läheisyydessä Tampereen yliopiston ATMo-Labmobiililaboratoriolla. 2023) ja potentiaalisia vaikutuksia aivoterveyteen (Mussalo ym. On siis mahdollista, että kaupunki-ilmassa on suuri määrä keuhkoihin kulkeutuvia ultrapieniä hiukkasia, vaikka samaan aikaan raportoitu ilmanlaatu olisi hyvä. Keuhkodeposoituva pinta-alamittaussuure (LDSA, lung deposited surface area) tarkastelee keuhkorakkuloihin päätyvien hiukkasten pinta-alaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Muutama tutkimus on antanut alustavia viitteitä LDSA:n yhteydestä terveyshaittoihin, mutta kuten muillakin hiukkasparametreillä (pl. Tämä tekee siitä mielenkiintoisen parametrin hiukkasten terveysvaikutusten tutkimisen kannalta, sillä monimutkaiselta kuulostavasta nimestä huolimatta mittaus on suhteellisen helppoa, ja se voi antaa uutta tietoa juuri keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pitoisuuksista ja lähteistä. Keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten lähteet ja ominaisuudet eri ympäristöissä Väitöskirjassani (Lung Deposited Surface Area of Ambient Fine Particles: Measurement Methodologies and Location-Dependent Characteristics, Kuva 2. Lukumäärän tai massan sijasta tarkastelussa on siis hiukkasten pinta-ala, jonka on havaittu olevan tärkeä ominaisuus varsinkin solualtistuksen näkökulmasta (Schmid ja Stoeger 2016). PM 2.5 , PM 10 ), dataa ei ole riittävästi tarkempiin johtopäätöksiin. Kuva: Teemu Lepistö.
Ainoastaan kaukokulkeumaepisodin aikana isompien hiukkasten vaikutus LDSA-pitoisuuteen oli merkittävä. Ero korostuu vielä enemmän, kun siirrytään tutkimuksen likaisimpiin Kuva 3. Työssä hyödynnettiin mittausdataa useista erilaisista ympäristöistä. Työssä tutkittiin hiukkasten kulkeutuvien hiukkasten pitoisuuksia ja ominaisuuksia. Esimerkiksi lentokentällä hyvin pienet, jopa alle 30 nm:n hiukkaset dominoivat LDSA-pitoisuutta, kun pientaloalueilla LDSA linkittyi vahvasti mustan hiilen päästöihin noin 200–400 nm:n koossa. Toisaalta Keski-Euroopassa hiukkasten taustapitoisuus on jatkuvasti korkeampi kuin Suomessa, jolloin myös yli 500 nm:n hiukkaset vaikuttavat jatkuvasti LDSA-pitoisuuteen. Suomessa, jossa pienhiukkasten taustapitoisuus on matala, lähipäästölähteistä johtuvat erot olivat kaikista selkeimpiä. Kaikissa Suomen ympäristöissä kuitenkin oli yhteistä se, että LDSA-pitoisuuteen vaikuttivat kaikista eniten ultrapienet hiukkaset, musta hiili tai molemmat. Tämä myös korostaa lähipäästölähteistä vapautuvien hiukkasten erilaisia ominaisuuksia verrattuna taustailman hiukkasiin. Eli, kun vertaa Suomea Keski-Eurooppaan, keuhkoihin kulkeutuvissa hiukkasissa korostuvat erityisesti lähipäästöistä vapautuneet tuoreet hiukkaspäästöt verrattuna ikääntyneempiin hiukkasiin. Suomessa mittauksia tehtiin Helsingissä, Tampereella ja Raahessa, ja tutkittavia ympäristöjä olivat mm. Työhön liittyviä mittauksia Düsseldorfissa Rein-joen rannalla. Kuva: Teemu Lepistö.. Lisäksi työssä hyödynnettiin dataa Delhin (Intia) ja Santiagon (Chile) liikenneympäristöistä. Työssä havaittiin, että keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten ominaisuudet riippuvat merkittävästi sijainnista ja lähipäästölähteistä. Puolestaan isompien hiukkasten (yli 500 nm), jotka vaikuttavat eniten PM 2.5 -pitoisuuteen, vaikutus oli pääsääntöisesti pieni. Karkeasti arvioituna lähipäästölähteiden ja taustapitoisuuden vaikutukset olivat yhtä suuret, riippuen toki ympäristöstä. vsk. 67 2024) tutkittiin voisiko keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten vaihtelevat ominaisuudet eri ympäristöissä selittää, miksi pienhiukkasiin ja PM 2.5 -pitoisuuteen yhdistetyt terveyshaitat vaihtelevat sijainnin mukaan. Keski-Euroopassa lähipäästölähteiden lähellä havaitaan samankaltaisten hiukkasten vaikutus LDSA-pitoisuudessa kuin Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Lisäksi tutkittiin, kuinka ultrapienten hiukkasten, mustan hiilen ja PM 2.5 :n pitoisuudet linkittyvät LDSA-pitoisuuden kanssa. liikenneympäristöt, pientaloalueet, satama, tehdasympäristö ja lentokenttä (Kuva 2). Ero hiukkaskoossa tarkoittaa sitä, että hiukkasten koostumus on myös hyvin erilainen, tarkoittaen hyvin todennäköisesti erilaisia terveysvaikutuksia. Tärkein tutkimusparametri työssä oli LDSA. Mittauksia tehtiin myös Düsseldorfissa (Saksa) ja Prahassa (Tšekki), joissa tutkittavat ympäristöt olivat liikenneympäristö, lentokenttä ja jokiliikenne (Kuva 3)
68 ympäristöihin, eli Delhiin ja Santiagoon. Näissä ympäristöissä hiukkasten taustapitoisuus oli niin korkea, että se käytännössä dominoi kokonaan keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pitoisuuksia, vaikka mittaukset tehtiin vilkasliikenteisten teiden vieressä. Lisäksi on tärkeä pohtia sitä, minkä hiukkaspitoisuuden suhteen terveysvaikutuksia tutkitaan. Eli PM 2.5 -pitoisuuteen suhteutettuna keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pinta-ala on Suomessa keskimäärin jopa kolminkertainen verrattuna likaisempiin ympäristöihin, mikä voisi selittää myös sitä, minkä takia PM 2.5 -pitoisuuden suhteellinen haitallisuus kasvaa matalilla pitoisuuksilla. Tulokset antavatkin mahdollisen osaselityksen sille, miksi PM 2.5 pitoisuuteen yhdistetyt terveysvaikutukset eroavat ja näyttävät suhteellisesti kasvavan matalan pitoisuuden alueilla. Suurin syy kasvaneeseen keuhkoaltistukseen löytyy Kuva 4. Tulosten merkitys pienhiukkasten terveysvaikutusten ymmärtämisessä Keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten vaihtelevat ominaisuudet viittaavat siihen, että niiden aiheuttamat terveysvaikutukset eroavat. vsk. havaintovälit kaikista ympäristöistä) tutkituissa ympäristöissä Suomessa, Keski-Euroopassa sekä Chilessä ja Intiassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Keskiarvoiset LDSA-pitoisuudet suhteessa PM 2.5 -pitoisuuteen (ml. Näitä eroja ei kuitenkaan ymmärretä vielä hyvin. Keski-Euroopassa kohonnut taustapitoisuus laski suhdetta, ja suhteiden vaihteluväli oli 1,4–2,8 mm 2 / µg. Suomessa LDSA-pitoisuutta on suhteessa PM 2.5 -pitoisuuteen huomattavasti enemmän kuin PM 2.5 -pitoisuudeltaan likaisemmissa ympäristöissä.. Suomessa, jossa taustapitoisuus on pieni ja lähipäästölähteiden rooli keuhkoaltistuksessa on suuri, LDSA-pitoisuuden suhde PM 2.5 -pitoisuuden kanssa vaihteli huomattavasti, ollen 2,0–5,8 mm 2 /µg. Delhissä ja Santiagossa vastaavat luvut olivat vain 0,9–1,2 mm 2 /µg (Kuva 4)
