1 Parhaan ympäristön tekijät Olemme infran, liikenteen, logistiikan, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden moniosaajayritys. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 15 palvelualuettamme ja monipuoliset palvelumme kattavat suunnittelun kaikki vaiheet ja osatehtävät strategisesta konsultoinnista konkreettiseen projektinhallintaan. Meidän kanssamme haastavatkin projektit onnistuvat.. vsk. Lähes 500 asiantuntijaamme tarjoavat mutkatonta palvelua ja korkealuokkaista suunnittelua kymmenellä paikkakunnalla
Yhteys sydänja verisuonitauteihin on ilmeinen. Suuret kiitokset kaikille teemaan kirjoittaneille ja päivien järjestäjille. Melu ilmiönä on ongelmallinen. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Vaikka liikennevälineiden melua on vähennetty teknisin toimin, samaa ei voi sanoa rengasmelun torjunnasta. Melu huonontaa elämänlaatua aiheuttamalla ahdistusta, vaikeuttamalla keskittymiskykyä, vähentämällä tarkkaavaisuutta. Tapio Välikylä Melua riittää. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Elinympäristömme melu on yksi monista kansalaisten elämää ja elinympäristöä heikentävistä tekijöistä. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan. Meluherkkyys on yksilökohtaista. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi ja ilmoitukset Eija Lindroos Puh. 040 511 6005 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eevastiina Veneranta Puh. Liikenteen kasvu peittoaa vaatimattomat päällysteja rengastekniikan edistysaskeleet. Ympäristömelu häiritsee ihmisten unta ja lisää joidenkin tautien esiintymistä. Vaikutukset lukemiseen ja oppimiseen ovat ilmeisiä. Melu voi vaikuttaa eräiden tutkimusten mukaan diabeteksen esiintymiseen, vaikutuksia immuunivasteeseenkin on tutkittu, tätä kautta tulee vastaan astma ja reumaattisia tulehduksia. Luonnonääniä ei useimmiten koeta häiritsevinä vaan pikemminkin rauhoittavina. Kaupunkien taustamelun ymmärtää vasta kun sitä ei ole. Asia on siis vakava. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. vsk. Hiljaisten alueiden olemassaolosta on huolehdittava ja erilaisin teknisin keinoin pyrittävä vähentämään melusaasteen määrää. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Tuotamme päiville meluntorjunnan teeman, jonka sisältö tuotetaan yhteistyössä Meluntorjuntapäivien kanssa. Hiljaisuuden merkityksen huomaa vasta kun melu lakkaa. Näistä sekoittavista tekijöistä huolimatta melun terveysvaikutusten tutkimusta on jatkettava ja tehostettava. Ympäristö ja Terveys-lehden meluteema Ympäristö ja Terveys-lehti on tehnyt Meluntorjuntapäivien kanssa jo vuosikymmeniä
8 Parvekkeiden meluntorjunnan suunnittelu liikennemelualueilla ............................................................... Lehden teemana on haitalliset aineet vesistöissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Pääkirjoitus .........................................................................2 Kohti kestävää tuulivoimarakentamista – Kokemuksia ja oppia Suomen tuulivoimahankkeiden toteutuksesta .............................................................................. 4 Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus ......................................................... 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 17. vsk 2 • 2015 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 3 Ympäristö 46. 16 Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuudessa parannettavaa .............................22 Melunhallinta puolustushallinnossa ................................28 Lentomelu ja kaavoitus korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä ............................34 Hiljainen moottoritehdas meluavassa kaupunkiympäristössä ..........................................................38 Meluvaatimukset terveydensuojelussa, Asumisterveysasetus ..............................................................44 Ympäristömelun terveysvaikutuksista ............................50 Meluherkkyys ja herkkyys muille ympäristötekijöille ..................................................................58 Varmuutta ympäristömelun kartoitusten epävarmuuksiin ........................................................................62 Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa ...........................................................................68 Akustiikka ja standardisointi ...............................................70 Ryhtiä melumittauksiin ja sen arvioimiseen henkilösertifioinnin avulla ...................................................78 Tärinätilanne Suomessa ........................................................84 Ikkunoiden ääneneristävyysominaisuudet ja niiden vaikutus julkisivujen ääneneristävyyteen ................................................................88 Raideliikenteen runkomelu – case Länsimetro ............94 Poimintoja ................................................................................100. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. vsk
Vuonna 2013 tuulivoimalla tuotettiin sähköä 770 MWh ja vuonna 2014 jo 1110 MWh. Tämä puolestaan toisi arvokasta tietoa tuleville tuulivoimahankkeille; miten meluongelmat ovat vältettävissä. Lähivuosina toteutuvat hankkeet kasvattaisivat lukeman kunnianhimoiseen 6000 MW tuntiin. Kohti kestävää tuulivoimarakentamista. Suurimpana syynä tuulivoiman kasvulle Suomessa pidetään houkuttelevaa syöttötariffia sekä toisaalta EU:n kanssa Suomelle asetettuja tavoitteita uusiutuvan energiantuotannon osuudesta kokonaisenergian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tuulivoimaloiden lukumäärän kasvaessa kuitenkin myös tuulivoiTutkija Denis Siponen Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy Kokemuksia ja oppia Suomen tuulivoimahankkeiden toteutuksesta Tuulivoimaa pidetään yleisesti synonyyminä uusiutuvalle energialle ja sitä kautta kestävälle kehitykselle. Ilmiön todenperäisyyttä pohdiskellessa onkin syytä tarkastella näitä tapauksia syvällisemmin ja etsiä syitä miksi meluhaittaa on päässyt syntymään. Suomessa toiminnassa olevien tuulivoimaloiden määrän kasvaessa suurimmaksi kysymykseksi on kuitenkin noussut tuulivoimaloiden meluhaitat. 4 Toiminnassa olevien tuulivoimaloiden määrä Suomessa on viime vuosina ollut reippaassa kasvussa. vsk
Meluongelmia on ilmoitettu olevan ainakin Luhangassa, Raahen Kopsassa, Vaasan Öjessa, Huittisen Pahkionvuoressa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kortesjärvellä, Porin Peittoossa, Haminan Mäkelänkankaalla, Haminan Summassa sekä Inkoon Barösundissa. Tästä huolimatta kyseiseen tuulivoimalaalueeseen rakennettiin hiljattain kymmenen 3,3 MW:n tuulivoimalaa lisää. Kyseisen asunnon kohdalla pitäisi siis melumallinnuksen mukaan olla alle 35 desibelin melutaso. Näitä onkin tehty muun muassa Raahen Kopsassa sekä Haminan Summassa. amplitudimodulaatio) jonka vaihteluvoimakkuus oli suurimmillaan noin 10 desibeliä. Tämän lisäksi on myös syytä tarkastella kriittisesti ISO 9613-2 etenemismallilla lasketuilla tuulivoiman melumallien ja todellisten tilanteiden melumittaustuloksia ja niiden mahdollisia eroavaisuuksia. Maijala on mittauksissaan saanut tuloksia, jossa äänen eteneminen ulkona vaihtelee erittäin huomattavasti sääolosuhteiden mukaan. Kenties merkittävin aiheeseen liittyvä tutkimus valmistui Ruotsissa viime vuonna. Samaan päätelmään on tullut mm. Etenemismallin dokumentaatiossa sanotaan, että mallinnustulosten epävarmuus on ±3 desibeliä aina kilometrin etäisyyteen asti. Tämän lisäksi asunnon ulkoja sisätilan melumittauksissa havaittiin voimakasta jaksollista sykintää (ns. Tätä suuremmilla etäisyyksillä epävarmuutta ei edes ole annettu. 5 malamelusta johtuvat meluhaitat näyttävät lisääntyneen. Merkityksellinen sykintä lisää huomattavasti tuulivoimalanmelusta koettua häiritsevyyttä. Etsiessä syytä mallinnuksen ja mittausten välisistä eroista on kiinnitettävä erityistä huomiota tuulivoimamelun mallinnuksen metodiikkaan ja sitä kautta mallinnuksen epävarmuuteen. Toinen asia, jota tulisi pohtia, on etenemismallin laskentatarkkuuden epävarmuus. Tuulivoimamelua mallinnettaessa käytetään kansainvälisesti standardoitua äänen etenemismallia ISO 9613-2. Näistä muun muassa Raahen Kopsassa, Haminassa, Inkoossa, Huittisissa ja Porin Peittoossa meluhaitat ovat niin suuria, että asukkaat ovat vieneet asian alueensa viranomaisille. Pian tuulivoimalaalueen käyttöönoton jälkeen ilmeni kuitenkin meluongelmia, joista raportoivat muun muassa tuulivoimaloista lähimpänä asuvat asukkaat. Tieteelliseltä näkökulmalta meluhaittaa voidaan kuitenkin arvioida ainoastaan niiltä tuulivoimala-alueilta jossa on suoritettu asianmukaisia melumittauksia. Eräässä asuintalossa, joka sijaitsi 1500 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta, suoritettiin sekä ulkoettä sisämelumittaukset. Mittaustulokset viittaavat kuitenkin voimakkaasti siihen, että melutasot poikkeavat merkittävästi mallinnetuista arvoista. Kyseinen etenemismalli ottaa laskennassa vain varsin yksinkertaisella tasolla huomioon ilmakehän sääolosuhteita, seikkaa, jolla on erittäin suuri vaikutus juuri tuulivoimalamelun leviämisessä ympäristöön. Näistä esimerkiksi Raahen Kopsan tuulivoimala-alueen meluselvityksestä ilmenee että melumallinnuksessa 3,0 MW:n tuulivoimaloista noin 1500 metrin etäisyydellä sijaitsevan lähimmän asuintalon meluarvot alittaisivat 35 desibeliä. ISO 9613-2 etenemismallin metodiikasta on vielä ymmärrettävä, että se antaa tuloksena keskimääräisen melutason ja tulosten alasekä ylärajan huomioon ottaminen tulosten tulkinnassa on jätetty tulosten tulkitsijan harteille. Mittauksissa todettiin ulkomelutason olevan keskimääräisesti enimmillään noin 45, sisämelun noin 30 desibeliä. Panu Maijala väitöskirjassaan. Mittaustulokset eivät valitettavasti ole suoraan vertailukelpoisia mallinnustulosten kanssa koska mitattavat suureet olivat erilaiset kuin mallinnettavat suureet. vsk. Siinä mitattiin kahden vuoden ajan tuulivoimalan. Kyseinen äänen etenemismalli kehitettiin vuonna 1996 kuvaamaan liikenneja teollisuusmelun keskimääräistä leviämistä ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46
Tämän lisäksi tutkimuksessa laskettiin samoille etäisyyksille ISO 9613-2 etenemismallin mukainen melumallinnus mitattujen tuulivoimaloiden lähtöarvoja käyttämällä. Jaksottaista sykintää esiintyi 400 metrin etäisyydellä 30 % ja 1000 metrin etäisyydellä 18 % mitatusta ajasta. Tällöinkin saadaan käytännössä sama tulos, eli mallinnus aliarvioi todellisia mittaustuloksen enimmäistasoja noin 5 dB. Niillä siis on tiedeyhteisön hyväksyntä ja tuloksia voidaan pitää asiallisina ja uskottavina.. Mittaukset suoritettiin Ruotsissa kahdella tuulivoimala-alueella, joista toinen sijaitsi Suomesta katsottuna Oulun korkeudella, ja toinen Tallinnan korkeudella. Tutkimuksen tulokset on kuitenkin mahdollista toistaa Suomen parametreja käyttäen. Havaittiin, että melumallinnus aliarvioi todellisia mittaustuloksen enimmäistasoja noin 5 dB. Näistä tuloksista poistettiin kaikkein voimakkaimmat ääripäät (suurimmat ja pienimmät melutasot), koska niiden suhteellinen esiintyminen oli harvinaista. vsk. Täten mallinnustulosta ei voida suoraan pitää Suomen mallinnuksen kanssa vertailukelpoisena. On huomattava, että ISO mallinnuksessa Ruotsin ja Suomen mallinnusparametreissa on pieniä eroavaisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tietyissä sääoloissa jaksollista sykintää esiintyy tavallista yleisemmin. Kuten Panu Maijalan tutkimuksissakin, myös tässä mitattiin huomattavia äänen etenemiseen liittyviä vaihtelevuuksia eri säätiloista johtuen. Tutkimukset Suoritettiin Uppsalan Yliopistossa ja tulokset on vertaisarvioitu. Tästä huolimatta melutason vaihteluväli oli valtava: 400 metrin etäisyydellä 7 dB ja 1000 metrin etäisyydellä 14 dB. Tuloksista laadittiin muun muassa tilastolliset melutason vaihteluvälit 400 sekä 1000 metrin etäisyyksille. Koska Ruotsi on maantieteellisesti ja säätiloiltaan varsin samankaltainen Suomeen verrattuna, voidaan tutkimuksen tuloksia pitää vertailukelpoisina Suomen olosuhteiden kanssa. 6 melun leviämistä
7 Uppsalan Yliopiston tutkimuksen tulokset kertovat selvää ja kiistatonta kieltä siitä, miksi huomattavan useassa Suomeen rakennetussa tuulivoima-alueessa on meluongelma: Melumallinnukset eivät vastaa todellista tilannetta, vaan aliarvioivat tuloksia noin 5 desibeliä. Näin onkin toiminut esimerkiksi Raahen kaupunginvaltuusto, joka hiljattain määräsi tietyin poikkeuksin Raahen tuulivoimala-alueille 2000 metrin minimietäisyyden tuulivoimalan ja lähimmän asutuksen väliin. vsk. Tämä johtuu siitä, että näiden tuulivoimala-alueiden suunnitteluvaiheessa tuulivoimalat on sijoitettu siten, että niiden mallinnettu melutaso alittaa juuri nykyiset tuulivoimaloille asetetut melun ohjearvot. Tämä rakenteellinen virhe on kuitenkin varsin helposti ratkaistavissa. Tämän lisäksi jaksollista sykintää ei huomioida lainkaan vaan sen oletetaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan antamaan niin sanottuun melupäästön takuuarvoon. Käytännössä siis valtaosassa Suomen tuulivoimala-alueissa tuulivoimalat sijaitsevat liian lähellä lomaja asuinrakennuksia. Tässä penätään vastuuta niin tuulivoimayhtiöiltä, meluselvityksiä laativilta konsulttiyhtiöiltä kuin kuntien ja kaupunkien päättäjiltäkin. Asian tärkeyttä ei pidä aliarvioida; Virheellisesti suunnitellut ja toteutetut tuulivoimala-alueet ovat pääsyy ihmisille tuulivoimamelusta aiheutuville välillisille terveyshaitoille. Mikä tulevaisuudessa asettuukaan tuulivoimalan melutason valtiolliseksi raja-arvoksi, tulisi mallinnus suorittaa aina tätä arvoa 5 dB tiukemmille etäisyyksille, jotta mallinnetut olosuhteet täsmäisivät todellisen olosuhteiden kanssa. Niin kauan kun virheellisesti suunniteltuja tuulivoimahankkeita toteutetaan, ei tuulivoiman kohdalla voida puhua kestävästä kehityksestä.. Itse asiassa kuntien ja kaupunkien päättäjillä on viimekädessä valta määrätä 5 desibeliä tiukemmat ohjearvot tuulivoima-alueiden lupaehdoissa, koska niillä on kaavoitusmonopoli. Tämä on kuitenkin virheellinen mallinnustapa, joka aiheuttaa tuulivoimalaalueiden lähimmille asukkaille liian suurta meluhaittaa. Jos mallinnustulokset aliarvioivat todellisia melutasoja 5 dB, silloin tämä luku tulisi huomioida tuulivoimaloiden suunnitteluvaiheessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, sillä takuuarvo annetaan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa merkityksellistä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu standardisääolosuhteisiin
Siten vain inversiotilanteessa melualuekartta voi kuvata todellista äänen Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus Projektipäällikkö, insinööri Mauno Aho FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Melu on tuulivoimaan liittyvien ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen keskeisiä aiheita. Tässä artikkelissa esitellään käytännön ratkaisuja ohjeiden mukaiseen mallintamiseen ja mittauksiin.. Laskentamallit kuvaavat äänen etenemistä tilanteessa, jossa äänen etenemiselle on suotuiset olosuhteet. Tämä tilanne vastaa lämpötilainversiota, eli tilannetta, jolloin ilman lämpötila nousee korkeuden kasvaessa, tai kevyttä myötätuulta. 8 Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöministeriö 2014) kuvaa menetelmät tuulivoimarakentamisen eri vaiheissa tehtäville meluselvityksille. vsk. Tämä laskentamalli todettiin miltei sellaisenaan toimivaksi. Lisäksi ohjeessa kuvataan menettely matalataajuisen melun laskemiseksi rakennuksen ulkopuolelle. Raportin perusteella laskentamallin parametreihin tehtiin muutoksia, joilla laskentatulos saadaan riittävän tarkaksi ympäristövaikutusten arviointia, kaavoitusta ja rakennuslupaa varten. Ohjeen pohjana ovat yleisen teollisuusmelumallin (ISO9613-2) puutteet tuulivoimaloiden melun mallintamisessa. Kun ilman lämpötila laskee korkeuden kasvaessa tai on vastatuuli, olosuhde äänen etenemiselle on epäsuotuinen. Melun laskentaan sekä mittaamiseen on Ympäristöministeriö julkaissut 2014 ohjeet, jotka yhdenmukaistavat selvityksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Jos hanke edellyttää ympäristölupaa, on melulaskenta tehtävä tarkempaa NORD 2000 laskentamallia käyttäen
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty muutamia absorptiokäyriä. vsk. Mainittuja ehtoja ei laskentaohjelmiin ole sisällytetty ja siten näissä tapauksissa yleensä joudutaan tekemään kaksi erillistä melualuekarttaa ja tulosten tulkinta tehdään sanallisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Kun ohjeen mukaisen laskennan tulos oli 35 dB, maakertoimella 1 ja laskentakorkeudella 2 m, tulos oli 4 dB liian alhainen. Näistä muutoksista merkittävämpi on maakerroin. Ohjeen mukaan tulee lämpötilaksi asettaa +15 °C ja suhteelliseksi kosteudeksi 70 %. Tuulivoimamelulaskennassa vastaanottopisteen (immissio) korkeus asetetaan neljään metriin, vaikka tulos edustaakin normaalia kahden metrin laskentakorkeutta. Näin ollen sääkorjauksen käyttö voi vain pienentää melualueita. Jos taas maakerroin on ohjeen mukainen 0,4, mutta laskentakorkeus 2m, tulos oli vajaa 1 dB liian alhainen. Esimerkkilaskelmassa laskettiin pehmeällä maalla melun etenemistä napakorkeudeltaan 137 m korkeasta voimalasta kilometrin etäisyydelle. Jos tuulivoimalan perustukset sijaitsevat yli 60 m korkeammalla kuin melulle altistuva kohde, tulee lisäksi tämän voimalan äänitehotasoon (melupäästöön, L WA) tehdä 2 dB lisäys etäisyyden voimalaan ollessa enintään 3 kilometriä. Tuulivoimalamelua laskettaessa tulee ISO9613-2 laskentamallissa asettaa pehmeällä maalla maakertoimeksi (G) 0,4, kun se normaalisti olisi 1. Vesialueilla ja kovalla maalla kerroin on 0. 9 etenemistä. Aiemmin on myös laskennan sääolosuhteiden asetuksissa ollut eroja. Tuulivoimamelun mallintamisessa sääkorjausta käytetään korkeintaan NORD2000 laskentamallin yhteydessä. Olosuhde ei ole Suomessa vallitseva keskimääräinen säätila, vaan se on valittu lähinnä siksi, että silloin ilman absorptio on melko pieni muihin olosuhteisiin verrattuna. Tilannetta havainnollistaa alinna oleva kuva.
Äänitason alenema on alimmillaan 6,6 dB taajuudella 20 Hz ja enimmillään 21,5 dB taajuudella 160…200 Hz. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Viivalla merkityn Asumisterveysohjeen ohjearvon taso nousee voimakkaasti taajuuden laskiessa alle 50 Hz. Varovaisuus arvioitaessa alle 80 Hz taajuuksia on paikallaan, sillä huoneen mitoista määräytyvät seisovat aallot voivat voimistaa tiettyjä taajuuksia ja ääneneristävyys kevyillä rakenteilla huononee voimakkaasti taajuuden pienentyessä. vsk. Ohjearvot koskevat yöaikaisia yhden tunnin taajuuspainottamattomia kolmasosaoktaavien keskiäänitasoja taajuuksilla 20 Hz…200 Hz asuinhuoneissa. Ympäristöoppaan 2/2014 mukaisella laskennalla saadaan äänitaso rakennuksen ulkopuolelle. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty matalataajuisen melun laskentatulos. Matalataajuinen melu Matalataajuiselle melulle on annettu ohjearvot Asumisterveysohjeessa (Sosiaalija terveysministeriön ohje 1/2003), jota ollaan uudistamassa Asumisterveysasetukseksi. Siten alle 40 Hz taajuuksilla äänitaso ulkonakin yleensä alittaa ohjearvon ja kriittisimmiksi taajuuksiksi jäävät yleensä 40–63 Hz, joilla myös ääneneristävyys voi olla oletettua pienempi.. Yleisesti käytetty tapa on olettaa äänitason sisällä olevan ulkoäänitasoa alempi tanskalaisen ohjeen DSO1284 taulukon mukaisesti. Maakertoimelle käytetään samoja arvoja kuin ISO9613-2 mukaisissa laskennoissa, eli pehmeälle maalle G=0,4 ja koville pinnoille G=0. Asuinhuoneen äänitason arviointia varten on tehtävä oletuksia ääneneristävyydestä. 10 Rakennukseen A etäisyys on 2,8 km, korkeusero 55 m ja ohjeen mukainen laskentatulos 22 dB, rakennukseen B 2,9 km, 65 m ja laskentatulos 23 dB, sekä rakennukseen C 3,1 km, 65 m ja laskentatulos 20 dB. Jos voimala on vesialueella ja laskentapiste maalla alle 200 m rannasta, käytetään maakerrointa G=0 ja väliin jäävä alue interpoloidaan. Rakennuksen vaipan rakenteille ilmoitetut ilmaääneneristysluvut R’ w eivät sovellu matalataajuisen melun arviointiin, sillä ne on annettu vain taajuusalueelle 100…3150 Hz
Koko laskennan epävarmuus oletetaan sisällytettäväksi melupäästöarvoihin eikä erillistä epävarmuusarviota edellytetä. Melualuelaskennassa erot jäävät alle 1 desibelin, mutta kuten alla olevasta esimerkistä havaitaan, melupäästöltään muita hieman suurempi onkin altistuvassa kohteessa hiljaisimpien joukossa. Laskenta on tehty napakorkeudeltaan 137 m voimalasta tasaisessa maastossa, maakerroin G=0,4.. Ympäristölupavaiheessa taas edellytetään, että melun mahdollinen impulssimaisuus tai sykintä (amplitudimodulaatio) on tiedossa ja niistä mahdollisesti johtuva 5 dB sanktio lisätään melupäästöön. Voi käydä myös niin, että äänitehotaso pysyy samana, mutta sen taajuussisältö muuttuu. Melupäästönä on käytettävä valmistajan ilmoittamia takuutai tunnusarvoja. Matalataajuisen melun laskenta suoritetaan samoin menetelmin kuin muissakin vaiheissa. Lähtötietojen merkitys Tuulivoimalan melupäästö on ilmoitettava tersseittäin 10 metrin referenssikorkeudella mitatulla 8 m/s tuulen nopeudella. Tällä on merkitystä etenkin matalataajuisen melun laskentaan. Maakertoimen korvaa NORD2000-mallissa maanpinnan karheuskerroin (A…G), joka asetetaan maanpinnan mukaisesti A…F ja vesialueilla G. Tässä NORD2000 -laskentamallilla laskettu tulos oli 36 dB, kun ISO9613-2 oli 38 dB. vsk. Melun kapeakaistaisuutta voi arvioida melupäästön terssispektristä, mutta tonaalisuus on valmistajan ilmoituksen varassa. Sanktiot melun erityispiirteiden mukaan Kaavoituksessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja rakennusluvassa ei edellytetä erillistä tarkasteluja melun impulssimaisuuden tai amplitudimodulaation suhteen vaan sanktioiden oletetaan sisältyvän jo valmistajan ilmoittamiin melupäästöarvoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Sääolosuhteena käytetään stabiilia tai neutraalia ja lämpötilana sekä kosteuden arvoina samoja arvoja T = +15 °C ja RH = 70 %, mutta laskentakorkeus asetetaan normaaliin kahteen metriin. Seuraavallaa sivulla olevassa ensimmäisessä kuvaajassa on esitetty valmistajan samalle voimalatyypille eri aikoina ilmoittamia melupäästöarvoja oktaavitasolla ilmoitettuna: Matalimmilla taajuuksilla ero on liki 5 dB. IEC 61400-14 mukaan tunnusarvo voidaan määritellä äänitehotasosta: L WAd= L WA+2 dB Kaavoitusvaiheessa suunnittelussa on usein mukana voimalamalleja, joita vielä ei ole valmiina ja siten niille ilmoitetut lähtötiedot voivat muuttua suunnittelun aikana. Esimerkkilaskennassa laskettiin voimalan aiheuttama keskiäänitaso ohjeen mukaisesti ISO9613-2sekä NORD2000 -laskentamalleilla tuhannen metrin etäisyydellä olevaan kohteeseen tasaisessa maastossa. Valmiin tuulivoimalan aiheuttamaa melua mitattaessa tulee mittaussignaalista erikseen analysoida kapeakaistaisuus/tonaalisuus, impulssimaisuus sekä sykintä ja mittaustulokseen lisätä tarvittaessa 5 dB sanktio. Usein valmistajat kuitenkin ilmoittavat takuuarvona vain äänitehotason yhdellä luvulla L WAd , mutta terssikohtaisille arvoille ei anneta takuuta. 11 Ympäristölupavaiheen tarkastelut Jos hanke edellyttää ympäristölupaa, tulee melumallinnus suorittaa käyttäen NORD2000-laskentamallia
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tässä muodossa melun luonne muistuttaa. Matalataajuisen melun lähtötiedot Suunnittelun alkuvaiheessa ei yleensä voimalan tyyppiä ole vielä päätetty eikä siten valmistajalta saatu matalataajuisen melun laskennassa tarvittavia tersseittäin ilmoitettuja melupäästötietoja alueelle 20 Hz … 200 Hz. Ohjeen mukaan terssitasot voi interpoloida oktaavitasoista ja edelleen matalimmat taajuudet ekstrapoloida. vsk. Taajuuskaistoittain ilmoitettu melupäästö muunnetaan tarvittaessa ensin taajuuspainottamattomaksi. 12 Seuraavassa kuvaajassa on myös esitetty taajuusjakautumat immissiopisteessä
Mittalaitteissa oli normaalit tuulisuojat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tämän johdosta mittaus on usein suoritettava maahan asetettua mittauslevyä käyttäen. Melun mittaaminen altistuvassa kohteessa Mittausten suorittamiseen on Ympäristöhallinnon ohje 4/2014 Tuulivoimaloiden melun mittaaminen altistuvassa kohteessa (Ympäristöministeriö 2014). Luonnollisestikaan oktaavitasolla ilmoitetun spektrin perusteella ei voi arvioida melun kapeakaistaisuutta ja siltäkin osin jäädään valmistajan ilmoituksen varaan. Kuvaajat on laadittu kolmessa eri mittauspisteessä tehdyistä kaksi viikkoa kestäneistä yhtäjaksoisista taustamelumittauksista. Tallenteista tehdään kapeakaistaisuus/tonaalisuus-, iskumaisuussekä sykintäeli amplitudimodulaatiomäärittelyt. Mittauspisteet olivat kahdessa eri kohteessa, kummassakin metsäisessä ympäristössä. Tuulen aiheuttamaa melua on havainnollistettu seuraavan sivun kuvaajissa. Ohjeessa kuvataan kolme vaihtoehtoista menettelyä tuulivoimaloiden melun mittaamiseksi, joista voidaan valita tarkoituksenmukaisin. Kuvaajissa on arvioitu painottamattomat terssispektrit oktaaveittain annettujen lähtötietojen perusteella sekä piirretty myös valmistajan ilmoittama terssispektri. 13 hyvin paljon punaista (Brownin liikkeen mukaista) kohinaa, jonka muoto on 1/f2, eli tersseittäin lasketut tasot alenevat 3 dB oktaavia kohti. Helmi-maaliskuussa 2014 mitatussa äänitaso alkaa nousta tuulen nopeuden ylittäessä noin 3 m/s ja suuremmilla, yli 7 m/s tuulen nopeuksilla äänitaso on jo vähintään 55 dB luokkaa.. Tavallinen tuulisuoja ei aina ole riittävä tavoitearvon mukaisilla tuulen nopeuksilla. vsk. Kaikki menettelyt edellyttävät yhtäaikaista tuulen nopeuden ja äänisignaalin tallentamista. Jos oletetaan spektrin laskevan 4 dB oktaavia kohti, saadaan seuraavassa esitetyt tulokset
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Mihin verrata tuloksia Tätä k i r joitet taessa helmikuussa 2015 Asumisterveysasetus on edelleen luonnos, joka oli lausuntokierroksella syksyllä 2013. Asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista oli lausu ntok ierroksella marras-joulukuussa 2014, mutta sitäkään ei ole vielä annettu. 14 Tuulen suoraan mikrofoniin synnyttämä ääni voi selittää suurimmilla nopeuksilla saadut äänitasot. Tällä hetkellä on oikeuskäytännössä todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot sovellu tuulivoimarakentamiseen. Asumisterveysasetuksen luonnoksessa esitetään taustamelusta selvästi erottuvalle tuulivoimalamelulle yöaikaista 25 dB ohjearvoa asuinhuoneissa. Ympäristöohjeen 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö 2012) ehdotus sovellettaviksi ohjearvoiksi on usein tulkittu sitoviksi ohjearvoiksi. Matalataajuisen melun osalta ohjearvot pysyvät Asumisterveysohjeen mukaisina.. Toisaalta taas alempien tuulen nopeuksien mittaustuloksiin voi hiljaisessa paikassa vaikuttaa mittarien oma pohjakohina, kesällä mitatussa taas muut luonnonäänet. Jos mittaustulokseen on sovellettava sanktioita, tulee kyetä mittaamaan alle 20 dB äänitasoja. Lausuntokierroksella oleva asetusehdotus toteutuessaan sellaisenaan sallisi tätä hieman korkeammat äänitasot. Matalilla taajuuksilla äänitaso voi vaihdella huomattavasti mikroToinen mittaus suoritettiin kesäkuussa 2014 eri kohteissa. Mittaukset sisällä Matalataajuisen melun ohjearvot on annettu asuinhuoneille, joten on varauduttava myös mittauksiin sisällä. Tuulivoimamelulle asetusluonnoksessa mainitun 25 dB ohjearvon alittumisen todentaminen vaatii käytännössä kaikkien rakennuksen sähköja LVI-laitteiden sekä seinäkellojen pysäyttämisen. fonin sijainnin mukaan. vsk
”Pidän palkintoa ennen muuta tunnustuksena uusille ja ennakkoluulottomille tavoille tarkastella ympäristökysymyksiä”, vanhempi tutkija Jari Lyytimäki toteaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. ”Turhan valaistuksen takia hukataan myös mahdollisuuksia rahallisiin säästöihin ja lisätään energiantuotannon päästöjä”, tutkija Janne Rinne muistuttaa. Kirjoittajat hallitsevat monipuolisen käsitteistön suvereenisti ja ylläpitävät kaunista, helppolukuista tyyliään aiheesta toiseen.” Sekä Jari Lyytimäki että Janne Rinne ovat pitkäaikaisia tutkijoita Suomen ympäristökeskuksessa. Jari Lyytimäki on filosofian tohtori ja ympäristönsuojelutieteen dosentti. Lyytimäki on myös SYKEn julkaisutoimintaa ohjaavan toimitusneuvoston jäsen ja Rakennetun ympäristön ja alueidenkäytön -teeman erikoistoimittaja. Vuoden Tiedekynä 2015 -palkinnonsaajan valitsi filosofian tohtori, toimittaja Katja Bargum. SYKE Palkinto jaettiin viidennen kerran Palkitut ovat kokeneita tutkijoita Janne Rinne (vas.) ja Jari Lyytimäki. Kirjassa liikutaan vaivattomasti näiden kaikkien aiheiden välillä. Valon varjopuolet on ensimmäinen suomenkielinen yhteenveto valosaasteesta. Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon tarkoitus on tuoda esiin suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen tärkeys ja nostaa sen arvostusta. ”Keinovalaistus voi aiheuttaa ympäristöja terveyshaittoja, joiden tutkiminen on tärkeää, vaikka erityisesti lumettomina talvina liika valo ei yleensä tunnu ihan päällimmäiseltä ongelmalta.” Vaikka valosaasteen lisääntyminen on helposti havaittava ympäristömuutos, sen taltuttamiseen ei ole toistaiseksi kunnolla havahduttu. Monitieteiseen teokseen on koottu näkökulmia eri alojen asiantuntijoilta. vsk. Vuoden Tiedekynä -palkinto SYKEn tutkijoille. Kuva: Matti Lindholm / SYKEn viestintä. 15 Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden Jari Lyytimäen ja Janne Rinteen teos Valon varjopuolet on voittanut Vuoden Tiedekynä 2015 -palkinnon. Tänä vuonna kilpailuehdotuksia tuli lähes 250. Valon varjopuolet -teoksen on kustantanut Gaudeamus. 25 000 euron suuruinen palkinto myönnettiin nyt viidennen kerran. Helppolukuinen teos avaa myös väyliä viihtyisämpään, turvallisempaan ja energiatehokkaampaan valoympäristöön. Se kokoaa yhteen tietämyksen keinovalon haitoista luonnolle ja ihmisten terveydelle. Tällä hetkellä heillä on meneillään hanke, jossa tarkastellaan valosaasteen ja melun välisiä yhteyksiä. Hän perusteli Valon varjopuolien voittoa muun muassa näin: ”Valosaasteen ongelmakenttä ulottuu fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä tekniikkaan, yhteiskuntasuunnitteluun ja estetiikkaan. Hän on tutkinut ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä koskevaa uutisointia ja kirjoittanut useita teoksia ympäristökysymyksistä. Filosofian maisteri Janne Rinne on tutkinut laaja-alaisesti ympäristöpolitiikkaa ja sen hallintakeinoja sekä ympäristötiedon käyttöä suunnittelussa ja päätöksenteossa
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk. 16 Suunnittelujohtaja, TkL Mikko Kylliäinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Parvekkeiden meluntorjunnan suunnittelu liikennemelualueilla Parvekkeiden meluntorjuntaan on ryhdytty kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota, ja viranomaisohjeissa parvekkeet rinnastetaan piha-alueisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että melualueille rakennettaessa on käytettävä lasitusja kaideratkaisuja, jotka johtavat melutason ohjearvojen toteutumiseen parvekkeilla. Ongelmaksi on muodostunut se, että tarjolla ei ole yleisesti hyväksyttyä suunnittelumenetelmää, jolla voitaisiin parvekkeen ominaisuuksien perusteella ennalta varmistua melutason ohjearvojen toteutumisesta.
Melutason muodostumiseen parvekkeelle vaikuttaa monta tekijää. Vanhastaan on ajateltu, että avattavilla parvekelasituksella voidaan parvekkeen ulkovaippaan kohdistuvaa melutasoa alentaa 10 dB. 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista [1] määrittelee asumiseen käytettävillä alueilla ulkona sallittavat melutasot päiväja yöaikaan. Valtioneuvoston päätöksessä tätä määritelmää ei ole, mutta kuntien kaavoitus-, rakennusvalvontaja ympäristönsuojeluviranomaiset ovat viime vuosina ryhtyneet kiinnittämään huomiota parvekkeiden meluntorjuntaan. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyden mitoitusmenetelmät perustuvat siihen, että perustapauksessa asuinhuoneen. Melutason muodostuminen parvekkeelle Uudenmaan ELY-keskus [3] ohjeistaa määräämään parvekkeet lasitettaviksi, kun melutason ohjearvo ylittyy. Lisäksi ääni vaimenee sisällä riippuen siitä, kuinka paljon ääntä vaimentavaa absorptioalaa huoneessa on. [4–6] Rakennuksen sisälle siirtyvän äänen määrä riippuu ulkovaipan rakennusosien pintaaloista ja ääneneristävyydestä: ääntä siirtyy sitä enemmän ulkoa sisään, mitä suurempi rakennusosan pinta-ala on ja mitä pienempi sen ääneneristävyys on. Menetelmän puuttuessa myös rakennusvalvontaviranomaisten on hankalaa valvoa sallitun melutason toteutumista parvekkeilla muuten kuin edellyttämällä melumittauksia rakennuksen valmistuessa. Pelkästään lasituksen määrääminen kaavassa ei siten riitä takaamaan melutasojen toteutumista, sillä parvekkeelle syntyvä melutaso riippuu parvekelasien ääneneristävyydestä, lasien tiivisteistä, välilistoista ja tuuletusraoista, kaiteen rakenteesta ja tiiviydestä, pielien rakenteesta ja ääneneristävyydestä, parvekkeen sisätilan tilavuudesta, parvekkeen absorptioalasta sekä parvekkeen vaipan ja sen osien pinta-aloista. Rakennusvalvontaviranomaiset puolestaan ovat joissakin kunnissa edellyttäneet, että valtioneuvoston päätöksen [1] mukaisten melutason ohjearvojen toteutuminen parvekkeilla osoitetaan melumittauksin ennen kuin rakennus voidaan ottaa käyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Myös Uudenmaan ELY-keskuksen meluntorjuntaa maankäytön suunnittelussa koskevassa ohjeessa [3] parvekkeet rinnastetaan pihaalueisiin. Valtioneuvoston päätöksestä [1] ei suoranaisesti voida johtaa säädökseen pohjautuvaa vaatimusta parvekkeiden meluntorjunnalle, mutta kaavoituksessa ja ELY-keskuksissa voidaan ottaa huomioon myös laadullisia ja viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä. Valtioneuvoston päätökseen liittyvässä ympäristöministeriön muistiossa vuodelta 1992 [2] asumiseen käytettäväksi alueeksi määritellään pihojen oleskelualueiden lisäksi terassit ja parvekkeet. vsk. Esimerkiksi parvekelasituksen laboratoriossa mitattu ääneneristävyys on vain yksi osa kokonaisuudesta, jonka tuloksena parvekkeelle muodostuu tietty äänitaso. Kuntien välillä on kaavoituskäytännössä eroja, mutta joka tapauksessa voidaan todeta, että parvekkeiden meluntorjunnalle asetetaan vaatimuksia, joiden toteutumista valvotaan. Asemakaavoissa onkin annettu parvekkeiden meluntorjuntaa koskevia kaavamääräyksiä. Yleisesti hyväksyttyä menetelmää, jolla vaatimusten toteutuminen voitaisiin varmistaa esimerkiksi rakennuslupahakemuksen yhteydessä, ei kuitenkaan ole olemassa. Tosiasiallisesti lasituksilla ei saavuteta automaattisesti mitään tiettyä vaimennusmäärää. Toisin sanoen parvekelasit tulisi mitoittaa samaan tapaan kuin rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys, jonka mitoittamiseen on olemassa useita menetelmiä. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä pitäisi olla varmuus siitä, että valituilla suunnitteluja toteutusratkaisuilla sallitut melutasot saavutetaan
Parvekkeen ulkovaippaan kohdistuu päiväaikainen keskiäänitaso 65 dB. Parvekkeen vaipan pinta-ala vaikuttaa parvekkeelle muodostuvaan melutasoon. [4–5] Liikennemelun siirtyminen ulkoa parvekkeelle on pääosin samanlainen ilmiö kuin liikennemelun siirtyminen ulkoa huoneeseen. Edelleen taulukon perusteella voidaan todeta, että Kuva 1. Tulosten mukaan tyhjän parvekkeen absorptio-ala on lähes taajuudesta riippumaton ja keskimäärin 3,5 m2. Taulukossa 1 on esitetty avattavan lasituksen ja kaiteen parvekkeelle välittämät melutasot ja näiden reittien kautta välittyneiden melutasojen yhdessä tuottama melutaso parvekkeella. Parvekelasien valmistajat ovat yleensä mittauttaneet tuotteistaan nämä arvot laboratoriossa. Parvekkeelle ulkoa sisään siirtyvän melun määrä riippuu parvekkeen vaipan pinta-alasta. vsk. Betonipielen ääneneristävyys on avattavaan lasitukseen ja kaiteen lasitukseen verrattuna niin hyvä, että sen vaikutus on käytännössä merkityksetön. Sisäänvedetyn parvekkeen kaide on betonia, joten sille muodostuva äänitaso riippuu vain avattavasta lasituksesta. Parvekkeelle muodostuvaan melutasoon vaikuttavien ilmiöiden havainnollistamiseksi lasketaan melutasot kuvan 1 mukaisille parvekkeille. Pienimmillään lasituksen ja kaiteen pinta-ala on sisäänvedetyllä parvekkeella, jossa kaide voi olla betonirakenteinen (kuva 1). Erottavana tekijänä on se, että parvekkeen absorptioala ei ole sama kuin asuinhuoneelle tyypillinen 10 m2. Jokaisen parvekkeen lattiapinta-ala on 10 m2 ja tilavuus 28 m2. Esimerkkejä melutason muodostumisesta parvekkeelle Avattavien lasitusten ja kaiteiden ääneneristyskyky ilmoitetaan ilmaääneneristyslukuna tieliikennemelua vastaan R w + C tr tai ilmaääneneristyslukuna raidetai lentomelua vastaan R w + C. Erilaisilla korjaustermeillä otetaan huomioon huoneen suurempi koko ja absorptioala. Lähteessä [7] on esitetty parvekkeiden jälkikaiuntaaikojen mittauksiin perustuvia tuloksia parvekkeiden absorptio-aloista. Sisäänvedetyllä parvekkeella (vas.) pinta-ala on pienimmillään ja ulokeparvekkeella (oik.) suurimmillaan.. Taulukosta nähdään, että melutaso on sitä pienempi mitä pienempi avattavan lasituksen pinta-ala on. Lasituksen ja kaiteen pinta-ala on suurimmillaan ulokeparvekkeella, jolla lasitusta ja kaidetta voi olla kolmella sivulla. Parvekkeen ulkovaipan merkittävin äänen kulkureitti eli ääneneristävyydeltään heikoin rakennusosa on avattava lasitus, seuraavaksi merkittävin kaiteen lasitus ja lisäksi melutasoon vaikuttaa parvekkeen pieli, jos se on esimerkiksi levyrakenteinen. Absorptioala kasvaa ja melutaso vastaavasti laskee, jos parvekkeelle sijoitetaan ääntä vaimentavia materiaaleja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 18 absorptioala on noin 10 m2. Lasituksen ilmaääneneristysluku tieliikennemelua vastaan R w + C tr on 15 dB ja kaiteen 32 dB
Avattavan lasituksen ilmaääneneristysluku tieliikennemelua vastaan on 18 dB. Taulukon 2 laskelma osoittaa, että parvekelasituksilla voidaan suojata parvekkeita Taulukko 1. Taulukko 2. Parvekkeen kattoon on lisätty 4 m2 ääntä absorboivaa materiaalia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk. Tämä johtuu siitä, että ohjeen mukaan lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. Lasituksen ja kaiteen pinta-alojen vaikutus parvekkeelle muodostuvaan melutasoon, kun näiden rakennusosien ääneneristävyys ja parvekkeen tilavuus on vakio. • parveke 2: ulokeparveke kuten yllä, mutta avattavan lasituksen ilmaääneneristysluku tieliikennemelua vastaan on 15 dB. Parvekelasitukset yli 65 dB melualueella Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeessa todetaan, että parvekkeita ei tulisi rakentaa julkisivuille, joilla päiväajan keskiäänitaso on yli 65 dB. [3] Taulukossa 2 on jatkettu edellä kuvatun parvekkeen tutkimista, mutta parvekkeen ulkovaippaan kohdistuvan päiväaikaisen liikennemelun keskiäänitaso on 70 dB. Parvekkeelle muodostuva melutaso, kun parvekkeen ulkovaippaan kohdistuvan liikennemelun päiväaikainen keskiäänitaso on 70 dB.. Taulukossa on tutkittua kahta parveketta: • parveke 1: ulokeparveke, jossa lyhyillä sivuilla on kiinteä lasitus ja pitkän sivun alaosassa on kiinteä lasitus (korkeus 1,2 m) ja yläosassa avattava lasitus (korkeus 1,6 m). Toisin sanoen suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa meluntorjuntaan parvekkeella. Taulukon laskelma myös osoittaa sen, että parvekkeiden meluntorjunta on suunniteltava tapauskohtaisesti eivätkä nyrkkisäännöt avattavan lasituksen 10 dB vaimennuskyvystä päde. 19 täsmälleen samanlainen lasitus johtaa tapauksesta riippuen erilaiseen melutasoon parvekkeella
Helsinki, Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Opas 02/2013. Parvekkeiden rakentamismahdollisuuden rajaaminen pois alueilta, joilla päiväajan keskiäänitaso on enemmän kuin 65 dB voi rajoittaa turhaan parvekkeiden rakentamista sekä parvekelasitusten tuotekehitystä, sillä teknisiä ratkaisuja hyvinkin meluisilla rakennuspaikoilla on löydettävissä. Suomen säädöskokoelma, nro 998/1992. 3. Akustiikkapäivät 2013. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 25–30.. [5] Tiedossa ei ole, kuinka suuri käyttökorjauksen tulisi olla parvekelasituksia suunniteltaessa. 2003. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyttä laskettaessa ikkunoiden ääneneristysarvoja korjataan 3 dB käyttökorjauksella. Meluohjearvojen toteutuminen parvekkeilla Edellä esitetyt laskelmat osoittavat, että parvekkeiden meluntorjunnan suunnittelu on paikkaja parvekekohtainen tehtävä eikä yleispäteviä ratkaisumalleja ole mahdollista antaa. Sitä vastoin parvekelasitusten suunnitteluun tarvitaan yleisesti hyväksytty suunnittelumenetelmä. 1992. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Ehdotus Valtioneuvoston päätökseksi melutason ohjearvoista. Erikoistapauksissa parvekkeelle voidaan sijoittaa myös ääntä absorboivia pintoja, jotka alentavat parvekkeelle muodostuvaa melutasoa. Turku, 22.–23.5., Akustinen Seura ry, s. EN 12354-3-2000: Building acoustics – Estimation of acoustic performance of buildings from the performance of elements – Part 3: Airborne sound insulation against outdoor sound. 20 myös tapauksissa, joissa keskiäänitaso on enemmän kuin 65 dB päivällä. Parvekkeille muodostuva melutaso on edellä esitetyissä laskelmissa määritetty käyttäen avattavien lasitusten ja kaiteiden laboratoriossa mitattuja ilmaääneneristyslukuja. 2007. Samoin kaavoitusta varten olisi tarpeen kehittää ohjeistus siitä, miten parvekkeita koskevat meluntorjuntavaatimukset tulisi kaavamääräyksissä esittää. vsk. Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Rakennukseen asennettuina nämä rakennusosat eivät välttämättä johda laboratoriomittauksia vastaaviin arvoihin, vaan niitä tulisi pienentää. & Hongisto, V. & Taina, P. 6. Airola, H. 2013. Parvekkeet voidaan toteuttaa myös kahden rakennusmassan väliin siten, että melun puolella lasitus on kiinteä ja pihan puolella avattavissa. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Lähteet 1. RIL 243-1 – Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. 7. 5. Nämä ratkaisut eivät välttämättä ole kustannuksiltaan edes kalliita, mutta ne voivat vaikuttaa rakennussuunnitteluun, kuten rakennusten massoitteluun tai asuntopohjiin. 4. 2. Tämä voi edellyttää avattavien lasien pinta-alan rajoittamista. Parvekelasitusten ääneneristävyyden mitoitus liikennemelualueilla. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. Kylliäinen, M. Kylliäinen, M. Ympäristöministeriö, muistio 26.10.1992. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. 2013. Tällöin myös pihalle saadaan tehokas meluntorjunta. Sarkkinen, S. Yksinkertainen ratkaisu olisi parvekkeiden siirtäminen suojaisan sisäpihan puoleisille julkisivuille, mutta tällöin makuuhuoneet jouduttaisiin sijoittamaan melun puolelle, mikä ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista
vsk. • vaihde 020 7118 590. The Conference is organized by the Society at the University of Jyväskylä; Ylistönrinne campus, Physics Department Building (Survontie 9) in auditorium FYS1. The conference will focus on the following topics: Updating the list of emerging pollutants; Analytics, effects and environmental fate The risks of metals in the environment; New tools for monitoring, regulation and risk assessment In addition, Abstracts from any field of environmental research are warmly welcomed Keynote and invited speakers include; Stephen McDow, PhD, Environmental Protection Agency, USA Mikael Motelica-Heino, Professor at the University of Orleans (France) Kimmo Peltonen, TUKES Michael McLachlan, University of Stockholm Jaakko Mannio, PhD, Finnish Environmental Institute Information on registration, abstract submission and other practical issues are available at the conference website http://fses.fi/congress/ Äänen ja värähtelyn asiantuntijuutta rakentajalle www.helimaki.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. • info@helimaki.. 21 12th Finnish Conference of Environmental Science 12th May 2014 University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland The Finnish Society for Environmental Science organize the 12th Finnish Conference of Environmental Science (FCES’15: in Finnish: Kahdennettoista Ympäristötieteen päivät) organized in Jyväskylä on 12.5.2015. The program will include invited keynote presentations and oral or poster presentations by registered participants
Epätarkkuus aiheutuu kahdesta syystä: melutasojen laskennasta ja melulle altistumisen määritelmästä. Meluntorjunnan rakentamista kohdennetaan ensisijaisesti sellaisille alueille, jossa voimakkaan yli 65 dB melun alueella asuu huomattava määrä ihmisiä. Havainnekuva melumallista.. Asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden tehokkuutta ei ole kuitenkaan kyetty seuraamaan tarkasti, sillä melulle altistuvien määrän arviointiin liittyy epätarkkuutta. Lisäksi melulle altistuvien määrän arvioinnilla pyritään seuraamaan meluntorjunnan valtakunnallisia tavoitteita. 22 Asiantuntija Olli Kontkanen SITO, Ympäristötekniikka Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuudessa parannettavaa Melulle altistuvien ihmisten määrään arviointi on tärkeää meluhaittojen vähentämisen ja meluntorjuntatoimien suunnittelun kannalta. Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (VNpp 31.5.2006) asetti tavoitteen vähentää ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrää vähintään 20 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2020 mennessä. Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk
Melulaskentaohjelmaan muodostetaan kolmiulotteinen melumalli tarkasteltavasta ympäristöstä ja melulähteistä. Mallinnettavia muotoja ja rakenteita ovat esimerkiksi maanpinnan korkeusasema, rakennukset sekä meluesteet. Melumallin lähtötiedot useista eri paikkatietoaineistoista Melumalli muodostetaan useista eri paikkatietoaineistoista. Tämä voidaan tehdä melulaskennan keinoin julkisivulaskentaan tai ruudukkolaskentaan perustuvilla menetelmillä (Kuva 2).. Melulle altistuvan henkilön määritelmä Melulle altistuva henkilö määritellään hänen asuinpaikkansa melutilanteen perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Rakennusten asukasmäärän arviointi perustuu tyypillisesti rakennusja huoneistorekisterin (RHR) asukastietoihin. Tukiaineistona voidaan käyttää muun muassa suunnitelmapiirroksia tai ajantasaisia kartta-aineistoja ja ilmakuvia. Melulähteinä voidaan mallintaa liikenteen melulähteitä (tiet, rautatiet ja lentoreitit) sekä erilaisia aluemaisia, viivamaisia tai pistemäisiä melulähteitä, joita voivat olla esimerkiksi voimalaitoksen savupiippu tai ilmanvaihtokone. 23 Maastomallipohjainen melulaskenta Ympäristömelun leviämistä voidaan arvioida melun laskentamallien ja melulaskentaohjelmien avulla. Akustisia ominaisuuksia ovat muun muassa akustisesti kovat alueet, kuten vesistöt ja paikoitusalueet, sekä rakennusten ja meluesteiden pintojen absorptio-ominaisuudet. Liikenteen melupäästön määrittämisessä tarvittavia lähtötietoja ovat muun muassa liikennemäärä, todellinen nopeus sekä liikenteen päiväja yöajan osuus. Lisäksi kaupungeilla ja kunnilla on paikkatietomuotoisia aineistoja kuten kantakartat, joita voidaan myös hyödyntää melumallin muodostamisessa. Melumallia muodostaessa on aina tarpeellista tehdä täydennyksiä manuaalisesti. vsk. Melumalliin lisätään melun leviämisen kannalta merkittävät maaston muodot ja rakenteet sekä näiden akustiset ominaisuudet. Melulle altistuvien ihmisten määrää voidaan arvioida melumallinnustulosten perusteella. Liikennetietojen syöttämisessä on tehtävä yleistyksiä nopeuksista, liikenteen päiväja yöajan jakaumasta sekä raskaanliikenteen osuudesta. Tieliikennetietoina voidaan käyttää esimerkiksi liikenne-ennusteista tai Liikenneviraston tierekisteristä saatavia tietoja. Tähän tarkoitukseen erityisen käteviksi ovat osoittautuneet muun muassa Google Maps Street View, Bing Maps Bird’s eye -näkymä, HERE kartat sekä Paikkatietoikkuna. Maastomalli voidaan muodostaa esimerkiksi Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta ja laserkeilausaineistosta. Melutason yhdistäminen rakennuksiin ja asukastietoon tehdään käytännössä rakennuksen ulkoseinään kohdistuvan suurimman melutason perusteella. Melutason ylittäessä päiväajan keskiäänitason 55 dB ohjearvon, henkilö määritellään melulle altistuvaksi. Arviointi perustuu rakennuksiin kohdistuvan melutason ja rakennusten asukasmäärätietojen yhdistämiseen. Melutason laskenta perustuu melun leviämiseen melulähteen ja laskentapisteen välillä. Tärkeimpiä melumallinnuksen lähtötietoja ovat melulähteiden melupäästöön ja sijaintiin liittyvät tiedot. Yksinkertaistus henkilön oleskeluympäristöstä ja sen melutasosta on tarpeellinen, sillä se missä ja kuinka paljon melulle altistutaan, vaihtelee ja olisi mahdotonta arvioida koko väestön liikkeitä ja päivittäistä meluannosta. Esimerkiksi meluesteiden sijainti ja korkeustiedot sekä akustisesti kovat alueet on määriteltävä
Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa melulle altistuvan henkilön määritelmä sekä melulaskennassa käytetyt laskentamallit, laskentamenetelmät ja lähtötiedot. Taulukko 1. Ruudukkolaskennan mukaan rakennus on 60–65 dB meluvyöhykkeellä, julkisivulaskennan 55–60 dB. Kuva 2. Arviot melulle altistuvien ihmisten määrästä vaihtelevat merkittävästi menetelmästä riippuen. *Maantiet, Kadut, Rautatiet, Lentoliikenne, Vesiliikenne ja satamat, Teollisuus, Ampumaradat, Moottoriurheiluradat.. vsk. Melutason arviointia julkisivulaskentaan (vasemmalla) ja ruudukkolaskentaan (oikealla) perustuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 24 Melulle altistuvien ihmisten arvioiduissa määrissä merkittävää vaihtelua Melulaskenta ja melulle altistuvien ihmisten määrän arviointi on monikohtainen laskentaketju, jonka tarkkuuteen vaikuttaa monta tekijää. Melulle altistuvia arvioidaan tyypillisesti meluvyöhykkeillä: 55–60 dB, 60–65 dB ja yli 65 dB. Suomessa vuosina 1998, 2003 ja 2011 ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrä. Näin ollen eri tahojen eri vuosina tekemien selvitysten tulokset eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia, koska niissä on käytetty eri menetelmiä ja erilaisia lähtöoletuksia (Taulukko 1)
Diplomityössäni havaittiin, että melulaskennassa sovellettavalla laskentasuureella ja laskentamenetelmällä on merkittävä vaikutus arvioituun melulle altistuvien ihmisten määrään. • Yksinkertaistetun melulaskentamenetelmän tarkkuus. Näissä uuden rakentamisen kohteissa melulle altistuvien ihmisten osuus oli 9–28 prosenttia kaikista melulle Taulukko 2. Melulle altistuvat ihmiset tarkasteltavissa kohteissa julkisivumelutasoon perustuen (suurin L Aeq, klo 7–22 julkisivumelutaso 2 metrin korkeudella) sekä vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa altistuvien osuus kaikista altistuvista.. Suhteellinen ero eri menetelmillä arvioiduissa altistuvien määrissä vaihteli tarkasteltavissa kohteissa välillä -70…+120 prosenttia verrattuna nykyiseen arviointimenetelmään. Työn empiirinen osuus jakautui kolmeen tutkimusaiheeseen: • Melun laskentamenetelmien ja -parametrien vaikutukset melulle altistuvien ihmisten määrään. 25 Diplomityössäni tutkin, kuinka tarkkaa on melumallinnukseen ja paikkatietoanalyysiin perustuva ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointi. Rakentamisessa on usein huomioitu meluvaikutukset esimerkiksi ulkoseinän ääneneristyksellä, sijoittamalla oleskelualueet rakennusmassojen suojaan sekä parvekkeiden lasituksella ja sijoittelulla. Rakennuksen ulkoseinään kohdistuvaan melutasoon perustuvat arviointimenetelmät eivät kuitenkaan tuo esiin toteutuneiden meluntorjuntatoimien vaikutuksia, jolloin todellisuudessa melulta suojatut ihmiset lasketaan melulle altistuviksi ja melulle altistuvien ihmisten määrä kasvaa. Uuden rakentamisen vaikutukset tulisi huomioida Melulle altistuvan henkilön määritelmä ei ota kantaa siihen missä melulle altistuminen tapahtuu. Diplomityön tulosten perusteella havaittiin, että merkittävä osa melulle altistuviksi tunnistetuista ihmisistä asuu vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa, joissa lainsäädännön asettamat meluntorjunnan vaatimukset on pystytty huomioimaan aiempaa paremmin. • Uudessa rakentamisessa toteutettujen meluntorjuntatoimien vaikutukset melulle altistuvien määrään. Työn lähtöaineistona käytin laajojen liikennemeluselvitysten maastomallipohjaisia 3D-melumalleja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46
Kartoituksen perusteella voidaan tunnistaa voimakkaimmin melulle altistuvat kohteet, joihin voidaan tehdä tarkempi maastomallipohjainen melulaskenta sekä meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelu. Työ oli Liikenneviraston ja Ympäristöministeriön T&K-hanke. Tutkimuksen perusteella koko Suomen kattava yleisten teiden melutilanteen kartoitus on mahdollista toteuttaa yksinkertaistetulla melulaskentamenetelmällä. Diplomityön tulosten perusteella suositeltiin otettavaksi käyttöön erilliset menettelyt valtakunnallisen ja paikallisen tason melutarkasteluun. Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa koulutuspäivän Talousvesiasetus, vesihuoltolaki, WSP 1.6.2015 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere 4.6.2015 Hotelli Holiday Inn, Oulu Ohjelma ja ilmoittautumistiedot: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Tulokset osoittivat, että tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrän arviointi valtakunnallisella tasolla on yhtä luotettavaa yksinkertaistetulla menetelmällä kuin tarkemmalla maastomallipohjaisella melukartoituksella. Näin ollen uudessa rakentamisessa toteutuneen meluntorjunnan vaikutukset tulisi huomioida melulle altistuvien määrän arvioinnissa. Jatkotutkimuksessa tulisi kehittää melutilanteen seurannan tarkkuutta ja eri selvitysten vertailukelpoisuutta siten, että melutilanteessa tapahtuneet muutokset voidaan havaita aiempaa paremmin. Yksinkertaistetun melulaskentamenetelmän tarkkuus Diplomityössä tutkittiin myös tieliikennemelun laskentamalliin perustuvan yksinkertaistetun melulaskentamenetelmän tarkkuutta. vsk. Työssä esitettiin tarkennuksia nykyiseen paikkatieto-ohjelmalla toteutettavaan menetelmään sekä esitettiin uusi melulaskentaohjelmalla toteutettava menetelmä. Tarkempaa maastomallipohjaista melumallinnusta tarvitaan edelleen paikallisella tasolla maankäytön suunnittelun tueksi ja meluntorjunnan mitoitukseen, jotta vältytään meluntorjunnan alitai ylimitoitukselta. 26 altistuvista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Yksinkertaistetun menetelmän käyttäminen on tarpeellista, koska valtakunnallisen 3D-melumallin tuottaminen on kallista ja laskennallisesti raskasta. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota tietojen hallintaan ja keräämiseen sekä melutilanteen seurantaan käytettävien paikkatietojärjestelmien kehittämiseen
Tämän vuoksi luonto on otettava huomioon jo kaavoituksessa ja asuinalueiden suunnittelussa. Luonto ja sen tuottamat ekosysteemipalvelut ovat hyvinvointimme perusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tutkijat ehdottavat, että seuraava hallitus tekisi asiaa edistävän valtioneuvoston periaatepäätöksen. Jotta ne olisivat mahdollisimman monen suomalaisen käytettävissä, niiden tulee löytyä läheltä. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke kokosi laajasti eri alojen tutkijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä tutkijatyöpajoihin ja seminaareihin. Lääkeaineita löydetään myös Suomen luonnosta. Ehdotusten toteuttaminen edistäisi osaltaan luontoon perustuvien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä sekä lisäisi yritystoiminnan ja työllisyyden mahdollisuuksia. Tätä ennen monimuotoiseen luontoon perustuvia terveyshyötyjä tulisi jo ottaa nykyistä paremmin huomioon kansanterveyden edistämistyössä. Niissä tuli monipuolisesti esille luonnon ja ekosysteemipalveluiden myönteiset vaikutukset terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä sekä sairauksien ennaltaehkäisijöinä. vsk. Tyrväisen mukaan tietopohjan vahvistamiseen tarvitaan monitieteistä tutkimusta, ja hän ehdottaa, että Suomen suurimpien tutkimuslaitosten, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tulisi yhdessä luoda ohjelmaan sisältyvä tutkimushanke, jolla on yhteydet myös alan kansainväliseen tutkimukseen. ”Tärkeitä yhteistyöministeriöitä olisivat ainakin sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö, työvoimaja elinkeinoministeriö sekä maaja metsätalousministeriö”, Jäppinen sanoo. Virkistysja hyvinvointi ovat myös ekosysteemien tuottamia palveluita. Ekosysteemeissä tapahtuvat prosessit takaavat meille muun muassa ravintoa, puhdasta vettä ja ilmaa sekä lääkeaineita. Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että luonnossa oleskelu ja liikkuminen edistävät sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Hanketta rahoitti Suomen Kulttuurirahasto, jonka Argumenta -rahoitus on suunnattu tieteellisesti kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti laajakantoisten aiheiden käsittelemiseen. Uusimmat tutkimukset ovat tuoneet lisänäyttöä kotimaisten luonnonmarjojen terveysvaikutuksista. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppisen mukaan Luonto lähelle ja terveydeksi -teema tulisi nostaa myös ministeriöitä yhdistäväksi kehittämisalueeksi seuraavalla hallituskaudella. Luonnolla on etenkin sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus. ”Tutkimuksen avulla vahvistettaisiin tietopohjaa käytännön työlle ja luotaisiin kansanterveyttä edistävä toimenpideohjelma”, professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo. 27 Luonto lähelle ja terveydeksi Luonnon terveyshyödyt tulisi ottaa osaksi terveydenhuoltoa ja arkiympäristöä. Luonnossa oleskelu vähentää stressiä, kohentaa mielialaa, houkuttelee liikkumaan ja näyttää parantavan vastustuskykyä. SYKE Ministeriöt ja tutkimuslaitokset yhteistyöhön. Konkreettinen askel kohti tavoitetta olisi Luonto lähelle ja terveydeksi – kansallisen luonto ja hyvinvointi –ohjelman (2015–2025) käynnistäminen vielä tämän vuoden puolella. Jos luonnon terveysja hyvinvointihyödyt kytketään terveysja sosiaalialan palveluihin, saadaan todennäköisesti terveydenhuollon kustannuksissa säästöjä. Tutkijoiden ehdotus pohjautuu Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys – Argumenta -hankkeen (2013–2015) antiin
Erityisasiantuntija Matias Warsta Puolustusministeriö Melunhallinta puolustushallinnossa Puolustusvoimien toiminnasta, kuten ammunnoista ja sotilasilmailusta, aiheutuu väistämättä ympäristömelua. Siksi esimerkiksi uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) sisältää puolustusvoimien aiheuttamaa ympäristömelua koskevia poikkeuksia. Osa koulutuksesta on kuitenkin suoritettava mahdollisimman hyvin kriisitilanteen todellisuutta kuvaavissa olosuhteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Puolustushallinto kehittää melunhallintaa järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti siten, että varmistetaan puolustusvoimien toimintaedellytykset tuleviksi vuosikymmeniksi ja pyritään vähentämään melusta muulle yhteiskunnalle aiheutuvaa haittaa. Lisäksi puolustusvoimien toimintaedellytyksien turvaaminen voi joissain tilanteissa vaatia jopa yksityisen omaisuuden käyttörajoituksia tai lunastamista. Puolustushallinto on tehnyt vuosia ympäristönsuojelutyötä, jotta ympäristömelusta aiheutuvat haitat voitaisiin rajoittaa niin vähäisiksi kuin toiminnan volyymi ottaen on mahdollista. Puolustusvoimien toiminta voi toisinaan aiheuttaa sellaista häiriötä tai haittaa, jota yhteiskunnassa ei yksityiseltä taholta hyväksyttäisi. koulutettu reservi ja riittävä materiaalinen valmius. vsk. 28 Kansallisen puolustuskyvyn uskottavuus rakentuu monista osa-alueista, joista tärkeitä ovat mm. Perustaitojen harjaannuttamiseen voidaan hyödyntää osaksi kuivaharjoittelua, harjoituspatruunoita ja erilaisia simulaattoreita. Viime vuosina on panostettu erityisesti ampumaratojen meluhaittojen vähentämiseen.. Harjoittelu eri koulutusvaiheen mukaisella vaatimustasolla on välttämätöntä kaikille riviin astuville varusmiehille