On myös hyvä huomioida, että ihmiset viettävät usein aikaansa juuri lähipäästölähteiden läheisyydessä: talvisin pientaloalueilla pienhiukkaspäästöt voivat olla korkeita puun polton takia, ja työmatkalla ollaan tieliikenteen päästöjen välittömässä läheisyydessä. Tulokset näyttävät, että vaikka kaupungissa mitattu PM 2.5 -pitoisuus olisikin virallisen mittaustuloksen mukaan matala, lähipäästölähteiden läheisyydessä keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pitoisuus voi olla suuri todennäköisesti aiheuttaen terveyshaittoja, joita ei vielä tunneta kokonaan. ”. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ultrapienet hiukkaset ovat merkittävä LDSA:n lähde varsinkin Suomessa, mutta tämä ei näy PM 2.5 -pitoisuudessa. vsk. Ultrapienten hiukkasten (alle 0.1 µm) osuus kaikkien pienhiukkasten (alle 2.5 µm) aiheuttamasta LDSAja PM 2.5 -pitoisuudesta tutkituissa ympäristöissä. Onkin hyvin todennäköistä, että ihmiset altistuvat hiukkasille, erityisesti keuhkoihin kulkeutumisen näkökulmasta, huomattavasti enemmän kuin mihin viralliset PM 2.5 -mittaustulokset viittaavat. Jokaisen on hyvä pohtia, kuinka itse altistuu lähipäästöille, sillä tähän voi osittain myös itse vaikuttaa. Tämä voisi osittain selittää, miksi matala PM 2.5 aiheuttaa edelleen merkittäviä terveyshaittoja, ja miksi Suomen verrattain puhdas ilma aiheuttaa turhan paljon ennenaikaisia kuolemia. Kuva 5. Jos saman kategorian ympäristöjä on useampia, merkki ilmoittaa näiden keskiarvon ja palkki keskiarvojen vaihteluvälin. 69 ultrapienten hiukkasten ja mustan hiilen päästöistä, koska nämä eivät vaikuta pienen kokonsa myötä niin merkittävästi PM 2.5 -pitoisuuteen kuin hiukkasten taustapitoisuus (Kuva 5)
Awad, J. A. Krej?ík, M. (2023). 70 Tulevaisuuden näkymät Lähipäästölähteisiin, ultrapieniin hiukkasiin ja mustan hiileen liittyvät terveysriskit on tunnistettu myös lainsäädännössä. (2023). Lisätutkimustuloksia odotellessa jokaisen on kuitenkin hyvä pohtia, kuinka itse altistuu lähipäästöille, sillä tähän voi osittain myös itse vaikuttaa: puun tehokkaampi polttotapa, puhtaampien kulkureittien valitseminen ja sisäilman kohdalla esimerkiksi ilmanvaihdosta ja -suodattamisesta huolehtimalla. van, Brink, H. DOI: 10.1016/j.envres.2018.06.021.. Saveleva, A. Koivisto, ym. Hakkarainen, J. Janssen, N., Hoek, G., Simic-Lawson, M., Fischer, P., Bree, L. Black Carbon as an Additional Indicator of the Adverse Health Effects of Airborne Particles Compared with PM10 and PM2.5. Ali Shahbaz, T. Löppönen, A.M. Environmental Research 231. Väitöskirja. Uudessa EU:n ilmanlaatudirektiivissä tulee voimaan yli 10 nm:n kokoisten hiukkasten lukumäärän ja mustan hiilen pitoisuuksien mittausvelvollisuus. Eli kaupunkien ilmanlaadun tarkempaan monitorointiin uudesta direktiivistä ei ole vielä apua. Environmental Health Perspectives, 119.12. Ivanova, H. Toisaalta esimerkiksi liikenteen EURO-päästörajoitukset menevät jatkuvasti tiukempaan suuntaan myös ultrapienten hiukkasten päästöjen osalta. Lung Deposited Surface Area of Ambient Fine Particles: Measurement Methodologies and Location-Dependent Characteristics, 2024. Penttilä, H. An association between air pollution and mortality in six U.S. W., Anderson, H. Belaya, Z. The concentration-response between long-term PM2.5 exposure and mortality; A meta-regression approach. The New England Journal of Medicine 329 (24):1753–9. (1993). (2011). ten, Keuken, M., Atkinson, R. DOI: 10.1016/j.envres.2023.116186. Journal of Aerosol Science, 99, 133-143. DOI: 10.1056/ NEJM199312093292401. Vallabani, N.V.S., Gruzieva, O., Elihn, K., Juárez-Facio, A.T., Steimer, S.S., Kuhn, J., Silvergren, S., Portugal, J., Piña, B., Olofsson, U., Johansson, C., Karlsson H.L. R., Brunekreef, B. Lähteet Dockery, D.W., Pope, C.A., Xu, X., Spengler, J.D., Ware, J.H., Fay, M.E., Ferris Jr, B.G., Speizer, F.E. Avesani, M. Toxicity and health effects of ultrafine particles: Towards an understanding of the relative impacts of different transport modes. Surface area is the biologically most effective dose metric for acute nanoparticle toxicity in the lung. Schwartz. and Cassee, F. Emissions from modern engines induce distinct effects in human olfactory mucosa cells, depending on fuel and aftertreatment. Schmid, I., Stoeger, T. Science of The Total Environment 905. Toisaalta mittausvelvoite lisää saatavilla olevan korkealaatuisen mittausdatan määrää, mikä on välttämätöntä, jotta ultrapienten hiukkasten tai mustan hiilen terveysvaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin. vsk. (2016). DOI:10.1289/ehp.1003369. Lepistö, T. Järvinen, R. Vodonos, A., Y. DOI: 10.1016/j.scitotenv.2023.167038. Jokaiseen kaupunkiin mittausta ei kuitenkaan ole tulossa, sillä esimerkiksi lukumääräpitoisuuden mittauspisteitä täytyy olla yksi viittä miljoonaa asukasta kohden. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. R. Lampinen, I. cities. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-3469-7 Mussalo, L., S. Kalapudas, E. DOI:10.1016/ j.jaerosci.2015.12.006. Environmental Research, 166, 2018. Závodná, L
OHJELMA 12.15 Tervetuloa webinaariin! Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Ympäristö ja Terveys-lehti Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet työsuojelulainsäädännössä Erityisasiantuntija Jenny Rintala, STM 12.50 Aikaa kysymyksille 13.00 Psykososiaalisen kuormituksen arviointi – Porvoon kaupungin malli Työsuojelupäällikkö Johanna Turunen, Porvoo 13.40 Aikaa kysymyksille + tauko 14.00 Turvallisesti valvontakäynnille: yhteinen työpaikka, varusteet ja käytännöt Terveystarkastaja ja työsuojeluvaltuutettu Tomi Jormanainen, Porvoo 14.40 Aikaa kysymyksille 14.50 Hankalan asiakkaan kohtaaminen Johtava asiantuntija Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus 15.35 Aikaa kysymyksille 15.45 Webinaari päättyy. 71 Ympäristö ja Terveys-lehti ja sosiaalija terveysministeriö järjestävät: Työsuojelu valvontatyössä WEBINAARI Torstaina 27.3.2025 klo 12.15 – 15.45 . Tervetuloa webinaariin!. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. vsk. Webinaarin hinta: 110 euroa + alv 25.5 % Ilmoittautuminen: ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 25.3.2025 mennessä