Sektorille sijoittuu sekä ampumamelun erityisasiantuntija että sotilasilmailun melun erityisasiantuntija. Kolmantena toimijana on puolustusvoimat, joka on toiminnanharjoittaja, vastaa toimintaansa koskevasta edunvalvonnasta sekä toiminnallisista ympäristönsuojelun järjestelyistä. Toisena on Puolustushallinnon rakennuslaitos, joka tuottaa ja hankkii puolustusvoimille ympäristönsuojelun palveluita, mutta ei kuitenkaan melunhallintaan liittyviä. Ympäristönsuojelun toimintamallia puolustushallinnossa on viime vuosina yksinkertaistettu ja organisaatiota selkiytetty. Puolustushallinnon ympäristönsuojelun järjestelyt Puolustusministeriön strategisiin suunnitelmiin kuuluu osastrategia yhdyskuntaja ympäristöpolitiikasta sekä puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelma. Suunnittelu tapahtuu enenevissä määrin keskitetysti ja tehtäväkokonaisuuksia ostetaan kokonaisuutena palveluntuottajilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tavoitteena on säilyttää puolustusvoimissa ohjausja osto-osaaminen, tietyt hallinnolliset tehtävät sekä edunvalvonta. vsk. Puolustusvoimien toiminnan suunnittelun Kuva: Puolustusvoimat.. Tämän vuoden alusta puolustusvoimien ympäristönsuojelun asiantuntemus keskitettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen, jonne perustettiin oma ympäristönsuojelusektori. 29 Puolustusvoimien ympäristönsuojelun organisointi uudistui Puolustushallinnon ympäristönsuojelussa on kolme toimijaa: puolustusministeriö, joka asettaa strategisen tason tehtävät ja vaatimustason puolustusvoimille sekä vastaa ministeriötason yhteistyöstä muiden hallinnonalojen, erityisesti ympäristöministeriön kanssa
Yhteistyön ylläpitämiseksi ympäröivän yhteiskunnan kanssa puolustusvoimat vastaanottaa ja vastaa kansalaisten palautteeseen ja on perustanut yhteistyöryhmiä merkittävien ampuma-alueiden yhteyteen. Ympäristönsuojelun kehittämistä ohjaa ympäristönsuojelun toimintasuunnitelma vuosille 2012–2025. Puolustusvoimien vuokra-alueiden ulkopuoliseen maankäyttöön vaikutetaan osallistumalla yleiseen maankäytön suunnitteluun. Ampuma-alueiden turvallista käyttöä ohjataan yleisin varomääräyksin sekä ampumaaluekohtaisin johtosäännöin. Vuosittaiset muut kuin rutiiniluontoiset tehtävät annetaan puolustusvoimien toimintasuunnitelman ympäristönsuojelua koskevassa osassa. Yleiskuva puolustushallinnon ympäristösuojelunsuunnittelusta ja -ohjauksesta.. suunnittelujärjestelmästä kuva 1.) Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tarvittaessa erillinen tehtävä voidaan antaa vuoden kuluessa käskyllä. Puolustusvoimien ympäristönsuojelun käytännön työtä ohjaavat hallinnon omat normiohjeet, joilla määritetään toimintamalli, tehtävät ja vastuut puolustusvoimien sisällä. (Ks. Keskeinen osa ammuntojen suunnittelua on riittävä tiedottaminen hyvissä ajoin. vsk. 30 eräänä lähtökohtana on puolustusvoimien ympäristönsuojelun perusajatus, joka määrittää ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöpolitiikan. Maankäytön suunnittelua puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella ohjaa varuskuntasuunnittelu (VARSU), joka vastaa maankäyttöja rakennuslain suunnittelujärjestelmää alueidenkäytön järjestämisessä
Toimintamallit eivät kuitenkaan saa vaarantaa lentoturvallisuutta tai suorituskyvyn rakentamisen kannalta merkittävää todenmukaista harjoittelua. Raskaiden aseiden ampumamelun hallinta Puolustusvoimilla on käytössään noin 70 ampumaja harjoitusaluetta, joista 30:llä suoritetaan raskaiden asejärjestelmien kovapanosammuntoja ja/tai räjäytyksiä. Toiminnan muutosten jälkeen sotilasilmailun aiheuttaman melun leviämisalueella asuvien määrä on vähentynyt alustavan arvion mukaan noin 500–1000 asukkaalla. Väheneminen johtuu ensisijaisesti siitä että sotilasilmailua on nyt keskitetty enemmän lentoasemille, joiden ympäristössä melun leviämisalueilla ei ole tiheää asutusta. Lentoasemat ovat ympäristöluvanvaraisia kohteita ja niiden keskeiset ympäristövaikutukset selvitetään lupaprosessien yhteydessä. 31 Sotilasilmailun melunhallinta Sotilasilmailulle ominaista on suorituskyvyn rakentamisen ja ylläpidon vaatima päivittäinen lentokoulutustoiminta ja sotilasilma-aluksien muuta ilmailua suurempi melupäästö. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Melun arvioinnissa ja mittaamisessa lentoasemien lähialueilla hyödynnetään Finavia Oyj:n osaamista. Tavoitteena on, että sotilasilmailussa hyödynnetään mahdollisimman paljon melua vähentäviä toimintamalleja, kuten melun kannalta edullisia lentomenetelmiä. Esimerkiksi Hornet-kaluston käyttötapaa on sen elinkaaren aikana muokattu vähemmän melua aiheuttavaksi. Melun aiheuttamien haittojen hallinnassa hyödynnetään myös poikkeuksellisesta lentotoiminnasta tiedottamista. Näiden lisäksi sotilasilmailua harjoitetaan merkittäviä määriä muutamalla lentoasemalla. Ennen puolustusvoimauudistusta sotilasilmailun aiheuttaman L DEN 55 dB melun leviämisalueilla arvioitiin olevan noin 10 000 asukasta. vsk. Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun onkin siksi kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Sotilasilmailun käyttämien yhteistoimintalentoasemien ympäristöluvat haetaan yhdessä lentoasemia ylläpitävän Finavia Oyj:n kanssa. Tehtyjen selvitysten mukaan ampuma-alueiden läheisyydessä Kuva: Puolustusvoimat.. Kaikille merkittäville ampumaja harjoitusalueille on laadittu ympäristömeluselvitys ja määritetty melualueet. Sotilasilmailun tärkein ja ongelmallisin ympäristövaikutus on toiminnan aiheuttama melu lentoasemien lähialueilla. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen sotilasilmailun käyttöön jää 5 yhteistoimintalentoasemilla sijaitsevaa tukikohtaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tällä hetkellä käytössä on puolustusvoimien ohjeet raskaiden aseiden ympäristömelun suositusarvoista. Niin kutsutun RAMEtyöryhmän loppuraportin suositusten mukaisesti puolustushallinto käynnistää tänä keväänä pohjoismaisen yhteistyöhankkeen, jossa selvitetään ampumaja harjoitusalueiden parhaita ympäristönsuojeluratkaisuja. Melualuerajauksilla ja kaavamääräyksillä pyritään välttämään rakentamispainetta ampumaja harjoitusalueiden lähialueilla. Kuva: Teemu Hourula, Puolustushallinnon rakennuslaitos.. Puolustusvoimauudistuksen ratkaisuja tehdessään puolustusvoimat otti huomioon myös meluja muut ympäristönäkökohdat. Kaavoituksen merkitys ampumatoiminnan ympäristömelun hallinnassa on korostunut. Puolustusvoimat on laatinut ampumatärinän arviointiin menettelyohjeluonnoksen. Puolustushallinto on yhdessä ympäristöhallinnon kanssa selvittänyt mahdollisuuksia kehittää ampumaja harjoitusalueiden melunhallintaa. Yksi aihealue, johon on viime vuosina käytetty resursseja, on raskaiden aseiden ja räjäytysten paineaallon aiheuttama tärinä. Kolmivuotiseksi kaavaillun hankkeen yksi keskeinen osa-alue on raskaiden aseiden meluntorjunnan kehittäminen. Puolustusvoimien esityksestä maakuntaliitot ovat merkinneet ampumaja harjoitusalueiden melualueita maakuntakaavoihin. Ampumatärinän arvioinnin kehittämiseksi on tehty tutkimus, johon liittyi useita pilottiprojekteja, joissa tärinää mitattiin talojen perustuksista ja muista rakenteista. vsk. Esimerkiksi asejärjestelmien meluemissioita määritetään ja raskaiden aseiden melun mallintamista kehitetään jatkuvasti. Puolustusvoimilla on vireillä myös useita raskaisiin aseisiin liittyviä kehittämishankkeita. 32 yli 55 dB L Aeq melulle altistuu vajaa 4 000 vakituista asukasta ja noin 2000 vapaa-ajan kiinteistöä. Puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ovat myös sopineet aloittavansa keskustelun raskaiden aseiden ympäristömelun ohjearvojen kehittämiseksi normiksi
vsk. jatkuvatoimisen melumittauksen mahdollisuuksia.. Tätä ennen puolustushallinto oli mukana ympäristöministeriön vetämässä AMPY-hankkeessa, jossa laadittiin ohjeistus ampumaratojen ympäristölupamenettelylle. Puolustusvoimilla on käynnissä ja käynnistymässä uusia melunhallinnan kehittämisprojekteja. Lisäksi melun leviämistä on rajoitettu taustapenkkaa ja sivuvalleja korottamalla ja joissain tapauksissa meluaidoin. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yli 20 miljoonaa euroa, josta meluntorjunnan osuus on lähes kaksi kolmasosaa. Ennen toimenpiteiden aloitusta kaikkien ampumaratojen melusta on laadittu ympäristömeluselvitys, jonka perusteella on määritetty melualueet. Samalla puolustusvoimat käynnisti mittavan valtakunnallisen ampumaratojen kokonaiskehittämishankkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 33 Ampumaratamelun hallinta Ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittämiseksi puolustushallinto osallistui aktiivisesti ampumaratojen kansallisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvitysraportin laatimiseen. Toimenpiteiden laajuus on sovitettu paikallisiin ympäristöolosuhteisiin suunnitteluvaiheessa toteutetuissa meluntorjuntasuunnitelmissa. Viimeisen noin kolmen vuoden aikana ratojen ympäristönsuojelua on parannettu jo lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla. Samalla hallinnon toiveena on, että melun mallintamiseen ja arviointiin liittyvää ohjeistusta ja normeja voitaisiin parantaa yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Lisäksi melualueilla sijaitsevien vapaaajan asuntojen lukumäärää on onnistuttu vähentämään kolmanneksella noin 400:aan. Tavoitteena on tutkia mm. Melun arvioinnin kehittäminen Puolustushallinto panostaa edelleen tulevaisuudessa melunhallinnan kehittämiseen. Ampumaratojen meluntorjuntaa toteutetaan rakenteellisesti äänieristetyin ampumakatoksin, joita on kahta eri perustyyppiä riippuen melutorjuntatarpeesta. Toimenpiteillä mallinnuksen luotettavuutta on pystytty selvästi parantamaan. Jo pitkälle toteutusvaiheeseen edenneessä hankkeessa puolustusvoimien noin neljäkymmentä ampumarataa parannetaan ympäristönsuojelultaan käyttötarpeen, käytön laajuuden ja ympäristöolosuhteiden mukaisessa tärkeysjärjestyksessä. Ympäristöministeriö ja puolustusministeriö ovat sopineet, että mahdollisuutta säätää raskaiden aseiden melutason ohjearvoista selvitetään. Puolustusvoimat on rakenteellisin toimenpitein sekä lopettamalla muutamia haasteellisia kohteista pystynyt vähentämään ampumaratamelulle altistuvien asukkaiden määrää noin 500 henkilöllä (altistuneiden määrä nyt alle 2000 hlöä). Oikeudellisesti voi olla myös tarpeen selvittää mahdollisuuksia hyödyntää jatkossa nykyistä tehokkaammin kohteessa tapahtuvaa meluntorjuntaa sekä meluhaittojen kompensaatiomenettelyitä. Myös melualueiden määrittämisestä, sekä siihen liittyvästä mallinnusmetodiikasta ja melualueiden esittämisestä voi olla tarpeen antaa säädöstason ohjeistusta. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen tehdään tarkistusmittaukset ja päivitetään melualueet. Puolustusvoimat on panostanut asejärjestelmien emissiomittauksiin ja melun mallinnusta on kehitetty määrätietoisesti
rakennuslain aikaista Helsingin taajamaseutukaavaa koskeva korkeimman hallintooikeuden ratkaisu 8.7.1997 taltionumero 1724, jolla korkein hallinto-oikeus pysytti ympäristöministeriön päätöksen, jolla taajamatoimintojen varauksia oli jätetty vahvistamatta. Kirjoituksessa tarkastellaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joissa on otettu kantaa lentomelun merkitykseen kaava-asioissa. Ylimmästä kaavatasosta voidaan esimerkiksi mainita Oikeussihteeri Esa Hakkola Korkein hallinto-oikeus Lentomelu ja kaavoitus korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä Lentomeluun liittyvillä näkökohdilla voi olla huomattava merkitys arvioitaessa mahdollisuuksia kaavoittaa tietylle alueelle esimerkiksi asuinrakentamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Rakennushankkeeseen mahdollisesti liittyvä lentomelu saattaa ainakin yhtenä osatekijänä johtaa siihen, ettei edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ole, vaan alueen rakentaminen tulee ratkaista kaavoituksella. Laajassa mielessä kaavoitusta koskee myös kysymys, onko rakennushanketta mahdollista toteuttaa ilman asemakaavoitusta maankäyttöja rakennuslain 137 §:n mukaisella suunnittelutarveratkaisulla. 34 Lentomelua koskevat kysymykset saattavat nousta esille muutoksenhakuviranomaisessa millä kaavatasolla tahansa ja myös yksittäisessä lupa-asiassa, esimerkiksi suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien yhteydessä. Esimerkiksi. Ympäristöministeriön perustelujen mukaan päivämelutaso oli lentomeluselvityksen mukaan 55–60 dB ja alue sijoittui tuolloin vasta suunnitteilla olleen Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannen kiitotien noususektorille. vsk
Erityisesti Uudellamaalla lentomelun vaikutus voi ulottua muuallekin kuin lentoasemien välittömään läheisyyteen. Selkeää sääntöä siitä, milloin kaavan valmistelun yhteydessä on laadittava lentomeluselvitys, ei voida esittää. Näin ollen oikeudellisia edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole. Minkälaisia selvityksiä edellytetään. vsk. Mahdollisuudet asuinrakentamiseen alueella tulee selvittää kaavalla. Jos kaavan valmisteluaineistosta ei käy ilmi selvitystä, jonka mukaisesti kaava voidaan tietyn seikan suhteen päätellä lainmukaiseksi, voidaan kaavan selvityksiä pitää puutteellisina. Sisältövaatimusten täyttymisen arviointia turvataan ennen muuta lain 9 §:n tarkoittamalla vaikutusten selvittämistä koskevalla sääntelyllä, jonka mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 35 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 9.6.2009 taltionumero 1483, joka koski suunnittelutarveratkaisua Seinäjoen lentoaseman lähellä, korkein hallintooikeus lausui perusteluissaan muun ohella seuraavaa: Suunnittelutarveratkaisussa ei ole otettu huomioon Seinäjoen lentokentän laajenevaa toimintaa ja siitä aiheutuvaa meluhaittaa. Vastaavasti yleiskaavassa on lain 39 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan otettava huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Asemakaava on maankäyttöja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Ainakin kiitoradan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla ScandinavianStockphoto.. Asutuksen lisääminen lentomelualueella aiheuttaa maankäyttöja rakennuslain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä
Tuusulan rykmentinpuiston osayleiskaavaa koskeneessa asiassa 13.10.2014 taltionumero 3080 korkein hallinto-oikeus lausui kaavan selvitysaineistoon sisältyneestä lentoaseman ympäristölupahakemuksen liitteenä olleen meluselvityksen merkityksestä muun ohella seuraavaa: Ympäristölupahakemuksen liitteestä ilmenevät käyrät ovat selvitystä todennäköisestä melutilanteesta vuonna 2025. Muun muassa lentomelu voi johtaa siihen, ettei tämä sisältövaatimus täyty. Mikä tahansa uskottava selvitys, joka on asianmukaisesti sisältynyt kaavan valmisteluaineistoon, voi olla lähtökohtana kaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioinnissa. Asemakaavan keskeisenä sisältövaatimuksena on edellytysten luominen terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Usein selvityksenä on lentomeluasioissa turvauduttava ehkä pitkällekin tulevaisuuteen suuntautuviin arvioihin liikennemääristä ja lentomelusta. Kaava-asiakirjoista ei käy ilmi, että lentomelun vaikutuksia asemakaavan muutoksen kohteena olevalla alueella olisi erityisesti selvitetty. Todettakoon, että asiassa viitattu ympäristölupapäätös on sittemmin tullut osin muutettuna lainvoimaiseksi (KHO:2015:12). Näitä ympäristölupahakemuksen liitteenä olevia melukäyriä on pidettävä parhaana käytettävissä olevana selvityksenä arvioidusta lentomelutilanteesta vuonna 2025. Kun otetaan huomioon Lappeenrannan lentoaseman läheisyys ja sen todennäköisesti lisääntyvä liikenne sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus, ei asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä voida alueella arvioida ilman asianmukaista meluselvitystä. Käyrät ovat olleet sellaista selvitysaineistoa, johon yleiskaavaratkaisun on tullut perustua. Selvityksellä ei sinänsä ole tiettyä muotovaatimusta, joskin maankäyttöja rakennuslain vuorovaikutusta ja selvitysten julkisuutta koskevat säännökset asettavat omat rajansa sille, minkälaisiin selvityksiin kaavaratkaisu voi perustua. Sisältövaatimusten täyttyminen Jos selvityksiä voidaan pitää riittävinä, on kaavaan liittyvien selvitysten pohjalta arvioitava, täyttyvätkö lentomelun kannalta kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Oikeuskäytännössä hyväksyttävien meluarvojen mittatikkuna on usein käytetty melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) lisäksi muita sinänsä oikeudellisesti sitomattomia ohjeita, kuten julkaisua Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, (LIME-työryhmän mietintö 2001) ja ympäristöministeriön kaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk. Kun tällaista selvitystä ei sisälly asemakaavan valmisteluaineistoon, ei edellytyksiä puheena olevan kaavan muutoksen hyväksymiselle ole ollut. Sen vuoksi lentomelulle altistuvilla alueilla on tehtävä asianmukaiset meluselvitykset ennen uusien rakennuspaikkojen muodostamista. Tällaisesta tilanteesta oli kysymys ratkaisussa 9.3.2012 taltionumero 578, jolla korkein hallinto-oikeus kumosi asemakaavan muutoksen hyväksymistä Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä koskeneen päätöksen lausuen perusteluinaan muun ohella seuraavaa: Karttatarkastelun perusteella asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 250 metrin päässä Lappeenrannan lentoaseman kiitoradasta. Asemakaavamääräyksiin kuitenkin sisältyy meluntorjuntaa koskeva määräys, jonka mukaan rakennuksen ja ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dB(A). 36 asemakaava-alueella voidaan kuitenkin olettaa, että lentomelun mahdollista merkitystä kaavan kannalta on valmistelun yhteydessä asianmukaisesti arvioitu. Verhokäyrät perustuvat käytettävissä olevien lähtötietojen pohjalta tehtyyn laskennalliseen selvitykseen. Ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, että ympäristölupaa koskeva päätös ei ole lainvoimainen
Mikäli kaavan lainvastaisuus on mahdollista poistaa kumoamalla vain osa kaavassa osoitetuista alueista tai kaavamerkinnöistä, voidaan kaavan hyväksymistä koskeva päätös kumota osittainkin. 37 vamerkintöjä koskevia oppaita. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös voidaan valituksesta ainoastaan kumota joko kokonaan tai osittain. Muutoksenhakuviranomainen voi tutkia asian vain niiden näkökohtien johdosta, jotka valituskirjelmässä on esitetty. Korkein hallinto-oikeus on jo varhain katsonut, että LDEN-arvoa voidaan käyttää mittapuuna arvioitaessa lentomelun ilmenemistä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu asuntoalueita yhteensä noin 1500 asukkaalle. Kaava-asiaa ei voida myöskään palauttaa kunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristöministeriön päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että lentomelua on siinä kuvattu LDEN-ohjearvoa käyttäen. Alueilla, joiden melutaso LDEN on 55–60 dB, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteille on muita erityisen hyviä perusteita. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys lentomeluvyöhykkeistä ja lentomelun nykyisestä tasosta sekä lentomelun määrän arvioidusta tasosta vuonna 2010 Koivurinteen kaava-alueella, kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava ei alueelle aiheutuvan lentomelun vuoksi täytä asemakaavalle rakennuslain 34 §:ssä asetettuja alueen tarkoituksenmukaisen käytön vaatimuksia. Alueen eteläosassa on ennestään noin kaksikymmentä omakotitaloa ja pohjoisosassa noin kymmenen omakotitaloa. Esimerkiksi edellä mainitussa Tuusulan rykmentinpuiston asiassa osittainen kumoaminen toteutettiin seuraavasti: Valituksessa esitetty vaatimus huomioon ottaen ja riittävien kaavoituksellisten kokonaisuuksien aikaansaamiseksi Tuusulan kunnanhallituksen päätös on AP-alueiden ja A-2-alueiden osalta kumottava siten kuin tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen liitekartassa on tarkemmin osoitettu. Muutoksenhakuviranomainen ei siten ota kantaa kysymykseen, olisiko jokin muu maankäyttöratkaisu tarkoituksenmukaisempi kuin valittu kaavaratkaisu. Kumoamisen merkityksestä Kaava-asiat ovat hallintotuomioistuimissa kunnallisasioita. Kumottavilla osayleiskaavan alueilla olevat muut aluevaraukset kuin AP-tai A-2-merkinnät jäävät voimaan.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Kun otetaan huomioon asutuksen huomattava lisääminen alueella, ei kysymyksessä ole jo oleviin asuntoalueisiin liittyvä täydennysrakentaminen. Kaavapäätöstä ei sitä vastoin yleensä voida muuttaa esimerkiksi niin, että tiettyyn alueeseen kohdistuvaa kaavamerkintää muutettaisiin valituksessa vaaditun sisältöiseksi. Yksittäisessä tapauksessa niillä kuitenkin voi olla huomattavakin merkitys. Muutoksenhakutuomioistuin ottaa siten kantaa vain siihen kysymykseen, onko valituksen kohteena olevassa kaava-asiassa menetelty lainmukaisesti ja onko kaava asianomaiselle kaavamuodolle asetettujen sisältövaatimusten mukainen. Yhteistä näille on, etteivät ne ohjaa ratkaisutoimintaa oikeudellisesti sitovalla tavalla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että muutoksenhakuviranomainen on sidottu niihin valitusperusteisiin ja vaatimuksiin, jotka valituksessa on esitetty. LIME-ohjeen lähtökohtana on, että uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta lentomelualueelle LDEN yli 55 dB. vsk. Alueilla, joissa melutaso LDEN on yli 60 dB, ei tulisi rakentaa uusia asuntoja eikä sijoittaa muita melulle herkkiä toimintoja. Näitä lähtökohtia oikeuskäytännössä on yleensä noudatettu. Alueella on noin 80 asukasta. Ratkaisussa 19.9.1996 taltionumero 2931 korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa: Kysymyksessä olevalle noin 90 hehtaarin suuruiselle alueelle on kaavassa osoitettu asuntorakentamista yhteensä noin 60 100 kerrosneliömetriä
38 Uudet digitaaliset mittauslaitteet tuovat aivan uudenlaiset mahdollisuudet analysoida ympäristömeluja. Tämän lisäksi laboratoriossa moottoreita testataan usein ”24/7”. Koska tehdas sijaitsee keskellä Vaasan kaupunkia, puolen kilometrin päässä torilta, on tehdasmelu hyvin keskeisellä sijalla tehtaan hyväksyttävyyden kannalta. Tullaankin automaattisesti kysymykseen, onko nykyinen lainsäädäntö enää ajan tasalla, onko keskimääräinen LeqA-arvo tullut tiensä päähän. Näillä laitteilla on helppo mitata hyvinkin pitkäaikaista melua sekä analysoida tuloksia hetkellisellä tasolla. Melu tuli pakoputkiston kautta. vsk. Vuodessa Vaasasta toimitetaan satoja moottoreita yhteisteholtaan 3500 MW luokkaa. Melu on normaalille ihmiselle hyvin epämääräinen käsite, koska dB-asteikko on logaritminen. Uudet ja tehokkaammat moottorit tulivat markkinoille 90-luvun alussa. Tehtaan päätuotteet ovat keskinopeat suurikokoiset dieselmoottorit, W20 ja W32 moottorit, joita käytetään lähinnä laivojen voimanlähteinä sekä voimalaitoksissa. Pakokaasueli matalataajuuksinen melu Wärtsilä Vaasan tehdas työllistää tänään yli 3000 työntekijää, joista yli puolet on ylempiä toimihenkilöitä. Mittaukset osoittivat poikkeuksetta, että Wärtsilä täyttää viranomaisten meluvaatimukset, LAeq, mutta Meluja värähtelyinsinööri Kari Saine Wärtsilä, Vaasa Hiljainen moottoritehdas meluavassa kaupunkiympäristössä. Tällöin törmättiin ensimmäistä kertaa matalataajuiseen meluun (alle 100 Hz), kun lähinaapuristosta alkoi kuulua valituksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Toinen merkittävä asia on, että taajuusanalyysillä pystytään entistä tarkemmin ja helpommin selvittämän melun syntylähde. Ihmiset eivät ymmärrä esimerkiksi mitä 10 dB melupudotus tarkoittaa. Vertailuna rakenteilla oleva Olkiluoto 3, jonka teho on 1500 MW, eli Vaasasta lähtee joka vuosi 2,5-kertainen energiamäärä maailmalle. Siksi koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Jokainen moottori koeajetaan, joka yleensä kestää 3–5 tuntia
2000-luvun puolivälin jälkeen kyseltiin voitaisiinko ympäristömelua valvoa, kuten esimerkiksi moottoreiden kuntoa valvotaan. Kuitenkin edelleen ilmenee harvakseltaan W32-moottoreilla haasteita 19 Hz:llä vastaten moottorin kertalukua 1,5. Tällä vaimentimella saatiin pääsääntöisesti pakomelut hallintaan, ja näillä vaimentimilla on pärjätty aina tähän saakka. Yleensä ihmisten valitukset alkoivat illalla, kun he olivat tulleet kotiin. Tämän selvityksen ja omien kokemusten perusteella Wärtsilä alkoi paneutua entistä enemmän mataliin taajuuksiin ja mahdollisiin raja-arvoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Mutta sisätiloissa, joissa taustamelu on pientä, matalat taajuudet kuuluivat. Toinen merkittävä tapaus oli, että 90-luvun puolivälissä Wärtsilä kehitti maailman suurimman nelitahtisen moottorin, jonka sytytystaajuus on 16 Hz. 2000-luvun alussa tilanne alkoi olla jo siedettävä. 16 Hz taajuudella syntyvää melua ei ihmiskorva kuule, mutta sen tunsi. Tämä osittain selitti, miksi samasta taloyhtiöstä vain jotkut ihmiset valittivat. 39 naapurit olivat tyytymättömiä. Yksi suurimmista melun vuotokohdista olivat koeajojen ovet sekä erilaiset aukot. vsk. Uuden tuotantolaitoksen suunnittelussa 2006 teh. Akukon Oy teki kaikenkattavan meluselvityksen 2006 Wärtsilän tuotantolaitosten eri melulähteistä ja melun leviämisestä tehtaan ulkopuolelle. Wärtsilässä ongelma ratkaistiin yksinkertaisesti Helmholtz-resonaattorilla. Tehdasmelun pienentäminen 2000-luvun alussa Työterveyslaitos selvitti Wärtsilällä matalia taajuuksia. Näiden perusteella Wärtsilä julkaisi paperin kansainvälisessä konferenssissa Internoise 2006: Low frequency noise – a need for guidelines. Ja usein vielä huoneiden dimensiot sopivat hyvin aallon pituuteen, jolloin huoneisiin syntyy seisova aalto. Ensimmäiseksi selvitettiin kokonaistilanne. Tämän jälkeen meillä oli selvä suunnitelma miten edetä. Mittauksissa käytettiin hyväksi lähinnä intensiteettimenetelmää. Paljastui myös, että pieni osa ihmisistä on herkkiä matalille taajuuksille. Tästä alkoi pitkä ja menestyksekäs projekti. Wärtsilä aloitti pitkäkestoisen yhteistyön JTK-Powerin kanssa uusien ja parempien vaimentimen kehittämiseksi. Jo tuolloin tuli ongelmaksi määrittää hyväksytyt rajaarvot matalille taajuuksille. Näitä rajaarvoja tarkasteltiin aina sen mukaan, kun naapuristosta tuli valituksia. Käytiin käsiksi eniten häiritseviin komponentteihin. Tällöin Wärtsilässä tuli tutuksi sanonta: ”ei kuulu mutta tuntuu”. Tätä työtä on jatkettu näihin päiviin saakka. Näitä matalataajuisia ääniä ei helposti kuule kaupungin hälinässä, koska ne jäävät muiden melujen peittoon. huonosti kitatut ikkunat helisemään, isot levykentät tärisemään ja jopa 3 km päässä tehtaasta suuret näyteikkunat tärisivät tuolla taajuudella. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoitti, että maailmalla yleisessä käytössä laajakaistaiset vaimentimet heitettiin romukoppaan ja kehitettiin nelitahtisille moottoreille oma pakokaasujen vaimennin, jossa matalataajuiset pakomelut vaimennetaan kammioiden avulla ja korkeat taajuudet perinteisesti villan avulla. Tällaista vaimenninta kutsutaan puoli-reaktiiviseksi vaimentimeksi. Näiden aallonpituus on hyvin suuri, yleensä monta metriä, joten ne läpäisevät nykyajan betoniseinät hyvin helposti. Muutamalla testillä pystyttiin luomaan jonkunlaiset raja-arvot eri taajuuskaistoille. Tuolloin tuli selväksi, että mitä matalataajuisempi taajuus on, sen hankalammaksi tilanne muodostuu. Samoihin aikoihin aloimme kiinnittää huomiota Wärtsilän tehtaan yksittäisiin melulähteisiin, joita tietenkin on monia tehdasympäristössä. Painepulssi sai mm. Lähes jokaisella maalla on omat hyvin epäviralliset raja-arvot, jotka perustuvat lähinnä asumisviihtyvyyteen
Näillä laitteilla lähes jokainen henkilö pystyy suorittamaan helpohkoja mittauksia. Vuonna 2008 alkoi pitkäkestoinen ja hedelmällinen yhteistyö APL-Systems:in kanssa, tavoitteena kehittää yhdessä onlinemonitoring-valvontasysteemi. Varsinkin tuulivoimalameluun liittyen molemmin puolin on lyöty päätä suomalaiseen perusmäntyyn. Nykyään tilanne on täysin erilainen. Jokaisen taajuuspiikin takana on heräte, olkoon kysymyksessä mikä tahansa taajuusalue. Vuonna 2011 Wärtsilän katoille asennettiin neljä APLSystems Aures meluanturia, ja siitä lähtien tuo systeemi on tuottanut ympäristömeludataa noista pisteistä. Yhdeksi suuremmaksi pullonkaulaksi on noussut Suomen koulutuspolitiikka, missä ei tunnusteta akustiikan koulutuksen tarpeellisuutta. Mittausja analyysiongelma on periaatteessa hyvin yksinkertainen. 20 000 erilaista hetkellistä raja-arvon ylittävää meluhälytystä. Tämä systeemi on perustunut terssikaistojen mittaamiseen ja analysointiin, eikä vain kokonaistasoihin. Mutta miten tulokset pitäisi ilmoittaa johdolle, jolla on vaikeuksia ymmärtää desibelejä. Nyt tehdas aiheuttaa noin kymmenkunta hälytystä kuukaudessa aikaisemman parin sadan sijasta. Sensijaan pakoputkesta poistettiin 7 metrin pala ja paikalle tuli JTKPowerin suunnittelema erikoisvaimennin halkaisijaltaan puoli metriä suurempi kuin itse perusputki. Ympäristömelujen kannalta tulokset olivat erinomaisia. Matalataajuiset pakokaasumelut tippuivat radikaalisti. vsk. Laitteet ovat kevyitä ja erittäin käyttäjäystävällisiä. Ennen laitteet olivat isoja, raskaita ja kankeita. Tämä lisävaimennin oli suunniteltu taajuusalueelle 35–60 Hz. Toisena ”jarruna” ovat viranomaiset: ovatko he todella valmiita opiskelemaan,. Tämä kertoo ehkä parhaiten, kuinka hyvä nykyinen analysointiohjelma on. Tämän seurauksena matalataajuiset pakokaasumelutasot nousivat yli Wärtsilän ohjearvojen. A-painotettu kokonaismelutaso nousi vain 3–4 dB tarkoittaen, että Wärtsilä olisi noudattanut ympäristölakia (kuva 1). Melujen suhteen niitäkin kyllä löytyy Suomesta, mutta harvakseltaan. Tässä onnistuttiin yli odotusten. 20–30 vuotta sitten piti tuntea mittauslaitteet liki ohjelmointitasolla. Pääpaino oli ennen kaikkea alle 100 Hz:ssä. Kaksi anturia sijaitsee tehdasalueen rajalla, yksi sen läheisyydessä ja yksi tehdasalueen sisäpuolella. Siitä huolimatta Wärtsilä päätti kahdensadantuhannen investoinnista pienentääkseen matalataajuista melua. Yksi suurimmista melulähteistä Vaasassa on tuuli! Uusi ja entistä tehokkaampi W32-moottori tuli markkinoille pari vuotta sitten. Kuvaavaa on, että kuukaudessa saadaan keskimäärin n. Päätavoite oli, että uuden tehtaan kokonaismelupäästöjen pitäisi olla selvästi pienemmät kuin nykyisten laitosten. Tuosta määrästä todellisia tehtaan aiheuttamia melupäästöjä oli noin pari sataa. Mittausmenetelmät ja analysointi Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen mittausteknologian kehityksen myötä olemme siirtyneet aivan uuteen maailmaan. Uusi analysointiohjelma, varmaankin yksi maailman parhaimmista, on ollut nyt käytössä puolisen vuotta. 40 dasmelut otettiin vakavasti. Jokaisen kuukauden hälytystaulukko kertoi tilanteen helpoiten. Haetaan tuo heräte ja sen syntymekanismi ja vaikutetaan syntymekanismiin. Mutta mistä löydetään asiantuntijat, jotka ymmärtävät kokonaisuuden. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tällaisia lukuarvoja johtokin ymmärsi. Suureksi ongelmaksi tulee, mistä löydetään asiantuntija analysoimaan mitä todella on mitattu ja mitä tulokset todella tarkoittavat. Koska olemassa olevat vaimentimet toimivat erinomaisesti, niitä vain ei oltu suunniteltu uuden moottorin suuremmille tehoille, päätettiin ne jättää paikalleen. Viimeiset pari vuotta on kehitelty parempaa ja parempaa analysointiohjelmaa
Kaikissa näissä tapauksissa Wärtsilän valvontasysteemi ei antanut yhtään hälytystä, eli kehitetty systeemi pystyy erittelemään jopa uudenvuoden juhlinnan sekä tuulet. Entä A-painotus. Päivittäisistä tuloksista nähdään hyvin käyrien samanmuotoisuus ja että keskimääräinen melu on 55 dB:n molemmin puolin. Jälleen mielenkiintoisin tulos (kuva 4) on L(Amin), joka kertoo hyvin sen, että päiväsaikaan melutaso ei laske alle 50 dB eikä yöaikanakaan alle 40 dB. Näiden mittausten perusteella on selvää, että yksittäinen luku on huono vaihtoehto. Valvotaanko melujen suhteen oikeita kohteita. Miksi ihmiset eivät valita esimerkiksi tuulisia olosuhteita, jossa raja-arvot rikkoutuvat usein. Lintujen viserrys miellyttää lähes kaikkia, vaikka tasot olisivat mitkä tahansa. Toinen merkittävä asia oli, kuinka pitkäaikaisten mittausten tulokset oikein pitää ilmoittaa. Ja yllätyksenä todettiin, että naapuristossa melutaso oli jopa korkeampi kuin tehtaan omissa mittapisteissä tuotantotilanteessa. Periaatteessa yksinkertaisella ohjelmalla pystyttäisiin laskemaan jopa ohiajavien autojen määrä. Tämän johdosta edes hetkellinen melutaso L(Amin) ei laske alle 50 dB ja keskimääräinen melutaso on 55 dB (kuvat 2 ja 3). Viimeinen ehkä puhuttelevin esimerkki on Wärtsilän katolta suoritettu mittaus viikolla 1 eli uudenvuoden aikana (kuva 7). Sitä oli vain siedettävä. Herää kysymys, mihin raja-arvot todella perustuvat. Melu, kummajainen vai normaalia teknologiaa Kolmekymmentä vuotta sitten melu oli kuin kolmannen luokan kansalainen. Heti uudenvuoden jälkeen Vaasassa oli hyvin tuulista ja ne näkyvät selvästi mittaustuloksista. Nämä esimerkit osoittavat hyvin, että uusi tekniikka luo uudet ja paremmat mahdollisuudet ymmärtää ympäristömelua. Kolmas esimerkki on eräästä lähiöstä, kaukana keskustasta (kuva 6). 41 mitä melu tarkoittaa ja tekemään viisaita tulkintoja ja ratkaisuja. Wärtsilällä on mittausdataa jo monen vuoden ajalta, mutta miten tuloksia kannattaa ilmoittaa. Seuraava mittaus suoritettiin reilun puolen kilometrin päässä tehtaasta, yhdessä Vaasan vilkkaimmassa risteyksessä. Vaasan kaupungin melut Wärtsilän tehtaan ympäristömelun vähentämisen kannalta tärkeä asia oli määrittää miten tehdasmelu kuuluu naapuristossa. Taas sama ilmiö kuin kaupungissakin; katolla oleva tuuletin, ilmeisesti yksi merkittävä melulähde, jonka seurauksena edes hetkellisesti ei päästä alle 44 dB. Ensimmäiset mittaukset Wärtsilän naapuristossa suoritettiin kesällä 2014, jolloin tehdas oli kiinni. Sekä mittaukset että analysointi pitää ehdottomasti tehdä vähintään terssikaistoin. Yksittäiset piikit yltävät jopa 100 dB:in johtuen hälytysajoneuvoista. Tuulivoimaloiden osalta usein ihmiset valittavat, kun näkevät myllyjen pyörivän, olkoon melutaso mikä tahansa. Tuloksista nähdään, että uudenvuodenyönä melutaso nousee jopa 10 dB:llä ylittäen 70 dB:ä. Tänään tilanne on. Yöaikaan taso laskee 40 dB:in ja ohikiitävä auto nostaa melutason hetkellisesti 60 dB:in. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk. Pitäisikö tulokset ilmoittaa päivä/ilta/yö -arvoina. Tuloksista nähdään hyvin, että LAmin ja LeqA ovat hyvin lähellä toisiaan. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Kuvassa 5 on esitetty yhden tunnin aamuja yömelu sekunnin aikajanalla. Oman auton melu hyväksytään, yli 60 dB, mutta ei naapurin. APL-Systems on kehittänyt yksinkertaisen ja hyvin luotettavan mittalaitteen, jolla on helppo suorittaa parinkin viikon mittauksia. Yhtenä syynä oli asunnon katolla oleva tuuletin ja toisena liikenne. Aamulla on hyvin tasainen 65 dB:n yleismelu
Lähes jokainen suomalainen akustikko on itseopiskelija, pitkän linjan kokelas. Taitoa ja tietoa löytyy, siitä minulla on parinkymmenen vuoden kokemus. Matalataajuiset pakokaasumelut taajuusfunktiona. Ja kun meillä on konsultteja ja viranomaisia, jotka sekoittavat peruskäsitteet, niin soppa on valmis. Kuva 2. Akustiikka on samanlaista tiedettä kuin lujuusoppi tai värähtelytekniikka. matalataajuisesta melusta on tullut ongelma, varsinkin kun puhutaan A-painotuksesta. On aika kääriä hihat ylös ja alkaa tehdä työtä hiljaisemman yhteiskunnan puolesta. Näin melusta on tullut paha mörkö yhteiskunnassa. Vain koulutuksella voidaan tilanne muuttaa. Kokonaistasojen sijaan raja-arvot pitäisi määritellä taajuuskaistoittain. Asiakkaat ja kuluttajat haluavat entistä hiljaisempia laitteita. 42 aivan toisenlainen. Kun akustikkoja on vähän, niin ihmisillä on kumma luulo, että akustiikka olisi jotakin ihmetiedettä. Toisaalta eihän Suomessa yhdessäkään paikassa anneta minkäänlaista meluopetusta! Jossakin on joitakin yksittäisiä kursseja, mutta niillä ei pitkälle pötkitä. Yhden viikon mitattu ympäristömelu tehtaan ympäristössä, 10 min keskiarvona.. Mieluiten kuitenkin hyssytellään, ei haluta nostaa kissaa pöydälle – pelätään, että osataanko. Mutta, jos mitään ei tehdä tai ei uskalleta, tilanne on entistä pahempi viiden-kymmenen vuoden päästä. On aika päästä eroon tuosta melumöröstä. Toisaalta uudet mittalaitteet tuovat aivan uudet mahdollisuuudet analysoida meluja ja sitä kautta alkaa ratkaista ongelmia, jos vain halua löytyy. Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Uusia ja tehokkaampia laitteita on tullut markkinoille, jonka seurauksena mm. Ihmetystä herättää, että värähtelyille on osattu antaa erilaisia raja-arvoja vuosikymmenet, mutta ei melulle. vsk
vsk. Viikon 1 mitattu ympäristömelut Vaasan kaupungissa, 10 min keskiarvona.. Kuva 7. Yhden tunnin päivän ja yön meluvertailu, 1 sek, kaupungin keskustassa. Kuva 6. Yhden viikon mitattu ympäristömelu Vaasan kaupunkilähiössä, 10 min keskiarvona. Yhden viikon mitattu ympäristömelu Vaasan keskustassa, 10 min keskiarvona. Kuva 4. Kuva 5. 43 Kuva 3. ja sen (kuva 2) yhden päivän taajuusanalyysi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46
Lisäksi elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojelu mielletään usein terveydensuojeluviranomaisten tekemäksi valvonnaksi silloin, kun syntyneitä terveyshaittoja selvitetään, vaikka terveyshaittoja ennaltaehkäisevä suunnittelu on kaikkein halvin ja vaikuttavin tapa välttää terveyshaittoja ja yksi lain tärkeimmistä tavoitteista. vsk. Terveydensuojelussa on onnistunut hyvin silloin, kun haitat ehkäistään ennalta ennen kuin edes syntyy terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita tai niihin liittyviä terveysvaikutuksia. Tähän tähtää myös lain yleinen periaate siitä, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Onkin tärkeää pitää mielessä, että terveyshaitan toteaminen ei edellytä sitä, että ihmisessä todetaan terveysvaikutuksia tai terveysvaikutusten ja olosuhteiden välisestä syy-yhteydestä olisi vedenpitävä todiste. 44 Terveydensuojelusta säädetään terveydensuojelulaissa. Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriö Meluvaatimukset terveydensuojelussa Asumisterveysasetus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Laki koskee meitä kaikkia ja siten jokaisen meistä pitää myös noudattaa sitä. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä
Lisäksi niissä tapauksissa, joissa harjoitetaan tahallaan tai huolimattomuudesta sellaista toimintaa, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, säädetään rangaistuksista rikoslain puolella. Tässä asumisterveysasetukTerveydensuojelussa on onnistunut hyvin silloin, kun haitat ehkäistään ennalta ennen kuin edes syntyy terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita tai niihin liittyviä terveysvaikutuksia. Sc an dina vian St oc kp ho to .. Terveydensuojelulaki antaa terveydensuojeluviranomaiselle myös yleisen oikeuden antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Sisämeluvaatimukset ja asumisterveysasetus Sosiaalija terveysministeriö on valmistellut asetusta asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisistä olosuhteista. Tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai että toiminta keskeytetään tai kielletään. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Lainsäädännössä annettujen työkalujen tehokkuudesta huomaa sen, että ihmisten terveys on niin tärkeä oikeushyve, että sen laiminlyömistä kaikessa toiminnassa, toimintojen suunnittelussa tai päätöksenteossa ei voida pitää mitenkään hyväksyttävänä. Asetusta kutsutaan lyhyemmin nimellä asumisterveysasetus. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa haitasta vastuussa olevan selvittämään terveyshaitan ja myös poistamaan tai rajoittamaan haitan hyväksyttävälle tasolle. vsk. 45 Terveydensuojelun toteutumista valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset, joilla onkin vahvat työkalut käytettävissä, jos terveyshaittaa esiintyy
Tässä yhteydessä Asumisterveysohjeen ohjearvot muutetaan asetuksen toimenpiderajoiksi tarvittavine päivityksineen. Muutamien ohjearvojen osalta tehdään pieniä päivityksiä, mutta mitään suurempia muutoksia ei ole tarpeen Keskiäänitasojen osalta asuintiloihin ja tiloihin, joissa nukutaan, sovelletaan pääperiaatteellisesti yöaikana 30 dB:n keskiäänitasoa ja päivällä 5 dB suurempia arvoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Lisäksi ohjeen muuttaminen asetukseksi edellyttää harkintaa siitä, mistä voidaan asetuksella säätää ja mitkä asiat pitää jättää esimerkiksi asetuksen soveltamisohjeeseen. Sisämeluvaatimusten osalta asetukseen siirretään lähes kaikki Asumisterveysohjeen ohjearvot sellaisenaan asetuksen toimenpiderajoiksi. 46 sessa säädetään asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista olosuhteista terveydensuojelun näkökulmasta, myös melusta. Toimenpiderajojen perusteella terveydensuojeluviranomaiset voivat myös antaa tarvittavia määräyksiä terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Asetuksessa säädetään eri tekijöiden toimenpiderajoista, joiden ylittyessä haitasta vastuussa olevan on ryhdyttävä selvittämään ja tarvittaessa poistamaan tai rajoittamaan haittaa. Sc an dina vian St oc kp ho to .. Asumisterveysasetuksella korvataan nykyisin käytössä oleva sosiaalija terveysministeriön Asumisterveysohje nykyisen perustuslain edellyttämälle tasolle, eli asetukseksi. vsk. Asetuksessa säädetään raja-arvojen sijaan toimenpiderajoista siitä syystä, että terveydensuojeluviranomainen voisi perustellusta syystä poiketa säädetyistä rajoista, jos poikkeaminen on terveyshaitan kokonaisarvioinnin näkökulmasta tarpeen, puoleen tai toiseen
Melumittauksissa tulee käyttää jatkossakin tarkkuusluokan 1 täyttäviä mittauslaitteita. Päiväja yöajan keskiäänitasoille säädetään asetuksessa toimenpiderajat, jotka vastaisivat käytännössä nykyisen Asumisterveysohjeen ohjearvoja. Sisätilojen päiväja yöajan keskiäänitasot saattavat vaihdella vuoden aikana 10–20 dB. Sisämeluja mitattaessa ikkunoiden on oltava kiinni, jotta ulkoa sisälle kantautuvat äänet eivät vääristä mittaustulosta ja mittaus tehdään asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. vsk. Muihin asuintiloihin ja tiloihin, joissa ei ole erityisiä vaatimuksia sille, että puheesta tai muista äänistä saisi selvää, sovelletaan 40 dB:n toimenpiderajaa. Työntekijöiden osalta meluvaatimukset tulevat työsuojelulainsäädännöstä. Keskiäänitasojen osalta pääperiaatteena on se, että asuintiloihin ja tiloihin, joissa nukutaan, sovelletaan yöaikana 30 dB:n keskiäänitasoa ja päivällä 5 dB suurempia arvoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että melumittarilla pitäisi pystyä mittaamaan keskiäänitasojen lisäksi melua myös terssikaistoittain ja mittarin taustakohina ei saa tulla esteeksi esimerkiksi 25 dB:n melutasojen mittaamiselle. 47 tehdä. Melumittauksia ei kuitenkaan pidä tehdä liian läheltä huonepintoja, koska pinnat vaikuttavat mittaustuloksiin, eivätkä kyseiset paikat ole meluhaitan kokemisen kannalta edustavia paikkoja. Melumittaukset on tehtävä sieltä, missä mittaukset ovat melun kokemisen ja terveyshaitan arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisia, eli käytännössä oleskeluvyöhykkeeltä noin pään korkeudelta ja myös tyynyn kohdalta vuoteesta. Koska sängyn pääty ja tyyny ovat usein seinää vasten, säädetään asetuksessa minimietäisyydeksi huonepinnasta 0,2 m. Melumittaukset on tehtävä sieltä, missä mittaukset ovat melun kokemisen ja terveyshaitan arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisia, eli käytännössä oleskeluvyöhykkeeltä noin pään korkeudelta ja myös tyynyn kohdalta vuoteesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Melumittauksia ei kuitenkaan pidä tehdä liian läheltä huonepintoja.. Käsitys sallittavasta melutasosta on suhteellisen selvä ja vuosien kokemukset Asumisterveysohjeen mukaisista ohjearvotasoista vahvistavat käsitystä. Asumisterveysasetuksessa on tarkoitus säätää melun toimenpiderajojen lisäksi melun mittaamisesta siten, että mittaukset ovat riittävän luotettavia meluhaitan arviointiin. Yleisön vastaanottotiloihin ja toimistohuoneisiin sovelletaan yleisön ja asiakkaiden näkökulmasta 45 dB:n kesiäänitasoa. Lisäksi mittauslaitteiden tulisi myös kyetä mittaamaan niitä toimenpiderajoja, joita asetuksessa säädetään
Samalla toimenpideraja tulisi sovellettavaksi koko yöajaksi. Asetuksessa on tarkoitus laajentaa nykyisin käytössä olevan alkuyön musiikkimelun tunnin keskiäänitason 25 dB:n ohjearvoa myös muuhun samalla tavalla nukahtamista ja yöunta häiritsevään, taustamelusta erottuvaan meluun. Heikosti kapeakaistaiseen meluun sovelletaan 3 dB korjausta ja voimakkaasti kapeakaistaiseen meluun 6 dB korjausta. Korjauksena käytetään 5 dB niin sanottuun tavalliseen impulssimeluun, johon lasketaan kuuluvan taustamelusta selvästi erottuvat impulssimaiset melutapahtumat ja 10 dB voimakkaasti impulssimaiseen meluun, jota voivat aiheuttaa esimerkiksi pienikaliiperisten aseiden laukaukset, voimakas vasarointi, iskupaalujen junttauskoneet sekä paineilmakanget tai -vasarat. Asetuksessa mahdollistetaan perustellusta syystä yli 33 dB:n maksimiäänitasot, jos melutapahtumia on hyvin vähän ja ne ovat lyhytkestoisia, kuitenkin niin, että me. Korjaukset tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta ja/tai kapeakaistaisuutta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Asumisterveysohjeessa teknisten laitteiden maksimiäänitasoille oli annettu liukuva ohjearvo 30–45 dB, mutta sen käytännön soveltaminen on ollut hankalaa ja toisaalta 30 dB:n vaatimus on ollut tiukempi kuin rakentamismääräyksissä. Jos melu on luonteeltaan impulssimaista, on melun haitallisuuden huomioon ottamiseksi keskiäänitasoon tehtävä laskennallinen korjaus, jonka suuruus 5 dB tai 10 dB riippuu melun impulssi maisuudesta. Käytännön valvontatyössä pienitaajuinen melu on yhä suuremmassa roolissa, kun asuntojen meluhaittoja selvitetään. Päivällä sovelletaan 5 dB suurempia arvoja. Tältä osin asetukseen on tehty tarkennusta rakentamismääräyksiin liittyvän ristiriidan osalta. Asumisterveysohjeessa on asia määritelty siten, että ohjearvojen ylittymisiä 3 dB:llä sallitaan enintään noin 10 %:ssa vuoden vuorokausista kuitenkin siten, että yli 5 dB:n ylittymisiä ei ole enempää kuin 20–30 vuorokautena vuodessa eikä yli 10 dB:n ylityksiä sallita lainkaan. Meluhaittoja, joihin tätä toimenpiderajaa voisi jatkossa soveltaa, voisivat olla esimerkiksi ravintolasta kuuluvat muut kuin musiikin äänet tai teollisuusmelu, joka ei täytä kapeakaistaisen tai impulssimaisen melun kriteereitä, mutta olisi samalla tavalla haitallista taikka esimerkiksi tuulivoiman jaksottaisesti sykkivään meluun. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat on annettu terssikaistoittain välille 20–200 Hz ja ne on tarkoitettu erityisesti yöaikaisen meluhaitan arviointiin tiloissa, joissa nukutaan. Kapeakaistaisen melun taustasta erottuvuuden mukaan keskiäänitasoon tehdään 3 dB tai 6 dB laskennallinen korjaus, riippuen melun kapeakaistaisuudesta. Teknisille laitteille sovelletaan samoja toimenpiderajoja kuin muullekin melulle, mutta tämän lisäksi maksimiäänitasojen tulee jäädä alle 33 dB:n. 48 Jos päivittäinen keskiäänitaso vaihtelee äänen etenemisvaimentumisen tai melun tuoton vaihtelun vuoksi, on meluhaitan arvioinnissa huomioitava tämä pitkän ajan tilastollinen vaihtelu. Pienitaajuisen melun osalta sovelletaan aikaisempaa Asumisterveysohjeen ohjearvotaulukkoa, tosin tunnin keskiäänitasolla tarkoitetaan lineaarista painotusta, eli Asumisterveysohjeessa ollut A-painotukseen viittaava kirjoitusvirhe korjataan. Tämän toimenpiderajan käyttäminen edellyttää sitä, että melulähteen aiheuttama ääni erottuu taustamelusta ja toimenpiderajaa sovelletaan nimenomaisesti kyseisen melulähteen aiheuttamaan meluun, ei huonetilassa mitattuun kokonaismelutasoon. Tätä periaatetta tulisi myös jatkossa noudattaa, mutta asetuksessa ei asiasta säädetä näin tarkkarajaisesti, jotta melumittauksia voidaan tehdä myös alle vuoden mittauksina. Moni sellainen meluhaitta on selvinnyt pienitaajuisen melun mittaamisella, jota ei ole keskiäänitasoilla pystytty osoittamaan
vsk. Teknisten laitteiden aiheuttamina ääninä pidettäisiin taloteknisten laitteiden lisäksi myös muita rakennuksen omistajan vastuulla olevia teknisiä laitteita, esimerkiksi ovia, postiluukkuja, portteja ja rämiseviä peltikattoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Käytännössä tämän tyyppisiä melutasoja voi esiintyä konserteissa ja vastaavissa yleisötilaisuuksissa, ei niinkään asuntoympäristössä ja tällöin kuulovaurioriskin hallitsemiseksi voisi viranomainen tarvittaessa vaatia, että tilaisuuden järjestäjän on pidettävä kuulosuojaimia saatavilla yleisöä varten, ja että kuulovaurioriskistä tiedotetaan yleisölle. Toimenpiderajaa ei sovellettaisi kuitenkaan samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaan ääneen. Yleisötapahtumat eivät yleensä kestä 8 tuntia, joten kuulovaurioriskin arvioimiseksi L Aeq,8h 85 dB melualtistus tulee suhteuttaa tilaisuuden kestoon. Jos nämä melutasot ylittyvät, eli kuulovaurioriski ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että toimintoja suunniteltaessa on huolehdittava myös siitä, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä niille asetettuja vaatimuksia, olivat suunnitteluohjeet mitä hyvänsä.. Muilta osin Asumisterveysohjeen meluohjearvot muutetaan asetuksen toimenpiderajoiksi. Kuulovaurioriskiä aiheuttavaan meluun sovellettaisiin samoja arvoja kuin asumisterveysohjeessa, eli melun tulee olla korkeintaan L Aeq,8h 85 dB, L AFmax 115 dB ja L Cpeak 140 dB. Terveydensuojelulain yleisenä periaatteena oleva vaatimus edellyttää, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Terveydensuojelulain huomioiminen suunnittelussa Toimintojen suunnitteluun liittyvän melutasojen arvioinnin tavoitteena on yleensä arvioida melutasoja siten, että lähiympäristöön ei syntyisi meluhaittaa. Asumisterveysasetuksen keskeisimmät muutokset sisämeluvaatimuksiin asumisterveysohjeeseen nähden ovat siten musiikkimelun 25 dB:n tiukennetun ohjearvon laajentaminen koskemaan myös muuta samalla tavalla haitallista melua ja rakennusten teknisten laitteiden maksimiäänitasossa olleen ristiriidan poistaminen rakentamismääräyksiin nähden. 49 lutasojen on jäätävä alle 45 dB:n
Kummastakaan säädöksestä tai niitä koskevasta hallituksen esityk sestä ei löydy määrittelyjä eikä (kattavia) esimerkkejä siitä, millaiset tekijät ja olosuhteet voivat vähentää elinympäristön terveellisyyttä ja minkä asteista ja miten todettua vähentymistä tarkoi tetaan. Elämän ja elinympäristön laatua voidaan arvioida hyvin monin perustein ja kriteerein. MRL 5 § mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on terveellinen ja viihtyisä elinja toimintaympäristö. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. TSL:ssä ja YSL:ssä terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveyden häiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Tervey densuojelulaki (TSL 2 §) puo lestaan edellyttää, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunnitel tava ja järjestettävä siten, että väestön terveyttä ylläpidetään ja edistetään ja lisäksi toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdolli suuksien mukaan estyy. 50 Elinympäristön melu on yksi monista kansalaisten elämän ja elinympäristön laatuun vaikuttavista tekijöistä. Suomen säädök set, esimerkiksi ympäristönsuojelulaki (YSL) sekä maankäyttöja rakennuslaki (MRL) mainit sevat terveellisyyden ja viihtyisyyden elinympäristön laadun kriteeriksi. terveyshaitan syntyminen ja yleisen viihtyisyyden vähentyminen) voidaan ehkäistä ennakolta. YSL:n, MRL:n ja TSL:n lisäksi on syytä mainita laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL), jonka 17 § kieltää käyttämästä kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai Kari Pesonen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy Ympäristömelun terveysvaikutuksista ScandinavianStockphoto.. YSL 7§ velvoittaa toiminnanharjoittajan järjestämään toimintansa siten, että ympäristön pilaan tu minen (ml
Elämyk selliset kokemukset on tapana jakaa kahteen ryhmään: häiritsevyysja kiusalli suustyyppisiin. Melultaan tavanomaisessa elinympäristössä kuvan 1 vakavat melun terveysvaikutukset esiintyvät hyvin heikkoina. Tiedeyhteisö (ICBEN) on julkaissut mittaukseen standardoidut pääkysymykset.1 Vaikutukset voidaan jakaa akuutteihin ja kroonisiin. Akuutit vaikutukset jaetaan primäärisiin eli välittömiin ja sekundäärisiin.2 Kuvassa 1 on esitetty eräs meluvaikutusten ja melun aiheuttamien sairauksien, ”melusairauksien”, vakavuuden luokittelu. Näitä voidaan mitata subjektiivisesti (kysymällä altistetun omaa arviota) tai objektiivisesti (esim. Meluvaikutukset ja niiden vakavuuden luokittelu Ihmisten kokemat meluvaikutukset voidaan jakaa varsinaisiin terveysvaikutuksiin ja elämyksellisiin kokemuksiin. Häirit sevyysvaikutukset (engl. Altistetut eivät myöskään pysty kokemustensa perusteella arvioimaan luotettavasti, mikä osuus melulla ja melulle altistumisella on yleiseen väestön sairastavuuteen. Viihtyisyys riippuu paljon löyhemmin melusta ja sen ominaisuuksista kuin esimerkiksi kiusallisuus (engl. annoyan ce) ja useimmat häiritsevyyden (engl. vsk. Kiusallisuuden ja joidenkin häirit sevyyksien asteen mittaukseen löytyy tiedeyhteisön yleisesti sopimia ja käyttämiä mittausmenetel miä, mutta viihtyisyyden mit taamiseen ja luokitteluun ei löydy. Terveysvaikutuksille löytyy tautiluokka; elämyksellisille kokemuk sille ei löydy. sen arvoon tai käytettävyyteen tai siitä nautittavuuteen) kohdistuvaa. unen laatua aivosähkö käyrien perusteella). Altistetut eivät pysty kokemustensa perusteella itse luotettavasti arvioimaan, mikä osuus melulla on ollut – tai tulevalla pitkäaikaisella altistuksella voi olla – heidän mahdollisesti potemiinsa somaattisiin (elimellisiin, fyysisiin) tai mielen sairauksiin. Melulle altistetut pystyvät omien kokemustensa perusteella arvioimaan vain alimman, tai kahden alimman, vakavuusasteen itse koettuja vaikutuksia. Kokonaan eri asia sitten on, kuinka luotettavasti tällaiset arviot ennustavat henkilökohtaisia kolmen ylimmän vakavuusluokan vaikutuksia tai kuinka hyvin arviot vastaavat objektiivisesti mitattuja vastaavia vaikutuksia. 51 kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta esimerkiksi me lusta tai tärinästä. disturbance responses) kattavat melun vaikutukset tekemisiin ja toimiin, kuten uneen tai puhelinkeskustelujen ja oppimiseen vaikeutumiseen melussa. Vastaavaa pyramidia käytetään monien muidenkin elinympäristössä esiin tyvien altisteiden terveysvaikutusten luokittelussa. Kiusallisuusvaste (engl. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. NaapL ei määrittele, mitä rasituksella tarkoitetaan. amenity) mainitaan elinympäristön laadun mitaksi hyvin harvan maan säädöksissä. Melun aiheuttaman sairastavuuden osuuden esiin kaivaminen edellyttää laajoja epidemiologisia tutkimuksia, joissa joko verrataan melultaan erilaisilla alueilla pitkään asuneiden terveydentilaa ja erilaisten sairauksien esiintyvyyttä keskenään tai seurataan pitkäaikaisesti samojen henkilöiden terveyttä.. Oikeuskäytännön mukaan rasi tus voi olla ihmiseen, eläimeen, luontoon tai reaaliomaisuuteen (esim. disturbance) lajit. Toisaalta altistetut pystyvät pätevästi arvioimaan, missä määrin he kokevat asuinalueensa jonkun melun kiusallisena, häiritsevänä tai viihtyisyyttä huonontavana, esimerkiksi missä määrin omaan makuuhuoneeseen kuuluva yöaikainen melu huonontaa subjektiivista unen laatua 10-portaisella asteikolla: ei lainkaan (0) – äärimmäisen paljon (10). Huomion arvoista on myös se, että viihtyisyys (engl. annoyance response) mitataan kysymällä altistetun omaa arviota. Tällaisia ovat Suomen lisäksi esimerkiksi Uusi Seelanti ja jotkut Australian osavaltiot