suurin kunta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Tämä tekee Keravasta Suomen kolmanneksi tiheimmin asutun kunnan heti Helsingin ja Kauniaisten jälkeen. Työryhmässä olivat mukana Keravan kaupungin ilmasto-ohjelmapäällikkö Johanna Kuusisto, Keravan rakennusvalvonnasta rakennustarkastaja Pekka Karjalainen, Helsingin seudun ympäristöpalveluista ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä sekä Keski-Uudenmaan ympäristökesTimo Vatanen, rakennusvalvontapäällikkö Keravan kaupunki Puulämmitteisten paljujen kielto Keravalla – kuinkas sitten kävikään… Keravan kaupungin rakennusvalvonta yritti uudessa rakennusjärjestyksessä kieltää puulämmitteiset paljut asemakaava-alueilla, mutta ajatus kaatui poliittiseen vastustukseen.. Asuntomessualueen rakentamisessa oli tarkoitus hyödyntää Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen opasta ”Suosituksia rakentamisen ohjauksen keinoiksi puunpolton savuhaittojen ehkäisemiseksi”, jonka työryhmä oli laatinut juuri ennen messualueen suunnittelua. Uusimistyö aloitettiin syksyllä 2023. 72 K erava on kooltaan Suomen viidenneksi pienin ja väkiluvultaan 30. Keravalla oli tarkoitus järjestää kesällä 2024 asuntomessut, mutta johtuen maailmantilanteesta, talouden epävarmuudesta ja Asuntomessut Oy:n vaatimuksista kaupunki joutui perumaan asuntomessujen järjestämisen. Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja sen voimaan tulo edellytti kaupungin rakennusjärjestyksen uusimista. vsk
”Kerava aikoo kieltää puulämmitteiset paljut” Uuden rakennusjärjestyksen luonnos asetettiin nähtäville ja lähetettiin lausunnoille keväällä 2024. Miksi juuri paljut. Vaikka asuntomessut peruuntuivat ja oppaan pilotointi alueella jäikin haaveeksi, halusi rakennusvalvonta edistää hanketta koko kaupungin alueella ja kieltää puulämmitteiset paljut asemakaava-alueilla. Haitat korostuvat, jos palju on sijoitettu lähelle tonttien välistä rajaa. Paljujen savusta puuttuu mökkiympäristön puusaunoista syntyvä kesän tuoksu. Hanke toteuttaa Kansallisen ilmansuojeluohjelma 2030:n toimenpidettä: ”Tehdään malli ja pilotoidaan hyviä käytäntöjä puunpolton savuhaittojen ehkäisemiseksi rakennusjärjestyksessä, rakentamistapaohjeessa ja tontinluovutusehdoissa. 73 kuksesta ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala ja ympäristösuunnittelija Anniina Helminen. Tiedotusvälineiden uutisointi asiassa oli. Paljujen savusta Niin edellä mainittu ympäristökeskuksemme opas kuin oma kieltohankkeemmekin perustuvat pitkälti ympäristöministeriön viranomaisohjeeseen ”Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely” ja THL:n puunpolttoa käsittelevään kotisivukoosteeseen. Naapuririitojen lisäksi paljut ovat riski myös omistajalle. Pidämme todennäköisenä, että savun mukana leviää myös yleensä alas jäävää nokea, tuhkaa ja PAH-yhdisteitä. Pian sen jälkeen paikallinen sanomalehti sai suunnitellusta kiellosta mainion otsikon toukokuun lopun lehteen, ja tästä alkoi yllättävä julkisuusmylläkkä, joka päätyi jopa YLEn iltauutisiin loppukevennyksen tapaisena letkautuksena hellesäätä povaavan sääennustuksen juonnossa. Paljut jäivät kieltosuunnitelman ainoaksi kohteeksi myös siksi, että uuden lain mukaan emme voi puuttua esimerkiksi takkoihin tai puulämmitteisiin saunoihin. Paljujen tulipesät vastaavat rakenteeltaan poikkeuksetta yksinkertaisimpia jatkuvalämmitteisten kiukaiden tulipesiä, mutta paljujen piiput ovat niin lyhyitä, että savukaasut eivät ehdi palaa edes kohtuullisen puhtaiksi. Eripuraa aiheuttaa eniten savusta aiheutuvat haitat, mutta myös paljujen käyttöön liittyvä häiritsevä käytös. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö, joka sitoi hankkeen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan. Puulämmitteiset paljut ovat kolmanneksi yleisin naapurien välisten riitojen aihe Keravalla – heti aitojen ja hulevesien johtamisen jälkeen. Oli savun tarkka kemiallinen koostumus mikä hyvänsä, savun leviäminen tiheästi asutulla alueella matalalla pitkin naapurien pihoja aiheuttaa ymmärrettävää ja merkittävää epäviihtyisyyttä. Keravalla tontit ovat useilla alueilla hyvin pieniä, 400 – 600 m 2 , ja siksi paljujen moitteeton sijoittaminen on hankalaa. Paljuja myös lämmitetään useita tunteja, varsinkin kesän ulkopuolella. Tulipesien yksinkertainen rakenne ja sijainti usein puuterassin vieressä sekä liian lyhyt piippu aiheuttavat myös merkittävän tulipaloriskin, josta aiheutuvia vahinkoja vakuutusyhtiöt eivät pääsääntöisesti korvaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Lyhyiden piippujen vuoksi savukaasut kulkeutuvat helposti rakennukseen sisälle ilmanvaihdon tai raitisilmaventtiilien kautta. vsk. Ensin mainitun oppaan nelikenttäkaaviossa sijoitimme paljut samaan ryhmään roskien tai märän ja likaisen puun polton kanssa – siitäkin huolimatta, että jotkut osaavat käyttää kelvollista puuta paljujen tulipesissä – eli ryhmään epäviihtyisä/ epäterveellinen
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 74 hyvin neutraalia, eivätkä tiedotusvälineet ottaneet itse kantaa puolesta tai vastaan. Rakennusjärjestysluonnokseen saatiin kaksi paljukieltoa jyrkästi vastustavaa huomautusta, toinen Keravan omakotiyhdistykseltä ja toinen Suomen suurimmalta paljuvalmistajalta, joka uhkasi jopa oikeustoimilla, mikäli kielto toteutuu, väittäen, että Kerava haittaa heidän elinkeinoaan ja rikkoo siten lakia. Kaupunginhallituksen esittelijä jätti poliitikkojen käymän kiivaan keskustelun jälkeen asian pöydälle kesän yli. Keskustelussa liikkui myös vääriä huhuja siitä, että kielto johtaisi vanhojen paljujen poistattamiseen, vaikkei sitä oltukaan suunniteltu. vsk. Enemmistö tuntui ihmettelevän aietta, ja suunniteltua kieltoa pilkattiin hyvinkin voimallisesti ja savun aiheuttamia haittoja väheksyttiin ilman perusteita ja asiantuntemusta. Ehdotukseen saatiin paljujen osalta suurin piirtein samat huomautukset kuin luonnokseenkin ja lopullisessa käsittelyssä päädyttiin kompromissiin, jonka seurauksena puulämmitteisiä paljuja ei kielletty kokonaan. Äänestyksen jälkeen luonnos siirtyi kuitenkin ehdotuksena Keravan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi sellaisenaan. Teknisen lautakunnan lupajaostokin alkoi siirryttäessä luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen epäröidä kieltoa sen saaman suuren kohun vuoksi. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa kieltoa sekä puolustettiin että vastustettiin hyvin näkyvästi. Kuinkas sitten kävikään… Syksyllä kaupunginhallitus käsitteli rakennusjärjestysehdotusta iltakoulussa ja kokouksessaan ja jopa hieman yllättäen asetti ehdotuksen nähtäville edelleen puulämmitteisten paljujen kiellolla. Toki kaikki paljut, sekä puulämmitteiset että muut, olivat olleet luvanvaraisia koko ajan, mutta Keravalla on suurin osa paljuista asennettu ilman lupaa. Tosin päätös perustui osin muodollisesti oikean vastaehdotuksen puutteeseen
Keravan kehittymistä ohjaa Keravan kaupunkistrategia 2021–2025. Puheenvuoroissa väheksyttiin myös ilmastonmuutosta ja Keravan osuutta sen hillitsemisessä. Käydyssä keskustelussa esitettiin hyvin erilaisia syitä kiellon tarpeettomuudelle tai jopa haitallisuudelle. Palanut palju.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Yhtään paljulupaa ei ole Keravalla viimeisen vuoden aikana haettu, eikä tiedossa ole, että yhtään olisi hankittu myöskään ilman lupaa. Kiivaimmat vastustajat jopa kertoivat, ettei heillä itsellään ole paljua eivätkä sellaista ole suunnitelleet hankkivansa. Strategiaa toteutetaan kolmen painopisteen avulla. Hanke puulämmitteisten paljujen kiellosta ja puun pienpolton rajoittamisesta on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 75 vaan ne jäivät luvanvaraisiksi kaikkialla Keravan alueella. Keravalla on hieman yli 38 000 asukasta, noin 80 puulämmitteistä paljua ja kymmenisen paljuja koskevaa valitusta vuodessa. Keravan rakennusjärjestykseen kirjattiinkin: ”Grillikatoksen, puutai hiiligrillin, nuotiopaikan tai muun tulisijallisen rakennelman tulee sijaita vähintään kahdeksan metrin päässä naapurin rajasta, ellei asemakaavassa toisin sallita. Voimaan tullut rakentamislaki antoi viime hetkellä mahdollisuuden määrätä rakennusjärjestyksessä paloturvallisuuteen liittyvin perustein etäisyyksistä naapurien rajoihin. Tästä määräyksestä voi hakea poikkeavaa lupaa rakennusvalvontaviranomaiselta.” Kyseinen määräys koskee siis myös puulämmitteisiä paljuja. Keravan vetovoiman pelättiin vähenevän, vähäteltiin haittoja, puolustettiin valinnanvapautta ja kyseenalaistettiin haitoista valittajien todellisia motiiveja. Myös haja-asutusalueilla, joilla ne oli tarkoitus vapauttaa luvan hakemisesta. Toteutuuko puulämmitteisten paljujen puolustamisessa mikään näistä painopisteistä, jääköön lukijoiden mietittäväksi. Nämä ovat uusien ajatusten kärkikaupunki, sydämessä keravalainen ja hyvinvoiva viherkaupunki
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Pian näitä tarkastuksia tehdään myös Suomessa. Kolme tarkastajaa Helsingin ympäristöterveysyksiköstä kouluttautuu tekemään EUtarkastusmanuaalin mukaisia tarkastuksia. Tarkastusohjelmaan on sisällytetty EU-lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä tartuntatautien ja muiden terveysuhkien leviämisen ehkäisyyn. Tarkastuksissa käytettävä manuaalin ensimmäinen versio valmistui vuonna 2016, minkä jälkeen manuaalin mukaisia tarkastuksia on tehty 17 EU-maassa ja 56 satamassa yhteensä 429 kappaletta. Koronapandemia keskeytti risteilytoiminnan ja tarkastukset, mutta nyt tilanne on normalisoitunut. 76 S uomessa on jo vuodesta 2007 tehty Maailman terveysjärjestön (WHO) laatiman kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR 2005) mukaisia laivatarkastuksia. Kesällä 2023 Helsingissä oli 90 risteilyaluksen vierailua, mikä vastaa noin 163 000 matkustajaa. Euroopan oma matkustaja-alusten tarkastusohjelma on laadittu eri maiden viranomaisten, tutkijoiden ja teollisuuden edustajien yhteistyönä. Koulutus on vaativa. mukaisia tarkastuksia aloitetaan tekemään vuonna 2025 yhden maailman vilkkaimman matkustajasataman omaavassa Helsingissä. Suunnitelmien mukaan uudenlaisia EU-tarkastusmanuaalin Paula Huttunen, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki Laivatarkastukset: uusia tuulia Euroopasta ja Suomi mukana kehityksessä Euroopassa tehdään kohdennettuja tarkastuksia matkustaja-aluksille. vsk. Nyt kansainvälistä yhteistyötä on lisätty jälleen, sillä Suomi liittyi vuonna 2024 mukaan Euroopan Unionin omaan risteilyalusten tarkastusohjelmaan. Suomen sitoutumista ja kiinnostusta yhteistyön tiivistymiseen EU:n sisällä osoitettiin osallistumalla EU-tarkastusmanuaalin päivitystä ja nykytilannetta käsittelevään kokoukseen sekä merenkulun ympäristöterveyttä ja työsuojelua käsittelevään konferenssiin Napolissa 17.–19.10.2024. Koulutus sisältää noin
vsk. Konferenssiin osallistui laaja joukko eri EU-maiden terveysvalvontaja laivatarkastusviranomaisia, varustamoiden edustajia, WHO:n edustajia sekä laivatarkastusviranomaisia mm. Napolin matka jatkui konferenssilla “Public Health Congress in Maritime Transport and Ports 2024: Innovations in infectious diseases control and occupational health”, jonka järjesti EU SHIPSAN Association yhteistyössä Cruise Lines International Association (CLIA) kanssa. Konferenssissa kuultiin asiantuntijaluentoja mm. Yhdysvalloista, Turkista, Marokosta sekä Taiwanista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Kuulumisia Napolista Tarkastusmanuaalin ensimmäisen version valmistumisen jälkeen on saatu kokemusta tarkastusohjelman toimivuudesta, uutta EU-lainsäädäntöä ja tieteellistä tutkimusta tartuntatautien leviämisestä, minkä vuoksi manuaalin päivittäminen on ajankohtaista. Kokouksessa päätettiin varsinaisen päivitystyön aloittamisesta ja siihen liittyvien eri kehitysja päivitystyöryhmien perustamisesta. Päivityksen aikataulu on tiivis ja uuden tarkastusmanuaalin on tarkoitus olla käytössä jo tänä keväänä. Konferessissa käsiteltiin kattavasti ajankohtaisia laivatarkastusasioita, tutkimustuloksia sekä innovaatioita liittyen satamissa ja aluksilla tapahtuvaan tartuntatautien ehkäisyyn ja poistamiseen sekä viranomaisvalvontaan. 77 yhden työviikon mittaisen etäkoulutuksen, mahdollisesti noin parin päivän mittaisen koulutuksen risteilyaluksella ja lähiperehdytyksen Helsingissä tehtävän laivatarkastuksen yhteydessä. Päivittämistyö alkoi Napolissa kokouksessa, johon Suomesta osallistuivat Porvoon terveystarkastaja Tomi Jormanainen ja Helsingin ympäristötarkastajat Jukka Kiesi ja Paula Huttunen. epidemioista aluksilla sekä niiden torjunnasta ja hallinnasta, laivavesien tutkimisesta, laadusta ja käsittelystä, ilmanvaihdosta ja sisäilman laadusta aluksilla, viranomaisten ja laivan terveyshenkilöstön rooleista ja tehtävistä sekä työsuojelusta. Kouluttamisesta vastaa EU SHIPSAN Association. Porvoon terveystarkastaja Tomi Jormanainen ja Helsingin ympäristötarkastajat Jukka Kiesi ja Paula Huttunen.. Suomesta päivitystyössä ollaan mukana alusten vesityöryhmässä ja yleishygieniaa käsittelevässä työryhmässä