Omalla moottorikelkalla tai perämoottoriveneellä ajelun melun ei koeta huonontavan erämaan hiljaisuutta, mutta moni kokee naapurin tuottamana vastaavan melun rikkovan luonnon rauhaa heti kun ääni on kuulohavainnoin erotettavissa. Edelli sessä tapauksessa riski ilmoittaa todennäköisyyden sille, kuinka paljon ”melutautia” esiintyy tai ilmaantuu melun vuoksi. Emme pysty ennustamaan (ainakaan kovin tarkasti), miten jokin melu vaikuttaa tiettyyn henkilöön. Pelkkä äänitaso, so. 52 Melun osuutta on hyvin vaikeaa – monien mielestä mahdotonta – eristää luotettavasti muiden altisteiden ja olosuhdetekijöiden vaikutuksista. Esimerkiksi 100…120 dB(A) hetkelliseen äänitasoon yltävä musiikki on konserttiyleisölle nautintoa aiheuttavaa, mutta sama musiikki saattaa yltäessään makuuhuoneessa 30 dB(A) tasoon (L Aeq-taso) estää nukahtamisen tai ainakin vaikeuttaa sitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Jälkimmäisessä tapauksessa riski mittaa sitä, mikä osuus altistetuista kokee (vähintään) tietynasteista vaikutuksen voimakkuutta. Eri vaikutusten esiintyvyyssuhteet (ihmis-ten määrä, laatikoiden vaaka-akselien keskinäiset pituussuhteet) eivät vastaa todellisuutta.. Tunnettua kuitenkin on, että on henkilöitä, joiden kokemat kielteiset vaiku tukset loppuvat tai laimentuvat sekä subjektiivisten henkilöKuva 1: Meluvaikutusten luokittelu vakavuuden perusteella. Osa meluvaikutuksia on taudin tapaisia kaksiarvoisia eli dikotomisia vaikutuksia; henkilöllä on tauti tai ei ole. vsk. desibelilukema, ei ole meluvaikutusten yksikäsitteinen indikaattori tai mittaamisväline. Tiedämme, että tietyn tyyppiset, esimerkiksi meluherkät henkilöt kokevat herkemmin kielteisiä melu vaikutuksia kuin ei-meluherkät. Meluvaikutusten riippuvuus melun voimakkuudesta ja ominaisuuksista voidaan todeta ja ennustaa vain tilastollisena riskinä (todennäköisyytenä). Osa vaikutuksista on intensiteettityyppisiä, mikä tarkoittaa sitä, että henkilön kokemaa vaikutuksen voimakkuus tai aste voi vaihdella tietyn mittausasteikon alaja ylärajan välillä. Monet meluvaikutukset ovat kontekstieli olosuhdeja ympäristöriippuvaisia
53 kohtaisten kokemusten että objektiivisten mittausten mukaan, kun melu vähenee tai kun henkilö muuttaa melultaan hiljaisempiin oloihin. Vuosien mittaan monet tutkijat ja yhteisöt ovat esittäneen omia, realistisempia ja paremmin toteutuskelpoisia määritelmiä. meta-analyysin mukaista riskivastetta käyttäen las kettu tielii ken nemelun syyksi luet tava kuolleiden (I20–I25) osuus on 12–13 henkeä. Esimerkiksi Suomessa kuolee vuosittain yhteensä noin 50 000 henkeä, joista iskeemisiin sydän tau teihin (tautiluokat I20–I25) noin 10 000 henkeä.6 Kuolleista noin 10 % asuu Helsingin sairaanhoito piirissä. 37–40). tietyn taudin/tautien ilmaan tumista) pitkän ajan, yleensä vähintään 10–20 vuotta. Alle 10 %:n selittävyydet eivät ole epäta vallisia. Poikittaistutkimukset antavat tietoa vain tutkitun vaikutuksen esiintymiserosta melultaan eri ympäristöissä, eivät yksikäsitteistä todistetta siitä, että eron syynä olisi vain melu.4 Kirjallisuudesta löytyy myös monia terveyshaitan (engl. Yhteenvetona on syytä todeta, että melun voimakkuus ja ominaisuudet selittävät yleensä vain pienen osuuden koetun tai objektiivisesti mitatun vaikutuksen voimakkuu desta, esiintyvyydestä tai ilmaantuvuudesta. Vaikutustutkimukset voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: poikittaisja pitkittäistutkimuksiin. Huono selittävyys sisältää sen, että pelkkä melun vähentäminen ei välttämättä ole kovin tehokas tapa parantaa elämän ja elinympäristön laatua. Ympäristömelun haitalliset terveysvaikutukset Kun puhumme terveysvaikutuksista ja terveyshaitasta, joudumme määrittelemään kolme käsitettä: terveys, vaikutus ja terveyshaitta. Pitkittäistutkimuksessa seurataan samojen, erilaisilla melualueilla asuvien henkilöiden tilaa (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. On myös poikkileikkaustutkimusten tuloksia siitä, että voimakkaan melun asuinalueilla. viite 2, sivut 37–48). vsk. Vastaa vasti vaikutuksen aste tai oireen voimakkuus kasvaa, kun melu voimistuu tai sitä esiintyy aikaisempaa pitempään tai useammin. WHO esitti vuonna 1948 terveydelle määritelmän: ”Terveys tarkoittaa täydellistä fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa, ei pelkästään sairauksien ja raihnaisuuden poissaoloa.3 Yleisesti tiede tään, että tämä määritel män mukaisen terveyden 100-prosenttinen saavuttaminen asettaa lääketie teelle ja yhteiskunnalle vaatimuksia, joille ei löydy toteuttamiskeinoja. Tutkimusjulkaisussa saatetaan vain kertoa, että 10 dB tieliikenteen melutason kasvu (oikeammin: ulkomelutason ero asuinalueiden välillä) lisää tautiriskiä (taudin esiintymisero tulkitaan riskiksi) 1,12-kertaiseksi (viite 2, ss. adverse health effect, detriment of health, health hazard) määritelmiä.5 Huomion arvoista on, että lainsäädännössä mainittu ja juristien ymmärtämä tai tarkoittama terveyshaitta saattaa poiketa siitä, mitä terveyshaitalla tarkoitetaan lääkeja/ tai käyttäytymis tieteissä. Helsingin vuoden 2007 meluselvityksen altistus tietojen ja Babisch et al. Vaikutus ymmärretään syy-seurausriippuvuudeksi. Tärkeimmät ympäristömelun terveysvaikutukset ovat nykykäsityksen ja -tutkimuksen mukaan: unenhäirintä, joidenkin tautien esiintymisen ja ilmaantumisen kasvu. Edellisessä verrataan tietyn vaikutuksen esiintyvyyttä tai ilmaantuvuutta saman aikajänteen sisällä melultaan erilaisissa asuintai elinympäristöissä. Ympäristöaltisteiden terveysvaikutustutkimukselle on viime vuosina ollut usein tunnusomaista se, että tutkimuksissa raportoidaan tilastollisesti hyvin pienistäkin altisteiden syyksi luettavista tautien riskeistä, esiintyvyyksistä ja ilmaantuvuuksista kertomatta mikä on tapausten suuruusluokka tai merkittävyys koko maan terveystai ympäristöpolitiikan kannalta. Näistä eniten tutkittuja ovat sydän ja verisuonitaudit (ks
54 esiintyy enemmän aikuisiän diabetestä kuin hiljaisen melun kohorttialueilla.7 On esitetty myös oletuksia siitä, että asuinympäristön melu voisi huonontaa immuu nivastetta ja lisätä astman ja reumaattisen tulehduksen riskiä.8,9,10 Liikenteen muutkin päästöt kuin melu voivat lisätä edellä mainittujen tautien esiintymistä (riskiä).11,12,13 Melun aiheuttamat unihäiriöt Unihäiriöitä aiheuttava melu voidaan jakaa kahteen luokkaan: a) tasoltaan ja ominaisuuksiltaan vakiona tai lähes vakiona pysyvä melu ja b) yksittäiset, taustamelua selvästi voimakkaammat melutapahtumat, kuten autojen ohiajot ja lentokoneiden ylilennot. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk. Viitteen 2 sivuilla 52–53 on esitetty, miten kuvan 2 vasteiden perusteella arvioidaan unihäiriöiden riski (määrä) pitkän ajan sisällä. Alin käyrä (TNO-vaste) koskee tiedostettuja heräämisiä koko yön ajalta, keskimmäinen vasteryhmä EEGja tiedostettuja heräämisiä yhteensä koko yön ajalta ja kaksi ylintä pahinta tapausta eli esimerkiksi heräämistä (tiedostettu tai EEG-herääminen, DLR:llä lisäksi unen keventymien S1-tilaan) aamuyöstä tunti, pari ennen normaalia heräämisaikaa.. Tyypin b) meluille on tunnusomaista se, että yksittäisten melutapahtumien väliin jää useimmiten hiljaisia aikoja, joiden aikana henkilö nukah taa. Nukahtamisen jälkeiset unen aikaiset melutapahtumat voivat huonontaa unen syvyyttä ja virkistävää laatua ja voivat jopa herättää nukkuvan. tippuvan vesihanan tai itikan ääni tahi ärsyttäväksi koettu laitoksen melu ja naapurista kuuluva musiikkimelu) aiheuttama unenhäirintä ilmentyy yleensä nukahtamisen tai uudelleen nukahtamisen vaikeutumisena. Stressiteoria melun terveysvaikutusten selittäjänä Monet tutkijat olettavat, että melun aiheuttama krooninen, so. Kuvassa 2 on esitetty ohiajo/ lento-tyyppisen melun eriasteisten unihäiriöiden riskivasteita. Tämä mekanismi esitettiin jo yli 30 vuotta sitten selittäjäksi työperäisen melualtistuksen aiheuttamille Kuva 2: Heräämisen todennäköisyys melutapahtumaan kotioloissa sisämelun äänialtistustason funktiona. jatkuvasti kotona ollessa ”päällä oleva”, stressi – etenkin yöaikainen stressi – toimisi ”melutauteja” välittävänä mekanismina. Vakiomelun (esim
Lisää tietoa melun elämyksellisistä ja terveysvaikutuksista löytyy esimerkiksi viitteinä olevista julkaisuista 2, 16 ja 17 sekä etenkin niiden kirjalli suusluetteloissa mainituista sadoista julkaisuista.2,16,17 Kuva 3: Stressiteorian perusteella koostettu melun terveysvaikutusten syy-seurausmalli. Yhteenvetona lukuisista julkaisuista voidaan todeta, että niissä tutkimuksissa, joissa on päädytty riskivaikutukseen, vaikutus melutautien esiintyvyyden kasvuun alkaa, kun ulkomelun pitkän ajan keskimääräinen L DEN-taso ylittää asuinalueella 50…65 dB(A). tauteihin on laskettu julkaisussa 2 esitettyjä riskivasteita käyttäen. tautien kokonaisesiintyvyyden osalta THL:n ylläpitämään sydän-verisuonisairauksien sairasta vuusrekisteriin.15 Melun osuus ko. viite 2, ss. Tässä mallissa painotetaan melun osuutta epäspesifisiin stressireaktioihin ja tätä kautta mahdollista vaikutusta sydänja verisuonitauteihin.. On kuitenkin olemassa tutkimuksia, joissa ei ole löydetty vahvistusta tälle teorialle. 33–36). Riskivasteita ja arvioita ympäristömelun aiheuttamien sepelvaltiotaudin, sydänja aivoinfarktien ja verenpainetaudin määristä löytyy viitteen 2 sivuilta 37–48. 55 sydän-verisuonitaudeille.14 Kuvassa 3 on esitetty tämän teorian yhteydessä kehitetty selitysmalli syy-seurausyhteyk sille. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Parempaakaan teoriaa mekanismille ei ole esitetty (ks. vsk. Määräarviot perustuvat Helsingin kaupungin ja Finavian meluselvityksissä mainit tuihin asukasmääriin eri melualueilla sekä ko
Cesaroni G et al., Long term exposure to ambient air pollution and incidence of acute coronary events: prospective cohort study and meta-analysis in 11 European cohorts from the ESCAPE Project. Bockelbrink A et al., Environmental noise and asthma in children: sex-specific differences, J. 112(2014)10, 1075–1080. 4. 11–17. Sound Vibr., 242(2001)4, 641–679 ja ISO/TS 15666:2003, Acoustics – As-sessment of noise annoyance by means of social and socio-acoustic surveys, 15 s. Ising H et al., Zur Gesundheitsgefärdung durch Verkehrslärm, Z. Prasher D, Is there evidence that environmental noise is immunotoxic?, Noise Health 11(2009)44, 151–155. 14. http://www.stat.fi/til/ksyyt/2013/ ksyyt_2013_2014-12-30_tau_001_fi.html !tarkistettu 11.2.2015 7. Fields J M et al., Standardized general-purpose noise reaction questions for community noise surveys: re-search and a recommendation, J. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. http:// archive.finavia.fi/files/finavia2/ ymparistoraportit_pdf/Lentomelun_ vaikutuksista_A4-2008.pdf !tarkistettu 16.2.2015.. Env. BMJ 2014;348:f7412. http://www3.thl.fi/stat/ !tarkistettu 16.2.2015 ks. 38(1996)2, 181–192, http://www.who.int/ipcs/methods/ harmonization/areas/ipcsterminologyparts1and2.pdf?ua=1 , http://www.who.int/social_determinants/ sdh_definition/en/, http://www.who.int/hia/about/glos/en/ index1.html , http://www.ccohs.ca/oshanswers/ hsprograms/hazard_risk.html !tarkistettu 11.2.2015 6. 2. Sydänja verisuonitautien rekisteri. Rekisteriä ylläpiti aikaisemmin Kansanterveyslaitos. vsk. esim. 13. Maschke C, Wolf U, Leitman T, Epidemiologische Untersuchungen zum Einfluss von Lärmstress aud das Im-munsystem und die Entstehung von Arteriosklerose, Forschungs-berich 298 62 516, UBA-FB 000387, Um-weltdundesamt, Berlin, 2003, 406 s. esim. https://koppa.jyu.fi/avoimet/ hum/menetelmapolkuja/tutkimusprosessi ja https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/ menetelmapolkuja/menetelmapolku/ tutkimusstrategiat/ 5. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135967/ YMra_4_2014.pdf?sequence=1 3. 56 Kirjallisuus 1. Babisch W et al., Associations between Traffic Noise, Particulate Air Pollution, Hypertension, and Isolated Systolic Hypertension in Adults: The KORA Study, Env. 9. 12. pdf !tarkistettu 16.2.2015 17. Asthma, 45(2008)9, 770–773. Indic. esim. Health Persp., 52(1983), 177–182, Larson J S, The World Health Organization’s definition of health: Social versus spiritual health, Soc. Pesonen K, Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, Sosiaalija terveysministeriö, Selvi-tyksiä 2005:14, 174 s. Pesonen K, Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, Ympäristöminiteriön raportteja 34/2014, 148 s, ss. ks. http://www.who.int/suggestions/faq/en/ ! tarkistettu 11.2.2015, Kari Pesosen käännös. Res. 11. Sherwin R, P, What is an adverse health effect?, Env. 10. 16. de Roos A J et al., Proximity to Traffic, Ambient Air Pollution, and Community Noise in Relation to Incident Rheumatoid Arthritis. 8. Dzahambov A M, Long-term noise exposure and the risk for type 2 diabetes: A meta-analysis, Noise Health 17(2015)74, 23–33. Lärmbekämpfung, 27(1980)1, 1–8, ja Ising H, Kruppa B, Health effects caused by noise: evidence in the literature from the past 25 years, Noise Health 6(2004)22, 5–13 15. http://www.stm.fi/c/document_library/ get_file?folderId=28707&name=DLFE-3654. Health Persp, 112(2014)5, 492–498. Pesonen K, Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä, Ilmailulaitos Finavia, julkaisu A4/2008, 113 s. Health Persp
vsk. 57 Nopein reitti oikeaan tuotteeseen ja ratkaisuun valmiin referenssikohteen kautta Rakennushankkeissa mukana olleet valmistajat ja toimittajat kertovat miten juuri heidän yrityksensä on osallistunut ja mitä etuja siitä on ollut hankkeelle. – ota yhteyttä, niin kerromme, miten saat referenssit tuottamaan uusia kontakteja.. Löytyykö Teiltä kiinnostavia referenssikohteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46
Meluherkkyydellä ei tarkoiteta herkkyyttä saada kuulovaurio, eikä se ei ole liittynyt kuulontutkimuksella mitattuun kuulokykyyn. Se lisää melun häiritsevyyttä. 58 Meluherkät aistivat melun uhkaavampana, reagoivat siihen enemmän ja tottuvat siihen hitaammin kuin ei-meluherkät. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Suomalaisessa tutkimuksessa 38 % tutkituista oli meluherkkiä1. ja herkkyys muille ympäristötekijöille. Iän ja sukupuolen yhteydestä meluherkkyyteen on saatu ristiriitaisia tuloksia. Meluherkkiä asuu yhtä paljon niin meluisilla kuin hiljaisillakin asuinalueilla. Lähisukulaisilla esiintyy meluherkkyyttä enemmän kuin väestössä yleensä. Kyseessä on yleinen ominaisuus. Suomalaisessa kaksosaineistoon perustuneessa tutkimuksessa todettiin, että 36 % väestössä havaittavista meluherkkyyden eroista selittyy yksilöiden eroilla perintötekijöissä. Identtiset kaksosparit ovat meluherkkyydeltään keskenään samankaltaisempia kuin epäidenttiset kaksosparit.1 Meluherkät ovat usein herkkiä myös muille Meluherkkyys Marja Heinonen-Guzejev LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Projektitutkija Helsingin yliopisto Erikoistutkija Työterveyslaitos Meluherkkyys kuvaa herkkyyttä kokea melu ja reagoida siihen. Eri maissa tehdyissä tutkimuksissa meluherkkien osuus väestössä on vaihdellut välillä 20–43 %, erityisen meluherkkiä on noin 12–15 % väestöstä. Meluherkkyyden yhteydestä muihin ympäristöherkkyyksiin tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia. Meluherkät ovat muita alttiimpia melun terveysvaikutuksille, kuten unihäiriöille, verenpaineen nousulle ja kognitiivisten toimintojen häiriöille. Meluherkät ovat usein herkkiä myös muille ympäristötekijöille ja ärsykkeille. Eri ympäristöherkkyyksien esiintyvyydessä näyttäisi olevan päällekkäisyyttä. Meluherkkyys lisää melun koettua häiritsevyyttä
Tutkimuksissa on käytetty paljon Weinsteinin 21 kysymyksen sarjaa, jota on kehitelty edelleen 10 kysymyksen WNS-6B-kyselyksi. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin ja sähkömagneettisiin kenttiin. Suomenkieliset käännökset meluherkkyys-kysymyssarjoista löytyvät ympäristöministeriön julkaisusta Liikennemelun terveysvaikutusten tutkiminen.2 Meluherkkyydellä ei tarkoiteta herkkyyttä saada kuulovaurio. Eri ympäristöherkkyydet jaotellaan oireita aiheuttavan altistuksen mukaan. Oirekuvaa voi selittää keskushermoston herkistyminen ja hälytysjärjestelmän ylireaktiivisuus. Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa eri ympäristöherkkyyksien esiintyvyydessä todettiin päällekkäisyyttä.12. monikemikaaliherkkyys ja sairas rakennus -oireyhtymä. vsk. Se ei ole liittynyt kuulontutkimuksella mitattuun kuulokykyyn. Keskushermoston ylireagoivuus ilmenee usein verenkierron ja hengityksen säätelyn muutoksiin liittyvinä oireina. Heillä mm. Ei-meluherkillä vastaavaa yhteyttä ei todettu.6 Meluherkkyys heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua melun häiritsevyyden ja univaikeuksien välityksellä.7 Meluherkät ovat herkempiä melun vaikutuksille kognitiivisiin toimintoihin, kuten keskittymiseen, tarkkavaisuuteen, muistitoimintoihin, suoritustarkkuuteen, lukemiseen ja oppimiseen. Meluisissa oloissa he suoriutuvat muita huonommin muistia ja tarkkaavaisuutta mittaavissa tehtävissä.8 Työpaikan meluisuus voi heikentää meluherkkien tuloksia työtehtävissä. NoiSeQ on toinen usein käytetty meluherkkyyden mittari. Meluherkkien ja ei-meluherkkien aivosähkökäyrissä (EEG, elektroenkefalografia) on todettu eroja heidän altistuessaan melulle. Suomalaistutkimuksessa meluherkkyys liittyi itse raportoituun kuulon toiminnanvajaukseen, mutta meluherkkien ja ei-meluherkkien kuulontutkimuksissa ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitsevää eroa.3 Meluherkät ovat muita alttiimpia melun terveysvaikutuksille. Meluherkkyyttä voidaan mitata kyselytai haastattelututkimuksilla, joissa käytetään kysymyssarjoja tai lyhyitä kysymyksiä. Ympäristöherkkyys on lisätty suomalaiseen ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81 Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Usean tunnin kestäneen 60 dB tieliikennemelualtistuksen on todettu aiheuttavan meluherkille voimakkaamman verenpaineen nousun kuin eimeluherkillä.4 Meluherkkyys lisää melun aiheuttamia univaikeuksia.5 Meluherkillä on todettu tilastollisesti merkitsevä yhteys subjektiivisen terveydentilan ja melualtistuksen välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Meluherkät reagoivat herkästi kaikille äänille, kun taas ei-meluherkät reagoivat vain kaikkien häiritsevimpiin ääniin.10 Helsingin yliopistossa on käynnissä meluherkkyyden neuraalista mekanismia selvittävä EEG/MEG-tutkimus, jossa alustavissa tuloksissa todettiin eroja meluherkkien ja ei-meluherkkien välillä joidenkin äänen piirteiden keskushermostollisessa käsittelyssä.11 Ympäristöherkkyys Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työtai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Ympäristöherkkyyksiä ovat esim. 59 ympäristötekijöille ja ärsykkeille, esimerkiksi valolle, väreille, kivulle ja kosketukselle. somaattiset oireet sekä ahdistuneisuus ja univaikeudet liittyivät melualtistukseen. Oireet yhdistetään mm. Suomalaistutkimuksessa meluherkkyyden todettiin lisäävän työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yli 40 %.9 Meluherkkyyden tarkkaa neuraalista mekanismia ei vielä tunneta. Ympäristöherkkyyden mekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan
Monikemikaaliherkkyyden mekanismista on esitetty immunologisia, psykologisia, neurologisia ja toksikologisia teorioita. Quick Environmental Exposure and Sensitivity Inventory (QEESI) -kysymyssarjaa. (Suomen ympäristö; 5/2009). pdf?sequence=1 3. Se on selvästi yleisempi naisilla, 70–90 % monikemikaaliherkistä on naisia. 12 Lopuksi Eri ympäristöherkkyyksien esiintyvyydessä näyttäisi olevan päällekkäisyyttä. Helsinki University Press. Publications of Public Health M198. Monikemikaaliherkkyyden esiintyvyys on noin 10–20 %, vakavia oireita saa noin 0,5–6,3 %. Lähdekirjallisuus 1. Liikennemelun terveysvaikutusten tutkiminen. Oireita voi esiintyä tietyissä huoneissa tai koko rakennuksessa oleskeltaessa. vsk. Ympäristön kemikaalien, kuten ksenobioottien, elimistössä tapahtuvaa aineenvaihduntaa säätelevien geenien on oletettu liittyvän monikemikaaliherkkyyteen,14 mutta kaikki tutkimukset eivät ole tätä vahvistaneet. fi/bitstream/handle/10024/42979/noisesen.pdf?sequence=1 2. Sairas rakennus -oireyhtymästä ei kuitenkaan ole kyse silloin, jos oireisiin löytyy syytekijät tai kyseessä on tietty sairaus. Tavallisimmat oireiden aiheuttajat ovat puhdistusaineet, tupakan savu, parfyymit, hyönteismyrkyt ja auton pakokaasut. Heinonen-Guzejev M, Jauhiainen T,. Available: https://oa.doria. Heinonen-Guzejev M, Vuorinen H. https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/37994/SY5_2009. Meluherkkyyden yhteydestä muihin ympäristöherkkyyksiin tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa tulisi käyttää standardoituja eri ympäristöherkkyyksiä mittaavia kyselyitä. p.1– 87. Monikemikaaliherkkyyden mittaamisessa käytetään mm. Noise sensitivity – medical, psychological and genetic aspects. Heinonen-Guzejev M. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2009. Helsinki. University of Helsinki; 2008. 51 p. Meluherkkyyden on joissain tutkimuksissa todettu liittyvän kemikaaliherkkyyteen.15,16 Suomalaistutkimuksessa meluherkkyyden ja monikemikaaliherkkyyden todettiin kuitenkin olevan eri ominaisuuksia, ja ne liittyvät eri somaattisiin, psykologisiin ja elintapatekijöihin.17 Monikemikaaliherkkyyden ja meluherkkyyden esiintyvyydessä on todettu päällekkäisyyttä.12 Sairas rakennus -oireyhtymä Tässä oireyhtymässä henkilö liittää oireensa jossain rakennuksessa oleskeluun. Nämä teoriat on myös pyritty yhdistämään yhdeksi kattavaksi teoriaksi.13 Monikemikaaliherkkyyden periytyvyyttä on myös tutkittu. 60 Monikemikaaliherkkyys Kyseessä on hankittu ominaisuus, jossa hyvin matalat kemikaalialtistustasot aiheuttavat useita toistuvia oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä, huimausta, kutinaa, aivastelua, kurkkukipua, hengitystieoireita, ihottumaa, ripulia ja keskittymisvaikeuksia. Keskeisimpiä niistä ovat olleet aivojen limbisen järjestelmän herkistyminen kemikaalialtistukselle, klassisen ehdollistumisen teoria ja hermostoperäisen tulehduksen teoria. Oireita on silmien, nenän ja nielun limakalvoilla, iho voi olla kuiva ja lisäksi esiintyy yleisoireita, kuten päänsärkyä ja uupumusta. Lisäksi meluherkkyyden ja eri ympäristöherkkyyksien mekanismeja sekä niiden välisiä mahdollisia yhtäläisyyksiä tulee tutkia tarkemmin. Sairas rakennus -oireyhtymän ja meluherkkyyden esiintyvyydessä on todettu päällekkäisyyttä. Dissertation. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46
Journal of Environmental Psychology 2003.;23:359–367. Int J Environ Res Public Health. Kishikawa, H., T. XXIst Biennial Conference of the Acoustical Society of New Zealand. Stansfeld (2009). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Miyakawa, K. Overlap in prevalence between various types of environmental intolerance. Noise sensitivity and hearing disability. Noise Sensitivity and Subjective Health. Nordin S, Millqvist E, Löwhagen O, Bende M. 2014; 217:427–434. Umeå 2012. Andersson L, Johansson A, Millqvist E, Nordin S, Bende M. Questionnaire Study Conducted along Trunk Roads in Kusatsu, Japan. Noise and mental performance: Personality attributes and noise sensitivity. A cross-sectional study of selfreported chemical-related sensitivity is associated with gene variants of drugmetabolizing enzymes. 6.–7.9.2012, Wellington. Ising H, Kruppa B. 9. WaBoLu-Berichte. 2011;13(50):51–58. Noise Health. 17. 8. Associations between noise sensitivity and sleep, subjectively evaluated sleep quality, annoyance, and performance after exposure to nocturnal traffic noise. Matsui, I. 7. Noise Health. 12. 61 Vuorinen H, Viljanen A, Rantanen T, Koskenvuo M, Heikkilä K, MussaloRauhamaa H, Kaprio J. Refers to the study by Ising H. Uchiyama, M. Noise Health. Environ Health 2007;6:6–16. 2012;14(60):215–223.. International Journal of Hygiene and Environmental Health. Noise sensitivity modulates the auditory-cortex discrimination of sound feature changes. 2013;55(4):365–370. Noise sensitivity and disability retirement: a longitudinal twin study.J Occup Environ Med. Neural Correlates of Noise Annoyance and Sensitivity. Health effects caused by noise: Evidence in the literature from the past 25 years. Andersson L. Belojevic G, Jakovljevic B, Slepcevic V. Exploring the relationship between noise sensitivity, annoyance and health-related quality of life in a sample of adults exposed to environmental noise. 5. Shepherd D, Welch D, Dirks KN, Mathews R. Noise and Health 11, 111–117. Sick of Smells: Empirical Findings and a Theoretical Framework for Chemical Intolerance. 2007;9:1–7. Noise Health 6, 5–13, 2004. A. Hiramatsu & S. Schnakenberg E, Fabig KR, Stanulla M, Strobl N, Lustig M, Fabig N, Schloot W. 10. Int J Hyg Environ Health 2008;211:690–697. Noise sensitivity and multiple chemical sensitivity scales: properties in a population based epidemiological study. Heinonen-Guzejev M, Koskenvuo M, Silventoinen K, Mussalo-Rauhamaa H, Vuorinen HS, Heikkilä K, Kaprio J. 16. Noise Health 2003;6:77–89. 13. Heinonen-Guzejev M, Koskenvuo M, Mussalo-Rauhamaa H, Vuorinen HS, Heikkilä K, Kaprio J. Berlin, 1983. vsk. 4. Marks A, Griefahn B. Prevalence and risk factors for chemical sensitivity and sensory hyperreactivity in teenagers. Palmquist E, Claeson A-S, Neely G, Stenberg B, Steven Nordin S. 2014. 2/1983, Dietrich Reimer. 15. Umeå University, Faculty of Social Sciences, Department of Psychology. 14. 2010;7(10):3579–3594. Streßreaktionen und Gesundheitsrisiko bei Verkehrslärmbelastung. Lee JSY, Hautus MJ, Shepherd D (2012). 6. 11. The Chemical Sensitivity Scale: Psychometric properties and comparison with the noise sensitivity scale. Conference Paper, INTERNOISE 2014, 16.–19.11.2014, Melbourne. Doctoral thesis. Heinonen-Guzejev M, Kliuchko M, Heikkilä K, Spinosa V, Tervaniemi M, Brattico E
Ympäristömelun vuosittaisilla haittakustannuksilla tämä sopeutustarve tulisi katettua ja miljardi jäisi vielä valtiovelan lyhentämiseenkin. Onneksi teknologia parempien menetelmien toteuttamiseen on jo saatavilla ja saamme pian käyttöömme uusia työkaluja ympäristömelun kartoituksiin.. Mittaaminen on joko liian kallista mittalaitteiden ja tarvittavien henkilöresurssien vuoksi tai mittaaminen ei ole mahdollista ja melukartoitukset tehdään aina mallintamalla. 62 Suomen velkaantumisen taittaminen vaatisi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kolmen miljardin sopeutukset. TkT Panu Maijala VTT Varmuutta ympäristömelun kartoitusten epävarmuuksiin Teknologian kehittymisen ansiosta melulähteitä on saatu yhä hiljaisemmiksi, mutta uusien innovaatioiden myötä melua tulee riittämään jatkossakin asuinympäristössämme. Vaikka melulähteen ominaisuuksien määrittämiseen voi liittyä haasteita, voidaan se, sekä altistuneiden määrä usein mitata suoraan tai epäsuorasti tilastomatematiikan keinoin, jolloin myös epävarmuudet ovat määritettävissä. Käytettävissä olevat menetelmät eivät ole sillä tasolla, kuin melun sääntelyyn perustuvan yksilönsuojan todentaminen edellyttäisi. vsk. Työkalut ratkoa olemassa olevia melukonflikteja ja uusia kaavoitustarpeita eivät suorituskyvyltään ole aina vastanneet tarpeita, aiheuttaen ristiriitoja, epävarmuutta tuloksista ja yhä uusia selvityksiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan vaihtoehtoja, joilla myös siirtotien epävarmuuksiin on saatavissa todellista tietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Epävarmuuksia tulisi käsitellä niin melulähteen melupäästön, siirtotien, kuin altistuneiden määrän osalta. Sen sijaan siirtotien epävarmuuksien määrittämiseen, etenkin pidemmille etäisyyksille, liittyy tekijöitä, joita ei vielä voida laskea tai edes mitata tyydyttävällä tarkkuudella. Ympäristömelun kartoitukseen liittyy monia epävarmuuksia. Ympäristömelun haittavaikutusten, ohjeja raja-arvojen todentaminen mittauksin on haastavaa