EU-tarkastusmanuaalin päivittämisen aloituskokous. Yleisesti muilla kuin risteilyaluksilla vesiturvallisuuteen liittyvien riskien tiedostaminen on vähäistä ja riskien hallinnassa on puutteita. Legionellabakteerin kasvua lisääviä yleisesti esiintyviä riskitekijöitä aluksilla ovat mm. puutteelliset käyttövesien lämpötilat, puutteellinen käyttöveden ylläpitoklooraus ja vanhoilla aluksilla vesijärjestelmän kunto. tarkastustoimintaan olivat vähäisiä. Konferenssissa käsiteltiin myös WHO:n IHR terveyssäännöstön kesäkuussa 2024 tehtyjä päivityksiä sekä niiden vaikutusta IHR:n mukaisiin laivatarkastuksiin. Riskinhallinnan kannalta on oleellista, että laivahenkilöstö saa tarvittavaa koulutusta vesiturvallisuusasioissa ja aluksella on riskinhallintaa varten kirjallinen suunnitelma (water safety plan). Päivitysten taustalla olivat koronapandemiasta saadut kokemukset, jotka osoittivat, että pikaiset muutokset olivat tarpeen. Käytännön muutokset mm. Lisäksi päivityksen myötä meriterveysilmoituksen (Maritime Declaration of Health) nimi vaihtuu ja jatkossa puhutaan laivaterveysilmoituksesta (Ship Declaration of Health). Paikalla oli eri maiden viranomaisedustajia, tutkijoita ja teollisuuden edustajia.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 78 Erityisesti konferenssissa nousivat esille laivojen vesiturvallisuuteen liittyvät näkökulmat. vsk. Muutoksilla parannettiin varautumista tartuntatautien leviämiseen. Vaikuttaa vahvasti siltä, että EU-laivatarkastustietokanta tulee jatkossa kaikkien EU-maiden käyttöön. Konferenssissa pohdittiin myös EU-laivatarkastustietokannan käyttöä. On myös ensiarvoisen tärkeää, että valvontaviranomaiset osaavat neuvoa ja ohjata aluksia vesiturvallisuusasioissa
Tällaisen käytännön soisi yleistyvän kaikissa tietokirjoissa. vsk. Arvioiden mukaan sukupuutto uhkaa noin miljoonaa eläinja kasvilajia kahdeksasta miljoonasta tunnetusta lajista. Kirjan mukaan suuret linjat ovat siis selvillä. Kirjasta löytyy esimerkkejä liuta lisää. Jokaisen luvun alussa esitellään kirjoittajat. Pohjoiseen leviävä juurikääpä aiheuttaa metsänomistajille vuosittain jo 100–200 miljoonan euron tulonmenetykset. Pertti Forss Mitä ilmasto muuttaa. 79 • KIRJAESITTELY Kirja koostuu yhdestätoista artikkelista. Amazonin alueen sademetsien hävittäminen myös kuuluu keskeisiin tekijöihin. Ilmastonmuutoksella on myös vahva yhteys välittömiin ja välillisiin turvallisuusuhkiin. Kirjan lähtökohdat ovat tutut. Kaikki kirjoittajat ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Ei toki ole ainoa kansainvälinen sopimus, jota valtiot eivät noudata. Ja rypsin satojen on arvioitu pienentyneen 1990-luvun alusta 400–600 kiloa hehtaarilta pölyttäjien puutteen vuoksi. Muutosvauhti on verrannollinen siihen, miten paljon ilmasto lämpenee. Vielä pari kotimaista esimerkkiä. Meret lämpenevät ja happamoituvat, veden kerrostuminen niissä voimistuu ja merenpinta jatkaa nousuaan. Maataloutemme ja ruokakulttuurimme tulevat muuttumaan. Paljon sellaista, jota ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan – ainakaan allekirjoittanut. Vaikka ilmastonmuutoksesta on viime vuosina julkaistu useitakin kirjoja ja aihetta on käsitelty tiedotusvälineissä harva se päivä, niin nyt esiteltävä kirja tarjoaa ajantasaisen ja hyvin monipuolisen näkökulman ilmastonmuutokseen. Tällä kertaa sopimuksen unohtamisella saattaa kuitenkin olla vakavat ja arvaamattomat seuraukset. Muutoksen suuruuteen voimme vaikuttaa laittamalla päästöt kuriin – jos tähän löytyy tahtoa. Kirjaan viitaten meillä on paljon mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta, mutta seurauksia ajatellen aika on käymässä vähiin. Pohjoisten alueiden ikiroudan sulaminen vapauttaa turpeesta metaania ja hiiltä ilmakehään. Globaalit päästöt ovat kasvaneet 7,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2023 – siis vain kahdeksassa vuodessa. Gaudeamus 2024. 12,00 €, postituskulut 4,90 €. Aivan erityisesti toivoisi kirjan päätyvän päättäjien lukupöydälle. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tarvitseekin pikaisia toimia. Maapallon keskilämpötila on noussut lähes 1,5 astetta esiteolliseen aikaan (1850–1900) verrattuna ja ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille ilmastonmuutoksesta kiinnostuneille. Kirjan koko ja paino huomioon ottaen se soveltuu enemmän kuin hyvin matkalukemiseksi. Suomessa keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun tasosta. Vuonna 1950 vastaava arvo oli 311 ppm ja vuonna 2014 lukema oli jo 426 ppm! Kirjan lukeminen tarjoaa hyvän yhteenvedon ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Se on myös lukema, johon Pariisiin ilmastosopimuksessa (2015) lämpeneminen luvattiin pysäyttää. Kirjassa ei juurikaan ole kuvia, diagrammeja tai tilastoja, mutta kirja toimii hyvin näinkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 1900-luvun alussa pitoisuus oli noin 300 miljoonasosaa (ppm). 64). Kullakin artikkelilla on oma kirjoittajansa. Elämää lämpenevässä maailmassa Tiedekulmapokkari 7. Valtamerten pinta näyttää nousevan noin neljä millimetriä vuodessa ja siis yli 30 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä. Nidottu. Vuosina 1901–1971 merenpinnan nousu oli 1,3 millimetriä vuodessa. Laajemmassa kuvassa pitkäkestoiset hellejaksot kasvattavat kuolleisuutta, kuivuus ja kuumuus luovat hyvät olosuhteet metsäpaloille – kuten viime vuosien uutisista varmaankin muistamme. 210 s. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon välillä on vahva kytkös. Kunkin luvun lähdeviittaukset antavat halukkaille mahdollisuuden perehtyä kyseisiin aiheisiin syvällisemminkin. Esimerkkinä mainittakoon hiilidioksidin ja vesihöyryn käyttäytyminen tropiikissa ja toisaalta arktisella alueella (s
Vaikutuksien laajuutta ja vakavuutta on mahdollista hallita lainsäädännön avulla esimerkiksi kieltämällä erilaisia toimintatapoja tai asettamalla toiminta luvanvaraiseksi. Ympäristörikollisuudella tarkoitetaan tekoja, jotka vahingoittavat ympäristöä, luonnonvaroja ja kasvitai eläinkuntaa. Yritysten lisäksi ympäristörikoksiin syyllistyvät myös yksityishenkilöt sekä yhteisöt. Ympäristörikosten torjuntaa voidaan tehostaa viranomaisyhteistyöllä, tehokkaalla valvonnalla ja koulutuksella. Kuvat: Vilma Romppainen.. Rikolliseksi tuomittavassa toiminnassa kyse on käytännössä usein yrityksien lupien raja-arvojen ylittämisestä, lupiin asetettujen rajoitusten rikkomisesta tai lupien täydestä puutteesta. vsk. Ympäristörikollisuus on suurelta osin piilorikollisuutta. Ympäristöön kohdistuva rikollinen toiminta kasvaa maailmanlaajuisesti voimakkaasti Tuukka Mäkelä, tutkija; Mimmi Lindqvist, tutkija; Sami Huhtala, rikoskemisti; Riku Lindqvist, rikosylikomisario; Jaana Wallin, projektipäällikkö Keskusrikospoliisi Ympäristörikollisuuden torjunta vaatii yhteistyötä ja koulutusta Ympäristöön kohdistuva rikollinen toiminta kasvaa voimakkaasti ja on noussut tuottavuudeltaan maailman kolmanneksi suurimmaksi rikoslajiksi. Ympäristörikollisuus on noussut taloudelliselta tuottavuudeltaan maailman kolmanneksi suurimmaksi rikoslajiksi. 80 I hmistoiminnasta aiheutuu väistämättä ympäristövaikutuksia. Näiden raamien ulkopuolella tapahtuva ympäristöön vaikuttava toiminta on luvatonta sekä kriminalisoitua toimintaa. Motiivi ympäristörikoksiin on usein taloudellinen. Esimerkiksi hävittämällä jätteet laittomien maankaatopaikkojen avulla tai polttamalla jätteet pyritään välttämään jätteenkäsittelymaksuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56
Suomessa piiloon jäävien rikosten määrä on todennäköisesti ympäristörikosten osalta suuri. Ympäristön turmelemiseksi on määritelty muun muassa toiminta, jonka seurauksena tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta päästää tai jättää ympäristöön esineen, ainetta tai säteilyä siten, että teko on omiaan aiheuttamaan pilaantumista tai vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista. Esimerkiksi Ruotsissa tilastoidaan 4000–6000 tapausta vuosittain. Ilmoitusherkkyyttä ympäristörikosten osalta laskee usein selkeän uhrin puutteellisuus. Suurin osa vuosittain tuomituista ympäristörikoksista koostuu ympäristörikkomuksista ja ympäristön turmelemisesta. vsk. 81 ja rikoshyödyn arvioidaan liikkuvan sadoissa miljardeissa dollareissa. Lainsäädäntö ympäristön suojana Ympäristörikoksia käsitellään rikoslain (39/1889) luvussa 48. Ympäristön turmelemisesta on mahdollista YLPEYS-projektissa koulutettiin poliisin tutkijoita ympäristörikostutkintaan.. Siitä huolimatta myös Ruotsissa uskotaan, että vain jäävuorenhuippu ympäristörikoksista tulee koskaan viranomaisten tietoon. Määrä on siis noin kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Yleisin ympäristön luvun 48 rikos on 1 §:n mukainen ympäristön turmeleminen. Suomessa rikoslain luvun 48 mukaisia ympäristörikoksia on vuosittain kirjattu 450–550 kappaletta vuosina 2017–2023. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Tämä vaikeuttaa rikostilastojen tulkintaa muun muassa eri ajanjaksojen tai maiden välillä. Myös jätteiden luvaton vienti ja tuonti sekä jätteen siirtäminen Suomen läpi ovat kriminalisoituja tekoja. Ympäristörikollisuus on kuitenkin piilorikollisuutta, eli rikokset eivät tule esitutkintaviranomaisten tietoisuuteen
Tarvittaessa toiminnanharjoittaja voi kääntyä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tai alueellisen ELY-keskuksen asiantuntijoiden puoleen. Ympäristölainsäädäntö ja -normisto on Suomessa laajaa, ja ajoittain voi olla haasteellista tulkita, millainen toiminta katsotaan rikolliseksi. Näihin kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelulaki (527/2014, myöhemmin YSL), jätelaki (646/2011), maankäyttöja rakennuslaki (132/1999) ja valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). (RL luku 48 2 §) Esimerkiksi ympäristön roskaantumisen aiheuttaminen voi johtaa tuomioon ympäristörikkomuksesta. 82 tuomita enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Toiminta voidaan katsoa törkeäksi, jos teko katsotaan kokonaisuudessaan törkeäksi ja jos ympäristölle aiheutunut vahinko tai sen vaara on ollut erityisen suuri, toiminnalla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä tai rikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti. Ympäristön turmelemisen lisäksi voi tekijä syyllistyä myös ympäristörikkomukseen, tuottamukselliseen ympäristön turmelemiseen tai ympäristön turmelemisen törkeään tekomuotoon. Ympäristön turmelemisesta voidaan tuomita esimerkiksi erilaisten työkoneiden, ajoneuvojen, kemikaalien tai muun tavaran pitkäaikaisesta säilömisestä, jossa säilötOsaaminen kasvaa käytännön harjoittelulla.. Selvilläolovelvollisuuden lisäksi toiminnanharjoittajan on toimittava YSL 20 §:n varovaisuusja huolellisuusperiaatteen mukaisesti. Ympäristörikokset ovat Suomessa niin sanottuja vaarantamisrikoksia, joten rikoksesta voidaan tuomita, vaikka ympäristövaikutus ei olisi vielä konkretisoitunut. Toiminnassa voi olla kyse esimerkiksi jätteen poltosta tai maa-aineksen läjittämisestä luvatta. Rikoslain luku 48 on laaja ja monitulkintainen. Tämä ei kuitenkaan vapauta toiminnanharjoittajia vastuusta, sillä YSL 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Rikoslakiin tutustumisen lisäksi toimijan tulee perehtyä aineelliseen ympäristölainsäädäntöön, jossa monesti tarkennetaan rikoslain yleiskuvauksellisia kirjauksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ympäristön turmelemisesta tuomittu toiminta on vaihtelevaa. vsk
Suomessa edellä mainitut laittomat teot eivät muodosta yhtä suurta osaa ympäristörikoksien kokonaisrikoshyödystä. Rikoshyöty peritään aina takaisin, koska rikollinen toiminta ei saa olla taloudellisesti kannattavaa. Maailmanlaajuisesti suuri osa arvioidusta ympäristörikollisuudella saavutetusta rikoshyödystä tulee laittomasta metsästyksestä, salahakkuista, laittomasta kaivostoiminnasta ja luvattomasta kalastamisesta. Ympäristörikollisuuden yhteiskunnallinen merkitys ja potentiaalinen uhka kasvaa, kun ympäristöasiat nousevat entistä suurempaan merkitykseen tulevina vuosikymmeninä. Euroopan unionin ympäristörikoslainsäädännön tarkoituksena on varmistaa ympäristön suojelun korkea taso ja ympäristövahinkojen torjunta. Tuomioiden keskiarvo oli kolme kuukautta, joka on lähellä tavanomaisten talousrikosten keskiarvoa. Valvonta perustuu usein asiakirjatarkastuksiin, ja valvontaan osoitetut resurssit ovat pienet useassa organisaatiossa. Tehostunut valvonta on tehnyt tässä tapauksessa laittomasta toiminnasta kannattamatonta kohonneen kiinnijäämisriskin seurauksena. Vuosien 2013–2018 ympäristön turmelemisesta langetetut vankeusrangaistukset vaihtelivat yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen. Se sisältää esimerkiksi vähimmäissäännökset rangaistavaksi säädettävistä teoista ja niistä säädettävistä seuraamuksista. Aiemmin piiloon jäänyttä ympäristörikollisuutta on nykyään mahdollista paljastaa uusien valvontakeinojen avulla, kuten laittomien hakkuiden osalta on tapahtunut. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Avainasemassa ovat tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset seuraamukset, jotka vastaavat rikosten vakavuutta. Ympäristörikostorjunnan tulevaisuus Ympäristörikollisuuden torjunnassa on useita haasteita, kuten valvonnan riittämättömyys ja lainsäädännön tulkinnanvaraisuus. Törkeästä ympäristön turmelemisesta voi olla kyse, jos tekoon liittyy esimerkiksi merkittäviä määriä jätteitä, törkeää piittaamattomuutta, vakavia ympäristövaikutuksia tai niiden riskiä, suunnitelmallisuutta tai suuria rikoshyötyjä. vsk. Viime keväänä hyväksyttiin uusi EU:n ympäristörikosdirektiivi (2024/1203), jonka tavoitteena on tehostaa ympäristörikosten rikostutkintaa ja syytteeseenpanoa. Satelliittikuvauksen hyödyntäminen valvonnassa on pienentänyt laittomien hakkuiden määrää merkittävästi viime vuosina. Myöskään niiden yhteiskunnallinen merkitys ei toistaiseksi ole yhtä suurta taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi oikeus voi asettaa vastaajan liiketoimintakieltoon ja määrätä maksettavaksi yhteisösakkoja sekä puhdistamisja ennallistamiskuluja. 83 tävän materiaalin katsotaan muuttuneen käyttökelvottomaksi jätteeksi. Törkeästä ympäristön turmelemisesta on mahdollista tuomita vähintään neljä kuukautta ja pisimmillään kuusi vuotta vankeutta. Teon törkeyden ja ympäristövaikutusten vakavuuden arviointiin vaikuttaa myös, jos toiminta on sijoittunut pohjavesialueelle. Direktiivin implementointiaika on kaksi vuotta. Jäsenvaltioiden on esimerkiksi laadittava kansallinen ympäristörikosten vastainen strategia ja koulutettava toimivaltaisia viranomaisia. Esimerkiksi tiukentuva ympäristölainsäädäntö pyrkii ehkäisemään ympäristöhaittoja, mutta samalla laajentuva normiohjaus. Direktiivissä säädetään myös muista ympäristörikosten torjunnan tehostamiseen tähtäävistä velvoitteista. Edellä olevissa tapauksissa pelkkä mahdollisuus eri aineiden pääsystä ympäristöön riittää täyttämään rikoksen tunnusmerkit. Vuosina 2013–2018 tuomittiin yhteensä kahdeksan henkilöä törkeästä ympäristön turmelemisesta. Keskimääräinen vankeusrangaistuksen pituus oli 9,5 kuukautta
Ne kuitenkin osoittavat, miten monimutkaista uuden sääntelyn ja valvonnan rakentaminen on. Samoin monien metsäkatoa lisäävien raaka-aineiden alkuperän selvittämiseen velvoittava uusi EUasetus (2023/1115) voi luoda houkuttelevia olosuhteita väärennöksille ja korruptiolle. Tästä syystä ne ovat tärkeä saada säätelyn piiriin. Uuden sääntelyn tulee aina huomioida toimijat, joilla ei välttämättä ole aikomustakaan toimia lainmukaisesti. Ympäristörikostorjunnan menetelmien on oltava Näytteenottokoulutusten pääpaino oli maanäytteenotossa, mutta näytteenottoa harjoiteltiin monipuolisesti eri matriiseista.. Edellä mainitut esimerkit eivät tarkoita, etteikö ympäristölainsäädäntöä tulisi kehittää. Kiertotalouden lisääntyminen luo mahdollisuuksia laittoman jätekaupan kasvulle ja jakeluvelvoitteen kasvu houkuttelee väärentämään polttoaineen alkuperän. Uusiin ilmiöihin voidaan puuttua nopeasti, jos ne eivät tule puun takaa. Uusi teknologia ja uudet toimintatavat luovat uusia harmaita alueita ja mahdollisuuksia toimia lain vastaisesti. Ollakseen tehokasta lainsäädännön rinnalle vaaditaan uskottavaa valvontaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Lainsäätäjien sekä valvontaja esitutkintaviranomaisten tulee olla tietoisia tulevaisuuden ilmiöistä ja uusista rikollisuuden muodoista jo etukäteen. 84 tulee luomaan uusia houkutuksia ja mahdollisuuksia ympäristön kustannuksella tehtävään laittomaan toimintaan
Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Keskusrikospoliisi osallistuu ympäristörikostutkintaan yhteistyössä poliisin ja muiden sidosryhminä toimivien viranomaisten kanssa. Näytteenottokoulutuksen koettiin lisäävän teknisten rikostutkijoiden tietotaitoa sekä käytännön osaamista ympäristörikostutkinnassa. Näytteenottokoulutus on kerännyt erinomaista palautetta osallistujilta. vsk. YLPEYS-projektin koulutukset alkoivat toukokuussa 2024 ympäristörikosnäytteenottokoulutuksella. 85 ajantasaisia ja tulevaisuudessa on kehitettävä niin digitaalisia ratkaisuja kuin riskiperusteista valvontaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Ympäristörikostutkinnan kehittäminen Keskusrikospoliisi käynnisti kesällä 2023 kahden vuoden mittaisen ympäristörikosnäytteenoton koulutusja kehittämishankkeen YLPEYS, joka on Euroopan unionin osarahoittama hanke. Näytteenoton onnistuminen vaatii luonnontieteellisen, näytteenottoteknisen, lainsäädännöllisen ja forensisen tieteen osaamisen yhdistämistä sekä soveltamista. Kysymykset lähetetään otsikolla ”Vastausta vailla” sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi VASTAUSTA VAILLA?. Ympäristörikosten ainutlaatuisuus ja poikkeavuus muista rikoslajeista tekevät rikostutkinnasta haasteellista. Projektin myötä saamme Suomeen lisää ympäristörikostutkintaan perehtyneitä tutkijoita. Tästä syystä myös poliisin ympäristörikostutkinnan osaamista on kehitettävä. Kysy – me etsimme vastauksen Onko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Toimitus valitsee julkaistavaksi sopivat kysymykset ja tarvittaessa muokkaa ja lyhentää niitä. Laadukas ympäristörikosnäytteenotto vaatii monialaista osaamista. Voit lähettää kysymyksesi Ympäristö ja Terveys-lehden toimitukseen, me selvitämme vastauksen. Todistusaineiston taltiointi ympäristörikoksissa eroaa monella tapaa muusta poliisin suorittamasta rikospaikkataltioinnista. Projekti jatkuu näytteenottokoulutuksilla ja seminaareilla keväälle 2025 asti. Hankkeessa keskitytään erikseen teknisen ympäristörikospaikkatutkinnan osaamisen ja ympäristörikosten taktisen tutkinnan kehittämiseen. Vastaukset kysymyksineen julkaistaan lehdessä Vastausta vailla -palstalla, joskus pienellä viiveellä. Hanke edistää ja syventää ympäristörikostutkimusten toimijoiden alueellista ja kansallista osaamista sekä yhteistyötä koulutusten avulla. Teknisen rikostutkinnan kehittäminen on yksi rikosteknisen laboratorion ydintehtävistä ja YLPEYS-projektin avulla vastataan ympäristörikospaikkatutkinnan kehittämistarpeeseen