Työ on viimein valmistunut ja käyttöönotto aikataulutettu EU-tasolla. 18] . Lisäysvaimennuksen osatekijöitä ovat mm. Tällöin arvioinnissa käytettävä ns. Tuulivoimalat, lentokentät, satamat, moottoriurheiluja ampumaradat aiheuttavat melua myös tätä kauemmaksi – ja näillä työkaluilla nekin kartoitukset tehdään. Epävarmuuden lähde Kun melulähteen melu leviää ympäristöön, se jakaantuu yhä suuremmalla alueelle ja tapahtuu ns. 78] CNOSSOS-EU:ta varten. Näiden osatekijöiden merkitys tunnetaan hyvin ja ne sisältyvät kaikkiin nykyisiin kartoituksissa käytettäviin ohjelmistoihin. vsk. Suomessa päätöstä käyttöönoton aikaistamisesta ei ole vielä tehty. geometrinen vaimeneminen – melutaso pienenee 6 dB aina etäisyyden kaksinkertaistuessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. NMPB 2008 -mallin suurin laskentaetäisyys on 800 m[7, s.7] . ilmakehän absorptio ja maaperän tai muiden pintojen absorptio tai estevaikutus. CNOSSOSEU:n melunleviämismallina on ranskalainen NMPB 2008[7] -laskentamenetelmä, joka käännettiin AFNOR NF S 31-133:2011 -standardiksi[8, s. ISO-mallin laskennassa käytettiin CadnaA-ohjelmistoa, jonka rajoittuneisuuden vuoksi seuraavan taulukon A-painotetut kokonaisvaimennukset on laskettu vain mallien ja mittausten yhtenevillä oktaavitaajuuksilla 250, 500 ja 1000 Hz. kapeakaistakorjaus, +5 dB, on askel oikeaan suuntaan, mutta on varsin karkea ”sakkoarvo”. Malleilla lasketut A-painotetut kokonaisvaimennukset tai -melutasot eroavat yleensä mittaustuloksista vähemmän kuin yksittäisillä taajuuksilla. Tämä on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi, jos laskenta täytyy tehdä yli kilometrin etäisyydelle melulähteestä. CNOSSOS-EU -viitekehys[3–6] käyttöön jo ennen vuotta 2018, jolloin se tulee pakolliseksi. 63 Laskentamallien rajoja koetellaan Melukartoitusten laskentamallit ovat kustannusmielessä hyvin optimoituja ja yksinkertaistettuja. Lisäksi sää ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat monin tavoin ympäristömeluun ja tätä osuutta kutsutaan usein lisäysvaimennukseksi. Sään aiheuttama vaihtelu saattaa sisältyä laskentaan korjaustermillä, joka esimerkiksi ISO9613-2 -standardissa sisältää melulähteen ja vastaanottopisteen korkeustiedon lisäksi tuulen suunnan ja nopeuden, sekä tilastotietoa ilmakehän lämpötilasta korkeuden funktiona. Yksinkertaisellakin mallilla saadaan useissa tapauksissa riittävän tarkkoja arvioita melun keskimääräisestä käyttäytymisestä – mutta niitä käytetään myös sellaisiin kartoituksiin, mihin ne eivät sovellu. Tämä tarkastelutapa vääristää tavoiteltua lopputulosta eli arviota melulähteen haittavaikutuksesta, jos melu ei ole jakautunut tasaisesti kaikille taajuuksille. ISO-mallin virhe vertailussa on noin 17 desibeliä, mikä vastaisi yli 7-kertaista puskurietäisyyttä tai pinta-alana 50-kertaista maa-aluetta melulähteen ympärille.. Jäsenmailla on mahdollisuus ottaa tämä ns. Suomessa lähes kaikki kartoitukset tehdään ISO 9613-2:1996 -standardin ”yleisellä laskentamenetelmällä”, jonka ilmoitettu[1, kohta 9] 1 km:n ylärajakin mittausepävarmuudelle on kyseenalaistettavissa ja esimerkiksi pohjoismaisen melumallin Nord2000 oikeellisuus on tarkistettu vain 200 metrin etäisyydelle melulähteestä[2, s. Euroopan Komission toimesta on valmisteltu harmonisoitua mallia jo yli kymmenen vuoden ajan. 95 % mittaustuloksista on rajattu viiksillä ja 50 % laatikoilla, joissa musta viiva on mediaani. Kuvassa 1 on esitetty vertailu tieteellisen Atmosaku-mallin, ISOja NMPB -mallien, sekä mittaustulosten välillä lähes kahden vuoden yhtäjaksoisesta pitkäaikaismittauksesta kolmen kilometrin etäisyydelle.[9] Mallinnustulokset on esitetty käyrillä ja harmaa alue esittää Atmosaku-mallin ilmoittamaa epävarmuusaluetta
Sääolosuhteiltaan erilaisella alueella sen tulokset eroavaisivat enemmän. Eri malleilla laskettujen L den -arvojen vertailu mittaustuloksiin.. ilmakehän stabiilisuutta kuvaava Pasquillindeksi, lämpötilagradientin korkeus ja suuruus, pilvisyys, lämmönvuo ja erilaiset turbulenssisuureet. Malli ottaa huomioon myös monimutkaiset meteorologiset tekijät. Jos tarkastellaan ainoastaan mediaania, vaihtelu on jää n. Melun leviämisen kannalta tärkeiksi sääparametreiksi voidaan luokitella kymmeniä tunnuslukuja, mm. Mallin toteutus on kuvattu lähdeviit-teessä[9]. Tällainen tilastollinen malli auttaa arvioimaan ympäristöolosuhteiden aiheuttamaa epävarmuutta ympäristömelun kartoituksissa. 3 km:n etäisyydellä vaihtelu voi olla jopa 80 dB ja myös vuoden ajankohdalla on merkitystä: kuvassa 2 tammi-maalis (Q1), huhti-kesä (Q2), heinäsyys (Q3) ja loka-joulu (Q4). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 64 Atmosaku, konsepti epävarmuuksien hallintaan Pitkillä etäisyyksillä mallinnuksen epävarmuudet kasvavat ja melutasot voivat vaihdella huomattavasti. Näistä kaikista suureista on määritetty myös riippuvuussuhteet: useimmat suureet noudattavat kuutiollista käyrää, turbulenssisuureet neliöllistä ja esimerkiksi Pasquill-indeksin riippuvuus on käänteinen, kun taas pilvisyys vaikuttaa lineaarisesti.[9] Edellisessä taulukossa ja kuvassa 1 mainittu Atmosaku-malli perustuu tällaisiin sään ja melun leviämismittausten tilastollisiin riippuvuuksiin vertailun alueelta saadussa aineistossa ja siksi mallin tulokset ovat mittaustulosten kanssa lähes yhtenevät. Sääparametrien ja melun leviämisen välillä on löydetty monia merkittäviä yhteyksiä pitkäaikaismittauksissa. 10 desibeliin (kuva 2). vsk. Kuva 1
Antamalla lähtötietona ilmakehän hetkellisen tilanteen, malli ratkaisee melun leviämisen siinä tilanteessa. Vaihtelu vuoden ajankohdan mukaan.[9]. 65 Tulevaisuus on jo lähellä ISO 9613-2 ja NMPB 2008 ovat molemmat säteenseurantamenetelmiä, joka ei mahdollista äänen aaltoluonteeseen kuuluvien ilmiöiden, kuten diffraktio ja interferenssi, huomioimista. Anturi Kuva 2. Wilson ja kumppanit tekivät jo vuonna 2007 laskentoja[10], joissa ilmakehämallin tuottamaa jatkuvasti muuttuvaa, turbulenttista tuulitilannetta käytettiin lähtötietona PE-etenemismallille ja näin saatiin laskettua miten melutilanne eri pisteissä melulähteen ympärillä vaihteli hetki hetkeltä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Käyttämällä meteorologista ennustemallia lähtötietona vastaavalla tavalla voitaisiin ratkaista myös tulevien päivien melutilanne. Aaltoyhtälön ratkaisevien mallien yleistymistä on hidastanut niiden vaatimat suuret laskentaresurssit, mutta jo nykyisillä tehokkailla työasemilla saadaan kohtuullisessa ajassa tuloksia. Materiaalikustannuksiltaan muutaman kymmenen euron hintainen älyanturi kykenee jo nyt päättelemään ihmisen aistien lailla mittaussignaalista olennaiset asiat ja jättää huomioimatta häiriölähteet: esimerkiksi ympäristömelumittauksessa linnun laulu mikrofonin lähellä saattaa vääristää mittaustuloksen, mutta älykäs anturi tunnistaa laulun monitoroitavaan melulähteeseen (teollisuuslaitos, tie) kuulumattomaksi, eikä anna sen vaikuttaa mittaustulokseen. Pian myös mitataan Mobiiliteknologian räjähdysmäinen kehitys on romahduttanut suorituskykyisten prosessoreiden hinnat sadoista euroista kymmeniin sentteihin, mahdollistanut laadukkaat mikrofonikonstruktiot muutaman euron hintaan ja samalla langattomien verkkojen nopeuksien kasvu on tuonut käsien ulottuville mahdottomana pidetyn ratkaisun: älykkään, jatkuvan ja alueellisesti kattavan automaattisen mittaamisen. Täyden aaltoyhtälön ratkaisevilla malleilla, kuten parabolisen yhtälön (PE) mallit, ei ole teoriassa mitään rajoituksia ja niillä voi huomioida kaiken, mihin ymmärrys riittää
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Edelleen tulee muistaa, että kaikkiin laskentamalleihin liittyy epävarmuuksia, jotka menetelmää laadittaessa on määritetty rajatuissa olosuhteissa ja ympäristössä. Riittävän tiheällä anturiverkolla ja jatkuvakestoisilla mittauksilla kumuloituu kaikkein luotettavin kartoitustieto ja reaaliaikaisuus mahdollistaa nopeankin puuttumisen ongelmatilanteisiin. Pilvipalvelut ja Big Data -sovellukset mahdollistavat myös tilastollisten mallien määrittämisen hyvin erilaisiin olosuhteisiin ja sitä kautta niiden käytön yleistymisen. ympäristölupien myönnössä. Suurempi muutos tulee olemaan ympäristömelumittausten luonteen muuttuminen: yksittäisten pisteiden lyhytaikaisista mittauksista tulee laajoja alueita kattavia, jatkuvia mittauksia. vsk. 66 laskee halutut tunnusluvut ja lähettää tiedot reaaliaikaisesti pilvipalveluun. Pohdintaa ja yhteenveto Ympäristömelun kartoituksessa tulee lähivuosina tapahtumaan monia muutoksia. Varma muutos on EU:ssa uuden harmonisoidun CNOSSOS-EU -menetelmän käyttöönotto, mutta sen ei voi odottaa tuovan ratkaisua pidemmille etäisyyksillä laskettujen melukarttojen epävarmuuksiin. Myöskään kuvan 2 kaltaisia eroja eri vuodenaikoina ei monissa Euroopan maissa nähdä ja mallien validoinnit on tehty erilaisissa kuin Suomen olosuhteissa. säämalliin yhdistettynä meluennusteet, joita voidaan käyttää esimerkiksi työsuunKuva 3. Tilastolliset mallit tuovat kaivattua varmuutta kartoitusten epävarmuuksiin ja mahdollistavat mm. Älykkään esikäsittelyn ansiosta pilvipalveluun päätyy vain luotettava mittaustieto ja pilvipalvelu mahdollistaa suurienkin anturiverkostojen tiedon tuonnin helposti kaikkien saataville (katso kuva 3). Tämä tulee mahdollistamaan uusia käytäntöjä mm. Esimerkki teollisuuslaitoksen tarjoamasta meluseurannan käyttöliittymästä ympäristön asukkaille.
Rep. Abbaléa, F., Andry, S., Baulac, M., Bérengier, M. C., Bonhomme, B., Defrance, J., Deparis, J. P., Dutilleux, G., Ecotière, D., Gauvreau, B., Guizard, V., Junker, F., Lefèvre, H., Steimer, V., van Maercke, D., and Zouboff, V. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 4. Road Noise Prediction, 2—Noise Propagation Computation Method Including Meteorological Effects (NMPB 2008). EQSETRA–09-ED32–FR+ENG, Sétra report, June 2009. vsk. CRC Press, 2012. ISO. 2. 2001. AV1719001, Delta Acoustics & Electronics, Mar. Common Noise Assessment Methods in [the] EU: CNOSSOS-EU (Part III: Guidance for the Competent Use for Strategic Noise Mapping Purposes). InProceedings of the 39th International Congress on Noise Control Engineering (Inter-noise 2010), Lisbon, Portugal (June 2010). InProceedings of the 39th International Congress on Noise Control Engineering (Inter-noise 2010), Lisbon, Portugal (June 2010). 8. 6. Wilson, D. L., Hernandez, R., Dutilleux, G., Witte, J. 3. Palazzuoli, D., Licitra, G., de Vos, P., Cueto, J. Tilastolliset mallit tulevat olemaan vain välivaihe, kunnes tietokoneiden laskentateho viimein mahdollistaa äänen aaltokäyttäytymisen laskennallisen ratkaisun nykyisten yksinkertaisten mallien nopeudella ja kartoitusten epävarmuuksiin saadaan lopultakin varmuus. W., Pettit, C. Anfosso-Lédée, F., Paviotti, M., Kephalopoulos, S., and Gergely, B. 5. Kragh, J., Plovsing, B., Storeheier, S., and Jonasson, H. Kephalopoulos, S., Gergely, B., AnfossoLédée, F., and Paviotti, M. The Journal of the Acoustical Society of America 121, 5 (May 2007), 177–183.. Lähdeviitteet 1. Acoustics — Attenuation of Sound during Propagation Outdoors — Part 2: General Method of Calculation, 1996. Rep. PhD thesis, Tampere University of Technology, http://www.vtt.fi/inf/pdf/ science/2013/S48.pdf, P.O. Kephalopoulos, S., Gergely, B., AnfossoLédée, F., Paviotti, M., and de Vos, P. Common Noise Assessment Methods in [the] EU: CNOSSOS-EU (Part II: Application for Strategic Noise Mapping and Action Planning). Standard ISO 9613-2:1996. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland, Dec. 7. Shilton, S., Jones, N., Werst, T., van Maercke, D., de Vos, P., Anfosso-Lédée, F., Paviotti, M., and Kephalopoulos, S. Common Noise Assessment Methods in [the] EU: CNOSSOS-EU (Part IV: Aircraft Noise Prediction for the Purpose of Strategic Noise Mapping). 9. Maijala, P. Nordic Environmental Noise Prediction Methods, Nord2000. P. In Proceedings of the 39th International Congress on Noise Control Engineering (Inter-noise 2010), Lisbon, Portugal (June 2010). Common Noise Assessment Methods in [the] EU: CNOSSOS-EU (Part I: The Roadmap). Tech. A Measurement-based Statistical Model to Evaluate Uncertainty in Long-range Noise Assessments. L., Weatherly, J. G., and Sullivan, P. 67 nittelussa: meluisat toimenpiteet ajoitetaan tilanteeseen, jolloin melu ei kantaudu asutusalueille. K., Andreas, E. P. In Proceedings of the 39th International Congress on Noise Control Engineering (Inter-noise 2010), Lisbon, Portugal (June 2010). R., Bütikofer, R., Ascari, E., Probst, W., Manvell, D., Brambilla, G., Kephalopoulos, S., Paviotti, M., McDonald, P., Maffei, L., and Memoli, G.Noise Mapping in the EU—Models and Procedures. L., Patton, E. 2013. 10. Tech. Characterization of Uncertainty in Outdoor Sound Propagation Predictions
Arvioinnin sisältö ja sen kehittäminen Arvioinnissa paneudutaan toimielimen palvelujen luotettavuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavien tekijöiden hallintaan ja kehittämiseen. FINAS-akkreditointipalvelu vastaa akkreditointitoiminnasta Suomessa Suomessa akkreditointitoiminnasta vastaa FINAS-akkreditointipalvelu. Akkreditoinnin hakeminen on vapaaehtoista ja hakija määrittelee itse toiminta-alueen, jolle se hakee akkreditointia. FINASin puolueeton ja riippumaton asema on varmistettu myös uudessa organisaatiossa. 68 Akkreditointivaatimuksina käytetään kansainvälisiä harmonisoituja standardeja ja kansainvälisesti yhdenmukaisia menettelyjä ja vaatimuksia. Sen toiminta perustuu Suomessa annettuihin säädöksiin sekä EU:n akkreditointija markkinavalvonta-asetukseen (EY 765/2008). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Akkreditoinnin kohteena olevia toimijoita ovat laboratoriot, tarkastuslaitokset, sertifiointielimet ja todentajat. Koko palveluketju vaikuttaa lopputulokseen, joten arvioinnissa kiinnitetään huomiota testaustoiminnan lisäksi enenevässä määrin myös asiakasyhteistyöhön, Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden, FINAS Pääarvioija Mika Penttinen, FINAS Pääarvioija Marjukka Mäkinen, FINAS Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointi, eli pätevyyden toteaminen, on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta.. FINASakkreditointipalvelu on lainsäädännössä määritelty kansalliseksi akkreditointielimeksi. Lisäksi akkreditointija arviointitoiminnassa noudatetaan kansainvälisesti yhdenmukaisia menettelyjä ja vaatimuksia. Toimijan asiakkaat tai viranomaiset saattavat kuitenkin asettaa toimijalle vaatimuksia akkreditoinnin suhteen koskien toimijan tuottamien palvelujen sisältöä tai laajuutta. FINAS siirtyi vuoden 2015 alussa Mittatekniikan keskuksesta (MIKES) osaksi Turvallisuusja kemikaalivirastoa (Tukes). vsk
FINAS huomioi nämä muutokset kehittäessämme palveluamme vastamaan asiakkaidemme nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita.. Akkreditoinnin kohdistaminen toiminnan kannalta avaintoimintoihin vaatii toimintaympäristön jatkuvaa seurantaa ja muutosvalmiutta. Muuttuva yhteiskunta ja yritysrakenne ovat kaikille osapuolille iso haaste. Tämä mahdollistaa Suomessa akkreditoitujen toimijoiden antamien todistusten ja tulosten hyväksyttävyyden maailmanlaajuisesti. Asiantuntijaja tukiryhmäverkostoa kehittämällä saadaan paremmin kentän tarpeet ja haasteet yhteiseen käsittelyyn. Arvioinnissa halutaan varmistua, että akkreditoidulla toimielimellä on mahdollisimman hyvät valmiudet tarjota pätevää palvelua myös ”huomenna”. Akkreditointi akustiikan alalla Suomessa on tällä hetkellä 8 akkreditoitua testauslaboratoriota, joiden pätevyysalueeseen sisältyy melun tai äänenvaimennuksen mittauksia. Asetukseen nojaten katsotaan, että vaatimuksenmukaisuuden arviointitoiminnan pätevyys tulisi ensisijaisesti osoittaa akkreditoinnilla. Toimijat ovat enenevässä määrin yhteistyössä ja/tai kilpailutilanteessa ulkomaisten toimijoiden kanssa. Myös sähköiset järjestelmät ja sähköinen asiointi puhuttavat toimijoita eri alueilla. Toiminnan avoimuusperiaatteen mukaisesti akkreditointipäätökset ovat julkisia, ja tietoja akkreditoitujen asiakkaiden pätevyysalueista ylläpidetään FINASin verkkosivuilla. ISO-standardeja sekä rakennusmääräyskokoelman ja ympäristöministeriön vaatimusasiakirjoja. Kotimainen sidosryhmäyhteistyö aktiivista Tiiviillä kansallisella sidosryhmäyhteistyöllä FINAS varmistaa, että akkreditointi vastaa asiakaskunnan ja sidosryhmien tarpeita ja odotuksia. Akkreditoinnin arviointiperiaatteita laaditaan yhteistyössä asiakkaiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. FINASin toimintaperiaatteisiin kuuluu asiakkaiden tasapuolinen ja yhdenmukainen kohtelu sekä puolueeton ja riippumaton toiminta. Pätevyysalueen tarkoituksenmukainen määrittäminen ja selkeä esitystapa kuuluvat arvioinneissa käsiteltäviin vakioaiheisiin. Tulosten luotettavuuden ja vastavuoroisuuden osoittaminen on arvioinnin tavoitteena. FINASin toiminta on todettu kansainvälisissä arvioinneissa tasavertaiseksi muiden maiden akkreditointitoiminnan kanssa. Myös akustisia mittauksia suorittavien henkilöiden henkilösertifiointitoimintaa suunnitellaan akkreditoinnin piiriin. Testausmenetelminä on käytössä mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Akkreditoinnin kansainvälisyys EU määritteli akkreditointija markkinavalvonta-asetuksessa (EY 765/2008) akkreditoinnin aseman ja käytön sisämarkkinoilla. Asiakkaita koskevien tietojen luottamuksellinen käsittely varmistetaan prosessin joka vaiheessa. 69 näytteenottoon ja tulosten raportointiin. Akkreditoiduissa toimijoissa on viimeisten vuosien aikana ollut suuria sisäisiä organisaatioja omistusmuutoksia. Akkreditointitoiminnassa noudatetaan maailmanlaajuisesti yhtenäisiä toimintatapoja ja vaatimuksia. FINAS toimii aktiivisesti eurooppalaisissa ja kansainvälisissä akkreditoinnin yhteistyöelimissä ja vaikuttaa näin akkreditointitoiminnan menettelyihin ja kehitykseen. Akkreditoinnin tulevaisuuden haasteet Asiakkaiden muuttuva toimintaympäristö ja toimintakulttuuri asettavat tarpeita arviointimenettelyjen edelleen kehittämiseen. Toimijoiden verkottuminen, alihankinnan lisääminen ja toimeksiantojen pilkkominen muuttavat toimintatapoja. vsk
Hyväksymisen voi antaa vain standardisoinnista vastaava elin, esimerkiksi viranomainen tai järjestö. Sillä järkeistetään toimintaa, lisätään turvallisuutta ja parannetaan taloudellisuutta. • Standardi on tarkoitettu yleiseen ja toistuvaan käyttöön. Asiantuntija Kimmo Konkarikoski METSTA Akustiikka ja standardisointi Akustiikka ja standardisointi Standardisointiin osallistumiseen ja vaikuttamiseen on omat järjestelmälliset väylänsä, jotka on hyvä tuntea. Standardien lisäksi käytössä on paljon muitakin teknisiä määräyksiä ja eritelmiä. Standardisointi hyödyttää meitä kaikkia jokapäiväisessä elämässä. Miten standardit liittyvät lainsäädäntöön. Se on valmisteltu yhteistyössä ja tavoitteena on aina yhteisymmärrys eri osapuolten kesken. 70 Standardisointi Mikä on standardi. • Standardi on standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. • Standardi on kirjallinen julkaisu, joka on kaikkien saatavilla. – Ollakseen yleisesti hyväksytty standardin on oltava vapaasti saatavilla ja kirjallisessa muodossa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tässä artikkelissa vastataan seuraaviin kysymyksiin – mikä on standardi ja standardisoinnin merkitys – yleisesti sekä akustiikan kannalta. Mitä tarkoittaa akustiikan standardisointi maailmalla (ISO), Euroopassa (CEN) ja suomessa (SFS, METSTA, K211)?. • Standardit valmistellaan yhteistyössä ja valmistelussa pyritään yhteisymmärrykseen (konsensukseen)
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Ennen METSTAn perustamista standardisointi Kuvassa 1 on esitetty standardisoinnin maailmankartta – miten standardisointivastuut ovat jakautuneet eri osa-alueilla.. vsk. Asiantuntijoista koostuva työryhmä käsittelee lausuntokierrosten kommentit ja muokkaa lopullisen ehdotustekstin. Yleensä teollisuus on aktiivisesti mukana laatimassa standardeja joko omiin tarpeisiinsa tai toimeksiannosta lainsäädäntöä tukemaan. Miten standardit liittyvät lainsäädäntöön. Kuvassa 2 on esitetty standardin laadinnan eri vaiheet ja miten vaikutusmahdollisuudet standardin sisältöön muuttuvat. • Euroopan Unionissa teknistä lainsäädäntöä ohjataan direktiiveillä. Standardeja ei yleensä määrätä pakollisiksi vaan niihin viitataan esimerkkinä säädöksen vaatimukset täyttävästä ratkaisusta. • Standardien käyttö on harvoin lainsäädännön mukaan pakollista, mutta niitä käytetään hyväksi lainsäädännössä. • Tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä siten, että lainsäädännössä annetaan vain olennaiset vaatimukset ja tekniset yksityiskohdat esitetään standardeissa. Mukana ovat (isot) valmistajat, joskus myös testausja tutkimuslaitokset, viranomaiset, asiakkaat. • Eri maat valmistelevat direktiivien pohjalta kansallisen lainsäädäntönsä. Lainsäädännössä käytetään paljon standardeja hyväksi, koska näin säädöksiin ei tarvitse kirjoittaa teknisiä yksityiskohtia. EU käyttää paljon standardeja säädöstensä tukena. Äänestys lopullisen ehdotustekstin hyväksymisestä (yes/ no) – tässä vaiheessa tekniseen sisältöön ei enää voi vaikuttaa. • Ne ovat useimmiten ns. uuden menettelyn lainsäädäntöä. Suomessa voimassaolevien kansallisten lakien ja asetusten säädöstekstit löydät sivustolta http://www.finlex.fi/fi/ METSTA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys. de-facto pakollista, koska rakennustuoteasetus ei ole ns. Kansalliset standardisointikomiteat nimeävät edustajansa työryhmiin ja TC/ SC-kokouksiin. Standardiehdotukset laaditaan asiantuntijoiden muodostamissa työryhmissä, joissa standardin sisältö pitkälti lyödään lukkoon – osallistujilla on suuret vaikutusmahdollisuudet. • Rakennustuotteiden harmonisoitujen tuotestandardien käyttö on ns. Miten standardit laaditaan Työryhmien laatimat standardiehdotukset lähetetään julkisille lausuntokierroksille – kaikilla mahdollisuus kommentoida. 71 Kuka standardit laatii. uuden menettelyn direktiivejä, joissa annetaan vain perusvaatimukset ja todetaan, että harmonisoitu eurooppalainen standardi täyttää nämä vaatimukset. METSTA on perustettu vuonna 2007 ja tällä hetkellä yhdistyksellä on kaksitoista jäsentä
Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. • Toimii kiinteässä yhteistyössä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä muiden standardisointiin ja sertifiointiin osallistuvien kotija ulkomaisten yhteisöjen kanssa. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METSTAlla ovat kone-, painelaite-, ja ATEX-direktiiveihin sekä rakennustuoteasetukseen liittyvät standardisointiohjelmat. Standardien laadintaprosessi. Kuva 2. vsk. • Harjoittaa neuvontaja tiedotustoimintaa. 72 kuului osaksi Teknologiateollisuus ry:n toimintaa. METSTA ry vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien koneja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. • Laatii toimialansa kansalliset standardit (SFS). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. • Vaikuttaa kansainväliseen (ISO) ja eurooppalaiseen (CEN) standardisointityöhön ja hoitaa tarvittaessa niiden teknisten elinten sihteeristötehtäviä. • Huolehtii toimialansa kansallisen standardisointitarpeen kartoittamisesta, uusien standardien valmistelusta ja olemassa olevien standardien pitämisestä ajan tasalla. • Huolehtii toimialansa kansallisten (SFS), eurooppalaisten (CEN) ja kansainvälisten standardiehdotusten (ISO) lausuntokäsittelystä. Standardeista yli kolmannes on käännetty suomeksi. Päätehtävät. • Huolehtii, että toimialan tärkeimmät eurooppalaiset (CEN) ja kansainväliset (ISO) standardit ovat saatavilla suomenkielisinä käännöksinä. • Valvoo toimialansa eurooppalaisten (CEN) standardisoimisohjelmien toteuttamista. • Huolehtii standardisoinnin ja sertifioinnin yleisten periaatteiden noudattami sesta
Osa tämän aihealueen standardeista liittyy koneiden suunnitteluvaatimukset esittävään EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (vahvistettu kansalliseksi asetukseksi). Osa ISO standardeista on vahvistettu myös suoraan kansallisiksi standardeiksi eli SFS-ISO -standardeiksi ja vastaavasti kaikki sen kanssa ristiriitaiset kansalliset SFS standardit on kumottu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Kansainvälinen standardisointi – ISO Maailman kattavien standardien tunnus on ISO, IEC tai ITU. Lisäksi tuotekohtaiset CEN/ TC:t saattavat laatia laiteryhmäkohtaisia tärinänmittausmenetelmiä. ISO TC 43 Acoustics ISO/TC 43/WG 1 Threshold of hearing ISO/TC 43/WG 8 Test methods for the qualification of free-field environments ISO/TC 43/WG 9 Method for calculating loudness level Akustiikka Meluntorjunta Rakennusakustiikka Ympäristömelu Mekaaninen värähtely Akustiikkakomiteat. Standardit käsittelevät erityisesti: ympäristömelun kuvaamisen ja mittaamisen yleisiä periaatteita liikennemelun mittausta (tie-, raide-, vesija ilmaliikenne) meluesteiden melunvaimennuksen määrittämistä melunvaimennuksen laskentamalleja ampumaratamelun mittausta ja arviointia. Lisäksi tuoteryhmäkohtaisia melunmittausmenetelmiä laaditaan lukuisissa tuotekohtaisissa ISO/IECja CEN/ CENELEC-komiteoissa Sisältää rakennusten ja rakennusosien ääneneristävyyden mittaamisen, talotekniikan laitteiden melun mittaamisen, rakennusten ääniominaisuuksien arvioinnin ja huoneakustiikan parametrien mittaamisen standardit. ISO standardit kattavat kaiken muun standardisoinnin paitsi sähköja elektroniikka standardit, joiden tunnus on IEC, ja viestintätekniikkaan liittyvän standardisoinnin, joiden tunnus on ITU. 73 Akustiikkastandardisointi Akustiikka voidaan jakaa standardisoinnin näkökulmasta seuraavasti: Sisältää akustiikan perusteisiin liittyvät perusstandardit (viritystaajuudet, suositellut taajuudet, audiometristen laitteiden kalibrointi, äänekkyystasojen laskenta, akustiikan suureet ja yksiköt). Osa tämän aihealueen standardeista liittyy rakennustuotteiden koskevaan EU:n rakennustuoteasetukseen 305/2011/EY Sisältää ympäristömelun mittaukseen, mallintamiseen, arviointiin ja meluntorjuntaa liittyvät standardit. Merkittävä määrä ISO standardeista on eurooppalaisia ja siten kansallisia standardeja eli SFS-EN ISO -tunnuksella varustettuja. Sisältää mekaaniseen värähtelyyn ja iskuihin liittyvät perusstandardit, tuotteiden tärinänmittausmenetelmien perusstandardit (koneiden, laitteiden ja rakenteiden aiheuttaman tärinäpäästön tai niistä aiheutuvan tärinäaltistuksen mittaus) sekä värähtelymittauksiin perustuvan kunnonvalvonnan standardit. Sisältää koneja laitemeluun liittyvät perusstandardit, meluntorjunnan standardit (vaimentimien, seinäkkeiden, koteloiden akustiset vaatimukset), melualtistuksen mittaamisen sekä tuotteiden melunmittausmenetelmien perusstandardit (koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen melunmittausmenetelmät). Osa tämän aihealueen standardeista liittyy koneiden suunnitteluvaatimukset esittävään EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (vahvistettu kansalliseksi asetukseksi)