Alakerttula tuntee yhdistyksen toiminnan hyvin, sillä hän on toiminut aiemmin Jätehuoltopäivien tapahtumakoordinaattorina. Eteläisin pentue löydettiin Etelä-Norjan Hardangerviddasta ja pohjoisin Pohjois-Norjasta Varangin niemimaalta. Metsähallitus ja WWF Suomi. Tällä hetkellä hän työskentelee kiertotalousasiantuntijana teollisten materiaalivirtojen kehittämisen parissa Kiertotalous Pirkanmaassa. Suomessa pentuja syntyi kesällä 2024 yhteensä yhdeksän. Jätehuoltoyhdistys ry Tuulivoima nousi Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi Tuulivoimalla tuotettiin kaikista Suomen sähköntuotantomuodoista toiseksi eniten sähköä viime vuonna. Sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla 24 prosenttia ja sähköntuotannosta 25 prosenttia. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi vuoden aikana reilusti ja ohitti toisena pitkään olleen vesivoiman. Tuulivoimalla tuotettiin viime vuoden aikana 19,8 terawattituntia (TWh) sähköä, mikä nostaa sen ydinvoiman jälkeen Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotannon muodoksi. Vuonna 2024 pesintöjä löydettiin 139, joista Ruotsissa oli 72, Norjassa 64 ja Suomessa kolme. Katja Alakerttula. Pentueita syntyi vuoteen 2023 verrattuna huomattavasti enemmän, mutta ennätysvuoden 2022 tuloksesta jäätiin jälkeen. 86 POIMINTOJA Katja Alakerttula Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajaksi Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Katja Alakerttula yhdistyksen syyskokouksessa lokakuussa. vsk. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582 yksilöä. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582. Tuulivoima on tällä hetkellä Suomen nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto, jota on rakennettu jo vuodesta 2019 lähtien markkinaehtoisesti, ilman valtion tukea. Suomen uusiutuvat ry Naalinpentuja syntyi vuonna 2024 Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen enemmän kuin vuotta aikaisemmin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin vuonna 2024 yhteensä 139 naalipentuetta, kertoo tuore naalin pohjoismainen kanta-arvio. Metsähallitus ja WWF Suomi Naalinpentuja riistakamerakuvassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Alakerttula aloitti Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajana vuoden alussa. Viime vuonna aurinkovoimaa tuotettiin 1,1 TWh ja sen osuus sähkönkulutuksesta ja -tuotannosta oli 1,4 prosenttia. Pentueita oli kaikkiaan 17 eri tunturialueella. Kuva: Reetta Muranen.. Norjan, Ruotsin ja Suomen naalin pesintöjen kokonaismäärä oli edellisvuotta suurempi. Kaikesta Suomen tuulivoimasta on rakennettu ilman tukea 70 prosenttia. Myös aurinkovoiman osuus sähkönkulutuksessa ja -tuotannossa alkaa näkyä Suomen sähköjärjestelmässä
Tuotanto ensimmäisessä vaiheessa rakennettavassa laitoksessa voisi alkaa vuonna 2029. Odotukset yritysten vastuullisuustyötä kohtaan ovat kasvaneet ja myös Global 100 -vastuullisuusarvioinnin kriteerit ovat muuttuneet vuosien myötä. K-ryhmä Norjalainen energiayhtiö Freija AS suunnittelee Euroopan suurimpiin lukeutuvan polttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista Nokialle Norjalainen energiayhtiö suunnittelee suurta tuotantolaitosta Nokialle Pirkanmaalle . Laitos tuo toteutuessaan alueelle merkittäviä investointeja ja luo työpaikkoja. Tampereen seutu on ihanteellinen, sillä täältä löytyy skaalautumismahdollisuuksia, ja tarjolla on biogeenistä hiilidioksidia, uusiutuvaa energiaa sekä vahvoja paikallisia kumppaneita. ”Keskon pitkäaikainen mukanaolo Global 100 -listalla kertoo siitä, että vastuullisuuteen on K-ryhmässä panostettu jo yli 20 vuoden ajan. Kuva: Business Tampere, Petri Kangas.. Hankkeesta on jätetty ympäristölupahakemus (YVA), ja Freija on aloittanut suunnitteluvaiheen insinööritutkimukset. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa, joista jokainen vastaa yhtä laitosta. Business Tampere Vetytapahtuman järjestäjät lahjoittivat avajaispuheenvuorot pitäneille Eurooppaja omistajaohjausministeri Joakim Strandille ja silloiselle ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäselle tapahtuman t-paidat. Freija tuottaa e-metaania puhtaasta vedystä ja biogeenisestä hiilidioksidista kustannustehokkaalla modulaarisella ja patentoidulla ratkaisulla, johon on integroitu elektrolyysilaitos. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. Suomesta listalle valittiin myös Neste ja Nokia. vsk. Kanadalainen Corporate Knights julkaisee Maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listan vuosittain World Economic Forumin kokouksessa Davosissa. Yhtiö haluaa vastata Suomessa EU-direktiivien mukanaan tuomaan vahvaan e-metaanin kysyntään. ”Suomen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä on kunnianhimoinen, ja se tarjoaa vihreälle teollisuudelle tukevat ja ennakoitavat toimintaedellytykset, fossiilivapaata energiaa sekä erittäin hyvin koulutettua työvoimaa. Kokonaislistalla Kesko on paras suomalainen yritys. Samalla se mahdollistaa huomattavia hiilidioksidipäästövähennyksiä Euroopan liikenteessä. 87 POIMINTOJA Maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -lista julkaistu: Kesko on maailman päivittäistavarakaupan ykkönen – listalla yhteensä kolme yritystä Suomesta Kesko on valittu maailman vastuullisimmaksi päivittäistavarakaupan yritykseksi vuoden 2025 Global 100 -listalla. Kesko on tänä vuonna Global 100 -listalla paras maailman päivittäistavarakaupan yrityksistä (Consumer Staples) ja kokonaislistan sijalla 36. Jatkuva menestyminen vaatii laaja-alaista ja hyvin dokumentoitua, läpinäkyvää vastuullisuustyötä”, sanoo Keskon lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Lasse Luukkainen. Lista on julkaistu vuodesta 2005 alkaen, ja Kesko on maailman ainoa yritys, joka on valittu listalle joka vuosi. Lopullinen tuotantokapasiteetti on 58 000 tonnia uusiutuvaa e-metaania. Lisäksi se on lähellä vientisatamia ja kansallisia kaasuverkkoja”, sanoo Freijan toimitusjohtaja Kristian Hauglum
040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 3.11., artikkelit 30.9., mainosaineistot 13.10. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 23.4., artikkelit 17.3., mainosaineistot 31.3. 4. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 15.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta p. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura p. 3. 8. alv. Ympäristöterveys, ympäristöalan hallinto Ilmestyy 21.2., artikkelit 15.1., mainosaineistot 31.1. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. 6. Alueiden käyttö Ilmestyy 28.5., artikkelit 23.4., mainosaineistot 7.5. 5. 044 768 6009 Maria Turppa p. Melu Ilmestyy 24.3., artikkelit 17.2., mainosaineistot 3.3. Rakennusterveys Ilmestyy 19.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 29.8. 7. Teemat ja aikataulut 2025 Ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ympäristökustannus Oy 1–2. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho p
89 YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2025 ilmestyy 24.3.2025 teemalla www.ymparistojaterveys.fi MELU Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 4.2.2025 14.18 4.2.2025 14.18. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56
Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2 • 2025, 56. 90. vsk
alv. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä. 10 %) + toimituskulut. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Hinta: 32,00 euroa (sis