Kansallinen standardisointi SFS Kansallisten standardien tunnus on SFS. Standardisoinnista vastaavat toimiala-yhteisöt.. vsk. Eurooppalainen standardisointi CEN Euroopan kattavien standardien tunnus on EN ja kaikki eurooppalaisen standardisoimisjärjestön (CEN) jäsenmaat ovat sitoutuneet vahvistamaan EN standardit kansallisiksi standardeiksi sekä samalla kumoamaan ristiriitaiset kansalliset standardit. 74 ISO/TC 43/SC 1 Noise ISO/TC 43/SC 2 Building acoustics ISO/TC 43/SC 3 Underwater acoustics www.iso.org -> Standards Development -> Technical Committees ISOn sivuilta teknisten komiteoiden tiedoista löytyy komiteoiden rakenne, työohjelma (sisältäen julkaistut standardit sekä avoimet työkohteet). SFS ja SESKO toimivat keskusjärjestönä – koordinointi, kansainväliset jäsenyydet (CEN/ Akustiikkakomiteat Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Kansallisten standardien laadinnasta vastaa SFS ja sen 13 toimialayhteisöä (kuva 3.). Suomessa kansallisiksi standardeiksi vahvistettujen eurooppalaisten standardien tunnus on SFS-EN ja sen sisältö on täysin vastaava esimerkiksi Saksassa vahvistetun DIN-EN standardin kanssa. CEN TC 126 Acoustic properties of building elements and of buildings CEN/TC 126/WG 1 Methods for measuring the sound insulation of building elements and the acoustic performances of buildings CEN/TC 126/WG 2 Prediction of the acoustic performance of buildings from the performance of elements CEN/TC 126/WG 3 Laboratory test on noise from hydraulic equipment used in water installations CEN/TC 126/WG 5 Coordination working group CEN/TC 126/WG 6 Laboratory measurement of the flanking transmission CEN/TC 126/WG 7 Laboratory measurement of airborne and structure borne sound from building equipment CEN/TC 126/WG 9 Drywall system of plasterboard with steel studs CEN/TC 126/WG 10 Acoustic guidance to CEN/TC 33 CEN/TC 126/WG 11 Test code for suspended ceilings CEN TC 211 Acoustics www.cen.eu -> Members -> Technical bodies CENn sivuilta teknisten komiteoiden tiedoista löytyy komiteoiden rakenne, työohjelma (sisältäen julkaistut standardit sekä avoimet työkohteet)
METSTA hoitaa toimialueensa standardisointia SFS:n ja METSTAn väliseen toimialayhteisö-sopimukseen perustuen. N-dokumentit kansallisten kokousten pöytäkirjat ja muut kokousaineistot matkakertomukset eurooppalaisten ja kansainvälisten työryhmien ja teknisten komiteoiden kokouksista ja muut kansallisen komitean standardisointiin liittyvät dokumentit. Sovella: saat tärkeää taustatietoa standardien soveltamista varten ja osaat paremmin tulkita ja soveltaa uusia standardeja; tiedät tiettyjen standardien ja lainsäädännön väliset tärkeät kytkennät. METSTA on lisäksi sitoutunut hoitamaan tiettyjen eurooppalaisten ja kansainvälisten komiteoiden ja työryhmien sihteeristöjen ja projektijohtajien tehtäviä. METSTAn kansalliset komiteat:. – He kyllä tekevät sen mielellään puolestasi. Komiteaportaali METSTAn kansallisten komiteoiden aineistot, kuten lausuntopyyntöihin liittyvät standardiehdotukset CENin ja ISOn teknisten komiteoiden sisäiset ns. Tarvittaessa voidaan standardisointikomitean kokouksiin pyytää kuultavaksi erityisasiantuntijoita. Haluatko itse vaikuttaa valmistamasi tuotteen teknisiin standardeihin vai luovutatko standardien laadinnan vapaaehtoisesti kilpailijoillesi. Kansallinen standardisointikomitea Kansallisen standardisointikomitean työn tarkoituksena on vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin painottaen kuitenkin asioita, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 75 CENELEC, ISO/IEC), julkaisu ja myynti. Seuraa: nykyään lähes poikkeuksetta standardit laaditaan Suomen ulkopuolella ja vain komiteoiden avulla saat syvällisempää ja tarkempaa tietoa menossa olevista standardisoimiskohteista ja kokonaisista laajoista standardisoimisohjelmista. Kansallisen standardisointikomitean kokoonpanoa tarkastellaan tarvittaessa – tavoitteena on, että kaikki olennaiset sidosryhmät ovat edustettuina kansallisessa standardisointikomiteassa. Käytännön laadintatyö on delegoitu toimialayhteisöille, joiden vastuulla on kansainvälisen ja eurooppalaisen standardisoinnin seuranta ja osallistuminen sekä kansallisten standardisointikohteiden valinta ja standardien laadinta. www.metsta.fi -> standardisointialueet -> kansalliset komiteat Osallistumisen edut Standardit toimivat entistä useammin tuotteiden markkinoillepääsyyn liittyvinä työkaluina ja referensseinä. Ennakoi: tiedät jo hyvissä ajoin etukäteen tulevat standardit ja niiden vaatimukset; voit sopeuttaa oman tuotteesi tai toimintasi uusien standardien mukaiseksi ennen kuin tavalliset standardien soveltajat edes tietävät standardin olemassaolosta; voit ennakoida tulevia globaaleja tai eurooppalaisia trendejä ja mahdollisesti kehittää omaa toimintaasi sen mukaisesti. Vain kansalliseen standardisointikomiteaan osallistumalla voit täysipainoisesti ja aktiivisesti seurata, ennakoida, vaikuttaa ja soveltaa standardeja, jotka ovat organisaatiosi ja/tai sen tuotteiden kannalta välttämättömiä tai muuten tärkeitä. vsk. Kansallinen standardisointikomitea on Suomen ylin päättävä elin toimialueensa standardisoinnissa. Vaikuta: voit ottaa kantaa valmisteilla oleviin ehdotuksiin kansallisen kannan muodostamiseksi tai osallistut itse aktiivisesti standardien valmisteluun standardisointikomiteoiden työryhmissä
vsk. 76 K211Akustiikka ja värähtely -komitea Komitean toimialue kattaa akustiikan perusstandardit, melunmittausmenetelmien perusstandardit (esim. koneiden, laitteiden ja rakenteiden aiheuttaman tärinäpäästön tai niistä aiheutuvan tärinäaltistuksen mittaus). Komiteaportaali. • CEN/TC 126 Building Acoustics • CEN/TC 211 Acoustics • CEN/TC 231 Mechanical Vibration and Shock • ISO/TC 43 Acoustics • ISO/TC 108 Mechanical Vibration and Shock Hyödyllisiä linkkejä Helppo tapa kommentoida standardiehdotuksia: lausunto.sfs.fi Standardisointiyön opas asiantuntijalle: http://sfsedu.fi/osallistujavaikuta/ SFS-käsikirja 1 Standardit ja standardisointi: http://www.sfsedu.fi/eKK_1/ Kuva 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. koneet, laitteet, ajoneuvot, ampumaratamelu, ympäristömelu), rakennusakustiikan, mekaanisen värähtelyn perusstandardit sekä tärinänmittausmenetelmien perusstandardit (esim. Tekniset komiteat:
”SYKEn tärkeimpänä tehtävänä on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon tietoa ja näkemyksiä siitä, mitkä ovat kestäviä ratkaisuja pitkällä aikavälillä sekä ihmisen että ympäristön kannalta.” SYKE Luotettavia tulvaennusteita, politiikka-arviointeja ja paljon muuta Tuhlaus lopetettava, luonnonvaroja käytettävä viisasti Ympäristötieto nivottava talouteen. Potocnik palkittiin kiertotalouden edistämisestä arvovaltaisen World Economic Forumin tammikuun kokouksessa Davosissa. SYKEn juhlaseminaarissa Finlandia-talolla 2.3. Tuotamme tietoa kestävien kaupunkien suunnitteluun. EU on tuonut uusia näkökulmia kotimaisten ympäristöasioiden hoitoon, vaikuttanut tutkimukseen ja lisännyt Suomen mahdollisuuksia osallistua myös maailmanlaajuisten ympäristökysymysten hoitoon. Janez Potocnik haastaa yhteiskunnat käyttämään luonnonvaroja huomattavasti tehokkaammin. Ilahduttavaa on, että kansalaiset osallistuvat yhä aktiivisemmin ympäristötiedon tuottamiseen”, pääjohtaja Lea Kauppi korostaa. Hiilineutraalien kuntien idea syntyi SYKEssä. Esimerkiksi hän nostaa kännykät, joista vain pieni osa kierrätetään. luotiin katsaus tulevaisuuteen kolmen ajankohtaisen teeman pohjalta: kiertotalous, ekosysteemipalvelut ja älykkäät kaupungit. Samana vuonna Suomesta tuli EUn jäsen. 77 SYKE 20 vuotta kestävää yhteiskuntaa rakentamassa Suomen ympäristökeskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten maaliskuussa 1995. Tänään lähes kaikki tutkimushankkeet tehdään yhteistyössä kotija ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa”, SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi kertoo. Kilpaillun rahoituksen määrä kasvoi nopeasti ja eurooppalainen yhteistyö laajeni. vsk. ”Suomen EU-jäsenyyden myötä SYKE pääsi mukaan EU:n tutkimusohjelmiin. Pääjohtaja Lea Kauppi uskoo, että SYKEn osaamiselle ja tiedolle on kasvavaa kysyntää sekä kotimaassa että maailmalla. Myös vuoden 1995 ympäristöministeri Pekka Haavisto puhui juhlaseminaarissa ja valotti EU:n ympäristöpolitiikan 20 vuotta. ”SYKE ollut ensimmäisten joukossa avaamassa ympäristötietoa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön, mikä tuo myös yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. Alusta lähtien SYKEn tavoitteena on ollut monija poikkitieteinen, kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Olemme luoneet tietopohjaa Itämeren tilan parantamiselle. ”Suomen tulvaennusteet kuuluvat maailman parhaimpiin. Samalla hukataan mahdollisuus käyttää uudestaan niissä olevat arvokkaat metallit. Juhlaseminaarin pääpuhuja oli EU:n entinen tutkimusja ympäristökomissaari, kansainvälisen luonnonvarapaneelin puheenjohtaja Janez Potocnik . Olemme olleet edelläkävijöitä ympäristöpolitiikan arvioinnissa ja mukana arvioimassa luonnon taloudellisia ja terveydellisiä hyötyjä”, pääjohtaja Lea Kauppi luettelee esimerkkejä SYKEn aikaansaannoksista. Hän vaatiikin suunnanmuutosta koko globaaliin talouteen: tuhlaaminen on lopetettava ja ryhdyttävä käyttämään luonnonvaroja viisaalla tavalla. SYKEllä on monipuoliset tutkimusinfrastruktuurit: kansallinen ympäristöalan referenssilaboratorio sekä meriekologian ja ekotoksikologian laboratoriot, laajat kansalliset ympäristötietojärjestelmät sekä tutkimusalukset Aranda ja Muikku
Lisäksi selvitysten perusteella voidaan tehdä tai jättää tekemättä mittavia panostuksia meluntorjuntaan. Näissä tilanteissa näytLarri Liikonen Katarina Björklöf Ryhtiä melumittauksiin ja sen arvioimiseen henkilösertifioinnin avulla Kansallinen ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmä on laajentunut uudella pätevyysalueella, joka keskittyy melun mittaamiseen ja arviointiin. Sertifiointijärjestelmällä varmennetaan, että näytteenottajalla ja mittaajalla on riittävästi kokemusta ja tietotaitoa toimia vaativissa sekä vaihtelevissa olosuhteissa. Melumittaukset ohjaavat muun muassa eri toiminnan harjoittajien vastuita ja maankäyttöä. Melumittausten perusteella tehdään monia ratkaisuja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia niin ihmisten terveyteen, kuin alueiden viihtyisyyteen. 78 Henkilösertifiointijärjestelmä Suomessa Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) koordinoimassa ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmässä on runsaan kymmenen vuoden aikana pätevöitetty jo yli 600 ympäristönäytteenottajaa ja mittaajaa ympäri Suomea. Osaamisen pitää tarpeen vaatiessa riittää myös annettujen ohjeiden soveltamiseen, koska kentällä joudutaan usein käyttämään omaa harkintaa edustavan näytteenoton tai mittauksen suorittamiseksi. Koska viranomaisten kyky arvioida meluselvitysten kattavuutta ja pätevyyttä ovat rajalliset, on tärkeää, että meluselvitykset teetetään sellaisilla tekijöillä, joiden tekemiin selvityksiin voidaan luottaa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk
Melun mittaaminen ja arvioiminen mukaan henkilösertifioinnin piiriin Suomessa on jo vuosikymmeniä keskusteltu melumittaajien osaamisen parantamisesta ja osaamisen todentamisesta. Onkin selvää, että juuri viranomaisten toiminnan ja päätösten kannalta on tärkeää, että meluselvitysten laatu ja luotettavuus olisivat kohdallaan. Ympäristömelun kanssa satunnaisesti tekemisissä olevilta viranomaisilta ei myöskään voida odottaa, että he pystyisivät omana työnään arvioimaan melumittausten ja niistä tehtyjen analyysien ja raporttien oikeellisuutta. Halukkuus melumittaajien sertifiointiin on siis lähtenyt mittauksia tekeviltä yrityksiltä. 79 teenottajan kokemus, tarkkuus ja vastuullisuus ovat ratkaisevia luotettavan tuloksen tuottamiseen. Markkinoilla mies ja mittari -paketti on tietysti halpa, mutta valitettavasti hintojen edullisuus on ollut usein suorassa suhteessa mittausten ja niiden tulosten epäluotettavuuteen. mittari ja mies -yhdistelmät. Kuva: Katri Liikonen.. Viranomaiset tekevät siis ajoittain erittäin merkittäviä ja kalliita ratkaisuja heille toimitettujen meluselvitysten perusteella. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että viranomainen voi luottaa siihen, että meluselvitysten tekijät ovat päteviä omassa työssään ja että koulutus sekä pätevyyden arviointi kohdistetaan juuri selvityksiä tekeviin tahoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tämä osoittaa, että alalla on halua pitää melumittausten ja raportointien laatua yllä. Mittausten tuloksia käytetään erilaisten luvanvaraisten toimintojen meluhaittojen arviointiin, ja meluselvitysten tuloksia voidaan käsitellään aina korkeimmassa oikeudessa asti. Entä jos meluselvitys onkin tehty huonosti eivätkä tulokset pidä paikkaansa. Tästä osoituksena olisi henkilösertifikaatti. Valitettavan usein tällaisella parivaljakolla on vain auttavat tiedot melun mittaamisesta tai mittausten lähtökohdista. Henkilösertifikaatin vahvuutena on se, että pätevyyden arviointi kohdistuu nimenomaan yksittäiseen tekijään ja hänen Ylitarkastaja Larri Liikonen Uudenmaan ELY-keskuksesta toimii melun mittaus ja arviointi -erikoistumisalan asiantuntijana ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmässä. Toteutuuko tavoiteltu taso niin ympäristön, kuin lainsäädännön oikeellisuuden näkökulmista. Myös viranomaispuolella on havaittu meluselvitysten laadun kirjavuus ja toivottu parempaa ohjeistusta mittausten tekemiselle ja melumittaajien sertifiointia. Asiaa ovat ajaneet pääasiassa ympäristömelun mittaamiseen ja akustiikkaan erikoistuneet yritykset ja henkilöt, jotka ovat kokeneet ongelmaksi markkinoilla tarjolla olevat ns. vsk. Melumittausten ja niistä tehtyjen raporttien huono laatu ovat erityisen haastavia eri viranomaisten näkökulmasta
On kuitenkin todennäköisempää, että selvitysten laatu on parempi henkilöillä, jotka ovat sertifioituja. Tällöin ei jää epäselväksi se onko kyseisellä toimijalla riittävää osaamista tehdä selvityksiä ja mittauksia luotettavalla tavalla. Mittausten aikainen toiminnan seuraaminen on tulosten tulkinnan kannalta tärkeää. Melun mittaaminen ja arvioiminen pätevyysalueena Henkilösertifiointi on suunnattu erityisesti akustiikka-, insinöörija konsulttitoimistoille, jotka tekevät kaavoitukseen/maankäyttöön, ympäristölupiin (haku, valvonta), meluilmoitusten seurantaan, väyläsuunnitteluun, meluntorjuntaan ja YVA -hankkeisiin liittyviä projekteja sekä asumisterMelutasot voivat vaihdella merkittävästi toiminnan eri vaiheissa. vsk. Myös sertifiointi itsessään luo painetta selvitysten huolelliseen tekemiseen. Yritystai toimintakohtaisissa akreditoinneissa osaamista tarkastellaan enemmän prosessin ja sen jäljitettävyyden kautta. Eli onko sertifioitu henkilö toiminut osaamisensa tasolla. Henkilösertifioinnissa arviointi kohdistuu aina ja nimenomaan yksittäisen henkilön osaamiseen ja kykyihin. 80 taitoihinsa. Sertifioinnin saanut henkilö voi menettää sertifikaattinsa, mikäli käy ilmi, että hän ei käytännössä toteuta niitä kriteerejä, jotka sertifioiduille henkilöille on annettu. Mutta kuten aina kaikessa inhimillisessä toiminnassa, jää lopulliseen toteutukseen inhimillisen toiminnan aiheuttamaa epävarmuutta. Pienten toimijoiden, kuten esimerkiksi yhden miehen firmojen, on siksi helpompi osoittaa pätevyytensä henkilösertifioinnin kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Akkreditointi edellyttää aina myös kokonaisvaltaisen toimintajärjestelmän ylläpitoa. Kuva: Ilkka Niskanen.
Myös kuntien ja valtion ympäristöja ympäristöterveysviranomaiset, joiden tehtäviin kuuluvat ympäristön tilan ja ympäristölupien valvonta sekä meluselvitykset liittyen kansalaisten yhteydenottoihin voivat hankkia sertifikaatin. 81 veystutkimuksia suorittaville tahoille. Mittauksien melulähteinä voivat olla tyypilliset ympäristömelulähteet; tieraideja vesiliikenne, lentoliikenne sekä teollisuus ja satamat. Niin kuin kaikki muutkin henkilösertifiointi alueet myös melun mittaaminen ja arvioiminen sertifikaatti vaatii sertifioidulta Mittauksia voivat häiritä niin toiset melulähteet, kuin olosuhteet. vsk. Kuva: Ilkka Niskanen.. Sen sijaan melupäästömittauksiin tai mallinnuksiin ei täällä hetkellä voi vielä saada sertifiointia. Yhtenä koulutuksen tarkoituksena on lisätä mittaajien ymmärrystä siitä, minkälaisia mittauksia erilaisissa on syytä ja järkevää tehdä. Koska melumittauksen tekninen oikea suorittaminen ei vielä takaa ”oikeita” tuloksia on sertifioinnin kriteereissä ja siihen liittyvässä koulutuksessa kiinnitetty huomiota koko mittausketjuun aina mittausten suunnittelusta niiden tekemiseen sekä tulosten analysointiin ja raportointiin. Yhtenä kohderyhmänä ovat myös omavalvontaa suorittavat yritykset ja muut toimijat, joiden toiminta on meluista, esimerkiksi louhinta ja maa-ainestenotto, rakentaminen, teollisuuslaitokset sekä huvitilaisuuksien järjestäjät. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Melumittaajan tulee varautua haastaviin olosuhteisiin ja vaihteleviin tilanteisiin. Pätevyysalueena henkilösertifiointi tulee koskemaan melun kokonaistason mittauksia (äänenpainemittauksia) ja asumisterveyteen liittyviä mittauksia. Lisäksi sertifiointi koskee rakentamiseen, taloteknisiin laitteisiin, ampumaja moottoriratoihin, muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvän melun mittaamista sekä tuulivoimaloiden melun mittaamista altistuvassa kohteessa
82 henkilöltä vähintään vuoden päätoimista toimintaa melumittausten ja arvioinnin parissa. Henkilösertifioinnin ylläpito vaatii myös jatkuvaa osaamisen ylläpitoa. Vaikka tuleva melukoulutus on suunnattu pääasiassa sertifiointia tarvitseville ja haluaville, voivat samoja koulutuksia käyttää hyväkseen myös sellaiset melun kanssa tekemisissä olevat, jotka eivät tarvitse sertifiointia työssään. Kuva: Ilkka Niskanen. Sen lisäksi tulee suorittaa kirjallinen koe sekä näyttökoe. Sertifioinnin toivotaan myös lisäävän meluun liittyvää koulutustarjontaa Suomessa. Etenkään käytännön ympäristömelun mittaamiseen suuntautuvia kursseja ei ole tarjolla oikeastaan missään. vsk. Näyttökoe koostuu mittaussuunnitelman, mittauksen ja mittausraportin tekemisestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Näin sertifioinnista ja siihen liittyvästä koulutuksesta saadaan laajempaakin hyötyä. Melua aiheutuu monenlaisista melulähteistä. Lisäksi koulutuksessa kiinnitetään huomiota työhön liittyviin riskeihin ja työsuojelukysymyksiin. Lisätietoja henkilösertifioinnista: www.syke.fi/sertifiointi Katarina Björklöf Suomen ympäristökeskus (SYKE) etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Lisätietoja melun mittaaminen ja arvioiminen pätevyysalueesta: Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Sertifiointiin liittyvä koulutus tulee olemaan vähintään kolmepäiväinen ja siinä tullaan käsittelemään melun perusteita, lainsäädäntöä ja ohjeistuksia, mittausvälineitä, tulosten analysointia ja raportointia sekä melumittausten suunnittelua ja toteuttamista. Mittaajan tulee tehdä oikeita ratkaisuja edustavan mittauksen tekemiseksi. Nykyisin koulutusta on tarjolla hyvin satunnaisesti, eikä selviä opintokokonaisuuksia ole tarjolla
Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. 83 www.ymparistojaterveys. Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtumanaikaisessa valvonnassa. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.. (02) 630 4900 Tilaushinta: 24,00 euroa + toimituskulut (sis.alv.10 %). tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, esitellään keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoitteista toiminnanharjoittajille. Opas soveltuu mm. tai puh. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46
Tärinänvaimennusseinä Mellilän koekohteessa syksyllä 2006 (Poikolainen 2006a, Ervo 2007).. VTT:n arvion mukaan eriasteiselle raideliikenteen tärinälle altistuu 100 000 – 200 000 henkeä. Ajoittain Liikennevirastolle tulee yhteydenottoja myös tieliikenteen tärinästä. vsk. 84 Meluja tärinäasiantuntija FM Erkki Poikolainen Liikennevirasto Tärinätilanne Suomessa Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Tärinälle ei ole Suomessa ohjearvoja. Uusien ratojen yhteydessä on tärinää torjuttu menestyksellä käyttämällä päällyskerroksen alla paalulaattaa. Suomessa on tärinästä johtuvia nopeusrajoituksia rautateillä 18 kpl ja uusia rajoituksia on tullut noin 1 kpl vuodessa. Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Nopeusrajoitus saattaa haitata suuresti junaliikenteen sujuvuutta, joten niitä ei aseteta kovin kevyin perustein. Tärinää voidaan torjua myös rakenteellisesti. Suomessa on tehty tärinäntorjuntaa koskevaa koerakentamista neljässä eri kohteessa kohtuullisen hyvin tuloksin
2004) mainittuja suositusarvoja (Taulukko 1). Tärinän aiheuttamien vaurioiden arviointiin on valmistunut loppuvuonna 2014 päivitetty ohje, Liikennetärinä: Vaurioherkkyyden arviointi (VTT, Talja, Törnqvist 2014). Valitettavasti useissa valitustapauksissa Dluokka ylitetään ja joudutaan miettimään mahdollisia toimenpiteitä. Tärinälle on laadittu niin sanotut viihtyvyyttä koskevat luokitukset, joista Cluokaan tulisi pyrkiä ja D-luokka katsotaan riittäväksi vanhassa asutuksen yhteydessä. syvästabilointia, jossa perusmaan sekaan on sekoitettu sementtiä ja kalkkia ja muodostettu poikkileikkaukseltaan H-kirjainta muistuttava seinämä, jonka jäykkyys on 5–10 kertaa perusmaata suurempi.. VTT:n arvion mukaan eriasteiselle raideliikenteen tärinälle altistuu 100 000–200 000 henkeä. Myös radan perusparannustoimet, kuten päällysrakenteen korjaus ja pölkkyjen vaihto, saavat asukkaat aktiiviseksi melun ja tärinän suhteen. 85 Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Usein kyseessä on uusi asukas, joka on ostanut kiinteistön radan läheltä. Suomen erityispiirre moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna ovat pehmeikköalueet, joita esiintyy Suomen lisäksi lähinnä Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. Tärinälle ei ole Suomessa ohjearvoja. Nopeusrajoitus saattaa haitata suuresti junaliikenteen sujuvuutta, joten rajoituksia ei aseteta kovin kevyin perustein. Suomessa on tehty tärinäntorjuntaa koskevaa koerakentamista neljässä eri kohteessa kohtuullisen hyvin tuloksin. Pehmeiköistä johtuen tärinä esiintyy matalilla taajuuksilla, jolloin esimerkiksi ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Tärinän aiheuttaman haitan arviointiin on käytetty tähän asti VTT:n tiedotteessa 2278 (v. Tärinää voidaan torjua myös rakenteellisesti. Ajoittain Liikennevirastolle tulee yhteydenottoja myös tieliikenteen tärinästä. Tärinäntorjuntamenetelmänä on käytetty teräsponttiseinää tai ns. Suomessa on tärinästä johtuvia nopeusrajoituksia 18 kpl ja uusia rajoituksia on tullut noin 1 kpl vuodessa. vsk. Liikennevirasto saa noin 10–20 yhteydenottoa raideliikenteen tärinästä vuosittain. radanalusmattojen käyttö ei estä tärinää, vaan saattaa jopa pahentaa sitä
Kuva 3. Tärinän aiheuttamia vaurioita kartoitetaan myös rakennuskatselmuksin. Yleensä rakennuksissa esiintyvät vauriot, halkeamat ja perustusten vajoamat aiheutuvat muista syistä ja pelkästä tärinästä aiheutuvat vauriot ovat harvinaisia ja niiden syntymekanismi vaikeasti todistettavissa. Tavanomainen tärinäesteen ”korkeus”, siis syvyys maanpinnasta on joko 10–14 metriä tai vähemmän, jos sillä voidaan katkaista koko savi-/silttikerros. Rakennuskatselmusten ja useiden tärinämittausten lisäksi on saatettu tehdä vuosikausia kestäviä siirtymämittauksia. Kuva 2. Uusien ratojen alla on tärinäntorjuntaan käytetty menestyksellä paalulaattaa. Paalulaatan kustannus uuden ratarakenteen alle on noin 3000 euroa/metri ja vanhan radan alle noin 5000 euroa/metri. On myös joitakin tapauksia, joihin perustellun ratkaisun saaminen aikaan on osoittautunut hyvin haastavaksi. Hankaluuksia korvausten sopimiseen aiheuttaa myös, jos rakennus on teknisen käyttöikänsä lopussa ja asukas ei tärinästä johtuen ole halunnut ylläpitää rakennuksen kuntoa ajan tasalla. Koska radan ja rautatieasemien lähellä olevat alueet ovat haluttuja asuinpaikkoja ja palvelevat myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, ovat tärinähaitat ja niiden torjuminen tärkeä aihe myös tulevaisuudessa. Tärinäesteessä käytetty pilaristabilointi (Koivisto 2007). Alueella on sekä pilaristabiloimalla (punainen väri) että teräsponteilla (sininen väri) rakennettuja tärinäesteitä.. Ongelmana rakenteellisessa tärinäntorjunnassa ovat suuret kustannukset, tyypillisesti noin 2000 euroa/metri. vsk. Korian koerakenteet (Ramboll 2011, Koivisto 2007). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Liikennevirasto saa lähes vuosittain korvaushakemuksia tärinän aiheuttamista haitoista ja yleensä asukkaiden kanssa on päästy ratkaisuihin. 86 Tärinäeste muistuttaa maan sisällä sijaitsevaa meluseinää, mutta on dimensioiltaan suurempi, koska torjuttavat taajuudet ovat tyypillisesti kuultavaa ääntä matalampia
alv. www.ymparistojaterveys.?. vsk. Home ja terveys kirjassa uutena lisäyksenä ovat myös omat lukunsa Majvik II-suosituksesta, Hinta 32,00 euroa + toimituskulut (sis. Kirjantekijän Tuula Putuksen sanoin: “Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen.” Home ja terveys kirja on tarkoitettu terveydenhuollon ja terveydensuojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. 87 Uudistettu ja laajennettu Home ja terveys kirja on kattava katsaus kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. 10 %) ISBN 978-952-9637-53-9 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy tilaukset@ymparistojaterveys.?, puh. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Ajanmukaistetun tiedon lisäksi, kokonaan uudet luvut on kirjoitettu hometoksiineista, sädesienten haitoista ja kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden käyttö). (02) 630 4900 Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Tuula Putus tulevaisuuden näytteenottomenetelmistä, lainsäädännöstä sekä siivousja puhdistusmenetelmistä
Tarkoituksena on ollut käytännöllinen opas, josta tätä tietoa tarvitsevat saavat yleistajuisen käsityksen oleellisista ikkunoiden ääneneristävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Myös olemassa olevan rakennuksen ääneneristävyyttä ulkomelua vastaan voidaan parantaa vaihtamalla ikkunat paremmin ääntä eristäviin.. 88 Tämä kirjoitus perustuu Liikennevirastolle tehtyyn selvitykseen. FM Jari Hosiokangas Ramboll Finland Oy Ikkunoiden ääneneristävyysominaisuudet ja niiden vaikutus julkisivujen ääneneristävyyteen Suomessa on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen vuoksi painetta sijoittaa enenevässä määrin asumista lähelle meluisia liikenneväyliä. Selvityksessä tehtiin myös kysely ikkunavalmistajille tuotteiden ääneneristävyyksistä ja laadittiin niistä kooste. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. vsk. Selvityksessä käydään läpi ikkunoiden ääneneristävyyden muodostuminen, ikkunoiden tyypittely, ääneneristävyyden mitoitus eri suunnitteluvaiheissa (kaavoitus, rakennuslupa), ääneneristävyyden mittausmenetelmät sekä ääneneristävyyden parantaminen olemassa olevissa kohteissa. Ikkunatyypit Ikkunatyypit voidaan jakaa karkeimmillaan avattaviin ja kiinteisiin ikkunoihin. Tällöin on huolehdittava rakennuksen julkisivun riittävästä ääneneristävyydestä. Eristävyyden muodostumiseen vaikuttavat kaikki julkisivun rakenneosat, mutta ikkuna on lähes poikkeuksetta se osa jonka eristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota
ääneneristävyys paranee taajuuden Kuva 2. Massalain perusteella mm. Ikkunarakenteissa on oma merkintätapansa, jolla pyritään ilmoittamaan mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti ikkunan sisältämät lasikerrokset. 89 Käytännössä molemmissa ikkunatyypeissä on ainakin ulkoikkunoiden osalta aina useampi lasikerros pelkästään lämmöneristävyyden takaamiseksi. massalaki. MSE-ikkunan poikkileikkaus. Yleensä merkintätavat on selitetty ikkunavalmistajien esitteissä. (Lähde, RT 38-10941.) välin ja k-kirjain vastaa kertomerkkiä. Kiinteiden ikkunoidenosalta MEK -ikkuna (moduulimitoitettu eristyslasi kiinteä -ikkuna) on yleisin tyyppi. MSE210 6+2k4/6-18 Sisään aukeava kaksipuitteinen, karmisyvyydeltään 210 mm ikkuna, jossa ulkolasin paksuus 6 mm, ja sisäpuitteessa kaksinkertainen lasitus paksuuksilla 4 ja 6 mm, joiden välissä 18 mm ilmatila. Resonanssin ja koinsidenssin vaikutukset massalain mukaiseen ideaalieristävyyteen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Alla muutama esimerkki selityksineen: MSE170 4+2k4-16 Sisään aukeava kaksipuitteinen, karmisyvyydeltään 170 mm ikkuna, jossa ulkolasin paksuus 4 mm, ja sisäpuitteessa kaksinkertainen 4 mm lasitus, joiden välissä 16 mm ilmatila. Perusteita äänitekniikkaan Ikkunan ääneneristävyys perustuu lähtökohtaisesti rakenteen pinta-alamassaan, jota kuvaa ns. vsk. Tavanomaisin merkintä on luetella lasit ulkoa sisälle järjestyksessä niin että + merkillä erotetaan ulkoja sisäpuite, merkki ilmoittaa lasien välisen ilma/suojakaasuKuva 1. Vastaavasti avattavissa ikkunoissa yleisin on MSE -ikkuna (moduulimitoitettu sisäänaukeava eristyslasi -ikkuna), jossa on kaksi ikkunapuitetta, joista sisemmässä on kaksinkertainen lasitus ja ulommassa yksinkertainen (kuva 1). Ikkunatyyppejä kutsutaan rakenteen mukaan erilaisilla lyhenteillä. Lasikerrosten paksuudella ja lasien välisellä etäisyydellä voidaan vaikuttaa myös ääneneristävyyteen
vsk. 90 kasvaessa, sekä 6 dB aina pintamassan kaksinkertaistuessa (esim. Näin esimerkiksi merkintä R´ w + C tr =39 dB tarkoittaa, että kyseisen ikkunan ääneneristysluku tieja raideliikennemelua vastaan on 39 dB. Näitä ilmiöitä havainnollistetaan kuvassa 2. Tätä lukua ei tule käyttää suoraan ikkunan tai minkään muun rakennusosan ääneneristyslukuna. ?L=35 dB), mikä tarkoittaa ulkomelutason ja sallittavan sisämelutason erotusta. Tärkeimmät ilmiöt ovat resonanssi ja koinsidenssi, jotka aiheuttavat ”kuopan” eristävyyteen. Jos näin tehdään, se tuottaa riittämättömän ääneneristyksen. Ääneneristyksen mittaluvut Ikkunan mitattu ääneneristys ilmoitetaan yleensä ääneneristyslukuna R´ w ja siihen lisättynä äänen taajuusjakauman huomiovana spektrikorjausterminä C tai C tr. Kaavavaiheessa määrätään (meluselvityksen perusteella) rakennukselle tai sen osalle ?L (esim. Karmisyvyyden vaikutus ikkunan eristävyyteen (kaikissa samat lasipaksuudet).. lasin paksuuden kaksinkertaistuminen). Ikkunan ääneneristysluku R´ w + C tr (R A,tr) lasketaan rakennuslupavaiheessa huonekohtaisesti esimerkiksi oppaan 108 (Ympäristöministeriö, 2003) mukaisella tavalla. Äänen kohdatessa rakenteen syntyy kuitenkin ilmiöitä, jotka heikentävät massalain mukaista eristävyyttä tietyillä taajuuksilla. Koinsidenssin ja resonanssin vaikutusta ikkunan eristävyyteen voidaan säädellä erilaisin keinoin, kuten käyttämällä eripaksuisia laseja eri lasikerroksissa tai muuttamalla lasien välistä etäisyyttä. Lähtökohtaisesti termiä C käytetään yleensä määritettäessä eristävyyttä lentomelua vastaan ja termiä C tr on käytetty tieja raideliikennemelua vastaan. Ympäristöministeriön julkaisemassa julkisivun ääneneristävyyden mitoitusoppaassa 108 (Ympäristöministeriö, 2003) käytetään R´ w + C tr sijaan merkintää R A,tr , mutta kyseessä on siis sama asia. Kuva 3. Tavanomaisessa tilanteessa, kun ikkunan pinta-ala on noin 20–25 % ulkoseinän alasta, ikkunan eristävyyslukuvaatimus on n. Äänieristysluvut kaavassa ja rakennusluvassa Suurin sekaannus ääneneristävyysasioissa syntyy yleensä kaavamääräyksenä annetun julkisivun eristävyyden dB-luvun ja ikkunan ääneneristysluvun sekoittamisesta keskenään. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 7 dB suurempi kuin kaavamääräyksen lukuarvo
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Kuva 4. Tiivistenauhojen uusiminen voi parantaa eristystä jopa 3 dB jos vanhat nauhat ovat olleet heikkokuntoisia. Kuvassa 3 on esitetty ääneneristävyyden muutos samalla ikkunatyypillä, kun vain karmisyvyys muuttuu. Ääneneristyksen parantaminen Olemassa olevien ikkunoiden äänieristystä voidaan parantaa tietyillä toimilla. Ulkopuitteen vaihtamisella voidaan saavuttaa samaa luokkaa oleva vaikutus. Jos rakennus on esimerkiksi suojeltu, voidaan mahdollisesti lisäkarmi asentaa sisäpuolelle. MSE210 ikkuna on yleinen valinta kun vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä.. 91 Ääneneristävyyteen vaikuttavat tekijät Ikkunan ääneneristävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten lasien määrä, paksuus ja lasien etäisyys toisistaan sekä asennuksen tiiviys. Ulkokarmin ja asennusaukon välisen raon tiiviys on hyvä tarkistaa ja tarvittaessa tiivistää. Yksi tärkeimmistä ikkunan ääneneristävyyteen vaikuttavista tekijöistä on karmisyvyys, joka siis vaikuttaa ulkoja sisälasin väliseen etäisyyteen. Parhaiten melua eristävillä ikkunoilla on suuri karmisyvyys. vsk
Kaavassa esitettyä julkisivun ääneneristyksen lukuarvoa ei saa käyttää suoraan ikkunan ääneneristyslukuna, vaan se on erikseen laskettava kaavamääräys ja huoneen mittasuhteet huomioiden. Ikkunoiden ääneneristävyyksissä on eroja eri valmistajien samantyyppisissäkin ikkunoissa, joten äänieristysarvo on selvitettävä tuotekohtaisesti. Esimerkkinä on esitetty taulukossa 1 MSE 210 ikkunoiden ääneneristysluvut. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 5.–6.5.2015 Yyterin Kylpylähotelli, Pori Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Toisaalta voidaan sanoa, että kyseisellä ikkunatyypillä (MSE 210) saavutetaan vähintään Rw + Ctr = 42 dB, ja enintään 50 dB. Tulokset taulukoitiin siten, että voitiin arvioida samantyyppisten ikkunoiden ääneneristysarvojen eroja. Lopuksi Ikkuna on usein julkisivun heikoiten ääntä eristävä rakennusosa. Lukujen perusteella voidaan todeta, että eri valmistajien kesken on samantyyppisessä tuotteessa noin 3 dB hajonta. MSE 210 ikkunoiden ääneneristävyyslukujen hajonta. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. 92 Markkinoilla olevien ikkunoiden ääneneristävyys Kuudelta ikkunavalmistajalta kerättiin mittaustiedot markkinoilla olevien ikkunoiden ääneneristävyysluvuista. Ikkunoiden valinta uuteen rakennukseen on tehtävä huolelTaulukko 1. Lähteet http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/ pdf8/lts_2014-2_ikkunoiden_aaneneristavyysominaisuudet_web.pdf Ympäristöministeriö, 2003. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Ympäristöopas 108. lisesti, jos ne sijoitetaan julkisivulle, jossa on esitetty melua koskeva kaavamääräys. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Puh. vsk. alv. 93 Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.. 10 %).. tilaukset@ymparistojaterveys. Puh. Vuoden 2015 hakemistossa julkaistaan myös kuntien ja yhteisöjen Y-tunnukset ja sähköiset laskutustiedot. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. Hinta 35,00 euroa Lisäksi: sekä muut sairaalat sekä sosiaalija terveysalan järjestöjä Tilaa! Sosiaalija terveydenhuollon hakemisto 2015 + toimituskulut (sis. kuntien sosiaalitoimen, kuntien terveyskeskusten, kuntayhtymien ja kuntien muodostamien terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ajantasaiset yhteystiedot. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin Hakemistossa julkaistaan mm
94 DI Timo Peltonen, DI Timo Markula, TkT Henri Penttinen Akukon Oy case Länsimetro Länsimetron suunnittelussa on haluttu varmistaa, että metroliikenteen aiheuttama värähtely ei aiheuta tärinätai runkomeluhaittoja ratalinjauksen ympäristössä. Länsimetron lähes koko ratalinjaus eristetään lukuun ottamatta meren ja moottoritien alituksia. Länsimetron liikenne käynnistyy vuonna 2016. Runkomelun tavoitetasot on asetettu kohdeja rakennuskohtaisesti, ja runkomelun vaimennustarpeet rataosuuksille on selvitetty koko ratalinjan kattavien leviämismallilaskentojen avulla. Raideliikenteen runkomelu. Radan runkomelueristyksellä päästään lopputulokseen, jossa runkomelu ei haittaa nykyistä toimintaa Länsimetron ratalinjauksen ympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Runkomelueristykselle on selvää tarvetta. Eristysmateriaaleja tarvitaan yhteensä yli 100 000 m2. Radan rakentaminen ja rataan sijoitettavien runkomelueristeiden asennustyöt ovat meneillään. Runkomeluselvityksen tarkastelussa on huomioitu sekä nykyiset että tulevat rakennukset ja kaava-alueet. Ratalinjauksen lähiympäristössä on satoja nykyisiä asuin-, kouluja toimistorakennuksia. Ratarakenteisiin sijoitettava eristys jakautuu kolmeen eristysluokkaan, joilla eri rataosuuksille tarvittava eristys on optimoitu. Mitoituksessa on huomioitu myös tulevien alueiden kaavoitus niin, että runkomelu ei aseta maankäytön rajoituksia tulevalle asuintai toimistorakentamiselle ratalinjauksen varrella. Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ulottuva metrolinja rakennetaan koko matkalta kalliotunneliin. vsk
Tätä pienemmillä taajuuksilla kuuloaistin herkkyys on niin pieni, ettei runkomelu yleensä aiheuta häirit sevää kuulohavaintoa. Värähtelevät pintarakenteet säteilevät kuitenkin ääntä suurten kaiutinkalvojen tavoin, ja aiheuttavat tilaan korvin kuultavaa melua. Asemien välillä rata kulkee kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. vsk. Länsimetron linjaus ja asemat kartalla.. Näiden osalta tehtyä herkkien laitteiden tärinäselvitystä on kuvattu julkaisussa [1]. Huonetilojen rajapinnoissa esiintyvä värähtely on niin pientä, ettei sitä aistita tuntoaistin välityksellä tärinänä. Kuva 1. Lisäksi Otaniemen ja Keilaniemen alueella on tieteellisessä käytössä olevia erikoistiloja ja tutkimuslaitteistoja, jotka ovat herkkiä runkomelulle tai erittäin vähäisellekin tärinälle. Radan ympäristössä on myös runkomelulle herkkiä erityiskohteita, kuten kirkkoja, kirjastoja ja salitiloja. Runkomelu ilmiönä Runkomelu on pientaajuista melua, joka aiheutuu rakennusrunkoon kytkeytyneestä värähtelystä. Länsimetron linjauksen yläpuolella ja välittömässä lähiympäristössä on satoja nykyisiä asuin-, kouluja toimistorakennuksia, jotka ovat alttiita metroliikenteen runkomelulle. 95 Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ulottuvan Länsimetron metrolinjan pituus on noin 13,9 km, ja siihen tulee kahdeksan uutta asemaa. Asemien väliin sijoittuu raiteenvaihtopaikkoja, ja Tapiolaan ja Matinkylään rakennetaan kääntöraiteet. Lisäksi monille alueille kuten Koivusaareen, Keilaniemeen ja Otaniemeen varaudutaan myöhemmin toteuttamaan merkittävää uudisrakentamista. Raideliikenteen runkomelua esiintyy tyypillisesti noin 50–200 Hz taajuusalueella. Työhön on kuulunut runkomelun raja-arvojen selvitys, haitalle altistuvien alueiden ja kohteiden tunnistaminen sekä tarvittavien torjuntatoimenpiteiden suunnittelu ja mitoitus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Länsimetron suunnittelun osana tehdyllä runkoääniselvityksellä on haluttu varmistaa, että junaliikenne ei tule aiheuttamaan runkomeluhaittoja metrolinjan ympäristössä sijaitseviin nykyisiin tai kaavoitettuihin rakennuksiin ja kohteisiin. Tässä artikkelissa esitetään lyhyt kuvaus Länsimetron runkomeluselvityksestä ja kohteeseen suunnitelluista runkomelun torjuntaratkaisuista. Rata toteutetaan kokonaisuudessaan maan alle kallioon louhittuna. Suuremmilla taajuuksilla kallioperän häviöt puolestaan kasvavat jyrkästi
Tavoitteena on ollut, ettei metron runkomelu aiheuta tilojen käytön kannalta merkittävää muutosta tilojen nykyiseen taustamelutasoon. Länsimetrolle suunniteltu liikennetiheys on kuitenkin varsin suuri; kahden minuutin vuorovälillä metron ohiajoja esiintyy joka minuutti, kun linjan molemmat suunnat huomioidaan. Länsimetron suunnittelussa käytetyt runkomelun tavoitetasot L ASmax.. Meluherkissä erityistiloissa, kuten kirkoissa ja saleissa sekä tietyissä tutkimustiloissa hyväksyttävät runkomelutasot on selvitetty tapauskohtaisesti. Runkomelun esiintymistiheys ja paikallinen vaihtelu Runkomelua esiintyy vain hetkellisesti metron ohiajon aikana junan ohittaessa kohteen. Yksittäisistä ohiajoista aiheutu vissa runkomelu tasoissa esiintyy luonnostaan hajontaa riippuen mm. VTT on esiselvityksessään [4] esittänyt runkomelulle tavoitetasot, jotka vastaavat Kehäradan tunneliosuuden ja Savion tunnelin suunnittelussa aiemmin käytettyjä raja-arvoja [2 ja 3]. Rataosuuksille tarvittava runkomelueristys on mitoitettu perustuen näiden tavoitetasojen täyttymiseen [5]. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Runkomelutaso voi vaihdella myös eri puolilla samaa rakennusta johtuen kallioperän, etäisyyden ja maapohjan vaihtelusta sekä rakennuksen perustamistavan ja huonetilojen akustisten ominaisuuksien erilaisista toteutustavoista. vsk. Vaihdealueilla runkomeluun liittyy myös kiskon epäjatkuvuuksista aiheutuvia kolahduksia. 96 Runkomelun leviäminen Kalliotunnelissa kulkeva raideliikenne voi aiheuttaa runkomeluhaittoja tunnelin yläpuolelle ja lähiympäristöön. Jos rakennukset on perustettu maavaraisesti tai paalujen varaan ilman kalliokontaktia, runkomelu kytkeytyy rakennuksiin heikommin eikä runkomelualuetta välttämättä esiinny edes suoraan ratatunnelin yläpuolella. Näistä syistä mitoitusrajan luokkaa olevia runkomelutasoja esiintyy vain harvoissa huonetiloissa, ja niissäkin todennäköisesti vain osassa metrojunien ohiajoista. Runkomelun tavoitetasot Suomessa ei toistaiseksi ole olemassa virallisia rajatai ohjearvoja liikenteen aiheut tama lle runkomelulle. Näiden vaikutusalue jää kuitenkin paikalliseksi. Kallioperä johtaa hyvin runkomelua, ja siinä etenevä värähtely vaimenee huomattavasti hitaammin kuin maaperässä. Useimmissa tiloissa runkomelutasot jäävät selvästi alle mitoituksessa käytettyjen tavoitetasojen. Taulukko 1. Runkomeluhaitat rajoittuvat yleensä noin 100 m etäisyydelle ratalinjauksesta alueilla, joissa raken nukset ovat kallioperustaisia. ajonopeudesta sekä kaluston pyörien ja rataosuuden kiskojen kunnosta. Länsimetron suunnittelussa käytetyt runkomelun tavoitetasot ovat VTT:n suosituksen kanssa yhteneväisiä, ja ne on esitetty taulukossa 1. Runkomelun syntymekanismia, leviämistä ja häiriövaikutuksia on kuvattu myös julkaisuissa [2], [3] ja [5]. Nykyistä Helsingin metroa tiheämpi vuoroväli johtuu osaltaan siitä, että Länsimetron asemien käyttöönoton myötä metrojunat ovat vain kahden yksikön mittaisia, kun nykyään Helsingissä liikennöidään myös kolmen yksikön pituisilla junilla
Kuvaan on merkitty 30 dB ja 40 dB runkomelualueet. rakennusten alimpien asuinkerrosten sijainti ja täydennettiin lähtötietoaineistossa esiintyneitä puutteita. Esimerkki eristämättömälle radalle lasketuista runkomelualueista. Kuvassa 2 on esimerkki tällä tavalla lasketusta runkomelukartasta. 97 Torjuntatarpeen arviointi Runkomelun alueelliset torjuntatarpeet selvitettiin mallintamalla laskennallisesti runkomelun leviäminen ympäristöön. Laskenta kuvaa kalliovaraisesti perustetun rakennuksen alimmassa kerroksessa esiintyviä runkomelutasoja. Kuva 2. kalliopintaja maaperätietoja, rakennusten sijainti-, käyttötarkoitusja perustamistapatietoja sekä kaavaehdotusten vaikutuksia. Rakennuskohtaista arviointia varten koko tarkastelualue läpikäytiin kenttäkäynneillä, joiden avulla selvitettiin mm. Lisäksi tarkastelussa on huomioitu radalla liikennöivän kaluston pituus ja tyyppi sekä kohtaavien metrojunien summautuva vaikutus. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Radassa olevien vaihteiden vaikutus näkyy runkomelualueiden paikallisena laajenemisena. Runkomelun rakennuskohtaiset torjuntatarpeet muodostettiin tämän jälkeen laskemalla kallion pinnassa esiintyvät eristämättömän radan runkomelutasot kunkin rakennuksen Runkomelun leviämisen arviointi Runkomelun leviämistä on tarkasteltu laskennallisesti käyttäen Akukon Oy:n ja Vibkon Oy:n yhdessä kehittämää runkomelun laskentamallia [2]. vsk. Malli huomioi ratarakenteen ominaisuudet, kallioperän etäisyysvaimennuksen sekä kytkeytymisen kallioperästä maaperän ja perustusten välityksellä rakennukseen. Laskenta aloitettiin selvittämällä ensin eristämättömän radan runkomelualueet. Rakennukset listattiin ja niille osoitettiin niiden käyttötarkoitukseen perustuvat runkomelun tavoitetasot. Kaikki runkomelualueille sijoittuvat rakennukset kartoitettiin tällä tavoin koko metrolinjan osalta. Runkomelualueiden laskennassa on käytetty myös mm. Yli 30 dB runkomelualueelle sijoittuu paljon nykyisiä asuinrakennuksia.
Kuvassa 3 on esimerkki torjuntamitoituksen myötä lasketusta runkomelukartasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Eristysratkaisuna käytetään ratarakenteisiin sijoitettavia sepelinalusmattoja. merenalitukset ja moottoritien välitön lähiympäristö. Näitä ovat mm. Koska eristystuotteiden eri valmistajien tuotteistaan antamat laskelmat ja testaustulokset ovat varsin vaihtelevia ja keskenään vaikeasti vertailtavia, Länsimetron eristeiden staattisille ja dynaamisille värähtelyteknisille ominaisuuksille muodostettiin eristysluokkakohtaiset numeeriset vaatiKuva 3. Eristysten mitoitus Radan eristystarve mitoitettiin tämän jälkeen raideja ratasegmenttikohtaisesti niin, että kaikkien altistuvien kohteiden runkomelutasot saatiin tavoitearvojen alapuolelle. 98 kohdalle ja arvioimalla rakennuksen perustamistavasta ja mahdollisista kellaritai pohjakerroksista aiheutuvan vaimennuksen vaikutukset. Eristysten sijoitusperiaate on esitetty kuvassa 4. Myöhemmin rakennettaviksi osoitetuilla alueilla mitoituksen lähtökohdaksi otettiin, että runkomelu ei ylitä asuintai toimistotilojen suositusarvoja olettaen, että rakennusten perustukset viedään kallioon asti. Eristykset on mitoituksessa jaettu kolmeen eri vaatimusluokkaan (10 dB, 13 dB ja 16 dB), jotka kuvaavat eristysmateriaalilla saavutettavaa lisäysvaimennusta metroradan ympäristössä esiintyviin runkomelutasoihin. Asuinrakennusten 30 dB runkomelualue yltää kallion pintaan nyt vain pienellä alueella kuvan vasemmassa laidassa.. Länsimetron ratatunneleissa on eristettävää rataa yhteensä yli 26 km. Eristysten sijoittelua ja eristysluokkien mitoitusta optimoitiin tässä yhteydessä useaan kertaan laskennallisesti. vsk. Eristysmateriaalia tarvitaan yli 100 000 m2, josta 10 dB luokan eristystä on 87 %, 13 dB eristystä 10 % ja 16 dB eristystä noin 3 %. Esimerkki samalle rataosuudelle mitoitetuista eristyksistä. Eristysratkaisut Länsimetron ratalinjaus eristetään lähes kauttaaltaan lukuun ottamatta joitakin lyhyitä rataosuuksia, joita lähimmät runkomelulle altistuvat kohteet sijaitsevat niin kaukana, ettei radalta aiheutuvaa runkomelua tarvitse näillä kohdin erikseen torjua. Eristysten suuren määrän vuoksi niiden materiaalikustannukset ovat useita miljoonia euroja
Peltonen T., Markula T., Backholm M., Metroliikenteen ja herkkien tutkimuslaitteiden tärinäselvitys. 5. 2. et al., Länsimetro, Runkomeluselvitys rataosuudelle RuoholahtiMatinkylä. Näiden täyttyminen varmistettiin edellyttämällä valmistajat testaamaan tuotteensa kyseiset ominaisuudet standardin DIN 45673-5 [6] mukaisilla testeillä. Runkomelueristysten periaatteellinen sijoittelu ratarakenteisiin.. & Saarinen A., Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Radan rakentaminen ja rataan sijoitettavien runkomelueristeiden asennustyöt ovat meneillään. Raportti Akukon 093078-27. 6. Kuva 4. Akustiikkapäivät 2009, 14.–15.5.2009, Vaasa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. DIN 45673-5:2010. vsk. Akustiikkapäivät 2005, 26.–27.9.2005, Kuopio. & Backholm M., Raideliikenteen runkomelun mallintaminen ja arviointi. Talja A. 4. 3. Viitteet 1. Peltonen T., Backholm M. Akustiikkapäivät 2011, 11.–12.5.2011, Tampere. Länsimetron liikenne käynnistyy vuonna 2016. 99 mukset, jotka asetettiin osaksi materiaalien teknisiä hankintakriteerejä. Akukon Oy, 30.3.2012. Peltonen T. Mechanische Schwingungen – Elastische Elemente des Oberbaus von Schienenfahrwegen – Teil 5: Labor-Prüfverfahren für Unterschottermatten. Peltonen T. (Mechanical vibration – Resilient elements used in railway tracks – Part 5: Laboratory test procedures for under-ballast mats.). & Lahti T., Raideliikenteen meluja tärinätutkimuksia. VTT Tiedotteita 2468, Espoo 2009. Esiselvitys
Julkaisu on saatavissa vain sähköisessä muodossa: http://hdl.handle.net/10138/153474 YM. Tämä edistää järkevien cleantech-hankintojen syntymistä”, Alhola sanoo. SYKE Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014 Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014, Ympäristönsuojelu, s. Opas on luonteeltaan ohjeellinen, eikä sillä ole oikeudellista sitovuutta. Oppaassa on otettu huomioon laillisuusvalvontaan liittyvät lainsäädännön sekä ympäristöhallinnon muutokset vuoden 2006 jälkeen. vsk. Keskustelupalstalla voi vaihtaa kokemuksia sekä kertoa tulevista hankinnoista tai hankintatarpeista. Toimittaja Elina Linnove Tässä kolmannessa painoksessa opasta on uudistettu ympäristöministeriön ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen yhteishankkeena. Se tarjoaa myös tietoa ja kokemuksia cleantech-hankinnoista vastaaville erityisesti suunnitteluja valmisteluvaiheen tueksi. Tällä hetkellä portaalissa valmistellaan aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. 237. Hankintamappi pyrkii myös tavoittamaan yritykset siten, että ne osaisivat esimerkkien kautta paremmin ennakoida ja valmistautua julkisen sektorin cleantech-kysyntään. Hankintamapissa voi tutustua toteutuneisiin ja valmisteilla oleviin julkisiin cleantech-hankintoihin. Palvelulla halutaan saattaa hankintojen tilaajat ja palveluita tuottavat yritykset yhteen. Lisäksi tarkoituksena on edistää ympäristöön kohdistuvien rikosten tunnistamista. Sen sisältöä ja toimivuutta testataan kevään aikana mm. Työtä on ohjannut eri sidosryhmistä koostuva taustaryhmä. Portaalin suunnittelua ohjanneen erikoistutkija Katriina Alholan mukaan palvelulla on yhteiskunnassa selvä tilaus. Hankintamappi-hanketta rahoittaa Tekesin Huippuostajat-ohjelma ja sitä koordinoi SYKE. Mukana ovat lisäksi ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö, Hansel, Suomen Kuntaliitto sekä kaupunkeja ja Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkoston kuntia. Hankintamappi löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/hankintamappi. hankkeeseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Valvontaohje ohjeistaa ympäristövalvontaa kokonaisuutena ja tämä opas valvontamenettelyiden osalta. Hankkeen tavoitteena oli laillisuusvalvontaoppaan uudistaminen erityisesti rikosoikeudellisten valvontakeinojen osalta. Lainsäädäntöä on seurattu 31.10.2014 saakka. Sisältöä ylläpidetään käyttäjien yhteistyöllä. Ympäristöministeriö. Opas täydentää ympäristöministeriön valvontaohjetta 2014 ja niitä suositellaan luettavaksi rinnakkain. Julkaisun tavoitteena on helpottaa viranomaisten työtä laillisuusvalvonta-asioissa selostamalla ympäristövalvontaan liittyviä toimintamalleja sekä eri viranomaisten toimivaltaa. 100 poimintoja Hankintamappi edistää julkisten hankkijoiden cleantech-hankintoja Suomen ympäristökeskus on avannut internetissä toimivan Hankintamappi-portaalin edistämään julkisten hankkijoiden cleantech-hankintoja. ”Hankintamappi välittää tietoa julkisten hankkijoiden suunnitelmista ja aiemmista kokemuksista, se voi toimia kilpailuttamisen apuna sekä tuo esiin cleantech-ratkaisuihin liittyviä ympäristöja kustannushyötyjä
Lisähaastetta kierrätykseen tuo kaatopaikka-asetus, jonka mukaan rengasmateriaalia voi käyttää jatkossa vain kaatopaikkojen pintarakenteissa. Rengasrouheen soveltuvuus kuhunkin kohteeseen pitää ainakin alkuun testata erikseen”, Pisto avaa kehitysnäkymiä. Ohjelmassa ylitettiin ympäristöministeriön asettama koko maan pinta-alatavoite, 7500 hehtaaria vuonna 2014. Rengasmassasta hyödynnettiin lähes 48 300 tonnia lähinnä maanrakennusja energiatarpeisiin. YM Lupaavia tuloksia jäteja valumavesien puhdistuksessa Renkaita kierrätetään synkkinäkin aikoina Autonrenkaita kierrätetään vilkkaasti markkinoiden synkkyydestä huolimatta. Renkaiden kierrätys kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lisäksi valtio osti noin 3000 hehtaaria luonnonsuojelutarkoitukseen. Testaamme myös teollisuuden erilaisten jätevesien puhdistuskäyttöä. ”METSO on metsiensuojelun merkittävin työkalu Suomessa. 101 poimintoja Vapaaehtoisessa METSO-ohjelmassa uusi suojeluennätys Metsien monimuotoisuutta turvaava METSO-ohjelma teki uuden ennätyksen, kun ohjelmassa suojeltiin 8 100 hehtaaria uusia luonnonsuojelulain kohteita ja 4 029 hehtaaria Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) kohteita vuonna 2014. Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilastojen mukaan vanhoja renkaita kerättiin vuonna 2014 noin 49 800 tonnia, kun vuotta aiemmin päästiin niukasti yli 50 000 tonnin. Alustavien tulosten mukaan rengasrouhe toimii mainiosti biosuodatusmateriaalina jäteveden puhdistuksessa. ”Tuoreessa selvityksessä arvioimme rengasrouheella olevan monia mahdollisuuksia maa-aineksen korvaajana”, Apila Group Oy:n ympäristöasiantuntija Sanni Pisto toteaa ja kannustaa rohkeasti kokeilemaan uusia käyttötapoja. Suomen Rengaskierrätys Oy on hyväksytty uuden jätelain mukaiseksi tuottajayhteisöksi. ”Useimmat autoilijat näyttäisivät pitävän huolta renkaistaan taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Uudet määräykset velvoittavat renkaiden tuottajat huolehtimaan siitä, että käytöstä poistetuista renkaista hyödynnetään vuosittain vähintään 95 prosenttia. Rengasrouheen soveltuvuutta tutkitaan parhaillaan kosteikkorakenteissa, jotka puhdistavat maatalouden valumavesiä. ”Tästä kokeilusta odotamme hyviä tuloksia, jolloin rengasrouheen käyttökohteiden kirjo laajenee huomattavasti. Lisäksi Kemeran luonnonhoitotöitä suunniteltiin ja toteutettiin 1 467 hehtaarilla. Lisäksi aika on ollut otollinen nurkkien siivoamiseen”, Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen arvelee. Pelkästään vedenpuhdistuksen ei kuitenkaan uskota korvaavan kokonaan vähenevää kaatopaikkakäyttöä. vsk. Suurin osa kohteista, noin 5000 hehtaaria, suojeltiin yksityisinä luonnonsuojelualueina. Tuottajayhteisö hoitaa tuottajavastuun mukaisen kierrätysvelvoitteen tuottajayhteisöön liittyneiden yritysten puolesta. Määräaikaisia rauhoitussopimuksia tehtiin 12 kappaletta 88 hehtaarille. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. On ilo huomata, että maanomistajat ovat ottaneet ohjelman omakseen”, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo. Suomen Rengaskierrätys Oy
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. 102 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. vsk. p. Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2015 Haitalliset aineet vesistöissä * ilmestyy 20.4.15 * mainosaineistot 23.3.15 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ynparistojaterveys. puh. 040 511 6005. 0400-447 205 www.ymparistojaterveys. Aina ajankohtainen Ympäristö ja Terveys-lehti Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut www.golder.. www.ax.. 09 561 7210 erityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. info@golder.. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2, CO, H 2S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. (015) 230 712 Autopuh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh
10 %). SISÄILMAST ON LAADUNHALLINT APALVELUT www.sweco.. puh. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. vsk. (02) 630 4900 Tuula Putus. Rakennuksen kuntoar vio ja kuntotutkim ukset Talotekniset tutkimukset Rakenteiden haitta-ainetutkim ukset Terveyshaittar iskien arviointi Korjaussuunnittelu Laadunv armistuspalv elut Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. 103 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. alv
Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. puh. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2015, 46. Hinta 32,00 euroa. vsk. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. 104 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. 10 % alv. Hinnat sis. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys. Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta